<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

159 Käyttäjää paikalla! 0.0074310302734375

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1981_1 | A_1981_2 | A_1981_3 | A_1981_4 | A_1981_5 | B_1981_1 | B_1981_2 | C_1981_1 | C_1981_2 | D_1981 | E_1981_1 | E_1981_2 | E_1981_3 | E_1981_4 | F_1981_1 | F_1981_2 | F_1981_3 | Hak_1981 | PTK_1981_1 | PTK_1981_2 | PTK_1981_3 | PTK_1981_4 |

1: Vuoden 1981
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E2
10: Toivomusaloitteet 1-717
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1981 VALTIONEUVOSTON
16: KANSLIA
17: Helsinki 1981. Valtion painatuSkeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Toivomusaloitteet 1-717
24:
25:
26:
27:
28: Siv. Siv.
29: - 1 Eenilä: Ns. pitkiin listoihin siirtymistä vaa- - 16 Ihamäki ym.: Kaupanvahvistaja-asetuksen
30: leissa koskevan esityksen antamisesta ..... . 1 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
31: - 2 Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 - 17 Jaakonsaari: Verovalituksia käsittelevän
32: tulo- ja menoarvioon kansanäänestysten tote- henkilökunnan lisäämisestä Oulun lääninoi-
33: uttamiseksi tärkeistä koko maata tai yksityistä keudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
34: kuntaa koskevista asioista ............... . 3 - 18 Juntumaa ym.: Rikosvahinkojen korvaami-
35: - 3 Kivitie ym.: Kansanvaltaisen maakuntahal- sen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
36: linnon toteuttamisesta ................... . 4 - 19 Kortesalmi ym.: Seksuaali- ja väkivalta-
37: - 4 Kivitie ym.: Valtiopäiväjärjestyksen muut- viihteen leviämisen ehkäisemisestä . . . . . . . . 23
38: tamisesta tutkimusvaliokuntien asettamisen - 20 Kortesalmi ym.: Vankeinhoitosäädösten
39: mahdollistamiseksi ..................... . muuttamisesta ennaltaehkäisevien näkökohtien
40: - 5 Kivitie ym.: Virkamiehen kieltämisestä huomioon ottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
41: omistamasta julkisyhteisöön liikesuhteissa ole- - 21 Leppänen ym.: Ympäristörikosten sisällyt-
42: van yhtiön osakkeita ................... . 6 tämisestä rikoslain piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . 25
43: - 6 Knuuttila ym.: Suurta valiokuntaa koske- - 22 Leppänen ym.: Yksityisen kansalaisen tie-
44: vien säännösten poistamisesta valtiopäiväjär- tosuojaa koskevan lainsäädännön aikaansaami-
45: jestyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
46: - 7 M. Puhakka ym.: Sosiaali- ja terveyshal- - 23 Luttinen ym.: Vuokralaisten irtisanomis-
47: linnon kehittämisestä keskushallintotasolla .. 8 suojan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
48: - 8 Salolainen: Kansanäänestyksen suorittami- - 24 Luttinen ym.: Asunto-osakeyhtiölain muut-
49: sesta presidentin vaalitavasta sekä presiden- tamisesta päätöksenteon joustavuuden lisää-
50: tin vaalikausien rajoittamisesta ........... . 9 miseksi .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . 29
51: - 9 Skinnari ym.: Puolueleikkausten estämistä - 25 Pokka ym.: Lapin lääninvankilan sijoitta-
52: tarkoittavien toimenpiteiden aikaansaamista misesta Tervolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
53: koskevan selvityksen laatimisesta ......... . 10 - 26 Pukkio ym.: Ympäristörikoslainsäädännön
54: - 10 Skinnari ym.: Keskusvirastojärjestelmän aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
55: epäkohtien poistamisesta ................. . 11 - 27 Suonio ym.: Rikosrekisteriasetuksen muut-
56: - 11 P. Vennamo ym.: Valtiopäiväjärjestyksen tamisesta rikosrekisterimerkintöjen poistamis-
57: 89 §:n muuttamisesta kansliatoimikunnan jä- aikojen lyhentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
58: senmäärän lisäämiseksi ................. . 13 - 28 Toiviainen: Rauhanlain aikaansaamisesta 33
59: - 12 P. Vennamo ym.: Kansanedustajien tie- - 29 Valtonen ym.: Lapsen ruumiillisen kuri-
60: donsaantioikeuden turvaamisesta eduskunnas- tuksen kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
61: sa käsiteltävinä olevissa asioissa ......... . 14 - 30 Vähäkangas ym.: Alaikäisten rikoksia tai
62: lapsiin kohdistuvia pahoinpitelyjä kuvailevan
63: - 13 P. Vennamo ym.: Ympäristönsuojelumi-
64: haitallisen lehdistökirjoittelun estämisestä . . 35
65: nisteriön perustamisesta ................. . 15
66: - 31 Ahde ym.: Kehitysyhteistyön välitavoitteen
67: - 14 Aaltonen: Liikennevakuutuksen markki- saavuttamisesta vuonna 1982 . . . . . . . . . . . . . . 36
68: nointiin liittyvien epäkohtien poistamisesta .. 16 - 32 Astala ym.: Ns. alkuperäiskansojen oike-
69: - 15 Eenilä: Rikoslain täydentämisestä ympäris- uksien turvaamisesta kansainvälisissä yhteyk-
70: törikoksia koskevilla säännöksillä ......... . 17 sissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
71:
72: 088100188]
73: 4 Sisällysluettelo
74:
75: Siv. Siv.
76: - 33 Björklund ym.: Työvoima-avustajan viran - 52 Ala-Kapee ym.: Selvityksen laatimisesta
77: perustamisesta Oslon suurlähetystöön . . . . . . 38 tuotannon ohiaarniseksi luonnonvaroja säästä-
78: - 34 Jaakonsaari ym.: Aseiden ja sotamateriaa- vään hyödyketuotantoon sekä kestävyydeltään
79: lin viennin rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 39 vahvempiin tuotteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
80: - 35 Joutsenlahti ym.: Suomen kehitysyhteis- - 53 Ala-Kapee ym.: Valtion lainoittaman asun-
81: työmäärärahojen saattamisesta YK:n suositus- totuotannon turvaamisesta pääkaupunkiseudul-
82: ten mukaisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 la sen erityisalasuhteet huomioon ottaen .... ' 59
83: - 36 Joutsenlahti ym.: Namibian valitsemisesta - 54 Alppi ym.: Oriveden sijoittamisesta uusien
84: kansainvälisen kehitysavun ohjelmamaaksi . . 41 kehitysalueiden perusvyöhykkeiden piiriin . . 60
85: - 37 E. Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton - 55 Alppi ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo-
86: pitkän ajanjakson taloudellisen ohjelman täy- ja menoarvioon opiskelija-asuntojen omaan
87: sipainoisesta hyväksikäyttämisestä . . . . . . . . . . 42 pääomaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
88: - 38 E. Laine ym.: Sota-aseiden viennin lo- - 56 Astala ym.: Turun ja Porin lääniin osoi-
89: pettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 tettujen asuntotuotantomäärärahojen lisäämi-
90: '-- 39 Liedes ym.: Suomen Autoteollisuus Oy:n sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
91: toiminnan suuntaamisesta yhteistyöhön Neu- - 57 Astala ym.: Valtion lainoittamien vanhus-
92: vostoliiton autotehtaiden kanssa . . . . . . . . . . 44 ten vuokra-asuntojen tuotannon lisäämisestä
93: - 40 Nieminen-Mäkynen ym.: Kansalaisjärjestö- Turun ja Porin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
94: jen kehitysyhteistyötä koskevan tiedotustoi- - 58 Elo ym.: Sairauskulujen verovähennys-
95: minnan tuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 45 oikeuden korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65
96: - 41 P. Puhakka ym.: Malmivarojen etsintä- - 59 Elo ym.: Valtion virastotalon rakentami-
97: yhteistyön kehittämisestä Neuvostoliiton kans- sesta Raumalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
98: sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 - 60 Elo ym.: Määrärahasta valtion virastotilo-
99: - 42 Rosnell ym.: Suomen ja SEV-maiden välis- jen järjestämiseksi illvilaan . . . . . . . . . . . . . . 67
100: tä taloudellista yhteistyötä koskevan tiedon - 61 Forsman: Talonmiesten asuntojen verotus-
101: lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 ta koskevien säännösten uudistamisesta . . . . 68
102: - 43 Salminen ym.: Televa Oy:n yhteistyön - 62 Forsman: Imatran seudun saattamisesta
103: lisäämisestä Neuvostoliiton kanssa . . . . . . . . 48 kehitysaluelainsäädännön piiriin . . . . . . . . . . . . 69
104: - 44 Tennilä ym.: Sokiin fosfaattiesiintymän - 63 Fred ym.: Teollisuuskylän perustamisesta
105: hyödyntämisen aloittamisesta yhteistyössä Neu- Nurmon Roveksen teollisuusalueelle . . . . . . . . 70
106: vostoliiton kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 - 64 Fred ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo-
107: - 45 Tikka: Pysyvän rajanylityspaikan avaami- ja menoarvioon haja-asutusalueiden vähittäis-
108: sesta Imatralla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 kaupan investointiavustusten suorittamiseen . . 71
109: ~ 46 Tikka: Parikkalasta Neuvostoliittoon joh- - 65 Grönholm: Lisäverojen ja veronpalautus-
110: tavan ratayhteyden käyttöön ottamisesta . . . . 51 ten yhtäläisestä kohtelusta koron osalta . . . . 72
111: - 47 Toiviainen: Suomalais-neuvostoliittolaises- - 66 Hautala ym.: Muun kuin vakinaisessa
112: ta yhteistyöstä mikroprosessoripohjaisen työs- käytössä olevan asunnon asuntotulon verotta-
113: täkoneohjauksen alalla .. . .. .. .... .. ..... 52 misen huojentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
114: - 48 Zilliacus m. fl.: Om Finlands anslutning - 67 Hautala ym.: Yritysomaisuuden vapautta-
115: tili den internationella valfångstkommissionen 53 misesta varallisuusverosta . . . . . . . . . . . . . . . . 75
116: - 48 Zilliacus ym.: Suomen liittymisestä Kan- - 68 Hautala ym.: Esityksen antamisesta laiksi
117: sainväliseen valaanpyyntikomissioon . . . . . . . . 54 maksullisten osakeantien verovapaudesta . . . . 76
118: - 49 Aaltonen ym.: Vaasan läänin teollisuuspii- - 69 Hautala ym.: Yrittäjien verovastineiden
119: rin piiritoimiston apulaispiiripäällikön viran jättöaikojen pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 78
120: perustamisesta Seinäjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . 55 - 70 Hautala ym.: Hiilisataman rakentamisesta
121: ~ 50 Aaltonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 Pyhämaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79
122: tulo- ja menoarvioon opiskelija-asuntojen - 71 Hautala ym.: Vuokra-asuntojen uustuo-
123: omaan pääomaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 tannon turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
124: - 51 Ala-Kapee ym.: Maakunnallisten keskusten ~ 72 Hietala: Mikkelin läänin erityisongelmien
125: mahdollisuuksien tutkimisesta virastojen ja huomioon ottamisesta aluepoliittista lainsää-
126: laitosten osatoimintojen sijoituspaikkoina . . 57 däntöä uudistettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
127: Sisällysluettelo 5
128:
129: Siv. Siv.
130: - 73 Hokkanen ym.: Ammatinharjoittajan oike- - 93 Kauppinen ym.: Henkilöautoilla tapahtu-
131: uttamisesta tekemään investointivarauslain vassa linjaliikenteessä käytetyn dieselöljyn
132: mukainen varaus kirjanpidossaan ......... . 82 polttoaineveron palauttamisesta Iiikenteenhar-
133: - 74 Häikiö ym.: Kohtuuttomien jälkiverotus- joittajille .............................. . 105
134: seuraamusten estämisestä vilpittömässä mieles- - 94 Kivitie ym.: Kirjojen liikevaihtoveron pois-
135: sä toimineiden tallettajien osalta ......... . 83 tamisesta ja kotimaisen kaunokirjallisuuden
136: - 75 Ihamäki .ym.: Asunnon hankkimista tar- kustannustoiminnan tukemisesta ......... . 106
137: koittavan kaupan yhteydessä suoritettavan lei- - 95 Kivitie ym.: Passin saamisen helpottami-
138: maveron yhdenmukaistamisesta ........... . 84 sesta ja sen hinnan alentamisesta ......... . 108
139: - 76 Impiö ym.: Verotuslain 72 §:n 1 momen- - 96 Knuuttila ym.: Valtion tuen osoittamisesta
140: tin 3 kohdan selventämisestä taksiautoilijoi- tuulivoimaloiden rakentamiseen ja ylläpitoon 109
141: den oikeusturvan lisäämiseksi ........... . 85 - 97 Kortesalmi ym.: Pienehkäistä vuokra-asun-
142: - 77 Impiö ym.: Dieselöljyn polttoaineveron noista saatavan vuokratulon verotuksen huo-
143: poistamisesta ammattimaiselta kuorma-autolii- jentamisesta ........................... . 110
144: kenteeltä .............................. . 87 - 98 Kortesalmi ym.: Taivalkosken Mustavaa-
145: - 78 Impiö: Parlamentaarisen komitean asetta- ran kaivoksen toimintaedellytysten vahvistami-
146: misesta tutkimaan Lapissa kulutettavan säh- sesta 111
147: kön hintakysymystä ..................... . 88 - 99 Kuoppa ym.: Bilateraaliseen kauppaan pe-
148: - 79 Impiö ym.: Määrärahasta Kolariin raken- rustuvien hyödykkeiden hankinnan rinnasta-
149: nettavan turpeenjalostuslaitoksen suunnittelu- misesta kotimaisten tuotteiden hankintaan .. 112
150: työhön ................................ . 91 - 100 Kuoppa ym.: Maakaasun saannin mahdol-
151: - 80 Impiö ym.: Määrärahasta Simon ja Pel- listamisesta Tampereella ................. . 113
152: kosenniemen turpeentuotantoalueen soiden
153: - 101 E. Laine ym.: Valtion virastotalo II:n
154: kuivatuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen 92
155: rakentamisesta Turkuun ................. . 114
156: - 81 Jaakonsaari: Turpeen jatkojalostuslaitok-
157: sen perustamisesta Pudasjärvelle ......... . 93 - 102 E. Laine ym.: Valtion virastotalon raken-
158: - 82 Anna-Liisa Jokinen ym.: Verotoimistojen tamisesta Raisioon ..................... . 115
159: henkilökunnan lisäämisestä ............... . 94 - 103 E. Laine ym.: Markkinatalousmaista ta-
160: - 83 P. Jokinen: Valkealan pohjoisosan liittä- pahtuvan tuonnin korvaamisesta Neuvostolii-
161: misestä kehitysalueiden toiseen vyöhykkee- tosta ja muista bilateraalimaista suoritetta-
162: seen .................................. . 95 villa hankinnoilla ....................... . 116
163: - 84 Joutsenlahti ym.: Invalidiverovähennyksen - 104 E. Laine ym.: Asumiskustannusten nou-
164: korottamisesta ......................... . 96 sun hillitsemisestä ..................... . 117
165: - 85 Joutsenlahti ym.: Lasten kotihoitokustan- - 105 J. Laine ym.: Suhdannepoliittisen lainsää-
166: nusten saattamisesta vähennyskelpoisiksi vero- dännön tehostamisesta ................... . 121
167: tuksessa ............................... . 97 - 106 Lattula: Iijokilaakson alueen elinkeino-
168: - 86 Joutsenlahti: Osa-aikatyövoiman lisäämisen ja yhdyskuntaelämän kehittämisestä ....... . 122
169: hillitsemisestä valtionhallinnossa ......... . 98 - 107 Lattula: Siikalatvan alueen kuntien elin-
170: - 87 Joutsenlahti ym.: Valtion virkamiesasunto- keinoelämän kehittämisestä ............... . 124
171: jen vuokrien tarkistamisesta ·vuokralaisten etu- - 108 Lehtinen ym.: Asuntomäärärahojen käyt-
172: jen mukaisesti ......................... . 99 tämisestä vanhojen asuntojen ostamiseen .. 125
173: - 88 Joutsenlahti: Hämeenkyrön siirtämisestä - 109 Leppänen ym.: Pienten karjatilojen omis-
174: kehitysalueiden toiseen vyöhykkeeseen .... 100 tajille viikonlopputyöstä myönnettävistä vero-
175: - 89 Joutsenlahti: Kihniön siirtämisestä kehitys- helpotuksista ........................... . 126
176: alueiden ensimmäiseen vyöhykkeeseen ..... . 101 - 110 Leppänen ym.: Kotimaisten virvoitusjuo-
177: - 90 Juntumaa ym.: Tutkimuksen toimittamises- mien verotuksen huojentamisesta ulkomaisiin
178: ta harkinnanvaraisten verovähennysten lisää- tiivistevalmisteisiin verrattuna ........... . 127
179: miseksi ............................... . 102 - 111 Leppänen ym.: Elinkeinoelämän kehittä-
180: - 91 M. Järvenpää ym.: Ydinvoimalaitosten ra- misohjelman laatimisesta Kuopion läänille .. 128
181: kentamisesta ........................... . 103 - 112 Leppänen ym.: Pienen ja keskisuuren
182: - 92 Kauppi ym.: Vammaista perheenjäsentä teollisuuden tuotekehitysyksikön perustamises-
183: haitavien verotuskäytännön yhtenäistämisestä 104 ta Kuopioon ........................... . 129
184: 6 Sisällysluettelo
185:
186: Siv. Siv.
187: - 113 Leppänen ym.: Kymen läänin kuntien si- - 133 Nieminen-Mäkynen ym.: Liikevaihtoveron
188: joittamisesta aluelainsäädännön edellyttämiin poistamisesta eräiden kirjakauppojen liiketoi-
189: vyöhykkeisiin . . .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . . 130 minnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
190: - 114 Leppänen ym.: Suomalaisten elintarvik- - 134 Niskanen: Riista- ja kalatalouden tutki-
191: keiden viennin lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 131 muslaitoksen riistantutkimusosaston sijoittami-
192: - 115 Leppänen ym.: Uusien ydinvoimalaitosten sesta Kiiminkhln . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
193: rakentamisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 132 - 135 Norrback m. fl.: Om revidering av lagen
194: - 116 Liedes ym.: Pohjois-Suomen jokien ra- om företagsbeskattning så att företagen får
195: kentamisesta aiheutuneista vahingoista makset- rätt till konjunkturreserveringar för skolning
196: tavien korvausten verovapaudesta . . . . . . . . . . 134 och vidareutbildning av personalen . . . . . . . . 153
197: - 117 Liedes ym.: Normaalia liiketoimintaa vas- - 135 Norrback ym.: Henkilökunnan koulutuk-
198: taavan verotulon määräämisestä vesivoimalla seen tarkoitettuja suhdannevarauksia koske-
199: tuotetulle sähköenergiatie . . . . . . . . . . . . . . . . 135 vien säännösten ottamisesta yritysverolainsää-
200: - 118 Liedes ym.: Lapinmännyn varaamisesta däntöön sitä uudistettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . 154
201: kalusteiden ja rakennusmateriaalien valmis- - 136 Palmunen ym.: Kotimaisen energian ra-
202: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 haston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
203: - 119 Luttinen ym.: Eräiden piirihallintoviran- - 137 Pekkarinen ym.: Liikevaihtoverolain 4
204: omaisten sijoittamisesta Lahteen Pirkanmaan §:n tarkistamisesta peruselintarvikkeiden jat-
205: läänin perustamisen yhteydessä . . . . . . . . . . . . 137 kokäsittelyn liikevaihtoverovapauden laajenta·
206: - 120 Maijala ym.: Määrärahasta kun~ien läm- miseksi .. .. .. .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . 156
207: pölaitoksissa käytettävän energiapuun hankin- - 138 Pekkarinen ym.: Vuokra-asuntojen omak-
208: takustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138 silunastamisjärjestelmän parantamisesta 157
209: - 121 Manninen: Valtion virastotalon rakenta- - 139 Peltola ym.: Valtion lainojen myöntämi-
210: misesta Kuusamoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 sestä vanhasta asuntokannasta muodostettavia
211: - 122 Manninen ym.: Mustavaaran kaivoksen vuokra-asuntoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
212: toiminnan turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 - 140 Pesola ym.: Turvelaboratorion kenttäkoe-
213: - 123 Manninen ym.: Turveteollisuuden raken- aseman perustamisesta Leivonmäen Kaila-
214: tamisesta Pudasjärven seudulle . . . . . . . . . . . . 141 suolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
215: - 124 Martikainen ym.: Omaisuustulovähennyk-
216: - 141 Pokka ym.: Raakapuun saattamisesta kul-
217: sen ulottamisesta koskemaan vapaa-ajan asun-
218: jetustuen piiriin Pohjois-Suomessa . . . . . . . . 160
219: noksi vuokratusta asunnosta saatavaa tuloa . . 142
220: - 142 Poutanen ym.: Sisävesi- ja rannikkokalas-
221: - 125 Mattila ym.: Myymäläauton polttoaineen
222: tajien oikeuttamisesta saamaan verovähennys
223: vero-osuuden palauttamisesta yrittäjälle . . . . 143
224: kalastustulostaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
225: - 126 Mikkola ym.: Etelä-Hämeen pienten ja
226: keskisuurten yhdyskuntien sähkön ja lämmön - 143 Poutanen ym.: Veronhuojennusten myön-
227: yhteistuotantoedellytysten turvaamisesta . . . . 144 tämisestä lomamökkien vuokraustoimintaa har-
228: joittaville maatalouden harjoittajille ja muille
229: - 127 Muurman: Tuloverotuksen kehittämisestä
230: yrittäjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
231: palkkaverotukseen siirtymiseksi . . . . . . . . . . . . 145
232: - 128 Muurman ym.: Kotimaisten kirjojen va- - 144 Poutanen ym.: Aluepoliittisten etuuksien
233: pauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . 146 myöntämisestä kaikille Mikkelin läänin kun-
234: nille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
235: - 129 Muurman ym.: Valtion maan luovuttami-
236: sesta vastikkeetta opiskelija-asuntotuotantoa - 145 Poutanen ym.: Kaivostoiminnan käynnis-
237: varten ................................ 147 tämisestä Enonkaskeila . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
238: - 130 Mäkynen ym.: Tulo- ja varallisuusvero- - 146 Poutanen ym.: Asuntolainamäärärahojen
239: lain 36 §:n 1 momentin 4 kohdan muuttami- ohjaamisesta kehittyvien maataiskuntien asun-
240: sesta opiskelijavähennyksen saamisen minimi- totuotantoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165
241: ajan lyhentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148 147 M. Puhakka ym.: Enso-Gutzeit Oy:n kui-
242: - 131 Mäkynen ym.: Kehitysyhteistyökeräyksiin tapuuta käyttävän teollisuuden lisäämisestä
243: luovutettujen varojen verovähennyskelpoisuu- Pohjois-Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
244: desta ................................ 149 - 148 M. Puhakka ym.: Metanoliteollisuuden
245: - 132 Mäkynen: Valtion maan luovuttamisesta rakentamisesta Pohjois-Karjalaan valtionyhtiöi-
246: vastikkeetta opiskelija-asuntotuotantoa varten 150 den toimesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
247: Sisällysluettelo 7
248:
249: Siv. Siv.
250: - 149 M. Puhakka ym.: Konepajatekniikan lai- - 166 Rönnholm ym.: Puoluetuen jakamisesta
251: toksen perustamisesta Outokumpuun Valtion osittain suoraan puolueiden piirijärjestöille . . 188
252: teknillisen tutkimuskeskuksen mineraaliteknii- - 167 Saarikoski ym.: Pienyritysten rahoitusjär-
253: kan laboratorion rinnakkaisyksiköksi . . . . . . 168 jestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189
254: - 150 Raudaskoski ym.: Maataloustraktoreiden - 168 Salminen ym.: Maakaasujohdon runkolin-
255: ja niissä käytettävän polttoaineen saattamises- jan rakentamisesta Kouvolasta Lahden kaut-
256: ta verovapaiksi hankintatyössä . . . . . . . . . . . . 169 ta pääkaupunkiseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
257: - 151 Raudaskoski ym.: Puupolttoaineen varas- - 169 Saukkonen ym.: Sukupolvenvaihdosta
258: tointitukijärjestelmän luomisesta . . . . . . . . . . 170 maatilataloudessa tukevan verovapaan varauk-
259: - 152 Raudaskoski ym.: Turvetuotantoon sovel- sen mahdollistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191
260: tuvien soiden perustutkimuksen suorittamises-
261: - 170 Savolainen ym.: Lasten päivähoitokulujen
262: ta ................................... ,, 171
263: vähentämisestä verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . 192
264: - 153 Rautiainen ym.: Arvonlisäverojärjestel-
265: män toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 - 171 Sillantaus ym.: Pienyritysten rahoitusjär-
266: jestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193
267: - 154 Rautiainen ym.: Ns. leasing-vuokran
268: saattamisesta liikevaihtoverovapaaksi inves- - 172 Siren ym.: Valtion investointirahaston
269: tointimenoksi . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . .. . 173 toiminnan kehittämisestä erityisesti Etelä-Suo-
270: - 155 Rehn m. fl.: Om höjning av avdraget för men taantuvien teollisuuskyläpaikkakuntien
271: sjukdomskostnader vid beskattningen . . . . . . 174 tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195
272: - 155 Rehn ym.: Sairausvähennuksen korottami- - 173 Sutinen ym.: Laiteinvestointien valtion-
273: sesta verotuksessa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 175 avustusten korottamisesta kehitysalueiden en-
274: - 156 Rehn m. fl.: Om avhjälpande av missför- simmäisellä vyöhykkeellä kotimaisen energian
275: hållanden vid återbetalningen av skatteåterbä- käytön lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196
276: ringar ................................ 176 - 174 Söderström ym.: Valtion turkisjalostus-
277: - 156 Rehn ym.: Veronpalautusten maksamiseen yhtiön perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197
278: liittyvien epäkohtien poistamisesta . . . . . . . . 177 - 175 Tikka: Verotuksen saattamisesta yhden-
279: - 157 Renlund m. fl.: Om ersättning vid be- mukaiseksi kaikkien kansalaisten osalta . . . . 198
280: skattningen för diabetikernas merkostnader - 176 Tikka: Tuloverotuksen palkansaajapainot-
281: för maten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 teisuuden alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199
282: - 157 Renlund ym.: Diabeetikkojen ruoasta - 177 Tikka: Alaikäisen lapsen määritelmiin
283: aiheutuvien lisäkustannusten korvaamisesta muuttamisesta tulo- ja varallisuusverolaissa .' . 200
284: verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179 - 178 Tikka: Imatran seudun työttömyystilan-
285: - 158 Ronkainen ym.: Ankeleen kalkkikivilou- teen helpottamista tarkoittavasta toimenpide-
286: hoksen toiminnan kehittämisestä . . . . . . . . . . 180 ohjelmasta ............................ 201
287: - 159 Ronkainen ym.: Virtasalmen Hällinmäen - 179 Tikka: Laajan energiantuottoyksikön ra-
288: kaivoksen lähiympäristön ja Karankalahden kentamisesta Imatralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
289: esiintymän tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
290: - 180 Tuovinen ym.: Määrärahasta Valtion tek-
291: - 160 Ronkainen ym.: Tutkimusten käynnistä-
292: nillisen tutkimuskeskuksen tuotekehitys- ja
293: misestä turpeenjalostuslaitoksen perustamiseksi
294: markkinointiyksikön perustamiseksi Joensuu-
295: Haukivuorelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
296: hun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
297: - 161 Rytkönen ym.: Nestekaasun käytöstä
298: henkilöautojen polttoaineena . . . . . . . . . . . . . . 183 - 181 Ursin ym.: Tulo- ja varallisuusverolain
299: - 162 Rytkönen ym.: Pienen ja keskisuuren mukaisen opiskeluvähennysoikeuden laajenta·
300: yritystoiminnan mahdollisuuksien turvaamises- misesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 204
301: ta ulkomaankaupassa valtiojohtoisen laitoksen - 182 Ursin ym.: Oulun läänin teollisuustoimi-
302: avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184 kunnan ja kauppa- ja teollisuusministeriön
303: - 163 Rönnholm ym.: Vaikeasti liikuntarajoit- Oulun läänin teollisuuspiirin henkilöresurs-
304: teisten saattamisesta oikeudenmukaiseen ase- sien lisäämisestä .. . . . . . .. .. . . .. . . . . . . .. . 205
305: maan autoverotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 - 183 Valtonen ym.: Satakunnan teollisuuspii-
306: - 164 Rönnholm ym.: Uuden säätälaiteteknii- rin perustamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 206
307: kan käyttämisestä sähkön jakelussa . . . . . . . . 186 - 184 P. Vennamo ym.: Hartiapankki- ja tai-
308: - 165 Rönnholm ym.: Energia-avustusten koorakentamisen verorasitusten poistamisesta 207
309: myöntämisestä tuuligeneraattoreiden hankki- - 185 P. Vennamo ym.: Invalidivähennysoikeu-
310: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187 den laajentamisesta verotuksessa . . . . . . . . . . 208
311: 8 Sisällysluettelo
312:
313: Siv. Siv.
314: - 186 P. Vennamo ym.: Invalidien autoveron - 205 Anna-Liisa Jokinen ym.: Säilöntäaineiden
315: palautusoikeuden ulottamisesta koskemaan ast- käytön rajoittamislainsäädännön aikaansaami-
316: mapotilaita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 sesta ................................. . 231
317: - 187 P. Vennamo ym.: Invalidiauton veronpa- - 206 Joutsenlahti ym.: Raittiuskasvatuksen te-
318: lauttamista koskevan ennakkopäätösjärjestel- hostamisesta kouluissa Oy Alko Ab:n voitto-
319: män aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210 varoja käyttämällä ..................... . 233
320: - 188 P. Vennamo ym.: Loimaan seudun kun- - 207 Joutsenlahti ym.: Sairaankuljetusten poti-
321: tien sijoittamisesta kehitysalueiden toiseen lasturvallisuuden tehostamista tutkivan työ-
322: vyöhykkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211 ryhmän asettamisesta ................... . 234
323: - 189 P. Vennamo ym.: Palkkojen ja pienten - 208 M. Järvenpää ym.: Valtion raittius- ja al-
324: säästöjen indeksikieltoa koskevan lainsäädän- koholiasiain neuvottelukunnan uudistamisesta
325: nön kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 raittiuskasvatuskomitean ehdotusten mukai-
326: - 190 P. Vennamo ym.: Valtion asuntolainoi- sesti 235
327: tuksen laajentamisesta koskemaan käytetty- - 209 Kauppi ym.: Perhelääkärijärjestelmän
328: jen asuntojen ja omakotitalojen hankkimista , 213 aikaansaamisesta ....................... . 237
329: - 191 Westerlund m.fl.: Om utredning av de - 210 Kauppi: Kehitysvammaisille ja vammau-
330: totala kostnader Imatran Voimas kärnkraft- tuneille lapsille maksettavan hoitotuen kehit-
331: verk förorsakat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214 tämisestä ............................. . 239
332: - 191 Westerlund ym.: Imatran Voiman ydin- - 211 Kemppainen ym.: Lääkehuollon koko-
333: voimalaitoksista aiheutuneiden kokonaiskus- naisuudistuksen aikaansaamisesta lääkejakelun
334: tannusten selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215 liittämiseksi kunnalliseen terveydenhuoltojär-
335: - 192 Viljanen ym.: Linjaliikenteessä käytettä- jestelmään ............................. . 240
336: vien linja-autojen veronhuojennuksista . . . . . . 216 - 212 Kemppainen ym.: Kuntoutuslaitoksen pe-
337: - 193 Vänskä ym.: Harkintaverotuksessa määrä- rustamisesta Kainuuseen ................. . 241
338: tyn tulon jättämisestä suhdannetalletuslain so- - 213 Kivitie ym.: Syrjäseutujen kauppapalvelu-
339: veltamisalan ulkopuolelle . . . . . . . . . . . . . . . . 217 jen turvaamisesta ....................... . 242
340: - 194 Väänänen ym.: Karjanhoitajavähennyksen - 214 Kivitie ym.: Pienmyymälöiden vapautta-
341: myöntämisestä karjataloutta harjoittaville ve- misesta aukiololain noudattamisesta ....... . 243
342: rovelvollisille .......................... 218 - 215 Kivitie ym.: Tarpeettomien röntgentutki-
343: - 195 Tuovinen ym.: Alueelliseen rahapolitiik- musten poistamisesta ................... . 244
344: kaan siirtymisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 - 216 Knuuttila ym.: Lähikaupan palveluiden
345: - 196 Fred ym.: Luottokortin käytön kieltämi- turvaamisesta ......................... . 245
346: sestä anniskelulaskun maksamisessa . . . . . . . . 221 - 217 Kortesalmi ym.: Tupakoinnin kieltämises-
347: 19·7 Helminen ym.: Haja-asutusalueiden kaup- tä lain nojalla työtiloissa ............... . 246
348: papalveluiden turvaamisesta myymäläautotoi- - 218 Kortesalmi ym.: Haitta-aineselostuksen
349: mintaa tukemalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222 liittämisestä alkoholijuomapulloihin ....... . 247
350: - 198 Helminen ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 - 219 E. Laine ym.: Terveyskeskusten rakenta-
351: tulo- ja menoarvioon avustukseksi Kehitys- misen rahoituksen lisäämisestä Turun ja Porin
352: vammaliitolle tutkimus- ja kokeilutoimintaa läänissä ............................... . 248
353: varten ................................ 223 - 220 Lattula: Myymäläautokauppatoiminnan
354: - 199 Hyrynkangas ym.: Poliittisten puolueiden tukemisesta haja-asutusalueilla ........... . 249
355: raittiusjärjestöjen valtion tulo- ja menoarvioon - 221 Lattula ym.: Määrärahasta raittiusjärjes-
356: perustuvan avustamisen lopettamisesta . . . . . . 224 töjen toimitilojen sekä koulutus- ja leirikes-
357: - 200 Hyrynkangas ym.: Lääkeinformaatiolauta- kusten kunnostamiseen ................. . 250
358: kunnan perustamisesta lääkintöhallitukseen . . 225 - 222 Leppänen ym.: Terveyttä vaarantavien
359: - 201 Hyrynkangas ym.: Lääninproviisorin vir- lääkkeiden poistamisesta myynnistä ....... . 251
360: kojen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227 - 223 Leppänen ym.: Rauhoittavien lääkkeiden
361: - 202 Hyrynkangas ym.: Proviisorin virkojen tarpeettoman käytön ehkäisemisestä sairaalois-
362: perustamisesta suuriin terveyskeskuksiin . . . . 228 sa ja vanhainkodeissa ................... . 252
363: - 203 Hyrynkangas ym.: Hapen ja ravintoval- - 224 LiUqvist ym.: Raittiushotellien, -motellien
364: misteiden jakelun aloittamisesta kansanterveys- ja -ravintoloiden perustamisen, laajentamisen ja
365: lain mukaisena toimintana . . . . . . . . . . . . . . . . 229 uudistamisen lainoittamista hoitavan rahaston
366: - 204 lmpiö ym.: Määrärahoista raittiustyöhön 230 perustamisesta 253
367: Sisällysluettelo 9
368:
369: Siv. Siv.
370: - 225 Lillqvist ym.: Kuntoutuslaitoksissa hoi- - 244 Savolainen ym.: Äitiysneuvoloiden toi-
371: dettavien suojelemisesta alkoholin anniskelun minnan kehittämisestä äitien ja perheiden tu-
372: aiheuttamilta vaaroilta ................... . 254 kijoina synnytysten jälkeen ............... . 280•
373: - 226 Lillqvist m. fl.: Om utbildning av döv- - 245 Skinnari ym.: Määrärahasta Tiirismaan
374: tolkar och tillgodoseende av behovet av döv- kansanterveystyön kuntainliiton sairaalahan-
375: arbetare ............................... . 255 ketta varten ........................... . 281
376: - 226 Lillqvist ym.: Kuurojentulkkien koulutta- - 246 Sutinen ym.: Tupakan ja alkoholin ir-
377: misesta ja kuulovammaistyöntekijöiden tar- rottamisesta elinkustannusindeksistä ....... . 283-
378: peen tyydyttämisestä ................... . 256 - 247 Säilynoja ym.: Mielenterveystoimistojen
379: - 227 Linna ym.: Määrärahasta raittiustyöhön siirtämisestä kansanterveyslain piiriin ..... . 284
380: sekä alkoholijuomien haittojen ehkäisemiseen - 248 Söderström ym.: Vaasan vaikean kroo-
381: annettavaan valtionapuun ............... . 257 nikkotilanteen hoitamisesta terveyskeskuksen
382: - 228 Louvo ym.: Sokerin korvaamisesta ksyli- vuodeosastoa laajentamalla ............... . 285
383: tolilla tai muilla hampaille haitattomiksi tode- - 249 Tikka: Parikkalan pääterveysaseman laa-
384: tuilla makeutusaineilla makeisissa ja lääk- jentamisesta ........................... . 286
385: keissä ............................... '.. . 258 - 250 Wahlström ym.: Maksuttoman hammas-
386: - 229 Mattsson ym.: Tampereen keskussairaålan huollon kehittämisestä suunniteltua joutui-
387: laajennushankkeen toteuttamisesta ....... . 260 sammin ............................... . 287
388: - 230 Mattsson ym.: Dieettihoitorahakokeilun - 251 Valtonen ym.: Turun yliopistollisen kes-
389: aloittamisesta diabeetikkojen keskuudessa .. 261 kussairaalan sädehoitoklinikan sädehoitolaittei-
390: - 231 Mattsson ym.: Ylisen keskuslaitoksen den uusimisesta ....................... . 290
391: keskusvaraston rakentamisesta .......' .... . 262 - 252 P. Vennamo ym.: Myrkyllisten aineiden
392: - 232 Muroma ym.: Myrkytystietokeskuksen haittavaikutusten estämisestä ............. . 291
393: muodostamisesta pysyväksi yksiköksi ..... . 263 - 253 Viljanen ym.: Huoltamoalan yrittäjien
394: - 233 Männistö ym.: Sairaalamaksujen poista- aseman lainsäädännöllisestä turvaamisesta 292
395: misesta synnyttäjiltä ............ :· . ....... . 265 - 254 Zilliacus m. fl.: Om nyplanering och ut-
396: - 234 Niskanen: Matkailukohdehankkeen to- vecklande av ögonsjukvården ............. . 294
397: teuttamisesta Iso-Syötteen alueella Pudasjär- - 254 Zilliacus ym.: Silmäsairauksien hoidon te-
398: vellä ................................. . 266 hostamisesta ........................... . 295
399: - 235 Peltola ym.: Kansanterveyslain tavoittei- - 255 Zilliacus m. fl.: Om en lag om total-
400: den toteuttamisesta suurissa kaupungeissa .. 267 förbud mot användning och spridning av
401: - 236 Pesola ym.: Määrärahasta Sisä-Suomen sai- kadmium och om medel för övervakningen 296
402: raalan peruskorjaus- ja uudisrakennustöiden - 255 Zilliacus ym.: Kadmiumin käyttöä ja levi-
403: toteuttamista varten ..................... . 268 tystä koskevasta lainsäädännöllisestä kiellosta
404: - 237 Pokka ym.: Pienyrittäjänsuojalainsäädän- ja sen valvontaan tarvittavista varoista .... 291
405: nön aikaansaamisesta ................... . 269 - 256 Aaltio ym.: Henkilökohtaisen varajäse-
406: - 238 M. Puhakka ym.: Pohjois-Karjalan kes- nen valitsemisesta jokaiselle vesilautakunnan
407: kussairaalan laajennushankkeen aloittamisesta jäsenelle ............................... . 298
408: suunniteltua aikaisemmin ............... . 270 - 257 Aaltio ym.: Henkilökohtaisen varajäsenen
409: - 239 Raatikainen ym.: Klorofluorihiilivetyjen valitsemisesta jokaiselle tielautakunnan jäse-
410: käytön rajoittamisesta ................... . 272 nelle .................................. . 299
411: - 240 Rajantie ym.: Kehitysvammaisen lapsen - 258 Aaltio ym.: Henkilökohtaisen varajäsenen
412: vanhempien sosiaalisen tuen kehittämisestä .. 273 valitsemisesta jokaiselle majoituslautakunnan
413: - 241 Renlund ym.: Määrärahoista kunnille al- jäsenelle ................................ . 300
414: koholivaroista myönnettävän avustuksen ko- - 259 Ajo ym.: Merimiesten maksamien kirkol-
415: rottamiseksi ........................... . 274 lisverojen ohjaamisesta Suomen Merimieslähe-
416: - 242 Ronkainen ym.: Vähittäiskaupan tukiko- tysseuralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301
417: keilun jatkamisesta Pieksämäen maalaiskun- - 260 Ajo ym.: Kaikkien Lapin läänin asukkai-
418: nassa 276 den oikeuttamisesta saamaan yhtäläinen met-
419: - 243 Rönnholm ym.: Syöpäsairauden aiheutta- sästyslupa läänin alueella oleville valtion maille 302
420: mien kustannusten korvaamisesta lakisääteiset - 261 Ala-Kapee ym.: Jätteiden hyötykäytön
421: korvaukset ylittävältä osalta ............. . 277 edistämisestä ........................... . 304
422:
423: 2 088100188]
424: 10 Sisällysluettelo
425:
426:
427: Siv. Siv.
428: - 262 Astala ym.: Kunnallisen myymälätoimin- - 282 Manninen ym.: Jätteiden hyötykäytön
429: nan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330
430: - 263 Astala ym.: Valtion osallistumisesta Tu- - 283 Mattila ym.: Maatilatalouden kehittämi-
431: run seudun vesihuolto-ongelman ratkaisuun 306 sen saattamisesta kunnan yleiseen toimialaan
432: - 264 Elo ym.: Vesiensuojelusuunnitelman laati- kuuluvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 331
433: misesta Porin edustan merialuetta varten . . . . 307 - 284 Miettinen ym.: Itä-Suomen kartastoyksi-
434: - 265 Elo ym.: Ahlaistenjoen ja Pohjajoen suu- kön sijoittamisesta Mikkeliin . . . . . . . . . . . . . . 333
435: osan ruoppaustöiden kiirehtimisestä . . . . . . . . 308 - 285 Nieminen ym.: Jalkakäytävän puhtaana-
436: - 266 Helminen: Kymenlaakson vedenhankin- pidon ja hoidon siirtämisestä kunnalle . . . . 334
437: nan yleissuunnitelman toteuttamisesta . . . . . . 309 - 286 Niskanen ym.: Kunnalle suoritettavasta
438: - 267 Joutsenlahti ym.: Manttaalimaksun pois- katumaksusta annetun lain muuttamisesta
439: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310 asuinkiinteistöjen maksujen alentamiseksi . . 335
440: - 268 M. Järvenpää ym.: Manttaalikuntien lak- - 287 Niskanen ym.: Vähävaraisten eläkeläis-
441: kauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 ten vapauttamisesta katumaksun suorittami-
442: - 269 Kemppainen ym.: Kansallispuiston pe- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337
443: rustamisesta Martinselkosen alueelle Suomus- - 288 Paakkinen ym.: Lisäyksestä valtion vuo-
444: salmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312 den 1981 tulo- ja menoarvioon Keski-Uuden-
445: - 270 Kortesalmi ym.: Poliisilainsäädännön uu- maan vesiensuojelun kuntainliiton meriviemä-
446: distamisesta rikostutkinnan kehittämiseksi . . 314 rihankkeen toteuttamista varten . . . . . . . . . . 338
447: - 271 Kortesalmi ym.: Pohjanlahden ranni- - 289 Palmunen ym.: Ydinenergialakia koske-
448: kon maan kohoamisesta syntyneiden pouka- van esityksen antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 340
449: mien ja Iammikoiden saattamisesta meren - 290 Pekkarinen ym.: Määrärahasta kuntien
450: yhteyteen vesitalouden kehittämiseksi 315 elinkeinoasiamiesten palkkauksen valtionosuu-
451: - 272 Kortesalmi ym.: Eläkeläisten ja sotavete- teen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341
452: raanien metsästyslupamaksujen alentamisesta - 291 Pekonen: Kuntien yleisten rahoitusavus-
453: valtion mailla tapahtuvan metsästyksen osalta 316 tusten määrän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 342
454: - 273 Koskenniemi ym.: Maanalaisten öljysäi- - 292 Perho ym.: Uudenkaupungin makeavesi-
455: liöiden pakollisten määräaikaistarkastusten altaan aiheuttamien ongelmien ratkaisemisesta 343
456: lainsäädännöllisestä järjestämisestä . . . . . . . . . . 317
457: - 293 Pesola ym.: Lipeälammen jäteliemen hä-
458: - 274 Kuuskoski-Vikatmaa: Ympäristönsuojelu-
459: vittämisestä Lievestuoreella . . . . . . . . . . . . . . 344
460: toimistojen perustamisesta lääninhallituksiin . . 318
461: - 294 Pesälä: Kartastoyksikön perustamisesta
462: - 275 E. Laine ym.: Turun sijoittamisesta en-
463: Kouvolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345
464: simmäiseen kalleusluokkaan . . . . . . . . . . . . . . 319
465: - 276 J. Laine ym.: Liikuntaesteisten tarpei- - 295 Pihlajamäki ym.: Maatalouselinkeinon ke-
466: den huomioon ottamisesta rakennustoiminnas- hittämisen saattamisesta kunnan toimialaan
467: sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320 kuuluvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346
468: - 277 Lattula: Poliisilainsäädännön muuttami- - 296 Poutanen ym.: Kuntien oikeuttamisesta
469: sesta rikospoliisitoimen tehostamiseksi . . . . . . 321 päättämään nykyistä itsenäisemmin alueensa
470: - 278 LiUqvist m. fl.: Om anslag för kommun- maatilatalouden kehittämiseksi tarpeellisista
471: planeringen i medellösa kommuner . . . . . . 322 toimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 347
472: - 278 LiUqvist ym.: Määrärahasta varattomien - 297 M. Puhakka ym.: Lasten päivähoitotilo-
473: kuntien kuntasuunnittelun tukemiseen . . . . . . 323 jen huomioon ottamisesta uudisrakennuksen
474: - 279 Louvo ym.: Sisäasiainministeriön kaavoi- rakennuslupaa myönnettäessä . . . . . . . . . . . . . . 349
475: tus- ja rakennusosastolla valmistellun alueark- - 298 Raatikainen ym.: Ympäristönsuojelun
476: kitehtikokeilun käynnistämisestä . . . . . . . . . . 324 yleislain aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 350
477: - 280 Malm: Om en vatten- och fiskeriunder-
478: - 299 Rehn m. fl.: Om avlåtande av en propo-
479: sökning i Kvarken-området . . . . . . . . . . . . . . 326
480: sition med förslag till miljövårdslag . . . . . . 351
481: - 280 Malm: Vesi- ja kalastustutkimuksen suo-
482: rittamisesta Merenkurkun alueella . . . . . . . . . . 327 - 299 Rehn ym.: Ympäristönsuojelulakia koske-
483: - 281 Malm m. fl.: Om byggande av Sandfla- van esityksen antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 352
484: dans naturdamm i Korsholm . . . . . . . . . . . . 328 - 300 Rehn m. fl.: Om avlåtande av proposi-
485: - 281 Malm ym.: Sandfladanin luonnonaltaan tioner med förslag till ny naturvårdslag och
486: rakentamisesta Mustasaaressa . . . . . . . . . . . . . . 329 jaktvårdslag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353
487: Sisällysluettelo 11
488:
489: Sivo Sivo
490: - 300 Rehn ymo: Uutta luonnonsuojelulakia ja - 320 Zilliacus ymo: Bensiinin lyijypitoisuuden
491: riistanhoitolakia koskevien esitysten antami- poistamisesta ooooooooo ooooooooo oooo o 382
492: 0 0 0 0 0
493:
494:
495:
496:
497: sesta 0 ooooooooooooooooooooooooooooooo 354
498: 0 0 - 321 Zilliacus mo flo: Om fridlysning av gråsäl
499: - 301 Renlund mo fl.: Om en lag med förbud och vikare året om i hela landet o 383 0 0 0 0 0 0 0 0 0
500:
501:
502:
503:
504: mot användning av PCB-produkter oooooooo 355 - 321 Zilliacus ymo: Harmaahylkeen ja norpan
505: - 301 Renlund ymo: PCB-tuotteiden käytön lain- ympärivuotisesta rauhoittamisesta oo 384 0 0 0 0 0 0 0 0
506:
507:
508:
509:
510: säädännöllisestä kieltämisestä oooooooooooooo 356 - 322 Zilliacus mo fl.: Om fridlysning av duv-
511: - 302 Ronkainen ymo: Maatilatalouden kehittä- hök och berguv under hela året oo o 385 0 0 0 0 0
512:
513:
514:
515:
516: mistyön saattamisesta kunnan toimivaltaan - 322 Zilliacus ymo: Kanahaukan ja huuhkajan
517: kuuluvaksi o oo oooooo oooo oo 357
518: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ympärivuotisesta rauhoittamisesta oo o 386 0 0 0 0 0 0 0
519:
520:
521:
522:
523: - 303 Ruotsalainen ymo: Kunnan ympäristön- - 323 Aaltonen ymo: Korkeakouluopettajien pe-
524: suojelutoimea koskevan lainsäädännön aikaan- dagogisen koulutuksen laajentamisesta 387 0 0 0 0 0 0
525:
526:
527:
528:
529: saamisesta oo o ooooo ooooooo ooooo 358
530: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
531: - 324 Ala-Kapee ymo: Korkeakoulujen opetus-
532: - 304 Rytkönen ymo: Manttaalikuntalaitoksen henkilökunnan vajauksen tasoittamisesta 389 0 0 0 0
533:
534:
535:
536:
537: lakkauttamisesta ooooooooooo ooooooo 359 0 0 0 0 0 0
538: - 325 Ala-Kapee ymo: Opintotukijärjestelmän
539: - 305 Rönnholm ymo: Veden kulutuksen säänte- kehittämisestä opintorahapainotteiseen ja opin-
540: lystä 0 0 0 0 0 0 oo 0o o 360
541: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
542: tososiaalisten palvelujen suuntaan oooo o 390 0 0 0
543:
544:
545:
546:
547: - 306 Sillantaus ymo: Ympäristönsuojelun hal- - 326 Ala-Kapee ymo: Työväen Arkiston kirjas-
548: linnon uudistamisesta ooooooooooooooo oo 361 0 0 0
549: ton eräiden menojen saattamisesta lakisäätei-
550: - 307 Säilynoja ymo: Nso korkotukilainalain sen valtionavun piiriin o 0 0 391
551: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
552:
553:
554:
555:
556: muuttamisesta vesihuoltotöiden rahoittamisek- - 327 Astala: Määrärahasta työelämään tutus-
557: si budjettivaroin oooooo ooooooooooooooooo 363 0
558: tuttamisen järjestämiseksi peruskoulussa 392 0 0 0 0
559:
560:
561:
562:
563: - 328 Astala ymo: Ympäristökasvatuksen kehit-
564: - 308 Särkijärvi ymo: Rakennusasetuksen muut-
565: tämisestä ooooo ooooooooo oooo oo
566: 0 0 393 0 0 0 0 0 0 0 0 0
567:
568:
569: tamisesta ekologista rakentamista suosivaksi 364
570: - 329 Bärlund ymo: Määrärahasta Porvoon Van-
571: - 309 Söderström: Om inrättande av lagstadga-
572: han Kaupungin Säätiön työn tukemiseen o 394 0
573:
574:
575: de kommunala miljövärdsnämnder oooo oo 365
576: - 330 Ekorre ymo: Korkeakoulujen laitos- ja
577: 0 0
578:
579:
580:
581:
582: - 309 Söderström: Lakimääräisten kunnallisten
583: kirjallisuusmäärärahojen lisäämisestä ooo o 395 0 0 0 0
584:
585:
586: ympäristölautakuntien perustamisesta ooo oo 366 0
587:
588: - 331 Elo ymo: Porin sairaanhoito-oppilaitoksen
589: - 310 Tenhiälä ymo: Kalataloudellisen hoito- laajentamisesta oooooooooooooooooo oo o o 396 0 0 0 0
590:
591:
592:
593: suunnitelman laatimisesta Päijänteen kalakan- - 332 Elo ymo: Määrärahasta. Satakunnan karja-
594: nan suojaamiseksi o o ooo ooooo oo ooooo 367 0 0 0 0 0
595: talouskoulun ostamiseen valtiolle o oo 397 0 0 0 0 0 0 0
596:
597:
598:
599: - 311 Tennilä ymo: Kunnalle suoritettavasta - 333 Forsman ymo: Perusopetusryhmien enim-
600: katumaksusta annetun lain kumoamisesta oo 369 mäiskoon pienentämisestä peruskoulujen ylä-
601: - 312 Tikka: Haapaveden allashankkeen toteut- asteella ja lukioissa ooo oooo oooooooooo o 398
602: 0 0 0 0
603:
604:
605:
606:
607: tamisesta oo oo 0 oooo oooo oo 370
608: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
609: - 334 Fred ymo: Vientialan erityishenkilöstön
610: - 313 Tikka: Valtion osallistumisesta Kokko- koulutuksen järjestämisestä Vaasan korkeakou-
611: lanjoen jätevesikuormituksen keventämisestä lussa ooo ooooo ooo oooo ooo oo
612: 0 0 0 0 399 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
613:
614:
615:
616:
617: johtuviin kustannuksiin ooooooooooooooooo 371 0 - 335 Halonen ymo: Opiskelijoiden asumislisä-
618: - 314 Uitto ymo: Asuinympäristön kehittämi- järjestelmän uudistamisesta ooooooooooo o 400 0 0
619:
620:
621:
622:
623: sestä valtion lainoilla ja avustuksilla oooooooo 372 - 336 Halonen ymo: Nso kirjeopetuslain laajen-
624: - 315 Wahlström ymo: Vesilain uudistamisesta 373 tamisesta koskemaan peruskoulu- ja lukio-
625: - 316 Po Vennamo ymo: Vesiensuojelulainsää- opiskelua sekä yhteiskunnallisten aineiden kir-
626: dännön uudistamisesta oooooooooo ooooo 377 0 0 0 jeopiskelua o o ooo ooooo ooooo ooo o 401
627: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
628:
629:
630:
631:
632: - 317 Po Vennamo ymo: Ilmansuojelulakia kos- - 337 Hetemäki-Olander ymo: Opiskelijoiden ala-
633: kevan esityksen antamisesta oo ooooooo oo 378 0 0 0 ikärajan poistamisesta kansalais- ja työväen-
634: - 318 Vähäkangas ymo: Elinkeinoasiamiesjärjes- opistojen taideaineiden opetuksesta oooooo o 402 0
635:
636:
637:
638:
639: telmän kehittämisestä oooo ooooooooooo oo 379 0 0 0 - 338 Hetemäki-Olander ymo: Historiallisesti
640: - 319 Vähäkangas ymo: Jätehuoltolain täytän- arvokkaiden puukirkkojen suojelemisesta o 403 0
641:
642:
643:
644:
645: töönpanon tehostamisesta tarvittavat virat pe- - 339 Holvitie: Peruskoulun oppilaskuntatoi-
646: rustamalla 0 0 380 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 minnan elvyttämisestä ooo oo o oo 0 o 404
647: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
648:
649:
650:
651:
652: - 320 Zilliacus moflo: Om slopande av blyet i - 340 Hyrynkangas ymo: Logopedian opetuksen
653: bensinen oo oooooooooo ooo oo 381
654: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kehittämisestä Oulun yliopistossa oo o 405 0 0 0 0 0
655: 12 Sisällysluettelo
656:
657:
658: Siv. Siv.
659: - 341 Ihamäki ym.: Heinolan maalaiskunnan - 363 Kortesalmi ym.: Koulujen lomakausien
660: kirkonkylän ala-asteen tilojen parantamisesta 406 ajoittamisesta työelämän loma-aikoihin ..... . 431
661: - 342 Ihamäki ym.: Ammattikasvatushallituksen - 364 Kortesalmi ym.: Muistomerkin pystyttä-
662: alaisen henkilöstön jatko- ja täydennyskoulu- misestä lotille ja kotirintaman naisille .... 432
663: tuksen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407 ___:_ 365 Kuoppa ym.: Kivenjalostuksen ammatti-
664: - 343 Ihamäki ym.: Heinolan kurssikeskuksen koulutuksen aloittamisesta Kurussa ....... . 433
665: toiminnan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 408 - 366 Kuoppa ym.: Pirkkalan kulttuuri- ja mo-
666: - 344 Impiö: Määrärahasta opintorahan perus- nitoimitalon rakentamisrahoituksen järjestämi-
667: osan korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409 sestä ................................. . 434
668: - 345 Impiö ym.: Peruskouluasetuksen 22 §:n - 367 Kuoppa ym.: Rahoituksen järjestämisestä
669: muuttamisesta ala-asteen opetusryhmän ryhmä- Naistenmatkan urheilukeskukselle Pirkkalassa 435
670: jaon kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410 - 368 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahasta valta-
671: - 346 Impiö ym.: Peruskoulun palkkausasetuk- kunnallisten sivistys- ja taideharrastusjärjestö-
672: sen 25 §:n muuttamisesta yleisaineiden opetta- jen kulttuuri- ja taideohjaajien palkkaukseen . 436
673: jien eläketurvan parantamiseksi . . . . . . . . . . . . 411 - 369 Lahti-Nuuttila ym.: Alueellisen liikun-
674: - 347 Impiö ym.: Maatalousoppilaitoksen pe- takoulutuksen järjestämisestä liikuntakoulutus-
675: rustamisesta Koillis-Lappiin . . . . . . . . . . . . . . 413 palveluiden tarjoamiseksi tasapuolisesti koko
676: - 348 Itälä ym.: Koulujen lukukausien pituuden maassa 437
677: joustavasta sääntelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414
678: - 370 E. Laine ym.: Opiskelijoiden asumistuki-
679: - 349 Itälä ym.: Kaikkien nykyisten lukioiden
680: järjestelmän kehittämisestä ............... . 438
681: säilyttämisestä keskiasteen koulutusta kehi-
682: - 371 Lattula ym.: Täydennyskoulutuksen te-
683: tettäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415
684: hostamisesta Oulun yliopistossa ........... . 439
685: - 350 Jaakonsaari: Tiedepoliittisen selonteon
686: - 372 Lattula ym.: Yrityksen taloustieteen lau-
687: antamisesta eduskunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . 416
688: daturtasoisen opetuksen aloittamisesta Oulun
689: - 351 Jaakonsaari: Opintotukijärjestelmän uu-
690: yliopistossa ........................... . 440
691: distamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 417
692: - 352 Aita Jokinen ym.: Maatalousopetuksen - 373 Leppänen ym.: ATK-alan perusopetuksen
693: kehittämisestä Satakunnassa . . . . . . . . . . . . . . 418 sisällyttämisestä koululaitoksen opetusohjel-
694: - 353 Anna-Liisa Jokinen ym.: Opiskelijoiden miin ................................. . 441
695: asumislisäjärjestelmän muuttamisesta yleistä - 374 Louvo ym.: Määrärahasta Säkkijärvi-sää-
696: asumisen tukemisen periaatelinjaa vastaavaksi 419 tiölle "Säkkijärvi kautta aikojen" -julkaisun
697: - 354 P. Jokinen ym.: Sairaanhoito-oppilaitok- uudistettua painosta varten ............. . 442
698: sen rakentamisesta Kuusankeskelle . . . . . . . . 420 - 375 Luttinen ym.: Lahden taidekoulun v·al-
699: - 355 P. Jokinen ym.: Hotelli- ja ravintolakou- tiollistamisesta keskiasteen koulunuudistuksen
700: lun perustamisesta Kouvolaan . . . . . . . . . . . . 421 yhteydessä ............................. . 44J
701: - 356 Joutsenlahti: Lisäyksestä vuoden 1981 - 376 Luttinen ym.: Määrärahasta Päijät-Hä-
702: tulo- ja menoarvioon urheilukentän rakenta- meen taidemuseohankkeen suunnittelua varten 444
703: miseksi Parkanoen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422 - 377 Mattila: Oppikoulujen iltalinjojen säilyt-
704: - 357 Joutsenlahti ym.: Hengellisten kesäjuh- tämisestä uudessa iltaoppikoululainsäädännössä 445
705: lien avustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423 - 378 Mattila ym.: Ammattikasvatuksen kor-
706: - 358 Karhuvaara ym.: Peruskoulun yläasteen keimman opetuksen ja tutkimuksen kehittä-
707: opetuksellisten tavoitteiden turvaamisesta tun- misestä Oulun yliopistossa ............... . 447
708: tikehysjärjestelmän puitteissa . . . . . . . . . . . . . . 424 - 379 Mattila ym.: · Suomalaisten esineiden ja
709: - 359 Kauppi ym.: Terveydenhuollon suomen- tuotteiden malliarkiston perustamisesta .... 448
710: kielisen koulutuksen aloittamisesta Vaasassa 425 - 380 Mattsson ym.: Kunnallisten kuulovam-
711: - 360 Kemppainen ym.: Esperanton opetuksen maisten koulujen rakentamista ja ylläpitoa
712: järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 426 koskevien säännösten saattamisesta koske-
713: - 361 Koivisto ym.: Tampereen yliopiston ope- maan myös muita erityiskouluja ......... . 450
714: tusjaostojen ja täydennyskoulutuskeskuksen - 381 Miettinen ym.: Kirjastotalon rakentami-
715: saattamisesta korkeakoulujen kehittämislainsää- sesta Mäntyharjulle ..................... . 451
716: dännön piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427 - 382 Miettinen ym.: Sisävesialueiden meren-
717: - 362 Korhonen ym.: Määrärahasta Onkamon kulkuoppilaitoksen perustamisesta Savonlin-
718: metsäkoulun rakentamista varten . . . . . . . . . . 429 naan .................................. . 452
719: Sisällysluettelo 13
720:
721: Siv. Siv.
722: - 383 Niskanen ymo: Oulun yliopiston rakenta- - 404 Skinriari ym;: Määrärahasta Pannujärven
723: misohjelman jouduttamisesta oo oooooooooo. 0 453 liikunta- ja terveysopiston alue- ja rakennus-
724: ~ 384 Niskanen ymo: Kansainvälisyys- ja rau- suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478
725: hankasvatuksen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . 454 - 405 Starast ym.: Määrärahasta maksuuoman
726: - 385 Norrback m. fl.: Om bestämmelser i skol- kouluruokailun järjestämiseksi kunnallisiin ja
727: lagstiftningen om lägerskolverksamhet . . . . . . 458 yksityisiin ammatillisiin oppilaitoksiin ... 0 • • 480
728: - 385 Norrback ym.: Leirikoulutoimintaa kos- - 406 A. Stenbäck ym.: Nyrkkeilyn kieltämi-
729: kevien säännösten sisällyttämisestä koululain- sestä .......... 0.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 481
730: säädäntöön .................. o. . . . . . . . . . . 459 - 407 Suonio ymo: Rauhan- ja konfliktintut-
731: - 386 Palmunen ymo: Opintorahan perusosan kimuslaitoksen tutkimusvarojen lisäämisestä . . 482
732: korottamisesta kaikilla koulutustasoilla . . . . 460 - 408 Sutinen ymo: Maatalouspainotteisen emän-
733: - 387 Pekkarinen ym.: Alempien korkeakoulutut- täkou1uopetuksen antamisesta Pohjois-Karja-
734: kintojen aseman turvaamisesta korkeakoulu- lan maatalousoppilaitoksissa o... o.. o. . . . . . 483
735: jen tutkintojärjestelmässä ..... o.... 0 • • • • • 461
736: - 409 Sutinen ymo: Hyvärilän kansainvälisen
737: - 388 Pekkarinen ymo: Korkeakoulujen täyden-
738: kurssi- ja nuorisomatkailukeskuksen kunnos-
739: nyskoulutuksen ja avoimen korkeakoulun ke-
740: tuksen jatkorahoituksen turvaamisesta . . . . . . 484
741: hittämisestä ....... oo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462
742: - 410 Särkijärvi: Opintososiaalisten tukimuo-
743: - 389 Pekkarinen: Määrärahasta Jyväskylän Ke-
744: tojen irrottamisesta sidonnaisuudesta vanhem-
745: sä -kulttuuritapahtuman tukemiseen . . . . . . . . 463
746: pien tuloihin ja varallisuuteen . . . . . . . . . . . . 485
747: - 390 Pekkarinen ymo: Opintotuen tarveharkin-
748: nan ikärajojen tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 464 - 411 Söderström ym.: Määrärahasta kahden
749: - 391 Peltola ymo: Lähikasvattajien koulutuksen apulaisprofessorin viran perustamiseksi Vaa-
750: aloittamisesta kokeiluluontoisena lastentarhan- san korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486
751: opettajakoulutuksen yhteydessä Jyväskylän yli- - 412 Tapiola ym.: Maatalousoppilaitoksen pe-
752: opistossa o........... o....... o. . . . . . . . . 465 rustamisesta Pihtiputaalle ......... 0 • • • • • • 487
753: - 392 Perho ymo: Maatalousoppilaitoksen pe- - 413 Tapiola ymo: Metsätalousalan pysyvän
754: rustamisesta Salon talousalueelle . . . . . . . . . . 466 koulutuspisteen perustamisesta Viitasaarelle . . 488
755: - 393 Perho ymo: Urheilukeskuksen perustami- - 414 Tapiola ym.: Käsi- ja taideteollisuusalojen
756: sesta Laitilan Krouvinnummelle . . . . . . . . . . 467 opistoasteen koulutuksen järjestämisestä Petä-
757: - 394 Pesola ym.: Määrärahasta avustukseksi jäveden kotiteollisuuskoulun yhteydessä . . . . 489
758: Jyväskylän Kesä . -kulttuuritapahtumaa varten 468 - 415 Tikka: Teknillisen opiston perustamisesta
759: - 395 Pokka ymo: Lapin kansanopiston muutta- Imatralle . o. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490
760: misesta kansankorkeakouluksi ...... o. . . . . 469 - 416 Tikka: Metsäoppilaitoksen sijoittamisesta
761: - 396 Rajantie ymo: Sisävesien ammattikoulun Ruokolahdelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 491
762: perustamisesta Savonlinnaan . . . . . . . . . . . . . . 470 - 417 Tikka: Talouskoulun perustamisesta
763: - 397 Raudaskoski ymo: Lukialaisten kuljetus- Imatralle ............... 0 • • • • • • • • • • • • • • • 492
764: ja majoituskustannusten saattamisesta valtion- - 418 Tikka: Imatran taidekou1un muuttamises-
765: avun piiriin ............. o.............. 471 ta alueelliseksi kuvataiteen päiväkouluksi ja
766: - 398 Raudasoja ym.: Ammatillisten oppilaitos- Imatran taidemuseon muuttamisesta Kymen
767: ten aloituspaikkojen määrän mitoittamisesta . . 472 läänin aluetaidemuseoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493
768: - 399 Rytkönen ym.: Savottahevoselle omiste- - 419 Tikka: Kaakkois-Suomen liikunta- ja kou-
769: tun muistomerkin aikaansaamisesta . . . . . . . . 473 lutuskeskuksen rakentamisesta Imatralle . . . . 494
770: - 400 Saarikoski: Koulujen säilyttämisestä haja- - 420 Tikka: Urheilukeskuksen aikaansaamisesta
771: asutusalueilla ilman kunnille aiheutuvaa talou- Ruokolahdelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495
772: dellista lisärasitusta o.... o. . . . . . . . . . . . . . . . 474 - 421 Toiviainen: Ohjelman laatimisesta korkea-
773: - 401 Salminen ymo: Etiikan opetuksen saatta- koulujen eräiden määrärahojen lisäämiseksi . . 496
774: misesta vaihtoehdoksi tunnustukselliselle us- - 422 Tuominen ym.: Kansainvälisen kurssi- ja
775: konnon opetukselle lukiossa . . . . . . . . . . . . . . 475 koulutustoiminnan tarpeiden huomioon otta-
776: - 402 Skinnari ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 misesta rakennettaessa Kotkan puutalousopis-
777: tulo- ja menoarvioon korkeakouluopiskelijoi- toa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497
778: den ruokailutuen nostamiseksi . . . . . . . . . . . . 476 - 423 Tuominen ym.: Rakennussuojelukohtei-
779: - 403 Skinnari ymo: Määrärahoista Nastolan den aiheuttamien kustannusten korvaamisjär-
780: uimahallin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 477 jestelmän selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498
781: 14 Sisällysluettelo
782:
783:
784: Siv. Siv.
785: - 424 Tuovinen ym.: Määrärahasta Pohjois-Kar- - 443 LiUqvist ym.: Rehukalan kuljetustuen
786: jalan keskusammattikoulun puutyöosaston kou- maksamisesta asuinpaikasta ja kuljetusmatkas-
787: lutussahaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499 ta riippumatta ......................... . 520
788: - 425 Vähäkangas ym.: Kulttuuritiloiksi tarkoi- - 444 Louvo ym.: Mehiläishoidon edistämisestä 521
789: tettujen monitoimitalojen rahoituksen järjes- - 445 Manninen ym.: Kalatalouden tutkimus-
790: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500 määrärahojen lisäämisestä ............... . 523
791: - 426 Vänskä ym.: Pohjois-Karjalan Opiston - 446 Mattila ym.: Ylivieskan maatalouspiirin
792: peruskorjaustyön rahoituksen turvaamisesta . . 501 vakinaistamisesta ....................... . 524
793: - 427 Vänskä ym.: Eräiden siirtoväen sankari- - 447 Nieminen ym.: Uusien 4H-neuvojan toi-
794: hautojen hoitoon osoitettujen määrärahojen mien perustamisesta ..................... . 525
795: korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502 - 448 Nikkilä ym.: Metsänparannuslainsäädän-
796: nön muuttamisesta metsäojien perkaustyöryh-
797: - 428 Väänänen ym.: Valtakunnallisten harras-
798: män ehdotusten mukaisesti ............... . 527
799: tajajärjestöjen ja kansansivistysjärjestöjen tai-
800: - 449 Niskanen: Maatilalain ja maatila-asetuk-
801: deohjaajien kouluttamisesta ja paikkaamisesta 503
802: sen muuttamisesta karjarakennusavustuksen
803: - 429 Zyskowicz ym.: Opintotuen tarveharkin-
804: saattamiseksi koskemaan Hailuotoa ....... . 528
805: taikärajan alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 504
806: - 450 Pesola ym.: Maatalousneuvonnan tehos-
807: - 430 Hakala: Kasvinviljelykoeaseman perusta-
808: tamisesta Suomenselkä-projektin puitteissa .. 529
809: misesta Uudellemaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505
810: - 451 Pesälä: Keskuskalanviljelylaitoksen perus-
811: - 431 Joutsenlahti ym.: Luonnonmukaisen vilje- tamisesta Jaalan Myllylle ................. . 530
812: lyn neuvonnan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . 506 - 452 Pesälä: Karsintakorvauksen suorittamises-
813: - 432 M. Järvenpää ym.: Maatalouden tukemis- ta utarevikaisten lehmien osalta ........... . 531
814: järjestelmän uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 507 - 453 Pokka ym.: Roitikosken kalanviljelylai-
815: - 433 M. Järvenpää ym.: Maanhankinnan ra- toksen perustamisesta ................... . 532
816: joittamisesta perheviljelmien säilymisen tur- - 454 Pokka: Porotutkimuslaitoksen perustami-
817: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508 sesta poronhoitoalueelle ................. . 533
818: - 434 Kangas ym.: Maatilalainojen myöntämis- - 455 Poutanen ym.: Tilanaloittamispalkkiojär-
819: mahdollisuuksista jakotoimituksissa muodostu- jestelmän aikaansaamisesta uusille maatalous-
820: neille elinkelpoisille tiloille . . . . . . . . . . . . . . 509 yrittäjille .............................. . 534
821: - 435 Kauppinen ym.: Puun korjuu- ja käyttö- - 456 Poutanen ym.: Marjanviljelyn tutkimus-
822: teknologian kehittämistä selvittävän tutkimus- ja koetoiminnan tehostamisesta Mikkelin lää-
823: ja kokeilulaitoksen perustamisesta Pohjois- nissä 535
824: Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510 - 457 P. Puhakka ym.: Kalanviljelyä, teuras-
825: - 436 Kemppainen ym.: Maataloustuotteiden vä- kalan kasvatusta ja kalatuotteiden jalostusta
826: lityspalkkioiden osuuden vähentämisestä . . . . 511 harjoittavan laitoksen perustamisesta Ilomant-
827: - 437 Kivitie ym.: Luonnonmukaisen viljelyn sin Hiiskoskelle ....................... . 536
828: neuvonnan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 512
829: - 458 Raudaskoski ym.: Metsänomistajien oma-
830: - 438 Kortesalmi ym.: Peruskuivatusmääräraho-
831: toimisen puunkorjuun edistämisestä ....... . 537
832: jen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513
833: - 439 Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 - 459 Ruotsalainen ym.: Riista- ja kalatalouden
834: tulo- ja menoarvioon tuhkan käytön lisäämi- tutkimusyksikön perustamisesta Savonrantaan
835: seksi lannoitusaineena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514 Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen osana 538
836: - 440 Kortesalmi ym.: Jätelietteessä olevien lan- - 460 Rytkönen: Teuraskarjaa koskevan tuotan-
837: noitteiden talteenoton tehostamisesta . . . . . . 515 toavustuksen ulottamisesta koko Kuopion lää-
838: - 441 Lattula: Toimenpiteistä maa- ja metsä- niin ................................... . 539
839: talouden kehittämiseksi Oulun läänissä . . . . 516 - 461 Saarikoski ym.: Ns. isäntälinjan turvetuo-
840: - 442 Leppänen ym.: Kuopion, Siilinjärven ja tannon organisoimisesta ................. . 540
841: Maaningan rinnastamisesta Kuopion läänin - 462 Saarikoski ym.: Valtion viljavaraston re-
842: muihin kuntiin maidon tuotantoavustuksen ja huviljavaraston rakentamisesta Suupohjaan .. 541
843: markkinoimismaksun osalta . . . . . . . . . . . . . . 518 - 463 Saarikoski ym.: Turkisjalostusopiston
844: - 443 Lillqvist m. fl.: Om betalning av trans- suunnittelemisesta Vaasan lääniin ......... . 542
845: portbidrag för foderfisk oberoende av bo- - 464 Sillantaus ym.: Viljan varmuusvarastoin-
846: ningsort och transportsträcka . . . . . . . . . . . . 519 nista maatiloilla ....................... . 543
847: Sisällysluettelo 15
848:
849: Siv. Siv.
850: - 465 Söderström ym.: Maatalouden tuotannol- - 484 Hyrynkangas ym.: Sairausvakuutuslain
851: lisen yhteistoiminnan käynnistysavustusjärjes- muuttamisesta kotityötä tekevien ja pienyrit-
852: telmän aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544 täjien oikeuttamiseksi päivärahaan heti työ-
853: - 466 Söderström ym.: Mekaanisen vesakontor- kyvyttömyyden alettua . . . . . . . . . . . . . . . . . .. • 570
854: junnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545 - 485 Hyrynkangas ym.: Lääkärin määräämän
855: - 467 Söderström: Om ändring av lagstiftning- lymfaterapeutin antaman lymfahoidon saatta-
856: en så att skogsförbättringsmedel inte kan misesta sairausvakuutuksen piiriin . . . . . . . . 571
857: beviljas för områden som berörs av natur- - 486 Hyrynkangas ym.: Rintamapalvelustun-
858: skyddsprogram . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 546 nuksen saaneiden naisten oikeuttamisesta rin-
859: - 467 Söderström: Lainsäädännön muuttamises- tamasotilaseläkkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
860: ta metsänparannusvarojen myöntämisen estä- - 487 Hyrynkangas ym.: Ylitarkastajan viran
861: miseksi luonnonsuojeluohjelmaa varten vara- perustamisesta sosiaali- ja terveysministeriön
862: tuille alueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547 vakuutusosastolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57}
863: - 468 Tenhiälä ym.: Kalatalouspiirikonsulentin - 488 Häggblom: Om rätt tili familjepension
864: toimen perustamisesta Itä-Hämeen Maatalous- för änka och barn, som bor i Finland, efter
865: keskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 548 förmånslåtare som avlidit i annat nordiskt
866: - 469 Tuovinen ym.: Määrärahasta uusien 4H- land . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 574
867: neuvojien toimien perustamiseen . . . . . . . . . . 550 - 488 Häggblom: Suomessa asuvan lesken ja
868: - 470 Ahde ym.: Vammaisten aseman paran- lapsen oikeuttamisesta perhe-eläkkeeseen
869: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551 muussa pohjoismaassa kuolleen edunjättäjän
870: - 471 Ahde ym.: Invaliidihuoltolain suojatyö- jälkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575
871: säännösten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 553 - 489 Jaakonsaari: Naisille ja nuorille soveltu-
872: - 472 Ajo ym.: Riittävien määrärahojen osoitta- vien työpaikkojen perustamisesta Oulun lää-
873: misesta suojatyötoiminnan laajentamista varten 555 niin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576
874: - 473 Alppi ym.: Työstä aiheutuvien rasitus- - 490 Anna-Liisa Jokinen ym.: Henkilökunnan
875: vammojen hoitamisesta työnantajan kustan- vajauksen poistamisesta vanhusten ja pitkä-
876: nuksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556 aikaissairaiden hoitolaitoksista . . . . . . . . . . . . 577
877: - 474 Alppi ym.: Alennuksen myöntämisestä - 491 Joutsenlahti ym.: Lapsilisien reaaliarvon
878: Valtionrautateillä työttömyyseläkkeellä oleville 557 korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578
879: - 475 Eenilä: Työsopimuslain muuttamisesta - 492 Joutsenlahti ym.: Suojatyöpaikoissa työs-
880: työsuhdeturvan tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . 558 kentelevien aseman turvaamisesta . . . . . . . . . . 579
881: - 476 Eenilä: Sosiaaliturvajärjestelmän uudista- - 493 Joutsenlahti ym.: Työelämään palanneen
882: misesta tarveharkintaiseksi toimeentuloturvaksi 560 perheenäidin oikeuttamisesta lukemaan koto-
883: - 477 Forsman ym.: Psoriasiksen rinnastami- na vietetyt vuodet eläkkeeseen oikeuttaviksi 580
884: sesta muihin kroonisiin sairauksiin sairausva- - 494 Joutsenlahti: Valtionrautateiden eläkeläis-
885: kuutuskorvausten osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562 alennuskortilla matkustavia koskevien rajoitus-
886: - 478 Fred ym.: Työttömyyseläkkeen myöntä- ten poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581
887: misestä jokaiselle 55 vuotta täyttäneelle pitkä- - 495 Juhantalo ym.: Satakunnan työvoimapii-
888: aikaisesti työttömälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 563 rin perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582
889: - 479 Halonen ym.: Tasa-arvolain aikaansaami-
890: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564 - 4% M. Järvenpää ym.: Linja-autonkuljetta-
891: - 480 Halonen ym.: Pakollisen tapaturmava- jien eläkeiän alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 583
892: kuutuksen siirtämisestä sairausvakuutuksen - 497 Järvilehto ym.: Avioliiton solmimisen elä-
893: yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566 kettä vähentävien vaikutusten poistamisesta
894: - 481 Halonen ym.: Raskauden ehkäisyn saat- lainsäädännöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584
895: tamisesta sairausvakuutuksen korvausjärjes- - 498 Järvilehto ym.: Syöpäinvalidien saatta-
896: telmän piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567 misesta lakimääräisten etuuksien osalta samaan
897: - 482 Hautala ym.: Valtionrautateiden eräiden asemaan muista syistä pysyvästi invalidisoitu-
898: eläkeläis- ym. matkalippujen käyttörajoitusten neiden kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585
899: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568 - 499 Järvilehto ym.: Vaikeavammaisten henki-
900: - 483 Helminen ym.: Vaikeavammaisten invali- löiden kuljetuspalveluiden tehostamisesta . . 586.
901: dien kuljetuspalvelujen saattamisesta valtion- - 500 Kauppi ym.: Maatalon emännän yksilölli-
902: osuuden piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 569 sestä eläketurvasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 587·
903: 16 Sisällysluettelo
904:
905: Siv. Siv.
906: - 501 Kauppi ym.: Puoliorvon eläkkeen saat- - 521 Lillqvist m. fl.: Om ändring av sjukför-
907: tamisesta vastaamaan lapsen hoitotukea . . . . 588 säkringslagen så att den blir primär i förhål-
908: - 502 Kauppi: Äitiyslomasijaisen oikeudesta lande till andra ersättningssystem . . . . . . . . . . 608
909: omaan äitiyslomaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589 - 521 Lillqvist ym.: Sairausvakuutuksen saatta-
910: - 503 Kauppi ym.: Hoitolaitoksessa kuolleen misesta ensisijaiseksi muihin korvausjärjestel-
911: potilaan kotiinkuljetuksesta aiheutuvien kus- miin verrattuna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609
912: tannusten korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 590 - 522 Lillqvist ym.: Sairausvakuutuslainsäädän-
913: - 504 Kivitie ym.: Naispuolisen yrittäjän les- nön muuttamisesta korvausluokkien ja korvat-
914: ken oikeuttamisesta yrittäjäneläkkeeseen . . . . 591 tavien ravintovalmisteiden lisäämiseksi . . . . . . 610
915: - 505 Kivitie ym.: Valtionrautateiden eläkeläis- - 523 Lillqvist m. fl.: Om ändrat beräk-
916: ja invalidialennuslippujen käyttörajoitusten ningssätt för den pensionsgrundande lönen i
917: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 592 arbetspensionslagarna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 611
918: - 506 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Perhekasvatuk- - 523 Lillqvist ym.: Työeläkelakien mukaisen
919: sen kehittämisestä ja perhekasvatuspalvelujen eläkkeen perustana olevan palkan laskenta-
920: saatavuuden parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 593 tavan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 612
921: - 507 Kuuskoski-Vikatmaa: Lehmänmaitoaller- - 524 Lillqvist m. fl.: Om fronttillägg tili alla
922: giaa ja aineenvaihduntasairauksia sairastavien som deltog i våra krig och utfört fronttjänst 613
923: lasten äidinmaitokustannusten saattamisesta - 524 Lillqvist ym.: Rintamalisän myöntämises-
924: sairausvakuutuksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . 594 tä kaikille sotaan osallistuneille ja rintamapal-
925: - 508 Kuuskoski-Vikatmaa: Lääkehoitoon rin- velusta suorittaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 614
926: nastettavien aineenvaihduntasairauksien ja - 525 Lillqvist m. fl.: Om beaktande av konst-
927: ,"puutostilojen korvaushoitojen kustannusten närspension som privilegierad inkomst enligt
928: saattamisesta sairausvakuutuksen piiriin . . . . 595 folkpensionslagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615
929: - r - 509 E. Laine ym.: Ammattikurssikeskusten - 525 Lillqvist ym.: Taiteilijaneläkkeen saatta-
930: opiskelijoiden tapaturmavakuutusturvan laa- misesta etuoikeutetuksi tuloksi kansaneläke-
931: jentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596 laissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616
932: - 510 E. Laine ym.: Vaikeavammaisten puhelin-
933: - 526 Loikkanen ym.: Sotainvalidien kuntoutus-
934: kulujen korvaamisesta vammaisprosentin suh-
935: tarpeen irrottamisesta korvattavasta vammasta
936: _teessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
937: tai sairaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617
938: - 511 E. Laine ym.: Valtionrautateiden eläke-
939: läis- ym. matkalippujen käyttöoikeuden laa- - 527 Louvo ym.: Maatalousyrittäjän eläketur-
940: jentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598 van saattamisesta sukupuolesta riippumatto-
941: - 512 Lattula: Taivalkosken vaikean työttö- maksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 618
942: myystilanteen helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . 599' - 528 Malm: Om översyn av grunderna för för-
943: - 513 Lattula: Työsuhdeturvan tiukentamisen delningen av semesterpenningen för småföre-
944: estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 tagare . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620
945: - 514 Lattula: Avohoidossa olevien sotainvali- - 528 Malm: Pienyrittäjän lomarahan jakamis-
946: dien hoidon ja toimeentuloturvan parantami- perusteiden tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 621
947: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 601 - 529 Malm m. fl.: Om införande av ett system
948: - 515 Lattula: Rintamasotilaseläkkeen myöntä- med statligt stöd för vård av åldringar i
949: misestä rintamapalvelustunnuksen omaaville hemmen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 622
950: naisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602
951: - 529 Malm ym.: Vanhusten kotihoidon val-
952: - 516 Lattula: Sotaveteraanien kuntoutuslain
953: tiontukea koskevan järjestelmän käyttöön ot-
954: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603
955: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623
956: - 517 Lattula: Sotaveteraanien asuntohankkei-
957: den tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 604 - 530 Martikainen ym.: Äitiyslomalla olevan
958: - 518 Leppänen ym.: Lasten elatusapujärjestel- työntekijän sijaisen sosiaaliturvakustannusten
959: män epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . . . . . 605 maksamisesta valtion varoista . . . . . . . . . . . . . . 624
960: - 519 Lillqvist ym.: Työsuhdekäsitteen ulotta- - 531 Martikainen ym.: Vammaisten elämisen
961: misesta aliurakointia suorittaviin työkoneiden laadun parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625
962: omistajiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 606 - 532 Martikainen ym.: Varallisuusharkinnan
963: - 520 Lillqvist ym.: Kuntien suojatyötoimin- poistamisesta invaliidihuoltolain nojalla myön-
964: nan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607 nettävän lääkintähuollon osalta . . . . . . . . . . . . 627
965: Sisällyslql!ttelo 17
966:
967: Siv. Siv.
968: - 533 Mattila ym.: Työnantajan sosiaalitUrva- - 552 Pukkio ym.: Työterveyshuollon. ulottami-
969: maksujen porrastamisesta pienen ja keskisuu- sesta koskemaan ennaltaehkäiseviä mielenter-
970: ren yritystoiminnan edellytysten parantami- veys- ja näkötarkastuksia . . . . . . . . . . . . . . . . 648
971: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628 - 553 Rajantie ym.: Invalidien asuntojen ja
972: - 534 Mattsson yrn.: Kattavan vähimmäistulo- vaikeavammaisten palvelukotien rakentamisen
973: järjestelmän luomisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629 tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 649
974: _:_ 535 Mikkola: Teknisten käsitöiden miespuolis- - 554 Rehn: Om avlåtande av propositioner
975: ten opettajien lisäämisestä lasten päiväko- om de lagändringar den s.k. Köpenhamns-
976: deissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 630 konventionen förutsätter . . . . . . . . . . . . . . . . . . 650
977: - 536 Muroma ym.: Lapsilisäoikeuden ulotta- - 554 Rehn: Ns. Kööpenhaminan sopimuksen
978: misesta ulkomailla tilapäisesti oleskeleviin edellyttämien lakiesitysten antamisesta . . . . . . 651
979: Suomen kansalaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631 - 555 Renlund m. fl.: Om utvecklande av barn-
980: - 537 Muroma ym.: Sairausvakuutuslain 14 §:n dagvården . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652
981: muuttamisesta kuntoutuslaitoksessa olevan so- - 555 Renlund ym.: Lasten päivähoidon kehit-
982: tainvalidin määrittelemiseksi työkyvyttömäksi 632 tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 653
983: - 538 Mäkynen ym.: Työsuhdeturvan kehittä- - 556 Renlund m. fl.: Om möjlighet tili frivillig
984: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 förtidspensionering för veteraner genom att
985: - 539 Männistö ym.: Työttömyyseläkkeen ehto- åren vid fronten beaktas . . . . . . . . . . . . . . . . 654
986: jen muuttamisesta ns. tulevan ajan palkan - 556 Renlund ym.: Sotaveteraanien vapaaehtoi-
987: huomioon ottamisen turvaamiseksi . . . . . . . . 634 sen varhaiseläkkeen mahdollisuudesta rintama-
988: - 540 Nikkilä ym.: Viljelijäväestön saattamisesta vuodet huomioon ottamalla . . . . . . . . . . . . . . 655
989: lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja ammat- ~ 557 Rytkönen ym.: Eläkeikärajan alentamises-
990: titautilainsäädännön piiriin . . . . . . . . . . . . . . 635 ta sotien aikana tuotantoelämässä työskennel-
991: - 541 Paakkinen ym.: Invaliidihuoltolain koko- leiden osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 656
992: naisuudistuksesta kuntoutuspalvelujärjestelmän - 558 Rönnholm ym.: Työvoimaviranomaisten
993: kehittämistoimikunnan ehdotusten mukaisesti 636 ja kunnallisten viranomaisten yhteistyön ke-
994: - 542 Pekonen ym.: Sotavammoista ja rintama- hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 657
995: palvelusta aiheutuvien erityisten tarpeiden ot- - 559 Rönnholm ym.: Toimenpideohjelman laa-
996: tamisesta huomioon työeläkejärjestelmissä . . 637 timisesta vammaisten liikkumisolosuhteiden
997: - 543 Peltola ym.: Kuntien ja eduskunnan vai- parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 658
998: kutusmahdollisuudet huomioon ottavan sosiaa- - 560 Salminen ym.: Vanhempien osuuden kas-
999: li- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtion- : vamisen estämisestä lasten päivähoitokustan-
1000: osuusjärjestelmää koskevan lainsäädännön nuksissa . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 659
1001: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638 - 561 Savola: Erään erityisopettajan eläkkeen
1002: - 544 Peltola ym.: Sosiaalityöntekijöiden virka- muuttamisesta ansioeläkkeeksi . . . . . . . . . . . . 660
1003: kelpoisuusehtojen tarkistamisesta . . . . . . . . . . 639 - 562 Savolainen ym.: Viikonloppurajoitusten
1004: - 545 Pihlajamäki ym.: Vaikeavammaisesta sota- poistamisesta alennuslipulla rautateilla mat-
1005: invalidista huolehtineen puolison huoltoeläk- kustamaan oikeutetuilta henkilöiitä . . . . . . . . 661
1006: keen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640 ~ 563 Savolainen ym.: Selvityksen laatimisesta
1007: - 546 Pohto ym.: Määrärahasta sotaveteraanien Etelä-Hämeen työvoimapiirin perustamisesta . 662
1008: ja -invalidien asunto-olojen järjestämiseksi . . 641 - 564 Sillantaus ym.: Vammaisen lapsen hoito-
1009: - 547 Pokka ym.: Pienten lasten vanhempien ja kuntoutuskustannusten korvausjärjestelmän
1010: työajan lyhentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 642 kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 663
1011: - 548 Pokka: Lapsilisän maksamisesta lapselle - 565 Sillantaus ym.: Asunnonmuutostöiden
1012: 18 vuoden ikään asti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643 korvaamista työ- ja liikennetapaturmassa vam-
1013: - 549 M. Puhakka ym.: Lapsiperheiden aseman mautuneelle koskevien säännösten sisällyttämi-
1014: parantamisesta työaikaa lyhentävien ja työajan sestä asianomaiseen lainsäädäntöön . . . . . . . . 665
1015: joustavuutta lisäävien toimenpiteiden avulla 644 - 566 Sillantaus ym.: Eläkkeelle siirtymisen
1016: - 550 M. Puhakka ym.: Kotihoidon tukeen joustavuuden kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . 666
1017: osoitetun määrärahan käyttämisestä alle 1-vuo- - 567 Sillantaus ym.: Sotaveteraanien vapaaeh-
1018: tiaiden lasten hoidon tukemiseen . . . . . . . . . . 646 toisuuteen perustuvan varhaiseläkejärjestelmän
1019: - 551 Pukkio ym.: Työsuojelulainsäädännön ko- toteuttamisesta eduskuntaryhmien sopimaila ta-
1020: konaisuudistuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647 valla .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . 668
1021:
1022: 3 088100188}
1023: 18 SiSällysluettelo
1024:
1025: Siv. Siv.
1026: - 568 Suonio ym.: Työntekijän itsemääräämis- - 588 Zilliacus ym.: Kotidialyysilaitteiston käyt-
1027: oikeuden turvaamisesta työsuorituksessa . . . . 670 tökustannusten sisällyttämisestä invalidihuol-
1028: - 569 Suonio: Palkansaajien oikeudellisen ja tolainsäädäntöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694
1029: taloudellisen asiantuntija-avun turvaamises- - 589 Aaltio: Mantilan-Kotalan maantien pe-
1030: ta työpaikoilla ja yrityksissä . . . . . . . . . . . . . . 671 rusparantamisesta VilppUlan ja Virtain alueel-
1031: - 570 Säilynoja ym.: Työnantajien sosiaalitur- la . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 696
1032: van rahoittamiseksi suorittamien maksujen - 590 Aaltio: Stormin-Toivolan maantien pa-
1033: määräytymisperusteiden saattamisesta työvoi- rantamisesta Narvan taajaman kohdalla . . . . 697
1034: man käyttöä suosiviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672 - 591 Aaltonen: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo-
1035: - 571 Säilynoja ym.: Omavastuuosuuden poista- ja menoarvioon Seinäjoen itäisen ohikulku-
1036: misesta työsuojelu- ja työterveyshuollon kus- tien ensimmäisen osuuden rakentamiseksi . . 698
1037: tannuksista eräiden maatalousammatin harjoit- - 592 Ahde ym.: Yleisradion radio-ohjelmien
1038: . tajien osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674 kuunteluolosuhteiden parantamisesta Ruotsissa 699
1039: - 572 Säilynoja ym.: Maatalouden lomitusjärjes- - 593 Ajo ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen linja-
1040: telmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675 autoliikenteen kehityksen turvaamisesta . . . . 700
1041: - 573 Särkijärvi ym.: Omistusasunnoissa asuvien - 594 Alppi ym.: Kantatien n:o 66 perusparan-
1042: saattamisesta asumistukeen oikeutetuiksi . . . . 676 nustöiden jouduttamisesta Ruovedellä . . . . . . 701
1043: - 574 Tennilä ym.: Työpaikan ammattiosaston - 595 Alppi ym.: Pälkäneen-Luopioisten-
1044: päätösvallan takaavan yritysdemokratiajärjes- Rautajärven maantien peruskorjaustöiden jat-
1045: telmän aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677 kamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702
1046: - 575 Tennilä ym.: Työttömyyspäivärahaoikeu- - 596 Astala ym.: Valtionrautateiden ja linja-
1047: den tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678 autoliikenteen yhdessä hoitaman työmatkalii-
1048: - 576 Tennilä: Metsä-alan työsuojelututkimuk- kennekokeilun aikaansaamisesta Turun kau-
1049: sen järjestämisestä Pohjois-Suomessa . . . . . . . . 679 punkiseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703
1050: - 577 Tikka: Asumistukilain muuttamisesta tu- - 597 Bärlund m. fl.: Om utredning angående
1051: keen oikeutettujen piirin laajentamiseksi . . . . 680 elektrifiering av järnvägsavsnittet Kyrkslätt
1052: - 578 Tuominen ym.: Työvoimapiirijaotuksen -Karis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704
1053: saattamisesta vastaamaan läänijaotusta . . . . . . 681 - 597 Bärlund ym.: Kirkkonummen-Karjaan
1054: - 579 Tuovinen ym.: Suojatyölainsäädännön yh- rataosuuden sähköistämistä koskevasta selvi-
1055: tenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682 tyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705
1056: - 580 Wahlström ym.: Palkansaajien työsuhde- - 598 Bärlund: Toimikunnan asettamisesta sel-
1057: turvan uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 683 vittämään Loviisan sataman toiminnan ke-
1058: - 581 Valtonen ym.: Yksinhuoltajien saattami- hittämistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706
1059: sesta yhdenvertaiseen asemaan koulutustuen - 599 Eenilä ym.: Parlamentaarisen komitean
1060: saannissa aviosuhteesta riippumatta . . . . . . . . 685 asettamisesta selvittämään eri liikennemuoto-
1061: - 582 Valtonen ym.: Ansioeläkejärjestelmän jen työnjakoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 707
1062: ulottamisesta sen ulkopuolelle jääneisiin . . . . 686 - 600 Eenilä: Kevyen liikenteen väylästön ke-
1063: - 583 P. Vennamo ym.: Taksinkuljettajien eläke- hittämisestä uuden tieliikennelain mukaisesti 708
1064: iän alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 687 - 601 Eenilä ym.: Aputerminaalioikeuksien pa-
1065: -'-' 584 P. Vennamo ym.: Palvelutalojen rakenta- lauttamisesta Loimaan rautatieasemalle . . . . . . 709
1066: misesta sotaveteraaneille ja -invalideille . . . . 688 - 602 Elo ym.: Eritasoliittymän rakentamisesta
1067: - 585 Vähäkangas ym.: Lapsen elatuksen tur- valtatien n:o 2 Harjavallan risteykseen . . . . 710
1068: vaamisesta annetun lain muuttamisesta elatus- - 603 Elo ym.: Eurajoen-Lapin-Hinnerjoen-
1069: tuen määrän korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 689 Yläneen-Loimaan maantien rakentamisesta
1070: - 586 Vähäkangas ym.: Sotilasavustuslain muut- välillä Lappi-Hinnerjoki . . . . . . . . . . . . . . . . 711
1071: tamisesta avioliiton ulkopuolella syntyneen - 604 Elo ym.: Maantieyhteyden parantamisesta
1072: lapsen aseman turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 690 välillä Kokemäki-Kiukainen-Eurajoki . . . . 712
1073: - 587 Vähäkangas ym.: Vammaisten erityispal- - 605 Elo ym.: Tien perusparantamisesta välillä
1074: ' ·· veluja ja tukitoimenpiteitä koskevan lakiesi- Jalonoja-Keikyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713
1075: tyksen antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 691 - 606 Elo ym.: Tien perusparantamisesta välillä
1076: - 588 Zilliacus m. fl.: Om ändring av invalid- Tuorila-Siikainen'-Alahonkajoki . . . . . . . . . . 714
1077: vårdslagstiftningen i fråga om driftskostna- - 607 Elo ym.: Porin tele- ja autovarikon ra-
1078: derna för hemdialysapparatur . . . . . . . . . . . . 692 kennustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . 715
1079: Sisällysluettelo 19
1080:
1081: Siv. Siv.
1082: - 608 Fred ym.: Ns. ehdottoman raittiuden pe- - 630 Joutsenlahti: Kokemäenjoen kanavoimi-
1083: riaatteen edellyttämien säännösten sisällyttä- sesta ................................. . 738
1084: misestä tieliikennelakiin . . . . . . . . . . ....... . 716 - 631 Joutsenlahti ym.: Lauttayhteyden aikaan-
1085: - 609 Hakala: Lahden-Loviisan rautatien pe- saamisesta Porin ja Gävlen välille ....... . 739
1086: rusparantamisesta ......................•. 717 - 632 Joutsenlahti ym.: Suurimpien hengellisten
1087: - 610 Hautala ym.: Valtionrautateiden termi- kesäjuhlien televisioinnista ............. . 740
1088: naalioikeuksien saamisesta Uuteenkaupunkiin 718 - 633 Järvilehto ym.: Sähköisen viestinnän mo-
1089: - 611 Helminen ym.: Kantatien n:o 60 rakenta- nopolin purkamisesta ................... . 741
1090: misesta välillä Voikkaa-Heparo ......... . 719 - 634 Kaarna ym.: Määrärahasta tien rakenta-
1091: - 612 Helminen: Kevyen liikenteen väylän ra- miseksi Konnunsuolta Nuijamaan kirkolle .. 742
1092: kentamisesta välille Keltakangas-Inkeroinen 720 - 635 Kaarna ym.: Tien rakentamisesta Pulsan
1093: - 613 Hietala ym.: Haukivuoren-Porsaskosken asemalta Luumäelle ..................... . 743
1094: maantien perusparantamisesta ........... . 721 - 636 Kaarna ym.: Tien rakentamisesta välille
1095: - 614 Hyrynkangas ym.: Postilinja-autoliiken- Vainikkala-Rikkilä-Simola- Vaalimaan tie 744
1096: teen kehittämisestä haja-asutusalueiden tarpeet - 637 Kaarna ym.: Määrärahasta rautatien ra-
1097: huomioon ottaen ....................... . 722 kentamista varten Lappeenrannan asemalta
1098: - 615 Ihamäki ym.: Valtatien n:o 5 välitysky- Mustolan satamaan ..................... . 745
1099: vyn parantamisesta ja kevyen liikenteen sillan - 638 Knuuttila ym.: Yksityisteiden muuttami-
1100: rakentamisesta Heinolan kaupungissa ..... . 723 sesta paikallisteiksi parlamentaarisen liikenne-
1101: - 616 Ihamäki ym.: Ns. Helemi-radan yleis- komitean ehdotusten mukaisesti ......... . 747
1102: suunnittelun käynnistämisestä ........... . 724 - 639 Knuuttila ym.: Postilinja-autoliikenteen
1103: - 617 Itälä ym.: Vapaan paikallisradiotoimin- kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 748
1104: nan edellytyksiä tutkivan komitean perustami- - 640 Knuuttila ym.: Paikallisliikenteen jatka-
1105: sesta ................................. . 725 misesta Haapamäen-Porin radalla ....... . 749
1106: - 618 Anna-Liisa Jokinen ym.: Eräistä liikenne- - 641 Koivisto ym.: Lisäyksestä valtion vuoden
1107: järjestelyistä Raisiossa .................. , . 726 1981 tulo- ja menoarvioon yleisten teiden
1108: - 619 Joutsenlahti ym.: Teiden numeroinnin kunnossapitoa varten ................... . 750
1109: jatkamisesta pääteiden alanumeroinnin avulla 727 - 642 Koivisto ym.: Lisäyksestä valtion vuoden
1110: - 620 Joutsenlahti ym.: Ns. Järvi-Suomen tien 1981 tulo- ja menoarvioon TVL:n tienpitoka-
1111: muuttamisesta koko pituudeltaan valtatieksi ja luston hankintamenoja varten ........... . 751
1112: sen kehittämisestä matkailureitiksi ....... . 728 - 643 Korhonen ym.: Tietyön aloittamisesta vä-
1113: - 621 Joutsenlahti ym.: Karvian-Alkkian- lillä Niirala-Värtsilä-Hoilola ........... . 752
1114: Erkalan-Kihniön maantien peruskorjaami- - 644 Kortesalmi ym.: Pyhänkosken ja Pyhä-
1115: sesta ................................. . 729 joen kirkonkylän välisen tieosuuden peruspa-
1116: - 622 Joutsenlahti ym.: Maantieyhteyden raken- rantamisesta Pyhäjoen pohjoispuolella ..... . 753
1117: tamisesta välille Keikyä-Kokemäki ....... . 730 - 645 Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1981
1118: - 623 Joutsenlahti ym.: Poroarkun Honkakos- tulo- ja menoarvioon Oulun läänin Pyhäjärven
1119: ken- Tuunajärven- Lavian Riihon maantien Pyhäsalmen lentokenttätöiden aloittamiseksi 754
1120: peruskorjaamisesta ja kestopäällystämisestä .. 731
1121: - 646 Kuoppa ym.: Valtatien n:o 3 perusparan-
1122: - 624 Joutsenlahti ym.: Ns. Vanhan Pohjan-
1123: tamisesta välillä Pispala-Ylöjärvi ......... . 755
1124: maan tien kunnostamisesta matkailureitiksi .. 732
1125: - 647 Kuoppa ym.: Paikallistien parantami-
1126: - 625 Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1981
1127: sesta välillä Kulju-Koivistonkylä ......... . 756
1128: tulo- ja menoarvioon TVL:n tukikohdan ra-
1129: kentamiseksi Parkanoon ................. . 733 - 648 Kuoppa ym.: Kevyen liikenteen väylän
1130: - 626 Joutsenlahti ym.: Porin-Haapamäen rau- rakentamisesta välille Oriveden asema-yh-
1131: tatien peruskorjaamisesta ............... . 734 teiskoulu ............................. . 757
1132: - 627 Joutsenlahti: Kanavaverkoston rakenta- - 649 Kuoppa ym.: Kuohijoen sillan rakentami-
1133: mista koskevan kokonaissuunnitelman aikaan- sesta Luopioisissa ....................... . 758
1134: saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 735 - 650 Kuoppa ym.: Tekstitettyjen televisio-oh-
1135: - 628 Joutsenlahti: Iisveden-Haukiveden kana- jelmien lisäämisestä ..................... . 759
1136: van rakentamisesta ..................... . 736 - 651 Lahti-Nuuttila ym.: Tie- ja vesirakennus-
1137: - 629 Joutsenlahti: Keiteleen-Päijänteen kana- laitoksen Hämeen piitin tiemäärärahojen ko-
1138: van rakentamisesta ..................... . 737 rottamisesta 760
1139: 20 Sisällysluettelo
1140:
1141: Siv. Siv.
1142: - 652 E. laine ym.: Valtionrautateiden paikal- - 671 Pesola ym.: Kyyjärven-Saarijärven ve-
1143: lisliikennekaluston säilyttämisestä ja uusimi- neilyreitin rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 782
1144: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 761 - 672 Pohto ym.: Karijoen-Päntäneen tieosuu-
1145: - 653 Leppänen ym.: Tien petosparantamisesta den perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 783
1146: välillä Partakoski-Heikkilänkylä . . . . . . . . . . 762 """""' 673 Pohto ym.: Lapuan-Kitinojan maantien
1147: - 654 Leppänen ym.: Ns. Jukkaran tien muut- perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 784
1148: tamisesta paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 763 - 674 Pokka ym.: Sodankylän-Vaalajärven-
1149: - 655 Leppänen ym.: Kansalaisten vapaakirje- Meltauksen maantien peruskorjaamisesta . . . . 785
1150: oikeuden laajentamisesta viranomaisyhteyk- - 675 Pokka: Kemijoen kanavoinoin toteutta-
1151: sissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 764 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 786
1152: - 656 Lillqvist m. fl.: Om förbättrade alarme- - 676 Poutaneo ym.: Savonlinnan eteläisen saa-
1153: ringsmöjligheter längs de större huvudvägarna 765 riston tieyhteyksien järjestämisestä mante-
1154: - 656 Lillqvist ym.: Hälytysmahdollisuuksien reelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 787
1155: parantamisesta tärkeillä pääteillä . . . . . . . . . . 766 - 677 Rajantie ym.: Savonlinnan eteläisen saa-
1156: - 657 Loikkanen ym.: Määrärahasta Tampereen riston liikenneyhteyksien parantamisesta . . . . 788
1157: Rukkamäen ja Längelmäen Länkipohjan taso- - 678 Rehn: Om förbättrande av banan Karis
1158: risteysten liikenneturvallisuuden parantami- -Salo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 789
1159: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 767 - 678 Rehn: Karjaan-Salon rataosuuden pa-
1160: - 658 Mattsson ym.: Kurun-Parkanon maan- rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 790
1161: tien perusparantamisesta Kurun puoleisella - 679 Ronkainen ym.: Saimaan vesiliikenneoh-
1162: osuudella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 768 jelman aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 791
1163: - 659 Mattsson ym.: Pälkäneen-Pohjan maan- - 680 Ruotsalainen ym.: Saimaan vesiliikenne-
1164: tien parantamisesta välillä Luopioisten kirkon- suunnitelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 792
1165: kylä-Rautajärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 769 - 681 Saarikoski: Maantien n:o 6961 (Venes-
1166: - 660 Miettinen ym.: Maantien n:o 613 (Rus- koski-Putula) perusparantamisen kiirehtimi-
1167: keala-Tammijärvi) perusparantamisesta ja sestä välillä Polkumäki-Putula . . . . . . . . . . 793
1168: päällystämisestä Hartolassa . . . . . . . . . . . . . . . . 770 - 682 Salminen ym.: Televa Oy:n suosimisesta
1169: - 661 Miettinen ym.: Kangasniemen-Joutsan päätettäessä tietoliikenteen kehittämiseen täh-
1170: tien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771 täävistä hankinnoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794
1171: - 662 Miettinen ym.: Pieksämäen-Kangasnie- - 683 Savolainen ym.: Selvityksen laatimisesta
1172: men maantien perusparantamisesta . . . . . . . . 772 Etelä-Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin pe-
1173: - 663 Miettinen ym.: Työryhmän asettamisesta rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795
1174: selvittämään Mikkelin lentokenttäkysymystä . . 773 - 684 Sillantaus ym.: Kevyen liikenteen väyläs-
1175: - 664 Nieminen-Mäkynen ym.: Selonteon anta· tön kehittämisestä uuden tieliikennelain mu-
1176: misesta eduskunnalle Valtionrautateiden pai- kaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 796
1177: kallisliikenteen tilasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 774 - 685 Starast: Voikosken sillan rakentamisesta 798
1178: - 665 Norrback m. fl.: Om utredning av kost- - 686 Tenhiälä: Lahden- Hollolan kirkonkylän
1179: naderna för muddring av farleden tili Kaskö - Vesalan tien rakennustöiden aloittamisesta 799
1180: och om anslag för ändamålet . . . . . . . . . . . . . . 775 - 687 Tikka: Valtatien n:o 6 perusparantami-
1181: - 665 Norrback ym.: Kaskisten väylän ruop- sesta välillä Särkisaimi-Imatra . . . . . . . . . . . . 800
1182: pauskustannusten selvittämisestä ja määrä- - 688 Tikka: Määrärahasta Imatran seudun pai-
1183: rahasta töiden suorittamiseen . . . . . . . . . . . . 776 kallisliikenteen hoidon suunnitteluun ja
1184: - 666 Perho ym.: Valtion tieavustusten ulotta- uusien liikennemuotojen kokeiluun . . . . . . . . 801
1185: misesta yksityisteiden kestopäällystystöihin . . 777 - 689 Tikka: Tieyhteyden aikaansaamisesta Sim-
1186: - 667 Perho ym.: Yläneen-Honkilahden-Hin- peleeltä Särkilahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 802
1187: nerjoen tieyhteyden rakentamisesta työllisyys- .._ 690 Tuovinen ym.: Lieksan-Kontiomäen ra-
1188: työnä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778 dan parantamisesta . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . 803
1189: - 668 Perho ym.: Loimaan rautatieaseman pal- - 691 Tuovinen ym.: Määrärahasta Joensuun
1190: veluluokan nostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779 syväsataman satamataiteen rakentamista varten 804
1191: - 669 Pesola ym.: Ns. Juokslahden tien kun- - 692 Valtonen ym.: Tien perusparantatnisesta
1192: nostustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 780 välillä Niinisalo---Kilvakkala . . . . . . . . . . . . . . 805
1193: - 670 Pesola ym.: Määrärahasta Mustaniemen - 693 Valtonen ym.: Mäntyluodon sataman väy-
1194: sataman rakentamiseksi Äänekoskelle . . . . . . 781 län syventämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 806
1195: Sisällysluettelo 21
1196:
1197: Siv. Siv.
1198: - 694 P. Vennamo ym.: Varsinais-Suomen alem- - 706 Väänänen ym.: Uudenmaan tieliikenne-
1199: manasteisen tieverkon kunnostamisesta ja kes- määrärahojen korottamisesta alueen oloja vas-
1200: topäällystämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 807 taavasti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 821
1201: - 695 P. Vennamo ym.: Turussa sijaitsevan - 707 Väänänen: Valtatiet n:ot 4 ja 6 yhdistä-
1202: Hirvensalon-Kakskerran tien kunnostamises- vän tien perusparantamisesta välillä Mäntsälä
1203: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 808 -Pukkila-Myrskylä-Artjärvi-Kimonkylä . 822
1204: - 696 P. Vennamo ym.: Helsingin-Turun rau- - 708 P. Jokinen ym.: Ajoneuvokatoksen ra-
1205: tatien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809 kentamisesta Vekarajärven varuskuntaan . . . . 823
1206: - 697 P. Vennamo ym.: Valtionrautateiden pai- - 709 Joutsenlahti ym.: Varusmiesten päivära-
1207: kallisliikenteen palvelujen säilyttämisestä Tu- han korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824
1208: run ja Uudenkaupungin välillä . . . . . . . . . . . . 810 - 710 Joutsenlahti ym.: Puolustusvoimien vär-
1209: - 698 P. Vennamo ym.: Vantaalla sijaitsevan vättyjen ja rajavartijoiden eläkekysymysten
1210: Hanalan rautatieseisakkeen uudelleen käyt- järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825
1211: töön ottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811 - 711 Kivitie ym.: Siviilipalvelusmiesten saatta-
1212: - 699 P. Vennamo ym.: Radio- ja TV-monopo- misesta samojen matkustusalennusten piiriin
1213: lin purkamista tarkoittavan lainsäädännön muiden palvelusvelvollisuuttaan täyttävien
1214: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 812 kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 826
1215: - 700 P. Vennamo ym.: Eläkeläisten ja van- - 712 E. Laine ym.: Asevarustelu- ja sotilasme-
1216: husten sekä laitoksiin sidottujen TV-lupa- nojen supistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 827
1217: maksujen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 813 - 713 Skinnari ym.: Varusmiesten päivärahan
1218: - 701 P. Vennamo ym.: Ohjelma-ajan myöntä- korottamisesta vastaamaan minimipalkkaa . . 829
1219: misestä MTV:n uutislähetyksille . . . . . . . . . . 814 - 714 Aaltio: Eläkkeen ulosmittausmahdollisuu-
1220: - 702 Westerlund m. fl.: Om ny räls på hanan den puuttumisesta aiheutuvien epäkohtien
1221: Lovisa-Lahtis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815 poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 830
1222: - 702 Westerlund ym.: Loviisan-Lahden radan - 715 Astala ym.: Kuluttajapoliittisen selonteon
1223: kiskotuksen uusimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816 antamisesta eduskunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . 831
1224: - 703 Westerlund: Om ett beslut angående en - 716 Hautala ym.: Etuoikeusasetuksen muutta-
1225: nordisk radio- och TV-satellit . . . . . . . . . . . . 817 misesta alihankkijoiden saatavien saattamiseksi
1226: - 703 Westerlund: Pohjoismaista radio- ja TV- etuoikeutettuun asemaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 832
1227: satelliittia koskevasta päätöksestä . . . . . . . . . . 818 - 717 Anna-Liisa Jokinen ym.: Aliurakoitsijoi-
1228: - 704 Vänskä ym.: Puhoksen syväväylätyön kii- den aseman selvittämisestä pääurakoitsijan
1229: reellisestä toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 819 konkurssissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 833
1230: - 705 Vänskä ym.: Määrärahasta Vuosalmen lai-
1231: valaiturin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820
1232: 1981 vp.
1233:
1234: Toivomusaloite n:o 1
1235:
1236:
1237:
1238:
1239: Eenllä: Ns. pitkiin listoihin siirtymistä vaaleissa koskevan esi-
1240: ltyksen antamisesta
1241:
1242:
1243: Eduskunnalle
1244:
1245: Kaikkialla maailmassa on voitu havaita po- detään kansanvallan välttämättömänä osana,
1246: liittisten puolueiden syntyminen ensimmäisenä on pakko ennen pitkää löytää keinot yhteisten
1247: vapaan kansan ilmentymänä. Puoluejärjestel- ongelmien ratkaisemiseksi nimenomaan puolue-
1248: mästä on meilläkin tullut kansanvallan kulma- järjestelmän pohjalta kansalaisten luottamuksen
1249: kivi. Se on vaalijärjestelmämme ja kansalais- palauttamiseksi puolueisiin ja poliitikkoihin,
1250: ten itsehallinnon, yhteisten asiain hoidon pohja järjestelmän kansanvaltaisuuteen. Nykyisen
1251: ja perusta. Lienee myös miltei mahdotonta vaalijärjestelmän pohjalta tämä tuskin kuiten-
1252: ajatella muuta yhtä kansanvaltaista järjestelmää kaan on mahdollista. Järjestelmästä johtuva
1253: puoluejärjestelmän tilalle. ehdokkaiden keskinäinen kilpailu samassa puo-
1254: Kansanvaltaa edustavana puoluejärjestelmää lueessa, mutta luonnollisesti myös eri puoluei-
1255: on siis kunnioitettava. Viime vuosina on kui- den ehdokkaiden välillä, saa aikaan monen-
1256: tenkin esiintynyt kasvavassa määrin politiikan laista epätervettä toimintaa ja ilmiötä. Tällai-
1257: vieroksuntaa. Jopa poliitikkojen keskuudessa sia ovat ennen kaikkea runsas, jopa suorastaan
1258: ilmenee selvää politiikan vastustustakin. Puo- tolkuton rahankäyttö henkilökohtaiseen vaali-
1259: lueiden toiminnan rahoitusta julkisin varoin mainontaan, "pimeä" vaalirahoitus - ja suuri
1260: esimerkiksi vastustetaan avoimesti, vaikka ym- epätasa-arvoisuus ehdokkaiden ja myös puoluei-
1261: märrettäneen, että kansanvalta edellyttää myös den kesken erilaisista rahoitusmahdollisuuk-
1262: rahoituksen julkisuutta, ja että "pimeä rahoi- sista johtuen - ja suuri houkutus ehdokkai-
1263: tus" vie pohjan kansanvallalta. Puolueiden val- den ja poliitikkojen jopa asiattamaankin julki-
1264: lan lisäämistä pelätään. suudentavo1tteluun. Puolueille on tämän järjes-
1265: Puolueiden normaalisti haitamille toiminta- telmän vallitessa tärkeätä asettaa ehdokkaik-
1266: seen ääniharavia, kaiken kansan tuntemia "julk-
1267: alueille on viime vuosina syntynyt yhden asian
1268: kiksia" "poppareista" pappeihin, olympiaurhei-
1269: liikkeitä. "Epäpoliittinen" kansalaistoiminta on lijoista pääjohtajiin.
1270: voittanut alaa. Ns. suora toiminta on yleistynyt.
1271: Arvokkaasta kansanvallan perustapahtumas-
1272: Kansalaiset eivät koe puolueiden pystyvän hoi-
1273: tamaan jo vakaviksi tiedostettuja ongelmia. ta, yleisistä vaaleista, on näin tehty halpa-arvoi-
1274: set mainonnan markkinat, ehdokkaat ja puo-
1275: Näin on paljolti tunnustettava olevankin. lueet valjastettu markkinatalouden vapaan hen-
1276: Suurten asiain ratkaisuja lykätään vuodesta toi- kilökohtaisen "yrittäjyyden" ja kilpailumekanis-
1277: seen. Yhteiskunnan perusongelmista tehdään min valjaisiin. Tämä kaikki ei voi olla vaikut-
1278: ns. iäisyyskysymyksiä, joista ei edes haluta tamatta kaikkeen yhteiskuntatoimintaan.
1279: keskustella, saati päästä yhteisymmärrykseen. Vaalijärjestelmämme muotoutumisesta tällai-
1280: Uudistushalua ei ole riittävästi poliittisissa puo- seksi puolueet saavat syyttää itseään yhteisesti
1281: lueissa, vaikka kansalaiset kokevat muutosten ja kukin erikseen. Kun tilanne lähentelee kan-
1282: olevan välttämättömiä. sanvallan halveksumista, miten tältä pohjalta
1283: On selvää, että jähmettynyt ongelmatäytei- voidaan odottaa asiallista, saati sitten vastuul-
1284: nen yhteiskuntatilanne synnyttää kansalaisissa lista yhteisten asioiden hoitoa, tuloksekasta
1285: vastustusta, maistuu väärältä vailaita ja puo- yhteistyötä, joka olisi välttämätöntä suurten
1286: lueiden kykenemättömyydeltä. Syyt tilanteeseen yhteiskunnallisten ongelmiemme selvittämiseksi
1287: ovat luonnollisesti monet. onnelliseen ratkaisuun.
1288: Selvää kuitenkin lienee, että mikäli kansan- Vaalijärjestelmämme ei nykyisenlaisena voi-
1289: valtaa kunnioitetaan ja puoluejärjestelmää pi- nekaan olla oikea, ei oikeudenmukainen äänes-
1290: 088100188]
1291: 2 Toivomusaloite n:o 1
1292:
1293:
1294: täjille eikä riittävän arvokas kansalaisten itse- Järjestelmä on kuitenkin luotava ja Juotae
1295: hallinnon pohjaksi, vaalien tarkoituksen toteut- vissa sellaiseksi, ettei se pidä sisällään aiemmin
1296: tamiseksi. koettuja ja esimerkiksi Ruotsin nykyisessä pit-
1297: Kansanvallan, kansalaisten itsehallinnon ja kälistajärjestelmässä ilmeneviä todettuja epä-
1298: kansanvaltaa korkeimmalla tasolla edustavan kohtia.
1299: eduskunnan arvostuksen palauttaminen niille Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kun-
1300: kuuluvalle tasolle ja luottamuksen palautta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1301: minen yhteisten asioiden hoitoon ja hoitajiin, muksen,
1302: politiikkaan ja poliitikkoihin, puolueisiin, edel-
1303: lyttää siirtymistä henkilökeskeisistä vaaleista että hallitus kiireellisesti valmistelisi
1304: asiavaaleihin. Tämä lienee mahdollista ainoas- esityksen ns. pitkiin listoihin siirtymi-
1305: taan ns. pitkiin listoihin siirtymällä. seksi vaaleissa.
1306: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1307:
1308: Paula Eenilä
1309: 1981 vp. 3
1310:
1311: Toivomusaloite n:o 2
1312:
1313:
1314:
1315:
1316: Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
1317: kansanäänestysten toteuttamiseksi tärkeistä koko maata tai
1318: yksityistä kuntaa koskevista asioista
1319:
1320:
1321: Eduskunnalle
1322:
1323: Aikanamme on tavallinen kansa yhä enem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1324: män tullut sivustakatsojaksi poliittisista asiois- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1325: ta päätettäessä ja tuntee itsensä sivulliseksi muksen,
1326: asioissa, joissa suomalaisen yhteiskuntajärjes-
1327: telmän mukaan kansalla nimeenomaan tulisi olla että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
1328: päätösvalta. Nyt sitä käyttävät ahnaasti valtaa- tyksen 500 000 markan arviomäärä-
1329: pitävien poliittisten puolueiden pienet johto- rahan ottamisesta lisäyksenä valtion
1330: klikit niin valtakunnallisella kuin kuntatasolla- vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon käy-
1331: kin. Tämän vuoksi olisi yksityisen kansalaisen tettäväksi kansanäänestysten toteuttami-
1332: vaikutusmahdollisuuksia saatava lisätyksi tär- seksi esim. puoluetuesta, atomivoimalai-
1333: keissä koko maata tai yksityistä kuntaa koske- toksista, presidentin vaalitavasta sekä
1334: vissa asioissa. Tämä olisi mahdollista järjestä- keskioluen siirtämisestä pois ruokakau-
1335: mällä näissä asioissa kansanäänestyksiä. poista.
1336: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
1337:
1338: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
1339: 4 1981 vp.
1340:
1341: Toivomusaloite n:o 3
1342:
1343:
1344:
1345:
1346: Kivitie ym.: Kansanvaltaisen maakuntahallinnon toteuttamisesta
1347:
1348:
1349: Eduskunnalle
1350:
1351: Väliportaan hallinnon uudistaminen on kes- kuntien asioiden hoitamiseen. Samalla maa-
1352: keinen osa kansanvaltaisen järjestelmämme ke- kunnallisen yhteisyyden lisääntyminen edistäisi
1353: hittämistä. Nykyisellään väliportaan päätöksen- maakuntien taloudellista omavaraisuutta ja
1354: teko muodostuu pelkästä valtion aluehallinnos- maamme kulttuurin monipuolisuutta.
1355: ta ja kuntainliittojen hallinnosta, jotka kumpi- Maakuntahallinnon toimivuuden takaami-
1356: kin ovat lähes täysin kansanvaltaisen kontrol- seksi olisi maakuntavaltuustoille myönnettävä
1357: lin ulkopuolella. Huomattava joukko päätök- riittävät toimintaresurssit. Tämä edellyttäisi
1358: siä, jotka voitaisiin siirtää kansanvaltaiselle sitä, että maakunnille vuosittain myönnettäisiin
1359: maakuntatason hallinnolle, tehdään nykyisin valtion keräämistä verovaroista maakunnan
1360: valtion keskusvirastoissa, jotka myös ovat kan- väestömäärän ja kehittyneisyyden perusteella
1361: sanvaltaisen valvonnan ulkopuolella. kokonaisavustus, jonka käytöstä maakuntaval-
1362: Väliportaan hallinnon kansanvaltaistamiseksi tuusto itsenäisesti päättää. Samoin aluepoliitti~
1363: 'olisi maakuntien johtoon valittava täydellistä sen tuen pääosan käytöstä päätösvalta olisi siir~
1364: :suhteellisuutta toteuttavilla vaaleilla valittava rettävä maakuntavaltuustolle.
1365: valtuusto, jonka alaisuuteen koottaisiin nykyi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
1366: nen lääninhallinto sekä maakunnallisen tason kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1367: kuntainliitot. Samalla olisi siirrettävä keskus-
1368: hallitusten päätösvaltaa maakunnille. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
1369: Kansanvaltainen maakuntahallinto lisäisi voi- piteisiin kansanvaltaisen maakuntahal-
1370: makkaasti alueellista kehittämistyötä, maakun- linnon toteuttamiseksi.
1371: tavaltuuston vaalit lisäisivät kiinnostusta maa-
1372: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1373:
1374: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
1375: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
1376: 1981 vp. 5
1377:
1378: Toivomusaloite n:o 4
1379:
1380:
1381:
1382:
1383: Kivitie ym.: Valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta rtutkimusva-
1384: liokuntien asettamisen mahdollistamiseksi.
1385:
1386:
1387: Eduskunnalle
1388:
1389: Suomalaisen poliittisen järjestelmän pahaksi Tutkimusvaliokunnan työskentely ei sen si-
1390: puutteeksi on osoittautunut se, ettei eduskun- jaan perustuisi kenenkään syytteeseen asetta-
1391: nalla ole edellytyksiä riittävän kokonaisvaltai- miseen. Eduskunta pelkästään päättäisi perus-
1392: sesti tutkia ja selvittää laajoja valtionhallin- taa tutkimusvaliokunnan selvittämään jotakin
1393: toon ja esimerkiksi valtionyhtiöiden toimintaan kysymystä, ei tutkimaan joidenkin nimeltä mai-
1394: liittyviä kysymyksiä. Näin ovat eduskunnan nittujen henkilöiden syyllisyyttä tai syyttö-
1395: mahdollisuudet toisaalta osallistua päätösten myyttä eikä myöskään tekemään esityksiä syyt-
1396: valmisteluun toisaalta suorittaa valvontaa jää- teeseen asettamisesta.
1397: neet vajavaisiksi. Nykyisessä tilanteessa tutkimusvaliokuntien
1398: Ongelman ratkaisemiseksi eduskunnan pitäisi perustaminen ei ole mahdollista. Valtiopäivä-
1399: voida perustaa valtionhallintoon liittyviä laa- järjestys rajoittaa varsin tarkasti eduskunnan
1400: joja kysymyksiä selvittämään erillisiä tutkimus- mahdollisuudet puuttua valtion hallintoon. Ne
1401: valiokuntia, jotka voisivat selvitellä asioita ko- kysymykset, joissa eduskunta voi puuttua hal-
1402: konaisuutena eikä ainoastaan kapeina osasina. lintokysymyksiin, on erikseen määritelty valtio-
1403: Millä tavoin esitetty tutkimusvaliokunta päiväjärjestyksessä. Jotta tutkimusvaliokuntien
1404: eroaisi nykyisistä eduskunnan elimistä? Tutki- perustaminen tulisi mahdolliseksi, olisi valtio-
1405: musvaliokunta olisi eduskunnan nimeämä, jota- päiväjärjestykseen tehtävä vastaava poikkeus-
1406: kin hallintoon liittyvää erityiskysymystä selvit- säännös myös niiden osalta.
1407: televä valiokunta. Oleellinen tekijä tutkimus- Tutkimusvaliokuntien perustamista on käsi-
1408: valiokunnan työssä olisi se, että sen käsittelyt, telty mm. valtiosääntökomitean mietinnössä,
1409: asiantuntijoiden ja todistajien kuulemiset oli- jossa selvä enemmistö komitean jäsenistä aset-
1410: sivat julkisia. Tutkimusvaliokunta olisi siis tui kannattamaan tutkimusvaliokuntien perus-
1411: selvä vaihtoehto asioiden salaiselle käsittelylle tamista. Myös komitean mietinnöstä esitetyistä
1412: samoin kuin pelkälle mielipiteiden vaihdolle. puolueiden lausunnoista selvä enemmistö tuki
1413: Tutkimusvaliokunnan perustaminen olisi tutkimusvaliokuntien perustamista.
1414: myös keino sen ongelman korjaamiseksi, min- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
1415: kä nykyisin valtakunnanoikeuteen vietävien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1416: asioiden korkea kynnys aiheuttaa. Esimerkiksi
1417: V alcoa koskevan välikysymyksen yhteydessä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1418: tuli esille se, että asioiden vieminen valtakun- valmistellakseen eduskunnalle esityksen
1419: nanoikeuteen on maassamme käytännössä hy- valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta si-
1420: vin vaikeaa, ja jo joutuminen syytetyksi valta- ten, että tutkimusvaliokuntien perusta-
1421: kunnanoikeudessa on käytännössä rangaistus minen eduskunnassa tulisi mahdolli-
1422: riippumatta oikeuden käsittelyn tuloksesta. seksi.
1423: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1424:
1425: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
1426: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
1427: 6 1981 vp.
1428:
1429: Toivomusaloite n:o 5
1430:
1431:
1432:
1433:
1434: Kivitie ym.: Virkamiehen kieltämisestä omistamasta julkisyhtei-
1435: söön liikesuhteissa olevan yhtiön osakkeita
1436:
1437:
1438: Eduskunnalle
1439:
1440: Viranhaltijoiden oman edun tavoittelusta Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
1441: virinneessä julkisessa keskustelussa on käynyt toivomuksen,
1442: ilmi, että valtion, kuntien tai kuntainliittojen
1443: hankintojen käsittelyyn osallistuvat viranhalti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1444: jat tai heidän esimiehensä saattavat olla eri sellaisen lain säätämiseksi, että valtion,
1445: tavoin sitoutuneita tavaran tarjoajiin ja/tai kunnan tai kuntainliiton viran tai pysy-
1446: myyjiin esiintyen näiden puolestapuhujina. väisen toimen haltija ei saa omistaa
1447: Tällainen yhteisen edun mukaisen vapaan työnantajaansa liikesuhteissa olevien
1448: kilpailun tyrehdyttävä, jopa kilpailunrajoitus- yritysten osakkeita eikä työskennellä
1449: sopimuksiin johtanut toiminta ja viranhaltijoi- näiden palveluksessa eikä suorittaa
1450: den nauttimaa yleistä luottamusta horjuttava näille palkkiollisia tehtäviä.
1451: menettely olisi estettävä.
1452: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1453:
1454: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
1455: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
1456: 1981 vp. 7
1457:
1458: Toivomusaloite n:o 6
1459:
1460:
1461: Knuuttila ym.: Suurta valiokuntaa koskevien säännösten pois-
1462: tamisesta valtiopäiväjärjestyksestä
1463:
1464: Eduskunnalle
1465:
1466: Maassamme on jo vuosikausien ajan eri yh- nen sihteeri ja että valiokunnat saisivat nykyistä
1467: teyksissä kiinnitetty huomiota valtiosääntömme tasaisemmin asioita valmisteltavakseen. Näiden
1468: vanhentuneisiin ja muuttuneisiin oloihin sovel- lähinnä työmenetelmiin keskittyvien uudistusten
1469: tumattomiin säännöksiin. Perustuslakeja on py- ohessa olisi puututtava myös epätarkoituksen-
1470: ritty uudistamaan sekä eduskunta-aloitteilla että mukaisiksi osoittautuneisiin säännöksiin.
1471: muilla toimenpiteillä. Vaitiosääntöasiaa on Eduskuntatyön kehittämistyöryhmässä on
1472: muun ohessa selvitetty kahdessa laajapohjai- tuotu esiin ajatus suuren valiokunnan lakkaut-
1473: sessa parlamentaarisessa komiteassa, mutta mi- tamisesta. Tämä instituutio, joka otettiin valtio-
1474: tään täsmällisiä muutosehdotuksia ei ole saatu päiväjärjestykseen pääasiassa historiallisista syis-
1475: annetuksi eduskunnalle. tä, on tullut aikaa myöten käytännöllisesti kat-
1476: Myös eduskunnan piirissä on käyty keskus- soen merkityksettömäksi. Osallistumista suuren
1477: telua eduskunnan työskentelyn tehostamisesta valiokunnan kokouksiin ei koeta lainsäädännön
1478: ja asiain käsittelyä koskevien säännösten tarkis- sisällöstä päätettäessä mielekkääksi eikä niissä
1479: tamisesta. Erityinen työryhmä on selvittänyt viime aikoina ole ollut tarvetta lakiehdotusten
1480: puhemiesneuvoston antaman toimeksiannon mu- muodolliseenkaan tarkastukseen erikoisvaliokun-
1481: kaisesti, onko eduskunnan työskentelyn kehittä- tien suoritettua asiantuntijoiden kuulemisen
1482: minen mahdollista voimassaolevien säädösten pohjalta varsin huolellisen valmistavan käsitte-
1483: puitteissa ryhmien kesken tehtävillä sopimuk- lyn. Suuren valiokunnan tarpeettomuuden puo-
1484: silla. Työryhmän mietintöön sisältyvien uudis- lesta puhuu sekin seikka, että eduskunta voi
1485: tusehdotusten jatkovalmistelua suoritetaan par- nykyisinkin toisen käsittelyn kestäessä vaatia
1486: haillaan puhemiesneuvostossa. uuden lausunnon siltä erikoisvaliokunnalta, joka
1487: Lakiehdotusten käsittelystä sisältyy valtio- asian on valmistellut tai joltakin muulta erikois-
1488: päiväjärjestyksen 65-70 § :iin varsin yksityis- valiokunnalta. Suuren valiokunnan lakkautta-
1489: kohtaiset säännökset. Olennaista on, että ne misella saavutettaisiin myös se hyöty, että sille
1490: on täysistunnossa otettava kolmen eri käsittelyn nykyisin varattu aika voitaisiin käyttää erikois-
1491: alaisiksi ja että kaikki lakiehdotukset on ensim- valiokuntien taikka eduskuntaryhmien toimi-
1492: mäisen käsittelyn jälkeen lähetettävä suureen elinten kokouksiin.
1493: valiokuntaan. Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioit-
1494: Asiain lukumäärän kasvaessa on eduskunnas- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1495: sa toteutettu viime vuosina järjestelyjä, joilla on
1496: pyritty tehostamaan erityisesti erikoisvaliokun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1497: tien työskentelyä. Työtapojen kehittämistä olisi suurta valiokuntaa koskevien säännös-
1498: edelleen jatkettava pitäen tavoitteena sitä, että ten poistamiseksi valtiopäiväjärjestyk-
1499: kullakin erikoisvaliokunnalla olisi oma vakinai- sestä.
1500: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
1501:
1502: Sakari Knuuttila Kaj Bärlund Arvo Salo
1503: Mikko Elo Saara-Maria Paakkinen Mauno Forsman
1504: Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen Hannu Tapiola
1505: Matti Puhakka Matti Luttinen Risto Tuominen
1506: Juhani Surakka Markus Aaltonen Mikko Rönnholm
1507: Jacob Söderman Aimo Ajo Paula Eenilä
1508: Pertti Hietala Pirkko Valtonen Ben Zyskowicz
1509: Pirjo Ala-Kapee Lasse Lehtinen Väinö Rautiainen
1510: Maija Rajantie Jermu Laine I."C. Björklund
1511: Anna-Liisa Piipari Eino Grönholm Bror Lillqvist
1512: Lea Savolainen
1513: 8 1981 vp.
1514:
1515: Toivomusaloite n:o 7
1516:
1517:
1518:
1519: M. Puhakka ym.: Sosiaali- ja terveyshallinnon kehittämisestä
1520: keskushallintotasolla
1521:
1522: Eduskunnalle
1523:
1524: Sosiaali- ja terveyshallintoa on kehitetty voi- tävät ovat useissa keskeisissä asiaryhmissä rin-
1525: makkaasti vuoden 1968 jälkeen, jolloin perus- nakkaisia tai päällekkäisiä. Mainittakoon näistä
1526: tettiin uusi keskusvirasto, sosiaalihallitus, ja esimerkkeinä vanhustenhuolto - pitkäaikaissai-
1527: siirrettiin lääkintöhallitus uudistetun sosiaali- ja raanhoito, päihdehuolto - mielenterveystyö,
1528: terveysministeriön alaisuuteen. Vuonna 1971 kasvatusneuvolatoiminta - mielenterveystyö,
1529: vahvistettiin alan väliportaan hallintoa perusta- kodinhoitoapu - kotisairaanhoito, vammais-
1530: malla lääninhallituksiin sosiaali- ja terveysosas- hoito - sairaanhoito. Lienee varsin selvää, et-
1531: tot. Terveydenhuollon paikallishallinnossa on tei näiden tehtävien nykyinen jakautuminen
1532: kansanterveyslain säätämisen myötä vuodesta keskushallinnossa eri viranomaisille enää vastaa
1533: 1972 kehittynyt laaja ja tehokas hallintokoneis- tarpeita. Myöskään ministeriössä ei ole toteu-
1534: to. Myös sosiaalihuollon paikallishallinnossa ol- tettu organisaatiouudistuksia muuttuneesta ti-
1535: laan lähiaikoina saavuttamassa merkittäviä lanteesta huolimatta.
1536: edistysaskeleita. Sosiaali- ja terveysalan keskushallintoa kehi-
1537: Sosiaali- ja terveystoimen valtionhallinnossa tettäessä olisi tutkittava mahdollisuudet muun
1538: omaksuttiin uusia kehittämislinjoja 1970-luvun muassa ministeriöhallintojärjestelmään siirtymi-
1539: puolenvälin jälkeen, jolloin aloitettiin laaja- seksi, keskusvirastojen toiminnan luonteen
1540: mittainen tehtävien ja toimivallan siirto erityi- muuttamiseksi asiantuntijaviranomaisen luon-
1541: sesti keskusvirastoista lääninhallituksiin ja edel- teiseksi yhdistämällä keskusvirastot erityiseksi
1542: leen kuntiin. Tehtävien ja toimivallan siirron laitokseksi taikka suorastaan keskusvirastojen
1543: toinen vaihe saatiin päätökseen vuoden 1981 lakkauttamiseksi. Tavoitteena tulisi olla byro-
1544: alusta voimaan tulleella lainsäädännöllä. kratian vähentäminen siirtämällä asioiden hoi-
1545: Vaikka sosiaali- ja terveysalan tehtävien hoi- to niin lähelle ihmistä kuin mahdollista, tar-
1546: dossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana peettomien hallintotasojen poistaminen sekä
1547: tapahtunut merkittäviä muutoksia paikallis- ja hallinto-organisaatioiden kehittäminen nykyistä
1548: aluehallinnon lisäksi erityisesti keskusvirastois- joustavammiksi ja muuttuneita olosuhteita vas-
1549: sa ja ministeriössä, ei tehtävien uudelleenjako taaviksi.
1550: ole johtanut merkittäviin organisaatiouudistuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1551: siin tai toiminnan muutoksiin keskushallinnos- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1552: sa. Erityisesti sosiaalihallituksen ja lääkintö- muksen,
1553: hallituksen tehtävät ovat siinä määrin muut-
1554: tuneet yksittäistapausten ratkaisemisesta toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1555: minnan yleisen ohjauksen suuntaan, että olisi sosiaali- ja terveyshallinnon kehittämi-
1556: aiheellista ennakkoluulottomasti ja perinpohjin seksi siten, että asioiden hoito voitai-
1557: tutkia, vastaako nykyinen organisaatiorakenne siin myös keskushallinnossa iiirjestää
1558: enää muuttuneita vaatimuksia. nykyistä tehokkaammin ja tarkoituksen-
1559: Sosiaalihallituksen ja lääkintöhallituksen teh- mukaisemmin.
1560: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1561:
1562: Matti Puhakka Olli Helminen Anna-Liisa Piipari
1563: Aimo Ajo Kaarina Suonio Pirkko Valtonen
1564: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen
1565: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari
1566: Jouko Tuovinen Paula Eenilä Mikko Elo
1567: Risto Tuominen Juhani Raudasoja
1568: 1981 vp. 9
1569:
1570: Toivomusaloite n:o 8
1571:
1572:
1573:
1574:
1575: Salolainen: Kansanäänestyksen suorittamisesta presidentin vaali-
1576: tavasta sekä presidentin vaalikansien rajoittamisesta
1577:
1578:
1579: Eduskunnalle
1580:
1581: Viime vuosikymmenellä työskennelleiden teeksi. Seuraavien presidentinvaalien yhteydessä
1582: valtiosääntökomiteoiden työskentelyn tulosten olisi erinomainen mahdollisuus tiedustella kan-
1583: hyödyntäminen on jäänyt varsin vähälle. Kulu- salaisten näkemyksiä näistä kahdesta asiasta
1584: valla vuosikymmenellä monet kysymykset ovat sekä mahdollisesti muistakin valtiosääntökysy-
1585: nousseet kuitenkin uudelleen keskustelun pii- myksistä. Kaiken kaikkiaan kansanäänestys-
1586: riin. instituutio tulisi ottaa Suomessa yleisemminkin
1587: Viime aikoina on käyty jälleen julkista kes- käytäntöön.
1588: kustelua mm. presidentinvaalien vaalitavasta Edellä esittämääni viitaten ehdotan eduskun-
1589: ja presidentin vaalikansien rajoittamisesta. Täl- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1590: laisen keskustelun käyminen on jossain mää-
1591: rin vaikeutunut sen johdosta, että maassamme että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1592: jo käynnissä olevassa presidentinvaalikamppai- sellaisen kansanäänestyksen toteuttami-
1593: lussa eri ehdokkaiden mahdollisuuksia laskel- seksi seuraavien presidentin valitsija-
1594: moidaan eri vaalitapojenkin pohjalta. Tästä miesvaalien yhteydessä, jossa tiedustel-
1595: syystä muutosten aikaansaaminen ennen seu- taisiin kansalaisten kantaa mm. presi-
1596: raavia presidentinvaaleja lienee mahdotonta. dentin vaalitapaan, presidentin vaali-
1597: Kysymys presidentin vaalitavasta sekä presi- kausien rajoittamiseen sekä mahdolli-
1598: dentin vaalikansien rajoittamisesta soveltuu kui- sesti muihinkin valtiosääntökysymyksiin.
1599: tenkin erinomaisesti kansanäänestyksen koh-
1600: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
1601:
1602: Pertti Salolainen
1603:
1604:
1605:
1606:
1607: 2 088100188}
1608: 10 1981 vp.
1609:
1610: Toivomusaloite n:o 9
1611:
1612:
1613:
1614: Skinnari ym.: Puolueloikkausten estämistä tarkoittavien toimen-
1615: piteiden aikaansaamista koskevan selvityksen laatimisesta
1616:
1617: Eduskunnalle
1618:
1619: Vaaleissa valitun kansanedustajan tai kun- että lainsäädäntöön otettatsun saannös, jonka
1620: nanvaltuutetun puolueloikkauksen estäminen mukaan varajäsen astuisi puolueesta eronneen
1621: lainsäädäntöteitse tai muulla tavoin on nous- kunnanvaltuutetun tilalle. Tällaisella säännök-
1622: sut jälleen esille. Kansalaisten taholta ei nyky- sellä ehkä pystyttäisiin estämään puolueloik-
1623: tilaa ole pidetty tyydyttävänä. On väärin, että kauksia. Varamiesjärjestelmän käyttöönottoa
1624: erilaisin keinoin voidaan muuttaa vaalien lop- pitäisi harkita myös eduskuntalaitoksen osalta.
1625: putulos kansan enemmistön tahdon vastaiseksi. Yksi mahdollisuus puolueloikkausten vaiku-
1626: Valtiopäiväjärjestyksen 11 §:stä ilmenee ns. tusten rajoittamiseksi olisi sen varmistaminen,
1627: imperatiivisen mandaatin kielto. Sen pohjalta että kunnalliset luottamuselimet saisivat vaa-
1628: edustajan ja myös kunnanvaltuutetun aseman lien lopputuloksen mukaisen matemaattisesti
1629: on katsottu määräytyvän. VJ 11 §:n mukaan lasketun paikkajaon. Tähän tulokseen voitai-
1630: edustaja on toimessaan velvollinen noudatta- siin päästä säännöksellä, jonka mukaan luotta-
1631: maan oikeutta ja totuutta ja perustuslakia, ei- muspaikat laskettaisiin vaaleissa esiintyvien
1632: vätkä häntä sido mitkään muut määräykset. voimasuhteiden mukaisesti. Tällöin tiedettäisiin
1633: Edustaja on siten oikeudellisesti riippumaton missä suhteessa paikat jakautuisivat ryhmien
1634: niin valitsijoittensa kuin ryhmänsä mielipiteis- kesken.
1635: tä. Hän edustaa itse itseään. Puolueloikkauksiin liittyvän ongelmavyyhdin
1636: Nykytilanteeseen on vaikuttanut se ero. selvittäminen on paikallaan muun muassa puo-
1637: periaatteesta johtuva seikka, ettei lainsäädän- luelaitoksen aseman vahvistamiseksi. Toivotta-
1638: nössämme ole eduskunta- tai valtuustoryhmiä vasti tämä myös osaltaan saisi puolueet sekä
1639: koskevia säännöksiä, joista ryhmän asema, teh- valtakunnan tasolla että paikallisesti sopimaan
1640: tävät ja toiminta kävisivät tarkemmin ilmi. menettelytavoista, joilla poliittisen moraalin
1641: Myös puolueiden vaikutus puoluetukea ja vaa- merkitystä voidaan korostaa. Pitkällä tähtäyk-
1642: leja lukuunottamatta on sääntelemättä. sellä tässä on kyse osana kansanvaltaista jär-
1643: Puolueloikkausten varalta tarvittavat yksi- jestelmäämme olevan puoluelaitoksen olemassa-
1644: tyiskohtaiset säännökset edellyttäisivät ilmei- olosta ja kyvystä luotettavasti hoitaa sille us-
1645: sesti, että eduskunta- ja valtuustoryhmät vi- kottuja tehtäviä.
1646: rallistettaisiin ottamalla niistä säännöksiä valtio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1647: päiväjärjestykseen ja kunnallislakiin sekä vaali- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1648: lainsäädäntöön. Tämä merkitsisi siinä määrin muksen,
1649: muutosta nykyiseen järjestelmään, että asian
1650: kehittäminen vaatisi laajempaa selvittämistä. että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
1651: Olisi saatava aikaan sellainen järjestelmä, estää puolueloikkaukset ja ryhtyisi sel-
1652: ettei säännöksiä voitaisi kiertää. Kunnallishal- vitysten pohjalta lainsäädäntö- yms. tar-
1653: linnon osalta voitaisiin esimerkiksi ajatella, vittaviin toimenpiteisiin.
1654: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1655:
1656: Jouko Skinnari Seppo Tikka Helge Siren
1657: Matti Puhakka Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen
1658: Pirkko Valtonen Pirjo Ala-Kapee Aimo Ajo
1659: Sakari Knuuttila Pekka Starast Mikko Elo
1660: Lea Savolainen Hannu Tapiola Matti Luttinen
1661: Arvo Salo Anna-Liisa Piipari Markus Aaltonen
1662: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm
1663: 1981 vp. 11
1664:
1665: Toivomusaloite n:o 10
1666:
1667:
1668:
1669:
1670: Skinnari ym.: Keskusvirastojärjestelmän epäkohtien poistami-
1671: sesta
1672:
1673:
1674: Eduskunnalle
1675:
1676: Suomen hallintojärjestelmä on nykyäänkin sa hajasijoituskomitean ja väliportaanhallinto-
1677: vielä paljolti samanlainen kuin aikoinaan tsaa- komitean mietinnöissä. Näissä ehdotetaan laaja-
1678: rin vallan aikana. Sille on tunnusomaista suh- mittaista tehtävien ja toimivallan siirtoa kes-
1679: teellisen keskitetty vallankäyttö. Hallintojärjes- kushallinnolta aluehallintoon ja kuntiin. Näitä
1680: telmä on kehitetty tämän mukaisesti. Meillä on ehdotuksia on laajamittaisemmin toteutettu
1681: yli 20 keskusvirastoa, jotka käyttävät erittäin ainoastaan sosiaali- ja terveyshallinnon piirissä
1682: itsenäisesti niille lainsäädännössä suotua valtaa. eikä sielläkään ole edetty vielä niin pitkälle
1683: Keskusvirastothall ovat käytännössä melko ta- kuin olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
1684: valla kokonaan demokraattisen valvonnan ulot- On yleisesti hyväksyttyä, että kansalaisia
1685: tumattomissa. Parlamentaarinen valvonta puo- koskevan päätöksenteon tulisi tapahtua niin
1686: lestaan toteutuu siten, että asianomainen mi- lähellä heitä kuin mahdollista. Hallintoasioissa
1687: nisteri on kyllä poliittisessa vastuussa myös tämä merkitsee sitä, että toimivaltaa eri asiois-
1688: ministeriönsä alaisten keskusvirastojen toimin- sa olisi uskottava sille alimmalle hallintoviran-
1689: nasta, mutta hänellä ei ole käytännön mah- omaiselle, jolla on riittävät tiedot kyseisen
1690: dollisuuksia puuttua keskusviraston päätöksen- asian hoitamiseen. Käytännössä tämä useimmi-
1691: tekoon. ten merkitsee asianomaista kuntaa ja sen viran-
1692: Yleisestä keskushallintopainotteisuudesta poi- omaisia. Merkittävänä esteenä tämän periaat-
1693: keten Suomessa on myös vahva paikallishallin- teen toteutumiselle on nykyinen keskusvirasto-
1694: non perinne. Kysymys on niin sanotusta kun- järjestelmä, joka on johtanut ylimääräisen hal-
1695: nallisesti itsehallinnosta. Useiden asioiden osal- lintoportaan muodostumiseen, byrokratian li-
1696: ta tämä itsehallinto on todellakin vain "niin sääntymiseen ja kansalaisten etääntymiseen hal-
1697: sanottua", sillä kunnat joutuvat monasti toi- linnosta. Valtion paikallishallinnon kehittymät-
1698: mimaan päätöksenteossa eräänlaisena kumilei- tömyys merkitsee myös kansalaisille tarpeetto-
1699: masimena keskusvirastojen tosiasiallisesti jo man pitkiä, koko yhteiskunnan kannalta epä-
1700: päättämissä asioissa. taloudellisia asiointimatkoja mm. sosiaali- ja
1701: Ongelma on siis yhtäältä valtion keskus- terveydenhuollon, eläkeasioiden, verotuksen,
1702: hallinnon sisäinen - ministeriön ja keskus- työvoimahallinnon, postin yms. jokapäiväisten
1703: viraston välinen - ja toisaalta keskushallin- kysymysten -osalta. Voima- ja rahavarat on
1704: non ja paikallishallinnon välinen. liiaksi keskitetty keskusvirastoihin.
1705: Keskushallinnon sisäisenä ongelmana tätä Olemassaolevien epäkohtien poistamiseksi
1706: asiaa on tarkastellut muun muassa valtion olisikin tarpeen ottaa koko nykyinen keskus-
1707: keskushallintokomitea, joka mietinnöissään on virastojärjestelmä ja sen tarkoituksenmukaisuus
1708: ehdottanut siirtymistä nykyistä enemmän ns. tutkittavaksi. Siirtämällä keskusvirastoissa kä-
1709: ministeriöhallintojärjestelmään. Tällöin ministe- siteltävät asiat ja asioiden käsittelijät osaksi
1710: riöllä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet ministeriöihin ja osaksi alue- ja paikallishal-
1711: puuttua keskusviraston päätöksentekoon. Tä- lintoon voitaisiin eräät hallinnolliset keskus-
1712: män komitean ehdotuksia ei kuitenkaan vielä virastot kenties kokonaan lakkauttaa, vähentää
1713: ole toteutettu. byrokratiaa ja tuoda hallintoa lähemmäksi ih-
1714: Keskushallinnon ja paikallishallinnon välisiä mistä. Tämä olisi myös eräänlainen vaihtoehto
1715: suhteita puolestaan on tarkasteltu muun muas- kiisteliylle keskusvirastojen hajasijoittamiselle.
1716: 12 Toivomusaloite n:o 10
1717:
1718:
1719: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1720: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- nykyisen keskusvirastojärjestelmän epä-
1721: muksen, kohtien poistamiseksi sekä hallinnolli-
1722: sen päätöksenteon ja palvelujen siirtä-
1723: miseksi lähemmäksi kansalaisia.
1724: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1725:
1726: Jouko Skinnari Pirjo Ala-Kapee Arvo Salo
1727: Lea Savolainen Helge Siren Lasse Lehtinen
1728: Seppo Tikka Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo
1729: Liisa Jaakonsaari Mikko Elo Sakari Knuuttila
1730: Pekka Starast Kaarina Suonio Olli Helminen
1731: Anna-Liisa Piipari Matti Luttinen Mikko Rönnholm
1732: Hannu Tapiola Markus Aaltonen Pirkko Valtonen
1733: Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Puhakka
1734: 1981 vp. 13
1735:
1736: Toivomusaloite n:o 11
1737:
1738:
1739:
1740:
1741: P. Vennamo ym.: Valtiopäiväjärjestyksen 89 §:n muuttamisesta
1742: kansliatoimikunnan jäsenmäärän lisäämiseksi
1743:
1744:
1745: Eduskunnalle
1746:
1747: Eduskunnan käytännön työtä johtaa edus- kunnan pienemmiitä ryhmiltä on eduskunnassa
1748: kunnan kansliatoimikunta, jonka merkitys edus- evätty jäsenyys kansliatoimikunnassa mm. nii-
1749: kuntatyössä ja mm. eduskunnan varojenkäytös- den pieneen kokoon viitaten. Valtiopäiväjär-
1750: sä on erittäin suuri. Erityisesti viimeisen 10 jestyksen 89 §: n säännöstä tulisikin muuttaa
1751: vuoden aikana kansliatoimikunta on tehnyt siten, että kansliatoimikuntaan tulee kaikkien
1752: ratkaisuja, jotka ovat olleet kansan oikeustajun eduskuntaryhmien edustus.
1753: vastaisia ja jotka ovat etupäässä lisänneet kan- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
1754: sanedustajien jo muutoinkin kohtuuttomia oi- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
1755: keuksia veronmaksajien kustannuksella. Kans- väksi toivomuksen,
1756: liatoimikunnan linja ei ole vastannut Suomen
1757: kansan enemmistön linjaa, vaikka demokraat- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
1758: tisessa järjestelmässämme kansan tahdon tulee tyksen valtiopäiväjärjestyksen 89 § :n
1759: olla eduskunnan laki. muuttamisesta niin, että kansliatoimi-
1760: Kansliatoimikunnasta on tullut eduskunnassa kuntaan olisi aina valittava edustaja
1761: neljän suuren puolueen salaseura. Kaikilta edus- jokaisesta eduskuntaryhmästä.
1762: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
1763:
1764: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
1765: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
1766: J. Juhani Kortesalmi
1767: 14 1981 vp.
1768:
1769: Toivomusaloite n:o 12
1770:
1771:
1772:
1773:
1774: P. Vennamo ym.: Kansanedustajien tiedonsaantioikeuden tur-
1775: vaamisesta eduskunnassa käsiteltävinä olevissa asioissa
1776:
1777:
1778: Eduskunnalle
1779:
1780: Eduskunnassa asioita käsiteltäessä kaikki hin. Näitä lakeja tulisikin muuttaa siten, että
1781: kansanedustajat eivät ole keskenään samanlai- ne eivät koske kansanedustajia heidän käsitel-
1782: sessa asemassa. Kaikilla edustajilla ei ole mah- lessään asioita eduskunnassa.
1783: dollisuutta tutustua päätökseen vaikuttaviin Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
1784: asiakirjoihin, mikä on kouriintuntuvasti tullut tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
1785: esiin mm. Valco-skandaalia käsiteltäessä. Tämä väksi toivomuksen,
1786: ei ole oikein, jokainen kansanedustaja joutues-
1787: saan tekemään ratkaisunsa jokaisesta eduskun- että hallitus ryhtyisi kaikkiin tarpeel-
1788: nassa käsiteltävästä asiasta tarvitsee myös kaik- lisiin lainsäädäntö- ja muihin toimen-
1789: ki asiaan vaikuttavat tiedot. piteisiin kansanedustajien täydellisen
1790: Kansanedustajilta on evätty tietoja edus- tiedonsaantioikeuden turvaamiseksi edus-
1791: kuntakäsittelyssä mm. vetoamalla maassamme kunnassa käsiteltävinä olevissa •sioissa.
1792: asioiden salassapidosta voimassa oleviin lakei-
1793: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
1794:
1795: Pekka Vennamo Veikko Vennamo
1796: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
1797: Anssi Joutsenlahti
1798: 1981 vp. 15
1799:
1800: Toivomusaloite n:o 13
1801:
1802:
1803:
1804:
1805: P. Vennamo ym.: Ympäristönsuojeluministeriön perustamisesta
1806:
1807:
1808: Eduskunnalle
1809:
1810: Ympäristönsuojelun hallinto on maassamme Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
1811: pahasti hajanainen ja puutteellinen. Näitä asioi- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
1812: ta käsitellään useissa eri ministeriöissä ilman väksi toivomuksen,
1813: keskitettyä byrokratiasta vapaata johtoa. Tä-
1814: män seurauksena maassamme edelleen tuhotaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
1815: ympäristöä ja myrkytetään luontoa ilman, että kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin te-
1816: viranomaisilla keskitetysti olisi edes mahdolli- hokkaan ja byrokratiasta vapaan ympä-
1817: suutta valvontaan puhumattakaan tällaisen toi- ristönsuojeluministeriön perustamiseksi
1818: minnan estämisestä. maahamme, johon ministeriöön tulisi
1819: Ympäristönsuojeluhallinto tulisi keskittää keskittää nykyisin hajallaan eri ministe-
1820: yhteen ministeriöön. Tämän vuoksi tulisi maa- riöissä olevat ympäristöyksiköt tehok-
1821: hamme perustaa erityinen ympäristönsuojelu- kaalla ja kansanvaltaisella tavalla.
1822: ministeriö yhdistämällä nykyiset hajallaan ole-
1823: vat yksiköt. Samalla tulee huolehtia siitä, että
1824: tällä uudistuksella ei lisätä valtion byrokratiaa.
1825: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
1826:
1827: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
1828: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
1829: 16 1981 vp.
1830:
1831: Toivomusaloite n:o 14
1832:
1833:
1834:
1835:
1836: Aaltonen: Liikennevakuutuksen markkinointiin liittyvien epäkoh-
1837: tien poistamisesta
1838:
1839:
1840: Eduskunnalle
1841:
1842: Liikennevakuutuksia myöntävien vakuutus- tusyhtiötään valitessaan johdattelun tai jopa
1843: yhtiöiden toimesta järjestetään autoliikkeiden suoranaisen painostuksen kohteeksi.
1844: johtajille ja parhaiden myyntipisteiden henki- Vaikka vakuutusyhtiöiden piirissä ollaan
1845: löstöille tiedotustilaisuuksia, laivaristeilyjä, hyvin tietoisia edellä esitetystä arvostelusta,
1846: illanviettoja ja runsaspalkintoisia kilpailuja, on yhtiöiden välinen kilpailutilanne omiaan
1847: jotka aiheettomasti nostavat markkinointikus- pakottamaan nykyisen käytännön jatkamiseen.
1848: tannuksia. Epäkohdan korjaaminen ilman valtiovallan sää-
1849: On selvää resurssien tuhlausta ja kansan- döksellisiä toimia ei näin ollen tule onnis-
1850: taloudellisesti arveluttavaa, että vakuutusyhtiöt tumaan.
1851: tällä tavoin käyttävät runsaasti varoja laki- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
1852: sääteis.en, jokaiselle autonomistajalle pakollisen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk.
1853: liikennevakuutuksen markkinointiin. Tällainen sen,
1854: menettely ei voi olla vaikuttamatta korottavasti
1855: vakuutusten hintatasoon. Epäterveistä markki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1856: nointitavoista on myös seurauksena, että auto- liikennevakuutuksen markkinointiin liit-
1857: liikkeestä autonsa ostava saattaa joutua vakuu- tyvien epäkohtien poistamiseksi.
1858: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1859:
1860: Markus Aaltonen
1861: 1981 vp. 17
1862:
1863: Toivomusaloite n;o 15
1864:
1865:
1866:
1867:
1868: Eenilä: Rikoslain täydentämisestä ympäristörikoksia koskevilla
1869: säännöksillä
1870:
1871:
1872: Eduskunnalle
1873:
1874: Hallitusmuodon 6 §:ssä säädetään, että "jo- oikeuden varjolla voi käyttää alkuperäistä,
1875: kainen Suomen kansalainen olkoon lain mu- uusiutumatontakin luontoa kuin irtainta omai-
1876: kaan turvattu hengen. kunnian, henkilökohtai- suutta, on aiheuttanut merkittäviä luontotuhoja
1877: sen vapauden ja omaisuuden puolesta". Perus- ja johtanut jopa maaillllassa ainutlaatuisten
1878: tuslaissa säädetty turva ei kuitenkaan toteudu jääkaudenmuodostelmien, kauniitten soraharju-
1879: tässä ajassa 90-vuotiaalla rikoslaillamme eikä jemme, järjestelmälliseen tuhoamiseen yksityi-
1880: siihen liittyvällä lainsäädännöllä. sen taloudellisen hyödyn saamiseksi. 'fänään
1881: Tuottamuksesta riippumaton, objektiivinen soraharjujen repiminen olisi aivan ilmeisesti
1882: vastuu. .ns. vaarantamisvastuu, tunnetaan yleisen oikeuskäsityksen mukaan jo katsottava
1883: meillä toi~taiseksi miltei yksinomaan liiken- rikokseksi yhteiskuntaa, kenties koko ihmis-
1884: teessä. Liikenteessä hengen ja terveyden vaa- kuntaakio kohtaan, ympäristörikokseksi, eikä
1885: rantaminen on koettu rangaistavaksi, kun lailla suojattavaksi yksityisen oikeudeksi.
1886: puolisensataa kansalaista menettää kuukausit- Omistusoikeuskäsitteen tulkintaa olisikin muu-
1887: tain henkensä teillämme. Muutoin vaarallista tettava. Rikokset tulisi luokitella ainakin ih-
1888: toimintaa, yksilön tai ihmisyhteisön hengen ja misyksilöön, ihmisyhteisöön, luontoon ja ym-
1889: terveyden vaarantamista hyötymistarkoitukses- päristöön kohdistuviksi.
1890: sa, d meillä ole kriminalisoitu. Uutta työ- Omistusoikeuden ylisuojaaminen muihin pe-
1891: suojelulakia ei ole pitkäaikaisista yrityksistä rusoikeuksiin nähden - kaikki ne oli perus-
1892: huolimatta saatu aikaan, eikä työlainsäädäntö tuslaissa HM 6 §:ssä tarkoitettu samanarvoi-
1893: nykyisellään tunne rikoksia, sen enempää vaa- siksi - on jo melko yleisesti tunnustettu. Yli-
1894: rallisten koneiden ja laitteiden aiheuttamien suoja tulee luontotuhojen - ympäristörikosten
1895: työtapaturmien kuin yleensä vaarallisten ai- - ohella esiin esimerkiksi ns. jokamiehen-
1896: neiden aiheuttamien ammattitautienkaan osal- oikeuksien tunnustamattajättämisenä. Jokamie-
1897: ta. Työnantaja voi törkeissäkin tapauksissa syyl- henoikeudetbao lienee tämän päivän käsitysten
1898: listyä korkeintaan tärkeään laiminlyöntiin, työ- mukaan luettava kansalaisten henkilökohtaiseen
1899: suojelurikkomukseen. vapauteen kuuluviksi. - Omistusoikeuden
1900: Ns. ympäristörikokset ovat meillä vielä tun- ylisuojaaminen ilmenee myös pankkisalaisuu-
1901: tematon käsite. Elinkeinonharjoittaja saa luvan den suojaamisena verorikosten suosimiseen
1902: laskea vaarallisia aineita niin vesistöihin ja asti.
1903: ilmaan, kuin saattaa niitä maaperään, jopa ra- Perustuslain perusoikeudet lienee sekä tul-
1904: vintoomme. Esim. Aurajoen, noin 200 000 kittava että turvattava kunkin ajan olosuhtei-
1905: kansalaisen ainoan juomaveden, saastuttamisen den ja yleisen oikeuskäsityksen edellyttämällä
1906: salliminen ja Hattuvaaran tapahtumat ovat tavalla. Muutoin joudutaan ristiriitaan lainsää-
1907: kouriintuntuvia osoituksia siitä, miten meillä dännön ja yleisen oikeuskäsityksen välillä. Tä-
1908: on totuttu käytännön elämässä viranomaispää- mä ilmenee ja koetaan kasvavana ja yleisty-
1909: töksin, -luvin ja -toimenpitein suoja~maan yksi- vänä epäoikeudenmukaisuutena, turvattomuu-
1910: tyisen elinkeinonharjoittajan oikeutta taloudel- tena, "vääränä vallankäyttönä", jopa sortona
1911: lisen hyödyn hankkimiseen kansalaisten "pe- ja mielivaltana. Nämä voivat olla ominaisia
1912: rustuslaillisen" hengen kustannuksella. diktatuurille, jossa vallanpitäjät eivät kuuntele
1913: Omistusoikeuskäsitteen tulkitseminen - sii- kansalaisia, mutta tällainen olotila on tarkoi-
1914: tä ainoastaan lienee kysymys, omistusoikeuden tus välttää demokratiassa, kansanvallassa, jossa
1915: ylisuojaamisesta - siten, että maanomistus- vallanpitäjien tulisi toimia kansan tahdon mu-
1916: 3 088100188]
1917: 18 Toivomusaloite .n:o 15
1918:
1919:
1920: kaisesti ja joissa ei odoteta tarvittavan kansan- kulttuurimiljöön, myös rakenrieturr, luvaton
1921: nousua epäkohtien korjaamiseksi. repiminen, hävittäminen, rakentaminen, muut-
1922: Elämme kuitenkin tänään Suomessa tilan- taminen, vahingoittaminen tai muu sellainen
1923: teessa, jossa lainsäädäntö on ilmiselvässä risti- ympäristöä pilaava samassa tarkoituksessa suo-
1924: riidassa perustuslakimme ja tämän päivän ylei- ritettu toimenpide.
1925: sen oikeuskäsityksen kan~sa. Tätä. ristid#aa Kun vaarantamisrikoksista nimenomaan vaa-
1926: on yritetty ·erityisesti Ynipäristovuoden aikana rallisten åfudden osalta säädetään, lienee joh-
1927: yleistyneellä kansalaisliikehdinnällä saattaa päät- donmukaista ulottaa säännökset koskemaan
1928: täjien tietoon, vaatia heiltä toimenpiteitä lain- myös vaarallisten aineiden valmistusta, säily-
1929: säädännön perusteelliseksi korjaamiseksi. Ns. tystä, varastointia, kuljetusta, myyntiä, väli-
1930: suora toiminta onkin aivan ilmeisesti tulkittava tystä jne. Tällöin liikutaan vielä paljolti yleis-
1931: kansanvaltaisen yhteiskunnan maltilliseksi kan- vaarallisten toimintojen alueella (hengen ja
1932: sannousuksi, jossa ei heilutella nuijia. sortajia luonnon . vaarantammen vaarallisilla aineilla,
1933: vastaan, vaan rakennetaan tai puretaan patoja elinkeinoelämän vaarantamisrikokset/ ympäris-
1934: ja saatetaan jopa henki alttiiksi "väärälle val- törikokset), mutta myös selvästi työelämässä,
1935: lankäytölle", jotta osoitettaisiin konkreettisesti, lähinnä ammattitautien alueella · (työntekijän
1936: miten väärää se todella on. Tästä "elinkeino- hengen ja työympäristön vaarantaminen vaa-
1937: elämän diktatuurista" on siirryttävä takaisin rallisilla aineilla/ työelämän vaarantamisvastuu
1938: kansanvaltaan. Siihen tarvitaan mullistuksia ja -rikokset). Vaarantamisvastuu on selvästi
1939: lainsäädännössä. . , ulotettava tännekin. Ammattitautien ennalta-
1940: Kansalaisten perustuslaillisen hengen turvaa- ehkäiseminen edellyttää vaarallisten aineiden
1941: miseksi ja.. luonnon lopullisen tuhoutumisen käsittelyssä ilmenevien elinkeinonharj oi tta jan
1942: estämiseksi on pakkq meilläkin rajoittaa elin- ja työnantajan laiminlyöntien: saattamista sel-
1943: keinonharjoittajain vapautta tunnustamalla västi vahingonkorvausvastuun ja yhteisöllisen
1944: yleisvaaralliset toiminnat elinkeinoelämässä vaa- rangaistusuhan alaisiksi säätämällä rikoslaissa
1945: rantamisvastuun aiheuttaviksi toiminnoiksi. työelämän vaarantamisrikoksista.
1946: Näin on tehty monessa maassa. Liikenneonnettomuuksissa samoin kuin työ-
1947: Rikoslakimme on uudistettava siten, että se elämän tapaturmissa on kysymys vaarallisten
1948: estää elinkeinonharjoittajia hankkimasta talou- koneiden ja laitteiden aiheuttamista ·''vahingois-
1949: dellista hyötyä kansalaisten hengen ja ympäris- ta". Niiden osalta ja ennaltaehkäisemiseksi on
1950: tön kustannuksella. On säädettävä säännökset rikoslain uudistuksen yhteydessä syytä ulottaa
1951: ympäristörikoksista ja -rikkomuksista, joiden vaarantamisvastuu koskemaan sekä liikennettä
1952: kohteena on lähinnä ihmisyhteisö ja luonto, että työelämää. Niin työelämän kuin liikenteen-
1953: ennen kaikkea alkuperäinen luonto, mutta kin "onnettomuudet", jotka johtuvat toisaalta
1954: myös kulttuuriympäristö ja -maisema, suo- työnantajan (myyjän tai valmistajan), toisaalta
1955: jattavina oikeushyvinä henki ja terveys, luon- autoilijan laiminlyönnistä sen vaaran tiedosta-
1956: to ja ympäristö. misessa tai huomioon ottamisessa,. jonka vaaraa
1957: Olisi siis kriminalisoitava ennen· kaikkea aiheuttavaksi ymmärrettävissä oleva kone ·tai
1958: hengelle vaarallisten aineiden levittäminen, laite saattaa yksilölle tai ihmisyhteisölle vaa-
1959: päästäminen, tms. saattaminen vesistöihin tai rallisuudenaan aiheuttaa, vaativat rangaistus-
1960: pohjavesiin, ilmaan, kasvillisuuteen, maaperään säännöksiä rikoslakiimme (hengen vaarantami-
1961: taikka ravintoon (elinkeinoelämän vaaranta- nen vaarallisilla koneilla ja laitteilla/liikenteen
1962: misvastuu ja vaarantamisrikokset/ympäristöri- ja työelämän vaarantamisrikokset).
1963: kokset). Raskauttavaksi asianhaaraksi olisi il- Ympäristörikoksista säädettäessä olisi ·myös
1964: meisesti katsottava se, jos teko suoritetaan ns. jokamiehenoikeuksien, vapaan liikkumisen
1965: suuremman taloudellisen hyödyn hankkimi- luonnossa ja luonnon antimien kotitarvekeruun,
1966: sekSi. -pyynnin ja nautinnan, kieltäminen tai estämi-
1967: Ympäristörikoksia tai -rikkomuksia olisivat nen samalla säänneltävä jokamiehenoikeuden-
1968: luonnollisesti myös muunlainen ympäristön, ja loukkauksena ja tehtävä rangaistavaksi teoksi.
1969: ehkä erityisen raskauttavana tekona alkuperäi- Samanaikaisesti olisi luonnollisesti säädettävä
1970: sen, uusiutumattoman luonnon turmeleminen, rangaistukset jokamiehenoike1,1ksien väärinkäyt-
1971: repiminen, likaaminen tai muu sellainen va- tämise.stä.
1972: hingoittaminen tai pilaaminen, varsinkin yksi- Näin menetellen: tunnustamaila ns. yleis-
1973: tyisen taloudellisen hyödyn saamiseksi, sekä vaaralliset· teot ja toiminnat myös elinkeino-
1974: 19
1975:
1976: elämässä vaarantamisvastuun ja siis vahingon- että hallitus pikaisesti asettaisi. par-
1977: korvausvelvollisuuden aiheuttaviksi ja saatta- lamentaarisen työryhmän valmistele-
1978: malla ne tuottamuksellisina yhteisösakon uhan maan eduskunnalle annettavaa esitystä,
1979: alaisiksi, toteutettaisiin hallitusmuodon 6 §: ssä jolla rikoslakiin lisättäisiin säännökset
1980: säädetty hengen ja henkilökohtaisen vapauden hengen ja luonnon vaarantamisesta vaa-
1981: turva "lain mukaan" tämän ajan olosuhteiden rallisilla aineilla, luonnon tai ympäris-
1982: vaatimalla··taValla. ·Samalla· pelastettaisiiii jäljellä tön muusta vahingoittamisesta, joka-
1983: oleva alkuperäinen uusiutumaton luontomme, miehenoikeuden loukkauksista ja vää-
1984: esimerkiksi kauniit soraharjumme tuhoutumasta rinkäyttämisestä, hengen vaarantami-
1985: lopullisesti yksityisen voitontavoittelun edessä. sesta vaarallisilla koneilla ja laitteilla
1986: HM:n 6 §:ssä säädetyt perusoikeutemme tuli- sekä säännökset yhteisöihin kohdistetta-
1987: sivat näin myös nykyistä paremmin keskenään vista lähinnä taloudellisista rangaistus-
1988: samanarvoisiksi, mikä oli lainsäätäjien alkupe- seuraamuksista.
1989: räinen tarkoituskin. ·
1990: Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kun-
1991: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1992: muksen,
1993: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
1994:
1995: Paula Eenilä
1996: 20 1981 vp.
1997:
1998: Toivomusaloite n:o 16
1999:
2000:
2001:
2002:
2003: Ihamijki ym.: Kaupllt\vahvistaja·l!Setuksen muuttamisesta
2004:
2005:
2006: Eduskunnalle
2007:
2008: Kaupanvahvistaja-asetuksen (28. 12. 1979/ laskuttamistyö ja maatilahallituksen, maatalous-
2009: 1080) 5 §:n mukaan kaupanvahvistajan on toimiston tai kunnan maksatustyö tulee yhteis-
2010: seitsemän päivän kuluessa luovutuksen oikeaksi kunnalle kalliimmaksi kuin 3 markkaa.
2011: todistamisesta ilmoitettava luovutuksesta sille Jos palkkiota ilmoituksen tekemisestä on
2012: läänin maanmittauskonttorille, maatalouspiirin kaupanvahvistajalle maksettava, olisi tarkoituk-
2013: maataloustoimistolle sekä kunnalle, jonka senmukaisuussyiden vuoksi kaupanvahvistaja-
2014: alueella kiinteistö, jota luovutus koskee, sijait- asetusta muutettava siten, että ilmoituksesta
2015: see. perittävä 3 markan maksu perittäisiin luovu-
2016: Asetuksen 10 §: n mukaan maataloustoimisto tuskirjan oikeaksi todistamisen yhteydessä to-
2017: tai, jos ilmoitus on toimitettu maatilahallituk- distuksen saajalta.
2018: selle, maatilahallitus sekä kunta maksavat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2019: kaupanvahvistajalle palkkiota 3 markkaa kuta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2020: kin luovutusta koskevasta ilmoituksesta sekä,
2021: jollei kaupanvahvistajana ole vapaakirjeoikeut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2022: ta, postimaksut ilmoitusten lähettämisestä. kaupanvahvistaja-asetuksen muuttami-
2023: Palkkiot ja maksut peritään neljännesvuosit- seksi siten, että kiinteistön luovutuk-
2024: tain. sen ilmoituksesta perittävä maksu pe-
2025: Kolmen markan palkkion perimisestä aiheu- rittäisiin luovutuskirjan oikeaksi todis-
2026: tuu kaikille osapuolille paljon vaivaa ja huolta tamisen yhteydessä todistuksen saajat-
2027: sekä turhaa työtä. Kaupanvahvistajan palkkion ta.
2028: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2029:
2030: Timo Ihamäki Pekka Löyttyniemi
2031: 198t' vp. 21
2032:
2033: Toivomusaloite n:o 17
2034:
2035:
2036:
2037:
2038: ]aaltonsiari! Veravalituksia käsittelevän henkilökunnan lisäämi-
2039: sestä Oult.in lääninoikeudessa
2040:
2041:
2042: E d u s ku n n a 11 e
2043:
2044: Julkisten viranomaisten suorittamien palve- vät päätökset verovalituksista jopa useita vuo-
2045: lujen nopeus ja oikeudenmukaisuus ovat erit- sia, mikä selvästi loukkaa valittajien oikeus-
2046: täin tärkeä tekijä sekä ihmisten oikeusturvan turvaa ja aiheuttaa epätietoisuutta ja toistuvia
2047: toteutumisen että näistä viranomaisista ihmi- valituksia, koska verovelvollinen ei voi ajoissa
2048: sille muodostuvan kuvan kannalta. Erityisesti saada varmuutta noudatettavasta verotuskäy-
2049: verotukseen liittyvissä kysymyksissä verovel- tännöstä valituksen alaisen asian osalta.
2050: volliset kokevat asem~tnsa ·usein heikoksi vero- Esimerkiksi Oulun läänin.oikeudessa odottaa
2051: ilmoitusmenettdyyn, verotuskäytännön tulkin- tällä hetkellä käsittelyä ja päätöstä yli 6 000
2052: nallisuuteen sekä veromuistutus- ja verovali- verovalitusta. Näistä vanhimmat ovat. peräti
2053: tusmenettelyyn liittyvien puutteiden takia. vuodelta 1977.
2054: Huomattava osa verovelvollisten ja verolau- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
2055: takuntien näkemyseroista selviää verovelvolli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2056: sia tyydyttävästi jo muistutusten kautta tutki-
2057: jalautakunnissa. Tavallisilla palkansaajilla on että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
2058: kuitenkin huomattava joukko etenkin tulon- menpiteisiin verovalituksia käsittelevän
2059: hankinnasta aiheutuneita menoja, joita tutkija- henkilökunnan lisäämiseksi Oulun lää-
2060: lautakunnat eivät ratkaise verovelvollista tyy- ninaikeude-ssa., jotta ainakin palunsaa.
2061: dyttävästi ja joistå verovelvollinen katsoo ai- jt'en verovalitusten käsittely saataisiin
2062: heelliseksi valittaa edelleen lääninoikeuteen. lyhennetyksi enintään vuoden kestä-
2063: Lääninoikeuksien verovalituksia käsittelevän väksi ja että verovelvollisten oikeus-
2064: henkilökunnan riittämättömyyden takia viipy- turvaa voitaisiin näin parantaa.
2065: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 19Sl
2066:
2067: Liisa Jsakonsaari
2068: 22 198l vp.
2069:
2070: Toivomusaloite n:o 18
2071:
2072:
2073:
2074:
2075: Juntumaa ym.:· Rikosvahinkojen korvaamisen tehostamisesta
2076:
2077:
2078: Eduskunnalle
2079:
2080: Oikeusturvaa on maassamme viime vuosina rittamaan oikeudenkäyntikulunsa. Tällainen
2081: pyritty kohentamaan monin eri tavoin. Kun- asiantila loukkaa suuresti kansalaisten oikeu-
2082: tiin on perustettu oikeusaputoimistoja, joissa dentuntoa .. ·
2083: vähävaraisilla kansalaisilla ori'· mahdollisuus saa- · - T.il~nteen korjaamiseksi· tulisi ' lainsaädäntöä
2084: da maksutonta oikeusapua. Rikoksista· syyte- kehfttää siten; että rikoksen uhriksi. joutu-
2085: tyille on pyritty järjestämään mahdollisuus neet olisivat vähintään yhtä .hyvässä asemassa
2086: asianajajan ·käyttöön helpottamalla mahdolli- kuin rikoksent'ekijät.
2087: suutta saada maksuton oikeudenkäynti, jolloin Edellä sanotun perusteella ehdotamme:· edus-
2088: oikeudenkäyntikulut korvataan valtion varoista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2089: Oikeusturvan parantamiseen tähtäävät toi-
2090: menpiteet on kohdistettu siten, että niistä rtäyt- , ...... että· hallitus ryhtyisi kiireellisesti ·toi"
2091: tävät pääseväri hyötymään vain rikokseri:teki- menpiteisiin rikosvahinkojen ko;vaa-
2092: jät. Sen sijaan rikosten uhrien · kohtelu on . mista koskevien säännösten tarkistami~
2093: monessa tapauksessa edelleen hyvin heikko. seksi siten, että rikoksen uhreilta olisi
2094: Vaikka he joutuisivat kärsimään suuriakin ·aina mahdollisuus ·saada täysi vahingon-
2095: aineellisia vahinkoja, heillä usein ei ole rikok- korvaus joko· rikoksentekiiällä tai, jos
2096: sentekijän: varattomuuden vuoksi mahdollisuut- : hiin · o.n · Jflaksuk~vytön, ' .. yhteiskunnan
2097: ta saada korvausta kärsimästään ·vahingosta. Ri- varoista;· ·
2098: koksen· uhrit joutuvat ·myös usein . itse suo-
2099: . Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2100:
2101: Antero Juntumaa Jorma Fred Erkki Korhonen
2102: Sauli Hautala Väinö Rautiainen · ... · ··· Olavi Ronkainen::.:.
2103: Ulla Järvilehto Asser Stenbäck Impi Muroma
2104: 1981 ·V'p. 23
2105:
2106: Toivomusaloite n:o 19
2107:
2108:
2109:
2110:
2111: Kortesalmi ym.: Seksuaali- ja väkivaltaviihteen leviämisen ehkäi-
2112: semisestä
2113:
2114:
2115: Ed.uskunnalle
2116:
2117: . Viime aikoina .Pohjoismaihin on ilmestynyt Oulun kirkkoneuvosto on vedonnut asiassa
2118: raakaa väkivaltaa sisältäviä videokasetteja, jotka kaikkiin · seurakuntatyötä tekeviin, kouluihin
2119: ovat levinneet laajalti varsinkin Ruotsissa. sekä mm. oululaisiin kansanedustajiin.
2120: Ruotsissa äsken tehty selvitys osoitti, että oli ··Myös .valtiovallan olisi voimakkaasti tartut-
2121: olemassa yli 500 videokuvaa, joita voitiin tava näihin ongelmiin.
2122: vuokrata. Kuudesosaan elokuvista sisältyi raa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2123: koja, sadistisia väkivaltakohtauksia. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2124: . On selvää, .että videokasetit edustavat · sel- muks<tn,
2125: laista teknistä kehitysvaihetta, jota ei ole osat-
2126: tu ottaa huomioon voimassa olevia lakeja laa- että hallitus nopeasti ja tehokkaasti
2127: dittaessa. ryhtyisi kaikkiin riittäviin toimiin sek-
2128: Raa'an väkivalta- ja seksuaaliviihteen vastus- suaali- ja väkivaltaviihteen leviämisen
2129: tamiseksi on herätty jo myös Suomessa. Esi- ja levittämisen ehkäisemiseksi suomalai-
2130: merkiksi Oulun seurakuntien yhteinen kirkko- sessa yhteiskunnassa ja suojelemaan
2131: neuvosto on hyväksynyt . toimenpideohjelman erityisesti myös lapsia ja nuorisaamme
2132: väkivalta- ja seksuaaliviihteen vastustamiseksi. tältä saasteelta.
2133: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
2134:
2135: J, Juhani .Kortesalmi Urpo Leppänen
2136: Urho Pohto Pekka Vennamo
2137: Anssi Joutsentahti
2138:
2139:
2140:
2141:
2142: ...-..... ; ··- ···'
2143: 24 1981 vp.
2144:
2145: Toivomusaloite n:o 20
2146:
2147:
2148:
2149:
2150: Kortesalmi ym.: Vankeinhoitosäädösten muuttamisesta ennalta-
2151: ehkäisevien näkökohtien huomioon ottamiseksi
2152:
2153:
2154: Eduskunnalle
2155:
2156: Vuonna 197 4 uudistetuissa tutkintovankeus- misalttiuden, kertalaisuuden, järjestyshäiriö-
2157: laissa, rangaistusten taytäntöönpanoasetuksessa alttiuden perusteella.
2158: ja vankemnoltoasetuksessa on saatujen koke- Edellä olevien petosperiaatteiden mukaisesti
2159: musten perusteella havaittu eräitä rikostutkin- säännökset vankien yhteyksistä rangaistuslaitok-
2160: taan ja rikostorjuntaan liittyviä puutteita. Li- sen ulkopuolelle ( vankeinhoitoasetuksen 9
2161: säksi Suomen laki ei näissä suhteissa täysin luku: tapaaminen, puhelimen käyttö, poistumis-
2162: vastaa pohjoismaista lainsäädäntöä. Tämän luvat ym.) saatettaisiin muotoilla uudelleen
2163: vuoksi olisi ehkä syytä harkita eräitä vankien siten, että esim. tapaamisoikeutta täsmennettäi-
2164: ja kansa~aisten oikeusturvaa tehostavia muu- siin Ruotsin lain kaltaiseksi, niin että vanki
2165: toksia. ei saisi vastaanottaa sellaisia vieraita, joiden
2166: Niinpä tutkintavankeuslaissa olisi mahdollis- tapaaminen vahvistaa hänen asosiaalisia sitei-
2167: ta saattaa vieraiden vastaanotto-oikeus vastaa- tään. Sama täsmennys olisi tehtävä puheli-
2168: maan Ruotsin lakia siten, ettei tapaamista sal- men käyttöön. Vankilaturvallisuutta voitaisiin
2169: littaisi, mikäli siitä aiheutuu vaaraa todistei- tehostaa myös mahdollistamaila vierailijoiden
2170: den hävittämisestä tai rikostutkinnan muu- tarkastus siten kuin esim. Ruotsin laissa on
2171: toin vaikeutumisesta. Sama periaate olisi myös säädetty. ·
2172: ulotettava tutkintavangin oikeuteen olla puhe- Tämä parantaisi vankien oikeusturvaa ra-
2173: linyhteydessä laitoksen ulkopuolelle. joittamalla ennakolta huumeongelmaa ja siihen
2174: Edelleen käräjäturvallisuutta voitaisiin pa- liittyvää väkivaltakäyttäytymistä.
2175: rantaa sallimalla käsirautojen käyttö, mikäli se Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2176: on turvallisuussyistä tarpeen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2177: Perusperiaatteena täytäntöönpanossa tulisi muksen,
2178: olla paitsi vangin sopeuttaminen koulutuksen
2179: vm. avulla elämään vastaisuudessa ilman rikok- että hallitus ryhtyisi kiireesti valmis-
2180: sia myös vangin itsensä ja yhteiskunnan suoje- telemaan vankeinhoitosäädösten (RTA)
2181: leminen rikoskierteeltä. Lakiin kirjattavana muuttamista siten, että riko~sia ennalta
2182: periaatteena olisi myös vankien eriyttävä sijoit- estävät näkökohdat otetaan vastuulli-
2183: telu aikaisemman rikollisuuden laadun, karkaa- sesti ja riittävästi huomioon.
2184: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
2185:
2186: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
2187: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
2188: 1981 vp. 25
2189:
2190: Toivomusaloite n:o 21
2191:
2192:
2193:
2194:
2195: Leppänen ym.: Ympäristörikosten sisällyttämisestä rikoslain
2196: piiriin
2197:
2198:
2199: Eduskunnalle
2200:
2201: Nykyinen v. 1889 laadittu rikoslaki ei tun- jolla luonnon tasapainoa tai puhdistuskykyä
2202: ne ympäristörikoksia. Luonnonsuojelusäännök- olisi vaarannettu, ympäristöä . muutettu vahin-
2203: siä tarvitaan kuitenkin rikoslakiin kiireellises- gollisesti tai luonnonvaroja tuhlattu.
2204: ti, sillä teollisessa yhteiskunnassa ympäristöri- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2205: kosten rangaistavuus on välttämätöntä. Elämän taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2206: perusta on sopusointu ja kestävä tasapaino ih-
2207: misen kehittämän talouden ja luonnon talou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2208: den välillä. Ihmisen talous on osa koko Suo- menpiteisiin rikoslain uudistuksen edus-
2209: men ja maapallon taloudesta. Rikoslakiin on kuntaan tuomiseksi siinä muodossa, että
2210: saatava keskeiseksi rangaistavaksi teoksi ympä- myös ympäristöri.kokset kuuluvat tar-
2211: ristön pilaaminen, jolla tarkoitettaisiin tekoa, peellisessa laajuudessa rikoslain piiriin.
2212: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
2213:
2214: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
2215: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
2216:
2217:
2218:
2219:
2220: 4 088100188]
2221: 26 1981 vp.
2222:
2223: Toivomusaloite n:o 22
2224:
2225:
2226:
2227:
2228: Leppänen ym.: Yksityisen kansalaisen tietosuojaa koskevan lain-
2229: säädännön aikaansaamisesta
2230:
2231:
2232: Eduskunnalle
2233:
2234: . Yksityisen kansalaisen suoja tietojärjestel- väisiä, niin näin saattaa käydä; ellei myös. lain-
2235: mien väärinkäyttöä vastaan on Suomessa erit- säädäntöä kehitetä yhdessä turvallisuusmene-
2236: täin ajankohtainen. Vaikka v. 1972 on tieto- telmien kehittämisen kanssa.
2237: suojatoimikunta jättänyt mietintönsä, niin jo v. Nykyaikainen tieteellistekninen yhteiskunta
2238: 197 5 maamme valtapuolueitten välillä vallitsi on hyvin riippuvainen tietokonepalveluista.
2239: niin suuri puoluepoliittinen erimielisyys, että Palkat, sosiaaliturva, eläkkeet, pankkitilit, ll;li-
2240: kesken toimikautta lakkautettiin tietojärjestel- nat ja saatavat, yritysten välinen rahaliikenne,
2241: mäkomitea. Myös ATK-alan neuvottelukunta on luottokorttiostot, teolliset prosessit ja monien
2242: useaan otteeseen kiirehtinyt tietosuojalainsää- virastojen ja laitosten pääasiallinen toiminta
2243: dännön valmistelua. SMP:n mielestä viivytte- perustuvat tietokoneille.
2244: lyyn ei ole enää varaa, sillä muutoin Suomi on Mikäli kriisitilanteessa näiden järjestelmien
2245: jäämässä kansainvälisen kehityksen jalkoihin. toiminta kävisi mahdottomaksi esim. sähkön
2246: Teollistuneitten yhteiskuntien työelämä on puutteessa, olisi edessä pitkäaikainen kaaos.
2247: siirtymässä aineen käsittelystä ja muokkaami- Pitkäaikaisen järjestelmien vahingoittumisen
2248: sesta tiedon käsittelyyn ja muokkaamiseen. aikanakaan tuskin. voitaisiin enää palata käsi-
2249: Suomenkin arvellaan olevan siirtymässä suun- peleihin. Näitä haittatekijöitä voidaan vähen-
2250: taan, jossa yhä enenevässä määrin ihmiset jou- tää järjestelmien hajauttamisella, varavoimaloil-
2251: tuvat työssään käsittelemään informaatiota sa- la sekä varastoimaila tärkeimpiä varaosia. On-
2252: noina, numeroina tai kuvina. Mm. USA:ssa han Suomi tietokoneiden osien osalta melkein
2253: arvioidaan jo 60 prosentin työvoimasta käsit- täydellisesti tuonnin varassa. Pitkäaikainen krii-
2254: televän ja muokkaavan tietoa. Tieto sinänsä on si pysähdyttäisi ennen pitkää suurimman osan
2255: siis tulevaisuudessa tärkeä yhteiskunnallinen tietokoneista varaosah:.10llon tyrehtyessä.
2256: tekijä. Tietojen varastot eli tiedostot on kyet- Viime vuosien uusi tekninen kehitys on
2257: tävä suojelemaan tuhoutumiselta ja väärinkäy- ollut tietojärjestelmien turvallisuuden kannalta
2258: töltä. Mutta erityisesti on pystyttävä suojele- myönteinen. Keskitetyistä suurtietojärjestelmis-
2259: maan tavalliset kansalaiset tietojen käytöitä tä ollaan siirtymässä kohden hajautettuja pien-
2260: heitä itseään vastaan ilman laillisia ja hyväk- tietokoneita. Tämän kehityksen on mahdollista-
2261: syttäviä muotoja. Samoin tulee myös koko nut ns. mikroprosessoritekniikka, jonka an-
2262: yhteiskunta suojata tieto- ja viestintäjärjestel- siosta tietokoneiden hinnat ovat romahdusmai-
2263: mien vaurioitumiselta, tuhoutumiselta tai vää- sesti laskeneet.
2264: rinkäytöltä. Uusia, halpoja pienoistietokoneita tullaan
2265: Tietokonerikokset alkavat Valco-Salora käyttämään mitä moninaisimpiin tarkoituksiin.
2266: -tapauksen esiin tuoman yhteiskunnan johtohen- Tietokantojen turvallisuuden kannalta tämä
2267: kilöiden moraalisen ja siveydellisen ryhdin höl- hajauttamiskehitys merkitsee selvästi pienem:
2268: lentymisen seurauksena yleistyä osana taloudel- pää haavoittuvuutta. Jos harvat suurtietokoneet
2269: lista rikollisuutta. Niin USA:ssa kuin Suomes- saadaan pois pelistä, niin vahinko on tavatto:
2270: sakin on annettu ensimmäiset tuomiot tietoko- man suuri keskitetyssä järjestelmässä. Hajautet-
2271: nevakoilusta ja tiekoneohjelmien varastamises- tujen järjestelmien avulla voidaan monia toi-
2272: ta yrityksestä toiseen. Myös ensimmäiset teki- mintoja jatkaa pienemmillä koneilla.
2273: jänoikeustuomiot on annettu tietokoneohjel- Keskitettyjen tietojärjestelmien vallitessa
2274: mista ohjelmoijien eduksi. Vaikka tietokoneri- myös järjestelmien tuntemus on ollut keskitet-
2275: kokset eivät vielä olekaan helppoja ja jokapäi- tyä, vain harvat erikoiskoulutuksen saaneet
2276: ...
2277: Toivomusaloite n:o 22 27
2278:
2279: henkilöt ovat pystyneet laitteita käyttämään. set. Tällöin voidaan ihmisen maine työmar!,.
2280: Näistä ryhmistä on ollut tulossa sellaisia yh- kinoilla pilata lopullisesti, jos nämä tiedot jou-
2281: teiskunnan avainryhmiä, jotka niin halutessaan tuvat ns. yleiseen käyttöön. Onkin tärkeää,
2282: voisivat lamauttaa yhteiskunnan toiminnat pa- että jokaisella tulee olla oikeus omia tietoja
2283: hastikin. koskeviin tarkistuksiin ja oikaisuihin. Yksityi-
2284: Hajautettujen järjestelmien vallitessa tieto- sellä kansalaisella tulee olla oikeus saada tie-
2285: koneet' menettävät rriåagisen luonteensa, käyt- tää, mitä hänestä on erilaisissa tiedostoissa sa-
2286: tötaito tulee samanlaiseksi kuin yleensäkin vie- nottu, ja hänellä on myös oltava oikeus vaa-
2287: raiden kielten taito. Tietokonekieli on lähinnä tia oikaisua virheellisiin tietoihin. Tämä vaatii
2288: rinnastettavissa vieraaseen kieleen. On .toki jär- kiireellisiä lainsäädäntötoimia.
2289: jestelmien käyttövarmuuden kannalta aivan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2290: toista se, että samoja tehtäviä hoitaa esim. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2291: 10 000 tietokonetta, kuin että niitä hoitaisi sen,
2292: vain . 100 tietokonetta erikoishenkilökvnnari
2293: avulla. . ... että ·hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2294: · Tavallisten kansalaisten kannalta tärkeintä menpiteisiin yksityisen kansalaisen tie-
2295: on luonnollisesti yksityiseri ihmisen suojelemi- tosuojan järjestämiseksi lailla siten, että
2296: nen tietojärjestelmien väärinkäytöltä. Yksityi- yksityisellä kansalaisella on oikeus saada
2297: sen kansalaisen etua tai oikeusturvaa laukkaa- tietää.. mitä hänestä on erilaisissa tie-
2298: vasti voidaan jopa eri tiedostoja yhdistellä ke- dostoissa sanottu, ja että hänellä on
2299: räämällä · e.simerkiksi yhteen_ lu.ottotiedot; . inyös . oikeus va.atia oit~aisu.a,. · vfrheelli-
2300: mahdollinen· .rikosreki~teri ja såitali·skertoJ:Uuk- siitz· ·tietoihin.
2301: Helsingissä 5 päivänä helrriikl!utå 1981
2302:
2303: Urpo Leppänen . Anssi Jc:mtsenlahti ·
2304: ] . .Juhani Kortesalmi P~kka Vennamo .
2305:
2306:
2307:
2308:
2309: . - ';\
2310:
2311: .:.·
2312:
2313:
2314:
2315:
2316: .!· .:.·
2317: 28 1981 vp.
2318:
2319: Toivomusaloite n:n 23
2320:
2321:
2322:
2323:
2324: Luttinen ym.: Vuokralaisten irtisanomissuojan tehostamisesta
2325:
2326:
2327: Eduskunnalle
2328:
2329: Vuoden 1961 huoneenvuokralain irtisanomis- virheellisiä tai epärehellisiä irtisanomisperus-
2330: suojasäännökset olivat jokseenkin rajoitetut. teita.
2331: Laki ei tuntenut varsinaisia irtisanomisperus- Vuokraneuvosto on Sisäasiainministeriölie
2332: teita. Irtisanomisen syy oli ilmoitettava vain vuonna 1976 jättämässään ehdotuksessa huo-
2333: siinä tapauksessa, että irtisanominen johtui neenvuokralain kokonaisuudistuksesta esittänyt
2334: vuokraoikeuden menettämisestä. Vuokrananta- myös vuokralaisen irtisanomissuojan tehosta-
2335: jan aiheetonta irtisanomista vastaan vuokra- mista nykyisestään. Vuokraneuvoston esitysten
2336: lainen saattoi turvautua ainoastaan lain 37 § :n mukaan vuokranantajan irtisanomisaikaa olisi
2337: säännöksiin, joiden perusteella hän oli oikeu- pidennettävä sen jälkeen, kun vuokrasuhde on
2338: tettu saamaan korvauksen muutto- yms. kus- kestänyt yhden vuoden* nykyisestä .l kuUkau-
2339: tannuksistaan. Vuokralaisella ei ollut mitään desta 6 kuukauteen. Tämän lisäksi vuokraneu-
2340: mahdollisuutta saada vuokrasuhdettaan jatku· vosto ehdottaa vuokranantajan näyttövelvolli-
2341: maan, vaan hänen oli joka tapauksessa muu- suutta irtisanomisilmoituksessa mainitun perus-
2342: tettava huoneistosta. teen osalta selvennettäväksi nykyisestään. Tä-
2343: Nykyisen lain irtisanomissuojajärjestelmä on män lisäksi vuokralaiselle ehdotetaan varatta-
2344: ollut voimassa vuoden 1971 alusta lukien. vaksi tilaisuus, vaikka hän ei olisikaan säädet-
2345: Sen jälkeisenä aikana on saatu kokemuksia tynä aikana ilmoittanut vastustavansa irtisano-
2346: järjestelmän toimivuudesta. Tänä aikana on mista, vielä häätöoikeudenkäynnissä näyttää to-
2347: syntynyt määrätynlainen oikeuskäytäntö siitä, teen, että hänelle ilmoitettua laillista irtisano-
2348: mitä irtisanomisperusteita on pidettävä hyväk- misperustetta ei ole olemassa.
2349: syttävinä. Nykyisessä käytännössä ei kuitenkaan Vuokralaisten aseman kannalta on ollutkin
2350: voida riittävällä tavalla varmistaa, että irti- valitettavaa, että huoneenvuokralain kokonais~
2351: sanominen tapahtuu todella oikealla, lain tar- uudistuksen toteutusta ei vieläkään ole saatu
2352: koittamalla perusteella. Sen vuoksi olisi edelly- aikaan. Tästä syystä huoneenvuokralain koko-
2353: tettävä vuokranantajalta irtisanomisperusteen naisuudistusta ja siinä yhteydessä myös vuok-
2354: näyttövelvollisuutta, mikäli irtisanomisperuste ralaisten oikeusaseman parantamista olisi kii~
2355: halutaan saattaa oikeudenkäynnissä tutkitta- rehdittävä.
2356: vaksi. Sen lisäksi vuokralaiselle tulisi antaa mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2357: dollisuus näyttää toteen, ettei irtisanomiseen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2358: ole ollut irtisanomisilmoituksessa mainittUa pe- muksen,
2359: rustetta. Nykyisessä lainsäädännössä voidaan
2360: pitää epäkohtana myös sitä, ettei vuokranantaja että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
2361: joudu todellisiin ja tuntuviin rangaistusseuraa- menpiteisiin vuokralaisten irtisanomis-
2362: muksiin siinä tapauksessa, että hän käyttää suojan tehostamiseksi nykyisestään.
2363: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2364:
2365: Matti Luttinen Pentti Lahti-Nuuttila Reino Breilin
2366: Risto Tuominen Aimo Ajo Jouko Skinnari
2367: Markus Aaltonen Olli Helminen Pirjo Ala-Kapee
2368: Jorma Rantala Juhani Raudasoja
2369: 1981 vp. 29
2370:
2371: Toivomusaloite n:o 24
2372:
2373:
2374:
2375:
2376: Luttinen ym.: Asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta päätöksen-
2377: teon joustavuuden lisäämiseksi
2378:
2379:
2380: Eduskunnalle
2381:
2382: Energi~ hintojen voimakas kohoaminen on maksuja, kuten lämminvesimaksuja, koskevat
2383: aiheuttanut sen, että myös taloyhtiöissä on ryh- määräykset ovat osa vastikkeenmaksuperusteita.
2384: dytty pohtimaan erilaisia energiansäästömahdol- Muun muassa energian hintojen jatkuvasti
2385: Hsuuksia. Yhdeksi tehokkaaksi energiansäästö- kohotessa tuntuisi perustellulta se, että päätök-
2386: keinoksi on havaittu siirtyminen talokohtaisista sentekoa asunto-osakeyhtiöissä muutettaisiin
2387: sähkö- ja vesimittareista huoneistokohtaisiin nykyistä joustavammaksi esimerkiksi siten, et-
2388: mittareihin. Näiden energiansäästötoimenpitei- tei vastikeperusteiden muuttaminen aina edel-
2389: den toteuttamisen on kuitenkin monessa ta- lyttäisi kaikkien osakkeenomistajien suostu-
2390: pauksessa estänyt asunto-osakeyhtiöistä voimas- musta. Asunto-osakeyhtiölain tällainen muut-
2391: sa oleva lainsäädäntö, jonka mukaan niiden taminen olisi tarpeen paitsi taloudellisista
2392: edellytyksenä ovat yhtiökokouksen yksimieli- syistä myös siksi, ettei ainakaan kovin pieni
2393: set päätökset. vähemmistö asunto-osakeyhtiössä voisi estää
2394: ' Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan osakeyh- asumistason ylläpitämisen ja kohtuullisen pa-
2395: tiölain säännöksiä, sikäli kuin asunto-osake- rantamisen vaatimia korjaus- ja muutostöitä.
2396: yhtiölaissa (30/26) ei ole toisin säädetty. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2397: Vuonna 1895 säädetyn vanhan osakeyhtiölain nioittavasti eduskunnan hyvksyttäväksi toivo-
2398: perusteella katsottiin, että asunto-osakeyhtiön muksen,
2399: yhtiöjärjestyksen vastikkeenmaksuperusteita
2400: koskevia määräyksiä voidaan muuttaa vain että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2401: kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. asunto-osakeyhtiölain muuttamiseksi ny-
2402: Uusi vuoden 1980 alusta voimaan tullut osake- kyistä joustavammaksi muun muassa si-
2403: yhtiölaki on kyseessä olevassa suhteessa sa- ten, ettei vastikeperusteiden muuttami-
2404: mansisältöinen kuin vanha laki. Oikeuskirjal- nen aina edellyttäisi kaikkien osakkeen-
2405: lisuudessa on lähdetty siitä, että asunto-osake- omistajien suostumusta.
2406: yhtiön osakkeenomistajilta perittäviä erillisiä
2407: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2408:
2409: Matti Luttinen Olli Helminen Jorma Rantala
2410: Markus Aaltonen Reino Breilin Juhani Raudasoja
2411: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari Risto Tuominen
2412: Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee
2413: 3U 1981 vp.
2414:
2415: Toivomusaloite n:o 25
2416:
2417:
2418:
2419:
2420: Pokkå ym.: Lapin lääninvankilan sijoittamisesta Tervolaan
2421:
2422:
2423: Eduskunnalle
2424:
2425: Syyskuussa 1978 mietintönsä jättänyt oikeus- luu myös Lapin läänin vaikeimpiin työttömyys-
2426: ministeriön asettama toimikunta on tehnyt esi- alueisiin. Kuntaan on ollut erittäin vaikea saa-
2427: tyksen uusien lääninvankiloiden perustamisesta. da valtion investointikohteita.
2428: Mietinnössä esitetään myös Lapin lääninvanki- Vaikka lääninvankilan rakentaminen saattaa-
2429: lan perustamista. kin olla ajankohtainen vasta 1980-luvun puoli-
2430: Lapin lääninhallitus ja lukuisat maakunnan välissä, sen suunnittelu on aloitettava kiireelli-
2431: viranemaiset ja :yhteisöt, mm.· Lapin maakunta- sesti.
2432: liitto, ovat esittäneet lääninvankilan sijoitta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2433: mista Tervolan kuntaan. Perusteluina sijainti- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2434: paikkaesitykselle ovat hyvät liikenneyhteydet muksen,
2435: sekä sijainti Lapin molempien aluekeskusten
2436: Kemi-Tornion ja Rovaniemen seudun välissä, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2437: lyhyet etäisyydet tuomioistuinpaikkakunnille menpiteisiin Lapin lääninvankilan si-
2438: sekä asianajotoimistoihin. Tervolan kunta kuu- joittamiseksi Tervolan kuntaan.
2439: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
2440:
2441: Hannele Pokka Mikko Ekorre
2442: Niilo Koskenniemi Lauri Impiö
2443: 1981 vp. 31
2444:
2445: Toivomusaloite n:o 26
2446:
2447:
2448: Pukkio ym.: · Ympäristörikoslainsäädännön aikaansaamisesta
2449:
2450: Eduskunnalle
2451: Ympäristön pihi.antuminen on seurausta ih- den vahvistukseksi tarvitaan pakkokeino- ja
2452: misen talouden ja luonnon talouden välisen seuraamusjärjestelmät. Ympäristölle haitalliset
2453: suhteen häiriintymisestä. Luonnon ekologisen teot tulisikin kriminalisoida tietyissä puitteissa.
2454: tasapainon, tuottokyvyn, monipuolisuuden ja Periaatteessa mitään ympäristöön kohdistu-
2455: kauneuden vaatimuksia tai ympäristön arvoja vaa haitallista toimenpidettä ei saisi pitää
2456: yleensä ei ole riittävästi otettu huomioon eri- oikeutettuna. Rangaistavien tekojen piiriin olisi
2457: laisia- toimintoja harjoitettaessa. Toiminnoissa pyrittävä sulkemaan sellaiset tekomuodot, jot-
2458: esiintyvät ympäristölle haitalliset ilmiöt on sel- ka tämänhetkisten tietojemme mukaan ovat
2459: vitettävä ja poistettava, jotta ympäristön pi- ympäristölle vahingollisia tai haitallisia ja joista
2460: laantuminen voitaisiin estää. Tätä toimintaa oikeustajumme mukaan tulisi rangaista. Lain-
2461: ympäristölle haitallisia ilmiöitä vastaan nimite- vastaisesta teosta tai lakimääräisen velvollisuu-
2462: tään ·ympäristönsuojeluksi. den laiminlyömisestä seuraava riittävä rangais-
2463: Ympäristönsuojelun keinoja ovat muun tus toimii myös ennakkoestävästi. Lisäksi lain-
2464: muassa asennekasvatus, suunnittelu, taloudelli- mukaisen velvollisuutensa laiminlyöjä tulee voi-
2465: set ohjausmenetelmät sekä lainsäädännön ja mui- da pakottaa täyttämään velvollisuutensa tai toi-
2466: den yhteiskurinallisten normien kehittäminen. minta tulee muutoin saattaa lain mukaiseksi.
2467: Asennekasvatuksella pyritään saamaan mieli- Paitsi rangaistus, tulee ympäristön haitan ai-
2468: piteet myönteisiksi ympäristönsuojelullisten heuttamisen seuraamuksena kysymykseen lisäksi
2469: seikkojen havaitsemiselle ja huomioonottami- myös vahingon korvaaminen tai ympäristön ti-
2470: selle. Sen menestymisen edellytyksenä ovat riit- lan ennalleen palauttaminen.
2471: tävät tiedot ympäristön tilasta ja tilaan vaikut- Esimerkkinä ympäristölle haitallisen teon kri-
2472: tavista tekijöistä sekä kysymykseen tulevista minalisoinnista nykyisessä lainsäädännössä mai-
2473: suojelemisen keinoista. Tiedot saadaan tutki- nittakoon jätehuoltolain (673/78) 6 luvun
2474: muksella ja suunnittelulla. määräykset.
2475: Taloudelliset ohjausmenetelmät voivat sisäl- Ympäristörikoksia ja niiden mahdollisia seu-
2476: tää toisaalta haitallista toimintaa kohtaan ase- raamuksia on laajalti selvitelty ympäristörikos-
2477: tettavia rasitteita,· kuten maksuja tai veroja. toimikunnan mietinnössä (komiteanmietintö
2478: ·Toisaalta ympäristönsuojelutoimia voidaan tu- 1973: B 49). Esityksen antamatta jättämistä on
2479: . kea rahoitukseen annettavin takauksin, korko- mm. perusteltu sillä, että ympäristörikokset tul-
2480: . tuiii, lainoin taikka avustuksin. Lainsäädännöl- laan sisällyttämään valmisteilla olevaan rikoslain
2481: ·Uset toimet voivat sisältää ympäristön muutta- kokonaisuudistukseen. Tiettävästi kokonaisuu-
2482: ·'miseep liittyviä ilmoitus-, lupa- ja valvontajär- distus on valmistumassa vasta tämän vuosikym-
2483: 'Jestelmiä sekä pakkokeino~ ja seuraamusjärjes- menen loppupuolella. Kun ympäristön pilaantu-
2484: telmiä. Ensin mainituilla keinoilla pyritään pää- misen ehkäiseminen on erittäin tähdellistä vii-
2485: asiassa ennaltaehkäisevään ympäristönsuojeluun. vyttelemättä ja asian takana on nykyisin varsin
2486: K~inojen käyttäminen on aikaisempina vuo- laaja kansalaismielipide, tulisi ympäristörikok-
2487: sina öllut enimmäkseen mielipiteisiin vaikutta- set sanktioida tässä vaiheessa erillisuudistuk-
2488: iriista ja · ohjaamista. Vasta viime aikoina on sena, joka rikoslain kokonaisuudistuksen jäl-
2489: päästy laajempaan ilmoitus- ja lupajärjestelmien keen liitettäisiin ko. lainsäädäntöön.
2490: luomiseen. On osoittautunut, että ilmoitus-, Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
2491: lupa- ja valvontamenettely olisi saatettava mah- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2492: dollisimman yhtenäisenä koskemaan kaikkea
2493: oleellista ympäristön muuttamista. Nämä jär- että hallitus pikaisesti valmistelisi
2494: jestelmät eivät kuitenkaan tule riittämään. Nii- esityksen ympäristörikoslainsäädännöksi.
2495: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
2496: Eva-Maija Pukkio Liisa Jaakonsaari Tellervo Koivisto
2497: Jouni J. Särkijärvi Kaisa Raatikainen Tarja Halonen
2498: 32 1981 vp.
2499:
2500: Toivomusaloite n:o 27
2501:
2502: Suonio ym.: Rikosrekisteriasetuksen muuttamisesta rikosrekis-
2503: terimerkintöjen poistamisaikojen lyhentämiseksi
2504:
2505: Eduskunnalle
2506: Nuorena rikokseen syyllistyneiden henkilöi- rekisterissä 15 vuotta. Vuotta pitempiä vapaus-
2507: den sopeutumista yhteiskuntaan pyritään tuke- rangaistuksia koskevia ilmoituksia ei yleensä
2508: maan mm. väittämällä ehdottomien vapausran- poisteta rikosrekisteristä ennen asianomaisen
2509: gaistusten käyttöä ja soveltamalla lievempää ta- kuolemaa.
2510: soa rangaistuksen mittaamisessa. Rikosrekiste- Lievissäkin tuomioissa rikosrekisterimerkin-
2511: riin merkitsemisessä ja rekisterimerkintöjen nän säilyminen yli 10 vuotta ja vuotta pidem-
2512: vanhentumisessa ei nuoria rikoksentekijöitä ole män tuomion kohdalla jopa eliniän, merkitsee
2513: kuitenkaan asetettu erityisasemaan. nuorelle rikoksentekijälle hänen tulevaisuutensa
2514: Rikosrekisteri on käsitetty pelkästään tuo- kannalta varsin haitallista lisäseuraamusta. Nuo-
2515: mioistuinten ja eräiden muiden viranomaisten rena hankittu rikosrekisterimerkintä saattaa vai-
2516: tekniseksi apuvälineeksi. Tätä osoittaa sekin, keuttaa työpaikan saantia ja rajoittaa ammatin-
2517: että rikosrekisteriä koskevat säännökset ovat valintaa sekä aiheuttaa myöhemmin elämässä
2518: edelleenkin asetuksenasteisessa säädöksessä. Ri- merkityksellisiksi tulevia esteitä asevelvollisuut-
2519: kosrekisterillä on kuitenkin laajoja vaikutuksia. ta suoritettaessa. Näin laajat ja pitkäaikaiset
2520: Rikosrekisterissä säilytettävät tiedot saattavat vaikutukset ovat kohtuuttomia erityisesti sil-
2521: levitä siitä annettavien otteiden välityksellä täy- loin, kun alaikäisenä rikokseen tai dkoksiin
2522: sin asiattorniin käsiin. Edelleen jo asetuksen syyllistynyt henkilö ei aikuistuttuaan syyllisty
2523: nojalla rikosrekisteristä annetaan tietoja esi- rikoksiin. Tämä kohtuuttomuus tulisi korjata
2524: merkiksi poliisille ammattimaisen moottoriajo- säätämällä alle 18-vuotiaana tehdyn dkoksen
2525: neuvoliikenteen harjoittamisluvan antamista rekisterimerkinniin säilyttämiselle erityinen
2526: varten sekä sotilasviranomaisille kantahenkilö- yleistä huomattavasti lyhyempi vanhentumis-
2527: kuntaan pyrkivistä ja aliupseerikouluun komen- aika.
2528: tamista ja vastuunaiaistin sotilaallisiin tehtäviin Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2529: määräämistä varten. Rikosrekisteristä saadaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2530: antaa ilmoituksia oikeusministeriön kansliapääl- muksen,
2531: likön määräyksellä myös muulle viranomaiselle
2532: ja jopa yksityiselle henkilölle. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
2533: Rikosrekisteriin merkitään tiedot muun menpiteisiin rikosrekisteriasetuksen
2534: muassa henkilöistä, jotka on tuomittu ehdotto- (740/40) muuttamiseksi siten, että
2535: maan tai ehdolliseen vapausrangaistukseen. Tie- alle 18-vuotiaana tehdyn rikoksen ja
2536: dot säilytetään rikosrekisterissä huomattavan siitä langetetun tuomion perusteella
2537: kauan. Esimerkiksi tiedot henkilöstä, joka on henkilölle laadittu rekisterivihko poiste-
2538: tuomittu lyhyempään kuin kuuden kuukauden taan rikosrekisteristä yleensä kahden
2539: vankeusrangaistukseen, säilytetään 10 vuotta vuoden kuluttua ja yli vuoden vankeus-
2540: siitä, kun tuomio on saanut lainvoiman. Tämä ranf!,aistuksissa viiden vuoden kuluttua
2541: koskee siis myös ehdollista vapausrangaistusta. ehdollisen vapausrangaistuksen lainvoi-
2542: Milloin vapausrangaistuksen pituus on enem- maiseksi tulosta tai ehdottoman vapaus-
2543: män kuin kuusi kuukautta, mutta enintään rangaistuksen tultua loppuun suoritte-
2544: vuoden mittainen, säilytetään merkintää rikos- tuksi.
2545: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1981
2546: Kaarina Suonio Matti Luttinen Mikko Kuoppa
2547: Jacob Söderman Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Piipari
2548: Liisa Jaakonsaari Jouko Skinnsri Les Savolainen
2549: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Petäjäniemi V. J. Rytkönen
2550: Pekka Starast Eva-Maija Pukkio Jalmari Torikka
2551: Pirkko Valtonen Inger Hirvelä Mikko Pesälä
2552: Matti Puhakka Mikko Elo Lasse Lehtinen
2553: Arvo Salo
2554: 1981 vp. 33
2555:
2556: Toivomusaloite n:o 28
2557:
2558:
2559:
2560:
2561: Toiviainen: Rauhanlain aikaansaamisesta
2562:
2563:
2564: E d u s k.u n.n al 1e.
2565:
2566: Kansainvälinen tilanne on viirne vuosina kär- ja·. luottamuksellisten suhteiden vahingoitta-
2567: jistynyt. Yhä useammat ihmiset tuntevat levot- minen,
2568: tomuutta rauhan säilymisestä. Keväällä 1980 - estää kaikkinainen laiton ja valtiosopi-
2569: tehdyn mielipidetiedustelun mukaan suomalai- musten vastainen wtilaskoulutus,
2570: set kokevat selvästi suurimpana uhkana sodan- - kieltää hallitusmuodon ja Pariisin rau-
2571: uhkan. hansopimuksen takaamien kansalaisoikeuksien
2572: Rauhan asiaa on vietävä eteenpäin. Suomessa riistämiseen ja lakkauttamiseen pyrkivien fa-
2573: rauhantyöhön kytkeytyy erottamattomalla ta- sististen tai vastaavien järjestöjen muodostami-
2574: valla ystävyyden ja yhteistyön turvaaminen nen,
2575: Neuvostoliiton kanssa. - turvata demokraattisten laitosten toimin-
2576: Maassamme tarvitaan erityinen rauhanlaki ta sekä kansalaisten demokraattiset oikeudet
2577: - yksi tai useampia lakeja, joilla luodaan ja vapaudet mahdollisissa kriisitilanteissa.
2578: tehokkaat edellytykset rauhantyölle sekä pakot- Näitä asioita on hahmoteltu vuoden 1979
2579: teet rauhan ja ystävyyden vastaiselle toimin- valtiopäivillä jätetyssä lakialaitteessa n:o 55.
2580: nalle. Kansainvälisen tilanteen kärjistyessä ehdotus
2581: on tullut entistäkin ajankohtaisemmaksi.
2582: Rauhanlailla tulee: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2583: - taata rauhankasvatuksen toteuttaminen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2584: kaikilla kasvatuksen ja koulutuksen tasoilla, sen,
2585: - kieltää sotapropaganda, kuten YK:n
2586: yleissopimuksessa poliittisista ja kansalaisoi- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
2587: keuksis'ta edellytetään, menpiteisiin rauhanlain aileaansaamisek-
2588: - estää Suomen ja Neuvostoliiton hyvien si.
2589: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
2590:
2591: Seppo Toiviainen
2592:
2593:
2594:
2595:
2596: 5 088100188]
2597: 34 1981 vp.
2598:
2599: Toivomusaloite n:o 29
2600:
2601:
2602:
2603:
2604: Valtonen ym.: Lapsen ruumiillisen kurituksen kieltämisestä
2605:
2606:
2607: Eduskunnalle
2608:
2609: YK:n ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien Lainsäädännöllä olisi selvästi kiellettävä lap·
2610: julistukset tähdentävät ihmisarvoa ja ihmisen sen ruumiillinen kuritus. Kiellon selkeys hel-
2611: koskemattomuutta. Julistuksen sanoman huo- pottaisi perheiden tilanteita. Perheväkivallan
2612: mioonotto olisi toteutettava myöskin meidän monien muotojen ehkäisyyn voidaan ratkaise-
2613: maamme lainsäädännössä. Maassamme perhei- vasti vaikuttaa selkeällä ja johdonmukaisella
2614: den tilanteet ovat huomattavasti vaikeampia ja ruumiillisen ja henkisen alistamisen kieltäväliä
2615: välienselvittelyt väkivaltaisempia kuin yleisesti lainsäädännöllä. Tämän takia olisi uudistettava
2616: osataan aavistaakaan. Väkivaltaisen käyttäyty- koko se lainsäädäntö, johon perustuen nykyisin
2617: mismallin muuttamiseksi ja lyömisen sosiaali- tapahtuu perheenjäsenten alistamista. Tällöin
2618: perinnön katkaisemiseksi tarvitaan selkeitä tulee kysymykseen muun muassa holhouslain-
2619: kannanottoja, jotta vanhemmat lapsia kasvat- säädännön uudistaminen.
2620: taessaan selvästi tiedostavat lapsen oikeudet ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
2621: koskemattomuuden sekä toisaalta sen, että nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2622: lasten kasvatus onnistuu ilman väkivaltaa. Ruu-
2623: miillisen ja henkisen alistamisen kieltäväliä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2624: lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa perheväki- sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
2625: vallan ehkäisyyn. Lainsäädännön selkeyttämi- seksi, jolla selvästi kielletään lapsen
2626: nen tulee eittämättä vaikuttamaan väkivalta- ruumiillinen kuritus ja joka kieltää per-
2627: kielteisten asenteiden lisääntymiseen sekä myön- heenjäsenen henkisen tai ruumiillisen
2628: teisten kasvatustapojen ylivertaistumiseen. alistamisen.
2629: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2630:
2631: Pirkko Valtonen Liisa Jaakonsaari Jouko Skinnari
2632: Juhani Raudasoja Tarja Halonen Lea Savolainen
2633: Mikko Elo Kaarina Suonio Hannu Tapiola
2634: Sakari Knuuttila Paula Eenilä Eino Grönholm
2635: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Matti Puhakka
2636: Anna-Liisa Piipari
2637: 1981 vp. 35
2638:
2639: Toivomusaloite n:o 30
2640:
2641:
2642:
2643:
2644: Viihäkangas ym.: Alaikäisten rikoksia tai lapsiin kohdistuvia
2645: pahoinpitelyjä kuvailevan haitallisen lehdistökirjoittelun estä-
2646: misestä
2647:
2648:
2649: Eduskunnalle
2650:
2651: Sanoma- ja aikakauslehdissä on lisääntynyt Alaikäisten rikoksentekijöiden rumten julki-
2652: sel1ainen kirjoittelu, jossa kerrotaan - usein tulon edistäminen ei ole perusteltua. Nuorten
2653: vJelä varsin yksityiskohtaisesti - alaikäisten jengeissä se saattaa helposti johtaa sellaisten
2654: lasten ja nuorten tekemistä rikoksista sekä ala- henkilöiden ihannointiin, jotka lyhyessä ajassa
2655: ikäisiin kohdistuneista pahoinpitelyistä. ovat tehneet suuren määrän rikoksia. Niinpä
2656: Nuorten ja lasten tekemät rikokset käsitel- saattaisi olla oikein, että tiedotusvälineissä ei
2657: lään oikeudessa yleensä suljetuin ovin. Näin julkaistaisi tietoja alaikäisten tekemistä rikok-
2658: ollen asiaan liittyvien seikkojen pitäisi myös sista.
2659: pysyä salassa. Käytännössä näin ei aina kuiten- Yhtä perustelua saattaa olla pidättäytyminen
2660: kaan käy, vaan sanoma- tai aikakauslehdet ovat kirjoittamasta alaikäisiin kohdistuvista pahoin-
2661: saattaneet kirjoituksissaan selvittää asiaa hy- pitelyistä. Lapsen etu vaatii, ettei hän joudu
2662: vinkin perinpohjaisesti. Tietonsa lehdet ovat leimatuksi sen vuoksi, että vanhemmat ovat
2663: voineet saada esim. poliisitutkintapöytäkirjojen häntä joskus pahoinpidelleet joutuen vastaa-
2664: yhteenvedosta. Tällaista käytäntöä on selitetty maan siitä oikeudessa.
2665: sillä, että poliisitutkinnan vaiheessa asioista Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2666: annetaan pyydettäessä tietoja lehdille. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2667: Tapausta selvittäessään lehdet eivät tietys-
2668: tikään kerro, kuka on tehnyt lainvastaiset teot että hallitus selvityttäisi, voitaisiinko
2669: tai ketä alaikäistä on pahoinpidelty. Mutta asioiden julkisuutta koskevaa lainsää-
2670: suurin osa maamme paikkakunnista on niin däntöä muuttamalla - esimerkiksi niin,
2671: pieniä, että asianomaisten henkilöiden nimet että sosiaali- ja terveydenhuollon eri-
2672: ovat lehtikirjoitusten perusteella helposti pää- tyislakien mukainen salassapitovelvolli-
2673: teltävissä tai tieto niistä muuten leviää no- suus koskisi myös asioiden poliisitutkin-
2674: peasti. taa sekä niiden käsittelyä tiedotusväli-
2675: Lasten pahoinpitelyistä lehdet julkaisevat neissä - vähentää niitä ilmeisen hai-
2676: usein tietoja, jotka on sosiaali- ja terveyden- tallisia seuraamuksia, joita alaikäisten
2677: huollon erityislakien mukaan määrätty salassa tekemiä rikoksia tai lapsiin kohdistu-
2678: pidettäviksi ja joihin nähden sosiaali- ja ter- neito pahoinpitelyjä koskevalla lehdistö-
2679: veysviranomaisilla on vaitiolovelvollisuus. kirjoittelulla on.
2680: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
2681:
2682: Juhani Vähäkangas Liisa Jaakonsaari Arvo Kemppainen
2683: Aimo Ajo Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen
2684: 36 1981 vp.
2685:
2686: Toivomusaloite n:o 31
2687:
2688:
2689: Ahde ym.: Kehitysyhteistyön välitavoitteen saavuttamisesta
2690: vuonna 1982
2691: ·: ...
2692:
2693: Eduskunnalle
2694: Kansainvälisesti hyväksytty kehitysavun mää- Vaitioneuvoston asettaman kehitysyhteistyö-
2695: rällinen tavoite on 0,7 prosenttia bruttokansan- komitean mietinnössä vuodelta 1978 on esi-
2696: tuotteesta. Suomi on jatkuvasti esimerkiksi tetty näkemys, että osana Suomen ulkopoli-
2697: Yhdistyneissä Kansakunnissa antanut tukensa tiikkaa kehitysyhteistyön tulee olla sopusoin-
2698: kyseiselle tavoitteelle. Suomi on kuitenkin nussa Suomen ulkopolitiikan yleisten tavoittei-
2699: edelleen. · varsin kaukana tavoitteen saavutta- den kanssa, vahvistaa kahdenvälisiä suhteita
2700: misesta. OECD:n kehitysapukomitean DAC:n kehitysmaihin ja tukea uuden kansainvälisen
2701: tilaston mukaan Suomi sijoittui vuonna 1979 taloudellisen järjestyksen periaatteita. Voidaan
2702: DAC:n 17 jäsenmaan joukossa 16. tilalle. myös sanoa, että jo ihmisyyden ja solidaarisuu-
2703: Tuolloin julkiseen kehitysapuun osoitettujen den perusvaatimukset velvoittavat kehitys-
2704: määrärahojen osuus oli maamme osalta 0,21 yhteistyöhön. Tukemalla kehitysmaiden kanso-
2705: prosenttia. jen pyrkimyksiä suuremman taloudellisen hy-
2706: Suomen hallitus asetti vuonna 1977 väli- vinvoinnin saavuttamiseksi Suomi voi myötä-
2707: tavoitteeksi 0,32 prosentin bruttokansantuote- vaikuttaa ristiriitojen poistamiseen rikkaiden ja
2708: osuuden saavuttamisen viimeistään vuonna köyhien maiden välisissä suhteissa. Näin ollen
2709: 1982. Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityk- on perusteltua, että Suomi pyrkii vakavasti to-
2710: sen perusteluissa hallitus esitti myös, että ke- teuttamaan asettamaosa välitavoitteen kehitys-
2711: hitysavun varsinainen tavoite 0,7 prosenttia yhteistyömäärärahojen osalta vuonna 1982.
2712: bruttokansantuotteesta saavutetaan 1980-luvun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2713: jälkipuoliskolla. Vuoden 1981 tulo- ja meno- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2714: arviossa hallitus ehdotti kansainväliseen kehi- muksen,
2715: tysyhteistyöhön 545 miljoonaa markkaa. Edus-
2716: kunta lisäsi määrärahaa 10 miljoonalla mar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
2717: kalla. Jotta Suomi olisi täysin pysynyt ural- jotta kehitysyhteistyön välitavoitteeksi
2718: laan kehitysyhteistyötavoitteen saavuttamiseksi, hyväksytty 0,32 prosentin bruttokansan-
2719: olisi kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa pi- tuoteosuus saavutettaisiin vuonna 1982.
2720: tänyt osoittaa kehitysyhteistyöhön 600 miljoo-
2721: naa markkaa.
2722: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2723:
2724: Matti Ahde Matti Luttinen Niilo Hämäläinen
2725: Kaarina Suonio Markus Aaltonen Mikko Rönnholm
2726: Reino Breilin Aimo Ajo Bror Lillqvist
2727: Matti Puhakka Pirkko Valtonen Eino Loikkanen
2728: Juhani Surakka Arvo Salo Tarja· Halonen
2729: Pertti Hietala Sakari Knuuttila Mauno Forsman
2730: Pirjo Ala-Kapee Lasse Lehtinen Hannu Tapiola
2731: Olli Helminen Peter Muurman Mikko Elo
2732: Maija Rajantie Erkki Liikanen Kalevi Sorsa
2733: Anna-Liisa Piipari Lea Savolainen Pekka Starast
2734: Kaj Bärlund Helge Siren Paula Eenilä
2735: Juhani Raudasoja Eino Grönholm Liisa Jaakonsaari
2736: Kaisa Raatikainen Jacob Söderman Tellervo Koivisto
2737: Jermu Laine Jouko Skinnari Risto Tuominen
2738: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantala Seija Karkinen
2739: Saara-Maria Paakkinen Jouko Tuovinen Seppo Tikka
2740: 1981 vp. 37
2741:
2742: Toivomusaloite n:o 32
2743:
2744:
2745:
2746:
2747: . Astala ym.: Ns. alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamisesta
2748: kansainvälisissä yhteyksissä
2749:
2750:
2751: Eduskunnalle
2752:
2753: Viime vuosien aikana on havahduttu huo- ten toimeentulon perustaa, on kuitenkin maam-
2754: maamaan, että yhä edelleenkin eri puolilla me syytä kansainvälisissä yhteyksissä pyrkiä
2755: maailmaa alkuperäiskansoja kohdellaan epä- voimakkaasti edistämään alkuperäiskansojen
2756: oikeudenmukaisesti tai peräti tuhotaan. Esi- hyvinvointia ja osaltaan vaikuttaa siihen, että
2757: merkiksi useimmissa Amerikan mantereen val- alkuperäiskansoihin kohdistuvista sortotoimista
2758: tioissa alkuperäiskansoilta, intiaaneilta, on käy- luovuttaisiin.
2759: tännössä vähintäänkin evätty tasaveroinen ase- Niinpä ehdotammekin kunnioittaen eduskun-
2760: ma näiden maiden muuhun väestöön nähden. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2761: Osassa maista voi puhua jopa alkuperäiskanso-
2762: jen järjestelmällisestä tuhoamisesta, kansan- että hallitus kansainvälisissä yhteyk-
2763: murhasta, useinkin kansainvälisten suuryhtiöi- sissään pyrkisi siihen, että alkuperäis-
2764: den etujen tähden. Vaikka Suomessa ei saame- kansojen elämisenoikeus taattaisiin ja
2765: laisia, omaa alkuperäisväestöämme, suinkaan ole että heille turvattaisiin tasavertaiset oi-
2766: kohdeltu vuosien saatossa tasavertaisesti, ja yhä keudet ja että sortotoimista päästäisiin
2767: edelleenkin saatetaan erilaisin toimin, julkisen eroon.
2768: vallan myötävaikutuksella, heikentää saamelais-
2769: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
2770:
2771: Heli Astala Arvo Kemppainen Aulis Juvela
2772: Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä Ulla-Leena Alppi
2773: 1.-C. Björklund Kati Peltola
2774: 38 1981 vp.
2775:
2776: Toivomusaloite n:o 33
2777:
2778:
2779:
2780:
2781: Björklund ym.:, Työvoima-avustajan viran perustamisesta Oslon
2782: suurlähetystöön
2783:
2784:
2785: Eduskunnalle
2786:
2787: Norjan työmarkkinat ovat - ennen muuta noiden puitteissa tapahtuvaan siirtolaisuuteen
2788: maan uuden öljyteollisuuden avaamien näkö- ei kuitenkaan ole riittävästi ehditty varautua.
2789: alojen vuoksi - muuttuneet aiempaa vetovoi- Tästä ovat eräänä osoituksena ne ongelmat, joi-
2790: maisemmiksi suomalaisten kannalta. ta ennen muuta edellä mainitut, "harmailla"
2791: Vuonna 1979 Norjassa työskenteli mm. työmarkkinoilla toimivat reppufirmat jo ovat
2792: elintarviketeollisuudessa ja palvelujen piirissä ehtineet aiheuttaa.
2793: 2 500 pysyvästi maassa asuvaa suomalaista. Norja on suomalaisten kannalta Ruotsiin
2794: Erilaisissa öljyteollisuuteen liittyvissä pitkäai- verrattuna myös jossakin määrin ongelmallisem-
2795: kaisissa projekteissa työskentelevien määrä ar- pi muuttokohde: etäisyydet ovat pitemmät,
2796: vioitiin samana vuonna 1 500:ksi. kieli vaikeampiseikoista ja vastaanottajamaan
2797: Tämän lisäksi tiedetään, ·että lyhytaikaisissa, kokemus siirtolaisten olojen järjestämisessä vä-
2798: yleensä muutaman kuukauden m1ttaisissa työ- häisempi.
2799: suhteissa, lähinnä öljynetsintään ja -tuotantoon Ruotsin osalta meillä on hyvät kokemukset
2800: liittyvissä töissä sekä rakennusalalla, on useita siitä, että suomalaisten siirtolaisten etuja voi-
2801: tuhansia suomalaisia. Heistä monet ovat norja- daan tehokkaasti ajaa paikalliseen Suomen
2802: laisille urakaitsijoille työvoimaa vuokraavien suurlähetystöön sijoitetun työvoima-avustajan
2803: ns. reppufirmojen palveluksessa. välityksellä. On ilmeistä, että kiireellistä tarvet-
2804: On ilmeistä, että tämänhetkiset luvut ovat ta työvoima-avustajan viran perustamiseen
2805: yllä esitettyjä suuremmat ja että öljyteollisuu- myös Oslon lähetystöömme on olemassa.
2806: den aiheuttamat muutokset Norjan talouselä- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittavasti
2807: mässä - mm. työvoiman kysynnän kasvu ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2808: korkea pallkkataso - 1tulevart merkitsemään suo-
2809: malaisten siirtolaisuuden kasvua Norjaan lähi- että hallitus kiireellisesti perustaisi
2810: vuosina. erityisen työvoima-avustajan viran Suo-
2811: Tähän, vapaiden pohjoismaisten työmarkki- men Oslon suurlähetystöön.
2812: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
2813:
2814: 1.-C. Björklund Juhani Vähäkangas
2815: 1981 vp. 39
2816:
2817: Toivomusaloite n:o 34
2818:
2819:
2820:
2821:
2822: Jaakonsaari ym.: Aseiden ja sotamateriaalin viennin rajoittami-
2823: sesta
2824:
2825:
2826: Eduskunnalle
2827:
2828: Pariisin rauhansopimuksen 18. artikla mää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2829: rää, että "Suomi älköön itselleen pidättäkö, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2830: valmistako tai muuten hankkiko sotamateriaalia muksen,
2831: tahi ylläpitäkö tuotantokoneistoa sotamateriaa-
2832: lin hankkimiseksi yli sen, mikä on tarpeen tä- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
2833: män sopimuksen 13. artiklassa sallittujen puo- piteisiin, että aseiden ja sotamateriaalin
2834: lustusvoimien ylläpitämiseen". vientilupia myönnettäessä sovellettaisiin
2835: Sota-asevienti luo edellytyksiä asevoimiin pe- tiukkoja rajoituksia ja että Suomen ase-
2836: rustuvaan jännitykseen ja negatiiviseen rauhaan tehtaiden tuotanto mitoitettaisiin palve-
2837: sekä valtioiden että ryhmittymien välille val- lemaan puolustuspolitiikkamme tarpeita
2838: tioissa, joissa on väkivaltainen hallitus. Tästä turvallisuuspolitiikkamme ja kansainvä-
2839: aiheutuu, että Suomen sota-asevienti ei edistä listen sopimustemme edell)'ttämällä ta-
2840: liennytystä eikä helpota asevalvonnan tehosta- valla sekä että selvitettäisiin, olisiko
2841: mista, mihin virallisen ulkopolitiikkamme avul- Suomen syytä lopettaa kokonaan kaik-
2842: la pyritään. Sota-asevienti ei toteuta myöskään kien sota-aseiden vienti.
2843: Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksymää ta-
2844: voitetta yleisestä ja täydellisestä aseidenriisun-
2845: nasta.
2846: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
2847:
2848: Liisa Jaakonsaari Esko-Juhani Tennilä
2849: Kaarina Suonio Tarja Halonen
2850: Tellervo Koivisto
2851: 40 1981 vp.
2852:
2853: Toivomusaloite n:o 35
2854:
2855:
2856:
2857:
2858: Joutsenlahti ym.: Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen saatta-
2859: misesta YK:n suosittisten mukaisiksi
2860:
2861:
2862: Eduskunnalle
2863:
2864: Yhdistyneiden Kansakuntien suosittelema ke- kivaltaan sekä rakenteelliseen väkivaltaan, joka
2865: hitysyhteistyömääräraha sen jäsenvaltioiden muodostuu elinolosuhteiden räikeästä epätasa-
2866: bruttokansantulosta on 0,7 %. Suomen an- arvoisuudesta, joiden vuoksi useat sodat ovat
2867: tama tuki on kaukana tästä, siitäkin huolimat- syntyneet. Väkivalta johtuu suurelta osalta rik-
2868: ta, että maamme on esiintynyt kansainvälisellä kauksien epätasaisesta jakautumisesta. Kirjan
2869: foorumilla "rauhan lähettiläänä". Tämänhetki- kirjoittamiseen on osallistunut mm. YK:n apu-
2870: nen kehitysyhteistyömääräraha on noin kolman- laispääsihteeri Helvi Sipilä.
2871: nes suositellusta. On huomattava, että kansain- Nuorison ja yliopistoelämän piirissä on nous-
2872: välisessä vertailussa Suomi on aivan jumbo- sut syvä vastustushenki Suomen harjoittamaan
2873: maita, m1tä edellä mainintuun YK:n suosituk- kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Vastustus ilmenee
2874: seen tulee. Kaiken lisäksi Suomi on aina 1960- käytännössä ns. prosenttiliikkeen toiminnassa,
2875: luvulta lähtien luvannut toteuttaa ajan myötä johon voi liittyä maksamalla palkastaan yhden
2876: lupauksensa. Viimeksi vuonna 1970 Suomi py- prosentin kehitysmaiden hyväksi. Liike kasvaa
2877: hästi lupasi, että vuonna 1975 Suomen antama huimaavaa vauhtia ja sillä on piakkoin valmiit
2878: kehitysyhteistyömääräraha on YK:n suosittele- informaatiokanavat jäsenilleen. Tämä liike on
2879: ma 0,7 %. Lisäksi Suomi kuuluu Uuteen luvannut Helsingin Sanomissa viime sunnuntai-
2880: kansainväliseen taloudelliseen järjestelmään na seuraa~vansa kansanedustajien suhtautumista
2881: (UKTJ). 0,7 % :n kehitysyhteistyömäärärahaan ja luvan-
2882: Suomen käyttäytyminen tässä asiassa on he- nut tiedottaa siitä jäsenistölleen ja koko kan-
2883: rättänyt huomiota kansainvälisellä ta:solla. Sa- salle mahdollisimman ·tehokkaasti.
2884: nat ja teot ovat olleet ristiriidassa keskenään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2885: ja epäluottamus Suomen uLkopolitiikan tähän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2886: osaan on noussut. muksen,
2887: On myös otettava huomioon nykyisen kol-
2888: mannen maailman "antama" sivistys länsival- että hallitus nopeasti ryhtyisi toi-
2889: tioille historian eräinä aikakausina. 0,7 % :n menpiteisiin Suomen kehitysyhteistyö-
2890: palaute ei olisi mitenkään kohtuuton. määrärahan nostamiseksi YK:n suositte-
2891: Kirjassa "Yhteinen maailma" todetaan mm. lemaan 0,7 %:iin bruttokansantulosta.
2892: seuraavaa: väkivalta voidaan jakaa fyysiseen vä-
2893: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
2894:
2895: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
2896: 1981 vp. 41
2897:
2898: ToivomusaloitE n: o 36
2899:
2900:
2901:
2902:
2903: Joutsenlahti ym.: Namibian valitsemisest:< kansainvälisen kehi-
2904: tysavun ohjelmamailki>.i
2905:
2906:
2907: Eduskunnalle
2908:
2909: Lounais-Afrikan Ambomaa, nykyinen Nami- nut olla YK:n Namibian erityislähettiläänä ja
2910: bia, on ollut Suomen lähetystyön kohteena jo maassamme on suuri asiantuntemus alueen aut-
2911: vuodesta 1870 lähtien. Suomi on siis saanut tamiseksi.
2912: yli sadan vuoden ajan olla kehittämässä maan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2913: asukkaiden oloja ja on siinä erinomaisesti on- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2914: nistunut. Koska työ on ollut suurimmaksi osak- muksen,
2915: si täysin vapaaehtoisella pohjalla, kaukoniiköis-
2916: ten lähetystyön ystävien harteilla, olisi myös että hallitus ottaisi kansainvälisen ke-
2917: maamme valtiovallan lopulta hyväksyttävä tä- hitysavun ohjelmamaaksi Namibian
2918: mä työ ja 'tultava mukaan alueen kehittämiseen, Etelä-Afrikassa.
2919: onhan suomalainen Ma~tti Ahtisaari saa-
2920: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
2921:
2922: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
2923:
2924:
2925:
2926:
2927: 6 088100188]
2928: 42 1981 vp.
2929:
2930: Toivomusaloite n:o 37
2931:
2932:
2933:
2934:
2935: .E. Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton pitkän ajanjakson ta-
2936: loudellis.en ohjelman täysipainoisesta hyväksikäyttämisestä
2937:
2938:
2939: Eduskunnalle
2940:
2941: Vuonna 1977 solmittiin Suomen ja Neuvos- PAO on Neuvostoliitossa lainvoimainen. Suo-
2942: toliiton välillä vuoteen 1990 ulottuva kaupallis- messa ei sitä pidetä kuin suositusluonteisena.
2943: taloudellinen, tuotannollinen ja tieteellis-tekni- PAO:n päätösten toteutuminen riippuu Suo-
2944: nen pitkän ajanjakson ohjelma (lyh. PAO). messa yksityisten yritysten intresseistä, mutta
2945: Ohjelma sisältää paitsi suuntaviivat kauppam- myös niin valtiovallan, valtionyhtiöiden kuin
2946: me kehittymiselle myös suuntaviivat projekti- kuntienkin toimenpiteistä. Valtiovalta ei ole
2947: yhteistyön sekä tuotannollisen yhteistyön kehit- ryhtynyt mihinkään erityistoimenpiteisiin
2948: tämiselle ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehit- PAO:n toteuttamiseksi.
2949: tämiselle sikäli kuin se edistää taloudellista yh- Taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kans-
2950: teistyötä. Vuonna 1980 ohjelmaa täydennettiin sa on työllisyyden kannalta ensiarvoisessa ase-
2951: ja jatkettiin vuoteen 1995. massa. Kauppa on bilateraalista ja suhdanne-
2952: Pitkän ajanjakson ohjelma on toteutunut vaihteluista vapaata. Se monipuolistaa maamme
2953: erittäin hyvin maamme tuotantoelämän vien- tuotantorakennetta ja lisää näin työllisyyttä.
2954: nin osalta, samaten Neuvostoliitossa rakenne.tta- Kauppaa ja muuta yhteistyötä voidaan suunni-
2955: vien projektien suhteen. Myös tuotannollinen telmallisesti kehittää. PAO:n täysipainoinen
2956: yhteistyö on alkanut lupaavin esimerkein. Nä- hyväksikäyttö loisi edellytykset joukkomittaisen
2957: mä hankkeet ovat olleet Suomen tuotantoelä- työttömyyden poistamiseen maastamme.
2958: mälle hyvin edullisia. Sen sijaan Suomen osa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
2959: puolelta aktiivisuutta j,a vastavuoroisuutta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2960: edellyttävät PAO:n tavoitteet eivät ole toteutu-
2961: neet tyydyttävästi. Koneiden ja laitteiden tuon- että hallitus valmistelisi toiminta-
2962: ti Neuvostoliitosta ei ole toteutunut PAO:n suunnitelman Suomen ja Neuvostoliiton
2963: edellyttämällä tavalla. Projektiyhteistyötä ei välillä solmitun kaupallis-taloudellisen,
2964: Loviisan jälkeen ole tapahtunut Suomen alueel- tuotannollisen ja tieteellis-teknisen pit-
2965: la. Suomalainen teollisuus ei ole tuntenut kiin- kän ajanjakson ohjelman (P AO) täysi-
2966: nostusta pyytää neuvostoliittolaista ;teolli- painoisen hyväksikäytön edellyttämistij
2967: suutta omiin tuotannollista yhteistyötä edellyt- toimenpiteistä, mm. valtion yritysto~
2968: täviin hankkeisiinsa. minnan kehittämisestä.
2969: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2970:
2971: Ensio Laine Sten Söderström Irma Rosnell
2972: l9R1 vp. 43
2973:
2974: Toivomusaloite n:o 38
2975:
2976:
2977:
2978:
2979: R L11.ine ym.: Sot:'l-ll$dden vicn11in lopett<uni~esta
2980:
2981:
2982: Edu5kunnalle
2983:
2984: Pariisin rauhansopimus edellyttää, ettei Suo- Suomen asetuottajien harjoittaman viennin ar-
2985: mi tuota aseita yli oman eli puolustusvoimiensa vo oli vuonna 1977 virallisten tilastojen mu-
2986: tarpeen. kaan noin 10 miljoonaa markkaa. Tämän vuok-
2987: Tästä määräyksestä ei ole enää aikoihin pii- si ei SAK:n esittämä vaatimus aseviennin kerta·
2988: tattu. kaikkisesta Jopettamisesta ole ainakaan talon·
2989: Suomen asevienti on kasvanut nopeasti. Tällä dellisin perustein hylättävissä. SAK:n vaati-
2990: vuosikymmenellä aseviennin arvon odotetaan mus pitäisi toteuttaa nopeasti, sillä Valmetin
2991: moninkertaistuvan nykyiseltä tasolta. pyrkimys VINKA-koneen vientiin ja Wärtsilän
2992: Suomen sota-aseiden viennin määrä kasvoi pyrkimys kehittämänsä 700 tonnin tykkiveneen
2993: nimellisarvoltaan kuusinkertaiseksi viime vuosi- vientiin voivat onnistuneesti nostaa maamme
2994: kymmenen aikana. Vuonna 1970 vietiin maas- asevientiluvut hetkessä moninkertaisiksi, jol-
2995: tamme vajaan kahden miljoonan markan ar- loin lopettaminen on paljon vaikeampaa. Li-
2996: vosta aseita. Vuonna 1979 viennin arvo oli yli säksi viennin lopettaminen on rauhanpoliitti-
2997: 12 miljoonaa markkaa. sesti varsin perusteltua, koska salailusta huo-
2998: Asevienti on koostunut etupäässä jalkaväen limatta on tullut ilmi, että maassamme tuo-
2999: aseistuksesta: tykeistä, kranaatinheittimistä ja tettuja aseita menee rotusortajien ja taantu-
3000: rynnäkkökivääreistä sekä mainittujen aseiden muksellisten diktatuurien käyttöön.
3001: ammuksista. Viime vuoden ulkomaankauppatilastosta pal-
3002: Suomen asevientiä valvoo ulkoministeriö, jastuu, että Suomesta on viety Chileen väijyy-
3003: jonka lausunnon nojalla hallitus päättää vienti- deitään yli 6 mm:n patruunoita. Tilastoissa
3004: luvan myöntämisestä. patruunat on merkitty urheiluaseiden ammuk-
3005: Periaatteessa asevientiä ei Suomesta saisi ta- siksi. Yhtä hyvin ne voivat olla rynnäkkökivää-
3006: pahtua niin sanomille kriisialueille. Näillä alueil- rin panoksia. Tilastoista löytyy myös muita
3007: la aseiden kysyntä on suurta ja niinpä myös Latinalaisen Amerikan diktatuurihallituksia, jot-
3008: Suomen varustelutuotanto on löytänyt nämä ka ovat olleet suomalaisten asetehtaiden asiak-
3009: markkinat. kaina. N1iitä ovat esimerkiksi pahamaineiset
3010: Yllättävää on, että lähes puolet koko 70- Guatemala ja Uruguay. ·
3011: luvun aseviennistä suuntautui Suomesta kah- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
3012: teen maahan: Singaporeen ja Qatariin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3013: Singapore on kansainvälisen asekaupan kes-
3014: kus, josta tapahtuu aseiden jälleenmyyntiä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3015: Qatar on Persianlahden valtio ja siten sijain- Suomesta tapahtuvan sota-aseiden vien-
3016: niltaan maailman kenties tulenarimmalla alueel- ni1t lopettamiseksi.
3017: la.
3018: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
3019:
3020: Ensio Laine Irma Rosnell
3021: Sten Söderström Matti Järvenpää
3022: 44 1981 vp.
3023:
3024: Toivomusaloite n:o 39
3025:
3026:
3027:
3028:
3029: Liedes ym.: Suomen Autoteollisuus Oy:n totmmnan suuntaa-
3030: misesta yhteistyöhön Neuvostoliiton autotehtaiden kanssa
3031:
3032:
3033: Eduskunnalle
3034:
3035: Suon::1laisen kuorma-autoteollisuuden menes- kanssa. Tätä kautta avautmst myös ovi SEV-
3036: tyminen edellyttää tuota1mon lisääntymistä ja maiden kasvaville markkinoille. Neuvostoliitto
3037: näin ollen pysyviä vientimarkkinoita. Vaikka onkin tarjonnut Suomen Autoteollisuudelle
3038: vienti onkin viime vuosina lisääntynyt, on se useita yhteistyökohteita, mutta niiden toteutu-
3039: ollut pääasiassa seurausta suomalaisesta raken- minen ei ole ollut riittävän nopeaa, ja Suomen
3040: nusviennistä Lähi-Itään, sillä juuri näihin mai- Autoteollisuus on suuntautunut liiaksi länsi-
3041: hin on myös suomalaisia kuorma-autoja viety markkinoille.
3042: aiempaa enemmän. Mitään pysyviä vientimark- Kuorma-autoteollisuutemme kilpailukyvyn säi-
3043: kinoita suomalainen autoteollisuus ei ole pysty- lyttämiseksi olisi valtiovallan suurimpana osak-
3044: nyt saavuttamaan. keenomistajana toimittava niin, että Suomen
3045: Samaan aikaan kilpailu kuorma-automarkki- Autoteollisuus Oy suuntautuisi aktiivisemmin
3046: noilla on kiristymässä, kun mm. ruotsalaisilta yhteistyöhön neuvostoliittolaisten autotehtai-
3047: ja neuvostoliittolaisilta autotehtailta ovat ilmes- den kanssa.
3048: tyneet uudet mallit. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
3049: Suomen Autoteollisuus Oy:n uusien auto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3050: mallien valmistumisessa on ollut jatkuvia vii-
3051: vytyksiä. Mallit viivästyvät useilla vuosilla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3052: englantilaisten osatoimitusten myöhästyttyä. Suomen Autoteollisuus Oy:n toiminnan
3053: Nämä viiveet heikentävät merkittävästi suoma- suuntaamiseksi aioitteellisesti yhteistyö-
3054: laisen kuorma-autoteollisuuden kilpailukykyä. hän neuvostoliittolaisten autotehtaiden
3055: Suomalaisen autoteollisuuden kehittymiselle kanssa ;a kiirehtisi neuvostoliittolaisten
3056: avaisi uusia mahdollisuuksia yhteistyö nopeasti tekemien yhteistyöaloitteiden toteutta-
3057: kehittyvän neuvostoliittolaisen autoteollisuuden mista.
3058: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3059:
3060: Pentti Liedes E.-J. Tennilä
3061: Aarne Koskinen Irma Rosnell
3062: 1981 vp. 45
3063:
3064:
3065: Toivomusaloite n:o 40
3066:
3067:
3068:
3069:
3070: Nieminen-Mäkynen ym.: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä
3071: koskevan tiedotustoiminnan tuen lisäämisestä
3072:
3073:
3074: Eduskunnalle
3075:
3076: Kansalaisten tietoisuus kehitysyhteistyön ta- vaikutukset myös oman maamme talouselämälle
3077: voitteista ja sen merkityksestä sekä maamme ovat voimakkaasti tuoneet esille sen, että kan-
3078: harjoittaman kehitysyhteistyön· muodoista on salaisilla tulisi olla kokonaisvaltainen näkemys
3079: useaan otteeseen todettu varsin puutteelliseksi. kansainvälisen talouden ja politiikan uusista
3080: On pidetty tärkeänä, että tätä tietoisuutta py- ongelmista ja kehitysyhteistyön yleisestä merki-
3081: ritään mahdollisimman voimakkaasti lisäämään. tyksestä.
3082: Kehitysapuasiain neuvottelukunta totesi kan- Komitea pitää tärkeänä, että kehitystiedo-
3083: nanotossaan vuonna 1971, että kehitysyhteis- tukseen suunnattuja määrärahoja lisätään pai~
3084: työtiedottamisella pyritään paitsi valaisemaan nottaen erityisesti kansalaisjärjestöjen kehitys-
3085: kansalaisille julkisten varojen käyttöä, myös tiedotuksen osuutta.
3086: osin vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen suo- Erityisen tärkeänä voidaan kansalaisjärjestö-
3087: peamman suhtautumisen aikaansaamiseksi kehi- jen kehitystiedotuksessa pitää sitä, että ne voi-
3088: tysyhteistyötä kohtaan. Vuonna 1973 edusktm- vat tiedotuksessaan pohtia laajasti asioiden
3089: ta lausui kantanaan, että tehokasta tiedotus- taustoja ja selkeästi ottaa kantaa kehitysyhteis-
3090: toimintaa on pidettävä tärkeänä edellytyksenä työn muotoihin ja tavoitteisiin. Tällainen tie-
3091: kehitysyhteistyön edelleenkehittämiselle. dotus ehkä parhaiten virittää kansalaisten pii-
3092: Hallituksen kehitysyhteistyön periaateohjel- rissä keskustelua kehitysyhteistyöhön ja kehi-
3093: massa vuodelta 197 4 todetaan kehitystiedotuk- tysmaiden asemaan liittyvistä kysymyksistä.
3094: sesta seuraavaa: Tämän vuoksi kansalaisjärjestöjen harjoittamaa
3095: "Kehitysyhteistyön tiedotustoiminnan paa- kehitystiedotusta voidaan pitää "virallisen"
3096: määrä on antaa tietoa kotimaassa kehitysmais- tiedotuksen merkittävänä täydentäjänä.
3097: ta, kehitysongelmista sekä kehitysmaiden ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
3098: teollisuusmaiden suhteista, ja tehdä tunnetuksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3099: Suomen harjoittamaa kehitysyhteistyötä koti-
3100: maassa ja ulkomailla. Tiedotustoiminta tulee että hallitus tyhtyisi toimenpiteisiin
3101: ulottaa myös kansainväliseen, erityisesti YK:n kansalaisjätjestöjen kehitysyhteistyötä
3102: puitteissa tapahtuvaan kehitysyhteistyöhön." koskevan tiedotustoiminnan tuen lisaä-
3103: Samaan asiaan kiinnitti huomiota myös kehi- miseksi siten, että tuen suuruus olisi
3104: tysyhteistyökomitea. Komitean mielestä viime vuosittain 0,1 % kehitysyhteistyömäärä-
3105: vuosien kansainvälinen kehitys ja sen Seuraus- rahojen kokonaissummasta.
3106: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3107:
3108: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä Anneli Kivitie
3109: 46 1981 vp.
3110:
3111: Toivomusaloite n:o 41
3112:
3113:
3114:
3115:
3116: P. Puhakka ym.: Malmivarojen etsintäyhteistyön kehittämisestä
3117: Neuvostoliiton kanssa
3118:
3119:
3120: Eduskunnalle
3121:
3122: Malmitoimikunnan nuetmnön mukaan Suo- Pitkän ajanjakson ohjelman suositusten poh-
3123: nien tärkeimmät käytössä olevat malmiot eh- jalta on alkamassa yhteistyö koko Suomea kos-
3124: tyvät 10-15 vuoden kuluessa. Suomen malmi- kevan rautamalmien etsintäkohdekartan laati-
3125: varat on tähän mennessä kartoitettu vain tiet- mlseksi sekä syväseismisten tutkimusten suorit-
3126: tyyn syvyyteen asti, yleensä korkeintaan 500 tamiseksi Laatokan-Perämeren malmivyöhyk-
3127: metriin saakka. Syvämalmiaita ei ole vielä keellä. Näihin tarkoituksiin on myös valtion
3128: kartoitettu. tulo- ja menoarviossa myönnetty määrärahoja.
3129: Neuvostoliitto käyttää suhteellisesti merkit- Yhteistyötä olisi kuitenkin syytä laajentaa
3130: tävästi enemmän voimia geologiseen tutkimuk- koskemaan myös muita malmeja kuin rautamal-
3131: seen. Muun muassa avaruusaluksia ja avaruus- meja, muita alueita kuin Laatokan-Perämeren
3132: lentoja käytetään hyväksi maapallon resurssien vyöhykettä sekä muita etsintämenetelmiä.
3133: kartoitukseen. Valtionyhtiön Outokumpu Oy:n voimavaro-
3134: Neuvostoliiton asiantuntemusta on jo käy- jen lisääminen malminetsinnässä ja kaivostoi-
3135: tetty hyväksi mm. Soklissa, jossa tutkimustöi- minnassa useissa vieraissa maissa on lyhyt-
3136: hin osallistui neuvostoliittolaisia geofyysikkoja, näköistä politiikkaa. Voimavaroja kotimaan
3137: mineralogeja ja kairausmiehiä. Neuvostoliitto- malmioiden etsimisessä tulisi ehdottomasti
3138: laisten kokemus syväkairauksista olisi hyvin lisätä.
3139: arvokasta syvämalmiaita etsittäessä. Yhteis- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
3140: työtä helpottaa Neuvostoliiton luoteisosan ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3141: Suomen kallioperän samankaltaisuus.
3142: Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-teknisen että hallitus laatisi suunnitelman
3143: yhteistyökomission puitteissa toimii geologian Suomen ja Neuvostoliiton malminetsin-
3144: työryhmä. Vuotma 1977 allekirjoitetussa pitkän täyhteistyön kehittämisestä pitkällä
3145: ajanjakson kaupallis-taloudellisessa ja tieteellis- aikavälillä ja että tarvittavat määrä-
3146: teknisessä yhteistyöohjelmassa on yksi luku rahalisäykset osoitettaisiin kauppa- ja
3147: omistettu yhteistyölle geologian alalla. Vuonna teollisuusministeriölle ja Geologiselle
3148: 1978 mietintönsä julkaissut malmitoimikunta tutkimuslaitokselle.
3149: suositteli yhteistyön kehittämistä Neuvostoliiton
3150: kanssa.
3151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
3152:
3153: Pauli Puhakka Ensio Laine M.-L. Salminen
3154: Mikko Kuoppa Irma Rosnell Arvo Kemppainen
3155: Aarne Koskinen Sten Söderström V. J. Rytkönen
3156: Juhani Vähäkangas 1.-C. Björklund P. Liedes
3157: E.-J. Tennilä Seppo Toiviainen
3158: 1981 vp. 47
3159:
3160: Toivomusaloite n:o 42
3161:
3162:
3163:
3164:
3165: Rosnell ym.: Suomen ja SEV-maiden välistä taloudellista yhteis-
3166: työtä koskevan tiedon lisäämisestä
3167:
3168:
3169: Eduskunnalle
3170:
3171: Suomen ja SEV-maidcn välinen taloudellinen Olisi välttämätöntä saada valtion tulo- ja
3172: yhteistyö on jatkuvasti lisääntynyt ja sen mer- menoarvioon määräraha, josta voitaisiin jakaa
3173: kitys maamme kansantaloudelle on kasvanut. avustuksia SEV-yhteistyöhön liittyvien tutki-
3174: SEV-maiden kanssa käytävällä kaupalla on musten, opinnäytteiden ja opintomatkojen suo-
3175: suuri merkitys maallemme suhdannevaihtelujen rittamiseen. Lisäksi olisi rahoitettava tuotan-
3176: tasaajana ja työllistäjänä. Tämä kauppa on nolliseen ja taloudelliseen yhteistyöhön liitty-
3177: myös luonut edellytyksiä maamme teollisuuden vien projektien tutkimus- ja käynnistämistoi-
3178: rakenteen monipuolistamiselle, koska lisäänty- mintaa.
3179: nyt tuonti on avannut mahdollisuuksia lisään- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
3180: tyvälle viennille. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3181: SEV-kaupan ja SEV-maiden talouden tunte-
3182: mus on kuitenkin edelleenkin liian vähäistä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3183: Usein tietojen puute on muodostunut yhteis- Suomen ja SEV-maiden välisen talou-
3184: työn laajentamisen esteeksi. Tämän vuoksi dellisen yhteistyön tutkimuksen, opis-
3185: maassamme olisi lisättävä ja tuettava SEV- kelun, tiedottamisen ja tiedonhankinnan
3186: yhteistyöhön liittyvää tutkimusta, opiskelua, lisäämiseksi.
3187: tiedottamista ja tiedonhankintaa.
3188: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3189:
3190: Irma Rosnell P. Liedes Aarne Koskinen
3191: E.-J. Tennilä Sten Söderström M.-L. Salminen
3192: 4& 1981 vp.
3193:
3194: Toivomusaloite n:o 43
3195:
3196:
3197:
3198:
3199: Salminen ym.: Televa Oy:n yhteistyön lisäämisestä Neuvostolii-
3200: ton kanssa
3201:
3202:
3203: Eduskunnalle
3204:
3205: . Tietoliikenneteollisuus on yksi voimakkaim- Neuvostoliitossa on käynnistymässä . koko
3206: miv kehittyvistä tuotannon aloista maailmassa. valtakupnan kattava. tietoliikennejärjestelmien
3207: Valtion omistama Televa Oy on puhelin- ja uudistaminen. On vaikea kuvitella näiden suun-
3208: tietoliikennetekniikkaan erikoistunut yritys. nitelmien mittavuotta ja mahdollista merkitys-
3209: Ulkomaiset suuryhtiöt näkisivät varmaankin tä Suomen tietoliikenneteollisuudelle ja laajem·
3210: mielellään Televan alihankkijanaan ja käyttäisi- min koko elektroniikkateollisuudellemmekin.
3211: vät sitä astinlautana Neuvostoliiton markkinoil- Jonkinlaisen kuvan saamme ehkä siitä, että
3212: le. Kotimaisen tietoliikenneteollisuuden kehittä- pelkästään Suomen puhelinliikenteen digitali-
3213: misen tavoitteena tulee olla terve ja itsenäi- sointi on n. 30 vuoden ja usean miljardin
3214: nen tuotekehittely ja tuotanto. Tarvitaan tuo- markan arvoinen hanke.
3215: tantoa, joka pystyy täyttämään kotimaisen tar- Suomalais-neuvostoliittolaista yhteistyötä pu-
3216: peen tietyltä osin sekä laajenemaan mittavaksi helintekniikan alalla hidastaa tällä hetkellä neu-
3217: vientiteollisuudeksi. Tämä edellyttää. kansain- vostoliittolaisten tietokoneiden ym. elektroniik-
3218: välistä yhteistyötä. Vahvemman voimaan nojaa- kalaitteiden ja -komponenttien vähäinen osuus
3219: vat monikansalliset yritykset eivät ole tasaver- Suomessa kehitetyissä puhelinteknillisissä jär-
3220: taiseen yhteistyöhön halukkaita. jestelmissä. Televa Oy on digitaalisten puhelin-
3221: Neuvostoliitto on valmis tasavertaiseen ja keskustensa tuotekehittelyssä ja valmistuksessa
3222: molemminpuoliseen hyötyyn perustuvaan yh- turvautunut vain lännestä tuotuun tietokone-
3223: teistyöhön Suomen kanssa niin tietoliikenteen teknologiaan. Tällainen menettely on omiaan
3224: kuin muillakin aloilla. Pitkän aikavälin ohjel- vaaraotamaan yrityksen vientitoimituksia vastai-
3225: massa, jota viime vuonna pidennettiin vuoteen suudessa.
3226: 1995 asti, asetetaan suuri paino sekä tieteellis- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
3227: teknilliselle, teolliselle että kaupalliselle yhteis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3228: työlle tietoliikennetekniikan alalla. Tämä yh-
3229: teistyö on johtanut Neuvostoliiton tieteen ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3230: tekniikan valtionkomitean ja suomalaisen yri- Televa Oy:n saamiseksi tiivistämään yh-
3231: tyksen Oy Telefenno Ab:n väliseen yhteistyö- teistyötään Neuvostoliiton kanssa ja
3232: sopimukseen. Oy Telefenno Ab on Nokian ja mm. valmistamaan neuvostoliittolaisiin
3233: Televan yhteinen tuotekehittely- ja markkinoin- pientietokoneisiin perustuvia digitaalisia
3234: tiyhtiö. puhelinkeskuksisa ja että hallitus näitä
3235: Televa on hiljan sopinut ensimmäisistä digi- tarkoituksia varten valmistelisi tarvitta-
3236: taalisten puhelinkeskusten toimituksista Lenin- van suuruisen Televa Oy:n osakepää-
3237: gradin alueelle. oman korotuksen valtion vuoden 1982
3238: tulo- ja menoarvioesitykseen.
3239: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
3240:
3241: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
3242: 1981 vp. 49
3243:
3244: Toivomusaloite n:o 44
3245:
3246:
3247:
3248:
3249: Tennilä ym.: Sokiin fosfaattiesiintymän hyödyntämisen aloitta-
3250: misesta yhteistyöSISä Neuvostoliiton kanssa
3251:
3252:
3253: Eduskunnalle
3254:
3255: Sokiin fosfaattiesiintymää on tutkittu jo pi- eräitä tärkeitä ja harvinaisia metalleja (rau-
3256: temmän aikaa, mutta lopullinen päätös sen hyö- taa, uraania, thoriumia, niobia, tantaalia, zir-
3257: dyntämisestä viipyy. Esiintymän käyttöönotolla koniumia), jotka ovat tärkeitä komponentteja
3258: olisi monia erittäin merkittäviä seurauksia. mm. erikoismetalliseoksissa ja joiden merkitys
3259: Rautaruukki Oy:n käynnistämä koerikastustoi- tieteellis-teknisen kehityksen myötä kasvaa.
3260: minta Sokiissa on kuitenkin lopetettu. Neuvostoliitto on jo osallistunut suurella
3261: Sokii on suuri (noin 115 miljoonaa tonnia) panoksella Sokiin malmiesiintymän tutkimiseen
3262: ja rikas fosfaattiesiintymä Lapissa. Se on noin sekä rikastuskokeisiin. Suomen ja Neuvostolii-
3263: neljä kertaa Siilinjärven jo menestyksellisesti ton pitkän ajanjakson taloudellisessa yhteistyö-
3264: hyödynnettävää malmia rikkaampaa, joten ri- ohjelmassa mainitaan fosforimineraalirikastamo
3265: kastustekniset ongelmat lienevät jopa vähäi- mahdollisena Suomen alueella toteutettavana
3266: semmät. Sokii on nurkkaus pitkälle Neuvosto- yhteisenä rakennuskohteena. Neuvostoliiton ul-
3267: liiton puolelle ulottuvasta valtavasta malmi- komaankauppaministeri Nikolai Patolitshev on
3268: esiintymäalueesta, johon kuuluu esimerkiksi julkisuudessa kertonut Neuvostoliiton olevan
3269: tunnettu Hiipinän kaivos. kiinnostunut laajan lannoitekaupan kehittämi-
3270: Kemiran Siilinjärven kaivos tuottaa laajen- sestä Suomen kanssa, jolloin Suomen viennin
3271: nettuna noin 500 000 tonnia rikastetta vuodes- pohjana olisivat Suomen omat fosfaattiraaka-
3272: sa. Suomen vuotuinen tarve on noin 600 000 ainelähteet.
3273: tonnia. Suomen fosfaattivajaus tuodaan nykyi- Yksi mahdollisuus Sokiin tuotteiden kuljetta-
3274: sin suurimmaksi osaksi Länsi-Afrikasta. On en- miseen lienee rautatien rakentaminen Neuvos-
3275: nustettu fosfaattiraaka-aineen hinnan lähivuosi- toliittoon, jossa lähin rautatieasema on Kovdo-
3276: na nousevan. Suomen fosfaattiomavaraisuus pu- rissa 40 kilometrin päässä Sokiista; liittyihän
3277: dottaisi tuontilaskuamme nykyisen hintatason Kostamus-hankkeeseenkin rajan yli rakennettu
3278: mukaan noin 150 miljoonaa markkaa vuodessa. rautatie.
3279: Sokiin vaikutus Lapin työllisyydelle olisi tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3280: keä. Se työllistäisi välittömästi pysyvästi aina- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3281: kin 200 työntekijää. Lisäksi on otettava huo-
3282: mioon rakennusvaiheen työvoima, kuljetuksissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3283: tarvittava työvoima sekä lannoiteteollisuudessa kaivostoiminnan aloittamiseksi Soklissa
3284: mahdollisesti syntyvät uudet työpaikat. Tuotan· yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa ja
3285: non aloittaminen Sokiissa antaisi sysäyksen että valtion tulo- ja menoarvioesityk-
3286: Koillis-Lapin taloudelliselle kehitykselle. seen sisällytettäisiin tarvittava osakepää-
3287: Sokiin malmi sisältää fosfaatin ohella myös oman korotus Rautaruukki Oy:lle.
3288: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3289:
3290: E.-J. Tennilä P. Liedes Juhani Vähäkangas
3291: Mikko Ekorre Niilo Koskenniemi Aimo Ajo
3292: Hannele Pokka Liisa Jaakonsaari
3293:
3294:
3295:
3296: 7 088100188]
3297: 50 1981 vp.
3298:
3299: Toivomusaloite n:o 45
3300:
3301:
3302:
3303:
3304: Tikka: Pysyvän rajanylityspaikan avaamisesta Imatralla
3305:
3306:
3307: Eduskunnalle
3308:
3309: Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkuvasti maantieliikenteen rajanylityspaikan avaamisesta
3310: lisääntyvä kauppa ja turistiliikenne edellyttäisi- Imatralla.
3311: vät uusien rajanylityspaikkojen rakentamista. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että Imatran ra-
3312: Svetogorskin rakennustöitten vuoksi Imatra on janylityspaikka säilyisi avoimena myös Sveto-
3313: tällä hetkellä yksi vilkkaimmista pisteistä, jois- gorskin rakennustöitten päättymisen jälkeen.
3314: sa Suomen ja Neuvostoliiton raja ylitetään. Tie- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
3315: yhteydet ja valvontajärjestelyt ovat valmiina, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3316: joten varsinaisen rajanylityspaikan avaaminen ei
3317: aiheuta mainittavia uusia järjestelyjä. Imatran että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
3318: kaupunki on jo vuonna 1968 tehnyt esityksen menpiteisiin pysyvän rajanylityspaikan
3319: avaamiseksi Imatralla.
3320: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3321:
3322: Seppo Tikka
3323: 1981 vp.
3324:
3325: Toivomusaloite n:o 46
3326:
3327:
3328:
3329:
3330: Tikka: Parikkalasta Neuvostoliittoon johtavan ratayhteyden
3331: käyttöön ottamisesta
3332:
3333:
3334: Eduskunnalle
3335:
3336: Parikkalasta on olemassa valmis rautatieyh- da rataosuus välillä Parikkala-Savonlinna-Jy-
3337: teys Neuvostoliittoon. Rata ei kuitenkaan ole väskylä-Parkano-Pori täystehoiseen käyttöön
3338: ollut käytössä 1950-luvun lopusta alkaen. ja palvelemaan erityisesti tämän piirissä olevien
3339: Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan jat- talousalueitten vientiteollisuutta ja Porin Män.
3340: kuva vilkastuminen sekä Suomen kautta Neu- tyluodon sataman liikennettä.
3341: vostoliittoon ja edelleen kolmansiin maihin ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
3342: pahtuvat kuljetukset ovat viime vuosina yhä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3343: pahemmin ruuhkaottaneet tähän liikenteeseen
3344: nykyisin käytettyjä rataosuuksia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3345: Rautatieyhteyden avaamisella Parikkalasta Parikkalasta Neuvostoliittoon johtavan
3346: Neuvostoliittoon voitaisiin välttää ruuhkia ja ratayhteyden ottamiseksi pikaisesti käyt-
3347: lisäinvestointeja muilla rataosuoksilla sekä Saa- töön.
3348: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3349:
3350: Seppo Tikka
3351: 52 1981 vp.
3352:
3353: Toivomusaloite n:o 47
3354:
3355:
3356:
3357:
3358: Toiviainen: Suomalais-neuvostoliittolaisesta yhteistyöstä mikro-
3359: prosessoci.pohjaisen työstäkoneohjauksen alalla
3360:
3361:
3362: Eduskunnalle
3363:
3364: .. Konepajateollisuuden automatlsomtiaste on valmiutensa tieteellis-tekniseen, tuotannolliseen
3365: Suomessa vielä alhainen verrattuna useisiin ja taloudelliseen yhteistyöhön Suomen kanssa
3366: muihin teollistuneisiin maihin. Automaattisesti työstäkoneohjauksen alalla. Tämä on kirjattu
3367: (numeerisesti) ohjattuja työstäkoneita on mm. maittemme väliseen pitkän ajanjakson oh-
3368: maassamme käytössä noin 350, joka on vain jelmaan.
3369: kymmenesosa esim. Ruotsin vastaavasta mää- Valtion tulee tukea alan tutkimusyhteistyötä,
3370: rästä. Koneiden määrä on kuitenkin jo lähte- jota tällä hetkellä harjoitetaan Teknillisessä
3371: nyt 10 prosentin kasvuun, ja kasvun odotetaan korkeakoulussa. Myös Valmet Oy:n tulee tii-
3372: kiihtyvän lähivuosina. vistää neuvostoliittolaisen osapuolen kanssa
3373: Konepajateollisuuden automatisointia toteu- käymiään neuvotteluja, jotta yhteiseen tuote-
3374: tetaan tällä hetkellä tavalla, joka kärjistää työt- kehittelyyn ja myös yhteistuotantoon päästäi-
3375: tömyyttä ja rasittaa vaihtotasetta. Lähes kaikki siin mahdollisimman pian.
3376: numeerisesti ohjatut työstäkoneet on nimittäin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3377: hankittu länsimarkkinoilta, Saksan Liittotasa- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3378: vallasta, USA:sta ja Japanista. Tämä merkitsee sen,
3379: myös maamme teknologian lisääntyvää riippu- että hallitus turvaisi edellytykset
3380: vuutta alan monikansallisista suuryhtiöistä. suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistyön
3381: Neuvostoliitto on maailman johtavia työstö- kehittämiselle mikroprosessoripohjaisen
3382: konevalmistajia. Neuvostoliitto on tuonut esiin työstäkoneohjauksen alalla.
3383: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
3384:
3385: Seppo Toiviainen
3386: 1981 rd. 53
3387:
3388: Hemställningsmotion nr 48
3389:
3390:
3391:
3392:
3393: Zilliacus m. fl.: Om Finlands anslutning tili den Intemationella
3394: valfångstkommissionen
3395:
3396:
3397: Till Riksdagen
3398:
3399: Världens stora valar vilka en gång utgjorde nomiska skäl upphört och i stället inom IWC
3400: en rik naturresurs har i dag decimerats tili gått in för att verka för skyddet av de åter-
3401: utrotningens brant. De främsta hoten utgörs stående valarna. I samma syfte har också öv-
3402: av valfångsten samt den ökande föreoreningen riga icke valfångande Iänder ( bl. a. Sverige
3403: och exploateringen av världshaven. 1979), anslutit sig tili kommissionen.
3404: Sedan 1946 ansvarar den Internationella På detta sätt har man lyckats få till stånd
3405: valfångstkommissionen ( International Whaling mindre förbättringar men eftersom alla beslut
3406: Commission, IWC) för kontroll och reglering i kommissionen måste fattas med 3/4 majoritet
3407: av valfångsten på världshaven. Kommissionen har man tills vidare inte lyckats driva igenom
3408: grundades som ett skydd mot fortsatt över- verkligt effektiva skyddsåtgärder.
3409: exploatering och för att snabbt återställa be- På basen av det ovan nämnda föreslår vi,
3410: stånden till optimal nivå. att riksdagen ville hemställa,
3411: Tili kommissionen hör främst valfångst-
3412: nationer. Detta har lett tili att de fångst- att regeringen måtte vidtaga åtgärder
3413: kvoter som uppställts mera varit ägnade att för att Finland redan före Internatio-
3414: ge medlemsstaterna största möjliga ekonomiska nella valfångstkommissionens nästa ses-
3415: utbyte än utgöra ett verkligt skydd för de sion i ;uni 1981 ansluter sig till kom-
3416: snabbt krympande valbestånden. Under senare missionen i avsikt att verka för skyd-
3417: tid har utrotningen dock framskridit så långt det av de sista valarna.
3418: att flere f.d. valfångstnationer redan p.g.a. eko-
3419: Helsingfors den 11 februari 1981
3420:
3421: Jutta Zilliacus I. S. Melin
3422: Håkan Malm Ole Norrback
3423: Boris Renlund
3424: 1981 vp.
3425:
3426: Toivomusaloite n:o 48 Suomennos
3427:
3428:
3429:
3430:
3431: Zilliacus ym.: Suomen liittymisestä Kansainväliseen valaanpyynti-
3432: komissioon
3433:
3434:
3435: Eduskunnalle
3436:
3437: Maailman suuret valaat, jotka aikoinaan tenkin edennyt niin pitkälle, että useat entiset
3438: muodostivat tärkeän luonnonvaran, ovat nyt- valaanpyyntivaltiot ovat jo taloudellisista syistä
3439: temmin vähentyneet sukupuuttoon kuolemisen lopettaneet pyynnin ja sen sijaan ryhtyneet toi-
3440: rajoille. Suurin uhka on valaiden pyynti sekä miin IWC:n puitteissa jäljellä olevien valaiden
3441: maailman merien lisääntyvä saastuminen ja suojelemiseksi. Samassa tarkoituksessa ovat
3442: hyväksikäyttö. myös muut maat, jotka eivät pyydä valaita
3443: Vuodesta 1946 lähtien on Kansainvälinen (mm. Ruotsi 1979), liittyneet komissioon.
3444: valaanpyyntikomissio ( lnternational Whaling Tällä tavoin on onnistuttu saamaan aikaan
3445: Commission, IWC) vastannut maailman me- vähäisiä parannuksia, mutta koska kaikki ko-
3446: rillä tapahtuvasta valaanpyynnin tarkkailusta ja mission päätökset on tehtävä 3/4 :n enemmis-
3447: säännöstelystä. Komissio perustettiin suojaksi töllä, ei toistaiseksi ole voitu toteuttaa todella
3448: jatkuvaa liiallista pyyntiä vastaan ja jotta va- tehokkaita suojelutoimenpiteitä.
3449: laskannat palautettaisiin pian parhaalle mahdol- Edellä esitettyyn viitaten. ehdotamme kun-
3450: liselle tasolle. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3451: Komissioon kuuluu lähinnä valaanpyyntival- muksen,
3452: tioita. Tämä on johtanut siihen, että asetetut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
3453: kiintiöt ovat pikemminkin olleet omiaan anta- jotta Suomi jo ennen Kansainvälisen
3454: m~an jäsenvaltioille mahdollisimman suuret ta- valaanpyyntikomission ensi istuntoa ke-
3455: loudelliset edut kuin muodostamaan todellisen säkuussa 1981 liittyisi komissioon tar-
3456: suojan nopeasti väheneville valaskannoille. Vii- koituksena toimia viimeisten valaiden
3457: me aikoina on sukupuuttoon kuoleminen kui- suojelemiseksi.
3458: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
3459:
3460: Jutta Zilliacus 1. S. Melin
3461: Håkan Malm Ole Norrback
3462: Boris Renlund
3463: 1981 vp. 55
3464:
3465: Toivomusaloite n:o 49
3466:
3467:
3468:
3469:
3470: Aaltonen ym.: Vaasan läänin teollisuuspiirin piiritoimiston apu-
3471: laispiiripäällikön viran perustamisesta Seinäjoelle
3472:
3473:
3474: Eduskunnalle
3475:
3476: Valtion tulo- ja menoarviossa on kuluvalle Muun muassa Etelä-Pohjanmaan Kauppaka-
3477: vuodelle määrärahat kauppa- ja teollisuusminis- mari, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät r.y., Etelä-
3478: teriön alaisten piiritoimistojen organisaation te- Pohjanmaan Metalliteollisuuden piiriyhdistys
3479: hostamiseksi siten, että maahan perustetaan r.y. ja Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja Pienteollisuus-
3480: useita apulaispiiripäällikön vakansseja. Myös liitto r.y. ovat lausuneet, että KTM:n piiri-
3481: Vaasan lääni tarvitsee apulaispiiripäällikön vir- toimistoihin tulevista apulaispiiripäälliköiden
3482: kaa. viroista Vaasan lääniin sijoitettava virka perus-
3483: Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue on tettaisiin Seinäjoen toimistoon. Heidän mieles-
3484: Vaasan läänin merkittävin pienteollisuusalue. tään tämä antaisi paremman kuvan suomen-
3485: Teollisuustilaston mukaan täällä sijaitsee n. 45 kielisen Etelä-Pohjanmaan pienteollisuuden
3486: % läänin teollisuustoimipaikoista, mutta jos merkityksestä.
3487: lukuun lisätään myös ne pienet yritykset, jot- Apulaispiiripäällikön ei mielestämme välttä-
3488: ka kokonsa vuoksi eivät kuulu teollisuustilas- mättä ole oltava teollisuuspiirin pääpaikan yh-
3489: toon, nousee luku varmasti yli 50 % :n. KTM:n teydessä, vaan virat voidaan piiripäällikön ja
3490: piiritoimistoista juuri Seinäjoen toimisto on apulaispiiripäällikön osalta jakaa aluetoimisto-
3491: keskeisimmässä asemassa pienteollisuuteen näh- jen kesken yhtä hyvin kuin yritystutkijoiden-
3492: den. kin virat. Vaasan läänin alueellinen tasapuoli-
3493: Lisäksi on syytä todeta, että Seinäjoen toi- suus, pienteollisuuden sijoittuminen sekä Suo-
3494: misto sijaitsee keskeisimpänä KTM:n toimis- menselän seudun aluepoliittiset seikat huo-
3495: toista suhteessa Suomenselän seutuun. Näin ol- mioiden läänissämme on meneteltävä siten, että
3496: len on perusteltua odottaa, että Seinäjoen toi- apulaispiiripäällikkö on eri toimistossa kuin
3497: mistoa vahvistettaisiin jo Suomenselän kehittä- piiripäällikkö, lähempänä pienteollisuutta ja on-
3498: mistoimikunnan mietinnössä eshettyjen teolli- gelma-alueita.
3499: suus- ja aluepoliittisten tavoitteiden toimeen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3500: panen ja seurannankin johdosta. Em. toimikun- nioittavasti eduskunnan hvväksyttäväksi toivo-
3501: nan ehdotukset merkitsevät runsaasti uusia teh- muksen,
3502: täviä niille KTM:n toimistoille, joiden alueelle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3503: Suomenselän kehi>ttämisvaatimukset ulottuvat. KTM:n Vaasan läänin piiritoimiston
3504: Apulaispiiripäällikön tehtäviin Vaasan läänis- apulaispiiripäällikön viran perustami-
3505: sä tulisi kuulua em. ehdotusten toimeenpano. seksi Seinäjoen toimistoon.
3506: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3507:
3508: Markus Aaltonen Veikko Pihlajamäki
3509: 56 1981 vp.
3510:
3511: Toivomusaloite n:o 50
3512:
3513:
3514: Aaltonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
3515: opiskelija-asuntojen omaan pääomaan
3516:
3517: Eduskunnalle
3518: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten eduskunta hyväksyi opiskelija-asuntotuotannon
3519: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riit- omaan pääomaan 5 miljoonan markan määrä-
3520: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskeli- rahan. Tämä määräraha vastaa noin 3 % vuo-
3521: ja-asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vuoden den 1980 opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta.
3522: ajan tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon on
3523: yksinomaan opiskelijajärjestöjen perustamat ja hyväksytty opiskelija-asuntotuotannon omaan
3524: hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden pääomaan määräraha, mutta myös vain 5 mil-
3525: toimesta on rakennettu vuosittain 2 500- joonan markan suuruisena. Paitsi että vuoden
3526: 4 500 asuntopaikkaa. Opiskelijamäärien kasvu 1980 asuntotuotantomäärärahoista rahoitetta-
3527: on aiheuttanut sen, että opiskelija-asuntojen vien opiskelija-asuntojen lähtövuokrat ovat hal-
3528: määrä ei voimakkaasta tuotannosta huolimat- vempia kuin mitä ne olisivat ilman oman pää-
3529: ta ole tänä päivänä läheskään riittävä. Perheet- oman osuutta, on valtion omalla pääomalla
3530: tämistä opiskelijoista vain joka neljäs hakija ollut myös muita positiivisia seurannaisvaiku-
3531: saa opiskelija-asuntopaikan ja perheellisten tuksia. Kunnat, joiden alueella opiskelija-asun-
3532: opiskelijoiden kohdalla tilanne on vieläkin vai- totuotantoa on harjoitettu, ovat suhtautuneet
3533: keampi. tähän tuotantoon aikaisempaa myönteisemmin
3534: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun- ja ovat nyt omalta osaltaan valmiita antamaan
3535: ta 1980: n mietinnössä, joka luovutettiin ope- oman pääoman opiskelija-asuntotuotantoon. Sa-
3536: tusministeri Stenbäckille 11. 2. 1981, on mää- moin rahoittajien asenne on muuttunut positii-
3537: ritelty opiskelija-asuntotuotannon alueellisesti visemmaksi, mikä johtuu opiskelija-asuntojen
3538: tasapainotetut, vuoteen 1986 ulottuvat vuo- vakavaraisuuden parantumisesta.
3539: tuiset tuotantotavoitteet. Toimikunta esittää, Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun-
3540: että vuosina 1981-86 tulee vuosittain tuottaa ta 1980:n suosituksissa opiskelija-asuntotuotan-
3541: 3 750 asuntopaikkaa eli 1 500 asuntoa. non rahoitusrakenteen korjaamiseksi esitetään,
3542: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- että valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-asun-
3543: tanto on ollut kokonaisuudessaan valtion osa- tojen rakentamiseen omaa pääomaa kummatkin
3544: lainoittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimak- 5 %. Vuoden 1981 opiskelija-asuntojen uus-
3545: kaasti. Asumismenot muodostavatkin varsin tuotantoa ajatellen tämä merkitsee yhteensä
3546: suuren osan opiskelijoiden kokonaismenoista. 23,4 milj. markkaa. Rahoitusrakenteen korjaa-
3547: Varsinkin uusien opiskelija-asuntojen vuokrien minen tällä tavoin alentaisi asumiskustannuk-
3548: kohotessa ovat myös asumiskustannukset ko- sia n. 2,50 mk/m2 kuukaudessa eli 55 mar-
3549: honneet huolimatta asumistuen ja asumislisän kalla asuntopaikkaa kohti kuukaudessa.
3550: alentavasta vaikutuksesta. Vuokrien korkeuden Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3551: paasyynä on pääomakustannusten korkeus. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3552: Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet ra-
3553: kentamisensa lähes yksinomaan velkapääoman että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
3554: turvin. Tästä syystä pääomakustannusten osuus tyksen 6 700 000 markan määrärahan
3555: vuokrista on kohonnut uusimmissa opiskelija- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
3556: asunnoissa jo yli puoleen, ollen tällä hetkellä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
3557: jo lähes 10 mk/m2/kk. 26.12.51 opiskelija-asuntojen omaan
3558: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon pääomaan opiskelija-asuntojen tiUokrata-
3559: son kohoamisen estämiseksi.
3560: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3561:
3562: Markus Aaltonen Arvo Salo Jouko Skinnari
3563: Pirjo Ala-Kapee Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila
3564: 1981 vp. '57
3565:
3566: Toivomusaloite n:o 51
3567:
3568:
3569:
3570:
3571: Ala-Kapee ym.: Maakunnallisten keskusten mahdollisuuksien tut-
3572: kimisesta virastojen ja laitosten osatoimintojen sijoituspaik-
3573: koina
3574:
3575:
3576: Eduskunnalle
3577:
3578: Nykyiset hajasijoituspäätökset pohjautuvat lisi selvittää, mitä mahdollisuuksia maakunnal-
3579: pääasiassa vuoden 1974 komitean mietintöön liset keskukset tarjoaisivat pääkaupunkiseudul-
3580: sekä sen vuonna 197 6 valmistuneeseen toiseen le sijoitettujen virastojen ja laitosten osatoi-
3581: osamietintöön. Nämä komiteanmietinnöt val- mintojen suorittajina ja miten tällaisella· piiri-
3582: misteltiin noususuhdanteen kaudella ja ovat hallinnollisella toimenpiteellä pystyttäisiin luo-
3583: tosiasiassa nykytilanteen kannalta arvioiltaan maan uusia työpaikkoja maakunnallisiin kes-
3584: puutteelliset sekä päätöksenteon pohjana har- kuksiin nykyisiä pääkaupunkiseudun työpaik-
3585: haanjohtavia. koja ja työntekijöitä siirtämättä.
3586: Hajasijoituksena ei luoda uusia työpaikkoja, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3587: vaan siirretään jo olemassaolevia. Työntekijöi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3588: den kannalta hajasijoituspäätökset ovat olleet muksen,
3589: epäonnistuneita, minkä työntekijät ovat myös
3590: varsin selvästi tuoneet julki. Kansantaloudelli- että hallitus selvittäisi, mitä mahdolli-
3591: sesti hajasijoittaminen on nykyisessä tilantees- suuksia maakunnalliset keskukset ·tar-
3592: sa varsin kyseenalaista. joaisivat pääkaupunkiseudulle sijoitettu-
3593: Kysymys hajasijo1tuksesta tulisi ottaa uudel- jen virastojen ja laitosten osatoiminto-
3594: leen tarkasteltavaksi. Hajasijoituksen sijasta tu- jen suorittajina.
3595: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3596:
3597: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman Saara-Maria Paakkinen
3598: Kaj Bärlund Kaisa Raatikainen Tarja Halonen
3599: Kaarina Suonio
3600:
3601:
3602:
3603:
3604: 8 088100188]
3605: 58 1981 vp.
3606:
3607: Toivomusaloite n:o 52
3608:
3609:
3610:
3611:
3612: Ala-Kapee ym.: Selvityksen laatimisesta tuotannon ohjaamiseksi
3613: luonnonvaroja säästävään hyödyketuotantoon sekä kestävyy-
3614: deltään vahvempiin tuotteisiin
3615:
3616:
3617: Eduskunnalle
3618:
3619: Yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on huoleh- tekijöiden osa tuotannon sisällön määräytymi-
3620: tia siitä, että tavarain ja palvelusten tuotanto- sessä.
3621: toiminta tyydyttää ihmisten perustarpeet riittä- Tuotannon kehityksen piirteet sekä taloudel-
3622: vän hyvin. Eri keinoin on pyritty vaikuttamaan lisen kehityksen näkymät antavat vakavan ai-
3623: myös yksityisen elinkeinoelämän menettelyta- heen vaatia, että yhteiskunta ohjaa tuotantoaan
3624: poihin ja toimintaan. Niinpä tuotteiden laatuun kansalaisten aitojen tarpeiden tyydyttämiseen ja
3625: vaikutetaan elintarvikelainsäädännöllä, työsuoje- asettaa erityisen painon tuotteiden kestävyyden
3626: lulainsäädännöllä ja useilla muillakin laeilla. ja käyttöiän lisäämiselle.
3627: Tuotantoon vaikuttamisen keinot ovat nykyi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3628: sellään pirstoutuneet ja tehottomatkin. Hajanai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3629: sella lainsäädännöllä ei ole voitu riittävästi oh- muksen,
3630: jata tuotantoa ja suunnata sen sisältöä.
3631: Tuotantotoiminnan sääntelyssä on nähtävä että hallitus viipymättä selvittäisi)
3632: kaikki tuotannon edellytyksiin ja kulkuun vai- millä keinoilla tavaroiden ja palvelusten
3633: kuttavat tekijät. Valvonnan ja vahingoista ai- tuotantoa voitaisiin tehokkaasti sään-
3634: heutuvien seuraamusten rinnalla on käytettävä nellä siten) että tuotannon sisältö ohjau-
3635: suoriakin keinoja vaikuttaa tuotannolliseen pää- tuu luonnonvaroja säästävään hyödyke-
3636: töksentekoon. Erityinen merkitys on sillä, min- tuotantoon sekä etenkin kestävyydeltään
3637: kälainen on tuotannossa työskentelevien työn- ja käyttöiältään vahvempiin tuotteisiin.
3638: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3639:
3640: Pirjo Ala-Kapee Mikko Rönnholm Kaisa Raatikainen
3641: Olli Helminen Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Halonen
3642: Kaj Bärlund Pirkko Valtonen Juhani Surakka
3643: Lea Savolainen Saara-Maria Paakkinen Tellervo Koivisto
3644: Liisa Jaakonsaari Pekka Starast Matti Puhakka
3645: Juhani Raudasoja Kaarina Suonio Eino Grönholm
3646: Peter Muurman
3647: 1981 vp. 59
3648:
3649: Toivomusaloite n:o 53
3650:
3651:
3652:
3653:
3654: Ala-Kapee ym.: Valtion lainoi:ttaman asuntotuotannon turvaami-
3655: sesta pääkaupunkiseudulla sen erity;isolosuhteet huomioon
3656: ottaen
3657:
3658:
3659: Eduskunnalle
3660:
3661: Pääkaupunkiseudulla asuntopoliittinen tilan- kaupunkiseudulla ja että suhdanteet ja mark-
3662: ne on kehittynyt huolestuttavaan suuntaan. Pää- kinavoimat saavat yliotteen. Epätyydyttävästi
3663: kaupunkiseudulla ahtaasti asuminen on yleisem- asuvia ja asumisesta kohtuuttoman suuren osan
3664: pää kuin koko maassa, samoin alivuokralaisten nettotuloistaan maksavia lienee pääkaupunki-
3665: osuus on suurempi. Vähävaraisista on arvioitu seudulla tällä hetkellä lähes neljännesmiljoona,
3666: asuntoa jonottavan alueella noin 10 000 perhet- joten ongelma on mittasuhteiltaan erittäin huo-
3667: tä. Tilanne on vaikeutunut, koska vuodesta lestuttava. Ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan
3668: 1950 lähtien vuokra-asuntojen osuus on supis- ilman valtiovallan myötävaikutusta. Valtion ]ai-
3669: tunut. noittama tuotanto on välttämätöntä, eikä laina-
3670: Pääkaupunkiseutu ei tule toimeen ilman so- anomusten hylkääminen korkean hintatason
3671: siaalista asuntotuotantoa. Rakennuskustannuk- vuoksi ole siten pääkaupunkiseudun erityisolo-
3672: set ovat alueella kuitenkin nousseet siinä mää- suhteista johtuen perusteltua.
3673: rin, että asuntohallitus on suhtautunut hinta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3674: tasoon kielteisesti valtion lainoituksia haettaes- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3675: sa. Korkea hintataso puolestaan on heijastusta muksen,
3676: asuntojen jatkuvasta kysynnästä ja siitä, että
3677: rakentamisessa on pyritty noudattamaan asun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3678: tohallituksen laatuvaatimuksia ja sisäasiainmi- valtion lainoittaman asuntotuotannon
3679: nisteriön asuinympäristön parantamiskehotuk- turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla myös
3680: sia. Alueella valmistui vuonna 1979 lähes jatkossa asuntotarpeen edellyttämällä ta-
3681: 5 000 arava-asuntoa. Vuonna 1982 valmistunee valla ja että asuntolainoja myönnettäes-
3682: enää ainoastaan vajaat 2 500 arava-asuntoa. Li- sä otettaisiin nykyistä paremmin huo-
3683: säksi suhdannepoliittiset supistustoimenpiteet mioon pääkaupunkiseudun erityisolosuh-
3684: näyttävät kohdistuvan lähes yksinomaan pää- teet, kuten esim. muuta maata kor-
3685: kaupunkiseutuun. keampi hintataso.
3686: Näyttää siltä, että valtion lainoittama asunto-
3687: tuotanto on menettämässä merkitystään pää-
3688: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3689:
3690: Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen Saara-Maria Paakkinen
3691: Peter Muurman Kaarina Suonio Tarja Halonen
3692: 60 1981 vp.
3693:
3694: Toivomusaloite n:o 54
3695:
3696:
3697:
3698:
3699: Alppi ym.: Oriveden sijoittamisesta uusien kehitysalueiden pe-
3700: rusvyöhykkeiden piiriin
3701:
3702:
3703: Eduskunnalle
3704:
3705: Aluepoliittisessa lainsäädännössä lähtökoh- rakenne on epäedullinen siten, että nk. passiivi-
3706: daksi tulee ottaa työttömyyden, erityisesti ra- väestön osuus väestöstä on huomattava. Kun-
3707: kenteellisen työttömyyden poistaminen. Vai- nan teollisuuden rakenne on yksipuolista, pää-
3708: keimmille työttömyysalueille tulisi lisätä valtio- asiassa kenkäteollisuutta, jolla ei ole merkittä-
3709: vallan tukitoimia tuntuvasti nykyisestä. Uudet viä laajenemismahdollisuuksia. Kunnan teolli-
3710: kehitysalueiden vyöhykerajat tulee tarkistaa to- suuskylähanke ei ole saanut tarpeellisia kehi-
3711: della kattavan, perusteellisen harkinnan jäl- tysalue-etuuksia, mikä on saattanut kunnan
3712: keen, jossa otetaan riittävän monipuolisesti vaikeaan taloudelliseen asemaan.
3713: huomioon kunkin alueen ja paikkakunnan olo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3714: suhteita. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3715: Pohjois-Hämeessä sijaitseva Orivesi tulisi muksen,
3716: sijoittaa uusien kehitysalueiden perusvyöhyk-
3717: keiden piiriin. Orivedellä on työttömiä n. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3718: 3,5% työvoimasta, ja noin 300 henkilöä käy menpiteisiin Oriveden sijoittamiseksi
3719: kunnan ulkopuolella työssä. uusien kehitysalueiden perusvyöhykkei-
3720: Oriveden väkiluku on 8 843. Väestön ikä- detz piiriin.
3721: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3722:
3723: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
3724: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
3725: Marjatta Mattsson
3726: 1981 vp. 61
3727:
3728: Toivomusaloite n:o 55
3729:
3730:
3731:
3732:
3733: Alppi ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon opis-
3734: kelija-asuntojen omaan pääomaan
3735:
3736:
3737:
3738:
3739: Eduskunnalle
3740:
3741: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten asunnoissa jo yli puoleen, ollen tällä hetkellä
3742: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riit- jo lähes 10 mk/m2/kk.
3743: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiske- Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
3744: lija-asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vu~ eduskunta hyväksyi opiskelija-asuntotuotannon
3745: den ajan tästä tuotannosta ovat vastanneet la- omaan pääomaan 5 miljoonan markan määrä-
3746: hes yksinomaan opiskelijajärjestöjen perusta- rahan. Tämä määräraha vastaa noin 3 % vuo-
3747: mat ja hallitsemat opiskelija-asuntoyht~is~t. den 1980 opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta.
3748: Näiden toimesta on rakennettu vuos1ttam Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon on
3749: 2 500-4 500 asuntopaikkaa. Opiskelijamää- hyväksytty opiskelija-asuntotuotannon omaan
3750: rien kasvu on aiheuttanut sen, että opiskelija- pääomaan määräraha, mutta myös vain 5 mil-
3751: asuntojen määrä ei voimakkaasta tuotannosta joonan markan suuruisena. Paitsi että vuoden
3752: huolimatta ole tänä päivänä läheskään riittävä. 1980 asuntotuotantomäärärahoista rahoitetta-
3753: Perheettämistä opiskelijoista vain joka neljäs vien opiskelija-asuntojen lähtövuokrat ovat
3754: hakija saa opiskelija-asun!opa.ikan ja per~e~?~s halvempia kuin mitä ne olisivat ilman oman
3755: ten opiskelijoiden kohdalla tilanne on v1eläkm pääoman osuutta, on valtion omalla pääomalla
3756: vaikeampi. ollut myös muita positiivisia seurannaisvaiku-
3757: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun- tuksia. Kunnat, joiden alueella opiskelija-asun-
3758: ta 1980:n mietinnössä, joka luovutettiin ope- totuotantoa on harjoitettu, ovat suhtautuneet
3759: tusministeri Stenbäckille 11. 2. 1981, on mää- tähän tuotantoon aikaisempaa myönteisemmin
3760: ritelty opiskelija-asuntotuotannon alueellisesti ja ovat nyt omalta osaltaan valmiita antamaan
3761: tasapainotetut, vuoteen 1986 ulottuvat vuo- oman pääoman opiskelija-asuntotuotantoon.
3762: tuiset tuotantotavoitteet. Toimikunta esittää, Samoin rahoittajien asenne on muuttunut posi-
3763: että vuosina 1981-86 tulee vuosittain tuottaa tiivisemmaksi, mikä johtuu opiskelija-asuntojen
3764: 3 750 asuntopaikkaa eli 1 500 asuntoa. vakavaraisuuden parantumisesta.
3765: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo-
3766: tanto on ollut kokonaisuudessaan valtion osa- Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun-
3767: lainoittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimak- ta 1980:n suosituksissa opiskelija-asuntotuo-
3768: kaasti. Asumismenot muodostavatkin varsin tannon rahoitusrakenteen korjaamiseksi esite-
3769: suuren osan opiskelijoiden kokonaismenoista. tään, että valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-
3770: Varsinkin uusien opiskelija-asuntojen vuokrien asuntojen rakentamiseen omaa pääomaa kum-
3771: kohotessa ovat myös asumiskustannukset ko- matkin 5 %. Vuoden 1981 opiskelija-asuntojen
3772: honneet huolimatta asumistuen ja asumislisän uustuotantoa ajatellen tämä merkitsee yhteensä
3773: alentavasta vaikutuksesta. Vuokrien korkeuden 23,4 milj. markkaa. Rahoitusrakenteen korjaa-
3774: pääsyynä on pääomakustannusten korkeus. minen tällä tavoin alentaisi asumiskustannuk-
3775: Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet ra- sia n. 2,50 mk/m2 kuukaudessa eli 55 mar-
3776: kentamisensa lähes yksinomaan velkapääoman kalla asuntopaikkaa kohti kuukaudessa.
3777: turvin. Tästä syystä pääomakustannusten osuus Niinpä ehdotammekin kunnioittaen edus-
3778: vuokrista on kohonnut uusimmissa opiskelija- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3779: 62 Toivomusaloite n:o 55
3780:
3781:
3782: että hallitus antaisi kiireellisesti edus- tojen vuokratason kohoamisen e-stämi-
3783: kunnalle esityksen lisäyksistä ja muu- seksi momentille 26.12.51 otettaisiin
3784: toksista valtion vuoden 1981 tulo- ja lisäyksenä 6 700 000 markkaa opiske-
3785: menoarvioon siten, että opiskelija-asun- lija-asuntojen omaan pääomaan.
3786: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3787:
3788: Ulla-Leena Alppi Sten Söderström 1.-C. Björklund
3789: Vappu Säilynoja Helvi Niskanen Heli Astala
3790: Arvo Kemppainen Terho Pursiainen Marjatta Mattsson
3791: Inger Hirvelä
3792: 1981 vp. 63
3793:
3794: Toivomusaloite n:o 56
3795:
3796:
3797:
3798:
3799: Astala ym.: Turun ja Porin lääniin osoitettujen asuntotuotanto-
3800: määrärahojen lisäämisestä
3801:
3802:
3803: Eduskunnalle
3804:
3805: Asuntojen rakentaminen on vähentynyt voi- Turun ja Porin läänin vuoden 1980 asunto-
3806: makkaasti koko 1970-luvun loppupuolen ajan. lainakiintiö laski valtioneuvoston v. 1979 hy-
3807: Kun esim. Turun ja Porin läänissä valmistui väksymien uusien väestösuunnitteiden vuoksi
3808: 1970-luvun puolessavälissä 11 500 asuntoa, erittäin jyrkästi. Kun samanaikaisesti myös eri-
3809: rakennettiin asuntoja vuonna 1979 enää vain tyistarvemäärärahat ovat jatkuvasti vähenty-
3810: 7 700. Samanaikaisesti on valtion lainoittamien neet, on läänin asunto-olojen kehittyminen huo-
3811: asuntojen määrä vähentynyt 5 200 asunnosta lestuttavasti vaikeutunut.
3812: 3 900 asuntoon. Uusien valmistuvien asunto- Tarvetta uusien asuntojen rakentamiseen lää-
3813: jen tuotantoa ei ole enää varaa pudottaa, vaan nissä on jatkuvasti. Tuleehan läänin kunnista
3814: määrällistä kokonaistuotantoa on ylläpidettävä hyväksyttäviä ja puollettuja asuntolainahake-
3815: vähintään nykyisellä tasollaan. Tähän on perus- muksia vuosittain n. 600-700 mmk:n edestä.
3816: teltua tarvetta. Viimeisimpien käytettävissä ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3817: vien tilastotietojen mukaan ahtaasti asuminen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3818: on vielä liian yleistä (72 000 henkilöä/yli 2 muksen,
3819: henkeä huonetta kohden) ja yhä esiintyy ali-
3820: vuokralaisasumista. Pelkästään ahtaasti asumi- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn,
3821: sen poistaminen edellyttää Turun ja Porin lää- ;otta Turun ja Porin läänissä asetettai-
3822: nissä 24 000 uuden tilavamman asunnon tar- siin tavoitteeksi 4 500 valtion lainoitta-
3823: joamista ahtaasti asuville. man asunnon rakentaminen nykyisen
3824: Asuntojen uustuotantoon suunnattuja asun- 3 900 asunnon si;asta ;a että Turun ;a
3825: tohallituksen myöntämiä asuntolainoja on Tu- Porin läänin nykyinen asuntolainakiin-
3826: run ja Porin lääniin suunnattu viime vuosina tiö (14,0 %) nostettaisiin lähemmäs
3827: seuraavasti: läänin väestöosuutta (14,8 %) .
3828: Kiintiöity
3829: Osuus
3830: maasta Erityis- Yht.
3831: % mmk tarve,mmk mmk
3832: 1978 15,1 249,2 33,6 282,9
3833: 1979 15,1 242,6 25,2 267,9
3834: 1980 14,0 226,0 13,8 239,7
3835: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3836:
3837: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3838: 64; 1981 vp.
3839:
3840: Toivomusaloite n:o 57
3841:
3842:
3843:
3844:
3845: Astala ym.: Valtion lainoittamien vanhusten vuokra-asuntojen
3846: tuotannon lisäämisestä Turun ja Porin läänissä
3847:
3848:
3849: Eduskunnalle
3850:
3851: Vanhusten asuntotilanteen suhteen on valta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3852: kunnallisena vähimmäistavoitteena järjestää ny- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3853: kyaikainen vuokra-asunto 10 % :lie yli 65-vuo- muksen,
3854: tiaasta väestöstä. Vuoden 1978 tilastotietojen
3855: mukaan Turun ja Porin läänin yli 65-vuotiaasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3856: väestöstä vain 5,0 % asui vanhuksille tarkoite- vanhusten t:uokra-asuntojen rakentami-
3857: tuissa asunnoissa. Koko maan vastaava luku oli sen turvaamiseksi Turun ja Porin lää-
3858: 6,1 %. Turun ja Porin läänin tilanne on maan nissä myöntämällä kaikille kaavallisesti
3859: toiseksi heikoin. hyväksyitäville vanhustentalohankkeille
3860: Turun ja Porin läänin väestö on ikäraken- asuntolainaa.
3861: teeltaan maan vanhinta. Vuonna 1978 läänin
3862: väestöstä oli yli 65-vuotiaiden osuus 13,1 %,
3863: kun vastaava luku koko maassa oli 11,7 %.
3864: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3865:
3866: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3867: 1981 vp. 65
3868:
3869: Toivomusaloite n:o 58
3870:
3871:
3872:
3873:
3874: Elo ym.: Sairauskulujen verovähennysoikeuden korottamisesta
3875:
3876:
3877: Eduskunnalle
3878:
3879: Nykyisten ohjeiden mukaan verovelvollinen Kun sairauskuluja kertyy erityisesti vanhuksille
3880: saa vähentää omat ja perheenjäsentensä sairaus- ja muille eläkeläisille, olisi sairauskulujen vä-
3881: kulut, kuten lääkärin-, hammaslääkärin- ja lää- hennysoikeutta kiireellisesti lisättävä. Joutuvat-
3882: kekulut sekä sairaala-, tutkimus- ja laboratorio- han useat henkilöt uusimaan silmälasinsa joka
3883: maksut. Vähennyskelpoisia ovat myös esimer- vuosi, jolloin heidän vähennysoikeutensa sai-
3884: kiksi silmälasien ja kuulolaitteiden hankkimises- rauskulujen osalta menee lähes kokonaan silmä-
3885: ta aiheutuneet menot. Yksinäisen henkilön laseihin. Tämän lisäksi ovat kuntoutuspalvelut
3886: osalta vähennys on enintään 800 markkaa ja tulleet yhä yleisemmiksi ja myös nämä ovat
3887: puolisoiden vähennys on yhteensä 1 600 mark- osaltaan lisäämässä painetta sairauskulujen vä-
3888: kaa. Jos verovelvollinen on elättänyt alaikäistä hennysoikeuden lisäämiseen.
3889: lastaan tai kasvattilasta, korotetaan edellä mai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
3890: nittuja enimmäismääriä 200 markalla jokaisesta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3891: lapsesta.
3892: Sairauskulujen vähennysoikeus on jo jonkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3893: aikaa pysynyt samalla tasolla samanaikaisesti sairauskulujen verovähennysoikeuden li-
3894: kun muita vähennysoikeuksia on korotettu. säämiseksi.
3895: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3896:
3897: Mikko Elo Pirkko Valtonen
3898:
3899:
3900:
3901:
3902: 9 0881001:88]
3903: 66 1981 vp.
3904:
3905: Toivomusaloite n:o 59
3906:
3907:
3908:
3909:
3910: Elo ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Raumalle
3911:
3912:
3913: Eduskunnalle
3914:
3915: Rauman vuonna 1963 valmistunut valtion Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus
3916: virastotalo on käynyt ahtaaksi. Tilanahtautta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3917: on erityisesti verotoimistoilla. Talon piha on
3918: postiautoliikenteelle kelvoton ahtautensa vuok- että hallitus kiirehtisi valtion virasto-
3919: si. Rauman uusi virastotalohanke sisältyy val- talon rakentamisen aloittamista Raumal-
3920: tiovarainministeriön uusien virastotalojen kii- la.
3921: reellisyysjärjestykseen. Myös työllisyysperus-
3922: teet puoltaisivat rakentamisen aloittamista jo
3923: vuonna 1981.
3924: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3925:
3926: Mikko Elo Pirkko Valtonen
3927: 1981 vp. 67
3928:
3929: Toivomusaloite n:o 60
3930:
3931:
3932:
3933:
3934: Elo ym.: Määrärahasta valtion virastotilojen järjestämiseksi Ul-
3935: vilaan
3936:
3937:
3938: Eduskunnalle
3939:
3940: Ulvilan kunta on väestömäärältään Satakun- tystä. Tämän vuoksi tulisi kiirehtiä valtion
3941: nan neljänneksi suurin kunta heti Porin, Rau- virastotalon rakentamista Ulvilaan. Ulvilan vi~
3942: man ja Kankaanpään jälkeen. Valtion paikallis- rastotaloon tulisi voida välittömästi sijoittaa
3943: hallinnon palvelut puuttuvat kuitenkin lähes seuraavat hallintopalvelut:
3944: poikkeuksetta Ulvilasta. Valtion paikallishallin- - poliisin toimipiste (600 m2)
3945: non viranomaisista Ulvilassa on ainoastaan po- - Kelan sivutoimisto (100 m2 )
3946: liisilla toimipaikka. Mm. verotoimisto, Kansan- - Ulvilan verotoimisto (750 m2 )
3947: eläkelaitoksen toimisto ja työvoimatoimisto - työvoimatoimiston sivutoimisto (100 m2)
3948: ovat Porissa. - Ulvilan postitoimisto (200 m2 )
3949: Ulvilan asukasluku oli vuoden 1979 lopussa
3950: 10 770 henkeä ja on valtioneuvoston kanslian Ulvilassa on valtion virastotalon lisäksi tar-
3951: suunnitteen mukaan vuoden 1985 lopussa vetta myös muuhun julkiseen rakentamiseen;
3952: 12 000 henkeä ja vuoden 1990 lopussa 12 500 esim. Ulvilan seurakunnan nykyiset virastotilat
3953: henkeä. Kuntauudistussuunnitelman mukaan ovat epätarkoituksenmukaiset. Seurakunta on
3954: Ulvilan kuntaan tullaan liittämään Kullaan varannut kuluvan vuoden talousarvioansa mää-
3955: kunta. rärahan uuden virastotalon suunnittelua varten.
3956: Satakunnan seutukaavan kokonaissuunnitel- Valtion virastotilojen järjestäminen voitaisiin
3957: man perusteella (suunnitelma laadittu sisä- näin ollen toteuttaa yhdessä esim. juuri Ulvi-
3958: asiainministeriön ohjeiden mukaisesti) Ulvilan lan seurakunnan virastotilojen järjestämisen
3959: nykyiselle väestöpohjalle tyypillisiä hallintopal- kanssa.
3960: veluja olisivat mm.: · Edellä olevan perusteella ehdotamme kun:c
3961: - poliisin toimipiste nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
3962: - Kelan paikallistoimisto/sivutoimisto vomukSen,
3963: - valtion yleishallintoviranomainen
3964: - verotoimisto että hallitus ottaisi valtion vuoden
3965: - tiemestarin toimisto 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen
3966: - työvoimatoimisto, pien- tai sivutoimisto. 4 000 000 markan määrärahan valtion
3967: Valtion paikallishallinnon palveluiden puute virastotilojen järjestämiseen Ulvilan
3968: vaikeuttaa Ulvilan kunnan tasapainoista kehi- kuntaan.
3969: Helsingissä 13 päiviinä helmikuuta 1981
3970:
3971: Nlikko Elo Pirkko Valtonen
3972: 68 1981 vp.
3973:
3974: Toivomusaloite n:o 61
3975:
3976:
3977:
3978:
3979: Forsman: Talonmiesten asuntojen verotusta koskevien säännös-
3980: ten uudistamisesta
3981:
3982:
3983: Eduskunnalle
3984:
3985: Tuloverotuksessa on veronalaista tuloa asun- joudutaan as1o1maan talon asukkaiden kanssa,
3986: to- ja muu luontoisetu, jonka verovelvollinen määrättiin muita asuntoetuja alhaisempi verotus-
3987: on saanut vastikkeena työstä, tehtävästä tai arvo. Verohallitus on kuitenkin tässä suhteessa
3988: palveluksesta arvioituna käypään arvoon sen kiristänyt otettaan verotukseen. Samanaikai-
3989: mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää. sesti kuitenkin verohallitus on ohjeillaan hy-
3990: Verohallituksen asiaa koskevassa päätöksessä ei väksynyt sen, että korkeitten virkamiesten ja
3991: ole ]ainkaan otettu huomioon sitä, että esimer- johtajien vierashuoneet ja edustustilat ovat
3992: kiksi talonmiesten osalta osaa työsuhdeasun- asuntoetuverotuksen ulkopuolella.
3993: nosta tosiasiassa käytetään ammatinharjoittami- Talonmiesten ammattikunnan säilyttämisek-
3994: seen. Verohallituksen asiaa koskevissa ohjeissa si ja ennen kaikkea talonmiesten saattamiseksi
3995: tosin sanotaan, että talonmiehen työsuhdeasun- muiden kansalaisten kanssa samanarvoiseen ase-
3996: non pinta-alasta voidaan jättää osa asukkaiden maan tulisi verotuskäytäntöä muuttaa siten,
3997: vastaanottotilana lukuun ottamatta asuntoetua ettei verotus muodostuisi kohtuuttomaksi.
3998: laskettaessa, ellei talonmiehelle myönnetä tästä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
3999: haitasta erityistä vähennystä. Käytännössä vero- · nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4000: tus on kuitenkin kiristynyt viime vuosina siten,
4001: että vain harvoissa tapauksissa talonmiehille että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
4002: todella annetaan erityinen veronhuojennus. Ai- menpiteisiin talonmiesten asuntojen ve-
4003: kaisemmin oli varsin yleinen käytäntö, että ta- rotusta koskevien säännösten muuttami-
4004: lonmiesten asuntoihin, jotka monessa tapauk- seksi nykyistä oikeudenmukaisemmaksi.
4005: sessa ovat sijainnUtaan epämukavia ja joissa
4006: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
4007:
4008: Mauno Forsman
4009: 1981 vp. 69
4010:
4011: Toivomusaloite n:o 62
4012:
4013:
4014:
4015:
4016: Forsman: Imatran seudun saattamisesta kehitysaluelainsäädännön
4017: piiriin
4018:
4019:
4020: Eduskunnalle
4021:
4022: Monilla tahoilla on viime aikoina oltu huo- keaan ja epäedullis·een asemaan mamrttujen
4023: lestuneita Etelä-Karjalan maakunnan kehittämi- alueiden kanssa yritystoimintaan liittyvissä
4024: sestä ja työllisyyden turvaamisesta tulevina asioissa.
4025: vuosina. Kymen läänin- ja piirihallintoviran- Etelä-Karjalan maakunnan kehitys on Jaanyt
4026: omaisten neuvottelukunta totesi kokouksessaan selvästi jälkeen eräistä kehitysalueseuduista ja
4027: 18. 12. 1980 Etelä-Karjalan tulevaisuuden nä- Imatran seutu on jäänyt jälkeen kaikesta kehi-
4028: kymät vaikeiksi, minkä vuoksi tulisi alueen tysaluekaupunkien kehityksestä. Tämän vuoksi
4029: elinkeinoelämää kehittää monipuolisesti ja on tärkeää, että tällaisille taantuville teolli-
4030: myös ulkonaisin tukitoimenpitein. suusalueille kuten juuri Imatran seutu luotai-
4031: Erityisesti Imatran kaupunki ja sen ympä- siin mahdollisuuksia erilaisiin tukitoimrin ke-
4032: rillä olevat kunnat ovat viime aikojen kehityk- hitysaluelainsäädäntöämme parastaikaa kehitet-
4033: sestä johtuen jääneet vaikeaan asemaan, sillä täessä ja uudistettaessa.
4034: voimakkaasti automatisoituva suurteollisuus Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
4035: pyrkii luopumaan osasta nykyistäkin työvoi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4036: maansa. Kun Etelä-Karjalan alue sijoittuu talou-
4037: dellisesti voimakkaamman Etelä-Suomen ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
4038: kehitysalue-etuja nauttivan muun Suomen väli- menpiteisiin Imatran seudun saamiseksi
4039: maastoon, joutuu Etelä-Karjalan maa.lmnta vai- kehitysaluelainsäädännön piiriin.
4040: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4041:
4042: Mauno Forsman
4043: 70 1981 vp.
4044:
4045: Toivomusaloite n:o 63
4046:
4047:
4048:
4049:
4050: Fred ym.: Teollisuuskylän perustamisesta Nurmon Roveksen
4051: teollisuusalueelle
4052:
4053:
4054: Eduskunnalle
4055:
4056: Seinäjoella on jo 1970-luvun alkupuoliskolla nykyisestä 13 hehtaarista laadltun kaavarungon
4057: ollut esillä hanke teollisuuskylän toteuttami- mukaan aina 100 hehtaariin. Alueelle on mah-
4058: sesta. Ajatus on herätetty henkiin vuonna 1979 dollista saada, tosin varsin korkein kustan-
4059: hyväksytyssä Seinäjoen elinkeinosuunnitelmas- nuksin, teollisuusraiteita.
4060: sa. Kaupungin tarkoituksena on mahdollisesti Roveksen-Kapernaumin alue, yhteensä ra-
4061: yhteistyössä naapurikunnan kanssa tarjota mah- kentamattomalta pinta-alaltaan n. 200 hehtaa-
4062: dollisuus suurteollisuuden sijoittumiseen talous- ria, on merkittävä potentiaalinen mahdollisuus
4063: alueelle. Kysymys olisi tällöin sellaisista teolli- mittavankin teollisuuden saamiseksi maakun-
4064: suusyrityksistä, jotka vaatisivat ympärilleen taan. Muut edellytykset, kuten korkea ja moni-
4065: korkean palvelutason ja jotka edustaisivat mies- puolinen palveluvarustus, ovat jo valmiina.
4066: työvaltaista alaa ja sijoittuneina maakuntakes- Roveksen-Kapernaumin teollisuusalue sovel-
4067: kukseen tuottaisivat työtilaisuuksia myös maa- tuisi hyvin myös mahdollisen kaukolämpölai-
4068: kuntaan käyttämällä pienteollisuutta alihankki- toksen paikaksi. Haukivedeltä olisi mahdollista
4069: joinaan. saada raideyhteys, kun paikka sijaitsee Parka-
4070: Maakunnallisen suurteollisuusalueen syntyä noo radan ja Kuortaneen maantien välissä.
4071: Seinäjoen talousalueelle edistäisivät esim. val- Näin ollen polttoaineen kuljetus lämpölaitok-
4072: tion investointituki ja Kehitysaluerahaston täysi selle olisi mahdollista suurinakin määrinä.
4073: tuki. Valtion yritysten sijoittaminen alueelle Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
4074: olisi hyvä keino teollisuuskylän pohjaksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4075: Roveksen teollisuusalue Nurmon kunnassa
4076: kehittyy varsin ripeästi. Alue rajoittuu koko että hallitus ryhtyisi toimiin teolli-
4077: pituudeltaan Seinäjoen Kapernaumin jo pitkälle suuskylän perustamiseksi Nurmon kun-
4078: rakennettuun teollisuusalueeseen. Roveksen nan Roveksen teollisuusalueelle sekä
4079: alue on maaperäitään ja liikenneyhteyksiltään valtiojohtoisen yritystoiminnan sijoitta-
4080: erinomainen. Aluetta on mahdollisuus laajentaa miseksi teollisuuskylään.
4081: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4082:
4083: Jorma Fred Erkki Korhonen
4084: 1981 vp. 71
4085:
4086: Toivomusaloite n:o 64
4087:
4088:
4089:
4090:
4091: Fred ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon haja-
4092: asutusalueiden vähittäiskaupan investointiavustusten suoritta-
4093: miseen
4094:
4095:
4096: Eduskunnalle
4097:
4098: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitus- Kaupallisten palvelujen saavutettavuudesta
4099: tuesta annetun lain mukaan voidaan haja-asu- huolehtiminen haja-asutusalueilla on tulossa· en-
4100: tusalueiden vähittäiskaupan palvelujen saavutet- tistä tärkeämmäksi, koska polttonesteiden hin-
4101: tavuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi sekä tojen kallistuminen lisää huomattavasti kustan-
4102: palvelutason kehittämiseksi myöntää vähittäis- nuksia, jos kaikki kuluttajat joutuvat hankki-
4103: kaupan käyttöomaisuusinvestointeja varten kor- maan palvelunsa taajamista.
4104: kotukea ja investointiavustusta. Rahoitustukea Valtion tulo- ja menoarviossa vähittäiskau-
4105: voidaan myöntää valtion tulo- ja menoarvion pan investointiavustuksiin otettu määräraha on
4106: puitteissa mm. elintarvike- ja sekatavaramyymä- mielestämme riittämätön. Useita hyvinkään pe-
4107: län käyttöomaisuuden hankkimiseksi, myymä- rusteltuja hankkeita ei ole voitu rahoittaa mää-
4108: löiden uudisrakennus- ja korjaustöiden suoritta- rärahan riittämättömyyden vuoksi.
4109: miseksi sekä myymäläauton tai -veneen hankki- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4110: miseksi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4111: Erityinen tuki haja-asutusalueilla toimivalle nmksen,
4112: vähittäiskaupalle on tarpeen, koska nykyinen
4113: aluepoliittinen lainsäädäntö ei anna mahdolli- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
4114: suutta kaupallisten yritysten tukemiseen. Kui- tyksen 41 JOO 000 markan määrärahan
4115: tenkin vähittäiskaupan palvelujen turvaaminen ottamisesta lisäyksenä valtion ·vuoden
4116: haja~asutusalueiden väestölle on asukkaiden 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4117: kannalta elintärkeää. Pienen väestöpohjan 32.61.41 käytettäväksi haja-asutusaluei-
4118: vuoksi kaupallisten palvelujen turvaaminen den vähittäiskaupan investointiavustus-
4119: haja-asutusalueilla ilman yhteiskunnan tukea ei ten suorittamiseen.
4120: ole mahdollista.
4121: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4122:
4123: Jorma Fred Väinö Rautiainen Erkki Korhonen
4124: 72 1981 vp.
4125:
4126: Toivomusaloite n:o 65
4127:
4128:
4129:
4130:
4131: Grönholm: Lisäverojen ja veronpalautusten yhtäläisestä kohte-
4132: lusta koron osalta
4133:
4134:
4135: Eduskunnalle
4136:
4137: Verohallituksen vuosittain julkaiseman tilas- Myös luonnollisten ja oikeushenkilöiden (yh-
4138: ton mukaan kannettiin maassamme vuodelta teisöt ja yhtymät) välillä on toistunut edellä
4139: 1978 vuonna 1979 välittömiä veroja ja maksu- kuvattu epäsuhde. Vuoden 1978 verotuksessa
4140: ja 24 849,4 milj. mk. Liikaa perittyjen enna- kaikista luonnollisista henkilöistä sai veronpa-
4141: koiden palautuksia oli 2 387,6 milj. mk eli lautusta 72,2 % ja lisäveroa joutui maksamaan
4142: 9,6 % verojen koko määrästä. Lisäveroja jou- 27,8 %. Oikeushenkilöistä sai palautusta 39,1
4143: duttiin perimään lopullisessa kannossa 2 035,1 % ja lisäveroa 60,9 %. Oikeushenkilöiden pa-
4144: milj. mk eli 8,2 % verojen määrästä. lautukset ja lisäverot ovat sitäpaitsi olleet mer-
4145: Kuten havaitaan, ovat palautettavat ja lo- kittävästi suurempia kuin luonnollisten henki-
4146: pullisessa kannossa perittävät määrät lähellä löiden. Esimerkiksi osakeyhtiöillä palautus kes-
4147: toisiaan. Niin ne ovat olleet myös aikaisempi- kimäärin 21 353 markkaa ja lisävero 21 500
4148: na vuosina. Veronsaajat: valtio, kunnat, seura- markkaa, avoimilla ja kommandiittiyhtiöillä pa-
4149: kunnat ja Kansaneläkelaitos eivät ole saaneet lautus 7 324 markkaa ja lisävero 14 801 mark-
4150: menettelystä korkovoittoa tai -tappiota, mutta kaa ja asuntoyhteisöillä palautus 1 7 42 mark-
4151: yksityiset kansalaiset ja eri veronmaksajaryh- kaa ja lisävero 4 515 markkaa verovelvollista
4152: mät ovat olleet tässä suhteessa vuodesta toiseen kohti.
4153: eriarvoisessa asemassa. Verohallitus on ollut tietoinen tästä vuodesta
4154: Tilastoista voidaan todeta, että veronpalau- toiseen jatkuneesta epäkohdasta ja pyrkinyt
4155: tusten pääasiallisina saajina ovat olleet palkan- poistamaan sitä mm. ottamalla huomioon enna-
4156: saajat ja eläkeläiset. Vuoden 1978 verotuksen l.mnpidätyksessä verovelvollisten toistuvat hen-
4157: perusteella palkansaajista sai veronpalautusta kilökohtaiset vähennykset kuten työmatkakulut,
4158: 85,9% ja lisäveroa joutui maksamaan 14,1 %. vakuutusmaksut ja korot. Vuoden 1979 enna-
4159: Viimemainittuihin lukeutui lähinnä sellaisia pal- konpidätyksessä alennettiin myös yleisesti pi-
4160: kansaajia, joilla oli sivutuloja tai ennakon alais- dätystä yhdellä pennillä. Menettelyt ovat vä-
4161: ta tuloa, jolloin pidätykset ja ennakot jäivät hentäneet Iiikaennakoiden määriä, mutta eivät
4162: liian pieniksi. Keskimääräinen palautussumma poistaneet koko laajaa ongelmaa. Eräissä ta-
4163: oli henkilöä kohti 942 markkaa ja vastaava li- pauksissa on jo syntynyt vääristymiä päinvas-
4164: sävero 1 445 markkaa. taiseen suuntaan, mistä on koitunut tuntuvia
4165: Verotettuja maatilataloudenharjoittajia oli lisäveroja. Myös verotoimistojen työ ja käynnit
4166: vuoden 1978 verotuksessa 202 934 henkilöä. eri viranomaisissa ovat saattaneet lisääntyä,
4167: Heistä sai veronpalautusta 45,8 % ja lisäveroa vaikka oikaisut verokirjoihin on pääasiassa teh-
4168: 54,2 %. Palautus henkilöä kohti oli 1 190 ty atk-menettelyä käyttäen.
4169: markkaa ja lisävero 2 156 markkaa. Liikkeen- Myös lopullisessa veronkannassa maksetta-
4170: ja ammatinharjoittajilla vastaavat luvut olivat: vien lisäverojen määrää on pyritty veroviran-
4171: verotettujen lukumäärä 92 702 henkilöä, pa- omaisten toimesta vähentämään määräämällä
4172: lautusta sai 34,0 % keskimäärin 2 807 mark- verovuoden aikana lisäennakoita. Tämä on pää-
4173: kaa ja lisäveroa 66,0% 6 993 markkaa/henki- osin tehty atk-menettelyä käyttäen, mutta siinä
4174: lö. Eläkeläiset ovat olleet lähellä palkansaajia, ei ole onnistuttu riittävän hyvin, sillä esim. liike-
4175: sillä heistä 63,9 % on saanut palautusta kes- ja ammattitulojen verotus - erityisesti suu-
4176: kimäärin 487 markkaa/henkilö ja lisää on jou- rien yhteisöjen osalta - tapahtuu vero- ja lää-
4177: tunut maksamaan 36,1 % keskimäärin 896 ninverolautakunnissa niin myöhään, ettei vero-
4178: markkaa/henkilö. tettavaa tuloa ja maksuunpantua ennakkoa pääs-
4179: Toivomusaloite n:o 65 73
4180:
4181: tä vertaamaan riittävän aJOlssa. Varsinaisten osan veroistaan aikoinaan, mutta kannassa pe-
4182: ennakoiden ja lisäennakoiden muutokset ovat rittävien lisäverojen osalta keskimäärin 11;2
4183: vleisiä, sillä ennakkoverovelvolliset reagoivat vuotta myöhässä. Vastaavasti veronpalautusten
4184: herkästi, jos ennakko vaikuttaa suurelta, mut- osalta veronsaajat ovat saaneet käyttää vero-
4185: ta vaikenevat, jos ennakkoa tarvitsisi korottaa. velvollisten liikaennakoita 11;2 vuotta maksa-
4186: Veroviranomaisilla ei liioin ole tietoa yrittäjien matta siitä hyvitystä. Laskettuna 12 % :n vuo-
4187: ja yhteisöjen ennakon alaisen vuoden verotet- tuisen korkokannan mukaan ovat veronsaajat
4188: tavan tulon muodostumisesta ja ennakon ko- saaneet vuoden 1978 veronpalautusten osalta
4189: rotustarpeesta. noin 430 milj. markan korkoedun. Vastaavasti
4190: Poikkeuslain (24. 6. 1976/537) perusteella henkilöt, jotka ovat voineet maksaa osan ve-
4191: kannettiin vuoden 1976 verotuksen yhteydessä roista vasta lopullisessa kannossa, ovat saaneet
4192: lisäveroa, eräänlaista pakkolainaa henkilöiltä, 366 milj. markan korkoedun. Kun palkansaa-
4193: joiden tulovero ylitti 22 000 markkaa. Lisäve- jien veronpalautusten määrä oli v. 1978
4194: ro palautettiin vuoden 1977 verotuksessa ja sil- 1 596,4 milj. markkaa, ovat he kärsineet näin
4195: le maksettiin korotusta 10 %. Vuoden 1977 laskettuna noin 287 milj. markan korkome-
4196: veronpalautukset suoritettiin myös tavanomai- netyksen. Mikäli otetaan huomioon inflaation
4197: sesta poiketen kahdessa erässä. Toiselle erälle aiheuttama rahan arvon aleneminen, muodostu-
4198: maksettiin korkoa 12 % :n vuotuisen korkokan- vat edut ja menetykset suuremmiksi.
4199: nan mukaan 2 % eli tammi-helmikuun ajal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
4200: ta. Teknillisesti näiden verojen ja palautusten taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4201: laskenta onnistui hyvin ja joustavasti.
4202: Lain mukaan ennakonpidätykset tulee tehdä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4203: ja ennakkoverot maksaa tulon muodostumisen verotuslain muuttamiseksi siten, että lo-
4204: myötä verovuoden aikana. Merkittävien veron- pullisessa kannassa perittäville veroille
4205: palautusten tai lisäverojen muodostuminen ei ja maksuille laskettaisiin 12 %:n vuo-
4206: ole lain hengen mukaista. Veronpalautukset tuista korkoa vastaava lisäys keskimää-
4207: maksetaan verovuotta seuraava...'l vuoden joulu- rin 1-l-2 vuoden ajalta ja että vastaavasti
4208: kuussa ja kannessa perittävät lisäverot joulu- palautettaville liikaennakoille maksettai-
4209: kuussa ja seuraavan helmi- ja maaliskuun erä- siin samoilla perusteilla laskettava hyvi-
4210: päivinä. Näin ollen veronsaajat saavat valta- tys.
4211: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4212:
4213: Eino Grönholm
4214:
4215:
4216:
4217:
4218: 10 088W0188J
4219: 74 1981 vp.
4220:
4221: Toivomusaloite n:o 66
4222:
4223:
4224:
4225:
4226: Hautala ym.: Muun kuin vakinaisessa käytössä olevan asunnon
4227: asuntotulon verottamisen huojentamisesta
4228:
4229:
4230: Eduskunnalle
4231:
4232: Asuntotulon verottamisesta eräissä tapauk- opiskelua varten ostamat ns. opiskelija-asun-
4233: sissa 15. 6. 1973 annetun lain (505/73) 1 §:n not.
4234: 2 momentin mukaan asuntotulo vakituisesta Edellä mainitun lain 1 §: ään lisättiin vuon-
4235: asunnosta Jatetaan verottamatta siltä osin kuin na 1975 kolmas momentti, jossa määritellään
4236: sen perusteena olevan asunnon verotusarvo ei asuntotulon verotus muusta asunnosta. Asunto-
4237: ylitä 100 000 markkaa. tulo jätetään verottamatta valtionverotuksessa
4238: Vuonna 1975 lakia edellä todctulta osin siltä osin kuin sen perusteena olevan asunnon
4239: muutettiin siten, että verosta vapaata asunto- verotusarvo ei ylitä 50 000 markkaa. Tätä
4240: tulo on siltä osin kuin asunnon verotusarvo markkamääräistä alarajaa ei ole korotettu sen
4241: ei ylitä 150 000 markkaa. Lailla 16. 11. 1979/ jälkeen kertaakaan. Asuntotulon verotus kesä-
4242: 814 mainittu markkamääräinen alaraja koro- huviloista ja opiskelija-asunnoista on jatkuvasti
4243: tettiin 170 000 markkaan. Vuodelta 1981 toi- kiristynyt, onhan inflaatio vuodesta 1975 eden-
4244: mitettavassa verotuksessa asuntotulo vakitui- nyt huomattavasti. Myös rakennusten ja tont-
4245: sesta asunnosta on verovapaa 190 000 mark- timaan verotusperusteita on lain antamisen jäl-
4246: kaan asti. keen nostettu.
4247: Näin verotuksessa on otettu huomioon inflaa- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
4248: tion vaikutus ]a verotusperusteiden korottami- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4249: nen sikäli kuin se koskee asuntotulon vero- muksen,
4250: tusta vakituisesta asunnosta. Kiistanalaiseksi
4251: tietysti jää, tulisiko vakituisesta asunnosta ve- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszm,
4252: rottaa ollenkaan. Eihän siitä todellisuudessa jotta asuntotulo muusta asunnosta kuin
4253: kerry verotettavaa tuloa. vakituisesta asunnosta jätettäisiin val-
4254: Toisin on asian laita silloin, kun on kysy- tionverotuksessa verottamatta siltä osin
4255: mys asuntotulon verottamisesta muusta kuin kuin sen perusteena olevan asunnon
4256: vakituisesta asunnosta, jollaisia ovat mm. kaik- verotusarvo ei ylitä 100 000 markkaa.
4257: ki kesähuvilat ja vanhempien lastensa käyttöön
4258: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4259:
4260: Sauli Hautala Jorma Fred Ulla Järvilehto
4261: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
4262: Erkki Korhonen
4263: 1981 vp. 75
4264:
4265: Toivomusaloite n:o 67
4266:
4267:
4268:
4269:
4270: Hautala ym.: Yritysomaisuuden vapauttamisesta varallisuus-
4271: verosta
4272:
4273:
4274: Eduskunnalle
4275:
4276: Yritysten varallisuusverotuksesta on tullut kuten on yleisesti laita lännen teollisuusmaissa.
4277: perhe- ja pienyrityksille huomattava rasite. Se Tuskin tähän voidaan maassamme kertaheitol-
4278: on johtanut monessa tapauksessa perheyritys- la mennä. Tavoitteeseen tulisi pyrkiä vähitel-
4279: ten myymiseen. Näin varallisuusverosta on tul- len. Ensimmäisessä vaiheessa tulisi toteuttaa
4280: lut teollisuutemme rakenteen monipuolistumis- yritysverotustoimikunnan ehdotus eli 30 pro-
4281: ta haittaava tekijä. Pienyritysten määrä vähe- sentin alennus varallisuusverotuksessa.
4282: nee maassamme. Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
4283: Yritysverotustoimikunta ehdotti välimietin- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4284: nössään 30 prosentin vähennysten sallimista muksen,
4285: yritysomaisuuden verotuksessa. Ruotsissa yri-
4286: tysomaisuuden arvosta saa tehdä verotuksessa että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
4287: 70 prosentin vähennyksen. yritysomaisuuden vapauttamiseksi koko-
4288: Kristillinen Liitto edellyttää varallisuusvero- naan varallisuusverotuksesta.
4289: tuksen poistamista kaikelta tuotantopääomalta,
4290: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4291:
4292: Sauli Hautala Jorma Fred Olavi Ronkainen
4293: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Erkki Korhonen
4294: 76 1981 vp.
4295:
4296: Toivomusaloite n:o 68
4297:
4298:
4299:
4300:
4301: Hautala ym.: Esityksen antamisesta laiksi maksullisten osakean-
4302: tien verovapaudesta
4303:
4304:
4305: Eduskunnalle
4306:
4307: Elinkeinoelämän eräs ongelma on paaomien maksulliset osakeannit saatetaan verottomiksi,
4308: puute. Tämä estää suorittamasta sellaisiakin yhtiöt voivat toteuttaa maksullisen osakeannin,
4309: investointeja, jotka olisivat välttämättömiä ja vaikka osakkeiden kurssi olisi nimellisarvossa,
4310: taloudellisesti kannattavia. Investointitoimin- jopa allekin, koska veroton osake saattaa olla
4311: nan vilkastuminen eri heijastusvaikutuksineen jopa 30-50% arvokkaampi kuin verollinen
4312: helpottaisi merkittävästi vaikeata työllisyysti- vanha osake. Uudet maksulliset osakkeet tulisi-
4313: lannetta. Elinkeinoelämän pääomahuoltoa voi- vat siis erittäin halutuiksi.
4314: taisiin huomattavasti parantaa sallimalla yri- 3. Vuosina 1957 ja 1967 devalvaation avulla
4315: tyksille mahdollisuus laskea liikkeelle verova- toteutetut talouden elvytykset ovat johtaneet
4316: paita osakkeita. Lakiesitys tästä voisi nouda- varsin samanlaisiin seurauksiin osakekurssien
4317: tella seuraavia yleisiä suuntaviivoja: kehityksessä. Ilmaisilla osakeanneilla ja yhtiöi-
4318: 1. Verottomuus olisi saatettava voimaan den tuottoisaa toimintaa mainostamalla osak-
4319: mahdollisimman pian ja sen tulisi kestää vä- keiden hinnat on saatu devalvaation jälkeen
4320: hintään viisi vuotta. rajusti nousemaan, ja huippu on saavutettu
4321: 2. Maksullisessa osakeannissa merkitty osa- 3-4 vuoden kuluttua. Sitten on seurannut
4322: ke tulisi saattaa vähintään viideksi vuodeksi lasku ja monelle säästäjälle on aiheutunut huo-
4323: verottomaksi, ja verottomuus olisi syytä rajoit- mattavia taloudellisia tappioita jyrkistä kurssi-
4324: taa koskemaan vain osakkeen alkumerkitsijää, vaihteluista. Edellisillä kerroilla ei ole miten-
4325: jolloin keinottelu voidaan estää. Näin myös kään edes yritetty ohjailla niitä vaikutuksia,
4326: pysyisivät osakekaupassa vaihdettavat osake- joita elvytyksellä on osakekursseihin, ja näin
4327: sarjat yhtenäisinä eikä aiheutettaisi verottomien huomattava osa talouden elvytyksen hyödystä
4328: vaihdon mukanaan tuomaa sekaannusta. Verot- on ohjautunut aivan muille kuin niille, jotka
4329: tomuus siis päättyisi, jos merkitsijä myisi osak- ovat tehneet uhrauksia. Verottomuudella saa-
4330: keet ennen kuin viisi vuotta on kulunut um- vutetaan seuraavat ohjailuvaikutukset:
4331: peen. 3. 1. IIroaisantien osuus vähenee ja
4332: 3. Verottomuus voidaan käytännössä to- maksullisten osakeantien osuus vastaa-
4333: teuttaa liittämällä uusiin maksullisiin osakkei- vasti lisääntyy; rahoitustuki tehostuu.
4334: siin viiden vuoden verottomuuskupongit, jois- 3. 2. Kun osakkeiden kysynnän taas
4335: sa on merkitsiiän nimi ja henkilötunnus. vilkastuttua tarjolla on runsaasti edul-
4336: 4. Valtioneuvoston luvalla emissiokurssi lisia maksullisia uusia osakkeita, osake-
4337: voisi olla myös alle 100 %, esim. 80-100 %. kurssit eivät kohoa epäterveen rajusti,
4338: Aloitteen perusteluiksi voidaan esittää vielä ja näin voidaan vähentää tappiota tuot-
4339: seuraavaa: tavia sijoituksia.
4340: 1. Aloitteen tatkoittama toimi ei tasita val- 4. Osakesäästämistä hallitusti lisäämällä
4341: tiontaloutta, koska kyseessä on oikeastaan tal- tuetaan kansakuntaa vahvistavaa yhteiskunta-
4342: letustoiminnan erityismuoto. kehitystä, kun tuotantopääoman omistuspohjaa
4343: 2. Osakekurssit ovat niin alhaalla, että yri- voidaan merkittävästi laajentaa ja voidaan to-
4344: tykset eivät ilman lisäkiihokkeita ja tukitoimia della tehokkaasti jarruttaa omistuksen keskit-
4345: voi toteuttaa vielä pitkiin aikoihin maksullisia tymistä, josta viime aikoina on ollut merkkejä
4346: osakeanteja, jotka talouden elpymisen vuoksi havaittavissa. Näin voidaan myös varmistaa,
4347: olisivat kuitenkin erittäin tarpeellisia. Kun että palkkatulojen rinnalla yhä suurempi osa
4348: Toivomusaloite n:o 68 77
4349:
4350: tuottavuuden noususta tulee yhä laajemman 6. Aloitteen toteutuminen poista1s1 kaksin-
4351: kansanosan hyväksi pääomatuloina. Näin voi- kertaisen verotuksen osinkotulojen osalta.
4352: daan merkittävällä tavalla vahvistaa tuotanto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
4353: elämämme henkistä pohjaa: tuottavuus tulee kmman hyväksyttäväksi toivomuksen,
4354: koko kansan huolenpidon kohteeksi.
4355: 5. Aloite on reaalinen toimi säästäiän ase- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4356: man parantamiseksi ja säästämisen rohkaisemi- lakiesityksen antamiseksi maksullisten
4357: seksi. osakeantien verovapaudesta.
4358: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
4359:
4360: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
4361: Jorma Fred Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto
4362: Erkki Korhonen
4363: 78 1981 vp.
4364:
4365: Toivomusaloite n:o 69
4366:
4367:
4368:
4369:
4370: Hautala ym.: Yrittäjien verovastineiden jättöaikojen pidentämi-
4371: sestä
4372:
4373:
4374: Eduskunnalle
4375:
4376: Kun yrityksissä suoritetaan verotarkastus, annettava riittävästi aikaa. Kohtuullinen ai-
4377: jonka yhteydessä tehdään tarkastuskertomus, ka vastineen laatimista varten olisi 30 vuoro-
4378: saa yrittäjä 8-10 vuorokautta aikaa laatiak- kautta.
4379: seen kertomuksen johdosta pyydetyn vastineen. Edellä todetun johdosta ehdotamme kun-
4380: Tilanne on samanlainen, kun verolautakunta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4381: tarkastuksen johdosta pyytää vastineen. muksen,
4382: 8-10 vuorokautta on aivan liian lyhyt aika
4383: vastineen laatimista varten. Ovathan tarkastuk- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn,
4384: sista kirjoitetut kertomukset yleensä laajoja, jotta yrittäjien verovastineiden laatimis-
4385: jopa satasivuisia, joten niiden selvittelyyn olisi aikaa pidennettäisiin 30 vuorokauteen.
4386: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4387:
4388: Sauli Hautala Jorma Fred Ulla Järvilehto
4389: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
4390: Erkki Korhonen
4391: 1981 vp. 79
4392:
4393: Toivomusaloite n:o 70
4394:
4395:
4396:
4397:
4398: Hautala ym.: Hiilisataman rakentamisesta Pyhämaalle
4399:
4400:
4401: Eduskunnalle
4402:
4403: Valtioneuvosto teki helmikuussa 1973 peri- taan syvä, riittävän laaja ja suoJ<nnen. Myös
4404: aatepäätöksen maamme :kolmannen öljynjalosta- maa-alueeltaan näyttää Edväinen soveltuvan
4405: mon sijoittamisesta Pyhämaalle, jolloin TVL suurteollisuuden sijoittamispaikaksi. Maaperä
4406: sai tehtäväkseen mm. raakaöljysataman suun· on rakentamiseen sopivaa eivätkä maanomis-
4407: nittelun. tusolot aiheuttane ylipääsemättömiä vaikeuk-
4408: Jalostamo satamineen oli alun perin tarkoi- sia. Tie- ja rautatieyhteydet ovat rakennettavis-
4409: tus sijoittaa Kettelin alueelle. Suunnittelutyön sa kohtuullisin kustannuksin.
4410: edetessä kävi kuitenkin yhä ilmeisemmäksi, Edväisten syväsataman rakentamiskustan-
4411: että Kettelistä vajaa 10 km etelään sijaitseva nuksiksi on arvioitu syksyn 197 3 hintatasolla
4412: Edväisten alue oli etenkin sataman osalta edul- n. 40 Mmk, johon sisältyvät aallonmurtaja, sa-
4413: lisempi. tama-allas ja tuloväylä turvalaitteineen sekä
4414: Kaikesta huolimatta kävi niin, että marras- maayhteys laiturialueelta rantaan.
4415: kuussa 197 3 valtioneuvosto päätti sijoittaa ja- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
4416: lostamon Porvooseen. dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4417: Edväisten alue tarjoaa kuitenkin syväsata- muksen,
4418: man rakentamisen kannalta merkittäviä etuja.
4419: Alueelle on melko helposti saatavissa 15 m:n että hallitus ryhtyisi toimenpttetsm:
4420: kulkusyvyinen väylä. Satama-allas on luonnos- hiilisataman rakentamiseksi PJ>hämaa!le.
4421:
4422: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
4423:
4424: Sauli Hautala Jorma Fred Olavi Ronkainen
4425: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
4426: 80 1981 vp.
4427:
4428: Toivomusaloite n:o 71
4429:
4430:
4431:
4432:
4433: Hautala ym.: Vuokra-asuntojen uustuotannon turvaamisesta
4434:
4435:
4436: Eduskunnalle
4437:
4438: Vuokra-asuntoja on tällä hetkellä saatavissa kasyhteisönä. Näin talo alkaa pysyä kunnossa
4439: täysin riittämättömästi. Näyttää myös siltä, et- ja ylläpito asettuu osaketalojen käyttömenojen
4440: tei niiden määrä lisäännykään lähiaikoina. tasolle eli 40 mk/m2/v = säästäväiset asunto-
4441: Poistuma on samansuuruinen kuin uusien ra- yhtiöt 1980,
4442: kennettavien vuokra-asuntojen määrä. Tämä 5) asuntohallitus takaa (vaikeuksiin joutu-
4443: johtuu siitä, että sijoittajilla ei ole kiinnostusta neiden ja vilpillisten vuokralaisten varalta)
4444: vuokra-asuntoja kohtaan, siksi he pyrkivät niis- pääomavarauksen (4+ 1 %) suorituksen,
4445: tä luopumaan. 6) pääomakorvauksen peruslukuun (2 500)
4446: Vuokra-asuntojen vuokrat ovat myös kohon- vuosittain inflaatiokorvaus.
4447: neet korkeiksi. Tämä on vuokra-asuntoja kos- Vuokra muodostuisi näin vuoden 1980 luku-
4448: keva toinen suuri ongelma. jen perusteella: 4 + 1 prosenttia 2 500 markas-
4449: Vuokratalojen rakentamiseen ja vuokraami- ta = 125 mk/m2/v ja ylläpito 40 mk eli yh-
4450: seen tulisi soveltaa sellaista uutta käytäntöä, teensä 165 mk/m2/v = 13,75 mk/m2/kk.
4451: joka poistaisi pahimmat vuokra-asuntoja kos- Keskeistä edellä esitetyssä on se, että var-
4452: kevat pulmat: sijoittajien pääomalle tulisi var- muuden, verottomuuden ja inflaatiosuojan
4453: mistaa kohtuullinen korko, mutta toisaalta avulla pääoman korko voidaan painaa 1930-
4454: vuokra ei saisi kohota liian korkeaksi. luvun talletuskoron tasolle, 4 prosenttiin. Yh-
4455: Edellä todettu voitaisiin saavuttaa seuraavin teiskunta siis tarjoaa edun, mutta vaatii vasti-
4456: edellytyksin: neeksi kohtuutta, joka kuitenkin merkitsee
4457: 1) kunta tarjoaa halvan vuokratontin, säästäjille hyvää sijoituskohdetta.
4458: 2) neliön rakentamiseen 2 500 mk = asun- Edellä todetun perusteella kunnioittavasti
4459: tohallituksen tavoitehinta 1980, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4460: 3) täysi verovapaus vuokra-asuntoon sijoite- muksen,
4461: tulle pääomalle,
4462: 4) vuokralainen maksaa ns. kaksoisvuokraa: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
4463: pääomakorvauksena asunnon omistajalle 4 pro- ioiden avulla voitaisiin turvata vuokra-
4464: senttia ja 1 prosentti peruskorjausrahastoon. asuntoien riittävä uustuotanto ;a myös
4465: Käyttömenoista vuokralaiset vastaavat itse asu- niiden kohtuullinen vuokrataso.
4466: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
4467:
4468: Sauli Hautala Ulla Järvilehto Antero Juntumaa
4469: Jorma Fred Olavi Ronkainen Arto Lampinen
4470: Väinö Rautiainen Erkki Korhonen Tapio Holvitie
4471: 1981 vp. 81
4472:
4473: Toivomusaloite n:o 72
4474:
4475:
4476: Hietala: Mikkelin läänin erityisongelmien huomioon ottamisesta
4477: aluepoliittista lainsäädäntöä uudistettaessa
4478:
4479: Eduskunnalle
4480:
4481: Aluepoliittisten lakien uudistaminen on par- mattakaan uusien työpaikkojen luomiseksi näi-
4482: haillaan käynnissä. Niiden tietojen pohjalta, mi- den kuntien alueelle.
4483: tä tähän mennessä on ollut käytettävissä, näyt- Sen johdosta, että keskimääräiset tulot asu-
4484: täisi siltä, että uudet lait tulisivat olemaan erit- kasta kohti ovat ainakin 1970-luvulla olleet
4485: täin epäedullisia kehitysalue-etuuksien suhteen noin 20 prosenttia alhaisemmat kuin maassa
4486: Mikkelin läänissä ennen muuta Heinolan, Mik- keskimäärin ja n. 35 prosenttia alhaisemmat
4487: kelin ja Pieksämäen talousalueiden kuntien kuin Uudenmaan läänissä, on keskimääräinen
4488: osalta sekä Joroisten, Juvan sekä Puumalan veroäyrin hinta ollut vastaavana aikana Mik-
4489: kuntien kohdalla. Myös muutamat Itä-Savon kelin läänissä 1,4 penniä eli 10 prosenttia kor-
4490: kunnat joutuisivat nykyistä epäedullisempaan keampi kuin Uudenmaan läänissä. Tilanne ei
4491: asemaan. ole tästä ainakaan paranemaan päin Mikkelin
4492: Edellä kuvattu suuntaus tuntuu erittäin epä- läänin osalta.
4493: oikeuden- ja epäjohdonmukaiselta siksi, että Uusien kehitysaluelakien edellyttämien tu-
4494: valtioneuvoston kanslian alueellisen kehittynei- kien säilyttämistä vähintään voimassa olevien
4495: syyden tutkimusryhmän raportin (VNK 1979: lakien edellyttämällä tasolla voidaan perustel-
4496: 3) mukaan lääneittäin lasketut pistemäärät la edellä mainittujen seikkojen lisäksi ·mm.
4497: osoittavat Pohjois-Karjalan ja Mikkelin läänien Mikkelin läänin väestörakenteen epäedullisuu-
4498: yleisen kehittyneisyyden tilan olevan heikoim: della, väestökadolla, joka on voimakkaampaa
4499: man koko maassa. Vaikka elintasoa kuvaavien kuin missään muussa kehitysalueläänissä, sekä
4500: pistemäärien mukaan Mikkelin lääni kuuluu sa- valtiojohtoisen teollisuuden vähäisyydellä ja
4501: maan kehittyneisyysryhmään kuin nykyisellään teollisuuden jalostusasteen alhaisuudella mui-
4502: kehitysalueiden I vyöhykkeeseen kokonaan hin lääneihin verrattuna.
4503: kuuluvat Pohjois-Karjalan ja Lapin läänh sekä Aluelainsäädännön uudistuksen pohjana tu-
4504: pääosaltaan I vyöhykkeeseen kuuluvat Oulun lee luonnollisestikin olla riittävän . tuoreiden
4505: ja Kuopion läänit, kuuluu Mikkelin läänistä tietojen perusteella toimitettu kehittyneisyys-
4506: I vyöhykkeeseen vain kuusi kuntaa, joiden asu- vertailu maan eri osien kesken sekä pyrkimys
4507: kasmäärä edustaa noin 10 prosenttia läänin turvata kunkin alueen väestölle tasapuolisesti
4508: väestöstä. uuden työpaikan saanti, tulotason nousu ja tär-
4509: Myös aluelainsäädännön uudistamisen poh- keimpien palvelusten saatavuus.
4510: jaksi laaditut selvitykset osoittavat, ettei voi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4511: massa olevien lakien aikana missään osassa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4512: Mikkelin lääniä ole olosuhteissa tapahtunut sen,
4513: mitään niin suurta edistymistä ja kehitystä, jo- että hallitus laatiessaan esityksiä uu-
4514: ka antaisi aihetta nykyisten kehitysaluetukien siksi aluepoliittisiksi laeiksi ottaisi huo-
4515: vähentämiseen tai alueellisten rajojen oleelli- mioon Mikkelin läänin erityisongelmat
4516: seen muuttamiseen Mikkelin läänin kohdalla. ja jälkeenjääneisyyden ja asettaisi lain-
4517: Päinvastoin Itä-Savon kuntien vaikea tilanne uudistuksen lähtökohdaksi sen, ettei uu-
4518: vaatii nykyistä huomattavasti voimakkaampia sien lakien aluepoliittinen tuki saa olla
4519: kehitysaluepoliittisia toimenpiteitä pelkästään minkään Mikkelin läänin kunnan osalta
4520: nykyisten työpaikkojen säilyttämiseksi puhu- voimassa olevien lakien mukaista tukea
4521: heikompi.
4522: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
4523:
4524: Pertti Hietala
4525: 1l 088100188}
4526: 82 1981 vp.
4527:
4528: Toivomusaloite n:o 73
4529:
4530:
4531:
4532:
4533: Hokkanen ym.: Ammatinharjoittajan oikeuttamisesta tekemään
4534: investointivarauslain mukainen varaus kirjanpidossaan
4535:
4536:
4537: Eduskunnalle
4538:
4539: Joulukuun 28 päivänä 1978 annettu ja tam- sa vastaanotettuja hyväkuntoisia kuorma-autoja,
4540: mikuun 1 päivänä 1979 voimaan tullut inves- joista aiheutuvat kustannukset siirtyvät uusien
4541: tointivarauslaki sallii liiketoimintaa harjoitta- kuorma-autojen myyntihintoihin ja tätä kautta
4542: van verovelvollisen toteuttaa kirjanpidossaan myös kuljetusmaksuihin, minkä lisäksi käytetty-
4543: investointivarauksen, joka on enintään 50 pro- jen kuorma-autojen suurimittaista seisottamis~
4544: senttia verovelvollisen tilikauden voitosta. Laki ta varastoissa on pidettävä suurena kansantalou-
4545: ei täten koske lainkaan ammatinharjoittajia, dellisena tuhlauksena. Tähän tilanteeseen toisi
4546: joita esimerkiksi kuorma-autoyrittäjistä on val- korjausta omalta osaltaan jo se, että myös am-
4547: taosa. Tällaisen yrittäjän ainoaksi tuloksenta- matinharjoittajana toimivalla kuorma-autoyrit-
4548: sauskeinoksi jääkin mahdollisimman suurien täjällä olisi mahdollisuus samanlaiseen tulok-
4549: elinkeinoverolain 30 §:n ja 33 §:n mukaisten sentasaukseen yritystoiminnassaan kuin on liik-
4550: poistojen tekeminen kalustostaan. keenharjoittajallakin investointivarauslain puit-
4551: Edellä mainitut poistojärjestelmät kuorma- teissa. Lisäksi ammatinharjoittajien jättäminen
4552: autoyrittäjän yksinomaisena reaalisena tuloksen- niiden etujen ulkopuolelle, joita ammatinhar-
4553: tasauskeinona ovatkin johtaneet siihen, että joittajien kanssa yleensä lähes samanlaisessa
4554: kalusto uusiutuu 3-4 vuoden välein, vaikka yritystoiminnallisessa asemassa olevat liikkeen-
4555: kalustoa kuntonsa puolesta ei suinkaan vielä harjoittajat saavat, on epäoikeudenmukaista.
4556: tarvitsisi vaihtaa sen kestoiän ollessa huomat- Ehdotammekin kunnioittavasti eduskunnan
4557: tavasti kaluston edellä mainittua uusiutumis- hyväksyttäväksi toivomuksen,
4558: ikää pidempi. Kuorma-autoista saadaankin vie-
4559: lä 3-4 vuoden käyttöajan jälkeen huomatta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4560: via luovutushintoja, vaikka niiden pitäisi olla menpiteisiin investointivarauslain muut-
4561: lähes täysin paistettuja. tamiseksi siten, että myös ammatinhar-
4562: Liian tiheä kuorma-auton vaihtaminen onkin joittajalla on mahdollisuus tehdä lais-
4563: johtanut siihen, että autokauppiaiden varastois- sa mainittu investoi11tit•araus.
4564: sa seisoo käyttämättömänä suuri määrä Vaihdos-
4565: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4566:
4567: Matti Hokkanen Matti Viljanen
4568: 1981 vp. 83
4569:
4570: Toivomusaloite n:o 74
4571:
4572:
4573:
4574:
4575: Häikiö ym.: Kohtuuttomien jälkiverotusseuraamusten estaml-
4576: sestä vilpittömässä mielessä toimineiden tallettajien osalta
4577:
4578:
4579: Eduskunnalle
4580:
4581: Korkeimman hallinto-oikeuden marraskuussa vätkä säännösten soveltamista koskeneet vero-
4582: 1980 antamat päätökset säästökassatallettajien velvollisille tarkoitetut ohjeet ole olleet riittä-
4583: ns. ylikorkoasiassa merkitsevät kohtuuttomia vän yksityiskohtaisia. Koska talletusten veron-
4584: verotusseuraamuksia tuhansille vilpittömässä huojennuslaeissa ei ole selkeästi määritelty vero-
4585: mielessä toimineille tallettajille. Kyseisten pää- vapaiden tilien korkorajoja, tavalliset tallettajat
4586: tösten johdosta monet sellaiset tallettajat, jotka eivät ole voineet tietää ao. tilien verollisuutta.
4587: eivät ole tienneet talletusten veronhuojennus- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
4588: lakien sisällöstä ja niiden tulkinnasta, joutuvat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4589: ylivoimaisen suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. muksen,
4590: Jälkiverotuksen johdosta he ovat menettäneet
4591: suuren osan säästöjensä reaaliarvosta täysin että hallitus ryhtyisi lainsäädäntöteit-
4592: riippumatta siitä, ovatko he toimineet tahalli- se toimenpiteisiin kohtuuttomien jälki-
4593: sesti vai eivät. Samanaikaisesti ovat valtion ob- verotusseuraamus/en estämiseksi vilpit-
4594: ligaatiot tuottaneet pankkikorkoja suuremman tömässä mielessä toimineiden talletta-
4595: verovapaan tulon. jien osalta esimerkiksi siten, että vain
4596: Korkein hallinto-oikeuskin on todennut, että osa korosta katsottaisiin veronalaiseksi
4597: talletusten veronhuojennuslakien puheena ole- tuloksi.
4598: vat säännökset ovat olleet vaikeaselkoisia, ei-
4599: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4600:
4601: Juuso Häikiö Helvi Niskanen Sauli Hautala
4602: Mikko Jokela Sampsa Aaltio Anneli Kivitie
4603: Ingvar S. Melin Reino Breilin Pekka Vennamo
4604: 84 1981 vp.
4605:
4606: Toivomusaloite n:o 75
4607:
4608:
4609:
4610:
4611: Ihamäki ym.: Asunnon hankkimista tarkoittavan kaupan yhtey-
4612: dessä suoritettavan leimaveron yhdenmukaistamisesta
4613:
4614:
4615: Eduskunnalle
4616:
4617: Suomalainen muuttaa keskimäärin joka kah- heutuvat kustannukset 20 000-30 000 mk.
4618: deksas vuosi. Vuosittain noin 200 000 suoma- Tällainen kustannus nostaa merkittävästi asu-
4619: laista muuttaa kuntarajan yli ja noin 400 000 miskustannuksia, vaikka nämä menot jaettai-
4620: kuntarajan sisäpuolella asuinpaikasta toiseen. siinkin useammalle vuodelle.
4621: Nykyaikainen yhteiskunta edellyttää kansa- Asunnosta maksettava leimavero vaihtelee
4622: laisiltaan liikkuvuutta. Muuttoliikkeen syitä 0-6 %. Osakeasunnosta on leimaveroksi mää-
4623: ovat vaihteleva työllisyys, korkea koulutusaste, rätty 1,2 %. Kiinteistöstä ja kaupungin vuokra-
4624: nopeasti muuttuva teknologia ym. Toisaalta ny- tontilla olevasta irtaimesta rakennuksesta leima-
4625: kyaikainen ihminen myös helposti muuttaa, vero on 4-6 %. Inflaation takia asunnosta
4626: vaihtaa työpaikk~a, ammattia ja asuinympäris- menevä leimavero on yleensä 6 %. Leimavero-
4627: töään. lakiin sisältyy erikoinen poikkeus: maalaiskun-
4628: - Asuinpaikan muuttamiseen sisältyy kustan- nan vuokratontilla olevasta rakennuksesta ei
4629: nuksia, ·joista varsinaiset muuttokustannukset leimaveroa peritä ollenkaan.
4630: ovat vähäisiä. Omistusasunnosta toiseen muut- Asunnoista menevä leimavero on nykyisessä
4631: tavaa rasittaa vanhan asunnon myymisestä me- muodossaan ankara, epäoikeudenmukainen ja
4632: nevä myyntipalkkio ja uuden asunnon leima- kirjava. Leimaverolakia tulisi muuttaa niin, että
4633: vero. Omistusasuntoja asunnoistainme on tällä asunnosta menevä leimavero olisi asunnon tyy-
4634: hetkellä noin 60 %. pistä ym. riippumatta aina 1,2 %.
4635: Kiinteistönvälittäjät perivät myyntipalkkiota Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4636: 3-4 % asunnon hinnasta, ja leimavero on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4637: 0-6 % asunnon omistustyypistä ym. riippuen.
4638: Tänä päivänä asunnon hinta on 100 000- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4639: 500 000 markkaa. Omistusasunnon vaihtami- leimaverolain muuttamiseksi siten, että
4640: sesta aiheutuvat kustannukset ovat tällöin asunnon ostamisesta menevä leimavero
4641: 3 000-50 000 mk. Jos vaihdon kohteena on olisi asunnon tyypistä ym. riippumatta
4642: tavanomainen omakotitalo, ovat vaihdosta ai- aina 1,2 %.
4643: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4644:
4645: Timo Ihamäki Pekka Löyttyniemi Mauri Miettinen
4646: 1981 vp. 85
4647:
4648: Toivomusaloite n:o 76
4649:
4650:
4651:
4652:
4653: Impiö ym.: Verotuslain 72 §:n 1 momentin 3 kohdan selventä-
4654: misestä taksiautoilijoiden oikeusturvan lisäämiseksi
4655:
4656:
4657: Eduskunnalle
4658:
4659: Arvioverotuksen purun joutui verohallituk- ta, kun on päätetty suorittaa taksiyhdistysten
4660: sen viime vuonna tekemän tutkimuksen mu- ja eräiden taksiasemien keskuudessa kysely, jol-
4661: kaan vuonna 1978 2 107 autoilijaa maan 8 150 la pyritään saamaan ainakin karkea haarukka
4662: taksiautoilijasta. Se merkitsee noin 26 %. Voi- eri alueiden tarjoamista tulonsaantimahdolli-
4663: daan puhua koko maan laajuisesta taksialan suuksista. Näillä perusteilla voidaan verohalli-
4664: elinkeinon ongelmasta. tuksesta käsin soveltaa arvioverotuksen koh-
4665: Eduskuntakyselyvastauksessaan ministeri Työ- teeksi joutuneiden autoilijoiden osalta yhtenäi-
4666: läjärvi vastaa kansanedustaja Salolaiselle mm.: sempiä ja edes jollakin tavoin selventäviä pe-
4667: "On ilmeistä, että verolautakunnat joutuvat rusteita. Tämä ei kuitenkaan ratkaise koko on-
4668: edelleenkin melko laajasti turvautumaan taksi- gelmaa. Eräs ratkaisuun vaikuttava tekijä on
4669: autoilijoiden verotuksessa tulojen arvioimiseen, luonnollisesti autoilijain käsissä, jos kirjanpito
4670: ellei tämän ammattiryhmän tulonmuodostukses- ja ajoseuranta voidaan saada sellaiseksi, että se
4671: ta saada nykyistä luotettavampaa selvitystä esi- voidaan ottaa verottajan kannalta samalla ta-
4672: merkiksi edellä tarkoitettujen uusien laitteiden valla todistusvoitnaiseksi kuin muidenkin vero-
4673: avulla." Laitteilla on viitattu verohallituksen tettavien kohdalla. Kun toistaiseksi näin ei ole,
4674: valtiovarainministeriön kautta liikenneministe- on etsittävä säännösten muutosten tietä rat-
4675: riölle tekemään esitykseen tarkkailutietoja an- kaisuksi.
4676: tavasta taksamittarista. Näyttää siltä, että arvioverotukselle riittää
4677: Edellä olevan johdosta on syytä kiinnittää perusteeksi verotuslain 72 §, jonka mukaan ve-
4678: vakavaa huomiota autoilijain oikeusturvaan. rovelvollista voidaan arvioverottaa, jos hänen
4679: Neljännes koko taksiautoilijakunnasta joutuu ti- tulonsa muihin samalla alalla ja vastaavissa olo-
4680: lanteeseen, jossa pahimmassa tapauksessa ku- suhteissa toimiviin verovelvollisiin verrattuna
4681: luu valitukseen kaikkineen pari vuotta, ja tulos ovat ilmeisesti liian vähäiset eikä ·hän vaadit-
4682: mitä todennäköisimmin on sama kuin minkä taessa voi esittää vuositulon vähäisyyteen joh-
4683: KHO 16. 1. 1980 antoi erään kaupungin 88 taneita päteviä syitä. Autoilijoiden piirissä on
4684: taksiautoilijan valitukseen, jossa vaadittiin ve- kuitenkin todettu, etteivät tarjotut selvitykset
4685: rotuksen kumoamista heidän osaltaan sen vuok- ja todistusaineisto ainakaan aina tehoa. Niinpä
4686: si, että verolautakunta oli toimittanut arviove- ongelman syvyyttä lisää se, ettei autoilijoiden
4687: rotuksen. KHO hylkäsi valituksen ja katsoi, piirissä nähdä veroviranomaisten suorittamia
4688: ettei verotusta ollut toimitettu olennaisesti vää- selvityspyyntöjä, iotka suunnataan välistä lähes
4689: rin. Edellä mainitussa eduskuntakyselyvastauk- kaikille saman liikennealueen autoilijoille tulo-
4690: sessa hallituksen taholta todetaan: "Verolau- tason selvittämiseksi, muuta kuin muodon
4691: takunnat käyttävät verotusta toimittaessaan lain vuoksi tehdyiksi. Yrittäjäkunta ei voi hyväksyä
4692: niille antamaa itsenäistä harkintavaltaa ja ovat käytäntöä, jossa arvioverotusta käytetään sum-
4693: tällöin vastuussa siitä, että tehdyt päätökset mittaisesti aseena verotuksellisessa mielivallas-
4694: ovat voimassa olevien säännösten mukaisia. sa, jollaisena tilanne koetaan. Näin ollen on tär-
4695: Näihin yksittäisten verolautakuntien tekemiin keää palauttaa luottamus puolin ja toisin, kos-
4696: ratkaisuihin hallitus ei voi puuttua." ka ilmapiirin tulehtuminen ei ole omiaan pa-
4697: Edellä olevaa ongelmaa voidaan lievittää jos- rantamaan tilannetta.
4698: sakin määrin mm. arvioveroperusteiden tarkem- Edellä on jo todettu se, miten nykymuotoi-
4699: malla määrittelyllä. Tässä mielessä verohallituk- nen valitustie veronmaksajan oikeusturvakeino-
4700: sen ja Taksiliiton yhteistyö on oikeansuuntais- na on kyseenalainen. Veropiirit eivät yleensä
4701: 86 Toivomusaloite n:o 76
4702:
4703:
4704: muuta päätöksiään. Käsittelyajat lääninoikeu- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
4705: dessa ovat kohtuuttoman pitkiä. Arvion perus- menpiteisiin verotuslain 72 §:n 1 mo-
4706: teella määrätty vero ja veronkorotus on kuiten- mentin 3 kohdan selventämiseksi ja tak-
4707: kin maksettava lyhyessä ajassa ja usein rahoi- siautoilijan oikeusturvan lisäämiseksi
4708: tettava lainoilla. Ärtymystä lisää se, että me- niin, että arvioverotus on mahdollista
4709: nettely on eräissä tapauksissa johtanut amma- vain tarkempien tutkimusten pohjalta ja
4710: tista luopumiseen. Se herättää epävarmuutta veronsaajalla on velvollisuus esittää ny-
4711: laajemmissakin autoilijapiireissä. kyistä tarkempia perusteluja mm. ver-
4712: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- tailuryhmästä ja sen koosta.
4713: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4714: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4715:
4716: Lauri Impiö Matti Viljanen
4717: 1981 vp. 87
4718:
4719: Toivomusaloite n:o 77
4720:
4721:
4722:
4723:
4724: lmpiö ym.: Dieselöljyn polttoaineveron poistamisesta ammatti-
4725: maiselta kuorma-autoliikenteeltä
4726:
4727:
4728: Eduskunnalle
4729:
4730: Ammattimaisen kuorma~autoliikenteen kus- teeitä linja-autoliikenteen tapaan dieselöljyn
4731: tannukset ovat viime vuosina nousseet varsin polttoainevero ja sallimalla ammattiliikenteen
4732: nopeassa tahdissa. Kuljetusmaksujen kautta käyttää polttoaineena kevyttä polttoöljyä voi-
4733: kustannuspaineet heijastuvat tuotteiden hintoi- daan merkittävästi alentaa kuljetusmaksuihin
4734: hin lisäten siten inflatorista kehitystä. Kuorma- kohdistuvaa kustannuspainetta. Hyöty tästä
4735: autoliikenne on yhteiskunnan kannalta välttä- kuljetusmaksujen korotuspaineen kevennykses-
4736: mätön kuljetusmuoto eikä se ole korvattavissa tä koituisi koko talouselämämme sekä myös
4737: vaikeissakaan kriisitilanteissa kuin vähäisessä yksityisen kuluttajan hyväksi.
4738: määrin muilla liikennemuodoilla. Tämän vuoksi Ulkomaanliikenteen osalta on jo edellä mai-
4739: olisi erittäin tärkeätä pyrkiä valtiovallan tahol- nittu edistysaskel otettu. Mitä pikimmin kaiva-
4740: ta edistämään ammattimaisen kuorma-autolii- taan samaa ratkaisua kotimaan kuorma-autolii-
4741: kenteen kustannusten kurissa pysymistä. Viime kenteessä mm. laskukauden kilpailukyvyn säi-
4742: kädessähän kaikki kuljetuskustannusten nousut lyttämiseksi esim. metsäteollisuuden piirissä,
4743: maksaa tavallinen kuluttaja ostamiensa tavaroi- missä puun kuljettaminen kuorma-autoilla on
4744: den kohonneissa hinnoissa. merkittävä kustannustekijä.
4745: Polttoainekustannukset ovat jatkuvien hin- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
4746: nankorotusten myötä nousseet yhdeksi merkit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4747: tävimmistä kustannustekijöistä ammattimaises-
4748: sa kuorma-autoliikenteessä. Oma osuutensa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
4749: polttoaineen hinnan korkeuteen on dieselöljyn menpiteisiin dieselöljyn polttoaineveron
4750: hintaan sisältyvällä polttoaineverolla, jonka poistamiseksi ammattimaiselta kuorma-
4751: osuus myyntihinnasta on jatkuvasti kasvanut. autoliikenteeltä, jolloin se voisi käyt-
4752: Poistamalla ammattimaiselta kuorma-autoliiken- tää polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä.
4753: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
4754:
4755: Lauri Impiö Matti Viljanen
4756: Tauno Valo Eero Lattula
4757: Helge Saarikoski
4758: 88 1981 vp.
4759:
4760: Toivomusaloite n:o 78
4761:
4762:
4763:
4764:
4765: Impiö: Parlamentaarisen komitean asettamisesta tutkimaan La-
4766: pissa kulutettavan sähkön hintak~symystä
4767:
4768:
4769: Eduskunnalle
4770:
4771: Lapissa sähkön aluealennus eli Lapin alen- kölaitokset ostavat sähkönsä yhtenäisillä, va-
4772: nus. syntyi aikanaan kilpailutilanteessa, joka on paasti valittavilla tukkutariffeilla. Ainoat mer-
4773: vuosien kuluessa muuttanut muotoaan. Pohjo- kittävät alennukset kyseisiin tariffeihin ovat
4774: lan Voima ,Oy (PVO) aloitti sähkön tukku- Oulujoella ja Lapin läänissä aluealennusten
4775: myynnin maakunnan tarpeita varten lsohaaran muodossa. Oulujoen alueellakin Lappia lievem-
4776: voimalaitoksen valmistuttua vuonna 1948. Sa- pi alennus on ennen mainitulta kilpailutilan-
4777: moihin aikoihin aloitti Lapin Voimajohto Oy teen kaudelta. Ilman Lapin ja Oulujoen alue-
4778: -niminen voimansiirtoyhtiö toimintansa. Siinä alennusta olisi ko. alueiden maaseutusähkölai-
4779: olivat osakkaina· PVO, silloinen Rovaniemen tosten tariffitaso maaseudun keskihintatasoa
4780: kauppala, Rovakairan Sähkö Oy sekä Koillis- merkittävästi korkeampi.
4781: Lapin Sähkö Oy. Lapin Voimajohto Oy huo- Lapin maaseutualueen sähkön kuluttajahin-
4782: lehti tukkusähkön siirrosta PVO:lta osakkail- nat ovat olleet selvästi korkeammat kuin keski-
4783: leen. Osakkaat ostivat raakasähkönsä PVO:lta määrin maaseutualueella koko maassa. Toiselta
4784: ilman Lapin alennusta. puolen on todettava, että nykyinen raakasäh-
4785: Lapin nykyisen alennuksen taustana ovat kön hintajärjestelmä suosii suuria sähkölaitok-
4786: Kemijqki Oy:n perustamisasiakirjat. Kun Pe- sia. Tämä johtuu siitä, että tukkutariffien kiin-
4787: täjäskosken voimalaitos valmistui vuonna 1957, teät vuosimaksut jakaantuvat tukkuoston kas-
4788: oli jo vuonna 1956 Imatran Voimalta (IVO) vaessa useammalle kilowattitunnille ja näin
4789: saatu Kemissä lupauksia, joiden mukaan Petä- ollen energian keskihinta halpenee ·tukkuoston
4790: jäskosken "voimalaitoksen seinästä" sähkö olisi kasvaessa. T"åmän näköalan edessä on ollut La-
4791: 15 % halvempaa kuin valtakunnalliset tariffit pissa pyrkimys energiahuollon keskittämiseen
4792: edellyttivät eli hintatarjous edusti 19 % yhden mahdollisen sähkönjakelulaitoksen hoi-
4793: halvempaa raakasähkön hintaa kuin Isohaarasta dettavaksi. Hanke ei ole toistaiseksi toteutunut,
4794: ostettaessa. PVO:n taholta oltiin tuolloin välit- koska se edellyttää myös niiden sähkölaitosten
4795: tömästi valmiita 19 % :n alennukseen jo ennen mukaantuloa, joiden hinnat ovat nykyisin val-
4796: Petäjäskosken laitoksen valmistumista. takunnallisesti vertailtaessa kohtuullisella tasol-
4797: IVO:n tullessa mukaan raakasähkön myyn- la. Koko tasauskysymyksen ongelmavyyhti ei
4798: tiin Lapin maakunnan ennen mainituille sähkö- ole suinkaan helpottumassa vuoden 1976 säh-
4799: laitoksille sähkötoimitusten alkaessa Petäjäskos- köveron ja sen hiljattain tapahtuneen korotuk-
4800: ken voimalaitokselta ja edellä kuvatun kilpailu- sen takia, kun veron palauttaminen vaikeimmis-
4801: tilanteen vallitessa syntyi Lapin alennus, jonka sa oloissa toimiville laitoksille ei ole toteutunut
4802: suuruus alennuksen perustamisajankohtana oli valtiovallan aikanaan antamista lupauksista huo-
4803: 15 % raakasähkön kaikista hintakomponen- limatta.
4804: teista. Vuonna 1980 IVO on ilmoittanut ottavansa
4805: Lapin alennusta on myönnetty täysimääräi- käyttöön vuonna 1985 uuden tariffijärjestel-
4806: senä vuoteen 1973 saakka, jonka jälkeen Lapin män. Tällöin saattaa tulla kysymykseen alueel-
4807: alennus poistettiin latvatehon ja -energian osal- listen alennusten tarkistaminen, jopa alennusten
4808: ta. Muutoksen jälkeen Lapin alennuksen efek- poistaminen. On luonnollista, että Lapin
4809: tiivinen vaikutus laski noin 12 prosenttiin raa- sähkölaitokset kuten kuluttajatkin tulevat aset-
4810: kasähkön loppuhinnasta. tumaan tällaista ainakin 10 miljoonan markan
4811: Tukkusähkön hinnoittelu tapahtuu maassam- vuosittaista alennuksen edun poistamista päät-
4812: me tariffijärjestelmän pohjalta. Liki kaikki säh- tävästi vastustamaan.
4813: Toivomusaloite n:o 78 89
4814:
4815: Lapin alennuksen merkitystä lappilaiselle ku- aseman sähkövoiman saantiin Kemijoki Oy:n
4816: luttajalle selventää parhaiten raakasähkön suh- muiden osakkaiden kanssa. Erityisesti on tietys-
4817: teellinen osuus myydyn sähkön keskihinnasta ti korostettava Suomen valtion osuutta Kemi-
4818: kuluttajaportaassa. Esimerkinomaisesti voidaan joki Oy:n osakkaana sekä osakkeiden määrän
4819: todeta, että Koillis-Lapin Sähkö Oy:n osalta että yleisen vastuun takia. Merkittävintä lienee
4820: raakasähkön suhteellinen osuus prosentteina valtion kannalta se, että yhtiösopimuksessa taa-
4821: myydyn sähkön keskihinnasta oli vuonna 1970 taan sähkövoimasta kulloinkin tarpeellinen
4822: Lapin alennuksen ollessa 15 % tasolla 32,3 %, määrä Lapin läänin voimatarpeen järkiperäiseen
4823: vuonna 1973 alennuksen ollessa 12 % tasolla tyydyttämiseen. Kun yhtiösopimus määrää
4824: 35,6% ja viime vuonna saman alennuksen energian hinnoittelussa otettavaksi huomioon
4825: kaudella jopa 50,5 %. Samana aikana 1970- Lapin läänin erikoisolosuhteet, joita luonnolli-
4826: 1980 Lapin alennus on kohonnut 0,60 pennistä sesti ovat harva asutus, arktinen ilmasto ja pit-
4827: 2,27- penni.in/kWh raakasähkön hinnan keski- kät jakeluetäisyydet, kohoaa koko kysymys mit-
4828: määräisesti noustessa 3,98 pennistä 15,58 pen- tavaksi aluepolitiikan ongelmaksi, missä varsi-
4829: niin/kWh. Perusmaksullisella yleistariffilla naisena vastuunkantajana on valtiovalta sieltä
4830: myydyn sähkön keskihinnan kehitys kymmen- heijastuvin vaikutuksin ja toimenpitein mm.
4831: vuotiskautena on ollut 12,32 pennistä 30,88 IVO:n suuntaan viimemainitun ryhtyessä sel-
4832: penniin/kWh. vittämään uutta tariffijärjestelmäänsä kytkeyty-
4833: Lapin alennuksella on melkoinen painoarvo vää Lapin alennuksen pysyvyyttä tulevaisuu-
4834: sähkön jälleenmyyntihinnoissa, sillä mikään La- dessa.
4835: pin sähkölaitos ei voi olla siirtämättä Lapin Nykytilanteesta Lapissa on todettava koko-
4836: alennuksen mahdollisesti poistuessa tästä johtu- naisuutena mm. seuraavaa: Lappi on lähes ko-
4837: vaa lisähintaa raakasähkössä täysimääräisenä konaan sähköistetty lähivuosien aikana. Tästä
4838: kuluttajahintoihinsa. huolimatta ongelmat ovat säilyneet osittain, jo-
4839: Edellä on jo ilmennyt, että Lapin alennus pa kärjistyneetkin ennen kaikkea pysyvien työ-
4840: on nykyisessä sopimussidonnaisuudessa yksin- paikkojen puutteessa. Arvovaltainen ministeri-
4841: omaan IVO:n hallituksen käsissä. IVO:n joh- ryhmä hyväksyi tämän vuoden alussa Lapissa
4842: don taholta on julkisuudessa torjuttu pyrkimyk- maakuntaliiton kanssa yhdessä muistion, jossa
4843: set halvempaan sähköön Lapin Energiayhtiön "todettiin, että tavanomaisin työvoimaministe-
4844: (LEO) välityksellä siten, että LEO:lle myytäi- riön käytössä olevin keinoin ei Lapin vaikeaa
4845: siin Kemijoki Oy:n tuottamaa sähköä osakas- työllisyystilannetta voida oleellisesti parantaa,
4846: hintaan. Perusteluna julkisuudessa on esitetty vaan se vaatii eräitten Lapin suurten investoin-
4847: sitä, että Kemijoki Oy:n osakkaat ovat kanta- tihankkeiden käynnistämistä". Kuitenkin on
4848: neet yhtiön alkuvuosien korkean kustannuspai- varsin epävarmaa, miten pian toteutuvat suu-
4849: neen maksamalla korkeaa sähkön hintaa ja ret hankkeet kuten Sokli, Vuotos ym. muis-
4850: mahdollistaneet näin menetellen sen, että hinta tiossa tarkoitetut hankkeet. On edelleen todet-
4851: on nyt kohtuullinen. Edelleen on perusteluna tava, että sähköenergian osalta ovat kauppa- ja
4852: mainittu se, että lappilaiset ovat lähteneet ha- teollisuusministeriön kannanotot LEO:n osalta
4853: kemaan etuja, joiden aikaansaamisessa heillä ei monessa suhteessa samansuuntaiset kuin edellä
4854: ole ollut mitään tekemistä tai osuutta. IVO:n kuvatut IVO:n johdon lausumassa esiintyneet
4855: käsityksen mukaan LEO:lle voitaisiin antaa näkemykset. Se merkitsisi tässä vaiheessa ra-
4856: Lapin rakentamatonta vesivoimaa ja näin Lappi kentamattoman vesivoiman osan jättämistä kiis-
4857: asetettaisiin taloudelliseen vastuuseen vesivoi- tanalaisessa jokien valjastamiskysymyksessä
4858: man rakentamisesta. alueellisten vastuunkantajien käsiin. Kilpailu-
4859: On syytä viitata kahteen asiaan. Ensiksi edel- tilanne on todella muuttunut. Palkisilla ja joki-
4860: lä mainittuun kilpailutilanteeseen, jossa syntyi varsilla on joka tapauksessa asuttava, kantoi
4861: Lapin alennus lappilaisten aktiivisuudesta ja vastuun kuka tahansa. Kiihkottomasti arvioi-
4862: aloitteesta ilman suurempia vaikeuksia. Histo- den on todettava, että voimalaitosrakentami-
4863: rialliselta kannalta tarkastellen on ollut edullis- nen työllisyysvaikutuksiltaan rakennusaikana ja
4864: ta, että Lappiin on myynyt ja edelleen myy sen jälkeenkin on Lapin olosuhteissa merkittä-
4865: sähköä kaksi tasavertaista tukkumyyjää IVO ja vä tekijä. Verotulojen osuus voimalaitoksista
4866: PVO. Toiseksi on painotettava Kemijoki Oy:n on toista kuin työttömyyskorvausten verotto-
4867: yhtiösopimusta, jossa IVO yhtenä osapuolena muus. Näin olisi varsinkin, jos verotulot voi-
4868: tunnustaa myös Lapin läänin suosituimmuus- taisiin jakaa tasaisemmin vesien valuma-alueet
4869: 12 088100188J
4870: 90 Toivomusaloite n:o 78
4871:
4872:
4873: huomioiden ja sitä kautta maakunnallista so- nan osalta, on annettava myös mahdollisuus
4874: pua rakentaen, mikä aluepoliittisesti läänin si- lappilaisille asiantuntijavoimille yrittää.
4875: sällä tulisi olemaan arvaamaton voimatekijä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4876: Voidaan kysyä, onko rakentamatauta vesivoi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4877: maa, jonka rakentamisesta löytyisi työllisyyden
4878: kannalta uhanalaisessa Lapissa yksituumaisuut- että hallitus asettaisi Lapin omaa
4879: ta. Epäilijöiden joukko on vahva. Vielä vah- sähköenergian asiantuntemusta omaavan
4880: vempi saattaa olla se joukko, joka ei näe La- parlamentaarisen komitean, jonka tehtä-
4881: pin alueen sisäisen aluepolitiikan merkitystä vänä olisi yhdessä valtiovallan alan
4882: ratkaistaessa verotulojen kohtuullisen, oikeuden- asiantuntijain kanssa selvittää alueella
4883: mukaisen jaon merkitystä nykyisten ja tule- kuluteltavan sähköenergian hintakysy-
4884: vien voimalaitosten osalta. Kun valtakunnallis- mystä alueen kokonaistaloudelliselta
4885: ten aluepoliittisten lakien uusiminen ei näytä kannalta, jolloin erityisesti olisi tutkit-
4886: tuovan ainakaan merkittävää uutta, on rohjet- tava alueellisen alennuksen merkitys ja
4887: tava tehdä jotakin elämänuskon elvyttämiseksi Lapin Energiayhtiön asema yhtäältä Ke-
4888: ja maaseudun väestökadon hillitsemiseksi. Jos mijoki Oy:n osakkuussähkön ja toisaal-
4889: Lapille sälytetään sen väestön kannalta koh- ta vesivoiman rakentajayhtiön mahdolli-
4890: tuuttomalta tuntuva vastuu sähköenergian hin- suuksien näkökulmasta.
4891: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4892:
4893: Lauri Impiö
4894: 1981 vp. 91
4895:
4896: Toivomusaloite n:o 79
4897:
4898:
4899:
4900:
4901: Impiö ym.: Määrärahasta Kolariin rakennettavan turpeenjalostus-
4902: laitoksen suunnittelutyöhön
4903:
4904:
4905: Eduskunnalle
4906:
4907: Kolarin kunnan Teuravuomalla on jo vuo- mainen vaihtoehto pientalojen lämmityksessä
4908: sien ajan tutkittu turpeen jalostamismahdolli- ja sen hinta on noin 2/3 kevyen polttoöljyn
4909: suuksia. Merkittävät turvevarat huomioon ot- hinnasta. Kun varastoinnissa tilantarve on vain
4910: taen tulisi juuri Kolarissa luoda teollisuutta noin kaksinkertainen öljyyn verrattuna, on
4911: myös siltä varalta, että olemassa oleva malmi- valuuttasäästöjen, kuljetuskustannusten ja työl-
4912: teollisuus joutuu vielä nykyistä suurempiin lisyyden kannalta syytä ryhtyä käytännössä
4913: vaikeuksiin. tuotannollisiin toimiin.
4914: Teuravuoman turpeella olisi käyttöä sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön suunnitel-
4915: teollisuudessa että pienkiinteistöjen osalta. miin kuuluu lähitulevaisuudessa turvelaitos-
4916: Partekin tehdas, joka sijaitsee verrattain lyhyen paikkakuntien kartoitus. On syytä asettaa maan
4917: kuljetusmatkan päässä tuotantoalueelta, on val- pahin krooninen työttömyysalue etusijalle tuo-
4918: mis korvaamaan tuontipolttoaineen, kivihiilen, tantolaitoksia suunniteltaessa.
4919: kotimaisella turpeesta saatavalla energralla. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4920: Kulutus jo pelkästään yhdessä teollisuuslaitok- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4921: sessa edellyttäisi verrattain suurta tuotantoa.
4922: Erityisen tähdellistä olisi selvittää öljyn pit- että hallitus ottaisi valtion vuoden
4923: kien matkojen kuljetuksen takia pienkiinteis- 1982 tulo- ja menoarvioesit'ykseen riit-
4924: töjen saaminen turvebriketin kuluttajiksi. Eräi- tävän määrärahan Kolarin T euravuoman
4925: den selvitysten mukaan turvebriketti tai -pel- turpeenjalostuslaitoksen suunnitteluun.
4926: letti yhdistettynä sähkölämmitykseen on koti-
4927: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
4928:
4929: Lauri lmpiö Niilo Koskenniemi
4930: Hannele Pokka Eero Lattula
4931: Helge Saarikoski
4932: 92 1981 vp.
4933:
4934: Toivomusaloite n:o 80
4935:
4936:
4937:
4938:
4939: Impiö ym.: Määrärahasta Simon ja Pelkosenniemen turpeen-
4940: tuotantoalueen soiden kuivatuksen suunnitteluun ja toteutta-
4941: miseen
4942:
4943:
4944: Eduskunnalle
4945:
4946: Lapin läänin alueella on useita merkittäviä teistä päätöstä ottamatta jo periaatepäätökseen
4947: turvetutkimuskohteita, joista tulokset ovat jo mukaan turpeen hyödyntäminen Koillis-Lapin
4948: selvillä laadun ja määrän osalta. Erityisen mer- Vuotosryhmän esityksen mukaisesti.
4949: kittäviä ovat turvevarat Ranuan, Tervolan ja Pelkosenniemen kunta on päässyt sopimuk-
4950: Simon kuntien alueella, mihin viimemainittuun seen soiden vuokraamisesta niin, ettei jalos-
4951: on suunnitteilla turpeenjalostuslaitos. Valtion tuslaitoksen rakentamiselle siinä mielessä ole
4952: polttoainekeskuksen toimesta on äsken saatu esteitä. Huomattava osa vuokratuista alueista
4953: valmiiksi selvitys myös niistä turvevaroista, kuuluu allashankkeen sisäpuolelle.
4954: jotka ovat Koillis-Lapissa suunnitteilla olevan Soiden käyttöön ottaminen edellyttää kui-
4955: Vuotoksen altaan alueella. Myönteisistä tutki- vatuksia niin Simon tehtaan vaikutusalueella
4956: mustuloksista näyttää olevan välittömästi seu- kuin Koillis-Lapissakin. Vesihallituksella on
4957: rauksena se, että Pelkosenniemen kunta pyrkii kokemusta omaava piiriorganisaatio, joka voi
4958: lähiaikoina saamaan päätöksen turvepuristeteh- suorittaa sekä tutkimuksia että itse kuivatuksen
4959: taan perustamisesta. peruskuivatuksen ja sarkaojien osalta. Mikäli
4960: Erityisen merkittävä yhteiskunnan kannalta myönteinen ratkaisu saadaan siihen, että Lapin
4961: on Vuotoksen alueen turpeen talteenottaminen vesipiiri valtion organisaationa voi suorittaa
4962: siksi, että Vuotoksen altaan rakentamisen osal- työn myös yksityisillä alueilla, avataan näin
4963: ta päätöksen tekeminen on kytkeytyneenä tur- merkittävä käytännöllinen mahdollisuus laaja-
4964: vekysymykseen. Selvitysten mukaan mainitulta mittaiseen kuivatukseen asiantuntemuksella ja
4965: alueelta voitaisiin vuosittain nostaa turvetta valmiin organisaation turvin.
4966: lähes 400 000 m3 • Työtä tulisi kesäkausina noin Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
4967: 100:lle ja talvella 20-30 työntekijälle kulje- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4968: tusten lisäksi. Tutkimuksen mukaan allasalueen
4969: kolmella turvetuotantosuolla, pinta-ala 1 000 että hallitus ottaisi valtion vuoden
4970: hehtaaria, olisi 6 000 000 m3 turvetta. Kolmen 1982 varsinaiseen tulo- ja menoarvio-
4971: vuoden soiden kunnostamisaikana työllistyisi esitykseen riittävän määrärahan vesi-
4972: noin 40 henkilöä ja soiden hyödyntämisaika hallittJkselle Lapin vesipiirin käyttöön
4973: olisi 20 vuotta. Mikäli allashankkeen vuoksi Simon ja Pelkosenniemen turpeenjalos-
4974: aikataulua halutaan nopeuttaa, lienee siihen- tuslaitoksen vaikutuspiirissä olevien soi-
4975: kin turpeen noston ja varastoinnin osalta mah- den kuivatuksen suunnitteluun ja to-
4976: dollisuuksia. Ilman muuta on selvää, ettei teuttamiseen tuotantokuntoisiksi.
4977: Vuotoksen allashankkeesta voida tehda myön-
4978: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
4979:
4980: Lauri lmpiö Niilo Koskenniemi Eero Lattula
4981: 1981 vp. 93
4982:
4983: Toivomusaloite n:o 81
4984:
4985:
4986:
4987:
4988: Jaakonsaari: Turpeen jatkojalostuslaitoksen perustamisesta Pu-
4989: dasjärvelle
4990:
4991:
4992: Eduskunnalle
4993:
4994: Oulun läänin keskimääräinen työttömyysaste Pudasjärvellä on enty1sen laajat turvesuot.
4995: on jo pitkään ollut lähes 10 prosenttia. Useissa Siuruan allasalueella ovat alkaneet toimet tur-
4996: kunnissa työttömyys on noussut jopa yli 20 peen nostamiseksi. Pudasjärven erityisen vai-
4997: prosentin. Pääosa vaikeimmin työttömyydestä kean työllisyystilanteen ja alueen raaka-aineva-
4998: kärsivistä kunnista on Iijokialueella. rojen takia olisi erityisen perusteltua perustaa
4999: Erityisen vaikeassa asemassa on Pudasjärven turpeen jatkojalostuslaitos Pudasjärvelle.
5000: kunta, jonka työttömyyden voittamiseen pitäi- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
5001: si kiinnittää huomiota päätöksenteon kaikilla hyväksyttäväksi toivomuksen,
5002: tasoilla. Mikäli olennaista parannusta Pudasjär-
5003: ven kunnan työllisyystilanteeseen ei saada, uh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5004: kaa aluetta väestörakenteen lopullisesti vinout- turpeen ;atkoialostuslaitoksen perusta-
5005: tava muuttoliike, minkä jälkeen voimakkaatkin miseksi Pudasiärven kuntaan.
5006: elvytystoimet voivat valua hukkaan.
5007: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
5008:
5009: Liisa Jaakonsaari
5010: 94 1981 vp.
5011:
5012: Toivomusaloite n:o 82
5013:
5014:
5015:
5016:
5017: Anna-Liisa Jokinen ym.: Verotoimistojen henkilökunnan lisää-
5018: misestä
5019:
5020:
5021: Eduskunnalle
5022:
5023: Verohallinnossa on tmmltettu ns. KONTU- On selvää, että yllä esitetyn kaltainen hen-
5024: tutkimus, jossa on määritelty keskimääräinen kilökuntavajaus aiheuttaa vakavia ongelmia ve-
5025: verotoimistojen henkilökuntatarve 1000 vero- rotoimistojen työssä. V erovalmistelijoiden työs-
5026: velvollista (veroilmoitus ta) kohti. kentelyolosuhteet saattavat ajoittain olla suo-
5027: Tutkimus osoittaa, että esimerkiksi Varsi- rastaan epäinhimilliset. Veronmaksajat joutuvat
5028: nais-Suomessa vallitsee erittäin vakava henkilö- kärsimään valitusten ruuhkautumisesta ja hei-
5029: kuntapula verotoimistoissa. Seuraavassa taulu- dän oikeusturvansakin huononee verotoimisto-
5030: kossa on esitetty KONTU-tutkimuksen perus- jen joutuessa tekemään työtään ylipaineella.
5031: teella laskettu henkilökuntavajaus sekä vajauk- Eräissä verotoimistoissa on viime aikoina jopa
5032: sen prosentuaalinen osuus koko henkilökunta- vähennetty henkilökuntaa huolimatta työmää-
5033: tarpeesta eräiden Varsinais-Suomen verotoimis- rän jatkuvasta kasvusta.
5034: tojen osalta: Epäkohdan korjaamiseksi olisi välttämätöntä
5035: saada lisää henkilökuntaa verotoimistoihin.
5036: henkilökunta- vajaus% Tämä voisi helpottaa tilannetta myös valitus-
5037: verotoimisto vajaus koko tarpeesta asteissa ja muualla verohallinnon piirissä, sillä
5038: verotoimistojen työpaineen helpottaminen saat-
5039: Kaarinan ....... . 11.0 23 taisi työn laadun parantuessa johtaa valitusten
5040: Loimaan ........ . 4.2 19 vähenemiseen.
5041: Mynämäen ...... . 5.4 36 Niinpä ehdotammekin eduskunnan hyväksyt-
5042: Naantalin ....... . 4.5 29 täväksi toivomuksen,
5043: Perniön ........ . 2.2 24
5044: Pört.rän ........ . 2.3 17 että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
5045: RalSlon ......... . 11.5 32 verotoimistojen vakavan työvoimava-
5046: Salon .......... . 12.3 27 jauksen poistamiseksi verotoimistojen
5047: Taivassalon 5.1 46 henkilökuntaa lisäämällä.
5048: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
5049:
5050: Anna-Liisa Jokinen Helvi Niskanen Ensio Laine
5051: Aulis Juvela Inger Hirvelä M.-L. Salminen
5052: Lauha Männistö Heli Astala Juhani Vähäkangas
5053: Unto Ruotsalainen V. J. Rytkönen
5054: 1981 vp. 95
5055:
5056: Toivomusaloite n:o 83
5057:
5058:
5059:
5060:
5061: P. Jokinen: Valkealan pohjoisosan liittämisestä kehitysalueiden
5062: toiseen vyöhykkeeseen
5063:
5064:
5065: Eduskunnalle
5066:
5067: Valkealan kunnan pohjoisosan kehittyneisyys keen sisällä. On selvää, että näissä olosuhteissa
5068: ja viimeaikainen kehitys on ollut selvästi hei- alueelta toimipaikkaa hakevat yritykset sijoit-
5069: kompi kuin esimerkiksi Mikkelin läänin puo- tuvat mainittuihin naapurikuntiin, joissa on
5070: lella olevien Heinolan ja Heinolan maalais- käytettävissä esimerkiksi Kehitysaluerahasto
5071: kunnan ja Mäntyharjun. Valkealan pohjois- Oy:n edulliset omaisuus- ja käyttöpääomalai-
5072: alueen liittämisellä turvataan osaltaan mm. nat, osakepääomamerkinnät sekä monimuotoi-
5073: Vuohijärven teollisuustaajaman säilyminen. nen kehittämisrahasto.
5074: Vuohijärven tilanne on verrattavissa uhanalais- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5075: ten kaivospaikkakuntien tilanteeseen. Sijainnil- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5076: taan Valkeala on Kymenlaakson pohjoisin kun-
5077: ta eikä sen maantieteelliseltä asemaltaan voida että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5078: katsoa olevan sellaisia kymenlaaksolaisia kehi- Valkealan kunnan pohjoisosan liittämi-
5079: tysaluekuntia kuten Jaalaa tai Vehkalahtea pa- seksi kehitysalueiden toiseen vyöhyk-
5080: remmassa asemassa. Voidaan todeta, että Val- keeseen.
5081: kealan kunta on osittain kehitysaluevyöhyk-
5082: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5083:
5084: Pekka Jokinen
5085: 96 1981 vp.
5086:
5087: Toivomusaloite n:o 84
5088:
5089:
5090:
5091:
5092: Joutsenlahti ym.: Invalidiverovähennyksen korottamisesta
5093:
5094:
5095: Eduskunnalle
5096:
5097: Invalideilla on paljon invaliditeettiinsä liit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5098: tyviä ongelmia ja taloudellisia vaikeuksia, joi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5099: hin he oikeutetusti haluaisivat korjauksia. muksen,
5100: Verotuksessa invalidivähennyksen arvo on
5101: pysynyt vuodesta 1965 lähtien ennallaan ja että hallitus pikaisesti antaisi edus-
5102: 1950-luvun tasosta sen arvo on vain noin kunnalle esityksen verotuksessa myön-
5103: 30 %. Jotta invalidivähennys palautuisi entisel- nettävän invalidivähennyksen korottami-
5104: leen reaaliarvon mukaan, tulisi se nostaa 6 000 sesta 6 000 markkaan.
5105: markkaan.
5106: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
5107:
5108: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
5109: Urho Pohto Urpo Leppänen
5110: Pekka Vennamo
5111: 1981 vp. 97
5112:
5113: Toivomusaloite n:o 85
5114:
5115:
5116:
5117: -''···· -·~······'···----.... ---~- __ ._,_ ----· , ______ -~:-..--···-". "''\_·- . ~---··
5118:
5119:
5120:
5121:
5122: Joutsenlahti ym.:-- --Lasten- kotihoitokustannusten saattamisesta
5123: vähennyskelpoisiksi verotuksessa
5124:
5125:
5126: Eduskunnalle
5127:
5128: Väestöpolitiikkaa on maassamme volmlstet- ja usein joudutaan palkkaamaan kotiapulainen
5129: tava, jos mielimme säilyä elinvoimaisena kansa- lasta hoitamaan.
5130: na kansakuntien joukossa. Siksi on tehtävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5131: myös konkreettisia tekoja tilanteen parantami- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5132: seksi. Kauniit juhlapuheet eivät auta mitään. muksen,
5133: Huomattava edistysaskel kohden perhe- ja
5134: lapsiystävällisempää yhteiskuntaa olisi lasten että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
5135: kotihoidosta aiheutuvien menojen oikeuttami- piteisiin lasten kotihoitokustannusten
5136: nen vähennyskelpoisiksi verotuksessa, koska saattamiseksi vähennyskelpoisiksi vero-
5137: lapsen onnellisin elinympäristö on oma koti, tuksessa.
5138: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
5139:
5140: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
5141:
5142:
5143:
5144:
5145: 13 088100188]
5146: 98 1981 vp.
5147:
5148: Toivomusaloite n:o 86
5149:
5150:
5151:
5152: Joutsenlahti: Osa-aikatyövoiman lisäämisen hillitsemisestä val-
5153: tionhallinnossa
5154:
5155:
5156: Eduskunnalle
5157:
5158: Osa-aikatyöntekijöiden määrä maassamme on kilöstön palvelussuhteen ehdoiksi. Työryhmä ei
5159: lisääntynyt merkittävästi parin viime vuoden myöskään puutu osa-aikaisen henkilöstön käy-
5160: aikana. Erityisesti työllistämistoimenpiteet ovat tön yleisiin periaatteisiin.
5161: vaikuttaneet määrän kasvuun. Vuoden 1979 Osa-aikaisesta henkilöstöstä on vaarana muo-
5162: aikana oli työmarkkinoilla noin 91 000 osa- dostua erityinen, muita työntekijäryhmiä huo-
5163: aikaista työntekijää. Näistä yli 60 % sijoittui nommassa asemassa oleva ryhmä valtionhallin-
5164: julkisen hallinnon piiriin. toon ja yleensä työmarkkinoille. Eräinä ryhmää
5165: Osa-aikatyön lisääntyminen on maassamme koskettavina ongelmina voidaan mainita
5166: tapahtunut nimenomaan työllistämistoimenpi- - palvelussuhteen ehtojen epämääräisyys
5167: teillä. Osa-aikatyön käyttö ei ole työvoimapo- ja puutteellisuus
5168: liittisena keinona oikeaan osunut. Työllisyyden - heikko palkkakehitys
5169: hoitamiseksi tulee luoda uusia, pysyviä työ- - vähäiset urallaetenemismahdollisuudet
5170: paikkoja. Pitkäjänteisen työvoimapolitiikan mu- - sosiaaliset kontaktivaikeudet
5171: kaista ei ole olemassa olevien työpaikkojen - henkilöstön osallistumisjärjestelmien ul-
5172: puolittaminen ja siten tilapäisen ratkaisun löy- kopuolelle jääminen
5173: täminen työttömyyden hoitoon.
5174: Varsin monella valtionhallinnon alalla kär- Osa-aikatyövoimasta valtaosa on naisia. Näin
5175: sitään jatkuvasti henkilöstövajauksesta. Esimer- ollen osa-aikatyön ongelmat vaikeuttavat enti-
5176: kiksi työvoimahallinnon arvioitu pysyväisluon- sestään sukupuolten välisen tasa-arvon toteu-
5177: teisen henkilöstön lisätarve on noin 750 tointa. tumista sekä työ- että perhe-elämässä.
5178: Valtionhallinnon tehtävät edellyttävät yleensä Osa-aikatyötä on pyritty lisäämään vetoamal-
5179: hyvää ammattitaitoa, kokemusta ja perehty- la erilaisten tutkimusten osoittamaan osa-aika-
5180: neisyyttä. Palvelutason ylläpitäminen tilapäi- työhalukkuuteen. Kyseisissä tutkimuksissa ei
5181: sellä, usein vaihtuvalla ja useimmiten osa- ole riittävästi selvitetty syitä, jotka vaikutta-
5182: aikaisella työvoimalla on varsin kyseenalaista. vat osa-aikatyöhalukkuuteen. Liiton käsityksen
5183: Eräissä tapauksissa virastot ovat joutuneet mukaan esimerkiksi lasten päivähoitopalvelujen
5184: käyttämään myös ulkopuolisia palveluyrityksiä puute ja opiskelijoiden huono taloudellinen
5185: tehtävistä suoriutuakseen. tilanne ovat eräitä keskeisiä syitä.
5186: Valtiotyönantajan tulee hoitaa henkilöstö- Mainitut tutkimukset eivät ilmeisestikään
5187: suunnittelu ja -mitoitus siten, että kussakin anna oikeaa kuvaa tilanteesta ja näin ollen
5188: hallintoyksikössä on tehtävien laatuun ja mää- tutkimuksissa tulisikin kiinnittää erityistä huo-
5189: rään nähden riittävä ja pysyväisluonteinen hen- miota osa-aikatyöhalukkuuden taustatekijöihin.
5190: kilöstö. Osa-aikaisen henkilöstön palvelussuh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5191: teen ehdot sekä oikeudellinen asema ovat epä- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5192: määräiset. Valtion työmarkkinalaitoksen ja sen,
5193: virkamiesjärjestöjen yhteisessä työryhmässä on
5194: tarkoitus selvittää virka- ja työehtosopimusten että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
5195: soveltuvuus osa-aikaisen henkilöstön palvelus- piteisiin, ;otta osa-aikatyövoiman lisää-
5196: suhteen ehdoiksi. Työryhmä ei toimeksiantoosa misestä valtionhallinnossa pidättäydy-
5197: mukaisesti voi tehdä esitystä osa-aikaisen hen- tään.
5198: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
5199:
5200: Anssi Joutsenlahti
5201: 1981 vp. 99
5202:
5203: Toivomusaloite n:o 87
5204:
5205:
5206:
5207:
5208: Joutsenlahti ym.: Valtion virkamiesasuntojen vuokrien tarkista-
5209: misesta vuokralaisten etujen mukaisesti
5210:
5211:
5212: Eduskunnalle
5213:
5214: Valtion virkamiesasuntojen vuokrat määräy- vuotta, 30-39 vuotta, 40-49 vuotta ja yli
5215: tyvät pisteytyksen mukaisesti valtioneuvoston .50 vuotta. Esim. Porissa on kaksi puolustus-
5216: päätöksen 1.5. 10. 1964 (508/64) sekä siihen ministeriön asuinrakennusta, Presidentinpuisto-
5217: tehtyjen muutosten 2. 11. 1967/472 ja 11. 12. katu 23 ja 25, rakennusvuosi on 19.56. Tämä
5218: 1969/763 perusteella. Kyseisissä säädöksis~ä aiheuttaa sen, että vaikka rakennukset ovat
5219: todetaan, että vuokrapisteet määräytyvät asun- täyttäneet 20 vuotta jo 1976, maksavat niiden
5220: non sijainnis,ta, iästä, kunnosta sekä varuste- asukkaat vuokraa edelleen 10-19 vuoden mu-
5221: tasosta kertyvien pisteiden perusteella ja val- kaan, eli tänä vuonna jo 5 vuoden ajan yli-
5222: tioneuvosto määrää pisteen hinnan, jonka mu- vuokraa. Ja koska mainittu valtioneuvoston
5223: kaan saadaan lopullinen vuokra. Pisteiden mää- päätös jäädytti vuokrat nykyiselle tasolle tois-
5224: rittämiseksi suoritetaan joka 5. vuosi asunto- taiseksi, maksavat asukkaat vuokraa vanhasta
5225: jen katselmus. rakennuksesta väärien perusteiden mukaisesti.
5226: Viimeinen katselmus oli vuonna 1980 ja uu- Kyseessä on siis ilmiselvä vääryys ja katsom-
5227: sien (alennettujen) vuokrien piti sen mukai- me, että ainakin asuntojen ikää koskeviita osin
5228: sesti tulla voimaan 1. 1. 1981. Kuitenkin val- kyseinen valtioneuvoston päätös on virheelli-
5229: tioneuvosto päätöksellään määräsi entiset vuok- nen.
5230: rat pidettäväksi voimassa toistaiseksi ja ilmoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5231: ti lisäksi päätöksessään, että uudet vuokrat as- kunnan hyväksyttäväksi kunnioittavasti toivo-
5232: tuvat voimaan samanaikaisesti kun pisteen hin- muksen,
5233: taa seuraavan kerran tarkistetaan. Siis valtio
5234: ei voi olla yhtään kuukautta ilman alempia että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
5235: määräysten mukaisia vuokria. valtion virkamiesasuntojen pisteytyksm
5236: Eräs tärkeimpiä vuokrapisteen määrääviä te- perusteella määrättävien vuokrien vuo-
5237: kijöitä ovat asunnon iästä johtuvat pisteet. sittaiseksi korjaamiseksi vuokralaisten
5238: Pisteet määräytyvät 10 vuoden välein seuraa- etujen mukaisesti.
5239: vasti: alle 10 vuotta, 10-19 vuotta, 20-29
5240: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
5241:
5242: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
5243: 100 1:?81 vp.
5244:
5245: Toivomusaloite n:o 88
5246:
5247:
5248:
5249: Joutsenlahti: Hämeenkyrön si~rtämisestä kehitysalueiden toiseen
5250: vyöhykke.eseen ·
5251:
5252:
5253: Eduskunnalle
5254:
5255: Hämeenkyrön kunta on valtioneuvoston pää- kojen puutteena. Kunnassa ei ole juuri lain-
5256: töksellä 4. 1. 1979 määrätty kehitysalueiden kaan metalliteollisuutta .. Sen sijaan ammatti-
5257: ul~opuoliseksi .tukialueeksL H~meenkyrön ·_si~ koulu· ja· alan ·'llnimattityövoiroaa··on·;· Tilantees~
5258: jainti on kuitenkin · edelleen · elinkeinopolitii- ta on väHttömäl'lä' :seJ.lrauksena ..ollut nuoren ja
5259: kan ·:näkökulmasta~ ongelmglli~n: :T'qkiah.te-edu t ammattitaitoisen ·työvoiman muutto kunnasta,
5260: eivät myÖskään ole riittävästi t<.soittaneet si- millä on pitkällä tähtäimellä ollut selvästi kiel-
5261: jaintietua verrattuna Tampereen kaupunkiin ja teinen vaikutus kunnan kehitykselle.
5262: sen lähiympäristössä sijaitse,viin kuntiin._ Näin :K:olmas merkittävä ongelma Hämeenkyrössä
5263: Hämeenkyrö on joutunut tavaUaan väliinputoa- on naistyöpaikkojen. ·jatkuva pu8te. Naisten
5264: jan asemaan. Sama tilanne on koko työssäkäyn- työhönosallistuvuus on ·kunnassa poikkeukS!rlli-
5265: tialueella1. jonka asukasluvun -laskeminen on jat- sen ·alhainen.~ Samoin· työmatkat kunnan ulko-
5266: kunut... · puolella sijaitseviin ·yrityksiin ovat· pitkät; jöl~
5267: ;Edellä mainituista syistä kunnan elinkeino- loin työajat muodostuvat useissa tapauksissa
5268: poliittinen kiloaiinkyky on suureksi osaksi tarpeettoman pitkiksi. Tilanne on viime vuosi-
5269: riippunut pelkästään kunnan omista voimava- na jonkin verran parantunut, mutta kovin suu-
5270: roista. ]atk9ssa kunnalla ;on__ kuitenkin t}seita reen optimismiin ei nykyisten kehittätnisedelly-
5271: välttämättömiä sosiaalitoimen ja terveydenhuol- tysten vallitessa ole syytä. .
5272: lon hankkeita, mikä ·merkitsee elinkeinoelämän Hämeenkyrön elinkeinopoliittiset ·ongelmat
5273: edistämiseen käytettävissä, olevien resurssien ovat syviä ja pitkään jatkuneita. Näiden ongel-
5274: supistumista. Näin etenkin kun toiminta kun- mien poistaminen tai lievittäminen on mahdol-
5275: nallisen toiminnan luonteen huomioonottaen on lista vain, jos valtiovalta tukee kunnan ponnis-
5276: enemmän tai vähemmän marginaalista. teluja lisätyin aluepoliittisin etuuksin. Kunnan
5277: Näin ·kunnan elinkeinopoliittisen · kilpailuky- voimavarat eivät tähän · yksin riitä nykyisten
5278: vyn turvaaminen, asukasluvun laskun pysähty- etuuksien puitteissa.
5279: minen sekä työvoiman ym. resurssien täysipai- Muussa tapauksessa on· vaarana, että uusia
5280: noinen hyväksikäyttäminen on mahdollista vain työpaikkoja ei synny ja pääasiassa nuoresta;-·am-
5281: kunnan aluepoliittista asemaa tarkistamalla. mattitaitoisesta väestöstä koo$lva väestökato
5282: Lisäperusteita aluepoliittisen aseman tarkista- jatkuu. Tällöin myös kunnan paikalliset ja
5283: miselle saadaan tarkasteltaessa Hämeenkyrön alueelliset (kuntaryhmäkeskus) kehittämisedel-
5284: elinkeinorakennetta. Hämeenkyrö on yhden lytykset jäävät käyttämättä ja laajan maaseutu-
5285: suuren teollisuus~rityksel_l . (Qy K.yro· Ab, jolla alueen tyhjeneminen . väestöstä nopeutuu enti-
5286: on n. 1 100 työntekijää) kunta tyypillisimmil- sestään.
5287: lään, mikä tekee kunnasta erittäin suhdanne- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5288: herkän ja muutenkin haavoittuvan. Kunnasta vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5289: puuttuu lähes täysin keskisuuri yritystoiminta
5290: (50-200 työntekijää) , jota yleisesti pidetään että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
5291: kuntatasolla elinkeinopoliittisena perustana. piteisiin Hämeenkyrön kunnan siirtämi-
5292: Kunnan elinkeinorakenteen yksipuolisuus seksi kehitysalueen toiseen vyöhykkee-
5293: tuntuu selvimmin metalliteollisuuden työpaik- seen.
5294: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
5295:
5296: Anssi Joutsenlahti
5297: 1981 vp. 101
5298:
5299: Toivomusaloite n:o 89
5300:
5301:
5302:
5303:
5304: Joutsenlahti~Kihniön siirtämisestä kehitysalueiden ensimmäiseen
5305: vyöhykkeeseen ··
5306:
5307:
5308: Eduskunnalle
5309:
5310: Kihniön kunta kamppailee erittäin vaikeissa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5311: taloudellisissa oloissa raskaan työttömyyden ja sen,
5312: väestökadon kourissa. Siksi kunnan elinmah- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
5313: dollisuuksien turvaamiseksi olisi kunta siirret- piteisiin Kihniön leumzan siirtämiseksi
5314: tävä kehitysalueen ykkösvyöhykkeen kunnaksi. kehitysalueen yl<kösvyöhykkeen kun-
5315: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- naksi.
5316: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
5317:
5318: Anssi Joutsenlahti·
5319: 102 1981 vp.
5320:
5321: Toivomusaloite n:o 90
5322:
5323:
5324:
5325:
5326: Juntumaa ym.: Tutkimuksen toimittamisesta harkinnanvaraisten
5327: verovähennysteh lisäämiseksi
5328:
5329:
5330: Eduskunnalle
5331:
5332: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ala- vaikka varsinaisia vähennysperusteita ei muu-
5333: ikäisen lapsen tulo vaikuttaa sen, että lapsi- toin olisi.
5334: vähennyksiä ei voida antaa huoltajalle samas- Koska erilaisia poikkeustapauksia toisinaan
5335: sa määrin kuin lapsesta, jolla ei ole tuloja. On ilmaantuu eikä ole olemassa lain säännöstä jo-
5336: tapauksia, joissa tämä voi johtaa kohtuutto- kaista yksittäistapausta vartea erikoisesti, olisi
5337: muuksiin. Näin on esim. silloin, kun syystä tai syytä laajentaa harkinnanvaraista verovähen-
5338: toisesta lapsella on osuus maatalouskiinteistöön, nyksen alaa koskemaan myös tapauksia, jolloin
5339: jossa työn kuitenkin tekevät hänen vanhem- esim. huoltaja tekee työtä las,ten osittain omis-
5340: pansa. taman maatalousyhtymän hyväksi.
5341: Laki sallii harkinnanvaraista verovähennys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5342: tä annettavaksi silloin, kun veronmaksajan ve- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5343: ronmaksukyky on vähentynyt tai kun lapsen muksen,
5344: sairaus tai vammaisuus saa aikaan poikkeuk- että hallitus ryhtyisi tutkimaan mah-
5345: selliset olosuhteet taikka jokin muu näihin ver- dollisuuksia harkinnanvaraisen verovä-
5346: rattava syy edellyttäisi verojen vähentämistä, hennyksen alan lisäämiseksi.
5347: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
5348:
5349: Antero Juntumaa Jorma Fred Olavi Ronkainen
5350: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
5351: Asser Stenbäck Erkki Korhonen Impi Muroma
5352: 1981 vp. 103
5353:
5354: Toivomusaloite n:o 91
5355:
5356:
5357:
5358:
5359: M. Järvenpää ym.: Ydinvoimalaitosten rakentamisesta
5360:
5361:
5362: Eduskunnalle
5363:
5364: Kotimaisen energian osuus energian koko- netta autoihin, raaka-ainetta muoviteollisuuteen
5365: naiskulutuksesta on vajaa kolmannes. Öljyllä jne. Luonnon tasapainon kannalta kaikkia soi-
5366: on edelleen valta-asema ja se kattaa lähes puo- ta ei kuitenkaan ole järkevää hävittää.
5367: let energian tarpeestamme. Koska maailman Näin ollen yhä välttämättömämmäksi vaati-
5368: öljyvarat ovat vähenemässä ja öljyn hinta nou- mukseksi nousee uusien ympäristöystävällisten
5369: see jatkuvasti, niin maassamme tulisi voimak- ydinvoimaloiden rakentaminen tuottamaan säh-
5370: kaasti lisätä kotimaista energiantuotantoa sekä köä.
5371: varautua tuottamaan sähköä ydinvoimaloita ra- Maamme energian tarve tulee turvata siten,
5372: kentamalla siksi, kunnes edullisempia sähkön- että energian puute ei rajoita uusien työpaik-
5373: tuotannon menetelmiä pystytään ottamaan käyt- kojen muodostamista eikä teollisuuden, maa-
5374: töön. talouden ja yksityistalouden kehittämistä. Tä-
5375: Sähkön kulutus kasvaa maassamme vuosit- män tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan puun,
5376: tain noin 5 prosenttia ja jo nyt siinä on ydin- turpeen, jätteiden, maalämmön, auringon ja
5377: voimalla huomattava osuus. Kun öljyn hin- tuulenkin hyväksikäyttämistä. Mutta jo niiden-
5378: tojen korotukset vaikuttavat kivihiilen hintoi- kin hyödyntämisen prosessissa tarvitaan säh-
5379: hin ja kun hiilen saantivaikeudet ovat lisään- köä. Sähkön käyttöä tulisi erityisesti lisätä
5380: tyneet, niin hiilen käyttö sähkön tuottamiseen asuntojen lämmittämisessä, koska se vähentäi-
5381: on vaikeutumassa. Koska hiilivoimalat päästä- si ympäristöriskejä. Tässä vaiheessa on katsot-
5382: vät ympäristöön rikkipitoisia saasteita, niin hii- tava pidemmälle tulevaisuuteen, ettei jouduta
5383: li ei ole paras mahdollinen raaka-aine sähkön palaamaan tuulen ja pärevalkean aikakauteen.
5384: ja lämmön tuottamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5385: Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat myös, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5386: että turvevoimaloiden saasteet ovat varsm
5387: vaarallisia. Kun turve lisäksi on lähes uusiutu- että hallitus kiireesti jatkaisi toimen-
5388: maton luonnontuote, niin sen käyttö tulisi piteitä riittävän suurten ydinvoimaloi-
5389: rajoittaa pääasiassa uusiin teollisiin tarkoituk- den rakentamiseksi maamme energian-
5390: siin, vaikka turpeesta voisikin saada polttoai- tarpeen jatkuvuuden turvaamiseksi.
5391: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5392:
5393: Matti Järvenpää Kauko Tamminen
5394: 104 1981 vp.
5395:
5396: Toivomusaloite n:o 92
5397:
5398:
5399:
5400:
5401: Kauppi ym.: Vammaista perheenjäsentä hoitavien verotuskäytän-
5402: nön yhtenäistämisestä
5403:
5404:
5405: Eduskunnalle
5406:
5407: Vammaista perheenjäsentä hoitavien vanhem- nan puitteissa vähennysperusteet ja vähennyk-
5408: pien ja huoltajien verotuskäytäntö on maas- sen määrä vaihtelevat. Nämä seikat ilmenevät
5409: samme edelleen hyvin epäyhtenäistä. Tulo- ja mm. Kehitysvammaisten tukiyhdistysten liiton
5410: varallisuusverolain 31 §: ssä todetaan, että kun jäsenistönsä keskuudessa suorittamasta tiedus-
5411: henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen per- telusta.
5412: heensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus Viime aikoina on voitu havaita, että verotuk-
5413: huomioon ottaen erityisestä syystä, kuten ela- sessa on vähennyksen saaminen käynyt entistä
5414: tusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden tuntuvasti tiukemmaksi. Sellaisissakin tapauk-
5415: johdosta on olennaisesti alentunut, vähennetään sissa, joissa aikaisemmin on saatu vähennystä,
5416: tulosta kohtuullinen määrä. se on nyt pienentynyt tai sitä ei ole ollenkaan
5417: CP-vammaisten ja kehitysvammaisten lasten myönnetty, vaikka edellytykset vähennykselle
5418: vanhempien ja huoltajien tulisi olla oikeutet- ovat olleet edelleen olemassa ja olosuhteet per-
5419: r~;ja edellä mainittuun harkinnanvaraiseen vä- heessä ovat pysyneet samankaltaisina. Viime"
5420: hennykseen. Vähennys olisi aiheellinen etenkin aikaista kehitystä, jossa yhteiskunnan taioudel-
5421: niiden vanhempien kohdalla, jotka hoitavat lisen tilanteen heikkenemisen on sallittu vai-
5422: vammaista kotona. kuttaa verotukseen kiristävästi tämän vaikeuk-
5423: Vammaisen elättämisestä perheelle aiheutu- sissa olevan väestönosan kohdalla, on pidet-
5424: vat kustannukset ovat monasti huomattavasti tävä vääränä ja hyljättävänä.
5425: korkeammat kuin vähennyksen enimmäismäärä. Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
5426: Vähennykseen oikeutettuja tulisi olla myös kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
5427: niiden perheiden, joissa on aikuisikäinen vam- vomuksen,
5428: mainen.
5429: Vammaisjärjestöjen taholta on asiaan kiinni- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5430: tetty jatkuvasti huomiota. Kuitenkin verolauta- vammaista· perheenjäsentä haitavien
5431: kuntien suhtautuminen vammaista hoitavien vanhempien ja huoltajien verotuskäy-
5432: verovelvollisten vanhempien vähennyspyyntöi- tännön yhtenäistämiseksi ja verotuksen
5433: hin on edelleen kirjavaa. Jopa samankin kun- saattamiseksi kohtuulliselle tasolle.
5434: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5435:
5436: Eeva Kauppi Helena Pesola Ulla Järvilehto
5437: Anna-Kaarina Louvo Orvokki Kangas Timo Ihamäki
5438: Ritva Laurila Bror LiUqvist Saara Mikkola
5439: Aila Jokinen Helvi Hyrynksngas Helge Saarikoski
5440: Kalevi Mattila
5441: 1981 :vp. 105
5442:
5443: Toivomusaloite n:o 93
5444:
5445:
5446:
5447:
5448: Kauppinen ym.: . Henkilöautoilla tapahtuvassa linjaliikenteessä
5449: käytetyn dieselöljyn polttoaineveron palauttamisesta liiken-
5450: teenharjoittajille
5451:
5452:
5453: Eduskunnalle
5454:
5455: Väliaikaisesta polttoaineverosta annetun lain lisuudet harjoittaa linjaliikennettä, koska ko-
5456: 7 § :n 2 momentin mukaan niissä tapauksissa, honneita kustannuksia ei peitetä taksakorotuk-
5457: jolloin dieselöljyä on käytetty linja-autoliiken" sia suorittarrialla . (ainakaan kokonaisuudes-
5458: teessä, on linja-autoliikenteenharjoittajalla oi- saan) , vaan korottamalla valmisteveron pe,lau-
5459: keus liikennekustannusten alentamiseksi saada tettavaa m~iärää, josta nämä henkilöautolla lin-
5460: hakemuksesta dieselöljyn hintaan sisältyvää ve- jaliikennettä harjoittavat liikenteenharjoittajat
5461: roa vastaava määrä joko kokonaan tai osittain eivät pääse hyötymään.
5462: palautuksena sen mukaan kuin valtioneuvosto Kuitenkin ns. pienbusseilla tapahtuva linja-
5463: määrää. liikenne on eräillä alueilla lähes ainoa mah-
5464: Valtioneuvosto on 30. 12. 1980 (1025/80) dollisuus tarjota joukkoliikennepalvelujaalueen
5465: päättänyt ·palautettavaksi määräksi 65,02 pen- väestölle. Tällaisia alueita ov~f nitnenoin:;1an
5466: niä litralta. Palautusta maksetaan ainoastaan harvaan asutut seudut; joissa pienbusseilla: ta-
5467: linjaliikenteessä ja säännöllisen aikataulun mu- pahtuva linjaliikenne _viime vuosina on lisään-
5468: kaan harjoitettavassa lentokenttien terminaali- tynyt. Muutoinkin joukkoliikennemuotoja har-
5469: kuljetuksia palvelevassa tilausliikenteessä käy- vaan asutuilla seuduilla ollaan kehittämässä
5470: tetyn verotetun polttoaineen osalta. siihen suuntaan, että. varsinaisille runko.linjoil-
5471: Edellä mainitun lain säännös ja valtioneuvos- le tapahtuisi syöttö käyttämällä nykyistä .ke-
5472: ton päätös mainitsee siis linja-autolla· tapah- vyempää kalustoa. Pienbusseilla tapahtuva lin-
5473: tuvan linjaliikenteen ja siinä käytetyn diesel- jaliikennöihti koskee erityisesti Iiä- ja, Pohjois-
5474: öljyn valmisteveron palautuksen. Näin ollen ne Suomea.
5475: liikenteenharjoittajat, jotka harjoittavat linja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5476: liikennettä henkilöautolla (esim. ns. pienbus- nioittaen . eduskunnan .hyväksyttäväksi toivo-
5477: seilla, jotka on rekisteröity alle 10 hengelle), muksen,
5478: jäävät tämän ·palåutukSen·u~kopuolelle ..
5479: Kl!itenkin lienee ymmärrettävä, ·että lain tar- että hallitus ryhtyisi · toimenpiteisiin
5480: koituksena on ' ollut alentaa linjaliikenteessä väliaikaisesta polttoaineverosta. annetun
5481: muodostuvia kustannuksia liikennevälineeseen lain 7 §:n 2 momentin muuttainiseksi
5482: btsomatta ja tätä kautta on pyritty hillitse- siten, ·että se mahdollistaisi ·henkilöau-
5483: mään linjaliikennetaksojen korottamista: · toillå tapahtuvassa ·lin/aliikenteessd kdly-
5484: . Linjaliikennettä harjoittavien henkilöautojen tetyn dieselöljyn polttoaineveron palaut-
5485: jäädessä lain ulkopuolelle vaikeutuvat tällais- tamisen ko. liikenteenharjoittajille jo.~o
5486: ten liikenteenharjoittajien taloudelliset mahdol- kokonaan tai osittain.
5487: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
5488:
5489: Markku Kauppinen Olavi Martikainen Lea Sutinen
5490: Erkki Korhonen P. Puhakka Matti .Puhakka
5491:
5492:
5493:
5494:
5495: 14 088100188J
5496: 106 1981 vp.
5497:
5498: Toivomusaloite n:o 94
5499:
5500:
5501:
5502:
5503: Kivitie ym.: Kirjojen liikevaihtoveron poistamisesta ja kotimai-
5504: sen kaunokirjallisuuden kustannustoiminnan tukemisesta
5505:
5506:
5507: Eduskunnalle
5508:
5509: Vaitiopäiväjärjestyksen 31 § :n mukaisella Suomen osalta kaikki nämä tekijät ovat
5510: toivomusaioitteelia me allekirjoittaneet kansan- oleellisesti voimakkaammin haittaamassa alan
5511: edustajat kiinnitämme eduskunnan huomiota kannattavuutta kuin Norjassa. Kirjan tekokus-
5512: siihen vinoutuneeseen kehitykseen, joka on val- tannukset maassamme ovat keskimäärin kor-
5513: taamassa alaa suomalaisessa kirjankustannus- keammat. Kielialue on vielä rajallisempi ja
5514: toiminnassa. ostajakunta huomattavasti vähälukuisempi. Sii-
5515: Erityisesti syksy 1980 osoitti havainnolli- tä huolimatta valtiovalta ei ole ryhtynyt tar-
5516: sesti, kuinka tasoltaan kyseenalainen ulkomai- peellisiin toimenpiteisiin kotimaisen kirjallisuu-
5517: nen viihde- ja best-seller -kirjallisuus on tun- den tukemiseksi.
5518: kemassa kotimaista kaunokirjallisuutta yhä ah- Tästä on vauhdittunut myös toinen, melko
5519: taammalle. Kaikkein vaikeimpaan asemaan ovat arveluttava kehityssuunta: kustannustoiminnan
5520: joutuneet lahjakkaat suomalaiset esikoiskirjai- keskittyminen yhä harvempiin käsiin. Jo pit-
5521: lijat, joiden on tällä hetkellä lähes mahdo- kään on ollut tunnettu tosiasia, että runouden
5522: tonta saada teoksiaan julkaistuiksi. Niinpä vii- julkaiseminen ei kannata. Siihen on ollut mah-
5523: me syksynä suurimpien ja vakavaraisimpienkin dollisuuksia vain suurilla ja vakavaraisilla kus-
5524: kustannusliikkeiden ohjelmaan mahtui vain tantajilla, ja yhä useampi lahjakaskin runoilija
5525: yksi tai kaksi esikoisromaania. Jos tarkastel- on saanut teoksensa julkisuuteen vain itse sen
5526: laan myyntitilastoja, vain muutama tunnetuin kustantamalla. Nyt tämä tilanne uhkaa levitä
5527: kirjailijamme kykenee säilyttämään edes jon- myös proosakirjallisuuteen. Esikoisteosten osal-
5528: kinlaiset asemat keskinkertaisen kansainvälisen ta näin on jo pitkälle tapahtunut ja muutoin-
5529: viihdekirjallisuuden keskellä. kin kotimainen kaunokirjallinen tuote on suuri
5530: Samanaikaisesti on kustannustoiminnan riski pienelle kustannusliikkeelle. Ilmeisesti nä-
5531: kriisi heijastunut kirjakauppa-alalla. Räikeä mäkin tulevat pian keskittymään vain muuta·
5532: kaupallisuus on työntänyt kirjakerhot perin- mille harvoille.
5533: teisten kirjakauppojen sijaan, jolloin viime- Tätä tendenssiä on ollut omiaan kiihdyttä-
5534: mainitut ovat joutuneet etsimään kompensaa- mään myös se tapa, jolla yhteiskunta on suo-
5535: tiota muista kuin kirjatuotteista. sinut muutamaa oppikirjakustantamoa. Tuotta-
5536: Valtiovallan harjoittamalla välinpitämättö- malla tarpeettoman kalliita oppikirjoja, joiden
5537: mällä kulttuuripolitiikalla onkin ollut merkit- voitto on ollut hyvinkin huomattavaa luokkaa,
5538: tävä osuutensa tämän vinosuuntauksen tuke- on tuettu yksipuolisesti vain . muutamia kus-
5539: misessa. tantamoita. Siten näiden on kannattanut har-
5540: Suomi on tällä hetkellä ainoa pohjoismaa, joittaa huonosti kannattavan lyriikan ja kauno-
5541: jossa kirjoista on maksettava liikevaihtoveroa kirjallisuuden julkaisemista, koska kustannus-
5542: tai muuta siihen verrattavissa olevaa veroa. toiminnan rakenteen yleinen vinoutuminen on
5543: Jälkeen maamme on jäänyt myös muissa toi- pitänyt uudet kilpailijat poissa pelistä ja pa-
5544: menpiteissä, joiden avulla kirjallisuutta on poh- kottanut nämä keskittymään aloille, joilla to-
5545: joismaissa tuettu. Niinpä mm. Norjassa valtio dellista kilpailutilannetta ei vallitse. Tämän
5546: ostaa tuhat ( 1 000) kappaletta jokaista maassa seurauksena Suomessa, toisin kuin muissa poh-
5547: kustannettua norjalaista kaunokirjallista tuo- joismaissa, muutama suurkustantaja vastaa
5548: tetta. Tätä tukimuotoa on perusteltu kirjan- noin 60 %: sta koko kustannustoiminnasta.
5549: kustannustoiminnan kalleudella, kielialueen pie- Tämä ei voi olla yhteiskuntamme edun mu-
5550: nuudella sekä lukevan yleisön lukumäärällä. kaista.
5551: Toivomusaloite n:o 94 107
5552:
5553: V aitiovallan tulisikin ryhtyä pikaisiin toi- että hallitus ryhtyisi nopezszm toi-
5554: menpiteisiin kotimaisen kirjallisuuden kustan- menpiteisiin kirjojen liikevaihtoveron
5555: nustoiminnan tukemiseksi. poistamiseksi välittömästi sekä pikai-
5556: Edellä esittämiimme näkökohtiin viitaten sesti selvityttäisi, millä toimenpitein
5557: ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk- ·yhteiskunta vozsz tukea kotimaisen
5558: syttäväksi toivomuksen, kaunokirjallisuuden kustannustoimintaa.
5559: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5560:
5561: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
5562: 108' 1981 vp.
5563:
5564: Toivomusaloite n:o 95
5565:
5566:
5567:
5568: . . .
5569: .
5570: ~
5571:
5572:
5573: . . -··
5574:
5575: Kivitie ym.: Passin saamisen helpottamisesta ja sen hinna~, alen-
5576: tamisesta , , ·· · ·· · · ·· · · · ·
5577:
5578:
5579: Eduskunnalle
5580:
5581: Valtiopäiväjärjestyksen 31 § :n tarkoittamalla muodollisuuksia ei ole helpotettu, pikemminkin
5582: aloitteella me allekirjoittaneet kansanedustajat hakuaika on useissa kaupungeissa pidentynyt.
5583: kiinnitämme eduskunnan huomiota siihen ta- Kaikkein räikein ETYK:n päätösasiakirjan
5584: paan, jolla maamme toimii vastoin Euroopan loukkaus matkailualalla tapahtui, kun passin
5585: turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasia- hintaa korotettiin kuluvan vuoden alusta täy-
5586: kirjan periaatteita mm. matkailun edistämisen sin kohtuuttomasti.
5587: alalla. Kun nämä toimenpiteet jo nyt ovat herät-
5588: Kun ETYK:n päätösasiakirjassa edellytetään täneet hämmennystä kansainvälisissä matkailu-
5589: kansainvälistä matkailua haittaavien raja-aitojen piireissä siten omalta osaltaan heikentäen har-
5590: kaatamista, passin saannin helpottamista sekä joittamamme ulkopolitiikan uskottavuutta, me
5591: muita vastaavia toimenpiteitä, on maamme allekirjoittaneet kansanedustajat ehdotamme
5592: hallitus toiminut täysin päinvastaisesti. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5593: Toisin kuin maamme edustajat mm. YK:n
5594: Rooman matkailukonferenssissa 1963 ja sittem- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
5595: min mm. Pohjoismaiden neuvostossa ovat lu- menpiteisiin passin saamisen helpotta-
5596: vanneet, Suomessa ei vieläkään ole toteutettu miseksi, .kymmenvuotisen passin käyt-
5597: kymmenen vuoden ajan voimassa olevaa ulko- töön ottamiseksi sekä passinhintojen
5598: maanpassia. Niinikään passinsaantiin liittyvi:i alentamiseksi oleellisesti.
5599: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5600:
5601: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
5602: .1~81: .vp·. .1D9
5603:
5604: Toivomm:1loite n:o 96
5605:
5606:
5607:
5608:
5609: '·... .
5610: ~·.
5611: ~ "~' ,. •
5612: . '•. : ..... ·: ..... "'-.....·.• ...·' ·-·, ..•.• ..
5613: r··--~. ~
5614: ·~ ~·- • ·::· ·Knuuttila ym.: Valtiön ·tuen. osoittamisesta tuulivoimaloiden
5615: ..: : .rak~ntamiseen ja::ylläpitoon
5616:
5617:
5618: Ed u s kunnalle
5619:
5620: Vuoden 197 3 energiakriisistä lähtien on yhä tojen energian sarrstarruseen. tarkoitetuista iniiä-
5621: -laajemmin otaksuttu;. i!ttä öljyn käyttöön pe- rärahöista>Sen sijaan Tanskassa voicyksityinen
5622: rustuva energiantuotanto tulee· epävarmemmak- maanviljelijä jo- nykyisin··, saada valtion tukea
5623: si ja sen hinta kohoaa. Lisäksi öljyn runsas 30 prosenttiin asti tuulimyllyn r:~kentamiskus-
5624: polttaminen aiheU.ttaa ympäristöhaittoja, joita tannuksista. ·
5625: ei ole pystytty täysin eliminoimaan, vaan jou- Myös Suomessa olisi julkisin varoin tuettava
5626: duttaessa käyttämään rikkipitoisempia öljyjä tuulienergian tuottamista kotimaisena ja ympä-
5627: ympäristöhaitat jopa lisääntyvät.· Tämän johdos- ristöystävällis.enä · energian tuotantomuotona.
5628: ta on viime vuosina energiapolitiikassa pyritty Ensinnä- se olisi riririastettava muuhun ener-
5629: lisäämää.tr :energiahuo1tomme· ·· liofhnaisuutta ja gian säästämiseen valtion tuen perusteita mää-
5630: vähentämään ympäristöhaittoja. Tietyssä mää- riteltäessä · sekä asuntojen lämmityksessä että
5631: rin voidaan ottaa· myös meillä käyttöön tuuli- muussa energian käytössä. Toisekseen olisi tuet-
5632: energiaa. tava tuulivoimaloiden rakentamista myös talo-
5633: Tuulienergian käyttö maassamme on kuiten- kohtaisina ··laitoksina toteutettaessa. Lisäksi -oli-
5634: kin vielä hyvin vähäistä· ja pääasia~sa kokeilu- si kokeilutoimintaa tuettaessa otettava' mukaan
5635: -asteella.-Sen sijaan· muun muassa Tanskassa on myös: pieuvcimaiat,; .joilla voi: olla .. huomattava
5636: sen käytössä päästy pidemmälle. Kuitenkin jo merkitys esimerkiksi haja-asutusalueilla. ·
5637: saadut kokemukset osoittavat, että tuuliener- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
5638: gialla voidaan tuottaa lämpöä muun muassa nioittaen· eduskunriari hyviiksyftäväksi . toivo-
5639: yksittäisten asuntojen tarpeisiin hyvissä tuuli- muksen,
5640: olosuhteissa. Tällaisia;..tuulivqimaloita meillä
5641: onkin tiettävästi jo muutamia rakennettu. Ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5642: kentaminen on tietääksemme ollut pääasialli- valtion tuen osoittamiseksi tuulivoima-
5643: sesti kokeilutoimintaa, mutta samalla on tehty loiden ylläpitoon, rakentamiseen ja ko-
5644: uraauurtavaa työtä, johon on uhrattu paljon keilutoimintaan myös pieniä voimaloita
5645: yksityisiä varoja saamatta edes avustusta asun- koskien.
5646: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5647:
5648: Sakari Knuuttila Mikko Rönnholm
5649: Jermu Laine Hannu Tapiola
5650: Bror Lillqvist
5651: 110 1981 vp.
5652:
5653: Toivomusaloite n:o 97
5654:
5655:
5656:
5657:
5658: Kortesalmi y~.: Pienehköistä vuokra-asunnoista saatavan vuokra-
5659: tulon verotuksen huojentamisesta
5660:
5661:
5662: Eduskunnalle
5663:
5664: Koska asioiden huonon hoidon vuoksi asun- omistajille turvattaisiin kohtuullinen verohelpo-
5665: topula maassamme yhä jatkuu, tästä kärsivät tus. Tästä järjestelystä hyötyisi sekä yhteiskun-
5666: erityisesti vähävaraiset ja nuoret perheet. Toi- ta, koska ei tarvitsisi rakentaa kalliita vuokra-
5667: saalta maassamme on sangen runsaasti, jopa asuntoja yhteiskunnan varoin, että asianomai-
5668: huolestuttavassa määrin, tyhjillään ns. sijoitus- nen sijoittaja ja - mikä tärkeintä - vaikeas-
5669: asuntoja siitä syystä, että näiden asuntojen sa asemassa olevat vuokra-asuntojen tarvitsijat.
5670: omistajien verokuorma on niin korkea, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5671: heidän kannattaa mieluummin pitää vuokralle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5672: aikomiansa asuntoja tyhjillään kuin antaa niitä muksen;
5673: vuokrattavaksi. että hallitus ryhtyisi kiireesti toin1iin
5674: Vuokra-asuntojen määrä maassamme onkin ;a antaisi eduskunnalle esityksen, ;onka
5675: vähentynyt huolestuttavasti. 1970-luvulla mää- perusteella siioituskohteena oleville pie-
5676: rä on alentunut noin 100 OOO:lla, vaikka yh- nehköille vuokra-asunnoille myönnettäi-
5677: teiskunnan verovaroin on pystytty rakentamaan siin määräsuuruinen verohelpotus asun-
5678: myös sangen paljon vuokra-asuntoja. topulan poistamiseksi sekä pienomistuk-
5679: Korjaus asuntotilanteeseen saataisiin nopeasti sen ;a säästämisharrastuksen turvaami-
5680: aikaan, jos pienehköjen sijoitusvuokra-asuntojen seksi maassamme.
5681: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5682:
5683: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
5684: 1981 vp. 111
5685:
5686: Toivomusaloite n:o 98
5687:
5688:
5689:
5690:
5691: Kortesalmi ym.: Taivalkosken Mustavaaran kaivoksen toiminta·
5692: edellytysten vahvistamisesta
5693:
5694:
5695: Eduskunnalle
5696:
5697: 1970-luvun alussa perustettiin Taivalkosken alan työntekijät. Nuoria alle 24-vuotiaita työt·
5698: ja Posion rajalle Mustavaaran kaivos. Tämä tömiä Taivalkoskella oli vuoden vaihteessa lä-
5699: elvytti huomattavasti kummankin pitäjän elin- hemmäs sata. Joulukuun puolivälissä 1980 tai-
5700: keinoelämää ja toi kipeästi kaivattuja työpaik- valkoskelaisia oli yhteensä työttöminä 387.
5701: koja runsaasti. SMP pitää välttämättömänä, että Taivalkos-
5702: Nyt tilanne näissä pitäjissä on hyvin synkkä, ken Mustavaaran kaivoksen toimintaedellytyk-
5703: sillä valtiojohtoinen Rautaruukki Oy ilmoitti siä pyritään vahvistamaan ja työpaikat turvaa·
5704: tammikuun 20 päivänä 1981, että 300 henkilöä maan mahdollisimman pitkälle. On myös pa-
5705: työllistävä Taivalkosken Mustavaaran kaivos himman varalta turvattava Mustavaaran työn-
5706: lopetetaan vuoden 1982 loppuun mennessä. tekijöille Taivalkoskella ja Posiolla toimeen-
5707: Rautaruukin hallintoneuvoston puheenjohtaja tulo muissa elinkeinoissa.
5708: on pankinjohtaja Ahti Karjalainen (Keskusta· Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5709: puolue). nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
5710: Taivalkoskella keskimäärin joka viides työ- muksen,
5711: ikäinen kansalainen on työtön. Joulukuun 1980
5712: puolivälissä työttömyysaste oli 18,5 %. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
5713: Rautaruukin päätös lisää työttömien määrää T aivalkoskm Mustavaaran kaivoksen
5714: Taivalkoskella jo tänä vuonna. Mustavaarassa toimintaedellytysten vahvistamiseksi ja
5715: 50 työntekijää tulee saamaan lopputilin, koska siten työpaikkojen turvaamiseksi mah-
5716: kaivoksessa lopetetaan sivukiven louhinta ja dollisimman pitkälle sekä varautumaan
5717: moreenin poisto. pahimman varalta eli turvaamaan Mus-
5718: Joulukuun 1980 tilastolukujen mukaan tällä tavaaran työntekijöille Taivalkoskella ja
5719: hetkellä työttömyydestä eniten kärsivät ryh- Posiolla toimeentulon muissa elinkei-
5720: mät ovat nuoret alle 24-vuotiaat ja palvelu- noissa.
5721: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
5722:
5723: J. Juhani Kortesalmi Mauno Manninen Anssi Joutsenlahti
5724: Urho Pohto Pekka Vennamo Urpo Leppänen
5725: 112 1981 vp.
5726:
5727: Toivomusaloite n:o 99
5728:
5729:
5730:
5731:
5732: •'._ . -~ . ~· Kuoppa ym.: Bilateraaliseen .kauppaan perustuvien hyödykkeiden
5733: hankinnan rinnastamisesta kotimaisten tuotteiden hankintaan
5734:
5735:
5736: Eduskunnalle
5737:
5738: Elektroniikan vaihtotase Suomen ulkomaan- vaamisella bilateraalisella SEV-tuonnilla olisi
5739: ka~passa on jyrkästi huonontunut kahden vii- huomattavia työllisyysvaikutuksia elektroniikan
5740: me vuoden. aikana. Kun vaihtotaseen alijäämä vaihtotaseen nykyisen alijäämän suuruudesta
5741: elektroniikan laitteiden ja komponenttien tuon- johtuen.
5742: nissa vuonna 1979 oli n.. miljardin markan Vaitiovallan tulisi ryhtyä aktiivisiin toimen-
5743: suuruinen, ylitettiin miljardin markan raja jo piteisiin elektroniikan länsituonnin korvaami-
5744: viime vuoden syyskm,1ssa. Sähkö- ja elektro- seksi · SEV-tuonnilla. Erityistä . painoa. tulisi
5745: niikkateollisuusliiton toimitusjohtaja on julki- asettaa tietokonelaitteistojen, puolijohdekompo-
5746: sesti ennakoinut ,. viime vuoden elektroniikan nenttien ja muiden keskeisten elektroniikka-
5747: vaihtotaseen alijäämän nousevan n. 1,9 mil- komponenttien länsituonnin korvaamiselle
5748: jardiin markkaan. SEV-tuonnilla.
5749: Elektroniikan tuonti Suomeen on lähes Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edu3-
5750: yksinomaan länsituontia ja vaihtotaseen ali- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5751: jäämän valtaosa muodostuu keskeisimpien
5752: elektroniikkatuotteiden eli tietokonelaitteisto- . että hallitus laadituttaisi luettelon
5753: jen ja elektroniikkakomponenttien ·, tuonnista. sellaisista Suomeen lännestä tuotavista
5754: Elektroniikan länsituonti on kuitenkin suurelta elektroniikkakomponenteista ja -lait-
5755: osin korvattavissa bilateraalisella tuonnilla Neu- teista, joille löytyy vastaava tuote Neu-
5756: vostoliitosta ja muista SEV-maista, sillä SEV- vostoliitosta tai muusta SEV-maasta, ja
5757: maissa on elektroniikka-ala ehkä ripeimmin että hallitus ohjeellisesti korostaisi val-
5758: kehittyvä teollisuudenala . ja se. kattaa jo nyt tion virastoille ja muille laitoksille sitä,
5759: kaikkia· elektroniikkatuotteita peruskomponen- että bilateraaliset niin elektroniikan
5760: teista suuriin ja huipputehokkaisiin tietokone- kuin muidenkin alojen hankinnat on
5761: järjestelmiin. Elektroniikan länsituonnin kor- rinnastettava kotimaisiin hankintoihin.
5762: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
5763:
5764:
5765: Mikko Kuoppa E.-J. Tennilä Ensio Laine
5766: Marjatta Mattsson Irma Rosnell Aarne Koskinen
5767: Seppo Toiviainen P. Puhakka Sten Söderström
5768: M.-L. Salminen
5769: 1981 vp. 113
5770:
5771: Toivomusaloite n:o 100
5772:
5773:
5774:
5775:
5776: Kuoppa ym.: Maakaasun saannin mahdollistamisesta Tampe-
5777: reella
5778:
5779:
5780: Eduskunnalle
5781:
5782: Tampereen kaupungin sähkölaitos on tehnyt den ja Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Täl-
5783: alustavia suunnitelmia uuden suurvoimalan ra- löin saataisiin varma ja ympäristöystävällinen
5784: kentamiseksi Tampereelle Lielahden kaupungin- polttoaine Tampereen teollisuuden ja kaupun-
5785: osaan. Voimalan pohtoaineeksi on eräänä vaih- gin tarpeisiin.
5786: toehtona ollut kivihiili. Ympäristön kannalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5787: tämä polttoainevaihtoehto on erittäin huono. nioittaen eduskunnaq hyväksyttäväksi toivo-
5788: Ympäristössä on suuria asuntoalueita ja voi- muksen,
5789: malan saastehaitat muodostuisivat näin ollen
5790: erittäin suuriksi. Lisänä tulisi tietenkin hiilen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
5791: kuljetus satamasta Tampereelle, mikä huomat- piteisiin sellaisen päätöksen tekemiseksi,
5792: tavasti nostaisi energian hintaa. Tampereella joka mahdollistaisi maakaasun saannin
5793: on jo pitkään odotettu valtiovallalta päätöstä Tampereelle.
5794: maakaasuputken jatkamisesta Kouvolasta Lah-
5795: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5796:
5797: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Marjatta Mattsson
5798:
5799:
5800:
5801:
5802: 15 088100188}
5803: 114 1981 vp.
5804:
5805: Toivomusaloite n:o 101
5806:
5807:
5808:
5809:
5810: E. Laine ym.: Valtion virastotalo Il:n rakentamisesta Turkuun
5811:
5812:
5813: Eduskunnalle
5814:
5815: Turussa sijaitseva valtion virastotalo ei suu- muttimaisen rakennuskokonaisuuden syntymi-
5816: ruudestaan huolimatta ole riittänyt tyydyttä- nen Aurajoen rantakuvaan.
5817: mään valtion virastojen tarvetta. Tästä johtuen Rakentamisen kiireellistä aloittamista puolta-
5818: on valtion virastoja jouduttu sijoittamaan vuok- vat myös rakennusalan heikentyneet työllisyys-
5819: ratiloihin eri puolille kaupunkia. Jopa saman näkymät.
5820: viraston osia tai osastoja on sijoitettu eri paik- Virastotalo II:n rakentamisen suunnittelu
5821: koihin. Tilannetta helpottaisi ratkaisevammin olisi aloitettava välittömästi.
5822: ainoastaan uuden virastotalon rakentaminen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5823: Eräänä vaihtoehtona on esitetty uuden virasto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5824: talon rakentamista nykyisen virastotalon vie-
5825: reen. Tätä vaihtoehtoa silmällä pitäen on va- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5826: rattu tontti noin 50 000-60 000 m3 :n virasto- menpiteisiin Turun virastotalo II:n
5827: talo Il:n rakentamista varten. Virastotalo Il:n suunnittelun ja rakentamisen aloittami-
5828: sijaintia ratkaistaessa olisi harkittava myös mui- seksi.
5829: ta vaihtoehtoja, joilla voitaisiin välttää mam-
5830: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
5831:
5832: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
5833: 1981 vp. 115
5834:
5835: Toivomusaloite n:o 102
5836:
5837:
5838:
5839:
5840: E. Laine ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Raisioon
5841:
5842:
5843: Eduskunnalle
5844:
5845: Raisiossa SlJaltsevat valtion virastot tarvit- asukkaiden palvelujen helpottamiseksi ja myös
5846: sevat yhteisen virastotalon, johon voitaisiin si- virastoissa työskentelevien työolosuhteiden pa-
5847: joittaa verotoimisto, kansaneläkelaitos, posti, rantamiseksi. Lisäksi rakennusalan työllisyysnä-
5848: puhelin, lennätin, poliisi ja nimismies. Näiden kymät vaativat rakennuskohteiden lisäämistä.
5849: toimintojen tilantarve olisi n. 2 500 m2 • Viras- Raision virastotalon suunnittelu ja rakenta-
5850: totalon tarpeita varten on Raision keskustasta minen tulisikin aloittaa välittömästi.
5851: varattu tontti, jonka rakennusoikeus on 6 000 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5852: m2 • Asemakaava on vahvistettu vuonna 1979 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5853: ja mm. alueen kunnallistekniikan suunnittelus-
5854: sa on otettu huomioon valtion virastotalon että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5855: rakentaminen. menpiteisiin valtion Raision virastota-
5856: Valtion virastopalvelujen keskittäminen yh- lon suunnittelun ja rakentamisen aloit-
5857: teen virastotaloon on tarpeellista kaupungin tamiseksi.
5858: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
5859:
5860: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
5861: 116 1981 vp.
5862:
5863: Toivomusaloite n:o 103
5864:
5865:
5866:
5867:
5868: E. Laine ym.: Markkinatalousmaista tapahtuvan tuonnin korvaa-
5869: misesta Neuvostoliitosta ja muista bilateraalimaista suoritet-
5870: tavilla hankinnoilla
5871:
5872:
5873: Eduskunnalle
5874:
5875: Neuvostoliitosta tapahtuvia hankintoja voi- Kapitalistimaista tuotavista koneista ja lait-
5876: daan verrata kotimaasta suoritettuihin ostoihin. teista voitaisiin suuri osa hankkia Neuvosto-
5877: Neuvostoliitosta hankittujen tuotteiden arvoa liitosta ja näin lisätä työpaikkoja.
5878: vastaavasti voi maamme tuotantoelämä viedä Valtiovalta voi vaikuttaa paitsi omiin, myös
5879: tuotteitaan naapurimaahamme. Neuvostohan- suurimpana osakkeenomistajana valtionyhtiöi-
5880: kinnat voivat olla jopa kotimaisia edullisempia, den, kuten myös kuntien ja yksityisten yri-
5881: ovathan Neuvostoliittoon tapahtuvat toimituk- tysten kone- ja laitehankintoihin niin, että
5882: set usein pitkälle jalostettuja, eturivin tekno- niissä otetaan työllisyysnäkökohdat huomioo11.
5883: logian tuotteita. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa, että
5884: Neuvostoliitto on maailman keskeisiä ko- valtioneuvosto voi yksityisille yrityksille avus-
5885: neenrakennusteollisuuden maita. Kuitenkin tusta tai lainaa myöntäessään asettaa niiden
5886: Neuvostoliitosta tapahtuvasta tuonnista on investointihankkeille tarpeellisia työllisyysehto-
5887: koneita ja laitteita yleensä vain 5-8 prosent- ja. Tämän mahdollistaa työllisyyslain ( 946/71)
5888: tia. Tästäkin tuonnista suuri osa koostuu osa- 6 §. Työllisyysnäkökohdan huomioon ottami-
5889: toimituksista Neuvostoliittoon vietäviin tuot- nen merkitsisi .mm. sitä, että kapitalistimaista
5890: teisiin, kuten laivoihin, tai puolustusvoimien tapahtuvia kone- ja laitehankintoja siirrettäisiin
5891: hankinnoista. Muilta osin valtion, kuntien ja Neuvostoliitosta ja muista bilateraalimaista
5892: yksityisten yritysten hankinnat ovat olematto- hankittavaksi.
5893: mia. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
5894: Koneita ja laitteita tuodaan kapitalistimaista nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5895: maahamme vuosittain useiden miljardien arvos-
5896: ta. Ostot näistä maista eivät mahdollista vas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5897: taavaa vientiä ja työllisyyden lisäystä, päin- kapitalistimaista tapahtuvien valtion,
5898: vastoin. Länsihankinnoilla synnytetty maksu- valtionyhtiöiden, kuntien ja yksityisten
5899: taseen krooninen vajaus on tähän saakka ol- yritysten kone- ja laitehankintojen kor-
5900: lut osaltaan edesauttamassa sitä, että valtiovalta vaamiseksi mahdollisuuksien mukaan
5901: harjoittaa kulutuskysyntää rajoittavaa talous- Neuvostoliitosta ja muista bilateraali-
5902: politiikkaa ja näin syventää työttömyyttä. maista tapahtuvilla hankinnoilla.
5903: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5904:
5905: Ensio Laine Sten Söderström Irma Rosnell
5906: 1981 vp. 117
5907:
5908: Toivomusaloite n:o 104
5909:
5910: E. Laine ym.: Asumiskustannusten nousun hillitsemisestä
5911:
5912: Eduskunnalle
5913:
5914: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5915: SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa tässä mistuen lisäämistä, omistusasunnossa asuvien
5916: aloitteessa toimia asumiskustannusten huomat- asumismenojen alentamista sekä asumiskustan,-
5917: tavaksi alentamiseksi. Toimenpiteet merkitsisi- nusten nousun hillitsemistä.
5918: vät aravavuokrien tuntuvaa alentamista, asu-
5919:
5920:
5921: ALOITTEEN PERUSTELUT
5922: Asumiskustannukset ovat viime vuosina Kohtuulliset asumismenot on yleisesti hyväk-
5923: nousseet maassamme jyrkästi. Erityisen voima- sytty asuntopolitiikan keskeinen tavoite. Vä-
5924: kas nousu on ollut valtion lainoittamissa vuok- himmäistoimeentulotasolla elävän perheen asu-
5925: rataloissa, joissa vuokrien tulisi asumismuodon mismenot eivät asuntoneuvoston mukaan saisi
5926: sosiaalisen luonteen vuoksi olla alhaiset. Asun- ylittää 10 % käytettävissä olevista tuloista -
5927: tojen lämmityskustannusten arvioidaan nous- millään tasolla ne eivät saisi ylittää 20 %. To-
5928: seen vuodesta 1979 vuoteen 1980 noin 40% dellisuus on kuitenkin vielä jyrkästi ristiriidas-
5929: ja hoitomenojen yhteensä 25-27 %. Korkota- sa näiden tavoitteiden kanssa: neljäsosa suoma-
5930: so on korkealla syksyn 1979 ja alkutalven laisista perheistä käytti viimeisimmän kotita-
5931: 1980 korotusten seurauksena. Asuntojen hin- loustiedustelun ( v. 197 6) mukaan enemmän
5932: nat ovat nousseet voimakkaasti, mm. pääkau- kuin 20 % nettotuloistaan asumiseen.
5933: punldseudulla vanhojen asuntojen hintataso on Pienituloisten ja erityisesti nuorten asumis-
5934: vuodessa noussut 25 %. menot ovat liian suuret. Parhaan kuvan asumis-
5935: Asunnontarvitsija voi asua tarpeitaan vastaa- menojen korkeudesta suhteessa tuloihin saa seu-
5936: vassa asunnossa vain, jos asumismenot ovat raavasta taulukosta, joka osoittaa keskimääräi-
5937: kohtuulliset. Jos asumiskustannukset ovat liian set asumismenot perheen päämiehen iän ja tu-
5938: korkeat, joutuvat asukkaat hakeutumaan heik- loryhmän mukaan prosentteina käytettävissä
5939: kokuntoisiin asuntoihin, asumaan ahtaasti tai olevista tuloista Suomessa vuonna 197 5.
5940: hankkimaan asuntonsa kaukana palveluista ja
5941: työpaikoista.
5942: Tulo-
5943: kymme- Päämiehen ikä
5944: nes -24 25-29 30-34 35-44 45-54 55-64 65- Yht.
5945: I alin 31 35 28 18 25 23 17 21
5946: II 15 22 17 19 18 16 14 16
5947: III 15 19 20 17 17 15 13 16
5948: IV 15 20 18 19 14 12 13 16
5949: V 14 16 18 16 13 12 11 14
5950: VI 14 16 17 ~5 12 10 10 14
5951: VII 13 16 16 15 12 10 12 14
5952: VIII 12 16 17 15 12 8 7 14
5953: IX 8 15 16 14 11 10 9 13
5954: X ylin 5 12 17 15 11 9 6 12
5955: Kaikki
5956: tulo-
5957: ryhmät 16 17 18 16 13 13 14 15
5958: 118 Toivomusaloite n:o 104
5959:
5960:
5961: Kun asumismeno-osuuksien tulee asuntoneu- massa niin että niillä pienituloisimmilla, joille
5962: voston asettaman tavoitteen mukaan alentua asunnot ensisijaisesti on tarkoitettu, on tuskin
5963: tulotason alentuessa, näyttää todellisuus ole- varaa niissä asua. Pääkaupunkiseudulla uuden
5964: van päinvastainen. Kaikissa ikäryhmissä ilme- aravan yksiön vuokra on 650 markka kuu-
5965: nee selvästi, että mitä alhaisemmat ovat tulot, kaudessa ja kaksion vastaavasti lähes 1 000
5966: sitä suurempi on asumismenojen osuus käy- markkaa kuukaudessa.
5967: tettävissä olevista tuloista. Monissa aravavuokrataloissa asumismenojen
5968: Kun alimpaan tuloryhmään kuuluvat perheet o~uus käytettävissä olevista tuloista on tulo-
5969: joutuvat käyttämään keskimäärin 21 % tulois- rajoihin mahtuvilla ruokakunnilla suurempi
5970: taan asumismenoihin, on ylimpään tuloryhmään kuin 20 %. Vuokria tulee alentaa niin, että
5971: kuuluvien asumismenojen osuus 12 %. Kuiten- arava-asuntojen asukkaat joutuvat käyttämään
5972: kin kahden alimman tuloryhmän tulot vastaa- asumismenoihin korkeintaan 20 % käytettävis-
5973: vat vain vähimmäistoimeentulotasoa, joten näi- sä olevista tuloistaan. Tämä merkitsisi noin
5974: den tuloryhmien asumismeno-osuudet tulisi 13 markan neliövuokraa. Keskimääräinen vuok-
5975: kauttaaltaan alentaa tavoitteena olevalle 10 rataso on vuonna 1981 valmistuvissa taloissa
5976: % :n tasolle. Korkeat asumismenot vaikeutta- kuitenkin noin 17 markkaa, pääkaupunkiseu-
5977: vat etenkin nuorten asemaa. Asumismeno-osuu- dulla peräti 19 markkaa/m2 • Aravavuokria oli-
5978: det ovat korkeimmat ikäryhmissä 30-34 si uusissa taloissa näin alennettava 4-5
5979: vuotta ja laskevat tämän jälkeen. Asumisme- mk/m2 /kk seuraavin keinoin:
5980: not ylittävät keskiarvon aina ikäryhmään 45
5981: vuotta. Kahden ylimmän tuloryhmän asumis- - valtion asuntolainaosuus tulee nostaa
5982: meno-osuudet ovat kaikissa ikäryhmissä alle 60 % :iin. Tämä alentaisi vuokria keskimäärin
5983: keskimääräisen tavoitetason, joten näillä ryh- 1,20 mk/m2 uusissa taloissa.
5984: millä ei ole tarvetta saada lisätukea yhteis- - valtion vuokrataloille myöntämien asun-
5985: kunnalta asumismenojensa alentamiseksi. tolainojen takaisinmaksuaika on pidennett·ävä
5986: vastaamaan asuntojen käyttöikää, ensi vaiheessa
5987: Asumiskustannusten korkeuden vuoksi ovat
5988: lain sallimaan 45 vuoteen.
5989: vaikeassa asemassa etenkin ne pienituloiset,
5990: joihin asumistuki ei lainkaan ulotu tai joille - pankkien myöntämien ensisijaislainojen
5991: annettu tuki on riittämätön, uusissa arava- laina-aika tulee pidentää vähintään 25 vuoteen
5992: vuokrataloissa asuvat sekä hiljattain omistus- ja korkotasoa alentaa kahdella prosenttiyksi-
5993: asunnon lyhytaikaisella pankkilainalla hankki- köllä. Nämä toimenpiteet alentaisivat usein
5994: neet. Sitävastoin suurituloiset ja velattomassa talojen vuokria 2,50 mk/m2/kk.
5995: omistusasunnossa asuvat käyttävät alle 10 % - kunnille on myönnettävä valtion avus-
5996: tuloistaan asumiseen. tusta vuokratalojen rakentamiseksi tarvittavaa
5997: Samanaikaisesti asumiskustannusten nousun omarahoitusosuutta varten oman pääoman ko-
5998: kanssa on asukkaiden tyytymättömyys ja toi- ron poistamiseksi ja vuokra-asuntotuotannon
5999: minta nousun hillitsemiseksi kasvanut. Vuo- turvaamiseksi. Oman pääoman koron poistami-
6000: desta toiseen on kemiteoissa ja työryhmissä nen alentaisi asumiskustannuksia uusissa ta-
6001: pohdittu asumiskustannuksia, mutta käytännön loissa 0,80 mk/m2/kk.
6002: toimet ovat jääneet vähäisiksi. Keskitetyn työ- - aravavuokratalojen lainojen korkoja ja
6003: markkinaratkaisun yhteydessä toteutettaviksi lyhennyksiä tulee tarvittaessa lykätä ja niille
6004: kaavaillut virkamiestyöryhmän esitykset eivät tulee myöntää korkotukea, jotta 13 markan
6005: auttaisi asiaa juuri muualla kuin vielä val- enimmäisvuokrataso voitaisiin alittaa myös kai-
6006: mistumattomissa asunnoissa, ja silloinkin asun- kissa olemassa olevissa aravavuokra-asunnoissa.
6007: totuotannon alentamisen tietä. Myös omistusasunnoissa asuvien asumiskus-
6008: SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä tarvi- tannuksia on SKDL:n eduskuntaryhmän mie-
6009: taan voimakkaita toimenpiteitä asumiskustan- lestä alennettava.
6010: nusten alentamiseksi. Ennen kaikkea on alen- Omistusasuntojen asumiskustannusten alenta-
6011: nettava nuorten perheiden ja muiden vaikeassa miseksi on pankkien vastaantulolainojen laina-
6012: asemassa olevien maksamia vuokria ja alku- ajat pidennettävä 15 vuoteen ja korkotasoa
6013: vuosien korkeita velanhoitomenoja. alennettava kahdella prosenttiyksiköllä.
6014: Vuokrataso on aravavuokrataloissa nouse- Laajan kannatuksen saanut periaate "pienellä
6015: Toivomusaloite n:o 104 119
6016:
6017: rahalla omaan asuntoon" ei toteudu, elleivät tava. Asuinkiinteistöjen tonttivuokrien vaiku-
6018: pankkien myöntämien asuntolainojen lainaeh- tusta asumiskustannuksiin on alennettava.
6019: dot ole kohtuulliset. Vaikeimmassa asemassa Asuinkiinteistöjen tonteista perittävä vuosi-
6020: ovat ne ensiasunnon hankkijat, jotka joutuvat vuokra tulee alentaa korkeintaan 2 % :iin ton-
6021: hankkimaan kovan rahan omistusasunnon. tin arvosta. Tonttivuokrien indeksisidonnai-
6022: Kaksion asumismenot ovat nykyisin pankki- suutta on purettava.
6023: lainaehdoin (lainan osuus 70 %, laina-aika 7 Vuodesta 1981 alkaen asuinkiinteistöjä ra-
6024: vuotta, tasakuoletus, korko 10 %, korkomeno- sittaa katumaksu. Pääosin siihen perustuu maa-
6025: jen verovähennys otettu huomioon) 2 300 mk/ liskuun alussa toteutettavaksi esitetty yleinen
6026: kk. Pankkilainan laina-ajan pidentäminen 15 vuokrankorotus. Katumaksu vaikuttaa yhtäläi-
6027: vuoteen, siirtyminen ns. tasa-annuiteettilainaan sesti niin vuokra- kuin omistusasuntojen asu-
6028: ja koron alentaminen alentaisivat asumismenot miskustannuksiin. Katumaksulakia tulee muut-
6029: 1 000 markkaan kuukaudessa eli alennus olisi taa siten, että katumaksut kohdistuvat pääosin
6030: 1 300 markkaa. teollisuus- ja liikerakennuksiin eivätkä asuin-
6031: Asumistuki tulee SKDL:n eduskuntaryhmän kiinteistöihin.
6032: mielestä ulottaa koskemaan kaikkia tuen tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6033: peessa olevia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6034: Asumistuki on tukimuoto, joka kohdistuu
6035: asuntopoliittisen tuen tarpeessa eniten oleviin. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
6036: Sen osuutta asumisen kokonaistuessa tulisi voi- menpiteisiin vuokrien alentamiseksi
6037: makkaasti lisätä. asuntolainoitetuissa taloissa siten, että
6038: Nykyisellään kaikki asumistuen tarpeessa valtion asuntolainaosuus nostetaan vuok-
6039: olevat eivät ole tukeen oikeutettuja. Varsin- rataloissa 60 %:iin, valtion asuntolaino-
6040: kin alimmassa tuloryhmässä on yksinäisiä pää- jen takaisinmaksuaikaa pidennetään
6041: vuokralaisia, alivuokralaisia ja pariskuntia, jot- vastaamaan asuntojen käyttöikää ja ensi
6042: ka eivät nykyisin saa lainkaan asumistukea. vaiheessa 45 vuoteen ja niiden korko-
6043: Asumistuki tulee laajentaa kaikkiin tuen tar- tasoa alennetaan, pankkien myöntämien
6044: peessa oleviin. Samalla tulee alentaa kaikista ensisijaislainojen takaisinmaksuaikaa pi-
6045: pienituloisimpien omavastuuosuutta niin, ettei dennetään 25 vuoteen ja korkotasoa
6046: heidän tarvitsisi maksaa kuin korkeintaan alennetaan 2 prosenttiyksiköllä, kun-
6047: 10 % käytettävissä olevista tuloistaan asumis- nille ryhdytään myöntämään avustusta
6048: menoina. Asumistukijärjestelmää on kehitettävä vuokratalojen oman pääoman koron
6049: siten, että työttömyydestä, vuokrankorotuksista poistamiseksi ja vuokra-asuntotuotannon
6050: ym. syistä tapahtuvat muutokset tuen tarpeessa turvaamiseksi ja aravavuokrataloille ryh-
6051: huomioidaan nykyistä joustavammin. dytään tarvittaessa myöntämään lisä-
6052: Asuntojen hoitomenojen kasvua on SKDL:n tukea siten, että kaikissa olemassaole-
6053: eduskuntaryhmän mielestä hillittävä valtion ia vissa aravavuokra-asunnoissa voidaan
6054: kuntien toimenpitein. alittaa 13 markan enimmäisvuokrataso.:
6055: Asumiseen kohdistuvien kunnallisten mak- että omistusasuntojen asumiskustan-
6056: sujen sekä asuntojen lämmitykseen käytettävien nuksia alennetaan pidentämällä pank-
6057: polttoaineiden valmisteverojen korotukset ovat kien vastaantulolainojen laina-ajat 15
6058: viime vuosina lisänneet asumiskustannuksia. vuoteen ja alentamalla korkotasoa 2
6059: Valtion on hillittävä asumismenojen nousua prosenttiyksiköllä;
6060: mm. pidättymällä asuntojen hoitomenoja lisää- että asumistuki laajennetaan kaikkiin
6061: vistä asuntojen lämmitykseen käytettävien polt- tuen tarpeessa oleviin, myös yksin asu-
6062: toaineiden valmisteverojen korotuksista. viin ja Iapsettomiin perheisiin, ja asu-
6063: Kuntien on hillittävä asumismenojen nousua mistuen omavastuuosuutta alennetaan
6064: pidättymällä asumiskustannuksiin vaikuttavien pienituloisimpien kohdalla, siten että
6065: maksujen korotuksista. Teollisuus- ja liikelai- asumiskustannukset muodostavat enin-
6066: toksia suosivista erityistariffeista on luovuttava. tään 20 % ja vähimmäistulotasolla 10
6067: Asumiskustannusten alentamiseksi asuinkiin- % perheen käytettävissä olevista tu-
6068: teistöille luovutettava tonttimaa on vuokrat- loista; ja
6069: 120 Toivomusaloite n:o 104
6070:
6071:
6072: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin den valmisteverojen korotuksista ja toi-
6073: asumiskustannusten nousun hillitsemi- mimalla asuinkiinteistöjä rasittavan ka-
6074: seksi mm. pidättymällä asuntojen tumaksulain muuttamiseksi.
6075: lämmitykseen käytettävien polttoainei-
6076: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6077:
6078: Ensio Laine Matti Järvenpää Sten Söderström
6079: Jarmo Wahlström Kauko Tamminen M.-L. Salminen
6080: Helvi Niskanen Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa
6081: Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö Seppo Toiviainen
6082: Heli Astala Kati Peltola Irma Rosnell
6083: Pauli Uitto Aulis Juvela Aarne Saarinen
6084: Arvo Kemppainen Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
6085: Niilo Koskenniemi Pauli Puhakka V. J. Rytkönen
6086: Marjatta Mattsson Terho Pursiainen
6087: 1981 vp. 121
6088:
6089: Toivomusaloite n:o 105
6090:
6091:
6092:
6093:
6094: J. Laine ym.: Suhdannepoliittisen lainsäädännön tehostamisesta
6095:
6096:
6097: Eduskunnalle
6098:
6099: Suhdannepoliittinen erityislainsäädäntömme, nepoliittisten lakien tarjoamat keinot yleisesti
6100: joka pääosin on peräisin viime vuosikymmenen tarpeellisiksi ja käyttökelpoisiksi, mutta näki
6101: jälkipuoliskolta, on parhaillaan korkeasuhdan- laeissa paljon parannettavaa. Lukuisten teknis-
6102: teen edellyttämässä käytössä. Samoin ovat voi- ten ja sanonnallisten muutosehdotustensa ohella
6103: massa myös matalasuhdanteen aikana elvytys- työryhmä kirjasi joukon tarpeellisina pitämiään
6104: mielessä väliaikaisesti säädetyt teollisuuden in- kehittämishankkeita, joiden enempään selvittä-
6105: vestointien liikevaihtoverohuojennukset. Käy- miseen työryhmän aika ei riittänyt. Näistä sel-
6106: tettävissä olevien suhdannepoliittisten erityis- vityskohteista on erityisesti syytä mainita yksi-
6107: keinojen käytöstä ja käyttömahdollisuuksista on tyisten investointien suhdannesäätelykeinot.
6108: viime vuosina saatu kokemuksia, jotka toisaalta Suhdannepoliittisten valmiuksien parantami-
6109: edellyttävät tämän lainsäädännön kehittämistä seksi hallituksen tulisi kiireellisesti jatkaa suh-
6110: sekä toisaalta antavat viitettä siitä, miten ny- dannepoliittisen lainsäädännön kehittämistyötä.
6111: kyisten keinojen käytettävyydessä ja toteuttami- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
6112: sessa esiintyneet ongelmat olisi ratkaistava. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6113: Valtiovarainministeriö käynnisti 18. 6. 1980 sen,
6114: suhdannepoliittisen lainsäädännön kehittämis-
6115: projektin. Työryhmämuistio ehdotuksineen val- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6116: mistui lokakuussa 1980. Suhdannelakien kehit- menpiteisiin suhdannepoliittisen lainsää-
6117: tämistyöryhmä arvioi voimassa olevien suhdan- dännön tehostamiseksi.
6118: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6119:
6120: Jermu Laine Peter Muurman Bror Lillqvist
6121: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen Mauno Forsman
6122: Reino Breilin Tellervo Koivisto Helge Siren
6123: Juhani Surakka Paula Eenilä
6124:
6125:
6126:
6127:
6128: 16 r088100188J
6129: 122 1981 vp.
6130:
6131: Toivomusaloite n:o 106
6132:
6133:
6134:
6135:
6136: Lattula: Iijokilaakson alueen elinkeino- ja yhdyskuntaelämän ke-
6137: hittämisestä
6138:
6139:
6140: Eduskunnalle
6141:
6142: Valtioneuvoston kanslia asetti 26. 9. 1980 Tulotaso Iijokilaakson kunnissa on huomat-
6143: työryhmän selvittämään 31. 12. 1980 mennessä tavasti jäljessä läänin ja koko maan keskiarvos-
6144: ns. Iijokilaakson alueen elinkeino- ja yhdys- ta. Neljä alueen kunnista kuuluu koko maan
6145: kuntaelämän kehittämistä. vähätuloisimpiin. Alueen kuntien tulotaso on
6146: Iijokilaakson kehittämistyöryhmän tehtävänä 35 prosenttia Uudenmaan läänin kuntien keski-
6147: on ollut selvittää Iijokilaakson kuntain toimi- arvosta.
6148: kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton Väestökehitys Iijokialueen kunnissa on 1970-
6149: tekemien ehdotusten pohjalta Iijokilaakson ke- luvulla ollut selvästi laskeva. Haukipudasta ja
6150: hityksen turvaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä Kiiminkiä lukuun ottamatta kaikissa kun-
6151: ja laatia tältä pohjalta ehdotus asiaa koskevaksi nissa väkiluku on laskenut ko. ajanjaksona
6152: valtioneuvoston periaatepäätökseksi. Työryhmä voimakkaasti, useissa kunnissa yli 20 prosent-
6153: on perehtynyt Iijokilaakson kuntain toimikun- tia.
6154: nan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton te- Väestön ikärakenne poikkeaa koko maan
6155: kemiin ehdotuksiin, perehtynyt paikan päällä ikärakenteesta. Nuorten alle 15-vuotiaiden
6156: alueen kehittämisongelmiin (10.-12. 11. 1980) osuus on keskimäärin 25 prosenttia. Työikäis-
6157: sekä pyytänyt selvityksiä asianomaisilta viras- ten osuus on 65 prosenttia ja yli 64-vuotiaiden
6158: toilta ja laitoksilta. Tältä pohjalta työryhmä on 10 prosenttia. Vastaavat luvut koko maassa
6159: laatinut ehdotuksen valtioneuvoston periaate- ovat 20,8 prosenttia, 675 prosenttia sekä 11.7
6160: päätökseksi. prosenttia. Nuorten työikäisten osuus alueella
6161: Oulun läänin pohjoisosassa sijaitsevat yhdek- kasvaa 1980-luvulla muuta maata nopeammin.
6162: sän kuntaa muodostavat Iijokilaakson alueen. Alkutuotannon merkitys työllistäjänä Iijoki-
6163: Alueen kuntiin luetaan Haukipudas, Ii, Kiimin- laakson alueella on huomattava. Maa- ja metsä-
6164: ki, Kuivaniemi, Kuusamo, Pudasjärvi, Taival- talousväestön osuus ammatissa toimivasta väes-
6165: koski, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Pinta-alaltaan töstä oli vuonna 1975 yli 30 prosenttia, Yli-
6166: (16 920 km2 ) alue vastaa Hämeen lääniä, väes- Iissä ja Ylikiimingissä jopa yli 50 prosenttia,
6167: tömäärältään (n. 65 000 as.) Jyväskylän kau- kun koko maassa vastaava luku on 15 prosent-
6168: punkia. Keskimääräinen asukastiheys on alle 4 tia. Jalostuselinkeinot työllistävät alueella 26
6169: asukasta neliökilometrillä. Maaperäitään alue prosenttia ja palvelut 42 prosenttia työssäkäy-
6170: on karua, soiden osuus on suuri ja alueen itä- vistä vastaavien lukujen ollessa koko maan
6171: osat ovat vedenjakaja- ja vaara-aluetta. osalta 35 prosenttia ja 47 prosenttia. Alueeq
6172: Työttömyys Iijokilaakson kunnissa oli vuon- maa- ja metsätalousväestön määrän on arvioitu
6173: na 1979 keskimäärin 16,6 prosenttia, talvikuu- vähenevän nykyisestä noin 5 700 henkilöstä
6174: kausina monissa kunnissa jopa yli 20 prosentin. vuoteen 1990 mennessä noin 5 300 henkilöön.
6175: Oulun . työvoimapiirin keskimääräinen työttö- Iijokilaakson alueen toiminnalle on julkisilla
6176: myys vastaavana aikana oli 10,5 prosenttia, palveluillla tärkeä merkitys. Kolmen kunnan
6177: Kainuun 11,8 prosenttia, Lapin 13,4 prosenttia (Kuivaniemi, Yli-li, Ylikiiminki) alnedla pe-
6178: ja koko maan 6,7 prosenttia. Vuoden 1980 ruskoulujen yläasteet toimivat väliaikaisina.
6179: alkupuoliskolla Iijokilaakson alueen työttömyys Yläasteiden toiminnan jatkuvuuden epävar-
6180: on kunnittain vaihdellut 11 prosentin ja 19 muutta ko. kunnat pitävät epäkohtana. Ter-
6181: prosentin välillä. veyspalvelujen ja vanhusten huollon kehityksen
6182: Toivomusaloite n:o 106 123
6183:
6184: turvaaminen alueella on tärkeää. Palvelujen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnio;t.
6185: käyttöä vaikeuttaa alueen laajuus ja harva asu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6186: tus. Alueella korostuu siten myös liikenneolo- sen,
6187: jen, erityisesti tiestön ja julkisen liikenteen
6188: merkitys. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6189: Alueen ongelmien ratkaiseminen edellyttää menpiteisiin Iijokilaakson alueen elin-
6190: valtiovallan erityistoimenpiteitä kuntien työlli- keino- ja yhdyskuntaelämän kehittämi-
6191: syystilanteen parantamiseksi ja elinkeinoraken- seksi, työllisyystilanteen parantamiseksi
6192: teen monipuolistamiseksi. Aluepoliittisten toi- ja aluepoliittisten toimenpiteiden tehos-
6193: menpiteiden tehostaminen on tässä keskeisessä tamiseksi.
6194: asemassa.
6195: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981
6196:
6197: Eero Lattula
6198: 124 1981 vp.
6199:
6200: Toivomusaloite n:o 107
6201:
6202:
6203:
6204:
6205: Lattula: Siikalatvan alueen kuntien elinkeinoelämän kehittämi-
6206: sestä
6207:
6208:
6209: Eduskunnalle
6210:
6211: Oulun läänissä oleva Siikalatvan alue (Kes- 6. Vesihuolto- ja vesistöjärjesteiytyöt.
6212: tilä, Piippola, Pulkkila ja Pyhäntä) on jäänyt 7. Kehitysaluevyöhykejaon tarkistaminen:
6213: jälkeen Oulun läänin kuntien keskimääräisestä nämä kunnat lisätukialueeseen.
6214: kehityksestä. 8. Kotimaisten polttoaineiden hyväksikäytön
6215: Valtioneuvoston periaatepäätökseen n:o 705/ edistäminen.
6216: 510/80 viitaten Siikalatvan elinkeinopoliittinen
6217: neuvottelukunta on esittänyt kehittämistoimen- Jos nämä toimenpiteet voidaan toteuttaa, ne
6218: piteiksi mm. seuraavaa: todella auttavat ratkaisevasti ko. alueen väes-
6219: töä.
6220: 1. Turvevarojen jatkojalostuslaitoksen pe- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit·
6221: rustaminen Siikalatvan alueelle. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6222: 2. Asuntotuotantomäärärahojen tuntuva li- sen,
6223: sääminen näihin kuntiin.
6224: 3. Maatilatalouden kehittäminen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin eri·
6225: 4. Mineraalisten raaka-aineiden hyväksikäy- tyistoimenpiteisiin Siikalatvan kuntien
6226: tön edistäminen. elinkeinoelämän kehittämiseksi.
6227: 5. Paikallisten ja alueellisten liikenneyhteyk-
6228: sien prurantaminen.
6229: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6230:
6231: Eero Lattula
6232: 1981-vp. 125
6233:
6234: Toivomusaloite n:o 108
6235:
6236:
6237:
6238:
6239: Lehtinen ym.: Asuntomäärärahojen käyttämisestä vanhojen asun-
6240: tojen ostamiseen
6241:
6242:
6243: EduskunnaHe
6244:
6245: Asuntopolitiikan painopiste oli maassamme myksensä taloudellisesti ja korkeataseisesti
6246: :i950- ja 1960-luvuilla uusien asuntojen tuotta~ hankkimalla ja kunnostamaHa tällaisen vanhan
6247: misessa. 1970-luvulla voitiin valtion asurito- omakotitalon. Samalla vanhukset voisivat asun-
6248: määrär.alwj~. osqittaa jp jossain määrin myös tobnipasta saamillaan varoilla hankkia itselleen
6249: vanhojen. asuntojen ~orja,amiseen. 1980-luvulla nykyisiä olosuhteitaan vastaavan asunnon. Ny-
6250: on. tultu tilanteeseen, jos§a. asuntokannan huo- kyisessä tilanteessa nuoret päätyvät kuitenkin
6251: neistotyyppijakautuma alkaa vähitellen vastata turhan usein uuden rakentamiseen, koska van-
6252: asuntokuntien koko jakautumaa. Näin ollen se, han asunnon o·stoon ei rahoitusta ole järjestet-
6253: minkälaisia asuntoja tulevaisuudessa on tuotet- tävissä yhtä helposti kuin uuden talon rakenta-
6254: tava, riippuu lähinnä siitä, miten tehokkaasti miseen. Lopputulos ei ole näiden ihmisten eikä
6255: nykyistä asuntokantaa voidaan käyttää, eli toi- myöskään koko kansantalouden kannalta paras
6256: sin sanoen miten tehokkaasti erikokoiset ruo- mahdollinen.
6257: kakunnat saadaan siiciithimaan kokoaan vas- Vanhojen asuntojen ostoon liittyvät rahoitus-
6258: taaviin asuntoihin. Tähän tavoitteeseen pääse- ongelmat näkyvät erityisen kärjistetysti sellaisil-
6259: mistä haittaa kuitenkin suuressa määrin se, la paikkakunnilla, joissa työpaikat ja asukas-
6260: että vanhojen asuntojen kauppa on meillä vai- luku vähenevät. Tällaisillakin paikkakunnilla
6261: keasti rahoitettavissa. Asuntopolitiikassamme ja tuetaan edelleen valtion varoin melko huomat-
6262: myös pankkien toiminnassa on keskitytty rahoit- tavaa asuntojen uustuotantoa. Uusien asuntojen
6263: tamaan ennen kaikkea uusien asuntojen tuotta- lainoitus on järjestetty edulliseksi ja näin oh-
6264: mista ja viime aikoina jossain määrin peruskor- jautuu lähes kaikki kysyntä uuteen tuotantoon.
6265: jaamista. Vanhojen asuntojen kysyntä on sen sijaan lähes
6266: Suomessa tuotettiin välittömästi sodan jäl- olematonta.
6267: keen ja 1950-luvulla melko runsaasti omakoti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6268: taloja. Näiden talojen omistajat alkavat olla jo tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6269: iäkkäitä, ja useinkaan heidän lapsensa eivät sen,
6270: enää asu kotona. Omakotitalo on monessa ta-
6271: pauksessa iäkkäälle pariskunnalle turhan suuri. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6272: Se on lämmityskustannuksiltaan kallis ja raskas lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
6273: hoitaa ja kunnostaa. Vaikka talot ovat useassa valtion asuntomäärärahoja voitaisiin
6274: tapauksessa rapistumassa, ne olisivat edelleen osoittaa myös vanhojen asuntojen os-
6275: hyvin korjauskelpoisia. Nimenomaan nuoret toon.
6276: kasvavat perheet voisivat ratkaista asuntokysy-
6277: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6278:
6279: Lasse Lehtinen Arvo Salo
6280: Erkki Liikanen Peter Muurman
6281: Kaarina Suonio
6282: 126 1981 vp.
6283:
6284: Toivomusaloite n:o 109
6285:
6286:
6287:
6288:
6289: Leppänen ym.: Pienten karjatilojen omistajille viikonlopputyöstä
6290: myönnettävistä verohelpotuksista
6291:
6292:
6293: Eduskunnalle
6294:
6295: Pienillä karjatiloilla työskentelevät henkilöt tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6296: joutuvat olemaan työssä 7 päivää viikossa. Maa- sen,
6297: tilalomitusjärjestelyt eivät vielä ulotu kaikille
6298: tiloille. Tämän vuoksi olisi tarpeellista verotuk- että hallitus selvittäisi, miten voitai-
6299: sessa huomioida pienten karjatilojen viikon- siin antaa verotuksessa helpotusta pien-
6300: lopputyöskentely. ten karjatilojen omistajille ja perheen-
6301: Mainituilla perusteilla kunnioittavasti ehdo- jäsenille viikonlopputyöstä.
6302: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6303:
6304: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
6305: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6306: 1981 vp. 127
6307:
6308: Toivomusaioite n:o 110
6309:
6310:
6311:
6312:
6313: Leppänen ym.: Kotimaisten virvoitusjuomien verotuksen huojen-
6314: tamisesta ulkomaisiin tiivistevalmisteisiin verrattuna
6315:
6316:
6317: Eduskunnalle
6318:
6319: Virvoitusjuomien raskas verotus on heiken- siin. Lisäksi vuoden 1981 alusta voimaan tullut
6320: tänyt alan työllisyyttä sekä nostanut hintoja. mehujen uusi verolaki entisestään suosii ulko-
6321: Samoin se on ollut terveen alkoholipolitiikan maisista tiivisteistä tehtyjä mehuja.
6322: vastaista, koska korkean veroasteen vuoksi al- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6323: koholittomien juomien kulutus on kärsinyt al- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6324: koholijuomien kustannuksella. Lisäksi maas- sen,
6325: samme on lähes kokonaan laiminlyöty terveel-
6326: listen aitojen tuoremehujen kotimainen valmis- että hallitus ryhtyisi toimiin koti-
6327: tus, kun Suomeen on ryhdytty laajamittaisesti maisten virvoitusjuomien verotuksen
6328: tuomaan valmiita mehutiivisteitä, jotka täällä helpottamiseksi suhteessa ulkomailta
6329: vain vedellä jatkettuna pakataan luonnonsuo- tuotuihin tiivistevalmisteisiin nähden.
6330: jelullisesti epätyydyttäviin kertakäyttöpakkauk-
6331: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6332:
6333: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
6334: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6335: 128 1981 vp.
6336:
6337: Toivomusaloite n:o 111
6338:
6339:
6340:
6341:
6342: Leppänen ym.: Elinkeinoelämän kehittämisohjelman laatimisesta
6343: Kuopion läänille
6344:
6345:
6346: Eduskunnalle
6347:
6348: Kuopion lääni on edelleenkin työttömyys- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6349: alue. Kuopion lääniin tulisi erityisesti saada tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6350: pientä ja keskisuurta teollisuutta. Myös Kuo- sen,
6351: pion läänin omia raaka-ainevaroja tulisi saada
6352: jatkojalostuksen avulla tehokkaammin hyödyn- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6353: netyksi. maakunnallisen toimikunnan asettami-
6354: Kuopion läänin kehittämiseksi tulisi laatia seksi, jonka tehtävänä olisi laatia Kuo-
6355: maakunnallinen elinkeinoelämän kehittämisoh- pion läänin maakunnallinen elinkeino-
6356: jelma. Tässä olisi määriteltävä ne kunnat tai elämän kehittämisohjelma.
6357: työssäkäyntialueet, joihin tulisi soveltaa erityi-
6358: sen tehostettuja toimenpiteitä.
6359: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
6360:
6361: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
6362: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6363: Anssi Joutsenlahti
6364: [981 vp. 129
6365:
6366: Toivomusaloite n:o 112
6367:
6368:
6369:
6370:
6371: Leppänen ym.: Pienen ja keskisuuren teollisuuden tuotekehitys-
6372: yksikön perustamisesta Kuopioon
6373:
6374:
6375: Eduskunnalle
6376:
6377: Valtioneuvosto on tehnyt 28. 6. 1980 peri- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6378: aatepäätöksen pienen ja keskisuuren teollisuu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6379: den tuotekehityksen edistämisestä. Tämän pää- sen,
6380: töksen mukaisesti on perustettu Valtion teknil-
6381: lisen tutkimuskeskuksen alaiset tuotekehitys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6382: ja markkinointiyksiköt Helsinkiin ja Ouluun pienen ja keskisuuren teollisuuden tuo-
6383: 2 vuoden koeajalla. Samanlainen pienen ja tekehitysyksikön perustamiseksi Kuo-
6384: keskisuuren teollisuuden kehitysyksikkö tarvit- pioon.
6385: taisiin ehdottomasti myös Kuopion lääniin.
6386: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
6387:
6388: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
6389: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6390: Anssi Joutsenlahti
6391:
6392:
6393:
6394:
6395: 17 0881100188]
6396: 130 1981 vp.
6397:
6398: Toivomusaloite n:o 113
6399:
6400:
6401:
6402:
6403: Leppänen ym.: Kymen läänin kuntien sijoittamisesta aluelain-
6404: säädännön edellyttämiin vyöhykke1siin
6405:
6406:
6407: Eduskunnalle
6408:
6409: Maassamme on tapahtunut viimeisen 20 vuo- Saari, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Suo-
6410: den aikana erittäin raju elinkeinorakenteen menniemi, Ylämaa, Vehkalahti, Virolahti, Mie-
6411: muutos. Maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta on hikkälä, Valkeala, Iitti, Lemi, Savitaipale ja
6412: siirrytty teollisuusyhteiskuntaan. Nyt kuiten- Luumäki sekä Jaala. Suurteollisuuden ongelmat
6413: kin ollaan siirtymässä jo ns. jälkiteolliseen tekevät Imatran, Joutsenon, Haminan ja varsin
6414: vaiheeseen. Tämä on johtamassa siihen, että pian myös Kotkan ja Kuusankosken sekä
6415: entiset suurteollisuuspaikkakunnat ovat ajautu- Anjalankosken kehitysalueisiin rinnastettaviksi
6416: massa erittäin vaikeaan tilanteeseen, kun suur- alueiksi. Myös Pyhtään, Elimäen, Taipalsaaren
6417: teollisuus koko ajan vähentää työvoimaa ja kun ja Nuijamaan kehittäminen vaatii tehokkaita
6418: näille paikkakunnille ei vastaavasti ole saatu toimenpiteitä. Suurteollisuuden ongelmat hei-
6419: pienempiä yrityksiä riittävästi. jastuvat myös Kouvolaan ja Lappeenrantaan.
6420: Näin on tapahtunut erityisesti Imatran ta- Koko Kymen lääni tulisi saattaa uuden alue-
6421: lousalueen kohdalla. Tämän alueen ongelmia lainsäädännön piiriin. Kymen läänin eri kunnat,
6422: vielä lisää täysin epäonnistunut Valco-hanke. elinkeinorakenteesta riippuen, kuuluisivat alue-
6423: Kokonaisuutena Kymen lääni on perinteistä lainsäädännön eri vyöhykkeiden piiriin.
6424: suurteollisuusaluetta. Kymen läänin taloudelli- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
6425: nen voima suhteessa muuhun maahan on vii- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6426: meisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti vomuksen,
6427: heikentynyt samalla kun suurteollisuuden asema
6428: on heikentynyt. Tältä pohjalta tulisi aluelain- että hallitus valmistellessaan uutta
6429: säädäntöä uudistettaessa todella syvällisesti pa- aluelainsäädäntöä sijoittaisi tarkoituksen-
6430: neutua Kymen läänin asemaan. mukaisella tavalla Kymen läänin eri
6431: Kymen läänin kunnista ovat nykyisenkin kunnat aluelainsäädännön edellyttämiin
6432: lainsäädännön kannalta asiaa tarkastellen täysin vyöhykkeisiin.
6433: kehitysaluekuntiin rinnastettavia Uukuniemi,
6434: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
6435:
6436: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
6437: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6438: 1981 vp. 131
6439:
6440: Toivomusaloite n:o 114
6441:
6442:
6443:
6444:
6445: Leppänen ym.: Suomalaisten elintarvikkeiden viennin lisäämi-
6446: sestä
6447:
6448:
6449: Eduskunnalle
6450:
6451: Maamme valtaapitävät katsovat edelleen, Lisäksi Neuvostoliiton markkinat vähitellen
6452: että maassamme on muka elintarvikkeiden yli- avautuessaan tuovat Suomen maataloustuotan-
6453: tuotantoa. Väite perustuu virheellisun tietoihin. nolle aivan uusia näkymiä.
6454: Ensinnä maahamme tuodaan useilla miljardeilla Tältä pohjalta hallituksen tulisi viivyttele-
6455: markoilla vuosittain ulkomaisia elintarvikkeita. mättä ryhtyä todella tehokkaisiin toimenpitei-
6456: Samanaikaisesti tuodaan maahamme erittäin siin suomalaisten elintarvikkeiden ulkomaille
6457: huomattavasti ulkomaisia elintarvikeraaka-ai- viennin tehokkaaksi organisoimiseksi.
6458: neita ja maatalouden tuotantohyödykkeitä. Jo Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6459: pelkästään lopettamalla ulkomainen tarpeeton tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6460: elintarvikkeiden tuonti päästään siihen, että ei sen,
6461: lainkaan voida puhua kotimaisten elintarvikkei-
6462: den ylituotannosta. että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
6463: Toisaalta maailmalla tarvitaan joka päivä menpiteisiin Suomessa tuotettujen ja
6464: entistä enemmän kunnollisia elintarvikkeita. valmistettujen elintarvikkeiden ulko-
6465: Suomalaisia hyviä elintarvikkeita voidaan sekä maille viennin huomattavaksi lisäämi-
6466: myydä maailmanmarkkinoille että myös antaa seksi.
6467: nälkää näkeville maille kehitysapuna.
6468: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
6469:
6470: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6471: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6472: 132
6473:
6474: Toivomusaloite n:o 115
6475:
6476:
6477:
6478:
6479: -Leppänen ym.: Uusien )'@voimalaitosten rakentamisen estämi-
6480: sestä
6481:
6482:
6483: Eduskunnalle
6484:
6485: SMP on maassamme ainoa puolue, joka on laitokset eivät tuota em.CJ:,giaa taloudellisesti. Ei
6486: selvästi ja yksikäsitteisesti asettunut kielteiselle ole edes varmaa tuottavatko ydinvoim~tok
6487: kannalle ydinvoimalaitoksien suhteen. Ydi:nvoi- set tosiasiassa .enemmän ener8iaa kuin mitä
6488: malaitoksia ei tarvita Suomessa. SMP on ai- .niiden rakentamiseen ja tuotantoon on k,i.i;ytet-
6489: noana puolueena ptiOluekokoustasoHa hyväksy- ty energiaa. On siis ky~su onko ydin-
6490: nyt jo vuonna 1975 ydinvoimalaitoksia koske- vo~lai.tosten ,energi.antuotanto lainkaan posi-
6491: van erityisobjelman. tiivinen. Turvallisu1,1svaatimusten tiukentumi-
6492: SMP:n selvä EI ydinvoimalaitoksille. Perus- sen sekä xdinvoimalaitosten häiriö- ja vika-
6493: teet selvälle EI:lle ydinvoimalaitoksille o:vat alttiuden takia kustannukset .tulevat nousemaan
6494: kestävät. Perusteet ovat sekä taloudellisia ia niin, että ·ydinvodm.alaitoksilla tuotettu sähkö
6495: turvallisuuteemme liittyviä että ru;~.tteellisia. tulee olemaan erittäin kallista sähköä.
6496: 1. Turvallisuuskysymykset ydinv.oimalois'>a 5. Nykyisen kaltaiset ydinvoinltalaiwkset
6497: ovat ratkaisematta. Säteilyvaikutukset sekä perustuvat vanhentuneeseen kovaan teknolo-
6498: ydinv0imalaitosten ulkopuolella .että ydinvoima- gi;wl. :Nykyisen ·kaltaiset ydinvoimalat ovat
6499: laitoksessa työskentelevien osalta <Wat vakavia. kok<;maisuutena tarpeeton vjlivaihe. Tätä väli-
6500: Suurempi onnettomuus merkitsee katastrofia. vaiheen luOO;Iletta eivät ntYÖ&kiiän ydinvoiman
6501: Ydinvoimalaitosten radioaktiivinen säteily, kannattajat kiistä.
6502: radioaktiivinen höyry ja radioaktiiviset vesi- 6. Ydinvoimalaitokset merkitsevät mahdol-
6503: päästöt ovat todistettavasti aiheuttaneet syöpä- lisessa kriisitilanteessa energiantuotannon vaka-
6504: riskin ja leukemian todeunäköisyyden olennais- vaa häiriintymistä, koska ydinvoimalaitokset
6505: ta kasvua. Perinnöllisyysv.audot .ovat kiistat- ovat saatetta<vissa kaikkein helpoimmin toimin-
6506: tomat. takyvyttömiksi.
6507: 2. Jätekysymystä ei ole pystytty myöskään
6508: ratkaisemaan. Nykyiset sukupolvet eivät voi 7. Ydinvoimalaitoksilla tuotettu energia
6509: ottaa vastuuta radioaktiivisten jätteiden säilyt- merkitsee sitä, että kotimaisia uusiutuvia ener-
6510: tämisestä jopa kymmeniksituhansiksi vuosiksi giamuotoja ei oteta vastaavassa määrin käyt-
6511: ja näiden jätteiden aiheuttamasta uhkasta tule- töön. Tämä merkitsee sitä, että energiantuotan-
6512: ville sukupolville. to ja energiatulot ovat voimalayhtiöiden käsissä.
6513: Ydinjätteet merkitsevät myös ydinaseiden Suomen kansa köyhdytetään energialla keskite-
6514: leviämisen uhkaa. Käytännössä jokainen ydin- tyn vallan ja voimalayhtiöiden hyväksi.
6515: voimalaitosvaltio voi tulevaisuudessa olla myös Maailman johtavat tiedemiehet ovat kiistat-
6516: ydinasevai tio. tomasti osoittaneet, että ydinvoimalaitokset ei-
6517: 3. Ydinvoimalaitosyhteiskunta on tehoste- vät kuulu energian järkevään tuotantoon.
6518: tun valvonnan ja kontrollin yhteiskunta. Te- SMP:n perusideologia lähtee siitä, että jo-
6519: hostettu valvonta ja keskitetty energiantuotanto kainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas.
6520: merkitsevät kansanvallan perusteiden tuhoa- Tämä merkitsee sitä, että elämää on puolustet-
6521: mista. tava eikä tuhottava. Ydinvoimalaitokset mer-
6522: 4. Ydinvoimalaitokset merkitsevät suunnat- kitsevät elämän tuhoamista. Ralliaaktiivinen
6523: tomia pääoman keskityksiä. Tähän Suomella ei säteily tuhoaa elämän perustekijöitä. Säteily
6524: ole varaa ilman, että aiheutetaan vakavia on- aiheuttaa syöpää, leukemiaa, sokeritautia ja
6525: gelmia maamme yritteliäisyydelle. Ydinvoima- muita sairauksia sekä perinnöllisinä muutoksina
6526: Toivomusaloite. n:o 115 l33
6527:
6528: kuolleena syntymisiä, epämuodostumia ja sai- Mainituilla perusteill.a ehdotamme kunnioit-
6529: rauksia, jotka periytyvät vanhemmilta lapsille taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6530: sukupolvesta toiseen. Näin SMP:lle ydinvoima-
6531: laitosten vastustaminen on myös ideologinen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6532: kysymys elämän puolesta. menpiteisiin estääkseen lisäydinvoima-
6533: Pehmeä, korkealla kehitystasolla oleva ih- laitosten suunnittelun ja rakentamisen
6534: ~. ybteisl.wntat mm<Wa:istaa\ ilnni~> Stl&meen ja loisi samalla suunnitelmat
6535: henkisen ~ jll~ mraa~ tawJliselle: ~. f!f1trl11nme vapauttamiseksi ydinvoiman
6536: mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämäänsä. käytön vaaroista ja maamme siirtämi-
6537: Ihminen on tärkein, ei valta, mahtavuus. Tämä seksi vaihtoehtoisten ja saasteetlomien
6538: on SMP:n energiapoliittinen vaihtoehto; energialähteiden piiriin.
6539: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
6540:
6541: An-s-st ·Joutsenlahti
6542: Pekka Vennmno
6543: 134 1981 vp.
6544:
6545: Toivomusaloite n:o 116
6546:
6547:
6548:
6549:
6550: Liedes ym.: Pohjois-Suomen jokien rakentamisesta aiheutuneista
6551: vahingoista maksettavien korvausten verovapaudesta
6552:
6553:
6554: Eduskunnalle
6555:
6556: Pohjois-Suomen jokien rakentamisesta aiheu- korvauksien saajat haluaisivat käyttää korvaus-
6557: tuneita vahingonkorvauksia on maksettu Kemi- varat esimerkiksi maataloushallituksen hyväk-
6558: joella ja lähiaikoina nähtävästi maksetaan myös symien suunnitelmien mukaisesti edellä esitet-
6559: Iijoella. Maksettujen korvausten verottamisesta tyihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin, tulisi nii-
6560: on säädetty erillislaki, jolla korvaustulo jae- hin käytetyt korvausvarat vapauttaa verotuk-
6561: taa useampien vuosien verotukseen. sesta kokonaisuudessaan.
6562: Kun asiaa koskeva verolain muutos tulta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
6563: neen lähiaikoina antamaan Oulu- ja Iijoen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6564: alueen korvauksien verotuksesta, olisi verotusta
6565: huojentavana tekijänä huomioitava korvauksien että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
6566: viipyminen kymmenillä vuosilla ja siitä aiheu- piteisiin Pohjois-Suomen jokien raken-
6567: tunut korvausarvojen mitätöityminen. tamisesta aiheutuneiden vahinkojen kor-
6568: Toisena seikkana olisi huomioitava perikun- vausten verotuksen muuttamiseksi siten,
6569: nat, yksityiset henkilöt ja korvauksia saavat että veroa ei kanneta korvauksista, jot-
6570: yhteisöt, jotka haluaisivat käyttää vahingon- ka käytetään kalastuksen, kalankasva-
6571: korvausvarat jokivarten yleishyödylliseen tar- tuksen ja kalanhoidon edistämiseen maa-
6572: koitukseen, kuten kalastuksen edistämiseen, ka- talousministeriön hyväksymien toimen-
6573: lan kasvatukseen ja hoitoon. Mikäli mainitut pidesuunnitelmien mukaisesti.
6574: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6575:
6576: Pentti Liedes Helvi Niskanen
6577: Mauno Manninen Vappu Säilynoja
6578: J. Vähäkangas
6579: 1981 vp. 135
6580:
6581: Toivomusaloite n:o 117
6582:
6583:
6584:
6585:
6586: Liedes ym.: Normaalia liiketoimintaa vastaavan verotulon mää-
6587: räämisestä vesivoimalla tuotetulle sähköenergialle
6588:
6589:
6590: Eduskunnalle
6591:
6592: Vesivoimalla sähköä tuottavien voimayhtiöi- sin vähän verotettavaa tuloa ja vesistöalueen
6593: den ( esim. Oulujoki Oy) verotettavat tulot kunnalta jää saamatta normaalikäytäntöön ver-
6594: ovat pysyneet lähes samana koko 1970-luvun rattuna huomattava määrä verotuloja.
6595: huolimatta sähkön hinnan huomattavasta ko- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6596: hoamisesta samana aikana. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6597: Syynä tähän on esimerkiksi Oulujoki Oy:n muksen,
6598: kohdalla se, että energia luovutetaan emäyhtiöl-
6599: le, Imatran Voimalle, konetehon perusteella, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
6600: josta maksettava korvaus on pysynyt samana joilla erityisesti vesivoimalla tuotetulle
6601: koko 1970-luvun. sähköenergialle määrättäisiin normaalia
6602: Näin menetellen Oulujoki Oy:lle tulee var- liiketoimintaa vastaava verotulo.
6603: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6604:
6605: Pentti Liedes Helvi Niskanen Eero Lattula
6606: J. Juhani Kortesalmi Helvi Hyrynkangas ]. Vähäkangas
6607: Mauno Manninen Kalevi Mattila Liisa Jaakonsaari
6608: 136 1981 vp.
6609:
6610: Toivomusaloite n:o 118
6611:
6612:
6613:
6614:
6615: Liedes ym.: Lapinmännyn varaamisesta kalusteiden ja rakennus-
6616: materiaalien valmistukseen
6617:
6618:
6619: Eduskunnalle
6620:
6621: Perä-Lapin vanhojen metsien mänty on osoit- kylläkin kaikkein kestävintä puuta myös maata
6622: tautunut erinomaisen hyväksi rakennusmate- vasten ratapuuna, mutta VR:n tulisi mielestäni
6623: riaaliksi, jonka pitkälle jalostaminen lisäisi mer- etsiä muita materiaaleja puun tilalle. Sellaisena
6624: kittävästi uusia työpaikkoja. Lapin vanhojen voisi mielestäni tulla kysymykseen "betoni-
6625: metsien mänty on tiheäsyistä ja sen johdosta pölkkyjen" käyttö, joita puolestaan voitaisiin
6626: erinomaisen kestävä rakennusten sisustusmate- valmistaa esim. Kolarissa sementin valmistuk-
6627: riaali. Kun mäntyjen sydänosa on lisäksi hon- sen läheisyydessä.
6628: k-autunut ja muuttuu sahauksen ja höyläyksen Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-
6629: jälkeen kauniin punaiseksi, elollisten pintaker- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6630: rosten pysyessä valkoisena, on tällainen puu-
6631: aines väriltään kaunista ja kysyttyä kalusteiden että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
6632: ja vaativien tilojen verhoiluainetta. piteisiin tiheäsyisen ja kaunisvärisen
6633: Valtion omistama Vapo kuitenkin valmistaa lapinmännyn varaamiseksi pitkälle jalos-
6634: tuota arvokasta puuainesta etupäässä "rata- tettavaan kalusteiden ja rakennusmate-
6635: pölkyiksi", jolloin jalostusaste jää alhaiseksi ja riaalien valmistukseen.
6636: työpaikat vähäisiksi. Tällainen Lapin puu on
6637: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6638:
6639: Pentti Liedes E.-J. Tennilä
6640: 1981 vp. 137
6641:
6642: Toivomusaloite n:o 119
6643:
6644:
6645:
6646:
6647: :Lu.ttinen ym.: Eräiden piirihallintoviranomaisten sijoittamisesta
6648: Lahteen Pirkanmaan läänin perustamisen yhteydessä
6649:
6650:
6651: Eduskunnalle
6652:
6653: Valmisteilla olevassa. väliportaan hallinto- missä ne parhaiten· palvelevat alueen toimitu:lal.-
6654: uudistuksessa esitetyt lääninjaon muutokset lista kokonaisuutta ja asiointia.
6655: edellyttävät uusien valtion piiribaliinnon toimi~ Edellä. olevan perusteella ehdotamme kun-
6656: pisteiden perustamista. Koska useat piirihallin• nioittaen eduskunrum hyväksyttäv:äksi toiv.a-
6657: toviranomaiset toimivat varsin itsenäisinä yk- muksen,
6658: sikköinä (mm. TVL:n, teollisuus-, työvoima- ja
6659: työsuojeluhallinnon piiriviranomaiset), olisi tar- että haHitm 11iilipartatm: btsllinnon
6660: koituksenmukaista säilyttää ne edelleen· muusta uudistussu.una.itehnissa.: sijoittaisi EJel(i..
6661: lääninhallinnosta irrallisina. Ne ovat tähän asti Hämettä pzzW.ele:vm TVL:n: pimn, t:yi)..
6662: toimineet itsenäisesti eikä tästä ole ollut hal,. voimapii.rin;. teollisuuspiirin· ja:: työmo-
6663: Iinnollista haittaa. Uusien toimipisteiden sijain- ielupiiriw piirikanttorit Labteen siinä.
6664: tipaikkoja määriteltäessä mm. Etelä-Hämeessä vaiheessa kun Pirkanmaan lääni· on pe-
6665: on lähdettävä siitä, että ne sijoitetaan sinne, rustettu.
6666: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981
6667:
6668: Matti Luttinen Markus Aaltenen Jouko Skinnari
6669:
6670:
6671:
6672:
6673: 18 088100188]
6674: 138 1981 vp.
6675:
6676: Toivomusaloite n:o 120
6677:
6678:
6679:
6680:
6681: Maijala ym.: Määrärahasta kuntien lämpölaitoksissa käytettävän
6682: energiapuun hankintakustannuksiin
6683:
6684:
6685: Eduskunnalle
6686:
6687: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1981 Kun kotimaisen energian käyttöä pyritään
6688: on työvoimaministeriön pääluokan työllisyyden monin eri tavoin lisäämään, olisi välttämätöntä
6689: hoitoa koskevan luvun momentille 61 hyväk· järjestää valtion tulo- ja menoarvioon kauppa-
6690: sytty erityinen uusi määräraha energiapuun ja teollisuusministeriön pääluokan kohdalle vas-
6691: hankintaa varten. Määrärahaa on perustelujen taavanlainen määräraha, joka ei olisi samalla
6692: mukaan tarkoitus käyttää työvoimaministeriön tavalla rajattu kuin työvoimaministeriön pää-
6693: vahvistettavien perusteiden mukaisesti kuntien luokan kohdalla. Tämä määräraha soveltuisi esi-
6694: omissa lämpölaitoksissa käytettävän energia- merkiksi luvun 44 momentille 40 (Kotimais-
6695: puun kasauksen avustamiseen. ten polttoaineiden käytön edistäminen} laajen-
6696: Määräraha ja sen käyttötarkoitus on terve· tamalla momentin perusteluja. Määrärahan
6697: tullut toimenpide, jolla valtio tulee vastaan käyttö tulisi tällöin sallia myös kesäaikana suo-
6698: energiapuun hankinnasta johtuvien palkkaus- ritettujen töiden avustamiseen, kun lopputa-
6699: kustannusten suorittamisessa. Pien- ja jätepuun voitteena on jätepuun tai siitä valmistetun
6700: korjuu metsistä on hyvin työvaltaista toimin- hakkeen toimittaminen kunnan omalle lämpö-
6701: taa. laitokselle. Avustus kohdistuisi energiapuun
6702: Työvoimaministeriön ohjeet tämän määrära- hankintaan siten, että sitä saataisiin käyttää
6703: han käytöstä ovat työllisyysnäkökohtiin perus- puiden kaadosta, karsimisesta ja kasauksesta
6704: tuvat. Tämän määrärahan turvin ei voida ener- johtuviin kustannuksiin.
6705: giapuun kasauksesta johtuvia kustannuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6706: avustaa kesäaikana suoritetuista kustannuksista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6707: Lämpölaitoksia varten tarvittava hakeranka on
6708: kuitenkin juuri kesäaikana kasattava kuivumaan että hallitus ottaisi valtion vuoden
6709: talven yli. Kesällä olisi saatavissa opiskelijatyö- 1982 tulo- ;a menoarvioesitykseen
6710: voimaa. Työvoimaministeriön avustus on myös 30 000 000 markan määrärahan koti-
6711: rajattu koskemaan vain puun kasausta eikä maisten polttoaineiden käytön edistä-
6712: myös kaatoa ja karsintaa, mitkä työvaiheet jou- miseen käytettäväksi avustuksina kun-
6713: dutaan ennen muuta taimikoissa suorittamaan tien omissa lämpölaitoksissa tarvittavan
6714: ihmistyönä. energiapuun hankinnasta ;ohtuviin kus-
6715: tannuksiin.
6716: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6717:
6718: Matti Maijala Kalevi Mattila Heimo Linna
6719: Juhani Saukkonen Pentti Poutaneo Pentti Lahti-Nuuttila
6720: Mauno Manninen Kauko Juhantalo
6721: 1981 vp. 139
6722:
6723: Toivomusaloite n:o 121
6724:
6725:
6726:
6727:
6728: Manninen: Valtion virastotalon rakentamisesta Kuusamoon
6729:
6730:
6731: Eduskunnalle
6732:
6733: Kuusamossa totnuvat monet valtion virastot teen, tulisi ko. virastotalohanke toteuttaa mah-
6734: kuten esimerkiksi työvoimatoimisto ja maan- dollisimman nopeasti.
6735: mittaustoimisto vuokratiloissa. Myös käräjä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
6736: tilat ovat huonokuntoiset. Kuusamossa on näin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6737: ollen valtion virastotalon rakentamistarve.
6738: Myös valtion asiantuntijaselvityksissä esitetään että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6739: virastotalon rakentamista Kuusamoon. Ottaen menpiteisiin valtion virastotalon raken-
6740: huomioon Kuusamon vaikean työllisyystilan- tamiseksi Kuusamoon.
6741: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
6742:
6743: Mauno Manninen
6744: 140 1981 vp.
6745:
6746: Toivomusaloite n:o 122
6747:
6748:
6749:
6750:
6751: Maam:aea· ym.: Mustavaaran kaivoksen toiminnan turvaamisesta
6752:
6753:
6754:
6755:
6756: Taivalkoskella·, Mustavaarassa toimiva Rau- mahduttaisi työllisyystilanteen· ja, saattaisi ky-
6757: taruukki Oy:n omistama vanadiinia tuottava seisten kuntien talouden sekasortoon.
6758: kaivos on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin Edellä olevan perusteella· ehdotamme ku•
6759: vanadHnin maailmanmarkkinahinnan oleellisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiv(j-
6760: muutoksen vuoksi. muksen,
6761: Mustavaaran kaivos työllistää välittömästi
6762: 300 henkilöä. Taivalkoskella ja Posiolla, joten että hallitus ryhtyisi kiireellisii·n toi--
6763: kaivostoiminnalla on kyseisille paikkakunnille menpiteisiin Rautaruukki Oy:n Musta--
6764: elintärkeä merkitys. Viime aikoina on työttö- vaaran kaivostoiminnan turvaamiseksi
6765: myys ollut Taivalkoskella lähes 20 % ja Po- tai, jos se ei ole mahdollista, korvaa-
6766: siolla n. 15 % :n luokkaa, joten mahdollinen vien teollisten työpaikkojen saamiseksi
6767: kaivostoiminnan lakkaaminen suorastaan ro- T aivalkoskelle ja Posiolle.
6768: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
6769:
6770: Mauno Mann1nen Eero Lattula Helvi Hyrynkangas
6771: Pentti Liedes J. Juhani Kortesalmi Helvi Niskanen
6772: 1981 vp. 141
6773:
6774: Toivomusaloite n:o 123
6775:
6776:
6777:
6778:
6779: ~ ym.: Turveteollisuuden rakentamisesta Pudasjärven
6780: ceudulle
6781:
6782:
6783: Eduskunnalle
6784:
6785: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton suorit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6786: tamien tutkimusten mukaan on mm. Oulun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6787: pohjoispuolella Pudasjärvellä, Ylikiimingissä ja muksen,
6788: Yli-Iissä runsaasti turveteollisuuden käyttöön
6789: soveltuvaa turvetta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6790: Ottaen huomioon tämän alueen alityöllisyy- menpiteisiin turveteollisuuden rakenta-
6791: den ja kotimaisen energian ja kemian teolli- miseksi Pudasjärven seudulle.
6792: suuden raaka-aineiden tuottamisen tarpeen,
6793: tulisi valtion rakentaa Pudasjärven seudulle
6794: turveteollisuutta.
6795: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
6796:
6797: Mauno Mooninen Helvi Hyrynkangas Helvi Niskanen
6798: 142 1981 vp.
6799:
6800: Toivomusaloite n:o 124
6801:
6802:
6803:
6804:
6805: Martikainen ym.: Omaisuustulovähennyksen ulottamisesta kos-
6806: kemaan vapaa-ajan asunnoksi vuokratusta asunnosta saatavaa
6807: tuloa
6808:
6809:
6810: Eduskunnalle
6811:
6812: Vuoden 1980 valtiopäivillä eduskunta uudis- tointeja eikä mahdollisuuksiakaan sellaisten
6813: ti tulo- ja varallisuusverolakia hallituksen esi- saantnn alueelleen. Tällä toiminnalla on mer-
6814: tyksen n:o 123 ( 1980 vp.) perusteella. Eräänä kitystä myös matkailutaseemme kannalta. Kun
6815: osana tätä lainmuutosta tehtiin mainitun lain loma-asunnon vuokrauksesta saatu tulo vuok-
6816: 32 a §:ään lisäys, jonka mukaan luonnollinen ranantajalle on kokonaisuudessaan verotettavaa
6817: henkilö tai kuolinpesä saa vähentää muuna tuloa, saattaa se johtaa vuokratulon vähäisyy-
6818: asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käytettä- destäkin huolimatta sellaiseen tilanteeseen,
6819: väksi vuokratusta asunnosta saadusta vuokra- joka on verotuksellisesti vuokranantajalle epä-
6820: tulosta yhteensä 1 700 markkaa, kuitenkin edullinen. Tämä on puolestaan johtamassa sii-
6821: enintään edellä tarkoitettujen tulojen yhteis- hen, että halukkuus vuokraustoiminnan jatka-
6822: määrän (omaisuustulovähennys ) . miselle on alenemassa. Tästä syystä, vaikkapa
6823: Tämän vähennyksen ulkopuolelle rajattiin va- toimenpiteellä ei olekaan asuntopoliittisia pe-
6824: paa-ajan asunnoksi vuokratusta asunnosta saa- rusteita, tulisi omaisuustulovähennys ulottaa
6825: tu vuokratulo, koska hallituksen esityksen pe- koskemaan myös vapaa-ajan asunnosta saatavaa
6826: rustelujen mukaan tällöin on kysymys sellai- vuokratuloa ainakin silloin, kun loma-asunto
6827: sesta vuokraustoiminnasta, jonka tukemiseen vuokrataan maakunnallisen tai kunnallisen mat-
6828: veropoliittisin keinoin ei ole tarvetta. kailuorganisaation tai muutoin tällaista toimin-
6829: Maassamme harjoitetaan sekä maakunnallis- taa harjoittavan yhteisön tai yrityksen kautta.
6830: ten että kunnallisten matkailuelinten toimesta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6831: varsin laajamittaista loma-asuntojen vuokraus- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6832: toimintaa niin kotimaisille kuin ulkomailtakin sen,
6833: tuleville matkailijoille. Tätä toimintaa on pi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6834: dettävä varsin kannatettavana, merkitseehän se tulo- ja varallisuusverolain 32 a § :n
6835: olemassa olevan lomanviettokapasiteetin tehok- tarkoittaman omaisuustulovähennyksen
6836: kaampaa hyväksikäyttöä ja mahdollisuutta mat- ulottamiseksi koskemaan myös vapaa-
6837: kailutulojen saamiseen myös sellaisille kun- ajan asunnoksi vuokratusta asunnosta
6838: nille, joilla ei ole laajamittaisia matkailuinves- saatua vuokratuloa.
6839: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6840:
6841: Olavi Martikainen Paavo Vesterinen
6842: Markku Kauppinen Alvar Saukko
6843: 1981 vp. 143
6844:
6845: Toivomusaloite n:o 125
6846:
6847:
6848:
6849:
6850: Mattila ym.: Myymäläauton polttoaineen vero-osuuden palautta-
6851: misesta yrittäjälle
6852:
6853:
6854: Eduskunnalle
6855:
6856: 1970-luvun alussa Suomessa oli hyvin toimi- Vuoden 1980 lopussa voidaan olettaa Suo-
6857: va noin 1 200 myymäläautoa käsittävä palvelu- messa toimivan noin 600 myymäläautoa. Polt-
6858: verkko, jonka laskettiin silloin palvelleen noin toaineveron palautus näille olisi noin 4,8 mmk
6859: 500 000 harvaan asutun maaseudun asukasta. vuodessa. Koska 600 myymäläauton voidaan
6860: Myymäläautopalvelun merkitys on erittäin laskea palvelevan noin 300 000 asukasta, mer-
6861: suuri maaseudun haja-asutusalueiden vanhem- kitsisi polttoaineveron palautus vain 16 mark-
6862: mille asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta kaa palveltavaa asukasta kohden vuodessa.
6863: suorittaa ostojaan omalla autollaan. Jyväskylän Myymäläautojen polttoaineveron palautus oli-
6864: yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan myy- si nopeavaikutteinen, yksinkertainen, tasapuoli-
6865: mäläautoasiakkaan keskimääräinen ostosmatka nen ja muiden tukitoimenpiteiden kanssa yh-
6866: pitenisi 400 metristä 7,2 kilometriin, jos myy- densuuntainen tapa säilyttää tämä palveilumuo-
6867: mäläauton toiminta lakkaisi. to kauppapalvelujen suhteen kaikkein huonoim-
6868: Myymäläautopalvelun säilyttämiseksi valtio- massa asemassa oleville syrjäseutujen asuk-
6869: valta on vuodesta 197 5 alkaen myöntänyt ra- kaille.
6870: hoitus tukea uusien autojen hankintaan. Siitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6871: huolimatta autojen lukumäärä on voimakkaasti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6872: supistunut ollen vuoden 1978 lopussa 700. muksen,
6873: Syy myymäläautotoiminnan lopettamiseen on
6874: miltei poikkeuksetta sen tappiollisuus. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6875: Myymäläauton polttoainekustannukset ovat haja-asutusalueiden myymäläpalvelujen
6876: noin 20 000 markkaa vuodessa. Polttoaineve- turvaamiseksi polauttamalla myymälä-
6877: ron osuus tästä on noin 8 000 markkaa. Sen autojen polttoaineen vero-osuuden yrit-
6878: palauttaminen myymäläautotoimintaa harjoitta- jille.
6879: ville yrityksille vaikuttaisi välittömästi kustan-
6880: nuksia pienentävästi ja siten estäisi monissa
6881: tapauksissa toiminnan lopettamisen.
6882: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
6883:
6884: Kalevi Mattila Lea Sutinen
6885: 144 1981 vp.
6886:
6887: Toivomusaloite n:o 126
6888:
6889:
6890:
6891:
6892: Mikkola ym..: Etelä-Hämeen pienten ja keskisuurten yhdyskun-
6893: tien sähkön ja lämmön yhteistuotantoedellytysten turvaami-
6894: sesta
6895:
6896:
6897: Eduskunnalle
6898:
6899: Valtiovallan osittaisella myötävaikutuksella maila siinä maarm tuottavia, että niiden to-
6900: ja kannustuksella on kaukolämmitys yleistynyt teuttaminen on keskisuurten kaupunkienkin
6901: maamme taajamissa, mutta erityisesti kaupun- ulottuvilla, mikäli valtiovallan myötävaikutus
6902: geissa viimeisen kymmenen vuoden aikana erit- turvataan ja turhat esteet poistetaan.
6903: täin voimakkaasti. Kaukolämmityksen yleisesti Sähkön ja lämmön yhteistuotantoedellytysten
6904: tunnettujen etujen kuten ympäristöystävällisyy- luomiseksi myös pieniä ja keskisuuria yhdys-
6905: den, kotimaisen energian hyvän käyttömahdol- kuntia varten tulisi valtiovallan
6906: lisuuden ja laitteiden ammattimaisesta hoidosta 1) poistaa asiasta turhat byrokraattiset
6907: johtuvan hyvän hyötysuhteen lisäksi on vähem- esteet ja erityisesti estää valtion oman voima-
6908: män kiinnitetty huomiota riittävän kaukoläm- yhtiön monopolihankkeet,
6909: pökuorman mahdollistamaan sähkön ja lämmön 2) turvata toteuttamismahdollisuudet pienes-
6910: yhteistuotantoon. sä määrin avustuksin, mutta erityisesti järjes-
6911: Etelä-Häme aivan lähinaapureineen on maas- tämällä tarkoitukseen ulkomaista ja kotimaista
6912: samme aluetta, joka energiahuollon suhteen on luottorahoitusta ja
6913: tasa-arvoinen vain yhtenäishinnassa olevan öljyn 3) ryhtyä teknisen yhteistyön kehittäjäksi
6914: osalta. Alueelta löytyy pohtoturvetta vain vä- hankkeiden toteuttajien apuna ja riittävän stan-
6915: häisessä määrin, kivihiili joudutaan tuomaan dardisoinnin edistämiseksi.
6916: rannikon satamista, vesivoimaa ei alueella mai- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
6917: nittavassa määrin ole ja maakaasukin on tois- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6918: taiseksi vielä suunnitteluasteella. Erityisesti
6919: tällä alueella un tärkeää, että "tuontienergia" että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6920: voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Etelä-Hämeen pienten ja keskisuurten
6921: Erittäin tehokas käyttömuoto on sähköri ja yhdyskuntien sähkön ja lämmön yhteis-
6922: lämmön yhteistuotanto. tuotantoedellytysten turvaamiseksi avus-
6923: Sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt tuksilla> luottorahoituksella ja teknisellä
6924: ovat erittäin kalliita investointeja, mutta sa- yhteistyöllä.
6925: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
6926:
6927: Saara Mikkola Ulla Puolanne
6928: Tapani Mörttinen Matti Viljanen
6929: Olavi Nikkilä
6930: 1981 vp. 145
6931:
6932: Toivomusaloite n:o 127
6933:
6934:
6935:
6936:
6937: Muurman: Tuloverotuksen kehittämisestä palkkaverotukseen
6938: siirtymiseksi
6939:
6940:
6941: Eduskunnalle
6942:
6943: Tuloverotuksen yksinkertaistamispyrkimykset teeksi, olisi ryhdyttävä kehittämään ennakkope-
6944: eivät ole juuri johtaneet tuloksiin. Tavallisen rintäjärjestelmää ja tuloverotusta siten, että en-
6945: palkansaajankin, jolla ei ole muuta tuloa kuin nakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vastaa-
6946: palkkansa, pitää vuosittain täyttää veroilmoitus. vuus paranisi nykyisestään. Erityisesti olisi kii-
6947: Verotuksen lopputulos selviää vasta lähes vuot- reellisesti korjattava ennakkoperintäjärjestelmän
6948: ta myöhemmin. Jo verovuoden aikana veroil- tasapuolisuudessa olevat puutteet eri tulonsaaja-
6949: moitusta varten on talletettava tositteita. Mi- ryhmien kesken.
6950: käli haluaa välttyä valtiolle annettavasta vero- Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
6951: luotosta, on pyydettävä verokirjansa työnanta- dotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6952: jalta ja käytävä verovirastossa anomassa alen- muksen,
6953: nusta ennakonpidätykseen.
6954: Niin kutsutussa palkkaverojärjestelmässä pal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6955: kasta suoritettava pidätys pääsääntöisesti muo- tuloveron määrää ja perintää koskevien
6956: dostaa lopullisen verotuksen. Vaikka tätä jär- säännösten kehittämiseksi tavoitteena
6957: jestelmää ei asetettaisikaan välittömäksi tavoit- niin kutsuttu palkkaverojärjestelmä.
6958: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6959:
6960: Peter Muurman
6961:
6962:
6963:
6964:
6965: 19 088100188J
6966: 146 1981 vp.
6967:
6968: Toivomusaloite n:o 128
6969:
6970:
6971:
6972:
6973: Muurman ym.: Kotimaisten kirjojen vapauttamisesta liikevaihto-
6974: verosta
6975:
6976:
6977: Eduskunnalle
6978:
6979: Alkuperäinen suomalainen kaunokirjallisuus, Kirjallisuuden merkitys opiskelun ja kehityk-
6980: runous, lastenkirjat sekä kotimaiset tietokirjat sen kannalta on kiistämätön ja Suomi on eräs
6981: ovat jo usean vuoden ajan olleet vaikeuksissa, niitä harvoja maita, joissa kirjoilla on täysi lii-
6982: mikä ilmenee pienenevinä painoksina ja nouse- kevaihtovero maksettavanaan. Oppimisen ja ke-
6983: vina hintoina. Kehityksen näin jatkuessa on hityksen kannalta ehkä vähemmän tärkeät sano-
6984: suomalaisen kirjallisuuden tulevaisuus pitem- ma- ja aikakausilehdet on sen sijaan vapautettu
6985: mällä tähtäyksellä vaarassa. Kirjallisuus on kui- tilattujen vuosikertojen osalta liikevaihtove-
6986: tenkin pienen kansakunnan identiteetin kan- rosta.
6987: nalta keskeinen kulttuuriarvo, jota on mieluum- Seuraavassa laskelma Suomessa julkaistavan
6988: min tuettava ennen kuin se joutuu vakaviin kirjallisuuden maksamasta liikevaihtoverosta.
6989: vaikeuksiin.
6990:
6991:
6992: Arvio suomenkielisten uutuuskirjojen nimikemääristä ja myynnistä v. 1979
6993: Bruttomyynti 14 %:n lvv
6994: Nimikkeitä milj. mk myynnistä
6995: 1. Kotimainen kaunokirjallisuus .......... . 300 60 8
6996: 2. Käännetty kaunokirjallisuus ........... . 550 110 16
6997: 3. Kotimaiset lasten- ja nuorten kirjat ..... . 150 15 2
6998: 4. Käännetyt lasten- ja nuorten kirjat ..... . 500 45 6
6999: 5. Kotimaiset tietokirjat .....•........... 2 200 250 35
7000: 6. Kää~n~t_Yt tietokirjat ................. . 350 50 7
7001: 7. OpptklrJat ......................... . 450 170 24
7002: 4 500 700 milj. 98 milj.
7003:
7004:
7005: Yllä olevaan viitaten ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7006:
7007: että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- lossa kohdat 1, 3, 5 ja 7, yht. noin 70
7008: menpiteisiin, että alkuperäiset suomalai- milj. mk, josta valtio itse maksaa noin
7009: set kaunokirjalliset kirjat, suomalaiset 35 milj. mk liikevaihtoveroa kirjastoille
7010: lastenkirjat, suomalaiset tietokirjat ja ja kouluille ostettujen kirjojen hinnas-
7011: kaikki oppikirjat (yllä olevassa Iuette- sa) vapautettaisiin liikevaihtoverosta.
7012: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7013:
7014: Peter Muurman Tarja Halonen
7015: Seppo Tikka Saara-Maria Paakkinen
7016: Helge Saarikoski
7017: 1981 vp. 147
7018:
7019: Toivomusaloite n:o 129
7020:
7021:
7022:
7023:
7024: Muurman ym.: Valtion maan luovuttamisesta vastikkeetta opis-
7025: kelija-asuntotuotantoa varten
7026:
7027:
7028: Eduskunnalle
7029:
7030: Kohtuuhintainen, riittävä ja hyvätasoinen nyt samaa vuokraa kuin kunnatkin. Näitä paik-
7031: opiskelija-asuntotuotanto on välttämätön edelly- kakuntia ovat mm. Lappeenranta, Oulu ja pää-
7032: tys yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittis- kaupunkiseutu. Tonttikustannusten vaikutus
7033: ten tavoitteiden toteuttamiseksi. Opiskelija- opiskelija-asuntojen neliövuokraan on noin
7034: asuntotuotannosta ovat lähes yksinomaan 10 0,50 mk/m2• Tontinvuokrien merkitystä valtion
7035: vuoden ajan vastanneet opiskelijajärjestöjen pe- tulo- ja menoarviolle on sen sijaan pidettävä
7036: rustamat ja hallitsemat opiskelija-asuntoyhtei- vähäisenä. Samanaikaisesti valtio kuitenkin
7037: söt. Opiskelijamäärien kasvu on aiheuttanut myöntää opiskelijoille vuokrakustannusten alen-
7038: sen, että opiskelija-asuntojen määrä ei voimak- tamiseksi asumistukea.
7039: kaasta tuotannosta huolimatta ole tänä päivänä Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyy lausu-
7040: läheskään riittävä. Opetusministeriön opiskelija- ma, jonka mukaan valtion maa-alueita voidaan
7041: asuntotoimikunta 1980:n mietinnön mukaan luovuttaa vastikkeetta edellyttäen, että kunnat
7042: tulee vuosina 1981-86 rakentaa 3 750 opis- vastaavasti luopuvat perimästä vastiketta opis-
7043: kelija-asuntopaikkaa vuosittain. kelija-asuntotuotantoon luovuttamistaan maa-
7044: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- alueista. Eduskunnan tulee kiirehtiä toimia,
7045: tanto on kokonaisuudessaan valtion osalainoit- joilla valtiovalta luopuu perimästä opiskelija-
7046: tamaa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. asuntotuotantoon luovuttamistaan tonteista
7047: Asumismenot muodostavat varsin suuren osan vuokraa ja vaikuttamaan voimakkaasti siihen,
7048: opiskelijan kokonaismenoista. Vuokrien korkeu- että kunnat menettelevät samoin.
7049: den pääsyynä on pääomakustannusten korkeus. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
7050: Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet ra- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7051: kentamisensa lähes yksinomaan velkapääoman
7052: turvin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7053: Opiskelija-asunnot on rakennettu pääasiassa valtion maan luovuttamiseksi riittävästi
7054: kuntien ja valtion tonttimaalle. Niillä paikka- ja vastikkeetta opiskelija-asuntotuotan-
7055: kunnilla, joilla opiskelija-asuntotuotantoon on toon.
7056: osoitettu myös valtion tontteja, on valtio peri-
7057: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
7058:
7059: Peter Muurman Tarja Halonen Seppo Tikka
7060: 148 1981 vp.
7061:
7062: Toivomusaloite n:o 130
7063:
7064:
7065:
7066:
7067: Mäkynen ym.: Tulo. ja varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin
7068: 4 kohdan muuttamisesta opiskelijavähennyksen saamisen
7069: minimiajan lyhentämiseksi
7070:
7071:
7072: Eduskunnalle
7073:
7074: Tulo- ja varallisuusverolain 36 S:ssä määri- Koska aloitteiden tarkoittama säännöllinen alle
7075: tellään opiskelijavähennys kunnallisverotukses. seitsemän kuukauden opiskeluaika ei ole johta-
7076: sa. Säännöksessä määritellään vähennyksen saa- nut tulokseen, niin on tarkoituksenmukaista
7077: misen edellytyksen pienimmäksi aikamääräksi tutkia mahdollisuus, jossa etsitään toimenpiteitä
7078: vähintään seitsemän (7) kuukauden säännölli- löytää ratkaisu epäkohtien korjaamiseksi.
7079: nen opiskelu vuodessa laissa määritellyissä op- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7080: pilaitoksissa. Käytännössä monet opiskelijat jää- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7081: vät ilman tätä vähennysoikeutta, koska luku-
7082: vuosi saattaa jäädä alle seitsemän kuukauden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7083: säännöllistä opiskelua. Näin tapahtuu erityisesti tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 1
7084: niiden opiskelijoiden osalta, jotka joko aloitta- momentin 4 kohdan muuttamiseksi si.
7085: vat tai lopettavat opiskelunsa. Näiden opiskeli- ten, ettii opiskelijavähennys uoitalsiin
7086: joiden osalta, jotka verotusvuonna ovat sään- myöntää kunnallisverotuksessa puolena
7087: nöllisesti harjoittaneet tai saaneet opetusta yli sellaiselle opiskelijalle, joka opiskelee
7088: kolmen, mutta alle seitsemän kuuk:auden ajan, enemmän kuin kolme (3) kuukautta,
7089: tulee korjata laissa oleva epäkohta. mutta kuitenkin alle seitumiin (7) kuu-
7090: Kyseisestä lainkohdasta on vireillä monia kautta vuodessa lain mäiirittelemissä op-
7091: voimassa olevia lakialoitteita. Aloitteet eivät pilaitoksissa.
7092: ole toistaiseksi johtaneet myönteiseen tulokseen.
7093: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
7094:
7095: Toivo Mäkynen Eva-Maija Pukkio Helge Saarikoski
7096: 1981 vp. 149
7097:
7098: Toivomusaloite n:o 131
7099:
7100:
7101:
7102:
7103: Mäkynen ym.: Kehitysyhteistyöketäyksiin luovutettujen varojen
7104: verovähennyskelpoisuudesta
7105:
7106:
7107: Eduskunnalle
7108:
7109: Kehitysavun tavoitteeksi on hyväksytty Suomen panosta kehitysyhteistyössä ja varoja
7110: 0,7 % bruttokansantuotteesta. Tästä tavoittees- voitaisiin kanavoida lahjoittajien haluamiin
7111: ta Suomi on jäänyt pahasti jälkeen. Vaikka hyväksyttäviin kohteisiin. Lahjoitusten tietty
7112: parina viime vuotena kehitysapua on pystytty verovähennyskelpoisuus ei valtiontaloudellisesti
7113: huomattavasti nostamaan, niin tavoitteen saa- olisi merkittävä, kun toisaalta lahjoitettavat
7114: vuttaminen näyttää lykkääntyVän tämän kulu- varat voitaisiin lukea Suomen antamaan kehi-
7115: van vuosikymmenen lopulle. tysapuun ja näin budjetin kautta kanavoitava
7116: Kansalaismielipiteessä on tapahtunut myös kehitysapuosuus kevenisi.
7117: huomattava muutos. Aikaisempaa halukkaam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7118: min kansalaiset tahtoisivat lisätä kehitysavun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7119: määrää valtion budjetissa. Kun tähän ei kui- muksen,
7120: tenkaan ole ollut mahdollisuutta, niin on ryh-
7121: dytty keräämään kehitysyhteistyövaroja vapaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7122: ehtoista tietä kansalaisilta. Tätä toimintaa har- yksityisten kansalaisten ja yhteisöjen
7123: joittaa ns. prosenttiliike. Kansalaisten vapaa- hyväksyttäviin kehitysyhteistyökeräyk-
7124: ehtoinen osallistuminen kehitysyhteistyövarojen siin luovuttamien varojen saattamiseksi
7125: keräykseen saisi taakseen nykyistä laajempaa verovähennyskelpoisiksi tiettyyn ylä-
7126: kannatusta, jos luovutettavat varat johonkin rajaan saakka sekä ku11nallis- että val-
7127: määrättyyn summaan saakka olisivat lahjoitta- tionverotuksessa.
7128: jalleen verovähennyskelpoisia. Tämä kohottaisi
7129: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7130:
7131: Toivo Mäkynen Helena Pesola Ben Zyskowicz
7132: Tuulikki Petäjäniemi Timo Ihamäki Jouni J. Särkijärvi
7133: Eva-Maija Pukkio Anna-Kaarina Louvo Matti Pelttari
7134: Jalmari Torikka Erkki Pystynen Ritva Laurila
7135: Aila Jokinen Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva
7136: Saara Mikkola
7137: 150 1981 vp.
7138:
7139: Toivomusaloite n:o 132
7140:
7141:
7142:
7143:
7144: Mäkynen: Valtion maan luovuttamisesta vastikkeetta opiskelija-
7145: asuntotuotantoa varten
7146:
7147:
7148: Eduskunnalle
7149:
7150: Kohtuuhintainen, riittävä ja hyvätasoinen rinyt samaa vuokraa kuin kunnatkin. Näitä
7151: opiskelija-asuntotuotanto on välttämätön edel- paikkakuntia ovat mm. Lappeenranta, Oulu ja
7152: lytys yhteiskunnan asettamien koulutuspoliit- pääkaupunkiseutu. Tonttikustannusten vaiku-
7153: tisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Opiskelija- tus opiskelija-asuntojen neliövuokraan on noin
7154: asuntotuotannosta ovat lähes yksinomaan 10 0,50 mk/m2 • Tontinvuokrien merkitystä val-
7155: vuoden ajan vastanneet opiskelijajärjestöjen pe- tion tulo- ja menoarviolle on sen sijaan pidet-
7156: rustamat ja hallitsemat opiskelija-asuntoyhtei- tävä vähäisenä. Samanaikaisesti valtio kui-
7157: söt. Opiskelijamäärien kasvu on aiheuttanut tenkin myöntää opiskelijoille vuokrakustannus-
7158: sen, että opiskelija-asuntojen määrä ei voimak- ten alentamiseksi asumistukea.
7159: kaasta tuotannosta huolimatta ole tänä päivänä Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyy lau-
7160: läheskään riittävä. Opetusministeriön opiske- suma, jonka mukaan valtion maa-alueita voi-
7161: lija-asuntotoimikunta 1980:n mietinnön mu- daan luovuttaa vastikkeetta edellyttäen, että
7162: kaan tulee vuosina 1981-86 rakentaa 3 750 kunnat vastaavasti luopuvat perimästä vasti-
7163: opiskelija-asuntopaikkaa vuosittain. ketta opiskelija-asuntotuotantoon luovuttamis-
7164: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- taan maa-alueista. Eduskunnan tulee kiirehtiä
7165: tanto on kokonaisuudessaan valtion osalainoit- toimia, joilla valtiovalta luopuu perimästä
7166: tamaa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. opiskelija-asuntotuotantoon luovuttamistaan
7167: Asumismenot muodostavat varsin suuren osan tonteista vuokraa ja vaikuttamaan voimakkaas-
7168: opiskelijan kokonaismenoista. Vuokrien kor- ti siihen, että kunnat menettelevät samoin.
7169: keuden pääsyynä on pääomakustannusten kor- Edellä esittämäni perusteella ehdotan edus-
7170: keus. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat rahoitta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7171: neet rakentamisensa lähes yksinomaan velka-
7172: pääoman turvin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7173: Opiskelija-asunnot on rakennettu pääasiassa valtion maan luovuttamiseksi riittävästi
7174: kuntien ja valtion tonttimaalle. Niillä paikka- tonttimaaksi vastikkeetta opiskelija-
7175: kunnilla, joilla opiskelija-asuntotuotantoon on asuntotuotantoon.
7176: osoitettu myös valtion tontteja, on valtio pe-
7177: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
7178:
7179: Toivo Mäkynen
7180: 1981 vp. 151
7181:
7182: Toivomusaloite n:o 133
7183:
7184:
7185:
7186:
7187: Nieminen-Mäkynen ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta eräiden
7188: kirjakauppojen liiketoiminnasta
7189:
7190:
7191: Eduskunnalle
7192:
7193: Maassamme on tällä hetkellä noin 300 kirja- olla edellytykset pitää mahdollisimman laajoja
7194: kauppaa, joista osa erityisesti syrjäseuduilla ja monipuolisia kokoelmia, ei ainoastaan muu-
7195: vastaa lähes yksinomaan alueen kirjakauppa- ja tamia viimeisimpiä menestyskirjoja, kuten esim.
7196: siihen kuuluvien kulttuuripalvelusten tarjon- tavarataloissa tapahtuvan myynnin osalta tapah-
7197: nasta. Kuitenkin viime vuosina kirjakerhot ja tuu. Pystyäkseen toteuttamaan nämä vaatimuk-
7198: muut kirjanmyyntikanavat, kuten esimerkiksi set tulisi kirjakauppojen myyntiä helpottaa esi-
7199: tavaratalot, ovat aikaansaaneet sen, että kirja- merkiksi poistamalla kirjoista liikevaihtovero.
7200: kauppojen kannattavuus on huomattavasti las- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7201: kenut. Selviytyäkseen taloudellisesta tilantees- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7202: taan useat kirjakaupat ovat olleet pakotettuja
7203: ryhtymään myymään leluja yms. Tällaista ke- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
7204: hitystä ei luonnollisestikaan voida pitää suota- piteisiin, että Suomen Kustannusyhdis-
7205: vana. Kirjakaupat ovat ja niiden tulisi jatkossa- tyksen myöntämillä oi.keuksilla toimi-
7206: kin olla nimenomaan kirja-alan asiantuntijoita, viita kirjakaupoilta poistetaan niiden
7207: jotka pystyvät opastamaan ja neuvomaan asiak- kirjamyynniitä liikevaihtovero.
7208: kaittensa lukutottumuksia. Kirjakaupoilla tulisi
7209: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
7210:
7211: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
7212: 152 1981 vp.
7213:
7214: Toivomusaloite n:o 134
7215:
7216:
7217:
7218:
7219: Niskanen: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen riistantutki-
7220: musosaston sijoittamisesta Kiiminkiin
7221:
7222:
7223: Eduskunnalle
7224:
7225: Iijokilaakson kuntien toimikunta ja Kiimin- ovat todenneet Kiimingin etinomaiseksi SlJOl·
7226: gin kunta ovat toistuvasti esittäneet, että Riista- tuspaikaksi Riista- ja kalatalouden tutkimus-
7227: ja kalatalouden tutkimuslaitoksen riistantutki- laitoksen riistantutkimusosastolle.
7228: musosasto sijoitettaisiin Kiimingin kuntaan. Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
7229: Kiiminki kuuluu ns. Iijokialueeseen, jota var- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7230: ten valtioneuvoston asettama työryhmä on val-
7231: mistellut kehittämisohjelmaa. Riistantutkimus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7232: osaston sijoittaminen Kiiminkiin olisi merkit- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok-
7233: tävä ratkaisu kunnalle, jonka työpaikkaomava- sen riistantutkimusosaston sijoittamisek-
7234: raisuus on heikko. Myös useat asiantuntijat si Kiimingin kuntaan.
7235: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7236:
7237: Helvi Niskanen
7238: 1981 rd. 153
7239:
7240: Hemställningsmotion nr 13 5
7241:
7242:
7243:
7244:
7245: Norrback m. fl.: Om revidering av lagen om företagsbeskattning
7246: så att företagen får rätt tili konjunkturreserveringar för skol-
7247: ning och vidareutbildning av personalen
7248:
7249:
7250: Till Riksdagen
7251:
7252: I statsförslaget för år 1981 utlovade rege- lågkonjunkturer i någon mån kunna nedbringas.
7253: ringen en översyn av företagsbeskattningen i För företagen skulle det vara ändamålsenligt
7254: vårt land. Som grund för regeringens lagförslag att ge personalen skolning under de perioder
7255: läggs troligen betänkandet avgivet av företags- när t.ex. avsättningen av produkterna är
7256: beskattningskommissionen. Kommissionens för- mindre, och när produktionskapaciteten inte
7257: slag utgör i huvudsak en bra grund för för- utnyttjas till fullo. Såväl anställda som företag
7258: ändringar av företagsbeskattningen. En ny typ kunde dra nytta av ett system med rätt till
7259: av konjunkturreserveringar, som inte nämns i konjunkturreserveringar för vidareutbildning av
7260: betänkandet, men som borde tas i bruk, skulle de anställda.
7261: gälla reserveringar för skolning av de anställda. Rätten att göra reserveringar kunde fast-
7262: Vidareutbildning och skolning av personalen ställas till en bestämd andel av företagets
7263: blir allt viktigare i takt med att den tekniska utbetalade löner. Den andelens storlek kunde
7264: utvecklingen framskrider. En kontinuerlig och bestämmas utgående från de fiskaliska beräk-
7265: välplanerad utbildning är ägnad att såväl höja ningar som anses nödvändiga. Samhället skulle
7266: arbetsmotivationen bland de anställda som knappast gå miste om alltför stora belopp i
7267: effektiviteten i företagens verksamhet. uteblivna skatter, eftersom möjligheterna tili
7268: Svängningarna i de ekonomiska konjunk- reserveringar kunde vara begränsade och efter-
7269: turerna har direkt återspeglat sig i skolnings- som en bättre skolning och höjd effektivitet
7270: verksamheten. Under högkonjunkturer har före- också bör påverka produktioneo i positiv rikt-
7271: tagen ansett sig ha större möjlighet att skola ning.
7272: personalen. Utbildningsdagarna kan då ha sam- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
7273: manfallit med tider när behovet av en fulltalig vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
7274: personai varit som störst. Under lågkonjunk-
7275: turer, när lönsamheten varit sämre, har i syn- att regeringen vid förnyandet av
7276: nerhet mindre företag inte ansett sig ha råd lagen om företagsbeskattningen i lagen
7277: att vidareutbilda sin personal. måtte inta bestämmelser om rätt till
7278: Skulle företagen ges möjlighet till konjunk- konjunkturreserveringar för sko!ning och
7279: turreserveringar för utbildning av personalen, vidareutbildning av personalen.
7280: skulle sannolikt också friställningarna under
7281: Helsingfors den 12 februari 1981
7282:
7283: Ole Norrback Jutta Zilliacus
7284: Håkan Malm I. S. Melin
7285: Boris Renlund
7286:
7287:
7288:
7289:
7290: 20 088100188}
7291: 154 1981 vp.
7292:
7293: Toivomusaloite n:o 135 Suomennos
7294:
7295:
7296:
7297:
7298: Norrback ym.: Henkilökunnan koulutukseen tarkoitettuja suh-
7299: dannevarauksia koskevien säännösten ottamisesta yritysvero-
7300: lainsäädäntöön sitä uudistettaessa
7301:
7302:
7303: Eduskunnalle
7304:
7305: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvion yhteydessä mista varten, voitaisiin todennäköisesti jossakin
7306: ha:llitus lupasi tarkistaa maamme yritysvero- määrin vähentää lomautuksia matalasuhdantei-
7307: tuksen. Hallituksen esityksen pohjaksi asetetaan den aikana. Yritysten kannalta olisi tarkoituk-
7308: todennäköisesti yritysverotustoimikunnan mie- senmukaista kouluttaa henkilökuntaa sellaisina
7309: tintö. Toimikunnan mietintö muodostaa pää- ajanjaksoina, jolloin esim. tuotteiden kysyntä
7310: asiassa hyvän perustan yritysverotuksen muu- on vähäisempää eikä tuotantokykyä käytetä
7311: toksille. Uudenlainen suhdannevarausten laji, täydellä teholla. Sekä työntekijät että yritykset
7312: jota ei mainita mietinnössä, vaikka sellainen tu- saattaisivat käyttää hyväkseen suhdannevaraus-
7313: lisi ottaa käyttöön, koskee työsuhteessa olevien järjestelmää toimihenkilöiden jatkokoulutusta
7314: kouluttamista varten tehtäviä varauksia. varten.
7315: Henkilökunnan koulutus yleensä sekä jatko- Varausten tekemisoikeus voitaisiin vahvistaa
7316: koulutus muodostuu yhä tärkeämmäksi tekni- koskemaan tiettyä osuutta yhtiön maksamista
7317: sen kehityksen edistyessä. Jatkuva ja hyvin palkoista. Tämän osuuden suuruus voitaisiin
7318: suunniteltu koulutus on omiaan sekä kohotta- määritellä ottaen huomioon tarpeelliset vero-
7319: maan toimihenkilöiden työintoa että yritysten tukselliset näkökohdat. Yhteiskunta tuskin me-
7320: toiminnan tehokkuutta. nettäisi paljon saamatta jääneinä veroina, koska
7321: Taloudellisten suhdanteiden muutokset ovat mahdollisuudet varausten tekemiseen olisivat
7322: välittömästi vaikuttaneet koulutustoimintaan. rajatut ja koska koulutustason kohottaminen ja
7323: Korkeasuhdanteiden aikana yritykset ovat pitä- parempi työteho myös vaikuttaisivat myöntei-
7324: neet mahdollisuuksiaan kouluttaa henkilökun- sesti tuotantoon.
7325: taansa parempina kuin muina aikoina. Koulu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7326: tuspäivät ovat tällöin saattaneet sattua samaksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7327: ajaksi, jolloin koko henkilökunnan työllisyys on muksen,
7328: ollut suurimmillaan. Kannattavuuden ollessa
7329: heikompi matalasuhdanteiden aikana eivät eri- että hallitus yritysverotuslakia ttudis-
7330: tyisesti pienyritykset ole katsoneet olevan va- taessaan ottaisi lakiin säännökset oikeu-
7331: raa henkilökunnan jatkokoulutusta varten. desta tehdä suhdannevarauksia henkilö-
7332: Jos yrityksille annettaisiin mahdollisuus teh- kunnan kouluttamista ja jatkokoulutusta
7333: dä suhdannevarauksia henkilökunnan koulutta- varten.
7334: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7335:
7336: Ole Norrback· Jutta Zilliacus
7337: Håkan Malm 1. S. Melin
7338: Boris Renlund
7339: 1981 vp. 155
7340:
7341: Toivomusaloite n:o 136
7342:
7343:
7344:
7345:
7346: Palmunen ym.: Kotimaisen energian rahaston perustamisesta
7347:
7348:
7349: Eduskunnalle
7350:
7351: Energian tuonnin osuus maamme kokonais- tuontilaskusta. Erilaisten verojen ja maksujen
7352: tuonnista on jatkuvasti kasvanut ja sen arvo osuus kotimaisten polttoaineiden hinnoissa on
7353: noussee vuonna 1981 20 000 miljoonaan mark- noin 20-30 %. Vastaavasti kevyen ja raskaan
7354: kaan, mikä merkitsee noin 10 000 markan rasi, polttoöljyn hinnoista verojen osuus on noin
7355: tusta jokaista työssä käyvää suomalaista koh- 5%.
7356: den laskettuna. Joka kolmas viennistä saatu Energiaomavaraisuutemme lisäämiseksi olisi
7357: markka meneekin energiant:uontit:nme maksa- kotimaisen energiantuotannon tueksi perustet-
7358: miseen. tava kotimaisen energian rahasto, johon varat
7359: Valtioneuvoston 15. 3. 1979 hyväksymässä kannettaisiin tuontienergialle määrättävällä ke-
7360: energiapoliittisessa ohjelmassa asetetaan tavoit- hitysmaksulla. Esimerkiksi 3 % :n suuruinen
7361: teeksi kotimaisen energian käytön lisääminen. maksu toisi varoja rahastoon noin 600 miljoo-
7362: Vaikka myönteistä kehitystä asiassa onkin ta- naa markkaa vuoden 1981 tasolla laskien.
7363: pahtunut, on kotimaisen energian ja energian Edellä olevan perusteella ehdotamme kw1-
7364: säästön tukeminen ollut riittämätöntä. Vuoden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7365: 1981 budjetissa on kotimaisen energian ja muksen,
7366: energian säästön tukemiseen osoitettu varoja
7367: vajaat 400 miljoonaa markkaa eli alle puolet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7368: polttoöljyn viime vuosina saamasta tuesta ja kotimaisen energian rahaston perustami-
7369: vain 2 % arvioidusta vuoden 1981 energian seksi.
7370: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
7371:
7372: Lauri Palmunen Alvar Saukko Mikko Kaarna
7373: Mikko Jokela Väinö Raudaskoski Veikko Pihlajamäki
7374: Olavi Martikainen Paavo Vesterinen Pentti Poutaneo
7375: Mauno Manninen Marjatta Väänänen Lea Sutinen
7376: Heimo Linna Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kalevi Mattila
7377: Mikko Pesälä Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen
7378: Matti Maijala Juhani Tuomaala Esko Pekonen
7379: Hannu Tenhiälä Hannele Pokka Toivo Yläjärvi
7380: Petter Savola Kauko Juhantalo Orvokki Kangas
7381: Einari Nieminen Juhani Saukkonen
7382: 156 1981 vp.
7383:
7384: Toivomusaloite n:o 137
7385:
7386:
7387:
7388:
7389: Pekkarinen ym.: Liikevaihtoverolain 4 §:n tarkistamisesta perus-
7390: elintarvikkeiden jatkokäsittelyn liikevaihtoverovapauden laa-
7391: jentamiseksi
7392:
7393:
7394: Eduskunnalle
7395:
7396: Liikevaihtoverolain mukaan on useampien tenkin merkittävän tulonlisän, mikäli tama
7397: jalostamattomien alkutuotteiden myynti liike· toiminta olisi liikevaihtoverosta vapaata. Myö~
7398: vaihtoverosta vapaata. Voimassa oleva liike· syrjäisten maaseutukylien työllisyyden kannalta
7399: vaihtoverolaki luettelee ne peruselintarvikkeet, asialla olisi melkoista merkitystä.
7400: joille tämä vapaus on saatu. Peruselintarvik- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7401: keiden perheviljelmillä tapahtuva jatkokäsit- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7402: tely ei sitä vastoin ole useissa tapauksissa sen,
7403: liikevaihtoverosta vapaata. Liikevaihtoveron
7404: alaista on nykyisin mm. tuottajan toimesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7405: tehtävä perunan kuoriminen, porkkanan kuo- liikevaihtoverolain 4 §:n tarkistami-
7406: riminen, juuresten raastaminen, puolukan hil- seksi siten, että peruselintarvikkeiden
7407: loaminen jne. perheviljelmien ja luonnontuotteiden
7408: Monille maatiloille tai luonnontuotteiden keräilijöiden toimesta tapahtuvan jatko-
7409: keräilijöille po. peruselintarvikkeiden alkeelli- käsittelyn liikevaihtoverovapautta laa-
7410: nen jalostustoiminta, jatkokäsittely, toisi kui- jennettaisiin.
7411: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7412:
7413: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen
7414: Paavo Vesterinen Hannu Tenhiälä
7415: 1981 vp. 157
7416:
7417: Toivomusaloite n:o B8
7418:
7419:
7420:
7421:
7422: Pekkarinen· ym.: Vuokra-asuntojen omaksilunastamisjärjestehnän
7423: parantamisesta
7424:
7425:
7426: Eduskunnalle
7427:
7428: Aravavuokra-asuntojen omaksilunastami.sjär· luuksista.. On katsottu, että esimerkiksi taloit-
7429: jestelmä on osoittautunut huonosti toimivaksi. tain tapahtuva omaksilunastaminen olisi käy-
7430: Runsaan vuoden voimassaolon aikana ei ole tännössä paremmin toimiva. Jotta tähän pääs-
7431: tiettävästi vielä lunastettu ainuttakaan vuokra- täisiin, tulisi 2 vuoden asumisaikaa koskevaa
7432: asuntoa. Tässä tilanteessa on ilmeistä, että lainsäännöstä väljentää esim. niin, että saman
7433: omaksilunastamista koskevat säännökset kaipaa- omistajan omistamassa asunnossa asuttu aika
7434: vat korjauksia. Aravavuokralaisten asema ja voitaisiin ottaa huomioon.
7435: vuokratalojen ongelmat eivät ole merkittävä,ti Omaksilunastamisjärjestelmä on koettu
7436: muuttuneet viime aikoina, joten omaksilunas- byrokraattiseksi ja kankeaksi. Se on narutettu
7437: tamisen lähtökohdat ja tavoitteet ovat ennal- tiiviisti joka puolelta määräyksin ja rajoituksin,
7438: laan. jotka vakavasti haittaavat järjestehnän toimi-
7439: Merkittävimmiksi csteilksi oro.aksilunastami- vuutta. Ensimmäisenä parannuksena tulisi saat-
7440: selle ovat muodostuneet siihen liittyvät koh- taa asiaa koskevat säännökset helpommin ym-
7441: tuuttoman pitkät rajoitukset. Tietoisuus 27 märrettävään muotoon. Samalla olisi tarpeen
7442: vuoden holhouksesta pitää lunas:tamishalut keventää ja yksinkertaistaa myös viranomais-
7443: varsin hyvin kurissa. Toinen omaksilunasta- kasittelyä ja eri vaiheissa vaadittavia selvityk-
7444: mista jarruttava tekijä ovat lunastushinnan ja siä. Tässä tarkoituksessa. tulisikin voimassa ole-
7445: luovutuskorvauksen laskentaan liittyvät epä- vaa asuntotuotantolakia muuttaa ja toteuttaa
7446: kohdat. Vuokralaisen kannalta lunas:tushinta myös asetustasolla vastaavat muutokset. Lald-
7447: muodostuu usein asunnon arvoon nähden kar- ·teknisesti olisi selkeintä säätää asiasta erillinen
7448: keahkoksi. Omistaja. ei kuitenkaan saa koh. l~rki.
7449: tuullista korvausta, vaan suuri osa lunastajan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7450: maksamasta korvauksesta. tulee valtiolle, Tämä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7451: ei innosta myöskään omist.ajia muuttamaan sen,
7452: vuokrataloja omaksilunastamiskohteiksi. Kai-
7453: ken kaikkiaan asuntojen hinnanmäärittely tu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7454: lisi tehdä joustavammak~ti ja paremmin käytän- uttokt'lf-4sunto;en omaksilunastamisiär-
7455: töön sopivaksi. jestelmän toimivuuden parantamiseksi
7456: Vuokratalojen omistajien taholla on esiin- ;a asetettu;en tavoitteiden suwttami-
7457: tynyt epäilyksiä myös oroaksilunastamisien seksi.
7458: myötä syntyvän sekatalon hallinnon hanka-
7459: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
7460:
7461: Mauri Pekkarinen Juhani Tuomaala Lea Sutinen
7462: Hannele Pokka Markku Kauppinen Marjatta Viiänlinen
7463: Veikko Pihlajamäki
7464: 158 1981 vp.
7465:
7466: Toivomusaloite n:o 139
7467:
7468:
7469:
7470:
7471: Peltola ym.: Valtion lainojen myöntämisestä vanhasta asunto·
7472: kannasta muod:ostettavia vuokra-asuntoja varten
7473:
7474:
7475: Eduskunnalle
7476:
7477: Valtion lainoittamien asuntojen rakentami- kulumista. Kokonaiset asuntoalueet jäävät jäl-
7478: nen on Helsingissä taantunut kaupungin kor- keen asumistason yleisestä kehityksestä ja niistä
7479: keiden rakennuskustannusten takia. Vanhojen tulee läpikulkualueita, joilta muutetaan pois
7480: kovan rahan asuntojen myyntihinnat ovat ne- heti kun lainoja on saatu jonkin verran mak-
7481: liöltä noin 1 000 mk korkeammat kuin muualla settua.
7482: Suomessa. Nämä tekijät aiheuttavat sen, että Näitä epäkohtia voitaisiin estää, jos valtio
7483: vähävaraiset helsinkiläiset eivät löydä kotikau- ja kunta puuttuisivat siihen, että nämä asunnot
7484: pungistaan sen paremmin vuokra- kuin omistus- menisivät niitä eniten tarvitseville, sekä samalla
7485: asuntoakaan. Nuoret parit joutuvat muutta- huolehtisivat peruskorjausten rahoituksesta.
7486: maan naapurikuntiin, joissa asuntojen hinnat Valtion tulisi myöntää kunnille asuntolainoja
7487: ja vuokrat ovat alempia kuin Helsingissä, vanhojen asuntojen ostamiseen ja peruskorjaa-
7488: mutta joissa palvelut, mm. päivähoito, ovat miseen vuokra-asunnoiksi. Peruskorjauslainojen
7489: vielä heikompia kuin Helsingissä. Yksinäiset ehtoja tulisi parantaa, jotta vähävaraisetkin voi-
7490: pienituloiset eivät löydä kohtuuhintaisia asun- sivat valita peruskorjauksen heikon asumistason
7491: toja edes naapurikunnista. sijasta.
7492: Kuitenkin Helsingissä on erittäin paljon pie- Nyt valtio tukee vanhojen asuntojen ostajia
7493: niä asuntoja, jotka sopisivat juuri asuntojanois- vain korkojen vähennysoikeuden avulla vero-
7494: sa oleville pienille perheille ja yksinäisille. tuksessa. Tämä tuki ei ole riittävä niille asun-
7495: Yksiöt ja kaksiot sijaitsevat kantakaupungissa nontarvitsijoille, joilla ei ole varaa säästää tar-
7496: lähellä työpaikkoja ja palveluita. Ne ovat kui- vittavaa omarahoitusosuutta. Kunta ei myös-
7497: tenkin omistusasuntoja, joihin päästäkseen on kään saa tätä tukea ostaessaan vanhoja ·asun-
7498: saatava pankkilainaa ja pystyttävä maksamaan toja vuokra-asunnoi:ksi kuntalaisille.
7499: laina takaisin muutamassa vuodessa. Korkojen Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
7500: verovähennysoikeus aiheuttaa sen, että näitä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7501: asuntoja ostetaan runsaasti toisiksi asunnoiksi,
7502: joiden käyttö on vähäistä. Keskustan asuntojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7503: jatkuva hinnannousu tekee näiden asuntojen valtion pitkäaikaisen ja ·halpakorkoisen
7504: omistamisen .edullisemmaksi kuin rahojen sääs- lainan myöntämiseksi kunnille asunto-
7505: tämisen pankkiin. Niinpä pienasunnot ovatkin jen hankkimiseksi vanhasta asuntokan-
7506: säästökohteita keski- ja hyvätuloisille samaan nasta vuokra-asunnoiksi nuorille perheil-
7507: aikaan kun vähävaraiset ihmiset asuvat epä- le ja muille asuntovaikeuksissa oleville
7508: varmasti ja ahtaasti kalliilla vuokralla. sekä peruskorjauslainojen ehtojen muut·
7509: Jos pienituloiset ihmiset ostavat Helsingin tamiseksi sellaisiksi, että pienituloiset-
7510: kalliita asuntoja, heillä ei useinkaan ole varaa kin voivat niiden avulla saada asumis-
7511: pitää niitä hyväkuntoisina ja peruskorjata niitä. tasonsa tyydyttäväksi.
7512: Tästä aiheutuu asuntojen tarpeettoman nopeaa .
7513: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7514:
7515: Kati Peltola Heli Astala
7516: Pauli Uitto 1.-C. Björklund
7517: 1981 vp. 159
7518:
7519: Toivomusaloite n:o 140
7520:
7521:
7522:
7523:
7524: Pesola ym.: Turvelaboratorion kenttäkoeaseman perustamisesta
7525: Leivonmäen Kailasuolle
7526:
7527:
7528: Eduskunnalle
7529:
7530: Turpeen tutkimusta harjoitetaan tällä hetkel- kukseksi, jossa on pienellä alalla nähtävänä mo-
7531: lä monella taholla. Valtion teknillisen tutki- nipuolinen turveteollisuuden, turvealan. koulu-
7532: muslaitoksen turvepolttoainetutkimus on sijoi- tuksen ja tutkimustoiminnan sekä luonnonsuo-
7533: tettu Jyväskylään. Turvetutkimuslaboratorio jelun muodostama kokonaisuus.
7534: tarvitsee tuekseen kenttäkoeaseman, koska tur- Kenttäkoeasemasta päätöstä tehtäessä on har-
7535: vetyömailla on lyhyen kesän johdosta keskityt- kittava myös aseman yhteyteen liitettäväksi
7536: tävä täysipainoisesti turpeen nostamiseen eikä turvekoneiden käyttö- ja testauspaikka, sillä
7537: tutkimustoimintaa ole mahdollista harjoittaa turveteollisuuden jatkuvasti laajentuessa on täl-
7538: normaaleilla turvetyömailla kuin rajoitetussa laisen toiminnan tarve ilmeinen.
7539: määrin. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
7540: Kenttäkoeaseman perusedellytykset täyttää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7541: maassamme tällä hetkellä vain Kailasuon turve- muksen,
7542: työmaa Leivonmäellä. Kailasuo sijaitsee maan-
7543: tieteellisesti keskeisellä ja kulkuyhteyksien kan- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
7544: nalta edullisella paikalla. Sillä on kaikki edelly- piteisiin turvelaboratorion kenttäkoease-
7545: tykset muodostua kansallisesti ja kansainvälises- man perustamiseksi Leivonmäen Kaila-
7546: ti merkittäväksi turveteollisuuden tutkimuskes- suolle.
7547: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7548:
7549: Helena Pesola Väinö Rautiainen Mauri Pekkarinen
7550: Helge Saarikoski Juhani Surakka Timo Ihamäki
7551: Hannu Tapiola
7552: 160 1981 vp.
7553:
7554: Toivomusaloite n:o 141
7555:
7556:
7557:
7558:
7559: Pokka ym.: Raakapuun saattamisesta kuljetustuen piiriin Pohjois-
7560: Suomessa
7561:
7562:
7563: Eduskunnalle
7564:
7565: Raakapuun kuljetusmatkat ovat Etelä-Suo- ja siten näiden alueiden asuttuna pitämistä.
7566: messa keskimäärin 80-8.5 km. Pohjois-Suo- Kuljetustuki tasoittaisi myös puun hintaeroja
7567: messa ne ovat 100-110 km. Lapissa kuljetus- sekä maakunnallisesti että Etelä- ja Pohjois-
7568: matkat saattavat eräissä tapauksissa olla lähim- Suomen välillä. Kuljetustukea selvitelleessä
7569: mälle tehtaalle edellä mainittuja keskivertolu- teollisuuden ja metsänomistajien työryhmässä
7570: kuja huomattavasti pitemmät, satoja kilomet- vuotuinen kuljetustuen tarve on arvioitu n.
7571: rejä. 20-30 milj. mk:ksi, mikäli kuljetustukea mak-
7572: Puutavaran hinnoittelussa Etelä-Suomessa settaisiin Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja La-
7573: noudatetaan aluehintaa eli hinta on saman kun- pin alueella.
7574: nan koko alueella sama. Sen sijaan Pohjois- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7575: Suomi kuuluu ns. pistehinta-alueeseen, eli käy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7576: tännössä kuljetuskustannukset tulevat lähes ko- muksen,
7577: konaan puun myyjän maksettaviksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7578: Raakapuun kuljetustuella voidaan tukea syr- raakapuun saattamiseksi kuljetustuen
7579: jäisten Pohjois-Suomen seutujen metsätaloutta piiriin Pohjois-Suomen alueella.
7580: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
7581:
7582: Hannele Pokka Lauri lmpiö Mauno Manninen
7583: Niilo Koskenniemi Helvi Niskanen Mikko Jokela
7584: 1981 vp. 161
7585:
7586: Toivomusaloite n:o 142
7587:
7588:
7589:
7590:
7591: Poutaneo ym.: Sisävesi- ja rannikkokalastajien oikeuttamisesta
7592: saamaan verovähennys kalastustulostaan
7593:
7594:
7595: Eduskunnalle
7596:
7597: Maassamme on usein kiinnitetty huomiota miseksi sisävesialueilla nähdään kalastuksen net-
7598: elintarvikkeiden runsaaseen tuontiin. Esimer- totulon lisääminen. Kun tähän päämäärään tus-
7599: kiksi vuonna 1979 tuotiin elintarvikkeita 2 973 kin paljolti päästään kalan markkinahinnan nou-
7600: miljoonan markan edestä ko. vuoden viennin suin tai kustannusten alentamisin, niin lähes
7601: ollessa 1 072 miljoonaa markkaa. Jos em- ainoaksi keinoksi jäänevät verotukselliset toi-
7602: me huomioi kahvin, teen, kaakaon ja maustei- menpiteet. Jos kalastajille sallittaisiin 5 000
7603: den 1 099 miljoonan markan osuutta, niin markan verovähennys kalastustulon sivuansiois-
7604: muun tuonnin vähentämiseksi voitaisiin kehit- ta, niin käsityksemme mukaan tällä rohkais-
7605: tää tuontia korvaavaa kotimaista tuotantoa. Ka- taisiin uusia yrittäjiä, parannettaisiin vanhojen
7606: lan ja kalavalmisteiden osuus tuonnista rahaksi yrittäjien toimintaedellytyksiä ja vahvistettaisiin
7607: arvioituna oli vuonna 1979 162 miljoonaa työllisyyttä kalastuksen ja kalanjalostamaiden
7608: markkaa ja näiden tuotteiden vienti vertailu- piirissä. Myös kaikkien hyväksymä kalaval-
7609: vuotena 11 miljoonaa markkaa. Vaikka misteiden kotimaisuusaste paranisi. Ehdotta-
7610: maamme onkin tuhansien järvien maa, niin me mallamme toimenpiteellä turvattaisiin myös si-
7611: kuitenkin elämme pitkälti kalan ja kalavalmis- vuansiokalastajien saaliiden tulo järjestetyn ka-
7612: teiden tuonnin varassa. lakaupan ja kalaa raaka-aineena käyttävän teol-
7613: Kotimaista kalanviljelyä ja kalastusta on lisuuden tuotantoon. Mainittakoon tässä yhtey-
7614: jossakin määrin tuettu, eri keinoin myös dessä, että kun kymmenkunta vuotta sitten
7615: valtiovallan taholta, mikä onkin tyydytyk- metsämarjojen ja sienten keruutulot tulivat ve-
7616: sellä pantava merkille. Suurin osa kalas- rovapaiksi, niin se huomattavasti lisäsi näiden
7617: tajistamme on sivuansiokalastajia jotka tuotteiden keruuta, josta hyödyn ovat saaneet
7618: työskentelevät sisävesillämme ja laajoilla me- kehitysalueet ja usein näiden syrjäisimmät
7619: renrannikoillamme. Kalastus on merkittävä seudut.
7620: työllistäjä kehitysalueilla ja näiden työpaikkojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7621: turvaaminen ja myös lisääminen on yhteiskun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7622: nalle taloudellisesti hyvin edullinen ratkaisu. muksen,
7623: Vanha kalastajapolvi on nyt kuitenkin väisty- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7624: mässä ja uudet yrittäjät tehdessään ratkaisuja menpiteisiin verolainsäädännön muutta-
7625: joutuvat tarkastamaan kalastuksen kannatta- miseksi siten, että sisävesi- ;a rannikko-
7626: vuutta verrattuna muihin ammatteihin. Keskei- kalastajille sallittaisiin 5 000 markan ve-
7627: senä keinona kalastuksen kannattavuuden lisää- rovähennys kalastustulostaan.
7628: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
7629:
7630: Pentti Poutaneo Lea Sutinen Olavi Ronkainen
7631: Pertti Hietala Petter Savola Mikko Kaarna
7632: Unto Ruotsalainen Mauri Miettinen Ole Norrback
7633: Esko Pekonen Timo Ihamäki Håkan Malm
7634:
7635:
7636:
7637:
7638: 21 088100188J
7639: 162 1981 vp.
7640:
7641: Toivomusaloite n:o 143
7642:
7643:
7644:
7645:
7646: Poutanen ym.: Veronhuojennusten myöntämisestä lomamökkien
7647: vuokraustoimintaa harjoittaville maatalouden harjoittajille ja
7648: muille yrittäjille ·
7649:
7650:
7651: Eduskunnalle
7652:
7653: Vuosi 1980 oli matkailumme kannalta hyvin Loma:mökkien poistojen kohdalla sallittu
7654: myönteinen. Yöpymismäärät nousivat 1selvästi 6 % :n vuosipoisto on myös liian pieni. Maa-
7655: kaikissa majoitusmuodoissa. Erityisen voima- talouden tuotantorakennuksiin sovelletta;va
7656: kasta nousu oli maatila- ja mökkimajoituk- 10 % :n poisto olisi saatava koskemaan myös
7657: .sessa, jossa yöpymisvuorokausia kertyi noin tilan kokonaistuotantoon kuuluvia vuokramök-
7658: 2 000 000. Tässä on kasvua edellisvuodesta lkejä.
7659: noin 10 %. Merkittävää on, että ulkomaalaiset Muiden kuin maatalouden harjoittajien osalta
7660: vuokrasivat lomamökkejä peräti 15% edellis- tulisi mökin vuokrauksesta 'saadut tulot saat-
7661: vuotista enemmän. taa tiettyyn rajaan asti verovapaiksi, kuten
7662: Lomamökkien kysyntä onkin voimakkaasti muista kuin loma-asunnoiStta saadut vuokra-
7663: kasvamassa. Jo nyt on tilanne kuitenkin sel- tulot jo tällä hetkellä ovat.
7664: lainen, että mökkikapasiteetti on keskikesällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7665: riittämätön. Halua ja kiinnostusta lisätä loma- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
7666: mökkejä kyllä on, mutta eräät verotukseen muksen,
7667: liittyvät tekijät ovat esteenä lomamökkitoimin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7668: nan lisäämisessä. maatifatalouden tuloverolain sekä tulo-
7669: Lomamökkien vuokraustoimintaa harjoite- ;a varallisuusverolain muuttamiseksi si-
7670: taan yleisesti maatilatalouden sivuelinkeinona. ten, että maatalouden sivuelinkeinona
7671: Tästä huolimatta verotuksessa puhtaasti vuok- harjoitettavaan matkailuyritystoimintaan
7672: raustarkoitukseen rakennetun lomamökin tontin kuuluvat rakennukset ;a niiden tontit
7673: verotusarvo määrätään paikallisen käyvän hu- rinnastettaisiin verotuksellisesti maata-
7674: vilatonttimaan perustein. Tämä on katsottava louden muihin tuotantorakennuksiin, ja
7675: täysin kohtuuttomaksi. Mökkitonttia olisi ve- että muille lomamökkien vuokrausta
7676: rotettava rakennuspaikan mukaisena kuten harjoittaville myönnettäisiin vuokratu-
7677: muutakin maataloustuotantoon kuuluvaa maata losta saman suuruinen perusvähennys
7678: verotetaan. kuin muustakin pääomatulosta.
7679: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
7680:
7681: Pentti Poutanen Lea Sutinen Mauri Miettinen
7682: Esko Pekonen Petter Savola Timo Ihamäki
7683: Olavi Ronkainen Mikko Kaarna
7684: 1981 vp. 163
7685:
7686: Toivomusaloite n:o 144
7687:
7688:
7689:
7690: Poutanen ym.: Aluepoliittisten etuoksien myöntämisestä kaikille
7691: Mikkelin läänin kunnille
7692:
7693:
7694: Eduskunnalle
7695:
7696: Valtioneuvoston kanslian alueellisen kehltty- .selvästi maan keskitasoa kot!keampi. Harjoite-
7697: neisyyden tutkimusryhmän raportin (VNK tulla aluepolitiikalla voitaneen katsoa olleen
7698: 1979: 3) mukaan "lääneittäin lasketut piste- vaikutusta läänin väestökadon py,sähtymiseen
7699: määrät osoittavat Pohjois-Karjalan ja Mikkelin 1970-luvun loppupuolella, mutta vuotta 1980
7700: läänien yleisen kehittyneisyyden .tilan olevan koskevien ennakkotietojen mukaan Mikkelin
7701: heikoin maassamme". Elintasoa kuvaavien piste- läänin väestön väheneminen noin 600 hen-
7702: määrien perusteella Mikkelin lääni kuuluu sa- gellä oli ·suurempi kuin missään muussa ke-
7703: maan kehittyneisyysryhmään kuin tällä hetkellä httysalueläänissä.
7704: kehitysalueiden I vyöhykkeeseen kokonaan kuu- Mikäli alueellisen kehityksen edistämiseen
7705: luvat Pohjois-Karjalan ja Lapin läänit sekä pää- tähtäävien lakien tavoitteeksi asetetaan väestö-
7706: osin I vyöhy:kkeeseen kuuluvat Oulun ja Kuo- kehityksen alueellinen tasapainoisuus sekä py-
7707: pion läänit. Mikkelin läänistä kuitenkin kuu- ritään koko maassa tasapuolisesti turvaamaan
7708: luu I vyöhykkeeseen vain kuusi kuntaa, joissa ikunkin alueen väestölle pysyvän työpaikan saan-
7709: asuu 10 % läänin väestöstä. nin mahdollisuus, tulotason nousu, tärkeiden
7710: Koko 1970-luvun ajan Mikkelin läänin työt- palvelusten saatavuus ja hyvä elinympäristö ja
7711: tömyysaste oli koko maan keskimääräistä ,työt- edistämään väestön elinolojen alueellisesti tasa-
7712: tömyyttä korkeampi, mikä on osoitus Mikkelin painoista kehitystä ja tuotantorakenteen moni-
7713: läänin elinkeinor:akenteen muutoksen aiheutta- puolistamista, on kaikissa Mikkelin läänin kun-
7714: rmasta työvoiman vajaakäytöstä. Tätä ilmiötä nissa harjoitettavalle tuotannolliselle totminnal-
7715: ei ole pystyl:ity poistamaan aluepolitiikan kei- le turvattava vähintään sen nykyisin saarnat
7716: noin. aluepoliittiset etuudet. Mm. valtioneuvoston
7717: Keskimääräiset tulot tulonsaajaa ~ohti olivat kanslian tutkimuksilla osoitetut kehittyneisyys-
7718: Mikkelin läänissä 1970-luvulla noin 20 % al- erot sekä viime vuosien väestökehitys edellyt-
7719: haisemmat kuin maassa keskimäärin ja noin :tävät, että koko Mikkelin lääni on edelleen
7720: 35 % alhaisemmat kuin Uudenmaan läänissä. katsottava kuuluvaksi maamme kehitysalueisiin.
7721: Suuret tuloerot heijastuvat ,kunnallistalouteen Edellä sanotun perusteella kunnio1ttavasti
7722: siten, että Mikkelin läänin kunnissa veroäyrin ehdotamme eduskunnan hyväksy.ttäväksi toivo-
7723: 'keskihinta on 1,4 penniä eli 10% korkeampi muksen,
7724: kuin Uudenmaan läänissä. Äyrimäärä asukasta
7725: kohti oli vuonna 1979 Uudenmaan läänissä että hallitus valmistellessaan esityksiä
7726: 72 % korkeampi kuin Mikkelin läänissä (Uusi- uusiksi aluepoliittisiksi laeiksi ottaisi
7727: maa 23 006 ja Mikkelin lääni 13 394). huomioon Mikkelin läänin kehityksen
7728: Väestön ikärakenne Mikkelin läänissä on jälkeenjääneisyyden ja pyrkisi turvaa-
7729: muihin kehitysaluelääneihin verrattuna epäedul- maan kaikille Mikkelin läänin kunnille
7730: Hnen. Lasten ja työikäisten osuus väestöstä on vähintään nykyisin voimassa olevien la-
7731: pienin ja yli 65-vuotiaiden osuus suurin. Las- kien mukaiset aluepoliittiset etuudet
7732: .ten ja työikäisten osuus on alle koko maan sekä erityisesti tehostamaan tukitoimen-
7733: !keskitason ja vastaavasti yli 65-vuotiaiden osuus piteitä läänin itäisen puoliskon kunnissa.
7734: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7735:
7736: Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen Timo Ihamäki
7737: Pertti Hietala Esko Pekonen Olavi Ronkainen
7738: Mauri Miettinen
7739: 164 1981 vp.
7740:
7741: Toivomusaloite n:o 145
7742:
7743:
7744:
7745:
7746: Poutaneo ym.: Kaivostoiminnan käynnistämisestä Enonkoskella
7747:
7748:
7749: Eduskunnalle
7750:
7751: Enonkosken Karvilan kylässä on tehty lupaa- 1982 aikana. Perusteltua olisikin Enonkosken
7752: via malmilöydöksiä. Nämä tulisi hyödyntää kaivoksen aloittamisella turvata toiminnan jat-
7753: aloittamalla kaivostoiminta. Paitsi lupaavan kuminen läänissä.
7754: malmilöydöksen takia, olisi kaivostoiminnan pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7755: kainen aloittaminen perusteltua Enonkosken ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7756: koko Savonlinnan talousalueen vaikean työlli- muksen,
7757: syystilanteen takia.
7758: Mikkelin läänissä on tällä hetkellä kaivostoi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
7759: mintaa Virtasalmen Hällinmäessä. Täällä toi- piteisiin kaivostoiminnan käynnistämi-
7760: minta kuitenkin ilmeisesti päättyy jo vuoden seksi Enonkoskella.
7761: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
7762:
7763: Pentti Poutaneo Unto Ruotsalainen Timo Ihamäki
7764: Pertti Hietala Esko Pekonen Olavi Ronkainen
7765: Mauri Miettinen
7766: 1981 vp. 165
7767:
7768: Toivomusaloite n:o 146
7769:
7770:
7771:
7772:
7773: Poutanen ym.: Asuntolainamäärärahojen ohjaami-sesta kehittyvien
7774: maalaiskuntien asuntotuotantoon
7775:
7776:
7777: Eduskunnalle
7778:
7779: AluepOliittisen lainsäädännön sekä valtion Tämän vuoksi kunnat ovat heikoissakin talou-
7780: muiden toimenpiteiden ja eritoten kuntien ak- dellisissa olosuhteissa joutuneet suhteellisesti
7781: tiivisen elinkeinopolitiikan ansiosta on kehi- suurimittaiseen ns. kovan rahan ·asuntotuotan-
7782: tysalueen maaseutukuntien väestö- ja työpaik- toon voidakseen tyydyttää teollisuuden ja mui-
7783: kakehitys saatu viime vuosina suotuisaksi. Ak- den uusien työpaikkojen muodostaman välttä-
7784: tiivista elinkeinopolitiikkaa harjoittavat kunnat mättömän asuntotarpeen. Varsin yleistä kui-
7785: ovat saaneet alueelleen uusia työtilaisuuksia tenkin on, että kehittyvillä maalaiskunnilla ei
7786: erityisesti teollisuuden ja matkailuelinkeinon ole ollut riittäviä taloudellisia voimavaroja tar-
7787: alalta, mutta myös palveluelinkeinoissa. Usein vittavan asuntotuotannon turvaamiseen.
7788: kuntien väestökehitys on valtakunnallisista ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7789: seudullisista suunnitteista poiketen kääntynyt tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7790: kasvuun tai väestön muuttotappio on hidas- sen,
7791: tunut huomattavasti vähäisemmäksi kuin ko.
7792: suunnitteet edellyttävät. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7793: Edellisestä johtuen on yleisesti maalaiskun- menpiteisiin valtion asuntolainamäärära-
7794: nissa jouduttu vaikeaan asuntotilanteeseen. Val- hojen ohjaamiseksi nykyistä enemmän
7795: tion asuntolainamäärärahat eivät ole riittävässä kehittyvien maataiskuntien asuntotuo-
7796: määrin kohdistuneet kehittyviin maalaiskuntiin. . tantoon.
7797: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
7798:
7799: Pentti Poutanen Esko Pekonen Timo Ihamäki
7800: Pertti Hietala Lea Sutinen Olavi Ronkainen
7801: Unto Ruotsalainen Petter Savola Mikko Kaarna
7802: Mauri Miettinen
7803: 166 1981 vp.
7804:
7805: Toivomusaloite n:o 147
7806:
7807:
7808:
7809:
7810: M. Puhakka ym.: Enso-Gutzeit Oy:n kuitupuuta käyttävän teol-
7811: lisuuden lisäämisestä Pohjois-Karjalassa
7812:
7813:
7814: Eduskunnalle
7815:
7816: Pohjois-Karjalan kuitupuuvaranto on erittäin kassa hyvien kuljetusyhteyksien äärellä. Edellä
7817: suuri. Mänty-, kuusi- ja koivupinopuun tarjon- olevan perusteella mahdollistavat Plan-Sell
7818: ta tulee lähivuosina olemaan runsasta. Metsän- Oy:n sahan jätepuumäärät sekä Kiteen seutu-
7819: hoito edellyttää, että hakkuita suoritetaan sään- kunnan ja sen ympäristön kuitupuun hakkuun
7820: nöllisesti. määrät metsäteollisuuden lisäkapasiteetin raken-
7821: Kuitupuun käyttöä tulee Pohjois-Karjalassa tamisen myös Kiteen seudulle.
7822: lisätä, sillä vuosittainen kuitupuun hakkuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7823: suunnite on ollut noin 2,14 milj. kuutiometriä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7824: ja lisäksi on käytettävissä Neuvostoliitosta tu- muksen,
7825: levaa kuitupuuta. Näin ollen on erityisesti
7826: Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Uimaharjun tehtait- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7827: ten yhteydessä hyvät edellytykset lisätä havu- Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Uimaharjun
7828: puuselluloosan tuotantoa sekä ryhtyä myös pa- tehtaitten kuilumassan tuotannon lisää-
7829: perin valmistukseen. Teknologian kehitys mah- miseksi ja tehtaitten yhteyteen tulevan
7830: dollistaa kuumahierre- tai painehierremenetd- paperitehtaan rakentamiseksi 1980-lu-
7831: mällä havupuun mekaanisen kuidutuksen. Met- vun alkupuolella ja edelleen puuta kui-
7832: säteollisuuden kannattavuuskehitys suosii puun- duttavan teollisuuslaitoksen rakentami-
7833: jalostuslaitoksen keskittymistä, jolloin puu ja- seksi Kiteen seutukuntaan.
7834: lostetaan mahdollisimman pitkälle samassa pai-
7835: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7836:
7837: Matti Puhakka P. Puhakka Mauri Vänskä
7838: Jouko Tuovinen Lea Sutinen Markku Kauppinen ..'
7839: Erkki Korhonen
7840: 1981 '11· 167
7841:
7842: Toivomusaloite n:o 148
7843:
7844:
7845:
7846:
7847: M. Puhakka ym.: Metanoliteollisuuden rakentamisesta Pohjois-
7848: Karjalaan valtionyhtiöiden toimesta
7849:
7850:
7851: Eduskunnalle
7852:
7853: öljyn hinnannousun vuoksi korvaavien polt- osaltaan antaa asiantuntemustaan ja kouluttaa
7854: toaineiden valmistus tulee ajankohtaiseksi lähi- henkilökuntaa uuden tehtaan tarpeisiin.
7855: vuosina. Pohtonesteenä tulee kysymykseen eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7856: tyisesti metanoli, johon tarvittavaa biomassaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7857: Pohjois-Karjalassa on erittäin runsaasti (turve, muksen,
7858: puujäte ym.). Metanolin valmistaminen näh-
7859: dään nyt varsin edulliseksi vaihtoehdoksi ener- että hallitus veivoittaisi Kemira Oy:n
7860: gian hinnan noustessa. Kemira Oy:n tai mah- tai mahdollisesti Neste Oy:n sen kanssa
7861: dollisesti sen sekä Neste Oy:n välisenä yhteis- yhteistyössä ryhtymään toimenpiteisiin
7862: hankkeena olisikin laadittava tarvittava suun- metanolitehtaan suunnittelemiseksi ja ra-
7863: nitelma metanolitehtaan perustamisesta Poh- kentamiseksi Pohjois-Karjalaan ja että
7864: jois-Karjalaan, koska alue on metanolitehtaan Oy Alko Ab velvoitettaisiin rakenta-
7865: raaka-aineen saannin ja laadun suhteen hyvässä maan metanolitehdas Kontiolahden kun-
7866: asemassa. Joensuun korkeakoulu voi omalta taan.
7867: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7868:
7869: Matti Puhakka P. Puhakka Lea Sutinen
7870: Jouko Tuovinen Mauri Vänskä Markku Kauppinen
7871: Erkki Korhonen
7872: 168 1981 vp.
7873:
7874: Toivomusaloite n:o 149
7875:
7876:
7877:
7878:
7879: M. Puhakka ym.: Konepajatekniikan laitoksen peruSitamisesta
7880: Outokumpuun Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mine-
7881: raalitekniikan laboratorion rinnakkaisyksiköksi
7882:
7883:
7884: Eduskunnalle
7885:
7886: Pohjois-Karjalan ja koko ltä-~uomen metal- kan laboratorion rinnakkaisyksiköksi. Konepa-
7887: li- ja konepajateollisuudessa on metallien uusim- jatekniikan laitoksen tehtävänä tulisi olemaan
7888: pien työstö- ja käsittelymenetelmien taitaminen metalli- ja konepajatekniikan menetelmien tut-
7889: yleensä varsin vähäistä lähinnä alan teollisen kiminen, kehittäminen sekä siihen liittyvä kou-
7890: perinteen puuttumisen vuoksi. Tämä on ollut lutus- ja kurssitoiminta.
7891: merkittäväitä osaltaan vaikuttamassa siihen, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7892: että alueen metalli- ja konepajateollisuuden kil- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7893: pailukyky ja laajentumismahdollisuudet ovat muksen,
7894: melko rajoitetut.
7895: Pohjois-Karjalassa ja yleensä Itä-Suomessa että hallitus selvityttäisi mahdollisuu-
7896: on metalli- ja konepajateollisuudella keskeinen det perustaa Outokummun kaupunkiin
7897: merkity's alueen elinkeinoelämän monipuolista- konepajatekniikan laitos, joka sijoitettai-
7898: mispyrkimyksissä. Tämän vuoksi tulee alueen siin Valtion teknillisen tutkimuskeskuk-
7899: metalli- ja konepajateollisuutta tukea kaikin sen mineraalitekniikan laboratorion rin-
7900: käytettävissä olevin keinoin. Tässä mielessä nakkaisyksiköksi, ja että hallitus ottaisi
7901: tulisi pikaisesti perustaa Itä-Suomen alueelle sen mahdollista perustamista varten tar-
7902: konepajatekniikan laitos, joka voitaisiin hyvin · vittavat määrärahat valtion vuoden
7903: sijoittaa Outokumpuun rakennettavan Valtion 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen.
7904: teknillisen tutkimuskeskuksen mineraaliteknii-
7905: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7906:
7907: Matti Puhakka P. Puhakka Mauri Vänskä
7908: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen Markku Kauppinen
7909: Lea Sutinen
7910: 1981 vp. 169
7911:
7912: Toivomusaloite n:o 150
7913:
7914:
7915:
7916:
7917: Raudaskoski ym.: Maataloustraktoreiden ja niissä käytettävän
7918: polttoaineen saattamisesta verovapaiksi hankintatyössä
7919:
7920:
7921: Eduskunnalle
7922:
7923: Metsäverouudistuksessa hankintatyön jättä- senkin kannalta asiaa katsoen. Uudistuksessa
7924: misen verovapaaksi 150 kuutiometrin määrään verotulojen pieneneminen ei kuitenkaan olisi
7925: saakka on katsottu edistävän metsäkauppaa mainittavaa suuruusluokkaa, mutta se helpot-
7926: sekä kasvatus- ja korjuutoimintaa tarkoituksen- taisi puolin ja toisin asiaa ja edelleen innostaisi
7927: mukaisella tavalla. Uudistuksella onkin ollut pienmetsänomistajia hoitohakkuisiin, joiden yh-
7928: kasvava merkitys metsätaloustoiminnalle. teydessä saataisiin jälleen talteen enemmän ko-
7929: Hankintakauppatoimintaa tulisikin edelleen timaista energiapuuta.
7930: kehittää siten, että työn arvon verovapauden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7931: lisäksi myös maataloustraktori ja sen käyttämä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7932: polttoaine olisi verosta vapaa hankintatyön muksen,
7933: 150 kuutiometrin määrään saakka. Tämän mää-
7934: rän y1i menevältä osalta niin traktori kuin sen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7935: käyttämä polttoainekin tulisivat verotusselvi- menpiteisiin verolainsäädännön uudista-
7936: tyksen piiriin lukuunottamatta lämpötaloudelli- miseksi siten, että maataloustraktori ja
7937: seen tarkoitukseen hankittua haketta ja energia- siinä käytetty polttoaine tulisi verova-
7938: puuta. Tällainen lisäuudistus suuresti yksinker- paaksi hankintatyössä 150 kuutiometriin
7939: taistaisi hankintakaupan verotuksellista valvon- saakka. ·
7940: taa niin metsänomistajan kuin veroviranomai-
7941: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7942:
7943: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
7944: Mauno Manninen Alvar Saukko
7945: Helvi Hyrynkangas
7946:
7947:
7948:
7949:
7950: 22 088100188}
7951: 170 1981 vp.
7952:
7953: Toivomusaloite n:o 151
7954:
7955:
7956:
7957:
7958: Raudaskoski ym.: Puupolttoaineen varastointitukijärjestelmän
7959: luomisesta
7960:
7961:
7962: Eduskunnalle
7963:
7964: Maamme talouspolitiikassa on viime vuosien Keskeinen ongelma onkin, miten edellä mai-
7965: aikana noussut keskeiseksi kysymykseksi ener- nittu energiaraaka-aine saataisiin energiantuo-
7966: gian saatavuus, mutta erikoisesti sen hintaky- tannon piiriin. Häiriötön puupolttoaineen saan·
7967: symys. Säästötoimenpiteistä huolimatta energia- ti edellyttää huomattavan etupainoista hankin-
7968: laskumme kasvaa vuosittain noin 1 000 miljoo- taa, vähintään vuoden marginaalia:. Korjuu-
7969: nalla markalla. vaiheen kustannukset on maksettava huomatta-
7970: Energiapoliittisessa ohjelmassamme on oma- vasti aikaisemmin kuin puuaines on toimitettu
7971: varaisuustavoitteeksi asetettu 40 prosenttia ko- käyttöpaikalle. Tämän vuoksi olisi tarpeen luoda
7972: konaistarpeesta. Tämän tavoitteen saavuttami- puupolttoaineita koskeva varastointitukijärjes-
7973: nen edellyttää huomattavia energiansäästötoi- telmä. Varastointijärjestelmän avulla hakkeen
7974: mia, mutta myös kotoisten energiavarojen käyt- lämpöarvoa voitaisiin nostaa rasiinkaatoa hy-
7975: töönoton tehostamista ja monipuolistamista. väksi käyttäen erittäin paljon.
7976: Erityisesti talteenottotoimintaa tulisi tehostaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7977: sellaisen pienpuun suunnalla, jolle ei ole suun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7978: niteltua käyttöä metsäteollisuuden raaka-aineek- muksen,
7979: si. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan tämänlaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7980: tuista energiapuuta löytyisi metsistämme vuo- puupolttoainetta koskevan varastointi-
7981: sittain noin 15 miljoonaa kuutiometriä. tukijärjestelmän luomiseksi.
7982: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7983:
7984: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
7985: Mauno Manninen Alvar Saukko
7986: Helvi Hyrynkangas
7987: 1981 vp. 171
7988:
7989: Toivomusaloite n:o 1.52
7990:
7991:
7992:
7993:
7994: Raudaskoski ym.: Turvetuotantoon soveltuvien soiden perustut-
7995: kimuksen suorittamisesta
7996:
7997:
7998: Eduskunnalle
7999:
8000: Turpeen käyttö on lisääntymässä myös pie- esim. metsänparannuspiirien toimesta. Jotta
8001: nissä kulutuskohteissa suurten lämpökeskusten jokaiselle turvetuotantoa suunnittelevalle suon-
8002: ohella. Pienkohteissa korvataan kevyttä polt- omistajalle voitaisiin antaa luotettava selvitys
8003: toöljyä, jonka toistuvat hinnankorotukset ovat turvevaroista, edellyttää asian luonne ammat-
8004: luomassa turpeelle voimakkaasti kasvavaa li- titaitoista tutkimusta.
8005: säkysyntää pienkäyttäjien keskuudessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8006: Yksityisten suonomistajien piirissä on suurta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8007: kiinnostusta turvetuotantoa kohtaan. Tuotan- muksen,
8008: toon soveltuvat suot tulisi kuitenkin ensin luo-
8009: tettavasti tutkia, ettei jouduttaisi tekemään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8010: vir:heinvestointeja. Turvetuotantoon soveltuvien turvetuotantoon soveltuvien soiden pe-
8011: alueiden tutkimustoiminta voitaisiin käynnistää rustutkimuksen suorittamiseksi.
8012: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8013:
8014: Väinö Raudaskoski Kalevi ~attila
8015: ~auno ~anninen Alvar Saukko
8016: Helvi Hyrynkangas
8017: 172 1981 vp.
8018:
8019: Toivomusaloite n:o 153
8020:
8021:
8022:
8023:
8024: Rautiainen ym.: Arvonlisäverojärjestelmän toteuttamisesta
8025:
8026:
8027: Eduskunnalle
8028:
8029: Nykyinen liikevaihtoverolakimme on ollut mista ei ole odotettavissa. Suurin ongelma
8030: voimassa lähes 17 vuotta. Ensimmäiset kym- verovelvollisten kannalta lienee joka tapauk-
8031: menen vuotta se säilyi lähes muuttumattomana, sessa se, että huojennussäännöstöt eivät ole
8032: mutta 1970-luvulla laki koki useita syvälle- pysyviä, vaan ne on säädetty voimaan aina vuo-
8033: käypiä uudistuksia. Vuonna 1974 vapautettiin deksi kerrallaan - tämä johtuu juuri ajatuk-
8034: polttoaineet liikevaihtoverosta ja muutettiin sesta käyttää liikevaihtoverotusta suhdanne-
8035: eräiden peruselintarvikkeiden verotusta. Näiden politiikan välineenä.
8036: muutosten taustalla oli ja on edelleen ajatus Liikevaihtoverokanta on Suomessa eurooppa-
8037: liikevaihtoverotuksen käyttämisestä hintapoli- laista keskitasoa ja selvästi alempi kuin muissa
8038: tiikan välineenä. Vuosina 1976-1978 ,annet- pohjoismaissa. Yritysten kilpailukyvyn kannalta
8039: tiin lait teollisuusrakennusten väliaikaisesta lii- järjestelmämme puutteena on pidettävä inves-
8040: kevaihtoverottomuudesta sekä tuotannollisten tointien veronalaisuutta sekä energiantuotan-
8041: kone- ja laiteinvestointien väliaikaisesta osit- non, kuljetusten ja eräiden muiden tuotanto-
8042: taisesta liikevaihtoverottomuudesta. Nämä muu- toiminnan olennaisten osatekijöiden jättämistä:
8043: tokset olivat ilmentymiä siitä, että liikevaihto- liikevaihtoverojärjestelmämme ulkopuolelle. Tä-
8044: verotusta katsottiin voitavan käyttää myös suh- mä aiheuttaa vientituotteillemme ja tuonnin
8045: dannepolitiikan välineenä. Kun tähän lisätään kanssa kilpaileville tuotteille ylimääräisen kus-
8046: samoina vuosina asteittain tapahtunut tukku- tannustekijän, niin sanotun piilevän liikevaihto-
8047: verovelvollissäännöstön poistaminen, voidaan veron verrattuna niiden maiden tuotteisiin, joi-
8048: todeta lain käyneen läpi melkoisen muodon- den liikevaihtoverojärjestelmissä ei piilevää: ve-
8049: muutoksen. Nykyistä järjestelmää luotaessa roa synny. Nykyisiin vientituotteisiin sisältyvän
8050: keskeisinä pidetyt tavoitteet eli fiskaalinen, piilevän veron määrä on keskimäärin 4 %.
8051: hallinnollinen ja neutraliteettitavoite pääsivät Tunnetuin ja yleisimmin käytössä oleva liike-
8052: eräissä tapauksissa pahasti unohtumaan. vaihtoverojärjestelmä, joka estää: piilevän veron
8053: Huolimatta lukuisista epäkohdista ja tulkin- syntymisen, on lisäarvonverojärjestelmä. Se on
8054: tavaikeuksista edellä mainitut uudistukset koet- nykyisin voimassa kaikissa muissa Euroopan
8055: tiin kuitenkin verovelvollisten keskuudessa maissa paitsi Espanjassa, Kreikassa, Portuga-
8056: myönteisinä, kenties tukkuverovelvollissäännös- lissa, Sveitsissä ja Suomessa. Kreikka ja Espan-
8057: tön poistamista ja polttoaineiden verottomaksi ja ovat pyrkimässä EEC:n jäseniksi, joten nii-
8058: tekemistä lukuun ottamatta. Kun lisäksi elin- denkin on lähiaikoina siirryttävä lisäarvonvero-
8059: tarvikkeiden liikevaihtoverotuksen pahimmat järjestelmän käyttöön. Sveitsissä taas verokanta
8060: epäkohdat on myöhemmin lainsäädäntöteitse on niin alhainen, ettei piilevällä verolla ole
8061: korjattu, ollaan jälleen eräänlaisessa suvanto- käytännön merkitystä.
8062: vaiheessa. Teollisuusrakennusten samoin kuin Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
8063: kone- ja laiteinvestointien liikevaihtoverohuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8064: jennusten osalta oikeuskäytäntö ei vielä ole
8065: täysin selkiintynyt, mutta tiettyjä päälinjoja on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8066: jo löydettävissä. Säännökset ovat kuitenkin menpiteisiin arvonlisäverojärjestelmä11
8067: siinä määrin vaikeaselkoisia ja osin jopa epä- toteuttamiseksi.
8068: selviä, että mitään nopeaa tilanteen parane-
8069: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8070:
8071: Väinö Rautiainen Jorma Fred
8072: 1981 vp. 173
8073:
8074: Toivomusaloite n:o 154
8075:
8076:
8077:
8078:
8079: Ra11tiainen ym.: Ns. leasing-vuokran saattamisesta liikevaihto-
8080: verovapaaksi investointimenoksi
8081:
8082:
8083: Eduskunnalle
8084:
8085: Maamme teollisuudessa on viime vuosina jennusten määräaikaisuus ja osittaisuus. Teolli-
8086: yleistynyt voimakkaasti koneiden ja laitteiden suuden liikevaihtoverohuojennuksia ei pitäisi-
8087: vuokraustoiminta eli ns. leasing-menettely. Sen kään käyttää suhdannepoliittisena välineenä,
8088: sijaan että yritys hankkisi omistukseensa tuo- vaan tarkastella asiaa suomalaisten yritysten
8089: tantotoiminnassaan tarvittavia koneita ja lait- kilpailukyvyn kannalta. Kun kaikissa Suomen
8090: teita, ne vuokrataan joko laitteen maahantuo- kilpailijamaissa investointitarvikkeet on vapau-
8091: jalta, valmistajalta tai erityiseltä leasing- tettu liikevaihtoverosta, tulisi meillä toteuttaa
8092: yhtiöltä. vastaava järjestely pysyvästi.
8093: Leasing-menettely soveltuu erityisen hyvin Investointien liikevaihtoverovapautta on vas-
8094: pienyrityksille, joilla ei ole mahdollisuuksia tustettu sillä perusteella, että rationaalisten
8095: järjestää rahoitusta koneiden ja laitteiden investointien suosiminen lisää ennestäänkin
8096: hankkimiseen omaksi. Koneiden vuokraaminen korkeaa työttömyyttä maassamme. Tämä näke-
8097: on yrityksen kannalta edullista myös sen vuok- mys on kuitenkin perusteeltaan virheellinen.
8098: si, ettei pääomia jouduta sitomaan usein no- Palkkataso Suomessa on useimpiin maailman
8099: peasti vanheneviin laitteisiin, vaan kalusto voi- maihin katsottuna niin korkea, ettei Suomi voi
8100: daan pitää viimeisimmän teknisen kehityksen kansainvälisillä markkinoilla kilpailla työvoima-
8101: mukaisena. kustannusten avulla. Ainoa mahdollisuus mark-
8102: Maamme teollisuuden kilpailukyvyn paranta- kinaosuuksien säilyttämiseen ja lisääntymiseen
8103: miseksi sekä osittain myös suhdannepoliittisista on korkea työn tuottavuus ja tuotteiden laadun
8104: syistä on maassamme viime vuosina säädetty korostaminen, mikä edellyttää korkeaa työn
8105: väliaikaisia helpotuksia teollisuuden investointi- tuottavuutta. Sitä voidaan kohottaa investointi-
8106: tavaroiden liikevaihtoverotukseen. Teollisuusra- astetta nostamalla.
8107: kennusten liikevaihtovero on ollut poistettuna Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
8108: jo pitemmän ajan ja koneista ja laitteista on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8109: myönnetty ensin 50 prosentin ja sitten :y) :n
8110: huojennus voimassaolevasta liikevaihtoverokan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8111: nasta. Nämä huojennukset eivät ole koskeneet investointien liikevaihtoverorasituksen
8112: leasing-vuokria, vaikka nämä menot ovat täysin poistamiseksi pysyvästi siten, että myös
8113: rinnastettavia investointimenoihin. leasing-vuokra katsottaisiin yrityksen in-
8114: Liikevaihtoverohuojennusten käytössä on to- vestointimenoksi, josta ei tarvitse suo-
8115: ki muitakin epäkohtia. Merkittävin on huo- rittaa liikevaihtoveroa.
8116: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8117:
8118: Väinö Rautiainen Asser Stenbäck Antero Juntumaa
8119: Jorma Fred Sauli Hautala Ulla Järvilehto
8120: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
8121: 174 1981 rd.
8122:
8123: Hemställningsmotion nr 155
8124:
8125:
8126:
8127:
8128: Rehn m. fl.: Om höjning av avdraget för sjukdomskostnader vid
8129: beskattningen
8130:
8131:
8132: Tili Riksdagen
8133:
8134: Inflationen har gjort att den reella bety- avgiftsfria, uppgår kostnaderna för t.ex. tand-
8135: delsen av vissa avdrag vid inkomstbeskatt- läkare, glasögon tili betydande belopp, likaså
8136: ningen kraftigt har minskat. medicinerna för sjukdomar som inte är be-
8137: Avdraget för sjukvårdskostnader har under rättigade tili avgiftsfria mediciner såsom t.ex.
8138: många år varit oförändrat eller 800 mk för psoriasis.
8139: enskild person, 1 600 mk för äkta makar ökat Med hänsyn tili det ovanstående föreslås
8140: med 200 mk för varje barn under 16 år. vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
8141: Samtidigt har kostnaderna för sjukvård av-
8142: sevärt ökat så att avdraget i realiteten torde att regeringen måtte vidtaga åtgärder
8143: motsvara ca 30-40 procent av deras värde för att i den mån det nuvarande av-
8144: då avdraget fastslogs. Speciellt mindre bemed- dragssystemet bibehålles i grunden oför-
8145: lade och åldringar har blivit lidande därav, ty ändrat, förutom de övriga sociala av-
8146: möjligheterna att erhålla extra avdrag för stora dragen även avdraget för sjukdomskost-
8147: sjukvårdskostnader med hänvisning tili nedsatt nader höjes i enlighet med kostnads-
8148: skattebetalningsförmåga är synnerligen små. utvecklingen.
8149: Även om en hei del hälsovårdstjänster är
8150: Helsingfors den 10 februari 1981
8151:
8152: Elisabeth Rehn I. S. Melin Ole Norrback
8153: Boris Renlund Jutta Zilliacus Håkan Malm
8154: 1981 vp. 175
8155:
8156: Toivomusaloite n:o 155 Suomennos
8157:
8158:
8159:
8160:
8161: Rehn ym.: Sairausvähennyksen korottamisesta verotuksessa
8162:
8163:
8164: Eduskunnalle
8165:
8166: Inflaatiosta on johtunut, että eräiden tulo- Huolimatta siitä, että suuri joukko terveys-
8167: verotuksessa huomioon otettavien vähennysten palveluja on kokonaan maksuttomia, nousevat
8168: reaalinen merkitys on voimakkaasti vähentynyt. esim. hammaslääkäri- ja silmälasikustannukset
8169: Sairauskustannusvähennys on usean vuoden merkittäviin summiin, samoin kuin sellaisten
8170: ajan ollut muuttumaton eli 800 mk yksityisen sairauksien kustannukset, joiden lääkkeet eivät
8171: henkilön osalta, 1 600 mk aviopuolisoiden ole ilmaisia, kuten esim. psoriasis.
8172: osalta, mihin lisätään 200 mk jokaista alle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8173: 16-vuotiasta lasta kohden. Tänä aikana ovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8174: sairaanhoidon kustannukset kuitenkin lisäänty- muksen,
8175: neet siinä määrin, että vähennys nyt todelli-
8176: suudessa vastannee n. 30-40 prosenttia sen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8177: vahvistamisen aikaisesta arvosta. Varsinkin mikäli nykyinen verovähennysjärjestel-
8178: vähävaraiset ja vanhukset ovat kärsineet tästä, mä pysytetään perusteiltaan muuttu-
8179: sillä mahdollisuudet saada korkeista sairaan- mattomana, että muiden sosiaalisten vä-
8180: hoitokustannuksista johtuvia ylimääräisiä vähen- hennysten lisäksi myös sairauskustan-
8181: nyksiä alentuneen veronmaksukyvyn nojalla nusvähennystä korotetaan kustannuske-
8182: ovat perin vähäiset. hitystä vastaavasti.
8183: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8184:
8185: Elisabeth Rehn I. S. Melin Ole Norrback
8186: Boris Renlund Jutta Zilliacus Håkan Malm
8187: 176 1981 rd.
8188:
8189: Hemställningsmotion nr 156
8190:
8191:
8192:
8193:
8194: Rehn m. fl.: Om avhjälpande av missförhållanden vid återbetal-
8195: ningen av skatteåterbäringar
8196:
8197:
8198: Tili Riksdagen
8199:
8200: Den centralisering som de senaste åren före- Den skattskyldigas ställning bör även stärkas
8201: tagits inom skatteförvaltningen har betytt att i de fall prövning av skattemyndigheternas
8202: bl. a. debiteringen av skatter och skatteredo- tolkning gett denne rätt, så att den ränta (9
8203: visningarna av förskottsinnehållningar och so- %) som utbetalas i samband med skatteåterbä-
8204: cialskyddsavgifter överförts från de lokala ringar på grund av hifallna besvär från den
8205: skattebyråerna tili länsskatteverken. Detta har skattskyldigas sida och som enligt nuvarande
8206: medfört förseningar vid utbetalningar av skat- praxis utgör skattepliktig inkomst, göres skatte-
8207: terestitutioner i samband med ordinarie be- fri.
8208: skattning och skatteåterbetalningar på grund Med hänsyn tili det ovanstående föreslås
8209: av rättsyrkanden. Vidare har bokföringen av vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
8210: skatteredovisningar fördröjts vilket resulterat
8211: i att medborgarnas skatterestitutioner i flera att regeringen måtte vidtaga åtgärder
8212: fall på grund av bristfällig redovisning belagts för att missförhållandet med förse-
8213: med olaglig kvarstad. Medborgarnas rättsskydd ningarna av skatteåterbäringarnas ut-
8214: har avsevärt försämrats genom denna centrali- betalningar avhjälps, och att skattelag-
8215: sering, vars ändamålsenlighet överhuvudtaget stiftningen ändras så att den ränta, som
8216: kan ifrågasättas. I framtiden bör uppmärksam- utbetalas åt skattebetalaren i samband
8217: het fästas vid bättre förberedelse av statliga med skatteåterbäringar på grund av bi-
8218: verks förflyttningar eller centraliseringar inom fallna besvär görs skattefri.
8219: desamma, ifall de anses nödvändiga, så att
8220: inte åtgärderna förorsakar olägenheter för med-
8221: borgarna och försämrar deras rättsskydd.
8222: Helsingfors den 10 februari 1981
8223:
8224: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus Henrik Westerlund
8225: Boris Renlund Ingvar S. Melin Håkan Malm
8226: Ole Norrback
8227: 1981 vp. 177
8228:
8229: Toivomusaloite n:o 1.56 Suomennos
8230:
8231:
8232:
8233:
8234: Rehn ym.: Veronpalautusten maksamiseen liittyvien epäkohtien
8235: poistamisesta
8236:
8237:
8238: Eduskunnalle
8239:
8240: Viime vuosien aikana tapahtunut verohallin- salaisille hankaluuksia eivätkä heikentäisi hei-
8241: non keskittäminen on mm. merkinnyt sitä, että dän oikeussuojaansa.
8242: verojen veloitukset ja verojen ennakoiden ja Verovelvollisen asemaa tulee parantaa myös
8243: sosiaaliturvamaksujen tilitykset on siirretty pai- niissä tapauksissa, joissa veroviranomaisten
8244: kallisilta verotoimistoilta läänien verovirastoil- tulkinta on antanut niille oikeuden harkintaan
8245: le. Tämä on aiheuttanut myöhästymisiä, jotka siten, että veronpalautusten yhteydessä makset-
8246: koskevat tavalliseen verotukseen liittyvien ve- tava korko ( 9 % ) veroviranomaisten hyväk-
8247: ronpalautusten maksamista sekä oikeudellisiin syttyä verovalituksen vapautetaan verosta sen
8248: vaatimuksiin perustuvien veronpalautusten nyt vallitsevan käytännön mukaan ollessa ve-
8249: maksamista. Tämän lisäksi on verotilitysten ronalaista tuloa.
8250: kirjanpito viivästynyt, mikä on johtanut siihen, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8251: että kansalaisten veronpalautukset useasti puut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8252: teellisen tilityksen takia ovat joutuneet laitto- muksen,
8253: maan takavarikkoon. Kansalaisten oikeussuoja
8254: on' huomattavasti heikentynyt tämän keskittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8255: misen takia, jonka tarkoituksenmukaisuutta joilla poistettaisiin veronpalautusten
8256: yleensäkin voidaan pitää kyseenalaisena. Tule- maksamisen viivästymisestä aiheutuva
8257: vaisuudessa on syytä kiinnittää huomiota sii- epäkohta ja että verolainsäädäntöä muu-
8258: hen, että valtion laitosten muutokset tai nii- tetaan siten, että veronmaksajalle hy-
8259: den sisällä tapahtuva keskittäminen valmistel- väksytyiksi tulleista valituksista veron-
8260: taisiin paremmin, mikäli niitä pidetään tarpeel- palautus/en yhteydessä maksettava kor-
8261: lisina, jotta toimenpiteet eivät aiheuttaisi kan- ko vapautettaisiin verosta.
8262: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8263:
8264: Elisabeth Rehn Jotta Zllliacus Henrik Westerlund
8265: Boris Renlund Ingvar S. Melin Håkan Malm
8266: Ole Norrback
8267:
8268:
8269:
8270:
8271: 23 088100188J
8272: 178 1981 rd.
8273:
8274: Hemställrungsmotion nr 157
8275:
8276:
8277:
8278:
8279: Renlund m. fl.: Om ersättnihg vid beskattningen för diabetiker-
8280: nas merkostnader för maten
8281:
8282:
8283: Till Riksdagen
8284:
8285: Diabetes är en kronisk sjukdom som kräver ring till sina beslut framfört att de inte har lag-
8286: regdbunden vård. En viktig del av vården ut- lig rätt att schematiskt utan verkställande av i
8287: gör dieten. I synnerhet diabetiker, som vårdas lag stipulerade bedömningar bevilja detta av-
8288: med insulin, kräver en noggrann diet. Då drag.
8289: dieten är jämförbar med medicinsk vård borde Trots olika framställningar tili skattestyrelsen
8290: den således räknas som sjukdomskostnad till från diabetesförbundet har detta inte lett till
8291: den del den överstiger normala matkostnader. önskat resultat. De cirkulär som skattestyrelsen
8292: Diabetikers merkostnader för maten har i all- skickat ut tili skattenämnderna i detta ärende
8293: män beskattningspraxis tyvärr inte accepterats med uppmaning att inta en positiv inställning
8294: såsom enligt IFSkL 29 § avdragbara kostna- till denna fråga, har i de flesta fall gett ett
8295: der. Man har inte heller godkänt att dietmaten negativt resultat om man bortser från ett fåtal
8296: räknas som utgifter tillhörande inkomstens för- kommuner. Då diabetiker bevisligen har rätt
8297: värvande med hänvisning tili IFSkL 25 § och avsevärda merkostnader för att klara sin sjuk-
8298: samma lags 27 §. dom borde avdrag för en del av matkostnader-
8299: Enligt IFSkL 31 § kan, om den skattskyl- na beviljas vid beskattningen.
8300: diges skattebetalningsförmåga väsentligen ned- Med hänvisning tili det ovanstående före-
8301: gått, beviljas ett avdrag för nedsatt skattebetal- slås vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
8302: ningsförmåga med beaktande av de inkomster
8303: och den förmögenhet, som står tili hans och att regeringen i skyndsam ordning
8304: hans familjs förfogande. Detta stadgande för- måtte vidtaga åtgärder för att diabe-
8305: utsätter en prövning, som i de flesta fall har tikerna för de merkostnader de har
8306: lett till att inget avdrag har beviljats för diabe- såsom en följd av sin sjukdom beviljas
8307: tikernas merkostnader för maten. Endast ett rätt till avdrag vid beskattningen för
8308: fåtal kommuner i vårt land har godkänt dessa maten till den del det överstiger nor-
8309: avdrag. Skattenämnderna har ofta som motive- mala matkostnader.
8310: Helsingfors den 11 februari 1981
8311:
8312: Boris Renlund 1. S. Melin Håkan Malm
8313: Jutta Zilliacus Ole Norrback Elisabeth Rehn
8314: 1981 vp. H9
8315:
8316: Toivomusaloite n:o 157 Suom§I(MS
8317:
8318:
8319:
8320:
8321: Renlund ym.: Diabeetikkojen ruoasta aiheutuvien lisäkustannus-
8322: ten korvaamisesta verotuksessa
8323:
8324:
8325: Eduskunnalle
8326:
8327: Sokeritauti on krooninen tauti, joka vaatii nat ovat usein perusteluinaan päätöksilleen esit-
8328: säännöllistä hoitoa. Ruokavalio on tärkeä osa täneet, ettei niillä ole mitään laillista oikeutta
8329: hoidosta. Varsinkin insuliinia käyttävät sokeri- kaavamaisesti myöntää laissa sääntelemättömiä
8330: tautiset tarvitsevat hyvin tarkan ruokavalion. harkinnanvaraisia vähennyksiä.
8331: Kun ruokavalio on verrattavissa lääkehoitoon, Sokeritautiliiton verohallitukselle tekemistä
8332: sen tulisi kuulua sairauskustannuksiin siltä osin useista esityksistä huolimatta toivottuun tu-
8333: kuin se ylittää tavanomais·et ravintokustannuk- lokseen ei ole päästy. Verohallituksen tämän
8334: set. Sokeritautisen ylimääräisiä ravintokustan- asian johdosta verolautakunnille lähettämiin
8335: nuksia ei valitettavasti yleisen verotuskäytän- kiertokirjeisiin, J01ssa kehotetaan ottamaan
8336: nön mukaisesti hyväksytä tulo- ja omaisuusve- myönteinen kanta tähän asiaan, on useimmiten
8337: rolain 29 § :n mukaisina vähennyskelpoisina otettu kielteinen kanta harvoja kuntia lukuun-
8338: menoina. ottamatta. Koska sokeritautia sairastavilla to-
8339: Tulo- ja omaisuusverolain 31 §:n mukaan distettavasti on tuntuvia ylimääräisiä kuluja
8340: voidaan verovelvolliselle myöntää vähennys sairautensa hoidosta, osasta ravintokustannuk-
8341: alentuneen veronmaksukyvyn nojalla, jos vero- sia tulisi myöntää vähennys verotuksessa.
8342: velvollisen veronmaksukyky on olennaisesti Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8343: alentunut ottaen huomioon hänen tulonsa ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8344: omaisuutensa, joka on hänen ja hänen perheen-
8345: sä käytössä. Tämä säännös edellyttää harkintaa, että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
8346: joka useimmissa tapauksissa on johtanut sii- piteisiin verovähennyksen myöntämi-
8347: hen, ettei sokeritautisille ole myönnetty vero- seksi sokeritautia sairastaville henkilöil-
8348: vähennystä heidän ylimääräisistä ravintokustan- le heidän ravintokustannuksistaan silt,1
8349: nuksistaan. Vain harvat maamme kunnat ovat osin kuin ne ylittävät tavanomaiset ra-
8350: hyväksyneet nämä vähennykset. Verolautakun- vintokustannukset.
8351: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
8352:
8353: Boris Renlund 1. S. Melin Håkan Malm
8354: Jutta Zilliacus Ole Norrback Elisabeth Rehn
8355: 180 1981 vp.
8356:
8357: Toivomusaloite n:o 158
8358:
8359:
8360:
8361:
8362: Ronkainen ym.: Ankeleen kalkkikivilouhoksen toiminnan kehit-
8363: tämisestä
8364:
8365:
8366: Eduskunnalle
8367:
8368: Ankeleen kalkkikivilouhoksen toiminnan kalkiksi menevän kalkin louhintamenetelmä ei
8369: kehittämisen tiellä on muutamia ongelmia. sovellu marmorin louhintaan, joten niitä ei
8370: Kun kuntien kalkituksen edistäroistoimien lain- voida täysitehoisesti ottaa samasta louhok-
8371: mukaisuudesta on tullut tulkintaerimielisyyk- sesta. Virtasalmen kunnan intressissä on saada
8372: siä, on maanparannuskalkin menekki jonkin myös marmorin louhinta käyntiin täysitehoi-
8373: verran laskenut. Virtasalmen kunta pitääkin tär- sesti mahdollisimman pian. Kun lisäksi kaivos-
8374: keänä, että kuntien toimialaa koskeva sään- yhtiö on harkinnut kalkkitehtaan siirtoa lou-
8375: nös kunnallislaissa tulee viipymättä tarkistaa hoksen lähelle siinä vaiheessa, kun nykyisen
8376: siten, että myös maatalouden kehittämistoimet Loukolammin tehtaan koneistot ovat uusimi-
8377: tulevat tasapuolisesti huomioon otetuiksi. Täl- sen tarpeessa, on paikallistien siirto tarpeen
8378: lä tulee olemaan välittömästi vaikutuksensa aikaansaada mahdollisimman pian. Tehtaan
8379: myös Ankeleen louhoksen ja Loukolammin siirto edellyttää paikallistien siirtoa, koska tie
8380: kalkkitehtaan toimintaan. Ankeleen louhos si- suoja-alueisiin estää esiintymän hyväksikäytön
8381: jaitsee lisäksi hyvin lähellä paikallistietä, mis- noin kolmannekselle koko esiintymän pinta-
8382: tä on luonnollisesti toiminnalle huomattavaa alasta. Tien suunnittelu on TVL:n Mikkelin
8383: haittaa. Kalkkikiviesiintymä on suurelta osin piirikonttorin toimesta jo aloitettu v. 1980.
8384: tiealueen alla ja jatkuu myös nykyisen tielin- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8385: jan pohjoispuolelle. Esiintymä on tutkituilta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8386: kivivaroiltaan varsin runsas. Kaivosyhtiön an-
8387: tamien tietojen mukaan toimintaedellytyksiä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8388: useaksi kymmeneksi vuodeksi. Tien siirto mah- Ankeleen paikallistien siirtämiseksi ja
8389: dollistaisi lisäksi uuden marmorin ottoon tar- kauppa- ja teollisuusministeriön tuki-
8390: koitetun louhoksen avaamisen esiintymän toi- määrärahojen myöntämiseksi Ankeleen
8391: seen reunaan. Nykyisellään marmorin oton li- uuden louhoksen avaamista ja marmo-
8392: säämisen esteenä on sekin, että maanparannus- rinottoa varten.
8393: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8394:
8395: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
8396: 1981 vp. 181
8397:
8398: Toivomusaloite n:o 159
8399:
8400:
8401:
8402: Ronkainen ym.: Virtasalmen Hällinmäen kaivoksen lähiympäris-
8403: tön ja Karankalahden esiintymän tutkimisesta
8404:
8405:
8406: Eduskunnalle
8407:
8408: Virtasalmen kunnassa toimii Outokumpu nan koko alue sijaitsee geologisesti mielenkiin-
8409: Oy:n Hällinrnäen kuparikaivos, joka nykyisel- toisella alueella ja katsotaan malmikriittiseksi
8410: lään työllistää noin 50 työntekijää, oheistyö- alueeksi. Tehokasta malminetsintää ei kuiten-
8411: paikkoineen (ruokala, kuljetukset) noin 70 kaan suuremmassa mittakaavassa ole toteutettu.
8412: työntekijää. Hällinmäen malmio on pieni, ja Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Hällin-
8413: mikäli uusia löydöksiä ei tehdä, lopettaa kaivos mäen malmio ei ole varsinainen päämalmio,
8414: :toimintansa jo vuonna 1983. joten toiveita uusien esiintymien löytymisestä
8415: Kauppa- ja teollisuusministeriön 6. 10. 1978 on olemassa. Uusimpana osoituksena on 17. 1.
8416: asettama kaivospaikkakuntien kehittämistoimi- 1979 Outokumpu Oy:lle myönnetty valtaus
8417: kunta on luovuttanut kauppa- ja teollisuusmi- Virtasalmen kirkonkylän pohjoispuolella sijait-
8418: nisteriölle 28. 5. 1979 päiväämänsä mietinnön, sevan Karankalahden alueelle.
8419: joka on julkaistu numerolla 1979: 34. Toimi- Kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta
8420: kunta on malmin ajallisen riittävyyden perus- toteaa mietinnössään erityisesti Virtasalmen
8421: teella valinnut tarkasteluosa kohteeksi kahdek- kunnan osalta, että kunnan teollisen toiminnan
8422: san kaivospaikkakuntaa, niiden joukossa myös perustan muodostaa kaivannaisteollisuus, jonka
8423: Virtasalmen kunta. Virtasalmen Hällinmäen varaan myös tuotantorakenteen monipuolista-
8424: kaivos on ehtymässä ensimmäisenä toimikun- mis- ja laajentamistoimenpiteet tulisi rakentaa.
8425: nan mietinnössä mainituista kaivoksista. Mietin- Jatkojalostusmahdollisuuksia tarjoaa erityisesti
8426: nön selvitysosassa on mm. todettu, että Virta- Ankeleen louhoksesta saatava marmori, joka
8427: salmi on elinkeinorakenteeltaan alkutuotanto- soveltuu hyvin rakennuskiveksi. Toimialan ke-
8428: valtaisimpia kaivospaikkakuntia ( 43,2 % ). Vir- hittäminen edellyttää huolellista ja monipuo-
8429: :tasalmen osalta on myös todettu, että kunnassa lista pohdintaa alkaen sopivien tuoteryhmien
8430: väestö on vuodesta 1970 vuoteen 1977 vähen- valinnasta, markkinointikysymysten selvittämi-
8431: tynyt suhteellisesti eniten eli 24 %. Vaikkakin sestä sekä tuotantoprosessin käynnistämisen
8432: Virtasalmen kaivos on verrattain pieni kaivos- keskeisistä edellytyksistä. Kehittämistoimet on
8433: yksikkö ja sen työntekijöiden osuus kunnan kytkettävä mahdollisimman kiinteästi alueella
8434: ammatissa toimivasta väestöstä on vain 8 %, toimivaan tuotantoon, jolloin kysymykseen tu-
8435: on kunnan teollisuudessa toimivasta väestöstä lee esimerkiksi yhteistyö kunnassa toimivan
8436: kaivoksen osuus 47 %. Kaivoksella on siten kalkkikiveä Iouhivan kaivosyhtiön (Oy Partek
8437: merkittävä vaikutus elinkeinorakenteen tasa- Ab) kanssa.
8438: painottajana. Ilman kaivostoimintaa olisi Virta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus"
8439: salmi entistä voimakkaammin pelkästään maa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8440: ja metsätalouselinkeinon varassa.
8441: Toimikunta on luetellut useita yleisiä kehit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8442: tämisehdotuksia, joista Virtasalmen kunnan kä- menpiteisiin Virtasalmen Hällinmäen
8443: sityksen mukaan tärkeimpänä toimikunta ehdot- kaivoksen lähiympäristön tutkimiseksi
8444: taa, että kaivospaikkakuntien lähiympäristössä mahdollisten lisämalmioiden löytämisek-
8445: tehokas malminetsintä taataan osoittamalla tä- si sekä Outokumpu Oy:n 17. 1. 1979
8446: hän tarkoitukseen riittävästi varoja. Varojen saaman valtauskirjan tarkoittam.an Ka•
8447: käyttöä suunniteltaessa olisi otettava huomioon rankalahden esiintymän tutkimuksia
8448: erityisesti syväkairaustarve. Virtasalmen kun- varten.
8449: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8450:
8451: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
8452: 182 1981 vp:
8453: Toivomusaloite n:o 160
8454:
8455:
8456: Ronkainen ym.: Tutkimusten käynnistämisestä turpeenjalostus-
8457: laitoksen perustamiseksi Haukivuorelle
8458:
8459: Eduskunnalle
8460:
8461: Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäosasto tuttuaan haukivuorelaisille ja lähikuntalaisille
8462: on suorittanut vuosina 1967 ja 1968 ensimmäi- teollisia työpaikkoja, jotka puolestaan vaikutta-
8463: sen suo- ja turvetutkimuksen Haukivuoren kun- vat kerrannaisesti mm. palveluelinkeinojen ke-
8464: nan soista. Toinen tutkimus suoritettiin vuon- hittymiseen. Haukivuoren kunnan väkiluvun
8465: na 1974 ja kolmas kesällä 1980. Tutkittujen voimakas vähentyminen saataneen hidastomaan
8466: soiden pinta-ala on yhteensä 5 569 hehtaaria eri elinkeinoaloja kehittämällä. Tutkimustulos-
8467: ja turvemäärä on noin 136 milj. m3 • ten mukaan monitoimiturvelaitoksen ja turve-
8468: Valtion polttoainekeskus on vuokrannut ja puristetehtaan rakentamiskustannukset saata~
8469: ostanut tähän mennessä Haukivuoren kunnan neen takaisin verrattain lyhyen ajan kuluessa.
8470: alueelta n. 1 000 hehtaaria suota turpeen nos- Liikenteellisesti Haukivuoren kunta soveltui-
8471: tamista varten. Suolla aloitettiin vuonna 1973 si erittäin hyvin monitoimiturvelaitoksen tai
8472: valmistelutyöt polttoturpeen nostamiseksi. Var- turvepuristetehtaan sijaintipaikaksi. Kunnan
8473: sinainen polttoturpeen nosto aloitettiin Ropo- läpi kulkee v. 1980 sähköistetty Savon rata ja
8474: lansuolla heinäkuussa 1975. Tällä hetkellä se kantatie n:o 72. Etelä-Savon seutukaavaliiton
8475: työllistää kesäisin noin 40 ja talvella n. 20 palvelutasoluokitusten mukaan Haukivuoren
8476: työntekijää. keskus on alemman tason kuntakeskus sisältäen
8477: Rapolansuolta nostettu jyrsinturve on käy- kuitenkin huomattavasti enemmän palveluja
8478: tetty lähiseudulla olevissa turvelämpölaitoksis- kuin alemman tason kuntakeskukselta vaadi-
8479: sa. Kasvuturve on toimitettu lähiympäristöön taan. Kunnan keskus on kehittynyt voimakkaas-
8480: lannoittamattomana. ti viime vuosina, vaikka kunnan väkiluku on
8481: Monitoimiturvelaitoksen tai turvepuristeteh- laskenut. Kunnan keskuksen kehittymiseen on
8482: taan rakentaminen Haukivuoren kuntaan mah- osaltaan vaikuttanut runsas asuntotuotanto. Vii-
8483: dollistaisi turpeen jalostuksen turvekoksiksi tai me vuosien aikana kuntaan on rakennettu noin:
8484: turvepuristeeksi sekä mahdollisesti sähköener- 20 uutta asuntoa vuosittain. Kunta on pyrkinyt
8485: giaksi. Turpeen briketöinnin avulla voitaisiin mahdollisuuksien mukaan järjestämään kuntaan
8486: käyttää hyödyksi myös turvekaksin hukkaläm- tulevien yritysten työntekijöille asuntoja.
8487: pö. Monitoimiturvelaitos toisi mahdollisuuden Koulutusmahdollisuudet Haukivuoren kun-
8488: lasinalaisten vil jelmien rakentamiseen. nassa ovat suhteellisen hyvät, sillä kunnassa on
8489: Polttoturpeen hyödyntäminen mahdollisim- peruskoulun yläaste ja lukio sekä yhteensä 17
8490: man lähellä tuotantopaikkaa olisi tärkeä tekijä oppilaspaikkaa Pieksämäen ja Mikkelin ammat-
8491: sekä Haukivuoren kunnalle että koko Mikkelin tikouluissa.
8492: läänille. Etelä-Savon suoalueista Haukivuoren Haukivuoren kunnan ja koko Mikkelin lää-
8493: ,kunnan alueella sijaitsevat suoalueet ovat erit~ nin kehittämisen kannalta olisi erittäin tärkeää
8494: täin keskeisessä asemassa. Kunnan alueella si- rakentaa Haukivuoren kuntaan monitoimiturve-
8495: jaitsevat suot liittyvät yhtenä kokonaisuutena laitos tai turvepuristetehdas.
8496: Mikkelin maalaiskunnan, Virtasalmen kunnan, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8497: Pieksämäen maalaiskunnan ja Juvan kunnan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8498: suoalueisiin.
8499: Monitoimiturvelaitoksen tai turvepuristeteh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8500: taan rakentaminen Haukivuoren kuntaan mer- menpiteisiin tutkimusten käynnistämi-
8501: kitsisi erittäin paljon kunnan kehitykselle. Mo- seksi monitoimiturvelaitoksen tai turve-
8502: nitoimiturvelaitos tai turveouristetehdas tulisi puristetehtaan rakentamiseksi Haukivuo~
8503: tarjoamaan sekä rakennusvaiheessa että valmis- ren kuntaan.
8504: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8505:
8506: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
8507: 1981 vp. 183
8508:
8509: Toivomusaloite n:o 161
8510:
8511:
8512:
8513:
8514: Rytkönen ym.: Nestekaasun käytöstä henkilöautojen polttoai-
8515: neena
8516:
8517:
8518: Eduskunnalle
8519:
8520: Öljyn hinnan jatkuva nousu kansainvälisillä den ja sen, että nykyisin siitä menee suurin osa
8521: markkinoilla aiheuttaa myös bensiinin hinnap. käyttämättömänä hukkaan.
8522: jatkuvan nousun. Ei ole epäilystäkään siitä, et- Nestekaasun käyttöä autojen polttoaineena
8523: teikö tämä kehitys tulisi jatkumaan. Erityisesti tulisi myös valtiovallan toimenpitein lisätä. Se
8524: henkilöautojen osalta olisi suosittava sellaisten edellyttää verotuksellisia ja muitakin toimenpi-
8525: polttoaineiden käytön lisäämistä, jotka korvaa- teitä saattamalla nestekaasua käyttävät autot
8526: vat bensiinin. suosituimmuusasemaan.
8527: Nestekaasu on yksi tällainen polttoaine, jota Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8528: jo jossain määrin käytetään henkilöautojen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8529: polttoaineena. Se on asiallisesti ottaen koti-
8530: maista, saasteetonta ja teholtaan täysin bensii- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
8531: nin veroista. Sen käyttöä voitaisiin huomatta- menpiteisiin nestekaasun käytön yleistä-
8532: vasti lisätä ottaen huomioon sen taloudellisuu- miseksi henkilöautojen polttoaineena.
8533: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
8534:
8535: V. J. Rytkönen Lauha Männistö
8536: 184 1981 vp.
8537:
8538: Toivomusaloite n:o 162
8539:
8540:
8541:
8542:
8543: Rytkönen ym.: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan mahdolli-
8544: suuksien turvaamisesta ulkomaankaupassa valtiojohtoisen lai-
8545: toksen avulla
8546:
8547:
8548: Eduskunnalle
8549:
8550: Maamme pienillä ja keskisuurillakin yrityk- tyisesti pienten ja !keskisuurten yritysten ulko-
8551: sillä on vain rajoitetut mahdollisuudet tavaroi- maankaupasta sekä avustamaan niitä teolliseen
8552: den ja palvelusten tarjoamiseen ulkomaille. yhteistyöhön ja alihankintaan pääsemisessä.
8553: Vienti edellyttää kielitaitoista ja koulutettua Niinpä ehdotammekin eduskunnan hyväksyt-
8554: henkilökuntaa, joka on perehtynyt ulkomaiden täväksi toivomuksen,
8555: markkinoihin. Yksittäisen yrityksen saattaa olla
8556: vaikea yksinään luoda riittävää vientiorganisaa- että hallitus ryhtyisi toimiin valtion-
8557: tiota eikä yksittäisen yrityksen tuotantokyky- enemmistöisen vienti- ja tuontiyhtiön tai
8558: kään usein riitä. Ulkomaankauppaan sisältyy ulkomaankauppalaitoksen perustamiseksi
8559: myös riskejä, joita ei pienen yrityksen ole siten, että sen toiminnassa otettaisiin
8560: helppo omaksua. Tämän vuoksi on valtion- erityisesti huomioon pienen ja keski-
8561: enemmistöinen vienti- ja tuontiyhtiö tai ulko- suuren yritystoiminnan mahdollisuudet
8562: maankauppalaitos välttämätön huolehtimaan eri- ulkomaankaupassa.
8563: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981
8564:
8565: V. J. Rytkönen Pauli Puhakka Jarmo Wahlström
8566: Lauha Männistö Inger Hirvelä Helvi Niskanen
8567: Aulis Juvela Pauli Uitto Anna-Liisa Jokinen
8568: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen Matti Järvenpää
8569: Terho Pursiainen Kari Peltola P. Liedes
8570: Kauko Tamminen Niilo Koskenniemi
8571: 1981 vp. 1:85
8572:
8573: Toivomusaloite n:o 163
8574:
8575:
8576:
8577:
8578: Rönnholm ym.: Vaikeasti llikuntarajoitteisten saattamisesta oi-
8579: keudenmukaiseen asemaan autoverotuksessa
8580:
8581:
8582: Eduskunnalle
8583:
8584: Vammaisia pyritään auttamaan liikkumisessa teettinsa kuitenkaan nouse edes 40 prosent-
8585: antamalla heille muun muassa alennuksia au- tiin.
8586: toverosta. Autoveron alentaminen onkin koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8587: tuullista, mutta säädökset, joiden mukaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8588: alennuksen saamisen edellytyksenä on pysyvä
8589: invaliditeetti, ovat monille vaikeasti sairau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8590: den takia liikuntaesteisille kohtuuttomat ja ioilla vaikeasti liikuntarajoitteiset sai-
8591: epäoikeudenmukaiset. On useita tapauksia, raat saatettaisiin oikeudenmukaiseen
8592: joissa esim. reumasairauksia kärsivät ovat lä- asemaan autoverotuksessa.
8593: hes liikuntakyvyttömiä eikä heidän invalidi-
8594: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8595:
8596: Mikko Rönnholm Pertti Hietala
8597: Niilo Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila
8598:
8599:
8600:
8601:
8602: 24 088100188}
8603: 186 1981 Vp.
8604:
8605: Toivomusaloite n:o 164
8606:
8607:
8608:
8609:
8610: Rönnholm ym.: Uuden säätälaitetekniikan käyttämisestä sähkön
8611: jakelussa
8612:
8613:
8614: Ed u sk unn alle
8615:
8616: Energian säästäminen on ylipäänsä tär- prosessoritekniikan aikana mittaus, tietojen re-
8617: keää, mutta sähkön säästämisessä voidaan saa- kisteröinti ja sähkölaskun laskeminen on auto-
8618: vuttaa suurimmat hyödyt. Onhan niin, että maattisesti mahdollista. Voidaan jopa ajatella
8619: meillä sähköä tuotetaan laitoksissa, joiden hyö- mittauslaitteiden keskittämistä sähkölaitoksiin.
8620: tysuhde on n. 40 %, kun esimerkiksi jo huo- Mikä ratkaisu on tarkoituksenmukaisin, sen
8621: not omakotitalojen kattilat voivat yltää kaksin- tulee tietenkin yksityiskohtainen kehitystyö
8622: kertaiseen hyötysuhteeseen. osoittamaan. Suunta on joka tapauksessa selvä.
8623: On myös niin, että sähkön tuotannossa lai- Mittauksen tulee olla sellainen, että se mahdol-
8624: tosten käyttö on epätasaista. On korkeita huip- listaa säästöä edistävien ja kapasiteetin käyttöä
8625: puja, joita varten täytyy olla laitoskapasiteettia, tasaavan tariffijärjestelmän ja että sekä kulut-
8626: ja taas puolestaan on aikoja, jolloin valtaosa taja- että sähkölaitoskohtainen kulutuksen auto-
8627: kapasiteetista on poissa käytöstä. Tariffipoli- maattinen ohjaus on mahdollista.
8628: tiikalla olisi hyvät mahdollisuudet ohjata kulu- On myös huomattava, että tällaisten laittei-
8629: tusta säästöä suosivaksi ja kapasiteettia tasai- den kehittäminen kotimaassa voi antaa hyviä-
8630: semmin kuormittavaksi. Kulutusmaksun tulisi kin mahdollisuuksia vientiin.
8631: määräytyä käytetyn tehon ja ajankohdan mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8632: kaan siten, että jouluaatonaattona klo 17.00 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8633: olisi sähkö kalleinta ja kevätkesällä kello 5 se
8634: olisi halvinta ja että kallista sähkö olisi kaik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8635: kia ylellisyysvempaimia käyttäville ja halpaa 40 joilla uutta säätälaitetekniikkaa käytet-
8636: watin valoa polttaville. täisiin sähkön mittaukseen, jakelun
8637: Em. karkeilla esimerkeillä kuvattu järjestel- sääntelyyn ja laskutukseen siten, että
8638: mä on näihin päiviin asti ollut teknis-taloudel- sähkön säästöä suoritettaisiin ja kapa-
8639: lisesti epärealistinen toteuttaa. Nykyisin mikro- siteetin käyttöä tehostettaisiin.
8640: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8641:
8642: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
8643: 1981 vp. 187
8644:
8645: Toivomusaloite n:o 16.5
8646:
8647:
8648:
8649:
8650: Rönnholm ym.: Energia-avustusten myöntämisestä tuuligeneraat-
8651: toreiden hankkimista varten
8652:
8653:
8654: Eduskunnalle
8655:
8656: Tuuli ön uusiutuva "kotimainen" energialäh- nastaa ne kotimaista polttoainetta käyttävään
8657: de. Tuuligeneraattorit ovat kehittyneet viime 'kattilaan.
8658: aikoina teknisesti luotettaviksi ja niitä valmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8659: tetaan kotimaassa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8660: Niiden perustellun ja järkevän käytön estee-
8661: nä on se, että tuuligeneraattorin hankintaa ei että tuuligeneraattorien hankintaan
8662: suosita energia-avustuksia myönnettäessä. Kui- myönnettäisiin energia-avustusta.
8663: tenkin olisi energiapoliittisesti perusteltua rin-
8664: ltelsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8665:
8666: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
8667: 188 1981 vp.
8668:
8669: Toivomusaloite n:o 166
8670:
8671:
8672:
8673:
8674: Rönnholm ym.: Puoluetuen jakamisesta osittain suoraan puoluei-
8675: den piirijärjestöille
8676:
8677:
8678: Eduskunnalle
8679:
8680: Eduskuntaan kansanedustajat valitaan vaali- mahdollisuuksia, mikä taas käytännössä olisi
8681: plireittäin. Näin taataan alueellisesti tasapuoli- toteutettavissa jakamalla puoluetukirahat uudel-
8682: sempi edustus ja välittömät yhteydet maan la tavalla.
8683: kaikissa osissa asuviin kansalaisiin. Mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8684: suudet kansan kuulemiseen paranisivat kuiten- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8685: kin oleellisesti, jos poliittisen toiminnan paino-
8686: pistettä voitaisiin siirtää lähemmäksi valitsijoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8687: ta. joilla puoluetuesta vähintään puolet
8688: Tämä edellyttäsi kuitenkin puolueiden pii- jaettaisiin suoraan puolueiden piiriiär-
8689: reille ja petosjärjestöille parempia taloudellisia ;estöjen käytettäväksi.
8690: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981
8691:
8692: Mikko Rönnholm Niilo Hämäläinen Kaisa Raatikainen
8693: 1981 vp. 189
8694:
8695: Toivomusaloite n:o 167
8696:
8697:
8698:
8699:
8700: Saarikoski ym.: Pienyritysten rahoitusjärjestelmän kehittämisestä
8701:
8702:
8703: Eduskunnalle
8704:
8705: Valtion tulo- ja menoarvioihin vuosina 1951 Kauppa- ja teollisuusministeriön laatimien sel-
8706: -1969 kuuluneet pienteollisuuslainat ja niiden vitysten mukaan esimerkiksi vuosina 1965-
8707: jälkeen käytössä ollut korkotukiluottojärjestel- 1969 myönnettiin pienteollisuuslainoja noin 50
8708: mä osoittautuivat yritystoiminnan kannalta mo- miljoonaa markkaa noin 1 600 yritykselle. Näis-
8709: nin tavoin hyödyllisiksi. Vuoden 1974 lisäme- sä syntyi tänä aikana kymmenisentuhatta uutta
8710: noarviossa myönnettiin vielä kerran pienteolli- työpaikkaa, joiden aikaansaamisessa ko. lai-
8711: suuslainoja, korkotukiluottoja puolestaan vii- noilla oli osarahoituksena huomattava merkitys.
8712: meisen kerran vuonna 1975, jonka jälkeen Myös lainoja myöntäneet viranomaiset, ensisi-
8713: kumpikaan rahoitusmuoto ei ole ollut käytössä. jaisesti teollisuuspiirit pitivät järjestelmää suo-
8714: Niiden lakkauttamista on perusteltu valtion raviivaisuutensa ja joustavuutensa vuoksi onnis-
8715: investointimhaston perustamisella, jonka tarkoi- tuneena. Se tarjosi teollisuuspiireille mahdolli-
8716: tuksena on ollut huolehtia mm. valtion pien- suuden seurata yritysten toimintaa kokonaisuu-
8717: yrityksille ohjaamasta rahoituksesta. tena jo niiden perustamisvaiheesta lähtien sekä
8718: Tuolloin katsottiin, että pienteollisuuden ra- auttaa yrityksiä muillakin tavoin.
8719: hoitus voidaan hoitaa Investointirahaston ja Vaikka sekä yksityisellä että julkisella puo-
8720: Kehitysaluerahasto Oy:n kautta. Investointira- lella on ryhdytty moniin toimenpiteisiin pien-
8721: haston toiminta ei kuitenkaan ole toistaiseksi yritysten rahoituskysymysten hoitamiseksi, ei
8722: ollut yhtä onnistunut kuin pienteollisuuslaina- ongelmaa kokonaisuutena ole vielä pystytty rat-
8723: järjestelmä. KERA:n toimialue käsittää puoles- kaisemaan. Sen vuoksi esitämmekin harkitta-
8724: taan nimensä mukaisesti vain osan maata, joten vaksi pienteollisuuslainoja vastaavien pienyri-
8725: sen tuki ei kohdistu ns. taantuville teollisuus- tyslainojen käyttöönottoa sekä samalla pienyri-
8726: paikkakunnille. Teollistamisrahasto, jonka toi- tystoiminnan rahoitusjärjestelmien uudelleenjär-
8727: minta-alue kattaa koko Suomen, on omalta osal- jestelyä ja ko. lainojen käyttöönotosta aiheutu-
8728: taan pyrkinyt tehostamaan toimintaansa pien- vien hallinnollisten päällekkäisyyksien poista-
8729: yritysten tukemiseksi normaaliluototuksen avul- mista.
8730: [a, mutta sen toimialan luonteeseen eivät so- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
8731: vellu korkotuki- eikä avustusjärjestelmät. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8732: Rahoituskanavien moninaisuudesta huolimat-
8733: ta ovat sekä yrittäjät että viranomaiset koke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8734: neet pienyritysten rahoitustoiminnan vajavai- pienyritysten rahoitusjärjestelmän kehit-
8735: seksi. Sen vuoksi on esitetty harkittavaksi ra- tämiseksi kokonaisuudessaan ja erityi-
8736: hoitusjärjestelmien uudelleenarviointia ja koko- sesti tutkisi mahdollisuudet vuosina
8737: naisuudistusta. Erityisesti pienyritykset pitävät 1951-1969 käytössä olleen pienteolli-
8738: tarpeellisena aikaisempaa pienteollisuuslainajär- suuslainajärjestelmän kaltaisen rahoitus-
8739: jestelmää vastaavan järjestelmän luomista. muodon luomiseksi.
8740: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8741:
8742: Helge Saarikoski Sampsa Aaltio Väinö Raudaskoski
8743: Tauno Valo Mauri Vänskä Jalmari Torikka
8744: Timo Ihamäki Heikki Perho Sauli Hautala
8745: Matti Viljanen Olavi Nikkilä Helvi Hyrynkangas
8746: P. Mäki-Hakola
8747: 190 1981 vp.
8748:
8749: Toivomusaloite n:o 168
8750:
8751:
8752:
8753:
8754: Salminen ym.: Maakaasujohdon runkolinjan rakentamisesta Kou-
8755: volasta Lahden kautta pääkaupunkiseudulle
8756:
8757:
8758: Eduskunnalle
8759:
8760: Maakaasua on tuotu Neuvostoliitosta Suo- Näistä syistä olisi harkittav,a maakaasun käyt-
8761: meen vuodesta 1974 lähtien. Viisivuotisten tämistä myös pääkaupunkiseudun energiahuol-
8762: kauppasopimusten mukaisia kaasumääriä ei ole lossa. Sitä koskevia selvityksiä onkin jo laa-
8763: kuitenkaan tuotu eikä toimiin kaasujohdon dittu eri tahoilla, mm. Helsingin seutukaava-
8764: jatkamiseksi ole ryhdytty. Suomen ja Neuvos- liitossa.
8765: toliiton rajan yli rakennetun putken kapasi- Jos maakaasun pääjohtoa jatketaan Kouvolasta
8766: teetti mahdollistaisi 3 miljardin kuutiometrin Lahteen ja sieltä edelleen pääkaupunkiseudulle,
8767: vuotuisen tuonnin. tulee maakaasujohdon piiriin monia kaupunkeja
8768: Vuosille 1981-85 solmittu viisivuotinen ja asutuskeskuksia: Riihimäki, Hyvinkää, Jär-
8769: kauppasopimus mahdollistaisi 1,4 miljardin kuu- venpää, Kerav,a, Vantaa, Espoo, Helsinki. Tällä
8770: tiometrin vuotuisen tuonnin. Sopimuksessa on alueella asuu noin 850 000 ihmistä. Alueella
8771: varaus, jonka mukaan vuodesta 1983 lähtien on runsaasti erilaista teollisuutta.
8772: tuonti voisi kasvaa tätä suuremmaksi. Kuiten- Pääkaupunkiseudulla ja pääradan varrella
8773: kin esimerkiksi vuonna 1981 tuodaan tavaran- olevissa kaupungeissa maakaasu olisi luonnolli-
8774: vaihtopöytäkirjan mukaan vain 1,05 miljardia nen polttoaine sähköä ja lämpöä tuottavissa
8775: kuutiometriä maakaasua. voimalaitoksissa, sekä nykyisissä että mahdolli-
8776: Suomen ja Neuvostoliiton pitkän ajanjakson sesti rakennettavissa uusissa laitoksissa. Maa-
8777: yhteistyöohjelmassa mainitaan maakaasun pää- kaasun puhtaudella on suuri merkitys pääkau-
8778: johdon jatkaminen mahdollisena yhteisenä ra- punkiseudulla, jossa ilma on monin paikoin
8779: kennuskohteena Suomen alueella. varsin saastunutta. Maakaasun kuljettaminen
8780: Kapitalismin epävakaan energiatilanteen jat- putkessa on saasteetonta ja äänetöntä. Jos maa-
8781: kuessa olisi Suomen ja Neuvostoliiton valtiol- kaasun asemesta enenevässä määrin suuntaudu-
8782: listen sopimusten antamat mahdollisuudet Suo- taan hiileen, joudutaan rakentamaan suuria sa-
8783: men energiahuollon turvaamiseen käytettävä tamalaitteita ja varastoalueita, jotka usein hait-
8784: täysimääräisesti hyväksi. On myös otettava huo- taavat ympäristöä ja uhkaavat pääkaupunkiseu-
8785: mioon se, että Neuvostoliitosta tapahtuva tuon- dun arvokkaita virkistysalueita. Maakaasulla on
8786: ti voidaan maksaa Suomessa valmistettujen ta- käyttömahdollisuuksia myös teollisuudessa, kas-
8787: varoiden viennillä, millä on suuri merkitys työl- vihuonetuotannossa ja kotitalouksissa.
8788: lisyydelle. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8789: Neuvostoliitolla on maailman suurimmat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8790: tunnetut maakaasuvarat. Kiinnostusta neuvosto- muksen,
8791: liittolaisen rilaak.aasun ostojen lisäämiseen tai
8792: aloittamiseen on monissa Länsi-E1,1roopan mais- että hallitus ryhtyisi toimiin maakaa-
8793: sa. Se nähdään mm. keinona vähentää riippu- sujohdon runkolinjan jatkamiseksf Kou-
8794: vuutta öljystä. volasta Lahden kautta pääkaU:Ptltzkiseu-
8795: dulle.
8796: Helsingissä .16 päiyänä helmikuuta 1981
8797:
8798: M.-L. Salminen Seppo ToiviaineQ
8799: 1981 vp. J91
8800:
8801: Toivomusaloite n:o 169
8802:
8803:
8804:
8805:
8806: Saukkonen ym.: Sukupolvenvaihdosta maatilataloudessa tukevan
8807: verovapaan varauksen mahdollistamisesta
8808:
8809:
8810: Eduskunnalle
8811:
8812: Maatilojen sukupolvenvaihdosten toteutumis- tain tietty summa verovapaasti. Mikäli tällä
8813: ta vaikeuttaa mahdollisen tilanpidon jatkajan tavoin kertyneitä varoja ei sitten käytettäisi-
8814: tahoituksen puute. Tilakaupan rahoituksen eräs kään sukupolvenvaihdoksen rahoittamiseen, ne
8815: helpottamisvaihtoehto on tuloverotuksen kautta palautuisivat verotuksen piiriin.
8816: tapahtuva omarahoitusmahdollisuuksien lisäämi- Parlamentaarinen nuorisokomitea on tehnyt
8817: nen. Kysymykseen voisi tulla järjestelmä, jon- mietintönsä nuorten viljelijöiden asemaa koske-
8818: ka mukaan muutoin veronalainen tulo vapau- vassa osassa samansisältöisen ehdotuksen kuin
8819: tettaisiin määrätyin ehdoin veronalaisuudesta em. nuorten viljelijöiden asemaa käsitellyt työ-
8820: maatilan sukupolvenvaihdosta silmällä pitäen. ryhmä. Parlamentaarisen nuorisokomitean mu-
8821: Oman pääoman ehdoin tapahtuva rahoituksen kaan olisi harkittava sellaisen järjestelmän ke-
8822: määrä kasvaisi tällöin sillä veromäärällä, jonka hittämistä, jonka mukaan voitaisiin osa tilan
8823: mahamisesta vapaudutaan. tuotosta siirtää erityiselle varaustilille verova-
8824: Nuorten viljelijöiden asemaa käsitellyt työ- paasti käytettäväksi sukupolvenvaihdoksessa.
8825: ryhmä, jonka mietintö valmistui vuonna 1978, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8826: ehdotti edellä selostetulta pohjalta tapahtuvan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8827: ratkaisun toteuttamista. Työryhmän mukaan muksen,
8828: olisi pyrittävä sellaisen järjestelmän luomiseen,
8829: jonka mukaan tilanpidosta luopuva viljelijä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8830: tai jatkaja tai molemmat yhteisesti voisivat menpiteisiin sellaisen lakiesityksen anta-
8831: ennalta varautua sukupolvenvaihdokseen siirtä- miseksi, ;onka mukaan osa maatilan
8832: mällä vuosittain osan tilan tuotosta erityiselle tuotosta olisi mahdollista siirtää verova-
8833: tilille. Tilille kertyneitä varoja voitaisiin käyt- paasti erityiselle varaustilille tilanpidon
8834: tää tilan kauppahinnan maksamiseen. Tilille iatkaian käytettäväksi sukupolvenvaih-
8835: olisi ehdotuksen mukaan voitava siirtää vuosit- dostilanteessa.
8836: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8837:
8838: Juhani Saukkonen Lauri Palmunen Veikko Pihlajamäki
8839: Mikko Jokela Hannu Tenhiälä Pentti Poutanen
8840: Olavi Martikainen Petter Savola Lea Sutinen
8841: Mauno Manninen Alvar Saukko Kalevi Mattila
8842: Heimo Linna Väinö Raudaskoski Markku Kauppinen
8843: Mikko Pesälä Paavo Vesterinen Esko Pekonen ·
8844: Matti Maijala Hannele Pokka Orvokki Kangas
8845: Toivo Yläjärvi Eeva·· Kuuskoski-Vikatmaa Mikko Kaarna
8846: Marjatta Väänänen Mauri Pekkarinen Einari Nieminen
8847: JUhani .Tuomaala
8848: 192 1981 vp.
8849:
8850: Toivomusaloite n:o 170
8851:
8852:
8853:
8854:
8855: Savolainen ym.: Lasten päivähoitokulujen vähentämisestä vero-
8856: tuksessa
8857:
8858:
8859: Eduskunnalle
8860:
8861: Valtion vuoden 1980 budjetissa osoitettiin seen eikä lasten päivähoito-ongelmien ratkaise-
8862: ensimmäisen kerran määräraha lasten kotona miseen. Sen vuoksi olisi ryhdyttävä selvittä-
8863: tapahtuvan hoidon tukemiseen. V aitioneuvosto mään, millä muilla toimenpiteillä voitaisiin te-
8864: päätti sen jälkeen yksityiskohtaisemmin tuen hokkaammin parantaa lapsiperheiden taloudel-
8865: myöntämisen perusteista. Kun sosiaali- ja ter- lista asemaa ja helpottaa päivähoito-ongelmien
8866: veysministeriössä on tutkittu millaisille perheil- ratkaisua. Tällöin tulisi harkita sitä, olisiko
8867: le lasten kotihoidontukea on myönnetty, on ha- työssäkäyvien vanhempien osalta lasten hoito-
8868: vaittu tuen kohdistuvan varsin epäsosiaalisesti. kustannukset saatettava kokonaisuudessaan tai
8869: Suurin osa tuesta kohdistuu nimenomaan ylim- joiltakin osin verotuksessa vähennyskelpoisiksi.
8870: missä sosiaaliryhmissä oleviin perheisiin. Esi- Tällöin voitaisiin edetä siten, että ensimmäi-
8871: merkiksi eräässä 8 000 asukkaan maalaiskunnas- sessä vaiheessa lapsen hoitajan palkkauskustan-
8872: sa vain kuusi perhettä saa kotihoidontukea. nuksista nimenomaan niiden sosiaaliturvaosuus
8873: Näille kullekin perheelle kotihoidontuki tuo vuo- voitaisiin hyväksyä verovähennykseksi. Harkit-
8874: dessa 8 400 markkaa, kun tuen suuruus on tava olisi myös sellaista vaihtoehtoa, voitaisiin-
8875: 700 markkaa kuukaudessa. Jos tämä raha-avus- ko huoltajalle myöntää kunnallisverotuksessa
8876: tus muutettaisiin esimerkiksi verovähennykseksi erityinen verovähennys. Mikäli tällainen vähen-
8877: kunnallisverotuksessa, olisi huoltajan saatava nys hyväksyttäisiin kunnallisverotukseen, olisi
8878: 42 000 markan verovähennys. kunnille luonnollisesti osoitettava vastaava ra-
8879: Lasten kotihoidontuki kohdistuu siis nykyises- hoitus valtion varoista.
8880: sä muodossa varsin epäsosiaalisesti. Lisäksi voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8881: daan perustellusti sanoa, ettei kotihoidontuen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8882: avulla ole pystytty käytännöllisesti katsoen juu- muksen,
8883: ri lainkaan ratkaisemaan lasten hoito-ongelmia.
8884: Tuki kohdistuu pääasiallisesti sellaisille perheil- että hallitus ryhtyisi selvittämään, oli-
8885: le, jotka eivät sitä itse asiassa tarvitsisi. Sen siko lapsiperheiden aseman parantami-
8886: sijaan työssä käyvien vanhempien lasten osalta seksi ja nimenomaan työssäkäyvien van-
8887: on edelleen tilanne se, että vain yhdelle kol- hempien lasten päivähoito-ongelmien
8888: masosalle lapsista voidaan turvata nykyisellään ratkaisemiseksi myönnettävä lasten hoi-
8889: päiväkoti- tai ohjattu perhepäivähoitopaikka. tokuluista verovähennys esimerkiksi so-
8890: Lasten kotihoidontuki ei näytä tuovan ratkai- siaaliturvamaksujen osalta.
8891: suja toisaalta lapsiperheiden aseman parantami-
8892: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8893:
8894: Lea Savolainen Jouko Skinnari Hannu Tapiola
8895: Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaakonsaari Mikko Elo
8896: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari Pirkko Valtonen
8897: 1981 vp. 193
8898:
8899: Toivomusaloite n:o 171
8900:
8901:
8902:
8903:
8904: Sillantaus ym.: Pienyritysten rahoitusjärjestelmän kehittämisestä
8905:
8906:
8907: Eduskunnalle
8908:
8909: Valtion tulo- ja menoarvioihin vuosina 1951 Kauppa- ja teollisuusministeriön laatimien sel-
8910: -1969 kuuluneet pienteollisuuslainat ja niiden vitysten mukaan esimerkiksi vuosina 1965-
8911: jälkeen käytössä ollut korkotukiluottojärjestel- 1969 myönnettiin pienteollisuuslainoja noin 50
8912: mä osoittautuivat yritystoiminnan kannalta mo- miljoonaa markkaa noin 1 600 yritykselle. Näis-
8913: nin tavoin hyödyllisiksi. Vuoden 1974 lisäme- sä syntyi tänä aikana kymmenisentuhatta uutta
8914: noarviossa myönnettiin vielä kerran pienteol- työpaikkaa, joiden aikaansaamisessa ko. lainoilla
8915: lisuuslainoja, korkotukiluottoja puolestaan vii- oli osarahoittajana huomattava merkitys. Myös
8916: meisen kerran vuonna 1975, jonka jälkeen lainoja myöntäneet viranomaiset, ensisijaisesti
8917: kumpikaan rahoitusmuoto ei ole ollut käytössä. teollisuuspiirit pitivät järjestelmää suoraviivai-
8918: Niiden lakkauttamista on perusteltu valtion in- suutensa ja joustavuutensa vuoksi onnistunee-
8919: vestointirahaston perustamisella, jonka tarkoi- na. Se tarjosi teollisuuspiireille mahdollisuuden
8920: tuksena on ollut huolehtia mm. valtion pien- seurata yritysten toimintaa kokonaisuutena jo
8921: yrityksille ohjaamasta rahoituksesta. niiden perustamisvaiheesta lähtien sekä auttaa
8922: Tuolloin katsottiin, että pienteollisuuden ra- yrityksiä muillakin tavoin.
8923: hoitus voidaan hoitaa Investointirahaston ja Vaikka sekä yksityisellä että julkisella puo-
8924: Kehitysaluerahasto Oy:n kautta. Investointira- lella on ryhdytty moniin toimenpiteisiin pien-
8925: haston toiminta ei kuitenkaan ole pienyritysten yritysten rahoituskysymysten hoitamiseksi, ei
8926: kannalta ollut yhtä onnistunut kuin pienteolli- ongelmaa kokonaisuutena ole vielä pystytty rat-
8927: suuslainajärjestelmä. KERA:n toimialue käsittää kaisemaan. Sen vuoksi esitämmekin harkitta-
8928: puolestaan nimensä mukaisesti osan maata. vaksi pienteollisuuslainoja vastaavien pienyritys-
8929: Teollistamisrahasto, jonka toiminta-alue kattaa lainojen käyttöönottoa sekä samalla pienyritys-
8930: koko Suomen, on omalta osaltaan pyrkinyt toiminnan rahoitusjärjestelmien uudelleenjärjes-
8931: tehostamaan toimintaansa pienyritysten tukemi- telyä ja ko. lainojen käyttöönotosta aiheutuvien
8932: seksi normaaliluetotuksen avulla, mutta sen hallinnollisten päällekkäisyyksien poistrunista.
8933: toimialan luonteeseen eivät sovellu korkotuki- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
8934: eivätkä avustusjärjestelmät. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8935: Rahoituskanavien moninaisuudesta huolimat-
8936: ta ovat sekä yrittäjät että viranomaiset koke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8937: neet pienyritysten rahoitustoiminnan vajavai- pienyritysten rahoitusjärjestelmän kehit-
8938: seksi. Sen vuoksi on esitetty harkittavaksi ra- tämiseksi kokonaisuudessaan ja erityi-
8939: hoitusjärjestelmien uudelleenarviointia ja koko- sesti tutkisi mahdollisuudet vuosina
8940: naisuudistusta. Erityisesti pienyritykset pitävät 1951-1969 käytössä olleen pienteolli-
8941: tarpeellisena aikaisempaa pienteollisuuslainajär- suus/ainajärjestelmän kaltaisen rahoitus-
8942: jestelmää vastaavan järjestelmän luomista. muodon luomiseksi.
8943: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8944:
8945: Pentti Sillantaus Matti Hokkanen Pekka Jokinen
8946: Heikki Perho Tapio Holvitie Heikki Järvenpää
8947: Matti Jaatinen Juuso Häikiö Ilkka Kanerva
8948: Sampsa Aaltio Timo Ihamäki Sinikka Karhuvaara
8949: Matti Hakala Lauri Impiö Eeva Kauppi
8950: Elsi Hetemäki-Olander Aila Jokinen Esko J. Koppanen
8951: 25 088100188}
8952: 194 Toivomusaloite n:o 171
8953:
8954:
8955: Juhani Laitinen Tapani Mörttinen Helge Saarikoski ·
8956: Arto Lampinen Olavi Nikkilä Pertti Salolainen
8957: Eero Lattula Matti Pelttari Jouni J. Särkijärvi
8958: Ritva Laurila Helena Pesola Jalmari Torikka
8959: Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Martti Ursin
8960: Pekka Löyttyniemi Toivo T. Pohjala Tauno Valo
8961: Mauri Miettinen Eva-Maija Pukkio Matti Viljanen
8962: Saara Mikkola Ulla Puolanne Mauri Vänskä
8963: Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen Ben Zyskowicz
8964: Toivo Mäkynen
8965: 1981 vp. 195
8966:
8967: Toivomusaloite n:o 172
8968:
8969:
8970:
8971:
8972: Siren ym.: Valtion investointirahaston toiminnan kehittämisestä
8973: erityisesti Etelä-Suomen taantuvien teollisuuskyläpaikkakun-
8974: tien tukemiseksi
8975:
8976:
8977: Eduskunnalle
8978:
8979: Valtion · investointirahastosta annettua lakia että näillä paikkakunnilla on mahdollisuus ai-
8980: muutettiin vuonna 1979 siten, että kahdeksan noastaan käyttää rahanlähteenä Valtion inves-
8981: Etelä~Suofl,len taantuvaa teollisuuspaikkakuntaa tointirahastoa. Minkäänlaisia suor,anaisia avus-
8982: nimitettiin teollisuuskyläpaikkakunniksi. Tämä tuksia valtio ei Etelä-Suomen taantuville teol-
8983: tarkoitti, että näillä nimetyillä paikkakunnilla lisuuspaikkakunnille anna. Tämän vuoksi on
8984: kunnalle tai kunnan toimesta perustetulle teol- tärkeätä, että esim. Riihimäen kaupungin osalta
8985: lisuuskyläyhtiölle voitiin Valtion investointira- sen teollisuuskyläpaikkakuntaedut turvataan
8986: haston varoista lainata 40 % :n määrään saakka myös aluelainsäädännön uudistamisen yhteydes-
8987: uuden teollisuusinvestoinnin rakentamiskustan- sä siten, että investointirahaston rahoitusmah-
8988: nuksista. · Tähän mennessä ainoastaan Riihi- dollisuuksia laajennetaan korkosubvention suun-
8989: mäellä sinne perustettu Riihimäen Teollisuus- taan ja että sille annetaan oikeus takausten
8990: kylä Oy on saanut toimintansa hyvin käyntiin. antamiseen.
8991: Siten inveStointirahastolain muutos on osoittau- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
8992: tunut välttämättömäksi elvytysruiskeeksi paik- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8993: kakunnan yksipuolista ja taantuvaa teollisuus- muksen,
8994: rakennetta kehitettäessä monipuolisempaan
8995: suuntaan. Riihimäellä uudet yritykset ovat lei- että hallitus turvaisi aluepoliittisen
8996: mallisesti olleet vielä pienyrityksiä, jotka ovat lainsäädännön uudistamisen yhteydessä
8997: voimakkaasti työvoimavaltaisia. Riihimäen ;a muidenkin Etelä-Suomen
8998: Jotta Etelä-Suomessa käyntiin lähtenyt taan- taantuvien teollisuuskyläpaikkakuntien
8999: tuvien teollisuuspaikkakuntien teollistamiskehi- mahdollisuudet käyttää Valtion inves-
9000: tys voidaan tulevaisuudessakin turvata, on tointirahaston rahoitusta uusia teollisia
9001: uudessa aluelainsäädännössä turvattava jo saa- työpaikko;a luotaessa ia että Valtion in-
9002: vutetut etuisuudet investointirahaston rahoitus- vestointirahaston osuutta kehitettäisiin
9003: mahdollisuuksien osalta. Varsinaista valtion tu- siten, että sille mahdollistettaisiin lai-
9004: kea Etelä-Suomen paikkakunnat eivät saa lain- nananto myös alle käyvän pankkikoron
9005: kaan, vaan valtion tuki Etelä-Suomen taantu- ia että Valtion investointirahasto voisi
9006: ville teollisuuspaikkakunnille merkitsee sitä, myös tarvittaessa antaa takauksia.
9007: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9008:
9009: Helge Siren Risto Tuominen Saara Mikkola
9010: Olli Helminen Reino Brellin Anna-Liisa Piipari
9011: Lea Savolainen Eino Grönholm Pentti Lahti-Nuuttila
9012: Jouko Skinnari Tapani Mörttinen Matti Luttinen
9013: 196 1981 vp.
9014:
9015: Toivomusaloite n:o 173
9016:
9017:
9018:
9019:
9020: Sutinen ym.: Laiteinvestointien valtionavustusten korottamisesta
9021: kehitysalueiden ensimmäisellä vyöhykkeellä kotimaisen ener-
9022: gian käytön lisäämiseksi
9023:
9024:
9025: Eduskunnalle
9026:
9027: Tuontienergian, lähinnä öljyn hinnan voima- sen energian käyttöön siirryttäessä sekä muu-
9028: kas kohoaminen on aiheuttanut entistä suurem- toinkin helpottaa ja nopeuttaa investointien
9029: paa sekä halua että tarvetta lisätä kotimaisen toteutumista ja energiansäästöön liittyviä rahoi-
9030: energian käyttöä. Erikoisesti Pohjois-Karjalassa tusmahdollisuuksia.
9031: on erinomaiset edellytykset kotimaisen poltto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9032: aineen käyttöön ja käytön huomattavaan lisää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9033: miseen, koska maakunnassa on runsaasti puuta muksen,
9034: sekä turvetta.
9035: Kotimaisen energian käyttöön siirtyminen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9036: edellyttää kuitenkin suuria alkuinvestointeja, piteisiin kotimaisen energian käytön li-
9037: joiden rahoituksen järjestäminen aiheuttaa yli- säämistä koskevien laiteinvestointien
9038: pääsemättömiä vaikeuksia laiteinvestointien to- valtionavustuksen nostamiseksi kehitys-
9039: teuttamiseksi. alueiden ensimmäisellä vyöhykkeellä ny-
9040: Kyseisten investointien toteutumisen helpot- kyisestä 20 %:sta 50 %:iin.
9041: tamiseksi tulisi valtionavustusta lisätä kotimai-
9042: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
9043:
9044: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Mauri Vänskä
9045: Markku Kauppinen Matti Puhakka P. Puhakka
9046: Erkki Korhonen
9047: 1981 vp. 197
9048:
9049: Toivomusaloite n:o 174
9050:
9051:
9052: Söderström ym.: Valtion turkisjalostusyhtiön perustamisesta
9053:
9054: Eduskunnalle
9055: Maassamme toimii erittäin mittava turkis- kaikkea siitä, että turkisten käsittely ja vii-
9056: tuotanto. Sen ongelmana on kuitenkin alhai- meistelytyö on hyvin työvoimavaltaista ja mo-
9057: nen jalostusaste. Maamme turkisnahkavienti nivaiheista. Suomen tuotantorakenteen muut-
9058: on mittavaa ja sen tuotot ovat vuosina 1978 tamiseksi olisikin toivottavaa, että valtio ryh-
9059: -79 olleet noin 900 miljoonaa markkaa. Tä- tyisi toimenpiteisiin raakaturkisten edelleen
9060: män lisäksi valmiiden turkisten vienti on ol- jalostamiseksi. Tämä olisi omiaan monipuolis-
9061: lut noin 50 miljoonaa markkaa. tamaan maamme tuotantorakennetta ja myös-
9062: Kaiken kaikkiaan maassamme on noin 4 000 kin voimakkaasti työllistämään. Turkisteolli-
9063: turkistarhaa, jotka pääasiallisesti ovat perhe- suudessa avautuu todella mittavia mahdolli-
9064: t~arhoja ja joita hoitavat yksittäiset perheet. suuksia. Kun kuitenkin ongelmana on ammatti-
9065: Täten turkistarhaus on ensisijaisesti pienyri- taitoisen työvoiman ja riittävien pääomien
9066: tystoimintaa ja erittäin työvoimavaltaista. Tur- puute, tulisi valtion omalta osaltaan auttaa ja-
9067: kistarhaustoiminta on koonnut ympärilleen myös lostusasteen kohottamisessa. Turkistarhaajat
9068: laajan alihankintateollisuuden, josta eläinhäk- eivät pienyrittäjinä pysty sijoittamaan suuria
9069: kien ja rehutraktorien tuotannon voi mainita pääomia laajan jalostuskoneiston rakentami-
9070: esimerkkinä. Lisäksi voidaan todeta, että ka- seen. Siksi valtion tulisi ryhtyä ensisijaisesti
9071: lastuksenkin kannalta turkistarhaus on erittäin kouluttamaan korkeakoulu- ja ammattikoulu-
9072: tärkeätä. Kaikki rehukalahan nimittäin on tänä tasoista henkilökuntaa turkistuotannon jalosta-
9073: päivänä turkistarhauksen käytössä. miseksi kotimaassa. Par'aikaa Helsingin yli-
9074: Maamme asema turkisten tuotannossa on to- opistossa suunnitellaan opettajakoulutuksen
9075: della merkittävä, mutta toisaalta turkisten jalos- aloittamista työnjohtajia ja tuotesuunnittelijoita
9076: tuksessa ·maamme on jälkeen jäänyt kehitys- varten turkisalalle, jotta myöhemmin voitaisiin
9077: maa. Eräiden selvitysten mukaan, joissa myös- aloittaa muokkaajien ja desainetien koulutus
9078: kin kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut ammattikouluiss~a. Lisäksi tulisi perustaa val-
9079: mukana, todettiin, että maamme tuottaa noin tionyhtiö, joka laajamittaisesti voisi aloittaa tur-
9080: 20 % minkinnahoista ja jopa 50 % siniketun- kisnahkojen jalostustyön. Tämä on perusedelly-
9081: nahoista koko maailmassa. Nämä turkikset myy- tys sille, että todella Suomessa pystyisimme
9082: dään kansainvälisillä huutokaupoilla ja menevät jalostamaan kaikki turkisnahat v,almiiksi tur-
9083: ostajamaihin jalostettaviksi ja täten koko ja- keiksi. Mikäli valtio ei lähde jalostustoimin-
9084: lostusvaihe siirtyy ulkomaille merkittävänä taan mukaan, on vaarana, etteivät nykyiset pie-
9085: työllistävänä seikkana. Turkisjalostus toimii net jalostamot pysty jalostusta hoitamaan ja
9086: ulkomailla ennen kaikkea siksi, että kotimaasta että myöskin perusturkistarhaus siirtyy ulko-
9087: puuttuu ammattitaitoinen henkilökunta ja sen maille jalostarnoiden yhteyteen.
9088: lisäksi suuria taloudellisia sijoituksia ei turkis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9089: toimintaan toistaiseksi ole Suomessa tehty. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9090: Mikäli Suomessa tuotetut kaikki turkiseläin-
9091: ten nahat jalostettaisiin valmiiksi turkeiksi, että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
9092: voitaisiin suoraan työllistää turkisten muok- menpiteisiin valtion turkisialostusyhtiön
9093: ~auksessa, levittämisessä ( bodie-valmistus) perustamiseksi ;a toiminnan alullepane-
9094: sekä turkisten valmistelussa ja viimeistelyssä miseksi sekä huolehtisi ammattitaitoisen
9095: kaiken kaikkiaan noin 6 500 ihmistä ( turkis- työvoiman kouluttamisesta turkisialos-
9096: tutkimus M-konsultointi). Tämä johtuu ennen tukseen.
9097: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9098:
9099: Sten Söderström Inger Hirvelä Helvi Niskanen
9100: Jacob Söderman M.-L. Salminen Ensio Laine
9101: Ulla-Leena Alppi Jarmo Wahlström Irma Rosnell
9102: 198 1981 vp.
9103:
9104: Toivomusaloite n:o 175
9105:
9106:
9107:
9108:
9109: Tikka: Verotuksen saattamisesta yhdenmukaiseksi kaikkien kan-
9110: salaisten osalta
9111:
9112:
9113: Eduskunnalle
9114:
9115: Maamme oikeusjärjestyksen keskeisiin peri- duttu suorastaan järkyttävään tilanteeseen. Lou-
9116: aatteisiin kuuluu vaatimus, että kaikkia kansa- nasseteleitten verottamisessa on niin ikään
9117: laisia on lain edessä kohdeltava tasapuolisesti. ilmennyt jopa voimassa olevan työlainsäädän-
9118: Siten lakia olisi sovellettava sekä tuomioistui- tömme vastaista menettelyä. Lainsäädäntö näet
9119: missa että hallinnollisissa viranomaisissa kaik- takaa mm. sairaus- ja vuosiloma-ajalta samat
9120: kiin kansalaisiin samoin perustein ja samalla sosiaaliset etuudet kuin työssäoloajaltakin,
9121: tavoin. Verotuksen kautta jokainen kansalai- mutta eräät veroviranomaiset ovat ryhtyneet
9122: nen joutuu ottamaan osaa yhteiskuntamme verottamaan lounasseteleitä muulta kuin työssä-
9123: yhteisten kustannusten suorittamiseen. Siten oloajalta ankarammin kuin työssäoloajalta. Tä-
9124: verotus vaikuttaa konkreettisesti jokaisen kan- ten aivan tavalliset kansalaiset kokevat vero-
9125: salaisen elämään. Tämän vuoksi olisikin erityi- tuksen useilta osin hyvin epäyhtenäiseksi ja
9126: sen tärkeää, että lainsäädäntömme vaatima siten epäoikeudenmukaiseksi ja kokevat tämän
9127: yhdenvertaisuusperiaate toteutuisi juuri vero- johdosta turvattomuuden tunnetta.
9128: tuksen alalla. Edellä selostetun kipeän ja pikaista korjausta
9129: Verohallituksesta annettu laki ja asetus edel- vaativan epäyhtenäisyyden poistamiseksi tulisi-
9130: lyttävät, että verohallituksen tehtävänä on eri- kin ryhtyä lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin
9131: tyisesti edistää oikean ja yhdenmukaisen vero- toimenpiteisiin verotuksen saattamiseksi mah-
9132: tuksen toimittamista koko maassa. Käytännön dollisimman yhdenmukaiseksi kaikkien kansa-
9133: verotustyössä esiintyy kuitenkin runsaasti epä- laisten osalta.
9134: yhtenäistä menettelyä. Esimerkiksi työmatka- Edellä todetun johdosta ehdotan kunnioitta-
9135: kulujen vähentäminen ei tapahdu kaikissa osis- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9136: sa maata samojen periaatteiden mukaisesti.
9137: Päivärahojen verottamisessa esiintyy niin ikään että hallitus ryhtyisi tarvittaviin lain-
9138: runsaasti epäyhtenäisyyttä. Erityisen ajankoh- säädännöllisiin ja hallinnollisiin toimen-
9139: tainen on tällä hetkellä kysymy~ auton käyttö- piteisiin verotuksen saattamiseksi yhden-
9140: korvausten mahdollisesta verottamisesta ja täl- mukaisesti samanlaisin perustein tapah-
9141: laiseen tarkoitukseen käytetyn auton ns. myyn- tuvaksi koko maassa kaikkien kansa-
9142: tivoiton verottamisesta, jonka osalta on jou- laisten osalta.
9143: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9144:
9145: Seppo Tikka
9146: 1981 vp. 199
9147:
9148: Toivomusaloite n:o 176
9149:
9150:
9151:
9152:
9153: Tikka: Tuloverotuksen palkansaajapainotteisuuden alentamisesta
9154:
9155:
9156: Eduskunnalle
9157:
9158: Tuloverotuksessamme on viime vuosina ollut välttää tai lykätä veronmaksua. Palkansaajan
9159: pysyvänä kehityssuuntana se, että palkansaajat tekemästä ylityöstä ja sivuansiosta menee jo
9160: maksavat yhä suuremman osan veroista. Tämän varsin vähäistenkin tulojen osalta 50 prosenttia
9161: on mahdollistanut lainsäädäntö, joka sallii yri- veroihin. Samanaikaisesti omaisuuden myynti-
9162: tyksen tehdä tuloksensa tappiolliseksi silloinkin, voittoina saadut lisätulot ovat hyvin laajasti
9163: kun sen tosiasiallinen veronmaksukyky on verovapaita.
9164: hyvä. Tunnettua on, että monet suuryritykset Edellä todetun johdosta ehdotan kunnioitta-
9165: eivät ole maksaneet vuosikausiin valtionveroa. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9166: Nykyisin yritykset voivat tehdä tappiontasaus-
9167: lain nojalla ja eräin muin keinoin tyhjäksi jopa että hallitus ryhtyisi tarvittaviin lain-
9168: harkintaverotuksen. Tästä on hyvänä esimerk- säädännöllisiin toimenpiteisiin palkan-
9169: kinä Enso-Gutzeit Oy:n menettely viime vuo- saajien verorasituksen alentamiseksi,
9170: sina. Tappiontasauslain avulla yritys on aiheut- myyntivoittojen saattamiseksi verolle ja
9171: tanut Imatran kaupungille vuositasolla kym- sellaisen yritysverotuksen aikaansaami-
9172: menien miljoonien veroäyrien menetykset. Lii- seksi, että yritykset ainakin jossakin
9173: keäyrien väheneminen johtaa äyrinhinnan nou- määrin suorittaisivat veroa jokaiselta
9174: suun ja palkansaajien verorasituksen lisäänty- vuodelta.
9175: miseen. Palkansaajilla ei ole mahdollisuutta
9176: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9177:
9178: Seppo Tikka
9179: 200 1981 vp.
9180:
9181: Toivomusaloite n:o 177
9182:
9183:
9184:
9185:
9186: Tikka: Alaikäisen lapsen määritelmän muuttamisesta tulo- ja va-
9187: rallisuusverolaissa
9188:
9189:
9190: Eduskunnalle
9191:
9192: Verotuksessa tuetaan lapsiperheitä mm. ruoka-, vaate-, vapaa-ajanvietto- ja opiskelume-
9193: myöntämällä alaikäisen lapsen vanhemmille noina paljon suuremmat kustannukset kuin
9194: erilaisia vähenn}'lksiä. Tulo- ja varallisuusvero- pikkulasten elatus aiheuttaa.
9195: lain 3 §:n mukaan alaikäisellä lapsella tarkoi- Edellä todetun johdosta ehdotan kunnioitta-
9196: tetaan lasta, joka ennen verovuoden alkua ei vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9197: ole täyttänyt 16 vuotta. 16- ja 17-vuotiaiden
9198: alaikäisten lasten elatus ei siten oikeuta vero- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
9199: vähennyksiin. Myös lapsilisien saaminen lakkaa menpiteisiin tulo- ja varallisuusverolain
9200: lapsen täytettyä 16 vuotta. Nuorisotyöttömyy- saattamiseksi sellaiseksi, että verotukses-
9201: den ja pitkän koulutusvaiheen johdosta 16- ja sa alaikäisellä lapsella tarkoitettaisiin
9202: 17-vuotiaat lapset eivät nykyisin elätä itseään. alle 18-vuotiaita lapsia.
9203: Heidän elatuksensa aiheuttaa vanhemmille
9204: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9205:
9206: Seppo Tikka
9207: 1981 vp. 201
9208:
9209: Toivomusaloite n:o 178
9210:
9211:
9212:
9213:
9214: Tikka: Imatran seudun työttömyystilanteen helpottamista tar-
9215: koittavasta toimenpideohjelmasta
9216:
9217:
9218: Eduskunnalle
9219:
9220: Imatra on yksi eteläisen Suomen kaikkein siihen, että myös ne itse nykyistä aktiivisem-
9221: heikoimpia työllisyyspaikkakuntia. Finnvalcon min tekisivät parhaansa uusien yrittäjien saa-
9222: toiminnan lopettamisen vuoksi jäi paikkakun- miseksi paikkakunnalle. Elinkeinoasiamiesten
9223: nalla työttömäksi yli 400 ihmistä, mutta kaik- toimien perustaminen ja tehtävien laajentami-
9224: kiaan on työttömien määrä tällä hetkellä Imat- nen on yksi tie.
9225: ran alueella yli 2 000 ihmistä. Työttömyyden torjuminen edellyttää toimen-
9226: Yksi suurimpia syitä heikkoon työllisyysti- piteitä myös koko valtionhallinnon kentässä.
9227: lanteeseen on siinä, että Imatran seutu on tyy- Koulutuspuolella on paljon sellaista, millä voi-
9228: pillinen suurien teollisuuslaitosten paikkakun- taisiin .työttömien asemaa parantaa. Lisäksi oli-
9229: ta. Kun kaikki suuret teollisuuslaitokset ovat si tavkkaan tutkittava se, mitä eri valtionlaitok-
9230: vähentäneet työvoimaansa runsaasti, on työttö- sia tai väliportaan laitoksia voitaisiin niissä
9231: myysaste jo lähellä 10 prosenttia. työskentelevien tai niissä asioivien etuja ka-
9232: Ainoa apu löytyy teollisuuden rakenteen mo- ventamatta siirtää Imatran alueelle.
9233: nipuolistamisesta. On pantava merkille, että Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
9234: valtion toimenpiteistä ei tähän päivään men- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9235: nessä ole hyötynyt yksikään imatralainen, siksi
9236: hitaasti on eri tason neuvotteluissa edetty. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9237: Teollisuuden rakennetta monipuolistettaessa piteisiin erityisen "operaatio Imatran"
9238: on aluepolitiikka yksi avainsana. Imatran seu- eli sellaisten aluepoliittisten ja muiden
9239: tu pitäisi tätä tietä saada ehdottomasti nykyis- hallinnollisten toimenpiteiden toteutta-
9240: tä parempien tukitoimien piiriin. Tämän lisäksi miseksi, joilla Imatran seudun työttö-
9241: tarvittaisiin vielä erikoistoimenpiteitä. Kuntien myystilannetta voitaisiin helpottaa.
9242: tulisi nykyistä enemmän kiinnittää huomiota
9243: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
9244:
9245: Seppo Tikka
9246:
9247:
9248:
9249:
9250: 26 088100188]
9251: 202 1981 vp.
9252:
9253: Toivomusaloite n:o 179
9254:
9255:
9256:
9257:
9258: Tikka: Laajan energiantuottoyksikön rakentamisesta Imatralle
9259:
9260:
9261: Eduskunnalle
9262:
9263: Tuontipuutoimikunta on jo vuonna 1977 tosta:kin ja laaja maantiekuljetusten verkko.
9264: esittänyt rakennettavaksi kokeiluluonteisen, Myös maakaasu on käytettävissä Imatralla.
9265: suurehkon, mahdollisimman monta polttoainet- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
9266: ta käyttävän energiantuottoyksikön. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, .
9267: Tämän voimalayksikön sopivin sijoituspaik-
9268: ka olisi Imatran kaupunki. Imatralla on käy- että hallitus ryhtyisi mahdollisimman
9269: tettävissä kaikki taloudellisimmat kuljetusmuo- nopeasti toimenpiteisiin laa;an energian-
9270: dot: laivakuljetus Saimaalta ja mereltä, rautatie- tuottoyksikön rakentamiseksi 1matralle.
9271: kuljetukset niin kotimaasta kuin Neuvostoiii-
9272: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9273:
9274: Seppo Tikka
9275: 1981 vp. 203
9276:
9277: Toivomusaloite n:o 180
9278:
9279:
9280:
9281:
9282: Tuovinen ym.: Määrärahasta Valtion teknillisen tutkimuskeskuk-
9283: sen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perustamiseksi Joen-
9284: suuhun
9285:
9286:
9287: Eduskunnalle
9288:
9289: Kehitysaluerahasto Oy:n Joensuun aluekont- tiyksiköt Helsinkiin ja Ouluun.~ Nämä yksiköt
9290: tori laati vuonna 1980 - Pohjois-Karjala toi- on perustettu edistämään pienten ja keskisuur-
9291: mikunnan esityksestä - selvityksen Pohjois- ten teollisuusyritysten tuotekehitystoimintaa,
9292: Karjalan läänin pienen ja keskisuuren yritystoi- mutta niiden palvelut ovat liian kaukana Itä-
9293: minnan kehitysmahdollisuuksista. Tämän selvi- Suomen ja erityisesti Pohjois-Karjalan kannal-
9294: tyksen mukaan kyseisen yritystoiminnan kehi- ta. Tällainen Valtion teknillisen tutkimuskes-
9295: tystä rajoittavat erityisesti mekaanisen puun- kuksen tuotekehitys- ja markkinointiyksikkö tu-
9296: jalostusteollisuuden, tekstiili- ja vaatetusteolli- lisi pikaisesti perustaa Joensuuhun, jossa se
9297: suuden sekä metalliteollisuuden toimialoilla tuo- palvelisi koko Itä-Suomen aluetta. Toiminta
9298: tekehityksessä, markkinoinnissa ja koulutustoi- tulisi aloittaa kokeiluluontoisesti vuoden 1982
9299: minnassa esiintyvät puutteellisuudet. Mekaani- alusta lukien mekaanisen puunjalostusteollisuu-
9300: sessa puunjalostusteollisuudessa olisi pieniä den, tekstiili- ja vaatetusteollisuuden sekä me-
9301: puusepän- ja huonekaluyrityksiä tuettava vien- talli- ja konepajateollisuuden toimialoilla.
9302: timarkkinoinnin käytännön kehittämistyön ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9303: tuotannon monipuolistamisen kannalta merkit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9304: tävien hankkeiden vaatiman tuotekehitysrahoi-
9305: tuksen osalta. Tekstiili- ja vaatetusteollisuudes- että hallitus ottaisi valtion vuoden
9306: sa tulisi lisätä julkista tukea markkinatutki- 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
9307: muksiin ja selvittää yritysten yhteismarkkinoin- vän määrärahan Valtion teknillisen tut-
9308: timahdollisuuksia. Metalliteollisuudessa olisi kimuskeskuksen tuotekehitys- ja mark-
9309: edistettävä alihankintojen varassa toimivien yri- kinointiyksikön perustamiseksi Joensuu-
9310: tysten omaa tuotekehitystä, yrityskohtaisten hun} jonka toimialana olisi ensisijaisesti
9311: erikoistumismahdollisuuksien selvittämistä sekä mekaaninen puunjalostusteollisuus} teks-
9312: yleensä tuotantomenetelmien ja tuotekehityksen tiili- ja vaatetusteollisuus sekä metalli- ja
9313: tason kohottamista. konepajateollisuus ja jonka toimialueena
9314: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yhtey- olisi koko Itä-Suomi.
9315: teen on perustettu tuotekehitys- ja markkinoin-
9316: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9317:
9318: Jouko Tuovinen Lea Sutinen P. Puhakka
9319: Erkki Korhonen Matti Puhakka Markku Kauppinen
9320: Mauri Vänskä
9321: 204 1981 vp.
9322:
9323: Toivomusaloite n:o 181
9324:
9325:
9326:
9327:
9328: Ursin ym.: Tulo- ja varallisuusverolain mukaisen opiskeluvähen-
9329: nysoikeuden laajentamisesta
9330:
9331:
9332: Eduskunnalle
9333:
9334: Opiskelijalla on oikeus opiskelijavähennyk- neillä tulisi olla oikeus määräsuuruiseen opis-
9335: seen valtionverotuksessa, mikäli opiskeluaika kelijavähennyksen osaan. Pakottavaksi katsot-
9336: verovuonna on ollut vähintään seitsemän kuu- tavan syyn vuoksi opintonsa tilapäisesti kes-
9337: kautta. Tämän vähennysoikeuden ulkopuolelle keyttäneellä mainitun syyn kestoaika laskettai-
9338: jäävät usein opintonsa aloittaneet tai päättä- siin mukaan opiskeluaikaan.
9339: neet, samoin kuin myös jonkin pakottavan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9340: syyn vuoksi - asevelvollisuus, raskaus, sai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9341: raus ja pakollinen työharjoittelu - opintonsa
9342: tilapäisesti keskeyttäneet. Monissa opiskelijoita että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9343: koskevissa säädöksissä nämä pakottavat esteet tulo- ja varallisuusverolain opiskeluvä-
9344: ovat tulleet huomioon otetuiksi. hennysoikeuden ulottamiseksi myös vä-
9345: Koska edellä mainitut opiskeluun liittyvät hemmän kuin seitsemän kuukautta opis-
9346: elämäntilanteen muutokset kuitenkin heikentä- kelleisiin opintonsa aloittaneisiin tai
9347: vät toimeentulomahdollisuuksia, olisi ne otet- päättäneisiin, sekä pakottavan syyn
9348: tava huomioon sellaisina seikkoina, jotka eivät vuoksi opintonsa tilapäisesti keskeyttä-
9349: estä opiskelijavähennyksen saamista. Verovuo- neiden osalta kyseisen syyn kestaajan
9350: den aikana opintonsa aloittaneiJla tai päättä- rinnastamiseksi opiskeluun.
9351: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9352:
9353: Martti Ursin Toivo Mäkynen Matti Pelttari
9354: Ilkka Kanerva Aila Jokinen Mauri Vänskä
9355: 1981 vp. 205
9356:
9357: Toivomusaloite n:o 182
9358:
9359:
9360:
9361:
9362: Ursin ym.: Oulun läänin teollisuustoimikunnan ja kauppa- ja
9363: teollisuusministeriön Oulun läänin teollisuuspiirin henkilö-
9364: resurssien lisäämisestä
9365:
9366:
9367: Eduskunnalle
9368:
9369: Teollisuuspolitiikalle aluepoliittisten lakien Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9370: elinkeinoelämään kohdistetut varat ovat olleet nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9371: varsin merkitykselliset Pohjois-Pohjanmaalla. muksen,
9372: Toisaalta kauppa- ja teollisuusministeriön
9373: Oulun läänissä toimiva organisaatio on osoit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9374: tanut nykyisellään tarvitsevansa sekä teolli- Oulun läänin teollisuustoimikunnan se-
9375: suuspolitilkan että aluepolitiikan tehostetuksi kä kauppa- ja teollisuusministeriön
9376: ja suunnitelmalliseksi hoitamiseksi resursseja Oulun läänin teollisuuspiirin henkilö-
9377: nykyistä selvästi enemmän. Sama koskee yleen- resurssien lisäämiseksi.
9378: sä suunnitelmallisen teollisuuspolitiikan harjoit-
9379: tamista ja aluepoliittisten toimenpiteiden seu-
9380: rantaa tilastotuotannon muodossa.
9381: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9382:
9383: Martti Ursin J. Juhani Kortesalmi Helvi Hyrynkangas
9384: Eero Lattula Kalevi Mattila P. Liedes
9385: Vappu Säilynoja
9386: 206 1981 vp.
9387:
9388: Toivomusaloite n:o 183
9389:
9390:
9391:
9392:
9393: Valtonen ym.: Satakunnan teollisuuspiirin perustamisesta
9394:
9395:
9396: Eduskunnalle
9397:
9398: Satakunta kuuluu nykyisin Turun ja Porin Kuten edellä olevasta voi nähdä, on Porin
9399: läänin teollisuuspiiriin ja muodostaa Porissa si- alatoimiston tapahtumien lukumäärä suuruus-
9400: jaitsevan alatoimiston toimialueen. luokaltaan hyvin vertailukelpoinen Turun piiri-
9401: Satakunta on voimakkaasti teollinen maa- toimiston kanssa. Huomattava määrä Porin ala-
9402: kunta, eikä nykyinen Porin alatoimisto pysty toimiston kontakteista kertyy Pohjois-Satakun-
9403: resurssien puuttuessa riittävästi tarjoamaan siltä nasta alueen pienyritysv,altaisuudesta johtuen.
9404: kaivattuja palveluksia. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman
9405: Porin toimistossa on v. 1979 työskennellyt teollisuuspiirityöryhmän muistiossa todetaan,
9406: 4 vakituista henkilöä, Turun toimistossa 5 hen- että uuden teollisuuspiirin perustaminen on
9407: kilöä. Toimintoja näissä kahdessa saman läänin mahdollista jakamalla lääni kahteen alueeseen.
9408: toimistossa osoittavat seuraavat luvut: Satakunnan teollisuuspiirin perustamisen yhtey-
9409: Porin Turun dessä olisi mahdollista delegoida toimintoja,
9410: toimisto toimisto esim. neuvontapalveluja, myös Pohjois~Satakun
9411: Yhteyksiä yrittäjiin (kpl) 9 205 4 425 taan, jossa erityisesti pienteollisuus niitä ki-
9412: Muita yhteyksiä (kpl) . . 1187 2 570 peästi tarvitsee.
9413: Rahoituslaskelmia haettu Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9414: (kpl) . . . . . . . . . . . . . . 299 307 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, .
9415: Yrityskolllutustilaisuuksia
9416: (kpl) . . . . . . . . . . . . . . 12 9 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9417: Koulutustilaisuus- Satakunnan teollisuuspiirin perustami-
9418: osanottajia . . . . . . . . . . 167 131 seksi.
9419: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9420:
9421: Pirkko Valtonen Mikko Elo
9422: 1981 vp. 207
9423:
9424: Toivomusaloite n:o 184
9425:
9426:
9427:
9428:
9429: P. Vennamo ym.: Hartiapankki- ja taikoorakentamisen verora-
9430: situsten poistamisesta
9431:
9432:
9433: Eduskunnalle
9434:
9435: Veroviranomaiset ovat hämmästyttävällä ta- kraattisia esteitä. Tältä osin tulee verotuskäy-
9436: valla viime vuosina ryhtyneet verottamaan täntöä muuttaa.
9437: omatoimista hartiapankki- ja talkoorakentamis- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9438: ta. Tällä omatoimisuutta kuolettavalla verotta- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9439: misella on vaikeutettu vähävaraisten kansalais- väksi toivomuksen,
9440: ten mahdollisuuksia saavuttaa itselleen ja per-
9441: heelleen kohtuullinen asumistaso ilman koh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9442: tuuttomia kustannuksia. menpiteisiin ns. hartiapankki- ;a taikoo-
9443: Kansalaisten omatoimisuutta tulisi kaikin rakentamisen verorasitusten poistami-
9444: keinoin kannustaa. Tämän vuoksi tulee oma- seksi ia omatoimisen asuntorakentami-
9445: toiminen hartiapankki- ja vastaava rakentami- sen kaikinpuoliseksi edistämiseksi.
9446: nen sallia ilman verotuksellisia tai muita byro-
9447: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
9448:
9449: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
9450: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
9451: J. Juhani Kortesalmi
9452: 208 1981 vp.
9453:
9454: Toivomusaloite n:o 185
9455:
9456:
9457:
9458:
9459: P. Vennamo ym.: Invalidivähennysoikeuden laajentamisesta ve-
9460: rotuksessa
9461:
9462:
9463: Eduskunnalle
9464:
9465: lnvalidivähennykset verotuksessa ovat sekä Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9466: riittämättömät että jääneet lisäksi jatkuvan tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9467: inflaation vuoksi vuosi vuodelta jälkeen siitä, väksi toivomuksen,
9468: mitä ne lakeja säädettäessä reaaliarvoltaan
9469: olivat. Tämän vuoksi tulisi invalidivähennyksiä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9470: voimakkaasti korottaa ja sitoa ne täysimääräi- invalidivähennysten voimakkaasti korot-
9471: sesti indeksiin. tamiseksi verotuksessa ja niiden sitomi-
9472: seksi täysimääräisesti indeksiin.
9473: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
9474:
9475: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
9476: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
9477: J. Juhani Kortesalmi
9478: 1981 vp. 209
9479:
9480: Toivomusaloite n:o 186
9481:
9482:
9483:
9484:
9485: P. Vennamo ym.: Invalidien autoveron palautusoikeuden ulotta-
9486: misesta koskemaan astmapotilaita
9487:
9488:
9489: Eduskunnalle
9490:
9491: Autoveron korkeus maassamme on johtanut maan hengityslaitteisiin. Tällöin liikkumiseen
9492: siihen, että invalideille ja erityisesti liikunta- tarvitaan välttämättä auto. Autovero tulisi täl-
9493: vammaisille on jouduttu myöntämään ylimääräi- laisissa tapauksissa voida palauttaa myös astma-
9494: nen palautus autoverosta välttämättömän auton potilaille muiden invalidien tapaan.
9495: hinnan alentamiseksi. Autoveron palautus ei Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9496: koske kuitenkaan kaikkia invaliditeetin vuoksi tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9497: liikkumisvaikeuksiin joutuneita, esimerkiksi väksi toivomuksen,
9498: astmapotilaat jäävät tämän helpotuksen ulko-
9499: puolelle. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
9500: Astmapotilaan mahdollisuudet liikkua kotin- piteisiin invalidien autoveron palautus-
9501: sa ulkopuolella ovat varsin vajavaiset. Erityi- oikeuden ulottamiseksi koskemaan myös
9502: sesti näin on silloin, kun astmaa sairastava astma potilaita.
9503: henkilö joutuu säännöllisin väliajoin turvautu-
9504: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
9505:
9506: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
9507: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
9508: J. Juhani Kortesalmi
9509:
9510:
9511:
9512:
9513: 21 088100188]
9514: 210 1981 vp.
9515:
9516: Toivomusaloite n:o 187
9517:
9518:
9519:
9520:
9521: P. Vennamo ym.: Invalidiauton veronpalauttamista koskevan
9522: ennakkopäätösjärjestelmän aikaansaamisesta
9523:
9524:
9525: Eduskunnalle
9526:
9527: · Autoveron palauttaminen invalideille tapah- oikeudestaan autoveron palautukseen. Ennak-
9528: tuu tällä hetkellä siten, että auton hankinnan kopäätösten antamisesta ei aiheutuisi viran-
9529: jälkeen tehtävällä anomuksella asianomaisella omaisille kohtuutonta haittaa.
9530: on mahdollisuus anoa veroa palautettavaksi. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9531: Tämä asiaintila johtaa siihen, että useinkaan tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9532: auton hankkimisen yhteydessä invalidilla ei ole väksi toivomuksen,
9533: v~armuutta siitä, saako hän veron palautusta vai
9534: ei. Tämä aiheuttaa monenlaista haittaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9535: Epäkohta voitaisiin korjata siten, että inva- invalidien autoveron palauttamista kos-
9536: lideille luotaisiin mahdollisuus ennakkoon saada kevien päätösten antamiseksi ennakko-
9537: päätös oikeudestaan autoveron palautukseen päätöksinä ennen ajoneuvon hankintaa
9538: heidän niin halutessaan. Näin jo ennen auton aina, kun asianomainen invalidi sitä
9539: hankkimista asianomainen saisi varmuuden haluaa.
9540: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9541:
9542: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
9543: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
9544: J. Juhani Kortesalmi
9545:
9546:
9547:
9548:
9549: ...
9550: c ..
9551: 1981 vp. .211
9552:
9553: Toivomusaloite n:o 188
9554:
9555:
9556:
9557:
9558: P. Vennamo ym.: Loimaan seudun kuntien sijoittamisesta kehi-
9559: tysalueiden toiseen vyöhykkeeseen
9560:
9561:
9562: Eduskunnalle
9563:
9564: Loimaan seutu Varsinais-Suomessa on pahaa poliittisia kiireellisiä toimenpiteitä, joista te-
9565: muuttotappioaluetta, joka joka suhteessa muis- hokkaimmin vaikuttava olisi Loimaan seudun
9566: tuttaa maamme kehitysalueita. Loimaan seu- sijoittaminen kehitysalueen toiseen vyöhykkee-
9567: dun väestökato 1960-luvulla oli 13 % ja se seen.
9568: jatkui myös 1970-luvulla 10 % :n suuruisena. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9569: Tämä on johtunut siitä, että tällä alueella on tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9570: virheellisen maatalouspolitiikan seurauksena va- väksi toivomuksen,
9571: pautunut maataloudesta huomattavasti työvoi-
9572: maa, joka ei ole voinut sijoittua muihin am- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9573: matteihin toimeentulomahdollisuuksien puut- menpiteisiin Loimaan seudun kuntien
9574: tuessa. sijoittamiseksi kehitysalueen toiseen vyö-
9575: Loimaan seudun kehittäminen vaatii alue- hykkeeseen.
9576: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
9577:
9578: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
9579: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
9580: 21i 1981 vp.
9581:
9582: Toivomusaloite n:o 189
9583:
9584:
9585:
9586:
9587: P. Vennamo ym.: Palkkojen ja pienten säästöjen indeksikieltoa
9588: koskevan lainsäädännön kumoamisesta
9589:
9590:
9591: Eduskunnalle
9592:
9593: Maassamme on jo pitkään voimakkaankin Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9594: inflaation vallitessa ollut voimassa laki, joka tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9595: kieltää palkkojen ja säästöjen indeksisidonnai- väksi toivomuksen,
9596: suuden. Tämä on merkinnyt sitä, että palkan-
9597: saajien ja piensäästäjien toimeentulo ja säästöt että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9598: ovat voimakkaasti heikentyneet ja näin synty- menpiteisiin palkkojen ;a pienten sääs-
9599: neet voitot ovat valuneet valtion ja pääoma- töjen indeksikieltoa koskevien lakisään-
9600: piirien taskuihin. Tämä kehitys ei ole kansan- nösten kumoamiseksi.
9601: valtaisen järjestelmämme mukaista, minkä
9602: vuoksi palkkojen ja säästöjen indeksikielto tu-
9603: lisi maassamme estää.
9604: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
9605:
9606: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
9607: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
9608: J. Juhani Kortesalmi
9609: 1981 vp. 213
9610:
9611: Toivomusaloite n:o 190
9612:
9613:
9614:
9615:
9616: P. Vennamo ym.: Valtion asuntolainoituksen laajentamisesta kos-
9617: kemaan käytettyjen asuntojen ja omakotitalojen hankkimista
9618:
9619:
9620: Eduskunnalle
9621:
9622: Valtion asuntolainaa on yksityisen kansalai- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9623: sen tai perheen tällä hetkellä mahdollista saada tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9624: vain uuteen asuntoon. Vuonna 1980 toteutet- väksi toivomuksen,
9625: tiin lainmuutos, jolla kunnat ja yhteisöt oikeu-
9626: tettiin asuntolainoihin myös käytettyjen asun- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
9627: tojen hankkimiseksi vuokra-asunnoiksi, mutta piteisiin valtion halpakorkoisen asunto-
9628: yksityiset asunnontarvitsijat jätettiin tämän lainamahdollisuuden ulottamiseksi myös
9629: mahdollisuuden ulkopuolelle. Tarve olisi kui- käytettyjä asuntoja tai omakotitaloja
9630: tenkin juuri näiden kohdalla suurin, minkä hankkiviin yksityisiin ihmisiin ja per-
9631: vuoksi lakia tulisi tältä osin kiireesti korjata. heisiin.
9632: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
9633:
9634: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9635: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
9636: Anssi Joutsenlahti
9637: 214 1981 rd.
9638:
9639: Hemställningsmotion nr 191
9640:
9641:
9642:
9643:
9644: Westerlund m. fl.: Om utredning av de totala kostnader Imatran
9645: Voimas kiirnkraftverk förorsakat
9646:
9647:
9648: Tili Riksdagen
9649:
9650: Kostnaderna för byggandet av och upprätt· gö, konstaterar att el från kärnkraftver.ket
9651: håHandet av kärnkraftverk har under de senas- Forsmark 3 kommer att kosta nära dubbelt
9652: te åren debatterats i många sammanhang, men mera att producera än vad kärnkraftsindustrin
9653: fortfarande har vi ingen egen officiell omfattan- hävdat. Överingenjör Bernt Hargö konstate-
9654: de utredning i saken, vilket vore av största rar vidare att det tillkommer ständigt nya oför-
9655: vikt. Representanter för kärnkraftindustrin utsedda kostnader.
9656: framställer ofta kostnaderna på ett sätt och Satsningen på kärnkraft har i vårt land såväl
9657: med metoder, som ger anledning förmoda att direkt som indirekt dragit kolossala summor
9658: det snarast är fråga om något slag av ändamåls- och det är helt på sin plats att den stora all-
9659: enlighetsuppfattning. De senaste årens erfaren- mänheten informeras om detta faktum. 1 vårt
9660: heter ger dock allt klarare besked om att kost- land kan man redan nu konstatera att de till-
9661: naderna ligger på en helt annat plan än vad läggsutgifter utöver de tidigare beräknade som
9662: man ännu under 70-talets början försökte göra kärnkraften förorsakat rör sig om miljardbe-
9663: gällande. lopp. Med tanke på kostnadsutredningens om-
9664: En nyligen förrättad utredning i USA på- fattande karaktär ävensom ägandeförhållanden
9665: visade att kärnkraften där erhållit ett statligt föreslås i detta sammanhang en utredning en-
9666: stöd på ca 150 miljarder finnmark tili forsk- dast av det statsägda Imatran Voimas kärn-
9667: ning, stöd för anrikning av uran, uranbrytning kraftsetablering.
9668: och avfallshantering. Om alla dessa kostnader Med hänvisning tili det ovanstående föres1ås
9669: skulle helasta priset på elkraften från kärn- vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
9670: kraft, skulle detta beräknas stiga tili det dubbla
9671: mot vad kraftbolagen i dag tar ut. Härtill kom- att regeringen i skyndsam ordning
9672: mer ytterligare saneringsutgifterna för Harris- måtte vidtaga åtgärder för tillsättandet
9673: burg-olyckan, som beräknas kräva flere gånger av en kommitte eller arbetsgrupp med
9674: byggnadssumman. 1 detta första skede räknar uppgift att utreda de totala kostnader
9675: man med ett belopp om ca 5,5 miljarder mark. av direkt och indirekt natur, som Imat-
9676: Även i vårt västra grannland Sverige har kost- ran V oimas kärnkraftverk förorsakat
9677: naderna för kärnkraft stigit tili helt andra och beräknas förorsaka, varvid man
9678: belopp än vad som ursprungligen beräknats. även speciellt bör beakta avfallshante-
9679: Bl. a. Vattenfalls egen projektledare för Fors- ringens problematik och därav förorsa-
9680: marks kärnkraftverk, överingenjör Bernt Har- kade kostnader.
9681: Helsingfors den 10 februari 1981
9682:
9683: Henrik Westerlund Håkan Malm
9684: 1981 'Vp. 215
9685:
9686: Toivomusaloite n:o 191 Suomfmnos
9687:
9688:
9689:
9690:
9691: Westerlund ym.: Imatran Voiman ydinvoimalaitoksista aiheutu-
9692: neiden kokonaiskustannusten selvittämisestä
9693:
9694:
9695: Eduskunnalle
9696:
9697: Viime vuosina on monissa eri yhteyksissä Forsmarkin ydinvoimalan suunnittelujohtaja,
9698: keskusteltu ydinvoimaloiden rakentamisesta ja yli-insinööri Bernt Hargö toteaa, että Forsmark
9699: ytläpitämisestä, mutta vieläkään meillä ei ole 3:ssa tuotettu sähkö tulee maksamaan lähes
9700: käytettävissämme asian julkista perusteellista kaksi kertaa niin paljon kuin ydinvoimateolli-
9701: selvitystä, vaikka sellainen olisi mitä tärkein. suus on väittänyt. Yli-insinööri Bernt Hargö
9702: Y elinvoimateollisuuden edustajat esittävät usein toteaa edelleen, että lisäksi tulee koko ajan
9703: selvitykset kustannuksista tietyllä tavalla ja odottamattomia kustannuksia.
9704: siten menetellen, että on aihetta olettaa lä- Ydinvoimaan sijoittaminen on maassamme
9705: hinnä jonkinlaisen tarkoituksenmukaisuusme- maksanut sekä suorina että epäsuorina kuluina
9706: nettelyn olevan kyseessä. Viime vuosien koke- suunnattomia summia, ja on aivan paikallaan,
9707: mukset antavat kuitenkin yhä selvemmän ku- että tämä tosiasia saatetaan suuren yleisön tie-
9708: van siitä, että kustannukset ovat aivan eri toon. Jo nyt voidaan todeta, että aikaisemmin
9709: luokkaa kuin mitä 1970·luvun alussa yritettiin arvioitujen kustannusten lisäksi ydinvoiman ai-
9710: vakuuttaa. heuttamat lisäkustannukset ovat miljardiluok-
9711: USA:ssa äskettäin suoritettu tutkimus osoit- kaa. Kun otetaan huomioon kustannusten sel-
9712: ti: sikäläisen ydinvoiman saaneen valtion tu- vitystyön laajamittainen luonne samoin kuin
9713: kena n. 150 miljardia Suomen markkaa tutki- omistussuhteet, ehdotamme tässä yhteydessä,
9714: muksia varten, uraanin rikastamiseksi, uraanin että selvitys koskisi ainoastaan valtion omista-
9715: louhimiseksi ja jätteiden käsittelyyn. Jos kaikki man Imatran Voiman ydinvoimalahankkeita.
9716: nämä kustannukset rasittaisivat ydinvoimaloista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9717: saatavan sähkövoiman hintaa, se nousisi arviol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9718: ta kaksinkertaiseksi ydinvoimaloiden tämän muksen,
9719: päivän veloitukseen verrattuna. Edellä olevan
9720: lisäksi tulevat Harrisburgin onnettomuudesta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9721: aiheutuneiden vahinkojen korvaukset, joiden menpiteisiin komitean tai työryhmän
9722: arvioidaan olevan kolme kertaa niin suuret asettamiseksi, jonka tehtävänä olisi sel-
9723: kuin rakennuskustannukset. Nyt meneillään vittää suorat ja epäsuora! Imatran Voi-
9724: oleva ensi vaihe maksaa arviolta n. 5,5 miljar- man ydinvoimaloista aiheutuneet kus-
9725: dia markkaa. Myös läntisessä naapurimaassam- tannukset sekä samalla kiinnittää eri-
9726: me Ruotsissa ovat ydinvoiman kustannukset tyistä huomiota jätteiden käsittelystä
9727: nousseet aivan toisiin lukuihin kuin alkuperäi- aiheutuviin pulmiin ja niiden kustan-
9728: set arviot edellyttivät. Mm. Vattenfallsin oma nuksiin.
9729: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
9730:
9731: Henrik Westerlund Håkan Malm
9732: 216 1981 vp.
9733:
9734: Toivorilus~oite n:o 192
9735:
9736:
9737:
9738:
9739: Viljanen ym.: Linjaliikenteessä käytettävien linja-autojen veron-
9740: huojennuksista
9741:
9742:
9743: Eduskunnalle
9744:
9745: Linja-autojen linjaliikenteessä (ei tilauslii- vaihtovero eli ns. vakuutusvero (0,3 prosent-
9746: kenteessä) on vuodesta 1978 palautettu liiken- tia kokonaiskustannuksista).
9747: teenharjoittajalle käytetystä polttoaineesta suo- Eritoten ensinmainittu eli autokaluston kor-
9748: ritettu valmistevero. Kyseessä on parlamentaa- vausinvestointeja helpottavan liikevaihtoveron
9749: risen liikennekomitean aikoinaan suosittelema poistaminen olisi varsin merkityksellinen. Nel-
9750: ns. tariffituki, jonka ansiosta linja-autoliiken- jänä vuotena 1977-80 ovat kaluston korvaus-
9751: teen henkilökuljetusmaksut nyt ovat 7 prosent- investoinnit jääneet vain 70-75 prosenttiin
9752: tia alemmat siihen nähden, mitä ne olisivat siitä mikä olisi normaalia. Seurauksena on, että
9753: ilman tätä järjestelyä. linja-autoja on nyt käytettävä päivittäiseen toi-
9754: Järjestely tällaisena on osoittautunut onnis- mintaan aina keskimäärin 14 ikävuoteen saak-
9755: tuneeksi. Se vastaa menettelyä esim. Norjassa, ka, mikä merkitsee luonnollisesti palvelutason
9756: jossa samassa tarkoituksessa on poistettu linja- laskua, lisääntyviä korjauskustannuksia (nouse-
9757: autoilta kokonaan meidän polttoaineveroamme vat mm. kerroosiatekijän ansiosta 10 ikävuo-
9758: vastaava kilometrivero. Ruotsissa on kilometri- den jälkeen tuntuvasti) sekä sitä, että vajausta
9759: veroa linja-autojen kohdalla voimakkaasti alen- ei pian enää kohta saada tilanteen parantumi-
9760: nettu. Syyt ovat olleet kummassakin maassa senkaan kautta (joka ei ole näköpiirissä) ku-
9761: samat kuin meillä. rotuksi umpeen. Mutta myös Suomen kansain-
9762: Ns. tariffituen jatkamista ja laajentamista on välisesti korkealle koriteollisuudelle asialla oli-
9763: mahdollisuus jatkaa käyttäen hyväksi muita si olennainen merkitys. Ruotsissa on jo jou-
9764: veronhuojennuskeinoja, nekin käytännössä tut- duttu tilanteeseen, jossa koriteollisuus on hä-
9765: tuja useista muista Euroopan maista. Taksatasoa vinnyt kuvasta oman maan osalta.
9766: voitaisiin edellisen lisäksi pitää runsaat 3,5 Koritehtaiden työllisyys ja kotimaisen tuo-
9767: prosenttia alempana, jos tannon ylläpitäminen sen avulla on siis tärkeä
9768: näkökohta. On myös syytä viitata siihen, että
9769: - linjaliikenteessä käytettäviltä linja-autoil- joukkoliikennepalvelua suorittavat ilma- ja vesi-
9770: . ta poistettaisiin autokaluston (alusta ja kori) alukset ovat vapaat liikevaihtoverosta.
9771: hintaan liittyvä liikevaihtovero (2,55 prosent- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9772: tia kokonaiskustannuksista), kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9773: - samoilta autoilta poistettaisiin moottori-
9774: ajoneuvovero (ns. dieselvero) (0,7 prosenttia että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9775: kokonaiskustannuksista) , piteisiin linjaliikenteessä käytettävien
9776: - samojen autojen liikenne- ja autovakuu- linja-autojen veronhuojennuskeinojen li-
9777: tuksista poistettaisiin niihin kohdistuva liike- säämiseksi.
9778: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9779:
9780: Matti Viljanen Tauno Valo
9781: Lauri lmpiö Jalmari Torikka
9782: Helge Saarikoski
9783: 1981 vp. 217
9784:
9785: Toivomusaloite n:o 193
9786:
9787:
9788:
9789:
9790: Vänskä ym.: Harkintaverotuksessa määrätyn tulon jättämisestä
9791: suhdannetalletuslain soveltamisalan ulkopuolelle
9792:
9793:
9794: Eduskunnalle
9795:
9796: Liiketoiminnan perusteella suoritettavista kiinteistön tai liikkeen laatuun tai laajuuteen
9797: suhdannetalletuksista 14 päivänä tammikuuta katsoen ei voida hyväksyä kunnallisveron suo-
9798: 1977 annetun lain (53/77) mukaan suhdanne- rittamisen perusteeksi, taikka jos tällaista tuloa
9799: vaihteluiden tasoittamiseksi on jokainen, joka ei ole jäänyt lainkaan. Harkintaverotettava tulo
9800: harjoittaa Suomessa liiketoimintaa ja joka on on siis käytännössä laskennallista eikä todellista
9801: velvollinen suorittamaan valtiolle tulon tai tuloa.
9802: omaisuuden perusteella veroa, velvollinen suo- Suhdannetalletus on suhdannepoliittisesti pe-
9803: rittamaan suhdannetalletuksia. Lain 3 § :n mu- rusteltu keino suhdannevaihtelujen tasaamisek-
9804: kaan suhdannetalletus, joka saa, ellei 4 §:stä si, koska se ei ole veronluonteinen vaan talle-
9805: muuta johdu, olla enintään 20 penniä vero- tus, jonka yrittäjä voi myöhemmin käyttää
9806: äyriltä, määrätään talletusvelvolliselle viimeksi haluamallaan tavalla. Kun harkintaverotuksessa
9807: toimitetussa kunnallisverotuksessa liiketulosta määrätty liiketulo on kuitenkin vain lasken-
9808: sekä koti- että muussa kunnassa pantujen vero- nallista, ei yrittäjän tavallisesti ole mahdol-
9809: äyrien perusteella sen mukaan kuin valtioneu- lista suorittaa tästä olemattomasta tulosta suh-
9810: vosto tarkemmin määrää. Suhdannetalletusta dannetalletusta. Mielestämme olisikin suhdanne-
9811: luonnolliselle henkilölle määrättäessä jätetään talletuslain soveltamisalaa muutettava siten,
9812: kuitenkin ne veroäyrit lukuunottamatta, jotka että se ei koskisi harkintaverotuksessa määrät-
9813: on pantu siitä osasta, jota on pidettävä koh- tyä liiketuloa. Tämä olisi perusteltua jo siitä-
9814: tuullisena korvauksena talletusvelvollisen ja kin syystä, että harkintaverotustoimikunta on
9815: hänen puolisonsa liikkeessään suorittamasta yksimielisesti viime syksynä esittänyt koko har-
9816: työstä. Valtioneuvosto vahvistaa veroäyriltä kintaverotuksesta luopumista ja sen korvaamis-
9817: suoritettavan pennimäärän, joksi on tällä het- ta toisilla verotusmuodoilla.
9818: kellä vahvistettu 5 penniä veroäyriltä. Päätös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9819: on parhaillaan eduskunnassa vahvistettavana. nioittavasti eduskunnan hyVäksyttäväksi toivo-
9820: Kun suhdannetalletus määrätään kunnallis- muksen,
9821: verotuksessa liiketulosta pantujen veroäyrien
9822: perusteella, se määrätään myös verotuslain että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
9823: 72 §:n 1 momentin 4 kohdassa säännellyssä menpiteisiin sellaisen muutoksen saami-
9824: kunnallisessa harkintaverotuksessa vahvistetun seksi liiketoiminnan perusteella suoritet-
9825: liiketulon perusteella. Harkintaverotus toimi- tavista suhdannetalletuksista annettuun
9826: tetaan, jos kunnallisverotusta toimitettaessa lakiin (53/ 77), että suhdannetalletusta
9827: liikkeestä tai muusta kiinteistöstä kuin varsi- ei määrättäisi kunnallisessa harkintave-
9828: naisesta maatalouskiinteistöstä saatu verotetta- rotuksessa vahvistetun liiketulon perus-
9829: va tulo on jäänyt niin vähäiseksi, että sitä teella.
9830: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9831:
9832: Mauri Vänskä Pertti Salolainen Anna-Kaarina Louvo
9833: Ulla Puolanne Arto Lampinen Matti Pelttari
9834: Helge Saarikoski
9835:
9836:
9837: 28 088100188J
9838: 218 1981 vp.
9839:
9840: Toivomusaloite n:o 194
9841:
9842:
9843:
9844:
9845: Väänänen ym.: Karjanhoitajavähennyksen myöntämisestä karja-
9846: taloutta harjoittaville ·verovelvollisille
9847:
9848:
9849: Eduskunnalle
9850:
9851: Karjataloutta ja erityisesti lypsykarjataloutta lanteessa olisi kohtuullista, että yhteiskunta
9852: harjoittavat viljelijät tekevät raskasta työtä ai- tulisi edes verottajan ominaisuudessaan karja-
9853: kaisesta aamusta myöhäiseen iltaan 7 vuoro- talousharjoittajia vastaan. Jatkuvan, sitovan kar-
9854: kautta viikossa ja 350 vuorokautta vuodessa. jataloustyön suorittaminen tulisi jollakin ta-
9855: Tämän työn keskeytymättömyydestä ja sito- voin huomioida verorasituksen jakamisessa.
9856: vuudesta ei näille ihmisille makseta erityiskor- Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet
9857: vausta missään muodossa. Maidon ja muiden kansanedustajat ehdotamme eduskunnan hyväk-
9858: kotieläintuotteiden tuottajat saavat tuotteistaan syttäväksi toivomuksen,
9859: aina saman hinnan, kun taas muissa ammateis-
9860: sa maksetaan korkeita, lakisääteisiä sunnuntai- että hallitus antaisi eduskunnalle sel-
9861: työ-, ylityö- ja muita korvauksia. Karjatalouden laisen lakiesityksen} jolla karjataloutta
9862: harjoittajien lomaoikeus on varsin vähäinen harjoittaville verovelvollisille säädettäi-
9863: ja lomajärjestelmän aiheuttamat kustannukset siin oikeus palkkatulovähennyksen suu-
9864: ovat osittain maataloustuloratkaisuissa maata- ruiseen karjanhoitajavähennykseen tulo-
9865: loustulon korotusta vähentävä tekijä. Po. ti- verotuksessa.
9866: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
9867:
9868: Marjatta Väänänen Matti Maijala Hannele Pokka
9869: Heimo Linna Mauno Manninen Juhani Tuomaala
9870: Orvokki Kangas Lea Sutinen Markku Kauppinen
9871: Paavo Vesterinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Lauri Palmunen
9872: Hannu Tenhiälä Mikko Pesälä Juhani Saukkonen
9873: Toivo Yläjärvi Veikko Pihlajamäki Kalevi Mattila
9874: Mauri Pekkarinen
9875: 1981 vp. 219
9876:
9877: Toivomusaloite n:o 195
9878:
9879:
9880:
9881:
9882: Tuovinen ym.: Alueelliseen rahapolitiikkaan siirtymisestä
9883:
9884:
9885: Eduskunnalle
9886:
9887: Suomen maantieteellinen sijainti ja maamme joutuvat keräämään Suomen Pankkiin samoin
9888: alueellinen muoto poikkeuksellisen pitkine etäi- perustein talletuksia kuin muut, vaikka olo-
9889: syyksineen asettaa jo riidattomasti väestön ja suhteet ovat toiset. Vuoden vaihteessa oli ke-
9890: elinkeinoelämän eriarvoiseen asemaan asuin- hitysalueiden I vyöhykkeeltä kerätty mainit-
9891: paikkansa mukaan. Talous- ja elinkeinoelämässä tuun sopimukseen perustuen Suomen Pankkiin
9892: tämä eriarvoisuus tuntuu erittäin merkittävästi n. 400 milj. markkaa.
9893: rahavirroissa ja rahamäärissä. Poikkeuksellisen Esimerkkinä voidaan yhden pankin osalta
9894: vaikeaan asemaan muuhun Suomeen nähden mainita, että Pohjois-Karjalassa on Pohjois-
9895: joutuvat alueet, jotka sijaitsevat Itä- ja Poh- Karjalan Säästöpankki joutunut tallettamaan
9896: jois-Suomessa. Mainittujen alueiden taloudelli- puheena olevan sopimuksen nojalla Suomen
9897: set erot eteläiseen Suomeen verrattuina ovat Pankkiin n. 18 miljoonaa markkaa. Kysymyk-
9898: viime vuosina pikemminkin kasvaneet kuin ka- sessä eivät siis ole enää mitkään pienet epä-
9899: ventuneet. oleelliset rahasummat, vaan ne vaikuttavat erit-
9900: Suhdannepolitiikkaa hoidetaan sekä finanssi- täin haitallisesti alueiden perusrahoitushuoltoon
9901: poliittisin että rahapoliittisin keinoin. Finanssi- ja sitä kautta jarruttavat kohtuuttomasti kehi-
9902: politiikassa on jo omaksuttu Suomessa alueel- tystä.
9903: 1inen jako. Tästä on hyvänä esimerkkinä tällä Alueellisen rahapolitiikan tarpeellisuus on
9904: hetkellä voimassa oleva investointiverolaki, nyt ja tulevaisuudessa erittäin merkityksellinen
9905: joka pyrkii vähentämään ns. turhaa rakentamis- koko valtakunnan kannalta, koska talouselämän
9906: ta Etelä-Suomessa ja eräissä suurissa kaupun- muutosherkkyys koko maailmassa ja myös
9907: geissa muualla Suomessa. Näin ollen eduskunta meillä on merkittävästi ja pysyvästi kasvanut.
9908: on selkeästi omaksunut sen periaatteen, että Alueellinen rahapolitiikka antaisi myös halli-
9909: suhdannepoliittisesti tilanne maan eri osissa on tukselle ja Suomen Pankille uuden keinon
9910: aika ajoin hyvinkin erilainen. maatamme uhkaavan inflaation torjumiseksi si-
9911: Rahapolitiikassa sen sijaan ei ole vielä nou- käli kuin on kyse ns. sisäisistä paineista.
9912: datettu alueellista jakoa. Meillä on mm. tänä Alueellista rahapolitiikkaa noudatetaan jo mm.
9913: päivänä voimassa maan rahalaitoksiin nähden Norjassa.
9914: 8. 3. 1979 tehty kassavarantosopimus, jonka Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
9915: vaikutukset kohdistuvat samalla tavoin koko nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9916: maahan. Maan itä- ja pohjoisosien rahalaitokset muksen,
9917: 220 Toivomusaloite n:o 195
9918:
9919:
9920: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, kan osalta tunnustettaisiin ja saatettai-
9921: jotka johtaisivat siihen, että maamme siin alueellinen rahapolitiikka voimaan.
9922: suuret alueelliset erot myös rahapolitii-
9923: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9924:
9925: Jouko Tuovinen Hannele Pokka Helvi Hyrynkangas
9926: Mauri Vänskä Erkki Korhonen Lauri lmpiö
9927: Lea Sutinen Väinö Raudaskoski J. Juhani Kortesalmi .
9928: Pauli Puhakka Hannu Tapiola Pekka Vennamo
9929: Markku Kauppinen Alvar Saukko Anssi Joutsenlahti
9930: Matti Puhakka Eero Lattula Urho Pohto
9931: Aimo Ajo Martti Ursin Jorma Fred
9932: Lasse Lehtinen Esko Pekonen Pertti Hietala
9933: Liisa Jaakonsaari Juhani Vähäkangas Jorma Rantala
9934: E.-J. Tennilä Arvo Kemppainen Paavo Vesterinen
9935: Niilo Koskenniemi V. J. Rytkönen Väinö Rautiainen
9936: Vappu Säilynoja Maija Rajantie Jarmo Wahlström
9937: Juhani Surakka Unto Ruotsalainen Heimo Linna
9938: Sakari Knuuttila Markus Aaltonen Pentti Poutanen
9939: Juhani Raudasoja Olavi Martikainen Orvokki Kangas
9940: Inger Hirvelä Toivo Yläjärvi Veikko Pihlajamäki
9941: Lauha Männistö Mauno Manninen Juhani Tuomaala
9942: Mikko Ekorre
9943: 1981 vp. 221
9944:
9945: Toivomusaloite n:o 196
9946:
9947:
9948:
9949:
9950: Fred ym.: Luottokortin käytön kieltämisestä anniskelulaskun
9951: maksamisessa
9952:
9953:
9954: Eduskunn·alle
9955:
9956: Alkoholilain 34 §:n 3 momentin ja 49 §:n luottokortin että Sokos-luottokortin kohdalla
9957: 1 momentin mukaan alkoholijuomaa ei saa sillä perusteella, että ne ovat voimassa myös
9958: myydä eikä anniskella velaksi. Lain 49 § :n ulkomailla.
9959: 2 momentin 2 kohdan mukaan velaksi anniske- Käsityksemme mukaan luottokorttien ja luo-
9960: lu on luvallista kansainvälisessä käytännössä tollisten pankkikorttien käyttö kotipaikkakun-
9961: hyväksyttyä luottokorttijärjestelyä noudattaen. nalla on alkoholilaissa selvästi ilmaistun kiellon
9962: Tämä määräys tuli alkoholilakiin vuoden vastaista. Kun lisäksi kortteja mainostetaan ni-
9963: 1958 alkoholikomitean esityksestä, joka kuiten- menomaan alkoholijuomatilausten maksuväli-
9964: kin tarkoitti sillä matkailuliikenteessä ja liike- neenä, on tätä pidettävä lain tarkoituksen vas-
9965: elämän piirissä käytettäviä kansainvälisiä luot- taisena.
9966: tojärjestelmiä. Tarkoituksena ei suinkaan ollut, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9967: että luottokortilla voisi kotipaikkakunnalla tai kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9968: kotimaassa maksaa anniskeluravintolassa tila-
9969: tut alkoholijuomat. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9970: Kotimaista Visa-luottokorttia on markkinoi- menpiteisiin sen estämiseksi, että yksi-
9971: tu suurelle yleisölle kätevänä keinona maksaa tyiselle henkilölle kotimaassa myönnet-
9972: alkoholijuomat anniskeluravintoloissa. Oy Alko tyä luottokorttia saa käyttää maksuvä-
9973: Ab on hyväksynyt tämän käytännön sekä Visa- lineenä anniskelulaskuja maksettaessa.
9974: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9975:
9976: Jorma Fred Erkki Korhonen
9977: 222 1981 vp.
9978:
9979: Toivomusaloite n:o 197
9980:
9981:
9982:
9983:
9984: Helminen ym.: Haja-asutusalueiden kauppapalveluiden turvaami-
9985: sesta myymäläautotoimintaa tukemalla
9986:
9987:
9988: Eduskunnalle
9989:
9990: Noin 300 000 kauppapalvelujen suhteen hei- sena toimenpiteenä voidaan mainita esimerkik-
9991: koimmassa asemassa olevaa ihmistä joutuu si polttoaineveron palauttaminen myymäläauto-
9992: maassamme käyttämään myymäläautopalveluja. jen osalta samaan tapaan kuin nykyisin linja-
9993: On tutkittu, että jos myymäläautopalvelu lop- autoille. Veron tuotto ei tästä myöskään mer-
9994: puu, heidän kauppamatkansa kasvaa keskimää- kittävästi alenisi, kun otetaan huomioon nykyi-
9995: rin lähes kaksikymmenkertaiseksi nykyisestään. sen myymäläautokannan suhteellinen vähäisyys.
9996: Myymäläautojen he1kkoa kannattavuutta on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9997: käsitelty usean vuoden ajan eri toimielimissä, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9998: mutta tehokkaisiin käytännön toimenpiteisiin muksen,
9999: ei ole päästy. Vaikka myymäläautotoiminta il-
10000: man kiinteää myymälää tukipisteenä ei yleensä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10001: voikaan toimia kannattavasti, nykyistä tilannet- haja-asutusalueiden kauppapalveluiden
10002: ta helpottaisi merkittävästi, jos itse myymälä- turvaamiseksi muun muassa myymälä-
10003: autotoimintaa voitaisiin jotenkin tukea. No- autotoimintaa tukemalla.
10004: peimmin ja helpoimmin toteutettavana tällai-
10005: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10006:
10007: Olli Helminen Jouko Skinnari Sakari Knuuttila
10008: Matti Puhakka Anna-Liisa Piipari· Risto Tuominen
10009: Pirkko Valtonen Hannu Tapiola Kaarina Suonio
10010: 1981 vp. 223
10011:
10012: Toivomusaloite n:o 198
10013:
10014: Helminen ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
10015: avustuksiksi Kehitysvammaliitolle tutkimus- ja kokeilutoi-
10016: mintaa varten
10017: Eduskunnalle
10018: Kehitysvammahuollon tutkimus- ja kokeilu- ovat olleet noin puolet to1nnnnan menoista.
10019: toiminnan tavoitteena on käytännön työn yh- Liiton osuuden kattaminen on ollut vaikeata,
10020: teydessä kehittää kehitysvammaisten itsenäisen mutta uusien työmuotojen ja huollon kehittä-
10021: elämän edellytyksiä. Tämä merkitsee muun mistä on kuitenkin pidetty välttämättömänä.
10022: muassa kehitysvammaisten oppimisen tutkimis- Tämänlaatuinen toiminta tulisi voida korvata
10023: ta, erilaisten opetusmenetelmien kehittämistä, kokonaan valtion varoista.
10024: tarvittavan täysipainoisen materiaalin ja toi- Tämän tärkeän tutkimus- ja kokeilutoimin-
10025: mintojen kokeilua j,a uusien käytännön työ- nan jatkumisen turvaamiseksi olisi löydettävä
10026: muotojen käyttöönottoa. Tavoitteena on vält- uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Kehitys-
10027: tää yhteiskunnalle kalliita laitossijoituksia ke- vammaliitto ehdotti valtion vuoden 1981 tulo-
10028: hittämällä mahdollisuuksia avohuollon toimin- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä, että tar-
10029: toihin. koitukseen olisi lisätty valtion budjettivaroja
10030: Kehitysvammaliitto on sääntöjensä mukaises- vielä 200 000 markkaa. Esitys ei kuitenkaan
10031: ti myös tutkimusta tukeva ja suorittava jär- johtanut myönteiseen tulokseen, ja tästä syystä
10032: jestö, joka vuodesta 1966 lähtien on tukenut Kehitysvammaliitolla on taloudellisia vaikeuksia
10033: lähinnä lääketieteellistä ja käyttäytymistieteel- turvata tutkimus- ja kokeilutoimintansa jatku-
10034: listä tutkimusta ja kokeilua. Liitto on vuo- minen kuluvana vuonna. Määrärahojen lisää-
10035: desta 1970 alkaen käynnistänyt myös omia minen valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
10036: projekteja. viossa olisi tarpeellista myös sen vuoksi, että
10037: Kehitysvammaliitossa on alkanut toimintansa kuluvaa vuotta vietetään YK:n Kansainvälisenä
10038: vuoden 1979 alusta lukien kehitysvammalain vammaisten vuotena. Lisämäärärahan saaminen
10039: mukainen valtakunnallinen tutkimus- ja kokei- auttaisi liittoa merkittävällä tavalla toteutta-
10040: luyksikkö. Toimintaa ohjaa tieteellinen neuvot- maan kehitysvammaisten huollon tavoitteita.
10041: telukunta. Yksiköllä on palkattu päätoiminen pitkällä tähtäyksellä eri puolilla maata suori-
10042: tutkimus- ja kokeilujohtaja. Kuluneen lähes tettavien tieteellisten tutkimusten ja käytännön
10043: kahden vuoden aikana on käynnistetty 20 pro- kokeilujen avulla.
10044: jektia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10045: Tutkimuksen tämänhetkiset pääalueet ovat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toiv.o-
10046: ammatillinen erityisopetus, kehitysvammaisten muksen,
10047: integraatio ja mahdollisuudet käyttää yhteis-
10048: kunnan normaalipalveluja sekä työtoiminnat ja että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
10049: työllistliJ:ninen. Myös oppimismahdollisuuksien tyksen 200 000 markan määrärahan ot-
10050: ja oppimismenetelmien tutkimus on käynnisty. tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
10051: nyt. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
10052: Sosiaali- ja terveysministeriö ja sosiaalihalli- 33.47.53 myönnettäväksi valtionavus-
10053: tus ovat hyväksyneet vuosittaiset toimintasuun· tuksena Kehitysvammaliitolle tutkimus-
10054: nitelmat ja talousarviot. Valtion korvaukset ja kokeilutoimintaa varten.
10055: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10056: Olli Helminen Kaisa Raatikainen Sakari Knuuttila
10057: Pirkko Valtonen Pertti Hietala Hannu Tapiola
10058: Reino Breilin Aimo Ajo Peter Muurman
10059: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari Juhani Raudasoja
10060: Mikko Rönnholm Risto Tuominen Lea Savolainen
10061: Kaarina Suonio Seppo Tikka Helge Siren
10062: Kaj Bärlund Mauno Forsman Paula Eenilä
10063: Matti Luttinen Liisa Jaakonsaari Jouko Skinnari
10064: Markus Aaltonen Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee
10065: Eino Grönholm Jermu Laine
10066: 224 1981 vp.
10067:
10068: Toivomusaloite n:o 199
10069:
10070:
10071:
10072:
10073: Hyrynkangas ym.: Poliittisten puolueiden raittiusjärjestöjen val-
10074: tion tulo- ja menoarvioon perustuvan avustamisen lopettami-
10075: sesta
10076:
10077:
10078: Eduskunnalle
10079:
10080: Maassamme on viimeisen vuosikymmenen markkaa, valtaosa kanavoituu neljän puolueen
10081: aikana pyritty harjoittamaan liberaalia alkoho- raittiusjärjestöjen ja sitä kautta puolueiden
10082: lipolitiikkaa. Tämän politiikan perustana on käyttöön. Nuo rahat ovat mitä selvintä piilo-
10083: ollut turhia kieltoja väittämällä kasvattaa kan- puoluetukea.
10084: salaisia vastuulliseen alkoholinkäyttöön. Tällai- Kun verrataan, miten nopeasti on tupakoin-
10085: sen politiikan tulokset ovat tällä hetkellä jo nin vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa
10086: selvästi nähtävissä. Alkoholin kokonaiskulutus päästy hyviin tuloksiin toimintaa keskittämällä,
10087: on laskenut koko 70-luvun jälkipuoliskon ajan. niin on pakko harkita samansuuntaisia uudis-
10088: Myös viimeaikaiset tutkimustulokset ovat tustoimenpiteitä myös raittiusvalistuksen koh-
10089: osoittaneet huolestuttavana pidetyn nuorison dalla. Joukkoviestimiä käyttämällä ja toimin-
10090: alkoholinkäytön kääntyneen jyrkkään laskuun. taa keskittämällä säästetään suurin osa nyt
10091: Tutkimusten mukaan vuonna 1974 raittiita oli järjestöjen byrokratioiden ylläpitoon menevistä
10092: 14-vuotiaista 27,5 prosenttia ja vuonna 1979 kustannuksista. Valistustoimintaa voitaisiin te-
10093: jo 50 prosenttia. 16-vuotiaista raittiita oli hostaa tuntuvasti lisäämättä lainkaan valtion
10094: vuonna 1973 12,5 prosenttia ja vuonna 1979 tai kuntien menoja.
10095: 25 prosenttia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
10096: Pääosiltaan oikeansuuntaisen alkoholipoli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10097: tiikkamme epäkohdista eräs pahimmista liittyy
10098: raittiusjärjestöille myönnettäviin avustuksiin. että hallitus valmistellessaan valtion
10099: On julkinen salaisuus, että raittiusjärjestöille vuoden 1982 tulo- ;a menoarvioesitystä
10100: menevistä avustuksista, joita vuoden 1980 lopettaisi poliittisten puolueiden rait-
10101: valtion tulo- ja menoarviossa on 5 947 000 tius;är;estöille menevät avustukset.
10102: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10103:
10104: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Terhi Nieminen-Mäkynen
10105: Helge Saarikoski Jaakko Itälä Anneli Kivitie
10106: 1981 vp. 225
10107:
10108: Toivomusaloite n:o 200
10109:
10110:
10111:
10112:
10113: Hyrynkangas ym.: Lääkeinformaatiolautakunnan perustamisesta
10114: lääkintöh!,tllit]Jkseen
10115:
10116:
10117: Eduskunnalle
10118:
10119: Lukuisat kansainväliset ja kansalliset tutki- tajasta riippumatonta informaatiota niin lääkä-
10120: mukset osoittavat, että tehostamalla lääkkeiden rikunnalle ja muulle terveydenhuoltohenkilös-
10121: oikeaan ja turvalliseen käyttöön tähtäävää va- töTie kuin koko väestölle.
10122: listus- ja neuvontatyötä voidaan vaikuttaa väes- Mahdollisimman hyvän ja turvallisen hoitotu-
10123: tön lääkekäyttöön ja näin saavuttaa kansanta- loksen edellytyksenä on, että terveydenhuolto-
10124: loudellisia säästöjä. henkilöstöllä on riittävästi viimeisintä tietoa
10125: Suomessa käytettiin vuonna 1978 lääkkeisiin lääkevalmisteiden kaikista ominaisuuksista.
10126: noin 1,2 miljardia markkaa, josta yhteiskunta
10127: maksoi avohuollossa yli 500 miljoonaa mark- Tuottajasta riippumattoman informaation ke-
10128: kaa. Lisäksi sairaanhoitolaitosten lääkemenot hittämiseen ja nykyisen lääketehtaiden tuotta-
10129: olivat runsaasti yli 100 miljoonaa markkaa. man informaation valvomiseen tarvitaan ny-
10130: kyistä merkittåvästi enemmän voimavaroja. Syy-
10131: Esimerkkinä lääkkeiden aiheuttamien haitta- nä tämänhetkiseen tilanteeseen on, että viran-
10132: vaikutusten taloudellisista menetyksistä on eh- omaisilla ei ole ollut henkilökuntaa tähän toi-
10133: dotuksessa lääkevahinkolaiksi mainittu, että mintaan. Esimerkiksi Norjassa toiminnasta vas-
10134: noin 4,5 % sairaalahoidon kokonaiskustannuk- taa kahdeksan asiantuntijan muodostama lauta-
10135: sista kohdistuu lääkehoidon toksisten seurauk- kunta, joka toimii lääkintöhallituksen yhtey-
10136: sien hoitamiseen sairaalassa. dessä.
10137: Arvioiden mukaan lääkkeiden oikean käy-
10138: tön neuvonnalla voidaan saavuttaa miljoonien Edellä esitetyn asiantilan korjaamiseksi Suo-
10139: markkojen säästöjä terveydenhuollon kokonais- messa olisi käynnistettävä pikaisesti suunnitel-
10140: menoista. mallinen lääkkeiden oikeaan ja turvalliseen
10141: käyttöön tähtäävä valistus- ja neuvontatoimin-
10142: Riittämättömään lääkeinformaatioon kiinnit- ta, jonka toteuttamisesta vastaisivat viranomai-
10143: tivät huomiota muun muassa valtiontilintar- set. Eduskunnan olisi syytä omalta osaltaan
10144: kastajat jo vuonna 1974. Tarkastuskertomuk- pyrkiä edistämään hallituksen jo omaksumaa
10145: sessaan tilintarkastajat esittävät, "että lääke- kantaa, jotta potilasturvallisuutta voidaan edel-
10146: turvallisuutta olisi pyrittävä parantamaan opas- leen kehittää.
10147: tamaila potilaita nykyistä tehokkaammin lääk-
10148: keiden oikeaan käsittelyyn ja käyttöön". Toiminnan käynnistämiseksi tulisi perustaa
10149: Hallitus on vastauksessaan vuonna 1977 pää- lääkeinformaatiolautakunta, jonka tehtävänä
10150: osin yhtynyt tilintarkastajien käsityksiin. olisi laatia suunnitelmia, ohjeita ja valistusma-
10151: Lääkeinformaation tuottamisesta huolehtivat teriaalia lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta
10152: tällä hetkellä pääasiassa lääketehtaat lääkintö- käytöstä.
10153: hallituksen valvoessa tiedottamisen asiallisuut- Lääkeinformaatiolautakuntaan kutsuttaisiin
10154: ta. Tuottajasta riippumatonta lääkeinformaatio- jäseniksi 8-10 farmasian ja lääketieteen asian-
10155: ta on julkaistu mm. lääkintöhallituksen Kap- tuntijaa ja sillä olisi päätoiminen sihteeri (pro-
10156: seli-lehden välityksellä sekä Terveyskasvatuksen viisori).
10157: keskuksen eräissä informaatiolehtisissä. Toiminnallisesti olisi tarkoituksenmukaista
10158: Edellä esitettyä informaatioaineistoa ei voida sijoittaa lääkeinformaatiolautakunta lääkintöhal-
10159: pitää riittävänä ja erityisesti tulisi lisätä tuot- lituksen apteekkitoimiston yhteyteen, koska
10160: 29 088100188]
10161: 226 Toivomusaloite n:o 200
10162:
10163:
10164: mainitun lautakunnan tehtävät liittyvät lähei- että hallitus ryhtyisi ·toimenpiteisiin
10165: sesti nykyisen lääkeainelautakunnan toimialaan. lääkeinformaatiolautakunnan perustami-
10166: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- seksi lääkintöhallituksen yhteyteen lää-
10167: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, keinformaation ;a -neuvonnan tehosta-
10168: miseksi.
10169: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10170:
10171: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
10172: Antero Juntumaa Terhi Nieminen-Mäkynen
10173: Anneli Kivitie
10174: 1981 vp. 227
10175:
10176: Toivomusaloite n:o 201
10177:
10178:
10179:
10180:
10181: Hyrynkangas ym.: Lääninproviisorin virkojen perustamisesta
10182:
10183:
10184: Eduskunnalle
10185:
10186: Asetuksessa eräiden tehtävien siirtämisestä avohuollossa. On arvtottu, että tehostamalla
10187: sosiaali- ja lääkintöhallitukselta lääninhallituk- valistus- ja neuvontatyötä voidaan saavuttaa
10188: selle {185 /75) on eräitä apteekkilaitoksen val- usean prosenttiyksikön säästö lääkekuluissa.
10189: vontatehtäviä siirretty lääninhallitusten sosiaali- Lääninproviisori voisi osallistua lisäksi
10190: ja terveysosastoille. Näitä ovat esim. päätök- muun muassa kansanterveystyön ja sairaanhoi-
10191: set apteekkien aukioloajoista, apteekkarien lo- tolaitosten viisivuotissuunnitelmien laadintaan
10192: mat ja henkilökunnan riittävän määrän takaa- lääkehuollon osalta.
10193: va valvonta. Lääninproviisori voisi pyrkiä lisäämään yh-
10194: Jo näiden tehtävien tyydyttävä hoito on lää- teistoimintaa muun terveydenhuoltohenkilöstön
10195: ninhallituksissa kuitenkin ollut vaikeaa lääke- välillä sekä läänin alueella että paikallisella ta-
10196: huoltoon perehtyneen henkilöstön puutteen solla. Tärkeitä tehtäviä olisivat myös lääkintö-
10197: vuoksi. Osoituksena tästä on, että eräät lää- hallituksen avustaminen sairaanhoitolaitosten,
10198: ninhallitukset ovat esittäneet sosiaali- ja ter- terveyskeskusten, apteekkien, lääkevarastojen
10199: veysministeriölle farmaseuttisten virkojen pe- ja lääkekaappien tarkastuksissa, toiminta asian-
10200: rustamista. tuntijana terveyskeskusten keskuslääkevarasto-
10201: Lääninhallituksiin tulisikin perustaa ainakin jen tilojen suunnittelussa, toiminta poliisiviran-
10202: lääninproviisorin virka. omaisten apuna lääkkeiden väärinkäyttöön liit-
10203: Jatkossa olisi tarkoituksenmukaista siirtää tyvissä asioissa, toiminta asiantuntijana elin-
10204: lääkintöhallitukselta lääninhallituksiin edellä tarviketarkastajille mm. luontaistuotekauppojen
10205: esitettyjen tehtävien lisäksi esim. määräykset tarkastusten yhteydessä ilmenevissä erityisky-
10206: lääkevaraston hoitajaksi, lääkevaraston hoita- symyksissä sekä peruslääkevalikoimaan ja lääk-
10207: jien vuosi- ja sairaslomamääräykset ja lääke- keiden kulutuksen seurantaan liittyvien asioi-
10208: kaapin hoitoon liittyvät asiat. den hoitaminen.
10209: Lääninhallituksiin olisi perusteltua saada far- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10210: maseuttista asiantuntemusta lisäksi siksi, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10211: monia yhteiskunnan lääkehuoliolle asettamia muksen,
10212: tavoitteita päästäisiin toteuttamaan alueellisella
10213: tasolla. Näitä tavoitteita ovat mm. pyrkimys että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10214: tehostaa lääkkeiden oikeaa ja turvallista käyt- lääninproviisorin virkojen perustami-
10215: töä. Yhteiskunta käyttää vuosittain yli 500 seksi.
10216: miljoonaa markkaa lääkkeisiin jo pelkästään
10217: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10218:
10219: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
10220: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
10221: Liisa Jaakonsaari
10222: 228 1981 vp.
10223:
10224: Toivomusaloite n:o 202
10225:
10226:
10227:
10228:
10229: Hyrynkangas ym~ · Proviisorin virkojen perustamisesta suuriin
10230: terveyskeskuksiin
10231:
10232:
10233: Eduskunnalle
10234:
10235: Valtakunnalliset suunnitelmat sairaanhoito- 2. lääkehuollon ammattitehtävät, joista suu-
10236: laitosten järjestämisestä vuosina 1981-85 rimman osan muodostavat asiakas- ja potilas-
10237: edellyttävät, että kaikkiin keskussairaaloihin palvelutehtävät, sekä
10238: sekä muihin toiminnan laajuudessa niihin rin- 3. lääkehuollon avustavat ja tekniset a~
10239: nastettaviin suuriin sairaanhoitolaitoksiin tulee mattitehtävät.
10240: vuoteen 1985 mennessä perustaa apteekki.
10241: Sen sijaan lääkehuoltoa käsittelevä kohta puut- Toimikunnan käsityksen mukaan tämä teh-
10242: tuu kokonaan vastaavista valtakunnallisista tävien kolmiportaisuus heijastuu lääkehuollon
10243: kansanterveystyön viisivuotissuunnitelmista. koulutusrakenteeseen seuraavasti:
10244: Lääkehuolto on viime vuosina tullut yhä mo- 1. proviisorin tutkinto
10245: nipuolisemmaksi ja vaativammaksi myös ter- 2. farmaseutin tutkinto
10246: veyskeskusten toiminta-alueella. Terveyskeskus- 3. lääkehuoltoavustajan tutkinto
10247: ten sairaaloiden lääkehuoltotehtävät ovat laa- Toimikunnan käsityksen mukaan siis vaati-
10248: jentuneet, lääkehuoltohenkilöstöltä odotetaan vat ammattitehtävät ja lääkehuollon johtamis-
10249: lääkkeiden käytön opetusta avohoitoa varten, ja suunnittelutehtävät kuuluvat nimenomaan
10250: työskentely lääkeneuvottelukunnassa sekä ter- proviisorin tutkinnon suorittaneille henkilöille.
10251: veyskeskusten ja sairaaloiden lääkehuollon yh- Suurten terveyskeskusten (väestöpohja n.
10252: teistyö apteekkilain 26 §: n muutoksen seu- 80 000 henkilöä) lääkehuoltotehtävät ovat vaa-
10253: rauksena ovat tehtäviä, joita on pidettävä vaa- tivia ammattitehtäviä, jotka edellyttävät suun-
10254: tivina ammattitehtävinä ja joiden hoitaminen nittelua ja johtamista.
10255: edellyttää proviisorin tutkintoa. Myös opetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme k~
10256: ministeriön asettama farmaseuttien ja farmano- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10257: mien koulutuksen kehittämistoimikunta on lau- muksen,
10258: sunnossaan (komiteanmietintö 1979:2) toden-
10259: nut, että lääkehuollon tehtävät voidaan jakaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiirz
10260: seuraavasti: prot,iisorin virkojen perustamiseksi
10261: 1. vaativat ammattitehtävät sekä lääkehuol- maamme suuriin terveyskeskuksiin,
10262: lon johtamis- ja suunnittelutehtävät,
10263: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981
10264:
10265: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie Jaakko Itälä
10266: Terhi Nieminen-Mäkynen Impi Muroma _ Marjatta Mattsson
10267: Jorma Fred Liisa Jaakorisaari
10268: 19.81 vp. ~29
10269:
10270:
10271: Toivomusaloite n:o 203
10272:
10273:
10274:
10275:
10276: Hyrynkartgas ym.: Hapen ja ravintovalmisteiden jakelun aloitta-
10277: misesta kansanterveyslain mukaisena toimintana
10278:
10279:
10280: Eduskunnalle
10281:
10282: Sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmä koituksenmukaisena. Sen sijaan tulisi ryhtyä
10283: korvaa vain sairauden vuoksi tarpeellisista lääk- toimenpiteisiin hapen ja ravintovalmisteiden ja-
10284: keistä aiheutuneita kustannuksia. Eräisiin sai- kelun käynnistämiseksi kansanterveyslain mu-
10285: rauksiin liittyy kuitenkin sellaisia kustannuk- kaisena toimintana. Tämä olisi mahdollista il-
10286: sia, joita ei voida sairausvakuutuksesta korva- man lakiin tehtäviä muutoksia eikä tulisi poti-
10287: ta, mutta joiden jäämistä kokonaan potilaiden laiden suhteellisen pienen määrän huomioon ot-
10288: maksettaviksi on pidettävä kohtuuttomana. taen aiheuttamaan kohtuuttomia kustannuksia.
10289: Tällaisia kustannuksia ovat mm. happea käyt- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10290: tämään joutuville potilaille aiheutuvat happi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10291: pullojen vuokra- ja kuljetuskustannukset sekä
10292: ravintovalmisteista aiheutuneet kustannukset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10293: erilaisia suoliston imeytymishäiriöitä sairastavil- hapen ;a pitkäaikaisesti sairaiden tarvit-
10294: la potilailla. Näiden kustannusten saattamista semien ravintovalmisteiden ;akelun aloit-
10295: sairausvakuutuksesta korvattaviksi sairausva- tamiseksi kansanterveyslain mukaisena
10296: kuutuslakia muuttamalla ei ole pidettävä tar- toimintana.
10297: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10298:
10299: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
10300: Terhi Nieminen-Mäkynen Antero Juntumaa
10301: Jaakko Itälä
10302: 230 1981 vp.
10303:
10304: Toivomusaloite n:o 204
10305:
10306:
10307:
10308:
10309: Impiö ym.: Määrärahoista raittiustyöhön
10310:
10311:
10312: Eduskunnalle
10313:
10314: Raittiusjärjestöjen ja -lautakuntien yksi kes- Päihdekysymys on niin monitahoinen yhteis-
10315: keinen ongelma on ollut pitkään työhön myön- kunnallinen kysymys, että sitä osuutta, mikä
10316: nettyjen varojen niukkuus, mikä johtuu ylei- laajapohjaisella valistustyöllä ongelmien helpot-
10317: sestä jälkeenjääneisyydestä. Vuonna 1981 rait- tamiseksi on, ei voida perustellusti pitää mää-
10318: tiuskasvatuskomitea mietinnössään totesi, että rärahojen osalta enää nykytasossa. Ajatteluta-
10319: vuonna 1968 valtion tulo- ja menoarviossa kun- van muutos asian taloudellisessa puolessa on
10320: nalliseen ja raittiusjärjestöjen suorittamaan rait- syytä saada aikaan. Yhteiskunta säästää voima-
10321: tiustyöhön merkitty valtionapu oli 0,98 pro- varojaan sijoittamalla varat oikeaan aikaan oi-
10322: senttia mainitun vuoden alkoholituloista. Vas- keaan paikkaan.
10323: taava työ vuonna 1979 nykyisen alkoholilain Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10324: aikakaudella sai vajaa puolet eli 0,47 prosent- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10325: tia saman vuoden alkoholituloista. muksen,
10326: Vuonna 1981 raittiusjärjestöt saavat valtion-
10327: apua 1,50 markkaa asukasta kohden 25 pennin että hallitus ottaisi valtion vuoden
10328: korotuksen jälkeen edelliseen vuoteen verrattu- 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen rait-
10329: na. Raittiuslautakunnat saavat valtionapua 6 tiustyön määrärahan valtionosuutena ja
10330: markkaa kunnan asukasta kohden. Kun järjes- -avustuksena kunnille 30 prosentilla ko-
10331: telmä tuli voimaan vuonna 1955, oli kuntien rotettuna sekä valtionapuna raittiustyö-
10332: valtionapu 2,40 markkaa. Mikäli elinkustannus- hön sekä alkoholijuomista aiheutuvien
10333: indeksin nousua olisi seurattu, olisi tänä vuon- haittojen ehkäisemiseen 2 markkaa asu-
10334: na määräraha yli 14 markkaa/asukas. kasta kohden.
10335: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
10336:
10337: Lauri Impiö Eero Lattula
10338: Hannele Pokka Helge Saarikoski
10339: 1981 vp. 231
10340:
10341: Toivomusaloite n:o 205
10342:
10343:
10344:
10345:
10346: Anna-Liisa Jokinen ym.: Säilöntäaineiden käytön rajoittamislain-
10347: säädännön aikaansaamisesta
10348:
10349:
10350: Eduskunnalle
10351:
10352: Aikaisempaa selvemmin uhkaa kansalaisia ja teella. Kuinka monia tuhansia jänisten ja mui-
10353: heidän terveyttään voimakkaasti lisääntyneiden den eläinten jälkeläisiä jo vaeltaa Suomen met-
10354: kasvimyrkkyjen käyttö. Suomessa suoritetut sissä todistuskappaleina siitä, miten viljelyksillä
10355: tutkimukset eivät ole antaneet riittävästi tietoa ja vesakoissa käytetyt myrkyt vaikuttavat? Li-
10356: siitä todellisesta vaarasta, jonka erilaiset hor- säksi säilöntäaineissa on monia elimistölle erit-
10357: monivalmisteet ja kasvinsuojelumyrkyt todelli- täin vaarallisia aineita, mutta tutkimukset ei-
10358: suudessa muodostavat. Näitä tietoja on kuiten- vät kerro koko totuutta.
10359: kin saatavissa kansainväliseltä tasolta, mutta Varmaa on myös se, että viime vuosina ovat
10360: nyt on käynyt ilmeisen selväksi, että niitä ei lasten ja myös aikuisten oudot allergiset sairau-
10361: ole saatettu Suomessa laajasti kansalaisten tie- det lisääntyneet hälyttävästi, mutta mistä ne
10362: doksi. Viljakasvien, perunoiden, juureksien ja johtuvat, sitä ei haluta myöntää, koska maas-
10363: muiden vihannesten viljelyssä ja säilytyksessä samme toimii suuri ja laaja teollisuuden ala
10364: käytettyjen myrkkyjen määrä yltää vuosittain lähes pelkästään näiden tuhoisien myrkkyjen
10365: tuhansiin tonneihin näinkin pienessä maassa valmistuksessa, ja lisäksi meillä osittain tunte-
10366: kuin Suomi on. mattomia ja muualla jo kiellettyjä myrkkyjä
10367: tuodaan maahan suuria määriä.
10368: Torjunta-aineiden myynti Suomessa 1979: Miksi myös juolavehnän torjuntaan käytetyt
10369: tonnia milj.mk vaaralliset myrkyt saatiin levittää pelloille ja
10370: Peittausaineet yht. 326,0 5,0 luontoon keväällä 1980, vaikka jo silloin tuli
10371: joista elohopeaa sisältävät 190,5 julki tutkimus, joka osoitti ne erittäin vaaral-
10372: Maatalouden hyönteismyrkyt 444,8 8,2 lisiksi?
10373: Kotitalouksien ja karjatilojen Miksi tämä tieto julkaistiin vasta syksyllä?
10374: sekä varastojen hyönteis- Käytännössä tämä tuhoisa hormonivalmiste tap-
10375: myrkyt .............. . 466,3 9,1 paa ruohot ja kaiken kasvun, sekä mustuttaa
10376: Maatalouden kasvinsuojeluai- pensaat ja peltojen pientareet, joihin sitä on
10377: neet . . . . . . . . . . . . . . . . . 1022,0 64,8 kylvetty. Samoissa paikoissa poimivat lapset
10378: Metsätalouden torjunta-aineet 254,2 3,8 mansikoita ja siellä liikkuvat kissat ja koirat
10379: Kasvun säätelyaineet 62,2 1,0 kuljettaen myrkkyjä.
10380: yht. 5012,9 93,1 Myrkkyjen ja hormonivalmisteiden ominai-
10381: suus rikastua luonnossa on todella vakava uhka
10382: On selvää, että tällaisten myrkkymäärien niin ihmisille kuin eläimiliekin ja koko luonnon
10383: käyttö ei voi olla aiheuttamatta hyvinkin va- ekologialle. Vaarallisinta tämä kehitys on siksi,
10384: kavia seurauksia. Vietnamissa käytetyt ja siellä että sen peruuttaminen ja luonnon palauttami-
10385: sikiövaurioita aiheuttaneet vesakkomyrkyt ja nen jälleen terveeseen kehitystasoon saattaa olla
10386: kasvinsuojeluaineet ovat meillä edelleen muka- hyvin vaikeaa, jopa osittain mahdotontakin.
10387: na rikkaruohojen torjunnassa. Kesällä 1980 on Erittäin huolestuttavaa on myrkkyjen käytön
10388: tutkittu kahta sikiövaurioista rusakon poikasta, lisääntyminen siitäkin syystä, että niiden käyt-
10389: jotka on löydetty Pohjanmaalta. On todettu töä ja myrkyille altistetuksi joutumista ei enää
10390: emojäniksen saaneen jotain myrkkyä, jota ei voi välttää kukaan. Erityisen vaarallista tämä
10391: ole voitu tunnistaa poikasten ollessa sikiöas- on allergiaan taipuville ja lapsille.
10392: 232 Toivomusaloite · n:o 205
10393:
10394:
10395: Maamme puutteellinen lainsäädäntö sallii että hallitus ryhtyisi kiireellisiin, toi-
10396: edelleen tämän todella vaarallisen kehityksen menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
10397: jatkumisen, vaikka tietoa on jo riittävästi tä- kaansaamiseksi, jolla voidaan ratkaise-
10398: män kehityksen pysähdyttämiseksi. vasti rajoittaa sitä laajaa säilöntäainei-
10399: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- den käyttöä ja myrkynkylvöä elintarvik-
10400: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, keisizn, luontoon ja vesistöihin, mitä
10401: tänä päivänä maassamme tapahtuu.
10402: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10403:
10404: Anna-Liisa Jokinen Juhani Vähäkangas Heli Astala
10405: Lauha Männistö M.-1. Salminen Ensio Laine
10406: Arvo Kemppainen Inger Hirvelä V. J. Rytkönen
10407: 1981' vp. 233
10408:
10409: Toivomusaloite n:o 206
10410:
10411:
10412:
10413:
10414: Joutsenlahti ym.: Raittiuskasvatuksen tehostamisesta kouluissa
10415: Oy Alko Ab:n voittovaroja käyttämällä
10416:
10417:
10418: Eduskunnalle
10419:
10420: Raittiuskasvatuksen tehostamiseksi kouluissa vaan myös oikean ja terveellisen käyttäytymis-
10421: olisi entistä enemmän Alkon voittovaroja suun- mallin antamista oppilaille.
10422: nattava tähän tarkoitukseen. Tarvetta on tähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10423: työhön valtavasti, sillä vain noin puolet 14- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10424: vuotiaista nuorista on täysin raittiita. Tämän muksen,
10425: vuoksi on opetusta tehostettava ja korostettava että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
10426: kaikkien kasvattajien vastuuta alkoholia koske- piteisiin tehostaakseen Alkon voittova-
10427: vassa terveyskasvatuksessa. Tämä ei tarkoita rojen hyväksikäyttämistä kouluissa ta-
10428: vain opetuksen, ohjeiden ja neuvojen antamista, pahtuvassa raittiuskasvatuksessa.
10429: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
10430:
10431: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
10432:
10433:
10434:
10435:
10436: 30 088100188]
10437: 234 1981 vp.
10438:
10439: Toivomusaloite n:o 207
10440:
10441:
10442:
10443: Joutsenlahti ym.: Sairaankuljetusten potilasturvallisuuden tehos-
10444: tamista tutkivan työryhmän asettamisesta
10445:
10446:
10447: Eduskunnalle
10448:
10449: On esitettävä vakava huolestuminen sairaan- Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajien kou-
10450: kuljetustoiminnan nykytilasta ja lääkintävahti- lutus aloitettiin vuonna 1972 osittain kansan-
10451: mest~ri-sairaankuljettajien työtilanteesta maas- terveyslain vaikutuksesta. Tarkoituksena oli
10452: samme. Yleisen käsityksen mukaan potilastur- kouluttaa terveyskeskusten palvelukseen päte-
10453: vallisuus sairaankuljetustoiminnassa on vaaran- vää sairaankuljetushenkilökuntaa, joka tarvit-
10454: tunut. Sairaankuljettajien pätevöittämiskoulu- taessa myös pystyisi toimimaan poliklinikka-
10455: tus, jota toisaalla suorittavat työvoimaviran- työssä.
10456: omaiset ja sairaanhoito-oppilaitokset yhteistyös- Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan kou-
10457: sä ja toisaalla eräät lääkintöhallituksen hyväk- lutuksesta valmistuu Suomen eri sairaanhoito-
10458: symät palolaitokset, on osoittautunut pettymyk- oppilaitoksista vuosittain noin lQ.O (sata)
10459: seksi niille, jotka odottivat pätevöittämiskoulu- (valtion varoin koulutettua) henkilöä.
10460: tuksen nostavan sairaankuljetustoiminnan ta- Työtilaisuuksien määrä ei nykyisellään kui-
10461: soa maassamme ja lisäävän sairaankuljetushen- tenkaan vastaa koulutetun henkilökunnan tar-
10462: kilökunnan toimintavalmiuksia. jontaa lääkintöhallituksen suosituksesta huoli-
10463: Pätevöittämiskoulutuksen myötä on sairaan- matta. Työttömyyden uhka on vauhdittanut
10464: kuljetustoimintaan tullut jopa aikaisemmin alal- maastamuuttoa etenkin Ruotsiin. Tosiasia kui-
10465: la vain satunnaisesti toimineita henkilöitä. Var- tenkin on, että monissa sairasautoissa vielä tä-
10466: muudella voidaan sanoa, että palolaitoksen pii- näkin päivänä toimii varsinaista sairaanhoidol-
10467: ristä ollaan pätevöittämässä henkilöitä, jotka lista koulutusta vailla olevaa henkilökuntaa,
10468: eivät ole motivoituneet sairaankuljetukseen ja kuten esim. useissa palolaitosten ja yksityisyrit-
10469: koulutus tapahtuu vastoin asianomaisten tahtoa. täjienkin omistamissa sairasautoissa.
10470: Lähtiessämme siitä, että sairaankuljetus on osa Huomioiden lääkintävahtimestari-sairaankul-
10471: hoitotapahtumaa, emme voi vakuuttua, että sai- jettajien työttömyyden maassamme, on tämän-
10472: raankuljettajien pätevöittämiskoulutus olisi laatuinen asiantila täysin nurinkurinen. Tiettä-
10473: omiaan lisäämään potilasturvallisuutta sairaan- västi on maassamme terveyskeskuksia, aluesai-
10474: kuljetustoiminnassa. raaloita ja keskussairaaloita, joiden lääkintävah-
10475: Samanaikaisesti kun eri intressipiirien mu- timestari-sairaankuljettajien virkoja on toistu-
10476: kaista pätevöittämiskoulutusta annetaan, on vasti poistettu virkakiintiöistä.
10477: maassamme sairaanhoito-oppilaitoksissa koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10478: tettuja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10479: työttöminä tai vailla koulutustaan vastaavaa muksen,
10480: työtä yli sata henkilöä.
10481: On olemassa lainsäädännöllisiä esteitä, jotka että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
10482: rajoittavat lääkintävahtimestarien ja sairaankul- piteisiin työryhmän asettamiseksi sel-
10483: jettajien pätevyysvaatimuksien määrittelemistä. vittämään sairaankuljettajien pätevyys-
10484: Olisi asetettava työryhmä, joka selvittäisi vaatimuksia, lääkintävahtimestari-sai-
10485: em. sairaankuljettajien pätevyyskysymystä. Ti- raankuljettajien työtilanteen parantamis-
10486: lanne on alalla tällä hetkellä erityisen sekava. ta ja sairaankuljetusten potilasturvalli-
10487: Suomen Lääkintävahtimestarien ja Sairaankul- suuden tehostamista maassamme.
10488: jettajien Yhdistys r.y:n olisi saatava yhdistyk-
10489: sen edustaja kyseiseen työryhmään.
10490: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
10491:
10492: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
10493: 1981 vp. 235
10494:
10495: Toivomusaloite n:o 208
10496:
10497:
10498:
10499:
10500: M. Järvenpää ym.: Valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvottelu-
10501: kunnan uudistamisesta raittiuskasvatuskomitean ehdotusten
10502: mukaisesti
10503:
10504:
10505: Eduskunnalle
10506:
10507: Huhtikuun 29 päivänä 1980 mietintönsä Komitean esityksen mukaan raittiuskasvatus-
10508: jättänyt raittiuskasvatuskomitea (Komiteanmie- jaoston tehtävänä olisi
10509: tintö 1980:22) ehdotti, että Tasavallan Pre- 1. valmistella mahdollisesti käyttöön otetta-
10510: sidentti antaisi asetuksen valtion raittius- ja van alkoholipolitiikan valtakunnallisen suunni-
10511: alkoholiasiain neuvottelukunnasta ja että val- telman raittiuskasvatusta ja -tiedotusta koske-
10512: tioneuvosto kumoaisi 6 päivänä maaliskuuta va osa ja sen vuosittainen tarkistaminen,
10513: 1975 antamansa päätöksen (171/75) valtion 2. toimia raittiuskasvatuskysymyksissä vi-
10514: raittius- ja alkoholiasiain neuvottelukunnasta ranomaisten, julkisten laitosten ja järjestöjen
10515: ja että valtion tulo- ja menoarvioon otettaisiin neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä,
10516: tarvittavat varat 1) sosiaali- ja terveysministe- 3. edistää raittiuskasvatusta ja muuta alko-
10517: riön henkilöstön lisäämiseksi raittiuskasvatuk- holikysymykseen liittyvää valistus- ja tiedotus-
10518: seen ja tiedotustoimintaan perehtyneellä henki- toimintaa,
10519: löstöllä ja 2) tarpeelliset varat raittiuskasva- 4. yhtenäistää alkoholihallinnon ja muun
10520: tusjaoston käyttöön sekä opetusministeriön hal- julkisen hallinnon puitteissa tapahtuvaa rait-
10521: linnonalan ja lääkintöhallituksen terveyskasva- tiuskasvatustyötä ja alkoholia koskevaa tiedo-
10522: tustoimiston raittiuskasvatustoimintaan. tustoimintaa,
10523: Ehdotuksensa perusteluissa komitea totesi, 5. toimia välittäjänä valtion keskushallin-
10524: että sekä Ruotsissa että Norjassa on olemassa non, väliportaan hallinnon, kuntien sekä lai-
10525: valtionhallinnossa sellainen elin, jolle on kes- tosten ja järjestöjen välillä raittiuskasvatusta ja
10526: kitetty raittiustyön ohjaus. Suomessa raittius- -tiedotusta koskevissa asioissa,
10527: työn ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysminis- 6. määritellä raittiuskasvatus- ja tiedotustoi-
10528: teriön raittius- ja alkoholiasiain osastolle. Osas- minnan painopistealueet ja kohderyhmät (vah-
10529: tolla ei kuitenkaan ole suoranaista vaikutus- vistetaan yleissuunnitelman puitteissa), sekä
10530: mahdollisuutta opetusministeriön alaisten kou- tehdä ehdotuksia raittiuskasvatuskoulutuksesta
10531: lujen ja oppilaitosten suorittamaan raittiustyö- ja suorittaa yleistä raittiuskasvatustoiminnan
10532: hön eikä myöskään sosiaalihallituksen alaisten seurantaa,
10533: terveyskasvatustoimiston ja terveyskeskusten 7. koordinoida raittiuskasvatuksessa tarvit-
10534: harjoittamaan raittiuskasvatustyöhön. tavan opetus- ja tiedotusaineiston valmistami-
10535: Komitean ehdotuksen mukaan olisi nykyinen nen (kuka valmistaa, mitä tuotetaan, milloin
10536: valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvottelu- jne.),
10537: kunta uudistettava siten, että siinä olisi rait- 8. hyväksyä valtion tuella tuotetut, yleiseen
10538: tius- ja alkoholipoliittisen jaoston lisäksi rait- käyttöön tarkoitetut raittiuskasvatusaineistot
10539: tiuskasvatusjaosto. Viimemainitun elimen tehtä- silloin, kun tarkistaminen ei kuulu minkään
10540: viin kuuluisi raittiuskasvatukseen liittyvien muun viranomaisen tehtäviin, ja kehittää tätä
10541: asioiden valmistelu, suunnittelu, koordinointi varten joustava ja nopea hyväksymismenettely,
10542: ja seuranta. Jaostossa tulisi komitean mielestä 9. tuottaa ja jakaa tiedotusaineistoa ja toi-
10543: olla edustettuna kouluhallituksen, ammattikas- mia läheisessä yhteistyössä eri tiedotusvälinei-
10544: vatushallituksen, lääkintöhallituksen, sosiaali- den kanssa,
10545: hallituksen, lääninhallitusten, raittiuskeskusjär- 10. järjestää vuosittain neuvottelutilaisuuk-
10546: jestöjen, raittiuskasvatusjärjestöjen, kansanter- sia kaikkien raittiuskasvatustyötä tekevien ta-
10547: veysjärjestöjen ja työmarkkinajärjestöjen. hojen kanssa, ja
10548: 236 Toivomusaloite n:o 208
10549:
10550:
10551: 11. suorittaa muutkin valtioneuvoston, so- Käsityksemme mukaan tämä: ehdotettu l:lltn::
10552: siaali- ja terveysministeriön sekä valtion rait- kilövahvuus on minimi ja siihen voidaan aja-
10553: tius- ja alkoholiasiain neuvottelukunnan mää- tella tyydyttävän vain perustamisvaiheessa.
10554: räämät tehtävät. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10555: Komitean ehdotuksen mukaan tulisi sosiaali- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10556: ja terveysministeriön henkilöstöä täydentää näi-
10557: tä tehtäviä varten yhdellä raittiuskasvatukseefi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10558: ja · tiedotustoimintaan perehtyneellä henkilöllä menpiteisiin raittiuskasvatuskomitean
10559: sekä toimistotehtävien edellvttämillä henkilöil- mietinnön liitteessä n:o 6 ehdotetun
10560: lä, tarvittaisiin yksi ylimääräinen ylitarkastaja, asetuksen antamiseksi valtion raittius-
10561: yksi ylimääräinen tiedotussihteeri ja yksi yli- ;a alkoholiasiain neuvottelukunnasta.
10562: määräinen toimistosihteeri.
10563: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10564:
10565: Matti Järvenpää Sten Söderström
10566: Ensio Laine Aimo Ajo
10567: J. Juhani Kortesalmi
10568: 1981 vp~ .237
10569:
10570: ToivQPtusaloite· n:o 209
10571:
10572:
10573:
10574:
10575: Kauppi ym.: Perhelääkärijärjestelmän aikaansaamisesta
10576:
10577:
10578: Eduskunnalle
10579:
10580: Terveydenhuoltomme lähtökohtana on kun- ja paineita, jotka ilmenevät perheenjäsenten
10581: nanlääkärijärjestelmä, joka luotiin 1800-luvun sairautena tai hidastuneena toipumisena ja kun-
10582: lopulla. Työ koostui alkuaikoina taistelusta epä- toutumisena. Työkyvyttömyyttä arvioitaessa
10583: siisteyttä, kulkutauteja, ennakkoluuloja ja syn- lääkäri kykenee ottamaan huomioon myös
10584: nytyskomplikaatioita vastaan. asiaan vaikuttavat sosiaaliset näkökohdat.
10585: Viime vuosikymmeninä terveydenhuoltomme Perhelääkärijärjestelmän perusideana on sai-
10586: on muuttunut nopeasti. Lääketiede on kehitty- rastuneen hoitaminen osana perhe- ja lähiyh-
10587: nyt suppeisiin osa-alueisiin perehtyneitten huip- teisöään. Erityisen tärkeätä tämän näkökohdan
10588: puammattilaisten yhteistyöksi. Sairaanhoito on toteutuminen on lasten, kroonisesti sairaiden
10589: keskitetty ja porrastettu eri tasoisiin sairaaloi- ja vanhusten hoito-ongelmia nyt ja lähivuosi-
10590: hin. Hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat no- kymmeninä ratkaistaessa.
10591: peat potilassiirrot. Kansanterveyslain myötä ter-
10592: Käytännössä perhelääkärijärjestelmä raken-
10593: veyskeskuksista on muodostunut toimintakoko-
10594: naisuuksia, joissa toteutetaan mitä erilaisimpia tuu pienten, perhettä lähellä olevien hoitoyksi-
10595: köiden varaan, joissa terveydenhoitajien ja
10596: asioita. Potilas on jäänyt yhä sivummalle. Ko-
10597: lääkärien lisäksi on myös sosiaali- ja kuntou-
10598: ko perheen terveydentilasta ei saada selkeätä
10599: tusalan asiantuntijoita ja työntekijöitä. Tärkeä-
10600: kuvaa.
10601: tä on, että lääkärityövoima on vakinaista ja
10602: Perhe muodostaa kuitenkin yhteiskunnassam-
10603: mahdollisimman pitkään paikallaan pysyvää.
10604: me perusyksikön, jonka sisäisten ja ulkoisten
10605: olosuhteitten tunteminen on menestyksellisen Perhelääkärijärjestelmän toteuttamisessa ei
10606: hoitotyön välttämätön edellytys. Perheen on- ole viime kädessä tärkeintä organisatorinen ra-
10607: gelmat heijastuvat useissa tautitiloissa ja vai- kenne ja hallinto. Järjestelmä voi olla käytän-
10608: kuttavat ratkaisevasti sairastuneen ihmisen toi- nön toteutukseltaan erilainen eri väestöryhmis-
10609: pumiseen, kuntoutumiseen ja työhön paluuseen. sä ja asumismuodoissa, maaseudulla ja taaja-
10610: Erityisesti mielenterveyden ongelmissa perhe- missa. Kun yksityissektori tuottaa tällä hetkel-
10611: kokonaisuudella on keskeinen sija. lä 30 prosenttia avoterveydenhuollon lääkäri-
10612: Viime aikoina onkin alkanut kuulua vaati- kontakteista, on myös tärkeätä, että tämän jär-
10613: muksia pitempiaikaisten hoitosuhteitten turvaa- jestelmän piiriin kuuluville lääkäreille anne-
10614: misesta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetta- taan mahdollisuus osallistua perhelääkärijärjes-
10615: ma toimikunta on etsinyt keinoja terveyskes- telmän toteuttamiseen. Joitakin peruslähtökoh-
10616: kusten palvelujen kehittämiseksi ja päätynyt tia on kuitenkin hahmoteltavissa.
10617: ehdottamaan lääkärinvirkojen nopeata lisäämis- 1. Pienissä maalaiskunnissa perhelääkärijär-
10618: tä. Tämä ei kuitenkaan ainoana toimenpitee- jestelmä voidaan toteuttaa terveyskeskuksen
10619: nä ratkaise hoitosuhteen jatkuvuutta. Tarvitaan puitteissa.
10620: perhelääkärijärjestelmä, paluuta tietyiltä osm 2. Pienissä taajamissa on yksityislääkärille
10621: entiseen kunnanlääkäri järjestelmään. ja hoitaiille järjestettävä mahdollisuus käyttää
10622: Perhelääkärijärjestelmässä on keskeistä poti- palveluyksikössään terveyskeskuksen laborato-
10623: las-lääkärisuhde, joka on vuorovaikutussuhde. rio-, röntgen- ja kuntoutuspalveluja.
10624: Tällöin lääkärillä on mahdollisuus tuntea hoi- 3. Suuremmilla paikkakunnilla terveyskes-
10625: dettavan elämänolosuhteet ja perhekokonaisuus. kuspalvelujen rinnalla voi olla enemmän yksi-
10626: Hän voi tukea ja lujittaa perheen yhtenäisyyt- tyisiä erikoislääkäripalveluja sekä yksityisiä tut-
10627: tä ja vähentää sen sisällä vallitsevia ristiriitoja kimus- ja hoitolaitoksia.
10628: 238 Toivomusaloite n:o 209
10629:
10630:
10631: 4. Eri vaihtoehdot on potilaan kannalta mahdollisuuksista sekä maaseudun että asutus-
10632: saatettava kustannuksiltaan samanlaisiksi. Tä- keskusten olosuhteissa.
10633: mä edellyttää sairausvakuutuksen palautustak- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
10634: sojen tarkistamista. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10635: Ennen uudistusta on käynnissä olevaa ko- vomuksen,
10636: keilutoimintaa laajennettava ja hankittava riit-
10637: tävästi tietoa perhelääkärijärjestelmän toiminta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10638: perhelääkärijärjestelmän toteuttamiseksi.
10639: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981
10640:
10641: Eeva Kauppi Boris Renlund Helge Saarikoski
10642: Ritva Laurila Helvi Hyrynkangas Helena Pesola
10643: Aita Jokinen Ulla Järvilehto Bror Lillqvist
10644: Timo Ihamäki
10645: 1981 vp. 239
10646:
10647: Toivomusaloite n:o 210
10648:
10649:
10650:
10651:
10652: Kauppi: Kehitysvammaisille ja vammautuneille lapsille maksetta-
10653: van hoitotuen kehittämisestä
10654:
10655:
10656: Eduskunnalle
10657:
10658: Kehitysvammaisten ja vammautuneiden hoi- jottavan ylläpidon. Kehitysvammaisen ja vam-
10659: toa ei ole maassamme saatu järjestetyksi tyy- mautuneen lapsen saavuttaessa 16 vuoden iän
10660: dyttävällä tavalla. Kun pysyvistä hoitopaikois- nousee yhteiskunnan tuki hänen ylläpitämisek-
10661: ta on jatkuvasti suuri pula ja toisaalta kai- seen merkittävästi, kun hän tulee normaalien
10662: kissa tapauksissa ei kehitysvammaisille ja vam- eläkejärjestelmien piiriin.
10663: mautuneille laitoshoito ·ole potilaan kehityksen Kolmen ja kuudentoista ikävuoden välillä
10664: kannalta edullisin vaihtoehto, on avohoidon tu- olevan kehitysvammaisen tai vammautuneen
10665: kea kehitettävä siten, että avohoidosta vastaa- lapsen hoitamiseksi maksettava erityistuki on
10666: vat henkilöt voivat järjestää hoidon tyydyttä- riittämätön. Tukea tulee mielestäni lisätä niin,
10667: västi niin olosuhteiltaan kuin taloudeltaankin. että se olisi vähintään lasten kotihoidon tuen
10668: Kehitysvammaisille ja vammautuneille lapsil- suuruinen.
10669: le maksetaan nykyisin erityistukea vamman vai- Edellä esittämäni perusteella ehdotan edus-
10670: keusasteesta riippuen 400 tai 600 mk kuukau- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10671: dessa. Tällä rahalla hoidon suorittajien tulee
10672: maksaa kaikki kehitysvammaisesta tai vammau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10673: tuneesta lapsesta aiheutuvat erityiskulut. Kun omassa kodissa hoidettaville 3-16-
10674: kehitysvammaisen ja vammautuneen opettami- vuotiaille kehitysvammaisille ;a vam-
10675: nen ja harjoittaminen on ympärivuorokautista mautuneille maksettavan hoitotuen ke-
10676: työtä ja siihen tarvitaan usein erityisvälineitä, hittämiseksi siten, että se kokonaismää-
10677: on tukea pidettävä täysin riittämättömänä. räitään yhdessä lapsen hoitotuen kanssa
10678: Epäsuhdetta vielä lisää se, että normaalisti ke- olisi vähintään lasten kotihoidon tuen
10679: hittyneet lapset saavat koulussa tarvitsemansa suuruinen.
10680: opetuksen ja muun koulutyön yhteydessä tar-
10681: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10682:
10683: Eeva Kauppi
10684: 24.0 1981 vp.
10685:
10686: Toivomusaloite n:o 211
10687:
10688:
10689:
10690:
10691: Kemppainen ym.: Lääkehuollon kokonaisuudistuksen aikaansaa-
10692: misesta lääkejakelun liittämiseksi kunnalliseen terveydenhuol-
10693: tojärjestelmään
10694:
10695:
10696: Eduskunnalle
10697:
10698: Lääkejakelu ja lääkehuolto kokonaisuudes- kevarastoja tulisi kehittää niin, että ne pysty-
10699: saan on tärkeä osa terveydenhuoltojärjestelmää. vät huolehtimaan muidenkin kuin sairaaloissa
10700: Sen kehitys on kuitenkin varsinkin lainsää- ja vuodeosastoilla hoidettavana olevien potilai-
10701: dännöllisesti jäänyt jälkeen muun terveyden- den lääkkeiden saannista. Terveysneuvonnassa
10702: huollon, erityisesti kansanterveystyön kehityk- ja ennaltaehkäisevässä hammashuollossa jaetta-
10703: sestä. Apteekkilainsäädäntö on suurimmalta vat maksuttomat rauta-, vitamiini- ja fluorival-
10704: osaltaan vanhentunutta ja käynyt ajan tarpeita misteet voidaan joustavimmin jakaa terveys-
10705: vastaa:mattomaksi. keskusten toimesta. Lääkehuoltojärjestelmä on
10706: Suurimpia ongelmia apteekkilaitoksen sisäl- kokonaisuudessaan siirrettävä osaksi kunnallis-
10707: lä ovat apteekkarikunnan korkea ikä, apteekki- ta terveydenhuoltojärjestelmää ja siten niveltää
10708: oikeuksien myöntäminen elinikäiseksi, suuret joustavasti· muuhun terveydenhuoltoon. Tällöin
10709: tuloerot eri apteekkien _välillä ja .erityisesti har" se tulisi myös suunnittelujärjestelmän piiriin.
10710: vaanasutuilla seuduilla pitkät etäisyydet ja lii- Tällainen sairaaloiden ja terveyskeskusten toi-
10711: ketaloudellisista seikoista johtuvat riittämättö- mesta tapahtuva lääkehuollon kehittäminen tuli-
10712: mät aukioloajat. si myös ottaa huomioon päätettäessä uusista ra-
10713: Lääkehuoltoa koskevan lainsäädännön uudis- kennus- ja laajennusinvestoinneista sairaalalai-
10714: tamiseksi on tehty ehdotuksia jo 1970-luvun toksen ja kansanterveystyön piirissä.
10715: alussa. Sosiaali- ja terveysministeriö on äsket- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10716: täin asettanut työryhmän pohtimaan lääkealan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10717: lainsäädännön tarkistamista. Tavoitteena lääke-
10718: huoltoa uudistettaessa on oltava se, että lääket- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10719: tä tarvitseville potilaille turvataan helppo ja menpiteisiin koko lääkehuollon koko.-
10720: varma tehokkaiden ja korkealuokkaisten lääk- naisuudistuksen valmistelemiseksi ja ap-
10721: keiden saanti. teekkilainsäädännön uudistamiseksi si-
10722: On syytä kiirehtiä lääkehuollon kokonaisuu- ten, että sairaaloiden ja terveyskeskuk-
10723: distusta. Lääkejakelua, josta nyt pääasiassa huo- sjen apteekkien ja lääkevarastojen oi-
10724: lehtii apteekkilaitos, koskevan lainsäädännön · keuksia lääkejakelun hoitamiseksi laa-
10725: uudistaminen on otettava kiireesti valmistel- jennettaisiin koko väestön kattavaksi ja
10726: ·tavaksi. Lääkejakelu on kytkettävä muuhun että koko lääkejakelu asteittain liitettäi-
10727: terveydenhuoltojärjestelmään. Sairaaloissa ja siin osaksi kunnallista terveydenhuolto-
10728: terveyskeskuksissa toimivia apteekkeja ja lää- järjestelmää.
10729: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10730:
10731: Arvo Kemppainen Aulis Juvela Pauli Uitto
10732: Lauha Männistö Heli Astala Jarmo Wahlström
10733: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi Liisa Jaakonsaari
10734: Kati Peltola Inger Hirvelä P. Puhakka
10735: M.-L. Salminen Helvi Niskanen
10736: 1981 vp. 241
10737:
10738: Toivomusaloite n:o 212
10739:
10740:
10741:
10742:
10743: Kemppainen ym.: Kuntoutuslaitoksen perustamisesta Kainuuseen
10744:
10745:
10746: Eduskunnalle
10747:
10748: Kuntoutustoiminnan merkitys osana sairauk- havaitaan käytännössä kuntoutusta järjestet-
10749: sien ennaltaehkäisyä ja hoitoa, yksilön toimin- täessä. V astuu lääketieteellisen kuntoutuksen
10750: ta- ja työkyvyn säilyttämisessä ja palauttamises- järjestämisestä tulisi koko valtakunnan mitas-
10751: sa tiedetään nykyisin yhä paremmin. Kuntou- sa antaa entistä selkeämmin keskussairaalapii-
10752: tuksen järjestäminen maassamme on kuitenkin rien hoidettavaksi.
10753: edelleen varsin puutteellista, niin lääkinnällisen Kainuussa on huomattava puute kuntoutus-
10754: kuntoutuksen kuin sosiaalisen ja ammatillisen- tiloista ja henkilökunnasta. Kainuun keskussai-
10755: kin kuntoutuksen osalta. Asiaa on selvitelty raala ei kykene antamaan polikliinisiä kuntou-
10756: useissa työryhmissä, mutta mihinkään kon- tuspalveluja. Myöskään terveyskeskuksien fy-
10757: kreettisiin toimenpiteisiin eivät ehdotukset ole sioterapiaosastot eivät pysty täyttämään kaik-
10758: johtaneet. Lainsäädännön hajanaisuus ja puut- kea kuntoutuspalvelujen tarvetta. Eri vammais-
10759: teellisuus ovat tähän syynä. järjestöjen toimesta on arvioitu, että kuntoutus-
10760: Varsinaisen lääketieteellisen kuntoutuksen tarpeessa olevia pitkäaikaissairaita on Kainuus-
10761: järjestäminen tapahtuu parhaiten terveyskeskus- sa n. 14 000. Tällä hetkellä he jäävät suu-
10762: ten, sairaaloiden ja erillisten kuntoutuslaitosten relta osin vaille tarvitsemaansa kuntoutusta,
10763: välisen yhteistyön avulla. Tällä hetkellä maas- sillä alueella ei ole omaa kuntoutuslaitosta.
10764: samme toimii jo useita kuntoutuslaitoksia, joi- Muualla maassamme sijaitsevat kuntoutuslai-
10765: den rahoitus ja hallinto on varsin kirjava. Yh- tokset eivät myöskään pysty tätä tarvetta tyy-
10766: teiskunta osallistuu niiden rakentamisen ja toi- dyttämään.
10767: minnan rahoittamiseen kuitenkin varsin suures- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10768: sa määrin. Näiden suunnittelua ja toimintaa ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10769: ole kuitenkaan mitenkään kytketty valtakun-
10770: nalliseen kansanterveystyön ja sairaanhoitolai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10771: tosten toiminnan suunnitteluun. Tästä muodos- kuntoutuslaitoksen saamiseksi Kainuu-
10772: tuu vähitellen yhä suurempi epäkohta, joka seen.
10773: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10774:
10775: Arvo Kemppainen Liisa Jaakonsaari Helvi Hyrynkangas
10776: Helvi Niskanen Alvar Saukko Vappu Säilynoja
10777:
10778:
10779:
10780:
10781: 31 088100188}
10782: 242 1981 vp.
10783:
10784: Toivomusaloite n:o 213
10785:
10786:
10787:
10788:
10789: Kivitie ym.: Syrjäseutujen kauppapalvelujen turvaamisesta
10790:
10791:
10792: Eduskunnalle
10793:
10794: Viime vuosina tapahtunut maamme haja-asu- jolloin vähäiset marjaerät on saatu kuljetetuik-
10795: tusalueiden väestökato on vaikeuttanut har- si kaupan piiriin.
10796: vaan asuttujen alueiden elintarvikehuollon tur- Myymäläautojen toiminnan turvaamiseksi oli-
10797: vaamista ja saavutettavuutta. Valtiovallan suo- si investointiavustuksia korotettava ja poltto-
10798: rittamat tukitoimenpiteet haja-asutusalueiden aineveroa palautettava kuten linja-autojen osal-
10799: kauppa. ja myymäläautopalvelujen turvaamisek- ta.
10800: si eivät ole riittäviä. Myymäläautopalvelut, Merkittävä osa syrjäseutujen kauppapalvelu-
10801: joita käyttää lähes 300 000 kauppapalvelujen jen ylläpitämisessä on myös kylien viimeisillä
10802: suhteen heikoimmassa asemassa olevaa asukas- kaupoilla. Säilyäkseen elinkelpoisena kylä tar-
10803: ta, ovat vaarassa loppua heikon kannattavuu- vitsee kaupan. Nykyisten tukitoimieri avulla
10804: den vuoksi. Jos myymäläautopalvelut loppu- pystytään tällainen kauppa kunnostamaan, mut-
10805: vat, heidän kauppamatkansa kasvaa Jyväsky- ta tämän lisäksi se tarvitsee toimintatukea. Tä-
10806: län yliopistossa suoritetun tutkimuksen mukaan män vuoksi olisi perustettava yksinkertainen,
10807: 0,4 kilometristä 7,2 kilometriin. pysyvä toimintatukijärjestelmä, jonka perus-
10808: Monet myymäläautokauppiaat ovat tehneet teella jokainen kunnostettu kylän viimeinen
10809: jo lopettamispäätöksen tappiollisen toiminnan kauppa saa yhtä paljon tukea. Kotiinkuljetus-
10810: takia. Syy tappiolliseen toimintaan on kustan- tuen yksinkertaistamiseksi pakettiautot olisi
10811: nusten (kuten palkkojen, polttoaineen, kalus- otettava investointiavustuksen piiriin.
10812: ton) voimakas kasvu, jota ei voida kompen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
10813: soida myynnin eikä tuottavuuden kasvulla, sil- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10814: lä haja-asutusalueella asuvien asukkaiden mää-
10815: rä vähenee ja kotitalouksien etäisyydet pitene- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10816: vät sekä myös myymäläauton ja sitä hoitavan syrjäseutujen kauppapalvelujen turvaa-
10817: henkilöstön mahdollisuudet ovat rajalliset. miseksi kehittämällä myymäläautoille ja
10818: Myymäläautot ovat kauppapalvelujen tarjon- kylän viimeisille kaupoille osoitettuia tu-
10819: nan ohessa hoitaneet myös syrjäseuduilta luon- kitoimia.
10820: nontuotteiden, kuten marjojen keräilytoimintaa,
10821: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10822:
10823: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
10824: 1981 vp. 243
10825:
10826: Toivomusaloite n:o 214
10827:
10828:
10829:
10830:
10831: Kiviti~ym.: Pienmyymälöiden vapauttamisesta ns. aukiololain
10832: noudattamisesta
10833:
10834:
10835: Eduskunnalle
10836:
10837: Suurten keskusliikkeiden puristuksessa käy vaikeuksia ja vaatii runsaasti järjestelyjä. Kau-
10838: pienkauppa usein toivotonta taistelua olemas- pan joustavat aukioloajat palvelisivat myös ku-
10839: saolostaan. Pienkauppa ei kykene hintakilpai- luttajan etua.
10840: luun suurliikkeiden päivittäis- ja aletarjousten Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
10841: kanssa. Sen sijaan pienkauppa voisi kilpailla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10842: palveluilla, jos sille annettaisiin siihen mah-
10843: dollisuus. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10844: Useille työntekijäryhmille ostosten teko pienmyymälöiden vapauttamiseksi auki-
10845: kauppojen normaalina aukioloaikana tuottaa ololain noudattamisesta.
10846: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
10847:
10848: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
10849: 244 1981 vp.
10850:
10851: Toivomusaloite n:o 215
10852:
10853:
10854:
10855:
10856: Kivitie ym.: Tarpeettomien röntgentutkimusten poistamisesta
10857:
10858:
10859: Eduskunnalle
10860:
10861: Maassamme on väestöryhmiä, esim. opiske- delle, ehdotamme edellä olevaan viitaten edus-
10862: lijat, jotka vuosittain joutuvat pakolliseen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen;
10863: röntgentutkimukseen. Pakollisissa röntgentutki-
10864: muksissa saattaa esiintyä päällekkäisyyttä niin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10865: että terve henkilö voi samana vuonna joutua tarpeettomien, päällekkäisten röntgen-
10866: jopa useaan röntgentutkimukseen. Koska liial- tutkimusten poistamiseksi.
10867: linen röntgensäteily voi olla vaaraksi tervey-
10868: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
10869:
10870: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
10871: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
10872: 1981 vp. 245
10873:
10874: Toivomusaloite n:o 216
10875:
10876:
10877:
10878:
10879: Knuuttila ym.: Lähikaupan palveluiden turvaamisesta
10880:
10881:
10882: Eduskunnalle
10883:
10884: Lähinnä 1970-luvulla tapahtunut kaupan ra- asutusalueillakin. Tasa-arvon kannalta on pi-
10885: kenteen muutos siten, että rakennettiin run- dettävä vaatimuksena, että kaupan palvelut
10886: saasti suurmyymälöitä, mukaan lukien automar- ovat niidenkin ulottuvilla, joilla ei ole autoa
10887: ket-tyyppiset myymälät, on monilla alueilla käytettävissään. Kaupan palveluiden turvaami-
10888: alentanut kaupan palvelutasoa. Vaikka henki- sella edistetään myös työllisyyttä.
10889: löauton yleistymisen vuoksi kaupan palvelui- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
10890: den saatavuus ei ole kaikkien kohdalla lähi- kunnan hyväksyttäväksi kunnioittaen toivo-
10891: kaupan lopettamisen vuoksi huonontunut suu- muksen,
10892: resti, on jo yleisesti tapahtunut kehitys nähty
10893: epäsuotavaksi. Tämä tiedostetaan myös jo ylei- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10894: sesti, mikä näkyy esimerkiksi tehdyistä edus- menpiteisiin lähikaupan palveluiden tur-
10895: kuntakyselyistä. Myös eduskunta on lausunut vaamiseksi tukemalla lähikaupan inves-
10896: jo mielensä asiasta ainakin yhdessä yhteydessä. tointeja, tasaamalla pien- ja suurmyy-
10897: Riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin ei ole mälöiden kustannuksia sekä osoittamalla
10898: kuitenkaan ryhdytty lähikaupan palveluiden tur- valtion tukea lähimyymälöiden ylläpi-
10899: vaamiseksi yhtä hyvin taajamissa kuin haja- toon myös työllisyysperusteilla.
10900: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10901:
10902: · Sakari Knuuttila Juhani Surakka Anna-Liisa Piipari
10903: V. J. Rytkönen Jouko Tuovinen Pekka Starast
10904: Pirjo Ala-Kapee Mauri Pekkarinen Niilo Koskenniemi
10905: Mikko Rönnholm Mikko Pesälä
10906: 246 1981 vp.
10907:
10908: Toivomusaloite n:o 217
10909:
10910:
10911:
10912:
10913: Kortesalmi ym.: Tupakoinnin kieltämisestä lain nojalla työtiloissa
10914:
10915:
10916: Eduskunnalle
10917:
10918: Lääkintöhallituksen teettämän terveyskasva- Selvästi on sen lisäksi osoitettu, että tupa-
10919: tustutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista kansavusta on haittaa sepelvaltimotautia pote-
10920: kannattaa tupakoinnin kieltämistä työtiloissa, ville, joiden alttiutta angina pectoris ·kohtauk-
10921: joissa työskentelee tupakoimattomia. siin se lisää.
10922: Tilastokeskuksen toimittamassa haastattelu- Yllä mainitussa japanilaistutkimuksessa to-
10923: tutkimuksessa 94 % vastaajista oli sitä mieltä, detaan mm., että tupakoivien miesten tupa-
10924: että tupakoimattomille on suotava savuttomat koimattomilla vaimailla esiintyy keuhkosyöpää
10925: työskentelytilat. yleisemmin kuin muilla.
10926: Uusimpien tutkimustulosten mukaan tupakan Tupakointi työtiloissa tai muissa sisätiloissa
10927: palavasta päästä lähtevä savu on huomattavasti on siis tupakoimattomille paitsi ärsyttävä ja
10928: vaarallisempaa kuin savu, jonka tupakoitsija viihtyisyyttä heikentävä tekijä myös ajanoloon
10929: vetää keuhkoihinsa. Tämän lisäksi Japanissa vakavasti otettava terveysriski. Erittäin paha
10930: valmistunut tutkimus osoittaa, että aktiivinen puute tupakkalaissa on se, ettei tupakointi-
10931: · tupakointi on erittäin varteenotettava syöpä- kieltoja tupakkalain nojalla säädetty työtiloihin
10932: riski. eikä työpaikkojen sosiaalitiloihin. Kuitenkin on
10933: Tupakoitsijan ympäristöön levittämässä sa- erittäin tärkeätä se, että työpaikkatupakointia
10934: vussa on viisinkertainen määrä häkäkaasua, päästään tehokkaasti rajoittamaan siten, ettei
10935: kolminkertainen määrä tervaa ja nikotiinia, tupakoimattomien tarvitse kätsiä ja altistua
10936: nelinkertainen määrä syöpää aiheuttavaa bents- haitta-aineille.
10937: pyreeniä, runsaasti enemmän syöpävaarallisia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10938: nitrosamineita sekä monikymmenkertainen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10939: määrä ammoniakkia siihen tupakansavuun ver- rtn.tksen,
10940: rattuna, jonka tupakoitsija vetää keuhkoihinsa.
10941: Tunnin oleskelu savuisessa työtilassa vastaa että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
10942: eräiden arvioiden mukaan yhden savukkeen tupakkalain muuttamiseksi siten, että
10943: polttamista. Huonosti ilmastoiduissa työtiloissa tupakointi tupakkalain nojalla säädettäi-
10944: on nyt mitattu häkäkaasupitoisuuksia, jotka siin kiellettäväksi myös työtiloissa sekä
10945: ylittävät työpaikkoja koskevat enimmäispitoi- työpaikkojen sosiaalitiloissa.
10946: suudet.
10947: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
10948:
10949: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10950: 1981 vp. 247
10951:
10952: Toivomusaloite n:o 218
10953:
10954:
10955:
10956:
10957: Kortesalmi y1n.: Haitta-aineselostuksen liittämisestä alkoholijuo-
10958: mat>ulloihih
10959:
10960:
10961: Eduskunnalle
10962:
10963: Tutkimus on viime aikoina perinpohjaisesti Käsityksemme mukaan yleisöä olisi varoitet-
10964: selvittänyt sen, että alkoholijuomien haitallinen tava alkoholin vaaroista. Tämä voisi tapahtua
10965: aine on etyylialkoholi itse. Alkoholijuomien liittämällä alkoholijuomapulloihin haitta-ainese-
10966: kuluttajilla ei tästä ole riittävästi tietoa. Päin- lostus, jonka teksti voisi esimerkiksi kuulua:
10967: vastoin monet yhä luulevat alkoholia terveelli- "Sisältää etyylialkoholia, joka on terveydelle
10968: seksi ravinto- ja nautintoaineeksi, joka sitä- vaarallista. Tämä pullo sisältää grammaa
10969: paitsi auttaa moniin sairauksiin. etyylialkoholia. Mikäli keskikokoinen mies
10970: Alkoholijuomien äärimmäisen kohtuullinen nauttii päivittäin 60 g etyylialkoholia, se saat-
10971: nauttiminen, yksi tai kaksi ravintola-annosta taa vahingoittaa hänen mahalaukkuaan, mak-
10972: päivässä pitemmän ajan kuluttua, ei tietenkään saansa, hermostoaan, veronkiertoelimiään ja
10973: koidu terveydelle vaaraksi, jopa se eräiden lihaksistoaan. Nuorilla ja naisilla tämä raja on
10974: tutkimusten mukaan voisi varjella sydän- vielä alhaisempi. Jo yhden tai kahden ravintola-
10975: infarktilta. annoksen nauttiminen saattaa koitua vahingol-
10976: Suomalainen juomatapa on kuitenkin sellai- liseksi työssä, liikenteessä, lasta odottaessa sekä
10977: nen, että kerran alkuun päästyä ei pysytä vaa- sairaana, varsinkin jos alkoholi nautitaan yhdes-
10978: rattoman rajan alapuolella. sä lääkeaineen kanssa."
10979: On todettu, että jos alkoholijuomia nauti- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10980: taan varovaisesti päivän mittaan niin, ettei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10981: siitä tule humalaan, mutta että kulutus kuiten-
10982: kin nousee yli vaarallisen rajan, siitä aiheutuu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10983: vuosien mittaan ruuansulatuselinten, maksan, menpiteisiin haitta-aineselostuksen kiin-
10984: verenkiertoelinten, hermoston ja lihaksiston nittämiseksi maassa myytäviin alkoholi-
10985: pahoja sairauksia. juomapulloihin.
10986: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
10987:
10988: J. Juhani Kortesalmi Jorma Fred Matti Järvenpää
10989: Eero Lattula Antero Juntumaa Heimo Linna
10990: Helvi Hyrynkangas Urho Pohto Bror Lillqvist
10991: Mauno Manninen Ensio Laine Anssi Joutsenlahti
10992: Pekka Vennamo
10993: 248 1981 vp.
10994:
10995: Toivomusaloite n:o 219
10996:
10997:
10998:
10999:
11000: E. Laine ym.: Terveyskeskusten rakentamisen rahoituksen lisää-
11001: misestä Turun ja Porin läänissä
11002:
11003:
11004: Eduskunnalle
11005:
11006: Sairaala- ja terveyskeskusinvestointien lääni- s1a1sten terveysasema ja sairaala, Kaarinan-
11007: kohtainen tarkastelu osoittaa Turun ja Porin lää- Piikkiön pääterveysasema, Uudenkaupungin
11008: nin jääneen pahasti jälkeen maan muiden lää- pääterveysasema ja Raision pääterveysasema
11009: nien ja koko maan keskitasosta. Tämä pätee sekä Turunmaan saaristokuntien terveyskeskus.
11010: myös näihin tarkoituksiin osoitettuja työllisyys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
11011: perusteisia määrärahoja vertailtaessa. Jotta kan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11012: santerveyslain mukaisten terveyskeskusten ra-
11013: kentaminen voitaisiin saada päätökseen ennen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11014: mahdollisen VALTAVA-suunnitelman toteutu- kansanterveyslain mukaisten terveyskes-
11015: mista, olisi Turun ja Porin lääniin osoitettavia kusten rakentamisen rahoittamisen li-
11016: määrärahoja lisättävä voimakkaasti. Erityisen säämiseksi Turun ja Porin läänissä vuo-
11017: välttämättömiä olisivat mm. seuraavien terveys- sina 1982-1983 siten, että terveys-
11018: keskusten rahoittamistoimenpiteet vuosina keskusten rakentaminen voitaisiin to-
11019: 1982-1983: Turun terveyskeskustoimitalo, teuttaa ia saattaa maan muiden läänien
11020: Varissuon terveyskeskus, Salon pääterveysase- tasolle ennen mahdollisen VALTAVA-
11021: ma, Paimion-Sauvon pääterveysasema, Nou- lainsäädännön voimaantuloa.
11022: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
11023:
11024: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
11025: 1981 vp. 249
11026:
11027: Toivomusaloite n:o 220
11028:
11029:
11030:
11031:
11032: Lattula: Myymäläautokauppatoiminnan tukemisesta haja-asutus-
11033: alueilla
11034:
11035:
11036: Eduskunnalle
11037:
11038: Kainuulaiset yksityiset myymäläautokauppaa mk mk mk
11039: harjoittavat yrittäjät ovat esittäneet. ~mole.stu Liikevaihto 950 000
11040: misensa myymäläautokaupan harJolttamtsen Myyntikate 152 000
11041: kannattamattomuudesta Kainuun haja-asutus- Kustannukset:
11042: alueella. Kuljettaja/ myyjä 65 520
11043: Toiminnan jatkuminen ko. alalla tappiolli- Aputyövoima 18 000
11044: sena tekee yrittämisen mahdottomaksi ilman Sos.kulut 41 760 125 280
11045: valtiovallan tukitoimia.
11046: Yrittäjälle tulee myymäläautokaupan harjoit- Auton kulut 24 000
11047: tamisesta kuukausittain yli 2 000 markan tap- Yleiskulut 15 000
11048: piot, joiden tasaamiseksi tarvitaan valtiovallan Varaston vuokrat 12 500 176 780
11049: toimenpiteitä. Alijäämä vuodessa 24 780
11050: Syynä tappiolliseen toimintaan on kustan- Alijäämä kuukaudessa 2 065
11051: nusten, kuten palkkojen, polttoaineen ja kalus- Tappio kilometriltä 99 penniä
11052: ton voimakas kasvu, jota ei voida kompensoida
11053: myynnin eikä tuottavuuden kasvulla, sillä haja- (Laskelma tehty 25 000 ajokilometriin pe-
11054: asutusalueella asuvien ihmisten määrä vähenee rustuen, eikä siinä ole huomioitu poistojen
11055: ja kotitalouksien etäisyydet pitenevät sekä osuutta.)
11056: myös myymäläauton ja sitä hoitavan henkilön Myymäläautot ovat kauppapalvelujen tarjon-
11057: mahdollisuudet ovat rajalliset. nan ohessa hoitaneet myös syrjäseuduilta luon-
11058: Kainuulaisella myymäläautolla ajettu viikot- nontuotteiden, kuten marjojen, keräilytoimin-
11059: tainen reitti on 600-800 kilometriä ja auton- taa, jolloin myös vähäiset marjaerät on saatu
11060: kuljettajan päivittäinen työaika yli 10 tuntia kuljetetuiksi kaupan piiriin.
11061: sekä tehtyjen myyntien keskimääräinen vuotui- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11062: nen liikevaihto noin 950 000 markkaa, joten tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11063: näiden osatekijöiden kapasiteettien lisäämiseen sen,
11064: ei ole mahdollisuuksia.
11065: Kainuulaisen myymäläautokaupan kannatta- että hallitus ryhtyisi kiireisesti toi-
11066: vuuslaskelma: miin haja-asutusalueiden myymäläauto-
11067: kauppatoiminnan tukemiseksi yhdellä
11068: markalla ajettua kilometriä kohti maan-
11069: tietavaraliikenteen hinnanmuutoksiin si-
11070: dottuna, jotta syrjäseutujen ihmisille
11071: taattaisiin kauppapalvelut.
11072: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11073:
11074: Eero Lattula
11075:
11076:
11077:
11078:
11079: .32 0881001188]
11080: 250 1981 vp.
11081:
11082: Toivomusaloite n:o 221
11083:
11084:
11085:
11086:
11087: Lattula ym.: Määrärahasta raittiusjärjestöjen toimitilojen sekä
11088: koulutus- ja leirikeskusten kunnostamiseen
11089:
11090:
11091: Eduskunnalle
11092:
11093: Valtion tulo- ja menoarvion momentilla nitelmassa esitetty tällaisiin tarkoituksiin eri
11094: 33.51.50 (Valtionapu raittiustyöhön sekä alko- määrärahat.
11095: holista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn) ole- Käsityksemme mukaan näin tulisi menetellä
11096: vasta määrärahasta on raittiusjärjestöille annet- myös raittiusjärjestöjen kohdalla.
11097: tu avustusta koulutus- ja leirikeskusten raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus·
11098: tamiseen ja niiden kunnostamiseen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11099: Vaikka näiden koulutus- ja leirikeskusten
11100: samoin kuin raittiusjärjestöjen toimitilojen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11101: hankkiminen ja kunnostaminen ovat raittius- menpiteisiin erityismäärärahan ottami-
11102: työtä, ei ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, seksi valtion vuoden 1982 tulo- ja me-
11103: että ne ovat samalla momentilla kaikkien rait- noarvioesitykseen raittiusjärjestöjen kou-
11104: tiusjärjestöjen toimintamäärärahojen kanssa. lutus- ja leirikeskusten sekä toimitilo-
11105: Urheilu- ja nuorisojärjestöillekin on budjetin jen rakentamiseen ja kunnostamiseen.
11106: momenteilta 29.91.50 ja 29.91.51 käyttösuun-
11107: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11108:
11109: Eero Lattula Timo Ihamäki
11110:
11111:
11112:
11113:
11114: .,· ..
11115: 1981 vp. 251
11116:
11117: Toivomusaloite n:o 222
11118:
11119:
11120:
11121:
11122: Leppänen ym.: Terveyttä vaaraotavien lääkkeiden poistamisesta
11123: myynnistä
11124:
11125:
11126: Eduskunnalle
11127:
11128: Suomessa on käytössä yli 4 000 lääkettä. raanhoidon järjestämiseksi ilman terveyttä vaa-
11129: Osa näistä lääkkeistä on ilmeisen vaarallisia rantavia sivuvaikutuksia.
11130: ihmisen terveydelle. Lääkintöhallitus ei näytä Edellä mainitulla perusteella kunnioittavasti
11131: pystyvän kontrolloimaan, mitkä lääkkeet ovat ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11132: vaarallisia. muksen,
11133: Esimerkkinä vaarallisista lääkkeistä mainitta-
11134: koon Lepo-niminen unilääke, jolla on haitalli- että hallitus ryhtyisi toimiin tutki-
11135: set sivuvaikutukset. muksen suorittamiseksi terveyttä vaa-
11136: Suomessa tulisi laatia perusteellinen selvi- rantavien lääkkeiden myynnistä poista-
11137: tys ja tutkimus siitä, kuinka paljon tarvitaan miseksi.
11138: erilaisia lääkkeitä tehokkaan terveyden- ja Sai-
11139: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11140:
11141: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
11142: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
11143: 252 1981 vp.
11144:
11145: Toivomusaloite n:o 223
11146:
11147:
11148:
11149:
11150: Leppänen ym.: Rauhoittavien lääkkeiden tarpeettoman käytön
11151: ehkäisemisestä sairaaloissa ja vanhainkodeissa
11152:
11153:
11154: Eduskunnalle
11155:
11156: Sairaaloissa ja vanhainkodeissa näytetään käy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11157: tettävän erittäin paljon erilaisia rauhoittavia tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11158: ja muita lääkkeitä tapauksissa, joissa kysymyk- sen,
11159: sessä olevien lääkkeiden käytöllä ei ole mer-
11160: kitystä asianomaisen hoidon kannalta. Kysy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11161: mys on näissä tapauksissa vain siitä, että po- tutkimuksen suorittamiseksi siitä, käy-
11162: tilas tai vanhus pysyy rauhallisena. Tällainen tetäänkö sairaaloissa ja vanhainkodeissa
11163: lääkehoito ei kuitenkaan ole mitenkään perus- tarpeettomasti rauhoittavia lääkkeitä.
11164: teltavissa.
11165: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11166:
11167: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
11168: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
11169: 1981 vp. 253
11170:
11171: Toivomusaloite n:o 224
11172:
11173:
11174:
11175: Lillqvist ym.: Raittiushotellien, -motellien ja -ravintoloiden pe-
11176: rustamisen, laajentamisen ja uudistamisen lainoittamista hoi-
11177: tavan rahaston perustamisesta
11178:
11179:
11180: Eduskunnalle
11181:
11182: Alkoholipolitiikan päämääriin kuuluu alko- Norjassa on tällaisesta t01mmnasta saatu
11183: holijuomalain 5 §: n mukaan alkoholista ai- edullisia kokemuksia. Norjan valtion "Statens
11184: heutuvien haittojen supistaminen mahdollisim- Fond for alkoholifrie hoteller, andre herberger
11185: man vähiin. Valitettavasti maan hotelli- ja ra- och bevertninger" -nimistä lainarahastoa hoitaa
11186: vintolaoloja ei ole voitu kehittää siten, että sosiaaliministeriö, jonka apuna laina-anomuk-
11187: ne palvelisivat tätä tarkoitusta. Ensiluokkaisil- sien ratkaisemisessa on asiantuntijavaliokunta.
11188: la hotelleilla ja ravintoloilla on harvoja poik- Lainoja myönnetään hotellien, matkustajakotien
11189: keuksia lukuunottamatta anniskeluoikeudet. ja ravintoloiden perustamiseen, laajentamiseen
11190: Neljännes alkoholijuomien sataprosenttiseksi al- ja uusimiseen. Laina-aika on korkeintaan 20
11191: koholiksi lasketusta kulutuksesta tapahtuu ra- vuotta. Lainoista peritään valtion muiden vas-
11192: vintoloissa. taavien rahastojen korko, 2:1;2 %. Lainaa myön-
11193: Anniskeluravintoloita on pyritty suosimaan netään yleensä 10-30 % koko rahoitustar-
11194: erityisesti sen perusteella, että alkoholijuomien peesta.
11195: nauttimisen niissä on katsottu tapahtuvan val- Norjassa tämä lainarahasto on yhdessä si-
11196: vonnan alaisena ja olevan siksi muualla tapah- käläisen raittiusravintoloiden, kahviloiden ja
11197: tuvaa nauttimista hillitympää. Juha Partasen hotellien valtakunnallisen järjestön kanssa myö-
11198: suorittama ravintolakäyttäytymistä koskeva tut- tävaikuttanut korkeatasoisten alkoholittomien
11199: kimus on asettanut tämän käsityksen vähintään hotelli- ja ravintolayritysten lisääntymiseen huo-
11200: kyseenalaiseksi. mattavasti kaikkialla maassa. Yleisesti tunnus-
11201: Keskioluen anniskeluluvan saamisen jälkeen tetaan, että tällä toiminnalla on huomattava
11202: lähes kaikki aikaisemmin siistit ja viihtyisät kansanraittiutta edistävä merkitys, erityisesti
11203: kahvilat, jopa maitobaarit muuttuivat rähjäisik- nuorison osalta. Ruotsissa on valtion komitea
11204: si olutpaikoiksi. viime vuonna ehdottanut, että siellä Norjan
11205: mallin mukaan ruvettaisiin antamaan valtion
11206: Varsinkin nuorison raittiiden elämäntapojen tukea raittiushotelleille, -motelleille ja -ravinto-
11207: edistämiseksi ja myös matkailuolojen kehittä- loille.
11208: miseksi olisi tärkeätä saada maahan riittävästi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11209: hyvätasoisia raittiusravintoloita ja -hotelleja. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11210: Tällaiset yritykset eivät kuitenkaan ole yleen-
11211: sä yhtä kannattavia kuin ne, joissa harjoitetaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11212: myös anniskelua. Siksi niitä ei ole riittävästi miin sellaisen sosiaali- ja terveysminis-
11213: perustettu. Tämän johdosta olisi tarpeellista, teriön hoidossa olevan rahaston perus-
11214: että valtiolla olisi rahasto, josta myönnettäisiin tamiseksi, josta myönnettäisiin halpa-
11215: huokeakorkoisia lainoja raittiushotellien ja -ra- korkoisia lainoja raittiushotellien ja -ra-
11216: vintoloiden perustamista ja laajentamista var- vintoloiden perustamisen, laajentamisen
11217: ten. ja uudistamisen rahoittamiseen.
11218: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
11219:
11220: Bror Lillqvist Paula Eenilä J. Juhani Kortesalmi
11221: Pirkko Valtonen Sakari Knuuttila Mauno Forsman
11222: Eeva Kauppi
11223: 254 1981 vp.
11224:
11225: Toivomusaloite n:o 225
11226:
11227:
11228:
11229:
11230: LiUqvist ym.: Kuntoutuslaitoksissa hoidettavien suojelemisesta
11231: alkoholin anniskelun aiheuttamilta vaarailta
11232:
11233:
11234: Eduskunnalle
11235:
11236: Maassamme on viime vuosina rakennettu myöskin keskeyttää, jos asianomainen pyrkii
11237: useita kuntoutuslaitoksia yhteiskunnan tuella. humalassa tai jälkihumalassa hoitoihin. Jos hän
11238: Myös niissä hoidettavana olevat henkilöt saa- alkoholin vaikutuksen alaisena joutuu tapa-
11239: vat valtion tukea sairausvakuutuslain ja invalii- turman uhriksi, joutuu hän maksamaan kaikki
11240: dihuoltolain nojalla. siitä aiheutuvat hoitokulut.
11241: Monilla näistä laitoksista on anniskeluoikeu- Nähdäksemme ei ole mielekästä, että koti-
11242: det. Seurauksena on, että hoidon tulokset vaa- maassa yhteiskunnan tuella rakennetaan sellai-
11243: rantuvat alkoholijuomien nauttimisen johdosta. sia hoitolaitoksia, joissa on anniskeluoikeudet,
11244: Suomalaisen juomatavan mukainen alkoho- ja vielä vähemmän, että valtion varoilla kun-
11245: lin nauttiminen on usein niin perusteellista, toutettaville anniskellaan alkoholijuomia.
11246: että se vaarantaa koko kuntouttamisen. Saat- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11247: taapa jälkihumalassa hoitoon meno aiheuttaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11248: välitöntä hengenvaaraakin.
11249: Sumualaisten liiallinen alkoholijuomien käyt- että hallitus ryhtyisi kiireqllisiin toi-
11250: tö ulknmaille tapahtuvilla terveysmatkoilla on menpiteisiin kuntoutuslaitoksissa yhteis-
11251: johtanut siihen, että esitteissä selvästi sanotaan, kunnan tuella kuntoutettavitm suojele-
11252: että hoidot eivät sovi niille, jotka käyttävät miseksi alkoholin anniskelun aiheutta-
11253: liiallisesti alkoholijuomia. Hoito voidaan milta vaaroilta.
11254: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
11255:
11256: Bror LiUqvist J. Juhani Kort~lmi Sakari Knuuttila
11257: Mauno Forsman Paula Eenilä Pirkko Valtonen
11258: EevaKauppi
11259: 1981 rd. 255
11260:
11261: Hemställningsmotion nr 226
11262:
11263:
11264:
11265: Lillqvist m. fl.: Om utbildning av dövtolkar och tiligodoseende
11266: av hchovet av dövarhetare
11267:
11268:
11269: Tili Riksdagen
11270:
11271: Dtygt var tusende person i vårt land är De döva har liksom alla andra medborgare
11272: döv. Det här betyder, att det finns närmare i vårt land sina samhällsangelägenheter · att
11273: 8 000 personer som i vissa fall borde få hjälp, sköta om. Och eftersom vi fordrar att det skall
11274: då de inte kan tillgodogöra sig vanligt tal. ske på de hörandes villkor bör hjälp ställas
11275: De döva barnen kan ej lära sig talspråket på tili deras förfogande.
11276: vanligt sätt. Det sker först i skolan och utan Invalidvården ger i allmänhet hjälpmedel
11277: hjälp av hör~.eln. Inlärningen ac långsam och åt de handikappade. Borde inte också de döva
11278: resultaten därefter. En barndomsdöv har efter kompenseras av samhället på samma sätt och
11279: avslutad skolgång ett ordförråd mellan 500 enligt samma principer? Toiken för den döva
11280: och 1 000 ord. fungerar inte enbart som tolk utah. måste
11281: De döva måste vid kommunicering med även vid behov kunna redogöra för i synnerhet
11282: hörande ty sig tili läppavläsning. Eftersom dre frågor, som den dövas språkkunskap och
11283: många fonem ej syns på läpparna är de dövas begreppsvärld är snävare än den givna infor-
11284: möjlighet att förstå talet mellan 30 och 90 mationen. Praktiken har nämligen utvisat, att
11285: procent. När utförda undersökningar i Sverige ödesdigra misstag kan ske på grund av missför-
11286: utvisar, att talet av en barnsdomsdöv kan stånd. Detta gäller hl. a. sjukvården samt upp-
11287: förstås av hörande till endast 15-25 procent, görande av köpebrev och testamenten.
11288: kan möjligheterna att förstå varandra i motsatt För de dövas hehov har kyrkan anställt spe-
11289: riktning inte vara mycket större. della dövarbetare. De dövas förbund, Kuurojen
11290: Av denna redogörelse framgår att döva och Liitto r.y. har 15 konsulenter i sin tjänst. Där-
11291: hörande har svårt att förstå varandra genom till finns även tolktjänst för de döva enligt
11292: talspråket. Då literstår som kommunikations- lagen om invalidvård. · .
11293: medel de dövas eget språk, teckenspråket eller Detta är all arbetskraft, som nu liPeciellt
11294: handalfahetet. Men för att teckenspråket skall står tili de dövas förfogande. Dessa försöker
11295: bli förbindelselänken mellan döva och hörande efter bästa förmåga hjälpa och bistå de döva
11296: måste det finnas ett tillräckligt antal döv- men deras arbetskapacitet räcker inte på långt
11297: tolkar. d.v.s. hörande personer som kan över- när tili.
11298: sätta teckenspråket tili tal. För att avhjälpa denna brist borde ett $tÖrre
11299: Samhället bör ansvara för såväl utbUdningen antal dövtolkar utbildas per år och an.talet
11300: av des3a dövtolkar som för deras lön. Denna anställda dövarbetare utökas i synnerhet' för
11301: tjänst har de döva rätt att fordra av oss kommunernas vidkommande.
11302: hörande. Därigenom kan vi göra livet lättare Med hänvisning till det ovanstående för~lå.r
11303: för de döva samt visa vår förståelse för deras vi vördsamt, att riksdagen ville hesluta hem-
11304: problem. ställa,
11305: För närvarande utbildas årligen mellan 20
11306: och 40 dövtolkar i Kuurojen Liitto r.y.:s regi. att regeringen måtte skrida till snara
11307: Men förbundet anser, att det borde utbildas åtgärder för att utbilda ett större antal
11308: omkring 250 per år för att fvlla behovet. dövtolkar och diirtill tillgadose behovet
11309: Att det behövs ett så stort antaf är heroende av dövarbetare i vårt land.
11310: av att tolkarbetet för det mesta utförs som
11311: bisyssla.
11312: Helsingfors den 12 februari 1981
11313:
11314: Bror Liliqvist Kaj Bärlund Mauno Forsman
11315: Jacob Söderman Paula Eenilä Sakari Knuuttila
11316: 256 1981 vp.
11317:
11318: Toivomusaloite n:o 226 Suomennos
11319:
11320:
11321: Lillqvist ym.: Kuurojen tulkkien kouluttamisesta ja kuulovam-
11322: maistyöntekijöiden tarpeen tyydyttämisestä
11323:
11324:
11325: Eduskunnalle
11326:
11327: Yli joka tuhannes henkilö maassamme on Kuuroilla, kuten kaikilla muillakin kansalai-
11328: kuuro. Tämä merkitsee sitä, että lähes 8 000 silla maassamme, on omat yhteiskunnalliset
11329: henkilön tulisi tietyissä tapauksissa saada apua, tehtävänsä. Koska me vaadimme, että ne tu-
11330: koska he eivät pysty seuraamaan tavallista lee hoitaa kuulevien ehdoilla, heidän tulee tä-
11331: puhetta. Kuurot lapset eivät voi oppia puhe- mä huomioon ottaen saada apua.
11332: kieltä normaalilla tavalla. Tämä tapahtuu vas- Invalidihuolto antaa yleensä apuvälineitä
11333: ta koulussa ilman kuulon apua. Oppiminen vammaisille. Eikö yhteiskunnan tulisi korvata
11334: on hidasta ja tulokset sen mukaisia. Lapsesta kuuroille heidän puutteeosa samalla tavalla ja
11335: saakka kuurolla henkilöllä on koulunkäynnin samojen periaatteiden mukaan? Kuuron tulkki
11336: päätyttyä 500-1 000 sanan sanavarasto. ei toimi pelkästään tulkkina, vaan hänen täy-
11337: Kuurojen täytyy keskustellessaan kuulevan tyy tarvittaessa selvittää sellaisia kysymyksiä,
11338: kanssa turvautua huulilta lukemiseen. Koska joiden tajuamiseen kuuron kielitaito ja käsite-
11339: monia äänteitä ei näy huulilta, kuurojen mah- maailma ilmaisuineen ovat riittämättömät.
11340: dollisuudet ymmärtää puhetta vaihtelevat 30- Käytäntö on nimittäin osoittanut, että väärin-
11341: 90 prosentin välillä. Kun Ruotsissa tehdyt tut- käsitysten vuoksi voi sattua kohtalokkaita
11342: kimukset osoittavat, että kuuleva voi ymmär- erehdyksiä. Tämä koskee mm. sairaanhoitoa
11343: tää kuurona syntyneen puheesta vain 15-25 sekä kauppakirjojen ja testamenttien laatimista.
11344: prosenttia, mahdollisuudet ymmärtää toista Tällä hetkellä on kirkon palveluksessa eri-
11345: vastakkaisessa suunnassa eivät voi olla paljon tyisiä kuurotyöntekijöitä. Kuurojen yhdyseli-
11346: paremmat. mellä, Kuurojen Liitto r.y:llä, on palvelukses-
11347: Tästä selonteosta ilmenee, että kuurojen ja saan 15 neuvojaa. Tämän lisäksi on kuuroja
11348: kuulevien on vaikeata ymmärtää toisiaan pu- varten tulkkipalvelu, joka perustuu invaliidi-
11349: heen avulla. Näin ollen ilmaisukeinoksi jää huoltolakiin.
11350: kuurojen oma kieli, merkki- eli viittomakieli.
11351: Mutta jotta merkkikielestä tulisi yhdistävä si- Kaikki edellä mainittu on työvoimaa, joka
11352: de kuulevien ja kuurojen välille, täytyy olla juuri nyt on erityisesti kuurojen käytettävissä.
11353: riittävästi kuurojen tulkkeja eli sellaisia kuu- Nämä työntekijät pyrkivät parhaansa mukaan
11354: levia henkilöitä, jotka pystyvät kääntämään tukemaan ja auttamaan kuuroja, mutta heidän
11355: merkkikielen puheeksi. työpanoksensa ei ole läheskään riittävä.
11356: Yhteiskunnan tulee vastata sekä näiden tulk- Tämän puutteen poistamiseksi tulisi vuosit-
11357: kien koulutuksesta että heidän palkkaamises- tain kouluttaa enemmän kuurojen tulkkeja ja
11358: taan. Tätä palvelua kuuroilla on toki oikeus etenkin kuntien tulisi lisätä kuuroja palvelevien
11359: vaatia meiltä kuulevilta. Täten voimme tehdä työntekijöiden määrää. ·
11360: kuurojen elämän helpommaksi sekä osoittaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11361: ymmärtämystä heidän pulmiaan kohtaan. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11362: Tällä hetkellä koulutetaan vuosittain 20-40 muksen,
11363: kuurojen tulkkia Kuurojen Liitto r.y:n oh-
11364: jauksella. Liitto katsoo kuitenkin, että vuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11365: sittain koulutettavien määrän tulisi olla noin menpiteisiin kuurojen tulkeiksi koulu-
11366: 250, jotta se vastaisi tarvetta. Syy siihen, mik- tettavien määrän lisäämiseksi ja ·kuuro-
11367: si tarvitaan näin suuri määrä, on se, että tul- ja palvelevien työntekijöiden riittävän
11368: kin työtä hoidetaan useimmiten sivutoimisesti. määrän turvaamiseksi maassamme.
11369: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
11370:
11371: Bror Lillqvist Kaj Bärlund Mauno Forsman
11372: Jacob Söderman Paula Eenilä Sakari Knuuttila
11373: 1981 vp. 257.
11374:
11375: Toivomusaloite n:o 227
11376:
11377:
11378:
11379:
11380: Linna ym.: Määrärahasta raittiustyöhön sekä alkoholijuomien
11381: haittojen ehkäisemiseen annettavaan valtionapuun
11382:
11383:
11384: Eduskunnalle
11385:
11386: Alkoholilain (459/68) 98 §:n 1 momentin tyksellisesti täyttaa vain, jos sen käytettävänä
11387: 2 kohdan mukaan on valtion tulo- ja menoar- on riittävät taloudelliset voimavarat.
11388: vioon vuosittain otettava määräraha käytettä- Käsityksemme mukaan olisi vuoden 1982
11389: väksi avustuksina raittiustyöhön ja alkoholi- tulo- ja menoarvioon merkittävä raittiusmäärä-
11390: juomista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä raha 2 markan 50 pennin suuruisena asukasta
11391: tarkoittavaan toimintaan. Vuosina 1975-1978 kohti.
11392: oli tulo- ja menoarviossa ollut määräraha, joka Esitetyn määrärahan käyttösuunnitelma on
11393: vastasi 1 markkaa 25 penniä asukasta kohti. seuraava:
11394: Tänä vuonna määräraha vastaa 1 markkaa 50 1. Raittiusjärjestöjen kenttätyö 2 160 000:-
11395: penniä. 2. Palkat, lomarahat ja laki-
11396: Uutta alkoholilainsäädäntöä valmistellut sääteiset maksut 5 200 000:-
11397: vuoden 1980 alkoholikomitea totesi, että rait- 3. Kansainvälinen raittiustyö 400 000:-
11398: tius- ja alkoholialan vapaan kansalaistoiminnan 4. Sosiaali- ja terveysminis-
11399: ulottamiseen yhä laajempia väestöpiirejä käsit- teriön käytettäväksi erityis-
11400: täväksi ja tämän työn laadullisen tason kohot- tarkoituksiin 2 000 000:-
11401: tamiseen jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan 5. Leiri-, kurssi- ja toimitilojen
11402: olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavaksi rakentamiseen 900 000:-
11403: tarvitaan huomattavasti enemmän myös valtion 6. Muuhun alkoholista aiheutu-
11404: rahallista tukea kuin tähän saakka. vien haittojen ehkäisytyöhön 1 240 000:-
11405: Kesällä 1978 mietintönsä jättänyt alkoholi-
11406: komitea esitti, että olisi lisättävä tiedotus-, Yhteensä 11 900 000:-
11407: kasvatus- ja järjestötoiminnan voimavaroja, jol- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11408: loin tulisi pyrkiä raittiuslautakuntien ja rait- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11409: tiusjärjestöjen toiminnan sekä muun alkoholi-
11410: haittojen ehkäisyyn tähtäävän kansalaistoimin- että hallitus ottaisi valtion vuoden
11411: nan tehostamiseen mm. palauttamaila määrä- 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
11412: rahat aikaisemmalle tasolle ja niitä lisäämällä. mentille 33.51.50 11 900 000 markkaa
11413: Raittiusjärjestöillä on tärkeä tehtävä pitkä- raittiustyöhön sekä alkoholijuomista ai-
11414: jänteisessä asenteisiin ja käyttäytymiseen vai- heutuvien haittojen ehkäisemiseen an-
11415: kuttamisessa. Tämän tehtävänsä se voi menes- nettavaa valtionapua varten.
11416: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
11417:
11418: Heimo Linna Kalevi Mattila Mikko Jokela
11419:
11420:
11421:
11422:
11423: 33 088100188]
11424: 258 1981 vp.
11425:
11426: Toivomusaloite n:o 228
11427:
11428:
11429:
11430:
11431: Louvo ym.: Sokerin korvaamisesta ksylitolilla tai muilla ham-
11432: paille haitattomiksi todetuilla makeutusaineilla makeisissa ja
11433: lääkkeissä
11434:
11435:
11436: Eduskunnalle
11437:
11438: Suurin osa hammashuollon nykyisistä noin käytöllä voidaan merkitsevästi vähentää .ham-
11439: 800 miljoonan markan vuosittaisista kustannuk- paiden reikiintymistä. Nämä tulokset on sit-
11440: sista aiheutuu hampaiden reikiintymisestä ja temmin useissa eri maissa suoritetuissa toi.s-
11441: kiinnityskudossairaudesta. Näiden tautien syn- tetuissa tutkimuksissa vahvistettu ja näiden tie-
11442: nyssä näyttelee merkittävää osaa tavallinen so- teellisten tutkimusten perusteella on sekä
11443: keri eli sakkaroosi ja sitä sisältävät tuotteet, Maailman terveysjärjestön että eri maiden vi-
11444: varsinkin makeiset, pastillit ja purukumit, jot- ranomaisten piirissä syntynyt tarve tutkia ksy-
11445: ka hampaisiin tarttuvina, suussa kauan imes- litolin käyttömahdollisuuksia hammaskarieksen
11446: keltyinä sekä toistuvasti aterioiden välillä käy- ennaltaehkäisytyössä. Niinpä Maailman terveys..
11447: tettyinä aiheuttavat ylivoimaisesti eniten ham- järjestön toimesta parasta aikaa suoritetaan laa-
11448: massairauksia. Myös pitkäaikaissairaiden ma- joja kenttäkokeita Thaimaassa sekä aloitetaan
11449: keutetut lääkkeet ovat hampaiden kannalta hai- vastaavat tutkimukset tänä vuonna Unkarissa ja
11450: tallisia. Eräiden asiantuntijoiden mukaan jopa Polynesiassa. Yhdysvalloissa aloitetaan myös
11451: 20 % hammaskariestapauksista on aiheutunut jälleen maan ravinto- ja lääkeainehallituksen
11452: tavallisella sokerilla makeutettujen lääkeainei- (FDA) suostumuksella ksylitolin käyttötutki-
11453: den nauttimisesta. muksia. Useissa Etelä-Amerikan maissa tutki-
11454: Terveyskasvatuksella on tottumuksia yritetty taan mahdollisuuksia ksylitolin liittämiseksi
11455: muuttaa ja vuoden 1972 makeisten kulutuk- koululaisten päivittäisiin aterioihin. Sveitsissä,
11456: sen huippulukemasta, 7,6 kg henkeä kohden, Länsi-Saksassa ja varsinkin Neuvostoliitossa on
11457: kulutus vuonna 1977 laski 5,3 kg:aan ollen ksylitolia usean vuoden ajan käytetty diabee-
11458: kuitenkin jälleen nousussa. Viime vuonna ma- tikkojen dieettimakeuttajana, koska ksylitolin
11459: keisten kulutus oli jo 6,5 kg henkeä kohden. ensimmäiset vaiheet aineenvaihdunnassa eivät
11460: Koska on osoittautunut vaikeaksi ratkaisevas- vaadi insuliinia. On huomattava kuitenkin,
11461: ti vähentää makeisten käyttöä, on yritetty löy- että ksylitoli energiasisältönsä perusteella on
11462: tää vaihtoehtoja sokerin korvaamiseksi näissä yhtä lihottava kuin esim. tavallinen sokeri.
11463: tuotteissa hampaille vaarattomammilla tai ko- Maailmassa on tällä hetkellä noin 300 kaupal-
11464: konaan haitattomilla makeutusaineilla, joita lista ksylitolituotetta markkinoilla yli 20
11465: suun bakteerit eivät pysty käyttämään hyödyk- maassa.
11466: seen hampaita liuottavaa happoa muodostaen. Vaikka Suomi on ollut edelläkävijämaa sekä
11467: Sokeriteollisuutemme on mm. tehnyt tässä suh- ksylitolin vaikutusten ja tieteellisen tutkimuk-
11468: teessa kansainvälisestikin katsoen uraauurtavaa sen että sen teollisen valmistusprosessin ja
11469: tutkimus- ja kehittelytyötä. Nykyisen tiedon käyttösovellutusten kehittämisessä, ei täällä vi-
11470: perusteella Suomessa ensimmäisenä tutkittu ranomaisten taholta ole ryhdytty toimenpitei-
11471: ksylitoli, jolle myös maassamme on kehitelty siin ksylitolin hyödyntämiseksi karieksen en-
11472: teollinen valmistusmenetelmä, on ainoa elin- naltaehkäisytyössä. Viimeisten kymmenen vuo-
11473: tarvikkeiden raaka-aineeksi sopiva energiapitoi- den aikana suoritettu tieteellinen tutkimus on
11474: nen makeutusaine, joka on hampaille haitaton. kuitenkin antanut niin vakuuttavaa näyttöä
11475: Vuosina 1969-1975 suoritetuissa ns. Tu- ksylitolin mahdollisuuksista hammaskarieksen
11476: run sokeritutkimuksissa todettiin peräti, että ennaltaehkäisyssä, että viranomaisten pitäisi
11477: jo pienehköjen ksylitoliannosten päivittäisellä ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin sokerin korvaa-
11478: Toivomusaloite n:o 228 259.
11479:
11480: miseksi ksylitolilla ainakin jo edellä mainituis- koska 80 % kaikesta primäärikarieksesta· .esiin-
11481: sa ennaltaehkäisyn kannalta tärkeissä tuoteryh- tyy juuri alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.
11482: missä, kuten makeisissa, purukumeissa, pastil- Tämän vuoksi valtiovallan olisi poistettava esi-
11483: leiss!l. ja .makeutetuissa lääkkeissä. merkiksi makeisvero ksylitolivalmisteilta tai
11484: · iiatrimassairauksien ennaltaehkäisytyössä tu- muilla hintapoliittisilla keinoilla parannettava
11485: lisi erikoista huomiota kiinnittää ns. riskiryh- näiden kilpailukykyä vastaaviin sokeripitoisiin
11486: miin, koska tutkimusten mukaan on todettu, valmisteisiin verrattuna. Näin saataisiin paran-
11487: että 20 % :n hammassairauksien riskiryhmä vie tuneen hammasterveyden lisäksi aikaan suurta
11488: hoitoajasta 50 %. Olisikin tutkittava mahdol- taloudellista säästöä puhumattakaan kivun ja
11489: lisuutta tuottaa näiden ryhmien käyttöön imes- säryn sekä näiden aiheuttamien työmenetysten
11490: keltå"viä tai pureskeltavia profylaktisia tuottei- välttämisestä.
11491: ta, jotka ksylitolin lisäksi sisältäisivät tarpeel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11492: lisia hivenaineita, mm. fluoria. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11493: muksen,
11494: Vaikka ksylitoli valmistetaan usein jätteistä,
11495: meillä koivuhakkeesta~ muualla maissin lapa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11496: koista, oljista ja bagassista, sen valmistus näis- hammassairauksien ennaltaehkäisyn te-
11497: tä jäteraaka~aineistakin korkeassa lämpötilassa hostamiseksi saattamalla kilpailukykyi-
11498: ja höyrypaineessa runsaasti energiaa vaatien siksi tuotekehittelyä edistämällä ja hin-
11499: ja kalliita hartseja puhdistusvaiheessa käyttäen tapolitiikkaan vaikuttamalla, esim. ma-
11500: tulee kalliiksi. Niinpä ksylitolilla makeutetut keisveron perusteita muuttamalla, ne
11501: tuotteet, kuten makeiset, pastillit ja purukumit, perusteellisissa tutkimuksissa hampaille
11502: jäävät usein kaksinkertaisen hintansa vuoksi haitattomiksi todetut tuotteet, varsin-
11503: vastaaviin sokeripitoisiin tuotteisiin verrattuna kin makeiset, pastillit ja purukumit ja
11504: varsinkin lasten ja nuorten saavuttamattomiin. makeutetut lääkkeet, joissa tavallinen
11505: Kuitenkin juuri alle 18-vuotiaitten olisi ennen sokeri eli sakkaroosi on korvattu ksy-
11506: kaikkea sokeripitoisten makeisten asemesta litolilla tai muilla hampaille haitatto-
11507: käytettävä ksylitolilla makeutettuja tuotteita, miksi todetuilla makeuttamisaineilla.
11508: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
11509:
11510: Anna-Kaarina Louvo Matti Pelttari Timo Ihamäki
11511: Tapani Mörttinen Ben Zyskowicz Esko J. Koppanen
11512: Pekka Vennamo Erkki Pystynen Veikko Pihlajamäki
11513: Mauri Miettinen Ulla Puolanne Alla Jokinen
11514: Saara Mikkola Juuso Häikiö Olli Helminen
11515: Eeva Kauppi Pentti Sillantaus Tapio Holvitie
11516: Heikki Perho Juhani Saukkonen Anna-Liisa Piipari
11517: Arto Lampinen Mauri Pekkarinen Pekka Starast
11518: Toivo Mäkynen Mikko Ekorre Lea Savolainen
11519: Elsi Hetemäki-Olander · Jouni J. Särkijärvi · Juhani Laitinen
11520: Ritva Laurila Pirkko Valtonen Ulla Järvilehto
11521: Ilkka Kanerva Markku Kauppinen Impi Muroma
11522: P. Jokinen Helvi Hyrynkangas Heikki Järvenpää
11523: Olavi Nikkilä Helena Pesola J. Juhani Kortesalmi
11524: Tuulikki Petäjäniemi Eero Lattula Urpo Leppänen
11525: Helge Saarikoski Sampsa Aaltio Anssi Joutsenlahti
11526: Mauri Vänskä Sauli Hautala Jutta Zilliacus
11527: Tauno Valo Antero Juntumaa Veikko Vennamo
11528: Eva-Maija Pukkio P. Mäki-Hakola Urho Pohto
11529: 260 1981 vp.
11530:
11531: Toivomusaloite n:o 229
11532:
11533:
11534:
11535: Mattsson ym.: Tampereen keskussairaalan laajennushankkeen
11536: toteuttamisesta
11537:
11538:
11539: Eduskunnalle
11540:
11541: Tampereen keskussairaalapiirin väestöpohja teilla on mm. työlääketieteellisen sekä mahdol-
11542: on tällä hetkellä n. 400 000. Sen lisäksi Tam- lisesti myös eräiden muiden uusien polikliinis·
11543: pereen keskussairaalan vastuualueeseen kuulu- ten toimien aloittaminen suunnitelmakaudella
11544: vat Lahden, Seinäjoen, Vaasan ja Hämeenlin- 1981-85.
11545: nan keskussairaalapiirit, joiden vastuualueen Erikoiskirurgisten hoitotoimenpiteiden tar·
11546: väestöpohja on hieman yli 1 milj. asukasta. vetta ei myöskään voida tyydyttää. Suunnit-
11547: Vuosien mittaan Tampereen keskussairaalan teilla on myös laboratorio- ja röntgentoiminnan
11548: tehtävät ovat jatkuvasti laajentuneet sekä yleis- laajentaminen, kuntoutustoiminnan kehittämi-
11549: sairaanhoidon osalta että vuodesta 197 3 myös nen sekä syöpäsairauksien varhaistoteamisen ja
11550: yliopistollisen opetuksen osalta Tampereen yli- hoidon tehostaminen. Nykyisen polikliinisen
11551: opiston lääketieteellisen tiedekunnan aloitettua toiminnan asianmukaisen hoitamisen suurim·
11552: toimintansa vuonna 1972. Valtakunnallisissa pana esteenä ovat juuri ahtaat työskentelytilat.
11553: terveydenhuollon 5-vuotissuunnitelmissa edelly- Yliopistollinen kliininen opetus on myös sel-
11554: tetään monien uusien toimintojen aloittamista, västi kärsinyt Tampereen keskussairaalan tilan-
11555: vanhojen toimintojen laajentamista sekä kiin- ahtaudesta. Tilanahtaus on myös vaikeuttanut
11556: teämpää yhteistyötä keskussairaalapiirin alueen joidenkin alojen, esim. korva-, sydän- ja sepel"
11557: terveyskeskusten kanssa. Samoin valtakunnalli- vaitimokirurgian suorittamista.
11558: sessa suunnitelmassa kansanterveystyön ja sai- Tampereen keskussairaalan laajennushanke
11559: raanhoitolaitosten toiminnan järjestämiseksi on ollut vireillä yli 10 vuotta, ja suunnitelmat
11560: vuosina 1981-85 korostetaan avohoidon ja rakennustöiden aloittamiseksi ovat olemassa.
11561: sairaalan kohdalla polikliinisen hoidon tehos- Viimeisen suunnitelman mukaan rakennustyöt
11562: tamista. alkaisivat vuonna 1984. Rakennustöiden kii-
11563: Tampereen keskussairaalan toimintojen laa- reellistä aloittamista voidaan perustella myös
11564: jentuminen on johtanut siihen, että myös tilan- alueen työllisyysnäkökohdilla, sillä Tampereella
11565: ahtaus on lisääntynyt. Monet sairaalan tehtävät työttömyysaste on korkea.
11566: joudutaan suorittamaan nykyään varsin ahtaissa Tampereen keskussairaalan laajennushank-
11567: ja toiminnallisesti hankalissa tiloissa. Tilanpuu- keen kustannusarvion on Tampereen keskussai-
11568: tetta on edelleen lisännyt se, että yliopisto- raalapiirin sairaanhoitolaitosten toiminnan jär-
11569: opetuksen laajentuessa ja sosiaalitilojen uudel- jestämistä koskevassa suunnitelmassa vuosille
11570: leen järjestelyjen johdosta on jouduttu vähen- 1981-85 esitetty olevan 95 mmk, josta val-
11571: tämään sairaansijamääriä. Tilaongelmien vuoksi tionapuosuus olisi 64 mmk. Kun laajennus-
11572: yhteistyö aluesairaaloiden kanssa on saanut hankkeen valmistumisen on arvioitu kestävän
11573: ajoittain epätarkoituksenmukaisia piirteitä eri- noin 3 vuotta, on perusteltua esittää ensi vuo-
11574: koislääkäreiden joutuessa menemään aluesairaa- delle 21 mmk:n suuruinen määräraha rakennus-
11575: loihin antamaan palveluksiaan, vaikka olisi toi- töiden aloittamiselle.
11576: minnallisesti ja lääketieteellisesti perusteltua Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11577: suorittaa tehtävät keskussairaalassa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11578: Erityistason palvelusten kohdalla paine on
11579: lisääntynyt useilla eri sairaanhoitoaloilla, ja lähi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11580: tulevaisuudessa paine edelleen kasvaa. Suunnit- menpiteisiin Tampereen keskussairaalan
11581: laajennushankkeen aloittamiseksi.
11582: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
11583:
11584: Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila
11585: Mikko Kuoppa Ulla Järvilehto Helvi Hyrynkangas
11586: 1981 vp. 261
11587:
11588: Toivomusaloite n:o 230
11589:
11590:
11591:
11592:
11593: Mattsson ym.: Dieettihoitorahakokeilun aloittamisesta diabeetik-
11594: kojen keskuudessa
11595:
11596:
11597: Eduskunnalle
11598:
11599: Suomessa on noin 85 000 lääkkeitä käyttä- deta myönteiset kokemukset, joita maassa voi-
11600: vää diabeetikkoa. Lisäksi on suuri joukko hen- massaolevasta dieettihoitorahajärjestelmästä oli
11601: kilöitä, jotka tulevat hoidetuksi pelkän ruoka- saatu. Dieettihoitoraha merkitsisi monelle dia-
11602: valion avulla. Maassamme käytetään tabletteina beetikolle taloudellisten mahdollisuuksien para-
11603: diabeteslääkkeitä noin kolminkertainen määrä nemista heidän hoitoosa toteuttamisessa ja ruo-
11604: verrattuna Norjaan. Erityisesti tablettien käyt- kavalion arvostuksen kohoamista kaikkien dia-
11605: töä voitaisiin merkittävästi alentaa, mikäli dia- beetikkojen ja hoitavan henkilökunnan piirissä
11606: beetikkojen ruokavalioon kiinnitettäisiin ny- sekä olisi omiaan vähentämään erityisesti suun
11607: kyistä enemmän huomiota. Myös insuliinihoi- kautta nautittavien diabeteslääkkeiden käyttöä.
11608: toisten diabeetikkojen hoitotaso nousisi näin Tällä tavoin voitaisiin korjata myös ne vero-
11609: ja se meJ:ikitsisi diabetekseen liittyvien lisäsaira- tukselliset epäkohdat, joiden ilmauksena ovat
11610: uksien vähenemistä. olleet toistuvat eduskuntakyselyt aiheesta.
11611: Diabeetikon ruokavalio on kallis. Vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11612: 1976 valtion sokeritautitoimikunta arvioi erok- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11613: si normaaliin suomalaiseen ruokavalioon noin
11614: 2 000 markkaa vuodessa ja ehdotti toimen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11615: piteitä tämän diabeteksen kannalta keskeisen toimenpiteisiin dieettihoitorahakokeilun
11616: hoitomuodon tukemiseksi. Suomen Diabetes- aloittamiseksi maamme diabeetikko;en
11617: liitto r.y:n valtuuskunta vieraillessaan Saksan keskuudessa.
11618: Demokraattisessa Tasavallassa 1979 saattoi to-
11619: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
11620:
11621: Marjatta Mattsson Sten Söderström Veikko Pihlajamäki
11622: Helvi Hyrynkangas Tellervo Koivisto Ensio Laine
11623: Mikko Kuoppa Ulla Järvilehto Ulla-Leena Alppi
11624: M.-L. Salminen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Puhakka
11625: Seppo Toiviainen Impi Muroma Eeva Kauppi
11626: P. Puhakka Anssi Joutsenlahti Saara Mikkola
11627: Terhi Nieminen-Mäkynen Arvo Kemppainen
11628: 262 1981 vp.
11629:
11630: Toivomusaloite n:o 231
11631:
11632:
11633:
11634:
11635: Mattsson ym.: Ylisen keskuslaitoksen keskusvaraston rakentami-
11636: sesta
11637:
11638:
11639: Eduskunnalle
11640:
11641: Pirkanmaan erityishuoltopiirin kuntainliiton vittaisiin keittiön käyttöön. Tällä hetkellä esi-
11642: Ylisen keskuslaitoksen keskusvaraston rakenta- merkiksi perunoita ei voida varastoida: tilojen
11643: minen· ja hallintorakennuksen laajentaminen puuttuessa suuria määriä ja näin aiheutuu yli-
11644: ovat olleet vireillä vuosia. Suunnitelmat hank- määräisiä kustannuksia. Kaiken kaikkiaan kes-
11645: keiden toteuttamiseen ovat valmiina. kusvaraston rakentaminen parantaisi keittiön
11646: Laitos on kasvanut voimakkaasti. Huolletta- kapasiteettia, alentaisi kustannuksia ja tehos-
11647: vien määrä on noussut vajaaseen 500:aan eli taisi huoltotoimintaa. Näin olisi mahdollista
11648: lähes kaksinkertaiseksi laitoksen rakentamis- saattaa myös sosiaalitilat kuntoon.
11649: ajankohtaan verrattuna. Huolto- ja hallintotiloja Myös hallintorakennus on käynyt ahtaaksi
11650: ei ole laajennettu tarvetta vastaaviksi. Tavaran- toiminnan ja henkilökunnan lisääntyessä .. Sitä-
11651: kierto, keskusvarastossa on suuri, koska se vä- paitsi sosiaalitilat puuttuvat kokonaan ..
11652: littää myös kaikki tarvikkeet jatkuvasti laajen- Edellä olevan perusteella . ehdotamme edus-
11653: tuneen. avohuollon tarpeisiin. kunnan hyväksy;ttäväksi toiv001uksen,
11654: Nykyisin varastona käytetään ahtaita ja . ma-
11655: talia kellaritiloja. Lastaussiltaa ei ole lainkaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11656: Ergonomisesti tilat ovat huonosti suunnitellut menpiteisiin Ylisen keskuslaitoksen kes-
11657: ja pöly aiheuttaa ongelmia. Korjaustilat, joissa kusvaraston rakentamiseksi ja hallinto-
11658: suoritetaan mm. hitsaustöitä, sijaitsevat aivan rakennuksen laajentamiseksi.
11659: keittiön alapuolella ja ne on suunniteltu ja tar-
11660: He1singissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11661:
11662: Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
11663: 1981 vp. 263
11664:
11665: Toivomusaloite n:o 2.32
11666:
11667:
11668:
11669:
11670: Muroma ym.: Myrkytystietokeskuksen muodostamisesta pysy-
11671: väksi yksiköksi
11672:
11673:
11674: Eduskunnalle
11675:
11676: Suomessa kuolee vuosittain noin 600 ihmistä vo.nnaissa säilyy kosketus kliiniseen työhön ja
11677: myrkytyksiin ja sairaalahoitoon myrky.tysten siten voidaan välttyä liialliselta teoreettisuu-
11678: vuoksi joutuu vuosittain 5 000-6 000 potilas- de1ta. Myrkytyskeskuksen nykyinen sijainti· on
11679: ta. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan rtarkoituksenmukainen, etenkin kun suurin osa
11680: Lastentautien klinikalla hoidetaan vuosittain tiedusteluista koskee kl:sten myrkytystapatur-
11681: 300-400 lasten myrkytystapaturmaa. Arvioi- mia.
11682: den mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain Myrkyty:stieookeskuksen ensisij.ainen tehtävä
11683: 10 000-50 000 pmkulasten tapatumnaista myr- on akuuttien my11kytysten ensiapuun, hoirt:oon
11684: kytystä. Jo nämä tilastotiedot osoittavat, että ja ennakoltaehkäisyyn tarpeellisen tiedon hank-
11685: myrkytykset aiheuttavat Suomessa jokseenkin kiminen ja palvelutehtävänä tämän tiedon anta-
11686: yhtä paljon kuolleisuutta ja sairastuvuutta !kuin minen helposti käytäntöön sovellettavassa muo-
11687: liikennetapaturmat. dossa sekä ensiapua edellyttävään tilanteeseen
11688: Myrkytystapatumnien ennaltaehkäisyä ja ensi- joutuneelle maallikolle että myrky,ty.spotilasta
11689: apuneuvontaa voidaan tehostaa hyvin toimivan hoitavalle lääkäl'ille.
11690: myrkytystietokeskuksen avulla. Helsingin yli- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan myr-
11691: opistollisen keskussairaalan lastentautien klini- kytystietokeskus on koloo toimintansa ajan tu-
11692: kan tiloissa nykyisin toimivan myrkytystieto- keutunut Helsingin yliopistollisen keskussairaa-
11693: keskuksen ·toiminta on luonteeltaan valtakun- Jan Lastenklinikan ympärivuorokautiseen lääkä-
11694: nallista, koko maata palvelevaa. Toiminta ta- ripäivystykseen. Vuonna 1974 tapahtuneen hen-
11695: pahtuu kunnallisen yleissairaalatoiminnan osana kilökunnan lisäyksenkin jälkeen klo 18.00 jäl-
11696: Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, jol- keen iltaisin ja viikonloppuisin kaikkina aikoina
11697: la on lääketieteen suppeilla erikoisaloilla huo- päivystävät lääkärit ovat joutuneet ·saamansa
11698: mattava määrä koko valtakuntaa palvelevia työpamkakoulutuksen 1turvin vastaamaan puhe-
11699: tehtäviä. ~uihin ja käyttämään keskuksen dedostoja ilman
11700: Myrkytystietokeskuksen tehtävät ovat 1siinä apua. Viime vuosina ovat keskuksen tiedostot
11701: määrin kunnallisesta ~sairaanhoidon järjestäm.is- !lisääntyneet merkittävästi ja se on lisännyt käy-
11702: velvoitteesta ja paikallisesta sairaalatoiminnas·ta itännöllisiä ongelmia. Päivystävä lääkäri on jou-
11703: poikkeavia ja jo tutkimus- ja kehittämisvelvoirt:- tunut monissa vaikeita myrkytyksiä looskevissa
11704: teiltaan valtakunnallista palvelutoimintaa, että tiedusteluissa hakemaan ilman myrkytystieto-
11705: v.altion tulee vastata kokonaan myl1kytystieto- keskuksen oman henkilökunnan apua tarpeelli-
11706: keskuksen kustannuksista. On tarkoituksenmu- sia tietoja, joskus useista lähteistä. Niinikään
11707: kaista, että työntekijät tulevat Helsingin yli- on tilanahtaus ollut lisääntyvästi vaikeuttamassa
11708: opistollisesta keskussairaalasta ja että tarvitta- myrkytystietokeskuksen toimintaa, Tällä hetkel-
11709: vat varat perustetaan valtion .tulo- ja menoar- lä keskuksen käytössä on kaksi pientä huonetta
11710: viossa Helsingin yliopistollisen keskussairaala- päivystävän lääkärin huoneen vieressä ~ten
11711: piirin virkakiintiön ulkopuolelta. klinikan poliklinikalla.
11712: Kansainvälinen kokemus on osoittanut, että Puhelumäärän lisäännyttyä on myrkytystieto-
11713: my11kytysinformaatiokeskus soveltuu sijainni.l- keskuksen toiminta vähitellen joutunut kestä-
11714: taan parhaiten lastensairaalan ·tai muun tJOimi.- mättömään tilanteeseen, mistä ovat vakavasti
11715: van sairaalakompleksin yhteyteen. Tällöin neu- kärsineet sekä kyseinen lääkäripäivystys että
11716: 264 Toivomusaloite n:o 232
11717:
11718:
11719: ne kyselijät, sekä maallikot että [ääkärit, jotka edelleen Helsingin yliopistollisen kesku:ss.a.i.ma-
11720: ovat tarvinneet pikaisesti ensiapuohjeita myrky- lan Lastenklinikan yhteyteen.
11721: tyspotilaalle. Keskuksen tulisi saada ympärivuorokautinen
11722: Tilapäisjärjestelyin myrkytystietokeskuksen lääkäripäivystys. Mynkyt}'1Stietokesku:ksen !työn
11723: henkilökuntaa lisättiin 1. 4. 1980 kahdella puo- tulee säilyttää yhteys akuuttiin lääkäripäivystys-
11724: lipäivätoimisella farmaseutilla kokonaisvahvuu- tykseen. Näin estetään teoreettisuus ja •turva-
11725: teen 1 + 3 X ~ farmaseuttia, minkä jälkeen taan yhte}'IS käytännön työhön. Helsingin yli-
11726: keskuksen omaan henkilökuntaan kuuluva lääkä- opistollisen !keskussairaalan alueelle sijoitettu
11727: ri tai farmaseutti on ollut ensisijaisesti ~astaa myrkyt}'1Stietokeskus voisi rtoimia kliinisen far-
11728: massa puheluihin ma-pe klo 8.00-22.00 ja makologian alaisena y}Qsikkönä.
11729: la-su klo 9.00-13.00. Tiedustelujen määrän Myrkytystietdkeskuksen n. 20 vuotta jatku-
11730: ollessa n}'it n. 11 000 puhelua vuodesssa ltiarvi- nut tilapäistoiminta 11:u:lee saada valkinaistetuksi
11731: 1laan ensisijaisesti ainakin yksi kokopäivätoimi- valtion varoin.
11732: nen tai kaiksi puolipäivätoimi:sta farmaseuttia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11733: lisää, jotta myös lauantaina ja sunnuntaina olisi nioittaViasti eduskunnan hyväksyttäväksi !toivo-
11734: farmaseuttipäivyst}'IS klo 8.00-22.00. muksen,
11735: Kansainvälisen ja kansallisen kok:emuk!Sen pe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11736: rusteella Suomessa tarvitaan vain yksi myrky- myrkytystietokeskuksen muodostamisek-
11737: tystietokeskus. Käytännön syistä olisi tarkoi:tuk- si pysyväksi valtion varoin toimivaksi
11738: senmukaisinta sijoittaa myrkyt}'1Stietokeskus yksiköksi.
11739: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
11740:
11741: Impi Muroma Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
11742: Ulla Järvilehto Erkki Korhonen Asser Stenbäck
11743: Antero Juntumaa Sauli Hautala
11744: 1981 vp. 265
11745:
11746: Toivomusaloite n:o 233
11747:
11748:
11749:
11750:
11751: Männistö ym.: Sairaalamaksujen poistamisesta synnyttäjiltä
11752:
11753:
11754: Eduskunnalle
11755:
11756: Synnyttäjiä !tuetaan nykyään monin eri ta- Epäjohdonmulkaisuutta tässä synny;ttäjien tu-
11757: voin. Raskauden kulkua tat1kkamaan maksutto- kemiseen tähtäävässä järjestelmässä edus·taa se,
11758: man neuvolatoiminnan avulla jatkuvasti. Samal- että itse synnytystapahtuma ei ole maksuton.
11759: la annetaan 1tarpeellista hoitoa ja 1ääkitystä. Äiti joutuu maksamaan normaalit hoitopäivä-
11760: Syn:ny;ttävä äiti ja lapsen isä sa.a.v•at niinikään maksut ,sekä maksut lääkärin tutkimuksista, itse
11761: maksutonta synnytysvalmennusta. Äitiysa.vus- synnytystapahtumasta !Sekä mahdollisisll:a leik-
11762: !tUlk:sen muodossa turvataan lapsen hoitoon ja kauksista ja niihin verrattavista toimenpiteistä.
11763: vaatetukseen liittyvien 1tarvi:kkeiden !Saatavuus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11764: jokaiselle syntyvälle lapselle. Äidille myönne- nioittaen eduskunnan hyväsyttäväksi ltoivomuk
11765: ltään äitiyslomaa, jonka ajalta hän 1Saa joko palk- sen,
11766: kaa ltai sairausvakuutuslain mukaista päivära-
11767: haa. Synnytyksen jälkeen neuwlatoiminta jat- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
11768: kuu maksuttomana seikä äidin että lapsen osal- menpiteisiin sairaalamaksujen poistami-
11769: .ta. seksi synnyttäjiltä .
11770: HelsingiSISä 10 päivänä hehnilkuuta 1981
11771:
11772: Lauha Männistö Mikko Ekorre Arvo Kemppainen
11773: Aulis Juvela Vappu Säilynoja Kari Peltola
11774: Terho Pursiainen
11775:
11776:
11777:
11778:
11779: 34 .088100188J
11780: 266 1.981 vp.
11781:
11782: Toivomusaloite n:o 234
11783:
11784:
11785:
11786:
11787: Niskanen: Matkailukohdehankkeen toteuttamisesta Iso-Syötteen
11788: alueella Pudasjärvellä
11789:
11790:
11791: Eduskunnalle
11792:
11793: Oulun läänin teolliJstamistoimikunta on Poh- sopivan matkailuelinkeinon kehittämisellä. lso-
11794: jois~Pohjanmaan matkailun kehittämisohjelmas- Syötteen matkailukeskuksen toteutuminen suun-
11795: sa korostanut Pudasjärven kunnassa sijaitsevan nitellulla tavalla toisi kuntaan 60-70 uutta
11796: Tso-Syötteen alueen kehittämistä matkailukoh~ työpaikkaa .. Rakennusvaihe työllistäisi lisäksi
11797: teena. Myös Pohjois-Pohjanmaan seutusuunnit- rakennusalan työntekijöitä. Jo nyt hankkeen
11798: telussa on l,so-Syötettä kaavailtu valtakunnan- liikkeellelähtö on parantanut Särkivaaran alueen
11799: tason matkailukohteena. elinkelpoisuutta ja alueen väestön tarvitsemien
11800: Hanke on nyt käytännössäkin toteutumassa, palvelusten säilymistä. _
11801: mutta sen rahoittamiseksi tarvittaisiin kauppa- Edellä olevan perusteella .ehdotan .eduskun-
11802: ja teollisuusministeriön suopeata suhtautumista nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11803: investointi- ja käynnistämisavustusanomuksiin.
11804: Rahoitusta voitaisiin tukea myös työllisyysva- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
11805: roill«. miin Pudasjärven kunnassa sijaitsevan
11806: Pudasjärven kunta kärsii pysyväisluontoises- Iso-Syötteen alueelle suunnitellun mat-
11807: ta korkeasta työttömyydestä. Kunnan elinkel- . kailukohteen toteuttamiseksi ja · täten
11808: poisuutta voitaisiin parantaa sille luontaisesti helpottaisi kunnan työllisyystilanne/ta.
11809: HeLsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11810:
11811: Helvi Niskanen
11812: 1981 vp. 267
11813:
11814: Toivomusaloite n:o 235
11815:
11816:
11817:
11818:
11819: Peltola ym.: Kansanterveyslain tavoitteiden toteuttamisesta suu-
11820: ·rissa kaupungeissa
11821:
11822:
11823: Eduskunnalle
11824:
11825: Helsinkiläiset kävivät vuonna 1979 keski- Yksityiset terveyspalvelut ovat yhteiskunnan
11826: määrin yhden kerran terveyskeskuslääkärillä, kannalta epätaloudellisia verrattuna siihen tilan-
11827: kun koko maassa käyntejä oli 1,4 asukasta koh- teeseen, jossa kunnallinen terveyskeskus tarjoai-
11828: den. Sen sijaan helsinkiläiset kävivät huomat- si kaikki avohuollon palvelut. Helsingissä teh-
11829: tavasti enemmän poliklinikoilla ja yksityislääkä- dään erittäin paljon päällekkäisiä tutkimuksia,
11830: rcillä. · joista asiakkaalle on vain haittaa. Nämä· voitai-
11831: Helsingin kaupungin terve)iiskeskus on kehit- siin välttää, ·jos terve}'lskeskus olisi pal~eluky
11832: tynyt hitaasti. Syytä tilanteeseen on kaupungis- kyinen. Myös. pitkäaikaishoidon alueell~ Helsin-
11833: sa itsessään, koska terveysasemien suunnittelu ki tarjoaa täysin riittämättömästi palveluita.
11834: ja rakentaminen on ollut erittäin hidasta. Kui- Tästä aiheutuu suuria inhimillisiä kärsimyksiä
11835: tenkin myös valtakunnalliset kansanterveystyön ja myös taloudellisia menetyksiä, kun .vanhusten
11836: suunnitelmat ovat estäneet helsinkiläisten pal- ja muiden pitkäaikaissairaiden vaivoihin ei p~
11837: velujen kehittämistä. Nyt kun terveysasemat tytä tarjo'amaan ·ajoissa palveluita.
11838: toimivat tyydyttävästi lukuisilla paikkakunnil- Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
11839: la, on aika rakentaa myös suurten kaupunkien syttäväksi toivomuksen,
11840: terveyskeskukset valmiiksi.
11841: Uudenmaan lääninhallitus on vahvistanut että hallitus valmistelisi lähivuosien
11842: Helsingin kansanterve~työn suunnitelman vuo- kansanterveystyön valtakunnalliset suun-
11843: sille 1981-85 henkilöstön osalta 21,7 % pie- nitelmat siten, että myös suurissa kau-
11844: nempänä kuin kaupunginvaltuusto on esit- pungeissa pystytään toteuttamaan se
11845: tänyt. Myös rakentamiskustannurosia on supis- kansanterveyslain tavoite, että kunnan
11846: tettu. Vähennykset johtuvat siitä, että Uuden- terveyskeskus tar;oaa perusterveyden-
11847: maan kiintiössä ei ole tarpeeksi voimavaroja huollon palvelt# kaikille kuntalaisille.
11848: Helsingin terveyskeskuksen tarpeisiin.
11849: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11850:
11851: Kati Peltola Kaarina Suonio Tarja Halonen
11852: Arvo Kemppainen Seppo Toiviainen Heli Astala
11853: Ulla-Leena Alppi
11854: 268 1981 vp.
11855:
11856: Toivomusaloite n:o 236
11857:
11858:
11859:
11860:
11861: Pesola ym.: Määrärahasta Sisä-Suomen sairaalan peruskorjaus-
11862: ja uudisrakennustöiden toteuttamista varten
11863:
11864:
11865: Eduskunnalle
11866:
11867: Suolahden ikaupungiiSsa sijaitsevan Sisä-Suo- Sairaa:lan kehittämis- ja työllisyysperusteisiin
11868: men sairaalan hoidon ttason ja avohuollon ke- viitaten han:kkeen toteuttattninen vuoden 1982
11869: hittämisen suurimpina esteinä ovat tilojen puut- ailkana olisi perusteltua.
11870: teellisuus ja ahtaus sekä hoitohenkilökunnan Edellä esitettyyn viitaiten ehdotamme kun-
11871: vähäisyys. Sairaa1an asuntolan r:ake.tlltaminen se- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi rtoivo-
11872: kä sairaalan perusikorjaus- ja uudisrakennus- mukisen,
11873: työt, jQtka käsittävät :kuntoutus- ja terapiatilat, että hallitus ottaisi valtion vuoden
11874: yhte1s- ja poti.lastilart, laitoskeittiön ja lämpö- 1982 tulo- ;a menoarvioesitykseen riit-
11875: keskuksen, on ehdotettu 1aloi:tettavaks:i vuonna tävän määrärahan Sisä-Suomen sairaalan
11876: 1983 vuosien 1980-84 alueellisen sairaanhoi- peruskor;aus- ;a uudisrakennustöiden to-
11877: don rtoi.mintasuunnitelm.aiSsa. teuttamiseksi.
11878: Helsingissä 12 päivänä belmikuuta 1981
11879:
11880: Helena Pesola Juhani Surakka
11881: Väinö Rautiainen Hannu Tapiola
11882: Mauri Pekkarinen
11883: 1981 vp. 269
11884:
11885: Toivomusaloite n:o 237
11886:
11887:
11888:
11889:
11890: Pokka ym.: Pienyrittäjänsuojalainsäädännön aikaansaamisesta
11891:
11892:
11893: Eduskunnalle
11894:
11895: Tuotannon ja !kaupan keskittymiskehity,s on suurimpana yrittäjäryhmänä samoin kuin am-
11896: johtanut siihen, että eri alojen pienyritykset matinharjoittajat hankkiessaan ttyö- j1a tuotan-
11897: ovat monessa suhteessa joutuneet heikompaan 'tovälineitä tekevät :sopimuksia, joissa voi esiin-
11898: asetnaan hyödykJkeitä hanlcl.dvina elinkeinonhar- tyä kohtuuttomia ,sopimusehtoja. Tällaisia lroh-
11899: joilttaj1na suurempiin !tUotanto- ja kauppatahoi- ·tuuttomia ehtoj.a on esiintynyt mm. met:säkau-
11900: hin nähden. 1970"luvulla tapahtuneen !kehityk- poissa, joissa on usein edellytetty, että metsä-
11901: sen valossa onkin erityisesti pienyrittäjien 1tarve rahat on rtJalletettava ostajan määräämään raha-
11902: saada suojaa kohtuuttomilta iSOpinmsehdoilta, laitokseen metsäkaupan syntymisen ehtona.
11903: sopimattomaita mainonnalta ja .markkiooinnilrta Kohtuuttomien ·sopimusehtojen kohteeksi ov·at
11904: käynyt ilmeiseksi. joutuneet myös monet piewalmistajat, pienteol-
11905: Vaikka elinkeinonharjoittajien suoja on eri- lisuusyritykset j1a vastaavat, jotka toimi1lllavat
11906: tyyppinen kuin kuluttajien, elinkeinonharjoitta- !tavaraa tai palveluja yhdelte 'tai muutamalle
11907: jien piirissä on ryhmiä - ammatinharjoittajia, hankkijalle. Jullcisuudessa ovat runsaasti huo-
11908: pienyrittäjiä ja maatilatalouden harjoittajia - miota saaneet bensiininjakeluasemien hoitajien
11909: joiden suojan tarve tuotannollisten hyödykkei- kohtuuttomat sopimusebdot,
11910: den vaihdannassa on samankaltainen kuin ku- Edellä esitetyn perusteella yrittäjänsuojalain-
11911: luttajan suojantarve kulutushyödykkeiden vaih- säädännön 'Säätämisen 1tarve on käynyt ilmeisek-
11912: dannassa. Kuluttajansuojalaki ei kuitenkaan suo- si. Yrittäjänsuojalailla on ~turvattava pienyri1Jtä-
11913: jaa pienyrittäjää sen enempää kohtuuttomilta jän toimintavapaus ja toimintamahdollisuudet.
11914: sopimusehdoitta kuin sopimattomaita mainon- Lailla on kiellettävä käyttämästä kohtuutto-
11915: naltakaan. mia sopimusehtoja, sopimatonta mainontaa tai
11916: Kohtuuttomia sopimusehtoja on 1selvi11tänyt markkinointia.
11917: kauppa- ja teollisuusministeriön asettama yrit- Tästä syystä ehdotamme ikunnioiittavasti edus-
11918: täjänsuojatoimikunta (KM 1979:61), joka on kunnan hyväks~ttäväksi toivomuksen,
11919: 'tOdennut, että elinkeinonharjoittajien joukossa
11920: on lukuisia ryhmiä, jotka ovat suojan tarpeessa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11921: Tällaisia ryhmiä ovat mm. pienkauppiaat. Myös menpiteisiin pienyrittäjänsuojalainsää-
11922: maatilatalouden harjoittaJat lukumääräisesti dännön aikaansaamiseksi.
11923: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
11924:
11925: Hannele Pokka Hannu Tenhiälä Niilo Koskenniemi
11926: Orvokki Kangas Mikko Kaarna Mikko Ekorre
11927: Lea Sutinen Mauri Pekkarinen Lauri lmpiö
11928: Einari Nieminen Paavo Vesterinen Mikko Jokela
11929: 270 1981 vp.
11930:
11931: Toivomusaloite n:o 238
11932:
11933:
11934:
11935:
11936: M. Puhakka ym.: Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennushank-
11937: keen aloittamisesta suunniteltua aikaisemmin
11938:
11939:
11940: Eduskunnalle
11941:
11942: Vuonna 1947 perustettiin valtion ja kuntien 12,3 prosenttia oli työkyvyttömyyseläkkeellä
11943: yhteistoimin Pohjois-Karjalan keskussairaalan vastaavan prosenttiluvun ollessa koko maan
11944: kuntainliitto. Toimintansa keskussairaala pääsi osalta 8 prosenttia.
11945: aloittamaan 12. 2. 1953. Sairaalan aloittaessa Mielenterveyden häiriöt ovat Pohjois-Karja-
11946: toimintansa kuntainliiton sairaalana se käsitti lassa suurin sairausryhmä työikäisen väestön
11947: kaikki tavallisten erikoisalojen osastot sekä se- piirissä. Kansaneläkelaitoksen sama tilasto osoit-
11948: kaosastot ja sairaansijoja siinä oli yhteensä 386. taa, että mielenterveyshäiriöitä 1 000 työikäis-
11949: Vuosien kuluessa sairaansijamääriä lisättiin niin, tä kohti oli Pohjois-Karjalassa 37,3, kun vas-
11950: että niitä vuonna 1966 oli 442, joista 407 sai- taava luku koko maassa oli 22,5.
11951: raansijaa keskussairaalassa ja 35 sairaansijaa Toinen suuri sairausryhmä Pohjois-Karjalassa
11952: vuokrattuna Kontioniemen sairaalasta. Myö- on verenkiertoelinten sairaudet. Kansaneläkelai-
11953: hemmin Kontioniemen sairaala liitettiin Poh- toksen tilastollisen vuosikirjan mukaan veren-
11954: jois-Karjalan keskussairaalan kuntainliittoon, kiertoelinten sairauksien määrä 1 000 työikäis-
11955: minkä jälkeen Pohjois-Karjalan keskussairaalan tä kohti on 32,0, kun vastaava luku koko
11956: yhteinen sairaansijamäärä kohosi 671 :een. maassa oli 19,3. Pohjois-Karjala-projektin tut-
11957: Kuntainliiton aloittaessa toimintansa keskus- kimusten mukaan Pohjois-Karjalassa oli noin
11958: sairaalapiiriin kuuluivat Kesälahtea lukuunotta- 600 sydäninfarktia vuonna 1978 alle 65-vuo-
11959: matta kaikki Pohjois-Karjalan läänin kunnat tiailla. Näistä 450 sattui alle 65-vuotiaille mie-
11960: sekä lisäksi Heinäveden kunta Mikkelin lää- hille ja 150 alle 65-vuotiaille naisille.
11961: nistä. Kontioniemen sairaalan liityttyä keskus- Oletettavaa on, ettei alueen sairastavuus
11962: sairaalaan tulivat keskussairaalan jäsenkunniksi vähene ainakaan tämän vuosikymmenen aikana
11963: myös Pohjois-Karjalan lääniin ja Savonlinnan voimakkaasta ehkäisevän terveydenhuollon te-
11964: keskussairaalapiiriin kuuluva Kesälahden kunta hostamisesta huolimatta, sillä suurin muutto-
11965: ja Oulun lääniin ja Kainuun keskussairaalapii- tappio on kohdistunut juuri nuoreen ja ter-
11966: riin kuuluva Kuhmon kunta. Vuoden 1979 veeseen väestönosaan, joten sairaampi ja hei-
11967: alusta Kuhmon kunta jäi pois Pohjois-Karjalan kompi osa väestöstä jää jäljelle.
11968: keskussairaalan kuntainliitosta, joten jäsenkun- Edellä esitettyjen tilastollisten tietojen perus-
11969: tien lukumäärä on tällä hetkellä 20. teella voidaan todeta, että korkean sairastavuu-
11970: Pohjois-Karjalan väestön sairastavuuden on den ja erikoisesti suuren sydän- ja verisuoni-
11971: todettu erilaisten tarkastelukriteerien mukaan sairauksien määrän vuoksi tarvittaisiin Pohjois-
11972: olevan keskimääräistä korkeampaa. Suoritettu- Karjalassa enemmän korkeatasoisia sairaansijoja
11973: jen tutkimusten mukaan (Purola-Nyman- kuin alhaisemmalla sairastavuusalueella muualla
11974: Kalimo-Sievers 1971) oli Itä-Suomen aikuis- Suomessa.
11975: väestöstä 35,3 prosenttia kroonisesti sairaita, Kuntainliiton toimesta on laadittu perusteel-
11976: vastaava luku Etelä-Suomessa oli 27,6 prosent- linen selvitys Pohiois-Karjalan keskussairaalan
11977: tia ja keskimäärin koko Suomessa 30,8 pro- tilantarpeesta ja tällä perusteella laajennushank-
11978: senttia. keen perustamis- ja toimintasuunnitelma, joka
11979: Tilastoista, jotka koskevat eri läänien työky- on toimitettu lääkintöhallitukselle ensi kerran
11980: vyttömyyseläkkeen saajien osuutta työikäisen jo vuoden 1977 keväällä. Suunnitelmaa on tar-
11981: väestön määrästä 1. 1. 1979, käy ilmi, että kistettu useaan otteeseen lääkintöhallituksen
11982: Pohjois-Karjalan työikäisestä väestöstä peräti virkamiesten kanssa käytyjen neuvottelujen jäl-
11983: Toivomusaloite n:o 238 27.1
11984:
11985: keen. Suunnitelmasta on saatu 18. 6. 1980 lää- kintöhallituksen hyväksymää laajempana sekä
11986: kintöhallituksen hallinto-osaston teknisen osas- toteutettavaksi valtioneuvoston tekemän pää-
11987: ton lausunto. töksen mukaista vuotta 1986 aikaisemmin.
11988: Vaitioneuvosto on päätöksellään sijoittanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11989: Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennustyön nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11990: ensimmäisen vaiheen vuosiksi 1986-87 ja va- muksen,
11991: rannut tähän tarkoitukseen 65 milj. markkaa, että hallitus siirtäisi sairaalahankkeit-
11992: rakennuskustannusindeksin pistemäärän 330 ten 10-vuotissuunnitelmassa vuosille
11993: mukaan. Keskussairaalan liittohallitus on pitä- 1986-87 sijoittamansa Pohjois-Karja-
11994: nyt esitettyä suunnitelmaa sekä liian pienenä lan keskussairaalan laajennushankkeen
11995: rahallisesti että liian myöhään sijoitettuna ja alkavaksi vuosina 1983-84 ja varaisi
11996: esittänyt lääkintöhallitukselle, että se esittäisi tätä tarkoitusta varten valtion vuosien
11997: sosiaali- ja terveysministeriölle, että keskussai- 1983 ja 1984 tulo- ja menoarvioon tar-
11998: raalan laajennussuunnitelma hyväksyttäisiin lää- vittavat määrärahat.
11999: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12000:
12001: Matti Puhakka P. Puhakka Mauri Vänskä
12002: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen Markku Kauppinen
12003: Lea Sutinen
12004: 272 1981 vp.
12005:
12006: Toivomusaloite n:o 239
12007:
12008:
12009:
12010: Raatikainen ym.: Klorofluorihiilivetyjen käytön rajoittamisesta
12011:
12012:
12013: Eduskunnalle
12014:
12015: · Vuodesta 1975 on tieteellinen ,tutkimusra- Niiden käyttöönottoa ovat hida:staneet mm. pa-
12016: pol'ltointi eri puolilla maailmaa osoit11lanut, että kwiranomaisten asettamat rajoitukset ja rtekni-
12017: mm. aerosolituotteiden ponnekaasuina, jäähdy- set ,syyt. Ilmakehän otsonikerroksen !kannalta
12018: tyskoneistojen jäähdytysnesteinä }a vaahtomuo- uudet ponneklaasut ovat 'alustavien tutkimusten
12019: vien lisäaineina käytettävät klorofluorihiilivedy,t mukaan vähemmän haitallisia kuin :vanhastaan
12020: eli freorut aiheuttav8it uhkan yläilmakehän ot- käytetyt,
12021: sonikerrokselle. Yhdysvaltain ltiedeak.atemian Freoniongelma on maailmanlaajuinen ja näin
12022: korkeatasoinen tutkija!komitea on viimeisessä ollen se on noussut esiin monissa kansaitwäli-
12023: raportissaan ennustanut otsonipitoisuuden 16 siJSsä järjestöissä. Asiaa ov,at ;selv1telleet mm.
12024: -17 %:n vähenemistä, kun aikaisemmat en- YK:n ympäristöohjelma (UNEP), Maailman
12025: nusteet olivat 5-7 %. ilmatieteen järjestö (WMO), 'taloudellisen yh-
12026: Otsonikerroksen häviäminen on vakava uhka teistyön j.a kehityksen järjestö (OECD), Euroo-
12027: ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Jos vähe- pan talousyhteisö (EEC) ja Pohjoismaiden mi-
12028: nemistä tapahtuu, tunkeutuu auringosta tule- nisterineuvosto (NMR) . U.sdmma~t järjestöt
12029: v.aa ultraviolettisäteilyä lisääntyvässä määrin pyrkivät 'työssään rfreonien käytön :vähentämi-
12030: maan ilmakehään aina sen alimpiin kerroksiin seen tähtääviin päätöksiin ja suosituksiin.
12031: asti. Tämän 1säteilyn ominaisuudet ov;at yleensä Suosituksilie antaa vahvan perustan se, että
12032: haitallisia. Viime vuosien itutkimukset: ovat li- käyttörajoituspäätöksiä on jo rtehty mm. USA:
12033: sänneet haittojen !tieteellistä tuntemusta j,a tä- ssa, Kanadassa, Ruotsissa, Norjassa ja EEC:n
12034: män het!lren ,tieto kentoo lisääntyvästä ihosyö- piirissä. Suomeen kohdistuvia rajoitusaloitteita
12035: päriskistä valkoihoisen väestön keskuudessa ja käsitellään parhaillaan ainakin UNEP:n ja
12036: haitoista hyötykasveille ja maapallon vesien NMR:n piirissä. Ruotsin ja Norj,an kiellot kos-
12037: eläville organismeille, mukaan lukien katkara- kevat jo nyt Suomen vientiä,
12038: vut ja kalojen mätimunat. Edellä olevan perusteella ehdotaJm:me :kun-
12039: Haitoista noussut häly ,alensi voimakkaasti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi ltOivo-
12040: freoneja ponnekaasuina käyttävien aerosolien mu:ksen;
12041: myyntiä. USA:ssa putosi aerosolimyynti vuo-
12042: desta 1973 vuoteen 1977 yli 50 %. Suomessa, että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
12043: jossa 'aerosolipur'kitus on merldttävää vientiteol- toimenpiteitä} joilla kansalliset etumme
12044: lisuutta, oli .lasku vastaavana aikana noin 40 parhaiten huomioon ottaen voimme ra-
12045: %. Toisaalta vuoden 1979 ltootanto osoitti lä- joittaa klorofluorihiilivetyjen käyttöä
12046: hes kolmanneksen nousua edelliseen vuoteen kansainvälistä kehitystä seuraten ja si-
12047: verrattuna. ten} että rajoitukset ensisijaisesti koh-
12048: Tuotantoluvut sinällään eivät kerro !koko distettaisiin aerosolituotteiden ponnekaa-
12049: totuutta kehityksen suunnasta. Teollisuus on suihin.
12050: etsinyt ja kehittänyt korvaavia ponnekaasuja.
12051: Helsingiss.ä 13 päivänä helmikuuta 1981
12052:
12053: Kaisa Raatikainen Paula Eenilä Pentti Lahti-Nuuttila
12054: Tarja Halonen Kaarina Suonio Lea Savolainen
12055: Eino Loikkanen Jouko Skinnari Bror Lillqvist
12056: Jermu Laine Liisa Jaakonsaari Eino Grönholm
12057: Arvo Salo Reino Breilin Matti Puhakka
12058: Tellervo Koivisto Pirjo Ala-Kapee Aimo Ajo
12059: Olli Helminen Mikko Elo .Pekka Starast
12060: Risto Tuominen Mikko Rönnholm Saara-Maria Paakkinen
12061: 1981 vp. 273
12062:
12063: Toivomusaloite n:o 240
12064:
12065:
12066:
12067:
12068: Rajantie ym.: Kehitysvammaisen lapsen vanhempien sosiaalisen
12069: tuen kehittämisestä
12070:
12071:
12072: Eduskunnalle
12073:
12074: Kehitysvammahuolto on 'V'i.1me vuosina !Suun- keminen tähtää perheen sopeuttaimiseen vam-
12075: tautunut voimalkkaasti · ,avohuo1toon. V:altakun- maisuuteen. Niinpä lomat voitaisiin suunniJtella
12076: na:llisen 5-vuot1sohjelman mukaan näin tulee lomaLeire1nä niin, että ne olisivat eräs muoto
12077: tapahtumaan lähitulevaisuudessakin. Koska avo- vanhempien keskinäistä tukemistoimintaa. Kehi-
12078: huollon palveluita on varsin rajoitetusti 'tarjolla, tysvammaisten Tukiyhdistysten Liitolla on tuki-
12079: merkitsee avohuollon kehittäminen suunta hen- henkilötoiminnan kokeiluprojekd meneillään.
12080: Mstä, mUitta myös usein taloudellista painetta Vanhempien 10-14 vuorokauden lo.rn,aleirit
12081: kehiJty.svammaisten kodeille. Monesti 1toinen voisivat olla osa tätä lkokeilua.
12082: vammaisten v·anhemm1sta on täysin sidottu, Ratkaiseva edellytys vanhempien [omalle pää-
12083: vammaisen iästä riippumatta, vatnllnautuneen sylle on ympävilvuorokautisen kodinhoitoavun
12084: perheenjäsenen hoitamiseen. Kehitysvammaisten saaminen loman ajaksi. Niinpä tämän kokeilun
12085: vanhemmat, useimmiten äidiit, tekevät monessa kustannukset muodostuvat, pairt:si lomaleirien
12086: kodissa keskeytymätöntä hoitotyötä ilman lo- toteuttamisesta, :myös kotiavun järjestäm1seSI1:ä.
12087: maa, ilman hengähdystaukoa ja ilman ir,taan- Kolmen 10 vuorokauden pitu1sen leirin kus-
12088: tumismahdoHisuutta ho1tovastuusta. tannukset ovat 100 000 mk (edellyttää 25 hen-
12089: Kun monella muulla kotonaan 'työtä tekeväl- keä) ja kotiavun !kustannukset ovat noin
12090: lä ammattiryhmällä on jo toteutettu lakisäätei- 70 000 m:k. Tässä muodossa tapahtuvaan !loma-
12091: neo vuosiloma, rulisi myös !kehitysvammaisten leiri-, tukitoiminta- ja kotiapukokeiluun ei ole
12092: vanhempien, nimenomaan äitien, pääSttä 'tästä mahdollisuutta saada aJVUstusta milstään lähtees-
12093: oikeudesta osallisiksi, tä.
12094: Kotonaan kehitysvammaista hoitavilla van- Kehitysvannmaisten vanhempien 'sosiaalitur-
12095: hemmilla ,tulisi olla mahdollisuus vuosittain van lisäämisen, tukitoiminnan kokeilun ja si-
12096: vähintään 10-14 vuorokauden pituiseen lo- jaishoitajakokeilun kannalta olisi tälikeää, etJtä
12097: maan !kodin ulkopuolella. Ilman ,tällaista hen- rtällaista ~imintaa ryhdyttäisiin kehittelemään.
12098: gähdystaukomahdollisuutta sälytetään kehitys-
12099: v,ammaisen vanhemmille mieleillterveydellisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12100: ja henkisesti illan suuri hoitovastuu. Tämä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12101: merkitsee myös 1sitä, että kehity:svamma:huollon muksen,
12102: toteuttaminen, nimenomaan avohuollon, nojaa: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12103: liian ratkaisevasti vammaisen kodin panokseen. menpiteisiin kehitysvammaisten vanhem-
12104: Toisaalta tulisi lisätä mahdollisuuksia van- mille tarkoitetun lomaleiri-, tukitoimin-
12105: hempien keskinäisen tukemistoiminnan kehittä- ta- ja kotiapukokeilun mahdollistami-
12106: miselle. Vanhempien keSkinäinen henkinen tu- seksi.
12107: HelsmgiStsä 11 päivänä helmikuuta 1981
12108:
12109: Maija Rajantie Pirjo Ala-Kapee Pertti Hietala
12110:
12111:
12112:
12113:
12114: 35 088100188]
12115: 274 1981 vp.
12116:
12117: Toivomusaloite n:o 241
12118:
12119:
12120:
12121:
12122: Renlund ym.: Määrärahoista kunnille alkoholivaroista myönnet-
12123: tävän avustuksen korottamiseksi
12124:
12125:
12126:
12127: Eduskunnalle
12128:
12129: Kunnille on vuodesta 1934 lähtien myönnet- 1973 3,00 284 6,82
12130: ty avustuksia väkijuomayhtiön tai alkoholiyh- 1974 3,00 333 7,99
12131: tiön vuosivoitosta. Alkoholilain (459/68) 98 1975 5,00 392 9,41
12132: § :n mukaan valtion tulo- ja menoarvioon on 1976 5,00 449 10,78
12133: vuosittain otettava määräraha, josta jokaiselle 1977 5,00 506 11,99
12134: kunnalle suoritetaan vähintään kolme markkaa 1978 5,00 556 13,34
12135: kutakin kunnassa edellisenä vuotena henkikir- 1979 5,00 583 13,99
12136: joitettua asukasta kohti käytettäväksi puoleksi 1980 6,00 651 15,62
12137: kunnan vleisiin tarpeisiin sekä puoleksi pai- 1981 6,00
12138: kallisen tarpeen mukaan kunnassa suoritetta-
12139: vaan raittiustyöhön, alkoholijuomista aiheutu- Vastauksessaan Oy Alko Ab:n hallintoneu-
12140: vien haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toi- voston kertomukseen alkoholiolojen kehitykses-
12141: mintaan sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyt- tä vuonna 1974 eduskunta lausui seuraavaa:
12142: täjien vapaaehtoiseen huoltotyöhön. Nykyisin "Kun kunnallista raittiuslautakuntatoimintaa ja
12143: tämä määräraha on kahdella momentilla, raittiuslautakuntien palveluksessa olevien viran-
12144: 33.51.30 (Valtionosuus ja -avustus kunnille haltijoiden lukumäärää on tarkoitus lakisäätei-
12145: alkoholivaroista raittiustyöhön ja päihdyttävien sestikin vuoden 1976 aikana kehittää, valtio-
12146: aineiden väärinkäyttäjien huoltoon) ja 33.29.30 vallan on luotava tähän tarvittavat taloudelli-
12147: (Valtionosuus ja -avustus kunnille alkoholiva- set edellytykset, jotta kuntien menojen nousua
12148: roista kuntien yleisiin tarpeisiin). Alkoholilain tältä osin ei lisättäisi."
12149: nojalla on maksettu kunnille vuosina 1975- Kesällä 1978 mietintönsä jättänyt alkoholiko-
12150: 1979 kummaltakin yllä mainitulta momentilta mitea esitti, että olisi lisättävä tiedotus-, kasva-
12151: 2 markkaa 50 penniä asukasta kohti ja v~o tus- ja järjestötoiminnan voimavaroja, jolloin tu-
12152: desta 1980 lähtien kolme markkaa. Alla ole- lisi pyrkiä raittiuslautakuntien ja raittiusjärjes-
12153: vassa laskelmassa nämä summat on vanhan töjen toiminnan sekä muun alkoholihaittojen
12154: tavan mukaan laskettu yhteen. ehkäisyyn tähtäävän kansalaistoiminnan tehosta-
12155: Kuntien. alkoholivaraosuuden määrän kehitys miseen mm. palauttamaila määrärahat aikaisem-
12156: olisi ollut, jos osuutta olisi v. 1955-1980 ko- malle tasolle ja niitä lisäämällä. Samaa korosti
12157: rotettu elinkustannusindeksin nousua vastaa- vuonna 1980 mietintönsä jättänyt raittiuskasva-
12158: vasti, seuraava: tuskomitea. Sen mukaan kunnille tulevat alko-
12159: kuntien osuus
12160: holivaraosuudet olisi korotettava alkoholijuo-
12161: kunnille korotettuna mien myynnistä valtiolle tulevien tulojen suh-
12162: jaettu elinkust.- elinkust.indeksin teellista kehitystä vastaavalle tasolle.
12163: vuosi osuus mk indeksi nousua vastaavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12164: 1955 2,40 100 2,40 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12165: 1965 2,40 178 4,27
12166: 1969 3,00 217 5,21 että hallitus ottaisi valtion vuoden
12167: 1970 3,00 223 5,35 1982 tulo- ;a menoarvioesitykseen mo-
12168: 1971 3,00 237 5,69 mentille 33.51.30 (Valtionosuus ;a
12169: 1972 3,00 254 6,10 -avustus kunnille alkoholivaroista raitti-
12170: Toivomusaloite n:o 241 215
12171:
12172: .ustyöhön ja päihdyttävien aineiden vää- nille alkoholivaroista kut1tietf yleisiin
12173: rinkäyttäjien huoltoon) ja momentille tarpeisiin), kummallekin määrärahan 7
12174: 33.29.30 (Valtionosuus ja -avustus kun- markan suuruisena asukasta kohden.
12175: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
12176:
12177: Boris Renltind Ole Norrback. Eeva Kauppi
12178: Ingvar S. Melin Håkan Malm Elisabeth Rehn
12179: Olli Helminen
12180: 276 1981 vp.
12181:
12182: Toivomusaloite n:o 242
12183:
12184:
12185:
12186:
12187: Ronkainen ym.: Vähittäiskaupan tukikokeilun jatkamisesta Piek-
12188: sämäen maalaiskunnassa
12189:
12190:
12191: Eduskunnalle
12192:
12193: Pieksämäen maalaiskunnassa toteutettiin ko- kokeilua varten. Nyt kokeilua on tarkoitus
12194: keiluna vuonna 1980 tavaroiden kotiinkulje- jatkaa koko vuoden 1981 ajan. Tärkeätä myös
12195: tusta seitsemän myymälän alueella. Määräraho- on, ettei kokeilun perusteita heikennetä. Näin
12196: jen niukkuudesta huolimatta kokeilu antoi ollen tarvittava rahamäärä on 12 000 markkaa.
12197: myönteisiä tuloksia haja-asutusalueiden kaupan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12198: ja palvelujen kannalta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12199: Pieksämäen maalaiskunnassa on tarvetta jat-
12200: kaa ja laajentaa kyläkauppojen tukemista edel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12201: leen. Vuonna 1980 tähän tarkoitukseen varat- vähittäiskaupan tukikokeilun iatkami-
12202: tiin 6 000 markan määräraha viiden kuukauden seksi Pieksämäen maalaiskunnassa.
12203: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
12204:
12205: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
12206: 1981 vp. 277
12207:
12208: ToivomUsaloite n:o 243
12209:
12210:
12211:
12212:
12213: Rönnholm ym.: Syöpäsairauden aiheuttamien kustannusten kor-
12214: vaamisesta lakisääteiset korvaukset ylittävältä osalta
12215:
12216:
12217: Eduskunnalle
12218:
12219: Vuoden 1979 toukokuussa valmistui Lou- 5. suoritetaanko korvaus kaikille kunnassa
12220: nais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohta- henkikirjoilla oleville syöpäpotilaille
12221: jan Kari Ojalan selvitys kuntien avusta syöpä- 6. mikä toimisto kunnassa huolehtii kor-
12222: potilaille Turun ja Porin läänissä. Selvityksen vauksen maksamisesta
12223: yhteenvedossa todetaan mm.: 7. voidaanko korvaus suorittaa syöpäpoti-
12224: laan ohella sairaalalle tai muulle hoitolaitok-
12225: "Kuntien apu syöpäpotilaille selle
12226: 8. vuonna 1978 avustettujen syöpäpotilai-
12227: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. lähetti den lukumäärä ja avustusten yhteissumma
12228: tämän vuoden helmikuussa kaikille Turun ja 9. talousarvioon vuodelle 1979 varattua
12229: Porin läänin kuntien sosiaalitoiroistoille kysely- määrärahaa syöpää sairastavien hoito- ym. kus-
12230: lomakkeen, jossa niitä pyydettiin ilmoittamaan tannusten korvaamista varten.
12231: syöpäsairaille tarjoamistaan eduista. Aikaisem- 1. Taudin totean:iisesta johtuvia kustannuk-
12232: min, tosin silloin kysely oli lähetetty maamme sia korvasi yhteensä 40 kuntaa.
12233: kaikille kunnille, asiaa oli kysytty syksyllä 1972
12234: ja keväällä 197 4 Suomen Syöpäyhdistyksen jul- Näistä 32 kuntaa korvasi lääkärinpalkkiot
12235: kaiseman Syöväntorjunta-lehden välityksellä. , 34 , , tutkimukset
12236: Syöpäpotilaat r .y. oli lähettänyt syksyllä 1977 , 39 , , poliklinikka-
12237: kirjeen maamme kunnille pyynnöllä, että ne maksut
12238: ryhtyis~vät kustantamaan syöpäpotilaiden hoi-
12239: 26 matkat
12240: " 13 " " majoituksen.
12241: dosta aiheutuneita kustannuksia. Tällä on osal- " " "
12242: taan .voinut jo olla vaikutusta kuntien asentee- Useimmiten korvaukset suoritetaan siltä osin
12243: seen. Kyselytutkimukseen vastasivat· kaikki Tu- kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain tai
12244: run ja forin läänin 96 kuntaa. muun lain tai etuuden mukaan.
12245: .Nyt suoritettu kysely tarkoitti ainoastaan 2. Syövän hoitotoimenpiteistä johtuvia kus-
12246: lakisääteisten korvausten yli menevää apua, ei tannuksia korvasi yhteensä 49 kuntaa. ·
12247: siis esim. sosiaaliapua. Vastaajat olivatkin tä- Näistä 37 kuntaa korvasi leikkaukset
12248: män varsin pitk~lle ymmärtäneet: . , .. , 45 , , sädehoidon
12249: · Ky&elylomakkeella tiedusteltiin korvaako , 31 , ,, muun hoidon
12250: kunta. syöpäsair~ille . . __ .. . , 38 , , lääkärinpalkkiot ·
12251: 1. taudin toteamisesta aiheutuvia -kuluja , 40 , , lääkke~t _ . .
12252: (lääkäri,npalkkiot, . Wtkimukset, poliklinikka- , · Ji .- _,, ·-·· '! sidetarpeet ym.. -
12253: maksut, ·matkat ja majoj~ukset) , ~ . .-· välineet · · ' . ·
12254: _ 2. bpit0toimenpiteistä j6htuvif! kuluja-· (leik- 32 matkakustiin-
12255: kaukset-, : sädehoito, muu -hoito, lääkärinpalk-
12256: " " ~,. '
12257:
12258: nukset' · .
12259: kiot, lääkkeet, sidetarpeet ym. välineet, matka- 21 kuntouksen,
12260: kusta,nnukset ja kuntoutus)
12261: " _,:'-
12262: Useimmiten korvaukset· suoritetaan)' lääkärin
12263: ;3, . sait~alahoitopäivämaksuja määräämistä höitötoifnenpiteistä ja siltä osih
12264: 4:. muita kustannuksia (kodinhoito, lasten kuin niitä· ei koi:vata sairausvakuutuslain 'tai
12265: päivähoito, toipilasraha) sekä lisäksi muun l~in tai etuuden mukaan.
12266: 278 Toivomusaloite n:o 24.3
12267:
12268:
12269: Laitilan kunta korvaa myös majoituskustan- den sairauden aiheuttamien kustarmusten lcor-
12270: nukset. Marttilan kunta suorittaa 50% oma- vaaminen tulee käsittelyyn vuoden 1980 talous-
12271: vastuuosuudesta, kun kysymyksessä on lääkärin arvion yhteydessä.
12272: määräämä hoito. Lappi Tl:n kohdalla kustannukset korvataan
12273: 3. Sairaalahoitopäivämaksuja suorittaa 48 vuonna 1977 ja sitä ennen hoidossa olevien
12274: kuntaa. Ehdoksi kustannusten korvaamiseksi kunnan asukkaiden osalta.
12275: on asetettu, että korvaus suoritetaan kulloinkin Mouhijärven kunta ei suorita korvausta syö-
12276: voimassa olevan sairaalan yleisen hoitopäivä- päpotilaille. Kuitenkin oli ehkäisevän huolto-
12277: maksun mukaan. avun menokohtaan varattu vuonna 1978 4 000
12278: Kolme sairaalahoitopäivämaksuja suoritta- markkaa. Tästä oli ollut tarkoitus tosin sosiaali-
12279: vista kunnista ei noudata em. käytäntöä. lautakunnan harkinnan mukaan, mutta nor-
12280: Auran kunta suorittaa sairaalahoitopäivämak- maalia huoltoapua lievemmin perustein, myön-
12281: suna 10 markkaa vuorokaudelta. tää avustusta syöpäpotilaiden kuluihin lähinnä
12282: Lisäksi on huomioitava, että sairaalahoitoon. Määrärahasta käytetilill ainoas-
12283: - Tarvasjoen kunta suorittaa syöpäpotilai- taan 225 markkaa.
12284: den sairaala- ja poliklinikkamaksuista 3 mark- Porin ka11punki suorittaa korvauksen kaikille
12285: kaa hoitovuorokaudelta tai käyntikerralta. pitkäaikaissairaille. Tässä tutkimuksessa on
12286: - Vammalan kunta suorittaa 50 % Omavas- avun määrä arvioitu siten, että siitä pääsee
12287: tuuosuudes ta. Korvauksen perusteena on sai- osalliseksi 200 syöpäpotilasta ja että tuen mää-
12288: rausvaku11tuslain mukaiset taksat tai hoitopäivä- rä on puolet vuonna 1978 suoritetQsta kor-
12289: maksu sairaalassa. vauksesta. Vuoden 1979 talousarvioon varatus-
12290: ta määrärahasta on samoin laskettu puolet
12291: Sen .sijaan neljä kunta~t ilmoittaa korvaavao- syöpäpotilaiden hyväksi.
12292: sa myös sairaalan poliklinikkamaksut.
12293: Lisäksi on huomioitava, että kunnalliskodin Rauman maalaiskunta korvaa perheen pää-
12294: hoitopäivämaksuja ei yleensii korvata. asiallisen huoltajan kulut aina, muiden osldta
12295: sosiaalilautakunnan huolto-osasto voi korvauk-
12296: Alastaron kunnassa on vireillä asia, että kun- sen evätä.
12297: ta ryhtyisi suorittamaan kunnasta oleviell syö- Velkuan kunta korvaa kust~tnnukset tap;tus-
12298: päpotilaiden hoitomaksuja Loimaan Aluesairaa- kohtaisesti, koska 132 asukkaan kunnassa on
12299: lalle ja Turun Yliopistolliselle Keskussairaalal- tapauksia harvoin.
12300: le, mikäli niitä ei korvata jonkun muun edun
12301: perusteella. 4. Vastanneista kunnista viisi ilmoitti tnYÖn-
12302: Loimaan kaupungissa on vireiUä asia, että tävänsä kodinhoitotuke~t syöpäpotilaille ja lisäk-
12303: kunta ryhtyisi maksamaan sairaala- ja poli- si kolme ilmoitti myöntäviinsä alenn11st~ ko9iP.-
12304: k,linikkamaksut kaikent~,tsoisissa sairaaloissa. hoidori ia 4sten päivähoidon maksuis~.
12305: Neljä kuntaa ilmoitti ~orittavan!la toipilas-
12306: Euran kunnassa korvataan syöpäsairauden rahaa myös syöpäpotilaille. Toipila~r~ha on kun-
12307: aiheuttamia kustannuksia huoltoapuna. Avus-
12308: tusta on m~thdollisuus saada kaikkiin kysely- tien myöntämä vapa. aehtoinen tuki~~hlh yleensä.·
12309: suoritetaan tuberkuloosipotilaan j" · uoltopn.
12310: lomakkeissa lueteltulliin kprvausryhmiin. Sen Kunta määrää toipilasrahan käytöstä, koska ei
12311: että anoja sairastaa sy9pää tai m\,luta pitkä- saa siihen valtionapua. ·
12312: aikaista hoitoa ja paljon kustannuksia aiheotta-
12313: vaa sairautta, on yleensä keskimäärin katsottu 5. 64 kuntaa ilmoitti suorittflvansa korvauk-
12314: hi~an lieventävän tavanomaista toimeentulo- sia syöpäpotilaille, jotka asuvat kunnan mueella
12315: awstuksen. harkintaa. . tai väestökirjalain mukaan omaavat täällä koti-
12316: M.ääriir(lbaa ei ole myöskään var-attu erityi- paikan.
12317: sesti syöpäsairauskustannuksia varten vaan avo- 6. Syöpäpotilaiden korvausten suoritt~mi
12318: huollon sairauskustannuskohdasta suoritetaan sesta huolehtii 32 kunnassa sosiaalitobnisto,-
12319: syöpäsairauskustannukset. 18 kunnassa keskus- tai yleinen toimisto,
12320: Häm~enkyrön kunta suorittaa ~ipilasrahaa 6 kunnassa kansanterveystyön kuntainllitt.o ja
12321: ehdolla, että se on tarpeellinen toimeentulon lapuissa terveys-, talous- tai r.ahatoitnim:e.
12322: kanaalta ja että sillä t'ldistetään kuntoutumista. 7. Kaikissa 64 korvausta suorittavassa kun-
12323: Lääkärin suosituksesta 1-=3 kuukauden ajan nassa korvaus suoritetaan potilaalle. Tätiöin las-
12324: 20-30 markkaa vuorokaudelta. Syöpäpotilai- kusta tai sairausvakuutustoimiston todistukses-
12325: Toivomusaloite n:o 243 279
12326:
12327: ta omavastuuosuudesta tulee ilmetä ainakin Elossa olevien naisten suurempi lukumäärä
12328: ensi kertaa korvausta haettaessa, että kysymyk- perustunee siihen, että he sairastuvat naisten
12329: sessä on syöpää sairastava henkilö ja että hoito yleisimpään syöpään eli rintasyöpään, jonka
12330: on syövän hoitoa. Matkakustannusten osalta ennuste on hyvä. Miehet taas sairastuvat mies-
12331: tulee lisäksi esittää sairaalan tai vastaavan to- ten yleisimpään syöpään eli keuhkosyöpään,
12332: distus käyntipäiviltä. Lisäksi 51 kuntaa ilmoitti jonka ennuste on huono."
12333: suorittavaosa korvauksen suoraan sairaalalle ja Kuten edellä olevasta yhteenvedosta ilmenee,
12334: 26 kuntaa suoraan muulle hoitolaitokselle. on monissa kunnissa ryhdytty vapaaehtoisiin
12335: 8. 58 kuntaa avusti vuoden 1978 aikana toimenpiteisiin vaikeita syöpäsairauksia sairas-
12336: 1 837 syöpäpotilasta suorittaen korvauksia yh- tavien potilaitten taloudellisen ja sosiaalisen
12337: teensä 1118 721,00 markkaa eli keskimäärin aseman parantamiseksi. Aktiivisiromat kunnat
12338: 609 markkaa potilaalle vuodessa. korvasivat syöpäsairauden toteamisen ja hoidon
12339: 9. ·59 kuntaa on varannut vuoden 1979 ta- aiheuttamat kustannukset. Tätä tasoa on pidet-
12340: lousarvioon yhteensä 1131 700,00 markkaa tävä sairauden laadun huomioon ottaen oikeu-
12341: syöpäpotilaiden kustannusten korvaamiseen. denmukaisena ja kohtuullisena.
12342: Kuitenkin erot kuntakohtaisesti ovat huo-
12343: 10. 32 kuntaa ilmoitti, ettei suorita syöpä- mattavat. Esimerkiksi Turun ja Porin läänissä
12344: potilaiden kustannusten korvaamista. Näiden puolet asukkaista on kokonaan ko. toimen-
12345: joukossa ovat Merikarvia, Parainen ja Salo, piteiden ulkopuolella.
12346: jotka ovat aikaisemmin korvauksia suorittaneet, Avun piirissä oleville 1 837 syöpäpotilaalle
12347: mutta luopuneet niistä. maksettiin korvauksia yhteensä 1 118 721 mk
12348: Vaikka kyselytutkimuksen mukaan 64 kun- eli potilasta kohden 609 mk vuodessa. Tämän
12349: taa suorittaa sairauskulujen korvaamista syöpä- keskimääräisen tason saavuttaminen kaikille
12350: potilaille, kattaa tämä kuitenkin vain noin puo- potilaille merkitsisi Turun ja Porin läänissä
12351: let Turun ja Porin läänin 700 000 asukkaasta. 2 300 000 mk:n kokonaiskustannuksia. Koko
12352: Vuonna 1978 pääsi kuntien avusta osalliseksi maata ajatellen edellyttäisi em. tason saavut-
12353: yli 1 800 syöpäpotilasta eli lähes sama määrä taminen 16,1 mmk:n avustusten maksamista.
12354: kuin uusia tautitapauksia vuosittain löydetään Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12355: tässä läänissä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12356: Vuosittain läänin alueella syöpään sairastu-
12357: vista 2 000 ihmisestä puolet on naisia, puolet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
12358: miehiä. Jos taas arvioidaan sellaisten elossa joilla korvattaisiin syöpäpotilaille syöpä-
12359: olevien ihmisten määrää tässä läänissä, joille on sairauden aiheuttamat kustannukset
12360: tehty syöpädiagnoosi, niin määrä on noin 5 500. myös lakisääteiset korvaukset ylittä-
12361: Näistä on naisia noin 3 100 ja miehiä 2 400. vältä osalta.
12362: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12363:
12364: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
12365: 280 1981 vp.
12366:
12367: Toivomusaloite n:o 244
12368:
12369:
12370:
12371:
12372: Savolainen ym.: Äitiysneuvoloiden totmmnan kehittämisestä äi-
12373: tien ja perheiden tukijoina synnytysten jälkeen
12374:
12375:
12376: Eduskunnalle
12377:
12378: Suomalainen äitiys- ja lastenneuvolatoiminta tuvaa perhettä vanhemmuuteen. Äidin somaat-
12379: on osoittautunut erittäin tulokselliseksi tervey- tisen terveyden ja usein ajankohtaisten ehkäisy-
12380: denhuollon osa-alueeksi. Uusimpien tilastotie- kysymysten rinnalla raskauden jälkeen saattaa
12381: tojen mukaan lapsikuolleisuus on Suomessa edessä olla psyykkisiä ja sosiaalisia sopeutumis-
12382: pienempi kuin missään muussa maassa. vaikeuksia, joissa olisi tärkeää jatkaa äitiys-
12383: Äitiys- ja lastenneuvolan mielenkiinto on neuvolan työntekijöiden kanssa syntynyttä hy-
12384: ensisijaisesti kohdistunut kehittyvän sikiön ja vää yhteistyötä. Lapsen syntymän jälkeen neu-
12385: lapsen terveydentilan turvaamiseen. Äitiysneu- volan tulisi erityisesti seurata myös äidin hy-
12386: volassa on entistä enemmän kiinnitetty huo- vinvointia ainakin yhden vuoden ajan. Käytän-
12387: miota perheen kokonaisuuteen ja erityisesti nössä tämä voitaisiin järjestää siten, että äitiys-
12388: äidin terveyteen. Niinpä äitiysneuvolan aikana neuvola huolehtisi äitien raskauden ehkäisyneu-
12389: syntyykin yleensä hyvä yhteistyö odottavan vonnasta yhden vuoden ajan raskauden jälkeen
12390: äidin ja neuvolatyöntekijöiden välillä. ja myös muutenkin tarvittaessa äidit voisivat
12391: Lapsen syntymän jälkeen äiti on vielä kol- omissa ongelmissaan kääntyä äitiysneuvolan tut-
12392: men kuukauden ajan äitiysneuvolan kirjoissa tujen työntekijöiden puoleen. Tämä edellyttää,
12393: jälkitarkastukseen saakka. Tämän jälkeen siir- että äidit voivat olla yhden vuoden ajan synny-
12394: tyy toiminta kokonaan lastenneuvolaan, jossa tyksen jälkeen äitiysneuvolan kirjoissa. Tällä
12395: kiinnitetään ensisijaisesti huomiota lapsen ke- menettelyllä voitaisiin vähentää näiden kahden
12396: hittymiseen. Vaikka lastenneuvolatyössä on neuvolatyön vaiheen jakoa toisistaan ja kehittää
12397: myö~? pyritty perhekeskeisyyteen, äidin ongel- työtä enemmän yhtenäisen perheneuvolan suun-
12398: mat saattavat jäädä monesta syystä liian vä- taan.
12399: hälle huomiolle. Käytännössä on usein vaikea Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12400: ongelma siinä, että tuttu ja turvallinen suhde nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12401: äitiysneuvoloiden työntekijöihin päättyy juuri muksen,
12402: siinä vaiheessa, kun äiti ja perhe kokonaisuu-
12403: dessaankin tarvitsee tavallista enemmän tukea. että hallitus ryhtyisi selvittämään äi-
12404: Äitiys- ja lastenneuvoloiden työn tulisi yhä tiysneuvoloiden mahdollisuuksia toimia
12405: enemmän kehittyä kohti perheneuvontaa, jossa synnytyksen jälkeen nykyistä pitempään
12406: pyritään mahdollisimman hyvin tukemaan vart- äitien ;a perheiden tukijoina.
12407: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12408:
12409: Lea Savolainen Saara-Maria Paakkinen
12410: Anna-Liisa Piipari Kaarina Suonio
12411: Olli Helminen
12412: 1981 vp. 281
12413:
12414: Toivomusaloite n:o 24.5
12415:
12416:
12417:
12418:
12419: Skinnari ym.: Määrärahasta Tiirismaan kansanterveystyön kun-
12420: tainliiton sairaalahanketta varten
12421:
12422:
12423: Eduskunnalle
12424:
12425: Tiirismaan kansanterveystyön kuntainliitossa vearvion mukainen 80 sairaansijaa käsittävä
12426: toteutettavan perussairaanhoidon ongelmallisin sairaala rakennettaisiin Salpakankaalle vuoden
12427: alue on vuosikausia ollut pitkäaikaissairaiden 1982 lopussa ja vuoden 1983 alussa. Täten
12428: hoidon toteuttaminen. Kuntainliiton riittämät- voidaan henkilökunnan lisäys toteuttaa porras-
12429: tömät perussairaansijat ovat aiheuttaneet tilan- tetusti ja laitos voidaan toiminnallisesti ja jous-
12430: teen, jossa pitkäaikaissairaita potilaita on jou- tavasti ottaa käyttöön.
12431: duttu hoitamaan korkeammalla porrastustasolla Kuntainliitossa rakennuskustannuksiksi on
12432: kuin mitä heidän lääketieteellinen tilansa olisi hyväksytty 9,234 milj. mk pääosan kustannuk-
12433: edellyttänyt. Tällöin potilaita on hoidettu Päi- sista kohdistuessa vuodelle 1982. Uudisraken-
12434: jät-Hämeen keskussairaalassa ja Lahden kau- nuksen kokonaispinta-ala olisi tämän mukaan
12435: punginsairaalassa pitempiä aikoja kuin siinä ta- 2 950 m2 ja tilavuus 10 232 m3 (indeksi 380).
12436: pauksessa, että kuntainliitolla olisi ollut mah- Liittovaltuusto on myös hyväksynyt rakennus-
12437: dollisuus ottaa heidät aikaisemmin omille sai- suunnitelman tämän mukaisena. Kuntainliitto
12438: raansijoilleen jatkohoitoon. Tällainen käytäntö on käynyt neuvotteluja lääkintöhallituksen kans-
12439: on ollut paitsi lääketieteellisesti epätarkoituk- sa rakennuskustannusten tarkistamiseksi kun-
12440: senmukainen myös taloudellisesti erittäin raskas tainliiton esittämään tasoon. Asiaa valmistellaan
12441: kuntainliiton jäsenkunnille. tällä hetkellä lääkintöhallituksessa ja se ratkais-
12442: Terveyskeskuksella on tällä hetkellä JO-paik- taneen liittyen valtakmmallisten kansanterveys-
12443: kainen sairaala Koski Hl:ssä. Sairaala on jat- työn 5-vuotissuunnitelmien valmistumiseen. Sa-
12444: kuvasti kuormitettuna 100-% :sesti. Terveys- malla tällä hetkellä kuntainliiton toimielinten
12445: keskuksen omilla sairaansiJoilla hoidetaan lähes käsittelyssä on vuosien 1981-1985 kansan-
12446: yksinomaan pitkäaikaissairaita potilaita, jotka terveystyön toimintasuunnitelman muuttaminen
12447: tarvitsevat runsaasti raskasta perushoitoa. vastaamaan juuri yllä mainittua 9,234 milj.
12448: Vuonna 1979 sairaalassa oli 10 839 hoitopäi- mk:n rakennuskustannusta todetussa laajuudes-
12449: vää keskimääräisen hoitoajan ollessa 169 vuo- saan.
12450: rokautta. Edellisenä vuonna se oli 95,5 vuoro- Kuntainliitossa on perustellusti valmisteltu
12451: kautta. Potilasjakautuma on muuttunut yhä sel- rakennushanketta pyrkien siihen, että hankkeen
12452: vemmin pitkäaikaissairaiden suuntaan. Kunkin aloittamislupa voitaisiin saada vuoden 1981
12453: jäsenkunnan kunnalliskodit/vanhainkodit ovat lopussa. Tällöin rakentaminen edistyisi aika-
12454: jatkuvasti ylikuormitettuja ja kuhunkin laitok- taulussa, joka mahdollistaisi yllä mainitun por-
12455: seen on jatkuvasti jonoa. Hollolan ja Kärkö- rasteisen käyttöönoton ja helpottaisi todella
12456: län kunnalliskotien sairasosaston kuormitus on vaikeata perussairaansijatilannetta kuntainliiton
12457: pitkällä aikavälillä ollut keskimäärin 110- esittämässä aikataulussa. Tämän lisäksi hank-
12458: 120 % ja yleisen osaston kuormitus Kosken ja keen kustannukset jakautuisivat vuosille 1981
12459: Kärkölän osalta on ollut runsaasti yli 120 % -1982 ja 1983 edesauttaen jäsenkuntien in-
12460: viime kuukausina. vestointien tasaisempaa jakautumista kyseisille
12461: Edellä mainittujen haittavaikutusten poista- vuosille.
12462: miseksi on kuntainliitossa tärkeänä osatavoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12463: teena meneillään olevalla suunnitelmakaudella nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12464: omien vuodeosastopaikkojen rakentaminen. Tar- muksen,
12465: 36 088100188J
12466: 282 Toivomusaloite n:o 245
12467:
12468:
12469: että hallitus ottaisi valtion vuoden terveystyön kuntainliiton sainuuhank-
12470: 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen keeseen rakentamistyön saattamiseksi
12471: 2 000 000 markkaa Tiirismaan kansan- vireille vuoden 1981 lopussa.
12472: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12473:
12474: Jouko Skinnari Matti Viljanen
12475: Matti Luttinen Kauko Tamminen
12476: 1981 vp. 283
12477:
12478: Toivomusaloite n:o 246
12479:
12480:
12481:
12482:
12483: Sutinen ym.: Tupakan ja alkoholin irrottamisesta elinkustannus-
12484: indeksistä
12485:
12486:
12487: Eduskunnalle
12488:
12489: Vaikka tupakan ja alkoholin käytön vähentä- korotusten mitaksi, tulee käymään niin, että
12490: misessä :tulee pääpaino olla valistuksella ja te- joko tupakan ja alkoholin terveyspoliittisista
12491: hokkailla terveyskasvatustoimilla, tarvitaan mui- syistä tarvittavat hinnankorotukset lisäävät
12492: takin toimenpiteitä näiden terveydelle vaarallis- maassamme inflaatiota tai hinnankorotuksista
12493: ten aineiden käytön vähentämiseksi. pidättäydytään palkankorotusten jarruttamisek-
12494: Hintapoliittisen keinon tähänastista tehok- si. Tämä vie helposti palkkapennien ostamiseen
12495: kaammaksi käyttämiseksi olisi tupakka ja alko- kansalaisten terveyden kustannuksella.
12496: holiaineet irrotettava elinkustannusindeksistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12497: Kysymyshän on täysin vapaaehtoisista ja lisäksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12498: sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta hai- muksen,
12499: tallisten aineiden kustannuksista. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12500: Varsinkin nyt, kun elinkustannusindeksi on tupakan ja alkoholin irrottamiseksi elin-
12501: tulopoliittisissa ratkaisuissa nousemassa palkan- kustannusindeksistä.
12502: Helsingissä 11 päivänä helmikuJ.Ita 1981
12503:
12504: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Erkki Korhonen
12505: Matti Ruokola Heimo Linna Petter Savola
12506: Mauri Vänskä Markku Kauppinen Mikko Pesälä
12507: P. Puhakka Kalevi Mattila Veikko Pihlajamäki
12508: Mauno Mflnnirum Väinö Raudaskoski Marjatta Väänänen
12509: Oryokki Kangas Pentti Poutaneo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
12510: ~uTe~ Mikkp Jokela Mauri Pekkarinen
12511: 284 1981 vp.
12512:
12513: Toivomusaloite n:o 247
12514:
12515:
12516: Säilynoja ym.: Mielenterveystoimistojen siirtämisestä kansanter-
12517: veyslain piiriin
12518:
12519: Eduskunnalle
12520:
12521: Kansanterveyslain voimaantulo lisäsi kansa- kanssa. Eikö tätä mallia voisi aivan yhtä hyvin
12522: laisten mahdollisuuksia päästä asianmukaisten soveltaa mielenterveyden hoidossakin? Miksi
12523: terveyspalvelujen lähelle. Siirtymäkauden päät- mielisairaanhuoltopiirien, mielisairaalahallinnon
12524: tyessä terveyskeskusten verkosto kattaa koko ja avohoidon mielenterveystoimistojen olisi vält-
12525: maan. Myöskin henkilökuntatilanne on paran- tämättä kuuluttava hallinnollisesti yhteen?
12526: tunut koko ajan. Erityisesti kansanterveystyö Yleisesti sanotaan pyrittävän siihen, että
12527: on tuonut syrjäseudun asukkaalle tasaveroisia mielenterveyspalveluja tarjotaan yhtä tehok-
12528: mahdollisuuksia hakeutua tasokkaiden peruspal- kaasti kuin muuta avohoitoa. Tämä on aivan
12529: velujen piiriin. oikea pyrkimys. Kuitenkin mielenterveystoimis-
12530: Ei kuitenkaan riitä, että yhteiskunta kantaa toja on monin verroin harvemmassa kuin ter-
12531: huolta kansalaistensa fyysisestä terveydestä. veyskeskuksia, eikä lienekään mieltä hajoittaa
12532: Asuntopula, työttömyys, toimeentulovaikeudet voimia perustamalla mielenterveystoimistoja
12533: sekä muista kriiseistä aiheutuvat huolet lisää- erillisen organisaation nimissä terveyskeskusten
12534: vät ihmisten tavanomaisia arkipäivän paineita. viereen.
12535: Yhä useammat kärsivät mielenterveydellisistä Järkevää voimien keskittämistä ja palvelujen
12536: häiriöistä. Nämä ongelmat ovat huolestuttavas- tehostamista olisi, jos nykyinen mielisairaslain
12537: sa määrin lisääntyneet myöskin nuorten ja las- alainen mielenterveystoimistojen avohoitotoi-
12538: ten keskuudessa. minta siirrettäisiin kansanterveyslain alaisten
12539: WHO:n järjestämässä mielenterveysalan terveyskeskusten toiminnan yhteyteen. Kaikki
12540: asiantuntijoiden kokouksessa marraskuussa 1979 avohoidon mielenterveyspalvelujen vastaanotot,
12541: viitoitettiin 80-luvun Euroopan mielenterveys- mm. kasvatusneuvonta, voitaisiin kitkatta lain-
12542: politiikkaa ja erääksi hyväksytyksi tavoitteeksi säädännöllä yhdistää terveyskeskuksiin.
12543: tuli, että mielenterveyspalvelujen tulee nojau- Vasta tällaisen uudistuksen jälkeen mielen-
12544: tua perusterveydenhuoltoon, jonka vastuulla on terveyspalveluja tarvitseva ihminen olisi tasa-
12545: aina huomattava osa mielenterveystyön ensi- vertainen palveluksien saamisessa esimerkiksi
12546: kontakteista. influenssapotilaan kanssa. Kun mielisairaslain
12547: Ruumiillinen ja henkinen pahoinvointi ja tarkoittamat avohoitotoimet siirtyisivät kansan-
12548: hyvinvointi kuuluvat yhteen eikä niitä voida terveyslain alaisuuteen, se automaattisesti edel-
12549: jakaa erillisiksi osasiksi. Tästä huolimatta ih- lyttäisi myöskin sitä, että mielenterveystoimis-
12550: misen fyysis-psyykkinen kokonaisuus, häiriöi- tojen henkilökunta siirtyisi hallinnollisesti ter-
12551: neen kaikkineen, on määrätty nykyisellään kah- veyskeskuksen alaisuuteen.
12552: den eri organisaation hoitoon. Fyysinen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
12553: psyykkinen terveydenhoito, myös avoterveyden- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12554: hoito, on eristetty toisistaan sekä hallinnolli-
12555: sesti että hoidollisesti, ikään kuin psykiatrista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12556: avohoitoa tarvitseva ihminen ei olisikaan kan- lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
12557: santerveyslain tarkoittama kansalainen. Tämä nykyiset mielenterveystoimistot voidaan
12558: perushoidon viipaloituminen on synnyttänyt jo siirtää kansanterveyslain alaisuuteen
12559: nyt monia käytännön ongelmia. osaksi terveyskeskustoimintoja, jolloin
12560: Sairaalalakien alaiset yleissairaalat eivät kuu- muutoksen yhteydessä mielenterveystoi-
12561: lu samaan hallintoon alueensa terveyskeskusten mistojen henkilökunta siirtyisi terveys-
12562: keskuksiin entisinä työntekijöinä.
12563: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
12564:
12565: Vappu Säilynoja Terho Pursiainen Helvi Niskanen
12566: Heli Astala Kati Peltola Juhani Vähäkangas
12567: Mikko Kuoppa Pauli Uitto
12568: 1981 vp. 285
12569:
12570: Toivomusaloite n:o 248
12571:
12572:
12573:
12574:
12575: Söderström ym.: Vaasan vaikean kroonikkotilanteen hoitamisesta
12576: terveyskeskuksen vuodeosastoa laajentamalla
12577:
12578:
12579: Eduskunnalle
12580:
12581: Kroonikkotilanne Vaasan kaupungissa on vii- suunnitelmassa rakennushanke on siirretty
12582: me vuosien aikana vaikeutunut nopeasti. Vaa- 1980-luvun puoliväliin asti.
12583: san kaupungilla on terveyskeskuksen vuode- Kroonikkotilanne tuntuu kuitenkin muodos-
12584: osasto, Vaasan sairaala, jonka käyttöaste on yli tuvan kestämättömäksi Vaasan kaupungin osal-
12585: 100%. ta, sillä esimerkiksi par'aikaa jonottaa kroonik-
12586: Terveydenhuollon valtakunnallisissa kansan- kopaikkaa yli 200 potilasta. Lisäksi Vaasan
12587: terveystyön 5-vuotissuunnitelmissa Vaasan kau- keskussairaalan sisätautiosastolla on runsaasti
12588: punki on useaan otteeseen esittänyt vuodeosas- Vaasan kaupungin asukkaita, joiden hoito ei
12589: ton laajentamista 90 paikalla. Valtioneuvoston vaatisi korkealuokkaista sisätautiosastohoitoa,
12590: päätöksen mukaisesti kuitenkin vuodeosaston vaan jotka tarvitsevat lääketieteellistä perus-
12591: laajennus on jatkuvasti siirtynyt tulevaisuuteen hoitoa. Näiden potilaiden osalta hoito muodos-
12592: ja kroonikkotilanne on kaupungissa edelleen tuu erittäin kalliiksi, koska yhteiskunta ei pys-
12593: vaikeutunut. ty tarjoamaan heille sopivaa hoitopaikkaa.
12594: Vaasan alueen asukkaat ovat huolestuneina Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12595: seuranneet tilannetta ja mm. keränneet kes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12596: kuudestaan yli 10 000 nimeä käsittävän jouk-
12597: koadressin, jossa esitetään kaupungin, läänin- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
12598: hallituksen, lääkintöhallituksen ja maan halli- piteisiin vaikean kroonikkotilanteen rat-
12599: tuksen ryhtymistä pikaisiin toimenpiteisiin Vaa- kaisemiseksi Vaasan kaupungissa myön-
12600: san vaikean kroonikkotilanteen ratkaisemiseksi. tämällä kaupungille vuodeosaston laajen-
12601: Myös korjatussa kansanterveystyön 5-vuotis- tamista varten valtionosuuden ylimääräi-
12602: senä määrärahana.
12603: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12604:
12605: Sten Söderström Mikko Kuoppa Jarmo Wahlström
12606: Ulla-Leena Alppi M.-L. Salminen Helvi Niskanen
12607: Juhani Raudasoja
12608: 286 1981 vp.
12609:
12610: Toivomusaloite n:o 249
12611:
12612:
12613:
12614:
12615: Tikka: Parikkalan pääterveysfiseman laajentamisesta
12616:
12617:
12618: Eduskunnalle
12619:
12620: Parikkalan kunta muodostaa kansanterveys- terveystyön kuntainliiton toimintasuunnitel-
12621: työn kuntainliiton yhdessä Saaren ja Uukunie- maan. Hankkeen toteuttatninen on kuitenkin
12622: men kuntien kanssa. Parikkalassa sijaitseva pää- jatkuvasti siirtynyt. Koska etäisyydet Parikka-
12623: terveysasema on rakennettu alunperin Parikka- lan pääterveysasemalta muihin hoitolaitoksiin
12624: lan kunnan paikallissairaalaksi. Jo vanhusten ovat huomattavan pitkät, olisi terveysaseman
12625: suhteellisen määrän nopea kasvu on saanut laajentaminen tästäkin syystä pikaisesti erittäin
12626: aikaan sen, että toimitilat ovat osoittautuneet tarpeellinen.
12627: täysin riittämättömiksi. Pääterveysasemaa suun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
12628: niteltaessa ei vanhusten nopeaa lisäystä voitu nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12629: täysin ottaa huomioon, koska Parikkalan alueel-
12630: le on muuttanut eläkepäiviään viettämään pal- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
12631: jon eläkeläisiä myös muitten kuntien alueelta. menpiteisiin Parikkalan pääterveysase-
12632: Pääterveysaseman laajentaminen on jo useit- man laajentamiseksi.
12633: ten vuosien ajan sisältynyt Parikkalan kansan-
12634: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12635:
12636: Seppo Tikka
12637: 1981 vp. 2:87
12638:
12639:
12640:
12641:
12642: Wahlström ym.: Maksuttoman hammashuollon kehittämisestä
12643: suunniteltua joutuisammin
12644:
12645:
12646:
12647: Eduskunnalle
12648:
12649:
12650: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
12651:
12652: Aloitteessa SKDL:n eduskuntaryhmä esittää piiriin. Edelleen esitetään naisten maksutonta
12653: maksuttoman ja järjestelmällisen hammashuol- hammashuoltoa raskausaikana kehitettäväksi
12654: lon laajentamista voimassa olevia suunnitelmia jatkumaan yhden vuoden synnytyksen jälkeen.
12655: nopeanunin niin, että vuonna 1990 kaikki kan- Samalla korostetaan tarvetta lisätä terveyskes-
12656: salaiset pääsisivät maksuttoman hammashuollon kusten hammashuoltohenkilöstöä.
12657:
12658:
12659:
12660:
12661: ALOITTEEN PERUSTELUT
12662:
12663: Kansanterveyslain hyväksyminen ja voimaan- 2. toiminnan sisällön ja menetelmien ke-
12664: saattaminen ovat merkinneet paljon myös kan- hittäminen
12665: salaisten hammashuollolle. Järjestelmällinen .3. peruspalvelujen lisääminen
12666: hammashuolto on hyvin nuorta Suomessa. Kan- 4. tehostaa terveyskasvatusta
12667: sakoululaisten hammashuoltoa ryhdyttiin toteut- 5. vähentää alueellisia eroja
12668: tamaan järjestelmällisesti vasta vuoden 1957 6. tehostaa seurantaa
12669: jälkeen, jolloin laki kansakoulujen hammashoi- 7. parantaa toiminnan tehokkuutta.
12670: dosta tuli voimaan. Järjestelmällisen hammas-
12671: huollon ulkopuolelle jäivät vielä alle kouluikäi- Hammashuoltoon sovellettuina ne voisivat
12672: set, oppikoululaiset ja aikuisväestö. olla seuraavasti.
12673: Vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain 14 Väestön terveydentilan parantamiseksi pyri-
12674: § :n 4 momentin mukaan kunnan tulee toimin- tään:
12675: tasuunnitelman rajoissa ylläpitää hammashuol- 1. tehostamaan hammassairauksien ehkäisyn
12676: toa, johon luetaan valistus- ja ehkäisytoiminta ja hoidon järjestämistä ja sitä koskevaa
12677: sekä kunnan asukkaiden hampaiden tutkimus suunnittelua;
12678: ja hoito. 2. kehittämään eri toimintamuotojen sisäl-
12679: Kansanterveyslaista ja sen järjestämisestä an- lön ja käytettävien menetelmien tarkoi-
12680: netuissa valtakunnallisissa viisivuotissuunnitel- tuksenmukaisuutta, jolloin erikoisesti tu-
12681: missa on esitetty kansanterveystyössä asetetut lisi edistää kansanterveyden tutkimusta
12682: tavoitteet. ja hyödyntää sen tuloksia;
12683: Kansanterveystyön valtakunnallisessa suunni- .3. lisäämään hammashuollon peruspalveluja
12684: telmassa vuosiksi 1980-1984 on asetettu seu- koko laajuudella;
12685: raavat yleistavoitteet: 4. kehittämään terveellisiin elämäntapoihin
12686: 1. merkittävimpien kansantautien ehkäisy ja ohjaavaa terveyskasvatusta yhdessä muun
12687: hoito terveydenhuollon kanssa;
12688: 288 Toivomusaloite n:o 250
12689:
12690: 5. vähentämään palvelusten tarjonnassa val- Järjestelmällisestä hammashoidosta saadut
12691: litsevia alueellisia eroja; kokemukset osoittavat erityisesti ehkäisevän
12692: 6. kehittämään hammashuollon tulokselli- hammashuollon tärkeyden. Karies kuten myös
12693: suuden seurantaa; kiinnityskudossairaudet ovat vähentyneet huo-
12694: 7. parantamaan toiminnan tehokkuutta. mattavasti.
12695:
12696: Lisäksi valtakunnallinen suunnitelma antaa
12697: ohjeet hammashuollon järjestämisestä. Järjestel- Maksuttoman hammashoidon laajentaminen
12698: mällistä hammashuoltoa on terveyskeskuksissa
12699: järjestettävä eri vuosina vähintään seuraaville Järjestelmällinen hammashuolto laajenee voi-
12700: ikäryhmille: massa olevien suunnitelmien mukaan vuonna
12701: 1981 1982 1983 1984 1985 1984 19-vuotiaisiin ja 20-vuotiaisiin vuonna
12702: 0-18 0-18 0-18 0-19 0-20 1985. Vuodesta 1982 lähtien saavat keskiasteen
12703: opiskelijat hammashoitonsa opiskelupaikkakun-
12704: Tämän lisäksi on vastaavin perustein järjes- tiensa terveyskeskuksista.
12705: tettävä odottavien äitien hammashuolto. Järjestelmällisen hammashoidon laajentami-
12706: Oleellista kansanterveystyössä on ollut ehkäi- sessa on tavoitteena pidetty sitä, että järjes-
12707: sevän hammashuollon korostaminen. Vasta kan- telmällistä hoitoa saaneet voisivat saada sitä
12708: santerveyslailla luotiin mahdollisuudet ehkäise- jatkossakin. Valtaosan kohdalla näin ei viime
12709: vän työn käytännön toteuttamiselle. Alle koulu- vuosina ole tapahtunut. Osin syynä on ollut
12710: ikäisten hammashoito, kouluissa annettava va- hoidon muuttuminen maksulliseksi, osin siirty-
12711: listus ja fluorin systemaattisen käytön lisäämi- minen toisella paikkakunnalla olevaan oppilai-
12712: nen ovat muuttaneet ratkaisevasti hammashoi- tokseen, eräin paikoin myös palvelujen puuttu-
12713: totyötä. Suhteellisen pienin taloudellisin panok- minen.
12714: sin on saatu huomattavan paljon tuloksia ai- Kun keskiasteen opiskelijat tulevat maksut-
12715: kaan. toman järjestelmällisen hammashoidon piiriin,
12716: Kuitenkin tavoitteista, jotka kansanterveys- merkitsee tämä sitä, että peruskoulusta suoraan
12717: lakia säädettäessä asetettiin, on tingitty merkit- työelämään siirtyvät jäävät ikätovereitaan huo-
12718: tävästi myöhemmin laadituilla suunnitelmilla. nompaan asemaan. Jotta tällaiselta tilanteelta
12719: Hammashuoltoa toteuttavan henkilöstön mää- vältyttäisiin, järjestelmällistä ja maksutonta
12720: rää ei ole lisätty alkuperäisten suunnitelmien hammashoitoa tulisi laajentaa ikäluokittain
12721: edellyttämällä tavalla. Järjestelmällisen hammas- seuraavasti:
12722: hoidon laajentamisen aikataulua on hidastettu. 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989
12723: Maksuttomuuden periaatetta on hammashuol- 0-20 0-22 0-24 0-26 0-28 0-30 0-32 0-34
12724: lossa romutettu melkoisesti.
12725: Järjestelmällisen ja maksuttoman hammas-
12726: hoidon laajentaminen tulisi luonnollisesti vaa-
12727: Tilanne vuonna 1981 timaan myös lisää henkilökuntaa. Näin voitai-
12728: siinkin turvata työpaikat sille Iisääntyvälie opis-
12729: Maksuttomaan hammashoitoon kuuluvat 0- kelijajoukolle, joka on hankkinut alan koulu-
12730: 17-vuotiaat. Järjestelmälliseen hammashoitoon tusta. Tämänhetkiset suunnitelmat merkitsisivät
12731: ovat oikeutettuja 0-18-vuotiaat ja odottavat toteutuessaan sitä, että osa hammaslääkäreistä
12732: äidit, kaikkiaan noin 1 350 000 suomalaista. joutuisi vasten tahtoaankin hakeutumaan yksi-
12733: Luvut eivät kuitenkaan anna täysin oikeaa ku- tyiselle lohkolle. Työnsaantivaikeuksia ennakoi-
12734: vaa hammashoidon tilasta. Nimittäin esimer- daan erityisesti myös hammashoitajille.
12735: kiksi vuonna 1979 tarkastettiin hoitoon oikeu- Järkevän ja tuloksellisen hammashuollon
12736: tetuista koko maassa noin 75 %. Vuonna 1978 vuoksi maksuttomuuden laajentaminen on vält-
12737: oli 20 terveyskeskusta, joissa hoitoon oikeute- tämätöntä. On voitu selvästi nähdä, miten mak-
12738: tuista tarkistettiin alle puolet. Alhaisin tarkis- suuoman hammashoidon ikärajan ylittäneet
12739: tusprosentti oli 12. laiminlyövät järjestelmällisen hammashoidon
12740: Myöskään erikoishoitoa ei ole pystytty anta- sen kalleuden vuoksi.
12741: maan tarvetta vastaavasti. Esimerkiksi oikaisu- Edellä olevin perustein ehdotamme SKDL:n
12742: hoitoa on annettu yleensä vain poikkeustapauk- eduskuntaryhmän esityksenä kunnioittaen edus-
12743: sissa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12744: Toivomusaloite n:o 250 289
12745:
12746: että hallitus ryhtyisi toimiin kansan- kansalaiset maksutloman hammashuol-
12747: terveyslain mukaisen maksutloman ja lon piiriin;
12748: järjestelmällisen hammashuollon kehit- että raskaana olevien naisten maksu-
12749: tämiseksi niin, että maksutonta ham- tonta hammashuoltoa laajennettaisiin
12750: mashuoltoa laajennettaisiin voimassa vuodesta 1982 niin, että se koskisi
12751: olevia suunnitelmia nopeammin siten, koko raskausaikaa ja jatkuisi vielä
12752: että edellä mainittuina vuosina on vä- yhden vuoden synnytyksen jälkeen,· ja
12753: hintään niiden kohdalle merkityille ikä- että järjestelmällisen maksuUoman
12754: ryhmille järjestettävä maksutonta ja jär- hammashuollon toteutuminen käytän-
12755: jestelmällistä terveydenhuoltoa, kunnes nössä varmistettaisiin lisäämällä riittä-
12756: vuonna 1990 voitaisiin saattaa kaikki västi terveyskeskusten hammashuolto-
12757: henkilöstöä.
12758: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12759:
12760: Jarmo Wahlström Niilo Koskenniemi M.-L. Salminen
12761: Helvi Niskanen Kauko Tamminen Mikko Kuoppa
12762: Ensio Laine Matti Järvenpää Seppo Toiviainen
12763: Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö Irma Rosnell
12764: Heli Astala Aulis Juvela Vappu Säilynoja
12765: Pauli Uitto Juhani Vähäkangas Terho Pursiainen
12766: Anna-Liisa Jokinen Pauli Puhakka Aarne Saarinen
12767: Arvo Kemppainen Marjatta Mattsson V. J. Rytkönen
12768: Sten Söderström
12769:
12770:
12771:
12772:
12773: 37 088100188]
12774: 290 1981 vp.
12775:
12776: Toivomusaloite n:o 251
12777:
12778:
12779:
12780:
12781: Valtonen ym.: Turun yliopistollisen keskussairaalan sädehoito-
12782: klinikan sädehoitolaitteiden uusimisesta
12783:
12784:
12785: Eduskunnalle
12786:
12787: Syöpätilastot ovat kasvamassa etenkin säde- Korjaustöiden takia ne ovat pitkiä aikoja pois-
12788: hoitoon tulevien kasvainsairauksien osalta. Tu- sa käytöstä. Sädehoitolaitteisto olisikin uusit-
12789: run ja Porin läänissä sairastui vuonna 1971 tava mitä kiireimmiten, sillä sen yli-ikäisyy-
12790: syöpään 1 837 henkilöä, mutta Suomen syöpä- den johdosta potilasturvallisuus on vaarassa.
12791: rekisterin ennusteen mukaan uusia syöpätapa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12792: uksia on vuonna 1985 läänissä 2 410. Kaikki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12793: aan arvioidaan 70 prosentin syöpäpotilaista
12794: tarvitsevan sädehoitoa jossakin sairautensa vai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12795: heessa, joko diagnoosien jälkeen tai myöhem- menpiteisiin Turun yliopistollisen kes-
12796: min sairauden uusiutuessa. kussairaalan sädehoitoklinikan sädehoi-
12797: Turun yliopistollisen keskussairaalan sädehoi- tolaitteiden uusimiseksi.
12798: toklinikan sädehoitolaitteet ovat yli-ikäisiä.
12799: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12800:
12801: Pirkko Valtonen Aila Jokinen
12802: Mikko Elo Helvi Hyrynkangas
12803: 1981 vp. 291
12804:
12805: Toivomusaloite n:o 252
12806:
12807:
12808:
12809:
12810: P. Vennamo ym.: Myrkyllisten aineiden haittavaikutusten estä-
12811: misestä
12812:
12813:
12814: Eduskunnalle
12815:
12816: Erilaisten myrkyllisten ja terveydelle haital- sesseissa ei aiheuta tervevdellistä tai muuta
12817: listen aineiden käyttö maassamme sekä teolli- riskiä työntekijöille. '
12818: suudessa että elintarvikkeiden säilöntä- ja lisä- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
12819: aineina on edelleen laajaa. Tämä aiheuttaa sekä tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
12820: työntekijöille huomattavan terveysriskin että väksi toivomuksen,
12821: vaarantaa myös elintarvikkeita käyttävän suu-
12822: ren yleisön. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti lain-
12823: SMP:n ehdoton kanta on, että myrkylliset säädäntö- ja muihin tarvittaviitz toimen-
12824: ja haitalliset aineet tulee maassamme kieltää piteisiin elintarvikkeiden myrkyllisten
12825: elintarvikkeissa. Myös teollisuudessa ja työpai- ja terveydelle haitallisten lisä- ja säilön-
12826: koilla tulee huolehtia siitä, että näiden ainei- täaineiden kieltämiseksi ja teollisuuden
12827: den käyttö erilaisissa teollisuuden valmistuspro- myrkyllisten ja haitallisten aineiden
12828: haittavaikutusten estämiseksi.
12829: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
12830:
12831: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
12832: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
12833: J. Juhani Kortesalmi
12834: 292 1981 vp.
12835:
12836: Toivomusaloite n:o 253
12837:
12838:
12839:
12840:
12841: Viljanen ym.: Huoltamoalan yrittäjien aseman lainsäädännölli-
12842: sestä turvaamisesta
12843:
12844:
12845: Eduskunnalle
12846:
12847: Huoltamoyritysten jatkuvuutta on kannatta- Huoltamoyritysten toimintaedellytysten sano-
12848: vuuskriteerien suhteen voitu rakentaa viime ai- tulla tavalla muututtua ja edelleen muuttuessa
12849: koihin asti vuosi vuodelta kasva:neiden maan- yrittäjien epävarmuutta lisäävät kohtuuttomasti
12850: tiepolttonesteiden myyntimäärien ja huolto- markkinointiyhtiöiden yksipuolisesti laatimilla
12851: palvelujen kasvaneen kysynnän varaan. Tätä pe- ehdoilla tehdyt yhteistyö- ja vuokrasopimukset,
12852: rustaa näiden pienyritysten tulevaisuudensuun- joihin huoltamoyritysten suhteet tukkuliikkeen-
12853: nitelmille ei enää ole olemassa. Polttonesteiden sä kanssa perustuvat. Nämä sopimukset tekevät
12854: ja palvelujen kysynnän kasvu on jo pysähtynyt markkinointiyhtiöille mahdolliseksi esim. mil-
12855: eikä kehityksen suunnan voida odottaa käänty- loin tahansa muutaman kuukauden ilmoitusajal-
12856: vän uuteen kasvuun. Kysynnän kasvun pysähty- la toteutettava! huoltamovuokrien korotukset,
12857: miseen ja jopa kysynnän laskuun vaikuttavat joita ei aina edes perustella. Korotuksen suu-
12858: muutamat tunnetut syyt. Niitä ovat öljytuottei- ruuden määrää markkinointiyhtiö. Näiden sopi-
12859: den hintojen nousu, valtiovallan toimeenpane- musten nojalla markkinointiyhtiöt myös pakot-
12860: mat energiansäästökampanjat sekä autojen tek- tavat sopimussuhteiset pienyrittäjänsä mm. polt-
12861: ninen kehittyminen yhä vähemmän polttoainet- tonesteiden hinnanalennuksiin ja määräävät täl-
12862: ta kuluttaviksi ja pitemmin ajokilometrivälein löin aiheutuvat lisäkustannukset yleensä huo-
12863: huoltoa tarvitseviksi. Viimeksi mainittuun seik- mattavalta osalta jälleenmyyjän kannettaviksi
12864: kaan vaikuttaa lisäksi voiteluöljyjen kehittymi- tämän tahdosta riippumatta.
12865: nen. Parille seuraavalle vuosikymmenelle laadi- Tällainen sopimuskäytäntö, joka tällä hetkel-
12866: tut autokanta- ja liikennesuorite-ennusteetkaan lä vallitsee, tekee huoltamoalan yritystoiminnan
12867: eivät anna aihetta odottaa volyymin kasvun hyvin epävarmaksi. Yrittäjät ovat sijoittaneet
12868: jatkuvan huoltamoalalla. yritykseensä useiden satojentuhansien markko-
12869: Huoltamoyritysten liiketoiminnan kustannus- jen pääoman ja useimmissa tapauksissa kiinnit-
12870: ten taso on volyymin kasvun vuosina muodos- täneet vakuudeksi henkilökohtaisen ja perheen-
12871: tunut sellaiseksi, että huoltamoyritykset eivät sä omaisuuden. He vastaavat myös velvoitteis-
12872: enää kykene jatkamaan toimintaansa tinkimättä taan työntekijöidensä suhteen. Nykyisen sopi-
12873: kustannuksista. Ainoa tuntuva mahdollisuus muskäytännön mukaan tällaisen yrityksen jatku-
12874: säästää kustannuksissa näissä yrityksissä on työ- vuus pienyrittäjän kannalta on varmuudella tur-
12875: voimakustannusten vähentäminen. Tämä on vattu kuitenkin vain yleensä kolmeksi kuukau-
12876: mahdollista ainoastaan yrittäjän ja hänen per- deksi, joka on yleisin sopimusten irtisanomis-
12877: heenjäsentensä omaa työpanosta lisäämällä. Mai- aika. Käytännössä toteutuneet esimerkit osoitta-
12878: nittakoon, että jo nykyisellään huoltamoyrittä- vat, että sopimusten markkinointiyhtiöille suo-
12879: jän työpäivän pituus on keskimäärin 12 tuntia. mia kolmen kuukauden irtisanomisaikoja on
12880: Yrityksen toiminnan jatkuvuuden varmistami- käytetty kiistanalaisinkin perustein. Jälleenmyy-
12881: nen tällä tavalla ei ole pitkällä tähtäyksellä jät ovat näissä tapauksissa varsin usein menettä-
12882: mahdollista. Todettakoon vielä tässä yhteydessä neet työnsä lisäksi henkilökohtaisen omaisuu-
12883: kannattavuudesta, että Liiketaloustieteellinen tensa. Toisaalta sellaisissa tapauksissa, joissa
12884: tutkimuslaitos on havainnut piakkoin lopulli- yrittäjä itse omistaa huoltamokiinteistön, yrittä-
12885: sesti valmistuvassa, huoltamaalaa koskevassa jä on usein tänäkin päivänä vielä sitonut itsen-
12886: tutkimuksessaan pohtonestemyynnin kannatta- sä markkinointiyhtiöön jopa yli 20 vuodeksi
12887: vuuden olleen 1970-luvun lopulla heikko. käytännöllisesti katsoen kiinteiksi sovituilla eh-
12888: Toivomusaloite n:o 253 293
12889:
12890: doilla. Näin pitkäaikaisia sopimuksia voidaan tuisasti yrittäjänvapauden lisääntymisen ja pää-
12891: perustellusti pitää kohtuuttomina nykyisenä öl- töksenteon itsenäistymisen sekä sopimussuhteen
12892: jytuotteiden hintoihin ja saatavuuteen liittyvien jatkuvuuden turvaamisen myötä. Tällaisen sopi-
12893: epävarmuustekijöiden aikana, jolloin tapahtu- muskäytännön muutoksen liikkeelle saattami-
12894: mia on mahdotonta ennakoida edes viiden vuo- seksi tarvitaan kuitenkin uutta lainsäädäntöä.
12895: den tähtäyksellä. Tällaiset sitoumukset on tehty Toimenpiteet yrittäjänsuojalain valmistele-
12896: niinikään- markkinointiyhtiöiden pitkälti yksi- miseksi ja säätämiseksi esimerkiksi yrittäjänsuo-
12897: puolisesti laatimilla sopimusehdoilla. Näissä ta- jatoimikunnan mietinnön ( 1979:61) ja siitä an-
12898: pauksissa yrittäjällä ei ole mahdollisuuksia saa- nettujen lausuntojen pohjalta tai kapea-alaisem-
12899: da esim. kohtuullista tuottoa omistamaansa min erityisen huoltamoalan jälleenmyyntisuh-
12900: huoltamokiinteistöön sijoittamalleen pääomalle. ta koskevan lain valmistelemiseksi ovat suo-
12901: Koska huoltamoyritysten kannattavuus ei tavia.
12902: enää ole turvattu volyymin kasvulla, on niiden Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
12903: toimintaedellytyksiä voitava parantaa muilla kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12904: keinoilla. Tärkeimpänä uutena keinona näemme
12905: nykyisen sopimuskäytännön muuttamisen tasa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12906: puolisemmaksi ja pienyrittäjän liikkumavapaut- pienyrittäjän ja erityisesti huoltamoyrit-
12907: ta nykyisestä lisääväksi. Sopimuskäytäntöä tä- täiän aseman turvaamiseksi lainsäädän-
12908: hän suuntaan muuttamalla näemme huoltame- t8ä kehittämällä.
12909: yritysten toimintaedellytysten kehittyvän Suo-
12910: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
12911:
12912: Matti Viljanen Jalmari Torikka
12913: Tauno Valo Helge Saarikoski
12914: 294 1981 rd.
12915:
12916: Hemställningsmotion nr 254
12917:
12918:
12919:
12920:
12921: Zilliacus m. fl.: Om nyplanering och utvecklande av ögonsjuk-
12922: vården
12923:
12924:
12925: Tili Rik,sdagen
12926:
12927: Ögonkliniken vid Helsingfors universitets bättras .före 1985. Läkarna, e'Xjperterna o,ch per-
12928: centralsjukhus har till uppgift att betjäna en sonalen har också i åratal fört en hopplös
12929: halv miljon människor. För närvarande är de kamp mot missförhållandena för att förbättra
12930: årliga ögonoperationernas antal ca 2 500. de synskadades situation. De upplever emeller-
12931: Patientservicen försvåras emellertid av brist- tid sitt arbete som ett slag i luften och ankla-
12932: fälliga sjukhusutrymmen, bristen på operations- gar med rätta beslutsfattarna för kallsinnighet.
12933: salar och alltför fåtaliga läkartjänster, vilket Då tidningspressen på ett föredömligt sätt
12934: gör att köerna växer med 300 patienter per givit publicitet åt rådande missförhållanden
12935: år. Då de årliga köerna nu redan uppgår till har detta lett tili nödiga men än så länge alltför
12936: 2 000 ser framtiden närapå katastrofal ut för snäva åtgärder inom HUCS förvaltningsråd.
12937: de synskadade patienterna. T.o.m. verkligt Med interna arrangemang anser man kunna öka
12938: brådskande fall får köa ett halvår medan res- operationernas antal med 500 per år. Men
12939: ten kan få vänta upp tili 3 år på operationstur. mycket återstår att göra om man på ett påtag-
12940: Självklart är att väntetiden försämrar patienter- ligt och ändamålsenligt sätt ämnar förkorta
12941: nas ögonsjukdomar vilket leder till ofta obot- köerna på över 2 000 personer per år.
12942: liga följder med pattieli ellet hel blindhet som En del experter, bland dem öganklinikens
12943: resultat. Många åldringar hinner dessutom inte överläkare professor Salme V annas, anser dock
12944: få hjälp i tid och får sålunda tillbl"inga åter- att HUCS planer är för optimistiska och där-
12945: stoden av sitt liv som blinda. med orealistiska. Utrymmesbristen kan inte
12946: Sjukhusexperterna hävdar att utökning av elimineras med aldrig så ambitiösa planer och
12947: operationssalarnas antal tili 6 skulle kunna öka inre arrangemang utan kräver kankretare åt-
12948: operationernas antal med 1 000 per år. HUCS gärder vad utrymmen, materiel och tjänster
12949: sjukhusförbunds förvaltningsråd hävdar att åt- beträffar.
12950: gärder som skulle kunna eliminera de värsta På grund av det ovanstående föreslår vi
12951: flaskhalsarna skulle kräva ca 4 250 kvadrat- vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
12952: meter nya utrymmen, vilket beräknas kosta ca
12953: 22 miljoner mark. Ytterligare 5 miljoner skulle att regeringen måtte vidtaga åtgärder
12954: krävas för anskaffning av nödig apparatur och för att snabbt och effektivt låta nypla-
12955: sjukhusmateriel samt grundande av ca 60 nya nera och utveckla ögonsjukvården ge-
12956: tjänster, vilket betyder en merkostnad på ca nom utbyggnad av sjukhusutrymmena
12957: 3 miljoner per år. och anskaffning av nödig sjukhusutrust-
12958: Ingenting av allt detta är dessvärre medtaget ning samt beakta behovet av nya tjäns-
12959: i statens femårsplan för sjukhusbyggen, vilket ter vid planeringen av reformen inom
12960: betyder att situationen inte kommer att för- Helsingfors universit.ets centralsjukhus
12961: ögonklinik.
12962: Helsingfors den 5 februari 1981
12963:
12964: Jutta Zilliacus Håkan Malm Ole Norrback
12965: Boris Renlund Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
12966: Henrik Westerlund
12967: 1981 vp. 295
12968:
12969: Toivomusaloite n:o 254 Suomennos
12970:
12971:
12972:
12973:
12974: Zilliacus ym.: Silmäsairauksien hoidon tehostamisesta
12975:
12976:
12977: Eduskunnalle
12978:
12979: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sil- vuosikausia taistelleet epäkohtia vastaan näkö-
12980: mäklinikan tehtävänä on palvella puolta miljoo- vammaisten aseman parantamiseksi. He koke-
12981: naa ihmistä. Vuosittain suoritettavien silmä- vat kuitenkin työnsä huitaisuna ilmaan ja syyt-
12982: leikkausten määrä on tällä hetkellä n. 2 500. tävät perustellusti päätöksentekijöitä kylmäkis-
12983: Potilaiden palvelua vaikeuttavat kuitenkin puut- koisuudesta.
12984: teelliset sairaalatilat, leikkaussalien puute ja Lehdistön julkistettua esimerkillisellä tavalla
12985: lääkäripalvelujen alimitoitus, mikä johtaa sii- tällä hetkellä vallitsevat epäkohdat on tämä
12986: hen, että jonot kasvavat 300 potilaalla vuo- johtanut tarpeellisiin, mutta toistaiseksi aivan
12987: dessa. Kun vuosittaiset jonot jo nyt ovat 2 000, liian vähäisiin toimenpiteisiin HYKS:n hallin-
12988: näyttää tulevaisuus lähes katastrofaaliselta nä- toneuvoston taholta. Sisäisin järjestelyin katso-
12989: kövammaisten potilaiden kannalta. Jopa todel- taan voitavan lisätä leikkausten määrää 500:lla
12990: la kiireelliset tapaukset saavat odottaa puoli vuodessa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä,
12991: vuotta muitten joutuessa odottamaan leikkaus- jotta tuntuvalla ja tarkoituksenmukaisella taval-
12992: vuoroaan jopa 3 vuotta. On sanomattakin sel- la voitaisiin lyhentää vuosittaista yli 2 000
12993: vää, että odotusaika pahentaa potilaitten silmä- henkilön jonoa.
12994: sairauksia, mikä usein johtaa parantumattomiin Eräät asiantuntijat, heidän joukossaan silmä-
12995: seurauksiin tuloksen ollessa osittainen tai täysi klinikan ylilääkäri professori Salme Van,nas,
12996: näön menetys. Useat vanhukset eivät sitäpaitsi ovat kuitenkin sitä mieltä, että HYKS:n suun-
12997: ehdi saada apua ajoissa ja joutuvat siten viettä- nitelmat ovat liian optimistisia ja siten epä-
12998: mään lopun elämästään sokeina. realistisia. Tilanpuutetta ei voida poistaa kun-
12999: Sairaala-alan asiantuntijat väittävät, että leik- nianhimoisin suunnitelmin ja sisäisin järjeste-
13000: lmussalien määrän lisääminen kuuteen voisi li- lyin, vaan sen tulee tapahtua kouriintuntuvin
13001: sätä leikkausten määrää tuhannella vuosittain. tiloihin, materiaaliin ja palveluihin kohdistuvin
13002: HYKS:n sairaalaliiton hallintoneuvosto väittää, toimenpitein.
13003: että pahimmat pullonkaulat poistavat toimen-
13004: piteet vaatisivat n. 4 250 neliömetriä uutta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13005: tilaa, minkä arvioidaan maksavan 22 miljoonaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13006: markkaa. Edelleen tarvittaisiin viisi miljoonaa muksen,
13007: tarpeellisen 'laitteiston ja sairaalavälineistön että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13008: hankkimista varten sekä n. 60 uuden toimen silmäsairaanhoidon pikaiseksi ja tehok-
13009: perustamiseksi, mikä merkitsisi vuosittaista n. kaaksi uudelleen suunnitteluksi ja kehit-
13010: kolmen miljoonan markan lisäkustannusta. tämiseksi laajentamalla sairaanhoitotilo-
13011: Mitään edellä mainitusta ei valitettavasti ole ja ja hankkimalla tarpeellista sairaanhoi-
13012: otettu valtion sairaalarakennusten viisivuotis- tovälineistöä sekä ottamalla huomioon
13013: suunnitelmaan, mikä merkitsee sitä, että tilan- uusien toimien tarpeellisuus Helsingin
13014: ne ei tule paranemaan ennen vuotta 1985. yliopistollisen keskussairaalan silmäkli-
13015: Lääkärit, asiantuntijat ja henkilökunta ovat nikan uudistamista suunniteltaessa.
13016: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
13017:
13018: Jutta Zilliacus Håkan Malm Ole Norrback
13019: Boris Renlund Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
13020: Henrik Westerlund
13021: 296 1981 rd.
13022:
13023: Hemställningsmotion nr 255
13024:
13025:
13026:
13027:
13028: Zilliacus m. fl.: Om en lag om totalförbud mot användning och
13029: spridning av kadmium och om medel för övervakningen
13030:
13031:
13032: Tili Rik·sdagen
13033:
13034: Kadmium hör tili de allra giftigaste metaller ningen i Karleby. På detta sätt kommer den
13035: man känner. Det är ett s.k kumulativt gift redan så tungt belastade Östersjön att utsättas
13036: som efter att ha samlats i organismen förorsa- för fara.
13037: kar ett kroniskt sjukdomstillstånd. Våren 1980 trädde avtalet om skydd av
13038: Kadmium har hos försöksdjur förorsakat för- Östersjön, som också Finland har ratificerat,
13039: trängning i artärerna, äggvita i urinen och i kraft. Enligt avtalet räknas kadmium till den
13040: cancer. grupp ämnen vars mängd i avfaU.svatten spe-
13041: Man misstänker att kadmium hos människan ciellt hör minskas.
13042: också förorsakar lungutvidgning, njursbdor och I Sverige har man antagit en lag om total-
13043: sköldkörtelcancer. Dessutom känner man tili förbud för kadmiumanvändning och sprid-
13044: att kadmium förorsakar den s.k. "itai-itai~sju ning. I de övriga nordiska länderna har kad-
13045: kan", känd från Japan. tniumets spridning och miljöpåverkan nog-
13046: Kadmium används i Finland bl. a. som kor- grant kartlagts.
13047: rosionsskydd på metaller, färgämne i plaster På basen av det ovannämnda föreslår vi att
13048: och glas samt som hård- och mjukgörare i plas- riksdagen ville hemställa,
13049: ter, hartser mm.
13050: P.g.a. giftigheten har framställning och im- att regeringen måtte vidtaga åtgärder
13051: port av leksaker innehållande kadmium förbju- för att avlåta en proposition om en ·lag
13052: dits sedan det visade sig att giftet kunde fri- angående totalförbud /ör kadmiuman-
13053: göras från leksaken under användning. vändning och -spridning samt anslå till-
13054: En stor mängd kadmium kommer ut i miljön räckliga medel för övervakningen.
13055: från zinkframställningen vid anrikningsanlägg-
13056: Helsingfons den 11 fehruari 1981
13057:
13058: Jutta Zilliacus 1. S. Melin
13059: Håkan Malm Ole Norrback
13060: Boris Renlund
13061: 1981 vp. 297
13062:
13063: Toivomusaloite n:o 2.55 Suomennos
13064:
13065:
13066:
13067:
13068: Zilliacus ym.: Kadmiumin käyttöä ja levitystä koskevasta lain-
13069: säädännöllisestä kiellosta ja sen valvontaan tarvittavista va-
13070: roista
13071:
13072:
13073: Eduskunnalle
13074:
13075: Kadmrum kuuluu ·kaikislta ,tunnetuista metal- ta. Tällä tavoin joutuu jo nyt rasikaasti rasitettu
13076: leista myrkyllisimpiin. Se on ns. ikasaantuva Itämeri vaaralle ,alttiiksi.
13077: myrkky, joka elimistöön keräänn)"ttyään aiheut- Vuoden 1980 keväällä :tuli voimaan Itäme-
13078: taa kroonisen sairaustilan. ren suojelusopimus, jonka myös Suomi on alle-
13079: Koe-eläimissä kadmium on aiheuttanut valti- kirjoittanut. Sopimuksen mukaan kadmium lue-
13080: moiden ahtautumia, munanvalkuaista virtsassa taan aineryhmään, jonka määrää jätevesissä on
13081: ja syöpää. erirtyisesti vähennetJtävä.
13082: Epäillään, että kadmium aiheuttaa ihmisissä Ruotsissa on hyväks)"tty [a!ki, joka kieLtää ko-
13083: myös keuhkojen laajentumista, munuai:svaurioi- konaan kadmiumin käytön ja 1ev1ttämisen.
13084: ta ja kilpirauhassyöpää. Tämän lisäksi tiedetään, Muissa pohjoisma1ssa on kadmiumin levittämi-
13085: että rkadmium aiheuttaa Japanissa tunnetun ns. nen ja sen vaikutus ympäristöön tarkoin kartoi-
13086: ''1tai-itai-sairauden.'' tettu.
13087: Kadmiumia käytetään Suomessa mm. metal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13088: lien syöpyrtnisestoon, muovien ja lasin väri- nioittaen eduskunnan hyvaksytltävä:ksi toivo-
13089: aineena sekä muovien, hantJsien jne. kovetti- muksen,
13090: mena ja pehmentimenä.
13091: Myrkyllisyytensä takia on ilmdmiu:mira sisä:l- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13092: tävien leikkikatujen valmistus ja ruonti kielletty sellaisen esityksen antamiseksi eduskun-
13093: sen jälkeen kun osoittautui, että myrkky rs.aattoi nalle, joka tähtäisi kadmiumin käytön ja
13094: vapautua [eikki.ikaluista niitä käytettäessä. levittämisen kokonaan kieltämiseen, ja
13095: Suuri määrä kadmiumia joutuu luontoon sin- myöntäisi riittävät varat valvontaa var-
13096: kin tuotannon yhteydessä Kaarlelan rikastamos- ten.
13097: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981.
13098:
13099: Jutta Zilliacus 1. S. Melin
13100: Håkan Malm Ole Norrback
13101: Boris Renlund
13102:
13103:
13104:
13105:
13106: 38 088100188}
13107: 298 1981 vp.
13108:
13109: Toivomusaloite n:o 256
13110:
13111:
13112:
13113:
13114: A~ltio ym.: Henkilökohtaisen varaJasenen valitsemisesta jokai-
13115: selle vesilautakunnan jäsenelle
13116:
13117:
13118: Eduskunnalle
13119:
13120: Vuonna 1976 uudistetun kunnaHi:slain mu- ten, että jokaiselle vesilautakunnan jäsenelle va-
13121: kaan valitaan joka1sd.le kunnallisen lautakunnan littaisiin henkilökohtainen rv,arajiisen.
13122: jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. Vesilauta- Edellä esitetyn perusteella ehdo~ edus-
13123: kuntaan valitaan kuitenkin vesilain mukaan pu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13124: heenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta
13125: jäsentä sekä ;tarpeellinen määrä varajäseniä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13126: Koska myös vesilautaikuntaan olisi ,tarkoi~sen vesilain muuttamiseksi siten, että jokai-
13127: mukaista valita jokaiselle jäs·enelle henkilökoh- selle vesilautakumzan jäsenelle valittai-
13128: tainen varajäsen, olisi vesilakia muuteVtava rsi- siin henkilökohtainen varajäsen.
13129: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
13130:
13131: Sampsa Aaltio Timo Ihamäki Eero Lattula
13132: Erkki Pystynen Matti Maijala Tauno Valo
13133: Pekka Löyttyniemi Sauli Hautala Anna-Kaarina Louvo
13134: Jouni J. Särkijärvi Matti Hakala Ulla Puolanne
13135: Ben Zyskowicz Toivo Mäkynen Matti Pelttari
13136: 1981 vp. 299
13137:
13138: Toivomusaloite n:o 257
13139:
13140:
13141:
13142:
13143: Aaltio ym.: Henkilökohtaisen varaJasenen valitsemisesta jokai-
13144: selle tielautakunnan jäsenelle
13145:
13146:
13147: Eduskunnalle
13148:
13149: Vuonna 1976 uudistetun kunnallislain mu- siten, että jokaiselle tielautalkunnan jäsenelle va-
13150: kaan vaHtaoo jokaiselle ikllltlllal.lisen lautakunnan 'littaisiin henkilökohtainen varajäsen.
13151: jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. Tielauta- Edellä esitetyn pemsteella ehdotamme edus-
13152: kuntaan valitaan kuitenkin vuonna 1954 ylei- kunnan hyväksyttäväksi 1toivomuksen,
13153: sistä .teistä annetun lain mukaan puheenjohtaja,
13154: neljä jäsentä ,sekä kolme varajäsentä. Koska että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13155: myös tielautakuntaan olisi tarko1tuk:senmukaista yleisistä teistä annetun lain muutta-
13156: vruha jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen va- miseksi siten, että jokaiselle tiel4utakun-
13157: rajäsen, olisi lakia yleisistä teistä muutettava nan jäsenelle valittaisiin henkilökohtai-
13158: nen varajäsen.
13159: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
13160:
13161: Sampsa Aaltio Erkki Pystynen Pekka Löyttyniemi
13162: Timo Ihamäki Jouni J. Särkijärvi Tauno Valo
13163: Matti Maijala Ben Zyskowicz Anna-Kaarina Louvo
13164: Sauli Hautala Toivo Mäkynen Ulla Puolanne
13165: Matti Hakala Eero Lattula Matti Pelttari
13166: 300 1981 vp.
13167:
13168: Toivomusaloite n:o 258
13169:
13170:
13171:
13172:
13173: Aaltio ym.: Henkilökohtaisen varajasenen valitsemisesta jokai-
13174: selle majoituslautakunnan jäsenelle
13175:
13176:
13177: Eduskunnalle
13178:
13179: Vuonna 1976 uuruSitetun kwmallislain mu- kaista muuttaa siten, että J.aissa määrättäisiin jo-
13180: kaan valitaan jokaiselle kunnallisen lautakunnan kaiselle majoituslautakunnan jäsenelle valitta-
13181: jäsenelle henikilökohtainen varajäsen. Majoitus- vaksi henkilökohtainen varajäsen.
13182: lautakuntla valitaan ®u1tenlkin rSOtilasmajoitus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
13183: lain mukaan, joka määrää ~a1tuuston valitse- kunnan hyvä:ksy;ttäväksi toivomuksen,
13184: maan toimikaudekseen majoituslautakuntaan
13185: puheenjohtajan ja kaksi jäsentä ja varajäsentä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13186: Koska laissa ei :selvästi mainita, että jokaisella sotilasmajoituslain muuttamiseksi siten,
13187: majoituslautakunnan jäsenellä ,tulisi olla varajä- että jokaiselle majoituslautakunnan jäse-
13188: sen, olisi sotilasmajoituslakia tankoituksenmu- nelle valittaisiin henkilökohtainen vara-
13189: jäsen.
13190: Helsingissä 10 päivänä helm1kuuta 1981
13191:
13192: Sampsa Aaltio Matti Maijala Pekka Löyttyniemi
13193: Erkki Pystynen Sauli Hautala Tauno Valo
13194: Jouni J. Särkijärvi Matti Hakala Anna-Kaarina Louvo
13195: Ben Zyskowicz Toivo Mäkynen Ulla Puolanne
13196: Timo Ihamäki Eero Lattula Matti Pelttari
13197: 1981 vp. 301
13198:
13199: Toivomusaloite n:o 259
13200:
13201:
13202:
13203:
13204: Ajo ym.: Merimiesten maksamien kirkollisverojen ohjaamisesta
13205: Suomen Merimieslähetysseuralle
13206:
13207:
13208: Eduskunnalle
13209:
13210: Suomen ev.lut. kirkkoon kuuluvat meren- miesten maksamista kirkollisveroista paikallis-
13211: kulkijat maksavat kirkollisveronsa seurakunnil- seurakunnat myönsivät avustusta Suomen Meri-
13212: leen. Vuonna 1978 kirkko sai merimiesten mieslähetysseuralle 806 369,80 mk, joka on
13213: maksamina kirkollisveroina 3 647 418,83 mk 22,1 % merimiesten maksamasta kirkollisvero-
13214: ja v. 1979 4 242 040,47 mk. määrästä. Tästä summasta on vielä pois niiden
13215: Ammattinsa vuoksi merenkulkijoilla vain merimiesten maksama kirkollisvero, jotka ovat
13216: harvoin on ·mahdollisuus osallistua seurakun· työskennelleet laivoilla alle neljä kuukautta.
13217: tansa toimintaan Suomessa ja käyttää palveluja. Merenkulkijat itse ja eri merenkulkupiirit
13218: Noin ;yJ merenkulkijoista on perheettömiä, ovat kokeneet nykyisen merimiesten kirkollis-
13219: eivätkä tällöin muutkaan lähiomaiset ole käyt- verojen käytön kiusalliseksi ja epäoikeuden-
13220: tämässä seurakunnan varoja. Viime vuosina mukaiseksi, koska varoja ei ohjata sinne, missä
13221: kehitys on edennyt siihen suuntaan kauppalai- palveluja tarvitaan ja niitä käytetään.
13222: vastossamme, että yhä useammat alukset ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
13223: siirtyneet ns. cross-trade-liikenteeseen, mikä on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13224: merkinnyt kontaktien vähenemistä kotimaahan,
13225: vaikkakin loma-ajat ovat pidentyneet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13226: Suomalaiset merimieskirkot (8 kpl) tarjoa- merimiesten maksamien kirkollisverojen
13227: vat maanmiehillemme kirkollisia ja sosiaalisia ohjaamiseksi Suomen Merimieslähetys-
13228: palveluja ulkomailla. Viime vuonna merimies- seuralle> jolloin kohtuullinen osuus me-
13229: kirkkojen palveluja käytti 126 022 henkeä. rimieskirkon työlle olisi 75 % meri-
13230: Merimieskirkkojen työ on kuitenkin vapaa- miesten kirkollisveroista.
13231: ehtoisen tuen varassa. Vuoden 1979 meri-
13232: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
13233:
13234: Aimo Ajo Bror Lillqvist Sakari Knuuttila
13235: Terho Pursiainen Olli Helminen Väinö Raudaskoski
13236: Tarja Halonen Anssi Joutsenlahti Markus Aaltonen
13237: Pirkko Valtonen J. Juhani Kortesalmi Matti Luttinen
13238: Eeva Kauppi Antero Juntumaa Mauno Forsman
13239: Helvi Hyrynkangas Helena Pesola Pentti Lahti-Nuuttila
13240: Lea Savolainen Eva-Maija Pukkio Olavi Ronkainen
13241: Matti Puhakka
13242: 302 1981 vp.
13243:
13244: Toivomusaloite n:o 260
13245:
13246:
13247:
13248:
13249: Ajo ym.: Kaikkien Lapin läänin asukkaiden oikeuttamisesta saa-
13250: maan yhtäläinctn metsästyslupa läänin alueella oleville valtion
13251: maille
13252:
13253:
13254: Eduskunnalle
13255:
13256: Metsästyslain (290/62) 3 §:ssä määritellään Edellä 1 momentissa tarkoitettuja lupia
13257: metsästysoikeus valtion omistamilla metsämail- älköön myönnettäkö niin laajalti eikä niin mo-
13258: la: "Oikeus metsästää valtion viranomaisten nelle, että riistakannan säilyminen vaarantuu.
13259: hallinnassa ja hoidossa olevilla valtion mailla Metsästyksestä luonnonpuistoissa j!l kansallis-
13260: voidaiUl antaa luvan nojalla käytettäväksi tai puistoissa sekä ampuma-aseen käyttämisestä
13261: vuokrata. Paikallisen sekä myös metsästysmaata rajavyöhykkeellä on säädetty erikseen.
13262: vailla olevan väestön etu on tällöin lähinnä Hirven metsästämisestä on voimassa, mitä
13263: otettava huomioon. siitä erikseen on säädetty."
13264: Lapin läänin kunnissa sekä Oulun lääniin Edellä lainatun metsästyslain (290/62)
13265: kuuluvissa Kajaanin kaupungissa ja Kajaanin 3 §:n ja asetuksen (566/62) 3 §:n nojalla
13266: maalaiskunnassa sekä Hyrynsaltnen, Kuhmon, on Lapin läänissä kunkin kunnan alueella ole-
13267: Kuusamon, Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, villa valtion mailla sen kunnan asukkailla
13268: Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Taival- vapaa metsästysoikeus. Muiden kuntien asuk-
13269: kosken, Vaalan ja Vuolijoen kunnissa on pai- kaat joutuvat erikseen Innastamaan metsästys-
13270: kallisilla asukkailla oikeus metsästää 1 momen- luvan, mikäli aikovat metsästää toisen kun-
13271: tissa tarkoitetuilla, kunnassa olevilla valtion nan alueella olevalla valtion maalla.
13272: mailla, mikäli niiden käytöstä ei toisin ole Kaupunkilaismetsästäjät, jotka ovat vailla
13273: laissa säädetty tai vastedes säädetä (31. 1. metsästysoikeutta, sekä myös osaltaan sellaisten
13274: 1969/81). kuntien asukkaat, joissa ei ole valtion maata,
13275: Asianomaisella ministeriöllä on valta pidät- joutuvat näin täysin eriarvoiseen asemaan met-
13276: tää määrätty alue riistanhoidollisiin tai muihin sästysoikeuksia käsiteltäessä valtion omistamilla
13277: tarkoituksiin käytettäväksi, jos se katsotaan tar- alueilla. Kun vielä otetaan huomioon, että maa-
13278: peelliseksi." seutukuntien asukkailla jo luontöjallnkin on
13279: Metsästyksestä ja riistanhoidon järjestämises- huomattavasti paremmat mahdollisuudet harjoit-
13280: tä valtion omistamilla alueilla annetun asetuk- taa metsästystä kuin kaupunkikuntien asukkail-
13281: sen (566/62) 3 §:ssä säädetään metsästyksestä la, joille esimerkiksi kausilupia valtion maille
13282: metsähallinnon hallinnassa olevilla alueilla: myydään rajoitetusti, sen jälkeen kun ensin on
13283: "Paikalliseen väestöön kuuluvalle henkilölle arvioitu muiden käyttö valtion mailla (esim.
13284: voidaan antaa lupa metsästää metsähallituksen Kemissä v. 1979 myytiin kausilupia 80 kpl
13285: hallinnossa olevilla alueilla, mikäli hänellä ei ja vuonna 1980 ainoastaan 40 kpl). Kaupunki-
13286: metsästyslain .3 §:n 2 motnentin mukaan tai kunnissa kuitenkin on valtaosa niistä metsäs-
13287: erityisten määräysten nojalla jo muutoin ole tyksen harrastajista, jotka eivät omaa minkään-
13288: metsästysoikeutta. Sellainen lupa voidaan myös laista metsästysoikeutta, koska he eivät omista
13289: myöntää muille, jotka ovat vailla metsästys- metsiä, ja kun metsästysseuroihin, joille yksi-
13290: maata. Metsästysoikeus voidaan, paikalliselle tyisten omistamat maat on yleisesti vuokrattu,
13291: asukkaalle lain mukaan ehkä kuuluvaa metsäs- ei nykyisellään ole kovinkaan suuria mahdolli-
13292: tysoikeutta loukkaamatta, myös vuokrata lä- suuksia päästä jäseneksi. Nykyinen lupakäy-
13293: hinnä rekisteröidylle yhdistykselle tai yksityi- täntö lisää osaltaan salametsästystä niin valtion
13294: selle henkilölle, joka sitoutuu toimeenpanemaan kuin myös metsästysseurojenkin hallitsemilla
13295: järjestetyn riistanhoidon ja tehokkaan valvon- mailla.
13296: nan. Metsästyslain 3 § tulisi muuttaa siten, että
13297: Toivomusaloite n:o 260 303
13298:
13299: kaikki läänin asukkaat olisivat tasavertaisessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13300: asemassa valtion hallitsemilla mailla. Muutos nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13301: voisi olla sellainen, että kaikilla, jotka haluavat muksen,
13302: harrastaa metsästystä, on oman hoitoalueensa että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
13303: valtion mailla joko vapaa metsästysoikeus tai menpiteisiin metsästyslain 3 §:n muut-
13304: luvanvarainen metsästysoikeus. Kausiluvan lu- tamiseksi siten, että kaikilla Lapin lää-
13305: nastamisen oman hoitoalueen valtion maille nin asukkailla olisi yhtäläinen mahdolli-
13306: tulisi olla jokaiselle metsästyksen harrastajalle suus saada metsästyslupa läänin alueella
13307: mahdollista. oleville valtion maille.
13308: Helsingissä l3 päivänä helmikuuta 1981
13309:
13310: Aimo Ajo E.-J. Tennilä Niilo Koskenniemi
13311: 304 1981 vp.
13312:
13313: Toivomusaloite n:o 261
13314:
13315:
13316:
13317:
13318: Ala-Kapee ym.: Jätteiden hyötykäytön edistämisestä
13319:
13320:
13321: Eduskunnalle
13322:
13323: Valtiontilintarkastajat ovat jo kahteen ottee- suojelullisestikin, joten erityisesti valtion tulisi
13324: seen puuttuneet jätteiden hyötykäytön tehos- pyrkiä edistämään jätteiden hyötykäyttöä ohjaa-
13325: tamisen tarpeellisuuteen. Tilintarkastajain mie- malla siihen riittävästi varoja.
13326: lestä valtion olisi käytettävä jätehuoltolainsää- Avustuksia tulisi myöntää sekä kunnille että
13327: dännön oheHa myös hyötykäyttöä edistäviä yrityksille jätteiden hyötykäyttöä palvelevien
13328: taloudellisia ohjauskeinoja. Tällaisina keinoina investointien rahoitukseen. Myöntämisen edel-
13329: on mainittu mm. hyötykäyttöä edistävät avus- lytyksenä voitaisiin pitää sitä, että hanke edis-
13330: tukset. Niihin käytettyjen varojen tilintarkasta- tää ympäristönsuojelun toteutumista, energian
13331: jat ovat ~atsoneet palautuvan nopeasti takaisin käytön vähentymistä tai kotimaisen raaka-aine-
13332: toisaalta huomattavien kansantaloudellisten pohjan laajentumista. A vustettavan kohteen
13333: säästöjen ja toisaalta ympäristönsuojelun tehos- olisi oltava jätehuollon kannalta tarpeellinen ja
13334: tumisen muodossa ( valtiontilintarkastajain ker- tarkoituksenmukainen ja sen toteuttamista var-
13335: tomukset vuosilta 1973 ja 1977}. Eduskunta ten olisi laadittava hyväksyttävä suunnitelma
13336: on sittemmin yhtynyt valtiontilintarkastajain kustannusarvioineen.
13337: käsityksiin (valtiovarainvaliokunnan mietintö Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13338: n:o 35/1979 vp.) esittäen vielä lisävaatimuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13339: sia mm. eräiden metallien osalta. muksen,
13340: Jätteiden hyötykäytön edistäminen on kuiten-
13341: kin kaikesta huolimatta sekä tutkimus- että että hallitus rybtyisi toimenpit.eisiin
13342: toimenpidetasolla jäänyt tuloksettomaksi. Ti- jätteiden hyötykäytön edistämiseksi ja
13343: heästi asutuilla alueilla, etenkin pääkaupunki- avustusten myöntämiseksi sekä kunnille
13344: seuduila, jätehuoltotilanne alkaa käydä kestä- että yrityksille jätteiden hyötykäyttöä
13345: mättömäksi. Jätteiden hyötykäyttö olisi välttä- palvelevien investointien rahoitukseen.
13346: mätöntä niin taloudellisesti kuin ympäristön-
13347: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13348:
13349: Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen Kaisa Raatikainen
13350: Kaj Bärlund Peter Muurman Kaarina Suonio
13351: Saara-Maria Paakkinen
13352: 1981 vp. 305
13353:
13354: Toivomusaloite n:o 262
13355:
13356:
13357:
13358:
13359: Astala ym.: Kunnallisen myymälätoiminnan tukemisesta
13360:
13361:
13362: Eduskunnalle
13363:
13364: Haja-asutusalueiden kauppapalveluiden saa- joilla ei ole omaa autoa käytössään, kaupallis-
13365: vutettavuuden jatkuvan heikentymisen estämi- ten palveluitten saavutettavuus vaikeutuu.
13366: seksi on valtiovallan toimesta alettu myöntää Sellaisissa tapauksissa, jolloin kylän viimei-
13367: vuodesta 1975 lähtien rahoitustukea kaupan nen yksityisen keskusliikkeen tai kauppiaan
13368: investointeihin. Toimenpiteitä laajennettiin ylläpitämä kiinteä myymälä joudutaan lopetta-
13369: edelleen niin, että vuodesta 1980 lähtien kiin- maan, tulisi luoda mahdollisuudet siihen, että
13370: teille myymälöille alettiin myöntää suoraa toi- yhteiskunnan - lähinnä kunnan - toimesta
13371: mintatukea. Lisäksi tuetaan tavara- ja henkilö- voidaan jatkaa myymälän toimintaa.
13372: kuljetuksia sekä myymäläautojen sosiaalisia reit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13373: tejä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13374: Yhteensä valtion TMA:ssa on kaupan tu- muksen,
13375: keen varattu 4,9 mmk vuodelle 1981, rähoitus-
13376: tukeen 3,4 mmk ja toimintatukeen ym. 1,5 että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
13377: mmk. menpiteisiin, joilla mahdollistetaan kun-
13378: Tukitoimenpiteistä huolimatta kauppakuole- nan ylläpitämän kiinteän myymälän toi-
13379: mat ovat edelleen jatkuneet. Samoin on jatku- minta, sekä vähittäiskaupan rahoitustu-
13380: nut myymäläautojen väheneminen. Kaupallis- kilain muuttamiseksi niin, että tukea
13381: ten palvelujen tarjonnan jatkuvasti supistuessa voidaan myöntää myös kunnallisille
13382: etenkin vanhusten ja sellaisten väestöryhmien, myymälöille.
13383: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13384:
13385: Heli Astala Pauli Uitto
13386: Ulla-Leena Alppi Ensio Laine
13387: Anna-Liisa Jokinen
13388:
13389:
13390:
13391:
13392: 39 088100188]
13393: 306 1981 vp.
13394:
13395: Toivomusaloite n:o 263
13396:
13397:
13398:
13399:
13400: Astala ym.: Valtion osallistumisesta Turun seudun vesihuolto-
13401: ongelman ratkaisuun
13402:
13403:
13404: Eduskunnalle
13405:
13406: Turun kaupungin vesijohtovedessä on ollut kansanedustajat ovat jo useasti tehneet valtion
13407: viime vuosina toistuvasti vakavia maku- ja tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä raha-
13408: hajuhaittoja. Turun kaupunki ja Turun Seudun asia-aloitteita Turun seudun nykyisten ja tule-
13409: Vesi Osakeyhtiö ovat tutkineet monia vaihtoeh- vien vesiongelmien ratkaisemiseksi valtion ra-
13410: toja pysyvän ratkaisun saamiseksi Turun vesi- hoitustoimenpiteillä. Onkin selvää, että valtio-
13411: ongelmiin. Vesiviranomaiset ovat tehneet ehdo- vallan tulee omalta osaltaan kantaa vastuuta
13412: tuksen Turun pääveden hankintalähteen Aura- laajaksi paisuneen Turun vesiongelman pikai-
13413: joen vesiensuojelusuunnitelmaksi. Länsi-Suomen sesta ratkaisemisesta. Valtiovallan tulee tukea
13414: vesioikeus käsittelee parhaillaan lupahakemus- esitetyistä vesiongelman ratkaisuvaihtoehdoista
13415: ta veden ,johtamiseksi Säkylän Pyhäjärvestä sellaista ratkaisua tai sellaisten ratkaisujen yh-
13416: Turun seudulle. Toisaalta parlamentaaristen distelmää, joka johtaa nopeasti tuloksiin.
13417: puolueiden valtaenemmistö on keskuudessaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13418: asettanut tavoitteeksi Säkylän Pyhäjärven suo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13419: jelemisen niin, että tämän ainutlaatuisen järven
13420: ekologinen tasapaino ei saa vedenottohankkei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13421: den vuoksi häiriintyä. Turun kaupunki ei ole valtion osallistumiseksi Turun seudun
13422: pystynyt osoittamaan riittäviä määrärahoja vesiongelman ratkaisemiseen nopeasti
13423: Turun vesilaitoksen vedenpuhdistuksen tehos- niin, että se yhteistyössä kuntatason
13424: tamistoimenpiteisiin. päättäjien ja viranomaisten sekä Turun
13425: Voidaan todeta, että Turun vesiongelma on Seudun Vesi Osakeyhtiön kanssa laatisi
13426: saanut paikallista tasoa laajemman merkityksen. rahoitusohjelman ja aikataulun, joka oli-
13427: Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin si perustana v,altionhallinnon valmistel-
13428: merkittävimpiä ongelmia on juuri puhtaan lessa eduskunnalle valtion tulo- ja meno-
13429: ja terveellisen juomaveden toimittaminen kau- arvioesityksiä.
13430: pungin asukkaille. Turun eteläisen vaalipiirin
13431: Hels1ngis,sä 13 päivänä helmikuuta 1981
13432:
13433: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
13434: 1981 vp. 307
13435:
13436: Toivomusaloite n:o 264
13437:
13438:
13439:
13440:
13441: Elo ym.: Vesiensuojelusuunnitelman laatimisesta Porin edustan
13442: merialuetta varten
13443:
13444:
13445: Eduskunnalle
13446:
13447: Porin edustan merialue siihen liittyvine Ko- Edellä esitetyistä haitois,ta huölillllatta alue
13448: kemäenjoen 1suuosan vesistöineen on moolkun- on edelleenkin v:ar:sin imenkittävä kalojen 11sään-
13449: nallisesti !ja kansallisesti ollut eräs ;arvoklkaillllpia ty:misaJlue. Myös kala~tuksella on huomattava
13450: kalatalousalueita. Nykyisin aluetta lkuol1m1tetaa:n merkity:s niin ammatti- kuin os:a-ailkakalamuk-
13451: enttam raskaasti osaksi suoraan mereen, senkin kannalta. \l;oimakkallJsta jätevesiikuormi-
13452: osa:ksi Kokemäenjoesta punkautuvilla jätevesill.ä. tu!ksesta huolimatta ei ,alueelle ole myöskään
13453: Omat häiriönsä ,alueelle tuottavat Porin laa- laadittu vesiensuojelusuunnitelmaa, vaikka vesi-
13454: jenevat satamatoiminnot ja merenkulku sekä ha;llituksen vuonna 1979 hyväksymässä Koke-
13455: lb01saalta Reposaaren lämpövoi!malaitos. Usä.,.\csi mäenjoen vesienkäytön kokonaissuunnitelmassa
13456: Mäntyluodosta Tahkoluotoon ry<hdyttään r:aken- sen iaatimista on edell}'ltmty.
13457: rtamaan uutta rautatietä .pengerry<ksineen ,sekä Edellä esitettyyn viitla.ten ehdotamme edus-
13458: suunnitellaan pääosin pengerreHävää maantietä kurrman hyväksyttävä!ksi :towomuiksen,
13459: Lamppaluodosta Ahlaisiin. :K;olkemäen rakenne-
13460: t:ut voimala1tokset Harjavalta, Kolsi, Äetsä ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13461: Hartolankoski aiheuttavat alueen vaelluskala- vesiensuojelusuunnitelman laatimiseksi
13462: kannalle ja sen luonnolliselle lisääntymiselle ja Porin edustan merialueelle.
13463: liikkumiselle pysyvän rajoituksen.
13464: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13465:
13466: Mikko Elo Pirkko Valtonen
13467: 308 1981 vp.
13468:
13469: Toivomusaloite n:o 265
13470:
13471:
13472:
13473:
13474: Elo ym.: Ahlaistenjoen ja Pohjajoen suuosan tuoppaustöiden kii-
13475: rehtimisestä
13476:
13477:
13478: Eduskunnalle
13479:
13480: AhlaiJstenjdki ruopa1Jriin 1960-luvun puolivä- hoitovelvoite tullut todetukrsi vuonna 1979
13481: lissä ia ruoppauksen jälkeen joen rsuisto on ma- julkaistussa vuosien 1980'-1984 investointi-
13482: dalttmut niin, että p~himpina: aikoina veden ohjelmassa, jossa Ahlaistenjoen ja Pohjajoen
13483: korlreus ei dle edes yhtä metriä. Ahlaisissa am- suuosan ruoppaustyöt on ajoitettu vuosille
13484: mattikalastusta harjoittaville :noin kymmenelle 1980~1982.
13485: kalastajraJle jra .A:hlais1ssa kesämökin om.i:staville Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
13486: suiston mataluus aiheuttaa suuria hanikaluuksia. kunnan hyväks)'lttäväksi wivomuklsen,
13487: Tiettävästi AhWstenjoen ruoppa:ami:sesta on
13488: keSkusteLtu jo 1pi1lkään, mutta mihinikään konk- että hallitus kiirehtisi Ahlaisten;oen
13489: reettisiin ~imenpiteisiin ei ole ryhdyi1Jty. Myös ja Poh;a;oen suuosan ruoppaustöitä.
13490: v:a:11lion taholta on hanikkeen ltatpeellisuus ja
13491: Helsing1ssä 13 päivänä helmiku1.111Ja 1981
13492:
13493: Mikko Elo Pirkko Vaitoneo
13494: 1981 vp. 309
13495:
13496: Toivomusaloite n:o 266
13497:
13498:
13499:
13500:
13501: Helminen: Kymenlaakson vedenhankinnan yleissuunnitelman to-
13502: teuttamisesta
13503:
13504:
13505: Eduskunnalle
13506:
13507: Vuonna 1970 valmistuneessa Kymijoen ve- paa ns. Selänpää-projektia edullisempaa. Jatko-
13508: siensuojelun yleissuunni:te'lman 2. osa:ssa esitet- selvittelyn yhteydessä onkin ltodettu, että Keski-
13509: tiin alustava suunnitelma ja kuSitannlliSatvio Ky- ja Etelä-Ky:menlaa!kson 'tarv:itsema r~avesi on
13510: menLaakson vedenhatlkinnan toteuttattn1ses.ta saatavissa edullLsiunmin pohja- ja <tekovetenä ns.
13511: muodostamaila tekopolhj.avetltä sisempään Sal- Utin alueelta ja täHöin olisivat vedenhankinnan
13512: paUiSselkään kuuluvalla Selänpään alueella ja kustannukset noin 63 milj. markkaa. Veden
13513: johtamalla vesi kalliotunnelissa Kouvolaan ja toimittaminen KuusankeSkelle jäisi tässä vai-
13514: edelleen Kotkan tseudulle. Kymenlookson veden- heessa pois,
13515: hanikintart:oimikunrta on em. kdkonaissuunniltel- Nyt esillä dlevan muutetun vedenhatnildnnan
13516: moo pohjalta jattilmnut vedenhankinnan smmnit- kokon.a:issuunnite1moo ,tQteut!tami:nen on jalm
13517: telua niin, että on pääd)"tty yleisisuunni:telma- ltla;pattrosessa Kymenlaakson kannaL~a erhy,isen
13518: ltaiSOlle v. 197 3. tärkeätä ja kiireellistä, vaikka yleissuunniteLmaa
13519: Keskitetyn vedenhankinnan piiriin oli suunni- joudutaan tässä vaiheessa muuttamaan. Työn
13520: ltdmassa llitetty ,seuraavat Jrunnat: Kuusankos- toteutt:ialllisek:si dlisi kuitenkin 1saatava !Wltiolta
13521: ki, Kouvola, Anjalankoski (Sippola + Anjala) riittävästi varoja ,työllisyysvaroina rtru työ olisi
13522: ja Kotka (Kymi + Karhula + Kotka) . Li- voiJtava toteuttaa vesihuoltotyöryhmän esirtyksen
13523: säksi on tarkiaste1tu Haminoo ja V~den mulmisena valtion vesihuoltotyönä.
13524: llittätmistä yhtei:sjärjestelmään. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13525: Kun yleissuunnitelmaa on sirtltemmin ta11lcls- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13526: tettu nykyisten vedenkulutusennusteiden mu-
13527: kais~i, on havai!ttu, etrt:ä tarvi:t;tavat vesimää- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13528: rät ovat vadn noin puolet alunperin arvioidusm. menpiteisiin työllisyysvarojen tai mui-
13529: Suodtetuissa :lrustannusvel.'ltailui:ssa onkin ha- den varojen osoittamiseksi Kymenlaak-
13530: vaittu, että veden 'banWminen Salpausselän son vedenhankinnan yleissuunnitelman
13531: a:luedt;a Udsta on huomattavaSiti em. aikaisem.- toteuttamiseksi.
13532: Hclsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13533:
13534: Olli Helminen
13535: 310 1981 vp.
13536:
13537: Toivomusaloite n:o 267
13538:
13539:
13540:
13541:
13542: Joutsenlahti ym.: Manttaalimaksun poistamisesta
13543:
13544:
13545: Eduskunnalle
13546:
13547: Manttaalimaksu on nykyaikana osoittautu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13548: nut täysin tarpeettomaksi ja turhaksi jäänteek- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13549: si menneiltä ajoilta. Kaiken lisäksi se usein muksen,
13550: koituu vain suurten viljelijöiden hyväksi ja
13551: siten sitä voidaan käyttää osaa maksun maksa- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
13552: jia - perhe- ja pienviljelijöitä- vastaan. Jois- piteisiin manttaalimaksun poistamiseksi
13553: sain kunnissa se onkin poistettu kunnanhalli- koko maasta.
13554: tuksen päätöksellä. Tähän olisi päästävä kaikc
13555: kialla maassamme.
13556: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
13557:
13558: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13559: 1981 vp. 311
13560:
13561: Toivomusaloite n:o 268
13562:
13563:
13564:
13565:
13566: M. Järvenpää ym.: Manttaalikuntien lakkauttamisesta
13567:
13568:
13569: Eduskunnalle
13570:
13571: Manttaalikuntia koskevat säädökset sisälty- jokainen manttaalimaksun maksaja käyttää sa-
13572: vät maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi- man rahan siihen tarkoitukseen, jonka parhaak-
13573: vänä kesäkuuta 1898 annettuun asetukseen, si näkisi. Näin ollen manttaalikuntalaitos on
13574: jonka perusteella manttaalikunnat edelleen toi- täysin vanhentunut ja menettänyt merkityk-
13575: mivat. Käytännössä niillä ei enää ole mitään sensä. Yksistään manttaalimaksujen kerääminen
13576: merkittävää yhteiskunnallista tehtävää, vaan aiheuttaa turhaa työtä ja vaivaa. Näin ollen
13577: niiden keräämät varat käytetään yksinomaan koko manttaalikuntalaitos olisi lakkautettava.
13578: lahjoituksina erilaisten järjestöjen tukemiseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13579: Kun manttaalimaksut kerätään kaikilta maan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13580: omistajilta, niin niiden jaosta pitäisi päästä muksen,
13581: jokaisen manttaalimaksun maksajan osalliseksi.
13582: Tämä periaate tuntuisi oikeudenmukaiselta ja että hallitus ryhtyisi toimenpttetszzn
13583: se toteutettaisiin parhaiten siten, että mant- manttaalikuntalaitoksen lakkauttamisek-
13584: taalimaksua ei keneltäkään perittäisi. Näin voisi si.
13585: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
13586:
13587: Matti Järvenpää Mikko Ekorre
13588: 312 1981 vp.
13589:
13590: Toivomusaloite n:o 269
13591:
13592:
13593:
13594:
13595: Kemppainen ym.: Kansallispuiston perustamisesta Martinselkosen
13596: alueelle Suomus·salmella
13597:
13598:
13599: Eduskunnalle
13600:
13601: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustamiseksi. Suomussalmen kunnanhallitus
13602: n:o 4/1981 vp. laiksi eräiden valtion omista- on tehnyt maa- ja metsätalousministeriön luon-
13603: mien alueiden muodostamisesta kansallispuis- nonvarainhoitotoimistolle kokouksessaan 3. 12.
13604: toiksi ja luonnonpuistoiksi sekä laiksi eräiden 1980 esityksen kansallispuiston perustamiseksi
13605: uusien luonnonsuojelualueiden perustamisesta Suomussalmen kunnan Ruhtinaansalmen kylässä
13606: valtion maille annetun lain muuttamisesta. sijaitsevan Martinselkosen alueelle. Kyläkokouk-
13607: Esityksen tarkoituksena on perustaa valtion sen kantaan yhtyen kunnanhallitus esittää kan-
13608: omistamille alueille 11 uutta kansallispuistoa ja sallispuistoa perustettavaksi seuraavilla ehdoil-
13609: 5 uutta luonnonpuistoa sekä laajentaa kuutta la:
13610: olemassa olevaa kansallispuistoa ja neljää luon- 1) paikkakuntalaisten perinteiset marjastus-,
13611: nonpuistoa. Esitykseen ei kuitenkaan sisälly kalastus- ja metsästysoikeudet pyritään säilyttä-
13612: kansallispuiston perustamista Martinselkosen mään,
13613: alueelle Suomussalmelle. Kansallispuistokomitea 2) kuntalaisille annetaan tae siitä, että työ-
13614: on esittänyt v. 1976 Martinselkosen nimeä- paikan menettäneille annetaan työtä muussa
13615: mistä kansallispuistoksi. metsätyökohteessa sekä kansallispuiston hoito-
13616: Martinselkoneo on Suomussalmen pohjois- tehtävissä,
13617: osassa rajan lähellä sijaitseva n. 6 500 ha:n laa- 3) menetetty metsävero korvataan kunnalle,
13618: juinen alue, josta puolet on suota. Alue on 4) puistoon tehdään riittävät polku-, teitta-
13619: pääasiassa metsähallituksen omistuksessa, yksi- ja kämppäpalvelut retkeilijöille ja näin voidaan
13620: tyiset omistavat noin 500 ha. Alueesta noin myös työllistää paikkakuntalaisia,
13621: 2 000 ha on rajavyöhykettä. Martinselkosen 5) niille yksityisille, jotka joutuvat luovut-
13622: puuston määräksi on arvioitu 44 000 m3 • Tästä tamaan maa-alueitansa muodostettavaan kan-
13623: noin 85 % on iältään 130 vuotta vanhaa. sallispuistoon, korvataan luovutuksesta aiheu-
13624: Naavainen puusto ja jäkäläkankaat sellaisenaan tuneet menetykset täysimääräisinä.
13625: muodostavat harvinaisen nähtävyyden. Martin- Kansallispuiston perustamisesta ovat myöntei-
13626: ·selkonen sisältää myös muita Kainuun erämaa- sen lausunnon antaneet lisäksi Suomussalmen
13627: luonnon erikoispiirteitä, joista erityisesti Kart- Luonto ry, Ruhtinaansalmen Erä sekä Palis-
13628: timojoen varren vanhat maaniityt ja suoalueet kuntain yhdistys. Metsähallitus on edelleen
13629: ovat tyypillisiä. Alueella on varsin hyvä eläin- ilmoittanut vastustavansa esitystä, perustellen
13630: kanta, riistaeläimiä ja petoeläimiä, jopa useita sitä lähinnä alueen hakkuiden vähenemisellä ja
13631: harvinaisia eläinlajeja kuten metsäpeuraa tava- metsureiden työpaikkojen vaarantumisella.
13632: taan Martinselkosessa. Porot laiduntavat alueel- Martinselkosen suoalueita on aiemmin esi-
13633: la jossain määrin käyttäen hyväkseen naavaa ja tetty myös soidensuojelusuunnitelmaan. Halli-
13634: jäkälää. Alueella sijaitsee arvokkaita lakkasoita. tuksen esityksessä n:o 5/1981 vp. laiksi eräi-
13635: Aikaisemmin Martinselkosen kansallispuis- den valtion omistamien alueiden muodostami-
13636: toksi muodostamista vastaan ovat olleet pai- sesta soidensuojelualueiksi ei kuitenkaan ole
13637: kalliset asukkaat, metsähallitus, Suomussalmen Martinselkosta mainittu. Soiden suojelu ei riit-
13638: kunta sekä Kainuun seutukaavaliitto. Nyt kui- täisikään Martinselkosen ainutlaatuisen luonnon
13639: tenkin tilanne on toinen. kokonaisuuden säilyttämiseksi.
13640: Ruhtinaansalmen kyläkokous 4. 11. 1980 on Suomussalmen kunnanhallituksen esitykseen
13641: esittänyt, että Suomussalmen kunta ryhtyisi sisältyvä metsäveron menetyksen korvaaminen
13642: toimenpiteisiin Martinselkosen kansallispuiston kunnalle samoin kuin kansallispuistoon maa-
13643: Toivomusaloite n:o 269 313
13644:
13645: alueitansa luovuttamaan joutuneiden yksityisten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
13646: menetysten korvaaminen voi tapahtua hallituk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13647: sen esityksen n:o 6/1981 vp. laeiksi luonnon-
13648: suojelulain ja tulo- ja varallisuusverolain muut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13649: tamisesta pohjalta. Näin ollen kai:kki edellytyk- kansallispuiston perustamiseksi Suomus-
13650: set Martinselkosen kansallispuiston perustami- salmen kunnan Ruhtinaansalmen kylässä
13651: selle ovat olemassa. sijaitsevan Martinselkosen alueelle.
13652: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13653:
13654: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Helvi Hyrynkangas
13655: Helvi Niskanen Liisa Jaakonsaari Alvar Saukko
13656: Juhani Vähäkangas
13657:
13658:
13659:
13660:
13661: 40 0881001!88J
13662: 314 1981 vp.
13663:
13664: Toivomusaloite n:o 270
13665:
13666:
13667:
13668:
13669: Kortesalmi ym.: Poliisilainsäädännön uudistamisesta rikostutkin-
13670: nan kehittämiseksi
13671:
13672:
13673: Eduskunnalle
13674:
13675: Suomen Rikospoliisiliitto r.y:n liittovaltuus- mm. poliisilainsäädäntöä siten, että rikospolii-
13676: ton yksimielisen käsityksen mukaan rikostutki- sinimike palautetaan poliisiasetukseen, sisä-
13677: jain aseman korjaamisen ja kohentamisen vii- asiainministeriön poliisitoimistossa ja lääninhal-
13678: meiset hetket ovat käsillä, mikäli tarkoituksena litusten poliisitoimistoissa otetaan käyttöön or-
13679: on huolehtia kansalaisten oikeusturvasta. ganisaatio ja työnjako, jossa rikospoliisitoimi
13680: Rikostutkijoiksi erikoistuviksi ei tänä päivä· tulee selkeästi näkyviin, ja rikospoliisiasioita
13681: nä löydy halukkaita poliisikokemusta omaavista hoitamaan hankitaan niihin perehtynyttä hen-
13682: järjestyspoliisimiehistä. Tärkeimpänä syynä tä- kilöstöä.
13683: hän haluttomuuteen on kokonaisansioiden tun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13684: tuva putoaminen rikospoliisitehtäviin siirryt- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13685: täessä. muksen,
13686: Liittovaltuusto katsoo, että kansalaisten oi-
13687: keusturvaan kuuluu saada rikostutkinnassakin että hallit.us kiireesti ryhtyisi tozmzzn
13688: ammattimiehen palveluja kaikkialla valtakun- poliisilainsäädännön korjaamiseksi ja po-
13689: nassa. Jokaiseen poliisipiiriin on saatava rikos- liisien palkkauksen järjestämiseksi sille
13690: tutkintaan erikoistuneita rikospoliisimiehiä suo- tasolle, että rikostutkinnan kehitys ja
13691: rittamaan rikostutkintaan kuuluvia tehtäviä. soveliaiden ammattimiesten eteneminen
13692: Tavoitteen saavuttamiseksi on muutettava urallaan taataan.
13693: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13694:
13695: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
13696: 1981 vp. 315
13697:
13698: Toivomusaloite n:o 271
13699:
13700:
13701:
13702:
13703: Kortesalmi ym.: Pohjanlahden rannikon maan kohoamisesta syn-
13704: tyneiden poukamien ja Iammikoiden saattamisesta meren yh-
13705: teyteen vesitalouden kehittämiseksi
13706:
13707:
13708: Eduskunnalle
13709:
13710: Maan kohoamisen seurauksena muodostuu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13711: Pohjanlahden rannikkoalueelia rantaviivan yh- muksen,
13712: teyteen poukamia ja lammikkoja, joissa vesi että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
13713: pilaantuu. Tästä on haittaa kalataloudelle. Pohjanlahden rannikolla tapahtuvan
13714: Nämä lammikot ja poukamat pitäisi väylien maan kohoamisen synnyttämien pouka-
13715: avulla avata laajemman veden yhteyteen, jotta mien ja lammikkojen saattamiseksi riit-
13716: veden pilaantuminen niissä estettäisiin ja taat- tävien väylien avulla meren yhteyteen,
13717: taisiin kalankasvatukselle ja kalavesien hoidol- jotta veden pilaanluminen estettäisiin ja
13718: le paremmat edellytykset. taattaisiin kalataloudelle paremmat ke-
13719: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- hittymisedellytykset.
13720: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13721:
13722: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
13723: 316 1981 vp.
13724:
13725: Toivomusaloite n:o 272
13726:
13727:
13728:
13729:
13730: Kortesalmi ym.: Eläkeläisten ja sotaveteraanien metsästyslupa-
13731: maksujen alentamisesta valtion mailla tapahtuvan metsästyk-
13732: sen osalta
13733:
13734:
13735: Eduskunnalle
13736:
13737: Maamme eläkeläiset ja sotien veteraanit ovat tyslupiin, saavathan metsähallituksen virkamie-
13738: monessa tapauksessa vielä suurissa taloudelli- hetkin ja metsurit 50 % :n alennuksen metsäs-
13739: sissa vaikeuksissa. He elävät kohtuuttoman tyskortista valtion maille.
13740: pienen eläkkeen varassa. Siksi yhteiskunnan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13741: olisi eri tavoin helpotettava heidän asemaansa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13742: Yhteiskunnan olisi annettava eläkeläisille ja muksen,
13743: sotien veteraaneille erilaisia alennuksia. Vete- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
13744: raanien piirissä onkin herännyt ajatus, että eläkeläisille ja sotien veteraaneille annet-
13745: esim. valtion maille myönnettäisiin eläkeläisille taisiin mahdollisuus saada 50 %:n alen-
13746: ja sotien veteraaneille 50 % :n alennus metsäs- nus metsästysluvista valtion maille.
13747: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
13748:
13749: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
13750: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
13751: Urpo Leppänen
13752: 1981 vp. 317
13753:
13754: Toivomusaloite n:o 273
13755:
13756:
13757:
13758:
13759: Koskenniemi ym.: Maanalaisten öljysäiliöiden pakollisten määrä-
13760: aikaistarkastusten lainsäädännöllisestä järjestämisestä
13761:
13762:
13763: Eduskunnalle
13764:
13765: Maassamme on 160 000-170 000 maan- hentää oleellisesti säiliöiden syöpymisestä ja
13766: alaista öljysäiliötä, joista vanhimmat ovat olleet vaurioitumisesta aiheutuvaa öljyvahinkovaaraa.
13767: maahan kaivettuina yli kolmekymmentä vuotta. Työryhmän mukaan myöhemmin tulisi harkita
13768: Säiliöiden rakenteesta, kunnosta tai vuodoista kaikkien maanalaisten öljysäiliöiden määrä-
13769: ei ole saatavissa tarkkoja tietoja. öljyvuotoja aikaistarkastusta, mikäli vuodoista näyttää syn-
13770: on kuitenkin silloin tällöin päässyt tapahtu- tyvän vakavia ympäristöhaittoja. Työryhmä on
13771: maan, ja asiantuntijoiden arvioiden mukaan myös arvioinut, että öljysäiliöiden puhdistami-
13772: suurena vaarana on, että vuodot tulevat lisään- seen ja tarkistamiseen tarvittavat laiteinves-
13773: tymään vanhimpien öljysäiliöiden kuluessa puh- toinnit tärkeillä pohjavesialueilla olevien säi-
13774: ki. Tällöin ne aiheuttavat monilla alueilla va- liöiden osalta ovat noin 5 milj. markkaa ja
13775: kavan uhan pohjavesille. Pitkään on maassam- kaikkien öljysäiliöiden osalta noin 50 milj.
13776: me keskusteltu maanalaisten öljysäiliöiden vaa- markkaa.
13777: roista, mutta toimiin ei ole tartuttu. Tehokas Maanalaisten öljysäiliöiden muodostaessa yhä
13778: valvontajärjestelmä on vielä luomatta. Paitsi pahenevan ympäristönsuojeluongelman maas-
13779: ympäristön suojelemiseksi S!e olisi tarpeen samme ehdotammekin eduskunnan hyväksyttä-
13780: myös si!ksi, että pientenkin säiliöiden omistajille väksi toivomuksen,
13781: sälyttyvät melkoiset vahingonkorvaukset, mikäli
13782: vuodot aiheuttavat vahinkoa. Asiantilan kor- että hallitus antaisi eduskunnalle pi-
13783: jaaminen on siis kaikille eduksi. kaisesti esityksen laiksi maanalaisten
13784: Teknillisen tarkastuslaitoksen työryhmä on öljysäiliöiden pakollisista määräaikaistar-
13785: kesällä 1979 saanut valmiiksi ehdotuksensa kastuksista siten, että koko maan öljy-
13786: maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkas- säiliöt saatettaisiin tehokkaaseen valvon-
13787: tuksen saattamiseksi pakolliseksi tärkeillä poh- taan ilman, että omakotitalojen omista-
13788: javesialueilla. Työryhmä on katsonut, että mää- jille siitä koituu merkittäviä kustan-
13789: räaikaistarkastuksin ja niiden tulosten perus- nuksia.
13790: teella määrätyin käyttörajoituksin voidaan vä-
13791: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
13792:
13793: Niilo Koskenniemi Heli Astala Lauri Impiö
13794: Mikko Ekorre Hannele Pokka Pauli Uitto
13795: 318 1981 vp.
13796:
13797: Toivomusaloite n:o 274
13798:
13799:
13800:
13801:
13802: Kuuskoski-Vikatmaa: Ympäristönsuojelutoimistojen perustamises-
13803: ta lääninhallituksiin
13804:
13805:
13806: Eduskunnalle
13807:
13808: Lääninhallituksiin perustettiin vuonna 1973 Maaliskuun alussa !VUonna 1979 voimaan tul-
13809: ympäristönsuojelun ;tarbstaj.an ylimääräinen toi· leet lääninhallituksen uudet työjärjestykset
13810: mi (V 27). Toimen perustamisen aikoihin ym- merkitsivät heikennystä ympäristönsuojeluteh-
13811: päristönsuojelun hallinto ei ollut v·ielä saanut tävien hoitamisess,a. Tämä erityises;ti sen vuok-
13812: vakiintunutta •tehtäväkokonaisuutta dkä alan si, että ympäristönsuojelun :uarkaS!tajan aisema
13813: edtyislainsäädäntö ollut keh1ttyn)'lttä. Ympäris- lääninhallituksessa heikkeni. Tarkastaja tuli
13814: tönsuojelussa .tapahtuneen kehityksen .rwoksena es1ttelijäksi kaavoitus- j:a raikennusuarkastajaan
13815: voidaan nyt todeta alan tehtävien moodosta- nähden. Työjärjestyiksen ·synn)'lttäunästä 'tilan-
13816: neen rsuhteell1sen selkeän !kokonaisuuden. Hal- teeS!ta on voitu saada riittävän runsaasti koke-
13817: ilinnon kehittämisessä on samanaikaisesti pyritty muksia, jotka osoittavat •tarpeen erottaa ympä-
13818: siirtämään toimeenpanovaltaa keskushallinnolta ristönsuojelu kaavoitus- j!a ra:kennusto.iminnasta.
13819: välipontaanhallinnolle. YmpäriSitönsuojeluasioiden ratJkaisun •tul1si ta-
13820: Ympäristönsuojelun keskushallinnon kehittä- pahtua Jsellaisen henkilön 1toimesta, jol1a on
13821: mistä ovat hallinneet erilaiset käsitykset eri alan asiantuntemusta. Tämä koskee erityisesti
13822: ministeriöiden tehtävistä ja mahdollisen )'lmpä- )lmpäri:stötekn1siä ky,sym~siä, kuten ilmansuo-
13823: ristöministeriön perustamisesta. Riippumatta jelua, jätehuoltoa ,j.a mcluntorjuntaa.
13824: keskushallinnon vielä avoinna olevasta hallin- Edellä olevan perusteella pitäisi lääninhalli-
13825: non r.atkaisusta, voidaan <välipontaanhallinnossa tuksiin perustaa ympäristönsuojelutoimisto. Tä-
13826: jo nyt suorittaa merkittävää ;toiminnan tehosta- hän toimistoon tulisi siirtää lääninhallittill<:sen
13827: mista. muista yksvköi&tä olosuhteiden ja rtyömäärän
13828: Lääninhal11tusten ympäris·tönsuojelutoimintaa edellyttämällä 1tav:alla ka:nsliahenlkilökunnaksi
13829: on vaikeuttanut rii:tltävien henkilöresur:s•sien Y'ksi toimistosihteeri :sekä kaavoitus-, a:sunto- ja
13830: puuttuminen. Erityislakien :säätämisen rtu:lrokse- ympäristötoimistossa tällä hetikellä toimiva ym-
13831: na )'impäristönsuojelutehtävien määrä lääninha1- päristönsuojelun tarka:staja (V 27).
13832: Htuksissa on moninkertaisrtunut. Jott'a )'lmpä- Lisäksi rtoimistoon tulisi peruSitaa uusina vir-
13833: ristönsuojelun rtehtävien hoito rsaa:taisiin sen yh- koina toimistopäällikön virka (S 15) ja toi-
13834: teiskunnallista vaikutusta ja metikitystä v:a:staa- mistoinsinöörin viJJka (S 11) . Samalla 1tulisi
13835: valle tasolle, tulee Jääninhallituik'Sell ympäristön- ympäristönsuojelun ·1la11kastajan nimike muuttaa
13836: suojelutoimintaa voimakkaasti rtehostJaa. Tämä tehtäviä paremmin vaSitaav,aksi luonnonsuojelun
13837: tehostaminen on mahdollista mm. siten, että ttarkastajaksi (S 11).
13838: muut yhteiskunnalliset tekijät rasetetaan tasa-ar- Edellä olev,aan viitaten ehdotan ikunnioitta-
13839: voisiksi ympäristönsuojelun ka:nssa. Tämä vuo- <v.asti eduskunnan hyväks)'lttäväksi toivOimuksen,
13840: rostaan edell)'lttää ympäristönsuojelutehtävien
13841: hoidon organisointia lääninhallituksissa 'S'iten, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13842: että ala ei ole ,alistettu mihinkään toiseen ympäristönsuojelutoimistojen perusta-
13843: !i:ntressialueeseen, kuten kaavoitukseen j:a raken- miseksi lääninhallituksiin.
13844: tamiseen.
13845: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13846:
13847: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13848: 1981 vp. 319
13849:
13850: Toivomusaloite n:o 275
13851:
13852:
13853:
13854:
13855: E. Laine ym.: Turun sijoittamisesta ensimmäiseen kalleusluok-
13856: kaan
13857:
13858:
13859: Eduskunnalle
13860:
13861: Maamme suuritnlmista kaupungeista kuuluVIat nattamaan tätä paLkansaajille ja eläkeläisille se-
13862: ensimmäiseen kalleusluokkaan mm. Helsinki, kä invalideille edullista ratkaisuehdotusta. Nyt
13863: Tampere, Espoo, Vootaa, Oulu ja Jyväskylä. olisi kiireellisesti korjattava tämä epäkohta, mi-
13864: Sen sijaan Turku kuuluu edelleen toiseen kal- kä tietäisi palkkojen, eläke-etujen ja monien
13865: leus1uokkaan. sosiaalietuuksien sekä verovähennysoikeuksien
13866: Ei ole olemassa mitään asiallista perustetta paranemista.
13867: sille, että maan suurimpiin ja elinkustannuksil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
13868: taan kalleimpiin kaupunkeihin kuuluva Turku kunnan hyväksyutäväksi toivomuksen,
13869: pidetään toisessa kalleusluokassa. Jo 1970-lu-
13870: vun puolivälissä tehd)"t kustannuksia koskeneet että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13871: laSkelmat edellyttivät Turun ja monien muiden menpiteisiin Turun kaupungin sijoitta-
13872: kaupunkien nostamista ylempään luokkaan. Va- miseksi ensimmäiseen kalleusluokkamt
13873: liteutavasti ainoastaan lkansandemokraa:tt1set kal- 1. 1. 1982 lukien.
13874: leusluokitustoimikunnan jäsenet aset1tu1va~t kan-
13875: He1singi:ssä 11 päivänä helmikuuta 1981
13876:
13877: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
13878: 320 1981 vp.
13879:
13880: Toivomusaloite n:o 276
13881:
13882:
13883:
13884: J. Laine ym.: Liikuntaesteisten tarpeiden huomioon ottamisesta
13885: rakennustoiminnassa
13886:
13887: Eduskunnalle
13888:
13889: Joulukuun 31 päivänä 1979 tulivat voimaan Yleisön käyttöön tarkoitettuina tiloina ei
13890: rakentamismääräyskokoelman määräykset ja oh- pidetä asuintalojen yhteisiä tiloja ja porras-
13891: jeet "Yleisön käyttöön tarkoitettujen tilojen tiloja, työtiloja sekä liikenneväyliä. Nekin olisi
13892: suunnittelu liikuntaesteisille soveltuviksi". Ne suunniteltava liikuntaesteisille soveltuviksi. On
13893: perustuvat rakennusasetuksen 85 a §:ään. "Ra- pidettävä huomattavana epäkohtana, että ker-
13894: kennettaessa yleisön käyttöön tarkoitettuja ti- rostalot voidaan suunnitella sellaisiksi, etteivät
13895: loja on riittävää huomiota kiinnitettävä siihen, ne ole liikuntaesteisille käyttökelpoisia, että
13896: että niitä voivat käyttää myös henkilöt, joiden työpaikkasuunnittelussa ei tarvitse ottaa huo-
13897: liikuntakyky tai kyky suunnistautua on iän, mioon vammaisille työntekijöille olennaisen tär-
13898: vamman tai sairauden vuoksi rajoittunut." keitä näkökohtia mm. työmaaruokailussa ja
13899: Ohjeiden ja määräysten vaikutukset ovat hi- työpaikan terveydenhuollossa tahi että kevyen
13900: taita, koska ne kohdistuvat vain uusiin raken- liikenteen väylien ei tarvitse täyttää pyörätuolia
13901: tamistoimenpiteisiin. Paljon jää senkin varaan, käyttävän vaatimuksia. Yleisön käyttöön tar-
13902: miten rakennuslupaviranomaiset ohjeita tulkit- koitettu tila ei ole esimerkiksi yleinen wc,
13903: sevat. Sisäasiainministeriön tulisi seurata ra- ellei se ole muun yleisön käyttöön tarkoitetun
13904: kennuslupaviranomaisten sovellutuksia ja ryhtyä tilan yhteydessä, ei myöskään yleisöpuhelin.
13905: tarvittaviin toimenpiteisiin asetetun tavoitteen Erilaisissa rakennetun ympäristön liikunta-
13906: saavuttamiseksi. Välttämätöntä olisi vaatia oh- esteissä kuitenkin korostuvat ja kärjistyvät
13907: jeiden ja määräysten noudattamista myös van- vamman haitat. Liikuntaesteet ovat vammaisten
13908: haa rakennuskantaa korjattaessa, vaikka kor- osallistumisen esteitä ja rajoittavat vammaista
13909: jauksen varsinaisena tarkoituksena ei olisikaan omaehtoisessa suoriutumisessa sekä yhteisölli-
13910: liikuntaesteiden poistaminen. sessä elämisessä.
13911: Rakennusasetuksen 85 a §:ssä ei ole yleisön Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
13912: käyttöön tarkoitettujen tilojen määritelmää. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13913: Määrittely on suoritettu edellä mainituissa oh- sen,
13914: jeissa ja määräyksissä. Merkitystä annetaan
13915: myös sille, ovatko rakennukset julkisoikeudel- että hallitus viipymättä ryhtyisi tar-
13916: listen yhteisöjen ylläpitämiä vaiko yksityisessä vittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin
13917: omistuksessa. Liikuntaesteet eivät ole raken- toimenpiteisiin rakennuslainsäädännön ja
13918: nusten omistussuhteista johtuvia, joten tällai- rakentamismääräysten ja -ohjeiden muut-
13919: nen jako on keinotekoinen. On kenties ajateltu, tamiseksi siten, että liikuntavammaisten
13920: ettei yksityisille saa asettaa yhtä suuria velvol- ja muiden liikuntaesteisten henkilöiden
13921: lisuuksia. Paioturvallisuuden, väestönsuojelun kannalta tärkeät seikat otettaisiin tähän-
13922: ja muiden vastaavien näkökohtien huomioon- astista paremmin huomioon mm. asuin-
13923: ottamisen suhteen ei kuitenkaan ole olemassa talojen, työtilojen ja liikenneväylien
13924: vastaavaa omistussuhteiden mukaan määräyty. suunnittelussa ja rakentamisessa.
13925: vää erilaisuutta.
13926: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13927:
13928: Jermu Laine Saara-Maria Paakkinen Mauno Forsman
13929: Jouko Tuovinen Liisa Jaakonsaari Paula Eenilä
13930: Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila Bror Lillqvist
13931: Kaisa Raatikainen Eino Grönholm Mikko Rönnholm
13932: Tellervo Koivisto
13933: 1981 vp. 321
13934:
13935: Toivomusaloite n:o 277
13936:
13937:
13938:
13939:
13940: Lattula: Poliisilainsäädännön muuttamisesta rikospoliisitoimen
13941: tehostamiseksi
13942:
13943:
13944: Eduskunnalle
13945:
13946: Suomen Rikospoliisiliitto r.y:n liittovaltuus- selkeästi näkyviin, ja rikospoliisiasioita hoita-
13947: ton 13. 12. 1980 yksimielisen käsityksen mu- maan hankitaan niihin perehtynyttä henkilös-
13948: kaan rikostutkijain aseman korjaamisen ja ko- töä.
13949: hentamisen viimeiset hetket ovat käsillä, mi- Rikospoliisille on kiireisesti luotava omat
13950: käli tarkoituksena on huolehtia kansalaisten toiminimiH:eet ja niille sellaiset pa!Haluokat,
13951: oikeusturvasta. että rikostutkinnan taso ja jatkuvuus taataan.
13952: Rikostutkijoiksi erikoistuviksi ei tänä päi- Järjestelmän tulee olla sellainen, että poliisi-
13953: vänä löydy halukkaita poliisikokemusta omaa- mies, toimittuaan järjestyspoliisin tehtävissä
13954: vista järjestyspoliisimiehistä. Tärkeimpänä syy- soveliaan ajan, tuntee etenevänsä urallaan ha-
13955: nä tähän haluttomuuteen on kokonaisansioiden keutuessaan rikospoliisitehtäviin.
13956: tuntuva putoaminen rikospoliisitehtäviin siir- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13957: ryttäessä. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13958: Liittovaltuusto katsoo, että kansalaisten oi- sen,
13959: keusturvaan kuuluu saada rikostutkinnassakin
13960: ammattimiehen palveluja kaikkialla valtakun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13961: nassa. Jokaiseen poliisipiiriin on saatava rikos- menpiteisiin poliisilainsäädännön muut"
13962: tutkintaan erikoistuneita rikospoliisimiehiä suo- tamiseksi siten, että rikospoliisinimike
13963: rittamaan rikostutkintaan kuuluvia tehtäviä. palautetaan poliisiasetukseen, sisäasiain-
13964: Tavoitteen saavuttamiseksi on muutettava ministeriön poliisitoimistossa ja läänin-
13965: mm. poliisilainsäädäntöä siten, että rikospoliisi- hallitusten poliisitoimistoissa otetaan
13966: nimike palautetaan poliisiasetukseen, sisäasiain- käyttöön organisaatio ja työnjako, jossa
13967: ministeriön poliisitoimistossa ja lääninhallitus- rikospoliisitoimi tulee selkeästi näkyviin,
13968: ten poliisitoimistoissa otetaan käyttöön organi- ja rikospoliisiasioita hoitamaan hanki-
13969: saatio ja työnjako, jossa rikospoliisitoimi tulee taan niihin perehtyneitä henkilöitä.
13970: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13971:
13972: Eero Lattula
13973:
13974:
13975:
13976:
13977: 41 0881100188}
13978: 322 1981 rd.
13979:
13980: Hemställningsmotion nr 278
13981:
13982:
13983:
13984:
13985: Lillqvist m. fl.: Om anslag för kommunplaneringen i medellösa
13986: kommuner
13987:
13988:
13989: Tili Riksdagen
13990:
13991: Den kommunala planeringen är en av dagens och stödpolitik enligt erhållna uppgifter. Gjorda
13992: centralaste kommunalpolitiska uppgifter. För iakttagelser utvisar, att effektivt skött kom-
13993: närvarande torde en femårsplanering omfattan- munplanering också utvecklar kommunmedlem-
13994: de all kommunal- och ekonomisk verksamhet marnas egen aktivitet, förbättrar bostadspro-
13995: pågå i cirka en tredjedel av landskommunerna. duktionens förutsättningar samt ökar företagens
13996: Frivillig eller obligatorisk planering sektorsvis intresse att söka sig tili orten. En väl utförd
13997: är däremot förverkligad eller påbörjad i de kommunplanering gagnar även statsmakten vid
13998: flesta kommuner. Medellösa kommuners möj- fastställandet av storleken av kommunernas
13999: ligheter att utföra kommunplanering är mycket statsbidrag. Också i de fall då kommunen un-
14000: små eftersom den andel, som fritt kan beslutas der de närmaste åren kommer att sammangå
14001: om av den årliga budgeten, i verkligheten och med grannkommun, är kommunplaneringen
14002: enligt gjorda undersökningar är proportionellt nödvändig både för att underlätta själva kom-
14003: mycket liten. Dessa kommuner har inte heller munsammanläggningen och för en sakenlig pla-
14004: möjligheter att tillfälligt anställa en planerare nering för bibehållandet av betjäningsstandar-
14005: eller beställa utredningar av konsultbyråer den på det anslutna området.
14006: emedan utgifterna också därav stiger tili om- Med hänvisning tili ovanstående motiveringar
14007: kring 40 000 mark per år enligt en försiktig föreslår vi, att riksdagen ville besluta hem-
14008: beräkning. ställa,
14009: Framför allt borde mindre bemedlade kom-
14010: muner speciellt noggrant undersöka sina om- att regeringen i skyndsam ordning
14011: rådens näringsverksamheters utvecklingsmöjlig- måtte vidtaga åtgärder för reservering
14012: heter, de kommunala tiänsternas behov och av särskilt statsanslag för att stöda kom-
14013: viktighetsordning samt planera sin investerings- munplaneringen i medellösa kommuner.
14014: Helsingfors den 12 februari 1981
14015:
14016: Bror Lillqvist Mauno Forsman
14017: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
14018: 1981 vp. 323
14019:
14020: Toivomusaloite n:o 278 Suomennos
14021:
14022:
14023:
14024:
14025: Lillqvist ym.: Määrärahasta varattomien kuntien kuntasuunnitte-
14026: lun tukemiseen
14027:
14028:
14029: Eduskunnalle
14030:
14031: Kunnallinen suunnittelu on tämän päivän litiikkaansa saamiensa tietojen mukaisesti. Teh-
14032: keskeisimpiä kunnallispoliittisia tehtäviä. Tällä dyt havainnot osoittavat, että tehokkaasti hoi-
14033: hetkellä lienee lähes kolmanneksessa maalais- dettu kunnallistekniikka kehittää myös kunnan
14034: kunnista käynnissä viisivuotissuunnittelu, joka jäsenten omaa aktiivisuutta, parantaa asuntotuo-
14035: käsittää koko kunnallisen ja taloudellisen toi- tannon edellytyksiä sekä lisää yritysten kiin-
14036: minnan. Vapaaehtoinen tai pakollinen alakoh- nostusta hakeutua seudulle. Hyvin tehty kun-
14037: tainen suunnittelu on sen sijaan toteutettu tai tasuunnittelu hyödyttää myös valtiovaltaa
14038: aloitettu useimmissa kunnissa. Varattomien kuntien valtionavun suuruutta määrättäessä.
14039: kuntien mahdollisuudet suorittaa kuntasuunnit- Niissäkin tapauksissa, joissa kunnat lähivuo-
14040: telua ovat hyvin vähäiset, koska se osa vuo- sina tulevat liittymään naapurikuntaan, kunta-
14041: sibudjetista, josta voidaan päättää vapaasti, on suunnittelu on välttämätön sekä itse kuntalii-
14042: todellisuudessa ja tutkimusten mukaan suhteel- toksen helpottamiseksi että asianmukaisen
14043: lisen pieni. Näillä kunnilla ei myöskään ole suunnittelun vuoksi palvelutason säilyttämiseksi
14044: mahdollisuutta ottaa suunnittelijaa palveluk- liitosalueella.
14045: seensa tilapäisesti tai tilata selvityksiä konsult- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14046: titoimistoilta, koska kustannukset näistäkin va- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14047: rovaisenkin arvion mukaan nousevat n. 40 000 muksen,
14048: markkaan vuodessa.
14049: Ennen kaikkea tulisi vähävaraisten kuntien että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
14050: erityisen tarkkaan tutkia alueittensa elinkeino- menpiteisiin erityisen määrä,.ahan va,.aa-
14051: toimintojen kehittämismahdollisuuksia, kunnal- miseksi valtion tulo- ja menoarvioon va-
14052: listen palveluksiensa tarvetta ja tärkeysjärjes- rattomien kuntien kuntasuunnittelun tu-
14053: tystä sekä suunnitella investointi- ja tulopo- kemiseksi.
14054: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
14055:
14056: Bror Lillqvist Mauno Forsman
14057: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
14058: 324 1981 vp.
14059:
14060: Toivomusaloite n:o 279
14061:
14062:
14063:
14064:
14065: Louvo ym.: Sisäasiainministeriön kaavoitus- ja rakennusosastolla
14066: valmistellun aluearkkitehtikokeilun käynnistämisestä
14067:
14068:
14069: Eduskunnalle
14070:
14071: Valtion, kuntien ja piirihallinnon tasoilla Nliden rakentamis- ja käyttökustannuksissa voi-
14072: lukuisat eri viranomaiset vaikuttavat ympäris- taisiin saavuttaa säästöä ja niitä voitaisiin ke-
14073: tömme muotoutumiseen. Päätöksenteko ta- hittää kaikin tavoin paikallisia olosuhteita vas-
14074: pahtuu palasittain ja kokonaisvaltaisuuden taaviksi. Suunnitelmien tarkistamisesta on kun-
14075: puutteen havaitsee helposti viime vuosikymme- nille annettu alustavat ohjeet. Työ vaatii lmi-
14076: nien aikana rakennettuja alueitamme tarkastel- tenkin paikalliset olot tuntevia suunnittelijoita.
14077: taessa. Tilanteeseen ollaan yleisesti tyytymät- Tänä päivänä harvassa kunnassa on riittävää
14078: tömiä. suunnittelu- ja rakennusalan asiantuntemusta.
14079: Myöskin tulevaisuus näyttää huonolta, ellei :Monella paikkakunnalla rakennusvalvontaviran-
14080: toteuttamistasolla ole enemmän asiantuntemus- omaiset ovat ainoita alan asiantuntijoita ja
14081: ta. Voimassa olevat maankäytön suunnitelmat hekin ovat jo ylityöllistettyjä viime vuosina
14082: kaikkialla perustuvat ylimitoitettuihin väestö- voimakkaasti lisääntynelden tehtävien painees-
14083: ennusteisiin, eikä niissä ole otettu huomioon sa. Tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä asian-
14084: energian hinnannousua sen kummemmin kuin tuntijoiden lisäämiseksi erityisesti pienissä kun-
14085: ekologisia vaatimuksiakaan eikä uusia ympäris- nissa.
14086: töystävällisiä energiaa ja raaka-aineita säästäviä Sisäasiainministeriön kaavoitus- ja rakennus-
14087: mahdollisuuksia mm. rakentamisessa, jätteiden osastolla on pitkälle valmisteltu aluearkkitehti-
14088: hyötykäytössä ja kunnallistekniikassa. kokeilun käynnistämistä. Kokeilu voitaisiin käy-
14089: Olemassaolevasta asuinrakennuskannastamme tyihin neuvotteluihin perustuen aloittaa välit-
14090: on laskettu ainakin 1 700 000 asunnon olevan tömästi kahdella erilaisella alueella eri puolilla
14091: kiireellisten energiataloudellisten parannusten Suomea samanaikaisesti. Kokeilu olisi kolme-
14092: tarpeessa ja osa sen lisäksi kaipaa mm. varuste- vuotinen ja siitä pitäisi raportoida vuosittain.
14093: tason parantamista. Käyttökelpoisen rakennus- Kokeilua varten asetettaneen valvova toimi-
14094: kannan kohentaminen ja tarkoituksenmukaisen kunta tms., jossa ovat edustettuina mm. sisä-
14095: uudisrakennuskannan aikaansaaminen on kaik- asiainministeriö, asuntohallitus, maatilahallitus
14096: kien yhteinen asia. ja kunnalliset keskusjärjestöt. Aluearkkitehti
14097: Valtiovalta onkin käynnistänyt yksittäisiä työskentelisi kokeilualueensa kunnissa asukkai-
14098: toimenpiteitä asiassa mm. asuntolainoituksen den apuna yleensä, asukkaiden apuna rakennus-
14099: ja energiataloudellisten avustusten muodossa. toimenpiteitä suunniteltaessa ja neuvoteltaessa
14100: Pätevää riittävää suunnitteluasiantuntemusta ei ko. alueen uusista maankäytön suunnitelmista.
14101: kuitenkaan tänä päivänä ole kaikkien kansa- Aluearkkitehti toimisi myös asunnon ostajan
14102: laisten ulottuvilla. Energianeuvojat, joita on oikeusturvan parantajana sekä edelleen kunnan,
14103: tänä vuonna ryhdytty palkkaamaan valtion va- rakennuslautakunnan ja kunnanhallituksen
14104: roin, eivät toimenkuvansa ja pätevyysvaatimuk- apuna.
14105: siensa perusteella täytä suunnittelutehtäville Kokeilun aikana voitaneen lisäksi tutkia
14106: asetettuja vaatimuksia riittävän kokonaisvaltai- mahdollisuuksia päätösvallan delegoimiseen ko.
14107: sesti. aikana eräissä kaavoitus- ja rakentamisasioissa
14108: Viimeaikaiset yhdyskuntiemme rakentamis- kunta tasolle.
14109: ja käyttökustannuksia selvittävät tutkimukset Kokeilun aikana pyritään luomaan toiminta-
14110: osoittavat, että suurin osa maamme asema- ja malli pienten kuntien yhteisen arkkitehtineu-
14111: rakennuskaavoista on tarkistamisen tarpeessa. vonnan järjestämiseksi.
14112: Toivomusaloite n:o 279 325
14113:
14114: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- voitus- ja rakennusosastolla valmistellun
14115: nioittaen, aluearkkitehtikokeilun käynnistämiseksi
14116: kahdella alueella eri puolilla Suomea
14117: että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- luomaan toimintamallia pienten kuntien
14118: menpiteisiin sisäasiainminister~ön kaa- arkkitehtineuvonnaksi.
14119: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
14120:
14121: Anna-Kaarina Louvo Helge Saarikoski Tapio Holvitie
14122: Jouni J. Särkijärvi Eero Lattula Juhani Laitinen
14123: Ulla Puolanne Timo Ihamäki Pekka Löyttyniemi
14124: Eva-Maija Pukkio Veikko Pihlajamäki Saara Mikkola
14125: Mauri Vänskä P. Jokinen Heikki Järvenpää
14126: Matti Pelttari Erkki Pystynen Olavi Nikkilä
14127: Helena Pesola Aila Jokinen Tapani Mörttinen
14128: Mauri Miettinen Toivo Mäkynen
14129: 326 1981 rd.
14130:
14131: Hemställningsmotion nr 280
14132:
14133:
14134:
14135:
14136: Malm: Om en vatten- och fiskeriundersökning i Kvarken-området
14137:
14138:
14139: Tili Riksdagen
14140:
14141: I samband med de rensnings- och reglerings- tenarbetena samtidigt som den skulle göra det
14142: arbeten som pågår i de österbottniska älvarna möjligt att utföra arbetena med beaktande av
14143: och åarna så har det pågått en diskussion fiskestammen och med minsta möjliga skada
14144: om åtgärdernas inverkan på fiskbeståndet och för fiskens fortbeståndsmöjligheter.
14145: fiskens fortbeståndsmöjligheter. Beslutet om En omfattande undersökning skulle också
14146: fortsatta åtgärder i Kyro älvs nedre lopp inne- gälla vattenkvaliteten och dess förändringar.
14147: fattade också ett beslut om en fiskeriunder- Undersökningen kunde utföras i samarbete
14148: sökning. mellan vattenstyrelsen och Vilt- och fiskeri-
14149: Man kan dock förmoda att en fiskeunder- forskningsinstitutet så att fiskeundersökningen
14150: sökning som endast gäller ett begränsat område utfördes av fiskeriforskningsavdelningen och
14151: inte kommer att ge en rättvis bild av den de övriga arbetena av Vasa vattendistrikts
14152: rådande situationen. Eftersom det också fram- vattenbyrå.
14153: över måste vidtagas med arbeten i de öster- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
14154: bottniska vattendragen och eftersom vatten- vördsamt, att riksdagen måtte besluta hem-
14155: lagen förutsätter fiskeriundersökningar i sam- ställa,
14156: band med dessa så skulle det vara nödvändigt
14157: att utföra en undersökning som skulle omfatta att regeringen måtte vidtaga åtgärder
14158: hela Kvarken-området. En sådan undersökning för utförande av en vatten- och fiskeri-
14159: skulle avsevärt underlätta planeringen av vat- undersökning i Kvarken-området.
14160: Helsingfors den 16 februari 1981
14161:
14162: Håkan Malm
14163: 1981 vp. 327
14164:
14165: Toivomusaloite n:o 280 SuomennQs
14166:
14167:
14168:
14169:
14170: Malm: Vesi- ja kalastustutkimuksen suorittamisesta Merenkurkun
14171: alueella
14172:
14173:
14174: Eduskunnalle
14175:
14176: Pohjanmaan virtojen ja jokien perkaus- ja mahdollistaisi töiden suorittamisen kalakanta
14177: säännöstelytöihin liittyvinä on käyty keskus- huomioonottaen ja siten, että kalan lisäänty-
14178: telua toimenpiteiden vaikutuksesta kalakantaan misen edellytyksiä vahingoitettaisiin mahdolli-
14179: ja kalojen lisääntymismahdollisuuksiin. Päätös simman vähän.
14180: Kyröjoen alajuoksulla suoritettavien toimien Laaja tutkimus koskisi myös veden laatua
14181: jatkamisesta sisälsi myös päätöksen kalastuksen ja sen muuttumista.
14182: tutkimisesta. Tutkimus voitaisiin toteuttaa yhteistyönä ve-
14183: Voidaan toki olettaa, että kalastukseen koh- sihallituksen ja Riista- ja kalatalouden tutki-
14184: distuva tutkimus, joka koskee vain rajoitettua muslaitoksen kanssa siten, että kalantutkimus-
14185: aluetta, ei tule antamaan oikeata kuvaa todella laitos suorittaisi kalatutkimuksen ja Vaasan
14186: vallitsevasta tilanteesta. Koska myös tulevai- vesipiirin vesitoimisto muut työt.
14187: suudessa on pakko suorittaa Pohjanmaan ve- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
14188: sistöihin kohdistuvia töitä ja koska vesilaki taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14189: edellyttää kalatutkimusten suorittamista niihin
14190: liittyvinä, olisi välttämätöntä suorittaa koko että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14191: Merenkurkun alueeseen kohdistuva tutkimus. vesi- ja kalatutkimuksen suorittamiseksi
14192: Tämänkaltainen tutkimus helpottaisi huomatta- Merenkurkun alueella.
14193: vasti vesitöiden suunnittelua samalla kun se
14194: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
14195:
14196: Håkan Malm
14197: 328 1981 rd ..
14198:
14199: Hemställningsmotion nr 281
14200:
14201:
14202:
14203:
14204: Malm m. fl.: Om byggande av Sandfladans naturdamm Kors-
14205: holm
14206:
14207:
14208: Till Riksdagen
14209:
14210: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har med fyllda dammen inplantera nysskläckta sikyngel
14211: ett brev daterat den 3. 3. 1978 anmodat vat- på våren. På hösten töms dammen på vatten
14212: tenstyrelsen att uppmana Vasa vattendistrikts och siken följer då med ut tili havs eller upp-
14213: vattenbyrå att inom sitt verksamhersområ- samlas eventuellt för utplantering på annat
14214: de inventera lämpliga platser för byggande av ställe.
14215: naturdammar för statens fiskodlingsverksamhet. Pian för byggande av Sandfladans natur-
14216: Vid inventeringen har man konstaterat, att bl.a. damm har uppgjorts av Vasa vattendistrikt och
14217: Sandfladan i Korsholms kommun lämpar sig har godkänts av vattenstyrelsen. Det skulle
14218: som naturdamm. Sandfladan är belägen i Rep- vara nödvändigt att få arbetet utfört så snabbt
14219: lot skärgård och skulle lämpa sig ypperligt för som möjligt för att öka sikbeståndet och här-
14220: odling av sikyngel. igenom ge större verksamhetsmöjligheter för
14221: Från fiskerihåll har det länge klagats på att sikfiskarena.
14222: de naturliga lekplatserna längs med den öster- Projektet har beräknats kosta ca 300 000
14223: bottniska kusten har försämrats eller helt för- mk.
14224: svunnit i samband med de regleringsarbeten Med hänvisning tili ovanstående föreslås
14225: som vidtagits i älvarna och vattendragen. För vördsamt, att riksdagen måtte besluta hem-
14226: att kompensera detta är det nödvändigt att öka ställa,
14227: fiskestammen genom odling i naturdammar.
14228: Med Sandfladan-projektet är målet att öka att regeringen måtte vidtaga åtgärder
14229: sikstammen i Kvarken genom odling i natur- för att Sandfladans naturdamm i Kors-
14230: damm. Avsikten är att i den med smältvatten holm bygges så snart som möjligt.
14231: Helsingfors den 12 februari 1981
14232:
14233: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
14234: 1981 vp. 329
14235:
14236: Toivomusaloite n:o 281 Suomennos
14237:
14238:
14239:
14240:
14241: Malm ym.: Sandfladanin luonnonaltaan rakentamisesta Musta-
14242: saaressa
14243:
14244:
14245: Eduskunnalle
14246:
14247: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on 3. sulaneella vedellä täytettyyn patoon vastakuoriu-
14248: 3. 1978 päivätyllä kirjeellään kehottanut vesi- tuneita siian poikasia keväällä. Pato tyhjenne·
14249: hallitusta antamaan Vaasan vesipiirin vesitoi- tään syksyllä vedestä ja siika joutuu sen mu-
14250: miston tehtäväksi tutkia toiminta-alueensa luon- kana merelle tai se mahdollisesti kerätään
14251: nonpadoille sopivat paikat valtion kalanviljely- muualle istuttamista varten.
14252: toimintaa silmällä pitäen. Tutkimuksen yhtey- Vaasan vesipiiri on tehnyt Sandfladanin luon-
14253: dessä on todettu, että mm. Mustasaaren kun- nonpadon rakentamissuunnitelman ja vesihalli-
14254: nan Saneliladan on sopiva luonnonpadoksi. tus on hyväksynyt sen. Olisi välttämätöntä
14255: Sandfladan sijaitsee Raippaluodon saaristossa ja saada työt tehdyiksi niin pian kuin mahdollista,
14256: sopisi erittäin hyvin siian poikasten kasvatuk- jotta siikakanta lisääntyisi ja jotta siian kalasta-
14257: seen. jat saisivat täten suuremmat toimintamahdolli-
14258: Kalastajien taholla on pitkään valitettu sitä, suudet.
14259: että luonnolliset Pohjanlahden rannikkoa sivua- Projektin arvioidaan maksavan n. 300 000
14260: vat kutupaikat ovat heikenneet tai kokonaan mk.
14261: hävinneet jokien ja vesistöjen säännöstelytöi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14262: den seurauksena. Tämän asiantilan korjaami- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14263: seksi on välttämätöntä lisätä kalakantaa luon- muksen,
14264: nonpadoissa tapahtuvalla viljelyllä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14265: Sandfladan-projektin tarkoituksena on lisätä Mustasaaren Sandfladanin luonnonpa-
14266: Merenkurkun siikakantaa luonnonpadassa ta- don rakentamiseksi niin pian kuin mah-
14267: pahtuvalla viljelyllä. Tarkoituksena on istuttaa dollista.
14268: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
14269:
14270: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
14271:
14272:
14273:
14274:
14275: 42 088100188]
14276: 330 1981 vp.
14277:
14278: Toivomusaloite n:o 282
14279:
14280:
14281:
14282:
14283: Manninen ym.: Jätteiden hyötykäytön järjestämisestä
14284:
14285:
14286: Eduskunnalle
14287:
14288: Aineellisen elintason kasvun myota on eri- eivät näistä syistä halua kaatopaikkaa sijoitet-
14289: laisten kiinteiden jätteiden määrä lisääntynyt tavan oman asutuksensa läheisyyteen.
14290: huomattavasti. Kulutustarvikkeiden hylkäämi- Päätettäessä kaatopaikan sijoittamisesta on
14291: nen on entistä nopeampaa, jolloin jätteiksi otettava huomioon kunnallinen itsehallinto ja
14292: joutuu usein vielä käyttökelpoistakin tavaraa. asukkaiden perustellut vaatimukset ympäristön
14293: Kasvavien jätemäärien sijoittaminen on ollut viihtyisyyden ja terveellisyyden turvaamisesta.
14294: erityisen ongelmallista suurten väestökeskusten Luonnonvarojen ja raaka-aineiden kestävän käy-
14295: alueilla. tön varmistamiseksi on jätehuollossa pyrittävä
14296: Perussyy jäteongelmien kasvulle suurissa mahdollisimman suureen jätteiden hyötykäyt-
14297: väestökeskuksissa on väestön ja hyvinvoinnin· töön. Tällä tavoin vähennettäisiin jätemääriä
14298: keskittyminen näille alueille. Väestökeskusten ja kaatopaikkojen tarvetta sekä säästettäisiin
14299: asukkaiden terveyden ja viihtyisyyden kannal- energiaa ja muita luonnonvaroja uusien hyödyk-
14300: ta on välttämätöntä estää suurimpien väestö- keiden valmistuksessa.
14301: keskusten hallitsematon ympäristöä pilaava kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14302: vu ja siirtyä sen sijaan hajautettuun, luonnon nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14303: kanssa sopusoinnussa toimivaan talouteen. muksen,
14304: Kaatopaikkojen sijaintikysymys on vaikein
14305: pääkaupunkiseudulla, jossa myös jätemäärät että hallitus kiirehtisi jätehuoltolain
14306: ovat käytettävissä olevaan kaatopaikka-aluee- täytäntöönpanoa siten, että jätteiden
14307: seen nähden suuret. Kaatopaikoista aiheutuu hyötykäytön järjestämisellä vähennetään
14308: hyvinkin hoidettuina ympäristölle erilaista jätteiden määrää ja kaatopaikkojen tar-
14309: haittaa aina kuorma-autoliikenteen melusta lok- vetta erityisesti suurten väestökeskusten
14310: kien aiheuttamaan terveydelliseen vaaraan asti. alueilla.
14311: Luonnollisestikaan väestökeskuksissa asuvat
14312: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
14313:
14314: Mauno Manninen Alvar Saukko Pentti Poutanen
14315: Mikko Jokela Väinö Raudaskoski Lea Sutinen
14316: Olavi Martikainen Paavo Vesterinen Kalevi Mattila
14317: Heimo Linna Marjatta Väänänen Markku Kauppinen
14318: Mikko Pesälä Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko Pekonen
14319: Matti Maijala Mauri Pekkarinen Toivo Yläjärvi
14320: Lauri Palmunen Juhani Tuomaala Orvokki Kangas
14321: Hannu Tenhiälä Hannele Pokka Mikko Kaarna
14322: Petter Savola Veikko Pihlajamäki Einari Nieminen
14323: 1981 vp. 331
14324:
14325: Toivomusaloite n:o 283
14326:
14327:
14328:
14329:
14330: Mattila ym.: Maatilatalouden kehittämisen saattamisesta kunnan
14331: yleiseen toimialaan kuuluvaksi
14332:
14333:
14334: Eduskunnalle
14335:
14336: Kunnan toimialaa säätelevä kunnallislain 5 § osallistumalla tilakohtaiseen suunnitteluun, maa-
14337: määrittelee kunnan toimialan yleiseksi. Kun- talousyrittäjien kouluttamiseen sekä peltojen
14338: nallislain 13 § velvoittaa kunnan laatimaan peruskunnostamiseen. Kaikkiaan 274 kuntaa eli
14339: olojensa kehittämistä koskevan kuntasuunnitel- 72 % maalaiskunnista on osallistunut talou-
14340: man. Yleinen toimialamääritelmä sallii kunnan dellisella panoksella maatalouden kehittämi-
14341: varsin vapaasti päättävän väestönsä ja elinolo- seen, näistä kalkitukseen 59 kuntaa. Teollisuu-
14342: suhteittensa hyväksi suoritettavien toimenpitei- den edistämiseen kohdistetut toimenpiteet on
14343: den laadusta. Suunnitteluvelvoite puolestaan yleisesti hyväksytty, minkä vuoksi kunnallista
14344: edellyttää, että kunnan väestöön ja elinolosuh- itsehallintoa liialti rajoittavaksi onkin koettu
14345: teisiin kohdistuvan kehittämistavoitteiden aset- korkeimman hallinto-oikeuden viime syksynä
14346: telun tulee olla kokonaisvaltaista. Mitä kunnan antama päätös Rantasalmen kunnan kalkitus-
14347: toimialaan esimerkiksi elinkeinojen kehittämi- asiassa, jossa peltojen peruskunnostamisen käyn-
14348: sen osalta katsotaan kuuluvan, riippuu suuresti nistämiseksi myönnetyt kalkin kuljetus- ja levi-
14349: kulloinkin vallitsevista yhteiskunnallisista käsi- tysavustukset on nykyisen lainsäädännön poh-
14350: tyksistä. jalta katsottu kunnan toimialaan kuulumatto-
14351: Väestön vähenemisen ja työllisyysongelmien miksi.
14352: kanssa kamppailevat kehitysalueiden kunnat KHO:n päätös oli äänestyspäätös. Kunnan
14353: ovat kuntasuunnitelmissaan pyrkineet kiinnittä- itsehallinnon kannalta asiaa tarkastellen voidaan
14354: mään erityistä huomiota elinkeinojen kehittä- tapauksesta löytää useita näkökohtia, jotka
14355: miseen. Kuntasuunnitelman osana on laadittu puoltaisivat toisenlaista päätöstä:
14356: kokonaisvaltaisia elinkeinojen kehittämissuunni- - Toimenpide on perustunut hyväksyttyyn
14357: telmia, sektorikohtaisia teollistamis-, maatalous- kokonaisvaltaiseen elinkeinojen kehittämissuun-
14358: ym. kehittämissuunnitelmia. Muun muassa maa- nitelmaan ja edesauttaa sen toteutumista.
14359: talouden kehittämiseen perustutkimuksen muo- - Toimenpiteellä parannetaan erään elin-
14360: dossa osallistuu tänä päivänä 272 kuntaa. Pai- keinon, maatalouden, harjoittamisen perusedel-
14361: nopiste vaihtelee kuntien luontaisten olosuhtei- lytyksiä. Siitä saatava hyöty ei kohdistu vain
14362: den mukaan. Kehitysalueilla maatalous tulee nykyiseen viljelijään, vaan ulottuu myös mah-
14363: aina olemaan keskeinen kohde. Olennaista joka dollisiin tuleviin yrittäjiin ja siihen uhratut
14364: tapauksessa on, että elinkeinosuunnittelulla ja varat palautuvat lisääntyneinä verotuloina ta-
14365: suunnitelmien toteuttamiseksi suoritetuilla toi- kaisin kunnalle.
14366: menpiteillä kunnat ovat halunneet vaikuttaa - Toimenpiteellä on turvattu kunnan työlli-
14367: yksityissektoriin yritysten ja ammatinharjoitta- syyttä, koska se osaltaan on luonut edellytyk-
14368: jien toimintaedellytysten parantamiseksi ja sa- siä ja käytännössä myös säilyttänyt jo olemassa
14369: malla välillisesti koko kunnan toimintaedelly- olevia työpaikkoja peruselinkeinojen samoin
14370: tyksiin ja kuntalaisten työllisyyteen. kuin kuljetuselinkeinon ja kaupan piirissä. Tila-
14371: Kunnan edellytykset edesauttaa suunnitel- päisten työtilaisuuksien merkitys kuljetuselin-
14372: mien toteutumista ovat olleet moninaiset. Teol- keinon piirissä on lisäksi ollut huomattava.
14373: listamista on voimakkaasti edistetty esim. ra- - Toimenpiteellä on tarkoitus ollut osal-
14374: kentamalla ja vuokraamalla yrittäjille teollisuus- taan parantaa maamme elintarvikeomavaraisuut-
14375: halleja ja antamalla takauksia. Maatalousyrittä- ta, mikä periaate on kaikkien poliittisten taho-
14376: jiä on kannustettu elinkeinonsa kehittämiseen jenkin hyväksymä.
14377: 332 Toivomusaloite n:o 283
14378:
14379:
14380: Päätökselle käytännössä annettava ennakko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14381: päätöksen luonne huolestuttaa erityisesti kehi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14382: tysaluekuntia, sillä maatalouden merkitys työl- muksen,
14383: listäjänä tulee aina olemaan näillä alueilla kes-
14384: keinen eikä uudessa aluepoliittisessa lainsäädän- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14385: nössä tultane kehittämään maatalousyrittäjien menpiteisiin kunnallislain 5 §:n toimi-
14386: käytettävissä olevia tukimuotoja nykyisestään. alasäännösten perustelujen muuttamisek-
14387: Tällöin tulisi edes kunnilla olla mahdollisuus si siten, että kunnat. ny.~yistä itsenäi-
14388: muiden elinkeinojen ohella tasapuolisesti kehit- semmin voisivat itsehallintonsa puitteis-
14389: tää myös maatalouselinkeinoa. Panostaminen jo sa päättää kunnan elinkeinoelämän ke-
14390: olemassa oleviin työpaikkoihin on kansantalou- hittämiseksi suoritettavista toimenpi-
14391: denkin kannalta edullisempaa kuin uusien työ- teistä myös maatilatalouden osalta.
14392: paikkojen luominen maataloudesta vapautu-
14393: valle työvoimalle.
14394: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
14395:
14396: Kalevi Mattila Mikko Jokela
14397: Heimo Linna Lea Sutinen
14398: Alvar Saukko
14399: 1981 vp. 333
14400:
14401: Toivomusaloite n:o 284
14402:
14403:
14404:
14405:
14406: Miettinen ym.: Itä-Suomen kartastoyksikön sijoittamisesta Mik-
14407: keliin
14408:
14409:
14410: Eduskunnalle
14411:
14412: Maanmittaushallitus on pyrkinyt hajasijoitta- tulisikin ottaa valtion seuraavaan tulo- ja meno-
14413: maan toimintojaan siirtämällä kartastotuotan- arvioon.
14414: toa pois Helsingin seudulta. Tätä varten on Kartastoyksikön sijoituspaikkaa harkittaessa
14415: perustettu kartastoyksiköitä Ouluun, Hämeen- olisi otettava huomioon, että sen toimintaa
14416: linnaan ja Seinäjoelle. Suunnitelmissa on perus- helpottaa työskentely jonkin toimialueensa
14417: taa vielä Itä-Suomen kartastoyksikkö viimeis- maanmittauskonttorin yhteydessä. Tällöin Mik-
14418: tään vuonna 1984. kelillä on sijaintinsa, teknillisten valmiuksiensa
14419: Peruskartasto on Mikkelin läänin länsi- ja sekä henkilöstön saannin puolesta parhaat edel-
14420: eteläosista valmistunut vuosina 1960-65, jo- lytykset tulla yksikön sijaintipaikaksi. Tämä
14421: ten se on vanhentunut eikä ole enää ajan tavoite on myös sopusoinnussa aluepoliittis-
14422: tasalla. Kartaston uudistamisella on siis kiire. ten tavoitteiden kanssa.
14423: Erityisesti tarvitaan uutta karttapohjaa maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14424: ja vesialueiden käytön suunnittelulle. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14425: Kartastoyksikön siirtämisen Itä-Suomeen tu- muksen,
14426: lisikin tapahtua suunniteltua aikaisemmin, mie-
14427: luimmin jo ensi vuoden aikana. Siirtoa varten että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
14428: tarvittava määräraha, noin 100 000 markkaa, piteisiin Itä-Suomen kartastoyksikön si-
14429: joittamiseksi Mikkeliin.
14430: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
14431:
14432: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
14433: Pentti Poutanen Esko Pekonen
14434: 334 1981 vp.
14435:
14436: Toivomusaloite n:o 285
14437:
14438:
14439:
14440:
14441: Nieminen ym.: Jalkakäytävän puhtaanapidon ja hoidon siirtä-
14442: misestä kunnalle
14443:
14444:
14445: Eduskunnalle
14446:
14447: Käsiteltäessä eduskunnassa v. 1975-78 niin talonmiehen työt. Käytännössä tällainen me-
14448: sanottua katurasituslainsäädäntöä nousi esille nettely on osoittautunut täysin kohtuuttomaksi.
14449: erilaisia näkökohtia sekä katujen kunnossapito- Lain tarkoituksena sanotaan olevan katujen
14450: lain että katumaksulain osalta. Nyt jo koke- kunnossa- ja puhtaanapidon saaminen koneel-
14451: muksesta voidaan todeta, ettei nykyistä katu- lisesti ja keskitetysti hoidetuksi. Käytännössä
14452: rasituslainsäädäntöä voi pitää kaikilta osin on- on kuitenkin jääty puolitiehen.
14453: nistuneena ja oikeudenmukaisena taajamien Kunnilla on jo olemassa olevaa auraus- ja
14454: asukkaille. kuljetuskalustoa, ja lumen ajaminen keskitetys-
14455: Voimassa olevan lain mukaan kiinteistön ti, jollei siihen riitä kunnan oma kuljetuska-
14456: omistajan ja haltijan tehtävänä on poistaa jalka- lusto, myös yksityistä kuljetuskalustoa käyt-
14457: käytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit täen on varmaankin kokonaisuuden kannalta
14458: sekä pitää jalkakäytävien viereinen katuoja ja huomattavasti parempi vaihtoehto kuin velvoit-
14459: sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä. Edellä- taa lumen ajaminen ja muut hoitotoimenpiteet
14460: mainitunlaisen velvoitteen sälyttäminen kiin- kiinteistön toimesta tapahtuviksi.
14461: teistön omistajalle ja haltijalle on jättänyt heille Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14462: kohtuuttoman suuren tehtävän suoritettavaksi. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14463: Lain mukaan jää kaupunkialueella kulkevan sen,
14464: yleisen valtaväylän, joka saattaa olla kymmeniä
14465: metrejä leveä, lumen ajaminen ja poistaminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14466: jalkakäytävältä, mihin se kaupungin toimesta kadun ja eräiden yleisten alueiden kun-
14467: aurataan, kiinteistön toimesta pois siirrettäväk- nossa- ja puhtaanapidosta voimassa ole-
14468: si. Eniten tällainen menettely tuottaa vaikeuk- vain lain muuttamiseksi siten, että myös
14469: sia omakotitalojen omistajille, jotka saattavat jalkakäytävän puhtaanapito ja hoito kuu-
14470: olla eläkkeellä olevia vanhoja ihmisiä tai työssä- luu kunnalle.
14471: käyviä, jotka itse vapaa-aikoinaan suorittavat
14472: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
14473:
14474: Einari Nieminen Mauri Pekkarinen
14475: 1981 vp. 335
14476:
14477: Toivomusaloite n:o 286
14478:
14479:
14480:
14481:
14482: Niskanen ym.: Kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun
14483: lain muuttamisesta asuinkiinteistöjen maksujen alentamiseksi
14484:
14485:
14486: Eduskunnalle
14487:
14488: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
14489:
14490: Aloitteessa ehdotetaan katujen rakentamiseen den tuntuvaa kohottamista ja samalla asuin-
14491: ja kunnossapitoon myönnettävän valtionosuu- kiinteistöjen katumaksujen alentamista.
14492:
14493:
14494:
14495:
14496: ALOITTEEN PERUSTELUT
14497:
14498: Katujen rakentamisesta ja kunnossapidosta Katumaksu ei nam ollen ole periaatteelli-
14499: aiheutuvat kustannukset on eri aikakausina sesti uusi maksu, vaan katumaksulaki merkit-
14500: jaettu kunnan, tontinomistajien ja asukkaiden see muutosta katukustannusten perintämenet-
14501: kesken eri tavoin. telyssä. Katumaksulain pyrkimyksenä on pois-
14502: Vuosina 1350-1850 kaupunkilaki määräsi, taa yleisenä esiintyvät kohtuuttomuudet katu-
14503: että kaikkien, jotka kaupungissa taloja ja tont- rasituksen kustannusten jaossa. Aikaisemman
14504: teja omistavat, on täytettävä, tasoitettava ja menettelyn mukaan joutuivat vilkkaasti liiken-
14505: kivitettävä kadut omistamansa tontin kohdalta. nöidyn kadun varrella olevat kiinteistöjen omis-
14506: Vuosina 1850-1931 kadun raivaaminen ja tajat toistuvien kadun korjausten vuoksi koh-
14507: tasoittaminen kuului kunnalle. Kadun päällys- tuuttamaan asemaan korvausten osalta. Tyyty-
14508: täminen ja kunnossapito kuului tontin omista- mättömiä olivat leveän kadun varrella tai kul-
14509: jalle rakennusjärjestyksen säätämissä puitteissa. matonteissa kiinteistöjä omistavat. Toisaalta
14510: yleisen tien varrella oleva kiinteistö ei joutunut
14511: Vuosina 1932-1959 kadun rakentaminen lainkaan maksamaan katurasitusmaksuja.
14512: kuului kunnalle. Tontinomistajat olivat velvol- Katumaksulaissa oikeudenmukaisuutta lisää
14513: lisia sisäasiainministeriön vahvistaman jako- myös se, että katumaksua peritään kiinteistön
14514: osittelun mukaisesti korvaamaan katujen to- verotusarvon mukaisesti. Tämä painottaa katu-
14515: delliset rakennuskustannukset. rasituksen kohdistumista teollisuus- ja liikekiin-
14516: Vuosina 1959-1979 rakennuslaki määräsi teistöihin sekä valtion, seurakuntien ja erilais-
14517: tontinomistajat korvaamaan kaupungille osan ten yhteisöjen omistamiin kiinteistöihin.
14518: (30-40 %) kadun rakentamiskustannuksista. Katumaksun lankeaminen asuinkiinteistöjen
14519: Korvaus oli suoritettava kertakorvauksena maksettavaksi herättää kuitenkin huolenaiheita.
14520: 1-10 vuoden aikana siitä, kun katu tontin Tilannetta kärjistää se, että asumiskustannukset
14521: kohdalla oli luovutettu yleiseen käyttöön ja ovat voimakkaasti nousseet. Arvioiden mukaan
14522: tontti rakennettu. asuntojen lämmityskustannukset ovat vuodesta
14523: Vuonna 1980 on tullut voimaan erityinen 1979 nousseet 40 prosentilla ja hoitokustan-
14524: katumaksulaki, jonka mukaan kiinteistöjen nukset 25-27 prosentilla. Nämä kustannus-
14525: omistajat ja haltijat maksavat vuotuista katu- nousut kohdistuvat rasituksena niin vuokra-
14526: maksua kunnalle siten, että maksuista kertyy kuin omistusasunnoissakin asuviin. Asumiskus-
14527: 60 % lain mukaisista katujen rakentamis- ja tannusten nousua hillitseviä ratkaisuja tarvi-
14528: kunnossapitokustannuksista. taan nyt kipeästi.
14529: 336 Toivomusaloite n:o 286
14530:
14531:
14532: Katurasituskustannusten osalta olennaisia senttia. Liikennevaliokunnan ehdottarua val-
14533: tekijöitä ovat valtion osuuden suurentaminen tionosuus vähentäisi sekä kunnan että kiinteis-
14534: katujen rakennus- ja kunnossapitokustannuk- tönomistajien osuutta suhteellisesti saman ver-
14535: sissa ja toisaalta kustannusten jakautuminen ran.
14536: asuin- ja muiden kiinteistöjen kesken. Liikennevaliokunta toteaa nyt, että voimas-
14537: Perustuslakivaliokunnalle 24 päivänä loka- saolevasta katurasituslainsäädännöstä tehdyn
14538: kuuta 1980 antamassaan lausunnossa hallituk- ennakkoarvion mukaan valtionosuus jää varsin
14539: sen · toimenpiteistään vuonna 1979 antamasta pieneksi, alle viideksi prosentiksi kuntien katu-
14540: kertomuksesta liikennevaliokunta toteaa katu- ja tiemenoista. Valiokunnan mielestä hallituk-
14541: maksulain mukaisista valtionosuuksista seuraa- sen olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin katumak-
14542: vaa: sulain mukaisen valtionosuuden korottamiseksi
14543: "Laki kunnalle suoritettavasta katumaksusta valiokunnan edellä mainitussa lausunnossa tar-
14544: säädettiin vuonna 1978 ja tuli voimaan vuoden koitetulle tasolle."
14545: 1980 alusta. Lakiin tehtiin eräitä tarkistuksia Näin siis liikennevaliokunta.
14546: kertomusvuoden aikana. Olisikin välttämätöntä lisätä valtionosuutta,
14547: Liikennevaliokunta totesi katurasituslainsää- kuten liikennevaliokuntakin on aiheellisena pi-
14548: däntöesityksistä laki- ja talousvaliokunnalle an- tänyt, mutta ennen kaikkea siten, että valtion-
14549: tamassaan lausunnossa (lausunto n:o 3/1976 osuus tällöin helpottaisi nimenomaan asuin-
14550: vp.) muun muassa seuraavaa. Valtio osallistuu kiinteistöjen rasitusta.
14551: yleisten teiden pidon lisäksi yksityisten teiden Niinpä ehdotammekin kunnioittaen eduskun-
14552: aiheuttamiin kustannuksiin. Valtion olisi osal- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14553: listuttava vastaavasti myös katujen ja raken-
14554: nuskaavateiden kustannuksiin. Valtion tieliiken- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
14555: teen erityisverotuksesta saarnat tulot ovat suu- tyksen laiksi kunnalle suoritettavasta
14556: remmat kuin valtion välittömät liikennemenot. katumaksusta annetun lain muuttami-
14557: Sen sijaan kunnat eivät saa tieliikenteestä tu- sesta siten, että valtion osuutta katujen
14558: loja, vaikka niiden liikennemenot ovat huo- rakentamis- ja kunnossapitokustannuk-
14559: mattavan suuret. Liikennevaliokunnan mielestä sista nykyisestään tuntuvasti lisättäisiin
14560: valtion kohtuullinen osuus katujen ja rakennus- ja sillä alennettaisiin asuinkiinteistöjen
14561: kaavateiden kunnossapito- ja rakentamiskustan- katumaksu ja.
14562: nuksista olisi ensi vaiheessa vähintään 20 pro-
14563: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
14564:
14565: Helvi Niskanen Anna-Liisa Jokinen
14566: 1981 vp. 337
14567:
14568: Toivomusaloite n:o 287
14569:
14570:
14571:
14572:
14573: Niskanen ym.: Vähävaraisten eläkeläisten vapauttamisesta katu-
14574: maksun suorittamisesta
14575:
14576:
14577: Eduskunnalle
14578:
14579: Vuoden 1981 aikana ryhdytään perimään ns. Katumaksulain 20 § :n mukaan kunta voi
14580: katumaksulain mukaisia katumaksuja. Ensim- eräissä tapauksissa hakemuksesta myöntää osit-
14581: mäiset tämän lain mukaiset katumaksut laukea- taisen tai täydellisen vapautuksen maksusta.
14582: vat maksettaviksi vuoden 1981 syksyllä. Täysi- Vapautus voidaan lain mukaan myöntää, jos
14583: määräisinä katumaksuja peritään vuodesta kiinteistön omistajan tai haltijan maksukyky
14584: 1983 lähtien. sairaudesta, tapaturmasta tai muusta sellaisesta
14585: Uusia korotuksia asumiskustannuksiinsa pel- syystä on olennaisesti vähentynyt tai jos hän on
14586: käävät nyt niin vuokra- kuin omistusasunnoissa- kuollut tai jos maksun periminen rakennusten
14587: km asuvat, joiden kaikkien asumiskustannuk- tuhoutumisen tai muun omaisuutta kohdanneen
14588: set ovat muutenkin viime vuosina kohonneet vahingon vuoksi on ilmeisen kohtuutonta.
14589: huomattavasti. Erityisen huolissaan ovat ko- Kohtuutonta katumaksun periminen saattaa
14590: hoavista asumiskustannuksistaan eläkeläiset, helposti olla myös sellaisilta eläkeläisiltä, jotka
14591: joista vain harvoilla on mahdollisuus kasvattaa asuvat omistamissaan taloissa ja joille katu-
14592: tulojaan kustannusten nousua vastaavasti. maksun suorittaminen muodostuu huomattavak-
14593: Vuokra- ja omistusasunnoissa asuville eläke- si taloudelliseksi rasitteeksi.
14594: läisille asumistukilaki saattaa jossain vaiheessa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14595: korvata 85 % katumaksulain aiheuttamista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14596: vuokrien korotuksista. Vaikeammassa asemassa
14597: ovat sen sijaan ne eläkeläiset, jotka asuvat edel- että hallitus ryhtyisi toimiin kunnalle
14598: leen omissa mökeissään tai taloissaan. Raken- suoritettavasta katumaksusta annetun
14599: nuksen sijainnista riippuen vuotuinen katu- lain muuttamiseksi niin, että katumak-
14600: maksu saattaa nousta jopa useisiin satoihin sun suorittamisesta voitaisiin vapauttaa
14601: markkoihin. Pienituloiselle eläkeläiselle tällai- myös sellaiset vähävaraiset eläkeläiset,
14602: nen vuotuinen lisämeno muodostuu helposti ioille maksun suorittaminen merkitsisi
14603: huomattavan kohtuuttomaksi taloudelliseksi tai ilmeisen koht.uutonta taloudellista rasi-
14604: jopa ylivoimaiseksi rasitteeksi. tetta.
14605: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981
14606:
14607: Helvi Niskanen Ulla-Leena Alppi Vappu Sällynoja
14608:
14609:
14610:
14611:
14612: 4.3 088100188}
14613: 338 1981 vp.
14614:
14615: Toivomusaloite n:o 288
14616:
14617:
14618:
14619:
14620: Paakkinen ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1981 tulo- ja meno-
14621: arvioon Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntainliiton meri-
14622: viemärihankkeen toteuttamista varten
14623:
14624:
14625: Eduskunnalle
14626:
14627: Keski-Uudenmaan kunnat, Järvenpää, Kera- nissa toteutettaviin, työllisyyden hoidon kan-
14628: va, Tuusula ja Vantaa ryhtyivät vuonna 1976 nalta merkityksellisiin hankkeisiin, joihin ei ole
14629: toteuttamaan 12 vuoden aikana yhteensä 120 mahdollista saada tarvittavaa lainarahoitusta.
14630: mmk:n investoinnit vaativaa seudullista vesien- Uuteen avustusjärjestelmään siirryttäessä ehdo-
14631: suojelulaitosta, Keski-Uudenmaan meriviemäriä. tetaan samalla pienennettäväksi korkotuen
14632: Kunnat olivat harkinneet kukin omalla tahol- myöntämisvaltuutta momentilta 30.19.30 myön-
14633: laan omia ratkaisujaan, mutta taipuivat kuntien nettäville vesihuoltolaitteiden rakentamisen kor-
14634: välisen suuren yhteishankkeen toteuttamiseen kotukilainoille."
14635: valtiovallan tahdosta. Ilman valtion mukaan- Edellä mainittu lakiesitys annettiinkin edus-
14636: tuloa kukin kunta olisi rakentanut todennäköi- kunnalle. Se tuli myös hyväksytyksi, mikä käy
14637: sesti omat viemärilaitoksensa itse, sillä siten ilmi tämän vuoden budjetin momentin 30.40.31
14638: niiden kustannukset olisivat olleet n. 30 % perusteluista. Siinä nimittäin todetaan: "Yhdys-
14639: meriviemärihankkeen kustannuksia alhaisem- kuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta
14640: mat. Vaitio ajoi kuitenkin hankkeen toteutta- annetun lain (56/80) mukaisia vesihuoltoavus-
14641: mista yhteistoimin vesiensuojelun kannalta tuksia varten momentille ehdotetaan 22 000 000
14642: poikkeuksellisen tärkeänä työnä ja hallitus lupa- mk eli lisäystä 2 mmk. Avustuksia on tarkoi-
14643: si käsitellessään asiaa 28. 8. 197 4 valtion osal- tus myöntää erityisesti pääomaköyhissä kun-
14644: listuvan hankkeen kustannuksiin. nissa toteutettaviin, työllisyyden hoidon kan-
14645: Rakennustöistä on nyt suoritettu lähes kol- nalta merkityksellisiin hankkeisiin, joihin ei ole
14646: mannes, yhteiskustannuksiltaan 38 mmk:n mahdollista saada lainarahoitusta."
14647: edestä. Tähän asti on valtio osallistunut kus- Budjetin perustelujen olennainen muuttumi-
14648: tannuksiin lupaamailaan tavalla myöntämällä nen ja uusiutunut lainsäädäntö on herättänyt
14649: vuosina 1975-78 silloiselta, nykyisestä tulo- huolestuneisuutta Keski-Uudenmaan vesiensuo-
14650: ja menoarviosta paistetulta momentilta 30.19. jelun kuntainliiton ja sen jäsenkuntien piirissä.
14651: 31 (Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi- Valtion osallistumisen jatko näyttää nyt meri-
14652: menpiteisiin) yhteensä 4,0 mmk avustusta ja viemärin osalta uhanalaiselta, sillä budjetin pe-
14653: osoittamalla hankkeelle vuosina 1978-80 val- rustelut ovat kohtuuttoman suppeat. On mah-
14654: tionosuutta 3,5 mmk vesiensuojelutyön mer- dollista, että ne eivät täysin salli edes meri-
14655: keissä. viemärin kaltaisten, keskeneräisten ja vesien-
14656: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvion momentin suojelun kannalta erityisen merkittävien hank-
14657: 30.19.31 perusteluissa sanotaan: "Viitaten keiden valtionosuuden jatkamista. Valtion ve-
14658: eduskunnalle annettavaan esitykseen laiksi yh- siensuojelutyölle ei momentilla 30.40.77 myös-
14659: dyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustami- kään ole esitetty jatkoa. Meriviemärihankkee-
14660: sesta ehdotetaan, että vesihuoltoavustusta voi- seen kuntainliiton kunnat on kuitenkin hou-
14661: daan myöntää kunnalle, kuntainliitolle tai ve- kuteltu valtion toimesta mukaan lupaamalla
14662: denhankintaa tai viemäröintiä varten peruste- koko hankkeelle valtionapua.
14663: tulle yhtymälle tai yhteisölle vedenhankintaa, Jos valtionapu nyt katkeaa, tulevat meri-
14664: viemäröintiä ja jätevesien käsittelyä sekä sen viemärin loppuunrakentamisen jäljellä olevat
14665: yhteydessä syntyvän lietteen hyötykäyttöä pal- kustannukset yksinomaan jäsenkuntien verova-
14666: veleviin toimenpiteisiin. Avustuksia on tarkoi- roin maksettaviksi. Muuttovoittoisella ja nyt
14667: tus myöntää erityisesti pääomaköyhissä kun- jo tiiviisti asutulla Keski-Uudellamaalla ei aloi-
14668: Toivomusaloite n:o 288 339
14669:
14670: tettua viemärihanketta voida jättää kesken het- maila valtion tulo- ja menoarvioissa selvästi
14671: kellä, jolloin hankkeen pohjoisimmat osat on sille osoitettu määräraha sen suuruisena kuin
14672: toteutettu. Ne kokoavat jätevesiä kooltaan liian hallitus on kuntainliitolle ja sen jäsenkunnille
14673: pieneksi käyneeseen putkistoon eteenpäin vie- luvannut niitä yhteishankkeeseen houkutelles-
14674: täväksi Keravan korkeudelta mereen. Hanke saan.
14675: on pakko viedä loppuun asti ja se tullee mak- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
14676: samaan vielä lähes 80 mmk. Suurimman osan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14677: tästä kunnat ovat varautuneet maksamaan itse, sen,
14678: mutta eivät kaikkea.
14679: Valtion varsinaisen tuen loppumisuhkaa pa- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
14680: hentaa vielä vuonna 1978 voimaan tullut laki tyksen 3 000 000 markan määrärahan
14681: vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuesta. ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
14682: Aikaisemmin Postipankista lähes valtion määrä- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14683: rahojen luonteisina saadut korkotukilainat on 30.40.31 (Avustukset yhdyskuntien ve-
14684: nyt hankittava yleisiltä rahamarkkinoilta, jol- sihuoltotoimenpiteisiin) suoritettavaksi
14685: loin ne supistavat muita lainansaantimahdolli- em. momentilta Keski-Uudenmaan ve-
14686: suuksia. Kyseisten lainojen saaminen pankeista siensuojelun kuntainliiton meriviemäri-
14687: on jo sinänsä vaikeaa alhaiseksi määrätyn ko- hankkeen toteuttamiseen ja
14688: konaiskorkotason ja käyttötarkoituksen ei-tuo- että mainitun momentin perusteluihin
14689: tannollisuuden vuoksi. Korkotukilainojen käy- lisättäisiin: "sekä valtion osuuden jat-
14690: tännön merkitys tämäntyyppisille hankkeille on kamiseen keskeneräisissä vesiensuojelun
14691: niiden kokonaismäärän kasvusta huolimatta kannalta erityisen merkittävissä hank-
14692: ratkaisevasti pienentynyt. keissa" ja
14693: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntainlii- että eduskunta veivoittaisi hallituksen
14694: ton meriviemärihankkeelle on tärkeätä, että huolehtimaan siitä, että meriviemäri ja
14695: se tänä ja ensi vuonnakin on jatkuvan valtion muut vesiensuojelun kannalta erityisen
14696: tuen piirissä ja että meriviemärin valmistumi- merkittävät kohteet saavat valtionavun
14697: nen aikataulussaan jatkossa turvataan varaa- koko rakennusajalle.
14698: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
14699:
14700: Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman
14701: Toivo Mäkynen Terhi Nieminen-Mäkynen
14702: 340 1981 vp.
14703:
14704: Toivomusaloite n:o 289
14705:
14706:
14707:
14708:
14709: Palmunen ym.: Yelinenergialakia koskevan esityksen antamisesta
14710:
14711:
14712: Eduskunnalle
14713:
14714: Nykyinen atomienergialainsäädäntömme on Vaikka uusien ydinvoimaloiden rakentami-
14715: osoittautunut useilta kohdiltaan vanhentuneek- seen ei lähitulevaisuudessa ole tarvetta, on tä-
14716: si ja puutteelliseksi huolimatta vuonna 1957 män suuntaisia hankkeita kuitenkin vireillä.
14717: säädettyyn atomienergialakiin tehdyistä neljäs- Ennenkuin nämä hankkeet tulevat ratkaisuvai-
14718: tä muutoksesta. Ydinenergialainsäädännön uu- heeseen, tulisi ydinvoimaloiden perustamista
14719: distamista ovat kiirehtineet myös valtiontilin- koskevaa menettelyä uudistaa niin, että pää-
14720: tarkastajat kertomuksessaan vuodelta 1978. tökset ydinvoimaloiden ja muiden suurvoima-
14721: Erityisesti on puutteeksi todettu ydinjätehuol- loiden rakentamisesta tehdään eduskunnassa il-
14722: toa koskevien säännösten puuttuminen, talou- man millään taholla tapahtuvaa sitovaa val-
14723: dellisiin seurauksiin varautumista koskevien mistelua. Samalla jo käynnissä olevien ydinvoi-
14724: määräysten puuttuminen ja uuden ydinvoima- maloiden jätehuollon kustannuksiin varautu-
14725: lan perustamista koskevan päätöksenteon jär- minen tulee säätää lakisääteiseksi.
14726: jestelmän vanhentuneisuus. Viime aikoina on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14727: todettu olevan tarvetta myös uraanikaivostoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14728: minnan ja uraanimalmin jatkokäsittelyn sään- muksen,
14729: telyyn, jota koskevia säännöksiä ei ole nykyi-
14730: sessä lainsäädännössämme. että hallitus kiirehtisi ydinenergia-
14731: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 2. 2. lain uudistamista ja antaisi eduskunnal-
14732: 1978 toimikunnan laatimaan ehdotuksen uu- le esityksen ydinenergialaiksi, jossa
14733: deksi ydinenergialainsäädännöksi. Toimikun ta eduskunnalla on lopullinen päätäntä-
14734: sai I osamietintönsä valmiiksi 29. 2. 1980. Tä- valta ydinvoimalaitosten rakentamises-
14735: hän mietintöön eivät sisältyneet ehdotukset sa ja jossa toiminnassa olevien ydinvoi-
14736: ydinjätehuollosta, siihen taloudellisesta varau- maloiden jätehuollon järjestäminen rat-
14737: tumisesta eikä kaivostoiminnan sääntelystä. kaistaan kansalaisten turvallisuutta vaa-
14738: Näiltä osin toimikunta jatkaa edelleen työtään. rantamatta.
14739: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
14740:
14741: Lauri Palmunen Mauri Pekkarinen
14742: 1981 vp. 341
14743:
14744: Toivomusaloite n:o 290
14745:
14746:
14747:
14748:
14749: Pekkarinen ym.: Määrärahasta kuntien elinkeinoasiamiesten palk-
14750: kauksen valtionosuuteen
14751:
14752:
14753: Eduskunnalle
14754:
14755: Vuoden 1977 alusta on voimaan tullut laki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14756: (1065/76), jonka mukaan myös 1.-3. kanto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14757: kykyluokkaan kuuluvien kuntien oikeutta saa- muksen,
14758: da valtionosuutta elinkeinoasiamiehen palk-
14759: kaukseen on rajoitettu siten, että 31. 12. 1976 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14760: jälkeen palkattujen elinkeinoasiamiesten osalta kuntien elinkeinoasiamiesten palkkauk-
14761: valtionosuutta suoritetaan vain valtion tulo- seen myönnettävien valtionavustusten
14762: ja menoarvion rajoissa. Käytännössä tämä väli- turvaamiseksi ja riittävien määrärahojen
14763: aikaiseksi tarkoitettu lain muutos on aiheut- varaamiseksi vuoden 1982 tulo- ja me-
14764: tanut sen, että monet, nimenomaan pitkäaikai- noarvioesitykseen momentille 32.50.30
14765: sesta työttömyydestä kärsivät ja heikossa ta- uusien elinkeinoasiamiesten virkojen pe-
14766: loudellisessa asemassa olevat kunnat ovat jää- rustamisen mahdollistamiseksi niitä
14767: neet ilman elinkeinoasiamiehen tointa, koska vailla oleviin 1.-3. kantokykyluokan
14768: eivät järjestelmän kahden ensimmäisen voimas- kuntiin.
14769: saolovuoden aikana ehtineet perustaa kyseistä
14770: tointa.
14771: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
14772:
14773: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Hannele Pokka
14774: Esko Pekonen Väinö Rautiainen Hannu Tenhiälä
14775: 342 1981 vp.
14776:
14777: Toivomusaloite n:o 291
14778:
14779:
14780:
14781:
14782: Pekonen: Kuntien yleisten rahoitusavustusten määrän lisäämi-
14783: sestä
14784:
14785:
14786: Eduskunnalle
14787:
14788: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa kuntien hakemuksissa olivat vanhustenhuollon
14789: on kuntien yleisiä rahoitusavustuksia varten kustannukset yleisin avustustarpeen perustelu.
14790: varattu 100 miljoonaa markkaa. Määrärahasta Tänä vuonna kaventuu monien kuntien mah-
14791: jaettaneen verotulojen täydennyksenä noin 72 dollisuus käyttää varoja vanhustenhuoltoon sen
14792: miljoonaa markkaa ja loput 28 miljoonaa mark- vuoksi, että valtioneuvosto on päättänyt korot-
14793: kaa harkinnanvaraisina rahoitusavustuksina. taa kansaneläkkeen tukiosan kunnanosuuden
14794: Vuonna 1980 oli viimeksi mainittujen avustus- ylärajaa, mistä aiheutuu lisärasitusta nimen-
14795: ten määrä noin 35 miljoonaa markkaa. omaan ikärakenteeltaan epäedullisille kunnille.
14796: Voimassa olevan lain mukaan voidaan har- Harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia olisi nyt
14797: kinnanvaraista rahoitusavustusta myöntää, jos voitava osoittaa yllä tarkoitetuille kunnille huo-
14798: kunta muun muassa paikallisista erityisalasuh- mattavasti enemmän kuin vuonna 1980.
14799: teista johtuen on taloudellisen tuen tarpeessa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14800: Tällaisina erityisolosuhteina on yleisen käsityk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14801: sen mukaan pidettävä huomattavan vanhusvoit-
14802: toista ikärakennetta kunnassa. Kun valtio osal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14803: listuu vain suhteellisen vähäisessä määrässä kuntien yleisten rahoitusavustusten mää-
14804: vanhustenhuollon kustannuksiin, ovat mainitun- rän lisäämiseksi ottaen huomioon eri-
14805: laiset kunnat joutuneet todella merkittävän ta- tyisesti harkinnanvaraisien avustusten
14806: loudellisen tuen tarpeeseen. Jo viimevuotisissa lisäämistarpeen.
14807: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
14808:
14809: Esko Pekonen
14810: 1981 vp. 343
14811:
14812: Toivomusaloite n:o 292
14813:
14814:
14815:
14816:
14817: Perho ym.: Uudenkaupungin makeavesialtaan aiheuttamien on-
14818: gelmien ratkaisemisesta
14819:
14820:
14821: Eduskunnalle
14822:
14823: Uudenkaupungin kaupunki on rakentanut tulisivat hyödyttämään myöhemmin myös muita
14824: asukkaittensa sekä kaupunkiin sijoittuneen teol- hankkeita ja niiden kanssa tekemisissä olevia
14825: lisuuden vedensaannin turvaamiseksi asiantunti- kuntia. On kuitenkin kohtuutonta edellyttää,
14826: joiden avustuksella merestä makeavesialtaan. että Uusikaupunki yksinään vastaisi tutkimuk-
14827: On kuitenkin käynyt ilmi, että luonnossa ta- sen aiheuttamista kustannuksista. Päävastuun
14828: pahtuvat muutokset eivät ole olleet täysin niistä tulisi kuulua yhteiskunnalle ja tätä varten
14829: asiantuntijoittenkaan arvioitavissa, vaan yhtei- varoja tulisi osoittaa valtion tulo- ja menoar-
14830: sen edun vuoksi suoritetut toimenpiteet ovat viossa joko suoraan tai jonkin tutkimukseen
14831: aiheuttaneet makeavesialtaassa haittoja, jotka osoitetun määrärahan yhteydessä.
14832: ovat erääntyneet Uudenkaupungin korvattaviksi Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
14833: ja poistettaviksi. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14834: Maassamme ei ole vastaavista tapauksista ko-
14835: kemuksia. Kun patoamisia kuitenkin suorite- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14836: taan ja suunnitellaan eri puolilla maatamme, tutkimus- ja kokeilutoiminnan aloittami-
14837: olisi Uudenkaupungin asiassa tapahtuneesta seksi valtion varoin Uudenkaupungin
14838: erehtymisestä ja oppimisesta otettava irti se makeavesialtaan esiin nostamien kysy-
14839: hyöty mikä niistä on saatavissa. Nämä tiedot mysten ratkaisemiseksi.
14840: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
14841:
14842: Heikki Perho Arto Lampinen
14843: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
14844: 344 1981 vp.
14845:
14846: Toivomusaloite n:o 293
14847:
14848:
14849:
14850:
14851: Pesola ym.: Lipeälammen jäteliemen hävittämisestä Lievestuo-
14852: reella
14853:
14854:
14855: Eduskunnalle
14856:
14857: Haarlan Selluloosa Oy on johtanut vuosina Väkevä jäteliemi vmta1s1m selvitysten mu-
14858: 1935-1967 jätelipeää Lievestuoreen Lipeälam- kaan pumpata lammesta ja käsitellä se Keski-
14859: peen, joka on Toivakan reitin latvaosa. Lipeä Suomen Selluloosa Oy:n haihdutus- ja pohto-
14860: muodostaa lammessa pohjaa kohti väkevöityvän laitoksessa. Tällä toimenpiteellä voitaisiin pois-
14861: jäteliemikerroksen. Jätelientä kulkeutuu lam- taa ne haitat, jotka jäteliemi aiheuttaa ympä-
14862: mesta alapuolisiin järviin aiheuttaen niiden li- ristölle.
14863: kaantumista. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
14864: Lipeälammen jäteliemen hävittäminen olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14865: tarkoituksenmukaista suorittaa valtion varoin, muksen,
14866: koska jäteliemi on syntynyt toimintansa lo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14867: pettaneen Haarlan Selluloosa Oy:n päästöjen Lievestuoreen Lipeälammen iäteliemen
14868: seurauksena. hävittämiseksi.
14869: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
14870:
14871: Helena Pesola Väinö Rautiainen Mauri Pekkarinen
14872: 1981 vp. 345
14873:
14874: Toivomusaloite n:o 294
14875:
14876:
14877:
14878:
14879: Pesälä: Kartastoyksikön perustamisesta Kouvolaan
14880:
14881:
14882: Eduskunnalle
14883:
14884: Maanmittaushallinnon kartastotehtävien osal- olisi perusteltua myös Kymenlaakson tilanteen
14885: ta aloitettiin vuonna 197 4 hajasijoittaminen. nykyisessä maanmittaushallinnossa huomioiden.
14886: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa eh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14887: dotettiin hajasijoitusta jatkettavan perustamalla taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14888: Seinäjoen kartastoyksikkö.
14889: Maanmittaushallinnon hajasijoitusta tulisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14890: kuitenkin kiirehtiä ja perustaa vuoden 1981 Kouvolaan sijoitettavan kartastoyksikön
14891: aikana myös Kouvolan kartastoyksikkö. Tämä perustamiseksi.
14892: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
14893:
14894: Mikko Pesälä
14895:
14896:
14897:
14898:
14899: 44 088100188]
14900: 346 1981 -.-p.
14901:
14902: Toivomusaloite n:o 295
14903:
14904:
14905:
14906:
14907: Pihlajamäki ym.: Maatalouselinkeinon kehittämisen saattamisesta
14908: kunnan toimialaan kuuluvaksi
14909:
14910:
14911: Eduskunnalle
14912:
14913: Hallitus on seurannut 10 päivänä joulukuuta keinon kehittämistä sekä sen purun synty-
14914: 1976 annetun ja 1 päivänä tammikuuta 1977 neiden työpaikkojen säilyttämistä ja uusien työ-
14915: voimaan tulleen kunnallislain (953/76) vaiku- paikkojen aikaansaamista, on tullut korkeim-
14916: tusta kunnallishallintoon ja antanut siitä selon- man oikeusasteen päätöksellä kumotuksi. Tämä
14917: teon eduskunnalle 8 päivänä marraskuuta 1978. on koettu näissä maatalousvaltaisissa kunnissa
14918: Uuden kunnallislain voimaantulosta kulunut epäoikeudenmukaiseksi ja kunnan edun vastai-
14919: aika oli selontekoa annettaessa kuitenkin vielä seksi. Maatalouden harjoittamisen kannalta kiel-
14920: niin lyhyt, ettei lain todellisia vaikutuksia oltu teinen tulkinta on herättänyt pahennusta myös
14921: voitu vielä suurestikaan havaita. Näin oli laita sen vuoksi, että käytäntö joittenkin muitten
14922: esimerkiksi kunnan toimialasäännöksen eli kun- dinkeinoalojen osalta näyttää muotoutuneen
14923: nallislain 5 §:n osalta. väljemmäksi.
14924: Myöhemmin on voitu todeta, että kyseistä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14925: kunnallislain 5 §: ää sovellettaessa on kunnan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14926: toimiala muotoutunut varsin ahtaaksi. Erityi- muksen,
14927: sesti on ollut todettavissa, ettei kunnan keskei-
14928: nen merkitys alueensa ja väestönsä elinkeino- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14929: elämän ja elinolojen kehittäjänä ole tullut menpiteisiin kunnallislain toimialasään-
14930: oikeuskäytännössä tunnustetuksi sillä tavoin nöksen tarkistamiseksi siten, että kun-
14931: kuin eduskunta edellytti hyväksyessään kun- nat voisivat päätöksillään kehittää
14932: nallislain ja sen toimialasäännöksen. Niinpä esi- alueensa maatalouselinkeinoa sekä tukea
14933: merkiksi joukko sinänsä perusteltuja ja har- maatalouden piiriin syntyneiden työ-
14934: kittuja maatalousvaltaisten kuntien valtuusto- paikkojen säilyttämistä ja työpaikkojen
14935: jen päätöksiä, joilla on tuettu kunnan pääelin- lisäämismahdollisuutta.
14936: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
14937:
14938: Veikko Pihlajamäki Heimo Linna Orvokki Kangas
14939: 1981 vp. 347
14940:
14941: Toivomusaloite n:o 296
14942:
14943:
14944:
14945:
14946: Poutanen ym.: Kuntien oikeuttamisesta päättämään nykyistä
14947: itsenäisemmin alueensa maatilatalouden kehittämiseksi tar-
14948: peellisista toimenpiteistä
14949:
14950:
14951: Eduskunnalle
14952:
14953: Kunnan toimialaa säätelevä kunnallislain 5 § maila takauksia tai avustamaila muilla eri
14954: määrittelee kunnan toimialan yleiseksi. Kun- tavoilla yrittäjiä. Maatalousyrittäjiä on kan-
14955: nallislain 13 § velvoittaa kunnan laatimaan nustettu elinkeinonsa kehittämiseen osallistu-
14956: olojensa kehittämistä koskevan kuntasuunnitel- malla tilakohtaiseen suunnitteluun, maatalous-
14957: man. Yleinen toimialamääritelmä sallii kunnan yrittäjien kouluttamiseen sekä peltojen perus-
14958: varsin vapaasti päättävän väestönsä ja elin- kunnostamiseen. Vuoden 1980 lopun tilastojen
14959: keinosuhteittensa hyväksi suoritettavien toimen- mukaan 27 4 kuntaa, eli 72 % maalaiskunnista,
14960: piteiden laadusta. Suunnitteluvelvoite puoles- on osallistunut taloudellisella panoksella maa-
14961: taan edellyttää, että kunnan väestöön ja elin- tilatalouden kehittämiseen. Edellä mainituista
14962: olosuhteisiin kohdistuvan kehittämistavoitteiden peltojen peruskalkitukseen on osallistunut 59
14963: asettelun tulee olla kokonaisvaltaista. Mitä kun- kuntaa.
14964: nan toimialaan esimerkiksi elinkeinojen kehit- Teollisuuden edistämiseen kohdistetut toi-
14965: tämisen osalta katsotaan kuuluvan, riippuu suu- menpiteet on yleisesti hyväksytty kunnan toimi-
14966: resti kulloinkin vallitsevista yhteiskunnallisista alaan kuuluviksi perustuen yhteiskunnallisen
14967: käsityksistä. kehityksen muutokseen.
14968: Väestön vähenemisen ja työllisyysongelmien Sitä vastoin maatilatalouden perusedellytys-
14969: kanssa kamppailevat kehitysalueiden kunnat ten parantaminen on katsottu kunnan toimi-
14970: ovat kuntasuunnitelmissaan pyrkineet kiinnittä- alaan kuulumattomaksi, vaikka yhteiskunnalli-
14971: mään erityistä huomiota elinkeinojen kokonais- sen kehityksen muutos ja kuntien tehtävistä
14972: valtaiseen kehittämiseen. Kuntasuunnitelman vallitsevien käsitysten muuttuminen on yleisesti
14973: osana on laadittu eri elinkeinon alat kattavia havaittavissa.
14974: elinkeinojen kehittämisohjelmia, sektorikohtai- Tätä todistaa edellä esitetty tilasto, jonka
14975: sia teollistamis-, maatilatalous- ym. kehittämis- mukaan yli 70 prosenttia maalaiskunnista osal-
14976: suunnitelmia. Muun muassa maatilatalouden listuu maatilatalouden kehittämistoimenpitei-
14977: kehittämiseen perustutkimuksen muodossa osal- siin.
14978: listuu vuoden 1980 lopun tilanteen mukaan Vaikka KHO:n päätös ns. Rantasalmen kun-
14979: yli 270 kuntaa. Suunnitelmien ja toimenpitei- nan tapauksessa oli jaostopäätös ja annettiin
14980: den painopiste vaihtelee kuntien luontaisten äänestyksen jälkeen, on se saanut käytännössä,
14981: olosuhteiden mukaan. Kehitysalueilla maatila- jopa lääninoikeuden päätöstulkinnassa, ennak-
14982: talous tulee aina olemaan keskeinen kohde. kopäätöksen luonteen. Kunnan itsehallinnon
14983: Olennaista on, että elinkeinosuunnittelulla ja kannalta asiaa tarkasteltaessa on ko. tapauk-
14984: suunnitelmien toteuttamiseksi suoritetuilla toi- sessa nähtävissä mm. seuraavat näkökohdat,
14985: menpiteillä kunnat ovat halunneet vaikuttaa jotka puoltavat toimenpiteiden kuulumista kun-
14986: yksityissektoriin, yritysten ja ammatinharjoitta- nan toimivaltaan:
14987: jien toimintaedellytysten parantamiseksi ja sa- - Toimenpide on perustunut hyväksyttyyn
14988: malla välillisesti koko kunnan toimintaedelly- kokonaisvaltaiseen elinkeinojen kehittämissuun-
14989: tyksiin ja kuntalaisten työllisyyteen. nitelmaan ja on osa sen toteuttamista.
14990: Kuntien käyttämät keinot suunnitelmien to- - Toimenpiteellä parannetaan kunnan pää-
14991: teuttamiseksi ovat moninaiset. Teollistumista elinkeinon, maatilatalouden, harjoittamisen pe-
14992: on voimakkaasti edistetty mm. rakentamalla ja rusedellytyksiä. Siitä saatava hyöty ei kohdistu
14993: vuokraamalla yrittäjille teollisuushalleja, anta- vain nykyiseen viljelijään vaan ulottuu myös
14994: 348 Toivomusaloite n:o 296
14995:
14996:
14997: mahdollisiin tuleviin yrittäjiin ja siihen uhratut tonsa puitteissa tasapuolisesti kehittää myös
14998: varat palautuvat lisääntyneinä verotuloina ta- pääelinkeinoaan, maatilataloutta. Kuntien ta-
14999: kaisin kunnalle. loudellinen panostaminen jo olemassa oleviin
15000: - Toimenpiteellä on turvattu kunnan työl- työpaikkoihin on kansantaloudenkin kannalta
15001: lisyyttä, koska se osaltaan on luonut edellytyk- edullisempaa kuin uusien työpaikkojen luomi-
15002: siä ja käytännössä myös säilyttänyt jo olemassa nen maatilataloudesta vapautuvalle työvoimalle.
15003: olevia työpaikkoja peruselinkeinon samoin kuin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15004: kuljetuselinkeinon ja kaupan piirissä. Lisäksi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15005: toimenpide on tuonut pysyväisluonteisia uusia sen,
15006: työtilaisuuksia sekä ollut tilapäiseltä työllisyys-
15007: vaikutukseltaan kuljetuselinkeinon osalla erit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15008: täin merkittävä. menpiteisiin kunnallislain 5 §:n mukai-
15009: Maatilatalouden merkitys työllistäjänä tulee sen toimialasäännöksen tai sen perus-
15010: aina olemaan maaseutukunnissa keskeinen eikä telujen muuttamiseksi siten, että kunnat
15011: uuden aluepoliittisen lainsäädännön valmiste- nykyistä itsenäisemmin voisivat itsehal-
15012: lussa ole nähtävissä maatalousyrittäjien elin- lintonsa puitteissa päättää kunnan elin-
15013: ehtojen tukimuotojen kehittämistä. Tämän keinoelämän kehittämiseksi suoritetta-
15014: vuoksi olisi kehitysalueen kuntien kannalta vzsta toimenpiteistä myös maatilatalou-
15015: välttämätöntä, että kunnat voisivat itsehallin- den osalta.
15016: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
15017:
15018: Pentti Poutaneo Mauri Miettinen
15019: Lea Sutinen Timo Ihamäki
15020: Veikko Pihlajamäki Olavi Ronkainen
15021: Petter Savola Mikko Kaarna
15022: 1981 vp. 349
15023:
15024: Toivomusaloite n:o 297
15025:
15026:
15027:
15028:
15029: M. Puhakka ym.: Lasten päivähoitotilojen huomioon ottamisesta
15030: uudisrakennuksen rakennuslupaa myönnettäessä
15031:
15032:
15033: Eduskunnalle
15034:
15035: Voimassa olevassa rakennuslainsäädännössä sissa paras ratkaisu sekä lapsen että hänen
15036: on yksityiskohtaisia määräyksiä muun muassa vanhempiensa kannalta. Käytännössä asia voi-
15037: siitä, kuinka monta autopaikkaa rakennuston- taisiin useimmiten järjestää niin, että uudis-
15038: tille on varattava sen käyttötarkoituksesta riip- rakennuksissa varattaisiin suurehko tavallinen
15039: puen. Niin ikään laissa on tarkat määräykset asunto korttelipäiväkotitoimintaa varten. Rahoi-
15040: esimerkiksi väestönsuojien rakentamisvelvoit- tus olisi luonnollisesti järjestettävä voimassa-
15041: teista eri tapauksissa. Vastaavasti esimerkiksi olevan päivähoitolainsäädännön mukaisesti.
15042: lasten leikkipaikkojen osalta on rakennusase- On pidettävä kohtuuttomana, että lainsää-
15043: tuksessa ainoastaan ylimalkainen säännös, jonka dännössämme on yksityiskohtaiset määräykset
15044: mukaan rakennuslupaa myönnettäessä on kat- velvollisuudesta rakentaa tarpeellinen määrä
15045: sottava, että tontille tai rakennuspaikalle tulee autopaikkoja tai väestönsuojia asuintalojen yh-
15046: riittävästi alueita leikkipaikkoja ja oleskelua teyteen ilman, että vastaavanlaiset säännökset
15047: varten. Sitä vastoin rakennuslainsäädännössä koskisivat myös lasten päivähoitoa.
15048: ei ole lainkaan säännöksiä siitä, että rakennus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15049: lupaa myönnettäessä olisi otettava huomioon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15050: tarpeelliset tilat lasten päivähoitoa varten. muksen,
15051: Erityisesti taajamissa olisi kuitenkin lasten
15052: hoidon kannalta tarkoituksenmukaisinta ja ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15053: loudellisinta ottaa päivähoidon tarve huomioon rakennuslainsäädännön uudistamiseksi
15054: jo rakennusten suunnittelussa. Tällöin voitaisiin siten, että asuinrakennuksen rakennus-
15055: järjestää lasten päivähoito pienikokoisissa kort- luvan myöntämisen edellytyksenä on
15056: telipäiväkodeissa, jotka sijaitsevat lähellä lapsen riittävien päivähoitotilojen huomioon
15057: kotia. Tällainen järjestely olisi useissa tapauk- ottaminen uudisrakentamisessa.
15058: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
15059:
15060: Matti Puhakka Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen
15061: Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari
15062: Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Elo
15063: Lea Savolainen Paula Eenilä Risto Tuominen
15064: Jouko Tuovinen Anna-Liisa Piipari Juhani Raudasoja
15065: Olli Helminen Pirkko Valtonen
15066: 350 1981 vp.
15067:
15068: Toivomusaloite n:o 298
15069:
15070:
15071:
15072:
15073: Raatikainen ym.: Ympäristönsuojelun yleislain aikaansaamisesta
15074:
15075:
15076: Eduskunnalle
15077:
15078: Maamme ympäristönsuojelulainsäädäntö on ristöarvoja kattavasti, joiden rikkominen ei tule
15079: syntynyt erityislakien pohjalta. Tieteen ja tut- missään tapauksessa kysymykseen. Yleislaki
15080: kimuksen kautta kasvanut ympäristönsuojelulli- yhtenäistäisi nykyisen hajanaisen lainsäädännön
15081: nen kokonaisnäkemys on kehittynyt viime vuo- ja selkeyttäisi tätä kokonaisuutta myös kansa-
15082: sikymmenien kuluessa. Y mpäristölainsäädän- laisten kannalta. Yleislain säätäminen poistaisi
15083: töämme valmistellaan yhä toteuttamaan vain myös nykyisessä tilanteessa olevan epäkohdan,
15084: tiettyjen ympäristönsuojelun osa-alueiden tar- jossa ympäristönsuojelulliset tavoitteet määräy-
15085: peita. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ei tyvät osin oikeusistuimien, eikä siten kansan-
15086: maassamme ole ympäristönsuojelun yleislakia. valtaisten hallintoelimien toimesta.
15087: Vaikkakaan lainsäädäntö ei yksin voi toteut- Ympäristönsuojelun lainsäädäntö on tehoton
15088: taa yhteiskunnallisia tavoitteita, vaan mm. ilman toimivaa hallintoa. Ympäristönsuojelun
15089: asennekasvatuksella on merkittävä tehtävänsä, yleislaissa tulee säätää niin keskus-, väliportaan
15090: tulee ympäristönsuojelulainsäädännöllä estaa kuin paikallishallinnon tehtävät. Samoin tulee
15091: mahdollisuus merkittävään yksityisen edun hyö- parantaa ja yhtenäistää kansalaisten ja kansa-
15092: tymiseen ympäristöedun kustannuksella. Lain- laisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia ympäris-
15093: säädännön perusperiaatteena tulee olla moni- tönsuojelukysymyksissä.
15094: puolisen ja kestävästi tuottokykyisen, puhtaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15095: ja viihtyisän luonnon takaaminen myös tuleville nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15096: sukupolville. Nykyisistä erityislaeista tämä ta- muksen,
15097: voite puuttuu tai eri tavoitteet ovat toistensa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15098: suhteen osin ristiriitaisiakin. Lainsäädännössä ympäristönsuojelun yleislain säätämi-
15099: ei myöskään määritellä niitä ehdottomia ympä- seksi.
15100: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
15101:
15102: Kaisa Raatikainen Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
15103: Aimo Ajo Reino Breilin Lea Savolainen
15104: Pekka Starast Pirjo Ala-Kapee Risto Tuominen
15105: Tellervo Koivisto Markus Aaltonen Bror Lillqvist
15106: Jermu Laine Arvo Salo Eino Grönholm
15107: Kaarina Suonio Mikko Elo Paula Eenilä
15108: Eino Loikkanen Anna-Liisa Piipari Matti Puhakka
15109: Tarja Halonen Mikko Rönnholm Saara-Maria Paakkinen
15110: 1981 rd. 351
15111:
15112: Hemställningsmotion nr 299
15113:
15114:
15115:
15116:
15117: Rehn m. fl.: Om avlåtande av en proposition med förslag tili
15118: miljövårdslag
15119:
15120:
15121: Tili Riksdagen
15122:
15123: Riksdagen har under den senaste tiden fått miljövårdslag, som även tar ställning tili orga-
15124: mottaga ett flertal propositioner med anknyt· nisationen av miljövårdens förvaltning i alla
15125: ning tili miljövården. Det är givetvis glädjande dess olika former, från takorganisationen ända
15126: att konstatera dessa punktvisa förbättringar i tili de kommunala miljövårdsnämnderna.
15127: fråga om lagstiftningen angående vår levnads- Under miljövårdsåret 1980 avgavs inte en
15128: miljö, men samtidigt framhävs genom dessa sådan proposition, men som en följd av miljö-
15129: avsaknaden av en tidsenlig, miljövården i alla vårdsåret bör riksdagen under år 1981 få stifta
15130: dess olika former täckande miljövårdslagstift- denna för vår levnadsmiljö under kommande
15131: ning ytterligare. generationer livsviktiga lag.
15132: Framför allt ungdomen har speciellt och över På grund av det ovanstående föreslås vörd-
15133: partigränserna tagit aktiv ställning för miljö- samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
15134: vård, aktiviteter som delvis i avsaknad av
15135: miljöskyddande lagstiftning fått former av att regeringen måtte vidtaga åtgärder
15136: ensaksrörelser som ilia överensstämmer med /ör att en proposition med förslag till
15137: demokratins spelregler, men nog vunnit en miljövårdslag inklusive förslag till orga-
15138: hel del sympati i fråga om ändamålet. nisationen av miljövårdsförvaltningen
15139: För att miljövårdens spelregler skall kunna skall avlåtas till riksdagen under år
15140: förbli demokratiska behöver landet en tidsenlig 1981.
15141: Helsingfors den 10 februari 1981
15142:
15143: Elisabeth Rehn Boris Renlund Jutta Zilliacus
15144: Ole Norrback Ingvar S. Melin
15145: 352 1981 vp.
15146:
15147: Toivomusaloite n:o 299 Suomennos
15148:
15149:
15150:
15151:
15152: Rehn ym.: Ympäristönsuojelulakia koskevan esityksen antami-
15153: sesta
15154:
15155:
15156: Eduskunnalle
15157:
15158: Eduskunnalle on viime aikoina annettu usei- kaisen ympäristönsuojelulain, joka myös ottaa
15159: ta ympäristönsuojeluun liittyviä lakiesityksiä. kantaa ympäristönsuojelun hallinnon kaikkien
15160: On luonnollisesti ilahduttavaa todeta nämä muotojen organisointiin, sen katto-organisaa-
15161: yksittäiset elinympäristöämme koskevat lainsää- tiosta aina kunnallisiin ympäristönsuojelulauta-
15162: däntömme parannukset, mutta samalla paljas- kuntiin saakka.
15163: tuu näiden myötä ajanmukaisen, koko ympäris- Ympäristönsuojeluvuonna 1980 ei tätä tar-
15164: tönsuojelua sen kaikissa eri muodoissa koske- koittavaa esitystä annettu, mutta ympäristön-
15165: van ja kattavan ympäristönsuojelulain edelleen suojeluvuoden seurauksena eduskunnan tulee
15166: puuttuminen. vuoden 1981 aikana voida säätää tämä tulevien
15167: Ennen kaikkea on erityisesti nuoriso yli sukupolvien elinympäristön kannalta elintärkeä
15168: puoluerajojen ottanut aktiivisesti kantaa ympä- laki.
15169: ristönsuojelun puolesta toiminnoin, jotka osit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15170: tain ympäristönsuojelulainsäädännön puuttu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15171: misen johdosta ovat saaneet demokratian peli- muksen,
15172: sääntöjen kannalta ristiriitaisia muotoja, mutta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15173: jotka tarkoitusperiensä vuoksi kylläkin ovat jotta eduskunnalle annettaisiin vuonna
15174: saaneet melkoisesti myötätuntoa. 1981 esitys ympäristönsuojelulaiksi sii-
15175: Jotta ympäristönsuojelun pelisäännöt säilyi- hen sisältyvine esityksineen ympäristön-
15176: sivät demokraattisina, maa tarvitsee ajanmu- suojeluhallinnon organisaatiosta.
15177: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
15178:
15179: Elisabeth Rehn Boris Renlund Jutta Zilliacus
15180: Ole Norrback Ingvar S. Melin
15181: 1981 rd. 353
15182:
15183: Hemställningsmotion nr 300
15184:
15185:
15186:
15187:
15188: Rehn m. fl.: Om avlåtande av propositioner med förslag tili ny
15189: naturvårdslag och jaktvårdslag
15190:
15191:
15192: Tili Riksdagen
15193:
15194: Inom vår naturskyddslag och vår jaktlag smål daterat den 1 april 1980 meddelat riks-
15195: finns det kvar lagrum, som helt strider mot en dagen att en revidering av både naturskydds-
15196: modern kulturstats allmänhumanitära syn på lagen och jaktvårdslagen är under beredning,
15197: livet i dess olika former. och torde avlåtas tili riksdagen under år 1980.
15198: Enligt nämnda lagar åtnjuter fortfarande en Så har dock inte skett, trots att dessa lagars
15199: mängd däggdjur och fåglar inte fredning under förnyande är någonting man har rätt att kräva
15200: sin reproduktionstid, och rätten att utföra plåg- av en kulturstat.
15201: samma djurförsök är inte klart avgränsad tili Med anledning av det ovanstående föreslås
15202: för väsentlig vetenskaplig forskning absolut vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
15203: nödvändiga försök.
15204: Vid den internationella försöksdjursdagens att regeringen måtte vidtaga åtgärder
15205: demonstration i riksdagen 24 april 1980 utta- för att propositionerna med förslag till
15206: lade sig samtliga partiers representanter synner- ny naturvårdslag och jaktvårdslag måtte
15207: ligen positivt för en revidering av vår gällande avlåtas till riksdagen under vårsessionen
15208: naturskyddslag i en humanitärare anda, likaså 1981.
15209: har regeringen som svar på ett skriftligt spör-
15210: Helsingfors den 10 februari 1981
15211:
15212: Elisabeth Rehn Boris Renlund 1. S. Melin
15213: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Malm
15214:
15215:
15216:
15217:
15218: 45 088100188]
15219: 354 1981 vp.
15220:
15221: Toivomusaloite n:o 300 Suomennos
15222:
15223:
15224:
15225:
15226: Rehn ym.: Uutta luonnonsuojelulakia ja riistanhoitolakia koske-
15227: vien esitysten antamisesta
15228:
15229:
15230: Eduskunnalle
15231:
15232: Luonnonsuojelu- ja metsästyslaissamme on moin hallitus on huhtikuun 1 päivänä 1980
15233: edelleen kohtia, jotka ovat täysin ristiriidassa päiväämässään vastauksessa erääseen kirjalliseen
15234: uudenaikaisen kulttuurivaltion yleisinhimillisen kysymykseen ilmoittanut eduskunnalle, että
15235: elämää ja sen eri muotoja arvostavan näkemyk- sekä luonnonsuojelulain että metsästyslain muu-
15236: sen kanssa. tokset ovat tekeillä, ja että tätä tarkoittavat
15237: Edellä mainittujen lakien mukaan ei eräillä esitykset annettaisiin eduskunnalle vuoden
15238: imettäväisillä ja linnuilla ole rauhoituksen anta- 1980 aikana. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut
15239: maa suojaa niiden lisääntymisaikana, eikä oi- huolimatta siitä, että näiden lakien uudistamista
15240: keutta suorittaa tuskallisia eläinkokeita ole sel- voidaan täydellä syyllä vaatia kulttuurivaltiolta.
15241: västi rajattu tieteen kannalta olennaisesti eh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15242: dottoman välttämättömiin kokeisiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15243: Kansainvälisen koe-eläinpäivän mielenosoi- muksen,
15244: tuksessa eduskunnassa huhtikuun 24 päivänä
15245: 1980 puhuivat kaikkien puolueiden edustajat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15246: varsin myönteiseen sävyyn voimassa olevan uusien luonnonsuojelu- ja metsästyslaki-
15247: eläinsuojelulain uudistamisen puolesta inhimil- esitysten antamiseksi eduskunnalle vuo-
15248: lisyyden edellyttämän hengen mukaiseksi, sa- den 1981 kevätistuntokauden aikana.
15249: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
15250:
15251: Elisabeth Rehn Boris Renlund 1. S. Melin
15252: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Malm
15253: 1981 rd. 355
15254:
15255: Hemställningsmotion nr 301
15256:
15257:
15258:
15259:
15260: Renlund m. fl.: Om en lag med förbud mot användning av PCB-
15261: produkter
15262:
15263:
15264: Tili Riksdagen
15265:
15266: PCB-föreningar är en grupp ämnen ( Poly- ning i miljön. Likaså har de västliga industri-
15267: chlorinated Bifenyls) som kemiskt sett liknar ländernas organisation OECD uppmanat sina
15268: DDT. De beter sig i ekosystemen i många medlemmar att vidta åtgärder för att förbjuda
15269: avseenden på samma sätt som DDT. T .ex. an- användningen av PCB-föreningar med undantag
15270: rikas de i näringskedjorna och hör därigenom för vissa ändamål.
15271: tili de farligaste miljögifter man känner. På frivillig väg har en minskning av PCB-
15272: I långvarigt bruk orsakar redan små doser användningen fåtts tili stånd. Fortfarande an-
15273: PCB förgiftningssymptom. I djurförsök har vänds dock PCB i kondensatorer, transforma-
15274: man kunnat konstatera bl.a. cancer samt stör- torer och i båtbottenfärger. Alla PCB-produk-
15275: ningar i fortplantningsförmågan. ter i Finland är av utländskt ursprung.
15276: PCB anses vara den främsta orsaken tili att På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
15277: säl- och havsörnsstammen vid Östersjöns kus- att riksdagen ville besluta hemställa,
15278: ter hela tiden kraftigt minskar. PCB stör bl.a.
15279: hormonjämvikten och förorsakar sjukliga för- att regeringen i skyndsam ordning
15280: ändringar i livmodern hos Östersjöns sälar. måtte vidtaga åtgärder för stiftande av
15281: Hos havsörnen stör PCB äggutvecklingen. en lag, som strävar till ett förbud en-
15282: Våren 1980 trädde avtalet om skydd av ligt OECD:s rekommendation mot an-
15283: Östersjön, som också Finland har ratificerat, i vändande av PCB-produkter samt. anslå
15284: kraft. I avtalet förbinder sig Östersjöstaterna tillräckliga medel för övervakning.
15285: att förhindra DDT- och PCB-föreningars sprid-
15286: Helsingfors den 11 februari 1981
15287:
15288: Boris Renlund Håkan Malm Jutta Zilliacus
15289: Ole Norrback Elisabeth Rehn I. S. Melin
15290: 356 1981 vp.
15291:
15292: Toivomusaloite n:o 301 Suomennos
15293:
15294:
15295:
15296:
15297: Renlund ym.: PCB-tuotteiden käytön lainsäädännöllisestä kiel-
15298: tämisestä
15299:
15300:
15301: Eduskunnalle
15302:
15303: PCB-yhdisteet ovat aineryhmä ( Polychlori- luontoon. Samoin on läntisten teollisuusmaiden
15304: nated Bifenyls), joka kemiallisesti tarkasteltu- organisaatio OECD kehottanut jäseniään ryh-
15305: na muistuttaa DDT:tä. Ne käyttäytyvät eko- tymään toimenpiteisiin PCB-yhdisteiden käytön
15306: systeemeissä monessa suhteessa samalla tavoin kieltämiseksi eräitä tarkoituksia lukuunotta-
15307: kuin DDT. Ne esim. kasautuvat ravintoket- matta.
15308: juihin ja kuuluvat tästä syystä tunnetuista PBC:n käytön väheneminen on saatu aikaan
15309: ympäristömyrkyistä vaarallisimpiin. vaapaaehtoisin toimin. Kuitenkin käytetään
15310: Pitkäaikaisen käytön seurauksena aiheuttavat PCB:tä vielä kondensaattoreissa, muuntajis-
15311: jo pienet määrät PCB:tä myrkytysoireita. sa ja veneiden pohjamaaleissa. Kaikki Suomes-
15312: Eläinkokeissa on voitu todeta mm. syöpää sekä sa myytävät PCB-tuotteet ovat alkuperältään
15313: lisääntymiskyvyn häiriöitä. ulkomaisia.
15314: PCB:tä pidetään pääasiallisena syynä siihen, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15315: että Itämeren rannikoiden hylje- ja merikotka- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15316: kannat vähenevät koko ajan voimakkaasti. PCB muksen,
15317: häiritsee mm. hormonitasapainoa ja aiheuttaa
15318: Itämeren hylkeiden emässä epäterveitä muu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15319: toksia. PCB häiritsee merikotkan munien ke- menpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi,
15320: hittymistä. joka OECD:n suosituksen mukaisesti
15321: Vuoden 1980 keväällä tuli voimaan myös pyrkisi kieltämään PCB-tuotteiden käy-
15322: Suomen ratifioima Itämeren suojelusopimus. t.ön sekä myöntäisi riittävät määrärahat
15323: Sopimuksessa sitoutuvat Itämeren valtiot estä- valvontaa varten.
15324: mään DDT- ja PCB-yhdisteiden leviämisen
15325: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
15326:
15327: Boris Renlund Håkan Malm Jutta Zilliacus
15328: Ole Norrback Elisabeth Rehn 1. S. Melin
15329: 1981 vp. 357
15330:
15331: Toivomusaloite n:o 302
15332:
15333:
15334:
15335:
15336: Ronkainen ym.: Maatilatalouden kehittämistyön saattamisesta
15337: kunnan toimivaltaan kuuluvaksi
15338:
15339:
15340: Eduskunnalle
15341:
15342: Eritoten kehitysalueen kunnat ovat viimeis- kuin varsin yleisesti muissakin kunnissa. Kui-
15343: ten vuosien aikana kiinnittäneet erityistä huo- tenkin korkein hallinto-oikeus kumosi Ranta-
15344: miota kuntiensa peruselinkeinon, maatilatalou- salmen kunnanvaltuuston ns. kalkkipäätöksen
15345: den, kehittämistarpeeseen. Olemassa olevien 28. 8. 1980. Tämä päätös on aikaansaanut kun-
15346: maatilatalouden työpaikkojen turvaamiseksi tai nissa varsin laajamittaisen valituskierteen maa-
15347: niiden vähenemisen hidastamiseksi ovat kunnat tilatalouden kehittämistyötä kohtaan. Jotta
15348: panostaneet taloudellisesti hyvinkin monella ta- kunnat voisivat jatkaa hyvin alkanutta elinkei-
15349: voin maatilatalouden kehittämistyöhön. Toi- nojen kehittämistyötä, tulisi ensi tilassa saada
15350: minta on perustunut varsin yleisesti laadittui- muutos lain tulkintaan siten, että myös maati-
15351: hin maatilatalouden kehittämissuunnitelmiin. latalouden kehittämistyö kuuluisi kiistatta kun-
15352: Mikkelin läänin kunnat ovat esimerkillisesti nan toimivaltaan.
15353: tehneet tätä työtä oman alueensa hyvinvoinnin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15354: lisäämiseksi. Saavutetut kehitystyömuodot ovat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15355: olleet yhdensuuntaiset ja kunnan panoksen
15356: määrä on ollut kulloinkin käytettävissä olevien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15357: taloudellisten voimavarojen mukainen. jotta maatilatalouden kehittämist:yö luet-
15358: Rantasalmen kunnan maatilatalouden kehit- taisiin kiistatta kuuluvaksi kunnan toi-
15359: tämistyö on perustunut osana kunnan kokonais- mivaltaan.
15360: valtaiseen elinkeinojen kehittämistyöhön niin
15361: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
15362:
15363: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
15364: 358 1981 vp.
15365:
15366: Toivomusaloite n:o 303
15367:
15368:
15369:
15370:
15371: Ruotsalainen ym.: Kunnan ympäristönsuojelutoimea koskevan
15372: lainsäädännön aikaansaamisesta
15373:
15374:
15375: Eduskunnalle
15376:
15377: Ympäristönsuojelun ongelmat kunnissa ovat kaisevasti parannettava. Paikalliset ympanston·
15378: moninaiset. Vakava puute hallinnon kannalta suojelutehtävät esitetään annettavaksi pääsään-
15379: on se, ettei kuntien ympäristönsuojdutehtäviä töisesti kunnan hoidettavaksi. Väliraportissa eh-
15380: ole kattavasti järjestetty. Vastuukysymykset ym- dotetaankin erityisen lain säätämistä kunnan
15381: päristön suojelusta ovat epäselvät. Kuntien ny- ympäristötoimesta. Siinä tulisi ehdotuksen mu-
15382: kyisten ympäristönsuojelutehtävien tärkeimmät kaan olla säännöks·et kunnan tehtävistä, hallin-
15383: säännökset sisältyvät terveydenhoitolakiin, ra- nosta, henkilöstöstä, toimivallasta ja tarvitta-
15384: kennuslakiin, v·esilakiin, jätehuoltolakiin ja la- vasta valtionavusta.
15385: kiin öljyvahinkojen torjunnasta. Näiden sisäl- Lain säätämistä kunnan ympäristönsuojelutoi-
15386: tämien samoin kuin kunnan muidenkin ympä- mesta on pidettävä välttämättömänä ja kiireelli-
15387: ristönsuojelutehtävien hoito on jakautunut mo- senä tehtävänä. Sillä on taattava, että maamme
15388: nelle eri toimielimelle näiden elinten toimintaa jokaiseen kuntaan saadaan tehokas ja toimiva
15389: toisiinsa hiomatta ja sopeuttamatta. Useimpien ympäristönsuojelun hallinto. Kunnan ympäris-
15390: kuntien palveluksessa ei myöskään ole ainutta- tönsuojelutointa järjestettäessä on samalla laa-
15391: kaan ympäristönsuojeluun perehtynyttä viran- jennettava asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia
15392: tai toimenhaltijaa, joten päätösten ympäristö- ympäristöä ja sen muuttamista koskevassa pää-
15393: vaikutuksiin ei edes osata kiinnittää tarpeeksi töksenteossa. Tämä edellyttää ennen muuta tie-
15394: huomiota. dotuksen lisäämistä asioiden valmisteluvaihees-
15395: Ympäristönsuojelun kunnallishallinnon on- sa ja asukkaiden suoraan ilmaisemien näkemys-
15396: gelmia ja niiden ratkaisua selvitetään parhail- ten nykyistä parempaa huomioon ottamista pää-
15397: laan sisäasiainministeriön asettamassa toimikun- töksiä tehtäessä.
15398: nassa. Toimikunnan tehtävänä on laatia ehdo- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh-
15399: tukset ympäristönsuojelun kunnallishallinnon dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15400: järjestämisestä ja asian edellyttämistä säännök- muksen,
15401: sistä. Toimikunta onkin saanut keväällä 1980 että hallitus antaisi pikaisesti esityk-
15402: valmiiksi väliraporttinsa. Väliraportissa on läh- set laeiksi kunnan ympäristönsuojelutoi-
15403: tökohtana esitetty, että kuntien mahdollisuuk- mesta ja sen toimeenpanon edellyttämis-
15404: sia ympäristönsuojelun toteuttamiseksi on rat- tä valtionosuuksista ja -avustuksista.
15405: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
15406:
15407: Unto Ruotsalainen Jarmo Wahlström
15408: Hdvi Niskanen Terho Pursiainen
15409: 1981 vp. 359
15410:
15411: Toivomusaloite n:o 304
15412:
15413:
15414:
15415:
15416: Rytkönen ym.: Manttaalikuntalaitoksen lakkauttamisesta
15417:
15418:
15419: Eduskunnalle
15420:
15421: Manttaalikuntalaitos on perustettu palvele- mukaan. Tätä ei voida pitää nykyaikana hyväk-
15422: maan maataloutta niissä olosuhteissa, joissa se syttävänä. Mutta tästä johtuen varojen käyttö
15423: oli tarpeellinen ja välttämätön mm. lainajyväs- manttaalikunnissa on suurelta osin yksipuolista
15424: töjen kannalta kylvösiemenen saannin ja riittä- ja aiheuttaa oikeutettua paheksuntaa viljelijä-
15425: vyyden turvaamiseksi myös katovuosien varalle. väestön keskuudessa. Hallintoa on yritetty edus-
15426: Nykyaikana ei tällaisia tarpeita enää ole. Sen kunnassa uudistaa, mutta aina se on kilpistynyt
15427: vuoksi manttaalikuntalaitos on käynyt tarpeet- lähinnä suurviljelijäin ja heidän järjestöjensä
15428: tomaksi, mutta sitä kuitenkin suuressa osassa vastarintaan. Tästä syystä sitä ei ole saatu myös-
15429: maalaiskuntia ylläpidetään mm. sellaisia tehtä- kään lakkautetuksi. Laitoksen lakkauttaminen
15430: viä rahoittamaan, joista on säädetty erikoislaeil- olisi kuitenkin paikallaan.
15431: la, ja tehtäviin myönnetään valtion varoista Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15432: avustuksia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15433: Kokonaan oma lukunsa on manttaalikuntalai-
15434: toksen hallinnon perusteiden epädemokraatti- että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
15435: suus. Äänestyksissä ratkaisevat edelleenkin kunnalle esityksen laiksi manttaalikun-
15436: manttaalit. Kun niitä on paljon, ääniä on sen talaitoksen lakkauttamisesta.
15437: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
15438:
15439: V. J. Rytkönen Vappu Säilynoja Inger Hirvelä
15440: 360 1981 vp.
15441:
15442: Toivomusaloite n:o 305
15443:
15444:
15445:
15446:
15447: Rönnholm ym.: Veden kulutuksen sääntelystä
15448:
15449:
15450: Eduskunnalle
15451:
15452: Energian säästö on jo juurtunut yleiseen mie- tämiseksi. Tämän suunnitelman toteuttaminen
15453: lipiteeseen täysin hyväksyttynä päämääränä. puolestaan vaatii jatkossa avustus- ja lainaraho-
15454: Sen sijaan käytämme tällä hetkellä huomatta- jen suuntaamista juuri säästöinvestointeihin, jot-
15455: vasti yli välttämättömän tarpeemme esimerkiksi ka todennäköisesti energiansäästöinvestointien
15456: vettä, mistä on seurauksena valtavat raakave- lailla tulevat osoittautumaan hyvin kannatta-
15457: den hankintakustannukset ja sen jälkeen vielä viksi.
15458: valtavammat käytetyn veden, jäteveden, käsitte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15459: lykustannukset. Säästö tälläkin alueella olisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15460: sekä hyvinkin taloudellista että ekologisesti täy- muksen,
15461: sin perusteltua.
15462: Täysin realistista on saavuttaa veden käytössä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15463: käytön kasvun pysähtyminen. Tämä kaikki vaa- joilla veden kulutusta ohjattaisiin inves-
15464: tii tietoa ja sen soveltamista, mistä johtuen toinnein, tariffein ja ohjein säästön ai-
15465: olisi laadittava suunnitelma veden sääs- kaansaamiseksi.
15466: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
15467:
15468: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
15469: 1981 vp. 361
15470:
15471: Toivomusaloite n:o 306
15472:
15473:
15474: Sillantaus ym.: Ympäristönsuojelun hallinnon uudistamisesta
15475:
15476: Eduskunnalle
15477:
15478: Terveellisen, viihtyisän ja virikkeisen elin- kellä hajanaisuus ja tehottomuus. Tämän vuok-
15479: ympäristön tulee kuulua jokaisen kansalaisen si monia valtiovallan vastuulle luonteensa mu-
15480: perusoikeuksiin. kaisesti kuuluvia tehtäviä on jäänyt luonnon-
15481: Poliittinen päätöksenteko on paikallisesti, suojelujärjestöjen ja kuntien hoitoon, jotka
15482: alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainväli- puolestaan kärsivät voimavarojen vähyydestä.
15483: sesti järjestettävä siten, että ihmisen elinympä- Selkeä vastuusuhteista puuttuu puutteellisesta
15484: ristö otetaan täysipainoisesti huomioon. Yhteis- ympäristöhallinnostamme.
15485: kuntapoliittisessa päätöksenteossa on pitkäjän- Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä
15486: teisesti pyrittävä luonnonvarojen käytön jär- ympäristönsuojelun hallinto maassamme kaipaa
15487: jestämiseen kestävän tuoton ja moninaiskäytön uudelleenjärjestelyä, selkeyttämistä ja tehosta-
15488: sekä jätteiden uudelleenkäytön periaatteille, mista. Sen vuoksi mm. ympäristöämme ja sen
15489: teknologian ja tuotantomenetelmien kehittämi- tilaan liittyvä koordinointi ja valvonta, ilman-
15490: seen ympäristöä pilaamattomiksi sekä jo syn- suojelu, vesiensuojelu, meluntorjunta, öljyva-
15491: tyneiden ympäristöhaittojen mahdollisimman hinkojen torjunta sekä kulttuurihistoriallisesti
15492: täydelliseen korjaamiseen. Luonnon ja kulttuu- arvokkaan rakennetun ympäristön suojelu on
15493: riympäristön suojelun pilaantumiselta ja haital- otettava kokonaisuutena hallinnollisen uudel-
15494: lisilta muutoksilta tulee myös kuulua ympäris- leentarkastelun kohteeksi edellä mainittujen ta-
15495: tönsuojelun tavoitteisiin. voitteiden saavuttamiseksi.
15496: Ihmisille on tarjottava mahdollisuus nauttia Maa- ja metsätalousministeriön toiminnassa
15497: alkuperäisestä luonnosta, virikkeisestä elinym- on korostettava luonnonvarojen taloudellisen
15498: päristöstä ja osallistua luonnonvarojen käytön käytön ohella niiden moninaiskäyttöä ja suoje-
15499: valvontaan. Välttämätöntä on myös varautua lua. Erikseen olisi selvitettävä ympäristönäkö-
15500: mahdollisiin ympäristöongelmiin kehittämällä kohtien huomioonottaminen kaavoitushallinnos-
15501: ympäristönsuojelun hallinnollista ja teknistä sa.
15502: valmiutta. Sen vuoksi lainsäädännössä ja suun- Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että
15503: nittelussa tulee kaikin tavoin ottaa huomioon elinympäristömme terveellisyyden ja viihtyisyy-
15504: ympäristönsuojelun näkökohdat. Keskeistä on den lisääminen edellyttää ympäristönsuojelun
15505: myös se, että asioiden valmistelussa ovat jo lainsäädännön uudistamista sekä lainsäädäntöä
15506: suunnitteluvaiheesta lähtien mukana myös kan- käytännössä soveltavan ja sen noudattamista
15507: santaloudelliset näkökohdat sekä eri intressipii- vaivovan viranomaisorganisaation uudelleen
15508: rien, mm. elinkeinoelämän ja kunnallishallin- järjestämistä, vahvistamista, sen tehon paranta-
15509: non edustus. mista ja päällekkäisyyksien poistamista hal-
15510: Ympäristönsuojelun merkittävä tehostaminen linnon eri tasoilla.
15511: edellyttää myös yleisen tietouden lisäämistä Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
15512: ympäristönsuojelusta ja sen merkityksestä ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15513: sitä kautta ympäristöystävällisten asenteiden
15514: vahvistamista. että hallitus pikaisesti selvittäisi ym-
15515: Ympäristönsuojelun hallinnon toimivuudella päristönsuojelun hallinnon tarpeelliset
15516: on elinympäristömme myönteisen kehittämisen uudelleenjärjestelyt ja antaisi eduskun-
15517: kannalta keskeinen merkitys. Suomessa ympä- nalle selvityksen edellyttämät lakiesityk-
15518: ristöhallinnon vakavana puutteena on tällä het- set.
15519: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
15520:
15521: Pentti Sillantaus Matti Jaatinen Matti Hakala
15522: Heikki Perho Sampsa Aaltio Elsi Hetemäki-Olander
15523: 46 088100188J
15524: 362 Toivomusaloite n:o 306
15525:
15526:
15527: Matti Hokkanen Arto Lampinen Tuulikki Petäjäniemi
15528: Tapio Holvitie Eero Lattula Toivo T. Pohjala
15529: Juuso Häikiö Ritva Laurila Eva-Maija Pukkio
15530: Timo Ihamäki Anna-Kaarina Louvo Ulla Puolanne
15531: Lauri Impiö Pekka Löyttyniemi Erkki Pystynen
15532: Aila Jokinen Mauri Miettinen Helge Saarikoski
15533: Pekka Jokinen Saara Mikkola Pertti Salolainen
15534: Heikki Järvenpää Pentti Mäki-Hakola Jouni J. Särkijärvi
15535: Ilkka Kanerva Toivo Mäkynen Jalmari Torikka
15536: Sinikka Karhuvaara Tapani Mörttinen Martti Ursin
15537: Eeva Kauppi Olavi Nikkilä Tauno Valo
15538: Esko J. Koppanen Matti Pelttari Matti Viljanen
15539: Juhani Laitinen Helena Pesola Mauri Vänskä
15540: Ben Zyskowicz
15541: 1981 vp. 363
15542:
15543: Toivomusaloite n:o 307
15544:
15545:
15546:
15547:
15548: Säilynoja ym.: Ns. korkotukilainalain muuttamisesta vesihuolto-
15549: töiden rahoittamiseksi budjettivaroin
15550:
15551:
15552: Eduskunnalle
15553:
15554: Vuoden 1978 alusta tuli voimaan uusittu sin voimassa oleva laki on hidastanut ja vai-
15555: korkotukilainalaki, joka laajensi valtion korko- keuttanut vesihuoltotöiden rakentamista Poh-
15556: tukilainoja myöntävien rahalaitosten lukumää- jois-Suomessa.
15557: rää. Toteutetussa "elvytys-nelosessa" on edelleen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15558: laajennettu korkotukea myöntävien luottolai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15559: tosten lukumäärää. Uudistuksen tavoite, mikä- muksen,
15560: li sellaisena on ollut korkotukilainojen jousta-
15561: va ja nopea myöntäminen sekä töiden ripeä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15562: aloittaminen, ei ole toteutunut. korkotuki/ainalain muuttamiseksi siten,
15563: Oulun vesipiirin alueelta kunnat ja vesihuol- että vesihuoltotöiden lainoitus tapahtui-
15564: toyhtymät ovat hakeneet korkotukea vesihuol- si rahoituslain (433/63) mukaisesti
15565: totöihin vuodelle 1981 16,2 mmk. Tähän budjettivaroilla.
15566: mennessä päätöksiä ei ole vielä saatu. Nykyi-
15567: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
15568:
15569: Vappu Säilynoja Kalevi Mattila Mauno Manninen
15570: Juhani Vähäkangas Helvi Hyrynkangas J. Juhani Kortesalmi
15571: Matti Ruokola Helvi Niskanen P. Liedes
15572: Eero Lattula
15573: 364 1981 vp.
15574:
15575: Toivomusaloite n:o 308
15576:
15577:
15578:
15579:
15580: Särkijärvi ym.: Rakennusasetuksen muuttamisesta ekologista ra-
15581: kentamista suosivaksi
15582:
15583:
15584: Eduskunnalle
15585:
15586: Aurinkolämpöä pass11v1sesti hyödyntävä ra- kään harkinnanvarainen. Samassa lainkohdassa
15587: kentaminen on lisääntymässä voimakkaasti. Sii- annetaan kyllä muitakin määräyksiä, jotka so-
15588: hen kuuluu tavanomaisena ratkaisuna lasilla veltuvat huonosti ekologiseen rakentamiseen.
15589: verhotun puolilämpimän tilan sijoittaminen ra- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
15590: kennuksen eteläsivulle. Tällä tavoin lisätään tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
15591: käytössä olevia oleskelu- ja harrastustiloja suu- si toivomuksen,
15592: rimpana osana vuodesta ja parannetaan mah-
15593: dollisuuksia viher- ja hyötykasvien hoitamiseen. että rakennusasetuksen 84 §:ää ia
15594: Rakennusasetuksen 84 §:n mukaan tulee tarvittaessa asetuksen muitakin kohtia
15595: asuinhuoneen ikkunoiden olla välittömässä yh- muutettaisiin vastaamaan io nykyisin
15596: teydessä ulkoilmaan. Suutimmassa osassa toteu- omaksuttua rakentamiskäytäntöä ns.
15597: tettuja edellä esitetyn kaltaisia ratkaisuja ei ole ekologiselle rakentamiselle ominaisissa
15598: noudatettu tätä määräystä, vaikka se ei liene- ratkaisuissa.
15599: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
15600:
15601: Jouni J. Särkijärvi Toivo Mäkynen
15602: Anna-Kaarina Louvo Ben Zyskowicz
15603: 1981 rd. 365
15604:
15605:
15606: Hemställningsmotion nr 309
15607:
15608:
15609:
15610:
15611: Söderström: Om inrättande av lagstadgade kommunala miljö-
15612: vårdsnämnder
15613:
15614:
15615: Tili Riksdagen
15616:
15617: Frivilliga miljövårdsnämnder har verkat i samheten har blivit lidande på grund av brist
15618: många kommuner sedan år 1973. Också om på personai och ibland har planer gjorts och
15619: dessa saknar lagliga befogenheter har de på ett beslut fattats ovanför huvudet på nämnden.
15620: imponerande sätt lyckats handlägga många vik- För att dylika missförhållanden skall kunna
15621: tiga miljöfrågor. Utlåtanden har getts, utred- undvikas och miljödemokratin utvidgas är det
15622: ningar har gjorts, små kampanjer har anord- av stor vikt att miljövårdsnämnderna får en
15623: nats och talrika medborgare har engagerats i status som lagstadgade förberedande organ och
15624: arbetet. Ett av de viktigaste projekten som en remissinstanser. Nämnderna bör som förr sam-
15625: del miljövårdsnämnder har genomfört har varit mansättas så att de innehåller representanter
15626: en heltäckande naturinventering, som är en för naturvetenskaplig expertis, ideella miljö-
15627: förutsättning för en miljövänlig kommunal vårdsorganisationer och övriga medborgarorga-
15628: markanvändning. nisationer.
15629: Också om arbetet i lyckliga fall har lett tili På basen av det ovan nämnda föreslår jag,
15630: att de kommunala naturvärdena har kartlagts att riksdagen ville hemställa,
15631: och medborgarnas miljöintresse och -medveten-
15632: het ökat, har miljövårdsnämnderna kämpat med att regeringen skyndsamt måtte be-
15633: många praktiska problem. Samarbetet med and- sluta om inrättande av lagstadgade kom-
15634: ra nämnder har haitat, den förberedande verk- munala miljövårdsnämnder.
15635: Helsingfors den 13 februari 1981
15636:
15637: Sten Söderström
15638: 366 1981 vp.
15639:
15640: Toivomusaloite n:o 309 Suomennos
15641:
15642:
15643:
15644:
15645: Söderström: Lakimääräisten kunnallisten ympäristölautakuntien
15646: perustamisesta
15647:
15648:
15649: Eduskunnalle
15650:
15651: Vuodesta 1973 lähden monissa kunnissa on lautakuntien kanssa on ontunut, valmistelutoi-
15652: toiminut vapaaehtoisia ympäristönsuojelulauta- minta on kärsinyt henkilökunnan puutteesta ja
15653: kuntia. Vaikka näiltä puuttuukin laillinen toi- toisinaan suunnitelmia ja päätöksiä on tehty
15654: mivalta, ne ovat vaikuttavana tavalla pystyneet lautakunnan mielipidettä kysymättä.
15655: käsittelemään monia tärkeitä ympäristökysymyk- Jotta tällaiset epäkohdat voitaisiin välttää ja
15656: siä. Lausuntoja on annettu, selvityksiä on tehty, jotta ympäristödemokratiaa voitaisiin laajentaa,
15657: pieniä kampanjoita on järj·estetty ja lukuisia on peräti tärkeätä, että ympäristönsuojelulau-
15658: kansalaisia on liitetty tähän työhön. Eräs joi- takunnat saavat laissa säädetyn valmisteluelimen
15659: denkin ympäristönsuojelulautakuntien toteutta- ja lausunnon antajan aseman. Lautakuntien tu-
15660: mista tärkeimmistä hankkeista on ollut kaiken lisi koostua ·entiseen tapaan siten, että niihin
15661: kattava luonnon inventointi, joka on kunnan kuuluisi luonnontieteen asiantuntemuks·en, aat-
15662: ympäristön kannalta myönteinen maankäytön teellisten ympäristönsuojelujärjestöjen ja mui-
15663: edellytys. den kansalaisjärjestöjen edustajia.
15664: Vaikka työ parhaimmillaan on johtanut kun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
15665: nan luonnonvarojen kartoittamiseen ja kansa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15666: laisten ympäristöön kohdistuvan kiinnostuksen
15667: ja tiedostamisen lisääntymiseen, ympäristönsuo- että hallitus päättäisi kiireellisesti pe-
15668: jelulautakunnilla on ollut voitettavanaan mo- rustaa lakisääteisiä kunnallisia ympäris-
15669: nenlaisia käytännön pulmia. Yhteistyö muiden tönsuojelulautakuntia.
15670: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
15671:
15672: Sten Söderström
15673: 1981 vp. 367
15674:
15675: Toivomusaloite n:o 310
15676:
15677:
15678:
15679:
15680: Tenhiälä ym.: Kalataloudellisen hoitosuunnitelman laatimisesta
15681: Päijänteen kalakannan suojaamiseksi
15682:
15683:
15684: Eduskunnalle
15685:
15686: Kymijoen varrella olevat teollisuus- ja voima- nöstelyn vaikutuksesta v·eden korkeuden lasku
15687: laitokset perustivat 1926 Päijänteen säännöste- on kasvanut keskimäärin 56 cm:iin ja muuta-
15688: lytoimikunnan, joka ryhtyi ajamaan Päijänteen mina keväinä yli metrinkin. Tämän seurauk-
15689: säännöstelyä. Valtioneuvosto oikeutti 26. 7. sena suuret alueet Päijänteen pohjasta joutuvat
15690: 1934 t1e- ja vesirakennushallituksen hakemaan kosketuksiin jään alapinnan kanssa ja tälle
15691: lupaa Päijänteen säännöstelyyn ns. Gonsultingin alueelle laskettu kalan mäti tuhoutuu. Veden
15692: suunnitelman pohjalta. Suunnitelmaa muutettiin laskiessa talvella jää kuiville rannoille paksut
15693: sittemmin ja lopullinen suunnitelma valmistui jääröykkiöt, jotka keväällä sulavat hitaasti ja
15694: 194 9. Vesiteimikunta (nykyinen vesioikeus) pitävät rantojen veden kylmänä. Kylmässä ran-
15695: antoi tämän muutetun suunnitelman pohjalta tavedessä planktonvesieläimistö kehittyy hitaas-
15696: Päijänteen säännöstelyn lupapäätöksen 2. 2. ti. Normaalisti se heti rantojen vähänkin
15697: 1953. Säännöstely aloitettiin Kalkkisten uuden avauduttua lähtee nopeasti kasvuun tarjoten
15698: kanavan ja säännöstelypatojen valmistuttua vastakuoriutuneille kalanpoikasille ravinnon.
15699: vuonna 1964. Päijännettä säännöstellään ns. ta- Useina keväinä ovat jääröykkiöt rannoilla olleet
15700: voitekorkeuksien avulla ja tavoitekorkeudet erittäin suuret, plankton on kehittynyt hitaas-
15701: määrätään vesimääräennusteiden mukaan. Ke- ti ja vastakuoriutuneet kalanpoikaset ovat kuol-
15702: väästä syksyyn pyritään Päijänteeseen kerää- leet ravinnon puutteessa nälkään.
15703: mään vettä, joten syyskesällä Päijänteen pitäisi Eniten on säännöstelystä kärsinyt siika. Tut-
15704: olla korkeimmillaan ja talven kuluessa vesi sit- kimusten mukaan siika kutee syksyllä pääasiassa
15705: ten laskee voimalaitosten käydessä talvella täy- alle puolen metrin syvyiseen v·eteen aivan ran-
15706: dellä teholla. Alimmillaan Päijänteen pinta on taviivalle. Siian kutu onkin epäonnistunut lä-
15707: ollut säännöstelyn aikana aina huhti- ja touko- hes kaikkina vuosina säännöstelyn aloittamisen
15708: kuussa. jälkeen. Saaliit ovat myös romahtaneet, esimer-
15709: Säännöstelyhankkeen katselmusvaiheessa oli kiksi vuosina 1977 ja 1978 siikasaaliit olivat
15710: selvitetty säännöstelyn mahdolliset vaikutukset. ainoastaan 10 % ennen säännöstdyä olleista
15711: Kalatalouden osalta ei kuitenkaan otaksuttu ai- saaliista. Myös muut kalat ovat kärsineet sään-
15712: heutuvan haittavaikutuksia. Sen varalta, että ka- nöstelystä. Osa muikun mädistä tuhoutuu myös
15713: lataloushaittoja myöhemmin ilmenisi, lupapää- talvella. Kevätkutuiset kalat kärsivät juuri al-
15714: tökseen liitettiin tätä koskeva kohta 14, joka hais·esta kevätveden korkeudesta, esimerkiksi
15715: on kirjoit·ettu seuraavasti: hauki, joka vaatii kutualustabeen kevättulvan
15716: "Jos myöhemmin todetaan, että säännöstely alle jäävän edellisvuoden rantakasvillisuuden.
15717: aiheuttaa vahinkoa vesistön kalakannalle, on ha- Säännöstelyllä on järkytetty luonnonolotilaa
15718: kija velvollinen ryhtymään kalakannan säilyttä- ja saatettu Päijänteen kalakannan luonnollinen
15719: miseksi niihin toimenpiteisiin, joita maatalous- lisääntyminen uhanalaiseksi. Päijänteen kalata-
15720: hallitus pitää tarpeellisina." loudelle on aiheutettu suuret tappiot, ja voi-
15721: Säännöstely ei ole vaikuttanut kovinkaan pal- malaitosten hyväksi on tapahtunut erittäin suu-
15722: jon keskiarvoista laskettuihin veden korkeuk- ri tulonsiirto, joka vuonna 1978 Päijänteen ko-
15723: siin. Esimerkiksi keskiveden korkeus on laske- konaissuunnitelmassa oli arvioitu noin 4-6
15724: nut ainoastaan 12 cm. Säännöstelyn aiheuttamat mi1j. markaksi.
15725: vahingot johtuvat pääasiassa suuresta v·eden ale- Päijänteen kalastushoitoyhtymäin taholta on
15726: nemisesta talviaikana. Veden korkeuden lasku kalakannan vähenemisen vuoksi useaan kertaan
15727: oli ennen säännöstelyä keskimäärin 15 cm. Sään- käännytty maa- ja metsätalousministeriön puo-
15728: 368 Toivomusaloite n:o 310
15729:
15730:
15731: leen. Lopulta maatalousministeriö määräsi vesi- tevat hyvin kalatalouden menetykset. Kalasta-
15732: hallituksen ( jol1e hakijan tehtävä siirtyi tie- ja jien ja kalastuskuntien keskuudessa on nyt muo-
15733: vesirakennushallitukselta) kirjeellään 11. 2. dostunut käsitys, että säännöstelylupaehtoja on
15734: 1975 suorittamaan selvityksen "säännöstelystä muutettava tai sitten riittävillä kalaistutuksilla
15735: aiheutuneista kalataloudellisista vaikutuksista" pyrittävä palauttamaan Päijänteen kalakanta en-
15736: ja edelleen "tarpeellisen kalakannan suojaamis- tiselleen. Kalastuskunnat ovatkin viime vuosina
15737: suunnitelman laatimis·en". suorittaneet omilla varoillaan erittäin suuria ka-
15738: Vesihallitus sai seuraavana vuonna käyttöönsä lanistutuksia Päijänteeseen. Tulokset näistä is-
15739: 300 000 markan määrärahan tutkimuksia var- tutuksista ovat olleet hyviä. Esimerkiksi Päi-
15740: ten. Alkuperäistä Päijänteen kalakannan tutki- jänteen lohi, taimen, oli kokonaan hävinnyt,
15741: musohjelmaa supistettiin rajusti säännöstelytoi- mutta nyt istutusten vaikutuksesta sitä saadaan
15742: mikunnan esityksestä ja määrärahasta käytettiin jälleen. Voimalaitokset, jotka ovat saaneet usei-
15743: vain pieni osa Päijänteen kalakannan tutkimuk- den miljoonien hyödyn säännöstelystä, eivät kui-
15744: seen. Tämä tutkimus ei siis millään tavalla vas- tenkaan ole suostuneet osallistumaan näihin ka-
15745: tannut sitä, mitä maatalousministeriö oli kir- lojen istutuksiin.
15746: jeessään 11. 2. 1975 tarkoittanut, ja jätti huo- Päijänne oli vielä 1920- ja 19 30-luvuilla yksi
15747: mioimatta kokonaan kohdan "tarpeellisen kala- järvialueemme parhaimmista kalastusalueista.
15748: kannan suojaamissuunnitelman laatimisen". Se on uusiintuvia luonnonvarojamme, joita tu-
15749: Päijänteen veden laatua on kyllä tutkittu ja lee suojella ja hoitaa. On luultavaa, että jär-
15750: sitä tutkitaan edelleen. Päijänteen v·esi, varsin- kevällä, tutkimuksiin perustuvalla kalavesien
15751: kin etelä-Päijänteellä, on melko puhdasta ja hoidolla Päijänteen kalakanta voidaan palauttaa
15752: siten myös kalataloudelle edullista. Perusteellis- en tisel1een.
15753: ta kalataloudellista tutkimusta ei siis vieläkään Mikäli säännöstelyn hakija tai säännöstelyn
15754: ole Päijänteellä tehty. Vesihallituksen vesittä- hyödyn saajat ovat ryhtyneet tai päättäneet ryh-
15755: män säännöstelytoimikunnan esityksen mukai- tyä suorittamaan kalojen istutuksia Päijäntee-
15756: seksi tehdyn tutkimuksen jälkeen ei uutta tut- seen, tulisi niitä jatkaa edelleen, kunnes ne liit-
15757: kimusta ole suunniteltu. Voimalaitokset ovat tyvät uusissa tutkimuksissa suositeltaviin istu-
15758: kieltäytyneet suorittamasta istutus- ja hoitotoi- tuksiin.
15759: menpiteitä Päijänteen kalakannan elvyttämisek- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15760: si. Kalastusviranomaiset eivät ole uskaltaneet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15761: tehdä mitään ratkaisevia päätöksiä. Vesihalli- muksen,
15762: tuksessa samoin kuin maa- ja metsätalousmi-
15763: nisteriön kalastus- ja metsästysosastolla ei ole että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15764: viime vuosina tehty asialle mitään, vaan asia menpiteisiin kalataloudellisen tutkimuk-
15765: .on siir·etty vuodesta vuoteen. Asia olisi nyt saa- sen suorittamiseksi Päijänteellä selvityk-
15766: tava lukkiintuneesta tilasta liikkeelle. sen saamiseksi kalataloudelle säännöste-
15767: Päijänteen ammattikalastajille, joita Päijän- lyn aiheuttamista haitoista ja näihin tut-
15768: teen kokonaissuunnitelman mukaan oli vielä kimuksiin pohjautuvan kalataloudellisen
15769: vuosina 1968-70 Päijänteellä 9 % koko maan hoitosuunnitelman laatimiseksi Päijän-
15770: sisävesiammattikalastajista ja noin 19 % sivu- teen kalakannan suojaamiseksi ja palaut-
15771: ammattikalastajista, on aiheutettu suuria vahin- tamiseksi entiselleen.
15772: koja. Myös kotitarve- ja virkistyskalastajat tun-
15773: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
15774:
15775: Hannu Tenhiälä Einari Nieminen Mikko Pesälä
15776: Paavo Vesterinen Esko Pekonen Mauri Pekkarinen
15777: 1981 vp. 369
15778:
15779: Toivomusaloite n:o 311
15780:
15781:
15782:
15783:
15784: Tennilä ym.: Kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun
15785: lain kumoamisesta
15786:
15787:
15788: Eduskunnalle
15789:
15790: Voimaan tulleen katumaksulain todelliset kunnille katujen rakentamiseen ja kunnossapi-
15791: vaikutukset ovat vähitellen selvinneet asuk- toon. Tekemämme esitykset kuitenkin äänestet-
15792: kaille. Asukkaat ovat huomanneet, että katu- tiin eduskunnassa nurin.
15793: maksu on uusi vero, joka nostaa tuntuvasti Kantamme on entinen: emme hyväksy katu-
15794: asumiskustannuksia. Vaatimukset katumaksu- maksun perimistä asuinkiinteistöiltä, koska asu-
15795: lain kumoamisesta ovatkin hyvin voimakkaita miskustannukset ovat tässä maassa jo muutoin-
15796: ja voimistuvat kaiken aikaa. kin aivan liian korkeat. Siksi ehdotammekin
15797: Kommunistit yhtyvät asukkaiden näkemyk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15798: siin. Vastustimme jo katumaksulakia vuonna
15799: 1978 säädettäessä katumaksun perimistä asuin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15800: kiinteistöiltä. Lähdimme siitä, että katumaksua asumiskustannuksia nostavan katumak-
15801: peritään vain teollisuus- ja liikekiinteistöiltä sulain kumoamiseksi.
15802: ja että valtio lisää voimakkaasti avustuksiaan
15803: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
15804:
15805: Esko-Juhani Tennilä Aarne Koskinen P. Liedes
15806: Mikko Kuoppa M.-L. Salminen Irma Rosnell
15807: Seppo Toiviainen Sten Söderström
15808:
15809:
15810:
15811:
15812: 47 088100188]
15813: .370 1981 vp.
15814:
15815: Toivomusaloite n:o 312
15816:
15817:
15818:
15819:
15820: Tikka: Haapaveden allashankkeen toteuttamisesta
15821:
15822:
15823: Eduskunnalle
15824:
15825: Saimaan Haapaveden alueelle on suunniteltu mo. Hankkeella saata1sun Härskiänsaari, joka
15826: useita tiepengerryksiä rantojen tulvasuojelua on nyt liikenneyhteyksiltään kapulalossien va-
15827: varten. Vuonna 1980 on valmistunut uusi suun- rassa, muun kunnan yhteyteen. Hankkeen to-
15828: nitelma, jonka ovat tehneet vesiviranomaiset teuttaminen edellyttää vielä vesioikeuskäsitte-
15829: yhteistyössä tieviranomaisten ja Ruokolahden lyä ja sen kokonaiskustannukset ovat viiden
15830: kunnan edustajien kanssa. Tämä yhdistetty miljoonan markan luokkaa.
15831: pato- ja pengertiesuunnitelma on kokonaiskus- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
15832: tannuksiltaan ja hyödyitään huomattavasti edul- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15833: lisempi kuin pienpatohankkeet. Tämä hanke ei
15834: ole säännöstelyä, koska sillä leikataan vain tul- että hallitus omalta osaltaan ryhtyisi
15835: vahuiput ja muulloin Haapavesi olisi muun kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin
15836: Saimaan yhteydessä. Haapaveden allashankkeen pikaiseksi
15837: Pumppaamona toimisi suunnitelman mukaan toteuttamiseksi.
15838: Enso-Gutzeitin Kaukopään tehtaan vedenotta-
15839: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
15840:
15841: Seppo Tikka
15842: 1981 vp. 371
15843:
15844: Toivomusaloite n:o 313
15845:
15846:
15847:
15848:
15849: Tikka: Valtion osallistumisesta Kokkolanjoen jätevesikuormituk-
15850: sen keventämisestä johtuviin kustannuksiin
15851:
15852:
15853: Eduskunnalle
15854:
15855: Rajavesikomissio on esittänyt vesihallituksel- 11 ja 14 miljoonan markan välillä. Myös Raut-
15856: le, että sen olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin järven kunta on esittänyt huolestumisensa siitä,
15857: rajan yli Neuvostoliiton puolelle johtavan Kok- että jätevesien puhdistukseen kohdistuvat lisä-
15858: kolanjoen jätevesikuormituksen keventämiseksi. vaateet voivat aiheuttaa työllisyystilanteen
15859: Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Simpeleen teh- huomattavan heikkenemisen koko kunnan
15860: das on Kokkolanjoen pääasiallisin likaaja. Raut- alueella.
15861: järven Simpeleellä on harjoitettu paperi- ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
15862: kartonkiteollisuutta jo yli 70 vuoden ajan ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15863: koko yhdyskunnan olemassaolo on perustunut
15864: tähän teollisuuteen. Kysymyksessä on pitkälti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15865: koko Simpeleen teollisuusyhteiskunnan tulevai- jotta valtio osallistuisi mahdollisimman
15866: suus. Jätevesikysymyksen hoito on muodostu- hyvin niihin kustannuksiin, jotka joh-
15867: massa ratkaisevaksi jopa koko teollisuuslaitok- tuvat Kokkolanjoen jätevesikuormituk-
15868: sen toiminnalle. Jätevesipuhdistamosta on ole- sen keventämisestä.
15869: massa suunnitelmia, kustannusarvio liikkuu
15870: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
15871:
15872: Seppo Tikka
15873: 372 1981 vp.
15874:
15875: Toivomusaloite n:o 314
15876:
15877:
15878:
15879:
15880: Uitto ym.: Asuinympäristön kehittämisestä valtion lainoilla ja
15881: avustuksilla
15882:
15883:
15884: Eduskunnalle
15885:
15886: Ihmisten asuinympäristöön liittyvät ongelmat rakennettujen asuntoalueiden ulkoympäristön
15887: ovat yleensä hyvin monenlaisia ja erilaisia parantamiseen. Avustusta voivat saada mm.
15888: asuinpaikasta riippuen. Paitsi että asunto on kunnat ja erityisestä syystä myös asukkaiden
15889: liian pieni, varustetasoltaan puutteellinen tai yhdistykset. Avustuksia myönnetään ilmaston,
15890: asukkaan tuloihin nähden liian kallis, voi asun- kasvillisuuden ja maa-alueiden käytön paran-
15891: to ympäristöitään olla epätyydyttävä. Ympäris- tamiseen, leikkivälineiden hankintaan, melun
15892: tö on monilla teollisuuspaikkakunnilla tai ti- torjuntaan, liikenneturvallisuuden parantami-
15893: heästi rakennetuissa kaupungeissa saastunut ja seen jne. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet
15894: meluisa, luontoa lähietäisyydeltä on pahasti takaa se, että avustushakemus on käsiteltävä
15895: turmeltu tai asuinympäristön miljöö on yleen- asukkaiden keskuudessa ennen kuin se voidaan
15896: säkin yksitoikkoinen ja epäviihtyisä. Jotain jättää viranomaisille.
15897: olisi tehtävä toisaalta jo rakennettujen asunto- Suomessa asuinympäristön parantamismahdol-
15898: jen ympäristön kohentamiseksi ja toisaalta sen lisuuksia olisi lähdettävä kehittämään siten, että
15899: takaamiseksi, että ympäristönäkökohdat otetaan valtion avustusta ryhdyttäisiin myöntämään
15900: nykyistä paremmin huomioon uusia asuinaluei- aluksi erityisesti vuokra-asuntojen asuinympä-
15901: ta suunniteltaessa ja uusia asuntoja rakennet- ristön viihtyisyyden parantamiseksi. Käytäntö
15902: taessa. Lähipalvelujen (koulujen, lasten päivä- on monin paikoin osoittanut, etteivät var-
15903: hoito- ja leikkipaikkojen jne.) tulee olla lähi- sinkaan vuokra-asuntojen omistajat ole riittä-
15904: etäisyydellä ja riittävän korkeatasoisia. vän kiinnostuneita omistamiensa asuntojen ul-
15905: Asuinympäristö voidaan parhaiten rakentaa koympäristön kohentamisesta. Avustukset voi-
15906: ihmisten tarpeita ja toiveita vastaavaksi, jos taisiin myöntää myös asukkaiden hakemuksesta
15907: niiden suunnittelu ja rakentaminen tapahtuvat ja samantapaisia menettelyjä noudattaen kuin
15908: yhdessä asukkaiden kanssa. Asuntotuotantoa on haettaessa avustuksia energiataloudelliseen kor-
15909: päästävä ohjaamaan niin, että ympäristönäkö- jaustoimintaan. Olisi selvitettävä, voidaanko
15910: kohdat otetaan riittävästi huomioon. Tämä avustusjärjestelmä luoda asuntotuotantolakia
15911: edellyttää, että rakentajille asetetaan nykyistä muuttaen.
15912: sitovampia velvoitteita kunnollisen asuinympä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15913: ristön tuottamiseksi. Valtion asuntolainojen saa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15914: miseen on sisällytettävä riittävät ehdot ympä- muksen,
15915: ristötekijöistä.
15916: Vaikean ongelman muodostaa se, miten ole- että hallitus pikaisesti selvityttäisi,
15917: massa olevien asuinympäristöjen tasoa voitai- voitaisiinko valtion myöntämin avustuk-
15918: siin kohentaa. Erään mahdollisuuden tarjoaisi sin ;a edullisin lainoin kehittää asuin-
15919: Ruotsissa voimassa olevan ympäristölaina- ja ympäristöä, ja selvityksen saatuaan an-
15920: -avustusjärjestelmän soveltaminen Suomen oloja taisi pikaisesti esitykset tarvittavasta
15921: vastaavalla tavalla maahamme. Ruotsin valtio lainsäädännöstä.
15922: myöntää lainaa ja avustusta ennen vuotta 1975
15923: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
15924:
15925: Pauli Uitto Vappu Säilynoja
15926: 1981 vp. 373
15927:
15928: Toivomusaloite n:o 315
15929:
15930:
15931:
15932:
15933: Wahlström ym.: Vesilain uudistamisesta
15934:
15935:
15936: Eduskunnalle
15937:
15938: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15939:
15940: SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa vesilain sesti kokoonpannulle lupalautakunnalle, laajen-
15941: uudistamista siten, että demokratiaa vesiasiois- tamalla asianosaisten piiriä ja lisäämällä yleistä
15942: sa lisätään siirtämällä lupa-asiat parlamentaari- oikeusapua vesiasioissa.
15943:
15944:
15945:
15946: ALOITTEENPERUSTELUT
15947:
15948: Ympäristöongelmat kärjistyvät yhä. Olemme sa maankamaran ainesten käytön rajoittamista
15949: tulleet rajalle, missä huolen elinympäristömme säätelevää lakia sekä kalastuslakia. Retkeily-
15950: laadusta ja tilasta tulee kohota yhdeksi tekni- ja ulkoilualueiden perustamista rajoittaa maa-
15951: sen, taloudellisen ja poliittisen päätöksenteon alueiden yksityisomistus. Ehkä räikeimmin
15952: keskeiseksi lähtökohdaksi. Kysymys on paitsi omistusoikeuden suoja vastoin kansalaisten
15953: elinympäristömme tilasta ja omasta viihtyvyy- yleistä etua tulee näkyviin vesilaissa ja sen so-
15954: destämme myös siitä, millaisen perinnön ny- veltamisessa. Koskivoimasta - putouskorkeu-
15955: kyiset sukupolvet jättävät tuleville. Ympäristön desta ja vesimääristä - tulee omistajan saada
15956: tilan hoito- ja parannustoimenpiteet eivät ole korvausta, mikäli vesioikeuden päätöksellä saa-
15957: irrallaan teollisesta, taloudellisesta ja poliitti- tua omaisuuden arvoa loukataan. Tällä perus-
15958: sesta kehityksestä. Ympäristönsuojelussa on ky- teella on mm. jätevesien laimennusvedestä jou-
15959: symys laajoja kansalaispiirejä koskevista asiois- duttu maksamaan voimayhtiöille korvauksia.
15960: ta, joista päättämistä ei voida jättää teollisuu- Jätevesilupia käsiteltäessä puhevalta perustuu
15961: den ja maanomistajien tai virkamieskunnan rat- omistusoikeuteen; asianosaisia ovat vain mah-
15962: kaistavaksi. dollisia omaisuusarvoja menettävät tai menet-
15963: SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä kaikilla täneet. Tässä tilanteessa yleisen edun- kansan
15964: yhteiskunnallisen elämän tahoilla tulee toimia - puolesta puhevaltaa käyttää parlamentaari-
15965: paremman ympäristön puolesta. Yhteiskunnalli- sen kontrollin ulkopuolella oleva viranomainen
15966: sen päätöksenteon demokratisoiminen tulee - vesihallitus. Voidaan myös esittää vakavasti
15967: ulottaa myös ympäristöasioihin. kysymys, ovatko vesioikeudet tai muut erityis-
15968: Tänään luonnon ja työtätekevien kansalais- tuomioistuimet oikeita elimiä käyttämään yh-
15969: piirien kannalta järkevän ympäristöpolitiikan teiskuntapoliittista päätösvaltaa, vai tulisiko
15970: tiellä on vielä monia yhteiskunnallisia esteitä. päätösvalta siirtää viime kädessä valtioneuvos-
15971: Maassamme oikeus puhtaaseen ja saasteetto- tolle tai muille parlamentaarisille elimille.
15972: maan ympäristöön on lainsäädännöllä sidottu Vesilaki on osa ympäristönsuojelulainsäädän-
15973: omistusoikeuteen. Muun kuin omistavan luo- töä. Viime vuosina on toteutettu joukko lain-
15974: kan kärsimiä haittoja ympäristön pilaamisesta säädännöllisiä uudistuksia ympäristöasioissa,
15975: ei riittävästi tunnusteta. Ympäristönsuojelulait eräitä hankkeita on parhaillaan eduskunnan kä-:
15976: - siinä määrin kuin niitä on - tunnustavat sittelyssä, ja useita uudistuksia valmistellaan.
15977: omistajien taloudelliset edut, mutta eivät kan- Tyypillistä tälle uudistustyölle on ollut sen ha-
15978: san valtaenemmistön ympäristönmenetyksiä. janaisuus, joka johtuu ympäristöhallinnon haja-
15979: Selvästi tämä on tullut esiin mm. valmisteltaes- naisuudesta. Keskustelua on käyty ympäristön-
15980: 374 Toivomusaloite n:o 315
15981:
15982:
15983: suojelun eri osa-alueilla ilman, että arvioiden Myös vesilain mukaisten rakennushankkei-
15984: painotus ja keskinäiset suhteet olisivat olleet den käsittely vesituomioistuimissa ei täytä kan-
15985: laajemmin esillä. sanvallan vaatimuksia. Asianosaisia ovat vain
15986: Ympäristönsuojelulainsäädännön suhteen on vesien ja rantojen omistajat, eivät esimerkiksi
15987: valittavina periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Toi- virkistyskalastajat, uijat tai vesimaiseman äärel-
15988: nen malli on kielloille perustuva lupajärjestel- lä asuvat. Jos voimayhtiö on ostanut koski-
15989: mä, jossa yhdyskunnat ja teollisuus nähdään osuudet itselleen, paikallisia asukkaita ei tar-
15990: ympäristöä uhkaavina tekijöinä, joiden haitta- vitse kuulla voimalaitoshankkeen lupa-asiassa,
15991: vaikutuksia pyritään vähentämään kieltämällä vaikka koko joki pantaisiin toiseen paikkaan.
15992: tai rajoittamalla ei-toivottua toimintaa. Toinen Lupa myönnetään, mikäli hyödyt ovat haittoja
15993: tapa olisi lainsäädännöllä puuttua yhteiskunnan suuremmat. Hyötyjä ja haittoja ei tarkastella
15994: kehitykseen, ohjata sitä niin, ettei ympäristö- edes kansantalouden mukaan, saati että otettai-
15995: vaurioita synny tai että ne jäävät mahdollisim- siin huomioon aineettomat maiseman tai viih-
15996: man vähäisiksi. Molemman tyyppistä lainsää- tyvyyden näkökohdat. Hyödyissä ja haitoissa
15997: däntöä ilmeisesti tarvitaan, ja molemmilla mal- ratkaisevat vain tapauskohtaisten osapuolten
15998: leilla on soveltuvuusalueensa myös vesiasioissa. taloudelliset edut. Tekoaltaita tai vesistön pin-
15999: Vesiensuojelua on maassamme säädelty pi- taa nostettaessa saattaa hyödyksi siten tulla
16000: temmälti kuin monia muita ympäristönsuojelun rantojen maanarvon nouseminen kesämökkitont-
16001: alueita. Vesilaki on laaja ja peräisin vuodelta tiarvoon riippumatta siitä, voidaanko koskaan
16002: 1902. Nykyisen muotonsa vesilaki sai vuonna myöntää lupia näiden rakennusten rakentami-
16003: 1961. Vaikka laki kieltääkin vesien pilaamisen, seen. Vesihallinnossa on laadittu matemaattisia
16004: ei vesilaki ole luonteeltaan vesiensuojelulaki, kaavoja näistä arvoista katselmuksia varten.
16005: vaan sen avulla säädellään vesien ja vesistöjen Sen sijaan haittapuolella aliarvioidaan puolueet-
16006: eri käyttömuotoja. Tämän lisäksi lakiin luon- toman asiantuntijan laatimia kalatalouslaskel-
16007: nollisesti sisältyy yleisiä määräyksiä vesistöistä. mia. Näin on mahdollista saada "kannattavak-
16008: Koska Suomessa vesialueet ovat yksityisessä si" kansantaloudellisesti järjettömät suunnitel-
16009: omistuksessa, on vesilakimme luonteeltaan yk- mat, joilla vielä pilataan luontoa ja ympäristöä
16010: sityisoikeudellinen vesistöjen käyttö- ja vahin- laajoilta alueilta.
16011: gonkorvauslaki. Yleinen etu otetaan lakia so- Puhevaltaisten piirien epädemokraattiseen ra-
16012: vellettaessa vasta toissijaisesti huomioon. joittuneisuuteen liittyy vielä se, että puheval-
16013: Maassamme on olemassa myös vesiensuojelun taa yleisen edun puolesta käyttää yleinen val-
16014: tavoitesuunnitelmia, mutta niiden vaikutukset vontaviranomainen, vesihallitus. Vesihallitus
16015: eivät ole olleet lähellekään riittäviä pohjaveden, on keskusvirastona irrallaan eduskunnan val-
16016: sisävesien ja merialueiden veden laadun, mää- vonnasta. Silloin kun vesihallitus valtion puo-
16017: rän ja eliöstön säilyttämiseen. Lainsäädäntö- lelta toimii tietyn vesiluontoa muuttavan hank-
16018: teitse ei teollisuuslaitoksille, maa- ja metsäta- keen valmistelijana, suunnittelijana ja luvan
16019: loudelle eikä yhdyskunnille ole pystytty anta- hakijana vesioikeudelta, ei se välttämättä edus-
16020: maan riittäviä velvoitteita jätevesikuormituksen takaan yleistä etua.
16021: alentamiseksi. Päinvastoin, monin paikoin jäte- Päätösvaltaa vesiasioissa käyttää ennen muu-
16022: vesikuormitus on lisääntynyt 1970-luvun puoli- ta vesioikeus, joka myöntää vesilain edellyttä-
16023: välistä lähtien. Tässä kehityksessä pääsyyllinen mät luvat. On kuitenkin syytä asettaa kyseen-
16024: on ollut massa- ja paperiteollisuus. Viime vuo- alaiseksi sen asema lupaviranomaisena. Yksityis-
16025: sikymmenellä vesistöjen kuormitus tosin keve- oikeudellisten vahingonkorvausten käsittelyssä
16026: ni paikoin - mutta sekin johtui lamasta. se saattaa olla tuomioistuinmuotoisena perus-
16027: Vesienkäytön kokonaissuunnitelmia Jaativaa teltu valinta jatkossakin. Mutta lupaviranomai-
16028: vesihallintoa rasittaa historiallinen vesien ja sina vesioikeudet käyttävät nykyään harkinta-
16029: niiden luonnontilan muuttamisen paine. Näin valtaa, joka kuuluisi parlamentaarisesti vas-
16030: suunnitelmissa lähtökohdaksi tulevat erilaiset tuunalaisille poliittisille päätöksentekijöille. Ny-
16031: vesistöjärjestelyt vesien laadun turvaamisen ase- kyään vesioikeuksien päätöksillä
16032: mesta. Suunnitelmien ympäristövaikutuksia ja - säädellään mm. uusien suojelutoimenpi-
16033: luonnon muutoksia, esimerkiksi vaikutuksia ka- teiden määrä ja siten kansantaloudessa vesien-
16034: latalouteen, ei ole yleensä lainkaan selvitetty. suojeluun käytettävä rahamäärä,
16035: Vesienkäytön kokonaissuunnittelu ei myös- - annetaan luonnonvarojen käyttöoikeuksia
16036: kään yhdisty maankäytön suunnitteluun. vastikkeetta yksityisten haltuun,
16037: Toivomusaloite n:o 315 375
16038:
16039: - käsitellään vesien pilaanlista miltei yk- Demokratiaa vesiasioissa tulee laajentaa. Pu-
16040: sinomaan yksityisoikeudellisena vahingonkor- hevalta vesioikeudellisissa katselmustoimituksis-
16041: vauskysymyksenä, ja sa tulee laajentaa koskemaan kaikkia niitä, joi-
16042: - vaikutetaan kaikkien kansalaisten elin- den elinympäristöön hakemus vaikuttaa. Muun
16043: ympäristöön. muassa kunnalle tulee myöntää asianosaisase-
16044: ma, sillä kuntalaisten asema ei saisi jäädä kun-
16045: Kun vesilaki ei edes säädä perusteita, joiden nan mal1dollisen omistusoikeuden eikä valvon-
16046: nojalla vesioikeuden tulee harkintansa suorit- taviranomaisena toimivan vesilautakunnan va-
16047: taa, nykyisessä järjestelyssä on vesioikeuksien raan.
16048: jäsenten käsiin uskottu maassamme huomattava
16049: Vesioikeuksien nykyinen suppean oikeushar-
16050: määrä poliittista valtaa.
16051: kinnan ylittävä poliittinen päätösvalta tulee siir-
16052: Vesiasioita vali tusasioina käsittelevässä kor- tää parlamentaarisesti kokoonpannulle elimelle,
16053: keimmassa hallinto-oikeudessa on asiantuntija- joka käsittelisi vesilain mukaiset lupa-asiat. Täl-
16054: na oltava yli-insinöörineuvoksia. Näinä neuvok- lainen lupalautakunta voisi olla valtakunnalli-
16055: sina ovat toimineet vesien teollista suurkäyt- nen. Lautakunnat voisivat olla myös alueellisia.
16056: töä harjoittavien yhtiöiden johtohenkilöt. Hei- Koska luvat myöntäisi tuomioistuimen sijasta
16057: tä tuskin voi pitää sopivimpina asiantuntijoina. parlamentaarinen elin, voitaisiin tarkoituksen-
16058: Vesioikeusasiat ovat kaiken lisäksi kestäneet mukaisuusnäkökohdat - joilla jo nyt on piile-
16059: järkyttävän kauan. Korvauksiinkin oikeutetut vänä huomattava vaikutus - ottaa avoimem-
16060: ovat joutuneet odottamaan vuosikymmeniä. Kä- min huomioon lupapäätöksissä, ja nimenomaan
16061: sittelyn nopeuttaminen on välttämätöntä. Ny- siten että painoa pantaisiin luonnonsuojeluUi-
16062: kyinen tilanne väliaikaisine lupineen ja jatku- sille tekijöille ja laajojen kansalaispiirien eduil-
16063: vasti vireillä olevine asioineen on vesien suur- le. Lupalautakunnan käsittelyssä hakijalla olisi
16064: käyttäjille eduksi. Vain korvauksia lykätäkseen näyttövelvollisuus omassa asiassaan, ja vesihal-
16065: ne saattavat valittaa päätöksistä. Tilapäisillä litus voisi osallistua prosessiin. Lupalautakun-
16066: työluvilla, ilman että asiaa olisi lainkaan vesioi- nan päätöksestä olisi valitusoikeus valtioneuvos-
16067: keuksissa edes käsitelty, on ainakin vesihallin- toon. Lupalautakunnan perustaminen merkitsisi
16068: to saanut luvan aloittaa erittäin kyseenalaisia asioiden käsittelyn huomattavaa nopeutumista.
16069: vesistöjen muutoshankkeita. Kun vesioikeuskäsittely on erittäin hidas, ky-
16070: Oikeusministeriössä on laadittu ehdotus ve- kenisi lupalautakunta käsittelemään asiat sa-
16071: silain uudistamiseksi. Tässä laintarkastuskun- massa ajassa, joka nykyään kuluu pelkkään kat-
16072: taan juuttuneessa ehdotuksessa vesilakia kehi- selmustoimitukseen. Tämä johtuisi ennen muu-
16073: tettäisiin niin, että ns. pilaaruiskielto ulotettai- ta siitä, että korvauskysymysten käsittely ero-
16074: siin koskemaan myös vesistörakentamista. Täs- tettaisiin lupa-asiasta.
16075: tä kiellosta voisi vesioikeus antaa luvan poi- Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisää-
16076: keta. Lisäksi ehdotus tähtää myös pohjavesien miseksi vesiasioissa SKDL:n eduskuntaryhmä
16077: suojelun parantamiseen ja vesien virkistyskäy- esittää vielä vesiasioissa annettavan yleisen oi-
16078: tön huomioon ottamiseen. Täysin uutena asiana keusavun tuntuvaa lisäämistä. Tämä edellyttäisi
16079: on lakiluonnokseen otettu vesienkäytön koko- yleisen oikeusavun resurssien voimakasta ko-
16080: naissuunnittelu, joka tapahtuisi valtioneuvoston hentamista.
16081: vahvistamin kokonaissuunnitelmin. Ehdotuk- Vesiensuojeluinvestointien rahoittamiseksi
16082: seen sisältyy myös lieviä demokratian lisäämi- SKDL:n eduskuntaryhmä esittää, että teollisuu-
16083: seen vesiasioissa tähtääviä korjauksia. delle säädetään erityinen vesiensuojelumaksu.
16084: Vaikka esitysluonnoksen monet kohdat ovat Varat kerättäisiin vesiensuojelurahastoon, josta
16085: sinänsä perusteltuja ja oikeansuuntaisia, oleellis- ne suunnattaisiin tarkoituksenmukaisimmalla
16086: ta on, ettei se laajentaisi puhevaltaa eikä paran- tavalla teollisuuden vesiensuojeluinvestointeihin.
16087: taisi demokratiaa vesiasioissa. Järjestely mahdollistaisi suojelun vaatimien kus-
16088: SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä olisi ve- tannusten tasaamisen eri yritysten kesken sa-
16089: siensuojelun kannalta välttämätöntä, että maas- malla kun varat käytettäisiin ympäristönsuoje-
16090: samme uudistettaisiin ympäristöhallinto niin lun kannalta tärkeimpiin hankkeisiin.
16091: keskus- kuin väliportaanhallinnonkin osalta. Niinpä ehdotammekin SKDL:n eduskunta-
16092: Myös osittaisuudistusten tietä voidaan aikaan- ryhmän kantana kunnioittaen eduskunnan hy-
16093: saada olennaisia parannuksia vesiensuojeluun ja väksyttäväksi toivomuksen,
16094: vesiasioiden käsittelyyn.
16095: 376 Toivomusaloite n:o 315
16096:
16097:
16098: että hallitus antaisi pikaisesti edus- osaisiksi tulisivat kunnanvaltuusto sekä
16099: kunnalle ehdotuksen vesilain uudistami- kaikki ne, joiden elinympäristöön lupa-
16100: sesta siten, että lupa-asiain käsittely hakemus vaikuttaa, ja että samalla olen-
16101: siirretään valtakunnalliselle tai useam- naisesti lisätään vesiasioissa annettavaa
16102: malle alueelliselle parlamentaarisesti yleistä oikeusapua.
16103: kootulle lupalautakunnalle, että asian-
16104: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
16105:
16106: Jarmo Wahlström Kauko Tamminen M.-L. Salminen
16107: Helvi Niskanen Matti Järvenpää Mikko Kuoppa
16108: Ensio Laine Lauha Männistö Seppo Toiviainen
16109: Ulla-Leena Alppi Aulis Juvela Irma Rosnell
16110: Heli Astala Juhani Vähäkangas Terho Pursiainen
16111: Pauli Uitto Pauli Puhakka Vappu Säilynoja
16112: Arvo Kemppainen Marjatta Mattsson Aarne Saarinen
16113: Niilo Koskenniemi Sten Söderström V. J. Rytkönen
16114: Anna-Liisa Jokinen
16115: 1981 vp.
16116:
16117: Toivomusaloite n:o 316 . .. ~
16118:
16119:
16120:
16121:
16122: P. Vennamo ym.: Vesiensuojelulainsäädännön uudistamisesta
16123:
16124:
16125: Eduskunnalle
16126:
16127: Luonnon saastuminen entylsesti vesiemme nön aikaansaaminen. Nykyiset säännökset osin
16128: osalta on saavuttanut huolestuttavat mittasuh- vanhentuneina ja puutteellisina eivät ole riit-
16129: teet. Lainsäädäntö ja vesioikeudet eivät ole täviä.
16130: kyenneet estämään teollisuus- ja yhdyskunta- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
16131: jätevesien laskemista vajavaisesti puhdistettuina me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16132: vesistöihin. Jopa täysin puhdistamattomia jäte-
16133: vesiäkin edelleen lasketaan maamme vesistöi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16134: hin. Tälle kehitykselle on saatava sulku. menpiteisiin kunnollisen vesiensuo;elu-
16135: Ainoa tapa tehokkaaseen vesiemme suoje- lainsäädännön aikaansaamiseksi maa-
16136: luun on kunnollisen vesiensuojelulainsäädän- hamme.
16137: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
16138:
16139: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
16140: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
16141: J. Juhani Kortesalmi
16142:
16143:
16144:
16145:
16146: 48 088100188J
16147: 378 1981 vp.
16148:
16149: Toivomusaloite n:o 317
16150:
16151:
16152:
16153:
16154: P. Vennamo ym.: Ilmansuojelulakia koskevan esityksen antami-
16155: sesta
16156:
16157:
16158: Eduskunnalle
16159:
16160: Ympäristön ja luonnon saastuminen ovat tykset luonnon puhtauden valvomiseen puuttu-
16161: sekä omassa maassamme että koko maailmassa vat laajalti mm. ilmansuojelun osalta. Maas-
16162: jatkuvasti lisääntyneet. Ihmiskunta tuhoaa saas- samme tarvittaisiin pikaisesti jo vuosia luvattu
16163: tuttamisella omia elämisen edellytyksiään kiihty- tehokas ilmansuojelulaki.
16164: vällä vauhdilla. Sekä ilma, vedet että muu luon- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
16165: to on paikoin niin pahasti saastunutta, että se tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
16166: muodostaa suoranaisen välittömän terveydelli- väksi toivomuksen,
16167: sen riskin myös ihmiskunnalle puhumattakaan
16168: luonnon herkän tasapainon järkkymisestä. että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
16169: Luonnon saastumisesta huolimatta maassam- reellisesti esityksen tehokkaaksi ja oikeu-
16170: me on suhtauduttu anteeksiantamauoman levä- denmukaiseksi, luontoa ja ympäristöäm-
16171: peräisesti asiaan. Jopa lainsäädännölliset edelly- me suojelevaksi ilmansuojelulaiksi.
16172: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
16173:
16174: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
16175: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
16176: J. Juhani Kortesalmi
16177: 1981 vp. 379
16178:
16179: Toivomusaloite n:o 318
16180:
16181:
16182:
16183:
16184: Vähäkangas ym.: Elinkeinoasiamiesjärjestelmän kehittämisestä
16185:
16186:
16187: Eduskunnalle
16188:
16189: Valtionosuuteen perustuva elinkeinoasiamies- tienosuuden piiriin tätä tarkoittavalla lain-
16190: järjestelmä on yleisesti ottaen koettu tärkeänä muutoksella.
16191: ja myönteisesti nimenomaan heikommassa ase- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16192: massa olevien kuntien elinkeinoelämän kehittä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16193: miseen vaikuttavana tekijänä. Tästä johtuen muksen,
16194: elinkeinoasiamiesjärjestelmän kehittämistä saa-
16195: tujen kokemusten perusteella on pidettävä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16196: välttämättömänä tehtävänä. Toisaalta elinkei- elinkeinoasiamiesten virkojen hyväksy-
16197: noasiamiesjärjestelmässä on osoittautunut ole- miseksi valtionosuuden piiriin ja että
16198: van tiettyjä puutteellisuuksia, jotka kaipaavat elinkeinoasiamiesjärjestelmän toimintaa
16199: pikaistakin korjaamista; mm. eduskunta itse on ryhdytään kehittämään saatujen koke-
16200: jäädyttänyt elinkeinoasiamiesten saamista val- musten perusteella välittömästi.
16201: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
16202:
16203: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Eero Lattula
16204: Kalevi Mattila P. Liedes Matti Ruokola
16205: Martti Ursin Mauno Manninen Liisa Jaakonsaari
16206: Helvi Hyrynkangas Vappu Säilynoja Väinö Raudaskoski
16207: J. Juhani Kortesalmi
16208: 380 1981 vp.
16209:
16210: Toivomusaloite n:o 319
16211:
16212:
16213:
16214:
16215: Vähäkangas ym.: Jätehuoltolain täytäntöönpanon tehostamisesta
16216: tarvittavat virat perustamalla
16217:
16218:
16219: Eduskunnalle
16220:
16221: Maamme jätehuoltolaki on suhteellisen uusi töä ja ongelmajätteitä. Lisäksi toimisto käsitte-
16222: 1
16223:
16224:
16225: ( 1978) ja sitä pidetään ympäristönsuojelun lee asiat, jotka koskevat haitallisten aineiden
16226: kannalta varsin onnistuneena lakina. Jätehuol- ympäristövaikutuksia. Lääneissä jätehuollon val-
16227: tolakia täydennettiin joulukuussa 1980 olennai- vonta kuuluu lääninhallitukselle. Niin sisäasiain-
16228: selta osin. Tällöin lakiin lisättiin ongelmajättei- ministeriön kuin lääninhallitustenkin henkilöstö
16229: tä koskevat säännökset. Jätehuolto ja erityises- on täysin riittämätön jätehuoltolain tehtävien
16230: ti jätteiden hyötykäyttö, joka on lain keskeisiä suorittamiseen. Lääninhallituksiin ei tehtävien
16231: periaatteita, ovat tärkeitä myös ympäristön suo- hoitamiseksi ole annettu yhtäkään vinkamiestä.
16232: jelemiseksi. Hyvin hoidettu jätehuoltohan on Myös jätehuollon tutkimustoimintaa tulisi ke-
16233: ympäristönsuojelun perusedellytyksiä. Lain toi- hittää.
16234: meenpanossa on kuitenkin ilmennyt vaikeuksia Jotta jätehuoltolain mukaiset tehtävät yli-
16235: tai ainakin hidastelua. Valtiovalta ei esimerkik- päänsä voidaan hoitaa, ehdotammekin edus-
16236: si ole suonut riittäviä hallinnollisia edellytyksiä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16237: lain toimeenpanon ohjaamiseksi ja valvomisek-
16238: si. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16239: Sisäasiainministeriöstä annetun asetuksen mu- jätehuoltolain toimeenpanon pikaisesti
16240: kaan ympäristönsuojeluosasto ja sen 1. 3. 1980 kohentamiseksi osoittamalla lisää virko-
16241: perustettu suojelutoimisto käsittelevät asiat, ja ja toimia sisäasiainministeriöön ja
16242: jotka koskevat jätehuoltoa, jätteen hyötykäyt- lääninhallituksiin tätä varten.
16243: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
16244:
16245: Juhani Vähäkangas Arvo Kemppainen Helvi Niskanen
16246: 1981 rd. 381
16247:
16248: Hemställningsmotion nr 320
16249:
16250:
16251:
16252:
16253: Zilliacus m. fL: Om slopande av blyet i bensinen
16254:
16255:
16256: Tili Riksdagen
16257:
16258: Det bly som tillsätts bilbensin är den största ekosystemet där blyet tenderar att ackumule-
16259: enskilda källan tili blyutsläpp i vårt land. Den ras. En stor fara ligger i det faktum att blyet
16260: nu använda blyhalten om 0,4 g/1 bensin leder kan anrikas i husdjur som betar nära industrier
16261: tili att hundratals ton bly årligen sprids i luf- eller livligt trafikerade vägar.
16262: ten. Nya undersökningar har visat att denna Internationellt går utvecklingen mot en radi-
16263: synnerligen giftiga tungmetall speciellt hos kal sänkning av blyhalten i bensin. I t.ex. För-
16264: barn kan förorsaka allvarliga psykiska störning- bundsrepubliken Tyskland har man ansett det
16265: ar redan i koncentrationer som betydligt under- möjligt och nödvändigt att sänka halten till
16266: stiger de gränser som hittills betraktats som 0,13 g/1. Den sänkning från 0,45 till 0,4 g/1
16267: säkra. som Neste genomfört här i Finland måste
16268: Trots att blykoncentrationen i blod hos ses som tämligen betydelselös.
16269: människor i Finland i genomsnitt ännu är låga, På basen av det ovan sagda föreslår vi, att
16270: är det klart att blykoncentrationen i miljön riksdagen ville hemställa
16271: lokalt kan uppnå hotande värden. I bär, grön-
16272: saker och spannmål odlade i närheten av stora att regeringen måtte vidtaga åtgärder
16273: vägar har konstaterats alarmerande blyhalter för att möjligheterna att helt slopa blyet
16274: liksom också i svampar. Därtill utgör det stora i bensin undersöks och att blyhalten
16275: totalutsläppet en kontinuerlig belastning för omedelbart sänks till 0)5 g/l.
16276: · ..
16277: Helsingfors den 12 februari 1981
16278:
16279: Jutta Zilliacus Boris Renlund
16280: Ole Norrback Håkan Malm
16281: 382 1981 vp.
16282:
16283: Toivomusaloite n:o 320 Suomennos
16284:
16285:
16286:
16287:
16288: Zilliacus ym.: Bensiinin lyijypitoisuuden poistamisesta
16289:
16290:
16291: Eduskunnalle
16292:
16293: Autobensiiniin lisättävä lyijy on suurin yk- on olemassa siinä, että lyijy voi varastoitua koti-
16294: sittäinen lyijypäästön lähde maassamme. Ny- eläimiin, jotka laiduntavat teollisuuslaitosten
16295: kyisin käytössä oleva lyijyn pitoisuus 0,4 g tai vilkkaasti liikennöityjen teiden lähellä.
16296: bensiinilitraa kohden johtaa siihen, että ilmaan Kansainvälisesti tarkastellen kehitys kulkee
16297: hajaantuu vuosittain satoja tonneja lyijyä. kohti lyijypitoisuuden jyrkkää laskua bensiinis-
16298: Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä sä. Saksan Liittotasavallassa on pidetty mahdol-
16299: perin myrkyllinen raskasmetalli voi aiheuttaa lisena ja välttämättömänä alentaa pitoisuutta
16300: erityisesti lapsissa vakavia psyykkisiä häiriöitä 0,15 grammaan litraa kohti. Nesteen toteutta-
16301: jo silloin, kun pitoisuudet ovat huomattavasti ma alennus täällä Suomessa arvosta 0,45 arvoon
16302: nykyisin turvallisina pidettäviä rajoja alhaisem- 0,4 g/1 on merkitykseltään jokseenkin vähäpä-
16303: mat. töinen.
16304: Huolimatta siitä, että ihmisten veren lyijypi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16305: toisuus Suomessa vielä keskimäärin on alhainen, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16306: on selvää, että ympäristön paikallinen lyijypi- muksen,
16307: toisuus saattaa nousta uhkaaviin lukemiin. Mar-
16308: joissa, vihanneksissa ja viljassa, joita viljellään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
16309: suurien teiden läheisyydessä, on havaittu hälyyt- jotta mahdollisuudet poistaa lyijy ben-
16310: täviä lyijypitoisuuksia samoinkuin sienissäkin. siinistä kokonaan tutkittaisiin ja lyijy-
16311: Tämän lisäksi muodostaa suuri kokonaispäästö pitoisuus alennettaisiin välittömästi ar-
16312: jatkuvan ekasysteemiin kohdistuvan rasituksen, voon 0,15 g/l.
16313: kun lyijyllä on taipumus kasaantua. Suuri vaara
16314: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
16315:
16316: Jutta Zilliacus Boris Renlund
16317: Ole Norrback Håkan Malm
16318: 1981 rd. 383
16319:
16320: Hemställningsmotion nr 321
16321:
16322:
16323:
16324:
16325: Zilliacus m. fl.: Om fridlysning av gråsäl och vikare året om
16326: i hela landet
16327:
16328:
16329: Tili Riksdagen
16330:
16331: Sedan mitten av 1960-talet har tillståndet nätt och jämnt hålls i jämvikt. Varje skjuten
16332: hos de finländska sälarterna, gråsäl ( Halichoe· säl kommer att innebära en minskning av de
16333: rus grypus) och vikare ( Phoca hispida), sta- nuvarande stammarna, och genom att man inte
16334: digt försämrats. Miljögifter antikas i sälarnas vet hur låg sälhonornas reproduktion ännu
16335: kroppsfett, så att halten kan vara 10 gånger kan bli måste all jakt ses som en allvarlig
16336: högre än i de fiskar som sälarna lever på, och riskfaktor. Jakten på säl har i dag karaktären
16337: man vet att en del av gifterna lösgörs ur av nöjesjakt, och över huvudtaget måste det
16338: fettet vid svält eller fasta och transporteras i anses tvivelaktigt om sälkött längre kan anses
16339: blodomloppet till olika vitala organ. Kliniska lämpligt som människoföda.
16340: undersökningar har visat att förändringar i sä- Internationella konferenser om sälskydd,
16341: larnas livmoder har börjat uppträda, vilket bl.a. i Haiko, Finland år 1977 och Konstancin,
16342: betyder att allt flera sälhonor har blivit sterila. Polen år 1980., har uppmanat alla Östersjöstater
16343: Man räknar med att bara ca 20 procent av att förbjuda all jakt på sälar, att noggrant
16344: både gråsälens och vikarens könsmogna honor följa med vikarens beståndsutveckling och att
16345: är fortplantningsdugliga. Detta är mycket alar- omedelbart förverkliga alla nödvändiga skydds-
16346: merande och innebär för en stam om 5 000 åtgärder, bl.a. inrättande av sälskyddsområden.
16347: djur ( ungefär den sälstam som finns i Botten- På basen av det ovan nämnda föreslår vi,
16348: viken), där hälften är honor och 20 procent att riksdagen ville hemställa,
16349: av dem icke könsmogna, att endast 400 säl-
16350: honor kan föda ungar på normalt sätt. Efter- att regeringen skyndsamt måtte ge en
16351: som de vuxna sälarnas dödlighet per år är 5 förordning om att gråsäl och vikare
16352: till 10 procent, leder detta till att stammen fridlyses under hela året i hela landet.
16353: Helsingfors den 10 februari 1981
16354:
16355: Jutta Zilliacus 1. S. Melin
16356: Boris Renlund HAkan Malm
16357: Ole Norrback
16358: 1981 vp.
16359:
16360: Toivomusaloite n:o 321 Suomennos
16361:
16362:
16363:
16364:
16365: Zilliacus ym.: Harmaahylkeen ja norpan ympärivuotisesta rau-
16366: hoittamisesta
16367:
16368:
16369: Eduskunnalle
16370:
16371: Su6malaisten hyljelajieri, harmaahylkeen (Ha- tisellään. Jokainen ammuttu hylje vähentää ny-
16372: lichoerus grypus) ja norpan ( Phoca hispida), kyisiä kantoja, ja kun ei ole tiedossa, miten
16373: tila on 1960-luvun puolivälistä lähtien jatku- alhaiseksi hyljenaaraiden lisääntymiskyky voi
16374: vasti heikentynyt. Ympäristömyrkyt keräänty- muodostua, tulee kaikkea metsästystä pitää va-
16375: vät hylkeiden rasvakudoksiin niin, että niiden kavana uhkana. Tämän päivän hylkeenmetsäs-
16376: pitoisuus saattaa olla 10 kertaa korkeampi kuin tyksellä on huvimetsästyksen luonne ja on
16377: niiden ravinnokseen käyttämissä kaloissa ja tie- yleensäkin pidettävä kyseenalaisena voidaanko
16378: detään, että osa myrkyistä irtaantuu rasvasta hylkeenlihaa enää pitää ihmisravinnoksi kelpaa-
16379: hylkeiden ollessa ravinnotta tai paastotessa ja vana.
16380: kulkee verenkierron mukana useisiin tärkeisiin Kansainväliset hylkeensuojelukonferenssit,
16381: elimiin. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, mm. Haikossa, Suomessa vuonna 1977 ja
16382: että tiettyjä muutoksia on alkanut esiintyä hyl- Konstancinissa, Puolassa vuonna 1980, ovat
16383: keiden- emässä, mikä merkitsee yhä useampien kehottaneet kaikkia Itämeren valtioita kieltä-
16384: hyljenaaraiden tulemista steriileiksi. mään hylkeenmetsästyksen kokonaan, tarkkaan
16385: Arvellaan, että vain n. 20 prosenttia sekä seuraamaan norpan kantojen kehitystä ja ryh-
16386: harmaahylkeen että norpan sukukypsistä naa- tymään välittömästi kaikkiin tarpeellisiin suo-
16387: raista on suvunjatkamiskykyisiä. Tämä on erit- jelutoimiin, mm. perustamalla hylkeiden suo-
16388: täin hälyyttävää ja merkitsee 5 000 eläimen jelualueita.
16389: kannalle (Pohjanlahden hyljekannan arvioitu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16390: määrä), josta puolet ön naaraita ja niistä 20 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16391: pros~ntt,ia ei-sukukypsiä, että ainoastaan 400 muksen,
16392: hyljenaarasta pystyy norniaalisti synnyttämään
16393: poikasia. Koska täysikasvuisten hylkeiden vuo- että hallitus antaisi kiireellisesti ase-
16394: sittainen kuolleisuus on 5-10 prosenttia, tämä tuksen, jolla harmaahylje ja norppa rau-
16395: johtaa siihen, että kanta juuri ja it1ur~ säilyy en- hoitetaan ympäri vuoden koko maassa.
16396: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
16397:
16398: Jutta Zilliacus I. S. Melin
16399: Boris Renlund Håkan Malm
16400: Ole Norrback
16401: 1981 rd. 385
16402:
16403: Hems:tällmingsmotion nr .322
16404:
16405:
16406:
16407:
16408: Zilliacus m. fl.: Om fridlysning av duvhök och berguv under
16409: hela året
16410:
16411:
16412: Till Riksdagen
16413: I dagens samhällen erkänner man allmänt häckningstiden. Duvhöken är fridlyst under ti-
16414: rovfåglarnas viktiga ekologiska roll. T alrika den 1. 5.-31. 7. och bergoven under tiden
16415: undersökningar har visat att rovfåglar i första 1. 1-31. 8.
16416: hand utnyttjar svaga och sjuka individer som Detta är inte förenligt med landets roll som
16417: föda. Detta innebär att bytesdjurens stammar ett av de viktiga reservaten för båda arterna
16418: företrädesvis består av friska och förstklassiga i ett Europa som håller på att bli allt mera
16419: individer, som skyddar arterna mot de negati- obeboeligt för stora rovfåglar. Berguven kan i
16420: va effekter sjukdomar, miljögifter och miljö- stor utsträckning försörja sig på råttor och
16421: förändringar kan leda tili. Rovfåglarna är däri- utgör därtill den enda stora uggla som klarar
16422: genom viktiga miljövårdare som bättre än deci- sig i våra kulturbygder. Duvhöken uppfattas
16423: mering genom jakt reglerar jämvikten i na- ställvis som ett hot mot fasanfarmer, men
16424: turen. Det har dessutom visat sig kostsamt att genom att naturskyddslagens 14 a § gör det
16425: försöka restaurera hotade rovfåglars bestånd; möjligt att avvika från fridlysningsbestämmel-
16426: från rovfåglarnas krets kan nämnas att skyddet serna när det gäller fara som direkt hotar
16427: av havsörnen i Finland kostar ca 40 000 mk husdjur, bör detta inte ses som ett hinder
16428: årligen och att skyddet av berguven i Sverige för fridlysning året om.
16429: kostar ca 70 000 kr årligen. På basen av det ovan nämnda föreslår vi,
16430: Utgående från dessa ekologiska sammanhang att riksdagen ville hemställa,
16431: och det faktum att förföljelse har reducerat
16432: många rovfåglar så kraftigt att de har blivit att regeringen skyndsamt måtte
16433: utrotningshotade, har alla nordiska Iänder och bringa vår lagstiftning i överensstäm-
16434: de flesta europeiska Iänder totalfredat alla rov- melse med övriga europeiska länders
16435: fågelarter. Detta är ännu inte fallet i Finland, och fridlysa duvhök och berguv under
16436: där två arter fortfarande är fredlösa utanför hela året.
16437: Helsingfors den 11 februari 1981
16438:
16439: Jutta Zilliacus Boris Renlund
16440: I. S. Melin Håkan Malm
16441: Ole Norrback
16442:
16443:
16444:
16445:
16446: 49 088100188J
16447: 386 1981 vp.
16448:
16449: Toivomusaloite n:o 322 Suomennos
16450:
16451:
16452:
16453:
16454: Zilliacus ym.: Kanahaukan ja huuhkajan ympärivuotisesta rau-
16455: hoittamisesta
16456:
16457:
16458: Eduskunnalle
16459:
16460: Tämän palVan yhteiskunnissa tunnustetaan lajia on vielä rauhoittamatta pesimäaikaa lu-
16461: yleisesti petolintujen tärkeä ekologinen osuus. kuunottamatta. Kanahaukka on rauhoitettu ai-
16462: Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet peto- kana 1. 5.-31. 7. ja huuhkaja aikana 1. 1.-
16463: lintujen käyttävän ravinnokseen ensi sijassa 31. 8.
16464: heikkoja ja sairaita yksilöitä. Tämä merkitsee Tämä ei ole maamme etujen mukaista sen
16465: sitä, että saaliseläinten kannat muodostuvat etu- ollessa tärkeä kummankin lajin asuma-alue Eu-
16466: päässä terveistä ja ensiluokkaisista yksilöistä, roopassa, joka alkaa olla suurten petolintujen
16467: jotka suojaavat lajeja sairauksien, ympäristö- kannalta asuttavaksi kelpaamaton. Huuhkaja
16468: myrkkyjen ja ympäristössä tapahtuvien muu- elää suureksi osaksi rotista ja on sen lisäksi
16469: tosten aiheuttamilta haitoilta. Petolinnut ovat ainoa suuri pöllö, joka selviää kulttuuriseu-
16470: täten tärkeitä ympäristön suojelijoita, jotka duillamme. Kanahaukkaa pidetään paikoitellen
16471: metsästystä paremmin sääntelevät luonnon ta- uhkana fasaanifarmeille, mutta luonnonsuojelu-
16472: sapainoa. Sitäpaitsi petolintujen kantojen säi- lain 14 a §:n nojalla on mahdollista poiketa
16473: lyttämisyritykset ovat osoittautuneet kustan- luonnonsuojelumääräyksistä silloin, kun koti-
16474: nuksiltaan melkoisiksi; petolintujen piiristä voi- eläimiä uhkaa välitön vaara, joten tätä ei voida
16475: daan mainita, että merikotkan suojelu Suo- pitää ympärivuotisen rauhoituksen esteenä.
16476: messa maksaa n. 40 000 mk vuosittain ja että Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16477: huuhkajan suojelu Ruotsissa maksaa n. 70 000 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16478: kr vuodessa. muksen,
16479: Lähdettäessä näistä ekologisista puitteista ja
16480: siitä tosiasiasta, että vaino on vähentänyt mo- että hallitus saattaisi pikaisesti lain-
16481: nia petolintuja niin voimakkaasti, että niitä säädäntömme yhdenmukaiseksi muiden
16482: uhkaa sukupuuttoon kuoleminen, kaikki poh- Euroopan maiden lainsäädännön kanssa
16483: joismaat ja useimmat eurooppalaiset maat ovat ja rauhoittaisi kanahaukan ja huuhkajan
16484: kokonaan rauhoittaneet kaikki petolintulajit. ympärivuotisesti.
16485: Näin ei kuitenkaan ole Suomessa, jossa kaksi
16486: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
16487:
16488: Jutta Zilliacus Boris Renlund
16489: 1. S. Melin Håkan Malm
16490: Ole Norrback
16491: 1981 vp. 387
16492:
16493: Toivomusaloite n:o 323
16494:
16495:
16496:
16497:
16498: Aaltonen ym.: Korkeakouluopettajien pedagogisen koulutuksen
16499: laajentamisesta
16500:
16501:
16502: Eduskunnalle
16503:
16504: Korkeakouluopettajien pedagoginen koulutus koulutukseen. Tämä menettely ei ole turvannut
16505: on kansainvälisesti tarkasteltuna voimakkaasti korkeakouluopettajien pedagogisen koulutuksen
16506: laajentunut 1970-luvulla. Useimmissa Euroopan läheskään riittävää laajentumista.
16507: maissa se nähdään välttämättömänä osana tie- Monissa maissa on korkeakouluopettajien pe-
16508: teellisen koulutuksen laadullista kehittämistä dagogisen koulutuksen painopiste siirtynyt kes-
16509: ja opettajien pedagogisella koulutuksella on kitetyistä valtakunnallisista kurssitapahtumista
16510: omat vakiintuneet muotonsa. Suomessa koulu- laitoksissa toteutettuihin koulutustilaisuuksiin
16511: tusta on viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kehittämistoimenpiteisiin. Näin on koulutus
16512: järjestetty joissakin yksiköissä melko sattuman- saatu paremmin liitetyksi toisaalta opettajan vä-
16513: varaisesti. Maamme on selvästi jäänyt jälkeen littömään työhön ja toisaalta tieteelliseen jatko-
16514: kansainvälisestä kehityksestä tällä alueella sekä koulutukseen. Jotta tähän päästäisiin myös mei-
16515: koulutustoiminnassa että korkeakoulupedagogi- dän maassamme, ei voida pitää tarkoituksenmu-
16516: sessa tutkimustoiminnassa. Toukokuussa 1979 kaisena sitä, että opetusministeriö vuosittain
16517: jätti opetusministeriön asettama toimikunta jakaa korkeakouluille erillisiä määrärahoja näi-
16518: mietintönsä korkeakouluopettajien pedagogises- den tekemien esitysten pohjalta. Korkeakoulu-
16519: ta koulutuksesta maassamme (KM 1979:24). jen tulisi saada samaan tapaan kuin henkilöstö-
16520: Useimmissa korkeakouluissa suhtauduttiin var- koulutukseen erityismenoarviossaan määrärahat
16521: sin myönteisesti toimikunnan ehdotuksiin kou- korkeakoulupedagogista koulutusta ja kehittä-
16522: lutuksen käynnistämiseksi ja ryhdyttiin valmis- mistoimintaa varten.
16523: telemaan KT- ja toimintasuunnitelmia. Lausun- Tästä syystä tulisi valtion tulo- ja menoarvion
16524: tokierroksen jälkeen ei kuitenkaan opetusmi- lukuihin "Valtion korkeakoulut" sekä "Yksityi-
16525: nisteriö ole antanut toimintaohjeita korkeakou- set korkeakoulut" varata lähivuosina ainakin
16526: luille. 750 000 markkaa korkeakoulujen opettajien
16527: Toimikunta ehdotti mietinnössään, että vuo- koulutustoiminnan järjestämiseksi. Tämän mää-
16528: sittain varattaisiin korkeakoulujen käyttöön rärahan opetusministeriö jakaisi korkeakoulu-
16529: 1 500 000 markkaa ( 20 % opettajistosta kuu- jen kesken niiden erityismenoarvioissa huoleh-
16530: den päivän koulutuksessa) yksikkökohtaisen tien siitä, että varoja voidaan käyttää sekä palk-
16531: koulutus- ja kehittämistoiminnan järjestämiseksi kioihin, materiaalikuluihin että matka- ja päivä-
16532: ja lisäksi noin 370 000 markkaa opetusminis- tahoihin. Opetusministeriön tulisi KTS- ja bud-
16533: teriön käyttöön jaettavaksi valtakunnallisten jettiohjeissaan tarkentaa se, miten korkeakou-
16534: korkeakoulupedagogisten koulutustilaisuuksien lupedagogisen koulutuksen määrärahat sisälly-
16535: järjestämiseen. Toimikunta piti myös eräitä bud- tetään korkeakoulujen erityismenoarvioihin se-
16536: jettikäytännön muutoksia välttämättöminä, jot- kä millaisia laskentaperusteita korkeakoulujen
16537: ta korkeakoulut voivat käynnistää omaa koulu- tulee käyttää.
16538: tustaan ja käyttää määrärahojaan joustavasti se- Edelleenkin tarvitaan, kuten tähän saakka,
16539: kä koulutustoimintaan että erityyppiseen peda- määrärahoja valtakunnallisten koulutustilaisuuk-
16540: gogiseen kehittämistoimintaan laitoksissa. Tähän sien järjestämiseen sekä erityisesti korkeakoulu-
16541: mennessä korkeakoulut ovat jonkin verran käyt- pedagogisen tutkimuksen edistämiseen.
16542: täneet henkilöstökoulutukseen varattuja määrä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16543: rahoja eri momenteilta korkeakoulupedagogiseen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16544: Toivomusaloite n:o 323
16545:
16546:
16547: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin dagogisen koulutuksen suunnittelutoimi-
16548: korkeakouluopettajien pedagogisen kou- kunnan ehdotusten pohjalta.
16549: lutuksen laajentamiseksi korkeakoulupe-
16550: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
16551:
16552: Markus Aaltonen Arvo Salo
16553: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila
16554: 1981 vp. 389
16555:
16556: Toivomusaloite n:o 324
16557:
16558:
16559:
16560:
16561: Ala-Kapee ym.: Kotkeakoulujen opetushenkilökunnan vajauksen
16562: tasoittamisesta
16563:
16564:
16565: Eduskunnalle
16566:
16567: Hallituksen yleisperusteluissa laiksi korkea- tajamäärän lisääminen ei yksin riitä, vaan myös
16568: koululaitoksen kehittämisestä vuosina 1967- tutkimusta ja opetusta avustavaa henkilökun-
16569: 1981 annetun lain muuttamisesta sanotaan, että taa tulee lisätä kehittämislain edellyttämien
16570: kehittämislain edellyttämien tavoitteiden saavut- perusteiden suhteessa.
16571: tamiseksi korkeakoulujen opetushenkilöstöä tu- Virkakehityksen hidastuminen on samalla
16572: lee lisätä vuosina 1979-82 keskimäärin 70- johtanut sen vinoutumiseen. Korkeakoulujen
16573: 120 opettajaa vuodessa. Muun henkilökunnan opetuksesta vastaavan henkilökunnan, erityisesti
16574: tarve on kokonaisuudessaan noin kolme neljäs- lehtoteitten määrän kehitys ei ole ollut toivot-
16575: osaa opetushenkilöstön tarpeesta, mikä tekee tava. Se on merkinnyt, että tieteellisen jatko-
16576: noin 50-90 henkilöä vuodessa. Näin ollen koulutuksen kannalta keskeinen assistentuuri-
16577: korkeakoulujen henkilökuntaa tulisi kehittämis- järjestelmä on menettänyt merkitystään, koska
16578: lain mukaan lisätä keskimäärin 120-210 hen- lisensiaatti- ja tohtoritasoisten lukumäärä on
16579: keä vuotta kohden. kasvanut ja assistenttien opetus- ja hallinnolli-
16580: Vuoden 1981 osalta henkilöstön nettolisäys set tehtävät ovat paisuneet kohtuuttoman suu-
16581: on 126, josta opettajia noin 70 ja loput muuta riksi.
16582: henkilöstöä. Myönteisyydestään huolimatta vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16583: den 1981 budjetti ei vaikuta siihen tosiasiaan, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16584: että vuosina 1979-80 on muodostunut noin
16585: 70 opettajan vajaus verrattuna kehittämislain että hallitus ryhtyisi toimen.piteisiin
16586: tavoitteisiin. Siksi olisi varmistettava erityinen vuosina 1979-80 syntyneen korkea-
16587: tasoitusohjelma, jolla puututtaisiin 'kaikkein koulujen opetushenkt1ökunnan 'vajauk-
16588: suUl'impiin henkilöstökehityksen epäkohtiin sen tasoittamiseksi 1JUosien 1982-84
16589: niissä korkeakouluissa, joissa opiskelijapaikka/ aikana.
16590: opettaja -suhde on erityisen epäedullinen. Opet-
16591: f,lelsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
16592:
16593: Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaakonsaari Lea Savolainen
16594: Mikko Ekorre Jouko Skinnari Peter Muurman
16595: Ole Norrback Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen
16596: Lauri Palmunen Saara-Maria 'Paakkinen Tarja Halonen
16597: Erkki Korhonen Pekka Starast Tellervo Koivisto
16598: Ben Zyskowicz Anna-Liisa Piipari Matti Puhakka
16599: Juhani Raudasoja Kaarina Suonio Pirkko Veltonen
16600: Harum Tapiola
16601: 390 1981 vp.
16602:
16603: Toivomusaloite n:o 325
16604:
16605:
16606:
16607:
16608: Ala-Kapee ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä opintora-
16609: hapainotteiseen ja opintososiaalisten palvelujen suuntaan
16610:
16611:
16612: Eduskunnalle
16613:
16614: Opintotukijärjestelmää luotaessa on ollut ta- lainojen takaisinmaksuajan pidentäminen ja
16615: voitteena koulutuksellisen tasa-arvon toteutta- maksukyvyn huomioonottaminen takaisinmak-
16616: minen. 1970-luvulla tapahtunut kehitys ei kui- sussa. Lainojen opiskelunaikaiset korot olisi
16617: tenkaan ole edistänyt tämän tavoitteen toteutu- poistettava. Tavoitteena tulisi olla nimenomaan
16618: mista. · opintorahan osuuden merkittävä nostaminen
16619: Opintotuen pysyminen opintolainapainottei- nykyisestään.
16620: sena on lisännyt opiskelijoiden velkaantumis- Aloitettua ruokailutukea olisi laajennettava
16621: kierrettä. Opintotuki ei riitä kattamaan opis- niin, että tavoitteena tulisi olla yksi lämmin
16622: kelusta aiheutuvia kustannuksia. Näin ollen ateria opiskelijaa kohti päivässä ilmaiseksi.
16623: yhä useampi opiskelija joutuukin lukukausien Myös opiskelijoiden asumisongelmia olisi hel-
16624: aikana hakeutumaan työhön. Tämä aiheuttaa potettava nykyisestään. Tämä olisi mahdollista
16625: opiskelun viivästymistä ja sitä kautta taas lisää ennen kaikkea siten, että opiskelija-asuntoyhtei-
16626: velkaantumista. Kun otetaan huomioon vielä söjen asuntotuotannon omapääoma turvataan,
16627: se, että valmistumisen jälkeen ansiotaso voi jolloin voidaan järjestää kohtuuhintaisia vuok-
16628: olla hyvinkin kirjava, monilla aloilla on työttö- ra-asuntoja opiskelijoille. Asumistukea tulee ke-
16629: myyttä ja lainojen takaisinmaksu alkaa erään- hittää todellisten asumiskustannusten mukaisik-
16630: tyä, on tilanne monilla opiskelijoilla kestämä- si. Asuntojen vuokrasopimukset ovat monissa
16631: tön. Kaikkein pahiten ongelma kohdistuu vä- opiskelija-asunnoissa ympärivuotisia, mikä ai-
16632: hävaraisiin opiskelijoihin ja perheellisiin. Näi- heuttaa sen, että kesällä joudutaan maksamaan
16633: den syiden vuoksi opintotukijärjestelmää olisi vuokraa kahdesta asunnosta.
16634: kiireellisesti ryhdyttävä kehittämään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16635: Opintotuen kehittämisessä tulee olla lähtö- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16636: kohtana opiskelijain tarpeet. Opintotuen on muksen,
16637: pääsääntöisesti katettava kaikki opiskeluaikai-
16638: set kustannukset. Opiskelijoiden velkaantumi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16639: sen lisäys voidaan estää kehittämällä opinto- menpiteisiin opintotukijärjestelman ke-
16640: tukea opintorahapainotteiseen ja opintososiaa- hittämiseksi opintorahapainotteiseen ;a
16641: listen palvelujen suuntaan. Kiireellisesti toteu- opintososiaalisten palvelujen suuntaan.
16642: tettavia tavoitteita ovat muun muassa Opinto-
16643: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
16644:
16645: Pirjo· Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman
16646: Juhani Raudasoja Anna-Liisa Piipari Kaisa Raatikainen
16647: Liisa Jaakonsaari Kaarina Suonio Tarja Halonen
16648: Jouko Skinnari Lea Savolainen Tellervo Koivisto
16649: Pentti Lahti-Nuuttila Hannu Tapiola Matti Puhakka
16650: Eino Grönholm Pirkko Valtonen
16651: 1981 vp. 391
16652:
16653: Toivomusaloite n:o 326
16654:
16655:
16656:
16657:
16658: Ala-Kapee ym.: Työväen Arkiston kirjaston eräiden menojen
16659: saattamisesta lakisääteisen valtionavun piiriin
16660:
16661:
16662: Eduskunnalle
16663:
16664: Vuonna 1974 yksityisluontoisten arkistojen ja laajuuden vuoksi olisi välttämätöntä, että
16665: valtionavusta annetun lain (998/1974) perus- sille järjestettäisiin toimintamahdollisuudet. Mi-
16666: teella muun muassa Työväen Arkisto on saa- käli Työväen Arkiston kirjasto olisi kunnossa
16667: nut valtionapua 80 prosenttia lain 5 §:ssä lue- ja tutkijoiden tiedossa, kirjaston käyttö lisään-
16668: teltulliin todellisiin ja hyväksyttäviin menoihin. tyisi varsin huomattavasti.
16669: Työväen Arkistoon kuuluu kuitenkin yhtenä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16670: olennaisena osana laitoksen kirjasto. Kirjastossa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16671: on tällä hetkellä noin 100 000 painotuotetta. muksen,
16672: Niitä ei kuitenkaan voida riittävässä määrin
16673: käyttää hyväksi muun muassa tutkimustoimin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16674: nassa. Työväen Arkisto ei nimittäin yksityis- yksityisluontoisten arkistojen valtion-
16675: arkistolain puitteissa saa kirjastonhoitoon val- avusta annetun lain muuttamiseksi si-
16676: tionapua. Ainoastaan kirjastotilan vuokraan saa- ten, että Työväen Arkiston kirjaston
16677: daan 80 prosenttia valtionavustusta ja uusien palkkaus-, huoneisto-, kirjallisuuden han-
16678: kirjojen hankintaan 1 200 markkaa vuodessa. kinta- ja muut tarpeelliset menot saa-
16679: Näistä syistä johtuen kirjastonhoito on ollut tettaisiin lakimääräisen valtionavun pii-
16680: erittäin puutteellista. Varsinaista kirjastohenki- riin.
16681: lökuntaa ei laitoksessa ole. Kirjaston laadun
16682: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
16683:
16684: Pirjo~ Ala-Kapee Tarja Halonen Jouko Skinnari
16685: Olli Helminen Paula Eenilä Arvo Salo
16686: Kaj Bärlund Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen
16687: Liisa Jaakonsaari Matti Puhakka Peter Muurman
16688: Jorma Rantala Eino Grönholm Lea Savolainen
16689: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka Pekka Starast
16690: Pirkko Valtonen Matti Luttinen Kaarina Suonio
16691: Hannu Tapiola Kaisa Raatikainen
16692: 1981 vp.
16693:
16694: Toivomusaloite n:o 327
16695:
16696:
16697:
16698:
16699: Astala: Määrärahasta työelämään tutustuttamisen järjestämiseksi
16700: peruskoulussa
16701:
16702:
16703: Eduskunnaile
16704:
16705: Peruskoulun opetussuunnitelman toteutumi- män tuntemus ja työkokemus helpottaisivat
16706: sen arviointi on osoittanut, että peruskoulun myös nuorten työllistämisen vaikeuksia. Ko-
16707: opetussuunnitelma on varsin teoreettispainot- keilutoiminnasta on saatu myönteisiä ja roh-
16708: teinen. Työkasvatusta ei ole voitu toteuttaa kaisevia kokemuksia.
16709: riittävästi ja koulun yhteydet työelämään ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
16710: vähäiset. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16711: Kouluhallitus on tehnyt selvityksiä siitä, mi- sen,
16712: ten oppilaiden tutustuttaminen työelämään voi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16713: taisiin peruskoulussa järjestää, mutta tämä toi- työelämään tutustuttamisen järjestämi-
16714: minta ei ole resurssien puutteessa käynnistynyt. seksi peruskoulussa ja varaisi tätä tar-
16715: Työelämään tutustumista tulisi peruskoulussa koitusta varten vuoden 1982 tulo- ja
16716: tuntuvasti tehostaa. Tavoitteena on mm. lisätä menoarvioesitykseen määrärahan, josta
16717: maamme elinkeinoelämän tuntemusta ja kohen- voidaan maksaa tätä tehtävää koulun
16718: taa työn arvostusta nuorten keskuudessa sekä tasolla suorittavalle opettajalle 0,5 vuo-
16719: parantaa uransuunnittelun edellytyksiä. Työelä- siviikkotuntia vastaava korvaus.
16720: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
16721:
16722: Heli Astala
16723: 1981 vp. 393
16724:
16725: Toivomusaloite n:o 328
16726:
16727:
16728:
16729:
16730: Astala ym.: Ympäristökasvatuksen kehittämisestä
16731:
16732:
16733: Eduskunnalle
16734:
16735: Unescon ympäristökasvatusohjelman mukaan tusta, peruskoulua ja lukiota sekä ammatillista
16736: ympäristökasvatuksella tarkoitetaan sekä muo- koulutusta ynnä vapaata sivistystyötä. Toteu-
16737: dollisessa oppilaitosjärjestelmässä että sen ulko- tuksen alkuunkaan ei kuitenkaan ole päästy.
16738: puolella tapahtuvaa opetusta ja kasvatusta, Ympäristökasvatuksen määrätietoisen kehittä-
16739: joilla pyritään parantamaan ihmisten tietoja, misen esteenä on ollut se, ettei opetusministe-
16740: asenteita ja toimintahalua siten, että he yksit- riön hallinnonalalla ole edes riittäviä voimava-
16741: täin ja yhteisesti toimisivat ympäristöongel- roja valmisteluun ehdotusten toteuttamiseksi.
16742: mien poistamiseksi ja ympäristönsuojelun edis- Voimavarojen puuttuessa on kärsinyt mm. yh-
16743: tämiseksi. Myös Suomessa ympäristökasvatuk- teispohjoismainen oppimateriaalikokeilu.
16744: sen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia on Edellä olevan perusteella ehdotammekin
16745: selvitetty usean eri toimikunnan mietinnössä ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16746: selvityksissä. Kokonaisuutena ympäristökasvatus
16747: on pahasti laiminlyöty Suomessa, vaikka ehdo- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
16748: tuksia sen kehittämiseksi onkin tehty runsaas- miin ympäristökasvatuksen kehittämi-
16749: ti. Viimeisimmät laaja-alaiset ehdotukset sisälty- seksi luomalla riittävät hallinnon edelly-
16750: vät ympäristökasvatuksen toimikunnan mietin- tykset sekä osoittamalla valmisteluhen-
16751: töön vuodelta 1978 (Komiteanmietintö 1978: kilöstön palkkaukseen välttämätNimät
16752: 2). Toimikunnan ehdotukset koskevat esiope- ;a muut tarvittavat määrärahat.
16753: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
16754:
16755: Heli Astala Arvo Kemppainen Inger Hirvelä
16756: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi Aulis Juvela
16757: Anna-Liisa Jokinen Mikko Ekorre I.-C. Björklurid
16758: Unto Ruotsalainen Kati Peltola
16759:
16760:
16761:
16762:
16763: 50 088100188}
16764: 39<1- 1981 vp.
16765:
16766: Toivomusaloite n:o 329
16767:
16768:
16769:
16770:
16771: Bärlund ym.: Määrärahasta Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiön
16772: työn tukemiseen
16773:
16774:
16775: Eduskunnalle
16776:
16777: Porvoon vanha kaupunki muodostaa ainut- ulkorakennukset, kuten kuuluisat ranta-aitat,
16778: laatuisen yhtenäisen kulttuuriympäristön Suo- jäävät perusparannuskokeilussa vaille varoja.
16779: men oloissa. Jopa yli 200 vuotta vanha puu- Stiftelsen Gamla Staden i Borgå - Porvoon
16780: talomiljöö on erityisen arvokas, koska se on Vanhan Kaupungin Säätiö on 1970-luvun ajan
16781: yhtenäinen ja asuttu. Siksi sen säilyttämiseen suorittanut tärkeätä työtä entisöimis- ja kor-
16782: ja siihen kuuluvien rakennusten korjaamiseen jaustoiminnan tukemiseksi. Säätiö on muuta-
16783: on kiinnitettävä vakavaa huomiota myös valta- mana vuotena saanut käyttöönsä myös valtion
16784: kunnan tasolla. rahoitusta jaettavaksi edelleen lainoina kor-
16785: Vanhojen asuinkiinteistöjen korjaaminen on jaustöitä suorittaville kiinteistönomistajille.
16786: erittäin kallista. Useinkaan vanhoilla asukkailla Vuosina 1979, 1980 ja 1981 tällaista valtion
16787: ei ole korjaustoimintaan taloudellisia edelly- rahoitusta ei kuitenkaan ole saatu. Ottaen
16788: tyksiä ilman merkittävää ulkopuolista tukea. huomioon korjauskohteiden valtakunnallisenkin
16789: Porvoon vanhan kaupungin sisällyttäminen val- merkityksen sekä sen, ettei perusparannusko-
16790: tion vanhojen kaupunkien peruskorjauskokei- keilu kata kaikkia tarvittavia korjaustoimen- '
16791: luohjelmaan on tuomassa muassaan parannusta piteitä, tuntuu kohtuuttomalta, ettei valtiovalta
16792: tässä suhtessa. On kuitenkin olemassa huo- ole osoittanut ensi vuoden tulo- ja menoarvio-
16793: lestuttavia merkkejä siitä, että vanhan Porvoon ehdotuksenkaan puitteissa myötämielisyyttä
16794: luonne korjaustoiminnan myötä on muuttu- säätiön toimintaa kohtaan.
16795: massa. Yhä useampien talojen siirtyminen ul- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
16796: kopuolisille ei ole pelkästään myönteinen il- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16797: miö, koska se vaikuttaa kaupungin ilmeeseen.
16798: Perusparannuskokeilu antaa hyviä mahdolli- että hallitus ottaisi valtion vuoden
16799: suuksia laajentaa asuinrakennusten peruskor- 1982 tulo- ;a menoarvioesitykseen riit-
16800: jaamista vanhassa Porvoossa. Se ei kuitenkaan tävän määrärahan Stiftelsen Gamla Sta-
16801: tuo lopullista ratkaisua vanhan kulttuurimaise- den i Borgå - Porvoon Vanhan Kau-
16802: man säilyttämispyrkimyksiin. Esimerkiksi ko- pungin Säätiön t:yön tukemiseen.
16803: konaisuuden kannalta välttämättömät omat
16804: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
16805:
16806: Kaj Bärlund Hannu Tapiola Elisabeth Rehn
16807: Mikko Rönnholm Pertti Salolainen Pirjo Ala-Kapee
16808: 1981 vp. 3:95
16809:
16810: Toivomusaloite n:o 330
16811:
16812:
16813:
16814:
16815: Ekorre ym.: Korkeakoulujen laitos- ja kirjallisuusmäärärahojen
16816: lisäämisestä
16817:
16818:
16819: Eduskunnalle
16820:
16821: Korkeakoulujen kehittämislainsäädännössä ei reformin toteutus tulee entisestään lisäämään
16822: ole normeja opetus- ja tutkimusresurssien kehit- niukkojen resurssien käyttöä. Lisäksi on huo-
16823: tämisestä. Niiden kehitys on näin ollen vaih- mattava, että kirjallisuuden ja laitteiden hinnat
16824: dellut vuosittain hyvinkin paljon. ovat kohonneet 1970-luvun puolivälistä osin
16825: Perushankinta- ja laitosmäärärahojen reaali- jopa yli kaksinkertaisiksi. Tutkintoreformin
16826: nen kehitys pysyi vuosina 1966-75 ennallaan, myötä keskimääräinen opiskeluaika lyhenee, mi-
16827: vaikka opettajamäärä ja opiskelijamäärät koho- kä merkitsee tentti- ja kurssikirjojen sekä tut-
16828: sivat. 1970-luvun jälkipuoliskolla määrärahat kielman laatimisen kannalta keskeisen kirjalli-
16829: aluksi kohosivat reaaliarvoltaan, mutta sen jäl- suuden lisääntynyttä tarvetta. Opetuksen kurs-
16830: keen kehitys on pysähtynyt. Kirjallisuuden han- simaistuminen tulee todennäköisesti lisäämään
16831: kintamäärähojen kehitys oli 1970-luvun alussa painetta myös laitosmäärärahoihin.
16832: ja keskivaiheilla myönteistä, mutta jälkipuolella Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16833: tapahtui kasvun pysähtyminen. Laitehankinta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16834: määrätahojen kehitys oli nopeaa aina vuoteen
16835: 1974. Kasvu oli reaaliarvoltaan vuosikymmenen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16836: alusta lähes puolitoistakertainen. Sen jälkeen korkeakoulujen laite-, kirjallisuuden
16837: on tapahtunut jopa markkamääräistä laskua. hankinta- ja laitosmäärärahojen lisäämi-
16838: Opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen kannal- seksi erityisen ohjelman puitteissa vuo-
16839: ta yllä olevien määrärahojen vakaa kehitys on sina 1982-84.
16840: ensiarvoisen tärkeää. Meneillään oleva tutkinto-
16841: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1981
16842:
16843: Mikko Ekorre Ole Norrback Erkki Korhonen
16844: Pirjo Ala-Kapee Lauri Palmunen Ben Zyskowicz
16845: 1981 vp.
16846:
16847: Toivomusaloite n:o 331
16848:
16849:
16850:
16851:
16852: Elo ym.: Porin sairaanhoito-oppilaitoksen laajentamisesta
16853:
16854:
16855: Eduskunnalle
16856:
16857: Porin sairaanhoito-oppilaitos rakennettiin ai- läisten keskuudessa, joten sairaanhoito-oppi-
16858: koinaan huomattavasti pienemmälle opiskelija- laitoksen laajennuksen alkaminen olisi sekä tar-
16859: määrälle kuin oppilaitoksessa on tällä hetkellä koituksenmukaista että järkevää.
16860: oppilaita. Tilojen puutteesta huolimatta on Edellä ,esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
16861: opiskelijoiden määrää lisätty, mutta tämä vai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16862: keuttaa tietysti opetuksen antamista. Porin
16863: alueella on päinvastoin kuin monessa muussa että hallitus kiirehtisi Porin sairaan-
16864: osassa maatamme myös pulaa sopivista raken- hoito-oppilaitoksen laajennuksen aloitta-
16865: nuskohteista ja suuri työttömyys rakennustyö- mista.
16866: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
16867:
16868: Mikko Elo Pirkko Valtonen
16869: 1981 vp. 397
16870:
16871: Toivomusaloite n:o 332
16872:
16873:
16874:
16875:
16876: Elo ym.: Määrärahasta Satakunnan karjatalouskoulun ostamiseen
16877: valtiolle
16878:
16879:
16880: Eduskunnalle
16881:
16882: Satakunnan karjatalouskoulu on Satakunnan Satakunnan karjatalouskoulun oppilasmäärän
16883: Maatalouskeskuksen omistama maatilatalouden kaksinkertaistuminen ensi syksynä nykyiseen
16884: oppilaitos, joka sijaits,ee Ulvilan kunnassa. Kou- verrattuna. Satakunnan Maatalouskeskuksella ei
16885: lulta on matkaa Porin kaupungin keskustaan ole Satakunnan karjatalouskoulun ylläpitäjänä
16886: noin 1.3 km. Satakunnan karjatalouskoulussa taloudellisia mahdollisuuksia selviytyä lisäänty-
16887: on kuluvana lukuvuotena 28 oppilasta karjan- neen koulutuksen aiheuttamista vaikeuksista.
16888: hoitajan erikoistumislinjalla. SY"ksyllä 1980 kou- Koska karjatalousalan lisääntynyt koulutustarve
16889: lussa aloitti lisäksi väliaikainen 24 oppilaan on selvästi todettavissa, ei koulun toimintaa
16890: opintolinja. Koulu on sisäoppilaitos. voida kuitenkaan supistaa. Karjatalousalan kou-
16891: Varsinainen koulurakennus sijaitsee noin 5 lutusta voidaan Satakunnassa suunnitellussa
16892: ha:n suuruisella tilalla. Sen lisäksi koulun käy- laajuudessa antaa tarkoituksenmukaisesti vain
16893: tössä on Satakunnan Maatalouskeskuksen omis- siinä tapauksessa, että valtio hankkii omistuk-
16894: tama Mäki-Sippolan koulutila, jolla on peltoa seensa Satakunnan karjatalouskoulun. Valtiolle
16895: noin 70 ha ja metsää 45 ha. siirto voisi tapahtua siten, että valtio ottaisi
16896: Turun ja Porin läänin keskiasteen koulun- vastattavakseen koulukiinteistöstä, jonka suu-
16897: uudistuksen toimeenpanosuunnitelmassa esite- ruus on 5 ha, sekä vuokraisi Mäki-Sippolan
16898: tään Satakunnan maatalousoppilaitosten maa- koulutilan esim. 50 vuoden vuokrasopimuksella.
16899: tilatalouden yleisjaksojen aloituspaikkatarpeeksi Satakunnan karjatalouskoulun sijainti suuren
16900: vuodelle 1988 112 aloituspaikkaa: 56 aloitus- kaupungin välittömässä läheisyydessä antaa kou-
16901: paikkaa sekä Kokemäen maatalousoppilaitok- lu11e erinomaiset mahdollisuudet toimia myös
16902: seen että Siikaisten maatalousoppilaitokseen. maatalousalan keskeisenä kurssikeskuksena.
16903: Satakunnan karjatalouskouluun esitetään karjan- Koulu voisi kurssikeskuksena paitsi antaa lisä-
16904: hoitajan ,erikoistumislinjalle 24 aloituspaikkaa. koulutusta maataloudessa jo toimiville myös
16905: Satakunnan karjatalouskoulu on tällä hetkellä järjestää kursseja muille maataloudesta kiinnos-
16906: ja tulee lääninhallituksen suunnitelman mukaan tuneille.
16907: myös myöhemmin olemaan ainoa maatalousalan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16908: oppilaitos Satakunnassa, jossa annetaan karja- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16909: talousalan koulutusta. muksen,
16910: Satakunnan karjatalouskoulun omistaja Sata- että hallitus ottaisi valtion vuoden
16911: kunnan Maatalouskeskus saa koulun ylläpitoon 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen
16912: valtionapua. Karjatalousalan koulutustarve 600 000 markan määrärahan Satakunnan
16913: (mm. lomittajien tarve) on selvästi lisääntynyt karjatalouskoulun ostamiseen ja ylläpi-
16914: myös Satakunnassa, mistä on osoituksena esim. tämiseen.
16915: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
16916:
16917: Mikko Elo Pirkko Valtonen
16918: 398 1981 vp.
16919:
16920: Toivomusaloite n:o 333
16921:
16922:
16923:
16924:
16925: Forsman ym.: Petosopetusryhmien enimmäiskoon pienentämi-
16926: sestä peruskoulujen yläasteella ja lukioissa
16927:
16928:
16929: Eduskunnalle
16930:
16931: Opetusryhmien pienentäminen on koulun Koska peruskoulussa tällä hetkellä on sekä kas-
16932: kasvatuksellisen ja opetuksellisen toiminnan ke- vatuksellisesti että opetuksellisesti vaikein ti-
16933: hittämisen sekä pienten koulujen toiminnan tur- lanne yläasteella, tulee petosopetusryhmien pie-
16934: vaamisen ja suurten koulujen toimintaolosuh- nentämisessä asettaa yläaste ensimmäiselle si-
16935: teiden helpottamisen kannalta tärkein toimen- jalle. Ala-asteen petosopetusryhmien pienentä-
16936: pide tällä hetkellä. Ikäluokkien pieneneminen mistä tulee jatkaa yläasteen opetusryhmien pie-
16937: niin peruskoulussa kuin lukiossakin antaa tä- nentämisen toteuduttua. Myös lukion uuden,
16938: hän entistä paremmat mahdollisuudet. Opetus- entistä vaativamman opetussuunnitelman käyt-
16939: ryhmien pienentäminen luo edellytykset luok- töönotto edellyttää oppilaskeskeisempää ope-
16940: kien työrauhan parantamiselle, yksilöllisemmäl- tusta ja näin ollen myös pienempiä opetusryh-
16941: le opetukselle ja ohjannalle sekä uusien oppi- miä.
16942: laskeskeisempien opetusmenetelmien käyttöön- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16943: otolle. Tällä toimenpiteellä voidaan samalla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16944: helpottaa pitkälle koulutetun opettajakuntamme muksen,
16945: vaikeutuvaa työllisyystilannetta ikäluokkien pie-
16946: nenemisestä huolimatta. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16947: Peruskoulun kahden alimman luokan opetus- menpiteisiin perusopetusryhmän enim-
16948: ryhmän ylärajaksi on jo säädetty 25 oppilasta. mäiskoon säätämiseksi 27 oppilaaksi pe-
16949: Tällä toimenpiteellä parannettiin ala-asteen ope- ruskoulun 7-9 luokilla ja 30 oppilaaksi
16950: tusryhmäkokoja koskeva huomattavin epäkohta. lukioluokilla.
16951: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
16952:
16953: Mauno Forsman Anna-Liisa Piipari
16954: Aimo Ajo Hannu Tapiola
16955: Mikko Elo
16956: 1981 vp. 3_99
16957:
16958: Toivomusaloite n:o 334
16959:
16960:
16961:
16962:
16963: Fred ym.: Vientialan erityishenkilöstön koulutuksen järjestämi-
16964: sestä Vaasan korkeakoulussa
16965:
16966:
16967: Eduskunnalle
16968:
16969: Suomen hyvinvointi perustuu suurelta osalta Suomen mahdollisuudet selviytyä kansainvä-
16970: ulkomaankauppaan ja viennistä saataviin tu- lisillä markkinoilla perustuvat juuri korkeata-
16971: loihin. Kilpailu maailmanmarkkinoilla on vii- soisiin erikoistuotteisiin, joista pystytään saa-
16972: me vuosina voimakkaasti kiristynyt. Maailman- maan massatuotteita korkeampi hinta, joka kat-
16973: markkinoille on tunkeutunut uusi tuottajaryh- taa Suomen pitkälle koulutetun työvoiman edel-
16974: mä, ns. halpatuontimaat, jotka halvan työvoi- lyttämät korkeat palkkauskustannukset. Maam-
16975: mansa avulla pystyvät valtaamaan markkina- me korkea koulutustaso tarjoaa hyvät lähtökoh-
16976: osuuksia perinteisiltä teollisuusmailta. dat tällaisten tuotteiden kehittelyyn ja mark-
16977: Maamme vientimahdollisuuksien turvaaminen kinointiin, mutta nämä puolestaan ovat edel-
16978: edellyttää entistä määrätietoisempia vientipon- lytys korkean koulutustason säilymiselle.
16979: nisteluja. Tämä edellyttää perehtymistä ulko- Vientialan erikoiskoulutus soveltuisi hyvin
16980: maan markkinoihin mm. suorittamalla kysee- Vaasan korkeakouluun. Pohjanmaa on perintei-
16981: seen tulevia maita koskevia markkinatutkimuk- sesti ollut maamme yritteliäintä seutua ja
16982: sia sekä hakemalla kansainvälisillä markkinoilla alueella sijaitsee runsaasti vientiä harjoittavia
16983: esiintyviä markkinarakoja. pienyrityksiä. Koulutuksen sijoittaminen tälle
16984: Ulkomaiseen markkinointiin erikoistuneen alueelle voisi edesauttaa yhteyksien syntymistä
16985: henkilöstön koulutus on maassamme järjestä- korkeakoulun ja sitä ympäröivän yritysmaail-
16986: mättä. Uusien vientikanavien avaaminen ja van- man välillä, ja korkeakoulu voisi osaltaan pal-
16987: hojen aukipitäminen ja avartaminen vaativat vella yritysten vientiponnisteluja samalla kun
16988: kuitenkin mahdollisimman monipuolisia ja kor- opiskelijat saisivat kosketusta käytännön elä-
16989: keasti koulutettuja asiantuntijoita. Maamme mään.
16990: korkeakouluissa annettava tavanomainen kau- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
16991: pallinen tai tekninen koulutus ei riitä. Vien- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16992: tiin erikoistuneen henkilöstön koulutuksessa tu-
16993: lisi kiinnittää huomiota ulkomaiseen markkina- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16994: tutkimukseen, ulkomaisilla ja kansainvälisillä vientialan erityishenkilöstön koulutuk-
16995: markkinoilla olevien tarjontatyhjiöiden ja -ka- sen järjestämiseksi Vaasan korkeakou-
16996: peikkojen hakemiseen ja analysoimiseen sekä lussa.
16997: muuhun vientikaupan eri osatekijöiden mahdol-
16998: lisimman täydelliseen hallintaan.
16999: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
17000:
17001: Jorma Fred Erkki Korhonen
17002: 400 1981 vp.
17003:
17004: Toivomusaloite n:o 335
17005:
17006:
17007:
17008:
17009: Halonen ym.: Opiskelijoiden asumislisäjärjestelmän uudistami-
17010: sesta
17011:
17012:
17013: Eduskunnalle
17014:
17015: Opiskelijoiden asumiskustannukset ovat voidaan pitää asumistuen sitomista vanhempien
17016: nousseet viimeisten kahden vuoden aikana erit- tuloihin. Asumislisäjärjestelmä ei myöskään yle-
17017: täin nopeasti. Vuonna 1978 opiskelija-asuntola- ty kesäkuukausiin, vaikka useat opiskelevat
17018: säätiöiden asunnoissa keskivuokra oli 11,30 myös kesän aikana. Lisäksi asumislisäjärjestel-
17019: mk vaihdellen 9,52 mk:sta 12,70 mk:aan. mä osana opintotukijärjestelmää on jokavuoti-
17020: Vuonna 1980 keskivuokra oli 13,27 mk vaih- sen neuvottelun kohde ja näin ollen altis suh-
17021: dellen 8,22 mk:sta 15,80 mk:aan. Tälle vuo- dannepoliittisille vaihteluille.
17022: delle on useilla paikkakunnilla odotettavissa Edellä mainitun perusteella ehdotamme
17023: suuria korotuksia, mm. Kuopiossa on odotet- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17024: tavissa kolmen markan korotus neliövuokriin.
17025: Asumiskustannukset nielevät suuren osan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
17026: opiskelijoiden muutenkin vähäisestä opintotues- menpiteisiin asumislisäjärjestelmän uu-
17027: ta. Opiskelijat saavat asumiskustannuksiensa distamiseksi niin, että asumislisää
17028: peittämiseen valtiolta asumislisää ja avioparit myönnettäisiin samoilla perusteilla kuin
17029: ovat asumistukijärjestelmän piirissä. opintorahan perusosa ja tuen määrä si-
17030: Asumislisää ei voida pitää sosiaalisesti oi- dottaisiin asumiskustannuksiin asumis-
17031: keudenmukaisena, koska siinä ei oteta huo- tukijärjestelmän mukaisesti.
17032: mioon asumiskustannuksia. Samoin epäkohtana
17033: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
17034:
17035: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee
17036: Kaarina Suonio Juhani Surakka
17037: Matti Puhakka
17038: 1981 vp. 401
17039:
17040: Toivomusaloite n:o 336
17041:
17042:
17043: Halonen ym.: Ns. kirjeopetuslain laajentamisesta koskemaan pe-
17044: ruskoulu- ja lukio-opiskelua sekä yhteiskunnallisten aineiden
17045: kirjeopiskelua
17046:
17047:
17048: Eduskunnalle
17049:
17050: Kirjeeilistä opetusta on harjoitettu maassam- mykseen, onko opintosuoritusten asettaminen
17051: me yli kuusikymmentä vuotta. Sen avulla opis- opetusmuodon saaman valtiontuen ehdoksi oi-
17052: kellaan menestyksellisesti sekä ammatillisia, keudenmukainen. Mutta laki jättää myös mui-
17053: yleissivistäviä ja yhteiskunnallisia oppisisältöjä ta ongelmia. Rajanveto ammatillisen ja yleissi-
17054: että harrastustavoitteisia aineita. Kirjeeilinen vistävän opiskelun välillä on joskus vaikea.
17055: opetus ei ole saanut julkista tukea, siitäkään Toinen voi olla toisen edellytys. Opiskelijoiden
17056: huolimatta, että se on eräiden kansalaisryhmien pohjakoulutus saattaa olla niin puutteellinen,
17057: kohdalla ainoa opetusmuoto, johon he voivat että menestyksellisten ammattiopintojen suorit-
17058: perhe-, työ- tai asuinolosuhteidensa vuoksi osal- taminen on vaikeaa tai estyy kokonaan.
17059: listua. Yhteiskunnan kannalta kirjeeilinen ope- Kirjeellisesti opiskelevien tunnuspiirteet huo-
17060: tus on edullinen koulutusmuoto, jonka talou- mioiden on syytä otaksua, että heiltä myös
17061: dellisuus korostuu koulutettavien määrän kas- puuttuu sellaisia tietoja ja taitoja, jotka vasta
17062: vaessa. Edullisuutta lisää se, että opiskelu voi mahdollistavat yhteiskunnan täysipainoiseen elä-
17063: tapahtua työstä ja asuinympäristöstä irtautu- mään osallistumisen ja sen tarjoamien palve-
17064: matta. luiden, esim. koulutuspalveluiden, käyttämisen.
17065: Vaikka kirjeeilinen opetus onkin yhteiskun- Aikuiskoulutuskomitean ja valtioneuvoston
17066: nan kannalta opetusmuodoista taloudellisin, periaatepäätöksen hengen mukainen koulutuk-
17067: ovat sen kustannukset, langetessaan kokonai- sellinen tasa-arvo jäi vain osittaisena voimaan
17068: suudessaan opiskelijoiden kannettaviksi, muo- tulleessa kirjeopetuslaissa toteutumatta.
17069: dostuneet koulutuksellisen tasa-arvon vaatimus-
17070: ta loukkaaviksi ja joissakin tapauksissa opiske- Kuitenkin valtioneuvoston periaatepäätök-
17071: lua estäväksi taakaksi, ottaen erityisesti huo- sessä edellytettiin toimenpiteitä, jotka mm. "ke-
17072: mioon, että eräät tyypilliset kirjeopiskelijaryh- hittäisivät aikuiskoulutusta aikuisen omasta elä-
17073: mät kuuluvat ansiotulottamaan väestönosaan ja mäntilanteesta lähtien", "tarjoaisivat jokaiselle
17074: että heidän opiskelunsa kohdistuu puutteellisen kansalaiselle oikeuden ja mahdollisuuden kou-
17075: peruskoulutuksen täydentämiseen. lutukseen", "kiinnittäisivät huomion vähiten
17076: Syyskuun 1 päivänä 1980 tuli voimaan am- koulutusta saaneen väestön opiskeluun" jne.
17077: matillisen kirjeopiskelun ja -opetuksen laki ase- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme edus-
17078: tuksineen. Laki tulee merkitsemään, kun sen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17079: tarkoittama toiminta aikanaan pääsee käyntiin,
17080: että kirjeellisesti ammattitaidon hankkimiseen, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
17081: täydentämiseen ja säilyttämiseen tähtääviä ns. kirjeopetuslain laajentamiseksi kos-
17082: opintoja harjoittavat voivat saada takautuvaa kemaan myös kirjeitse tapahtuvaa pe-
17083: valtion tukea 80 prosenttia hyväksyttävästi ruskoulu- ja lukio-opiskelua sekä sellais-
17084: suoritetun kurssin kurssimaksusta. ta kirjeopiskelua, joka tähtää yhteiskvn-
17085: Laki nykyisessä rajoittuneessa muodossaan nallisten valmiuksien hankkimiseen.
17086: antaa sinänsä aihetta arvosteluun, esim. kysy-
17087: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
17088:
17089: Tarja Halonen Tellervo Koivisto
17090: Liisa Jaakonsaari Seppo Toiviainen
17091: Pirjo Ala-Kapee Marjatta Väänänen
17092: Paula Eenilä Jaakko 1tälä
17093: 51 0881001,88}
17094: 402 1981 vp.
17095:
17096: Toivomusaloite n:o 337
17097:
17098:
17099:
17100:
17101: Hetemäki-Olander ym.: Opiskelijoiden alaikärajan poistamisesta
17102: kansalais- ja työväenopistojen taideaineiden opetuksesta
17103:
17104:
17105: Eduskunnalle
17106:
17107: Laki kuntien kulttuuritoiminnasta on hyväk- Kansalais- ja työväenopistojen taideaineiden
17108: sytty samoin kuin siihen liittyvä asetuskin. opetuksessa olevan opiskelijoiden alaikärajan
17109: Lakia käsitellessään kiinnitti eduskunnan sivis- poistaminen on tehokas keino helpottaa lasten
17110: tysvaliokunta huomiota era1s11n epäkohtiin, ja nuorten taideopetukseen pääsemistä.
17111: jotka haittaavat vapaata kulttuuritoimintaamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17112: vielä lain voimaantulon jälkeenkin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17113: Eräs suurimmista epäkohdista on lasten ja muksen,
17114: nuorten mahdollisuudet päästä taideohjauksen
17115: piiriin. että hallitus nopeasti tutkisi mahdolli-
17116: Useissa eri yhteyksissä on ·todettu peruskou- suudet poistaa kansalais- ja työväenopis-
17117: lun taideopetuksen vähäisyys, samoin kuin kou- tojen taideaineiden opetuksesta opiskeli-
17118: lujen tukeman harrastustoiminnan niukat mah- joiden alaikäraja ja että hallitus ryhtyisi
17119: dollisuudet. Vaikka näihin epäkohtiin toivotta- sen mukaisiin toimiin lasten ja nuorten
17120: vasti voidaan lähivuosina löytää nykyistä pa- pääsemiseksi taideohjaukseen nykyistä
17121: rempia mahdollisuuksia, olisi etsittävä lisäksi käytäntöä aikaisemmin.
17122: muita keinoja.
17123: He1singissä 13 päivänä helmi!lmuta 1981
17124:
17125: Elsi Hetemäki-Olander Eva-Maija Pukkio Tellervo Koivisto
17126: 1981 vp. 403
17127:
17128: Toivomusaloite n:o 338
17129:
17130:
17131:
17132:
17133: Hetemäki-Olander ym.: Historiallisesti arvokkaiden puukirkko-
17134: jen suojelemisesta
17135:
17136:
17137: Eduskunnalle
17138:
17139: Maamme arvokkaimpiin kulttuurimuistomerk- puukirkkojen kokonaan tuhoutumisen estämi-
17140: keihin kuuluvat vanhat puukirkkomme. Monel- seksi. Kirkkojen lämmityslaitteissa olisi varmas-
17141: la seurakunnalla ei ole mahdollisuuksia edes ti myöskin korjaamisen varaa.
17142: kunnan avulla pitää huolta vanhoista pyhätöis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17143: tään. Viime vuosina ovat tulipalot tuhonneet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17144: useita arvokkaita puukirkkoja. Tällaiset mene- muksen,
17145: tykset ovat koko kansan kulttuurielämän kan-
17146: nalta valitettavia. että hallitus pikaisesti laatisi suunni-
17147: Vaitiovallan toimesta olisikin syytä laatia telman historiallisesti arvokkaiden puu-
17148: suunnitelma vanhojen kirkkojemme kunnossa- kirkkojen suojelemiseksi ja niiden palo-
17149: pitämiseksi ja paloturvallisuustason nostamisek- turvallisuustason nostamiseksi asianmu-
17150: si varustamalla ainakin osa niistä esimerkiksi kaisin turvatoimin.
17151: automaattisin sammutuslaittein tulenarkojen
17152: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
17153:
17154: Elsi Hetemäki-Olander Eva-Maija Pukkio Tellervo Koivisto
17155: 404 1981 vp.
17156:
17157: Toivomusaloite n:o 339
17158:
17159:
17160:
17161:
17162: Holvitie: Peruskoulun oppilaskuntatoiminnan elvyttämisestä
17163:
17164:
17165: Eduskunnalle
17166:
17167: Peruskoulun toteuduttua koko maassa on saalta tulisi lisätä oppilaiden osallistumismah-
17168: käynyt selväksi, että päätöksenteko varsinkin dollisuuksia ja tilaisuuksia harjaantua yhteisten
17169: koulun tasolla on osoittautunut ongelmalliseksi. asioiden hoitoon. Oppilaskuntien kautta oppi-
17170: Kouluneuvostot eivät ole täyttäneet niihin ase- lailla olisi mahdollisuus vaikuttaa heitä koske-
17171: tettuja toiveita. Tehtävät ovat luonteeltaan vain viin asioihin. Samalla voitaisiin edistää myös
17172: seurantaa, valvontaa, ehdotusten tekoa ja lau- kotien ja koulun välisiä suhteita.
17173: suntojen antamista. Koska varsinaista päätösval- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
17174: taa ei ole, työ on koettu turhauttavana. Koska tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17175: oppilaidenkaan osalta tilanne ei ole tyydyttävä, sen,
17176: kouluneuvostoja koskevat säännökset tulisi
17177: poistaa lwululaeista. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17178: Päätöksenteko- ja osallistumisjärjestelmää tu- peruskoulun oppilaskuntatoiminnan el·
17179: lisi toisaalta kehittää siten, että muodostetaan vyttämiseksi kouluneuvoston sijaan ja
17180: koulukohtaiset johtokunnat, joilla on oikeus sen säilyttämiseksi myös uudessa koulu-
17181: päättää eräistä koulua koskevista asioista. Toi- lainsäädännössä.
17182: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
17183:
17184: Tapio Holvitie
17185: 1981 vp. 405
17186:
17187: Toivomusaloite n:o 340
17188:
17189:
17190:
17191:
17192: Hyrynkangas ym.: Logopedian opetuksen kehittämisestä Oulun
17193: yliopistossa
17194:
17195:
17196: Eduskunnalle
17197:
17198: Oulun yliopistoon on viimeisenä perustettu kitystä, juuri tämän alan resursseja yliopistossa
17199: humanistinen tiedekunta antamaan korkeinta tulisi voimakkaasti lisätä.
17200: humanistista opetusta Oulun yliopistossa. Hu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17201: manistisen tiedekunnan kehittäminen on Oulun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17202: yliopiston muihin tieteenaloihin nähden kärsi- muksen,
17203: nyt jatkuvasti resurssien puutteesta. Edelleen,
17204: kun humanistisen tutkinnon suorittaneiden ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17205: kyseisen alan tieteellistä työtä tekevien kannal- logopedian opetuksen kehittämiseksi Ou-
17206: ta puheopillisilla tekijöillä on huomattavaa mer- lun yliopistossa.
17207: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
17208:
17209: Helvi Hyrynkangas Juhani Vähäkangas Antero Juntumaa
17210: Kalevi Mattila Pentti Liedes Ulla Järvilehto
17211: Helvi Niskanen Vappu Säilynoja Anna-Kaarina Louvo
17212: J. Juhani Kortesalmi Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
17213: Eero Lattula Anneli Kivitie Marjatta Mattsson
17214: Jorma Fred Liisa Jaakonsaari
17215: 406 1981 vp.
17216:
17217: Toivomusaloite n:o 341
17218:
17219:
17220:
17221:
17222: Ihamäki ym.: Heinolan maalaiskunnan kirkonkylän ala-asteen
17223: tilojen parantamisesta
17224:
17225:
17226: Eduskunnalle
17227:
17228: Heinolan maalaiskunnan peruskoulun ala-as- Koulurakennus on aikanaan tehty 6-opetta-
17229: teen Kirkonkylän koulun lisärakennus- ja muu- jaista koulua varten, mutta perusopetustiloja
17230: tostyön rakennushankkeen valmistelu on ollut on vain 4, joten välitön lisätarve olisi 6 kappa-
17231: vireillä useiden vuosien ajan. Lääninhallituksen letta opetustila 3 :a, kun koulu nykyisin on
17232: kouluosaston kanssa on vuonna 1978 käydyissä 10-opettajainen. Kaksi perusopetusryhmää on si-
17233: neuvotteluissa sovittu, että opetusministeriölle joitettu koulun ulkopuolelle vuokratiloihin. Op-
17234: esitetään rakentamisluvan myöntämistä vuonna pilastilastojen mukaan koulupiirin oppilasmäärä
17235: 1981. Kouluhallitukselle 28. 5. 1980 lähetetyssä kasvaa edelleen. Tämän vuoksi koulun lisära-
17236: lääninhallituksen koulun rakentamishankkeiden kennuksen rakentaminen on välttämätön ja
17237: ohjeeilisessa toteuttamisjärjestyksessä suunnitte- kiireellinen.
17238: lukaudelle 1981-1986 Kirkonkylän koulu on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17239: esitetty toiselle tilalle Ristiinan koulun jälkeen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17240: Lääninhallituksen 7. 10. 1980 kouluhallitukselle
17241: lähettämässä rakentamislupahakemusten kiireel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17242: lisyysjärjestyksessä Kirkonkylän koulu on Ris- Heinolan maalaiskunnan kirkonkylän
17243: tiinan ja Pieksämäen koulujen jälkeen kolman- ala-asteen koulun lisärakennus- ja muu-
17244: nella sijalla~ · tostyön aikaansaamiseksi.
17245: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
17246:
17247: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
17248: 1981 vp. 407
17249:
17250: Toivomusaloite n:o 342
17251:
17252:
17253:
17254:
17255: Ihamäki ym.: Ammattikasvatushallituksen alaisen henkilöstön
17256: jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä
17257:
17258:
17259: Eduskunnalle
17260:
17261: Jatko- ja täydennyskoulutuksen korostuneen la, joka mahdollistaa heidän osallistumisensa
17262: merkityksen sekä keskiasteen koulutuksen kyseiseen koulutukseen yhdenvertaisin ehdoin
17263: uudistuksen huomioon ottaen tulisi erityistä mm. kouluhallinnon virkamiesten kanssa
17264: huomiota kiinnittää ammattikasvatushallituksen (VESO-koulutus).
17265: alaisen henkilöstön jatko- ja täydennyskoulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17266: tuksen järjestämiseen. Keskitetyn ja suunnitel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17267: mallisen koulutuksen järjestäminen on ensiar-
17268: voisen tärkeää koulutuksellisten tavoitteiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17269: ja koulutuksen sektorilla tapahtuvien jatkuvien ammattikasvatushallituksen alaisen hen-
17270: muutoksien vuoksi. Ammattikasvatushallituksen kilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksen
17271: alainen henkilöstö tulisi saattaa ko. koulutuk- järjestämiseksi.
17272: sen piiriin sellaisen lainsäädännön toteutuksel-
17273: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
17274:
17275: Timo Ihamäki Ritva Laurila
17276: Tapio Holvitie Helena Pesola
17277: Mauri Miettinen
17278: 408 1981 vp.
17279:
17280: Toivomusaloite n:o 343
17281:
17282:
17283:
17284:
17285: Ihamäki ym.: Heinolan kurssikeskuksen toiminnan kehittämisestä
17286:
17287:
17288: Eduskunnalle
17289:
17290: Eri yhteyksissä on todettu, että Heinolan lialueen läheltä on varattu huomattava raken-
17291: kurssikeskuksella olisi mahdollisuus jatkossa nusoikeuden määrä julkista rakentamista var-
17292: laajentaa toimintaansa siten, että se toimisi ten. Myös ammattikasvatushallituksen edusta-
17293: joko itsenäisenä tai valtion koulutuskeskuksen jien kanssa käydyt neuvottelut antavat osaltaan
17294: alaisuudessa vastaten nykyistä laajemmin val- myönteisen lähtökohdan asian jatkokehittelyyn.
17295: tion henkilöstön koulutuksesta. Keskiasteen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17296: koulutuksen uudistus on omiaan vauhdittamaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17297: ammattikasvatushallituksen alaisen jatko- ja täy-
17298: dennyskoulutuksen järjestämistä, mikä tiettäväs- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17299: ti on tutkittavana ammattikasvatushallituksessa. Heinolan kurssikeskuksen kehittämisek-
17300: Hankkeen eteenpäin viemiselle on erittäin si siten, että myös ammattikasvatushal-
17301: myönteiset lähtökohdat, sillä kouluhallituksen lituksen alaisen henkilöstön jatko- ja
17302: kurssikeskuksen taholta on asian edelleen kehit- täydennyskoulutus voitaisiin toteuttaa
17303: täminen nähty myönteiseksi ja mahdollinen li- tehtyjä investointeja ja olemassa olevaa
17304: särakentamistarve voidaan toteuttaa erittäin organisaatiota hyödyntäen.
17305: helposti, sillä nykyisen kurssikeskuksen kortte-
17306: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
17307:
17308: Timo Ihamäki Tapio Holvitie Mauri Miettinen
17309: 1981 vp. 409
17310:
17311: Toivomusaloite n:o 344
17312:
17313:
17314:
17315:
17316: lmpiö: Määrärahasta opintorahan perusosan korottamiseksi
17317:
17318:
17319: Eduskunnalle
17320:
17321: Valtion vuosien 1980 ja 1981 tulo- ja me- kaikilta tahoilta eduskuntakäsittelyn yhteydes-
17322: noarvioissa on eduskunnassa suoritettu opinto- sä.
17323: rahaan korotuksia siitä huolimatta, että vallit- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
17324: sevan käytännön mukaan suuriin muutoksiin hyväksyttäväksi toivomuksen,
17325: ei enää eduskuntakäsittelyn aikana näytä ole-
17326: van mahdollisuuksia. Erityisesti on huomatta- että hallitus ottaisi huomioon tulo- ja
17327: va, että molempina vuosina on eduskunnassa menoarvion eduskuntakäsittelyssä vuo-
17328: esiintynyt halua korottaa lukialaisten opinto- sien 1980 ja 1981 budjeteista päätet-
17329: rahaa, mikä on myös toteutunut. Kuvaavaa on täessä ilmenneen halun korottaa opinto-
17330: se, että momentin loppusumman muuttumatto- rahan perusasaa ja ottaisi vuoden 1982
17331: muutta varjeltaessa on jouduttu vähentämään tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
17332: opintorahan asumislisämäärärahoja, mikä vuo- määrärahan kaikkien opiskelutasojen
17333: rostaan ei ole saanut myönteistä vastaanottoa opintorahan perusosaan.
17334: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
17335:
17336: Lauri lmpiö
17337:
17338:
17339:
17340:
17341: 52 088100188}
17342: 410 1981 vp.
17343:
17344: Toivomusaloite n:o 345
17345:
17346:
17347:
17348:
17349: lmpiö ym.: Peruskouluasetuksen 22 §:n muuttamisesta ala-asteen
17350: opetusryhmän ryhmäjaon kehittämiseksi
17351:
17352:
17353: Eduskunnalle
17354:
17355: Ennen 23. 11. 1979 tehtyä peruskouluasetuk- den lähtötasoerot olisi pystyttävä minimoimaan
17356: sen muutosta ala-asteen ensimmäisen ja toisen ja koulun alkuvuosina tapahtuva jälkeenjäänei-
17357: vuosiluokan opetusryhmän enimmäiskoko oli syys ·estämään, koska sitä on myöhemmin vai-
17358: 32 oppilasta. Mikäli opetusryhmässä oli vähin- kea korjata. Tästä syystä PkA:n 21 §:n muu-
17359: tään 25 oppilasta, ryhmä voitiin PkA 22 §:n tos on merkittävä parannus. Valitettavaa kui-
17360: 2 momentin mukaan jakaa äidinkielen ja mate- tenkin on, että ·samassa yhteydes·sä eli muutta-
17361: matiikan opetubessa yhteensä kolmena tuntina malla PkA:n 22 §:ää edellä mainitulla tavalla
17362: viikossa kahteen erikseen opetettavaan osaan. huononnettiin alkuopetuksen keskeisimpien ai-
17363: Samassa yhteydessä kun peruskoulun ensim- neiden, äidinkie1en ja matematiikan opetusolo-
17364: mäisen ja tois·en vuosiluokan opetusryhmän suhteita.
17365: enimmäiskoko alennettiin 25 oppilaaseen, muu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17366: tettiin perusopetusryhmän jakoperustetta siten, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17367: että em. vuosiluokkien oppilaita tulee olla vomuksen,
17368: enemmän kuin 25, ennenkuin opetusryhmä voi-
17369: daan äidinkielen ja matematiikan opetuksessa että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
17370: jakaa kahteen erikseen opetettavaan osaan. Ryh- peruskouluasetuksen 22 §:n 2 momentin
17371: miinjako on siis sallittua enää ainoastaan ylisuu- muuttamiseksi näin kuuluvaksi:
17372: rissa opetusryhmissä, kun taas aikaisemmin ryh- "Jos peruskoulun opetusryhmässä, jo-
17373: miinjako oli mahdollista vielä opetusryhmän hon kuuluu ensimmäisen tai toisen vuo-
17374: enimmäiskoon seitsemällä oppilaalla alittavissa siluokan oppilaita, on vähintään kahdek-
17375: opetusryhmissä. Vastaava ryhmiinjakoperuste santoista oppilasta, voidaan ryhmä äidin-
17376: tulee säilyttää edelleen. kielen ja matematiikan opetuksessa jakaa
17377: Alkuopetukseen kohdistetaan nykyään entistä yhteensä kolmena tuntina viikossa kah-
17378: suurempia odotuksia. Kouluun tulevien oppilai- teen erikseen opetettavaan osaan."
17379: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
17380:
17381: Lauri Impiö Niilo Koskenniemi Mauno Manninen
17382: Saara Mikkola J. Juhani Kortesalmi Juhani Saukkonen
17383: Mauri Vänskä Håkan Malm Hannele Pokka
17384: Helena Pesola Sten Söderström Mauno Forsman
17385: Elsi Hetemäki-Olander Tapio Holvitie Eero Lattula
17386: Anneli Kivitie Sinikka Karhuvaara Helge Saarikoski
17387: Antero Juntumaa Martti Ursin Olavi Martikainen
17388: Olavi Ronkainen Jermu Laine Matti Hokkanen
17389: 1981 vp. 411
17390:
17391: Toivomusaloite n:o 346
17392:
17393:
17394:
17395: lmpiö ym.: Peruskoulun palkkausasetuksen 25 §:n muuttami-
17396: sesta yleisaineiden opettajien eläketurvan parantamiseksi
17397:
17398:
17399: Eduskunnalle
17400:
17401: Kansalaiskoulun eri opettajaryhmien työmää- palkkausasetuksen 25 §:n sanamuodon tarkis-
17402: rää on vertailtu jaksolla 1. 8. 1958-31.7. taminen on näin tullut ajankohtaiseksi.
17403: 1979 oppitunneilla opetettujen oppilasmäärien Edellä oleva ongelma on ollut esillä myös
17404: perusteella. Vertailulaskelmasta nähdään, että eduskunnassa. Eduskuntakyselyyn vastattaessa
17405: yleisaineiden opettaja on ehtinyt 15 kansalais- hallituksen taholta on kerrottu, että yleisainei-
17406: kouluvuoden aikana opettaa ja kasvattaa mur- den opettajien vertaaminen apukoulun tai tark-
17407: rosikäisiä oppilaita enemmän kuin muut opetta- kailuluokan opettajiin eläkeikäkysymyksessä voi-
17408: jaryhmät 20 vuoden aikana. Tämä on kiistaton daan ratkaista vasta selvitystyön jälkeen. Tar-
17409: yleisaineiden opettajan työn raskauteen vaikut- koitusta varten ei kuitenkaan ole olemassa mi-
17410: tanut tekijä. Yleisaineiden opettaja on 15 pal- tään selvitystyötä, joka johtaisi lähiaikoina rat-
17411: veluvuoden aikana ehtinyt opettaa opetusvel- kaisuun. Eläkeikäkomitea, joka on asetettu
17412: vollisuustuntiensa aikana yli kaksi kertaa suu- vuonna 1978 ja jolle ei ole annettu varsinai-
17413: remman oppilasmäärän kuin apukoulun opetta- sesti määräaikaa, selvittelee periaatteellisia elä-
17414: ja ja yli kolme kertaa niin suuren oppilasmää- keikäpolitiikan kysymyksiä. Tämäkin selvitystyö
17415: rän kuin tarkkailuluokan luokanopettaja. Edel- tapahtuu vähemmän julkisella sektorilla pääpai-
17416: läoleva on johtunut siitä, että kansalaiskoulussa non ollessa yksityisen sektorin ongelmissa. Näin
17417: yleisaineiden opettaja joutui aina opettamaan ollen kysymys on syytä saattaa ratkaisuun mah-
17418: suuria kokonaisia luokkia, kun muut opettaja- dollisimman pian erilliskysymyksenä ottaen huo-
17419: ryhmät saivat opettaa puolitettuja luokkia tai mioon kaikki ne perusteet työn raskaudesta,
17420: sitäkin pienempiä. joita peruskoulun yleisaineiden opettajat voi-
17421: Yleisaineiden opettajien työn raskaus ja pe- vat esittää ja ovat eri yhteyksissä jo esittäneet.
17422: ruskoulun yläasteen virkajärjestelyt ovat vaikut- Erityisesti on kysymystä ratkaistaessa otet-
17423: taneet siihen, että yleisaineiden opettajien vi- tava huomioon se, että nuoremmilla yleisainei-
17424: rat ovat vähentyneet jo puoleen siitä, mitä nii- den opettajilla sekä kokeiluperuskoulukuntien
17425: tä oli ennen peruskoulun toimeenpanon aloit- kuten myös eräillä Pohjois- ja Itä-Suomen yleis-
17426: tamista syksyllä 1972. Yleisaineiden opettajille aineiden opettajilla ei ole kansalaiskoulupalve-
17427: ovat peruskoulun yläasteelta jääneet lähinnä lusta 15 vuotta. Olisi tärkeää, että kansalais-
17428: vain kansalaistaidon oppitunnit, joita esimer- koulupalvelukseksi luettaisiin vielä 4 vuotta
17429: kiksi kolmisarjaisesta yläasteen koulusta kertyy sen jälkeen, kun kunta hallinnollisesti on siir-
17430: vain kuusi. Näin ollen motivoitua työtä perus- tynyt peruskoulujärjestelmään, ts. kaikki se
17431: koulun yläasteelta on vaikea löytää yleisainei- aika, jolloin kansalaiskoulun opetussuunnitel-
17432: den opettajalle. Mainitun opettajaryhmän työl- man mukaan lukevia luokkia on ollut kunnan
17433: listämiseksi on jouduttu tekemään monia väli- peruskoulun yläasteella. Edelleen yleisaineiden
17434: aikaisratkaisuja, jotka eivät ole pysyvästi tar- opettajana palveltu aika tulisi rinnastaa tark-
17435: koituksenmukaisia. kailuluokkien opettajapalveluun. Tällöin ne
17436: Yleisaineiden opettajien määrän väheneminen yleisaineiden opettajat, joilla 15 vuoden erityis-
17437: on merkinnyt sitä, että nykyisin on jäljellä palveluaika on tällä kertaa vielä hieman vajaa,
17438: alle 600 virkaa niistä 1 OOO:sta virasta, jotka voisivat täydentää puuttuvan erityispalveluosan
17439: olivat peruskoulun toimeenpanon yhteydessä toimimalla tarvittavat vuodet yläasteen tarkkai-
17440: yläasteen osalla vuonna 1974. Kaiken lisäksi luluokkien opettajina. Heistä on nyt puutetta.
17441: viimeiset kansalaiskoulun opetussuunnitelman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17442: mukaan opiskelevat päättävät peruskoulun 31. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17443: 5. 1981 pääkaupunkiseudulla. Peruskoulun muksen,
17444: 412 Toivomusaloite n:o 346
17445:
17446:
17447: että hallitus muuttaisi peruskoulun yleisaineiden opettajan raskaaseen eri-
17448: palkkausasetuksen 25 § :n sanamuotoa tyispalveluaikaan tulisi voida lukea aika
17449: niin, että peruskoulun opettajista aina- 4 vuotta eteenpäin siitä, jolloin kunta
17450: kin yleisaineiden opettajat rinnastettai- siirtyi hallinnollisesti peruskoulujärjes-
17451: siin eläkeiän osalta apukoulun ja tark- telmään.
17452: kailuluokan luokanopettajiin ja niin, että
17453: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
17454:
17455: Lauri Impiö Mauno Forsman
17456: Hannele Pokka J. Juhani Kortesalmi
17457: Eero Lattula
17458: 1981 vp. 413
17459:
17460: Toivomusaloite n:o 347
17461:
17462:
17463: Impiö ym.: Maatalousoppilaitoksen perustamisesta Koillis-Lappiin
17464:
17465:
17466: Eduskunnalle
17467:
17468: Lapin maatalouden kehittämisneuvottelukun- louden lisäksi on menestyvä porotalous. Poro-
17469: ta suoritti vuonna 1979 laajahkon tutkimuk- talouden piirissä tarvitaan entistä enemmän
17470: sen Lapin läänin keskiasteen maatalousoppi- perustietoja myös maatilataloudesta. Kun Kitti-
17471: laitosten opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimus lässä sijaitsevaan maatalousoppilaitokseen on
17472: osoitti, että haastatelluista 358 oppilaasta oli hiljattain perustettu porotalouden linja, voisivat
17473: 85 prosenttia kotoisin maatiloilta ja opintojen Koillis-Lapin porotalouden piiristä tulevat nuo-
17474: päätyttyä noin puolet aikoi palata kotitilalle ret saada perusopetuksensa omalla alueella ja
17475: joko jatkajaksi tai muutoin työhön. Tutkimuk- siirtyä toiseksi vuodeksi jatkamaan porotalou-
17476: sessa selvisi myös, että oppilaitoksen sijainti- den erityislinjalla Kittilässä. Toiseksi on todet-
17477: paikalla on suuri merkitys oppilaiden hakeutu- tava, että Lapin maatilataloudessa eräs huo-
17478: miseen kouluun. Kaikkien kolmen Lapin maata- mattava puute on vanhemman viljelijäväestön
17479: lousoppilaitoksen nykyisistä oppilaitoksista oli alhainen koulutustaso. Jatkokoulutus lähivuosi-
17480: eniten oppilaita koulun sijaintikunnalla. Sama na on yhä polttavampi kysymys. Sellaista on
17481: havainto on tehtävissä myös pitemmällä aika- syytä järjestää jonkin maatalousoppilaitoksen
17482: välillä vuosina 1969-1979. Toiseksi eniten yhteyteen. Tällöin helposti 'viedään varsinaisilta
17483: oppilaita oli ollut kussakin maatalousoppilai- nuorilta opiskelijoilta koulutuspaikkoja, ellei
17484: toksessa jostakin koulun sijaintikunnan naapu- niitä vastaavasti jossakin muualla lisätä. Mam-
17485: rikunnasta. Oppilaitoksella on siten selvityk- muttikoulujen rakentamiseen edellä mainitun
17486: sen mukaan kiistattomasti aktivoiva merkitys tutkimuksen ja kotiseutuperiaatteen pohjalta ei
17487: oppilaiden hakeutumiseen kotipaikkakunnalle ja pitkien etäisyyksien Lapissa ole aihetta. Edellä
17488: sen välittömässä läheisyydessä. todetuista lähtökohdista käsin lisäkoulutuspis-
17489: Tutkimus osoitti myös, että vuonna 1979 teen rakentaminen on perusteltua.
17490: voitiin ns. yhteisvalinnan kautta ensisijalle ha- Koillis-Lapin alueella maatalousoppilaitoksen
17491: kendsta ottaa vain 70 prosenttia aloituspai:kko- paikkakysymys on syytä ratkaista niin, että
17492: jen puuttuessa. Kun otetaan huomioon, että opiskelijoilla on mahdollisimman hyvä yhteys
17493: vain noin puolet oppilaista palaa kotitilalle jat- kotikunnasta koulupaikkakunnalle. Tässä mie-
17494: kamaan tai muuten viljelijäksi, eivät nykyiset lessä sijoituspaikkakysymys on perusteellisesti
17495: eivätkä myöskään tulevat aloituspaikkamäärät ja asiantuntemuksella harkittava. On kuitenkin
17496: vastaa kuin kolmannesta vuosittaisesta isännyy- ilman muuta selvää, ettei Koillismaalie Kuusa-
17497: den vaihdoksen aiheuttamasta Jmulutustarpees- moon rakennettava maatalousoppilaitos missään
17498: ta Lapin läänissä. Lisäkoulu on tarpeellinen tapauksessa täytä niitä ehtoja, jotka asetetaan
17499: myös tältä kannalta. Koillis-Lapin Sallan, Savukosken, Pelkosennie-
17500: Lapin läänin maatalousoppilaitosten sijoitus- men ja Kemijärven kunnissa uudelle maatalous-
17501: ta tutkittaessa on todettava, että Koillis-Lapin oppilaitokselle sijaintipaikkakysymyksessä.
17502: alueella on selvä tyhjiö. Yleisesti on tunnettua, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17503: että alueella väestökato on eräs valtakunnan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17504: kaikkein voimakkaimmista. Vastaavasti maata- muksen,
17505: loustuotannon väheneminen on erittäin voima-
17506: kasta. Maatalousoppilaitoksen saaminen Koillis- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
17507: Lappiin on perusteltua. menpiteisiin pysyvän maatalousoppilai-
17508: Edellä sanotun lisäksi on syytä ottaa esille toksen perustamiseksi Koillis-Lappiin
17509: kaksi merkittävää näkökohtaa. Koillis-Lappi on lääninhallituksen laatiman suunnitelman
17510: peruselinkeinovaltainen alue, missä maatilata- mukaisesti.
17511: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
17512:
17513: Lauri lmpiö Eero Lattula
17514: Hannele Pokka Helge Saarikoski
17515: 414 1981 vp.
17516:
17517: Toivomusaloite n:o 348
17518:
17519:
17520:
17521:
17522: Itälä ym.: Koulujen lukukausien pituuden joustavasta sääntelystä
17523:
17524:
17525: Eduskunnalle
17526:
17527: Miltei poikkeuksetta jokainen koulujen lu- minen perjantaipäivänä aiheuttaa hankaluuksia
17528: kuvuosi tuo tullessaan ns. hankalia välipäiviä, maataloudessa sadonkorjuulle ja vähentää mah-
17529: jolloin koululaisten on tultava kouluun pitkäh- dollisuuksia terveydellisesti ja taloudellisesti ar-
17530: kön loman tai viikonlopun jälkeen päiväksi jat- vokkaan marja- ja sienisadon talteenottamiseksi.
17531: kaakseen lomaa ao. päivän jälkeen. Varsinkin Pohjois-Suomessa ja muualla har-
17532: Kuluvana lukuvuonna tammikuun 2. päivä vaanasutuilla seuduilla joutuvat oppilaat tule-
17533: oli perjantai, jolloin koululaisten kouluviikko maan kouluihin kymmenien kilometrien päästä
17534: muodostui yhden päivän pituiseksi. Perheiden yhdeksi ainoaksi päiväksi.
17535: lomajärjestelyt kärsivät ja koulun pito vaikeu- Koulutyön aloittaminen loman jälkeisenä per-
17536: tui, kun vääjäämättä pidettiin kiinni koulun jantaina johtuu säännöksestä, jonka mukaan
17537: vuosittaisten työpäivien lukumäärästä 190. lukuvuonna tulee tehdä 190 koulupäivää ja
17538: Koulutyön aloittaminen loman jälkeen per- että koulutyön tulee päättyä toukokuun 31
17539: jantaipäivänä tai yhden koulupäivän pitäminen päivään mennessä. Asian joustavammaksi jär-
17540: keskellä pitkää viikonloppua esim. vappuaatto- jestelyksi voitaisiin harkita lukuvuoden koulu-
17541: maanantaina on kiusallista ja aiheuttaa ärty- päivien lukumäärän määrittelemistä esim. 187
17542: mystä opettajien, oppilaitten ja heidän vanhem- -193:ksi tai työpäivien lukumäärän säätämis-
17543: piensa keskuudessa. Samalla kun tuo yksi päivä tä siten, että esimerkiksi 10 vuotena on yh-
17544: keskeyttää mahdollisuuden pitempään lepokau- teensä 1 900 työpäivää, jolloin vuotuisten työ-
17545: teen, se usein on esteenä perheen yhteisille päivien lukumäärä voi joustavasti vaihdella.
17546: matka- ja lomasuunnitelmille. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
17547: Kylmänä vuodenaikana koulutyön aloittami- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17548: nen loman jälkeen perjantaina lisää lämmitys-
17549: kustannuksia, kun yhden ainoan koulupäivän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17550: takia nostetaan yli 5 000 koulukiinteistön läm- koulun lukukausien pituuden säätämi-
17551: pötilaa. Kesäloman jälkeen koulutyön aloitta- seksi nykyistä joustavammaksi.
17552: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
17553:
17554: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
17555: 1981 vp. 415
17556:
17557: Toivomusaloite n:o 349
17558:
17559:
17560:
17561: Itälä ym.: Kaikkien nykyisten lukioiden säilyttämisestä keskias-
17562: teen koulutusta kehitettäessä
17563:
17564:
17565: Eduskunnalle
17566:
17567: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä an- lakkauttamaan 10-12 lukiota, jos suunnitel-
17568: netun lain mukaan lukion oppilasmäärä mitoi- mat toteutuvat. Koska samaan aikaan keskias-
17569: tetaan lukionkäyntimahdollisuuksien alueellises- teen ammatillisen puolen oppilaspaikkojen tar-
17570: ti tasapuolisesta saavutettavuudesta huolehtien jonta ei todennäköisesti vielä ole riittävä, tulee
17571: asteittain siten, että ammatillisesti eriytyvään osa oppilaista jäämään ilman keskiasteen kehit-
17572: koulutukseen siirtyvien ylioppilaiden määrä vas- tämislain takaamaa oppilaspaikkaa.
17573: taa likimäärin ylioppilaspohjaisten aloituspaik- Keskiasteen ensimmäisen kehittämisohjelman
17574: kojen määrää ammatillisissa oppilaitoksissa ja lähtökohtana on koulutuspaikan turvaaminen
17575: korkeakouluissa. mahdollisimman monelle peruskoulun päättä-
17576: Lukion määrällisen suunnittelun pohjana neelle oppilaalle jo ennen vuotta 1988. Tästä
17577: ovat olleet kuntien tekemät esitykset läänin- seuraa, että olemassaolevia lukion aloituspaik-
17578: hallituksille lukion aloituspaikkojen määristä. koja ei voida vähentää, ennen kuin niiden tilalle
17579: Lääninhallitusten esitysten pohjalta kouluhalli- on rakennettu riittävästi muita koulutuspaik-
17580: tus on 28. 2. 1980 tehnyt opetusministeriölle koja.
17581: keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun Koulutusmahdollisuudet ja koulutusolosuh-
17582: lain (474/78) 8 §:n edellyttämän toimeenpa- teet eivät paikkakunnalla saa huonontua. Oppi-
17583: nosuunnitelman. laan kannalta tällöin merkittävä tekijä on kou-
17584: Kuntien tekemien esitysten tarkistettu yhteis- lun läheisyys.
17585: summa on kouluhallituksen toimeenpanosuunni- Ensimmäisessä kehittämisohjelmassa ei tule
17586: telman mukaan 29 441 lukion aloituspaikkaa tehdä suuria ja kauaskantoisia muutoksia kou-
17587: vuonna 1988 eli 51,1 % 16-vuotiaiden ikäluo- lujen rakenteeseen, ja varsinkin koulujen lak-
17588: kasta, jonka suuruus on 57 588. Tämä on .3 068 kauttamis- tai sulauttamispäätökset ovat aina-
17589: paikkaa eli 5 ,.3 prosenttiyksikköä suurempi kuin kin tässä vaiheessa liian aikaisia.
17590: kouluhallituksen toimeenpanosuunnitelmassaan Kehittämisohjelman eräänä tavoitteena tulee
17591: esittämä 26 .37.3 aloituspaikan määrä. Koulu- olla kasvatuksellisesti suotuisien pienten koulu-
17592: hallituksen esitys merkitsee lukiota käyvien yksiköiden aikaansaaminen kaikilla koulutasoil-
17593: suhteellisen osuuden pudottamista vuoden la. Oppilaan kannalta turvallisen kouluympäris-
17594: 1979 48,5 %:sta 45,8 %:iin vuonna 1988. tön muodostavat samassa yhteydessä toimiva
17595: Vähennys on 2,7 prosenttiyksikköä. peruskoulun yläaste ja lukio, joita ei ole paisu-
17596: Koska kuntien esitykset ovat paikallisen ja tettu liian suuriksi. Myös työrauhaongelmia
17597: alueellisen sivistys- ja koulutustarpeen vaatimia, ilmaantuu helpommin suurissa kouluissa.
17598: perustuvat väestöennusteisiin ja paikalliseen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17599: asiantuntemukseen ja ovat pitkäaikaisen suun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17600: nittelun tulosta, seuraa niiden sivuuttamisesta muksen,
17601: väistämättä ongelmia. Erityisen vaikea tilanne
17602: on suurissa asutuskeskuksissa, joissa perintei- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
17603: sesti korkeata lukionkäyntiprosenttia suunni- piteisiin kaikkien nykyisten lukioiden
17604: telmien mukaan pudotetaan nykyisestä huomat- säilyttämiseksi keskiasteen koulutuksen
17605: tavasti. Tällöin kaikkia lukioita ei pystytä säi- kehittämisestä annetun lain täytäntöön-
17606: lyttämään. Mm. pääkaupunkiseudulla joudutaan panon yhteydessä.
17607: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
17608:
17609: Jaakko 1tälä Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
17610: 416 1981 vp.
17611:
17612: Toivomusaloite n:o 350
17613:
17614:
17615:
17616:
17617: Jaakonsaari: Tiedepoliittisen selonteon antamisesta eduskunnalle
17618:
17619:
17620: Eduskunnalle
17621:
17622: 1960-luvun loppupuolella luotiin Suomeen 2. Millaiseen kansalliseen tietopohjaan no-
17623: kansainvälisen vertailun kestävä tiedehallinto. jaamme tulevien rakenteellisten muutosten
17624: Tutkimus- ja kehitystyön rahoituksessa määräl- edessä.
17625: linen kasvu oli varsin voimakasta aina vuoteen .3. Kuinka ratkaisemme pienen maan tiede-
17626: 1973 asti, jonka jälkeen kasvu pysähtyi. Kan- ja teknologiapolitiikan erityisongelmat, joista
17627: sainvälisesti Suomen tutkimus- ja kehitystyön ehkä merkittävin on se tosiasia, että omin
17628: rahoitus asukasta kohden on varsin vaatima- voimin tuotettu tietopohja on kapeaa ja muual-
17629: tonta tasoa. ta hankittavan tiedon tarve on suuri.
17630: Eduskunnan tasolla ei myöskään ole viime
17631: vuosina käyty keskustelua tieteen ja teknolo- Ajankohtainen kysymys on myös turvata kou-
17632: gian kysymyksistä, vaikka vuonna 1973 halli- lutuksen, tieteen ja tutkimuksen määrällinen
17633: tuksen tiedepoliittisen ohjelman pohjalta käyty ja laadullinen kehittäminen. Korkeakoulujen
17634: keskustelu osoitti, että sille on tarvetta. Kes- tutkimusresurssit ovat huolestuttavasti pienen-
17635: kustelun tarvetta ajankohtaistaa lisäksi se, että tyneet korkeakoululaitoksen opettaja- ja resurs-
17636: hallitsematon teknologinen, kansanvaltaisen val- sikehityksen jäätyä pahasti jälkeen kehittämis-
17637: vonnan ulkopuolella tapahtunut kehitys ratio- lainsäädännön minimitavoitteista.
17638: nalisointitoimenpiteineen on johtanut uudenlai- Kuitenkin vaikeassa työllisyystilanteessa, jos-
17639: seen tilanteeseen arvioitaessa työn luonnetta ja sa myös koulutetun väen työttömyys on no-
17640: merkitystä jatkossa ja ratkaistaessa työllisyys- peasti kasvanut, olisi järkevää investoida kou-
17641: ongelmia pitemmällä aikavälillä. Tämä merkit- lutukseen ja tutkimukseen. Tutkimusresurssien
17642: see myös sitä, että teknologista kehitystä arvioi- lisäämistä voidaan käyttää myös tehokkaana ja
17643: taessa ja suunnattaessa ja laajemminkin tutki- tuloksellisena työllistämismuotona.
17644: muksen tavoitteita asetettaessa tulee ammatti- Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
17645: yhdistysliikkeen asema turvata. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17646: Keskustelua tulisi käydä ainakin seuraavista
17647: kysymyksistä: että hallitus antaisi eduskunnalle tie-
17648: 1. Millaisen on kansallisen tietopohjamme depoliittisen selonteon, jonka pohjalta
17649: oltava, jotta voisimme omalta osaltamme vas- käytäisiin keskustelua tutkimuksen suun-
17650: tata maailmanlaajuisiin ongelmiin, kuten ter- taamisesta ja tutkimusmäärärahakehityk-
17651: veys, ympäristönsuojelu, energiakysymykset, sen saattamisesta pohjoismaiselle tasolle.
17652: raaka-aineet jne.
17653: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
17654:
17655: Liisa Jaakonsaari
17656: 1981 vp. 417
17657:
17658: Toivomusaloite n: o 351
17659:
17660:
17661:
17662:
17663: Jaakonsaari: Opintotukijärjestelmän uudistamisesta
17664:
17665:
17666: Eduskunnalle
17667:
17668: Opintotukeen sisältyy nykyisin suuria ongel- jen kasvamisen muodossa, mikä puolestaan
17669: mia. Alkuperäisistä koulutukselliseen tasa-ar- pitkittää opiskelua.
17670: voon tähtäävistä pyrkimyksistä on etäännytty Uudeksi vakavaksi ongelmaksi on noussut
17671: kauas, kun opintotuki ei riitä opiskeluaikaisen opiskelun jälkeinen toimeentulo. Työttömyys-
17672: toimeentulon varmistamiseen. Lisäksi tuen koh- ja pillotyöttömyysongelmat sekä alentunut an-
17673: distumiseen ja sosiaaliseen tarveharkintaan liit- siotaso pitkää koulutusta edellyttävissä tehtävis-
17674: tyy piirteitä, jotka ovat ristiriidassa sekä koulu- sä saavat aikaan ylivoimaisia vaikeuksia lainojen
17675: tukselliseen tasa-arvoon liittyvien pyrkimysten lyhennyksissä ja korkojen maksussa samaan ai-
17676: että oikeudenmukaisuuden periaatteiden kanssa. kaan kun perheen perustamisesta aiheutuvat
17677: Opintotukijärjestelmä kaipaakio jo kokonais- kustannukset ovat suurimmillaan. Valmistuneet
17678: uudistusta, jossa tuen määräytymisen perusteik- opiskelijat ovat lisäksi erilaisessa tilanteessa on-
17679: si otetaan opiskelijan oma taloudellinen asema gelmien suhteen.
17680: opiskeluaikana sekä lasketut opiskelusta aiheu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17681: tuvat kustannukset. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17682: Nykyiseen opintotukijärjestelmään liittyviä sen,
17683: ongelmia olisi kuitenkin ratkaistava jo ennen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17684: mahdollista kokonaisuudistusta niiden keskei- opintolainojen opiskelijan maksettavaksi
17685: simpien ongelmien suunnassa, jotka ovat nähtä- tulevan korko-osuuden poistamiseksi tai
17686: vissä. Järjestelmän kannalta keskeisin ongelma sen aiheuttamien ongelmien korjaami-
17687: on velkaantumiskehitys, joka olisi ratkaistavissa seksi sekä että hallitus ryhtyisi toimen-
17688: lisäämällä opintorahan ja muun suoran tuen piteisiin opintolainojen lyhentämisen ja
17689: osuutta opintotuessa. korkomaksujen aiheuttamien ongelmien
17690: Velkaantumisesta aiheutuvia välittömiä ongel- ratkaisemiseksi niiden opiskelijoiden
17691: mia ei voida kuitenkaan ratkaista edes opinto- osalta, joille valmistumisen jälkeinen ti-
17692: rahan voimakkaan asteittaisen lisäämisen kaut- lanne osoittautuu taloudellisesti kestä-
17693: ta. Velkaantuminen aiheuttaa nimittäin pitem- mättömäksi.
17694: pään opiskelleille jatkuvia ongelmia korkokulu-
17695: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
17696:
17697: Liisa Jaakonsaari
17698:
17699:
17700:
17701:
17702: 53 088100188]
17703: 418 1981 vp.
17704:
17705: Toivomusaloite n:o 352
17706:
17707:
17708:
17709:
17710: Alla Jokinen ym.: Maatalousopetuksen kehittämisestä Satakun-
17711: nassa
17712:
17713:
17714: Eduskunnalle
17715:
17716: Satakunnassa tulee säilymään varovaisestikin suunnitelmien mukaisesti, kuitenkin huomioi-
17717: arvioiden 8 000-10 000 elinkelpoista tilaa it- den läänin pohjoisosien erityistarpeet. Tällöin
17718: senäisenä. Jos arvioidaan vuotuiseksi sukupol- olisi aloituspaikkoja n. 60 ja erikoistumislinjoja
17719: venvaihdokseksi n. 5 %, merkitsee tämä n. 400 suunniteltujen viljelijälinjan ja teknisen linjan
17720: nuorta isäntää ja saman verran emäntiä eli vuo- lisäksi myös karjatalouslinja. Kehittäminen edel-
17721: sittain aloittaa talonpidon vähintään 800 nuorta lyttää koulun siirtämistä ensi tilassa valtiolle.
17722: tuottajaa. Satakunnan karjatalouskoulusta kehitetään maa-
17723: Edellä olevaan liittyen voi arvioida, että vä- tilatekninen koulu, jossa on aloituspaikkoja 36.
17724: hintään 30 prosenttia viljelijöistä tulee ammat- Koulussa olisi erikoistumislinjoina koulun ny-
17725: tikoulutukseen. Tämä merkitsee 240 aloitus- kyisiin olosuhteisiin erinomaisesti soveltuvat
17726: paikkaa vuodessa. Lisäksi maataloudellisen pe- karjatalouslinja ja emäntälinja. Koulu palvelisi
17727: ruskoulutuksen saaneita tarvitaan runsaasti kau- myös viljelijäin aikuisopetuksen ja muun pien-
17728: pan ja muiden palveluelinkeinojen sekä teolli- kurssitoiminnan toimipisteenä. Koulun tasapai-
17729: suuden tehtävissä. Erityisesti on huomioitava noinen kehittäminen vaatii koulun siirtämistä
17730: tuleva maatalouslomittajien tarve. Ammatillisen valtiolle.
17731: peruskoulutuksen tavoite on luonnollisesti pit- On tärkeätä, että Satakunnassa on riittävästi
17732: källä tähtäyksellä asetettava 100 prosentiksi. maataloudellisia koulutuspaikkoja, jotta voitai-
17733: Maatalouden minimikoulutustarve Satakun- siin turvata nykyistä huomattavasti useamman
17734: nassa edellyttää koulutuspaikkojen lisäämistä oman maakunnan oppilaan jatko-opiskelu, kos-
17735: siinä määrin, että Satakunnassa tulisi toimimaan ka nykyisin erilaisiin maataloudellisiin virkoihin
17736: vähintään kolme maatilateknistä koulua, jotka ja toimiin on liian vähän Satakunnasta kotoisin
17737: antaisivat opetusta sekä yleis- että erikoistumis- olevia hakijoita.
17738: linjoilla. Maatilataloudessa menestyminen edellyttää
17739: Olemassa oleva tilanne huomioiden onkin jatkuvaa ammattitaidon kehittämistä. Laajeneva
17740: järkevää kehittää nykyisiä alueen kolmea kou- perusammattikoulutus tuo mukanaan kasvavan
17741: lua suunnitelmien mukaisesti siten, että Koke- täydennyskoulutuskysynnän. Maatalousoppilai-
17742: mäen maatalousoppilaitos siirretään valtiolle vä- tokset sopivat parhaiten myös täydennyskoulu-
17743: littömästi. Oppilaitoksessa tulisivat toimimaan tusta antaviksi oppilaitoksiksi. Maatilataloudel-
17744: seuraavat opintosuunnat: lista koulutusta suunniteltaessa on myöskin
17745: a) maatilatalouden peruslinja, jossa erikoistu- kurssitoiminta huomioitava riittävän vakavasti.
17746: mislinjoina viljelijälinja ja tekninen linja, aloi- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
17747: tuspaikkoja n. 60, kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17748: b) maatilatalouden peruslinja ylioppilaille, vomuksen,
17749: aloituspaikkoja n. 18-20,
17750: c) puutarhatalouden peruslinja, jossa erikois- että hallitus ryhtyisi maatalousopetuk-
17751: tumislinjana viljelylinja, aloituspaikkoja 32. sen kehittämiseen Satakunnassa laaditun
17752: Siikaisten maatalousoppilaitosta kehitettäisiin ohjelman mukaisesti.
17753: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
17754:
17755: Aila Jokinen Pirkko Valtonen
17756: Anneli Kivitie Irma Rosnell
17757: 1981 vp. 419
17758:
17759: Toivomusaloite n:o 353
17760:
17761:
17762:
17763:
17764: Anna-Liisa Jokinen ym.: Opiskelijoiden asumislisäjärjestelmän
17765: muuttamisesta yleistä asumisen tukemisen periaatelinjaa vas-
17766: taavaksi
17767:
17768:
17769: Eduskunnalle
17770:
17771: Opintotukilain nojalla opiskelijoille myönne- Silti asumislisäjärjestelmää voidaan kehittää
17772: tään opintorahamuotoista asumislisää. Tuen periaatteiltaan paremmin vastaamaan yleistä
17773: määrä on sama riippumatta vuokran määrästä, asumisen tukemisen järjestelmää. Asumislisän
17774: kuitenkin siten, että opiskelija-asuntoloissa asu- tulisi olla riippuvainen opiskelijan maksamasta
17775: villa on mahdollisuus saada korotettua asumis- vuokrasta, ja asumislisää tulisi saada myös ke-
17776: lisää korkean vuokran takia. säkuukausilta. Lisäksi asumislisän saajien piiriä
17777: Asumislisäjärjestelmään siirryttäessä uutta tulisi laajentaa lieventämällä tuen edellytyksenä
17778: järjestelyä kritisoitiin ja vaadittiin, että opiske- olevia opiskelijan ja tämän vanhempien tulo-
17779: lijoiden asumisen tukemisen tulisi tapahtua ku- rajoja.
17780: ten muidenkin kansalaisten, siis osana yleistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
17781: asumistukijärjestelmää. Ottaen huomioon asu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17782: mistuen hallinnollisen käsittelyn tuottamat on-
17783: gelmat, jotka yhdessä opiskelijoiden usein ta- että hallitus pikaisesti valmistelisi esi-
17784: pahtuvan muuttamisen kanssa johtaisivat suu- tyksen opiskelijoiden asumislisäjärjestel-
17785: riin vaikeuksiin asumistuen maksatuksessa, sekä män uudistamiseksi vastaamaan periaat-
17786: sen, ettei ainakaan toistaiseksi asumistukea ole teiltaan paremmin yleistä asumistukijär-
17787: laajennettu koskemaan yksinään asuvia henki- jestelmää, missä keskeisiä ovat asumis-
17788: löitä, ei opiskelijoiden saattaminen normaalin lisän määrän kytkeminen maksettuun
17789: asumistukijärjestelmän piiriin näytä tällä het- vuokraan, asumislisän myöntäminen
17790: kellä tarkoituksenmukaiselta. myös kesäkuukausi/ta sekä asumislisän
17791: tulosidonnaisuuden lieventäminen.
17792: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
17793:
17794: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Inger Hirvelä
17795: Juhani Vähäkangas Arvo Kemppainen Heli Astala
17796: Helvi Niskanen M.-L. Salminen V. J. Rytkönen
17797: 420 1981 vp.
17798:
17799: Toivomusaloite n:o .354
17800:
17801:
17802:
17803:
17804: P. Jokinen ym.: Sairaanhoito-oppilaitoksen rakentamisesta Kuu-
17805: sankaskelle
17806:
17807:
17808: Eduskunnalle
17809:
17810: Kuusankoskella SlJaltsee maamme suurin olisi annettavissa yhä monipuolisemmat nuori-
17811: aluesairaala, lisäksi paikkakunnalla on muitakin son opiskelu- ja koulutusmahdollisuudet.
17812: sairaanhoitolaitoksia. Nämä sairaalat antavat hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17813: vät harjoittelu- ja koulutusmahdollisuudet sai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17814: raanhoidon opiskelijoille. Nykyisin Pohjois-Ky- muksen,
17815: menlaaksossa annetaan sairaanhoitoalan koulu-
17816: tusta Kouvolassa, mutta kuntien kesken on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17817: päästy yhteissopimukseen siitä, että vastaisuu- itsenäisen sairaanhoito-oppilaitoksen pe-
17818: dessa sairaanhoitoalan opetus siirrettäisiin Kou- rustamiseksi Kuusankoskelle.
17819: volasta Kuusankoskelle. Täten Kuusankoskella
17820: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
17821:
17822: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
17823: 1981 vp. 421
17824:
17825: Toivomusaloite n:o 355
17826:
17827:
17828:
17829:
17830: P. Jokinen ym.: Hotelli- ja ravintolakoulun perustamisesta Kou-
17831: volaan
17832:
17833:
17834: Eduskunnalle
17835:
17836: Koko Kymen läänissä ei ole hotelli- ja ra- kan suuruisena. Läänistä puuttuu kokonaan
17837: vintolakoulua. Tosin ruokahuolto- ja ravintola- alan jatkokoulutuspaikka.
17838: alan peruslinjan koulutusta on läänin alueella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17839: useissa ammattikouluissa, mutta missään ei ole nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17840: esimerkiksi ravintolan tarjoilija-kassanhoitaja- muksen,
17841: erikoistumislinjaa eikä ko. peruslinjan opisto- että hallitus ryhtyisi toimiin hotelli-
17842: asteista koulutusta ole esitetty muualle kuin ja ravintolakoulun perustamiseksi Ky-
17843: Lappeenrannan ammattikouluun 16 aloituspai- men lääniin Kouvolaan.
17844: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
17845:
17846: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
17847: 422 1981 vp.
17848:
17849: Toivomusaloite n:o 356
17850:
17851:
17852:
17853:
17854: Joutsenlahti: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
17855: urheilukentän rakentamiseksi Parkanoon
17856:
17857:
17858: Eduskunnalle
17859:
17860: Parkanoo nykyinen urheilukenttä on vain urheilukentän tarve ja siitä on myös suunni-
17861: 300 metrin radalla varustettu ja sijaitsee ah- telmat opetusministeriössä. Rakennuskustan-
17862: taassa paikassa, jossa ei laajennustöitä voi teh- nuksiksi on laskettu 2,8 miljoonaa markkaa.
17863: dä. Kuitenkin kenttää voi jatkossa hyvin käyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17864: tää koulujen tarpeisiin, koska koulut sijaitse- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17865: vat kentän välittömässä läheisyydessä. sen,
17866: Sen sijaan olisi Parkanoen saatava uusi kes- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17867: topäällystetty urheilukenttä, koska alueen kes- tyksen 2 800 000 markan määrärahan
17868: kuksena sellainen välttämättä tarvitaan Parka- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
17869: nossa, jossa myös yleisurheilu on voimakkaas- 1981 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
17870: sa nousussa hyvän nuorisotyön ansiosta. täysimittaisen kestopäällystetyn urheilu-
17871: Pahkalanniemen urheilupuiston yleissuunni- kentän rakentamiseksi Parkanoon.
17872: telmassa onkin otettu huomioon täysimittaisen
17873: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
17874:
17875: Anssi Joutsenlahti
17876: 1981 vp. 423
17877:
17878: Toivomusaloite n:o 357
17879:
17880:
17881:
17882:
17883: Joutsenlahti ym.: Hengellisten kesäjuhlien avustamisesta
17884:
17885:
17886: Eduskunnalle
17887:
17888: Vuosittain annetaan valtion budjetissa huo- kin olleet mahdollisia vain suurimittaisen va-
17889: mattavia summia erilaisten kongressien, kult- paaehtoisen työn ansiosta.
17890: tuuripäivien, seminaarien ym. järjestämiseen, Kuitenkin näitä suurimpia kesäjuhliamme tu-
17891: esim. vuoden 1981 budjetissa tämä määräraha lisi myös valtiovallan arvostaa ja siksi olisi
17892: on 100 000 000 markkaa. Tällä tavalla voidaan asiallista ottaa myös kristilliset suuret vuosit-
17893: monella tavalla rikastuttaa suomalaista harras- taiset kesäjuhlat mukaan valtion avustuksia
17894: tustoimintaa ja lisätä kansalaisten viihtymistä jaettaessa erilaisille järjestöille niiden kesäjuh-
17895: omassa maassamme myös kesäajan monenlai- lia järjestettäessä.
17896: sissa tapahtumissa ja juhlissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17897: Ehkä eniten ihmisiä keräävät tapahtumat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17898: ovat kuitenkin jääneet täysin ilman näitä val- muksen,
17899: tion avustusmäärärahoja, vaikka nämä tilaisuu- että hallitus ryhtyisi toimiin hengel-
17900: det kymmeniätuhansia osanottajia keräävinä ai- listen kymmeniätuhansia osanottajia ko-
17901: heuttavat suurimittaiset järjestelyt, jotka Ovat- koavien kesäjuhlien avustamiseksi.
17902: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
17903:
17904: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
17905: 424 1981 vp.
17906:
17907: Toivomusaloite n:o 358
17908:
17909:
17910:
17911:
17912: Karhuvaara ym.: Peruskoulun yläasteen opetuksellisten tavoit-
17913: teiden turvaamisesta tuntikehysjärjestelmän puitteissa
17914:
17915:
17916: Eduskunnalle
17917:
17918: Kuluvana lukuvuotena 1980/81 tuntikehys- edelleen 9. luokille, resurssien tarve kasvaa en-
17919: järjestelmän kokeilu on käynnissä 23 peruskou- tisestään, varsinkin kun näillä luokilla oppilai-
17920: lun yläasteella eri puolilla maata. Kokeilussa den opetusohjelmaan tulevat mukaan myös va-
17921: luovutaan perusopetusryhmien nykyisistä jako- linnaisaineet.
17922: ja yhdistelysäännöksistä. Perusopetusryhmien Kun tuntikehysjärjestelmä on suunniteltu
17923: opettamiseen varataan määrätty tuntimäärä, siirrettäväksi suoraan uudistettavaan koululain-
17924: tuntikehys, jonka käytöstä siirretään päätöksen- säädäntöön, olisi jo kokeiluvaiheessakin suurille
17925: teko ensisijaisesti koulun johtajalle ja opettajille kouluille, 4- tai useampisarjaisille, lisättävä tun-
17926: sekä kuntatasolle. Tulevana lukuvuotena tunti- tikehykseksi 48 tuntia viikossa perusopetusryh-
17927: kehysjärjestelmän kokeilu laajenee myös ala- mää kohti.
17928: asteelle. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17929: Yläasteen kokeilussa resursseja on varattu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17930: erikokoisille kouluille perusopetusryhmää kohti muksen,
17931: viikossa seuraavasti:
17932: 1-sarjainen 56 h että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17933: 2-sarjainen 54 h joiden avulla tuntikehysjärjestelmää ko-
17934: 3-sarjainen 51 h keiltaessa ja myöhemmin mahdollisesti
17935: 4- tai useampisarjainen 47 h toteutettaessa voidaan ottaa huomioon
17936: yläasteen suurten koulujen tarve nykyi-
17937: Kokeilusta tähän mennessä saadussa palaut- sin kokeilussa olevaa suurempaan tunti-
17938: teessa on todettu, että suurille kouluille resur&- kehykseen näiden koulujen opetuksellis-
17939: si ei ole riittävä. Kokeilun laajentuessa seuraa- ten tavoitteiden turvaamiseksi.
17940: vana lukuvuotena 8. luokille ja sen jälkeen
17941: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
17942:
17943: Sinikka Karhuvaara Lauri lmpiö Pekka Jokinen
17944: 1981 vp. 425
17945:
17946: Toivomusaloite n:o 359
17947:
17948:
17949:
17950:
17951: Kauppi ym.: Terveydenhuollon suomenkielisen koulutuksen
17952: aloittamisesta Vaasassa
17953:
17954:
17955: Eduskunnalle
17956:
17957: Vaasan kaupunki on useaan otteeseen esit- kilökunnasta suurehko osa siirtyy työskentele-
17958: tänyt ammattikasvatushallitukselle ja Vaasan mään Länsipohjan alueelle Ruotsiin. Suomen-
17959: lääninhallitukselle terveydenhuollon suomen- kielisen sairaanhoitohenkilöstön puute ilmenee
17960: kielisen koulutuksen aloittamista Vaasassa. Esi- siinäkin, että Vaasan keskussairaalassa hoidetta-
17961: tyksen mukaan koulutus olisi aloitettava Vaa- vista potilaista kaksi kolmasosaa on suomen-
17962: sassa ensi vaiheessa väliaikaiskoulutuksena ja kielisiä, mutta hoitohenkilökunnasta vain noin
17963: pysyvänä vuonna 1988. Esitys ei kuitenkaan kolmannes hallitsee suomen kielen.
17964: vielä ole toteutunut. Vaasan kaupunki on myös Edellä mainittujen viranomaisten ohella myös
17965: neuvotellut Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitok- lääkäri- ja sairaanhoitajakunta suhtautuvat pe-
17966: sen, lääninhallituksen sekä ammattikasvatushal- riaatteessa myönteisesti hankkeeseen. Käytän-
17967: lituksen edustajien kanssa koulutuksen opetuk- nössä opetuksen aloittamisen edellytyksistä tär-
17968: sellisesta ja hallinnollisesta järjestämisestä. keimmiksi nousevat opetusharjoittelun, tilojen
17969: Ammattikasvatushallitus ja lääkintöhallitus ja opetushenkilöstön järjestäminen, joihin teki-
17970: ovat antaneet ymmärtää suhtautuvansa myön- jöihin alueen sairaalat, lääkäri- ja hoitohenkilös-
17971: teisesti hankkeeseen. Vaasan kaupungin teke- tö sekä Vaasan ammattikoulu ilmoittavat omaa-
17972: mien aloitteiden pohjalta Vaasan lääninhallitus vansa valmiuksia. Hallinnollisina tiloina on li-
17973: on esittänyt keskiasteen koulunuudistuksen toi- säksi mahdollista käyttää Vaasan kaupungissa
17974: meenpanosuunnitelmassaan varauksen, jonka vapautuvia koulutiloja.
17975: mukaan tulisikin viipymättä tarkistaa mahdolli- Mielestämme kaikki edellä mainitut seikat
17976: suudet aloittaa suomenkielinen terveydenhuol- puoltavat suomenkielisen terveydenhuollon kou-
17977: lon koulutus Vaasassa. lutuksen mahdollisimman pikaista aloittamista
17978: Keskiasteen koulutuksen kehittämistoimikun- Vaasassa.
17979: ta on Vaasassa suorittamassaan selvityksessä Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
17980: päätynyt siihen, että ko. koulutuksen aloittami- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17981: nen Vaasassa on tarpeellista työvoimatilanne,
17982: palvelutason kehittyminen ja koulutusmahdol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17983: lisuudet huomioon ottaen. Terveydenhuoltoalan terveydenhuollon suomenkielisen koulu-
17984: koulutus on Vaasan läänissä edelleen valtakun- tuksen aloittamiseksi Vaasassa ensivai-
17985: nan tason alapuolella ja toisaalta Seinäjoen ja heessa väliaikaiskoulutuksena jo syksys-
17986: Keski-Pohjanmaan oppilaitoksista ei toivotussa tä 1981 lähtien ja pysyvänä vuodesta
17987: määrin hakeuduta Vaasan alueelle. On valitet- 1988 alkaen.
17988: tavaa, että täällä koulutetusta sairaanhoitohen-
17989: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
17990:
17991: Eeva Kauppi Ritva Laurila Saara Mikkola
17992: Anna-Kaarina Louvo Ulla Järvilehto Helge Saarikoski
17993: Aila Jokinen Timo Ihamäki Helena Pesola
17994: Orvokki Kangas Bror LiUqvist
17995:
17996:
17997:
17998: 54 088100188}
17999: 426 1981 vp.
18000:
18001: Toivomusaloite n:o 360
18002:
18003:
18004:
18005:
18006: Kemppainen ym.: Esperanton opetuksen järjestämisestä
18007:
18008:
18009: Eduskunnalle
18010:
18011: Esperanto on ainoa yleiskieli maailmassa, koulutuksen järjestämistä. Tätä varten tulisikin
18012: joka on osoittautunut käyttökelpoiseksi, elä- yliopistoihin ja korkeakouluihin perustaa riit-
18013: väksi ja kehittyväksi. Monissa maissa harrastus tävä määrä lehtoraatteja tai vastaavia opetta-
18014: sitä kohtaan on vilkasta ja se on myös huo- janvirkoja. Kielen tutkimuksen ja kehittämisen
18015: mattavalla sijalla kouluopetuksessa. Meillä es- kannalta tarpeellinen professorinvirka tulisi
18016: peranto on jäänyt täysin vaille huomiota, var- myös saada esim. Helsingin yliopistoon. Todet-
18017: sinkin ns. kansallisten valtakielten opetuksen takoon, että esim. Englannin parlamentti on
18018: jalkoihin. Meillä on toki vieläkin tarvetta huo- kiinnittänyt huomiota esperanton asemaan ja
18019: mattavasti lisätä ja parantaa mm. venäjän kie- kielen opiskelun edistämiseen maassaan.
18020: len opetusta, mutta sen kehittämisen ei tule Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18021: kuitenkaan olla esteenä myös esperanton ase- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18022: man parantamiselle maassamme. Esperanton
18023: opetus on meillä täysin järjestämättä niin kou- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
18024: luissa, kansalaisopistoissa kuin yliopistoissakin. piteisiin esperanton aseman parantami-
18025: Suurimpana pulmana on pätevien opettajavoi- seksi maassamme järjestämällä sen ope-
18026: mien puute. tusta yliopistoissa, korkeakouluissa ja
18027: Esperanton aseman vahvistaminen, sen har- sen jälkeen muualla koululaitokses-
18028: rastuksen lisääminen ja opetuksen käyntiin saat- samme.
18029: taminen kouluissamme vaatii aluksi Opettaja-
18030: Helsingissä 13 päivänä heLmikuuta 1981
18031:
18032: Arvo Kemppainen Heli Astala Helvi Hyrynkangas
18033: Inger Hirvelä Liisa Jaakonsaari Helvi Niskanen
18034: Vappu Säilynoja
18035: 1981 vp. 427
18036:
18037: Toivomusaloite n:o 361
18038:
18039:
18040:
18041:
18042: Koivisto ym.: Tampereeen yliopiston opetusjaostojen ja täyden-
18043: nyskoulutuskeskuksen saattamisesta korkeakoulujen kehittä-
18044: mi:slain:säädännön piiriin
18045:
18046:
18047: Eduskunnalle
18048:
18049: Tampereen yliopistossa on tähän mennessä myös tarpeellisena sen selvittämistä, voltalslln-
18050: suoritettu opetusjaostoissa lähes 6 000 tutkin- ko lain soveltamisalaa vastaisuudessa laajentaa
18051: toa Yhteiskunnallisen Korkeakoulun puitteissa niin, että lain piiriin luettaisiin myös ne edellä
18052: vuoteen 1966 ja sen jälkeen Tampereen yli- mainitut opetuksen alat, jotka tällä hetkellä
18053: opistoksi muuttuneessa korkeakoulussa. ovat sen ulkopuolella."
18054: Opetusjaostoihin ovat perinteellisesti pääs- Tampereen yliopistossa todetaan valittaen,
18055: seet opiskelemaan muutkin kuin ylioppilastut- että koko eduskunta ei voinut yhtyä tähän
18056: kinnon suorittaneet henkilöt. Nykyisin on ope- sivistysvaliokunnan kaukonäköisyyteen ja tasa-
18057: tusjaostojen opiskelijoistakin valtaosa ylioppilas- puolisuutta korostavaan kannanottoon. Tämä
18058: tutkinnon suorittaneita. on kuitenkin ymmärrettävää, koska opetusjaos-
18059: Hallituksen esityksen (esitys n:o 202/1965 tojen asema tuntui tutkinnonuudistuksen sil-
18060: vp.) tultua hyväksytyksi eduskunnassa ja Yh- loinen vaihe huomioon ottaen hieman epävar-
18061: teiskunnallisen Korkeakoulun nimen muuttues- malta.
18062: sa Tampereen yliopistoksi, eduskunta vastauk- Tilanne on edellä mainitussa suhteessa pe-
18063: sessaan hallituksen esitykseen lausui edellyttä- rusteellisesti muuttunut opetusministeriön an-
18064: vänsä, "että Yhteiskunnallisen Korkeakoulun nettua kirjelmällään 7. 3. 1979 opetusjaostotut-
18065: tähänastinen tehtävä säilytetään Tampereen Yli- kintojen kehittämisestä suunnitteluohjeet. Niis-
18066: opistossa ja että yliopiston kaikissa opetusyksi- sä sanotaan mm.: "Tavoitteena on siis opetus-
18067: köissä pidetään, niin kuin hallituksen esityksen jaostotutkintojen säilyttäminen toistaiseksi am-
18068: perusteluissa on lausuttu, nykyiseen tapaan matillis-tieteellisinä aiempina korkeakoulutut-
18069: opintie avoinna myös lahjakkaille ylioppilastut- kintoina ... Muutoinkin on huolehdittava siitä,
18070: kintoa Suorittamattomille opiskelijoille". ettei opetusjaostotutkintojen perinteisesti vahva
18071: Tampereen yliopisto on toteuttanut tätä pe- ammatillisuus ja käytännönläheisyys uudistuk-
18072: riaatetta erityisesti opetusjaostotutkintojen suo- sessa heikkene. Niin ikään yliopiston tulee pyr-
18073: rittamismahdollisuuksia tarjoamalla, mutta myös kiä siihen, että opetusjaostot säilyvät edelleen
18074: tiedekuntatutkinnoissa. ennen muuta ylioppilastutkintoa suorittamatto-
18075: Tampereen yliopiston käsityksen mukaan mien väylänä."
18076: voidaan yliopistoa kehittää tasapuolisesti vasta Opetusjaostotutkintojen osalta on tilanne vii-
18077: sitten kun opetusjaostoissa annettava opetus me vuoden aikana selkiintynyt siltäkin osin,
18078: sekä täydennyskoulutuskeskuksessa tapahtuva että tutkinnonuudistus on toteutettu jo syksys-
18079: täydennyskoulutus otetaan korkeakoulujen ke- tä 1980 alkaen julkisen hallinnon opetusjaos-
18080: hi ttämislainsäädännön piiriin. tossa ja yhteiskunnallisessa opetusjaostossa ja
18081: Sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 3 halli- tulee uudistettuna voimaan syksystä 1981 al-
18082: tuksen esityksen johdosta laiksi korkeakoulu- kaen myös sosiaaliturvan opetusjaostossa.
18083: jen kehittämisestä vuosina 1967-81 annetun Täydennyskoulutuskeskus, joka on uranuur-
18084: lain muuttamisesta (1978 vp., esitys n:o 27) taja yliopistojen täydennyskoulutuksen antaja-
18085: on todettu mm.: "mutta muun muassa Tam- na ja avoimen korkeakoulun periaatteiden nou-
18086: pereen yliopiston opetusjaostot samoin kuin dattajana, on perustamisestaan v. 1970 saakka
18087: korkeakouluissa tapahtuva täydennyskoulutus tehnyt merkittävää sivistystyötä. Tampereen
18088: jäisivät edelleen lain soveltamisalan ulkopuo- yliopiston täydennyskoulutuskeskus on saanut
18089: lelle", ja edelleen todetaan: "Valiokunta pitää rinnalleen samanlaista toimintaa useihin mui-
18090: 428 Toivomusaloite n:o 361
18091:
18092:
18093: hin yliopistoihin, kuten esimerkiksi Helsingin Kansanedustaja J. Laineen ym. kirjallisessa
18094: ja Turun yliopistoihin. Olisi erittäin tärkeää, kysymyksessä n:o 428 vuoden 1980 valtiopäi-
18095: että myös tämä tärkeä lohko voitaisiin sisäl- villä on kiinnitetty huomiota opetusjaostojen
18096: lyttää korkeakoulujen kehittämislainsäädäntöön, aseman parantamiseen.
18097: varsinkin koska tällä toiminnalla on lähivuosi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
18098: na edessä mittavat tehtävät ja tärkeä rooli ny- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18099: kyisessä, yhä enemmän koulutusyhteiskunnaksi
18100: muuttuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18101: Osa allekirjoittaneista kansanedustajista esitti korkeakoulujen kehittämislain muutta-
18102: jo toivomusaloitteessaan n:o 499 vuoden 1980 miseksi siten, että myös Tampereen yli-
18103: valtiopäivillä opetusjaostojen ja täydennyskou- opiston opetusjaostot ja täydennyskou-
18104: lutuksen sisällyttämistä korkeakoulujen kehittä- lutuskeskus kuuluisivat korkeakoulujen
18105: mislainsäädäntöön. kehittämislainsäädännön piiriin.
18106: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
18107:
18108: Tellervo Koivisto Jaakko Itälä Erkki Pystynen
18109: Hannu Tenhiälä Mikko Ekorre Sampsa Aaltio
18110: Jermu Laine Jouko Skinnari Terhi Nieminen-Mäkynen
18111: Matti Luttinen M.-L. Salminen Matti Maijala
18112: Risto Tuominen Kaisa Raatikainen Eino Loikkanen
18113: Juhani Raudasoja Antero Juntumaa Ulla-Leena Alppi
18114: Liisa Jaakonsaari Sakari Knuuttila 1.-C. Björklund
18115: Pirjo Ala-Kapee Alvar Saukko Seppo Toiviainen
18116: Pentti Lahti-Nuuttila Ulla Järvilehto Mikko Kuoppa
18117: Arvo Salo Marjatta Mattsson Helge Siren
18118: Lea Savolainen E.-J. Tennilä
18119: 1981 vp. 429
18120:
18121: Toivomusaloite n:o 362
18122:
18123:
18124:
18125:
18126: Korhonen ym.: Määrärahasta Onkamon metsäkoulun rakenta-
18127: mista varten
18128:
18129:
18130: Eduskunnalle
18131:
18132: Onkamon metsäkoulu on t01mmut 28 vuot- ja metsurien koulutus sekä metsätalouden pe-
18133: ta. Vuoden 1978 alusta koulu on ollut valtion rusopetus ( = 1. lukuvuosi eri metsäamma-
18134: oppilaitos. Koulu toimii tällä hetkellä kolmella teissa).
18135: paikkakunnalla. Koulun nykyiset oppilaspaikat linjojen sijain-
18136: Koulun tehtävänä on metsätaloustuottajien nin ja rahoituksen suhteen:
18137:
18138: Oppilas-
18139: Sijainti Linja paikkoja Rahoitus
18140: Onkamo Metsätalous-
18141: tuottaja 1 X 22 Vakinainen
18142: Onkamo Metsuri 1 x22 Väliaikainen
18143: Kitee Metsä talouden
18144: perusjakso 1 X 22 Väliaikainen
18145: Ilomantsi Metsätalouden
18146: perusjakso 1 x24 Väliaikainen
18147: Yht. 90
18148:
18149:
18150: Kesäkuussa 1980 ammattikasvatushallitus on Seuraavat uudet tilat ovat välttämättömiä,
18151: vahvistanut Onkamoon tulevaksi oppilaspaikka- jotta tulevaisuudessa koulutus voidaan järjestää
18152: määräksi 70 nykyisen 44:n asemasta. Linjojen suunnitelmien mukaisesti.
18153: suhteen paikat jakautuvat seuraavasti:
18154: 1. Opetus- ja hallintotilat ....... . 592m2
18155: - metsätaloustuottajalinja 30 oppilaspaikkaa 2. Ruokailutilat ............... . 196 m2
18156: - metsurilinja 16 oppilaspaikkaa 3. Henkilöstötilat ............. . 66m2
18157: - metsätalouden yleisjakso 24 oppilaspaikkaa 4. Huolto- ja tekniset tilat ..... . 111 m2
18158: Onkamossa sijaitsevat vuonna 1966 valmis- 5. Varastotilat ............... . 500m2
18159: tunut uudempi koulurakennus, 1155 m2, väli- 6. Henkilökunnan asunnot ..... . 653m2
18160: aikainen kevytrakenteinen oppilasasuntola 40 7. Oppilasasuntola ........... . 415 m1
18161: oppilaalle sekä Pohjois-Karjalan piirimetsälau- Yhteensä 2 467 m1
18162: takunnalta vuokratut ruokala-toimistorakennus
18163: ja sauna. Vuokrasopimus on voimassa vuoden
18164: 1982 loppuun saakka. Onkamon metsäkoululla toimivaa henkilö-
18165: Koska Onkamossa ei ollut riittäviä tiloja, kuntaa tulee olemaan lähes 20 henkilöä. Kou-
18166: jouduttiin perustamaan väliaikaisesti uusi toi- lulla on nykyään hallussaan vain yksi asuin-
18167: mipaikka Kiteelie kunnalta vuokrattuihin tiloi- huoneisto. Lähiympäristö on maaseutua, jossa
18168: hin. ei ole asuntoja tarjolla. Myös sisäoppilaitoksen
18169: Onkamon metsäkoulusta tulee kehittää toi- oppilasvalvonta edellyttäisi huomattavasti run-
18170: minnallisesti tehokas ja keskitetty oppilaitos. saampaa koululla asumista. Asuntojen puute
18171: Oppilaiden tarpeiden lisäksi pitää huomioida aiheuttaa henkilökunnan vaihtumista ja vaikeut-
18172: myös henkilökunnan tarpeet. taa uusien toimihenkilöiden rekrytointia.
18173: 430 Toivomusaloite n:o .362
18174:
18175:
18176: Jo nykyisin ahtaat ruokailu-, hallinto- ja Edellä sanotun perusteella me allekirjoitta-
18177: henkilöstötilat ovat vuokratiloja, joita omistaja neet ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
18178: lähitulevaisuudessa tarvitsee omaan käyttöönsä. väksyttäväksi toivomuksen,
18179: Oppilasmäärän kasvaessa tilanahtaus entises-
18180: täänkin lisääntyy. että hallitus ottaisi valtion vuoden
18181: Oppilaiden asuntolat ovat kevytrakenteisia, 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
18182: tilapäisiksi suunniteltuja lasikuituparakkeja. rärahan Onkamon metsäkoulun raken-
18183: Niissä ei ole äänieristystä ja ne ovat sähkö- nustöitä varten.
18184: lämpönsä takia epätaloudellisia.
18185: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
18186:
18187: Erkki Korhonen Pauli Puhakka Lea Sutinen
18188: Jouko Tuovinen Markku Kauppinen Mauri Vänskä
18189: Matti Puhakka
18190: 1981 vp. 431
18191:
18192: Toivomusaloite n:o 363
18193:
18194:
18195:
18196:
18197: Kortesalmi ym.: Koulujen lomakausien ajoittamisesta työelämän
18198: loma-aikoihin
18199:
18200:
18201: Eduskunnalle
18202:
18203: Koulujen työ- ja lomakauden alkamis- ja lop- sin sanoen niin, että alku pyr1ttmsun saamaan
18204: pumisajoista on syntynyt usein ongelmia. Luku- maanantaiksi ja loppu perjantaiksi tai lauan-
18205: kausi on usein alkanut keskellä viikkoa, mikä taiksi.
18206: on ikävästi katkaissut loman kesken. Viimeksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18207: tällainen tapahtui 2. 1. 1981, jolloin joululoma nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18208: katkesi yhden koulupäivän takia. Myös pää- muksen,
18209: siäislomaa on tänä vuonna jouduttu lyhentä-
18210: mään. Kaiken kaikkiaan kouluaikojen sovelta- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
18211: minen kalenterivuoteen ja viikonloppuihin on sellaisen lainsäädännön aikaansaamisek-
18212: tuottanut vaikeuksia. Tämä on aiheuttanut ikä- si, että koulujen työ- ja lomakaudet voi-
18213: viä tilanteita monissa perheissä, joissa vanhem- taisiin joustavasti sijoittaa muun työ-
18214: pien loma on alkanut tai loppunut viikon vaih- elämän kanssa siten, että koululaisten
18215: teessa, mutta koululaisten loma on alkanut tai ja heidän vanhempiensa loma-aikojen ja
18216: loppunut keskellä viikkoa. Tähän olisi saatava työaikojen alkamiset ja loppumiset saa-
18217: joustavuutta. Olisi pyrittävä siihen, että koulu- taisiin yhteneväisiksi niin pitkälle kuin
18218: vuosi järjestettäisiin siten, että työkausi alkaisi se on mahdollista.
18219: ja loppuisi normaalin työviikon mukaisesti, toi-
18220: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
18221:
18222: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
18223: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
18224: Urpo Leppänen
18225: 432 1981 vp.
18226:
18227: Toivomusaloite n:o 364
18228:
18229:
18230:
18231:
18232: Kortesalmi ym.: Muistomerkin pystyttämisestä lotille ja kotirin-
18233: taman naisille
18234:
18235:
18236: Eduskunnalle
18237:
18238: Isänmaamme kunniakkaiden puolustustaiste- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18239: lujen aikana lotat sekä kotirintaman naiset ja muksen,
18240: äidit tekivät isänmaallemme korvaamattomia ja että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
18241: unohtumattomia palveluksia. Siksi on oikein, muistomerkin pystyttämiseksi isänmaal-
18242: että Suomen kansa osoittaa kunnioitustaan so- listen puolustustaistelujemme uhrautu-
18243: dan aikaisille uhrautuville lotille sekä kotirin- ville lotille ja sankarillisille kotirinta-
18244: taman naisille pystyttämällä heille pysyvän ja man naisille ja varaisi sitä varten kii-
18245: arvokkaan muistomerkin. reesti riittävät määrärahat valtion tulo-
18246: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- ja menoarvioon.
18247: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1981
18248:
18249: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
18250: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
18251: Urpo Leppänen
18252: 1981 vp. 433
18253:
18254: Toivomusaloite n:o 365
18255:
18256:
18257:
18258:
18259: ·Kuoppa ym.: Kivenjalostuksen ammattikoulutuksen aloittamisesta
18260: Kurussa
18261:
18262:
18263: Eduskunnalle
18264:
18265: Kurun kunnassa harjoitetaan voimakasta ki- puolisten kivivarojensa ansiosta. Suomenselkä-
18266: venjalostustoimintaa. Kunnan alueella on run- projektia toteutettaessa tulee huomioida myös
18267: saasti kivenjalostukseen sopivia kivilaatuja. Ki- Kurun kunta.
18268: venjalostusalan ammattikoulutukseen soveltuisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18269: Kurun kunta erinomaisesti. Pirkanmaan ammat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18270: tikoulun Kurun osaston toiminta tulisi vaki- muksen,
18271: naistaa ja aloittaa kivialan ammattikoulutus Ku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18272: run kunnassa. Kiviesiintymien tutkimukseen kivenjalostuksen ammattikoulutuksen
18273: kunta soveltuisi myös hyvin runsaiden ja moni- aloittamiseksi Kurun kunnassa.
18274: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
18275:
18276: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
18277:
18278:
18279:
18280:
18281: 55 088100188}
18282: 1P81 '\).
18283:
18284: Toivomusaloite n:o 366
18285:
18286:
18287:
18288:
18289: :K~ ym.: Pltkkllhm kulttuuri- ja monitoimitalon rakentamis-
18290: rahoituksen järjestämisestä
18291:
18292:
18293: Edu!ikunnalle
18294:
18295: Pirkkalttt kunnassa ovat vapaa-ajan palve- monitoimitalo tyydyttäisi myös osftltaan tätä
18296: lut jää~t jälkeen kunnan muusta kehitykses- tarvetta.
18297: tä. Väkiluku .kasvaa voimakkaasti, eikä kunta Kulttuuritalon suunnitelmiin kuuluu myös
18298: ole pystynyt rakentamaan liikunta- ja kulttuuri- Allan Salon taidesäätiön näyttely- ja varasto-
18299: palveluja kunnan muun kehityksen tahdissft. tilat.
18300: Kulttuurin monitaimitalo on kunnan suunni- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18301: telmissa. Kulttuuritaloon on suunniteltu sijoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18302: tettavaksi kansalaisopisto, joka nyt toimii il- muksen,
18303: man omia tiloja monissa eri paikoissa. Kunnan ettll hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18304: pääkirjastolle suunnitellaan tilat samaan taloon. rahoituksen järjestämiseksi Pirkkalan
18305: Nyt kirjasto toimii vuokratiloissa liiketalossa. kulttuuri- ja monitoimitalon rakenta-
18306: Nuorisotiloja samoin tarvittaisiin pikaisesti ja mista varten.
18307: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
18308:
18309: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
18310: 1981 'VP· 43S
18311:
18312: Toivomusaloite n:o 367
18313:
18314:
18315:
18316:
18317: Kuoppa ym.: RahoitUksen järjestämisestä Naistenmatkan urhei-
18318: lukeskuks.elle Pirkkalassa
18319:
18320:
18321: Eduskunnalle
18322:
18323: Pirkkalan kunta on voimakkaasti kasvava, ja Kuntakeskukseen SlJOlttuvaa kenttää tulisi
18324: väestöstä poikkeuksellisen suuti osa on lapsia käyttämään kunnan koulukeskus. Koulukeskuk-
18325: tai nuorisoa. seen kuuluu esikoulu, peruskoulun ala-aste, pe-
18326: Kunnan nykyiset liikuntapaikat eivät vastaa ruskoulun ylä-aste ja lukio.
18327: laajentuneen väestöpohjan tarpeita. Kunnassa Urheilukentän läheisyyteen on suunniteltu
18328: ei ole yhtään kilpailukäyttöön kunnolla sovel- ulkoilureittejä ja talviutheilukeskus.
18329: tuvaa urheilukenttää. Tästä puutteesta kärsii Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18330: urheilu- ja vapaa-ajan toiminta erittäin paljon. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18331: Koulujen liikunnanopetusta haittaa myös kun- muksen,
18332: nollisen urheilukentän puute.
18333: Naistenmatkan urheilukeskuksen toteuttamis- että hallitus ryhtyisi toimenpitei5iin
18334: ajaksi on kuntasuunnitelmassa ennakoitu vuo- 1'ahoituksen järjestämiseksi Pirkkala.n
18335: det 1981-1983. Kustannuksiksi on arvioitu kunnan Naistenmatkan urheilukesku9ttt
18336: noin 1 milj. mk. varten.
18337: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
18338:
18339: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
18340: 436 1981 vp.
18341:
18342: Toivomusaloite n:o 368
18343:
18344:
18345:
18346:
18347: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahasta valtakunnallisten slvl&tys- ja
18348: taidt::harrastusjärjestöjen kulttuuri- ja taideohjaajien palk-
18349: kaukseen
18350:
18351:
18352: Eduskunnalle
18353:
18354: Maassamme on muodostunut todella merkit- välttäen kuitenkin samalla erillisten hallinto-
18355: täväksi kansalaistoiminnaksi erilainen omaehtoi- kulujen kasvua, mikäli ne saisivat valtiolta va-
18356: nen taiteiden harrastaminen. Taide- ja koko roja kulttuuri- ja taideohjaajien palkkaamiseen.
18357: kulttuurielämämme määrätietoisessa ja suunni- Ohjaajaverkoston luomista kaivattaisiin varsin-
18358: telmallisessa kehittämisessä saavutettiin eräs kin maamme kahden suosituimman taideharras-
18359: tärkeä vaihe, kun eduskunta sääti vuonna 1980 tusmuodon - säveltaideharrastuksen ja harras-
18360: lain kuntien kulttuuritoiminnasta. Se luo yleiset tajateatteritoiminnan - parissa.
18361: edellytykset paikallisella tasolla luovalle ja vi- V aitiovallan olisikin ryhdyttävä toimenpitei-
18362: reälle kulttuuri- ja taidetoiminnalle. Uuden lain siin valtakunnallisten sivistys- ja taideharrastus-
18363: tarkoituksena on myös vaikuttaa siihen, että järjestöjen kulttuuritoiminnan saattamiseksi
18364: yhteiskunnan toimenpitein voitaisiin lisätä kan- määrämuotoisen valtionavun piiriin erityisesti
18365: salaisten mahdollisuuksia saada pätevää eri niiden alueellisen ja paikallisen toiminnan ke-
18366: kulttuuritoimintojen ohjantaa. hittämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnit-
18367: Jo nyt on ilmennyt, että yksinomaan kult- tää kulttuurin ja taiteen eri alojen ohjauksen
18368: tuuritoimintalain avulla ei kovin nopeasti eikä tehostamiseen.
18369: aina luontevastikaan saada järjestettyä ohjaaja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18370: palveluksia esimerkiksi järjestöjen piirissä har- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18371: joitettavan kulttuuritoiminnan edellytysten li- muksen,
18372: säämiseksi. Niukoin voimavaroin ohjaajapalve-
18373: lusten järjestämisestä ovat maassamme aina huo- että hallitus ottaisi valtion vuoden
18374: lehtineet mm. valtakunnalliset sivistys- ja tai- 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen eril-
18375: deharrastusjärjestöt. Nämä järjestöt kykenisivät lisen määrärahan valtakunnallisten sivis-
18376: huomattavastikin lisäämään maamme kulttuuri- tys- ja taideharrastusjärjestöjen kulttuu-
18377: palveluksia mm. harrastajien ohjaustoiminnassa ri- ja taideohjaajien palkkaukseen.
18378: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
18379:
18380: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Mauno Forsman
18381: Arvo Salo Markus Aaltonen Tellervo Koivisto
18382: Jouko Skinnari
18383: 1981 vp. 437
18384:
18385: Toivomusaloite n:o 369
18386:
18387:
18388:
18389:
18390: Lahti-Nuuttila ym.: Alueellisen liikuntakoulutuksen järjestämi-
18391: sestä liikuntakoulutuspalveluiden .tarjoamiseksi tasapuolisesti
18392: koko maassa
18393:
18394:
18395: Eduskunnalle
18396:
18397: Maamme nykyinen liikuntakoulutusjärjestel- taa edellyttää ennen laajaa toteutusta kokeilu-
18398: mä on hallitsevasti urheiluopistoihin ja niiden toimintaa, joka luontevasti voitaisiin suorittaa
18399: tarjoamiin palveluihin tukeutuva. Urheiluopis- Pirkanmaalla.
18400: tolaitosta ei kuitenkaan ole pystytty rakenta- Yhteiskunnan liikuntaan ja liikuntakoulutuk-
18401: maan sellaiseksi, että sen kautta voitaisiin tar- seen kohdistamien voimavarojen tehokkaan käy-
18402: jota tasapuolisesti koko maassa sekä koulutuk- tön kannalta on tarkoituksenmukaista pyrkiä
18403: sen että valmennuksen tarpeelliset palvelut. järjestelyihin, jotka antavat parhaaksi arvioita-
18404: Puutteita ja ongelmia palvelujen sekä koulu- vissa olevan hyödyn. Alueellinen liikuntakoulu-
18405: tuksen saatavuudessa kohtuukustannuksin sekä tus voidaan toteuttaa periaatteella, että koulu-
18406: joustavasti esiintyy erityisesti urheilujärjestö- tusta annetaan siellä, missä koulutettavat ovat
18407: työn perus- ja piiritasoilla, joilla koulutukselli- ja missä on olemassa riittävät tilat. Tällainen
18408: nen vaatimustaso on huippu-urheilutasoa pal- koulutusjärjestelmä käyttää hyväksi mahdolli-
18409: jon vaatimattomampi, mutta koulutettavien simman paljon olemassaolevia liikuntalaitoksia
18410: määrät suuria. ja -paikkoja sekä muita valmiita palveluja.
18411: Va:ikeimpina liikuntakoulutukseen liittyvät Edelleen yhteiskunnan joka tapauksessa teke-
18412: puutteet koetaan alueilla, joille maantieteelli- mien liikuntaa palvelevien investointien yhtey-
18413: sesti epätasaisesti jakautuneiden urheiluopisto- dessä voidaan samalla ottaa huomioon alueelli-
18414: jen monipuolisten palvelujen välitön vaikutus sen koulutusjärjestelmän tarpeet.
18415: ei yllä. Esimerkiksi Pirkanmaan alueellisen lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18416: kuntakoulutuksen tarvetta ei voida läheskään nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18417: tyydyttää nykyisillä tiloilla ja mahdollisuuksilla. muksen,
18418: Puutteita voidaan poistaa ja samalla vahvistaa
18419: koko liikuntakoulutuksen perustaa järjestämällä että hallitus ryhtyisi toimiin, mahdol-
18420: alueelliselta pohjalta tapahtuva liikuntakoulu- lisesti tarvittavan Pirkanmaalla suoritet-
18421: tus, jonka puitteissa edelleen on mahdollista tavan kokeilun jälkeen, alueellisen lii-
18422: hoitaa myös vielä suunnitelmallista koulutus- kuntakoulutuksen järjestämiseksi niin,
18423: järjestelmää vailla olevan kunnallisen liikunta- että piiri- ja perustason liikuntakoulu-
18424: toimen luottamus- ja toimihenkilöstön jatku- tuksen palvelut voidaan tarjota tasapuo-
18425: vasti lisääntyvää koulutustarvetta. Uudenlainen lisesti koko maassa.
18426: liikuntakoulutuspalveluiden järjestäminen Saat-
18427: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
18428:
18429: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen Antero Juntumaa
18430: Tellervo Koivisto Matti Maijala Erkki Pystynen
18431: Ulla-Leena Alppi Jermu Laine Marjatta Mattsson
18432: 438 1981 .p.
18433:
18434: Toivomusaloite n:o 370
18435:
18436:
18437:
18438:
18439: E. Laine ym.: Opiskelijoiden asumistukijärjestelmän kehittä-
18440: misestä
18441:
18442:
18443: Eduskunnalle
18444:
18445: Opiskelijoiden maksettaviksi asetetut vuok- lisänneet jätevesimaksut ja muut vastaavankal-
18446: rat ja muut maksut opiskelija-asunnoissa ovat taiset uudet rasitukset.
18447: voimakkaasti kasvaneet. Vaikka vuokra ylittää Koska asumisen kustannuskehitystä ei ole
18448: eräissä tapauksissa jo 17 markkaa neliötä kohti, saatu rajoitetuksi, on yhteiskunnan lisättävä
18449: on .uusia korotuksia päätetty toimeenpanna ku- opiskelijoille maksettavaa tukea. Siksi olisi asu-
18450: luvan vuoden alusta ja jälleen ensi maaliskuun mislisän markkamääriä korotettava ja laajen-
18451: alusta alkaen. Monet· opiskelijat joutuvat mak- nettava niiden saajien piiriä sekä maksettava
18452: samaan vuokraa 40-50 prosenttia saamansa asumislisä myös kesäkuukausilta.
18453: opintotuen määrästä, vaikka toisaalta on kat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18454: sottu välttämättömäksi rajoittaa pienituloisim- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18455: pien asumismeno-osuus 10 prosenttiin käytet-
18456: tävissä olevista tuloista. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18457: Opiskelija-asumisen korkeat kustannukset opiskelijoille maksettavan asumistuen ja
18458: johtuvat kalliilla pääomalla rakentamisesta, lai- asumislisän markkamäärien korottami-
18459: nojen lyhytaikaisuudesta, lainojen kohtuuttoman seksi laajentamalla myös asumislisän
18460: kortkeista korkokustannuksista ja urakoitsijoi- saa;ien piiriä ja maksamalla asumislisä
18461: den voitoista. Merkittävästi ovat kustannuksia myös kesäajalta.
18462: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
18463:
18464: Ensio Laine Sten Söderström
18465: Mikko Kuoppa Irma Rosnell
18466: 1981 "P·
18467:
18468: Toivomusaloite n:o 371
18469:
18470:
18471:
18472:
18473: Lattula ym.: Täydennyskoulutuksen tehostamisesta Oulun yli-
18474: opistossa
18475:
18476:
18477: Eduskunnalle
18478:
18479: Yht~skunnallisen kehityksen myötä on am- nyskoulutus saataisiin systemaattiseksi. ;a koor-
18480: matilli~n täydennyskoulutuksen merkitys enti- dinoiduksi, edellyttäisi tämä tarpeellisten talou-
18481: sestään korostunut. Myös yliopistoissa on ryh- dellisten ja muiden resurssien aikaansaamista
18482: dytty tämän johdosta entistä voimaperäisem- Oulun yliopistoon.
18483: min, joskin koordinoimatta suorittamaan täy- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18484: dennyskoulutusta. Oulun yliopiston Kajaanin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi .toivo-
18485: opettajankoulutusfiliaalin yhteyteen on suunni- muksen,
18486: teltu tulevaisuudessa tämän alan täydennyskou-
18487: lutusyksikön perustamista, ja jo nyt toiminta että hallitus ryhtyisi toim~npiteisiin
18488: on alkamassa Kajaanin kaupungin osoittamien täydennyskoulutuksen vaatimien talou-
18489: taloudellisten resurssien turvin. Jotta Oulun yli- dellisten ja muiden resurssien kehittä-
18490: opiston sekä sen opettajankoulutuksen Kajaa- miseksi Oulun yliopistoon.
18491: nin ja Rovaniemen toimintayksikköjen täyden-
18492: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
18493:
18494: Eero Lattula Kalevi Mattila Helvi Hyrynkangas
18495: J. Juhani Kortesalmi P. Liedes Vappu Säilynoja
18496: 440 1981 vp.
18497:
18498: Toivomusaloite n:o 372
18499:
18500:
18501:
18502:
18503: Lattula ym.: Yrityksen taloustieteen laudatur-tasoisen opetuksen
18504: aloittamisesta Oulun yliopistossa
18505:
18506:
18507: Eduskunnalle
18508:
18509: Oulun yliopistossa annetaan lääketieteellistä, hittämiseksi olisi tarpeellista aikaansaada myös
18510: teknillistä, kasvatustieteellistä, luonnontieteel- yrityksen taloustieteen osalta mahdollisuudet
18511: listä ja humanistista opetusta sekä suoritetaan korkeimman arvosanan suorittamiseen Oulun
18512: näiden tieteenalojen korkeinta tutkimustyötä. yliopistossa.
18513: Tämän lisäksi humanistisessa tiedekunnassa si- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18514: jaitsee kansantaloustieteen laitos, jossa mainittu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18515: aine pääaineena voidaan suorittaa filosofian muksen,
18516: kandidaatin tutkinto sekä saavuttaa myös toh-
18517: torin arvo. Kansantaloustieteen laitoksessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18518: annetaan varsinaisen taloustieteen lisäksi ny- yrityksen taloustieteen laudatur-tason
18519: kyisin jo cum laude -tasoista yrityksen talous- opetuksen saamiseksi Oulun yliopis-
18520: tieteen opetusta. Kansantaloustieteen sekä yri- toon.
18521: tyksen taloustieteen tarkoituksenmukaiseksi ke-
18522: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
18523:
18524: Eero Lattula Kalevi Mattila J. Vähäkangas
18525: J. Juhani Kortesalmi Helvi Hyrynkangas P. Liedes
18526: 1981 vp. 441
18527:
18528: Toivomusaloite n:o .37.3
18529:
18530:
18531:
18532:
18533: Leppänen ym.: ATK-alan perusopetuksen sisällyttämisestä kou-
18534: lulaitoksen opetusohjelmiin
18535:
18536:
18537: Eduskunnalle
18538:
18539: Teollistuneitten yhteiskuntien työelämä on tyä, vain harvat erikoiskoulutuksen saaneet
18540: siirtymässä aineen käsittelystä ja muokkaami- henkilöt ovat pystyneet laitteita käyttämään.
18541: sesta tiedon käsittelyyn ja muokkaamiseen. Näistä ryhmistä on ollut tulossa sellaisia yhteis-
18542: Suomenkin arvellaan olevan siirtymässä suun- kunnan avainryhmiä, jotka niin halutessaan voi-
18543: taan, jossa yhä enenevässä määrin ihmiset jou- sivat lamauttaa yhteiskunnan ,toiminnat pahas-
18544: tuvat työssään käsittelemään informaatiota sa- tikin.
18545: noina, numeroina tai kuvina. Mm. USA:ssa ar- Hajaotettujen järjestelmien vallitessa tieto-
18546: vioidaan jo 60 prosentin työvoimasta käsittele- koneet menettävät maagisen luonteensa, käyttö-
18547: vän ja muokkaavan tietoa. Tieto sinänsä on taito tulee samanlaiseksi kuin yleensäkin vie-
18548: siis tulevaisuudessa tärkeä yhteiskunnallinen raiden kielten taito. Tietokonekieli on lähinnä
18549: tekijä. rinnastettavissa vieraaseen kieleen. On toki
18550: Nykyaikainen tieteellistekninen yhteiskunta järjestelmien käyttövarmuuden kannalta aivan
18551: on hyvin riippuvainen tietokonepalveluista. toista se, että samoja tehtäviä hoitaa esim.
18552: Palkat, sosiaaliturva, eläkkeet, pankkitilit, lai- 10 000 tietokonetta, kuin että niitä hoitaisi
18553: nat ja saatavat, yritysten välinen rahaliikenne, vain 100 tietokonetta erikoishenkilökunnan
18554: luottokorttiostot, teolliset prosessit ja monien avulla.
18555: virastojen ja laitosten pääasiallinen toiminta Hajautettujen järjestelmien käyttö on SMP:n
18556: perustuvat tietokoneille. mielestä kansanvaltaa lisäävää ja tulevaisuuden
18557: Viime vuosien uusi tekninen kehitys on ollut yhteiskunnan inhimillistämistä. Ei ole oikein,
18558: tietojärjestelmien turvallisuuden kannalta myön- että vain harvalukuinen teknokraattien joukko
18559: teinen. Keskitetyistä suurtietojärjestelmistä ol- hallitsee koko kansaa koskevaa tietoa.
18560: laan siirtymässä kohden hajaotettuja pientieto- Tavallisen kansalaisen kannalta on tulevai-
18561: koneita. Tämän kehityksen on mahdollistanut suudessa lisäksi tärkeintä yksityisen ihmisen
18562: ns. mikroprosessoritekniikka, jonka ansiosta suojeleminen tietojärjestelmien väärinkäytöltä,
18563: tietokoneiden hinnat ovat romahdusmaisesti minkä takia SMP pitää tärkeänä, että ATK-
18564: laskeneet. alan perustietoja voitaisiin jakaa jo peruskoulun
18565: Uusia, halpoja pienoistietokoneita tullaan yhteydessä ja rinnastaa tämä opetus lähinnä
18566: käyttämään mitä moninaisimpiin tarkoituksiin. uuden vieraan kielen oppimiseen.
18567: Tietokantojen turvallisuuden kannalta tämä ha- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18568: jauttamiskehitys merkitsee selvästi pienempää ,tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18569: haavoittuvuutta. Jos harva suurtietokone saa- sen,
18570: daan pois pelistä, niin vahinko on tavattoman
18571: suuri keskitetyssä järjestelmässä. Hajaotettujen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18572: järjestelmien avulla voidaan monia toimintoja menpiteisiin ATK-alan perusopetuksen
18573: jatkaa pienemmillä koneilla. sisällyttämikseksi yhteiskunnan ylläpitä-
18574: Keskitettyjen tietojärjestelmien vallitessa mien koululaitosten opinto-ohjelmiin jo
18575: myös järjestelmien tuntemus on ollut keskitet- peruskouluasteelta alkaen.
18576: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
18577:
18578: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
18579: Pf'kka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18580: 56 088100188}
18581: 1981 "P·
18582:
18583: Toivomusaloite n:o 374
18584:
18585:
18586:
18587:
18588: Louvo ym.: Määrärahasta Säkkijärvi-säätiölle "Säkkijärvi kautta
18589: aikojen" -julkaisun uudistettua painosta varten
18590:
18591:
18592: Eduskunnalle
18593:
18594: Säkkijärvi-säätiö julkaisi vuonna 1952 Väinö neita, mutta myös tutkijat kirjan sisältämän
18595: Sepän kirjoittaman teoksen "Säkkijärvi kautta karjalaisen perinnekulttuurin vuoksi.
18596: aikojen", johon kuuluu laaja fil.tri Jouko Uuden täydennetyn painoksen aikaansaami-
18597: Teperin kirjoittama historiallinen katsaus. nen olisi tärkeää kulttuurityötä ja ajankohtainen
18598: Kirja on erinomainen vuosisadan vaihteen asia juuri nyt, kun vielä on elossa henkilöitä,
18599: ja alun kyläyhteisökuvaus monine kulttuuri- joilla on omakohtaista tietoa entisestä Säkki-
18600: harrastuksineen ja -rientoineen, koska siinä järvestä. Hanke palvelisi koko suomalaisen ja
18601: esitetään pikkutarkasti erilaisten ryhmien har- karjalaisen kulttuuriperinteen ,vaalimista ja säi-
18602: rastuksia, tapoja, töitä ja toimintaa. lyttämistä.
18603: Valitettavasti säätiö varojen puutteessa otti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18604: laajasta teoksesta vain hyvin pienen painoksen, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18605: noin 2 000 kpl, ja näin ollen kirja on ollut jo muksen,
18606: kauan loppuunmyytynä. Vuosittain sitä kuiten- että hallitus ottaisi valtion vuoden
18607: kin runsaasti kysytään. Erikoisesti säkkijärve- 1982 tulo- ;a menoarvioesitykseen mää-
18608: läissyntyiset, jotka haluavat oppia tietämään rärahan "Säkkijärvi kautta aikojen"
18609: esi-isiensä elintapoja, olisivat kirjasta kiinnostu- -julkaisun uudistettua painosta varten.
18610: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
18611:
18612: Anna-Kaarina Louvo Helena Pesola P. Jokinen
18613: Juhani Saukkonen Eero Lattula Tapio Holvitie
18614: Mikko Ekorre Veikko Pihlajamäki Pekka Löyttyniemi
18615: Jouni J. Särkijärvi Juhani Laitinen Heiliki Järvenpää
18616: Antero Juntumaa
18617: 1981 vp.
18618:
18619: Toivomusaloite n:o 375
18620:
18621:
18622:
18623:
18624: Luttinen ym.: Lahden taidekoulun valtiollistamisesta keski-
18625: asteen koulunuudistuksen yhteydessä
18626:
18627:
18628: Eduskunnalle
18629:
18630: Lahdessa to1m1vat kultaseppäkoulu ja taide- taidekoulusta valmistuu vuosittain n. 1Q pääs-
18631: ja käsiteollisuusoppilaitos ovat valtion omista- tätodistuksen saanutta kuvataiteilijaa.
18632: mia. Aikaisemmin kokonaisuuteen kuulunut Lahden kaupunki on pitänyt välttämättömä-
18633: suoraan opetusministeriön alainen Lahden tai- nä, että opetusministeriö ottaisi huomioon Lah-
18634: dekoulu on edelleen Lahden kaupungin omis- den taidekoulun keskiasteen koulunuudistusko-
18635: tama. Hallinnollisesti olisi tarkoituksenmukais- keilun yhteydessä.
18636: ta siirtää taidekoulu valtion omistukseen, kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18637: tenkin niin, että se toimisi opetusministeriön kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18638: alaisena musiikkioppilaitosten tapaan kiinteässä
18639: yhteistyössä ammattikasvatushallituksen valvon- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
18640: nan alaisten kultaseppäkoulun ja taide- ja käsi- jotta Lahden taidekoulu voitaisiin siir-
18641: teollisuusoppilaitoksen kanssa. tää valtion omistukseen lähivuosina ja
18642: Lahden taidekoulu aloitti toimintansa vuon- että Lahden taidekoulussa käynnistettäi-
18643: na 1971, mistä lähtien kaupunki on vastannut siin keskiasteen koulunuudistuskokeilu
18644: sen ylläpitokustannuksista. Koulu muuttuu ne- jo syksyllä 1981.
18645: livuotiseksi syyslukukaudesta 1981. Lahden
18646: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
18647:
18648: Matti Luttinen Markus Aaltonen Jouko Skinnari
18649: 444 1981 vp.
18650:
18651: Toivomusaloite n:o 376
18652:
18653:
18654:
18655:
18656: Luttinen ym.: Määrärahasta Päijät-Hämeen taidemuseohankkeen
18657: suunnittelua varten
18658:
18659:
18660: Eduskunnalle
18661:
18662: Lahden taidemuseo nimettiin 1. 5. 1980 alue- teen palvelumuoto, jonka tulee sijaita :talous-
18663: taidemuseoksi. Tehtävänsä suorittamiseksi tai- alueen keskuksessa. Samalla sen tulee huoleh-
18664: demuseo :tarvitsee nykyistä paremmat tilat. tia siitä, että näyttelytoimintaa ja alan valis-
18665: Lahden taidemuseo ei enää tässä tilanteessa tusta saadaan vietyä myös kunkin kunnan
18666: pysty edes välttävästi palvelemaan kaupungin alueelle.
18667: ja sen ympäristön kuvataiteen harjoittajien ja Lahden kaupungin omien taloussuunnitel-
18668: harrastajien tarpeita. Päijäthämäläiset kuvatai- mien puitteissa taidemuseohanketta ei pystytä
18669: teen ystävät ja taiteilijat ovat pitäneet tarpeel- toteuttamaan lähivuosina. Tästä syystä hanket-
18670: lisena käynnistää valmistelutyöt Päijät-Hämeen ta pyritään vauhdittamaan ja pääosin toteutta-
18671: taidemuseoyhdistyksen perustamiseksi tavoit- maan yhdistyspohjaisena hankkeena.
18672: teena kunnollisten toimitilojen aikaansaaminen Alustavien hahmotelmien mukaan taidemu-
18673: aluetaidemuseota varten. Tällä hetkellä monet seo toteutettaisiin useammassa vaiheessa. Ensin
18674: näyttelyt joutuvat ohittamaan Päijät-Hämeen, takennettaisiin n. 2 000 m2 :n tilat. Hanketta
18675: koska siellä ei ole .sellaisia tiloja, joihin näyt- varten on varattu tontti Lahden rakenteilla
18676: tely voitaisiin tyydyttävällä tavalla sijoittaa. olevan teatteritalon itäpuolelle.
18677: Taidemuseolla on muitakin tehtäviä kuin eri- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18678: laisten näyttelyjen järjestäminen. Sellaisina voi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi ;toivo-
18679: daan mainita omien taideteosten turvallinen muksen,
18680: säilytys, huolto ja näytteilläpito, yleinen kuva-
18681: taiteita koskeva valistus ja tutkimus- sekä ope- että hallitus pyrkisi vastaisuudessa
18682: tustoiminta. lisäämään taidelaitosten rakentamisavus-
18683: Lahti on Päijät-Hämeen maakuntakeskus, tusten määrää ja ottamaan vuoden 1982
18684: jonne koko talousaluetta palvelevat laitokset tulo- ja menoarvion valmistelussa huo-
18685: tulee sijoittaa ottaen kuitenkin huomioon mah- mioon Päijät-Hämeen taidemuseohank-
18686: dollisuudet yhteisten laitosten hajasijoittami- keen suunnitteluun tarvittavat 200 000
18687: seen. Aluetaidemuseo on sellainen korkean as- markan varat.
18688: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
18689:
18690: Matti Luttinen Markus Aaltonen Jouko Skinnari
18691: 1981 vp. 445
18692:
18693: Toivomusaloite n:o 377
18694:
18695:
18696:
18697:
18698: Mattila: Oppikoulujen iltalinjojen säilyttämisestä uudessa ilta-
18699: oppikoululainsäädännössä
18700:
18701:
18702: Eduskunnalle
18703:
18704: Opetusministeriön asettama iltaoppikoulu- Nykyiset päivälukio-iltalinja -järjestelmässä
18705: lainsäädäntöä kodifioiv·a työryhmä esittää ilta- olevat koulut, jotka aikaisemmin toimivat eril-
18706: oppikoululakia koskevassa ehdotuksessaan op- lisinä kouluina, eivät missään tapauksessa ha-
18707: pikoulujen iltalinjojen poistamista ja niiden luaisi palata entiseen käytäntöön. Varsinkin
18708: muuttamista hallinnollisesti erillisiksi iltaoppi- pienten iltalinjojen toiminta on todettu huo-
18709: kouluyksiköiksi. mattavasti tehokkaammaksi iltalinjaksi muuttu-
18710: Opetusministeriön työryhmä toteaa esityk- misen jälkeen.
18711: sensä iltaoppikoululaiksi olevan ensisijaisesti la- Päivälukioiden siirtyessä vähitellen kurssi-
18712: kitekninen uudistus. Pelkkänä lakiteknisenä muotoiseen opetukseen välitön kytkentä ilta-
18713: uudistuksena ei voida enää pitää iltalinjojen Iinjoihin takaa iltalinjojen asiantuntemuksen te-
18714: poistamista koulutyyppinä. Iltakouluista on hokkaan käytön myös päivälukioiden hyväksi.
18715: noin 3/4 iltalinjoja ( 36 iltalinjaa ja 5 iltaoppi- Iltaoppikouluilla ei ole omia koulurakennuk-
18716: koulua), joiden muuttaminen iltaoppikouluiksi sia, vaan ne toimivat päivälukioiden tiloissa.
18717: olisi suuri periaatteellinen muutos. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä näiden kou-
18718: Koska koko aikuiskoulutuskenttä on tällä lujen välillä. Iltalinjojen muuttaminen iltaoppi-
18719: hetkellä kehittämistyön alaisena eikä mistään kouluiksi saattaisi nämä koulut tässä mielessä
18720: kiinteistä suuntaviivoista ole vielä toistaiseksi nykyistä tilannetta huonompaan asemaan. Käy-
18721: sovittu, on aivan liian aikaista mennä teke- täntö on osoittanut, että yhteisten tilojen ja
18722: mään mitään olennaisia iltakouluja koskevia välineiden käyttö on vaikeampaa iltaoppikou-
18723: rakenteellisia muutoksia. Yleissivistävän aikuis- lujen kuin iltalinjojen kanssa.
18724: koulutuksen tarve tulee lisääntymään ja paine Päivälukiot tulevat pienenemään ja näin ol-
18725: iltalinjojen perustamiseen pienemmissä puitteis· len päivälukioiden opettajien tarve saada tun-
18726: sa todennäköisesti kasvamaan. Pienen iltalinjan teja nykyisiltä iltaiinjoilta kasvaa. Tässä mie-
18727: perustaminen jo toimivan päivälukion yhtey- lessä nykyinen päivälukio-iltalinja -kytkentä on
18728: teen on huomattavasti helpompaa kuin erilli- huomattavasti mielekkäämpi ja turvallisempi
18729: sen pienen iltaoppikoulun perustaminen. Pie- vaihtoehto kuin koulujen toiminta täysin eril-
18730: nempien kouluyksiköiden ollessa lisäksi kysees- lisinä kouluyksikköinä. Eikä ole lainkaan var-
18731: sä ei näihin voitaisi perustaa edes yhtään ai- maa, että opettajien yhteiskäyttö erillisten kou-
18732: nutta pelkästään ko. koulun opettajan virkaa, lujen kesken olisi yhtä joustavaa kuin saman
18733: vaan kaikki virat olisivat yhteisiä jonkin muun hallinnon alaisissa kouluissa. Laki yhteisistä
18734: oppilaitoksen kanssa. Merkittävää on lisäksi se, opettajista ei muuta tätä tilannetta.
18735: että ammatillisen koulutuksen puolella ollaan Rehtoriratkaisua tehtäessä pidettiin tarkoi-
18736: suunnittelemassa iltalinjojen perustamista. Yleis- tuksenmukaisimpana edellyttää iltalinjojen apu-
18737: sivistävän opetuksen puolella ei pitäisi näin laisrehtori! opettajan asemassa. Iltalinjojen pois-
18738: ollen jo tästäkään syystä edetä juuri päinvas- taminen vaikuttaisi olennaisesti myös tähän.
18739: taiseen suuntaan. Nykyisillä päivälukion ja iltalinjan yhteisillä
18740: Selvittäessään iltaoppikoulujen asemaa yleis- opettajilla on velvollisuus ottaa tunteja kum-
18741: sivistävien opintojen kokonaisjärjestelyssä ai- mastakin koulusta, mikä on ollut takeena siitä,
18742: kuiskoulutuskomitea (Komiteanmietintö 1975: että myös iltalinjojen opetus- ja vaatimusta-
18743: 28) toteaa yksimielisesti, että suositeltavin or- so on säilynyt korkeana ja päivälukion kans-
18744: ganisaatiomuoto on kunnan koululaitoksen kou- sa vertailukelpoisena. Päivälukion ja iltalinjan
18745: luihin liittyvä iltalinja. erottaminen toisistaan johtaisi todennäköisesti
18746: 446 Toivomu.aloite n:o 377
18747:
18748: siihen, että päivälukioiden opettajat useimmis- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18749: sa tapauksissa luopuisivat iltatunneistaan ja sen,
18750: hakeutuisivat lähinnä muihin päiväsaikaan toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18751: miviin oppilaitoksiin, mikä pedagogisesti ottaen oppikoulujen iltalinjojen säilyttämiseksi
18752: olisi huononnus iltalinjojen kohdalla. myös uudessa iltaoppikoululainsäädän-
18753: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit- nössä.
18754: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
18755:
18756: Kalevi Mattila
18757: 1~1 vp.
18758:
18759: Toivomusaloite n:o 378
18760:
18761:
18762:
18763:
18764: Mattila ym.: Ammattikasvatuksen korkeimman opetuksen ja tut-
18765: kimuksen kehittämisestä Oulun yliopistossa
18766:
18767:
18768: Eduskunnalle
18769:
18770: Oulun yliopiston kasv!ltustieteellisen tiede- Tällaisen opetuksen ja tutkimuksen suoritta-
18771: kunnan alaisuudessa annetaan peruskoulun ja miseen Oulun yliopisto täyttää kaikki asetet-
18772: lukion opettajan koulutusta koko Pohjois-Suo- tavat vaatimukset.
18773: messa; Oulun lisäksi Rovaniemen ja Kajaanin Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18774: yksiköissä. Näin on turvattu peruskoulu- ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18775: lukiojärjestelmän opettajien koulutus ja päte- muksen,
18776: vien aineen- sekä luokanopettajien saanti omal-
18777: ta alueelta. Kun seuraavana on ammatillisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18778: koulutuksen kehittäminen nousemassa mitta- ammattikasvatuksen korkeimman ope-
18779: vaksi koulutusuudistukseksi maassa, vaatii am- tuksen ;a tutkimuksen kehittämiseksi
18780: mattikoulutuksen ja ammattikasvatuksen kehit- Oulun yliopistossa.
18781: täminen myös vastaavia resursseja yliopistota-
18782: soisessa opetuksessa ja tutkimuksessa.
18783: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
18784:
18785: Kalevi Mattila Helvi Niskanen J. Juhani Kortesalmi
18786: Helvi Hyrynkangas Mauno Manninen Pentti Liedes
18787: ·Juhani Vähäkangas Eero Lattula
18788: 448 1981 vp.
18789:
18790: Toivomusaloite n:o 379
18791:
18792:
18793:
18794:
18795: Mattila ym.: Suomalaisten esineiden ja tuotteiden malliarkiston
18796: perustamisesta
18797:
18798:
18799: "Eduskunnalle
18800:
18801: Suomen kansan henkinen ja aineellinen pe- sa, että se malliarkistossa voidaan säilyttää ar-
18802: rinne ja sen pohjalla tehtävä työ muodostaa kistokortin yhteydessä. Alkuperäiset esineet
18803: olemassaolomme perustan muiden kansakuntien ja/ tai niiden alkuperäiset piirustukset säilyte-
18804: joukossa. tään jatkuvasti asianomaisten museoiden, suun-
18805: Esineet ja tuotteet ovat suomalaisen ajatte- nittelijoiden ja tuotantolaitosten kokoelmissa ja
18806: lun ja työn tuloksia, ne ovat konkreettinen osa arkistoissa. Arkistokortille tulisi lisäksi tarvit-
18807: kansallisomaisuudestamme. Siitä huolimatta esi- tavat tiedot esineestä.
18808: neitä ja niiden malleja on kadonnut, turmel- Taidekäsityön ja taideteollisuuden piiriin kat-
18809: tunut ja hävitetty, ja näin tapahtuu jatkuvasti sotaan kuuluvaksi muun muassa seuraavat esi-
18810: tänäkin päivänä sekä käsin että teollisesti val- nelajit: huonekalut, keramiikka, käyttögrafiik-
18811: mistettujen tuotteiden kohdalla. Tämä johtuu ka, lasi, metalli, muovi, puu, tekstiili, vaatetus.
18812: siitä, että tärkeä ja näkyvä kulttuurin osa-alue Teollisen muotoilun käsitteen alaisuuteen lue-
18813: on merkittäviltä osiltaan jäänyt kehityksestä taan lisäksi elektroniikka, koneet ja työkalut,
18814: jälkeen: suomalaisten esineiden ja tuotteiden kuljetusvälineet ja siirtolaitteet ym. Luettelo
18815: mallien tallentaminen ja arkistointi. antaa kuvan tämän päivän esinekulttuurin laa-
18816: Kansallismuseon ja aluemuseoiden kokoelmat juudesta. Itsenäisyytemme aikana teollisesti tuo-
18817: osoittavat, että meillä on vankka ja kansain- tettujen esineiden mallien systemaattinen ar-
18818: välisestikin kiintoisa esineellinen perinne ole- kistodokumentointi näyttää olevan enemmän
18819: massa. Se on perustunut pääasiallisesti omaan poikkeus kuin sääntö. Teollisuuslaitosten tuote-
18820: korkealuokkaiseen käsityötaitoon. Me tiedäm- luetteloiden, mallikirjojen ja mallikappaleiden
18821: me myös, että meillä on maamme rajojen ulko- tai niiden kuvaamisen järjestäminen ja säilyttä-
18822: puolella suurta mainetta nauttiva satavuotias minen on usein riippuvainen yksinomaan teh-
18823: taidekäsityö- ja taideteollinen esineistö. Tällä taan johdon tai yksittäisen toimihenkilön kiin-
18824: hetkellä ovat nousemassa esiin ns. teollisen muo- nostuksesta. Näin ollen se on sattumanvaraista
18825: toilun piiriin luettavat tuotteet, joiden ansiosta ja oletettavasti paljon tärkeitä mallistoja on sen
18826: voimme puhua suomalaisesta ,teollisesta kult- vuoksi kadonnut. Suomen kansan henkisen pe-
18827: tuurista. rinteen tallennuksen legendaarinen maine nou-
18828: Lyhyesti sanottuna on kysymys laajan esine- see Elias Lönnrotin elämäntyöstä suullisen pe-
18829: kulttuurimme kuvaamisesta ja kortistoimisesta rimätiedon eli "kirjoittamattoman kirjallisuu-
18830: malliarkistoksi sekä tutkimuksen, tiedotuksen temme" muistiinme11kinnästä ja tallennuksesta
18831: että erityisesti tuotekehittelyn tarpeita vastaa- jälkipolville. Tähän valtavaan työhön, jonka
18832: valla tavalla. Siihen sisältyisivät: vaalinta nyt keskittyy kansanrunousarkistoon,
18833: 1. käsityömallit nojaa myös ns. kansallisten tieteiden tutkimuk-
18834: 2. taidekäsityömallit semme sekä kansallisten taiteittemme, kirjalli-
18835: 3. taideteollisuuden mallit suuden, kuvataiteen ja musiikin myöhempi ke-
18836: 4. teollisen muotoilun mallit hitys.
18837: Suomen kansan esineellisen perinteen tallen-
18838: Mallilla tarkoitetaan tässä esineestä ja sen nus, joka alkoi sukupolvea edellistä myöhem-
18839: yksityiskohdista otettuja valokuvia, esinettä esit- min, ei milloinkaan saavuttanut samaa suhteel-
18840: tävästä piirroksesta ja/tai työn suorituksesta lista ulottuvuutta kuin kansanrunojen tallen-
18841: otettua valokuvaa tai muuta jäljennöstä; Esi- nus. Kuitenkin voidaan puhua myös esineiden
18842: neen mallin tulee siis olla sellaisessa muodos- runoudesta, sillä jokainen esine, tarve-esine
18843: Toivomusaloite n:o 379 449
18844:
18845: yhtä hyvin kuin taide-esinekin, palautuu aina nisteriö, museovirasto ja Suomen Taideteolli-
18846: inhimilliseen ideaan. suusyhdistys.
18847: Kun nyt on olemassa valtiovallan tekemä Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
18848: myönteinen päätös Suomen Taideteollisuusyh- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18849: distyksen taideteollisuusmuseon käyttöön luo- sen,
18850: vutetusta Brobergin koulurakennuksesta, olisi että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
18851: tällaiselle arkistolle siellä luontevat tilat ole- menpiteisiin suomalaisten esineiden ja
18852: massa. Malliarkisto muodostaisi tarkoituksen- tuotteiden malliarkiston perustamiseksi
18853: mukaisen ja välttämättömän täydennyksen itse maahamme, johon arkistoon järjestel-
18854: museon esinekokoelmille, jotka eivät voi saa- mällisesti koottoisiin esine- ja tuoteku-
18855: vuttaa samaa laajuutta kuin kuvakortiston muo- via sekä esineperinteestämme että nyky-
18856: dossa oleva malliarkisto. tuotannosta tutkimuksen, tuotekehitte-
18857: Arkiston hallintoon osallistuisivat opetusmi- lyn ja tiedotuksen tarpeita varten.
18858: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
18859:
18860: Kalevi Mattila Heimo Linna
18861: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Lea Sutinen
18862: Alvar Saukko
18863:
18864:
18865:
18866:
18867: 57 088100188]
18868: 450 1981 vp.
18869:
18870: Toivomusaloite n:o 380
18871:
18872:
18873:
18874:
18875: Mattsson ym.: Kunnallisten kuulovammaisten koulujen rakenta-
18876: mista ja ylläpitoa koskevien säännösten saattamisesta koske-
18877: maan myös muita erityiskouluja
18878:
18879:
18880: Eduskunnalle
18881:
18882: Vuosi 1981 on YK:n yleiskokouksen julis- mukaisesti, vaikka tällaisen koulun kustannuk-
18883: tama vammaisten vuosi, jonka tunnuksena on: set hyötyneliömetriä kohti ovat huomattavasti
18884: "Täysi osallistuminen ja tasa-arvo". Näiden keskimääräistä suuremmat mm. varustelutasos-
18885: päämäärien saavuttamiseksi tarvitaan vielä mo- ta ja huonetilojen pienemmästä koosta johtuen.
18886: nenlaisia toimenpiteitä vammaisten elämän hel- Kunnallisista kuulovammaisten kouluista an-
18887: pottamiseksi. netun lain mukaan valtionosuus rakentamiskus-
18888: Eräänä konkreettisena esimerkkinä vammais- tannuksiin on 95 % ja käyttökustannuksiin
18889: ten epätasa-arvoisesta asemasta voidaan tuoda 90 %. Eräänä mahdollisuutena vammaisten ta-
18890: esiin CP-vammaisten koulutilanne Tampereella. sa-arvon edistämiseen onkin nähty kuulovam-
18891: Pyörätuolissa liikkuvat, pakkoliikkeistä kärsi- maisten koulujen rakentamista koskevien sään-
18892: vät, erikaistiioja ja -välineitä tarvitsevat oppi- nösten ulottaminen koskemaan myös muiden
18893: laat eivät ole peruskoulutuksessa tasa-arvoisessa erityiskoulujen rakentamista.
18894: asemassa muiden lasten kanssa nykyisten koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18895: tilojen puutteiden vuoksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18896: Uuden koulun rakentamista varten on Tam-
18897: pereella varattu tontti kuulovammaisten kou- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18898: lun vierestä, mutta rakentaminen on vuosi vuo- menpiteisiin kunnallisten kuulovammais-
18899: delta lykkääntynyt. Erityisenä vaikeutena nyky- ten koulujen rakentamista ja ylläpitoa
18900: tilanteessa on Tampereen koululautakunta to- koskevien säännösten ulottamiseksi kos-
18901: dennut olevan sen, että CP-kouluihin saadaan kemaan myös muita erityiskouluja.
18902: valtionosuus tavallisen normaalihintapäätöksen
18903: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
18904:
18905: Marjatta Mattsson U.-L. Alppi Sten Söderström
18906: Mikko Kuoppa M.-L. Salminen Helvi Hyrynkangas
18907: Seppo Toiviainen
18908: 1981 vp. 451
18909:
18910: Toivomusaloite n:o .381
18911:
18912:
18913:
18914:
18915: Miettinen ym.: Kirjastotalon rakentamisesta Mäntyharjulle
18916:
18917:
18918: Eduskunnalle
18919:
18920: Mäntyharjun nykyinen kirjasto, joka sijait- Nopeasti kehittyneessä ja teollistuneessa
18921: see samassa rakennuksessa kuin Kyttälän pe- Mäntyharjun keskustaajamassa, jota kirjasto vä-
18922: ruskoulun ala-aste, on valmistunut vuonna littömästi palvelee, on kirkonkylän alue mu-
18923: 1960. Kirjastotiloja on kaikkiaan vain noin 180 kaan lukien lähes 5 000 asukasta. Kirjastopal-
18924: neliömetriä ja tilat sijaitsevat rakennuksen toi- velujen tehostamisen tarve on Mäntyharjulla
18925: sessa kerroksessa. Sinne johtavat jyrkät kierre- edellä olevan perusteella mitä polttavin, mi-
18926: portaat, minkä vuoksi liikuntavammaiset ja van- kä olisi painokkaasti huomioitava rakennus-
18927: hukset eivät itse pysty käymään kirjastossa. lupia myönnettäessä.
18928: Mäntyharjun kunta onkin 1970-luvun alku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18929: vuosista lähtien anonut lupaa uudelle kirjasto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18930: rakennukselle. Uuden kirjaston luonnospiirus- muksen,
18931: tukset ovat va1mistuneet, ja myös suunnitelmat
18932: valmistuvat siten, että rakennustöihin voitaisiin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
18933: päästä jo tämän vuoden syksyllä, jos vaadittava piteisiin uuden kirjastotalon saamiseksi
18934: rakennuslupa saataisiin. Uuden kirjaston pinta- Mäntyharjun kuntaan.
18935: ala on suunnitelmissa 950 neliömetriä ja hank-
18936: keen kustannusarvio noin 3 miljoonaa markkaa.
18937: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
18938:
18939: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
18940: Pentti Poutanen Esko Pekonen
18941: 452 1981 vp.
18942:
18943: Toivomusaloite n:o 382
18944:
18945:
18946:
18947:
18948: Miettinen ym.: Sisävesialueiden merenkulkuoppilaitoksen perus-
18949: tamisesta Savonlinnaan
18950:
18951:
18952: Eduskunnalle
18953:
18954: Erityisesti energian jyrkän hinnannousun joh- linnan ammattikoulusta. Enonkoskelie perus-
18955: dosta on järvialueiden sisävesiliikenteen merki- teilla oleva sisävesialueiden kalatalousoppilaitos
18956: tys kasvanut jatkuvasti. Saimaan kanavan vii- ja merenkulkuoppilaitos voisivat osittain käyt-
18957: me purjehduskauden tiedot osoittavat osaltaan tää samoja opettajavoimia.
18958: samaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18959: Tästä syystä on varsin perusteltua ryh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18960: tyä suunnittelemaan ja perustamaan Saimaan muksen,
18961: alueelle sisävesialueiden merenkulkuoppilaitos-
18962: ta. Koulussa annettaisiin opetusta aluSII:en kul- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
18963: jettaja-koneenhoitajan, koneenhoitajan ja meri- piteisiin sisävesialueiden merenkulku-
18964: miehen opintolinjoilla. oppilaitoksen perustamiseksi Savonlin-
18965: Näiden lisäksi uuteen oppilaitokseen voitai- naan.
18966: siin siirtää veneenrakentajan opintolinja Savon-
18967: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
18968:
18969: Mauri Miettinen Esko Pekonen
18970: 1981 vp. 453
18971:
18972: Toivomusaloite n:o 383
18973:
18974:
18975:
18976:
18977: Niskanen ym.: Oulun yliopiston rakentamisohjelman joudutta-
18978: misesta
18979:
18980:
18981: Eduskunnalle
18982:
18983: Oulun yliopisto on korkeinta tieteellistä ope- västyminen on aiheuttanut sekä kaupungille
18984: tusta antava ja tutkimustyötä suorittava laitos että opiskelijoille ja varsinaisen yliopiston työs-
18985: Pohjois-Suomessa. Oulun yliopiston uusien tilo- kentelylle huomattavia ongelmia, koska eri ra-
18986: jen rakentaminen Linnanmaan yliopistoalueelle kennusohjelmat ovat toteutuneet eri aikataulua
18987: on edennyt niin, että rakennusohjelmasta on noudattaen eikä yhteensovittaminen näin ollen
18988: noin puolet toteutettu. Linnanmaalle sijoittu- ole onnistunut.
18989: van ylioppilas- ja virkailijakylän asuntotuotanto Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18990: sen sijaan on toteutunut huomattavasti nopeam- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18991: paa tahtia ja Kaijooharjun kaupunkiasutusalue, muksen,
18992: joka muodostaa muun yhteiskunnallisen palve-
18993: luverkoston alueella, on myös lähes loppuun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18994: rakennettu. Oulun yliopiston rakentamisohjel- Oulun yliopiston rakentamisohfelman
18995: maa on vuosittain hidastettu niin, että tällä mahdolliseksi nopeuttamiseksi nykyisten
18996: hetkellä ollaan alkuperäisestä aikataulusta 5- suunnitelmien mukaisesti.
18997: 6 vuotta jäljessä. Yliopiston rakentamisen Vii-
18998: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
18999:
19000: Helvi Niskanen Kalevi Mattila Mauno Manninen
19001: Helvi Hyrynkangas J. Juhani Kortesalmi Pentti Liedes
19002: Eero Lattula Vappu Säilynoja
19003: 454 1981 vp.
19004:
19005: Toivomusaloite n:o 384
19006:
19007:
19008:
19009:
19010: Niskanen ym.: Kansainvälisyys- ja rauhankasvatuksen kehittä-
19011: misestä
19012:
19013:
19014: Eduskunnalle
19015:
19016:
19017: ALOITTEEN PÄÄASIALLI1\TEN SISÄLTÖ
19018:
19019: SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa tässä dotuksessa mm. kansainvälisen lapsen vuoden
19020: aloitteessa kansainvälisyys- ja rauhankasvatuk- 1979 Suomen komitean esitysten ja UNESCO:n
19021: sen lisäämistä ja kehittämistä varhaiskasvatuk- suositusten pohjalta.
19022: sessa, koulussa, aikuisopetuksessa ja joukkotie-
19023:
19024:
19025:
19026:
19027: ALOITTEEN PERUSTELUT
19028:
19029: Useilla tahoilla on kiinnitetty huomiota sii- ja kehittämiseksi. Lastenkulttuuritoimikunnan
19030: hen, että kasvatuksen yhteydessä saatavat vai- mietinnössä (Komiteanmietintö 1979:32) toimi-
19031: kutteet ovat maassamme monessa suhteessa vi- kunta esittää yhtenä lastenkulttuurin yleistavoit-
19032: noutuneita. Muun ohessa ulkomaisen massaviih- teena kansainvälisen kulttuurivaihdon lisäämi-
19033: teen ylivallasta joukkotiedotusvälineissä johtuu sen ottaen huomioon kotimaisen kulttuuriperin-
19034: väkivaltaa ja sotaa ihannoivien käyttäytymis- teen säilyttämisen ja heikkotasoisen ulkomaisen
19035: mallien laaja tarjoaminen maamme lapsille ja tarjonnan rajoittamisen. Lastenkulttuurin laa-
19036: nuorille. Uutena huolestuttavana uhkana tässä dullisena tavoitteena toimikunta pitää lapsen
19037: suhteessa on pidettävä erittäin väkivaltaisten kaikenpuolista kehitystä ja kasvua universaali-
19038: videokasettien leviämistä maahamme ja myös siin arvoihin ja tavoitteisiin. Tämän tavoitteen
19039: lasten ja nuorten saataville. saavuttamiseksi esitetään mietinnössä laadulli-
19040: Kansainvälistyvässä maailmassa olisi yhä tär- sina ehtoina, että kulttuuri
19041: keämpää kehittää kansalaisten suvaitsevaisuutta "1. tukee lapsen persoonallisuuden tasapai-
19042: ja ymmärtämystä vieraita kansoja kohtaan. noista ja rikasta kehittymistä;
19043: Oman maamme suhteellisen korkeasta hyvin-
19044: voinnista johtuen olisi myös tärkeää herättää 2. virittää lasta toimintaan antamalla toimin-
19045: yhä laajemmissa kansalaispiireissä vastuuntun- nallisia, kielellisiä ja älyn ponnistamiseen vaa-
19046: toa ja solidaarisuutta maailman vähäosaisia koh- tivia virikkeitä ylläpitämällä luovaa toimintaa
19047: taan. Kansainvälisen tilanteen viimeaikainen ja antamalla malleja siitä;
19048: kärjistyminen korostaa tarvetta rauhankasvatuk- 3. tuottaa lapselle taiteellisesti korkeatasoisia,
19049: seen kaikilla koulutusasteilla ja joukkotiedotuk- esteettisiä kokemuksia, jotka kehittävät lapsen
19050: sessa. Rauhantahtoisen ulkopolitiikan olennai- tunne-elämää, viihdyttävät, mutta eivät vahvista
19051: nen ainesosa on kasvatus yhteisymmärryksessä väkivaltaisia käyttäytymispiirtei tä;
19052: rauhan ja kansainvälisyyden ihanteiden kanssa. 4. tukee ihmissuhteita: tarjoaa myönteisiä
19053: Viime vuosina on valmisteltu esityksiä rau- malleja sovellettavaksi suoraan lapsen omaan
19054: han- ja kansainvälisyyskasvatuksen lisäämiseksi elämään, tarjoaa positiivisia samaistumiskohtei-
19055: Toivomusaloite n:o 384 455
19056:
19057: ta ja yhteistoimintamal1eja, myötäelämisen mal- Opettajainkoulutuksessa niin perus- ja
19058: leja, vastuun ottamisen malleja pienryhmässä; keskiasteen koulujen kuin varhaiskasvatushen-
19059: 5. antaa totuudenmukaista tietoa ihmisestä, kilöstönkin - kansainvälisyyskasvatus otetaan
19060: yhteiskunnasta ja sen kehityksestä, historiasta pakolliseksi osaksi. Jatko- ja täydennyskoulu~
19061: ja tieteen saavutuksista; tuksessa kansainvälisyyskasvatukseen liittyvien
19062: 6. kasvattaa vastuuseen: siirtää vain sellaisia kysymysten käsittely on niin ikään välttämä-
19063: arvoja, jotka vievät kehitystä eteenpäin. Kult- töntä.
19064: tuurin tulee tarjota läpilyöntiperiaatteella kan- Käytetään joukkotiedotuksen mahdollisuuksia
19065: sainvälisyyskasvatusta ja rauhankasvatusta sekä nykyistä enemmän hyväksi niin varhaiskasva-
19066: opettaa lasta arvostamaan työtä ja terveitä elä- tuksessa kuin koulussa ja aikuisopetuksessakin.
19067: mäntapoja; Kaikessa joukkotiedotuksessa tulee seurata
19068: 7. opettaa pohdiskelemaan kulttuurin ja yh- UNESCO:n vuonna 1978 hyväksymän julistuk-
19069: teiskunnallisen elämän tarjoamia arvoja sekä sen periaatteita joukkotiedotusvälineiden myö-
19070: 8. opettaa tuntemaan ja kunnioittamaan luon- tävaikutuksesta rauhan ja kansainvälisen yhteis-
19071: toa ja arvostamaan luontoa suojelevaa ja luon- ymmärryksen vahvistamiseen."
19072: nonvaroja säästävää elämäntapaa."
19073: T avoi teohjelmassaan, lastenkulttuurikannan-
19074: Kansainvälisen lapsen vuoden 1979 Suomen otossaan ia kehitysmaiden lasten asemaa käsi-
19075: komitea on mietinnössään (Komiteanmietintö telleessä kannanotossaan komitea korosti kan-
19076: 1980: 23) todennut olevan tärkeätä lisätä ja sainvälisyyskasvatuksen ja rauhankasvatuksen
19077: kehittää kansainvälisyyskasvatusta. Komitea tärkeyttä. Valtioneuvostolle 19. 11. 1979 luo-
19078: esitti erityisen työryhmän tai toimikunnan aset- vuttamassaan kannanotossa "Kehitysmaiden
19079: tamista selvittämään, miten kansainvälisyyskas- lapset ja Suomi" komitea piti tärkeänä, että
19080: vatusta varhaiskasvatuksessa, koulussa, aikuis- kansainvälisyyskasvatusta on tarjolla kaikenikäi-
19081: opetuksessa ja joukkotiedotuksessa voidaan ny- sille aina varhaiskasvatuksesta koulu- ja aikuis-
19082: kyisestään sekä laadullisesti että määrällisesti opetukseen saakka. Kansainvälisyyskasvatuksen
19083: kehittää ja kohdentaa eri ikäryhmille sopivaksi tämänhetkistä tilaa komitea piti sattumanvarai-
19084: sekä miten tässä työssä mukana olevien eri ta- sena ja kirjavana. Komitea piti tärkeänä, että
19085: hojen yhteistyö ja työnjako voidaan järjestää. "- Kansainvälisyyskasvatusta eri tavoin li-
19086: Selvitystyössä tulee komitean mielestä kiinnit- sätään ja kehitetään. Tavoitteena tulee olla jo
19087: tää huomiota mm. seuraaviin näkökohtiin: varhaislapsuudessa alkava kasvattaminen kan-
19088: "Kouluissa annettavaa kansainvälisyyskasva- sainvälisyyteen, mistä muodostuu pysyvä osa
19089: tusta kehitetään siten, ettei tyydytä pelkästään elinikäistä kasvatusprosessia. Kun uusi suku-
19090: YK:n tai muiden kansainvälisten yhteisöjen polvi ymmärtää kehitysmaiden lasten ongelmia,
19091: tuottamaan aineistoon. Tärkeätä on se, että sillä on myös edellytykset yhteistyöhön oikeas-
19092: oppimateriaali on suomalaisten lasten lähtökoh- sa mittasuhteessa mahdollisuuksiin ja tarpeisiin.
19093: dista ymmärrettävää. Valtiovallan tulee lisätä Nämä vaatimukset tulee ottaa huomioon kou-
19094: tukea niille järjestöille, jotka valmistavat ja lulainsäädäntöä uudistettaessa.
19095: tuottavat kansainvälisyyskasvatusaineistoa tältä - Kouluissa annettavaa kansainvälisyyskas-
19096: pohjalta. vatusta kehitetään siten, ettei tyydytä pelkäs-
19097: Käytössä olevat oppikirjat tarkastetaan kan- tään YK:n tai muiden kansainvälisten yhteisö-
19098: sainvälisyyskasvatuksen kannalta ja huolehdi- jen tuottamaan aineistoon. Tärkeätä on se, että
19099: taan siitä, että kasvattajien käytössä on riittä- opetusmateriaali on suomalaisten lasten lähtö-
19100: västi ajan tasalla olevaa aineistoa. kohdista ymmärrettävää. Valtiovallan tulee li-
19101: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston sätä tukea niille järjestöille, jotka valmistavat
19102: tiedotusjaosto valmistaa koulujen, yksityisten ja tuottavat kansainvälisyyskasvatusaineistoa
19103: ihmisten ja yhteisöjen käyttöön ajan tasalla ole- tältä pohjalta.
19104: vaa monipuolista aineistoa kehitysmaiden las- - Käytössä olevat oppikirjat tarkastetaan
19105: ten olosuhteista. kansainvälisyyskasvatuksen kannalta ja huoleh-
19106: Varhaiskasvatuksen tavoitteita määriteltäessä ditaan siitä, että kasvattajien käytössä on riit-
19107: kansainvälisyyskasvatus otetaan tärkeänä näkö- tävästi ajan tasalla olevaa aineistoa.
19108: kohtana huomioon. Samoin alle kouluikäisille - Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö-
19109: tarkoitettua oppimateriaalia edelleen kehitetään osaston tiedotusjaosto valmistaa koulujen, yksi-
19110: ja lisätään. tyisten ihmisten ja yhteisöjen käyttöön ajan
19111: 456 Toivomusaloite n:o 384
19112:
19113:
19114: tasalla olevaa monipuolista aineistoa kehitys- kykynsä olisi saatettava palvelemaan hänen lä-
19115: maiden lasten olosuhteista. himmäisiään."
19116: - Varhaiskasvatuksen tavoitteita määritel- Marraskuussa 1974 UNESCO:n yleiskokous
19117: täessä kansainvälisyyskasvatus otetaan tärkeänä hyväksyi suosituksen koskien kasvatusta kan-
19118: näkökohtana huomioon. Samoin alle kouluikäi- sainväliseen ymmärtämykseen, yhteistyöhön ja
19119: sille tarkoitettua oppimateriaalia edelleen kehi- rauhaan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauk-
19120: tetään ja lisätään. sien opetusta. Suomi äänesti varauksettomasti
19121: - Opettajainkoulutuksessa - niin koulu- suosituksen puolesta. Suosituksen mukaan olisi
19122: jen kuin varhaiskasvatushenkilöstönkin - kan- seuraavia tavoitteita pidettävä koulutuspolitii-
19123: sainvälisyyskasvatus otetaan pakolliseksi osaksi. kan tärkeimpinä johtavina periaatteina:
19124: Jatko- ja täydennyskoulutuksessa kansainväli- "a) kansainvälinen ja maailmanlaajuinen tar-
19125: syyskasvatukseen liittyvien kysymysten käsitte- kastelutapa koulutuksen kaikilla tasoilla ja kai-
19126: ly on niin ikään välttämätöntä. kissa muodoissa;
19127: - Käytetään joukkotiedotuksen mahdolli- b) ymmärtämys ja kunnioitus kaikkia kan-
19128: suuksia nykyistä enemmän hyväksi niin var- soja, niiden kulttuureja, sivistystä, arvoja ja
19129: haiskasvatuksessa kuin koulussa ja aikuisope- elämäntapaa kohtaan, mukaan lukien oman
19130: tuksessakin. Kaikessa joukkotiedotuksessa tulee maan entiset kulttuurit ja toisten kansakuntien
19131: seurata UNESCO:n vuonna 1978 hyväksymän kulttuurit;
19132: julistuksen periaatteita joukkotiedotusvälineiden c) tietoisuus yhä lisääntyvästä maailmanlaa-
19133: myötävaikutuksesta rauhan ja kansainvälisen juisesta riippuvuudesta kansojen ja kansakun-
19134: yhteisymmärryksen vahvistamiseen. tien välillä;
19135: - Kehity,smaatiedotuksen ja kansainvälisyys- d) kyky kommunikoida toisten kanssa;
19136: kasvatuksen kehittämismahdollisuuksia selvittä- e) tietoisuus niistä oikeuksista ja velvolli-
19137: mään asetetaan toimikunta tai työryhmä, jossa suuksista, joita yksilöillä, yhteiskunnallisilla ryh-
19138: ovat edustettuina ainakin virallinen kehitysyh- millä ja kansoilla on toisiaan kohtaan;
19139: teistyö, opetus- ja sosiaalitoimi sekä kehitys- f) kansainvälisen solidaarisuuden ja yhteis-
19140: yhteistyötä ja kansainvälisyys- ja rauhankasva- työn välttämättömyyden ymmärtäminen;
19141: tusta tekevät järjestöt. Toimikunnan tehtävänä g) yksilön valmius osallistua yhteisönsä,
19142: on selvittää, miten kansainvälisyyskasvatusta maansa ja koko maailman ongelmien ratkaise-
19143: varhaiskasvatuksessa, koulussa ja aikuisopetuk- miseen."
19144: sessa ja joukkotiedotuksessa voidaan tehostaa,
19145: miten oppimateriaalia voidaan nykyisestään sekä UNESCO:n suosituksen mukaan opetuksen
19146: laadullisesti että määrällisesti kehittää ja koh- olisi tähdennettävä, että sotaan turvautumista
19147: dentaa eri ikäryhmille sopivaksi sekä miten täs- ei voida hyväksyä ja että opetuksella olisi saa-
19148: sä työssä mukana olevien eri tahojen yhteistyö tava jokainen ymmärtämään ja ottamaan vas-
19149: ja työnjako voidaan järjestää." tuunsa rauhan ylläpitämisestä. Opetuksen olisi
19150: osaltaan edistettävä kansainvälistä ymmärtämys-
19151: Myös kansainvälisellä tasolla on rauhankas- tä ja maailmanrauhan vahvistamista sekä tais-
19152: vatuksen merkitystä korostettu eri yhteyksissä. telua kolonialismin ja uuskolonialismin sekä
19153: Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen rasismin, fasismin ja apartheidin kaikkia ilme-
19154: 26. artiklan mukaan opetuksen tulee edistää nemismuotoja vastaan.
19155: ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä maassam-
19156: kaikkien kansakuntien kesken. Vuonna 1959 me varhaiskasvatuksessa, eri koulutusasteilla,
19157: YK:n yleiskokouksessa hyväksytyn lapsen oi- aikuiskasvatuksessa ja joukkotiedotuksessa an-
19158: keuksien julistuksen periaate 10 kuuluu seu- nettavaa kasvatusta tulisi ryhtyä määrätietoi-
19159: raavasti: sesti kehittämään UNESCO:n suosituksen ja
19160: "Lasta tulee suojella sellaisilta toiminnoilta, edellä mainittujen komiteanmietintöjen pohjal-
19161: jotka saattavat kasvattaa hänessä taipumuksia ta. Erityisesti lapset ja nuoriso tulisi mahdol-
19162: rodulliseen, uskonnolliseen tai muunlaiseen syr- lisimman pian saattaa kaiken kouluopetuksen
19163: jintään. Häntä on kasvatettava ymmärtämyksen, läpäisyperiaatteella kattavan kansainvälisyys- ja
19164: suvaitsevaisuuden, kansojenvälisen ystävyyden, rauhankasvatuksen piiriin.
19165: rauhan ja yleismaailmallisen veljeyden henges- Kiireellisimmät toimenpiteet ovat SKDL:n
19166: sä sekä täysin tietäen, että hänen tarmonsa ja eduskuntaryhmän mielestä lapsen vuoden ko-
19167: Toivomusaloite n:o 384 457
19168:
19169: mitean esittämän työryhmän tai toimikunnan toimikunnan ja kansainvälisen lapsen
19170: asettaminen, rauhankasvatuksen saaminen mu- vuoden 1979 Suomen komitean esitys-
19171: kaan koululain tmdistamiseen sekä toimenpi- ten pohjaltai ja
19172: teet väkivaltaa ja sotaa ihannoivan materiaalin, että välittöminä toimenpiteinä tässä
19173: mm. videokasettien, saatavuuden rajoittami- olisivat lapsen vuoden komitean esittä-
19174: seksi. män työryhmän tai toimikunnan asetta-
19175: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- minen selvittämään kansainvälisyyskas-
19176: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vatuksen kehittämistä, kohdentamista ja
19177: toteuttamista, läpäisyperiaatteella toteu-
19178: että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- tettavan kansainvälisyys- ja rauhankas-
19179: menpiteisiin varhaiskasvatuksen, koulun, vatuksen ottaminen mukaan koululaki-
19180: aikuisopetuksen ja joukkotiedotuksen uudistuksen suunnitteluun ja toteutuk-
19181: läpäisyperiaatteella kattavan kansainvä- seen sekä sen selvittäminen, miten voi-
19182: lisyys- ja rauhankasvatuksen aikaansaa- taisiin lainsäädännöllisin ja muin toi-
19183: miseksi UNESCO:n vuonna 1974 hy- menpitein rajoittaa väkivaltaa ja sotaa
19184: väksymän kansainvälisyyskasvatusta kos- ihannoivan materiaalin tarjontaa maas-
19185: kevan suosituksen sekä lastenkulttuuri- samme.
19186: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
19187:
19188: Helvi Niskanen Kauko Tamminen M.-L. Salminen
19189: Tarmo Wahlström Matti Järvenpää Mikko Kuoppa
19190: Ensio Laine Lauha Männistö Seppo Toiviainen
19191: Ulla-Leena Alppi Aulis Juvela Irma Rosnell
19192: Heli Astala Juhani Vähäkangas Terho Pursiainen
19193: Pauli Uitto Pauli Puhakka Vappu Säilynoja
19194: Arvo Kemppainen Marjatta Mattsson Aarne Saarinen
19195: Niilo Koskenniemi Anna-Liisa Jokinen V. J. Rytkönen
19196: Sten Söderström
19197:
19198:
19199:
19200:
19201: 58 088100188]
19202: 458 1981 rd.
19203:
19204: Hemställningsmotion nr 385
19205:
19206:
19207:
19208:
19209: Norrback m. fl.: Om bestämmelser i skollagstiftningen om läger-
19210: skolverksamhet
19211:
19212:
19213: Tili Riksdagen
19214:
19215: Lägerskolor blir en allt viktigare del av ut- borde läggas upp med en ordentlig, omsorgs-
19216: bildningen i grundskolan. Genom att för några full planering, med ett detaljerat och väl ge-
19217: dagar samla elever från flera skolor och under nomtänkt program och framför allt med en
19218: den tiden gå igenom speciellt utvalda frågor, noggrann uppföljning och utvärdering av resul-
19219: uppnår man samtidigt många fördelar. Förmå- tatet. Försöksverksamheten borde inledas så
19220: gan tili hänsynstagande tili andra utvecklas, snart som möjligt.
19221: särskild fördjupning i vissa utbildningsavsnitt Lägerskolor har hittills ofta anordnats i sam-
19222: är möjlig, kamratskapet utveoklas och motiva- arbete med skolor från andra nordiska Iänder.
19223: tionen för utbildning överhuvudtaget ökar. Ge- Därmed har också kontakter kunnat knytas
19224: nom att ordna lägerutbildningen väl förberett mellan elever och lärare från de deltagande
19225: och kring bestämda temata får man en synner- länderna. Impulserna inom utbildningen man
19226: ligen god utdelning av arbetet. erhållit har kommit de deltagande skolorna
19227: Tyvärr har samhällets stöd till lägerskolor tillgodo på ett mycket bra sätt.
19228: hittills varit av mycket blygsam omfattning. Med ovanstående som motivering föreslår
19229: Genom olika insamlingar har man kunnat tryg- undertecknade, att riksdagen ville hemställa,
19230: ga deltagandet i lägerskolor. Också lärarna har
19231: fått utföra ett mycket uppoffrande arbete utan att regeringen vid förnyandet av skol-
19232: att erhålla ersättning som tillnärmelsevis skulle lagstiftningen i lagen måtte inta klara
19233: matsvara arbetsinsatsen. bestämmelser om lägerskolverksam-
19234: En organiserad försöksverksamhet med läger- heten.
19235: utbildning borde fås tili stånd i vårt land. Den
19236: Helsingfors den 13 februari 1981
19237:
19238: Ole Norrback Boris Renlund
19239: Håkan Malm Elisabeth Rehn
19240: 1981 vp. 459
19241:
19242: Toivomusaloite n:o 385 Suomennos
19243:
19244:
19245:
19246:
19247: Norrback ym.: Leirikoulutoimintaa koskevien säännösten sisäl-
19248: lyttämisestä koululainsäädäntöön
19249:
19250:
19251: Eduskunnalle
19252:
19253: Leirikoulut tulevat yhä tärkeämmäksi osaksi järjestelmällinen koetoiminta. Tämä tulisi teh-
19254: peruskoulun opetuksesta. Kokoamalla oppilaita dä suunnittelemalla se kunnollisesti ja huolel-
19255: muutamiksi päiviksi useista eri kouluista ja lisesti yksityiskohtaisin ja tarkoin harkituin oh-
19256: käymällä tänä aikana läpi erityisesti valittuja jelmin ja ennen kaikkea tuloksia tarkoin seu-
19257: kysymyksiä saavutetaan samanaikaisesti monta raamalla ja arvioimalla. Koetoiminta tulisi aloit-
19258: etua. Kyky ottaa toiset huomioon kehittyy, on taa niin pian kuin mahdollista.
19259: mahdollista syventyä erityisiin opetusohjelman Leirikouluja on tähän mennessä usein jär-
19260: kohtiin, toveruus kehittyy ja koulunkäynnin jestetty yhteistyössä muiden pohjoismaisten
19261: mielekkyys yleensäkin lisääntyy. Järjestämällä koulujen kanssa. Tällä tavoin on myös voitu
19262: hyvin valmistettu ja tiettyjä aiheita koskeva solmia osanottajamaiden oppilaiden ja opetta-
19263: leirikoulu päästään työssä varsin hyviin tulok- jien välisiä suhteita. Opetuksen myötä synty-
19264: siin. neet virikkeet ovat koituneet mukana olleille
19265: Valitettavasti yhteiskunnan leirikouluille an- kouluille mainiolla tavalla hyödyksi.
19266: tama tuki on ollut tähän mennessä peräti vaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19267: timaton. Erilaisin keräyksin on voitu turvata nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19268: mahdollisuudet osallistua leirikouluihin. Opet- muksen,
19269: tajat ovat myös saaneet tehdä varsin uhrautu-
19270: vaa työtä saamatta siitä sellaista palkkaa, joka että hallitus koululainsäädäntöä uudis-
19271: edes lähimain vastaisi heidän työpanostaan. taessaan sisällyttäisi lakiin selvät sään-
19272: Maassamme tulisi saada aikaan leirikoulujen nökset leirikoulutoiminnasta.
19273: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
19274:
19275: Ole Norrback Boris Renlund
19276: Håkan Malm Elisabeth Rehn
19277: 460 1981 vp.
19278:
19279: Toivomusaloite n:o 386
19280:
19281:
19282:
19283:
19284: Palmunen ym.: Opintorahan perusosan korottamisesta kaikilla
19285: koulutustasoilla
19286:
19287:
19288: Eduskunnalle
19289:
19290: Pääosa opintotuesta on tällä hetkellä opinto- asunto ja vastata lasten hoidosta ja kasvatuk-
19291: lainaa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän sesta.
19292: takia velkaantuminen alkaa olla vastavalmistu- Velkaantumista pystytään tehokkaimmin es-
19293: neiden suurimpia ongelmia. Vuonna 1979 opin- tämään lisäämällä tuntuvasti opintorahan osuut-
19294: tonsa päättäneillä korkeakouluopiskelijoilla oli ta koko opintotuesta. Opintorahan osuuden li-
19295: keskimääräinen opintolainamäärä hieman yli säämisellä pystytään myös vähentämään niitä
19296: 26 000 markkaa. Huippuvelkaisten määrä on epävarmuustekijöitä, joita pankkien lainapoli-
19297: samanaikaisesti noussut nopeasti. Kun vuonna tiikka esim. erilaisten lisäehtojen muodossa saa
19298: 1975 valmistui 61 opiskelijaa, joilla opintolaina- aikaan.
19299: määrä valmistumishetkellä ylitti 28 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19300: kaa, oli näitä vuonna 1979 valmistuneissa jo nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19301: yli 4 100. Suurimmat opintolainamäärät lähen- muksen,
19302: televät jo 50 000 markkaa.
19303: Velkaantuminen heikentää olennaisesti toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19304: meentulomahdollisuuksia opintojen päätyttyä, opintorahan perusosan määrän nostami-
19305: jolloin ansiot ovat pienimmillään, mikäli työ- seksi kaikissa oppilaitosryhmissä ja kai-
19306: paikkaa yleensä pystyy saamaan. Lisäksi opinto- killa koulutustasoilla 2 000 markkaan
19307: lainojen takaisinmaksun rasite on suurimmillaan ja että tätä varten varattaisiin riittävät
19308: juuri silloin, kun tulisi perustaa perhe, hankkia määrärahat.
19309: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
19310:
19311: Lauri Palmunen Pirjo Ala-Kapee Ole Norrback
19312: Mikko Ekorre Erkki Korhonen Ben Zyskowicz
19313: 1981 vp. 461
19314:
19315: Toivomusaloite n:o 387
19316:
19317:
19318:
19319:
19320: Pekkarinen ym.: Alempien korkeakoulututkintojen aseman
19321: turvaamisesta korkeakoulujen tutkintojärjestelmässä
19322:
19323:
19324: Eduskunnalle
19325:
19326: Korkeakoulujen perustutkintojärjestelmä on Alempien korkeakoulututkintojen kehittämi-
19327: uudistettu. Uusi tutkintojärjes·telmä perustuu nen }a asema tutkintojärjestelmässä tulee tur-
19328: koulutusaloittain annettuihin tutkintoasetuksiin. vata säätämällä eri alojen perustutkintoasetuk-
19329: Annetut tutkintoasetukset eivät kuitenkaan kos- sia vastaavat asetukset aiemmista korkeakoulu-
19330: ke ns. alempia korkeakoulututkintoja, joita ovat tutkinnoista.
19331: mm. Tampereen yliopiston opetusjaostojen ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19332: Svenska social- och kommunalhögskolanin tut- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19333: kinnot sekä alempi oikeustutkinto. Näitä tut- sen,
19334: kintoja koskevia säädöksiä ei ole toistaiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19335: tutkinnonuudistuksen yhteydessä kehitetty, mis- alempien korkeakoulututkintojen ase-
19336: tä syystä näiden tärkeiden ammatillisten tut- man turvaamiseksi korkeakoulujen tut-
19337: kintojen asema tutkintojärjestelmässä on epä- kintojärjestelmässä.
19338: selvä ja tutkintojen sisällön kehittämistä hait-
19339: taava.
19340: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
19341:
19342: Mauri Pekkarinen Einari Nieminen Juhani Saukkonen
19343: 462 1981 vp.
19344:
19345: Toivomusaloite n:o 388
19346:
19347:
19348:
19349:
19350: Pekkarinen ym.: Korkeakoulujen täydennyskoulutuksen ja avoi-
19351: men korkeakoulun kehittämisestä
19352:
19353:
19354: Eduskunnalle
19355:
19356: Korkeakoulujen täydennyskoulutuksen ja kan suunnittelu- ja kokeilumääräraha ko. tar-
19357: avoimen korkeakoulun kehittäminen ovat ko- koitukseen on suhteessa tarpeisiin täysin riittä-
19358: hoamassa 1980-luvun keskeisiksi korkeakoulu- mätön, minkä seurauksena monien lupaavasti
19359: poliittisiksi haasteiksi. Monien arvioiden mu- alkaneiden kokeiluhankkeiden toimintaa joudu-
19360: kaan perus- ja jatkokoulutuksen kehittämisen taan kuluvana vuonna ratkaisevasti supistamaan
19361: ohella on painopistettä korkeakoulutuksessa hi- tai lopettamaan kokonaan. Kokeilu- ja suun-
19362: taasti siirrettävä uusien koulutusmuotojen ke- nitteluhankkeita on toiminnassa lähes kaikkien
19363: hittämiseen. Korkeakoulujen täydennyskoulu- korkeakoulujen yhteydessä, j,a kiinnostus toi-
19364: tuksen ja avoimen korkeakoulun avulla voidaan minnan kehittämiseen ja laajentamiseen on suu-
19365: korkeakoulujen tieteellistä tietoa tuottavaa ja ri. Toiminnalla on myös suuri aluepoliittinen
19366: uusintavaa työtä hyödyntää moninkertaisesti merkitys, koska opetus kattaa koko maan mm.
19367: yhteiskuntamme kehittämisessä ja hyvinvoin- yleisradioverkon välityksellä.
19368: timme lisäämisessä. Uudet korkeakoulutuksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19369: muodot tuovat tieteellisen tiedon myös monien tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19370: sellaisten kansalaisryhmien ulottuville, joilla sen,
19371: muutoin ei ole ollut mahdollisuuksia korkea- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19372: kouluopiskeluun. korkeakoulujen täydennyskoulutuksen ja
19373: Valtiovallan toimenpiteet täydennyskoulu- avoimen korkeakoulun kehittämiseksi ja
19374: tuksen ja avoimen korkeakoulun kehittämisessä riittävien määrärahojen ottamiseksi val-
19375: ovat olleet verkkaisia. Valtion vuoden 1981 tion vuoden 1982 tulo- ja menoarvio-
19376: tulo- ja menoarvioon sisältyvä 300 000 mar- esitykseen tätä tarkoitusta varten.
19377: He1singissä 12 päivänä helmikuuta 1981
19378:
19379: Mauri Pekkarinen Juhani Saukkonen
19380: 1981 vp. 463
19381:
19382: Toivomusaloite n:o 389
19383:
19384:
19385:
19386:
19387: Pekkarinen: Määrärahasta Jyväskylän Kesä -kulttuuritapahtuman
19388: tukemiseen
19389:
19390:
19391: Eduskunnalle
19392:
19393: Jyväskylän Kesä on vanhin, laajin ja moni- tuloja) 24 %. Eduskunnan hyväksyttyä kulu-
19394: puolisin kulttuuritapahtuma. Päivien ohjelma valle vuodelle valtion tulo- ja menoarviossa mo-
19395: on koostunut musiikista, kuvataiteista, arkki- mentilta 29.90.53 (Taiteen tukeminen)
19396: tehtuurista, näyttämötaiteesta ja elokuvasta. 220 000 mk:n määrärahan, nousi valtion osuus
19397: Taideohjelmiston lisäksi Jyväskylän Kesä on edellä sanotusta vähän.
19398: toiminut keskustelufoorumina. Sen kuulut Jyväskylän Kesä pyrkii saamaan taloutensa
19399: kongressit ovat monipuolisesti käsitelleet ajan- ja toimintansa vakaalle pohjalle. Maailmankuu-
19400: kohtaisia yhteiskunnallisia ja aatteellisia kysy- lun kulttuuritapahtuman taloudellisten edelly-
19401: myksiä. Jyväskylän Kesä kulttuuritapahtumana tysten turvaaminen olisi kansallisestikin välttä-
19402: on avoin kaikille maailmankatsomuksille. mätöntä. Tässä mielessä tilanne helpottuisi,
19403: Jyväskylän Kesä r.y:n toimintaa johtaa sään- kun eduskunta hyväksyisi eräiden vastaavien
19404: töjen mukaan hallitus. Yhdistyksen hallitukses- kulttuuritapahtumien tapaan budjettiinsa myös
19405: sa ovat edustettuina maamme kaikki merkittä- Jyväskylän Kesälle oikeudenmukaisen avustuk-
19406: vät poliittiset mielipidesuunnat. sen.
19407: Toimintakausi 1. 10. 1979-30. 9. 1980 oli Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19408: Jyväskylän Kesän 25. juhlavuosi. Kesän kult- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19409: tuuripoliittisesta onnistumisesta huolimatta ta-
19410: pahtuman taloudelliset vaikeudet lisääntyivät että hallitus ottaisi riittävän määrä-
19411: entisestään. rahan valtion vuoden 1982 tulo- ja me-
19412: Jyväskylän Kesän toiminnan rahoitus koos- noarvioesitykseen Jyväskylän Kesä
19413: tui v:een 1980 saakka seuraavasti: valtion- -kulttuuritapahtumalle opetusministeriön
19414: avustusten osuus n. 33 %, kuntien osuus pääluokkaan kuuluvista tieteen ja tai-
19415: 38 %, muiden yhteisöjen avustusten osuus teen tukemiseen tarkoitetuista varoista.
19416: 5 % ja omarahoituksen osuus (lähinnä lippu-
19417: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
19418:
19419: Mauri Pekkarinen
19420: 464 1981 vp.
19421:
19422: Toivomusaloite n:o 390
19423:
19424:
19425:
19426:
19427: Pekkarinen ym.: Opintotuen tarveharkinnan ikärajojen tarkis-
19428: tamisesta
19429:
19430:
19431: Eduskunnalle
19432:
19433: Opintotukijärjestelmän mukaisen tuen tulisi omasta elatuksestaan, evätään tuki vanhempien
19434: tukea tasapuolisesti tuen tarpeessa olevia opis- tuloihin tai varallisuuteen vedoten.
19435: kelijoita. Kuitenkin järjestelmässä on edelleen Kaikkein vaikeimpaan asemaan tarveharkin-
19436: eräitä huomattavia epäkohtia, joiden korjaami- nan johdosta ovat joutuneet maatalousyrittäjien
19437: nen tulisi aloittaa pikaisesti. Huomattavana lapset, joilla vanhempien verotettava varalli-
19438: epäkohtana oli lukion opintorahan jälkeenjää- suus, maatila, tekee usein ainakin asumislisän
19439: neisyys ammatilliseen koulutukseen verrattuna. saannin täysin mahdottomaksi. Tilanne on vai-
19440: Tätä epäoikeudenmukaisuutta on nyt ryhdytty kea, sillä tuotanto-omaisuutta ei voi muuttaa
19441: korjaamaan. rahaksi pysyvää toimeentuloa menettämättä. Li-
19442: Suurta epäoikeudenmukaisuutta aiheuttavat säksi on täysin kohtuutonta vaatia vanhempia
19443: opintotuen myöntämisessä tällä hetkellä sovel- luopumaan elinkeinon kannalta täysin välttä-
19444: lettavat ns. tarveharkinnan ikärajat. Opintora- mättömästä omaisuudesta lasten opintojen ra-
19445: han perusasaa ja opintolainan valtiontakausta hoittamiseksi. Maatilatalouden tulot ovat yleen-
19446: ja korkotukea myönnettäessä yksinäisillä, van- sä muiden väestöryhmien tuloja alhaisemmat,
19447: hempien kodin ulkopuolella asuvilla otetaan jolloin vanhempien mahdollisuudet avustaa ko-
19448: 20 ikävuoteen asti huomioon vanhempien tulot din ulkopuolella asuvaa opiskelijaa ovat muita
19449: ja varallisuus, joskin 18-20-vuotiailla muita heikommat.
19450: lievemmin. Opintorahan asumislisän myöntämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19451: sessä otetaan kaikilla yksinäisillä vanhempien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19452: kodin ulkopuolella asuvilla huomioon ikään muksen,
19453: katsomatta vanhempien tulot ja varallisuus.
19454: Kuitenkin täY'si-ikäisyysraja on 18 vuotta eikä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19455: vanhemmilla ole tätä vanhempien lasten elatus- opintorahan asumislisässä sovellettavan
19456: velvollisuutta. tarveharkinnan ikärajan asettamiseksi 20
19457: Tässä kohdin on jouduttu osin kohtuutto- vuoteen ja opintotuessa 18-20-vuotiai-
19458: muuksiin tarveharkinnan rajojen ollessa varsin siin sovellettavan tarveharkinnan lieven-
19459: tiukat. Tuntuu kohtuuttomalta, että nuorelta, tämiseksi.
19460: joka jo pidemmän aikaa on täysin vastannut
19461: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
19462:
19463: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä Matti Maijala
19464: Juhani Tuomaala Paavo Vesterinen Mikko Pesälä
19465: Toivo Yläjärvi Marjatta Väänänen Heimo Linna
19466: Veikko Pihlajamäki Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauno Manninen
19467: Pentti Poutanen Hannele Pokka Olavi Martikainen
19468: Lea Sutinen Markku Kauppinen Mikko Jokela
19469: Kalevi Mattila Esko Pekonen Petter Savola
19470: Väinö Raudaskoski Orvokki Kangas Mikko Kaarna
19471: Alvar Saukko Lauri Palmunen - Einari Nieminen
19472: Juhani Saukkonen Kauko Juhantalo
19473: 1981 vp. 465
19474:
19475: Toivomusaloite n:o 391
19476:
19477:
19478:
19479:
19480: Peltola ym.: Lähikasvattajien koulutuksen aloittamisesta kokei-
19481: luluentoisena lastentarhanopettajakoulutuksen yhteydessä
19482: Jyväskylän yliopistossa
19483:
19484:
19485: Eduskunnalle
19486:
19487: Sosiaalialan keskiasteen koulutussuunnitte- minen viivästyy, jos henkilöstöllä ei ole moni-
19488: lussa on ehdotettu lähikasvattaj.an koulutusta, puolista ammatillista koulutusta, joka tarjoaa
19489: jonka ,saaneet työskentelisivät lähinnä lasten- ja keinot vaikeiden lasten ja lapsiryhmien kasvat-
19490: nuorisohuollon laitoksissa. Tämän koulutusam- tamiseen.
19491: matin tarve on kiireellinen, koska nykyisin ai- Lähikasvattajien koulutukisen aloittaminen
19492: noa näihin laitoksiin tarkoitettu koulutusam- on kiireellisintä sosiaalialan koulutuksen uudis-
19493: matti on sosiaalikasvattaja. Suuri osa lasten- tamisessa. Esimerkiksi lastentarhanopettajien
19494: suojelun henkilöstöstä on vailla alan koulutus- koulutuksen yhteyteen voitaisiin perustaa eril-
19495: ta tai saanut tehtäviinsä ri1ttämättömän koulu- linen lähikasvattajien koulutuslinja, 'jota voitai-
19496: tuksen. siin kehittää kokeilun avulla. Jyväskylä tuntuisi
19497: Valtakunnallisilla lastenkotipäivillä syksyllä pathaalta kokeilun 1sijoituspaikalta, koska Jy-
19498: 1980 esitettiin, että lähikasvattajien koulutus väskylään on keskittynyt xunsaasti kasvatuksen
19499: tulisi aloittaa kokeiluna io ennen sosiaalialan opetusta ja ~tutkimusta sekä erityiskoulutusta.
19500: keskiasteen koulutusuudistusta, 'joka :toteutuu Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
19501: vasta 1980-luvun lopulla. Eduskunnan sosiaali- syttäväksi toivomuksen,
19502: valiokunta esitti :samaa lausunnossaan valtio-
19503: neuvoston kertomuksen johdosta 'syksyllä 1980. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19504: Lasten- ja nuorisokodit eivät p)'lsty huoleh- lähikasvattajien koulutuksen aloittami-
19505: timaan kaikista niihin :sijoitetuista lapsiJsta ja seksi kokeilutuontoisena lastentarhan-
19506: nuorista. Syynä on mm. henkilökunnan vähäi- opettajakoulutuksen yhteydessä Jyväsky-
19507: syys ja koulutuksen puute. Laitosten kehittä- län yliopistossa syksyllä 1981.
19508: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
19509:
19510: Kati Peltola Mikko Ekorre Heli Astala
19511: Inger Hirvelä Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi
19512:
19513:
19514:
19515:
19516: 59 088100188}
19517: 466 1981 vp.
19518:
19519: Toivomusaloite n:o 392
19520:
19521:
19522:
19523:
19524: Perho ym.: Maatalousoppilaitoksen perustamisesta Salon talous-
19525: alueelle
19526:
19527:
19528: Eduskunnalle
19529:
19530: Varsinais-Suomi on eräs maamme parhaista talousalueelle on ollut hankkeita eri kuntien
19531: maatalousalueista. Ilmasto ja maaperä antavat toimesta vireillä ,jo pitkään. Niiden tulokisena
19532: viljelijöille paremmat mahdollisuudet kuin useis- onkin saatu aikaan päätös maatalousoppilaitok-
19533: sa muissa maamme osissa harjoittaa monipuo- sen perustamisesta opetusministeriön toimeen-
19534: lista maataloutta. Jotta tämä olisi mahdollista, panosuunnitelmaan 3. 7. 1980.
19535: tulisi ammattiin valmistuville varata tilaisuus Koska ei ole päätöstä 'siitä, mihin kuntaan
19536: riittävän peruskoulutuksen saantiin. oppilaitos tulisi sijoittaa, olisi :tämä kysy-
19537: Maatalouskoulutus Varsinais-Suomessa on m)'ls ratkaistava yhteistoiminnassa Salon seudun
19538: vanhaa. Pitkään se on ollut kuitenkin riittä- kuntien yhteiselimen ja valtion viranomaisten
19539: mätöntä maakunnan tarpeisiin. Koulutuspaikko- kesken ensi tilassa. Välittömästi sijoituspäätök-
19540: jen puute tulee lähivuosina keskiasteen uudis- sen jälkeen olisi ryhdyttävä suunnitelmien laa-
19541: tuksen mukana entisestään lisääntymään. Jo täl- timiseen lopullista toteuttamista varten.
19542: lä hetkellä on pula aloituspaikoista. Lisäksi ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19543: Tuorlan, Loimaan ja Vehmaan koulujen laajen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19544: nussuunnitelmat pahoin kesken. muksen,
19545: Olemassa olevien koulujen valmistuttuakin
19546: puuttuu Varsinais-Suomesta runsaat sata oppi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19547: laspaikkaa tulevan tarpeen tyydyttämiseksi. menpiteisiin maatalousoppilaitoksen saa-
19548: Maatalousoppilaitoksen perustamisek!si Salon miseksi Salon talousalueelle.
19549: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
19550:
19551: Heikki Perho Arto Lampinen
19552: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
19553: 1981 vp. 467
19554:
19555: Toivomusaloite n:o 393
19556:
19557:
19558:
19559:
19560: Perho ym.: Urheilukeskuksen perustamisesta Laitilan Krouvin-
19561: nummelle
19562:
19563:
19564: Eduskunnalle
19565:
19566: Laitilan kunta on vuonna 1980 luovuttanut joutuvat lähettämään urheilijansa eri puolilla
19567: Krouvinnummen moottoriurheilusäätiölle hal- Suomea sijaitseviin urheiluopistoihin. Tämä on
19568: lintaoikeuden n. 30 hehtaarin maa-alueeseen kallista ja rajoittaa muutoin kasvussa olevaa
19569: Laitilan kunnan Krouvinnummella. Alue sijait- urheiluharrastusta maakunnassa. Ilman valtiolta
19570: see n. 12 kilometriä Laitilasta Turkuun päin saatavaa rahoitusta suunniteltua hanketta ei
19571: valtatie S:n varrella. Krouvinnummelle on suun- pystytä toteuttamaan suunniteltuun laajuuteen.
19572: nitteilla valtakunnallinen urheilukeskus, jossa Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
19573: pääpaino on moottoriurheilulla, mu1lta SVUL:n nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19574: Va11sinais-Suomen piiri on sijoittanut sinne osan muksen,
19575: koulutus- ja kurssitoiminnastaan. Alueella on
19576: jo valmiina majoitus- ja kurssitilat noin 65 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19577: hengelle, saunatilat, motocross-rata sekä erit- menpiteisiin Laitilan Krouvinnummen
19578: täin vaihteleva hiihto- ja suunnistusmaasto. urheilukeskuksen aikaansaamiseksi val-
19579: Koko Va11sinais-Suomen alueella ei ole yh- tion rahoituksen turvin.
19580: tään urheilukeskusta, vaan kai~ki piirin seurat
19581: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
19582:
19583: Heikki Perho Arto Lampinen
19584: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
19585: 468 1981 vp.
19586:
19587: Toivomusaloite n:o 394
19588:
19589:
19590:
19591:
19592: Pesola ym.: Määrärahasta avustukseksi Jyväskylän Kesä -kult-
19593: tuuritapahtumaa varten:
19594:
19595:
19596: Eduskunnalle
19597:
19598: Jyväsikylän Kesä on iVanhin suomalainen kesä- ,sa ja sen myötä to1mllltoosa pitkäjänteiselle
19599: festivaali. Jyväskylän Kesällä on valtakunnalli- ja vakaalle pohjalle. Tässä mielessä olisi tär-
19600: sena ja kansainvälisenä kulttuuritapahtumana keää, että edistettäessä monipuolisesti kansalli-
19601: arvostettu asema. Tapahtuman tarkoituksena sen kulttuurimme kehittymistä ja olemassaoloa,
19602: on edistää kulttuuria sen eri sektoreilla. Toi- Suomen valtion näkökulmasta nähtäisiin Jyväs-
19603: minnan pääasiallisiksi muodoiksi ovat vakiin- kylän Kesän tukeminen tärkeänä toimenpiteenä.
19604: tuneet konserttitoiminnan, kamarimusiikin ke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19605: säakatemian kurssien sekä monipuolisten kong- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19606: ressien ja seminaarien järjestäminen. muksen,
19607: Jyväskylän Kesän rahoituspohjasta muodos-
19608: tavat noin kolmanneksen valtion avustukset että hallitus ottaisi valtion vuoden
19609: tieteellisiin ja taiteellisiin tarkoituksiin. Jyväs- 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen tie-
19610: kylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta vas- teen tukemiseksi tarkoitetuista määrä-
19611: taavat noin 40 % :lla rahoituksesta ja loppura- rahoista riittävän määrärahan Jyväsky-
19612: hoitus hoidetaan omatoimisella varainhankin- län Kesää varten.
19613: nalla. Jyväskylän Kesä pyrkii saamaan talouten-
19614: Hdsing1ssä 12 !Päivänä helmikuuta 1981
19615:
19616: Helena Pesola Hannu Tapiola
19617: Väinö Rautiainen Timo Ihamäki
19618: 1981 vp. 469
19619:
19620: Toivomusaloite n:o 395
19621:
19622:
19623:
19624:
19625: Pokka ym.: Lapin kansanopiston muuttamisesta kansankorkea-
19626: kouluksi
19627:
19628:
19629: Eduskunnalle
19630:
19631: Lapin kansanopisto tounu Sodankylässä ja miuksia kulttuurialan tehtäviin. Tästä syystä
19632: sen vuosittainen opiskelijamäärä on tällä het- kulttuuritoimintalinjan perustaminen Lapin kan-
19633: kellä 72, mikä määrä on enemmän kuin kos- sanopiston yhteyteen on tarpeellinen ja täyt-
19634: kaan aikaisemmin opiston historian aikana. täisi tältä osin pohjoisessa Suomessa olevan
19635: Opistossa on ollut matkailupalvelulinja, jossa koulutustyhjiön. Lähin vastaava koulutuspaikka
19636: on tällä hetkellä 38 opiskelijaa. Viime syksynä on Alkio-opisto Korpilahdella Keski-Suomessa.
19637: kouluhallitus on ilmoittanut, että matkailupal- Edellä mainituista syistä Lapin kansanopiston
19638: velulinja siirretään ammatillisten oppilaitosten muuttaminen kansankorkeakouluksi on käynyt
19639: yhteyteen. välttämättömäksi.
19640: Kun Lapin kansanopisto on jatkuvasti ollut Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
19641: opisto, johon oppilaita on hakeutunut vuosi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19642: vuodelta yhä enemmän, ja kun edellä kerrottu sen,
19643: matkailupalvelulinja lopetetaan, on opiston toi-
19644: minnan kehittäminen käynyt välttämättömäksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19645: Pohjoisen Suomen alueella ei ole sellaista kan- menpiteisiin Lapin kansanopiston muut-
19646: sanopistotasoista koulutusta, joka antaisi val- tamiseksi kansankorkeakouluksi.
19647: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
19648:
19649: Hannele Pokka Lauri Impiö
19650: Niilo Koskenniemi Mikko Ekorre
19651: Mikko Jokela
19652: 470 1981 vp.
19653:
19654: Toivomusaloite n:o 396
19655:
19656:
19657:
19658:
19659: RajantiJe ym.: Sisävesien ammattikoulun perustamisesta Savon-
19660: linnaan
19661:
19662:
19663: Eduskunnalle
19664:
19665: Sisävesien ja rannikon kauppa-alusten hen- den yhteisessä kokouksessa pohdittu viime mar-
19666: kilökunnan koulutus on maassamme lähes ko- raskuussa Savonlinnassa, jossa yksimielisesti
19667: konaan järjestämättä. Lukuun ottamatta har- päädyttiin esittämään valtion omistaman sisä-
19668: vojen erilliskurssien hyväksikäyttöä on tarvit- vesien ammattikoulun perustamista Savonlin-
19669: tavat pätevyyskirjat yleensä hankittu ns. kuu- naan. Koulussa annettaisiin opetusta seuraaviin
19670: lustelumenettelyn avulla. koulutusammatteihin: kuljettaja-koneenhoita-
19671: Laivojen koon kasvu, teknillisen varustuksen ja, korjausmies, koneenhoitaja ja veneenraken-
19672: monipuolistuminen ja liikennetiheyden kasvu taja.
19673: vaativat vastuunalaiselta henkilökunnalta entis- Esitystä valtion omistamasta koulusta perus-
19674: tä laaja-alaisempaa tietoa ja taitoa, joten kuu- tellaan sillä, että koulutusalue on valtakunnal-
19675: lustelumenettely lupakirjaa hankittaessa ei enää linen ,ja että jos esimerkiksi omakustannus-
19676: vastaa edes vaadittavaa minimitasoa. Koulutuk- osuus sälytettäisiin Savonlinnan ammatillisen
19677: sen puutteesta kevtoo sekin, että merenkulku- koulutuksen kuntainliitolle, se jäisi yhdeksän
19678: hallitus on joutunut antamaan erivapauksia huo- Itä-Suomen kunnan harteille. Näistä kunnista
19679: lestuttavan paljon, jotta liikennettä olisi voitu kuusi kuuluu ensimmäiseen kehitysaluevyöhyk-
19680: harjoittaa. keeseen. Näitten kuntien taloudelliset edellytyk-
19681: Asia voitaisiin käytännössä hoitaa siten, että set ovat varsin rajallisia.
19682: ryhdyttäisiin antamaan järjestelmällistä koulu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19683: tusta kauppa-alusten kuljettaja-koneenhoitajil- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19684: le esimerkiksi siten kuin merenkulun opetus-
19685: toimikunnan mietinnössä, nide 4, esitetään. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19686: Tätä asiaa samoin kuin eräitä tätä alaa lä- valtion omistaman sisävesien ammatti-
19687: hellä olevia koulutusammatteja on asiantuntijoi- koulun perustamiseksi Savonlinnaan.
19688: Hielsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
19689:
19690: Maija Rajantie Pertti Hietala Erkki Liikanen
19691: 1981 vp. 471
19692:
19693: Toivomusaloite n:o 397
19694:
19695:
19696:
19697:
19698: Raudaskoski ym.: Lukialaisten kuljetus- ja majoituskustannusten
19699: saattamisesta valtionavun piiriin
19700:
19701:
19702: Eduskunnalle
19703:
19704: Maassam1me olliaan saattamaSISa kowu-uudis- rionosuuden ulkopoolelle. Oppilaiden tasaver-
19705: tusta loppuun. Päähuottnio lkiinn.ittyy 1täillä het- taisuus ei ole itOteUltunut.
19706: kellä ikesikiasteen ikou1urt:uspaikikojen kehittämi- Edellä sanotun perusteella ehdota:mitne lkun-
19707: seen. nioittav·asti eduskunnan hyv~y•ttäväiksi wivo-
19708: Kehlty.salueella, jossa keskiasteen ikoulu- muiksen,
19709: vertlrosto on hawa, mukaanluettuna myös lu-
19710: kiot, muodostuu ma:tlkaikustannuk:Jsista usein rat- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19711: kaiseva !tekijä opintolinJaa valittaessa. lukion kuljetus- ja majoituskustannusten
19712: Valtio on pylikiny;t ediSitälmään ammattikou- saattamiseksi valtionosuuden piiriin sa-
19713: lutusta kehitysalueella myöntämällä vaLtion- maan tapaan kuin laki ammatillisen kou-
19714: osuutta matka- j·a majoitusikustannt&siin eräissä lutuksen edistämisestä kehitysalueella
19715: tapauksissa. Luikiot, joissa opiskelee noin 45 % eräissä tapauksissa edellyttää.
19716: keSkiasteen oppilaista, on kuitenkin jätetty val-
19717: He1singissä 13 päivänä helmiikuuta 1981
19718:
19719: Väinö Raudaskoski Helvi Niskanen Kalevi Mattila
19720: Mauno Manninen Helvi Hyrynkangas Eero Lattula
19721: Juhani Vähäkangas J. Juhani Kortesalmi
19722: 472 1981 vp.
19723:
19724: Toivomusaloite n:o 398
19725:
19726:
19727:
19728:
19729: Raudasoja ym.: Ammatillisten oppilaitosten aloituspaikkojen
19730: määrän mitoittamisesta
19731:
19732:
19733: Eduskunnalle
19734:
19735: Keskiastteen ikou1Uitu:ksen ikehittättnisestä anne- jo JStnansa asettaa >toisaalta muuttotappioalueet
19736: tun lain mu!kaan kuntien osuus ikoulutwksen ke- ja muuttovoittoalueet :toisiinsa nähden aivan
19737: hittämisessä rajoittuu :siihen, että kunnat ovatt erilaiseen asemaan.
19738: voineet esittää ehdotuiksensa ,asianomaisen lää- Näin ollen lähivuosien ttoimenpiteelt tuil.ee kes-
19739: nin ltoimeenpa:nosuunnitelmaa vanten. Tällöin kittää ammat:tikoulutuspaik!kojen oilkeudellitnu-
19740: herää !kysymys kuntien asemasta ttUilevaisuudes- kaiseen ~a tasatpuoJ.iseen ja:kaututtniseen !kautta
19741: sa keslkiasteen kotiJutusta edelleen kehitettäessä. maan ;siten, että mahdollistetaan uusien llroulu-
19742: K;untalaisten !kannalta kesikdnen ttnerikity:s on tuspaiiklkojen perusJt:OOlmen niihin [ääneihin ja
19743: sillä, millaisen kesikiasJteen lkoulutu:ks.en kunta kuntim, joissa paikkoja eniten 1tarvitaan. Tämä
19744: py:styy lain rtoteuduvtua ·asukikailleen tarjoa- edellyttää tiivistä yhteis1työtä lkoona111sten ja
19745: maan. valtakunnallisten päättä1ien lkesiken. Viallklka :kes-
19746: Koonan asema:an kesikiasteen kouiUituksen ke- kiasJreen koulutus onlkin aJueellis:ta, bmni:Lla .tu-
19747: hittämisessä :vaikUittav:at muun muassa suunn1t- lee olla tmahdollisuudet :v;ai:kuttaa lain itä)litän-
19748: teluj:ätjeste1män rakenne ja ,toisaalta tsuunn1t- töönpanoon. Koulutrulksen tulee seurata alueel-
19749: lteluaikataulu. Edehleen !kuntien !kannalta on Hsta eli.nkeinor,aikoonetta s1ten, et1tä llwulutus
19750: merik1tysi!ä sillä, milla1set mahdolllisuudet lain- vastaa työelämän eri alojen lkeh~tyksen edellyt-
19751: säädännössä on kunnille annettu vaikuttaa kou- tämiä v:aatimulksia. Myös opjpisopirnuslwulutusta
19752: lutu!ksen ikehittätlliseen. Myös kuntien lähtö- tulee nykyitsestään voimakikaasti kehittää.
19753: kohtatilanne on h)I'Vin erilainen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19754: Keskiaslteen koulutuiksen rtoittneenpanosuuooi- nioittavasti eduskunnan hyvälks)lit1täväksi ttoivo-
19755: :telmat tehdään /kymmentä seuraavaa vuotta var- mukisen,
19756: rten, i·a näiden pdhjalta on laadittava kaiksivuo-
19757: tislkaus1ttai!!l keh~ttäirnisoihjeilima. KeMttännisoh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19758: je1milla muotoutuu aikanaan lkesikiasteen lkoulun- ammatillisten oppilaitosten aloituspaik-
19759: uudisturosen tsisältö. Kehitjtäirnisoihjelmat ,tulevat kojen kokonaismäärän mitoittamiseksi
19760: luonnollise:slti vaiilruttamaan koo:tien talouteen. siten} että kaikilla peruskoulussa ja toi-
19761: Näin ollen on vä1ttäimätöntä, elttä kuntien vai- saalta lukioss,a opintonsa päättävillä on
19762: ~ttamismahdollisuus lkehlttämistyöhön säilyy mahdollisuus päästä ammatilliseen kou-
19763: merMttävänä. lutukseen tai työharjoitteluun ja saavut-
19764: V:altalkunn.a.1linen suunni!ttelu pohj:aa pääasias- taa täten kyseisen alan vaatima ammatti-
19765: sa !tilastoon, että 16-vuotiaiden määrä vähenee taito ja turvattu työpaikka.
19766: 25 prosentilla vuoteen 1988 mennessä. Tämä
19767: Helsingissä 13 päivänä hclmilkuuta 1981
19768:
19769: Juhani Raudasoja Tarja Halonen Mikko Rönnholm
19770: Olli Helminen Tellervo Koivisto Pirjo Ala-Kapee
19771: Pentti Lahti-Nuuttila
19772: 1981 vp. 473
19773:
19774: Toivomusaloite n:o 399
19775:
19776:
19777:
19778:
19779: Rytkönen ym.: Savottahevoselle omistetun muistomerkin aikaan-
19780: saamisesta
19781:
19782:
19783: Eduskunnalle
19784:
19785: Maamme kansallisvarallisuuden luomisessa Jotta kunnioitettaisiin suomalaista savottahe-
19786: metsätyömiehet ja savotta-ajurit hevosineen vosta ja sen suorittamaa työtä, arvokas muis-
19787: OVIat suorittaneet ratkaisevan osuuden puuraaka- tomerkki olisi valtion kustantamana toteutetta-
19788: aineen valmistuksessa ja kuljetuksessa. Noin va kiireellisesti. Sijaintipaikka voisi olla esim.
19789: 100 vuoden ajan puutavaran kuljetus palstalta Iisalmi, mutta paikan valinnan voisi suorittaa
19790: jokien varsille, järvien rannoille, maanteiden maa- ja metsätalousministeriö metsähallitusta
19791: varteen ja rautatieasemille suoritettiin hevosilla. kuultuaan.
19792: ~ämän valtavan työn arvoa ei voida edes ar- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19793: vioida, sillä niin suuri se on. Pienessä määrin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19794: tämä työ edelleenkin jatkuu.
19795: Suomalaiselle metsäjätkälle on tehty muis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19796: topatsaat Rovaniemelle ja Lieksaan. Savotta- savottahevoselle omistetun muistomer-
19797: hevoselle omistettu muistomerkki puuttuu kin aikaansaamiseksi.
19798: maastamme. Tämä on hyvin suuri puute myös
19799: maa- ja metsätalouskulttuurin kannalta.
19800: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
19801:
19802: V. J. Rytkönen Pauli Uitto Veikko Vennamo
19803: Toivo Yläjärvi Arvo Kemppainen Matti Pelttari
19804: Mikko Pesälä Kati Peltola Anssi Joutsenlahti
19805: Juhani Saukkonen Helvi Niskanen Urho Pohto
19806: Mauno Manninen Anna-Liisa Jokinen Lauri Palmunen
19807: Veikko Pihlajamäki Lauha Männistö Markku Kauppinen
19808: Lea Sutinen Niilo Hämäläinen Ben Zyskowicz
19809: Pentti Poutanen P. Liedes Erkki Korhonen
19810: Matti Hokkanen K. Tamminen Väinö Rautiainen
19811: Sakari Knuuttila Niilo Koskenniemi Jorma Fred
19812: Vappu Säilynoja Mikko Ekorre Juhani Vähäkangas
19813: Terho Pursiainen Mauri Pekkarinen Mikko Kuoppa
19814: Aulis Juvela Väinö Raudaskoski Irma Rosnell
19815: Pauli Puhakka Kalevi Mattila Paavo Vesterinen
19816: Inger Hirvelä Heimo Linna Pekka Vennamo
19817: E.-J. Tennilä Ulla-Leena Alppi
19818:
19819:
19820:
19821:
19822: 60 0881100188]
19823: 474 1981 vp.
19824:
19825: Toivomusaloite n:o 400
19826:
19827:
19828:
19829:
19830: Saarikoski: Koulujen säilyttämisestä haja-asutusalueilla ilman kun-
19831: nille aiheutuvaa taloudellista lisärasitusta
19832:
19833:
19834: Eduskunnalle
19835:
19836: Nykyinen valtionosuusjärjestelmä suosii nii- 4 027 mk ja v. 1981 4 235 mk. Näin ollen
19837: tä kuntia, jotka ovat lakkauttaneet pienet ky- kunnan yksin kannettavaksi jäi oppilasta kohti
19838: Hikoulunsa. Sen sijaan ne kunnat, kuten esi- v. 1979 295 mk, v. 1980 1 287 mk ja v.
19839: merkiksi Ylihärmä, joka on säilyttänyt koulut 1981 865 mk.
19840: haja-asutusalueella, kärsivät oppilaskdhtaisten Edellä esitetty vinoutuma tulisi korjata ke-
19841: käyttömenojen määräämistavasta. Ylihärmä hittämällä valtionosuuksia ja -avustuksia sekä
19842: kuuluu IV 1 -ryhmään, jossa on tällä hetkellä tarkentamalla asutus- ja kouluverkoston ra-
19843: 40 kuntaa, joiden asukastiheys on 15-100 kenteesta johtuvia väleyksiä.
19844: asukasta/neliökilometri ja kouluissa on oppi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
19845: laita keskimäärin alle 91. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19846: Vaitioneuvoston kuntien keskimääräisten me-
19847: nojen perusteella määräämät markkamäärät, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin lain-
19848: joista valtionosuus lasketaan kuntien kantoky- säädännöllisiin ja muihin toimenpitei-
19849: kyluokan mukaan, olivat vuonna 1979 2 610 siin, joilla taataan kunnille mahdollisuu-
19850: mk, v. 1980 2 740 mk ja v. 1981 3 370 mk. det säilyttää tarpeellisiksi katsomansa
19851: Esimerkiksi Ylihärmässä todelliset oppilas- koulut myös haja-asutusalueilla ilman et-
19852: kohtaiset käyttömenot olivat vuonna 1979 tä siitä aiheutuu kunnille laista johtu-
19853: 2 905 mk ja talousarvion esitykset v. 1980 via ylimääräisiä rasitteita.
19854: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
19855:
19856: Helge Saarikoski
19857: 1981 vp. 475
19858:
19859: Toivomusaloite n:o 401
19860:
19861:
19862:
19863:
19864: Salminen ym.: Etiikan opetuksen saattamisesta vaihtoehdoksi
19865: tunnustukselliselle uskonnon opetukselle lukiossa
19866:
19867:
19868: Eduskunnalle
19869:
19870: Uskonnonvapauden toteutuminen edellyttää tuksissa. Ylioppilaskirjoitusten reaalikoe sisäl-
19871: mm. sitä, ettei koululaitoksessa anneta tunnus- tää tunnustukselliseen uskonnonopetukseen
19872: tuksellista uskonnonopetusta, vaan se jätetään pohjautuvia kysymyksiä. Mikäli etiikan ope-
19873: kirkkokuntien itsensä tehtäväksi. Niin kauan tus vaihtoehtona tunnustukselliselle uskonnon-
19874: kuin tähän ei päästä, on vähimmäisvaatimus, opetukselle sisältyisi lukion opetussuunnitel-
19875: että koulutuksen kaikilla tasoilla on opetus- maan, tulisi reaalikokeeseen luonnollisesti myös
19876: suunnitelmassa vaihtoehto tunnustukselliselle vastaavia kysymyksiä.
19877: uskonnonopetukselle. Peruskoulussa on tunnus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
19878: tuksellisen opetuksen vaihtoehtona uskonnon- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19879: historian ja siveysopin opetus. Lukiosta täl-
19880: lainen vaihtoehto puuttuu. Lukiolainen, joka että hallitus muuttaisi lukion ope-
19881: ei kuulu evankelisluterilaiseen tai ortodoksi- tussuunnitelmaa siten, että siihen sisäl-
19882: seen kirkkoon, voidaan vapauttaa uskonnon- lytettäisiin etiikan opetus vaihtoehtona
19883: opetuksesta. Samalla hän kuitenkin joutuu mui- tunnustukselliselle uskonnon opetuksel-
19884: ta huonompaan asemaan mm. ylioppilaskirjoi- le.
19885: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
19886:
19887: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
19888: 476 1981 vp.
19889:
19890: Toivomusaloite n:o 402
19891:
19892:
19893:
19894:
19895: Skinnari ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
19896: korkeakouluopiskelijoiden ruokailutuen nostamiseksi
19897:
19898:
19899: Eduskunnalle
19900:
19901: Opiskelijaruokailun tukea on kehitetty val- Opetusministeriön 21. 6. 1978 asettaman
19902: tioneuvoston lausuman 21. 4. 1978 mukaisesti korkeakouluopiskelijoiden ruokailutukityöryh-
19903: niin, että tällä hetkellä korkeakouluopiskelijoi- män mukaan ruokailutukea tulisi laajentaa si-
19904: den ruokailua tuetaan 2,25 mk:lla a:teriaa kohti. ten, että vuonna 1986 tulisivat opiskelijan
19905: Asianmukaisilla opiskelija-aterioilla on sa- maksettavaksi ainoastaan raaka-ainekustannuk-
19906: moin kuin työpaikka-aterioilla huomattava kan- set. Keskiasteen oppilaitoksissa ollaan pääsemäs-
19907: santerveydellinen vaikutus. Opiskelijan kannalta sä jo kuluvana vuonna maksuttorniin opiskelija-
19908: tuen suuntaaminen suoraan opiskelija-aterioihin aterioihin.
19909: alentaa opiskelun aikaisia elinkustannuksia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19910: suoraan opiskelutapahtumaan liittyvänä edistää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19911: opiskelua. Opiskelijaruokailulla on vaikutusta
19912: opiskelijan työtehoon, viihtyvyyteen ja tervey- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
19913: teen. Opiskelijaruokailun piiriin tulevat kaikki tyksen 3 000 000 markan ottamisesta
19914: korkeakouluopiskelijat, ja tuen etuna on, että lisäyksenä valtion vuoden 1981 tulo-
19915: se kohdistuu ennen kaikkea aktiiviopiskelijoi- ia menoarvioon korkeakouluopiskelijoi-
19916: hin. den ruokailutuen nostamiseksi kolmeen
19917: markkaan 1. 9. 1981 lukien.
19918: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
19919:
19920: Jouko Skinnari Pertti Hietala Risto Tuominen
19921: Mikko Rönnholm Ilkka Kanerva Liisa Jaakonsaari
19922: Markus Aaltonen
19923: 1981 vp. 477
19924:
19925: Toivomusaloite n:o 403
19926:
19927:
19928:
19929:
19930: Skinnari ym.: Määrärahoista Nastolan uimahallin rakentamiseen
19931:
19932:
19933: Eduskunnalle
19934:
19935: Nastolan uimahalli rakennetaan Nastolan mk. Nastolan uimahalli on opetusministeriön
19936: kunnan urheilu- ja vapaa-aikakeskuksen yhtey- 5-vuotisrakentamisohjelmassa ajoitettu alkavak-
19937: teen Rakokiven alueelle. Lisäksi myöhemmin si v. 1982.
19938: uimahalliin liittyvänä rakennetaan urheilu- ja Opetusministeriö myöntää rakentamiseen
19939: vapaa-aikatalo. avustusta enintään 50 % ja lainaa 25 % nor-
19940: Uimahalli tulee palvelemaan n. 10 000 asu- maalihinnasta, jotka Nastolan kunnan osalta
19941: kasta, joille tällä hetkellä lähimmät uimahallit lisäisivät valtion avustus- ja lainaosuudet täy-
19942: ovat Lahdessa ja Orimattilassa. Näihin uima- simääräisinä arviolta: avustus 2 800 000 mk
19943: halleihin on matkaa keskimäärin 15-20 km. ja laina 1 400 000 mk.
19944: Lisäksi Nastolan uimahalli tulee palvelemaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19945: myös osaa Orimattilan ja Kausalan asukkaista, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19946: joista n. 2 500 on uimahallin vaikutuspiirissä muksen,
19947: eli 8-10 km:n etäisyydellä.
19948: Uimahallin rakennusala on 1 550 m2 ja ti- että hallitus ottaisi valtion vuoden
19949: lavuus 11 200 m 3, huoltorakennuksen raken- 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen
19950: nusala on 214 m2 ja huoltorakennuksen tila- 2 800 000 markan avustuksen ja
19951: vuus 740m3• 1 400 000 markan lainan Nastolan ui-
19952: Uimahallin rakentamiskustannukset ovat tä- mahallin rakentamiseen.
19953: män hetken hintatason mukaisesti 6 500 000
19954: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
19955:
19956: Jouko Skinnari Matti Viljanen
19957: Matti Luttinen Kauko Tamminen
19958: 478 1981 vp.
19959:
19960: Toivomusaloite n:o 404
19961:
19962:
19963:
19964:
19965: Skinnari ym..: Määrärahasta Pannujärven liikunta- ja terveysopis-
19966: ton alue- ja rakennussuunnitteluun
19967:
19968:
19969: Eduskunnalle
19970:
19971: Vuonna 1973 opettaja Veikko Laiho esitti komitea toteaa mietinnössään tämän noin mil-
19972: kirjelmässään opetusministeriölle ja mm. kai- joonaa henkilöä koskevan ohjaajakoulutuksen
19973: kille maassa toimiville kuntourheilujärjestöille, puuttuvan Suomesta. Liikuntatieteellisen Seu-
19974: että hälyttävän suureksi kasvaneen työkyvyttö- ran erityisryhmien liikuntaprojektin loppura-
19975: myyseläkeläisten määrän vuoksi tulisi terveys- portissa tammikuussa 1980 todetaan, että eri-
19976: kasvatustyöhön ja kuntoliikunnan koulutuspai- tyisryhmien osalta liikunnanohjaajien tarve eri-
19977: kaksi perustaa kuntoliikunta- ja terveysopisto. tasoiseen koulutukseen sekä täydennyskoulu-
19978: Tällöin Tuuloksen kunta ilmoitti, että se on tukseen 5-10 vuoden aikana on noin 3 300
19979: valmis varaamaan noin 70 hehtaarin alueen koulutettua ohjaajaa.
19980: tähän tarkoitukseen. "Pannujärven kuntoliikunta- ja terveyskas-
19981: Hankkeen varsinainen käynnistyminen ta- vatusopiston tarve ja potentiaaliset käyttäjät"
19982: pahtui vuonna 1975. Tällöin opettaja Veikko -selvityksen suoritti maisteri Ritva Sipilä Tuo-
19983: Laihon anomuksen perusteella Suomen Kulttuu- Ioksen kunnan toimeksiannosta vuonna 1979.
19984: rirahaston Hämeen rahasto myönsi 20 000 Noin 50-sivuisessa raportissa tulee esille se,
19985: markkaa projektiapurahana uudentyyppisen lii- ettei maassamme ole saatavissa kuntoterveys-
19986: kuntakasvatuslaitoksen kehittdyä koskevaan liikunnan ohjaajakoulutusta keskitetysti ja oh-
19987: selvitystyöhön. Projektiryhmään kutsuttiin mu- jelmoidusti. Liikuntalakikomitea ja terveyskas-
19988: kaan filosofian tohtori Pekka Oja, Liikuntatie- vatuskomitea korostavat kuntoterveysliikunnan
19989: teellisen Seuran pääsihteeri Joel Juppi ja opet- koulutuksen toteuttamista. Opetusministeriö
19990: taja Veikko Laiho. Asiantuntijajäsenenä oli pro- asetti vuonna 1980 erityisryhmien liikuntatoi-
19991: fessori Martti J. Karvonen. Joulukuussa 1977 mikunnan professori Eino Hdkkisen johdolla.
19992: valmistui Pannujärvi-projekti nimekseen otta- Pannujärven terveysliikuntaopiston perustami-
19993: neen työryhmän yksityiskohtainen selvitys uu- nen liittyy osaltaan meneillään olevan Vam-
19994: dentyyppisen liikunta- ja terveysopiston tar- maisten vuoden tavoitteisiin vammaisten tasa-
19995: peesta, toimintaedellytyksistä, toimintaperiaat- arvon ja heidän ongelmiensa lieventämisen joh-
19996: teista ja investointikustannuksista. Kun Tuo- dosta.
19997: Ioksen kunta lahjoittaisi korvauksetta opiston Vuonna 1978 Hämeen Maakuntaliitto asetti
19998: tarvitseman maapohjan, kokonaiskustannusarvio työryhmän valmistelemaan opistohankkeen to-
19999: olisi 26,8 milj. markkaa. teuttamista varten perostettavaa säätiötä. Luon-
20000: Liikunta- ja terveysopiston tarkoituksena on nos Suomen terveyskasvatus- ja kuntoliikunta-
20001: aikuisväestön terveyden ja hyvinvoinnin edis- säätiön säännöiksi valmistui ja oikeusministeriö
20002: täminen, työkykyisyyden ylläpito ja kehittämi- hyväksyi sääntöluonnoksen perustaroistoimien
20003: nen, ·terveiden vapaa-ajanviettotapojen edistä- pohjaksi. Säätiön perustajiksi on ilmoittautu-
20004: minen sekä elämänsisällön rikastuttaminen. nut 24 yhteisöä, joiden joukossa mm. 12 kun-
20005: Näihin päämääriin terveysliikuntaopisto pyrkii taa: Forssa, Hämeenlinna, Riihimäki, Hattula,
20006: kuntoliikunnan ja terveyskasvatuksen keinoin Hauho, Hausjärvi, Janakkala, Jokioinen, Lam-
20007: sekä ennaltaehkäisevän ja toisaalta korjaavan mi, Renko, Tammela ja Tuulos. Lisäksi 12
20008: kuntootuksen avulla. Päämäärään pyrittäisiin muun yhteisön joukossa ovat mm. Hämeen
20009: antamalla terveysliikunnanohjaajien ja -vetäjien Maakuntaliitto, Raittiuskasvatusliitto ja Sota-
20010: koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta. invalidien urheiluliitto. Alkupääomaksi näiltä
20011: Keskeisenä tavoitteena olisi myös erityisryh- yhteisöiltä on tulossa noin 122 000 markkaa.
20012: mien liikunnanohjaajien koulutus. Liikuntalaki- Pannujärvi-hankkeen tukijärjestöksi on perus-
20013: Toivomusaloite n:o 404 479
20014:
20015:
20016: tettu 7. 2. 1981 Pannujärvi-seura, johon liittyi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20017: välittömästi noin 80 henkilöä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20018: Liikunta- ja terveysopiston perustamisen muksen,
20019: Pannujärvelle tulisi tapahtua mitä pikimmin.
20020: Hankkeen eteenpäin viemiseksi tarvittaisiin että hallitus ottaisi valtion vuoden
20021: välttämättä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon 2 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen
20022: milj markan määräraha alue- ja rakennussuun- 2 000 000 markan määrärahan Pannu-
20023: nitteluun. Tilannetta helpottaisi huomattavasti, järven liikunta- ja terveysopiston alue-
20024: jos varoja saataisiin jo tämän vuoden puo- ja rakennussuunnitteluun.
20025: lella jossakin valtion lisämenoarviossa.
20026: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20027:
20028: Jouko Skinnari Eino Grönholm Hannu Tenhiälä
20029: Lea Savolainen Helge Siren Saara Mikkola
20030: Kaisa Raatikainen Mikko Elo Tapani Mörttinen
20031: Ulla Puolanne Matti Luttinen Olavi Nikkilä
20032: Matti Viljanen Olli Helminen Aarne Koskinen
20033: Ulla Järvilehto Kauko Tamminen
20034: 480 1981 vp.
20035:
20036: Toivomusaloite n:o 405
20037:
20038:
20039:
20040:
20041: Starast ym.: Määrärahasta maksuttoman kouluruokailun järjes-
20042: tämiseksi kunnallisiin ja yksityisiin ammatillisiin oppilaitok-
20043: siin
20044:
20045:
20046: Eduskunnalle
20047:
20048: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1981 ,terveyde1listen näk:ö1.rohtien kanna!lta ,tulee myös
20049: tulo- ja menoarvioksi todetaan, että opiskelijoi- kaikkiin ilrunnallisiin ja yksityisiin ammart:illisiin
20050: den opintososiaalisten palvelujen kehittämistä oppilaitoksiin :saada :maksuton koulurudkailu.
20051: on tarkoitus edelleen painotetusti jatkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20052: Syyslu[rukauden 1981 alusta a:likaen bt&kien kunnan hy:väkls}'ltltäväksi toivomuksen,
20053: v.all!t:Lon ammatillisten oppilaitosten opiskelijat
20054: saavat ilroulupäiJvinä v.a,ltion varoilla 1tuotetun että hallitus ottaisi valtion vuoden
20055: yhden ilmaisen [äm,pimän ,aterian. Sen 1sij,aan 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
20056: lähinnä kunnallis1ssa .ja ~sityisissä ,teknillisissä tävän määrärahan maksuttoman koulu-
20057: j,a klauppaoppilaitoiksissa ei mak.su1l0nta oppilas- ruokailun järjestämiseksi kunnallisiin ja
20058: ruokailua ole vielä järjestetty. yksityisiin ammatillisiin oppilaitoksiin
20059: OpintasasiaaUsten palvelujen yhtenäistä- syyslukukauden 1982 alusta lukien.
20060: miseksi ja opiskelijoiden xavitsemuksellisten ja
20061: Helsingissä 13 päivänä helnllikuuta 1981
20062:
20063: Pekka Starast Kaarina Suonio Liisa Jaakonsaari
20064: 1981 vp. 481
20065:
20066: Toivomusaloite n:o 406
20067:
20068:
20069:
20070:
20071: A. Stenbäck ym.: Nyrkkeilyn kieltämisestä
20072:
20073:
20074: Eduskunnalle
20075:
20076: Viime aikoina on entistä enemmän alettu tuksen mukaan kokonaan ikieltää, kuten !ISlan-
20077: kiinnittää huomiota nyrkkeilyn terveydelle ai- nissa on tapahtunut.
20078: heuttamiin v;aurioihin. Mm. PohjoiJSmaiden Lääkintöhallituksen asiantuntijalausunnot kiin-
20079: neuvosto on kokouksessaan Reykjavikissa nittävät huomiota kilpailuaikana sattuneisiin
20080: vuonna 1980 hyväksynyt suosituksen, että kuolemantapauksiin sekä tutkimuksiin, joissa
20081: nyrkkeilyn kieltoa koskeva ikäraja yhtenäistet- on osoitettu, että jopa 50 prosentilla aktiivi-
20082: täisiin Pohjoismaissa. uransa lopettandsta nyrkkeilijöistä on ,todet-
20083: Asiaa käsiteltäessä on mm. Suomen lääkintö- tu aivosairauteen viittaavia merkkejä.
20084: hallitus Pohjoismaiden neuvoston lakivaliokun- Yhteiskunnan ei pidä sallia urheilumuotoa,
20085: nalle 12. 3. 1979 antamassaan lausunnos.sa to- joka ennemmin .tai myöhemmin tekee harjoit-
20086: dennut mm., että lääkintöhallituksen käyttämät tajansa aivovammaiseksi.
20087: asiantuntijat ovat yksimieliset nyrkkeilyn ter- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
20088: veysuhasta. Nyrkkeilyssä pyritään tekemään vas- nioittaen eduskunnan hyväksy,ttäväksi toivo-
20089: tustaja kilupailukyvyttömäksi mm. päähän koh- muksen,
20090: distuneilla iskuilla, joista jokainen aiheuttaa
20091: tietyn asteisen aivovaurion. Nyrkkeily on hy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20092: lättävä urheilumuoto ja se ,tulisi Jäälkintöhalli- nyrkkeilyn kieltämiseksi Suomessa.
20093: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
20094:
20095: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
20096: Jorma Fred Erkki Korhonen Ulla Järvilehto
20097: Antero Juntumaa Sauli Hautala
20098:
20099:
20100:
20101:
20102: 61 0&8100188]
20103: 482 1981 vp.
20104:
20105: Toivomusaloite n:o 407
20106:
20107:
20108: Suonio ym.: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen tutkimus-
20109: varojen lisäämisestä
20110:
20111: Eduskunnalle
20112:
20113: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos perus- Toisaalta Suomen hallitus on jo harjoittanut
20114: tettiin opetusministeriön alaisuuteen v. 1970. aktiivista ja aloitteellista aseidenriisuntapoli-
20115: Sen jälkeen laitokselle on myönnetty valtion tiikkaa sekä alueellisessa että globaalisessa
20116: budjetin kautta vain yksi tutkimusassistentin mitassa. Lienee itsestään selvää, että tutkimus-
20117: toimi huolimatta siitä, että laitoksen johtokunta työllä on annettavanaan oma panoksensa ase-
20118: asetti jo viime vuosikymmenen alkupuolella varusteluun ja aseidenriisuntaan liittyvissä
20119: tavoitteeksi kahdeksan tutkijan keskuksen luo- ongelmissa varsinkin, kun alan tutkimus on
20120: misen. Tilanne ei myöskään vuoden 1981 tulo- rauhan- ja konfliktintutkimuksen piirissä ollut
20121: ja menoarvioesityksessä korjaantunut siitäkään hyvinkin näkyvää.
20122: huolimatta, että ns. perustutkimustyöryhmän Rauhan- ja konfliktintutkimus on luonnolli-
20123: esityksen mukaisesti on myös valtion tutkimus- sesti vain yksi, joskin vaikutusvaltainen suun-
20124: laitosten tutkimusedellytyksiä pyritty paranta- taus Suomessa yleistäkin kehittämistä vaati-
20125: maan. Päinvastoin Rauhan- ja konfliktintutki- vassa kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa.
20126: muslaitoksen voimavarojen kasvu jää alle val- Sen voimistamista voidaan edellä mainittujen
20127: tion tutkimusmenojen keskimääräisen kasvun. kansainvälisen talouden ja politiikan kehityk-
20128: Suomi harjoittaa aktiivista rauhantahtoista seen liittyvien asiallisten, jopa polttavien tarpei-
20129: ulkopolitiikkaa. Samalla sen yhteiskunnalliset den lisäksi perustella sillä, että alalla on ole-
20130: ja taloudelliset toiminnot kansainvälistyvä! ja massa tukea vaille jäänyt ja jopa syrjintää
20131: erilaiset globaaliset haasteet ulottavat otteensa kokenut valtion tutkimuslaitos. Sen aseman
20132: myös meihin. Tutkimus on yksi keino, jonka vahvistaminen on hallituksen omaksuman ylei-
20133: avulla tätä monimuotoista kansainvälistä kehi- sen tiedepoliittisen linjan mukainen. Samalla
20134: tystä voidaan pyrkiä seuraamaan ja luomaan luotaisiin Suomen rauhanomaiselle ulkopolitii-
20135: siihen järjestystä tuovia malleja. Niiden avulla kalle ja sitä tukevalle yleiselle mielipiteelle
20136: voidaan puolestaan osaltaan edistää ulkopoli- uusia tiedollisia edellytyksiä sekä keinoja so-
20137: tiikkaamme ja sen mukautumista erilaisiin peutua nopeasti muuttuvaan kansainväliseen
20138: muutospaineisiin. Rauhan- ja konfliktintutkimus ympäristöön.
20139: on luonteeltaan sellainen tutkimusala, jolle täl- Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen ase-
20140: lainen kokonaisvaltainen, kaikilla tasoilla esiin- man vahvistamiseksi ja tutkimusvoimavarojen
20141: tyvä kansainvälisten ristiriitojen syiden ja parantamiseksi olisi välttämätöntä, että laitok-
20142: seurausten tarkastelu hyvin sopii. Alan tutki- sen virkojen lisäys noudattaa vähintään valtion
20143: muksella on myös annettavanaan perustaa tutkimusmenojen keskimääräistä kasvua.
20144: rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20145: miselle maassa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20146: Erityistä huomiota on syytä kiinnittää muksen,
20147: siihen vaaratekijään, jonka aseteknologian jat- että hallitus huolehtisi Rauhan- ja
20148: kuva kehitys ja johtavien valtioiden kilpavarus- konfliktintutkimuslaitoksen tutkimus-
20149: telu aiheuttaa kansainväliselle rauhalle ja tur- varojen kehittämisestä vähintään valtion
20150: vallisuudelle. Nämä varustelukierteet vaikutta- tutkimusmenojen keskimääräisen kasvun
20151: vat myös Suomen kansainväliseen asemaan. mukaisesti.
20152: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20153:
20154: Kaarina Suonio Terhi Nieminen-Mäkynen Ilkka Kanerva
20155: Anneli Kivitie Lauri Palmunen Matti Pelttari
20156: Liisa Jaakonsaari Matti Puhakka Ulla-Leena Alppi
20157: Inger Hirvelä Erkki Pystynen Sten Söderström
20158: 19,81 vp. 483.
20159:
20160: Toivomusaloite n:o 408
20161:
20162:
20163:
20164:
20165: Sutinen ~.: Maatalouspainotteisen emäntäkouluopetuksen anta-
20166: misesta Pohjois-Karjalan maatalousoppilaitoksissa
20167:
20168:
20169: Eduskunnalle
20170:
20171: Pohjois-Karjala on maan maatalousvaltaisin noususta, joka vaikuttaa myös naisten haluk-
20172: alue, jossa maatalouden vaikeudet koetaan kuuteen suorittaa elämäntehtävänsä maalla ja
20173: voimakkaina. Yhdeksi maatalouden kehittämi- nimenomaan maataloudessa.
20174: sen suurimmaksi ongelmaksi on muodostunut Yhä useammalle tulee löytymään myös pai-
20175: se, että tilalta puuttuu emäntä. Varsinkin maa- kallisia työpaikkoja maataloudessa maatalous-
20176: talouden jatkuvuuden kannalta nykyinen tilan- yrittäjien lomapäivien lisääntyessä ja viikko-
20177: ne on kestämätön. vapaajärjestelyiden päästessä kokeilun kautta
20178: Emäntäpulan poistamiseksi tarvitaan yhteis- vakiin tuneeksi toiminnaksi.
20179: kunnan taholta lukuisia toimenpiteitä mm. lo- Emäntäkoulun opetussuunnitelmia on tarve
20180: ma-, eläke- ja muun sosiaaliturvan jatkuvaksi painottaa huomattavasti nykyistä enemmän
20181: parantamiseksi, mihin on useissa yhteyksissä maatalouteen liittyvällä oppisisällöllä ja sijoit-
20182: kiinnitetty jatkuvasti huomiota. Maatalouden taa keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä
20183: emännyys edellyttää erityisesti nykyaikana se- lisäkoulutuspaikkoja läänin maatalousoppilaitok-
20184: kä tiedollista että taidollista valmiutta, jota siin.
20185: koulutus voi antaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20186: Pohjois-Karjalan ainoaan emäntäkouluun on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20187: ollut hakijoita enemmän kuin on voitu vastaan- muksen,
20188: ottaa. Oppilaiden keskuudessa suoritetut tie-
20189: dustelut osoittavat maatalousmyönteisyyden li- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20190: sääntyneen huomattavasti siitä huolimatta, että maatalouspainotteisen emäntäkouluope-
20191: opetusta on viime aikoina suunnattu kotitalous- tuksen antamiseksi Pohjois-Karjalan lää-
20192: ja laitoshuoltopainotteiseksi. nin alueella sijaitsevissa maatalousoppi-
20193: Muuttunut suhtautuminen on osoitus maa- laitoksissa.
20194: seudun ja maatalouden arvostuksen yleisestä
20195: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
20196:
20197: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Matti Puhakka
20198: Markku Kauppinen Erkki Korhonen P. Puhakka
20199: Mauri Vänskä
20200: 484 1981 "P·
20201:
20202: .· ,.,,, i, . Toivom~oit~ n:o 409
20203:
20204:
20205:
20206:
20207: Sutinen ym.: Hyvärilän kansainvälisen kurssi- ja nuorisomatkailu-
20208: keskuksen kunnostuksen jatkorahoituksen turvaamisesta
20209:
20210:
20211: Eduskunnalle
20212: ·~"'!
20213: Vuonna 1977 aloitettiin neuvottelut valtion Nurmeksen kaupungin taloudelle Hyvärilän
20214: viranomaisten ja Nurmeksen kaupungin edus- kurssikeskuksen rakennushanke on muodostu-
20215: tajien kesken nuorisolain erityissäännösten mu- nut kohtuuttomaksi sen takia, että pian 2 milj.
20216: kaisen kurssi- ja leirikeskuksen perustamisesta markan suuruisiksi muodostuneisiin kustannuk-
20217: Nurmekseen, mikä johtikin Hyvärilän kunnai- siin valtio on osallistunut ennakoitua vähem-
20218: Hskodin toimitilojen huomioimiseen opetusmi- män. Rahoituksen puuttumisen vuoksi Nur-
20219: nisteriön laatimassa valtakunnallisessa ohjel- meksen kaupunki on joutunut keskeyttämään
20220: massa. kurssikeskuksen kunnostustyöt, joita ei voida
20221: Nurmeksen kaupunki laati kustannuslaskel- jatkaa ennen jatkorahoituksen järjestymistä.
20222: man siten, että hankkeeseen saadaan valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
20223: avustusta 60 % ja kuoletuslainaa 30 % koko- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20224: naiskustannuksista. Hankkeen alustava kustan- muksen,
20225: nusarvio oli silloin n. 12 milj. markkaa. Ope-
20226: tusministeriö on kuitenkin myöntänyt tähän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20227: mennessä hankkeen rahoittamiseksi ja raken- Hyvärilän kansainvälisen kurssi- ja nuo-
20228: nustöihin eri erissä valtionavustusta yhteensä risomatkailukeskuksen rahoittamiseksi ja
20229: 416 000 markkaa ja kuoletuslainaa 200 000 rakennustöiden jatkumisen turvaamisek-
20230: markkaa. si Nurmeksen kaupungissa.
20231: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20232:
20233: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Matti Puhakka
20234: Markku Kauppinen Erkki Korhonen P. Puhakka
20235: Mauri Vänskä
20236: 1981 vp. 485
20237:
20238: Toivomusaloite n:o 410
20239:
20240:
20241:
20242:
20243: Särkijärvi: Opintososiaalisten tukimuotojen irrottamisesta sidon-
20244: naisuudesta vanhempien tuloihin ja varallisuuteen
20245:
20246:
20247: Eduskunnalle
20248:
20249: Opiskelijoiden taloudellinen asema on tiu- täysivaltaisia kansalaisia. Näissä tukimuodoissa
20250: kentunut viime vuosina. Tämä on johtunut kuitenkin tällaista edellytetään. Epäkohdan vai-
20251: lähinnä elinkustannusten noususta, jota opinto- kutus korostuu, milloin perheellä on useampia
20252: tuki ja muut opintososiaaliset tulonsiirrot eivät lapsia opiskelemassa tai kouluiässä, koska täl-
20253: ole pystyneet seuraamaan. Kiristyminen on joh- löin ei välttämättä ole edes tosiasiallisia edelly-
20254: tanut paikoitellen konflikteihin jopa opiskeli- tyksiä jälkeläisten tukemiseen.
20255: joiden ja heidän omien palveluyhteisöjensä vä- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
20256: lillä, kuten nyt viimeksi Turussa vuokranmak- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20257: suboikottina.
20258: Eräs opiskelijoita koskeva epäoikeudenmukai- että hallitus poistaisi opintososiuli-
20259: suus on opintolainan ja asumislisän enimmäis- sissa tukiiiirjestelmissii esiint'jVåt rajoi-
20260: määrän pieneneminen saajan vanhempien tulo- tukset, jotka pienentävät täysi-ileiiisten
20261: jen ja varallisuuden vuoksi. Mikään laki ei kansillaisien oikeuksitl tukeen heidiill
20262: edellytä, että vanhemmat elättäisivät 18 vuotta vanhempiensa tulojen tili v•tlllisuuthn
20263: täyttineiti jälkeläisiään~ jotka muutoinkin ovat vuoksi.
20264: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
20265:
20266: Jouni J. Särkijärvi
20267: 486 1981. vp.
20268:
20269: Toivomusaloite n:o 411
20270:
20271:
20272:
20273:
20274: Söderström ym.: ~äiärahasta kahden apulaisprofessorin viran
20275: perustamiseksi Vaasan korkeakouluun
20276:
20277:
20278: Edusk'uhhal1e
20279:
20280: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään noissa: Vaasan korkeakoulun ant~man ekonomi-
20281: vuodelle 1981 esittänyt kolmen uuden opetus- koulutuksen 'laajentamiseen on suhtauduttu
20282: ·viran perustamista Vaasan korkeakouluun (1 myönteisesti. Tälle onkin olemassa painavia
20283: lehtori oikeusdeteeseen, 1 lehtori ruotsin kie- korkeakouhipcillittisiil ja aluepoliittisia perustei-
20284: leen ja 1 assistentti liiketaloustiede: laskenta- ta. Erityisesti Svenska hartdelshögskolahin Vaa-
20285: toimeen). Tämä voimavarojen lisäys on täysin san rinnakkaisyksikön perusta!Ilirieii · cin luo-
20286: riittämätön seuraavista syistä: massa edellytyksiä vahvan liiketaloustieteellisen
20287: - Korkeakoululaitoksen kehittämislain to- tiedeyhteisön · luomiseen Vaasaan. Ongelmat
20288: -~euttaminen on ~apahtunut. ai\'an liian takapai- aivan akuuttien resurssitarpeiden tyYdyttämises-
20289: hotteisesti: uusia opiskelijoita on otettu sisään, sä tulevat kuitenkin estämään tai ainakin siir-
20290: tin.lttlf lainsäädännön edellyttämiä virkoja ei ole tämään sekä valtakunnallisesti että alueellisesti
20291: 'perustettu. Tästä tilanteesta ovat joutuneet tärkeiden Vaasan korkeakoulun kehittämishank-
20292: ··kärsiinään erityisesti uudet korkeakoulut, joi- keiden toteutumisen. ·
20293: ·'den pariostaminen on muutenkin 'yielä kesken. Hallit11ksen tulo- ja · menoarvioesityksessä
20294: Kauppatieteellisellä koulutuslilalla on · i:nukana oleva oikeustieteen lehtorin virka on
20295: käynnissä tutkinnonuudistus, jonka seuraukse- ~orkea~oulul} esityksestä poikkeaya. Korkea-
20296: na ekonomikoulutuksen normiaika pitenee kol- koulu on esittänyt yliassistentin 'ylimääräisen
20297: mesta vuodesta neljään vuoteen. Tämä~ l~s~ks~ ._ ~oil;nen _ perustamista oikeus tieteeseen, koska
20298: tutkintoasetuksessa edellytetään, että tutkinnon ·· tavoitteena on nimenomaan saada tutkimus-
20299: tieteellistä perustaa vahvistetaan. Tähän pää- orientoitunutta kapasiteettia lisää aineeseen.
20300: semiseksi tarvittaisiin runsaasti lisää opettaja- Tämän vuoksi tulo- ja menoarvioesitykseen
20301: voimia. Erityisen suuri paine on syventävissä sisältyvä oikeustieteen lehtorin virka olisi
20302: opinnoissa, koska tutkimustyön edellyttämiä muutettava oikeustieteen yliassistentin toi-
20303: professoritasoisia virkoja ei ole saatu, vaikka meksi.
20304: tutkinto on uudistettu. Yrityksen taloustiede: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20305: markkinoinnissa on ainoastaan yksi professuuri, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20306: jonka vastuulla on n. 50 opiskelijan tutkimus-
20307: työn ohjaus vuosittain muiden tehtävien ohella. että hallitus ottaisi valtion vuoden
20308: Vastaavasti yrityksen taloustiede: hallinto- ja 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
20309: organisaatio -aineessa suhde on yksi professori rärahan kahden apulaisprofessorin viran
20310: 40 opiskelijaa kohden. Mikäli näihin aineisiin (liiketaloustiede: erityisesti markkinoin-
20311: ei saada vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa ti, ja liiketaloustiede: erityisesti hallinto
20312: apulaisprofessuureja, ajaudutaan ekonomikoulu- ;a organisaatio) perustamiseksi Vaasan
20313: tuksessa pahaan umpikujaan. korkeakouluun.
20314: - Valtakunnallisissa kauppatieteellistä kou-
20315: lutusalaa koskevissa suunnitelmissa ja Iausun-
20316: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20317:
20318: Sten Söderström Juhani Raudasoja
20319: M.-L. Salminen Jarmo Wahlström
20320: 1981 vp.
20321:
20322: Toivomusaloite n:o 412
20323:
20324:
20325:
20326:
20327: Täpiola ym.: Maatalousoppilaitoksen perustamisesta Pihtiputaalle
20328:
20329:
20330: Eduskunnalle
20331:
20332: Pohjoisen . Keski-Suomen kuuden kunnan rustaa maatilatalouden vakinaista keskiasteen
20333: Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven, Viitasaaren, koulutusta. .
20334: Kyyjärven ja Kannonkosken alueelta pyrki Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi .toi-
20335: vuonna 1980 yhteisvalinnassa mukana olleisiin vomuksen,
20336: keskiasteen oppilaitoksiin kaikkiaan 875 haki-
20337: jaa, joista koulutukseen otettiin 490 eli 56 %. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20338: Tämä osoittaa pohjoisen Keski-Suomen am- menpiteisiin Keski-Suomen läänin poh-
20339: matillisten koulutuspaikkojen riittämättömyy- ioisosan kuntien ammatillisen koulutuk-
20340: den, .mikä tulisi korjata keskiasteen koulun- sen saavutettavuuden parantamiseksi pe-
20341: uudistuksen yhteydessä. • . ·.. rustamalla maatalousoppilaitoksen Pihti-
20342: · · Pohjoisen Keski-Suomen .elinkeino- ja työelä- putaalle.
20343: .män rakenne .edellyttää,_ että alueelle tulee pe-
20344: Helsihgissä · 1'3 päivärii helmikuuta 1981
20345:
20346: Hannu Tapiola Sakari Knuuttila
20347: 488 1981 vp.
20348:
20349: Toivomusaloite n:o 413
20350:
20351:
20352:
20353:
20354: Tapiola ym.: Metsätalousalan pysyvän koulutuspisteen perusta-
20355: misesta Viitasaarelle
20356:
20357:
20358: Eduskunnalle
20359:
20360: Keski-Suomen läänin puuntuotanto on lähes ajatellen riittämätöntä ja monien kuntien nuor-
20361: 1()% koko maan puuntuotannosta ja c:rityises- ten kannalta heikosti saavutettavissa etäisen si-
20362: ti pohjoinen Keski-Suomi on voimakasta metsä- jaintinsa vuoksi. Tilanne tulisi korjata perusta-
20363: talousaluetta. Myös metsätalouden ammatillisen malla Viitasaarelle metsätalouden peruslinjan
20364: koulutuben tulisi sijaita elinkeino- ja työelä- opetusta antava vakinainen koulutuspiste.
20365: män rakenteen edellyttämällä tavalla. Pohjoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20366: sessa Keski--Suomessa on yksi metsätalouden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20367: koulutuspiste, joka antaa metsuri- ja metsätyön-
20368: lohtajakoulutusta etäistä anunatUlisen peruskou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20369: lutuksen väliaikaisista järjestelyistä valtion am- menpiteisiin metsätalouden ammatillisen
20370: matillisissa oppilaitoksissa annetun asetuksen koulutuksen lisiiämiseksi pohjoisessa
20371: perusteella. Keski-Suomessa peruslamalta pysyvän
20372: Koulutus on koko pohjoista Keski-Suomea kot.tlHtuspisteen Viitlstlllt'tlle.
20373: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20374:
20375: Hannu .Tapiola Sakari Knuuttila
20376: 198l·vp. ,489
20377:
20378: Toivomusaloite n:o 414
20379:
20380:
20381:
20382:
20383: Tapiola flll.: Käsi- ja taideteollisuusalojen opistoasteen koulu-
20384: tuksen järjestämisestä Petäjäveden kotiteollisuuskoulun yhtey-
20385: dessä
20386:
20387:
20388: Eduskunnalle
20389:
20390: Keski-Suomen läänissä ei ole lainkaan käsi- Edellä todettu osoittaa käsi- ja taideteolli-
20391: ja taideteollisuusalojen opistoasteista ammatil- suusalojen opistoasteen koulutuksen tarpeelli-
20392: lista koulutusta ja kouluasteen opetuspisteitä- suuden Keski-Suomessa, minkä perusteella eh-
20393: kin on vain yksi - Petäjäveden kotiteolli- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20394: suuskoulu. muksen,
20395: Kiinnostus käsi- ja taideteollisuutta kohtaan
20396: on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Kes- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20397: ki-Suomen läänin ylioppilastutkinnon suoritta- menpiteisiin käsi- ja taideieollisuusalo-
20398: neista nuorista jää yhä suurempi osa korkea- jen opistoasteen koulutuksen järjestä-
20399: koulujen ulkopuolelle, mikä on nähtävissä miseksi Keski-Suomen lääniin Petiij6-
20400: myös käsi- ja taideteollisuusaloille pyrkineissä. veden kotiteollisuuskoulun yhteyteen.
20401: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981.
20402:
20403: Hannu Tapiola Sakari Knuuttila
20404:
20405:
20406:
20407:
20408: 62 08SJ«)l88J
20409: i981 vP·
20410:
20411: Toivomusaloite n:o 415
20412:
20413:
20414:
20415:
20416: :'· '~.
20417: Tikka: Tetroillisen opiston perustamisesta Imatralle
20418:
20419:
20420: Eduskunnalle
20421:
20422: Teknillisen opiston perustaminen Imatralle kat ovat maan lounaisosassa. Esimerkiksi pa-
20423: on .ollut vireillä jo kymmenkunta vuotta. Tu- peri-insinöörioppilaita on Kymen läänistä tällä
20424: loksia ei tähän mennessä ole saavutettu ja hetkellä · vain 13 prosenttia, . kun taas .. koko
20425: siksi varsinkin nyt, kun Imatran seudun työt- maan paperi- ja selluteollisuudessa: työskenie-
20426: t()O}yysluvut , ovat todella suuret, päätöksen levästä väestöstä huomattavasti yli .30 prosent-
20427: syntyminen nopeasti olisi entistä tarpeellisem- tia tYöskentelee Kymen läänin alueella.
20428: paa. . Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
20429: Tehtyien esitysten mukaan Imatran teknilli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen; : ·
20430: sen <"koUlun yhteyteen perustettavaan teknilli-
20431: ~een opistoon ·tulisi kaksi opintolinjaa, paperi- että hallitus ryhtyisi nopeasti toi-
20432: ja 'sähkövoimåi:ekniikka. Tällaisia linjoja on menpiteisiin teknillisen opiston per'Us-
20433: iäUä . hetkellä tciirij.funassa Helsingissä, Vaasas- tamiseksi Imatralle . .
20434: sa,'1'ämpereella· ja Porissa. Kaikkf nämä pai-
20435: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
20436: -.· '
20437:
20438: Seppo Tikka
20439: 1981 vp. 491
20440: . -:-. '
20441: Toivomusaloite n:o 416
20442:
20443:
20444:
20445:
20446: Tikka: Metsäoppilaitoksen sijoittamisesta Ruokolahdelle
20447:
20448:
20449: ·Ed u s kun ·nalle
20450:
20451: Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä kunnan alueelle ovat· olleet 'kiinnostuneita· myös
20452: Etelä-Karjalaan sijoitetaan metsäoppilaitos, jo- muut ·kunnat. Tästä syystä päätös sijaintipai-
20453: hoh tulee kaksi peruslinjaa ja yksi metsurin kasta tulisi tehdä mahdollisimman pian.
20454: erikoistumislinja. Näihin Iinjoihin tulisi yhteeil- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
20455: sä '72 oppilaspaikkaa. · nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20456: Kunta on jo varannut alustavasti toimitilat
20457: uudelle oppilaitokselle ja kunta on muuten- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
20458: kin sen . sijaintipaikaksi hyvin sopiva, työhar- piteisiin metsäoppilaitoksen sijoittami-
20459: joitteHim'ahdollisuudet ovat· erinomaisen hyvät. seksi Ruokolahdelle.
20460: Perustettavan metsäoppilaitoksen saamisesta
20461: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20462:
20463: SeppO Tikka
20464: 492 1981 vp.
20465:
20466: Toivomusaloite n:o 417 ._,1,
20467:
20468:
20469:
20470:
20471: Tikka: Talouskoulun perustamisesta Imatralle
20472:
20473:
20474: Eduskunnalle
20475:
20476: Imatralle puuhataan parastaikaa talousope- si Imatralle. Talouskoulun puute on vaikeasti
20477: tusta väliaikaisen koulutuksen muodossa. Täl- ymmärrettävä, koska jo tähän mennessä jokai-
20478: lainen koulutus alkaisi Imatran ammattikou- sessa Imatran kokoisessa kaupungissa Kymen
20479: lun tiloissa lähinnä ammattikoulun ravintota- läänissä toimii talouskoulu.
20480: lousosaston suojissa. Tällainen koulutus olisi Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
20481: nimenomaan väliaikaista ja se on synnytetty kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, '
20482: lähinnä siksi, että Imatran seudun työllisyys
20483: on todella huono. että hallitus ryhtyisi kaikkiin , 1f!lab-
20484: Vuosikausia on ollut vireillä myös suunni- dollisiin toimenpiteisiin talot~skOtdun
20485: telmia varsinaisen talouskoulun perustamisek- perustamiseksi Imatralle.
20486: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
20487:
20488: Seppo Tildca
20489: 1981 vp. 493
20490:
20491: · Toivomusaloite n:o 418 ;) ..
20492:
20493:
20494:
20495:
20496: Tikka: Imatran taidekoulun muuttamisesta alueelliseksi kuvatai-
20497: teen päiväkouluksi ja Imatran taidemuseon muuttamisesta
20498: Kymen läänin aluetaidemuseoksi
20499:
20500:
20501: Eduskunnalle
20502:
20503: Lmatran kaupungin suunnitelmien mukaan kehlttyneimmät ikdko Kymen läänissä. Imatran
20504: Siitolan kartanosta muodostettaisiin kuvataide- kuvataideperinteet ja museon hyvä .taso huo-
20505: keskus. Tässä kattaoossa on sekä asiallisesti mioon ottaen Imatran taidemuseolle tWisi 'saada
20506: että miljöön puolesta hyvin soveltuvat pu1t- Kymen läänin aluemuseon asema.
20507: teet kuvataiteen koulutustoiminnalle. Kuva- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
20508: taidekoulutusta on Lmatralla järjestetty vuodes- hyväksy;ttäväksi ,toivomuksen,
20509: ta 1946 alkaen. Imatran kuvataidekoulua toi-
20510: votaan kehitettävän alueell1seksi kuvataiteen että Imatran taidekoulu kehitettäisiin
20511: päiväkouluksi. Tätä varten se ·tulisi saada pysy- alueelliseksi kuvataiteen päiväkouluksi
20512: vän valtionaVUJll piiriin. Kuvataidekouluun on mahdollisesti osana keskiasteen koulu-
20513: jo ·tähän mennessä ollut runsaasti pyrkijöitä tusta ja että Imatran taidemuseolle jär-
20514: kaikkialta Itä-Suomesta ja myös muualta jestettäisiin Kymen läänin aluetaidemu-
20515: maasta. seon asema.
20516: Lmatr.an taidemuseon 'kokoelmat käsittävät
20517: tätä nykyä noin 485 rteosta }a kokoelmat ovat
20518: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20519:
20520: Seppo Tikka
20521: 494 1981 vp.
20522:
20523: Toivomusaloite n:o 419
20524:
20525:
20526:
20527:
20528: Tikka: Kaakkois-Suomen liikunta- ja koulutuskeskuksen raken-
20529: tamisesta Imatralle
20530:
20531:
20532: Eduskunnalle
20533:
20534: Maassamme tolllltvten urheiluopistojen ver- Kaakkois-Suomen omien ja muiden llikunnan
20535: ikosto ei palvele riittävästi Kaakkois-Suomea. alalla toimivien järjestöjen alueellisena koulu-
20536: Alueellisten koulutustarpeitten ohella on ole- tuskeskuksena. Vaikutusalueen voimakkaasti
20537: massa myös valtakunnallisia tiettyjä erityisaloja teollistuneen elinkeinorakenteen johdosta sinne
20538: koskevia koulutustarpeita, jotka ovat edelleen voitaisiin sijoittaa myös työpaikkaliikunnan ·
20539: hoitamatta. koulutustoimintaa. Saimaan rannalla erinomais-
20540: Imatran Ukonniemen alueelle sijoit!tuv.an va- ten vesiurheilumahdollisuuksien 'tuntumassa si-
20541: paa-aikakeskurosen j.a sen yhteyteen tulevan kun- j.aitsevana la~toksesta voitaisiin muodostaa sou-
20542: toutuskesku:ksen muodostama ikoikonaisuus ja dun, melonnan, purjehduksen ja moottorivenei-
20543: alueen lähituntumassa sijaitsevat Imatran kau- lyn valtakunnallinen koulutuskeskus.
20544: pungin urheilulait01kset muodostavat hyvän poh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
20545: jan myös liikunnan ikurssikeskukselle. Viime nan hyväksyttäväksi ,toivomuksen,
20546: vuoden joulukuussa on valmistunut suunnitelma
20547: Imatran Ukonniemeen sijoitettavasta Kaakkois- että hallitus tekisi viipymättä toteut-
20548: Suomen liikunta- ja koulutusikeskuksesta. tamispäätöksen Kaakkois-Suomen liikun-
20549: Kaakkois-Suomen liikunta- ja koulutuskeskus ta- ;a koulutuskeskuksen rakentamisesta
20550: on tatkoiltettu palvelemaan ennen kaikkea Imatralle.
20551: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20552:
20553: Seppo Tikka
20554: 1981 vp. 495
20555:
20556: Toivomusaloite n:o 420
20557:
20558:
20559:
20560:
20561: Tikka: Urheilukeskuksen aikaansaamisesta Ruokolahdelle
20562:
20563:
20564: Eduskunnalle
20565:
20566: Ruokolahden kunnalla ei tällä hetkellä ole nessä riittävää tulta mm. veikkausvoittovaroja
20567: käytännöllisesti !katsoen ollenkaan urheilukent- jaettaessa.
20568: tää. Vanha urheilukenttä, jossa on vain 300 Edellä esitettyyn viitatten ehdotan eduskun-
20569: metrin juoksurata, on lähinnä palloilukäytössä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20570: Lähimmälle urheilukentälle kunnan keskustasta
20571: on noin kymmenen kilometrin matka. että hallitus ryhtyisi kaikkiin mahdol-
20572: Ruokolahden kunta on ryhtynyt kaikkiin tar- lisiin toimenpiteisiin urheilukeskuksen
20573: vittaviin ,toimenpiteisiin urheilukentän rakenta- saamiseksi pikaisesti Ruokolahden kun-
20574: miseksi. Kunnan hanke uudeksi urheilukes- taan.
20575: kukseksi ei kuitenikaan ole saanut ,tähän men-
20576: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20577:
20578: Seppo Tikka
20579: 1981 vp.
20580:
20581: Toivomusaloite n:o 421
20582:
20583:
20584:
20585:
20586: Toiviainen: Ohjelman laatimisesta korkeakoulujen eräiden määrä-
20587: rahojen lisäämiseksi
20588:
20589:
20590: Eduskunnalle
20591:
20592: Korkeakoulujen kehittämislainsäädännössä ei Opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen kan-
20593: ole normeja opetus- ja tutkimusresurssien ke- nalta näiden määrärahojen vakaa kehitys on
20594: hittämisestä. Vaihtelu on vuosittain ja pitem- ensiarvoisen tärkeä. Meneillään oleva tutkinto-
20595: mälläkin aikavälillä ollut tuntuva. reformi tulee entisestään lisäämään niukkojen
20596: Perushankinta- ja laitosmäärärahojen kehitys resurssien kulutusta. On myös huomattava, että
20597: pysyi 1970-luvun alkupuolella ennallaan, vaik- kirjojen ja laitteiden hinnat ovat kohonneet
20598: ka opettajien ja opiskelijoiden määrä kohosi tuntuvasti 1970-luvun puolivälissä vallinneesta
20599: tuntuvasti. 1970-luvun jälkipuoliskolla määrä- tasosta, jopa yli kaksinkertaisiksi.
20600: rahat aluksi kohosivat reaaliarvoltaan, mutta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20601: sen jälkeen kehitys on pysähtynyt. Kirjallisuu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20602: den hankintamäärärahojen kehitys oli viime sen,
20603: vuosikymmenen alussa ja keskivaiheilla myön-
20604: teinen, mutta jälkipuoliskolla kasvu pysähtyi. että hallitus laatisi ohjelman korkea-
20605: Laitemäärärahat kasvoivat vuosikymmenen al- koulujen laitos-, kirjallisuudenhankinta-
20606: kupuolella tuntuvasti, mutta sen jälkeen on ja laitemäärärahojen lisäämiseksi.
20607: tapahtunut jopa markkamääräistä laskua.
20608: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
20609:
20610: Seppo Toiviainen
20611: 1981 vp. 497
20612:
20613: Toivomusaloite n:o 422
20614:
20615:
20616:
20617:
20618: Tuominen ym.: Kansainvälisen kurssi- ja koulutustoiminnan tar-
20619: peiden huomioon ottamisesta rakennettaessa Kotkan puu-
20620: talousopistoa
20621:
20622:
20623: Eduskunnalle
20624:
20625: Maallemme tärkeä metsä- ja puutalouden sa lisäksi selvästi halvemmat kuin erikseen
20626: koulutus on saamassa arvoisensa · puitteet, kun myöhemmin toteutettuna. Tämänhetkinen ar-
20627: parhaillaan rakennetaan Kotkan puutalousopis- vio lisäkustannuksista on noin 2,4 milj. mark-
20628: tolle uusia toimitiloja, jotka etsivät vertaistaan kaa. Summa lienee mahdollista rahoittaa kulu-
20629: koko Euroopassa. van vuoden lisäbudjetin yhteydessä tai osoittaa
20630: Rinnan kotimaisen metsä- ja puutalousalan varat budjetin työllisyysmomenteilta - onhan
20631: koulutuksen kanssa Kotkan puutalousopistolla Kotkassa työllisyystilanne varsin vaikea.
20632: on keskeinen sija myös maamme kehitysyhteis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20633: työssä alan kurssi- ja koulutustoiminnan osal- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20634: ta. Tämän johdosta, kun kotimaan opetustyötä
20635: varten ovat valmistumassa modernit tilat, on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
20636: eri tahoilla kypsytelty ajatusta, että samanai- että parhaillaan Kotkaan rakenteilla ole-
20637: kaisesti olisi järkevää rakentaa myös tarvittava van puutalousopiston uudisrakennuksen
20638: lisärakennus kansainvälistä koulutusta varten. kanssa rakennettaisiin myös kansainvä-
20639: Lisäkustannukset koko projektia ajatellen ovat lisen kurssi- ja koulutustoiminnan tar-
20640: melko vähäiset ja samanaikaisesti rakennettaes- vitsema lisärakennus.
20641: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20642:
20643: Risto Tuominen Seppo Tikka Olli Helminen
20644: Mauno Forsman Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
20645:
20646:
20647:
20648:
20649: 63 088100188}
20650: 498 1981 vp.
20651:
20652: Toivomusaloite n:o 423
20653:
20654:
20655:
20656:
20657: Tuominen ym.: Rakennussuojelukohteiden aiheuttamien kustan-
20658: nusten korvaamisjärjestelmän selvittämisestä
20659:
20660:
20661: Eduskunnalle
20662:
20663: Vanhojen rakennusten suojeluun kiinnitetään rakennuksen omistajalle tai asianomaiselle kun-
20664: maassamme yhä enemmän huomiota. Usein on nalle on kohtuutonta. Suojeltavat kohteet sijah-
20665: tilanne se, että suojeltavilla rakennuksilla on sevat sattumanvaraisesti eri puolilla maata ai-
20666: vähintäänkin maakunnallinen merkitys. Kult- heuttaen kustannuksia eri tavoin maamme kun-
20667: tuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten nille. Vastuun suojeltavista kohteista olisi ol-
20668: suojelun aiheuttamista kustannuksista ei ole tava yhteinen koko valtakunnalle.
20669: kuitenkaan olemassa kohtuudenmukaista kor- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20670: vausjärjestelmää. • taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20671: Yleensä suojeltavat rakennuskohteet edellyt-
20672: tävät kustannuksia niiden korjaamiseksi ja var- että hallitus valmistelisi mahdollisim-
20673: sin usein myös jatkuvaksi ylläpidoksi. Vähin- man pian ehdotuksen vähintään maa-
20674: täänkin maakunnallisesti merkittävän kulttuu- kunnallista merkitystä omaavien raken-
20675: rihistoriallisen rakennuksen suojelun aiheutta- nussuojelukohteiden aiheuttamien kus-
20676: mien kustannusten sälyttäminen yksinomaan tannusten korvausjärjestelmäksi.
20677: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20678:
20679: Risto Tuominen Seppo Tikka Olli Helminen
20680: Mauno Forsman Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
20681: 1981 vp. 499
20682:
20683: Toivomusaloite n:o 424
20684:
20685:
20686:
20687:
20688: Tuovinen ym.: Määrärahasta Pohjois-Karjalan keskusammatti-
20689: koulun puutyöosaston koulutussahaa varten
20690:
20691:
20692: Eduskunnalle
20693:
20694: Yksi Pohjois-Karjalan läänin metsä- sekä me- ole ollut käytettävissä koulutussahaa eikä puu-
20695: talli- ja konepajateollisuuden suurimmista ke- levylinjan tarvitsemia tiloja koneineen ja lait-
20696: hittämisesteistä on ollut koulutetun työvoiman teineen. Kyseinen hanke tukisi merkittävällä
20697: niukkuus. Jotta koulutetun työvoiman puoles- tavalla myös Joensuun metsä- ja puutalous-
20698: ta pystyttäisiin luomaan edellytykset näiden opistossa tapahtuvaa opetusta.
20699: läänin teollisuustoiminnan kehittämisen kannal- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20700: ta keskeisten toimialojen laajentumiselle, tulee kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20701: läänissä parantaa erityisesti kyseisille toimialoil-
20702: le tähtäävän ammattikoulutuksen toimintamah- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1982
20703: dollisuuksia. tulo- ja menoarvioesitykseen 6 000 000
20704: Tällöin tärkeimpänä kehittämiskohteena on markan määrärahan Pohjois-Karjalan
20705: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun Joen- keskusammattikoulun puutyöosaston
20706: suussa sijaitseva puutyö- ja metalliosasto. koulutussahan ja siihen liittyvien tilo-
20707: Keskusammattikoulun puutyöosaston toimin- jen hankkimiseksi.
20708: tamahdollisuuksia on rajoittanut se, ettei sillä
20709: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20710:
20711: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen P. Puhakka
20712: Mauri Vänskä Lea Sutinen Markku Kauppinen
20713: Matti Puhakka
20714: 500 1981 vp.
20715:
20716: Toivomusaloite n:o 425
20717:
20718:
20719:
20720:
20721: Vähäkangas ym.: Kulttuuritiloiksi tarkoitettujen monitoimitalojen
20722: rahoituksen järjestämisestä
20723:
20724:
20725: Eduskunnalle
20726:
20727: Vihanuin kunta on tehnyt suunnitelmat ko- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
20728: tiseutukeskuksen rakentamiseksi. Tavoitteena nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20729: on ollut sellaisen kulttuurikeskuksen rakenta- muksen,
20730: minen, joka tarjoaa mahdollisimman monia
20731: kulttuuripalveluja samassa paikassa. Näistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
20732: mainittakoon kirjasto-, nuoriso-, kulttuuri-, joilla helpotettaisiin kulttuuritiloiksi tar-
20733: kansalaisopisto- ja museotilat. koitettujen monitoimitalojen kokonais-
20734: Näin monen erilaista valtionapua saavan ti- rahoituksen järjestämistä, ja toteuttaisi
20735: lan rakentaminen yhteen kokonaisuuteen on Vihannin suunnitellun kotiseutukeskuk-
20736: valtionapujen saamisen kannalta osoittautunut sen valtakunnallisena kokeiluna mah-
20737: ongelmalliseksi. Kyseinen hanke on kuitenkin dollisimman nopeasti.
20738: sekä toiminnallisesti että taloudellisesti edul-
20739: lisempi ratkaisu kuin se, että kaikki mainitut
20740: tilat rakennettaisiin erillisinä.
20741: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20742:
20743: Juhani Vähäkangas Liisa Jaakonsaari Eero Lattula
20744: Matti Ruokola Väinö Raudaskoski Martti Ursin
20745: 1981 vp. 501
20746:
20747: Toivomusaloite n:o 426
20748:
20749:
20750:
20751:
20752: Vänskä ym.: Pohjois-Karjalan Opiston peruskorjaustyön rahoi-
20753: tuksen turvaamisesta
20754:
20755:
20756: Eduskunnalle
20757:
20758: Pohjois-Karjalan Opisto on kansanopistolain IV kerros n. 500 000 mk 1979-1980
20759: alaisena toimiva yleissivistävä aikuisoppilaitos, III n. 600 000 mk 1980-1981
20760: joka on toiminut Niittylahdessa vuodesta 1895 II " n. 400 000 mk 1981-1982
20761: lähtien. Sen koulutustoiminta keskittyy talvi- I " n. 400 000 mk 1982-1983
20762: sin perusoppijaksojen puitteissa järjestettyjen pohja " n. 600 000 mk 1983-1984
20763: kansanopisto- ja kansankorkeakoulukurssien to- yhteensä 2 500 000 mk
20764: teuttamiseen (kestävät 33 viikkoa, opiskelijoi-
20765: ta 100-125) ja kesäisin järjestettyihin eri- Todettakoon, että opistorakennuksessa ei
20766: muotoisiin lyhytkursseihin (opiskelijoita 200 ole 50 vuoden aikana tehty mainittavia pe-
20767: -400}. Lisäksi opisto harjoittaa varsin laajaa ruskorjauksia, joten rakennus on epaaJanmu-
20768: osittain kaupallista, osittain koulutuksellista kainen, epäviihtyisä sekä jopa paloturvallisuu-
20769: puutarhatoimintaa. deltaan hyvin kyseenalainen. Paitsi opiston
20770: Voidakseen toimia ja edelleenkin kehittää työskentelylle saneerauksella on merkitystä
20771: toimintaansa on opiston johtokunta laatinut Pyhänselän kunnalle merkittävänä työllisyys-
20772: 1-6 vuotta käsittävän rakennusohjelman, jon- kohteena. Todettakoon vielä, että useat maa-
20773: ka puitteissa opistotilat saneerataan nykyvaati- kuntaopistot eri puolilla maata ovat saaneet
20774: muksia vastaaviksi. Kustannukset on arvioitu vuosittain peruskorjauksiinsa valtion tukea, jo-
20775: 2,5 milj. markaksi, joista pieni osa peitetään ta ilman ei myöskään Pohjois-Karjalan Opiston
20776: kouluhallitukselta saatavilla valtionavuilla, pie- saneerausohjelmaa pystytä toteuttamaan.
20777: ni osa omarahoituksella ja osa lainoituksella. Rakennusohjelma edellyttäisi valtiolta 600 000
20778: markan määrärahaa vuoden 1981 lisämenoar-
20779: Mainitusta rakennushankkeesta on toteu- vioon ja 700 000 markan määrärahaa vuoden
20780: tettu sen ensimmäinen osa, joka on käsittänyt 1982 budjettiin.
20781: opiston vanhan puuverstasrakennuksen muut- Edellä mainittuun perustuen ehdotamme
20782: tamisen kurssi- ja majoitustiloiksi sekä uuden kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20783: puuverstaan rakentamisen 1978-79. Toinen, vomuksen,
20784: parhaillaan käynnissä oleva rakennusvaihe kä-
20785: sittää päärakennuksen sisäpuolisen saneerauk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20786: sen ja uudistamisen, jota on toteutettu ja to- Pohjois-Karjalan Opiston saneerausoh-
20787: teutetaan seuraavan ohjelman mukaisesti: jelman vaatiman rahoituksen turvaami-
20788: seksi.
20789: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
20790:
20791: Mauri Vänskä Lea Sutinen Markku Kauppinen
20792: Erkki Korhonen Jouko Tuovinen Matti Puhakka
20793: P. Puhakka
20794: 502 1981 vp.
20795:
20796: Toivomusaloite n:o 427
20797:
20798:
20799:
20800:
20801: Vänskä ym.: Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoitoon osoitet-
20802: tujen määrärahojen korottamisesta
20803:
20804:
20805: Eduskunnalle
20806:
20807: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain on rahoituksen puutteessa jouduttu alenta-
20808: momentilla 29.99.50 varattu määräraha eräiden maan.
20809: siirtoväen sankarihautojen hoitoon. Näitä san- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
20810: karihautoja, joiden hoitaminen on kyseisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20811: määrärahan rajoissa paikallisten muistotoimi- muksen,
20812: kuntien tehtävänä, on Joensuussa, Lappeenran-
20813: nassa ja Luumäellä. Budjetissa olevaa määrä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20814: rahaa ei ole nostettu kustannustason nousua siirtoväen sankarihautojen hoitoon va-
20815: vastaavasti moneen vuoteen. Muistotoimikun- rattujen määrärahojen korottamiseksi
20816: nat ovat tästä syystä yhä enenevässä määrin sekä hoitokustannusten nousun huo-
20817: joutuneet turvautumaan sijaintikuntiensa ja mioonottamiseksi määrärahan suuruu-
20818: seurakuntien puoleen rahoitusalijäämän katta- dessa myös jatkossa.
20819: miseksi. Myöskin sankarihautojen hoitotasoa
20820: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
20821:
20822: Mauri Vänskä Lea Sutinen Mikko Kaarna
20823: Markku Kauppinen Heikki Järvenpää Erkki Korhonen
20824: Anna-Kaarina Louvo Jouko Tuovinen
20825: 1981 vp. 503
20826:
20827: Toivomusaloite n:o 428
20828:
20829:
20830:
20831: Väänänen ym.: Valtakunnallisten harrastajajärjestöjen ja kansan-
20832: sivistysjärjestöjen taideohjaajien kouluttamisesta ja paikkaa-
20833: misesta
20834:
20835: Eduskunnalle
20836:
20837: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- keskisuurissa kaupunkikunnissa vaikeuttamaan
20838: noarvioksi vuodelle 1981 esitettiin 8,4 milj. ohjaajien puute.
20839: markan suuruista määrärahaa kulttuuritoimin- Ilman reaalista kuntalaisten kulttuuriharras-
20840: talain voimaantulosta aiheutuvien, kunnallista tusmahdollisuuksien lisäämistä ja taideohjaus-
20841: kulttuuritoimintaa koskevien valtionosuuksien toiminnan organisointia on kulttuuritoiminta-
20842: kattamiseksi. Samanaikaisesti oli eduskunnan lain periaatelinja vaarassa muodostua liiallisen
20843: käsiteltävänä mainittu lakiehdotus. hallintopainotteiseksi ja sellaisena lain hengen
20844: Hallituksen esitys laiksi kuntien kulttuuri- vastaiseksi.
20845: toiminnasta ja esitys tulo- ja menoarvioksi vuo- Kulttuuritoimintatyöryhmä ennakoi kyseisen
20846: delle 1981 olivat typistetty yhdistelmä kulttuu- ongelmatekijän ja esitti, että lain toteuttamisen
20847: ritoimintatyöryhmän esityksistä. yhteydessä varattaisiin valtakunnallisille harras-
20848: Kultuuritoimintatyöryhmä piti välttämättö- tajajärjestöille ja kansansivistysjärjestöille mää-
20849: mänä, että samalla kun luodaan hallinnolliset rärahoja taideohjaajien virkojen perustamista ja
20850: puitteet, lakisääteinen kunnallinen kulttuurilau- taideohjaajien kouluttamista varten. Työryhmä
20851: takunta, on huolehdittava myös varsinaisen esitti, että valtion tulo- ja menoarvioon otettai-
20852: kaikkia kuntalaisia koskettavan kulttuuritoimin- siin ensimmäisenä vuonna 500 000 matkan
20853: nan tehokkaasta järjestämisestä. määräraha 8 ohjaajan palkkausta varten ja kou-
20854: Kulttuuritoimintakomitean ehdotuksesta on lutukseen, ohjaajien määrää lisättäisiin viiden
20855: vuodesta 1975 lähtien kolmessa Keski-Suomen vuoden aikana 15 :een ja koulutukseen tarkoi-
20856: kunnassa toteutettu kulttuuritoimintakokeilu. tettu määräraha kohoaisi 150 000 markkaan.
20857: Siitä saadut kokemukset osoittavat, että toimin- Valtakunnallisten harrastajajärjestöjen toi-
20858: nan painopiste siirtyi varsin pian selvästi taide- mintaan ja kansansivistysjärjestöjen kulttuuri-
20859: ohjaus- ja luovatoimintapainotteiseksi. Kulttuu- toimintaan myönnetään tällä hetkellä harkin-
20860: ritoimintatyöryhmän mietinnössä todetaan ko- nanvaraista valtionapua, mutta valtion tulo- ja
20861: keilusta: "Vaikka kulttuuritoimintakokeilussa menoarvion taiteen tukemiseksi osoitettujen
20862: on erityistä huomiota kiinnitetty ohjaajiin (tai- määrärahojen ja vapaan sivistystyön määrära-
20863: deohjaajat, harrastajaohjaajien kouluttaminen hojen turvin ei ao. järjestöjen ole ollut mah-
20864: jne.), on heitä ollut erittäin vaikea saada." dollista perustaa riittävää määrää ohjaajan toi-
20865: Vaikka kyse oli rajatusta kokeilusta ja olisi mia.
20866: ollut odotettavissa, että halukkaita taideohjaajia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20867: olisi ollut kokeilurahoituksen turvin saatavissa, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20868: on ohjaajaongelmasta tehtävissä se kulttuuritoi- muksen,
20869: mintalain valtakunnallista soveltamista koskeva että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20870: johtopäätös, että kulttuuritoiminnan käynnistä- taideohjaajien kouluttamiseen ja taide-
20871: mistä ja paikallistason harrastustoiminnan virit- ohjaajien palkkaamiseen valtakunnalli-
20872: tämistä tulee ratkaisevasti paitsi itsestään selväs- sille harrastajajärjestöille ja kansansivis-
20873: ti haja-asutulla maaseudulla myös pienissä ja tysjärjestöille.
20874:
20875: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
20876:
20877: Marjatta Väänänen Veikko Pihlajamäki Lauri Palmunen
20878: Orvokki Kangas Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen
20879: Mikko Pesälä Kauko Juhantalo Juhani Saukkonen
20880: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Arvo Salo Kalevi Mattila
20881: 504 1981 vp.
20882:
20883: Toivomusaloite n:o 429
20884:
20885:
20886:
20887:
20888: Zyskowicz ym.: Opintotuen tarveharkintaikärajan alentamisesta
20889:
20890:
20891: Eduskunnalle
20892:
20893: Opintotuen myontam1sessä aiheuttavat ns. kat. Nuorelta, joka vastaa täysin omasta ela-
20894: tarveharkinnan ikärajat huomattavaa epäoikeu- tuksestaan, evätään tuki vanhempien tuloihin
20895: denmukaisuutta. Opintorahan perusasaa ja ja varallisuuteen vedoten.
20896: opintolainan valtiontakausta ja korkotukea Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20897: myönnettäessä yksinäisillä, vanhempien kodin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20898: ulkopuolella asuvilla otetaan 20 ikävuoteen as- muksen,
20899: ti huomioon vanhempien tulot ja varallisuus,
20900: joskin 18-20-vuotiailla muita lievemmin. että opintotuen myöntämisessä sovel-
20901: Opintorahan asumislisän myöntämisessä otetaan lettava tarveharkinnan ikäraja alennet-
20902: kaikilla yksinäisillä vanhempien kodin ulko- taisiin 18 vuoteen ja täysi-ikäisyyslain
20903: puolella asuvilla huomioon ikään katsomatta toteuttamiseksi myös opintotuessa varat-
20904: vanhempien tulot ja varallisuus. taisiin 25 miljoonan markan lisämäärä-
20905: Tässä kohdin on jouduttu kohtuuttomuuk- raha.
20906: Slm tarveharkinnan rajojen ollessa varsin niu-
20907:
20908: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
20909:
20910: Ben Zyskowicz Lauri Palmunen Erkki Korhonen
20911: Ole Norrback Mikko Ekorre Pirjo Ala-Kapee
20912: 1981 vp. 505
20913:
20914: Toivomusaloite n:o 430
20915:
20916:
20917:
20918:
20919: Hakala: Kasvinviljelykoeaseman perustamisesta Uudellemaalle
20920:
20921:
20922: Eduskunnalle
20923:
20924: Maatalouden tutkimuskeskuksen Tikkurilan kaikki tarvittavat maa-alueet (rakennus- ja koe-
20925: laitosten siirryttyä Jokioisiin on Uusimaa jää- kenttäalueet) ja kunnallistekniikan Uudenmaan
20926: mässä kokonaan vaille kasvinviljelykoeasemaa. koeasemaa ja Valtion siementarkastuslaitosta
20927: Lähimmät viralliset koeasemat sijaitsevat naa- varten. Siementarkastuslaitoksen ja Uudenmaan
20928: purimaakunnissa: Varsinais-Suomen Mietoisis- koeaseman toimintojen sijoittaminen toistensa
20929: sa, Satakunnan Peipohjassa, Pirkanmaan Mou- yhteyteen tarjoaakin useita sellaisia toiminnalli-
20930: hijärvellä, Lounais-Hämeen Jokioisissa, Keski- sia ja investointi- ja käyttövaroja säästäviä etu-
20931: Hämeen Pälkäneellä ja Kymenlaakson Anjalas- ja, joiden huomioonottaminen lähiajan ratkai-
20932: sa. suissa olisi tärkeätä.
20933: Uudenmaan merkitys kasvintuotannossa, eri- Uudenmaan koeaseman sijoittaminen Mänt-
20934: tyisesti leipäviljojen ja erikoiskasvien viljelyssä sälään vastaa hyvin niitä alueellisia tarvenäkö-
20935: (öljykasvit, herne, mallasohra, nurmikasvien kohtia, joihin tämän asian yhteydessä jo ai-
20936: siemenet) on kuitenkin varsin suuri. Uudella- kaisemmin on kiinnitetty huomiota mm. Uu-
20937: maalla voidaan viljellä monia lajikkeita, jotka denmaan Maatalouskeskuksen maa- ja metsä-
20938: eivät naapurimaakuntiin samalla tavalla so- talousministerille 16. 3. 1980 jättämässä kirjel-
20939: vellu. Maakunnan viljelyolosuhteet eroavat se- mässä. Mikäli Valtion siementarkastuslaitos kai-
20940: kä maaperän että ilmaston osalta naapurimaa- kesta huolimatta sijoitettaisiin muualle, on kas-
20941: kuntien vastaavista tuntuvasti. Esim. Suomen- vinviljelykoeaseman olemassaolo Uudellamaalla
20942: lahden merellinen vaikutus ei tule muilla koe- edelleen yhtä tärkeätä. Uudenmaan Maatalous-
20943: asemilla esille. keskuksen lisäksi ovat koeaseman tärkeyttä
20944: Edellä mainitut syyt huomioon ottaen on useaan otteeseen korostaneet lausunnoissaan ja
20945: virallisen kasvinviljelykoeaseman olemassaolo kirjelmissään myös Uudenmaan Maakuntaliitto
20946: Uudenmaan maataloudelle välttämätön. Naapu- ja Uudenmaan Maataloustuottajain Liitto.
20947: rimaakuntien koeasemat eivät tätä tarvetta voi Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
20948: korvata. Myöskään Uudellamaalla sijaitsevat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20949: liikelaitosten koetilat (Vihti ja Tuusula) eivät
20950: korvaa virallista koeasemaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20951: Mäntsälän kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto virallisen kasvinviljelykoeaseman aikaan-
20952: ovat yksimielisesti esittäneet keväällä 1980 maa- saamiseksi Uudellemaalle Maatalouden
20953: ja metsätalousministeriölle ja maatilahallituksel- tutkimuskeskuksen Tikkurilan laitosten
20954: le tarjouksen luovuttaa valtiolle korvauksetta siirryttyä ] okioisiin.
20955: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
20956:
20957: Matti Hakala
20958:
20959:
20960:
20961:
20962: 64 ORR100188J
20963: 506 1981 vp.
20964:
20965: Toivomusaloite n:o 431
20966:
20967:
20968:
20969:
20970: Joutsenlahti ym.: Luonnonmukaisen viljelyn neuvonnan järjes-
20971: tämisestä
20972:
20973:
20974: Eduskunnalle
20975:
20976: Suomessa on v~ime vuosina nopeasti ikasva- tutkimuksen, erityisesti A. I. Vitltasen arvok-
20977: nUJt mielenikiinto luonnonmukaisen (biologisen kaan ,tutkimus- ja kokeilutyön rtuloksena paljon
20978: ja biodynaamiJsen) viljelyn menetelmiin ,sekä käytäntöön tsovelta:miskelpo1sta 'tietoa luonnon-
20979: käytännön viljelijöiden ja rutkijoiden että ku- mutkaisesta viljel)'lstä. Myös uudempi tuclcimus-
20980: luttajien t~olta. Tähän ovat v,aikutJtaneet useat työ Suomessa ja ulikomailla tarjoaa •vähitellen
20981: eri ~ekij ät. tietoa luonnonmulkaisen vi'ljelyn ongelmiin. Tä-
20982: Viljelijät kdkevart: kestämättömänä energia-, mä .tieto olisi rsuurimm~si osaksi .soveltam.iskel-
20983: kone-, lannoite- ja rtorjunta-.ain~ustannusten poista ja hyödyllistä myös ,tav.anomaisessa maa-
20984: nopean nousun aiheuttaman tilanteen. On myös ja puutarhataloudessa. T,ämä tieto on kuitenkin
20985: havahduttu huomaamaan nyiky1sten viljely,sme- tällä hetikellä käytännön rviljelijöiden :tarpeita
20986: netelmien muikanaan rtuomat vaikeudet, kuten aj.ate11en hyvin hajanaista ja vruikeasti tsaatarv1ssa.
20987: viljelymaan 11aikenteen ja maan luontaisen vilia- Maatalouden neuvontajärjestöjen ttyö on painot-
20988: vuuden heikkeneminen. K;ansantalouden taso.hla tunut toisaalle, eivätikä ne ole sanottavasti p~s
20989: ongelmalfusi nähdään el1ntarv1iketuotantomme tyneet auttamaan .'Viljelijöitä 1uonno!li1llukai.sen
20990: v:oimaikkaasti kasvanut riippuvuus rulikomaisista viljelyn erity1songdmissa. Tietoa 1uonnonmu-
20991: tuotantopanoksista, ennen muuta öljys:tä. Sa- kaisesta rviljelystä pyrkivät nyikyisin ja!krumaan
20992: malla !kotoiset rtuatantop~set, ilruten lkavj.an- lähinnä alan vapaaehtoiset järjestöt ja yksityi-
20993: lanta ja paThoikasvien kyiky yhte)'lttää ilmatkehän set viljelijät. Näiden rvoima'"arat neuvontatyö-
20994: typpeä, ovat jääneet liian vähälle huomiolle. hön ov:at !kuitenikin osoittautuneet täysin riittä-
20995: Maatailooden raiheuttamat ympär1stönsuojelul- mättömiksi. Luonnonmukaisen rviljelyn neuvon-
20996: liset ongelmat ovat myös olleet omiaan :lisää- tatyö olisikin nopeasti saata'Via nykyimä ikiin-
20997: mään mielenkiintoa luonnontalouden !kannalta teämmälle pohjalle.
20998: nykyistä haitattomampiln ,viljelymenetelmiin. Edellä olevan perustedla ehdotamme koo-
20999: Kuluttajien taholla on mielenkiinto ilman nioi!tta'Viasti eduSkunnan hyvåiks~ttäväiksi ·toivo-
21000: torjunta,aine1ta ja våilkilannoitteita viljeltyihin muksen;
21001: luonnonmukaisiin dintarv~klkeisiin voimakkaasti
21002: kasvanut. Luonnonmukaisesti viljeltyjen !tuot- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
21003: teiden kysyntä onkin jatJkuvasti o.hlut niiden tar- piteisiin luonnonmuk,aisen viljelyn neu-
21004: jontaa huomattavasti .suurempi. vonnan järjestämiseksi, esim. luonnon-
21005: Luonnonmutkaisten viljelymenetelmien tutki- mukaisen viljelyn erityisneuvojan toi-
21006: mus- ja kehitystyötä ei viime vuosikymmeninä men perustamiseksi maatalouden neu-
21007: ole juurikaan ·tehty. Meillä on kuitenkin vanhan vontajärjestöjen piiriin.
21008: viljelyperinteen perustee11a .sekä a~kaisemman
21009: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
21010:
21011: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21012: 1981 vp. 507
21013:
21014: Toivomusaloite n:o 432
21015:
21016:
21017:
21018:
21019: M. Järvenpää ym.: Maatalouden tukemisjärjestelmän uudistami-
21020: sesta
21021:
21022:
21023: Eduskunnalle
21024:
21025: Maamme maatalooden yliiruotanto on jo kah- mä on antanut sitä enemmän tukea mitä enem-
21026: den vuosi!k)llmmenen ajan ollut l'asklas rasite yh- män tuottaa, vaiikJka ~suurissa yksiköissä rtuotan-
21027: teiskunnahle. Ylituotannon rajoittamiselksi on .wedellyt)llkset ovat edullisemmat. Kolwnaistuo-
21028: säädetty erillaisia lalkej.a, joiden vailkutuksesta .tanto on kasvanut ja ylituotannosta on muodos-
21029: ylituotanto on vaihdellut kasvinviljelyn ja kar- tunut ,kohtuuttoman ,suuri Ja:sku lk:ansallemme.
21030: jatalouden eri :aloilta !toisille. Tuotantoikattojen Kaikesta huolimatta maamme pienviljelijäin
21031: käytJtöönotJtaaninentkaan ei ole ,tuonut :11attkaisua. asema ei &e merkittävästi parantunut.
21032: Ylituotanto on edelleen noin 30 prosenttia. Tässä v:aiheessa olisi vihdoin ryhdyttävä sel-
21033: Todellisuudessa ylituotanto on näennäinen. laisiin ,toi:menp1teisiLn, joilla rajoitettaisiin tar-
21034: Nykyinen 1tuotantotaso on I!:Oteutunut ulkomais- peetonta tuontia uLkomailta ja joilla oman maa-
21035: ten poLttoaineiden, maatalouskoneiden, väkilan- talouden tuotanto ohj.attaisHn paremmin vastaa-
21036: noitteiden ja rehujen tuoMin avulla. Halliruk- maan oman maan kulutusta.
21037: set ovat kuluneiden vuosik)llmmenien aiJkana il- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21038: moitJtaneet pyrkimyiksenään olevan maatalous- kunnan hyväksyttäväksi 1toiv:omuk:sen,
21039: tuotannon tasapainottaminen, mutta !toimenpi-
21040: teet eiVIät ole tuoneet pysyvää xatka1sua. YH- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21041: ruotanto j.a!Jkuu, :ja ylksin maataloustuotteiden menpiteisiin koko maatalouden tukemis-
21042: vientitukeen on tämän vuoden vaLtion menoiksi järjestelmän uudistamiseksi pyrkimyk-
21043: merkitty 1 211 1milj. maliklkaa. Koko maatalou- senä oikeudenmukaisen tukemisjärjestel-
21044: den hintatukeen on varattu 3 153 millj. mark- män avulla vähentää tuen tarvetta ja
21045: kaa. Näillä maatailouden tuikitoimenpiteillä ei ohjata maataloustuotantoa vastaamaan
21046: ole päästy ylituotantoa mjoittaviin :tuloksiin. mahdollisimman hyvin maamme omava-
21047: Maatalouden tu!kemisjärjesteLmä olisi tarkis- raisuutta.
21048: tettava !kokonaisuudessaan. Nykyinen järjestel-
21049: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
21050:
21051: Matti Järvenpää Inger Hirvelä
21052: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen
21053: 508 1981 vp.
21054:
21055: Toivomusaloite n:o 433
21056:
21057:
21058:
21059:
21060: M. Järvenpää ym.: Maanhankinnan rajoittamisesta perheviljel-
21061: mien säilymisen turvaamiseksi
21062:
21063:
21064: Eduskunnalle
21065:
21066: Maassamme tulisi suuntautua perheviljelmä- siltä, että parhaimmilla alueilla maassamme riit-
21067: muotoiseen maatalouteen. Siten turvattaisiin täisi 30 hehtaaria peltoa turvaamaan viljelijä-
21068: maataloudessa enemmän työpaikkoja ja taattai- perheen toimeentulon. Maamme huonotuottoi-
21069: siin maatalouden kehittäminen mahdollisimman simmilla alueilla peltoa voisi olla ehkä 50 heh-
21070: monipuolisesti vastaamaan maataloudesta kulu- taariin saakka. Maatilatalouteen liittyvän met-
21071: tukseen saatavien tuotteiden tarvetta. Nykyinen sän ylärajana voitaisiin pitää 200 kuutiometrin
21072: suuntaus johtaa siihen, että suurten maa- ja lisäkasvua, jolloin metsäpinta-ala vaihtelisi 50-
21073: metsäomaisuuksien haltijat ostokykyisinä ja -ha- 400 hehtaariin.
21074: luisina ostavat kaiken myytäväksi tulevan Tämän suuruiset ylärajat tulisi asettaa siten,
21075: maan, jolloin maahamme muodostuu lähivuosi- että näitä suurempien tilojen omistajille ei
21076: kymmeninä aikakautemme maatalouskartanaita myönnettäisi maanostolupaa, vaan myytäväksi
21077: nykyaikaisine tuotantovälineineen, ja varsinai- tulevat maat ohjattaisiin tätä pienemmille ti-
21078: nen talonpoikaista sortuu pois tiloiltaan. loille lisämaiksi. Näin voitaisiin ohjata maata-
21079: Tällaisen uhanalaisen kehityksen välttämisek- louttamme perheviljelmämuotoiseen maatalou-
21080: si ja perheviljelmiin perustuvan maataloustuo- teen. Valtion lainoitukset maan ostoon olisi oh-
21081: tannon turvaamiseksi olisi kiireesti säädettävä jattava ensi sijassa pienviljelijöille tilarakenteen
21082: laki maan oston rajoittamisesta sellaisten viljeli- parantamiseksi.
21083: jöiden osalta, joilla jo nykyisin on perheen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21084: meentuloon riittävä elinkelpoinen tila. Tämä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21085: olisi oikeudenmukaista ja jatkaisi sitä lainsää-
21086: däntöä, jolla rajoitettiin viljelijäväestöön kuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21087: lumattoman väestön maanosto-oikeus kahteen menpiteisiin maan oston rajoittamiseksi
21088: hehtaariin, mikä onkin aivan paikallaan. perheviljelmien turvaamiseksi ja suur-
21089: Tänään ja pitkälle tulevaisuuteen näyttäisi kartanoiden muodostumisen estämiseksi.
21090: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
21091:
21092: Matti Järvenpää Vappu Säilynoja
21093: Arvo Kemppainen Inger Hirvelä
21094: 1981 vp. 509
21095:
21096: Toivomusaloite n:o 434
21097:
21098:
21099:
21100:
21101: Kangas ym.: Maatilalainojen myöntämismahdollisuuksista jako-
21102: toimituksissa muodostuneille elinkelpoisille tiloille
21103:
21104:
21105: Eduskunnalle
21106:
21107: Maatilalain 4 §:n mukaan tilaan, joka on jaon perusteella syntynyt tila on elinkelpoinen,
21108: syntynyt osituksen tai sovintojen perusteella, voidaan maatilalain mukaisia toimenpiteitä tiloi-
21109: ei voida kohdistaa maatilalain mukaisia laina- hin kohdistaa.
21110: eikä muita tukitoimenpiteitä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21111: Tämä ns. tilan pirstomisen estämiseksi teh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21112: ty määräys on liian ehdoton ja kaavamainen. muksen,
21113: Monessa tapauksessa tila voidaan jakaa siten,
21114: että syntyneet uudet tilat ovat edelleen täysin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21115: elinkelpoisia, mutta tilojen omistajat eivät voi maatilalain säännösten muuttamiseksi si-
21116: saada esimerkiksi sisarosuuslainoja. ten, että maatilalain mukaisia lainoja
21117: Maatilalain säännöksiä tulisikin väljentää si- voidaan myöntää myös jakamisen kautta
21118: ten, että niissä tapauksissa, joissa osituksen tai muodostuneille elinkelpoisille tiloille.
21119: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
21120:
21121: Orvokki Kangas Kalevi Mattila Pentti Poutanen
21122: Hannu Tenhiälä Eeva Kauppi Ulla Järvilehto
21123: Lauri Palmunen Bror Lillqvist Matti Maijala
21124: Markku Kauppinen Veikko Vennamo Sauli Hautala
21125: Lea Sutinen Olavi Martikainen
21126: 510 1981 vp.
21127:
21128: Toivomusaloite n:o 435
21129:
21130:
21131:
21132:
21133: Kauppinen ym.: Puun korjuu- ja käyttöteknologian kehittämistä
21134: selvittävän tutkimus- ja kokeilulaitoksen perustamisesta Poh-
21135: jois-Karjalaan
21136:
21137:
21138: Eduskunnalle
21139:
21140: Pohjois-Karjalassa korjuukelpoisen metsätäh- noin 10% koko maan tunnetuista turvevarois-
21141: teen määräksi arvioidaan 1 milj. k-m3 vuodes- ta. Turvetuotannosta vastaa Valtion polttoai-
21142: sa. Hakkeena tämä vastaa 2,5 milj. m3 eli nekeskus, jolla on hallussaan 8 000 ha maa-
21143: 186 000 toe (valuuttasäästönä se merkitsisi kunnan 20 000 ha:n suoalasta ja jonka tavoit-
21144: lähes 150 mmk vuodessa) . Suurimmat ongel- teena on tuottaa tämän vuosikymmenen lopul-
21145: mat energiapuun käytön kannalta ovat vero- la 3 milj. m3 turvetta vuosittain. Tiedossa ole-
21146: tus, korjuu- ja siirtotekniikka sekä polttolait- vien, turvetta käyttävien laitoshankkeiden tur-
21147: teiden kalliit investointikustannukset. Ylijää- peen tarpeeksi on arvioitu noin 2 milj. m3
21148: märunkopuun, metsätähteen, energiametsien ja vuodessa. Turpeen tuotannon tehostamiseksi
21149: teollisuusjätepuun laajamittainen hyväksikäyttö ja käytön lisäämiseksi tulee alan tutkimus- ja
21150: edellyttää valtion tukitoimenpiteiden lisäämis-- tuotekehittelytoimintaa tehostaa, mikä voitai-
21151: tä tutkimustoiminnassa ja energiantuotantokus- siin toteuttaa hyvin Joensuun korkeakoulun
21152: tannusten alentamisessa. Pohjois-Karjala sovel- metsäopetuksen yhteydessä sisällyttämällä ope-
21153: tuisi luontevasti tämäntyyppis.en tutkimus- ja tusohjelmaan turvetalouden sekä pienpuun tuot-
21154: kokeiluyksikön sijoituspaikaksi. Energiapuun tamisen, korjuun ja käyttöteknologian opetus
21155: tuotannon lisäämisellä ja käytön tehostamisel- ja tutkimus.
21156: la voidaan luoda läänin maaseutualueille jopa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21157: 1 000 uutta työpaikkaa sekä säästää maakun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21158: nan turvevaroja. Puun pohtokäyttöä lisättäessä muksen,
21159: tulee kuitenkin varmistaa teollisuuden raaka-
21160: puun tarpeen tyydyttäminen myös tuotannon että hallitus pikaisesti selvittäisi mah-
21161: kasvun edellyttämällä tasolla. Toisaalta turve- dollisuudet perustaa Poh;ois-Kar;alaan
21162: soiden pohjia tulisi käyttää mm. energiapuun tutkimus- ;a kokeilulaitos puun kor;uu-
21163: tuotantoon. ;a käyttöteknologian kehittämistä ;a ly-
21164: Pohjois-Karjalan tutkitut, tuotantokeLpoiset hytkiertopuun käyttömahdollisuuksien
21165: turvevarat ovat noin 170 milj. m\ joka on lisäämistä varten.
21166: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
21167:
21168: Markku Kauppinen Olavi Martikainen P. Puhakka
21169: Erkki Korhonen Jouko Tuovinen Lea Sutinen
21170: Mauri Vänskä Matti Puhakka
21171: 1981 vp. 511
21172:
21173: Toivomusaloite n:o 436
21174:
21175:
21176:
21177:
21178: Kemppainen ym.: Maataloustuotteiden välityspalkkioiden osuu-
21179: den vähentämisestä
21180:
21181:
21182: Eduskunnalle
21183:
21184: Maataloustuloa koskevat neuvottelut ovat Hallituksen tulisikin ryhtyä tämän epäkoh-
21185: nykyisen maataloustulolain varmassa ollessa ol- dan oikaisemiseen. Tuottajien käteen jäävää
21186: leet jokavuotinen tapahtuma. MTK:n linjan osuutta tulisi lisätä ja välitysliikkeiden osuutta
21187: mukaisesti suurimman osan ovat saaneet suur- vähentää.
21188: viljelijät ja välitysliikkeet. Erityisesti juuri vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21189: lit~sliikkeiden, v,alion ja muiden meijereiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21190: ja teurastamojen .osuus on kasvanut kohtuutto-
21191: man ,suureksi, ollen lihan kohdalla n. 50 %, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21192: maidon ja voin kohdalla n. 30 %. Tämä on maataloustuotteiden välityspalkkioiden
21193: met1kinnyt sitä, että .tuottajien käteen jäävä osuuden vähentämiseksi ja maataloustu-
21194: osuus, erityisesti ~uuri karjataloutta, lihan kas- lon jakamiseksi entistä oikeudenmukai-
21195: vatusta ja maidon tuotantoa harjoittavien tilo- semmin pienviljelmien edut huomioon
21196: jen kohdalla, on jäänyt vähäisemmäksi kuin ottavaksi.
21197: miltä itse maatalous,tulora~kaisua tehtäessä on
21198: näyttänyt.
21199: Helsingissä 13 päivänä heLmikuuta 1981
21200:
21201: Arvo Kemppainen Matti Järvenpää
21202: Helvi Niskanen Kauko Tamminen
21203: 512 1981 vp.
21204:
21205: Toivomusaloite n:o 437
21206:
21207:
21208:
21209:
21210: Kivitie ym.: Luonnonmukaisen viljelyn neuvonnan järjestämi-
21211: sestä
21212:
21213:
21214: Eduskunnalle
21215:
21216: Suomessa on viime vuosina nopeasti kasva- viljelyperinteen perusteella sekä aikaisemman
21217: nut mielenkiinto luonnonmukaisen (biologisen tutkimuksen, erityisesti A. 1. Virtasen arvok-
21218: ja biodynaamisen) viljelyn menetelmiin sekä kaan tutkimus- ja kokeilutyön tuloksena paljon
21219: käytännön viljelijöiden ja tutkijoiden että ku- käytäntöön soveltamiskelpoista tietoa luonnon-
21220: luttajien taholta. Tähän ovat vaikuttaneet useat mukaisesta viljelystä. Myös uudempi tutkimus-
21221: eri tekijät. työ Suomessa ja ulkomailla tarjoaa vähitellen
21222: Viljelijät kokevat kestämättömänä energia-, tietoa luonnonmukaisen viljelyn ongelmiin. Tä-
21223: kone-, lannoite- ja torjunta-ainekustannusten mä tieto olisi suurimmaksi osaksi soveltamis-
21224: nopean nousun aiheuttaman tilanteen. On kelpoista ja hyödyllistä myös tavanomaisessa
21225: myös havahduttu huomaamaan nykyisten vilje- maa- ja puutarhataloudessa. Tämä tieto on kui-
21226: lymenetelmien mukanaan tuomat vaikeudet, ku- tenkin tällä hetkellä käytännön viljelijöiden tar-
21227: ten viljelymaan rakenteen ja maan luontaisen peita ajatellen hyvin hajanaista ja vaikeasti saa-
21228: viljarvuuden heikkeneminen. Kansantalouden ta- taviSisa. Maatalouden neuvontajärjestöjen työ on
21229: solla ongelmaksi nähdään elintarviketuotantom- painottunut toisaalle, eivätkä ne ole :sanotta-
21230: me voimakkaasti kasvanut riippuvuus ulkomai- vasti pystyneet auttamaan viljelijöitä luonnon-
21231: sista tuotantopanoksista, ennen muuta öljystä. mukaisen viljelyn erityisongelmissa. Tietoa luon-
21232: Samalla kotoiset tuotantopanokset, kuten kar- nonmukaisesta viljelystä pyrkivät nykyisin jaka-
21233: janlanta ja palkokasvien kyky yhteyttää ilma- maan lähinnä alan vapaaehtoiset järjestöt ja yk-
21234: kehän typpeä, ovat jääneet liian vähälle huo- sityiset viljelijät. Näiden voimavarat neuvonta-
21235: miolle. työhön ovat kuitenkin osoittautuneet täysin
21236: Maatalouden aiheuttamat ympäristönsuojelul- riittämättömiksi. Luonnonmukaisen viljelyn neu-
21237: liset ongelmat ovat myös olleet omiaan lisää- vontatyö olisikin nopeasti saatava nykyistä kiin-
21238: mään mielenkiintoa luonnontalouden kannalta teämmälle pohjalle.
21239: nykyistä haitattomampiin viljelymenetelmiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
21240: Kuluttajien 1taholla on mielenkiinto ilman kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21241: torjunta-aineita ja väkilannoitteita viljeltyihin
21242: luonnonmukaisiin elintarvikkeisiin voimakkaasti että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
21243: kasvanut. Luonnonmukaisesti viljeltyjen tuot- luonnonmukaisen viljelyn neuvonnan
21244: teiden kysyntä onkin jatkuvasti ollut niiden järjestämiseksi perustamalla ensi vai-
21245: tarjontaa huomattavasti suurempi. heessa luonnonmukaisen viljelyn erityis-
21246: Luonnonmukaisten viljelymenetelmien tutki- neuvojan toimen maatalouden neuvonta-
21247: mus- ja kehitystyötä ei viime vuosikymmeninä järjestöjen piiriin.
21248: ole juurikaan tehty. Meillä on kuitenkin vanhan
21249: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
21250:
21251: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
21252: 1981 vp. 513
21253:
21254: Toivomusaloite n:o 438
21255:
21256:
21257:
21258:
21259: Kortesalmi ym.: Peruskuivatusmäärärahojen lisäämisestä
21260:
21261:
21262: Eduskunnalle
21263:
21264: Vuosina 1961-1965 varattiin eräistä maa- Lisääntyneen metsäojituksen johdosta on ai-
21265: talouden perusparannustöistä suoritettavista heutunut huomattavia tulvavahinkoja maata-
21266: palkkioista annetun lain (31 0/60) perusteella loudelle.
21267: valtion tulo- ja menoarvioon tarpeellinen siir- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21268: tomääräraha viljelysten ja maatalouskelpoisten nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21269: vesiperäisten maiden kuivattamiseksi. Vuoden muksen,
21270: 1965 jäll<:een ei viljelijöille ole peruskuivatuk-
21271: sesta ei:kä maanparannusaineiden ajosta viljelyk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21272: sille suoritettu palkkiota. peruskuivatusmäärärahojen lisäämiseksi.
21273: Helsingis,sä 11 päivänä helmikuuta 1981
21274:
21275: J. Juhani Kortesalmi Kalevi Mattila Vappu Säilynoja
21276: Mauno Manninen Pentti Liedes Martti Ursin
21277: Helvi Niskanen Juhani Vähäkangas Väinö Raudaskoski
21278: Helvi Hyrynkangas Eero Lattula Anssi Joutsenlahti
21279: Pekka Vennamo
21280:
21281:
21282:
21283:
21284: 65 088100188]
21285: 514 1981 vp.
21286:
21287: Toivomusaloite n:o 439
21288:
21289:
21290: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
21291: tuhkan käytön lisäämiseksi lannoitusaineena
21292:
21293: Eduskunnalle
21294:
21295: Tutkimuksissa on osoittautunut, että tuhka kittu Suomessa jo varsin kauan. Esimerkiksi
21296: on erinomainen lannoiteaine. Valitettavasti sitä Tohmajärvellä suontutkimusseuran tilalla on
21297: kuitenkin Suomessa käytetään nykyisin aivan tehty 40 vuotta sitten koe, jossa käytettiin ve-
21298: liian vähän. Tuhkan hyväksikäyttö olisi kiirees- turin tuhkaa 10 tonnia hehtaaria kohden. Ver-
21299: ti järjestettävä laajemmalle pohjalle, jotta tämä tailuruuduilla käytettiin puolestaan soraa tai
21300: 'suurelta osalta kaatopaikalle ja vesistöön jou- kalkkia. Ero on näkyvissä vieläkin, sillä puun
21301: tuva arvokas ravinne pääsisi oikeuksiinsa. Tuh- juokseva kuutiokasvu tuhkalannoitetulla alueel-
21302: kan käytön tutkimiseen on perehtynyt erityi- la on moninkertainen, jos sitä verrataan saralla
21303: sesti apulaisprofessori Mirja Salkinoja-Salonen tai kaikilla lannoitettuun alueeseen.
21304: Helsingin yliopiston yleisen mikrobiologian Tuhkaa on menestyksellisesti käyttänyt myös
21305: laitokselta. Apulaisprofessori Saikinoja-Salasen Valamon luostarin maatilan peltojen vuokraaja
21306: mukaan lannoitusteollisuuden markkinat eivät Ilmari Schepel. Hän on käyttänyt peltojen lan-
21307: olisi vaarassa vielä silloinkaan, vaikka kaikki noitteena kompostoitua käymäläjätettä sekä hi-
21308: maassamme tuotettava tuhka käytettäisiin lan- venainepitoista kuorituhkaa. Maanviljelijä Sche-
21309: noitteeksi. Maassamme tuotetaan vuosittain pel toteaa, että hivenainepommi tikittää Suo-
21310: noin 50 000 tonnia puun kuorituhkaa ja noin men maataloudessa. Hänen mukaansa kasvit
21311: 100 000 tonnia kattilatuhkaa. Valitettavasti eivät saa lannoitteesta kaikkia ravinteita ja tu-
21312: tätä arvotavaraa joutuu kaatopaikalle tai jäte- loksena on maan jatkuva köyhtyminen. Tuhka
21313: veden mukana vesistöön satoja tonneja joka on kuitenkin osoittautunut tutkimuksissakin
21314: päivä. tehokkaaksi ja monipuoliseksi lannoitteeksi,
21315: Tuhkan erinomaisuus lannoitteena johtuu toteaa Schepel. Kuorituhka sisältää enimmäk-
21316: mm. siitä, että se nostaa vuosikausia maan seen kalsiumia no~n kolmanneksen sekä kalia,
21317: happamuutta suotuisaan suuntaan ja sisältää fosforia ja hivenaineita. Keinotekoisesti tuhkaa
21318: pääravinteiden lisäksi kaikkia hivenravinteita. ei ole onnistuttu valmistamaan. Lämpövoima-
21319: Erityisen hyväksi tuhka on havaittu typensito- loista tuhka on näihin asti mennyt kokonaan
21320: jakasveille, mutta myös muita kasveja sen on jätteeksi tai korkeintaan täytemaaksi. Sen sijaan
21321: todettu kasvattavan ennätyksellisen hyvin. Ilmari Schepel on levittänyt tuhkaa pelloille
21322: Tohtori Onni Koistinen on tehnyt tutkimuk- nelisen tonnia hehtaaria kohti ja toteaa, että
21323: sia, joissa selvitellään palkokasvien viljelyä typ- suuremmastakaan määrästä tuskin on haittaa.
21324: pilannoitetuilla mailla. Tutkimusten mukaan Edelleen tämä ennakkoluuloton maanviljelijä to-
21325: kuorituhka on erinomainen lannoite ja esimer- teaa, että on nurinkurista ostaa lannoitteita,
21326: kiksi apilasta ja herneestä on saatu pelkällä koska ravinteita on muutenkin saatavissa.
21327: kuorituhkalannoituksella erittä~n hyviä satoja. Tuhkan merkitys lannoiteaineena maassamme
21328: Vuoden 1977 sateisena kesänä kuorituhkalla on siis todettu kiistatta erittäin suureksi.
21329: lannoitetun hernealan sato oli Kymen läänin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21330: paras, toteaa apulaisprofessori Salkinoja-Salo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21331: nen. Salkinoja-Salonen on edelleen todennut, muksen,
21332: että koealojen vertailuissa tuhkaruuduilla typen
21333: sidonta on ollut neljä, jopa viisi kertaa tehok- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
21334: kaampaa kuin vertailuruuduilla, joilla on käy- tyksen riittävän määrärahan ottamises-
21335: tetty lannoitteena mm. dolomiittikalkkia ja ta lisäyksenä valtion vuoden 1981 tulo-
21336: hivenaineseoksia. ja menoarvioon tuhkan käytön lisäämi-
21337: Metsän kasvuun on tuhkan vaikutusta tut- seksi lannoitusaineena.
21338: Hielsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
21339: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
21340: 1981 vp. 515
21341:
21342: Toivomusaloite n:o 440
21343:
21344:
21345:
21346:
21347: Kortesalmi ym.: Jätelietteessä olevien lannoitteiden talteenoton
21348: tehostamisesta
21349:
21350:
21351: Eduskunnalle
21352:
21353: Suomen 560 jätevesipuhdistamolla syntyy Kun jätevesikuution hinta lienee 15-20
21354: noin 930 000 kuutiota lietettä vuodessa. Kui- markkaa, merkitsee tämä sitä, että Suomessa
21355: va-aineeksi muutettuna tämä merkitsee 120 000 liikkuu Hetteen mukana kunakin vuonna ra-
21356: tonnia. vinteita 15-20 milj. markan arvosta.
21357: Tällä hetkellä lietteestä on noin 57 % kui- Paitsi pelloilla lietettä on kokeiltu myös
21358: vattua, ja loput poistetaan puhdistamoilta nes- metsissä. Metsämaassa ravinteiden pidätyskyky
21359: ,temäisenä. Hyötykäyttöön menee noin 35 %, onkin hyvä, ja lisäksi "likaisetkaan" lietteet
21360: josta 2/3 viljelykäyttöön ja 1/3 viherraken- eivät aiheuta vaaraa, koska ravintoketjut eivät
21361: nustarkoituksiin. liity läheisesti metsään.
21362: 65 % Hetteestä joutuu kaatopaikoille ja ti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21363: lapäisiin varastoihin. Lietteen mukana arvellaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21364: pois heitettävän pelkästään kasviravinteita muksen,
21365: noin 12 milj. markan edestä kunakin vuonna.
21366: Monissa kunnissa lietettä kuljetetaan ja jois- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
21367: sakin myös levitetään korvauksetta pelloille. jätelietteessä olevien lannoitteiden tal-
21368: Kokemus onkin osoittanut, että kunnissa, joissa teenoton tehostamiseksi kannustauin
21369: liete on kuivattua, kalkkikäsi:teltyä ja sen kul- palkkioin ja verohelpotuksin ja muin
21370: jetus on järjestetty, ei Hetteellä ole liiemmälti tarkoituksenmukaisin keinoin.
21371: ollut menekkivaikeuksia.
21372: Lietteen lannoitusvaikutus perustuu lähinnä
21373: sen typpi- ja fosforipitoisuuteen.
21374: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
21375:
21376: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
21377: 516 1981 vp.
21378:
21379: Toivomusaloite n:o 441
21380:
21381:
21382:
21383:
21384: Lattula: Toimenpiteistä maa- ja metsätalouden kehittämiseksi
21385: Oulun läänissä
21386:
21387:
21388: Eduskunnalle
21389:
21390: Maa- ja metsätalouden p11nssa työskenteli - tuotantosuuntien valintamahdollisuudet
21391: Oulun läänissä vuonna 1970 noin 55 000 hen- vähäiset,
21392: keä eli noin 33 % ammatissa toimivasta väes- - vallitseva tuotantosuunta sitovaa (lomit-
21393: töstä. Vastaavat luvut vuonna 1975 olivat tajajärjestelmä puutteellista),
21394: 39 000 henkeä ja 24 %. Oulun läänin alueelli- - viljelijäväestön keski-ikä korkea,
21395: sen kehittämissuunnitelman (LAKS:n) elin- - epätietoisuus tilanhoidon jatkuvuudesta
21396: keinoperäisen tr·endiarvion mukaan maa- ja (50 % :lla tiloista ei jatkajasta varmuutta),
21397: mej;sätaloustyövoima tulisi vähenemään vuo- - pellonvaraustoiminta (v. 1975 19,1 %
21398: j;een 1985 mennessä vielä noin 12 OOO:lla. yli 2 pha:n tiloista).
21399: Tällainen kehitys merkitsisi niin voimakasta 2. Taloudelliset ongelmat
21400: maaseudun autioitumisen jatkumista, ettei sitä - pääomien puute ja hidas kierto,
21401: voida pitää hyväksyttävänä. Sen vuoksi Oulun - viljelijäin tulotaso on alhaisempi kuin
21402: lääninhallituksessa tehtävässä lääninsuunnittelu- muiden väestöpiirien (viljelijän ja puolison ve-
21403: työssä alusta alkaen ja varsinkin LAKS-työssä ronalaiset :tulot valtionverotuksessa noin 81 %
21404: on kiinnitetty erityistä huomiota alkutuotan- koko maan viljelijäväestön vastaavasta keski-
21405: toon. Maa- ja metsätalouden kehittämisellä on tulosta ja 72 % maan kaikkien tulonsaajien
21406: nähty olevan keskeinen asema määriteltäessä keskitulosta),
21407: Oulun läänin kokonaisvaltaista kehittämisohjel- - työn tuottavuuden alhaisuus ja sen nos-
21408: maa, kehittämisstrategiaa. LAKS:n tavoitteena tamisen vaikeus.
21409: on maa- ja metsätalousväestön vähenemisen hi-
21410: dastaminen 'shen, että alkutuotannossa olisi 3. Maatalouden tuotantopoliittiset ongelmat
21411: vuonna 1985 noin 31 000 henkeä eli noin - valtakunnallinen ylituotanto, joka eräiltä
21412: 17 % ammatissa toimivasta väestöstä. Tämä osin rajoittaa mm. Oulun läänille luontaisesti
21413: edellyttää voimakkaita erityistoimia menossa soveltuvan tuotannon kehittämistä,
21414: olevan kehityssuunnan muuttamiseksi. - eräät tukipolitiikassa olevat vinoutumat.
21415: Metsätalous liittyy hyvin läheisesti maata-
21416: Maatalouden ongelmat Oulun läänissä ovat louteen. Yksityiset omistavat metsäpinta-alasta
21417: suurin piirtein samat kuin muuallakin Suo- noin 62 %. Metsätulojen osuus maatilatalouden
21418: messa, ja LAKS:ssa ne on ryhmitelty seuraa- puhtaasta tulosta oli vuosina 1970-72 koko
21419: vasti: läänissä vajaa neljiisosa, Kainuussa 35 %, eräis-
21420: 1. Rakent·eelliset ongelmat sä kunnissa (Pudasjärvellä ja Taivalkoskella)
21421: - pieni tilakoko, maatilojen jatkuva pirs- jopa yli 50 %.
21422: toutuminen ja metsämaan siirtyminen pois vil- Työmenekin metsätöissä on arvioitu vähen-
21423: jelijäväestön omistuksesta, tyvän vuodesta 1976 vuoteen 1985 mennessä
21424: - tilukset hajanaiset, läänissä keskimäärin noin 30 % vaihdellen eri
21425: - tilustieverkosto heikko, alueilla 17 % :sta 42 % :iin. Tämä heikentää
21426: - salaojitus vähäistä (Pohjois-Pohjanmaalla merkittävästi maatilojen sivuansiomahdollisuuk-
21427: 7 %, Kainuussa 3 % peltoalasta), sia. Lisäksi hankintahakkuiden väheneminen ja
21428: - tuotantorakennukset pieniä, huonokun- siirtyminen entistä enemmän pystykauppoihin
21429: toisia ja vanhanaikaisia, sekä pyrkimys metsätyövoiman vakinaistaruis-
21430: - ammattikoulutusaste on alhainen ja am- asteen nostamiseen (vuoteen 1985 mennessä
21431: mattikoulutuksen saatavuus riittämätöntä, 25-30 % :iin) aiheuttaa sen, että syrjäisillä
21432: Toivomusaloite n:o 441 517
21433:
21434: alueilla monien pientilojen elinkelpoisuus tulee - halpakorkoisten lainojen myöntämisessä
21435: kyseenalaiseksi. Koska Oulun läänin metsäta- asetettujen tilakokoa koskevien ylärajojen pois-
21436: lousvaltaisia alueita asutettaessa on nojauduttu taminen,
21437: siihen, että viljelijät saavat merkittävän osan - koneasematoiminnan aikaansaaminen,
21438: toimeentulostaan metsätaloudesta, maa- ja met- - lomittajien saannin turvaaminen sairaus-
21439: sätalouden työvoimatarpeen ja -kysynnän yh- tapauksissa,
21440: teensovittamiseen on LAKS:n mukaan kiinni- - 5-päiväinen työviikko, päätoimiset lomit-
21441: tettävä vakavaa huomiota. tajat,
21442: Pääasialiisirumat metsätalouden ongelmat - pellonvuokraustoiminnan tutkiminen ja
21443: ovat seuraavat: tunnetuksi tekeminen,
21444: - suuret suhdanneheilahtelut ja niiden vä- - tilakeinottelun ja metsänhakkuukeinotte-
21445: litön vaikutus puunkorjuuseen ja hoitotoimen- lun estäminen,
21446: piteisiin, - sivuansiomahdollisuuksien järjestäminen,
21447: - metsätöiden väheneminen ja - koulutuksen tehostaminen ja
21448: - koulutuksen riittämättömyys. - perintölain muuttaminen.
21449: Maatilatalouden jatkuvuuden turvaaminen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21450: edellyttäisi mm. seuraavia toimenpiteitä: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21451: kohtuullisen toimeentulon turvaaminen, sen,
21452: tilakoon suurentaminen mahdolliseksi,
21453: talousteiden ja viljelysteiden parantami- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin lain-
21454: nen, säädäntö- ja muihinkin toimenpiteisiin
21455: lainoitusta tuotantorakennusten uudista· maa- ja metsätalouden turvaamiseksi ja
21456: miseen, kehittämiseksi Oulun läänissä.
21457: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
21458:
21459: Eero Lattula
21460: 518 1981 vp.
21461:
21462: Toivomusaloite n:o 442
21463:
21464:
21465:
21466:
21467: Leppänen ym.: Kuopion, Siilinjärven ja Maaningan rinnastami-
21468: sesta Kuopion läänin muihin kuntiin maidon tuotantoavus-
21469: tuksen ja markkinoimismaksun osalta
21470:
21471:
21472: Eduskunnalle
21473:
21474: Tällä hetkellä Kuopion· läänin kunnista Kuo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21475: pio, Siilinjärvi ja Maaninka ovat maidon tuo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21476: tantoavustuksen suhteen huonommassa asemas- sen,
21477: sa kuin muut Kuopion läänin kunnat. Sama
21478: koskee myös markkinoimismakisua, jota peri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21479: tään näissä kunnissa enemmän. Näiden kun- Kuopion, Siilinjärven ja Maaningan saat-
21480: tien pien- j,a perheviljelmät perustavat toimeen- tamiseksi maidon tuotantoavustuksen ja
21481: tulonsa suurelta osin maidon tuotantoon. Tä- markkinoimismaksun suhteen samaan
21482: män vuoksi olisi tarpeellista, että kysymykses- asemaan Kuopion läänin muiden kun-
21483: sä olevat kunnat saatettaisiin samaan asemaan tien kanssa.
21484: Kuopion läänin muiden kuntien kanssa.
21485: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
21486:
21487: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
21488: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
21489: Anssi Joutsenlahti
21490: 1981 rd. 519
21491:
21492: Hemställningsmotion nr 44 3
21493:
21494:
21495:
21496:
21497: LiUqvist m. fl.: Om ·betalning av transportbidrag för foderfisk
21498: oberoende av boningsort och transportsträcka
21499:
21500:
21501: T i 11 R i ks d a g e n
21502:
21503: Ar 1964 intogs i statsbudgeten medel "för beviljat statsstöd utesluter de Jandsdelar som
21504: färskfiskens tillvaratagande och användning". ofönskyllt befinner sig i ett sämre utgångsläge.
21505: Fiskeriavdelningen vid lantbruksstyrelsen utfor- Utgående från de normer som tillämpas för
21506: made nonmerna för medlens användning i sam- u-områdestransporter framgår, att en omvänd
21507: arbete med närliggande fiskarorganisationer. I tillämpning förekommer inom fiskerisektorn.
21508: detta sammanhang fick fisket i södra-sydvästra Under åren 1975-1977 har södra-sydvästra
21509: Finland en fördel beträffande transportbidraget Finland erhållit i transportbidrag för ström-
21510: för foderfisk. Trots upprepade framställningar ming sammanlagt 2 401 000 ma11k eller i me-
21511: från fiskarorganisationer i Österbotten har det- deltal 4,6 p/kg. Österbotten har inte fått
21512: ta inte tillrättalagts. någonting, varför nya rättvisare normer för er-
21513: Fisket i landets södra delar försiggår under läggande av transportJbidraget omedelbart bör
21514: gynnsammare förhållanden än i Österbotten. utarbetas.
21515: Utsträckt fisketid samt närheten tili bosätt- Hänvisand:e till ovanstående motiveringar,
21516: ningscentra gynnar prissättningen och även åt- föreslår undertecknade, att riksdagen ville be-
21517: gången av konsumtionsfisk. Dessa naturliga be- sluta hemstäUa,
21518: tingelser bör beaktas vid bedömningen av fis-
21519: kets ekonomiska utbyte och inte som hittills att regeringen i skyndsam ordning
21520: varit fallet, endast noterat Sydfinlands "bot- måtte vidtaga åtgärder för ändring av
21521: tenpriser" i relation tili övriga landsdelars "top- bestämmelserna för erläggande av trans-
21522: priser" för strömming. Med beaktande av de portbidrag för foderfisk så att de blir
21523: naturliga fördelar Sydfinlands fiske har, finner oberoende av bosättningsort och trans-
21524: vi det anmärkningsvärt att no1:1merna för ett portsträcka.
21525: Helsingfors den 12 februari 1981
21526:
21527: Bror Lillqvist Paula Eenilä
21528: Jacob Söderman Mauno Forsman
21529: Sakari Knuuttila
21530: 520 1981 vp.
21531:
21532: Toivomusaloite n:o 443 Suomennos
21533:
21534:
21535:
21536:
21537: Lillqvist ym.: Rehukalan kuljetustuen maksamisesta asuinpaikas-
21538: ta ja kuljetusmatkasta riippumatta
21539:
21540:
21541: Eduskunnalle
21542:
21543: Vuonna 1964 valtion tulo- ja menoarvioon myönnettyä valtion tukea koskevat säännökset
21544: otettiin määräraha "tuoreen kalan talteen otta- sulkevat piirinsä ulkopuolelle ne maamme osat,
21545: miseksi ja käyttämiseksi". Maatilahallituksen jotka omatta syyttään ovat muita huonommas-
21546: kalastusosasto laati varojen käyttöä koskevat sa asemassa.
21547: säännökset yhteistyössä lähellä sijaitsevien ka- Kun tarkastellaan kehitysalueiden kuljetustu-
21548: lastusjärjestöjen kanssa. Tällöin Lounais-Suo- kea koskevia säännöksiä, havaitaan, että niitä
21549: men kalastajat t·ulivat edullisempaan .asemaan sovelletaan nurinkurisesti kalastuksen kohdalla.
21550: mitä tulee rehuk:alan kuljetukseen. Pohjan- Vuosina 1975-77 Etelä-Suomi on saanut
21551: maan kalastusjärjestöjen toistuneista esityksistä silakan kuljetustukena yhteensä 2 401 000 mk
21552: huolimatta tätä asiaa ei ole oikaistu. eli keskimäärin 4,6 p/kg. Pohjanmaa ei ole
21553: Kalastus maamme eteläisissä osissa tapahtuu saanut mitään, mistä syystä uudet oikeuden-
21554: edullisemmissa olosuhteissa kuin Pohjanmaalla. mukaisemmat kuljetustuen suorittamista koske-
21555: Pitempi kalastuskausi ja asutuskeskusten lähei- vat säännökset olisi saatava aikaan välittömästi.
21556: syys suosii hinnoittelua samoin kuin kalan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
21557: menekkiä. Nämä luonnolliset edellytykset tulee oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21558: ottaa huomioon kalastuksen taloudellista tulos- sen,
21559: ta arvioitaessa eikä, kuten tähän saakka on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21560: ollut asianlaita, vain 1todeta Etelä-Suomen sila- menpiteisiin rehukalan kuljetustuen suo-
21561: kan "pohjahintojen" suhde maan muiden osien rittamista koskevien säännösten muutta-
21562: "huippuhintoihin". Ottaen huomioon Etelä-Suo- miseksi siten, että ne tulevat asuin-
21563: men kalastuksen .luonnolliset edut olisi mieles- paikasta ja kuljetusmatkasta riippumat-
21564: tämme kiinnitettävä huomiota siihen, että tomiksi.
21565: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
21566:
21567: Bror Lillqvist Paula Eenilä
21568: Jacob Söderman Mauno Forsman
21569: Sakari Knuuttila
21570: 1981 vp. 521
21571:
21572: Toivomusaloite n:o 444
21573:
21574:
21575:
21576:
21577: Louvo ym.: Mehiläishoidon edistämisestä
21578:
21579:
21580: Eduskunnalle
21581:
21582: Mehiläishoidon kansantaloudellinen merkitys esim. EEC-maissa mehiläishoitajat saavat ns.
21583: on viimeisten vuosikymmenien kuluessa voi- denaturoitua, yksinomaan mehiläisille tarkoitet-
21584: makkaasti kasvanut. Mehiläisyhdyskunnat suo- tua, väriaineella värjättyä sokeria mehiläisten
21585: rittavat sekä viljelys- että luonnonkasvien pö- talviruokintaan huomattavan halvalla hinnalla.
21586: lytyksen hunajan tuottamisen lisäksi. Hunajaa Mehiläistaloutemme tulisi maassamme rin-
21587: tulee nykyään keskimäärin 700-900 tonnia nastaa kotimaiseen elintarviketeollisuuteen, jos-
21588: vuodessa. On tutkittu, että mehiläispölytyksen sa esim. makeis- ja virvoitusjuomateollisuus saa
21589: ansiosta metsämarjojen sato kolminkertaistuu. valtiovallalta käyttämästään sokerista maksetta-
21590: Viljeltyjen kasvien kohdalla kysymys on usei- vaa hinnanerokorvausta, joka on sokerin koti-
21591: den kymmenien prosenttien sadon lisäyksestä, markkinahinnan ja maailmanmarkkinahinnan vä-
21592: apilasiemensadossa kaikkein runsaimmasta. Kun linen ero. Hunaja, joka sisältää hedelmäsokeria
21593: rypsin viljely on viime aikoina runsaasti lisään- 41 %, rypälesokeria 34% ja sakkaroosia vain
21594: tynyt ja sitä viljellään vuosittain jo noin 60 000 2 % sekä monia hiven- ja kivennäisaineita ja
21595: ha:n peltoalalla, niin yhteistyö myös tämän vitamiineista C-vitamiinia sekä B-ryhmän vita-
21596: kasvin viljelijän ja mehiläishoitajan välillä on miineja, on kuitenkin huomattavasti terveelli-
21597: tavattoman tätkeä. Viimeaikaisissa tutkimuk- sempää kuin mainitut makeiset ja virvoitusjuo-
21598: sissa on osoitettu, että mehiläispölytys on lisän- mat ottaen tietenkin huomioon, että hunajaa
21599: nyt rypsin satotulosta jopa yli 40 %. Etuna on käytettävä myös hampaiden kannalta oikein
21600: ympäristönsuojelun kannalta on myös se, ettei eli ei toistuvasti, vaan esim. aterioiden yh-
21601: tällöin käytetä hyödyllisten mehiläisten suo- teydessä.
21602: jelemisen vuoksi voimakkaita, pitkää varoaikaa Maassamme on noin 35 000 mehiläisyhdys-
21603: vaativia kasvinsuojeluaineita tuhoeläintorjun- kuntaa, jotka talviruokana käyttävät kukin noin
21604: nassa. Hyötykasvien satoa kohottavan ominai- 20 kg sokeria eli yhteensä vuosittain 700 ton-
21605: suutensa lisäksi mehiläispölytys mahdollistaa nia sokeria. Tästä määrästä sokerin valmiste-
21606: luonnossa monimuotoisen ja lajirikkaan kasvilli- veron ja tullin osuus on noin 1 mk/kg eli
21607: suuden ja edistää näin luonnonsuojelua. 700 000 mk. Noin kaksi kertaa enemmän me-
21608: Vaikka mehiläishoito on maataloudellemme hiläishoitajille merkitsisi taloudellisesti, jos he
21609: ja kansantaloudellemme tärkeää, siihen ei val- saisivat mehiläisten talviruokintasokerin samalla
21610: tiovallan toimenpitein suhtauduta riittävän hinnalla kuin elintarviketeollisuus eli sokerin
21611: myönteisesti. Maassamme ei myönnetä min- maailmanmarkkinahinnalla. Toteuttamiskelpoi-
21612: käänlaista tukea kotimaisen mehiläistalouden set menetelmät ja keinot tämän järjestämiseen
21613: edistämiseksi, vaikka näin voitaisiin parantaa olisivat löydettävissä vaikkapa EEC-maiden mal-
21614: jopa työllisyyttä varsinkin haja-asutusalueilla. lin mukaan denaturoitua, yksinomaan mehiläi-
21615: Ei ole ihmeteltävää, jos kotimainen mehiläis- sille tarkoitettua sokeria tuottamalla.
21616: talous ei normaaleina vuosinakaan pysty katta- Monissa maissa mehiläishoitoa suositaan sen
21617: maan kotimaan tarvetta hunajan viennistä pu- luonnolle ja maataloudelle aikaansaaman suuren
21618: humattakaan eikä kilpailemaan ulkomaisen hyödyn vuoksi myös muilla keinoilla. Niinpä
21619: hunajantuotannon kanssa. Joinakin vuosina ul- kaikissa naapurimaissamme harrastuksenomai-
21620: komailta on tuotu lähes kaksi kertaa enem- nen mehiläishoito on vapautettu verotuksesta.
21621: män hunajaa kuin täällä tuotetaan. Meil- Se on rinnastettu metsämarjojen ja sienten ke-
21622: lä mehiläishoitajat joutuvat ostamaan vä- räämiseen ja myymiseen. Neuvostoliitossa saa
21623: hittäiskaupasta kaiken mehiläisten talviruokin- hoitaa verovapaasti 30 mehiläisyhteiskuntaa.
21624: nassa tarvittavan sokerin normaalihinnalla, kun Ruotsissa säädettiin harrastuksenomainen mehi-
21625: 66 088100188}
21626: 522 Toivomusaloite n:o 444
21627:
21628:
21629: läishoito verovapaaksi vuonna 1977. Myös Eng- Jos nämä edellä mainitut uudistukset toteu-
21630: lannissa mehiläishoito on verovapaata, samoin tettaisiin, mehiläisyhdyskuntien määrä kasvaisi
21631: useissa muissa maissa. todennäköisesti voimakkaasti. Maatalous hyö-
21632: Mehiläistaloudelle annettava tuki on juuri tyisi pölytystehon lisääntyessä eikä ulkomaista
21633: nyt erikoisen välttämätöntä, koska tällä hetkel- hunajaa tarvitsisi tuoda lainkaan maahan. Ken-
21634: lä suomalaista mehiläishoitoa uhkaa ennen nä- ties voisimme siirtyä jopa vientiin. Kotimainen
21635: kemätön tuho sen vuoksi, että maahamme on hunajamme on nimittäin hyvin korkealaatuista.
21636: todettu saapuneen erittäin vaarallinen Varroa- Luonnon- ja viljelytalouden edut sekä ympäris-
21637: punkki, joka tähän mennesä on tavattu jo kuu- tönsuojelu-, työllisyys- ja kauppapoliittiset nä-
21638: dessa tarhas,sa linjalla Imatra-Lappeenranta. kökohdat puoltavat nykyistä paljon suuremman
21639: Punkki tuhoaa mehiläisyhteiskunnan noin 4- mehiläiskannan lisäämistä maassamme.
21640: 5 vuodessa, hitaasti mutta varmasti. Ainoa Edellä olevan perusteella ehdotamme ·kun-
21641: hoitotapa on hävittää punkin saastuttama pesä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi ;toivo-
21642: Tämän vuoksi mehiläisjärjestöjen pitäisi saada muksen,
21643: valtion tukitoimia myös neuvojan palkkaami-
21644: seksi tarkastamaan maan itärajalla sijaitsevat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21645: mehiläistarhat. Jotain korvausta tulisi järjestää menpiteisiin kotimaisen mehiläishoidon
21646: myös niille mehiläishoitajille, joiden Varroa- tukemiseksi ;a edistämiseksi.
21647: punkin saastuttamat mehiläispesät on polttamal-
21648: la hävitettävä.
21649: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
21650:
21651: Anna-Kaarina Louvo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
21652: Tapani Mörttinen Tauno Valo Urho Pohto
21653: Juuso Häikiö Matti Pelttari Helena Pesola
21654: Mauri Miettinen Ben Zyskowicz Antero Juntumaa
21655: Saara Mikkola Erkki Pystynen Timo Ihamäki
21656: Toivo Mäkynen Ulla Puolanne Veikko Pihlajamäki
21657: Elsi Hetemäki-Olander Ulla Järvilehto Pertti Salolainen
21658: Ritva Laurila Juhani Saukkonen Aila Jokinen
21659: Ilkka Kanerva Mikko Ekorre Olli Helminen
21660: P. Jokinen Jouni J. Särkijärvi Tapio Holvitie
21661: Eeva Kauppi Helvi Hyrynkangas Pekka Starast
21662: J. Juhani Kortesalmi Eero Lattula Impi Muroma
21663: Heikki Perho Anna-Liisa Piipari Olavi Nikkilä
21664: Arto Lampinen Juhani Laitinen Veikko Vennamo
21665: Tuulikki Petäjäniemi Heikki Järvenpää Sampsa Aaltio
21666: Mauri Vänskä Urpo Leppänen Sauli Hautala
21667: Eva-Maija Pukkio Helge Saarikoski P. Mäki-Hakola
21668: 1~1 vp. 523
21669:
21670: Toivomusaloite n:o 445
21671:
21672:
21673:
21674:
21675: Manninen ym.: Kalatalouden tutkimusmäärärahojen lisäämisestä
21676:
21677:
21678: Eduskunnalle
21679:
21680: Maassamme ei ole kiinnitetty riittävää huo- toissa ja -laitoklsissa, mm. Riista- ja kalatalou-
21681: miota kalatalouden kehittämiseen ja kalatalous- den tutkimuslaitoksen kenttäyksiköissä. Tutki-
21682: tutkimukseen. musmäärärahoja on kuitenkin saatu niukasti.
21683: Kalataloudella ,tulee olemaan tulevaisuudes- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21684: sa huomattavaa elinkeinopoliittista merkitystä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21685: mm. kehitysalueilla. Mm. Pohjois-Pohjanmaan muksen,
21686: vapaana virtaavien jokien kala- ja rapukanto-
21687: jen merellistä vaikutusta ei ole riittävästi tut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21688: kittu. Kalataloudellista tutkimusvoimaa alueel- kalatalouden tutkimusmäärärahojen li-
21689: la on Oulun yliopistossa ja eri tutkimustoimis- säämiseksi.
21690: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
21691:
21692: Mauno Manninen Helvi Hyrynkangas Eero Lattula
21693: Helvi Niskanen Kalevi Mattila Pentti Liedes
21694: J. Juhani Kortesalmi
21695: 524 1981 vp.
21696:
21697: Toivomusaloite n:o 446
21698:
21699:
21700:
21701:
21702: Mattila ym.: Ylivieskan maatalouspiirin vakinaistamisesta
21703:
21704:
21705: Eduskunnalle
21706:
21707: Maataloushallinnosta annetun asetuksen mu- edestä. Tämäkin on selvä osoitus siitä, että po.
21708: kaan maataloushallinnon piirihallintoa varten maatalouspiirin toimialueen elinkeinoelämä tu-
21709: maa jaetaan maatalouspiireihin, joiden rajat, keutuu merkittävästi maatalouteen. Verrattaes-
21710: nimet ja hallintopaikat valtioneuvosto määrää. sa piirin tehtävämääriä muiden maatalouspii-
21711: Valtioneuvoston voimassa olevan päätöksen rien vastaaviin, on todettavissa monien näistä
21712: mukaan Ylivieskan maatalouspiiriin kuuluvat olevan maamme piirien suurimpiin kuuluvia.
21713: seuraavat kunnat: Alavieska, Haapajärvi, Hal- Kuitenkin kyseinen maatalouspiiri on edelleen
21714: sua, Himanka, Kalajoki, Kannus, Kaustinen, ns. ylimääräinen piiri.
21715: Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Perho, Reisjärvi, Piirin toiminnan jatkuvuuden turvaaminen
21716: Sievi, Toholampi, Ullava, Veteli ja Ylivieska. piirin vakinaistamisella on ei vain piirin itsen-
21717: Valtioneuvoston päätöksen mukaan Ylivies- sä vaan myös alueen peruselinkeinojenkin kan-
21718: kan piiri on eräiden muiden vastaavien kans- nalta välttämätöntä. Ylivieskan maatalouspiiri
21719: sa ylimääräinen maatalouspiiri. Ylivieskan maa- on Keski-Pohjanmaan piireistä tällä hetkellä
21720: talouspiiri perustettiin aikoinaan todellisen tar- ainoa ylimääräisenä toimiva piiri, ja se on osal-
21721: peen sanelemana ja piiri onkin vuosien mit- taan omiaan luomaan alueen väestössä epävar-
21722: taan osoittautunut todella tarpeelliseksi. Tätä muuden tunnetta, olletikin kun samanaikaises-
21723: osoittavat maatalouspiirin maataloustoimiston ti väliportaanhallinnon uudistuksesta käydään
21724: suorittamien tehtävien lisääntyneet määrälli- toisaalla olemassa olevien läänien rajoihin poh-
21725: set luvut maanhankinnassa, maankäyttölainojen jautuvaa uudistuskeskustelua.
21726: käsittelyssä, tientekoavustuksissa, salaoja-avus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21727: tuksissa sekä erilaisten maatalouteen liittyvien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21728: eläkkeiden käsittelyssä niin määrällisesti kuin muksen,
21729: myös verrattuna maamme muiden maatalouspii-
21730: rien vastaaviin tehtäviin. Esimerkkeinä todetta- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsm;
21731: koon, että vuoden 1979 aikana Ylivieskan maa- Ylivieskan maatalouspiirin vakinaistami-
21732: talouspiirissä puollettiin erilaisia lainoja 489 seksi.
21733: kpl eli markkamäärältään 36 362 200 mk:n
21734: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
21735:
21736: Kalevi Mattila Heimo Linna Väinö Raudaskoski
21737: 1981 vp. 525
21738:
21739: Toivomusaloite n:o 447
21740:
21741:
21742:
21743:
21744: Nieminen ym.: Uusien 4H-neuvojan toimien perustamisesta
21745:
21746:
21747: Eduskunnalle
21748:
21749: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on kan- Kun tämän taloudellisen tuoton lisäksi syntyy
21750: sainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöttö- runsaasti koulutusimpulsseja ja varsinaisia neu-
21751: myys, johon teollistuneiden valtioiden on pak- vonnallisia tuloksia, on toiminta valtiontalou-
21752: ko löytää ratkaisuja. Automaation lisääntyessä den kannalta tarkasteltuna varsin perusteltua.
21753: ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus pystyisi Erityisesti 4H-nuoret on saatu ennakkoluulot-
21754: ainakaan pitemmällä aikavälillä lisäämään suh- tomina osallistumaan uusimuotoisiin kokeilui-
21755: teellista osuuttaan käytettävissä olevasta työ- hin, joita ovat esim. metsien moninaiskäyttö,
21756: voimasta. Palveluelinkeinojen joustavara saat- energiametsät, biologinen viljely ja luontotuot-
21757: taa olla jossain määrin suurempi. Toisaalta on teiden muu talteenotto, vain muutamia luettelo-
21758: kansakunnan tasasuhtaisen kehittämisen kannal- maisesti mainitaksemme. Syvällisemmät 4H-
21759: ta välttämätöntä, että perustuotatmassa voi- järjestön yritystoiminnalliset tulokset ovat löy-
21760: daan pysyttää riittävä ja ammattitaitoinen osa dettävissä marjojen ja vihannesten sopimus-
21761: työvoimasta. Erityisesti tämän vuosikymmenen viljelytuotannosta sekä metsätalouden sektoril-
21762: aikana tullaan keskustelemaan kotimaisesta ta. Vähäarvoista ei ole käytännön työsuoritus-
21763: energiantuotannosta. Sen lisäksi perinteiset al- ten välityksellä saadut ammattivirikkeet ja tun-
21764: kutuotannon alat, elintarvike- ja puuntuotanto, tuma elinkeinoelämään.
21765: on turvattava riittävällä työvoimalla. Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
21766: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lieven- koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjes-
21767: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä tö tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelu-
21768: lähinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskun- jaan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta
21769: nan avustuksen turvin. Liian vähälle huomiol- ollut suopea, mikä perustunee järjestön toimin-
21770: le on jäänyt nuorten työpanoksen suuntaami- nan painopisteen sijoittamiseen käytännön alo-
21771: nen tuotannolliseen toimintaan, jolloin nuori it- jen neuvontaan sekä hyödylliseen työhön ohjaa-
21772: sekin voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten miseen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto li-
21773: työkasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut sääntyneen vapaa-ajan tai työttömien päivien
21774: 4H-järjestö on useaan otteeseen esittänyt, että viettoon.
21775: sen kehittämät menetelmät nuorten työllistä- Ottamalla valtion vuoden 1982 tulo- ja me-
21776: miseksi tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyt- noarvioon lisäyksenä 970 000 markan määrä-
21777: töön. Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamal- raha voidaan varojen turvin perustaa yhteensä
21778: la toiminta niihinkin kuntiin, joissa sitä vielä 20 4H-neuvojan virkaa niihin kuntiin, jotka
21779: ei ole. Saadut kokemukset osoittavat, että yk- ilmaisevat valmiutensa osallistua kunnan omal-
21780: si koulutettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 la rahoituksella osaan neuvojan palkkauskus-
21781: nuorta järjestäen heille mahdollisuuksia osal- tannuksia. Nuoria työllistyisi 4H-kerhoissa ar-
21782: listua tuotannolliseen toimintaan ja ansaita itse vioiden ja aikaisemmin saatujen kokemusten
21783: rahaa. Vuoden 1979 tilinpäätöstietojen mukaan perusteella noin 6 200-6 300 nuorta. Nuorten
21784: yksi 4H-ncuvoja, jonka palkkakustannuksiin tuotannollisen toiminnan kokonaistuotoksi voi-
21785: käytettiin 25 000 mk valtion varoja, aikaansai daan arvioida 2 300 000 mk ja nettotuotoksi
21786: keskimäärin 91 700 markan kerholaisten yri- n. 1 500 000 mk.
21787: tystoiminnan bruttotuoton. Tästä tuotosta suo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21788: ranainen työpalkka nuorison käteen oli yhteen- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21789: sä 60 400 mk, joka tuotto on yli kaksinker- sen,
21790: ta~nen verrattuna sijoitettuun valtionapuun.
21791: 526 Toivomusaloite n:o 447
21792:
21793:
21794: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin miit osallistumaan neuvojien palkkauk-
21795: 20 uuden 4H-neuvojan toimen perusta- seen.
21796: miseksi niihin kuntiin, jotka ovat val-
21797: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
21798:
21799: Einari Nieminen Kauko Tamminen
21800: Paavo Vesterinen Pentti Poutanen
21801: 1981 vp. 527
21802:
21803: Toivomusaloite n:o 448
21804:
21805:
21806:
21807:
21808: Nikkilä ym.: Metsänparannuslainsäädännön muuttamisesta met-
21809: säojien perkaustyöryhmän ehdotusten mukaisesti
21810:
21811:
21812: Eduskunnalle
21813:
21814: Vuoden 1980 loppuun mennessä oli yksityis- sen järjestämistä. Koska monista käytännön vai-
21815: metsissä yhtiöiden mailla suoritetut ojitukset keuksista johtuen ojien perkaukset eivät tule
21816: poislukien ojitettu metsätalouden maata kaik- riittävän tehokkaasti maanomistajien omatoimi-
21817: kiaan noin 3,7 miljoonaa hehtaaria. Tämä on suuden varassa tehdyiksi, tulisi kunnostustöiden
21818: noin 40 % maamme turvemaiden kokonaisalas- suunnhtelu ja toteuttaminen antaa metsänpa-
21819: ta. Valtaos,a ojituksista on rahoit·ettu metsän- rannusorganisaatiolle. Suunnittelu- ja työnjohto-
21820: parannusvaroilla. avun ohella tulisi toteuttamiskustannusten ra-
21821: Uudisojhuksia arvioidaan suorhettavan 1980- hoittamiseen myöntää yleensä metsänparannus-
21822: luvulla yksityismetsissä vielä noin 600 000 heh- lainaa.
21823: taarilla, ja uudisojituksen arvioidaan ainakin Esityksen toteuttaminen ei edellytä organi-
21824: pääosin päättyvän vuosikymmenen loppuun saatiomuutoksia eikä henkilölisäyksiä, koska
21825: mennessä. Sen sijaan aikaisemmin ojitetuilla perkaustyöt voidaan hoitaa metsänparannusor-
21826: alueilla suoritettavat täydennys- ja kunnostus- ganisaation toimesta niillä voimavaroilla, jotka
21827: ojitukset tulevat lisääntymään. uudisojituben vähentyessä vapautuvat. Esityk-
21828: Nykyisin on metsäojien perkaustöitä yksityis- sen toteuttaminen ei myöskään edellytä metsän-
21829: metsissä suoritettu noin 5 000 hehtaarilla vuo- parannusvarojen määrän lisäämistä. Maa- ja
21830: sittain. Ojanperkansta on kuitenkin arvioitu metsätalousministeriön asettama metsäojien
21831: tarvittavan ainakin 50 000 hehtaarilla vuosit- perkaustyöryhmä on toimeksiautonsa mu-
21832: tain. Tämä määrä kasvaa 1980-luvun loppuun kaan tehnyt selvityksen ojanperkaustöiden orga-
21833: mennessä noin 80 000 hehtaariksi ja säilyy tällä nisoiunista ja laatinut ,sen perusteella metsän-
21834: tasolla ainakin vuoteen 2000. parannuslainsäädännön muutosesitykset. Mietin-
21835: Maanomistaji·en on nykysäännösten mukaan tö on jät·etty maa- ja metsätalousministeriölle
21836: tehtävä perkaustyöt täysin omatoimisesti, mikä 15. 2. 1980.
21837: on käytännössä rajoittanut voimakkaasti tehty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21838: j.en töiden määrää. Valtaosa metsänparannusva- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21839: roilla rahoitetuista ojituksista on useiden naa- muksen,
21840: puritilojen yhteisiä ojituksia. Varsinkin suuris-
21841: sa yhteisojituksissa on perkansten konetöiden että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
21842: järjestäminen käytännössä vaikeaa, koska osa menpiteisiin metsänparannuslainsäädän-
21843: osakkaista asuu yleensä muilla paikkakunnilla nön muuttamiseksi metsäoiien perkaus-
21844: ja heidän tavoittamisensa on hankalaa. työryhmän maa- ;a metsätalousministe-
21845: Metsäojien perkaustarpeen kasvu on lähivuo- riölle 15. 2. 1980 iättämän mietinnöff
21846: sina niin voimakasta, että on pidettävä välttä- mukaiseksi.
21847: mättömänä niiden suunnittelun ja suorittami-
21848: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
21849:
21850: Olavi Nikkilä P. Mäki-Hakola Juhani Laitinen
21851: Toivo T. Pohjala Sampsa Aaltio Tapani Mörttinen
21852: 528 1981 vp.
21853:
21854: Toivomusaloite n:o 449
21855:
21856:
21857:
21858:
21859: Niskanen: Maatilalain ja maatila-asetuksen muuttamisesta karja-
21860: rakennusavustuksen saattamiseksi koskemaan Hailuotoa
21861:
21862:
21863: Eduskunnalle
21864:
21865: Laki maatilalain muuttamisesta (553/80) liittisia avustuksia Hailuotoon myönnettäessä
21866: tuli voimaan 1. 10. 1980. Se mahdollistaa eräillä on pääsääntöisesti sovellettava harkintamahdol-
21867: alueilla mm. avustuksen saannin karjaraken- lisuuksien ylärajoja.
21868: nuksen rakentamics·een, laajentamiseen ja perus- Hailuoto on itsenäinen saaris·tokunta, jonka
21869: korjaamiseen. Tällaisia alueita ovat mm. lähes elinkeinoista valtaosan muodostaa maa- ja met-
21870: kaikki saaristoalueet. Hailuotoa ei tähän aluee- sätalous liitännäisdinkeinoineen sekä näiden
21871: seen o1e kuitenkaan sisällytetty siitä huolimat- tarvitsemine palveluineen. Niinpä maatilalain
21872: ta, että se on pohjoisin saaristoalue ja liiken- edut tai puutteet vaikuttavat suoraan tai välit-
21873: teellisesti useita esim. Lounais-Suomen saaris- tömästi kunnan elin..~einoelämään.
21874: tokuntia huonommassa as·emassa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
21875: Hailuodon maantieteellinen sijainti ja paljon nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21876: karummat olosuhteet merkitsevät myös sitä,
21877: että maatalouden tuotannolliset edellytykset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21878: ovat siellä paljon huonommat kuin Lounais- maatilalain 74 §:n 2 momentin sekä
21879: Suomen saaristossa. maatila-asetuksen 97 §:n 1 momentin
21880: Sen sijaan aluepoliittisessa lainsäädännössä c-kohdan muuttamiseksi siten, että myös
21881: Hailuodon erityisasema on otettu kohtuulli- Hailuodon kunnassa voitaisiin myön-
21882: sesti huomioon, mitä myös tulossa oleva saa- tää avustusta karjarakennuksen raken-
21883: ristolaki edellyttää. Aluelainsäädännön mukai- tamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaa-
21884: sessa jaottelussa Hailuoto on sijoitettu ensim- miseen 30 prosenttia ja että muutoksia
21885: mäiseen vyöhykkeeseen ja lisätukialueeksi, ku- sovellettaisiin yhtäläisyyden vuoksi ta-
21886: ten pääosin myös Lounais-Suomen saaristo. Li- kautuvasti 1 päivästä lokakuuta 1980.
21887: säksi valtioneuvoston ohjeiden mukaan aluepo-
21888: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
21889:
21890: Helvi Niskanen
21891: 1981 vp. 529
21892:
21893: Toivomusaloite n:o 450
21894:
21895:
21896:
21897:
21898: Pesola ym.: Maatalousneuvonnan tehostamisesta Suomenselkä-
21899: projektin puitteissa
21900:
21901:
21902: Eduskunnalle
21903:
21904: Suomenselkä-projektissa on korostettu maa- ki-Suomeen. Tarvittavat toimihenkilöt olisivat
21905: talouden ja sen oheiselinkeinojen kehittämistä suunnitteluagrologi, rakennusmestari ja kala-
21906: alueella. Tehostettu maatilatalouden suunnittelu talousteknikko.
21907: ja neuvonta ,tukisi osaltaan pyrkimyksiä maa- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
21908: tilatalouden j~a siihen liittyvien sivuansioiden nioittaen eduskunnan hyvåksy,ttäväk:si toivo-
21909: kehittämiseksi. muksen,
21910: Keski-Suomen Maatalouskesikuikse1la olisi
21911: kaikki edellytykset tehostaa 'toimintaansa Suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21912: menselän alueella, mutta se edellyttäisi uusien maatalousneuvonnan tehostamiseksi Suo-
21913: toimihenkilöiden paLJ.cl<.aamis:ta pohjoiseen Kes- menselkä-projektin puitteissa.
21914: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
21915:
21916: Helena Pesola Väinö Rautiainen Juhani Surakka
21917:
21918:
21919:
21920:
21921: 67 088100188]
21922: 53{) 1981 'Vp.
21923:
21924: Toivomusaloite n:o 451
21925:
21926:
21927:
21928:
21929: Pesälä: Keskuskalanviljelylaitoksen perustamisesta Jaalan Myl-
21930: lylle
21931:
21932:
21933: Eduskunnalle
21934:
21935: Jaalan kunnan Myllylle on !SUunniteltu Son- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
21936: nanjärven rannalle Itä-Suomen keskusk.alanvil- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21937: jelylaitosta. Maastoselvitykset alueella on tehty
21938: j4 ne osoittavat, että pailclta on edullinen ka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21939: lanviljelylaitokselle. keskuskalanvilielylaitoksen perustamisek-
21940: si Jaalan Myllylle.
21941: Helsingilssä 13 päivänä helmilkuuta 1981
21942:
21943: Mikko Pesälä
21944: 1981 vp. 531
21945:
21946: Toivomusaloite n:o 452
21947:
21948:
21949:
21950:
21951: Pesälä: Karsintakorvauksen suorittamisesta utarevikaisten leh-
21952: mien osalta
21953:
21954:
21955: Eduskunnalle
21956:
21957: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon odotettua vähäisemmäksi. Kaikkein pahimmat
21958: tulisi varata 60 miljoonan markan arviomäärä- utarevikaiset yksilöt ilmeises·ti kyllä kavsittiin
21959: raha utarevikaisten lehmien karsintakorvauksia mutta suuri osa niistä olisi nähtävästi muuten-
21960: varten. Korvauksen suuruuden tulisi olla 1 500 kin toimitettu teuraaksi lähiaikoina. Alhainen
21961: markkaa karsittavaa lehmää kohti. Muuten tu- korvaus ei houkutellut poistamaan karjoista nii-
21962: lisi ·toteutuksessa käyttää samoja perusteita tä hyvätuottoisia eläimiä, joiden kanssa vielä
21963: kuin vuoden 1980 karsintakorvauSitll.enettelyssä- tultiin toimeen, vaikkakin vaivaa nähden.
21964: kin. Utarevikaisten lehmien karsinnalla on ter-
21965: Utaretulehduksesta on tullut huolestuttava veystilanteen paranemisen lisäksi myös huomat-
21966: ongelma maamme karjataloudelle. Tuottajille tavaa tuotantopoliittista merkitystä. Jokainen
21967: aiheutuvat tappiot arvioidaan noin 300 mil- karsintakorvauksen ansiosta maidontuotannosta
21968: joonaksi markaksi vuodessa. Myös valtion va- poistuva lehmä merkitsee valtiolle vuositasolla
21969: roja joudutaan jatkuvasti käyttämään utaretu- noin 5 000 markan säästöä. Toimenpiteen vai-
21970: lehduksen vastustamistyöhön sen huomattavan kutus olisi siten myös valtiontaloudellisesti
21971: kansantaloudellisen merkityksen takia. edullinen, vaikka sen tuotantoa alentav.a vaiku-
21972: Karsimiskorvaus on erinomainen katkaisu- tus kestäisikin vain 1-2 vuotta.
21973: hoito kroonista tautia saivastaville eläimille, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21974: jotka ovat pahimpia taudin levittäjiä karjoissa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21975: Vuonna 1980 toteutettu utarevikaisten lehmien
21976: karsintakorvausjärjestelmä ei täyttänyt siihen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21977: asetettuja ·toiveita ennen kaikkea aivan liian pie- karsintakorvauksen suorittamiseksi uta-
21978: nen lehmäkohtaisen korvaussumman ,takia. revikaisten lehmien osalta.
21979: Karsittujen lehmien määrä jäikin kolmanneksen
21980: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
21981:
21982: Mikko Pesäli
21983: 532 1981 vp.
21984:
21985: Toivomusaloite n:o 45.3
21986:
21987:
21988:
21989:
21990: Pokka y~.: .;Roitikosken kalanyiljelylaitoksen perustamisesta
21991:
21992:
21993: Eduskunnalle
21994:
21995: Viime aikoina on kalastuksen ja kalakannan Tengeliöjoen vesistöllä ja muilla lähivesillä
21996: turvaamiseen kiinnitetty lisääntyvästi huomio- on erittäin suuri kalataloudellinen merkitys pai-
21997: ta. Lapin läänissä Pellon ja Ylitornion kalas- kalliselle väestölle. Alueella sijaitsee mm. Län-
21998: tuskunnat ovat ryhtyneet voimakkaasti hoita- si-Lapin ainoa merkittävä suuri luonnontilainen
21999: maan järvirikkaan alueensa kalavesiä. Pellon ja järvi, Miekojärvi, jonka merkitys kalastuksen
22000: Ylitornion kunnat ovat tukeneet tätä toimin- kehittämisen kannalta tällä alueella on keskei-
22001: taa. Tarkoituksena on kehittää kalastuksesta nen. Kuten edellä on todettu, muiden Lapin
22002: voimakas sivuelinkeino maa- ja metsätaloudelle. kalanviljelylaitosten kapasiteettia ja toiminta-
22003: On käynyt myös ilmeiseksi, että Suomi on alueita ei voida laajentaa tämän alueen suun-
22004: alkanut hoitaa omia kompensaatioistutuksiaan taan. Kun lisäksi Tengeliöjoen vesistön rakenta-
22005: Itämeren vaelluskalojen hoidossa sitomalla jille määrätyt, tällä hetkellä riittämättömiksi
22006: Muonion kalanviljelylaitoksen tuohon tarkoi- todetut kalataloudelliset velvoitteet tultaneen
22007: tukseen. Pellon kunta sekä Pellon ja Ylitornion lähiaikoina tarkistamaan, on uuden kalanvilje-
22008: kalastuskunnat ovat tehneet esityksen maa- ja lylaitoksen aikaansaaminen sekä tärkeä että kii-
22009: metsätalousministeriölle oman kalanviljelylaitok- reellinen toimenpide.
22010: sen saamisesta po. Tengeliöjoen vesistöön. Täs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22011: sä yhteydessä parhaaksi tarkoitukseen soveltu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivo-
22012: vaksi kohteeksi on osoittautunut Kanttajoessa muksen,
22013: sijaitseva Roitikoski, jonka soveltuvuudesta tä-
22014: hän tarkoitukseen ovat myönteisen lausunnon että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22015: esittäneet mm. Lapin vesipiiri ja Lapin läänin menpiteisiin Roitikosken kalanviljelylai-
22016: maa talouskeskus. toksen perustamiseksi.
22017: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
22018:
22019: Hannele Pokka Mikko Ekorre
22020: Niilo Koskenniemi Lauri Impiö
22021: Mikko Jokela
22022: 1981 ·vp. 533
22023:
22024: Toivomusaloite n:o 454
22025:
22026:
22027:
22028:
22029: Pokka: Porotutkimuslaitoksen perustamisesta poronhoitoalueelle
22030:
22031:
22032: Eduskunnalle
22033:
22034: Porotalous maamme pohjoisimpien alueiden sesti kohentamalla eläinten tuotantoa, kokoa ja
22035: peruselinkeinona ja runkoasutuksen turvaajana menestymistä.
22036: on erittäin merkittävä. Huolimatta porotalouden Porotalouden tutkiminen on nykyisin erittäin
22037: keskeisestä asemasta sen edistämiseen ja varsin- hajanaista. Se on tapahtunut satunnaisesti eri
22038: kin vahinkojen ennaltaehkäisyyn ei valtioval- kotkeakouluissa toimivien henkilöiden toimesta.
22039: lan toimesta ole riittävästi kiinnitetty huomio- Myös valtiontilintarkastajat puuttuivat vuoden
22040: ta. 1977 kertomuksessaan porotalouden tutkimuk-
22041: Porojen ja moottoriajoneuvojen yhteentörmä- sen erittäin puutteelliseen tilaan ( s. 284) ja
22042: yksissä arvioidaan edelleen kuolevan vuosittain katsoivat riittämättömän tutkimustoiminnan
22043: n. 2 000 poroa. Petoeläinten tappamia poroja olevan syynä siihen, että vahingot porotalou-
22044: löytyi Paliskuntain Yhdistyksen ilmoituksen dessa ovat muodostuneet suuriksi. Keskeistä on
22045: mukaan v. 1977 lähes 2 000. Porokarjan lisää- saada porotalouden tutkimus kiireellisesti ai-
22046: miselle laitumet muodostavat merkittäviä ra- kaan. Tästä syystä erillisen porotutkimuslaitok-
22047: joituksia. Laitumien kuluneisuuden vuoksi po- sen perustaminen poronhoitoalueelle on käynyt
22048: rojen nälkiintymisestä johtuvat joukkokuolemat välttämättömäksi. Harkinnanarvoisen vaihtoeh-
22049: saattavat hyvinkin vaikeitten luonnonolosuhtei- don tutkimUJSlaitoksen sijaintipaikaksi tarjoaa
22050: den sattuessa uusiutua vuoden 1973 menetys- Sodankylän kunnan Vuotso, joka sijaitsee tun-
22051: ten kaltaisesti. Poroille tapahtuu lisäksi jatku- turi-Lapin ja metsä-Lapin rajalla. Vuotso on
22052: vasti vahinkoa loisten ja eri syistä tapahtuvan myös hyvä esimerkki alueesta, jonka poro-
22053: vasakuolleisuuden vuoksi. talous on joutunut toimimaan laajojen sään-
22054: Kaikkien edellä mainittujen porotaloudelle nöstelyaltaiden vaikutuspiirissä.
22055: aiheutettujen vahinkojen vähentämisen ja va- Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
22056: hinkojen ennaltaehkäisemisen perusedellytykse- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivo-
22057: nä on porotaloutta koskevan tutkimustoimin- muksen,
22058: nan ja siten poroja ja niiden elinympäristöä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti ·toi-
22059: koskevan tietämyksen lisääminen. Myös poron- menpiteisiin porotutkimuslaitoksen pe-
22060: hoidon · tulokseen voidaan vaikuttaa myöntei- rustamiseksi poronhoitoalueelle.
22061: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
22062:
22063: Hannele Pokka
22064: S34 1981 vp.
22065:
22066: Toivomusaloite n:o 455
22067:
22068:
22069:
22070:
22071: Poutanen ym.: Tilanaloittamispalkkiojärjestelmän aikaansaami-
22072: sesta uusille maatalousyrittäjille
22073:
22074:
22075: Eduskunnalle
22076:
22077: Pysyväisluontoisen työttömyyden vähentämi- suuruinen ja se maksettaisiin ammattltaltol-
22078: seksi maassamme ja erikoisesti Itä- ja Pohjois- selle uudelle maatalousyrittäjälle, jonka tulisi
22079: Suomen alueella olisi työttömyyden torjunnan pysyvästi asua tilalla. Palkkio voitaisiin maksaa
22080: toimenpiteiden piiriin liitettävä myös maa- ja useammassa erässä vaikka kahden vuoden aika-
22081: metsätalous. Maatalouden rakennepoliittinen na eli tilan ,tuottokunnon kehittymisen mukaan.
22082: toimikunta toteaakin, että Itä- ja Pohjois-Suo- Käsityksemme mukaan on ehdottamamme tilan-
22083: men alueilla tilaluvun aleneminen olisi saatava aloittamispalkkio halpaa työllistämispolitiikkaa,
22084: pysähtymään jo 1980-luvun alkuvuosina ja jolla ainakin osittain voidaan estää syrjäseutujen
22085: muualla maassa välittömästi vuosikymmenen autioituminen tai korjata jo asioissa tapahtunut
22086: puolivälin jälkeen. kielteinen kehitys. Maatalousyritys tarjoaa työ-
22087: Vaikka suurin osa vapautuvista pelto- ja paikan ainakin kahdelle henkilölle ja näillä
22088: metsämaista onkin tarkoituksenmukaista käyt- henkilöillä on myös samalla asuntoasiat kun-
22089: tää jäljelle jäävien •tilojen lisämaiksi, ei •tä- nossa.
22090: mä monissa autioituvissa kylissä ole maan Tilanaloittamispalkkio voitaisiin myöntää voi-
22091: kysynnän laimeudesta johtuen enää edes mah- massa olevaa maatilalakia muuttamalla ja rahoit-
22092: dollista. On myös tiloja, jotka kokonsa ja ra- taa maatilatalouden kehittämisrahaston varois-
22093: kennuspääomansa johdosta on syytä edelleen ta.
22094: pitää omina tilayksikköinä. Näille autioituneille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22095: tiloille voitaisiin eräissä tapauksissa saada uusi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22096: yrittäjä, jos tätä lainsäädännöllä taloudellisesti muksen,
22097: tuettaisiin ja rohkaistaisiin. Kun useimmissa
22098: tapauksissa tällainen tila on tuottokunnoltaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22099: päässyt myös heikentymään, niin mielestäni tilanaloittamispalkkiojärjestelmän ai-
22100: olisi syytä tukea uutta yrittäjää ns. käynnistys- kaansaamiseksi maatalousammattitaitoi-
22101: avustuksella, jota voitaisiin nimittää vaikkapa sille henkilöille, jotka ryhtyvät uusina
22102: tilan aloittamispalkkioksi. Aloittamispalkkio yrittäjinä· tilalla asuen tuottokunnoltaan
22103: voisi olla esimerkiksi 30 000-50 000 markan heikon tilan viljelijäksi.
22104: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
22105:
22106: Pentti Poutanen Esko Pekonen Timo Ihamäki
22107: Pertti Hietala Lea Sutinen Olavi Ronkainen
22108: Unto Ruotsalainen Petter Savola Mikko Kaarna
22109: Mauri Miettinen
22110: 1981 Yp. 535
22111:
22112: Toivomusaloite n:o 456
22113:
22114:
22115:
22116:
22117: Poutanen ym.: Marjanviljelyn tutkimus- ja koetoiminnan tehos-
22118: tamisesta Mikkelin läänissä
22119:
22120:
22121: Eduskunnalle
22122:
22123: Marjanviljelyn alueellinen keskittäminen Itä- osa1ta Kes!ko Oy:n ja muiden marjojen osa1ta
22124: Suomeen on monesta syystä perusteltua. Itä- Chymos Oy:n rklllliSsa.
22125: Suomen sää- ja maaperäolosuhteet ovat marjan- Suurisuuntainen eri!koistuminen marjanvilje-
22126: viljelyyn otollisemmat kuin muualla maassa. Jyyn edellyttää kuitenkin tehokasta erikoisneu-
22127: Itä-Suomessa on myös marjanjalostamaja vontaa. Marjanviljelyn yleistymistä alueella hi-
22128: ja varmat sopimustuotantoon perustuvat dastaa alan tutkimus-, koe- ja tkoulutu&toimin-
22129: marldcinointikanavat. Marjanviljely on sopiva nan vähyys. Tutkimus- ja koetoimintaan perus-
22130: erikoistuotannon muoto alueen pienpeltovaltai- tuvan neuvonnan puuttuessa käy.tiinnön marjan-
22131: sille tiloille, joclta muuten eivät kykene italou- viljelijät itse joutuvat 'toimimaan kokeilijoina
22132: dellisesti kilpailukykyiseen maatilatalouteen. uusia viljelyteknisiä toimenpiteitä käytäntöön
22133: Haja-asutusalueiden ,toimi111takyvyn säi:lyttä- sovellettaessa. Marjanviljelijöiden keskuudessa
22134: miseksi sekä niiden enemmän autioitumisen es- koetaan vakavana myös ammattitaitoisen neu-
22135: tämiseksi alueen maataloustuotantoa on perus- vontahellkilökunnan puute sekä sen koulutuk-
22136: teltua ohjata .tuotantomuotoihin, joiden tuottei- sen järjestymättömyys ja ,sattumanvaraisuus.
22137: ,siln kohdistuva kysyntä ylittää kotimaisen ttuo- Suomen marjanviljelyal.as.ta noin puolet eli
22138: tannon moninkertaisesti. Tuotteiden keräily ti- 49% sijoittuu Pohjois-Karjalan, Kuopion, Mik~
22139: loilta, jotka sijaitsevllit hajallaan j.a alueen vesis- !kelin ja Kymen lää.n.ien maatalouskeskusten
22140: ,törikkaudesta johtuen myös saaristoissa, voi- alueelle. Näille alueille sijoittuu myös suurin
22141: daan hoitaa joustavammin, koska se ei ole joka- osa tulevien vuosien laajennu!IWsta. Marjanvil-
22142: päiväistä ,kuten esimerkiksi maidon. jelyyn llittyvää ,twtlkimus- ja opetustoimintaa
22143: Monien kuntien toiminta on ollut ~tiivista harjoittavat koeasemat tai laitOkset ovat pää-
22144: marjanviljelyyn erikoistumisen puolesta. Esimer- asiallisimmin kuitenkin sijoittuneet 'muualle ei-
22145: kiksi Puumalan kunnassa tämä on perinteikäs vätkä varsinaisille marjanviljelyalueille.
22146: erikoisviljelyn ala. Vuoteen 1985 .asti ulottu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22147: vien tavoitteiden mukaan Puumalassa viljellään kunnan hyväksyttäväksi ~taivomuk.sen,
22148: tuolloin herukkaa 80 ha, mansikkaa 80 ha ja
22149: vadelmaa 5 ha eli marjanviljelyala on tuol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22150: loin yhteensä 165 ha. Marjanviljely !tapahtuu marjanviljelyn tutkimus- ja koetoimin-
22151: pääosin .sopimusviljelyperiaatteella mansikan nan tehostamiseksi Mikkelin läänissä.
22152: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
22153:
22154: Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen Timo Ihamäki
22155: Pertti Hietala Esko Pekonen Olavi Ronkainen
22156: Mauri Miettinen
22157: 536 1981 vp.
22158:
22159: Toivomusaloite n:o 4.57
22160:
22161:
22162:
22163:
22164: P. Puhakka ym.: Kalanviljelyä, teuraskalan kasvatusta ja kala-
22165: tuotteiden jalostusta harjoittavan laitoksen perustamisesta
22166: Ilomantsin Hiiskoskelle
22167:
22168:
22169: Eduskunnalle
22170:
22171: Maassamme ei blatalous, järvien .ruosaudes- Hiiskoskel:le tulisi kalanviljely- ja ikalanikasva-
22172: ta huolimatta, ole saanut samanlaisia mittasuh- tuslaitoksen lisäksi perustaa myös kalatuotteita
22173: teita kuin monissa muissa maissa. Kalalla on valmistava tehdas. Ympäristön vesistöissä on
22174: kuitenkin suuri merkitys myös suomalaisten mahdollisuus kasvattaa ja saada kalaa niin run-
22175: ruokavaliossa. Käytetystä kalasta •tulee osa ul- saasti, että monipuolisen kalatalouslaitoksen pe-
22176: komailta. Se on mahdollista korvata omista ve- rustaminen on mahdollista.
22177: s~töistämme saadulla kalalla, jos ryhdytään te- Monipuolinen kalatalous loisi uusia pysyviä
22178: hokkaisiin toianenpiteisiin kalataloutemme pa- työpaikkoja, joita työttömyyden torjumiseksi
22179: rantamiseksi. Uusien kalatalousla1tosten perus- Ilomantsissa edelleen tarvitaan. Valtion kala-
22180: mmi.nen maahamme on välttämätöntä. t1lalouslaitoksen perustaminen Ilomantsin Illis-
22181: Ilomantsin llliskoskella on aikaisemmin ollut fkoskelle olisi hallituksen ja eduskunnan taholta
22182: kalanviljelylaitos, jossa on ·tuotettu lohen ja osoitus aktiivisesta kehitysaluepolitiikasta jäl-
22183: siian poikasia. Toiminta päättyi Pamilon voi- keenjääneiden alueiden kehittäun1seksi.
22184: malaitoksen rakenttamisen vuoksi. Hi1skosken Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22185: seutu on · suoritettujen .tutkimusten muikallill kunnan hyväksyttäväksi toivomwksen,
22186: edelleen erinomainen paikka kalatalouden har-
22187: joittamista varten. Kyseeseen ·tulee kalanpoikas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22188: ten •tuottaminen, mutta myös kalan kasvatta- kalanvil;elyä, teuraskalan kasvatusta ;a
22189: minen teuraskalaksi. Näin siitä syystä, että Koi- kalatuotteiden ;alostusta har;oittavan
22190: tereen vesi on erinomaista. Näköpiirissä ei ole laitoksen perustamiseksi Ilomantsin
22191: vesistön· saastumista. Vettä on myös riittävästi H iiskoskelle.
22192: suurenkin tkalaJ.aitdksen rakentamista varten.
22193: Hcls1ngissä .5 päivänä helmillruUJta 1981
22194:
22195: Pauli Puhakka Jouko Tuovinen Markku Kauppinen
22196: Lea Sutinen Erkki Korhonen Matti Puhakka
22197: Mauri Vänskä
22198: 1981 vp. 53'?
22199:
22200: Toivomusaloite n:o 458 ' : ~ ~;~ ..... '
22201:
22202:
22203:
22204:
22205: Raudaskoski ym.: Metsänomistajien omatoimisen puunkorjuun
22206: edistämisestä
22207:
22208:
22209: Eduskunnalle
22210:
22211: Metsälautakuntalaitos yhdessä ammattikasva- riittävää huomiota yksityismetsiin soveltuviin
22212: tushallitulmen ja eräiden muiden osapuolten työmenetelmiin sekä tuottavuuteen ja työtur-
22213: kanssa kehittää parhaillaan metsänomistajien vallisuuteen.
22214: neuvontaa. Tähän toimintaan voidaan kytkeä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22215: myös hankintatoiminnan vaatima neuvonta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22216: Metsänomistajien neuvonnassa on painotet- muksen,
22217: tava omatoimisen puunkorjuun opettamista, jo-
22218: ta voidaan toteuttaa lyhytkurssitoiminnan ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22219: kiertävän työmaaneuvonnan avulla. Metsänhoi- metsänomistajien·· omatoimisen puunkor-
22220: toyhdistyksiin voitaisiin kouluttaa 1sivutoimisia fuun neuvonnan ja. koulutuksen tehos-
22221: työnopastajia. Koulutuksessa tulee kiinnittää tamiseksi.
22222: Helsingissä 12 päivänä heLmikuuta 1981
22223:
22224: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
22225: Mauno Manninen Alvar Saukko
22226: Helvi Hyrynkangas
22227:
22228:
22229:
22230:
22231: 68 088100188]
22232: 538 1981 vp.
22233:
22234: Toivomusaloite n:o 4.59
22235:
22236:
22237:
22238:
22239: Ruotsalainen ym.: Riista- ja kalatalouden tutkimusyksikön perus-
22240: tamisesta Savonrantaan. Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitok-
22241: sen osana
22242:
22243:
22244: Eduskunnalle
22245:
22246: Savonrannan kunta SIJaitsee Enonkosken että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22247: kunnan rajanaapurina ja sitä halkoo puhdas ja menpiteisiin Riista- ja kalatalouden tut-
22248: vesirikas koski. Kunnan alueella on olemassa kimuslaitoksen alaisen kalatalouden· tut-
22249: hyvät mahdollisuudet suorittaa riista- ja kala- kimusyksikön perustamiseksi Savonran-
22250: talouden tutkimustyötä sekä sijoittaa kuntaan nan kuntaan osana Enonkoskelie raken-
22251: Enonkoskelie rakennettavan Itä-Suomen keskus- nettavaa Itä-Suomen keskuskalanviljely-
22252: kalanviljelylaitoksen rinnakkaislaitos. laitosta.
22253: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22254: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22255: muksen,
22256: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
22257:
22258: Unto Ruotsalainen Pertti Hietala Pentti Poutaneo
22259: 1981 vp. 539
22260:
22261: Toivomusaloite n:o 460
22262:
22263:
22264:
22265:
22266: Rytkönen: Teuraskarjaa koskevan tuotantoavustuksen ulottami-
22267: sesta koko Kuopion lääniin
22268:
22269:
22270: Eduskunnalle
22271:
22272: Maataloudelle alueittaista tukea myönnettä- tajat ovat nam myös varsinkin teuraskarjasta
22273: essä noudatetaan monenlaisia perusteita. Niinpä saatavien tulojen suhteen hyvin suuresti eriar-
22274: B 3-vyöhykkeellä tukea myönnetään joko mai- voisessa asemassa. Tätä ei voida pitää perus-
22275: dolle lisätukena taikka maidolle ja teuraskar- teltuna.
22276: jalle tuotantopalkkiona sekä vielä voidaan Tuotantopalkkion osoittaminen teuraskarjan
22277: myöntää ostorehujen hinnanalennuskorvausta. osalta koko lääniin olisi omiaan alentamaan
22278: Kuopion läänissä Iisalmen kaUipunki sijoitettiin myös maidon tuotantoa, jossa ylituotanto jatku-
22279: viimeksi teurastuspalkkion piiriin, mutta ei vasti Hsääntyy ja aiheuttaa tiettyjä ongelmia.
22280: myönnetty oikeutta ostorehujen hinnanalennus- Tältä kannalta toimenpiteellä olisi terve tuotan-
22281: korvaukseen. topoliittinen merkitys.
22282: Suurimpana epäkohtana teuraskarjan myyn- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22283: tihintaan suoritettavan tuotantopalkkion suh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22284: teen Kuopion läänissä on se, ettei sitä makseta
22285: läänin kaikissa kunnissa, ja monet kunnat, jois- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22286: sa kaikissa harjoitetaan pääasiassa karjataloutta, teuraskarjaa koskevan tuotantoavustuk-
22287: ovat tämän edun ulkopuolella. Kuitenkin luon- sen ulottamiseksi koko Kuopion lää-
22288: non- ja muut tuotannolliset olosuhteet ovat sa- niin.
22289: manlaiset koko läänissä. Karjatalouden harjoit-
22290: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
22291:
22292: V. J. Rytkönen
22293: 540 1981 vp.
22294:
22295: Toivomusaloite n:o 461
22296:
22297:
22298:
22299:
22300: 'Saarikoski ym.: Ns. isäntälinjan turvetuotannon organisoimisesta
22301:
22302:
22303: Eduskunnalle
22304:
22305: Maatilalain 52 §:n nojalla voidaan 1. 1. 1981 taa ja soimittava tarvittavat vesilain mukaiset
22306: voimaan tulleen ko. säännöksen muutoksen joh- sopimukset suoaluetta ympäröivien alueiden
22307: dosta myöntää maatilatalouden kehittämisrahas- maanomistajien kanssa. Turpeennostossa ja
22308: tosta lainaa turvetuotannossa tarvittavien ko- suon kuivatuksessa tarvitaan paljon koneita,
22309: neiden ja laitteiden hankkimista varten ( irtai- joita turvesuon omistaja ei itse todennäköisim-
22310: mistolaina) sekä turvetuotantoon käytettävän min hanki, vaan käyttää apunaan maansiirto-
22311: maan raivaamista, ojittamista ja muuta kun- urakoitsijoita. Tässä toiminnassa tarvitaan puo-
22312: toonpanoa varten ( turvetuotantolaina) . Edus- lestaan työnjohdon organisoimista, jotta hyö.
22313: kunta hyväksyi kuluvan vuoden tulo- ja meno- dynsaajalla on mahdollisuus valvoa urakoitsijan
22314: arvioon momentille 30.32.60 (siirto maatilata- toimia ja sitä kautta maatilatalouden kehittä-
22315: louden kehittämisrahastoon) varoja ko. tarkoi- misrahastosta myönnettyjen varojen käyttöä.
22316: tusta varten. Kaiken kaikkiaan maatilatalouden Mielestämme hallituksen olisi pikaisesti sel-
22317: kehittämisrahaston varat, joita käytetään erilai- vitettävä, miten maanomistajien, ns. isäntälin-
22318: siin maatilalain mukaisiin tarkoituksiin, lisään- jan turvetuottajien, mahdollisuuksia harjoittaa
22319: tyivät vuonna 1981 260 miljoonalla ma11kalla. ja organisoida toimintansa ja käyttää hyväkseen
22320: Ns. isäntälinjan turvetuottajille on siis mai- maatilalain heille suomia rahoitusmahdollisuuk-
22321: nitulla lainmuutoksella annettu taloudellisia voi- sia voitaisiin lisätä.
22322: mavaroja toimintansa harjoittamiseen. Turvesoi- Edellä ·esittämämme perusteella ehdotamme
22323: den ojitus, kuivatus ja toimintaan liittyvät muut eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22324: toimenpiteet kuten esimerkiksi teiden rakenta-
22325: minen edellyttävät kuitenkin asiantuntemusta, että hallitus selvittäisi pikaisesti, mil-
22326: joka on rinnastettavissa metsänparannuslain lä keinoilla ns. isäntälinjan turvetuotta-
22327: mukaisten toimenpiteiden suorittamisessa vaa- jat voisivat järjestää sekä suoalueen kui-
22328: dittaviin valmiuksiin. Turvetuotantoa aloitetta- vatussuunnitelman laatimisen ja siihen
22329: essa on laadittava yksityiskohtainen kuivatus- liittyvät toimenpiteet että kuivatustyön
22330: suunnitelma, jossa määritellään suoalueen kal- teettämisen siten, että heidän käytös-
22331: tevuus ja veden valumissuunta. Vaakituskoneel- sään olisi mahdollisimman asiantunteva
22332: la selvitetään maanpinnan tarkka kaltevuus. Sa- ja tehokas organisaatio.
22333: malla on selvitettävä, minne vesi voidaan joh-
22334: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
22335:
22336: Helge Saarikoski Sampsa Aaltio Jalmari Torilla
22337: 1981 vp. 541
22338:
22339: Toivomusaloite n:o 462
22340:
22341:
22342:
22343:
22344: Saarikoski ym.: Valtion viljav~raston tehoviljavaraston rakenta-
22345: misesta Suupohjaan
22346:
22347:
22348: Eduskunnalle
22349:
22350: Etelä-Pohjanmaa on valtakunnan voimak- joka luontaisesti sopisi mainiosti alueen perus-
22351: kaimpia maatalousmaakuntia. Etelä-Pohjanmaal- tuotantavaltaisen elinkeinorakenteen kehittämi-
22352: la tuotetaan valtakunnan kaikista tärkeimmistä seen. Valtion tehoviljavaraston lisärakentami-
22353: maataloustuotteista yli 10 prosenttia. Tästä nen sopinee mainiosti myöskin yleiseen vilja-
22354: syystä olisi perusteltua rakentaa alueen karjata- varastojen laajentamispyrkimykseen ja alue- se-
22355: lousvaltaisimmille seuduille 11sää rehuviljan var- kä puolustustaloudellisetkin näkökohdat osal-
22356: muusvar:astoja. Suupohjassa, mm. Kauhajoella ja taan tukevat Suupohjaa valtion viljavarasto-
22357: Teuvalla, luonnonolosuhteet ovat niin epävar- pa1kaksi.
22358: mat, että vuotuiset satovaihtelut ovat hyvin Asiantuntijoiden ilmoituksen mukaan
22359: huomattavat. Kun Suupohjan alueella ei ole 20 000 000 kilon viljavarasto maksaisi vähän
22360: Valtion viljavamstolla eikä yksityisellä rehu- alle 1 markan varastoitua kiloa kohti. Huo-
22361: teollisuudellakaan viljavarastoja, tulisi tämä mioon ottaen Suupohjan rehuviljatuotantomää-
22362: puute korjata Valtion viljavaraston toimesta. rät olisi vähintään 20 000 000 kilon varasto ra-
22363: Kauhajoella ja Teuvalla sekä niiden naapuri- kennettava Suupohjaan mahdollisimman pikai-
22364: kunn1ssa on peltoa yli 70 000 hehtaaria. Saman sesti.
22365: alueen rehuviljan vuosituotanto on lähes sata Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22366: miljoonaa kiloa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22367: Rehuviljan varmuusv·araston rakentaminen muksen,
22368: Suupohjaan vaikuttaisi merkittävästi myöskin
22369: kuljetusten vähenemiseen, koska alue voisi itse että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22370: tasata vuotuisia satovaihteluja nykyistä huomat- menpiteisiin Valtion viljavaraston rehu-
22371: tavasti paremmin. Samalla olisi· aihetta olettaa, viljavaraston rakentamiseksi Suupoh-
22372: että alueelle ·syntyisi myöskin rehuteollisuutta, jaan.
22373: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
22374:
22375: Helge Saarikoski P. Mäki-Hakola
22376: 542 1981 vp.
22377:
22378: Toivomusaloite n:o 463
22379:
22380:
22381:
22382:
22383: Saarikoski ym.: Turkisjalostusopiston suunnittelemisesta Vaasan
22384: lääniin
22385:
22386:
22387: Eduskunnalle
22388:
22389: Vaasan läänissä tuotetaan maamme turkik- opisto sijoitetta1sun V,aasan lääniin. Opisto
22390: sista noin 85-90 prosenttia. Vuotuiset valuut- kouluttaisi tutkisalan tuotesuunnittelijoita ja
22391: llatulot turkiksista ovat viime vuosina olleet yrittäjiä. Oppilaitoksen luonteesta johtuen tuli-
22392: koko maassa lähes 1 000 miljoonaa markkaa. si laitoksen saada tavanomaista suuremmat
22393: Asiantuntijoiden arvioiden mukaan olisivat mahdollisuudet erilaisiin tuotantokokeiluihin
22394: maamme saarnat turkistulot turkisten muok- laitoksen luonteen mukaisilla materiaaleilla ja
22395: kauksen ja muun turkisten jatkojalostuksen tätä varten riittävästi resursseja jopa ulkomais-
22396: avulla nostettavissa jopa moninkertaisiksi. Sa- tenkin asiantuntijoiden palkkaamiseksi turkis-
22397: malla luotaisiin teollisuuteen useita tuhansia jalostusopiston käyttöön.
22398: uusia työpaikkoja. Turkisten jalostamisen estee- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22399: nä on kuitenkin pääomapulan ohella ollut en- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22400: nen kaikkea jalostamiseen liittyvän tiedon puu- muksen,
22401: te. Tästä syystä olisikin mitä pikimmin ryhdyt-
22402: tävä toimiin alan koulutuksen saamiseksi tur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22403: kisteollisuutta varten. Vaasan lääniin perustettavan turkis;atos-
22404: Turkistarhauksen sijoittumisesta johtuen oli- tusopiston suunnittelemiseksi.
22405: si afvan luonnollista, että valtion turkisjalostus-
22406: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
22407:
22408: Helge Saatikoski P. Mäki-Hakola
22409: 1981 vp. 543
22410:
22411: Toivomusaloite n:o 464
22412:
22413:
22414:
22415:
22416: Sillantaus ytn.: Viljan vartnuusvarastoinnista maatiloilla
22417:
22418:
22419: Eduskunnalle
22420:
22421: Elintarvikehuollon turvaaminen mahdollisissa taa riittävä viljantuotanto sekä kulutukseen että
22422: kriisitilanteissa on katsottu kansalliseksi vä1t- elintarvikehuollon varmistamisen kannalta vält-
22423: tämättömyydeksi, mutta tämän tavoitteen saa- tämättömään varmuusvarastointiin.
22424: vuttamiseksi ei ole toistaiseksi tehty paljon- Valtiovalta on kuitenkin jättänyt toi5taiseksi
22425: kaan. Erityisen huonossa asemassa on maamme kokonaan huomioon ottamatta varmuusvaras-
22426: viljahuolto siinä tapauksessa, että viljan tuonti toinoin tiloilla suomat monet edut. Varastoi-
22427: syystä tai toisesta tyrehtyisi. maHa viljaa tiloilla voidaan päästä pienemmin
22428: Viljaomavaraisuutemme on viimeksi kulunei- kustannuksin ja hajasijoittaa varastot lähelle
22429: na vuosina ratkaisevalla tavalla heikentynyt. käyttöpisteitä ympäri maata. Varmuusvarastoin-
22430: Tämä on johtunut huonoista satovuosista, ti maatilojen varastoissa on kansantalouden kan-
22431: mutta myös harjoitetusta maatalouspolitiikas- nalta edullista ja poistaa monia viljan varastoin-
22432: ta. Kuluvanakio vuonna joudutaan tuomaan nissa nykyään vallitsevia epäkohtia.
22433: sekä leipä- että rehuviljaa, vaikka viimevuotista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22434: satoa on pidettävä vähintään tyydyttävänä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22435: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on muksen,
22436: varauduttu viljan varmuusvarastoinnin aloitta-
22437: miseen valtiovallan toimesta. Varastointi tapah- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22438: tuu Valtion viljavaraston varastoissa, mikäli viljan varmuusvarastoinnin järjestiimi-
22439: viljaa riittää maassa varmuusvarastointiin. Tu- seksi maatiloilla.
22440: levan maatalouspolitiikan tehtävänä on varmis-
22441: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
22442:
22443: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
22444: Heikki Perho Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi
22445: Matti Jaatinen Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala
22446: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio
22447: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne
22448: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen
22449: Matti Hokkanen Ritva LauriLt Helge Saarikoski
22450: Tapio Holvitie Anna•Kaarina Louvo Pertti Salolainen
22451: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
22452: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari Torikka
22453: Lauri lmpiö Saara Mikkola Martti Ursin
22454: Alla Jokinen Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
22455: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
22456: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
22457: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
22458: Matti Pelttari
22459: 544 1981 vp.
22460:
22461: Toivomusaloite n:o 46.5
22462:
22463:
22464:
22465:
22466: Söderström ym.: Maatalouden tuotannollisen yhteistoiminnan
22467: käynnistysavustusjärjestelmän aikaansaamisesta
22468:
22469:
22470: Eduskunnalle
22471:
22472: Maatilalaissa on omaksuttu periaate, että tä jne. Tilojen välisen yhteistoiminnan avulla
22473: maatilojen välisen tuotannollisen yhteistoimin- mahdollistetaan myös maataloudessa siirtymi-
22474: na .edistämiseksi voidaan myöntää halpakor- nen 5-päiväiseen työviikkoon, 8 tunnin työpäi-
22475: koisia luottoja samoin edellytyksin kuin yksi- vään ja vuosilomiin.
22476: tyisille viljelijöille. Tämän säännöksen täytän- Laajempimittainen tilojen välinen tuotannol-
22477: töönpanoa viivyteltiin. Kun vihdoin asetus an- linen yhteistoiminta ei kuitenkaan käynnisty
22478: nettiin, jätettiin yhteiskoneet halpakorkoisen ilman erikoistoimia. Syynä on alkupääomien
22479: lainoituksen ulkopuolelle. puut:e. Tästä syystä maatilojen välisen tuotan-
22480: Tilojen välisestä tuotannollisesta yhteistoi- nollisen yhteistyön edistämiseksi on otettava
22481: minnasta ovat entistä enemmän kiinnostuneet käyttöön käynnistysavustukset. Samalla tulee
22482: itse viljelijät. On nähty, että tuotantokustan- laajentaa halpakorkoisen valtion luotan saami-
22483: nuksia voidaan tuntuvasti alentaa tuotannolli- nen myös yhteiskoneita koskevaksi.
22484: sen yhteistoiminnan avulla. Varsinkin pienvil- Tuotannollisen yhteistoiminnan käynnistys-
22485: jelmien on suorastaan mahdotonta hankkia avustusjärjestelmä olisi pikaisesti saatava ai-
22486: kaikkia maatalouskoneita. Eikä se ole edes jär- kaan. Määräysten muutokset olisi saatava ai-
22487: kevää, sillä eräiden koneiden käyttöaika on vain kaan jo tämän vuoden aikana.
22488: muutama päivä vuodessa. Näin on mm. leikkuu- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
22489: puimureiden, perunannosto-, kylvö- ja maan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen;
22490: muokkauskoneiden suhteen. Tilojen välisen yh-
22491: teistoiminnan avulla voidaan tuntuvasti kone- että hallitus ryhtyisi pikaisesti val-
22492: kustannuksia alentaa. mistelemaan järjestelmää maatalouden
22493: Maassamme on myönteisiä kokemuksia yhtei- tuotannollisen yhteistoiminnan käynnis-
22494: sistä navetoista, kuivaamoista, kotitarvemyllyis- tysavustusjärjestelmän aikaansaamiseksi.
22495: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
22496:
22497: Sten Söderström Ensio Laine U.-L. Alppi
22498: Irma Rosnell Jarmo Wahlström Mikko Kuoppa ·
22499: Seppo Toiviainen Helvi Niskanen Inger Hirvelä
22500: M.-L. Salminen
22501: 1981 vp. 545
22502:
22503: Toivomusaloite n:o 466
22504:
22505:
22506:
22507:
22508: Söderström ym.: Mekaanisen vesakentorjunnan tehostamisesta
22509:
22510:
22511: Eduskunnalle
22512:
22513: Vesakkojen hävittäminen myrkyttämällä, var- lentomyrkytysten kieltämisestä tai sallimisesta
22514: sinkin lentomyrkytyksen kä)"ttÖ, on herättänyt alueellaan sekä mahdollisuus suorittaa vesaken-
22515: laajaa vastustusta, ja useat kunnat ovat olleet torjuntaa mekaanisesti. Tämän toiminnan alul-
22516: halukkaita kieltämään myrkytykset. Vesakko- 1epanemiseksi valtion tulisi edistää mekaanisen
22517: myrkkyjen kulkua ja kasaantumista ravintoket- vesakontorjuntatoiminnan alullesaamista kaikin
22518: jussa ja terv,eydellisiä haittoja on tutkittu pe- keinoin.
22519: rin vähän ja tutkimustulobet ovat olleet risti- Edellä eshetyn perusteella ehdotamme edus-
22520: riitaisia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22521: Vesakkomyrkkyjen käytöstä, vähintäänkin
22522: summittaisista lentolevityksistä, tulisikin luo- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
22523: pua kunnes on kiistattomasti selvitetty, ettei menpiteisiin mekaanisen vesakontorjun-
22524: myrkkyjen käytöstä ole muun luonnon tasa- nan toteuttamiseksi niin yksityisten kuin
22525: painolle eikä ihmisten terveydelle haittaa. Ensi metsähallituksen metsien hoidossa.
22526: vaiheena tulisi kunnille antaa oikeus päättää
22527: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
22528:
22529: Sten Söderström M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
22530: Jacob Söderman Jarmo Wahlström Mikko Kuoppa
22531: Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen Irma Rosnell
22532: Inger Hirvelä Ensio Laine Juhani Raudasoja
22533:
22534:
22535:
22536:
22537: 69 088100188]
22538: 546 1981 rd.
22539:
22540: Hemställningsmotion nr 467
22541:
22542:
22543:
22544:
22545: Söderström: Om ändring av lagstiftningen så att skogsförbätt-
22546: ringsmedel inte kan beviljas för områden som berörs av
22547: naturskyddsprogram
22548:
22549:
22550: Tili Riksdagen
22551:
22552: Statsrådet har den 24. 2. 1978 fastställt ut- (Flytträsket i Ingå-Sjundeå) som ingår i bas-
22553: vecklingsprogrammet för national- och natur- programmet för myrskydd.
22554: parker och den 19. 4. 1979 basprogrammet för För att förhindra att de statliga skydds-
22555: myrskydd. Dessa program har ett starkt under- programmen omintetgörs av bristfälligheter i
22556: stöd i vida medborgarkretsar och visar på en övrig lagstiftning borde man ändra ovannämnda
22557: framsynt inställning tili naturskyddet från stats- finansieringslag och -förordning i enlighet med
22558: maktens sida. Flera sådana skyddsprogram den lagändring som har genomförts i fråga
22559: håller på att färdigställas. om skogsförbättringslagen.
22560: Att förverkliga programmen har i vissa fall På basen av det ovan nämnda föreslår jag,
22561: visat sig svårt eftersom existerande lagstift- att riksdagen ville hemställa,
22562: ning inte har beaktat programmens existens.
22563: Sålunda har skogsförbättringslagen redan änd- att regeringen måtte vidtaga åtgärder
22564: rats så att statliga medel inte kan beviljas för för att finansieringslagen (433/63) och
22565: dikning av områden som ingår i skyddsprog- -förordningen (451/63) måtte ändras
22566: rammen. Däremot har detta inte skett med så att medel inte kan beviljas för om-
22567: finansieringslagen (433/63) . Nyligen har jord- råden som ingår i eller berörs av fast-
22568: bruksstyrelsen beviljat medel för ett torrlägg- ställda naturskyddsprogram.
22569: ningsprojekt som gäller dikning på ett område
22570: Helsingfors den 12 februari 1981
22571:
22572: Sten Söderström
22573: 1981 vp. 547
22574:
22575: Toivomusaloite n:o 467 Suomennos
22576:
22577:
22578:
22579:
22580: Söderström: Lainsäädännön muuttamisesta metsänparannusvaro-
22581: jen myöntämisen estämiseksi luonnonsuojeluohjelmaa varten
22582: varatuille alueille
22583:
22584:
22585: Eduskunnalle
22586:
22587: Valtioneuvosto on 24. 2. 1978 vahvistanut lun perusohjelmaan sisältyvän alueen ojitusta
22588: kansallis- ja luonnonpuistojen kehitysohjelman (Inkoon-Siuntion Flytträsket).
22589: ja 19. 4. 1979 soidensuojelun perusohjelman. Jotta estettäisiin valtion suojeluohjelmien mi-
22590: Näillä ohjelmilla on laajojen kansalaispiirien tätöinti lainsäädäntöön sisältyvien puutteelli-
22591: vahva tuki ja ne osoittavat valtiovallan tahol- suuksien vuoksi, tulisi edellä mainittua rahoi-
22592: ta kaukokatseista suhtautumista luonnonsuoje- tuslakia ja -asetusta muuttaa niiden lainmuu-
22593: luun. Useita samanlaisia suojeluohjelmia ollaan tosten mukaisesti, jotka on toteutettu metsän-
22594: tällä hetkellä valmistelemassa. parannuslain kohdalla.
22595: Ohjelmien toteuttaminen on eräissä tapauk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
22596: sissa osoittautunut vaikeaksi, koska voimassa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22597: oleva lainsäädäntö ei tunne tämänlaatuisia oh- sen,
22598: jelmia. Niinpä metsänparannuslakia on jo muu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22599: tettu siten, että valtion varoja ei voida myön- jotta rahoituslakia (433/63) ja -asetus-
22600: tää suojeluohjelmiin sisältyvien alueiden ojituk- ta (451/63) muutettaisiin siten, että va-
22601: seen. Näin ei sitä vastoin ole tapahtunut rahoi- roja ei voitaisi myöntää sellaisia alueita
22602: tuslain (4 3 3/63) kohdalla. Maatilahallitus on varten, jotka sisältyvät vahvistettuihin
22603: äskettäin myöntänyt varoja erästä ilruivatushan- luonnonsuojeluohjelmiin tai joita ne kos-
22604: ketta va11ten, joka !koskee erään soidensuoje- kevat.
22605: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
22606:
22607: Sten Söderström
22608: 548 1981 vp.
22609:
22610: Toivomusaloite n:o 468
22611:
22612:
22613:
22614:
22615: Tenhiälä ym.: Kalatalouspiirikonsulentin toimen perustamisesta
22616: Itä-Hämeen Maatalouskeskukseen
22617:
22618:
22619: Eduskunnalle
22620:
22621: 1tä-Hämeen Maatalouskeslkuksen tourunta- taloustoilrruhenkilöt vaJStaavat poikasten !tuotan-
22622: alue on kalatailoudellisesti hyvin merkittävä. nosta ja niiden hankinnasta .selkä myös pääosin
22623: Vaiklka1kin a:mmatltiJkalastajien määrä on vähäi- niiden istutuksista.
22624: nen, niin [aaj.at vesistöt 1tanjoav1at oma~tarve- ja Vernattaessa rtoisiinsa Itä-Hämeen Maa~talous
22625: vinkistyslkaia~staj ille erinomaiset kalastuskohteet, keskukselle j.a sen naapureina rtoimiville maa-
22626: varsinkin jos kalakantojen 1säily1ttämiseksi ja pa- ta:louskesikuksille ~kalatalouden edistämiseen
22627: rantamiseksi rt:oim1taan kyllin rtehdklkaas.ti. myönnetltyjä momentin 30.37.49 määrärahoja,
22628: .Mueel:la sija1tsee useita suurehkoja järviä, ku- kiinnittyy huomio niihin ,suuriin vaihteluihln,
22629: ten Päijänne, Vesijärvi, Jääsjärvi, Suontee, joka määrärahojen jaossa on •tapahtunut ja mer-
22630: Ruotsalainen ja Konnevesi, sekä lukuisa määrä kiutävoo eroavuuksiin itse määrär.ahoissa. Kun
22631: näitä pienempiä Ky;mijoen vesistön järviä. Vesi- Itä-Hämeen, Hämeen läänin ·ja Uudenmaan
22632: pinta-alaa on yhteensä 1 827 [mn2• maatalouskeskusten varsinaiset määrärahat oli-
22633: Maatalouskeskuksen on valtion määrärahan vat v. 1966 jotalkuinkin samansuuruiset, niin
22634: turvin palkatltu johtava kalhtalOUJskonsulentti, ero myöhemmin on viimemain~ttuihin nähden
22635: jonka vakanssi sijoitltuu valtion V 19 p~aus kasvanut erittäin ,suureksi. Lisäksi Uudellamaal-
22636: luokkaan. Vuodesta 1963 lähtien on järjestön la on vuodesta 1970 lähtien myönnetty valtion
22637: omin varoin pa:1kautu kalastusmestari, joka on määrärahaa myös Uudenmaan Kalastuskuntien
22638: samalla hoitanut piirikonsuJentin :tehtäviä. Hä- LHtolle, :mikä vasrtannee I.tä-Hämeen 'saamaa
22639: nen palkkakustannuksensa (Pl. V 14) olivat vuotuista määrärahaa.
22640: v. 1979 45 933 mlk ja ma1J~akustannuksensa Itä-Hämeen Maatalouskeskus on ,toistUIVasti
22641: 6 450 mk eli yhteensä 52 383 mk. aina 1960-luvun alikupuolclta lähtien tehny.t
22642: Toimihenkilöiden keslkdsenä ~htävänä on vuosittain anomuksensa määrärahan 1saamiseksi
22643: jäsenjärjestöjen: kalastuskuntien, kalastuksen- kahden kruataloustoim.i!henildlö.n pa:likkausta var·
22644: hoitoyhtymien ja kalastusseurojen ohjaus ja ten.
22645: niissä .suoritettava neuvonta. Tähän osallistuvat V. 1971 maa- ja metsätalouSI1llinisteriön ka-
22646: molemmat toimihenkilöt, koska tehtävä yhdelle lastus- ja metsästy:sosasto ilmoitti, ettei •vireillä
22647: olisi täysin ylivoimainen. Neuvontamatkoihin olevan kalatalousneuvonnan keslkittättnisen vuok-
22648: käytetään maa~talou:skeskuksen .autoa, jo:lla aje- si ole syy.tä ryhtyä 1siinä vaiheessa muuttamaan
22649: taan noin 15 000 [mn vuosittain. j:alkoperuste.irt:a. Kuten rtiedämrne, ei keskittä-
22650: Maatalouskesk~sella on Vääksynjoessa Asik- mistä ole ;tapahtunut, ellei oteta huomioon tuon
22651: kalassa kalahautomo, jossa haudotetaan .si1an- ja ajanlrohdan jälkeen 1syntyneen uuden järjestön
22652: hauenpoikasia. Viime vuosikymmenellä on ra- keskittämistä Kalatalouden Keskusliittoon ja
22653: kennettu !kuusi kappaletta luonnonravintolam- sen jäsenj änjestölhin.
22654: mikoita, joiden yhteisala on noin 5 ha. Näissä Maa- ja metsätalousministeriö ·teki vuonna
22655: on kasv.atettu yksinomaan 1siianpoikasia. Suun- 1976 esityiksen vaLtiovarainministeriölle kaJhta-
22656: nitelmat .tähtäävät luonnonravintolammikoiden louspiirikonsulentin v.alkanssista Itä-Hämeen
22657: lisäämiseen niin, että myös muiden kalanpoi- Maatalousikeskukseen. Koska .tuolloin ryhdy,ttiin
22658: kasten, kuten hauen, kuhan ja :taimenen kasva- valtion menoissa säästötoimiin, :mikä merlkitsi
22659: tus tulisi mahdolliseksi. Parhaillaan on :tekeillä mm. uusien vakanssien perustamiskie1toa, niin
22660: 2 ha:n ·suuruinen [ammilcloo Asi:kik,alassa. Kala- määränahan 1saaminen jälleen naukesi.
22661: Toivomusaloite n:o 468 549
22662:
22663: Edellä olevan perusteella ehdotamme 'kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22664: nioittavasti eduslkUllllaill hyväJksy,ttäväksi toivo- kalatalouspiirikonsulentin toimen perus-
22665: muksen, tamiseksi Itä-Hämeen Maatalouskeskuk-
22666: seen.
22667: Helsingissä 10 päivänä !helmikuuta 1981
22668:
22669: Hannu Tenhiälä Matti Maijala
22670: Esko Pekonen Mauri Pek1auinen
22671: 550 1981 vp.
22672:
22673: Toivomusaloite n:o 469
22674:
22675:
22676:
22677:
22678: Tuovinen ym.: Määrärahasta uusien 4H-neuvojien toimien perus-
22679: tamiseen
22680:
22681:
22682: Eduskunnalle
22683:
22684: Aikamme huolestuttaJViimpia ongeLmia on laa- ikimäärin 91 700 maM:an kerhdlaiSiten yrit}'lsltoi-
22685: jaksi paisunut nuorisotyöttömyys, johon on pak- minnan bruttotooton. Tästä rtuotosta !Suoranai-
22686: ko löy,tää rallkaisuja. Automaa~tion lisääntyeSisä nen työpalikka nuorison ikäteen oli yhteensä
22687: ei liene tkovin ilmeistä, että teo111suus pystyisi 60 400 mk, mikä tuotto on yli kaksinkertainen
22688: ainakaan pitemmällä ai:kaväilllä lisäämään suh- verrattuna sijoitettuun vaLtionapuun. Kun tä-
22689: ltee1lista osuuttaan käytettävissä olevasta työvoi- män :taloudellisen :tuoton 11säiksi ,syntyy :runsaas-
22690: maSita. Palvelualojen joustonvar,a saattaa olla ti koulutusimpulsseja ja vansinaisia neuvonnal-
22691: jossain määrin suurempi. :lisia tuloksia, on toiminta vaLtiontalouden kan-
22692: Nuorten työttömyy,ttä on 1tilapäisesti lieven- nalta tarkasteltuna vansin perusteltua. Erityises-
22693: netty jär:jestämä11ä heille lisäkoulutusta ,sekä [ä- ti 4H-nuoret on saatu ennaktkoluulottomina
22694: hlnnä pailveluluonto~sia !tehtäviä yhte1~unnan osallistumaan uusimuotoisiin ikokeiluihin, joita
22695: avustuks·en turvin. Liian vähäLle huomiolle on ovat esim. metsien moninaiskäy,ttö, energiamet-
22696: jäänyt nuonten 1työp.andksen ,suuntaaminen rtuo- sät, biologinen viljely, luonnontuotteiden muu
22697: tannoll1seen toimintaan, jolloin nuori itsekin talteenotto sekä marjojen ia vihannesten viljely.
22698: voi ikdkea tyÖillsä mielekkääksi. Nuorisotyöttömyyden ja roimettomuuden
22699: Nuorten työtkasvatuksen parissa jo 50 vuo1lta ikoetellessa erityisesti asutuskeskuksia on 4H-
22700: ·toiminut 4H-järjeSitÖ on useaan otteeseen esit- järjestö tuntenut velvollisuudekseen ulottaa pal-
22701: tänyt, että ,sen kehittämät menetelmät nuorten veluj.aan myös 'sinne. Vastaanotto on poikkeuk-
22702: rtyöll1stämiseksi tuHsi ottaa nylt entistä taiikem- setta olJ.ut suopea, :milkä perustunee järjestön
22703: min tkä)'l1ltöön. Tähän tarjoutuu mahdollisuus toiminnan painopisteen sijoittamiseen !käytännön
22704: ulottamalla toiminta niihinkin kuntiin, joissa alojen neuvontaan 1sekä hyödylliseen ,työhön oh-
22705: sitä vielä ei ole. Saaidut kokemukset osoittavat, jaamiseen.
22706: että yiksi ikou1utettu 4H-neuvoja voi ohj.ata Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22707: n. 250 nuonta järjeSitäen heille mahdollisuuksia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22708: osallistua tuotannolliseen ,toimintaan ja ansaita
22709: itse rahaa. että hallitus ottaisi valtion vuoden
22710: Vuoden 1979 tilinpäätöstietojen muikaan yksi 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
22711: 4H-neuvoja, jonka palkkakustannuksiin käy- tävän määrärahan 20 uuden 4H-neuvo-
22712: tettiin 25 000 mk valtion varoja, ,aiJkaansai kes- jan toimen perustamiseksi.
22713: Helsingi!Ssä 13 päivänä he1rni!kuuta 1981
22714:
22715: Jouko Tuovinen Helge Saarikoski Markku Kauppinen
22716: Lea Sutinen Heimo Linna Mauri Vänskä
22717: Niilo Hämäläinen Hannu Tenhiälä Matti Järvenpää
22718: Mikko Jokela Mikko Pesälä Kaisa Raatikainen
22719: Inger Hirvelä
22720: 1981 vp. 551
22721:
22722: Toivomusaloite n:o 470
22723:
22724:
22725:
22726:
22727: Ahde ym.: Vammaisten aseman parantamisesta
22728:
22729:
22730: Eduskunnalle
22731:
22732: Kai:kille ihmisille on turvattava s~amanlaiset taa sellaisiksi, että ne rohkaisevat työllistämään
22733: perusoikeudet ja mahdollisuudet taystpainoi- vammaisia. Työkyvyttömyyden syntyessä tapah-
22734: seen elämään. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. tuva työnantajan eläkevakuutusmaksun kasvu
22735: Monet ovat jollakin tavalla vammautuneita. Ih- olisi säädettävä työnantajien yhteisesti vastat-
22736: misten elin- ja toimintaympäristön laatu vai- tavaksi, jotta yksittäinen työnantaja ei tulevien
22737: kuttaa ratkaisevasti siihen, missä määrin vam- kustannusten pelosta syrji v·ammaisia .työnhaki-
22738: maisuus aiheuttaa rajoituksia ihmisen elämässä. joita.
22739: Vammaa ei .aina ·voida parantaa, mutta ympä- Ruumiillisen ja henkisen kunnon :saavutta-
22740: ristöä voidaan aina kehittää siten, että se ottaa miseksi ja ylläpitämiseksi terveys- ja kuntootus-
22741: huomioon vammaisen tarpeet. palveluja tulee olla riittävästi vammaisen lähi-
22742: Vammaisen tulee voida asua mahdollisimman ympäristössä. Terveys- ja sosiaalitointa olisikin
22743: normaalissa elämänympädstössä. Hissin puut- kehitettävä siten, että se tuottaisi tavallisimmin
22744: tuminen kerrostalosta, ovi, josta pyötätuoli ei tarvittavat kuntootuspalvelut j.a yhteistyössä
22745: maihdu, jopa liian korkea kynnys, estävät vam- muiden viranomaisten ja alan järjestöjen kans-
22746: maisen asumisen ja vierailunkin talossa. Sen sa huolehtisi erityispalvelujen järjestämisestä
22747: vuoksi rakennuslainsäädännön määräysten nou- sekä ~untoutuksen jatkuvuudesta. Vaikeavam-
22748: dattamista olisi valvottava tehokkaammin. Sen maisten tulisi päästä säännöllisesti toimintaky-
22749: Hsäksi määräyksiä olisi laajennettava ja :tarken- kyään ylläpitävään kuntoutushoitoon.
22750: nettava siten, että asuinympäristöjen, asuinta- Tekniikan ja muun avun tuomat edellytykset
22751: lojen ja .asuntojen suunnittelussa, rakentami- vamman aiheuttaman haitan lievittämiseksi tai
22752: sessa, sisustamisessa ja varustamisessa otetaan poistamiseksi olisi käytettävä hyväksi. Apuneu-
22753: ehdottomasti aina huomioon liikunta- ja mui- vot ja •välineet, avustajat ja muut suoriutumis-
22754: den vammaisten tarpeet. ta helpottavat toimenpiteet tulisi voida järjes-
22755: Vammaisille on turvattava myös pääsy kaik- tää mahdollisimman lähellä sijaitsevasta palvelu-
22756: kiin yleisöä palveleviin toimintapisteisiin. Ra- pisteestä ilman byrokratiaa ja viivytyksiä. Hen-
22757: kennuslainsäädäntöön on otettava selkeät mää- kilökohtaisen avustajan saaminen vaikeasti lii-
22758: räykset yleisöä palvelevien rakennusten kulku- kuntavammaiselle tai kommunikaatiovammai-
22759: teiden ja varustusten toteuttamisesta siten, selle olisi usein ainoa mahdollisuus itsenäi-
22760: että pyörätuolia käyttävien ja muiden vammais- seen asumiseen tai opiskeluun ja työskentelyyn
22761: ten liikkuminen olisi esteetöntä ja turvallista. normaaliympäristössä. Henkilökohtaisen avus-
22762: Valtion, kuntien ja julkisyhteisöjen olemassa tajan paikkaaminen olisi yhteiskunnalle halvem-
22763: olevissa palvelutilois,sa olisi tehtävä vammaisten pi ratJkaisu kuin laitossijoitus.
22764: liikkumisen kannalta tarpeelliset korjaukset. V aitiovallan keskeisenä tehtävänä olisi huo-
22765: Vammaisilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla tu- lehtia siitä, että vammaisten palvelujärjestel-
22766: lisi olla mahdollisimman esteettömät opiskelu- miin suunnataan riittävästi vinkoja ja valtion-
22767: mahdollisuudet. Tarvittaessa vaikeavammaiselle apua. Valtionhallintoon olisi perustettava kaik-
22768: oppilaalle on järjestettävä henkilökohtainen ki hallinnonalat kattava vammaisasiain neuvot-
22769: koulunkäyntiavustaja. telukunta, jonka kautta vammaisjärjestöt voi-
22770: Mielekkään työn avulla ihminen liittyy yhtei- sivat suoraan valvoa vammaisten oikeuksien to-
22771: söön ja yhteiskuntaan sekä saa henkilökohtais- teuttamista.
22772: ta tyydytystä. Vammaisuus ei saa riistää oikeut- Edellä olev·an perusteella ehdotamme kun-
22773: ta työhön. Työnantajien eläke- ja ,sosiaalivakuu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22774: tusmaksujen määräytymisperusteet tulisi muut- muksen,
22775: 552 Toivomusaloite n:o 470
22776:
22777:
22778: että hallitus ryhtyisi lainsäädäntö- ja että tekniikan ja muun avun tuomat
22779: muihin toimenpiteisiin vammaisten ase- edellytykset vamman aiheuttaman hai-
22780: man parantamiseksi niin, tan lievittämiseksi tai poistamiseksi käy-
22781: että ennen kaikkea rakennettua ym- tetään täysimääräisesti hyväksi ja
22782: päristöä ja liikennejärjestelyjä kehitetään että valtionhallintoon perustetaan
22783: siten, että vammaiset voisivat käyttää kaikki hallinnonalat kattava vammais-
22784: kaikkia yhteiskunnan palveluja; asiain neuvottelukunta, jonka kautta
22785: että vammaisten osallistumismahdolli- vammaisjärjestöt voisivat suoraan valvoa
22786: suuksia työelämään lisätään; vammaisten oikeuksien toteuttamista.
22787: että vammaisten terveys- ja kuntou-
22788: tuspalveluja kehitetään voimakkaasti;
22789: Helsingissä 13 pä~vänä helmikuuta 1981
22790:
22791: Matti Ahde Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantala
22792: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen Jouko Tuovinen
22793: Reino Breilin Matti Luttinen Peter Muurman
22794: Matti Puhakka Markus Aaltonen Mikko Rönnholm
22795: Juhani Surakka Aimo Ajo Bror Lillqvist
22796: Pertti Hietala Pirkko Valtonen Eino Loikkanen
22797: Pirjo Ala-Kapee Sakari Knuuttila Tarja Halonen
22798: Olli Helminen Lea Savolainen Mauno Forsman
22799: Maija Rajantie Tellervo Koivisto Hannu Tapiola
22800: Anna-Liisa Piipari Seija Karkinen Mikko Elo
22801: Arvo Salo Erkki Liikanen Kalevi Sorsa
22802: Kaj Bärlund Risto Tuominen Pekka Starast
22803: Juhani Raudasoja Jacob Söderman Paula Eenilä
22804: Kaisa Raatikainen Helge Siren Liisa Jaakonsaari
22805: Jermu Laine Eino Grönholm Seppo Tikka
22806: Jouko Skinnari
22807: 1981 vp. 553
22808:
22809: Toivomusaloite n:o 471
22810:
22811:
22812:
22813:
22814: Ahde ym.: Invaliidihuoltolain suojatyösäännösten muuttamisesta
22815:
22816:
22817: Eduskunnalle
22818:
22819: Invaliidihuoltolain mukaista suoj,atyötoimintaa Suojatyön valtionapua saadaan toimihenkilöi-
22820: on järjestetty pääasiassa eräiden v:ammaisj.ärjes- den palikkaukseen, toimitiloista aiheutuviin kus-
22821: töjen :toimesta. Viime 'VUosina ei ole 'tapahtunut tannuksiin, tuotantovälineiden uusimiseen 1sdkä
22822: suojatyötoiminnassa drovin suu11ta määräl1istä eräisiin muihin vastaaviin menoihin. Suojatyön-
22823: kasvua, vai:kka koko 1970-luvun ajan vammais- tekijöiden palkkakustannuksiin ei valtionapua
22824: ten työhönsijoitus avoimille :työmarlkikinoille myönnetä. Suojatyöyrit)llsten palka!lllllalksukyvyn
22825: työvoimahallinnon tilastojen mukaan on j,atku- kannalta arvioituna ei olekaan olennaista val-
22826: vasti ja voimailcl:masti supistunut, eivätlk:ä mit- tionavullisten menokohtien määr.ä, vaan valtion-
22827: kään merkit viilttaa .tilanteen korjaantumiseen. avun määrä. \];altionavun liika yksilöllistäminen
22828: Kunnilla ja kuntainliitoilla on invaliidihuolto- voi lisätä byxdhatiaa ja tällä tavoin häiritä suo-
22829: lain mukaisen suojatyötoiminnan järjestämiseen jatyötoiminnan välttämätöntä !tuotannollista
22830: lainmukaiset mahdollisuudet, v:aik!ka:kaan ei vel- luovuutta ja kykyä tarvittaessa napeisiinkin
22831: vollisuutta. Toistaiseksi kuntien suoranainen muutoksiin mm. tuotevalikoimissa ja tuortanto-
22832: osuus onkin ollut vähäistä. Kunnat ovat yleen- välineistössä.
22833: sä tyytyneet taloudellisesti ,tukemaan järjestöjen Kuitenkin on :suoj,atyötoiminnan julkisen
22834: suojatyötoimintaa niillä paikkakunnilla, joilla tuen riittämättömyys varteenotettava .syy rsiihen,
22835: sitä on olemassa. Kuntien taloudellinen tuki on ettei .toiim1nta ole laajentunut ja että suojatyön-
22836: ollut hyvin vaihtelevaa, parhaissa tapauksissa tekijöiden palkkataso on yleises,ti alhainen. Jul-
22837: kuitenkin .tyydyttävää. Aivan viime aikoina on Hsen tuen lisäämisessä on valtion osuus keskei-
22838: kuntien kiinnostus, ,todennäköisesti Jääninhalli- nen, mutta valtion osuuden saamisen ehdoksi
22839: rusten :sosiaali- ja terveysosastojen vaikutukses- ja edellytykseksi voitaisiin rasettaa, että kunnat
22840: ta, lisääntynyt. Kehityksen uudeksi esteeksi on osallistuvat kustannu!ksiin vähintään samalla
22841: nyt muodostunut, ettei valtion .tulo- ja menoar- summalla kuin mikä on valtion osuus. Niin-
22842: viossa ole kysyntää vastaavasti suojatyöhön ikään olisi tutkittava mahdollisuuksia juJJkisen
22843: määrärahoja ja toimia. Suojatyön asiantuntija- tuen osoittamiseksi myös suojatyöntekijöiden
22844: tahoilla lisäksi pelätään kuntien suoj,atyötoi- paJk:kaukseen joko suoraan 1tahi välillisesrti si-
22845: minnan kehittymistä liian ;Suuressa määrin as- ten, ettei siitä suojatyötoiminnan tuotannollinen
22846: karteluksi ja työterapiaksi, jollaisena se ei vas- luonne kärsi ja etteivät määdteltävät vähim-
22847: taa kaikkien suojatyöhön haikeutJuvien vammais- mäisansiot saman tien muodostu enimmäisan-
22848: ten kohtuullisia ammatilli:sia vaatimuksia ja iSioiksi, koska rsuoja:työntekijöiden sekä laadul-
22849: mahdollisuuksia eikä odotuksia palkan !Suhteen. lisessa että määrählisessä rsuorituskyv)llssä on
22850: On olemassa vaara, että työkyvyn alentumisesta olennaisia eroja. Suojatyön kuntouttavien pyr-
22851: ja rajoittumisesta johtuvien tekijöiden lisäksi Jdmysten kannalta on välttämätöntä ikä)Ottää
22852: palkkakehitykseen va~kuttava:t haitallisesti myös ika~kkia myönteisiä keinoja suorituskyvyn säilyt-
22853: mm. epätyyd~littävä .tuotevaHkoima, riittämätön tämiseksi ja :vahvistamiseksi sekä ammattitaidon
22854: ja vanhanaikainen tuotantovälineistä sekä heik- lisäämiseksi. Julkisen :tuen avullaJdn tulee suo-
22855: ko mar!k!kinointi. Suojatyön sosiaalinen tarkoi- jatyöyrityksiä kannustaa rtuotev.alikoimien,
22856: ,tus rtoteutuu kuitenkin parhaiten, kun ·suoj.atyö- markkinoinnin ja :tuotantotekniikan !kehittämi-
22857: ydty:ksessä tuotetaan mavkkinoilla ikYJSY·ttyjä ta- seen ottaen IuonnolJi:sesti huomioon .työntekijöi-
22858: varoita ja palveluksia ajanmukaisella tuotanto- den ominaislaadusta johtuvat näkökohdat.
22859: välineistöllä. Toivottavaa myös on, et,tä julkis- Edellä olevan perusteeLla kunnioittaen ehdo-
22860: hallinto osaltaan sijoi1Jtaa omia tilauksiaan suo- tamme eduskunnan hyväksyrttäväksi toivomuk-
22861: jatyöyrityksiin. sen,
22862: 70 088~100188}
22863: 554 Toivomusaloite n:o 471
22864:
22865:
22866: että hallitus viipymättä selvittäisi in- tekijöiden palkkauksen ja muiden työ-
22867: valiidihuoltolain mukaisen suojatyötoi- ehtojen parantaminen, ja että hallitus
22868: minnan kehittämismahdollisuuksia ta- selvitysten perusteella ryhtyisi tarvitta-
22869: voitteena toiminnan laajentaminen, sen viin toimenpiteisiin invaliidihuoltolain
22870: laadullinen kehittäminen sekä suojatyön- suojatyösäännösten muuttamisesksi.
22871: Helsing1ssä 13 päivänä he1milkuuta 1981
22872:
22873: Matti Ahde Saara-Maria Paakkinen Jouko Tuovinen
22874: Kaarina Suonio Matti Luttinen Niilo Hämäläinen
22875: Reino Breilin Markus Aaltonen Mikko Rönnholm
22876: Matti Puhakka Aimo Ajo Bror Lillqvist
22877: Juhani Surakka Pirkko Valtonen Eino Loikkanen
22878: Pertti Hietala Arvo Salo Tarja Halonen
22879: Pirjo Ala-Kapee Sakari Knuuttila Mauno Forsman
22880: Olli Helminen Lasse Lehtinen Hannu Tapiola
22881: Maija Rajantie Erkki Liikanen Mikko Elo
22882: Anna-Liisa Piipari Lea Savolainen Kalevi Sorsa
22883: Kaj Bärlund Helge Siren Pekka Starast
22884: Juhani Raudasoja Eino Grönholm Paula Eenilä
22885: Kaisa Raatikainen Jacob Söderman Liisa Jaakonsaari
22886: Jermu Laine Jouko Skinnari Tellervo Koivisto
22887: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantala Risto Tuominen
22888: Seija Karkinen Seppo Tikka
22889: 1981 vp. 555
22890:
22891: Toivomusaloite n:o 472
22892:
22893:
22894:
22895:
22896: Ajo ym.: Riittävien määrärahojen osoittamisesta suojatyötoimin-
22897: nan laajentamista varten
22898:
22899:
22900: Eduskunnalle
22901:
22902: Vammaisten suojatyötoiminta on maassamme jään. Siten on luotu organisatorinen pohja suo-
22903: järjestetty hyvin puutteellisesti. Toiminta on jatyötoiminnan tehokasta järjestämistä varten.
22904: tarkoitettu henkilöille, jotka eivät vammaisuu- Esteeksi toiminnan laajentamiselle on kuiten-
22905: den tai muun työrajoitteisuuden vuoksi voi saa- kin tullut valtion tulo- ja menoardoon esitetty-
22906: da työtä vapailla >työmarkkinoilla. Suojatyö on jen määrärahojen niukkuus. Tämä koskee sekä
22907: siten heille miltei ainoa mahdollisuus osallistua uuden henkilökunnan palkkausta että perusta-
22908: työelämään ja tuotantoon. miskustannusten valtionapua. Valtion vuoden
22909: Viranomaisten arvioiden mukaan Suomessa 1981 tulo- ja menoarviossa oli suojatyötoimin-
22910: tarvitaan noin 15 000 suojatyöpaikkaa. Tällä taan hyväksytty vain kymmenen uuden valtion-
22911: hetkellä niitä on eri järjestelmien alaisina yh- apuviran perustaminen kuntasektorille, kun
22912: teensä noin 4 200. Viime vuosiin asti invaliicli- läänien esittämien toimintasuunnitelmien mu-
22913: huoltolain mukaista suojatyötoimintaa on jär- kaan tarve olisi ollut li<ki sata uutta virkaa.
22914: jestetty lähinnä vammaisjärjestöjen toimest,a. Vuonna 1982 on tarkoitusta varten arvioitu
22915: Tällä hetkellä näyttää siltä, että järjestöjen voi- tarvittavan noin 170 uutta valtionapuvirkaa.
22916: mavarat eivät enää riitä toiminnan olennaiseen Kun suojatyötoimintaa laajentamalla voidaan
22917: laajentamiseen. Tämän vuoksi on viranomaisten a1kaansaada säästöjä sosiaalihuollon ja -vakuu-
22918: toimesta haettu uutta organisaatiopohjaa tarvit- tuksen ruenoissa sekä vähentää laitoshoidon
22919: tavien uusien suojatyöpaikkojen aikaansaami- tarvetta ja kun suojatyö voi tarjota monelle
22920: seksi. Tällöin on todettu, että eräitä poikkeuk- vammaiselle mahdollisuuden mielekkääseen toi-
22921: sia lukuunottamatta kunta on liian pieni yksik- mintaan, ei määrärahojen niukkuus saisi olla
22922: kö harjoittamaan suojatyötoimintaa. Myös on esteenä tämän hyödylliseksi havaitun toiminnan
22923: harkittu, että tätä tarkoitusta varten ei ole tarpeenmukaiselle laajentamiselle.
22924: syytä perustaa omia kuntainliittoja, vaan toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22925: minta tulisi organisoida jonkin olemassa olevan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22926: kuntainliittojärjestelmän toimesta. Tarkoituk- muksen,
22927: senmukaisimmaksi on todettu kehitysvamma-
22928: huoltoa toteuttavat kuntainliitot. että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
22929: Tiettävästi kaikki nämä kuntainliitot ovat menpiteisiin riittävien määrärahojen
22930: halukkaita järjestämään invaliidihuoltolain mu- osoittamiseksi suojatyötoiminnan laajen-
22931: kaista suojatyötoimintaa ja monet ovatkin tätä tamista varten.
22932: tarkoitusta varten jo muuttaneet johtosääntö-
22933: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
22934:
22935: Aimo Ajo Hannele Pokka Bror Lillqvist
22936: Pirkko Valtonen Matti Puhakka Mauno Forsman
22937: Tarja Halonen Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila
22938: Olli Helminen Matti Luttinen Anssi Joutsenlahti
22939: 556 1981 vp.
22940:
22941: Toivomusaloite n:o 473
22942:
22943:
22944:
22945:
22946: Alppi ym.: Työstä aiheutuvien rasitusvammojen hoitamisesta
22947: työnantajan. kustannuksella
22948:
22949:
22950: Eduskunnalle
22951:
22952: Laajasta julkisesta keskustelusta ja mm. am- Kaikkienkin alojen työkyvyttömyyseläkeläi-
22953: mattiyhdistysliikkeen toistuneista vaatimuksista sistä TEL-, LEL-, YEL- ja MYEL,tilastojen
22954: huolimatta ovat useiden ammattialojen ongel- mukaan ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet suu-
22955: mana 'jatkuvasti työstä aiheutuvat terveydelli- rin työkyvyttömyyteen johtanut tekijä. Näistä
22956: set vaarat. Elintarvikealan työntekijöiden eri- syistä työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden
22957: ty1songelmana ovat rasitusvammat. Koska nämä 1979 lopulla 49 025 henkilöä.
22958: ovat nimenomaan työstä johtuvia, on jatkuvasti Jotta työkyvY'1ltömyyseläikkeelle ei 1tarvitsisi
22959: kiinnitettävä huomiota terveellisempien ja tur- hakeutua, turvautuvat työntekijät usdn fysikaa-
22960: vallisempien työmenetelmien toteuttamiseen. lis·een ho1toon rasitusvammojen lievittämiseksi
22961: Mm. oikeilla ergonomisilla ratkaisuilla voidaan ja parantamiseksi. Kohtuutltomana on pidettävä
22962: pitkälle ehkäistä rasitusvammojen syntyminen. sitä, että työntekijät joutuvat työstä aiheutu-
22963: Vuodesta 1976 lähtien on elintarvikealalla vien vammojen hoidosta maksamaan itse ja jou-
22964: ollut yksipuolisen työliikkeen aiheuttamia am- tuvat ottamaan hoidon työajan ulkopuolella.
22965: mattitautitapauksia lukumääräisesti eniten mui- Oikeudenmukaista olisi, että 'työntekijät ,sai-
22966: hin aloihin verrattuna. Tapauksia oli vuonna sivat hoitoa varten työstä hoitoloman.
22967: 1975 95, V. 1976 180, 'V. 1977 147, V. 1978 Loma olisi välttämätön myös hoidon tehok-
22968: 139 ja v. 1979 201. On lismsi tärkeää huo- kuuden kannalta. Edelleen olisi oikeudenmu-
22969: mioida, että ammattitautirekisteriin tulee vain kaista, että työnantajat vastaisivat hoidon kus-
22970: osa ammattitautitapauksista. Todellinen tilanne tannuksista.
22971: on vielä synkempi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22972: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto otti Elä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22973: keturvakeskuksesta 206:n työkyvyttömyyseläk- muksen,
22974: keellä olevan elintarv1kealan henkilön kohdalta
22975: otannan työkyvyttömyyden syistä. Näistä 94 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22976: työntekijää oli siirtynyt työkyvyttömyyseläk- menpiteisiin, joilla turvattaisiin työstä
22977: keelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdos- aiheutuvien rasitusvammojen hoitami-
22978: ta. 70 nä1stä 94:stä oli eläkkeellä pelkästään nen riittävällä hoitolomalla sekä hoito-
22979: nivelsairauksien johdosta. kustannusten saattaminen työnantajan
22980: vastuulle.
22981: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
22982:
22983: Ulla-Leena Alppi Sten Söderström Pauli Uitto
22984: Vappu Säilynoja Helvi Niskanen Aulis Juvela
22985: Terho Pursiainen Inger Hirvelä Heli Astala
22986: Arvo Kemppainen Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Mattsson
22987: 1981 vp. 557
22988:
22989: Toivomusaloite n:o 474
22990:
22991:
22992:
22993:
22994: Alppi ym.: Alennuksen myöntämisestä Valtionrautateillä työttö-
22995: myyseläkkeellä oleville
22996:
22997:
22998: Eduskunnalle
22999:
23000: Valtionrautateillä myönnetaan matkalippujen saannin. Alennus koskee pääsääntöisesti muina
23001: alennuksia mm. henkilöille, jotka ovat täyttä- aikoina kuin viikonloppuisin ja arkipyhäisin
23002: neet 65 vuotta tai saavat kansaneläkelain pe- tapahtuvaa matkustamista. Kuitenkin juuri vii-
23003: rusteella työkyvyttömyyseläkettä, johon perus- konloput ja arkipyhät olisivat ajankohta, jol-
23004: osan lisäksi kuuluu tukiosa. Pienillä eläketuloil- loin myös muilla kuin eläkeläisillä on vapaa-
23005: la eläville on tällä alennuksella ollut suuri aikaa, jolloin esim. perheenjäsenet voivat ta-
23006: merkitys. vata toisiaan. Näin ollen olisi suotavaa, että
23007: Alennusoikeutta on kuitenkin pidettävä liian eläkeläisten matkustamismahdollisuuksia ei näi-
23008: rajoitettuna. Ensinnäkin sen ulkopuolelle jää nä ajankohtina tehtäisi vaikeammiksi kuin mui-
23009: suuri joukko pien1tuloisia eläkeläisiä. na ajankohtina.
23010: Työttömyyseläkkeellä olevat ihmiset ovat yk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23011: si ryhmä, joka olisi johdonmukaista saattaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
23012: alennusetuuden piiriin. Jo etuuden piirissä ole- muksen,
23013: vien tavoin ovat työttömyyseläkkeellä olevat
23014: liikkumisessaan pitkälle hyvin riippuvaisia jul~ että hallitus antaisi esityksen työttö-
23015: kisesta liikenteestä, joka on yksityisautoa edul- myyseläkeläisten alennusoikeudesta V al-
23016: lisempi matkustusmuoto, mutta joka tapauk- tionrautateiden matkalippuihin siten, et-
23017: sessa kallista pienituloisille. tä alennusoikeus koskisi kaikilla etuu-
23018: Toiseksi alennusetuutta rajoittaa melkoisesti densaajilla myös viikonloppuja ja arki-
23019: se, että matkustusajankohta ratkaisee etuuden pyhiä.
23020: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
23021:
23022: Ulla-Leena Alppi Heli Astala Arvo Kemppainen
23023: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä Sten Söderström
23024: Marjatta Mattsson Helvi Niskanen Pentti Lahti-Nuuttila
23025: Mikko Kuoppa
23026: 558 1981 vp.
23027:
23028: Toivomusaloite n:o 475
23029:
23030:
23031:
23032:
23033: Eenilä: Työsopimuslain muuttamisesta työsuhdeturvan tehosta-
23034: miseksi
23035:
23036:
23037: Eduskunnalle
23038:
23039: Työoikeus on osa sopimusoikeutta. Työsuhde ottoa säännös ei kuitenkaan koske, ja entyl-
23040: lienee kuitenkin poikkeuksellinen sopimussuh- sesti nainen on ltyohönotoss·a .syrji.tyssä ase-
23041: de, jossa toisen sopijapuolen asema on vahva, massa. Työ.sopimuslain syrjintäsäännös ei estä
23042: toisen heikko. Työsopimuslakikin lähtee hei- syrjintää ja henkilökohtaista painostusta - po-
23043: komman osapuolen suojaamisen periaatteesta. liittisinkaan perustein tapahtuvaa - työelä-
23044: Kuitenkaan suojaa ei työsopimuslaissa anneta mässä, koska toteennäyttö on yleensä niin
23045: edes lainvastaista menettelyä vastaan sellaisesta vaikea, ettei ko. tapauksista kannata lähteä
23046: rankaisemalla, vaan työntekijä joutuu totea- oikeutta käymään.
23047: maan täydellisen turvattomuutensa sopimus- Työnantajan mielivaltaisen lainvastaisen me-
23048: puolena viimeistään silloin, kun työnantaja nettelyn selvittämiseksi niin työsuhteiden päät-
23049: päättää hänen työsuhteensa vastoin työsopimus- tämisen kuin syrjinnän ja painostuksenkin osal-
23050: lain säännöksiä. Työnantajaa ei täs·tä lainvas- ta olisi meillä aikaansaatava Ruotsin tapaan
23051: taisesta menettelystä lainkaan rangaista. Työn- menettely, jolla tällaiset laittomuudet tutkit-
23052: tekijä ei voi vaatia työsuhteen palauttamista taisiin ja selvitettäisiin, ja työsuhde voitaisiin
23053: ennalleen. Hänellä on ainoastaan mahdollisuus palauttaa, mikäli työnantajan menettely todet-
23054: saada vahingonkorvausta, s1täkin vain oikeus- taisiin tutkimuksessa lainvastaiseksi. Tätä on
23055: teitse, ja yleensä enintään puolelta vuodelta. esitetty työrikostoimikunnan mietinnössä. Se
23056: Niinpä työnantajain suorittamat lainvastaiset voitaisiin suorittaa alioikeudessa tai muussa
23057: irtisanomiset, lomautukset ja työsuhteiden pur- tarkoitukseen sopivaksi katsottavassa elimessä.
23058: kamiset ovat jokapäiväisiä ilmiöitä 1työelämäs- Koska työsopimuslain lienee ainakin työsuh-
23059: sämme, erityiseS!ti ja n~menomaan yksityisten teen laitonta päättämistä koskevien rangaistus-
23060: työnantajain palveluksessa oltaessa. Ne ovat yksi säännösten puuttumisen johdosta katsottava
23061: ,tapa päästä ~työntekijästä eroon, lkun tilanne olevan ristiriidassa myös perustuslain, HM 6
23062: syystä 1tai toisesta näin ·vaatii. § :n 2 momentin sisältämän säännöksen tar-
23063: Työsuhteiden pysyvyydestä ei juuri voida koituksen kanssa, ja koska ei ole minkäänlaista
23064: puhua, sillä laillisestikin työnantaja voi tarpeen syytä ylläpitää nykyistä lainvastaista käytäntöä,
23065: ilmaantuessa vähentää työvoimaansa milloin ra- jota kansalaisten oikeustaju ei voi hyväksyä ja
23066: tionalisoinnin, milloin automaation tms. tärkeän joka aiheuttaa jatkuvan ja kasvavan turvatto-
23067: syyn perusteella. Näin tehdään yleisesti ja eri- muuden ja epävarmuuden työsuhteen säilyvyy-
23068: tyisen runsaasti "lama-aikoina". Etenkin nuoret destä epäinhimillistäen työntekiJäin elämää, on
23069: ja naiset ovat työsuhteissaan turvattomia jää- syytä kiireellisesti korjata työsopimuslaki sellai-
23070: den helposti ns. suhdannetyövoimaksi. seksi, että siihen lisätään laitonta irtisanomista,
23071: Vaikka esimerkiksi raskaana olevan naisen lomautusta ja työsuhteen purkamista koskevat
23072: osalta työsopimuslakia vuonna 1978 muutettiin rangaistussäännökset.
23073: hieman paremman turvan antavaksi, ei tästä Työsuhdeturvaa on parannettava myös piden-
23074: ollut apua lainvastaisten irtisanomisten estämi- tämällä irtisanomista ja lomautusta koskevien
23075: seksi, pikemminkin päinvastoin. Sillä rangais- ilmoitusten antamisesta säädettyjä aikoja.
23076: tussäännösten puuttuessa äitiysloman pidenty- Lienee myös vakavaa aihetta harkita, olisiko
23077: misen on väitetty jopa lisänneen raskaana ole- säädettävä työsopimuslain valvojille oikeus uh-
23078: vien naisten laittomia irtisanomisia. kasakon tai jonkin muun pakotteen käyttöön
23079: Työsopimuslaissa on säännös syrjinnän ja työsopimuslain, työaikalain ja esimerkiksi työn-
23080: painostuksen estämiseksi työsuhteissa. Työhön- tekijäin vuosilomasta annetun lain selvissä rik-
23081: Toivomusaloite n:o 475 559
23082:
23083: komistapauksissa kustannuksia vaativan proses- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
23084: saamisen välttämiseksi. menpiteisiin työsopimuslain uudistami-
23085: Työsopimuslain uudistaminen on tärkeätä seksi siten, että siihen lisätään rangais-
23086: työsuhdeturvan parantamiseksi, mutta nimen- tussäännökset laittomien irtisanomisten,
23087: omaan rangaistussäännösten säätämisen ja mah- lomautusten ja työsuhteen purkamisten
23088: dollisen uhkasakkomenettelyn osalta myös mie- osalta ja että siinä säädetään, miten lait-
23089: lekkäämmän perustan saamiseksi jo vuosia toi- tomaksi väitetty työnantajan menettely
23090: minnassa olleen työsopimuslain noudattamista tutkitaan ja laittomasti päätetty työsuh-
23091: valvovan viranomaisorganisaation työlle. de palautetaan, sekä että työsuhdesuojaa
23092: Edellä selvitetyn perusteella ehdotan edus- parannetaan ja työsuhdesuojelua te-
23093: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, hostetaan.
23094: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
23095:
23096: Paula Eenilä
23097: 560 1981 vp.
23098:
23099: Toivomusaloite n:o 476
23100:
23101:
23102:
23103:
23104: Eenilä: Sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisesta tarveharkintai-
23105: seksi toimeentuloturvaksi
23106:
23107:
23108: Eduskunnalle
23109:
23110: Sosiaaliturvajärjestelmän tarkoitus on mtta- on kansalaisen henkilökohtainen riittävä toi-
23111: vän toimeentuloturvan varmistaminen kansalai- meentuloturva, ja nimittää tätä vaikkapa kan-
23112: sille, jotka syystä tai toisesta eivät sitä itsel- salaispalkaksi. Voinemme myös laskea perheen
23113: leen pysty järjestämään, sekä välttämättömän toimeentuloturvan kertomalla henkilökohtaisen
23114: avun tarjoaminen erilaisten palvelusten muo- toimeentuloturvan niin monella kuin perheessä
23115: dossa kansalaisille. on jäseniä. Ellei perheellä ole muita tuloja,
23116: Sosiaaliturvajärjestelmämme on aikojen ku- se ·saa tuon etuuden vähentämättömänä. Jos
23117: luessa toimeentuloturvan osalta muodostunut joku perheenjäsenistä saa palkkaa, joka on
23118: monimutkaiseksi ja byrokraattiseksi lakiviida- suurempi kuin perheenjäsenten yhteinen kan-
23119: koksi, joka ei kykene tarjoamaan kaikille tar- salaispalkka olisi, ei !kansalaispalkkaa lain-
23120: vitseville riittävää toimeentuloturvaa monen kaan maksettaisi. Mikäli palkka jäisi pienem-
23121: monista ,etuuksista huolimarbta. Uusia kokonaisia mäksi, maksettaisiin ainoastaan erotus.
23122: väliinputoajaryhmiä syntyy aina uusien etuuk- Henkilökohtaista toimeentuloturvaa laskettaes-
23123: sien myötä, ja näitä etuuksiahan säädetään sa ei luonnollisestikaan voitaisi tyytyä elintaso-
23124: miltei vuosittain uusia. Järjestelmän suoma minimiin, koska kysymys monen monien kansa-
23125: toimeentuloturva ei ole riittävä edun saajille. laisten kohdalla olisi elinikäisestä tai hyvin pit-
23126: Tarveharkinnasta on sosiaaliturvajärjestelmäs- käaikaisesta toimeentuloturvasta. Näin olisi esi-
23127: sämme osittain luovuttu. Etuuksia jaetaan siis merkiksi vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien
23128: myös sellaisille kansalaisille, jotka eivät lain- osalta. Kuitenkin heillekin on taattava ihmis-
23129: kaan ole niiden tarpeessa. Näin on tehty alun arvoinen elämä.
23130: alkaenkin lapsilisäjärjestelmän osalta. Äskettäin Yhdistämällä kaikki nykyiset sosiaalietuudet
23131: luovuttiin tarveharkinnasta myös kansaneläke- saadaan varmasti jo tänään luoduksi yksi riittä-
23132: uudistusta toteutettaessa. Näin tehtiin huoli- vän toimeentuloturvan takaava henkilökohtainen
23133: matta siitä, että muualla maailmassa ollaan etuus, kansalaispalkka, kaikille sitä tarvitseville
23134: palaamassa takaisin tarveharkintaan, mikä tun- kehdosta hautaan.
23135: tuukin perustellulta kansalaisilta kerättyjä va- Vaikka meillä parhaillaan ollaan toteuttamas-
23136: roja jaettaessa. sa kansaneläkeuudistusta, jolla tarveharkinnasta
23137: Kun etuuksia tus·kin missään vaiheessa kan- luovutaan, ei liene uskottavaa, että pystym-
23138: nattaa tarjota muille kuin niitä tarvitseville, me tuon uudistuksen viemään läpi ja tarjoa-
23139: .ellei verotaakkaa haluta kasvattaa yli kansa- maan kaikille kansalaisil1e varallisuudesta riip-
23140: laisten veronmaksukyvyn, tuntuu selvältä, että pumatta kansaneläkkeen, joka turvaa mlnimi-
23141: myös meillä on syytä palata takaisin tarvehar- elämänehdot niillekin, jotka elävät pelkästään
23142: kintaan. tuon toimeentulon varassa. Eläkeläisten ja ,työt-
23143: Sosiaaliturvajärj,estelmän tarkoituksen toteut- tömien, nimenomaan pitkäaikaistyöttömien
23144: tamiseksi on järjestelmää ryhdyttävä myös yk- määrän kasvaessa jatkuvasti, meidän lienee
23145: sinkertaistamaan, etuuksia yhdistämään. Tarkoi- pakko ennen pitkää palata kansaneläkejärjes-
23146: tusharr on kaikkien etuuksien kohdalla sama, te1mässämmekin tarveharkintaan, kansalaispalk-
23147: toimeentulon turvaaminen. Miksi siis jakaa kaan sitä tarvitseville.
23148: rahaa niin monen eri lain mukaan eri etuuk- Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kun-
23149: sien muodossa? nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23150: Voinemme t1etokonekaudella selvittää, mikä muksen,
23151: Toivomusaloite n:o 476 561
23152:
23153: että hallitus valmistelisi esityksen so- sosiaalietuudet tarveharkintaan pohjau-
23154: siaaliturvajärjestelmän yksinkertaistami- tuvaksi henkilökohtaiseksi toimeentulo-
23155: seksi yhdistämällä nykyiset moninaiset turvaksi.
23156: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
23157:
23158: Paula Eenilä
23159:
23160:
23161:
23162:
23163: 71 088100188]
23164: 562 1981 vp.
23165:
23166: Toivomusaloite n:o 477
23167:
23168:
23169:
23170:
23171: Forsman ym.: Psoriasiksen rinnastamisesta muihin kroonisiin
23172: sairauksiin sairausvakuutuskorvausten osalta
23173:
23174:
23175: Eduskunnalle
23176:
23177: Maassamme on ainakin 100 000, ehkä peräti messa, kuitenkin siten, ettei matkakustan-
23178: 150 000 potilasta, jotka sairastavat kroonista nuksia korvata. Ilmastohoito näyttää kui-
23179: iho- ja niveltautia, psoriasista. Näistä potilaista tenkin olevan yhteiskunnalle edullisempi
23180: arvioidaan noin 20 OOO:n olevan niin vaikea- vaihtoehto, sillä hoitovuorokausi HYKS:n iho-
23181: vammaisia, että he tarvitsevat vuodesta toiseen tautiklinikalla maksaa 700-800 mk, kun taas
23182: jatkuvaa intensiivistä avo- tai sairaalahoitoa. ilmastohoitovuorokausi 250-300 mk.
23183: Koska avohoitoa saa maassamme vain hyvin Psoriasispotilaille välttämätön lääkehoito ai-
23184: rajoitetusti, merkitsee hoidon saanti psoriasis- heuttaa myös näille potilaille tällä hetkellä mui-
23185: potilaalle usein pitkienkin jaksojen oleskelua hin kroonisia tauteja sairastaviin verrattuna
23186: keskussairaalassa. huomattavan .suuria kustannuksia, sillä pso-
23187: Muissa pohjoismaissa on psoriasiksen hoidos- riasiksen hoidossa käytettävät lääkkeet korva-
23188: sa käytetty menestyksellisesti ja pitkään luon- taan pääasiallisesti tavanomaisen sairausvakuu-
23189: nollista ilmastohoitoa, jossa aurinko ja merivesi tustaksan edellyttämällä tavalla.
23190: helpottavat taudin oireita ja hoitotulokset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23191: vastaavia sairaalahoidon kanssa. Näissä maissa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23192: on ilmastohoito katsottu lääketieteellisesti ja
23193: taloudellisesti perustelluksi hoitomuodoksi ja että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
23194: siten yhteiskunnan taholta korvattavaksi ja menpiteisiin sairausvakuutuslain 9 §:n
23195: tuettavaksi hoidoksi. ja sairausvakuutusasetuksen muuttami-
23196: Suomen sairausvakuutusjärjestelmä ei ole seksi siten} että psoriasis rinnastettai-
23197: hyväksynyt psoriasiksen ilmastohoitokustannuk- siin muihin kroonisiin tauteihin niin}
23198: sia korvattavaksi kuin vähäisessä määrin ko- että sen hoidossa sekä ulkonaisesti että
23199: keiluluonteisesti. Tämä johtuu sairausvakuu- sisäisesti käytettävät lääkkeet kuuluisi-
23200: tusasetuksen nimenomaisesta rajoituksesta, vat kokonaan korvattavien lääkkeiden
23201: jonka mukaan vakuutetulle korvataan ulko- joukkoon ja että psoriasiksen hoitoa
23202: mailla annettu hoito enintään siihen mää- varten tehtävien terveysmatkojen kus-
23203: rään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, tannukset saatettaisiin myös korvauksen
23204: jos tarpeellinen hoito olisi annettu Suo- piiriin.
23205: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
23206:
23207: Mauno Forsman Risto Tuominen Sakari Knuuttila
23208: Niilo Hämäläinen Liisa Jaakonsaari Mikko Elo
23209: Bror LiUqvist Olli Helminen Kaarina Suonio
23210: Anna-Liisa Piipari Tarja Halonen Juhani Surakka
23211: Aimo Ajo
23212: 1981 vp. 563
23213:
23214: Toivomusaloite n:o 478
23215:
23216:
23217:
23218:
23219: Fred ym.: Työttömyyseläkkeen myöntämisestä jokaiselle 55 vuot-
23220: ta täyttäneelle pitkäaikaisesti työttömälle
23221:
23222:
23223: Eduskunnalle
23224:
23225: Työttömyyseläkettä voidaan maksaa 55-vuo- san Jasen. Kaikilla toimialoillahan ei ole työt-
23226: tiaalle tai sitä vanhemmalle henkilölle, joka on tömyyskassoja, joihin palkansaaja voisi liittyä.
23227: ollut pitkäaikaisesti työttömänä. Työttömyyskorvauksen saannin ehtona oleva
23228: Pitkäaikaisen työttömyyden ehdon täyttämi- tuloraja on varsin alhainen. Puolisoiden yhteen-
23229: seksi henkilön on pitänyt saada työttömyyskor- laskettu tulo ei saa ylittää 2 500 markkaa kuu-
23230: vausta tai työttömyyskassa-avustusta joko vähin- kaudessa. On kohtuutonta, että näinkin vähäi-
23231: tään 200 päivältä viimeksi kuluneiden 60 vii- nen puolison tulo estää työttömyyskorvauksen
23232: kon aikana tai työttömyyskassa-avustusta mak- saannin.
23233: simiajan. Säännöksiä työttömyyseläkkeen myöntämi-
23234: Työttömyyseläkkeen saamisen rajoittaminen sestä tulisikin muuttaa siten, että eläkkeen
23235: työttömyyskorvauksen tai työttömyyskassa-avus- saisi jokainen tosiasiallisesti, so. ilman omaa
23236: tuksen saantiin johtaa joissakin tapauksissa koh- syytään työtön henkilö, joka ikänsä perusteella
23237: tuuttomiin lopputuloksiin. Työttömyyskassa- on eläkkeeseen oikeutettu.
23238: avustusjärjestelmän sekä toisaalta työttömyys- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
23239: korvausjärjestelmän piiriin kuuluvat henkilöt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23240: ovat lisäksi keskenään eriarvoisessa asemassa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23241: Työttömyyskorvauksen saannin es,teenä voi- työttömyyseläkkeen myöntämisperustei-
23242: vat olla mm. aviopuolison tai vanhempien tulot. den tarkistamiseksi siten, että työttö-
23243: Sen sijaan työttömyyskassa-avustuksen suhteen myyseläke myönnetään jokaiselle 55
23244: ei noudateta tuloharkintaa. Henkilön pääsy vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on
23245: työttömyyseläkkeelle riippuu siis siitä, onko ilman omaa syytään pitkäaikaisesti työt-
23246: hänellä ollut mahdollisuus olla työttömyyskas- tömänä.
23247: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
23248:
23249: Jorma Fred Erkki Korhonen
23250: 564 1981 vp.
23251:
23252: Toivomusaloite n:o 479
23253:
23254:
23255:
23256:
23257: Halonen ym.: Tasa-arvolain aikaansaamisesta
23258:
23259:
23260: Eduskunnalle
23261:
23262: Sukupuolten välisen tasa-arvon kehittämiseen kemukset tämän lainkohdan käytöstä osoittayat,
23263: lainsäädäntöteitse on kiinnitetty Suomessa vii- että ilmeistenkin väärinkäytösten todistaminen
23264: me vuosien aikana valitettavan vähän huomiota. oikeudenkäyntimenettelyssä on monestakin
23265: Mallikelpoinen käyttäytyminen naisten äänioi- syystä vaikeaa. Tämän tietäen on halukkuus
23266: keuskysymyksessä viime vuosisadan vaihteessa oikeusjuttujen ajamiseen ollut paljon pienem-
23267: ei oikeuta sulkemaan silmiämme tämän päivän pää kuin esimerkiksi ammattiyhdistystoiminnan
23268: epäoikeudenmukaisuuksilta niin työelämässä vuoksi syrjinnän kohteeksi joutuneitten osalta.
23269: kuin muillakin yhteiskunnan sektoreilla. Vaikka Kuitenkin tilastollisesti voidaan osoittaa, että
23270: naisia on lukumääräisesti varsin paljon työelä- sukupuolesta johtuva syrjintä on työelämässä
23271: mässä mukana, on heidän asemassaan miehiin hyvin yleistä - luultavasti syrjinnän muodoista
23272: nähden monia sellaisia epäkohtia, joihin muissa kaikkein tavallisinta. Tämä sukupuoleen perus-
23273: pohjoismaissa on pyritty jo lainsäädäntöteitse tuva syrjintä on kuitenkin niin syvälle rakentei-
23274: puuttumaan. siin painunutta, että sen poistamiseksi tulisi
23275: Vaikka valtioneuvoston alainen tasa-arvo- olla nykyistä paljon laajemmat mahdollisuudet
23276: asiain neuvottelukunta on tehnyt paljon arvo- valvoa sekä työnantajien, työnvälittäjien, kou-
23277: kasta työtä sukupuolten välis·essä tasa-arvossa luttajien ja jopa työtovereiden toimintaa. Il-
23278: olevien puutteiden selvittämisek~i Suomessa ja man merkitystä ei nykyinenkään työsopimuk-
23279: kiinnittänyt toistuvasti huomiota havaittuihin sen säännös kuitenkaan ole, koska vain siihen
23280: epäkohtiin, on ilmeistä, ettei sen toiminta il- nojautuen on voitu nykyiset syrjintäselvitykset-
23281: man muun muassa Ruotsissa ja Norjassa jo kin perustellusti tehdä.
23282: käytössä olevaa tasa-arvoasiamiesinstituutiota Työsopimuslain syrjintäkiellon kehittämisen
23283: pysty vaikuttamaan kovin nopeasti. Myös omas- suunnittelussa on havaittu välttämättömäksi
23284: sa maassamme on kuluttajansuojan kehittämi- useiden eri säännösten mukaan ottaminen. Ai-
23285: sessä saatu erittäin myönteisiä kokemuksia täl- nakin työhönottoa, koulutusta, ammatinvalin-
23286: laisen modernin oikeusasiamiesjärjestelmän nanohjausta, työnvälitystä, ammattiluokitusta
23287: käyttämisestä kansalaisten oikeusturvan paran- sekä palkkaryhmittelyä tulisi voida uudistaa.
23288: tamiseksi. Näitä lakeihin ja sopimuksiin perustuvia sään-
23289: Myös tasa-arvoa koskevan materiaaiisen lain- nöksiä tulisi olemaari siis varsin lukuisia. Li-
23290: säädännön puute on ilmeinen. Varsin monet säksi eräät säännöksistä sopivat hieman huo-
23291: asiantuntijat pitävät välttämättömänä muun nosti- kuten esimerkiksi työhönottoa koskeva
23292: muassa Norjan esimerkin mukaisen erityisen säännös - mihinkään nykyisin jo voimassa-
23293: tasa-arvolain säätämistä. Joidenkin mielipiteiden olevista laeista. Näin ollen päästäisiin mieles-
23294: mukaan voitaisiin kenties tulla toimeen myös tämme lakiteknisesti kaikkein selkeimmin ta-
23295: erillisiin lakeihin lisättyjen tasa-arvopykälien voiteltuun päämäärään säätämällä puitelain
23296: avullakin. Joka tapauksessa näyttää välttämät- luontoinen tasa-arvolaki, jossa yleisimpien tasa-
23297: tömältä lisätä myös rikoslakiin syrjintää koske- arvovaatimusten lisäksi olisi säännökset tasa-
23298: va kielto ja sen rikkomisesta seuraavat sank- arvoasioiden valvonnasta sekä edelleen kehittä-
23299: tiot. misestä muun muassa tasa-arvoasiain neuvotte-
23300: Voimassa olevan työsopimuslain 17 §: n 3 lukunnan ja tasa-arvoasiamiehen avulla. Tämän
23301: momentti kehottaa työnantajaa kohtelemaan lisäksi on välttämätöntä uudistaa rikoslakia asi-
23302: työntekijäitään tasapuolisesti, niin ettei ketään anomaisilta kohdin. Mikäli tämän lisäksi kat-
23303: perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri ase- sottaisiin aiheelliseksi liittää tasa-arvolain mu-
23304: maan esimerkiksi juuri sukupuolen vuoksi. Ko- kaiset erityissäännökset muihin lakeihin, olisi
23305: Toivomusaloite n:o 479 565
23306:
23307: tama hyvin mahdollista. Myös kokemukset ro- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23308: maaniväestön olojen kehittämisestä erityislain- sen,
23309: säädännön avulla puoltavat mielestämme erilli-
23310: sen tasa-arvoa koskevan lain säätämistä myös että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23311: sukupuolten välisen tasa-arvon aikaansaami- menpiteisiin erityisen tasa-arvolain sää-
23312: seksi. tämiseksi myös Suomessa muiden poh-
23313: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- ioismaiden tapaan.
23314: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
23315:
23316: Tarja Halonen Eva-Maija Pukkio Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
23317: Terhi Nieminen-Mäkynen :Kaarina Suonio Liisa Jaakonsaari
23318: Peter Muurman Paula Eenilä Pirjo Ala-Kapee
23319: Seppo Tikka Marjatta Väänänen Kaisa Raatikainen
23320: 566 1981 vp.
23321:
23322: Toivomusaloite n:o 480
23323:
23324:
23325:
23326:
23327: Halonen ym.: Pakollisen tapaturmavakuutuksen siirtämisestä sai-
23328: rausvakuutuksen yhteyteen
23329:
23330:
23331: Eduskunnalle
23332:
23333: Työntekijäin pakollinen tapaturmavakuutus vakuutuksen. Periaatteelliselta kannalta on vää-
23334: on osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta, jonka rin, että yksityiset vakuutusyhtiöt hyötyvät pa-
23335: tulisi olla yhteiskunnan hoitamaa. Vuonna 1948 kollisesta vakuutuksesta, joka ei edellytä han-
23336: säädetty nykyinen tapaturmavakuutuslaki sisäl- kinta- eikä markkinointitoimintaa.
23337: tääkin säännökset, jotka mahdollistavat yhteis- Kun tapaturmavakuutus on luonteeltaan ver-
23338: kunnan hoitaman tapaturmavakuutusjärjestel- rattavissa sairausvakuutukseen, joka myös kor-
23339: män. Säännösten mukaan, jos valtion vakuutus- vaa työtulon menetystä ja sairauden aiheutta-
23340: laitos perustetaan, sen tehtäväksi voidaan antaa mia kuluja, olisi ilmeisesti mahdollista ja tar-
23341: tapaturmavakuutuksen hoitaminen. Lain mu- koituksenmukaista, että tapaturmavakuutus hoi-
23342: kaan voi myös yksityinen vakuutusyhtiö hoitaa dettaisiin yhteiskunnan toimesta sairausvakuu-
23343: tätä vakuutusta valtioneuvoston antaman toimi- tuksen yhteydessä. Tällöin jo olemassaolevaa
23344: luvan perusteella. Käytäntö on kuitenkin muo- palvelupisteiden verkkoa käyttäen saataisiin
23345: dostunut sellaiseksi, että tapaturmavakuutus on korvausasiat maan eri osissa helposti tavoitetta-
23346: pääosin yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidossa viksi ja vältyttäisiin uuden verkoston luomisel-
23347: valtioneuvoston antamien toimilupien perusteel- ta. Tätä puoltaisi myös se, että molempien la-
23348: la. Vain valtion palveluksessa olevien osalta kien mukainen vakuutus usein kohdistuu sa-
23349: vakuutuksen hoitaa valtion tapaturmavirasto. maan korvaustapaukseen, jolloin myös toisiinsa
23350: Nykyisessä yksityisten vakuutusyhtiöiden hoi- niveltyvien korvausten yhteensovittaminen hel-
23351: tamassa järjestelmässä on haittatekijöitä, joista pottuisi.
23352: osa kohdistuu tapaturman kohteeksi joutunei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23353: siin henkilöihin ja osa on luonteeltaan periaat- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23354: teellisia. Esimerkiksi tapaturmakorvauksen vii- muksen,
23355: pyminen aiheuttaa usein tilanteen, jolloin hen-
23356: kilö joutuu odottamaan korvauksen saamista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23357: pitkänkin aikaa ilman välttämätöntä tuloa. Yk- pakollisen tapaturmavakuutuksen siirtä-
23358: sityisissä vakuutusyhtiöissä katsotaan korvaus- miseksi yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä
23359: asiaa usein mieluummin työnantajan kuin tapa- yhteiskunnan hoidettavaksi sairausva-
23360: turman uhriksi joutuneen henkilön kannalta, kuutusjärjestelmän yhteydessä.
23361: mihin ei olisi varaa, jos yhteiskunta hoitaisi
23362: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
23363:
23364: Tarja Halonen Matti Puhakka Inger Hirvelä
23365: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Juhani Surakka
23366: 1981 vp. 567
23367:
23368: Toivomusaloite n:o 481
23369:
23370:
23371:
23372:
23373: Halonen ym.: Raskauden ehkäisyn saattamisesta sairausvakuu-
23374: tuksen korvausjärjestelmän piiriin
23375:
23376:
23377: Eduskunnalle
23378:
23379: Perhesuunnittelu on jo yleisesti hyväksytty mainittu on kokonaan ja kaksi ensimmäistäkin
23380: keinoksi perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. - vaikka ne ovat vain lääkärin määrättävissä
23381: Useissa yhteyksissä ovat alan asiantuntijat pai- - suurimmaksi osin sairausvakuutuksen kor-
23382: nottaneet ehkäisyneuvonnan ja raskauden eh- vausjärjestelmän ulkopuolella. Sitä vastoin on
23383: käisyn ylivoimaisuutta perhesuunnittelussa ei- raskauden keskeytys sairausvakuutuksen piiriin
23384: toivottujen raskauksien keskeyttämiseen nähden kuuluva toimenpide.
23385: niin lääketieteellisistä, eettisistä kuin taloudelli- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
23386: sistakin syistä. Kun nykyinen peruslainsäädäntö nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23387: raskauden laillisesta keskeyttämisestä oli käsi- muksen,
23388: teltävänä eduskunnassa, kiinnitettiin laajalti
23389: huomiota ehkäisyneuvonnan tehostamiseen. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
23390: Tästä huolimatta ei tarpeellisiin toimenpitei- menpiteisiin raskauden ehkäisyn saatta-
23391: siin ole ryhdytty. Yleisimmin käytetyt ehkäisy- miseksi sairausvakuutuksen korvausjär-
23392: keinot ovat nykyään kohdunsisäinen kierukka, jestelmän piiriin.
23393: ehkäisypillerit sekä kondomit. Näistä viime
23394: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
23395:
23396: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman
23397: Terhi Nieminen-Mäkynen Paula Eenilä Eva-Maija Pukkio
23398: Liisa Jaakonsaari Seppo Tikka Kaarina Suonio
23399: Seppo Toiviainen
23400: 568 1981 vp.
23401:
23402: Toivomusaloite n:o 482
23403:
23404:
23405:
23406:
23407: Hautala ym.: Valtionrautateiden eräiden eläkeläis- ym. matka-
23408: lippujen käyttörajoitusten muuttamisesta
23409:
23410:
23411: Eduskunnalle
23412:
23413: Tehdyn päätöksen mukaan Valtionrautateillä Uusia rajoituksia on puolustettu viikonlop-
23414: ei voi käyttää viikonloppuisin 65- ja !-kortteja puruuhkien vuoksi. Ongelmaa on yksipuolisesti
23415: seuraavina aikoina: perjantaina klo 6.30 - yleistetty. Näin laajoihin rajoituksiin ei olisi
23416: lauantaina klo 12.00 ja sunnuntaina klo 6.30 ollut tarvetta. Uuden rajoituspäätöksen on voi-
23417: - maanantaina klo 6.30. tu todeta aiheuttaneen junien tarpeetonta tyh-
23418: Näin laaja viikonloppuina tapahtuvan mat- jentymistä. Viikonloppurajoituksista tulisikin
23419: kustamisen rajoittaminen tuottaa 50 prosentin kokonaan luopua tai ainakin niitä tulisi huo-
23420: alennuksen saajille ongelmia. Ystävien ja suku- mattavasti supistaa.
23421: laisten tapaaminen on ajoitettava yleensä vii- Edellä todetun perusteella kunnioittavasti
23422: konlopulle. Silloinhan on kaikilla vapaata aikaa ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23423: tuttavia varten .. Myös erilaiset tapahtumat si- muksen,
23424: joitetaan hyvin usein viikonvaihteeseen. Näis-
23425: tä syistä alennuskortin saajat eivät voi matkus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23426: tamistaan siten järjestellä kuin rajoitukset edel- Valtionrautateiden 65- ja !-korttien käyt-
23427: lyttäisivät. törajoitusten poistamiseksi.
23428: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
23429:
23430: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
23431: Jorma Fred Ulla Järvilehto Erkki Korhonen
23432: Antero Juntumaa
23433: 1981 vp. 569
23434:
23435: Toivomusaloite n:o 483
23436:
23437:
23438:
23439:
23440: Helminen ym.: Vaikeavammaisten invalidien kuljetuspalvelujen
23441: saattamisesta valtionosuuden piiriin
23442:
23443:
23444: Eduskunnalle
23445:
23446: Vaikeavammaisille invalideille järjestettävät mattavasti alhaisemmat kuin niistä välittömästi
23447: kuljetuspalvelut ovat julkista liikennettä täy- koituvat menot.
23448: dentävä palvelujärjestelmä. Kuljetuspalveluja Kuljetuspalvelujen järjestäminen on kuntien
23449: tarvitsevat sellaiset henkilöt, jotka eivät vam- tehtävä. Kun invalidihuollon muut etuudet ja
23450: maisuudestaan johtuen voi käyttää julkisia lii- palvelut ovat perinteisesti lähes yksinomaan
23451: kennevälineitä, vaan joutuvat suorittamaan tar- valtion rahoittamia, ei tyydyttävästi toimivaa
23452: peelliset matkansa tavallisia takseja tai ns. inva- kuljetuspalveluakaan saada maahamme, ellei
23453: takseja käyttämällä. Koska useimmilla vaikea- valtio ota selkeää kustannusvastuuta näiden
23454: vammaisilla henkilöillä on keskimääräistä al- palvelujen osalta. Voimassa olevan invaliidihuol-
23455: haisempi tulotaso, ei voi olla oikein, että he tolain mukaan kunnille voidaan kuitenkin
23456: joutuvat vähäisistä ansiotuloistaan tai eläkkeis- myöntää kuljetuspalveluihin vain harkinnanva-
23457: tään maksamaan muita väestöryhmiä enemmän raista valtionavustusta valtion tulo- ja meno-
23458: suorittaessaan tavanomaisia matkoja kotipaikka- arvioon otetun määrärahan puitteissa. Koska
23459: kunnallaan. Korkeat matkakustannukset ovat- kunnissa halutaan riittävä varmuus valtionavun
23460: kin olleet eräänä syynä siihen, että vaikea- myöntämisestä ja sen. suuruudesta, tulisi ny-
23461: vammaiset henkilöt eivät ole voineet käyttää kyisestä valtionavustuksesta siirtyä valtion-
23462: muitten väestöryhmien tavoin yhteiskunnassa osuusmenettelyyn palveluja toteutettaessa.
23463: tarjolla olevia kulttuuri-, virkistys- yrri. palve~ Kohtuullista olisi samanlainen valtionosuus
23464: luja. Näiden palvelujen kehittyessä vaikeavam- kuin kansanterveystyön kohdalla.
23465: maiset ovat siten jääneet ja ovat edelleen jää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23466: mässä suhteellisesti ottaen yhä huonompaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
23467: asemaan. muksen,
23468: Kuljetuspalvelut ovat keskeinen tekijä vam-
23469: maisten tasa-arvon edistämisessä. Tehdessään että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
23470: vammaisille mahdolliseksi käyttää yhteiskun- menpiteisiin invaliidihuoltolain muutta-
23471: nan ns. normaalipalveluja, ne lisäksi vähentä- miseksi siten, että vaikeavammaisille in-
23472: vät kalliiden laitospaikkojen sekä muiden sosi- valideille järjestettävien kuljetuspalvelu-
23473: aalipalvelujen kysyntää. Kuljetuspalvelujen kan- jen kustannuksiin ryhdyttäisiin nykyisen
23474: santaloudelliset kustannukset ovat siten huo- valtionavustuksen sijasta suorittamaan
23475: valtionosuutta.
23476: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
23477:
23478: Olli Helminen Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen
23479: Jermu Laine Matti Puhakka Sakari Knuuttila
23480: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Risto Tuominen
23481: Juhani Raudasoja Anna-Liisa Piipari Kaisa Raatikainen
23482: Jouko Skinnari
23483:
23484:
23485:
23486:
23487: 72 088100188]
23488: 570 1981 vp.
23489:
23490: Toivomusaloite n:o 484
23491:
23492:
23493:
23494:
23495: Hyrynkangas ym.: Sairausvakuutuslain muuttamisesta kotityötä
23496: tekevien ja pienyrittäjien oikeuttamiseksi päivärahaan heti
23497: työkyvyttömyyden alettua
23498:
23499:
23500: Eduskunnalle
23501:
23502: Työsopimuslain mukaan ·työnantaja on vel- eriarvoiseen asemaan palkkatyöntekijöihin näh-
23503: vollinen maksamaan työntekijälle sairausajan den.
23504: palkkaa vähintään sairausvakuutuslain omavas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23505: tuuajalta eli työkyvyttömyyden alkamispäivältä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23506: ja seitsemältä sitä seuraavalta arkipäivältä. muksen,
23507: Kotityötä tekevät ja pienyrittäjät, joilla ei
23508: ole ulkopuolista palkkatyövoimaa, eivät saa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23509: em. omavastuuajalta lainkaan korvauksia. Koti- menpiteisiin sairausvakuutuslain muut-
23510: työtä ·tekevät perheenäidit ja -emännät joutuvat tamiseksi siten> että kotityötä tekeville
23511: palkkaamaan sairausajakseen kalliita kotiavusta- ja pienyrittäjille voitaisiin suorittaa sai-
23512: jia ja pienyrittäjät joutuvat ottamaan palkka- rausvakuutuslain päivärahaa työkyvyttö-
23513: työntekijän tai heidän toimeentulonsa -tyrehtyy. myyden alkamispäivää seuraavasta arki-
23514: Tämä asettaa kotityötä tekevät ja pienyrittäjät päivästä lukien.
23515: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
23516:
23517: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen Jorma Fred
23518: Helge Saarikoski Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
23519: Antero Juntumaa
23520: 1981 vp. 571
23521:
23522: Toivomusaloite n:o 485
23523:
23524:
23525:
23526:
23527: Hyrynkangas ym.: Lääkärin määräämän lymfaterapeutin antaman
23528: lymfahoidon saattamisesta sairausvakuutuksen piiriin
23529:
23530:
23531: Eduskunnalle
23532:
23533: Sairausvakuutuslainsäädännön mukaan lääkä- logiset muutokset eivät ole lopullisia, sekä
23534: rin määräämät sairaanhoitokustannukset kuulu- monet sisäelinten sairaudet.
23535: vat sairausvakuutuksen korvauksen piiriin. Tämä hoitomuoto on maassamme tullut
23536: Lymfaterapeutin antama lääkärin määräämä tärkeäksi terapiaksi monissa muillakin tavoin
23537: lymfaterapia eli lymfapumppaushoito ei kuulu vaikeasti hoidettavissa sairauksissa.
23538: sairausvakuutuslain nojalla korvattavien hoito- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23539: jen piiriin. Lymfapumppauksella tarkoitetaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23540: hoitomenetelmää, jolla parannetaan kudos- ja muksen,
23541: imunesteen virtausta. Aineenvaihduntaa vilkas-
23542: tuttavana hoitomenetelmänä lymfapumppauk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23543: sella hoidettavia sairauksia ovat reumaattiset lääkärin määräämän lymfaterapeutin
23544: oireet, tapaturmien ja leikkausten jälkitilat, iho- antaman lymfahoidon saattamiseksi sai-
23545: sairaudet, turvotukset, kehityshäiriöt, migreeni rausvakuutuslain nojalla korvattavien
23546: ja moniere, multippeliskleroosi, milloin neuro- hoitojen piiriin.
23547: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
23548:
23549: Helvi Hyrynkangas Elisabeth Rehn Jaakko Itälä
23550: Terhi Nieminen-Mäkynen Antero Juntumaa Jorma Fred
23551: Anneli Kivitie Impi Muroma Liisa Jaakonsaari
23552: Marjatta Mattsson Anna-Kaarina Louvo
23553: 572 1981 vp.
23554:
23555: Toivomusaloite n:o 486
23556:
23557:
23558:
23559:
23560: Hyrynkangas ym.: Rintamapalvelustunnuksen saaneiden naisten
23561: oikeuttamisesta rintamasotilaseläkkeeseen
23562:
23563:
23564: Eduskunnalle
23565:
23566: Valtioneuvosto antoi heinäkuussa 1978 ase- viin eri puolilla maata sodan aikana osållistu-
23567: tuksen (554/78), jonka perusteella rintamapal- neet naiset liittää rintamasotilaseläkejärjestel-
23568: velustehtävissä ja vastaavissa tehtävissä sotien män piiriin".
23569: 1939-1945 aikana toimineet naiset saavat rin- Samoin sosiaalivaliokunta mietinnössään n:o
23570: tamapalvelustunnuksen. Saatu tunnus oikeuttaa 28/1980 vp. pitää tärkeänä, että myös rinta-
23571: kansaneläkettä saavat naiset 1. 7. 1981 lähtien mapalvelustunnuksen saaneille naisille voitaisiin
23572: rintamalisän saajien piiriin sekä sosiaali- ja ter- myöntää rintamasotilaseläke samoin perustein
23573: veysministeriön keväällä 1979 antaman suo- kuin miehille.
23574: situksen mukaan pääsemään osallisiksi edus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23575: kunnan rintamaveteraanien kuntoutukseen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23576: myöntämästä määrärahasta. muksen,
23577: Rintamasotilaseläkelaki uus1ttnn vuonna
23578: 1976. Sen käsittelyn yhteydessä eduskunnan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23579: sosiaalivaliokunta mietinnössään (sosiaalivalio- rintamasotilaseläkelain muuttamiseksi
23580: ikunnan mietintö n:o 31/1976 vp.) totesi mm., siten, että rintamapalvelustunnuksen
23581: että " ... valiokunnan mielestä olisi selvitettä- saaneet naiset tulevat oikeutetuiksi saa-
23582: vä, voitaisiinko, ja millä tavoin rintamapalve- . maan rintamasotilaseläkettä.
23583: lukseen sekä vastaavanlaisiin, vaativiin tehtä-
23584: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
23585:
23586: Helvi Hyrynkangas V. J. Rytkönen Antero Juntumaa
23587: Lea Sutinen Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
23588: Paavo Vesterinen J. Juhani Kortesalmi Helge Saarikoski
23589: Esko Pekonen Asser Stenbäck Jorma Fred
23590: Toivo Mäkynen Alvar Saukko Jaakko 1tälä
23591: Tauno Valo
23592: 1981 vp. 573
23593:
23594: Toivomusaloite n:o 487
23595:
23596:
23597:
23598:
23599: Hyrynkangas ym.: Ylitarkastajan viran perustamisesta sosiaali-
23600: ja terveysministeriön vakuutusosastolle
23601:
23602:
23603: Eduskunnalle
23604:
23605: Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistel- Suunnitellun uudistuksen myötä käsiteltävien
23606: tavana sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjes- asioiden määrä tulee kasvamaan kuitenkin niin
23607: telmän uudistaminen. Uudistuksen eräänä kes- huomattavasti, että erityisen viran perustami-
23608: keisenä kohtana tulee olemaan sairausvakuutuk- nen olisi tarpeen. Tulevat työtehtävät huomioon
23609: sesta korvattavien lääkkeiden ja niiden korvaus- ottaen viran haltijalta tulisi edellyttää proviiso-
23610: prosenttien vahvistaminen valtioneuvoston toi- rin tutkintoa sekä riittävää sairausvakuutuksen
23611: mesta. Esitykset tekisi Kansaneläkelaitos ja lää- lääkekorvausjärjestelmän tuntemusta.
23612: kintöhallitus antaisi niistä lausuntonsa. Muutos Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23613: tulisi merkitsemään lääkekorvauksiin liittyvien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23614: asioiden määrän huomattavaa kasvua sosiaali- muksen,
23615: ja terveysministeriössä, erityisesti sen vakuutus-
23616: osastossa. Tällä hetkellä vakuutusosasto käsitte- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23617: lee kokonaan korvattavia lääkeaineita koskevat palkkausluokan B 3 ylitarkastajan ( pro-
23618: asiat, joiden määrä on kuitenkin niin vähäinen, viisori) viran perustamiseksi sosiaali- ja
23619: että se ei edellytä erityistä virkaa. terveysministeriön vakuutusosastolle.
23620: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
23621:
23622: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
23623: Jaakko Itälä Anneli Kivitie
23624: 574 1981 rd.
23625:
23626: Hemställningsmotion nr 488
23627:
23628:
23629:
23630:
23631: Häggblom: Om rätt tili familjepension för änka och barn, som
23632: bor i Finland, efter förmånslåtare som avlidit i annat nor-
23633: diskt land
23634:
23635:
23636: Tili Riksdagen
23637:
23638: Genom en lucka i lagstiftningen om familje- jepension inte utges tili finsk medborgare, som
23639: pension finns det en kategori medborgare i Fin- aldrig varit bosatt i Sverige. Den nordiska kon-
23640: land, viiken inte kommer i åtnjutande av fa- ventionen om social trygghet ger inte heller
23641: miljepension då familjeförsörjaren avlider. rätt tili familjepension från någondera landet.
23642: Det är här fråga om änka och barn, som Om förmånstagarna flyttar tili det land, där
23643: bor och alltid har bott i Finland vilka inte förmånslåtaren dog, får de enligt trygghetskon-
23644: omfattas av familjepensionslagen och den nor- ventionen rätt tili pension tre år efter inflytt-
23645: diska trygghetskonventionen när förmånslåtaren ningen.
23646: dör i något annat nordiskt land. Jag vill därför föreslå, att riksdagen ville
23647: Som exempel kan man nämna, att om en besluta hemställa,
23648: finländsk familjefar har sitt stadigvarande ar-
23649: bete i Sverige och dör medan han arbetar där, att regeringen måtte upptaga åtgärder
23650: får änkan och barnen ingen familjepension, om för att lagstiftningen om familjepension
23651: de alltid har bott i Finland. ändras så, att även änka och barn i Fin-
23652: Enligt den finska familjepensionslagen utgår land erhåller familjepension efter för-
23653: pension endast efter i Finland bosatt persons månslåtare, som avlider i annat nordiskt
23654: död. Enligt Sveriges motsvarande lag kan famil- land.
23655: Helsingfors den 10 februari 1981
23656:
23657: Gunnar Häggblom
23658: 1981 vp. 575
23659:
23660: Toivomusaloite n:o 488 Suomennos
23661:
23662:
23663:
23664:
23665: Häggblom: Suomessa asuvan lesken ja lapsen oikeuttamisesta
23666: perhe-eläkkeeseen muussa pohjoismaassa kuolleen edunjättä-
23667: jän jälkeen
23668:
23669:
23670: Eduskunnalle
23671:
23672: Perhe-eläkelainsäädännössä olevan aukon joh- selle, joka ei koskaan ole asunut Ruotsissa.
23673: dosta Suomessa on eräs kansalaisryhmä, joka Pohjoismaiden välinen sosiaaliturvasopimus ei
23674: ei saa perhe-eläkettä perheen huoltajan kuol- myöskään oikeuta perhe-eläkkeen saamiseen
23675: tua. kummastakaan maasta. Jos edunsaajat muut-
23676: Kyseessä ovat leski ja lapset, jotka asuvat tavat .siihen maahan, jossa edunjättäjä on
23677: ja jotka ovat aina asuneet Suomessa, mutta kuollut, he saavat turvasopimuksen nojalla oi-
23678: joihin ei sovelleta perhe-eläkelakia eikä pohjois- keuden eläkkeeseen kolmen vuoden kuluttua
23679: maista turvasopimusta edunjättäjän kuollessa maahan muuttamisesta.
23680: jossakin muussa pohjoismaassa. Ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23681: Esimerkkinä voidaan mainita, että jos suo- muksen,
23682: malainen perheenisä on vakituisessa työssä
23683: Ruotsissa ja kuolee ollessaan siellä työssä, hä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23684: nen leskensä ja lapsensa eivät saa perhe-elä- perhe-eläkettä koskevan lainsäädännön
23685: kettä, jos he ovat aina asuneet Suomessa. muuttamiseksi siten, että myös Suomes-
23686: Suomen perhe-eläkelain mukaan eläkettä sa oleva leski ja lapsi saa perhe-eläkkeen
23687: maksetaan ainoastaan Suomessa asuneen henki- muussa pohjoismaassa kuolleen edun-
23688: lön jälkeen. Ruotsin vastaavan lain nojalla ei jättäjän jälkeen.
23689: perhe-eläkettä voida maksaa Suomen kansalai-
23690: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
23691:
23692: Gunnar Häggblom
23693: 576 1981 vp.
23694:
23695: Toivomusaloite n:o 489
23696:
23697:
23698:
23699:
23700: Jaakonsaari: Naisille ja nuorille soveltuvien työpaikkojen perusta-
23701: misesta Oulun lääniin
23702:
23703:
23704: Eduskunnalle
23705:
23706: Työttömyys on uhkaavasti pahentunut viime taan naisille huonosti sopivina. Tästä syystä tu-
23707: vuosina Oulun läänissä ja noussut pahimpina lisi Oulun läänin yksipuolisesti miehiä työllis-
23708: kuukausina jopa 15 prosenttiin työvoimasta. täville työssäkäyntialueille sijoittaa nopeasti työ-
23709: Naisten ja nuorten työllisyystilanne on erityi- paikkoja, joihin naiset voivat sijoittua. Paitsi
23710: sen heikko paitsi vähän teollistuneilla alueilla työllisyyden parantamisen takia tämä on tär-
23711: myös yksipuolisen elinkeinorakenteen kunnissa. keää väestörakenteen tasapainoisemman kehi-
23712: Nuorten työllisyys on erityisen heikko Pudas- tyksen turvaamiseksi.
23713: järven ja Puolangan teollistumattomilla työssä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23714: käyntialueilla sekä toisaalta Raahen ja Ylivies- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23715: kan alueilla. Naiset ovat työttöminä Pyhäjärven,
23716: Vuolijoen ja Vihannin kaivospaikkakunnilla se- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23717: kä raskaan metalliteollisuuden leimaamassa Raa- piteisiin naisille ja nuorille soveltuvien
23718: hessa. työpaikkojen perustamiseksi Oulun lää-
23719: Vaikka erittelyä "miesten ja naisten työpaik- niin erityisesti Pyhäjärven, V uolijoen,
23720: koihin" ei voida pitää enää nykyaikaan kuulu- Oulaisten (Oulainen, Merijärvi, Vihan-
23721: vana, voitaneen kaivostyötä ja useimpia raskaan li) ja Raahen (Raahe, Pattijoki, Ruuk-
23722: metallin piiriin kuuluvia tehtäviä pitää luonteel- ki, Siikajoki) työssäkäyntialueille.
23723: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
23724:
23725: Liisa Jaakonsaari
23726: 1981 vp. 577
23727:
23728: Toivomusaloite n:o 490
23729:
23730:
23731:
23732:
23733: Anna-Liisa Jokinen ym.: Henkilökunnan vajauksen poistamisesta
23734: vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitolaitoksista
23735:
23736:
23737: Eduskunnalle
23738:
23739: Henkilökunnan vähyyden tähden vanhusten mahdollista. Tällaiset, virallisesti vahvistamatto-
23740: ja pitkäaikaissairaiden hoito vanhainkodeissa ja mat kertomukset lisäävät omaisten ahdistusta.
23741: hoitolaitoksissa on muodostunut ongelmaksi. Nykyinen henkilökuntavajaus on häpeäksi
23742: Viime vuosina ei henkilökuntamäärän ole sallit- maallemme ja erityisesti niille, jotka pyrkivät
23743: tu lisääntyä siinä määrin kuin kipeä tarve supistamaan vanhusten ja pitkäaikaissairaiden
23744: edellyttäisi. Hoidossa olevien ikärakenne ja sai- hoitoon ohjattavia varoja.
23745: rastavuuden lisääntyminen ovat kuitenkin sa- Niinpä ehdotammekin eduskunnan hyväksyt-
23746: maan aikaan asettaneet entistä suurempia vaa- täväksi toivomuksen,
23747: timuksia hoitohenkilökunnalle. Hoitohenkilö-
23748: kunnan puutteen kerrotaan johtaneen siihen, että hallitus ryhtyisi viivyttelemättä
23749: että potilaille olisi jouduttu antamaan tarpeet- toimiin henkilökuntavajauksen poista-
23750: tomasti rauhoittavia lääkkeitä, kun heidän val- miseksi vanhusten ja pitkäaikaissairai-
23751: vomisensa ei henkilökunnan puutteen takia ole den huollon laitoksista.
23752: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
23753:
23754: Anna-Liisa Jokinen V. J. Rytkönen M.-L. Salminen
23755: Inger Hirvelä Heli Astala Unto Ruotsalainen
23756: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Aulis Juvela
23757: Lauha Männistö
23758:
23759:
23760:
23761:
23762: 73 088100188]
23763: 578 1981 vp.
23764:
23765: Toivomusaloite n:o 491
23766:
23767:
23768:
23769:
23770: Joutsenlahti ym.: Lapsilisien reaaliarvon korottamisesta
23771:
23772:
23773: Eduskunnalle
23774:
23775: Tehokas perhepolitiikka on maassamme vii- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23776: me vuosina suurelta osalta laiminlyöty. Tämän menpiteisiin lapsilisien reaaliarvon huo-
23777: seurauksena maastamme on tulossa kuoleva mattavaksi korottamiseksi niin, että syn-
23778: kansakunta. Näin ei saa jatkua. tyvyys ja lasten huolto huomattavasti
23779: Mainituista syistä on välttämätöntä, että lap- nykyisestään parantuisivat maassamme.
23780: silisien reaaliarvoa korotetaan huomattavasti.
23781: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23782: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23783: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
23784:
23785: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
23786: Urho Pohto Urpo Leppänen
23787: Pekka Vennamo
23788: 1981 vp. 579
23789:
23790: Toivomusaloite n:o 492
23791:
23792:
23793:
23794:
23795: Joutsenlahti ym.: Suojatyöpaikoissa työskentelevien aseman tur-
23796: vaamisesta
23797:
23798:
23799: Eduskunnalle
23800:
23801: Valtiontilintarkastajat ovat viimeisessä ker- pienemmäksi kuin muissa työpaikoissa olevilla,
23802: tomuksessaan puuttuneet suojatyöpaikoissa koska hänen ansionsa ovat vähäisemmät kuin
23803: esiintyviin puutteellisuuksiin. Työrajoitteisten aikaisemmin, kun hän vielä kykeni työskente-
23804: työntekijöiden hyväksi on perustettava riittä- lemään normaaleissa työpaikoissa,
23805: västi suojatyöpaikkoja. Näissä asioissa olisi - myös suojatyöstä olisi saatava vähintään
23806: aikaansaatava omat säännöstönsä, joissa otet- minimipalkan suuruinen palkka.
23807: taisiin huomioon nykyisellään suojatyöpaikoissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23808: itse työskennelleiden henkilöiden näkemät puut- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23809: teet, joihin olisi pikaisesti saatava korjaus. muksen,
23810: Tällaisia epäkohtia ovat:
23811: - suojatyöpaikkojen valvontaa tulisi tehos- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
23812: taa esim. perustettavan kunnallisen demokraat- piteisiin perusteellisten säädösten
23813: tisen elimen avulla, nyt valvontaa ei ole, aikaansaamiseksi suojatyöpaikoissa työs-
23814: - suojatyökeskuksissa työskentelevillä ei ole kentelevien turvaksi ja suojatyöpaikkoja
23815: irtisanomissuojaa, joka olisi myös heille annet- demokraattisesti valvovan elimen
23816: tava, koska muillakin työntekijöillä se on, aikaansaamiseksi.
23817: - suojatyöpaikassa työskentelevän eläke jää
23818: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
23819:
23820: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
23821: 580 1981 vp.
23822:
23823: Toivomusaloite n:o 493
23824:
23825:
23826:
23827:
23828: Joutsenlahti ym.: Työelämään palanneen perheenäidin oikeutta-
23829: misesta lukemaan kotona vietetyt vuodet eläkkeeseen oikeut-
23830: taviksi
23831:
23832:
23833: Eduskunnalle
23834:
23835: Kun nykyisin perheenäiti jää työelämästä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23836: lapsiaan hoitamaan, menettää hän eläkevuoden muksen,
23837: kotonaoloajaltaan. Tähän epäkohtaan olisi saa-
23838: tava korjaus, sillä myös kotona lapsia hoidet- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
23839: taessa tehty työ on yhtä arvokasta kuin kodin piteisiin, että työelämästä lapsiaan hoita-
23840: ulkopuolinen työ. Tämän vuoksi äidin palat- maan jääneen perheenäidin palattua jäl-
23841: tua lasten hoitamisen jälkeen työelämään olisi leen työelämään eläkkeeseen oikeuttavia
23842: myös nämä välivuodet otettava täysimääräisesti vuosia laskettaessa kotona lapsien hoi-
23843: huomioon eläkevuosia laskettaessa. dossa kulunut aika huomioidaan täysi-
23844: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- määräisesti.
23845: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
23846:
23847: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
23848: 1981 vp. 581
23849:
23850: Toivomusaloite n:o 494
23851:
23852:
23853:
23854:
23855: Joutsenlahti: Valtionrautateiden eläkeläisalennuskortilla matkus-
23856: tavia koskevien rajoitusten poistamisesta
23857:
23858:
23859: Eduskunnalle
23860:
23861: V aidonrautatiet on muuttanut eläkeläisalen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23862: nuskortilla matkustavien mahdollisuuksia käyt- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23863: tää alennusmahdollisuutta viikonvaihteen aika-
23864: na. Tämä rajoitus kesken viikonvaihdetta sal- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
23865: littuine matkustusaikoineen on erittäin hanka- piteisiin rajoitusten poistamiseksi V al-
23866: la ja eläkeläisille epämiellyttävä rajoitus, joten tionrautateiden eläkeläisalennuskortilla
23867: se olisi poistettava. matkustaviita myös viikonloppuisin.
23868: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
23869:
23870: Anssi Joutsenlahti
23871: 582 1981 vp.
23872:
23873: Toivomusaloite n:o 495
23874:
23875:
23876:
23877:
23878: Juhantalo ym.: Satakunnan työvoimapiirin perustamisesta
23879:
23880:
23881: Eduskunnalle
23882:
23883: Työvoimahallinnossa Satakunta jakaantuu esiintyi työvoimapulaa. Nyt viime vuosina
23884: kahteen työvoimapiiriin. Rauman, Euran ja alue on kokenut merkittävästi voimakkaam-
23885: Huittisten työvoimatoimistot kuuluvat Turun man työttömyyden kuin muut vastaavat teolli-
23886: työvoimapiiriin ja muut työvoimatoimistot suuskeskukset Suomessa. Tällaiselle ongelma-
23887: Tampereen työvoimapiiriin. Lisäksi Turun ja alueelle on hyvin tärkeää, että sitä voidaan
23888: Porin läänin kunnat Suodenniemi ja Mouhijär- käsitellä yhtenä alueena ja kokonaisuutena val-
23889: vi kuuluvat Hämeen läänissä olevan Nokian tion työviranomaisten, työvirastojen ja läänin-
23890: työvoimatoimiston alueeseen. hallinnon taholta. Oman työvoimapiirin muo-
23891: On nähtävissä, että työvoimahallinnolla tu- dostaminen Satakunnasta merkitsisi huomatta-
23892: lee olemaan vastaisuudessa hyvin keskeinen vaa parannusta nykyiseen tilanteeseen.
23893: asema elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa. Kun Työvoimahallinnon palvelut tulevat yhä kes-
23894: Satakuntaan suunnattavat toimenpiteet muutoin keisemmiksi myös elinkeinoelämälle ja teolli-
23895: ohjataan lääninhallinnon ja valtion työvirasto- suudelle. Satakunnassa sijaitsee koko maata
23896: jen kautta, joiden piirijako vastaa läänin rajo- ajatellen hyvin keskeistä teollisuutta ja yritys-
23897: ja, tulisi myös työvoimahallinnon rajat tarkis- toimintaa. Työvoimahallinnon palvelujen tulisi
23898: taa tämän mukaisesti. Satakunnan liittäminen olla lähempänä, jotta elinkeino- ja työvoima-
23899: Turun työvoimapiiriin ei kuitenkaan vastaisi poliittiset toimenpiteet voitaisiin suunnitella
23900: Satakunnan tarpeita. Varsinais-Suomi ja Sata- ja toteuttaa täällä olevan teollisuus- ja yritys-
23901: kunta ovat työvoima- ja elinkeinorakenteeltaan toiminnan kannalta katsoen tarkoituksenmukai-
23902: merkittävästi erilaisia. Samassa työvoimapiiris- sesti.
23903: sä Satakunnan erityisluonne ei tulisi riittävästi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23904: esille. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23905: Satakunta on työllisyyspoliittinen ongelma- muksen,
23906: alue. Pohjoisosat ovat kehitysaluetta sekä kes-
23907: ki- ja eteläosat suurteollisuuden valta-aluetta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23908: Suurteollisuuden huomattavat työvoimavaihte- Satakunnan työvoimapiirin perustami-
23909: lut 1970-luvulla ovat aiheuttaneet ennennäke- seksi.
23910: mättömiä ongelmia. 1970-luvun alkuvuosina
23911: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
23912:
23913: Kauko Juhantalo Einari Nieminen
23914: 1981 vp. 583
23915:
23916: Toivomusaloite n:o 496
23917:
23918:
23919:
23920:
23921: M. Järvenpää ym.: Linja-autonkuljettajien eläkeiän alentamisesta
23922:
23923:
23924: Eduskunnalle
23925:
23926: Yleinen eläkeikäraja Suomessa on 65 vuotta. kaikille linja-autoliikenteessä toimiville auton-
23927: Monilla aloilla se on huomattavasti alempi. kuljettajille tulisi eläkeikäraja alentaa vähintään
23928: Työn rasitus, epäterveellisyys, vastuu ja monet 60 vuoteen, mutta mahdollistaa eläkkeelle pää-
23929: muut tekijät ovat sellaisia näkökohtia, jotka sy jo 55-vuotiaana, mikäli työntekijä niin ha-
23930: tulisi ottaa huomioon ja tarkistaa eläkeikära- luaa.
23931: joja oikeudenmukaiseen suuntaan. Yksi suuri Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
23932: ammattiryhmä on linja-autojen kuljettajat, joi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23933: den eläkeikäraja on korkea eli 65 vuotta.
23934: Myönteisen poikkeuksen tekevät postilaitoksen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23935: linja-autojen kuljettajat, jotka pääsevät eläk- menpiteisiin linja-autonkuljettajien elä-
23936: keelle 55-vuotiaana. Kun linja-autonkuljettajien keikärajan alentamiseksi 60 vuoteen.
23937: työ on rasittavaa ja erittäin vastuullista, niin
23938: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
23939:
23940: Matti Järvenpää Kauko Tamminen Lauha Männistö
23941: 584 1981 vp.
23942:
23943: Toivomusaloite n:o 497
23944:
23945:
23946:
23947:
23948: Järvilehto ym.: Avioliiton solmimisen eläkettä vähentävien vai-
23949: kutusten poistamisesta lainsäädännöstä
23950:
23951:
23952: Eduskunnalle
23953:
23954: Ns. avoliitot eli yhdessä asuminen ilman kilöt jättävät avioliittonsa rekisteröimättä,
23955: virallista avioliittoon vihkimistä ovat yleisty- vaikka elävätkin yhdessä yhteisessä taloudessa
23956: neet hälyttävästi myös vanhusten keskuudessa. avioliitonomaisissa olosuhteissa. Tämä aiheuttaa
23957: Syynä tähän on osaltaan nykyinen eläkelain- monille turvattomuuden tunnetta ja henkisiä
23958: säädäntö. Eläkkeen määrä riippuu monessa ta- kärsimyksiä. Koska ei voida pitää hyväksyttä-
23959: pauksessa kohtuuttomasti eläkkeensaajan siviili- vänä sitä, että yhteiskunnan toimesta tällä ta-
23960: säädystä. Esimerkiksi kansaneläkkeen suuruu- voin heikennetään laillisen ja vastuullisen avio-
23961: teen vaikuttavat ratkaisevasti eläkkeensaajan liiton asemaa ja suositaan vastuuttomia, epä-
23962: puolison tulot. Vastaavasti ansioeläkejärjestel- eettisiä käyttäytymismuotoja, olisi mielestäm-
23963: mässä eläkkeensaajan kuoleman jälkeen puoli- me eläkesääntöjä tarkistettava siten, että eläk-
23964: solle maksettava perhe-eläke lakkaa, mikäli keet olisivat henkilökohtaisia eikä avioliiton
23965: puoliso solmii uuden avioliiton. Erityisen koh- solmiminen vaikuttaisi niiden määrää vähentä-
23966: tuuttomaksi tilanne muodostuu sellaisissa ta- västi.
23967: pauksissa, joissa puoliso kuolee melko pian Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
23968: avioliiton solmimisen jälkeen. Tällöin saattaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23969: syntyä tilanne, että eloonjäänyt puoliso me- muksen,
23970: nettää edellisestä avioliitosta saamansa perhe-
23971: eläkkeen eikä toisaalta saa uutta perhe-eläkettä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23972: uuden avioliiton perusteella. eläkesäädösten muuttamiseksi siten, että
23973: Nämä säännökset ovat johtaneet siihen, että avioliiton solmiminen ei vaikuta eläk-
23974: useat elämäntoveria kaipaavat ikääntyneet hen- keen määrää vähentävästi.
23975: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
23976:
23977: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Antero Juntumaa
23978: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
23979: Impi Muroma Erkki Korhonen Jorma Fred
23980: 1981 vp. 585
23981:
23982: Toivomusaloite n:o 498
23983:
23984:
23985:
23986:
23987: Järvilehto ym.: Syöpäinvalidien saattamisesta lakimääräisten
23988: etuuksien osalta samaan asemaan muista syistä pysyvästi
23989: invalidisoituneiden kanssa
23990:
23991:
23992: Eduskunnalle
23993:
23994: Syöpäinvalideja koskeva lainsäädäntö on pa- den syöpämuotojen lääkkeet eivät kuulu tältä
23995: hasti vanhentunut johtuen syövän aikaisemmas- osin sairausvakuutuslain piiriin. Syöpäpotilaita
23996: ta huonosta ennusteesta. Syöpäinvalidien määrä ei myöskään pidetä joitakin poikkeustapauksia
23997: on lisääntynyt, koska syöpä on yleistynyt, mutta lukuunottamatta invaliidihuoltolain mukaisina
23998: syöpäkuolleisuus pysynyt ennallaan tai alentu- invalideina. Sairaalakorvauksia he eivät sanotun
23999: nut hoitomenetelmien tehostuttua. lain nojalla saa lainkaan. On suurta eriarvoi-
24000: Pitkäaikainen sairaus tuo mukanaan taloudel- suutta esimerkiksi se, että tuberkuloosipotilaat
24001: lisia huolia, esim. hoitopäivämaksu-, poli- saavat maksuttoman hoidon tuberkuloosilain
24002: klinikka-, matka- ja lääkekuluja. Työkyky ja nojalla ensimmäisestä hoitopäivästä asti, mutta
24003: ansiotaso laskevat. Lainsäädäntöteitse on usei- keuhkosyöpäpotilas maksaa itse hoitopäiväku-
24004: den kroonikkoryhmien asemaa parannettu ja lunsa alusta loppuun. Työssä käyvät syöpäpo-
24005: monissa sairausryhmissä maksuton lääkehoito tilaat jäävät invaliidirahalain ulkopuolelle sen
24006: toteutettu pitkälle. lnvaliidihuoltolain perusteel- takia, että heidän sairautensa on jatkuvaa,
24007: la korvataan useille pitkäaikaissairaille maksuton vaikka he muuten olisivat taloudellisen tuen
24008: hoito siltä osin kuin se aikuisilla kestää yli tarpeessa ja jo syöpätautien stressaavuuden
24009: 30 vuorokautta ja lapsilla 14 vuorokautta, mi- vuoksi ansaitsisivat tämän sisurahan.
24010: käli potilaat ovat vähävaraisia tai varattomia. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
24011: Invaliidirahalain etuuksilla taas tuetaan tiettyjä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24012: invalidiryhmiä.
24013: Syöpäpotilaat ovat jääneet useimpien edellä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24014: mainittujen etuuksien ulkopuolelle, vaikka he- invalidilainsäädännön uudistamiseksi si-
24015: kin ovat invalideja. Parannuksia on tapahtunut, ten, että jatkuvaa sairautta potevat syö-
24016: mm. ilmaiset rintaproteesit ja rintasyövän, päinvalidit tulevat osallisiksi samoista
24017: kohtusyövän, eturauhassyövän ja leukemian il- etuuksista kuin muista syistä pysyvästi
24018: maislääkitys on saatu. Kuitenkin monien mui- invalidisoituneet henkilöt.
24019: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
24020:
24021: Ulla Järvilehto Jorma Fred Erkki Korhonen
24022: Impi Muroma Sauli Hautala Väinö Rautiainen
24023: Antero Juntumaa Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
24024:
24025:
24026:
24027:
24028: 74 088100188]
24029: 586 1981 vp.
24030:
24031: Toivomusaloite n:o 499
24032:
24033:
24034:
24035:
24036: Järvilehto ym.: Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelui-
24037: den tehostamisesta
24038:
24039:
24040: Eduskunnalle
24041:
24042: Vaikeavammaisten henkilöiden osallistumis- nalta välttämätöntä tukea, koska opiskelu- ja
24043: ta normaaliin elämään vaikeuttaa nykyisin mm. työmatkakustannukset pyritään rahoittamaan
24044: tarkoituksenmukaisten kuljetuspalveluiden vä- ensin eivätkä resurssit riitä vapaa-ajan palve-
24045: hyys ja matkakustannusten kalleus. Lain mu- luihin.
24046: kaan kunnilla on mahdollisuus järjestää ky- Myös kuljetuspalveluita suorittavien autojen
24047: seistä toimintaa ja saada siihen valtionapua. olisi varustetasoltaan oltava tarkoituksenmu-
24048: Varsinaista kunnallista kuljetuspalvelua meillä kaisia, kun on kyse erittäin vaikeavammai-
24049: ei kuitenkaan ole yleisesti järjestetty. Vain sista henkilöistä. Tarvitaan entistä enemmän
24050: kahdessa kunnassa on käytettävissä kunnan hydraulisin nostolaittein varustettuja pyörätuo-
24051: omistama kuljetuspalveluauto. Invatakseja on litakseja, joissa on vammaisten auttamiseen pe-
24052: 38 paikkakunnalla yhteensä n. 50 autoa. rehtynyt kuljettaja.
24053: Koska liikkuminen on jokaiselle ihmiselle Pyörätuolitaksien liikennelupia olisi myön-
24054: tärkeä asia, kunnat tulisi velvoittaa järjestä- nettävä nykyistä helpommin, sillä tällaisten
24055: mään kuljetuspalveluita niitä tarvitseville vam- autojen todellinen tarve tulee esiin vasta kun
24056: maisille tai antamaan nykyistä enemmän ta- vaivattomat liikkumismahdollisuudet ovat ole-
24057: loudellista tukea kuljetuskustannuksiin yksi- massa ja niistä vammaisille tiedotetaan.
24058: tyisiä erikoisautoja tai takseja käytettäessä. Myös joukkoliikenteen palveluita ja kalus-
24059: Samalla olisi siirryttävä valtionapujärjestelmäs- ton rakennetta tulee kehittää siihen suuntaan,
24060: tä valtionosuusjärjestelmään, jotta kunnilla oli- että vammaisten mahdollisuus näiden välinei-
24061: si enemmän mahdollisuuksia näiden palvelui- den käyttöön helpottuu.
24062: den tarjonnan lisäämiseen. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24063: Kuljetuspalveluita järjestettäessä on varat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24064: tava tietty määräraha myös vaikeavammaisten muksen,
24065: vapaa-ajan kuljetuksiin, jotka jo mielentervey-
24066: den kannalta ovat välttämättömiä. Nykyisin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24067: kaikkein vaikeimmin vammautuneet monissa vaikeavammaisten henkilöiden kuljetus-
24068: kunnissa jäävät vaille tätä sosiaalisten kontak- palveluiden tehostamiseksi.
24069: tien ja kulttuuritarpeiden tyydyttämisen kan-
24070: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
24071:
24072: Ulla Järvilehto Jorma Fred Erkki Korhonen
24073: Impi Muroma Sauli Hautala Väinö Rautiainen
24074: Antero Juntumaa Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
24075: 1981 vp. 587
24076:
24077: Toivomusaloite n:o 500
24078:
24079:
24080:
24081:
24082: Kauppi ym.: Maatalon emännän yksilöllisestä eläketurvasta
24083:
24084:
24085: Eduskunnalle
24086:
24087: Viljelmän työtulo on maatalousyrittäjäeläket- jelmän poikkeuksellinen tuottavuus, työnjako
24088: tä laskettaessa jaettava nykyistä tasaisemmin viljelmällä taikka muu näihin verrattava syy
24089: isännän ja emännän kesken yksilöllisen eläk- niin edellyttää."
24090: keen määräämiseksi kummallekin. Säännös johtaa käytännössä useimmiten sii-
24091: Käytännössä maatalon emännän osuus työstä hen, että emännän työtulo jää isännän työtu-
24092: on huomattava, etenkin karjataloudessa. Maa- loa vähäisemmäksi. Säännöstä tulisi muuttaa
24093: talousyrittäjien eläkelain 8 §: ssä määritellään siten, että yhteisen työtulon puolittaminen tu-
24094: ensin isännän työtulo suhteessa maatalousmaan lisi pääsäännöksi. Varaus pääsäännöstä poik-
24095: hehtaarimäärään ja lausutaan sitten emännän keamiseen, milloin syytä on, tulisi joustavuu-
24096: työtulos ta: den vuoksi säilyttää laissa.
24097: "Emännän vuotuisena työtulona pidetään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24098: 2 200 markkaa, kuitenkin enintään puolet sa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24099: notusta yhteenlasketusta työtulosta. Yhteenlas-
24100: kettu työtulo ja sen jakautuminen isännän ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24101: emännän kesken voidaan kuitenkin määrätä maatalon emännän yksilöllisen eläkkeen
24102: edellä sanotusta poiketen, jos viljelystapa, vil- toteuttamiseksi.
24103: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
24104:
24105: Eeva Kauppi Kalevi Mattila Helge Saarikoski
24106: Ritva Laurila Ulla Järvilehto Helena Pesola
24107: AUa Jokinen Timo Ihamäki Bror Lillqvist
24108: Helvi Hyrynkangas Saara Mikkola
24109: 588. 1981 vp.
24110:
24111: Toivomusaloite n:o 501
24112:
24113:
24114:
24115:
24116: Kauppi ym.: Puoliorvon eläkkeen saattamisesta vastaamaan lap-
24117: sen hoitotukea
24118:
24119:
24120: Eduskunnalle
24121:
24122: Vain yhden huoltajan varassa elävien perhei- dalla 231 markkaan kuukaudessa. Laki koskee
24123: den taloudellinen asema ei läheskään aina ole tavallisimmin perheitä, joissa toinen vanhem-
24124: yhteiskunnan nykyisin jo varsin huomattavas- mista on jättänyt perheen eikä sen jälkeen ole
24125: takaan avusta huolimatta tyydyttävä. Maassam- huolehtinut elatusvelvollisuudestaan tai ei ole
24126: me on perheitä, joissa esim. toinen aviopuoli- koskaan siihen osallistunutkaan. Huomatta-
24127: soista on kuollut vakavan, pitkäaikaisen ja jo koon, että elatustukea suoritetaan kuitenkin
24128: sinänsä perheen taloutta rasittaneen sairauden myös perheille, joissa itse asiassa on kaksi huol-
24129: tai yllättäen kohdanneen onnettomuuden seu- tajaa. Molemmissa tilanteissa maksettava ela-
24130: rauksena. Vaikeimmassa asemassa näistä vajaa- tustuki on noin kaksinkertainen puoliorvon
24131: perheistä ovat ne, joista omassa kodissa pieniä eläkkeeseen verrattuna. Mielestämme tällaisel-
24132: lapsia hoitanut, vailla omia ansiotuloja ollut le eriarvoiseen asemaan asettamiselle ei ole ko.
24133: äiti on kuollut. Tällaisille yhden huoltajan per- tilanteissa perusteita, etenkin kun toisen van-
24134: heille maksetaan kansaneläkelain mukaista puo- hemman kuoleman kokemaan joutuneet per-
24135: liorvon eläkettä ensimmäisessä kuntaryhmässä heet ovat usein jopa pahemmassa aineellisessa
24136: 145 markkaa kuukaudessa ja toisessa kunta- ja henkisessä ahdingossa kuin elatustukea naut-
24137: ryhmässä 134 markkaa kuukaudessa. tivat perheet. Tämän vuoksi mielestämme oli-
24138: Edellä mainitut vajaaperheet eivät elämän- sikin puoliorvon eläkettä koskevia säännöksiä
24139: tilanteeltaan ja taloudelliselta asemaltaan poik- muutettava siten, että eläkkeen suuruus aina
24140: kea niistä yksinhuoltajaperheistä, joiden lapset vastaisi vähintään lapsen elatuksen turvaami-
24141: saavat lapsen elatuksen turvaamisesta annetun sesta annetun lain mukaista elatustukea.
24142: lain (122/77) mukaista elatustukea. Tämän Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
24143: lain säätämisen tavoitteena oli taata yhteis- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24144: kunnan toimenpitein lapselle riittävä elatus kai- vomuksen,
24145: kissa niissä tilanteissa, joissa toisen vanhem-
24146: man osuus lapsen elatuksesta puuttuu koko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24147: naan tai osittain. Eduskunnassa äskettäin hy- puoliorvon eläkkeen suuruutta koske-
24148: väksytyn hallituksen esityksen mukaan elatus- vien säännösten muuttamiseksi siten,
24149: tuen enimmäismäärä nousi 276 markkaan kuu- että eläke aina vastaisi lapsen elatuksen
24150: kaudessa yksinhuoltajien osalta sekä avioliitos- turvaamisesta annetun lain mukaista ela-
24151: sa tai avoliitossa elävän lapsen huoltajan koh- tustukea.
24152: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
24153:
24154: Eeva Kauppi Aulis Juvela Saara Mikkola
24155: Anna-Kaarina Louvo Vappu Säilynoja Helge Saatikoski
24156: Ritva Laurila Helvi Hyrynkangas Helena Pesola
24157: Aila Jokinen Kalevi Mattila Aimo Ajo
24158: Olli Helminen Ulla Järvilehto Orvokki Kangas
24159: Boris Renlund Timo Ihamäki Bror Lillqvist
24160: 1981 vp. 589
24161:
24162: Toivomusaloite n:o 502
24163:
24164:
24165:
24166:
24167: Kauppi: Äitiyslomasijaisen oikeudesta omaan äitiyslomaan
24168:
24169:
24170: Eduskunnalle
24171:
24172: Lain mukaan äitiyslomasijaisella ei katsota ranslJalset hoitavat usein virkaa tai tointa
24173: olevan ehdotonta oikeutta omaan äitiyslomaan. vuosikausia esimerkiksi eri viranhaltijain peräk-
24174: Käytännössä viranomaiset ovat kuitenkin joissa- käisten äitiyslomien vuoksi. Mielestäni on
24175: kin tapauksissa myöntäneet sijaiselle äitiys- kohtuutonta, että ehkä moniakin vuosia sijaisi-
24176: lomaa sijaisuuden loppuun saakka, jonka jäl- na toimineet henkilöt eivät ole oikeutettuja
24177: keen tämä on joutunut tyytymään sairaus- paikalliseen äitiyslomaan.
24178: vakuutuslain mukaiseen äitiyspäivärahaan. Eräis- Edellä esittämäni perusteella ehdotan edus·
24179: sä tapauksissa ei paikallista lomaa ole lain- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24180: kaan myönnetty. Perusteluna tälle menettelyl-
24181: le on ollut se, että määräajaksi otetun hen- että hallitus selvittäisi ja antaisi esi-
24182: kilön työsuhteeseen perustuvat oikeudet ja tyksen äitiyslomasijaisten palvelussuh-
24183: velvollisuudet päättyvät määräaikaisen työso- teen ehtojen tarkistamiseksi ja erityi-
24184: pimuksen lakattua. Äitiysloma- ja muut vi- sesti heidän oikeudestaan äitiyslomaan.
24185: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
24186:
24187: Eeva Kauppi
24188: 590 1981 vp.
24189:
24190: Toivomusaloite n:o 503
24191:
24192:
24193:
24194: Kauppi ym.: Hoitolaitoksessa kuolleen potilaan kotiinkuljetuk·
24195: sesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
24196:
24197:
24198: Eduskunnalle
24199:
24200: Sairausvakuutuslain 11 § :n mukaan suori- maksettaviksi jäävät kustannukset usein tuhan-
24201: tetaan korvausta vakuutetun sairausvakuutus- sien markkojen suuruisiksi. Sairaankuljetuskus-
24202: lain piiriin kuuluvista matkakustannuksista ja tannusten korvaamista koskevien säännösten
24203: saman lain 11 a § :n mukaan saa kunta kor- mainitunlainen rajoittava tulkinta tuntuu si-
24204: vausta terveyskeskuksen toimesta järjestetyn täkin kohtuuttomammalta, kun tiedetään, että
24205: sairaankuljetuksen kustannuksista. Ma tkakus- sairaankuljetusajoneuvoja käytetään turhaankin
24206: tannukset muodostuvat usein varsin korkeiksi lievästi vammautuneiden henkilöiden kuljetuk-
24207: niissä sairaus- tai tapaturmatapauksissa, joita seen ja tapauksissa, joissa asianomainen potilas
24208: joudutaan hoitamaan kaukana sijaitsevassa sai- olisi ollut kykenevä menemään omin neuvoin
24209: raanhoitopiirin keskussairaalassa. lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Kun
24210: Säännöksiä on sovellettu kansaneläkelaitok- sairauden hoito on vaatinut potilaan sijoitta-
24211: sen yleisohjeiden nojalla käytännössä siten, misen sairaanhoitopiirinsä keskussairaalaan
24212: että parantumattomasti sairaan henkilön, jon- kauas kotikunnastaan ja potilas siellä kuolee,
24213: ka hoidon jatkamista korkeatasoisessa keskus- on mielestämme kohtuullista omaisten kan-
24214: sairaalassa ei enää pidetä tarpeellisena, kulje- nalta, että vainajan kotiin kuljettamisesta suo·
24215: tuskustannukset keskussairaalasta kotipaikka- ritetaan samat korvaukset kuin potilaan siir-
24216: kunnalle kuuluvat korvauksen piiriin. Samoin rosta kotikuntaansa vähän ennen kuolemaansa
24217: suoritetaan korvaus, jos henkilö kuolee sai- tai tapauksissa, joissa asianomainen kuolee
24218: raalasta kotiin tapahtuvan kuljetuksen aikana. kuljetuksen kestäessä. Korvaustapausten piirin
24219: Lisäksi liikenne- ja muissa onnettomuustapauk- laajentaminen tällä tavalla olisi mielestämme
24220: sissa sairaankuljetuksen aikana tai mahdollisesti myös omiaan estämään tilanteet, joissa sairas
24221: jo onnettomuuspaikalla kuolleiden henkilöiden henkilö kuljetetaan viimeisinä elinhetkinään ko-
24222: kuljetuskustannukset ovat korvattavia. tiseudulle, jotta voitaisiin välttyä suurilta kul-
24223: Kaikki edellä mainitut matkakustannusten jetuskustannuksilta.
24224: korvaustapaukset ovat perusteltuja. Niiden il- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
24225: mentämän korvausperiaatteen valossa tuntuu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24226: kin sen vuoksi erittäin kohtuuttomalta, ettei
24227: esim. sairaanhoitopiirin yliopistollisessa kes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24228: kussairaalassa kuolleen potilaan kotiin kulje- kuolleen henkilön omaisille sairaankul-
24229: tukseen tule minkäänlaista korvausta. Kun jetuksesta suoritettavaa korvausta kas·
24230: keskussairaaloissa hoidetaan juuri vaikeimmat kevien säännösten tarkistamiseksi siten,
24231: tapaukset ja kun niissä potilaan kuoleminen- että eri tapaukset, joissa on kysymys
24232: kin on todennäköisempää kuin muissa sairaa- hoitolaitoksessa tai kuljetuksen aikana
24233: loissa, joudutaan vainajan kuljetuksia kotipaik- kuolleen potilaan kuljetuksesta kotiseu·
24234: kakunnalle suorittamaan varsin usein. Varsin- dulleen, saatetaan kuljetuskustannusten
24235: kin maamme pohjoisosissa, Lapin ja Oulun korvattavuuden osalta samanarvoiseen
24236: lääneissä, joissa kuljetusmatkat ovat erikoi- asemaan.
24237: sen pitkät, muodostuvat vainajan omaisten
24238: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
24239:
24240: Eeva Kauppi Ulla Järvilehto Helena Pesola
24241: Anna-Kaarina Louvo T. Ihamäki Aimo Ajo
24242: Ritva Laurila Saara Mikkola Orvokki Kangas
24243: Alla Jokinen Helge Saarikoski Bror Lillqvist
24244: 1981 vp. 591
24245:
24246: Toivomusaloite n:o .504
24247:
24248:
24249:
24250:
24251: Kivitie ym.: Naispuolisen yrittäjän lesken oikeuttamisesta yrittä-
24252: jäneläkkeeseen
24253:
24254:
24255: Eduskunnalle
24256:
24257: Pyrkimyksessä sukupuolten väliseen tasa-ar- Epäkohdan poistamiseksi ehdotamme edus-
24258: voon korostetaan useimmin perustellusti naisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24259: aseman parantamista. Epätasa-arvoa saattaa kui-
24260: tenkin esiintyä myös päinvastaisissa tapauksissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24261: eli mies on naista heikommassa asemassa. Eräs lainsäädännön muuttamiseksi niin, että
24262: tällaisen epätasa-arvon ilmentymä on se, että naispuolisen yrittäjän leski saisi oikeu-
24263: miespuolisella leskellä ei ole oikeutta vaimonsa den yrittäjäneläkkeeseen.
24264: yrittäjäneläkkeeseen.
24265: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
24266:
24267: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
24268: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
24269: 592 1981 vp.
24270:
24271: Toivomusaloite n:o 505
24272:
24273:
24274:
24275:
24276: Kivitie ym.: Valtionrautateiden eläkeläis- ja invalidialennuslippu-
24277: jen käyttörajoitusten poistamisesta
24278:
24279:
24280: Eduskunnalle
24281:
24282: Eläkeläisten ja invalidien alennuslipun käyt- voittamattomiksi. Myös eläkeläisjärjestöt ovat
24283: töoikeutta on rajoitettu kuluvan vuoden alusta suunnitelleet tilaisuutensa lähes vuodeksi eteen-
24284: lähtien siten, että alennuslipun käyttöoikeutta päin, ja niitä joudutaan nyt matkustusrajoitus-
24285: on rajoitettu viikonloppuisin ja juhlapyhien ten vuoksi siirtelemään tai niiden aiheuttamia
24286: yhteydessä. kustannuksia korottamaan.
24287: VR:n alennuslippuoikeuden rajoituspäätös on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24288: jo nyt ehtinyt aiheuttaa huomattavia hanka- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24289: luuksia alennuskorttilaisille. Junissa lipputar-
24290: kastuksissa on syntynyt riitaisuuksia. VR on että hallitus ,-yhtyisi toimenpiteisiin
24291: menettänyt matkustaja-asiakkaitaan. Monien Valtionrautateiden eläkeläis- ja invalidi-
24292: vanhusten ja invalidien kanssakäynti omaisten alennuslippujen käyttörajoitusten poista-
24293: kanssa on rajoituspäätösten johdosta heikkene- miseksi.
24294: mässä. Majoitusliikkeiden viikonvaihdetarjouk-
24295: set eläkeläisille muodostuvat suurelta osin ta-
24296: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
24297:
24298: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
24299: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
24300: 1981 vp. 593
24301:
24302: Toivomusaloite n:o 506
24303:
24304:
24305:
24306:
24307: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Perhekasvatuksen kehittämisestä ja
24308: perhekasvatuspalvelujen saatavuuden parantamisesta
24309:
24310:
24311: Eduskunnalle
24312:
24313: Perhepolitiikka on viime vuosina noussut mälliseen yhteistyöhön, jossa yhdistyvät mielek-
24314: yleisen mielenkiinnon kohteeksi. Vähitellen on käällä tavalla alan tieteellinen ·tutkimus ja
24315: eri tahoilla oivallettu, ettei perhepolitiikan teh· vankka käytännön kokemus. Tärkeätä on voi-
24316: tävänä ole pelkästään taloudellisten resurssien da ennakkoluulottomasti arvioida perhekasva-
24317: turvaaminen, vaan huomioon on otettava mo- tuksen sisältöä ja käytännöllisiä toteuttamis-
24318: nia perheiden henkisen tuen lisäämiseen täh- muotoja uusien haasteiden mukaisesti. Perhe-
24319: tääviä näkökohtia. Monissa yhteyksissä on ni- neuvonnan tavoitteena tulee olla lapsen pe-
24320: mittäin osoitettu, etteivät lapsiperheiden hyvin- rusturvallisuuden parantaminen kasvattamalla
24321: voinnin ongelmien perimmäisenä syynä olekaan vanhempia vastuuseen ja tukemalla heitä tässä
24322: aineellisen perustan heikkoudet, vaan säröt ih- toiminnassa. Tätkeää on hyödyntää se asian-
24323: missuhteissa, perheitten vuorovaikutusvalmiuk- tuntemus, joka jo on olemassa mm. kasvatus-
24324: sissa ja muissa ei-aineellisissa olosuhteissa. Lap- neuvoloilla ja kirkolla sekä erilaisilla järjes-
24325: sen kasvaminen eheään aikuisuuteen on koko- töillä.
24326: naistapahtuma, johon kytkeytyvät monet yhteis- Perhekasvatuspalvelujen saatavuus on turvat-
24327: kuntamme ongelmat yhtäaikaisesti. tava mahdollisimman tehokkaasti maamme kai-
24328: Perhekasvatus laajasti ymmärrettynä on se kissa osissa. Vaikka ongelmien on todettu ka-
24329: keino, jolla epäkohtiin päästään pitkällä täh- sautuvan erityisesti suuriin asutuskeskuksiin,
24330: täyksellä käsiksi. Valitettavasti vain tälläkin on ilmeistä, että perheyhteisyyttä vaarantavia
24331: alueella on viime vuosina juututtu erilaisten tekijöitä ilmenee myös haja-asutusalueilla ja
24332: perhekasvatuksen tehostamiseen tähtäävien ko- pienemmissä asutuskeskuksissa.
24333: miteanmietintöjen ja muiden selvitysten laati- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24334: miseen. Kansalaisjärjestöjen, lastenpsykiatrien, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24335: lapsipsykologien ja kansainvälisten järjestöjen muksen,
24336: esitykset ja· suositukset ovat edenneet kovin hi-
24337: taasti käytännöllisten toimenpiteiden suuntaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24338: Perhekasvatuksen kehittämisen välttämättö- menpiteisiin perhekasvatuksen kehittä-
24339: mänä edellytyksenä on se, että lukuisat tällä miseksi ia perhekasvatuspalvelu;en saa-
24340: alueella työskentelevät tahot saadaan hedel- tavuuden. parantamiseksi.
24341: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
24342:
24343: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Markku Kauppinen Hannu Tenhiälä
24344: Lauri Palmunen Kauko Juhantalo Toivo Yläjärvi
24345: Mauri Pekkarinen Hannele Pokka Kalevi Mattila
24346: Lea Sutinen Marjatta Väänänen Mikko Pesälä
24347: Juhani Saukkonen
24348:
24349:
24350:
24351:
24352: 75 0881001.88J
24353: 594 1981 vp.
24354:
24355: Toivomusaloite n:o 507
24356:
24357:
24358:
24359:
24360: Kuuskoski-Vikatmaa: Lehmänmaitoallergiaa ja aineenvaihdunta-
24361: sairauksia sairastavien lasten äidinmaitokustannusten saatta-
24362: misesta sairausvakuutuksen piiriin
24363:
24364:
24365: Eduskunnalle
24366:
24367: Lääketieteellisen tiedon ja tutkimusmahdol- Koska perheet ovat tavallisesti nuoria ja jou-
24368: lisuuksien lisääntyessä löydetään yhä uusia tuvat muutoinkin kamppailemaan taloudellis-
24369: tauteja ja niihin hoitokeinoja. Tällaisiin sairauk- ten ongelmien kanssa ja koska näiden lasten
24370: siin kuuluu lapsilla todettu lehmänmaitoaller- hoito asettaa vanhemmille jo muutoinkin ta-
24371: gia. Alle vuoden ikäiselle lapselle, joka ei siedä vallista suurempia vaatimuksia, on monen per-
24372: lehmänmaitoa eikä soijamaitoa, katsotaan kas- heen tilanne muodostunut lähes kestämättö-
24373: vun ja kehityksen turvaamiseksi rintamaito mäksi ja on uhkaamassa jopa lapsen perustur-
24374: aivan välttämättömäksi. Joissakin aineenvaih- vallisuutta.
24375: duntasairauksissa taas imeväisikäinen lapsi saat- Näiden lasten kohdalla rintamaito on täysin
24376: taa sietää ainoana ravintonaan rintamaitoa. rinnastettavissa lääkkeisiin. Tästä syystä olisi
24377: Rintamaito on pystytty nykyisin toimitta- täysin oikeudenmukaista, että yhteiskunta sai-
24378: maan lähes kaikille niille lapsille, jotka sitä rausvakuutuksen kautta osallistuisi rintamaito-
24379: ehdottoman välttämättä ensimmäisinä elinvuo- ruokintakustannuksiin, kuten iääkehoidon kus-
24380: sinaan tarvitsevat. Rintamaidon ostohinta kä- tannuksiin yleensä.
24381: sittel)11kustannuksineen on korkea. Tällä hetkel- Edellä esitetyn perusteella ehdotan :kunnioit-
24382: lä se on 50 mk litralta. Rintamaitoruokinnan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24383: kustannukset kuukaudessa saattavat ·näin ollen
24384: nousta erittäin suuriksi lapsen iästä ja koosta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24385: riippuen, jopa 1 500-2 000 markkaan kuukau- menpiteisiin rintamaitoruokinnan kus-
24386: dessa. tannusten saattamiseksi sairausvakuutus-
24387: Lehmänmaitoallergiaa sairastava lapsi on korvauksen piiriin niissä tapauksissa,
24388: oikeutettu saamaan lapsenhoitotukea, joka kui- joissa lapsen on todettu Sairastavan leh-
24389: tenkin korvaa vain pienen osan näistä kus- mänmaitoallergiaa tai sellaista aineen-
24390: tannuksista. SOsiaalihuolto· on osallistunut näi- vaihduntasairautta, jossa rintamaitoruo-
24391: hin menoihin ainoastaan erittäin vaikeissa ta- kinta on lapselle välttämätöntä.
24392: loudellisissa oloissa elävien perheitten kohdalla.
24393: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
24394:
24395: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24396: 1981 vp. 595
24397:
24398: Toivomusaloite n:o .508
24399:
24400:
24401:
24402:
24403: Kuuskoski-Vikatmaa: Lääkehoitoon rinnastettavien aineenvaih-
24404: duntasairauksien ja puutostilojen korvaushoitojen kustannus-
24405: ten saattamisesta sairausvakuutuksen piiriin
24406:
24407:
24408: Eduskunnalle
24409:
24410: Viime vuosina on lääketieteellisen tutkimuk- vallisesti jatkuva, usein elämänikäinen hoito,
24411: sen edistymisen myötä todettu useita melko joka aiheuttaa potilaille ja heidän perheilleen
24412: harvinaisia aineenvaihduntasairauksia ja puu- suurien taloudellisten rasitusten lisäksi monia
24413: tostiloja. Näiden sairauksien hoidossa potilas muitakin ongelmia.
24414: joutuu käyttämään erilaista korvaushoitoa ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24415: korvausliuoksia, jotka ovat täysin rinnastetta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24416: vissa lääkeaineisiin. Tällaisten hoitotoimenpi-
24417: teiden potilaalle aiheuttamat kustannukset saat- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24418: tavat nousta hyvinkin suuriksi. Niitä ei kui- menpiteisiin erilaisten korvaushoitojen
24419: tenkaan nykyisin lueta sairausvakuutuksen pe- kustannusten saattamiseksi sairausva-
24420: rusteella korvattaviksi kustannuksiksi, mitä on kuutuskorvausten piiriin niissä aineen-
24421: pidettävä epäoikeudenmukaisena ja vakavana vaihduntasairauksissa ja puutostiloissa,
24422: puutteena. joissa korvaushoidat ovat rinnastetta-
24423: Lukumääräisesti nämä potilaat muodostavat vissa lääkehoitoon.
24424: pieniä ryhmiä. Kysymyksessä on kuitenkin ta-
24425: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
24426:
24427: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24428: 596 1981 vp.
24429:
24430: Toivomusaloite n:o 509
24431:
24432:
24433:
24434:
24435: E. Laine ym.: Ammattikurssikeskusten opiskelijoiden tapaturma-
24436: vakuutusturvan laajentamisesta
24437:
24438:
24439: Eduskunnalle
24440:
24441: Ammattikurssikeskusten opiskelijat ovat va- poistamiseksi ryhdytään kiireellisesti toimenpi-
24442: kuutettuja tapaturman varalta vain varsinaisen teisiin.
24443: kurssikeskuksessa tapahtuvan työharjoittelun Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
24444: osalta. Mikäli opiskelijaa kohtaa tapaturma kunnan hyväksy<ttäväksi toivomuksen,
24445: esim. matkalla työharjoittelupaikkaan, opetuk-
24446: seen liittyvien muiden kuin työharjoittelutun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24447: tien yhteydessä tai kurssikeskuksen pihalla taik- ammattikurssikeskusten opiskelijoiden
24448: ka portaissa, hän ei ole vakuutusturvan piiris- tapaturmavakuutuksen kattavuuden laa-
24449: sä. jentamiseksi koskemaan myös muuta
24450: Ottaen huomioon ammattikurssikeskuksissa ammattikurssikeskuksessa tapahtuvaa ja
24451: olevien opiskelijoiden määrän ja kurssimuotoi- siihen liittyvää toimintaa kuin varsi-
24452: sen opiskelun pysyväisluonteen on sanottua epä- naista kurssikeskuksen työharjoittel'ua.
24453: kohtaa pidettävä niin merkittävänä, että sen
24454: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
24455:
24456: Ensio Laine Sten Söderström
24457: Mikko Kuoppa Irma Rosnell
24458: 1981 vp. 597
24459:
24460: Toivomusaloite n:o .510
24461:
24462:
24463:
24464:
24465: E. Laine ym.: Vaikeavammaisten puhelinkulujen korvaamisesta
24466: vammaisprosentill- suhteessa
24467:
24468:
24469: Eduskunnalle
24470:
24471: Vammaisille ovat erittäin tärkeitä kontaktit Tämä tukimuoto olisi liitettävä kansaneläke-
24472: muihin ihmisiin. Mitä vaikeampi on vamma, laitoksen tehtäviin esim. .siten, että kaikille
24473: sitä vaikeampaa on yhteiselämään osallistumi- vammaisille maksettavan kansaneläkkeen perus-
24474: nen. Näin on asianlaita erityisesti niiden vam- osan lisäksi maksettaisiin vaikeavammaisten
24475: maisten osalta, jotka asuvat kotonaan. Esim. puhelinkuluja va:mmaisprosentin mukaisessa
24476: näkövammaisten ja pyörätuoli-invalidien sekä suhteessa, esim. 6.5 prosenttiin saakka, lopun
24477: ja1ka-amputoitujen vammaisten mahdollisuudet jäädessä vammaisten maksettaviksi. Vastaavan-
24478: ihmiskontakteihin ovat useimmiten puhelimen kaltainen menettely olisi toteutettava myös
24479: varassa. Puhelimitse on toimitettava myös run- liikennemaksujen korvaamisessa.
24480: saasti . tiedotuksia, ,vastauksia ja anomuksia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24481: viranomaisille, tavaratilauksia elintarvike- ym. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24482: kauppoihin sekä pankkiasiat ym.
24483: Koska puhelin on välttämätön. ainakin yksi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24484: nään asuville vaikeavammaisille, olisi kohtuul- vaikeavammaisten puhelinkulujen osit-
24485: lista tukea yhteiskunnan taholta näiden vam- taiseksi korvaamiseksi vammaisprosentin
24486: maisten puhelimen hankinta- ja käyttökuluja. mukaisessa suhteessa.
24487: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
24488:
24489: Ensio Laine Sten Söderström Mikko Kuoppa
24490: 598 1981 vp.
24491:
24492: Toivomusaloite n:o 511
24493:
24494:
24495:
24496:
24497: E. Laine ym.: Valtionrautateiden eläkeläis- ym. matkalippujen
24498: käyttöoikeuden laajentamisesta
24499:
24500:
24501: Eduskunnalle
24502:
24503: Valtionrautatiet ovat ,jälleen tiukentaneet sairaaloissa ovat rvälttämättömiä, vaikka asuu
24504: eläkeläisten alennuslippujen käyttöoikeutta. Jähempänä sairaalaa kuinVR:nvaatima 76 km.
24505: Muutamia vuosia sitten asetettiin alennuslipun Viikonvaihteen matkustamista koskevat rajoi-
24506: käyttöoikeuden ehdoksi vähintään 76 km:n tukset estävät eläkeläisiä käyttämästä mm.
24507: matka. Nyttemmin on rajoitettu alennuslipun hotellien 50 % :n alennusta.
24508: käyttöoikeutta vHkonvaihteessa siten, että se Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24509: sallitaan vain [auantaista klo 12 alkaen sunnun- kunnan hyväksyttäväksi toivomu~en,
24510: taiaamun varhaistunteihin eli klo 6.30 saakka.
24511: Molemmat mainitut rajoitukset haittaavat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24512: eläkeläisten mahdollisuuksia suorittaa käyntejä eläkeläisten ja muiden 65- ja I-korteilla
24513: lastensa ~a tuttftviensa luona silloin kun se eri ostettujen VR:n matkalippujen käyttö-
24514: osapuolille parhaiten sopii. Matkojen järjestä- oikeutta koskevien rajoitusten poista-
24515: minen VR:n haluamana arkanfl tuottaa monen- miseksi.
24516: laisia vaikeuksia ja rasituksia. Esim. käynnit
24517: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
24518:
24519: Ensio Laine Mikko Kuoppa
24520: Anna-Liisa Jokinen Sten Söderström
24521: Irma Rosnell
24522: 1981 vp. 599
24523:
24524: Toivomusaloite n:o 512
24525:
24526:
24527:
24528:
24529: Lattula: Taivalkosken vaikean työttömyystilanteen helpottami-
24530: sesta
24531:
24532:
24533: Eduskunnalle
24534:
24535: Yli 20 prosentin työttömyys ja Mustavaaran Nyt tawitaan valtion erityistoimenpiteitä
24536: kaivoksen lopettamisuhka huolestuttavat jokais- nimenomaan kotvaavien työpaikkojen luomi-
24537: ta Taivalkosken asukasta. Kaivoksen sulkeminen seksi Taivalkoskelle.
24538: voi olla tosiasia parin vuoden sisällä ja se mer- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24539: kitsee nykytilanteessa työttömyyden kasvamista tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24540: pitkälti yli 30 prosentin. Kehityksen pysähtymi- sen,
24541: nen vaikuttaa kunnassa myös äyrin hintaan,
24542: joka ei pitkään py.syne 17 penninä. Jos äyrin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ja
24543: hintaa joudutaan kovin paljon nostamaan, vai- tehokkaisiin toimenpiteisiin T aivalkos-
24544: keutuu uusien yrittäjien saaminen kuntaan, ja ken vaikean työttömyystilanteen poista-
24545: se osaltaan kiihdyttää muuttoliikettä. miseksi.
24546: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
24547:
24548: Eero Lattula
24549: 600 1981 vp.
24550:
24551: Toivomusaloite n:o 513
24552:
24553:
24554:
24555: Lattula: Työsuhdeturvan tiukentamisen estämisestä
24556:
24557:
24558: Eduskunnalle
24559:
24560: Palkansaajajärjestöjen 5. 1. 1981 valtioneu- mahdollisuuksien taantumista. Tästä olisi seu-
24561: vostolle lähettämässä kirjeessä on esitetty työ- rauksena koko pkt-sektorin sopeutumismahdol-
24562: suhdeturvan kiristämistä muuttamalla olennai- lisuuksien pieneneminen ja työllistämismahdol-
24563: sesti nykyisiä irtisanomista koskevia säännök- lisuuksien heikkeneminen.
24564: siä. Tämän mukaan riitauttamaila irtisanomis- Työsuhdeturvan kiristäminen vaikeu ttaisi
24565: perusteen työntekijä saisi työsuhteensa jatku- yrityksen työllistämismahdollisuuksia toisaalta
24566: maan, kmmes riita olisi ratkaistu tuomiois- siten, että tiukka työsuhdeturva merkitsisi
24567: tuimessa. Tämän johdosta Pienteollisuuden tuottavuuden alenemista ja tätä kautta työ-
24568: Keskusliitto esittää kunnioittaen seuraavaa: paikkojen vähenemistä. Toisaalta työnantajat
24569: Jo tällä hetkellä työsuhdeturva on Suo- harkitsisivat nykyistä tarkemmin, ennenkuin
24570: messa varsin korkealla tasolla. Nykyinen jär- he päättäisivät perustaa uusia työpaikkoja.
24571: jestelmä on toiminut hyvin ja perusteettornia Ruotsissa on arvioitu 70 000-80 000 työsuh-
24572: irtisanomisia koskevia riitoja on ollut vähän. teen jääneen solmimatta ankaran työsuhdetur-
24573: Irtisanomiselle on oltava erityisen painava syy, van johdosta. Ruotsin tiukasta työsuhdetur-
24574: ja laittomissa irtisanomistapauksissa työnanta- vasta on todettu olleen erityisiä ongelmia
24575: jan on korvattava täysimääräisesti työntekijän juuri pienille ja keskisuurille yrityksille.
24576: kärsimä vahinko. Työsuhdeturvan kiristäminen toteuttamalla
24577: Lainsäädäntöä valmisteltaessa pienten yri- ns. jatkuvuusperiaatetta irtisanomistapauksessa
24578: tysten erityisolosuhteet ja tarpeet on usein johtaisi pienillä työpaikoilla usein varsin vai-
24579: jätetty aivan liian vähälle huomiolle. Erityi- keisiin tilanteisiin. Muutaman hengen työpai-
24580: sesti tämä on korostunut työoikeudellisia uu- kassa jo yhden työsuhteen irtisanomisperus-
24581: distuksia toteutettaessa. Kuten nyt jo ylei- teen riitauttaminen saattaisi vaarantaa koko
24582: sesti tunnustetaan, pieni ja keskisuuri yritys- yrityksen olemassaolon. Näin siinäkin tapauk-
24583: toiminta on tärkeässä asemassa taloutemme sessa, että irtisanominen todettaisiin myöhem-
24584: kehityksen kannalta. Työllistäjänä ja uusien min täysin lailliseksi. Se, että työntekijä sai-
24585: työpaikkojen luojana pienellä ja keskisuurella si työsuhteensa jatkumaan, vaikka hän olisi
24586: yritystoiminnalla on huomattava merkitys. syyllistynyt huomattaviinkin laiminlyönteihin,
24587: Myös julkisen vallan taholta kohdistetaan pkt- johtaisi hankaluuksiin työpaikoilla ja työmo-
24588: yrityksille suuria työllistämisodotuksia. tivaation heikkenemiseen. On useita tapauk-
24589: Pienet ja keskisuuret yritykset ovat maas- sia, joissa esim. toiset työntekijät ovat vaa-
24590: samme pystyneet vastaamaan huomattavasta tineet laiminlyönteihin syyllistyneen työnteki-
24591: osasta tuotantoa ja työllisyyttä nimenomaan jän erottamista.
24592: joustavuutensa ansiosta. Yritysten etujen mu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24593: kaista on säilyttää ammattitaitoinen työvoima tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24594: mahdollisimman pitkään. Kuitenkin yksittäi- sen,
24595: sen yrityksen mahdollisuus säädellä työvoiman ettei hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
24596: määrää on olennainen osa yrityksen jousta- menpiteisiin, jotka mahdollistaisivai
24597: vuutta. Palkansaajajärjestöjen esittämä työsuh- työntekijäin irtisanomisperusteen riita-
24598: deturvan kiristäminen nykyisestään merkitsisi uttamisen, kunnes riita olisi Mtkaistu
24599: yksittäisen yrityksen kehityksen ja toiminta- tuomioistuimessa.
24600: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
24601:
24602: Eero Lattula
24603: 1981 vp. 601
24604:
24605: Toivomusaloite n:o 514
24606:
24607:
24608:
24609:
24610: Lattula: Avohoidossa olevien sotainvalidien hoidon ja toimeen-
24611: tuloturvan parantamisesta
24612:
24613:
24614: Eduskunnalle
24615:
24616: Tasavallan presidentti luovutti 15. 8. 1980 säädäntötyössään auttaa heitä. Eräs tärkeä, ko-
24617: 40-vuotisjuhlaansa viettäneelle Sotainvalidien hentamista vaativa kohde on avohoidon tehos-
24618: Veljesliitolle 4. luokan vapaudenristin. Se on taminen.
24619: nähtävä tunnustuksena sotainvalideillemme hei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24620: dän sotiemme aikana osoittamastaan urheudesta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24621: ja uhraavaisuudesta. Samalla se oli näkyvä kii- sen,
24622: tos Veljesliitolle järjestön suorittamasta arvok-
24623: kaasta ja tuloksia tuottaneesta toiminnasta jä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24624: senistönsä vammoista aiheutuneen tuskan ja menpiteisiin avohoidossa olevien ikään-
24625: inhimillisen hädän .lieventäjänä. tyvien sotainvalidien elämänedellytysten
24626: Työ sotainvalidien hyväksi jatkuu. Nimen- parantamiseksi hoidon ja toimeentulo-
24627: omaan kansanedustajilla on mahdollisuus Iain- turvan osalta.
24628: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
24629:
24630: Eero Lattula
24631:
24632:
24633:
24634:
24635: 76 088100188]
24636: 602 1981 vp.
24637:
24638: Toivomusaloite n:o 515
24639:
24640:
24641:
24642:
24643: Lattula: Rintamasotilaseläkkeen myöntämisestä rintamapalvelus-
24644: tunnuksen omaaville naisille
24645:
24646:
24647: Eduskunnalle
24648:
24649: Veteraaniemme asiat on hoidettava kiireelli- palvelustunnuksen omaavien naisten eläkelain
24650: sinä kytkemättä niitä muihin sosiaalilainsäädän- säätämiseksi.
24651: nön uudistuksiin. Tällöin myös rintamanaisten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24652: asia on ensiarvoisen tärkeä. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24653: Rintamapalvelustunnuksen omaaville naisille sen,
24654: syksy 1980 oli historiallinen: ensimmäistä ker- että hallitus kiirehtisi lainsäädäntö-
24655: taa valtion tulo- ja menoarvioon hyväksyttiin toimenpiteitä rintamanaisten eläkelain
24656: heille rintamalisä 1. 7. 1981 alkaen, kuten rin- säätämiseksi, jotta myös rintamapalve-
24657: tamaveteraaniasiain neuvottelukunta oli esittä- lustunnuksen omaaville naisille voitai-
24658: nyt. Nyt on yhteisesti ponnisteltava rintama- siin myöntää rintamasotilaseläke.
24659: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
24660:
24661: Eero Lattula
24662: 1981 vp. 603
24663:
24664: Toivomusaloite n:o 516
24665:
24666:
24667:
24668:
24669: Lattula: Sotaveteraanien kuntoutuslain aikaansaamisesta
24670:
24671:
24672: Eduskunnalle
24673:
24674: Vuosi 1980 ja alkanut vuosi 1981 ovat rin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24675: tamaveteraanien asioiden kuntoon saattamisessa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24676: ratkaisevia. Veteraanien sosiaaliturvasta puut- sen,
24677: tuu vielä kaksi suurta tavoitetta: rintamavete- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
24678: raanien varhaiseläkelaki ja kuntoutuslaki. Kan- menpiteisiin rintamasotilas- tai rintama-
24679: sanedustajien velvollisuus on yhteisvoimin toi- palvelustunnuksen omaavien veteraa-
24680: mia myös niiden aikaansaamiseksi. Me emme niemme kuntoutuksen saamiseksi laki-
24681: saa unohtaa sotiemme veteraanien ratkaisevaa sääteiseksi, jolloin myös kuntoutushoi-
24682: osuutta maamme kovien koettelemusten voit- dosta aiheutuvat matkakustannukset
24683: tamisessa. korvataan valtion varoista.
24684: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
24685:
24686: Eero Lattula
24687: 604 1981 vp.
24688:
24689: Toivomusaloite n:o .517
24690:
24691:
24692:
24693:
24694: Lattula: Sotaveteraanien asuntohankkeiden tukemisesta
24695:
24696:
24697: Eduskunnalle
24698:
24699: Rintamaveteraanien asuntoasiat ovat olleet turvattava ahdingoista vapaa elämän loppu-
24700: ja .. ovat esillä rintamaveteraaniasiain neuvotte- taival. Siksi eduskunnan on tehtävä parhaansa
24701: lukunnassa. Näiden toimenpiteiden tuloksena myös veteraanien asuntohankkeiden tukemi-
24702: sisäasiainministeriö onkin kiinnittänyt asunto- seksi.
24703: hallitukselle lähettämässään kirjelmässä huo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24704: miota asiaan. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24705: Veteraanijärjestöjemme yhtenä tärkeistä ta- sen,
24706: voitteista .on edelleenkin veteraanien asunto-
24707: olojen parantaminen. Veteraanit eivät kuiten- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24708: kaan ole onnistuneet saamaan omaa asunto- menpiteisiin sotiemme veteraanien .asurt-
24709: tuotantolainsäädäntöä, vaan rakentaminen on tohankkeiden tukemiseksi tähänastista
24710: tapahtunut kulloinkin voimassa olevan Aravan voimakkaammin.
24711: säännösten mukaisesti. Veteraaneillemme on
24712: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
24713:
24714: Eero Lattula
24715: 1981 vp. 605
24716:
24717: Toivomusaloite n:o 518
24718:
24719:
24720:
24721:
24722: Leppänen ym.: Lasten elatusapujärjestelmän epäkohtien korjaa-
24723: misesta
24724:
24725:
24726: Eduskunnalle
24727:
24728: Lasten elatusapujen as101ssa on monia epä- ta tasapuolisesti myös niin, että valtiovalta
24729: kohtia. Useimmat elatusavut ovat liian pieniä. osallistuisi riittävästi kustannuksiin.
24730: Yhteiskunnan osallistuminen lasten elatusapuun Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24731: on myös liian vaatimatonta. Toisaalta kuitenkin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24732: indeksiehdon mukanaolo elatusavuissa on saat- sen,
24733: tanut johtaa elatusavun eräissä tapauksissa mak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24734: sajan kannalta kohtuuttomaksi. lasten ns. elatusapujärjestelmän epäkoh-
24735: Jotta lapsen asema turvataan ilman että tien korjaamiseksi myös yhteiskunnan
24736: myöskään maksuvelvollisen elämä taloudellises- riittävä taloudellinen mukanaolo huo-
24737: ti tuhoutuu, tulisi elatusapujärjestelmää korja- mioiden.
24738: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
24739:
24740: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
24741: 606 1981 vp.
24742:
24743: Toivomusaloite n:o .519
24744:
24745:
24746:
24747:
24748: Lillqvist ym.: Työsuhdekäsitteen ulottamisesta aliurakointia suo-
24749: rittaviin työkoneiden omistajiin
24750:
24751:
24752: Eduskunnalle
24753:
24754: Eri alojen teollisuuslaitoksissa on yhä enem- käänlaisia ylityökorvauksia. Eräs mahdollisuus
24755: män siirrytty käyttämään normaaleissa päivit- tällaisten epäkohtien välttämiseksi olisi kehit-
24756: täisissä töissä traktoreitten ja muitten työko- tää ammattientarkastusta niin, että se entistä
24757: neitten omistajia, jotka on katsottu itsenäisik- paremmin pystyisi toimimaan työsuojelulakien
24758: si yrittäjiksi. Tällöin he eivät ole työntekijään noudattamisen valvojana.
24759: rionastettavasta asemastaan huolimatta minkään Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
24760: työsuojelulain alaisia eivätkä muutoinkaan nau- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24761: ti niitä etuja, jotka työsuhteessa olevalla työn-
24762: tekijällä on. Tällaiseen aliurakointiin liittyvät että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24763: epäkohdat eivät koske pelkästään aliurakoitsi- menpiteisiin työsuhdekäsitteen määritte-
24764: joita itseään, vaan he ovat yleensä myös pal- lyn muuttamiseksi lainsäädännössämme
24765: kanneet avuksensa työntekijöitä, jotka tästä niin, että traktorien ja muiden työkonei-
24766: työntekijäasemastaan huolimatta jäävät yleensä den omistajat tulisivat työsuhteeseen,
24767: vaille niitä etuisuuksia, jotka :kuuluvat työsuh- jolloin samalla heidän avukseen palk-
24768: teessa olevalle henkilölle. Niinpä esim. tällai- kaamansa henkilöt tulisivat myös työ-
24769: set työntekijät tekevät varsin yleisesti 12-tun- suhteeseen alkuperäiseen työnantajaan
24770: tisia, jopa p1tempiäkin työpäiviä ilman min- nähden.
24771: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
24772:
24773: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
24774: Jacob Söderman Mauno Forsman
24775: Sakari Knuuttila
24776: 1981 vp. 607
24777:
24778: Toivomusaloite n:o 520
24779:
24780:
24781:
24782:
24783: Lillqvist ym.: Kuntien suojatyötoiminnan kehittämisestä
24784:
24785:
24786: Eduskunnalle
24787:
24788: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa tä alueellaan invaliidihuoltolain perusteella ovat
24789: osoitettiin määräraha uusien virkojen perusta- ottaneet kehitysvammapiirien kuntainliitot. Täl-
24790: miseksi kunnallisiin invaliidihuoltolain nojalla laista toimintaa tulisi kehittää pitkäjänteisesti,
24791: perustettaviin suojatyöpaikkoihin. Suojatyötoi- joten valtion tulisi omissa suunnitelmissaan va-
24792: mintaa voidaan maassamme toteuttaa kolmen rata riittävät määrärahat suunnitellun toimin-
24793: eri lain perusteella, joista invaliidihuoltolaki on nan käynnistämiseen. Allekirjoittajien mielestä
24794: vanhin. Sen piirissä on voitu toteuttaa suoja- olisi ryhdyttävä tarmokkaisiin toimenpiteisiin
24795: työtoimintaa kuitenkin täysin riittämättömästi. kuntien suojatyöpaikkojen lisäämiseksi.
24796: Viime vuosina on kiinnostus suojatyön kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24797: tämiseksi vihdoin virinnyt ja kunnat ovat to- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24798: denneet toiminnan tarpeelliseksi ja tarkoituk-
24799: senmukaiseksi työrajoitteisten henkilöiden työl- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24800: listämismahdollisuudeksi. kuntien suojatyötoiminnan kehittämisek-
24801: Lähivuosina onkin suunnitteilla jo lukuisia si vaaraamaila suunnitelmissaan riittävät
24802: uusia suojatyökeskuksia useiden kuntien ja kun- määrärahat uusien suojatyöpaikkojen ja
24803: tainliittojen toimesta. Siten on alkuun päässyt uusien virkojen perustamista sekä muita
24804: kehitys, jossa vastuun suojatyön kehittämises- käyttökustannuksia varten.
24805: Hielsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
24806:
24807: Bror Lillqvist Jacob Söderman Mauno Forsman
24808: Kaj Bärlund Paula Eenilä Sakari Knuuttila
24809: .()08 1981 rd .
24810:
24811: Hemställningsmotion nr 521
24812:
24813:
24814:
24815:
24816: Lillqvist m. fl.: Om ändring av sjukförsäkringslagen så att den
24817: blir primär i förhållande till andra ersättningssystem
24818:
24819:
24820: Tili Riksdagen
24821:
24822: Enligt sjukförsäkringslagens bestämmelser med stöd av annan lag är berättigad till er-
24823: bar försäkrad rätt till ersättning under sjuk- sättning. Därför borde sjukförsäkringslagen
24824: ·domstiden, såvida försäkringstagaren inte har ändras sålunda, att den blir primär i förhållan-
24825: andra inkomster. Lagens sekundära ställning de till andra ersättningar som den försäkrade
24826: föranleder olägenheter både för de försäkrade, är berättigad att få. Därigenom skulle försäk-
24827: sjukförsäkringsmyndigheterna och socialnämn- ringstagaren genast få den avsedda dagpenning-
24828: d.erna. Om den försäkrade erhåller ersättning en och inte liksom nu först efter f.lera måna-
24829: med stöd av någon annan lag, erlägges sjuk- ders väntan. Den sjuka skulle också slippa
24830: försäkringens dagpenning endast till den del ifrån onödigt ekonomiskt bekymmer, vilket
24831: som den överstiger den andra ersättningen. Då säkert vore till fördel för tillfrisknandet, samt
24832: sjukförsäkringsbyrån ibland måste vänta på även besväret att besöka socialnämnden.
24833: pensionsanstaltens utslag i flere månader, inne- Hänvisande till ovannämnda motiveringar,
24834: bär det att de försäkrade blir tvungna att söka föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
24835: socialunderstöd. Detta föranleder dem extra hemställa,
24836: besvär och ger socialnämnderna onödigt arbete.
24837: Därutöver försvinner den säkerhetskänsla vid att regeringen i brådskande ordning
24838: sjukdomsfall som avsetts med lagen. måtte vidtaga åtgärder för en ändring
24839: Redan lagens namn säger att man är för- av sjukförsäkringslagen sålunda att den
24840: säkrad vid sjukdom, vilket måste anses inne- blir primär i förhållande till andra er-
24841: bära inkomster för de försäkrade under sjuk- sättningar som erlägges till den för-
24842: domstiden. Så är lyckligtvis även fallet för- säkrade.
24843: utom i de fall då försäkringstagaren jämväl
24844: Helsingfors den 12 februari 1981
24845:
24846: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
24847: Jacob Söderman Mauno Forsman
24848: Sakari Knuuttila
24849: 1981 vp. 609
24850:
24851: Toivomusaloite n:o 521 Suomennos
24852:
24853:
24854:
24855:
24856: Lillqvist ym.: Sairausvakuutuksen saattamisesta ensisijaiseksi
24857: muihin korvausjärjestelmiin verrattuna
24858:
24859:
24860: Eduskunnalle
24861:
24862: Sairausvakuutuslain säännösten mukaisesti tapauksia, jolloin vakuutettu on oikeutettu saa-
24863: vakuutetulla on oikeus korvaukseen sairausajal- maan korvausta myös toisen lain nojalla. Täs-
24864: ta, mikäli vakuutetulla ei ole muita tuloja. tä syystä sairausvakuutuslakia tulisi muuttaa
24865: Lain toissijainen asema aiheuttaa haittaa sekä siten, että siitä tulee ensisijainen muihin kor-
24866: vakuutetuille, sairausvakuutusviranomaisille et- vauksiin nähden, joita vakuutetulla on oikeus
24867: tä sosiaalilautakunnille. Jos vakuutettu saa kor- saada. Täten vakuutettu saisi tarkoitetun päi-
24868: vausta jonkin muun lain nojalla, sairausvakuu- värahan heti eikä niin kuin nyt vasta monen
24869: tuksen päiväraha maksetaan ainoastaan siltä kuukauden odotuksen jälkeen. Sairas säästyisi
24870: osin kuin se ylittää muun korvauksen. Kun myös tarpeettomilta taloudellisilta huolilta, mi-
24871: sairausvakuutustoimiston toisinaan täytyy odot- kä varmaan olisi eduksi toipumisen kannalta,
24872: taa eläkelaitoksen päätöstä useita kuukausia, sekä vaivalta käydä sosiaalilautakunnassa.
24873: tämä merkitsee sitä, että vakuutetun on pak- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24874: ko hakea sosiaaliavustusta. Tämä aiheuttaa yli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24875: määräistä vaivaa ja antaa sosiaalilautakunnille muksen,
24876: turhaa työtä. Tämän lisäksi häviää sairausta-
24877: pauksissa laissa tarkoitettu turvallisuuden tun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24878: ne. menpiteisiin sairausvakuutuslain muut-
24879: Jo lain nimi merkitsee vakuuttamista sai- tamiseksi siten, että siitä tulee ensisi-
24880: rauden varalta, minkä tulee katsoa merkitse- jainen vakuutetulle maksettaviin muihin
24881: vän tuloja vakuutetulle sairauden aikana. Näin korvauksiin nähden.
24882: on onneksi asian laita lukuunottamatta niitä
24883: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
24884:
24885: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
24886: Jacob Söderman Mauno Forsman
24887: Sakari Knuuttila
24888:
24889:
24890:
24891:
24892: 77 088100188]
24893: 610 1981 vp.
24894:
24895: Toivomusaloite n:o 522
24896:
24897:
24898:
24899:
24900: Lillqvist ym.: Sairausvakuutuslainsäädännön muuttamisesta kor-
24901: vausluokkien ja korvattavien ravintovalmisteiden lisäämiseksi
24902:
24903:
24904: Eduskunnalle
24905:
24906: Sairausvakuutuslain mukaan korvataan lääk- ilmaislääkkeisiin. Lisäksi olisi korvauksen pii-
24907: keitä kahdella menettelyllä, joko niin, että kor- riin otettava eräitä ravintovalmisteita, jotka sai-
24908: vaus on puolet kutakin ostokertaa kohti 11 rauden hoitamiseksi ovat välttämättömiä.
24909: markkaa ylittävältä osalta tai sitten vakuute- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24910: tulla on oikeus kokonaan korvattaviin lääkkei- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24911: siin, jos hän sairastaa jotakin lainsäädännössä
24912: mainittua 47 sairautta. Tällöin potilaat joutuvat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24913: huomattavastikin erilaiseen asemaan siitä riip- sairausvakuutuslainsäädännön muuttami-
24914: puen, mitä sairautta he sairastavat. Lakiin oli- seksi siten, että lakiin lisättäisiin useam-
24915: sikin lisättävä useampia korvausluokkia, jolloin pia korvausluokkia ;a että myös eräät
24916: voitaisiin ottaa huomioon tapaukset, jolloin sairauden vuoksi välttämättömät ravin-
24917: potilaalle aiheutuu jatkuvasti suuria lääkekus- tovalmisteet otettaisiin korvauksen pii-
24918: tannuksia, vaikkakaan he eivät ole oikeutettuja riin.
24919: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
24920:
24921: Bror Lillqvist Erkki Korhonen
24922: Olli Helminen Juhani Raudasoja
24923: 1981 rd. 611
24924:
24925: Hemställningsmotion nr 523
24926:
24927:
24928:
24929:
24930: Lillqvist m. fl.: Om ändrat beräkningssätt för den pensions-
24931: grundande · lönen i arbetspensionslagarna
24932:
24933:
24934: Tili Riksdagen
24935:
24936: Enligt lagen om pension för arbetstagare den han skulle ha erhållit ifall hans tre bästa
24937: beräknas den pensionsgrundande lönen sålun- inkomstår skulle ha legat som grund för be-
24938: da, att av arbetsförhållandets fyra sista år räkningen. En pensionsreform bör därför ge-
24939: lämnas bort det år då medelmånadsinkomster- nomföras med det snaraste, som går ut på
24940: na, justerade med index, varit lägst samt likaså att av de tre bästa inkomståren beaktas de två
24941: det år då dessa månadsinkomster varit högst. sämsta vid uträkningen av den pensionsgrund-
24942: Den sålunda uträknade genomsnittliga månads- ande lönen. Efter denna lagändring skulle alla
24943: inkomsten under de två inkomstmässigt mel- få sina pensioner uträknade ungefär efter sam-
24944: lersta åren utgör den pensionsgrundande lönen. ma grunder och ett missförhållande, som spe-
24945: Ur uträkningssynpunkt är sättet enkelt och ciellt drahbar mindre inkomsttagare, vara av-
24946: troligen lätt att utföra men det ger inte alla förd ur vår pensionslagstiftning.
24947: en rättvis pensionsstorlek i förhållande tili de Ett dylikt system ger kanske något mera
24948: bästa inkomståren under ens arbetsföra tid. arbete vid uträkningen av pensionerna men
24949: För löntagare med månadslön och ålderstillägg större rättvisa och likställdhet mellan pensio-
24950: är beräkningssättet sannolikt det rätta eftersom närerna uppnås och därhän bör vi väl sträva.
24951: dessa vanligen lyfter sina högsta löner när de Praktiskt genomförbart måste det även vara
24952: går på pension. lgen för kroppsarbetarnas vid- eftersom alla årsinkomster är kända och lika-
24953: kommande gäller för det mesta raka motsatsen, ledes behövliga index.
24954: isynnerhet berör detta sådana arbetstagare som Med stöd av ovanstående föreslår vi, att
24955: utför arhetet på ackord. Deras prestationsför- riksdagen ville besluta hemställa,
24956: måga avtager med åren och i samma förhål-
24957: lande minskar inkomsterna. Det är inte heller att regeringen i brådskande ordning
24958: ovanligt, att en kroppsarbetare under sina måtte vidtaga åtgärder för att ändra
24959: sista arbetsår är tvungen att flytta tili mindre beräkningssättet för den pensionsgrund-
24960: ansträngande arbetsuppgifter. I dylika fall blir ande lönen i lagen om pension för ar-
24961: inkomsthortfallet ännu större. Inkomsten kan betstagare sålunda, att av arbetsförhål-
24962: minska i så hög grad under de fyra sista åren landets alla pensionsberättigade år ut-
24963: att den blir den minsta under de arbetsföra väljes de tre inkomstmässigt bästa åren
24964: åren. med index justerade, varav den genom-
24965: Då denna tid beaktas vid fastställandet av snittliga månadsinkomsten under de två
24966: pensionens storlek, får arbetstagaren ifråga en sämsta. åren utgör den pensionsgrundan-
24967: pensionsinkomst som är avsevärt mindre än de lönen.
24968: Helsingfors den 12 februari 1981
24969:
24970: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
24971: Jacob Söderman Mauno Forsman
24972: Sakari Knuuttila .
24973: 612 1981 vp.
24974:
24975: Toivomusaloite n:o 523 Suomennos
24976:
24977:
24978:
24979:
24980: Lillqvist ym.: Työeläkelakien mukaisen eläkkeen perustana ole-
24981: van palkan laskentatavan muuttamisesta
24982:
24983:
24984: Eduskunnalle
24985:
24986: Työntekijäin eläkelain mukaan lasketaan eläketuloa pienempi, jonka hän olisi saanut, jos
24987: eläkkeen perustana oleva palkka siten, että työ- laskelman perusteena ol1sivat olleet hänen kol-
24988: suhteen neljästä viimeisestä vuodesta jätetään me parasta ansiovuottaan. On sen vuoksi mitä
24989: po1s se vuosi, jona keskikuukausiansiot indek- pikimmin saatava aikaan eläkeuudistus, joka
24990: sillä korjattuina ovat olleet alhaisimmat, samoin tähtää siihen, että kolmesta parhaasta tulovuo-
24991: kuin se vuosi, jona nämä kuukausiansiot ovat desta otetaan huomioon kaksi huonointa eläk-
24992: olleet suurimmat. Näin laskettu keskimääräi- keen perustana olevaa palkkaa laskettaessa. Tä-
24993: nen kuukausitulo näinä kahtena tulon kanna!~ män lainmuutoksen jälkeen laskettaisiin kaik-
24994: ta keskivertovuotena muodostaa eläkkeen pe- kien eläkkeet suurin piirtein samojen perustei-
24995: rustana olevan palkan. den mukaan ja erityisesti vähätuloisia koskeva
24996: Laskentanäkökulmasta katsottuna menetelmä epäkohta tulisi poistetuksi eläkelainsäädännös-
24997: on yksinkertainen ja todennäköisesti helppo so- tämme.
24998: veltaa, mutta se ei .anna kaikille oikeudenmu- Tällainen järjestelmä on ehkä jonkin verran
24999: kaista eläkemäärää suhteessa työkykyisyyden työläämpi eläkkeitä laskettaessa, mutta se on
25000: parhaisiin tulovuosiin. Niiden palkansaajien oikeudenmukaisempi ja asettaa eläkeläiset ta-
25001: kohdalla, joilla on kuukausipalkka .ja ikälisät, sa-arvoisempaan asemaan, ja siihen kai mei-
25002: laskentatapa on todennäköisesti oikea, koska dän on pyrittävä. Käytännössä tämä lienee to-
25003: he tavallisesti nostavat korkeimpia palkkoja teutettavissakin, koska kaikki vuositulot ovat
25004: eläkkeelle siirtyessään. Ruumiillisen työn teki- tiedossa, samoin kuin tarvittavat indeksit.
25005: jöiden osalta tilanne on useimmiten päinvastai• Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25006: nen; etenkin tämä koskee urakalla työskente- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25007: leviä työnteldjöitä. Heidän suorituskykynsä vä- muksen,
25008: henee vuosien mittaan ja samassa suhteessa vä-
25009: henevät tulot. Ei myöskään ole harvinaista, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25010: että ruumiillisen työn tekijän on pakko viimei- menpiteisiin työntekijäin eläkelain mu-
25011: sinä työvuosinaan siirtyä vähemmän rasittaviin kaisen eläkkeen perustana olevan pal-
25012: työtehtäviin. Tällaisissa tapauksissa tulojen vä- kan Iaskemistavan muuttamiseksi siten,
25013: heneminen on vielä suurempi. Tulot voivat vä- että työsuhteen kaikista eläkkeeseen oi-
25014: hetä niin suuressa määrin viimeisten neljän keuttavista vuosista valitaan kolme an-
25015: vuoden aikana, että ne muodostuvat työkykyi- sioiden kannalta parasta vuotta indek-
25016: syysvuosien pienimmiksi. sein korjattuina, ja näistä kahden huo-
25017: Kun tämä aika otetaan huomioon eläkkeen noimman vuoden keskimääräinen kuu-
25018: suuruutta määrättäessä, kyseessä oleva työnte- kausiansio muodostaisi eläkkeen perus-
25019: kijä saa eläketulon, joka on huomattavasti sitä tana olevan palkan.
25020: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
25021:
25022: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
25023: Jacob Söderman Mauno Forsman
25024: Sakari Knuuttila
25025: 1981 rd. 613
25026:
25027: Hemställningsmotion nr 524
25028:
25029:
25030:
25031:
25032: Lillqvist m. fl.: Om fronttillägg tili alla som deltog i våra krig
25033: och utfört fronttjänst
25034:
25035:
25036: Tili Riksdagen
25037:
25038: Enligt ändringen av lagen om frontmanna- i vårt land som tvingade dessa människor att
25039: pension, viiken träder i kraft den 1 juli i år, söka sin utkomst i ett annat land.
25040: kan alla frontmän som tilldelats frontmanna- I första hand borde Finland börja utbetala
25041: tecken få frontmannapension och fronttillägg. fronttillägget åt sina tidigare frontmän och
25042: Kvinnor igen som deltagit i fronttjänst och -kvinnor i andra länder. Det borde vara lätt
25043: erhållit fronttjänsttecken kan få fronttillägg. att utreda emigranternas deltagande i våra krig
25044: Därtill erfordras, att man bor i Finland samt samt rätten till fronttillägget. Detta fronttill-
25045: är berättigad att erhålla eller får pension från lägg är visserligen inte stort men i varje fall ett
25046: Folkpensionsanstalten i vårt land. teeken på att vårt land kommer ihåg sina
25047: Den sistnämnda bestämmelsen utesluter alla frontmän och -kvinnor samt värdesätter deras
25048: emigranter från möjligheten att erhålla ens insatser.
25049: fronttillägget. Att frontmän och -kvinnor, vilka Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
25050: emigrerat tili ett annat land, förlorar sin rätt föreslår undertecknade, att riksdagen ville be-
25051: tili förmånerna för tjänstgöringen vid fronten sluta hemställa,
25052: kan inte vara rätt och som sig bör. Under
25053: de tunga och svåra krigsåren utförde de liksom att regeringen i skyndsam ordning
25054: alla andra sina medborgerliga plikter för landet. måtte vidtaga åtgärder för ändring av
25055: Och därför borde även emigranterna ihågkom- frontmannapensionslagen så att alla män
25056: mas på något sätt för att visa att vi sätter och kvinnor, som deltagit i våra krig
25057: värde på deras insatser vid fronten. och utfört fronttjänst, blir berättigade
25058: I detta sammanhang skall vi också komma till fronttillägg oberoende av nuvaran-
25059: ihåg, att det var framför allt arbetslösheten de bosättningsland och medborgarskap.
25060: Helsingfors den 12 februari 1981
25061:
25062: Bror Lillqvist Mauno Forsman
25063: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
25064: 614 1981 vp.
25065:
25066: Toivomusaloite n:o 524 Suomennos
25067:
25068:
25069:
25070:
25071: Lillqvist ym.: Rintamalisän myöntämisestä kaikille sotaan osal-
25072: listuneille ja rintamapalvelusta suorittaneille
25073:
25074:
25075: Eduskunnalle
25076:
25077: Rintamasotilaseläkettä koskevan lainmuutok- myys pakotti nämä ihmiset hakemaan toimeen-
25078: sen jälkeen, joka tulee voimaan kuluvan vuo- tulonsa jostakin toisesta maasta.
25079: den heinäkuun 1 päivänä, kaikki rintamamies- Suomen tulisi ensiksikin alkaa maksaa rinta-
25080: tunnuksen saaneet rintamamiehet voivat saada malisää muissa maissa asuville sodanaikaisille
25081: rintamasotilaseläkkeen ja rintamasotilaslisän. rintamamiehille ja -naisille. Lienee varsin help-
25082: Rintamapalvelukseen osallistuneet naiset, jotka poa selvittää maasta muuttaneiden osallistu-
25083: ovat saaneet rintamapalvelustunnuksen, voivat minen sotiimme ja heidän oikeutensa rintama-
25084: saada rintamapalveluslisää. Tämän edellytyksenä lisään. Tämä rintamalisä ei tosin ole suuri,
25085: on, että asianomainen asuu Suomessa ja on mutta se olisi kuitenkin osoituksena siitä, että
25086: oikeutettu saamaan eläkettä maamme Kansan- maamme muistaa ja arvostaa rintamamiehiään
25087: eläkelaitokselta. ja -naisiaan sekä heidän suorittamaansa panos-
25088: Viimemainittu määräys estää kaikilta maasta ta.
25089: muuttaneilta mahdollisuuden edes rintamalisän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25090: saamiseen. Ei voi olla oikein, että rintama- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25091: miehet ja -naiset, jotka ovat muuttaneet toi- muksen,
25092: seen maahan, menettävät oikeutensa rintama-
25093: palveluksen tuottamiin etuihin. Kuten kaikki että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25094: muut hekin suorittivat kansalaisvelvollisuutensa menpiteisiin rintamasotilaseläkelain
25095: maan hyväksi raskaina ja vaikeina sotavuosina. muuttamiseksi siten, että kaikki sotiim-
25096: Tästä syystä olisi myös maasta muuttaneita me osallistuneet ja rintamapalvelusta
25097: muistettava jollakin tavalla, joka osoittaisi, että suorittaneet miehet ja naiset olisivat
25098: heidän rintamalla suorittamalleen panokselle oikeutettuja saamaan rintamalisää riip~
25099: annetaan arvoa. pumatta heidän nykyisestä asuinmaas-
25100: Tässä yhteydessä on syytä myös muistaa, taan ja kansalaisuudestaan.
25101: että ensi sijassa maassamme vallinnut työttö-
25102: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
25103:
25104: Bror Lillqvist Mauno Forsman
25105: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
25106: 1981 rd. 615
25107:
25108: Hemställningsmotion nr 525
25109:
25110:
25111:
25112:
25113: Liliqvist m. fl.: Om beaktande av konstnärspension som privi-
25114: legierad inkomst enligt folkpensionslagen
25115:
25116:
25117: Tili Riksdagen
25118:
25119: Enligt statsrådets beslut av den 24 januari sion minskas med beaktande av den beviljade
25120: 1974 har undervisningsministeriet rätt att he- konstnärspensionen. Detta har som följd, att
25121: vilja konstnärspensioner antingen som full pen- pensionen för konstnären inte får just någon
25122: sion ellet delpension. Konstnärspension beviljas ekonomisk betydelse.
25123: åt konstnär såsom erkänsla för förtjänstfull Det verkar som om vår pensionslagstiftning
25124: verksamhet som skapande ellet återgivande skulle vara bristfällig beträffande samord-
25125: konstnär. Pension kan icke utan synnerligt skäl ningen mellan konstnärspension och folkpen-
25126: beviljas åt person, som är yngre än sextio år. sion. För denna uppfattning får man ytter-
25127: Vid fastställande av pensionens storlek, skall ligare stöd av att konstnärspensionen är skatte-
25128: hänsyn tagas tili sökandens förmögenhetsför- fri inkomst och därigenom avsedd att verk-
25129: hållanden samt tili hans inkomstmöjligheter. ligen förbättra konstnärens ekonomiska ställ-
25130: Konstnärspension är skattefri inkomst. ning.
25131: Av detta framgår, att ekonomiska och so- Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
25132: cialpolitiska synpunkter skall beaktas vid be- föreslår undertecknade, att riksdagen ville be-
25133: viljande av konstnärspension. sluta hemställa,
25134: 1 allmänhet saknar de, som nu söker om
25135: konstnärspension, arbetspension varför deras att regeringen i skyndsam ordning
25136: enda inkomst ofta består av folkpension. Efter- måtte vidtaga åtgärder så att konstnärs-
25137: som denna pension är behovsprövad och konst- pensionen enligt folkpensionslagens 30 §
25138: närspension inte utgör en privilegierad inkomst blir privilegierad inkomst.
25139: enligt folkpensionslagens 30 §, måste folkpen-
25140: Helsingfors den 12 februari 1981
25141:
25142: Bror Liliqvist Kaj Bärlund
25143: Jacob Söderman Mauno Forsman
25144: Sakari Knuuttila
25145: 616 1981 vp.
25146:
25147: Toivomusaloite n:o 525 Suomennos
25148:
25149:
25150:
25151:
25152: Lillqvist ym.: Taiteilijaneläkkeen saattamisesta etuoikeutetuksi
25153: tuloksi kansaneläkelaissa
25154:
25155:
25156: Eduskunnalle
25157:
25158: Valtioneuvoston tammikuun 24 päivänä janeläke kansaneläkelain 30 §:n mukaan ole
25159: 1974 tekemän päätöksen mukaisesti opetus- etuoikeutettua tuloa, kansaneläkettä täytyy tai-
25160: ministeriöllä on oikeus myöntää taiteilijaneläk- teilijaneläkkeen myöntämisen johdosta alentaa.
25161: keitä joko täysinä tai osaeläkkeinä. Taiteilijan- Tästä seuraa, että eläkkeellä ei taiteilijan kan-
25162: eläke myönnetään taiteilijalle tunnustuksena nalta ole juuri mitään taloudellista merkitystä.
25163: hänen ansiokkaasta toiminnastaan joko luovana Vaikuttaa siltä kuin eläkelainsäädäntömme
25164: tai esittävänä taiteilijana. Eläkettä ei ilman olisi puutteellinen taiteilijaneläkkeen ja kansan-
25165: erityisiä syitä voida myöntää henkilölle, joka eläkelain yhteensovittamisen kohdalla. Tätä kä-
25166: ei ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta. Eläk- sitystä tukee lisäksi se seikka, että taiteilijan-
25167: keen suuruutta määrättäessä tulee ottaa huo- eläke on verotonta tuloa ja sen tarkoituksena
25168: mioon hakijan varallisuussuhteet sekä hänen on siten todella parantaa taiteilijan taloudellista
25169: ansiomahdollisuutensa. Taiteilijaneläke on vero- asemaa.
25170: tonta tuloa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25171: Edellä olevasta käy selville, että taloudelli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25172: set ja sosiaalipoliittiset näkökohdat on otet- muksen,
25173: tava huomioon taiteilijaneläkettä myönnet-
25174: täessä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25175: Niiltä, jotka nyt hakevat taiteilijaneläkettä, menpiteisiin, jotta taiteilijaneläkkeestä
25176: puuttuu yleensä työeläke, minkä johdosta hei- tulisi kansaneläkelain 30 §:n mukainen
25177: dän ainoa tulonsa usein on ·kansaneläke. Koska etuoikeutettu tulo.
25178: tämä eläke on tarveharkintainen, eikä taiteili-
25179: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
25180:
25181: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
25182: Jacob Söderman Mauno Forsman
25183: Sakari Knuuttila
25184: 1981 vp. 617
25185:
25186: Toivomusaloite n:o 526
25187:
25188:
25189:
25190:
25191: Loikkanen ym.: Sotainvalidien kuntoutustarpeen irrottamisesta
25192: korvattavasta vammasta tai sairaudesta
25193:
25194:
25195: Eduskunnalle
25196:
25197: Sotilasvammalain mukaisiin sairaanhoito- jen vammojen tai sairauksien takia, nimen-
25198: etuuksiin kuuluu korvattavan vamman tai sai- omaan myös vaikeata lievemmin vammaisten
25199: rauden vaatiman varsinaisen sairaanhoidon ja ryhmässä. Kuntoutuksen myöntämisen edelly-
25200: apuvälinehuollon sekä terveydentilan seurannan tyksenä olevan korvattavan invaliditeetin asteen
25201: edellyttämien tarkastusten lisäksi työ- tai toi- raja olisikin tämän vuoksi nykyisestä alennet-
25202: mintakyvyn elvyttämiseksi ja säilyttämiseksi tar- tava.
25203: peellinen lääkinnällinen kuntoutus. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25204: Korvattavasta vammasta tai sairaudesta ai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25205: heutuvaan tarpeeseen voidaan sanottua kuntou- muksen,
25206: tusta antaa vammaiselle, joka saa sotilasvam-
25207: malain mukaista päivärahaa tai elinkorkoa taik- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
25208: ka on vaihtanut elinkorkonsa sitä vastaavaksi menpiteisiin sotainvalidien lääkinnälli-
25209: pääomaksi. Korvatun invaliditeetin ollessa aic sen kuntoutuksen saannin perusteiden
25210: nakin 30 prosenttia kuntoutusta voidaan myön- muuttamiseksi siten, että kaikille so-
25211: tää myös silloin, kun sen tarve johtuu muus- tavammaisille, joiden korvattu invalidi-
25212: takin kuin korvatusta vammasta tai sairaudesta. teetti on ainakin 10 prosenttia, voi-
25213: Suoritetut selvitykset ja käytännön huolto- taisiin antaa lääkinnällistä kuntoutusta
25214: työssä saadut kokemukset osoittavat työ- ja toi- myös silloin kun sen tarve johtuu muus-
25215: mintakykyä elvyttävän ja säilyttävän kuntou- takin kuin korvattavasta vammasta tai
25216: tuksen tarpeen sotavammaisilla olevan jatku- sairaudesta.
25217: vasti lisääntymässä muutoinkin kuin korvattu-
25218: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
25219:
25220: Eino Loikkanen Veikko Pihlajamäki
25221:
25222:
25223:
25224:
25225: 78 088100188J
25226: 618 1981 vp.
25227:
25228: Toivomusaloite n:o 527
25229:
25230:
25231:
25232:
25233: Louvo ym.: Maatalousyrittäjän eläketurvan saattamisesta suku-
25234: puolesta riippumattomaksi
25235:
25236:
25237: Eduskunnalle
25238:
25239: Vuoden 1970 alusta voimaan tulleen maata- työtulo ja nautakarjatiloilla huomattavastikin
25240: lousyrittäjien eläkelain, MYEL:n, piirissä on suurempi. Ilmeisesti tämä on johtanut siihen,
25241: tällä hetkellä 130 597 isäntää ja 105 066 että vuosittain yhä enemmän tehdään anomuk-
25242: emäntää. Maatalouden työtulot, joiden perus- sia Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle työtu-
25243: teella eläke määräytyy, jaetaan MYEL:n 8 lojen poikkeuksellisesta jakamisesta emännän
25244: § :n mukaisesti hyvin isäntäkeskeisesti. Mm. ja isännän kesken. Vuonna 1971 tällaisia poik-
25245: tästä syystä emännät kokevat eläketurvansa keuksellisia työtulojakaja myönnettiin 19,1 %
25246: puutteelliseksi. MYEL-vakuutus määrätään nor- kaikista työtulon määrittelyistä ja vuonna 1980
25247: maalisti maatilan pinta-alan mukaan. Pelto- ja tämä määrä oli kasvanut 25 % :iin. Anomus-
25248: puutarhamaa huomioidaan tässä kokonaan ja ten runsaus kuvaa tarvetta useammin jakaa
25249: metsämaasta määräosa. Näin saadaan ns. työtulot todellista tilannetta vastaavasti, mut-
25250: MYEL-hehtaarit, joiden perusteella tilan ko- ta monimutkainen anominen estää sitä. Mai-
25251: konaistyötulo lasketaan. Poikkeavan voimape- ninta "työt tehdään yhdessä, karjatalous, vero-
25252: räinen viljelytapa, normaalia suuremmat eläin- tuksessa ansiotulo on jaettu puoliksi" ei ni-
25253: määrät, maatilamatkailu, mehiläishoito yms. mittäin ohjeiden mukaan riitä hakemuksen pe-
25254: voivat anomuksesta korottaa työtuloa. rusteluiksi.
25255: Työtulojen tasajako emännän ja isännän kes- Erääksi syyksi isännän normaalin MYEL-työ-
25256: ken tapahtuu ilman eri anomusta ja perustelu- tulon emännän työtuloa huomattavasti kor-
25257: ja vain 8 MYEL-hehtaariin asti, jolloin emän- keammalle määrittelylle on mainittu nykyinen
25258: nän suurin mahdollinen työtulo on tänä vuon- perhe-eläkelainsäädäntö, jonka mukaan vakuu-
25259: na 8 320 mk vuodessa. Mainitun raja-arvon tetun kuoleman jälkeen naisleski sekä alle 18-
25260: jälkeen työtulon nousu menee normaalisti ko- vuotiaat lapset saavat perhe-eläkkeen. Miesies-
25261: konaan isännälle, jolloin suurimman mahdolli- kellä ei ole tätä mahdollisuutta emännän kuo-
25262: sen eli 42 MYEL-hehtaarin tilalla isännän eläk- leman jälkeen, alle 18-vuotiaat lapset saavat
25263: keen perustana oleva työtulo on 31 7 67 mk kyllä perhe-eläkkeen. Tässä onkin myös maa-
25264: ja emännän edelleen vain 8 320 mk, siis noin talousyrittäjiin kohdistuva ilmeinen epäkohta,
25265: neljäsosa ja näin ollen emännän suurin mah- joka saattaa johtaa edellä mainittuihin vääris-
25266: dollinen eläkekin, 402 mk/kk, on noin neljäs- tymiin ja epäoikeudenmukaisuuteen myös isän-
25267: osa isännän vas·taavasta eläkkeestä 1 518 mk/ nän suhteen. Perhe-eläkkeen pitäisi olla suku-
25268: kk. puolesta riippumaton.
25269: Emännän työtulon kasvu pysähtyy edellä Edelleen itsenäiset yrittäjät, myös maata-
25270: mainittuun 8 320 markkaan, koska kotitalous- lousyrittäjät ovat jatkuvasti ilman lakisääteis-
25271: töiden katsotaan kuuluvan ainoastaan emän- tä ,tapaturmavakuutusta ja siten myös vailla
25272: nälle eikä kotitaloustyötä, vaikka se olisi maa- ammattitaudeista aiheutuvien menetysten täyt-
25273: talouden "työmaahuoltoa", pidetä tuotannol- tä korvausta.
25274: lisena työnä, jonka kansantaloudellinen arvo Jos esimerkiksi emäntä sairastuu ammatti-
25275: määriteltäisiin työeläkkeeseen o1keuttavaksi. tautiin, on hän heikommassa asemassa kuin
25276: Todellisuudessa on emännän keskimääräinen samaan tautiin saitastuva palkattu karjanhoita-
25277: verotuksellinen työtulo tutkimusten mukaan jansa. Emännän sairausvakuutuspäiväraha on
25278: suurempi kuin normaali vahvistettu MYEL- useimmiten minimipäiväraha.
25279: Toivomusaloite n:o 527 619
25280:
25281: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- nän sosiaaliturvan saattamiseksi suku-
25282: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- puolesta riippumattomaksi ja erityisesti
25283: muksen, maatilan emännän sosiaaliturvassa ha-
25284: vaittujen epäoikeudenmukaisuuksien ja
25285: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- puutteellisuuksien korjaamiseksi.
25286: menpiteisiin maatilan emännän ja isän-
25287: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
25288:
25289: Anna-Kaarina Louvo Erkki Pystynen Heikki Järvenpää
25290: Jouni J. Särkijärvi Alla Jokinen Sampsa Aaltio
25291: Helena Pesola Mauri Vänskä Toivo Mäkynen
25292: Helge Saarikoski Mauri Miettinen Ulla Puolanne
25293: Eero Lattula Tapani Mörttinen Toivo T. Pohjala
25294: Tuulikki Petäjäniemi Olavi Nikkilä Sinikka Karhuvaara
25295: Timo Ihamäki Tapio Holvitie Matti Pelttari
25296: Esko J. Koppanen Juhani Laitinen Elsi Hetemäki-Olander
25297: P. Jokinen Pekka Löyttyniemi P. Mäki-Hakola
25298: 620 1981 rd.
25299:
25300: Hemställningsmotion nr 528
25301:
25302:
25303:
25304:
25305: Malm: Om översyn av grundema för fördelningen av semester-
25306: penningen för småföretagare
25307:
25308:
25309: Tili Riksdagen
25310:
25311: De, enligt lag om semesterpenning för små- årsinkomstens och semesterpenningens storlek.
25312: företagare (408 /77) , årligen av statsrådet på Med hänsyn tili ovanstående motiveringar
25313: social- och hälsovårdsministeriets framställan föreslår undertecknad, att riksdagen ville be-
25314: fastställda maximiårsinkomsten och semester- sluta hemställa,
25315: penningen måtte anses för låga, med hänsyn
25316: tili den inkomstutveckling som skett i vårt att regeringen måtte vidtaga åtgärder
25317: samhälle och med beaktande av att småföre- för att företa en översyn av grunderna
25318: tagama ofta med lånat kapital, utan statliga för fördelning av semesterpenning för
25319: stödinsatser skapat sina egna arbetsplatser och småföretagare så att de motsvarar en
25320: därmed icke åsamkar staten kostnader för upp- allmän förtjänstnivå eller förslagsvis en
25321: rätthållande av sysselsättningen i landet. höjning av maximiårsinkomsten till
25322: Småföretagarnas betydelse för sysselsättning- 40 000 mark och av semesterpenningen
25323: en är stor och den insats och det kunnande till 1 000 mark med en årlig inflations-
25324: de är tvungna att prestera för bibehållande av justering.
25325: sina arbetsplatser harmonierar ilia med maximi-
25326: Helsingfors den 16 februari 1981
25327:
25328: Håkan Malm
25329: 1981 vp. 621
25330:
25331: Toivomusaloite n:o 528 Suomennos
25332:
25333:
25334:
25335:
25336: Malm: Pienyrittäjän lomarahan jakamisperusteiden tarkistami-
25337: ,sesta
25338:
25339:
25340: Eduskunnalle
25341:
25342: Vaitioneuvoston pienyrittäjien lomarahasta ehdoton edellytys, ovat melkoisessa epäsuh-
25343: annetun lain (408/77) nojalla sosiaali- ja teessa enimmäisvuositulon ja lomarahan suu-
25344: terveysmtmsterwn esityksestä vahvistamaa ruuteen.
25345: enimmäisvuosituloa ja lomarahaa on pidettävä Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
25346: liian alhaisena ottaen huomioon yhteiskun- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25347: nassamme tapahtunut tulokehitys sekä se seik-
25348: ka, että pienyrittäjät ovat lainaamaliansa pää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25349: omalla ilman valtion tukea itse luoneet työ- pienyrittäjille maksettavan lomarahan ja-
25350: paikkansa eivätkä näin ollen ole aiheuttaneet koperusteiden tarkistamiseksi siten, että
25351: valtiolle kustannuksia työllisyyden ylläpitämi- ne tulisivat vastaamaan yleistä ansiota-
25352: sestä maassamme. soa eli että enimmäisvuositulo korotet-
25353: Pienyrittäjien merkitys on työllisyyden kan- taisiin 40 000 markkaan ja lomaraha
25354: nalta huomattava ja heidän panoksensa ja tai- 1 000 markkaan vuotuisin inflaatiokoro-
25355: tonsa, jotka ovat työpaikkojen säilyttämisen tuksin.
25356: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
25357:
25358: Håkan Malm
25359: 622 1981 rd.
25360:
25361: Hem~tällningsmotion nr 529
25362:
25363:
25364:
25365:
25366: Malm m. fl.: Om införande av ett system med statligt stöd för
25367: vård av åldringar i hemmen
25368:
25369:
25370: Tili Riksdagen
25371:
25372: Aldringsvården blir ett alltmer brännande anstaltsvården minskas och den öppna vården
25373: och svårlöst problem. I många kommuner är tillföras nya resurser.
25374: bristen på bäddplatser för långtidssjuka stor Detta att anförvanter tar sig an vården av
25375: och det har tydligt framkommit att resurserna åldringar, bör av samhället ges erkänsla och
25376: för en stor satsning inom denna sektor är be- ett stöd utbetalas, som utgör en del av de
25377: gränsade. Problemet med var och hur man kostnader samhället skulle åsamkas för lösan-
25378: skall sköta åldringarna måste omedelbart lösas. det av åldringsproblemet.
25379: Man har funnit att en ensidig satsning på an- Systemet med hemvårdsstöd inom åldrings-
25380: staltsvård är ett relativt dyrt vårdalternativ ur vården har redan införts i ett antal kommuner.
25381: samhällets synpunkt. Samtidigt kan man kon- Hemvårdsstödet är emellertid inte endast en
25382: statera ett ökat intresse för och en mer mål- kommunal angelägenhet, utan kommunerna bör
25383: medveten satsning på att utveckla olika former kunna räkna med ett kännbart statligt stöd för
25384: av öppen vård, som syftar tili en människonära denna vårdform. När nu kommunerna visat
25385: vård i en känd miljö. beredskap och intresse för att satsa på hemvård
25386: Ekonomiskt stöd tili dem som vårdar åld- av åldringar, bör initiativet mottas positivt
25387: ringarna i hemmen, bör ses som ett led i ar- från statligt håll.
25388: betet på en utbyggd åldringsvård. Alternativet Med hänvisning tili ovanstående föreslås
25389: har många fördelar. Det är smidigt och kan vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
25390: utan större förvaltningsomläggningar byggas ut
25391: i kommunerna. Resurserna, dvs. personer villiga att regeringen måtte vidtaga åtgärder
25392: att sköta de gamla, finns. Aldringarna får vård för införande av ett system med statligt
25393: och tillsyn i en miljö som är bekant. Genom stöd för vård av åldringar i hemmen.
25394: en ökad satsning på hemvård kan trycket på
25395: Helsingfors den 12 februari 1981
25396:
25397: Håkan Malm Jutta Zilliacus
25398: Boris Renlund Ole Norrback
25399: Ingvar S. Melin
25400: 1981 vp. 623
25401:
25402: Toivomusaloite n:o 529 Suomennos
25403:
25404:
25405:
25406:
25407: Malm ym.: Vanhusten kotihoidon valtiontukea koskevan järjes-
25408: telmän käyttöön ottamisesta
25409:
25410:
25411: Eduskunnalle
25412:
25413: Vanhustenhuollosta on tulossa yhä poltta- kohdistuvaa painetta vähentää ja siirtää avo-
25414: vampi ja vaikeammin ratkaistavissa oleva pul- hoitoon uutta työvoimaa.
25415: ma. Useissa kunnissa on pitkäaikaissairaiden Sille, että omaiset ottavat tehtäväkseen van-
25416: vuodepaikoista tuntuva pula ja on käynyt aivan husten hoitamisen, yhteiskunnan tulisi antaa
25417: ilmeiseksi, että varojen sijoittaminen enemmälti täysi tunnustus ja maksaa tukea, joka muuten
25418: tälle alueelle on rajallista. Sitä, missä ja miten muodostaisi osan yhteiskunnalle vanhusten hoi-
25419: vanhuksia on hoidettava, koskeva ongelma on topulman ratkaisemisesta aiheutuvista kustan-
25420: ratkaistava välittömästi. On tultu siihen tulok- nuksista.
25421: seen, että varojen yksipuolinen sijoittaminen Vanhustenhuollon kotihoidon tuen järjestel-
25422: laitoshuoltoon on suhteellisen kallis hoitovaih- mä on jo toteutettu eräissä kunnissa. Kotihoi-
25423: toehto yhteiskunnan kannalta. Samalla on to- don tuki ei kuitenkaan ole pelkästään kunnal-
25424: dettavissa mielenkiinnon lisääntyneen varojen linen asia, vaan kuntien täytyy voida luottaa
25425: määrätietoiseksi suuntaamiseksi erilaisten avo- siihen, että valtio on mukana tukemassa tätä
25426: hoitomuotojen kehittämiseen, mikä merkitsisi hoitomuotoa tuntuvasti. Kuntien nyt osoittaes-
25427: ihmisläheistä hoitoa tutussa ympäristössä. sa valmiutta ja kiinnostusta varojen sijoittami-
25428: Taloudellisen tuen antaminen niille, jotka seen vanhusten kotihoitoon, valtion tulisi suh-
25429: hoitavat vanhuksia kodeissa, olisi eräs vaihe tautua myönteisesti tällaiseen aloitteeseen.
25430: vanhusten hoidon laajentamistyössä. Tällä vaih- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25431: toehdolla on monta etua. Se on joustava ja sitä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25432: voidaan laajentaa kunnan puitteissa ilman mai- muksen,
25433: nittavia hallinnon muutoksia. Työvoimaa eli
25434: henkilöitä, jotka haluavat hoitaa vanhuksia, on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25435: kyllä olemassa. Vanhukset saavat hoitoa ja sellaisen järjestelmän luomiseksi, jolla
25436: heitä valvotaan tutussa ympäristössä. Sijoitta- valtio tukisi vanhusten hoitoa heidän
25437: malla varoja kotihoitoon voidaan laitoshuoltoon kodeissaan.
25438: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
25439:
25440: Håkan Malm Jutta Zilliacus
25441: Boris Renlund Ole Norrback
25442: Ingvar S. Melin
25443: 624 1981 vp.
25444:
25445: Toivomusaloite n:o 530
25446:
25447:
25448:
25449:
25450: Martikainen ym.: Äitiyslomalla olevan työntekijän sijaisen so-
25451: siaaliturvakustannusten maksamisesta valtion varoista
25452:
25453:
25454: Eduskunnalle
25455:
25456: Perhepolitiikan kehittäminen on viime vuo- politiikkaa tehostetaan, johtamaan naisten syr-
25457: sina ollut eräs harjoitetun sosiaalipolitiikan pai- jimiseen työmarkkinoilla tai asettamaan per-
25458: nopistealueita. Niinpä eri toimin onkin lapsi- heelliset naiset muita heikompaan asemaan.
25459: perheiden asemaa voitu parantaa. Eräänä tällai- Tämä ei voi luonnollisestikaan olla perhepoli-
25460: sena toimenpiteenä on ollut äitiyspäivärahan tiikan hyvän hoitamisen kannalta tarkoituksen-
25461: maksukauden pidentäminen siten, että se tällä mukaista eikä periaatteellisestikaan oikein. Täs-
25462: hetkellä käsittää 234 vuorokautta. Tämä on tä syystä tulisikin tutkia, miten yrittäjien so-
25463: mahdollistanut sen, että äiti ja määrätyltä osal- siaaliturvakustannuksia voitaisiin keventää edel-
25464: ta myös isä voi hoitaa vastasyntynyttä lasta en- lä mainituissa tapauksissa. Eräänä mahdollisuu-
25465: simmäisten kuukausien aikana työsuhteen kat- tena on se, että perhepoliittisten syiden vuoksi
25466: keamatta ja perheen toimeentulon tullessa tur- lomalla olevan työntekijän tilalle palkatun hen-
25467: vatuksi. Tämän seurauksena on kuitenkin syn- kilön sosiaaliturvakustannukset suoritettaisiin
25468: tynyt tilanne, joka erityisesti pienten yritysten valtion toimesta, jolloin kuvattu ongelma pois-
25469: ja erityisesti sellaisten työvaltaisten yritysten tuisi.
25470: kohdalla, joiden työvoima on naisvaltaista, on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25471: johtanut vaikeuksiin. Kun yritys palkkaa tila- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25472: päistyövoimaa äitiyslomalla olevan työntekijän muksen,
25473: tilalle, kertautuvat palkkaan sidotut sosiaali-
25474: turvakustannukset työnantajalle yhden työpai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25475: kan osalta kahta työntekijää koskeviksi. Tämä menpiteisiin sellaisen järjestelmän luo-
25476: puolestaan on omiaan johtamaan siihen, ettei miseksi, jonka mukaan äitiyslomalla ole-
25477: äitiyslomalla olevan sijaan palkata uutta työn- van työntekijän sijaan palkatun työnte-
25478: tekijää, ellei ole aivan pakko. Toisaalta tällai- kijän sosiaaliturvakustannukset makset-
25479: set seikat ovat omiaan, samalla kun perhe- taisiin pienyrityksissä valtion varoista.
25480: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
25481:
25482: Olavi Martikainen Alvar Saukko
25483: Markku Kauppinen Paavo Vesterinen
25484: 1981 vp. 625
25485:
25486: Toivomusaloite n:o 531
25487:
25488:
25489:
25490:
25491: Martikainen ym.: Vammaisten elämisen laadun parantamisesta
25492:
25493:
25494: Eduskunnalle
25495:
25496: Yhteiskuntamme nopean taloudellisen ja tek- suuresti riippuen siitä, saako henkilö kuntou-
25497: nillisen kehityksen seurauksena ihmiset ovat tusta liikennevakuutuslain, tapaturmavakuutus-
25498: joutuneet uudenlaisiin tilanteisiin ja oloihin. lain, kansaneläkelain, sairausvakuutuslain vai
25499: Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti vammais- invaliidihuoltolain perusteella. Invaliidihuolto-
25500: ten määrä on osittain tästä johtuen suuri, vaikka lain mukaan kuntoutusta saava henkilö on tässä
25501: monia myönteisiä toimenpiteitä on asian hyväksi suhteessa kaikkein huonoimmassa asemassa.
25502: tehty. Turva puuttuu kokonaan monissa ennaltaeh-
25503: Työkyvyttömien osuus työikäisestä väestös- käisevissä hoitotapauksissa.
25504: tämme on kauan ollut pohjoismaiden korkein. Vammaisvälineet tulee pyrkiä antamaan hoi-
25505: Työkyvyttömyyseläkeläisiä on meillä yli don yhteydessä. Nykyään vammaiset joutuvat
25506: 250 000. Sairastavuudesta tehdyt tutkimukset monissa tapauksissa hoidon jälkeen tekemään
25507: osoittavat, että pitkäaikaisesti sairaitten määrä välineiden hankkimisesta hakemuksen sosiaali-
25508: on maassamme kansainvälisesti katsoen erit- hallitukselle. Päätöksenteko tulee viivytyksettä
25509: täin suuri. Lähes samoin on tilanne liikenne- tältä osin aikaisempaa laajemmin siirtää pois
25510: ja työtapaturmien sekä työperäisten sairauksien keskusvirastolta, jolloin asioiden hoitoa yksin-
25511: kohdalla. Huolestuttavaa on viime vuosikym- kertaistetaan ja nopeutetaan.
25512: menellä ollut henkisten häiriöiden lisääntymi- Vammaisten pääsyä avoimille työmarkkinoille
25513: nen. tulee helpottaa mm. työvoima-, koulutus- ja
25514: Kuluva vuosi on YK:n yleiskokouksen pää- sosiaalipoliittisia toimenpiteitä tehostamalla.
25515: töksellä julistettu kansainväliseksi Vammaisten Myös työkokeilua ja työhönvalmennusta on
25516: Vuodeksi. Vuoden teema on "täysi osallistu- lisättävä sekä luotava edellytyksiä normaaleilla
25517: minen ja tasa-arvo". Suomessa vammaisten ase- työpaikoilla välttämättömien järjestelymahdolli-
25518: ma on olennaisesti parempi kuin lukuisissa suuksien toteuttamiseen. Vammaisilla tulee olla
25519: muissa maissa. Tästä huolimatta maamme vam- samanlainen oikeus kuin muillakin yhteiskun-
25520: maishuollossa on edelleen kehitettävää. Kan- nan jäsenillä tehdä kykyjensä mukaista työtä.
25521: sainvälisen Vammaisten Vuoden teeman mukai- Työ on ihmisen tasapainoisen elämisen perus-
25522: sesti meillä tulisi, sen ohella että yhteisöjen ta.
25523: suunnittelussa ja rakentamisessa aikaisempaa Tuotannossa tapahtuneet muutokset ovat li-
25524: paremmin otetaan huomioon vammaisten tar- sänneet työelämän vaatimuksia niin, että vam-
25525: peet, tehostaa niitä palvelu- ja tukitoimia, joilla maisten on entistä vaikeampaa sijoittua työelä-
25526: tuetaan vammaisten avohoitoa ja yleensäkin mään. Työtilat ovat lisäksi monesti sellaisia,
25527: heidän kotona toimeentulemistaan. että ne estävät muutoin työhön pystyvän vam-
25528: Vammaisten henkilöiden kuntoutusta tulee maisen työnteon. Viime vuosina on työnsaa-
25529: kehittää. Kuntoutustarpeen ja kuntoutusmah- mista edistäviä erityistoimenpiteitä voimakkaas-
25530: dollisuuksien arviointi tapahtuu meillä vielä ti lisätty. Tästä huolimatta tulevat eri tavoin
25531: sattumanvaraisesti, eikä näitä selvitetä riittäväs- työrajoitteisten henkilöiden työnsaantimahdolli-
25532: ti hoidon yhteydessä. Kuntoutuksen onnistu- suudet työvoimaviranomaisten arvioiden mu-
25533: misen vaatima eri alojen asiantuntijoiden yh- kaan edelleen huononemaan.
25534: teistyö ja aloitettujen kuntoutustoimenpiteitten Vaikeavammaisten suojatyötä on tarpeen ke-
25535: seuranta on puutteellista. Uudistukset eivät hittää nykyistä monipuolisemmin niin, että ko-
25536: vaadi suuria resurssilisäyksiä. tona ja kotiseudulla tehtävää työtä lisätään
25537: Toimeentuloturva kuntoutuksen ajalta tulee sekä vammaisten elinkeinon harjoittamisen
25538: saattaa kuntoon. Sen taso vaihtelee nykyään edellytyksiä parannetaan. Nykyään suojatyö on
25539: 79 088100188]
25540: 626 Toivomusaloite n:o 531
25541:
25542:
25543: keskittynyt lähinnä suurten asutustaajamien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25544: suojatyökeskuksiin. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25545: Vammaisten kotona tapahtuvan hoidon tu-
25546: kemiseksi tulee nyt kokeiltavaksi tuleva vam- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25547: maisten hoitotuki ottaa yleisjärjestelmänä käyt- vammaisten elämisen laadun parantami-
25548: töön. Se on monesti inhimillisin ja taloudelli- seksi kehittämällä vammaisten kuntou-
25549: sesti edullisin hoitotapa esim. silloin, kun hen- tusta ja sen aikaista toimeentuloturvaa,
25550: kilö tarvitsee selviytyäkseen elämän normaaleis- helpottamalla vammaisten työhön sijoit-
25551: ta toimenpiteistä jatkuvaa toisen henkilön apua. tumista tarvittavin erityisjärjestelyin
25552: Hoitotuki tulee voida maksaa joko hoidettaval- sekä ottamalla yleisjärjestelmänä käyt-
25553: le itselleen tai hänen hyväksymälleen hoitajalle töön vammaisten kotona tapahtuvan
25554: ja sen tarkoituksena on olla korvauksena vam- hoidon tukemiseksi suoritettava hoito-
25555: maisen tarvitsemasta avusta. tuki.
25556: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
25557:
25558: Olavi Martikainen Alvar Saukko Juhani Tuomaala
25559: Mikko Jokela Väinö Raudaskoski Lea Sutinen
25560: Mauno Manninen Paavo Vesterinen Kalevi Mattila
25561: Heimo Linna Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Markku Kauppinen
25562: Mikko Pesälä Mauri Pekkarinen Esko Pekonen
25563: Matti Maijala Hannele Pokka Toivo Yläjärvi
25564: Lauri Palmunen Veikko Pihlajamäki Orvokki Kangas
25565: Hannu Tenhiälä Pentti Poutanen Mikko Kaarna
25566: Petter Savola Marjatta Väänänen Einari Nieminen
25567: Juhani Saukkonen Kauko Juhantalo
25568: 1981 vp. 627
25569:
25570: Toivomusaloite n:o 5.32
25571:
25572:
25573:
25574:
25575: Martikainen ym.: Varallisuusharkinnan poistamisesta invaliidi-
25576: huoltolain nojalla myönnettävän lääkintähuollon osalta
25577:
25578:
25579: Eduskunnalle
25580:
25581: Invaliidihuoltolain (907 /46) mukaan voi- Varallisuusharkinnan käyttämisestä saatu
25582: daan invalidille tarvittaessa lääkintähuoltona tuotto on tällä hetkellä jokseenkin vähäinen.
25583: antaa mm. sairaalahoitoa jälkihoitoineen, muu- Se tuskin pystyy kattamaan toimenpiteestä ai-
25584: ta työ- ja toimintakykyä edistävää tai säilyttä- heutuvia hallinto-, toimeenpano- ym. kustan-
25585: vää kuntouttamishoitoa, vammaisvälineitä, kuu- nuksia. Invalidihuollon kehittämisessä on viime
25586: lovammaisille tulkkipalvelua sekä korvata lää- vuosina pyritty yhä joustavampaan ja tarkoituk-
25587: kintähuollon saamiseksi tarpeelliset matkat. senmukaisempaan menettelyyn mm. siirtämällä
25588: Viime vuosikymmenelle saakka oli voimassa päätöksentekovaltaa sosiaalilautakunnille, invali-
25589: säännös, että lääkintähuollosta aiheutuvat kus- dien erityishuoltolaitoksille ja muille invalidi-
25590: tannukset suoritettiin valtion varoista vammai- huollon toimeenpanoelimille. lnvalidihuollon
25591: sen varallisuudesta riippuen. Hyvin monet pie- edelleen kehittäminen tähän suuntaan on tiet-
25592: nituloisetkin vammaiset joutuivat osallistumaan tävästi parhaillaankin suunnitteilla. Hajaotetus-
25593: näihin vammasta aiheutuviin erityiskustannuk- sa päätöksenteossa tuottaa tasapuolisen varalli-
25594: siin. Invalidihuollon kehityksen myötä on va- suusharkinnan noudattaminen suuria vaikeuksia.
25595: rallisuusharkintaa asteittain poistettu. Jotta kehitykselle luotaisiin parhaat mahdolli-
25596: Tällä hetkellä invaliidihuoltolain mukaisen set onnistumisen edellytykset, tulisi sitä vai-
25597: sairaalahoidon kustannusten korvaamisessa nou- keuttavasta ja yhteiskunnalle taloudellisesti vä-
25598: datetaan omavastuuaikaa, joka alle 16-vuotiait- hämerkitykselliseksi osoittautuneesta varalli-
25599: ten kohdalla on 14 vuorokautta ja sitä van- suusharkinnasta luopua.
25600: hempien kohdalla 30 vuorokautta. Omavastuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25601: ajan poistamisella ei ole yhteiskunnalle olen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25602: naista taloudellista merkitystä. Yksilöllisten muksen,
25603: vammaisvälineiden kohdalla varallisuusharkinta
25604: on jo nyt miltei kokonaan poistettu. Yleisväli- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25605: neiden osalta varallisuusharkintaa noudatetaan menpiteisiin varallisuusharkinnan poista-
25606: edelleen. Kuitenkin kallishintaisemmat yleisvä- miseksi invaliidihuoltolain nojalla myön-
25607: lineet annetaan poikkeuksetta käytettäväksi. Li- nettävän lääkintähuollon osalta.
25608: säksi näiden osalta on suunnitteilla lainaustoi-
25609: minnan aloittaminen.
25610: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
25611:
25612: Olavi Martikainen Paavo Vesterinen
25613: Markku Kauppinen Alvar Saukko
25614: Mikko Jokela
25615: 628 1981 vp.
25616:
25617: Toivomusaloite n:o .533
25618:
25619:
25620:
25621:
25622: Mattila ym.: Työnantajan sosiaaliturvamaksujen porrastamisesta
25623: pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edellytysten paranta-
25624: miseksi
25625:
25626:
25627: Eduskunnalle
25628:
25629: Nykyisessä vaikeassa talouspoliittisessa tilan- sujen osalta toteutettu Norjassa. Pohjois-Nor-
25630: teessa on yritystoiminta joutunut erittäin suu- jassa sosiaaliturvamaksu on kolme (3) pro-
25631: riin vaikeuksiin, jotka tuntuvat pahimmin ke- senttiyksikköä pienempi. Valtiontaloutta vaa-
25632: hitysalueilla ja ovat aiheuttaneet ennätyssuuren rantamatta voitaisiin Suomessa työnantajien so-
25633: työttömyyden. Kiristyneen rahatilanteen ja siaaliturvamaksujen porrastaminen toteuttaa
25634: yleisen suhdannekehityksen johdosta yritysten tarkoituksenmukaisimmin kehitysaluevyöhyk-
25635: investointitoiminta tulee lähivuosina supistu- keittäin esimerkiksi siten, että se olisi kehitys-
25636: maan. Kaikki nämä ovat aiheuttaneet vakavan alueiden 1 vyöhykkeellä kuusi (6) prosentti-
25637: työllisyysongelman, joka koettelee koko kan- yksikköä ja II vyöhykkeellä neljä ( 4) pro:
25638: santalouttamme, mutta on suhteellisesti vai- senttiyksikköä pienempi kuin muussa osassa
25639: keinta kehitysalueilla. Kehitysalueiden yritykset maatamme.
25640: ovat myös keskimääräistä nuorempia ja niiden Myös muualla kuin kehitysalueilla oleva yri-
25641: mahdollisuudet selviytyä tulevastakin suhdanne- tystoiminta on joutunut kamppailemaan talou-
25642: taantumasta ovat siten heikommat kuin muual- dellisissa vaikeuksissa. Lähinnä nämä vaikeudet
25643: la sijaitsevien yritysten. tuntuvat täälläkin työvoimavaltaisessa tuotanto-
25644: Aluepoliittisten lakien kehittämisen ohella toiminnassa. Kehitysalueiden ulkopuolisen työ-
25645: tulisi saada aikaan toimenpiteitä, jotka välittö- voimavaltaisen yritystoiminnan edellytyksiä tu-
25646: mästi auttaisivat kehitysalueiden yrityksiä sel- lisi myös helpottaa sosiaaliturvamaksuja porras-
25647: viytymään yhä vaikeutuvasta tilanteesta. Erää- tamaila tavoitteena pienen ja keskisuuren yri-
25648: nä nopeasti ja tehokkaasti vaikuttavana toimen- tystoiminnan aseman parantaminen.
25649: piteenä voitaisiin ottaa käyttöön työnantajien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25650: sosiaaliturvamaksujen alueellinen porrastami- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25651: rien. muksen,
25652: Sosiaaliturvamaksujen osuus tuotannon
25653: bruttoarvosta on suurimmillaan työvoimavaltai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25654: silla aloilla. Kehitysalueiden pieni ja keskisuuri työnantajien sosiaaliturvamaksujen py-
25655: yritystoiminta on työvoimavaltaista, joten toi- syväksi porrastamiseksi kehitysalueittain
25656: menpiteet vaikuttaisivat erikoisesti kehitysalu- sekä muuallakin niin, että tavoitteena
25657: eiden elinkeinoelämään. on pienen ja keskisuuren yritystoimin-
25658: Työnantajien sosiaaliturvamaksujen alueelli- nan edellytysten parantaminen.
25659: nen porrastaminen on ainakin kansaneläkemak-
25660: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
25661:
25662: Kalevi Mattila Lea Sutinen
25663: 1981 vp. 629
25664:
25665: Toivomusaloite n:o 534
25666:
25667:
25668:
25669:
25670: Mattsson ym.: Kattavan vähimmäistulojärjestelmän luomisesta
25671:
25672:
25673: Eduskunnalle
25674:
25675: Uuden vuosikymmenen alkaessa Suomen ta- omapunen itselleen kahmimaa osuutta kansan-
25676: loudellisen kehityksen tulokset ovat ristiriitai- tulosta. Tarkoitus on suorittaa uusi tulonjako
25677: set. Toisaalta on viime vuosina tapahtunut voi- työikäisten ja eläkeläisten kesken siten, että
25678: makas taloudellinen kasvu. Kasvuluvuillaan pääomatulot jäävät koskematta. Kommunistien
25679: Suomi on kivunnut kehittyneiden teollisuus- periaatteellinen kanta sosiaalietuuksien verotta-
25680: maiden järjestön OECD:n suorittamissa vertai- miseen voi olla vain yksiselitteisen kielteinen.
25681: luissa huipulle. Toisaalta työtätekevän väestön- Sen sijaan on toteutettava uusi tulonjako työtä-
25682: osan toimeentulossa ei ole nähtävissä taloudel- tekevien hyväksi. Vientimonopolien tulot ja
25683: lista kasvua vastaavaa kehitystä. Reaaliansiot voitot on ohjattava yhteiskunnalliseen uudistus-
25684: ovat jääneet vuoden 1975 tasolle. Huolimatta työhön. Uuden tekniikan soveltamisesta koituva
25685: voimakkaan noususuhdanteen vuosista työttö- hyöty on ohjattava työtätekevän väestön hy-
25686: mien määrä on edelleen yli 100 000 ja on taas väksi.
25687: kääntynyt kasvuun. Monien sosiaalisten etuuk- 1980-luvun uudistuspolitiikan ensisijainen ta-
25688: sien, kuten työttömyysturvan, sairauspäiväraho- voite on oltava kaikenkattavan vähimmäistoi-
25689: jen ja opintotuen reaaliarvo on 1970-luvulla meentulojärjestelmän luominen. Vähimmäistoi-
25690: jopa romahdusmaisesti laskenut. Eläketurvan meentulojärjestelmän tulee kattaa muun muassa
25691: kohottaminen vähimmäispalkan tasolle kansan- vähimmäispalkka, työttömyyden ja sairauden
25692: eläkeuudistuksen avulla on jäänyt toteuttamat- aikainen toimeentuloturva, eläketurva ja opin-
25693: ta. Puheet solidaarisesta palkkapolitiikasta ovat totuki. Vähimmäistoimeentulojärjestelmän tulee
25694: jääneet vain puheiksi. Monilla naisvaltaisilla tehokkaasti estää erilaisten "köyhyysloukkujen"
25695: aloilla maksettavat palkat jäävät vielä kauaksi ja väliinputoajaryhmien muodostuminen. Vuo-
25696: jälkeen toimeentulon turvaamiseksi tarvittavas- den 1981 rahanarvossa ilmaistuna voidaan riit-
25697: ta vähimmäistasosta. täväksi vähimmäistoimeentuloturvaksi katsoa
25698: Harjoitetun talouspolitiikan ansiosta talou- 2 500 markkaa kuukaudessa. Verottoman tulon
25699: dellisen kasvun tulokset ovat jääneet puhtaana raja on nostettava vastaamaan vähimmäistoi-
25700: pääomapiirien haltuun. Pääomapiirien kansan- meentuloturvaa.
25701: tulo-osuuden turvaamiseksi 1980-luvullakin ol- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25702: laan ajamassa läpi suurisuuntaista hanketta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25703: kaikkien sosiaalisten etuuksien saattamisesta
25704: veronalaisiksi. Tähän hankkeeseen pääomapiirit että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25705: ovat ryhtyneet hyvissä ajoin estääkseen sen, menpiteisiin ohielman laatimiseksi kai-
25706: että kasvavan eläkeläisten, työttömien ja muis- kenkattavan, 2 500 markan kuukausi-
25707: ta syistä työvoiman ulkopuolella olevien jou- tulon takaavan vähimmäistoimeentulo·
25708: kon toimeentulon turvaaminen supistaisi pää- järjestelmän luomiseksi asteittain.
25709: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
25710:
25711: Marjatta Mattsson M.-L. Salminen Pauli Puhakka
25712: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Sten Söderström
25713: Ensio Laine
25714: 630 1981 vp.
25715:
25716: Toivomusaloite n:o 535
25717:
25718:
25719:
25720:
25721: Mikkola: Teknisten käsitöiden miespuolisten opettajien lisäämi-
25722: sestä lasten päiväkodeissa
25723:
25724:
25725: Eduskunnalle
25726:
25727: Lapsi joutuu yhä enemmän viettämään päi- Eräs mahdollisuus olisi lasten päiväkodeissa
25728: vänsä ja vapaa-aikansa pelkästään naisten seu- kiertävä teknisen työn opettaja. Tällaisen mies-
25729: rassa. Isähahmo on monestakin syystä tullut puolisen opettajan kiintoisa askartelu- ja työ-
25730: harvinaisuudeksi lapsen elämässä. Yksinhuolta- ala olisi myös omiaan lisäämään lasten innos-
25731: japerheet sisältävät yleensä äidin ja lapset/lap- tusta järeämpiin työsuorituksiin ja näin kehit-
25732: sen. Lasten päiväkodissa henkilökunta on har- täisi terveellä tavalla lapsen kokonaispersoonal-
25733: vaa poikkeusta lukuunottamatta naisia. Koulu- lisuutta.
25734: jen opettajistokin näyttää tulevan yhä naisval- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
25735: taisemmaksi. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25736: Kuitenkin pienen lapsen tasapainoiseen ke-
25737: hittymiseen kuuluisi myös luonteva suhtautu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25738: minen mieheen. Miehiä tulisi siis saada nykyis- teknisten käsitöiden miespuolisten opet-
25739: tä enemmän vaikuttamaan lasten maailmaan. tajien lisäämiseksi lasten päiväkodeissa.
25740: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
25741:
25742: Saara Mikkola
25743: 1981 vp. 631
25744:
25745: Toivomusaloite n:o .536
25746:
25747:
25748:
25749:
25750: Muroma ym.: Lapsilisäoikeuden ulottamisesta ulkomailla tila-
25751: päisesti oleskeleviin Suomen kansalaisiin
25752:
25753:
25754: Eduskunnalle
25755:
25756: Voimassa olevan lain mukaan lapsilisä suo- tystyö on tällä hetkellä sellaista ulkomailla ta-
25757: ritetaan pääsääntöisesti Suomen kansalaisuuden pahtuvaa palvelua, jota ei rinnasteta Suomen
25758: omaavasta alle 16-vuotiaasta Suomessa asuvasta valtion palvelukseen.
25759: lapsesta. Lapsilisää suoritettaessa lapsen katso- Lapsilisän suorittamista vanhempien ulko-
25760: taan asuvan Suomessa paitsi silloin, kun hän mailla tapahtuvan toiminnan ajalta tulee tarkas-
25761: asuu valtion rajojen sisäpuolella, myös silloin tella riittävän laaja-alaisesti ja kaikkia Suomen
25762: kun hän oleskelee ulkomailla tilapäisesti tai kansalaisia tulee kohdella tasavertaisesti myös
25763: kun Suomen kansalaisuuden omaava lapsi on perhekustannusten tasauksia maksettaessa.
25764: valtion palveluksessa ulkomailla olevan isänsä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25765: tai äitinsä luona. Suomen valtion palveluksessa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25766: olemisella lapsilisälaissa tarkoitetaan virka- tai muksen,
25767: työsuhdetta valtioon. Tällöin tulee lähinnä ky-
25768: symykseen palvelu Suomen ulkomaanedustuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25769: sessa lähetystössä, konsulinvirastossa tai kan- lapsilisälain täytäntöönpanosta annetun
25770: sainvälisessä järjestössä. Myös palvelu Yhdisty- asetuksen muuttamiseksi niin, että kaik-
25771: neiden Kansakuntien käyttöön asetetussa puo- ki ulkomailla tilapäisesti oleskelevat
25772: lustusministeriön alaisessa suomalaisessa valvon- Suomen kansalaiset tulisivat oikeute-
25773: tajoukossa on lain mukaan katsottu Suomen tuiksi lapsi/isään.
25774: valtion palveluksessa oloksi. Esimerkiksi lähe-
25775: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
25776:
25777: Impi Muroma Olavi Ronkainen Jorma Fred
25778: Ulla Järvilehto Erkki Korhonen Antero Juntumaa
25779: Väinö Rautiainen
25780: 632 1981 vp.
25781:
25782: Toivomusaloite n:o 537
25783:
25784:
25785:
25786:
25787: Muroma ym.: Sairausvakuutuslain 14 §:n muuttamisesta kun-
25788: toutuslaitoksessa olevan sotainvalidin määrittelemiseksi työ-
25789: kyvyttömäksi
25790:
25791:
25792: Eduskunnalle
25793:
25794: Sairausvakuutuslain mukaan päiväraha suori- Palkanmaksukäytäntö on erilainen jopa val-
25795: tetaan korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työ- tion eri virastoissa. Kuitenkin vain harvat kun-
25796: kyvyttömyydestä. Työkyvyttömyydellä tarkoite- toutettavat voivat suoriutua omista ja perheen-
25797: taan tällöin sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, sä jokapäiväisen elämän kustannuksista ilman
25798: jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edel- kuntoutusajan palkkaa. Siten palkanmenetys
25799: leen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallis- nostaa tien pystyyn niillekin harvoille, jotka
25800: ta työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti kuntoutukseen valitaan.
25801: verrattavaa. Päivärahan myöntäminen ratkais- Sairausvakuutuksen päivärahaa ja matkakor-
25802: taan tapaus tapaukselta esitettyjen selvitysten vauksia ei myöskään makseta, koska kyseessä
25803: perusteella. Milloin vakuutettu työkyvyttömyy- ei ole sairausvakuutuslain tarkoittama hoito.
25804: tensä aikana on ollut kuntoutettavana, saattaa Siten suuri osa kuntoutusta tarvitsevista sota-
25805: päivärahan maksaminen tulla kysymykseen invalideista jää vaille heiile kuuluvia etuuksia.
25806: myös kuntoutuslaitoksessa olon ajalta. Tämä Kuitenkin heidän kuntoutus- ja hoitotarpeensa
25807: koskee niin sotainvalideja kuin muitakin va- johtuu rintamavuosista.
25808: kuutettuja. Jos vakuutettu sitä vastoin kuntou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25809: tuslaitoksessa ollessaan on työkykyinen, päivä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25810: rahaa ei voida maksaa nykyisen lainsäädännön muksen,
25811: mukaan. Kuntoutusajan toimeentuloturvassa on
25812: puutteita. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
25813: Työssäkäyvät sotainvalidit menettävät kun- piteisiin sairausvakuutuslain 14 §: n
25814: toutusajalta ansio- ja Iomaetunsa, ellei työnan- muuttamiseksi niin, että myös kuntou-
25815: taja omalla kustannuksellaan maksa heille palk- tuslaitoksessa hoidettavana oleva sota-
25816: kaa tältä ajalta. invalidi katsottaisiin työkyvyttömäksi.
25817: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
25818:
25819: Impi Muroma Erkki Korhonen Antero Juntumaa
25820: Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen Sauli Hautala
25821: Jorma Fred
25822: 1981 vp. 633
25823:
25824: Toivomusaloite n:o 538
25825:
25826:
25827:
25828:
25829: Mäkynen ym.: Työsuhdeturvan kehittämisestä
25830:
25831:
25832: Eduskunnalle
25833:
25834: Työsuhdeturvaa koskevat ratkaisut perustu- Pienen ja keskisuuren teollisuuden totmmta-
25835: vat työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin. edellytysten heikkenemisen estämiseksi työsuh-
25836: Sopimusten ja noudatetun käytännön pohjalta deturvaa kehitettäessä voitaisiin luoda erityinen
25837: on säädetty työsopimuslaki, jota on myös muu- työsuhdeturvarahasto, johon sekä työnantaja-
25838: tettu. että työntekijäjärjestöt ohjaisivat varoja. Tästä
25839: Työsuhdeturvajärjestelmää on jatkuvasti ke- rahastosta maksettaisiin riidanalaisissa tapauk-
25840: hitetty työmarkkinaosapuolten välisin sopimuk- sissa irtisanotulle työntekijälle korvaus siksi
25841: sin ja järjestelmä on nauttinut yleisesti ottaen kunnes oikeus olisi tehnyt päätöksen. Päätök-
25842: työmarkkinaosapuolten luottamusta. Nyttem- sen mukaisesti hävinneen osapuolen sopijajär-
25843: min ovat palkansaajajärjestöt esittäneet työsuh- jestö korvaisi voittaneen osapuolen rahastosta
25844: deturvajärjestelmää muutettavaksi ns. jatku- maksaman korvauksen osuuden takaisin rahas-
25845: vuusperiaatteen pohjalle. Tämä merkitsisi sitä, toon.
25846: että työsuhde jatkuisi irtisanomisesta huolimat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25847: ta siihen saakka, kun oikeusistuin on antanut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25848: päätöksen riitautetusta asiasta. Maamme työn- muksen,
25849: antaja- ja yrittäjäjärjestöt ovat torjuneet palkan-
25850: saajajärjestöjen vaatimukset työsuhdeturvan ke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25851: hittämiseksi edellä kuvatulla tavalla. Perustee- työsuhdeturvan kehittämiseksi siten, et-
25852: na on esitetty työllisyyden heikkeneminen, irti- tä palkanansaitsijan irtisanomissuojaa
25853: sanomista koskevien riitojen lisääntyminen se- parannettaessa samalla oikeusistuinkäy-
25854: kä pienten ja keskisuurten yritysten toiminta- täntöä uudistetaan riidanalaisten irtisa-
25855: edellytysten heikkeneminen. nomistapausten käsittelyn nopeuttami-
25856: Riidanalaisissa irtisanomistapauksissa nykyi- seksi, perusteettomasti irtisanottujen
25857: nen ratkaisuun kuluva aika on kohtuuttoman palkanansaitsijoiden vahingonkorvausten
25858: pitkä. Tätä asiantilaa voitaisiin kohentaa uudis- saamisten aikaistamiseksi sekä erityisen
25859: tamalla työtuomioistuinkäytäntöä siten, että työmarkkinajärjestöjen työsuhdeturvara-
25860: ratkaisut voitaisiin tehdä nopeasti ja viivytte- haston aikaansaamiseksi pienen {a keski-
25861: lemättä. Tämä parantaisi huomattavasti myös suuren teollisuuden toimintaedellytysten
25862: irtisanotun työntekijän vahingonkorv'auksen takaamiseksi ja palkanansaitsijain toi-
25863: saantia. meentulon turvaamiseksi irtisanomista-
25864: pauksissa.
25865: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
25866:
25867: Toivo Mäkynen Timo Ihamäki Ilkka Kanerva
25868: Eva-Maija Pukkio Heikki Järvenpää Saara Mikkola
25869: Aila Jokinen Ben Zyskowicz Anna-Kaarina Louvo
25870: Helena Pesola Jouni J. Särkijärvi Erkki Pystynen
25871: Ritva Laurila
25872:
25873:
25874:
25875:
25876: 80 0881001<88]
25877: 634 1981 vp.
25878:
25879: Toivomusaloite n:o .539
25880:
25881:
25882:
25883:
25884: Männistö ym.: Työttömyyseläkkeen ehtojen muuttamisesta ns.
25885: tulevan ajan palkan huomioon ottamisen turvaamiseksi
25886:
25887:
25888: Eduskunnalle
25889:
25890: Kansaneläke- ja työeläkelainsäädäntö sisältä- hae työttömyyseläkettä, vaan luottaa lääkärin
25891: vät mahdollisuuden työttömyyseläkkeen avulla tukemaan työkyvyttömyyseläkehakemukseen,
25892: turvata sellaisen henkilön toimeentulo, joka ei saattaa työttömyyseläke jäädä aivan olennaises-
25893: vielä ole saavuttanut varsinaista eläkeikää, ti alhaisemmaksi kuin jos sitä olisi heti haettu.
25894: mutta jonka ikä vaikeuttaa työpaikan saamista. Paitsi että nykyinen tilanne on monen haki-
25895: Monessa käytännön tapauksessa työkyvyttö- jan kohdalla kohtuuton, merkitsee se myös sitä,
25896: myyseläkkeen ja työttömyyseläkkeen hakeminen että etunsa turvatakseen henkilön tulisi osata
25897: ovat vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Sairauden samanaikaisesti hakea rinnakkaisia eläke-etuuk-
25898: vuoksi työstä pois jäävä henkilö lähtee usein sia.
25899: lääkärinlausunnon tukemana hakemaan työky- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
25900: vyttömyyseläkettä. Tähän liittyy nykyään va- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25901: kava oikeudenmenetyksen vaara. Työkyvyttö-
25902: myyseläkehakemus saattaa tulla hylätyksi pit- että hallitus pikaisesti valmistelisi esi-
25903: kän käsittelyn, mahdollisten valitusten ja tykset työ- ja kansaneläkelainsäädännön
25904: uusien hakemusten jälkeen. Kun henkilö lopul- muuttamiseksi siten, että työttömyys-
25905: ta saa kielteisen lopullisen päätöksen työkyvyt- eläkkeen määrässä otettaisiin huomioon
25906: tömyyseläkehakemukseen, on monasti liian myö- ns. tulevan ajan palkka silloin kun
25907: häistä saada toimeentulon turvaava työttömyys- työnhakijaksi ilmoittautumisen ja työt-
25908: eläke. tömyyseläkkeen hakemisen viivästymi-
25909: Nykyisen lainsäädännön mukaan työttömyys- nen on johtunut työkyvyttömyyseläke-
25910: eläkettä on haettava suhteellisen pian työn hakemuksen vireilläolosta, ja ettei työ-
25911: päättymisen jälkeen, jotta työttömyyseläkkeen kyvyttömyyseläkeasian pitkäaikainen vi-
25912: määrässä otettaisiin huomioon myös ns. tule- reilläolo johtaisi muihinkaan oikeuden-
25913: van ajan palkka. Mikäli työntekijä ei ajoissa menetyksiin.
25914: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
25915:
25916: Lauha Männistö Juhani Vähäkangas Pentti Liedes
25917: Helvi Niskanen Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen
25918: 1981 vp. 635
25919:
25920: Toivomusaloite n:o -'40
25921:
25922:
25923:
25924:
25925: Nikkilä ym.: Viljelijäväestön saattamisesta lakisääteisen tapa-
25926: turmavakuutuksen ja ammattitautilainsäädännön piiriin
25927:
25928:
25929: Eduskunnalle
25930:
25931: Viljelijäväestölle on jo usean vuoden ajan olisi kuitenkin toteutettava siten, että vakuu-
25932: suunniteltu lakisääteistä tapaturmavakuutusta. tusmaksuista aiheutuva taloudellinen rasitus ei
25933: Asiaa valmistelleiden komiteanmietintöjen poh- olisi viljelijöille kohtuuton. Vapaaehtoisia tapa-
25934: jalta ei kaikkia osapuolia tyydyttävää rahoitus- turmavakuutuksia on viljelijäväestön piirissä
25935: mallia kuitenkaan ole toistaiseksi löydetty. Vil- suhteellisen vähän, joten maksurasituksen mer-
25936: jelijäväestölle sattuu tutkimusten mukaan kui- kitystä ei ole syytä vähätellä. Maatalouden
25937: tenkin vuosittain 30 000-40 000 työtapatur- omavastuuosuuden yläraja tulisikin määritellä
25938: maa, joista voimassa olevien sairausvakuutus-, soveltaen jo työeläkejärjestelmässä omaksuttua
25939: kansaneläke- ja maatalousyrittäjäeläkejärjestel- mallia, jossa MYEL-vakuutusmaksu on 2/5
25940: mien kautta maksettavien korvausten taso jää TEL-vakuutusmaksun määrästä.
25941: alle puoleen siitä, mihin heillä työntekijäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25942: tapaturmavakuutuksen perusteita soveltaen oli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25943: si oikeus, jos vastaava vakuutus myös koskisi muksen,
25944: heitä. Ammattitautien määrä on myös viime
25945: vuosina kasvanut hälyttävästi, johtuen osaltaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25946: uusien työmenetelmien ja heikkojen sääolosuh- viljelijäväestön saattamiseksi lakisäätei-
25947: teiden yhteisvaikutuksesta, kemiallisten ainei- sen tapaturmavakuutuksen ja ammatti-
25948: den lisääntyvästä käyttöönotosta, mutta yhä sel- tautilainsäädännön piiriin valtion ja
25949: vemmin myös työn sidonnaisuudesta. Tapatur- maatalouden yhteisvastuullisen rahoituk-
25950: mavakuutuslainsäädännön myötä viljelijäväestö sen turvin siten, että maatalouden oma
25951: tulisi myös ammattitautilainsäädännön piiriin maksurasitus ei ylitä 2/5 syntyvän li-
25952: 1a voisi niiden perusteella saada menettämästään sävakuutusturvan vuotuisista kustannuk-
25953: työkyvystä asianmukaisen vakuutuskorvauksen. sista ja että kyseinen maksurasitus otet-
25954: Samalla maataloudessa esiintyvien ammattitau- taisiin maatalouden kustannuksena huo-
25955: tien rekisteröinti, tutkimus ja ennaltaehkäisevät mioon maataloustulolain mukaisessa tuo-
25956: toimenpiteet saataisiin pitävälle pohjalle. tantokustannuslaskelmassa.
25957: Tapaturmavakuutuksen Iakisääteistäminen
25958: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
25959:
25960: Olavi Nikkilä P. Mäki-Hakola
25961: Sampsa Aaltio Tapani Mörttinen
25962: Toivo T. Pohjala
25963: 636 1981 vp.
25964:
25965: Toivomusaloite n:o 541
25966:
25967:
25968:
25969:
25970: Paakkinen ym.: Invaliidihuoltolain kokonaisuudistuksesta kun-
25971: toutuspalvelujärjestelmän kehittämistoimikunnan ehdotusten
25972: mukaisesti
25973:
25974:
25975: Eduskunnalle
25976:
25977: Invalidihuollon perustan muodostaa invaliidi- na 1979 (Komiteanmietintö 1979: 9). Toimi-
25978: huoltolaki, joka on säädetty vuonna 1946. Laki kunnan esityksen mukaan nykyinen invaliidi-
25979: on syntynyt tilanteessa, jolloin maamme ter- huoltolaki tulisi kumota kokonaan ja sen tilalle
25980: veydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmä oli säätää laki vammaishuollon erityispalveluista
25981: varsin puutteellinen. Invaliidihuoltolakia on ja tukitoimenpiteistä. Samalla tulisi invaliidi-
25982: lähinnä 1970-luvulla muutettu usein sisällyttä- huoltolain nykyisistä etuuksista lääkintähuolto
25983: mällä siihen uusia työmuotoja. Laissa on kui- siirtää terveydenhuoltohallinnon ja ammattikou-
25984: tenkin säilytetty kaikki vanhat etuusmuodot, lutus ammattikasvatushallinnon toteutettavaksi.
25985: joista valtaosa sopisi tällä hetkellä paremmin Koska em. ehdotus ei sisällä olennaista li-
25986: muiden järjestelmien kuin vammaishuollon hoi- säystä invalidihuollon kustannuksiin, mutta sen
25987: dettavaksi. Invaliidihuoltolaki muodostaakin sijaan merkitsee huomattavaa palvelujen järjes-
25988: nykyisin epäyhtenäisen ja vaikeasti hallittavan tämisen rationalisointia, se tulisi toteuttaa mah-
25989: kokonaisuuden, joka vaikeuttaa invalidien tar- dollisimman pikaisesti.
25990: vitsemien palvelujen tehokasta järjestämistä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25991: Eduskunta on useaan otteeseen vaatinut lain nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25992: kokonaisuudistusta. Toistaiseksi sen käsiteltä- muksen,
25993: väksi ei kuitenkaan ole saatettu hallituksen
25994: esitystä asiasta. Virkamiestasolla on kuitenkin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
25995: tehty perusteltuja ehdotuksia invalidihuollon piteisiin invaliidihuoltolain kokonais-
25996: ja kuntoutuspalvelujärjestelmän kehittämiseksi. uudistuksen aikaansaamiseksi kuntoutus-
25997: Perusteellisimman ehdotuksen invalidihuollon palvelujärjestelmän kehittämistoimikun-
25998: kokonaisuudistuksesta on esittänyt kuntoutus- nan esittämällä tavalla.
25999: palvelujärjestelmän kehittämistoimikunta vuon-
26000: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
26001:
26002: Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman
26003: Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen
26004: 1981 vp. 637
26005:
26006: Toivomusaloite n:o 542
26007:
26008:
26009:
26010:
26011: Pekonen ym.: Sotavammoista ja rintamapalvelusta aiheutuvien
26012: erityisten tarpeiden ottamisesta huomioon työeläkejärjestel-
26013: missä
26014:
26015:
26016: Eduskunnalle
26017:
26018: Olojen sekä väestön ikä-, ammatti- ja elin- tämisen yksilölliset vaikutukset huomioon ot-
26019: keinorakenteen muuttuessa ovat varsinkin ta- taen. Näin voitaisiin helpottaa myös väestön
26020: loudellisesta lamasta ja joukkotyöttömyydestä muiden ryhmien ja erityisesti nuorten työlli-
26021: jobtuvissa vaikeuksissa mahdollisuudet ansio- syystilanteen vaikeuksia.
26022: työhön eri väestöryhmiin kuuluvilla huonon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26023: tuneet kohtalokkaasti, eniten kuitenkin ikään- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26024: tyneillä ja vajaatyökyisillä henkilöillä, raskaissa muksen,
26025: ammateissa työskentelevillä ja yleensä niillä,
26026: joille sota on aiheuttanut terveyden ja työ- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26027: kyvyn menetyksiä sekä aktiiviajan lyhentymi- sotavammoista ja rintamapalvelusta ai-
26028: sen. Työeläkejärjestelmiä olisi tämän takia ke- heutuvien erityisten eläketurvan tarpei-
26029: hitettävä parantamalla niissä edellytyksiä ny- den ottamiseksi huomioon työeläkejär-
26030: kyistä joustavampaan ja tarvittaessa jo ennen jestelmissä mahdollistamalla nykyistä
26031: yleistä eläkeikää mahdolliseen eläkkeelle siir- joustavampi, tarvittaessa jo ennen yleis-
26032: tymiseen, erityisesti työkyvyn alentumisen, tä eläkeikää tapahtuva eläkkeelle siirty-
26033: tehtävän rasittavuuden ja työpanoksen vähen- minen.
26034: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
26035:
26036: Esko Pekonen Veikko Pihlajamäki
26037: 638 1981 vp.
26038:
26039: Toivomusaloite n:o 543
26040:
26041:
26042:
26043: Peltola ym.: Kuntien ja eduskunnan vaikutusmahdollisuudet
26044: huomioon ottavan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu-
26045: ja valtionosuusjärjestelmää koskevan lainsäädännön aikaan-
26046: saamisesta
26047:
26048:
26049: Eduskunnalle
26050:
26051: Eduskunnassa on viime vuosina sosiaalihuol- ta. Se edellyttää vähintään valtionosuusasteik-
26052: lon lainsäädäntöä käsiteltäessä jatkuvasti todet- koa 33,3-66,6%.
26053: tu, että valmisteilla oleva sosiaalihuollon lain- VALTAVA-paketti on ensimmäinen edelly-
26054: säädännön kokonaisuudistus on välttämätön so- tys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon
26055: siaalihuollon kehittämiselle. Uudistusehdotukset uudistamiselle tavalla, joka ottaa huomioon
26056: ovat tästä huolimatta edelleen kesken. Valtio- kuntalaisten erilaiset tarpeet ja kuntien mah-
26057: varainministeriö jarruttaa VALTAVA-uudistus- dollisuudet suunnitella palvelujaan paikallisten
26058: ta sen valtiolle aiheuttamien lisäkustannusten tarpeiden mukaisesti. Suunnittelujärjestelmä on
26059: takia. Sosiaali- ja terveysministeriössä keskus- tehtävä laissa niin yksinkertaiseksi, että kun-
26060: tellaan siitä, mistä palveluista tulisi säätää so- nille jää oikeus joustavaan palveluiden toteut-
26061: siaalihuoltolaissa ja mistä tarvitaan erillislakeja. tamiseen. Kunnille on annettava myös oikeus
26062: Sosiaalihuollon suunnittelu- ja valtionosuus- parantaa palvelujaan omalla kustannuksellaan
26063: järjestelmän uudistaminen pitäisi toteuttaa vä- silloin kun ne eivät mahdu valtion suunnitel-
26064: littömästi, jotta kunnissa päästäisiin suunnittele- mien puitteisiin. Näin päästään terveydenhuol-
26065: maan sosiaalihuoltoa kokonaisuutena. Tällä het- lossa nyt olevasta tilanteesta, jolloin valtio sää-
26066: kellä toimenpiteitä ja palveluja suunnitellaan telee tiukasti kuntien terveyspalveluiden raken-
26067: paljolti sen mukaan, mikä on valtion osallistu- tamista, mutta yksityisiä palveluita saa vapaas-
26068: minen niiden kustannuksiin. Erilainen valtion- ti kehittää sairausvakuutuksen turvin.
26069: osuus estää myös sosiaali- ja terveydenhuollon Sosiaali- ja terveydenhuollon merkittävyyden
26070: järkevän työnjaon. takia valtakunnalliset suunnitelmat tulee hyväk-
26071: VALTAVA-ehdotuksessa tasataan sosiaali- ja syä eduskunnassa ja valtioneuvoston on varat-
26072: terveydenhuollon valtionosuudet. Jos valtion- tava tulo- ja menoarvioon määrärahat eduskun-
26073: osuusprosenttia lasketaan selvästi nykyisin ter- nan hvväksymälle suunnitelmalle.
26074: veydenhuollossa noudatetusta, seurauksena on Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
26075: suuria muutoksia yksittäisten kuntien valtion- syttäväksi toivomuksen,
26076: osuuksien kokonaismäärässä. Jotkut kunnat että hallitus antaisi eduskunnalle sel-
26077: voittavat ja toiset häviävät selvästi. Valtion- laiset sosiaali- ;a terveydenhuollon suun-
26078: osuutta menettävät kunnat hajautuvat kaikkiin nittelu- ;a valtionosuusiär;estelmää kos-
26079: kantokykyluokkiin. Niiden mahdollisuudet pi- kevat lakiesitykset kevätkaudella 1981,
26080: tää yllä entistä palvelutasoa ja kehittää uusia ioissa turvattaisiin vähintään 33,3-
26081: palveluita vaarantuvat vakavasti. 66,6 %:n suuruinen valtionosuus kun-
26082: VALTAVA-lakipakettia ei saa toteuttaa sel- tien sosiaali- ia terveydenhuollolle sekä
26083: laisena, että sosiaali- ja terveydenhuollon pal- kevennettäisiin suunnitteluprosessia ia li-
26084: velut ja niiden parantaminen vaikeutuvat mis- sättäisiin kuntien ia eduskunnan vaiku-
26085: sään kunnissa. Tämä voidaan estää siten, että tusmahdollisuuksia sosiaali- ;a terveyden-
26086: valtio lisää kunnille myönnettävää valtionosuut- huollon kehittämisessä.
26087: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
26088:
26089: Kati Peltola Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
26090: Lauha Männistö Inger Hirvelä Aulis .Tuvela
26091: Arvo Kemppainen Pauli Uitto Sten Söderström
26092: 1981 vp. 639
26093:
26094: Toivomusaloite n:o 544
26095:
26096:
26097:
26098:
26099: Peltola ym.: Sosiaalityöntekijöiden virkakelpoisuusehtojen tarkis-
26100: tamisesta
26101:
26102:
26103: Eduskunnalle
26104:
26105: Sosiaalihuollon hallintoasetuksen muutoksella siaalihuollon tehtäviin. Pätevöitymiskoulutuksel-
26106: (945/80) on määritelty kunnan sosiaalihuollon la voitaisiin muutamassa vuodessa nostaa so-
26107: työntekijöiden pätevyysvaatimukset siten, että siaalityöntekijöiden koulutuksen tasoa, jos kou-
26108: osa sosiaalialalla työskentelevistä ei enää ole lutus ulotettaisiin kaikkiin niihin ryhmiin, joi-
26109: kelpoisia näihin tehtäviin. Hallintolain siirtymä- den kokemus ja muu koulutus vastaavat tällä
26110: säännös antaa lain voimaan tullessa kunnan hetkellä kunnan sosiaalityöntekijöiden viroissa
26111: virassa oleville oikeuden pysyä viroissaan ja olevien kokemusta ja koulutusta.
26112: siirtyä toisiin vastaavanlaisiin virkoihin. Muual- Sosiaalialalla työskentelee myös henkilöitä,
26113: la kuin kunnan viroissa työskentelevillä, saman joiden kokemus sosiaalityöstä on monipuolinen
26114: kokemuksen ja koulutuksen omaavilla tätä oi- ja jotka ovat hankkineet muulla tavoin kuin
26115: keutta ei ole, vaikka he työskentelisivät par- asetuksessa mainitut tutkinnot suorittamalla
26116: haillaankin vastaavanlaisessa työssä esimerkiksi vastaavat tiedot ja taidot. Sosiaalihallituksella
26117: valtion viroissa tai järjestöjen palveluksessa. tulisi olla oikeus myöntää näille henkilöille
26118: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä val- hakemuksesta kelpoisuus kunnan sosiaalityön-
26119: misteli kelpoisuusehtojen säätämistä ja esitti tekijän virkaan.
26120: mietinnössään, että epäpäteville sosiaalityönteki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26121: jöille järjestettäisiin pätevöitymiskoulutusta, jo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26122: ka antaisi heille hallintoasetuksen mukaisen kel- muksen,
26123: poisuuden. Tästä ei kuitenkaan ole säädetty
26124: hallintolaissa tai -asetuksessa, joten pätevöity- että hallitus muuttaisi sosiaalihuollon
26125: miskoulutusta voidaan järjestää vain niille kun- hallinnosta annettua asetusta siten, että
26126: nan virassa oleville, joilla lain siirtymäsäännök- kelpoisuus kunnan sosiaalityöntekijän
26127: sen mukaan muutenkin on kelpoisuus virkaansa virkoihin olisi asetuksessa nyt mainittu-
26128: ja oikeus siirtyä vastaavanlaiseen virkaan. jen lisäksi niillä, jotka sosiaalihallitus
26129: Yliopistojen sosiaalityöhön suuntautuneet on todennut muun koulutuksen ja ko-
26130: korkea-asteen tutkinnot ja Tampereen yliopis- kemuksen perusteella kelpoisiksi tai jot-
26131: ton sosiaalihuoltajatutkinto tuottavat liian vä- ka ovat suorittaneet sosiaalihallituksen
26132: hän sosiaalityöntekijöitä, jotta muodollisesti kel- määrittelemän pätevöittämiskoulutuk-
26133: poisuusehdot täyttäviä työntekijöitä riittäisi so- sen.
26134: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
26135:
26136: Kati Peltola Ulla-Leena Alppi Pauli Uitto
26137: Lauha Männistö Heli Astala Aulis Juvela
26138: 640 1981 vp.
26139:
26140: Toivomusaloite n:o 545
26141:
26142:
26143:
26144:
26145: Pihlajamäki ym.: Vaikeavammaisesta sotainvalidista huolehtineen
26146: puolison huoltoeläkkeen korottamisesta
26147:
26148:
26149: Eduskunnalle
26150:
26151: Vaikeavammaisen ikääntyneen sotainvalidin Korvatun vammansa johdosta tai sen vähin-
26152: mahdollisuudet avohoidon varassa selviytymi- tään BO-prosenttisesti invalidisoimana kuolleen
26153: seen riippuvat yleensä ratkaisevasti siitä saako sotavammaisen jälkeen myönnetään sotilasvam-
26154: hän vammaisena kotioloissa jatkuvasti tarvit- malain 14 §:n nojalla lesken toimeentulon tuek-
26155: semaansa hoitoa, apua ja tukea omaisiltaan, si huoltoeläke, jonka täysi määrä on 3 840
26156: lähinnä puolisoltaan. Erityisesti näkönsä me- markkaa vuodessa ja kaikkine korotuksineen-
26157: nettäneelle, halvaantuneelle, monivammaiselle 1 214,07 markkaa tai 1103,70 markkaa kuu-
26158: ja muulle vaikeasti vammautuneena avutto- kaudessa asuinpaikan kalleudesta riippuen.
26159: muustilaan joutuneelle tällainen hoito on suu- Erityisen vaikeasti vammaisen ikääntyneen
26160: resti tarpeen. sotainvalidin kotihoidossa selviytymisen turvaa-
26161: Sanottu hoitotehtävä muodostuu siitä jatku- miseksi sekä tästä hoidosta pitkään huolehti-
26162: vasti huolehtivalle omaiselle useinkin niin vas- neen puolison aseman parantamiseksi hoidetta-
26163: tuulliseksi, sitovaksi ja työntäyteiseksi, ettei vana olleen kuoltua vallitsevassa elämäntilan-
26164: hänelle sen vuoksi jää mahdollisuutta varsi- teessa olisikin lesken sotilasvammalakiin perus-
26165: naiseen ansiotyöhön eikä näin ollen myöskään tuvaa huoltoeläketurvaa parannettava siten, että
26166: työeläkkeen ansaitserniseen. Hoitotehtävästä hänen muun eläketurvansa puutteellisuudesta
26167: huolehtivalle omaiselle ei kuitenkaan anneta hoi- johtuvat haitat kohtuullisesti korjaantuisivat.
26168: totyöstä korvausta valtion varoista sotilasvam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26169: malain tai muunkaan lainsäädännön nojalla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26170: Hoidon tarve voidaan ottaa huomioon vain muksen,
26171: sotainvalidille itselleen vaikean vammaisuuden
26172: erityishaittojen hyvittämiseksi kuuluvien elin- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi tar-
26173: koron lisäysosien, sotilasvammalain 10 §:n 1 peellisiin toimenpiteisiin vaikeasti vam-
26174: momentin 1 kohdassa tarkoitetun avuttomuus- maisen avuttomuustilassa olleen sotain-
26175: lisän ja saman pykälän 2 momentissa tarkoi- validin hoidosta pitkäaikaisesti huoleh-
26176: tettujen hoitojärjestelyjen jatkuvasti aiheutta- tineelle puolisolle sotainvalidin kuoltua
26177: mien kustannusten vaikeuttaman toimeentulon sotilasvammalain 14 §:n 1 momentin
26178: helpottamiseen kohdistuvan sairausapulisän nojalla annettavan huoltoeläkkeen mää-
26179: myöntämisen perusteena. rän korottamiseksi 30 prosentilla.
26180: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
26181:
26182: Veikko Pihlajamäki Esko Pekonen Eino Loikkanen
26183: 1981 vp. 641
26184:
26185: Toivomusaloite n:o 546
26186:
26187:
26188:
26189:
26190: Pohto ym.: Määrärahasta sotaveteraanien ja -invalidien asunto·
26191: olojen järjestämiseksi
26192:
26193:
26194: Eduskunnalle
26195:
26196: Sotiemme veteraanien ja invalidien asunto- että hallitus ottaisi valtion vuoden
26197: asioissa on paljon korjattavaa. Jo alkeellisinkin 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen
26198: kiitollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan edel- 30 000 000 markan arviomäärärahan so-
26199: lyttäisi näiden asioiden kiireellistä kuntoon tiemme veteraanien ja invalidien asun-
26200: saattamista. tojen korjaamisen avustamiseksi ja asun-
26201: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tojen hankkimisen toteuttamiseksi.
26202: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26203: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
26204:
26205: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
26206: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
26207: Pekka Vennamo
26208:
26209:
26210:
26211:
26212: 81 088100188]
26213: 642 1981 vp.
26214:
26215: Toivomusaloite n:o 547
26216:
26217:
26218:
26219:
26220: Pokka ym.: Pienten lasten vanhempien työajan lyhentämisestä
26221:
26222:
26223: Eduskunnalle
26224:
26225: Nykyinen lapsiperheisiin kohdistuva perhe- kelpoinen ratkaisu olisi löydettävissä pienten
26226: kustannusten tasaus on osoittautunut taloudelli- lasten huoltajien työaikaan liittyvistä joustavis-
26227: silta vaikutuksiltaan monimutkaiseksi ja osin ta järjestelyistä, mm. lyhennetystä päivittäisestä
26228: epätyydyttäväksi. Kuten sosiaalihallituksen te- työajasta ja osa-aikatyöstä.
26229: kemästä tutkimuksesta (n:o 4/1980) kävi ilmi, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26230: nykyinen tulosidonnainen lapsiperheiden tuki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26231: järjestelmä on luonut "köyhyysloukkuja", jois- muksen,
26232: ta ulospääsy perheen omin ponnistuksin on
26233: vaikeata. että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
26234: Monet nuorten perheiden ongelmat aiheutu- järjestää lyhennetty työaika ja osa-aika-
26235: vat kodin ja työelämän vaatimusten yhteenso- työtä pienten lasten vanhemmille.
26236: pimattomuudesta. Monissa tapauksissa käyttö-
26237: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
26238:
26239: Hannele Pokka Orvokki Kangas Terhi Nieminen-Mäkynen
26240: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Marjatta Väänänen Lea Sutinen
26241: 1981 vp. 643
26242:
26243: Toivomusaloite n:o 548
26244:
26245:
26246:
26247:
26248: Pokka: Lapsilisän maksamisesta lapselle 18 vuoden ikään asti
26249:
26250:
26251: Eduskunnalle
26252:
26253: Lapsilisä maksetaan alle 16-vuotiaasta lap- peellinen ja välttämätön perhekustannusten ta-
26254: sesta. Sen suuruus riippuu lasten lukumäärästä. saamiseksi.
26255: Lisäksi alle 3-vuotiaalle maksetaan erillinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26256: lisä. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26257: Lapsilisän maksu lakkaa lasten ollessa sel- sen,
26258: laisessa iässä, jolloin huoltajien kustannetta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26259: vaksi tulevat menot lasten koulutuksesta ym. lapsilisälain muuttamiseksi siten, että
26260: voimakkaasti kasvavat. Lapsilisän maksuajan pi- lapsilisää ryhdyttäisiin maksamaan myös
26261: dentäminen 16 vuodesta 18 vuoteen on tar- 16-18-vuotiaasta lapsesta.
26262: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
26263:
26264: Hannele Pokka
26265: 644 1981 vp.
26266:
26267: Toivomusaloite n:o 549
26268:
26269:
26270:
26271:
26272: M. Puhakka ym.: Lapsiperheiden aseman parantamisesta työaikaa
26273: lyhentävien ja työajan joustavuutta lisäävien toimenpiteiden
26274: avulla
26275:
26276:
26277: Eduskunnalle
26278:
26279: Maassamme käydään parhaillaan vilkasta kes- Päivähoidon kasvatustavoitekomitean mieles-
26280: kustelua lapsiperheiden ongelmista ja asemasta. tä keskeisin lapsiperheiden kannalta keskus-
26281: Keskustelun kuluessa on käynyt ilmeiseksi, et- teltavana olevista erilaisista työajan lyhentämis-
26282: tei ole olemassa mitään yksittäistä yleisratkai- tavoista on päivittäisen työajan lyhentäminen,
26283: sua, vaan ongelmaa on lähestyttävä erityisesti koska se antaa vanhemmille ja lapsille päivit-
26284: lapsen ja perheen elämänolosuhteiden kannalta täin enemmän aikaa olla yhdessä. Niin ikään
26285: tärkeiden tarpeiden näkökulmasta. Keskeistä komitean mielestä tulisi tehdä taloudellisin tu-
26286: tällöin on työelämän ja perhe-elämän tarpeiden kimuodoin mahdolliseksi äidin tai isän jäämi-
26287: ja vaatimusten nykyistä onnistuneempi yhteen- nen kotiin hoitamaan lasta 3-vuotiaaksi asti
26288: sovittaminen. työsuhteen katkeamatta. Jälkimmäinen periaate
26289: Työllä ja työn sitomalla ajalla on keskeinen on myös hyväksytty hallituksen hyväksymässä
26290: merkitys niin lapsiperheiden toimeentulon, hy- ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi
26291: vinvoinnin ja elämäntavan kuin koko yhteis- YK:n naisten vuosikymmenen jälkipuoliskolla
26292: kunnan toimivuuden kannalta. Työtahdin kiris- 1980-1985. Ohjelmassa todetaan myös, että
26293: tyminen, työn yksitoikkoisuus, joustamattomat "pienten lasten hoitoon käytettävä aika otetaan
26294: työajat sekä pitkät työpäivät ja -matkat ovat huomioon työssä oloon rinnastettavana aikana
26295: seikkoja, jotka työpäivän jälkeen suoritettavien työsuhdeturvaa kehitettäessä, vanhempien so-
26296: kotitöiden ja lasten huoltoon liittyvien velvol- siaaliturvassa ja työsuhteeseen perustuvissa
26297: lisuuksien kanssa rasittavat vanhempia niin, etuuksissa sekä taataan vanhempien oikeus pa-
26298: että heillä ei ole voimavaroja perheelle eikä lata työhönsä lapsen enintään 3-vuotisen hoito-
26299: mahdollisuuksia riittävään yhdessäoloon ja vuo- loman jälkeen".
26300: rovaikutukseen lastensa kanssa. Lasten kehitty- Jotta vanhemmilla olisi myös taloudelliset
26301: misen ja perusturvallisuuden kannalta olisi kui- mahdollisuudet lyhyemmän päivittäisen työajan
26302: tenkin välttämätöntä, että vanhemmat jaksai- tai joustavien työaikajärjestelyjen hyväksikäyt-
26303: sivat riittävästi osallistua lastensa leikkeihin ja töön, on olennaista, että lapsiperheiden ansio-
26304: kasvatukseen. taso ei laske em. järjestelyjen vuoksi. Myös-
26305: Perheiden yhdessäoloon käytettävissä oleva kään vanhempien työsuhdeturva ei saa vaaran-
26306: aika ei ole lisääntynyt vastaavasti työajan ylei- tua, vaan työsuhdeturvaa tulee edelleen kehit-
26307: sen lyhentymisen myötä. Tähän on vaikuttanut tää niin, että vanhemmilla olisi oikeus palata
26308: mm. yhdyskuntarakenteen eriytyminen, työ- entiseen työpaikkaansa lastenhoidon jälkeen ja
26309: paikkojen ja asuntojen pitkät etäisyydet, lähi- lasten hoidon aikana oikeus joustaviin työaika-
26310: palvelujen vähentyminen, huonot liikenneyhtey- järjestelyihin perheen tarpeista riippuen. Suku-
26311: det, joustamattomat työajat sekä vuoro-, yö- ja puolten välisen tasa-arvon kannalta on erityi-
26312: periodityön yleisyys. Valtioneuvoston perhepo- sesti otettava huomioon, että uudistukset eivät
26313: liittisessa selonteossa on kuitenkin todettu, että saa aiheuttaa naisiin kohdistuvaa syrjintää työ-
26314: jo vähäisillä työaikajärjestelyillä voitaisiin pa- markkinoilla. Niin ikään uudistuksia toteutet-
26315: rantaa monien lapsiperheiden asemaa. Näitä taessa tulee ottaa huomioon kotitöiden ja las-
26316: ovat mm. liukuvat työajat, päivittäisen, vii- ten hoidon nykyinen tilanne, jossa esim. alle
26317: kottaisen, kuukausittaisen, vuotuisen ja elinai- 4-vuotias lapsi lisää naisten kotityötä noin 1 1h
26318: kaisen työajan joustavuus sekä väljemmät mah- tunnilla päivässä ja miehellä noin lh tuntia
26319: dollisuudet sairaan lapsen kotihoitoon ja ter- verrattuna tilanteeseen, jossa nuorin lapsi on
26320: veydenhuollon palvelusten joustavaan käyttöön. jo kouluikäinen.
26321: Toivomusaloite n:o 549 645
26322:
26323: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ta perheen toimeentuloa vaarantamatta
26324: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- lyhentää lapsiperheiden päivittäistä työ-
26325: muksen, aikaa, lisätä työaikajärjestelyjen jousta-
26326: vuutta ja parantaa vanhempien mahdol-
26327: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- lisuuksia osallistua lastensa hoitoon työ-
26328: menpiteisiin, joiden avulla on mahdollis- suhdeturvaa kehittämällä.
26329: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
26330:
26331: Matti Puhakka Paula Eenilä Pentti Lahti-Nuuttila
26332: Jouko Tuovinen Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari
26333: Aimo Ajo Olli Helminen Pirkko Valtonen
26334: Lea Savolainen Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen
26335: Juhani Raudasoja Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari
26336: Mikko Elo Risto Tuominen
26337: 646 1981 vp.
26338:
26339: Toivomusaloite n:o 550
26340:
26341:
26342:
26343:
26344: M. Puhakka ym.: Kotihoidon tukeen osoitetun määrärahan käyt-
26345: tämisestä alle 1-vuotiaiden lasten hoidon tukemiseen
26346:
26347:
26348: Eduskunnalle
26349:
26350: Lasten hoitojärjestelmiä kehitettäessä on ta- Alle 1-vuotiaiden jonojen kasvu sekä päivä-
26351: voitteeksi suurella yksimielisyydellä asetettu se, koteihin että perhepäiväkoteihin on jopa kym-
26352: että omat vanhemmat voivat itse hoitaa lapsen- menkertainen verrattuna vanhempien lasten päi-
26353: sa hänen ensimmäisen elinvuotensa ajan. Tässä vähoitojonoihin.
26354: tarkoituksessa on äitiysrahapäivien lukumäärää Äitiysrahakauden pidentämisen kanssa rinnan
26355: 1970-luvulla lisätty viisi kertaa. on kehitetty kotihoidontukijärjestelmää, joka
26356: Päivärahan vähimmäismäärää on sairausva- tietyin edellytyksin mahdollistaa äitiysrahakau-
26357: kuutuslain voimassaoloaikana nostettu kuusi den päätyttyä kotona tapahtuvan hoidon niille
26358: kertaa, ja se on noussut vuonna 1964 makse- lapsille, jotka eivät ole päivähoidossa.
26359: tusta 4 markasta arkipäivältä kuudennen ko- Edellä kerrotuilla perhepoliittisilla toimen-
26360: rotuksen jälkeen 20 markkaan arkipäivältä piteillä on 0-1-vuotiaat lapset jätetty hoitojär-
26361: vuonna 1977. Päivärahan enimmäismäärää on jestelyjen kannalta kaikkein heikoimpaan ase-
26362: tarkistettu vain kahdesti, vuoden 1964 lähtö- maan samalla kun näiden perheiden toimeen-
26363: tasoa 22,50 markkaa arkipäivältä nostettiin tulo on heikentynyt. Kun laajalla yksimielisyy-
26364: vuonna 1966 29,25 markkaan ja vuonna 1970 dellä on hyväksytty periaate, että alle 1-vuotiai-
26365: 38,25 markkaan. Päivärahan kehityksen pysäh- den kotona tapahtuva hoito on lapsen ja per-
26366: tyminen on johtanut siihen, että ansiotyössä heen kannalta tärkeintä, tulisi kotihoidontukeen
26367: käyvät äidit eivät toimeentulovaikeuksien takia varattu määräraha kokonaisuudessaan kohdistaa
26368: voi pitää koko heille kuuluvaa äitiyslomaansa, alle 0-1-vuotiaiden kotona tapahtuvan hoidon
26369: vaan ovat pakotettuja palaamaan työhön jo tukemiseen ja näiden perheiden toimeentulon
26370: hyvin lyhyenkin ajan päästä synnytyksen jäl- tukemiseen.
26371: keen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26372: Äitiysrahakauden pidennyksiä tehtäessä on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26373: oletettu, että nämä toimenpiteet samalla jossain sen,
26374: määrin vähentävät alle 1-vuotiaiden lasten päi-
26375: vähoitopaikkojen tarvetta. Nykytilanne osoittaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26376: kuitenkin täysin päinvastaista kehitystä: alle kotihoidontukeen varatun määrärahan
26377: 1-vuotiaiden jonot päivähoitoon ovat kasvaneet käyttämiseksi kaikkien alle 1-vuotiaiden
26378: kaikkia muita ikäryhmiä huomattavasti nopeam- lasten kotona tapahtuvan hoidon tuke-
26379: min samalla kun yhä nuoremmat, jopa 2-3 miseen.
26380: kuukauden ikäiset vauvat lisääntyvät seimipaik-
26381: kojen jonoissa.
26382: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
26383:
26384: Matti Puhakka Olli Helminen Anna-Liisa Piipari
26385: Aimo Ajo Kaarina Suonio Pirkko Valtonen
26386: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen
26387: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari
26388: Jouko Tuovinen Paula Eenilä Mikko Elo
26389: Risto Tuominen Juhani Raudasoja
26390: 1981 vp. 647
26391:
26392: Toivomusaloite n:o 551
26393:
26394:
26395:
26396:
26397: Pukkio ym.: Työsuojelulainsäädännön kokonaisuudistuksesta
26398:
26399:
26400: Eduskunnalle
26401:
26402: Valtioneuvoston 27. 7. 1972 asettaman työ- - Työterveyshuolto on toteutettu uudella
26403: suojelukomitean tehtävänä oli laatia hallituksen työterveyshuoltolailla (743/78), joka tuli voi-
26404: esityksen muotoon uusi työturvallisuuslaki maan asteittain eri toimialoilla vuodesta 1979
26405: (299/58). Työsuojelukomitean mietintö val- alkaen.
26406: mistui 30. 9. 1974 (Komiteanmietintö 1974: - Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (725 /
26407: 123) . Työsuojelukomitean mtetmnön val- 78), joka tuli voimaan 1. 7.1979, merkitsee
26408: mistumisen jälkeen ovat työturvallisuuslain osittain uusien yhteistoimintamuotojen käyttöön
26409: uudistustyön perusteet jossain määrin muuttu- ottoa työpaikoilla myös työsuojelukysymyksissä.
26410: neet. Muun muassa seuraavat uudistukset ja Luetellut seikat eivät kuitenkaan aiheuta suu-
26411: näkökohdat aiheuttavat tehtyjen esitysten ria muutoksia työsuojelukomitean aikanaan
26412: uudelleenarvioinnin tarvetta: luonnostelemaan ehdotukseen hallituksen esi-
26413: - Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväk- tykseksi työsuojelulaiksi. Tällainen ehdotus voi-
26414: syi vuonna 1977 sopimuksen (n:o 148) ja taisiin valmistella muutamassa viikossa sosiaali-
26415: siihen liittyvän suosituksen (n:o 156), jotka ja terveysministeriössä. Onkin ihmeteltävää et-
26416: koskevat työntekijöiden suojaamista työympä- tei näin ole menetelty.
26417: ristössä esiintyviä ilman saastumisesta, melusta Työsuojelulainsäädännön uudistamista koko-
26418: ja tärinästä aiheutuvia vaaroja vastaan. naisuutena vaatii ennen kaikkea työoloissa ja
26419: työympäristössä tapahtunut kehitys. Työturval-
26420: - Muiden pohjoismaiden työympäristölain- lisuuslaki oli jo säätämisaikanaan osittain van-
26421: säädännön uudistaminen on toteutettu uusilla hentunut, sillä siitä puuttuivat esim. ergono-
26422: laeilla, joiden lopullisesta asiasisällöstä ei ollut miaa koskevat säädökset. Työntekijöiden ja toi-
26423: tietoja työsuojelukomitean käytössä, koska ko. mihenkilöiden, mutta myös työnantajien oikeus-
26424: lait olivat työsuojelukomitean työn aikana vielä turvaan liittyvät kysymykset työelämässä vaa-
26425: valmisteltavina. Tanskan Lov om arbeitsmiljo tivat niin ikään työsuojelulainsäädännön uudis-
26426: tuli voimaan 1. 1. 1977. Norjan Lov om ar- tamista. Työturvallisuuslain varaan ei voida ra-
26427: beidervern og arbeidsmiljö tuli voimaan 1. 7. kentaa nykyaikaista suunnitelmallista työsuoje-
26428: 1977. Ruotsissa on uudistus toteutettu vaiheit- lupolitiikkaa. Erityinen puute työturvallisuus-
26429: tain. Arbetarskyddslagen uusittiin osittain 1. 1. laissa on se, että sen nojalla ei lainkaan voida
26430: 1974. Ruotsin Arbetsmiljölag tuli voimaan 1. 7. säädellä työympäristön psyykkisiä ja sosiaalisia
26431: 1978. Islannissa uusi lov om arbeidsmiljö tuli vaaratekijöitä, joita esiintyy erityisesti ns. toi-
26432: voimaan 1. 1. 1981. Tätä aineistoa arvioitaessa mihenkilöammateissa.
26433: on kuitenkin otettava huomioon, että mainitut Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
26434: säädökset sisältävät osittain muitakin kuin työ- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26435: turvallisuuskysymyksiä.
26436: - Työturvallisuuslakiin on 1. 7. 1978 voi- että hallitus pikaisesti valmistelisi
26437: maan tulleella lailla (789/76) lisätty tervey- eduskunnalle esityksen työsuojelulainsää-
26438: delle vaarallisten aineiden valmistajien, maahan- dännön kokonaisuudistukseksi.
26439: tuojien, myyjien ja muiden luovuttajien vel-
26440: vollisuuksia koskevat säännökset.
26441: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
26442:
26443: Eva-Maija Pukkio Jouni J. Särkijärvi
26444: Tarja Halonen Tellervo Koivisto
26445: 648 1981 vp.
26446:
26447: Toivomusaloite n:o 552
26448:
26449:
26450:
26451:
26452: Pukkio ym.: Työterveyshuollon ulottamisesta koskemaan ennalta-
26453: ehkäiseviä mielenterveys- ja näkötarkastuksia
26454:
26455:
26456: Eduskunnalle
26457:
26458: Työterveyshuollolla pyritään työstä, työmene- taa ko. vaaran käsite koskemaan myöskin
26459: telmistä ja työpaikan olosuhteista johtuvien, psyykkisiä vaaratekijöitä ja tästä johtuen tar-
26460: työntekijöiden terveyttä vaaraotavien ja hait- kemmin määritellyillä työaloilla järjestää myös
26461: taavien tekijöiden ehkäisemiseen terveydenhuol- psyykkisiä ennaltaehkäiseviä seurantatarkastuk-
26462: lon keinoin. Näitä keinoja ovat mm. työpaik- sia. Ennaltaehkäisevä näköhuolto on myöskin
26463: kaselvitykset, tiedottaminen ja ohjaus sekä työ- perusteltua eräillä aloilla. Seurantatarkastukset
26464: hönsijoittamistarkastukset ja erilaiset seuranta- tulisikin ulottaa koskemaan myös näkötarkas-
26465: tarkastukset (työterveyshuoltolain 2 §). Ter- tuksia.
26466: veyden seurantatarkastukset tulee järjestää lain Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
26467: mukaan, jos on perustellusti aihetta epäillä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26468: työstä johtuvan työntekijälle terveydellisiä vaa-
26469: roja. Vaarat käsitetään yleensä fyysisiksi vaa- että hallitus pikaisesti valmistelisi esi-
26470: roiksi. Nykyisin varsin monilla aloilla, esimerk- tyksen työterveydenhuollon sisällön laa-
26471: kinä mainittakoon opetusala, psyykkinen paine jentamiseksi koskemaan ennaltaehkäise-
26472: saattaa aiheuttaa mielenterveydellisiä vaarateki- viä mielenterveystarkastuksia ja näkö-
26473: jöitä. Tämän vuoksi olisikin perusteltua laajen- tarkastuksia.
26474: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
26475:
26476: Eva-Maija Pukkio Tellervo Koivisto
26477: Elsi Hetemäki-Olander Tarja Halonen
26478: 1981 vp. 649
26479:
26480: Toivomusaloite n:o 553
26481:
26482:
26483:
26484:
26485: Rajantie ym.: Invalidien asuntojen ja vaikeavammaisten palvelu-
26486: kotien rakentamisen tehostamisesta
26487:
26488:
26489: Eduskunnalle
26490:
26491: Invalidien ja enty1sesti vaikeavammaisten Vaikeavammaisten palvelukoteja on tällä het-
26492: asunto-olot ovat muodostuneet erittäin vai- kellä vasta yksi, jossa on 16 paikkaa. Palvelu-
26493: keiksi. Heidän mahdollisuutensa saada sopiva kotipaikkojen tarpeen on arvioitu olevan noin
26494: asunto ovat huomattavasti rajoitetummat kuin 500. Invalidien erityisasuntojen ja palvelukotien
26495: ns. terveillä kansalaisilla. Heille eivät useinkaan rahoittamiseksi ei maassamme ole mitään eri-
26496: sovi normaalit kerrostaloasunnot, joissa por- tyistä tukimuotoa, joka kompensoisi niitä lisä-
26497: taat, ahtaat hissit, kapeat ovet, kynnykset jne. kustannuksia, joita invalidien erityistarpeiden
26498: tekevät liikkumisen ja toimimisen lähes mah- huomioon ottaminen aiheuttaa ja joka näin ollen
26499: dottomaksi. Näin ollen tarvitaan ns. erityis- edistäisi ko. asuntojen rakentamista.
26500: asuntotuotantoa, jossa otetaan huomioon invali- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26501: dien erityistarpeet. Huomattava osa vammai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26502: sista selviää jokapäiväisistä toiminnoista itsenäi- muksen,
26503: sesti, mikäli asunto täyttää heidän erityistar-
26504: peensa. Osalle vaikeavammaisia ovat erityis- että hallitus kiinnittäisi erityistä huo-
26505: asunnon ohella tarpeen myös erilaiset palvelut. miota invalidien asuntojen ja vaikea-
26506: Tämän ryhmän asunto- ja huolto-ongelman rat- vammaisten palvelukotien rakentamiseen
26507: kaisemiseksi tarvitaan ns. palvelukoteja. sekä käyttäisi tähän tarkoitukseen te-
26508: Tähän mennessä invalidien erityisasuntoja on hokkaasti kaikkia olemassa olevia rahoi-
26509: tuotettu lähinnä yksityisten järjestöjen toimesta. tusmuotoja.
26510: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
26511:
26512: Maija Rajantie Pertti Hietala
26513:
26514:
26515:
26516:
26517: 82 088100'188]
26518: 650 1981 rd.
26519:
26520: Hemställningsmotion nr 554
26521:
26522:
26523:
26524:
26525: Rehn: Om avlåtande av propos1t1oner om de lagändringar den
26526: s.k. Köpenhamnskonventionen förutsätter
26527:
26528:
26529: Till Riksdagen
26530:
26531: Under FN: s konferens i Köpenhamn juli dagens avgörande lämna de aktuella lagproposi-
26532: 1980 i anslutning till FN:s kvinnodecennium, tionerna.
26533: undertecknade även Finland genom statsmak- Med hänvisning till det ovanstående föreslås
26534: tens officiella representant konventionen för vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
26535: jämlikhet.
26536: För att konventionens villkor skulle kunna att regeringen måtte vidtaga åtgärder
26537: förverkligas i Finland förutsätts en dellagänd- för att de propositioner beträffande lag-
26538: ringar, vilka dock inte av regeringen ännu ändringar som Köpenhamnskonventio-
26539: avlåtits till riksdagen. För att inte konventio- nen förutsätter i brådskande ordning
26540: nens undertecknande skall förbli endast en tom avlåts till riksdagen.
26541: gest från Finlands håll, bör regeringen till riks-
26542: Helsingfors den 16 februari 1981
26543:
26544: Elisabeth Rehn
26545: 1981 vp. 651
26546:
26547: Toivomusaloite n:o 554 Suomennos
26548:
26549:
26550:
26551:
26552: Rehn: Ns. Kööpenhaminan sopimuksen edellyttämien lakiesitys-
26553: ten antamisesta
26554:
26555:
26556: Eduskunnalle
26557:
26558: Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1980 pelkästään tyhjäksi eleeksi Suomen taholta,
26559: heinäkuussa Kööpenhaminassa pidetyn naisten hallituksen tulisi antaa eduskunnan käsiteltä-
26560: vuoteen liittyvän kokouksen aikana myös Suo- väksi edellä mainitut lakiesitykset.
26561: mi allekirjoitti valtiovallan virallisen edustajan Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
26562: välityksellä tasa-arvosopimuksen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26563: Jotta sopimuksen ehdot voitaisiin toteuttaa
26564: Suomessa, on edellytyksenä, että eräät lainmuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26565: tokset toteutetaan. Näitä hallituksen esityksiä niiden lainmuutoksia tarkoittavien esi-
26566: ei hallitus kuitenkaan ole vielä antanut edus- tysten antamiseksi kiireellisesti eduskun-
26567: kunnalle. nalle, joita Kööpenhaminan sopimus
26568: Jotta sopimuksen allekirjoittaminen ei jäisi edellyttää.
26569: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
26570:
26571: Elisabeth Rehn
26572: 652 1981 rd.
26573:
26574: Hemställningsmotion nr 555
26575:
26576:
26577:
26578:
26579: Renlund m. fl.: Om utvecklande av barndagvården
26580:
26581:
26582: Till Riksdagen
26583:
26584: Dagvården är för småbarnsföräldrarna i de åt ensamstående personer att genomgå familje-
26585: flesta fall ett verkligt stort problem. Många dagvårdskurs och bli dagvårdare. Barnfamiljer,
26586: som är i behov av dagvård blir i dag utan som bor nära intill varandra, kunde tänkas dela
26587: kommunal dagvårdsplats. Olika gruppers spe- på en dagvårdare. Platsen, där de vårdas kunde
26588: ciella behov såsom glesbygdsbefolkning, handik- bestämmas av barnens föräldrar tillsammans
26589: kappade, säsongsarbetare och lantbrukare har med dagvårdaren. Denna dagvårdsform, den
26590: inte beaktats tiliräckligt mycket. Behovet är s.k. trefamiljersdagvården, finns redan med i
26591: särskilt starkt påkallat på de orter, vilka saknar den riksomfattande planen för dagvård och för-
26592: underlag för uppehållande av barndaghem och söken, som pågått i Helsingfors, har gett posi-
26593: där familjevården i sin nuvarande form inte tiva erfarenheter.
26594: räcker tili för att täcka behovet av vårdplatser. På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
26595: Därför vore det viktigt att systemet för barn- att riksdagen ville besluta hemställa,
26596: dagvården utvecklas och inte stelnar i sina
26597: former. Den bör inte heller byråkratiseras och att regeringen i skyndsam ordning
26598: försvåra en smidig användning av de resurser måtte vidtaga åtgärder för utvecklande
26599: som står tili buds. av barndagvården med tanke på det
26600: Genom att främst utveckla familjedagvården stora behov som finns, bl.a. genom att
26601: kunde man tiligodose många av de grupper, dagvårdaren skulle ges mö;lighet att
26602: som i dag står utanför den kommunala dag- vårda barnen i deras eget hem och
26603: vården. En påtaglig förbättring skulle vara, att genom att ytterligare utveckla den s.k.
26604: dagvårdaren kunde vårda barnen i deras eget trefamiljersdagvården.
26605: hem. Detta system skulle därtili ge möjligheter
26606: Helsingfors den 12 februari 1981
26607:
26608: Boris Renlund Ole Norrback 1. S. Melin
26609: Håkan Malm Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn
26610: 1981 vp. 653
26611:
26612: Toivomusaloite n:o 555 Suomennos
26613:
26614:
26615:
26616:
26617: Renlund ym.: Lasten päivähoidon kehittämisestä
26618:
26619:
26620: Eduskunnalle
26621:
26622: Päivähoito on pienten lasten vanhemmille dissaan. Tämä järjestelmä antaisi sitäpaitsi yk-
26623: useimmissa tapauksissa todella suuren huolen sinäisille henkilöille mahdollisuuden käydä per-
26624: aihe. Monet päivähoidon tarvitsijat jäävät tällä hepäivähoitajan kurssi ja tulla päivähoitajaksi.
26625: hetkellä ilman kunnallista päivähoitopaikkaa. Lähellä toisiaan asuvat lapsiperheet voisivat
26626: Erityisten ryhmien, kuten harvaan asuttujen keskenään jakaa päivähoitajan. Lasten vanhem-
26627: alueiden väestön, vammaisten, kausityöntekijöi- mat yhdessä päivähoitajan kanssa voisivat päät-
26628: den ja maanviljelijöiden tarpeita ei ole riittä- tää paikasta, jossa lapsia hoidetaan. Tämä päi-
26629: vässä määrin otettu huomioon. Tarve on eri- vähoidon muoto, ns. kolmen perheen päivähoi-
26630: tyisen polttava niillä seuduilla, joiden väestö- to, sisältyy jo nyt valtakunnalliseen päivähoito-
26631: pohja ei ole riittävä lasten päiväkodin ylläpitä- suunnitelmaan, ja kokeilut, joita on suoritettu
26632: mistä varten ja joiden perhehoito nykyisessä Helsingissä, ovat antaneet myönteisiä tuloksia.
26633: muodossaan ei riitä kattamaan hoitopaikkojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26634: tarvetta. Tästä syystä olisi tärkeätä kehittää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26635: lasten päivähoitojärjestelmää niin, ettei se jäh- muksen,
26636: mettyisi nykyisiin muotoihinsa. Sitä ei myös-
26637: kään saa byrokratisoida ja siten vaikeuttaa käy- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
26638: tettävissä olevien varojen joustavaa sijoitta- menpiteisiin lasten päivähoidon kehittä-
26639: mista. miseksi jo olemassa olevaa tuntuvaa tar-
26640: Ensisijaisesti päivähoitoa kehittämällä voitai- vetta. ajatellen mm. siten) että päivä-
26641: siin auttaa monia niistä ryhmistä, jotka tällä hoitaja voisi hoitaa lapsia heidän omas-
26642: hetkellä ovat kunnallisen päivähoidon piirin ul- sa kodissaan) sekä kehittämällä edelleen
26643: kopuolella. Tuntuva parannus olisi, jos päivä- ns. kolmen perheen päivähoitoa.
26644: hoitaja voisi hoitaa lapsia heidän omassa ko-
26645: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
26646:
26647: Boris Renlund Ole Norrback 1. S. Melin
26648: Håkan Malm Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn
26649: 654 1981 rd.
26650:
26651: Hemställningsmotion nr 556
26652:
26653:
26654:
26655:
26656: Renlund m. fl.: Om möjlighet tili frivillig förtidspensionering
26657: för veteraner genom att åren vid fronten beaktas
26658:
26659:
26660: Tili Riksdagen
26661:
26662: Ungefär 80 000 av totalt över 300 000 Nuvarande system med anhållan om förtids-
26663: frontmän är ännu ute i förvärvslivet. Front- pension, långa väntetider och ändringsansökan
26664: männens allmänna kondition är i allmänhet är ansträngande både fysiskt och psykiskt för
26665: nedsatt som en följd av fronttjänstgöringen och veteranerna. Ett förtidspensioneringssystem,
26666: där uppkomna skador. Trots att kraftiga yttre som är snabbt och smidigt, bör därför inrättas.
26667: förändringar i hälsotillståndet inte alltid märks, Med ovanstående motivering föreslår under-
26668: drabbas veteranerna vanligen av nedsatt arbets- tecknade, att riksdagen ville besluta hemställa,
26669: förmåga och minskade anpassningsmöjligheter i
26670: arbetslivet. att regeringen i skyndsam ordning
26671: I och med att veteranerna blir äldre för- måtte ta initiativ till en pensionslagstift-
26672: svåras dessa problem. Förtjänstmöjligheterna ning, som ger veteranerna möjlighet till
26673: minskar och behovet av vård, ersättningar och frivillig förtidspensionering genom att
26674: stöd ökar. åren vid fronten beaktas.
26675: Helsingfors den 13 februari 1981
26676:
26677: Boris Renlund Håkan Malm
26678: Ole Norrback Elisabeth Rehn
26679: 1981 vp. 655
26680:
26681: Toivomusaloite n:o 556 Suomennos
26682:
26683:
26684:
26685:
26686: Renlund ym.: Sotaveteraanien vapaaehtoisen varhaiseläkkeen
26687: mahdollisuudesta rintamavuodet huomioon ottamalla
26688:
26689:
26690: Eduskunnalle
26691:
26692: Noin 80 000 kaikkiaan yli 300 OOO:sta rinta- seksi, pitkät odotusajat ja muutoksenhaku ovat
26693: mamiehestä on vielä työelämässä. Rintamamies- veteraaneille rasittavia sekä fyysisesti että
26694: ten yleiskunto on yleensä alentunut rintama- psyykkisesti. Tästä syystä tulee luoda ennen-
26695: palveluksen ja sen yhteydessä syntyneiden vam- aikaiselle eläkkeelle siirtymisen järjestelmä, joka
26696: mojen takia. Vaikka merkittäviä ulkoisia ter- on nopea ja joustava.
26697: veydentilan muutoksia ei aina ole nähtävissä, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26698: rintamamiesten työkyky on yleensä alentunut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26699: samoin kuin heidän kykynsä sopeutua työelä- muksen,
26700: mään.
26701: Rintamamiesten tullessa vanbernmiksi nämä että hallitus kiireellisesti tekisi aloit-
26702: pulmat kasvavat. Ansiomahdollisuudet vähene- teen sellaisen eläkelainsäädännön aikaan-
26703: vät ja hoidon, korvausten ja tuen tarpeet li- saamiseksi, joka antaisi veteraaneille
26704: sääntyvät. mahdollisuuden siirtyä vapaaehtoisesti
26705: Voimassa oleva järjestelmä, joka edellyttää ennenaikaiselle eläkkeelle ottamalla huo-
26706: hakemusta ennenaikaiselle eläkkeelle pääsemi- mioon rintamapalveluvuodet.
26707: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
26708:
26709: Boris Renlund Håkan Malm
26710: Ole Norrback Elisabeth Rehn
26711: <556 1981 vp.
26712:
26713: Toivomusaloite n:o 557
26714:
26715:
26716: Rytkönen ym.: Eläkeikärajan alentamisesta sotien aikana tuotan-
26717: toelämässä työskennelleiden osalta
26718:
26719:
26720: Eduskunnalle
26721:
26722: Maamme niille rintamaJVeteraaneille, joilla on minen kotirintamalla ja työpalveluksessa olleil-
26723: oi!keus ns. rintamasotilastunnukseen, ja osittain le ikäluokille.
26724: muillekin rintama-alueilla sodan aikana työsken- Keskusteluissa nämä !kansalaiset ovat ilmais-
26725: nelleille on erikoislainsäädännöllä luotu edelly- seet ajatuksen, että heidän eläkeikäänsä alen-
26726: tykset siirtyä eläkkeelle 55-vuotiaana edellyt- nettaisiin es1m. kolmella vuodella. Tämä tun-
26727: täen, että heidän työkykynsä on alentunut. Tätä ,tuisi varsin kohtuulliselta, sillä yleiseen van-
26728: lainsäädäntöä on pidettävä oikeutettuna ja tar- huuseläkeLkään verrattuna eläkeikä tällöin olisi
26729: peellisena, sillä muodostaahan sa tavallaan pie- 62 vuotta. Tätä arvioidessa on o.tettava huo-
26730: nen hyvityksen niille ihmisille, jotka rintamaolo- mioon poikkeUksellisen alhaiset eläkeikärajat
26731: suhteissa joutuivat useiden vuosien ajan koke- eläkelainsäädännössä, luopumiseläikelalki, työttö-
26732: maan sodan kauhut ja rasitukset, jotka myös myyseläkejärjestelmä sekä rtyökyvyttömyyiseläk-
26733: heikensivät monien terveyttä. Oikein on myös keellä olevat, joita eläkeikäraj.an alentaminen ei
26734: se, että tämä eläkejärjestelmä on ulotettu kos- lainkaan kosk1si, ja tietenkin myös jo vanhuus-
26735: kemaan vuoden 1918 luokkasodan rintamamie- eläkkeellä olevat. Uudistuksen ei tarvitsisi kos-
26736: hiä ja -naisia. kea myöskään julkista ,sektoria ikoko laajuu-
26737: Sotien ,aikana vuosina 1939-40 ja 1941- dessa.
26738: 44 työskentelivät kotirintamalla erittäin ras.kais- Uudistuikseen oikeutettuja lkäluokkia määri-
26739: sa olosuhteissa kaikessa tuotantoelämässä j:a so- teltäessä voitaisiin lähtökohdaksi ottaa vuonna
26740: tatarviketeollisuudessa ne ty0ky!ky1set kansalai- 1925 syntyneet ja sitä vanhemmat ikäluokat.
26741: set, jotka olivat asepalveluksen kannalta j<Yko V. 1925 syntyneet olivat 1939 14-vuotiaita.
26742: liian nuoria ,taikka mielJ:et ikänsä perusteella Tämä tuntuisi varsin :sopivalta otltaen huo-
26743: oli jo siirretty nostoväkeen. Myös oikeastaan mioon, kuten edellä on mainittu, 'se, että työ-
26744: kansakoulun päättäneet iapsetkin olivat työelä- hön mentiin kansakoulun päätyrttyä. Nuorimmat
26745: mässä mukana. Näiden kansalaisten vastuulla järjestelmään sovellettavat olisivat v. 1930 syn-
26746: oli niin maa- ja metsätalouden !kuin ,teoll1suu- tyneet, !jotlka rv. 1944 olivat 14-vuotiaita. Näi-
26747: den, liikenteen ja kaupan toiminta. Myös työ- hin raameihin mahtuvat kaikki ne ikäluokat,
26748: velvolliset kuuluvat tä:hän jo&koon. Heille ei jotka sotien aikana :työskentelivät ltuotantoelä-
26749: ole annettu lainsäädännöllä eikä muutoinkaan mässä, sotatarviketeollisuudessa ja työvelvolli-
26750: mitään erityisiä :sosiaalisia etuU:ksia. Kuitenkin sina.
26751: he ovat ansainneet joitakin etuu:ksia, jotJka yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26752: teiskunnan pitäisi heille antaa. Naisten osuus nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26753: tulee tässä k~symy:ksessä korostuneesti esiin. muksen,
26754: Kun rintamaveteraaneille on er~koislainsää
26755: dännöllä luotu oiikeus .aikaisem,paan eläiklkeelle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26756: siirtyimiseen ja kuntoutukseen ja ikun heille ao. eläkeikärajan alentamiseksi kolmella
26757: valtuuskunnassa valmistellaan muitakin tarpeel- vuodella vuosina 1939-40 ja 1941-
26758: lisia etuuksia yhteiskunnan toimesta, on k.a:tsot- 44 tuotantoelämässä, sotatarviketeolli-
26759: !tava yhteiskunnan vakavassa tartkoi,tuksessa tun- suudessa ja työvelvollisina työskennel-
26760: nustavan veteraanien oikeudet huolletumpaan leille, joita poikkeukselliset eläkejärjes-
26761: vanhuuteen. Tätä taustaa vasten ,tuntuisi oi- telmät ja eläkeiät eivät koske ja jotka
26762: keudenmukaiselta joidenkin etuuksien rtoteutta- eivät ole työkyvyttömyyseläkkeellä.
26763: Helsingi:ssä 16 päivänä helmikuuta 1981
26764:
26765: V. J. Rytkönen Vappu Säilynoja Liisa Jaakonsaari
26766: 1981 vp. 657
26767:
26768: Toivomusaloite n:o 558
26769:
26770:
26771:
26772:
26773: Rönnholm ym.: Työvoimaviranomaisten ja kunnallisten viran-
26774: omaisten yhteistyön kehittämisestä
26775:
26776:
26777: Eduskunnalle
26778:
26779: Suomessa on kahden viimeisen 'VUoden aika- Kun tiedämme kuitenkin ,työ,ttömyyden mo-
26780: na taloudellinen toimeliaisuus ollut huippu:lurke- ninaiset yksilölle aiheuttamat haitat, emme voi
26781: missa. Työttömyyskin on painunUI1: alle puoleen jättää näin 'suunta kansan osaa vaille perustar-
26782: huippulukemista ollen kuitenkin vieläkin kor- vetta, työtä. On siis löydettävä oiikeat k·einot.
26783: kealla n. 4 % ::11 tasolla. O~keiden ke1nojen löy;täminen edellyttää taas
26784: T,alouspoHtiikalla ei varmastiikaan ole mah- työttömän aseman kaikinpuolista tuntemista,
26785: doll1suuksia kovinkaan paljon, suhdannepoliitti- taloudellisista sosiaalisiin ,tekijöihin.
26786: set näkymät huomioon ottaen päinvastoin on Nykyinen työvoimahallinto ei rmonestakaan
26787: mitä ilmeisintä, että tilanne alkaa huonontua. syystä voi ylksinään näin pitlkälle päästä. Tar-
26788: On siis kysyttävä, millä keinoilla voisimme jär- vitaan väistämättä kuntien ja :siellä erityisesti
26789: jestää työtä nyt jäljelle jäänee1le osalle työ- sosiaalitoimen ,apua. Kunnilla kakonaisuutena
26790: voimasta? on taas lu!kematon määrä mahdollisuuksia työl-
26791: Naantalissa, jossa ollaan perusteellisesti sel- listää työttömiä, mikäli riittäviä yllykkeitä on.
26792: vittämässä työttömyyden koko kuvaa tällä het- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26793: kellä, on :muotoutumassa :sellainen käsitys, että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26794: tällä hetkellä työttöminä olevat n. 140 henkeä muksen,
26795: eli runsaat 3 % työllisestä työvoimasta ovat hy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
26796: vin vaikeasti työllistettävissä pelkillä ,työvoima- joilla työvoimaviranomaisten ja kunnal-
26797: poliittisilla toimenpiteillä. listen viranomaisten yhteistoimintaa ke-
26798: Paikkakunnalla on selviä työvoimapulan hitettäisiin ja rahoitettaisiin erityisrat-
26799: mertkkejä eikä työttömyyslukemia saada kuiten- kaisujen löytämiseksi vaikeassa työttö-
26800: kaan alle 3 % :n. myyslaukussa oleville.
26801: Helsingissä 13 päivänä ihelmiikuuta 1981
26802:
26803: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
26804:
26805:
26806:
26807:
26808: 83 088W01188J
26809: 658 1981 vp.
26810:
26811: Toivomusaloite n:o 559
26812:
26813:
26814:
26815:
26816: Rönnholm ym.: Toimenpideohjelman laatimisesta vammaisten
26817: liikkumisolosuhteiden parantamiseksi
26818:
26819:
26820: Eduskunnalle
26821:
26822: V:ammaiset ovat 'terveitä huonommassa ase- kdhtuullista, että :tästä aiheesta oleva .aineisto
26823: massa. Pelkästään llik!lmminen kotona, julki- koo.ttaisiin yhteen j,a ryhdyttäisiin ni1n lainsää-
26824: sissa tiloissa, kaduilla, puhumattakaan juLkisis- dännöllisiin kuin muihinrrcin selvitysten edellyt-
26825: ta kulkuneuvoista, .tuottaa huomattavia vaikeuk- tämiin toimenpiteisiin.
26826: sia. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26827: Ai:hetta onikin ,tutkittu monessa yhteydessä kunnan hyväksyttäväksi .toivomooen,
26828: muun muassa Pohjo1smaiden neuvoston ja usei-
26829: den !kuntien .toimesta. että hallitus laatisi toimenpideohjel-
26830: Eteneminen parempaan suuntaan on ollut man vammaisten liikkumisolosuhteiden
26831: kuitenkin satunnaista ja epätasa1sta. Kun nyt parantamiseksi.
26832: vuonna 1981 vietetään v.ammaisten vuotta, oHsi
26833: Helsingissä 13 päivänä helmikuUlta 1981
26834:
26835: Mikko Rönnholm Pertti Hietala
26836: Niilo Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila
26837: Sakari Knuuttila
26838: 1981 vp. 659
26839:
26840: Toivomusaloite n:o 560
26841:
26842:
26843:
26844:
26845: Salminen ym.: Vanhempien osuuden kasvamisen estämisestä las-
26846: ten päivähoitokustannuksissa
26847:
26848:
26849: Eduskunnalle
26850:
26851: Yhteiskunnan ylläpitämän lasten päivähoidon Viime !VUOsina on päivähoidon kusta:ntami-
26852: tarjonta ja taso ilmentää yhteiskunnan tuntemaa ,sessa lisätty vanhempien osuutta. Vuoden 1979
26853: vastuuta pienten lasten kas~atuksesta. alusta voimaan tullut uusi ma!ksujärjeste1mä yh-
26854: Päivähoitopaikkojen perustaminen ja ylläpito dessä samalla :toimeenpantujen korotusten kans-
26855: ei voi olla ,vain työvoimapolitiilkan :keino va- sa johti useissa kunnissa jopa useiden kymme-
26856: pauttaa naisia työelämään, vaan se on ennen nien prosenttien kasvuun hoitoma:k:sllikel'tymäs-
26857: muuta yhteiskunnan panos pienten lasten kas- sä. HilJattain hallitus päätti hoitomaksujen 11
26858: vatukseen. Lapsilla on oiikeus :korkeatasoiseen % :n korotuksesta ikuluvan woden elokuun
26859: päivähoitoon, ,samoin kuin Jrouluopetukseen. alusta lukien.
26860: Tämä suuntaus on väärä. Se J.isää vaikeassa
26861: Peruskoulutus on ilmaista. Täimän peria!lltlteen taloudellisessa asemassa olevien perheiden rasi-
26862: oikeutta ei kukaan enää asettane kyseenalai- tusta ja on ristiriidassa päivähoidon yhteiskun-
26863: seksi. Päivähoidon järjestäminen j01kaiselle sitä nallisen ,tehtävän kanssa.
26864: tanvitsev,alle 4pselle - tulevaisuudessa rvanmas- Edellä esitetyn peruSiteella ehdotamme edus-
26865: rti muodossa: ,tai ,toisessa jokaiselle lapselle - kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26866: on yhteislrunnan !VelvollisuUitena vetrartJta!Vissa
26867: peruskoulutukseen. 'tavoitteeksi rtuleekin aset- että hallitus huolehtisi siitä, ettei van-
26868: taa, että :kun yhteiskunnan ylläpitämä hoito- hempien osuus lasten päivähoidon kus-
26869: paiklka voidaan ,tarjota jokaiselle, on ,se myös- tantamisessa kasva, vaan että päivähoi-
26870: ikin ilmainen. tomaksuja alennetaan.
26871: Helsingissä :16 päivänä helmikuuta 1981
26872:
26873: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
26874: 660 1981 vp.
26875:
26876: Toivomusaloite n:o 561
26877:
26878:
26879:
26880:
26881: Savola: Erään erityisopettajan eläkkeen muuttamisesta ansioeläk-
26882: keeksi
26883:
26884:
26885: Eduskunnalle
26886:
26887: Kuopion kaupungista kotoisin oleva erityis- rettiin vuonna 1973 uuden eläkelain ja samalla
26888: opettaja Aarne Huttunen jäi vuonna 1966 eläk- VEL:n piiriin, ei ole tapahtunut. VEL:n eläke
26889: keelle erityisopettajan virastaan. Tässä virassa on edelleenkin palkkaluokan perusteella mak-
26890: hän ehti toimia 32 vuotta. Tuolloin kuusikym- settava eläke ja Huttunen saa näin muodoin
26891: menluvun puolivälissä eläkelakia muutettiin si- edelleenkin yhtä kolmasosaa vähemmän eläket-
26892: ten, että opettajan ansioeläkkeeseen lasketaan tä kuin kollegansa.
26893: mukaan hänen tekemänsä ylitunnit. Tämän Neljätoista vuotta kestäneen eläketaistelunsa
26894: VEL:n ansioeläkkeen mukaan eläke maksetaan aikana opettaja Huttunen on hävinnyt eläke-
26895: koko ansiosta. ansioina yli 200 000 markkaa kollegoihinsa
26896: Eläkkeelle jäädessään opettaja Huttunen ha- nähden, koska hänen eläkkeensä ei ole ansio-
26897: lusi uuteen eläkejärjestelmään siten, että hänel- eläke, niin kuin hän alunpitäen itse halusi, ja
26898: le maksettaisiin eläke ansioeläkkeen pohjalta, johon laki tuolloin valintaa tehtäessä takasi oi-
26899: jolloin hän saisi laskea kokonaisansioansa myös keuden.
26900: tekemänsä ylitunnit. Vastoin muita samaan ai- Mainittakoon, että mm. kouluhallitus ja Hel-
26901: kaan eläkkeelle jääneitä kollegojaan opettaja singin yliopiston yksityisoikeuden laitos ovat
26902: Huttuselle annettiin vanhan lain mukainen elä- ottaneet tapaukseen kantaa ja ilmaisseet mieli-
26903: ke, joka on maksettu palkkaluokan perusteella. piteenään, että Huttuselle tulisi maksaa eläke
26904: Huttunen sai silloin ja saa edelleenkin eläkettä ansioeläkkeenä, jolloin hän pääsisi hyötymään
26905: ;,) : n vähemmän kuin samaan aikaan eläkkeelle kokonaisansioistaan, kuten muut samaan aikaan
26906: jääneet opettajatoverinsa. Opettajakollegat va- eläkkeelle jääneet opettajatoverinsa.
26907: litsivat ansioeläkkeen ja myös sen saivat, pääs- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26908: ten nauttimaan kokonaisansioistaan eläkkeen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26909: muodossa.
26910: Opettaja Huttunen on todennut kohdallaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26911: tapahtuneen vääryyden ja epäkohdan, sekä - erityisopettaja Aarne Huttusen eläkkeen
26912: mikä on luonnollista - yrittänyt saada tilan- muuttamiseksi ansioeläkkeeksi sekä kor-
26913: netta korjatuksi. Viimeisen neljäntoista vuoden vaisi hänelle hänen tähän mennessä me-
26914: aikana Huttunen on yrittänyt saada oikeutta, nettämänsä eläkeosuuden.
26915: mutta mitään muuta kuin se, että hänet siir-
26916: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
26917:
26918: Petter Savola
26919: 1981 vp. 661
26920:
26921: Toivomusaloite n:o 562
26922:
26923:
26924:
26925:
26926: Savolainen ym.: Viikonloppurajoitusten poistamisesta alennusli-
26927: pulla rautateillä matkustamaan oikeutetuilta henkilöiitä
26928:
26929:
26930: Eduskunnalle
26931:
26932: Vuoden 1980 lopulla rautatiehallitus päätti hävaraisiin eläkkeellä oleviin ihmisiin. Tällaisil-
26933: rajoittaa eläkeläisille myytävien alennuslippujen la rajoituspäätöksillä ei myöskään paranneta
26934: käyttöaikaa. Rajoitusaika koskee perjantaiaamun Vaidonrautateiden taloudellista tilannetta. Seu-
26935: klo 6.30 ja lauantain klo 12.00 sekä sunnun- rauksena saattaa olla päinvastoin taloudellisen
26936: taiaamun klo 6.30 ja maanantaiaamun klo 6.30 tilanteen huononeminen, sillä ainakin vähäva-
26937: välistä aikaa. raisimpien eläkeläisten matkat tulevat vähenty-
26938: Rautatiehallituksen tehtyä päätöksen eläkeläi- mään.
26939: sille myytävien alennuslippujen käyttöajan ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26940: joittamisesta valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26941: ovat kääntyneet asiassa valtioneuvoston puo- muksen,
26942: leen. Järjestöt ovat pyytäneet rajoitusten pois-
26943: tamista sillä perusteella, että rajoitukset hei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26944: kentävät monien vanhusten ja invalidien kans- viikonloppurajoitusten poistamiseksi
26945: sakäyntiä omaistensa kanssa. Rajoituspäätökses- alennuslipuilla matkustaviita 65 vuotta
26946: tä seuraa myös monia muita hankaluuksia alen- täyttäneiltä, alennuskortteihin oikeute-
26947: nuslippujen käyttäjille. tuilta työttömyys- ja rintamasotilaseläk-
26948: Eläkeläiset ovat pitäneet rautatiehallituksen keen saajilta sekä hoitotukeen oikeute-
26949: rajoituspäätöstä toimenpiteenä, joka kohdistuu tuilta 12-16-vuotiailta vammaisilta hei-
26950: edunmenetyksenä satoihintuhansiin ihmisiin. dän matkustaessaan rautateillä.
26951: Rajoitukset kohdistuvat kaikkein kovimmin vä-
26952: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
26953:
26954: Lea Savolainen Helge Siren Hannu Tapiola
26955: Sakari Knuuttila Eino Grönholm Pirkko Valtonen
26956: 662 1981 vp.
26957:
26958: Toivomusaloite n:o 563
26959:
26960:
26961:
26962:
26963: Savolainen ym.: Selvityksen laatimisesta Etelä-Hämeen työvoima-
26964: piirin perustamisesta
26965:
26966:
26967: Eduskunnalle
26968:
26969: Etelä-Häme, sii:s Kanta-Hämeen ja Päijät- tarkoituksenmukaista suorittaa samanailkai:sesti
26970: Hämeen maakunnat, jakaantuu nykyisin työ- SataJkunnan maakuntaa tkos:kevan selvitystyön
26971: voillnaihallinno.ssa yhteensä viiteen ,työvoimapii- kanssa. Valtion vuoden 1981 .tulo- ja menoar-
26972: riin (Tattnpereen, Mikkelin, Kouvolan, Helsin- vion yleisperustelujen mukaanhan "Satakun-
26973: gin ja Turun ~työ~oimapiireihin) . nan alueen työvoimapalvelujen :keh1ttämistar-
26974: On ,selvää, että tästä monij.a:koisuude~ta ai- peen vuoksi laaditaan •v·uoden 1981 aikana sel-
26975: heutuu paljon tarpeetonta työtä, ,sdkavuutta ja vitys Porin työvoimapiirin perustamisesta".
26976: kustannuksia, mutta ennen b1kkea 1siitä aiheu- Edellä esitetyin perustein ehdotamme !kun-
26977: tuu :vahinkoa pääasialle - ttehokikaaJ.le työvoi- nioittaen eduskunnan h;wäksyttävä'ksi ~toivo
26978: ma-asioiden ja :työllisyyden hoidolle. muksen,
26979: Koska Pirkanmaan läänin perustaminen saat-
26980: taa hyvin!kin pian ,toteutua, :tulisi ~o :vuoden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26981: 1981 aikana laatia .selrvitys Etelä-Hämeen .työ- selvityksen laatimiseksi Etelä-Hämeen
26982: voimapiirin perustamisesta. Tämä selvitys olisi työvoim,apiirin perustamisesta.
26983: Helsingissä 13 päivänä helmilkuuta 1981
26984:
26985: Lea Savolainen Helge Siren Eino Grönholm
26986: 1981 vp. 663
26987:
26988: Toivomusaloite n:o 564
26989:
26990:
26991:
26992:
26993: Sillantaus ym.: Vammaisen lapsen hoito- ja kuntoutuskustannus-
26994: ten korvausjärjestelmän kehittämisestä
26995:
26996:
26997:
26998: Eduskunnalle
26999:
27000: Lapsen vamma tai pi!lkäaikainen •sairaus ai- Lisäksi on huomattava, että ansiotyössä ole-
27001: heuttaa perheelle usein ylimääräisiä taloudelli- vat vanhemmat joutuvat iapsen hoidon ja kun-
27002: sia kustannuksia. Paitsi suoranaisia hoito-, kun- toutu!ksen, esim. sopeutumisvalmennuskurssien,
27003: toutus- ja niihin liitty;viä matk:aikustannuksia ajalta usein menettämään ansiotuloja tai käyttä-
27004: saattaa vamma .aiheuttaa tavallista suurempia mään lomaansa 1täihän .tarkoitukseen. Kuitenkin
27005: kuluja esimerkiksi vaatetuksessa, eräiden sai- vammaisen lapsen vanhempien loman 1tarve on
27006: rausryhmien kohdalla erityisravinnon vuoksi vähintäänkin yhtä suuri kuin muiden lasten
27007: taikka erilaisten leikki-, harrastus- rtai muiden vanhempien. Näin ollen vanhempien tulisi voi-
27008: vastaavien välineiden hankinnassa. Vammaiselle da osallistua kuntoutukseen .siten, että he saa-
27009: lapselle eivät aina :sovellu t31Valliset leilroki- ym. vat :korvauksen .tämän aiheut:taJmasta ansion me-
27010: välineet, joten joudutaan suorittamaan erityis- netyksestä.
27011: hankintoja. Eräissä tapatllksis.sa myös rvamman Edellisen perusteella tulisi vammaisen ja pit-
27012: v:aatimat apuvälineet voivat aiheuttaa vaatetuk- käaikahsairaan lapsen hoitotukijärjeste1mää ke-
27013: sen tavallista nopeampaa kulumista. Joillakin hittää niin, että hoitotuki antaa todellisen vaih-
27014: vammaisryhmillä taas rvälineiden kuluminen ja toehdon hoitaa lasta kotona, ja samalla sitä
27015: rikkoutuminen on vammasta johtuen tavallista tulisi ikeMttää niin, että se korvaa todellisia
27016: nopeampaa tai herkempää. vammaSita .tai pitkäaikaissairaudesta aiheutuvia
27017: Usein vammaisen laJpsen kannalta on :tarkoi- kustannuksia.
27018: tuksenmukaista, entä .äiti voi ainakin varhais- Lapsen välttämättömästä hoidosta ja kuntou-
27019: vuosina olla häntä kotona hoitamassa. Lapsen tuksesta aiheutuva ansion menetys ,tulisi rin-
27020: hoidosta aiheutmria kustannuksia pyritään peit- nastaa yleensä sairaudesta aiheutuvaan ansiotu-
27021: tämään mm. kansaneläkejärJestelmään kuuluval- lon menet:y~kseen ja ko!'Vata siis samalla :tavoin.
27022: la lapsen hoitotuella, •joka 1. 7. 19811Uikien tu- Yhteiskunnan suoran <tuen dhella on :siten myös
27023: lee olemaan 400 mar~kaa ja erittäin rv.aikeavam- kehitettävä verotuksellisia keinoja ko. kustan-
27024: maiselle lapselle 600 marlcl<aa kuuikaudessa. nusten korvaamiseksi perheille, joissa on vam-
27025: Eräitä hoito-, kuntoutus- ja välinekuluja rvoi- mainen lapsi.
27026: daan korvata invaliidiJhuoltolain nojalla. Monet
27027: erityiset kustannukset kuitenkin jäävät kaik- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edusikun-
27028: kien tukijärjestelmien ulkopuolelle. nan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
27029: Tämänhetkinen hoitotuki on suuruusluokal-
27030: taan sellainen, ettei se .anna tyydyttävää vaihto- että hallitus pikaisesti selvittäisi las-
27031: ehtoa esimetikiksi äidin ansiotyölle. Jopa ter- ten vammaisuudesta johtuvan perheiden
27032: veen lapsen kotihoidon tuki on •tätä •Suurempi. tuen tarpeen sekä ryhtyisi sen mukai-
27033: 664 Toivomusaloite n:o 564
27034:
27035:
27036: sesti toimenpiteisiin vammaisen lapsen kustannusten korvausjärjestelmän kehit-
27037: hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvien tämiseksi.
27038: Helsingissä 13 päivänä helmiikulllta 1981
27039:
27040: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Matti Pelttari
27041: Heikki Perho Eeva Kauppi Helena Pesola
27042: Matti Jaatinen Esko J. Koppanen Tuulikki Petäjäniemi
27043: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Toivo T. Pohjala
27044: Matti Hakala Arto Lampinen Eva-Maija Pukkio
27045: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Ulla Puolanne
27046: Matti Hokkanen Ritva Laurila Erkki Pystynen
27047: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Helge Saarikoski
27048: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Pertti Salolainen
27049: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jouni J. Särkijärvi
27050: Lauri Impiö Saara Mikkola Jalmari Torikka
27051: Aila Jokinen Pentti Mäki-Hakola Martti Ursin
27052: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
27053: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Matti Viljanen
27054: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Mauri Vänskä
27055: Ben Zyskowicz
27056: 1981 vp. 665
27057:
27058: Toivomusaloite n:o 565
27059:
27060: Sillantaus ym.: Asunnonmuutostöiden korvaamista työ- ja liiken-
27061: netapaturmassa vammautuneelle koskevien säännösten sisäl-
27062: lyttämisestä asianomaiseen lainsäädäntöön
27063:
27064: Eduskunnalle
27065: Työtapaturmassa vammautuneelle voidaan lainsäädännön piiristä kuin muuta kuntoutusta
27066: vamman vuoksi tarpeellinen kuntouttamishoi- eli näihin lakeihin verrattuna toissijaisen ylei-
27067: to, koulutus ja valmennus sekä elinkeinotuki sen invaliidihuoltolain piiristä. Tätä ei voida pi-
27068: korvata tapaturmakorvausta saavien invalidi- tää tarkoituksenmukaisena vammautuneiden ei-
27069: huollosta annetun lain (592/63) nojalla. Tä- kä myöskään yleisen invaliidihuollon kannalta.
27070: mä laki on ensisijainen mm. yleiseen invaliidi- Laadittujen selvitysten mukaan tämänlaatui-
27071: huoltolakiin (907 / 46) verrattuna. Kun em. la- sen tuen tarpeessa on vuosittain muutamia
27072: ki vuonna 1963 säädettiin, sen tarkoituksena kymmeniä henkilöitä. Yhden tapauksen kus-
27073: oli korvata työtapaturmassa vammautuneelle ja tannukset ovat suuruusluokaltaan arvion mu-
27074: ammattitautiin sairastuneelle sellainen invalidi- kaan noin 10 000 markkaa ja yleisenkin inva-
27075: huolto, jonka muulla tavoin vammautunut saa liidihuoltolain nojalla näihin tarkoituksiin
27076: yleisen invaliidihuoltolain nojalla. Liikenneva- myönnetyt avustukset ovat jääneet selvästi tätä
27077: kuutuksen vastaava invalidihuoltolaki säädettiin alhaisemmiksi. Laadittujen selvitysten perus-
27078: ja tuli voimaan vuonna 1965 (391/65). teella voidaan arvioida, että tällä kustannuseräl-
27079: Tapaturmakorvausta saavien invalidihuollosta lä ei ole olennaista vaikutusta korvausmenoon.
27080: annettua lakia säädettäessä ei invalidihuoltolain- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
27081: säädäntö yleensäkään sisältänyt mahdollisuutta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27082: vaikean vamman vuoksi tarpeellisten asunnon-
27083: muutostöiden tai asuntoon kuuluvien välinei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27084: den ja laitteiden korvaamiseen. Invaliidihuolto- tapaturmakorvausta saavien invalidi-
27085: lakia on kuitenkin vuonna 1971 muutettu si- huollosta ja liikennevakuutuskorvausta
27086: ten, että sen nojalla voidaan maksaa myös asun- saavien invalidihuollosta annettujen la-
27087: nonmuutostöiden kustannuksia. Sittemmin kien (592/63 ja 391/65) muuttami-
27088: myös sotilasvammalakiin on sisällytetty vastaa- seksi siten, että niihin yhtenä invalidi-
27089: va säännös. Sen sijaan tapaturma- ja liikenneva- huollon muotona lisätään asunnonmuu-
27090: kuutuskorvausta saavien invalidihuoltolakeihin tostöiden sekä asuntoon kuuluvien vä-
27091: ei ole vastaavaa säännöstä sisällytetty. Tämän lineiden ja laitteiden hankinnasta aiheu-
27092: vuoksi näiden lakien piiriin kuuluvat henkilöt tuvat kustannukset.
27093: ovat joutuneet hakemaan näitä etuuksia eri
27094: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
27095: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Matti Pelttari
27096: Heikki Perho Eeva Kauppi Helena Pesola
27097: Matti Jaatinen Esko J. Koppanen Tuulikki Petäjäniemi
27098: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Toivo T. Pohjala
27099: Matti Hakala Arto Lampinen Eva-Maija Pukkio
27100: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Ulla Puolanne
27101: Matti Hokkanen Ritva Laurila Erkki Pystynen
27102: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Helge Saarikoski
27103: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Pertti Salolainen
27104: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jouni J. Särkijärvi
27105: Lauri Impiö Saara Mikkola Jalmari Torikka
27106: Aila Jokinen Pentti Mäki-Hakola Martti Ursin
27107: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
27108: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Matti Viljanen
27109: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Mauri Vänskä
27110: Ben Zyskowicz
27111: 84 088100188}
27112: 666 1981 vp.
27113:
27114: Toivomusaloite n:o 566
27115:
27116:
27117:
27118:
27119: Sillantaus ym.: Eläkkeelle siirtymisen joustavuuden kehittämi-
27120: sestä
27121:
27122:
27123: Eduskunnalle
27124:
27125: Eläkejärjestelmämme on voimaperäisesti ke- nä, mutta eläkeikää ei vielä saavutettu, työnte-
27126: hitetty viime vuosikymmenten aikana. Työ- ja kijä voisi halutessaan jäädä pois työelämästä
27127: yrittäjäeläkejärjestelmät tulevat vuosi vuodelta menettämättä silti saavuttamiaan eläke-etuuk-
27128: yhä kattavammiksi, minkä lisäksi vähimmäis- sia. Kohtuullista olisi, että eläkelaki takaisi
27129: eläketurvan takaamiseksi kaikille on meneil- myös kertyneiden lisäetujen saamisen, kun var-
27130: lään kansaneläkeuudistus. Monipuolisissa eläke- sinainen eläkeikä on saavutettu.
27131: järjestelmissämme on kuitenkin havaittu eräitä Eläkkeelle siirtymisen joustavuuden lisäämi-
27132: epäkohtia: toisaalta aukollisuutta ja väliinputoa- nen olisi mahdollista toteuttaa monella tavalla.
27133: jaryhmiä sekä järjestelmien jäykkyyttä, toisaal- Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä,
27134: ta tilanteita, joissa on jouduttu ylikompensaa- että joustavuuden lisääruismallit olisivat sopu-
27135: tioihin. Eläkejärjestelmiemme puutteita, esi- soinnussa työnantajien mahdollisuuksiin vasta-
27136: merkiksi mies- ja naisleskien asemaa, eronnei- ta osaltaan eläkekustannuksista. Tämän vuoksi
27137: den puolisoiden eläketurvaa, työkyvyttömyys- uudistukset tulisikin toteuttaa lähinnä järjestel-
27138: eläkkeen saaruisperusteiden tarkentamista sekä mien sisäisten järjestelyjen kautta. Eläkejärjes-
27139: eläkkeelle siirtymisen edellytyksiä yleensä kos- telmien kokonaiskustannusten nousun hillintä
27140: kevia kysymyksiä pohditaan eri tahoilla mm. on erityisen tärkeätä tilanteessa, jossa kansan-
27141: eläkekomiteassa. talouden voimavarat uudistuksiin ovat vähäi-
27142: Suomessa yleinen eläkeikä vastaa kansainvä- set, jossa vireillä olevan kansaneläkeuudistuk-
27143: listä tasoa. Ihmisten yksilöllisyys ja ammattien sen rahoitus on osittain vielä järjestämättä ja
27144: erilainen raskausaste on eräissä ammateissa joh- jossa mm. hallituksen perhepoliittisessa selon-
27145: tanut yleisestä eläkeiästä poikkeavaan eläke- teossa luvatut tärkeät perhepoliittiset toimen-
27146: ikään. Ihmisen yksilölliset tarpeet ja fyysisten piteet aiheuttavat kustannuspaineita.
27147: edellytysten erilaisuus sekä lisääntyvät vapaa- Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä tu-
27148: ajanviettomahdollisuudet ovat viime aikoina li- lisi selvittää olisiko mahdollista lisätä eläkkeel-
27149: säksi ilmenneet toiveina eläkkeelle siirtymisen le siirtymisen joustavuutta joko eläkkeelle siir-
27150: joustavuuden lisäämisestä. tymistä varhentamalla siten, että työntekijä
27151: Eläkkeelle siirtymistä koskevat säännökset voisi käyttää tasaisina pienempinä suorituksi-
27152: ovat eräin osin tarpeettoman jäykkiä. Esimer- na itselleen kertyneen eläketurvan jo muuta-
27153: kiksi kunnan palveluksesta erotessaan ennen maa vuotta ennen yleisen eläkeiän saavuttamis-
27154: eläkeikää tai muuta eläketapahtumaa työntekijä ta, tai siten, että työntekijä voisi itselleen sääs-
27155: yleensä menettää oikeutensa lisäeläkkeeseen, tää lisäeläketurvaa ja siirtyä täydelle eläkkeelle
27156: vaikka oikeus palveluksessa kertyneeseen pe- yleistä eläkeikää varhemmin. Mielestämme oli-
27157: ruseläkkeeseen säilyy ja henkilö saa peruseläk- si tutkittava myös osa-aikaeläkejärjestelmän, jos-
27158: keen saavutettuaan eläkeiän, 65 vuotta, tai tul- sa työntekijä on osan viikosta työssä, osan
27159: lessaan sitä ennen työkyvyttömäksi. On kuiten- eläkkeellä, toteuttamismahdollisuuksia samalla
27160: kin paljon ihmisiä, jotka mielellään siirtyisivät kuitenkin huomioon ottaen mm. Ruotsissa saa-
27161: normaalia alhaisemmallekin eläkkeelle jo muu- dut kokemukset ja välttäen siellä syntyneet yli-
27162: tamaa vuotta ennen eläkeiän saavuttamista ja kompensaatiotilanteet. Samalla olisi pohditta-
27163: antaisivat siten sijaa työmarkkinoilla nuorem- va, voidaanko joustavuutta eläkeiän saavutta-
27164: mille ikäluokille. Olisikin perusteltua, että var- misen jälkeenkin lisätä ja sovelletaanko joiden-
27165: sinkin tilanteessa, jossa eläkevuodet ovat täyn- kin ammattiryhmien piirissä tekninen kehitys
27166: Toivomusaloite n:o 566 667
27167:
27168: huomioon ottaen tarpeettoman alhaista eläke- että hallitus tutkisi mahdollisuudet
27169: ikää. eläkkeelle siirtymisen ;oustavuuden li-
27170: Edellä esittämämme perusteella ehdotamme säämiseksi eläkejärjestelmien sisäisin
27171: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- iärjestelyin ;a kansantalouden voimava-
27172: vomuksen, rat huomioon ottaen.
27173: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
27174:
27175: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Matti Pelttari
27176: Heikki Perho Eeva Kauppi Helena Pesola
27177: Matti Jaatinen Esko J. Koppanen Tuulikki Petäjäniemi
27178: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Toivo T. Pohjala
27179: Matti Hakala Arto Lampinen Eva-Maija Pukkio
27180: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Ulla Puolanne
27181: Matti Hokkanen Ritva Laurila Erkki Pystynen
27182: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Helge Saarikoski
27183: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Pertti Salolainen
27184: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jouni J. Särkijärvi
27185: Lauri lmpiö Saara Mikkola Jalmari Torikka
27186: Aila Jokinen Pentti Mäki-Hakola Martti Ursin
27187: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
27188: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Matti Viljanen
27189: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Mauri Vänskä
27190: Ben Zyskowicz
27191: 668 1981 vp.
27192:
27193: Toivomusaloite n:o 567
27194:
27195:
27196:
27197:
27198: Sillantaus ym.: Sotaveteraanien vapaaehtoisuuteen perustuvan
27199: varhaiseläkejärjestelmän toteuttamisesta eduskuntaryhmien
27200: sopimaila tavalla
27201:
27202:
27203: Eduskunnalle
27204:
27205: Maassamme on sotiemme veteraaneja run- IDaveteraanien varhaiseläkejärjestelmä toteute-
27206: saat 300 000, joista noin puolet alle 65-vuotiai- taan laadittavien selvitysten pohjalta vuonna
27207: ta. Työelämän palveluksessa on veteraaneista 1982". Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää
27208: enää vain noin 80 000. tinkimättä kiinni syntyneen sopimuksen sisäl-
27209: Vuoden 1981 budjettiesitystä valmisteltaessa löstä.
27210: käytiin eduskunnassa laajaa keskustelua vete- Veteraanien eläkekysymys on tällä hetkellä
27211: raanien sosiaalisen ja taloudellisen aseman pa- valmisteltavana eläkekomiteassa, jonka pyrki-
27212: rantamisesta. Sitkeät neuvottelut johtivat myös myksenä on saada asetetussa määräajassa val-
27213: lopulta vuosien odotuksen jälkeen konkreetti- miiksi tarvittavat selvitykset. On kuitenkin
27214: siin tuloksiin, jotka merkitsevät mm. sitä, että käynyt ilmeiseksi, että eläkekomitean muut
27215: rintamasotilaseläke ja -lisä toimii entistä oikeu- tehtävät saattavat viivästyttää veteraanien asian
27216: denmukaisempana eläketurvana, vaikeimmassa valmistumista jopa niin, että on epävarmaa
27217: asemassa olevien sotainvalidien erityisongelmia voidaanko esitykset sisällyttää eduskunnalle
27218: helpotetaan, veteraanien kuntoutusmahdolli- syyskuussa annettavaan vuoden 1982 budjetti-
27219: suuksia parannetaan sekä annetaan alan järjes- esitykseen. Tämän vuoksi asiaa on kaikin ta-
27220: töille lisää mahdollisuuksia tärkeässä työssään. voin kiirehdittävä käyttäen valmistelussa apu-
27221: Erityisen tärkeää on myös, että suoritetuilla toi- na myös veteraanijärjestöjen asiantuntemusta ja
27222: menpiteillä on ainakin jossain määrin kyetty eduskuntapuolueita.
27223: palauttamaan veteraanien luottamusta yhteis- Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa ko-
27224: kuntamme toimivuuteen ja oikeudenmukaisuu- rostaa myös sitä, että veteraanien eläkkeelle
27225: teen. siirtymismahdollisuuksien sitominen esimerkik-
27226: Päätettäessä vuoden 1981 budjettiin sisälty- si tulevaan eläkeuudistukseen ei ole oikein,
27227: vistä veteraaneja koskevista asioista kokoomuk- koska se viivästyttää asian hoitamista ja saat-
27228: sen eduskuntaryhmä katsoi, että saavutettujen taa pahimmassa tapauksessa haudata koko ky-
27229: tulosten toteutumista on tarkoin seurattava ja symyksen suuremmaksi katsottavan uudistuksen
27230: pyrittävä mahdollisuuksien mukaan jatkossa vie- alle annetuista lupauksista huolimatta.
27231: lä parempiin tuloksiin. Kokoomuksen eduskun- Veteraanien vapaaehtoinen eläkkeelle siirty-
27232: taryhmä korosti sitä, että veteraanien epätyy- minen merkitsee käytännössä valtiolle lisäkus-
27233: dyttävät olosuhteet ovat koko kansamme on- tannuksia kuluvan vuosikymmenen aikana. Tar-
27234: gelma, jonka pysyvä ratkaiseminen vaatii kaik- peelliset rahoitusjärjestelyt ovat kuitenkin löy-
27235: kien osapuolten aktiivista ja vilpitöntä muka- dettävissä ponnekkaalla ja määrätietoisella eri
27236: naoloa. osapuolten yhteistyöllä. Asiaa edesauttanevat
27237: Taloudellisesti merkittävin ja kenties eniten myös pyrkimykset muuttaa työeläkelainsäädän-
27238: keskustelua herättänyt kysymys, veteraanien töä joustavammaksi yksilöllisen eläkeiän mää-
27239: mahdollisuudet siirtyä niin halutessaan vapaa- rittelyn suuntaan. Tässä mielessä asian ratkai-
27240: ehtoiselle ennenaikaiselle eläkkeelle, on kui- seminen esimerkiksi siten, että rintamallaoloai-
27241: tenkin edelleen ratkaisuja vailla. Kuluvan vuo- ka laskettaisiin eläkeikää alentavaksi ajaksi,
27242: den budjettiesityksessä hallitus lupasi asiassa näyttäisi olevan toteuttamiskelpoinen keino.
27243: täydentävät selvitykset tulevan heinäkuun al- On myös muistettava, että veteraanien siirtyes-
27244: kuun mennessä ja eduskuntaryhmien yksimieli- sä ennenaikaiselle eläkkeelle samalla vapautuu
27245: sesti tekemän sopimuksen mukaisesti "rinta- työpaikkoja nuorten ikäluokkien käytettäväksi,
27246: Toivomusaloite n:o 567 669
27247:
27248: mikä puolestaan helpottaisi jopa merkittävästi joilla taataan sotiemme veteraaneille
27249: työllisyystilannetta. mahdollisuudet siirtyä niin halutessaan
27250: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- ennenaikaiselle eläkkeelle vuonna 1982
27251: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, eduskuntaryhmien vuoden 1981 budje-
27252: tin käsittelyn yhteydessä tehdyn sopi-
27253: että hallitus kiirehtisi tarvittavia lain- muksen mukaisesti.
27254: säädännöllisiä ja muita toimenpiteitä,
27255: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
27256:
27257: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
27258: Heikki Perho Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi
27259: Matti Jaatinen Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala
27260: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio
27261: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne
27262: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen
27263: Matti Hokkanen Ritva Laurila Helge Saarikoski
27264: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen
27265: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
27266: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari Torikka
27267: Lauri lmpiö Saara Mikkola Martti Ursin
27268: Alla Jokinen Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
27269: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
27270: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
27271: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
27272: Matti Pelttari
27273: 670 1981 vp.
27274:
27275: Toivomusaloite n:o .568
27276:
27277:
27278:
27279:
27280: Suonio ym.: Työntekijän itsemääräämisoikeuden turvaamisesta
27281: työsuorituksessa
27282:
27283:
27284: Eduskunnalle
27285:
27286: Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien li- ositetun ja urakkapalkalla hiostetun työn tuhoi-
27287: säämistä yrityksissä ja työyhteisöissä on pi- sat vaikutukset työntekijän fyysiseen ja psyyk-
27288: detty välttämättömänä kansanvallan laajenta- kiseen terveyteen on voitu todeta lukematto-
27289: miseksi sekä työn turvallisuuden ja viihtyisyy- missa tutkimuksissa. Tästä syystä vuonna 1974
27290: den lisäämiseksi. Ensi askeleita tähän suuntaan mietintönsä jättänyt työsuojelukomitea esitti
27291: ovat yksityistä yrityssektoria koskeva laki yh- mm. näiden työn suorittamiseen ja järjestelyyn
27292: teistoiminnasta yrityksissä, virastodemokratia liittyvien terveysriskien sääntelyä työsuojelu-
27293: valtionhallinnossa sekä kunnallinen työpaikka- lainsäädännössä. Komitean esityksiä ei kuiten-
27294: demokratia. Samanaikaisesti työelämän de- kaan ole valmisteltu eteenpäin.
27295: mokratisoimispyrkimysten kanssa on kuitenkin Pyrkimykset työelämän demokratisointiin ja
27296: tuotantoteknologian kehitys ja työmenetelmien työsuojelutoiminnan kehittämiseen sivuuttavat
27297: rationalisointi vaikuttanut aivan päinvastaiseen nykyisen työelämän ehkä vakavimman epäkoh-
27298: suuntaan. Yhä useammat työntekijät sidotaan dan, mikäli ihmisen itsemääräämisoikeutta työ-
27299: koneen pakkotahtiin ja/tai ykskyiskohtaisesti suorituksessa ei pystytä turvaamaan.
27300: normitettuihin työliikkeisiin. Urakkapalkkauk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
27301: sen lisääntyvä käyttö lisää niin ikään työnteki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27302: jän jokahetkistä sidonnaisuutta työtehtävään
27303: työmenetelmän ehdoilla. Työn pirstominen yhä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
27304: pienempiin osasiin kaventaa kunkin työnteki- ;oilla työntekiiän itsemääräämisoikeus
27305: jän työsuorituksen ulottuvuutta. työsuorituksessa turvataan kieltämällä
27306: Työ, jossa työntekijä ei voi vaikuttaa omaan pakkoehtoisen työn teettäminen, pakko-
27307: ,työtahtiinsa, työliikkeisiinsä ja tehtäväkokonai- ehtoiseen suoritukseen ;ohtavan palk-
27308: suuden muodostumiseen, on jyrkässä ristirii- kausmuodon käyttäminen sekä työn
27309: dassa ihmisen perusolemuksen ja tarpeiden pirstominen ihmisille epämielekkäisiin
27310: kanssa. Työssään koneeksi alistetulta ihmiseltä osasiin, ;a että itsemääräämisoikeuden
27311: on riistetty alkeellisin itsemääräämisoikeus, jo- turvaamiseksi työsuorituksessa tarpeel-
27312: ta muut demokratian muodot työelämässä ei- liset säännökset sisällytetään lakiin yh-
27313: vät voi korvata. teistoiminnasta yrityksissä sekä työtur-
27314: Pakkotahtisen, määräliikkeisiin kangistetun, vallisuuslakiin.
27315: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
27316:
27317: Kaarina Suonio Paula Eenilä Arvo Salo
27318: Saara-Maria Paakkinen Mikko Elo Matti Puhakka
27319: Tarja Halonen Pirkko Valtonen Juhani Surakka
27320: Kaj Bärlund Jacob Söderman Matti Luttinen
27321: 1981 vp. 671
27322:
27323: Toivomusaloite n:o 569
27324:
27325:
27326:
27327:
27328: Suonio: Palkansaajien oikeudellisen ja taloudellisen asiantuntija-
27329: avun turvaamisesta työpaikoilla ja yrityksissä
27330:
27331:
27332: Eduskunnalle
27333:
27334: Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tuli voi- jat informaation antajina ovat samalla aina
27335: maan heinäkuussa 1979. Lain nojalla työnan- neuvottelujen vastapuolena.
27336: tajan tulee ennen päätöksentekoa . neuvotella Avoin tiedonkulku on luottamuksellisen yh-
27337: henkilökunnan kanssa kone- ja laitehankintoja, teistyön ja palkansaajien omaan työhönsä ja
27338: työmenetelmiä, töiden järjestelyjä ja työvoiman yleensä yrityksen toimintaan osallistumisen
27339: määrää koskevista muutoksista, niiden perus- välttämätön perusehto. Luotettava ja riittävän
27340: teista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Yhteis- yksityiskohtainen tiedonkulku ja suunnitelmien
27341: työn onnistuminen edellyttää, että henkilökun- läpikäyminen voidaan turvata siten, että pal-
27342: ta on ennen neuvotteluihin ryhtymistä hyvin kansaajilla on oikeus käyttää neuvotteluissa
27343: perillä muutosten taustalla olevista teknisistä apunaan yritystalouteen, käytössä olevaan tek-
27344: ja taloudellisista seikoista sekä yrityksen kulloi- nologiaan ja henkilöstöhallintoon perehtyneitä
27345: sestakin taloudellisesta tilasta. Lain soveltami- erikoisasiantuntijoita.
27346: sesta saadut kokemukset osoittavat, että pal- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
27347: kansaajien vaikutusmahdollisuudet eivät kehi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27348: ty riittävästi ilman tukitoimia.
27349: Laissa ei ole velvoitettu työnantajaa anta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
27350: maan yksityiskohtaisia tietoja kirjallisesti, kos- joilla palkansaajille turvataan juridiset
27351: ka tällaisten määräysten katsottiin rasittavan ja taloudelliset mahdollisuudet käyttää
27352: erityisesti pieniä yrityksiä, joiden omat suun- yrityksissä ja työpaikoilla käytävissä
27353: nittelu- ja informaatioresurssit ovat usein riit- neuvotteluissa apunaan yritystalouteen,
27354: tämättömät. Isoissa yrityksissä sen sijaan es- uuteen tekniikkaan ja henkilöstöhallin-
27355: teenä ovat usein olleet kielteiset asenteet ja toon perehtyneitä asiantuntijoita.
27356: yleensä yrityksissä se, että työnantajan edusta-
27357: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
27358:
27359: Kaarina Suonio
27360: 672 1981 vp.
27361:
27362: Toivomusaloite n:o 570
27363:
27364:
27365:
27366:
27367: Säilynoja ym.: Työnantajien sosiaaliturvan rahoittamiseksi suo-
27368: rittamien maksujen määräytymisperusteiden saattamisesta työ-
27369: voiman käyttöä suosiviksi
27370:
27371:
27372: Eduskunnalle
27373:
27374:
27375: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27376:
27377: Aloitteessa ehdotetaan työnantajan suoritta- rahoitus siten, että pääomavaltaisen teollisuu-
27378: mien välillisten työvoimakustannusten määräy- den ja tuonnin sijasta suosittaisiin työvoima-
27379: tymisperusteiden muuttamista siten, että nii- valtaista tuotantoa ja siten edistettäisiin työlli-
27380: den suuruus riippuisi mm. tuotannon pääoma- syyttä. Aloitteen tarkoituksena ei ole vähentää
27381: valtaisuudesta eikä lähes yksinomaan makse- työnantajien osuutta sosiaaliturvan rahoitukses-
27382: tusta palkkasummasta kuten nykyään. Aloit- ta.
27383: teen tarkoituksena on uudistaa sosiaaliturvan
27384:
27385:
27386:
27387:
27388: ALOITTEEN PERUSTELUT
27389:
27390: Suoritetut kansainväliset vertailut osoittavat, Kansantaloudellisesta näkökulmasta tarkastel-
27391: että suhteellisen korkeasta sosiaaliturvan tasos- len vaihtoehtojen edullisuus on kuitenkin useas-
27392: ta huolimatta työvoimakustannukset maassam- sa tapauksessa päinvastainen. Pääomavaltaisen
27393: me ovat alhaiset verrattuina keskeisten kilpai- teollisuuden käyttämät koneet hankitaan useim-
27394: lijamaidemme tilanteeseen. missa tapauksissa ulkomailta, jolloin yksittäi-
27395: Työnantajapiirien päinvastaisista väitteistä selle yritykselle edulliselta näyttävä sijoitus
27396: huolimatta ongelmana ei siis ole sosiaaliturvan merkitsee Suomessa luodun varallisuuden vir-
27397: ja sen aiheuttamien kustannusten korkea taso. taamista ulkomaille. Samalla koneinvestointi
27398: Tästä huolimatta voidaan sanoa, että Suo- merkitsee suomalaisen työvoiman korvaamista
27399: messa työvoima on tuotantohyödykkeenä kal- ulkomaisella. Työvoiman vajaakäyttö johtaa
27400: lis suhteessa muihin tuotannontekijöihin. Tä- väistämättä luotavan uuden varallisuuden vähe-
27401: mä johtuu elinkeinoverotuksesta sekä valtion nemiseen. Sen sijaan että työllistämällä lisää
27402: yrityksille myöntämistä tukiaisista, joiden avul- suomalaisia kasvatettaisiin tuotannossa Iuota-
27403: la on keinotekoisesti alennettu esimerkiksi ko- van uuden arvon määrää, aiheutetaan lisää
27404: ne- ja laiteinvestointien kustannusvaikutusta työttömyyttä ja pannaan työttömien toimeentu-
27405: yrityksille. Etenkin verotukselliset mahdolli- lo vielä työssä olevien kannettavaksi.
27406: suudet - mm. varastojen aliarvostusmahdolli- Paitsi että työvoimavaltaisen vaihtoehdon va-
27407: suus, kuluvan käyttöomaisuuden korkeat pois- litseminen tilanteessa, jossa pääomavaltainen
27408: toprosentit ja liikevaihtoverohelpotukset - vaihtoehto on yksittäisen yrityksen voiton kan-
27409: johtavat siihen, että yrityksen on monessa ta- nalta hieman edullisempi, on kansantaloudelli-
27410: pauksessa omaa voittoaan ajatellen edullisem- sesti edullista, on se myös ainoa tie lähteä
27411: paa käyttää varojaan esimerkiksi konehankin- vähentämään sen inhimillisen kärsimyksen mää-
27412: toihin kuin työvoiman palkkaukseen. rää, jonka työttömyys maassamme aiheuttaa.
27413: Toivomusaloite n:o 570 673
27414:
27415: Katsommekin, että mitä pikimmin olisi lo- Perusteena työnantajan maksettavien sosiaa-
27416: petettava koneiden käytön suosiminen työvoi- liturvamaksujen määräämiselle voisivat olla esi-
27417: man käytön sijasta. Eräs tämänsuuntainen toi- merkiksi yrityksen liikevaihto, käyttöomaisuu-
27418: menpide olisi sosiaaliturvan rahoitusperusteiden den hankintamenosta tehtyjen poistojen määrä
27419: uudistaminen. ja osuus maksettujen palkkojen määrästä, va-
27420: Työnantajan maksettavia sosiaalikustannuk- rastojen aliarvostuksen määrä ja osuus palkka-
27421: sia ovat kansaneläkemaksu, lapsilisämaksu, sai- summasta tms. toiminnan laajuutta ja pääoma-
27422: rausvakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, vaitaisuurta kuvaavat osoittimet.
27423: työeläkevakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutus- Jotta tuontihyödykkeet eivät olisi kotimai-
27424: maksu ja tapaturmavakuutusmaksu. Näiden yh- siin hyödykkeisiin ja työvoimaan nähden edul-
27425: teismäärä on runsaat 20 % maksettujen palk- lisemmassa asemassa, tulisi niille säätää so-
27426: kojen summasta, ja kansaneläkemaksua lu- siaaliturvavero, joka vastaisi kotimaassa tuotet-
27427: kuun ottamatta maksun suuruus riippuu yksin- tujen hyödykkeiden hintaan sisältyvien sosiaa-
27428: omaan palkkasummasta. Kansaneläkemaksussa likustannusten määrää.
27429: on jo nykyään otettu huomioon kuluvan käyttö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
27430: omaisuuden hankintamenosta tehtävien pois- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27431: tojen määrä, mutta tämä vaikuttaa maksun suu-
27432: ruuteen korkeimmillaankin vain yhdellä pro- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
27433: senttiyksiköllä ja koskee käytännössä erittäin piteisiin työnantajan suorittamien so-
27434: harvoja yrityksiä. siaaliturvan rahoittamiseen liittyvien
27435: Sosiaaliturvan rahoitusperusteet tulisi pikai- maksujen määräytymisperusteiden muut-
27436: sesti uudistaa siten, että tuettaisiin työvoiman tamiseksi siten, että niiden avulla
27437: käyttöä. Samalla hyöty voitaisiin suunnata pie- suosittaisiin työvoiman käyttöä yrityk-
27438: nille ja keskisuurille yrityksille, ja uudistus oli- sissä alentamatta työnantajien osuutta
27439: si siten myös aluepoliittisesti perusteltu suosies- sosiaaliturvan rahoituksessa.
27440: saan kehitysalueita.
27441: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
27442:
27443: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström Helvi Niskanen
27444: Heli Astala Kati Peltola Juhani Vähäkangas
27445: Mikko Kuoppa Pauli Uitto
27446:
27447:
27448:
27449:
27450: 85 088100188}
27451: 674 1981 vp.
27452:
27453: Toivomusaloite n:o 571
27454:
27455:
27456: Säilynoja ym.: Omavastuuosuuden poistamisesta työsuojelu- ja
27457: työterveyshuollon kustannuksista eräiden maatalousammatin
27458: harjoittajien osalta
27459:
27460: Eduskunnalle
27461:
27462: Työterveyslaitoksen toimesta on tutkittu kapasiteettia antaa maanviljelijäväestölle näitä
27463: maanviljelijäväestön terveydentilaa ja työoloja. palveluja korkeatasoisina. Tärkeätä joka tapauk-
27464: Näiden tutkimusten mukaan maanviljelijäväes- sessa on, että palvelujärjestelmä tältäkin osin
27465: töstä sairastaa keskimäärin 41 % jotakin lää- saadaan toimivaksi ja että tuota varsin aikais-
27466: kärin toteamaa sairautta. 45-64-vuotiailla ta työkyvyttömyyttäkin voitaisiin ennalta eh-
27467: miehillä sairastuvuusprosentti on 53 ja vastaa- käistä.
27468: van ikäisillä naisilla 62. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työ-
27469: Näiden selvitysten perusteella maanviljelijöi- suojelun ja työterveydenhuollon osalta maata-
27470: den terveydentilaa voidaan pitää huonona. Kun lousväestö joutuu maksamaan palveluista oma-
27471: lisäksi tiedämme, että hyvin moni varsinkin vastuuosuuden, joka näyttää käytännössä muo-
27472: pienellä tilalla työskentelevä joutuu tekemään dostuvan esteeksi palvelujen kysynnälle. Vaik-
27473: puolikuntoisena olosuhteiden pakosta työtä, ti- ka omavastuuosuus peittää vain osan palvelu-
27474: lanne on melko hälyttävä. Tilannetta vai- jen todellisista kustannuksista, maksut kuiten-
27475: keuttaa vielä eläkelaitosten kiristynyt työkyvyt- kin muodostavat sellaisen menoerän, että ne
27476: tömyyssäännön tulkinta. Maatalousyrittäjien ovat este työterveyshuoltoon hakeutumiselle.
27477: kohdalla hylkäämisprosentti on noin 30, mikä Kun palveluja ei osteta, silloin niitä ei voida
27478: on kohtuuttoman korkea. myöskään kehittää vaatimustason mukaisesti.
27479: Pääomaköyhyys on useimmiten suurin este Tämä ongelma kokonaisuudessaan voidaan
27480: juuri pienten tilojen elinkelpoisuutta ja myön- poistaa vain poistamalla omavastuuosuus maa-
27481: teistä tulokehitystä ajatellen. Jos tuota tuloke- talousväestön kohdalla työsuojelu- ja työter-
27482: hitystä ovat vielä voimakkaasti hidastamassa veyshuollon palveluilta.
27483: terveydelliset seikat, silloin ongelmat monin- Silloin kun maa- ja metsätalous on omistajal-
27484: kertaistuvat. Siksi onkin tärkeää saada maa- le yritysmuoto, jossa työt tehdään pääsääntöi-
27485: talousväestölle toimiva työterveyshuolto. sesti vierasta työvoimaa käyttäen, silloin mak-
27486: Vaikka laki sallii työterveydenhuoltoa toteu- superusteet olisivat samat kuin yleensä yritysten
27487: tettavaksi mm. yksityisenä palvelutoimintana, työsuojelu- ja työterveydenhuollossa.
27488: maatilatalouden luonteesta johtuen työterveys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27489: huolto voidaan käytännössä toteuttaa joustavas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27490: ti vain terveyskeskusten tuottamina palveluina. muksen,
27491: Tuossa tutkimuksessa korostuivat ergonomiset
27492: haitat. Erityisen tärkeää onkin lisätä terveys- että hallitus ryhtyisi tozmttn oma-
27493: keskuksien valmiutta tarjota maatalousväestöl- vastuuosuuden poistamiseksi työsuo-
27494: le työsuojelullisia palveluja. jelu- ja työterveyshuollon kustannuk-
27495: Nämä kaikki näkökohdat tulisi ottaa vaka- sista sellaisilta maatalousammatin har-
27496: vasti huomioon valtakunnallisissa kansanter- joittajilta, jotka pääsääntöisesti eivät
27497: veystyön 5-vuotissuunnitelmissa ja edelleen ter- ole työnantaja-asemassa ja joiden maa-
27498: veyskeskusten omissa suunnitelmissa. Lähes- taloustyöt tehdään pääasiassa oman per-
27499: kään kaikilla terveyskeskuksilla ei riitä vielä heen voimin.
27500: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
27501:
27502: Vappu Säilynoja J. Vähäkangas Inger Hirvelä
27503: Arvo Kemppainen Helvi Niskanen Ulla-Leena Alppi
27504: Aulis Juvela V. J. Rytkönen Terho Pursiainen
27505: 1981 vp. 675
27506:
27507: Toivomusaloite n:o 572
27508:
27509:
27510:
27511:
27512: Säilynoja ym.: Maatalouden lomitusjärjestelmän kehittämisestä
27513:
27514:
27515: Eduskunnalle
27516:
27517: Maataloudessa ja ennen kaikkea karjatalou- Maatalouden lomitusjärjestelmää kehitettäes-
27518: dessa työsidonnaisuus on painava ongelma. Pää- sä tulee tavoitteeksi asettaa sellainen loma-
27519: huomio maatalouden sosiaalipoliittisissa toimen- etujärjestelmä, joka jo yleensä muilla ammatti-
27520: piteissä olisikin kiinnitettävä lomittajajärjestel- ryhmillä on saavutettu. On kohtuullista, että
27521: män kehittämiseen. Parhaiten tämä tapahtuu tämä tavoite saavutetaan 5 vuoden kuluessa.
27522: siten, että kuntiin palkataan lomittajia, jotka Tämä edellyttää valtiovallan toimenpiteitä ja
27523: olisivat kuukausipalkkaisia. voimavarojen lisäämistä lomitusjärjestelmän as-
27524: Lomitusapua käyttävien omavastuu olisi por- teittaiseksi kehittämiseksi kunnissa tarvetta vas-
27525: rastettu ja sidottu esimerkiksi liikevaihtoon. taavalle tasolle.
27526: Tavoitteena tulisi olla, että samat lomittajat Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
27527: hoitaisivat kaikki tarvittavat lomat, vuosi-, viik- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27528: ko- sekä sairaus- ja äitiyslomat.
27529: Maatalous- ja karjatalouskouluista valmistuu että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
27530: vuosittain nuoria, joiden sijoitus työelämään piteisiin maatalouden lomitusjärjestel-
27531: ammattikoulutustaan vastaavaan työhön on vai- män kehittämiseksi edellä esitetyllä ta-
27532: keaa. Näin ollen lomitusjärjestelmän kehittä- valla.
27533: minen on puolusteltavissa myös työllisyystoi~
27534: menpiteenä.
27535: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
27536:
27537: Vappu Säilynoja Matti Järvenpää Inger Hirvelä
27538: V. J. Rytkönen Juhani Vähäkangas Pauli Uitto
27539: Helvi Niskanen Mikko Kuoppa
27540: 676 1981 vp.
27541:
27542: Toivomusaloite n:o 573
27543:
27544:
27545:
27546:
27547: Särkijärvi ym.: Omistusasunnoissa asuvien saattamisesta asumis-
27548: tukeen oikeutetuiksi
27549:
27550:
27551: Eduskunnalle
27552:
27553: Valtioneuvosto päättää vuosittain asumistuen Asumistuen tarkoituksena on tukea heikoim-
27554: määräytymisperusteista. Viimeksi 30. 12. 1980 massa taloudellisessa asemassa olevia perheitä.
27555: annetun päätöksen mukaan maksetaan omassa Nämä perheet eivät ole valikoituneet asumaan
27556: asunnossa asuville perheille asumistukea vain, vain vuonna 1974 tai sen jälkeen rakennettui-
27557: jos perheen asunto on valmistunut vuonna hin asuntoihin. Siten asetettu raja on sosiaali-
27558: 1974 tai sen jälkeen. sen tasa-arvon toteutumisen kannalta mielival-
27559: Tarkoituksena on ilmeisesti ollut rajata edun- 'tainen.
27560: saajat uusissa, pääomakustannuksiltaan kalliim- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27561: missa asunnoissa asuviin perheisiin. Energia- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27562: kustannusten osuus asumiskustannuksissa on
27563: kuitenkin noussut yhä suuremmaksi, ja niiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27564: osalta ovat huonoimmassa asemassa asunnot, asumistuen jakamiseksi omistusasunnois-
27565: jotka on rakennettu ennen energiakriisiä käy- sakin asuville näiden taloudellisen ase-
27566: tössä olleiden eristysnormien mukaan. man perusteella.
27567: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
27568:
27569: Jouni J. Särkijärvi Sinikka Karhuvaara
27570: Anna-Kaarina Louvo Toivo Mäkynen
27571: Ben Zyskowicz
27572: 1981 vp. 677
27573:
27574: Toivomusaloite n:o 574
27575:
27576:
27577:
27578:
27579: Tennilä ym.: Työpaikan ammattiosaston päätösvallan takaavan
27580: yritysdemokratiajärjestelmän aikaansaamisesta
27581:
27582:
27583: Eduskunnalle
27584:
27585: Työnantajien yksinvalta sekä toisaalta työn- - työntekijää ei saa erottaa tai lomauttaa
27586: tekijöiden ja heidän ammatillisten järjestöjen- vastoin työpaikan ammattiosaston kantaa
27587: sä oikeudeton asema työpaikoilla muodostavat - rationalisointitoimia, uusia työmenetel-
27588: kestämättömän tilanteen, jonka korjaaminen miä ja palkkausjärjestelmiä ei saa ottaa käyt-
27589: vaatii välittömiä toimia. töön vastoin työpaikan ammattijärjestön kan-
27590: Työnantajat erottavat jopa luottamusmiehiä, taa
27591: painostavat ay-aktiiveja, suorittavat joukkoirti- - kone- ja laitehankintoihin on saatava
27592: sanomisia ja lomautuksia, toteuttavat yksinval- työpaikan ammattijärjestön suostumus
27593: taisesti rationalisointitoimia, ottavat käyttöön - yrityksen investointisuunnitelmat koko-
27594: uusia palkkausjärjestelmiä jne. Työntekijöillä naisuudessaaukio tulee alistaa ammattiosaston
27595: ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi
27596: suunnitelmiin ja ratkaisuihin voitonjaosta pu- - ammattiosaston tulee saada valita yksi
27597: humattakaan. Kuitenkin yrityksissä tehtävät yrityksen tilintarkastajista
27598: ratkaisut vaikuttavat kaikkein eniten juuri työn- - työsuojeluvaltuutetuille on saatava oikeus
27599: tekijöiden työhön ja koko elämään. Nykyinen keskeyttää vaarallinen työ
27600: tilanne on todella kestämätön. - työntekijöille on saatava oikeus pitää työ-
27601: Työnantajat rikkovat laajasti yt-lain mää- ajalla paikallisesti työpaikan ammattijärjestön
27602: räyksiä. Yt-lain soveltamiseksi työntekijöiden kokouksia
27603: etujen mukaisesti ja kunnollisten soveltamisoh- - työväen poliittisille järjestöille on turvat-
27604: jeiden saamiseksi onkin käytävä kamppailua. tava kokoontumis- ja toimintaoikeudet työpai-
27605: Kuitenkin on aivan selvää, että toteutettuna- koilla.
27606: kaan yt-laki ei turvaa riittäviä oikeuksia työn- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27607: tekijöille eikä heidän ammatillisille järjestöilleen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27608: Siksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä, jolla aloi-
27609: tetaan todellisen yritysdemokratian toteuttami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27610: nen tässä maassa. sellaisen yritysdemokratian toteuttami-
27611: sen aloittamista tarkoittavan lain säätä-
27612: Yritysdemokratian toteuttaminen on aloitet- miseksi, joka estää työntekijöiden irti-
27613: tava siitä, että ammattiosaston oikeuksia ja sanomisen tai tomauttamisen vastoin
27614: päätäntävaltaa todella tuntuvasti laajennetaan. työpaikan ammattiosaston kantaa ja lo-
27615: Yritysdemokratialailla on turvattava se, että ka turvaa ammattiosastolle muutoinkin
27616: - ammattiosastot saavat kaikki yritykseen todellista päätösvaltaa yrityksen asioissa.
27617: ja sen toimintaan liittyvät oleelliset tiedot
27618: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
27619:
27620: Esko-Juhani Tennilä Aarne Koskinen Sten Söderström
27621: Mikko Kuoppa M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
27622: P. Liedes Irma Rosnell
27623: 678 1981 vp.
27624:
27625: Toivomusaloite n:o 575
27626:
27627:
27628:
27629:
27630: Tennilä ym.: Työttömyyspäivärahaoikeuden tehostamisesta
27631:
27632:
27633: Eduskunnalle
27634:
27635: Työttömien toimeentulo on vaikeutunut en- saa päivärahaa lauantailta eikä sunnuntailta eikä
27636: tisestään työttömyyspäivärahojen reaaliarvon myöskään juhlapyhiltä, hänen asemansa on täs-
27637: putoamisen vuoksi. Päivärahojen reaalitaso on täkin syystä hyvin vaikea. Joka päivä on syötä-
27638: pudonnut useita kymmeniä prosentteja viime vä, mutta pientäkään päivärahaa ei työttömälle
27639: vuosien aikana. Yksinäistenkin henkilöiden on joka päivältä makseta. Epäkohta on aivan selvä.
27640: hyvin vaikeata tulla päivärahalla toimeen per- Edellä olevan perusteella ehdotammekin
27641: heellisistä työttömistä puhumattakaan. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27642: Työttömyysturvan parantaminen onkin vält-
27643: tämätöntä. Päivärahoja tulee korottaa välittö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27644: mästi vähintäänkin 20 markalla. Tämän lisäksi työttömyyspäivärahan korottamiseksi 20
27645: päivärahaa on ruvettava maksamaan työttömäl- markalla ja päivärahan maksamiseksi jo-
27646: le jokaiselta päivältä viikossa. Nyt päivärahaa kaiselta viikonpäivältä.
27647: maksetaan vain ns. työpäiviltä. Kun työtön ei
27648: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
27649:
27650: Esko-Juhani Tennilä M.-L. Salminen
27651: Mikko Kuoppa P. Liedes
27652: 1981 vp. 679
27653:
27654: Toivomusaloite n:o 576
27655:
27656:
27657:
27658:
27659: Tennilä: Metsäalan työsuojelututkimuksen järjestämisestä Poh-
27660: jois-Suomessa
27661:
27662:
27663: Eduskunnalle
27664:
27665: Metsäalan työsuojelututkimus on yleensäkin - metsänviljelyssä heilunta-altistus on il-
27666: riittämätöntä, mutta aivan erityisen suuri puu- meinen koneellisen maanpinnan valmistuksen
27667: te on se, ettei Pohjois-Suomen alueella ole lain- suuren osuuden vuoksi
27668: kaan metsäalan työsuojelututkimusta suoritta- - taimistojen hoitotarve pohjoisessa on suu-
27669: vaa henkilökuntaa. Kuitenkin työolosuhteet ri, minkä vuoksi tarvittaisiin työsuojelututki-
27670: poikkeavat pohjoisessa varsin jyrkästi maan musta muun muassa vesakentorjuntaan liitty-
27671: eteläisimpien osien työolosuhteista. Muun vistä asioista.
27672: muassa seuraavat seikat perustelevat metsätyön Metsätyön työsuojelututkimusta voisivat
27673: työsuojelututkimuksen tarvetta Pohjois-Suomen pohjoisen erityisolosuhteissa suorittaa esim.
27674: alueella: Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimus-
27675: - suuret säänvaihtelut; esimerkiksi lumi li- laitoksen alaisuudessa työskentelevät tutkijat.
27676: sää erittäin voimakkaasti työntekijän kuormit- Tällaisen järjestelyn suorittaminen edellyttää
27677: tumista hakkuussa, pakkanen taas asettaa sekä tarvittavan määrärahan osoittamista Metsäntut-
27678: työn järjestelylle että varusteille erityisvaati- kimuslaitokselle.
27679: muksia Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27680: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27681: - pohjoisessa työmatkat ovat pitkät
27682: - kaamosaikana valoisa aika on varsin ly- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27683: hyt, mikä vaikuttaa niin työn järjestelyyn kuin metsäalan työsuojelututkimuksen järjes-
27684: keinovalaistuksen tarpeellisuuteen konetyössä tämiseksi Pohjois-Suomessa.
27685: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
27686:
27687: Esko-Juhani Tennilä
27688: 680 1981 vp.
27689:
27690: Toivomusaloite n:o 577
27691:
27692:
27693:
27694:
27695: Tikka: Asumistukilain muuttamisesta tukeen oikeutettujen pii-
27696: rin laajentamiseksi
27697:
27698:
27699: Eduskunnalle
27700:
27701: Asumistukilain 2 § rajaa ryhmät, joille asu- siin omistusasuntoihin. Kun asumismenot ovat
27702: mistukea voidaan myöntää, lapsiperheisiin ja suurimmillaan asunnon hankkimisen jälkeen,
27703: nuoriin aviopareihin. Asumistukea tulisi voida tulisi asumistuen myöntämisessä olla ratkaise-
27704: myöntää kaikille väestöryhmille tulotason mu- vinta asunnon hankkimisvuosi.
27705: kaisesti. Tämä epäkohta tulee esille varsinkin Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
27706: silloin, kun vanhempi kotiäitinä ollut jää yk- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27707: sin esimerkfksi avioerotapauksissa. sen,
27708: Asumistukilain 3 §:n mukaan valtioneuvosto että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27709: voi määrätä, että asumistukea maksetaan vain asumistukilain muuttamiseksi niin, että
27710: määrättynä aikana valmistuneissa asunnoissa asumistukea voitaisiin myöntää kaikille
27711: asuville perheille. Tähän saakka on valtioneu- tulotason mukaisesti ja että asumistukea
27712: vosto määrännyt, että asumistukea myönnetään omistusasuntoon myönnettäessä ratkaise-
27713: vain vuonna 1974 tai sen jälkeen valmistunei- vinta olisi asunnon hankintavuosi.
27714: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
27715:
27716: Seppo Tikka
27717: 1981 vp. 681
27718:
27719: Toivomusaloite n:o 578
27720:
27721:
27722:
27723:
27724: Tuominen ym.: Työvoimapiirijaotuksen saattamisesta vastaamaan
27725: läänijaotusta
27726:
27727:
27728: Eduskunnalle
27729:
27730: Työvoimapiirien rajat etvat varsinkaan Ete- koetaan ongelmallisiksi. Myös Lahden seutu
27731: lä-Suomessa noudata maamme aluehallinnossa kuuluu Kouvolan työvoimapiiriin, ja kun sen
27732: keskeisiä läänien rajoja. Tämä tosiasia hämärtää alueen :suhteellisen hyvä työllisyystilanne ver-
27733: käsityksiä ja on myös omiaan eräissä tapauk- rattuna Kymen lääniin laskee keskimääräisiä
27734: sissa vinouttamaan työvoimapoliittisia sekä työttömyyslukuja, monet tärkeät tukitoimet
27735: muita asiaan liittyviä toimenpiteitä. jäävät Kymen lääninkin osalta vajavaisiksi.
27736: Maamme aluehallinnon kannalta olisi eduksi, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27737: mikäli piirihallintorajat kaikilta osiltaan nou- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27738: dattaisivat läänien rajoja. Ne korjattaneen ns.
27739: väliportaanhallinnon uudistamisen yhteydessä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27740: mutta monet seikat puoltaisivat työvoimapiirien työvoimapiirien rajojen muuttamiseksi
27741: rajojen muuttamista jo ennen ko. uudistusta. mahdollisimman pian läänien rajojen
27742: Esimerkiksi Kymen läänissä nykyiset rajat mukaisiksi.
27743: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
27744:
27745: Risto Tuominen Seppo Tikka Olli Helminen
27746: Mauno Forsman Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
27747:
27748:
27749:
27750:
27751: 86 088100188}
27752: 682 1981 vp.
27753:
27754: Toivomusaloite n:o 579
27755:
27756:
27757:
27758:
27759: Tuovinen ym.: Suojatyölainsäädännön yhtenäistämisestä
27760:
27761:
27762: Eduskunnalle
27763:
27764: Jatkuvasti korkeana pysyvä työttömyystaso 1 000 työpaikkaa, kun vastaavat luvut vuonna
27765: vaatii kaikkien mahdollisten keinojen käyttä- 1980 olivat 25 työkeskusta ja 1 220 työpaikkaa.
27766: mistä työelämään pyrkivicen kansalaisten autta- Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman
27767: miseksi. Teknologian kehitys ja kiireinen työ- suojatyön valtakunnallisen suunnitelman mu-
27768: tahti karsivat työmarkkinoilta ensimmäiseksi kaan maamme kunnissa on hyvin suuret valmiu-
27769: sellaiset ihmiset, joilla on jokin vamma tai pit- det kehittää suojatyötä eri muodoissa. Sosiaali-
27770: käaikainen sairaus, vaikka se ei tosiasiallisesti ja terveydenhuollon valtionosuus- ja suunnittelu-
27771: lainkaan haicttaisi heidän työsuoritustaan sopi- järjestelmän kehittämistyön kannalta suojatyö-
27772: vissa oloissa. säännösten yhtenäistäminen on olennainen ky-
27773: Kymmenen vuoden ajan valtio on invaliidi- symys.
27774: huoltolain säännösten puitteissa tukenut vam- Suojatyöhön liittyy monia rajankäyntiongel-
27775: maisten suojatyötä järjestäviä tahoja vajaalla 20 mia toisaalta tavalliseen työelämään ja sitä sää-
27776: prosentilla suojatyöyritysten kokonaiskustan- televiin järjestelmiin, toisaalta sosiaali- ja ter-
27777: nuksista. lnvaliidihuoltolain ohella mielisairas- veydenhuoltoon. Silloin kun suojatyötä voidaan
27778: laki ja kehitysvammalaki tarjoavat myös mah- järjestää monien lakien ja monien valtionosuus-
27779: dollisuuden suojatyöhön. Erityisesti kehitysvam- säädösten puitteissa, suojatyön tarpeellinen ke-
27780: malain puitteissa on pääasiassa terapialuonteista hittäminen vaikeutuu.
27781: suojatyötä kehitetty viime vuosina nopeasti. Suojatyötoimikunta ehdotti erillisen suojatyö-
27782: Yli viisi vuotta sitten mietintönsä jättänyt lain säätämistä, jolloin laissa määriteltäisiin suo-
27783: suojatyötoimikunta (KM 1975:43) piti 10 000 jatyöksi sanottu työvoimapalvelu ja muiden eri-
27784: suojatyöpaikkaa välttämättömänä kehittämista- tyislakien säätelemät julkisten palvelujen jär-
27785: voitteena invaliidihuoltolain kattaman väestö- jestelmät voisivat käyttää hyväkseen tätä lakia.
27786: ryhmän osalta. Kun kaikki suojatyötä tarvitse- Edellä olevan perust,eella ehdotamme edus-
27787: vat ryhmät tänä päivänä lasketaan yhteen, asian- kunnan hyväksyttäväksi toivomuben,
27788: tuntija-arviot liikkuvat 20 000 ja 30 000 paikan
27789: välillä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27790: Vammaisten suojatyön kehittämisen pysähty- suojatyölainsäädännön yhtenäistämiseksi
27791: neisyys näkyy erittäin selvästi siinä, että vuonna mahdollisimman pikaisesti.
27792: 1974 oli kaikkiaan 24 työkeskusta ja niissä
27793: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
27794:
27795: Jouko Tuovinen Matti Luttinen Aimo Ajo
27796: Niilo Hämäläinen Peter Muurman Olli Helminen
27797: Mikko Rönnholm Kaarina Suonio Sakari Knuuttila
27798: Reino Breilin Liisa Jaakonsaari Bror Lillqvist
27799: Jorma Rantala Mauno Forsman Pirkko Valtonen
27800: Pirjo Ala-Kapee Pertti Hietala Mikko Elo
27801: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Grönholm Hannu Tapiola
27802: Jouko Skinnari Lea Savolainen Kaisa Raatikainen
27803: Arvo Salo Helge Siren Tarja Halonen
27804: Juhani Raudasoja Jermu Laine Anna-Liisa Piipari
27805: Kaj Bärlund Matti Puhakka
27806: 1981 vp. 683
27807:
27808: Toivomusaloite n:o 580
27809:
27810:
27811:
27812:
27813: Wahlström ym.: Palkansaajien työsuhdeturvan uudistamisesta
27814:
27815:
27816: Eduskunnalle
27817:
27818: Työntekijöiden ja toimihenkilöiden nykyinen tilanteissa. Niin ikään palkansaajapuoli on
27819: työsuhdeturva Suomessa on tasoltaan erittäin edellyttänyt työsuhdeturvaa kehitettävän eri-
27820: heikko. Työnantajan suorittaessa perusteetto- laisten suojaklausuulien pohjalta (esim. auto-
27821: man työsopimuksen irtisanomisen tai purkami- maatio- ja rationalisointitapaukset).
27822: sen palkansaajalla ei ole minkäänlaisia lakiin Komitea on 13. 12. 1980 äänestyksen jäl-
27823: perustuvia oikeuskeinoja estää tämän laitto- keen määritellyt peruslinjat, joille komitean
27824: man toimenpiteen täytäntöönpanoa. Työnanta- jatkotyö olisi rakennettava. Nämä peruslinjat
27825: ja ei ole velvollinen peruuttamaan tai lykkää- eivät ole riittäviä, vaikkakin niitä voidaan pi-
27826: mään toimenpidettä edes siksi ajaksi, kun siitä tää pääosiltaan oikeansuuntaisina.
27827: työnantaja- ja työntekijäpuolen kesken vielä Työsuhdeturvakomitea on saanut 31. 12.
27828: neuvotellaan tai toimenpheen laillisuutta kos- 1980 päättyneelle määräajalleen jatkoaikaa ja
27829: keva asia on oikeudessa selvitettävänä. Vaikka komitean työskentely jatkuu.
27830: oikeus toteaisi lainvoimaisella päätöksellään Edellä olevan perusteella ja ottaen huo-
27831: työnantajan suorittaman työsuhteen päättämi- mioon, että eduskunta on edellyttänyt vuonna
27832: sen laitttomaksi, ei oikeus voi nykyisen lain- 1978 yksimielisesti työsuhdeturvan paranta-
27833: säädännön mukaan julistaa työnantajan menet- mista erityisesti työsuhteen jatkuvuuden poh-
27834: telyä pätemättömäksi ja määrätä tätä jatka- jalta, ehdotamme SKDL:n eduskuntaryhmän
27835: maan työsuhdetta. Ainoa seuraamus, johon kantana kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
27836: työnantaja voidaan monesti useita vuosia kes- väksi toivomuksen,
27837: tävän ja työntekijäpuolelle raskaaksi ja kalliik-
27838: si tulevan oikeudenkäynnin jälkeen tuomita, on että hallitus antaisi työsuhdeturvako-
27839: suhteellisen vähäinen vahingonkorvaus. mitean työn valmistuttua eduskunnalle
27840: Palkansaajien työsuhdeturvan lakisääteinen esityksen palkansaajien työsuhdeturvan
27841: kehittäminen on Suomen työelämän kiireelli- lakisääteisestä uudistamisesta palkan-
27842: simpiä asioita. saajapuolen komiteassa esittämättä poh-
27843: V aitioneuvosto asetti vuonna 197 8 työsuh- jalta, missä keskeisiä ovat seuraavat
27844: deturvakomitean, jonka tehtävänä on selvittää pääperiaatteet:
27845: lakisääteisen työsuhdeturvan kehittämistarvetta - Ellei työsopimuksen irtisanomi-
27846: ja mahdollisuuksia. Komiteassa ovat olleet selle tai purkamiselle ole lainmukaisia
27847: edustettuina kaikki palkansaajakeskusjärjestöt, perusteita, oikeus julistaa toimenpiteen
27848: jotka ovat olleet tavoitteissaan yksimielisiä. Ta- työntekijän niin vaatiessa pätemättö-
27849: voitteista tärkein on ollut ns. työsuhteen jat- mäksi ja työnantajan on jatkettava työ-
27850: kuvuuden toteuttaminen laittomissa irtisano- suhdetta.
27851: mistilanteissa. Tällä jatkuvuudella palkansaaja- Työntekijän saattaessa asian
27852: puoli on tarkoitttanut sitä, että työsuhde ei oikeuden ratkaistavaksi työsuhde ei
27853: lakkaa silloin, kun työntekijän työsuhteen lak- lakkaa ennen kuin erimielisyyskysymys
27854: kauttamiselle ei ole ollut laillisia perusteita. on lopullisesti (oikeuden lainvoimaisel-
27855: Muita palkansaajapuolen keskeisiä tavoitteita la päätöksellä) ratkaistu.
27856: komiteassa ovat olleet tehostettu vahingon- Työantajapuolelle säädetään ny-
27857: korvaus- ja rikkomusvastuu sekä työntekijöi- kyisestään olennaisesti tehostettu va-
27858: den suoja lomautustilanteissa, koeaikana, tois- hingonkorvausvastuu tämän rikkoessa
27859: tuvissa tai muutoin perusteettornissa määrä- työntekijän työsuhdeturvaa koskevia
27860: aikaisissa työsopimuksissa ja omistajanvaihdos- määräyksiä. Kovennettu vastuu olisi
27861: 684 Toivomusaloite n:o 580
27862:
27863:
27864: oltava sellaisella työnantajalla, joka tuuden ja osaksi iän perusteella maarz-
27865: oikeuden lainvoimaisen päätöksen vas- telty, yksiselitteinen vuorojärjestys, jo-
27866: taisesti ei anna työntekijän työsuhteen ta työnantajan on noudatettava, mikäli
27867: jatkua. Korvauksen määrän on tällöin työvoiman vähentäminen käy välttä-
27868: oltava työsuhteen pituudesta ja työn- mättömäksi.
27869: tekijän iästä riippuen 24-48 kuukau- - Työntekijällä on etuoikeus työ-
27870: den palkan suuruinen. hönpaluuseen vuoden ajan työsuhteen
27871: - Jokaiseen lomautukseen liitetään päättymisestä, kun irtisanominen on
27872: taloudellinen tehoste niin, että 14 päi~ johtunut työn pysyvästä vähentymises-
27873: vän lomautuksen jälkeen alkaa palkan- tä. Tässä noudatetaan edellä selvitettyä
27874: maksuveivollisuus. Palkanmaksuvel vol- vuorojärjestystä.
27875: lisuus alkaa edellä sanotusta riippumat- - Määräaikaiset työsopimukset ovat
27876: ta joka tapauksessa, jos lomautuspäiviä luvallisia vain, kun työtehtävien erityis-
27877: on kertynyt kalenterivuoden aikana yh- laatu niin vaatii.
27878: teensä 30. - Työsuhdeturva ulotetaan myös
27879: - Nykyisin voimassa olevia säännök- koeajalla työskenteleviin työntekijöihin.
27880: siä selvennetään siten, että laissa ni- - Yrityksen omistajanvaihdostilanne
27881: menomaan todetaan, ettei irtisanomisel- ei ole sellaisenaan laillinen irtisanomis-
27882: le ole perustetta, jos kohtuudella voi- peruste.
27883: daan vaatia, että työntekijälle järjeste- - Raskaana olevien ja synnytys/o-
27884: tään muuta työtä yrityksessä. Tähän malaisten irtisanomissuojaa vahviste-
27885: liittyen työnantajalle säädetään uudel- taan.
27886: leenkouluttamis- ja uudelleensijoitta- - Työnantajalle säädetään ennakko-
27887: misvelvollisuus automaatio- ja rationa- ilmoitus- ja neuvotteluvelvollisuus en-
27888: lisointitapauksissa. nen asiaa koskevan päätöksen tekoa ir-
27889: - Lakiin otetaan työn vähentymis- tisanomis-, purkamis- ja lomautusta-
27890: tilanteita silmälläpitäen työsuhteen pi- pauksissa.
27891: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
27892:
27893: Jarmo Wahlström Niilo Koskenniemi Mikko Kuoppa
27894: Helvi Niskanen Matti Järvenpää Seppo Toiviainen
27895: Ensio Laine Lauha Männistö Irma Rosnell
27896: Ulla-Leena Alppi Aulis Juvela Terho Pursiainen
27897: Heli Astala Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
27898: Pauli Uitto Pauli Puhakka Anna-Liisa Jokinen
27899: Arvo Kemppainen Marjatta Mattsson Aarne Saarinen
27900: Kauko Tamminen Sten Söderström V. J. Rytkönen
27901: M.-L. Salminen
27902: 1981 vp. 685
27903:
27904: Toivomusaloite n:o 581
27905:
27906:
27907:
27908:
27909: Valtonen ym.: Yksinhuoltajien saattamisesta yhdenvertaiseen ase-
27910: maan koulutustuen saannissa aviosuhteesta riippumatta
27911:
27912:
27913: Eduskunnalle
27914:
27915: Perhe-eläkelain säännösten perusteella edun- erittelyä siitä, mistä tämä yksinhuoltajuus kul-
27916: saajaleski on oikeutettu saamaan koulutustukea. loinkin johtuu.
27917: Lain tarkoituksena on, että hän voisi kouluttaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
27918: tuen avulla itsensä sellaiseen ammattiin, jolla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27919: hän voisi hankkia pääasiallisen toimeentulonsa.
27920: Lesken kanssa samanlaisessa elämäntilanteessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
27921: saattavat olla avioeroon päätyneet naiset sekä joilla kaikki yksinhuoltajat aviosuhtees-
27922: myös muut yksinhuoltajat. Kansaneläkelaitoksen ta riippumatta saatettaisiin samanlaiseen
27923: maksama perhe-eläkelain mukainen koulutustuki asemaan koulutustuen saannissa kuin
27924: tulee täysin yhteiskunnan varoista, joten sen perhe-eläkelain mukaan tukeen oikeute-
27925: pitäisi kohdistua kaikkiin yksinhuoltajiin ilman tut lesket.
27926: Helsingissä lO päivänä helmikuuta 1981
27927:
27928: Pirkko Valtonen Mikko Elo
27929: Juhani Raudasoja Matti Puhakka
27930: 686 1981 vp.
27931:
27932: Toivomusaloite n:o 582
27933:
27934:
27935:
27936:
27937: Valtonen ym.: Ansioeläkejärjestelmän ulottamisesta sen ulkopuo-
27938: lelle jääneisiin
27939:
27940:
27941: Eduskunnalle
27942:
27943: Ansioeläkejärjestelmämme turvaavat melko Eläketurva on yleensä parempi, jos se muo-
27944: kattavasti erilaisissa työsuhteissa olevien ja dostuu sekä kansaneläkkeestä että ansioeläk-
27945: omaa työtäkin tekevien eläketurvan. Kuitenkin keestä kuin pelkästä kansaneläkkeestä. Lain-
27946: on olemassa eräitä työntekijäryhmiä, jotka eivät säädännön puutteellisuuden johdosta eraat
27947: pääse ansioeläkelakien piiriin, vaikka tekevät- työntekijäryhmät ovat siis edelleen pelkän kan-
27948: kin ansiotyötä. Lyhytaikaisessa työsuhteessa ole- saneläkkeen antaman eläketurvan varassa.
27949: vien työntekijöiden eläkelaki koskee vain tar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
27950: koin määrättyjä toiminta-aloja, joten työsuhteen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27951: kestäessä alle kuukauden työntekijä saattaa me-
27952: nettää lyhyen työsuhteen ajalta työeläkkeen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27953: karttum1sen. Lainsäädännön ulkopuolelle jou- ansioeläkelainsäädännön uudistamiseksi
27954: tuneita ovat myös esimerkiksi ne työntekijät, siten, että ansioeläkejärjestelmät saatet-
27955: jotka tekevät osapäivätyötä, niin että työtun- taisiin koskemaan myös nyt järjestelmän
27956: teja ei kerry 20 tuntia viikossa tai ansion ulkopuolelle jääviä työntekijöitä.
27957: määrä ei yhdeltä työnantajalta nouse työeläke-
27958: laissa määrättyyn summaan.
27959: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
27960:
27961: Pirkko Valtonen Mikko Elo
27962: Juhani Raudasoja Matti Puhakka
27963: 1981 vp. 687
27964:
27965: Toivomusaloite n:o 583
27966:
27967:
27968:
27969:
27970: P. Vennamo ym.: Taksinkuljettajien eläkeiän alentamisesta
27971:
27972:
27973: Eduskunnalle
27974:
27975: Ammattiautoilijan työ on raskasta ja kulutta- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
27976: vaa mm. erityisesti taksiliikennettä harjoitta- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
27977: vien osalta. Jatkuva kolmivuorotyö, yöpäivys- väksi toivomuksen,
27978: tykset ja vetoinen ja terveydelle vaarallinen
27979: työpaikka sekä ammattiin liittyvä stressi kulut- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
27980: tavat taksinkuljettajat ja heidän terveytensä piteisiin taksimiesten ja -naisten eläke-
27981: huomattavasti nopeammin kuin useassa muussa ikärajan alentamiseksi 55 vuoteen.
27982: ammatissa. Tämän vuoksi tulisi taksimiesten ja
27983: -naisten eläkeikärajaa alentaa.
27984: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
27985:
27986: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27987: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27988: J. Juhani Kortesalmi
27989: ·688 1981 vp.
27990:
27991: Toivomusaloite n:o 584
27992:
27993:
27994:
27995:
27996: P. Vennamo ym.: Palvelutalojen rakentamisesta sotaveteraaneille
27997: ja -invalideille
27998:
27999:
28000: Eduskunnalle
28001:
28002: Sotiemme veteraanien asuntokysymys on kaaseen sekä itsenäistä elämistä raJolttavaan
28003: edelleen laajalti hoitamatta. Erityisen vaikeas- laitosasumiseen. Palvelutaloja tulisi kiireesti
28004: sa asemassa ovat osittain sairaat, mutta vielä saada lisää.
28005: itsenäistä elämää viettävät veteraanit, joille Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
28006: yleensä ainoa mahdollisuus elämiseen ja asumi- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
28007: seen on vanhainkoti, vaikka he pystyisivät vie- väksi toivomuksen,
28008: lä elämään itsenäisesti palvelutalotyyppisessä
28009: asunnossa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28010: Veteraanien palvelutaloista on huutava puu- menpiteisiin ns. palvelutalojen rakenta-
28011: te. Kuitenkin näiden asuntojen ja talojen ra- miseksi sotiemme veteraaneille ja inva-
28012: kentaminen olisi yhteiskunnalle jopa taloudel- lideille riittävässä määrin eri puolille
28013: lisesti helpompaa verrattuna kalliiseen ja ras- maatamme.
28014: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
28015:
28016: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
28017: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28018: J. Juhani Kortesalmi
28019: 1981 vp. 689
28020:
28021: Toivomusaloite n:o 585
28022:
28023:
28024:
28025:
28026: Vähäkangas ym.: Lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain
28027: muuttamisesta elatustuen määrän korottamiseksi
28028:
28029:
28030: Eduskunnalle
28031:
28032: Jo hallituksen esityksessä laiksi lapsen ela- Sen vuoksi elatustuki olisi vuoden 1982
28033: tuksen turvaamisesta todettiin, että ehdotettu alusta nostettava 400 markkaan kuukaudessa
28034: elatustuen määrä, 150 markkaa kuukaudessa, ei ja vuoden 1983 alusta 580 markkaan kuukau-
28035: vastaa elatustuen suuruudelle asetettuja tavoit- dessa. Kun alimmatkin elatusmaksut ovat jo
28036: teita. Lakiesityksen käsittelyn aikana elatus- 400-450 markkaa kuukaudessa, olisi perustel-
28037: tuen määrä korotettiin 170 markkaan. Halli- tua, että yhteiskunnan antama tuki olisi näiden
28038: tuksen esityksen perustelujen mukaan tarkoi- alimpien elatusmaksujen suuruinen.
28039: tuksena oli, että muutamassa vuodessa tehtä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28040: vien tasokorotusten avulla elatustuen määrä nos- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28041: tettaisiin kohtuulliselle tasolle. Näin ei kuiten-
28042: kaan ole tapahtunut. Vaatimattomien tasokoro- että hallitus ryhtyisi toimiin lapsen
28043: tusten jälkeen elatustuen suuruus on 27 4 mark- elatuksen turvaamisesta annetun lain
28044: kaa kuukaudessa. Elatustukea saavat vuoden muuttamiseksi siten, että sen 8 §:n 1
28045: 1981 alusta lähtien vajaat perheet, joissa on momentissa mainittu elatustuen määrä
28046: pieniä tai koulua käyviä lapsia ja joissa kulutus nostetaan 1. 1. 1982 400 markkaan
28047: on hyvin suuri perheen tuloihin verrattuna. kuukaudessa ja 1. 1. 1983 alkaen 480
28048: Tällaiset perheet tarvitsisivat yhteiskunnalta markkaan kuukaudessa.
28049: suurempaakin taloudellista tukea.
28050: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
28051:
28052: Juhani Vähäkangas Arvo Kemppainen
28053: Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen
28054:
28055:
28056:
28057:
28058: 87 088100188]
28059: 690 1981 vp.
28060:
28061: Toivomusaloite n:o .586
28062:
28063:
28064:
28065:
28066: Vähäkangas ym.: Sotilasavustuslain muuttamisesta avioliiton ul-
28067: kopuolella syntyneen lapsen aseman turvaamiseksi
28068:
28069:
28070: Eduskunnalle
28071:
28072: Sotilasavustuslain mukaan avustuksen saami- sissa tapauksissa vähintään elatusavun suurui-
28073: sen yleisenä edellytyksenä on, että asevelvol- sena.
28074: lisuuden suorittaminen on heikentänyt avus- Elatusvelvolliselle isälle itselleen asevelvolli-
28075: tukseen oikeutetun toimeentulomahdollisuuksia. suusaika merkitsee elatusapuvelan kasvamista,
28076: Vuonna 1980 annettiin uudet ohjeet sotilas- koska hän ei sinä aikana kykene maksamaan
28077: avustuksen perusavustuksesta. elatusapua. Näin syntyneet elatusapurästit lap-
28078: Huomattava epäkohta sotilasavustuksessa on sen äiti voi periä jälkikäteen jopa ulosmittaus-
28079: edelleen avioliiton ulkopuolella syntyneen lap- teitse. Olisi enemmän kuin kohtuullista, että
28080: sen ja hänen äitinsä mahdollisuus saada avus- asevelvollisen ei tarvitsisi joutua tällaiseen vel-
28081: tusta. Lapsen äidillä on oikeus sotilasavustuk- kakierteeseen.
28082: seen vain ns. yleisten säännösten perusteella. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28083: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että äidin jo kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28084: verrattain vähäisetkin tulot johtavat sotilas-
28085: avustuksen menettämiseen. Koska lapsen isä ei että hallitus ryhtyisi toimiin sotilas-
28086: asevelvollisuusaikanaan kykene maksamaan ela- avustuslain muuttamiseksi siten, että
28087: tusmaksuja ja koska niitä ei voida saada soti- avioliiton ulkopuolella syntyneellä lap-
28088: lasavustuksenakaan, vähenevät tällaisen perheen sella olisi aina oikeus saada sotilasavus-
28089: tulot huomattavasti lapsen isän asevelvollisuus- tusta vähintään elatusavun määrän suu-
28090: aikana. Sotilasavustus pitäisikin maksaa tällai- ruisena.
28091: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
28092:
28093: Juhani Vähäkangas Arvo Kemppainen
28094: Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen
28095: 1981 vp. 691
28096:
28097: Toivomusaloite n:o 587
28098:
28099:
28100:
28101:
28102: Vähäkangas ym.: Vammaisten erityispalveluja ja tukitoimenpi-
28103: teitä koskevan lakiesityksen antamisesta
28104:
28105:
28106: Eduskunnalle
28107:
28108: Vuotta 1981 vietetään kansainvälisenä vam- sessa tulisi toteuttaa kokonaiskuntoutuksen pe-
28109: maisten vuotena. Siksi tänä vuonna on erityistä riaate palvelujen yhteensovittamisesta aukotto-
28110: syytä kiinnittää huomio vammaisten etujen ja maksi kokonaisuudeksi.
28111: oikeuksien kehittämiseen. Samalla olisi tarkennettava muissa laeissa ole-
28112: Yhtenäisen kuntoutuspalvelujärjestelmän luo- via määräyksiä kuntoutuspalveluista sekä sel-
28113: misesta on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta vitettävä erityisesti kuntoutukseen liittyvä ta-
28114: se odottaa yhä toteutumistaan. Nykyinen kun- loudellinen turva. Nykyisin vielä saattaa käydä
28115: toutuspalvelujen järjestelmä on organisaationa niin, että eläkkeelle omasta ammatistaan joutu-
28116: hajanainen ja palveluiltaan puutteellinen. Kun- nut vammainen pyrkiessään kouluttamaan it-
28117: toutuspalveluja järjestävät sosiaalitoimi, tervey- sensä uuteen ammattiin tosiasiassa kouluttaakin
28118: denhuolto kaikilla eri asteillaan sekä opetustoi- itsensä työttömäksi. Työttömyyskorvaus ei kor-
28119: mL Myös työvoimapalveluissa ja sosiaalivakuu- vaa eläkkeen aikaisemmin tuomaa taloudellista
28120: tuksen laitoksissa on saatavissa kuntoutuspalve- turvaa ja pahimmassa tapauksessa hän joutuu
28121: luja. turvautumaan huoltoapuun.
28122: Esimerkiksi lääkinnällisen kuntoutuksen pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28123: veluja järjestää seitsemän eri organisaatiota. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28124: Niillä ei ole suunnitelmallista yhteistoimintaa,
28125: eikä niiden palveluja ole kehitetty toisiaan täy- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
28126: dentäviksi. Ne toimivat osittain päällekkäin, tyksen laiksi vammaishuollon erityispal-
28127: kun samaan aikaan eräistä muista palveluista veluista ja tukitoimenpiteistä, jossa lais-
28128: on pulaa. sa tulisi määrittää oppivelvollisuusikäis-
28129: lnvaliidihuoltolaki on todettu yhdeksi so- ten peruskoulutukseen liittyvät erityis-
28130: siaaliturvamme puutteellisimmaksi laiksi. Sen palvelut, asumispalvelut, kuljetuspalve-
28131: tilalle tarvitaan uusi laki vammaishuollon eri- lut, kuntoutusta täydentävät palvelut
28132: tyispalveluista ja tukitoimenpiteistä. Uuudistuk- sekä suojatyö.
28133: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
28134:
28135: Juhani Vähäkangas Arvo Kemppainen
28136: Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen
28137: 1981 rd.
28138:
28139: Hemställningsmotion nr 588
28140:
28141:
28142:
28143:
28144: Zilliacus m. fl.: Om ändring av invalidvårdslagstiftningen i fråga
28145: om driftskostnaderna för hemdialysapparatur
28146:
28147:
28148: Till Riksdagen
28149:
28150: Förenta Nationerna har förklarat inkom- för framgår det tydligt att hemdialys borde
28151: mande år 1981 för ett Internationellt Handi- prioriteras och föreslår också en ändring av
28152: kappår. Detta har givit upphov tili översyn av lagstiftningen på området.
28153: de handikappades rättigheter i vårt samhälle. Tillämpningen av den samnordiska överens-
28154: Uppenbara fel och brister har därvid fram- kommelsen från år 197 5 om förmåner vid sjuk-
28155: kommit i gällande sociallagstiftning beträffande dom beträffande "gästdialys" inom Norden är
28156: en speciell och bortglömd grupp av handikap- heller inte enhetlig, emedan gällande praxis i
28157: pade personer, nämligen de njursjuka. de nordiska länderna är invecklad och svårtol-
28158: I FN: s förklaring om handikappade perso- kad. Som exempel kan anföras att i Finland
28159: ners rättigheter har enligt punkt 6 handikap- debiterar de flesta centralsjukhusen av en ut-
28160: pade personer rätt till vård, behandling osv., ländsk dialyspatient på semester i Finland fulla
28161: enligt punkt 7 rätt till social och ekonomisk kostnader. Flere f.d. finländare har därför inte
28162: trygghet och enligt punkt 8 rätt att få sina råd att besöka nära anhöriga i hemlandet för
28163: särskilda behov tillgodosedda i ekonomisk och att de då måste betala fullt pris för sina livs-
28164: social planering på alla nivåer. viktiga dialyser.
28165: Beträffande njursjuka patienter lever vår Sjukförsäkringen i Finland ersätter maximum
28166: sociallagstiftning alldeles tydligt inte upp tili 633 mark per dialys utomlands, men t. ex. de
28167: FN-deklarationen som Finland underskrivit. svenska sjukhusens dialyskostnader är betyd-
28168: Vid jämförelse med andra sjukdomssektorer ligt högre än i Finland och olika vid varje
28169: är njurpatienterna klart eftersatta - här kan sjukhus. Det belopp, som en utlänning måste
28170: som exempel anföras gratis medicinering för erlägga ur egen ficka varierar mellan 500 till
28171: t.ex. hjärtpatienter medan njurpatienterna mås- 2000 mark per dialys. Då patienten bör få tre
28172: te betala sin ofta mycket dyrbara medicinering gånger i veckan dialys är det uppenbart att
28173: själva. Patienterna har ofta inte råd till medi- han inte har råd att varken semestra eller ens
28174: ciner för ca 200 mark i månaden, som skulle besöka släktingar och vänner i Sverige. De
28175: framflytta inledandet av dialysbehandlingen i stadganden som kan tillämpas på dialyspatien-
28176: flere månader. Med beaktande av att samhällets ter finns i artiklarna 5 och 6 i den samnordiska
28177: kostnader för dialys under en månad för en överenskommelsen.
28178: person är cirka 15 000 mark vore det önskvärt Trots att Nordiska rådets sekretariat i
28179: att medicineringen skulle prioriteras. Stockholm anser att överenskommelsen bör toi-
28180: Skillnaden mellan hemdialys och sjukhusdia- kas enhetligt sker så inte p.g.a. bristande in-
28181: lys är också ansenlig. Enligt uppgift är kostna- formation till sjukhus i Norden.
28182: derna för dialys hemma 700 mark per dialys, På grund av det ovanstående föreslår vi vörd-
28183: medan den inklusive resor går upp till 1 500 samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
28184: mark på centralsjukhus. Också hemdialysappa-
28185: raturens driftskostnader (vatten och elektrici- att regeringen måtte vidtaga åtgärder
28186: tet) ligger utanför ramen för lagen om invalid- för att med hänsyn till medicinalstyrel-
28187: vård och utgör sålunda en extra utgift på sens betänkande nr 7/1980 verkställa
28188: drygt ettusen mark per år för patienten. en ändring i invalidvårdslagstiftningen
28189: I betänkandet om hemdialys (nr 7 /1980) så att bl.a. hemdialysapparaturens drifts-
28190: som en arbetsgrupp vid medicinalstyrelsen står kostnader helt och hållet fås inom
28191: Hemställningsmotion nr 588 693
28192:
28193: ramen för lagen samt att sträva till att sjukhusen med hänvisning till den sam-
28194: förenhetliga praxis inom de nordiska nordiska överenskommelsen från 1975.
28195: Helsingfors den 5 februari 1981
28196:
28197: Jutta Zilliacus Håkan Malm Ole Norrback
28198: Boris Renlund Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
28199: Gunnar Häggblom Henrik Westerlund
28200: 694 1981 vp.
28201:
28202: Toivomusaloite n:o 588 Suomennos
28203:
28204:
28205:
28206:
28207: Zilliacus ym.: Kotidialyysilaitteiston käyttökustannusten sisällyt-
28208: tämisestä invalidihuoltolainsäädäntöön
28209:
28210:
28211: Eduskunnalle
28212:
28213: Yhdistyneet Kansakunnat ovat julistaneet valiidihuoltolain ulkopuolelle ja muodostavat
28214: kuluvan vuoden 1981 Kansainväliseksi Vam- siten potilaalle yli tuhannen markan ylimääräi-
28215: maisten Vuodeksi. Tämä on antanut aiheen tar- set kustannukset vuodessa.
28216: kastella vammaisten oikeuksia yhteiskunnassam- Kotidialyysiä koskevasta mietinnöstä (n:o 7/
28217: me. Tällöin on tullut esiin ilmeisiä virheitä ja 1980), jonka lääkintöhallituksen työryhmä on
28218: puutteita voimassa olevassa sosiaalilainsäädän- laatinut, käy selvästi ilmi, että kotidialyysiä tu-
28219: nössämme ja nämä koskevat erityistä ja unoh- lisi pitää ensisijaisena, ja ryhmä ehdottaakin
28220: dettua vammaisten ryhmää, nimittäin munuais- tätä koskevan lainsäädännön muuttamista.
28221: sairaita. Vuoden 1975 yhteispohjoismainen sopimus,
28222: YK:nvammaisten henkilöiden oikeuksia kos- joka koskee etujen saamista sairauteen liittyvi-
28223: kevassa julistuksessa vammaisilla henkilöillä on nä silloin kun kyseessä on "vierailudialyysi"
28224: 6 kohdan mukaan oikeus hoitoon, käsittelyyn jossakin pohjoismaassa, ei myöskään ole yhte-
28225: jne., 7 kohdan mukaan oikeus sosiaaliseen ja näinen, koska käytäntö eri pohjoismaissa on
28226: taloudelliseen turvaan ja 8 kohdan mukaan oi- monimutkainen ja vaikeasti tulkittava. Esimerk-
28227: keus saada erityiset tarpeensa turvatuiksi talou- kinä voidaan mainita, että useimmat keskus-
28228: dellisen ja sosiaalisen suunnittelun jokaisella ta- sairaalat veloittavat Suomessa lomailevalta ulko-
28229: solla. Sosiaalilainsäädäntömme on munuaissai- maiselta dialyysipotilaalta kustannukset täysi-
28230: rauksista kärsivien potilaiden kohdalla selvästi määräisinä. Useilla entisillä Suomessa asuneilla
28231: riittämättömällä tasolla YK:n julistuksen valos- ei tästä syystä ole varaa käydä tervehtimässä
28232: sa, vaikka Suomi on tämän julistuksen allekir- omaisiaan kotimaassa, koska heidän täytyy täl-
28233: joittanut. löin maksaa täysi hinta elintärkeistä dialyyseis-
28234: Verrattaessa munuaissairaita muita sairauksia tään.
28235: sairastaviin he ovat selvästi näitä huonommassa Suomen sairausvakuutus korvaa enintään 633
28236: asemassa - tästä voidaan esimerkkinä mainita markkaa dialyysiä kohden, jos ne tapahtuvat
28237: esim. sydänsairaiden ilmainen lääkitys - kun ulkomailla, mutta esim. Ruotsin sairaaloiden
28238: taas munuaissairaat saavat itse maksaa usein dialyysikustannukset ovat huomattavasti kal-
28239: hyvinkin kalliin lääkityksensä. Potilailla ei liimmat kuin Suomessa ja vaihtelevat eri sairaa-
28240: useinkaan ole varaa maksaa 200 markkaa kuu- loiden ollessa kyseessä. Rahamäärä, jonka ulko-
28241: kaudessa lääkkeistä, jotka siirtäisivät dialyysi- maalainen joutuu itse maksamaan, vaihtelee
28242: käsittelyn aloittamista usealla kuukaudella. Ot- 500 markasta 2 000 markkaan dialyysiä kohden.
28243: taen huomioon sen, että yhteiskunnan kustan- Kun potilaan tulee saada dialyysi kolmesti vii-
28244: nukset dialyysistä kuukaudessa yhtä henkilöä kossa, on ilmeistä, ettei hänellä ole varaa lo-
28245: kohden ovat n. 15 000 markkaa, olisi toivotta- mailla tai edes käydä tervehtimässä sukulaisiaan
28246: vaa, että lääkitys asetettaisiin etusijalle. tai ystäviään Ruotsissa. Dialyysipotilaita koske-
28247: Ero koti- ja sairaaladialyysin välillä on myös vat säädökset sisältyvät yhteispohjoismaisen so-
28248: huomattava. Saamamme tiedon mukaan ovat pimuksen 5 ja 6 artiklaan.
28249: kotona tapahtuvan dialyysin kustannukset 700 Vaikka Pohjoismaiden neuvoston Tukholman
28250: markkaa dialyysiä kohden, kun se sitävastoin sihteeristö katsoo, että sopimusta on tulkittava
28251: keskussairaalassa suoritettuna maksaa matkoi- yhtenäisesti, ei näin tapahdu sen johdosta, että
28252: neen 1 500 markkaa. Myös dialyysilaitteiden Pohjoismaiden sairaaloilla on tästä puutteelliset
28253: käyttökustannukset (vesi ja sähkö) jäävät in- tiedot.
28254: Toivomusaloite n:o .588 695
28255:
28256: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- nön n:o 7/1980 mukaisesti siten} että
28257: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- mm. kotidialyysilaitteiston käyttökus-
28258: muksen, tannukset kokonaisuudessaan saatettai-
28259: siin lain piiriin> ;a pyrkisi käytännön yh-
28260: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tenäistämiseen pohjoismaisissa sairaalois-
28261: muutoksen aikaansaamiseksi invaliidi- sa vuoden 1975 yhteispohjoismaisen so-
28262: huoltolakiin lääkintöhallituksen mietin- pimuksen mukaisesti.
28263: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
28264:
28265: Jutta Zilliacus Håkan Malm Ole Norrback
28266: Boris Renlund Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
28267: Gunnar Häggblom Henrik Westerlund
28268: 696 19$1 vp,
28269:
28270: Toivomusaloite n:o 589
28271:
28272:
28273:
28274:
28275: Aaltio: Mantilan-Kotalan maantien perusparantamisesta Vilp-
28276: pulan ja Virtain alueella
28277:
28278:
28279: Eduskunnalle
28280:
28281: Virtain kaupungin ja Vilppulan kunnan alu- tulisikin perusparantaa mahdollisimman nope-
28282: eilla sijaitseva maantie n:o 346 Mantila-Ko- asti aiempia aikatauluja nopeuttaen.
28283: tala on huonokuntoinen, mäkinen, mutkikas ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
28284: liikenteellisesti vaarallinen. Pohjan sahan muut- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28285: taminen Vilppulaan on lisännyt huomattavasti sen,
28286: nimenomaan raskasta liikennettä mainitulla tiel-
28287: lä. Tien kuntoon saattaminen antaisi myös pai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28288: kallisille asukkaille huomattavasti nykyistä pa- menpiteisiin maantien n:o 346 (Manti-
28289: remmat mahdollisuudet työssä käyntiin nykyisin la-Kotala) perusparantamiseksi Vilp-
28290: työvoimapulaa potevalle Vilppulan kunnalle. pulan kunnan ja Virtain kaupungin
28291: Pohjan sahan muuttaminen Vilppulaan on ai- alueilla.
28292: heuttanut sen, että Mantilan-Kotalan maantie
28293: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28294:
28295: Sampsa Aaltio
28296: 1981 vp. 697
28297:
28298: Toivomusaloite n:o 590
28299:
28300:
28301:
28302:
28303: Aaltio: Stormin-Toivolan maantien parantamisesta Narvan taa-
28304: jaman kohdalla
28305:
28306:
28307: Eduskunnalle
28308:
28309: Vesilahden kunnassa Narvan taajaman koh- parantaminen Narvan taajaman kohdalla to1s1
28310: dalla oleva vanha, huonokuntoinen ja painora- liikenteellisten etujen lisäksi huomattavia vä-
28311: joitettu silta ja välittömästi sen jälkeen alkava lillisiä etuja elinmahdollisuuksien parantamisek-
28312: pitkä ja jyrkkä mäki aiheuttavat varsinkin si Vesilahden kunnalle ja sen asukkaille.
28313: raskaalle liikenteelle suuria vaikeuksia ja pakot- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
28314: tavat sen käyttämään pitkiä kiertoteitä. Varsin- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28315: kin Narvan painorajoitettu silta on myös estee- sen,
28316: nä Vesilahden kunnan kehittymiselle. Niin
28317: kauan kuin mainittu silta on selvänä esteenä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28318: raskaille kuljetuksille, on Vesilahden kunnalla menpiteisiin maantien n:o 299 (Stormi
28319: suuria vaikeuksia saada kunnan kehitykselle -Toivola) parantamiseksi Narvan taa-
28320: välttämätöntä teollisuutta. Näin ollen maantien iaman kohdalla.
28321: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28322:
28323: Sampsa Aaltio
28324:
28325:
28326:
28327:
28328: 88 088100188]
28329: 698 1981 vp.
28330:
28331: Toivomusaloite n:o 591
28332:
28333:
28334:
28335:
28336: Aaltonen: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon Seinä-
28337: joen itäisen ohikulkutien ensimmäisen osuuden rakentami-
28338: seksi
28339:
28340:
28341: Eduskunnalle
28342:
28343: Seinäjoen itäinen ohikulkutie tulee suunnitel- Seinäjoen kaupunki ja Nurmon kunta ovat
28344: mien mukaan ohjaamaan nyt Seinäjoen kaupun- yhteisessä uudessa yleiskaavassaan tehneet väy-
28345: gin läpi menevän pitkämatkaisen etelä-pohjois- lävarauksen itäistä ohikulkutietä varten. Tie-
28346: suuntaisen liikenteen kantatien n:o 64 ja kan- osuus suunnitellaan mainittujen kuntien ja
28347: tatien n:o 67 välillä pois kaupunkialueelta TVL:n yhteistoimin ja saadaan täten toteut-
28348: kaupungin itä- ja eteläpuolitse. Kun Jalasjär- tamisedellytyksiltään vastaamaan sekä tien ra-
28349: ven-Seinäjoen-Ylistaron tie vuoden 1979 kentajan että kaupunginseudun näkemyksiä.
28350: toukokuussa on muutettu luokittelultaan kan- Molempien kuntien kunnanhallitusten yhden-
28351: tatieksi, on etenkin raskas liikenne lisääntynyt mukainen kanta on itäisen ohikulkutien mah-
28352: mainitulla osuudella. Kun kantatien n:o 67 dollisimman pikainen toteuttaminen.
28353: rakentaminen välillä Ytterjeppo-Alahärmä saa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
28354: daan lähivuosina loppuun suoritettua, tulee nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28355: raskas liikenne Kokkolan ja Tampereen tie-
28356: suuntien välillä suuntautumaan Seinäjoen kaut- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
28357: ta kantateiden n:o 64 ja 67 risteyksestä. Tämä tyksen 16 000 000 markan määrärahan
28358: liikenne tulee nykyisten väylien mukaisesti kul- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
28359: kemaan koko Seinäjoen asemakaavoitetun alu- 1981 tulo- ja menoarvioon Seinäjoen
28360: een halki. Tämä aiheuttaa huomattavasti yli- itäisen ohikulkutien ensimmäisen osuu-
28361: määräistä häiriötä sekoittuessaan muuhun Sei- den toteuttamiseksi kantatien n:o 64 ja
28362: näjoen kaupungin ja kaupunginseudun liiken- Seinäjoen-Kuortaneen tien välillä.
28363: teeseen. Lisäksi Törnävän kaupunginosassa tu-
28364: levat turvallisuusriskit nopeasti lisääntymään
28365: ahtaiden katujärjestelyjen johdosta.
28366: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28367:
28368: Markus Aaltonen
28369: 1981 vp. 699
28370:
28371: Toivomusaloite n:o 592
28372:
28373:
28374:
28375:
28376: Ahde ym.: Yleisradion radio-ohjelmien kuunteluolosuhteiden pa-
28377: rantamisesta Ruotsissa
28378:
28379:
28380: Eduskunnalle
28381:
28382: Yleisradion radio-ohjelmien kuuluvuus Ruot- meren alueella liikkuvat suomalaiset meren-
28383: sissa on heikko. Eri kansalaispiirit sekä Suo- kulkijat.
28384: messa että Ruotsissa ovat pyrkineet vaikutta- Näiden asemien rahoittaminen lupamaksu-
28385: maan kuunteluolosuhteiden parantamiseen, varoin ei ole perusteltua, koska toiminta koh-
28386: mutta varsin huonoin tuloksin. Yleisradio on distuu pääosin muille kuin suomalaisille luvan-
28387: esittänyt Porin lyhytaaltoaseman sekä pitkä- ja maksajille. Näiden asemien rakentaminen tulisi
28388: keskipitkäaaltoaseman rakentamista rannikko- rahoittaa julkisin varoin.
28389: seudulle. Taloudellisesti edullisin ratkaisu saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28390: vutettaisiin rakentamalla keskiaaltoasema ly- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28391: hytaaltoaseman yhteyteen. Ruotsissa asuville muksen,
28392: suomalaisille voidaan kuuntelupalvelut hoitaa
28393: tyydyttävästi siten, että edellä mainitun LA- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28394: aseman lisäksi rakennetaan Lahden pitkäaalto- Yleisraqion radio-ohjelmien kuuntelu-
28395: aseman tilalle uusi as·ema, joka toimii Suomelle olosuhteiden parantamiseksi Ruotsissa ja
28396: Geneven aallonjakosopimuksessa varatulla pai- ottaisi määrärahan valtion tulo- ja me-
28397: kalla ja teholla. Yleisradio on tätä tarkoitusta noarvioesitykseen tarpeellisina pidettä-
28398: varten hankkinut tontin Dragsfjärdin kunnasta. vien radioasemien rakentamista varten.
28399: Nyt mainittu asema peittäisi myös hyvin Itä-
28400: Helsingissä 13 päiväna helmikuuta 1981
28401:
28402: Matti Ahde Mauno Forsman Risto Tuominen
28403: 700 1981 vp.
28404:
28405: Toivomusaloite n:o 593
28406:
28407:
28408:
28409:
28410: Ajo ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen linja-autoliikenteen kehityk-
28411: sen turvaamisesta
28412:
28413:
28414: Eduskunnalle
28415:
28416: Posti- ja lennätinlaitoksen maassamme har- suuremmiksi kuin muiden käytössä olleiden
28417: joittama linja-autoliikenne on varsin merkittä- linja-autojen kohdalla on ollut laita. Kun lisäksi
28418: vää, ja erikoisen tärkeätä se on syrjäseuduilla todetaan, että yli-ikäinen autokalusto on hai-
28419: sekä harvaanasutuilla alueilla, missä se postaa- tannut kilpailua ja ollut yleensäkin kehittämi-
28420: listen perusteiden ohella on ehkä ainoa liiken- sen jarruna, pitäisi autokalustokysymyksiin kiin-
28421: teellinen yhdysside, joka asukkailla on alueel- nittää vastaisuudessa enemmän huomiota.
28422: lisiin virasto- ja liikekeskuksiin. Tätä posti- ja Posti- ja lennätinlaitoksen harjoittaman lin-
28423: lennätinlaitoksen linja-autoliikenteen sosiaalista ja-autoliikenteen tehtävissä toimii nykyisin noin
28424: palvelupohjaa on syytä korostaa, samoin kuin 1 5·00 henkilöä, jotka omasta puolestaan ovat
28425: liikennettä niillä ruuhkaseutujen reuna-alueilla, yhteisesityksin ja yhteistoimin pyrkineet edellä
28426: joilla muu yleinen liikenne on lopetettu tai mainittujen epäkohtien poistamiseen. Toistai-
28427: joilla sitä ei ole ollut laisinkaan. seksi ei kuitenkaan selväpiirteistä muutosta
28428: Posti- ja lennätinlaitoksen linja-autoliiken- laitoksen harjoittamaan linja-autoliikennepoli-
28429: teen yleisissä kehittämissuunnitelmissa on otet- tiikkaan ole saatu, mikä on johtanut osaltaan
28430: tu tavoitteeksi kustannuksia vastaavien tulo- työllisyysasioissa sekä virka- ja toimitilan-
28431: jen hankkiminen, mihin käytännössä ei kuiten- teessa epävarmuutta synnyttävään olotilaan.
28432: kaan ole mahdollisuuksia ilman linjojen supista- Tässä yhteydessä on vielä todettava, että eräät
28433: mistoimenpiteitä. Ne voidaan kuitenkin estää, linja-autoliikenteen piirissä suoritetut toimen-
28434: kun eduskunta ja valtiovalta velvoittavat posti- piteet ovat ristiriidassa sen henkilöstöpoliittisen
28435: ja lennätinlaitoksen hoitamaan liikenteen paitsi ohjelman kanssa, joka hyväksyttiin posti- ja
28436: postaalisten niin myös sosiaalisten perusteiden lennätinhallituksen istunnossa 14. 6. 1978. Mai-
28437: nojalla. Syrjäseutujen palvelutason säilyttäminen nittua ohjelmaa pitäisi noudattaa myös käytän-
28438: ja parantaminenkin, millä turvataan mahdolli- nössä.
28439: suudet elää kotiseudulla, pitäisi entistä enem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28440: män ottaa huomioon laitoksen linja-autoliiken- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28441: teen järjestämis- ja kehittämissuunnitelmissa. muksen,
28442: Posti- ja lennätinlaitoksen kalustohankinnat
28443: antavat myös aihetta arvostelujen esittämiseen. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28444: Laitoksen toimenpiteet sen etsiessä sopivaa piteisiin posti- ;a lennätinlaitoksen Unia-
28445: pienlinja-autoa ovat osoittautuneet kalliiksi. autoliikenteen kehityksen turvaamiseksi.
28446: Kustannukset niiden osalta ovat muodostuneet
28447: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28448:
28449: Aimo Ajo Matti Luttinen Olli Helminen
28450: Pirkko Valtonen Bror Lillqvist Pentti Lahti-Nuuttila
28451: Tarja Halonen Erkki Liikanen Anssi Joutsenlahti
28452: Hannele Pokka Niilo Koskenniemi J. Vähäkangas
28453: Väinö Raudaskoski J. Juhani Kortesalmi Juhani Surakka
28454: Matti Puhakka Antero Juntumaa Liisa J sakonsaari
28455: Markus Aaltonen Mauno Forsman E.-J. Tennilä
28456: Hannu Tapiola Sakari Knuuttila
28457: 1981 vp. 701
28458:
28459: Toivomusaloite n:o 594
28460:
28461:
28462:
28463:
28464: Alppi ym.: Kantatien n:o 66 perusparannustöiden jouduttami-
28465: sesta Ruovedellä
28466:
28467:
28468: Eduskunnalle
28469:
28470: Ruoveden kunnan kehityksen kannalta on parantamiseksi. Eräiltä osin onkin jo ko. kanta-
28471: erittäin tärkeätä miten nopeasti saadaan paran- tietä kunnostettu, mutta suuri osa siitä on vielä
28472: nuksia kantatien n:o 66 nykyiseen heikkoon parantamatta. Mm. Mustajärveltä Visuvedelle
28473: kuntoon. Kyseinen tie on ollut jo pitkään var- saakka tien kunto on varsin kehno. Kyseisellä
28474: sin heikkokuntoinen ja hidastanut elinkeino- välillä tulisikin tietyöt saada alulle välittömästi.
28475: elämän kehitystä Ruoveden ja osin myös Vir- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28476: tain kunnan alueella. Elinkeinoelämän ja teol- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28477: lisuuden piirissä ei tunneta kiinnostusta in- muksen,
28478: vestointeihin alueella, josta ei ole tyydyttäviä
28479: maantieyhteyksiä esim. Pirkanmaan keskustaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28480: Tampereelle. menpiteisiin kantatien n:o 66 peruspa-
28481: TVL:n Tampereen piirin toimesta on jo pit- rannustöiden jat,kamiseksi ja nopeutta-
28482: kään tehty suunnitelmia kantatien n:o 66 perus- miseksi Ruoveden kunnassa.
28483: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28484:
28485: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
28486: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
28487: Marjatta Mattsson
28488: 702 1981 vp.
28489:
28490: Toivomusaloite n:o 595
28491:
28492:
28493:
28494:
28495: Alppi ym.: Pälkäneen-Luopioisten-Rautajärven maantien pe-
28496: ruskorjaustöiden jatkamisesta
28497:
28498:
28499: Eduskunnalle
28500:
28501: Pälkäneen ja Luopioisten välisellä maantiellä alueen työllisyysnäkökohdat ja ennen kaikkea
28502: ovat korjaustyöt olleet käynnissä jo useita vuo- tien huonon kunnon sekä verrattain suuren lii-
28503: sia. Myönnettyjen määrärahojen niukkuuden kennetarpeen on perusteltua kiirehtiä tietöiden
28504: vuoksi työt ovat edistyneet varsin hitaasti. Ky- jatkamista Pälkäneen ja Luopioisten välisellä
28505: seisellä tiellä on vilkas liikenne ja tien merki- maantiellä.
28506: tys Luopioisten kunnasta Pälkäneelle ja edel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28507: leen Tampereelle suuntautuvan liikenteen kan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28508: nalta on hyvin tärkeä. Koska tie on erittäin hei- muksen,
28509: kossa kunnossa ja pahoin routiva, on se ras-
28510: kaalle liikenteelle erittäin hankala. Tien mutkai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28511: suus ja mäkisyys hidastuttaa myös kevyempää menpiteisiin Pälkäneen, Luopioisten kir-
28512: liikennettä. konkylän ja Rautajärven välisen maan-
28513: Ottaen huomioon suunnitelmien valmiuden, tien parannustöiden jatkamiseksi.
28514: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28515:
28516: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
28517: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
28518: Marjatta Mattsson
28519: 1981 vp. 703
28520:
28521: Toivomusaloite n:o 596
28522:
28523:
28524:
28525:
28526: Astala ym.: Valtionrautateiden ja linja-autoliikenteen yhdessä
28527: hoitaman työmatkaliikennekokeilun aikaansaamisesta Turun
28528: kaupunkiseudulla
28529:
28530:
28531: Eduskunnalle
28532:
28533: Turun kaupunkiseudulla asuu noin 200 000 vuosina saanut hyvän alun. Alueelta on kerät-
28534: ihmistä, mikä on puolet koko Varsinais-Suomen ty runsaasti tuoretta tietoa ja tehty ensim-
28535: asukasmäärästä. Alueen työpaikoista sijaitsee mäinen joukkoliikenteen suunnittelukierros,
28536: valtaenemmistö Turun kaupungissa, jonne suun- jonka pohjalta voidaan edetä liikennekokeilujen
28537: tautuu kaupunkiseudun muista kunnista jatku- kautta lopullisen linjaston perustamiseen. Lää-
28538: vasti kasvava työmatkaliikenne. Työmatkaliiken- ninhallitus on myös kiinnittänyt huomiota Tu-
28539: teen ongelmina ovat työmatkojen suhteettoman run kaupunkiseudun työmatkaliikenneongelmien
28540: suuri kesto, joustavien suorien linjojen puuttu- kärjistymiseen Turun ja Porin läänin alueelli-
28541: minen ja matkakustannusten suuri osuus ruoka- sessa kehittämissuunnitelmassa (LAKS 1978).
28542: kuntien kuukausimenoista. Työmatkaliikenteen Ongelmien ratkaisutoimenpiteeksi onkin suun-
28543: ongelmia voidaan suuresti helpottaa järjestä- nitelmassa esitetty liikenneministeriön hallin-
28544: mällä työmatkojen kannalta joustava ja talou- nonalalle, että Turun kaupunkiseutu sopii hyvin
28545: dellinen seudullinen joukkoliikennejärjestelmä. rautateiden paikallisliikenteen ja linja-autolii-
28546: Liikenneministeriön johdolla on v. 1978 val- kenteen yhdessä hoitaman työmatkaliikenteen
28547: mistunut alueellisen henkilöliikennetyöryhmän kokeilualueeksi.
28548: selvitys Turun kaupunkiseudun työmatkaliiken- Kokeilua varten perustettavan liikenneminis-
28549: teen ongelmista. V. 1979 ovat valmistuneet lii- teriön, kuntien, liikennöitsijöiden ja Valtion-
28550: kenneministeriön suunnittelumäärärahojen tur- rautateiden yhteiselimen tulisi esittää liikenne-
28551: vin Turun kaupunkiseudun itäisen ja läntisen kokeilun suunnitelma ja rahoitustoimenpiteet
28552: kuntaryhmän joukkoliikennesuunnitelmat, joista valtion osalta siten, että eduskunta voi käsitellä
28553: toistaiseksi puuttuu kytkentä Turun kaupungin valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvion yh-
28554: suunnitteluun. Turun kaupungin sisäisen henki- teydessä kokeilun rahoituspuitteet ja tarvitta-
28555: löliikenteen suunnitelmaehdotus on jätetty viime vat vuoden 1982 määrärahat.
28556: vuoden puolella luottamusmieskäsittelyyn. Lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28557: kenneministeriö on V· 1980 esittänyt Turulle, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28558: Naantalille, Raisiolie ja Kaarinalle valtionapua muksen,
28559: sellaisen selvityksen tekemiseen, jonka pohjalta
28560: voidaan käynnistää seudullisen joukkoliikenteen että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
28561: hoitamiseen soveltuvan kunnallisen liikennelai- Turun kaupunkiseudulla suoritettavan
28562: toksen perustaminen. Esitys ei valitettavasti rautateiden paikallisliikenteen ja linja-
28563: johtanut kuntien yhteisiin toimenpiteisiin vielä autoliikenteen yhdessä hoitaman työ-
28564: tässä vaiheessa. matkaliikenteen liikennekokeilun aikaan-
28565: Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen saamiseksi.
28566: suunnitelmallinen kehittäminen on täten viime
28567: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28568:
28569: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
28570: 704 1981 rd.
28571:
28572: Hemställningsmotion nr 597
28573:
28574:
28575:
28576:
28577: Bärlund m. fl.: Om utredning angående elektrifiering av järn-
28578: vägsavsnittet Kyrkslätt-Karis
28579:
28580:
28581: Till Riksdagen
28582:
28583: Det anslag om 20,6 miljoner mark som heter att stärka befolkningsunderlag och ser-
28584: ingår i budgeten för i år innebär en glädjande vicen i de här kommunerna.
28585: satsning på grundförbättringen av bansträckan Veterligen har man på järnvägsstyrelsen rätt
28586: Kyrkslätt-Karis. Särskilt för dem som ser nyligen undersökt lönsamheten av en elektrifie-
28587: grundförbättringsarbetet som ett alternativ till ring av nämnda bansträcka, men kommit tili
28588: det beramade ELSA-projektet försvarar den ett negativt slutresultat. Frågan är dock om en
28589: kraftiga investeringsökning som föreslås jäm- regionalt så viktig fråga kan begravas redan
28590: fört med årets anslag fullständigt sin plats. efter en preliminär utredning på tjänstemanna-
28591: Fastän grundförbättringsarbetena har hälsats nivå. Skäligt vore att utredningsarbetet i ett
28592: med tillfredsställelse av de kommuner som be- dylikt ärende företas i intimt samarbete med
28593: rörs av projektet måste man dock tillstå att företrädare för områdets kommuner så att alla
28594: planerna för närvarande till en del är halv- faktorer som påverkar projektet på ett jäm-
28595: dana. Grundförbättringsplanerna innefattar bördigt sätt tas i betraktande.
28596: nämligen inte en elektrifiering av bansträckan, Med hänvisning tili det ovan anförda före-
28597: vilket områdets kommuner framställt önskemål slår vi, att riksdagen ville hemställa,
28598: om.
28599: En elektrifiering av bansträckan Kyrkslätt- att regeringen måtte tillsätta en arbets-
28600: Karis skulle på ett avgörande sätt öka förut- grupp med representanter för trafik-
28601: sättningarna för lokal persontrafik. Det skulle ministeriet, järnvägsstyrelsen samt Sjun-
28602: innebära klart förbättrade möjligheter särskilt deå, Ingå och Karis kommuner för att
28603: för Sjundeå, Ingå och Karis kommuner att allsidigt utreda lönsamheten och tid-
28604: stärka sin utveckling och bygga ut sina trafik- tabellen för en elektri/iering av järn-
28605: förbindelser tili huvudstadsregionen och sins- vägsavsnittet Kyrkslätt-Karis.
28606: emellan. Såsom erfarenheter från andra dylika
28607: banprojekt visar skulle detta ge nya möjlig-
28608: Helsingfors den 13 februari 1981
28609:
28610: Kaj Bärlund Jacob Söderman
28611: 1981 vp. 705
28612:
28613: Toivomusaloite n:o 597 Suomennos
28614:
28615:
28616:
28617:
28618: Bärlund ym.: Kirkkonummen-Karjaan rataosuuden sähköistä-
28619: mistä koskevasta selvityksestä
28620:
28621:
28622: Eduskunnalle
28623:
28624: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon sisäl- si uudet mahdollisuudet vahvistaa väestöpohjaa
28625: tyvä 20,6 miljoonan markan määräraha on ilah- ja palveluja näissä kunnissa.
28626: duttava panos Kirkkonummen ja Karjaan väli- Rautatiehallituksessa on tiettävästi aivan äs-
28627: sen rataosan perusparantamiseksi. Erityisesti kettäin tutkittu edellä mainitun rataosan säh-
28628: niiden kannalta, jotka pitävät perusparannus- köistärnisen kannattavuutta, mutta tultu kiel-
28629: työtä suunnitellun ELSA-projektin vaihtoehto- teiseen tulokseen. Kyse on kuitenkin siitä,
28630: na, ehdotettu tuntuva investoinnin lisäys puo- voidaanko alueellisesti näin tärkeä kysymys
28631: lustaa täysin paikkaansa sitä kuluvan vuoden haudata jo virkamiestasolla tapahtuneen alusta-
28632: määrärahaan verrattaessa. van tutkimuksen jälkeen. Olisi kohtuullista,
28633: v,ai:kka perusparannustöihin ollaan tyytyväi- että tällaisen asian selvitystyö tapahtuisi lähei-
28634: siä niissä kunnissa, joita hanke koskee, on sessä yhteistyössä alueen kuntien edustajien
28635: kuitenkin myönnettävä, että suunnitelmat ovat kanssa, jotta kaikki hankkeeseen vaikuttavat te-
28636: tällä hetkellä osittain keskeneräiset. Peruspa- kijät voitaisiin ottaa tasapuolisesti huomioon.
28637: rannussuunnitelmiin ei nimittäin sisälly rata- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28638: osan sähköistäminen, josta alueen kunnat ovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28639: esittäneet toivomuksia. muksen,
28640: Kirkkonummen-Karjaan rataosan sähköistä-
28641: minen lisäisi ratkaisevasti paikallisen henkilö- että hallitus asettaisi työryhmän, jo-
28642: liikenteen edellytyksiä. Se antaisi Siuntion, In- hon kuuluisi liiikenneministeriön, rauta-
28643: koon ja Karjaan kunnille selvästi paremmat tiehallituksen sekä Siuntion, Inkoon ja
28644: mahdollisuudet vahvistaa kehitystään ja laajen- Karjaan kuntien edustajat, perusteelli-
28645: taa liikenneyhteyksiään pääkaupunkialueelle ja sesti selvittämään rataosan Kirkkonum-
28646: keskenään. Kuten kokemukset muista saman- mi-Karjaa sähköistämisen kannattavuu-
28647: laisista ratasuunnitelmista osoittavat, tämä antai- den ja aikataulun.
28648: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28649:
28650: Kaj Bärlund Jacob Söderman
28651:
28652:
28653:
28654:
28655: 89 0881'00188}
28656: 706 1981 vp.
28657:
28658: Toivomusaloite n:o .598
28659:
28660:
28661:
28662: Bärlund: Toimikunnan asettamisesta selvittämään Loviisan sa-
28663: taman toiminnan kehittämistä
28664:
28665: Eduskunnalle
28666:
28667: Loviisan seudun ja enty1sesti Loviisan kau- varoja satamarakenteiden ja -rakennusten uusi-
28668: pungin tuleva kehitys riippuu hyvin paljon siitä miseen ja laajentamiseen.
28669: miten Loviisan sataman toimintaa voidaan pi- Pitemmällä tähtäyksellä on todennäköistä,
28670: temmällä tähtäyksellä kehittää ja laajentaa. Lo- että Loviisan satama menestyy ainoastaan eri-
28671: viisan sataman kaltaisten pienten satamien ase- koistumisen ja uusien kuljetusmenetelmien ja
28672: ma on 1980-luvulla vaakalaudalla, mikäli liiken- -j.ärjestelyjen turvin. Suunnitteilla olevan Heli-
28673: teen keskittämistä suuriin satamiin jatketaan rautatien hyödyntämistä Loviisan sataman ke-
28674: esimerkiksi satamaliiton esittämien ajatusten hittämiseksi tulisi selvittää mahdollisimman hy-
28675: pohj.alta. vissä ajoin. Edelleen olisi selvitettävä, miten
28676: Loviisan sataman merkitys itäisen Uuden- Neuvostoliiton kanssa olisi neuvoteltavissa riit-
28677: maan satamana on myös suuri. Siitä huolimatta, tävän pitkäaikaiset sopimukset kauttakulkulii-
28678: että Neste Oy:n Sköldvikin satama suuren raa- kenteen kehittämisestä. Tällöin olisi tärkeätä
28679: kaöljyn tuontinsa ansiosta on keskeinen satama- antaa Loviisan satamalle sille luonnostaan kuu-
28680: laitos eräällä erityisalalla, tuntuu selvältä, ettei luvia tehtäviä kauttakulkuliikenteen hoitajana.
28681: Loviisan satama Itä-Uudenmaan yleissatamana Kaiken kaikki·aan Loviisan sataman, ja osal-
28682: saa kilpailijaa itselleen. Siksi koko itäisen Uu- taan sen myötä koko Lovilsan kaupungin, kehi-
28683: denmaan kannalta on tärkeätä, että Loviisan tys riippuu keskeisesti valtiovallan eri tahoilla
28684: sataman tulevaisuus turvataan. suorittamista toimenpiteistä, joihin paikallisel-
28685: Hyvin alkanut transitoliikenne Neuvostoliit- ta taholta on varsin vähän vaikuttamismahdolli-
28686: toon on joutunut Loviisan osalta uuteen valoon suuksia. Nämä päätökset ovat osin hyvin kauas-
28687: Valtionrautateiden otettua käyttöön transitolii- kantoisia ja siksi olisi kohtuullista, että niiden
28688: kenteen paljousalennuksia, jotka sortavat pie- muodostamaan kokonaisuuteen voitaisiin ottaa
28689: niä kauttakulkuliikenteessä mukana olevia sata- kantaa myös paikallisesti. Tästä syystä olisikin
28690: mia. Toisaalta valtion viljavaraston sijoittami- välttämätöntä, että valtiovallan edustajista ja
28691: nen Loviisaan merkitsee satamalle uusia näkö- Loviisan kaupungin sekä mahdollisesti eräiden
28692: aloja, joita tulisi voida hyödyntää mahdolli- ympäristökuntien edustajista muodostettaisiin
28693: s1mman täysimääräisesti. toimikunta, joka kokonaisvaltaisesti selvittäisi
28694: Lähivuosien aikana Loviisan satamatoiminta niitä toimenpiteitä, joita tarvitaan lyhyellä ja
28695: kaipaa useita merkittäviä tuki-investointeja. pitkällä tähtäyksellä Loviisan sataman toiminta-
28696: Ehkä ensimmäisellä sijalla on Loviisan-Lah- edellytysten turvaamiseksi ja vahvistamiseksi.
28697: den rautatien kiskotuksen vahvistaminen, joka Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
28698: on viivästynyt kohtuuttomasti. Lyhyellä tähtä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28699: yksellä tahtitariffien tasaamisjärjestelmän luo-
28700: minen olisi välttämätöntä heikon kiskotuksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28701: aiheuttamien haittojen tasaamiseksi. Hyvin kii- valtiovallan ja Loviisan seudun kuntien
28702: reellisenä toimenpiteenä on myös pidettävä sa- edustajista kokoonpantavan toimikun-
28703: taman sisääntuloväylän ruoppaamista: tällä het- nan asettamiseksi selvittämään, millaisia
28704: kellä väylä on vaarallisen kapea ja matala. Lä- toimenpiteitä ja sijoituksia tarvitaan Lo-
28705: hivuosina on ilmeisesti myös sijoitettava lisä- viisan sataman toiminnan varmistami-
28706: seksi ja kehittämiseksi edelleen.
28707: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28708:
28709: Kaj Bärlund
28710: 1981 vp. 701
28711:
28712: Toivomusaloite n:o 599
28713:
28714:
28715:
28716:
28717: Eenilä ym.: Parlamentaarisen komitean asettamisesta selvittä-
28718: mään eri liikennemuotojen työnjakoa
28719:
28720:
28721: Eduskunnalle
28722:
28723: Energian saastammen on halvinta ja ym- kahden liikennemuodon kustannuksissa. Maan-
28724: päristöystävällisintä energiapolitiikkaa. Vaikka tieliikenteen osalta kustannukset nousisivat jo
28725: teollisuus ja asuminen kuluttavat merkittäväs- huimaaviksi, kun ne rautatieliikenteessä pysyi-
28726: ti enemmän energiaa kuin liikenne, ei liiken- sivät vielä hyvinkin kohtuullisina. Siksi liiken-
28727: teen energiansäästömahdollisuuksia pidä vähä- teen painopisteen siirtäminen rautateille, kaik-
28728: tellä eikä jättää käyttämättä. Kaikkinainen kialla missä tämä suinkin on mahdollista, lie-
28729: energiansäästö lienee tulevaisuudessa välttä- nee täysin välttämätöntä. Myös halvemmat
28730: mätöntä. Erityisesti tuontienergian, kuten öl- kuljetukset mahdollistavat vesitiet on luonnol-
28731: jyn osalta ei ole kysymys yksinomaan siitä, lisesti käytettävä hyväksi.
28732: että öljyn hinta on korkea ja tulee jatkuvasti Nykyisellään kuitenkin liikenteen painopiste
28733: nousemaan merkittävästi. Myös saatavuudessa on selvästi maantieliikenteessä. Energiapoliitti-
28734: voi tulevaisuudessa esiintyä vaikeuksia. Siksi sesti ja kansantaloudellisesti ajatellen painopis-
28735: on tärkeätä etsiä korvaavia energiamuotoja, tettä on kiireesti muutettava. Tämä on perus-
28736: mutta erityisesti myös korvaavia liikennemuo- teltua myös ympäristön säästämiseksi.
28737: toja sellaisille liikennemuodoille, jotka kulut- Valtionrautateiden edesmennyt pääjohtaja
28738: tavat paljon nimenomaan öljyä, joka ei liiken- Paul Paavela olikin pitkään esittänyt, että oli~
28739: teessä välttämättä eikä ainakaan helposti ole si asetettava komitea selvittämään eri liikenne-
28740: korvattavissa muulla energialla. muotojen välisen työnjaon uudistamista.
28741: Lentoliikenne on luonnollisesti liikennemuo- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme
28742: doistamme suurin öljyn kuluttaja. Siinä öljylle kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28743: on vaikea löytää vaihtoehtoja. Energiakustan- vomuksen,
28744: nukset ovat merkittävää luokkaa. Maantielii-
28745: kenteen osalta energiakustannusten osuus on että hallitus asettaisi kiireellisesti
28746: 20-30 prosenttia liikennekustannuksista. parlamentaarisen liikennekomitean sel-
28747: Rautatieliikenteessä nuo kustannukset ovat vittämään eri liikennemuotojen välisen
28748: ainoastaan 4-5 prosentin luokkaa. Onkin työnjaon uudistamista mahdollisimman
28749: helppo laskea, mitä energian hinnannousu esi- suuren energiansäästön aikaansaamiseksi
28750: merkiksi kaksinkertaiseksi merkitsee näiden ja ympäristön suojelemiseksi.
28751: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28752:
28753: Paula Eenilä Liisa Jaakonsaari Lea Savolainen
28754: Sakari Knuuttila Juhani Raudasoja Hannu Tapiola
28755: Mikko Elo Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Piipari
28756: Matti Luttinen Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nu.uttila
28757: Jacob Söderman Risto Tuominen Matti Puhakka
28758: Jouko Skinnari Helge Siren Eino Grönholm
28759: Anna-Liisa Jokinen Jermu LaiD.e Olli Helminen
28760: Kaarina Suonio Tellervo Koivisto Heli Astala
28761: 708 1981 vp.
28762:
28763: Toivomusaloite n:o 600
28764:
28765:
28766:
28767:
28768: Eenilä: Kevyen liikenteen väylästön kehittämisestä uuden tielii-
28769: kennelain mukaisesti
28770:
28771:
28772: Eduskunnalle
28773:
28774: Pyöräilyn suosio on viime vuosina jatku- kennetaan turvallisen pyöräilyn mahdollistami-
28775: vasti kasvanut. Näin siitä huolimatta, että ke- seksi.
28776: vyen liikenteen väyliä on toistaiseksi harvas- Siirtymäsäännöstä korvannee laissa sanonta
28777: sa, ja siellä, mistä ne puuttuvat, ainoastaan in- "mahdollisuuksien mukaan". Eduskunnan vel-
28778: nokkaimmat ja uhkarohkeimmat pyöräilijät us- vollisuus sen säädettyä pykälän yksimielisesti on
28779: kaltautuvat tien päälle. Pyöräilyn suosio ter- huolehtia siitä, että vuosittaisia määrärahoja
28780: veellisenä ja huokeana matkustusmuotona tu- merkittävästi lisätään ja että nuo mahdollisuu-
28781: lee kuitenkin energian hinnan tulevaisuudessa- det mitoitetaan muistaen, että kevyt liikenne
28782: kin mitä todennäköisimmin noustessa huomat- on liian pitkään ollut täysin laiminlyöty liiken-
28783: tavalla vauhdilla kasvamaan sen mukana. neturvallisuuden kannalta ja että painopiste
28784: Pyöräilyn kehittymiselle niin työ-, koulu- on nyt siirrettävä hyvin vahvasti kevyen lii-
28785: kuin ostos- ja kesäisen perhematkailun, "kan- kenteen teiden rakentamiseen ja että esimer-
28786: sanmatkailun", mahdollistavana luotiin edelly- kiksi sellaiset kansanmatkailun kehittämiselle
28787: tykset äskettäisellä tieliikennelakiuudistuksella. merkittävät kohteet kuin Turun saaristo saa-
28788: Lakiin otettiin kevyen liikenteen säännös (53 tetaan tämän matkailumuodon piiriin rakenta-
28789: §), jonka mukaan "tie- ja vesirakennuslaitok- malla pikaisesti turvalliset pyöräily- ja kevyen
28790: sen sekä kuntien on mahdollisuuksien mu- liikenteen väylät saaristoon ja kehittämällä
28791: kaan järjestettävä kevyttä liikennettä varten siellä olevia leirialueita.
28792: tarpeelliset yhteydet rakentamalla tai osoitta- Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kun-
28793: malla liikenteen ohjauslaittein kullekin kulku- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28794: reitille erillinen kevyen liikenteen väylä, piha- muksen,
28795: katu tai tiehen kuuluva jalkakäytävä ja pyö-
28796: rätie". että hallitus valmistelisi kiireisesti
28797: Kun tieliikennelain uudistuksen keskeisenä suunnitelman uuden tieliikennelain ke-
28798: tavoitteena oli liikenneturvallisuuden paranta- vyen liikenteen säännöksen (53 §)
28799: minen, ja kun liikennevaliokunta eduskunnassa edellyttämän kevyen liikenteen väyläs-
28800: sisällytti lakiin tuon uuden kevyen liikenteen tön rakentamisen kiirehtimiseksi ja si-
28801: säännöksen ja painotti vielä mietintönsä perus- sällyttäisi suunnitelmaan eräänä kii-
28802: teluissakin kevyen liikenteen reittien aikaan- reisimpänä tavoitteena Turun saaristoon
28803: saamisen tarpeellisuutta, ja kun siirtymäaikaa johtavan kevyen liikenteen väylän ra-
28804: ei laissa ko. reittien rakentamiseksi ole säädet- kentamisen väleille Kaarina-Houtskär
28805: ty, niin on katsottava eduskunnalla itsellään ja Kustavi-Turku sekä korottaisi mer-
28806: olevan suurimman vastuun huolehdittaessa sii- kittävästi vuotuisia kevyen liikenteen
28807: tä, että kevyen liikenteen väylät pikaisesti ra- väylästöön varattavia määrärahoja.
28808: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
28809:
28810: Paula Eenilä
28811: 1981 vp. 709
28812:
28813: Toivomusaloite n:o 601
28814:
28815:
28816:
28817:
28818: Eenilä ym.: Aputerminaalioikeuksien palauttamisesta Loimaan
28819: rautatieasemalle
28820:
28821:
28822: Eduskunnalle
28823:
28824: Loimaan teollisuuskyläpäätös jää merkityk- teen siirtämistä. Siitähän on kysymys esimer-
28825: settömäksi, ellei Loimaan kaupunkia liitetä ym- kiksi aputerminaalioikeuksia poistettaessa. Val-
28826: päröivään kehitysalueiden ulkopuoliseen tuki- tioneuvoston, eikä VR:n ratkaistavaksi kuulu-
28827: alueeseen. Tämän lisäksi teollisuuskylä tarvit- nee siitä päättäminen, käytetäänkö kansakun-
28828: see liikennepalveluita kuten Loimaan muukin nan varoja energiakustannuksiin merkittävästi
28829: yrityselämä. Loimaan kaupungilta otettiin jos- enemmän vai pyritäänkö säästämään energiaa.
28830: takin syystä kuitenkin vuonna 1976 pois niin Energiaa, nimenomaan öljyä kuluu merkittäväs-
28831: sanotut aputerminaalioikeudet. Loimaan halki ti enemmän esimerkiksi Loimaalta Toijalaan
28832: kulkee rautatie, yhteydet ovat olemassa, mutta toimitettavien kuljetusten perillesaattamiseksi
28833: rahti kuljetetaan maanteitse Turkuun. Sieltä se siten, että ne viedään maaoteitse Turkuun ja
28834: lähetetään rautateitse Loimaan kautta muualle sieltä rautateitse Loimaan kautta Toijalaan,
28835: maahan. kuin että ne kuljetettaisiin suoraan rauta·
28836: Etenkin öljyn hinnan noustessa jatkuvasti teitse Loimaalta Toijalaan. Rahdin kuljetus-
28837: tällainen liikennepolitiikka tuntuu järjettömäl- matka muodostuu 60 kilometrin asemesta näin
28838: tä. Maantieliikenteen osaltahan energiakustan- 260 kilometriksi ja edestakaisin kuljetteleminen
28839: nukset ovat 20-30 prosentin luokkaa, kun tuntuu sekin mielettömältä. Kustannuksia ker-
28840: ne rautatieliikenteessä ovat melkoisesti alle 10 tyy luonnollisesti kuljetuksista moninkertainen
28841: prosenttia kustannuksista. Näin ollen kansan- määrä, ja tämä luonnollisesti tuntuu tavaroiden
28842: taloudellisesti ajatellen jo pelkästään energian- hinnoissa. Matka ja tietysti kustannukset ja
28843: säästö edellyttäisi liikenteen painottamista rau- energian kulutus ovat yli nelinkertaiset siitä,
28844: tateille. Myös ympäristönsuojelu edellyttäisi mitä rautateitse Loimaalta suoraan Toijalaan
28845: näin tehtäväksi. Valtionrautateiden politiikka kuljettaminen merkitsisi. Ja aikakin on rahaa.
28846: on viime vuosina nimenomaan aputerminaali- - Mikä teollisuuskylä lähtee käyntiin tällai-
28847: oikeuksien osalta kuitenkin merkinnyt kansan- silla yrityselämän palveluilla?
28848: taloudelle kalliimman vaihtoehdon, maantielii- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
28849: kenteen, suosimista rahdin kuljetuksissa kan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28850: santaloudellemme edullisemman rautatievaihto- muksen,
28851: ehdon asemesta.
28852: VR:n piirissä katsotaan asioita suppeasti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28853: yksinomaan VR:n kannalta liiketaloudellisten Loimaan kaupungin rautatieaseman apu-
28854: periaatteiden pohjalta. Valtiovallan tulisi tehdä terminaalioikeuksien pikaiseksi palautta-
28855: päätökset, jotka koskevat liikenteen painopis- miseksi.
28856: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28857:
28858: Paula Eenilä Mikko Rönnholm Heli Astala
28859: Reino Breilin Anna-Liisa Jokinen Pekka Vennamo
28860: Tapio Holvitie Sauli Hautala
28861: 710 1981 vp.
28862:
28863: Toivomusaloite n:o 602
28864:
28865:
28866:
28867:
28868: Elo ym.: Eritasoliittymän rakentamisesta valtatien n:o 2 Harja-
28869: vallan risteykseen
28870:
28871:
28872: Eduskunnalle
28873:
28874: Eritasoliittymän rakentaminen valtatien n:o sessiteollisuutta. Outokumpu Oy:n malminkul-
28875: 2 Harjavallan risteykseen on kiireellinen mo- jetukset Vammalan kaivokselta Harjavallan teh-
28876: nestakin syystä. Harjavallan sillan valmistumi- taille tapahtuvat maaoteitse ja tämän risteyksen
28877: nen synnyttää eritasoliittymän tarpeen tai aina- kautta. Harjavallan kaupunki on jo myös osit-
28878: kin lisää sen rakentamisen kiireellisyyttä. Jo tain ottanut valtatien eteläpuolella omistamansa
28879: nykyäänkin vilkas valtatie 2:n liikenne tulee alueet teollisuuskäyttöön, joten työpaikkaliiken-
28880: entisestään lisääntymään, kun Lounais-Suomes- ne joutuu ylittämään risteyksen.
28881: ta saapuva liikenne hakee jatkoyhteyksiä pohjoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
28882: seen eikä Harjavallan kapea silta enää tulevai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28883: suudessa aseta estettä tällaiselle reittivalinnalle.
28884: . Outokumpu Oy:n prosessihiekkavarastot si· että hallitus kiirehtisi eritasoliittymän
28885: jaitsevat valtatien eteläpuolella ja tämä liikenne rakentamista valtatien n:o 2 Hariaval-
28886: on tasaista ja jatkuvaa, koska se palvelee pro- lan risteykseen.
28887: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28888:
28889: Mikko Elo Pirkko Vaitoneo
28890: 1981 vp. 711
28891:
28892: Toivomusaloite n:o 603
28893:
28894:
28895:
28896:
28897: Elo ym.: Eurajoen- Lapin- Hinnerjoen- Yläneen- Loi-
28898: maan maantien rakentamisesta välillä Lappi-Hinnerjoki
28899:
28900:
28901: Eduskunnalle
28902:
28903: Eurajoen -Lapin -Hinnerjoen-YläneeD- vien puutavarakuljetusten toimintaedellytyksiä.
28904: Loimaan maantien rakentaminen kuuluu pitem- Laadittujen kuljetustaloudellisten laskelmien ja
28905: pään tiejaksoon, jonka tarkoituksena on yhdis- ennusteiden mukaan Raumalle tietä pitkin
28906: tää sekä Rauman että Uudenkaupungin seudut suuntautuvien puutavarakuljetusten maksimi-
28907: Loimaan seutuun. Hankkeen vaikutus ulottuu määräksi on arvioitu 170 000 tonnia/vuosi eli
28908: laajalle alueelle käsittäen osia Satakunnan, Var- 465 tonnia/vuorokausi. Myös virkistysliiken-
28909: sinais-Suomen ja Kanta-Hämeen seutukaava- teelle tiellä on suuri merkitys.
28910: alueista. Yhteys on nykyään pääosin sorapääl- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
28911: lysteinen, erittäin kapea (5-6 metriä) ja mut- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28912: kikas maantie. Kauan vireillä olleen hankkeen
28913: toteutuminen täydentää päätieverkkoa. Tämän että hallitus kiirehtisi Eurajoen-La-
28914: lisäksi tiellä on tärkeä merkitys paikalliselle pin -Hinnerjoen -Yläneen -Loimaan
28915: väestölle ja elinkeinoelämälle. Tien rakentami- maantien rakentamisen aloittamista
28916: nen parantaa tuntuvasti Raumalle suuntautu- osuudella Lappi-Hinnerjoki.
28917: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28918:
28919: Mikko Elo Pirkko Valtonen
28920: 712 1981 vp.
28921:
28922: Toivomusaloite n:o 604
28923:
28924:
28925:
28926:
28927: Elo ym.: Maantieyhteyden parantamisesta välillä Kokemäki-
28928: Kiukainen-Eurajoki
28929:
28930:
28931: Eduskunnalle
28932:
28933: Kokemäen-Kiukaisten-Eurajoen maantie- tarpeellisuutta. Edellä mam1ttujen kaupunkien
28934: yhteyden parantaminen on viime aikoina tullut ja kuntien mielestä tieyhteydellä on mitä suu-
28935: esille useammassakin eri yhteydessä. Tiehanke rin merkitys niiden alueella toimivien yritysten
28936: on ollut vireillä jo yli 10 vuotta. Vuoden 1979 ja kaikkien kuntien kunnallishallinnon kannal-
28937: syksyllä tiepiirin edustajien vieraillessa Kiukais- ta.
28938: ten kunnassa tiehankkeesta keskusteltiin perus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
28939: teellisesti ja tällöin voitiin todeta, että realis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28940: tinen toteutumisaika olisi koko tieosuutta aja-
28941: tellen 1990-luvun loppupuolella. että hallitus kiirehtisi Kokemäen-
28942: Rauman ja Kokemäen kaupungit sekä Eura- Kiukaisten-Eurajoen maantieyhteyden
28943: joen ja Kiukaisten kunnat ovat kuitenkin voi- parantamista.
28944: makkaasti korostaneet tieyhteyden kiirehtimisen
28945: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28946:
28947: Mikko Elo Pirkko Valtonen
28948: 1981 vp. 713
28949:
28950: Toivomusaloite n:o 605
28951:
28952:
28953:
28954:
28955: Elo ym.: Tien perusparantamisesta välillä Jalonoja-Keikyä
28956:
28957:
28958: Eduskunnalle
28959:
28960: Kokemäen kaupunki on tehnyt aloitteen Ja- merkitsisi ratkaisevaa parannusta tiestön kan-
28961: lonojan-Keikyän tien perusparantamisesta. nalta Satakunnan heikoimmassa asemassa olevan
28962: Tämä tie on erittäin heikkokuntoinen ja pal- seudun tieolosuhteiden parantamisessa.
28963: velee paikallisliikenteen tarpeita varsin heikosti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
28964: Kun nykyisin Keikyän rajalle suuntautuva tie nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28965: on hyväkuntoinen ja kun myös Kauvatsan
28966: osuudella aina Jalonojalie saakka on tiestöä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28967: viime vuosina parannettu, olisi Jalonojan-Kei- Jalonojan-Keikyän tien perusparanta-
28968: kyän osuus nyt tärkeätä saada kuntoon. miseksi.
28969: Edellä mainitun tiehankkeen toteuttaminen
28970: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
28971:
28972: Mikko Elo Pirkko Valtonen
28973:
28974:
28975:
28976:
28977: 90 088'1001'88J
28978: 714 1981 vp.
28979:
28980: Toivomusaloite n:o 606
28981:
28982:
28983:
28984:
28985: Elo ym.: Tien perusparantamisesta vä1illä Tuorila-Siikainen-
28986: Alahonkajoki
28987:
28988:
28989: Eduskunnalle
28990:
28991: Tieverkoston kehittämistä Siikaisten osalta osuoksilla joudutaan vuosittain turvautumaan
28992: suunniteltaessa on lähtökohdaksi otettava se, painorajoituksiin kelirikkaaikoina ja monet
28993: että liikennemäärät jo lähivuosien aikana tule- sillat ovat painorajoitettuja ympäri vuoden.
28994: vat oleellisesti kasvamaan nykyisestä tasosta. Heikkokuntoinen tieverkosto muodostaa Sii-
28995: Etenkin raskaan ja ympärivuotisen liikenteen kaisten kunnalle tällä hetkellä elinkeinopoliitti-
28996: osuus kokonaisliikenteessä suurenee, mikä joh- sen kapeikon, mikä viivästyttää kunnan alueen
28997: tuu Siikaisten Otamon dolomiittikalkkikaivok- rikkaiden luonnonvarojen tehokasta hyväksi-
28998: sen avaamisesta, pohtoturvetuotannon laajentu- käyttöä. Erityisen tärkeänä Siikaisissa nähdään
28999: misesta Pohjois-Satakunnassa yleensä ja erityi- tieosuuden T uorila-Siikainen-Alahonkajoki
29000: sesti Siikaisissa sekä puutavarakuljetusten perusparannus. Tietä käytetään muun muassa
29001: suuntautumisesta enenevässä määrin länsiranni- kalkki-, turve- ja puukuljetuksiin.
29002: kon puunjalostuslaitoksiin, mm. Kaskisiin. Ky- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
29003: seiset raaka-aineet, turve, kalkki ja puu tul- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29004: laan kuljettamaan lähes kokonaisuudessaan
29005: maantiekuljetuksina. että hallitus kiirehtisi T uorilan-Sii-
29006: Siikaisten kunnan alueen tieverkosto on kaisten-Alahonkajoen tien perusparan-
29007: pääosiltaan heikkokuntoista. Lukuisilla tie- tamisen aloittamista.
29008: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
29009:
29010: Mikko Elo Pirkko Valtonen
29011: 1981 vp. 715
29012:
29013: Toivomusaloite n:o 607
29014:
29015:
29016:
29017:
29018: Elo ym.: Porin tele- ja autovarikon rakennustöiden aloittamisesta
29019:
29020:
29021: Eduskunnalle
29022:
29023: Porin telealueelle on jo useiden vuosien esiintynyt runsasta työttömyyttä. Tämänhet-
29024: ajan suunniteltu tele- ja autovarikkoa. Han- kisten suunnitelmien mukaan Porin tele- ja
29025: ketta on kuitenkin vuodesta toiseen siirretty, autovarikon pitäisi olla valmiina vuonna 1984.
29026: mitä osoittaa sekin, että Porin tele- ja auto· Tätä varten tulisi mm. rakennuksen perusta-
29027: varikon piti alkuperäisten suunnitelmien mu- mistyöt aloittaa jo tänä vuonna.
29028: kaan olla valmiina vuonna 1981. Tiettävästi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
29029: Porin tele- ja autovarikon rakennustyön alka- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29030: misajankohtaa on siirretty mm. sillä perusteel-
29031: la, että on pelätty ylikuumenemisen vaaraa että hallitus kiirehtisi Porin tele- ja
29032: rakennusalalla. Kuitenkin Porin talousalueella autovarikon rakennustöiden aloittamis-
29033: rakennustyöläisten keskuudessa on jatkuvasti ta.
29034: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
29035:
29036: Mikko Elo Pirkko Valtonen
29037: 716 1981 vp.
29038:
29039: Toivomusaloite n:o 608
29040:
29041:
29042:
29043:
29044: Fred ym.: Ns. ehdottoman raittiuden periaatteen edellyttämien
29045: säännösten sisällyttämisestä tieliikennelakiin
29046:
29047:
29048: Eduskunnalle
29049:
29050: Eduskunta hyyväksyi vuonna 1976 lain lii- kin määrä alkoholia heikentää ratkaisevasti
29051: kennejuopumusta koskevien rangaistusten si- huomiokykyä, olisi lainsäädäntöä täsmennettävä
29052: sällyttämisestä rikoslakiin. Tuolloin otettiin siten, että liikenteessä edellytetään ehdotonta
29053: käyttöön veren alkoholipitoisuuden määrä rat- raittiutta.
29054: tijuoppouden ja törkeän rattijuoppouden tun- Eduskunta hyväksyi vuoden 1980 valtiopäi-
29055: nusmerkistönä. villä uuden tieliikennelain. Sen yhteydessä
29056: Uusista liikennejuopumussäännöksistä saadut eduskunta esitti toivomuksen, jossa tähdennet-
29057: kdkemukset ovat olleet suurelta osin kieltei· tiin ehdottoman raittiuden periaatteen sovelta-
29058: siä. Tämä johtuu siitä, että liikennejuopumuk- mista liikenteessä.
29059: seksi katsottavan veren alkoholin alarajaksi Ehdottoman raittiuden periaate olisi kuiten-
29060: säädettiin 0,5 promillea ja törkeän rattijuop- kin sisällytettävä itse tieliikennelakiin. Tätä
29061: pouden alarajaksi 1,5 promillea. Jo lakia sää- ehdottikin eduskunnan liikennevaliokunta
29062: dettäessä asiantuntijat pitivät näitä rajoja liian laista antamassaan mietinnössä. Eduskunta hyl-
29063: korkeina. Kokemus on osoittanut, että tämä käsi liikennevaliokunnan ehdotuksen äärim-
29064: epäilys oli oikea. mäisen täpärästi. Mielestämme asia tulisi kui-
29065: Erityisesti liikennejuoppouden rajan asetta- tenkin ottaa mahdollisimman nopeasti uudel-
29066: minen 0,5 promillen kohdalle on hämärtänyt leen käsittelyyn.
29067: käsitystä ehdottoman raittiuden periaatteen Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
29068: noudattamisen välttämättömyydestä. Osittain kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29069: tätä hämärtymistä on lisännyt se, että viran-
29070: omaisten luvalla moniin ravintoloihin on han- että hallitus ryhtyisi välittömästi tie-
29071: kittu veren alkoholipitoisuuden testauslaitteet, liikennelain voimaan tultua toimenpitei-
29072: joilla voi itse summittaisesti arvioida veren al- siin ehdottoman raittiuden periaatteen
29073: koholimääränsä ennen ajoon lähtöä. tieliikenteessä edellyttämien säännösten
29074: Kun tutkimukset osoittavat, että vähäinen- sisällyttämiseksi tieliikennelakiin.
29075: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
29076:
29077: Jorma Fred Erkki Korhonen
29078: 1981 vp. 717
29079:
29080: Toivomusaloite n:o 609
29081:
29082:
29083:
29084:
29085: Hakala: Lahden-Loviisan rautatien perusparantamisesta
29086:
29087:
29088: Eduskunnalle
29089:
29090: Lahden-Loviisan rautatie muodostaa .tär- ralkentaminen aloitetaan lähiaiikoina Loviisassa.
29091: keän liikenneväylän Lahden talousalueelta ja Valtion viljav:atasto on perustellut viljavaraston
29092: ylempää Päijät-Hämeestä lähimpään ,satamaan. sijaintipaikaksi juuri Valkon 'satama-aluetta sik-
29093: Valkon satama LovHsassa palvelee paitsi Itä- si, että rautatiekuljetukset Lahteen ovat esim.
29094: Uuttamaata :myös Lahden talousaluetta. Lahden matiasviennin kannalta välttämättömät.
29095: -Loviisan tautatien heikko kiskotus on muo- Lisäksi Lahden ikaupu:nki on :siirtymässä käyt-
29096: dostunut esteeksi tämän radan täysitehoiselle tämään öljyn sijaan 1isääntyvästi hiiltä voima-
29097: käytölle. Muita rataosuuksia myöten ikuljetetuis- laitoksissaan. Taloudellisin ,tapa !kuljettaa hiili
29098: ta täys1stä rvaunuista on Lahdessa poistettava Lahteen olisi Valkon sataman ikautta Lahden-
29099: noin neljännes kuormasta ennenkuin Lahden- Loviisan rataa pitkin.
29100: Loviisan radan heiikko kiskotus kestää niitä. Työt radan lkunnostamiseksi aloitettiin jo
29101: Tämä 1tilanne on johtanut luontaisesti rauta- vuonna 1971, mutta ne on sen jälkeen ikeslkey-
29102: teille sopivien raskaittenkin tavaroitten kulje- tetty. Hanke käsittää perusparannuksen, pen-
29103: tusten sii11tymiseen maantiekuljetukseen tai rah- kereen vahvistustoimenpiteitä ja kisikomaihdon
29104: taamiseen muihin kauempana oleviin satamiin. K 30 -kiskoista K 43 -kiskoiksi.
29105: Energian hinnan :noustessa aiheutuu tällaisesta Edellä olevan perusteella ehdotan !kunnioit-
29106: vajaakäytöstä kansantaloudelle jatkuvaa tappio- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29107: ta. Lisäksi alueen elinkeinoelämä ikärsii radan
29108: heikosta kunnosta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29109: Lahden-Loviisan radan merkitys on edel- Lahden-Loviisan rautatien perusparan-
29110: leen lisääntymässä. Ltä-Uudenmaan :viljavaraston nustyön aloittamiseksi kiireellisenä.
29111: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
29112:
29113: Matti Hakala
29114: 718 1981 vp.
29115:
29116: Toivomusaloite n:o 610
29117:
29118:
29119:
29120:
29121: Hautala ym.: Valtionrautateiden terminaalioikeuksien saamisesta
29122: Uuteenkaupunkiin
29123:
29124:
29125: Eduskunnalle
29126:
29127: Valtionrautateillä siirryttiin uuteen liikenne- - Vehmaa + 35 %
29128: järjestelyyn vuoden 1976 lopulla. Tällöin lope- Lähtevää tavaraa on vastaavasti lähtenyt v.
29129: tettiin Uudenkaupungin rautatieaseman termi- 1979:
29130: naalioikeudet. Päätös tehtiin siitäkin huolimat-
29131: ta, että parlamentaarinen 1iikenneneuvottelu- - UudestakaupungiSta 1 062 t
29132: kunta hyväksyi, VR mukaanlukien, sen, että - Laitilasta 195 t
29133: VR huolehtii raskaan ja pitkän Hnjan kuljetuk- - Vehmaalta 71 t
29134: sista rautateitse. Vuoden 1980 ensimmäisen vuos1puoliskon
29135: Käytännössä terminaalioikeuksien poistumi- nousu verrattuna edellisvuotiseen on lähtevän
29136: nen on tarkoittanut mm. sitä, että vakkasuo- tavaran osalta ,seuraava:
29137: malaiset yrittäjät tavaran vastaanottajina saavat
29138: tavaran useimmiten v.a;paasti lähimmälle rauta- - Uusikaupunki + 26%
29139: tieasemalle, joka tarkoittaa Turkua. Tavaran - Laitila +100%
29140: toimittajalle esim. jätesäiliön toimittamisesta - Vehmaa +169%
29141: markkinoille Keski-Suomeen terminaalioikeuk-
29142: sien puuttuessa tkuljetusikustannusten kustannus- Teli111inaalioikeuksien menettäminen on ra-
29143: vaikutus tuonteen !hintaan on 10 %. hallLsesti merkinnyt Vaikka-Suomen elinkeino-
29144: Turun ·tenminaalista saapui v. 1979 erilaista elämälle !Satojen tuhansien markkojen talou-
29145: kappaletavaraa Vakka-Suomeen seur.aavasti: dellista tappiota verrattuna 1siihen, jos Uudella-
29146: - Uuteenkaupunkiin 1106 t kaupungilla olisi VR:n terminaalioi!keus.
29147: - Laitilaan 446 >t Edellä esitetyn johdosta kunnio1ttavasti eh-
29148: - Vehmaa1:le 152 t dotamme eduskunnan hYIVäksyttäväksi toivo-
29149: muksen,
29150: Vuoden 1980 ensimmäisellä vuosipuoliskolla
29151: tavaramäärä .verrattuna edellits,vuoteen on li- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29152: sääntyny:t seuraavasti: Valtionrautateiden terminaalioikeuksien
29153: saamiseksi Uuteenkaupunkiin.
29154: - Uusikaupunki +14%
29155: -Laitila +37%
29156: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
29157:
29158: Sauli Hautala Jorma Fred Ulla Järvilehto
29159: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
29160: 1981 vp. 719
29161:
29162: Toivomusaloite n:o 611
29163:
29164:
29165:
29166:
29167: Helminen ym.: Kantatien n:o 60 rakentamisesta välillä Voikkaa
29168: -Heparo
29169:
29170:
29171: Eduskunnalle
29172:
29173: Kymenlaakson päätievenkko on hahmottunut vaa, mikäli .sen kanssa :samanaikaisesti raken-
29174: jo 1960-luvulla ja tähän päivään mennessä ra- netaan ns. L~ppakosken tie, yhteys Kuusannie-
29175: kennettukin 1o vatsin pitkälle. Verkostossa on men kautta Kymi Oy:n tehtailta ko. tielle. Lii-
29176: kuitenkin vielä rpari !kohtaa, joissa llikenteen- kenne tiellä tulee olemaan pääasiassa kauko-
29177: välityskyky ei täytä päätieverkon vaatimuksia. liikennettä. Hanke palvelee myös kaupunkiseu-
29178: Nämä ovat Haminan kaupungin ohitus itä- dun liikennettä parantamalla Kymi Oy:n teol-
29179: länsisuunnassa sekä Kouvolan ja Kuusankosken lisuusalueiden yhteyksiä itään ja etelään, mistä
29180: ohitus IPOhjois-eteläsuunnassa. suurin osa raaka-aineiden maantiekuljetuksista
29181: Viimemainittu puute voidaan !korjata xaken- tulee. Se parantaa myös Voi~aan ja Kuusan-
29182: tamalla ns. Heparon-Voiklk:aan tieyhteys Val- kosken keskustan ( Lappakosken tie) yhteyksiä
29183: kealan :kunnan rja Kuusankoslken kaupungin alu- itäänpäin.
29184: eella. Ko. tiehanke on jo :kauan ollut TVH:n Alue, jonka kyseinen tie Valkealan kunnan
29185: toimenpideohjelmissa. Tien ralkentamisella on Jokelan kylässä halkaisee, on rakennuskaava-
29186: huomattava merkitys esim. teollisuuden !kulje- aluetta ja .asuntotuotarnnossa tärtkeätä .aluetta,
29187: tusten bnnalta. Mm. paperiteollisuuden puu- joten tien rakentaminen mahdollisimman nope-
29188: taaika-ainekuljetukset Kymenlaa!k.soon Anjalan- asti olisi tästäkin syystä välttämätöntä.
29189: koskelie ja Etelä-Kymenlaaksoon helpottu1sivat Tie- ja vesirakennushallitus on laatinut He-
29190: huomattavasti tämän yhteyden m.auduttua. paron-Voik!kaan tiestä suunnitelman. Tien pi-
29191: Jaalan-Heinolan t1en rakentaminen Kymen .tuus ·tulisi olemaan n. 8 Jmn ja se on tarkoitus
29192: läänin alueella !koettiin Kymenlaaksossa jo huo- rakentaa kestopäälly.steisenä 10,5 m:n levyisenä.
29193: mattavana par.annuksena. Tästä .tiestä saatava Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
29194: hyöty ei !kuitenkaan .voi olla .täydellinen rniin oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29195: kauan kuin :sen jatke Heparon-VoikJkaan tie muksen,
29196: on rakentamatta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29197: Heparon-Voikikaan tieosuudelle tuleva lii- menpiteisiin tiemäärärahojen tai työlli-
29198: kenne kulkee nykyisin erittäin hanlkalasti Kuu- syysmäärärahojen ohjaamiseksi kantatien
29199: sankosken ja Kouvolan katuverkostoissa osittain n:o 60 rakentamisen aloittamiseen vielä
29200: hankalien ja liikennettä jarruttavien ;siltojen rakentamatta olevalta osalta Voikkaa-
29201: kautta. Heparon-Voilklkaan tien merkitys kas- Heparo.
29202: Helsingissä 1.3 päivänä heLmikuuta 1981
29203:
29204: Olli Helminen Risto Tuominen
29205: Anna-Liisa Piipari Seppo Tikka
29206: Mauno Forsman
29207: 720 1981 vp.
29208:
29209: Toivomusaloite n:o 612
29210:
29211:
29212:
29213:
29214: Helminen: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta välille Kelta-
29215: kangas-Inkeroinen
29216:
29217:
29218: Edll!skunnalle
29219:
29220: Kelta:kankaan pai!kallistie on ,tärkeä liikenne- kallistiellä n:o 14625 sekä osaksi maantiellä
29221: väylä Anjalankaskeila Myllykosken ja Inkerois- n:o 354.
29222: ten taajamien välillä. Tämän .tien varrella ,sijait- Tien parantaminen olisi suoritettava .siten,
29223: sevat myös Oy Tampella Ab:n ll!keroisten että nykyisen tien varteen rakennetaan 2 jk- +
29224: tehtaat: paperitehdas, saha, ikar.tonk1tehdas, 2 pp.,kaistaa, leveys yhteensä 4,25 metriä, josta
29225: kuumahlertämä ja voimalaitos, joiden palveluk- päällystetty lev,eys 3,75 metriä, eräissä koh-
29226: sessa on noin 1 700 työntelk~ää. Tie on siis jo din kuitenkin ikomtettuna tien viereen, jolloin
29227: ny;t nykyisen taajamien ~välisen vilikkaan liiken- vastaavat leveydet ovat 4,75 metriä ja 4,25
29228: teen ja myös teoll1suuslaitdkselle johtavan Hi- metriä. Päälly,smkenne E/38, pohjamaa on so-
29229: kenteen xasittama ja rasitus lisääntyy aivan raa. Kevyen liikenteen väylää ,tulisi näin raken-
29230: ,oleellisesti, kun vuoden 1981 syyspuolella a1kaa taa em. pai!kallistien n:o 14625 yhteyteen 4 700
29231: paperitehtaan oloissamme hyvin :suuri laajen- metriä ja em. maantien n:o 354 yhteyteen 800
29232: nusprojeJkti. Kun laajennusprojektin arvo on metriä. Kokonaiskustannusarvio olisi noin
29233: noin 1 miljardi markkaa ja se käsittää kone- 820 000 markkaa.
29234: asennusten lisäksi noin 600 000 m3 rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
29235: tilavuutta, jolloin lähimmän kahden vuoden vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29236: aikana korkeimmillaan tulee työskentelemään
29237: noin 800-1 000 henkeä, on aivan ilmeistä, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29238: että myös liikenne tulee lisääntymään. Erityi- menpiteisiin Anjalankosken kaupungissa
29239: sesti raSikas autoliikenne tulee entisestäänkin olevan Keltakankaan paikallistien n:o
29240: vaikeuttamaan kevyttä liikennettä tällä välillä. 14625 ja maantien n:o 354 parantami-
29241: Laajennuksen valmistuttua tulee pysyvä 1iiken- seksi siten, että välille Keltakangas-
29242: 'teen lisääntyminen olemaan noin 150-200 au- Inkeroinen rakennetaan kevyen liiken-
29243: toa vuorokaudessa. Parantamisto1menpiteet tuli- teen väylä.
29244: _si suorittaa pääasiassa em. Keltakankaan pai-
29245: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
29246:
29247: Olli Helminen
29248: 1981 vp. 721
29249:
29250: Toivomusaloite n:o 61.3
29251:
29252:
29253:
29254:
29255: Hietala ym.: Haukivuoren-Porsaskosken maantien perusparan-
29256: tamisesta
29257:
29258:
29259: Eduskunnalle
29260:
29261: Haukivuoren kunnan ja Pieksämäen maalais- Nykälän talouskylään kuuluvan Taipaleen
29262: kunnan alueella olevan noin 31 kilometrin pi- kylän asukkaiden liikenneyhteydet kuntakeskuk-
29263: tuisen Haukivuoren - Porsaskosken maantien seen ovat erittäin heikot. Taipaleen kylän
29264: perusparantaminen on erittäin tärkeää tien aseman parantaminen kuntakeskukseen nähden
29265: huonokuntoisuuden ja runsaan liikenteen takia. edellyttää kaukaisen sijainnin takia hyväkuntoi-
29266: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri on vuonna sia teitä.
29267: 1979 suorittanut liikennelaskennan ja sen mu- Taipaleen kylästä kuntakeskukseen on suori-
29268: kaan edellä mainitun maantien keskimääräi- tettu viime vuosina joukkoliikennekokeiluja,
29269: nen vuorokausiliikenne oli 169/24. jotka myös vaativat perusparannettua maantietä.
29270: Tieosuuksittain keskimääräinen vuorokausilii- Hyvien tieyhteyksien luominen kuntakeskuk-
29271: kenne ja kesän keskimääräinen vuorokausilii- seen edesauttaa talouskylän kehittymistä.
29272: kenne oli vuonna 1979 seuraa;va: Haukivuoren - Porsaskosken maantien pe-
29273: rusparantaminen on tärkeää myös kunnan kou-
29274: Tieosuus kvl kkvl lulaitoksen kannalta, sillä Nykälästä ja sen
29275: Kantatie n:o 72 -Kurki- ympäristöstä kyyditään maaoteitse Haukivuo-
29276: sensaaren th 458/51 664/43 ren Asemakylään noin 50 yläasteen oppilasta
29277: Kurkisensaaren th-Por- ja tien vaikutuspiirissä olevat ala-asteen oppi-
29278: saskoski 171/30 243/28 laat lähimpään ala-asteen kouluun. Lisäksi maan-
29279: Pohjalahden th - Poxsas- tiellä on säännöllinen linja-auto-, myymäläauto-
29280: koski 144/19 197/15 ja maitoautoliikenne, joten se on hyvin raskaasti
29281: liikennöity tie. Erikoisesti tämä tulee esille
29282: Yhteistyötoimikunta korostaa maantien pe- keväisin ja syksyisin kelirikkojen aikoina.
29283: rusparantamisen tärkeyttä, sillä ;sen vaikutus- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
29284: piirissä on tällä hetkellä noin 270 taloutta. ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
29285: Maantien mer:kitys korostuu kesäaikana enti- syttäväksi ;toivomuksen,
29286: sestään, sillä Haukivuoren kunnan alueella si-
29287: jaitsevista loma-asunnoista suuri osa on tämän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29288: tien vaikutuspiirissä. Haukivuoren-Porsaskosken maantien
29289: Haukivuoren kuntaan kuuluva Nykälän ta- n:o 4474 (Haukivuoren ja Pieksämäen
29290: louskylä, joka myös Etelä-Savon seutukaavalii- maalaiskunnan alueella) perusparanta-
29291: ton suunnitelmien mukaan ;tulee säilymään miseksi mahdollisimman pian ja viimeis-
29292: omana talouskylänä, sijaitsee Haukivuoren- tään vuosien 1982-1983 aikana.
29293: Porsaskosken maantien varrella.
29294: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
29295:
29296: Pertti Hietala Unto Ruotsalainen Pentti Poutaneo
29297:
29298:
29299:
29300:
29301: 91 088100188}
29302: 722 1981 vp.
29303:
29304: Toivomusaloite n:o 614
29305:
29306:
29307:
29308:
29309: Hyrynkangas ym.: Postilinja-autoliikenteen kehittämisestä haja-
29310: asutusalueiden tarpeet huomioon ottaen
29311:
29312:
29313: Eduskunnalle
29314:
29315: Posti- ja lennätinlaitoksen eräänä etenkin Posti- ja lennätinlaitoksen taloudenhoidosta
29316: maamme haja-asutusalueita palvelevana 'tehtävä- annetussa laissa määrätään, että taloudenhoidos-
29317: nä on linja-autoliikenteen harjoittaminen. Näillä sa on huomioitava ns. yleinen etu. Yleisen
29318: linja-autoreiteillä on oma tärkeä merkityksensä edun mukaista ei ole, että postipiirien laatimat
29319: myös haja-asutusalueiden postinkuljetusjärjestel- linja-autoliikenteen kehittämissuunnitelmat ovat
29320: män toiminnassa. ~ksinomaan liikenteen supistamisohjelmia. Jul-
29321: Posti- ja lennätinlaitos on todennut 'Sen har- kista liikennettä, myös postilinja-autoliikennettä,
29322: joittaman linja-autoliikenteen olevan kokonai- tulee kehittää siten, että se entistä paremmin
29323: suutenakin tappiollista mm. matkustajamäärien ja monipuolisemmin palvelee käyttäjiään. Oulun
29324: supistumisen sekä liikennöimiskustannusten kas- läänin alueella on useita postiautolinjoja, jotka
29325: vamisen takia. On todettu myös yksityisautojen ovat alueellaan ainoita julkisen liikenteen kul-
29326: lisääntymisen sekä etenkin haja-asutusalueita kuvälineitä. Nämä linjat palveluineen on säily-
29327: koetelleen väestökadon heikentäneen edellytyk- tettävä huolimatta niiden tappiollisuudesta.
29328: siä harjoittaa linja-autoliikennettä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
29329: Posti- ja lennätinhallitus on keväällä 1980 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29330: hyväksynyt laitoksen harjoittamassa linja-auto-
29331: liikenteessä noudatettavaksi periaateohjelman, että hallitus kehittäessään postilinja-
29332: jonka mukaisesti postipiirit ovat laatineet omia autoliikennettä tarkastelisi koko maata
29333: kyseistä toimialaa koskevia kehittämissuunnitel- yhtenä kokonaisuutena, koska postipiiri-
29334: mia. Oulun postipiirin piirikonttorin 2. 9. 1980 kohtainen tarkastelu asettaa haja-asutus-
29335: päiväämän postilinja-autoliikenteen kehittämis- alueet toisarvoiseen asemaan, ja kehittä-
29336: suunnitelman mukaan suunnittelukaudella vä- essään linja-autoliikenneitään huomioisi
29337: henee Oulun läänissä 12 postiautolinjaa, mikä ennen kaikkea haja-asutusalueiden tar-
29338: merkitsee 13 autonkuljettajan ja 20 autoposti- peet ja sen merkityksen, joka posti-
29339: miehen työttömäksi joutumista. Postipiirin laa- linja-autoliikenteen tarjoamilla palveluil-
29340: tima kehittämissuunnitelma vähentää postilinja- la näille seuduille on.
29341: autopalveluja varsinkin Kainuun ja Koillismaan
29342: harvaan asutuilla seuduilla.
29343: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
29344:
29345: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
29346: 1981 vp. 723
29347:
29348: Toivomusaloite n:o 615
29349:
29350:
29351:
29352:
29353: Ihamäki ym.: Valtatien n:o 5 välityskyvyn parantamisesta ja
29354: kevyen liikenteen sillan rakentamisesta Heinolan kaupungissa
29355:
29356:
29357: Eduskunnalle
29358:
29359: Valtatiellä n:o 5 Lahden ohitustien valmis- vuonna 11 900 henkilöautoyksi:kköä. Epävirallis-
29360: tuttua pahin ongelma-alue on Heinolan kau- ten havaintojen mukaan on syytä otaksua lii-
29361: pungin kohdalla. Heinolan kaupungin ja maa- kennemäärien olevan edelleen :kasvussa.
29362: laiskunnan kohdalla ovat viikonloppuiset ruuh- Vaikka valtatien n:o 5 parantaminen välillä
29363: kautumat toisinaan yli 10 km:n pituisia. Kau- Lahti-Lusi sisältää useita erilaisia hankkeita,
29364: pungin sisäinen liikenne joutuu käyttämään jotta liikenne tällä välillä :saataisiin sujumaan
29365: Kymijoen vesistön ylittävällä Jyrängön sillalla edes kohtalaisesti ennen moottoriliikennetien
29366: valtakunnallisen liikenteen kanssa samaa reit- rakentamista, on ehdottomasti :tärkein vaihe lii-
29367: tiä. Ruuhkien haittavaikutukset ulottuvat useil- kenteellisten olosuhteiden parantaminen Heino-
29368: le elinkeinoelämän aloille ja ennen kaikkea lan kaupungin alueella. Viitostien välityskyvyn
29369: tuntuvat yksityisten kansalaisten työ-, koulu- parantaminen ja uuden kevyen liikenteen sillan
29370: yms. matkojen v.aikeutumisena. rakentaminen Heinolaan sisältyy TVL:n Mikke-
29371: Heinolassa Jyrängön vesistökapeikon yli joh- lin piirin toimenpideohjelmaan. Alustava kus-
29372: tava 2-osainen, 1 + 1 -kaistainen valtatien n:o tannusarvio on 2,7 miljoonaa markkaa.
29373: 5 silta on vesistön halkoman kaupungin ete- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
29374: lä- ja pohjoisosien välinen ainoa yhdysside. Li- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29375: säksi se on koko lähialueen .ainoa Kymijoen muksen,
29376: vesistön ylittävä silta. TVL:n v. 1975 suoritta-
29377: man liikennelaskennan mukaan keskimääräi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29378: nen vuorokausiliikenne Jyrängön sillalla oli valtatien n:o 5 välityskyvyn parantami-
29379: 10 000 henkilöautoyksikköä, kesän keskimää- seksi ja kevyen liikenteen sillan rakenta-
29380: räisen vuorokausiliikenteen ollessa samana miseksi Heinolan kaupungissa.
29381: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
29382:
29383: Timo Ihamäki Tapio Holvitie Mauri Miettinen
29384: 724 1981 vp.
29385:
29386: Toivomusaloite n:o 616
29387:
29388:
29389:
29390:
29391: Ihamäki ym.: Ns. Helemi-radan yleissuunnittelun käynnistämi-
29392: sestä
29393:
29394:
29395: Eduskunnalle
29396:
29397: Valtion vuoden 1981 ·tulo- ja menoarvioesi- ja sähköistyksen valmistuttua mat1ka taittu1s1
29398: ty;ksessä on 2,5 milj. markkaa Helsingistä itään alle 3 tunnissa, jolloin juna olisi henkilöautoa
29399: suuntautuvan radan yleissuunnittelun jatkami- nopeampi.
29400: seen Kymenlaaksossa. Yleissuunnittelu on nähty Junan käyttö mikkeliläisten Helsingin mat-
29401: välttämättömäksi maankäytön suunnittelulle lo- koilla on ollut poikkeuksellisen vähäistä: mken-
29402: pullisen ratasuunnan löytämiseksi ja oikorato- neministeriön tilaston mukaan 18 % näistä
29403: jen tarpeellisuudesta käytävälle keskustelulle. matkoista kuljetaan junalla. Oikoradan myötä
29404: Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan HELI- junan osuus voisi nousta samaan tasoon kuin
29405: radan yleissuunnittelu on puutteellista, ellei sa- Tampereen ja Helsingin välillä eli 46 %:iin.
29406: manaikaisesti tutkita myös Savonradan oikai- Vastaavia muutoksia voisi syntyä koko radan
29407: suhanketta Mäntyharjulta Heinolan kautta Lah- vaikutusalueella. Radan avulla saataisiin myös
29408: teen. Itä-Suomen ratahankkeilla on selvä keski- Heinolan talousalue matkustajaliikenteen pii-
29409: näinen riippuvuus. Mikäli HELI-rata rakenne- riin.
29410: taan Kotkan kautta, olisi Mäntyharjun-Hei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29411: nolan rata eli HELEMI-rata välttämätön lisäys nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29412: valtakunnan rataverkolla. muksen,
29413: HELEMI-radalla olisi myös huomattavaa pai-
29414: kallista merkitystä. Siinäkin tapauksessa, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29415: HELI-rata .takennetaan Kouvolan kautta, edel- menpiteisiin HELEMI-radan yleissuun-
29416: lyttäisivät paikalliset maankäyttöratkaisut nittelun käynnistämiseksi valtion tulo-
29417: HELEMI-radan yleissuunnittelua, jotta ei soljet- ja menoarviossa olevan} uusien ratojen
29418: taisi väylää, jonka rakentaminen pitkällä ,tähtä- suunnitteluun tarkoitetun määrär.ahan
29419: yksellä näyttää joka tapauksessa perustellulta. puitteissa ottaen huomioon} että yleis-
29420: HELEMI-rata lyhentäisi Savonrataa 40 kilo- suunnittelu nähdään välttämättömäksi
29421: metriä ja parantaisi junan kilpailuasemaa hen- maankäytön suunnittelulle ja oikoratojen
29422: kilöliikenteessä. Nopein juna kulkee nyt Mikke- tarpeellisuudesta käytävälle keskuste-
29423: lin ja Helsingin välin 3,5 tunnissa. Oikoradan lulle.
29424: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
29425:
29426: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Pentti Poutanen
29427: Maija Rajantie Olavi Ronkainen Pertti Hietala
29428: Erkki Liikanen
29429: 1981 vp. 725
29430:
29431: Toivomusaloite n:o 617
29432:
29433:
29434:
29435:
29436: Itälä ym.: Vapaan paikallisradiotoiminnan edellytyksiä tutkivan
29437: komitean perustamisesta
29438:
29439:
29440: Eduskunnalle
29441:
29442: Suomalaisessa joukkotiedotuksessa vallitsee .maissa, esimetlkiksi Ruotsissa, ovat lähes yksin-
29443: selvä kahtiajako, jossa vallitsee toisaalta leh- omaan myönteisiä. Paikallisradiotoiminnan va-
29444: distön vapaus ja toisaalta valtion monopoli pauttaminen merkitsisi ~sitä, että sallittaisiin
29445: sähköisten viestimien, radion ja television, osal- esimerkiksi jonkinlaisen kunnalta anottavan toi-
29446: ta. Ainoana poikkeuksena on yksityinen Mai- miluvan puitteissa harjoittaa vapaata paikallista
29447: nostelevisio. radiotoimintaa. Tämä vaihtoehto olisi esimer-
29448: Viestintäpoliittisessa keskustelussa on aika kiksi kaapelitelevisioon verrattuna huomattavas-
29449: ajoin tuotu esille tyytymättömyys ,siitä, että ti huokeampi, ja toiminnan harjoittaminen ei
29450: erityisesti sähköinen viestintä ei takaa riittäviä siten olisi läheskään niin suuressa määrin riip-
29451: mahdollisuuksia kansalaisten sanomisen vapau- puvainen taloudellisista voimavaroista.
29452: delle. Nykyisellään se koetaan yksityisen ihmi- Tällainen uudistus ei varmasti sujuisi ongel-
29453: sen kannalta varsin kaukaiseksi, se ei riittä- mitta. Sen suorittaminen edelly,ttää huolellista
29454: västi pysty ottamaan huomioon ihmisille lähei- valmistelutyötä. Uudistuksen tekniset ja talou-
29455: siä kysymyksiä. delliset edellytykset on tarkoin punnittava ja
29456: Myös yhteiskunnalliselta kannalta radiota ja samalla pohdittava, millainen yhteiskunnallinen
29457: ,televisiota voidaan nykyisellään pitää varsin ka- merkitys tällaisella sananvapauden laajentamisel-
29458: pea-alaisina. Niissä jäävät väkisinkin kriittiset la tulisi olemaan. Erityisesti on tällöin syytä
29459: virtaukset ja vähemmistöryhmien mielipiteet vä- kiinnittää huomiota paikallisradion vaikutuk-
29460: hemmälle huomiolle valtaapitävien enemmistö- seen lehdistön asemaan.
29461: ryhmien pitäessä tiedotuskanavia hallussaan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
29462: Tällainen tilanne jarruttaa yhteiskunnan ke- kunnan hyväksyttäväksi ~toivomuksen,
29463: hitystä ja heikentää mahdollisuuksia moniarvoi-
29464: suuden edistämiseen. että hallitus perustaisi komitean tutki-
29465: Kokonaan tutkimatta on jätetty vaihtoehto, maan vapaan paikallisradiotoiminnan
29466: joka sähköisessä viestinnässä ehkä parhaiten teknisiä, taloudellisia ;a yhteiskunnallisia
29467: laajentaisi sananvapautta: paikallisradiotoimin- edellytyksiä ia tekemään esityksen pai-
29468: nan vapauttaminen. Kuitenkin vapaasta paikal- kallisradiotoiminnan vapauttamisesta.
29469: lisradiotoiminnasta saadut kokemukset muissa
29470: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
29471:
29472: Jaakko Itälä Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
29473: 726 1981 vp.
29474:
29475: Toivomusaloite n:o 618
29476:
29477:
29478:
29479:
29480: Anna-Liisa Jokinen ym.: Eräistä liikennejärjestelyistä Raisiossa
29481:
29482:
29483: Eduskunnalle
29484:
29485: Raision kaupungin keskustan ohittava väylä heuttaa melua ja saastetta sekä tukkii ruuhka-
29486: on rakenteellisesti epäonnistunut. Poriin Rau- aikoina kaupungin ke~kustaa. Edellä mainittu-
29487: man kautta kulkeva tie johtaa Turusta Sata- jen kaltaisten virheiden välttämiseksi olisi lain-
29488: kunnan tietä lähtevän liikenteen Raision kau- säädäntöä tankistettava niin, että edellä maini-
29489: pungin keskustaan, vaikka .sen luonnollinen tun kaltaiset liikennejärjestelyt tulevaisuudessa
29490: kulkureitti olisi ,tarkoituksenmukaista ohjata voidaan välttää, ja missä niitä on tehty, ne
29491: ennen Raision kaupungin keskustaa kaupungin olisi nopeasti korjattava.
29492: ohittavalle väylälle. Tämä aikaisemmin auki Suurilla, kalliilla siltaravkaisuilla ja risteys-
29493: ollut tien osa suljettiin samanaikaisesti kun ten rakentamisilla täytyy olla mielekäs käytän-
29494: ohlkulkutien Nesteeltä ja Naantalista Piikkiöön nön tulos eikä liikennettä haittaava ja ,vaikeut-
29495: johtavan väylän silta Raision keskustassa val- tava seuraus.
29496: mistui. Mitään järkevää perustetta Rauman- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29497: Porin tielle johtavan väylän sulkemiselle ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29498: ollut. Uutta liikennejärjestelyä on arvosteltu
29499: myös siltä osin, että Raisiosta, Naantalista, Nes- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29500: teeltä ym. tuleva liikenne joutuu tekemään menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
29501: erittäin terävän mutkan päästäkseen sillalta Po- kaansaamiseksi, jolla liikennejärjestelyt
29502: riin johtavalle tielle. voidaan hoitaa mielekkäiksi ja tarkoi~
29503: Pahinta kuitenkin on, että Raision kaupun- tustaan vastaaviksi, ja että Raision kes~
29504: gin ohittavaa liikennettä ohjataan kaupungin kustan liikennejärjestelyt korjataan sitä
29505: keskustaan nykyisillä liikennejärjestelyillä sil- käyttävien toivomusten mukaan ja niin,
29506: loinkin kun sillä ei ole mitään asiaa keskustan että kaupungin ohittavaa liikennettä ei
29507: risteysalueelle. Huonosti suunniteltu ja toteu- ohjata keskustan kautta.
29508: tettu liikennejärjestely lisää vaaratilanteita, ai-
29509: Hel.singi.ssä 13 päivänä helmikuuta 1981
29510:
29511: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
29512: Ensio Laine Paula Eenilä
29513: Jacob Söderman
29514: 1981 vp. 727
29515:
29516: Toivomusaloite n:o 619
29517:
29518:
29519:
29520:
29521: Joutsenlahti ym.: Teiden numeroinnin jatkamisesta pääteiden
29522: alanumeroinnin avulla
29523:
29524:
29525: Eduskunnalle
29526:
29527: Suurimmat tiet maassamme on numeroitu, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29528: mutta aiheellista olisi numeroida alanumeroita nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29529: hyväksikäyttäen myös pienemmät kylä- ja pai- muksen,
29530: kallistiet, jotta myös oudomman olisi helpompi
29531: löytää perille kartan avulla. Samalla olisi har- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
29532: kittava mahdollisuutta talokohtaisen numeroin- piteisiin myös vielä numeroimattomien
29533: nin ulottamiseksi myös maaseudulle ja opasta- teiden numeroinnin aloittamiseksi pää-
29534: van tienviitan saamiseksi yksityisten talojen teiden alanumeroinnin avulla.
29535: tienhaarojen kohdalle talonomistajan kustannuk-
29536: sella, mistä aiheutuvat kulut tulisi .tehdä vähen-
29537: nyskelpoiseksi verotuksessa.
29538: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29539:
29540: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
29541: 728 1981 vp.
29542:
29543: Toivomusaloite n:o 620
29544:
29545:
29546:
29547:
29548: Joutsenlahti ym.: Ns. Järvi-Suomen tien muuttamisesta koko
29549: pituudeltaan valtatieksi ja sen kehittämisestä matkailureitiksi
29550:
29551:
29552: Eduskunnalle
29553:
29554: Järvi-Suomen tie Parista Joensuuhun on Tämän vuoksi olisi tie koko pituudeltaan
29555: avannut 1tärkeän yhteyden Itä- ja Länsi-Suomen muutettava valtatieksi, sillä nykyisin tieyhteys
29556: välille. Parista Joensuuhun johtava tie yhdis- koostuu kantatiestä n:o 65, valtatiestä n:o 9
29557: tää voimakkaita keskuksia enemmän kuin mi- ja kantatiestä n:o 70. Samalla tiestä olisi kehi-
29558: kään muu poikittaistie. Sen vaikutuspiirissä on tettävä todellinen matkailureinti.
29559: 400 000 asukasta. Tie palvelee teollisuutta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29560: satamia sekä lisää mahdollisuuksia uuden teol- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29561: lisuuden perustamiselle. muksen,
29562: Järvi-Suomen matkailullinen hyöty näkyy että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
29563: vasta vuosien kuluttua. Pelkkä tie matkailu- piteisiin Järvi-Suomen tien muuttami-
29564: kohteineen ei riitä tekemään siitä toivottua seksi koko pituudeltaan valtatieksi ja
29565: matkailun ,reittiä. Tietä on ryhdyttävä tehok- sen kehittämiseksi todelliseksi matkailu-
29566: kaasti markkinoimaan. reitiksi.
29567: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29568:
29569: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
29570: 1981 vp. 729
29571:
29572: Toivomusaloite n:o 621
29573:
29574:
29575:
29576:
29577: Joutsenlahti ym.: Karvian-Alkkian-Erkalan-Kihniön maan-
29578: tien peruskorjaamisesta
29579:
29580:
29581: Eduskunnalle
29582:
29583: Karvian, Parkanon ja Kihniön alueilla esiin- Yksi tällainen peruskunnostusta vaativa tie-
29584: tyy runsaasti turvevaroja kuten muuallakin yhteys on Karvian-Alkkian-Erkalall---'-Kih-
29585: Pohjois-Satakunnassa. Tiestö on kuitenkin niön maantie.
29586: alueella jäänyt niin huonokuntoiseksi, että tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29587: vevaroja ei voida täysipainoisesti hyödyntää, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29588: koska kuljetusvaikeudet ovat esteenä. Tämän muksen,
29589: vuoksi olisi näitä turveteitä kunnostettava kes- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
29590: tämään alueelle suuntautuvan raskaan liiken- piteisiin Karvian-Atkkian-Erkalan-
29591: teen paineen. Kihniön maantien rakentamiseksi nyky-
29592: ajan vaatimuksia vastaavaksi.
29593: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29594:
29595: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
29596:
29597:
29598:
29599:
29600: 92 0881001188]
29601: 1981 vp.
29602:
29603: Toivomusaloite n:o 622
29604:
29605:
29606:
29607:
29608: Joutsenlahti ym.: Maantieyhteyden rakentamisesta välille Keikyä
29609: -Kokemäki
29610:
29611:
29612: Eduskunnalle
29613:
29614: Keikyän-Kokemäen tieyhteyden rakenta- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
29615: mista tulisi kiirehtiä Keikyän ja Mäntyluodon piteisiin kunnollisen maantieyhteyden
29616: sataman välisen vilkkaan ja raskaan liikenteen rakentamiseksi välille Keikyä-Koke-
29617: vuoksi. mäki.
29618: Edellii olevan perusteella ehdotamme kun-
29619: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29620: muksen,
29621: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29622:
29623: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
29624: 1981 vp. 731
29625:
29626: Toivomusaloite n:o 62.3
29627:
29628:
29629:
29630:
29631: Joutsenlahti ym.: Poroarkun Honkakosken- Tuunajärven- La-
29632: vian Riihon maantien peruskorjaamisesta ja kestopäällystä-
29633: misestä
29634:
29635:
29636: Eduskunnalle
29637:
29638: Kasv11neiden kuljetustarpeiden vuoksi olisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29639: maantie välillä Poroarkun Honkakoski - Tuu- muksen,
29640: najärvi - Lavian Riiho rakennettava kesto- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
29641: päällysteiseksi, sillä nykyisellä kunnollaan se on piteisiin Pomarkun Honkakosken -
29642: raskaalle liikenteelle sopimaton mutkaisena ja T uunajärven - Lavian Riihon maan-
29643: mäkisenii ja muutenkin heikkokuntoisena. tien peruskorjaamiseksi ja kestopäällys-
29644: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tämiseksi.
29645: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29646:
29647: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
29648: 732 1981 vp.
29649:
29650: Toivomusaloite n:o 624
29651:
29652:
29653:
29654:
29655: Joutsenlahti ym.: Ns. Vanhan Pohjanmaan tien kunnostamisesta
29656: matkailureitiksi
29657:
29658:
29659: Eduskunnalle
29660:
29661: Matkailun avulla saadaan huomattavia varo- tei1taan hyvin kauniit ja erikoiset. Reitti kul-
29662: ja oman maan hyväksi. Siksi olisi kehitettävä kee kankailla ja harjuilla, sen varrella on sekä
29663: niin ulkomailta kuin kotimaasta suuntautuvaa vesistöä että lakeusmaisemaa. Kuninkaineen ja
29664: matkailua tarjoamalla kotimaassa turisteille legendoineen se on historiallisesti merkittävä
29665: mielenkiintoisia retkeilykohteita. nähtävyys. Koska vanha tienpohja on edelleen
29666: Pohjanmaan tien katsotaan alkaneen Karkun nähtävissä ja sen varrella on jo nyt monen-
29667: kirkolta ja kulkeneen nykyisten Hämeenkyrön, laista toimintaa ja matkailupalveluja, olisi tie
29668: Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Kauha- kunnostettava ja sitä olisi markkinoitava eri-
29669: joen alueilla sijaitsevia Hämeenkangasta ja tyisenä matkailureittinä.
29670: Pohjankangasta pitkin aina Kyrönjokilaaksoon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29671: ja joen vartta seuraillen Kyrön kirkolle saakka. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29672: Tie on toiminut väylänä asutuksen laajentumi- muksen,
29673: selle Pirkanmaalta ja Ylä-Satakunnasta Etelä-
29674: Pohjanmaalle. Tiehen liittyy tavalla tai toisella että hallitus ryhtyisi toimiin ns. Van-
29675: osa maamme historiasta, esim. Suomen sodas- han Pohjanmaan tien kunnostamiseksi
29676: ta. Tien varrella on myös luonnonpuistoalueita. pikaisesti kasvavan turismin tarpeita
29677: Pohjanmaan tien varret ovat luonnonolosuh- varten erityiseksi matkailureitiksi.
29678: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29679:
29680: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
29681: 1981 vp. 733
29682:
29683: Toivomusaloite n:o 625
29684:
29685:
29686:
29687:
29688: Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
29689: TVL:n tukikohdan rakentamiseksi Parkanoen
29690:
29691:
29692: Eduskunnalle
29693:
29694: Tie- ja vesirakennuslaitoksen tukikohdan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29695: rakentaminen Parkanoon on kiireinen tehtävä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29696: Sitä varten on varattu tontti valtatien n:o 23 muksen,
29697: varresta. Suunnitelmat varikon rakentamisesta
29698: ovat valmiit ja kustannusarvio on 4 milj. mark- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
29699: kaa. tyksen 4 000 000 markan määrärahan
29700: Varikon rakentamisen avulla saadaan tiemes- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
29701: taripiirin kaikki tilat keskitetysti yhteen paik- 1981 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
29702: kaan. Näitä tiloja ovat toimisto, sosiaaliset ti- TVL:n tukikohdan rakentamiseksi Par-
29703: lat, kaluston säilytystilat, huoltotilat ja varas- kanoon.
29704: tot.
29705: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29706:
29707: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
29708: 734 1981 vp.
29709:
29710: Toivomusaloite n:o 626
29711:
29712:
29713:
29714:
29715: Joutsenlahti ym.: Potin-Haapamäen rautatien petoskorjaami-
29716: sesta
29717:
29718:
29719: Eduskunnalle
29720:
29721: Potin-Haapamäen rautatien peruskorjaus Rata on rakennettu valmiiksi v. 1938 ja
29722: on alkanut, mutta jäänyt kesken heti alussa sen pituus on 194 km. Se on todella perus-
29723: välillä Pori-Noormarkku. Työ olisi loppuun- paranrmstyön tarpeessa. Samalla mahdollistet-
29724: saatettava, jotta nopeuksia rataosalla voitaisiin taisiin henkilöjunaliikenteen nopeammat yhtey-
29725: nostaa ja tavarankuljetusta ohjata myös tälle det koko alueen kehityksen parhaaksi.
29726: ratajaksolle, ettei kaikkea Mäntyluodon satama- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29727: liikennettä tarvitse ohjata kiertoteitä Tampe- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29728: reen kautta Poriin. mt~ksen,
29729: Erittäin tärkeää on rataosan K 30 -vaihtei- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
29730: den vaihtaminen raskaammiksi. Se olisi mah- piteisiin Parin-Haapamäen rautatien
29731: dollista 2 milj. markalla. peruskorjaamiseksi.
29732: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29733:
29734: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
29735: 1981 vp. 735
29736:
29737: Toivomusaloite n:o 627
29738:
29739:
29740:
29741:
29742: Joutsenlahti: Kanavaverkoston rakentamista koskevan kokonais-
29743: suunnitelman aikaansaamisesta
29744:
29745:
29746: Eduskunnalle
29747:
29748: Kanavat ovat maamme unohdettu rikkaus, mikä olisi paitsi halvempaa myös turvallisem-
29749: joka energiakriisin aikana olisi elvytettävä. Sen paa. Suurten säiliöautojen lisääntyminen maan-
29750: vuoksi olisi laadittava vesiteiden kokonaissuun- teillä lisää liikennemääriä ja näin myös tilastol-
29751: nitelma maahamme, koska vesitie on ainoa tie, lista onnettomuusriskiä. Näiden autojen aiheut-
29752: joka ei kulu käytössä. tama teihin kohdistuva kulutus on myös huo-
29753: Vaikka Keiteleen-Päijänteen kanavahanket- mionarvoinen seikka kansantalouden kannalta.
29754: ta on pidettävä ensisijaisena tehtävänä Suomen Erityisen suuri merkitys vesitievellkostolla
29755: sisävesiväylästön kehittämisessä eikä sen raken- on siinä tapauksessa, että suunnitelmien mu-
29756: tamista tulisi enää jarruttaa, on koko ajan aja- kaan ryhdytään tehostamaan kotimaisten polt-
29757: teltava myös aikaisempaa tehokkaampaa suun- toaineiden käyttöä. Varsinkin kahden kotimai-
29758: nittelua koko sisävesistöjemme tulevalle koko- sen polttoaineen, polttoturpeen ja metsätähteen
29759: naiskäytölle. käytön taloudellisuudessa kuljetuskustannuksil-
29760: Eduskunta on jo vuonna 1964 velvoittanut la on ensiarvoisen tärkeä sijansa.
29761: hallituksen tutki.tnaan Järvi-Suomen kanavoimis- Polttoturve on hyvin kevyt ja energiasisäl-
29762: mahdollisuuksia. Viranomaiset ovat tosin teh- töönsä nähden paljon tilaa vievä polttoaine.
29763: neet useita erillisselvityksiä, mutta kokonaisuu- Sen taloudelliseksi kuljetusmatkaksi on lasket-
29764: tena on eduskunnan toivomus vielä toteutta- tu alle 100 kilometriä. On kuitenkin varsin
29765: matta. Se ei silti ole menettänyt ajaP.kohtai- harvoja suuria asutuskeskuksia, joista 100 kilo-
29766: suuttaan näiden 15 vuoden kuluessa. metrin maantie- tai rautatiematkan säteellä löy-
29767: tyy riittävän rikkaita turvesoita.
29768: Eduskunnan toivomus käsitti vain teknillis-
29769: Myös metsätähteen taloudellinen käyttö on
29770: taloudellisen tutkimuksen laatimisen Järvi-
29771: osoittautunut ongelmaksi. Tässä tapauksessa ei
29772: Suomen kanavoimismahdollisuuksista, ja näitä
29773: pelkästään vesitiekuljetus ratkaise ongelmaa,
29774: viranomaiset ovat jo tehneetkin. Vesihallitus
29775: sillä myös metsätähteen keruu on taloudelli-
29776: on myös laatinut vesienkäytön kokonaissuun-
29777: sesti vaikea kysymys. Metsätähteen kuljetus-
29778: nitelmia. Näiden molempien pohjalta voitaisiin
29779: mahdollisuus vesitse ratkaisisi kuitenkin jo
29780: tutkia yksityiskohtaisemmin sisävesistöjemme
29781: kokonaiskäytön kehittämistä ottaen huomioon osan ongelmaa, ja muutkin ratkaisut voivat
29782: löytyä fossiilisten polttoaineiden hinnan koho-
29783: paitsi vesistöjen kuljetustehtävät myös niiden
29784: merkitys kalastukselle, energiantuotannolle, vir- tessa.
29785: kistysalueina ja tulvasuojelulle. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29786: Tällainen kokonaissuunnitelma meiltä puut- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29787: tuu. sen,
29788: Vesitieverkoston merkitys energiahuollollem- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
29789: me on hyvin suuri. Nykyisin useimmiten maan- piteisiin kokonaissuunnitelman aikaan-
29790: teitse etelästä pohjoiseen kuljetettava! öljytuot- saamiseksi kanavaverkoston rakentami-
29791: teet voitaisiin siirtää vesitse kuljetettaviksi, seksi tuhatjärvien maahamme.
29792: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29793:
29794: Anssi Joutsenlahti
29795: 736 1981 vp.
29796:
29797: Toivomusaloite n:o 628
29798:
29799:
29800:
29801:
29802: Joutsenlahti: Iisveden-Haukiveden kanavan rakentamisesta
29803:
29804:
29805: Eduskunnalle
29806:
29807: Iisveden-Haukiveden kanavahanke on esi- TVH:n investointiohjelmassa mainittu Iisve-
29808: merkki siitä vesitierakentamisesta, joka tähtää den-Haukiveden kanava on alueen asukkaiden
29809: Järvi-Suomen suurien vesistöjen, Kymijoen ve- mielestä hyvin tärkeä. Paikalliset maakunta- ja
29810: sistön ja Vuoksen vesistön yhdistämiseen. Iis- seutukaavaliitot puhuvat sen puolesta, ja TVL:n
29811: veden-Haukiveden kanava voisi lisäksi toimia Kuopion piiri on asettanut sen yhdessä Siilin-
29812: Kymijoen vesistön yhdyssiteenä merelle siinä järven syväväylän kanssa suurten hankkeitten-
29813: tapauksessa, että Kymijoen kanavoiminen pää- sa kärkipäähän.
29814: tetään jättää tuonnemmaksi. Hankkeesta on juuri valmistumassa esisuun-
29815: Iisveden-Haukiveden kanavan rakentaminen nitelma, ja maastotyöt ovat käynnissä.
29816: olisi verraten helppoa. Koko Iisveden-Hauki- Alustavien arvioiden mukaan Iisveden-Hau-
29817: veden väylä on pituudeltaan 68 kilometriä, kiveden kanavan kustannusarvio on noin 130
29818: josta melkein valmiita järvi- ja jokiväyliä lähes -150 miljoonaa markkaa.
29819: 62 kilometriä. Kaivettavan kanavaosan pituu- Iisveden-Haukiveden kanavan merkitystä ei
29820: deksi jäisi näin vain 6 kilometriä. todella pidä aliarvioida. Se liittäisi Keski-Suo-
29821: Sulkukanavia väylälle tulisi neljä. Näistä en- men käyttökelpoiset vesiväylät välittömästi Sai-
29822: simmäinen lisvedestä lähdettäessä on Suonen- maan syväväylän yhteyteen. Hanke kohdistuisi
29823: joen kanava, jolla saadaan yhteys lähes valmii- myös alueelle, jolla on vähän teollisia työpaik-
29824: seen Suonteenselän väylään. Toinen kanava on koja ja voimakas väestökato.
29825: Kuivataipaleen kanava, joka yhdistää Suonteen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29826: selän ja Sorsaveden. Tämän jälkeen voidaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29827: valita joko Katalahden kanavan kautta yhteys sen,
29828: Kallaveteen tai Sorsakosken kanavan ja Luttilan että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
29829: tai Huruslahden kanavan kautta Haukiveteen. piteisiin Iisveden-Haukiveden kanavan
29830: rakentamiseksi.
29831: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29832:
29833: Anssi Joutsenlahti
29834: 1981 vp. 737
29835:
29836: Toivomusaloite n:o 629
29837:
29838:
29839:
29840:
29841: Joutsenlahti: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentamisesta
29842:
29843:
29844: Eduskunnalle
29845:
29846: Vesitieverkostomme kehittämiseen liittyvien Keiteleen-Päijänteen kanava tarvitsisi neljä
29847: kanavoimishankkeiden asettaminen kiireellisyys- sulkua ja niiden väliset väylät. Reitti kulkisi
29848: järjestykseen on valtiovallan tehtävä. Tämä Keiteleestä Paatelan sulun kautta Kuhnamoon
29849: asettelu on tehtävä samassa yhteydessä kuin ja Vatiajärveen, siitä Kuusaan sulun kautta
29850: sisävesistöllemme laaditaan yhtenäinen koko- Saraveteen, Kuhankosken sulun läpi Leppäve-
29851: naiskäyttösuunnitelma. teen ja Vaajakosken sulun kautta Päijänteeseen.
29852: Jo nyt on kuitenkin monissakin yhteyksissä Pudotuskorkeus Keiteleen ja Päijänteen välillä
29853: käynyt ilmi, että yksittäisistä vesitiehankkeista on runsaat 11 metriä.
29854: suurin mahdollinen hyöty saavutettaisiin kana- Kanavan yhteydessä rakennettaisiin Kuusaan
29855: voimalla Keiteleen ja Päijänteen välinen osuus, voimalaitos ja lisättäisiin Äänekosken voimalai.
29856: jota mm. Sitran ja Metsätehon yhteinen tutki- toksen pudotuskorkeutta.
29857: mus nimittää kustannuskynnykseksi. Tie- ja vesirakennushallitus on vuonna 1978
29858: Keiteleen-Päijänteen kanavasta on tehty jo laskenut hankkeen kustannusarvioksi 77 mil-
29859: kaikkiaan viisi eri tutkimusta, joissa kaikissa joonaa markkaa, josta osa kohdistuu jo voima-
29860: kanavahanke todetaan kannattavaksi. Tämä ka- laitoshankkeidenkin kustannuksiin.
29861: nava yhdistäisi lähes 200 kilometrin pituisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29862: väylästön Suolahdelta aina Pielavedelle saakka tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29863: ja toisaalta yhtä pitkän väylästön Vaajakoskelta sen,
29864: Voikkaalle.
29865: Kanavan vaikutusalueella toimivat maakun- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
29866: taliitot, seutukaavaliitot ja yksittäiset kunnat piteisiin Keiteleen-Päijänteen kanavan
29867: ovat ilmaisseet kannatuksensa kanavahankkeel- rakentamiseksi.
29868: le.
29869: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29870:
29871: Anssi Joutsenlahti
29872:
29873:
29874:
29875:
29876: 93 088100188J
29877: 738 1981 vp.
29878:
29879: Toivomusaloite n:o 6.30
29880:
29881:
29882:
29883:
29884: Joutsenlahti: Kokemäenjoen kanavoimisesta
29885:
29886:
29887: Eduskunnalle
29888:
29889: TVH:n ves1t1eosasto ei kanavahankkeistaan uittoa. Uiton määrä on kuitenkin vähäinen, sen
29890: puhuessaan mainitse esimerkiksi Kokemäenjoen sijaan matkailulla on merkitystä Tampereen ja
29891: kanavointia. TVH:ssa on kuitenkin kaavailtu Hämeenlinnan ympäristössä.
29892: proomuväylää välille Pori-Harjavalta. Tulevaisuudessa myös Kokemäenjoen kana-
29893: Kokemäenjoen vesistön rakennetut väylät voiminen on merkittävää ja avaa yhteyksiä
29894: ovat Virroilta Tampereelle ja Tampereelta Hä- Pohjanlahdelle Sisä-Suomen vesistöistä. Siksi
29895: meenlinnaan saakka. Tämä väylästö voitaisiin myös Kokemäenjoen kanavoiminen on tarpeel-
29896: ilmeisesti ensi vaiheessa yhdistää edullisimmin lista.
29897: Kymijoen vesistöön suunnilleen Päijänteen kes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29898: kiosan vaiheilla. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29899: Voimalaitoksin padotussa Kokemäenjoessa ei sen,
29900: tätä nykyä ole liikennettä, mutta vesistön jär- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
29901: vialueella harjoitetaan matkailuliikennettä ja piteisiin Kokemäenjoen kanavoimiseksi.
29902: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29903:
29904: Anssi Joutsenlahti
29905: 1981 vp. 7.39
29906:
29907: Toivomusaloite n:o 631
29908:
29909:
29910:
29911:
29912: Joutsenlahti ym.: Lauttayhteyden aikaansaamisesta Porin ja
29913: Gävlen välille
29914:
29915:
29916: Eduskunnalle
29917:
29918: Potista Ruotsiin oli aiemmin lauttayhteys. mukaista autolauttaa, jolta ajan vaatil:nusten
29919: Nyt olisi asiallista elvyttää tämä yhteys, .sillä mukaisesti edellytetään kykyä ,selvitä säännöl-
29920: näin saataisiin pitkään käyttämättä ollut auto- lisestä liikenteestä ja tehokasta lastikapasiteet-
29921: lauttapaikka jälleen käyttöön ja samalla voitai- .tia. Nopeusrajoitukset etelässä ovat selvästi on-
29922: siin vilkastuttaa valmistuneen Järvi-Suomen tien gelma, joten aikataulu olisi ilmeisesti oleellisen
29923: turistikäyttöä. tärkeä tekijä suunitelta~ssa Porin--Gävlen
29924: Lisäksi Pori on huomattava kuljetuskesilms, reittiä.
29925: josta lähtee päivittäin suoranainen rekka-auto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29926: jen kolonna kohti Ruotsia ja sieltä edelleen nioittavasti eduskunnan hyväksy,ttäväksi toivo-
29927: Keski-Eurooppaan. Tähänastiset tutkimukset tu- muksen,
29928: kevat laskelmia, joiden mukaan Potista lähtisi
29929: kautta vuoden keskimäärin sata rekkaa viikos- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
29930: sa ja kesäaikana enemmänkin. piteisiin, jotta välille Pori-Gävle ai-
29931: Rekkakapasiteetti on olennaisen tärkeä teki- kaansaataisiin lauttayhteys.
29932: jä .suunniteltaessa uutta linjaa ja tarkoituksen-
29933: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29934:
29935: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
29936: 740 1981 vp.
29937:
29938: Toivomusaloite n:o 632
29939:
29940:
29941:
29942:
29943: Joutsenlahti ym.: Suurimpien hengellisten kesäjuhlien televisioin-
29944: nista
29945:
29946:
29947: Eduskunnalle
29948:
29949: Maamme hengelliset kesäjuhlat keräävät vuo- sinhän on jo käytäntönä, että yksi tilaisuus
29950: si vuodelta uskollisia juhlilla kävijöitä valtavin juhlilta radioidaan, mikä on hyvä asia.
29951: määrin kokoon nauttimaan yhteydestä ja yhtei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29952: sestä uskosta. Kaikki halukkaat eivät kuiten- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29953: kaan koskaan pääse mukaan monista esteistä muksen,
29954: johtuen. Tämän vuoksi olisi tarpeellista järjes-
29955: tää vuosittain suurimmilta hengellisiltä kesäjuh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29956: lilta yksi suora televisiolähetys, jotta myös ko- televisiolähetysten järjestämiseksi vuo-
29957: tiin jääneet voisivat läheisesti seurata edes pie- sittain suurimmilla hengellisiltä kesäjuh-
29958: neltä osalta näitä rakkaita juhliaan. Nykyi- lilta.
29959: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
29960:
29961: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
29962: 1981 vp. 741
29963:
29964: Toivomusaloite n:o 6.3.3
29965:
29966:
29967:
29968:
29969: Järvilehto ym.: Sähköisen viestinnän monopolin purkamisesta
29970:
29971:
29972: Eduskunnalle
29973:
29974: Tekninen kehitys on luonut mahdollisuuksia hoavasta monopolista. Monipuolinen viestintä
29975: monipuoliseen viestintään. Sekä satelliitti- että laajentaa maailmankuvaa j'a nostaa ohjelmien
29976: kaapelitekniikka tarjoavat runsaasti uusia tie- ,tasoa sekä luotettavuutta antaessaan vertailu-
29977: dotuskanavia. Käytännön mahdollisuudet tiedon mahdollisuuksia. Monipuolinen, vapaaseen leh-
29978: nopeaan jakamiseen ja vastaanottamiseen ovat distöön verrattava sähköinen viestintä palvelee
29979: suuresti lisääntyneet. myös erilaisten kulttuuri-, kieli- ja uskonnollis-
29980: Teknisen edistymisen myötä on kehitys Eu- ten ryhmien tarpeita tehokkaammin kuin mo-
29981: roopassa kulkenut myös kohti sananvapauden nopolisoitu tiedotus.
29982: lisäämistä. Eri väestöryhmien mahdollisuuksia Epädemokraattisen, yiksipuolisia näkemyksiä
29983: osallistua sähköiseen viestintään on monissa pakkosyöttävän monopoliajattelun sijasta säh-
29984: maissa parannettu luopumalla monopoliajatte- köisen viestinnän kehittämisen perus,ajatuksena
29985: lusta ja luomalla useita erillisiä, erilaisia ja mo- tulisi olla mahdollisuuksien lisääminen jokai-
29986: nipuolisia radio- ja televisioyksiköitä palvele- selle yksilölle tietojen antamiseen ja saamiseen
29987: maan kansan tiedotus- ja kulttuuritarpeita. Mm. vapaasti, monia kanavia käyttäen, vertaillen,
29988: Ruotsin lähiradiossa voivat erilahet järjestöt kritikoiden ja valiten itse. Tämä viestintämuo-
29989: viestittää omaa ohjelmaansa. Hollannin televi- to tulisi rinnastaa vapaaseen lehdistöön, jota
29990: sio, jota alan lehdissä on mainittu maailman sitovat lakiin ja hyviin tapoihin perustuvat eet-
29991: demokraattisimmaksi, on jaettu eri yksikköihin, tiset normit, mutta ei poliittinen sensuuri.
29992: joiden ohjelma-aika riippuu kansalaisten omas- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
29993: ta aktiviteetista, toimintaa ylläpitävien järjes- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29994: töjen katseluluvan maksaneiden kannattajien muksen,
29995: lukumäärästä. Eettisesti ala-arvoisten ohjelmien
29996: lähettäminen ei ole sallittua. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29997: Myös Suomessa on aiheellista seurata kehi- sähköisen viestinnän monopolin purka-
29998: tystä ja mon;puolistaa TV:n ja radion ohjel- miseksi ja useiden erilaisten, kansalais-
29999: mapalvelut. Teknisiä syitä monopolin ylläpitä- järjestöjen ja seurakuntien vapaasti käy-
30000: miseen ei ole. Sananvapauden periaate edellyt- tettävissä olevien viestintäyksiköiden
30001: tää myös sähköisen viestinnän irrottamista hol- luomiseksi.
30002: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
30003:
30004: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Asser Stenbäck
30005: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen Jorma Fred
30006: Impi Muroma Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
30007: 742 1981 vp.
30008:
30009: Toivomusaloite n:o 634
30010:
30011:
30012:
30013:
30014: Kaarna ym.: Määrärahasta tien rakentamiseksi Konnunsuolta
30015: Nuijamaan kirkolle
30016:
30017:
30018: Eduskunnalle
30019:
30020: Kal&kois-Suomessa sotien jäl!keen avattu uu- nasta Konnunsuon kautta Nuijamaalle suuntau-
30021: si valtakunnan raja katkaisi monia tärkeitä tie- tuvaa liikennettä ja parantaisi rajaseudun asuk-
30022: yhteyksiä. Vähentyneen liikenteen johdosta jäi- kaiden elinmahdollisuuksia.
30023: vät rajan läheisyydessä olevat .tiet ja niiden Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
30024: hoito toisarvoiseen asemaan. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30025: Nuijamaan raj.anylityspaikan avauduttua ja vomuksen,
30026: elämän vakiinnuttua rajaseudulla on myös lii-
30027: kennetarve kasvanut, mikä asettaa ,teille entis- että hallitus ottaisi valtion vuoden
30028: ·tä suurempia vaa.timuksia. 1982 tulo- j11 menotll'vioesitykseen
30029: Erittäin huono on tieyhteys Konnunsuolta 5 000 000 markkaa tien rakentamiseksi
30030: Nuijamaan kirkolle. Tämän tieyhteyden raken- Konnunsuolta Nuijamaan kirkolle.
30031: taminen parantaisi Imatran ja Joutsenon suun-
30032: Helsingissä 13 päivänä theimikuuta 1981
30033:
30034: Mikko Kaarna Pentti Poutanen
30035: 1~1 vp. 743
30036:
30037: Toivomusaloite n:o 635
30038:
30039:
30040:
30041:
30042: Kaarna ym.: Tien rakentamisesta Pulsan asemalta Luumäelle
30043:
30044:
30045: Eduskunnalle
30046:
30047: Vuonna 1963 valmistui TVH:n Kymen tie- päin ja päinvastoin matkustavien on aina men-
30048: piirin teimesta suunnitelma oikotien rakenta- ,tävä, Lappeenrannan Selkäharjun kautta, josta
30049: misesta Pulsan asemalta Luumäelle, jossa suun- !kertyy lisämatkaa noin 35 kilometriä. ·
30050: niteltu tie yhtyisi valtatiehen n:o 6. Edellä crntettyyn viitaten ehdotamme kun-
30051: Tämän suunnitelman vahvistamispäätökselle nioittaen edus.kUMa.n hyväksyttäväksi toivo-
30052: on vuonna 1967 esitetty jatkoaikaa neljäksi m~
30053: vuodeksi!. Mitään muuta ei olekaan sen jäLkeen
30054: tien aikaansaamiseksi tapahtunut. e:ttii hallitus t'yhtyisi toimenpiteisiin
30055: Tien pituus on noin 10 kilometriä. Sen ra- tien rakentamiseksi Pulsan. asemalta
30056: kentaminen on erittäin tarpeellista sen takia, Luumäelle valtatielle n:o 6.
30057: että Pulsan-Ylämaan suunnasta Helsinkiin
30058: Hdsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
30059:
30060: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
30061: 744 1981 vp.
30062:
30063: Toivomusaloite n:o 6.36
30064:
30065:
30066:
30067:
30068: Kaarna ym.: Tien rakentamisesta välille Vainikkala-Rikkilä-
30069: Simola- Vaalimaan tie
30070:
30071:
30072: Eduskunnalle
30073:
30074: Etelä-Karjalassa valtatien n:o 6 eteläpuolella vitsee tietä paikallinen asutus ja teollisuus, mm.
30075: lähellä valtakunnan rajaa olevat yhdystiet ovat Simolassa toimiva Jussin Paja Oy, joka valmis-
30076: yleensä jääneet valtion taholta toisarvoiseen ase~ ,taa teräshalleja ja muita rakenteita pääasiassa
30077: maan, huolimatta siitä, että useimmat niistä vientiin. Tärkeimmät vientimaat ovat Neuvosto-
30078: eivät ole enää pitkään aih\an vastanneet liiken- liitto ja Irak. Jo yksistään Jussin Pajalle tulee
30079: netarvetta. vuosittain noin 2 000 raskaasti kuormattua
30080: Yksi sellainen tie on Vainikkalan raja-ase- rekka-autoa.
30081: malta Rikkiiän kylän kautta Simolaan ja sieltä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30082: edelleen Vaalimaan tielle johtava tie. Ennen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
30083: kaikkea tieyhteys Kotkan-Haminan suunnasta muksen,
30084: Vainikkalaan ja päinvastoin lyhenisi huomatta-
30085: vasti, koska nykyinen tie Simolasta Vainfkka- että hallitus ryhtyisi kiirellisesti toi-
30086: laan on niin huonokuntoinen ja vaarallinen, menpiteisiin tien rakentamiseksi välille
30087: ettei se sovi raskaalle liikenteelle. Vainikkala - Rikkilä - Simola -
30088: Paitsi Vainikkalan raja-aseman aiheuttaman Vaalimaan tie.
30089: autoilla tapahtuvan kaukokuljetuksen lisäksi tar-
30090: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
30091:
30092: Mikko Kaarna Pentti Poutanen
30093: 1981 vp. 745
30094:
30095: Toivomusaloite n:o 637
30096:
30097:
30098:
30099:
30100: Kaarna ym.: Määrärahasta rautatien rakentamista varten Lap-
30101: peenrannan asemalta Mustolan satamaan
30102:
30103:
30104: Eduskunnalle
30105:
30106: Saimaan kanavan uudelleen rakentaminen edellyttää ratkaisuja, joilla helpotetaan Suomen
30107: 1960-luvulla oli mittava investointi, jonka avul- ja Neuvostoliiton välisiä tavarakuljetuksia. Täs-
30108: la uskottiin voitavan oleellisella tavalla paran- sä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota
30109: taa itäisen Suomen teollisuuden ja kaupan ta- Saimaan kanavan käytön lisäämiseen sekä toi-
30110: varoiden kuljetusmahdollisuuksia. Kanavan ja menpiteisiin, joilla tämän tärkeän vesitien käyt-
30111: sen rakentamisen yhteydessä toteutettujen mer- töä voidaan edistää. Eräs keskeisimpiä toimen-
30112: kittävien satamainvestointien hyväksikäyttöaste piteitä tässä suhteessa on edellä mainitun ns.
30113: on noussut kuitenkin varsin hitaasti ja vasta eteläisen rautatien rakentaminen sen johdosta,
30114: 1980-luvun vaihteessa liikennemäärät ovat ylit- että tällöin voidaan vesiliikennettä kasvattaa
30115: täneet tavoitteeksi asetetun 1 milj. tavaraton- moninkertaiseksi nykyisestään sekä samalla luo-
30116: nin rajan. Syitä kehityksen hitauteen on ollut da mahdollisuudet kanavan aukiolaajan pidentä-
30117: useitakin, mm. kanavaliikenteen 20 vuoden miselle.
30118: keskeytyksen aikana luodut uudet kuljetusjär- Talviaikaan voidaan kuljetukset laajemmalta-
30119: jestelmät ja sopivan kaluston sekä liikennettä kin alueelta ohjata Mustolaan ja Mustolan ter-
30120: palvelevien ja ohjaavien organisaatioiden puut- minaalivarastoihin sekä sieltä edelleen laivakul-
30121: tuminen. Keskeiseksi edellytykseksi on noussut jetuksiin.
30122: myös tarve yhdistää vesiliikenne satamissa Tähän liittyen Saimaan kanavan kanavaval-
30123: maantie- ja rautatiekuljetuksiin. Myös tavara-
30124: tuutetut sekä Saimaa Lines Ltd Oy:n johto
30125: terminaalin tarve on muodostunut yhdeksi ve-
30126: ovat painottaneet eteläisen rautatien rakentami-
30127: sikuljetusten kehittämisen perusedellytykseksi.
30128: sen tarpeellisuutta keskeisenä eteläisen Saimaan
30129: Aivan viime vuosina on edellä mainittujen vesikuljetusten kehittämisen edellytyksenä.
30130: liikenteen kehityksen esteiden osalla tapahtunut
30131: merkittäviä muutoksia. Saimaan ja Saimaan Edellä mainituin perustein on eteläisen rau-
30132: kanavan liikenteessä käytettävä kalusto on tatien rakentaminen Mustolaan yksi keskeisim-
30133: uusiutunut ja energian hinnan nousun myötä mistä niiden toimenpiteiden ja investointien
30134: kiinnostus vesiliikennettä kohtaan on yleisesti joukossa, jotka välittömästi parantavat Saimaan
30135: lisääntynyt. Liikenteen hoidosta vastaavat or- kanavan käyttömahdollisuuksia sekä samalla
30136: ganisaatiot on nyt muodostettu ja myös termi- helpottavat Suomen ja Neuvostoliiton sekä näi-
30137: naalitoiminnat ovat käynnistyneet mm. Kuo- den ja kolmansien maiden välisiä tavaratoimi-
30138: piossa ja Lappeenrannassa. Liikenteen voimak- tuksia. Mielestämme asia on nähtävä valtakun-
30139: kaamman kehittämisen esteeksi on monilta osin nallisena kokonaisvaltaisesti eri liikennemuoto-
30140: jäänyt satamiin johtavien rautateiden puuttu- jen toimintaedellytyksiä patantavana sekä ka-
30141: minen. navan käyttöastetta nostavana ratkaisuna. Näin
30142: Lappeenrannan kaupunki on yhteistyössä lii- ollen hanke olisi rahoituksen suhteen hoidetta-
30143: kenneministeriön, rautatiehallituksen, Saimaan va Saimaan kanavan rakentamiseen ja hyväksi-
30144: kanavan kanavakonttorin ja Kaakkois-Suomen käyttöön kiinteästi liittyvänä erillisenä inves-
30145: kauppakamarin kanssa eri asiantuntijoita kuul- tointina ja hanketta varten olisi valtion tulo-
30146: len laatinut ns. eteläisen rautatien kannatta- ja menoarvioon varattava oma erillinen mää-
30147: vuusselvityksen. rärahansa.
30148: Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30149: pitkän tähtäyksen taloudellinen ohjelma, jonka nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30150: voimassaoloaikaa on nyt jatkettu vuoteen 1995, muksen,
30151: 94 ()881:00188J
30152: 746 Toivomusaloite n:o 637
30153:
30154:
30155: että hallitus ottaisi valtion vuoden mista varten Lappeenrannan asemalta
30156: 1982 tulo- ;a menoarvioesitykseen Partek Oy:n Lappeenrannan tehtaiden
30157: 20 000 000 markkaa rautatien rakenta- eteläpuolitse Mustolan satamaan.
30158: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
30159:
30160: Mikko Kaarna Heikki Järvenpää
30161: Mauno Forsman Juhani Saukkonen
30162: Pentti Poutanen
30163: 1981 vp. 747
30164:
30165: Toivomusaloite n:o 6.38
30166:
30167:
30168:
30169:
30170: Knuuttila ym.: Yksityisteiden muuttamisesta paikallisteiksi par-
30171: lamentaarisen liikennekomitean ehdotusten mukaisesti
30172:
30173:
30174: Eduskunnalle
30175:
30176: Parlamentaarinen liilkennekomitea edellytti Edellä mainittuun viitaten ehdotamme :kun-
30177: vuosittain siirrettäväksi yksityisteitä paikallis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30178: teiksi noin 600 kilometriä. Näin ei ole kuiten- muksen,
30179: kaan tapahtunut, ja niinpä maahamme on jäl-
30180: leen .syntymässä myös kunnallinen tielaitos, mi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30181: tä on pidetty epätaloudellisena. Myös kansa- yksityisteiden muuttamiseksi paikallis-
30182: laisten yhdenvertaisuus lain edessä edellyttäisi, teiksi parlamentaarisen liikennekomitean
30183: että .saman metlkityksen omaavat tiet saisivat esittämässä laajuudessa.
30184: samassa määrin yhteiskunnan tukea.
30185: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981
30186:
30187: Sakari Knuuttila Juhani Surakka Anna-Liisa Piipari
30188: V. J. Rytkönen Jouko Tuovinen Niilo Koskenniemi
30189: Pirjo Ala-Kapee Mauri Pekkarinen Mikko Rönnholm
30190: Mikko Pesälä Pekka Starast
30191: 748 1981 vp.
30192:
30193: Toivomusaloite n:o 639
30194:
30195:
30196:
30197:
30198: Knuuttila ym.: Postilinja-autoliikenteen kehittämisestä
30199:
30200:
30201: Eduskunnalle
30202:
30203: Säädettäessä laiki.a posti- ja ,telelaitoksesta to- reiteillä, joilla se on ainoa joukkoliikennemuoto
30204: dettiin liikennevaliokunnan mietinnössä muun paikalliselle asujaimistolle. Kun haja-asutus-
30205: muassa, että "laitoksen tehtäviin on edelleen alueen liikennetarpeen hoitaminen kohtuullisel-
30206: luettava esimerkiksi postilinja-autoliikenteen la tavalla on mahdollista vain julkisella tuella,
30207: harjoittaminen". Käsitellessään puolestaan halli- on se parhaiten hoidettavissa postin !kuljetuk-
30208: tuksen kertomusta vuodelta 1979 liikenneva- seen yhdistämällä useissa tapauksissa.
30209: liokunta piti tänkeänä postin palvelutason tur- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
30210: vaamista ja kehittämistä sekä korosti erityises- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30211: ti postin harjoittaman linja-autoliikenteen riit- muksen,
30212: tävien voimavarojen saamisen tarvetta.
30213: Edellä mainitusta linjasta poiketen suunnitel- että hallitus toimenpiteillään turvaisi
30214: laan jälleen kuitenkin postilinja-autoliikenteen postilinja-autoliikenteen säilymisen ja ke-
30215: supistamista ja jopa lakkauttamista sellaisilla hittämisen.
30216: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30217:
30218: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen
30219: Risto Tuominen Alvar Saukko Jermu Laine
30220: Markus Aaltonen Saara-Maria Paakkinen Tellervo Koivisto
30221: Mikko Rönnholm Mauri Pekkarinen Matti Pelttari
30222: Pertti Hietala Väinö Rautiainen Matti Maijala
30223: Kaj Bärlund Pekka Starast Anssi Joutsenlahti
30224: Hannu Tapiola Pirkko Valtonen Bror Lillqvist
30225: Inger Hirvelä
30226: 1981 vp. 749
30227:
30228: Toivomusaloite n:o 640
30229:
30230:
30231:
30232:
30233: Knuuttila ym.: Paikallisliikenteen jatkamisesta Haapamäen-
30234: Potin radalla
30235:
30236:
30237: Eduskunnalle
30238:
30239: Vaidonrautateiden paikallisliilkennettä Helsin- da tässäkään ,tapauksessa '~orvata edes tieliiken-
30240: gin seudun ulkopuolisella alueella on jatkuvasti teellä, kuten on suunniteltu. Tässäkin tapauk·
30241: supistettu, vaikka sitä on laajasti vastustettu. 'sessa lakkauttamista vastusti kolme maakunta-
30242: Myöskään ei ole ryhdytty uuden paikallisliiken- liittoa, mutta niiden kannanottoja ei otettu
30243: 'teen hoitoon soveltuvan kaluston kehittämi- huomioon päätöstä tehtäessä.
30244: seen ja hankintaan, vaikka tiedetään, että var- Edellä mainittuun viltaten ehdotamme kun-
30245: sin pian nyt käy,tetty kalusto on loppuun ku- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30246: lunut ja huonosti liikennöintiin soveltuvaa. sen,
30247: Viimeksi on muun muassa päätetty lakkaut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30248: taa kokonaan paiikallisliikenne Porin-Haapa- paikallisliikenteen jatkamiseksi Haapa-
30249: mäen radalla. Kaikkien liikennetarvetta ei voi- mäen-Porin radalla.
30250: Helsingissä 13 päivänä helm1kuuta 1981
30251:
30252: Sakari Knuuttila Jermu Laine Matti Maijala
30253: Väinö Rautiainen Tellervo Koivisto Anssi Joutsenlahti
30254: Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila Anneli Kivitie
30255: Hannu Tapiola Mauri Pekkarinen Eino Loikkanen
30256: Inger Hirvelä Antero Juntumaa Juhani Surakka
30257: Kaisa Raatikainen Matti Pelttari Bror Lillqvist
30258: 750 1981 vp.
30259:
30260: Toivomusaloite n:o 641
30261:
30262:
30263:
30264:
30265: Koivisto ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1981 tulo- ja meno-
30266: arvioon yleisten teiden kunnossapitoa varten
30267:
30268:
30269: Eduskunnalle
30270:
30271: Yleisten teiden kunnosta riippuu merkittä- 30% vuodeklsi 1981 ennakoitua tasoa kor-
30272: västi mm. elinkeinoelämämme kuljetusten häi- keammaksi, ja tiestön kokonaishoitokustannus-
30273: riötön sujuminen ja ulkoisen kilpailukykymme ,ten nousu muodostuu lähes 11 % suuremmak-
30274: taso. Syksy 1980 ja alkutalvi 1981 ovat osoit- si kuin vuoden 1981 tulo- ja menoarviota laa-
30275: taneet, että TVL:lle yleisten teiden kunnossa- dittaessa ennakoitiin.
30276: pitoon osoitetut voimavarat ja liikennetarpeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30277: vaatimukset eivät ole oikeassa suhteessa toisiin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30278: sa. Jotta yleisten ,teiden kunnossapidon rahoi- muksen,
30279: tus pysyisi reaalisesti samalla tasolla kuin vuo-
30280: sina 1975-79, edellyttäisi se 80 milj. markan että hallitus antaisi pikaisesti .esityk-
30281: lisäystä kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa sen 80 000 000 markan määrärahan ot-
30282: myönnettyihin tiestön hoito- ja päällystysmäärä- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
30283: rahoihin. Myönnetyt määrärahat ovat jo nyt 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
30284: osoittautuneet vakavasti alimitoitetuiksi, koska 31.24.14 TVL:n käytettäväksi yleisten
30285: mm. päällysteiden hintataso on noussut noin teiden kunnossapitoon.
30286: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30287:
30288: Tellervo Koivisto Paula Eenilä Erkki Pystynen
30289: Jermu Laine Mikko Kuoppa Sampsa Aaltio
30290: Matti Luttinen Matti Maijala Anneli Kivitie
30291: Risto Tuominen Kaisa Raatikainen Eino Loikkanen
30292: Pirjo Ala-Kapee Antero Juntumaa U.-L. Alppi
30293: Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila Helge Siren
30294: Marjatta Mattsson
30295: 1981 vp. 751
30296:
30297: Toivomusaloite n:o 642
30298:
30299:
30300:
30301:
30302: Koivisto ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1981 tulo- ja meno-
30303: arvioon TVL:n tienpitokaluston hankintamenoja varten
30304:
30305:
30306: Eduskunnalle
30307:
30308: Syiksyllä 1980 ja alkutalvesta 1981 on yleis- mtnk:n määrärahan ao. tarkoituksiin. Myön-
30309: ten teiden kunnossapito osoittautunut ongel- netty määräraha oli kuitenkin 82 mmk. Lisä-
30310: malliseksi siitä syystä, että reaalista liikenne- tarve kuluvana vuonna TVL:n tienpitokalus-
30311: tarvetta vastaavat tienpitoresurssit ovat TVL:n toon on näin ollen 10 mmk, millä määrärahalla
30312: osalta huomattavasti vähentyneet. TVL:n oma voitaisiin kuluvana vuonna taata yleisten tei-
30313: tienpitokalusto on osoittautunut täysin riittä- den kunnossapidon varmuus ja oikaista TVL:n
30314: mättömäksi, eikä tarkoituksenmukaista vuokra- tienpitokaluston rakenteen ja ikäjakauman ny-
30315: kalustoakaan ole ollut tarvittavassa määrin tar- kyisiä epäkohtia.
30316: jolla. Mikäli TVL:n esittämistä tienpitokalus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30317: ton min1mimäärärahoista leikataan vuositasolla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30318: suhteellisesti samantasoisia määriä pois kuin muksen,
30319: mitä tapahtui vuoden 1981 ,tulo- ja menoarvios-
30320: sa, tulee lähivuosina eteen yht'äkkinen kalus- että hallitus antaisi pikaisesti esityk-
30321: ton uusintatarve, mitä ei esim. suhdannepoliit- sen 10 000 000 markan määrärahan
30322: tisista syistä voitane pitää tarkoituksenmukaise- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
30323: na. TVL:n tienpitokaluston pitäminen määräl- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
30324: lisesti tasaisena ja kaluston nykyisen ikäraken- 31.24.70 WL:n tienpitokalustohankin-
30325: teen oikaiseminen olisi edellyttänyt vuoden toihin.
30326: 1981 tulo- ja menoarvioon otettava!ksi 92
30327: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30328:
30329: Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Mattsson
30330: Jermu Laine Paula Eenilä Anneli Kivitie
30331: Matti Luttinen Kaisa Raatikainen Matti Maijala
30332: Risto Tuominen Antero Juntumaa Eino Loikkanen
30333: Pirjo Ala-Kapee Sakari Knuuttila U.-L. Alppi
30334: Mikko Kuoppa Helge Siren
30335: 752 1981 vp.
30336:
30337: Toivomusaloite n:o 64.3
30338:
30339:
30340:
30341:
30342: Korhonen ym.: Tietyön aloittamisesta välillä Niirala-Värtsilä-
30343: Hoilola
30344:
30345:
30346: Eduskunnalle
30347:
30348: Maantie Niiralasta Väl'tsilän keskustaan (4 kohtainen asia. Koko tievälin Niirala-Boilola
30349: km) on öljysorapintaista, pinnoitteen osalta mo- perusparantaminen ja kestopäällystäminen on
30350: nin paikoin katkeillutta. Väli Värtsilä-Hoilola mielestämme tärkeä tehtävä, jotta voitaisiin taa-
30351: on heikkokuntoista soratietä. Kelirikot varsin- ta turvallinen liikennereitti mm. Runon ja ra-
30352: kin Sääperinjärven pohjoispuolella lähellä Värt- jan 'tietä matkaileville. Tietyön toteuttamista
30353: silän kunnan keskustaa ovat keväisin kova koet- myös työllisyystöinä puoltaa Pohjois-Karjalan
30354: telemus tiellä kulkijoille. korkea työttömyysprosentti.
30355: Tie on ra:kennettu sotien jälkeen katkennei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30356: den tieyhteyksien uudelleen järjestämiseksi sen- nioittaen eduskunnan hyväksy,ttäväksi toivo-
30357: aikaisin menetelmin. muksen,
30358: Kevyen liikenteen väylien takentaminen vä-
30359: lille Niirala-Värtsilä on jalkaisin ja pyörillä että hallitus ottaisi valtion vuoden
30360: kulkevien turvallisuuden kannalta välttämätön 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
30361: toimenpide. Liikenteen kasvaessa haitat lisään- rärahan Niiralan-V ärtsilän-Hoilolan
30362: tyvät, joten toimenpiteisiin ryhtyminen on ajan- tietyön toteuttamiseen.
30363: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30364:
30365: Erkki Korhonen Markku Kauppinen Lea Sutinen
30366: Pauli Puhakka Jouko Tuovinen Mauri Vänskä
30367: Matti Puhakka
30368: 753
30369:
30370: Toivomusaloite n:o 644
30371:
30372:
30373:
30374:
30375: Kortesalmi ym.: Pyhänkosken ja Pyhäjoen kirkonkylän välisen
30376: tieosuuden perusparantamisesta Pyhäjoen pohjoispuolella
30377:
30378:
30379: Eduskunnalle
30380:
30381: Merijärven ja Pyhäjoen kunta sekä Oulais- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30382: ten kaupunki pitävät erittäin tärkeänä sitä, että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30383: Pyhänkosken ja Pyhäjoen kirkonkylän välinen muksen,
30384: yleinen maantie n:o 7891, joka kulkee Pyhä-
30385: joen pohjoispuolella, saataisiin asianmukaiseen että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
30386: kuntoon. Pyhänkosken ja Pyhäjoen kirkonkylän
30387: Mainitut kunnat ovat eduskuntaan lähettä- välisen Pyhäjoen pohjoispuolella kulke-
30388: mässään kirjeessä esittäneet, että tämän tie- van tieosuuden saattamiseksi peruspa-
30389: osuuden perusparantaminen saataisiin aikaan rannustöiden alaiseksi tehostettuna kun-
30390: tehostettuna kunnossapitona jo ennen Pyhän- nossapitotyönä.
30391: kosken vesivoimalan rakennustöiden aloittamis-
30392: ta.
30393: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30394:
30395: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
30396:
30397:
30398:
30399:
30400: 95 088100188}
30401: 754 1981 vp.
30402:
30403: Toivomusaloite n:o 645
30404:
30405:
30406:
30407:
30408: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
30409: Oulun läänin Pyhäjärven Pyhäsalmen lentokenttätöiden aloit-
30410: tamiseksi
30411:
30412:
30413: Eduskunnalle
30414:
30415: Oulun läänin Pyhäjärvi on liikenneyhteyk- nostanut varsin monia yrittäjiä, kuten syksyllä
30416: sien kannalta monessa mielessä "lapsipuolen 1978 suoritettu kokeilu 2-moottorisilla koneilla
30417: asemassa". Esim. pikajunaa ei kulje ollenkaan jo osoitti.
30418: ja muutenkin on vain kaksi junavuoroa päiväs- Pyhäsalmen lentokentän päällystämisellä on
30419: sä. myös merkittävä työllistävä vaikutus, onhan
30420: Pyhäjärven Ilmailukerho on omasta puoles- Pyhäjärvikin kärsinyt jo sangen paljon työttö-
30421: taan tunnustusta ansaitsevalla tavalla pyrkinyt myydestä, aika-ajoin työttömyys on ollut siellä
30422: kehittämään paikkakunnan lentoliikennettä ja jopa lähes 11 % työvoimasta viime aikoina.
30423: siten parantamaan liikenneyhteyksiä. Myös Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30424: Pyhäjärven kunta on suhtautunut myönteisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30425: lentokenttähankkeeseen edellyttäen kuitenkin,
30426: että valtio myös tulee riittävässä mitassa tu- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
30427: kemaan lentokentän laajennustöitä. tyksen 400 000 markan määrärahan ot-
30428: Pyhäjärven Ilmailukerho on lähettänyt raha- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
30429: anomuksen Pyhäsalmen lentokentän töiden lop- 1981 tulo- ja menoarvioon Oulun läänin
30430: puun saattamiseksi. Tarkoitus on, että lento- Pyhäjärven Pyhäsalmen lentokenttätöi-
30431: kentän kiitotien pituudeksi tulisi 1 150 metriä den saattamiseksi käyntiin viimeistään
30432: ja leveydeksi noin 30 metriä ja että kenttä vuoden 1981 kesän aikana ja siten Poh-
30433: päällystettäisiin bitumilla. jois-Suomen ja erityisesti Oulun läänin
30434: Pyhäsalmen kenttä on jo varsin hyvin tun- eteläosan lentoliikenteen ja Pyhäjärven
30435: nettu ympäri Suomea. Sen käyttö on jo kiin- seudun työllisyyden edistämiseksi.
30436: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1981
30437:
30438: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
30439: Urho Pohto Urpo Leppänen
30440: Anssi Joutsenlahti
30441: 1981 vp. 755
30442:
30443: Toivomusaloite n:o 646
30444:
30445:
30446:
30447:
30448: Kuoppa ym.: Valtatien n:o 3 perusparantamisesta välillä Pispala
30449: -Ylöjärvi
30450:
30451:
30452: Eduskunnalle
30453:
30454: Valtatien n:o 3 väli Pispala-Ylöjärvi on nen ja osittain uudelleen rakentaminen on
30455: erittäin vilkas ulosmenotie Tampereelta. Liiken- ajoitettu vasta vuodelle 1985. Koko hankkeen
30456: nevilkkaus on noin 20 000 autoa vuorokaudes- toteuttamista tulisi siirtää suunniteltua aikai-
30457: sa. Tiellä ei ole kevyen liikenteen väylää, vaan semmaksi, mutta erityinen kiire on pyörä- ja
30458: pyöräilijät ja jalankulkijat joutuvat käyttämään jalankulkutiellä.
30459: kapeata ajoradan reunaa. Vilkkaasta liikenteestä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30460: ja tien kapeudesta johtuen pyöräilijät ja jalan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30461: kulkijat ovat jatkuvassa vaarassa tiellä liikkues- muksen,
30462: saan. Erityisesti pyöräily on voimakkaasti li-
30463: sääntynyt tällä noin 10 km:n matkalla, jolle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30464: pitäisi pikaisesti saada kevyen liikenteen väylä. valtatien n:o 3 perusparantamiseksi vä-
30465: TVL:n toimenpideohjelmassa tien parantami- lillä Pispala-Ylöjärvi.
30466: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30467:
30468: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Marjatta Mattsson
30469: 1'56 1981 '9'p.
30470:
30471: Toivomusaloite n:o 647
30472:
30473:
30474:
30475:
30476: Kuoppa ym.: Paikallistien parantamisesta välillä Kulju-Koivis-
30477: tonkylä
30478:
30479:
30480: Eduskunnalle
30481:
30482: Ns. vanhan Tampereentien eli Kuljun- tukaavaliiton tekemästä joukkoliikenteen kehit-
30483: Koivistonkylän paikallistien (pt 13786) paran- tämistä koskevasta raportista voidaan todeta,
30484: tamiseksi eli varustamiseksi jalankulku- ja että kaupunkiseudun kuntien (Lempäälä, Pirk-
30485: polkupyörätiellä välillä Ruskea-ahde - T ampe- kala, Nokia, Ylöjärvi ja Kangasala) niistä pää-
30486: reen kaupungin raja on Lempäälän kunnan väylistä, jotka välittävät ensisijassa paikallista
30487: toimesta laadittuna valmiina parantamissuunni- liikennettä, ero. Lempäälän kunnan alueella si-
30488: telma. Vielä parantamattoman osuuden pituus jaitsevalla parannettavalla väylällä on eniten
30489: on vähän vajaat 8 km. Rakentamiskustannukset linja-autovuoroja, vuonna 1977 yht. 333 (!).
30490: ovat 20. 2. 1979 laaditun kustannusarvion mu- Tämä tieto sinänsä jo pitkälle osoittaa, kuinka
30491: kaan noin 4,3 mmk, josta kunnan osuus on tärkeästä asiasta on kysymys.
30492: noin 1,3 mmk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30493: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Hämeen piirin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30494: piirikonttorin työohjelmassa työ on suunniteltu muksen,
30495: toteutettavaksi - ellei hanke jostakin syystä
30496: viivästy - vuosina 1982-1983. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30497: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi em. rahoituksen järjestämiseksi ja töiden
30498: hankkeen toteuttamista pidetään hyvin tärkeänä aloittamiseksi Kuljun-Koivistonkylän
30499: ja, koska hankkeen toteuttaminen on viivästy- paikallistien parantamiseksi.
30500: nyt, myös hyvin kiireellisenä. Tampereen seu-
30501: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30502:
30503: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Marjatta Mattsson
30504: 1981 vp. 757
30505:
30506: Toivomusaloite n:o 648
30507:
30508:
30509:
30510:
30511: Kuoppa ym.: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta välille
30512: Oriveden asema - yhteiskoulu
30513:
30514:
30515: Eduskunnalle
30516:
30517: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi kiinni- kennettä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden muo-
30518: tetään erityisesti huomiota jalankulku- ja pyörä- dossa.
30519: teiden rakentamiseen. Oriveden kunnan alueella Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kWl-
30520: tarvittaisiin pikaisesti välille Oriveden asema- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30521: yhteiskoulu kevyen liikenteen väylä. Nyt jalan- muksen,
30522: kulkijat ja pyöräilijät, joista suuri osa on kou-
30523: lulaisia, joutuvat kulkemaan tämän noin 4,5 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30524: km:n välin vilkkaasti liikennöidyllä tiellä, jossa kevyen liikenteen väylän rakentamist:ksi
30525: ei ole edes kunnollista piennarta. Lisäksi tie- välille Oriveden asemtl- yhteiskouhl.
30526: osuudella on huomattava määrä työpaikkalii-
30527: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30528:
30529: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Marjatta Mattsson
30530: 758 1981 vp.
30531:
30532: Toivomusaloite n:o 649
30533:
30534:
30535:
30536:
30537: Kuoppa ym.: Kuohijoen sillan rakentamisesta Luopioisissa
30538:
30539:
30540: Eduskunnalle
30541:
30542: Luopioisten kunnassa SlJaltseva Kuohijoen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30543: silta on vanha ja puurakenteinen. Sillan kunto nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30544: on varsin heikko ja tämä aiheuttaa vaikeuksia muksen,
30545: raskaalle liikenteelle. Alueella on hyvin huo-
30546: mattavat metsävarat, joten puutavaraliikennettä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30547: on huomattavasti. Kesäisin alueella on runsaasti rahoituksen järjestämiseksi ja töiden
30548: matkailijoita, ja heikkokuntoinen silta vaaran- aloittamiseksi Kuohijoen sillan rakenta-
30549: taa osaltaan liikenneturvallisuutta. miseksi.
30550: · Siltatyömaalla on myös tärkeä työllistävä
30551: merkitys alueellisesti.
30552: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30553:
30554: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
30555: 1981 vp. 759
30556:
30557: Toivomusaloite n:o 6.50
30558:
30559:
30560:
30561:
30562: Kuoppa ym.: Tekstitettyjen televisio-ohjelmien lisäämisestä
30563:
30564:
30565: Eduskunnalle
30566:
30567: Vuosi 1981 on julistettu vammaisten vuo- hyvin yksipuolista, mutta siitä huolimatta kuu-
30568: deksi. Tänä vuonna tulisi erityisesti kiinnittää roilta ja huonokuuloisilta peritään täysi lupa-
30569: huomiota vammaisten asioiden hoitoon ja puut- maksu.
30570: teiden poistamiseen. Erilaiset teemavuodet ovat Ohjelmatarjontaa tulisi televisiossa monipuo-
30571: tahtoneet jäädä pelkiksi juhlapuheiksi ilman listaa, niin että kuulovammaiset voisivat seu-
30572: konkreettisia tekoja, toivottavasti vammaisten rata useampia ohjelmia. Erityisesti tulisi lisätä
30573: vuodelle ei käy samoin. Kuuroja on maassam- ajankohtaisohjelmien ja uutisten tekstitystä.
30574: me noin 8 000 henkilöä, tämän lisäksi on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30575: nokuuloisia noin 300 000 henkilöä. Kuurojen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30576: ja huonokuuloisten on hyvin vaikeaa tai usein muksen,
30577: täysin mahdotonta seurata televisio-ohjelmia,
30578: koska niitä ei ole tekstitetty. Nyt kuulovam- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30579: maiset joutuvat tyytymään paljolti ulkomaisiin tekstitettyjen ohjelmien lisäämiseksi te-
30580: elokuviin ja sarjafilmeihin. Ohjelmatarjonta on levisioon.
30581: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30582:
30583: Mikko Kuoppa Pauli Uitto Sten Söderström
30584: Seppo Toiviainen Vappu Säilynoja M.-L. Salminen
30585: Ulla-Leena Alppi P. Puhakka Aarne Koskinen
30586: Kauko Tamminen Aarne Saarinen Anna-Liisa Piipari·
30587: Inger Hirvelä E.-J. Tennilä Pekka Starast
30588: Irma Rosnell Ensio Laine Niilo Koskenniemi
30589: Marjatta Mattsson
30590: 760 1981 vp.
30591:
30592: Toivomusaloite n:o 651
30593:
30594:
30595:
30596:
30597: Lahti-Nuuttila ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Hämeen piirin
30598: tiemäärärahojen korottamisesta
30599:
30600:
30601: Eduskunnalle
30602:
30603: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Hämeen piirin teitä, jotka liikennemäärän perusteella p1ta1s1
30604: tieverkossa on koko maan yleiseen tietilantee- parantaa kestopäällysteisiksi teiksi, Hämeen pii-
30605: seen verrattuna poikkeuksellisen suuria puut- rissä on lähes 100 km eli lähes 15% koko
30606: teellisuuksia, jotka johtuvat lähinnä siitä, että maan vastaavasta luvusta siitä huolimatta, että
30607: piirin osuus kaikista tienrakennus- ja tienpa- Hämeen piirissä öljysorapäällysteisiä teitä on
30608: rannusmäärärahoista samoin kuin tienrakennus- suhteellisen vähän. Painorajoitteisia siltoja on
30609: töihin vuosittain käytettävistä työllisyysvaroista Hämeen piirissä piireistä suurin määrä - noin
30610: on huomattavasti alle sen osuuden, mitä lli- 180 kpl, mikä on lähes 20 % koko maan
30611: kenteellinen merkitys edellyttäisi. Useiden vuo- painorajohteisista silloista. Vastaavia Hä-
30612: sien aikana on tapahtunut Hämeen piirin koh- meen piirin epäedullista asemaa kuvaavia lukuja
30613: dalla rahoituksessa selvää jälkeenjääneisyyttä, tieliikenneolosuhteista löytyy myös muilta tei-
30614: jonka oikaiseminen olisi myös vähitellen aloi- den rakentamisen ja parantamisen osa-alueilta.
30615: tettava. Lähivuosien aikana tie- ja vesirakennuslai-
30616: Yleisen tieverkon pituus tie- ja vesirakennus- toksen Hämeen piirillä on edessä varsin mit-
30617: laitoksen Hämeen piirissä on 6 800 kilometriä. tavia ja tärkeitä tienrakennus- ja -parannus-
30618: Tämä on 9,1 % koko maan yleisen tieverkon hankkeita, joiden esteeksi ei enää voi muodos-
30619: pituudesta. Asukkaita taas Hämeessä on tua riittämätön rahoitus. Kun otetaan Hämeen
30620: 13,9% koko maan väestöstä. Liikennesuorite piirin kohdalla huomioon rahoituksessa aikai-
30621: piirin yleisillä teillä vastaa 12 % koko maan sempina vuosina tapahtunut jälkeenjääneisyys,
30622: vastaavasta liikenteestä,. joten voidaan sanoa, rahoituksen pitäisi tulevina vuosina olla jopa
30623: että Hämeen piirin hoidossa olevat yleiset tiet piirin liikenteellistä merkitystä suurempi.
30624: ovat keskimäärin .30 % vilkkaammin liikennöi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30625: tyjä kuin keskimäärin maassa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30626: Teiden päällystetilanne on Hämeen piirissä sen,
30627: heikko. Piirin maanteistä on noin .37 % ja
30628: paikallisteistä noin 88 % sorapäällysteisiä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30629: Koko maassa vastaavat luvut ovat noin 28 % menpiteisiin tie- ja vesirakennuslaitok-
30630: ja noin 8.3 %. Hämeen piirissä on siten enem- sen Hämeen piirin tienrakennus- ja tien-
30631: män sorateitä kuin koko maassa keskimäärin. parannusmäärärahojen korottamiseksi
30632: Vilkasliikenteisiä sorateitä Hämeen piirissä on siihen osuuteen kaikista kyseessä olevis-
30633: enemmän kuin missään muussa piirissä eli lähes ta määrärahoista} mitä Hämeen piirin
30634: 400 km. Tämä on noin viidennes koko maan liikenteellinen merkitys edellyttää.
30635: vastaavasta luvusta. Vilkasliikenteisiä öljysora-
30636: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30637:
30638: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen Antero Juntumaa
30639: Ulla Järvilehto Matti Maijala Erkki Pystynen
30640: Helge Siren Jermu Laine Tellervo Koivisto
30641: Ulla-Leena Alppi Lea Savolainen Eino Grönholm
30642: Matti Luttinen Jouko Skinnari Marjatta Mattsson
30643: Saara Mikkola
30644: '161
30645:
30646:
30647: Toivomusaloite n:o 652
30648:
30649:
30650:
30651:
30652: E. Laine ym.: V:altionraullll!teiden paiikallislli:kennekaluston säi-
30653: lyttämilsestä ja uusimisesta
30654:
30655:
30656: Eduskunnalle
30657:
30658: Vaikka energia- ja ympäristöpoliittiset syyt koulu- tai asioimisyhteys paikallisille asukkaille,
30659: ja tekijät ovat yhä voimakkaammin vaatineet tulisi ryhtyä pikaisesti suunnittelemaan uuden,
30660: rautatieliikenteen kehittämistä, on toistuvasti nimenomaan paikallisliikenteen tarpeita palve-
30661: suoritettu toimenpiteitä mm. paikallisjunavuo- ilevan kevyen kaluston hankkimista.
30662: rojen lakkauttamiseksi ja pysäkkipaikkojen vä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
30663: hentämiseksi. Eräänä perusteluna on esitetty kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30664: sopivan kaluston puute ja olemassa olevan
30665: kaluston loppuunkuluminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30666: Jotta Turun seudun ja maan muiden aluei- Turun seudun ja maan muiden alueiden
30667: den paikallisliikennepalveluja voitaisiin kehit- rautateiden paikallisliikenteen tarpeita
30668: tää ja pysäyttää suunnitelmat paikallisliikenteen palvelevan kevyen rautatiekaluston kun-
30669: jatkuvasta rajoittamisesta, tulisi huolehtia riit- non turvaamiseksi ja uuden kaluston
30670: tävän kaluston olemassaolosta ja sen kunnosta. hankkimiseksi siten, että keskeytystä ja
30671: Lähtien siitä tosiasiasta, että useassa tapauk- supistuksia paikallisliikenteen hoidossa
30672: sessa paikallisjunayhteys on ainoa toimiva työ-, ei tule.
30673: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
30674:
30675: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
30676:
30677:
30678:
30679:
30680: 96 08810018'8]
30681: 76z 1981 vp.
30682:
30683: Toivomusaloite n:o 653
30684:
30685:
30686:
30687:
30688: Leppänen ym.: Tien perusparantamisesta välillä Partakoski-
30689: Heikkilänkylä
30690:
30691:
30692: Eduskunnalle
30693:
30694: Savitaipaleelta Suomenniemelle Partakosken Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30695: kautta kulkevalla tiellä on päällystämätön tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30696: osuus, joka alkaa 3 km ennen Partakoskea ja sen,
30697: jatkuu Heikkilänkylään saakka. Yhteensä tämä
30698: päällystämätön osuus on noin 18 km. Tällä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30699: tieosuudella on erittäin jyrkkiä mäkiä ja tie siin Savitaipaleen - Suomenniemen -
30700: on hyvin mutkainen. Tämän johdosta liukkaalla Partakosken kautta kulkevan tien perus-
30701: kelillä mm. linja-autot eivät voi käyttää tietä. parantamisen ja päällystämisen järjestä-
30702: Sama koskee myymäläautoja. miseksi tieosuudella 3 km ennen Parta-
30703: Tämän tieosuuden perusparantaminen ja pääl- koskea Heikkilänkylään saakka.
30704: lystäminen olisi välttämätön tien varressa asu-
30705: van väestön kannalta.
30706: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30707:
30708: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
30709: 1981 vp. 763
30710:
30711: Toivomusaloite n:o 654
30712:
30713:
30714:
30715:
30716: Leppänen ym.: Ns. Jukkaran tien muuttamisesta paikallistieksi
30717:
30718:
30719: Eduskunnalle
30720:
30721: Yksityistie välillä Säänjärven paikallistie- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30722: Kouvolan-Lappeenrannan tie tulisi saada muu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30723: tettua yksityistiestä paikallistieksi. Tämä ns. sen,
30724: Jukkaran tie on pituudeltaan 3,1 km. Tätä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30725: tietä käyttävät puutavaran kuljetusautot, posti- Säänjärven paikallistieTtä Kouvolan-
30726: linja-auto, 2 myymäläautoa sekä Etelä-Saimaan Lappeenrannan tielle johtavan tien eli
30727: lehtiauto. Lisäksi tämä tie on erittäin tärkeä ns. Jukkaran tien saamiseksi paikallis-
30728: yhdystie paikallisille asukkaille. tieksi.
30729: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30730:
30731: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
30732: 764 1981 vp.
30733:
30734: Toivomusaloite n:o 655
30735:
30736:
30737:
30738:
30739: Leppänen ym.: Kansalaisten vapaakirjeoikeuden laajentamisesta
30740: viranomaisyhteyksissä
30741:
30742:
30743: Eduskunnalle
30744:
30745: Byrokratia jatkuvasti kasvattaa erilaista pa- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
30746: perisotaa ja kirjeenvaihtoa. Tavalliset ihmiset kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30747: joutuvat entistä useammin lähettämään kirjeitä vomuksen,
30748: yhteiskunnan eri virastoihin. Tästä aiheutuu
30749: ihmisille huomattavia kustannuksia. Tämän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30750: vuoksi olisi tarpeellista laajentaa maksettujen yhteydenpidossa viranomaisiin päin kan-
30751: takaisinpalautuskirjeiden käyttöönottoa viran- salaisten vapaakirjeoikeuden laa;entami-
30752: omaisten kanssa asioitaessa. seksi.
30753: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30754:
30755: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
30756: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
30757: 1981 rd. 765
30758:
30759: Hemställningsmotion nr 6.56
30760:
30761:
30762:
30763:
30764: Lillqvist m. fl.: Om förhättrade alarmeringsmöjligheter längs de
30765: större huvudvägarna
30766:
30767:
30768: Tili Riksdagen
30769:
30770: Ansvarskännande polis- och hrandbefäl ser - fasta alarmcentraler borde upprättas och
30771: med oro på den växande olycksfallsstatistiken förläggas tili brandkårer med fast bemanning,
30772: längs vårt lands huvudvägar. - poliseos kommunikationssystem hör
30773: Avsaknaden av alarmtelefoner vid alla större snabbt utbyggas och behövlig materiel för
30774: trafikleder gör att omhändertagningen av omläggning av trafik och nedtrappning av
30775: olycksoffren fördröjs, samt att behövlig om- hastighet vid inträffad trafikolycka anskaffas,
30776: läggning av trafiken försenas, i bägge fallen - - vid alla vägar bör anvisningar om när-
30777: allt för ofta - med ödesdigra följdverkningar. maste alarmcentral samt sättet att utföra larm
30778: Bdstande alarmeringsmöjligheter gör, att am- finnas,
30779: bulanserna inom ifrågavarande olycksfallsområ- - varje medborgare och särskilt alla bil-
30780: de inte i tid får vetskap om inträffade trafi:k- förare borde få en saklig utbildning i för-
30781: olyckor, varför omhändertagningen av olycks- faringen vid en olycksplats när det gäiller den
30782: offren sker av medtrafikanter i för olycksfalls- första hjälpinsatsen,
30783: transport olämpliga fordon utan möjlighet tili - bilskolorna bör få tilläggsdirektiv om
30784: behövlig patientvård under transporten tili sådan undervisning, medhorgarorganisationer
30785: sjukhus eller läkare. Bristande omhändertagan- och myndigheter bör samarbeta för fortlöpan-
30786: de kan bli av avgörande betydelse för tillfrisk- de vidareutbHdning och instruktion,
30787: nandet, då däremot läkarvetenskapen har be- - försäkringsbolagen, som har ekonomiska
30788: visat, att ett rätt omhändertagande av utbildad intressen vid inträffade olyckor, borde stöda
30789: ambulanspersonal med tiligång tili utrustat informations- och utbildningsarbetet ekono-
30790: fo11don för olyoksfall~transport, minskar risken miskt.
30791: för komplikationer och i en del fall kan ge Med hänvisning tili ovanstående motivering,
30792: patienten chansen att överleva. föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
30793: Bristande alarmeringsmöjligheter ger ej hemställa,
30794: heller polisen tilifälle att nå olycksplatsen i tid
30795: för insättande av behövliga avvärjningsåtgär- att regeringen i skyndsam ordning
30796: der, hehövlig vamingsutrustning såväl som måtte vidtaga åtgärder i syfte att säkra
30797: skyltar för omläggning av trafiken saknas o s v. alarmeringsmöjligheten av ambulansper-
30798: En förbättring av nuvarande förhållande sonal och polisstyrkor vid inträffade
30799: kräver åtgärder enligt följande förslag: trafikolyckor längs landets större huvud-
30800: - vid alla större trafikleder borde alarm- vägar.
30801: telefoner installeras på bestämda avstånd,
30802: Helsingfors den 12 februari 1981
30803:
30804: Bror Lillqvist Kaj Bärlund Mauno Forsman
30805: Jacoh Söderman Paula Eenilä Sakari Knuuttila
30806: 766 1981 vp.
30807:
30808: Toivomusaloite n:o 656 Suomennos
30809:
30810:
30811:
30812:
30813: Lillqvist ym.: Hälytysmahdollisuuksien parantamisesta tärkeillä
30814: pääteillä
30815:
30816:
30817: Eduskunnalle
30818:
30819: Vastuunsa tunteva poliisi- ja palopäällystö - kaikkien suurten liikenneväylien varteen
30820: on huolissaan pääteittemme varsilla tapahtuvien tulee asentaa hälytyspuhelimia määrättyjen vä-
30821: onnettomuuksien tilaston paisumisen johdosta. limatkojen päähän,
30822: Hälytyspuhelimien puuttuminen kaikkien - olisi perustettava kiinteitä hälytyskeskuk-
30823: suurten liikenneväyliemme varsilta aiheuttaa sia palokuntien yhteyteen, joissa on kiinteä
30824: sen, että onnettomuuksien uhrien hoitoon saat- miehitys,
30825: taminen viivästyy ja sen, että liikenteen tar- - poliisin tiedotusjärjestelmää on pikaisesti
30826: peellinen toisin ohjaaminen myöhästyy, kum- laajennettava ja hankittava tarpeelliset välineet
30827: massakin tapauksessa - aivan liian usein - liikenteen toisin ohjaamista ja nopeuden ra-
30828: kohtalokkain seurauksin. joittamista varten onnettomuuden tapahduttua,
30829: Hälytysvälineiden puuttuminen aiheuttaa sen, - kaikille teille tulee asettaa opasteet lä-
30830: että kyseisen onnettomuusalueen ambulanssit himmästä hälytyskeskuksesta sekä tavasta, jolla
30831: eivät ajoissa saa tietoa liikenneonnettomuuk- hälytys tulee suorittaa,
30832: sien tapahtumisesta, minkä johdosta onnetto-
30833: - jokaisen kansalaisen ja erityisesti autoili-
30834: muuksien uhrien hoitoon saattaminen tapahtuu
30835: joiden tulisi saada asiallinen koulutus menet-
30836: muiden liikenteessä olevien toimesta sairaan-
30837: telystä onnettomuuspaikalla ensiavun antamista
30838: kuljetuksiin sopimattomissa ajoneuvoissa ilman
30839: silmällä pitäen,
30840: että potilaita voidaan hoitaa kuljetuksen aikana
30841: heitä sairaalaan tai lääkärinhoitoon vietäessä. - autokoulujen tulisi saada ohjeet tällai-
30842: Uhrin hoitoon saattaminen voi tervehtymisen sesta lisäkoulutuksesta, kansalaisjärjestöjen ja
30843: kannalta olla ratkaisevaa lääketieteen voidessa viranomaisten tulee olla yhteistyössä jatkuvan
30844: osoittaa, että oikein tapahtunut hoitoon saatta- lisäkoulutuksen ja ohjeiden antamiseksi,
30845: minen siihen koulutetun ambulanssihenkilökun- - vakuutusyhtiöiden, joiden taloudelliset
30846: nan toimesta ja heidän käytössään olevan tar- edut ovat kyseessä onnettomuustapauksissa, tu-
30847: peellisin laittein varustetun sairaankuljetusajo- lisi tukea taloudellisesti tiedottamis- ja koulu-
30848: neuvon avulla vähentää lisähäiriöiden vaaraa ja tustyötä.
30849: saattaa eräissä tapauksissa myötävaikuttaa po- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30850: tilaan henkiin jäämiseen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30851: Hälytyslaitteiden puuttuminen ei myöskään muksen,
30852: anna poliisille mahdollisuutta saapua ajoissa
30853: onnettomuuspaikalle ja ryhtyä tarpeellisiin tor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30854: juntatoimiin, varoituslaitteiden paikalleen aset- menpiteisiin ;oilla varmistetaan mahdol-
30855: tamiseen, samoin saattavat liikenteen toisin oh- lisuudet hälyttää ambulanssihenkilökun-
30856: jaamisen varoituskilvet puuttua jne. taa ;a poliisivoimia sellaisille liikenne-
30857: Nykyisten olosuhteiden korjaaminen edellyt- onnettomuuspaikoille, ;otka siiaitsevat
30858: tää seuraavan ehdotuksen mukaisia toimenpi- maamme pääteiden varsilla.
30859: teitä:
30860: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
30861:
30862: Bror Lillqvist Kaj Bärlund Mauno Forsman
30863: Jacob Söderman Paula Eenilä Sakari Knuuttila
30864: 1981 vp. 767
30865:
30866: Toivomusaloite n:o 657
30867:
30868:
30869:
30870:
30871: Loikkanen ym.: Määrärahasta Tampereen Rukkamäen ja Längel-
30872: mäen Länkipohjan tasoristeysten liikenneturvallisuuden pa-
30873: rantamiseksi
30874:
30875:
30876: Eduskunnalle
30877:
30878: Viimeaikaiset tuhoisat tasoristeysonnettomuu- kuntoonsaaminen nykyisellä rakennusvauhdilla
30879: det ovat tuoneet näkyvästi esille tilanteen, joka kestää varsin kauan. Tampereella kahden kau-
30880: vallitsee tasoristeysten turvallisuudessa. Rauta- punginosan välisestä tieliikenteestä osa välittyy
30881: teiden liikennepalvelujen parantamiseksi suun- vilkkaan Tampereen-Helsingin rataosan yli
30882: niteltujen junien kulkunopeuksien kasvattami- Rukkamäen tasoristeyksen kautta. Liikenteel-
30883: nen lisää entisestään tasoristeysten onnetto- lisesti huonon sijainnin vuoksi sekä rautatie-
30884: muusriskejä sekä korostaa turvallisuutta paran- että maantieliikenteen vilkkaudesta johtuen ta-
30885: tavien toimien kiirehtimistä. Rautateillä on soristeys muodostaa huomattavan onnettomuus-
30886: tällä hetkellä n. 7 000 tasoristeystä, joista var- riskin. Längelmäen Länkipohjan taajamassa uusi
30887: tioimattomia on n. 5 000. Periaatteessa jokai- Tampereen-Jyväskylän rata erottaa asunto-
30888: nen tasoristeys on vaarallinen ja sisältää on- alueen muusta taajamasta siten, että sekä työs-
30889: nettomuusriskin, mutta jotkut tasoristeyksistä säkäynti-, koulumatka- että palvelukeskukseen
30890: ova:t luokiteltavissa erityisen vaarallisi:ksi. Taso- tapahtuva asiointiliikenne tapahtuu vartioimat-
30891: risteysten aiheuttamaa liikenneturvallisuusongel- toman tasoristeyksen kautta. Sen paikka on
30892: maa voidaan pienentää sekä poistamalla tasoris- vaarallinen siksi, että tasoristeys sijaitsee lä-
30893: teyksiä että varustamalla niitä turvalaitteilla. hellä radan kaarretta ja paikalla junien kulku-
30894: Erityisen vilkkaasti liikennöidyillä osuuksilla nopeus on suuri.
30895: vain maantie- ja rautatieliikenteen eritasojärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30896: telyt takaavat täydellisen turvallisuuden. Kai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30897: kissa paikoissa eritasojärjestelyt eivät kuiten- muksen,
30898: kaan ole mahdollisia tai tarkoituksenmukai-
30899: sia. Huomattava turvallisuusaste voidaan saa- että hallitus ottaisi valtion vuoden
30900: vuttaa myös asianmukaisilla varolaitejärjestelyil- 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
30901: lä. Näitä rakennetaan vuosittain ehkä 70-80 peellisen määrärahan Tampereen Rukka-
30902: tasoristeykseen. Kun vartioimattomien tasoris- mäen ja Liingelmäen Länkipohjan taso-
30903: teysten määrä on suuri ja poistuvienkin taso- risteysten varustamiseksi liikenneturval-
30904: risteysten määrä lienee vuosittain n. 200, edes lisuutta parantavilla varolaitteilla.
30905: vilkkaimpien rataosien turvallisuusjärjestelyjen
30906: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
30907:
30908: Eino Loikkanen Jermu Laine
30909: Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
30910: 768 1981 vp.
30911:
30912: Toivomusaloite n:o 658
30913:
30914:
30915:
30916:
30917: Mattsson ym.: Kurun-Parkanon maantien perusparantamisesta
30918: Kurun puoleisella osuudella
30919:
30920:
30921: Eduskunnalle
30922:
30923: Kurun-Parkanon maantien Kurun puolei- Viime talvina työttömyysprosentti Kurun
30924: seen osaan Länsi-Aure-Kuru ei vieläkään ole kunnassa on ollut suurimpia koko Pohjois-Hä-
30925: myönnetty varoja peruskorjausta varten. Tietä meessä, joten hanketta voidaan hyvin perus-
30926: rasittavat raskaat puutavara- ja kiv1kuljetukset. tella myös työllisyyden kannalta.
30927: Myös matkailulle ja lomailulle tiellä on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30928: mattava merkitys. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30929: Peruskorjattavaksi esitetyn maantien pituus
30930: on noin 20 km, josta peruskorjausta on suo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30931: ritettu jo noin kolmen kilometrin matkalla Ku- menpiteisiin Kurun-Parkanon maantien
30932: run keskustasta lähtien. Kyseisen tieosuuden perusparannustyön käynnistämiseksi Ku-
30933: peruskorjaus voidaan suorittaa tavallista edul- run puoleisella osalla.
30934: lisemmin, koska tarvittavat soravarat ovat
30935: maantien välittömässä läheisyydessä ja tiepohja
30936: on suhteellisen hyvä.
30937: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
30938:
30939: Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila
30940: Mikko Kuoppa Ulla Järvilehto U.-L. Alppi
30941: 1981 vp. 769
30942:
30943: Toivomusaloite n:o 6.59
30944:
30945:
30946:
30947:
30948: Mattsson. ym.: Pälkäneen-Pohjan maantien parantamisesta vä-
30949: lillä"Luopioisten kirkonkylä - Rautajärvi
30950:
30951:
30952: Eduskunnalle
30953:
30954: Pälkäneen-Pohjan maantiessä on välillä tavat taas päivittäiset raskaat'. puutavarakulje-
30955: Luopioisten kirkonkylä - Rautajärvi 4,5 kilo- tukset.
30956: metrin mittainen osuus soratietä kahden kesto- Kyseistä tieosuutta kos.kevat parannus, ja
30957: päällystetyn tieosuuden välissä. Näin Luopiois- päällystyssuunnitelmat ovat .valnliina. . ·
30958: ten kirkonkylä on maamme viimeisiä kuntakes- Edellä olevan perusteella· eqdotamme edus-
30959: kuksia, johon johtava maantie ei ole päällys- kunnan hyväksyttäväksi toivom~sen,
30960: tetty.
30961: Luonnonkauneudestaan kuuluisan puhdasveti- että hallitus ryh~yisi kiireellisesti toi-
30962: sen Kukkiajärven ranta-asutuksen ja matkailun menpiteisiin Pälkäneeti~Pohjan maan-
30963: johdosta Luopioisten väkiluku kaksinkertaistuu tien parantamiseksi . . jd päällystämiseksi
30964: kesäisin. Tuolloin myös teiden kuormitus li- välillä Luopioisten kirkonkylä - Rauta-
30965: sääntyy vastaavassa määrin. Talvella. tietä rasit- järvi.
30966: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
30967:
30968: Marjatta Mattsson Pentti Lahti-Nuuttila
30969: Mikko Kuoppa Ulla Järvilehto
30970: Tellervo Koivisto
30971:
30972:
30973:
30974:
30975: 97 088100188}
30976: 770 1981 vp.
30977:
30978: Toivomusaloite n:o 660
30979:
30980:
30981:
30982:
30983: Miettinen ym.: Maantien n:o 613 (Ruskeala-Tammijärvi) pe-
30984: rusparantamifieSta ja päällystämisestä Hartolassa
30985:
30986:
30987: Eduskunnalle
30988:
30989: Ruskealan-Tammijärven maantie n:o 613 toinen eikä peruskorjauksia ole tehty tiepohjien
30990: lähtee kantatiestä n:o 59 Hartolan Ruskealan ollessa varsin heikot. Tästä syystä kyseessä ole-
30991: kylästä ja johtaa Joutsan-Luhangan-Korpi- va maantie tulisi mahdollisimman pikaisesti
30992: lahden tielle. Tältä tieltä eroaa Mikkelin läänin perusparantaa ja päällystää.
30993: alueella kolme paikallistietä. Tien pituus Harto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30994: lan kunnan puolella on noin 25 km. Tiellä on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30995: huomattavaa liikenteellistä merkitystä, koska muksen,
30996: sillä kulkee useampia linja-autovuoroja, mm.
30997: Lahden-Heinolan-Jyväskylän liikenne. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
30998: Maantie n:o 613 on aikaisemmin ollut kun- piteisiin maantien n:o 613 perusparan-
30999: nan tienä, mutta luovutettu valtiolle 1940-lu- tamiseksi ja päällystämiseksi välillä Rss-
31000: vulla. Tällä hetkellä tie on erittäin heikkokun- keala-Tammijärvi HtWtolan kunnassa.
31001: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
31002:
31003: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
31004: Pentti Poutanen Esko Pekonen
31005: 1981 vp. 771
31006:
31007: Toivomusaloite n:o 661
31008:
31009:
31010:
31011:
31012: Miettinen. ym.: Kangasniemen-,-Joutsan tien parantamisesta.
31013:
31014:
31015: Eduskunnalle
31016:
31017: Kangasniemen kunnassa tieosuus Kangasnie- men sillan rakentamista koskevat suunnitelmat
31018: mi-Joutsa on huonokuntoisuutensa vuoksi suo- ovat TVL:n Mikkelin piirissä valmistumassa.
31019: ranainen ongelma tieliikenteelle. Ennen kaikkea Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31020: Mikkelin ja Keski-Suomen läänien rajalla ole- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31021: van Kortesalmen sillan rakentaminen on välttä- muksen,
31022: mätön ja kiireellinen erityisesti raskaan liiken- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
31023: teen johdosta. Kangasniemen teollisuus erityi- piteisiin Kangasniemen-foutsan tien
31024: sesti kärsii huonoista tieoloista ja on kiirehtinyt parant~~miseksi ja Kortesalmen silltm ril-
31025: kuntaa jatkuvasti asian korjaamiseen. Kortesal- kentamiseksi.
31026: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
31027:
31028: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
31029: Pentti Poutanen Esko Pekonen
31030: 772 198Lvp.
31031:
31032: Toivomusaloite n:o 662
31033:
31034:
31035:
31036:
31037: : •.·.::• ; . . Miettinen'yl:n;: Pieksämäen..:._Kangasniemen maantien perusparan-
31038: tamisesta
31039:
31040:
31041: Eduskunnalle
31042:
31043: . Pieksämäen-Kangasniemen maantie on pääl- parantaa väliä Pieksämäen kaupunki-Porsas-
31044: lystetty vuonna 1962. Sen jälkeen tieosuudella koski. Hanke valmistuu tänä vuonna. Väli Por-
31045: ei ole suoritettu suurempia parannustoimenpi- saskoski-Haarajoki jäisi nykysuunnitelmien
31046: teitä. On selvää, että päällyste on näiden lähes mukaan edelleen huonokuntoiseksi.
31047: 20 vuoden aikana kulunut pahoin siten, että tie On välttämätöntä, että em. tieosuuden välin
31048: on liikenteen määrään nähden osittain jopa Porsaskoski-Haarajoki perusparannuksen suun-
31049: hengenvaarallinen moottoriajoneuvojen käyt- nittelu suoritettaisiin välittömästi ja peruspa-
31050: töön. On tuotava korostetusti esiin se, että rannus toteutettaisiin vuosina 1983-84.
31051: em. tieyhteys on Pieksämäen ja Suonenjoen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31052: seudun asukkaille lyhin yhteys Helsinkiin. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31053: TVH:n suorittamien laskelmien mukaan tie- muksen,
31054: tä käytti vuonna 1975 keskimäärin vuorokau-
31055: dessa 825-2 226 moottoriajoneuvoa ja arviot että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31056: vuoden 1985 osalta ovat 1 096-3 000 moot- menpiteisiin Pieksämäen-Kangasniemen
31057: toriajoneuvoa. maantien perusparannustöiden aloittami-
31058: Tällä hetkellä TVL:n Mikkelin piiri perus- seksi välillä Porsaskoski-Kangasniemi.
31059: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
31060:
31061: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
31062: Pentti Poutanen Esko Pekonen
31063: 1981 vp. 773
31064:
31065: Toivomusaloite n:o 663
31066:
31067:
31068:
31069:
31070: Miettinen ym.: Työryhmän asettamisesta selvittämään Mikkelin
31071: lentokenttäkysymystä
31072:
31073:
31074: Eduskunnalle
31075:
31076: Mikkelin lentoliikenne kärsii epäsäännöllisyy- Haukilampea, joka on ollut pitkään ehdolla
31077: destä. Kahden viimeisen vuoden aikana on sään- Mikkelin lentoaseman paikaksi. Toimikunta
31078: nöllisen reittiliikenteen vuoroja jouduttu pe- esittää kuusikohtaisessa toimenpide-ehdotukses-
31079: ruuttamaan yli 80 kpl. Tämän vuoden alussa sa, että nykyisellä kenttäpaikalla tulisi tyytyä
31080: vatlmistuvat lentoasemalle ILS-Iaitteet . Näiden lentoliikenteen säilyttämisen kannalta välttämät-
31081: apulaitteiden asentamisen myötä Mikkelin len- tömiin investointeihin, uuden lentoaseman suun-
31082: toliikenteen säännöllisyys paranee. Nykyinen nittelu ja tarvittavien alueiden hankkiminen
31083: kenttäpaikka on kuitenkin sumualtis. Lisäksi tulisi käynnistää mahdollisimman pian yhteis-
31084: lentoaseman ympäristössä on paljon maasto- ja työssä seudun kuntien ja ilmailuhallituksen
31085: rakennettuja esteitä, jotka ovat vaikeasti pois- kanssa ja neuvottelut valtion osallistumisesta
31086: tettavissa ja joiden takia sääminimit ovat kor-' lentoaseman suunnitteluun, rakentamiseen ja
31087: keat. Ottaen huomioon kaikki rajoitukset ei rahoitukseen tulisi aloittaa.
31088: tällä paikalla päästä liikennöitävyydessä maam- Mikkelin lentokenttätoimikunnan työhön
31089: me muiden lentoasemien tasolle. osallistuneet tahot ovat yksimielisiä Mikkelin
31090: Mikkelin lentoaseman kehittämistä on poh- lentoaseman kehittämistoimenpiteistä.
31091: dittu erityisessä Mikkelin lentokenttätoimikun- Ilmailuhallitus on joulukuussa 1980 Mikke-
31092: nassa . Toimikunta sai työnsä päätökseen syys- lin kaupungin kirjeeseen viitaten esittänyt, että
31093: kuussa 1980 . Toimikunnassa olivat edustettuina Mikkelin lentokenttäkysymyksen osalta asetet-
31094: Mikkelin kaupunki, Mikkelin maalaiskunta, taisiin liikenneministeriön johdolla toimiva työ-
31095: Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin kauppakama- ryhmä, jossa olisivat edustettuina myös paikal"
31096: ri, ilmailuhallitus ja Etelä-Savon seutukaava- liset kunnat ja joka selvittäisi valtion ()sallis-
31097: liitto. tumisen toisaalta nykyisen lentokentän ylläpi-
31098: Epäsäännöllisyyden lisäksi nykyisellä Mikke- toon ja toisaalta uuden kentän rakentamiseen.
31099: lin lentoasemalla on muitakin ongelmia. Lento- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31100: asema on nimittäin jäämässä asutuksen ja teol- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31101: lisuuden puristukseen ja paine alueen, joka on
31102: vain 3-4 kilometrin päässä kaupungin keskus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31103: tasta, käyttämisestä muuhun käyttöön kasvaa. menpiteisiin liikenneministeriön johdol-
31104: Lisäksi kentästä aiheutuu meluhaittoja ja rajoi- la toimivan työryhmän perustamiseksi
31105: tuksia ympäröivälle maankäytölle. selvittämään valtion osallistumista yh-
31106: Mikkelin lentokenttätoimikunta vertaili ny- täältä Mikkelin nykyisen lentokentän
31107: kyisen paikan kehittämistä ja viittä uutta vaih- ylläpitoon ja toisaalta uuden kentän
31108: toehtoista paikkaa. Toimivuudeltaan kaikki suunnitteluun, rakentamiseen ja rahoi-
31109: uudet olivat nykyistä kenttäpaikkaa parempia. tukseen.
31110: Uudeksi kenttäpaikaksi toimikunta ehdotti
31111: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
31112:
31113: Mauri Miettinen Timo Ihamäki Olavi Ronkainen
31114: Maija Rajantie Erkki Liikanen Pentti Poutaneo
31115: Pertti Hietala Esko Pekonen
31116: 714 1981 Vp.
31117:
31118: Toivomusaloite n:o 664
31119:
31120:
31121:
31122:
31123: Nieminen-Mäkynen ym.: Selonteon antamisesta eduskunnalle Val-
31124: tionrautateiden paikallisliikenteen tilasta
31125:
31126:
31127: Eduskunnalle
31128:
31129: ·Eri puolilla maata on viime aikoina herättä- tamisten syy. VR on palvelulaitos, jonka toi-
31130: nyt suurta tyytymättömyyttä Valtionrautateiden minta ei saa perustua puhtaasti kustannusvas-
31131: henkilöliikenteen supistaminen. Kaikkein näky- taavuusperiaatteelle. Yleinen etu vaatii, että
31132: vimmin VR:n politiikka nousi esiin ns. Hana- VR:lle osoitetaan riittävästi määrärahoja hen-
31133: Jan tapauksen yhteydessä vuoden 1980 lopulla. kilöliikenteen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
31134: Selvää on, että nykyistä VR:n paikallisliikenne- Koska tässä tilanteessa näyttää olevan suurta
31135: politiikan suuntausta ei voida pitää oikeana. erimielisyyttä ja epätietoisuutta VR:n henkilö-
31136: ToisaaltaVR:ntoimenpiteet ovat myös jyrkässä liikennepolitiikasta, olisi paikallaan, että edus-
31137: ristiriidassa tämänhetkisen energia- ja ympä- kunta saisi tarkan selonteon VR:n nykyisistä
31138: ristöpolitiikan pyrkimysten kanssa. Jatkuvasti toimista ja suunnitelmista ja voisi ottaa niihin
31139: kallistuvien polttoainekustannusten vuoksi tuli- kantaa.
31140: si henkilöliikennettä ohjata joukkokuljetusten Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31141: suuntaan. Joukkokuljetusvälineistä taas rauta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31142: tiet ovat selvästi edullisin vaihtoehto. Näin
31143: ollen, päinvastoin kuin VR näyttää asiaan suh- että hallitus antaisi eduskunnalle val-
31144: tautuvan, henkilöliikennettä tulisi entistä suu- tiopäiväjärjestyksen 36 §:n mukaisen se-
31145: remmassa määrin ohjata taideliikenteen hoidet- lonteon Valtionrautateiden paikallislii-
31146: tavaksi. Asemien ja vuorojen poistamisen si- kenteen nykyisestä tilasta ja kehitys-
31147: jata niitä tulisi jatkuvasti saada lisää. Vetoa- suunnitelmista.
31148: minen kannattavuuslaskelmiin ei saa olla supis-
31149: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
31150:
31151: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
31152: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
31153: 1981 rd. 775
31154:
31155: Hemställningsmotion nr 665
31156:
31157:
31158:
31159:
31160: Norrback m. fl.: Om utredning av kostnaderna för muddring av
31161: farleden tili Kaskö och om anslag för ändamålet
31162:
31163:
31164: Tili Riksdagen
31165:
31166: Kaskö stad har en rätt god hamn. Farleden I regionen finns det en mycket stor aktivi-
31167: är i huvudsak djup och isförhållandena under tet för att få tili stånd en färjförbindelse från
31168: normala vintrar är förhållandevis goda med Kaskö över tili Gävle i Sverige. Också med
31169: tanke på vintersjöfarten. Under många tidigare tanke på en sådan trafik borde farleden tili
31170: vintrar var Kaskö den nordligaste hamnen som inre hamnen i Kaskö förbättras.
31171: hölls öppen för vintersjöfarten. Med hänvisning tili det ovanstående föreslås
31172: Utvecklingen mot allt större fartyg ställer vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
31173: dock ökade krav på farlederna. Med nuvatan·
31174: de tonnage är farleden tili inre hamnen i Kaskö att regeringen måtte vidtaga åtgiirder
31175: ställvis för smal och dessutom ställvis för för att utreda kostnaderna för mwid-
31176: grund för moderna isbrytare. Också vintertid ring av farleden tili Kaskö, samt i stats-
31177: kunde fortfarande en betydande mängd trä- förslaget /ör år 1982 måtte uppta
31178: förädlingsprodukter utskeppas över hamnen 500 000 mark för atf få arbetena ut-
31179: ifall farleden skulle muddras. förda.
31180: Helsingfors den 6 februari 1981
31181:
31182: Ole Norrback Håkan Malm
31183: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
31184: Gunnar Häggblom
31185: 776 1981 vp.
31186:
31187: Toivomusaloite n:o 665 Suomennos
31188:
31189:
31190:
31191:
31192: Norrback ym.: Kaskisten väylän ruoppauskustannusten selvittä-
31193: misestä ja määrärahasta töiden suorittamiseen
31194:
31195:
31196: Eduskunnalle
31197:
31198: Kas,kisten kaupungilla on varsin hyvä sata- ~lueella tormrtaan myös hyvin aktiivisti
31199: må. Väylä on pääosiltaan syvä ja jääsuhteet ta- lauttayhteyden aikaansaamiseksi Kaskisista
31200: vallisina taivina suhteellisen hyvät talvimerilii- Ruotsin pudlelle Gävleen. Myös tätä liikennettä
31201: kenteen kannalta. Useina aikaisempina talvina ajatellen tulisi Kaskisten sisäsatamaan johtavaa
31202: Kaskinen oli pohjoisin talvimeriliikenteen sata- väylää parantaa.
31203: ma, jota pidettiin avoinna. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31204: Laivojen koon kasvaessa kehityksen myötä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31205: kasvavat myös väyliin kohdistuvat vaatimukset. muksen,
31206: Nykyisten vetoisille aluksille Kaskisten sisäsa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31207: tamaan johtava väylä on paikoin liian kapea selvityttääkseen Kaskisten väylän ruop-
31208: ja tämän lisäksi toiisin paikoin uudenaikaisille pauksesta aiheutuvat kustannukset sekä
31209: jäänmurtajill.e liian matala. Myös talvisaikaan ottaisi valtion vuoden 1982 tulo- ;a
31210: voitaisiin edelleen laivata huomattava määrä menoarvioesitykseen 500 000 markan
31211: puunjalostustuotteita sataman 'kootta, jos sen määrärahan näiden töiden suorittamista
31212: väylä ruopattaisiin. varten.
31213: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
31214:
31215: Ole Norrback Håkan Malm
31216: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
31217: Gunnar Häggblom
31218: 1981 vp. 777
31219:
31220: Toivomusaloite n:o 666
31221:
31222:
31223:
31224:
31225: Perho ym.: ·Valtion tieavustusten ulottamisesta yksityisteiden
31226: kestopäällystystöihin
31227:
31228:
31229: Eduskunnalle
31230:
31231: Valtion tulo- ja menoarviossa varataan vuo- tä kansantaloudenkJn kannalta katsottuna hal-
31232: sittain määräraha yksityisteiden kunnossapito- vaksi ja kannattavaksi. Siksi olisi perusteltua
31233: kustannuksiin. Nykyisten määräysten mukaan nykyisen valtionapujärjestelmän muuttaminen
31234: määrärahaa ei saa käyttää hankkeisiin, joilla niin, että osa talousarvioon varatusta määrära-
31235: yksityisteitä kunnostetaan kestopäällysteisi:ksi. hasta voitaisiin myöntää yksityisteiden kesto-
31236: Huolimatta siitä, että suuri osa valtion hal- päällystystöihin. Valvonnan voi51vat suorittaa
31237: lussa olevista teistä on vielä kestopäällystämät- paikalliset tieviranomaiset.
31238: tä, useilla tiekunnilla olisi halua parantaa tien- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
31239: sä kestopäällystyskuntoon tienpidon myöhem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31240: pien kustannusten vähentämiseksi ja ajomuka- muksen,
31241: vuuden parantamiseksi. Hanke jää kuitenkin
31242: usein t<>teuttamatta valtionavun puutteessa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31243: !Cun yksityisteiden osakkailla on edelleen val- valtion yksityisteille annettavien avus-
31244: miutta teittensä kunnostukseen talkoovoimin tusten ulottamiseksi myös kestopäällys-
31245: ja ilman korkeita yleiskustannuksia, tulisi yk- tystöihm.
31246: sityistien perusparannus sekä tieosakkaiden et-
31247: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
31248:
31249: Heikki Perho Arto Lampinen
31250: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
31251:
31252:
31253:
31254:
31255: 98 088100188}
31256: 778 1981 vp.
31257:
31258: Toivomusaloite n:o 667
31259:
31260:
31261:
31262:
31263: Perho ym.: Yläneen-Honkilahden-Hinnerjoen tieyhteyden ra-
31264: kentamisesta työllisyystyönä
31265:
31266:
31267: Eduskunnalle
31268:
31269: Jo runsaan kahdenkymmenen vuoden ajan tulisivat myöskin tien valmistuttua suuresti
31270: on ollat vireillä tiehanke välillä Uusikaupunki suuntautumaan juuri tätä tielinjaa pitkin.
31271: -Laitila'-Yläne--Loimaa-Forssa. Vuoden Y.J..äneen-Hinnerjoen tieyhteyden rakentami-
31272: 1965 valtiopäivillä eduskunta on hyvmynyt nen on ti~ ja vesirakennuslaitoksen toimenpi-
31273: hanketta koskevan toivomusaloitteen. Tien ra~ deohjelmassa suunniteltu aloitettavaksi vuonna
31274: kentamista on toteutettu osittain rakentamalla 1985. Kun ·tieosuuden suunnitteluvalmius on
31275: uutta ja osittain peruskorjaamalla vanhoja tä- niin hyvä, että työt voitaisiin aloittaa miltei
31276: hän tiesuuntaan liittyviä maante1tä. Tällä het- välittömästi raho1tuksen järjestyttyä, tämä tie-
31277: kellä sekä rakentamis- että peruskorjaustyöt hanke soveltuisi erittäin hyvin työllisyystyöksi.
31278: ovat edistyneet niin piukälle molemmista tie- Kun taloudelliset näkymät ovat jälleen meidän
31279: hankkeen päistä lähtien, että rakentamatta on maassamme synkkenemässä, sopisi mainittu tie-
31280: ainoastaan hankkeen keskivaiheilla oleva tie- yhteys erittäin hyvin työllisyystyöksi tästäkin
31281: osuus Yläne-Honkilahti-Hinnerjoki. Koko syystä. Mikäli rakentamistyö voitaisiin aloittaa
31282: •suunnitellun tiehankkeen käyttöä silmälläpitäen välittömästi, olisi tieyhteys käytettävissä jo
31283: tilanne on täysin mahdoton. Nykykuntoisena mahdollisen seuraavan nousukauden aikana ja
31284: edellä mainittu tieyhteys Yläneeltä Hinnerjoel- luonnollisesti an.taisi mahdollisuuden sille a~
31285: le ei sovellu liikenteen vaatimuksiin eikä nykyi- tettujen edellytysten täyttämiseen.
31286: siin sallittuihin kuormapainoihin. Jo tien mut- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
31287: kaisuus on niin suuri, että se estää nykyaikais- lwnnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31288: ten phkien ajoneuvojen käytön.
31289: Kun alue on erittäin voimakasta metsätalous- että hallitus ottaisi Yläneen-Honki-
31290: aluetta, näyttelee puutavaran kuljetus hyvin lahden-Hinnerjoen tieyhteyden raken-
31291: suurta osaa juuri nimenomaan tieosuudella Ylä- tamisen valtion vuode,n 1981 työllistä-
31292: ne-Hinnerjoki ja muutenkin koko tiehanketta misohjelmiin ja että rakennustyö em.
31293: ajatellen. Liikennettä lisäävät omalta osaltaan tieyhteydellä voitaisiin jo kuluvan vuo-
31294: väkilannoitekuljetukset Uudestakaupungista si- den aikana aloittaa.
31295: sämaahan. Rauman teollisuuden yhteydet itään
31296: Helsingissä 5 päivänä heLmikuuta 1981
31297:
31298: Heikki Perho Tapio Holvitie
31299: Ilkka Kanerva Arto Lampinen
31300: 1981 vp. 779
31301:
31302: Toivomusaloite n:o 668
31303:
31304:
31305:
31306:
31307: Perho ym.: Loimaan rautatieaseman palveluluokan nostamisesta
31308:
31309:
31310: Eduskunnalle
31311:
31312: Loimaan rautatieaseman :kuljetus- ja rahdi- pupuolella. Tähän on oleellisesti vaikuttanut se,
31313: tustapoja muutettiin VaLtionrautateiden toimesta että tilanne on tiedostettu myöskin valtiovallan
31314: 1. 10. 1976 lukien. Tällöin Loimaan asemalta 'toimesta. Loimaan 'talousalueen kunnat ovat
31315: poistettiin ns. aputerminaalioikeudet. Muutok- vuoden 1979 alusta lähtien muodostaneet val-
31316: sen jälkeen on VR:n :kautta kulkeneista kappa- tioneuvoston päätöksen mukaisesti kehitysaluei-
31317: letavaralähetyksistä peritty rahti, joka on las- den ulkopuolisen tukialueen. Tämän lisäksi Loi-
31318: kettu ensin Tul'kuun ja sieltä >takaisin Loi- maan kaupunki on saanut ,teollisuuskylän muo-
31319: maalle. Samoin Loimaalta lähtevä :kappaleta- dostamisoikeudet. Loimaan talousalueen kun-
31320: vara rahditetaan ensin Turkuun ja sieltä edel- tiin onkin viime vuosina luotu useita satoja
31321: leen miiäräasemilleen. Lisäksi avovaunukappale- uusia työpaikkoja lähinnä metalliteollisuuteen.
31322: tavara on kokonaan poistettu, mikä on vielä On luonnollista, että myöskin kuljetukset tätä
31323: korostanut uuden rahdituksen haittoja alueen kautta ovat suuresti lisäänJtyneet ja tulevat
31324: elinkeinoelämälle. Kaikkiaan on laskettu tästä edelleen lisääntymään. Siksi myöskin Valtion-
31325: koituvan noin 17 prosentin lisärasitus rahdeis- rautateiden olisi korkea aika muuttaa tekemään-
31326: sa verrattuna niihin, jotka joudutaan maksa- sä päätöstä Loimaan aputerminaalioikeuksien
31327: maan terminaaliasemHta ,tavaraa lähetettäessä. poistamisesta ja nostaa Loimaan 1tavara-aseman
31328: Taloudellinen kehitys on Loimaan talous- palveluluokkaa.
31329: alueella ollut pitkään epätyydyttävää. Pohjalu- Edellä olevan johdosta ehdotamme !kunnioit-
31330: kemissaan tämä epäedullinen kehitys oli niihin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31331: aikoihin, jolloin Valtionrautatiet teki pää-
31332: töksen Loimaan aputerminaalioikeuksien pois- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31333: tamisesta. Kehityksen kulku on kuiten:kin kään- Loimaan rautatieaseman palveluluokan
31334: tynyt parempaan suuntaan jo 1970-luvun lop- nostamiseksi A-asemien luokkaan.
31335: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
31336:
31337: Heikki Perho Arto Lampinen
31338: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
31339: 780 1981 vp.
31340:
31341: .· .... ,,
31342: Toivomusaloite n:o 669
31343:
31344:
31345:
31346:
31347: Pe8ola ym.: Ns. Juokslahden· tien kunnostustöiden aloittamisesta
31348:
31349:
31350: Eduskunnalle
31351:
31352: Jämsänkoskelta Jyväskylään suuntautuva lii- le lisääntyvä puutavaran kuljetus, jota ·tehtaan
31353: kenne joutuu kulkemaan Jämsän keskustan ilmoituksen mukaan ohjautuisi tälle tieosuu-
31354: kautta huolimatta siitä, että matkaa kertyy tätä delle n. 4 000 perävaunullista autokuormaa
31355: kautta 10 kilometriä enemmän ja kauttakulku- vuodessa.
31356: liikenne aiheuttaa Jämsän keskustaan ruuhkau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31357: tumista. Tämä johtuu siitä, ettei Juokslahden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31358: tien kunto nykyisin ole sellainen, että liikenne muksen,
31359: voisi ohjautua tälle tieosuudelle. Perusteluna
31360: tien rakentamiselle voidaan todeta myös alueen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
31361: joukkoliikenteen hoidon parantuminen ja Yhty- piteisiin ]uokslahden tien kunnostustöi-
31362: neet Paperitehtaat Oy:n Jämsänkosken tehtaal- den aloittamiseksi.
31363: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
31364:
31365: Helena Pesola Juhani Surakka
31366: Väinö Rautiainen Hannu Tapiola
31367: Mauri Pekkarinen
31368: 1981 vp. .781
31369:
31370: Toivomusaloite n:o 670
31371:
31372:
31373:
31374:
31375: Pes9la ym.: Määrärahasta Musta~iemen sataman rakentamiseksi
31376: Äänekoskelle ·
31377:
31378:
31379: Eduskunnalle
31380:
31381: Äänekosken kaupungin toimesta on laadittu Koska venesatama tulee palvelemaan hyvin
31382: yl<;:issm,mnitelma Keiteleen rannalle tulevan laaja-alaista matkailua, on perusteltua, että val-
31383: Mustaniemen venesataman rakentamiseksi. Ky- tio osallistuisi sataman kustannuksiin. Ääne-
31384: mijoen vesistön yläosan veneilyn ja vesimat- kosken kaupunki on tehnyt jo alustavia töitä
31385: kailun yleissuunnitelman mukaan Mustaniemen ja käyttänyt mm. pengerrystöihin huomattavan
31386: venesatama tulisi kehittää Keiteleen eteläosan määrän varoja.
31387: pääsatamaksi, johon paikan keskeisen sijainnin Venesataman rakentamista puoltaa myöskin
31388: ja hyvien jatkoyhteyksien johdosta koko ylä- Kymijoen vesistön kanavointihanke.
31389: puolineo veneilyliikenne. tulisi pääosin ohjau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31390: tumaan. Näin se palvelisi paitsi Äänekosken nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi t?ivo-
31391: kaupunkia kotisatamana myös kaikkia Ääne- muksen,
31392: kosken yläpuolisten vesireittien vesimatkailijoi-
31393: ta vierassatamana. Venesatamasuunnitelma kä- että hallitus ottaisi valtion vuoden
31394: sittää kaikkiaan 238 venepaikkaa. 1982 tulo- ia menoarvioesitykseen riit-
31395: Hankkeen kustannusarvio on 1 600 000 tävän määrärahan Mustaniemen sataman
31396: markkaa, johon sisältYY venepaikkojen raken- rakentamiseksi .Äänekoskella.
31397: tamisen lisäksi pengerrystä, aallonmurtaja,
31398: huoltorakennus, kunnallistekniikka ym.
31399: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
31400:
31401: Helena Pesola Juhani Surakka
31402: Väinö Rautiainen Hannu Tapiola
31403: Mauri Pekkarinen
31404: 782 1981 vp.
31405:
31406: Toivomusaloite n:o 671
31407:
31408:
31409:
31410:
31411: .Pesola yrn.: Kyyjärven-Saarljärven veneilyreitin rakentamisesta
31412:
31413:
31414: Eduskunnalle
31415:
31416: Vuonna 1979 valmistui suunnitelma Kyy- kaan rantautumispaikkaverkosto. Hankkeen pi-
31417: järven-Saarijärven veneilyreitin rakentamises- kaista toteuttamista puoltaa nopeasti lisääntyvä
31418: ta. Hankkeen tarkoituksena on edistää vesi- vesiretkeily ja -matkailu kyseisen reitin var-
31419: retkeilyä ja -matkailua, huolehtia vesistön vesi- rella.
31420: maiseman hoidosta sekä tehostaa alueen kun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31421: tien matkailupalvelujen hyväksikäyttöä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31422: Tavoitteeseen on mahdollisuus päistä pois- muksen,
31423: tamalla jokiuomasta turvallisuutta vaarantavia
31424: kiviä ja vanhoja siltatukia sekä tuoppaamalla että htlllitus Yybtyisi toimenpiteisiin
31425: uoma umpeenkasvaneisiin vesistön osiin. Ran- Kyyjärven-Satnijiirven veneilyreiJin rtl-
31426: noille on tarkoitus rakentaa suunnitelmien mu- kentamiseksi.
31427: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
31428:
31429: Helena Pesola Juhani Surakka
31430: Väinö Rautiainen Hannu Tapiola
31431: 1981 vp. 783
31432:
31433: Toivomusaloite n:o 672
31434:
31435:
31436:
31437:
31438: Pohto ym.: Karijoen--Päntineen tieosuuden perusparantamisesta
31439:
31440:
31441: Eduskunnalle
31442:
31443: Lapväärtin-Karijoen-Päntäneen tieosuudel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31444: la on vielä kunnostamatta väli Karijoki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31445: Päntäne, noin 11,8 km. muksen,
31446: Tieosuus on erittäin mutkainen ja kapea ja
31447: näin ollen vaarallinen liikenteelle. Tien kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tt~r
31448: nostaminen on erittäin tärkeä asia mm. Metsä- peellisiin toimenpiteisiin Kari;oen-
31449: Botnian raskaita kuljetuksia ajatellen. Päntäneen tieoSIIuden perusparannuksen
31450: toteuttamiseksi.
31451: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
31452:
31453: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
31454: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
31455: Pekka Vennamo
31456: 7;84 1981 vp.
31457:
31458: Toivomusaloite n:o 673
31459:
31460:
31461:
31462:
31463: Pohto ym.: Lapuan-Kitinojan maantien perusparantamisesta
31464:
31465:
31466: Ed :u s,ku ~.n a.ll.e
31467: .~apuan ja Ylist~:tron kuntien alueella sijait- Edellä ; olevan perusteella ehdotamme kun-
31468: ~eva ns. Karhunmäen tie välillä Lapua-Kitin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31469: oja (edelleen Seinäjoelle), noin 16 km, on muksen,
31470: kapea, mäkinen ja mutkainen. Tien varrella
31471: on inm. Karhunmäen kansanopisto ja paljon että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
31472: muuta asutusta. Tie· on vilkkaasti liikennöity peellisiin toimenpiteisiin Lapuan-Kitin-
31473: ja erittäin vaarallinen liikenteelle. ojan maantien perusparannuksen toteut-
31474: tamiseksi.
31475: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
31476:
31477: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
31478: f J~. Kortesalmi Urpo Leppänen
31479: Pekka Venna1no
31480: 1981 vp. 785
31481:
31482: Toivomusaloite n:o 674
31483:
31484:
31485:
31486:
31487: Pokka ym.: Sodankylän-Vaalajärven-Meltauksen maantien pe-
31488: ruskorjaamisesta
31489:
31490:
31491: Eduskunnalle
31492:
31493: Maantieyhteys Sodankylä-Vaalajärvi-Mel- keskukseen noin 400 oppilasta. Samoin väestön
31494: taus muodostaa Lapin päätieverkostojen välisen elinkeinojen harjoittaminen, kuten maidon ja
31495: poikittaisen yhdystien, jolla on huomattava puutavaran kuljetukset sekä päivittäiset työ-
31496: kauttakulkuliikennettä palveleva merkitys. Kui- matkat edellyttävät nykyajan liikenteen mu-
31497: tenkin tämä yhteys on erittäin heikko. Se on kaista tieverkostoa. Sodankylän kunta on teh-
31498: koko pituudeltaan sorapintainen ja heikkora- nyt aloitteen tämän tien täydellisen peruspa-
31499: kenteinen, joten se vaatii ehdottomasti tien rannussuunnitelman tekemisestä ja sen toteut-
31500: rungon vahvistamista, kerrosmateriaalin ajoa ja tamisesta kiireellisesti.
31501: öljysorastusta. Edeiiä olevan perusteelia ehdotamme kun-
31502: Kuten edellä todettiin, poikittaissuuntaiseiia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31503: yhdystieilä on erittäin suuri yleinen merkity&. muksen,
31504: Myös Sodankylän kunnan sisäisen liikenteen
31505: kannalta tällä tieyhteydeiiä on suuri merkitys, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31506: siilä tien vaikutuspiirissä asuu ~ Sodankylän menpiteisiin Sodankylän kunnassa ole-
31507: kunnan väestöstä. Päivittäin kuljetetaan maan- van Sodankylän - Vaalajärven - Mel-
31508: tiekuljetuksina Meltauksentien suunnasta kunta- tauksen maantien peruskorjaamiseksi.
31509: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
31510:
31511: Hannele Pokka Lauri lmpiö
31512: Niilo Koskenniemi Mikko Jokela
31513:
31514:
31515:
31516:
31517: 99 088100188]
31518: 786 1981 vp.
31519:
31520: Toivomusaloite n:o 675
31521:
31522:
31523:
31524:
31525: Pokka: Kemijoen kanavoinnin toteuttamisesta
31526:
31527:
31528: Eduskunnalle
31529:
31530: Irtouittoa Suomessa harjoitetaan enää Kemi- ,ninaiskäyttö turvata vain siirtymällä ruppu-
31531: ja Iijoella. Muualla maassa on jo vuosikym- uittoon.
31532: meniä sitten siirrytty nippu-uittoon. Nippu- Tie- ja vesirakennushallitus on tehnyt suun-
31533: uitto on irtouittoon nähden huomattavasti tar- nitelman Kemijoen kanavoimisesta ja siirtymi-
31534: koituksenmukaisempi uittamistapa. Se on edul- sestä tässä yhteydessä irtouitosta nippu-uittoon.
31535: linen uittajan kannalta, koska uittotappiot jää- Kemijoen kanavoiiDisen on suunniteltu palvele-
31536: vät varsin pieniksi. Vaikka nippu-uitostakin van myös Sokiin kaivoksen rikasteiden kul-
31537: aiheutuu kalastukselle hankaluuksia, ne eivät jetusta. TVH:n kaavailema aikataulu rakenta-
31538: ole verrattavissakaan irtouiton aiheuttamiin on- mistöille on kuitenkin liian hidas. Suunniteltu
31539: gelmiin. aikataulu olisi vasta aikaisintaan 1990-luvulla.
31540: Kemijoen rakentamisen jälkeen etenkin ali- TVH:n tekemän selvityksen mukaan raaka-
31541: nen Kemijoki muodostuu nykyään peräkkäi- puun yhteiskuntataloudellisissa kuljetuskustan-
31542: sistä laajoista säännöstelyaltaista, joissa vesistön nuksissa säästettäisiin nykyarvossa laskettuna
31543: vktaavuus on suhteellisen vähäinen. Laajoilla yli 300 milj. mk irtouittoon verrattuna ja yli
31544: säännöstelyaltailla myös tuulen vaikutus on 600 milj. mk maakuljetuksiin verrattuna. Hank-
31545: arvaamaton. Näistä aiheutuu useasti, ettei uitet- keen kustannukset olisivat n. 300 milj. mk.
31546: tava puutavara pysy uittajan hallinnassa, vaan Lapin erittäin vaikea työllisyystilanne huo-
31547: tukkeja ajautuu ranta-alueille, joten uppopui.den mioon ottaen Kemijoen kanavoinnin aloittami-
31548: määrä on huomattava. Lis,äksi parkki- ja muu nen jo 1980-luvun alkupuolella on kiireellinen
31549: uitosta aiheutuva roska kasaantuu voimalaitos- asia. Kanavoinnin suorittaminen on välttämä-
31550: altaiden pohjalle. Kaikesta tästä on aiheutunut, tön myös kalastuksellisten ja virkistyskäyttöön
31551: että voimatalouden ohella uitosta on tullut liittyvien yksityisten ja yleisten etujen turvaa-
31552: Kemijoen määräävä käyttömuoto. Erikoisesti miseksi.
31553: alisella Kemijoel:la kalastus ja vesistön muu Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
31554: virkistyskäyttö on sulan veden aikana monin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31555: paikoin lähes tyystin estynyt.
31556: Irtouiton jatkuminen nykyisessä muodossa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31557: vaarantaa osaltaan Kemijoen alueelle määrätty- menpiteisiin Kemiioen kanavoinnin ;a
31558: jen kalanhoitovelvoitteiden onnistumisen. Edel- siihen liittyvän nippu-uittoväylän raken-
31559: lä mainitut irtouiton aiheuttamat vahingot ka- tamiseksi.
31560: lastukselle voidaoo poistaa sekä Kemijoen mo-
31561: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
31562:
31563: Hannele Pokka
31564: 1981 vp. 787
31565:
31566: Toivomusaloite n:o 676
31567:
31568:
31569:
31570:
31571: Poutanen ym.: Savonlinnan eteläisen saariston tieyhteyksien jär-
31572: jestämisestä mantereelle
31573:
31574:
31575: Eduskunnalle
31576:
31577: Savonlinnan eteläisessä saaristossa asuu noin vat toimeentulonsa lähinnä maa- ja metsätalou-
31578: 300 ihmistä, joiden on haettava kaikki tarvit- desta, kalastuksesta ja maatalouden lukuisista
31579: semansa palvelut mantereelta vesitse tai talvella sivuelinkeinoista. Alue on myös huomattavaa
31580: jäätietä pitkin. Tämän lisäksi on tässä saaris- puuntuotantoaluetta. Alueen koululaiset joutu-
31581: tossa kesäisin vielä noin 1 000 kesämökkiä. vat puutteellisten kulkuyhteyksien vuoksi usein
31582: Saimaan syväväyläliikenteen jatkuminen yhä vaarallisissa olosuhteissa suorittamaan koulu-
31583: pitemmälle talvella on viime aikoina lisännyt matkansa saariston koulujen lopetettua toimin-
31584: saaristolaisten liikennevaikeuksia. Kun lisäksi tansa.
31585: otetaan huomioon syksyn ja kevään kelirikko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31586: aika, ovat Saaristolaiset liikenteellisesti todella nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31587: vaikeassa asemassa. muksen,
31588: Saariston kuljetukset ja kaikkien palvelusten
31589: hakeminen muualta ovat käyneet yhä vaikeam- että hallitus tutkituttaisi, miten Sa-
31590: miksi. Valtion yhteysalus ei ole kyennyt lii- vonlinnan eteläisen saariston yhteydet
31591: kennettä tyydyttävästi hoitamaan. Myöskin kau- mantereelle ja varsinkin Savonlinnan
31592: pungin hankkima hydrokopteri on osoittautu- kaupunkiin parhaiten järjestettäisiin, ja
31593: nut riittämättömäksi. ryhtyisi sitten pikaisiin toimenpiteisiin
31594: Savonlinnan eteläisessä saaristossa asuvat saa- tiehankkeen toteuttamiseksi.
31595: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
31596:
31597: Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen Timo Ihamäki
31598: Pertti Hietala Esko Pekonen Mauri Miettinen
31599: Olavi Ronkainen
31600: 788 1981 vp.
31601:
31602: Toivomusaloite n:o 677
31603:
31604:
31605:
31606:
31607: Rajantie ym.: Savonlinnan eteläisen saariston liikenneyhteyksien
31608: parantamisesta
31609:
31610:
31611: Eduskunnalle
31612:
31613: Savonlinnan eteläisessä saaristossa vailla tie- turvallisesti järjestää. Liikenneyhteyksien yllä-
31614: yhteyttä asuu noin 300 ihmistä, joiden on pidosta aiheutuvaa rasitusta voitaisiin keventää
31615: haettava kaikki tarvitsemansa palvelut joko ottamalla saaristoon johtavat yksityistiet paikal-
31616: vesitse tai talvella jääteitä pitkin. Saimaan listeiksi. Tärkeintä kuitenkin olisi käynnistää
31617: syväväyläliikenteen jatkuessa yhä pitemmälle saariston mantereeseen yhdistävän tiehankkeen
31618: talveen avoimena oleva syväväylä vielä lisää suunnittelu.
31619: saaristolaisten vaikeuksia. Maataloustuotteiden Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti ehdo-
31620: kuljetus, paloturvallisuuden hoito, sairaskulje- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31621: tukset ja koululaisten kyyditys ovat näissä olo- sen,
31622: suhteissa muodostuneet ylivoimaisen vaikeiksi
31623: hoitaa saariston asukkaiden ja kunnan toimen- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
31624: pitein. menpiteisiin Savonlinnan eteläisen saa-
31625: Saaristossa asuvan ja siellä elinkeinoaan har- riston turvallisten liikenneyhteyksien ai-
31626: joittavan väestön liikenneyhteyksien parantami- kaansaamiseksi ;a saariston manteree-
31627: seksi olisi kiireellisesti selvitettävä, miten syvä- seen yhdistävän tiehankkeen toteuttami-
31628: väylän avoimen uoman ylitys talvella voidaan seksi.
31629: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
31630:
31631: Maija Rajantie Pertti Hietala Erkki Liikanen
31632: 1981 rd. 789
31633:
31634: Hemställningsmotion nr 678
31635:
31636:
31637:
31638:
31639: Rehn: Om förbättratnde av hanan Karis-Salo
31640:
31641:
31642: Tili Riksdagen
31643:
31644: Grundfövbättringsbeslut för bansträc!korna Med hänsyn tili det ovanstående föreslås
31645: Kyrkslävt-Karis och Salo-Aho har gjorts, odh vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
31646: arbetena har även delvis påbörjats eller plane-
31647: rats. att regeringen måtte vidta åtgärder
31648: Däremot är inte bansträckan Karis-Saio för att förbättrandet av bansträckan
31649: upptagen i något åtgärdsprogram som järnvägs- Karis-Sala måtte upptas i Statsjärn-
31650: styrelsen gjort för nästa femårsperiod. Med vägarnas åtgärdsprogram för de när-
31651: beaktande av detta avsnitts stora betydelse maste åren.
31652: för hela kustbanan Helsingfors-Åbo, bör även
31653: denna bansträckning upptas i åtgärdsplane-
31654: ringen.
31655: Helsingfors den 13 februari 1981
31656:
31657: Elisabeth Rehn
31658: 790 1981 vp.
31659:
31660: Toivomusaloite n:o 678 Suomennos
31661:
31662:
31663:
31664:
31665: Rehn: Karjaan-Salon rataosuuden patantamisesta
31666:
31667:
31668: Eduskunnalle
31669:
31670: Päätökset perusparannustöiden suorittamises- Turun rantaradan kannalta, tämäkin osuus tu-
31671: ta rataosuoksilla Kirkkonummi-Karjaa ja lisi ottaa toimenpidesuunnitelmaan.
31672: Salo-Turku on tehty ja työt on osittain aloi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
31673: tettu tai suunniteltu. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31674: Sitävastoin rataosuutta Karjaa-Salo ei ole
31675: otettu mihinkään rautatiehallituksen ensi viisi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31676: vuotiskautta varten laatimaan toimenpideohjel- Karjaan-Salon rataosuuden ottamiseksi
31677: maan. Kun otetaan huomioon tämän rataosuu- Valtionrautateiden lähivuosien toimenpi-
31678: den huomattava merkitys koko Helsingin- deohjelmaan.
31679: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
31680:
31681: Elisabeth Rehn
31682: 1981 vp. 791
31683:
31684: Toivomusaloite n:o 679
31685:
31686:
31687:
31688:
31689: Ronkainen ym.: Saimaan vesiliikenneohjelman aikaansaamisesta
31690:
31691:
31692: Eduskunnalle
31693:
31694: Saimaan vesiliikenteelle ei ole lyhyenkään 1. talvimerenkulun turvaamiseksi Saimaan
31695: aikavälin kehittämisohjelmaa. Sen kehittyminen syväväylästössä hankkimalla jäänmurtaja Sai-
31696: on jäänyt yksinomaan vuosittain kuljetettavista maalle
31697: tavaratonneista riippuvaiseksi. Siis eräänlaista 2. paikallisen väestön kulkumahdollisuuk-
31698: kokemusten kartuttamiskautta eletään edelleen- sien turvaamiseksi väylien sitä kohtuuttomasti
31699: kin, vaikka väylästöä on purjehdittu kanavan vaikeuttamatta.
31700: kautta jo pitkälti yli kymmenen vuotta. Suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31701: nittelemattomuus näkyy jo nyt haittana talvi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31702: liikenteessä erityisesti väylien jäänmurtajakysy-
31703: myksenä ja paikallisen väestön liikkumisvai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31704: keuksina. Saimaan vesiliikenteen kehittämisohjel-
31705: Tämän vuoksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä man luomiseksi ja jäänmurtajan hankki-
31706: toimenpiteisiin miseksi Saimaalle.
31707: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
31708:
31709: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen Pentti Poutanen
31710: 792 1981 vp.
31711:
31712: Toivomusaloite n:o 680
31713:
31714:
31715:
31716:
31717: Ruotsalainen ym.: Saimaan vesiliikennesuunnitelman laatimisesta
31718:
31719:
31720: Eduskunnalle
31721:
31722: Saimaan vesiliikenteellä ei ole kipeästi kai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31723: vattua kehittämiS'dhjelmaa. Niinpä Saimaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31724: vesiliikenteen kehittäminen onkin jäänyt vuo- muksen,
31725: sittain kuljetettavista tavaroista riippuvaiseksi.
31726: Eteneminen tapahtuu edelleenkin kokemuksen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31727: kouratuntuman varassa, vaikka kanavapurjeh- menpiteisiin Saimaan vesiliikenteen
31728: dusta onkin tapahtunut yli kymmenen vuoden suunnitelman laatimiseksi} joka edellyt-
31729: ajan. Suunnittelemattomuus näkyy erityisen hai- täisi erityisesti talvimerenkulun turvaa-
31730: tallisena Saimaan talviliikenteessä erityisesti mista Saimaalla ja tarvittavan jäänmur-
31731: väylien aukipitokysymyksenä ja paikallisen väes- tajakaluston hankkimista sekä paikalli-
31732: tön liikkumavapauksia rajoittavana. Saimaalta sen väestön kulkumahdollisuuksien tur-
31733: puuttuu jäänmurtaja ja tarvittavat väylälossit vaamista.
31734: paikallisen väestön esteettömän liikkumisen
31735: turvaamiseksi.
31736: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
31737:
31738: Unto Ruotsalainen Helvi Niskanen Terho Pursiainen
31739: 1981 vp. 793
31740:
31741: Toivomusaloite n:o 681
31742:
31743:
31744:
31745:
31746: Saarikoski: Maantien n:o 6961 (Veneskoski-Putula) peruspa-
31747: rantamisen kiirehtimisestä välillä Polkumäki-Putula
31748:
31749:
31750: Eduskunnalle
31751:
31752: Maantie n:o 6961 (Veneskoski-Putula) on Rautatieliikennepalvelusten huononnuttua jat-
31753: päällystetty vain Veneskoskelta Kouran Polku- kuvasti Seinäjoen-Haapamäen radan varrella
31754: mäelle. Sitävastoin tien Alavuden puoleinen on paine maantieliikenteen puolella jatkuvasti
31755: Putulassa Peräseinäjoen-Alavuden tiehen päät- lisääntynyt. Nurmon kuntaan on tullut tiedus-
31756: tyvä osa on edelleen päällystämätön ja kun- teluja siitä, voitaisiinko mainitun tien varrella
31757: noltaan varsin huono, vaikka suunnitelmat sijaitsevaan Kouran kylätaajamaan sijoittaa koti-
31758: myös tämän tieosan kunnostamiseksi ovat olleet maista kiinteää energiaa jalostava tuotantolai-
31759: jo pitkään valmiina. tos. Laitoksen kannalta eräänä tärkeänä teki-
31760: Polkumäen-Putulan tien, joka on noin 28 jänä on tuotu esille maantieyhteyksien paran-
31761: km pitkä, päällystäminen kokonaan öljysora- taminen. Tässä mielessä tien kunnostamisesta
31762: pintaiseksi olisi tarkoituksenmukaista ja välttä- olisi myös laajempaa energiataloudellista hyö-
31763: mätöntä, koska tietä käytetään merkittävässä tyä. On myös muistettava, että suoritettujen
31764: määrin myöskin läpiajoliikenteeseen Alavudelta laskelmien mukaan sijoitukset yleensäkin maan-
31765: maakunnan keskukseen Seinäjoelle ja läänin teittemme kunnostamiseen ovat osoittautuneet
31766: pääkaupunkiin Vaasaan. Mm. linja-autoliikenne erittäin kannattaviiksi sijoituksiksi.
31767: käyttää mainittujen paikkakuntien :v,ähllä pää- Edellä olevan perusteella sekä sen johdosta,
31768: osin tiitä tietä. että maantie n:o 6961 (Veneskoski-Putula)
31769: Sen ohella, että liikenne on voimakkaasti muodostaa lyhimmän ja varsin käytetyn maan-
31770: suuntautunut mainitulle tielle kauttakulun osal- deyhteyden Seinäjoen ja Alavuden .väliilä, ehdo-
31771: ta, on tien kunnolla erityisen suuri merkitys tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31772: sen varressa asuville ihmisille niin liikkumisen
31773: kuin viihtyvyydenkin kannalta. Tien kunnosta- että hallitus veivoittaisi tie- ja vesi-
31774: misella pystytään myös ehkäisemään väestön rakennushallituksen alaisen Vaasan tie-
31775: muuttohalukkuutta ko. alueelta. Tien vaikutus- piirin ottamaan maantien n:o 6961
31776: purlssa on myös Etelä-Pohjanmaan tihein (Veneskoski-Putula) Alavuden puolei-
31777: huvila-asutus. Kulku näille yli 500:lle vapaa- sen päällystämättömän tieosan välillä
31778: ajan asunnolle käy nimittäin pääasiassa juuri Polkumäki-Putula seuraavaan toimen-
31779: tämän tien kautta. pideohjelmaansa ja nostamaan mainitun
31780: Tien varteen on kasvanut myös teollisuutta, tien suunnitteluvalmiuden sellaiseksi,
31781: josta voidaan mainita Kouran saha ja E. S. että tie voitaisiin perusparantaa ja päät-
31782: Lahtinen Oy. Tu:kkien, sahatavaran j.a muut lystää vuoteen 1986 mennessä.
31783: kuljetukset helpottuisivat oleellisesti, jos tie
31784: kunnostettaisiin ja päällystettäisiin.
31785: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
31786:
31787: Helge Saarikoski
31788:
31789:
31790:
31791:
31792: 100 088100188}
31793: 794 1981 vp.
31794:
31795: Toivomusaloite n:o 682
31796:
31797:
31798:
31799:
31800: Salminen ym.: Televa Oy:n suosimisesta päätettäessä tietoliiken-
31801: teen kehittämiseen tähtäävistä hankinnoista
31802:
31803:
31804: Eduskunnalle
31805:
31806: Suomi lienee ainoa länsieurooppalainen maa, somtl on vuosikymmeniä kestävä, usean mil-
31807: jossa ulkomaalaiset monikansalliset yritykset jardin markan arvoinen hanke. Nämä toimi-
31808: voivat syrjäyttää kotimaisen teleteollisuuden tukset, mikäli ne vain halutaan antaa alan
31809: puhelinverkoston laajentamiseen ja uudenaikais- kotimaiselle yrittäjälle, Televalle, turvaavat kan-
31810: tamiseen tähtäävissä hankinnoissa. Alan tärkein nattavan tuotannon edellytykset vuosikymme-
31811: kotimainen yritys, valtion omistama Televa Oy, niksi.
31812: on joutunut vaikeuksiin mm. sen johdosta, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31813: sekä posti- ja lennätinhallituksen että yksityis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31814: ten puhelinyhdistysten viimeaikaisista hankin- muksen,
31815: noista on valtaosa mennyt monikansallisille
31816: Siemensille, ITT:lle ja LM Ericssonille tai näi- että hallitus huolehtisi siitä, että val-
31817: den tytäryhtiöille Suomessa. Tilanne on sekä tion omistamalle Televa Oy:lle annetaan
31818: työllisyyden että muidenkin kansantaloudellis- etusija Siemensiin, ITT:hen, LM Erics-
31819: ten näkökohtien kannalta nurinkurinen. soniin ym. monikansallisiin yrityksiin
31820: Televan on onnistunut kehittää täysin kilpai- nähden, kun päätetään uusista Suomen
31821: lukykyinen tuote, digitaalinen puhelinkeskus- tietoliikenteen kehittämiseen tähtäävistä
31822: yksikkö. Maamme puhelinliikenteen digitali- hankinnoista.
31823: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
31824:
31825: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
31826: 1981 vp. 795
31827:
31828: Toivomusaloite n:o 683
31829:
31830:
31831:
31832:
31833: Savolainen ym.: Selvityksen laatimisesta Etelä-Hämeen tie- ja
31834: vesirakennuspiirin perustamisesta
31835:
31836:
31837: Eduskunnalle
31838:
31839: Kanta-Hämeen maakunta kuuluu nykyisin tamiseksi. Tähän tulee olla valmius samanaikai-
31840: kokonaan Tampereen tie- ja vesirakennuspiirin. sesti kun Pirkanmaan läänin perustamispäätös
31841: Sen sijaan Päijät-Hämeen maakunta jakaantuu mahdollisesti toteutetaan.
31842: Tampereen, Mikkelin ja Uudenmaan tie- ja Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
31843: vesirakennuspiireihin. Nykyinen olotila on epä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31844: tarkoituksenmukainen koko Etelä-Hämeen kan- muksen,
31845: nalta.
31846: Koska Pirkanmaan läänin perustaminen saat- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31847: taa hyvinkin pian toteutua, tulisi mahdollisim- selvityksen laatimiseksi Etelä-Hämeen
31848: man pian selvittää kaikki tarpeelliset seikat tie- ja vesirakennuspiirin perustamisesta.
31849: Etelä-Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin perus-
31850: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
31851:
31852: Lea Savolainen Helge Siren Eino Grönholm
31853: 796 1981 vp.
31854:
31855: Toivomusaloite n:o 684
31856:
31857:
31858:
31859:
31860: Sillantaus ym.: Kevyen liikenteen väylästön kehittämisestä uuden
31861: tieliikennelain mukaisesti
31862:
31863:
31864:
31865: Eduskunnalle
31866:
31867: Liikennevaliokunta lisäsi uuteen tieliikenne- den tilastojen kehityksessä on kuitenkin todet-
31868: lakiin valiokuntakäsittelyssä kevyen liikenteen tava, että suojatiellä tapahtuneet onnettomuu-
31869: väylien rakentamista koskevan 53 §:n koros- det ovat vuonna 1980 lisääntyneet. Onnetto-
31870: taakseen kevyen liikenteen verkoston toteutta- muuksien väheneminen yleisillä teillä on ollut
31871: misen tarpeellisuutta. Säännöksen mukaan tie- nopeampaa kuin muilla teillä.
31872: ja vesirakennuslaitoksen sekä kuntien on mah- Yleisillä teillä tilanne näyttää myös siltä,
31873: dollisuuksien mukaan järjestettävä kevyttä lii- että onnettomuudet ovat vähentyneet taajama-
31874: kennettä varten tarpeelliset yhteydet rakenta- alueilla selvästi hitaammin kuin taajamien ulko-
31875: malla tai osoittamalla liikenteen ohjauslaittein puolella. Nämä viimeksi mainitut seikat osoit-
31876: kullekin kulkureitille erillinen kevyen liikenteen tavat osaltaan, että erityisesti kevyelle liiken-
31877: väylä, pihakatu tai tiehen kuuluva jalkakäytävä teelle tarkoitettujen väylien lisääminen on
31878: ja pyörätie. Tämän ohjeluontoisen säännöksen omiaan lisäämään liikenneturvallisuutta.
31879: lisäksi lain edellisessä pykälässä säädetään eri- Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeä-
31880: tyisjärjestelyjen kuten kävelykatujen toteutta- nä, että kevyen liikenteen väylien rakentamis-
31881: misesta. suunnitelmat pystytään toteuttamaan. Suunnit-
31882: Yleisiä teitä on viime vuosina varustettu telun ja rakentamisen tulisi kuitenkin olla
31883: kevyen liikenteen väylillä seuraavasti: nykyistä johdonmukaisempaa: rakennettavien
31884: vuosi km väylien tulee olla riittävän pitkiä, yhtenäisiä ja
31885: muodostaa väylän käyttäjille turvallinen koko-
31886: 1975 100 naisuus. Kevyen liikenteen arheuttamiin ja s1tä
31887: 1976 113 kohdanneisiin vaaratilanteisiin on vaikuttanut
31888: 1977 123 esimerkiksi pyöräteiden katkonaisuus.
31889: 1978 136
31890: 1979 179 Mielestämme hallituksen tulee huolehtia sii-
31891: tä, että tie- ja vesirakennuslaitoksella ja kun-
31892: Vuoden 1980 tarkistetun toimintasuunnitel- nilla on riittävät mahdollisuudet täyttää niille
31893: man mukaan kevyen liikenteen väyliä tuli ra- kuuluvat kevyen liikenteen väylien rakentamis-
31894: kentaa 175 km. Kuluvana vuonna on suunni- ta koskevat velvollisuudet. Kuntien toimesta
31895: teltu rakennettavaksi 193 km ko. väyliä, ja rakennettavia väyliä suunn1teltaessa on samall.a
31896: tienpidon 1980-luvun suuntaviivojen mukaan muistettava kuntien muut velvoitteet ja pidätyt-
31897: rakennetaan suunnittelukaudella 1 400 km eril- tävä liiallisesta kunnallistalouden rasittamisesta.
31898: lisiä jalankulku- ja polkupyöräteitä. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
31899: Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää kevyen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31900: liikenteen väylien rakentamisen edistämiseen
31901: tähtääviä toimenpiteitä monesta syystä perus- että hallitus omalta osaltaan huoleh-
31902: teltuina. Liikenneturvallisuudessa on ja•vkuvasti tisi siitä, että tie- ja vesirakennushalli-
31903: parantamisen varaa, vaikka liikenneonnetto- tuksella ja kunnilla on mahdollisuus jär-
31904: muuksien määrä onkin jo viime vuosina ollut jestää uuden tieliikennelain 53 §: ssä
31905: laskusuunnassa. Huolestuttavana piirteenä näi- edellytetyllä tavalla kevyttä liikennettä
31906: Toivomusaloite n:o 684 797
31907:
31908: varten tarpeelliset yhteydet rakentamal- vyen liikenteen väylä) pihakatu tai tie-
31909: la tai osoittamalla liikenteen ohjauslait- hen kuuluva jalkakäytävä ja pyörätie.
31910: tein kullekin kulkureitille erillinen ke-
31911: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
31912:
31913: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
31914: Heikki Perho Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi
31915: Matti Jaatinen Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala
31916: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio
31917: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne
31918: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen
31919: Matti Hokkanen Ritva Laurila Helge Saarikoski
31920: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen
31921: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
31922: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari Torikka
31923: Lauri Impiö Saara Mikkola Martti Ursin
31924: Aila Jokinen Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
31925: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
31926: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
31927: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
31928: Matti Pelttari
31929: 798 1981 vp.
31930:
31931: Toivomusaloite n:o 685
31932:
31933:
31934:
31935:
31936: Starast: Voikosken sillan rakentamisesta
31937:
31938:
31939: Eduskunnalle
31940:
31941: Voikosken silta yhdistää Valkealan ja Mänty- tainen, kun Mänty:harjun kunta kunnostaa tä-
31942: harjun kunnat. Nykyisessä kunnossaan silta män vuoden aikana Kauppilan yksityistien pai-
31943: muodostaa· pullonkaulan liikenteelle. Silta on kallisliikennekuntoon ja kun kunta yhdessä
31944: rakennettu vuonna 1931 ja se on osittain kor- TVL:n Mikkelin piirin kanssa rakentaa ,tien
31945: jattu vuonna 1972. Sillan sallittu kuormitus Mäntyhat'justa Voi'koskelle.
31946: on kokonaispainon osalta 32 tn, telipainon Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
31947: osalta 13 tn ja akselipainon osalta 8 tn. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31948: Sillan heikko kantokyky estää kaiken ras-
31949: kaamman liikenteen Voikosken asemalta Nur- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31950: maan, Heinolan ja Mäntyharjun suuntaan. menpiteisiin Voikosken sillan rakentami-
31951: Sillan parantamishanke on erittäin ajankoh· seksi.
31952: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
31953:
31954: Pekka Starast
31955: 1981 vp. 799
31956:
31957: Toivomusaloite n:o 686
31958:
31959:
31960:
31961:
31962: Tenhiälä: Lahden- Hollolan kirkonkylän- Vesalan tien raken-
31963: nustöiden aloittamisesta
31964:
31965:
31966: Eduskunnalle
31967:
31968: Etelä-Häme kuuluu alueeseen, jota halkovat peessa. Hollolan kirkonkylän alueen tieverkosto
31969: valtakunnallisesti tärkeät tiet. Tämän vuoksi kokonaisuudessaan tarvitsisi pikaisia peruskor-
31970: valtakunnallisesti vähemmän merkitykselliset jaustoimenpiteitä.
31971: tieyhteydet joutuvat odottamaan rakenteiden ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
31972: suuntaamien parantamista kohtuuttoman kauan. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31973: Erityisesti tästä kärsivät haja-asutusalueiden
31974: ihmiset päivittäisessä liikenteessään. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31975: Eräs tällainen alue on Hollolan kirkonkylän menpiteisiin Lahden- Hollolan kirkon-
31976: seutu. Ns. rantatie välillä Lahti - Hollolan kylän - V esalan tien rakennustöiden
31977: kirkonkylä - Vesala on peruspara.nnuksen tar- aloittamiseksi.
31978: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
31979:
31980: Hannu Tenhiälä
31981: 800 1981 vp.
31982:
31983: Toivomusaloite n:o 687
31984:
31985:
31986:
31987:
31988: Tikka: Valtatien n:o 6 perusparantamisesta välillä Särkisaimi-
31989: Imatra
31990:
31991:
31992: Eduskunnalle
31993:
31994: Valtatie n:o 6 on selvästi liikenteen pullon- huonolla näkyvyydellä sekä hirvivaaralla. No-
31995: kaula välillä Särkisalmi-Imatra. Asiointi Pa- peusrajoitus jo sinänsä vaikuttaa liikenteen
31996: rikkalasta Savonlinnan suuntaan on voimistunut suuntautumiseen muille, paremmin kunnoste-
31997: erityisesti Punkaharjun ohitustien valmistumi- tuille tieyhteyksille.
31998: sen jälkeen. Myös muualta Itä-Suomesta etelän Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
31999: suuntaan tapahtuva liikenne on siirtynyt kul- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32000: kemaan Mikkelin kautta.
32001: Välillä Särkisaimi-Imatra on yleensä 80 että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
32002: km/h nopeusrajoitus, jota on perusteltu mm. menpiteisiin valtatien n:o 6 perusparan-
32003: tien huonolla kunnolla ja sen aiheuttamaila tamiseksi välillä Särkisalmi-Imatra.
32004: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
32005:
32006: Seppo Tikka
32007: 1981 vp. 801
32008:
32009: Toivomusaloite n:o 688
32010:
32011:
32012:
32013:
32014: Tikka: Määrärahasta Imatran seudun paikallisliikenteen hoidon
32015: suunnitteluun ja uusien liikennemuotojen kokeiluun
32016:
32017:
32018: Eduskunnalle
32019:
32020: Imatran kaupunki on sisäisen liikenteen kan- vuoksi linja-autojen käyttö jää entistä vähem-
32021: nalta yksi kaikkein vaikeimmin hoidettavista mäksi ja kannattavuus olemattomaksi.
32022: kaupungeista. Kaupungin kolmen pääkeskuksen Liikennettä voitaisiin ehkä jo nykyiselläkin
32023: lisäksi paikallisliikenteen hoitoa vaikeuttaa kes- kalustolla hoitaa tehokkaammin, jos luotaisiin
32024: kellä kaupunkia virtaava joki sekä se tosiasia, järjestelmä, jossa siirrot autosta 'toiseen olisi-
32025: että Imatra on nähtävästi Suomen kaikkein vat nykyistä yleisempiä. Myös vuokra-autoja
32026: pientalovaltaisin kaupunki. voitaisiin käyttää huomattavasti enemmän esi-
32027: Paikallisliikenteen hoito aiheuttaa jatkuvasti merkiksi eläkeläisten liikkumistarpeen auttajina.
32028: runsaasti arvostelua asukkaiden keskuudessa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
32029: Paikallisliikenteen hoidosta vastaa lähinnä Poh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32030: jolan liikenne, jolla on päivittäin Imatran pai-
32031: kallisliikennettä hoitamassa 11 linja-autoa. Tätä että hallitus ottaisi valtion vuoden
32032: määrää ei voi pitää asukkaitten kannalta riittä- 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen eril-
32033: vänä, koska autojen pienen lukumäärän vuoksi lisen määrärahan Imatran seudun pai-
32034: liikennetiheys jää liian harvaksi. Tämä taas ai- kallisliikenteen hoidon suunnitteluun ja
32035: heuttaa sen, että autoa pidetään kaikissa niissä erilaisten uusien liikennemuotojen ko-
32036: perheissä, joilla siihen suinkin on varaa. Tämän keiluun.
32037: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
32038:
32039: Seppo Tikka
32040:
32041:
32042:
32043:
32044: 101 088100188]
32045: 802 1981 vp.
32046:
32047: Toivomusaloite n:o 689
32048:
32049:
32050:
32051:
32052: Tikka: Tieyhteyden aikaansaamisesta Simpeleeltä Särkilahteen
32053:
32054:
32055: Eduskunnalle
32056:
32057: Tieverkko Raotjärven kunnan luoteisosassa kuljetuksista voitaisiin hoitaa taloudellisimmin
32058: on nykyisellään lähes olematon. Tässä osassa Särkilahdesta Saimaan kanavaa hyväksi käyt-
32059: asuvan kunnan väestön ja kunnassa sijaitsevan täen.
32060: teollisuuslaitoksen raaka-ainehankinnan ja ulko- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
32061: maanviennin kannalta olisi välttämätöntä, että tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32062: tieyhteys Simpeleeltä Saimaan rannalle Särkilah- sen,
32063: teen saataisiin parannetuksi.
32064: Yhtyneet paperitehtaat Oy:n Simpeleen teh- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
32065: taan ulkomaankaupasta suuntautuu suuri osa piteisiin tieyhteyden saamiseksi Simpe-
32066: Itä-Euroopan maihin. Merkittävä osa näistä leeltä Särkilahteen.
32067: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
32068:
32069: Seppo Tikka
32070: 1981 vp. 803
32071:
32072: Toivomusaloite n:o 690
32073:
32074:
32075:
32076:
32077: Tuovinen ym.: Lieksan-Kontiomäen radan parantamisesta
32078:
32079:
32080: Eduskunnalle
32081:
32082: Lieksan-Kontiomäen rataosalla on vuosien kyistä raskaampia kuormia ja myös junien no-
32083: mittaan suoritettu pieniä parannustöitä, mutta peuksien lisäämistä.
32084: raskasta kiskotosta radalle ei vieläkään ole saa- Rataosan vaikutuspiirissä toimivat mm. Kan-
32085: tu. Valtionrautateiden aikaisempien suunnitel- kaan Nurmeksen saha, Serlachiuksen Höljäkän
32086: mien mukaan kiskonvaihtotyön ko. rataosalla kyllästämä, Enso-Gutzeitin Pankakosken ja
32087: piti alkaa viimeistään vuonna 1981. Näin ei Lieksan tehtaat sekä Veitsiluodon Kevätniemen
32088: kuitenkaan näytä tapahtuvan, vaan kiskonvaih- saha. Ennen kaikkea radan parantaminen edes-
32089: to on jostakin syystä jälleen siirretty myöhäi- auttaisi uuden teollisuuden syntymistä radan
32090: sempään ajankohtaan. vaikutusalueella.
32091: Lieksan-Kontiomäen radan vaikutusalueen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32092: kunnat pitävät raskaan kiskotuksen ja sepelöin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32093: nin saamista radalle välttämättömänä sekä ta-
32094: vara- että henkilölii:kenteen kannalta. Nykyisin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32095: radalla ei voida ajaa raskailla kuormilla eikä Lieksan-Kontiomäen radan kiskonvaih-
32096: suurilla nopeuksilla. Kuitenkin alueen puutava- totyön ja sepelöinnin aloittamiseksi vuo-
32097: ran ja teollisuuden kuljetukset edellyttävät ny- den 1981 aikana.
32098: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
32099:
32100: Jouko Tuovinen Lea Sutinen P. Puhakka
32101: Erkki Korhonen Matti Puhakka Markku Kauppinen
32102: Mauri Vänskä
32103: 1981 vp.
32104:
32105: Toivomusaloite n:o 691
32106:
32107:
32108:
32109:
32110: Tuovinen ym.: Määrärahasta Joensuun syväsataman satamataiteen
32111: rakentamista varten
32112:
32113:
32114: Eduskunnalle
32115:
32116: Joensuun syväsataman kautta tapahtuva rah- tateiden lähiliikennettä sekä lähtevän että tule-
32117: tiliikenne on viime aikoina kasvanut erittäin van tavaran osalta ja varmaankin korvaamaan
32118: voimakkaasti. Samalla se on luonnollisesti osal- laivaliikenteen ehkä VR:n kaukoliikenteelle ai-
32119: taan lisännyt Saimaan kanavan ja syväväylän heuttaman vähennyksen. Satamataiteen rakenta-
32120: liikennettä. Joensuun satamaa käyttävät liiken- misen jälkeen Joensuun syväsatamaa tullaan
32121: teenharjoittajat ovat jo useita vuosia vaatineet nähtävästi käyttämään myös Neuvostoliittoon
32122: pistotaiteen rakentamista satamaan, jotta voi- suuntautuvaan rautateitse tapahtuvaan transito-
32123: taisiin välttää kustannuksia nostavia siirto- liikenteeseen, mikä tulee lisäämään huomatta-
32124: kuormauksia. Rautatien ulottaminen satamaan vasti rautatiekuljetuksia. Edellä mainitut seikat
32125: varmasti lisää huomattavasti sataman liikennet- osoittavat, että satamataiteella on huomattava
32126: tä, sillä varsinkin puutavaraa voidaan tuoda valtakunnallinen ja maakunnallinen merkitys.
32127: satamaan suoraan rautateiden varsilta entistä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32128: enemmän junakuljetuksina. Raide vaikuttaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32129: myös siten, että se tulee lisäämään tuontitava-
32130: raa, josta tähän saakka on laivakuljetuksissa ol- että hallitus ottaisi määrärahan Joen-
32131: lut puutetta. Joensuun syväsataman pistotaide suun syväsataman satamaraiteen rakenta-
32132: tulee siis käsityksemme mukaan lisäämään rau- miseen.
32133: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
32134:
32135: Jouko Tuovinen Lea Sutinen Markku Kauppinen
32136: Erkki Korhonen Matti Puhakka Mauri Vänskä
32137: P.Puhakka
32138: 1981 vp. 805
32139:
32140: Toivomusaloite n:o 692
32141:
32142:
32143:
32144:
32145: Valtonen ym.: Tien perusparantamisesta välillä Niinisalo-Kil-
32146: vakkala
32147:
32148:
32149: Eduskunnalle
32150:
32151: Pdhjois-Satakunnassa sijaitseva tie Niinisalosta matta:vasti tieoloja Pohj'Ois-Sata:kunnassa ja li-
32152: Kilvakkalaan on raskaan liikenteen kulkuväylä, säisi myöskin tien käyttäjien turvallisuutta.
32153: sillä sitä pitkin kulkevat Tampereen Naisten- Edellä olevan perusteella ehdotamme Jam..
32154: lahteen turvetta kuljettavat kuorma-autot läpi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32155: vuorokauden. Tie on erittäin kapea ja sitä reu- muksen,
32156: nustavat hyvin syvät ojat. Tie on alunpitäen
32157: rakennettu suunnittelemattomasti. Liikennetur- että hallitus ryhtyisi ki~isim toi-
32158: 17allisuus kyseisellä tiellä onkin erittäin heikko. menpiteisiin Niinisalon - Kilvakktlkm
32159: Tien uudelleen rakentaminen parantaisi huo- tien perusteelliseksi korjatmziseksi.
32160: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981
32161:
32162: Pirkko Valtonen Mikko Elo
32163: 806 1981 vp.
32164:
32165: Toivomusaloite n:o 69.3
32166:
32167:
32168:
32169:
32170: Valtonen ym.: Mäntyluodon sataman väylän syventämisestä
32171:
32172:
32173: Eduskunnalle
32174:
32175: Mäntyluodon sataman voimassaoleva yleis- on lisäksi 200 tonnin vasarapäänosturi "Masa",
32176: suunnitelma on hyväksytty 1978. Lähtökohta- joka lisää tälle liikenteelle keskeisen tärkeätä
32177: na sataman yleissuU!lrlitelman uusimiseen olivat varmuutta. Kanttiliikenteen tulevaisuuden suun-
32178: tällöin aaillonmurtajien valmistuttua muuttu- nittelussa on sataman nykyinen kulkusyvyys
32179: neet satamatekniset olosuhteet ja Mäntyluodon koettu rajoittavana tekijänä.
32180: keskeisiä tavaravirtoja ohjailevien asiakkaiden Maamme johtavien varustamoiden viime vuo-
32181: aloitteet suuremman kulkusyvyyden saamiseksi. sina hankkimat ja edelleen tilaamat tai rahtaa-
32182: Tämän yleissuunnitelman mukaan satama laa- mat Välimeren ja valtamerentakaisen linjalii-
32183: jenee niin kutsutulle Kallonlahden alueelle. kenteen laivat eivät pysty operoimaan alle 8
32184: Keskeisenä perusteluna voidaan todeta, että metrin kulkusyvyydessä. Kun Mäntyluoto on
32185: tavoitteeksi asetetun yhdeksän metrin kulku- perinteisesti kuulunut ja tulee edelleen kuulu-
32186: syvyyden saavuttaminen ja satamakenttien vas- maan kyseisen liikenteen satamiin, on välttämä-
32187: taava laajentaminen on selvästi halvimmin kus- töntä rakentaa satama nykykehityksen tasolle.
32188: tannuksin toteutettavissa tällä alueella. Tehty- Perinteisen metsäteollisuustuotteiden viennin
32189: jen pohjatutkimusten mukaan Kallonlahden lisäksi korostettakoon Mäntyluodon keskeistä
32190: pohjaolosuhteet ovat sellaiset, että satama-al- asemaa mm. tehdaslaivauksissa. Mäntyluodon
32191: taan: ruoppaus voidaan suorittaa lähes kokonaan väylää käyttää sataman lisäksi Rauma-Repola
32192: pehmeitä massoja ruoppaamalla ja laituriraken- Oy:n Mäntyluodon konepaja. Konepajan johto
32193: teet puolestaan voidaan sijoittaa linjalle, jossa on kaupungin kanssa käymiensä keskustelujen
32194: kovamoreeni nousee pintaan jyrkkäreunaisena. yhteydessä usein painottanut väylän syventä-
32195: Mäntyluodon sataman syvyystavoitetta voi- misen tärkeyttä mahdollisten tulevaisuuden tar-
32196: daan perustella seuraavasti: peiden varalta.
32197: Mäntyluoto on maan johtava sahatavarasata- Mäntyluodon sataman kehittäminen luo pa-
32198: ma. Suomen sahatavaraa voidaan pitää eräänä rempia edellytyksiä koko sen vaikutusalueen
32199: varmimmista ja kestäviromistä vientiartikke- teollisuudelle ja kaupalle sekä antaa mahdolli-
32200: leistamme. Sahatavaran vienti on siirtymässä suuksia heikon työllisyystilanteen parantami-
32201: laivoille, jotka uivat täydessä lastissaan Mänty- seen.
32202: luodon väylän sallimaa 8 metriä syvemmällä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32203: Mäntyluoto on maamme toiseksi suurin kont- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32204: tisatama, jossa liikkuu yli 12 000 konttia vuo- muksen,
32205: sittain. Satama on varustettu kahdella konttien
32206: käsittelyyn soveltuvalla nosturilla, joten se an- että hallitus nopeuttaisi toimenpiteitä
32207: taa tällaisen liikenteen vaatiman käsittelyjou- Mäntyluodon sataman väylän syventä-
32208: tuisuuden ja riittävän varmuuden. Satamassa miseksi yhdeksään metriin.
32209: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
32210:
32211: Pirkko Valtonen Mikko Elo
32212: 1981 vp. 807
32213:
32214: Toivomusaloite n:o 694
32215:
32216:
32217:
32218:
32219: P. Vennamo ym.: Varsinais-Suomen alemmanasteisen tieverkon
32220: kunnostamisesta ja kestopäällystämisestä
32221:
32222:
32223: Eduskunnalle
32224:
32225: Alemmanasteinen tieverkko ja sen kunnosta- taa myös selvän haitan liikenneturvallisuuden
32226: minen ovat maassamme jääneet pahasti suurten kannalta. Asiantilaan on saatava pikainen kor-
32227: tie- ja liikennehankkeiden jalkoihin. Kuitenkin jaus.
32228: juuri alemmanasteiset tiet ovat niitä, jotka vä- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
32229: littömimmin liittyvät kansalaisten liikkumiseen tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
32230: suurimman osan työ-, koulu-, asiointi- ym. lii- väksi toivomuksen,
32231: kenteestä keskittyessä näille teille. Tämän
32232: vuoksi näiden teiden kuntoon tulee kiinnittää että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32233: erityistä huomiota. menpiteisiin niin määrärahojen kuin
32234: Varsinais-Suomen alemmanasteiDen tieverk- muidenkin toimenpiteiden muodossa
32235: ko on tiheästä asutuksesta johtuen hyvin tiheä. Varsinais-Suomen alemmanasteisen tie-
32236: Turun tiepiirin teistä on kuitenkin vielä savi- verkon kunnostamiseksi ja kestopäällys-
32237: sorapäällysteisiä teitä yli 50 %, mikä muodos- tämiseksi.
32238: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
32239:
32240: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
32241: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
32242: 1981 vp.
32243:
32244: Toivomusaloite n:o 69'
32245:
32246:
32247:
32248:
32249: P. Vennamo Jnt.: T~ sijaitsevan Hirvensalon-Kakskerran
32250: tien kunnostam.isesta
32251:
32252:
32253: Eduskunnalle
32254:
32255: Turun kaupungissa on valtion hoidossa ole- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
32256: v~ tie, joka muodostaa ainoan tieyhteyden Hir- väksi toivomuksen,
32257: vensalon ja Kakskerran saariin. Tämä tie on
32258: osin heikkokuntoinen ja huonosti pengerretty, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi"
32259: mikä 1nerkitsee sitä, että tie on usein liiken- menpiteisiin Turun kaupungin alueella
32260: nöimättömässä kunnossa tai suorastaan poikki sijaitsevan Hirvensalon-Kakskerran
32261: mm. ,tulvien johdosta. Valtion laiminlyönnit tien kunnostamiseksi niin, että se on
32262: tässä suhteessa tulee pikaisesti korjata. aina tulvista ja muista esteistä riippu-
32263: Edellä 1nainitsemillamme perusteilla ehdo- matta liikennöitävässä kunnossa.
32264: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
32265:
32266: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
32267: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
32268: 1981 vp.
32269:
32270: Toivomusaloite n:o 696
32271:
32272:
32273:
32274:
32275: P. Vennamo ym ..: Helsingin-Turun rautatien parantamisesta
32276:
32277:
32278: Eduskunnalle
32279:
32280: Valtavia varoja nielevä ja epätarkoituksen- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
32281: mukainen ELSA-ratahanke ja sen jäädyttämi- tamme kunnio~ttaen eduskunnan hyvaksyttä-
32282: nen toistaiseksi on merkinnyt Turun-Helsin· väksi toivomuksen,
32283: gin rautatien kehittämisen pysähtymistä. Näin
32284: ei saisi kuitenkaan tapahtua, onhan kyseinen että hallitus kiirehtisi voimakkaasti
32285: rataosuus selvästi pääradoistamme heikoin. Ny- toimenpiteitään Helsingin-Turun rau-
32286: kyistä rantarataa tulisi nopeasti ryhtyä korjaa- tatien parantamiseksi erityisesti välillä
32287: maan. Kirkkonummi-Karjaa-Salo.
32288: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
32289:
32290: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
32291: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
32292:
32293:
32294:
32295:
32296: 102 088100188]
32297: 810 1981 vp.
32298:
32299: Toivomusaloite n:o 697
32300:
32301:
32302:
32303:
32304: P. Vennamo ym.: Valtionrautateiden paikallisliikenteen palvelu-
32305: jen säilyttämisestä Turun ja Uudenkaupungin välillä
32306:
32307:
32308: Eduskunnalle
32309:
32310: Rautateiden paikallisliikenne edustaa huo- Turkuun. Tällaista takaperoista rautatieliiken-
32311: mattavaille osalle kansaamme ainoata tehokkaas- teen kehittämistä ei voi hyväksyä.
32312: ti käytettävissä olevaa liikkumismuotoa. Näin Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
32313: on erityisesti mm. Varsinais-Suomen alueella, tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
32314: jossa Turun ja Uudenkaupungin välinen pai- väksi toivomuksen,
32315: kallisliikenne palvelee suurta joukkoa päivit-
32316: täin tätä liikennemuotoa byv.ä:kseen käyttäivää että hallitus huolehtisi siitä, että rau-
32317: kansaamme. tateiden paikallisliikenteen palvelut Tu-
32318: VR suunnittelee paikallisliikenteen huomat- run ja Uudenkaupungin välillä säilyte-
32319: tavaa heikentämistä Turun ja Uudenkaupungin tään ainakin nykyisellään käyttämällä
32320: välillä. Hämmästyttävästi on myös suunnitel- nykyisiä kiskobusseja ja myöhemmin nii-
32321: tu ns. lättähattujen poistamista liikenteestä den tilalle kehitettävää uutta vastaavaa
32322: ensimmäiseksi tältä rataosalta, vaikka kyseisten kalustoa.
32323: junien huolto- ja korjaustoiminta on keskitetty
32324: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
32325:
32326: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
32327: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
32328: J. Juhani Kortesalmi
32329: 1981 vp. 811
32330:
32331: Toivomusaloite n:o 698
32332:
32333:
32334:
32335:
32336: P. Vennamo ym.: Vantaalla sijaitsevan Hanalan rautatieseisak-
32337: keen uudelleen käyttöön ottamisesta
32338:
32339:
32340: Eduskunnalle
32341:
32342: Vaidonrautatiet on jatkuvasti heikentänyt lii- Hanalan ,seisake tulisi käsityksemme mukaan
32343: kennepalvelujaan erityisesti paikallisliikenteen pikaisesti palauttaa llikenteeseen.
32344: osalta. Tästä on yksi suorastaan häpeällinen esi- Edellä main1tsemiJlamme perusteilla ehdo-
32345: mevkki Vantaan kaupungissa sijaitsevan Hana- ltamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
32346: lan seisakkeen poistaminen, jolla vaikeutettiin si toivomuksen,
32347: kyseisen alueen asukkaiden työmatka- ja muuta
32348: liikennettä erittäin pahasti. Kaiken kukkurak- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
32349: si asiassa myös eduskunta häpeällisesti taipui menpiteisiin Vantaan kaupungissa sijait-
32350: hallituksen ja VR:n painostukseen ja muutti sevan Hanalan rautatieseisakkeen pa-
32351: vuoden 1981 tulo- ja menoarvion käsittelyssä lauttamiseksi käyttöön ainakin entises-
32352: tekemänsä myönteisen päätöksen yön yli nu- sä laajuudessaan.
32353: kuttuaan kielteiseksi.
32354: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
32355:
32356: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
32357: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
32358: J. Juhani Kortesalmi
32359: 812 1981 vp.
32360:
32361: Toivomusaloite n:o 699
32362:
32363:
32364:
32365:
32366: P. Vennamo ym.: Radio· ja TV-monopolin purkamista tarkoitta-
32367: van lainsäädämmo aikaansaamisesta
32368:
32369:
32370: Eduskunnalle
32371:
32372: Radio- ja televisiotoiminta on maassamme täl- pänä oleviin itsenäisiin yksikköihin. Tähän
32373: lä hetkel1ä tiukasti monopcili.soitu Yleisradion suuntaan kehityksen tulisi kulkea myös Suo-
32374: ja sen valvoman Mainos-TV :n käsiin. Tältä messa, jotta voisimme säilyttää demokraattisen
32375: osin vapaa tiedotustoiminta maassamme on siis järjestelmämme myös radion ja TV :n osalta.
32376: pahasti puutteellista ja yksipuolisesti valvottua. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
32377: Maamme on myöskin sähköisen viestinnän suh- tåmme kunnioittaen eduskunnan iyväksyt<tä-
32378: teen verrattavissa ennemminkin yhden puolueen väksi toivomuksen,
32379: diktatuurimaihin kuin läntisiin demokratioihin,
32380: joissa radio- ja TV-monopolit on laajalti pu- että hallitus ryhtyisi lainsäädäntötoi-
32381: rettu. menpiteisiin radio- ja TV-monopolin
32382: Elektroniikan kehittyminen on avannut laa- purkamiseksi sallimalla paikallisten it·
32383: joja mahdollisuuksia paikallisiin halpoihin ra- senäisten radio- ja TV-asemien toimi-
32384: diolähettimiin ja 'tätä kautta kansalaisia lähem- misen maassamme.
32385: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
32386:
32387: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
32388: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
32389: J. Juhani Kortesalmi
32390: 1981 vp. 813
32391:
32392: Toivomusaloite n:o 700
32393:
32394:
32395:
32396:
32397: P. Vennamo ym.: Eläkeläisten ja vanhusten sekä laitoksiin sidot-
32398: tujen TV-lupamaksujen poistamisesta
32399:
32400:
32401: Eduskunnalle
32402:
32403: Vanhuksille ja eläkeläisille sekä esimerkiksi sakin tiloissa puhumattakaan erimielisyyksistä
32404: liikuntavammaisille muodostavat radio ja eri- mm. seurattavan ohjelman suhteen. Asia olisi
32405: .tyisesti televisio usein ainoan jokapäiväisen korjattava siten, että vanhainkodeissa, vanhus-
32406: yhteyden muuhun maailmaan. Tämän vuoksi ten palvelutaloissa ja vastaavissa vapautettaisiin
32407: tulisi jokaiselle näissä ryhmissä turvata riit- asukkaat erillisistä televisiolupamaksuista.
32408: tävä oikeus television ohjelmien seuraamiseen Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
32409: ilman taloudellisia rasituksia tai häiriöitä. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
32410: Nykyisin mm. vanhainkodeissa ja vanhusten väksi toivomuksen,
32411: asuintaloissa tilanne on sellainen, että jokainen
32412: vanhus joutuu omasta televisiostaan maksamaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32413: erillisen TV-luvan. Näin tapahtuu silloinkin, eläkeläisten ja vanhusten sekä muiden
32414: kun laitoksessa tai talon yhteisissä tiloissa on laitoksiin stdottujen TV-lupamaksujen
32415: yhteinen televisio, josta menee vain yksi mak- poistamiseksi ainakin laitoksissa ja eri-
32416: su. Näin vanhukset ovat pakotettuja seuraa- laisissa palvelutaloissa.
32417: maan televisiota yhteisissä usein rauhattomis-
32418: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
32419:
32420: Pekka Vennamo Veikko Vennamo
32421: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
32422: Anssi Joutsenlahti
32423: 814 1981 vp.
32424:
32425: Toivomusaloite n:o 701
32426:
32427:
32428:
32429:
32430: P. Vennamo ym.: Ohjelma-ajan myöntämisestä MTV:n uutislä-
32431: hetyksille
32432:
32433:
32434: Eduskunnalle
32435:
32436: Vapaa ja monipuolinen tiedon- ja uutisväli- dellisen uutistoiminnan toteuttamiseksi. Valtio-
32437: tys ovat tunnusomaisia avoimelle demokratialle. valta ei saa byrokraattisilla ja vesittävillä sään-
32438: Tämän periaatteen tulee koskea myös sähköistä nöksillä ja päätöksillä estää monipuolista TV-
32439: tiedonvälitystä erityisesti radion ja television uutistarjontaa.
32440: osalta. Uutis- ja tiedotustoiminta ei saa mono- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
32441: polisoitua vain suurten puolueiden käsissä ole- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
32442: valle Yleisradiolle, mikä on johtanut yksipuoli- väksi toivomuksen,
32443: seen ja jopa peittelevään tiedonvälitykseen.
32444: Yleisradion hallintoneuvosto on päättänyt, että Mainos-TV:lle myönnettäisiin
32445: että Mainos-TV :lle myönnetään väliaikainen riittävät pysyvät oikeudet ;a tar-
32446: oikeus lähettää 20 minuutin mittaisia uuti- peellinen ohjelma-aika monipuolisten
32447: sia, joiden osalta MTV:lle on myönnetty 10 uutisten lähettämiseen ;a ajankohtais-
32448: minuuttia lisää ohjelma-aikaa. Tämä ei ole ohjelmien tekemiseen ja lähettämiseen.
32449: kuitenkaan käsityksemme mukaan riittävää to-
32450: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
32451:
32452: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
32453: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
32454: J. Juhani Kortesalmi
32455: 1981 rd. 815
32456:
32457: Hemställningsmotion nr 702
32458:
32459:
32460:
32461:
32462: Westerlund m. fl.: Om ny räls på hanan Lovisa-Lahtis
32463:
32464:
32465: Tili Riksdagen
32466: Den nuvarande undermåliga rälsheläggningen svaras endast om erforderliga åtgärder sllsom
32467: av Lovisa-Lahtis hanan medför i många av- bekostandet av omlastning i Lahtis, en even-
32468: seenden betydande olägenheter för Östra Ny- tuellt lägre körhastiget osv. inte inverkar hö-
32469: land och Lovisanejden. jande av befraktningskostnaderna. Om även
32470: Då staten 1960 övertog Lovisa-Vesijärvi dylika extraordinära åtaganden kommer att
32471: hanan breddades densamma genom att utnyttja genomföras vore det, det oaktat nödvändigt att
32472: redan då gamma! räls som inte tål över 17 tons utan vidare dröjsmål igångsätta arbetet med
32473: axeltyngd. att förnya rälsen.
32474: Den nuvarande situationen innebär att en Inte minst med tanke på de tunga gods-
32475: ytterst fördyrande omlastning i många fall transporterna tili Sovjetunionen som delvis
32476: måste ske då rälsheläggningen inte tål större går genom Lovisa-Lahtisbanan måste åtgärden
32477: axeltryck är 17 ton. Detta har medfört att ses som ytterst nödvändig. Byggnadskostna-
32478: många företag förståeligt nog sökt andra ut- derna för förnyandet av rälsen är för närvarande
32479: vägar för att på ett mera ekonomiskt lönsamt heräknade tili ca 40 miljoner mark. En kostnad
32480: sätt lösa sina hefraktningsbehov. Inte minst som alltså i förhållandet tili nytta och verkan
32481: med tanke på Lovisanejdens delvis outnyttjade är tämligen blygsam. Den nuvarande situa-
32482: kapacitet ifråga om hl.a. hamnen och frilager- tionen bidrar påtagligt tili att hämma den
32483: området vore det nödvändigt att skyndsamt ekonomiska utvecklingen inom östligaste Ny-
32484: ersätta den nuvarande rälsen med den tyngre land.
32485: typ som tål avsevärt högre helastning än vad Med hänvisning tili det ovanstående föreslås
32486: som för närvarande är fallet. vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
32487: Detta sakförhållande har gång på gång under
32488: årens lopp aktualiserats och uppmärksammats att regeringen i skyndsam ordning
32489: hos de statliga myndigheterna och enligt de måtte vidtaga åtgärder syftande till om-
32490: senaste långstidsplanerna har projektets för- byggnad av den undermåliga Lovisa-
32491: verkligande uppskjutits från 1981 tili 1984. Lahtis banans räls.
32492: Ett dylikt uppskov kan under tiden för-
32493: Helsingfors den 10 februari 1981
32494:
32495: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
32496: 816 1981 vp.
32497:
32498: Toivomusaloite n:o 702
32499:
32500:
32501:
32502:
32503: Westerlund ym.: Loviisan-Lahden t1adan ldslro,tuksen utliSimi-
32504: sesta
32505:
32506:
32507: Eduskunnalle
32508:
32509: Nykyinen Loviisan ja Lahden välisen radan Tänä aikana tällaista viivästystä voidaan
32510: huono kiskotus merkitsee monessa suhteessa puolustella vain siinä tapauksessa, että ryh-
32511: huomattavaa haittaa itäiselle Uudellemaalle ja dytään tarvittaviin toimenpiteisiin, kuten Lah-
32512: Loviisan seudulle. dessa tapahtuvan uudelleenlastauksen kustanta-
32513: Valtion ottaessa vuonna 1960 Loviisan ja miseen ja siihen, että mahdollisesti alemmat
32514: Vesijärven radan haltuunsa rataa levennettiin ajonopeudet ym. tällaiset toimenpiteet eivät
32515: käyttämällä jo silloin vanhoja kiskoja, jotka vaikuta rahtauskustannusten nousuun. Vaikka
32516: eivät kestä yli 17 tonnin akselipainoa. tällaisiin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin ryh-
32517: Nykyinen tilanne merkitsee sitä, että mo- dyttäisiinkin, olisi tästä huolimatta välttämätön-
32518: nissa tapauksissa joudutaan suorittamaan erit- tä, että viivytyksettä ryhdyttäisiin kiskotuksen
32519: täin paljon kustannuksia nostavaa uudelleen- uudistamiseen.
32520: lastausta, koska kiskot eivät kestä 17 tonnia Myös ·silmä!lläphäen raskaita tavaorankuljetuk-
32521: suurempaa akselipainoa. Tästä on ollut seu- sia Neuvostoliittoon, jotka osittain kulkevat
32522: rauksena se, että monet yritykset ymmärrettä- Loviisan ja Lahden välisen radan kautta, toi-
32523: vistä syistä ovat hakeneet muita vaihtoehtoja menpidettä on pidettävä mitä välttämättömim-
32524: ratkaistakseen rahtaustarpeensa taloudellisem- pänä. Kiskotuksen uudistamisen rakennustöiden
32525: malla tavalla. Erityisesti tästä syystä ja silmäl- lasketaan tällä hetkellä nousevan noin 40 mil-
32526: läpitäen Loviisan seudun osittain käyttämätöntä joonaan markkaan. Tämä on kustannus, joka
32527: kapasiteettia mm. sataman ja vapaavarasto- suhteessa tuottamaansa hyötyyn ja vaikutuk-
32528: alueen osalta olisi välttämätöntä nopeasti kor- seen on varsin vaatimaton. Nykyinen tilanne
32529: vata nykyinen kiskotus raskaamman tyypin kis- vaikuttaa suuressa määrin ehkäisevästi taloudel-
32530: kotuksella, joka kestää nykyistä huomattavasti liseen kehitykseen itäisimmällä Uudellamaalla.
32531: korkeampaa kuormitusta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32532: Vuosien kuluessa on kerta toisensa jälkeen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32533: kiinnitetty valtion viranomaisten huomiota tä-
32534: hän asiantilaan ja viimeisimpien pitkäntähtäi- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
32535: men suunnitelmien mukaan projektin toteutta- piteisiin Loviisan-Lahden radan huo-
32536: minen on lykätty vuodesta 1981 vuoteen 1984. non kiskotuksen uusimiseksi.
32537: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
32538:
32539: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
32540: 1981 rd. 817
32541:
32542: Hemställningsmotion nr 703
32543:
32544:
32545: Westerlund: Om ett beslut angående en nordisk radio- och TV-
32546: satellit
32547:
32548: Till Riksdagen
32549:
32550: Det nordiska programsamarbetet inom TV- länder. Även i detta fall sänds samtliga existe-
32551: området inleddes redan 1959. Utgångspunkt rande radioprogram direkt.
32552: för detta programsamarbete var både det starka En på nordisk bas samordnad programre-
32553: politiska önskemålet om att TV genom pro- digering bör kunna lösa de kulturpolitiska
32554: gramverksamhet skall medverka till att stärka problem som ett utvidga~t samarbete eventuellt
32555: den nordiska kulturgemenskapen och det rent kan vålla. Den allmänna synen på kultur-
32556: praktiska och ekonomiska behovet för sam- frågorna och på samhället överhuvudtaget är
32557: produktioner, programutbyte m.m. så lika i samtliga nordiska Iänder att ett sam-
32558: Nordiskt radio- och TV-samarbete har varit spel angående programprinciperna väl kan
32559: föremål för ett flertal utredningar. Satellittek- åstadkommas. Programutbytet kan rätt ut-
32560: niken får anses som ett realistiskt alternativ nyttjat stärka den nordiska kulturgemenskapen,
32561: till tidigare utredd teknik för överföring av öka TV-tittarnas och radiolyssnarnas valfrihet
32562: radio- och TV-program över de nordiska grän- samt förbättra språkminoriteters möjligheter
32563: serna. Genomgången av de juridiska aspekterna att i bLa. Sverige och Finland få ett tillräckligt
32564: visar att inga avgörande hinder i detta avseen- programutbud på s1tt modersmåll. TV-satelliten
32565: de kan anses föreligga för satellitöverföring. innebär dock inte ett programpolitiskt alterna-
32566: Den tekniska delen av utredningen visar tiv till egen finlandssvensk programproduktion,
32567: att det är möjligt att upprätta ett satellitsystem otan den bör fortsättas och utbyggas.
32568: med kapacitet att sprida samtliga nordiska ra- För att klara av de investeringar som delvis
32569: dio- och TV-program till alla de nordiska län- måste ske innan systemet har etablerats är en
32570: derna. Jämfört med de alternativ till inter- möjlig konstruktion att de nordiska länderna
32571: nordisk programspridning via konventionella bildar ett samnordiskt ekonomiskt riktgivande
32572: distributionsmetoder som har framlagts i tidi- organ. Genom olika former av lån kan betal-
32573: gare utredningar har satellittekniken den för- ningsbördan fördelas över en längre period.
32574: delen att man uppnår så gott som 100 pro- Med tanke på att projektet kommer att genom-
32575: centig täckning omedelbart vid systemets start. föras av de nordiska länderna gemensamt kan
32576: Också Island, Färöarna och Grönland kan vara kostnaderna för Finlands del anses vara över-
32577: med i programutbytet som kan inkludera inte komliga.
32578: endast TV-program otan också radioprogram. På grund av det ovanstående föreslås vörd-
32579: Satellittekniken möjliggör flera olika alterna- samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
32580: tiv för programspridningen. Utöver en direkt
32581: överföring av samtliga existerande radio- och att regeringen måtte vidtaga behöv-
32582: TV-program till alla nordiska Iänder är det liga åtgärder så att ett positivt princip-
32583: möjligt att sända ett begränsat antal TV-pro- beslut om en nordisk radio- och TV-
32584: gram och samtliga existerande radioprogram. satellit skall kunna fattas så fort som
32585: Ett tredje alternativ är att sända ett ellet två möjligt och att regeringen samtidigt i
32586: TV-program bestående av ett urval av tidigare skyndsam ordning utreder och fastslår
32587: utsända progtam, redigerade antingen på natio- hur de programpolitiska, rättsliga och
32588: nell basis från grannlandsprogrammen för na- ekonomiska problemen i anslutning till
32589: tionell sändning eller på gemensam nordisk bas projektet kan lösas.
32590: för gemensam sändning till samtliga nordiska
32591: Helsingfors den 10 februari 1981
32592:
32593: Henrik Westerlund
32594: 103 088100188]
32595: 818 1981 vp.
32596:
32597: Toivomusaloite n:o 703 Suomennos
32598:
32599:
32600:
32601: Westerlund: Pohjoismaista radio- ja TV-satelliittia koskevasta
32602: päätöksestä
32603:
32604: Eduskunnalle
32605:
32606: Pohjoismainen TV-alan ohjdmayhteistyö lill.oi- tystä varten. Tässäkin tapauksessa ·lähetetään
32607: tettiin jo vuonna 1959. Läihtokohtana tälle oh- karkki radio-ohjelmat suorina iähetyksinä.
32608: jelmayhteistyölle oli voimakas poliittinen toivo Pohjoismaiselle pohjalle rakennettu yhteinen
32609: siitä, että TV pystyisi ohjelmatoiminna:llaan ohjelmanjärjestely voinee ratkaista ne kulttuu-
32610: osaltaan vahvistamaan pohjoismaista kulttuuri- ripoliittiset pulmat, joita laajentunut yhteistyö
32611: yhteyttä, samoin kuin puhtaasti käytännöllinen saattaa ehkä aiheuttaa. Yleinen näkemys kult-
32612: ja taloudellinen tarve tuottaa yhdessä, vaihtaa tuurikysymyksistä ja yhteiskunnasta on kaikis-
32613: ohjelmia jne. sa pohjoismaissa niin yhtäläinen, että ohjel-
32614: Pohjoismaisesta radio- ja TV-yhteistyöstä on mien yhteensovittamisperiaatteista varmasti
32615: tehty use1ta selvityksiä. Satelliitt1tekniikkaa on voidaan sopia. Ohjelmien vaihto voi oikein käy-
32616: pidettävä eräänä reaalisena vaihtoehtona jo tettynä vahvistaa pohjoismaiden kulttuuriyh-
32617: aiemmin selvitetyn tekniikan lisäksi radio- ja teyttä, lisätä TV-katselijoiden ja radionkuunte-
32618: TV-ohjelmien siirtämiskeinona yli pohjoismai- lijoiden •valinnan :vapautta sekä parantaa kie-
32619: den rajojen. Tarkasteltaessa oikeudellisia näkö- lellisten vähemmistöjen mahdollisuuksia ·saada
32620: kohtia voidaan todeta, ettei mitään ratkaisevia riittävästi ohjelmia äidinkielellään mm. Ruot-
32621: esteitä satelliittilähetyksille voida katsoa ole- sissa ja Suomessa. TV-satelliitti ei kuitenkaan
32622: van. tarjoa ohjelmapoliittista vaihtoehtoa omalle
32623: Selvityksen tekninen puoli osoittaa olevan suomenruotsalaiselle ohjelmien tuotannolle,
32624: mahdollista luoda satelliittijärjestelmä, jolla voi- vaan sitä tulee edelleen jatkaa ja laajentaa.
32625: taisiin lähettää kaikkia radio- ja TV-ohjelmia Jotta selvittäisiin niistä investoinneista, joi-
32626: kaikkiin pohjoismaihin. Verrattuna tavanmu- ta on osittain suoritettava jo ennen kuin jär-
32627: kaisin välinein tapahtuvaan pohjoismaiden vä- jestelmä saadaan valmiiksi, eräänä vaihtoehto-
32628: liseen ohjelmien välitykseen, josta on jo aikai- na voisi olla pohjoismaiden yhteisen taloudelli-
32629: semmin esitetty selvitys, satelliittitekniikalla sia ohjeita antavan elimen perustaminen. Mak-
32630: on se etu, että sillä saavutetaan lähes 100-pro- surasitus voidaan jakaa erimuotoisten lainojen
32631: senttinen kattavuus välittömästi järjestelmän muodossa pitkälle ajanj.aksolle. Ottaen huo-
32632: alkaessa toimintansa. Myös Islanti, Pärsaaret mioon sen seikan, että projekti tullaan toteut-
32633: ja Grönlanti voivat olla mukana ohjelmanvaih- tamaan pohjoismaiden yhteisenä, kustannusten
32634: dossa, johon TV-ohjelman lisäksi voi sisältyä täytyy Suomen osalta muodostua kohtuullisiksi.
32635: myös radio-ohjelmaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
32636: Satelliittitekniikka tekee mahdoll1seksi käyt- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32637: tää eri vaihtoehtoja ohjelmaa välitettäessä.
32638: Kaikkien radio- ja TV-ohjelmien suoran siirtä- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
32639: misen lisäksi kaikkiin pohjoismailiin on mah- menpiteisiin, jotta myönteinen päätös
32640: dollista lähettää rajoitettu osa TV-ohjelmista pohjoismaisesta radio- ja TV-satelliitista
32641: ja kaikki radio-ohjelmat. Kolmas mahdollisuus voitaisiin tehdä niin pian kuin mahdol-
32642: on lähettää yksi tai kaksi TV-ohjelmaa, jotka lista ja että hallitus samalla kiireellisesti
32643: käsittävät valikoiman aikaisemmin lähetettyjä selvittää ja vahvistaa, miten projektiin
32644: TV-dhjelmia, toimitettuna jdko kansallisella liittyvät ohjelmapoliittiset, oikeudelliset
32645: pohjalla naapurimaan ohjelmista kansallis,ta ilä- ja taloudelliset pulmat voidaan rat-
32646: hetystä varten tai yhteispohjoismaisella pohjalla kaista.
32647: kai'kkiin pohjoismaihin tapahtuvaa yhteislähe-
32648: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
32649:
32650: Henrik Westerlund
32651: 1981 vp. 819
32652:
32653: Toivomusaloite n:o 704
32654:
32655:
32656:
32657:
32658: Vänskä ym.: Puhoksen syväväylätyön kiireellisestä toteuttami-
32659: sesta
32660:
32661:
32662: Eduskunnalle
32663:
32664: Puhoksen väylä, joka SIJaitsee Saimaan ve- teemiin, joten väylän ja sataman rakentami-
32665: sistössä Rääkkylän ja Kiteen kuntien alueilla, sesta silloin luovuttiin. Väylätutkimukset on
32666: on noin 28 kilometrin pituinen ja sen kulku- suoritettu vuosina 1968-70. Vuoden 1980
32667: syvyys on nykyisin 2,1-2,4 metriä. Toistai- alussa väylän ruoppaus- ja merkintäkustannuk-
32668: seksi Puhoksen väylää on voitu käyttää vain siksi on laskettu 10,5 mmk. Lisäksi on arvioi-
32669: puutavaran uittoon. Väylän parantamis·suunni- tu, että muutamista linjojen oikaisuista aiheu-
32670: telma on laadittu siten, että päästäisiin Sai- tuisi lisäkustannuksia noin 1,5 mmk.
32671: maan syväväylien ja kanavan kanssa ·samaan Puhoksen väyJän rakennushanketta kiireh-
32672: kulkusyvyyteen eli 4,2 metriin. Tällöin voitai- dittiin viimeksi .tämän vuoden alussa ja sil-
32673: siin siirtyä mm. Pellos Oy:n Puhoksen lastu- loin sen rakentaminen katsottiin eri tahoilla
32674: levytehtaan ja Plan Sell Oy:n Puhoksen suur- sangen yksimielisesti kiireelliseksi. Kuitenkin
32675: sahan tuotteiden kuljetuksissa osittain laivakul- kävi niin, ettei valtion vuoden 1981 tulo- ja
32676: jetuksiin Saimaan kanavan kautta maai'lman- menoarvioesitykseen otettu rakentamisrahaa tä-
32677: markkinoille. KÄteen kunta ja ko. teollisuuslai- hän tarkoitukseen, vaan vain pieni ·suunnittelu-
32678: •tokset ovat luvanneet puolestaan rakentaa sata- määräraha. Näin ei tärkeässä väylähankkeessa
32679: man Puhokseen. Ma~hdollisesti sataman kautta päästä eteenpäin.
32680: tultaisiin kuljettamaan myös muita artikkdeita, Asia olisi korjattava joko vuoden 1981 lisä-
32681: esim. pylväitä ja Pian Sellin Kiteen konepllljan budjetissa tai työllisyysvaroilla. Tätä puoltavat
32682: tuotteita. Joka tapaukses·sa Puhoksen syväväy- myös Pohjois-Kar:jalan jatkuvasti vaikea työlli-
32683: län ja sataman rakentamista pidetään kiteeJäi- syystilanne sekä valtion työkohteiden vähäisyys,
32684: sen teollisuuden taholla välttämättömänä. joka on ennätysmäisellä tasolla.
32685: Myös valtiovalta on tunnustanut Puhoksen Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
32686: väylän tarpeellisuuden. Valtioneuvosto teki v. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32687: 1968 Pellos Oy:n Puhoksen lastulevytehtaan muksen,
32688: perustamisen yhteydessä periaatepäätöksen sii-
32689: tä, että valtio suunnittelee ja rakentaa Puhok- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32690: sen väylän sekä myöntää Kiteen kunnalle tar- menpiteisiin Puhoksen syväväylän ra-
32691: vittavan luotan sataman rakentamiseksi. Väy- kennustyön toteuttamiseksi tarvittavien
32692: län tuli olla valmiina 1970. määrärahojen varaamiseksi joko vuoden
32693: Suorat laivaukset tehtaalta eivät kuitenkaan 1981 työllisyysvaroihin tai seuraavaan
32694: tuolloin sopineet Pellos Oy:n markkinointisys- lisämenoarvioon.
32695: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
32696:
32697: Mauri Vänskä Lea Sutinen Markku Kauppinen
32698: Erkki Korhonen Jouko Tuovinen Matti Puhakka
32699: P. Puhakka
32700:
32701:
32702:
32703:
32704: 104 088100188]
32705: 820 1981 vp.
32706:
32707: Toivomusaloite n:o 705
32708:
32709:
32710:
32711:
32712: Vänskä ym.: Määrärahasta Vuosalmen laivalaiturin rakentami-
32713: seen
32714:
32715:
32716: Eduskunnalle
32717:
32718: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin vuonna 1976 reittiliikenne Joensuusta Nurmes-Marina Oy:n
32719: teettämässä Pyhäselän-Oriveden alueen laiva- 350-paikkaisella aluksella Vuoniemeen, jossa ny-
32720: ja monikäyttölaituriselvityksessä on Rääkkylän kyisin on vain tilapäinen pieni ponttoonillaitur.L
32721: kunnan Sintsin kylässä s1jaitseva Vuoniemi kat- Matkustajamäärän yksin Joensuusta Vuonie-
32722: sottu ylimaakunnallisen, maakunnallisen .ja seu- meen on arvioitu olevan kesäisin 7 000-8 000.
32723: dullisen reittiliikenteen vaatimaksi laiturilpai:ka:k- Lisäksi todettakoon, että Vuoniemen laituri voi
32724: si. Viime aikoina tapahtunut Pohjois-Karjalan hyvin tulla kysymykseen tulevaisuudessa myös
32725: matkailun ja erityisesti järvimatkailun kehitys Saimaan reittiliikenteen laivojen pysähdyspaik-
32726: viittaa .siihen, et<tä tämä laiturihanke olisi Pyhä- kana,
32727: selän-Oriveden alueen k:iireellisin. Tämä jo~ Vuoniemen laivalaiturin aikaansaaminen on
32728: tuu siitä, että luonnonkauniille Vuoniemehle on tärkeää maakunnallisesti, mutta ennen kaikkea
32729: perustettu matkailu- ja lomakeskus, jota on Rääkkylän kunnan kannalta, joka on vuosikau-
32730: uuden omistajan toimesta ryhdytty voimakkaas- sia aktiivisesti tehnyt työtä kaikilla elinkeino-
32731: ti kehittämään. Vuoniemen matkailun kehittä- sektoreilla työpaikkojen luomiseksi alueelleen.
32732: minen perustuu paljolti vesili~kenteen hyrväksi- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
32733: käyttöön. Alueella on leirintä- ja mökkimajoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32734: Jtuspa:lvelujen lisäksi ohjelma- ja huvipailveluja, muksen,
32735: mm. rantakailatilaisuuksia ja suuri tanssilava, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
32736: jonka yhteydessä on karuselli lapsia varten. Vuo- määrärahan osoittamiseksi V uosalmen
32737: den 1979 kesäkuussa aloitettiin päivittäinen laivalaiturin rakentamiseen.
32738: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
32739:
32740: Mauri Vänskä Lea Sutinen Markku Kauppinen
32741: Erkki Korhonen Jouko Tuovinen Matti Puhakka
32742: P. Puhakka
32743: 1981 vp. 821
32744:
32745: Toivomusaloite n:o 706
32746:
32747:
32748:
32749:
32750: Väänänen ym.: Uudenmaan tieliikennemäärärahojen korottami-
32751: sesta alueen oloja vastaavasti
32752:
32753:
32754: Eduskunnalle
32755:
32756: Uudenmaan väkiluku oli Uudenmaan Maa- Ongelman muodostavat myös maakunnan
32757: kuntaliiton antaman tiedon mukaan 1. 1. 1980 alemmanasteisen tieverkon liian niukat määrä-
32758: 23,5 prosenttia maan koko väkiluvusta. Uuden- 'rahat. Tierekisterin mukaan kanta- da valtatei-
32759: maan autokanta vastasi varsin tarkoin väestöl- den osuus Uudellamaalla on 742 km, mutta
32760: listä osuutta ja oli samanaikaisesti 23,1 pro- a.lemmanasteisen tieverkon yhteenlaskettu pi-
32761: senttia. Läänin tieliikennesuorite oli vuonna tuus on 4 174 km. Alemmanasteisen tiever-
32762: 1979 18,1 prosenttia valtakunnan tiellikenne- kon määrärahat tulisi valtion 1tulo- ja menoar"
32763: suoritteesta. Samanaikaisesti kuitenkin Uuden- viossa määrittää riittävän suuriksi. Erityistä
32764: maan tieliikennemäärärahat olivat vuonna 1979 huomiota olisi tässä yhteydessä kiinnitettävä
32765: vain 13,8 prosenttia ja vuonna 1980 17 pro- itäisen Uudenmaan tieoloihin.
32766: senttia valtakunnallisesta kokonaismäärärahasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32767: Uudenmaan taajamissa on parhaillaan vireillä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32768: ajankohtaisia ja tarpeen vaatimia tiehankkeita, muksen,
32769: joiden toteutumista tulisi nopeuttaa. Nopeutta-
32770: mista tarvitaan etenkin pääkaupunkiseudulla, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32771: jossa maakunnasta käsin saapuva ja sinne ta- Uudenmaan tieliikennemäärärahojen suh-
32772: kaisin johtava liikenne etenkin aamuisin ja ilta- teelliseksi korottamiseksi alueen väkilu-
32773: päivisin ruuhkautuu. Tämän vuoksi tulisi val- vun autokannan, tieliikennesuoritteen
32774: tion tulo- ja menoarviossa rakennuslain 136 a sekä tiestön kokonaismäärää vastaa-
32775: §:n mukaisia avustuksia tuntuvasti lisätä vaksi.
32776: Uudenmaan alueelle.
32777: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
32778:
32779: Marjatta Väänänen Elisabeth Rehn
32780: 822 1981 vp.
32781:
32782: Toivomusaloite n:o 707
32783:
32784:
32785:
32786:
32787: Väänänen: Valtatiet n:ot 4 ja 6 yhdistävän tien perusparanta-
32788: misesta välillä Mäntsälä-Pukkila-Myrskylä-Artjärvi-Ki-
32789: monkylä
32790:
32791:
32792: Eduskunnalle
32793:
32794: Tiemäärärahojen jaossa Uudenmaan läänin tävän Mäntsälän-Pukkilan-Myrskylän-Art-
32795: osuutta on korotettava. Uudenmaan läänin tie- järven-Kimonkylän tien parantamisen aikatau-
32796: määrärahoista valtakunnallinen tiestö vie niin lun nopeuttaminen ja taajamien ohitusteiden
32797: suuren osan, että paikallisia tarpeita palvelevan sekä kevyen liikenteen väylien rakentaminen.
32798: pientiestön kehittäminen on jäänyt pahasti jäl- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
32799: keen. Valtakunnalliset hankkeet olisi pidettävä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32800: selvästi erillään, jotta asiain todellinen tila nä- sen,
32801: kyisi totuudenmukaisena.
32802: Varsinkin Itä-Uudenmaan pientiestön kehit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32803: täminen vaatii nykyistä huomattavasti tehok- Uudenmaan valtatiet n:o 4 ja 6 yhdis-
32804: kaampia toimia. Tämä asia vaikuttaa aivan tävän Mäntsälän-Pukkilan-Myrskylän
32805: olennaisesti useiden kuntien elinkeinoelämän -Artjärven-Kimonkylän tien paran-
32806: kehittämiseen ja olemassaoloon. Esimerkkinä nustöiden aikataulun nopeuttamiseksi.
32807: tällaisista teistä on valtatiet n:o 4 ja 6 yhdis-
32808: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
32809:
32810: Marjatta Väänänen
32811: 1981 vp. 823
32812:
32813: Toivomusaloite n:o 708
32814:
32815:
32816:
32817:
32818: P. Jokinen ym.: Ajoneuvokatoksen rakentamisesta Vekarajärven
32819: varuskuntaan
32820:
32821:
32822: Eduskunnalle
32823:
32824: Vekarajärven varuskunnan moottoriajoneuvo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32825: kannasta noin 30 prosenttia sekä kaikkien ajo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32826: neuvojen peräkärryt ovat taivasalla ympäri vuo- muksen,
32827: den. Tämä ei voi olla valtiolle taioudeldisesti-
32828: kaan kannattavaa jatkuvien korjaus- ja huoho- että hallitus ryhtyisi toimiin ajoneu-
32829: töiden takia. Tämän vuoksi ajoneuvokatoksen vokatoksen aikaansaamiseksi V ekarajär-
32830: saaminen olisi tärkeätä. ven varuskuntaan.
32831: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
32832:
32833: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
32834: 824 1981 vp.
32835:
32836: Toivomusaloite n:o 709
32837:
32838:
32839:
32840:
32841: Joutsenlahti ym.: Varusmiesten päivärahan korottamisesta
32842:
32843:
32844: Eduskunnalle
32845:
32846: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kansa-
32847: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan korot- laisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutettuna,
32848: tamista tasolle, joka vastaa kohtuullista toi- että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudellista
32849: meentuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan rasitetta.
32850: korottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32851: joka vastaa minimipalkkaa vähennettynä yllä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32852: pitokustannuksilla. muksen,
32853: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies-
32854: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
32855: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti asepalvelustaan suorittavien päivärahan
32856: omia tai omaisten varoja yli 3 000 markkaa korottamiseksi vuoteen 1986 mennessä
32857: palvelusaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- samalle tasolle kuin vähimmäispalkka
32858: tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan vähennettynä ylläpitokustannuksilla.
32859: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
32860:
32861: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
32862: 1981 vp. 825
32863:
32864: Toivomusaloite n:o 710
32865:
32866:
32867:
32868:
32869: Joutsenlahti ym.: Puolustusvoimien värvättyjen ja rajavartijoiden
32870: eläkekysymysten järjestämisestä
32871:
32872:
32873: Eduskunnalle
32874:
32875: Puolustusvoimissa palvelee tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32876: 1 204 värvättyä, joista naisia 552 ja miehiä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32877: 652, 56:ssa eri tehtävänimikkeessä maa-, meri- muksen,
32878: ja ilmavoimissa.
32879: Täysin kohtuutonta on se heidän eläkettään että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
32880: koskeva epäkohta, että vaikka he työskentele- piteisiin värvättyjen ja rajavartijoiden
32881: vät usein täysin samoissa tehtävissä sotilashen- eläkeasiassa niin, että heidän tulee saa-
32882: kiJökunnan kanssa, niin ei heilllä eikä liioin ra- da oikeus täyteen eläkkeeseen säädet-
32883: javartiolaitoksen rajavartijoilla ole säädettyyn tyyn eroamisikään (50 v.) mennessä,
32884: eroamisikään (50 v.) mennessä oikeutta täyteen mikäli ovat palvelleet 23. ikävuodesta
32885: eläkkeeseen, vaikka ovat palvelleet 23. ikä- eroamisikään asti.
32886: vuodesta eroamisikäänsä asti.
32887: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1981
32888:
32889: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
32890: 826 1981 vp.
32891:
32892: Toivomusaloite n:o 711
32893:
32894:
32895:
32896:
32897: Kivitie ym.: Siviilipalvelusmiesten saattamisesta samojen matkus-
32898: tusalennusten piiriin muiden palvelusvelvollisuuttaan täyttä-
32899: vien kanssa
32900:
32901:
32902: Eduskunnalle
32903:
32904: Siviilipalvelusmiehille ei myönnetä heidän Siviilipalvelus on siten hallitusmuotoon ja
32905: matkustaessaan valtionrautateillä samaa 50 pro- asevelvollisuuslakiin perustuvan palvelusvelvol-
32906: sentin matkalippualennusta kuin muille asevel- lisuuden täyttämistä samoin kuin aseellinenkin
32907: vollisille. · palvelus. Kansalaisten yhdenvertaisuuden kan-
32908: Hallitusmuodon 75 §:n mukaan jokainen nalta ei ole asianmukaista eikä perusteltua, että
32909: Suomen kansalainen on velvollinen olemaan Valtionrautatiet julkisena laitoksena kohtelee
32910: osallisena isänmaan puolustuksessa tai sitä avus- asevelvollisuudesta johtuvaa palvelusvelvolli-
32911: tamaan, niin kuin siitä laissa säädetään. Asevel- suutta lakiin perustuvalla tavalla täyttäviä kan-
32912: vollisuuslain 1 §:ssä määrätään, että jokainen salaisiaan eri tavoin sen mukaan, suorittavatko
32913: Suomen mies on asevelvollinen isänmaan ja he sanottua palvelusta aseellisena palveluksena
32914: laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi. vai siviilipalveluksena.
32915: Asevelvollisuuslain 34 § :n mukaisesti palvelus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
32916: velvollisuuden täyttämisestä sellaisissa tapauk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32917: sissa, joissa asevelvollinen uskonnolliseen tai
32918: eettiseen vakaumukseen perustuvien· vakavien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32919: omantunnonsyiden vuoksi on vapautettu aseel- siviilipalvelusmiesten saattamiseksi sa-
32920: lisesta palveluksesta rauhan aikana, on määrät- mojen matkustusalennusten piiriin kuin
32921: ty aseettomasta palveluksesta ja siviilipalve- muut palvelusvelvollisuuttaan täyttävät.
32922: luksesta annetussa laissa (21. 2. 1969/132).
32923: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
32924:
32925: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
32926: 1981 vp. 827
32927:
32928: Toivomusaloite n:o 712
32929:
32930:
32931:
32932:
32933: E. Laine ym.: Asevarustelu- ja sotilasmenojen supistamisesta
32934:
32935:
32936: Eduskunnalle
32937:
32938: Suomen puolustusvoimien käyttöön varatut harjoittaa päätoimisesti sotilaallista tutkimus-
32939: määrärahat kasvoivat niroellisarvoltaan vuosina ja kehittämistyötä. Määrä on lisäksi nopeasti
32940: 1947-76 peräiti 43-kertaisiksi. Jos inflaation nousemassa.
32941: vai'kutusta ei oteta huomioon, kasvu oli kuusin- Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuslai-
32942: kertainen. 1970-luvun loppupuolella kasvuvauh- toksella on 4 varsinaista rauhantutkijan virkaa.
32943: ti vielä kiihtyi. Merkitsihän valtion vuoden Laitoksen määräraha on 0,025% varusteluun
32944: 1980 tulo- ja menoarvion hyväksyminen mm. käytetystä summasta.
32945: asehankintamäärärahojen lisäämistä edelliseen Tutkimusta lukuunottamatta varustelu on
32946: vuoteen verrattuna n. 70 prosentilla. myös Suomessa huono työllistäjä. Samalla ta-
32947: Suomen varustelu hyödyttää maamme suu- voin kuin SAK:n keväällä 1980 teettämä tutki-
32948: rimpia yhtiöitä. Varustelusta keräävät voittoja mus "Asevarustelu ja työllisyys" osoitti kan-
32949: Nokia Oy, Valmet Oy ja rakennusteollisuuden sainvälisesti, on myös Suomessa työllistettä-
32950: suuret monopolit. Nämä yhtiöt näkyvät myös vissä moninkertainen määrä ihmisiä, jos nyt
32951: sotilasmenojen lisäämistä ajavien "maanpuolus- varusteluun käytetyt määrärahat sijoitettaisiin
32952: tusjärjestöjen" keskeisinä tukijoina. siviilitarkoituksiin niin armeijan henkilökunnan,
32953: On totta, että Suomen varustelumenot ovat asevelvollisten lisäämisen kuin asetuotannon ja
32954: edelleen - huimasta ja Euroopan huipputasoa sotilaallisen rakennustuotannonkin osalta.
32955: olevasta kasvuvauhdista huolimatta - merkit- Puolustusministeriön arvion mukaan armei-
32956: tävästi pienemmät kuin sotilasliittoihin kuulu- jan hankinnat työllistävät välittömästi noin
32957: vissa maissa. Mutta tämä ei anna oikeutta vähä- 2 500 henkilöä. Tältä kannalta konversio, ase-
32958: tellä varustelun aiheuttamaa rasitusta jopa mei- tuotannon muuttaminen siviilituotannoksi, olisi
32959: dän maassamme. koko kansantalouden puitteissa varsin mitätön
32960: Tehdyn selvityksen mukaan löytyy kuluvan ongelma. Yritystasolla konversio loisi tilapäisiä
32961: vuoden budjetista varustelumenoja 3,64 miljar- ongelmia vain osalle asetuottajista, lähinnä puo-
32962: dia markkaa, mistä vain 2,9 miljardia on sijoi- lustusvoimain omilla tehtailla, Sakon ja Tikka-
32963: tettu puolustusbudjettiin. Lisäksi selvityksessä kosken tehtailla sekä Valmetin lentokonetuo-
32964: huomautetaan, että menneen sotilaspolitiikan tannossa. Näidenkin osalta on käytettävissä
32965: aiheuttamiksi menoiksi on laskettava yli 870 sekä kotimainen kokemus vuosilta 1945-47
32966: miljoonaa markkaa sotainvalidien hoitoon ja että uusin ulkomainen kokemus konversio-tut-
32967: korvauksiin sekä lisäksi osa normaaleista ter- kimuksesta.
32968: veydenhuoltomenoista. Näin laskien päädyttäi- Vaikka varustelun osuus esimerkiksi Valme-
32969: siin jo 5 miljardin markan luokkaa olevaan tin, Wärtsilän, Nokian tai rakennusaineteolli-
32970: kokonaisrasitukseen. suuden koko tuotannosta onkin pieni, voi va-
32971: 3,64 miljardia riittäisi valtion asuntolainaan rustelutuotannon poikkeuksellinen voiton tuot-
32972: yli 40 000 asunnon rakentamiseksi. Summa on to lisätä tämän osuuden merkitystä. Tällöin
32973: lähes kaksi kertaa suurempi kuin valtiolta he- nämä Suomen suurimmat yritykset luonnolli-
32974: ruu kansanterveyslain toteuttamiseen. Summa sesti käyttäisivät koko painos'tus!Voimansa va-
32975: on neljäsosa valtion tulo- ja varallisuusveron rustelun - ja sitä myötä voittojensa - lisää-
32976: tuotosta, yli 1 600 markkaa jokaista työtä te- miseksi. Tällaista painostustoimintaa onkin ha-
32977: kevää suomalaista kohti. vaittavissa, julkisuudessa mm. kyseisten yritys-
32978: Mainitun selvityksen mukaan 4-5% maam- ten tukena varustelumäärärahojen lisäämistä
32979: me tutkijamäärärahoista käytetään sotilaalliseen ajaville "maanpuolustusjärjestöille". Jutldsuu-
32980: tutkimukseen. Noin 1 000 henkilöä maassamme delta salassa painostusta tapahtuu mm. puolus-
32981: 105 088100188]
32982: 828 Toivomusaloite n:o 712
32983:
32984:
32985: tuspolitiikkaa suunnittelevissa elimissä, joissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32986: suuryritysten edustajilla on vahvat asemat. asevarustelu- ja sotilasmenojen supista-
32987: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus- miseksi sekä maassamme tapahtuvan
32988: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, asetuotannon muuttamiseksi asteittain
32989: siviilituotannoksi.
32990: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
32991:
32992: Ensio Laine Irma Rosnell
32993: Sten Söderström Matti Järvenpää
32994: 1981 vp. 829
32995:
32996: Toivomusaloite n:o 713
32997:
32998:
32999:
33000:
33001: Skinnari ym.: Varusmiesten päivärahan korottamisesta vastaa-
33002: maan minimipalkkaa
33003:
33004:
33005: Eduskunnalle
33006:
33007: Varusmiehille maksettavan päivärahan tulisi pienimpta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa
33008: turvata miesten välttämätön toimeentulo palve- päivärahan taso on kaksin-kolminkertainen Suo-
33009: lusaikana. Nykyinen kuuden markan päiväraha meen verrattuna. Tämän epäkohdan korjaavalla
33010: kattaa kuitenkin vain osan palvelusaikana ai- päivärahan tasokorotuksella olisi myönteinen
33011: heutuvista menoista. Päivärahaan viime vuosina vaikutus myös varusmiesten palvelumotivaation
33012: suoritetut pienet korotukset ovat vastanneet kehittymiseen.
33013: suuruusluokaltaan vuosittaista inflaatiota eivät- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33014: kä sen takia ole tuoneet oleellista muutosta ti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33015: lanteeseen.
33016: Varusmiespalveluksen suorittaminen on jo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33017: kaisen miehen kansalaisvelvollisuus, minkä takia varusmiesten päivärahan korottamiseksi
33018: siitä ei tulisi aiheutua taloudellista rasitetta. vuoteen 1986 mennessä vastaamaan mi-
33019: Kansainvälisesti vertailemalla havaitaan, että nimipalkkaa vähennettynä ylläpitokus-
33020: varusmiesten päiväraha Suomessa on Euroopan tannuksilla.
33021: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
33022:
33023: Jouko Skinnari Jouni J. Särkijärvi Pauli Puhakka
33024: Olavi Martikainen Kati Peltola Jaakko 1tälä
33025: Markku Kauppinen Erkki Liikanen Ole Norrback
33026: Eva-Maija Pukkio
33027: 830 1981 vp.
33028:
33029: Toivomusaloite n:o 714
33030:
33031:
33032:
33033:
33034: Aaltio: Eläkkeen ulosmittausmahdollisuuden puuttumisesta ai-
33035: heutuvien epäkohtien poistamisesta
33036:
33037:
33038: Eduskunnalle
33039:
33040: Ulosottolain 4 luvun 7 §:n mukaan, sellai- tömyyseläkkeelle joutuneet henkilöt, jotka ai-
33041: sena kuin se on 18. 5. 1973 annetussa laissa, heuttavat rikoksillaan tai muutoin lainvastai-
33042: on työsuhteen tai virkasuhteen taikka julkisen sella menettelyllään kanssaihmisille ja yhteis-
33043: palvelussuhteen perusteella suoritettava eläke, kunnalle suurta vahinkoa. Näiden ihmisten va-
33044: perhe-eläke tai elinkorko jätettävä ulosmittauk- hingontekoa saattaisi olennaisesti vähentää se,
33045: sen ulkopuolelle. että he olisivat tietoisia siitä, että aiheutetusta
33046: Julkisoikeudellisen eläkkeen koskemattomuus vahingosta korvaus perittäisiin heidän eläk-
33047: ulosoto1ta periytyy aina vuodelta 1932, jolloin keistään.
33048: eläkkeet olivat nykyisiin eläkkeisiin verrattuna Edellä mainittujen väärinkäytösten estämisek-
33049: vähäisiä ja turvasivat hädin tuskin minimielä- si olisikin harkittava lainsäädännön muuttamis-
33050: misen tason. ta siten, että eläkkeet ainakin joltakin osin voi-
33051: Nykyisin eläkkeiden jääminen ulosmittauksen taisiin ottaa ulosmittauksen alaisiksi. Koska
33052: ulkopuolelle aiheuttaa useissa tapauksissa kei- tällöin olisi kuitenkin ehdottomasti huolehdit-
33053: nottelua ja väärinkäytöksiä. Niinpä erittäin tava siitä, että eläkkeensaajan toimeentulo ei
33054: suurituloisetkin henkilöt ovat jättäneet ennen vaarannu, tulisi luonnollisesti pienistä eläkkeis-
33055: eläkkeelle pääsyään verojaan ja velkojaan mak- tä jäädä ulosoton ulkopuolelle huomattavasti
33056: samatta ja siirtäneet omaisuutensa sukulaisil- suurempi osa kuin suurista eläkkeistä. Olisi
33057: leen tai muutoin tehneet itsensä tyhjäksi. Eläk- myös harkittava sitä, voitaisiinko muutos tehdä
33058: keelle päästyään he saattavat nauttia jopa kumoamaila ulosottolain 4 luvun 7 §.
33059: 10 000 markan kuukausieläkettä, mutta rästiin- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
33060: jääneet verot jäävät maksamatta ja velat jäte- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33061: tään pankkien tappioiksi tai yksityisten usein
33062: vähävaraisten takaajien maksettaviksi, koska että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33063: eläkkeestä ei saa mitään ulosmitata. eläkkeiden ulosmittauksen ulkopuolelle
33064: Toisen ryhmän väärinkäyttäjistä muodostavat jäämisestä aiheutuvien epäkohtien pois-
33065: usein omasta syystään ennenaikaiselle työkyvyt- tamiseksi.
33066: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
33067:
33068: Sampsa Aaltio
33069: 1981 vp. 831
33070:
33071: Toivomusaloite n:o 715
33072:
33073:
33074:
33075:
33076: Astala ym.: Kuluttajapoliittisen sdonteon antamisesta eduskun-
33077: nalle
33078:
33079:
33080: Eduskunnalle
33081:
33082: Kuluttajapoliittinen tomunta on edennyt on kartoitettu kuluttajien käsityksiä ja koke-
33083: usealla taholla. V. 1973 luotiin dinkeinohalli- muksia kuluttajansuojalaista ja -viranomaisista.
33084: tus, jonne kuluttaja-asiat sijoitettiin. Kuluttaja- Kuluttajansuojalain soveltaminen on siis
33085: neuvosto muutettiin parlamentaariseksi, kulut- maassamme käynnistynyt. Tässä vaiheessa olisi
33086: tajapolitiikan suuria linjoja vetäväksi neuvot- mielenkiintoista saada tarkkoja, virallisia ar-
33087: tdukunnaksi. Säädettiin kuluttajansuojalait ja vioita kuluttajansuojan .toteutumisesta käytän-
33088: perustettiin niitä toteuttavat viranomaiset: ku- nössä ja kehittämisen suunnasta tulevaisuudessa.
33089: luttaja-asiamies, kuluttajavalituslautakunta ja Olisi tarkoituksenmukaista ja ajallisesti sopi-
33090: markkinatuomioistuin. Kunnallinen kuluttaja- vaa käsitellä eduskunnassa kokonaisvaltaisen
33091: neuvonta on lähtenyt liikkeelle. Vuosittain on kuluttajapoliittisen sdonteon pohjalta työn on-
33092: tavoitteena lisätä ku[uttajaneuvontaa antavien nistumista, mahdollista aktivoimista ja tulevai-
33093: kuntien määrää. suuden suuntaviivoja. Kyseisen selonteon tar-
33094: Kuluttajansuojaa tulee edelleenkin aktiivises- peellisuutta on syytä korostaa myös siksi, että
33095: ti voimistaa. Se edellyttää tällä hetkellä mm. monet kuluttajansuojalakeihin toiveensa koh-
33096: kuluttajansuojaviranomaisten toimintaedellytys- distaneet ovat kokeneet pettymyksiä käytännön
33097: ten parantamista sekä nykyisen kuluttajansuo- tulosten suhteen.
33098: jalain täydennykseksi tuoteturvallisuutta, tuote- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33099: vastuuta, asunnon ostajan oi>keuksia ja kulutus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33100: pailveluksia koskevaa lainsäädäntöä. muksen,
33101: Suomalainen kuluttaja ei tunne eikä tiedä että hallitus antaisi eduskunnalle pi-
33102: olemassaolevia oikeuksiaan. Vain harva osaa kaisesti kokonaisvaltaisen kuluttajapo-
33103: käyttää kuluttajansuojalain tarjoamia virallisia liittisen selonteon kuluttajansuojalakien
33104: kanavia joutuessaan vaikeuksiin kulutushankin- toteutumisesta käytännössä ja kuluttaja-
33105: noissaan. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa politiikan kehittämisen suuntaviivoista.
33106: Hdsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
33107:
33108: Heli Astala Hdvi Niskanen Unto Ruotsalainen
33109: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi
33110: Ulla-Leena Alppi Kati Peltola Pauli Uitto
33111: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
33112: 832 1981 vp.
33113:
33114: Toivomusaloite n:o 716
33115:
33116:
33117:
33118:
33119: Hautala ym.: Etuoikeusasetuksen muuttamisesta alihankkijoiden
33120: saatavien saattamiseksi etuoikeutettuun asemaan
33121:
33122:
33123: Eduskunnalle
33124:
33125: Etuoikeusasetus määrittelee konkurssin sat- voi se merkitä heille ylivoimaista lisärasitetta.
33126: tuessa etuoikeutetut saatavat. Mm. verosaata- Tämä saattaa puolestaan johtaa pienyrityksen
33127: villa on etuoikeus. Konkurssitilanteessa on kui- suoritustilaan ja työntekijöiden joutumista työt-
33128: tenkin useita saamaillliehiä, joille saamisten to- tömiksi. Tämähän ei yhteiskunnankaan kannal-
33129: teutuminen on tärkeämpää kuin veronsaajalle. ta voi olla tarkoituksenmukaista.
33130: Tällaisia ovat mm. yritysten alihankkijat. Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
33131: Alihankkijain saatavat ovat verrattavissa dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33132: palkkatuloihin. Hehän ovat toimittaneet kon- muksen,
33133: kurssiin menneelle yritykselle tuotteita, joiden
33134: tekemiseen sisältyy heidän työpanoksensa. Ali- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33135: hankkijan asemaa voi vaikeuttaa vielä se, että alihankkijoiden ja aliurakoitsijoiden saa-
33136: hän on itse ostanut tuotteen raaka-aineen. tavien saattamiseksi palkkatulojen lailla
33137: Alihankkijat ovat usein pienyrittäjiä. Mikäli konkurssissa etuoikeutettuun asemaan.
33138: he eivät konkurssitilanteessa saa saataviaan,
33139: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
33140:
33141: Sauli Hautala Jorma Fred Ulla Järvilehto
33142: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
33143: Erkki Korhonen
33144: 1981 vp. 833
33145:
33146: Toivomusaloite n:o 717
33147:
33148:
33149:
33150:
33151: Anna-Liisa Jokinen ym.: Aliurakoitsijoiden aseman selvittämi-
33152: sestä pääurakoitsijan konkurssissa
33153:
33154:
33155: Eduskunnalle
33156:
33157: Aliurakoitsijoina totnuvat pienyritykset jou- Niinpä ehdotammekin kunnioittaen eduskun-
33158: tuvat usein tuntuviin vaikeuksiin, mikäli pää- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33159: urakoitsija tekee konkurssin. Erityisesti aivan
33160: pienten yritysten kohdalla aliurakoitsija on rin- etä hallitus pikaisesti selvitettyään ali-
33161: nastettavissa työntekijöihin, mutta aliurakoitsi- urakoitsiian aseman pääurakoitsi;an teh-
33162: jalta puuttuu palkkaturva. Olisikin erityisen dessä konkurssin antaisi asiasta tarkoi-
33163: tärkeää selvittää, mihlä tavoin olisi tarkoituksen- tuksenmukaisen esityksen eduskunnalle.
33164: mukaista turvata aliurakoitsijan asema konkurs-
33165: sissa.
33166: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
33167:
33168: Anna-Liisa Jokinen Aulis Juvela Heli Astala
33169: V. J. Rytkönen Lauha Männistö Unto Ruotsalainen
33170: Inger Hirvelä Helvi Niskanen Juhani Vähäkangas
33171: M.-L. Salminen
33172: ;7
33173: