<Terapeutti nyyhky Vill> Hirveän raskaita uutisia eduskunnasta on tullut tänään. Ymmärrän sen, että minultakin on moni kysellyt, onko kaikki kunnossa, kun olen paljon puhunut eduskunnan työilmapiiriongelmista. Olin juuri tekemässä juoksutreeniä ja tulin puhelimelle ja katsoin, että on kymmeniä soittoja ja satoja viestejä tullut. Olen avoimesti puhunut. Nyt ei tietysti tiedetä, mistä tämä johtuu ja näin. En tiedä. Jotenkin niin järkyttynyt olo ja miljoonat osanotot kaikille, ketä tämä koskee. Odotellaan, kun asiat selviää.
<Kari Liuhto> Kaikki nopeat rauhat ovat kestämättömiä.
<Jyri Pekkonen> Minulla on lipputangossa Alaskan lippu, joka tulee tänään alas. Ei liehu meidän salossa Alaskan lippu tuon kokouksen aikana. Amerikkalaiset arvot ja ihmisoikeudet ovat aika huonossa jamassa, kun tuollaisia diktaattoreita kutsutaan kylään. Se, että Venäjän pitäisi automaattisesti saada alueita, särähtää karjalaisen reserviupseerin korvaan. Se, että kutsutaan kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttamia rikollisia kylään, menee yli. Tämä on ensimmäinen näkemäni asia, jossa ollaan samaa mieltä yli puoluerajojen.
<Metsähallitus> Kas kas, ehdimme avata pelin Venäjän kaksoiskansalaisien ihmisoikeuksien sortamiseksi ennen Oikeusministeriötä tai vaalijohtajan ulostuloja.
<J.D Vance> Henkilö, joka on ollut väärässä lähes jokaisessa tärkeässä asiassa viimeisten 30 vuoden aikana, on vihainen Yhdysvaltain presidentille tämän harjoittamasta diplomatiasta.
<Rehtori-Keijo> Ostetaan akkojen raikkaita paskasia/kusisia stringejä ja sukkahousuja, niiden täytyy olla oikeesti kusisia ja paskasia ja kuukautis vitun marinoituja. Myös käytetyt perse rätit kiinnostavat. Nämä tulisivat vain omaan käyttöön. Maksan niistä hyvin, HOX!

119 Käyttäjää paikalla! 0.0058050155639648

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1981_1 | A_1981_2 | A_1981_3 | A_1981_4 | A_1981_5 | B_1981_1 | B_1981_2 | C_1981_1 | C_1981_2 | D_1981 | E_1981_1 | E_1981_2 | E_1981_3 | E_1981_4 | F_1981_1 | F_1981_2 | F_1981_3 | Hak_1981 | PTK_1981_1 | PTK_1981_2 | PTK_1981_3 | PTK_1981_4 |

1: Vuoden 1981
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asial<irjat
9: E 3
10: Raha-asia-aloitteet 1-746
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1981 V·:·
16: Helsinki 1981. Valtion painatuskeskus
17: SISÄLLYSLUETTELO
18:
19:
20:
21:
22: Raha-asia-aloitteet 1-746
23: ( 1-305 jätetty yleisenä aloiteaikana)
24:
25:
26: Siv. Siv.
27: - 1 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 12 Almgren: Määrärahan osoittamisesta kalan-
28: korkeakoululaitokseen kohdistuvaan tutkimus- viljelylaitoksen rakentamiseksi Urpalanjokeen
29: ja selvitystoimintaan ..................... . Luumäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
30:
31: - 2 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 13 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan
32: tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perusta- -Haminan-Luumäen radan suunnitteluun . . 14
33: miseksi Seinäjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
34: - 14 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Mus-
35: - 3 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta salon satamahankkeen sekä siihen liittyvän sy-
36: opetusmonisteiden tuottamiseen valtion teknil- väväylän ja rautatien suunnitteluun . . . . . . . . 15
37: lisissä oppilaitoksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
38: - 15 Almgren: Määrärahan osoittamisesta pien-
39: - 4 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta
40: teollisuuden korkotukilainoja varten . . . . . . . . 16
41: Työväen Arkiston toiminnan tukemiseen . . . . 5
42:
43: - 5 Almgren: Määrärahan osoittamisesta lähetys- - 16 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kor-
44: järjestöjen kautta annettavaan humanitaariseen keakoulujen hallinnossa toimivien opiskelijoi-
45: kehitysapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 den kokouspalkkioiden maksamiseen . . . . . . . . 17
46:
47: - 6 Almgren: Määrärahan osoittamisesta moshavi - 17 Astala: Määrärahan osoittamisesta kansan-
48: Jad Hashmonassa suoritettaviin rakennustöi- suunnistustapahtumien tukemiseen . . . . . . . . . . 18
49: hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
50: - 18 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lähe-
51: - 7 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan tysjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen . . 19
52: rannikkopatteriston ns. terveyslinnakehank-
53: keen alkuunpanemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 - 19 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta uskon-
54: nollisten lehtien julkaisijoille näkövammaisten
55: - 8 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan
56: ääni- ja pistekirjoituslehtien tuottamista varten 20
57: sairaanhoito-oppilaitoksen uudisrakennuksen
58: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
59: - 20 Fred ym.: Määrärahojen osoittamisesta avus-
60: - 9 Almgren: Määrärahojen osoittamisesta Ha- tuksiksi ja !ainoiksi Suomenselän maatilatalou-
61: minan ja Kyminlinnan linnoituksen korjaus- den peruskuivatuksia varten . . . . . . . . . . . . . . 21
62: töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
63: - 21 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
64: - 10 Almgren: Määrärahan osoittamisesta valtion Työväen Sivistysliitolle työväenkulttuurin ko-
65: viljavaraston rakentamiseksi Parikkalaan . . . . 11 keilutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
66:
67: - 11 Almgren: Määrärahan osoittamisesta poro- - 22 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
68: jen talviruokintaan liittyvään kokeilutoimin- Suomen Siirtolapuutarhaliiton toiminnan tuke-
69: taan ................................... . 12 miseen ................................ . 23
70:
71: 088100408M
72: 4 Sisällysluettelo
73:
74: Siv. Siv.
75: - 23 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 37 Hietala: Määrärahan osoittamisesta sillan
76: Työväen Musiikkitapahtumalle annettuvaan rakentamiseksi mantereelta Väisälänsaareen
77: avustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Hirvensalmella ......................... . 38
78:
79: - 24 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 38 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Ka-
80: Eläintarhanlahden ja Töölönlahden veden ja rankalahden malmiesiintymän tutkimukseen
81: rantojen puhdistamiseen Helsingissä . . . . . . 25 Virtasalmella ........................... . 39
82:
83: - 25 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 39 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
84: pakolaisasiainneuvottelukunnan ja pakolaisku- Haukivuorelle sijoitettavan turvetuotantolaitok-
85: raattorin viran perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . 26 sen suunnittelua ja rakennustöiden alkurahoi-
86: tusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
87: - 26 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
88: ns. Lehmänkurkun tien rakentamiseksi . . . . . . 27 - 40 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta valtion
89: velkojen viivästymisestä kunnille aiheutuvien
90: - 27 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rau- kustannusten lieventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 42
91: tatien ylikulkusillan rakentamiseen Loimaan
92: kaupunkiin Loimaan-Palikkalan (Ypäjä) tielle 28 - 41 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kodin
93: ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä siitä opet-
94: - 28 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta tajille aiheutuvan ylimääräisen työn korvaami-
95: Laitilan suojatyökeskuksen rakentamisen aloit- seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
96: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
97: - 42 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Åbo
98: - 29 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Teater -nimisen teatterin kehittämi-
99: Loimaan suojatyökeskuksen rakentamisen aloit- seksi ruotsinkieliseksi alueteatteriksi . . . . . . . . 44
100: tamiseen ............................... . 30 - 43 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Tu-
101: run-Salon moottoriliikennetien rakentamisen
102: 30 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
103: aluesairaalan ja terveyskeskuksen rakentami-
104: seksi Saloon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 - 44 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Uuden-
105: kaupungin-Forssan tieyhteyden rakentami-
106: - 31 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta seen.................................... 46
107: terveyskeskuksen uuden vuodeosaston rakenta-
108: miseen Laitilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 - 45 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta ns.
109: Lehmänkurkun tien rakentamiseen . . . . . . . . . . 47
110: - 32 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
111: Sippolan koulukodin asuntolan rakentamiseen 33 - 46 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Lepäis-
112: ten-Lyökin paikallistien rakentamiseen . . . . 48
113: 33 Hietala: Määrärahan osoittamisesta maan-
114: tien n:o 410 uudelleenrakentamiseksi välillä - 47 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Ahve-
115: Otamo-Sysmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 nanmaalle organisoitavaa öljyntorjuntahenki-
116: löstöä ja -välineistöä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 49
117: - 34 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 48 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
118: maantien n:o 447 perusparantamiseen välillä sesta julkisten rakennusten suunnitteluun lii-
119: Porsaskoski-Haarajoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 kuntavammaisten kulkemisen helpottamiseksi 50
120: - 35 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta .:____ 49 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
121: Pieksämäen-Suonenjoen maantien perusparan- sesta vanhusten ja vammaisten kotihoidon tuke-
122: tamiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. . 36 mista koskevaan kokeilutoimintaan . . . . . . . . 51
123:
124: - 36 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kor- - 50 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
125: tesalmen sillan rakentamiseksi Kangasniemen- sesta Sokeain Keskusliiton kuntoutusohjaajien
126: Joutsan maantiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
127: Sisällysluettelo 5
128:
129: Siv. Siv.
130: - 51 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta - 65 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
131: Heinolan kurssikeskuksen virkojen ja toimien kaivostoiminnan jatkumisen turvaamiseksi Vir-
132: perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 tasalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
133:
134: - 52 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta - 66 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
135: Hartolan kirjastotalon rakentamista varten . . 54 vammaisten lomatoiminnan järjestämiseen . . . . 68
136: - 53 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta - 67 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-
137: Itä-Hämeen kansanopiston lisärakennusta var- asutusalueiden vähittäiskaupan toimintatukeen 69
138: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
139:
140: - 54 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta - 68 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta TV
141: kantatien n:o 60 perusparantamiseen välillä 2:n näkyvyyden ulottamiseksi koko maahan . . 70
142: valtatie n:o 5 - Heinolan kk - Kymen lää-
143: nin raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 - 69 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta lisä-
144: aineraportin laatimista varten . . . . . . . . . . . . . . 71
145: 55 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
146: kantatien n:o 62 perusparantamiseen välillä - 70 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta
147: Anttola-Puumala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 valtakunnallisille luonnonsuojeluyhteisöille
148: myönnettäviä _valtionavustuksia varten . . . . . . 72
149: - 56 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
150: maantien n:o 314 perusparantamiseen välillä - 71 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta yri-
151: Asikkalan raja - Sysmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 tysverotusrikkomusten selvittämiseksi tarvit-
152: tavan henkilökunnan palkkaamiseen . . . . . . . . 73
153: - 57 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
154: maantien n:o 410 rakentamiseen välillä Ota- - 72 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta me-
155: mo-Sysmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 kaaniseen vesakentorjuntaan Oulun tie- ja vesi-
156: rakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
157: - 58 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
158: maantien n:o 414 perusparantamiseksi ja pääl- - 73 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta
159: lystämiseksi välillä Heinolan kk - Voikoski 60 maa- ja metsätaloudessa käytettävien torjunta-
160: aineiden haittojen selvittämiseen . . . . . . . . . . 75
161: - 59 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
162: maantien n:o 542 perusparantamiseen välillä - 74 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
163: Karvio - Tuusniemen raja . . . . . . . . . . . . . . . . 61 sesta Oulun ja Turun yliopistollisten keskus-
164: sairaaloiden sädehoitolaitteiden välittömäksi
165: - 60 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
166: maantien n:o 613 (Ruskeala-Tammijärvi) pe-
167: rusparantamiseen . .. . . . . .. . . . . . .. . . ... .. . 62 - 75 Juvela ym.: Määrärahan osoittamisesta vam-
168: maisten lomatoiminnan järjestämistä varten . . 79
169: - 61 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
170: Joutsan-Kangasniemen-Pieksämäen tien pe- - 76 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
171: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 Lahden teknillisen oppilaitoksen laajennuksen
172: · suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
173: - 62 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
174: Kuortin - Pertunmaan kirkonkylän - Toi- - 77 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
175: volan tieosuuden perusparantamiseen ja pääl- vapaille kirkko- ja seurakunnille niiden toi-
176: lystämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 minnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
177:
178: - 63 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta - 78 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
179: Punkaharjun kunnan monikäyttösataman ra- Lähetysnuoret-nimiselle järjestölle päihdevam-
180: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 maisten nuorten suojakotitoimintaa varten . . 82
181:
182: - 64 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta - 79 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
183: Heinolan-Mäntyharjun yhdysratahankkeen vammaisten lääkinnälliseen ja sosiaaliseen kun-
184: taloudellisuuden tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . 66 toutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
185: 6 Sisällysluettelo
186:
187: Siv. Siv.
188: - 80 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 94 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta jät-
189: Anni Valkaman Säätiölle asuntolakodin perus- teiden hyötykäytön edistämiseen . . . . . . . . . . . . 98
190: tamiseksi .............................. . 84
191: - 95 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta ke-
192: - 81 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta sälukioiden valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99
193: kodinperustamislainoihin ................. . 85
194: - 96 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
195: - 82 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskeljärven lunastamiseksi luonnonsuojelu-
196: anestesialääkäreiden ja erikoissairaanhoitajien alueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
197: virkojen perustamiseen yliopistollisiin keskus-
198: sairaaloihin synnytyskipujen lieventämistä var- - 97 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
199: ten 86 Koskeljärven kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 101
200:
201: - 83 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta - 98 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
202: valtion Vainikkalan viljavaraston laajentamista vähälevikkisen kirjallisuuden ostotukikokeilun
203: varten ................................. . 87 jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
204:
205: - 84 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta van- - 99 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
206: han Viipurin maantien korjaamiseen tieosuu- Seitsemisen kansallispuiston opastuskeskuksen
207: della Kasukkala - Nuijamaan kirkonkylä .. 88 ja palveluvarustuksen rakentamiseen . . . . . . . . 104
208:
209: - 85 Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta 100 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
210: Kauhajoen Evankelisen Kansanopiston perus- maantien n:o 332 peruskorjaamiseksi välillä
211: korjausta varten ........................ . 89 Turun piirin raja - Kuru . . . . . . . . . . . . . . . . 105
212:
213: - 86 Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta 101 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
214: energianeuvojien palkkaamiseksi maatalouskes- teologian professorin viran perustamiseksi
215: kuksiin ................................ . 90 Joensuun korkeakouluun .................. 106
216:
217: - 87 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 102 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
218: Pohjois-Karjalan maaseutualueiden asuntojen konservatorio-osaston perustamiseksi Joensuun
219: peruskorjaus- ja laajennustoimintaan ....... . 91 musiikkiopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
220:
221: - 88 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 103 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
222: Pohjois-Karjalan Opiston saneeraustöiden lop- uusien kunnaneläinlääkärin virkojen perusta-
223: puunsaattamiseen ....................... . 92 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108
224:
225: - 89 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 104 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
226: Kiteen maatalousopiston suunnittelun ja ra- yleisen turvallisuuden lisäämiseksi . . . . . . . . . . 109
227: kennustöiden aloittamista varten ......... . 93
228: 105 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
229: - 90 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta jätteiden talteenoton tehostamiseksi . . . . 110
230: Pohjois-Karjalan uudissähköistämisen loppuun-
231: 106 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
232: saattamiseen ........................... . 94 valtion virastotalon rakentamiseksi Kuusamoon 111
233: - 91 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 107 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
234: Kainuun museon keskusvarasto- ja konser- hajasijoituksen valmisteluun . . . . . . . . . . . . . . 112
235: vointitilojen rakentamiseen ............... . 95
236: - 108 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
237: - 92 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami- Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen aloitta-
238: sesta sisävesialueilla toimivien kalan piensäilön- miseen Taivalkosken Ohtaojan keskuskalanvil-
239: täasemien toiminnan tukemiseen ......... . 96 jelylaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
240: - 93 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 109 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
241: Kainuun keskussairaalan laajennuksen suun- urheiluopiston suunnitteluun ja rakentamiseen
242: nittelua ja rakentamista varten ............. . 97 Kalajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114
243: Sisällysluettelo 7
244:
245: Siv. Siv.
246: - 110 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 124 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
247: epäpoliittisten nuorisojärjestöjen tukemiseen . . 115 Taivalkosken-Itälehdon maantien perusparan-
248: nustöiden jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
249: - 111 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
250: kristillisen nuorisotyön tukemiseen . . . . . . . . . . 116 - 125 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
251: paikallistien rakentamiseen Utajärven Olvas-
252: 112 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta järveltä Pudasjärven Viinikoskelie . . . . . . . . . . 130
253: työhevoskannan kasvatuksen ja käytön lisäämi-
254: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117 126 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
255: yksityisteiden valtion hoitoon ja omistukseen
256: siirtämisen nopeuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 131
257: 113 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
258: valtaviemäreiden kunnostamiseen . . . . . . . . . . 118
259: 127 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
260: katsastustoimiston perustamiseksi Haapajär-
261: - 114 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
262: velle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132
263: Haapaveden Teeri- ja Nikkarinevan vanhojen
264: kuivatuskanavien uudelleen aukaisemiseen . . 119 128 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
265: Ylivieskan lentokenttätöiden jatkamista varten 133
266: - 115 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
267: nuorten työllistämiseksi lehdesten, kortteiden - 129 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
268: ja luonnonheinän keruuta järjestämällä . . . . . . 120 Raahen väylän syventämisen aloittamiseen . . 134
269:
270: 116 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 130 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
271: Oulujärven säännöstelyvahinkojen johdosta pienpuulla toimivan voimalan rakentamista
272: suoritettaviin ennakonluonteisiin alkukorvauk- varten Pudasjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135
273: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
274: - 131 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
275: maaseudun sähköistyksen tukemiseen . . . . . . . . 136
276: - 117 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
277: Siuruan allas- ja lievealueen ennakonluonteisiin 132 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
278: alkukorvauksiin ja elinkeinoelämän elvyttämi-
279: Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäseutujen yksinäis-
280: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
281: talouksien sähköistämiseen pienvoimaloiden
282: avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
283: - 118 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
284: yksityismetsien ensiharvennusten toteuttami- - 133 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
285: sen avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 aurinkoenergian talteenoton ja laitteiden tuo-
286: tekehittelyn tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 138
287: - 119 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
288: voimajohtolinjojen maapohjan monikäytön tut- 134 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
289: kimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124 tuulivoimaloiden suunnittelemiseksi ja raken-
290: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
291: - 120 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
292: Jäkälävaaran-Kouvan-Kylmälän-Loukusan 135 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
293: maantien rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . 125 Pohjois- ja Itä-Suomen malmi- ja mineraaliva-
294: rojen etsimisen, tutkimisen ja käyttöönoton te-
295: - 121 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta hostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140
296: Kuusamon Kantojoen ja Hikkeränvaaran väli- - 136 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
297: sen tieosuuden päällystämiseksi öljysoralla . . 126
298: Savukosken Sokiin malmikerrosruman käyt-
299: töönottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
300: - 122 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
301: Pudasjärven Kivarin Sydänmaan asutustarkoi- - 137 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
302: tuksia varten tehdyn maantien jatkamiseksi . . 127 malminetsinnän tehostamiseksi Kainuussa . . . . 142
303: - 123 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 138 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
304: paikallistien rakentamiseen Pudasjärvellä ja Kalajoen matkailukeskuksen laajentamisen
305: Taivalkoskella Särkivaaran ja Virkkusen välille 128 aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
306: 8 Sisällysluettelo
307:
308: Sivo Sivo
309: - 139 Kortesahni ymo: Määrärahan osoittamisesta - 152 Lillqvist ymo: Määrärahan osoittamisesta
310: Lapin elinkeinoelämän kehittämiseen oooo ooo 144 0 terveyskasvatusta koskevan ruotsinkielisen va-
311: listusmateriaalin vahnistustukeen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 159
312: - 140 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan osoittami-
313: sesta valtion Ylöjärven virastotalon rakennus- - 153 Malm mo fl.: Om anvisande av anslag till
314: suunnitteluun ooooo o oo oo ooooo
315: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 145 Vörå Museiförening o 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 •• 0 0 160
316:
317: - 141 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan osoittami- - 153 Malm ymo: Määrärahan osoittamisesta
318: sesta Längelmäveden vesistön säännöstelysuun- Vöyrin Museoyhdistyksen toiminnan tukemi-
319: nitelman aloittamiseen o oooooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 146 seen 0ooooooooooooooooooo
320: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 161
321:
322: - 142 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan osoittami- 154 Mahn: Om anvisande av anslag för ett
323: sesta valtatien n:o 12 rakentamiseen välillä svenskspråkigt uppslagsverk om Finland 0 ••• 162
324: Suorama-Alasjärvi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 147
325: - 154 Malm: Määrärahan osoittamisesta ruotsin-
326: - 143 Eo Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta kielisen hakuteoksen aikaansaamiseen Suomesta 163
327: Turun avoimen korkeakoulun toiminnan tuke-
328: 155 Malm mo flo: Om anvisande av anslag för
329: miseen 148
330: avlönande av en veterinär vid Finlands Päls-
331: djursuppfödares Förbunds laboratorium i Vasa 164
332: - 144 Eo Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta
333: Turun teknillisen ammattikoulun rakennustöi- - 155 Malm ymo: Määrärahan osoittamisesta
334: den aloittamiseen ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 149 eläinlääkärin palkkaamiseen Suomen Turkis-
335: eläinten Kasvattajain Liiton Vaasan laborato-
336: - 145 Eo Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta rioon 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0. 0 165
337: Saaristomeren kansallispuiston perustamiseen 150
338: 156 Mattila ymo: Määrärahan osoittamisesta
339: 146 Eo Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta Suomen Merimieslähetysseuran valtionapuun 166
340: Paraisten ja Nauvon välillä liikennöivän lautan
341: korvaamiseen lossilla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 151 - 157 Mattila ymo: Määrärahan osoittamisesta lu-
342: kion enimmäisluokkakoon pienentämisen aloit-
343: 147 Jo Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta tamiseksi o oo. ooo.. o o o. o 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0. 0. 0 0 167
344: ympäristöministeriön perustamisen edellyttä-
345: miin toimenpiteisiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 152 158 Mattila ymo: Määrärahan osoittamisesta
346: Haapajärven metsäkoulun suunnitteluun 0 0 • 0 168
347: - 148 J. Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta
348: - 159 Mattila ymo: Määrärahan osoittamisesta pe-
349: rakennusavustuksen myöntämiseksi Oriveden
350: ruskoulun yläasteen työrauhaongelman selvitys-
351: Opistolle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •• 0. 0 0 0. 0 0 0 •••••• 0 0. 0. 154
352: työn aloittamista varten o o o o ooo 169 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0
353:
354:
355:
356:
357: - 149 Jo Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta - 160 Mattila: Määrärahan osoittamisesta lukion
358: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen labora- opettajien eläkeikärajan alentamista koskevaan
359: torio- ja toimitilojen rakentamiseen Tampe- tutkimustoimintaan ooo o o o oo 170 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
360:
361:
362:
363:
364: reelle 0 o o..
365: 0 0 •• 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 •• 0 0 0 0. 0 • 0 155
366: 161 Mattila ymo: Määrärahan osoittamisesta
367: - 150 Lattula: Määrärahan osoittamisesta vapaa- Vääräjoen vesistöjärjestelytöiden aloittamiseen 171
368: ehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toiminnan
369: tukemiseen ooo ooo 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 156 - 162 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
370: valtion eläinlääketieteellisen aluelaboratorion
371: - 151 LiUqvist ymo: Määrärahan osoittamisesta perustamiseen Ouluun o ooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ••• 0 172
372: ammatillista koulutusta koskevaan tutkimustyö-
373: hön 0 .o 0. 0 0 0 0. 0 0 0 0. 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0. 0 0 00 0 0 0 0 0 157 163 Mattila ymo: Määrärahan osoittamisesta
374: Ylivieskan lentokentän rakentamiseen oo 173 0 0 • 0
375:
376:
377:
378:
379: - 152 Lillqvist mo fl.: Om anvisande av anslag
380: tili stöd för produktion av svenskspråkigt upp- 164 Muroma ymo: Määrärahan osoittamisesta
381: lysningsmateri!ll Jör hälsofostran 158 0 0 0 0 • 0 ••• 0 0 asuntojen rakentamiseen kehitysvammaisille oo 174
382: Sisällysluettelo
383:
384: Siv. Siv.
385: 165 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 180 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoit-
386: geriatrian professorin viran perustamiseksi Hel- tamisesta Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö
387: singin yliopiston lääketieteelliseen tiedekun- r.y:n avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192:
388: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175
389: 181 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
390: - 166 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta för utvecklingshjälpen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193·
391: marjojen ja sienien talteenoton edistämiseen . . 176
392: 181 Norrback ym.: Määrärahojen osoittamisesta
393: - 167 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194·
394: kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen . . . . . . 177
395: - 182 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
396: - 168 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta för planering av miljöforskning samt natur-
397: kunnille päihdyttävien aineiden väärinkäyttä- vetenskaplig och geografisk forskning i Kvar-
398: jien huoltoloiden ylimääräiseen valtionavustuk- kenregionen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195;
399: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
400: 182 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
401: 169 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta Merenkurkun alueen ympäristötutkimuksen
402: väkivaltaisten alkoholistien omaisille tarkoite- suunnitteluun sekä luonnon- ja maantieteel-
403: tun turvakotiverkoston perustamiseen . . . . . . . 180 liseen tutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196·
404:
405: 170 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 183 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
406: avustuksena kunnille puhelimien hankkimiseksi Päijänteen ja Keiteleen välisen vesiväylän ra-
407: vanhuksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181 kennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 197'
408:
409: - 171 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 184 Palmunen ym.: Määrärahan osoittamises-
410: lenkemiaa sairastavien lasten erikoishoidon jär- ta ympäristönsuojelutoimistojen perustamiseen
411: jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182 lääninhallituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198:
412:
413: - 172 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta - 185 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
414: maksuttoman kuntoutuksen ja lääkinnällisen sesta opintosihteerin viran perustamiseksi Jy-
415: hoidon turvaamiseksi sotaveteraaneille . . . . . . 183 väskylän yliopiston humanistiseen tiedekun-
416: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199•
417: - 173 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
418: Etelä-Pohjanmaan Opiston rakennusavustuk- 186 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
419: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184 sesta lukiolaisten matkakustannuksista johtu-
420: vien menojen valtionavustuksiin . . . . . . . . . . . . 20(};
421: - 174 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
422: Kouran-Putulan maantien perusparantamiseen 185 187 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
423: sesta maatalousoppilaitoksen suunnittelemiseksi
424: 175 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Korpilahdelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
425: ns. Lehmäjoen maantien parantamiseen . . . . . . 186
426: 188 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
427: 176 Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta maatalousoppilaitoksen suunnittelemiseksi
428: opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen . . . . 187 Pihtiputaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202:
429:
430: 177 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Ko- 189 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
431: kemäenjoen keskiosan järjestelyyn . . . . . . . . . . 189 sesta esiopetuksen järjestämistä varten haja-
432: asutusalueen peruskouluissa . . . . . . . . . . . . . . . 203·
433: 178 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta
434: TVL:n Turun piirille heikkokuntoisten pai- 190 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
435: kallisteiden kunnossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . 190 metsänjalostusaseman suunnittelemiseksi Saari-
436: järvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204-
437: - 179 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoit-
438: tamisesta arkistolaitokselle mikrofilmien ku- - 191 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
439: vaus- ja lukulaitteiden sekä muun kaluston sesta parannustyön aloittamiseksi maantiellä
440: hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191 n:o 760 välillä Pihtipudas-Muurasjärvi . . . . 205
441:
442: 2 0881 00408M
443: 10 Sisällysluettelo
444:
445: Siv. Siv.
446: 192 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- - 207 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
447: sesta Kärkistensalmen sillan rakennustöiden avustuksiksi kauppapuutarhoille energian-
448: aloittamiseen ........................... . 206 säästötoimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
449:
450: 193 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- - 208 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta vai-
451: museon perustamiseksi Raisioon ........... . 207 keiden kuivatusongelmien ratkaisemiseksi Vaa-
452: san vesipiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
453: - 194 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
454: Turun-Helsingin radan kunnostamiseksi vä-
455: - 209 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
456: lillä Salo--Turku 208
457: maantien peruskorjaamiseen välillä Isojoki-
458: - 195 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Kymen- Kuvaskangas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
459: laakson Maatalouskeskuksesta aiheutuvien kus-
460: tannusten suorittamiseen ................. . 209 - 210 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
461: eräiden Kauhajoelta Satakuntaan johtavien tei-
462: 196 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta emo- den parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224
463: lehmäpalkkioiden maksamiseksi naudanlihan-
464: tuotantoon siirtyville viljelijöille ........... . 210 - 211 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lii-
465: pantönkän-Kitinojan maantien peruskorjaa-
466: 197 Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittami- miseen ja päällystämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225
467: sesta vesistöjen kunnostamistöiden suunnittelua
468: ja toteuttamista varten ................. . 211 - 212 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
469: Paavolan sillan ja Puumalan-Nikulan paikal-
470: 198 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta listien peruskorjaustöiden toteuttamiseksi Kaus-
471: YK:n lastenrahastolle (UNICEF) ......... . 212 tisilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226
472: - 199 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
473: - 213 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
474: Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen suunnittelua
475: maantien n:o 6961 peruskorjaamiseen välillä
476: varten ................................. . 213
477: Putula-Polkumäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227
478: - 200 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
479: Kotkan linnoitusten entisöimistä varten ..... . 214 - 214 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns.
480: Ritolan maantien peruskorjaamiseen . . . . . . . . 228
481: - 201 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
482: hydrokopterin hankkimiseksi itäisen Suomen- - 215 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
483: lahden saariston asukkaiden käyttöön ....... . 215 maantien peruskorjaamiseen välillä Soini-
484: Saarinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229
485: - 202 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
486: Kotkan ja Kuusankosken suojatyökeskuksen - 216 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
487: perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216 Untamalan-Rapalakson maantien peruskor-
488: jaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230
489: - 203 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
490: avustukseksi Koteja Vanhuksille r.y:lle van- - 217 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta suo-
491: husten lomatoimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . 217 jateiden rakentamiseksi maaseudun taajamiin 231
492:
493: - 204 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta - 218 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
494: Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen toimintaa Kruunupyyn lentokentän kiitoradan jatkami-
495: varten ................................. . 218 seen 232
496:
497: - 205 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta lan- - 219 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
498: noiteveron kustannuksia vastaavan avustuksen turpeenjalostuslaitoksen rakentamiseksi Virope-
499: suorittamiseksi perhe- ja pienviljelijöille . . . . 219 liin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233
500:
501: - 206 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 220 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
502: kauppapuutarhojen polttoainekustannusten kor- avohoitotilojen rakentamiseen Järviseudun sai-
503: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220 raalaan Viropeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234
504: Sisällysluettelo 11
505:
506: Siv. Siv.
507: - 221 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami- - 230 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
508: sesta avustuksiksi maamiesseurojen, pienviljeli- Valamon luostarin yhteyteen tarkoitetun kon-
509: jäyhdistysten ja raittiusseurojen omistamien ta- servointilaitoksen ja luostarin kirjaston rakenta-
510: lojen korjaustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 235 misen loppuunsaattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 249
511:
512: - 222 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami- - 231 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
513: sesta metsien pystykarsintatoiminnan käyn- kitkkososiologian professorin viran perustami-
514: nistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236 seen Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . 250
515:
516: - 223 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami- - 232 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
517: sesta eräiden pienlentokenttien rakentamiseen 237 Hartolan kirjastotalon rakentamiseen . . . . . . . 251
518:
519: - 224 Rehn: Om anvisande av anslag för Esbo- - 233 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
520: nejdens musikskolas verksamhet . . . . . . . . . . 238 Mäntyharjun kitjastotalon rakennustöiden
521: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252
522: - 224 Rehn: Määrärahan osoittamisesta Espoon
523: seudun musiikkikoulun toimintatukeen . . . . . . 239 - 234 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
524: romaaninuorten opintojen tukemiseen . . . . . . 253
525: - 225 Rehn: Om anvisande av anslag för arkeo-
526: logisk inventering av fornlämningar i Karis . . 240 - 235 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
527: Itä-Hämeen kansanopiston lisärakennuksen ra-
528: - 225 Rehn: Määrärahan osoittamisesta Karjaan kentamiseen Hartalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
529: muinaismuistojen arkeologiseen inventointiin 241
530: - 236 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
531: - 226 Rehn: Om anvisande av anslag för över- terveys- ja raittiuskasvatuksen ylitarkastajan
532: vakning av de statsägda områdena i Skär- vitan perustamiseen ammattikasvatushallituk-
533: gårdshavets och Ekenäs skärgårds blivande seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255
534: nationalparker . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242
535: - 237 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
536: - 226 Rehn: Määrärahan osoittamisesta valtion Lapin porotalouden kehittämiseen . . . . . . . . . . 257
537: omistamien kansallispuistoiksi tarkoitettujen
538: alueiden valvontaan Saaristomerellä ja Tam- - 238 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
539: misaaren saaristossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243 Ruskealan-Tammijärven maantien peruskor-
540: jaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258
541: - 227 Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för
542: planering av en planskild korsning mellan stam- - 239 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
543: väg nr 51 och vägen Kyrkslätts kby-Obbnäs 244 monitoimiturvelaitoksen rakentamiseen Hau-
544: kivuorelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 259
545: - 227 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta eri-
546: tasoristeyksen suunnitteluun kantatien n:o 51 - 240 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
547: ja Kirkkonummen kirkonkylän - Upinnie- Reumasäätiön sairaalan saneeraukseen Heino-
548: men tien risteykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245 lassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
549:
550: - 228 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag - 241 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
551: för nödvändiga tjänster för grundande av mil- alueellisten koerakentamiskohteiden teknisen
552: jövårdsbyråer vid länsstyrelserna . . . . . . . . . . 246 huollon selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261
553:
554: - 228 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta - 242 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
555: lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimistojen valtakunnallisen jätehuoltoselvityksen ja -suun-
556: perustamiseksi tarpeellisiin virkoihin . . . . . . 247 nitelman laatimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262
557:
558: - 229 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 243 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
559: vapaaehtoista kriminaalihuoltotyötä tekeville Turun kaupunkiseudun soramonttujen kunnos-
560: yhteisöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263
561: 12 Sisällysluettelo
562:
563: Siv. Siv.
564: - 244 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 258 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
565: valtion virastotalon suunnitteluun ja rakenta- siltayhteyden rakentamiseksi Naantalinsalmen
566: misen aloittamiseen Raisiossa . . . . . . . . . . . . . . 264 yli maantielle n:o 189 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
567:
568: - 245 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 259 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
569: vanhojen oppikoulurakennusten saneeraami- Loimaan ratapihan ylittävän sillan suunnittelu-
570: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265 kilpailun järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
571:
572: - 246 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 260 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
573: hotelli- ja ravintolakoulun perustamiseksi Var- Turun postinlajittelukeskuksen rakentamiseksi 281
574: sinais-Suomeen .................. - ...... . 266
575: - 261 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
576: - 247 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntaa ja jäteöljyn vastaanottoa kos-
577: Turun suomenkielisen merenkulkuoppilaitok- kevan suunnitelman laatimiseen . . . . . . . . . . . . 282
578: sen opetus- ja asuntolatilojen suunnitteluun . . 267
579: - 262 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
580: - 248 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Utön-Naantalin väylän syvennystöiden aloitta-
581: Naantalin Musiikkijuhlien avustamiseksi . . . . 268 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
582:
583: - 249 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 263 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
584: Kaarinan Hovirinnan nuorisotilojen rakentami- kunnallisten energiansäästöasiantuntijoiden
585: sen avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269 palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284
586:
587: - 250 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 264 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
588: kunnille kulttuurihistoriallisesti merkittävien kuntien ja teollisuuden yhteisiin energiatalou-
589: alueiden suunnittelun ja toteutuksen asian- dellisiin hankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285
590: tuntijakustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270
591: - 265 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
592: - 251 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien teollisuustoimikuntien päätoimisten sih-
593: keskiasteen oppilaitoksissa opiskelevien ruo- teerien palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286
594: kailukustannusten alentamiseen . . . . . . . . . . . . 271
595: - 266 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaa-
596: - 252 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta san lääniin perustettavan turkisjalostusopiston
597: avustuksiksi kunnille Aurajoen raakavesien suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287
598: puhdistamiseksi ja varastoimiseksi . . . . . . . . 272
599: - 267 Saarilmski ym.: Määrärahan osoittamisesta
600: - 253 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarför-
601: maatalouden tuotantorakennusten vesiensuo- bund r.y:n harjoittamaan riistanhoito-, metsäs-
602: jelutoimenpiteisiin Aurajoen valuma-alueilla . . 273 tysvalistus- ja luonnonsuojelutyöhön . . . . . . . . 288
603:
604: - 254 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 268 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Ala-
605: Turun seudun kunnallisten vesilaitosten välis- vuden-Peräseinäjoen maantien jatkeen raken-
606: ten yhdysjohtojen rakentamiseen . _.......... 275 tamisen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289
607:
608: - 255 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 269 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
609: Loukinaisten tekojärven rakentamiseksi Turun Isojoen-Kuvaskankaan maantien rakentami-
610: Seudun Vesiosakeyhtiön kanssa . . . . . . . . . . 276 sen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290
611: - 256 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 270 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
612: kaupunkiliikenteen asiantuntijoiden palkkaami- Karijoen-Uuron-Kauhajärven-Karvian tien
613: seen tie- ja vesirakennuslaitoksen eräiden piiri- perusparantamiseksi sekä ottamiseksi valtion
614: kanttareiden suunnitteluorganisaatioon . . . . . . 277 ylläpitämäksi maantieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291
615: - 257 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 271 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Ki-
616: Turun-Raision-Naantalin suoran tieyhtey- tinojan-Liipantönkän maantien parantamisen
617: den rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 292
618: Sisällysluettelo 13
619:
620: Siv. Siv.
621: - 272 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Teu- - 287 Starast: Määrärahan osoittamisesta maan-
622: van-Ylimarkun maantien rakentamisen aloit- tien n:o 3622 kunnostustöiden aloittamiseksi
623: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293 välillä Kuusankoski-Lyöttilä . . . . . . . . . . . . . . 308
624:
625: - 273 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta - 288 Starast: Määrärahan osoittamisesta Kymi-
626: maantien perusparantamisen aloittamiseksi joen ylittävän uuden sillan rakentamiseksi Ko-
627: Ylistaron asemalta Ilmajoen Könnille . . . . . . 294 rialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309
628:
629: - 274 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta - 289 Starast: Määrärahan osoittamisesta Voik-
630: Suupohjan radan peruskorjaukseen . . . . . . . . . . 295 kaan sillan suunnitteluun ja rakennustöiden
631: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310
632: - 275 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
633: pienyrittäjien vuosilomarahajärjestelmän kus- - 290 Suonio ym.: Määrärahojen osoittamisesta
634: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296 suurten kaupunkien terveyskeskusten kehittä-
635: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311
636: - 276 Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta opin-
637: tokeskusta ylläpitävien sivistysjärjestöjen val- - 291 Söderman m. fl.: Om anvisande av anslag
638: tionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297 för öppen högskoleverksamhet i Svensk-Fin-
639: land . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312
640: - 277 Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
641: terveyskasvatuksen tehostamiseen . . . . . . . . . . 298 - 291 Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta
642: avointa suomenruotsalaista korkeakoulutoimin-
643: - 278 Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta Rii- taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314
644: himäen varuskunnan peruskorjaustöitä varten 299
645:
646: - 279 Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta - 292 Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta
647: merenkulkijoiden radiopuhelumaksujen alen-
648: maantien n:o 289 rakentamisen aloittamiseksi
649: Ryttylän taajaman kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . 300 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316
650:
651: - 280 Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta Rii- - 293 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
652: himäen vaunukorjaamon siirtämiseksi asema- sesta avustuksiksi ja !ainoiksi Kokkolan Hal-
653: kaavassa sille osoitetulle paikalle . . . . . . . . . . 301 kokarin ala-asteen laajennushankkeen toteutta-
654: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317
655: - 281 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
656: varusmiesten ilmaisten lomamatkojen lisäämi- - 294 Söderström ym.: Määrärahojen osoittami-
657: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 302 sesta kirjastojen perustamis- ja kirjastoautojen
658: hankintakustannusten valtionosuuteen . . . . . . 318
659: - 282 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
660: varusmiesasiain neuvottelukunnan perustami- - 295 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
661: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303 sesta suomalais-neuvostoliittolaisten yhteistyö-
662: mahdollisuuksien selvittämiseen puolijohde-
663: - 283 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta komponenttialalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
664: maakaasuputken jatkamiseksi Kymen läänistä
665: Etelä-Hämeeseen ja muualle Suomeen . . . . . . 304 - 296 Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
666: - 284 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille vaikeavammaisten kulje-
667: avustukseksi ja !ainoiksi sisävesialuksen hank- tuspalvelujen järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 321
668: kimiseksi Päijänteelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305
669: - 297 Tapiola: Määrärahojen osoittamisesta Kor-
670: - 285 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta pilahden maatalous- ja puutarhaopiston toimin-
671: varusmiesten kotiuttamisrahan korottamiseksi 306 nan aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
672:
673: - 286 Starast: Määrärahan osoittamisesta Kuu- - 298 Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta
674: sankosken sairaanhoito-oppilaitoksen rakenta- Keljonkankaan-Säynätsalon maantien kevyen
675: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307 liikenteen väylän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 323
676: 14 Sisällysluettelo
677:
678:
679: Sivo Sivo
680: - 299 Tapiola: Määrärahan osoittamisesta Jout- - 313 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Sei-
681: san-Korpilahden maantien parantamiseksi vä- näjoen-Vaasan tien sisääntuloväylän rakenta-
682: lillä Korospohja-Syvälahti oooooooooooo ooo 324 0 miseen Seinäjoella oo oooooo o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 339
683:
684: - 300 Ursin ymo: Määrärahan osoittamisesta kala- - 314 Aaltonen ymo: Korotetun määrärahan osoit-
685: taloudellisen potentiaalin määrittämiseen Poh- tamisesta Valtionrautateiden autojen ja työ-
686: janmaan joilla oooooooooooo o ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 325 koneiden hankintaan ooooooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 340
687:
688: - 301 Valo ymo: Määrärahan osoittamisesta - 315 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Sei-
689: uuden paikallistien suunnitteluun Fallbackan näjoen postikonttorin uudisrakennusta varten 341
690: paikallistiettä Hyrylän-Kulloon maantielle
691: Tuusulassa oo o oo o o o oooooo 326
692: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
693:
694: - 316 Aaltonen ymo: Määrärahan osoittamisesta
695: yksityisen suojatyötoiminnan käyttökustannus-
696: - 302 Valtonen ymo: Määrärahan osoittamisesta
697: ten valtionosuuteen o o ooooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 342
698: Kuvaskankaan-Isojoen maantien rakentami-
699: seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 327
700: - 317 Aaltonen ymo: Määrärahan osoittamisesta
701: - 303 Valtonen ymo: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden ohjattuun lomatoimintaan Kyy-
702: Ensikotien Liiton palvelupisteiden tukemiseen 328 rönkaidan lomakeskuksessa ooo o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 343
703:
704: 304 Vesterinen ymo: Määrärahan osoittamisesta - 318 Ahde: Määrärahan osoittamisesta rintama-
705: Keski-Suomen opiston kirjaston ja luokka- veteraanien varhaiseläkkeiden käsittelyä var-
706: huoneen rakentamiseen oooo oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 329 ten tarvittavan organisaation perustamiseksi 344 0 0
707:
708:
709:
710:
711: 305 Vesterinen ymo: Määrärahan osoittamisesta - 319 Ahde ymo: Määrärahan osoittamisesta rin-
712: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissää- tamasotilaseläkkeen suorittamiseksi rintama-
713: tiölle liikuntatieteellistä tutkimusta varten oooo 330 palvelustunnuksen saaneille naisille ooo 0 0 0 0 0 345
714:
715: - 320 Ahde ymo: Korotetun määrärahan osoitta-
716: 306 Aaltio ymo: Määrärahan osoittamisesta keli- misesta rintamaveteraanien varhaiseläkejärjes-
717: rikon vaurioittamien tieosien kuntoon saatta- telmän toteuttamiseksi ooo ooooooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 346
718: miseksi Pohjois-Hämeessä o ooooooo ooooo 0 0 0 0 331
719: - 321 Ajo ymo: Määrärahan osoittamisesta sodan-
720: - 307 Aaltonen ymo: Korotetun määrärahan
721: aikaisten räjähteiden hävittämiseen Lapin lää-
722: osoittamisesta opiskelija-asuntojen oman pää- nin alueella o 0 ooooooooo o
723: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 347
724: oman valtionosuuteen oooooooo ooooooooooo 332 0
725:
726:
727:
728:
729: - 322 Ajo: Määrärahan osoittamisesta mekaani-
730: - 308 Aaltonen ymo: Määrärahojen osoittamisesta seen vesakontorjuntaan Lapin tie- ja vesiraken-
731: korkeakoulujen yrityksille tarjoamista palveluk-
732: nuspiirin alueella oooooooooooooo 348
733: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
734:
735:
736: sista informoivan henkilökunnan palkkaami-
737: seen o o 0 0 ooooooooo
738: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 334 - 323 Ajo ymo: Määrärahan osoittamisesta Muo-
739: nion rajasillan suunnitteluun ja rakennustöi-
740: - 309 Aaltonen ymo: Korotetun määrärahan
741: den aloittamiseen oooooooooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 349
742: osoittamisesta opintokeskusten kurssitoiminnan
743: valtionavustukseen oo ooooooooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 335 - 324 Ajo: Määrärahan osoittamisesta veneliiken-
744: - 310 Aaltonen ymo: Määrärahan osoittamisesta neväylien merkitsemiseksi Lokan ja Porttipah-
745: dan tekojärvillä 350
746: kotimaisen äänitetuotannon tukemiseen 336
747: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
748:
749: 0 0 0 0 0 0
750:
751:
752:
753:
754: - 311 Aaltonen ymo: Määrärahan osoittamisesta - 325 Ajo: Määrärahan osoittamisesta puuta-
755: kokeiluluontoisen taloudellisen tuen suoritta- varan nippu-uittolaitteiden rakentamiseksi Ke-
756: miseksi opintovapaan aikana ooooo oo 337 0 0 0 0 0 0 0
757: mijokeen o 0 o 0 0 0 ooooooo o
758: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 351
759:
760: 312 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Sei- - 326 Ajo ymo: Määrärahan osoittamisesta yli-
761: näjoen itäise'l ohikulkutien ensimmäisen osuu- määräisten autonkuljettajan tointen perustami-
762: den toteuttamiseksi o oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 338 seen posti- ja telelaitokseen oo o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 352
763: Sisällysluettelo 15
764:
765: Siv. Siv.
766: - 327 Ajo ym.: Korotetun määrärahan osoittami- - 342 Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
767: sesta posti- ja telelaitoksen autokaluston uusi- misesta Näkövammaisten kirjaston kirjatuotan-
768: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353 toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36&
769:
770: - 328 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivos- - 343 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suo-
771: toiminnan aloittamiseen Soklissa . . . . . . . . . . . . 354 men nuorisojärjestöjen toimikunnan tukemiseen 370
772:
773: - 329 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta - 344 Alppi: Korotetun määrärahan osoittamisesta
774: tasoyleisohjeet ylittävien vuokrien alentamiseen Työläislasten Tuki r.y:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
775: asuntolainoitetuissa vuokrataloissa . . . . . . . . . . 355
776: - 345 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vai-.
777: 330 Ala-Kapee ym.: Korotettujen määrärahojen donrautateiden Tampereen seudun paikallis-
778: osoittamisesta ympäristönsuojelututkimukseen 356 liikenteen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372
779:
780: - 331 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan - 346 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta ra-
781: osoittamisesta kunnallisten kuluttajaneuvojien kennustöiden aloittamiseksi maakaasuputken
782: palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357 runkolinjan jatkamiseksi Kymenlaaksosta Pir-
783: kanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373
784: - 332 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan
785: osoittamisesta kuluttajaneuvoston toimintaa - 347 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tie-
786: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358 dotussihteerin palkkaamiseen valtioneuvoston
787: kanslian suunnitteluosaston tasa-arvoprojektia
788: - 333 Almgren: Määrärahan osoittamisesta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374.
789: uusien poliisinvirkojen perustamiseen Etelä-
790: Karjalan alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359 - 348 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ym-
791: päristönsuojeluministeriön suunnittelemiseen 37'>
792: - 334 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Raut-
793: järven pääkirjaston suunnitteluun . . . . . . . . . . 360 - 349 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
794: tamisesta valtionavustukseen opiskelija-asunto-
795: - 335 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kot- jen omapääomaosuuksiin ................. . 376
796: kan puutalousopiston kurssikeskuksen suunnit-
797: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361 - 350 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
798: kunnille annettaviin valtionavustuksiin maa-
799: - 336 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Savi- aineslain edellyttämiin korvauksiin ....... . 377
800: taipaleen monitoimitalon suunnitteluun . . . . . . 362
801: - 351 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
802: - 337 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta valtakunnallisten luonnonsuojelujärjes-
803: lukion opettajien eläkeikärajan alentamista töjen valtionavustuksiin .................. . 378.
804: koskeviin selvitystoimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . 363
805: - 352 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
806: - 338 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuritalo Oy:n tukemiseen .... 379·
807: arboretum-metsikön ylläpitämiseen Mustilan
808: kartanon alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364 - 353 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
809: Kulttuurityön Keskus r.y:n toiminnan tukemi-
810: - 339 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Pa-
811: seen
812: rikkalan Siikalahden muodostamiseen pysy-
813: väksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutkimusase-
814: - 354 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
815: maksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365
816: Suomen Kuurosokeat r.y:n toiminnan tukemi-
817: - 340 Almgren: Määrärahan osoittamisesta kar- seen .................................. . 381
818: tastoyksikön perustamiseksi Kymen lääniin . . 366
819: - 355 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
820: - 341 Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoitta- tamisesta teatteriryhmien sekä musiikki-, tanssi-
821: misesta opintorahan asumislisien korottamiseen 367 ja lapsiteattereiden tukemiseen ........... . 382.
822: 16 Sisällysluettelo
823:
824: Siv. Siv.
825: - 356 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 369 Breilin: Määrärahan osoittamisesta valtion
826: ylimääräisenä avustuksena Turun Piirustus- Salon virastotalon peruskorjaustöiden aloitta-
827: koululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
828:
829: - 357 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoitta- - 370 Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoit-
830: misesta kuntien nuorisotyöhön uuden henkilö- tamisesta Pitäjänmäen työklinikan toimintaan 397
831: kunnan palkkaamiseen .................... 384
832: - 371 Breilin: Määrärahan osoittamisesta Inva-
833: - 358 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta lidiliitolle käytettäväksi kodinkoneiden han-
834: Turun Venäjänkielisen Leikkikoulun Kanna- kintaan vaikeavammaisille henkilöille . . . . . . 398
835: tusyhdistys r.y:n toiminnan tukemiseen . . . . 385 372 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
836: ympäristöministeriön perustamisen edellyttä-
837: - 359 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta miin toimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399
838: uuden päärakennuksen rakentamiseen työläis-
839: nuorison virkistysalueelle Oriniemen Aurinko- - 373 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
840: lahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386 historiallisten kaupunkien kunnallisteknisten
841: töiden avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400
842: - 360 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
843: rautatien ylikulkusillan rakentamiseen Kaie- - 374 Bärlund m. fl.: Om anvisande av höjt
844: vantieltä Tykistökadulle Turussa ......... . 387 anslag för grundförbättring av landsvägen
845: Stensböle-Ebbo......................... 401
846: - 361 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
847: tamisesta Turun-Salon radan perusparannuk- - 374 Bärlund ym.: Korotetun määrärahan osoit-
848: seen tamisesta maantien perusparannukseen välillä
849: 388
850: Stensböle-Epoo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402
851: - 362 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 375 Bärlund: Om anvisande av anslag för
852: Turun seudun kuntien joukkoliikenneyhteis- grundreparation av den s.k. Fagervik-vägen
853: työn tukemiseksi ....................... . 389 mellan Snappertuna och lngå . . . . . . . . . . . . 403
854: - 363 Astala: Korotetun määrärahan osoittami- - 375 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ns.
855: sesta Kuluttajaneuvontaliitto r.y:n kuluttaja- Fagervikin tien perusparannukseen välillä
856: neuvontatoiminnan tukemiseen ........... . 390 Snappertuna-Inkoo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 404
857:
858: - 364 Björklund ym.: Korotetun määrärahan - 376 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
859: osoittamisesta kehitysyhteistyön tiedotustoi- kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Ruot-
860: mintaan ................................ . 391 sinpyhtään Tesjoelta Loviisaan . . . . . . . . . . . . 405
861:
862: - 365 Björklund ym.: Korotetun määrärahan - 377 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
863: osoittamisesta kahdenväliseen lahjamuotoiseen Emäsalon luotsiaseman laajentamiseen . . . . . . 406
864: kehitysapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392
865: - 378 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työ-
866: väenkulttuurin tutkimuslaitoksen perustamisen
867: - 366 Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoit-
868: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407
869: tamisesta vuokratalojen ensisijaislainojen ko-
870: ronmaksua koskeviin avustuksiin . . . . . . . . . . 393 - 379 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta me-
871: kaaniseen vesakentorjuntaan Turun tie- ja vesi-
872: - 367 Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
873: uusien tointen perustamiseen paikallispoliisiin
874: sen toimistohenkilökunnan henkilörakenteen - 380 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
875: kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394 Lepäisten-Lyökin paikallistien rakentamiseen 409
876:
877: - 368 Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 381 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
878: tamisesta Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan kevyen liikenteen väylien rakentamiseen väleille
879: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395 Kaarina-Houtskär ja Kustavi-Turku . . . . . . 410
880: Sisällysluettelo 17
881:
882: Siv. Siv.
883: - 382 Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 397 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-
884: tamisesta työväentalojen korjauksiin . . . . . . . . 411 kunnan työvoimapiirin perustamisjärjestelyihin 427
885:
886: - 383 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 398 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lähe-
887: kuljetusalan työsuojelutarkastajan viran perus- tysjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen . . 428
888: tamiseksi Turun ja Porin työsuojelupiiriin . . 412
889: - 399 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lähe-
890: - 384 Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoit- tysjärjestöjen kautta annettavaa humanitaarista
891: tamisesta monivammaisten työhönsijoittamiseen 413 kehitysapua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429
892:
893: - 385 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 400 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
894: Uudenkaupungin työväentalon peruskorjaami- uskonnollisten lehtien julkaisijoille näkövam-
895: seen työllisyysvaroin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414 maisten ääni- ja pistekirjoituslehtien tuotta-
896: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430
897: - 386 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit-
898: tamisesta lukialaisten ja korkeakouluopiskeli- - 401 Fred ym.: Korotetun määrärahan osoit-
899: joiden opintorahan perusasaan sen korottami- tamisesta uskonnollisten lehtien tukemiseen . . 431
900: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415
901: - 402 Fred: Määrärahan osoittamisesta kunnille
902: - 387 Ekorre: Määrärahan osoittamisesta perus- turkistarhauksen edrstämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 432
903: koulun ala-asteen koulunjohtajien täydennys-
904: koulutuksen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 417 - 403 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruu-
905: nupyyn lentokentän kiitoradan pidentämiseen 433
906: - 388 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit-
907: tamisesta opintokeskusta ylläpitävien järjestö- - 404 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
908: jen sivistystyön valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . 418 tionavuksi Pelastusarmeijan raittiustyöhön . . 434
909: - 389 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 405 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta rait-
910: tamisesta valtakunnallisen nuorisotyön valtion- tiusjärjestöjen toteuttamaan raittiusvalistuskam-
911: avusta annetun lain 3 §:n mukaisiin menoihin 419 panjaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 435
912: - 390 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta avoi-
913: men korkeakoulun kehittämiseen Turun yli- - 406 Grönholm ym.: Korotetun määrärahan
914: opiston yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420 osoittamisesta opintokerhojen valtionapuun . . 436
915:
916: - 391 Elo ym.: Määrärahojen osoittamisesta - 407 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Lah-
917: kunnallisten teknillisten oppilaitosten ja den-Loviisan radan perusparannukseen 437
918: kauppaoppilaitosten opiskelijoiden ruokailu-
919: tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421 - 408 Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
920: tamisesta asumistukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 438
921: - 392 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hin-
922: nerjoen-Yläneen tieyhteyden rakentamiseen 422 - 409 Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
923: tamisesta kirjeopiskelun valtionapuun . . . . . . 439
924: - 393 Elo ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
925: misesta Lielahden-Porin/Rauman radan pe- - 410 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
926: rusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423 chileläisten pakolaisten kulttuurin tukemiseen 440
927: - 394 Elo ym.: Korotetun määrärahan osoitta- - 411 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
928: misesta Porin lyhytaaltoaseman suunnittelua teattereiden lastenohjelmistotoiminnan tukemi-
929: ja rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 424 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441
930: - 395 Elo ym.: Korotetun määrärahan osoitta- - 412 Halonen: Korotetun määrärahan osoitta-
931: misesta Tahkoluodon väylän rakennustöihin 425 misesta Kuluttajaneuvontaliitto r.y:n kuluttaja-
932: neuvontatyön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 442
933: - 396 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta työ-
934: suojelutarkastajan palkkaamiseksi Turun ja - 413 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
935: Porin työsuojelupiiriin laivanrakennustoimin- asetuotannon korvaamiseen muulla tuotan-
936: nan työsuojelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 426 nolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443
937:
938: 3 088100408M
939: 18 Sisällysluettelo
940:
941: Siv. Siv.
942: - 414 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 429 Hautala: Määrärahan osoittamisesta tien
943: ylimääräisen äitiyspäivärahan maksamiseen lap- aikaansaamiseen välille Loimaa-Yläne-Uu-
944: sen syntymää edeltävältä ajalta . . . . . . . . . . . . 444 sikaupunki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460
945:
946: - 415 Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 430 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
947: tamisesta valtionavustukseen kunnille lasten paremman tieyhteyden rakentamiseksi välille
948: leikin ja toiminnan ohjaukseen . . . . . . . . . . . . 445 Loimaa-Alastaro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461
949:
950: - 416 Halonen ym.: Määrärahojen osoittamisesta __:. 431 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
951: koululaisten päivähoidon edistämiseen . . . . . . 447 pienteollisuuslainojen korkotukeen . . . . . . . . . . 462
952:
953: - 432 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
954: 417 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
955: tamisesta viennin edistäruislainoihin . . . . . . . . 463
956: invalidirahan ylimääräiseen korottamiseen elin-
957: kustannusten nousua vastaavasti . . . . . . . . . . 448 - 433 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
958: elektronisten apuvälineiden hankkimiseen näkö-
959: - 418 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464
960: peruskoulun yläasteen luokkien enimmäiskoon
961: pienentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449 - 434 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
962: terveyskeskuksen rakentamiseksi Saloon . . . . 465
963: - 419 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
964: käytettäväksi opetusryhmäkoon pienentämiseksi - 435 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
965: matematiikassa ja äidinkielessä peruskoulun jätteiden hyödyntämisen edistämiseen . . . . . . 466
966: ensimmäisellä ja toisella luokalla . . . . . . . . . . 450
967: - 436 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
968: - 420 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Puolesta Keskusliitto ry:lle lapsille
969: Alastaron peruskoulun yläasteen toimitilojen tatkoitetun lehden julkaisemiseen . . . . . . . . . . 468
970: saneerausta ja laajentamista varten . . . . . . . . . . 451
971: -;- 437 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
972: Kymenlaakson vedenhankinnan yleissuunnitel-
973: - 421 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
974: man toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469
975: hotelli- ja ravintolakoulun perustamiseen Tur-
976: kuun................................... 452 - 438 Helminen: Määrärahan osoittamisesta Myl-
977: lykosken pohjoisen sisääntulotien rakennustyön
978: - 422 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit- aloittamiseen Anjalankoskella . . . . . . . . . . . . . . 470
979: tamisesta saaristoliikenteen avustamiseen . . . . 453
980: - 439 Helminen: Määrärahan osoittamisesta eri-
981: - 423 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit- näisiin tiejärjestelyihin Anjalankosken Kelta-
982: tamisesta oppisopimuksen tehneiden työnanta- kankaalla .. , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471
983: jien korvauksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454
984: - 440 Helminen: Määrärahan osoittamisesta kan-
985: - 424 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta tatien n:o 60 rakentamiseen välillä Veikkaa-
986: viljavarastojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 455 Hepato Kuusankoskella ja Valkealassa . . . . . . 472
987:
988: - 425 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 441 Helminen: Määrärahan osoittamisesta
989: viljavaraston rakentamiseksi Laitilaan . . . . . . 456 maantien n:o 356 perusparannuksen aloitta-
990: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 473
991: - 426 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
992: - 442 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
993: tamisesta suomenhevosten varsarahoihin . . . . 457 Kaunissaaren sähköistämiseen Pyhtäällä . . . . . . 474
994: - 427 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 443 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
995: viljan pienvarastojen rakentamisen korkotukeen 458 Kehitysvammaliiton tutkimustoimintaan . . . . . 475
996:
997: -428 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 444 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
998: tamisesta siirtona maatilatalouden kehittämis- Itä-Suomen Instituutin toimintaedellytysten
999: rahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 459 turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 477
1000: Sisällysluettelo 19
1001:
1002: Siv. Siv.
1003: - 445 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 459 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1004: ylimääräisiin korvauksiin katumaksuista aiheu- sesta julkisten rakennusten korjausten suunnit-
1005: tuvien rasitusten huojentamiseksi . . . . . . . . . . . 478 teluun liikuntavammaisten kulkemisen helpot-
1006: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494
1007: - 446 Hietala ym.: Määrärah:m osoittamisesta
1008: Mikkelin läänin kalatoimiston perustamiseen 480 - 460 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1009: sesta logopedian opetuksen kehittämiseen Ou-
1010: - 447 Hietala: Määrärahan osoittamisesta maan- lun yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495
1011: tien n:o 410 rakennustöiden aloittamiseen tie-
1012: - 461 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1013: osuudella Otamo-Sysmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482
1014: sesta turve- ja puutavarateiden parantamisen
1015: suunnitteluun TVL:n Oulun tie- ja vesiraken-
1016: 448 Hietala: Määrärahan osoittamisesta maan-
1017: nuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496
1018: tien n:o 450 perusparannukseen välillä Vaali-
1019: jala-Suonenjoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483 - 462 Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan
1020: osoittamisesta valtionapuun kauppapalvelujen
1021: - 449 Hietala: Määrärahan osoittamisesta maan- saavutettavuuden turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . 497
1022: tien n:o 533 perusparannukseen välillä Tihus-
1023: niemi-Sorsakoski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484 - 463 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1024: sesta alkoholismin ja huumeiden käytön kan-
1025: - 450 Hietala: Määrärahan osoittamisesta sillan sainvälistä ehkäisytoimintaa varten . . . . . . . . . . 498
1026: rakentamiseen mantereelta Väisälänsaareen Hir-
1027: vensalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 485 - 464 Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan
1028: osoittamisesta vanhusten ja vammaisten ko-
1029: - 451 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta tona tapahtuvan hoidon tukemista koskevaan
1030: tointen järjestelemiseksi Valtionrautateillä . . . . 486 kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
1031:
1032: - 452 Hietala: Määrärahan osoittamisesta posti- - 465 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1033: ja telelaitoksen Pieksämäen autohuoltopaikan sesta pitkäaikaisesti sairaiden lasten vanhem-
1034: laajennuksen ja teletoimintakeskuksen uudis- pien lomiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500
1035: rakennushankkeen toteuttamiseen . . . . . . . . . . 487
1036: - 466 Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan
1037: osoittamisesta eläkeläisten järjestöjen valtion-
1038: - 453 Hietala: Määrärahan osoittamisesta Piek-
1039: apuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501
1040: sämäen seudun terveyskeskuksen pääterveys-
1041: aseman toisen rakennusvaiheen toteuttamiseen 488 - 467 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1042: sesta lääkintöhallituksen kahden proviisorin pä-
1043: - 454 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta tevyyttä edellyttävän tarkastajan viran muutta-
1044: eräiden virkojen perustamiseksi lääninhallitus- miseen jaostopäällikön viraksi . . . . . . . . . . . . . . 502
1045: ten ympäristönsuojelutoimistoihin . . . . . . . . . . 489
1046: - 468 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1047: sesta lääkeinformaatiolautakunnan perustami-
1048: - 455 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Oinaa-
1049: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503
1050: lan urheilukentän rakentamiseksi Jämsänkos-
1051: kelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490 - 469 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
1052: täydennyskoulutuksen ja avoimen korkeakou-
1053: - 456 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta kevyen lun suunnittelutoimintaan ja opetuspalkkioihin
1054: liikenteen väylän rakentamiseksi tieosuudelle Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksi-
1055: Kaipola-Olkkola Jämsässä . . . . . . . . . . . . . . . . 491 kössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 504
1056: - 457 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta ter- - 470 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
1057: veyskeskuksen vuodeosaston rakentamiseen Joroisten maatalousoppilaitoksen rakentamisoh-
1058: Jämsään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 492 jelman toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505
1059:
1060: - 458 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta - 471 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
1061: lukion opettajien eläkeikärajan väliaikaista Savonlinnan ammattikoulun kuntainliiton alai-
1062: alentamista koskevaan selvitystyöhön . . . . . . . . 493 suuteen perustettavaa ravintolakoulua varten 506
1063: 20 Sisällysluettelo
1064:
1065: Siv. Siv.
1066: - 472 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta 486 Jaakonsaari ym.: Korotetun määrärahan
1067: Mikkelin sairaanhoito-oppilaitoksen suunnitte- osoittamisesta Ulkopolitiikan tutkimuksen sää-
1068: luun ja rakennustöiden aloittamiseen . . . . . . . 507 tiön toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521
1069:
1070: - 473 Itälä ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 487 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami-
1071: tamisesta valtionavustuksiin opiskelija-asunto- sesta aseidenriisuntaa koskevan tiedotuksen
1072: jen omapääomaosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508 edistämiseen ........................... . 522
1073:
1074: - 474 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta opis- - 488 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
1075: kelija-asuntoloiden valtion asuntolainojen ta- Suomussalmen kunnalle ns. ekakuntatoimiston
1076: kaisinmaksuajan pidentämiseen ja korkotason henkilökunnan palkkamiseen ............. . 523
1077: alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509
1078: - 489 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
1079: - 475 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- mekaaniseen vesakontorjuntaan Kainuun tie- ja
1080: määräiseen tukeen opintorahan asumislisien ko- vesirakennuspiirin alueella ............... . 524
1081: rottamiseksi ja myöntämisedellytysten helpotta-
1082: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510 - 490 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1083: tamisesta vanhusten asunto-olojen parantami-
1084: - 476 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta lu- seen ................................... . 525
1085: kion opetusryhmien pienentämiseksi . . . . . . . . 511
1086: - 491 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1087: - 477 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta pe- tamisesta työajan lyhentämistoimenpiteiden
1088: ruskoulun yläasteen oppilasryhmien pienentä- suorittamiseen 526
1089: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512
1090: - 492 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1091: - 478 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta pää- tamisesta ETYK-asiakirjojen saattamiseksi opin-
1092: kaupunkiseudun käsittävän metroliikenteen jat- toaineistoksi kouluihin ja aikuisopetukseen .. 528
1093: kosuunnittelun tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 513
1094: - 493 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1095: - 479 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta pai- tamisesta taideteosten ostoon taloudellisissa vai-
1096: kallisradiotoiminnan edellytysten tutkimiseksi 514 keuksissa olevilta taiteilijoilta . . . . . . . . . . . . . . 529
1097:
1098: - 480 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami- - 494 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1099: sesta Länsi-Saharan väestöä edustavan Frente tamisesta kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien
1100: Polisario -järjestön tukemiseen . . . . . . . . . . . . 515 palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530
1101:
1102: - 481 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta - 495 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1103: Kriminaalihuoltoyhdistyksen Kajaanin aluetoi- tamisesta Suomen Esperantoliiton toiminnan
1104: mistoa varten tarvittaviin toimiin . . . . . . . . . . 516 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531
1105:
1106: - 482 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami- - 496 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1107: sesta tarkastajan tointen perustamiseen läänin- tamisesta satamakaupunkien vesialueilla tapah-
1108: hallitusten ympäristönsuojelutoimintaa varten 517 tuneiden tuhojen korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . 533
1109:
1110: - 483 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta - 497 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1111: valtion asuntolainoihin Oulun läänin eräitä tamisesta vesakkojen hävittämiseen ilman ve-
1112: alueita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 518 sakkomyrkkyjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534
1113:
1114: - 484 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta - 498 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1115: yritysverotusta tutkivan tarkastajakunnan palk- tamisesta Turun tie- ja vesirakennuspiirin poi-
1116: kaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519 kittaisteiden suunnitteluun ja rakentamiseen 536
1117:
1118: - 485 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta - 499 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1119: korkeakoulujen laite- ja kirjallisuushankintoi- tamisesta Marttilan-Yläneen tien rakentami-
1120: hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537
1121: Sisällysluettelo 21
1122:
1123: Siv. Siv.
1124: - 500 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit- - 514 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1125: tamisesta jalankulku- ja polkupyöräteiden ver- sesta valtion virastotalon rakentamiseen Noor-
1126: koston aikaansaamiseksi kaikkiin asutuskes- markkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554
1127: kuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 538
1128: - 515 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1129: - 501 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit- sesta polttoaineveroa vastaavan avustuksen suo-
1130: tamisesta paikallisen sähköjunaliikenteen aloit- rittamiseksi invalideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555
1131: tamiseen Turun seudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539
1132: - 516 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1133: - 502 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit- sesta korkeakoulujen opetushenkilökunnan va-
1134: tamisesta sähköistetyn rautatien rakentamiseen jauksen tasoittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556
1135: välille Helsinki-Turku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540
1136: - 517 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1137: - 503 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit- sesta korkeakoulujen laite- ja kirjallisuushan-
1138: tamisesta maahan upotettujen öljysäiliöiden tar- kintoihin sekä laitosmäärärahoihin . . . . . . . . . . 557
1139: kastamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
1140: - 518 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1141: - 504 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta opintorahan perusasaan sen mää-
1142: tamisesta lastenseimien ja -tarhojen sekä leikki- rän korottamiseksi samaksi eri koulutustasoilla 558
1143: paikkojen suojaamiseksi liikenteen haitailta . . 543
1144: - 519 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1145: - 505 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta opintotuen kehittämisohjelman laatimista
1146: Utin varuskunnan kasarmi- ja asuinrakennuk- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559
1147: sen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544
1148: 520 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1149: - 506 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- sesta lukion perustamiseen Noormarkkuun . . 560
1150: sesta Vampulan sijoittamista kehitysalueiden
1151: neljänteen vyöhykkeeseen koskevaan selvityk- - 521 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1152: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545 osoittamisesta kesälukiotoiminnan tukemiseen 561
1153:
1154: - 507 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 522 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1155: sesta Satakunnan läänin perustamisen alku- sesta luokkien oppilasmäärien alentamiseksi . . 562
1156: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 546
1157: - 523 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1158: - 508 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan sesta kyläkoulujen vähimmäisoppilasmäärien
1159: osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapää- alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 563
1160: omaosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547
1161: - 524 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1162: - 509 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- sesta peruskoululaisten koulukyyditykseen oi-
1163: sesta yhden uuden päihtyneiden selviämisase- keuttavan kilometrimäärän alentamiseksi . . . . 564
1164: man ylläpitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549
1165: - 525 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1166: - 510 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- sesta turkisompelimolinjan perustamiseen Kih-
1167: sesta asukkaiden äänioikeuden turvaavan me- niön kotiteollisuuskouluun . . . . . . . . . . . . . . . . 565
1168: nettelyn aikaansaamiseksi asumalähiöiden suun-
1169: nitteluvaiheessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 550 - 526 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1170: sesta terveydenhuoltoalan opiskelijoiden suoja-
1171: - 511 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1172: vaatteiden hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566
1173: sesta Merivartiokoulun siirtämiseksi Raumalle 551
1174: - 512 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan - 527 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1175: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korotta- sesta ]yllin leirikeskuksen rakentamiseksi Hon-
1176: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552 kajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567
1177:
1178: - 513 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 528 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1179: sesta asevelvollisten vanhempainpäivien järjes- sesta Valtion siementarkastuslaitoksen rakenta-
1180: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553 miseksi Kokemäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568
1181: 22 Sisällysluettelo
1182:
1183: Siv. Siv.
1184: 529 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 543 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1185: sesta työhevoskannan lisäämiseen . . . . . . . . . . 569 sesta Kankaanpään-Suodenniemen maantien
1186: rakentamiseen välillä Kankaanpään raja -
1187: - 530 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- Taipaleen risteys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583
1188: sesta keskuskalanviljelylaitoksen perustamiseen
1189: Pohjois-Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 570 - 544 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1190: sesta maantien rakentamiseen välillä Kankaan-
1191: - 531 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- pää-Verttuu-Tuunajärvi-Kairila-Lassila-
1192: sesta Karvianjoen perkaamiseen Lankosken ja Noormarkku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584
1193: jokisuun välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571
1194: - 545 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1195: sesta maantien rakentamiseen välillä Karvia-
1196: - 532 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1197: Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen-Tuorila . . 585
1198: sesta Pitäjänojan perkaamiseen Kankaanpäässä 572
1199: - 546 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1200: - 533 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien rakentamiseen välillä Kiikoinen
1201: sesta maitotaloustuotteiden käytön edistämi- -Kiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 586
1202: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 573
1203: - 547 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1204: - 534 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien rakennustyön aloittamiseen vä-
1205: sesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin pe- lillä Luhalahti-Viljakkala . . . . . . . . . . . . . . . . 587
1206: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 4
1207: - 548 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1208: - 535 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien rakennustöihin välillä Noor-
1209: sesta Punkalaitumen sivutukikohdan rakenta- markku - Lavian Haunia . . . . . . . . . . . . . . . . 588
1210: miseksi Huittisten tiemestaripiiriin . . . . . . . . . 575
1211: - 549 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1212: - 536 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- sesta Punkalaitumen-Kanteenmaan maantien
1213: sesta sorapintaisten maanteiden uudelleenra- rakentamiseksi asfalttibetonipäällysteiseksi si-
1214: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576 säänajotieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589
1215:
1216: - 550 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1217: - 537 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1218: sesta maantieyhteyden rakentamiseen välillä
1219: sesta lyhyemmän tieyhteyden aikaansaamiseen
1220: Suodenniemi-Putaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 590
1221: Etelä-Pohjanmaalta Helsingin suuntaan . . . . . 577
1222: - 551 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1223: - 538 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- sesta Suodenniemen Taipaleen ja Hämeenky-
1224: sesta maantien rakentamiseen välillä Alahonka- rön Vesajärven välisen maantien rakentamiseen 591
1225: joki-Pyntäinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578
1226: - 552 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1227: - 539 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien rakentamiseen välillä Sävi-
1228: sesta maantien rakentamiseen välillä Ahlainen Vatula-Kilvakkala. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 592
1229: -Merikarvia · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 579 - 553 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1230: sesta Arantilan sillan rakentamiseen Nakkilassa 593
1231: - 540 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1232: sesta Eurakosken-Panelian maantien peruspa- - 554 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1233: rannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 580 sesta Kilpinokan sillan rakentamiseen Vamma-
1234: laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 594
1235: - 541 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 555 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1236: sesta tien rakentamiseksi välille Kuvaskangas
1237: sesta vielä numeroimattomien teiden nume-
1238: - Isojoen raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582
1239: roinuin aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595
1240: - 542 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 556 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1241: sesta tieyhteyden rakentamiseksi ns. Järvi- sesta sotaveteraanien ilmaisiin matkoihin val-
1242: Suomen tieltä Parkanon asemalle . . . . . . . . . . 582 tionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596
1243: Sisällysluettelo 23
1244:
1245: Siv. Siv.
1246: - 557 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 571 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1247: sesta Potin-Haapamäen rataosan henkilölii- sesta invalidieläkkeiden korottamiseksi myön-
1248: kenteen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597 nettävään ylimääräiseen tukeen . . . . . . . . . . . . 611
1249:
1250: - 558 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 572 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1251: sesta Valtionrautateiden ravintolavaunujen ly- sesta invalidien kuntoutuslaitoslomiin . . . . . . 612
1252: hytaaltogrillien korvaamiseksi säteilyturvalli-
1253: silla grillei!lä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598 - 573 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami~
1254: sesta alkoholistihuoltoloiden asiakkaiden palk-
1255: - 559 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- kiorahan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613
1256: sesta Tampereen-Porin/Rauman rataosan säh-
1257: köistystöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 599 - 574 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1258: osoittamisesta kodinhoitajien virkojen perus-
1259: - 560 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- tamiseen kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 614
1260: sesta Porin-Haapamäen-Jyväskylän rataosan
1261: perusparannuksen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . 600 - 575 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1262: osoittamisesta pienyrittäjien lomarahan mak-
1263: - 561 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- samiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615
1264: sesta taajamien ulkopuolella asuvan väestön
1265: liikennepalvelujen palauttamiseksi välillä Pori - 576 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1266: -Haapamäki-Jyväskylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 601 sesta uuden kunnalliskodin rakentamiseksi Sii-
1267: kaisiin ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616
1268: - 562 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1269: sesta sairaanhoidon hoitolaitteiden ennakko- - 577 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1270: tarkastuksen aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . 602 sesta psoriasis-potilaiden avohoitoverkoston
1271: luomiseen ja lääkekustannusten korvaamiseen 617
1272: - 563 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1273: sesta korkotuen antamiseksi hyötyjätteiden kä- - 578 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1274: sittelylaitosten investointien tukemiseksi . . . . 603 sesta Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistyksen
1275: vanhainkodin kolmannen vaiheen rakentami-
1276: - 564 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 618
1277: sesta Kokemäen teollisuuskylän rahoitukseen 604
1278: - 579 Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1279: - 565 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- kunnallisten teknillisten oppilaitosten oppilai-
1280: sesta pienimuotoisen teollisuuskylän rakenta- den ruokailutukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 619
1281: miseksi Punkalaitumelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
1282: - 580 Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1283: - 566 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- Eteläjoen ja Pohjajoen suuosien perkaustöihin 620
1284: sesta tapaturmaviraston jutturuuhkan purkami-
1285: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 606 - 581 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1286: kenttärovastin ja sotilaspastorin virkojen perus-
1287: - 567 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621
1288: sesta invalidien vammoista johtuviin hoitome-
1289: noihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607 - 582 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1290: huumeiden käytön ehkäisemisopetuksen ylitar-
1291: - 568 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- kastajan palkkaamiseksi kouluhallitukseen . . 623
1292: sesta lasten kotihoidon tukijärjestelmän kokei-
1293: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608 - 583 Juntumaa ym.: Korotetun määrärahan
1294: osoittamisesta muinaistieteellisten kaivaustöi-
1295: - 569 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan den tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625
1296: osoittamisesta lasten kotihoidon tukemiseen . . 609
1297: - 584 Juntumaa ym.: Korotettujen määrärahojen
1298: - 570 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden ostoihin
1299: osoittamisesta lapsilisien korottamiseen . . . . 610 ja suojelualueiden hoito- ja käyttövaroihin . . 626
1300: 24 Sisällysluettelo
1301:
1302: Siv. Siv.
1303: - 585 Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta Ve- - 599 Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1304: nehjoen ruoppaamisen loppuunsaattamiseksi . . 627 tamisesta maamiesseurojen, pienviljelijäin yh-
1305: distysten ja osastojen sekä raittiusseurojen talo-
1306: - 586 Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta jen korjaustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641
1307: maantien n:o 322 perusparannustöiden aloit-
1308: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628 - 600 Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta
1309: kuivatushankkeiden toteuttamiseen kehitys-
1310: - 587 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 642
1311: alennuslippujen järjestämiseen eläkeläisille
1312: linja-autoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629 - 601 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1313: Kruunupyyn lentokentän varustetason paranta-
1314: - 588 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643
1315: MS-potilaiden ja muiden neurologisesti vam-
1316: - 602 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1317: mautuneiden kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . . 630 kokeiluluonteisen malminetsinnän ohjaajan
1318: palkkaamiseen Etelä-Pohjanmaan Maakunta-
1319: - 589 Juvela ym.: Määrärahan osoittamisesta liittoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644
1320: Näkövammaisten Keskusliitolle näkövammai-
1321: sille tarkoitettujen tiedonvälityspalvelumuoto- - 603 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1322: jen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631 apulaisosastopäällikön viran perustamiseksi so-
1323: siaali- ja terveysministeriön raittius- ja alko-
1324: - 590 Juvela: Määrärahan osoittamisesta Euran holiosastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 645
1325: Kosketjärven veden pinnan nostamiseen . . . . 632
1326: - 604 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1327: - 591 M. Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami- Pohjois-Karjalan Opiston saneeraukseen . . . . . . 646
1328: sesta kunnallisissa teknillisissä oppilaitoksissa
1329: opiskelevien ruokailutukeen . . . . . . . . . . . . . . . 633 - 605 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1330: maatalouskoulutuksen lisäämiseksi Koivikon
1331: tilalla Kiteen Puhoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647
1332: - 592 M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta
1333: Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perusta- - 606 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1334: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 634 halpakorkoisten lainojen myöntämiseen kun-
1335: tien nuorisotilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . 648
1336: - 593 M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta
1337: ns. Porin pohjoisen satamatien rakentamisen - 607 Kauppinen ym.: Korotetun määrärahan
1338: aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 635 osoittamisesta Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n
1339: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 649
1340: - 594 M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta
1341: - 608 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1342: Vammalan-Putajan tieosuuden peruskorjaus-
1343: Lasten Keskus r.y:n toiminnan tukemiseen . . 650
1344: töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636
1345: - 609 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1346: - 595 M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Herttoniemen Nuorisohotellin toiminnan kehit-
1347: sillan rakentamisen aloittamiseksi Kokemäen- tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651
1348: joen ylitse Nakkilan keskustassa . . . . . . . . . . . . 637
1349: - 610 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1350: - 596 M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Aittolahden-Väärämäen maantien perusparan-
1351: Satakunnan työvoimapiirin perustamista varten 638 nustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652
1352: - 611 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1353: - 597 Järvilehto ym.: Korotetun määrärahan Kiihtelysvaaran-Huhtilammen maantien suun-
1354: osoittamisesta tupakoinnin terveyshaitoista tie- nitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen . . . . 653
1355: dottavan valistuksen jakamista varten . . . . . . 639
1356: - 612 Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta
1357: - 598 Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoit- Lieksaa ja Nurmesta sekä niitä ympäröiviä
1358: tamisesta valtionapuna opintokeskusten luento- kuntia palvelevan lentokentän aikaansaami-
1359: toimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 654
1360: Sisällysluettelo 25
1361:
1362: Siv. Siv_
1363: - 613 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 628 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1364: Pohjois-Karjalan sosiaalisairaalan suunnitteluun 655 luonnonmukaisen viljelyn erityisneuvojan toi-
1365: men perustamiseen maatalouden neuvontajär-
1366: 614 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami- jestöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . 671
1367: sesta Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa
1368: -tapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 656 - 629 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1369: pienyrityslainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672
1370: - 615 Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta
1371: maantien n:o 901 perusparannukseen välillä
1372: - 630 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1373: Kontiomäki-Naapurivaara . . . . . . . . . . . . . . . . 657 syrjäseutujen kauppapalvelujen turvaamiseen 673-
1374: 616 Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta
1375: - 631 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1376: maantien n:o 915 perusparannukseen välillä
1377: ylimääräisen lapsilisän maksamiseen 16 vuot-
1378: Suomussalmen kirkonkylä - Kylänmäki . . . . 658
1379: ta täyttäneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674
1380: 617 Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1381: tamisesta kansainvälisten järjestöjen kautta - 632 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1382: ohjattavaan kehitysapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 659 alle kouluikäisten lasten ylimääräiseen hoito-
1383: tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675
1384: 618 Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
1385: misesta kehitysmaille annettavaan humanitaa- - 633 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1386: riseen apuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 660 pitkäaikaisesti sainiiden lasten vanhempien
1387: lomajärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676
1388: - 619 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1389: nuorisovankien avohoitojärjestelmän kehittä- - 634 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1390: miseen ..... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661 kodinperustamislainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677
1391:
1392: - 620 Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoitta- - 635 Knuuttila: Määrärahan osoittamisesta työtä
1393: misesta henkilökohtaisiin osakelainoihin . . . . 662 koskevan perusoikeuden toteuttamista tutki-
1394: van komitean asettamista varten . . . . . . . . . . . . 678
1395: 621 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1396: ilmansaasteiden pitkäaikaisvaikutusten tutkimi-
1397: - 636 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1398: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 663
1399: uusien tointen perustamiseksi liikkuvaan polii-
1400: - 622 Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoit- siin ilmaliikenteen turvaamistoimia varten . . 679
1401: tamisesta varusmiesten päivärahan korotta-
1402: miseen ................................ . 664 - 637 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1403: Konneveden-Vesannon maantien parannuk-
1404: - 623 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta si- seen välillä Istunmäki-Neituri Konnevedellä 680
1405: viilipalveluksen palvelumuotojen kehittämiseen 665
1406: - 638 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1407: - 624 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien vesitiehankkeiden tutkimus- ja suunnit-
1408: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen toimin- telutyötä varten ......................... . 681
1409: nan laajentamiseen ..................... . 666
1410: - 639 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1411: - 625 Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoitta- selvityksen suorittamiseksi alkoholittomien
1412: misesta oopperayhdistyksille annettavaan tu- ravintola-, hotelli- ja kahvilatoimintojen tuke-
1413: keen .............. · · · ... · · · · .. · · · · · · · · · 667 misesta 682
1414:
1415: - 626 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta - 640 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1416: kotimaisen kaunokirjallisuuden tukemista kos- Helsingin yliopiston kirjaston aineiston konser-
1417: kevaan selvitykseen ..................... . 668 vointiin ja mikrokuvaukseen ............. . 683
1418:
1419: - 627 Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 641 Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1420: tamisesta maan hankkimiseen luonnonsuojelu- tamisesta maakuntakirjastojen käyttökustannuk-
1421: tarkoituksiin ........................... . 670 siin .................. · ... · · · · · · · · · · · · · · 684
1422:
1423: 4 088100408M
1424: 26 Sisällysluettelo
1425:
1426: Siv. Siv.
1427: - 642 Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 656 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1428: tamisesta kirjastojen perustamiskustannuksiin 685 Limingan kunnan asuntolainatarpeen täyttämi-
1429: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 701
1430: - 643 Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1431: tamisesta Työväen Näyttämöiden Liiton toimin- - 657 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1432: taan ................................... 687 valtion toisen virastotalon rakentamiseksi
1433: Ouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702
1434: - 644 Koppanen: Määrärahan osoittamisesta val-
1435: tion virastotalon suunnittelua ja rakennustöi- - 658 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1436: den aloittamista varten Hyvinkäällä . . . . . . . . 688 paikallislehdistön opistotasoisen koulutuksen
1437: järjestämiseksi nuorille toimittajille . . . . . . . . 703
1438: - 645 Koppanen: Määrärahan osoittamisesta
1439: Hyvinkään pohjoisen ohikulkutien suunnitte- - 659 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1440: luun ja töiden aloittamiseen sekä tämän jat- turvallisuuspolitiikkamme perusteiden opetuk-
1441: keena olevan itäisen radanvarsitien suunnitte- sen lisäämiseksi oppilaitoksissa . . . . . . . . . . . . 704
1442: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689
1443: - 660 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1444: - 646 Koppanen: Määrärahan osoittamisesta Il- lukion perusopetusryhmän koon pienentämi-
1445: mailumuseoyhdistys ry:IIe valtakunnallisen il- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705
1446: mailumuseon jatkorahoitukseen . . . . . . . . . . . . 690
1447: - 661 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1448: - 647 Korhonen ym.: Korotetun määrärahan Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa -tapah-
1449: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot- tuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706
1450: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 691
1451: - 662 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1452: - 648 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen kirkkojen tuhoutumisen estämiseksi 707
1453: Nurmeksen evankelisen kansanopiston raken-
1454: nuslainojen lyhentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 692 - 663 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1455: tyhjiötornimenetelmän käytön edistämiseksi
1456: - 649 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta säiliörehun valmistuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . 708
1457: Onkamon metsäkoulun rakentamisen aloittami-
1458: seen Tohmajärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 693 - 664 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1459: satovahinkojen ylimääräiseksi korvaamiseksi . . 709
1460: - 650 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1461: konservatorio-osaston perustamiseen Joensuun - 665 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1462: musiikkiopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 695 Merijärven tulvasuojelualueella tapahtuneiden
1463: vahinkojen korvaamiseksi viljelijöille . . . . . . 710
1464: - 651 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1465: Joensuun maakunta-arkiston toimitalon suun- - 666 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1466: nittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 696 mustavaristen viljelijöille aiheuttamien talou-
1467: dellisten vahinkojen korvaamiseksi Tyrnävällä 711
1468: - 652 Korhonen ym.: Korotetun määrärahan
1469: osoittamisesta korvauksiksi maatalousyrittäjien - 667 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1470: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin . . . . . . . . 697 viljelysten suoja-aitojen rakentamiseen poron-
1471: hoitoalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 712
1472: - 653 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1473: muistomerkin suunnittelemiseksi lotille ja koti- - 668 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1474: rintaman naisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 698 hirventaljojen tehokkaaksi talteenottamiseksi 713
1475:
1476: - 654 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 669 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1477: Oulun kaupungin asuntolainamäärärahatarpeen luonnonravintolammikkojen rakentamiseen Kai-
1478: kattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699 nuun vesistöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 714
1479:
1480: - 655 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 670 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1481: Raahen kaupungin asuntolainatarpeen tyydyt- muikun ja muun järvikalan pyytäjien tukipalk-
1482: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700 kioihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715
1483: Sisällysluettelo 27
1484:
1485: Siv. Siv.
1486: - 671 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 686 Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan
1487: Iijoen ja sen vesistöalueen kalatalouden elvyt- osoittamisesta tupakoinnin vähentämiseen täh-
1488: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716 täävään valistustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . 732
1489:
1490: - 672 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 687 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittami-
1491: rantojen ja apajapaikkojen raivausta varten sesta kymmenen ylimääräisen autonkuljettajan
1492: Inarijärven luoteisrannalla . . . . . . . . . . . . . . . . 717 toimen perustamiseksi posti- ja telelaitokseen 733
1493:
1494: - 673 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 688 Koskenniemi ym.: Korotetun määrärahan
1495: Kalajoen alajuoksun peruskuivatuksen aloitta- osoittamisesta posti- ja telelaitoksen viransi-
1496: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 718 jaisten ja satunnaisten apulaisten palkkioihin 734
1497:
1498: - 674 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 689 Koskenniemi ym.: Korotetun määrärahan
1499: Limingan Isonniityn ja Tupoksen vesistöjär- osoittamisesta posti- ja telelaitoksen autoka-
1500: jestelyn aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719 luston hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 735
1501:
1502: - 675 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 690 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1503: Sodankylän Lokan ja Porttipahdan tekoaltai- avustuksiksi kunnille vuokra-asuntojen raken-
1504: den raivaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 720 tamiseksi vanhuksille ja lapsiperheille . . . . . . 736
1505:
1506: - 676 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 691 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1507: Vääräjoen vesistöjärjestelyhankkeen aloittami- kuntien välittämiksi !ainoiksi omatoimisille
1508: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 721 omakotien rakentajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 737
1509:
1510: - 677 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 692 Koskinen ym.: Korotetun määrärahan
1511: karjanlannan hyötykäytön tutkimus- ja kehit- osoittamisesta työttömyyskassan päiväavustus·
1512: tämistyöhön .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. . 723 ten korottamiseksi ja kassa-avustusten saajien
1513: piirin laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738
1514: - 678 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1515: metsämarjojen viljelyn edistämiseen . . . . . . . . 724 - 693 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1516: avustuksiksi kunnille syöpäsairauden toteami·
1517: - 679 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta seksi ja hoidon järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . 739
1518: eläinlääkintähuollon tehostamiseksi Urajärvellä 725
1519: - 694 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1520: - 680 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- ja luonnonsuojelun tutkimusase-
1521: tienvarsien raivaamiseen risuista hirvivahinko- man suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi Ku·
1522: jen estämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 726 ruun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 740
1523: - 681 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 695 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1524: kantatien n:o 88 perusparannuksen aloitta- pikkujärvien puhdistuskokeiluun Kurussa . . 741
1525: mista varten välillä Raahe-Pulkkila . . . . . . 727
1526: - 696 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1527: - 682 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnittelemiseksi No-
1528: kalasataman rakennustöiden aloittamiseksi Raa- kialle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 742
1529: hessa................................... 728
1530: - 697 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1531: - 683 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta korkeakoulujen talonrakennustöitä
1532: T aivalkosken-Kontiomäen radan perusparan- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 743
1533: nuksen aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 729
1534: - 698 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1535: - 684 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan ammattikoulun laajentamisen suun-
1536: Kuhmon haja-asutusalueiden sähköistämiseen 730 nitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 744
1537: - 685 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 699 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1538: haja-asutusalueiden kaupan ja myymäläautotoi- hotelli- ja ravintolakoulun rakentamiseksi Tam-
1539: minnan tukemiseen Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . 731 pereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 745
1540: 28 Sisällysluettelo
1541:
1542: Siv. Siv.
1543: - 700 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta - 715 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1544: ammattioppilaitoksissa opiskelevien oppilaiden sesta Monoskylän työväentalon .sijoittamiseksi
1545: matkakustannusten korvaamiseksi . . . . . . . . . . 746 Virtain Perinnekylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 764
1546:
1547: - 701 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta - 716 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1548: valtatien n:o 12 rakennustyön aloittamiseksi sesta maanteiden meluesteiden rakentamiseen 766
1549: välillä Kangasala-Alasenjärvi . . . . . . . . . . . . . . 747
1550: - 717 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1551: - 702 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta valtatien n:o 12 rakentamiseen välillä
1552: maantien parantamiseen välillä Kuru-Virrat 748 Suorama-Alasjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 767
1553: - 703 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1554: 718 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1555: tamisesta Lielahden-Porin/Rauman radan pe-
1556: rusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749 ylimääräisenä asumistukena asumistuen korot-
1557: tamiseen ja tuen saajien piirin laajentamiseen 768
1558: - 704 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1559: maakaasuverkoston laajentamiseen . . . . . . . . . . 750 - 719 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1560: Saaristomeren kansallispuiston perustamista
1561: 705 Kuoppa ym.: Korotettujen määrärahojen varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 769
1562: osoittamisesta kunnille terveyskeskusten ja sai-
1563: raanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin . . 752 720 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1564: uuden lautta-aluksen hankkimiseksi Korppoon
1565: - 706 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Korotetun mää-
1566: ja Houtskarin välistä liikennettä varten . . . . . . 770
1567: rärahan osoittamisesta kotimaisten polttoainei-
1568: den käytön edistämisvarojen lisäämiseen . . . . 754
1569: 721 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1570: 707 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan kantatien n:o 184 perusparannukseen Perniön
1571: osoittamisesta ylimääräiseen valtionosuuteen ja Kiskon alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771
1572: maatalousyrittäjien eläkelaista johtuviin me-
1573: noihin puolisoiden työtulon tasaamiseksi . . . . 755 - 722 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1574: Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmänkur-
1575: - 708 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami- kun tieyhteyden rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . 772
1576: sesta lainoihin kunnille maa-alueiden hankki-
1577: miseksi radanvarsialueilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756
1578: - 723 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1579: - 709 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan Lepäisten-Lyökin saaristotien rakentamiseksi 773
1580: osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden ruo-
1581: kailukustannusten alentamiseen . . . . . . . . . . . . 757 - 724 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1582: matka-alennuksen myöntämiseksi posti- ja linja-
1583: - 710 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan autoliikenteessä kansaneläkeläisille, invalideille
1584: osoittamisesta valtionosuuteen peruskoulujen ja työkyvyttömyyseläkettä saaville . . . . . . . . . . 774
1585: perustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 758
1586:
1587: - 711 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan - 725 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1588: osoittamisesta kuntien kulttuuritoiminnan tu- ylimääräisen insinöörin toimen perustamiseen
1589: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 759 Turun ja Porin työsuojelupiiriin . . . . . . . . . . . . 775
1590:
1591: - 712 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan - 726 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1592: osoittamisesta säveltaiteen harrastustoimintaan 761 siirtona sairausvakuutusrahastoon käytettäväksi
1593: sairausvakuutusmaksun poistamiseen kansan-
1594: - 713 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1595: eläkeläisiltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 6
1596: sesta Pohjolan Työväen Sävel -nimisen mu-
1597: siikkijuhlan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 762
1598: - 727 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1599: - 714 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami- raittiusjärjestöille investointiavustuksiin . . . . . 777
1600: sesta valtakunnallisten sivistys- ja taideharras-
1601: tusjärjestöjen kulttuuri- ja taideohjaajien palk- - 728 J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1602: kaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 763 Oriveden Opiston auditorion rakentamiseen . . 779
1603: Sisällysluettelo 29'
1604:
1605: Siv.
1606: - 729 J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoit· - 738 ]. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1607: tamisesta laitosmuotoisen sivistystyön keskus- Invalidiliitolle vammaisten lomatoiminnan jär-
1608: järjestöjen tutkimus-, tiedotus·, koulutus- ja jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 791
1609: oppimateriaalitoiminnan kehittämiseen . . . . . . 780
1610: - 739 Lattula: Määrärahan osoittamisesta raja-
1611: - 730 J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoit- vartiolaitokselle partioautojen ja moottorikeik-
1612: tamisesta opintokeskusten luentotoiminnan val- kojen hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 792:
1613: tionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 781
1614: - 740 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami-
1615: - 731 J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoit- sesta puolustusvoimien perushankintoihin Poh-
1616: tamisesta teattereiden valtionapuun . . . . . . . . 782 jois-Suomen joukkojen erikoisolosuhteiden vaa-
1617: timiin välineisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 J
1618: - 732 J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1619: tamisesta teatteriryhmien sekä musiikki-, tans- - 741 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami·
1620: si- ja lapsiteattereiden tukemiseen . . . . . . . . . . 783 sesta puolustusvoimien varustuksen ja kalus-
1621: ton hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794
1622: - 733 J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1623: tamisesta näyttämötaiteellista harrastustoimin- - 742 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami-
1624: taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 784 sesta Kainuun tie- ja vesirakennuspiirille uusien
1625: teiden tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79J
1626: - 734 J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1627: taidelaitosten rakentamisavustuksiin . . . . . . . . 786 - 743 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami-
1628: sesta veteraanijärjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 796
1629: - 735 ]. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1630: tamisesta elokuvataiteen tukemiseen . . . . . . . . 788 - 744 Lattula: Määrärahan osoittamisesta Sota-
1631: invalidien Veljesliitolle sotavammaisten aseman
1632: - 736 J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoit- parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 797
1633: tamisesta työväenperinteen tallentamista ja
1634: tutkimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 789 - 745 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami-
1635: sesta rintamaveteraanien kuntoutukseen . . . . . . 798
1636: - 737 J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1637: valtionavustuksiin kunnille vaikeavammaisten - 746 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami-
1638: kuljetuspalvelujen järjestämiseen . . . . . . . . . . . . 790 sesta nuorten työttömyyden lieventämiseen . . 799
1639:
1640:
1641:
1642:
1643: 088100408M
1644: 1981 vp.
1645:
1646: Raha-asia-aloite n:o 1
1647:
1648:
1649:
1650:
1651: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoululaitokseen
1652: kohdistuvaan tutkimus- ja selvitystoimintaan
1653:
1654:
1655: Eduskunnalle
1656:
1657: Maamme tiedepoliittisessa keskustelussa ja tushankkeita, mitä maamme korkeakouluope-
1658: suunnittelussa viime vuosina on koulutukseen tuksen piirissä on vuosikymmeniin suunniteltu
1659: kohdistuvaa tutkimusta pidetty eräänä tärkeänä ja toteutettu. Se ulottuu korkeakoulutuksen pe-
1660: tutkimusalueena. Puheena oleva tutkimus on rustehtävistä ja tavoitteista opetuksen pedago-
1661: kuitenkin tutkimusresurssien osalta kehittynyt giseen kehittämiseen ja tutkintojen suorittamis-
1662: puutteellisesti. Korkeakouluopetukseen ja laa- tapaan. Sen keskeisenä tarkoituksena on kor-
1663: jemmin korkeakoululaitokseen kohdistuva tut- keakoulutuksen tuloksellisuuden kohottaminen
1664: kimus on koulutustutkimuksen osa-alueena ol- sekä yhteiskunnan kannalta katsottuna että
1665: lut kansainvälisestikin katsoen poikkeuksellisen koulutuksen sisäisen tehokkuuden näkökulmas-
1666: heikosti kehittynyttä. Maassamme ei ole juuri ta.
1667: lainkaan pysyviä tutkimusresursseja tällä tut- Jo korkeakoulujen tutkinnonuudistuksen val-
1668: kimusalueelia puhumattakaan professorinvirois- misteluvaiheessa lähdettiin siitä, että sen vai-
1669: ta tai vastaavista korkean tason tutkimustoimis- kutuksia ja käytännön tuloksia tulee seurata
1670: ta. ja arvioida. Tätä lähtökohtaa korostaa se to-
1671: Opetusministeriöllä on 1970-luvun alusta lu- siasia, että uudistuksen periaatteista ja vaiku-
1672: kien ollut käytössään vuosittain tulo- ja meno- tuksista korkeampaan opetukseen on käyty
1673: arviossa myönnettyjä, korkeakoululaitoksen tut- ajoittain hyvinkin kiivasta ja ristiriitoja herät-
1674: kimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettuja tänyttä keskustelua. Uudistuksen käytännön
1675: määrärahoja. Määrärahat kehittyivät myöntei- vaikutuksia voidaan perusteellisimmin arvioida
1676: sesti vuoteen 1974 saakka, minkä jälkeen ne vain seurantatutkimuksen avulla. Opetusminis-
1677: ovat voimakkaasti vähentyneet sekä nimellisesti teriön toimeksiannosta on tutkinnonuudistuk-
1678: että reaaliarvoltaan. Tämä on vaikeuttanut kor- sen seurantatutkimuksen yksityiskohtainen oh-
1679: keakoululaitokseen kohdistuvien tutkimusten jelma laadittu Helsingin yliopiston professorin
1680: ja selvitysten suorittamista sekä yleensä kehit- Kalevi Tammisen johdolla toimineessa työryh-
1681: tämistoimintaa tällä sektorilla. Tutkimustoi- mässä, joka jätti yksimielisen esityksensä ope-
1682: minnan volyymiä on käytännössä vähentänyt tusministeriölle maaliskuussa 1980. Esityksestä
1683: myös se, että sen rahoitus on joutunut kilpai- annetuissa lausunnoissa korkeakoulut ovat suh-
1684: lemaan tutkimustoiminnan kannalta huonoin tautuneet sen pääiinjoihin myönteisesti.
1685: tuloksin samoista määrärahoista suunnittelutoi- Maassamme on vireillä myös korkeakoulu-
1686: minnan ja muiden kehittämistoimenpiteiden opettajien pedagogisen koulutuksen järjestämi-
1687: kanssa. Varsinaisen tutkimusrahoituksen osuus nen, jota koskeva esitys sisältyy asiaa selvittä-
1688: onkin laskenut noin viidesosaan näiden määrä- neen toimikunnan mietintöön. Eräs kaikkein
1689: rahojen kokonaiskäytöstä sen lisäksi, että ne kiireellisimmistä tehtävistä on toimikunnan kä-
1690: ovat viime vuosina kokonaisuudessaankin ol- sityksen mukaan korkeakoulupedagogisen tut-
1691: leet riittämättömiä. kimustoiminnan tehostaminen maassa, jotta
1692: Korkeakoulutukseen kohdistuvan tutkimus- koulutuksen sisällön kannalta välttämättömät
1693: toiminnan merkitys korostuu eräiden ajankoh- tiedolliset edellytykset voitaisiin saada aikaan.
1694: taisten tarpeiden valossa. Maamme korkeakou- Edellä sanotun perusteella on todettavissa,
1695: lulaitoksessa on toimeenpanovaiheessa korkea- että korkeakoulutukseen kohdistuvan tutkimuk-
1696: koulututkintojen uudistaminen, joka kattaa sen vahvistaminen on maassamme välttämätön
1697: kaikki korkeakoulututkimuksen alat. Uudistus ia kiireellinen tehtävä. Erityisesti korkeakou-
1698: on alaltaan ja vaikutuksiltaan laajimpia uudis- lujen tutkinnonuudistuksen seuranta on saatava
1699: 088100408M
1700: 2 Raha-asia-aloite n:o 1
1701:
1702:
1703: välittömästi käyntiin useilla koulutusaloilla, sil- minta edellyttää myös opetusministeriön käy-
1704: lä tutkimustiedon tuottaminen ja hyväksikäyttö tössä olevien määrärahojen lisäämistä.
1705: on liitettävä välittömästi uudistuksen toimeen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1706: panaan ja sen aikatauluun. Edellä mainittu
1707: korkeakoulutuksen seurantaa valmistellut työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1708: ryhmä esitti yksityiskohtaisen suunnittelun poh- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
1709: jalta 1,35 miljoonan markan varaamista tutkin- 29.37.21 2 550 000 markkaa korkea-
1710: nonuudistuksen seurantatutkimukseen. Muu koululaitokseen kohdistuvaan tutkimus-
1711: korkeakoululaitokseen kohdistuva tutkimustoi- ja selvitystoimintaan.
1712: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1713:
1714: Markus Aaltonen Arvo Salo
1715: Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari
1716: Pentti Lahti-Nuuttila
1717: 1981 vp. 3
1718:
1719: Raha-asia-aloite n:o 2
1720:
1721:
1722:
1723:
1724: Aaltonen ym.: Määrärahaql osoittamisesta tuotekehitys- ja mark-
1725: kinointiyksikön perustamiseksi Seinäjoelle
1726:
1727:
1728: Eduskunnalle
1729:
1730: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yhtey- Tuotekehittelyorganisaation tarve vilkkaassa
1731: dessä toimii kaksi tuotekehitys- ja markkinoin- pienteollisuusläänissä on koettu suurena.
1732: tiyksikköä, jotka sijaitsevat Helsingissä ja Tuotekehittelyorganisaation puute on koettu
1733: Oulussa. Yksiköt on perustettu edistämään pulmalliseksi kaikilla toimialoilla. Tämän osoit-
1734: pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten tuo- taa hiljakkoin Vaasan läänin PKT-yritysten pää-
1735: tekehitystoimintaa. Yksiköt suorittavat yritys- toimialoilta tehty tutkimus. Tutkimuksen on
1736: kohtaista neuvontaa ja konsultointia. Tuote- Vaasan läänin teollisuustoimikunnalle tehnyt
1737: kehitystoimintansa käynnistämisessä ja tuote- tutkija Markku Kanerva.
1738: kehitysprojektien valmistelussa saavat PKT- Puheena olevan yrityksiin kohdistuvan pal-
1739: yritykset apua tuotekehitys- ja markkinointi- velutoiminnan kannalta on tärkeätä, että pal-
1740: yksiköiltä. Neuvonta on yrityksille maksutonta. veluyksikkö sijaitsee läänissä keskeisellä pai-
1741: Runsaan puolen vuoden toiminnan jälkeen kalla, hyvien liikenneyhteyksien päässä. Seinä-
1742: voidaan todeta, että yksiköiden toiminta on joen kaupunki täyttää parhaiten nämä edelly-
1743: ollut vilkasta. Kontakteja pieniin ja keskisuu- tykset.
1744: riin yrityksiin on ollut runsaasti, tähän men- Seinäjoen kaupunkiin voitaisiinkin perustaa
1745: nessä jo yli sata. VTT:n alainen tuotekehitys- ja markkinointi-
1746: Tuotekehityksen merkitys teollisuutemme yksikkö, jossa yksikön päällikön lisäksi olisi
1747: menestymiselle on tullut yhä tärkeämmäksi. kaksi konsulttia ja sihteeri.
1748: Teknologisen kehityksen kiihtynyt vauhti ly- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1749: hentää jatkuvasti tuotteiden elinikää. Uusien
1750: tuotteiden kehittely on välttämätöntä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1751: Vaasan läänin teollisuus on hyvin pienyritys- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
1752: valtaista. Läänin runsaasta 2 400 teollisuusyri- 32.42.28 700 000 markkaa tuotek~hitys
1753: tyksestä noin 2 300 on alle 100 henkilön yri- ja markkinointiyksikön perustamiseksi
1754: tyksiä. Vaasan läänin yritykset edustavat yli Seinäjoen kaupunkiin.
1755: neljännestä kehitysalueläänien teollisuudesta.
1756: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1757:
1758: Markus Aaltonen Veikko Pihlajamäki
1759: 4 1981 vp.
1760:
1761: Raha-asia-aloite n:o 3
1762:
1763:
1764:
1765:
1766: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta opetusmonisteiden
1767: tuottamiseen valtion teknillisissä oppilaitoksissa
1768:
1769:
1770: Eduskunnalle
1771:
1772: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksen nillisissä oppilaitoksissa opiskelijat joutuvat
1773: luvun 29.39 yleisperusteluissa todetaan mm.: maksamaan itse kaikista opiskelutarvikkeistaan.
1774: "Opiskelijoiden saaman tuen kohdentamisessa Suurin osa teknillisten oppilaitosten oppima-
1775: on erääksi ongelmaksi muodostunut opinto- teriaalista on monisteita, joiden sisältö on ke-
1776: sosiaalisen tuen ja oppilailta perittävien mak- rätty opettajien pitämistä luennoista ja muista
1777: sujen epäyhtenäisyys. Etenkin ammatillisissa lähteistä. Monisteet valmistetaan pääsääntöisesti
1778: oppilaitoksissa kouluruokailua, oppimateriaaleja, opettajien toimesta oppilaskuntien ylläpitämissä
1779: majoitusta ja matkakustannusten korvauksia monistamoissa, joista opiskelijat joutuvat ne
1780: koskevat edut sekä oppimaksut vaihtelevat lain- ostamaan. Opiskelijoille aiheutuu tästä vuosit-
1781: säädännön ja oppilaitosten omistussuhteiden tain n. 400 markan kustannukset.
1782: takia huomattavasti. Lukion ja ammatillisten Opintososiaalisia palveluja kehitettäessä tulee
1783: oppilaitosten opintososiaalisia etuja on tarkoitus ruokailun jälkeen kiinnittää seuraavaksi huo-
1784: kehittää tuntuvasti . . . Opintososiaalisten pal- miota oppimateriaaliin. Tällöin ensimmäisiä
1785: velujen kehittämistä on tarkoitus edelleen pai- kohteita tulee olla teknillisten oppilaitosten
1786: notetusti jatkaa." oppimateriaalin tuottamisen siirtäminen oppi-
1787: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvion mukaisesti laitosten kustannettavaksi. Tällöin luotaisiin
1788: on valtion oppilaitosten opintososiaalisia pal- paremmat edellytykset kehittää myös oppimate-
1789: veluja tarkoitus yhtenäistää mm. ruokailutuen riaalin tasoa, samoin kuin tietyt tekijänoikeus-
1790: osalta. Näiden toimenpiteiden jälkeen suurim- kysymykset olisivat ratkaistavissa.
1791: mat erot opintososiaalisissa palveluissa eri oppi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1792: laitosryhmien välillä ovat oppimateriaalin tar-
1793: jonnassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1794: Yleensä ammatillisten oppilaitosten opiske- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
1795: lijat . saavat kaikki monisteet ilmaiseksi oppi- 29.76.29 3 000 000 markan määrärahan
1796: laitokselta, samoin monissa ammatillisissa oppi- opetusmonisteiden tuottamiseen valtion
1797: laitoksissa ovat kaikki oppikirjat ja opiskelu- teknillisissä oppilaitoksissa .1. 7. 1982
1798: välineet opiskelijoille ilmaisia. Sen sijaan tek- alkaen.
1799: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1800:
1801: Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari
1802: 1981 vp. 5
1803:
1804: Raha-asia-aloite n:o 4
1805:
1806:
1807:
1808: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Arkiston
1809: toiminnan tukemiseen
1810:
1811: Eduskunnalle
1812:
1813: Työväen Arkisto perustettiin vuonna 1909. väen Arkiston aineisto antaa arvokasta tausta-
1814: Samana vuonna perustettiin työväen arkistot materiaalia sekä henkilö- ja ryhmäkohtaisia nä-
1815: Norjaan ja Tanskaan. Ruotsin arkisto oli pe- kemyksiä Suomen historian tutkimusta varten.
1816: rustettu jo 1902. Kansakunnan historiaa ei yksinkertaisesti voida
1817: Työväen Arkistossa on alkuperäisiä arkisto- kirjoittaa ilman Työväen Arkiston kokoelmia.
1818: aineksia noin 2 300 hyllymetriä ja kirjastossa Jos Työväen Arkistoa ei olisi, niin uuden
1819: on noin 100 000 painotuotetta. Arkiston yhtey- arkistolain määräysten mukaan historiallisesti
1820: dessä toimii Työväen muistitietotoimikunta, merkittävän aineiston pelastaminen kuuluisi
1821: joka on kerännyt noin 100 000 sivua muisti- Valtionarkistolle myös työväenliikkeen perin-
1822: tietoa noin 5 000 henkilöltä. Arkistossa on teen osalta. Työväen Arkiston kulttuuritehtävä
1823: lisäksi valokuvia noin 50 000 kappaletta, ju- on siis korvaamaton.
1824: listeita noin 2 000 kappaletta ja runsaasti mu- Työväen Arkiston kehittämiseksi olisi ensin-
1825: seoesineistöä. Mainittakoon, että vuonna 1980 näkin aineiston keräystä edelleen syytä tehos-
1826: arkistoon tehtiin 1 871 tutkijakäyntiä. taa. Lisää voimavaroja tarvittaisiin myös arkis-
1827: Arkistossa on tällä hetkellä viisi vakinaista tossa jo olevan aineiston järjestämiseen ja luet-
1828: arkistotyöntekijää sekä muistitietotoimikunnan telointiin. Mikrokuvausta pitäisi tehostaa. Eräs
1829: tutkija. Aineistomäärään ja tehtäväkenttään kiireellinen kohde on myös valokuvakokoelman
1830: nähden työntekijämäärä on täysin riittämätön. järjestäminen. Myös yleisön palvelua pitäisi
1831: Verrattuna muihin vastaaviin arkistoihin koti- arkistossa pystyä parantamaan nykyisestään.
1832: maassa ja ulkomailla, Työväen Arkiston hen- Arkiston oma tutkimus- ja julkaisutoiminta pi-
1833: kilömäärä ja resurssit ovat varsin pienet. Esi- täisi saada käyntiin, aluksi ehkä vain luette-
1834: merkiksi Ruotsin työväenarkistossa, joka on loiden puitteissa, ja myöhemmin resurssien li-
1835: aineistoltaan hieman pienempi kuin Työväen sääntyessä voitaisiin käynnistää omaa tutkimus-
1836: Arkisto, on työntekijöitä 34. toimintaa.
1837: Resurssien puute on aiheuttanut sen, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1838: Työväen Arkistosta on muodostunut pääasiassa nioittaen,
1839: aineistoa keräävä ja varastoiva laitos. Järjestely- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1840: ja luettelointityö on hidasta ja uutta aineistoa 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
1841: saadaan tutkijoiden käyttöön vähitellen. Tut- 29.93.50 400 000 markkaa käytettä-
1842: kimustoiminta, jonka yleensä katsotaan kuulu- väksi valtionavustuksena Työväen Arkis-
1843: van tällaisen laitoksen tehtäviin, on näistä syis- tolle aineiston keruun, järjestämisen ja
1844: tä lähes olematonta. mikrokuvauksen tehostamista, valokuva-
1845: Työväen Arkistoa voidaan pitää yhteiskun- kokoelman järjestämistä sekä arkiston
1846: nallisesti ja tieteellisesti erittäin merkittävänä oman tutkimus- ja julkaisutoiminnan
1847: laitoksena. Virallisten asiakirjojen lisäksi Työ- käynnistämistä varten.
1848: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1849:
1850: Pirjo Ala-Kapee Arvo Salo Kaarina Suonio
1851: Paula Eenilä Hannu Tapiola Juhani Surakka
1852: Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen
1853: Matti Puhakka Matti Luttinen Peter Muurman
1854: Pirkko Valtonen Jouko Skinnari Kaisa Raatikainen
1855: Olli Helminen Saara-Maria Paakkinen Kaj Bärlund
1856: Liisa Jsakonsaari Anna-Liisa Piipari Tarja Halonen
1857: Jorma Rantala Pekka Starast Eino Grönholm
1858: 6 1981 vp.
1859:
1860: Raha-asia-aloite n:o 5
1861:
1862:
1863:
1864:
1865: Almgren: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kautta
1866: annettavaan humanitaariseen kehitysapuun
1867:
1868:
1869: Eduskunnalle
1870:
1871: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. huma- kautta, jotka ovat jo pitkään toimineet kehitys-
1872: nitaarista apua antamalla. Humanitaarinen apu maissa. Tällaisia järjestöjä ovat lähetysjärjestöt.
1873: käsittää mm. hätätilanteissa annettavan avun Niiden palveluksessa olevat työntekijät ovat
1874: ja muun kiireellisen avun. useimmissa tapauksissa hankkineet hyvän am-
1875: Humanitaarinen apu, jota käytetään hädän- mattikoulutuksen. Kehitysmaissa pitkään olleina
1876: alaisessa asemassa olevien ihmisten olojen lie- he tuntevat erittäin hyvin myös paikalliset
1877: vittämiseen, eroaa luonteeltaan varsinaisesta olosuhteet ja ne kohteet, jotka erityisesti apua
1878: kehitysyhteistyöstä. Siinä ei aina olla yhteis- tarvitsevat.
1879: työssä jonkin maan hallituksen kanssa. Kui- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
1880: tenkin kansainvälisessä tilastoinnissa humani-
1881: taarinen apu lasketaan kehitysavuksi siltä osin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1882: kuin sen kohteet ovat kehitysmaissa. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
1883: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuolena 24.30.69 (Humanitaarinen apu kehitys-
1884: on se, että varsinkin toiminnan alkuvaiheessa maille) 500 000 markkaa lähetysjärjes-
1885: hallintomenot vievät suuren osan avustusmäärä- töjen kautta annettavaan humanitaari-
1886: rahoista. Tämän vuoksi olisi tuloksellisinta toi- seen kehitysapuun.
1887: mittaa apu sellaisten luotettavien järjestöjen
1888: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
1889:
1890: Esko Almgren
1891: 1981 vp. 7
1892:
1893: Raha-asia-aloite n:o 6
1894:
1895:
1896:
1897:
1898: Almgren: Määrärahan osoittamisesta moshavi Jad Hashmonassa
1899: suoritettaviin rakennustöihin
1900:
1901:
1902: Eduskunnalle
1903:
1904: Maamme rajojen ulkopuolella toimii monissa dellisesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja keski-
1905: maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat kat- näiseen apuun perustuen
1906: soneet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa - järjestää ja kehittää yhteistaloutta loma-
1907: sille valtakunnalle, jonka alueella ne toimivat, kylän ja palvelusten pohjalta siten, että siitä
1908: ja toisaalta eri tavoin auttaa ja tukea niitä suo- tulee Suomesta Israeliin suuntautuvan matkai-
1909: malaisia, jotka joko vierailevat tai jäävät pysy- lun kohde, joka toimii myös muiden Israelissa
1910: väisesti maahan asumaan. olevien suomalaisten kotina ja keskuksena, ja
1911: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä - perustaa kurssikeskus sekä ylläpitää sitä
1912: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalista erilaisia Raamattua ja Israelia koskevia kurs-
1913: ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myön- seja varten sekä antaa suomalaisille Israelia
1914: teisinä esimerkkeinä mm. kehitysyhteistyön ni- koskevia ja israelilaisille Suomea koskevia tie-
1915: missä lähetysjärjestöille annettu tuki sekä Meri- toja.
1916: mieslähetysseuralle annettu vuosittainen tuki. Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen jäl-
1917: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla keen noussut useita parakkeja ja rakentaminen
1918: valtion tukea, on moshavi Jad Hashmona, joka jatkuu. Suunnitelmissa on mm. lomakylän ra-
1919: toimii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin kentaminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa
1920: lähituntumassa. Israelin valtio on osoittanut matkailua varten sekä kurssikeskuksen pystyttä-
1921: ainutlaatuista myönteisyyttä Suomea kohtaan minen suomalaisille Israelia koskevien ja israeli-
1922: sallimalla perustaa alueelleen moshavin, jonka laisille Suomea koskevien tietojen antamiseksi.
1923: hallinnassa on yli kymmenen hehtaaria maata. Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan kui-
1924: Jad Hashmonan moshavi on rekisteröity Is- tenkin muitakin kuin rakentajien omasta kes-
1925: raelissa 15. 3. 1971. kuudestaan keräämiä ja lahjoituksina saatuja
1926: Moshavin tarkoituksena on varoja.
1927: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, Sanotun johdosta kunnioittaen ehdotan,
1928: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja henkiset
1929: kykynsä sekä omaisuutensa auttaakseen Israelin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1930: maan rakentamista ja tunnustaakseen kahdek- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30
1931: san juutalaisen luovuttamisen sota-aikana Suo- uudelle momentille 100 000 markan
1932: mesta saksalaisten käsiin, määrärahan moshavi ]ad Hashmonassa
1933: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoi- suoritettavien rakennustöiden tukemi-
1934: tuksenmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, talou- seen.
1935: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
1936:
1937: Esko Almgren
1938: 8 1981 vp.
1939:
1940: Raha-asia-aloite n:o 7
1941:
1942:
1943:
1944:
1945: Almgren: Määrärahan osoittamisesta. Kotkan rannikkopatteriston
1946: ns. terveyslinnakehankkeen alkuunpanemiseen
1947:
1948:
1949: Eduskunnalle
1950:
1951: Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan toi- ja Vanhankylänmaassa. Hankkeen kokonaiskus-
1952: mesta on laadittu suunnitelma Kotkan rånnik- tannusarvio on noin 800 000 markkaa. Koska
1953: kopatteriston linnakesaarten ympäristöhygienian suunnitelma on toteutettavissa vähitellen, pääs-
1954: kehittämisestä. Projekti on nimeltään "terveys- tään alkuun parhaiten siten, että aloitetaan
1955: linnake". Tarkoituksena on selvittää saaris- Kirkonmaan linnakkeesta. Sieltä saatuja koke-
1956: tolinnakkaiden moninaiset ympäristöhygieniset muksia voitaisiin käyttää myöhemmin muissa
1957: epäkohdat ja puutteet sekä esittää kokonais- saarissa.
1958: suunnitelma asiantilan korjaamiseksi. Hankkeen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1959: tarkoituksena on varmistaa makean veden vasti,
1960: saanti, elintarvikkeiden kuljetus ja varastointi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1961: tehokas jätehuolto ja saada aikaan energian 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
1962: säästöä. markan määrärahan "terveyslinnake"-
1963: Suunnitellut toimenpiteet pitäisi voida suo- hankkeen alkuunpanemiseksi Kirkon-
1964: rittaa Kirkonmaassa, Rankissa, Haapasaaressa maan linnakkeella.
1965: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
1966:
1967: Esko Almgren
1968: 1981 vp. 9
1969:
1970: Raha-asia-aloite n:o 8
1971:
1972:
1973:
1974:
1975: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan sairaanhoito-oppi-
1976: laitoksen uudisrakennuksen suunnitteluun
1977:
1978:
1979: Eduskunnalle
1980:
1981: Kotkan kaupunki on yhteistyössä ammatti- noin 3 600 m2 ja kustannukset noin 12 milj.
1982: kasvatushallituksen kanssa sekä sairaanhoito- markkaa.
1983: oppilaitoksen kanssa laatinut koulun uudis- Kun samanaikaisesti ovat vireillä mm. Mik-
1984: rakennushankkeesta perustamissuunnitelman. kelin, Hämeenlinnan ja Kokkolan oppilaitosten
1985: Tässä suunnitelmassa on yksityiskohtaisesti rakennushankkeet, on momentin 29.83.74 ala-
1986: osoitettu, ettei nykyisissä ahtaissa tiloissa voida momentilla 2 olevaa suunnittelumäärärahaa pi-
1987: antaa kaikkea sitä opetusta, joka oppilaitok- dettävä liian pienenä.
1988: sessa muuten olisi tarpeen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
1989: Kotkan kaupunki on luovuttanut valtiolle
1990: riittävän laajan tontin jo vuonna 1967 uudis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1991: rakennusta varten Kotkan keskussairaalan välit- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentin
1992: tömästä läheisyydestä. 29.83.74 alamomentille 2 200 000
1993: Talonrakennushankkeen hyötypinta-ala on markkaa Kotkan sairaanhoito-oppilaitok-
1994: sen uudisrakennuksen suunnitteluun.
1995: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
1996:
1997: Esko Almgren
1998:
1999:
2000:
2001:
2002: 2 088100408M
2003: 10 1981 vp.
2004:
2005: Raha-asia-aloite n:o 9
2006:
2007:
2008:
2009:
2010: Almgren: Määrärahojen osoittamisesta Haminan ja Kyminlinnan
2011: linnoituksen korjaustöitä varten
2012:
2013:
2014: Eduskunnalle
2015:
2016: Kotkan kaupungin alueella sijaitsee runsaasti nyt ole mahdollista saada aikaan, voidaan
2017: vanhoja linnoitusalueita. Näistä mainittakoon Kyminlinnan korjaustyön välttämättömimmät
2018: erityisesti Kyminlinna. Sen saaminen kulttuuri- osat toteuttaa tai ainakin panna alulle sellai-
2019: ja matkailukäyttöön olisi merkittävä saavutus. set työt, jotka ovat tarpeen jo siitä syystä,
2020: Töiden suorittamiseksi museoviraston tulisi että eräät osat linnoituksesta ovat osoittautu-
2021: kiireellisesti laadituttaa suunnitelmat linnakkei- neet ohikulkijoidenkin kannalta vaarallisiksi sen
2022: den entisöimiseksi. Hankkeet soveltuisivat mai- tähden, että kiveys irtoaa eräistä kohdin äkki-
2023: niosti esim. työllisyysvaroin tehtäviksi. arvaamatta.
2024: Kyminlinnan alueen kokonaisratkaisuun liit- Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1980
2025: tyy museotoiminnan kehittäminen. Kymenlaak- on merkitty momentille 29.94.75.5 määrärahaa
2026: son ja Kotkan museotoiminnan kehittämistä yhteensä 550 000 mk. Kun se jakautuu neljän
2027: on pitkään jarruttanut se, ettei lakisääteiDen erikseen mainitun kohteen ja muiden, tarkem-
2028: valtionapujärjestelmä ole käynnistynyt suunni- min määrittelemättömien kohteiden osalle, voi-
2029: telmien mukaisesti. Kyminlinnan alue muodos- daan todeta, että määräraha on aivan liian
2030: taisi luontevan kokonaisuuden ja lähtökohdan pieni.
2031: maakuntamuseohankkeille Kymenlaaksossa. Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
2032: Eräiden linnojen ja linnoitusten korjaustyöt
2033: ovat olleet jossain määrin sidoksissa työsiirto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2034: loiden perustamiseen. Kyminlinnan ja eräiden 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2035: muidenkin linnoitusten korjaustyö vaatisikin 29.94.75 300 000 markkaa Haminan
2036: Haminan työsiirtolan perustamista. Hanke on linnoituksen korjaustöihin ja 1 000 000
2037: ollut alunperin suunnitelmissa vuodelle 1980. markkaa Kyminlinnan linnoituksen kor-
2038: Nyt se näyttää sijoittuvan vasta vuoteen 1982. jaustöihin.
2039: Siitä huolimatta, että kokonaisratkaisua ei vielä
2040: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2041:
2042: Esko Almgren
2043: 1981 vp. 11
2044:
2045: Raha-asia-aloite n:o 10
2046:
2047:
2048:
2049:
2050: Almgren: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston raken-
2051: tamiseksi Parikkalaan
2052:
2053:
2054: Eduskunnalle
2055:
2056: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. sinaiset viljanviljelyalueet ovat Lounais- ja Län-
2057: Tämä puute on havaittu erityisesti viime aikoi- si-Suomi.
2058: na, jolloin maassamme on ollut runsas viljasato On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että
2059: eikä ylijäämäviljojen markkinointiin ole riittänyt myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja
2060: valtion varoja. Tasausvarastojen aikaansaaminen tämän sijainnin kaavailussa Pohjois-Karjalan,
2061: ja uusien viljavarastojen perustaminen on juuri Mikkelin ja Kymen läänin yhteen itäisimmistä
2062: nyt erittäin ajankohtainen asia. kunnista, esim. Parikkalan kuntaan.
2063: On todettava, että viljavarastojen rakentami- Edellä sanotun johdosta ehdotan kunnioit-
2064: sessa jotkut maamme osat on jätetty vähemmäl- taen,
2065: le huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täysin
2066: tyhjäksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odottanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2067: tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa käy- 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
2068: täntöä, olletikin kun myyntiviljelyä tapahtuu markan määrärahan valtion viljavaraston
2069: kaikkialla maassa, siis myös Itä-Suomessa. To- rakentamiseksi Parikkalan kuntaan tyy-
2070: siasiana on tietenkin myönnettävä se, että var- dyttämään Itä-Suomen tarpeita.
2071: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2072:
2073: Esko Almgren
2074: 12 1981 vp.
2075:
2076: Raha-asia-aloite n:o 11
2077:
2078:
2079:
2080:
2081: Almgren: Määrärahan osoittamisesta porojen talviruokintaan liit-
2082: tyvään kokeilutoimintaan
2083:
2084:
2085: Eduskunnalle
2086:
2087: Lapin elinkeinoista tärkeällä sijalla on poro- pullisesti saatu selvitettyä jäkälän hivenaineiden
2088: talous. Sen, että tämä elinkeinohaara rinnaste- merkitys ravinnon osana sekä yleensä jäkälän
2089: taan täysin luonnonvaraiseen talouteen, ei tar- ja lupon tärkeys porojen elimistölle ja lisäksi
2090: vitse merkitä sitä, että kehittymistä ja kehittä- selvitetty keinot näiden tärkeiden aineiden an-
2091: mistä ei porotaloudessa tarvita. Päinvastoin tamiseksi muun rehun yhteydessä, silloin on
2092: näyttää siltä, että juuri porotaloudella on Lapin mahdollista käynnistää talviruokinta käsittä-
2093: elinkeinoista parhaimpiin kuuluvat kehittymis- mään porojen pääasiallinen ravinto talviaikana.
2094: mahdollisuudet. Samalla avautuvat mahdollisuudet rehujen
2095: Porotalouden kehittämisessä keskeisellä pai- laajamittaiseen viljelyyn ja ruokinnan tekniseen
2096: kalla on kysymys ympärivuotisen ravinnonsaan- kehittämiseen. Tämä tekninen ja koneellinen
2097: nin turvaamisesta. Kesällä ravintoa riittäisi ny- kehittämistyö on kuitenkin mahdollista vain val-
2098: kyistä poromäärää runsaasti suuremmalle mää- tion taloudellisen tuen turvin. Käytännössä asia
2099: rälle. Pullonkaulana on lähinnä pidettävä talven voitaisiin hoitaa melko vähäisin kustannuksin
2100: ruokintamahdollisuuksia. Juuri tämän seikan käynnistämällä rehuviljelyn ja talviruokinnan
2101: parantamiseen on tiede tullut porotaloudelle kehittämis- ja kokeilutoiminta yhden tai kah-
2102: avuksi. Oulun yliopiston porotalouden tutki- den paliskunnan alueelta valituilla kohteilla.
2103: musryhmä on yhteistyössä Apukan tutkimusase- Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
2104: man kanssa tutkinut porojen käyttämää ravin- nioittaen,
2105: toa, niiden ruuankäyttökykyä sekä mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2106: suuksia ravinnon keinolliseksi lisäämiseksi. 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 30.35
2107: Näkyvänä tuloksena mainituista tutkimuksis- uudelle momentille 300 000 markan
2108: ta on osittain talviruokinnan yleistyminen var- määrärahan porojen talviruokintaan liit-
2109: sinkin metsäseutujen paliskunnissa. Kun on Ia- tyvän kokeilutoiminnan jatkamiseen.
2110: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2111:
2112: Esko Almgren
2113: 1981 vp. 13
2114:
2115: Raha-asia-aloite n:o 12
2116:
2117:
2118:
2119:
2120: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen raken-
2121: tamiseksi Urpalanjokeen Luumäellä
2122:
2123:
2124: Eduskunnalle
2125:
2126: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen suunta1sun, järjestelmällisiin toimenpltelSlm ei
2127: laajoista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty toistaiseksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin
2128: toistaiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesis- alueellisesti kiinnittää tähän kasvavaa· huomiota.
2129: tömme olivat vielä ennen vuotta 1940 huo- Luumäen kunnan alueella sijaitseva Urpalan-
2130: mattavasti kalarikkaampia kuin nykyisin. Ka- joki olisi eräs tällainen kohde. Alueella on ollut
2131: lastuslaki, joka säädettiin 28. 8. 1951, ei myös- perkaustyö, joka omalta osaltaan on voinut
2132: kään tuonut mitään ratkaisevaa muutosta tul- myötävaikuttaa siihen, että kalanviljelyä joessa
2133: lessaan kalataloutemme kehittämistä ajatellen, voidaan hyvällä syyllä harjoittaa.
2134: vaikka laissa määrättiinkin kalastuskunnille eräi- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
2135: tä velvoitteita, joiden perusteella olisi odottanut taen,
2136: kalakannan kohentamiseksi ryhdyttävän toimen-
2137: piteisiin. Vesien likaantumisen estämiseksi olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2138: toimenpiteitä myös tehostettava. Eräs keino on 1982 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
2139: kalatalouden ja kalanviljelyn edistäminen siellä, kan määrärahan kalanviljelylaitoksen ra-
2140: missä sillä on luontaiset edellytykset. kentamiseksi Luumäen kunnan U rpalan-
2141: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu jokeen.
2142: paljon yksityisestikin, mutta varsinaisiin Suuri-
2143: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2144:
2145: Esko Almgren
2146: 14 1981 vp.
2147:
2148: Raha-asia-aloite n:o 13
2149:
2150:
2151:
2152:
2153: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan-Haminan Luu-
2154: mäen radan suunnitteluun
2155:
2156:
2157: Eduskunnalle
2158:
2159: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- toimesta. Jos rautatieyhteyksiä ei saada tehok-
2160: delle 1980 on momentin 31.90.77 alamomen- kaiksi, on vaarana, että satamiin sijoitettuja
2161: tille 2, Uusien ratojen tutkimukset ja rakenta- varoja ei saada täysitehoiseen käyttöön.
2162: misen aloittaminen, varattu 5 400 000 mk ja Kauttakulku Neuvostoliitosta ja Neuvosto-
2163: mainitussa kohdassa esitetty Juurikorven-Ha- liittoon lisääntyy jatkuvasti. Vuonna 1978 sen
2164: minan radan rakennussuunnitteluun ja raken- osuus Kotkan sataman liikennemäärästä oli
2165: tamisen aloittamiseen 3 400 000 mk sekä Hel- noin 325 000 tonnia. Koko maallemme on mer-
2166: singistä itään suuntautuvan radan suunnitteluun kittävää, että tämä palvelu, jota Kotkan ja
2167: 1500 000 mk. Haminan satamat hoitavat, suoritetaan hyvin.
2168: On kuitenkin havaittavissa, että asiakoko- Tällöin suoralla rautatieyhteydellä Kotka-Ha-
2169: naisuudesta puuttuu eräs oleellinen osa. Oiko- mina-Luumäki on koko maamme kannalta
2170: rata välillä Luumäki-Hamina-Kotka muo- huomattava merkitys.
2171: dostaa yhdessä em. hankkeiden kanssa elimel- Hankkeen toteuttamista on tarkasteltava
2172: lisen kokonaisuuden, jota pitäisi tarkastella myös työttömyystilannetta ajatellen.
2173: kokonaisuutena. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
2174: Itä-Suomen teollisuuden vienti tapahtuu val-
2175: taosin Kotkan ja Haminan satamista. Satama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2176: palvelut tarvitsevat tehokkaan rautatieverkos- 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
2177: ton. Kotka ja Hamina ovat investoineet sata- 31.90.77 alamomentille 2 2 000 000
2178: miinsa erittäin huomattavat summat ja pitä- markkaa Kotkan-Haminan-Luumäen
2179: neet satamansa kilpailukykyisinä. Kaupunkien radan suunnitteluun.
2180: tekemiä uhrauksia pitäisi tukea valtiovallan
2181: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2182:
2183: Esko Almgren
2184: 1981 vp. 15
2185:
2186: Raha-asia-aloite n:o 14
2187:
2188:
2189:
2190:
2191: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Mussalon satamahankkeen
2192: sekä siihen liittyvän syväväylän ja rautatien suunnitteluun
2193:
2194:
2195: Eduskunnalle
2196:
2197: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa voitussuunnitelmiin. Eräänä vaihtoehtona on
2198: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama lä- selvittelyn alaisena kaukolämmön toimittaminen
2199: hinnä irtotavaran käsittelyä varten. Satamaan Mussalon saarella sijaitsevasta Kotkan Höyry-
2200: johdettaisiin mereltä 15 metrin kulkusyvyinen voima Oy:n Mussalo l:stä. Saataisiin huomat-
2201: väylä sekä Kotkansaarelta noin 5 kilometrin tavia säästöjä käyttämällä nyt hukkaan mene-
2202: pituinen satamarata ratapihoineen. vä lämpö hyödyksi ja säästämällä energiaa.
2203: Uuden satamaosan rakentaminen on niin suu- Samaan aikaan Kotkan kaupunki on päättä-
2204: ri hanke, että se on toteutettavissa ainoastaan nyt kaavoittaa Mussalon saaren ja sijoittaa sin-
2205: valtion, kaupungin ja satamaa tarvitsevan teol- ne huomattavan määrän asutusta 1980-luvun
2206: lisuuden yhteisesti rahoittamana. Satamahanke alusta lukien. Syväsatama, kaukolämmön toi-
2207: kiinnostanee myös Neuvostoliiton talous- ja lii- mittaminen ja asutuksen laajeneminen edellyt-
2208: kenneviranomaisia. tävät siltayhteyksien rakentamista hankkeiden
2209: Sataman paikkaa, yleisjärjestelyjä sekä rauta- toteuttamiseksi.
2210: tien ja väylän linjausta on tutkittu vuoden 1979 Sanotun perusteella ehdotan kunnioittaen,
2211: aikana. Samoin on selvitetty uuden sataman ta-
2212: loudellista perustaa. Ratkaisevaa hankkeen to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2213: teutumisessa on sillan saaminen Mussalon ja 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
2214: Kotkansaaren välille. markan määrärahan Mussalon satama-
2215: Sillan rakentaminen liittyy paitsi satamahank- hankkeen sekä siihen liittyvän syväväy-
2216: keeseen myös kaupungin kaukolämpö- ja kaa- län ja rautatien suunnittelua varten.
2217: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2218:
2219: Esko Almgren
2220: 16 1981 vp.
2221:
2222: Raha-asia-aloite n:o 15
2223:
2224:
2225:
2226:
2227: Almgren: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden korko-
2228: tukilainoja varten
2229:
2230:
2231: Eduskunnalle
2232:
2233: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- misessä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannal-
2234: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta ta katsoen olisi tärkeätä, että pääomien saan-
2235: muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti tia helpotettaisiin julkisin varoin. Hyvänä
2236: pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. Tähän- myönteisenä esimerkkinä oli aikanaan Kehitys-
2237: astiset valtiovallan toimenpiteet yritysten pää- aluerahaston perustaminen, jonka tuli ensisi-
2238: oman saannin helpottamiseksi eivät ole olleet jaisesti tukea pienen ja keskisuuren kannatta-
2239: riittäviä. Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään van teollisuuden syntymistä ja kehittämistä.
2240: ainakin osaksi investointirahaston alaisuuteen, Kuitenkin mainitut teollisuusyritykset ovat käy-
2241: saaneet aikaisempaa epäedullisemman luonteen. tännössä saaneet verrattain vähän tukea mai-
2242: Palveluelinkeinot ovat jääneet melkein koko- nitulta rahastolta, suuryritykset ovat siellä ve-
2243: naan vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja lii- täneet varoista pidemmän korren. Kun näin on
2244: kenteen suhteellinen osuus bruttokansantuot- ja kun palveluelinkeinot eivät lainkaan kuulu
2245: teesta on jatkuvassa nousussa ja niilläkin on Kehitysaluerahaston piiriin ja kun pienten ja
2246: merkittävä työllisyyttä välittömästi ja välilli- keskisuurten yritysten tukeminen on tärkeää
2247: sesti lisäävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan koko maassa, ehdotan kunnioittaen,
2248: siis erittäin kipeästi niin pienen ja keskisuu-
2249: ren teollisuuden kuin kaupankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2250: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pää- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
2251: oman saannissa, on lainanantajien vaatimien, markan määrärahan pienteollisuuden
2252: tavallisesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestä- korkotukilainoja varten.
2253: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2254:
2255: Esko Almgren
2256: 1981 vp. 17
2257:
2258: Raha-asia-aloite n:o 16
2259:
2260:
2261:
2262:
2263: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujeni hallinnos-
2264: sa toimivien opiskelijoiden kokouspalkkioiden maksamiseen
2265:
2266:
2267: E d us k u n n a11 e
2268:
2269: Opiskelijoiden osallistuminen hallintoon on Sen vuoksi korkeakoulujen hallintoon osal-
2270: jo useassa korkeakoulussa vahvistettu asetuksin. listuvien opiskelijoiden tulisi saada kohtuullinen
2271: Niinpä korkeakoulujen hallintoelimissä toimii- korvaus tästä työskentelystään. Käytännössä se
2272: kin suuri määrä opiskelijoita professorikunnan voitaisiin toteuttaa esimerkiksi maksamalla hal-
2273: ja muun toimihenkilöstön ohella. Hallintotyös- lintoelinten opiskelijaedustajille kohtuullinen
2274: kentely vaatii kaikilta siihen osallistuviita huo- kokouspalkkio.
2275: mattavasti aikaa sekä itse kokouksia varten että Sivistysvaliokunta on 11. 11. 1980 todennut
2276: asioihin perehtymiseen varsinaisen kokoustyös- mietinnössään laiksi Jyväskylän yliopistosta seu-
2277: kentelyn ulkopuolella. raavaa: "Valiokunta on tämän asian yhteydessä
2278: Työskentely hallintoelimissä tapahtuu profes- saanut myös selvityksen opiskelijoiden tosiasial-
2279: sorien ja muun henkilökunnan palkallisena työ- lisesta osallistumisesta korkeakoulujen hallin-
2280: aikana, kun taas opiskelijat joutuvat luopumaan toon ja havainnut, että osallistuminen on suh-
2281: omasta työajastaan korvauksetta. teellisen vähäistä. Eräänä syynä tähän on mai-
2282: Tutkinnonuudistuksen myötä tihentyneen nittu kokouksista johtuva ajanhukka ilman mi-
2283: opiskelutahdin arvellaan aiheuttavan sen, että tään korvausta. Tämän ongelman ratkaisemi-
2284: yhä harvemmat opiskelijat voivat ottaa osaa seksi valiokunta esittää, että selvitettäisiin mah-
2285: korkeakoulun hallintoon. Opiskelijat pitävät dollisuudet kokouspalkkioiden suorittamiseen
2286: kohtuuttomana sitä, että tämä usein runsaasti ylimmän hallintoelimen kokouksista niille opis-
2287: töitä teettävä mutta täysin korvaukseton toi- kelijoiden sekä korkeakoulun tutkijoiden ja
2288: minta korkeakoulujen hallintoelimissä saattaa muun henkilökunnan edustajille, jotka osallistu-
2289: toisaalla merkitä opintosuoritusten vähenemis- vat kokoukseen omalla ajallaan."
2290: tä, mikä taas voi johtaa opintotuen vähenemi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2291: seen ja opiskeluaikojen pitkittymiseen.
2292: Koska opiskelijoiden osallistuminen täysipai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2293: noisesti korkeakoulujen hallintoon on koko 1982 tulo- ja menoarvioon 150 000
2294: korkeakouluyhteisön päätöksenteon joustavan markkaa kokouspalkkioiden maksamisek-
2295: hoitamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää ja tar- si korkeakoulujen hallintoelimissä työs-
2296: koituksenmukaista, tulee opiskelijoiden siihen kenteleville opiskelijajäsenille vuoden
2297: osallistumiselle luoda nykyistä paremmat edel- 1982 alusta alkaen.
2298: lytykset.
2299: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2300:
2301: Heli Astala Arvo Kemppainen
2302: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
2303: Kati Peltola
2304:
2305:
2306:
2307:
2308: 3 088100408M
2309: 18 1981 vp.
2310:
2311: Raha-asia-aloite n:o 17
2312:
2313:
2314:
2315:
2316: Astala: Määrärahan osoittamisesta kansansuunnistustapahtumien
2317: tukemiseen
2318:
2319:
2320: Eduskunnalle
2321:
2322: Yhteiskunnan rakennemuutos on vähentänyt muita välineitä. Erityisesti tarvitaan karttoja.
2323: ihmisten luonnollista liikkumista. Työväen lii- On kuitenkin mahdollisuus käyttää tavallisia
2324: kuntapolitiikka edellyttää, että jokaisella kan- karttoja, ns. kilpailukarttoja ei tarvita. Tavallis-
2325: salaisella on oltava tasapuoliset mahdollisuudet tenkin karttojen tekeminen tuottaa kuitenkin
2326: liikunnan harrastamiseen ikään, sukupuoleen taloudellisia ongelmia niille seuroille ja ammat-
2327: tai varallisuuteen katsomatta. Tavoitteena on tiosastoille, jotka yhdessä kansansuunnistusta-
2328: oltava jokaisen kansalaisen liikuntatarpeen tyy- pahtumia monella paikkakunnalla järjestävät.
2329: dyttäminen. Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa
2330: Kansansuunnistus sopii nuorten harrastustoi- opetusministeriön pääluokassa on ns. urheilu-
2331: minnaksi sekä työn rasittaman ihmisen henki- välinemääräraha, josta annetaan avustuksia eri-
2332: sen ja ruumiillisen kunnon kohottamiseen. Sii- laisten urheiluvälineiden hankkimiseksi. Myös
2333: nä kehittyy harrastajille hyödyllinen kansalais- suunnistusliitot saavat kyseisestä määrärahasta
2334: taito ja sillä on myönteinen vaikutus myös val- avustuksia karttojen valmistamiseksi kilpasuun-
2335: takunnan työvoiman suojeluun sekä kansanter- nistusta varten. Tavallisten karttojen valmista-
2336: veyteen. miseksi ns. kansansuunnistusta varten ei kui-
2337: TUL on käynnistänyt koko kansan tervey- tenkaan ole mahdollisuutta kyseisestä määrära~
2338: den ja kunnon kohentamiseksi kansansuunnis- hasta avustusta saada.
2339: tustapahtuman. Valtakunnallinen .kansansuun- Tilanne ei mielestämme ole oikea. Kansan-
2340: nistustapahtuma on laaja. Vuonna 1979 tapah- terveydellistä merkitystä omaavat, kuntoa ko-
2341: tumia oli 30 paikkakunnalla, vuoden 1980 ta- hottavat kansansuunnistustapahtumat on arvos-
2342: voitteeksi on asetettu tapahtumia 100 paikka- tettava vähintään siinä määrin kuin kilpailulli-.
2343: kunnalle. Tarkoituksena on tuottaa 80 000 setkin suunnistustapahtumat. ·
2344: suunnistuslähtöä metsään. Ei ole kysymys kil- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-.
2345: pailullisesta tapahtumasta, vaan koko kansan taen,
2346: ulkoilutapahtumasta, ihmisen terveyden ja kun-
2347: non kohentamisesta. Näitä palveluja on tarjottu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2348: rriyös kouluille ja työpaikoille. 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
2349: . Myös muilla suunnistusliitoilla on vireillä sa- markan määrärahan avustuksien myön-
2350: mansuuntaista kuntoutussuunnistusta. tämiseksi suunnistusliittojen kansan-,
2351: Kansansuunnistustapahtumat aiheuttavat jär- suunnistustapahtumien väli~eiden hank-·
2352: jestäjilleen kustannuksia. On laadittava runsaas- kimiseksi ja suunnistuskarttojen valmis-
2353: ti rastilippuja, viitoitusmateriaalia, karttoja ja tamisek,si.
2354: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2355:
2356: Heli · Astala
2357:
2358:
2359:
2360:
2361: :.----.!
2362: 1981 vp. 19
2363:
2364: Raha-asia-aloite n:o 18
2365:
2366:
2367:
2368:
2369: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kehitys-
2370: yhteistyön tukemiseen
2371:
2372:
2373: Eduskunnalle
2374:
2375: Valtion kehitysyhteistyömäärärahoja kanavoi- Todettakoon, että Ruotsi ja Norja harjoit-
2376: taessa ei tähän mennessä ole tarpeeksi käy- tavat hyvää ja läheistä yhteistyötä maansa lä-
2377: tetty hyväksi niitä kokemuksia ja yhteyksiä, hetysjärjestöjen kanssa. Kymmeniä miljoonia
2378: joita eri lähetysjärjestöt vuosikymmeniä kestä- kruunuja kanavoidaan nimenomaan lähetysjär-
2379: neen työnsä aikana ovat kehitysmaissa hankki- jestöjen kautta.·
2380: neet. Lähetysseurat tekevät varsinaisen hengel- Tähän mennessä on kaikki lähetysjärjestöjen
2381: lisen työnsä rinnalla merkittävää kehitysyhteis- kautta annettu kehitysyhteistyöapu ollut ns.
2382: työtä perustamaila kouluja, sairaaloita, kirja- projekti tukea, jonka saannin ·ehtona on oilut
2383: painoja yms. Arviolta puolet lähetysjärjestöjen määrätynsuuruinen lähetysjärjestöjen oma osuus.
2384: ulkomailla käyttämistä varoista on vuosittain Tämän johdosta henkilökunnan palkkaus pro-
2385: käytetty tämänluontoiseen kehitystyöhön. jektin ylläpitämiseksi on jäänyt lähetysjärjes-
2386: Kehitysyhteistyössä on kysymys yhteisestä töjen vastuuile. Kustannuspaineen tasaamiseksi
2387: taistelusta ihmisen perinteisiä vihoilisia sairaut- Suomen tulisi kehitysyhteistyömäärärahoja an-
2388: ta, tietämättömyyttä, köyhyyttä ja riistoa vas- taessaan Norjan ja Ruotsin tapaan tukea myös
2389: taan. Kehitysmaissa ihmisten perinteinen usko- projektien henkilökunnan palkkausmenoja sel-
2390: mus, asenne, tietämättömyys, tavat, laiskuus laisten työntekijöiden osalta:, jotka toimivat
2391: ja kohtalonusko ovat suuria kehityksen jarru- kehitysyhteistyöluontelsissa tehtävissä.
2392: ja. Kristillinen usko on osoittautunut ennes- Edellä olevan perusteella kunhibiäaen ehdo-
2393: tään jo sellaiseksi voimaksi, joka nopeimmin tamme,
2394: on edistänyt kehityksen pyörää ja ön vapaut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2395: tanut ihmisen kehittämään itseään ja ympäris- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2396: töään. Siellä missä kristillinen usko on levin- 24.30.67 6 000 000 markan arviomää-
2397: nyt näkyvät myös sen seurausilmiöt: aineellisen rärahan lähetysjärjestöjen kehitysyhteis-
2398: ja henkisen hyvinvoinnin kehitys. työn tukemiseen.
2399: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2400:
2401: Jorma Fred Erkki Korhonen
2402: 20 1981 vp.
2403:
2404: Raha-asia-aloite n:o 19
2405:
2406:
2407:
2408:
2409: Fred. yQJ.: Määrärahan osoittamisesta uskonnollisten lehtien jul-
2410: kaisijoille näkövammaisten ääni- ja pistekirjoituslehtien tuot-
2411: tamista varten
2412:
2413:
2414: Eduskunnall~
2415: ..
2416: Näkövammaisten mahdollisuudet saada eri- Näkövammaisten lehtipalvelun monipuolista-
2417: laisia palveluja ovat yhteiskunnassamme edel- miseksi tarvitaan yhteiskunnan tukea. Valtio-
2418: leenkin puutteelliset. Erityisesti tämä koskee neuvoston tulisi avustaa merkittävimpien us-
2419: näkövammaisten mahdollisuuksia seurata maam- konnollisten lehtien julkaisijoita, jotta ne voi-
2420: me monipuolista uskonnollista lehdistöä. Suo- sivat toimittaa lehtensä myös näkövammaisten
2421: messa on arvioitu ilmestyvän noin sata eri- ulottuville.
2422: laista uskonnollista julkaisua. Mitään näistä ei Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2423: toimiteta säännöllisesti äänilehtenä tai piste-
2424: kirjoituksen muodossa niin, että ne olisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2425: näkövammaisten ulottuvilla. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2426: Syynä näkövammaisille tarkoitetun uskon- 29.57.59 100 000 markkaa käytettäväk-
2427: nollisen lehden puuttumiseen maassamme on si valtionapuna uskonnollisten lehtien
2428: se, että mainitun lehden tuotantokustannukset julkaisijoille näkövammaisille tarkoitet-
2429: painosmäärän pienuuden vuoksi tulevat koh- tujen ääni- ja pistekirjoituslehtien tuot-
2430: tuuttoman suuriksi. tamista varten.
2431: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2432:
2433: Jorma Fred Erkki Korhonen
2434: 1981 vp. 21
2435:
2436: Raha-asia-aloite n:o 20
2437:
2438:
2439:
2440:
2441: Fred ym.: Määrärahojen osoittamisesta avustuksi:ksi ja !ainoiksi
2442: 1Suomenselän maatilatalouden peruskuivatuksia varten
2443:
2444:
2445:
2446:
2447: Eduskunnalle
2448:
2449: Useissa Suomenselän alueen kunnissa maata- tarkoituksenmukaisten kuivatushankkeiden ra-
2450: lousmaiden peruskuivatus on tehty 20 vuotta hoitus turvataan vuonna 1981.
2451: sitten. Umpeutuneet valtaojat estävät tehok- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2452: kaan viljelyn tiloilla. Myös uusia maatilatalou-
2453: den peruskuivatuskohteita tulisi toteuttaa tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2454: alueella. Valtion vuoden 1981 menoarviossa 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2455: avustusta on osoitettu 5 miljoonaa markkaa ja 30.32.40 675 000 markkaa avustuksina
2456: lainoja 6 miljoonaa markkaa koko valtakuntaa ja momentille 30.32.83 825 000 mark-
2457: ajatellen. Valtioneuvoston 10. 7. 1980 tekemän kaa lainoina käytettäväksi Suomenselän
2458: periaatepäätöksen mukaan Suomenselän alueen maatilatalouden peruskuivatuksia varten.
2459: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
2460:
2461: Jorma Fred Väinö Rautiainen Erkki Korhonen
2462: 22 1981 vp.
2463:
2464: Raha-asia-aloite n:o 21
2465:
2466:
2467:
2468:
2469: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistys-
2470: liitolle työväenkulttuurin kokeilutoimintaan
2471:
2472:
2473: Eduskunnalle
2474:
2475: Työväen Sivistysliitto TSL r.y. on jo yli kuu- jaajavoimia, välineitä, tukea uusia muotoja esit-
2476: denkymmenen vuoden ajan ollut maamme suu- televien tilaisuuksien järjestämiseen. Myös Työ-
2477: rin työväen koulutus- ja kulttuurijärjestö. Työ- väen Sivistysliitto tarvitsee erillistä lisäavustus-
2478: väen Sivistysliitto on erityisesti kehittänyt ja ta uusien toimintamuotojen kokeiluun.
2479: ylläpitänyt työväenliikkeen perinteistä kulttuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2480: ritoimintaa maassamme. Esimerkiksi vuoden nioittavasti,
2481: 1980 aikana TSL ja sen piiri- ja opintojärjestöt
2482: toimeenpanivat yli 200 erilaista kulttuurita- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2483: pahtumaa. Liiton piirissä on myös monien tai- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun
2484: teenalojen jatkuvaa harrastustoimintaa. 29.57 uudelle momentille ylimääräisen
2485: Tällä hetkellä kulttuuritoiminta on maassam- 1 000 000 markan määrärahan Työväen
2486: me voimakkaassa kehitysvaiheessa. Monet uudet Sivistysliitto TSL r.y:lle työväenkulttuu-
2487: harrastusmuodot yleistyvät. Tarvitaan uusia oh- riin liittyvään kokeilutoimintaan.
2488: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2489:
2490: Eino Grönholm Risto Tuominen Paula Eenilä
2491: Axvo Salo Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen
2492: Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila Helge Siren
2493: 1981 vp. 23
2494:
2495: Raha-asia-aloite n:o 22
2496:
2497:
2498:
2499:
2500: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siirtolapuu-
2501: tarhaliiton toiminnan tukemiseen
2502:
2503:
2504: Eduskunnalle
2505:
2506: Suomen Siirtolapuutarhaliitto on yli viisi- sä, suta antavat selviä viitteitä eri puolilla
2507: kymmentä vuotta jatkuneen toimintansa aikana Suomea ko. käyttöön tapahtuvat maavaraukset.
2508: toiminut siirtolapuutarhatoimintaa harrastavien Lisääntyvä toiminta vaatii myöskin lisääntyvää
2509: viljelijöiden ja yhdistysten yhdyssiteenä. Liiton ohjaus- ja valistustyötä, jotta olemassa olevat
2510: toimintaperiaatteisiin kuuluu edistää ja kehittää sekä uudet alueet tulisivat oikein hoidetuiksi.
2511: terveitä vapaa-ajan harrastuksia ja elämäntapoja Uusien alueiden suunnitteluvaiheessa joutuvat
2512: jäsenistönsä parissa. Toimintamuotoina on va- liiton edustajat käymään neuvotteluja kuntien
2513: listustilaisuuksien ja kurssien järjestäminen sekä viranomaisten kanssa. Mahdollisuus edes osa-
2514: opetus- ja neuvontatyö. Valtakunnallisena liit- päivätoimisen neuvojan palkkaamiseen olisi suu-
2515: tona toiminta on maata kattava. Niinpä jo pel- reksi avuksi tässä työssä. Jo vuosia on ollut
2516: kästään matkakustannukset näyttelevät huomat- tavoitteena valmistaa yhtenäinen neuvontaoh-
2517: tavaa menoerää vuosittain. jeisto, joka auttaisi kuntien viranomaisia suun-
2518: Liiton toimesta julkaistaan kuusi kertaa vuo- nittelutyössä. Varojen puuttumisen takia on
2519: dessa ilmestyvää SiirtoJapuutarha-nimistä lehteä, suunnitelmista kuitenkin jouduttu luopumaan.
2520: jossa alan asiantuntijat kirjoituksillaan antavat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2521: ohjeita ja neuvoja pienpuutarhojen hoidossa. nioittavasti,
2522: Liiton toimintaa tuettiin aikaisempina vuo-
2523: sina valtion toimesta, kuten tapahtuu muissakin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2524: Euroopan maissa. Vuoden 1967 jälkeen, jolloin 1982 tulo- ;a menoarvioon 100 000
2525: valtion tuki lopetettiin, on liiton toimintaa markan määrärahan Suomen Siirtola-
2526: hoidetfu pelkästään palkattomana harrastetyönä. puutarhaliiton toiminnan tukemiseen.
2527: Siirtolapuutarhaviljely on runsaasti lisääntymäs-
2528: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2529:
2530: Eino Grönholm Hannu Tenhiälä Pirjo Ala-Kapee
2531: Helge Siren Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila
2532: Tarja Halonen Pirkko Valtonen Paula Eenilä
2533: Esko J. Koppanen Risto Tuominen Kaisa Raatikainen
2534: Pauli Uitto
2535: 24 1981 vp.
2536:
2537: Raha-asia-aloite n:o 2.3
2538:
2539:
2540:
2541:
2542: Grönholm, ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkita-
2543: pahtumalle annettavaan avustukseen
2544:
2545:
2546: Eduskunnalle
2547:
2548: Kymmenvuotisen toimintansa aikana on Työ- määrän sekä osatapahtumien maaran kasvusta.
2549: väen Musiikkitapahtuma kasvanut yhdeksi mit- Vaikka valtion tuki onkin markkamääräisesti
2550: tavimmista kesän kulttuuritapahtumista ja se vuosittain noussut, on kokonaiskasvu jouduttu
2551: on kesän ainoa valtakunnallinen työväenkult- kuitenkin rahoittamaan pääasiassa oman rahoi-
2552: tuurin tapahtuma. Kymmeniintuhansiin kohoa- tusosuuden kasvattamisella. Epävarma talous
2553: vat yleisöjoukot on käsitettävä kyseisen tapah- on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että kan-
2554: tuman tarpeellisuuden osoitukseksi. T apahtu- sainvälinen vuorovaikutus on jäänyt varsin vä-
2555: maa on vuosittain pyritty kehittämään ja moni- hälle, vaikka kotimaisten esiintyjien kannalta
2556: puolistamaan ja sille on jatkuvasti etsitty uusia tällainen kulttuurivaihto koetaan hyvinkin ke-
2557: ilmenemismuotoja. Kehittämistyössä on ohjeena hittävänä ja tarpeellisena.
2558: käytetty yleisön ja esiintyjien havaintoja ja toi- Vuoden 1981 valtionavustuksen Työväen
2559: vomuksia sekä myös julkisen sanan arvosteluja. Musiikkitapahtuma saa suoraan valtion tulo-
2560: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja mo- ja menoarviosta. Tämä on myönteinen asia ta-
2561: nipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä on ol- pahtuman valmistelun kannalta suunnittelun ta-
2562: lut epävarma talous. Pitkäjänteisempi suunnit- pahtuessa pääsääntöisesti kahden vuoden, osin
2563: telu ja siihen liittyvät sitoumukset vaativat var- pidemmälläkin aikavälillä.
2564: muutta myöskin taloudesta. Tapahtuman talous Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2565: koostuu keskimääräisesti seuraavasti: valtion- nioittavasti,
2566: avustukset n. 40 prosenttia, kuntien tuki n. 25
2567: prosenttia sekä oma rahoitus noin 35 prosent- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2568: tia. Tapahtuman periaatteen mukaisesti kaikki 1982 tulo- ja menoarvioon momeritille
2569: siihen liittyvät työt suoritetaan talkootyönä, siis 29.90.53 300 000 markan määrärahan
2570: ilman palkkiota. Tästä huolimatta kokonaislii- Työväen Musiikkitapahtumalle annetta-
2571: kevaihto on kaksinkertaistunut kolmen viimei- vaksi valtionavustukseksi.
2572: sen vuoden aikana. Tämä johtuu esiintyjien
2573: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2574:
2575: Eino Grönholm Reino Breilin Risto Tuominen
2576: Mauno Forsman Kaarina Suonio Pirjo Ala-Kapee
2577: Helge Siren Arvo Salo Pentti Lahti-Nuuttila
2578: Tarja Halonen Pirkko Valtonen Paula Eenilä
2579: Kaisa Raatikainen
2580: 1981 vp. 25
2581:
2582: Raha-asia-aloite n:o 24
2583:
2584:
2585:
2586:
2587: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläintarhanlahden ja
2588: Töölönlahden veden .ja. rantojen puhdistamiseen Helsingissä
2589:
2590:
2591: Eduskunnalle
2592:
2593: Helsingin asema maan pääkaupunkina asettaa puhdistus- ja uudelleenkäyttösuunnitelman koh-
2594: lisävaatimuksia sen puisto- ja virkistysalueiden teeksi, tulisi valtion tulo- ja menoarvioesityk-
2595: hoitoon. Vuosikymmenien kuluessa tapahtunut seen ottaa erityinen määräraha ympäristönsuoje-
2596: Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesien saas- luvuoden tavoitteiden toteuttamiseksi myös
2597: tuminen ja niiden rantojen likaantuminen on pääkaupunkialueen sydämessä.
2598: haitallista sekä pääkaupunkiseudun asukkaille Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
2599: että myös Helsingissä vuosittain vierailevien lu- nioittavasti,
2600: kuisien kotimaisten ja ulkomaisten matkaili-
2601: joiden kannalta. Koska kyseisten alueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2602: puhdistaminen riittävästi uimis- ja muuhun ul- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2603: koilukäyttöön on Helsingin kaupungille varsin markan määrärahan suunnittelun aloitta-
2604: kallis kohde, on pelättävissä, että hanketta ly- miseksi Helsingin kaupungissa sijaitse-
2605: kätään liian kauan. Tällöin on vaarana että vien Eläintarhanlahden ja Töölönlahden
2606: koko alue tullaan menettämään ulkoilu- ja vir- veden ja rantojen puhdistamiseksi uinti-
2607: kistysmielessä. . ja virkistyskäyttöön kelpaaviksi.
2608: Jotta Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesi
2609: ja alueen rannat voitaisiin tehokkaasti saada
2610: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2611:
2612: Tarja Halonen Ritva Laurila Marjatta Väänänen
2613: Jutta Zilliacus Seppo Teiviainen Jaakko Itälä
2614: Pertti Salolainen Kaarina Suonio Eva-Maija Pukkio
2615:
2616:
2617:
2618:
2619: 4 088100408M
2620: 26 1981 vp.
2621:
2622: Raha-asia-aloite n:o 25
2623:
2624:
2625:
2626:
2627: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pakolaisasiainneuvotte-
2628: lukunnan ja pakolaiskuraattorin viran perustamiseen
2629:
2630:
2631: Eduskunnalle
2632:
2633: Ulkoasiainministeriön asettama pakolais- Näistä kansalaisjärjestöjen sekä valtiovallan
2634: asiaintoimikunta esitti yksimielisesti mietinnös- edustajien yksimielisesti kirjaamista kannan-
2635: sään jo vuonna 1979, että pakolaiskysymyksiä otoista huolimatta ei edes vuoden 1981 tulo- ja
2636: hoitavaksi viranomaiseksi määrättäisiin pysyväs- menoarvioehdotuksessa otettu huomioon pako-
2637: ti sosiaali- ja terveysministeriö, jonka yhteyteen laisasiainneuvottelukunnan ja pakolaiskuraatto-
2638: perustettaisiin pysyväisluonteinen pakolais- rin viran vaatimia määrärahoja. Koska virka-
2639: asiainneuvottelukunta sekä pakolaiskuraattorin miesvalmistelu asian suhteen on suhteellisen
2640: virka. Neuvottelukunnassa olisivat edustettuina pitkällä, tulisi meidän käsityksemme mukaan
2641: pakolaiskysymysten hoidosta suoranaisesti vas- ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä jo
2642: taavat viranomaiset ja järjestöt. Neuvottelukun- varautua asiasta johtuvien kustannusten hoita-
2643: nan tehtävänä olisi laatia pakolaisten huoltoa ja miseen.
2644: sopeuttamista koskeva ohjelma ja seurata sen Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
2645: toimeenpanoa. Pakolaiskuraattori toimisi viran- tavasti,
2646: omaisten, järjestöjen sekä pakolaisten yhteys-
2647: henkilönä. Toimikunta esitti lisäksi yksimieli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2648: sesti, että pakolaiskuraattorin virka perustettai- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
2649: siin kiireellisenä jo seuraavassa lisämenoar- markkaa pakolaisasiainneuvottelukuntaa
2650: viossa. ja pakolaiskuraattorin virkaa varten.
2651: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2652:
2653: Tarja Halonen Ensio Laine Saara-Maria Paakkinen
2654: Jacob Söderman Kaisa Raatikainen Kaarina Suonio
2655: Inger Hirvelä Markku Kauppinen Tellervo Koivisto
2656: Terhi Nieminen-Mäkynen Jutta Zilliacus
2657: 1981 ·vp. 27
2658:
2659: Raha-asia-aloite n:o 26
2660:
2661:
2662:
2663:
2664: Hautala. ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Lehmänkurkun tien
2665: rakentamiseksi
2666:
2667:
2668: Eduskunnalle
2669:
2670: Kustavin ja Lokalahden välille on suunni- Elinkeinoelämän kannalta olisi tärkeää myös
2671: teltu rakennettavaksi Lehmänkurkun tie, joka saada lyhyempi tieyhteys Kustavista Uuteen-
2672: loisi lyhyen tieyhteyden välille Kustavi-Loka- kaupunkiin. Se soisi parempia mahdollisuuksia
2673: Iahti-Uusikaupunki. Kustavin ja muiden tien vaikutuspiiriin tulevien
2674: Lehmänkurkun tiellä olisi paitsi Uudellekau- kuntien kalastukselle ja teollisuudelle. Matkai-
2675: pungille myös koko eteläiselle Vakka-Suomelle lulle uusi tieyhteys loisi uusia mahdollisuuksia.
2676: suuri merkitys. Se lyhentäisi matkaa Vakka- Avautuisihan tielle kauniita meteliisiä näkymiä.
2677: Suomen eteläosista kaupunkiin ja olisi omiaan Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh"
2678: tekemään Uudenkaupungin ympäristöstä ny- dotamme,
2679: kyistä yhtenäisemmän alueen. Erikoisen tärkeä
2680: tie olisi Kustavin asukkaille. Monet tärkeät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2681: palvelut, kuten sairaala- ja erilaiset koulupalve- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
2682: lut, ovat saatavissa Uudestakaupungista. Myös kan määrärahan ns. Lehmänkurkun tien
2683: lyhyempi matka mahdollistaisi asumisen koti- rakentamisen aloittamiseksi.
2684: kunnassa Kustavissa, vaikka työpaikka sijaitsisi
2685: Uudessakaupungissa.
2686: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
2687:
2688: Sauli Hautala Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
2689: Jorma Fred Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
2690: 28 1981 vp.
2691:
2692: Raha-asia-aloite n:o 27
2693:
2694:
2695:
2696:
2697: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien ylikulkusillan
2698: rakentamiseen Loimaan kaupunkiin Loimaan-Patikkalan
2699: (Ypäjä) tielle.
2700:
2701:
2702: Eduskunnalle
2703:
2704: Maantie välillä Loimaa-Palikkala (Ypäjä) Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
2705: on valmistunut. Tie muodostaa osan suunni- dotamme,
2706: tellusta tieyhteydestä välillä Palikkala-Loimaa
2707: -Uusikaupunki. Loimaan kaupungissa tie ylit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2708: tää rautatien. Tämä aiheuttaa liikenteelle huo- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2709: mattavan onnettomuusriskin. Siksi siihen onkin 31.24.77 1 000 000 markan määrärahan
2710: rakennettava ylikulkusilta. Tämä olisikin teh- rautatien ylikulkusillan rakentamiseksi
2711: tävä ensimmäiseksi jatkettaessa tien Palikkala Loimaan kaupunkiin Loimaan-Forssan
2712: -Loimaa-Uusikaupunki rakentamista. Sillan tielle.
2713: suunnittelu- ja rakentamistöihin olisi ryhdyttä-
2714: vä nopeasti.
2715: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
2716:
2717: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
2718: Jorma Fred Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto
2719: 1981 vp. 29
2720:
2721: Raha-asia-aloite n:o 28
2722:
2723:
2724:
2725:
2726: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Laitilan suojatyökeskuk-
2727: sen rakentamisen aloittamiseen
2728:
2729:
2730: Eduskunnalle
2731:
2732: Turun ja Porin lääninhallituksen suunnitel- Koska edellä oleva hanke on tarkoitettu pal-
2733: massa on Vakka-Suomen aluetta palvelevan suo- velemaan koko Vakka-Suomen aluetta, olisi
2734: jatyökeskuksen sijoituspaikaksi esitetty Laitilaa. välttämätöntä, että valtiovalta suhtautuisi hank-
2735: Laitilan kunta on yhteistyössä lääninhallituksen keeseen myönteisesti ja myöntäisi avustusta
2736: ja erityishuoltopiirin kuntainliiton kanssa aloit- sekä lainaa sen rakentamiseen.
2737: tanut suojatyökeskuksen suunnittelun. Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
2738: Suojatyökeskukseen on suunniteltu sijoitet- dotamme,
2739: tavaksi invaliidihuoltolain, kehitysvammalain ja
2740: mielisairaslain mukaisia suojatyöpaikkoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2741: Rakennushanke on kaavailtu aluksi toteutet- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
2742: tavaksi Laitilan kunnan toimesta ja toiminnan markan määrärahan Laitilan suojatyö-
2743: alkaessa siirrettäväksi Varsinais-Suomen erityis- keskuksen rakentamisen aloittamiseksi.
2744: huoltopiirin kuntainliiton hallintaan.
2745: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
2746:
2747: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
2748: Jorma Fred Antero Juntumaa Olavi Ronkainen
2749: Erkki Korhonen
2750: 30 1981 vp.
2751:
2752: Raha-asia-aloite n:o 29
2753:
2754:
2755:
2756:
2757: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan suojatyökes-
2758: kuksen rakentamisen aloittamiseen
2759:
2760:
2761: Eduskunnalle
2762:
2763: On olemassa suunnitelma suojatyökeskuksen den suojatyötä tarvitsevat henkilöt. Loimaa on
2764: rakentamisesta Loimaalle. Suojatyön määrälli- juuri sopiva suojatyökeskuksen sijaintipaikka-
2765: nen ja toiminnallinen kehittäminen onkin eräs kunta.
2766: tärkeä osa-alue sosiaali- ja terveydenhuollon pii- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
2767: rissä. Suojatyöpaikkoja tarvitaan huomattavasti dotamme,
2768: lisää vajaakuntoisten ja eri vammaisryhmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2769: työllistämiseen. Suojatyöpaikkoja tulisi saada 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
2770: maamme eri osiin siten, että niitä voivat käyt- markan määrärahan Loimaan suojatyö-
2771: tää myös pienten kuntien ja haja-asutusaluei- keskuksen rakentamisen aloittamiseksi.
2772: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
2773:
2774: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
2775: Jorma Fred Ulla Järvilehto Antero Juntumaa
2776: 1981 vp. 31
2777:
2778: Raha-asia-aloite n:o 30
2779:
2780:
2781:
2782:
2783: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta aluesairaalan ja terveys-
2784: keskuksen rakentamiseksi Saloon
2785:
2786:
2787: Eduskunnalle
2788:
2789: Salon kaupunkiin on hankkeilla kuntainliiton 40 pisteessä. Potilaspaikoista on suuri pula.
2790: aluesairaalan peruskorjaus, johon sisältyy myös Tilanne on todella hyvin vaikea.
2791: lisätilojen rakentaminen laboratoriota ja rönt- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
2792: genosastoa varten. Samalle alueelle rakenne- dotamme,
2793: taan myös kuntainliiton terveyskeskus vuode-
2794: osastoineen. Perustamissuunnitelmat ovat val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2795: mistuneet. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2796: Aluesairaalan tilat ovat todella huonossa 33.76.31 1 000 000 markan määrärahan
2797: kunnossa ja olisivat olleet peruskorjauksen tar- kuntainliiton aluesairaalan peruskorjaus-
2798: peessa jo vuosia sitten. Terveyskeskus toimii ta ja terveyskeskuksen rakentamisen
2799: tällä hetkellä hajautettuna ympäri Saloa noin aloittamista varten Salon kaupungissa.
2800: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
2801:
2802: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
2803: Jorma Fred Ulla Järvilehto Antero Juntumaa
2804: 32 1981 vp.
2805:
2806: Raha-asia-aloite n:o 31
2807:
2808:
2809:
2810:
2811: Hautala· ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen uuden
2812: ·' vuodeosaston rakentamiseen Laitilaan
2813:
2814:
2815: Eduskunnalle
2816:
2817: Laitilan-Pyhärannan terveyskeskus sai 35- deosaston välittömään yhteyteen. Tällöin vuo-
2818: paikkaisen vuodeosaston vuonna 197.3. Vuode- deosastoa saatettaisiin käyttää muuhunkin kuin
2819: osasto on jatkuvasti ollut ylimitoitetussa käy- edellä mainittuun tarkoitukseen.
2820: tössä, esim. vuonna 1978 käyttöaste oli 104 %. Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
2821: Potilasaines on 99-% :sesti vanhuksia, jotka dotamme,
2822: ovat kroonisesti sairaita. Käytännössä terveys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2823: keskuksen vuodeosasto toimii kunnalliskodin 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2824: sairasosastona. 33.76.31 300 000 markan määrärahan
2825: Tarkoituksenmukaisinta lienee, että Laitilan Laitilan-Pyhärannan terveyskeskuksen
2826: -Pyhärannan terveyskeskus saisi lähiaikoina uuden vuodeosaston rakentamisen aloit-
2827: uuden .35-paikkaisen vuodeosaston entisen vuo- tamiseksi.
2828: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
2829:
2830: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
2831: Jorma Fred Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto
2832: 1981 vp. 33
2833:
2834: Raha-asia-aloite n:o 32
2835:
2836:
2837:
2838:
2839: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sippolan koulukodin
2840: asuntolan takentamiseen
2841:
2842:
2843: Eduskunnalle
2844:
2845: Sippola:n koulukodin työntekijäin lukumäärä 1981 tammikuun hintatasossa n. 980 000 mark-
2846: on 60 henkeä. Valtion toimesta on koulukotiin kaa.
2847: rakennettu asuntoja vain 15 perheelle. Kun Kun uusien asuntojen saaminen Sippolan
2848: Sippolan kirkonkylässä ei juurikaan ole saata- koulukodin henkilökunnalle on välttämätöntä,
2849: vissa vuokra-asuntoja, joutuu henkilökunnasta olisi asuntolan rakentaminen toteutettava kii-
2850: noin puolet asumaan muualla, eräät jopa Kou- reellisenä.
2851: volassa saakka. Työmatkat muodostuvat osalle Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
2852: henkilökuntaa näin ollen pitkiksi, osittain jopa dotamme,
2853: 30 km:n pituisiksi. Erityisesti talvisaikaan siitä
2854: on havaittu olevan haittaa laitoksen toiminnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2855: Tästä syystä on laadittu suunnitelma uuden 1982 tulo- ja menoarvioon 980 000
2856: asuntolan rakentamiseksi koulukotiin. Suunni- markan määrärahan Sippolan kouluko-
2857: telman mukaan asuntola käsittäisi 6 huoneistoa, din asuntolan rakentamiskustannusten
2858: lattiapinta-alaltaan yhteensä 386 m2, ja asunto- rahoittamiseen.
2859: lan rakentamiskustannukset olisivat vuoden
2860: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2861:
2862: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari
2863: Mikko Pesälä Risto Tuominen
2864: Seppo Tikka
2865:
2866:
2867:
2868:
2869: 5 D88100408M
2870: 34 1981 vp.
2871:
2872: Raha-asia-aloite n:o 33
2873:
2874:
2875:
2876:
2877: Hietala: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 410 uudelleen-
2878: rakentamiseksi välillä Otamo-Sysmä
2879:
2880:
2881: Eduskunnalle
2882:
2883: Sysmän kirkonkylän kautta kulkevan maan- täjien turvallisuuden kannalta erittäin tarpeel-
2884: tien n:o 410 uudelleen rakentamista koskevat linen, olisi mitä toivottavinta, että tien raken-
2885: tiesuunnitelmat välille Otamo-Sysmä ovat val- taminen aloitettaisiin viimeistään vuonna 1982.
2886: mistuneet ja Sysmän kunnanvaltuusto on anta- Uudelleen rakentamisen kustannusarvio on
2887: nut niistä lausuntonsa 25. 5. 1979. Suunnitel- n. 4,3 milj. mk.
2888: mia vastaan jätettiin muutamia muistutuksia, Edellä olevaan viitaten ehdotan,
2889: joista kunnanvaltuusto on antanut ero. kokouk-
2890: sessaan lausuntonsa. Mikkelin tiepiirin toimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2891: pideohjelmassa tien rakentaminen on ajoitettu 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2892: vuodelle 1982. 31.24.77 4 300 000 markkaa maantien
2893: Koska tie olisi suunnittelun puolesta valmis n:o 410 tieosuuden Otamo-Sysmä
2894: toteutettavaksi ja kun se liikenteellisesti olisi uudelleenrakentamistöiden aloittamiseksi
2895: Sysmän kunnan asukkaiden ja muiden tienkäyt- vuonna 1982.
2896: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2897:
2898: Pertti Hietala
2899: 1981 vp. 35
2900:
2901: Raha-asia-aloite n:o 34
2902:
2903:
2904:
2905:
2906: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 447 perus-
2907: parantamiseen välillä Porsaskoski-Haarajoki
2908:
2909:
2910: Eduskunnalle
2911:
2912: Nykyinen Pieksämäen-Kangasniemen maan- koski. Hanke valmistuu tänä vuonna. Väli
2913: tie on päällystetty vuonna 1962, eikä siinä Porsaskoski-Haarajoki jää edelleen huonokun-
2914: sen jälkeen ole suoritettu suurempia parannus- toiseksi.
2915: toimenpiteitä. Pieksämäen seudun kuntien yhteistyötoimi-
2916: TVH:n suorittamien laskelmien mukaan tietä kunta esittää, että välin Porsaskoski~Haara
2917: käytti vuonna 1975 vuorokaudessa 825-2 226 joki perusparannuksen suunnittelu aloitettaisiin
2918: moottoriajoneuvoa ja vuonna 1985 arvioidaan viimeistään vuonna 1982 ja hanke toteutettai-
2919: käytön olevan 1 096-2 998 moottoriajoneu- siin vuosina 1982-83.
2920: voa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2921: Päällyste on kuitenkin 18 vuoden aikana
2922: kulunut niin, että tie on liikenteen määrään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2923: nähden osittain jopa hengenvaarallinen mootto- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2924: riajoneuvojen käyttöön. Lisäksi on huomattava, 31.24.77 6 100 000 markkaa maantien
2925: että em. tieyhteys on Pieksämäen ja Suonen- n:o 447 tieosuuden Porsaskoski-Haa-
2926: joen seudun asukkaille lyhin yhteys Helsinkiin. rajoki perusparannustöiden suorittami-
2927: Tällä hetkellä TVL:n Mikkelin piiri perus- seksi viimeistään vuosina 1982-1983.
2928: parantaa väliä Pieksämäen kaupunki-Porsas-
2929: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
2930:
2931: Pertti Hietala Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen
2932:
2933:
2934:
2935:
2936: \'
2937: 36 1981 vp.
2938:
2939: Raha-asia-aloite n:o .35
2940:
2941:
2942:
2943:
2944: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-Suonenjoen
2945: .maantien. perusl'arantamiseen
2946:
2947:
2948: Ed u s k u n nalle
2949:
2950: Pieksämäen-Suonenjoen maantie päällystet- Pitemmällä tähtäimellä tulisi perusparannus
2951: tiin vuonna 1968. toteuttaa aina Surnuinmäkeen saakka, kuten
2952: Kuopion läänin puolella Pieksämäen-Suo- aikaisemmissa toimenpideohjelmissa olikin.
2953: nenjoen maantien osuus peruskorjattiin vast- Pieksämäen seudun kuntien yhteistyötoimi-
2954: ikään ja päällystettiin uudelleen. Pienehköjä kunta esittää, että perusparannus välillä Piek-
2955: päällysteiden uusimisia on tehty myös Piek- sämäki-Vaalijala toteutettaisiin viimeistään toi-
2956: sämäen päässä. menpideohjelman esittämässä aikataulussa ja
2957: Kuitenkin tie yleiskunnoltaan tällä hetkellä että suunnitelmien laadinta Suruuinmäkeen
2958: on heikko. saakka aloitettaisiin välittömästi ja perusparan-
2959: TVH:n suorittamien laskelmien mukaan nus toteutettaisiin vuosina 1983-1984. Sa-
2960: vuonna 1975 maantietä käytti vuorokaudessa maan perusparannusohjelmaan tulisi ottaa li-
2961: 1 006-1 307 moottoriajoneuvoa ja vuonna säksi tieosuus Surnuinmäki-Haapakoski, jolla
2962: 1985 arvioidaan käytön olevan 1 374-1 784 on runsaasti työpaikka- ym. liikennettä.
2963: moottoriajoneuvoa vuorokaudessa. Myös kevyt Samalla Pieksämäen seudun kuntien yhteis-
2964: liikenne on melko vilkasta johtuen siitä, että työtoimikunta esittää, että maantie n:o 450
2965: Nenonpellossa sijaitsevassa Vaalijalan keskus- muutettaisiin kantatien n:o 72 jatkoksi, jolloin
2966: laitoksessa työskentelee yli 240 Pieksämäen mainittu kantatie ulottuisi valtatieltä n:o 5 val-
2967: kaupungissa asuvaa henkilöä, jotka suorittavat tatielle n:o 9.
2968: työmatkansa pääasiassa polkupyörällä ja jalan. Mainittakoon, että tieluokan muutosta ovat
2969: Tiellä ei kuitenkaan ole kevyen liikenteen väy- päätöksin kannattaneet Mikkelin läänin Maa-
2970: liä, mikä lisää tien huonokuntoisuuden lisäksi· kuntaliiton johtokunta, Etelä~Savon seutukaava-
2971: vaaratekijöitä. liiton liittovaltuusto ja Etelä-Savon aluetoimi-
2972: Mikkelin piirin tienpidon toimenpideohjel- kunta.
2973: massa vuosille 1979-84 on väli Pieksämäki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2974: Vaalijala huomioitu kevyen liikenteen väylineen
2975: parannettavaksi vuosina 1982-83. Suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2976: mat ovat valmistuneet vuonna 1979. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2977: Parannustoimenpiteiden ja kevyen liikenteen 31.24.77 5 000 000 markkaa maantien
2978: väylän rakentamiskustannuksiksi arivoidaan 5 n:o 450 (Pieksämäki-Suonenjoki) pe-
2979: milj. mk, josta 1 milj. mk arvioidaan tarvit- rusparannustöiden suorittamiseksi.
2980: tavan vuonna 1982 ja 4 milj. mk vuonna 198.3.
2981: Hankkeen työllistävä vaikutus on 10-35 mies-
2982: tä.
2983: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
2984:
2985: Pertti Hietala Pentti Poutaneo
2986: Unto Ruotsalainen V. J. Rytkönen
2987: 1981' vp. 37
2988:
2989: Raha-asia-aloite n:o 36
2990:
2991:
2992:
2993:
2994: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortesalmen sillan ra-
2995: kentamiseksi Kangasniemen-Joutsan maantiellä
2996:
2997:
2998: Ed u s k u ri n a 11 e
2999:
3000: Kortesalmen silta tieosuudella Kangasniemi mutta jotka nykyisten arvioiden mukaan nouse-
3001: -Joutsa Mikkelin ja Keski-Suomen läänien vat vain noin 1 miljoonaan markkaan, eivät
3002: rajalla muodostaa varsin pahan "pullonkaulan" nähdäksemme ole enää esteenä edellä mainitun
3003: etenkin puutavarankuljetuksille. Tämän vuoksi aientamisen toteuttamiselle.
3004: sekä huomioon ottaen erityisesti sen, että tie- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
3005: osuuden Kangasniemi-Joutsa uudisrakennuk- ehdotamme kunnioittavasti,
3006: sen rakennustyöt valmistuvat viimeistään vuon-
3007: na 1982, olisi sekä liikennepoliittisesti että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3008: kansantaloudellisesti mitä toivottavinta ja jär- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
3009: kevintä, että kyseisen Kortesalmen sillan ra- 31.24.77 1 000 000 markan määrärahan
3010: kentaminen aiennettaisiin nykyisten suunnitel- tieosuudella Kangasniemi-Joutsa Mik-
3011: mien mukaisesta vuodesta 1984 vähintään kah- kelin ja Keski-Suomen läänien rajalla
3012: della vuodella eli viimeistään vuoteen 1982. sijaitsevan Kortesalmen sillan rakenta-
3013: Myöskään rakentamiskustannukset, jotka miseksi vuonna 1982.
3014: aikaisemmin oli arvioitu noin 4 milj. markaksi,
3015: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
3016:
3017: Pertti Hietala Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen
3018: 38 1981 vp.
3019:
3020: Raha-asia-aloite n:o 37
3021:
3022:
3023:
3024:
3025: Hietala: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi mante-
3026: reelta Väisälänsaareen Hirvensalmella
3027:
3028:
3029: Eduskunnalle
3030:
3031: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren Sillan rakentamiseen olisikin saatava määräraha
3032: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malva- valtion tulo- ja menoarvioon.
3033: niemen paikallistielle, on ollut liikenteessä usei- Todettakoon vielä, että sillan rakentaminen
3034: ta vuosia. Sillan puuttuminen Väisälänsaaren ei korjaa ainoastaan Väisälänsaaren asukkaiden
3035: ja Hirvensalmen puoleisen mantereen väliltä liikenneoloja, vaan se parantaa liikenneyhteyk-
3036: vaikeuttaa kuitenkin saaren asukkaiden asioi- siä myöskin Väisälänsaaren läheisyydessä oleviin
3037: mista Hirvensalmen kunnan keskustassa ole- muihin saatiin.
3038: vissa palvelupisteissä. Matkaa saaresta kunnan Edellä olevaan viitaten ehdotan,
3039: keskustaan Mikkelin kautta on yli 60 km, kun
3040: se suorinta tietä sillan kautta olisi vajaat 20 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3041: km. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
3042: Sillan rakentaminen mantereelta Häntänie- 31.24.77 4 500 000 markkaa sillan ra-
3043: mestä Väisälänsaaren Sokkasenniemeen on ollut kentamiseksi mantereelta Väisälänsaa-
3044: esillä jo silloin kun tietä rakennettiin, mutta reen Hirvensalmen kunnassa.
3045: varojen puute on estänyt sillan rakentamisen.
3046: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
3047: Pertti Hietala
3048: 1981 vp. 39
3049:
3050: Raha•asia-aloite n:o 38
3051:
3052:
3053:
3054:
3055: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Karankalahden malmi-
3056: esiintymän tutkimukseen Virtasalmella
3057:
3058:
3059: Eduskunnalle
3060:
3061: Virtasalmen kunnassa t01m11 Outokumpu tössä tehokas malminetsintä taataan osoitta-
3062: Oy:n Hällinmäen kuparikaivos, joka nykyisel- malla tähän tarkoitukseen riittävästi varoja.
3063: lään työllistää noin 50 työntekijää. Hällinmäen Varojen käyttöä suunniteltaessa olisi otettava
3064: malmio on pieni, ja mikäli uusia löydöksiä ei huomioon erityisesti syväkairaustarve.
3065: tehdä, lopettaa kaivos toimintansa jo vuonna Virtasalmen kunnan koko alue sijaitsee geo-
3066: 1983, ja kaivostoiminnasta vapautuu tällöin 70 logisesti mielenkiintoisella alueella ja katsotaan
3067: työntekijää. malmikriittiseksi alueeksi. Tehokasta malmin-
3068: Kauppa- ja teollisuusministeriön 6. 10. 1978 etsintää ei kuitenkaan suuremmassa mittakaa-
3069: asettama kaivospaikkakuntien kehittämistoimi- vassa ole toteutettu. Useat asiantuntijat ovat
3070: kunta on luovuttanut kauppa- ja teollisuus- sitä mieltä, että Hällinmäen malmio ei ole
3071: ministeriölle 28. 5. 1979 päiväämänsä mietin- varsinainen päämalmio, joten toiveita uusien
3072: nön, joka on julkaistu numerolla 1979: 34. esiintymien löytymisestä on olemassa. Uusim-
3073: Tämä ns. kaivospaikkakuntien kehittämistoimi- pana osoituksena on 17. 1. 1979 Outokumpu
3074: kunta on malmin ajallisen riittävyyden ja kai- Oy:n valtaus Virtasalmen kirkonkylän pohjois-
3075: vospaikkakuntien erityisongelmien perusteella puolella sijaitsevan Karankalahden alueella.
3076: suoritetun rajauksen mukaan valinnut tarkaste- Kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta
3077: luosa kohteeksi kahdeksan kaivospaikkakuntaa, toteaa mietinnössään erityisesti Virtasalmen
3078: niiden joukossa myös Virtasalmen kunta. Kai- kunnan osalta, että kunnan teollisen toiminnan
3079: vospaikkakuntien osalta on suoritettu tyypilli- perustan muodostaa kaivannaisteollisuus, jonka
3080: simpien ongelmien sekä kunkin kaivospaikka- varaan myös tuotantorakenteen monipuolista-
3081: kunnan erityisongelmien kartoitus. Mietinnön mis- ja laajentamistoimenpiteet tulisi rakentaa.
3082: selvitysosassa on mm. todettu, että Virtasalmi Jatkojalostusmahdollisuuksia tarjoaa erityisesti
3083: on elinkeinorakenteeltaan alkutuotantovaltaisim- Ankeleelta saatava marmori, joka soveltuu hy-
3084: pia kaivospaikkakuntia ( 4 3,2 % ) . Virtasalmen vin rakennuskiveksi. Toimialan kehittäminen
3085: osalta on myös todettu, että kunnassa väestö edellyttää huolellista ja monipuolista pohdintaa
3086: on vuodesta 1970 vuoteen 1977 vähentynyt alkaen sopivien tuoteryhmien valinnasta, mark-
3087: suhteellisesti eniten eli 24 %. kinointikysymysten selvittämisestä sekä tuotan-
3088: Vaikkakin Virtasalmen kaivos on verrattain toprosessin käynnistämisen keskeisistä edelly-
3089: pieni kaivosyksikkö ja sen työntekijöiden osuus tyksistä.
3090: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä on vain Kehittämistoimet on kytkettävä mahdollisim-
3091: 8 %, on kunnan teollisuudessa toimivasta väes- man kiinteästi alueella toimivaan tuotantoon,
3092: töstä kaivoksen osuus 47 %. Huolimatta kai- jolloin kysymykseen tulee esimerkiksi yhteistyö
3093: vostoiminnan suhteellisen vähäisestä osuudesta kunnassa toimivan kalkkikiveä Iouhivan kaivos-
3094: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä, on kai- yhtiön (Partek Oy:n) kanssa.
3095: voksella merkittävä vaikutus elinkeinorakenteen Niin ikään toimikunta toteaa, että Virtasal-
3096: tasapainottajana. Ilman kaivostoimintaa olisi men kunta sijaitsee ns. Keski-Savon yhtenäisen
3097: Virtasalmi entistä voimakkaammin pelkästään turvealueen välittömässä läheisyydessä. Alueella
3098: maa- ja metsätalouselinkeinon varassa. sijaitsevien energiavarojen hyödyntäminen on
3099: Toimikunta on luetellut useita yleisiä ke- käynnistynyt ja tulee jatkuvasti laajenemaan.
3100: hittämisehdotuksia, joista Virtasalmen kunnan Vaikka Virtasalmen kunnassa ei ole huomat-
3101: käsityksen mukaan tärkeimpänä toimikunta eh- tavia turvevaroja, voidaan turpeeseen liittyviä
3102: dottaa, että kaivospaikkakuntien lähiympäris- hyödyntämismahdollisuuksia hyödyntää myös
3103: 40 Raha-asia-aloite n:o 38
3104:
3105:
3106: siellä. Turvealueella olevien VAPO:n turvetyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3107: koneiden huoltojärjestelyt ovat toistaiseksi 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
3108: puutteelliset ja Mikkelin läänin teollisuustoimi- 32.50.41 alamomentille 2 500 000 mar-
3109: kunta on esittänyt, että lääniin perustettaisiin kan erillismäärärahan Outokumpu Oy:n
3110: valmistus- ja huoltovarikko VAPO:n työkoneita 11. 1. 1979 saaman valtauskirjan tar-
3111: varten. Varikon sijaintipaikka voisi olla Virta- koittaman, Virtasalmen kunnassa sijait-
3112: salmen kunta, kun otetaan huomioon kunnan sevan Karankalahden malmiesiintymän
3113: keskeinen sijainti turvealueeseen nähden. tutkimuksia varten.
3114: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3115: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
3116:
3117: J?ertti Hietala Unto Ruotsalainen J?entti Poutanen
3118: 1981 vp. 41
3119:
3120: Raha-asia-aloite n:o 39
3121:
3122:
3123: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukivuorelle sijoitetta-
3124: van turvetuotantolaitoksen suunnittelua ja rakennustöiden
3125: alkurahoitusta varten
3126:
3127: Eduskunnalle
3128: Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäosasto kivuorelaisille ja lähikuntalaisille teollisia työ-
3129: on suorittanut vuosina 1967 ja 1968 ensimmäi- paikkoja, jotka puolestaan vaikuttavat kerran-
3130: sen suo- ja turvetutkimuksen Haukivuoren kun- naisesti mm. palveluelinkeinojen kehittymiseen.
3131: nan soista. Toinen tutkimus suoritettiin vuonna Haukivuoren kunnan väkiluvun voimakas vä-
3132: 1974. Tutkittujen soiden pinta-ala on yhteensä hentyminen saataneen hidastumaan eri elinkei-
3133: 5 569 hehtaaria ja turvemäärä on noin 136 noaloja kehittämällä. Tutkimustulosten mukaan
3134: milj. m3 • · monitoimiturvelaitoksen ja pellettitehtaan ra-
3135: Valtion polttoainekeskus on vuokrannut ja kentamiskustannukset saadaan takaisin verrat-
3136: ostanut tähän mennessä Haukivuoren kunnan tain lyhyen ajan kuluessa.
3137: alueelta n. 1 000 hehtaaria suota turpeen nos- Liikenteellisesti Haukivuoren kunta soveltui-
3138: tamista varten. Suolla aloitettiin vuonna 1973 si erittäin hyvin monitoimiturvelaitoksen tai
3139: valmistelutyöt polttoturpeen nostamiseksi. Var- pellettitehtaan sijaintipaikaksi. Kun17-an läpi kul-
3140: sinainen polttoturpeen nosto aloitettiin Rapo- kee lähivuosina sähköistettävä Savon rata ja
3141: lansuolla heinäkuussa 1975. Tällä hetkellä se kantatie n:o 72. Etelä-Savon seutukaavaliiton
3142: työllistää kesäisin noin 40 ja talvella noin 20 palvelutasoluokituksen mukaan Haukivuoren
3143: työntekijää. keskus on alemman tason kuntakeskus, joka
3144: Rapolansuolta nostettu jyrsinturve on käy- kuitenkin sisältää huomattavasti enemmän pal-
3145: tetty lähiseuduilla olevissa turvelämpölaitoksis- veluja kuin alemman tason kuntakeskukselta
3146: sa. Kasvuturve on toimitettu lähiympäristöön vaaditaan. Kunnan keskus on kehittynyt voi-
3147: larrnoi ttama ttomana. makkaasti viime vuosina, vaikka kunnan väki-
3148: Monitoimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan luku on laskenut. Kunnan keskuksen kehitty-
3149: rakentaminen Haukivuoren kuntaan mahdollis- miseen on osaltaan vaikuttanut runsas asunto-
3150: taisi turpeen jalostuksen turvekoksiksi tai pelle- tuotanto. Viime vuosien aikana kuntaan on
3151: teiksi sekä mahdollisesti sähköenergiaksi. Tur- rakennettu noin 20 uutta asuntoa vuosittain.
3152: peen briketöinnin avulla voitaisiin käyttää hyö- Kunta on pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan
3153: dyksi myös turvekaksin hukkalämpö. Monitoi- järjestämään kuntaan tulevien uusien yritysten
3154: miturvelaitos toisi mahdollisuuden lasinalaisten työntekijöille asuntoja.
3155: viljelmien rakentamiseen. Koulutusmahdollisuudet Haukivuoren kun-
3156: Polttoturpeen hyödyntäminen mahdollisim- nassa ovat suhteellisen hyvät, sillä koululaisille
3157: man lähellä tuotantopaikkaa olisi tärkeä tekijä on kunnassa peruskoulun yläaste ja lukio sekä
3158: sekä Haukivuoren kunnalle että koko Mikkelin yhteensä 17 oppilaspaikkaa Pieksämäen ja Mik-
3159: läänille. Etelä-Savon suoalueet ovat erittäin kes- kelin ammattikouluissa.
3160: keisessä asemassa. Kunnan alueella sijaitsevat Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3161: suot liittyvät yhtenä kokonaisuutena Mikkelin
3162: maalaiskunnan, Virtasalmen kunnan, Pieksä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3163: mäen maalaiskunnan ja Juvan kunnan suo- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
3164: alueisiin. 32.92.75 (T urvebrikettitehtaiden raken-
3165: Monitoimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan taminen) 1 000 000 markan määrärahan
3166: rakentaminen Haukivuoren kuntaan merkitsisi Haukivuoren kuntaan sijoitettavan mo-
3167: erittäin paljon kunnan kehitykselle. Monitoimi- nitoimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan
3168: turvelaitos tai pellettitehdas tulisi tarjoamaan suunnittelukustannuksia ja rakennustöi-
3169: sekä rakennusvaiheessa että valmistuttuaan hau- den alkurahoitusta varten.
3170: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
3171:
3172: Pertti Hietala Unto Ruotsalainen Pentti Poutanen
3173: 6 088100408M
3174: 42 1981 vp.
3175:
3176: Raha-asia-aloite n:o 40
3177:
3178:
3179:
3180:
3181: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta valtion velkojen viivästymi-
3182: sestä kunnille aiheutuvien kustannusten lieventämiseksi
3183:
3184:
3185: Eduskunnalle
3186:
3187: Hallitus käsittelee kuntia samalla tavalla aktiviteetista. Kuitenkin jo nyt on nähtävissä,
3188: kuin yksityisiä verovelvollisiakin. Se pitää tiu- että taloudelliset suhdanteet tulevat heikkene-
3189: kasti kiinni kuntien velvollisuuksista, mutta ei mään. Siihen on myös kuntien välttämätöntä
3190: itse huolehdi omista velvoitteistaan. Suoritettu- varautua. Tällöin nousee erääksi keskeiseksi
3191: jen laskelmien mukaan valtio on tällä hetkellä kysymykseksi juuri valtion velkojen maksami-
3192: velkaa kunnille viivästyneinä valtionosuuksina nen kunnille. Velkojen suuruuden huomioon
3193: ja -avustuksina yhteensä noin 1 miljardi mark- ottaen lienee valtiontaloudellisesti kuitenkin
3194: kaa. Varojen myöhästyminen aiheuttaa paitsi mahdollista ainoastaan se, että velkojen takai-
3195: kunnille asioiden hoitamisen hankaloitumista sinmaksu ajoitetaan muutamalle lähivuodelle.
3196: ja taloudellisia lisärasitteita myös kuntien asuk- Viivästymisestä kunnille aiheutuvia haittoja on
3197: kaille palvelutason heikentymistä. kuitenkin kaikin tavoin pyrittävä lieventämään.
3198: Valtiovallan ja kuntien keskusjärjestöjen kes- Ongelmia helpottaisi merkittävästi se, että val-
3199: ken on viimeksi tänä vuonna laadittu ns. jär- tion budjetissa olisi erityinen määräraha, jolla
3200: jestelyasiakirja, jossa molemmat osapuolet il- vähennettäisiin valtionosuuksien ja -avustuksien
3201: moittavat hoitavansa omat tehtävänsä asialli- viivästymisestä kunnille aiheutuvia haittoja.
3202: sesti ja oikea-aikaisesti. Sopimuksen henkeen ei Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3203: sovi edellä mainittujen velkojen maksamisen taen,
3204: viivyttämjnen kuten ei myöskään se, että valtio
3205: käyttää velkojensa maksun välineenä kunnille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3206: kalliiksi tulevia velkasitoumuksia, jotka saate- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
3207: taan lunastaa jopa vasta monien vuosien ku- markan määrärahan valtionosuuksien ja
3208: luttua. -avustusten viivästymisestä kunnille ai-
3209: Kunnallistalouksia on hoidettu varsin hyvin heutuvien lisärasitteiden lieventämiseksi.
3210: johtuen osin myös vallinneesta taloudellisesta
3211: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3212:
3213: Tapio Holvitie
3214: 1981 vp; 43
3215:
3216: Raha-asia-aloite n:o 41
3217:
3218:
3219:
3220:
3221: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väliseen
3222: yhteistyöhön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen
3223: työn korvaamiseen
3224:
3225:
3226: Eduskunnalle
3227:
3228: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelussa ovat lisääntyneet peruskoulujärjestelmään siir-
3229: on todettu, että koulun työrauha ei ole vain ryttäessä.
3230: koulun ongelma. Se koskee myös koteja ja Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja
3231: kaikkia kasvattajia. Se on suomalaisen yhteis- niihin osallistuminen on vaatinut opettajilta
3232: kunnan ongelma. paljonkin opetustuntien ulkopuolista työtä ja
3233: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnol- harrastuneisuutta.
3234: lisesti toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita
3235: sen sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. tilanteita, jolloin on tavattava oppilaiden van-
3236: Oppilasikäryhmien pieneneminen tuo säästöä hempia henkilökohtaisesti opetustuntien ulko-
3237: peruskoulumenoihin noin 50 milj. markkaa puolella. Tällaisia tapaamisia on useimmiten jär-
3238: vuodessa. Vapautuvia resursseja on käytettävä jestettävä vasta iltaisin, jolloin vanhemmat ovat
3239: kiireisesti koulun työskentelyolosuhteiden kai- ansiotyöstään vapautuneet.
3240: kinpuoliseen parantamiseen. Samoin kuin vanhempaintilaisuudet ovat täl-
3241: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä ehdo- laiset henkilökohtaiset tapaamiset vaatineet
3242: ton alkuedellytys. Opetusryhmien pienentämi- opettajilta kohtuuttoman paljon opetustuntien
3243: sen ohella pitäisi kiinnittää erityinen huomio ulkopuolista, palkatonta toimintaa.
3244: kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3245: seen ja opettajan mahdollisuuksiin tehdä tätä taen,
3246: tärkeää työtä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3247: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet tiet- 1982 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
3248: tyjä juhlia ja vanhempainiltoja, jotka ovat täh- markan määrärahan kodin ja koulun
3249: dänneet kodin ja koulun lähentämiseen ja yh- välisen ·yhteistyön kehittämiseen ja opet-
3250: teistyöhön. Vanhemmille tarkoitetut tilaisuudet tajille aiheutuvan työn korvaamiseen.
3251: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3252:
3253: Tapio Holvitie
3254: 44 1981 vp.
3255:
3256: Raha-asia-aloite n:o 42
3257:
3258:
3259:
3260:
3261: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Åbo Svenska Teater-nimisen
3262: teatterin kehittämiseksi ruotsinkieliseksi alueteatteriksi
3263:
3264:
3265: Eduskunnalle
3266:
3267: Jo tähänastisella toiminnallaan Åbo Svenska sinkielinen alueteatteri ja antaa sille mahdolli-
3268: Teater on osoittanut ruotsinkielisen alueellisen suudet taloudellisesti jatkaa arvokasta työtään.
3269: teatteritoiminnan tarpeellisuuden Turun seu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3270: dulla. Nykyisin voimavaroin ei ole mahdollista taen,
3271: jatkaa kovinkaan kauan teatterin viemistä saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3272: ristokuntiin, jotka siten jäisivät tätäkin kult- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
3273: tuuripalvelua vaille. On toivottavaa, että Aho markan määrärahan Åbo Svenska
3274: Svenska Teaterista voitaisiin muodostaa ruot- T eaterin kehittämiseksi ruotsinkieliseksi
3275: alueteatteriksi.
3276: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3277:
3278: Tapio Holvitie
3279: 1981 vp. 45
3280:
3281: Raha-asia-aloite n:o 43
3282:
3283:
3284:
3285:
3286: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun-Salon moottorilii-
3287: kennetien rakentamisen aloittamiseksi
3288:
3289:
3290: Ed u sk unn alle
3291:
3292: Valtatiestä n:o 1 on osuus Helsinki-Lohjan- n. 200 mmk. Hanke on toteuttamisvaiheessa
3293: harju tällä hetkellä moottoritietä. Tästä eteen- jaettavissa 3-4 erikseen hyödynnettävissä ole-
3294: päin on kaavailtu rakennettavaksi erillinen vaan osahankkeeseen.
3295: moottoriliikennetie ensiksi Lohjalie (ns. Lohjan Tieosuuden tämänhetkiset liikennemäärät
3296: sisääntulotie) ja sieltä edelleen Saloon ja Tur- ovat 5 000-9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa
3297: kuun. Tästä moottoriliikennetiestä Lohjan si- (KVL), ja liikenteen odotetaan kasvavan
3298: sääntulotie on kiireellisia ja tullee tehtäväksi 2-3% vuodessa. Mikäli liikenteen kasvu on
3299: 1980-luvun loppupuolella, sen sijaan loppuosan arvioitua suuruusluokkaa koko 1980-luvun ajan,
3300: eli Lohjan-Salon-Turun moottoriliikennetien muodostuu Turun-Paimion osuus 1990-luvulla
3301: rakentamisaikataulu on täysin avoin. Salon- varsin ruuhkautuneeksi ja siten Kaarinan-
3302: Turun osuuden rakentamista on liikenneminis- Piikkiön taajamanauhan toimintoja vaikeutta-
3303: teriön käsityksen mukaan kuitenkin pidettävä vaksi.
3304: Lohjan-Salon välin rakentamista kiireellisem- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittaen,
3305: pänä, koska liikennemäärät ovat tällä osuudella
3306: suuremmat ja koska Salosta Helsinkiin on jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3307: tällä hetkellä olemassa vaihtoehtoinen yhteys 1982 tulo- ja menoarvioon 900 000
3308: Mustion ja Inkoon kautta. markan määrärahan Turun-Salon moot-
3309: Salon-Turun välille kaavaillun moottorilii- toriliikennetien töiden aloittamiseksi.
3310: kennetien pituus on 46 km ja kustannusarvio
3311: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3312:
3313: Tapio Holvitie
3314: 46 1981 vp.
3315:
3316: Raha-asia-aloite n:o 44
3317:
3318:
3319:
3320:
3321: :·,, Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Forssan
3322: tieyhteyden rakentamiseen
3323:
3324:
3325: Eduskunnalle
3326:
3327: Uudenkaupungin ja Forssan välisen tieyhtey- muutoksen puolesta antaa viittauksen siihen
3328: den rakentaminen on ollut vireillä jo varsin suuntaan, että keskusvirastojen olisi ehdotto~
3329: pitkään. Tien merkitystä ovat vuosien varrella masti jo tehdessään esityksiä talousarvioon
3330: useassa yhteydessä korostaneet muun muassa otettava huomioon nykyinen vinoutunut määrä-
3331: alueen kunnat ja talouselämä. Hinnerjoen ja rahajakautuma ja pyrittävä korjaamaan sitä ete-
3332: Yläneen välinen tieosuus on sijoitettu TVL:n läisten maakuntien toivomalla tavalla.
3333: Turun piirin toimeenpano-ohjelmassa kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3334: vasta vuodelle 1985. taen,
3335: Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on usean että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3336: kerran yrittänyt yhdessä muiden eteläisten 1982 tulo- ja menoarvioon 900 000
3337: maakuntaliittojen kanssa saada muutosta tie- markan määrärahan töiden aloittamiseen
3338: määrärahojen alueelliseen jakautumaan budjetin Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden
3339: yhteydessä. Varsin suureksi osoittautunut paine keskeneräisissä kohdissa.
3340: Helsingissä 13 päiväriä helmikuuta 1981
3341:
3342: Tapio Holvitie
3343: 1981 vp. 47
3344:
3345: Raha-asia-aloite n:o 45
3346:
3347:
3348:
3349:
3350: · Holvitie: ·Määrärahan osoittamisesta ns. Lehmänkurkun tien
3351: rakentamiseen
3352:
3353:
3354: Eduskunnalle
3355:
3356: . Kustavin yhdistämistä Lehmänk:urkun tiellä puolestaan monet kustavilaisten käyttämät ja
3357: mantereeseen on suunniteltu jo pitkään ja van- tarvitsemat palvelut, esimerkiksi aluesairaala,
3358: himmat .suunnitelmat tiestä ovat peräisin kym- ammattikoulu, kauppaoppilaitos sekä kaupalli-
3359: menien vuosien takaa. Vastaavanlainenhan on set ja teolliset palvelut. Myös kalastuksen ja
3360: tilanne myös toisen Kustavin kannalta tärkeän matkailun kehittämiselle Lehmänkurkun tie loi-
3361: yhteyden eli Kaitaisten sillan kohdalla, joka nyt si uusia edellytyksiä.
3362: kuitenkin on toteutumassa. Tietä ei ole tällä hetkellä sisällytetty TVL:n
3363: Kaitaisten silta ei kuitenkaan tee Lehmän- Turun piirin toimeenpano-ohjelmaan.
3364: kurkun tietä . missään tapauksessa tarpeetto- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3365: maksi, vaan tiellä tulisi olemaan suuri merki- taen,
3366: tys sekä Kustaville että muulle saaristoalueelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3367: Se lyhentäisi nimittäin maantieyhteyttä Uuteen- 1982 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
3368: kaupunkiin noin puoleen nykyisestä 50-60 markkaa Lehmänkurkun tien rakentami-
3369: kilometristä. Uudessakaupungissa sijaitsevat seen.
3370: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3371:
3372: Tapio Holvitie
3373: 48 1981 vp.
3374:
3375: Raha-asia-aloite n:o 46
3376:
3377:
3378:
3379:
3380: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin paikallis-
3381: tien rakentll:miseen
3382:
3383:
3384: Ed u s kunnalle
3385:
3386: Uuteenkaupunkiin v. 1974 Hitettyyn Pyhä- Koska TVL:n Turun piirillä on valmis ja
3387: maan kuntaan kuuluneen Lyökin etäisyys kau- vahvistettu tiesuunnitelma tälle välille, pitäisi
3388: pungin keskustasta on yli 35 km. Mantereen rakentaminen aloittaa jo vuonna 1982.
3389: kautta kantakaupunkiin kiertävän tien pituus Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
3390: Lyökin asukkaille on kohtuuttoman pitkä. Pa-
3391: totie on rakentamatta vain osuudella Lepäinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3392: -Lyökki. Suoran yhteyden rakentaminen ly- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3393: hentäisi matkan 20 kilometriin. markan määrärahan Lepäisten-Lyökin
3394: tieosuuden rakentamiseen.
3395: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3396:
3397: Tapio Holvitie
3398: 1981 vp. 49
3399:
3400: Raha-asia-aloite n:o 47
3401:
3402:
3403:
3404:
3405: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Ahvenanmaalle organtsotta-
3406: vaa öljyntorjuntahenkilöstöä ja -välineistöä varten
3407:
3408:
3409: Eduskunnalle
3410:
3411: Ahvenanmaan keskeinen asema vesialueittem- kalustoakaan laajamittaisiin torjuntasuorituksiin.
3412: me risteyskohdassa tekee siitä merkittävän Ahvenanmaalle keskitetty ja organisoitu järjes-
3413: myös mahdollisen öljykatastrofin uhatessa maa- telmällinen öljyntorjuntakoulutus tuottaisi pait-
3414: ilman kauneinta saaristoa. Vallitsevat lounais- si koulutettua henkilöstöä myös uusia mene-
3415: tuulet siirtävät Itämerellä tapahtuneen öljyva- telmiä ja välineistöä mahdollisimman taloudel-
3416: hingon tuhot muutamassa hetkessä Saaristome- lisesti tähän tärkeään työhön. Näin pystyttäi-
3417: ren tuhansien saarien sokkeloihin. Onnella sel- siin ratkaisevasti kohottamaan valmiutta suur-
3418: visimme vuoden 1979 keväällä uhkaavasta ti- ten öljyvahinkojen torjunnassa alueilla, joilla
3419: lanteesta kääntyneen tuulen ohjattua öljylautat paikallistuntemuksella ja merelliseen elämään
3420: Ruotsin rannikolle. Vaara on kuitenkin jatku- tottumisella on aivan ratkaiseva merkitys.
3421: vasti ajankohtainen erityisesti kesäisin turismis- Koulutustoiminnan järjestämiseen on suhtau-
3422: ta elävälle Ahvenanmaalle ja sen vieressä le- duttava Ahvenanmaan itsehallintolakia tiukasti
3423: vittäytyvälle Saaristomeren kauniille ja laajalle kunnioittaen. Mainitun lain 6 luvun 34 § :n
3424: saaristolle. mukaan ovat Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden
3425: Ongelman uhka korostuu kun tiedämme, omaavat velvollisia asevelvollisuuden sijasta
3426: että tällä alueella on vain vähän tai ei ollen- palvelemaan luotsi- ja majakkalaitoksessa taikka
3427: kaan öljyntorjuntaan tarvittavaa välineistöä, ma- palvelemaan muussa siviilihallinnossa niin kuin
3428: teriaalia ja henkilöstöä. Ahvenanmaalla olevalla siitä maakuntapäivien suostumuksella valtakun-
3429: hyvin koulutetulla ja tarkoituksenmukaisella nanlailla erikseen säädetään. Niin kauan kuin
3430: tavalla organisoidulla henkilöstöllä ja välineis- tällaista palvelusta ei ole järjestetty, ovat sano-
3431: töllä olisi siis myös Suomen mannerta kohdan- tut maakunnan asukkaat vapautetut asevelvolli-
3432: neen öljykatastrofin torjunnassa ratkaisevaa suuden suorittamisesta.
3433: merkitystä. Tehokas torjunta on suoritettava Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3434: jo ennen vahingon leviämistä tiheään saaris- taen,
3435: toon. Se vaatii kuitenkin paljon enemmän kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3436: lutettua väkeä ja välineistöä kuin nyt on Maa- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
3437: rianhaminan ja muiden rannikkokaupunkien markan määrärahan öljyntorjuntahenki-
3438: palokunnilla yhteensä. Puolustusvoimien ei löstön ja -välineistön hankkimiseksi so-
3439: voida edellyttää kovin perusteellisesti paneu- pusoinnussa ja yhteistoiminnassa Ahve-
3440: tuvan öljyntorjuntaongelmiin, eikä sillä ole nanmaan itsehallinnon kanssa.
3441: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3442:
3443: Tapio Holvitie
3444:
3445:
3446:
3447:
3448: 7 088100408M
3449: 50 1981 vp.
3450:
3451: Raha-asia-aloite n:o 48
3452:
3453:
3454:
3455:
3456: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta julkisten rakennus-
3457: ten suunnitteluun liikuntavammaisten kulkemisen helpottami-
3458: seksi
3459:
3460:
3461: Eduskunnalle
3462:
3463: Maassamme on useilla eri tavoilla pyritty tu- tasaveroisina osallistua työelämään ja muuhun
3464: kemaan ja helpottamaan niin sota- kuin siviili- toimintaan.
3465: invalidienkin asemaa. Kuitenkaan taloudelliset Erityinen ongelma on myös uusienkin jul-
3466: tukitoimet, lääkinnällisen huollon tehostaminen kisten rakennusten sisääntuloväylät, porrasrat-
3467: tai kuntoutuksen lisääminen eivät yksinomaan kaisut, käyttävät sekä esimerkiksi hissit. Aivan
3468: ole riittäviä. liian harvoin on rakennuksen suunnittelija otta-
3469: Vaikea epäkohta kaikkien liikuntavammais- nut huomioon liikuntaesteisten tarpeet. Yleen-
3470: ten osalta on, että yhteiskunta ei ole huolehti- sä kustannuksia ei näiden tarpeiden huomioon-
3471: nut vammaisten erityistarpeiden huomioon ot- ottamisesta juuri aiheudu.
3472: tamisesta suunniteltaessa asuntoja, virastotaloja, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3473: kouluja sekä muita julkisia palvelulaitoksia.
3474: Mtkäli osittain liikuntakyvyttömien käytettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3475: vissä olisi heidän väestösuhdettaan vastaavassa 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3476: määrin sellaisia asuntoja, joihin pääsy ja joissa markan määrärahan julkisten rakennus-
3477: liikkuminen invalidiajoneuvoilla on mahdollis- ten korjausten suunnitteluun liikunta-
3478: ta, helpottaisi tämä heidän mahdollisuuksiaan vammaisten kulkemisen helpottamiseksi.
3479: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3480:
3481: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen Antero Juntumaa
3482: Helge Saarikoski Anneli Kivitie Jorma Fred
3483: Jaakko Itälä
3484: 1981 vp. 51
3485:
3486: Raha-asia-aloite n:o 49
3487:
3488:
3489:
3490:
3491: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten ja vam-
3492: maisten kotihoidon tukemista koskevaan kokeilutoimintaan
3493:
3494:
3495: Eduskunnalle
3496:
3497: Vanhusten suhteellinen osuus maamme väes- vapauden hoitomuodon ja -paikan suhteen ja
3498: töstä kasvaa vuosi vuodelta. Sen lisäksi van- tuo hoitajalle pienen korvauksen ja tunnustuk-
3499: husten ikärakenne muuttuu eliniän noustessa. sen arvokkaasta työstä. Kotihoidontuen maksa-
3500: Vanhusten laitoshoidon kustannukset ovat vii- misen vanhuksille on kokeilupaikkakunnilla to-
3501: me vuosina nousseet voimakkaasti ja ovat nyt dettu olevan yksi .tärkeimmistä edellytyksistä
3502: 75-200 mk/vuorokausi paikkakunnasta ja lai- muiden avohoitopalvelujen kehittämiselle, ja
3503: toksesta riippuen. Kunnat suunnittelevat avo- pitkät janotuslistat laitospaikkoihin ovat huo-
3504: hoidon ja sen tukipalvelujen tehostamista ja mattavasti vähentyneet, jopa tyystin kadon-
3505: lisäämistä vanhuksille. Muutamissa kunnissa neetkin.
3506: on kokeiluluonteisesti käynnistetty vanhusten Vastaavalla tavalla voitaisiin kehittää myös
3507: kotihoidontuen maksaminen kotihoidossa ole- vammaisten kotihoitoa.
3508: ville vanhuksille avohoidon lisäämiseksi kalliim- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3509: man laitoshoidon rinnalle. Mm. Kokkolassa
3510: vanhusten kotihoidontukea maksetaan 23 van- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3511: hukselle 400 mk/kk kokeiluluonteisesti. Van- den 1982 tulo- ;a menoarvioon momen-
3512: husta hoitaa tällöin lapsi, sukulainen, puoliso tille 33.26.35 5 000 000 markkaa käy-
3513: tai palkattu hoitaja. Ko. toimenpiteellä vähen- tettäväksi vanhusten ;a vammaisten ko-
3514: netään Kokkolan kaupungin nettomenoja van- tona tapahtuvan hoidon tukemista kos-
3515: hustenhoidon osalta 660 000 mk/vuosi. Koti- kevaan kokeilutoimintaan.
3516: hoidontuki mahdollistaa vanhukselle valinnan-
3517: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3518:
3519: Helvi Hyrynkangas Anna-Kaarina Louvo Elisabeth Rehn
3520: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä Jorma Fred
3521: Anneli Kivitie Marjatta Mattsson Liisa Jaakonsaari
3522: 52 1981 vp.
3523:
3524: Raha-asia-aloite n:o 50
3525:
3526:
3527:
3528:
3529: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokeain Keskus-
3530: liiton kuntoutusohjaajien palkkaukseen
3531:
3532:
3533: Eduskunnalle
3534:
3535: Sokeat ja muut näkövammaiset muodostavat on tällä hetkellä vielä harva eikä riitä katta-
3536: erään vaikeimmista vammaisryhmistä. Näön maan esiintyvaa palvelutarvetta. Alueellisten
3537: menettäminen saattaa yksilön ja hänen perheen- kuntoutusohjaajien ja edellä mainittujen eri-
3538: sä täysin uuteen tilanteeseen, josta selviytyäk- tyistyöntekijöiden toiminta on katsottu invalii-
3539: seen he tarvitsevat ulkopuolista tukea ja eri- dihuoltolain tarkoittamaksi sopeutumisvalmen-
3540: tyispalveluja. Näkönsä menettänyt henkilö tar- nustoiminnaksi, millä perusteella sosiaalihalli-
3541: vitsee kuntoutusta oppiakseen selviytymään päi- tus on hyväksynyt valtionavun piiriin neljä kun-
3542: vittäisista toiminnoista, liikkumaan, lukemaan toutusohjaajaa, kuulonäkövammaisten kuntou-
3543: pistekirjoitusta ja käyttämään erilaisia apuvä- tusohjaajan ja kaksi lasten kuntoutusohjaajaa.
3544: lineitä. Valtionavun ulkopuolella on edelleen neljä
3545: Sokeain Keskusliitto r.y. vastaa maassamme alueellista kuntoutusohjaajaa. Heidän toimin-
3546: keskeisimmistä näkövammaisten palveluista. nastaan aiheutuu liitolle vuonna 1982 kustan-
3547: Liiton toiminnan rahoitus perustuu eräiden pal- nuksia yhteensä 350 000 markkaa, johon si-
3548: velujen osalta invaliidihuoltolakiin ja osa toi- sältyvät palkka-, toimisto- ja matkakustannuk-
3549: minnoista rahoitetaan raha-automaattiavustuksil- set.
3550: la ja keräysvaroilla. Keräysten osuus toiminnan Kuntoutusohjaajien toiminnassa on kysymys
3551: rahoituksesta on jatkuvasti kasvanut ja muo- eräästä näkövammaisten peruspalvelutoiminnas-
3552: dostunut kohtuuttoman suureksi. Yhteiskunnan ta, joka on verrattavissa yhteiskunnan itsensä
3553: rahoittamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ver- harjoittamaan lakisääteiseen palvelutoimintaan.
3554: rattavissa olevia kuntoutuspalveluja liitto jou- Tämän vuoksi on näkövammaisryhmää kohtaan
3555: tuu vuosittain rahoittamaan keräyksillä noin kohtuutonta ja yhteiskunnallisesti epäoikeuden-
3556: 700 000 markalla. mukaista, että toiminnan rahoitus on näin suu-
3557: Näkövammaisten kuntoutus- ja palvelujärjes- relta osin erittäin epävarmalla pohjalla.
3558: telmän keskeisessä asemassa ovat kahdeksan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3559: alueellista kuntoutusohjaajaa ja heihin verrat-
3560: tavat erityistyöntekijät, kuulonäkövammaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3561: kuntoutusohjaaja ja kaksi lasten kuntoutusoh- 1982 tulo- ja menoarvioon 400 000
3562: jaajaa. Heidän tehtävänään on tukea näkövam- markan määrärahan käytettäväksi nii-
3563: maisia ja heidän perheitään heti vammautumi- den Sokeain Keskusliiton kuntoutusoh-
3564: sen jälkeen, auttaa heitä kuntoutuksen piiriin jaajien palkkaukseen, joita ei ole tähän
3565: sekä opastaa saamaan muita näkövammaisille mennessä hyväksytty valtionavun piiriin.
3566: tarkoitettuja palveluja. Kuntoutusohjaajaverkko
3567: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3568:
3569: Helvi Hyrynkangas Anna-Kaarina Louvo Antero Juntumaa
3570: Terhi Nieminen-Mäkynen Marjatta Mattsson Impi Muroma
3571: Anneli Kivitie Jorma Fred Jaakko Itälä
3572: Elisabeth Rehn Liisa Jaakonsaari
3573: 1981 vp. 53
3574:
3575: Raha-asia-aloite n:o 51
3576:
3577:
3578:
3579:
3580: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kurssikeskuk-
3581: sen virkojen ja toimien perustamista varten
3582:
3583:
3584: Eduskunnalle
3585:
3586: Heinolassa slJaltsevan kouluhallinnon virka- nittelu- ja kehittämistyö vaativat nykyisen orga-
3587: miesten ja opettajiston koulutuksesta huolehti- nisaation vahvistamista. Nämä näkökohdat huo-
3588: van valtakunnallisen kurssikeskuksen tiloja on mioon ottaen, ja koska parina edellisenä vuo-
3589: :vuosina 1978-80 laajennettu ja saneerattu. tena tehdyt esitykset eivät ole johtaneet myön-
3590: Tämän rakentamistyön myötä ovat koulutus- teiseen tulokseen, on Heinolan kurssikeskuksen
3591: puitteet selvästi parantuneet. Kuitenkaan kou- toimesta tehty esitys valtion vuoden 1982 tulo-
3592: lutuksen järjestämisen keskeinen elementti, lai- ja menoarviota varten. Esitys sisältää toiminnan
3593: toksen henkilökunta, ei ole riittävä. kehittämiseksi seuraavat virat ja toimet:
3594: Heinolan kurssikeskus on ainoa valtakunnal- - 1 koulutusassistentin (koulutussuunnitte-
3595: linen koulualan kurssikeskus, joka vastaa laajan lijan) virka (toimii apulaisrehtorina ja toimisto-
3596: kouluhallituksen alaisen koulutoimen palveluk- päällikkönä)
3597: sessa olevan henkilöstön jatko- ja täydennys- - 2 koulutussihteerin tointa
3598: koulutuksesta. Ottaen huomioon tehdyt inves- - 1 osastosihteerin toimi
3599: toinnit sekä laitoksen antaman koulutuksen - 2 toimistosihteerin tointa
3600: suuren yhteiskunnallisen merkityksen, tulisi sen - 2 apulaiskansiistin tointa
3601: toimintamahdollisuuksiin ja kehittämisedellytyk- - 1 varastonhoitajan toimi.
3602: siin kiinnittää erityistä huomiota.
3603: Koska kurssikeskus ei ole saanut lisää työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3604: voimaa huomattavasta koulutuksen määrällises-
3605: tä kasvusta huolimatta, on kurssikeskus toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3606: tojen sujumista ajatellen joutunut ja joutumassa 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
3607: yhä selvemmin esille tuleviin vaikeuksiin. Näitä 29.50.01 alamomentille 1 236 100 mar-
3608: joudutaan kokemaan paitsi kurssipalvelujen sek- kan määrärahan, alamomentille 2
3609: torilla myös niiden hallinto- ja taloustoiminto- 220 100 markan määrärahan sekä ala-
3610: jen sekä sen yleisen suunnittelu- ja kehittämis- momentille 4 29 000 markan määrä-
3611: työn piirissä, jota kurssikeskuksessa suoritetaan. rahan Heinolan kurssikeskuksen tarvit-
3612: Olemassa olevien resurssien monipuolinen semien virkojen ja toimien perustamista
3613: hyödyntäminen ja erityisesti koulutuksen Suun- varten.
3614: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3615:
3616: Timo Ihamäki Tapio Holvitie Mauri Miettinen
3617: 54 1981 vp.
3618:
3619: Raha-asia-aloite n:o 52
3620:
3621:
3622:
3623:
3624: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hartolan kirjastotalon
3625: rakentamista varten
3626:
3627:
3628: Eduskunnalle
3629:
3630: Hartolan kunnan suunnitelmiin sisältyy Edellä olevan perusteella ehdotamme;
3631: uuden kirjaston rakentaminen vuonna 1982.
3632: Lääninhallituksen suunnitelmissa kyseinen han- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3633: ke on ajoitettu vuodelle 1982. Kirjaston koko 1982 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
3634: on 500 m2 ja kustannusarvio n. 1,5 miljoonaa markkaa Hartolan kirjastotalon rakenta-
3635: markkaa. Hankkeen toteuttaminen suunnitel- mista varten.
3636: man mukaan sekä valtion rahoitus, yhteensä
3637: n. 1,2 miljoonaa markkaa, tulisi varmistaa.
3638: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3639:
3640: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
3641: 1981 vp. 55
3642:
3643: Raha-asia-aloite n:o 53
3644:
3645:
3646:
3647:
3648: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansan-
3649: opiston lisärakennusta varten
3650:
3651:
3652: Eduskunnalle
3653:
3654: Hartolassa toimivan Itä-Hämeen kansanopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3655: ton nykyinen päärakennus on kunnoltaan niin
3656: heikko, että sitä on uhattu asumiskiellolla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3657: Toiminnan jatkaminen edellyttää oppilasasunto- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
3658: lan rakentamista. Kokonaiskustannusarvio on markkaa Itä-Hämeen kansanopiston lisä-
3659: n. 3,5 miljoonaa markkaa. Valtion vuoden rakennuksen rakentamista varten.
3660: 1982 budjettiin tulisi varata 1,5 miljoonan
3661: markan määräraha, jotta tämä välttämätön lisä-
3662: rakentaminen voitaisiin toteuttaa.
3663: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3664:
3665: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
3666: 56 1981 vp.
3667:
3668: Raha-asia-aloite n:o 54
3669:
3670:
3671:
3672:
3673: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 60 perus-
3674: parantamiseen välillä valtatie n:o 5 - Heinolan kk -
3675: Kymen läänin raja
3676:
3677:
3678: Eduskunnalle
3679:
3680: Heinolan-Kouvolan kantatielle (Kt 60) on mattavasti kapeampi kuin Kymen läänin puo-
3681: sen valmistuttua vuonna 1975 ohjautunut var- lella, jolla tie on asfalttipäällysteinen ja kaikin
3682: sin paljon pitkämatkaista liikennettä. Tie on puolin korkeammalla standardilla rakennettu.
3683: Heinolan seudun kaupan ja teollisuuden vilk- Osittain routivalle tierungolle rakennettu kuop-
3684: kaasti käyttämä yhteys. Vientiteollisuus käyt- painen tie hidastaa kuljetuksia, aiheuttaa lii-
3685: tää sitä kuljetusväylänä tuotteilleen itäisen kenteellisiä vaaratilanteita rasittamalla kohtuut-
3686: Suomenlahden satamiin, Haminaan ja Kotkaan. tomasti ajoneuvokalustoa sekä aiheuttaa vielä
3687: Myös lähimpään satamaan, Valkoon, käytetään kuljetettaville teollisuuden tai kaupan tuotteille
3688: usein Kouvolan kautta kulkevaa reittiä. Myös turhia kuljetusvaurioita.
3689: Mikkelistä, Jyväskylästä ja muualta pohjoisesta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3690: tuleva liikenne käyttää tätä yhteyttä.
3691: Kyseisen tien n. 15 km pitkä osuus valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3692: tieltä n:o 5 Heinolan maalaiskunnan kohdalta 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3693: Kymen läänin rajalle on erittäin huonokuntoi- markkaa kantatien n:o 60 perusparan-
3694: nen eikä kestä liikenteen rasituksia. Mikkelin tamiseen välillä valtatie n:o 5 - Hei-
3695: läänin puolella tie on öljysorapintainen ja huo- nolan kk - Kymen läänin ra;a.
3696: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3697:
3698: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
3699: 1981 vp. 57
3700:
3701: Raha-asia-aloite n:o 55
3702:
3703:
3704:
3705:
3706: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 62 perus-
3707: parantamiseen välillä Anttola-Puumala
3708:
3709:
3710: Eduskunnalle
3711:
3712: Kantatien n:o 62 käyttökelpoisuutta välin Kantatien n:o 62 pa:rantaminen välillä Antto-
3713: Mikkeli-Imatra yhdysväylänä heikentävät ny- la-Puumala on välttämätöntä liikenneyhteyk-
3714: kyisin ratkaisevasti tien kapeus, mutkaisuus, sien ja liikenneturvallisuuden takia, 'mutta myös
3715: lk>ssiosuuksien .aiheuttamat viivytykset sekä pai- tien rakennekerrosten säilymisen ja :tien kanta-
3716: koitellen varsin heikko tienpinnan kunto. vuuden parantamisen kannalta.
3717: Kuluneen vuoden ai!kana on saatu kunnoste- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3718: ~i Anttolan ja Hurissalon tienhaarojen väli-
3719: nen osa, mutta tien heiko1mman välin, Antto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3720: la-Luukkosen:kylä, peruskorjaus on siirretty 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3721: uusimmissa 'toimenpideohjelmissa. markkaa kantatien n:o 62 perusparan-
3722: tamiseen välillä Anttola-Puumala.
3723: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3724:
3725: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
3726:
3727:
3728:
3729:
3730: 8 088100408M
3731: 58 1981 vp.
3732:
3733: Raha-asia-aloite n:o 56
3734:
3735:
3736:
3737:
3738: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 314 pe-
3739: rusparantamiseen välillä Asikkalan raja - Sysmä
3740:
3741:
3742: Eduskunnalle
3743:
3744: Maantie n:o 314 on Mikkelin läänin puolella kaunista seutua. Mainittakoon, että kesäisin
3745: välillä Asikkalan raja- Sysmä huonokuntoinen Sysmässä pidettäviin taidenäyttelyihin käy tutus-
3746: eikä se nykyisellään vastaa nyky.a1kaiselle liiken- tumassa vuosittain lähes 50 000 henkeä, jo~a
3747: teelle asetettavia vaatimuksia. Sysmän sekä ras- käyttävät pääasiallisesti tätä Pulkkilanharjun tie-
3748: kas- että kevytliikenne suuntautuu etelään pää- tä. Tielinja on keväällä 1972 ilmavalokuvattu~
3749: asiassa tätä tietä pitkin. Kunnan alueell.a toimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3750: valle elinkeinoelämälle ja yritystoiminnalle tuot-
3751: taa huonokuntoinen tie jatkuvaa haittaa. Tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3752: liikennemäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3753: lähinnä matkailun ansiosta, onhan tiekokonai- markan määrärahan maantien n:o 314
3754: suus Vääksystä Sysmän ja Luhangan kautta perusparantamiseen välillä Asikkalan ra-
3755: Korpilahdelle ja edelleen Jyväskylään luonnon- ja-Sysmä.
3756: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3757:
3758: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
3759: 1981 vp. 59
3760:
3761: Raha-asia-aloite n:o 57
3762:
3763:
3764:
3765:
3766: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 410 ra-
3767: kentamiseen välillä Otamo--Sysmä
3768:
3769:
3770: Eduskunnalle
3771:
3772: Sysmän kirkonkylän kautta kulkevan maan- meenpano-ohjelmassa rtien rakentaminen on a.joi-
3773: tien uudelleen rakentamista koskevat tiesuunni- 'tettu vuodelle 1982.
3774: telmat ovat valmistuneet. Nykyinen tie on v. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3775: 1977 päällystetty öljysoralla, joka ei kestä jat-
3776: kuvasti kasvavaa kesäajan liikennettä. Kevyen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3777: liikenteen väylät olisi myös mitä pikimmin saa- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3778: tava rakennettua, jotta lähes 3 000 asukkaan markkaa maantien n:o 410 rakentami-
3779: taajaman liikenne sujuisi joustavammin ja ennen seen välillä Otamo-Sysmä.
3780: kaikkea turvallisesti. Mikkelin tiepiirin toi-
3781: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3782:
3783: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
3784: 60 1981 vp.
3785:
3786: Raha-asia-aloite n:o 58
3787:
3788:
3789:
3790:
3791: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 pe-
3792: rusparantamiseksi ja päällystämiseksi välillä Heinolan kk -
3793: Voikoski
3794:
3795:
3796: Eduskunnalle
3797:
3798: Maantie n:o 414 välillä Heinolan kk - Voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme.
3799: koski on suurimmalta osaltaan huonokuntoinen
3800: ja päällystämätön eikä tien kunto nykyisellään että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3801: vastaa nykyaikaiselle liikenteelle asetettavia vaa- den 1982 tulo- ja menoarvioon
3802: timuksia. Tien liikennemäärät ovat viime vuosi- 1 000 000 markan määrärahan maantien
3803: na nousseet. Tiellä on tehty yksittäisissä kohdin n:o 414 perusparantamiseen ;a päällys-
3804: parantamistöitä ja parantarnissuunnitelmat ovat tämiseen välillä Heinolan kk - Voi-
3805: tiettävästi valmiina. koski.
3806: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3807:
3808: Timo ·Ihamäki Mauri Miettinen
3809: 1981 vp. 61
3810:
3811: Raha-asia-aloite n:o 59
3812:
3813:
3814:
3815:
3816: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542 pe-
3817: rusparantamiseen välillä Karvio - Tuusniemen raja
3818:
3819:
3820: Eduskunnalle
3821:
3822: Kuopion ja Mikkelin läänissä kulkevan maan- Parantamistyön suunnitelmat ovat valmiit.
3823: tien n:o 542, Karvio - Tuusniemi, Kuopion Työt voidaan aloittaa heti kun rahoitus on jär-
3824: läänin puoleinen osa, Tuusniemi - Heinäveden jestyksessä. Korjattavan tieosan pituus on n.
3825: raja, on ollut patannettuna jo neljä vuotta. Sen 9 km.
3826: sijaan Mikkelin läänin puoleinen osa, Karvio- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
3827: Tuusniemen raja, on huonokuntoinen ja mut- nioittavasti,
3828: kainen vanha soratie, joka kesäisin syöpyy ala-
3829: arvoiseen kuntoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3830: Matkailun kannalta tämä Heinäveden tieosa 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3831: on erittäin merkittävä. Sen varrella Palokissa markkaa maantien n:o 542 perusparan-
3832: on Lintulan naisluostari, jossa kesäisin vierai- tamiseen välillä Karvio - T uusniemen
3833: lee keskimäärin 100 000 turistia. He joutuvat raja.
3834: ajamaan suurelta osalta huonokuntoista tietä
3835: Karviosta Palokkiin.
3836: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3837:
3838: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
3839: 62 1981 vp.
3840:
3841: Raha-asia-aloite n:o 60
3842:
3843:
3844:
3845:
3846: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 613
3847: {Ruskeata-Tammijärvi) perusparantamiseen
3848:
3849:
3850: Eduskunnalle
3851:
3852: Maantie n:o 613 {Ruskeala-Tammijärvi) kulkee useita linja-autovuoroja, mm. Lahden-
3853: lähtee kantatiestä n:o 59 Hartolan Ruskealan Heinolan-Jyväskylän liikenne.
3854: kylästä ja johtaa Joutsan-Luhangan-Korpi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3855: lahden tielle. Tieltä eroaa Mikkelin läänin
3856: alueella kolme paikallistietä. Tien pituus Harto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3857: lan kunnan puolella on 23,9 km. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 JOO 000
3858: Maantie n:o 613 on heikkokuntoinen ja se markkaa maantien n:o 613 (Ruskeala-
3859: on aikaisemmin ollut kunnan tienä ja luovutet- T ammijärvi) perusparantamista ja pääl-
3860: tu valtiolle 1940-luvulla. Peruskorjauksia ei ole lystämistä varten.
3861: tehty tiepohjien ollessa erittäin heikot. Tiellä
3862: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3863:
3864: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
3865: 1981 vp. 63
3866:
3867: Raha-asia-aloite n:o 61
3868:
3869:
3870:
3871:
3872: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Joutsan-Kangasniemen
3873: -Pieksämäen tien perusparantamiseen
3874:
3875:
3876: Eduskunnalle
3877:
3878: Tieyhteys Joutsa-Kangasniemi-Pieksämäki kin puutavarakuljetuksille. Tien perusparanta-
3879: on suorin yhteys Pieksämäen ja Kangasniemen minen tulisi suorittaa mitä pikimmin.
3880: alueilta Etelä-Suomeen ja Helsinkiin. Tieyhteys Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3881: on myös tärkeä Kangasruemeitä Pieksämäen
3882: seudulle suuntautuvan liikenteen kannalta. Tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3883: on monin paikoin huonokuntoinen eikä vastaa 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3884: nykyajan liikenteen vaatimuksia. Keski-Suomen markkaa ]outsan - Kangasniemen -
3885: ja Mikkelin läänien rajalla oleva Kortesalmen Pieksämäen tien perusparantamiseen.
3886: silta on nykyisellään paha pullonkaula varsin-
3887: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3888:
3889: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
3890: 64 1981 vp.
3891:
3892: Raha-asia-aloite n:o 62
3893:
3894:
3895:
3896:
3897: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuortin- Pertunmaan
3898: :kirkonkylän - Toivolan tieosuuden perusparantamiseen ja
3899: päällystämiseen
3900:
3901:
3902: Eduskunnalle
3903:
3904: Mikkelin läänissä Pertunmaan kunnassa on konkylään sijoittumisen esteenä on ollut maini-
3905: tieosuus Kuortti-kirkonkylä-Toivola kunnan tun tieosuuden erittäin huono kunto.
3906: sisällä tapahtuvan liikenteen pääväylä. Nykyisin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3907: tie on huonokuntoinen eikä vastaa nykyaikaisel-
3908: le liikenteelle asetettavia vaatimuksia. Pertun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3909: maa kuuluu kehitysalueiden· II vyöhykkeeseen. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
3910: Viime aikoina on kuntaan yritetty saada sijoi- markkaa tieosuuden Kuortti- Pertun-
3911: tetuksi yritystoimintaa. Teollisuusyritysten kir- maan kirkonkylä - Toivola perusparan-
3912: tamiseen ja päällystämiseen.
3913: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3914:
3915: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
3916: 1981 vp. 65
3917:
3918: Raha-asia-aloite n:o 63
3919:
3920:
3921:
3922:
3923: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkaharjun kunnan
3924: monikäyttösataman rakentamiseen
3925:
3926:
3927: Eduskunnalle
3928:
3929: Punkaharjun kunnan päätaajamaan Punka- ankkuroitumisen Punkasalmella. Satama palve-
3930: salmelle on suunniteltu matkailua, kalastusta lisi myös veneillä liikkuvia matkailijoita. Ve-
3931: ja veneilyä palvelevaa monikäyttösatamaa. Tar- neilyn uskotaan lisääntyvän lähivuosina alueel-
3932: koitusta varten on hankittu maa-alue VR:n la mm. Saimaan kanavan kautta. Satama on
3933: rautatiealueelta Punkasalmelta. Sataman raken- myös välttämätön kuntalaisten kannalta mm.
3934: tamisesta on tehty aloite tie- ja vesirakennus- kalastuksen harjoittamisessa, koululaiskuljetuk-
3935: hallitukselle, jonka toimesta on laadittu suun- sissa ja saariston asukkaiden asioimisessa kes-
3936: nitelmia sataman toteuttamiseksi ja anottu kustaajamassa.
3937: työllisyysmäärärahoja sataman rakentamiseksi. Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
3938: Punkaharjun kunta on perinteisesti eräs me kunnioittavasti,
3939: maamme johtavista matkailukunnista. Punka-
3940: harjulla käy vuosittain lähes 200 000 matkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3941: lijaa. Liikenneolosuhteet ovat vesiliikennettä 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3942: lukuunottamatta hyvät. Monikäyttösatama mah- markkaa Punkaharjun monikäyttösata-
3943: dollistaisi Saimaan sisävesimatkustajalaivojen man rakentamisen aloittamista varten.
3944: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3945:
3946: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
3947:
3948:
3949:
3950:
3951: 9 088100408M
3952: 66 1981 vp.
3953:
3954: Raha-asia-aloite n:o 64
3955:
3956:
3957:
3958:
3959: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan-Mäntyharjun
3960: yhdysratahankkeen taloudellisuuden tutkimiseen
3961:
3962:
3963: Eduskunnalle
3964:
3965: Savon radan uuden yhteyden rakentaminen Heinolan-Mäntyharjun radalla, "HELEMI",
3966: Heinolasta Mäntyharjulle on ollut esillä 1920- tulee olemaan merkittävät taloudelliset säästöt
3967: luvulta saakka. Tämän 55 km pitkän radan ai- energiakustannusten voimakkaan nousun vuok-
3968: kaansaaminen merkitsisi huomattavaa oikaisua si. Yhdysradan taloudellisuus tulisi tutkia sa-
3969: Helsingin ja Savo-Kainuun kaukoliikenteessä, manaikaisesti Helsingistä itään johtavien uu-
3970: samoin kuin merkittävää ajansäästöä Itä-Suo- sien ratasuuntien yhteydessä. Hankittujen sel-
3971: men ja Lounais-Suomen välisessä liikenteessä. vitysten perusteella yhdysradan taloudellinen
3972: Etelä-Savon seutukaavaliiton laskelmien mu- selvitystyö muodostuu kustannuksiltaan
3973: kaan siirtyisi Kouvolan-Mikkelin rataosan päi- 500 000 markaksi.
3974: vittäisestä 3 000 matkustajasta n. 1 800 mat- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3975: kustajaa oikoradalle. Lisäksi tulisi arviolta 500
3976: henkilömatkaa muilta kulkumuodoilta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3977: Huolimatta rautatiehallituksen ottamasta 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
3978: kielteisestä kannasta po. ratahankkeen toteut- markan määrärahan Heinolan-Mänty-
3979: tamisen suhteen, pidämme yhdysradan taloudel- harjun yhdysratahankkeen taloudellisuu-
3980: lisuuden tutkimista erittäin tärkeänä asiana. den tutkimiseen.
3981: Heinolan-Mäntyharjun radan kokonaiskustan-
3982: nus on arvioitu 120 miljoonaksi markaksi.
3983: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3984:
3985: Timo Ihamäki Olavi Ronkainen Unto Ruotsalainen
3986: Mauri Miettinen Pertti Hietala Maija Rajantie
3987: 1981 vp. 67
3988:
3989: Raha-asia-aloite n:o 65
3990:
3991:
3992:
3993:
3994: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan jatku-
3995: misen turvaamiseksi Virtasalmella
3996:
3997:
3998: Eduskunnalle
3999:
4000: Virtasalmen kunnassa tounu Outokumpu vassa ole toteutettu. Useat asiantuntijat ovat
4001: Oy:n Hällinmäen kuparikaivos, joka nykyisel- sitä mieltä, että Hällinmäen malmio ei ole var-
4002: lään työllistää noin 50 työntekijää. Hällinmäen sinainen päämalmio, joten toiveita uusien esiin-
4003: malmio on pieni, ja mikäli uusia löydöksiä ei tymien löytymisestä on olemassa. Uusimpana
4004: tehdä, lopettaa kaivos toimintansa jo vuonna osoituksena on tammikuussa 1979 Outokumpu
4005: 1983. Kaivos on tärkeä työllistäjä Virtasalmen Oy:n valtaus kirkonkylän pohjoispuolella sijait-
4006: kunnassa. Sen työntekijöiden osuus kunnan am- sevan Karankalahden alueella.
4007: matissa toimivasta väestöstä on 8 % ja kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4008: teollisuudessa toimivasta väestöstä 47 %.
4009: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4010: vospaikkakuntien kehittämistoimikunta on esit- 1982 tulo- ja menoarvioon 600 000
4011: tänyt varattavaksi riittävästi varoja lähiympäris- markan määrärahan, josta 300 000
4012: tön tehokkaaseen malminetsintään. Varojen markkaa Hällinmäen kaivoksen lähiym-
4013: käyttöä suunniteltaessa olisi otettava huomioon päristön tutkimiseen mahdollisten lisä-
4014: erityisesti syväkairaustarve. malmioiden löytämiseksi sekä 300 000
4015: Virtasalmen kunnan koko alue sijaitsee geo- markkaa Outokumpu Oy:n saaman val-
4016: logisesti mielenkiintoisella alueella ja katsotaan tauskirjan tarkoittaman Karankalahden
4017: malmikriittiseksi alueeksi. Tehokasta malmin- esiintymän tutkimuksia varten.
4018: etsintää ei kuitenkaan suuremmassa mittakaa-
4019: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4020:
4021: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
4022: 68 1981 .vp.
4023:
4024: Raha-asia-aloite n:o 66
4025:
4026:
4027:
4028:
4029: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoimin-
4030: nan järjestämiseen
4031:
4032:
4033: Eduskunnalle
4034:
4035: Työnteon ja koko elämänmenon kiireistymi- perustuvilla vammaisyhdistyksillä ei ole rntta-
4036: nen saattaa ihmiset yhä suurempien rasitusten viä taloudellisia mahdollisuuksia kyllin monen
4037: alaisiksi. Henkisen ja ruumiillisen kunnon ja ja rakenteellisilta ratkaisuiltaan vammaisten
4038: vireyden ylläpitäminen vaatii mahdollisuuksia käyttöön sopivan lomanviettopaikan rakentami-
4039: lepoon ja virkistymiseen. Lomanvietto on täs- seen ja ylläpitämiseen. Kuitenkin lomanvietto-
4040: sä tarkoituksessa yleisesti hyväksytty ja tun- paikkoja tulisi olla eri puolilla maata ja niiden
4041: nustettu tarpeelliseksi. tulisi palvella yli 40 000 vammaista ja heidän
4042: Erityisen tärkeää lomanvieton mahdollista- perheenjäseniään.
4043: minen ja turvaaminen on vammaisille henkilöil- Yhteiskunta tukee monin tavoin vammatto-
4044: le. Hyvin monet heistä joutuvat jatkuvasti työs- mien kansalaisten virkistys- ja lomanviettotoi-
4045: kentelemään ruumiillisen suorituskyvyn ylära- mintaa. Olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista,
4046: joilla. Henkisistä ja ruumiillisista syistä taikka että myös vammaisten omaehtoisesti järjestä-
4047: liikuntaesteistä johtuen monet vammaiset eivät mää lomatoimintaa tuettaisiin. Sillä tavoin hel-
4048: voi käyttää yleisiä lomanviettopaikkoja. Koke- potettaisiin heidän elämäänsä ja autettaisiin hei-
4049: musten mukaan yksinomaan vammaisten käy- tä työ- ja toimintakykynsä ylläpitämisessä.
4050: tössä oleva lomanviettopaikka parhaiten takaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4051: myös heidän viihtyvyytensä. . taen,
4052: Invalidiliitto r.y. ja sen jäsenyhdistykset jär-
4053: jestävät 46 perustamassaan kesänviettopaikassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4054: vammaisille lomanviettoa täysin ilman yhteis- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
4055: kunnan tukea. Useimmat lomanviettopaikoista uudelle momentille 1 000 000 markan
4056: ovat pieniä ja välttämättömien rakennustenkin määrärahan käytettäväksi vammaisten
4057: osalta keskeneräisiä. Omaehtoiseen toimintaan lomatoiminnan . järjestämiseen.
4058: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4059:
4060: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Helena Pesola
4061: 1981 Vp. 69
4062:
4063: Raha-asia-aloite n:o 67
4064:
4065:
4066:
4067:
4068: lmpiö ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden vähit-
4069: täiskaupan toimintatukeen
4070:
4071:
4072: Eduskunnalle
4073:
4074: Maaseudulla lasketaan tätä nykyä olevan saapuu samassa määrin kuin vuoden 1980 mää-
4075: noin 3 000 kauppaa. Maaseutumyymälöiden rärahoja jaettaessa, ei tulo- ja menoarvion mää-
4076: määrä on jatkuvasti vähentynyt ja asiakaspoh- räraha riitä kuin vähän yli 100 vähittäiskau-
4077: ja kaventunut. Valtiovalta on viime vuosien ai- palle, jos tuen määrä on sama kuin vuonna
4078: kana myöntänyt korkotukea ja investointiavus- 1980 hakijaa kohden.
4079: tuksia maaseutukaupoille niin, että kuudessa Yleisesti on todettu, miten maaseudun kylä-
4080: vuodessa tuesta on päässyt osalliseksi noin 600 kauppa on merkittävässä asemassa kyläkokonai-
4081: kauppaa. Tukeen on käytetty noin 7,5 milj. suuden ja toimivuuden kannalta. Kokeilusta on
4082: markkaa. toimintatuen osalta syytä lähteä pysyvän mää-
4083: Viime vuonna tulo- ja menoarviossa oli en- rärahan tulo- ja menoarvioon merkitsemisen lin-
4084: simmäistä kertaa määräraha maaseudulla toimi- jalle. Määrärahaa on syytä korottaa siinä mää-
4085: vien kauppojen toimintatukeen. Tukea haki yli rin, että tuella on käytännön merkitystä edes
4086: 740 haja-asutusalueiden myymälää. Määrärahat huomattavalle osalle tuen hakijoista.
4087: riittivät ainoastaan 62 kaupalle, joille tukea Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4088: voitiin keskimäärin antaa 6 000 markkaa kul- nioittaen,
4089: lekin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4090: Vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa on haja- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
4091: asutusalueiden vähittäiskaupan toimintatuen ko- markan määrärahan haja-asutusalueiden
4092: keiluun 750 000 markkaa. Mikäli hakemuksia vähittäiskaupan toimintatukeen.
4093: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
4094:
4095: Lauri Impiö Eero Lattula
4096: Hannele Pokka Helge Saarikoski
4097: 70 1981 vp.
4098:
4099: Raha-asia-aloite n:o 68
4100:
4101:
4102:
4103:
4104: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta TV 2:n näkyvyyden ulot-
4105: tamiseksi koko maahan
4106:
4107:
4108: Eduskunnalle
4109:
4110: Maamme kansalaiset eivät vieläkään ole yh- seudun väestölle näin tulee valittaviksi kolme
4111: denvertaisia yleisradiopalvelujen suhteen. Suu- Yleisradion ohjelmaa, kaksi suomenkielistä ja
4112: ret alueet Pohjois-Suomessa ovat edelleen yksi ruotsinkielinen, tilanteessa, jolloin huo-
4113: TV 2:n näkyvyysalueen ulkopuolella ja eräillä mattavalla osalla Pohjois-Suomen väestöstä on
4114: alueilla ei voida seurata mitään Yleisradion vain yksi ohjelma katsottavanaan.
4115: lähettämää ohjelmaa. Tällaista tilannetta on pi- TV 1:n ja TV 2:n näkyvyysalueen laajenta-
4116: dettävä erittäin epätyydyttävänä nimenomaan minen koskemaan koko Lappia sekä tarvittavien
4117: sen vuoksi, että TV 2:n näkyvyysalueen ulko- ula-asemien rakentaminen voidaan Yleisradion
4118: puolelle jäävät ne alueet, jotka muutenkin ovat antaman tiedon mukaan toteuttaa vuonna 1979
4119: yhteiskunnan palvelujen suhteen poikkeukselli- hyväksytyn aikataulun mukaisesti vain Yleis-
4120: sen heikossa asemassa. Kansalaisten tasa-arvoi- radion osakepääoman korotuksella. Korotustar-
4121: nen kohtelu edellyttäisi palvelujen tarjoamista ve on vähintään 40 miljoonaa markkaa.
4122: tasapuolisesti asuinpaikasta ja etäisyystekijöistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4123: riippumatta.
4124: Parhaillaan valmistaudutaan erityisen ruot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4125: sinkielisen rannikkokanavan perustamiseen 1982 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
4126: maamme ruotsinkielisen väestön tarpeita var- markkaa TV 2:n näkyvyyden laajenta-
4127: ten. Hanketta on pidettävä perusteltuna ja miseksi koko maata koskevaksi viimeis-
4128: kielellisen tasa-arvon kannalta oikeaan osunee- tään yhtä aikaa rannikkokanavan toteu-
4129: na. On kuitenkin huomattava, että rannikko- tumisen kanssa.
4130: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4131:
4132: Jaakko Itälä Anneli Kivitie
4133: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
4134: 1981 vp. 71
4135:
4136: Raha-asia-aloite n:o 69
4137:
4138:
4139:
4140:
4141: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäaineraportin laatimista
4142: varten
4143:
4144:
4145: Eduskunnalle
4146:
4147: Elintarvikkeissa esiintyvien lisäaineiden vai- eivät ole välttämättömiä esim. elintarvikkeiden
4148: kutuksista vallitsee suurta epätietoisuutta kan- säilyvyyden kannalta.
4149: salaisten keskuudessa. Ristiriitaisen asiantun- Koska luotettavan tiedon saanti lisäaineiden
4150: tijatiedon perusteella on kuluttajain vaikeata tarpeellisuudesta ja niiden seurausvaikutuk-
4151: muodostaa itselleen selvää kuvaa siitä, millaiset sista on asiallisen keskustelun ehdoton edelly-
4152: lisäaineet todella ovat terveydelle vaarallisia tys, ehdotamme kunnioittavasti,
4153: ja mitkä välttämättömiä ja vaarattornia lisä-
4154: aineita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4155: Viime aikoina on pyrkimyksestä puhtaisiin 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
4156: luonnontuotteisiin muodostunut oleellinen osa markkaa perusteellisen, asiantuntijavoi-
4157: elämisen laadun parantamista, minkä vuoksi min suoritettavan lisäaineraportin laa-
4158: tulisi pyrkiä kaikkien sellaisten sinänsä vaa- timiseen ja julkistamiseen.
4159: rattomienkin lisäaineiden poistamiseen, jotka
4160: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4161:
4162: Jaakko Itälä Helvi Hyrynkangas
4163: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
4164: 72 1981 vp.
4165:
4166: Raha-asia-aloite n:o 70
4167:
4168:
4169:
4170:
4171: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisille
4172: luonnonsuojeluyhteisöille myönnettäviä valtionavustuksia var-
4173: ten
4174:
4175:
4176: Eduskunnalle
4177:
4178: Ympäristöhallinnon hajanaisuudesta ja tehot- kaamalla vaatii kuitenkin rahoituspohjan tur-
4179: tomuudesta johtuen vapaaehtoiset järjestöt suo- vaamista, mihin järjestöjen nykyinen valtion-
4180: rittavat monia tehtäviä, jotka itse asiassa kuu- apu ei yllä. Järjestöjen valtionapu onkin jää-
4181: luisivat ympäristöviranomaisille. Nämä tehtä- nyt pahasti jälkeen, kun sitä verrataan monien
4182: vät ovat entisestään kasvaneet ja laajentuneet muiden yleishyödyllistä työtä tekevien järjestö-
4183: uusille alueille. Järjestöt ovat ottaneet tämän jen saamaan valtionapuun.
4184: vuoden teemakseen ympäristövalistuksen, jol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4185: loin kansalaisille pyritään entistä suuremmassa nioittavasti,
4186: mitassa antamaan tietoja ympäristöhaitoista.
4187: Myös alueellisen ympäristönsuojelutyön tehos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4188: taminen on päässyt hyvään alkuun ja koke- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
4189: mukset toiminnan painopisteen siirtämisestä 26.73.50 1 000 000 markkaa valtion-
4190: paikallis- ja piiritasolle ovat olleet yksinomaan avustuksiin valtakunnallisille luonnon-
4191: myönteisiä. Paikallis- ja piiritason toiminnan te- suojeluyhteisöille.
4192: hostaminen mm. pysyvää henkilökuntaa palk-
4193: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
4194:
4195: Liisa Jaakonsaari Pertti Salolainen Eva-Maija Pukkio
4196: Inger Hirvelä Lauri Palmunen Kaisa Raatikainen
4197: Elisaheth Rehn Urho Pohto Tellervo Koivisto
4198: Tarja Halonen Pekka Starast
4199: 1981 vp. 73
4200:
4201: Raha-asia-aloite n:o 71
4202:
4203:
4204:
4205:
4206: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta yritysverotusrikkomusten
4207: selvittämiseksi tarvittavan henkilökunnan palkkaamiseen
4208:
4209:
4210: Eduskunnalle
4211:
4212: Verorikokset ovat yleistyneet Suomessa huo- yleisen asennemuutoksen kannalta on tärkeää,
4213: lestuttavasti. Useiden asiantuntijoiden mukaan että kaikki - niin yritykset, yrittäjät kuin pal-
4214: tieto siitä, että alan henkilökunta ehtii tutkia kansaajatkin - noudattavat säädettyjä lakeja
4215: vain pienen osan mahdollisista verorikkomuk- ja maksavat lain mukaiset veronsa.
4216: sista, on omiaan lisäämään veronkiertoa ja mui- Edellä olevan perusteella ehdotan,
4217: ta väärinkäytöksiä. Myös veromoraali on jat-
4218: kuvasti heikentynyt: verojen kiertämistä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4219: maksamatta jättämistä saatetaan joissakin pii- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
4220: reissä pitää jopa 'ammattitaidon' mittana. markan määrärahan, jolla palkattaisiin
4221: Verorikoksissa on valtiontaloudenkin kan- verotarkastajia ja verotutkijoita sekä
4222: nalta kysymys merkittävistä summista. Arviot muuta tarpeellista henkilökuntaa tutki-
4223: liikkuvat jopa miljardien markkojen tasolla maan ja selvittämään erityisesti yritys-
4224: vuosittain. Siksi valtiontalouden parantamisen, verotuksessa tapahtuvia rikkomuksia.
4225: palkansaajien verorasituksen alentamisen ja
4226: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
4227:
4228: Liisa Jaakonsaari
4229:
4230:
4231:
4232:
4233: 10 088100408M
4234: 74 1981 vp.
4235:
4236: Raha-asia-aloite n:o 72
4237:
4238:
4239:
4240:
4241: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakentor-
4242: juntaan Oulun tie- ja vesirakennuspiirin alueella
4243:
4244:
4245: Eduskunnalle
4246:
4247: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioon ottaen
4248: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakentorjunta
4249: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
4250: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
4251: haittavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläi- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
4252: mistölle ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julki- jen vaaraa ilmenisi.
4253: suuteen uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkky- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnoitta-
4254: jen vaarallisuudesta. Viime aikoina on jopa vasti,
4255: paljastunut näiden tutkimustulosten salailua.
4256: Myös esiintyy jopa viranomaistenkin taholla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4257: väheksyntää vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
4258: kohtaan. Tie- ja vesirakennushallitus on kui- 31.24.14 1 000 000 markkaa käytettä-
4259: tenkin suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyk- väksi mekaaniseen vesakontorjuntaan
4260: siä yleisön ankarasta vastustuksesta huolimatta. Oulun tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
4261: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
4262:
4263: Liisa Jaakonsaari
4264: 1981 vp. 75
4265:
4266: Raha-asia-aloite n:o 73
4267:
4268:
4269:
4270:
4271: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta maa- ja metsätalou-
4272: dessa käytettävien torjunta-aineiden haittojen selvittämiseen
4273:
4274:
4275: Eduskunnalle
4276:
4277: Syöpään sairastuminen tulee asiantuntijoiden kuolleesta seitsemän oli työskennellyt hormoni-
4278: mukaan yleistymään tulevaisuudessa rinnan eri pohjaisten vesakkomyrkkyjen kanssa metsätöis-
4279: kemikaalien ja niiden yhdisteiden käytön yleis- sä 1950- ja 1960-luvuilla.
4280: tymisen kanssa. Kesällä 1979 Espoossa pidetys- Tohtori Hardellin tutkimukset osoittavat, et-
4281: sä kansainvälisessä ammattisyöpäkokouksessa tä hormonimyrkkyjen käsittelyn ja taudin ha-
4282: esitettiin monia pelottavia tutkimustuloksia ja vaitsemisen välillä kuluu keskimäärin 15 vuot-
4283: tulevaisuuden ennakointeja. ta. Jutisin kylän syöpäkuolemiin aika sopii tar-
4284: Dosentti Harri Vainion mukaan noin 30 ke- koin.
4285: mikaalin on todettu aiheuttavan syöpää ihmi- Hormonipohjaisten vesakkomyrkkyjen vaa-
4286: sessä. Eläimille syöpää aiheuttavia kemikaale- rallisuus on ollut esillä jo aikaisemmin 1970-
4287: ja on löydetty useita satoja. Lähivuosikymme- luvulla, myös Suomessa. Pohjois-Suomessa he-
4288: ninä arvioidaan 20-40 prosentin syöpätapauk- rätti voimakasta huomiota vuonna 1972 kuu-
4289: sista olevan työperäisiä. den haukiputaalaisen vesakonmyrkyttäjän koh-
4290: Syöpäänsairastuvuuden kansainväliset vaihte- talo: kaksi kuoli syöpään ja neljä muuta sai-
4291: lut eivät johdu asiantuntijoiden mukaan niin- rastui vakavasti. Käynnistetyissä jälkitutkimuk-
4292: kään väestöstä kuin ympäristötekijöistä - lä- sissa vesakkomyrkkyjen ei kuitenkaan tunnus-
4293: hinnä kemikaalipitoisuuksista. Ammattisyöpä- tettu aiheuttaneen näitä kuolemia eikä sairas-
4294: kokouksessa luennoineen lääketieteen ja kirur- tumisia.
4295: gian tohtori Kari Remmingin mukaan ympä- Tohtori Lennart Hardellin tutkimusta pi-
4296: ristötekijöiden suurta merkitystä todistaa se, detään tieteellisesti hyvin dokumentoituna
4297: että maastamuuttajien syöpäänsairastuvuus aset- näyttönä siitä, että vesakkomyrkkyjä ja puun-
4298: tuu jo toisessa sukupolvessa isäntämaan tasolle. kyllästysaineita käyttäneillä henkilöillä esiintyy
4299: "Näiden tutkimusten perusteella useat maail- taipumus sairastua pahanlaatuiseen pehmytepi-
4300: man johtavat syöpäepidemiologit ovat pääty- teelisyöpään useammin kuin henkilöillä, jotka
4301: neet pitämään syöpää suurelta osin ympäristö- eivät työssään joudu näiden aineiden kanssa
4302: tekijöiden ja lähinnä ympäristön kemikaalien tekemisiin. Tiettyjen vesakkomyrkkyjen on voi-
4303: aiheuttamana sairautena", toteaa tohtori Hem- tu osoittaa sitovasti lisäävän naisilla kesken-
4304: minki. menoja ja sikiöiden vaurioitumista.
4305: Hormonipohjaisten vesakkomyrkkyjen yhteys
4306: syöpäänsairastuvuuteen joutui laajan huomion On erittäin pelottavaa, että vesakkomyrkky-
4307: kohteeksi Ruotsissa kesällä 1979, kun Uumajan jen ja puunkyllästysaineiden käyttö on monin-
4308: yliopistossa työskentelevä syöpätutkija, tohtori kertaistunut parin viimeisen vuosikymmenen ai-
4309: Lennart Hardell julkisti tutkimustuloksensa ku- kana. On siten odotettavissa, että näiden ai-
4310: dossyövän ja hormonipohjaisten vesakkomyrk- neiden aiheuttamat syöpäänsairastumiset tule-
4311: kyjen yhteydestä: vesakkomyrkytyksissä työs- vat voimakkaasti lisääntymään.
4312: kennelleiden riski sairastua kudossyöpään on On kammottavaa, että ne myrkkymäärät,
4313: viisinkertainen muihin verrattuna. Hardellin joita vuonna 1979 käytettiin ja joiden vaiku-
4314: tutkimuksessa tuli ilmi, että pohjoisruotsalai- tuksille joudumme tänään alttiiksi, ovat vuon-
4315: sessa kymmenen talon Jutisin kylässä on yhdek- na 2000 nähtävissä syöpätilastoista syöpään-
4316: sästä talosta mies kuollut syöpään. Yhdeksästä sairastuvuuden jyrkkänä lisääntymisenä.
4317: 76 Raha-a$ia-aloite n:o 73
4318:
4319:
4320: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- markkaa käytettävik:Si vesakontorjunta-
4321: nioittavasti, aineiden, puunsuoja-aineiden sekä viljel-
4322: mien rikkaruohon- ja hyönteistentor-
4323: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden junta-aineiden ihmisille ja eläimille
4324: 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 aiheuttamien vaikutusten tutkimuksiin.
4325: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
4326:
4327: :Liisa Jaakonsaari Eva-Maija Pukkio
4328: 1981 vp. 77
4329:
4330: Raha-asia-aloite n:o 74
4331:
4332:
4333:
4334:
4335: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun ja Turun yli-
4336: opistollisten keskussairaaloiden sädehoitolaitteiden välittömäk-
4337: si hankkimiseksi
4338:
4339:
4340: Eduskunnalle
4341:
4342: Ns. sädeannostyöryhmän (prof. Holstin pu- Esimerkiksi Oulun yliopistollinen keskussai-
4343: heenjohdolla) mietintö sädehoitolaitteiden uu- raala palvelee Lapin, Länsipohjan, Kainuun ja
4344: sinnasta julkistettiin 4. 2. 1981. Sen mukaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalapiirien säde-
4345: vuosina 1982-90 tulisi kaikkiaan 20 sädehoi- hoito-osastona oman alueen lisäksi. Vain 30
4346: colaitosta uusia. prosenttia potilaista on omalta alueelta, 70 pro-
4347: Tilanne Oulun ja Turun yliopistollisissa kes- senttia edellä mainituilta muilta alueilta.
4348: kussairaaloissa on vaikein ja lähes katastrofaa- Vähäinenkin viivyttely asiassa voi johtaa ää-
4349: linen, sillä kummassakin on kaksi kobolttika- rimmäisen vaikeaan tilanteeseen, sillä mikäli
4350: nuunaa, joista vanhimmat, italialaiset Jupiter- joudutaan toimimaan yhden ainoan sädehoito-
4351: merkkiset on hankittu vuonna 1966 ja ovat laitteen varassa, on sen vioittuessa tilanne toi-
4352: hyvin heikkokuntoiset, ja uudemmat, neuvos- voton.
4353: toliittolaiset Rokus-merkkiset ovat käyttökiel- Maassamme todetaan vuosittain noin 14 000
4354: lossa vakavien toimintahäiriöiden vuoksi. uutta syöpätapausta, joista noin 40 prosenttia
4355: Vastauksessa edustaja Holvitien kirjalliseen eli 5 000-6 000 potilasta saa ensin hoitona
4356: kysymykseen n:o 493, joka koski Turun yli- sädehoitoa ja 70 prosenttia eli lähes 10 000
4357: opiston keskussairaalan hankintaa, sosiaali- ja potilasta sairautensa jossakin vaiheessa. Suo-
4358: terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä totesi, messa on elossa kaikkiaan noin 40 000 syöpä-
4359: että kokonaisselvityksen valmistuttua voidaan potilasta. Näin ollen ei ole potilaiden kannal-
4360: laitehankinnat toteuttaa väestön tarpeet ja lait- ta suinkaan yhdentekevää millaisin laittein he
4361: teiden käyttöiän sekä rahoitusmahdollisuudet saavat sen hoitonsa, johon heidän on asetetta-
4362: huomioon ottaen, ja edelleen, että mikäli hy- va toivonsa paranemisesta ja jäljellä olevan elä-
4363: väksyttyjen ohjelmien lisäksi jää perusteltuja mänsä laadusta.
4364: lisätarpeita, sosiaali- ja terveysministeriö tulee Olisi erittäin tärkeätä, että lupa sädehoito-
4365: asiaa erikseen käsittelemään lääkintöhallituksen laitteen hankintaan saataisiin välittömästi.
4366: selvityksen pohjalta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4367: Kobolttikanuunat esitetään korvattavaksi li- nioittaen,
4368: neaarikiihdyttimillä, joiden hankinta-aika tätä
4369: nykyä on 12-15 kuukautta. Jotta katastrofil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4370: ta vältyttäisiin, olisi ainakin Oulun ja Turun 1982 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
4371: vuodelle 1982 esitetyt lineaarikiihdyttimet pääs- markan määrärahan sädehoitolaitteiden
4372: tävä välittömästi tilaamaan kevään 1981 aika- hankkimiseksi Oulun ja Turun yliopis-
4373: na. Rahoitusta ei vuoden 1981 puolella tar- tollisiin keskussairaaloihin.
4374: vita.
4375: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4376:
4377: Pekka Jokinen Ensio Laine Anna-Kaarina Louvo
4378: Jacob Söderman Lea Sutinen Anna-Liisa Piipari
4379: Matti Pelttari Mikko Pesälä Matti Luttinen
4380: Eero Lattula Erkki Korhonen Olavi Nikkilä
4381: 78 Raha-asia-aloite n:o 74
4382:
4383:
4384: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja Lauri Impiö
4385: Urho Pohto Olli Helminen Toivo T. Pohjala
4386: Heimo Linna Ulla Järvilehto Juhani Laitinen
4387: Jarmo Wahlström Eeva Kauppi Juhani Saukkonen
4388: Tapani Mörttinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jaakko 1tälä
4389: Kauko Tamminen Saara Mikkola Pauli Uitto
4390: Anneli Kivitie Arto Lampinen Eino Loikkanen
4391: Matti Hokkanen Esko J. Koppanen Väinö Raudaskoski
4392: Ritva Laurila Tauno Valo Alvar Saukko
4393: Aila Jokinen Elsi Hetemäki-Olander Pentti Poutaneo
4394: Timo Ihamäki Toivo Mäkynen Antero Juntumaa
4395: Helvi Hyrynkangas Mauri Miettinen Anssi Joutsenlahti
4396: Pirkko Valtonen Juuso Häikiö Tapio Holvitie
4397: Petter Savola Ilkka Kanerva Anna-Liisa Jokinen
4398: Mikko Jokela Heikki Perho Asser Stenbäck
4399: Aulis Juvela Helge Saarikoski Markus Aaltonen
4400: Arvo Kemppainen Mauri Vänskä J. Juhani Kortesalmi
4401: Helena Pesola
4402: 1981 vp. 79
4403:
4404: Raha-asia-aloite n:o 75
4405:
4406:
4407:
4408:
4409: Juvela ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoimin-
4410: nan järjestämistä varten
4411:
4412:
4413: Eduskunnalle
4414:
4415: Työnteon ja koko elämänmenon kiireistymi- seen toimintaan perustuvilla vammaisjärjestöil-
4416: nen saattaa ihmiset yhä suurempien rasitusten lä ei ole riittäviä taloudellisia mahdollisuuk-
4417: alaisiksi. Henkisen ja ruumiillisen kunnon ja sia kyllin monen ja rakenteellisilta ratkaisuil-
4418: vireyden ylläpitäminen vaatii mahdollisuuksia taan vammaisten käyttöön sopivan lomanviet-
4419: lepoon ja virkistäytymiseen. Lomanvietto on topaikan rakentamiseen ja ylläpitoon. Kuiten-
4420: tässä tarkoituksessa yleisesti hyväksytty ja tun- kin lomanviettopaikkoja tulisi olla eri puolilla
4421: nustettu tarpeelliseksi. maata ja niiden tulisi palvella useita kymmeniä
4422: Erityisen tärkeää lomanvieton mahdollista- tuhansia vammaisia ja heidän perheenjäseniään.
4423: minen ja turvaaminen on vammaisille henki- Yhteiskunta tukee monin tavoin vammatto-
4424: löille. Hyvin monet heistä joutuvat jatkuvasti mien kansalaisten virkistys- ja lomanviettotoi-
4425: työskentelemään ruumiillisen suorituskyvyn ylä- mintaa. Olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista,
4426: rajoilla. Henkisistä ja ruumiillisista syistä taik- että myös vammaisten omaehtoisesti järjestä-
4427: ka liikuntaesteistä johtuen monet vammaiset mää lomatoimintaa tuettaisiin. Sillä tavoin hel-
4428: eivät voi käyttää yleisiä lomanviettopaikkoja. potettaisiin heidän elämäänsä ja autettaisiin hei-
4429: Kokemusten mukaan yksinomaan vammaisten tä työ- ja toimintakykynsä ylläpitämisessä.
4430: käytössä oleva lomanviettopaikka parhaiten ta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4431: kaa myös heidän viihtyvyytensä. ta en,
4432: Vammaisjärjestöt järjestävät perustamissaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4433: kesänviettopaikoissa lomapalveluja ilman yh- 1982 tulo- ia menoarvioon luvun 33.57
4434: teiskunnan tukea. Useimmat näistä lomanviet- uudelle momentille 2 000 000 markan
4435: topaikoista ovat pieniä ja välttämättömien ra- määrärahan käytettäväksi vammaisten
4436: kennustenkin osalta keskeneräisiä. Omaehtoi- lomatoiminnan iäriestämistä varten.
4437: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
4438:
4439: Aulis Juvela Lauha Männistö
4440: Juhani Vähäkangas V. J. Rytkönen
4441: 80 1981 vp.
4442:
4443: Raha-asia-aloite n:o 76
4444:
4445:
4446:
4447:
4448: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknillisen
4449: oppilaitoksen laajennuksen suunnitteluun
4450:
4451:
4452: Eduskunnalle
4453:
4454: Lahden teknillisen oppilaitoksen laajennus elämänkin edellyttämät opiskelijoiden jatkokou-
4455: on usean vuoden ajan ollut esillä valtion KTS- lutusmahdollisuudet.
4456: suunnitelmassa. Se on mukana myös ammatti- Oppilaitoksen opetus keskittyy lähes täysin
4457: kasvatushallituksen suunnitelmissa, mutta han- puu- ja rakennusalaan, kun erityisesti esiintyy
4458: ketta on toistaiseksi lykätty. painetta laajentaa konealan opetusta ja aloittaa
4459: Päijät-Hämeen elinkeinorakenne on erittäin myös sähköalan koulutus. Lisäksi on tarvetta
4460: teollisuuspainotteinen, josta syystä myös tek- vaatetusteollisuutta palvelevaan koulutukseen ja
4461: nillisen koulutuksen aloitus- ja oppilaspaikko- kaavoituksen koulutukseen.
4462: jen määrää tulisi lisätä. Lahden teknillisessä Opetuksen laajentaminen edellyttää lisätiloja,
4463: oppilaitoksessa tulisi elinkeinorakenteen vuoksi vähimmillään n. 3 500 m2 •
4464: olla enemmän koulutuspaikkoja kuin keskimää- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4465: rin koko valtakunnassa, mutta niitä onkin kes-
4466: kimääräistä vähemmän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4467: Kun Lahdessa on yleisten ammattikoulujen 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
4468: aloitus- ja oppilaspaikkoja lisätty kunnallisin mark4n määrärahan käytettäväksi Lah-
4469: toimenpitein, olisi johdonmukaista, että valtion den teknillisen oppilaitoksen laajennuk-
4470: toimenpitein turvattaisiin ympäristön elinkeino- sen suunnitteluun.
4471: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4472:
4473: Ulla ·Järvilehto Antero Juntumaa Erkki Korhonen
4474: Jouko Skinnari Jorma Fred Väinö Rautiainen
4475: Ulla Puolanne Sauli Hautala Matti Luttinen
4476: Matti Viljanen Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
4477: 1981 Yl'· 81
4478:
4479: Raha-asia-aloite n:o 77
4480:
4481:
4482:
4483:
4484: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaille kirkko- ja
4485: seurakunnille niiden toiminnan tukemiseksi
4486:
4487:
4488: Eduskunnalle
4489:
4490: Vapaat kirkko- ja seurakunnat suorittavat mintakeskusten rakentamista varten. Ruotsin
4491: mittavaa kulttuurityötä, sosiaalityötä, nuoriso- vapaille seurakunnille on Ruotsin valtion bud-
4492: työtä ja ennaltaehkäisevää toimintaa alkoholis- jetista jaettu yli 20 miljoonaa kruunua vuosit-
4493: mia, tupakointia ja muita terveydellisesti hai- tain kullekin niiden jäsenmäärää vastaavassa
4494: tallisia elämäntapoja vastaan. Nämä kirkko- ja suhteessa.
4495: seurakunnat, Helluntaiherätys, Vapaakirkko, Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4496: Pelastusarmeija, Baptistiyhdyskunta, Adventti-
4497: kirkko, eivät kokoa varoja verotuksella kuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4498: valtionkirkot. Eräitten vapaitten seurakuntien 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4499: taloutta rasittavat kiinteistöistä perittävät kir- markan määrärahan jaettavaksi vapaille
4500: kollis-, valtion- ja kunnallisverot. Näille kirkko- kirkko- ja seurakunnille niiden kulttuuri-
4501: ja seurakunnille voitaisiin myöntää varoja ni- ja sosiaalitoimintaa varten sekä toimin-
4502: menomaan kulttuuri- ja sosiaalityötä sekä toi- takeskusten rakentamiseen.
4503: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
4504:
4505: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Antero Juntumaa
4506: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
4507: Impi Muroma Erkki Korhonen Jorma Fred
4508:
4509:
4510:
4511:
4512: 11 088100408M
4513: 82 1981 Vp;
4514:
4515: Raha-asia-aloite n:o 78
4516:
4517:
4518:
4519:
4520: Järvilehto ··ynt.: Mä.äräralian osoittamisesta Lähetysnuoret-nimi-
4521: . selle järjestölle. päihdevammaisten nuorten suojakotitoimintaa
4522: varten
4523:
4524:
4525: Eduskunnalle
4526:
4527: · "Lähetysnuoret"-niminen nuorisojärjestö on denuorten auttamiseksi. Kunnostustyöt .ovat
4528: toiminut 8 vuoden ajan nuorten parissa ka- meneillään.
4529: duilla, kouluissa ja eri seurakunnissa. Katu- Koska toiminta nuorten päihdeongelmaisten
4530: ja teetupatyön kautta on järjestön suojiin ja auttamiseksi pääsemään eroon alkoholista ja
4531: hoitoon tullut kymmeniä alkoholisti- ja huu- huumeista ja aloittamaan uuden terveen ja ra-
4532: menuoria. Lähetysnuorilla on toiminnassa hoi- kentavan elämän on erittäin arvokasta sosiaa-
4533: to- ja suojakoti nuorille, jotka haluavat päästä lista toimintaa, on yhteiskunnan syytä osallis-
4534: eroon päihteistä ja aloittaa uuden elämän. Tu- tua suojakodin perustamisesta ja ylläpidosta ai-
4535: lokset ovat olleet rohkaisevia. Tällä hetkellä heutuviin kustannuksiin.
4536: suojakodissa on 15 nuorta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4537: , Lähetysnuoret toimivat vapaaehtoisen avus-
4538: tustyön ja lahjoitusten varassa. Järjestöllä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden,
4539: palveluksessaan 30 palkattua työntekijää, mut- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
4540: ta suuri osa työstä tehdään palkatta. markan määrärahan "Lähetysnuoret"-jär-
4541: Syksyllä 1980 Lähetysnuoret-järjestö osti 80 jestölle päihdevammaisten nuorten Juo-
4542: ha:n tilan Siuntiosta laajentaakseen tarpeelli-' jakotitoimintaa varten.
4543: seksi osoittautrinutta suojakotitoimintaa päih- · ·
4544: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
4545:
4546: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Antero Juntumaa
4547: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
4548: Impi Muroma Erkki Korhonen Jorma Fred
4549: 1981 vp. 83
4550:
4551: Raha-asia-aloite n:o 79
4552:
4553:
4554:
4555:
4556: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lääkinnäl-
4557: liseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen
4558:
4559:
4560: Eduskunnalle
4561:
4562: Eri tavoin vammautuneille ihmisille on yh- dotonta, sillä suojatyöpaikkojen myyntitulot
4563: teiskunnan taholta pyrittävä luomaan tasaver- peittävät näiden työpaikkojen menoista taval-
4564: taiset toiminta- ja elämisen mahdollisuudet ter- lisesti yli 80 %.
4565: veiden kanssa. Avohoito ja kuntoutus vammais- Monet normaalista työelämästä sivuun joutu-
4566: ten osalta tulisi järjestää niin, että mahdolli- neet vammautuneet tarvitsisivat suojatyötä jo
4567: simman moni vammainen voisi elää mahdolli- yksinomaan mielenterveyden kannalta. Paitsi
4568: simman normaalia elämää. Useiden vammaisten työtuloja vajaatyökykyinen saa suojatyön kaut-
4569: ainoa elinpaikkamahdollisuus on vanhainkoti, ta mielekkyyttä elämäänsä. Suojatyö lykkää työ-
4570: vaikka he sopivasti koulutettuina voisivat osal- kyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja jouduttaa
4571: listua työelämään. Siksi tarvittaisiin vammai- siirtymistä laitoshoidosta osallistuvaan yhteis-
4572: sille · tarkoitettua ammatti- ja uudelleenkoulu- kuntaan. Suojatyöpaikkojen lisääminen on pe-
4573: tusta sekä suojatyöpaikkoja. rusteltua ennen kaikkea siksi, että tällä tavoin
4574: Vajaatyökykyisiä varten tarvittatslln n. pyritään ihmisen kuntouttamiseen, vammaisen
4575: 10 000 suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkellä mahdollisimman itsenäiseen elämään ja elämän
4576: on vain n. 1 000. Tarve on siis kymmenkertai- laadulliseen kohottamiseen.
4577: nen . olemassa oleviin paikkoihin nähden. Ny- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4578: kyisin suojatyökeskusten ylläpitäjinä toimivat
4579: eri yhdistykset ja säätiöt. Olisi toivottavaa, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4580: myös yhteiskunta osallistuisi merkittävällä pa- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
4581: noksella suojatyöpaikkojen perustamiseen ja yl- markan määrärahan käytettäväksi vam-
4582: läpitoon, koska tarve on moninkertainen ja maisten lääkinnällisen ja sosiaalisen kun-
4583: suojatyön myönteiset· puolet ·kuntoutettaville ja · toutuksen tehostiuni'seen. jtJ t suojatyö-
4584: vajaatyökykyisille ovat erittäin suuret. Suoja- paikkojen perustamiseen Vammautuneil-
4585: työpaikkojen moninkertaistaniisen yhteiskunnan le henkilöille. • · : · ' '
4586: toimesta ei pitäisi olla taloudellisestikaan mah-
4587: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
4588:
4589: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Antero Juntumaa
4590: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
4591: Impi Muroma Erkki Korhonen Jorma Fred
4592: 84 1981 vp.
4593:
4594: Raha-asia-aloite n:o 80
4595:
4596:
4597:
4598:
4599: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta Anni Valkaman Sää-
4600: tiölle asuntolakodin perustamiseksi
4601:
4602:
4603: Eduskunnalle
4604:
4605: Maamme liikuntavammaisille ei ole tarjolla lat on tarkoitus suunnitella vaikeasti liikunta-
4606: riittävästi asuntoja, joiden suunnittelu, varus- vammaisille sopiviksi ja kodinomaisiksi ja pal-
4607: te- ja palvelutaso antaisivat vammaiselle mah- velut vammaisten tarpeita vastaaviksi. Tarkoi-
4608: dollisuuden itsenäiseen asumiseen. Tämän puut- tus on tarjota myös kuntoutuspalveluita. Asun-
4609: teen vuoksi moni vammainen joutuu elämään tolakodin tarve on tullut selvästi esiin liikun-
4610: laitoksissa hyvin eristettyä elämää. Kuitenkin tavammaisten ja CP-vammaisten kesäleiritoimin-
4611: vammaisella on samat sosiaalista kanssakäymistä nan yhteydessä. Nuoret vammaiset itse ovat
4612: j.a kulttuuria koskevat tarpeet kuin terveilläkin. tehneet aloitteen asuntolakotitoiminnan aloit-
4613: Siksi heidän sopeutumistaan mahdollisimman tamisesta. Asuntolakoti voi toimia myös avo-
4614: normaaliin elämään tavallisessa asuinympäris- hoidon palvelupisteenä.
4615: tössä tulisi kaikin tavoin ja apukeinoin edis- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4616: tää. nioittaen,
4617: Maassamme on juuri perustettu Anni Vaika-
4618: man Säätiö CP- ja liikuntavammaisten asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4619: lakodin rakentamista varten. Säätiön kotipaikka 1982 tulo- ja menoarvioon 800 000
4620: on Tampere. Säätiö suunnittelee asuntolakodin markan määrärahan Anni V alkaman Sää-
4621: rakentamista vaikeasti liikuntavammaisille asu- tiölle CP- ja liikuntavammaisten asun-
4622: tuskeskukseen lähelle kulttuuripalveluita. Ti- tolakodin perustamista varten.
4623: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4624:
4625: Ulla Järvilehto Jorma Fred Erkki Korhonen
4626: Impi Muroma Sauli Hautala Väinö Rautiainen
4627: Antero Juntumaa Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
4628: 1981 vp. 85
4629:
4630: Raha-asia-aloite n:o 81
4631:
4632:
4633:
4634:
4635: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
4636: noihin
4637:
4638:
4639: Eduskunnalle
4640:
4641: Nuoret, alle 30-vuotiaina avioliiton .solmivat misjärjestelmän suuri heikkous on siinä, että
4642: pariskunnat ovat kotia perustaessaan usein hy- perheet joutuvat asumaan ahtaasti silloin, kun
4643: vin vaikeassa taloudellisessa asemassa. Monella tilaa ta11vitaan, 1asten ollessa pieniä. Taloudelli-
4644: on opiskelu vielä kesken, ja perheen talous set mahdollisuudet väljempään asumiseen avau-
4645: on opintolainojen ja satunnaisten tilapäisansioi- tuvat usein vasta keski-iässä, jolloin tilantarve
4646: den varassa. Niillä, jotka ovat jo päättäneet vähenee lasten lähtiessä kotoa.
4647: opiskelunsa, on edessä pitkäaikainen opintovel- Yhteiskunnan, jonka tulevaisuus on lapsissa,
4648: kojen takaisin maksu. Myös työssä käyvien tulee tukea nuorten perheiden perustamista ja
4649: nuorten ansiot ovat pe11heen perustamisvaihees- lasten synnyttämistä sekä oikaista asumisväl-
4650: sa yleensä pien1mmillään ja nousevat myöhem- jyyteen liittyvät vinoutumat lapsiperheiden
4651: min ikälisien ja ammat;titaidon karttumisen joh- osalta. Näistä syistä olisi alle 30-vuotiahlle avio-
4652: dosta. liiton solmiville patiskunoille myönnettävä pit-
4653: Kun vdkojen maksu, pienipa1kkaisuus, kodin käaikaista halpa:korkoista kodinperustamislai-
4654: perustaminen ja perheen elättäminen aiheutta- naa, jonka maksuerät voitaisiin porrastaa nou-
4655: vat nuorille aviopareille samanaikaisesti talou- seviksi perheen varallisuuden .kohoamisen myö-
4656: dellisia paineita, pyrkivät monet siirtämään las- tä. Laina voitaisiin yhdistää myös perhekustan-
4657: ten synnyttämistä myöhempään ikään. Kuiten- nusten tasaukseen siten, että •jokaisen lapsen
4658: kin iän kal'ttuessa synnytysriskit ja aasten ris- syntyessä osa lainasta kuoleutuisi.
4659: kit jossain määrin lisääntyvät ja myös fertili- Edellä sanotun perusteeNa ehdotamme,
4660: teetti eli mahdollisuus lasten saamiseen alenee.
4661: Biologisesti edullisinta olisi hankkia ainakin en- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4662: simmäinen lapsi alle 28-vuotiaana. den 1982 tulo- ;a menoarvioon
4663: Ne perheet, jotka hankkivat lapsensa hyvissä 50 000 000 markan määrärahan käytet-
4664: ajoin, joutuvat usein tinkimään a·sumis•tasostaan täväksi nuorten avioparien kodinperus-
4665: lapsettorniin perheisiin nähden. N~yisen asu- tamislainoihin.
4666: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
4667:
4668: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Antero Juntumaa
4669: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
4670: Impi Muroma Erkki Korhonen Jorma Fred
4671: 86 1981 vp.
4672:
4673: Raha-asia-aloite n:o 82
4674:
4675: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta anestesialääkäreiden
4676: ja erikoissairaanhoitajien virkojen perustamiseen yliopistolli-
4677: siin keskussairaaloihin synnytyskipujen lieventämistä varten
4678:
4679: Eduskunnalle
4680: Synnytyskipujen lievittämistä on viime vuo- Työryhmän laskelmien mukaan synnytysanal-
4681: sina alettu vaatia entistä laajemmin. On luon- gesian toteut:tamiseen tarvitaan 1 anestesialää-
4682: nollista, että näin on käynyt, .sillä kehittyvä kärin työpanos 3000 synnytystä kohti ja 1
4683: lääketiede on luonut uusia kivunlievitysmene- anestesiaan perehtynyt synnytyssalin edkoissai-
4684: telmiä, jollka. ovat turva11isia sekä syntyvätie raanhoitaja 1000 synnytystä kohti. Virkoina
4685: l~pselle että, äidille. On ilmeistä, että tämän- kokonaistarve vastaisi 27 lääkärin ja 72 eri-
4686: suuntainen kehitys tulee myös jatkumaan. koissairaanhoitajan virkaa yliopisto- ja keskus-
4687: Viime aikoina Suomessa käydyssä julkisessa sairaalatasoLla.
4688: ke:;kustelussa on käynyt selvästi ilmi synnyttä- Ajal1i!l1ukaisen synnytyskipujen lievityksen
4689: neiden äitien <tyytymättömyys saamaansa kivun toteuttaminen on tarkoituksenmukaista aloibtaa
4690: lievity~seen synnytyksen aikana. Kysymys on yliopistosairaaloista, koska tätä kautta saatu ko-
4691: paitsi inhlmillisesti myös väestöpoliittisesti tär- kemus ·on nopeimmin ja parhaiten hyödynnet-
4692: keä syntyvyyden osoittaessa alenemisen merk- tävissä myös maan muissa synnytyssairaaloissa.
4693: kejä. Työryhmän arvion mukaan ,tavvitaan yliopistol-
4694: Lääkintöhallitus asetti 18. 5. 1977 tekemäl- lisissa keskussairaaloissa synnytyskivun lievityk-
4695: lään päätöksellä työryhmän, jonka tehtävänä sen toteuttamiseen virkoja seuraavasti:
4696: oli selvittää synnytyskipujen Jievittämisen tar- HYKS 3 anestesialääk. ja 3 erik.sair.hoit.
4697: ve, laatia ehdotus toteuttamisohjelmasta sekä TYKS 1 , 1 ,
4698: awioida ta;rvittavat henkilökuntavoimavarat. TKS 2 , 2 ,
4699: Työryhmä on laajassa ja perusteellisessa sel- KYKS 1 , 1 ,
4700: vityksessään, joka on vaLmistunut 30. 1. 1978, OYKS 2 , 3 ,
4701: todennut, että Suomessa n. 10-15% synnyt-
4702: täjistä kokee sietämätöntä kipua synnytyksen yht. 9 " 10 "
4703: yhteydessä. Ensisijaiseksi yleisesti käytettäväksi Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4704: puudutusmenetelmäksi esitetään ns. lumbaalis-
4705: ta epiduraalipuudutusta, jota 15-20 % :n syn- että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4706: nyttäjistä on laskettu tarvitsevan. Tämä teho- · 1982 tulo- ja menoarvioon 1 900 000
4707: kas kivunpoistomenetelmä edellyttää kuitenkin markan määrärahan 9 anestesiaerikois-
4708: anestesialääkäriä •toimenpiteen suorittajaksi ja lääkärin ja 10 erikoissairaanhoitajan vi-
4709: anestesiaan erikoistunutta hoitajaa potilaan ran. perustamiseksi yliopistollisiin kes-
4710: tankkailijaksi normaalin obstetrisen henkilökun- kussairaaloihin synnytyskipujen·' lievi-
4711: nan ohella. tyksen toteuttamista varten.
4712: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
4713:
4714: Ulla Järvilehto Pirjo Ala-Kapee Eeva :Kauppi Eeva. Kuuskoski-Vikatmaa
4715: Olavi Ronkainen Paula Eenilä Irma Rosnell Helvi Hyrynkangas
4716: Impi Muroma Anna-Liisa Piipari Lauha Männistö Helena Pesola
4717: Sauli Hautala Lea Savolainen Ulla-Leena Alppi Heli Astala
4718: Erkki Korhonen Pirkko Valtonen Kaarina Suonio Kati Peltola
4719: Väinö Rautiainen Terhi Nieminen-Mäkynen Jutta Zilliacus M.-L. Salminen
4720: Ulla Puolanne Ritva Laurila Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen
4721: Antero Juntumaa Aila Jokinen Eva-Maija Pukkio Tuulikki Petäjäniemi
4722: Asser Stenbäck Anneli Kivitie Tellervo Koivisto Tarja Halonen
4723: Jorma Fred Orvokki Kangas Marjatta Mattsson Marjatta Väänänen
4724: Anna-Kaarina Louvo Lea Sutinen Saara Mikkola Helvi Niskanen
4725: Elisabeth Rehn
4726: .1981• vp.
4727:
4728: Raha-asia-aloite n:o 83
4729:
4730:
4731:
4732:
4733: Kaarna ym.: Mää~ärahan osoittamisesta valtion Vainikkalan vilja-
4734: varaston laajentamista varten
4735:
4736:
4737: Eduskunnalle
4738:
4739: Valtion viljavaraston Vainilkkalan varasto on kea kaupaksi tarjottua viljaa varastointivai-
4740: rakenMttu Neuvostoliitosta ostetun viljan va- kettksien takia.
4741: rastointia varten. Vuonna 1959 rakennettiin ·Etelä-Karjalasta tuotetun kauppaviljan varas-
4742: Vainikkalan viljavarastotie uusi ajanmukainen tointimahdollisuuksien parantamiseksi, ja jotta
4743: laboratorio ja henkilökunnalle asunnot. ikäviltä ristiinkuljetuksilta voitaisiin välttyä, oli-
4744: Viime rvuosina ei kuitenkaan ole Neuvosto· si Vainikkalan viljavarasto muutettava vastaan-
4745: liitosta tullut viljaa, vaan Vainikkalan varastoa ottövarastoksi. Sitä varten olisi kuitenkin han~
4746: on ;käy,tetty kotimaasta tuotetun viljan varas- kittava kuivaamo ja puhdistuslaitteet sekä ra-
4747: tointia varten, jota on tullut rautateitse Kymen- kennettava vastaanottolaituri autokuljetuksia
4748: laaksosta ja muualta Etelä-Suomesta. Vastaa- varten.
4749: vasti· Etelä-Karjalasta on lähetetty viljaa Ko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4750: dalle ja muihin Etelä-Suomen varastoihin. Hy- nioittaen,
4751: vinä "viljavuosina on Etelä-Karjalassa ollut suu-
4752: ria vaikeuksia saada viljaa sijoitetuksi mihin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4753: kään \tarastoihin, joten viljelijät ovat joutuneet 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4754: säilyttämään kauppaviljaansa omissa puutteelli- markan määrärahan Vainikkalan · vilja~
4755: sissa säilytystiloissaan, kun vastaanottoliikkeet- varaston viljankuivaamon, puhdistus-
4756: kään eivät aina pysty ottamaan vastaan kaik- laitteiden ja vastaanottolaiturin ·rakenta-
4757: mista varten.
4758: Helsingissä 6 päiväriä helmikuuta 1981
4759:
4760: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
4761: 88 1981 vp.
4762:
4763: Raha-asia-aloite n:o 84
4764:
4765:
4766:
4767:
4768: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhan Viipurin maan-
4769: . tien korjaamiseen tieosuudella Kasukkala - Nuijamaan kir-
4770: konkylä
4771:
4772:
4773: Eduskunnalle
4774:
4775: Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehdyn so- peenrannan ja Kasukkalan kylän välillä ja pal-
4776: pinmksen mukaan avattiin rajanylityspaikka velee siltä osin myöskin Vainikkalaan suuntau-
4777: Nuijamaa1la. Tästä .johtuen on moottoriajoneu- tuvaa liikennettä. Tieosuus Kasukkalasta Nuija-
4778: voliikenne Lappeenrannan ja Nuijamaan välillä maalle, noin 12 km, on peruskunnoltaan heik-
4779: kasvanut huomattavasti. Kasvava liikenne aset- ko, routiva, mäkinen ja muukainen. Lisäänty-
4780: taa valtatien n:o 6 ja Nuijamaan rajanylitys- nyt tien käyttö vaatii sen pikaista korjaamista.
4781: paikan välillä oleville teille entisestään suurem- Edellä esitetyn perustee1la ehdotamme kun-
4782: pia vaatimuksia, jotta ne pystyisivät palvele- nioittavasti,
4783: maan kasvavan liilkenteen tarpeita.
4784: Vanha ViiJpurin maantie liittyy valtatiehen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4785: n:o 6 Lappeenrannan rautatieaseman kohdalla 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4786: ja .sitä käyttävät paikallisen liikenteen lisäksi markan määrärahan vanhan Viipurin
4787: huomattavan paljon lännestä ja pohjoisesta maantien korjaamista varten tieosuu-
4788: Nuijamaalle menevät ja ,sieltä tulevat autot. Tie della Kasukkala- Nuijamaan kirkon-
4789: on kestopäällystetty 13 km:n matkalta Lap- kylä.
4790: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
4791:
4792: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
4793: 1981 vp. 89
4794:
4795: Raha-asia-aloite n:o 85
4796:
4797:
4798:
4799:
4800: Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen Evankelisen
4801: Kansanopiston peruskorjausta varten
4802:
4803:
4804: Eduskunnalle
4805:
4806: Kauhajoen Evankelinen Kansanopisto toimii olisi siis välttämätöntä. Oppilaita on ollut riit-
4807: puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa. Opiston tyy- tävästi ja myös :mielenterveystoimistojen kautta
4808: pi1tään arrvokas mkennus olisi välttämättä pe- tulee oppilaita. Tämän vuoksi opiston ulkoiset
4809: ruskorjauksen tarpeessa, jolloin myös saataisiin puitteet pitäisi saada kuntoon.
4810: lisää opetus- ja majoitustiloja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4811: Opistolla ei ole mahdollisuuksia selviytyä pe- nioittavasti,
4812: ruskorjauksesta ilman ulkopuolista rahoitusta.
4813: Opistolla on jo ennestään velkaa noin 400 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4814: markkaa, joten sen lisääminen ei ole mahdol- den 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
4815: lista. Nykyiselläänkin velasta selviytyminen on markkaa Kauhajoen Evankelisen Kan-
4816: hyvin vaikeaa. sanopiston peruskorjausta varten.
4817: Kauhajoen Evankelisen Kansanopiston raken-
4818: nuksen korjaaminen ja toimitilojen uusiminen
4819: Helsingissä 11 päivänä heLmikuuta 1981
4820:
4821: Orvokki Kangas Hannu Tenhiälä Erkki Korhonen
4822: Matti Maijala Lauri Palmunen Markku Kauppinen
4823:
4824:
4825:
4826:
4827: 12 088100408M
4828: 90 1981 vp.
4829:
4830: Raha-asia-aloite n:o 86
4831:
4832:
4833: Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta energianeuvojien palk-
4834: kaamiseksi maatalouskeskuksiin
4835:
4836: Edu'Skunnalle
4837:
4838: Maatalousneuvonta kattaa koko valtakunnan sekä neuvontateknisesti että valtiovallan tavoit-
4839: alueen. Neuvontajärjestöillä - niin suomen-' '; teiden kannalta asialliseen ratkaisuun. Vuosina
4840: kuin ruotsinkielisilläkin - on selkeästi mää- 1978-80 ovat järjestöt saaneet vain kaksi
4841: #telty tehtävä ja toimintakykyinen organisaa- uutta valtionaputointa, rakennusmestarin La-
4842: tio. Vuosi vuodelta on työmäärä jatkuvasti pin läänin Maatalouskeskukseen ja hortonomin
4843: lisääntynyt. Näin on tapahtunut riiin valtio- Finska Hushållningssällskapiin. Vuoden 1981
4844: vallan järjestöille antamissa asiantuntijatehtä- henkilöstöbudjettiin oli. yleisneuvontajärjestöjen
4845: vissä kuin varsinaiseen neuvontaan liittyvässä taholta esitetty perustettavaksi 38 uutta vai-
4846: maatalouden suunnittelu- ja kehittämistyössä. tionaputointa, 31 suomen- ja 7 ruotsinkieliseen
4847: Niiden hoitamiseen odotetulla teholla ja ripey- järjestöön. Valtion tulo- ja menoarvioon vuo-
4848: dellä ei ole olemassa resursseja, henkilökuntaa delle 1981 tuli järjestöille 3 uutta tointa,
4849: eikä toiminnan edellyttämiä varoja. energia-asiantuntija Maatalouskeskusten Liit-
4850: . Viime aikoina ovat erityisesti askarruttaneet toon, karjatalousteknikko Lappiin ja liitännäis-
4851: energiakysymykset sekä huoli maatilojen liian elinkeinoneuvoja Kainuuseen. Siis vain yksi
4852: nopeasta vähenemisestä, mitä on pidettävä toimihenkilö koko maan kattavaksi tarkoitettua
4853: erittäin hankalana ongelmana ennen muuta energianeuvontaa varten, vaikka luvun 30.30
4854: haja-asutusalueiden, mutta myös koko maaseu- alkukappaleen mukaan tarkoitus on pyrkiä
4855: dun elinkelpoisuuden säilymisen kannalta. Ti- ·"tehostamaan maatalouden ja puutarhatalouden
4856: lakohtaista maa- ja kotitalouden energianeu- valtakunnallista energiataloudellista, erityisesti
4857: vontaa tulisi lisätä, mikä taas tapahtuisi luön~ ·kotimaisen energian käytön lisäämiseen tähtää-
4858: nollisimmin jo olemassa olevien neuvontaGJrga- vää neuvontatyötä". -
4859: nisaatioiden puitteissa. Vaikka maatalouden Energiataloudellisen neuvonnan ja suunnitel-
4860: osuus koko energian kulutuksesta on suhteel- lun laajuuden vuoksi tehtävän tehokas hoita-
4861: Iisen vähäinen, on maataloudella muita elin- minen edellyttää neuvontaa johtavan asian-
4862: keinoja paremmat edellytykset siirtyä kiinteis- tuntijan lisäksi myös kenttähenkilökuntaa. Ta-
4863: töjen lämmityksessä kokonaan kotimaisen voitteena tulisi olla yhden energianeuvojan
4864: energian käyttöön. Maaseudun asutustaajamissa ( pl. V 22) paikkaaminen jokaiseen viiteen-
4865: parhaillaan toteutettava! ja suunnitellut siirty- toista maatalouskeskukseen sekä vastaaviin
4866: miset kotimaista energiaa käyttävään kauko- ruotsinkielisiin järjestöihin eli yhteensä 18
4867: lämmitykseen edellyttävät yleensä myös maa- tointa.
4868: tiloille ulottuvan polttoaineiden hankintaver- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4869: koston luomista. Tämä haja-asutusalueita työl- nioittavasti,
4870: listävä vaikutus on merkittävä toimeentulon
4871: turvaajana ja runkoasutuksen säilyttäjänä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4872: Neuvontajärjestöt ovat tehneet vuosittain 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
4873: anomuksia uusien valtionaputoimien saamisek- markkaa energianeuvojan palkkaamiseksi
4874: si. Jo suhteellisen vähäiselläkin henkilöstön ja jokaiseen maatalouskeskukseen.
4875: valtion rahoituksen lisäyksellä voitaisiin päästä
4876: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4877:
4878: Orvokki Kangas Lea Sutinen Pentti Poutanen
4879: Paavo Vesterinen Hannu Tenhiälä Mikko Jokela
4880: Marjatta Väänänen Einari Nieminen Mauno Manninen
4881: Hannele Pokka Heimo Linna Väinö Raudaskoski
4882: Mikko Pesälä
4883: 1~81 vp. 91
4884:
4885: Raha-asia-aloite n:o 87
4886:
4887:
4888:
4889:
4890: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan maa-
4891: . ·seutualueiden asuntojen peruskorjaus- ja laajennustoimintaan
4892:
4893:
4894: E~d u s kun n a 11 e
4895:
4896: .. Vä~tön asumisolot ovat Pohjois-Karjalan lukumäärää olisi. lisättävä 100 kpl:een vuodes-
4897: läänissä maan heikoimmat. Toisaalta maaseu~ sa (nykyisin noin 50 kpl), eli keskimääräisen
4898: dun asumisolöt ovat keskimääräisesti katsoen lainasumman (80 000 mk) mukaan uudisra-
4899: huQmattavasti huonommat kuin taajamissa, ja kennustarpeena voidaan pitää 8 mmk vuodessa.
4900: l}iinpii juuri Pohjois~Karjalan maaseutuväestö Näin ollen tulisi läänin maaseutualueiden asu-
4901: asuu $.aan alueellisista väestöryhmistä kaikkein misolojen pikaiseen parantamiseen saada vuo-
4902: puutte,ellisimmin. Tästä huolimatta maaseutu- sittain yhteensä 14 mmk ainakin vuosina 1981
4903: alueiden osuus valtion asuntotuotantomäärära- -90. Vuosina 1975--,79 myönnettiin maatila-
4904: hoista (asuntohallitus · ja maatilahallitus) on hallituksen kautta Pohjois-Karjalaan asuntotuo-
4905: ollut viime vuosina Pohjois-Karjalassa vain noin tantomäärärahoja keskimäärin vain vajaat 5
4906: 7%. mmk vuodessa.
4907: . Maaseudun asumisoloja voidaan nopeimmin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4908: pl;lrantaa tehostamalla v9imakkaasti asuntojen nioittaen,
4909: peruskorjaus- ja laajennustoimintaa. Näin ollen
4910: tulisi maatilahallituksen kautta myöntää asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4911: tojen peruskorjaus- ja laajennuslainoja Pohjois- den 1982 tulo- ja menoarvioon
4912: Karjalan maaseutualueille 200 asuntoon vuo- 6 000 000 markkaa Pohjois-Karjalan
4913: dessa (nykyisin noin 50 asuntoon), mikä te- maaseutualueiden asuntojen peruskor-
4914: kee peruskorjaus- .·ja • laajennuslainatarpeeksi jaus- ja laajennustoimintaan sekä
4915: keskimääräisen lainasumman (30 000 mk) mu- 8 000 000 markkaa uudisrakennustoi-
4916: kaan 6 mmk vuodessa. Myös läänin maaseutu- minnan lainoittamiseen.
4917: alueiden uudisrakennuslainoitettujen asuntojen
4918: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4919:
4920: Markku Kauppinen Olavi Martikainen P. Puhakka
4921: Erkki Korhonen Jouko Tuovinen Lea Sutinen
4922: Mauri Vätiskä Matti Puhakka
4923: 92 1981 vp.
4924:
4925: Raha-asia-aloite n:o 88
4926:
4927:
4928:
4929:
4930: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
4931: Opiston saneeraustöiden loppuunsaattamiseen
4932:
4933:
4934: Eduskunnalle
4935:
4936: Pohjois-Karjalan Opiston vuonna 1928 val- nisten seikkojen vuoksi peruskorjausta ei voida
4937: mistuneessa kivisessä päärakennuksessa ei vuo- keskeyttää.
4938: den 1957 tulipalovaurioiden korjaamista lu- Vuoden 1981 alusta aloitettiin kolmannen
4939: kuunottamatta ole tehty mainittavia saneeraus- kerroksen purkamistyöt. Opiston taloudellinen
4940: töitä. Näin ollen rakennus on heikkokuntoinen tila ei kuitenkaan kestä jatkuvaa velkaantumis-
4941: ja sellaisenaan vaarallinen sekä asuin- ja opis- ta. Peruskorjaustöiden keskeytyminen merkit-
4942: kelutiloiksi epätarkoituksenmukainen energia- sisi katkosta myöskin opiston koulutustoimin-
4943: hukasta puhumattakaan. taan.
4944: Opistolla on kuitenkin jatkuvaa koulutusky- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4945: syntää. Päärakennuksen ylimmän kerroksen
4946: korjaustyöt aloitettiin helmikuussa 1980. Ker- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4947: ros valmistui vuoden loppuun mennessä. Val- 1982 tulo- ;a menoarvioon 500 000
4948: tion varoja opiston saneeraukseen ei ole saa- markkaa Pohjois-Karjalan Opiston sa-
4949: tu työvoimaministeriön 150 000 markan suu- neeraustöiden loppuunsaattamiseen.
4950: ruista avustusta lukuunottamatta. Rakennustek-
4951: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4952:
4953: Markku Kauppinen Matti Puhakka Lea Sutinen
4954: Orvokki Kangas P. Puhakka Jouko Tuovinen
4955: Erkki Korhonen Olavi Martikainen
4956: 1981 vp. 93
4957:
4958: Raha-asia-aloite n:o 89
4959:
4960:
4961:
4962:
4963: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiteen maatalousopis-
4964: ton suunnittelun ja rakennustöiden aloittamista varten
4965:
4966:
4967: Eduskunnalle
4968:
4969: Maatilatalouden piirissä vakinaisesti työsken- ty maatalousopiston perustamista tärkeänä, ja
4970: televät henkilöt ovat yleensä saaneet varsin vä- hanke sisältyy sekä ammattikasvatushallituksen
4971: hän oman alansa koulutusta. Pohjois-Karjalassa että Pohjois-Karjalan lääninhallituksen koulu-
4972: oli vuonna 1976 saanut yli 2 peltohehtaarin osaston toimeenpanosuunnitelmiin. Vaitioneu-
4973: maatiloilla vakinaisesti työskentelevistä hen- voston 10. 7. 1980 tekemän periaatepäätöksen
4974: kilöistä vain 7,3 % alaan liittyvää koulutusta mukaan tulisi vuoden 1981 tulo- ja menoarvio-
4975: vastaavan osuuden oltua koko maan osalta esitykseen sisällyttää suunnittelumääräraha Ki-
4976: 8,5 %. Itä-Suomen alueella ei ole lainkaan teen maatalousopiston perustamishanketta var-
4977: maatalouden opistotasoista koulutusta. Jatko- ten tavoitteena se, että rakentamiseen päästäi-
4978: koulutusmahdollisuuksien puuttuminen vähen- siin vuoden 1982 aikana.
4979: tää merkittäväitä osaltaan hakeutumista maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4980: talousalan koulutukseen. Maatalousopiston pe-
4981: rustamisella ja kurssimuotoista koulutusta ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4982: hittämällä voitaisiin luoda eri koulutusasteet 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
4983: sisältävä maatalouden koulutusjärjestelmä lää- markkaa Kiteen m-;atalousopiston suun-
4984: nin alueelle. nitteluun ja ra.kennustöiden aloittami-
4985: Keskiasteen koulutussuunnitelmissa on pidet- seen.
4986: Hlelsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4987:
4988: Markku Kauppinen Olavi Martikainen P. Puhakka
4989: Erkki Korhonen Jouko Tuovinen Lea Sutinen
4990: Mauri Vänskä Matti Puhakka
4991: 94 1981 vp.
4992:
4993: Raha-asia-aloite n:o 90
4994:
4995:
4996:
4997:
4998: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
4999: uudissähköistämisen loppuunsaattamiseen
5000:
5001:
5002: Eduskunnalle
5003:
5004: Pohjois-Karjalan läänin alueella on sähköver- rahoja, jotta sähköistämisohjelma nopeutulSl.
5005: kon ulkopuolella vielä lähes 1 000 taloutta, Pohjois-Karjalan läänin jäljellä olevan uudissäh~
5006: joiden sähköistäminen tulisi saattaa päätökseen köistämisen kokonaiskustannukset ovat 40
5007: mahdollisimman nopeasti. Kauppa- ja teollisuus- mmk sähköverkon osalta. Pelkästään kuntien ja
5008: ministeriön asettama maaseudun sähköistämistä paikallisen sähköyhtiön rahoituksella sähköistä~
5009: tutkinut toimikunta asetti tältä osin tavoitteek- misen toteuttaminen ei ole mahdollista.
5010: si vuoden 1985. Tällöin turvattaisiin myös säh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5011: kölaitosten asennusryhmien lähiajan työllisyys.
5012: Valtion nykyinen määrärahapolitiikka ei kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5013: tenkaan mahdollista mainitun tavoitteen saa- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
5014: vuttamista. Pohjois-Karjalan läänin maaseudun markkaa Pohjois-Karjalan uudissähköis-
5015: sähköistämiseen tulisi saada varsinaisen uudis- tämisen loppuunsarittamiseen.
5016: sähköistämisavustuksen lisäksi työllisyysmäärä-
5017: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
5018:
5019: Markku Kauppinen Olavi Martikainen P. Puhakka
5020: Erkki Korhonen Jouko Tuovit:J.en Lea Sutinj!n
5021: Mauri Vänskä Matti Puhakka
5022: 198Fvp: 95
5023:
5024: Raha-asia-aloite n:o 91
5025:
5026:
5027:
5028:
5029: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun museon
5030: keskusvarasto- ja konservointitilojen rakentamiseen
5031:
5032:
5033: E d u s ku n n a 11 e
5034:
5035: Kajaanin kaupungissa toimiva Kainuun mu- set tekstiilit ja muu esineistö. Niiden turvaa-
5036: seo on viime vuosina kehittynyt ripeästi. Sen miseksi tarvittaisiin välittömiä toimenpiteitä,
5037: kokoelmat ja toiminta ovat laajentuneet mer- sillä nykyisin ne säilytetään täysin epäkelvoissa,
5038: kittävästi. Museolla on tällä hetkellä kaikki palovaarallisissa tiloissa.
5039: edellytykset tulla maakuntamuseoksi. Siellä on Edellä esitetyin perustein on Kainuun mu-
5040: jo toimiva UKK-kokoelma ja tutkimustoimin- seon taholta esitetty keskusvaraston perusta-
5041: taa. mista Kainuun museokokoelmia varten. Tilan-
5042: Museotoiminnan kehittyminen Kainuussa on tarpeeksi on arvioitu n. 2 000 m2 yhdessä ker-
5043: riippuvainen kunnollisten tilojen ·järjestämises- roksessa. Varaston yhteyteen tulisivat puhdis-
5044: tä. Erityisenä ongelmana ovat suuret esineet, tus- ja luettelointitilat sekä konservointitilat ja
5045: mm. maatalouskoneet. Paikallismuseot ovat ym- -välineet. Kustannusarvio on alustavien laskel-
5046: päri vuoden alttiina lämpötilojen ja kosteuden mien mukaan n. 4,5 Mmk. Henkilökuntatar-
5047: vaihteluille, jolloin osa niissä säilytettävistä peeksi on arvioitu amanuenssi, toimistovirkai-
5048: kokoelmista vähitellen tuhoutuu (esim. rahat, lija, vahtimestari, kolme konservaattoria ja sii-
5049: mitalit, valokuvat, negatiivit ja tekstiilit). Tä- vooja.
5050: män ongelman ratkaisu voisi tapahtua kun" Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5051: nollisen keskusvaraston aikaansaamisella. nioittaen,
5052: Konservointitoimenpiteet vaativat myös eri-
5053: kaistiioja ja koulutettua henkilökuntaa. Niitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5054: ei ole mahdollista saada joka kuntaan, vaan 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5055: toiminta tulisi hoitaa keskitetysti Kainuun mu- 29.94.74 4 500 000 markan määrära-
5056: seon toimesta. han· Kainuun museon keskusvarasto- ja
5057: Erityisongelman muodostavat kaikki kirkolli- · konservointitilojen rakentamista varten.
5058: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5059:
5060: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Alvar Saukko
5061: Liisa Jaakonsaari Helvi Hyrynkangas Helvi Niskanen
5062: 96 1981 Vp.
5063:
5064: Raha-asia-aloite n:o 92
5065:
5066:
5067:
5068:
5069: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesialueilla toi-
5070: mivien kalan •piensäilöntäasemien toiminnan tukemiseen
5071:
5072:
5073: E d u s ku n n a 11 e
5074:
5075: Kalatalouden edistämiseksi on maassamme alueelle perustetut säilöntäasemat Paltamossa
5076: viime vuosina tehty merkittävästi työtä. Kala- ja Vaalassa. Niillä on edessään ainakin osittai-
5077: kantojen hoitovelvoitteiden ajan tasalle saatta- nen tuotantosuunnan muutos, sillä ilmeisesti fi-
5078: minen vaatii kuitenkin edelleen ponnisteluja. leroinnin, pakastuksen, hiillostuksen ym. vas-
5079: Kalansaaliit ovat jo tehtyjen toimenpiteiden seu- taavien käsittelytapojen lisääminen tulevaisuu-
5080: rauksena lisääntyneet kalastajien, niin am- dessa muuttaa näiden laitosten toiminnan kan-
5081: matti-, sivuammatti-, kotitarve- kuin virkistys- nattavaksi.
5082: kalastajienkin hyödyksi. Kalatalouden edelleen Ilman valtion tukitoimenpiteitä eivät pien-
5083: kehittämisessä on ongelmana tällä hetkellä ka- säilöntäasemat ilmeisesti kuitenkaan tule sel-
5084: lanjalostuksen ja markkinoinnin järjestäminen viämään vaikeuksistaan. Kainuun kalatalouden
5085: niin, että kalansaaliit saataisiin kohtuuhintaisina kehittämisen kannalta olisi erittäin suuri taka-
5086: kuluttajille. askel, mikäli alueella toimintansa aloittaneet
5087: Maahamme on perustettu useita ns. piensäi- piensäilöntäasemat nyt joutuisivat lopettamaan
5088: löntäasemia, jotka harjoittavat kalasäilykkei- toimintansa. Se merkitsisi myös alueen am-
5089: den valmistusta. Kotimaiset kalasäilykkeet ei- matti- ja sivuammattikalastajien samoin kuin
5090: vät ole kuitenkaan osoittautuneet kilpailuky- säilöntäasemilla työskentelevien henkilöiden
5091: kyisiksi tuontisäilykkeiden kanssa, vaikka ne joutumista työttömiksi. Tämä vaikeuttaisi jo
5092: epäilemättä olisivatkin usein korkeampilaatui- entisestään vaikeata Kainuun työllisyystilan-
5093: sia. Tämä on johtanut usean piensäilöntäase- netta.
5094: man toiminnan vaikeutumiseen ja jopa tuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5095: tannon loppumiseen.
5096: Kalasäilykkeiden valmistaminen ei näillä nä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5097: kymin ole liiketaloudellisesti kannattavaa, sillä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5098: purkituskustannukset nousevat niin korkeiksi, 30.37.42 3 000 000 markkaa sisävesi-
5099: ettei säilykkeitä saada markkinoiduksi. Tällais- alueilla toimivien kalan piensäilöntäase-
5100: ten vaikeuksien edessä ovat mm. Oulujärven mien toiminnan tukemiseen.
5101: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5102:
5103: Arvo Kemppainen Helvi Hyrynkangas
5104: 1981 vp. 97
5105:
5106: Raha-asia-aloite n:o 93
5107:
5108:
5109:
5110:
5111: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun keskus-
5112: sairaalan laajennuksen suunnittelua ja rakentamista varten
5113:
5114:
5115: Eduskunnalle
5116:
5117: Kainuun keskussairaala on aloittanut toimin- jenevan ja tehokkaammin käyntiin lähteneen
5118: tansa v. 1969. Sairaalaa suunniteltaessa yli 15 psykiatrisen sairaanhoidon osalta. Viimeisten
5119: vuotta sitten ei osattu kaikilta osin ennakoida suunnitelmien mukaan Kainuuseen tarvittaisiin
5120: riittävässä määrin lääketieteen ja sairaanhoidon n. 60 uutta psykiatrista sairaansijaa ja niiden
5121: tulevaa kehitystä ja sen mukanaan tuomia uu- tarvitsemat poliklinikka- ja aputilat, jotta psy-
5122: sia tarpeita tilojen suhteen. Jo nyt on sairaa" kiatrisessa sairaanhoidossa voitaisiin päästä
5123: lan henkilökunta lähes kaksinkertainen alku- edes lähelle valtakunnan keskitasoa.
5124: peräisiin, sairaalan toimintaa mitoitettaessa teh- Nämä hankkeet eivät sisälly valtakunnalli-
5125: tyihin suunnitelmiin nähden. Tämä on merkin- seen sairaaloiden rakentamisohjelmaan, koska
5126: nyt sitä, että esim. sosiaalitilat ovat käyneet suunnitelmat eivät ole olleet käytettävissä ko.
5127: täysin riittämättömiksi. ohjelmaa laadittaessa. Alustavan kustannusar-
5128: Uusien toimintojen, kuten neurologian kli- vion mukaan laajennuksen I vaihe poliklinik-
5129: nikan toiminnan käynnistyminen sekä ihotau- ka-, teho-, dialyysi- ym. tilojen osalta olisi n.
5130: tien ja keuhkosairauksien hoidon järjestäminen 2 000 b-m2 laajuinen ja kustannuksiltaan n.
5131: vaativat uusia tiloja. Kipeimmiksi puutteiksi 6 Mmk. Vuodeosastojen rakentaminen psykiat-
5132: tunnetaan tällä hetkellä tehostetun hoidon, dia- rista sairaanhoitoa varten ynnä siihen liittyvät
5133: lyysiosaston ja sydänvalvontayksikön tilojen ah- avohoidon tilat puolestaan on arvioitu n. 20
5134: taus sekä liikenteellisesti vaikea sijainti. Tuber· Mmk:n hintaisiksi.
5135: Jmloositoimiston tilat sijaitsevat erillään kes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5136: kussairaalan tiloista, mikä vaikeuttaa keuhko- nioittaen,
5137: sairauksien poliklinikan toiminnan tehokasta
5138: järjestämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5139: Kainuun keskussairaalan suunnitelmissa on 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5140: esitetty sairaalan laajennushankkeen toteutta- 33.76.31 6 000 000 markkaa Kainuun
5141: mista mm. edellä esitettyjen poliklinikka-, te- sairaanhoito- ja erityishuoltopiirille käy-
5142: hostetun hoidon ja toimenpidetilojen sekä so- tettäväksi keskussairaalan laajennuksen
5143: siaalitilojen osalta. Myös vuodeosastojen laa- suunnittelua ja rakentamista varten.
5144: jentamista on suunniteltu, varsinkin yhä laa-
5145: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5146:
5147: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Alvar Saukko
5148: Liisa Jaakonsaari Helvi Hyrynkangas Helvi Niskanen
5149:
5150:
5151:
5152:
5153: 13 088100408M
5154: 98 1981 vp.
5155:
5156: Raha-asia-aloite n:o 94
5157:
5158:
5159:
5160:
5161: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden hyötykäytön
5162: edistämiseen
5163:
5164:
5165: Eduskunnalle
5166:
5167: Jätehuollosta on runsas vuosi sitten saatu esteen hyötykäytön toteuttamiselle. Siksi tarvi-
5168: voimaan laaja lainsäädäntö, joka lähtee ekologi- taan sellaisia taloudellisia ohjauskeinoja, joilla
5169: sesta periaatteesta tavoitteenaan, että jätteet voidaan kansantaloudellisesti edullinen hyöty-
5170: voidaan käyttää hyödyksi eikä niistä aiheudu käyttö saattaa edulliseksi myös liiketaloudelli-
5171: haittaa ympäristölle. Kuitenkin lainsäädännön sesti. Niinpä liikevaihtoverotuksessa olisi jättei-
5172: voimaan tullessa ei jätehuollon toteutumiselle tä raaka-aineena käyttävä tuotanto huomioitava
5173: luotu riittäviä taloudellisia edellytyksiä. siten, ettei verotus johda siihen, että hyöty-
5174: Tällä hetkellä näyttää, että koko laajaa ja käyttöön ei ryhdytä.
5175: ympäristönsuojelun kannalta tärkeää lainsää- Taloudellisia ohjausmenetelmiä on periaat-
5176: däntöä ei pystytä toteuttamaan resurssipulasta teessa käytettävissä useita, esimerkiksi lainat,
5177: johtuen. Tämä koskee lähinnä jätteen hyöty- korkotuki, avustukset, tuotemaksut, tutkimus-
5178: käytön edistämistä ja ongelmajätteiden vaarat- ja kehitystoiminnan tukeminen jne. Näistä olisi
5179: tomaksi tekemistä ja valvontaa. Jätteiden hyö- valittava kulloinkin sopivin. Niiden käyttömah-
5180: tykäyttö tehostaa ympäristönsuojelua, säästää dollisuudet ja käyttöön liittyvät vaikutukset
5181: alkuperäisraaka-aineita ja energiaa sekä lisää tulisi kuitenkin selvittää tarkoin ennen käyt-
5182: niiden kotimaisuusastetta ja vaikuttaa positii- töönottoa.
5183: visesti vaihtotaseeseen. Usein se edistää myös Jätteiden hyötykäytön ja alan tutkimustoi-
5184: työllisyyttä. minnan edistäminen riippuu ratkaisevasti siitä,
5185: Jäte on periaatteessa lähes aina hyödynnettä- millaiset voimavarat asioiden valmisteluun ja
5186: vissä uuden tuotannon raaka-aineena. Hyödyn- toimeenpanoon on käytettävissä.
5187: tämismenetelmät ovat vielä puutteellisia, sillä Jätteiden hyötykäytön edistämiseen käytetyt
5188: niitä ei ole paljonkaan kehitetty. Lähes kaikista varat palautuvat nopeasti takaisin sekä huo-
5189: jätteistä voidaan silti sanoa, että ne ovat paras- mattavina kansantaloudellisina raaka-ainesääs-
5190: ta uuden tuotannon raaka-ainetta niin energia- töinä että ympäristönsuojelun tehostumisen
5191: taloudelliselta, ympäristönsuojelulliselta kuin muodossa.
5192: raaka-aineiden säästämismerkityksel täänkin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5193: Uuden jätehuoltolainsäädännön keskeisiin
5194: pääperiaatteisiin kuuluu jätteiden hyötykäytön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5195: edistäminen. Jätehuoltolainsäädäntö ei kuiten- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5196: kaan riitä ratkaisemaan niitä taloudellisia kysy- markan määrärahan jätteiden hyötykäy-
5197: myksiä, jotka monissa tapauksissa muodostavat tön edistämiseen.
5198: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5199:
5200: Anneli Kivitie Jaak!w Itälä
5201: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
5202: 1981 vp. 99
5203:
5204: Raha-asia-aloite n:o 95
5205:
5206:
5207:
5208:
5209: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kesälukioiden valtion-
5210: apuun
5211:
5212:
5213: Eduskunnalle
5214:
5215: Lukuisat yhteisöt järjestävät maassamme mahdollisuudet myös virkistäytymiseen. Kesä-
5216: kesälukio-opetusta. Useimmat kesälukioista lukiossa syntyvien sosiaalisten kontaktien arvoa
5217: ovat avoimia kaikille kiinnostuneille koululai- ei ole myöskään syytä väheksyä.
5218: sille. Kesälukioiden taloudellinen perusta on Kesälukiotoiminta on vuosi vuodelta kohdan-
5219: yleensä osanottomaksuissa, mutta merkittävä nut suurempia taloudellisia vaikeuksia. Val-
5220: osa tuloista saadaan myös valtionapuna. tionavut ovat polkeneet paikallaan. Hakijoiden
5221: Kesälukiaita voidaan pitää eräinä parhaim- määrän lisääntyessä ovat avustukset paitsi
5222: mista kesänviettomahdollisuuksista koululaisil- reaaliarvoltaan myös niroellisarvoltaan laske-
5223: le. Toisaalta ne tarjoavat kouluopetusta tuke- neet. Seurauksena ovat olleet joko raskaat ta-
5224: vaa ja täydentävää opetusta, toisaalta ne laa- loudelliset tappiot järjestäjäyhteisöille tai osan-
5225: jentavat erikoisaiheiden opetuksella oppilaiden ottomaksujen kohoaminen kohtuuttoman kor-
5226: tietojen ja taitojen piiriä. keiksi.
5227: Opetuksen tapahtuessa yleensä pienissä ryh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5228: missä ja avoimessa ilmapiirissä pystytään monia
5229: koulussa vaikeaksi osoittautuneita asioita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5230: omaksumaan huomattavasti helpommin. 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
5231: Paitsi opetusta kesälukiot tarjoavat hyvät markkaa kesälukioiden valtionapuun.
5232: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5233:
5234: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
5235: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
5236: 100 19.81' vp.
5237:
5238: Raha-asia-aloite n:o 96
5239:
5240:
5241:
5242:
5243: Kivitie yril.: Määrärahan osoittamisesta Kosketjärven lunastami-
5244: seksi luonnonsuojelualueeksi
5245:
5246:
5247: E d u s.k u n n a I1 e
5248:
5249: Euran Koskeljärvi on maamme arvokkaim- lisi järven maisemakuvan. Valtakunnallisesti
5250: pia lintujärviä. Siellä pesivät monet harvinai- arvokas luonnonsuojelukohde Koskeljärvi olisi
5251: set vesilinnut ja vesilintutiheys on suuri. Järvi syytä suojella luonnonsuojelulain mukaiseksi
5252: on säilyttänyt erämaisen luonteensa, sillä sen rauhoitusalueeksi. Vuoden 1982 valtion tulo-
5253: rannat ovat rakentamattomat ja maisemat kos- ja menoarvioon tulisi varata rahaa Koskeljärven
5254: kemattomat. Koskeljärven rannoille aiotaan rauhoittamiseksi valtion varoin.
5255: pystyttää 100 lomamökkiä ja järven pohjois- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5256: päähän aiotaan rakennuttaa yli kaksi kilomet-
5257: riä pitkä maavalli ja oja. Järvi on maisemal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5258: taan ja linnustoltaan valtakunnallisesti arvokas 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5259: luonnonsuojelukohde. Järven arvoa merkittävä- 30.02.88 (Maanhankinta luonnonsuoje-
5260: nä suojelukohteena korostavat rantojen mui- lutarkoituksiin) 1 200 000 markkaa
5261: naismuistot. Mökittäminen kuitenkin karkot- Kosketjärven lunastamiseksi luonnon-
5262: taisi osan vesilinnuista pois ja maavalli turme- suojelualueeksi.
5263: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
5264:
5265: Anneli Kivitie Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
5266: 1981 vp. 101
5267:
5268: Raha-asia-aloite n:o 97
5269:
5270:
5271:
5272:
5273: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskeljärven kunnosta-
5274: miseksi
5275:
5276:
5277: Eduskunnalle
5278:
5279: Euran Koskeljärvi on maamme arvokkaim- kunnallisesti arvokas luonnonsuojelukohde. Sik-
5280: pia lintujärviä. Siellä pesivät monet harvinaiset si on yhteiskunnan edun mukaista huolehtia
5281: vesilinnut ja vesilintutiheys on suuri. Järvi on sen arvon säilymisestä. Vuoden 1982 valtion
5282: säilyttänyt erämaisen luonteensa, sillä sen ran- tulo- ja menoarvioon tulisi varata rahaa Kos-
5283: nat ovat rakentamattomat ja maisemat koske- keljärven kunnostamiseksi valtion varoin.
5284: mattomat. Koska järvi on matala ja siinä on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5285: rehevä vesikasvillisuus, rannanomistajat pelkää-
5286: vät järven umpeenkasvamista. Koskeljärvi pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5287: täisi kunnostaa siten, että järven linnusto ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
5288: maisemat säilyisivät ja järven virkistyskäyttö- 30.40.77 (Vesistötyöt) alamomentille
5289: edellytykset paranisivat sekä tulvahaittojen syn- 1.14.2 (Pienehköt vesistöjen kunnostus-
5290: ty ehkäistäisiin. työt) 500 000 markkaa Kosketjärven
5291: . Järvi on maisemaltaan ja linnustoltaan Valta- kunnostamiseksi valtion varoin.
5292: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
5293:
5294: Anneli Kivitie Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
5295: 102 1981 vp.
5296:
5297: Raha-asia-aloite n:o 98
5298:
5299:
5300:
5301:
5302: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta vähälevikkisen kirjalli-
5303: suuden ostotukikokeilun jatkamiseen
5304:
5305:
5306: Eduskunnalle
5307:
5308: Eduskunta myönsi vuoden 1980 tulo- ja Nokia ................. . 19 780,-
5309: menoarviossa ehdollisen 600 000 markan mää- Valkeakoski ............. . 19 160,-
5310: rärahan vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki- Kangasala .............. . 15 570,-
5311: kokeiluun. Kokeilualueiksi on valittu Pirkan- Lempäälä ............... . 10 500,-
5312: maan, Kouvolan, Vaasan ja Kuopion maakunta- Mänttä ................. . 6 820,-
5313: kirjastoalueet. Kokeilua varten ovat valtion kir- Orivesi ................. . 7 390,-
5314: jallisuustoimikunta ja Tiedonjulkistamisneuvot- Kuru .................. . 2 780,-
5315: telukunta laatineet 380 nimikkeen kirjaluette- Längelmäki ............ .. 2 020,-
5316: lon. Ostotuki on määrältään sidottu kunnan Sahalahti ............... . 1620,-
5317: asukaslukuun. Vesilahti ............... . 2 580,-
5318: Ostotukikokeilusta on tarkoitus luoda järjes- Kuhmalahti ............. . 990,-
5319: telmä, joka kattaa vuodet 1980-83. Tästä
5320: syystä määrärahan ottaminen uudelleen vuoden Nämäkin poiminnat osoittavat, että vähiten
5321: 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen oli välttä- tukea on mennyt kunnille, joilla muutoinkin
5322: mätöntä, mutta määrällisesti sitä olisi pitänyt on vähiten rahaa kirjahankintoihin. On ilmeis-
5323: korottaa ja sen jakoperusteisiin sekä nimike- tä, että ostotuen jakoperustetta olisi kehitet-
5324: valintaan on syytä jo ensimmäisen kokeiluvuo- tävä pienten kuntien hyväksi joko esim. siten,
5325: den kokemusten perusteella tehdä muutoksia. että
5326: Ko. ostotuki voisi ennen muuta tasavertais- - kaikille kokeilukunnille annettaisiin sama
5327: taa pienten ja suurten kuntien välisiä kirja- ostotuki asukasmäärästä riippumatta ja/tai
5328: tarjontaeroja. Alle 4 000 asukkaan kunnassa - esim. tietynkokoiset suuret kunnat jäisi-
5329: asuva voi kirjastossaan valita muutaman tu- vät pois tuen piiristä ja/tai
5330: hannen, harvoin yli kymmenentuhannen kirjan - määrättäisiin tietty ostotuen ala- ja ylä-
5331: valikoimasta. Suuremmissa kunnissa lainaaja raja.
5332: voi valita kymmenistätuhansista, jopa sadoista- Ostotukikokeilua varten laadittu kirjanimike-
5333: tuhansista teoksista haluamansa luettavan. lista on laadultaan hyvä, mutta ei kata tyydyt-
5334: Yleisten kirjastojen rahoitus on muutoinkin tävästi vähälevikkisen kirjallisuuden koko kent-
5335: voimakkaasti sidottu kunnan asukaslukuun, jo- tää. Siitä puuttuvat lähes kokonaan pienkus-
5336: ten pienimmät kunnat eivät ilman erityistoi- tantamojen julkaisut ja omakustanteet, joiden
5337: menpiteitä pysty parantamaan kirjatarjontaansa. joukossa on myös paljon laatukirjallisuutta.
5338: On myös selvää, että pienten kuntien kirjas- Tarkoituksenahan ei ollut luoda laatukirjalli-
5339: toissa on ratkaisevasti vähemmän tarjolla juuri suuden, vaan laadukkaan vähälevikkisen kirjal-
5340: vähälevikkistä, tasoltaan yleensä korkealuok- lisuuden ostotukijärjestelmä, joten nimikevalin-
5341: kaista kirjallisuutta kuin suurten kuntien kir- taan on myös kiinnitettävä huomiota.
5342: jastoissa. Kustantajat ja kirjakauppiaat ennakoivat,
5343: Käynnissä oleva ostotukikokeilu ei ole kui- että kirjatarjonta tulee kapenemaan entisestään.
5344: tenkaan kirjastoväen käsityksen mukaan tasoit- Yhä suurempi paino siirtyy ns. best-seller-
5345: tamassa kuntien kirjastojen erilaisuutta kirja- teoksiin. Tästäkin syystä on tärkeätä, että vähä-
5346: tarjontamahdollisuuksissa. Pirkanmaan maakun- levikkisen laatukirjallisuuden ostotukea kirjas-
5347: takirjastoalueena on ostotukea jaettu esim. toille jatketaan ja laajennetaan. Tätä varten
5348: seuraavasti: määräraha olisi korotettava 2,6 milj. markkaan,
5349: Raha-asia-aloite n:o 98 103
5350:
5351: jolla määrärahalla ostotukikokeilu voitaisiin laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5352: jentaa kattamaan noin puolet valtakunnan 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5353: alueesta ja vähälevikkisen kirjallisuuden kustan- 29.56.32 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5354: tamista ja levittämistä voitaisiin vasta merkit- vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki-
5355: tävästi edistää. kokeilun jatkamiseen ja kehittämiseen.
5356: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5357: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5358:
5359: Tellervo Koivisto Matti Maijala Terhi Nieminen-Mäkynen
5360: Jermu Laine Eino Loikkanen Anneli Kivitie
5361: Risto Tuominen Antero Juntumaa Ulla-Leena Alppi
5362: 1.-C. Björklund Arvo Salo Jouko Skinnari
5363: Liisa Jaakonsaari Ulla Järvilehto Lea Savolainen
5364: Pirjo Ala-Kapee Erkki Pystynen Kaisa Raatikainen
5365: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Helge Siren
5366: 104 1981 vp.
5367:
5368: Raha-asia-aloite n:o 99
5369:
5370:
5371:
5372:
5373: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Seitsemisen kansallis-
5374: puiston opastuskeskuksen ja palveluvarustuksen rakentami-
5375: seen
5376:
5377:
5378: Eduskunnalle
5379:
5380: Seitsemisen kansallispuiston muodostavasta man käytön ja kulutuksen ehkäisemiseksi on
5381: alueesta on tullut huomattava retkeily- ja mat- kansallispuiston käyttötarkoituksia palvelemaan
5382: kailukohde. Alueen suosioon vaikuttaa se, että saatava opastuskeskus. Siihen voidaan sijoittaa
5383: paikka sijaitsee lähellä eteläisen Suomen väes- välttämättömiä palveluja ja se voi samalla toi-
5384: tökeskuksia ja on liikenteellisesti hyvin saavu- mia puiston hoito- ja valvontahenkilöstön tuki-
5385: tettavissa. Seitsemiseen on erityisesti kesäisin kohtana. Opastuskeskus tulee sijoittaa paik-
5386: kohdistunut jatkuvasti kasvava kävijäpaine: kaan, jossa se on liikenteellisesti hyvin saavu-
5387: kesällä 1980 alueella arvioitiin käyneen 16 000 tettavissa, puistoon tapahtuvan liikenteen oh-
5388: matkailijaa ja retkeilijää. Tämä edellyttää asian- jauksen kannalta tarkoituksenmukaisesti sijoi-
5389: mukaisia palveluja sekä muita järjestelyjä tettu ja jossa se samalla tukee paikallisen väes-
5390: alueen hallitun käytön takaamiseksi. Eteläisen tön käytettävissä olevia palveluja.
5391: Suomen huomattavimman metsäluonnon suoje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5392: lukohteen muodostavassa Seitsemisessä on vä- nioittavasti,
5393: liaikaisjärjestelyin alueen kuntien ja maakunnan
5394: yhteistoimin toteutettu kesäisin ohjattuja opas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5395: tusjärjestelyjä. Lisääntyvälle kävijämäärälle tar- 1982 tulo- ja menoarvioon 700 000
5396: peellisena pidettävien palvelujen mahdollistami- markan määrärahan Seitsemisen kansal-
5397: seksi, alueen käyttömahdollisuuksien paranta- lispuiston opastuskeskuksen ja tarpeel-
5398: miseksi sekä sinne suuntautuvan kävijämäärän lisen palveluvarustuksen rakentamiseksi.
5399: saamiseksi ohjatun opastuksen piiriin holtitto-
5400: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5401:
5402: Tellervo Koivisto Matti Hokkanen Ulla Järvilehto
5403: Pentti Lahti-Nuuttila Antero Juntumaa Liisa Jaakonsaari
5404: Jermu Laine Erkki Pystynen Marjatta Mattsson
5405: Eino Loikkanen Paula Eenilä Matti Maijala
5406: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
5407: 1981 vp. 105
5408:
5409: Raha-asia-aloite n:o 100
5410:
5411:
5412:
5413:
5414: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 332 pe-
5415: ruskorjaamiseksi välillä Turun piirin raja - Kuru
5416:
5417:
5418: Eduskunnalle
5419:
5420: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon tulisi va- Maantie Parkano-Kuru on myös tärkeä
5421: rata 4 000 000 mk maantien n:o 332, Turun polttoturpeen kuljetusväylä, kuten Vapo eri
5422: piirin raja- Kuru, peruskorjauksen aloittami- yhteyksissä on ilmoittanut. Autoilla tapahtuvat
5423: seksi. Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toi- turvekuljetukset nykynäkymillä tulevat laajene-
5424: menpideohjelmassa kokonaiskustannusarvio on maan.
5425: 20 000 000 mk. Myöskin linja-autoliikenteelle tuottaa erityis-
5426: Perusteluina voidaan mainita seuraavaa. tä haittaa tien heikko kunto. Tien henkilölii-
5427: Kurun-Parkanon maantiestä on peruskor- kennettä ja sen merkitystä tulee olennaisesti
5428: jattu Turun piirin puoleinen osuus. On väärin lisäämään Seitsemisen kansallispuiston perusta-
5429: Pohjois-Hämettä ja Kurua kohtaan, jos saman- minen tien välittömään vaikutuspiiriin.
5430: arvoisesta tiestä on peruskorjattu vain toisen Elinkeinoelämän normaalille hoitamiselle
5431: piirin osuus. tuottaa erittäin suurta haittaa ja taloudellisia
5432: menetyksiä se, että tärkeällä tieosuudella on
5433: Parka:non-Kurun maantie on Tampereen pitkähköjä aikoja painorajoituksia. Ei voitane
5434: seutukaavaliiton hyväksymässä rakennesuunni- pitää kohtuullisena, että alueen muutoinkin vai-
5435: telmassa . .ja tieverkkotutkimuksessa luokiteltu keuksissa oleva elinkeinotoiminta kärsii toistu-
5436: toiminnalliselta merkitykseltään seudulliseksi vasti vuosittain tien heikkokuntoisuudesta.
5437: tieksi. Tie kuuluu osana Mäntästä Ruoveden ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5438: Kurun kautta Parkanoon kulkevaan yhtenäi-
5439: seen poikittaisväylään, joka täydentää seutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5440: kaava-alueen pohjoisosien harvaa päätieverkkoa. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5441: Maantie on erittäin tärkeä raakapuun ja val- 31.24.77 4 000 000 markkaa maantien
5442: misteiden kuljetusreitti alueensa huomattavim- n:o 332 Turun piirin raja- Kuru pe-
5443: piin puuta käyttäviin teollisuuslaitoksiin. ruskorjauksen aloittamiseksi.
5444: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5445:
5446: Tellervo Koivisto Eino Loikkanen Sampsa Aaltio
5447: Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi Anneli Kivitie
5448: Ulla Järvilehto Antero Juntumaa Matti Maijala
5449: Marjatta Mattsson Erkki Pystynen Matti Hokkanen
5450: Mikko Kuoppa
5451:
5452:
5453:
5454:
5455: 14 088100408M
5456: 106 1981 vp.
5457:
5458: Raha-asia-aloite n:o 101
5459:
5460:
5461:
5462:
5463: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta teologian professorin
5464: viran perustamiseksi Joensuun korkeakouluun
5465:
5466:
5467: Eduskunnalle
5468:
5469: Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden Joensuun korkeakoulussa voidaan suorittaa
5470: osastolla koulutetaan uskonnonopetukseen eri- aineenopettajan pätevyys matemaattisluonnon-
5471: koistuneita luokanopettajia. Joensuu on ainoa tieteellisissä aineissa, useissa kielissä, historias-
5472: opettajankoulutusyksikkö, jossa koulutetaan sa ja maantiedossa. Puuttuvista aineenopettajan
5473: myös ortodoksisen uskonnon opetukseen eri- tutkinnoista on tärkein uskonnon aineenopet-
5474: koistuneita luokanopettajia. tajan tutkinto.
5475: Koska Joensuun korkeakoulussa jo on uskon- Pohjois-Karjalan nuorten monipuolisen kou-
5476: nonopettajien koulutusta ja sitä varten on myös luttamisen kannalta olisi tärkeätä saada Joen-
5477: perustettu opettajien virkoja ja toimia, olisi suun korKeakouluun edellä mainittu teologian
5478: perusteltua tämän koulutuksen jatkaminen ja professuuri tai apulaisprofessuuri. Tämä palve-
5479: laajentaminen. lisi mitä parhaimmalla tavalla myös maakunnan
5480: Uskonnon aineenopettajien valmistus Joen- koulutoimen kehittämistä.
5481: suun korkeakoulussa voitaisiin aloittaa, jos kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5482: keakouluun saataisiin yleisen teologian profes- nioittavasti,
5483: sorin tai apulaisprofessorin virka, joka olisi
5484: erikoistunut joko kirkkohistoriaan, systemaatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5485: seen teologiaan, eksegetiikkaan, käytännölliseen den 1.982 tulo- ia menoarvioon momen-
5486: teologiaan, didaktiikkaan tai pedagogiikkaan. tille 29.10.01 100 000 markan määrä-
5487: Oppilasainesta, joka haluaisi opiskella teo- rahan käytettäväksi teologian professo-
5488: logisia aineita, olisi runsaasti, mutta mahdolli- rin viran perustamiseen ] oensuun kor-
5489: suudet puuttuvat. keakouluun vuoden 1982 alusta al-
5490: kaen.
5491: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
5492:
5493: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Lea Sutinen
5494: Olavi Ronkainen Markku Kauppinen Mauri Vänskä
5495: Jouko Tuovinen
5496: 1981 vp. 107
5497:
5498: Raha-asia-aloite n:o 102
5499:
5500:
5501:
5502:
5503: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta konservatorio-osas-
5504: ton perustamiseksi Joensuun musiikkiopistoon
5505:
5506:
5507: Eduskunnalle
5508:
5509: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an- 5. Joensuun musiikkiopisto on yhteistyössä
5510: netun asetuksen ( 486/77) mukaan konserva- Joensuun korkeakoulun ja Joensuun koululai-
5511: torio on musiikkioppilaitos, jossa annetaan toksen kanssa mm. kouluttamalla peruskoulun
5512: opettajankoulutusta sekä muuta musiikkialan ala-asteen musiikkiin erikoistuneita luokanopet-
5513: ammattikoulutusta. Joensuun musiikkiopisto on tajia ja antamalla jatkokoulutusta jo amma-
5514: valmis siirtymään konservatorioksi heti siihen tissa toimiville luokanopettajille.
5515: opetusministeriön luvan saatuaan. Tähän sillä 6. Joensuun musiikkiopisto on opetusminis-
5516: on seuraavat edellytykset: teriön luvalla perustanut sivutoimipisteet Toh-
5517: 1. Maassamme ja erityisesti kehitysalueilla majärven kuntaan (Kiteen ja Värtsilän kunnat
5518: on musiikinopettaja- ja orkesterimuusikkovajaus. mukana) sekä Kontiolahden, Liperin ja Outo-
5519: 2. Maassamme toimivat konservatoriot jät- kummun sivutoimipisteet.
5520: tävät maantieteellisen tyhjiön Pohjois-Karjalaan, 7. Pohjoiskarjalaiset musiikinopiskelijat, jot-
5521: jonka keskus on Joensuun kaupunki. ka valmistuisivat Joensuusta ammattiinsa, jäisi-
5522: 3. Opettajien virkoja on tällä hetkellä opis- vät varmimmin hyödyntämään oman ·maakun-
5523: tolla 17. Tämän lisäksi opettajina toimii 42 nan opettaja- ja muusikkotarvetta.
5524: sivutoimista tuntiopettajaa. Ensi lukuvuonna Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5525: opettajia on jo 20. nioittaen,
5526: 4. Joensuun musiikkiopisto on saanut luku-
5527: vuoden 1977-1978 aikana käyttöönsä erin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5528: omaiset musiikinopetustilat. Opetuspinta-alaa on 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5529: yli 2 000 m2 • Oppilaita laitoksessa sivutoimi- 29.90.53 200 000 markkaa käytettäväk-
5530: pisteet mukaan luettuna on 1 300, joista kym- si konservatorio-osaston perustamiseksi
5531: menet tähtäävät musiikinopettajan tai orkeste- Joensuun musiikkiopistoon.
5532: rimuusikon uralle.
5533: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5534:
5535: Erkki Korhonen Lea Sutinen Matti Puhakka
5536: P. Puhakka Jouko Tuovinen Mauri Vänskä
5537: Markku Kauppinen
5538: 108 1981 vp.
5539:
5540: Raha-asia-aloite n:o 103
5541:
5542:
5543:
5544:
5545: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien kunnaneläin-
5546: lääkärin virkojen perustamiseksi
5547:
5548:
5549: Eduskunnalle
5550:
5551: Eläinlääkintähuoltolain ( 4 31/65) täytän- mk vuodessa virkaa kohden, kun verotulot
5552: töönpanon edellyttämä koko maan kattava kun- otetaan huomioon.
5553: naneläinlääkäriverkosto eli vähintään yksi virka Sen sijaan eläinlääkintäpalvelujen saanti mah-
5554: kuntaa tai kuntainliittoa kohti saatiin toteute- dollisimman nopeasti ja kohtuullisin kustannuk-
5555: tuksi vuoden 1977 alkuun mennessä. Tällöin sin luo monasti edellytykset kotieläintalouden
5556: voitiin katsoa eläinlääkintäpalvelujen saannin järkiperäiselle ja taloudelliselle harjoittamiselle
5557: saavuttaneen jonkinlaisen minimitason, vaikka myös syrjäseuduilla ja siten osaltaan estää
5558: monin paikoin ja erityisesti syrjäseuduilla on maaseudun autioitumista.
5559: edelleenkin vaikeuksia päivystyksen järjestämi- Myös Lapin läänissä on lisäksi eläinlääkin-
5560: sessä ja eläinlääkintäpalvelujen saannissa. nällisten ja lihantarkastustehtävien tarve poro-
5561: Perustamalla lisää kunnaneläinlääkärin vir- taloudessa ollut jatkuvasti kasvamassa eikä ny-
5562: koja ovat kunnat ja kuntainliitot pyrkineet ja kyisillä eläinlääkärivoimilla tehtäviä voida asian-
5563: osittain pystyneetkin pa1rantamaan harvaan mukaisesti hoitaa. Mikäli eläinlääkärinvirkoja
5564: asuttujen ja syrjäseutujen kotieläintalouden har- saadaan riittävästi, on sillä myös varsin mer-
5565: joittajien toimintaedellytyksiä ja toimeentulo- kittävä aluepoliittinen merkitys kustannusten
5566: mahdollisuuksia. Tällä hetkellä olisi tarvetta ollessa valtiontaloudessa varsin vähäiset.
5567: n. 22-30 uuden viran perustamiselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5568: Viime vuosina on kuitenkin valtion tulo- ja nioittaen,
5569: menoarviossa voimakkaasti raJoitettu uusien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5570: perustettavien virkojen määrää (2/78, 1/79), 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5571: vaikka on ollut perustettua tarvetta saada kes- 30.80.30 300 000 markkaa käytettä-
5572: kimäärin 5-6 virkaa vuodessa. V altionosuu- väksi uusien kunnaneläinlääkärin virko-
5573: den määrä palkkaukseen on n. 35 000-50 000 jen perustamiseksi.
5574: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5575:
5576: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Lea Sutinen
5577: P. Puhakka Inger Hirvelä Jouko Tuovinen
5578: Mikko Pesälä Anna-Kaarina Louvo Olavi Ronkainen
5579: Markku Kauppinen Mauri Vänskä
5580: 1981 vp. 109
5581:
5582: Raha-aosia-aloite n:o 104
5583:
5584:
5585:
5586:
5587: Kortesalm! ym.: · Määrärahan osoittamisesta yleisen turvallisuu-
5588: den lisäämiseksi
5589:
5590:
5591: Eduskunnalle
5592:
5593: Tavallisen kansalaisen turvallisuus maassam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5594: me on. suuressa määrin heikentynyt viime aikoi- nioittavasti,
5595: na. Tästä ovat osoituksena yhä lisääntyvät
5596: raa~at väkivallanteot, jotka kohdistuvat usein että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5597: turvattomiin vanhuksiin ja naisiin ja nuoriin 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
5598: sekä lapsiin. Myös raa'at seksuaalimurhat ovat tille 26.53.01 ( tilapäisten palkkiot)
5599: järisyttäneet viime aikoina suomalaista yhteis- 1 000 000 markkaa tavallisen ihmisen
5600: kuntaa. Tämän rikollisuuden estämiseksi ja ta- turvallisuuden lisäämisetbi tarkoituksen-
5601: vallisen ihmisen turvallisuuden lisäämiseksi on mukaisin toimenpitein, erityisesti uusien
5602: yhteiskunnan tehtävä kaikki mahdollinen. poliisin toimien perustamiseen sekä
5603: Maamme tarvitsee tarkoituksenmukaisia toi- kylä- ja korttelipoliisijärjestelmän luo-
5604: menpiteitä sekä suurissa asutuskeskuksissa että miseen.
5605: myös muualla maassa varsinkin silloin, kun no-
5606: peata apua tarvitaan mm. laajalla maaseudul-
5607: lamme hälyttävissä tilanteissa.
5608: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1981
5609:
5610: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
5611: Urho Pohto Urpo Leppänen
5612: Anssi Joutsenlahti
5613: 110 1981 vp.
5614:
5615: Raha-asia-aloite n:o 10.5
5616:
5617:
5618:
5619:
5620: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden talteenoton
5621: tehostamiseksi
5622:
5623:
5624: Eduskunnalle
5625:
5626: Energian hinta nousee jatkuvasti. Toisaalta remmin. Kummassakin maassa on paperin tuo-
5627: raaka-aineiden saanti vaikeutuu. Tästä on tanto suunnilleen yhtä suuri, 7-8 miljoonaa
5628: aiheutunut kaikissa teollisuusmaissa kiinnostus tonnia vuodessa. Jätepaperia kerättiin viime
5629: yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden entistä tar- vuonna Ruotsissa noin 650 000 tonnia mutta
5630: kempaan palauttamiseen tuotantoon. Valitetta- Suomessa vain 216 000 tonnia.
5631: vasti Suomessa on jätteiden keruun osalta vielä Jätepaperin ja muunkin käyttökelpoisen jät-
5632: paljon laiminlyöntejä. teen keruun tehostaminen vaatii hyötyynsä ver-
5633: Maassamme kertyy jätteitä vuosittain noin rattuna suhteellisen vähän varoja. Siksi myös
5634: 1,6 miljoonaa tonnia. Tästä kerätään talteen Suomessa olisi ryhdyttävä kiireesti toimiin jät-
5635: vain noin puoli miljoonaa tonnia. Siten kaato- teiden keruun tehostamiseksi. Kysymys olisi
5636: paikalle joutuu koko määrästä suurin osa. Tal- lähinnä eräistä valtakunnallisista ja alueellisista
5637: teen otetun jätteen arvoksi on laskettu vuo- organisaatiouudistuksista. Tähän tarvittaisiin
5638: dessa lähes 300 miljoonaa markkaa. Summa myös valtion taloudellista tukea.
5639: voitaisiin kohottaa jopa miljardiin markkaan, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5640: jos keruuta riittävästi tehostettaisiin. nioittavasti,
5641: Jätteiden uudelleen käyttöön onkin jo nykyi-
5642: sin olemassa hyvät mahdollisuudet. Lajittelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5643: menetelmät ovat parantuneet ja teollisuus pys- 1982 tulo- ;a menoarvioon 30 000 000
5644: tyy tätä raaka-ainetta käyttämään entistä edul- markkaa iätteiden talteenoton tehosta-
5645: lisemmin. miseksi maassamme.
5646: Ruotsi hoitaa jäteasiansa paljon Suomea pa-
5647: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1981
5648:
5649: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
5650: Urho Pohto Urpo Leppänen
5651: Anssi Joutsenlahti
5652: 1981 vp. 111
5653:
5654: Raha-asia-aloite n:o 106
5655:
5656:
5657:
5658:
5659: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
5660: rakentamiseksi Kuusamoon
5661:
5662:
5663: Eduskunnalle
5664:
5665: Valtion virastotalon rakentaminen Kuusa- rakentamiseen ja suuriin peruskorjauksiin käy-
5666: mossa koetaan tarpeelliseksi. Vaikka monet tetään lähivuosina 120-140 miljoonaa mark-
5667: virastot, kuten esim. maanmittaustoimisto, kaa vuosittain. Uusia virastotalohankkeita ei
5668: ovatkin saaneet asialliset toimitilat kunnan tiettävästi ole asetettu keskenään kiireellisyys-
5669: uudesta virastotalosta, kunta tarvitsee tiloja järjestykseen, mutta Kuusamon asema huomat-
5670: omaankin käyttöönsä. Lisäksi rakennushallituk- tavana talouskeskuksena, maakuntakeskuksena
5671: sessa laaditut edullisuusvertailut ovat osoitta- sekä valtion viran ja toimen haltijain run-
5672: neet, että toimitilojen sijainti valtion omissa saus ja toimialojen monipuolisuus puoltavat
5673: tiloissa on pääsääntöisesti edullisempaa kuin sitä, että Kuusamon virastotalo asetettaisiin
5674: vuokratiloissa. Kuusamosta puuttuvat myös tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä etutilalle.
5675: asianmukaiset käräjätilat, mikä sekin osaltaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5676: puoltaa valtion virastotalon rakentamista Kuu- nioittavasti,
5677: samoon.
5678: Kuusamo onkin yksi niistä 30 paikkakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5679: nasta, joihin valtion virastotaloja voidaan ra- 1982 tulo- ja menoarvioon J 000 000
5680: kentaa. Valtioneuvosto on tammikuussa tarkis- markan määrärahan valtion virastotalon
5681: tanut valtion virastotalojen rakentamisen kii- rakentamisen aloittamista varten Kuu-
5682: reellisyysluetteloa, johon on otettu kaikkiaan samoon.
5683: 13 uutta paikkakuntaa. Valtion virastotalojen
5684: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1981
5685:
5686: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
5687: Urho Pohto Urpo Leppänen
5688: Anssi Joutsenlahti
5689: 112 1981 vp.
5690:
5691: Raha-asia-aloite n:o 107
5692:
5693:
5694:
5695:
5696: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta hajasijoituksen val-
5697: misteluun
5698:
5699:
5700: Eduskunnalle
5701:
5702: Maassamme on vuodesta vuoteen puhuttu SMP ei voi hyväksyä tällaista asioiden vii-
5703: paljon hajasijoituksesta. Varsinkin ennen edus- vyttelyä ja kansan harhauttamista ja slitä syys•
5704: kuntavaaleja hajasijoitus on ollut päivänpoltta- tä SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, että hajasir
5705: va puheenaihe ja äänestäjiä, varsinkin kehitys- joitusta on ryhdyttävä tehokkaasti ja järkevästi
5706: alueitten äänestäjiä, on pyritty saamaan siihen toteuttamaan. Hajasijoituksen toteuttamisessa
5707: uskoon, että kun äänestetään suuria hallitus" on otettava huomioon koko laaja maamme ja
5708: puolueita, niin silloin myös sivu- ja kehitys- kaikki sen syrjäseudut.
5709: alueet saavat valtion virastoja ja laitoksia haja- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5710: sijoituspolitiikan suuntaviivojen ja vaalilupaus- nioittavasti,
5711: ten mukaisesti.
5712: Nyt on kuitenkin kulunut jo toistakymmentä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5713: vuotta näistä kauniista hajasijoituspuheista ja 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 28.80
5714: varsinaisesti koko hajasijoitus ei ole lähtenyt uudelle momentille 100 000 000 mark-
5715: juuri lainkaan käyntiin. On oikeutettua puhua kaa hajasijoituksen selvittämiseen ja
5716: todella 'koko Suomen kansan harhauttamisesta käytännön toteuttamisen aloittamiseen
5717: hajasijoitusasiassa. tasapuolisesti maassamme.
5718: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1981
5719:
5720: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
5721: Urho Pohto Urpo Leppänen
5722: Anssi Joutsenlahti
5723: 1981 vp. 113
5724:
5725: Raha-asia-aloite n:o 108
5726:
5727:
5728:
5729:
5730: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen kala-
5731: talouskoulutuk~en aloittamiseen Taivalkosken Ohtaojan kes-
5732: kuskalanviljelylaitoksessa
5733:
5734:
5735: Eduskunnalle
5736:
5737: Kun Ohtaojan keskuskalanviljelylaitos koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5738: tuuttomien ja aiheettomien viivyttelyjen jäl- nioittavasti,
5739: keen on vihdoin saanut valtiovallan huomiota
5740: osakseen ja rakennustyö siellä jatkuu, olisi jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5741: valmiina olevaa ja valmiiksi tulevaa uutta ka- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 30.98
5742: pasiteettia käytettävä tehokkaasti hyväksi ja uudelle momentille 60 000 markan mää-
5743: viivyttelyjen aiheuttamien vahinkojen tehok- rärahan Pohjois-Suomen kalatalouskou-
5744: kaaksi poistamiseksi. Sen vuoksi Taivalkos- lutuksen aloittamiseen Taivalkosken
5745: ken Ohtaojalla olisi aloitettava viivyttelemättä Ohtaojan keskuskalanviljelylaitoksessa
5746: Pohjois-Suomen kalataloudellinen koulutustoi- ja hyväksi käyttäen myös T aivalkos-
5747: minta niin että tässä käytettäisiin hyväksi kella sijaitsevan Koillis-Pohjanmaan am-
5748: myös samalla paikkakunnalla Taivalkosken mattikoulun kapasiteettia siten, että ka-
5749: keskustassa sijaitsevaa Koillis-Pohjanmaan am- latalouskoulutus käsittää jatko- ja täy-
5750: mattikoulua, sen toimitiloja ja opettajavoimia. dennysopetusta kalatalouden ammatti-
5751: Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen tulisi miehille sekä alkeis- ja perusopetusta
5752: kohdistua jatko- ja täydennysopetuksena kala- yksityisille kalankasvattajille samoin
5753: talouden ammattimiehille sekä alkeis- ja perus- kuin omatarve- ja ammattikalastajille ja
5754: opetuksena yksityisille kalankasvattajille sekä kalastuskuntien luottamusmiehille.
5755: omatarve- ja ammattikalastajille ja kalastus-
5756: kuntien luottamusmiehille.
5757: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1981
5758:
5759: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
5760: Urho Pohto Urpo Leppänen
5761: Anssi Joutsenlahti
5762:
5763:
5764:
5765:
5766: 15 088100408M
5767: 114 1981 Vp.
5768:
5769: Raha-asia-aloite n:o 109
5770:
5771:
5772:
5773:
5774: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluopiston suun-
5775: . nitteluun ja rakentamiseen Kalajoelle
5776:
5777:
5778: Eduskunnalle
5779:
5780: Kalajoen Hiekkasärkät on tunnettu matkailu- jäljelle jäävälle on etsittävä muita käyttömah-
5781: sekä myös ulkoilualue. Jo pitkään. on paikka- dollisuuksia: Virpiniemi olisi mm. sopiva syvä-
5782: kuntalaisten ja koko eteläisen Oulun läänin sataman paikka sekä myös Oulun seudun väes-
5783: väestön toiveena ollut, että Kalajoen Hiekka- tökeskittymän virkistys- ja ulkoilualue.
5784: särkkiä ja niiden ympäristöä hyödynnettäisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5785: nykyistä tehokkaammin ja että alue saisi laa- nioittavasti,
5786: jempaakin merkitystä ja käyttöä. Tältä pohjalta
5787: on mm. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5788: suosittanut Pohjois-Suomen urheiluopiston pai- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5789: kaksi juuri Kalajokea. Toisena vaihtoehtona 29.91.50 500 000 markan määrärahan
5790: urheiluopistolle on pidetty Haukiputaan Virpi- urheiluopiston suunnitteluun ;a raken-
5791: niemeä. Koska urheiluopistoa ei voi hajoittaa tamisen aloittamiseen Kalajoella.
5792: kahteen paikkaan, on valittava toinen, kun taas
5793: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1981
5794:
5795: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
5796: Urho Pohto Urpo Leppänen
5797: Anssi Joutsenlahti
5798: 1~81 Vp. 115
5799:
5800: Raha-asia-aloite n:o 110
5801:
5802:
5803:
5804:
5805: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta epäpoliittisten nuo-
5806: risojärjestöjen tukemiseen
5807:
5808:
5809: Eduskunnal.le
5810:
5811: Maamme 'epäpoliittiset nuorisojärjestöt teke- epäpoliittisten nuorisojärjestöjemme työskente-
5812: vät pyyteetöntä kasvatustyötä nuorisomme ja lyedellytyksiä, jotta voitaisiin umpeuttaa puo-
5813: koko maamme hyväksi. Kuitenkin nämä järjes- luepoliittisia kuiluja ja luoda suvaitsevaisuutta
5814: töt ovat joutuneet viime aikoina huonohkoon nousevan nuorisomme, tulevan kansamme, kes-
5815: asemaan sen vuoksi, että valtion nuorisomäärä- kuudessa.
5816: rahoja on alettu antaa yhä enemmän, jopa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5817: huolestuttavassa määrin, poliittisille nuorisojär- nioittavasti,
5818: jestöille, joista osalla on suomalaisen ja länsi-
5819: maisen yhteiskuntajärjestyksen vastaiset pyrki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5820: mykset ja koulutustavat. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5821: Tämmöinen suuntaus ei ole oikea, vaan kie- 29.91.51 400 000 markan määrärahan
5822: routunut. Päinvastoin nuorisomme tulisi saat- taloudellisissa vaikeuksissa kamppaile-
5823: taa yhteen yli puoluerajojen ja -kiistojen edistä- vien epäpoliittisten nuorisojärjestöjen
5824: mällä ja taloudellisesti tukemalla nimenomaan toiminnan tukemiseen.
5825: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1981
5826:
5827: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
5828: Urho Pohto Urpo Leppänen
5829: Anssi Joutsenlahti
5830: 116 1981 vp.
5831:
5832: Raha-asia-aloite n:o 111
5833:
5834:
5835:
5836:
5837: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kristillisen nuoriso-
5838: työn tukemiseen
5839:
5840:
5841: Eduskunnalle
5842:
5843: SMP on vuosikausia vastustanut poliittisten taavasti poliittisten kaikkien puoluetukiaisten
5844: puoluetukiaisten jakamista ja niiden lisäämistä. poistamiseksi.
5845: Valitettavasti puoluetuki on jatkuvasti kasva- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5846: mistaan kasvanut. Varsinaisen puoluetuen lisäk- nioittavasti,
5847: si on ryhdytty maksamaan myös poliittisten
5848: puolueiden nuorisojärjestöille ja varhaisnuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5849: järjestöille huomattavia summia. Toisaalta epä- 1982 tulo- ja menoarvioon yhteensä
5850: poliittiset nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöt 800 000 markkaa kirkkomme kristilli·
5851: ovat jääneet erittäin vähälle yhteiskunnan sen nuorisotyön tukemiseen jaettavaksi
5852: tuelle. Nuorten Keskukselle, Suomen Pyhä-
5853: SMP on aina taistellut nimenomaan epä- kouluyhdistykselle sekä Tyttöjen Kes-
5854: poliittista ja kristillistä nuorisotyötä tekevien kukselle.
5855: järjestöjen valtionavun kohottamiseksi ja vas-
5856: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1981
5857:
5858: J. Juhani Korte•salmi Pekka Vennamo
5859: Urho Pohto Urpo Leppänen
5860: Anssi Joutsenlahti
5861: 1981 vp. 117
5862:
5863: Raha-asia-aloite n:o 112
5864:
5865:
5866:
5867:
5868: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta työhevoskannan kas-
5869: vatuksen ja käytön lisäämiseksi
5870:
5871:
5872: Eduskunnalle
5873:
5874: Suomalaisen työhevoskannan pelastamiseksi pien- ja perheviljelijöitä, joilla ei ole ollut eikä
5875: tarvitaan tehokkaita ja kiireellisiä toimenpiteitä. tule olemaan varoja kalliiden traktoreiden hank-
5876: Tähän on olemassa moniakin syitä. Nykyään kimiseen ja ylläpitämiseen. Juuri tällaisille,
5877: ollaan yhä enemmän kääntymässä ns. pehmeän jotka eivät omista traktoria, vaan käyttävät
5878: teknologian puoleen, koska on tultu havaitse- hevosta monissa maa- ja metsätaloustöissä, olisi
5879: maan ns. raskaan koneteknologian monet hai- järjestettävä erityinen hevosenpitopalkkio. Ken-
5880: tat. Esim. suomalainen työhevonen olisi edel- tältä onkin tullut toivomus, että tällaista he-
5881: leenkin mitä käytännöllisin apuväline monissa vosenpitopalkkiota alettaisiin mahdollisimman
5882: metsätaloustöissä. On useita sellaisia metsäta- pian maksaa, ja on esitetty, että hevosta yllä-
5883: loustöitä, joissa raskaat koneet eivät tule kysy- pitävälle pien- ja perheviljelmälle, jolla ei ole
5884: mykseen tai eivät ole läheskään yhtä käy- traktoria, ryhdyttäisiin maksamaan esim. 1 000
5885: tännöllisiä kuin keveä hevonen. Muistettakoon markkaa vuodessa erityistä hevosenpitopalk-
5886: myös se, että ulkomainen pohtoenergia kallis- kiota.
5887: tuu kallistumistaan, kun sen sijaan, jos maas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5888: samme lisättäisiin työhevoskantaa, sen ylläpito nioittavasti,
5889: voitaisiin järjestää kotimaisin keinoin, ts. omaa
5890: kotimaista rehunviljelyä tehostamalla, ja näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5891: työ ja sen tulokset jäisivät hyödyttämään koti- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
5892: maata. Koneet kallistuvat myös jatkuvasti ja markkaa maamme työhevoskannan kas-
5893: näin erityisesti tapahtuu maataloustraktoreille vatuksen ja käytön lisäämiseksi siten}
5894: ja muille maatalouden voimakoneille. Tästäkin että ryhdytään maksamaan erityistä he-
5895: syystä olisi todella aihetta suosia työhevos- vosenpitopalkkiota nimenomaan sellai-
5896: kannan lisäämistä ja jopa palkita niitä vilje- sille pien- ja perheviljelmille, jotka yllä-
5897: lijöitä, jotka nyt omistavat työhevosia tai aiko- pitävät hevosta ja joilla ei ole varaa
5898: vat sellaisen lähitulevaisuudessa hankkia. hankkia eikä pitää traktoria maa- ja
5899: Erityisesti olisi tuettava sellaisia maamme metsätaloustöissä.
5900: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
5901:
5902: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
5903: Urho Pohto Urpo Leppänen
5904: Anssi Joutsenlahti
5905: 118 1981 •vp.
5906:
5907: Raha-asia-aloite n:o 113
5908:
5909:
5910:
5911:
5912: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtaviemäreiden
5913: kunnostamiseen
5914:
5915:
5916: Eduskunnalle
5917:
5918: Aikoinaan on maassamme kaivatettu julki- osa-aikaviljelijät. tarvitsevat kipeästi lisätyötä ja
5919: sin varoin ja mm. työllisyystöinä suuret määrät -ansiota.
5920: valtaviemäreitä. Nämä ovat vuosikymmenten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
5921: saatossa usein pahasti tukkeutuneet ja päässeet nioittavasti,
5922: muutenkin huonoon kuntoon. Yksityisillä
5923: maanomistajilla ja tilallisilla ei ole varoja näi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5924: den valtaviemäreiden perkaukseen eikä avaa- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5925: miseen. Sen sijaan niiden avaus olisi sopiva markan määrärahan valtaviemäreiden
5926: työllistämiskohde laajalla maaseudullamme, mis- kunnostuksen aloittamiseen työllisyys•
5927: sä on runsaasti työttömyyttä ja missä pien- ja töinä.
5928: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
5929:
5930: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
5931: Urho Pohto Urpo Leppänen
5932: Anssi Joutsenlahti
5933: 1981 Vp. 119
5934:
5935: Raha-asia-aloite n:o 114
5936:
5937:
5938:
5939:
5940: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden Teeri-
5941: ja Nikkarinevan vanhojen kuivatuskanavien uudelleen aukai-
5942: semiseen
5943:
5944:
5945: Eduskunnalle
5946:
5947: Haapaveden Teeri- ja Nikkarinevan kuivatus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5948: alueilla on vanhojen kuivatuskanavien uudelleen nioittavasti,
5949: aukaisu erittäin kiireellinen ja tarpeellinen. Mai-
5950: nitut suot kuivattiin vuosina 1954-1955, mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5951: ta nyt ovat kanavat jo pahasti tukkeutuneet, jo- den 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
5952: ten ne olisi aukaistava. Koko mainittu kuiva- markkaa Haapaveden Teeri- ja Nikkari-
5953: tusalue on laajuudeltaan yli 300 hehtaaria. Li- nevan vanhojen kuivatuskanavien uudel-
5954: säksi metsäojitus on tuonut omat vaikeutensa leen aukaisemiseen.
5955: tälle alueelle.
5956: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1981
5957:
5958: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
5959: Urho Pohto Urpo Leppänen
5960: Anssi Joutsenlahti
5961: 120 1981 vp.
5962:
5963: Raha-asia-aloite n:o 115
5964:
5965:
5966:
5967:
5968: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työllistä-
5969: ruiseksi lehdesten, kortteiden ja luonnonheinän keruuta jär-
5970: jestämällä
5971:
5972:
5973: Eduskunnalle
5974:
5975: Maassamme on vuosikausia vallinnut suuri keruuseen voitaisiin erittäin hyvin käyttää mm.
5976: ja laajamittainen työttömyys, josta näyttää tul- työttömiä opiskelijoita kesäiseen aikaan~ Nykyi-
5977: leen pysyvä ilmiö ainakin niin kauan kuin nen nuorisohan on luontoystävällistä, haluaa
5978: kansanrintamapuolueet ovat hallitusvastuussa. mielellään olla luonnossa ja suosii muutenkin
5979: Kuitenkaan työttömyyttä ei tarvitsisi ylläpitää ns. pehmeää teknologiaa. Täten juuri kesällä
5980: maassamme, jos terveitä ja tehokkaita keinoja tapahtuva luonnonravinnon keruu olisi mitä
5981: käytettäisiin sen lieventämiseksi ja poistamisek- sopivinta työtä työttömille nuorille.
5982: si. Suomen Maaseudun Puolue on vuosien mit- Olen tästä asiasta tehnyt kirjallisen eduskun-
5983: taan esittänyt lukuisia ja yhä taas uusia kei- takyselyn 8. 3. 78. Kyselyyn vastasi ministeri
5984: noja työttömyyden poistamiseksi. SMP:n kan- Veikko Saarto, joka ei suhtautunut mielestäni
5985: sanedustajat ovat saaneet laajoilla puhekierrok- erityisen vakavasti tähän porojen talviruokin-
5986: silla ja evästysmatkoillaan sekä laajan henkilö- taan käytettävien luonnonrehujen hankintaan.
5987: kohtaisen kosketuksen kautta Suomen kansalta Kun kuitenkin toistuvasti kentällä ollaan
5988: eri puolilta maata erittäin hyviä ja varteen- sitä mieltä, nimittäin poronhoitajien piirissä,
5989: otettavia keinoja työttömyyden poistamiseksi. että kesällä olisi tehostettava lehdesten ja luon-
5990: Yksi tällainen työttömyyden poistamisen keino nonheinän sekä kortteiden keruuta porojen tal-
5991: poronhoitoalueena Pohjois-Suomessa olisi se, viruokintaa varten sekä siten tarjottava miele-
5992: että porojen talviruokintaa varten järjestettäi- kästä ja terveellistä kesätyötä erityisesti työt-
5993: siin luonnonrehun kerääminen työllisyysvaroil- tömille nuorille, olisi eduskunnan vauhditettava
5994: la. Juuri porotalouden piiristä löytyisi työtä tätä asiaa ja tehtävä tältä osin lisäys budjettiin.
5995: mm. kesätyöttömille nuorille. Kun porojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5996: talvilaitumet ovat paljolti eri puolilla poron- nioittavasti,
5997: hoitoaluetta ehtyneet, on poromiesten täytynyt
5998: kesällä ryhtyä tekemään poroille heinää ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5999: leikkaamaan lehdeksiä talvikauden sisäruokin- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
6000: taa varten. Erityisesti eteläisellä poronhoito- markkaa työttömien nuorten työllistä-
6001: alueella, mm. Oulun läänissä, on esitetty, että miseksi siten, että heille järjestetään
6002: valtiovallan olisi käytettävä työttömyysvaroja kesäisin yhdessä poropaliskuntien kans-
6003: kesällä tapahtuvaan lehdesten, kortteiden ja sa lehdesten, kortteiden ja muun luon-
6004: luonnonheinän keruuseen, josta täten saataisiin nonheinän keruuta porojen talviravin-
6005: poroille talviravintoa. Tähän luonnonravinnon noksi.
6006: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6007:
6008: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6009: Urho Pohto Urpo Leppänen
6010: Anssi Joutsenlahti
6011: 1981 vp. 121
6012:
6013: Raha-asia-aloite n:o 116
6014:
6015:
6016:
6017:
6018: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulujärven saan-
6019: nöstelyvahinkojen johdosta suoritettaviin ennakonluonteisiin
6020: alkukorvauksiin
6021:
6022:
6023: Eduskunnalle
6024:
6025: Voimatalouden vuoksi Oulujärveä on jo pit- suorittaminen vahinkoa kärsineille on vuvasty-
6026: kään säännöstelty voimakkaasti. Tämä on nyt. Sitä olisikin voimakkaasti kiirehdittävä.
6027: aiheuttanut huomattavaa vahinkoa ja haittaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6028: Oulujärven kalakannalle ja kalastuselinkeinolle nioittavasti,
6029: sekä myös vesiliikenteelle ja ranta-asujamiston
6030: jokapäiväiselle elämälle. Myös rantamaiseman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6031: muuttuminen voimakkaan säännöstelyn ja kui- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
6032: vuuden johdosta aiheuttaa epäviihtyisyyttä ja markkaa ennakonluonteisten alkukor-
6033: on merkittävä tappio sekä paikalliselle pysy- vausten maksamiseksi Oulujärven ranta-
6034: välle väestölle että loma-asukkaille. Korvausten asukkaille Oulujärven säännöstelyvahin-
6035: kojen johdosta.
6036: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6037:
6038: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6039: Urho Pohto Urpo Leppänen
6040: Anssi Joutsenlahti
6041:
6042:
6043:
6044:
6045: 16 088100408M
6046: 122 1981 vp.
6047:
6048: Raha-asia-aloite n:o 117
6049:
6050:
6051:
6052:
6053: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan allas- ja
6054: lievealueen ennakonluonteisiin alkukorvauksiin ja elinkeino-
6055: elämän elvyttämiseen
6056:
6057:
6058: Eduskunnalle
6059:
6060: Pudasjärvellä Siuruan alueella elävä väestö maito-, kala-, lammas-, lihakarja-, poro-, turkis-
6061: on jo noin 20 vuoden ajan kokenut suuria ja keräilytuotteisiin. Lisäksi alueelle olisi ohjat-
6062: sekä taloudellisia että henkisiä vahinkoja ja tava kevyttä teollisuutta ja myös raskaamman
6063: kärsimyksiä alueen allastamisuhkan vuoksi. teollisuuden alihankintaa työttömyyden poista•
6064: Alueen väestöä on pidetty näin kauan epätie- miseksi. Tähän tarvittaisiin valtion avustuksia
6065: toisuudessa, joten taloudellinen kehitys alueella sekä halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja eri
6066: on viivästynyt. Kuitenkaan alueen asukkaat yritysmuodoille.
6067: eivät ole saaneet haitoista, vahingoista ja kär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6068: simyksistä minkäänlaisia korvauksia. Yhteis- nioittavasti,
6069: kunnan velvollisuus on korvata jäsenillensä
6070: tuottamaosa vahingot, varsinkin kun niitä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6071: tapahtunut siinäkin laajuudessa kuin Pudasjär- 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
6072: ven ns. Siuruan allas- ja lievealueen väestölle markkaa ennakonluonteisten alkukor-
6073: on tapahtunut. Korvausten suorittaminen va- vausten maksamiseksi Pudasjärven Siu-
6074: hinkoa kärsineille on viipymättä hoidettava. ruan allas- ja lievealueen väestölle sen
6075: Koko Iijoen lisävaljastamisajatus perustuu noin 20 vuoden aikana kokemien hait-
6076: hyvin pitkälle teknokraattien matemaattiseen tojen ja vahinkojen korvaamisen aloit-
6077: tehoajatteluun, joka aina ei edes pyri estämään tamisen käynnistämiseksi sekä toiset
6078: tarpeettomiakaan luonnon ylirasittamisia. Mak- 3 000 000 markkaa Siuruan allas- ja
6079: simoitu hyöty- ja tehoajattelu pyrkii yksipuoli- lievealueen kehittämiseksi myönnettä-
6080: sesti vain taloudellisen voiton saavuttamiseen. viin avustuksiin sekä halpakorkoisiin
6081: Kuitenkin vesien valjastamisessa usein tuhotaan pitkäaikaisiin lainoihin, jotka ohjataan
6082: pysyvästi arvoja, joita ei voi rahassa mitata. alueen peruselinkeinoille sekä pienteolli-
6083: Siuruan allastamisen ja Iijoen lisävaljastamis- suudelle ja muille työvaltaisille yritys-
6084: pyrkimysten sijasta Siuruan allas- ja lievealuet- muodoille, eli yhteensä 6 000 000 mark-
6085: ta olisi kehitettävä siten, että annettaisiin tu- kaa Siuruan allas- ja lievealueen enna-
6086: kea pienteollisille yrityksille, jotka pohjautuvat konluonteisiin alkukorvauksiin sekä
6087: alueelle luontaisesti kuuluviin puu-, turve-, alueen elinkeinoelämän elvyttämiseen.
6088: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
6089:
6090: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eero Lattula
6091: Urho Pohto Urpo Leppänen Helvi Hyrynkangas
6092: 1981 vp. 123
6093:
6094: Raha-asia-aloite n:o 118
6095:
6096:
6097:
6098:
6099: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityismetsien ensi-
6100: harvennusten toteuttamisen avustamiseksi
6101:
6102:
6103: Eduskunnalle
6104:
6105: Metsiemme ja nimenomaan valtaosaltaan yk- Mikäli edessä olevien ensiharvennusten to-
6106: sityismetsien kasvu ja puusto on metsänhoito- teuttaminen laiminlyötäisiin, tuloksena olisi
6107: toimien .tuloksena kohonnut niin, että hakkuu- kasvun huomattava taantuminen siitä aiheutu-
6108: suunnitteen arvio on voitu nostaa edellisen in- vine vakavine seurauksineen. Mainittakoon vie-
6109: ventoinnin noin 57 miljoonasta m3 :stä noin 60 lä, että ensiharvennuspuun talteenotolla voi-
6110: miljoonaan m3 :iin. Mikäli metsänparannustoi- daan myös energiapuun saanti pitkälle ratkais-
6111: minta säilyy nykyisellä tasollaan ja tehtyjen se- ta.
6112: kä tehtävien töiden tulokset turvataan, hakkuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6113: suunnite on vuoteen 2000 mennessä nostetta- nioittaen,
6114: vissa arviolta 67 miljoonaan m3 :iin. Näin lisään-
6115: tyvälle, vuosittain korjattavissa olevalle puu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6116: määrälle on tiedossa myös käyttöä, sillä metsä- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
6117: teollisuuden vireillä olevat laajennushankkeet, markkaa maamme yksityismetsien ensi-
6118: joiden tuotannolle on laskettu olevan myös harvennusten toteuttamisen avustami-
6119: markkinointia, lisäävät puuraaka-aineen tarvet- seksi, jolloin myös huomattavasti pa-
6120: ta lähivuosina 2-3 miljoonalla m3 :llä vuodessa. rannetaan työllisyyttä.
6121: Näihin tuloksiin pääseminen edellyttää kuiten-
6122: kin metsätalouden harjoittajilta määrätietoista
6123: suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista.
6124: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1981
6125:
6126: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6127: Urho Pohto Urpo Leppänen
6128: Anssi Joutsenlahti
6129: 124 1981 vp.
6130:
6131: Raha-asia-aloite n:o 119
6132:
6133:
6134:
6135:
6136: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta voimajohtolinjojen
6137: maapohjan monikäytön tutkimiseksi
6138:
6139:
6140: Eduskunnalle
6141:
6142: Maassamme on suuret määrät voimajohtolin- samme tehdään energiametsien kasvattamisen
6143: joja, joiden maapohja on käyttämättömänä eikä tutkimiseksi. Mikäli voimajohtojen maapohja
6144: siis hyödytä millään tavalla yhteiskuntaamme saataisiin nykyistä laajemmin tehokkaaseen hyö-
6145: eikä talouselämäämme. Kuitenkin voimajehto- tykäyttöön, tällä olisi myös hyvin voimakas
6146: jen maapohja kasvaa metsää ja vesakkoa ja oli- työllistävä vaikutus kaikkialla maassamme.
6147: si tarkoin tutkittava, miten tämä voimajohtojen Näin ollen siis voimajohtojen maapohjan hy-
6148: maapohjan tuottokyky voitaisiin käyttää tehok- väksikäyttöön on todella aihetta suhtautua erit-
6149: kaimmin yhteiskunnan hyväksi. täin vakavasti. Kiireellisiä toimenpiteitä tarvi-
6150: Voimajohtojen maapohjan käytöstä on virin- taan.
6151: nyt keskustelua mm. maamme metsästäjäkun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6152: nan piirissä ja on ehdotettu, että osa näistä nioittavasti,
6153: voimajohtojen maapohjista käytettäisiin esimer-
6154: kiksi riistapelloiksi. On myös esiintynyt toivo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6155: muksia, että joulukuusia voitaisiin ryhtyä kas- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
6156: vattamaan juuri näillä voimajohtolinjoilla. Ny- markkaa maamme voimajohtolinjojen
6157: kyisin on tullut myös energiametsä päivän pu- maapohjan monikäytön tutkimiseksi ja
6158: heenaiheeksi ja voimakkaita kokeiluja maas- tuotannon aloittamiseksi.
6159: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1981
6160:
6161: ]. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6162: Urho Pohto Urpo Leppänen
6163: Anssi Joutsenlahti
6164: 1981 vp. 125
6165:
6166: Raha-asia-aloite n:o 120
6167:
6168:
6169:
6170:
6171: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäkälävaaran-Kou-
6172: van-Kylmälän-Loukusan maantien rakentamisen aloittami-
6173: seen
6174:
6175:
6176: Eduskunnalle
6177:
6178: Taivalkosken ja Pudasjärven kunnat ovat jo nyt tiesuunta on tullut tärkeäksi ja ajankoh-
6179: vuosikausia kiinnittäneet valtiovallan huomiota taiseksi Mustavaaran kaivostoiminnan takia,
6180: maantien rakentamiseen välillä Jäkälävaara- koska tie palvelisi yleishyödyllisenä liikenne-
6181: Kouva-Kylmälä-Loukusa. Jo vuonna 1951 väylänä useita pitäjiä.
6182: on jopa eduskuntakin hyväksynyt ponnen tuon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6183: tien rakentamisesta. nioittavasti,
6184: Tämä tiesuunta yhdistettynä Posion-Rova-
6185: niemen maantiehen Mäntyharjun kohdalta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6186: Sarakylässä Pudasjärvelle johtavaan tiehen sekä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6187: Loukusan kylän kohdalta Taivalkosken-Po- 31.24.77 1 500 000 markan määrärahan
6188: sion maantiehen muodostaisi tärkeän yhdys- Jäkälävaaran - Kouvan - Kylmälän
6189: tien pitäjien väliselle liikenteelle sekä myös - Loukusan maantien suunnitteluun ja
6190: Oulun-Kuusamon maantieltä pohjoiseen suun- rakentamisen aloittamiseen Pudasjärven
6191: tautuvalle liikenteelle, joten tie täyttää tielain ja Taivalkosken kunnissa.
6192: maantielle asettamat vaatimukset. Erityisesti
6193: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6194:
6195: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6196: Urho Pohto Urpo Leppänen
6197: Anssi Joutsenlahti
6198: 126 1981 vp.
6199:
6200: Raha-asia-aloite n:o 121
6201:
6202:
6203:
6204:
6205: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon Kanto-
6206: joen ja Hikkeränvaaran välisen tieosuuden päällystämiseksi
6207: öljysoralla:
6208:
6209:
6210: Eduskunnalle
6211:
6212: Kun Kuusamossa on 5-tietä oiottu kulke- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6213: maan Takkusalmen yli ja Vallianiemen kautta nioittavasti,
6214: pohjoiseen, on samalla entinen tieosuus Kanto-
6215: joki:-Hikkeränvaara jäänyt laiminlyödyksi eli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6216: vaille öljysorapäällystettä. Tämä tieosuus on 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6217: noin 10 km ja sitä liikennöivät kouluautot, 31.24.77 500 000 markan määrärahan
6218: kuusi linja-autovuoroa, matkailukautena mat- Kuusamossa Kantojoen ja Hikkeränvaa-
6219: kailijat; lisäksi tien välittömässä vaikutuspii- ran (Ristirannan) välisen ti'eo'suuden
6220: rissä on mm. terveystalo sekä Kitkapirtti-nimi• päällystämiseksi öljysoralla sekä samal-
6221: nen matkailukeskus motelleineen ja muine tär- la tieosuuden oikomiseen tarvittavilta
6222: keine matkailupalveluineen. Edelleen tätä tie- osin liikenneturvallisuuden parantami-
6223: osuutta käyttää myös ns. raskas liikenne. Öljy- seksi.
6224: sorapäällysteen ohella tietä olisi paikkakunta-
6225: laisten mielestä samalla myös syytä oikoa lii-
6226: kenneturvallisuuden vuoksi.
6227: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6228:
6229: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6230: Urho Pohto Urpo Leppänen
6231: Anssi Joutsenlahti
6232: 1981 vp. 127
6233:
6234: Raha-asia-aloite n:o 122 ',, .. ·f·:
6235:
6236:
6237:
6238:
6239: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Kivarin
6240: Sydänmaan asutustarkoituksia varten tehdyn maantien jatka-
6241: miseksi
6242:
6243:
6244: Edu1skunnalle
6245:
6246: Pudasjärven Kivarin Sydänmaa on suunnitel- pidetyssä SMP:n kansanedustajien evästystilai-
6247: tu käytettäväksi asutustarkoituksiin. Täällähän suudessa todettiinkin, että olisi erittäin tärkeätä
6248: on tarvittavaa maata yli 5 000 hehtaaria. Tälle jatkaa puheena olevaa tietä, koska bensiini on
6249: alueelle on tehty jo noin 10 kilometriä maan- kallista ja se kallistuu yhä edelleen. Tämä tie
6250: tietä valmiiksi ja maansaantihakemuksia on yhtyisi Kuusamon-Oulun väliseen maantiehen
6251: jätetty yli 100. SMP:n eduskuntaryhmä on kii- ns. Rissasessa eli Kurenalta 5 kilometriä Kuu-
6252: rehtinyt tämän Kivarin Sydänmaan käyttämistä samoon päin.
6253: asutustarkoituksiin ja ollut tässä tarkoituksessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6254: viimeksi 18. 5. 1979 yhteydessä maatilahallituk- nioittavasti,
6255: sen pääjohtajaan ja muihin asianomaisiin virka-
6256: miehiin. Maatilahallituksesta kerrottiin, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6257: Kivarin yhteismetsätoimitus on valmisteilla ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6258: sitä aiottiin vielä kiirehtiä. Puheena olevaa tietä, 31.24.77 500 000 markkaa ns. Kivarin
6259: joka on siis tällä hetkellä 10 kilometrin mittai- Sydänmaan asutustarkoituksia varten
6260: nen, olisi vielä jatkettava toisen verran eli 10 tehdyn maantien jatkamiseksi Pärjän-
6261: kilometriä Pärjänsuolle. Tällöin matka lyhenisi suolle ja siten myös matkan lyhentämi-
6262: Pudasjärven keskustasta Kutenalta Päriänsuolle seksi puolella Kurenaluksen ja Pärjän-
6263: noin puolella. Samoin matka lyhenisi Saraky- suon välillä, samoin kuin matkan ly-
6264: lästä päin kuljettaessa. Pudasjärvellä 2. 4. 1979 hentämiseksi Sarakylän suunnalta käsin;
6265: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6266:
6267: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6268: Urho Pohto Urpo Leppänen
6269: Anssi Joutsenlahti
6270: 128 1981 vp.
6271:
6272: Raha-asia-aloite n:o 123
6273:
6274:
6275:
6276:
6277: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakenta-
6278: miseen Pudasjärvellä ja Taivalkoskella Särkivaaran ja Virk-
6279: kusen välille
6280:
6281:
6282: Eduskunnalle
6283:
6284: Pudasjärven kunnassa on pitkään ollut vi- kerran Pudasjärven kunta on tehnyt maantie-
6285: reillä Särkivaaran ja Virkkusen välisen paikal- aloitteen tälle välille jo vuonna 1960. Viime
6286: listien rakentaminen. Tien rakentaminen on vuosina mm. Pohjois-Pohjanmaan seutukaava-
6287: saanut uutta ajankohtaisuutta sen vuoksi, että liitto on korostanut tien merkitystä sekä mat-
6288: suunnitteilla on sangen mittava lsonsyötteen kailun että koko alueen muunkin kehittämi-
6289: matkailuyritysprojekti, jolloin tien saamisella sen kannalta. Todettakoon vielä, että myös
6290: olisi aikaisempaa enemmän merkitystä. Tien Taivalkosken kunnan tiehankesuunnitelmissa
6291: saaminen parantaisi sekä Pudasjärven että naa- Särkivaaran-Virkkusen paikallistiehanke on
6292: puripitäjän Taivalkosken matkailumahdollisuuk- kärkipäässä.
6293: sia. Lisäksi tien saaminen auttaisi nimenomaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6294: myös Särkivaaran kylää, jonka asioimismahdol- nioittavasti,
6295: lisuudet Taivalkoskelie päin paranisivat huo-
6296: mattavasti tien valmistuttua. On muistettava, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6297: että aikaisemmin on ollut ikivanha kulkureitti 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6298: näillä maisemilla Särkivaaran ja Loukusan vä- 31.24.77 3 000 000 markan määrärahan
6299: lillä. Koska tie tulisi palvelemaan hyvin suu- maisemaystävällisen ja erityisesti mat-
6300: ressa määrin juuri matkailua, olisi tiestä teh- kailua palvelevan paikallistien rakenta-
6301: tävä maisemaystävällinen, siis sellainen, jonka miseksi Pudasjärvellä ja Taivalkoskella
6302: näkymistä kulkija nauttii. Näin ollen tiestä ei Särkivaaran ja Virkkusen välille ja siten
6303: saisi tehdä viivasuoraa autotietä leikkauksin myös työllisyyden kohentamiseksi näis-
6304: ja pengerryksin. sä kahdessa pitäjässä.
6305: Todettakoon vielä, että kyseinen tiehanke ei
6306: ole suinkaan mitenkään uusi. Ensimmäisen
6307: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6308:
6309: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6310: Urho Pohto Urpo Leppänen
6311: Anssi Joutsenlahti
6312: 1981 vp. '129
6313:
6314: Raha,asia-aloite n:o 124
6315:
6316:
6317:
6318:
6319: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken-Itä-
6320: lehdon maantien perusparannustöiden jatkamiseen
6321:
6322:
6323: Eduskunnalle
6324:
6325: Taivalkosken-Itälehdon maantie kulkee rannusta mahdollisimman pian voidaan perus-
6326: Taivalkosken kirkolta halki Taivalkosken asu- tella myös työllisyysnäkökohdin, 'sillä Taival-
6327: tuimpien ja kauneimpien järvimaisemien, Joki- koski on Pohjois-Suomen vaikeimpia työttö-
6328: järven ja Tyräjärven kautta, ja on samalla Ou- myysalueita, ja erityisesti ammattiautoilijoille
6329: lun-Kuusamon maantien ja Kainuusta Kuusa- ja muille koneyrittäjille tarvittaisiin paikkakun-
6330: moon johtavan ns. 5-tien välinen tärkeä yh- nalla työtä. Hanke voitaisiin toteuttaa joko
6331: dystie.,' työllisyysmäärärahoin tai kunnossapito-organi-
6332: Tien varrella on runsas asutus, ja tien vaiku- saation varatyönä.
6333: tuspiirissä· .lasketaan Taivalkoskella olevan yli Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6334: 400 henkeä. Tien pituus on 40 km ja se on nioittavasti,
6335: vilkkaasti liikennöity. Tien varrella on mm.
6336: 5 peruskoulun ala-asteen piiriä. Nykyisestä lii- että Eduskunta ottaisi. valtion vuoden
6337: kenteestä on vielä erikseen mainittava raskas 1982 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
6338: puutavaraliikenne itärajan tuntumasta. Paranta- markkaa Taivalkosken - Itälehdon
6339: mistyön kustannusarvio on noin 5 milj. mk. maantien perusparannustöiden · iatkami-
6340: Edellä esitettyjen syiden vuoksi mainitun seen ;a siten myös työtilaisuuksien iär-
6341: tien peruskorjaus ja pällystys öljysoralla ovat ;estämiseksi Taivalkosken työttömille
6342: kiireesti hoidettavia tehtäviä. Hankkeesta on- sekä myös autoiliia-pienyrittä;ille ja ko-
6343: kin kolmannes toteutettu kunnossapito-organi- neurakoitsiioille.
6344: saation varatyönä vuonna 1980. Tien peruspa-
6345: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1981
6346:
6347: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6348: Urho Pohto Urpo Leppänen
6349: Anssi Joutsenlahti
6350:
6351:
6352:
6353:
6354: 17 088100408M
6355: 130 1981 vp.
6356:
6357: Raha-asia-aloite n:o 125
6358:
6359:
6360:
6361:
6362: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakenta-
6363: miseen Utajärven Olvasjärveltä Pudasjärven Viinikoskelie
6364:
6365:
6366: Eduskunnalle
6367:
6368: Pohjois-Suomessa on vielä tunnetusti harva Jo edellä ma1mtut seikat huomioon ottaen
6369: tieverkosto. Tämän lisäksi suuri osa nykyisistä• on tien tarve paikallistien luokkaa. Tielle ei
6370: kin teistä on heikkokuntoisia yksityis-, asutus- tule kieltoja, ja muutenkin maasto on tien
6371: ja metsäautoteitä, joiden kunnossapito on yli- rakentamiselle edullinen kustannuksiin nähden.
6372: voimaista liikenteen tiellä lisääntyessä. Yksi täl~ Mainittakoon vielä, että seutukaavaliiton
6373: lainen tie on Utajärven kunnan Olvasjärveltä suunnitelmissa kyseinen tie on suunniteltu
6374: Pudasjiirven kunnan Hetejärven Viinikoskelie Pudasjärven ja Utajärven kuntien väliseksi
6375: rakennettu· metsäautotie. Tien pituus .on n. yhdystieksi.
6376: 20 km. Tiellä on sen heikosta kunnosta huoli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6377: matta yhä lisääntyvää liikennettä. Tietä käyte" nioittavasti,
6378: tään läpikulkutienä Utajärven ja Pudasjärven
6379: kuntien väillä. Samoin tiellä on ratkaiseva mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6380: kitys alueen puutavarakuljetuksille, jotka ny- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
6381: kyisin tapahtuvat erittäin raskaalla kalustolla. markan määrärahan paikallistien raken-
6382: Myös poronhoidolle tie on tarpeellinen. Mm. tamisen aloittamiseksi Utajärven Olvas-
6383: porojen erotusaitaus on tien vaikutuspiirissä. järveltä Pudasjärven Viinikoskelli:.
6384: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6385:
6386: ]. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6387: Urho Pohto Urpo Leppänen
6388: Anssi Joutserilahti
6389: 1981 vp. 131
6390:
6391: Raha-asia-aloite n:o 126
6392:
6393:
6394:
6395:
6396: Kortesalmi ylh.: .Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden valtion
6397: hoitoon ja omistukseen siirtämisen nopeuttamiseksi
6398:
6399:
6400: Eduskunnalle
6401:
6402: Yksityisteiden valtionapusäädöstä koskeva ovat ainoastaan yhden talon teitä, ne palvele-
6403: tulkinta kaipaa pikaisesti korjaamista. Lain mu- vat yleensä myös metsätaloutta sekä muuta
6404: kaan valtionapuun oikeutettuja ovat vähintään liikennettä. Kainuussa vieraillut eduskunnan
6405: kilometrin mittaiset yksityistiet, joiden vaiku- liikennevaliokunta onkin ollut yksimielinen sii-
6406: tusalueella on pysyvää asutusta. Tätä on tul- tä, että asia voidaan korjata joko asetusteitse
6407: kittu niin, että tien varrella tulee olla vähin- tai liikenneministeriön päätöksellä.
6408: tään kolme taloutta, muuten ei valtionapua SMP:n kanta on aina ollut se, että tierasitus
6409: tule. Tulkinta vähentää Pohjois-Suomen valtion olisi siirrettävä kokonaan yksityisiltä ja kun-
6410: avustusta saavia yksityisteitä rankasti ja aiheut- nilta valtiolle. Asiaa selvitellyt toimikunta on-
6411: taa harvaan asutuilla seuduilla arvaamattomia kin esittänyt jo useita vuosia sitten, että vuo-
6412: ongelmia. sittain siirrettäisiin 600 km yksityisteitä valtion
6413: Pohjois-Suomessa on erittäin paljon maa- huostaan. Käytännössä yksityisteitä on muu-
6414: tiloja ja muita asumuksia, joihin johtaa oma tettu valtion paikallisteiksi vain noin 200 km
6415: tai naapurin kanssa yhteinen pistotie. Tien vuodessa, joten esitetystä tavoitteesta ollaan
6416: ylläpito ilman yhteiskunnan tukea on asukkaille vielä hyvin kaukana.
6417: raskasta ja johtaa ennenpitkää siihen, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6418: asumukset jäävät kulkuvaikeuksien vuoksi nioittavasti,
6419: autioiksi. Tämä ei ole voinut olla uuden yksi-
6420: tyistielain laatijoiden tarkoitus, vaan tavoittee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6421: na on ollut yksityisteiden valtionapujärjestel- 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
6422: män parantaminen. markkaa yksityisteiden valtion hoitoon
6423: Tiekohtaisten avustusten jakaminen on täl- ja omistukseen siirtämisen nopeuttami-
6424: laisissa tapauksissa oikeudenmukaista myös seksi aluksi erityisesti Pohjois- ja Itä-
6425: yksityisille talouksille. Lisäksi tiet vain harvoin Suomessa.
6426: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6427:
6428: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6429: Urho Pohto Urpo Leppänen
6430: Anssi Joutsenlahti
6431: 132 1981 vp.
6432:
6433: Raha-asia-aloite n:o 127
6434:
6435:
6436:
6437:
6438: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastustoimiston
6439: perustamiseksi Haapajärvelle
6440:
6441:
6442: Eduskunnalle
6443:
6444: Kasvava ja kehittyvä Haapajärvi tarvitsee Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6445: lisää nykyaikaisia yhteiskuntapalveluja maakun- nioittavasti,
6446: nallisena keskuksena. Erittäin tarpeellisena pal-
6447: velumuotona pidetään katsastustoimiston perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6448: tamista Haapajärvelle. Asiasta on äsken anta- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6449: nut arvovaltaisen lausuntonsa myös Pohjois- 31.40.74 100 000 markkaa katsastus-
6450: Pohjanmaan seutukaavaliitto. toimiston perustamiseksi Haapajärvelle.
6451: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6452:
6453: .T. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6454: Urho Pohto Urpo Leppänen
6455: Anssi Joutsenlahti
6456: 1981 vp. 133
6457:
6458: Raha-asia-aloite n:o 128
6459:
6460:
6461:
6462:
6463: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lento-
6464: kenttätöiden jatkamista varten
6465:
6466:
6467: Eduskunnalle
6468:
6469: Ylivieskan seutu sekä koko Kalajokilaakso vieskan lentokenttähankkeelle kaiken mahdolli-
6470: lähialueineen muodostavat valitettavan tyhjiön sen tukensa niin, että kenttä saataisiin niin
6471: maamme lentoliikenteessä. Lähimmät reittilii- pian kuin suinkin liikennöitävään kuntoon.
6472: kennettä palvelevat kentäthän ovat pohjoisessa Lentokenttätyön jatkamisella olisi myös työl-
6473: Oulussa ja etelässä Kokkolassa' asti. Kuitenkin lisyysvaikutus seutukunnan työtä tarvitseville.
6474: Ylivieskan seutu ympäristöineen muodostaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
6475: huomattavan väestökeskuksen, joka siis nyt on nioittavasti,
6476: vielä ajanmukaista lentoliikenneyhteyttä vailla.
6477: Suunnitelmat Ylivieskan lentokentän rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6478: miseksi ovat valmistuneet jo vuonna 1976, sillä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6479: lentokenttäasiaa ovat selvitelleet Ylivieskan 31.47.42 600 000 markkaa Ylivieskan
6480: kaupunki, komitea sekä Pohjois-Pohjanmaan lentokenttätöiden jatkamista varten sekä
6481: seutukaavaliitto. Myös Pohjois-Pohjanmaan samalla työllisyystilanteen parantamisek-
6482: Maakuntaliitto on ilmoittanut antavansa Yli- si Ylivieskassa ja sen ympäristössä.
6483: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6484:
6485: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6486: Urho Pohto Urpo Leppänen
6487: Anssi Joutsenlahti
6488: 134 1981 vp.
6489:
6490: Raha-asia-aloite n:o 129
6491:
6492:
6493:
6494:
6495: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen väylän sy-
6496: ventämisen aloittamiseen
6497:
6498:
6499: Eduskunnalle
6500:
6501: Raahen väylä sisältyy merenkulkuhallituk- sia Raahen väylän syventämisessä. Myös työlli-
6502: sen talous- ja toimintasuunnitelmaan vuosille syysnäkökohdat puoltavat työn tehokasta to-
6503: 1980-84 kohtaan "suunnitteluvaiheessa olevat teuttamista ja loppuun saattamista. Raahen
6504: työt". Väylästä on valmistunut yleissuunnitel- väylän syventäminen 9,5 metriin on varsin
6505: ma, jonka mukaan kustannusarvio on 60 mil~ mittava työ, joten sen toteutus vie noin 2-3
6506: joonaa markkaa. Tarkemmat maaperätutkimuk- vuotta.
6507: set puuttuvat, mutta taloudellisuusselvitys on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6508: jo valmistunut. Tekniset mahdollisuudet töiden nioittavasti,
6509: aloittamiseen ovat olemassa.
6510: Viime vuosikymmenenä voimakkaasti kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6511: tynyt Raahen kaupunki ympäristöineen tarvit- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6512: see talouselämänsä ja ennen kaikkea vientiteol- 32.10.77 20 000 000 markkaa Raahen
6513: lisuutensa ja yleensä ulkomaankaupan ja lii- väylän syventämisen aloittamiseen ja
6514: kenteen kannalta meriväylän eli ns. Raahen siten Pohjois-Suomen kaupan ja meren-
6515: väylän syventämistä kiireisessä tahdissa. Tähän kulun sekä vientiteollisuuden edistämi-
6516: on kiinnittänyt huomiota mm. Pohjois-Pohjan- seen samoin kuin työllisyystilanteen
6517: maan seutukaavaliitto kiirehtiessään viranomai- kohentamiseen.
6518: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6519:
6520: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6521: Urho Pohto Urpo Leppänen
6522: Anssi Joutsenlahti
6523: 1981 vp. 135
6524:
6525: Raha-asia-aloite n:o 130
6526:
6527:
6528:
6529:
6530: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuulla toimivan
6531: voimalan rakentamista varten Pudasjärvelle
6532:
6533:
6534: Eduskunnalle
6535:
6536: Työttömyys on suurena huolen aiheena Pu- Iistäisi Pudasjärvellä noin 300 henkilöä ja työ-
6537: dasjärvellä. Kuitenkin pitäjässä, jonka pinta-ala paikat olisivat pysyviä, sillä pienpuutahan laa-
6538: on Suomen suurimpia, on runsaasti omia luon- jassa pitäjässä kasvaa jatkuvasti, ja myös tur-
6539: nonvaroja, jotka kaipaavat nopeaa hyödyntä- peen nostossa olisi työtä tarjolla.
6540: mistä ja siten mahdollistavat myös uusien työ- Hanke olisi todella tarpeellinen ja perusteltu
6541: paikkojen tarjonnan. Näitä luonnonvaroja ovat sekä Pudasjärven runsaiden energiavarojen
6542: erityisesti pienpuu ja turve, jotka näihin asti hyödyntämisen että työllisyyden parantamisen
6543: ovat jääneet suurimmalta osalta vaille hyöty- kannalta.
6544: käyttöä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6545: Pudasjärvellä onkin virinnyt voimakas tarve nioittavasti,
6546: saada perustetuksi pitäjään voimala, joka kehit-
6547: täisi energiaa ennen kaikkea pienpuun ja osit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6548: tain alkuvaiheessa myös turpeen avulla. Pää- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6549: asiassa vnimala tulisi ottamaan pohtoaineensa 32.44.40 1 000 000 markkaa pääasiassa
6550: pienpuusta, sillä turpeelle ilmenee tulevaisuu- pienpuulla ja aluksi osittain turpeella
6551: dessa arvokkaampaakin käyttöä kuin sen polt- käyvän voimalan rakentamisen aloitta-
6552: taminen energiaksi. miseen ja pysyvän työllisyyden kohen-
6553: On laskettu, että rakennettava voimala työl- tamiseen Pudasjärvellä.
6554: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6555:
6556:
6557: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6558: Urho Pohto Urpo Leppänen
6559: Anssi Joutsenlahti
6560: 136 1981 vp.
6561:
6562: Raha-asia-aloite n:o 131
6563:
6564:
6565:
6566:
6567: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
6568: tyksen tukemiseen
6569:
6570:
6571: Eduskunnalle
6572:
6573: Vaikka maamme sähköistysaste vuoden 1979 suudessa), ehkäistäisiin maaseudun autioitumis-
6574: loppuuri mennessä oli jo 96,5 %, jäi silti säh- ta ja muuttoliikettä sekä tilojen jäämistä heit-
6575: köverkon ulkopuolelle noin 5 000 koti- ja maa- teille ja autioiksi. Näin myös jo ennalta ehkäis-
6576: taloutta. On laskettu, että valtion avun turvin täisiin uusien työttömien syntyminen. Jotta
6577: voidaan kiinteään sähköverkkoon saada liite- maatilataloudessa päästäisiin toivottuihin tulok-
6578: tyksi vielä 2 000-3 000 taloutta loppujen jää- siin ja saataisiin nuoretkin innostumaan maa-
6579: dessä pienoisvoimaloiden eli aggregaattien va- talousammatista ja lisättäisiin maatil0jen viih-
6580: raan. Huomattava osa sähköistämättömistä ta- tyvyyttä ja nykyaikaisuutta, on tilojen sähköis-
6581: louksista sijaitsee maan itäisten ja pohjoisten tys välttämätön.
6582: läänien alueella. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6583: Monet Oulun läänin, Lapin läänin sekä mui- nioittavasti, ·
6584: denkin kehitysalueiden pitäjät ovat pinta-alal-
6585: taan laajoja ja harvaan asuttuja. Näillä alueilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6586: sähköistys ·on koettu ja koetaan tärkeänä syr- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6587: jäseutujen elinehtojen parantamis- ja turvaamis- 32.44.41 30 000 000 markan määrära-
6588: toithenpiteehä. · han maaseudun sähköistyksen tukemi-
6589: Sähköistysmäärärahat ovat monelta kannalta seen eli haja-asutusalueiden talouksien
6590: järkeviä työllistämisrahoja, koska varoilla saa- liittämiseksi kiinteään sähköverkkoon.
6591: taisiin työpaikkoja (myös kotimaisessa teolli-
6592: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6593:
6594:
6595: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6596: Urho Pohto Urpo Leppänen
6597: Anssi Joutsenlahti
6598: 1981 vp. 137
6599:
6600: Raha-asia-aloite n:o 132
6601:
6602:
6603:
6604:
6605: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suo-
6606: men syrjäseutujen yksinäistalouksien sähköistämiseen pien-
6607: voimaloiden avulla
6608:
6609:
6610: Eduskunnalle
6611:
6612: Koko maassa oli sähköistysaste vuoden 1979 Olisi kohtuullista, että valtio anta1s1 halpa-
6613: lopulla noin 96,5 %. Kuitenkin sähköverkon korkoisia pitkäaikaisia sähköistämislainoja
6614: ulkopuolella oli tuolloin vielä noin 5 000 koti- maankäyttölainoituksena tilaa kohti 50 % pie-
6615: ja maataloutta. Näistä noin 4 000 taloutta si- noisvoimalan kustannuksista ja 25 % suora-
6616: jaitsee maan itäisten ja pohjoisten läänien naisena valtion apuna. Loppu jäisi tilan itsensä
6617: alueella. kustannettavaksi. Näin kulut tulisivat suunnil-
6618: Valtion avun turvin on tarkoitus liittää kiin- leen yhtä suuriksi tilaa kohti kuin normaaliin
6619: teään sähköverkkoon edellä mainituista talook- sähköverkkoon liittyminen. ·
6620: sista ehkä noin 2 000-3 000, mutta loput Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6621: jäänevät paikallisten pienten aggregaattien va- nioittavasti,
6622: raan, sillä kustannukset sähköistettävää talout-
6623: ta kohden nousevat jyrkästi. että Eduskunta ottaisi valtidn vuoden
6624: Ilman valtion tuntuvaa tukea eli ilman val- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6625: tion halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja ja il- 32.44.41 1 000 000 markkaa Pohjois-
6626: man tuntuvaa suoranaista valtion apua tila- ja Itä-Suomen syrjäseutujen ·pien- ja
6627: kohtaisesti eivät hajallaan sijaitsevat mutta perheviljelmien sekä muiden yksinäis-
6628: muuten elinkelpoiset pien- ja perheviljelmät talouksien sähköistämisen avustamiseen
6629: voi selviytyä sähköistämisongelmista. Pienvoi- ilman viivytyksiä yksittäisten pienois-
6630: malan kustannukset tilaa kohti ovat nykyisin voimaloiden eli sähköaggregaattien avul-
6631: jo hyvän joukon yli 10 000 markkaa. la.
6632: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6633:
6634: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6635: Urho Pohto Urpo Leppänen
6636: Anssi Joutsenlahti
6637:
6638:
6639:
6640:
6641: 18 088100408M
6642: 138 1981 vp.
6643:
6644: Raha-asia-aloite n:o 133
6645:
6646:
6647:
6648:
6649: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta aurinkoenergian tal-
6650: teenoton ja laitteiden tuotekehittelyn tehostamiseksi
6651:
6652:
6653: Eduskunnalle
6654:
6655: Amerikkalaiset uskovat vahvasti aurinkoener- si etelään myös pohjoisille seuduille, joilla au-
6656: giaan~ Niinpä liittovaltio tuki vuonna 1981 ringon säteilyteho saattaa vuorokaudessa olla
6657: alaa budjettivaroista 1 517 miljoonalla dollaril- usein korkeampi kuin Saharassa.
6658: la. Vuoteen 2000 mennessä tavoitteena on au- Tutkijoiden mukaan auringon säteilystä tuo-
6659: rinkoenergian osuuden nostaminen viiteen pro- tettavan sähkön hinta putoaa nykyisillä näky-
6660: senttiin kokonaisenergiantarpeesta. millä kymmenessä vuodessa jopa sadasosaan ny-
6661: Aurinkoenergialaitteita valmistavia yrityksiä kyisestä. Tutkijoiden mukaan aurinkosähkön
6662: USA:ssa on yli 600, joista valtaosa on pieniä. hinta alenee 1990-luvulle tultaessa nykyisestä
6663: Suuryritykset ovat kuitenkin tulossa alalle. 30-60 mk:sta peräti 40 penniin huipputeho-
6664: Vuonna 1977 USA:ssa oli käytössä 110 000 wattia kohden. Laajamittaiseen sähkön tuotan-
6665: talojen aktiivista aurinkolämmitysjärjestelmää. toon aurinkoparistojen avulla päästäneen arvioi-
6666: USA:n energiaministeriön ennusteen mukaan den mukaan 20-30 vuodessa. Tavoitteena on
6667: vuonna 1985 olisi 1,9 miljoonaa aktiivista au- löytää materiaaleja ja kustannuksia säästäviä
6668: rinkolämmitysjärjestelmää. ratkaisuja. Näihin voidaan päästä mtn. käyttä-
6669: Myös Neuvostoliitossa on kehitetty uusia ta- mällä nykyisten kiteisten materiaalien sijasta
6670: vallista tehokkaampia aurinkoparistoja. Aurin- ohuita, kalvotnaisia energiaa kerääviä puolijoh-
6671: koparistot ovat tuttuja jo miljoonille ihmisille. teita. Pyrkimyksenä on myös kehittää uusia te-
6672: Tällaisia paristoja käytetään mm. tekokuiden hokkaampia aurinkoparistojen materiaaleja piin
6673: energianlähteenä. Sovellutuskenttää aurinkopa- rinnalle.
6674: ristoille on kuitenkin myös maassa. Neuvosto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6675: liitossa niitä käytetään nimenomaan vaikeakul- nioittavasti,
6676: kuisilla alueilla, säähavaintoasemien, majakoi-
6677: den ja linkkilinjojen energianlähteinä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6678: Tiedemiesten käsitysten mukaan aurinkopa- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
6679: ristojen teho voidaan kaksinkertaistaa tulevai- 2 000 000 markkaa aurinkoenergian tal-
6680: suudessa. Erityisiä puolijohteita käytettäessä on teenoton menetelmien ja laitteiden tuo-
6681: mahdollista päästä jopa 90 % :n hyötysuhtee- tekehittelyn ja kokeilun tehostamiseksi
6682: seen. Aurinkovoimaloita voidaan rakentaa pait- Suomessa.
6683:
6684:
6685:
6686: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6687: Urho Pohto Urpo Leppänen
6688: Anssi Joutsenlahti
6689: 1981 vp. 139
6690:
6691: Raha·asia-aloite n:o 134
6692:
6693:
6694:
6695:
6696: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tuulivoimaloiden
6697: sliunnittelemiseksi ja rakentamiseksi
6698:
6699:
6700: Eduskunnalle
6701:
6702: Tuulimyllyjä on ryhdytty ottamaan energian si kuluvan vuoden lopulla Hattulaan. Tämä ei
6703: tuotanto<m· tehokkaasti Tanskassa. Tuulimyllyil- kuitenkaan riitä, vaan myös muille· paikkakun-
6704: lä tulee olemaan erittäin merkittävä osa Tans- nille olisi saatava syntymään tuulivoimaloita.
6705: kan • energiahuollossa. Euroopan suurin tuuli- Näin myös säästettäisiin kallista tuontienergiaa
6706: voimalaitos otettiin jatkuvaan käyttöön maalis ja siten ulkomaanvaluuttaa ja samalla lisättäi-
6707: -huhtikuussa Tanskan Tvindissä. Tämä laitos siin kotimaisia työpaikkoja.
6708: on kahden megawatin tehoinen. Myös Neuvos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6709: toliiton pohjoisosissa on tuulienergiaa ryhdytty nioittavasti,
6710: käyttäniään tehokkaasti hyödyksi.
6711: SMP on jo useita vuosia vaatinut saasteetto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6712: mien energialähteiden tehokasta hyväksikäyttöä 1982 tulo- ja menoarvioon .5 000 000
6713: myös. Suomessa. Myös Suomessa olisi saatava markkaa uusien tuulivoimaloiden suun-
6714: aikaan tuulienergian talteenottoa nykyistä huo- nittelemiseksi ja rakentamisen aloitta-
6715: mattavasti laajemmassa mitassa. Suomen suu- miseksi Suomessa.
6716: rin tuulivoimalaitos on tarkoitus saada valmiik-
6717: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6718:
6719: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6720: Urho Pohto Urpo Leppänen
6721: Anssi Joutsenlahti
6722: 140 1981 vp.
6723:
6724: Raha-asia-aloite n:o 135
6725:
6726:
6727:
6728:
6729: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suo-
6730: men malmi- ja mineraalivarojen etsimisen, tutkimisen ja käyt-
6731: töönoton tehostamiseksi
6732:
6733:
6734: Eduskunnalle
6735:
6736: Uusien työpaikkojen luominen kehitysalueille käyttöön. Sitä varten tarvitaan riittävästi tut-
6737: ja kehitysalueiden elinkeinorakenteen monipuo- kimusmäärärahoja.
6738: listamineh ja talouselämän elvyttäminen on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6739: kansallinen välttämättömyys. On jo viimeinkin nioittavasti,
6740: päästävä suurten puolueiden sanoista ja lupauk-
6741: sista todelliseen tehokkaaseen aluepolitiikkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6742: ja valtakunnan syrjäseutujen asettamiseen tasa- 1982 tulo- ja menoarvioon' momentin
6743: veroiseen asemaan muun Suomen kanssa. Tässä 32.50.41 alamomentille 2 • 2 000 000
6744: tarkoituksessa ja maamme yleisen vaurauden li- markkaa Pohjois- ja Itä-Suomen 'malmi-
6745: säämiseksi on maan uumenissa olevat rikkau- ja mineraalivarojen etsimise~, tutkimi~
6746: det, malmit ·ja mineraalit, saatava tehokkaaseen sen ja käyttöönoton tehostamiseksi.
6747: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6748:
6749: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6750: Urho Pohto Urpo Leppänen
6751: Anssi Joutsenlahti
6752: 1981 vp. 141
6753:
6754: Raha-asia-aloite n:o 136
6755:
6756:
6757:
6758:
6759: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Savukosken Sokiin
6760: malmikerrostuman käyttöönottamiseksi
6761:
6762:
6763: Eduskunnalle
6764:
6765: Soklin1 malmio Koillis-Lapissa on maailman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6766: rikkaimpia malmiesiintymiä. Suomella ei ole 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
6767: varaa jättää Soklia käyttämättä. Maamme tar- markkaa Koillis-Lapin Savukosken Sok-
6768: vitsee lannoitteiden raaka-aineita omasta takaa Iin malmion käyttöönottoon ja siten
6769: ja lisäksi Koillis-Lappia koettelee 16 % :n työt- maamme lannoiteomavaraisuuden lisää-
6770: tömyys. Sokiin unohtaminen budjetista olisi miseksi, samoin kuin erityisesti Savu-
6771: erittäin suuri isku erityisesti Savukosken kun- kosken vaikean työllisyyden lievittämi-
6772: nalle ja ·kuntalaisille, joille Sokiin avaamista seksi.
6773: on lupailtu useaan kertaan.
6774: Edellä, esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6775: nioittavasti,
6776: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6777:
6778: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6779: Urho Pohto Urpo Leppänen
6780: Anssi Joutsenlahti
6781: 142 1981 vp.
6782:
6783: Raha-asia-aloite n:o 137 . r······
6784:
6785:
6786:
6787:
6788: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän te-
6789: hostamiseksi Kainuussa
6790:
6791:
6792: Eduskunnalle
6793:
6794: Kainuun ' maakunnassa tarvitaan kiireesti malminetsintää. Suhteellisen vähin . vatoinkin
6795: elinkeinoelämän monipuolistamista ja uusia työ- voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia.
6796: tilaisuuksia. Kainuun maaperän rikkauksien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6797: tutkimista olisikin tehostettava, jotta voitaisiin nioittavasti,
6798: saada uusia metalleja ja mineraaleja hyötykäyt-
6799: töön: Onhan tunnettua, että esim. Otanmäen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6800: malmialue on rajallinen ja ehtyy ennen vuosi- 1982 tulo- ja menoarvioofl momentille
6801: sadan loppua ellei tehostetuin malminetsinnäin 32.70.21 300 000 markkaa malminet•
6802: alueelta löydy uutta malmiota. Myös muualla sinnän ja geologisen tutkimuksen edis-
6803: Kainuun alueella olisi näistä syistä tehostettava tämiseksi ja tehostamiseksi Kainuussa.
6804: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6805:
6806: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6807: Urho Pohto Urpo Leppänen
6808: Anssi Joutsenlahti
6809: 1981 vp. 143
6810:
6811: Raha-asia-aloite n:o 138
6812:
6813:
6814:
6815:
6816: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen matkailu-
6817: keskuksen laajentamisen aloittamiseen
6818:
6819:
6820: Eduskunnalle
6821:
6822: Pohjois-Suomen tunnetuimpia matkailukoh- maan maakuntaliitto, ovat kiirehtineet Kala-
6823: teita ovat jo kauan olleet Kalajoen Hiekkasär- joen matkailukeskushankkeen kehittämistä.
6824: kät, joiden läheisyydessä sijaitsee myös kuuluisa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
6825: Kailankarin historiallis-kansatieteellinen kalasta- nioittavasti,
6826: jayhdyskunta (kausikalastuspaikka kalamajai-
6827: neen ja kirkkoineen) . Kuitenkin Särkillä ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6828: van hotellin lisäksi tarvitaan laajamittaisempaa 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6829: alueen kehittämistä matkailukeskukseksi. Täl- 32.80.40 500 000 markkaa Kalajoen
6830: lainen suunnitelma on jo kauan ollut vireillä matkailukeskuksen laajentamisen aloit-
6831: ja maakunnalliset yhteisöt, mm. Pohjois- tamiseen ja samalla paikkakunnan. työl-
6832: Pohjanmaan seutukaavaliitto ja Keski-Pohjan- lisyystilanteen parantamiseen-:
6833: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6834:
6835: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6836: Urho Pohto Urpo Leppänen
6837: Anssi Joutsenlahti
6838: 144 1981 vp.
6839:
6840: Raha-asia-aloite n:o 139
6841:
6842:
6843:
6844:
6845: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin elinkeinoelä-
6846: män kehittämiseen
6847:
6848:
6849: Eduskunnalle
6850:
6851: Lappi ja sen asukkaat ovat olleet jo kohtuut- tämän jälkeen Lappi-projekti näkyy hautautu-
6852: toman kauan suurissa vaikeuksissa. Suurtyöttö- neen ns. vihreän veran alle, sillä mitään todella
6853: myys sekä ansioiden ja toimeentulon puute tehokasta ei Lappi-projektin yhteydessä ole
6854: ovat pakottaneet ihmisiä muuttamaan jatku- aikaansaatu.
6855: vasti etelään sekä Ruotsiin. Täten myös paha Kuitenkin Lapin elinolosuhteiden kehittämi-
6856: autioituminen Lapissa on jatkumistaan jatku- nen ja monipuolistaminen on ollut välttämätön-
6857: nut. tä. Lapin maakunnissa tarvitaan omista lähtö-
6858: Työttömyys on esim. Kittilän kunnassa ollut kohdista käsin lukuisien elinkeinojen kehittä-
6859: pitkään peräti 25 %. Tämä on aiheuttanut nuo- mistä, näitä ovat erityisesti maa-, metsä-, kala-
6860: rille .vakavia henkisiä vaikeuksia ja niinpä Kit- ja porotalous, samoin kaivannaisteollisuus ja
6861: tilän työttömien nuorten keskuudessa on tapah- turkistarhaus.
6862: tunut varsin lyhyen ajan kuluessa peräti 8 itse- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6863: murhaa, joiden syynä huomattavalta osin on nioittavasti,
6864: viranomaistenkin toteamuksen mukaan ollut
6865: juuri kauan jatkunut työttömyys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6866: Valtiovalta on luvannut auttaa Lappia jo 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6867: kauan, mutta lupaukset ovat suurilta osin jää- 32.99.09 50 000 000 markkaa Lapin
6868: neet vain vaalipropagandaksi ja siis lunastamat- elinkeinoelämän kehittämiseen ja mo-
6869: ta. Jopa tasavallan presidentti Urho Kekkonen- nipuolistamiseen tarkoituksenmukaisin
6870: kin lupasi ns. Lappi-projektin toteutumisen keinoin ja siten myös ns. Lappi-projek-
6871: ennen vuoden 1975 eduskuntavaaleja, mutta tin alkuunpanemiseen edes vähältä osin.
6872: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
6873:
6874: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
6875: Urho Pohto Urpo Leppänen
6876: Anssi Joutsenlahti
6877: 1981 vp. 145
6878:
6879: Raha-asia-aloite n:o 140
6880:
6881:
6882:
6883:
6884: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Ylöjärven
6885: virastotalon rakennussuunnitteluun
6886:
6887:
6888: Eduskunnalle
6889:
6890: Jo yli kaksikymmentä vuotta sitten Yläjär- kiirehtivät Yläjärvelle monet muut tilantarpeet,
6891: ven kunta ilmoitti sisäasiainministeriölle ra- joita on mm. nimismiespiitiliä ja postilla. Kä-
6892: kennuskaavan teon aloittamisesta Ylöjärven räjillä istutaan kunnan tiloissa maanpintatason
6893: kirkon seudulla ja toivoi valtiovallan puolelta alapuolella, joten sekin toiminta kaipaa ny-
6894: ilmoitusta tarpeesta merkitä kaavaan jokin so- kyistä parempia tiloja. Verotoimistopalvelujen,
6895: piva rakennuspaikka valtion virastotalon ra- jotka kunnan asukkaat hakevat nyt Tampe-
6896: kentamista ajatellen. Tuolloin ei, eikä vielä reelta, uudelleenjärjestelyt saattavat tulla pian-
6897: myöhemminkään, hanke ole edennyt. kin ajankohtaisiksi.
6898: Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana Yläjärven kunta voi osoittaa virastotalon
6899: Ylöjärven kunta on kehittynyt voimakkaasti, rakennuspaikan keskustastaan, joten sopivan
6900: mistä on osoituksena myös huomattava asukas- rakennuspaikan puuttuminen ei ole estämässä
6901: luvun kasvu. Valtion järjestämien julkisten pal- valtion virastotalon rakennustyön käynnistämis-
6902: velusten tarjonta kunnassa ei ole läheskään tä kunnassa.
6903: tyydyttävällä tavalla järjestetty, mikä johtuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6904: toisaalta valtion virastotalon puuttumisesta ja nioittavasti,
6905: toisaalta siitä, että useilla hallinnonaloilla ei
6906: ole lainkaan toimipistettä Ylöjärvellä. Esimer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6907: kiksi sekä työvoimatoimiston vastaanottopiste 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
6908: että Kansaneläkelaitoksen sivutoimisto puuttu- markkaa valtion Yläjärven virastotalon
6909: vat kunnasta. Valtion virastotalon rakentamista rakennussuunnittelun käynnistämiseksi.
6910: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6911:
6912: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen Ulla-Leena Alppi
6913: Jermu Laine Pirjo Ala-Kapee Marjatta Mattsson
6914: G:'ellervo Koivisto
6915:
6916:
6917:
6918:
6919: 19 088100408M
6920: 146 1981 vp.
6921:
6922: Raha-asia-aloite n:o 141
6923:
6924:
6925:
6926:
6927: Laht1Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Längelmäveden
6928: vesistön säännöstelysuunnitelman aloittamiseen
6929:
6930:
6931: Eduskunnalle
6932:
6933: Vesiensuojelun periaateohjelmissa on viime virkistyskäyttö on erittäin merkittävä, ja tätä
6934: vuosina korostettu erityisesti vielä puhtaina haittaa vedenpinnan haitallinen vaihtelu.
6935: säilyneiden vesistöjen suojelun erityistarvetta. Näiden asioiden korjauksiin on kiinnitetty
6936: Koko Etelä-Suomeakin ajatellen on Kokemäen- huomiota monissa Tampereen seutukaavaliiton
6937: joen vesistöalueen latvaosiin sijoittuva Längel- tutkimuksissa ja myös Kokemäenjoen vesistön
6938: mäveden vesistö säilynyt erikoisen kirkasveti- vesienkäytön kokonaissuunni telmassa.
6939: senä. Tässä on alueen ympäristölle sijoittuvilla Jotta asiassa päästäisiin toteuttamisen asteel-
6940: kunnilla merkittävä ansio ja toisaalta vastuu le, olisi valtion kiinnitettävä tarvittaviin hank-
6941: myös tulevasta kehityksestä. Längelmäveden- keisiin niitä edistävää huomiota.
6942: Roineen-Mallasveden vesistöalueen ympärille Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
6943: sijoittuvat seuraavat kunnat: Längelmäki, Ori- nioittaen,
6944: vesi, Sahalahti, Kuhmalahti, Kangasala, Pälkä-
6945: ne, Luopioinen ja Valkeakoski. Vesistöstä ote- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6946: taan pintavettä myös Tampereen kaupunki- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6947: seudun käyttöön. Kokonaisuudessaan talous- markan määrärahan Längelmäveden ve-'
6948: vettä otetaan noin 47 000 m3 / d eli noin sistön säännöstelysuunnitelman aloitta-
6949: 153 000 ihmiselle. miseksi ja erillistutkimuksen tekemisek-
6950: Kaiken lisäksi tämä vesistöalue on Pirkan- si teollisuuden sijoittumisen rajoituksis-
6951: maan suurin säännöstelemätön vesistö, jonka ta Längelmäveden vesistön alueella.
6952: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6953:
6954: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen Tellervo Koivisto
6955: Jermu Laine Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi
6956: 1981 vp. 147
6957:
6958: Raha-asia-aloite n:o 142
6959:
6960:
6961:
6962:
6963: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12'
6964: rakentamiseen välillä Suorama-Alasjärvi
6965:
6966:
6967: Eduskunnalle
6968:
6969: Kangasalta Tampereelle suuntautuva itäinen Väylä voidaan johtaa suhteellisen vapaassa
6970: sisääntuloväylä on jo parinkymmenen vuoden maastossa olemassa olevan rakennuskannan tai
6971: ajan ollut yksi kaupunkiseudun tärkeimmistä kaavoituksen sitä vaikeuttamatta. Tie soveltuu
6972: väylistä. Kun Tampereen kaupunkiseudun kehä- hyväksyttyyn tieverkkoon. Väylän toteuttami-
6973: ja säteittäisväylästö on kokonaisuudessaankin nen aikaansaa huomattavan kevennyksen van-
6974: vielä huomattavalta osalta rakentamatta, olisi halla Kangasalantiellä, joka voi jäädä palvele-
6975: välttämätöntä ryhtyä määrätietoisesti poista- maan sen vaikutuspiirissä olevaa maankäyttöä,
6976: maan näitä liikenteellisiä pullonkauloja, joista minkä synnyttämä liikenne jo itsessään on
6977: edellä mainittu sisääntuloväylä muodostaa vai- huomattava.
6978: keimman. Koska kunnat ovat tieyhteyden Suorama-
6979: Merkittävimmin tätä liikenneyhteyttä paran- Alasjärvi rakentamisesta yksimielisiä eikä hank-
6980: taisi tiehankkeen Suorama-Alasjärvi (Teis- keessa ole teknisiä vaikeuksia, tulisi se ensi
6981: kontie) toteuttaminen. Tämän uuden tieosuu- tilassa pyrkiä toteuttamaan.
6982: den pituus on noin kuusi (6) kilometriä ja Edellä olevaan viitaten ehdotanitne kunnioit-
6983: rakentamisen kustannusarvio tämänhetkisen taen,
6984: hintatason mukaan noin 23 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6985: Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan 1982 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
6986: tavoin tie- ja vesirakennushallitus pitää tämän markan määrärahan käytettäväksi valta-
6987: valtatieosuuden rakentamista kiireellisenä. tien rz:o 12 rakentamiseen välillä
6988: Suorama-Alasjärvi.
6989: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6990:
6991: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen Tellervo Koivisto
6992: Jermu Laine Antero Juntumaa Ulla-Leena Alppi
6993: Erkki Pystynen Marjatta Mattsson
6994: 148 1981 vp.
6995:
6996: Raha-asia-aloite n:o 143
6997:
6998:
6999:
7000:
7001: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun avmmen kor-
7002: keakoulun toiminnan tukemiseen
7003:
7004:
7005: Eduskunnalle
7006:
7007: Turussa ryhdyttiin ensimmmsenä korkeakou- Suurimmat huolet ovat aiheutuneet avoimen
7008: lukaupunkina kokeilemaan avointa korkeakou- korkeakoulun toiminnan rahoitusvaikeuksista.
7009: lua vuonna 1978. Tästä uusimuotoisesta opis- Valtion tulo- ja menoarvion valmistelussa ei
7010: kelusta on saatu myönteisiä kokemuksia. Tätä otettu huomioon avoimen korkeakoulun virko-
7011: työelämässä toimiville ja ylioppilastutkintoa jen perustamista ja määrärahatarvetta. Tämä
7012: vailla oleville tarkoitettua koulutuskanavaa ei epäkohta on kiireellisesti korjattava kuitenkin
7013: voida pitää minään helppona tienä tutkintoi- viimeistään vuoden 1982 tulo- ja menoarvion
7014: hin, sillä opetuksen taso on pidetty normaaliin laadinnassa.
7015: yliopisto-opetukseen verrattavana. Kokeilun tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7016: loksellisuudesta kertoo mm. se, että oikeus-
7017: tieteelliseen tiedekuntaan pääsi viime syksynä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7018: opiskelemaan 15 ensimmäistä avoimen korkea- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
7019: koulun linjalta tullutta opiskelijaa. Tähän men- markan määrärahan Turussa toimintan-
7020: nessä on opiskeluun osallistunut yli 2 000 opis- sa aloittaneen avoimen korkeakoulun
7021: kelijaa. toiminnan tukemista varten.
7022: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
7023:
7024: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
7025: 1981 vp. 149
7026:
7027: Raha-asia-aloite n:o 144
7028:
7029:
7030:
7031:
7032: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun teknillisen am-
7033: mattikoulun rakennustöiden aloittamiseen
7034:
7035:
7036: Eduskunnalle
7037:
7038: Turun teknillisen ammattikoulun rakennus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7039: investoinnin kustannusarvio on alustavan
7040: arvion mukaan 47 milj. markkaa. Suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7041: mien mukaan töiden pitäisi alkaa ensi vuonna. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
7042: Valtion osuus rakennuskustannuksista olisi markan määrärahan Turun teknillisen
7043: ensimmäisenä vuonna 1,5 milj. markkaa. Töi- ammattikoulun rakennustöiden aloitta-
7044: den aloituksen siirtäminen tulisi luonnollisesti mista varten.
7045: lisäämään kustannusten kokonaismäärää alusta-
7046: vaa arviota suuremmaksi.
7047: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
7048:
7049: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
7050: 150 1981 vp.
7051:
7052: Raha-asia-aloite n:o 145
7053:
7054:
7055:
7056:
7057: ! ~~' . E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kan-
7058: . sallispuiston perustamiseen
7059:
7060:
7061: Eduskunnalle
7062:
7063: Vuonna 1';)76 valmistuneeseen kansallispuis- vinaisia kasveja ja linnustoon kuuluu useita
7064: tokomitean. mietintöön perustuen teki valtio- harvinaisia lajeja.
7065: neuvosto l<;~lmisen yuotta sitten päätöksen Saaristomeren kansallispuistossa tulisi luon-
7066: kansallis-. ja ·tuonnpnpuistoverkon kehittämises- nollisesti säilyttää vapaa liikkumisoikeus tiet-
7067: tä. Mainitun peria~tepäätöksen mukaan perus- tyjä reittejä, opastusta ja valvontaa käyttäen.
7068: tettaisiin ~m .. Saaristomeren kansallispuisto. Paikallisväestön perinteiset oikeudet kalastuk-
7069: Tämä kansallispuisto käsittäisi Houtskarin, seen, metsästykseen, laiduntamiseen ja marjo-
7070: Korppoon, Nauvon ja Dragsfjärdin kuntien ja jen poimimiseen tulisi säilyttää eikä kalastaja- ja
7071: saariston alueita yhteensä n. 3 000 hehtaaria. pienviljelijäväestön elin- ja toimintamahdolli-
7072: Saaristomeritoimikunta on vastikään maa- ja suuksia saisi heikentää.
7073: metsätalousministerille jättämässään mietinnös- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7074: sä ehdottanut ryhdyttäväksi nopeisiin toimen-
7075: piteisiin Saaristomeren . arvokkaimman osan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7076: suojelemiseksi ja kansallispuiston perustami- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
7077: seksi. Toimikunta luonnehtii Saaristomerta markkaa Saaristomeren kansallispuiston
7078: sekä ]uonnoltaan että maisemaltaan ainutlaa- perustamistoimenpiteitä varten.
7079: tuiseksi maailmassa. Alueella kasvaa myös har-
7080: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
7081:
7082: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen M.-L. Salminen
7083: 1981 vp. 151
7084:
7085: Raha-asia-aloite n:o 146
7086:
7087:
7088:
7089:
7090: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Paraisten ja Nauvon
7091: välillä liikennöivän lautan korvaamiseen lossilla
7092:
7093:
7094: Eduskunnalle
7095:
7096: Turunmaan Saaristotien rakentamishankkee- tulo- ja menoarvioon varata tarkoitukseen osoi-
7097: seen on sisältynyt suunnitelma Paraisten ja tettu määräraha. Kokonaiskustannusarvion ol-
7098: Nauvon välillä liikennöivän lautan korvaamises- lessa 9,8 milj. markkaa olisi ensi vuoden osuus
7099: ta lossilla. Paraisten kaupunki ja Nauvon kunta siitä 3 milj. markkaa.
7100: ovat lausunnoissaan edellyttäneet kiinteän tie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7101: yhteyden aikaansaamista rakentamalla silta Pa-
7102: raisten ja Nauvon välille. Saaristotie-suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7103: man mukaan Vikomin ja Biskopsön lossi kor- 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
7104: vattaisiin sillalla vuosien 1984-86 aikana. markan määrärahan Paraisten ja Nau-
7105: Jotta suunnitelman ensimmäisenä vaiheena von välillä liikennöivän lautan korvaa-
7106: voitaisiin toteuttaa Paraisten ja Nauvon lautan miseksi lossilla.
7107: korvaaminen lossilla ensi vuonna, tulisi valtion
7108: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
7109:
7110: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
7111: 152 1981 vp.
7112:
7113: Raha-asia-aloite n:o 147
7114:
7115:
7116:
7117:
7118: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöministeriön
7119: perustamisen edellyttämiin toimenpiteisiin
7120:
7121:
7122: Eduskunnalle
7123:
7124: Maamme ympäristöhallinto on hajanainen ja Ympäristönsuojelun ja hoidon merkityksen
7125: sen voimavarat ovat heikot. Yhteiskunta ei kasvaessa on yhä yleisemmin alettu ymmärtää,
7126: tästä syystä kykene ajoissa eikä tehokkaasti että ympäristöhallinnon välttämätön kokoami-
7127: puuttumaan ympäristöongelmiin, olipa kysymys nen ja tehostaminen on aloitettava poliittisesti
7128: sitten luonnosta ja sen aineksista, kuten vedes- vastuunalaiselta tasolta, so. ministeriötasolta,
7129: tä, ilmasta, maaperästä taikka eläimistöstä ja mitä eduskunta jo 1972 on edellyttänyt. Ym-
7130: kasvillisuudesta, tahi ihmisen rakentamasta ym- päristöministeriö on siten tällä hetkellä vielä
7131: päristöstä. Ympäristöasioiden kunnollinen hoi- tarpeellisempi kuin se oli vuonna 1972, jolloin
7132: taminen edellyttää kiireellisesti uutta lainsää- päätetyt järjestelyt samoin kuin vesihallinnon
7133: däntöä, tutkimus-, selvitys- ja suunnittelutoi- sijoitus valtion keskushallinnossa onkin katsot-
7134: mintaa, valvontaa sekä ympäristön pilaantumi- tava väliaikaisiksi ratkaisuiksi.
7135: sen ehkäisemistä. Alan lainsäädännön kehitystä Myös ministeriön perustamisen vastustajat
7136: on ympäristöhallinnon järjestämättömyys jarrut- ovat aivan ilmeisesti ymmärtäneet tämän uudis-
7137: tanut pahasti koko 1970-luvun. Siksi ympäris- tuksen merkityksen. Niinpä heidän yhteiskun-
7138: töasioita koskeva lainsäädäntö on selvästi jää- nan ja kansalaisten tarpeista piittaamaton jar-
7139: nyt jälkeen siitä, mitä se on muissa pohjois- rutuksensa on pakko tulkita tarkoitukselliseksi
7140: maissa ja useimmissa teollisuusmaissa. pyrkimykseksi vastustaa ympäristön suojelun ja
7141: Ympäristöasioita käsittelevän valtion keskus- hoidon tehostamista tässä maassa.
7142: hallinnon hajanaisuudesta ja tehottomuudesta
7143: seuraa, että mm. tarvittava poliittinen ohjaus Ympäristöhallinnon sinänsä välttämätön ja
7144: puuttuu. Ympäristöhallinnon kehittämiseen täh- kiireellinen uudistaminen väliportaan- ja kun-
7145: täävissä asiantuntijaselvityksissä, viimeksi val- nallishallinnossa ei, jos ratkaisu keskushallin-
7146: tion keskushallintokomitean mietinnössä, on non uudistamisesta jätetään tekemättä, tuo riit-
7147: painotettu ympäristöministeriön tarvetta. Edus- tävää parannusta nykyiseen asiantilaan. Tämän
7148: kunta, kun se hyväksyi ympäristöhallinnon ny- ovat osoittaneet myös viime aikojen esimerkit
7149: kyistä organisaatiota koskevat lait joulukuussa ympäristöasioista nykyisin vastaavan hallinnon
7150: 1972, edellytti myös, että hallitus kiirehtii toimien eräjohdonmukaisuudesta ja tuloksetto-
7151: suunnitelmia ympäristönsuojelun kannalta tär· muudesta.
7152: keiden toimintojen kehittämiseksi valtion hal- Ympäristöministeriön aikaansaamiseksi tar-
7153: linnossa omaksi ympäristönsuojeluministeriöksi. vittavat asiantuntijaselvitykset on pääosiltaan
7154: Ympäristöasioiden käsittelemistä valtion kes- suoritettu useissa ympäristöhallinnon kehittä-
7155: kushallinnossa rasittavat puutteet heijastuvat mistä tutkineissa komiteoissa. Selvitykset osoit-
7156: lisäksi väliportaan- ja kunnallishallintoon, joissa tavat, että ministeriö olisi aikaansaatavissa suh-
7157: näiden asioiden käsittely myös on hajanaista, teellisen pienin kustannuksin kokoamalla se
7158: tehotonta ja suunnittelematonta ja siihen käy- pääosiltaan nykyisistä hajallaan toimivista orga-
7159: tettävissä olevat voimavarat riittämättömiä. nisaatioyksiköistä, jotka ovat eräiden vuoden
7160: Ympäristöhallintomme nykytila vaikeuttaa suu- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyvien
7161: resti myös pyrkimyksiämme täyttää ympäristön- organisaatiomuutosten jälkeen tunnistettavissa
7162: suojelua koskevat kansainvälisen yhteistyön, tähänastista selvemmin.
7163: kuten lukuisten kansainvälisten sopimusten, Tarvittava hallinto-organisaation yksityiskoh-
7164: asettamat velvoitteet. tia koskeva suunnittelu olisi suoritettavissa si-
7165: Raha-asia-aloite n:o 147 153
7166:
7167: ten, että uudistus olisi mahdollista toteuttaa kan määrärahan ympäristöministeriön
7168: Ympäristövuoden kunniaksi kiireellisesti. perustamiseksi tarvittavan organisaatio-
7169: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, suunnittelun suorittamiseksi ja perusta-
7170: misen edellyttämien säädösten valmiste-
7171: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden lemiseksi.
7172: 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
7173: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7174:
7175: Jermu Laine Liisa Jaakonsaari Tellervo Koivisto
7176: Kaisa Raatikainen Eino Grönholm Mauno Forsman
7177: Matti Puhakka Mikko Rönnholm Helge Siren
7178: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä
7179: Tarja Halonen Juhani Surakka Bror Lillqvist
7180:
7181:
7182:
7183:
7184: 20 088100408M
7185: 154 1981 vp.
7186:
7187: Raha-asia-aloite n:o 148
7188:
7189:
7190:
7191:
7192: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksen
7193: myöntämiseksi Oriveden Opistolle
7194:
7195:
7196: Eduskunnalle
7197:
7198: Kansanvalistusseuran omistama Oriveden sen tiloja. Rakennuksen kustannusennuste on
7199: Opisto on toiminnallisesti maamme suurimpia kaksi miljoonaa markkaa.
7200: kansanopistoja. Perusoppijaksolla varsinaisessa Opiston taloutta on rasittanut kaksi tulipa-
7201: kansanopistossa ja kansankorkeakoulussa opis- loa, joista ensimmäinen 1950 tuhosi suuren
7202: kelee vuosittain 180, valtionavun alaisilla ly- puisen päärakennuksen ja toinen 1971 nykyi-
7203: hytkursseilla n. 2 000 ja valtionavun ulkopuo- sen päärakennuksen juhlasali- ja toimistosiiven.
7204: lisilla kursseilla samoin n. 2 000 opiskelijaa eli Vastaavat rakennukset ja muut välttämättömät
7205: yhteensä yli 4 000 opiskelijaa. Opistossa jär- tilat on rakennettu huomattavalta osalta velka-
7206: jestetään lisäksi maakunnallisia, valtakunnallisia pääomalla. Opisto ei ole saanut valtion ra-
7207: ja kansainvälisiä juhlia, kokouksia ja seminaa· kennusavustusta. Velat ovat n. kolme miljoo-
7208: reja, joiden osanottajamäärä nousee vuosittain naa markkaa ja vuotuiset lainanhoitokulut liki
7209: yleensä myös tuhansiin. puoli miljoonaa markkaa eli 10 prosenttia liike-
7210: Toiminnan kasvu ja monipuolistuminen on vaihdosta.
7211: pakottanut tarvittavien tilojen hankintaan ja Koska opiston ei ole mahdollista lisätä vel-
7212: vanhojen tilojen kunnostamiseen. Toimintaa kapääomaa siinä määrin kuin auditorion raken-
7213: haittaa kuitenkin suuresti sellaisen auditorion taminen vaatisi ja koska tällaiset tilat ovat
7214: puute, mihin perusoppijakson tai sellaisten opiston kehittymisen kannalta välttämättömiä,
7215: suurten kurssikokonaisuuksien kuin Klemetti- olisi valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvion
7216: Opiston sekä kuvataide- ja kielikurssien opis- puitteissa Oriveden Opistolle myönnettävä
7217: kelijat mahtuisivat. Auditorio on välttämätön 1 000 000 markan suuruinen rakennusavustus.
7218: myÖs monille kokouksille ja seminaareille. Mis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7219: sään tiloissa opistolla ei ole nykyisen vaatimus- nioittavasti,
7220: tason mukaisia laitteita, joilla on keskeinen
7221: merkitys mm. taidelinjojen ja -kurssien ope· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7222: tuksessa ja joita kokoukset ja seminaarit edel- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7223: lyttävät. . markan määrärahan rakennusavustukse-
7224: Professori Reima Pietilä on laatinut alusta- na Oriveden Opiston auditorion kä-
7225: van suunnitelman auditoriorakennukseksi. 250- sittävän lisärakennuksen rakentamista
7226: paikkaisen auditorion lisäksi rakennukseen si- varten.
7227: sältyisi opiston musiikki- ja kuvataideopetuk-
7228: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7229:
7230: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
7231: 1981 vp. 155
7232:
7233: Raha-asia-aloite n:o 149
7234:
7235:
7236:
7237:
7238: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen
7239: tutkimuskeskuksen laboratorio- ja tohlistotilojen rakentami-
7240: seen Tampereelle
7241:
7242:
7243: Eduskunnalle
7244:
7245: Valtion teknillinen tutkimuskeskus toimii Epävarmuus riittävistä työskentelytiloista hait-
7246: nykyisin. Tampereella teknillisen korkeakoulun taa myös pitkäjänteisen suunnittelun aikaan-
7247: vuokratiloissa. Tutkimuskeskuksen nyt käytössä saamista näillä tutkimustoiminnan lohkoilla.
7248: olevat tilat ovat riittämättömät laajenevan ja Erityisesti tutkimuskeskuksen kehittäminen
7249: tehostuvan tutkimustoiminnan tarpeisiin. Edel- omana toimintayksikkönä ja tehokkaaseen tut-
7250: leen teknillisen korkeakoulun oma tilantarve kimustoimintaan pystyvänä sekä ympäristöään
7251: kasvaa vuosittain, joten tästäkin syystä Valtion palvelevana tutkimuslaitoksena edellyttää ajan-
7252: teknillisen tutkimuskeskuksen Tampereen toi- mukaisia ja riittäviä toiminta- ja tutkimustiloja.
7253: mitilojen laajentaminen on ajankohtainen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7254: kiireellinen tehtävä. Vuoden 1981 syksyllä nioittavasti,
7255: käynnistyvän teknillisen korkeakoulun lisära-
7256: kennusvaiheen yhteydessä saavat tutkimuskes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7257: kuksen rakennusalan yksiköt omat toimi- ja 1982 tulo- ja menoarvioon 14 000 000
7258: laboratoriotilansa. Tämän jälkeen tarvitaan vie- markan määrärahan Valtion teknillisen
7259: lä tilat niin sairaalatekniikan, työsuojeluteknii- tutkimuskeskuksen tarpeellisten labora-
7260: kan kuin tekstiili- ja metallialan laboratorioille, torio- ja toimitilojen rakentamiseksi
7261: joilta nyt puuttuvat tarpeelliset etikoistilat ja Tampereelle.
7262: välttämättömät laajenemisen mahdollisuudet.
7263: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7264:
7265: Jermu Laine Eino Loikkanen
7266: Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
7267: 156 1981 vp.
7268:
7269: Raha-asia-aloite n:o 150
7270:
7271:
7272:
7273:
7274: Lattula: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisten maanpuolus-
7275: tusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
7276:
7277:
7278: Eduskunnalle
7279:
7280: Maassamme on viime aikoina kiinnitetty va- dentti Urho Kekkonen. Vuonna 1972 lähtivät
7281: kavaa huomiota siihen, että yhteiskuntamme käyntiin eri puolilla maata turvallisuuspolitii-
7282: taholta ei riittävästi arvosteta sitä työtä, jota kan kurssit. Kyseessä on siten kaikilta osiltaan
7283: vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt tekevät toiminta, joka on virallisen turvallisuuspoli-
7284: turvallisuutemme hyväksi. tiikkamme suuntaista.
7285: Suomessa toimii joukko suuria maanpuolus- Parin viimeisen vuosikymmenen aikana tämä
7286: tusjärjestöjä, joiden yhteinen jäsenmäärä nousee toiminta on kuitenkin saanut olla ilman valtion
7287: lähelle puolta miljoonaa. Järjestöt ovat vuosi- taloudellista tukea. Sen sijaan tästä tuesta ovat
7288: kausia uurastaneet jäsentensä sekä suuren ylei- päässeet osallisiksi lukuisat sitoutuneet jär-
7289: sön keskuudessa tekemällä tunnetuksi maamme jestöt.
7290: turvallisuuspolitiikkaa sekä maanpuolustuksen On aiheellista todeta, että vuosi 1981 on
7291: perusteita. Osalla järjestöistä on lisäksi huo- Suomen Reserviupseeriliiton 50-vuotisjuhlavuo-
7292: mattavia sosiaalisia huoltotehtäviä. si, jolloin järjestetään juhlivan liiton toimesta
7293: Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen viestihiihto Utsjoelta Helsinkiin tasavallan pre-
7294: aktiiviseen toimintaan, jota reserviläisjärjestöt sidentti Urho Kekkosen suojeluksessa.
7295: Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin Ali- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7296: upseerien Liitto ovat harjoittaneet. Näiden jär- taen,
7297: jestöjen työn tuloksena on julkaistu useita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7298: turvallisuuspolitiikkaamme selventäviä teoksia, 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7299: aikakauslehtiä ja esitelmiä. Joka toinen vuosi markan määrärahan jaettavaksi vapaa-
7300: järjestetään valtakunnalliset Turvallisuuspolitii- ehtoista maanpuolustustyötä tekeville
7301: kan päivät. Päivien suojelijana on ollut presi- järjestöille.
7302: Helsingissä l3 päivänä helmikuuta 1981
7303:
7304: Eero Lattula
7305: 1981 vp. 157
7306:
7307: Raha-asia-aloite n:o 151
7308:
7309:
7310:
7311:
7312: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillista koulutusta
7313: koskevaan tutkimustyöhön
7314:
7315:
7316: Eduskunnalle
7317:
7318: Voimakas tekninen kehitys asettaa kasvavia mättömiä. Esimerkiksi vuoden 1981 tulo- ja
7319: vaatimuksia maamme ammatilliselle koulutuk- menoarvioon oli ammatillista koulutusta kos-
7320: selle. Ammatillisen koulutuksen olisi kyettävä kevan tutkimustoiminnan aloittamiseen varattu
7321: sopeutumaan tämän kehityksen aiheuttamiin 100 000 markan määräraha. Jotta maamme
7322: muutoksiin. Tekninen kehitys muuttaa työn ammatillinen koulutus voisi nykyistä paremmin
7323: luonnetta ja ammatteja. vastata teknisen kehityksen vaatimuksia, tar-
7324: Keskiasteen koulunuudistuksen tavoitteena vitaan nykyistä selvästi suurempaa panosta sitä
7325: on ammatillisen koulutuksen antaminen koko koskevaan tutkimustyöhön. Ammatillista kou-
7326: ikäluokalle. Ammatillisesti eriytyvä koulutus lutusta koskevan tutkimustyön jatkuvuus edel-
7327: tulisi laadullisesti ja määrällisesti mitoittaa työ- lyttää sen rahoituksen pysyvää turvaamista.
7328: elämän asettamien vaatimusten mukaisesti. Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
7329: Tekninen kehitys ja elinkeinorakenteen nopea ehdotamme,
7330: muutos edellyttävät, että opetussuunnitelmat
7331: keskiasteen koulunuudistukseen liittyen kyetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7332: jatkuvasti pitämään ajan tasalla. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
7333: Ammatillista koulutusta koskeva tutkimus- 29.86.29 500 000 markkaa ammatil-
7334: työ on maassamme ollut liian vähäistä, samoin lista koulutusta koskevaan tutkimus-
7335: siihen osoitetut määrärahat ovat olleet riittä- työhön.
7336: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7337:
7338: Bror Lillqvist Erkki Korhonen
7339: Olli Helminen Juhani Raudasoja
7340: 158 1981 rd.
7341:
7342: Finansmotion nr 152
7343:
7344:
7345:
7346:
7347: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för produk-
7348: tion av svenskspråkigt upplysningsmaterial för hälsofostran
7349:
7350:
7351: Tili Riksdagen
7352:
7353: Enligt en utredning som gjorts av Sam- finskspråkiga, varför den svenskspråkiga be-
7354: fundet Folkhälsan i Svenska Finland råder folkningen i fråga om hälsofostran inte har
7355: det stor brist på hälsoupplysningsmaterial i de tillgång tili samma materia! som den finsk-
7356: svenska och tvåspråkiga kommunerna. Av det språkiga. För att råda bot på detta missför-
7357: materia! som godkänts av Centralen för hälso- hållande behövs enligt utredningen en årlig
7358: fostran är endast en bråkdel svenskspråkigt. subventionering av produktionskostnaderna föt
7359: Otsaken härtill är att de små svenskspråkiga det svenskspråkiga upplysningsmaterialet för
7360: upplagorna ger ett högre styckepris än de hälsofostran om 300 000 mark.
7361: finskspråkiga. Med hänvisning till ovanstående motive-
7362: Enligt 14 § folkhälsolagen bör kommunen ringar, föreslår undertecknade,
7363: upprätthålla hälsovårdsrådgivning tili viiken
7364: hänförs bl. a. tillhandahållande av upplysnings- att Riksdagen i 1982 års statsförslag
7365: material för hälsofostran. De svensk- och två- måtte upptaga 120 000 mark för stöd
7366: språkiga kommunerna är emellertid inte villiga av produktionen av svenskspråkigt upp-
7367: att betala ett högre styckepris för det svensk- lysningsmaterial för hälsofostran.
7368: språkiga upplysningsmaterialet än för det
7369: Helsingfors den 11 februari 1981
7370:
7371: Bror Lillqvist Kaj Bärlund Jacob Söderman
7372: Ole Norrback Boris Renlund Gunnar Häggblom
7373: Håkan Malm Elisabeth Rehn
7374: 1981 vp. 159
7375:
7376: Raha-asia-aloite n:o 152 Suomennos
7377:
7378:
7379:
7380:
7381: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatusta kos-
7382: kevan ruotsinkielisen valistusmateriaalin valmistustukeen
7383:
7384:
7385: Eduskunnalle
7386:
7387: Samfundet Folkhälsanin Suomen ruotsinkie- syystä ruotsinkielisen väestön käytettävissä ei
7388: lisillä alueilla suorittaman selvityksen mukaan ole samaa terveyskasvatusta koskevaa mate-
7389: on ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa riaalia kuin suomenkielisillä. Jotta tähän epä-
7390: suuri puute terveydenhoidon valistusmateriaa- kohtaan saataisiin korjaus, tarvitaan selvityk-
7391: lista. Terveyskasvatuskeskuksen hyväksymästä sen mukaan vuosittain 300 000 markkaa ruot-
7392: materiaalista on vain murto-osa ruotsinkielistä. sinkielisen terveydenhoidon valistusmateriaalin
7393: Syynä tähän on se, että ruotsinkielisten pai- tuotantokustannusten subventoimiseksi.
7394: nosten pienuus johtaa suomenkielisiä korkeam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7395: paan yksikköhintaan. nioittavasti,
7396: Kansanterveyslain 14 § :n mukaan kunnan
7397: tulee ylläpitää terveysneuvontaa, johon katso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7398: taan kuuluvan mm. terveydenhoidon valistus- 1982 tulo- ja menoarvioon 120 000
7399: materiaalin saatavuus. Ruotsinkieliset ja kaksi- markkaa terveydenhuollon ruotsinkieli-
7400: kieliset kunnat eivät kuitenkaan halua maksaa sen valistusmateriaalin tuotannon tuke-
7401: korkeampaa yksikköhintaa ruotsinkielisestä va- miseksi.
7402: listusmateriaalista kuin suomenkielisestä, mistä
7403: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
7404:
7405: Bror Lillqvist Kaj Bärlund Jacob Söderman
7406: Ole Norrback Boris Renlund Gunnar Häggblom
7407: Håkan Malm Elisabeth Rehn
7408: 160 1981 rd.
7409:
7410: Finansmotion nr 153
7411:
7412:
7413:
7414:
7415: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag tili Vörå Museiförening
7416:
7417:
7418: Tili Riksdagen
7419:
7420: Vörå hembygdsmuseum upprätthålles av möbler, verktyg samt jordbruksredskap från
7421: Vörå Museiförening. Museet består av 16 1800-talets bondgårdar.
7422: byggnader och representerar i huvudsak en Trots att stöd erhålles från olika håll så
7423: bondgård från 1800-talets Vörå. innebär upprätthållandet av museet en tung
7424: Genom museiföreningens aktivitet har bygg- ekonomisk börda för Vörå Museiförening. Spe-
7425: nader från 1700- och 1800-talet flyttats tili ciellt utbyggnaden och förbättrandet av bygg-
7426: museiområdet och utbyggnad och förbättring naderna kräver kapital.
7427: av området sker kontinuerligt. Med hänvisning tili ovanstående föreslås
7428: Museets samlingar omfattar ca 4 300 före- vördsamt,
7429: mål. Museets specialsamlingar består av ca
7430: 800 klädesplagg vilka visar hur klädesdräkten att Riksdagen i statsförslaget för år
7431: förändrats i Vörå från 1700-talet fram tili 1982 måtte uppta ett 50 000 mark
7432: 1930-talet. Därtill finnes ca 600 textilier och stort anslag till Vörå Museiförening.
7433: Helsingfors den 12 februari 1981
7434:
7435: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7436: 1981 vp. 161
7437:
7438: Raha-asia-aloite n:o 153 Suomennos
7439:
7440:
7441:
7442:
7443: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Vöyrin Museoyhdistyk-
7444: sen toiminnan tukemiseen
7445:
7446:
7447: Eduskunnalle
7448:
7449: Vöyrin Museoyhdistys ylläpitää Vöyrin koti- Vaikka tukea on saatu usealta eri taholta,
7450: seutumuseota. Museo koostuu 16 rakennuk- museon ylläpitäminen on Vöyrin Museoyhdis-
7451: sesta ja edustaa pääasiassa 1800-luvun Vöyrin tykselle raskas taloudellinen taakka. Erityisesti
7452: talonpoikaistaloa. laajentaminen ja rakennusten parannustyöt vaa-
7453: Museoyhdistyksen toiminnan tuella on 1700- tivat pääomaa.
7454: ja 1800-luvun rakennuksia siirretty museo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7455: alueelle ja alueen laajentamiseksi ja paranta- nioittavasti,
7456: miseksi tehdään jatkuvasti työtä.
7457: Museon kokoelmat käsittävät n. 4 300 esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7458: nettä. Museon erityiskokoelmissa on n. 800 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
7459: vaatekappaletta, jotka osoittavat Vöyrin asujen kan määrärahan Vöyrin Museoyhdistys-
7460: muuttumisen 1700-luvulta 1930-luvulle. Tämän tä varten.
7461: lisäksi on n. 600 tekstiiliä, huonekalua, työ-
7462: kalua ja maataloustyökalua, jotka ovat peräisin
7463: 1800-luvun talonpoikaistaloista.
7464: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7465:
7466: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7467:
7468:
7469:
7470:
7471: 21 088100408M
7472: 162 1981 rd.
7473:
7474: Finansmotion nr 154
7475:
7476:
7477:
7478:
7479: Malm: Om anvisande av anslag för ett svenskspråkigt upp-
7480: . slagsverk om Finland
7481:
7482:
7483: Till Riksdagen
7484:
7485: För den svenskspråkiga befolkningen i vårt Uppslagsverket är avsett att ge kunskap om
7486: land råder stora svårigheter att tillgodose be- Finland i fråga om land, folk, natur, kultur,
7487: hovet av aktuell och pålitlig information om sociala förhållanden, näringsliv, historia, orter
7488: det egna landet. Endast en mindre del av den och personer mm. Antalet uppslagsord be-
7489: finskspråkiga vetenskapliga litteraturen, som räknas uppgå tili 10 000.
7490: behandlar Finland och vårt lands förhållanden, Uppslagsverket om Finland kommer att ha
7491: utkommer på svenska. Allmänna uppslagsverk en viktig uppgift inom vårt land information
7492: av den typ som i stora upplagor utkommer tili de övriga nordiska länderna.
7493: på finska språket har ingen motsvarighet på Då uppslagsverkets tekniska framställning
7494: svenskt håll. I syfte att avlägsna den brist som nu börjar, och då den slutliga textrevisionen
7495: i hög grad gjort sig gällande både i den all- och -aktualiseringen kräver utökade personre-
7496: männa undervisningen och i bildningsarbetet surser, är behovet av statligt understöd för
7497: pågår sedan 1969 redigeringen av ett uppslags- åren 1982, 1983 och 1984 synnerligen på-
7498: verk om Finland på svenska. Bakom utgivning- fallande. Ett tryckningsbidrag om 100 000 mk
7499: en står en förening bestående av 17 bildnings- per del och ett motsvarande bidrag om 100 000
7500: och medborgarorganisationer. Ett redaktionsråd mk för textframställningen (år 1981 har be-
7501: under ordförandeskap av professor Erik Al- räknats 75 000 mk för redigeringen inom an-
7502: lardt, bestående av ett 30-tal vetenskapsmän slaget för den svenskspråkiga vetenskapliga
7503: och specialister, svarar för textgranskningen. litteraturen) vore därför av behovet påkallat.
7504: Den anställda personalen består f.n. av två Med hänvisning tili ovanstående föreslås
7505: redaktörer. De hittillsvarande utgifterna för vördsamt,
7506: textframställningen, t.o.m. 1981 omkring
7507: 800 000 mk, har hittilis bestritts av före- att Riksdagen i statsförslaget för år
7508: ningen Svenska folkskolans vänner och Svenska 1982 måtte uppta ett 200 000 mark
7509: kulturfonden (år 1981 erhålles första gången stort anslag som tryckningsbidrag och
7510: statsbidrag) . Uppslagsverkets första del be- för text/ramställning för åstadkomman-
7511: räknas utkomma i början av år 1982, de två det av ett svenskspråkigt uppslagsverk
7512: följande delarna med ett års mellanrum 1983 om Finland.
7513: och 1984.
7514: Helsingfors den 16 februari 1981
7515:
7516: Håkan Malm
7517: 1981 vp. I63
7518:
7519: Raha-asia-aloite n:o 154 Suomennos
7520:
7521:
7522:
7523:
7524: Malm: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen hakuteoksen
7525: aikaansaamiseen Suomesta
7526:
7527:
7528: Eduskunnalle
7529:
7530: Maamme ruotsinkielisellä väestöllä on huo- Hakuteoksen tarkoituksena on antaa tietoja
7531: mattavia vaikeuksia saada riittävässä määrin Suomen maasta, kansasta, luonnosta, kulttuu-
7532: ajankohtaista ja luotettavaa tietoa omasta maas- rista, sosiaalisista olosuhteista, elinkeinoelämäs-
7533: taan. Vain vähäinen osa suomenkielisestä tie- tä, historiasta, paikkakunnista, henkilöistä jne.
7534: teellisestä kirjallisuudesta, joka koskettelee Hakusanojen määrä arvioidaan 10 OOO:ksi. Suo-
7535: Suomea ja maamme olosuhteita, ilmestyy ruot- mea koskevalla hakuteoksella tulee olemaan
7536: sin kielellä. Sellaisilla yleisillä hakuteoksilla, tärkeä tehtävä muihin pohjoismaihin suuntautu-
7537: joita ilmestyy suurina painosmäärinä suomeksi, van tiedottamisen alalla. Hakuteoksen teknisen
7538: ei ole ruotsinkielisiä vastineita. Jotta voitaisiin valmistamisen nyt alkaessa ja sen lopullisen
7539: poistaa puute, joka täten tuntuu sekä yleisessä tekstin tarkistuksen ja toteuttamisen tarvitessa
7540: opetustyössä että muussa koulutuksessa, on Suo- lisähenkilökuntaa, on valtion tuki mitä tärkein
7541: messa vuodesta 1969 lähtien toimitettu ruot- vuosina 1982, 1983 ja 1984. Olisi välttämätön-
7542: sinkielistä hakuteosta. Julkaisijana on yhdistys, tä saada 100 000 mk osaa kohti painatusavus-
7543: johon kuuluu 17 opetus- ja kansalaisjätjestöä. tuksena ja yhtä suuri summa tekstitystä var-
7544: Tekstin tarkastamisesta vastaa toimitusneuvos- ten (vuonna 1981 on arvioitu saatavan 75 000
7545: to, jonka puheenjohtajana on professori Erik markkaa toimittamista varten ruotsinkielistä
7546: Allardt ja joka koostuu noin 30:stä tiede- tieteellistä kirjallisuutta varten olevasta määrä-
7547: miehestä ja asiantuntijasta. Vakituisen henki- rahasta).
7548: lökunnan muodostaa tällä hetkellä kaksi toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7549: mittajaa. Tekstin valmistelun tähänastisista ku- tavasti,
7550: luista, jotka ovat noin 800 000 mk, vuosi
7551: 1981 mukaan luettuna, on tähän mennessä vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7552: tannut Svenska folkskolans vänner ja Svenska 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
7553: kulturfonden (vuonna 1981 saadaan valtion- markan määrärahan ruotsinkielisen Suo-
7554: apua ensimmäisen kerran). Hakuteoksen en- mea käsittelevän hakuteoksen painatus-
7555: simmäisen osan arvioidaan ilmestyvän vuoden avustukseksi ja tekstittämistä varten,
7556: 1982 alussa ja kahden seuraavan osan vuoden jotta teos saataisiin aikaan.
7557: väliajoin vuosina 1983 ja 1984.
7558: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
7559:
7560: Håkan Malm
7561: 164 1981 rd.
7562:
7563: ·Finansmotion nr 155
7564:
7565:
7566:
7567:
7568: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en
7569: veterinär vid Finlands Pälsdjursuppfödares Förbunds labo-
7570: ratorium i Vasa
7571:
7572:
7573: Till Riksdagen
7574:
7575: 1 Finland produceras i år 3,8 miljoner mink- Den veterinärmedicinska rådgivningen hör
7576: skinn och 1,5 miljoner rävar. 1980 års produk- naturligt ihop med foderlaboratoriet, eftersom
7577: tion väntas inbringa ca 1 miljard mark i s.k. en stor del av störningarna i pälsdjurens hälso-
7578: hårdvaluta. Produktioneo har ökat år från år tillstånd kan hänföras tili utfodringen.
7579: och speciellt rävproduktionen har ökat kraftigt. Med tanke på pälsdjursnäringens betydelse
7580: Pälsdjursnäringens organisationer har ett och den veterinärmedicinska verksamheten i öv-
7581: eget laboratorium i Vasa där foder och foder- rigt kan det inte anses skäligt att pälsdjurs-
7582: råvaror undersökes. Laboratoriet planerar och farmarna ensamma står för verksamheten vid
7583: följer upp fodertillverkningen hos landets samt- laboratoriet i Vasa.
7584: liga fodertillverkare. 1 laboratoriet göres även Med hänvisning tili ovanstående föreslår
7585: obduktioner av pälsdjur. Detta arbete utföres undertecknade,
7586: av Finlands Pälsdjursuppfödares Förbund r.f:s
7587: veterinärer. att Riksdagen i 1982 års stats/örslag
7588: 1 Vasa finnes för närvarande två veterinärer, måtte uppta ett 100 000 mark stort an-
7589: men behovet av veterinärmedicinsk rådgivning slag /ör avlönande av en veterinär an-
7590: har ökat mycket märkbart eftersom närmare ställd av Finlands Pälsdjursuppfödares
7591: 2 000 nya farmare tillkommit under de två Förbund vid laboratoriet i Vasa.
7592: senaste åren.
7593: Helsingfors den 13 februari 1981
7594:
7595: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
7596: 1981 vp. 165
7597:
7598: Raha-asia-aloite n:o 155 Suomennos
7599:
7600:
7601:
7602:
7603: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääkärin palkkaami-
7604: seen Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Vaasan la-
7605: boratorioon
7606:
7607:
7608: Eduskunnalle
7609:
7610: Suomessa tuotetaan tänä vuonna 3,8 mil- Eläinlääketieteellinen neuvonta liittyy luon-
7611: joonaa minkinnahkaa ja 1,5 miljoonaa kettua. nollisestikin rehulaboratorioon, koska suuri osa
7612: Vuoden 1981 tuotannon arvioidaan tuottavan turkiseläinten terveydellisistä häiriöistä johtuu
7613: n. 1 miljardin markan määrän ns. kovaa va- ravitsemuksesta.
7614: luuttaa. Tuotanto on noussut vuosi vuodelta Turkistarhauksen merkitystä ja eläinlääketie-
7615: ja erityisesti ketunnahkojen tuotanto on nous- teellistä toimintaa yleensä ajatellen ei voida pi-
7616: sut voimakkaasti. tää kohtuullisena, että turkistarhaajat joutuvat
7617: Tarhauselinkeinon järjestöillä on Vaasassa yksin vastaamaan Vaasan laboratorion toimin-
7618: oma laboratorio, jossa tutkitaan rehua ja rehun nasta.
7619: raaka-aineita. Laboratorio suunnittelee ja seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7620: raa maamme kaikkien rehunvalmistajien tuo- nioittavasti,
7621: tantoa. Laboratoriossa suoritetaan myös turkis-
7622: eläinten avauksia ja tutkimuksia. Tätä työtä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7623: tekevät Suomen Turkiseläinten Kasvattajain 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
7624: Liitto ry:n eläinlääkärit. markkaa yhden eläinlääkärin palkkaami-
7625: Vaasassa on tällä hetkellä kaksi eläinlääkä- seksi, joka toimisi Suomen T urkiseläin-
7626: riä, mutta eläinlääketieteellisen neuvonnan tar- ten Kasvattajain Liitto ry:n palveluk-
7627: ve on huomattavasti lisääntynyt, koska lähes sessa sen Vaasassa sijaitsevassa labora-
7628: 2 000 uutta tarhaajaa on tullut entisten li- toriossa.
7629: säksi viimeisten kahden vuoden aikana.
7630: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7631:
7632: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
7633: 166 1981 vp.
7634:
7635: Raha-asia-aloite n:o 156
7636:
7637:
7638:
7639:
7640: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Merimieslähe-
7641: tysseuran valtionapuun
7642:
7643:
7644: Eduskunnalle
7645:
7646: Suomen Merimieslähetysseura tekee merkit- Toiminnan ylläpitäminen edellyttää luonnol-
7647: tävää työtä suomalaisten merimiesten piirissä. lisesti rahaa. Seurakunnat avustivat v. 1979
7648: Esimerkiksi vuonna 1979 kävi suomalaisia po. seuraa yli 700 000 markalla. Vapaaehtoi-
7649: aluksia merimieskirkkojen toimintapiirissä ul- nen ompeluseuratoiminta toi varoja yli
7650: komailla 1 574. Merimieslähetysseuran työnte- 680 000 markkaa. Kolehdeilla saatiin lähes
7651: kijäin suorittamia laivakäyntejä on ollut vuo- 390 000 markkaa. Jäsenmaksuilla, lahjoituksil-
7652: sittain kasvava määrä ja niinpä v. 1979 lai- la ja listakeräyksillä saatiin varoja yli 240 000
7653: vakäyntien määrä kasvoi 2,3 %. Seurauksena markkaa. Valtionapu muodosti tuloista 150 000
7654: tästä oli, että merimieskirkon palveluksia markan osuuden. Toiminnan ylläpitämisessä
7655: käyttäneiden henkilöiden määrässä tapahtui v. näyttelee luonnollisesti merkittävintä osaa va-
7656: 1979 lisäystä peräti 12,8 %. Vuonna 1979 paaehtoinen auttamistyö. Valtionapu verrattu-
7657: oli ulkomaanliikenteessä kauppalaivoja 220 ja na esim. muiden pohjoismaiden vastaavaan
7658: jäänmurtajia 10. Näissä oli yhteensä 7 650 va- jää meillä huomattavasti pienemmäksi. Kuiten-
7659: kanssia, jotka vuorottelun ansiosta tarjosivat kin toiminta on mitä suurimmassa määrin näh-
7660: työtä 12 000 vakituiselle merimiehelle. Em. tävissä suomalaisen yhteiskunnan yhteiseksi
7661: vuoden aikana kävi merellä noin 15 200 hen- velvollisuudeksi - onhan kysymyksessä kau-
7662: kilöä. Merenkulkijoiden ohella merimieskirk- kana kotimaasta työtään tekevien vapaa-aikojen
7663: kojen toiminnan kohteena ovat olleet lukuisat mielekäs ja tarkoituksenmukainen tukeminen.
7664: ulkosuomalaiset. Etelä-Amerikassa arvioidaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7665: asuvan Suomen kansalaisia n. 1 600, Englan- nioittavasti,
7666: nissa n. 1 500 ja Hampurissa n. 700. Suomen
7667: Merimieslähetysseuran työ on täten erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7668: mittavaa ja monta kertaa se muodostaa lähes 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
7669: ainoan yhdyssiteen kaukana kotimaasta asu- markkaa Suomen Merimieslähetysseuran
7670: ville. valtionapuun.
7671: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7672:
7673: Kalevi Mattila Lea Sutinen
7674: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pekka Jokinen
7675: Heimo Linna
7676: 1981 vp. 167
7677:
7678: Raha-asia-aloite n:o 157
7679:
7680:
7681:
7682:
7683: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion enimmäisluokka-
7684: koon pienentämisen aloittamiseksi
7685:
7686:
7687: Eduskunnalle
7688:
7689: Peruskoulun oppilaiden enimmäisluokkako- Vuonna 1978 lukiossa oli noin 107 000
7690: koa laskettiin yleisesti peruskoulujärjestelmään oppilasta ja noin 3 680 luokkaa. Lopulliset
7691: siirryttäessä vuodesta 1972 lähtien neljästä- kustannustiedot ovat samoin vuodelta 1978,
7692: kymmenestä kolmeenkymmeneenkahteen. Täs- jolloin yksi lukion oppilas maksoi noin 5 400
7693: tä lukuvuodesta alkaen on ensimmäisten luok- markkaa ja yksi luokka keskimäärin noin
7694: kien enimmäiskoko alennettu 25 oppilaaseen 157 000 markkaa. Mikäli luokkakokomaksimin
7695: ja ensi lukuvuodesta ensimmäisten ja toisten alentamiseen vuonna 1982 mennään ensimmäi-
7696: luokkien koko 25 oppilaaseen. sen luokan osalta, voi siitä arvioida koituvan
7697: Peruskoulun enimmäisluokkakoon pienentä- ensimmäiselle Iuokalle noin 150 lisäluokkaa,
7698: minen on ollut oikea ratkaisu, mutta samanai- joiden lisäkustannus vuodessa olisi noin 24
7699: kaisesti on lukion kohdalla tapahtunut päin- miljoonaa markkaa. Kun kuitenkin kyseessä
7700: vastaista kehitystä. Yleinen enimmäisluokka- olisi vain viisi kuukautta, olisi lisäkustannus
7701: koko on pysynyt vuosikymmeniä samana 36 vuonna 1982 noin 10 miljoonaa markkaa.
7702: oppilaana, mutta luokkien keskikoko on kui- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7703: tenkin jatkuvasti noussut suuren lukioon suun-
7704: tautuneen paineen takia. Kun lukio lainsäädän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7705: nön mukaan tulee edelleen olemaan pääasial- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
7706: linen väylä korkeakouluihin, tulisi lukion ta- markkaa lukion enimmäisluokkakoon
7707: son säilyttämiseksi ryhtyä laskemaan lukion pienentämisen aloittamiseen ensimmäi-
7708: luokkien enimmäiskokoa asteittain ensimmäi- sellä luokalla kolmestakymmenestäkuu-
7709: sestä luokasta lähtien kolmestakymmenestäkuu- desta kolmeenkymmeneenkahteen.
7710: desta kolmeenkymmeneenkahteen eli samaksi
7711: kuin peruskoulussa. Tämän tulisi alkaa jo
7712: vuonna 1981.
7713: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7714:
7715: Kalevi Mattila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Lea Sutinen
7716: 168 1981 vp.
7717:
7718: Raha-asia-aloite n:o 158
7719:
7720:
7721:
7722:
7723: Mattila vm.: Määrärahan osoittamisesta Haapajärven metsäkou-
7724: lun suunnitteluun
7725:
7726:
7727: Eduskunnalle
7728:
7729: Haapajärven kaupungissa toimii tällä hetkellä Uuden metsäkoulun rakentamiseksi laaditaan
7730: Vallinkorvan metsäkoulun alaisuudessa väliai- kaupungin toimesta esisuunnitelmat niiden oh-
7731: kaisen ammatillisen koulutuksen määrärahojen jeiden mukaisesti, joita ammattikasvatushalli-
7732: turvin metsäalan perusopetusjakso sekä metsu- tukselta on metsäkouluille annettu. Koulu on
7733: rien erikoistumisjakso. Niinikään toiminnassa tarkoitus rakentaa Kalajokilaakson maatalous-
7734: on Taivalkosken metsäkonekoulun alaisuudessa oppilaitoksen välittömään läheisyyteen valtion
7735: ns. Arvolan kurssikeskus. Täällä on annettu omistamalle maalle. Tällä saavutettaisiin monia
7736: täydennyskoulutusta myös yksityisille yhtiöille, etuja mm. yhteisten opettajavoimien käytön
7737: Vapolle ja valtion metsäorganisaatiolle. Met- samoin kuin oppilashuolionkin osalta. Jotta
7738: säalan koulutus on 1970-luvulla täten vakiin- uuden koulun rakentaminen saataisiin mahdol-
7739: tunutta Haapajärvellä. Tämä ilmenee myös sii- lisimman pian alkuun, olisi ensi vaiheessa va-
7740: tä, että Oulun lääninhallitus on keskiasteen rattava suunnittelua varten määräraha valtion
7741: suunnitelmia laatiessaan määritellyt ko. paikka- ensi vuoden tulo- ja menoarviossa.
7742: kunnan yhdeksi pysyväksi koulupisteeksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7743: Toimintaa ylläpidetään tällä hetkellä kol-
7744: messa eri paikassa väliaikaistiloissa. Oppilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7745: den asuntojärjestelyt on jouduttu järjestämään 1982 tulo- ja menoarvioon 250 000
7746: neljään eri kohteeseen. On selvää, että tällai- markkaa Haapajärven metsäkoulun suun-
7747: nen toimintojen hajallaan oleminen on vaikeut- nittelua varten.
7748: tamassa tehokasta koulutustoimintaa ja toisaal-
7749: ta myös estämässä kipeästi tarvittavaa koulu-
7750: tuksen jatkokehittelyä.
7751: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7752:
7753: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
7754: 1981 vp. 169
7755:
7756: Raha-asia-aloite n:o 159
7757:
7758:
7759:
7760:
7761: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun yläasteen
7762: työrauhaongelman selvitystyön aloittamista varten
7763:
7764:
7765: Eduskunnalle
7766:
7767: Peruskoulun työrauhaongelmista on luku- opetusryhmien pienentäminen ja erityisopetuk-
7768: vuoden 1979-1980 aikana keskusteltu julki- sen kehittäminen siten, että siirrot erityisope-
7769: suudessa varsin paljon. Keskustelussa on to- tukseen ja sieltä takaisin normaaliopetukseen
7770: dettu yleisesti, että työrauhaongelmat ovat vai- tapahtuvat huomattavasti nykyistä joustavam-
7771: keimpia peruskoulun yläasteella eri puolilla min ja niin, että erityiskouluja ja luokkamuo-
7772: maata. Peruskoulun työrauhan palauttamiseksi toista erityisopetusta lisätään huomattavasti
7773: on esitetty opettajien välittömien työrauhan nykyisestään. Peruskoulun yläasteiden opetus-
7774: ylläpitokeinojen parantamista, erityisopetuksen ryhmien pienentäminen on niin kiireellinen,
7775: tehostamista luonnollisena joustavana osana pe- että toimenpiteitä ei saa siirtää pelkästään
7776: ruskoulua sekä erityisesti peruskoulun yläastei- mahdollisesti yläasteilla aloitettavan ns. tunti-
7777: den opetusryhmien pienentämistä. kehysjärjestelmän kokeilun varaan. Toisaalta
7778: Valtioneuvosto on antanut ohjeet peruskou- on huomattava, että nimenomaan yläasteen en·
7779: lun opetus- ja kasvatustyön kehittämisestä ja simmäisellä (peruskoulun VII) luokalla oppi-
7780: koulun työrauhan parantamisesta. Näissä val- laat koostuvat usein laajalta alueelta, monista
7781: tioneuvoston ohjeissa esitetään 1) pienluokka- eri kouluista ja erikokoisista perheistä ja näin
7782: kokeilun laajentamista, 2) peruskoulun luokan- ollen sopeutumisvaikeudet kulminoituvat äärim-
7783: valvojan toiminnan tehostamista nykyisen tun- milleen tällä luokka-asteella.
7784: tijaon puitteissa, 3) peruskoulun kerhotoimin- Lopullisen ratkaisun tekeminen edellyttää
7785: nan edellytysten parantamista, 4) peruskoulun seikkaperäistä selvitystä siitä, miten peruskou-
7786: opetussuunnitelman kehittämistä, 5) kokeilu- lun yläasteen opetusryhmäkokoja pienennetään
7787: luontoista peruskoulun kurinpitosäännösten sekä toisaalta mitä mahdollisuuksia erityisope-
7788: tarkistamista, 6) ohjeiden antamista ilkivaltais- tuksen tehostamisella työrauhan ylläpitämiseen
7789: ten vahinkojen korvausten perimisestä, 7) peruskoulun yläasteella on.
7790: erityisopetuksen suunnitelmien tarkistamista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7791: kouluhallituksen ohjeilla sekä 8) toimikunnan nioittavasti,
7792: asettamista laatimaan ehdotusta opettajien mie-
7793: lenterveystyön ja työnohjauksen kehittämiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7794: Näissä valtioneuvoston ohjeissa ei ole ka- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
7795: jottu ehkä vaikeimpaan ongelmaan eli perus- markkaa peruskoulun yläasteen ·työrau-
7796: koulun yläasteiden työrauhaongelman todelli- han ylläpitämistä koskevan selvitystyön
7797: seen selvittämiseen. Peruskoulun yläasteiden aloittamista varten.
7798: osalta lienee eräs tehokkaimmista ratkaisuista
7799: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7800:
7801: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
7802:
7803:
7804:
7805:
7806: 22 088100408M
7807: 170 1981 vp.
7808:
7809: Raha-asia-aloite n:o 160
7810:
7811:
7812:
7813:
7814: Mattila: Määrärahan osoittamisesta lukion opettajien eläkeikä-
7815: rajan alentamista koskevaan tutkimustoimintaan
7816:
7817:
7818: Eduskunnalle
7819:
7820: Peruskoulun toteutuessa alennettiin perus- nevän omaksumaan uusia opetussisältöjä ja
7821: koulun opettajien eläkeikä 63:sta 60 vuoteen, -metodeja.
7822: koska katsottiin, että vanhempien opettajaikä- Lukion opettajien työllisyystilanne puoles-
7823: luokkien ei voi edellyttää kouluttautuvan taan tukee vaatimuksia siirtymävaiheen eläke-
7824: uuden koulujärjestelmän vaatimuksiin. Maini- iän alentamisesta.
7825: tun pysyvän eläkeiän alentamisen lisäksi alen- Keskiasteen koulunuudistuksen siirtymäjakso
7826: nettiin peruskoulun siirtymävaiheessa eläke- käsittää vuodet 1982-88. Mikäli lukion opet-
7827: ikää 58 vuoteen siten, että opettajalla oli mah- tajien eläkeikä alennetaan siirtymävaiheen ajak-
7828: dollisuus siirtyä eläkkeelle, jos hän oli mainitun si 60 ikävuoteen, se koskisi 1920-28 syn-
7829: iän täyttänyt siirtymävaiheeseen mennessä. tyneitä opettajia. Jos mukaan luetaan myös
7830: Keskiasteen koulunuudistus merkitsee lukion päätoimiset tuntiopettajat, tulisi eläkeiän alen-
7831: opettajien osalta erittäin huomattavaa työsken- taminen siirtymävaiheessa maksamaan kokonai-
7832: telytapojen ja opetussisältöjen muutosta. Lu- suudessaan mainittujen vuosien aikana yhteensä
7833: kion opetussuunnitelma tulee valtioneuvoston 112,3 milj. markkaa nykyhintaan laskettuna.
7834: äskettäin vahvistaman lukusuunnitelman perus- Kustannukset jakautuisivat varsin tasaisesti
7835: teella muuttumaan sisällöllisesti alueellisesti seitsemän siirtymävuoden ajalle ja olisivat vuo-
7836: nykyisestään. Oppisisällöt kurssitetaan, mikä sittain noin 16 milj. markkaa.
7837: sinänsä jo merkitsee huomattavaa muutosta Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
7838: opetustyössä. Tämän lisäksi siirrytään jakso- tavasti,
7839: opetukseen, jossa opettajan työmäärä ja opetus-
7840: metodit ovat täysin erilaisia kuin nykyjärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7841: telmässä. 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
7842: Opettajat ja rehtorit tarvitsevat peruskou- markkaa tutkimustoimintaan, jolla val-
7843: lun siirtymävaiheessa perusteellisen täydennys- misteltaisiin lukion opettajien eläkeiän
7844: koulutuksen, jotta voisivat selviytyä opetuk- alentamista keskiasteen koulunuudistuk-
7845: selle asetetuista vaatimuksista. Vanhempien sen siirtymävaiheen 1982-88 ajaksi.
7846: rehtoreiden ja opettajien ei voi odottaa kyke-
7847: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7848:
7849: Kalevi Mattila
7850: 1981 vp. 171
7851:
7852: Raha-asia-aloite n:o 161
7853:
7854:
7855:
7856:
7857: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Vääräjoen vesistöjär-
7858: jestelytöiden aloittamiseen
7859:
7860:
7861: Eduskunnalle
7862:
7863: Oulun lääniin kuuluvassa Sievin kunnassa Suunnitellun vesistöjärjestelyn toteuttaminen
7864: on Oulun työvoimapiirin tilannekatsauksien kiireellisesti on jokivarren maa- ja metsätalou-
7865: mukaan työttömiä työnhakijoita ollut jo pitkään den kannalta välttämätöntä, koska vain siten
7866: varsin runsaasti. Kun työkohteita ei ole tiedos- voidaan estää vuosittain toistuvat ja suuria
7867: sa, on selvää, että työttömyysaste vain pahenee aineellisia tuhoja aiheuttavat vahingot sekä
7868: kevättalven aikana. Tarvitaan todella kiireelli- turvata kasvuston tehokas tuotto. Vaikea työl-
7869: siä toimenpiteitä uusien työtilaisuuksien järjes- lisyystilanne helpottuisi osaltaan po. vesistöjär-
7870: tämiseksi. jestelyn myötä.
7871: Kalajoen sivujoen Vääräjoen vesistöjärjeste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7872: lyt olisivat osittain helpottamassa ainakin syk- nioittaen,
7873: syn 1981 ja talven 1982 osalta vaikeutuvaa
7874: työllisyystilannetta. Sievin, Kalajoen ja Raution että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7875: kunnat ovat tehneet v. 1971 Kokkolan vesi- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
7876: piirille aloitteen po. hankkeesta. Nyt ovat markkaa Vääräjoen vesistöjärjestelytöi-
7877: suunnitelmat valmiina ja hanke toteuttamiskel- den aloittamiseksi.
7878: poinen heti, kun vesioikeuden lupa siihen on
7879: saatu. Se saataneenkin lähiaikoina.
7880: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7881:
7882: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
7883: 172 1981 vp.
7884:
7885: Raha-asia-aloite n:o 162
7886:
7887:
7888:
7889:
7890: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion eläinlääketieteel-
7891: lisen aluelaboratorion perustamiseen Ouluun
7892:
7893:
7894: Eduskunnalle
7895:
7896: Helsingissä touruvan Valtion eläinlääketie- tologian laitokset). Esimerkiksi Helsingissä
7897: teellisen laitoksen (VEL) lisäksi suunnitellaan VEL:n ja Helsingin yliopiston vastaavien lai-
7898: perustettavaksi eri puolille maata ero. laitoksen tosten yhteistyö on varsin kiinteätä. Oulun yli-
7899: aluelaboratorioita. Kuluvan vuoden valtion opiston ilmoituksen mukaan myös Oulussa voi-
7900: tulo- ja menoarviossa on määräraha Kuopioon daan luoda vastaava toiminnallinen yhteistyö,
7901: perustettavaa aluelaboratoriota varten. Oulu kun aluelaboratorio perustetaan.
7902: on yksi aluelaboratorioiden suunnitelluista si- Tässä yhteydessä ei ole syytä unohtaa niitä
7903: jaintipaikkakunnista. mahdollisuuksia, joita yhteistoiminta tämän
7904: Aluelaboratorioiden perustamista eri puo- aluelaboratorion ja Oulun yliopiston jo nyt
7905: lille maata on pidettävä täysin oikeana. Sa- harjoittaman poron- ja riistantutkimuksen
7906: malla on syytä korostaa sitä, että Oulun alue- kanssa toisi mukanaan, puhumattakaan niistä
7907: laboratorio olisi perustettava mahdollisimman yhteistyömahdollisuuksista, jotka aukenevat,
7908: pian ja määrärahat tätä varten olisi varattava kun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos siir-
7909: valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon. retään Ouluun.
7910: Perusteluina Oulun aluelaboratorion kiireel- Aluelaboratorion tarvitsemat tilat voidaan
7911: liselle perustamiselle voidaan esittää mm. seu- järjestää suhteellisen pian, joten tämäkään ei
7912: raavaa: Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin läänit) aseta esteitä nopealle päätöksenteolle aluela-
7913: on etäällä Helsingistä, joten VEL:n palvelus- boratorion perustamisesta Ouluun.
7914: ten hyväksikäyttö jää vähäiseksi. Lisäksi kar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7915: janhoidon painopiste on jatkuvasti siirtynyt nioittavasti,
7916: pohjoista kohti. Tässä yhteydessä on syytä to-
7917: deta vuosittain toistuvat tularemiaepitsootiat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7918: jäniksissä samoin kuin riistan tautitutkimukset 1982 tulo- ja menoarvioon valtion eläin-
7919: sekä kalanviljelytoiminnan merkityksen lisään- lääketieteellisen aluelaboratorion suun-
7920: tyminen. Aluelaboratorio Oulussa pystyisi te- nitteluun Ouluun 100 000 markkaa ja
7921: hokkaasti palvelemaan lähes puolta valtakun- aluelaboratorion johtajan viran (B 4),
7922: taa. ylimääräisen laborantin toimen (V 14),
7923: Eläinlääketieteellisen aluelaboratorion toi- ylimääräisen toimistosihteerin toimen
7924: mintaedellytyksiä Oulussa tukisivat voimak- (V 12) ja ylimääräisen vahtimestari-au-
7925: kaasti Oulun yliopiston lääketieteen ja luon- tonkuljettajan toimen (V 12) perusta-
7926: nontieteen tiedekunnat omine laitoksineen mista varten lisäksi 100 000 markkaa.
7927: (mm. eläinlääketieteen, mikrobiologian ja pa-
7928: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7929:
7930: Kalevi Mattila Alvar Saukko Väinö Raudaskoski
7931: 1981· vp. 173
7932:
7933: Raha-asila-aloite n:o 163
7934:
7935:
7936:
7937:
7938: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lentokentän
7939: rakentamiseen
7940:
7941:
7942: Eduskunnalle
7943:
7944: Oulun läänin eteläosa muodostaa lentoliiken- Kalajokilaaksossa on alueella toimivan kaup-
7945: teen osalta sellaisen tyhjiön, joka alkaa olla pakamarin toimesta suoritettu liikennetarvesel-
7946: tuntuvaksi haitaksi jopa elinkeinoelämänkin ke- vitys, joka osoittaa yrityksiltä ja kunnilta saa-
7947: hittämiselle. Liikenneministeriön ja Pohjois-Poh- tujen luotettavien tietojen mukaan, että liiken-
7948: janmaan seutukaavaliiton pienlentokenttäselvi- netarvetta olisi yksistään Helsinkiin 23 henki-
7949: tyksissä on alueen lentoliikenneyhteyksien luo- löllä päivittäin. Kun tähän lisäämme lähijoki-
7950: miseksi yksimielisesti päädytty Ylivieskaan ra- laaksojen vielä kartoittamattoman tarpeen, voi-
7951: kennettavan lentokentän kehittämiseen reittilii- daan olettaa, että em. liikennetarve tulee edel-
7952: kennettä palvelevaksi kevytliikennekentäksi. lä mainitusta kasvamaan. Lähimmät kentät
7953: Kentän suunnitelmat on hyväksytty myös il- Oulun läänin eteläosasta ovat Oulussa, Kruunu-
7954: mailuhallituksessa. Ylivieskan kaupunki on pyyssä ja alueen itäosista Jyväskylässä. Kullekin
7955: suunnitelmien mukaisesti ostanut lähes 60 ha:n kentälle tulee matkaa tuntuvasti yli 100 km.
7956: suuruisen alueen n. 490 000 markalla. Kenttää Kun Ylivieskan lentokentän todellinen tarve
7957: on rakennettu vuodesta 1977 lähtien ja siihen on tunnustettu valtiovallankin taholta ja kun
7958: on saatu vuosittain liikenneministeriön kautta kentän työt ovat siinä vaiheessa, ettei ole mi-
7959: avustusta tähän mennessä yhteensä 380 000 tään mieltä viivyttää rakennustöiden loppuun-
7960: mk. Työvoimaministeriö on lisäksi kuluvalle saattamista, olisi luonnollista, että Ylivieskan
7961: vuodelle myöntänyt työllisyysavustusta 200 000 lentokenttä tässä vaiheessa rinnastettaisiin Kuu-
7962: mk. Ylivieskan kaupunki on vastaavana aikana samon, Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden
7963: käyttänyt varoja kentän rakentamiseen n. 1 lentokenttiin.
7964: milj. mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7965: Kentän valmistuminen edellyttää vuoden nioittaen,
7966: 1981 aikana vielä 1 200 metrin mittaisen kii-
7967: totien päällystämistä sekä kiitotien valaistuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7968: ja liikennettä ohjaavan majakan rakentamista. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7969: Yhteensä nämä tietävät lähes 2,9 milj. mk:n markkaa Ylivieskan lentokentän raken-
7970: kustannuksia. tamiseen.
7971: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
7972:
7973: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
7974: 174 1981 vp.
7975:
7976: Raha-asia-aloite n:o 164
7977:
7978:
7979:
7980:
7981: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentami-
7982: seen kehitysvammaisille
7983:
7984:
7985: E d u s ku n n a 11 e
7986:
7987: Suurin osa maamme kehitysvammaisista sel- omin avuin, mikäli heillä olisi sopiva asunto
7988: viytyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäi- ja kehitysvammahuollon tarjoamia tukipalvelu-
7989: sesti kotona, jos heillä olisi sopivia asuntoja. ja. Tällaisia henkilöitä on sekä kehitysvam-
7990: Ongelmana on kuitenkin kehitysvammaisille so- maisten hoitolaitoksissa että etenkin kunnallis-
7991: veltuvien asuntojen puute sekä ns. päivähoito- kodeissa ja mielisairaaloissa. Kehitysvammais-
7992: palvelujen järjestäminen. ten laitoshoidosta yhteiskunnalle aiheutuvat
7993: Invaliidihuoltolain mukaan kunnat voivat kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna
7994: saada valtionavustusta vammaisten asuntojen avohoitopalvelujen ja sopivien asuntojen ai-
7995: rakentamiseen. Mutta tähän tarkoitukseen va- kaansaamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
7996: rattu määräraha on nykyisellään täysin riittä- Avohoito antaisi kehitysvammaiselle mahdol-
7997: mätön. lisuuden elää omassa kodissaan ja se on siten
7998: Maassamme on arvioiden mukaan noin 5 000 yksilön kannalta inhimillinen vaihtoehto. Tä-
7999: asunnon tarpeessa olevaa kehitysvammaista, män vuoksi on tärkeää, että valtion tulo- ja
8000: mutta heille soveltuvia asuntola- ja tukiasunto- menoarvioon varataan määräraha, jonka avulla
8001: paikkoja on vain murto-osa tästä. kehitysvammaisten asuntopulaa voitaisiin hel-
8002: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yh- pottaa. Soveltuvan asunnon saannin turvaami-
8003: teiskunnan yhteyteen heille soveltuviin asun- nen olisi vähintä, mitä yhteiskunta voisi tehdä
8004: toihin, asuntaloihin tai tukiasuntoihin edistäisi tämän väestöryhmän hyväksi.
8005: kehitysvammaisten mahdollisuuksia osallistua Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8006: työelämään. Tämä edistäisi heidän mielenter- nioittaen,
8007: veyttään ja saisi heidät tuntemaan itsensä hyö-
8008: dyllisiksi kansalaisiksi. Myös hoitokustannukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8009: vähenisivät. 1982 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
8010: Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri markan määrärahan käytettäväksi asun-
8011: määrä kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät tojen rakentamiseen kehitysvammaisille.
8012: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8013:
8014: Impi Muroma Erkki Korhonen Asser Stenbäck
8015: Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
8016: Olavi Ronkainen Jorma Fred Sauli Hautala
8017: 1981 vp. 17S.
8018:
8019: Raha-asia-aloite n:o 165
8020:
8021:
8022:
8023:
8024: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta geriatrian professorin
8025: viran perustamiseksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen
8026: tiedekuntaan
8027:
8028:
8029: Edustk:unnalle
8030:
8031: Vanhusten osuus maamme väestöstä on vii- opistoissamme. Geriatrian erikoisalan kehittä-
8032: me vuosina jatkuvasti kasvanut. Yli 65-vuo- misestä on myönteisiä kansantaloudellisia tu·
8033: tiaita on jo nyt 10 % väestöstä ja vanhusten loksia ja inhimillisen hoidon kannalta myöntei-
8034: osuus kasvaa edelleen 1980-luvulla. Helsingissä siä kokemuksia yli 30 vuoden ajalta. Esimer-
8035: vanhusten osuus on vielä keskimääräistä suu- kiksi Englannissa sairaansijatarve vanhusten
8036: rempi. kohdalla on vain noin 1/3 siitä, mikä se on
8037: !kääntymisen myötä voimavarat vähenevät Pohjoismaissa.
8038: ja kunto heikkenee. Vanhuuteen liittyvät mo- On ilmeistä, että geriatrian erikoisalan asian-
8039: net samanaikaiset sairaudet kuten sydämen tuntemuksen kasvun ansiosta pystytään sairau-
8040: toiminnanvajaus, sokeritauti, verisuonten kalk- det toteamaan ja hoitamaan jo varhaisvaihees-
8041: keutuminen, nivelkulumat ja virtsatietulehduk- sa. Tällöin ehkäistään vaikeiden ja palautumat-
8042: set. Myös psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat tomien komplikaatioiden syntyminen.
8043: vähenevät ja mielenterveyteen kohdistuva ra- Tämä osaltaan johtaa vanhusten sairaalahoi-
8044: situs kasvaa. don tarpeen myöhentymiseen ja vähenemiseen.
8045: Monesti on vaikea erottaa erilaiset sairausti- Näin aikaansaadaan huomattavia kansantalou-
8046: lat normaaliin vanhenemiseen kuuluvista il- dellisia säästöjä ja edistetään myös ikääntyneen
8047: miöistä. Vanhuksilla sairausoireet, niiden vaa- väestönosan elämän inhimillisyyttä ja mielek-
8048: tima tutkimus ja hoito ovat ratkaisevasti eri- kyyttä.
8049: laiset kuin muilla ikäryhmillä. Esimerkiksi van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8050: huksen masennus- ja sekavuustila saattaa olla nioittaen,
8051: varoitus uhkaavasta fyysisestä sairaudesta. Hoi-
8052: don viivästyminen tällaisessa tilanteessa johtaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8053: monesti palautumattomiin vaurioihin. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8054: Vanhusten hoidon tason turvaaminen ja ke- 29.10.01 150 000 markkaa geriatrian
8055: hittäminen edellyttää geriatrian erikoisalan professorin viran perustamiseksi Helsin-
8056: asiantuntemusta. Maassamme ei ole kuitenkaan gin yliopiston lääketieteelliseen tiede-
8057: kuin yksi geriatrian erikoisalan professuuri yli- kuntaan.
8058: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8059:
8060: Impi Muroma Erkki Korhonen Asser Stenbäck
8061: Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
8062: Olavi Ronkainen Jorma Fred Sauli Hautala
8063: 1981 vp.
8064:
8065: Raha-asia-aloite n:o 166
8066:
8067:
8068:
8069:
8070: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta marjojen ja sienien
8071: talteenoton edistämiseen
8072:
8073:
8074: Eduskunnalle
8075:
8076: Suomen metsissä kasvaa puun ohella run- den väheneminen viipyvät, on löydettävä uusia
8077: saasti marjoja ja sieniä, joiden talteenotto, ja- keinoja erityisesti nuorten työllistämiseksi.
8078: lostus ja vienti antavat jo nyt tuloja haja-asu- Marjojen ja sienien talteenotto olisi eräs täl-
8079: tusalueiden väestölle. Talteenottoa tehostamalla lainen tuottavan työn mahdollisuus. Nuorille
8080: marja- ja sienisadon arvoa voitaisiin kohottaa työttömille tuleekin järjestää alan koulutusta
8081: huomattavasti nykyisestään. Se edellyttää kui- ja työttömyyskorvausten maksamisen sijasta
8082: tenkin valtiovallalta määrätietoista toimintaa heidät tulee työllistää mm. marjojen ja sienien
8083: keräyksen ja markkinoinnin järjestämiseksi. Sie- poimimisella. Tämän vaihtoehdon myönteisiä
8084: nien poimintaan liittyvät myrkyllisten sienila- kokemuksia on saatu eräästä kehitysaluekun-
8085: jikkeiden aiheuttamat vaaratekijät voidaan nasta, jossa nuoret ovat poimineet marjoja kun-
8086: poistaa järjestämällä sienien kerääjille koulu- nan koululaitosta varten.
8087: tusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8088: Marjojen talteenoton lisäämistä jarruttaa ha- nioittaen,
8089: janainen keräilyorganisaatio, joka nykyisellään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8090: muodostuu asiasta kiinnostuneista yksityisistä 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 30.32
8091: yrittäjistä. Sisäänostojen määrää rajoittaa lä- uudelle momentille 5 000 000 markan
8092: hinnä jatkokäsittelylaitosten, pakastamoiden, määrärahan käytettäväksi marjojen ja
8093: hillo- ja mehutehtaiden ja varastojen riittämä- sienien talteenottoa edistävään neuvon-
8094: tön kapasiteetti. Kun on ilmeistä, että talou- tatyöhön sekä mainittujen tuotteiden
8095: dellinen elpyminen ja sen johdosta työttömyy- viennin edistämiseen.
8096: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8097:
8098: Impi Muroma Erkki Korhonen Asser Stenbäck
8099: Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
8100: Olavi Ronkainen Jorma Fred Sauli Hautala
8101: 1981 vp. 177
8102:
8103: Raha-asia-aloite n:o 167
8104:
8105:
8106:
8107:
8108: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotihoidon tuke-
8109: miseen
8110:
8111:
8112: Eduskunnalle
8113:
8114: Lapsiperheiden toimeentuloturva on viime itse lapsiaan. Samoin jo ensimmamen alle 3-
8115: vuosina heikentynyt. Yhteiskunnan toimenpi- vuotias lapsi on tukeen oikeutettu.
8116: tein on lapsille luotava hyviä päivähoito-olo- Espoossa on lastensuojelutyö (korvaava työ)
8117: suhteita, mutta samalla on lasten vanhemmille vähentynyt kotihoidon tuen ansiosta. Espoossa
8118: ja huoltajille suotava mahdollisuudet hoitaa itse kotihoidon tukea ovat eniten käyttäneet hei-
8119: lapsensa. Lasten päivähoidosta annetun lain koimmassa sosiaalisessa asemassa olevat per-
8120: (36/73) 1 §:n 2 momentin mukaan lasten heet ja vähiten ensimmäisen sosiaalityhmän per-
8121: päivähoidolla tarkoitetaan mm. lapsen hoitoa heet.
8122: yksityiskodissa. Omien lasten hoitoa ei lasten Vuonna 1979 Espoossa kotihoidontukea saa-
8123: päivähoidosta annetussa laissa ole suljettu pois neista vain 2,3 % oli ensimmäiseen sosiaaliryh-
8124: perhepäivähoidon käsitteestä. Perhepäivähoi- mään kuuluvia perheitä, toiseen 18,2 %, kol-
8125: doksi ei kuitenkaan katsota oman lapsen hoi- manteen 44,5 % ja neljänteen 35,5 %.
8126: toa eikä kodissa työskentelevän kotiapulaisen Valtion jakaman 700 markan tasarahan on
8127: tai hoitajan suorittamaa lapsen hoitoa. sen sijaan voitu havaita painottuvan ensimmäi-
8128: Lasten päivähoitokysymystä ei voida rat- sen sosiaaliryhmän perheisiin, joita tasarahana
8129: kaista vain yhden tai kahden vaihtoehdon va- maksettavan kotihoidon tuen saajien kokonais-
8130: rassa. On tarjottava sellaisia vaihtoehtoja, joi- määrästä oli 51 %, kun sitä vastoin neljän-
8131: ta kokonaisvaltainen lasten päivähoitokysymys- teen sosiaaliryhmään kuuluvia oli vain 5 %.
8132: ten järjestäminen edellyttää. On järjestettävä Espoossa on myös havaittu, että huoltoavun
8133: jommallekummalle vanhemmista mahdollisuus tarve on vähentynyt perheissä, jotka saavat ko-
8134: jäädä kotiin hoitamaan alle 3-vuotiasta lastaan. tihoidon tukea ja jotka ennen sitä olivat olleet
8135: Kotona tapahtuvan hoidon tukemisen avulla huoltoavun tarpeessa.
8136: helpotettaisiin osaltaan vaikeata työllisyystilan- Kotihoito on osoittautunut taloudelliseksi,
8137: netta erityisesti nuorten osalta. Onhan 70 % turvalliseksi ja lapsen tasapainoista kehitystä
8138: pienten lasten äideistä tutkimusten mukaan tukevaksi hoitovaihtoehdoksi.
8139: halukkaita jäämään kotiin hoitamaan omia lap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8140: siaan, mikäli he saisivat yhteiskunnan tukea. nioittaen,
8141: Kotona tapahtuvan hoidon tukemisen mak-
8142: saruisperusteita määrättäessä tulee huomioida että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8143: Espoossa vuodesta 196 7 lähtien maksettu tulo- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8144: sidonnainen kotihoidon tuki, josta on saatu 33.15.32 300 000 000 markkaa käytet-
8145: myönteisiä kokemuksia. Tulosidonnaisen koti- täväksi lasten kotona tapahtuvan hoi-
8146: hoidon tuen avulla voidaan myös yksinhuolta- don tukemiseen.
8147: jille antaa mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan
8148: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8149:
8150: Impi Muroma Erkki Korhonen Asser Stenbäck
8151: Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
8152: Olavi Ronkainen Jorma Fred Sauli Hautala
8153:
8154:
8155: 23 088100408M
8156: 178 1981 vp.
8157:
8158: Raha-asia-aloite n:o 168
8159:
8160:
8161:
8162:
8163: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille päihdyttävien
8164: aineiden väärinkäyttäjien huoltoloiden ylimääräiseen valtion-
8165: avustukseen
8166:
8167:
8168: Eduskunnalle
8169:
8170: Päihteiden käyttö aiheuttaa haittoja ja on- dia kuluu hallintoon, jakeluun, ravintoloiden
8171: gelmia, jotka ilmenevät monin eri tavoin. Käy- ylläpitoon ja tarjoilupalkkioihin. Koko väestön
8172: tettävissä olevien tietojen mukaan alkoholimenot v. 1978 olivat 5,33 miljardia
8173: - yli 6 miljoonaa ajokertaa vuodessa aje- markkaa. Sillä rahamäärällä voisi rakentaa
8174: taan päihtyneenä maanteillämme (johtaja Mart- esim. 55 000 uutta kaksioasuntoa.
8175: ti Mäen esitelmä 18. 10. 1978 "tienkäyttäjät Päihteiden väärinkäyttäjien huollosta anne-
8176: ja alkoholi") tun lain mukaan, sellaisena kuin se on 29. 12.
8177: - alkoholi voi aiheuttaa sikiövaurioita 1976 muutettuna, kuntiin pitäisi saada kanto-
8178: - turvakoteja tarvitaan perheväkivallan li- kykyluokituksen mukaisesti valtionapua 39-
8179: sääntyessä ja siihen alkoholilla on erittäin huo- 70 % päihdehuoltoon. Lain rajoitukset ja val-
8180: mattava osuus tion tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen
8181: - päihteiden käyttö ja siitä aiheutuneet vau- riittämättömyys kuitenkin vähentävät tuota
8182: riot ovat siirtyneet huolestuttavan nuoriin ikä- osuutta. Tehokkaan hoitoketjun aikaansaami-
8183: luokkiin nen edellyttäisi kunnilta huomattavia investoin-
8184: - itsemurhia tehdään vuodessa n. 1100, teja, joihin niillä varsinkaan viime vuosina ei
8185: joista 40 % alkoholin vaikutuksen alaisena ole ollut varaa.
8186: - työtapaturmista 40 % sattuu alkoholin Vuonna 1976 rahoittivat kunnat 65% ja
8187: vaikutuksen alaisena valtio 26,1 % (asiakkaat 7,5 % ja muut tulot
8188: - v. 197 6 hoidettiin psykiatrisissa sairaa· 1,4 %) päihteiden väärinkäyttäjien huollosta,
8189: loissa 8 251 tapausta, joiden päädiagnoosina oli johon käytettiin yhteensä 26,6 miljoonaa mark-
8190: alkoholismi kaa. Alkoholin voittovaroja saatiin samana
8191: - sosiaalitoimen huoltoapuasiakkaista huo· vuonna kuntien sosiaalitoimistojen käyttöön
8192: mattavalla määrällä on alkoholiongelmia. ' kaikkiaan 3 miljoonaa markkaa. Vertailtaessa
8193: Lisäksi ALKO:n suorittamien tutkimusten alkoholin valmistuksesta ja myynnistä valtiolle
8194: tulevaa voittoa väärinkäyttäjien huoltoon käy-
8195: (valt. lis. Jussi Simpura) mukaan vuonna 1978
8196: tettyyn valtionosuuteen huomataan epäsuhde
8197: oli alkoholista johtuvia
8198: - juopumuspidätyksiä 217 500 valtion ja kuntien vastuunjaossa.
8199: Hoidon tehostaminen edellyttäisi valtion ta-
8200: - väkivaltarikoksia 11 500
8201: loudellisen osuuden huomattavaa lisäämistä.
8202: - rattijuoppouspidätyksiä 29 500
8203: - työtapaturmia 21 000 Alkoholin ongelmakäytöstä kärsivät eniten
8204: - alkoholin suurkuluttajia (v. 1976) käyttäjän lähiympäristö, nimenomaan perhe ja
8205: 230 000 työympäristö. Sekä päihteiden haitoista kärsi-
8206: - nk. rappioalkoholisteja 13 000 vien että koko yhteiskunnan edun mukaista
8207: - kulutus puhtaana alkoholina 6,22 litraa/ olisi, että hoitoketju olisi tehokas. Tuolloin
8208: asukas = 4 3 Koskenkorvapulloa asukasta koh- tulisi myös asunnottomien alkoholistien ase-
8209: den vauvatkin mukaan lukien. maan kiinnittää vakavaa huomiota. Onhan tut-
8210: kimuksin osoitettu, kuinka asunnoton alkoho-
8211: Alkoholin myynti on valtion monopolina. listi maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin yh-
8212: Se saa myyntituloina vuosittain noin 3,3 mil- teiskunnan tuella asutettu. On hyödytöntä hoi-
8213: jardia markkaa (1978), joista noin 1,5 miljar- taa ihmisiä laitoksissa, ellei heillä ole paluu-
8214: Raha-asia-aloite n:o 168 179
8215:
8216: tietä normaaliin elämään. Tarkoituksenmukai- tuvat ongelmat ja sen kunnille tuomat rasituk-'
8217: nen ja kohtuuvuokrainen asunto muodostaa set jakaantuvat epätasaisesti siten, että ne ka-
8218: tässä avainkysymyksen. sautuvat tiettyihin kuntiin. Kantokykyluoki-
8219: Päihteiden väärinkäytöstä johtuvat ongelmat tuksen mukaan määräytyvä valtionosuusjärjes-
8220: ovat suuremmat kuin osataan aavistaakaan. telmä ei ole tässä suhteessa oikeudenmukainen.
8221: Vastuu niin ennaltaehkäisevästä kuin vaurioita Tämä epäkohta on omiaan vaikeuttamaan kehi-
8222: korjaavasta työstä on koko yhteiskunnan. Hal- tystä kunnissa päihdehuollon alalla. Valtion-
8223: lintovastuun jättäminen sosiaaliviranomaisille ei osuusjärjestelmää tulisi täydentää riittävällä yli-
8224: saisi johtaa kokonaisvastuun unohtumiseen. määräisellä avustuksella, jonka jakoperusteena
8225: Päihdehuoltojärjestelmän sisältämät erityis- olisi juuri nimenomaan alkoholihaitoista kun-
8226: palvelut ovat tärkeä osa siitä kokonaisuudesta, nille aiheutuva rasite.
8227: jolla päihdeongelmia voidaan torjua ja ratkais- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
8228: ta. Kunnat eivät kykene selviytymään riittä-
8229: vän hyvin päihdehuoltotehtävistään, ellei siihen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8230: luoda riittäviä taloudellisia edellytyksiä val- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8231: tion taholta. Nykyisessä järjestelmässä ovat va- 33.54.36 20 000 000 markkaa käytettä-
8232: kavimmat puutteet siinä, että valtiovallan ta- väksi ylimääräisenä valtionavustuksena
8233: holla ei täytetä täysimääräisesti lainsäädännön kunnille päihdyttävien aineiden väärin-
8234: sille valtionavun ja valtionosuuden muodossa käyttäjien huoltoloiden ja toimintayk-
8235: asettamia velvoitteita. Toinen vakava epäkohta siköiden perustamiskustannuksiin.
8236: on siinä, että päihteiden väärinkäytöstä aiheu-
8237: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8238:
8239: Impi Muroma Erkki Korhonen Asser Stenbäck
8240: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
8241: Ulla Järvilehto
8242: 180 1981 vp.
8243:
8244: Raha-asia-aloite n:o 169
8245:
8246:
8247:
8248:
8249: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaisten alkoho-
8250: listien omaisille tarkoitetun turvakotiverkoston perustami-
8251: seen
8252:
8253:
8254: Eduskunnalle
8255:
8256: Ensi Kotien liitto ylläpitää suuremmilla paik- nilleen aiheuttama turvattomuus ja suoranaisen
8257: kakunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholis- fyysisen väkivallan uhka. Valtiovallan tulisi
8258: tien omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu huolehtia täysimääräisesti turvakotijärjestelmän
8259: hyviä kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan kustannuksista.
8260: laajentamista. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
8261: Valtio kerää alkoholinkäyttäjiltä alkoholijuo-
8262: maverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8263: sittain yli 3 miljardia markkaa. Valtion vel- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 33.58
8264: vollisuutena olisi huolehtia myös alkoholinkäy- uudelle momentille 10 000 000 markan
8265: töstä aiheutuvien haittojen torjunnasta. Eräs määrärahan väkivaltaisten alkoholistien
8266: tällainen inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava omaisille tarkoitetun turvakotiverkoston
8267: haitta on alkoholin vaikutuksen alaisena väki- perustamis- ja käyttökustannuksiin.
8268: valtaisesti käyttäytyvän henkilön perheenjäse-
8269: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8270:
8271: Impi Muroma Olavi Ronkainen Jorma Fred
8272: Ulla Järvilehto Erkki Korhonen Asser Stenbäck
8273: Antero Juntumaa Sauli Hautala
8274: 1981 vp. 181
8275:
8276: Raha-asia-aloite n:o 170
8277:
8278:
8279:
8280:
8281: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena kunnille
8282: puhelimien hankkimiseksi vanhuksille
8283:
8284:
8285: Eduskunnalle
8286:
8287: Viime vuosina on vanhusten turvattomuus Vanhusten tulisi saada puhelin käyttöönsä
8288: lisääntynyt. Monet haja-asutusalueiden vanhuk- yhteiskunnan tuen turvin. Erityisesti köyhille
8289: sista asuvat useiden kilometrien päässä lähim- kunnille tuottaa vaikeuksia hankkia vanhuksille
8290: mistä naapureista. Asutuskeskuksissa taas jo- puhelimia.
8291: kainen asuu omissa oloissaan niin, että sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8292: vuoksi tunnetaan yksinäisyyttä ja turvatto- nioittaen,
8293: muutta.
8294: Useilla vanhuksilla ei ole varoja oman puhe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8295: limen hankkimiseen. Kuitenkin puhelin edistäi- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8296: si yhteydenpitoa ja on monissa tilanteissa vält- markkaa avustuksena kunnille puheli-
8297: tämätön apu vanhuksille. mien hankkimista varten vanhuksille.
8298: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8299:
8300: Impi Muroma Erkki Korhonen Asser Stenbäck
8301: Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
8302: Olavi Ronkainen Jorma Fred Sauli Hautala
8303: 182 1981 vp.
8304:
8305: Raha-asia-aloite n:o 171
8306:
8307:
8308:
8309:
8310: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta leukemiaa sairastavien
8311: lasten erikoishoidon järjestämiseen
8312:
8313:
8314: Eduskunnalle
8315:
8316: Suomessa sairastuu vuosittain leukemiaan nan antamaa hoitoa ja huolenpitoa eristysaika-
8317: noin 50 lasta. Vielä 1950-luvulla lähes jokainen naan. Kuitenkin Lastenklinikan leukemiaosas-
8318: leukemiaan sairastunut lapsi kuoli, mutta vii- tolla on tavanomainen henkilöstömäärä ja työ-
8319: me vuosikymmenellä leukemian diagnostiikka, listat. Potilaiden määrä on liian suuri verrat-
8320: hoito ja ennuste ovat täysin muuttuneet. Par- tuna henkilöstön määrään. Kokonaisvaltainen
8321: haissa hoitokeskuksissa kyetään jo kaksi kol- hoito ei enää onnistu. .
8322: masosaa leukemiaan sairastuneista lapsista pe- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8323: lastamaan ja noin neljäsosa paranee kokonaan. nioittaen,
8324: Hyvät hoitotulokset edellyttävät kuitenkin
8325: erikoishoitoa. Suomessa ei ole riittävästi hen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8326: kilökuntaa tähän hoitoon ja sen vuoksi on me- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8327: netetty useita lapsia. Maassamme ei vielä ole 33.76.30 300 000 markkaa käytettäväk-
8328: yhtään lääkäriä, joka voisi keskittyä lasten si erikoislääkärin ja sairaanhoitajien
8329: leukemian ja syöpäsairauksien hoitoon. palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien
8330: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa lapsipotilaiden erikoishoidon järjestä-
8331: eristyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on ky- mistä varten.
8332: seessä, sitä enemmän hän tarvitsee henkilökun-
8333: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8334:
8335: Impi Muroma Erkki Korhonen Asser Stenbäck
8336: Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
8337: Olavi Ronkainen Jorma Fred Sauli Hautala
8338: 1981 vp. 183
8339:
8340: Raha"asia-aloite n:o 172
8341:
8342:
8343:
8344:
8345: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman kuntou-
8346: tuksen ja lääkinnällisen hoidon turvaamiseksi sotaveteraa-
8347: neille
8348:
8349:
8350: Eduskunnalle
8351:
8352: Tutkimusten mukaan suurin osa sotiimme Veteraanien tarvitsema kuntoutus ja hoito
8353: osallistuneista rintamaveteraaneista on tervey- tulee kokonaan kustantaa valtion varoista, kos-
8354: dentilaltaan muihin ikätovereihinsa nähden huo- ka veteraanien eläkkeet monessa tapauksessa
8355: nokuntoisia sekä erityisen kuntoutuksen ja ovat vielä varsin alhaisia.
8356: hoidon tarpeessa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8357: Rintamaveteraanien kuntoutusta varten nioittaen,
8358: maassamme toimii useita kuntoutuslaitoksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8359: Ongelmana on kuitenkin, että nämä kuntou- 1982 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
8360: tuslaitokset joutuvat perimään potilailtaan var- markan määrärahan käytettäväksi mak-
8361: sin huomattavia maksuja. Kuntoutuksen tar- suUoman kuntoutuksen ja muun tarvit-
8362: peessa oleva veteraani jää varojen puutteen tavan lääkinnällisen hoidon turvaami-
8363: vuoksi usein ilman tarvitsemaansa hoitoa. seen sotiemme veteraaneille.
8364: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8365:
8366: Impi Muroma Erkki Korhonen Jorma Fred
8367: Ulla Järvilehto Antero Juntumaa Asser Stenbäck
8368: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Sauli Hautala
8369: 184 1981 vp.
8370:
8371: Raha-asia-aloite n:o 173
8372:
8373:
8374:
8375:
8376: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Opis-
8377: ton rakennusavustukseen
8378:
8379:
8380: Eduskunnalle
8381:
8382: Etelä-Pohjanmaan Opistossa Ilmajoen kun- loutta. Eduskunta onkin vuoden 1980 tulo- ja
8383: nassa suoritetaan parhaillaan välttämättömäksi menoarviossa myöntänyt opiston rakentamiseen
8384: osoittautunutta osittaista uudisrakentamista. 600 000 markan ja vuoden 1981 tulo- ja meno-
8385: Niin opiston päärakennus kuin myös oppilas- arviossa 800 000 markan avustuksen. Avustus-
8386: asuntolat tarvitsevat osaksi uudisrakentamista, ta on välttämättä jatkettava seuraavina vuosina,
8387: osaksi peruskorjausta. Näin mm. siksi, että muuten taloudelliset vaikeudet käyvät ylivoi-
8388: paloviranomaiset ovat uhanneet antaa lähiaikoi- maisiksi.
8389: na jopa rakennuksen käyttökiellon. Edellä olevan perusteella ehdotan,
8390: Rakennussuunnitelma on kouluhallituksessa
8391: hyväksytty. Ensimmäisen vaiheen kustannusar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8392: vio on n. 3-3,5 milj. mk. Opisto, kuten 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8393: useimmat muutkin kansanopistot, kamppailee markan määrärahan rakennusavustuksek-
8394: suurten taloudellisten vaikeuksien kanssa. Vel- si Etelä-Pohjanmaan Opistolle Ilmajoel-
8395: kojen hoitokulut rasittavat jo muutenkin ta- la.
8396: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1981
8397:
8398: Pentti Mäki-Hakola
8399: 1981 vp. 185
8400:
8401: Raha-asia-aloite n:o 174
8402:
8403:
8404:
8405:
8406: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Kouran - Putulan
8407: maantien perusparantamiseen
8408:
8409:
8410: Eduskunnalle
8411:
8412: Eduskunta lausui vuoden 1974 talousarvion kemista ajaen mieluimmin pitempiä kiertoteitä.
8413: yhteydessä, että olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin Sen sijaan paikallisille asukkaille tie on jatkuva
8414: Veneskosken-Kouran-Putulan maantien pa- hankaluuden aiheuttaja. Tiesuunnitelma on val-
8415: rantamiseksi. Tämän johdosta onkin sitten suo- mis, joten tietyöhön voitaisiin ryhtyä koska ta-
8416: ritettu tievälin Veneskoski-Koura parantami- hansa.
8417: nen. Työ on kuitenkin keskeytynyt. Tie on niin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8418: vilkasliikenteinen, ettei se sorapäällysteisenä taen,
8419: säily tyydyttävässä kunnossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8420: Sekä Alavuden että Nurmon kunnat ovat 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
8421: jatkuvasti esittäneet toivomuksia tieviranomai- markan määrärahan Kouran-Putulan
8422: sille ko. maantien peruskorjaamiseksi. Pitempi- maantien parantamiseen Alavuden ja
8423: matkaiset välttävätkin tämän tien kautta kul- Nurmon kunnissa.
8424: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1981
8425:
8426: Pentti Mäki-Hakola
8427:
8428:
8429:
8430:
8431: 24 088100408M
8432: 186 1981 vp.
8433:
8434: Raha-asia-aloite n:o 175
8435:
8436:
8437:
8438:
8439: :, : Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta ns. Lehmäjoen maan-
8440: tien parantamiseen
8441:
8442:
8443: Eduskunnalle
8444:
8445: Tieyhteys Isonkyrön kirkolta naapurikuntiin Näitä tienrakennusmäärärahoja ei kuitenkaan
8446: Ylihärmään, Vöyrille ja Oravaisiin on varsin tähän mennessä ole myönnetty.
8447: heikko. Tie kulkee mutkitellen ja heikkokun- Tien parannussuunnitelma on valmis, joten
8448: toisena pitkin Lehmäjoen vartta. Tiellä on tär- työt olisi mahdollista aloittaa.
8449: keä merkitys varsinkin paikalliskäytössä. Sen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8450: varrella asuu nimittäin n. 1 500 asukasta. taen,
8451: Lehmäjoen perkaustyö on käynnissä. On il- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8452: meinen vaara, että tie saattaa osin sortua per- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
8453: kauksen jälkeen jokeen. Tienparannus pyrittiin markan määrärahan ns. Lehmäjoen
8454: saamaan samanaikaiseksi perkauksen kanssa. maantien parantamiseen Isonkyrön kun.-
8455: nassa.
8456: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8457:
8458: Pentti Mäki-Hakola
8459: 1981 vp. 187
8460:
8461: Raha-asia-aloite n:o 176
8462:
8463:
8464:
8465:
8466: Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
8467: omapääomaosuuteen
8468:
8469:
8470:
8471:
8472: Eduskunnalle
8473:
8474: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten asunnoissa jo yli puoleen, ollen tällä hetkellä
8475: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riit- jo lähes 10 mk/ m2 jkk.
8476: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija-
8477: Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarvioon
8478: asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vuoden
8479: eduskunta hyväksyi opiskelija-asuntotuotannon
8480: ajan tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes
8481: omaan pääomaan 5 miljoonan markan määrära-
8482: yksinomaan opiskelijajärjestöjen perustamat ja
8483: han. Tämä määräraha vastaa noin 3 % vuoden
8484: hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden
8485: 1980 opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta.
8486: toimesta on rakennettu vuosittain 2 500-4 500
8487: asuntopaikkaa. Opiskelijamäärien kasvu on Vuoden 1981 valtion tulo- ja menoarvioon on
8488: hyväksytty opiskelija-asuntotuotannon omaan
8489: aiheuttanut sen, että opiskelija-asuntojen mää-
8490: pääomaan määräraha, mutta vain myös 5 mil-
8491: rä ei voimakkaasta tuotannosta huolimatta ole
8492: joonan markan suuruisena. Paitsi että vuoden
8493: tänä päivänä läheskään riittävä. Perheettämistä
8494: 1980 asuntotuotantomäärärahoista rahoitetta-
8495: opiskelijoista vain joka neljäs hakija saa opis-
8496: vien opiskelija-asuntojen lähtövuokrat ovat hal-
8497: kelija-asuntopaikan ja perheellisten opiskelijoi-
8498: vempia kuin mitä ne olisivat ilman oman pää-
8499: den kohdalla tilanne on vieläkin vaikeampi.
8500: oman osuutta, on valtion omalla pääomalla
8501: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun-
8502: ollut myös muita positiivisia seurannaisvaiku-
8503: ta 1980:n mietinnössä, joka luovutettiin ope-
8504: tuksia. Kunnat, joiden alueella opiskelija-asun-
8505: tusministeri Stenbäckille 11. 2. 1981, on määri-
8506: totuotantoa on harjoitettu, ovat suhtautuneet
8507: telty opiskelija-asuntotuotannon alueellisesti ta-
8508: tähän tuotantoon aikaisempaa myönteisemmin
8509: sapainotetut, vuoteen 1986 ulottuvat vuotuiset
8510: ja ovat nyt omalta osaltaan valmiita antamaan
8511: tuotantotavoitteet. Toimikunta esittää, että vuo- oman pääoman opiskelija-asuntotuotantoon. Sa-
8512: sina 1981-86 tulee vuosittain tuottaa 3 750
8513: moin rahoittajien asenne on muuttunut positii-
8514: asuntopaikkaa eli 1 500 asuntoa.
8515: visemmaksi, mikä johtuu opiskelija-asuntojen
8516: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo-
8517: vakavaraisuuden parantumisesta.
8518: tanto on ollut kokonaisuudessaan valtion osalai-
8519: noittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaas- Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun-
8520: ti. Asumismenot muodostavatkin varsin suuren ta 1980:n suosituksissa opiskelija-asuntotuo-
8521: osan opiskelijoiden kokonaismenoista. Varsin- tannon rahoitusrakenteen korjaamiseksi esite-
8522: kin uusien opiskelija-asuntojen vuokrien koho- tään, että valtio ja kunnat osoittavat opiske-
8523: tessa ovat myös asumiskustannukset kohon- lija-asuntojen rakentamiseen omaa pääomaa
8524: neet huolimatta asumistuen ja asumislisän alen- kummatkin 5 %. Vuoden 1981 opiskelija-
8525: tavasta vaikutuksesta. Vuokrien korkeuden asuntojen uustuotantoa ajatellen tämä merkit-
8526: paasyynä on pääomakustannusten korkeus. see yhteensä 23,4 milj. markkaa. Rahoitusra-
8527: Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet ra- kenteen korjaaminen tällä tavoin alentaisi asu·
8528: kentamisensa lähes yksinomaan velkapääoman miskustannuksia n. 2,50 mk/m2 kuukaudessa
8529: turvin. Tästä syystä pääomakustannusten osuus eli 55 markalla asuntopaikkaa kohti kuukau-
8530: vuokrista on kohonnut uusimmissa opiskelija- dessa.
8531: 188 Raha-asia-aloite n:o 176
8532:
8533:
8534: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26.12.51 6 700 000 markan määrärahan
8535: nioittaen, opiskelija-asuntoloiden oman pääoman
8536: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden korottamiseksi ja opiskelija-asuntojen
8537: 1982 tulo- ja menoarvioon momentille vuokratason kohoamisen estämiseksi.
8538: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8539:
8540: Toivo Mäkynen Helena Pesola Ritva Laurila
8541: Tuulikki Petäjäniemi Timo Ihamäki Ilkka Kanerva
8542: Eva-Maija Pukkio Heikki Järvenpää Saara Mikkola
8543: Jalmari Torikka Ben Zyskowicz Anna-Kaarina Louvo
8544: Alla Jokinen Jouni J. Särkijärvi Erkki Pystynen
8545: Matti Pelttari
8546: 1981 vp. 189
8547:
8548: Raha-asia-aloite n:o 177
8549:
8550:
8551:
8552:
8553: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen keskiosan
8554: järjestelyyn
8555:
8556:
8557:
8558:
8559: Eduskunnalle
8560:
8561: Talvella 1975 nousivat Kokemäenjoessa tul- paus- sekä pengerrystöitä suoritetaan suunni-
8562: vat Porin kaupungissa sekä Kokemäen ja Huit- telmien mukaisesti.
8563: tisten kuntien alueella aiheuttaen huomattavia Lisäksi on välttämätöntä suorittaa samat
8564: vahinkoja. Syksyllä 1980 vedenpinta nousi Po- toimenpiteet myös Kokemäenjoen keskiosalla
8565: rin kaupungissa rautatiesillan yläpuolella lähes Kokemäellä ja Huittisissa, jotka ovat varsinaista
8566: vuoden 1975 tulva-ajan lukemiin. Valtion toi- tulva-aluetta. Jo yksin suunnitelmien teko on
8567: mesta käytettiin 0,8 milj. mk tulvasuojelutoi- varsin suuritöinen ja niiden tekeminen pitäisi
8568: miin ja maksettiin 0,5 milj. mk vahingonkor- aloittaa välittömästi, jotta päästäisiin toteutta-
8569: vauksia. Tulvien torjumiseksi ryhdyttiin vesi- maan varsinaista työosuutta.
8570: hallituksessa laatimaan suunnitelmia, joiden tar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8571: koituksena on muuttaa suurimpien järvialtaiden taen,
8572: säännöstelylupaehtoja, lisätä voimalaitosten te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8573: hoa sekä perata ja tuopata tulvia aiheuttavia 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
8574: jokiosuuksia ja pengertää alavia maita. markkaa Kokemäenjoen keskiosan jär-
8575: Kokemäenjoen suuosalla tehtävien töiden jestelyn, Huittinen ym. -nimisen hank-
8576: suunnittelu on tehty jo aikaisemmin ja ruop- keen suunnitelmien laatimiseen.
8577: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8578:
8579: Einari Nieminen
8580: 190 1981 vp.
8581:
8582: Raha-asia-aloite n:o 178
8583:
8584:
8585:
8586:
8587: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Turun piirille heik-
8588: kokuntoisten paikallisteiden kunnossapitoon
8589:
8590:
8591:
8592:
8593: Eduskunnalle
8594:
8595: Liikenneministeriön hallinnonalan määrärahat Tämän alkaneen vuoden sääolosuhteet ovat
8596: teiden tekemiseen ja kunnossapitoon eivät ole vieneet runsaasti varoja teiden talvihoitoon,
8597: nousseet siinä määrin ja siinä suhteessa kuin mikä vähentää tämän vuoden kunnostamis-
8598: ajoneuvojen kulutuksen lisäyksestä ja kustan- mahdollisuuksia ja lisää näin ollen varojen tar-
8599: nusten noususta aiheutuva tarve olisi edellyttä- vetta vuoden 1982 aikana.
8600: nyt. Uusien teiden rakentamisohjelmia on jou- Edellä esitetystä johtuen vuoden 1982 val-
8601: duttu hidastamaan. Monet käytössä olevat tiet tion tulo- ja menoarviota valmisteltaessa olisi
8602: ovat runsaasta kulutuksesta johtuen varsin määrärahoja lisättävä huomattavasti ja lisäyk-
8603: huonokuntoisia. Kaikkein suurin epäkohta val- sen painopiste suunnattava runsaampana pai-
8604: litsee siinä, että haja-asutusalueille johtavat pai- kallisteiden kunnostamiseen ja päällystämiseen.
8605: kallistiet ovat hoidossa jääneet kaikkein vähim- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8606: mälle. Kunnostuksesta on tingitty ja päällys- taen,
8607: tysohjelma on hidastunut.
8608: Jotta kuntiemme syrjäisimmät seudut voitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8609: siin pitää asuttuina ja niiden asukkaille tarjota 1982 tulo- ja menoarvioon 190 000 000
8610: tasapuoliset palvelut taajamien asukkaisiin näh- markkaa TVL:n Turun piirin käyttöön
8611: den, olisi tämä epäkohta kiireellisesti korjatta- kunnossapitomäärärahana, jonka käytös-
8612: va. Varsin suurena tämä epäkohta koetaan sä tulisi huomioida heikkokuntoiset pai-
8613: TVL:n Turun piirin alueella, jossa tiepohjat kallistiet.
8614: maalajinsa ansiosta ovat erittäin alttiita routa-
8615: vaurioille.
8616: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8617:
8618: Einari Nieminen
8619: 1981 vp. 191
8620:
8621: Raha-asia-aloite n:o 179
8622:
8623:
8624:
8625:
8626: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta arkistolaitok-
8627: selle mikrofilmien kuvaus- ja lukulaitteiden sekä muun ka-
8628: luston hankintaan
8629:
8630:
8631: Eduskunnalle
8632:
8633: Erityisesti sukututkimuksen kannalta ovat jo olemassa oleva tieto halutaan tallentaa ja
8634: suureksi vaikeudeksi muodostuneet Valtionar- pelastaa. Esimerkiksi 1850- ja 1860-lukujen
8635: kiston ja maakunta-arkistojen heikohkot mah- kirkon väestörekisterit ovat mikrokuvaamatta,
8636: dollisuudet palvella tietoa tarvitsevia. Suuret samoin kuin luovutettujen seurakuntien arkis-
8637: määrät tietoa on lisäksi tallentamatta ja sitä uh- tot. Tällaiset puutteet aiheuttavat suurta hait-
8638: kaa tuhoutuminen. Asian pikainen korjaaminen taa varsinkin arvokkaalle, lähes vapaaehtoisin
8639: vaatii, että arkistolaitoksella on riittävät resurs- voimin tehtävälle sukututkimustyölle.
8640: sit esimerkiksi aineiston mikrokuvaamiseen. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8641: mä edellyttää sekä henkilökunnan lisäystä että
8642: ennen kaikkea tarvittavan laitteiston määrän sel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8643: vää lisäämistä. Valtion vuoden 1981 tulo- ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8644: menoarviossa on mikrofilmien lukulaitteiden 29.93.70 300 000 markkaa arkistolai·
8645: ja muiden laitteiden sekä kaluston hankintaa tokselle käytettäväksi mikrofilmien ku·
8646: varten varattu 220 000 markkaa, mistä 20 000 vaus- ja lukulaitteiden sekä muun ka-
8647: on osoitettu Valtion ravitsemiskeskukselle. Tä- luston hankintaan.
8648: tä määrärahaa ei voida pitää riittävänä, mikäli
8649: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
8650:
8651: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
8652: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
8653: 192 1981 vp.
8654:
8655: Raha-asia-aloite n:o 180
8656:
8657:
8658:
8659:
8660: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyh-
8661: distysten Keskusjärjestö r.y:n avustamiseen
8662:
8663:
8664: Eduskunnalle
8665:
8666: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö on tähän keksijäyhdistyksissä. Tyypillinen neuvoa tar-
8667: asti saanut valtionapunsa keksintösäätiön vitseva on keksinnön tehnyt, jolla ei ole vielä
8668: kautta. Huolimatta hyvästä yhteistyöstä Kek- tietoa eikä kokemusta menettelytavoista.
8669: sintösäätiön kanssa, jossa järjestöllä on edus- Näissä olosuhteissa järjestön neuvontatoi-
8670: tus, olisi aiheellista muuttaa järjestön määrä- mintaa voidaan pitää "yleishyödyllisenä". Toi-
8671: raha myönnettäväksi suoraan valtion budjetis- mintasuunnitelmansa mukaisesti Keksijäyhdis-
8672: ta, sillä järjestön asema Keksintösäätiöstä tysten Keskusjärjestö tulee vuoden 1981 alus-
8673: riippuvaisena ei salli periaatteessa mahdollisten sa käynnistämään ulkopuolisin voimin tapah-
8674: erimielisyyksien syntymistä. Vaikka erimieli- tuvan juridisen, keksintöteknillisen ja kaupalli-
8675: syyksiä ei syntyisikään, edellyttää järjestön sen neuvontatoiminnan, joka vaatii järjestöitä
8676: asema ja tehtävä keksijäin etujen ajajana ja taloudellista osallistumista.
8677: keksintötoiminnan edistäjänä mahdollisuutta On aiheellista vertailun vuoksi viitata Ruot-
8678: eriävien mielipiteiden esittämiseen. sin Keksijäyhdistyksen SUF:n (Svenska Upp-
8679: Järjestön tehtäviin liittyy myös neuvonta- finnareföreningen) saamaan valtionapuun, joka
8680: työ, joka tänä päivänä muodostaa suuren osan on 1 miljoona kruunua vuodessa. Tämän
8681: sen toiminnasta. Järjestön puoleen käännytään määrärahan valtio on myöntänyt keksijäjärjes-
8682: varsinkin keksintöjen syntymisen alkuvaihees· tölle todettuaan, että keksijöiden oma järjestö
8683: sa, jolloin tarvitaan neuvoja patentinhausta, on tarkoituksenmukaisin ja tehokkain organi-
8684: rahoittajista, keksintöjen myyntiin liittyvistä saatio yksityisen keksintötoiminnan edistämi-
8685: valmistajista ja sopimusmenettelystä jne. Jär· seen. SUF:n henkilökuntaa ollaan juuri lisää-
8686: jestö toimii keksijäin "ensiapuasemana" ohja- mässä kolmesta viiteen henkilöön.
8687: ten heidät oikeiden viranomaisten ja asian- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8688: tuntijoiden puoleen ja antaen neuvoja niin pal-
8689: jon ja pitkälle kuin se nykyisten resurssien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8690: puitteissa on mahdollista. 1982 tulo- fa menoarvioon 300 000
8691: Neuvontatyö kohdistuu vain vähäisessä markkaa Keksijäyhdistysten Keskusjär-
8692: määrin järjestön omiin jäseniin. He perehty- jestö r.y:n avustamiseksi.
8693: vät keksintötoiminnan asioihin paikallisissa
8694: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8695:
8696: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä Anneli Kivitie
8697: 1981 rd. 193
8698:
8699: Finansmotion nr 181
8700:
8701:
8702:
8703:
8704: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för utvecklingshjälpen
8705:
8706:
8707: Tili Riksdagen
8708:
8709: Finland har deltagit aktivt i arbetet för en liga organisationernas arbete för att undanröja
8710: internationell utvecklingsstrategi. Utvecklings- social misär och lindra nöd och svält i den
8711: hjälpen intar en nyåelposition i denna strategi. fattiga världen. Med förhållandevis små resur-
8712: För de fattigaste länderna har utvecklingshjäl ser har dessa hjälpare åstadkommit synliga
8713: pen speciellt stor betydelse. resultat.
8714: Klyftan mellan i- och u-länderna har inte Om Finlands ansträngningar för att utveckla
8715: mi:nskat trots att omfattande internationella en internationell utvecklingsstrategi skall vara
8716: hjälpprogram har byggts upp. I de fattigaste trovärdiga, måste hjälpi:nsatserna utökas avse-
8717: länderna har bruttonationalprodukten växt än- värt. Finland bör fullfölja internationella åta-
8718: nu långsammare under 1970- än under 1960- ganden ifråga om utvecklingshjälpen.
8719: talet, vilket medfört att svälten och nöden Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
8720: ytterligare ökat. undertecknade vördsamt,
8721: Finlands andel i utvecklingsstrategin ligger
8722: långt efter de minimimålsättningar, som FN att Riksdagen i statsförslaget för år
8723: uppställt för utvecklingsbidragen. Trots flera år 1982 måtte uppta för hjälpen till u-
8724: av ekonomiskt välstånd understiger vår andel länderna 200 000 000 mark, dvs. ett
8725: de flesta OECD-ländernas andel och ligger belopp som motsvarar minst 0,32 % av
8726: långt efter de nordiska ländernas bidrag. bruttonationalprodukten.
8727: Tili ljuspunkterna i Finlands insatser hör
8728: kyrkans, de religiösa samfundens och de frivil-
8729: Helsingfors den 13 februari 1981
8730:
8731: Ole Norrback Boris Renlund
8732: Håkan Malm Elisabeth Rehn
8733:
8734:
8735:
8736:
8737: 25 088100408M
8738: 194 1981 vp.
8739:
8740: Raha-asia-aloite n:o 181 Suomennos
8741:
8742:
8743:
8744:
8745: Norrback ym.: Määrärahojen osoittamisesta kehitysapuun
8746:
8747:
8748: Eduskunnalle
8749:
8750: Suomi on osallistunut aktiivisesti kansainvä- toisten JarJestoJen tekemä työ sosiaalisen kur
8751: lisen kehitysavun suunnittelutyöhön. Tässä työs- juuden poistamiseksi ja hädän ja nälän lieven-
8752: sä kehitysapu on avainasemassa. Kaikkein köy- tämiseksi köyhässä maailmassa. Nämä auttajat
8753: himmille maille kehitysavulla on erityisen suuri ovat suhteellisen vähäisin varoin saaneet aikaan
8754: merkitys. näkyviä tuloksia.
8755: Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välinen Jotta Suomen ponnistelut kansainvälisen ke-
8756: kuilu ei ole kaventunut kansainvälisten avus- hitysavun suunnittelun hyväksi osoittautuisivat
8757: tusohjelmien laatimisesta huolimatta. Köyhim- luotettaviksi, meidän on lisättävä avustusten
8758: pien maiden bruttokansantuote on noussut määrää tuntuvasti. Suomen täytyy suorittaa
8759: vielä hitaammin 1970-luvulla kuin 1960-luvul- kansainväliset kehitysapua koskevat velvoit-
8760: la, mistä syystä nälkä ja hätä ovat yhä lisään- teensa.
8761: tyneet. Edellä olevan perusteella ehdo~amme kun-
8762: Suomen osuus kehitysavun suunnittelusta on nioittavasti,
8763: jäänyt YK:n asettamista kehitysavun vähim-
8764: mäistavoitteista kauaksi jälkeen. Huolimatta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8765: usean vuoden ajan vallinneesta taloudellisesta 1982 tulo- ja menoarvioon kansainväli-
8766: hyvinvoinnistamme jää meidän osuutemme jäl- seen kehitysapuun 200 000 000 markkaa
8767: keen useimmista OECD-maista ja on kaukana eli määrän, joka vastaa vähintään 0,32
8768: jäljessä muiden pohjoismaiden avustuksista. % bruttokansantuotteesta.
8769: Suomen ponnistelujen valopilkkuihin kuuluu
8770: kirkon, uskonnollisten yhteisöjen ja vapaaeh-
8771: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8772:
8773: Ole Norrback Bori-s Renlund
8774: Håkan Malm Elisabeth Rehn
8775: 1981 rd. 195
8776:
8777: Finansmotion nr 182
8778:
8779:
8780: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för planering av miljö·
8781: fvrskning samt naturvetenskaplig och geografisk forskning
8782: i Kvarkenregionen
8783:
8784: Tili Riksdagen
8785:
8786: Den naturvetenskapliga .forslmingen i Bott- En ändamålsenlig och kontinuerlig verksam-
8787: niska viken sker från i huvudsak två orter, het förutsätter att ansvaret för verksamheten
8788: d.v.s. från Uleåborg och från Abo. Även om åligger någon bestämd organisation. Tänkbara
8789: forskningsprojekten delvis sprids ut längs Bott- sådana finns naturligtvis redan. Ett villkor för
8790: niska vikens kust, så sker det dock en naturlig att verksamheten skall bli ändamålsenlig och
8791: koncentrering tili närheten av de två orter från tillförlitlig är att högskolorna och forsknings-
8792: vilka forskningen omhänderhas. institutioner är inkopplade. En arbetsgrupp
8793: Naturen i Kvarkenregionen är i många av- finns och den har uppgjort preliminära planer
8794: seenden specifik. Landhöjningen är rätt stor, för användningen. Med tanl(e på planeringen
8795: ca 100 cm på 100 år. Längs de österbottniska av en mera långsiktig verksamhet borde dock
8796: älvarna, främst Nykarleby älv och Kyro älv, såväl undervisningsministeriet som närliggande
8797: men också flera andra, rinner årligen stora högskolor delta i planeringen. Det bästa skulle
8798: mängder vatten. Dräneringarna och älvarnas in- vara att verksamheten skulle planeras av en
8799: vallningar har påverkat vattenmiljön på ett sätt, för ändamålet sammansatt, representativ arbets-
8800: som inte är helt klarlagt. Längs Vasa läns kust grupp.
8801: finns en del viktiga häcknings- och rastnings- Inte heller Sverige har någon omfattande
8802: platser för olika fågelarter. Kustfisket, som forskning rörande miljö och vattenkvalitet i
8803: tidigare var omfattande, har blivit allt mindre Kvarkenregionen. Det bör därför vara ett ge-
8804: till stor del beroende av att fiskstammen mensamt intresse för Finland ach Sverige att
8805: minskat. åstadkomma en samordnad verksamhet i de här
8806: Miljöforskning och biologisk ach geografisk frågorna i Kvarkenregionen.
8807: forskning blir allt viktigare för att naturen En mera detaljerad planering av ovannämn-
8808: inte skall skövlas och för att vår livsmiljö skall da verksamhet behövs innan aktivitet kan in-
8809: kunna förbli sund. Kontinuerliga undersök- ledas. De utrymmen Maxmo kommun erbjuder
8810: ningar och en omfattande forskning behövs för måste dessutom iståndsättas för att kunna an-
8811: att beslutsfattare skall ha ett tillförlitligt och vändas för ovannämnt ändamål.
8812: omfattande faktamaterial att tillgå när beslut Med hänvisning till det ovan anförda före-
8813: skall fattas. slås vördsamt,
8814: Maxmo kommun har erbjudit lämpliga ut-
8815: rymmen, d.v.s. Nabben gamla hamnlägenhet i att Riksdagen i statsförslaget för år
8816: Tottesund i Maxmo att användas vid forskning 1982 måtte uppta ett anslag om
8817: och undersökningar i Kvarkenregionen. För att 200 000 mark för planering av en kon-
8818: utrymmena skall kunna tas i bruk behövs dock tinuerlig miljöforskning samt naturve-
8819: en renovering. tenskaplig och geografisk forskning i
8820: Maxmo kommun är liten med ett befolk- Kvarkenregionen, samt för iståndsättan-
8821: ningsunderlag om drygt 1 000 personer. Kom- de av de utrymmen Maxmo kommun
8822: munen har därför icke kunnat iklä sig ansvaret erbjudit för ändamålet i Nabben i
8823: för kostnaderna för iståndsättandet av utrym- Tottesund by i Maxmo kommun.
8824: mena.
8825: Helsingfors den 4 februari 1981
8826:
8827: Ole Norrback Boris Renlund
8828: Elisabeth Rehn Håkan Malm
8829: 196 1981 vp.
8830:
8831: Raha-asia-aloite n:o 182 Suomennos
8832:
8833:
8834:
8835:
8836: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Merenkurkun alueen
8837: ympäristötutkimuksen suunnitteluun sekä luonnon- ja maan-
8838: tiete::lliseen tutkimukseen
8839:
8840:
8841: Eduskunnalle
8842:
8843: Pohjanlahden luonnontieteellinen tutkimus Tarkoituksenmukainen ja jatkuva tmmmta
8844: tapahtuu pääasiassa kahdelta paikkakunnalta kä- edellyttää, että joku tietty järjestö ottaa vasta-
8845: sin, ts. Oulusta ja Turusta. Vaikka tutkimus- takseen toiminnasta. Eräitä tällaisia on luon-
8846: kohteet sijaitsevat hajallaan Pohjanlahden ran- nollisesti jo olemassa. Ehtona sille, että toi-
8847: nikoilla, luonnollista tutkimuksen keskittymistä minnasta tulisi tarkoituksenmukainen ja luotet-
8848: tapahtuu kuitenkin niiden paikkakuntien lähei- tava, on korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
8849: syyteen, joilta tutkimusta suoritetaan. mukaan tuleminen. Työryhmä on olemassa ja
8850: Merenkurkun alueen luonto on monessa suh- se on tehnyt alustavan käyttösuunnitelman.
8851: teessa omaleimainen. Maan kohoaminen on ver- Pitkän tähtäyksen toiminnan suunnittelua aja-
8852: rattain suuri, n. 100 cm 100 vuodessa. Poh- tellen tulisi kuitenkin opetusministeriön ja lä-
8853: janmaan suurten jokien, ensi sijassa Uuden- heisyydessä sijaitsevien korkeakoulujen osallis-
8854: kaarlepyyn joen ja Kyröjoen kautta virtaa vuo- tua suunnittelutyöhön. Olisi parasta, että toi-
8855: sittain suuria vesimääriä. Kuivatukset ja jo- minnan suunnittelisi tätä tarkoitusta varten
8856: kien patoaminen ovat vaikuttaneet veden koos- asetettu edustava työryhmä.
8857: tumukseen tavalla, jota ei vielä ole täysin sel- Ruotsissakaan ei suoriteta mitään laajaa
8858: vitetty. Vaasan läänin rannikoilla on eräitä tär- Merenkurkun alueen veden laatua tai ympäris-
8859: keitä eri lintulajien pesimis- ja levähdyspaikko- töä koskevaa tutkimustyötä. Tästä syystä olisi
8860: ja. Aikaisemmin mittava rannikkokalastus on Suomen ja Ruotsin etujen mukaista saada ai-
8861: vähentynyt edelleen, pääasiassa kalakantojen kaan yhteistoimintaa näiden kysymysten sel-
8862: pienenemisen vuoksi. vittämiseksi Merenkurkun alueella.
8863: Ympäristöntutkimus ja biologinen ja maan- Edellä mainitun toiminnan yksityiskohtainen
8864: tieteellinen tutkimus tulevat yhä tärkeämmiksi, suunnittelu on tarpeen ennen kuin toiminta
8865: jottei luontoa haaskattaisi ja jotta elinympäris- voidaan aloittaa. Maksamaan tarjoamat tilat
8866: tömme säilyisi terveenä. Jatkuvaa tutkimusta ja täytyy lisäksi saattaa kuntoon ennen kuin niitä
8867: laajaa selvitystyötä tarvitaan, jotta päättäjillä voidaan käyttää edellä mainittuun tarkoituk-
8868: olisi luotettava ja laaja tietomateriaali käytet- seen.
8869: tävissään päätöksiä tehtäessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8870: Maksamaan kunta on tarjonnut sopivia ti- nioittavasti,
8871: loja, ts. Maksamaan Tottesundissa sijaitsevan
8872: Nabbelin satamatilan tutkimustarkoituksiin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8873: Merenkurkun alueella tehtäviin selvityksiin. 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
8874: Jotta tilat voitaisiin ottaa käyttöön, tarvitaan markan määrärahan Merenkurkun alueen
8875: kuitenkin uudistustöitä. jatkuvaa ympäristöntutkimusta ja luon-
8876: Maksamaan kunta on pieni, sen väkiluku on nontieteellistä tutkimusta varten sekä
8877: runsaat 1 000 henkilöä. Kunta ei ole tästä Maksamaan kunnan Tottesundin Nab-
8878: syystä voinut ottaa vastatakseen tilojen kun- benin tätä tarkoitusta varten tarjoamien
8879: nostamisesta aiheutuvia kuluja. tilojen kunnostamista varten.
8880: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
8881:
8882: Ole Norrback Boris Renlund
8883: Elisabeth Rehn Håkan Malm
8884: 1981 vp. 197
8885:
8886: Raha-asia-aloite n:o 183
8887:
8888:
8889:
8890:
8891: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen ja Keite-
8892: leen välisen vesiväylän rakennustöiden aloittamiseen
8893:
8894:
8895: Eduskunnalle
8896:
8897: Asiantuntijat ovat olleet varsin yksimielisiä kanavoidaan Kymijoki, Haukiveden-Hsveden
8898: siitä, että maan vesitieverkko tulisi saada ny- väli sekä Kemijoki.
8899: kyistä tehokkaampaan käyttöön. Tämä on pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8900: rusteltua nimenomaan energian säästämiseksi. taen,
8901: Monilla tahoilla on kiirehditty Päijänteen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8902: Keiteleen vesiväylän avaamista. Myös tie- ja 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8903: vesirakennushallitus on vesitieohjelmassaan markkaa Päijänteen ja Keiteleen väli-
8904: asettanut tämän yhteyden rakentamisen kiireel- sen vesiväylän suunnitteluun ja raken-
8905: liseksi. Lisäksi TVH edellyttää, että jatkossa nustöiden aloittamiseen.
8906: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
8907:
8908: Ole Norrback Paavo Vesterinen Mikko Ekorre
8909: Ensio Laine Juuso Häikiö Jaakko Itälä
8910: Pekka Vennamo
8911: 198 1981 vp.
8912:
8913: Raha-asia-aloite n:o 184
8914:
8915:
8916:
8917:
8918: Palmunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelu-
8919: toimistojen perustamiseen lääninhallituksiin
8920:
8921:
8922: Eduskunnalle
8923:
8924: Vuonna 1973 perustettiin lääninhallitusten kaammin esiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
8925: kaavoitus-, asunto- ja ympäristötoimistoihin ym- Viime aikoina tiedotusvälineet, suuri yleisö, lu-
8926: päristönsuojelun tarkastajan toimi. Lääninhalli- kuisat järjestöt jne. ovat laajassa mitassa tie-
8927: tusten ympäristönsuojelutehtäviin kuuluvat pää- dostaneet ympäristöasioiden sekavan ja puut-
8928: tös-, koordinointi-, valvonta- ja seuranta-asiat teellisen tilan ja tulevat edelleen vaatimaan
8929: seuraavilla aloilla: luonnonsuojelu, maiseman- ympäristöasioiden hoidon tehostamista. Tehos-
8930: hoito, muinaismuistojen suojelu, metsästys ja tamalla lääninhallitusten ympäristöasioiden hoi-
8931: kalastus, ulkoilu, jätehuolto, rakennussuojelu, toa on mahdollista puuttua paikallisiin ympä-
8932: ilmansuojelu, meluntorjunta. ristöongelmiin, siirtää päätösvaltaa ministeröistä
8933: On selvää, että yksi henkilö ei kykene selviy- lääneihin ja parantaa kansalaisten oikeusturvaa
8934: tymään lääninhallituksen nykyisistäkään ympä- ja palvelua ympäristöasioissa. Myöskään ympä-
8935: ristönsuojelutehtävistä, joita jokainen uusi ym- ristötutkimuksia ja -selvityksiä ei ole, kuten tä-
8936: päristöä koskeva laki vielä lisää. Jätehuoltolaki hän asti, syytä tehdä pelkästään ministeriöta-
8937: toi jo tullessaan lähes uuden virkamiehen teh- solla, vaan lääninhallituksillakin tulisi olla käy-
8938: tävät viime vuonna. Valtioneuvoston hyväksy- tössään varoja näihin tarkoituksiin.
8939: mien luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8940: yksityismaiden osalta ja alueiden valvonta vaa- nioittavasti,
8941: tivat nekin ainakin yhden henkilön.
8942: Ympäristöasioita hoitavan henkilöstön pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8943: haa alimitoitusta lääninhallituksissa onkin pidet- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8944: tävä ympäristöhallinnon suurimpana puutteena. 26.05.01 1 700 000 markkaa lääninhal-
8945: Myös lääninhallitusten ympäristönsuojelun neu- litusten ympäristönsuojelutoimistojen pe-
8946: vottelukuntien toimintaresurssit ovat olematto- rustamista varten tarvittavien toimisto-
8947: mat, eivätkä neuvottelukunnat tästä syystä ole päällikön, toimistoinsinöörin ja luonnon-
8948: pystyneet toimimaan juuri lainkaan. Samaan ai- suojelun tarkastajan palkkaukseen.
8949: kaan ympäristöasiat ovat nousseet yhä voimak-
8950: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8951:
8952: Lauri Palmunen Elisabeth Rehn Liisa Jaakonsaari
8953: Inger Hirvelä Pertti Salolainen Urho Pohto
8954: 1981 vp. 199
8955:
8956: Raha-asia-aloite n:o 185
8957:
8958:
8959:
8960:
8961: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintosihteerin viran
8962: perustamiseksi Jyväskylän yliopiston humanistiseen tiede-
8963: kuntaan
8964:
8965:
8966: Eduskunnalle
8967:
8968: Jyväskylän yliopistossa on kolme opintosih- den palkkaamiseksi saadut määrärahat on tar-
8969: teerin ylimääräistä tointa. Näistä yksi on reh- koitus lopettaa siinä vaiheessa, kun tutkinnon-
8970: torinvirastossa, yksi opettajankoulutuslaitokses- uudistus toteutuu, neljän tiedekunnan koulu-
8971: sa ja yksi yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnas- tussuunnittelu ja opintoasiainhallinto jäisi il-
8972: sa. Neljässä yliopiston tiedekunnassa, joukossa man vastuuhenkilöä juuri siinä vaiheessa kun
8973: kaksi suurinta tiedekuntaa, ei ole opintosihtee- tarvitaan työvoimaa uudistuksen eniten suun-
8974: rin tointa. nittelu- ja hallintotyötä vaativaan vaiheeseen.
8975: Suhteessa maamme muihin korkeakouluihin, Kiireisimmin opintosihteeriä tarvitaan humanis-
8976: erityisesti vastaavan kokoisiin, on edellä sanot- tiseen tiedekuntaan.
8977: tu opintosihteerien määrä Jyväskylän yliopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8978: tossa vähäinen. Esimerkiksi Turun ja Tampe- nioittavasti,
8979: reen yliopistoissa on kuusi opintosihteeriä kum-
8980: massakin ja Oulun yliopistossa seitsemän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8981: Tutkinnonuudistuksen suunnitteluun liittyviä 1982 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
8982: tehtäviä on Jyväskylän yliopistossa hoidettu kaa opintosihteerin viran perustamiseksi
8983: opetusministeriön rahoilla palkattujen suunnit- Jyväsleylän yliopiston humanistiseen tie-
8984: telijoiden toimesta. Kun näiden suunnittelijoi- dekuntaan.
8985: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8986:
8987: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
8988: Paavo Vesterinen Väinö Rautiainen
8989: Hannu Tapiola
8990: 200 1981 vp.
8991:
8992: Raha-asia-aloite n:o 186
8993:
8994:
8995:
8996:
8997: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lukialaisten matka-
8998: kustannuksista johtuvien menojen valtionavustuksiin
8999:
9000:
9001: Eduskunnalle
9002:
9003: Haja-asutusalueella lukiokoulutuksen saavu- että lukion työpäivää ei voida enaa JarJestaa
9004: tettavuus saattaa vielä muodostua esteeksi lu- peruskoulun työpäivän pituiseksi, jonka mu-
9005: kioon hakeutumiselle. Tämän johdosta monet kaan yleiset koululaiskuljetukset on järjestetty.
9006: kunnat ovat ilman valtion osuutta avustaneet Lukiokoulutuksen saavutettavuus vaikeutuu
9007: lukialaisten matka- ja majoituskustannuksia. siis nykyisestään, koska lukiolaiset eivät voi
9008: Tämä onkin ratkaisevasti parantanut lukiokou- käyttää samoja vuoroja peruskoululaisten kans-
9009: lutuksen saavutettavuutta haja-asutusalueella. sa. Toisena vaihtoehtona on, että haja-asutus-
9010: Esim. Lapin läänin lukioissa on oppilaita ikä- alueella joudutaan oppilaiden ainevalintoja ra-
9011: luokasta lukiossa suunnilleen samanlainen osuus joittamaan, mikä muodostuisi oppilaiden jatko-
9012: kuin muuallakin maassamme. Tämä on kuiten- opintojen kannalta epäoikeudenmukaiseksi.
9013: kin aiheuttanut kunnille kohtuuttoman suuria Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9014: kustannuksia.
9015: Toisaalta on selvästi havaittavissa, että niis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9016: sä kunnissa, joissa kunta ei avusta lukialaisten 1982 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
9017: matkakustannuksia, lukioon hakeutuminen riip- markkaa kunnille maksettaviin lukia-
9018: puu oppilaan varallisuudesta. laisten matkakustannuksista ;ohtuvien
9019: Elokuun 15 päivänä 1980 asetuksella annet- menojen valtionosuuksiin.
9020: tu uusi lukusuunnitelma merkitsee myös sitä,
9021: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9022:
9023: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä Markku Kauppinen
9024: 1981 vp. 201
9025:
9026: Raha-asia-aloite n:o 187
9027:
9028:
9029:
9030:
9031: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousoppilaitok-
9032: sen suunnittelemiseksi Korpilahdelle
9033:
9034:
9035: Eduskunnalle
9036:
9037: Nuorten kiinnostus maataloudelliseen koulu- maatalouskoulutuksen osalta selvässä tyhjiössä.
9038: tukseen on lisääntynyt viimeisten vuosien ai- Matkaa Korpilahdelta lähimpään maatalousop-
9039: kana suuresti. Esimerkiksi Tarvaalan maatalous- pilaitokseen Saarijärven Tarvaalaan on noin
9040: oppilaitokseen Saarijärvellä pyrki syksyllä 1979 100 kilometriä. Eteläisessä Keski-Suomessa
9041: aloituspaikkoihin nähden kaksinkertainen mää- Korpilahti on kuitenkin alueensa maantieteel-
9042: rä oppilaita. Keskiasteen koulutuksen uudistuk- linen keskuspaikka. Korpilahti on myös voima-
9043: sen suunnittelussa onkin aivan oikein lähdetty kas maatalouspaikkakunta. Vuonna 1975 sai
9044: lisäämään maatalousopetusta voimakkaasti. kunnan ammatissa toimivasta väestöstä noin
9045: Keski-Suomen lääninhallituksen valmistamas- puolet toimeentulonsa maa- ja metsätaloudes-
9046: sa keskiasteen koulutuksen suunnitelmassa esi- ta. Paikkakunnalla ei ole eikä sinne ole suun-
9047: tetään Keski-Suomeen perustettavaksi uusi maa- niteltu muita keskiasteen oppilaitoksia.
9048: talousoppilaitos (maatalous- ja puutarhaoppilai- Edellä sanottuun viitaten ,ehdotamme kun-
9049: tos) Korpilahdelle. Suunnitelmassa esitetään nioittavasti,
9050: aloituspaikkojen määräksi alkuvaiheessa 68 op-
9051: pilaspaikkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9052: Korpilahden sopivuutta maatalousoppilaitok- 1982 tulo- ja menoarvioon 250 000
9053: sen sijoituspaikaksi voidaan perustella monin markkaa maatalousoppilaitoksen suun-
9054: eri tavoin. Koko eteläinen Keski-Suomi on nittelemista varten Korpilahden kuntaan.
9055: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9056:
9057: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
9058: Paavo Vesterinen Väinö Rautiainen
9059:
9060:
9061:
9062:
9063: 26 088100408M
9064: 202 1981 vp.
9065:
9066: Raha-asia-aloite n:o 188
9067:
9068:
9069:
9070:
9071: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousoppilaitok-
9072: sen suunnittelemiseksi Pihtiputaalle
9073:
9074:
9075: Eduskunnalle
9076:
9077: Nuorten kiinnostus maataloudelliseen koulu- kakunta. Viitasaarella t01m1vaa ammattikoulun
9078: tukseen on lisääntynyt viimeisten vuosien ai- sivupistettä lukuun ottamatta ei pohjoisessa
9079: kana suuresti. Esimerkiksi Tarvaalan maatalous- Keski-Suomessa ole muita keskiasteen oppilai-
9080: oppilaitokseen Saarijärvellä on viime vuosina toksia. Alue on koulutuspaikkatyhjiössä. Tänä
9081: pyrkinyt aloituspaikkoihin nähden kaksinkertai- syksynä paikkakunnalla aloitettiin tilapäinen
9082: nen määrä oppilaita. Keskiasteen koulutuksen maatalouskoulutus, maamieskoululinjan muo-
9083: uudistuksessa onkin aivan oikein lähdetty lisää- dossa. Hakijoita tähän koulutukseen oli 2,5
9084: mään maatalousopetusta voimakkaasti. kertainen määrä aloituspaikkoihin verrattuna.
9085: Keskiasteen uudistukseen liittyen on ammat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9086: tikasvatushallituksessa kaavailtu yhden uuden tavasti,
9087: maatalousoppilaitoksen perustamista pohjoiseen
9088: Keski-Suomeen, lähinnä Pihtiputaalle. Pihtipu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9089: das onkin monin tavoin sijoituspaikaksi hyvin 1982 tulo- ja menoarvioon 250 000
9090: sopiva paikkakunta. Pihtipudas on voimakas markkaa maatalousoppilaitoksen suunnit-
9091: maatalouspitäjä, erityisesti maidontuottajapaik- telemista varten Pihtiputaan kuntaan.
9092: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9093:
9094: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
9095: Paavo Vesterinen Väinö Rautiainen
9096: 1981 vp. 203
9097:
9098: Raha-asia-aloite n:o 189
9099:
9100:
9101:
9102:
9103: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta esiopetuksen järjes-
9104: tämistä varten haja-asutusalueen peruskouluissa
9105:
9106:
9107: Eduskunnalle
9108:
9109: Vuoden 1978 lopussa oli kuusivuotiaiden mukaan pitävät lasten vanhemmat ja opettajat
9110: ikäluokka 58 143 lasta, joista kunnallisissa ja sekä kyseisten kokeilukuntien kouluviranomai-
9111: yksityisissä päiväkodeissa oli koko maassa yh- set esiopetuksessa noudatettuja toimintamuoto-
9112: teensä 23 826 lasta eli noin 41 % ikäluokasta. ja lasten kokonaiskehitystä ja oppimisvalmiuk-
9113: Kyseinen prosenttiluku vaihteli lääneittäin suu· sia edistävinä.
9114: resti ja oli alhaisin Pohjois-Karjalassa 20 % Esiopetuspalvelujen ja peruskoulun alkuope-
9115: ja korkein Uudellamaalla 61 %. Edellistä suu- tuksen kehittämisen kannalta on perusteltua
9116: rempi oli ero maalaiskuntien ja kaupunkien jatkaa koulujärjestelmälain viitoittamaa kehittä-
9117: välillä, sillä noin 82 % kuusivuotiaiden päi- mislinjaa. Tällä hetkellä painopisteen tulee olla
9118: väkotipaikoista sijoittui kaupunkeihin. Jos ver- esiopetuspalveluiden jakamisessa koulun väli-
9119: tailu suoritettaisiin haja-asutuksen ja taajamien tyksellä niille lapsille, joille päiväkotitoiminnan
9120: välillä, muodostuisi ero vieläkin suuremmaksi. järjestäminen tuottaa suuria vaikeuksia.
9121: Koulujärjestelmälain ( 46 7/68) mukaisesti Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9122: kuusivuotiaiden esiopetusta on kokeiltu 1970-
9123: luvun alusta lähtien koulun yhteydessä eräissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9124: haja-asutusalueen kunnissa (Haukipudas, Kiu- 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
9125: ruvesi, Juuka, Nousiainen, Pirkkala, Rantsila). markkaa esiopetuksen järjestämistä var-
9126: Jyväskylän yliopistossa suoritetun tutkimuksen ten haja-asutusalueen peruskouluissa.
9127: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9128:
9129: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
9130: Paavo Vesterinen Väinö Rautiainen
9131: 204 1981 vp.
9132:
9133: Raha-asia-aloite n:o 190
9134:
9135:
9136:
9137:
9138: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta metsänjalostusaseman
9139: suunnittelemiseksi Saarijärvelle
9140:
9141:
9142: Eduskunnalle
9143:
9144: Metsänjalostusohjelmassa vuosille 197 6- niltaan keskustaajaman läheisyydessä tarkoituk-
9145: 1985 edellytetään metsänjalostusaseman raken- seen hyvä.
9146: tamista kiireellisenä Keski-Suomeen. Saarijärven Metsänjalostusaseman rakentamisen puolesta
9147: kunnanhallitus on tehnyt metsänjalostustoimi- Saarijärvelle puhuu myös paikkakunnan vaikea
9148: kunnalle ja maa- ja metsätalousministeriölle esi- työllisyystilanne. Työttömyyslukemat ovat jat-
9149: tykset metsänjalostusaseman sijoittamisesta Saa- kuvasti olleet lähes kaksinkertaiset maan kes-
9150: rijärvelle Ahvenlammen alueelle. Metsänjalos- kimääräislukemiin verrattuna.
9151: tustoimikunnan, ministeriön ja metsähallituksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9152: edustajat ovat tutustuneet paikkaan ja toden- tavasti,
9153: neet sen tarkoitukseen sopivaksi.
9154: Saarijärvi ns. Järvi-Suomen alueella on sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9155: ilmastollisesti että metsätaloudellisesti ja met- 1982 tulo- ia menoarvioon 200 000
9156: sänjalostuksellisesti tarkoituksenmukainen met- markkaa metsänialostusaseman suunnit-
9157: sänjalostusaseman paikka. Ahvenlammen alue telemiseksi Saariiärven kuntaan.
9158: on maastoltaan, kunnallistekniikaltaan ja sijain-
9159: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9160:
9161: Mauri Pekkarinen
9162: 1981 vp. 205
9163:
9164: Raha-asia-aloite n:o 191
9165:
9166:
9167:
9168:
9169: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta parannustyön aloit-
9170: tamiseksi maantiellä n:o 760 välillä Pihtipudas-Muuras-
9171: järvi
9172:
9173:
9174: Eduskunnalle
9175:
9176: Maantie n:o 760 välillä Pihtipudas-Muu- suoritettaman heti 80-luvun alussa. Uusimmassa
9177: rasjärvi yhdistää Pihtiputaan ja Reisjärven kun- tienpidon toimenpideohjelmassa perusparannus
9178: takeskukset. Tie lähtee 4-tieltä Pihtiputaan on tarkoitus suorittaa vasta vuosina 1985-86.
9179: kirkonkylän pohjoispuolelta. Matkaa sieltä Reis- Hankkeen tällainen viivyttäminen ei ole perus-
9180: järven rajalle on n. 36 km ja Reisjärven kirkon- teltua enempää tienpidon kuin myöskään työl-
9181: kylään n. 50 km. Tie on tärkein yhdystie poh- lisyyspolitiikan näkökohdilla. Perusparannustyöt
9182: joisen Keski-Suomen ja Pohjanlahden rannikon tulisikin valtion budjettirahoituksen turvin
9183: välillä. Pihtiputaan kunnan sisäisessä liiken- aloittaa jo vuonna 1982. Tarvittavat suunnitel-
9184: teessä tie on eniten liikennöity maantie. mat ovat valmiit. Vähäisiä töitä tiellä suori-
9185: Tietä pitkin hoidetaan myös valtaosa Pihti- tetaan työllisyystöinä jo tällä hetkellä. Hank-
9186: putaan öljynkuljetuksista ja noin 1/3 kunnan keen kustannusarvioksi on laskettu n. 13,2
9187: alueelta lähtevästä puutavarasta ajetaan sen milj. markkaa.
9188: kautta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9189: Runsaan liikenteen ja tien rakenteen heik- tavasti,
9190: kouden, mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi
9191: tien kuntoa ei ole kyetty pitämään liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9192: määriä vastaavalla tasolla. Tieosuus kaipaa pi- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
9193: kaista parannusta. markan määrärahan parannustyön aloit-
9194: TVL:n Keski-Suomen piirin alkuperäisten tamiseksi maantiellä n:o 760 välillä
9195: suunnitelmien mukaan tien perusparannus piti Pihtipudas-Muurasjärvi.
9196: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9197:
9198: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen
9199: Hannu Tenhiälä Juhani Vähäkangas
9200: 206 1981 vp.
9201:
9202: Raha-asia-aloite n:o 192
9203:
9204:
9205:
9206:
9207: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sil-
9208: lan rakennustöiden aloittamiseen
9209:
9210:
9211: Eduskunnalle
9212:
9213: Eteläisen Keski-Suomen ainoa seudullinen Kärkistensalmen sillan rakentamiskustannuk-
9214: poikittaisyhteys Joutsan-Korpilahden tie (mt. siksi on laskettu 25 miljoonaa markkaa (tr.
9215: n:o 610) kulkee Kärkistensalmen kautta. Sal- ind. 260). Hanke on merkitty Keski-Suomen
9216: men ylitys hoidetaan lossin avulla. tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon toimenpide-
9217: Joutsan-Korpilahden tien liikennetiheydeksi ohjelmassa vuodelle 1985. Tiesuunnitelmat ovat
9218: on arvioitu n. 570 ajoneuvoa vuorokaudessa. valmiit.
9219: Kärkistensalmen lossi on merkittävä liikenteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9220: pullonkaula, mikä vielä korostuu kesäisin lii- nioittavasti,
9221: kenteen ollessa erittäin vilkasta Päijänteen run-
9222: saan loma-asutuksen vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9223: Kärkistensalmen lossi muodostaa myös Päi- 1982 tulo- ia menoarvioon 2 000 000
9224: jänteen vesiliikenteelle vaikean kapeikon. Tilan- markkaa Kärkistensalmen sillan raken-
9225: ne vaikeutuu entisestään, jos suunniteltu Kei- nustöiden aloittamiseen.
9226: teleen-Päijänteen kanava toteutuu ja vesilii-
9227: kenne lisääntyy.
9228: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9229:
9230: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
9231: Paavo Vesterinen Väinö Rautiainen
9232: Hannu Tapiola
9233: 1981 vp. 207
9234:
9235: Raha-asia-aloite n:o 193
9236:
9237:
9238:
9239:
9240: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta tiemuseon perustamiseksi
9241: Raisioon
9242:
9243:
9244: Eduskunnalle
9245:
9246: Maastamme puuttuu toistaiseksi tiemuseo. tava jo valtion vuoden 1982 tulo- ja menoar-
9247: Tarve sen perustamiseen on ilmeinen ja kii- vioon. Kustannusten noustessa nykyrahassa jo
9248: reinen. Ellei hanketta pian saada toteutetuksi, noin neljään miljoonaan olisi valtion osuudeksi
9249: on olemassa vaara, että osa museoitavaksi kel- varattava siitä noin kaksi kolmannesta.
9250: paavasta kalustosta romutetaan tai muuten hä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9251: vitetään. taen,
9252: Tarve museon perustamiseen on todettu
9253: myös virallisella taholla. Päätös TVH:ssa mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9254: seon perustamisesta Raision kaupunkiin on teh- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
9255: ty 6. 8. 1980. markan määrärahan tiemuseon perusta-
9256: Huolimatta kiristyvästä taloudellisesta tilan- miseksi Raision kaupunkiin.
9257: teesta varat hankkeen toteuttamiseen olisi saa-
9258: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9259:
9260: Heikki Perho Arto Lampinen
9261: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
9262: 208 1981 vp.
9263:
9264: Raha-asia-aloite n:o 194
9265:
9266:
9267:
9268:
9269: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Helsingin radan
9270: kunnostamiseksi välillä Salo-Turku
9271:
9272:
9273: Eduskunnalle
9274:
9275: Rautatie rataosuudella Turku-Helsinki on Perusparannus käsittäisi sekä radan kunnon pa-
9276: jo pitkään ollut erittäin heikkokuntoinen eikä rannusta että uuden ratalinjan vetoa liikenteel-
9277: vastaa enää rautatieliikenteen sille asettamia Usesti ja korjaustöiden kannalta edullisempaan
9278: vaatimuksia. Tämä on yleisesti todettu tosiasia. paikkaan. Perusparannuksella poistettaisiin li-
9279: Tähän perustuen radan kunnostus välillä Kirk- säksi joukko vaarallisia tasoristeyksiä.
9280: konummi-Karjaa on jo päätetty ja sen toteut- VR:n arvioiden mukaan, jotta hanke edis-
9281: taminen aloitettu. tyisi, tarvittaisiin vuosittain 16 milj. markkaa.
9282: Perusparannushanke muiltakaan osin ei suin- Tällä vuosittaisella summalla voisi VR raken-
9283: kaan ole uusi, mutta on viivästynyt ns. ELSA- taa radan nykyisten valmiuksiensa puitteissa yh-
9284: ratahankkeen johdosta. Esimerkiksi perusparan- täjaksoisesti valmiiksi.
9285: nustyö rataosalla Turku-Salo on edennyt tus- Rataosa Turku-Salo kuuluu paitsi ns. jää-
9286: kin ollenkaan, vaikka ko. rataosan parantami- dytettyyn ELSA-hankkeeseen myös oleellisena
9287: sella ei ole mitään vaikutusta siihen, toteutuu- osana rantaradan palvelutason parantamissuun-
9288: ko ELSA-hanke vai ei. nitelmaan. Molempia hankkeita ajatellen perus-
9289: Vuoden 1981 valtion tulo- ja menoarviossa parannustyö olisi siis välttämätön ja perusteltu.
9290: on budjetoitu 4 milj. markkaa rataosan Turku Nykyisen radan huonon kunnon vuoksi Val-
9291: -Salo perusparannusta varten. Tämä tosiasia tionrautatiet menettää vuosittain huomattavan
9292: on ilahduttava, koska se merkitsee, että koko summan, eräiden arvioiden mukaan jopa 1
9293: rataosa on huomioitu. Hankkeen kokonaisra- milj. markkaa, henkilöliikennetuloissa.
9294: hoituksessa 4 milj. mk ei vielä kuitenkaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9295: merkitse juuri mitään, varsinkaan kun se ei nioittaen,
9296: vielä riitä varsinaiseen töiden aloittamiseen.
9297: Kielteistä asiassa on, että Valtionrautateiden että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9298: kts-suunnitelman mukaan varsinaisiin kunnos- den 1982 tulo- ja menoarvioon
9299: tustöihin päästäisiin vasta vuonna 1986. Hank- 16 000 000 markkaa Turun-Helsingin
9300: keen toteuttamista ei missään tapauksessa pitäi- radan kunnostamiseksi välillä Salo-
9301: si lykätä enää yhtään, koska rataosa Turku- Turku.
9302: Salo on nykyisellään erittäin heikossa kunnossa.
9303: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
9304:
9305: Heikki Perho Arto Lampinen
9306: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
9307: 1981 vp. 209
9308:
9309: Raha-asia-aloite n:o 195
9310:
9311:
9312:
9313:
9314: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson Maatalous-
9315: keskuksesta aiheutuvien kustannusten suorittamiseen
9316:
9317:
9318: Eduskunnalle
9319:
9320: Kun maatalousneuvonta keskitettiin v. 1970, minen Kymenlaaksoon olisi siten käytännös-
9321: Kymenlaakson Maanviljelysseura, myöhemmin sä helppo ratkaisu, koska uutta kenttähenkilö-
9322: Kaakkois-Suomen Maatalouskeskus (rekisteröi- kuntaa ei tarvittaisi. Kouvolaan tarvittaisiin
9323: ty 22. 12.1969), ilmoitti kantanaan maatalous- todennäköisesti 1 karjatalousagronomin ja 1
9324: ministeriölle, että se ei voi hyväksyä väkisin ja rahastonhoitajan toimi lisää, joten pääasiassa
9325: epädemokraattisesti tapahtuvaa liittämistä, joka olisi kysymyksessä valtion avustuksena Kymen
9326: oli myös yleisen kokouksen päätöksen vastai- läänin Maatalouskeskukselle antamien määrä-
9327: nen. Tähän yhtyivät myös paikalliset pienvilje- rahojen jako. Koska molempia alueita varten
9328: lijäyhdistykset. Seurahan oli perustettu jo v. tarvittavat yhdistykset ovat olemassa, mahdolli-
9329: 1894 siksi, että Viipurissa toimiva maanvilje- nen nimenmuutos on ehkä tarpeen. Nimenä
9330: lysseura ei silloin pystynyt hoitamaan lääninsä voisi olla Kymenlaakson Maatalouskeskus ja
9331: läntistä osaa. alueena seuraavat kunnat: Anjalankoski, Elimä-
9332: Maatalouskeskusten Liiton johtokunta antoi ki, Hamina, Iitti, Jaala, Karhula, Kotka, Kymi,
9333: tosin jo 10. 12. 1969 lausunnon, jonka mukaan Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää,
9334: lääniin perustettava ja läänissä toimiva yksi Valkeala, Vehkalahti ja Virolahti. Loput kun-
9335: maatalouskeskus siirrettäisiin 5-7 vuoden ku- nat jäisivät edelleen Etelä-Karjalan Lappeen-
9336: luttua läänin pääkaupunkiin Kouvolaan. Näin rannan toimiston maatalouskeskukseen.
9337: ei ole tapahtunut ja Kouvola on ainoa läänin On todennäköistä, että tällä järjestelyllä saa-
9338: keskus, jossa ei ole omaa maatalouskeskusta, daan maatalousneuvonnan työ Kymen läänissä
9339: mikä tietenkin on haitallista läänin maatalou- tehostumaan, koska yhteys läänin keskukseen
9340: den kannalta. parantuisi ja matka- ym. kulut vähenisivät
9341: Kun Kymenlaakso pyrki tähän, niin Lappeen- kummankin keskuksen toimialueen pienetessä.
9342: rannassa toimivan Kymen läänin Maatalouskes- Todettakoon vielä, että Kaakkois-Suomen Maa-
9343: kuksen johtokunta totesi lausunnossaan 23. 11. talouskeskus totesi yleisessä kokouksessaan syk-
9344: 1974, että paras ratkaisu olisi 2 eri maatalous- syllä 1976 uudestaan, että uuden neuvontajär-
9345: keskuksen toimiminen Kymen läänissä. Tämä jestelyn takia maatalouden neuvonta oli alueel-
9346: ratkaisu olisikin ilmeisesti sopivin monesta eri la kovasti heikentynyt ja maatalouskeskus kat-
9347: syystä. Kymenlaakso on maantieteellisesti ja soo tarpeelliseksi keskuspaikan siirron tai itse-
9348: taloudellisesti täysin erilainen alue kuin Etelä- näisen maatalouskeskuksen perustamisen Kou-
9349: Karjala, joka tässä mielessä muistuttaa vahvasti volaan olevan tarpeen.
9350: Mikkelin lääniä. Kumpikin muodostaa oman Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioitta-
9351: erillisen ja toimivan talousalueen. Kymen lää- vasti,
9352: nissä on tälläkin hetkellä 2 eri maatalouskes-
9353: kusta, joiden viljelmien määrä on suunnilleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9354: yhtä suuri, mutta Kymenlaakson peltoala on 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9355: suurempi kuin Etelä-Karjalan. 30.30.40 50 000 markkaa Kymenlaak-
9356: Kouvolassa toimii keskuksen sivutoimisto son Maatalouskeskuksesta aiheutuvien
9357: Kaakkois-Suomen Maatalouskeskuksen omista- kustannusten suorittamiseen.
9358: massa huoneistossa. Uuden keskuksen perusta-
9359: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9360:
9361: Mikko Pesälä
9362: 27 088100408M
9363: 210 1981 vp.
9364:
9365: Raha-asia-aloite n:o 196
9366:
9367:
9368:
9369:
9370: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta emolehmäpalkkioiden maksa-
9371: miseksi naudanlihantuotantoon siirtyville viljelijöille
9372:
9373:
9374: Eduskunnalle
9375:
9376: Vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvioon tuotantovaihtoehdon ja estäisi nam osaltaan
9377: tulisi varata .30 milj. markan arviomääräraha maaseudun autioitumista. Kun täydennysmaitoa
9378: naudanlihan tuotantosopimusten perusteella tarvitsevat Etelä- ja Pohjois-Suomi jätetään jär-
9379: maksettavia ns. emolehmäpalkkioita varten. jestelmän ulkopuolelle, ei toimenpide lisäisi
9380: Palkkion suuruuden tulisi olla 1 800 markkaa sanottavasti kalliita maidon kaukokuljetuskus-
9381: lehmää ja vuotta kohti ja se tulisi maksaa myös tannuksia.
9382: vuonna 1981 tehtyjen tuotantosopimusten pe- Emolehmäpalkkiojärjestelmä on valtiontalou-
9383: rusteella pidettävistä emolehmistä. Uusien sopi- dellisesti erittäin edullinen. Jos oletetaan mai-
9384: musten ulkopuolelle tulisi kuitenkin jättää ne don tuotannoksi lehmää kohti 4 300 litraa vuo-
9385: alueet, joilla maidontuotanto alittaa kulutuk- dessa, merkitsee jokainen maidontuotannosta
9386: sen, eli eteläisin ja pohjoisin osa maata. Muu- lihantuotantoon siirtyvä lehmä valtiolle noin
9387: ten voitaisiin noudattaa pääasiassa samoja ehto- 5 000 markan säästöä. Eniten säästöä, noin
9388: ja kuin nykyisissä sopimuksissakin. Palkkioita 3 500 markkaa, kertyy vähentyneestä voin vien-
9389: tulisi siis maksaa myös lypsykarjarotuisista leh- tituesta. Valtion maksamasta voin hinnanalen-
9390: mistä silloin, kun niiden maito käytetään ko- nuksesta säästyy lehmää kohti noin 250 mark-
9391: konaisuudessaan tilalla vasikoiden ruokintaan. kaa, maitojauheen hinnanalennuksesta noin 850
9392: Itseuudistuva naudanlihan tuotanto on tähän markkaa ja yksistään maidon lisähinnan sääs-
9393: asti ollut erittäin heikosti kannattavaa, minkä töstä (4 300 x 0,21) kertyy yli 900 markkaa
9394: vuoksi sitä on pidetty huonona vaihtoehtona eli 3/4 esitetystä emolehmäpalkkiosta.
9395: maidontuotannolle. Tuntuva tuki tekisi mah- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9396: dolliseksi varsinkin ikääntyneiden maidontuot- taen,
9397: tajien siirtymisen naudanlihantuottajiksi, mikä
9398: osaltaan edistäisi maataloustuotannon tasapai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9399: nottamispyrkimyksiä. 1982 tulo- ;a menoarvioon 30 000 000
9400: Toimenpiteen alueellinen rajoittaminen antai- markkaa emolehmäpalkkioiden maksa-
9401: si nimenomaan varsinaisten maidontuotannon miselesi maidontuotannosta naudanlihan-
9402: ylituotantoalueiden viljelijöille käyttökelpoisen tuotantoon siirtyville vilieliiöille.
9403: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9404:
9405: Mikko Pesälä
9406: 1981 vp. 211
9407:
9408: Raha-asia-aloite n:o 197
9409:
9410:
9411:
9412:
9413: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vesistöjen kunnos-
9414: tamistöiden suunnittelua ja toteuttamista varten
9415:
9416:
9417: Eduskunnalle
9418:
9419: Maa- ja metsätalousministeriön asettama ve- on monin tavoin huonontanut elinolosuhteita,
9420: sistöjen kunnostamistyöryhmä on mietinnössään kuten kalastusmahdollisuuksia, asuinympäristön
9421: (komiteanmietintö 1977 :45) selvittänyt kun- laatua ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.
9422: nostanlistoiminnan tatvetta ja tavoitteita sekä Vesistöjen tilan heikkeneminen mm. Poh-
9423: tehnyt ehdotuksen toiminnan rahoittamisesta, janmaan rannikkoalueelia on aiheutunut usei-
9424: organisoinnista ja koetoiminnan järjestämisestä. den eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Niinpä
9425: Vesistöjen kunnostamistoiminta onkin käyn- useimmiten onkin mahdotonta osoittaa sellats-
9426: nistynyt työryhmän esittämien periaatteiden ta haitan ja vahingon aiheuttajaa, joka voitai-
9427: pohjalta. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja me- siin velvoittaa poistamaan kyseinen haitta ja
9428: noarvioon sisältyy 900 000 markan määräraha vahinko. Kohtuutonta on myös vaatia, että
9429: pienehköjen vesistöjen kunnostamistöiden ra- haitoista kärsivät joutuisivat toteuttamaan kun-
9430: hoittamiseen. nostamistoimenpiteitä. Näin ollen valtion osal-
9431: Vesistöjen kunnostamistoiminnan tarve on listuminen nykyistä laajemmin kunnostamistoi-
9432: osoittautunut suuremmaksi kuin em. työryhmä minnan rahoittamiseen on välttämätöntä.
9433: on arvioinut. Erityisesti maamme rannikko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9434: alueilla ovat varsin harvalukuiset järvet no- nioittavasti,
9435: peasti rehevöitymässä, eikä niiden tila usein-
9436: kaan enää vastaa käytön asettamia vaatimuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9437: sia. Pohjanmaan rannikon jokisuut ovat ma- 1982 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
9438: taloituneet aiheuttaen paikallisia tulvia ja vai- markan määrärahan vesistöien kunnos-
9439: keuttaen kalastusta ja veneellä liikkumista. tamistöiden suunnittelua ;a toteuttamis-
9440: Jokien käyttökelpoisuus on usein muutenkin ta varten.
9441: heikentynyt, ja vesistöjen tilan heikkeneminen
9442: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
9443:
9444: Veikko Pihlajamäki Heimo Linna Orvokki Kangas
9445: 212 1981 vp.
9446:
9447: Raha-asia-aloite n:o 198
9448:
9449:
9450:
9451:
9452: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n lastenrahastolle
9453: (UNICEF)
9454:
9455:
9456: Eduskunnalle
9457:
9458: UNICEF on YK:n järjestöistä ainoa, jonka menoarvioesityksessä tarkoitukseen on ehdotet-
9459: kohteena ovat yksinomaan lapset, ihmiskunnan tu 8,5 milj. markkaa, mutta vähimmäisvaati-
9460: tulevaisuuden kannalta tärkein ryhmä. Lasten muksena voidaan pitää sitä, että Suomi avus"
9461: aseman korjaamiseksi UNICEF tarvitsee nyt taisi UNICEFia 10 milj. markalla.
9462: varoja kipeämmin kuin koskaan. Kehitysmais- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9463: sahan lapset muodostavat väestöstä toisen puo-
9464: liskon. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9465: Suomen apu UNICEFille on vuonna 1980 den 1982 tulo- ja menoarvioon mo·
9466: 6 milj. markkaa, kun Tanska antoi 22 milj. mentin 24.30.66 alamomentille 2
9467: markkaa, Norja 48,5 milj. markkaa ja Ruotsi 1 500 000 markkaa YK:n lastenrahas~
9468: 103,5 milj. markkaa. Vuoden 1981 tulo- ja tolle (UNICEF).
9469: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9470:
9471: Anna-Liisa Piipari Mikko Pesälä Risto Tuominen
9472: Olli Helminen Anna-Kaarina Louvo Mauno Forsman
9473: Pekka Starast
9474: 1?81 vp. 213
9475:
9476: Raha-asia-aloite n:o 199
9477:
9478:
9479:
9480:
9481: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan sairaanhoito-
9482: oppilaitoksen suunnittelua varten
9483:
9484:
9485: Eduskunnalle
9486:
9487: Kotkan sairaanhoito-oppilaitos on tounmut Toiminnan laajentamiseen ei ole kuitenkaan
9488: Kotkassa vuodesta 1957 alkaen. Opetustiloina mahdollisuuksia nykyisten toimitilojen epätar-
9489: ovat alunperin asuin- ja konttorihuoneistoiksi koituksenmukaisuudesta ja ahtaudesta johtuen.
9490: suunnitellut tilat, jotka ovat ahtaat ja epätar- Kotkan kaupunki on luovuttanut valtiolle ton-
9491: koituksenmukaiset. tin jo vuonna 1967 oppilaitoksen uudisraken-
9492: Ammattikasvatushallituksen suorittamien las- nusta varten Kotkan keskussairaalan välittö-
9493: kelmien mukaan Kymen läänissä on asukas- mästä läheisyydestä, joka on tulevan uudisra-
9494: määrään nähden keskimääräistä vähemmän ter- kennuksen luonnollisin sijoituspaikka. Valtaosa
9495: veydenhuoltoalan opiskelupaikkoja. Keskusvi- käytännön opiskelusta tapahtuu kyseisessä sai-
9496: rasto on kehottanut Kotkan sairaanhoito-oppi- raalassa.
9497: laitosta lisäämään opintolinjoja ja järjestämään Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9498: esimerkiksi hammashoitajan peruskoulutusta
9499: sekä lisäämään eri terveydenhuoltoalan amma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9500: tissa toimivien täydennyskoulutusta omalla toi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9501: mialueellaan. Kymen läänin alueella ei ole 29.83.74 2 000 000 markkaa Kotkan
9502: voitu järjestää myöskään erikoiskoulutusta, sairaanhoito-oppilaitoksen suunnittelua
9503: mikä on koettu puutteena, koska juuri eri- varten.
9504: koiskoulutuksen saaneesta terveydenhuoltoalan
9505: henkilöstöstä on pulaa.
9506: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9507:
9508: Anna-Liisa Piipari Olli Helminen Anna-Kaarina Louvo
9509: Mikko Pesälä Mauno Forsman Risto Tuominen
9510: 214 1981 vp.
9511:
9512: Raha-asia-aloite n:o 200
9513:
9514:
9515:
9516:
9517: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan linnoitusten
9518: entisöimistä varten
9519:
9520:
9521: Eduskunnalle
9522:
9523: Kotkan kaupungin alueella sijaitsee useita Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9524: vanhoja linnoitusalueita. Näistä mainittakoon
9525: Kyminlinna, Kukouri ja Tiutinen. Etenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9526: Kukourin linnake rappeutuu nopeasti meri- 1982 tulo- ja menoarvioon JOO 000
9527: tuulten vaikutuksesta ja kaipaa pikaista kor- markkaa Kotkan linnoitusten entisöimis~
9528: jausta. tä varten.
9529: Kyseisten linnoitusten korjaustyöt soveltuvat
9530: työllisyysvaroin tehtäviksi.
9531: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9532:
9533: Anna-Liisa Piipari Mikko Pesälä Risto Tuominen
9534: Olli Helminen Anna-Kaarina Louvo Mauno Forsman
9535: Pekka Starast
9536: 1981 vp. 215
9537:
9538: Raha-asia-aloite n:o 201
9539:
9540:
9541:
9542:
9543: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta hydrokopterin hankkimi-
9544: seksi itäisen Suomenlahden saariston asukkaiden käyttöön
9545:
9546:
9547: Eduskunnalle
9548:
9549: Kotkan saaristossa on vakituista ympärivuo- kourin lähellä. Siltaa ovat voineet käyttää
9550: tista asutusta Haapasaaressa, Kuutsalossa, Kir- myös kuutsalolaiset. Myös puolustuslaitoksen
9551: konmaassa ja Rankissa, yhteensä noin 100 väyläsilta on ollut ainoastaan jalankulkua var-
9552: henkilöä. ten.
9553: Kesäaikaan Haapasaareen ja Kuutsaloon on Kelirikkaaikana liikkuminen etenkin saaris-
9554: säännöllinen vuoromoottoriliikenne. ton vanhusväestön kohdalla on vaikeaa ja
9555: Kirkonmaassa ja Rankissa asuu vakinaisesti mahdotonta turvallisissa olosuhteissa. Palvelu-
9556: puolustuslaitoksen palveluksessa olevia henki· jen saatavuus on myös vaikeaa tällöin. Tilan-
9557: löitä, joiden kuljetuksesta huolehtii puolustus- netta olisi omiaan helpottamaan kelirikkakäyt-
9558: laitos. Kesäaikana liikenneolosuhteet ovat tyy- töön sopivan ajoneuvon saaminen saariston
9559: dyttävät. asujaimiston käyttöön. Ajoneuvon käyttäjäksi
9560: Talviliikenne hoidetaan Haapasaaren meri- voitaisiin nimetä henkilö, joka vastaa saariston
9561: vartioston toimesta siten, että se huolehtii postinkuljetuksesta.
9562: myös siviililiikenteestä sikäli kuin kulkuneu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9563: voissa on tilaa.
9564: Kuutsalon talviliikennettä varten on Ruot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9565: sinsalmen väylän ylitse pidetty jääolosuhteiden 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9566: sallimissa rajoissa väyläsiltaa. Silta on ainoas- 31.24.70 150 000 markkaa hydrokop-
9567: taan jalankulkua varten. terin hankkimista varten itäisen Suo-
9568: Kirkonmaan ja Rankin asukkaita varten on menlahden saariston asujaimiston käyt-
9569: puolustuslaitos pitänyt omaa väyläsiltaa Ku- töön.
9570: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9571:
9572: Anna-Liisa Piipari Mikko Pesälä Risto Tuominen
9573: Olli Helminen Anna-Kaarina Louvo Mauno Forsman
9574: Pekka Starast
9575: 216 1981 vp.
9576:
9577: Raha-asia-aloite n:o 202
9578:
9579:
9580:
9581:
9582: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan ja Kuusankosken
9583: suojatyökeskuksen perustamiseen
9584:
9585:
9586: Eduskunnalle
9587:
9588: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1981 vajaatyökykyisten ryhmät psyykkisesti sairaat
9589: on esitetty 30 uuden viran perustamista inva- mukaanlukien. Vuonna 1981 suunnitelmassa
9590: lidien suojatyön järjestämiseen. Sosiaalihallitus esitetään toteutettavaksi 50-paikkainen työkes-
9591: oli esittänyt 80 virkaa. Uusista viroista 2/3 kus Kotkaan, joka vaatii 8 viran perustamista,
9592: tulee järjestöjen käyttöön ja 1/3 kunnallisten ja Kuusankoskella sijaitsevassa Kuusaan työkes-
9593: työkeskusten käyttöön. Mikäli kuntapuolelle kuksessa toiminta aloitettaisiin 5 suojatyöpai-
9594: voidaan osoittaa vain 10 uutta virkaa, niin tä- kalla, johon tarvitaan yksi virka.
9595: mä merkitsee sitä, ettei voida perustaa suunni- Mikäli uusia henkilöresursseja ei voida osoit-
9596: teltuja uusia työkeskuksia, vaan kaikki osoite- taa riittävästi, tämä merkitsee että Kotkaan ja
9597: tut voimavarat ohjautuvat jo toiminnassa ole- Kuusankoskelle aiotut työkeskukset jäävät pe-
9598: vien työkeskusten laajentamiseen. rustamatta. Samoin tästä seuraa, että kaikkien
9599: Kymen kehitysvammapiirin kuntainliitto on kuntien osalta toteutus siirtyy tulevaisuuteen.
9600: laatinut suunnitelman invalidien suojatyön jär- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9601: jestämiseksi kaikille läänin kunnille Elimäkeä,
9602: Kouvolaa ja Lappeenrantaa lukuunottamatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9603: Kahdessa viimeksi mainitussa kunnassa sijaitsee 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9604: jo yksityinen työkeskus. 33.44.33 1 000 000 markkaa Kotkan ja
9605: Suunnitelmassa on kaavailtu koko läänin kat- Kuusankosken suojatyökeskuksen perus-
9606: tavan suojatyöverkon aikaansaamista vuosina tamiseen.
9607: 1981-1985. Suunnitelma kattaa myös kaikki
9608: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9609:
9610: Anna-Liisa Piipari Mikko Pesälä Risto Tuominen
9611: Olli Helminen Anna-Kaarina Louvo Mauno Forsman
9612: Pekka Starast
9613: 1981 vp. 217
9614:
9615: Raha-asia-aloite n:o 203
9616:
9617:
9618:
9619:
9620: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Koteja Van-
9621: huksille r.y:lle vanhusten lomatoimintaa varten
9622:
9623:
9624: Eduskunnalle
9625:
9626: Maamme vanhustenhuollon perustehtävät Tarkoituksena on, että vanhainkodit sekä avo-
9627: kuuluvat julkiselle hallinnolle. On kuitenkin palveluja eristyksissä oleville vanhuksille tuot-
9628: osoittautunut, ettei kasvavan ja entisestään tavat vanhustyöyhdistykset valitsevat sellaisia
9629: ikääntyvän vanhusryhmän tuen- ja avuntarvetta vanhuksia joko laitoksista tai heidän omista
9630: kyetä tyydyttämään yksin julkisin sosiaalipalve- kodeistaan, jotka eivät ilman turvallista, tuttua
9631: luin. Viime vuosina onkin käynnistynyt va- auttavaa henkilöä voi saada lomavirkistystä.
9632: paaehtoisten järjestöjen luomana monipuolista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9633: lähimmäispalvelua, jota ovat osin Raha-auto- nioittavasti,
9634: maattiyhdistys ja osin kunnat tukeneet.
9635: Koteja Vanhuksille r.y., vanhainkoteja yllä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9636: pitävien ja vanhusten avopalvelutoimintaa har- 1982 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
9637: joittavien yhdistysten keskusjärjestö, on laati- mentille 150 000 markkaa valtionavus-
9638: nut yhteistyössä jäsenyhdistystensä ja lomako- tuksena myönnettäväksi Koteja V anhuk-
9639: tijärjestönsä ja kuntien sosiaaliviranomaisia kon- sille r.y:lle vanhusten lomallevientioh-
9640: sultoiden liikuntaesteisten ja muutoin eristyk- jelman toteuttamista varten.
9641: sissä olevien vanhusten lomallevientiohjelman.
9642: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9643:
9644: Anna-Liisa Piipari Kaarina Suonio Risto Tuominen
9645: Olli Helminen Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen
9646: Juh3ni Raudasoja Liisa J sakonsaari Pirkko Valtonen
9647: Juhani Surakka Sakari Knuuttila Mauno Forsman
9648: Jouk() Skinnari Hannu Tapiola Tarja Halonen
9649: Pekka Starast
9650:
9651:
9652:
9653:
9654: 28 088100408M
9655: 218 1981 vp.
9656:
9657: Raha-asia-aloite n:o 204
9658:
9659:
9660:
9661:
9662: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Sairaanhoidon Tutkimus-
9663: laitoksen toimintaa varten
9664:
9665:
9666: Eduskunnalle
9667:
9668: Sairaanhoidon Tutkimuslaitos tekee uraauur- teistyötä WHO:n Euroopan aluetoimiston ja
9669: tavaa työtä edistämällä terveyden- ja sairaan- muiden tutkimuskeskusten kanssa. Tutkimus-
9670: hoidon tutkimusta maassamme. Tutkimustoi- laitos valmistaa mm. kolmasti vuodessa ra-
9671: minnan yleisinä tavoitteina on tuottaa uutta portin Euroopan aluetoimistoa ja muita tutki-
9672: tietoa, jota voidaan käyttää käytännön hoito- muskeskuksia varten kansallisen ohjelman ja
9673: työn kehittämiseen sekä hoitotyön tieteellisen vertailevan tutkimuksen edistymisestä.
9674: perustan luomiseen. Samoin kokeillaan ja kehi- Sairaanhoidon tutkimuslaitoksen eräs kes-
9675: tetään hoitotyön tutkimiseen soveltuvia tutki- keinen tehtävä on edistää terveyden- ja sai-
9676: musmenetelmiä ja tarjotaan jatkokoulutusmah- raanhoidon tutkimusta.
9677: dollisuuksia hoitotyön tutkijoille. Käytännössä tämä tapahtuu kouluttamalla
9678: Nykyisellään tutkimustoiminta jatkuu siten, hoitotyön aktiivitutkijoita ja välittämällä tut-
9679: että vuonna 1975 aloitetun tutkimushankkeen kimusta koskevaa tietoa siten, että hoitotyö
9680: osatutkimuksista on aineiston keruu suoritettu voidaan niveltää tieteelliseen tutkimukseen.
9681: kaikkien ja aineiston käsittely useimpien osa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9682: tutkimusten osalta. Neljän tutkimusraportin
9683: käsikirjoitus on valmistunut syksyllä 1979. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9684: Raporttien julkaiseminen siirtyi vuoteen 1980. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9685: Sairaanhoidon Tutkimuslaitos toimii myös 33.60.29 50 000 markkaa Sairaanhoidon
9686: kansallisena tutkimuskeskuksena WHO:n hoi- Tutkimuslaitoksen toimintaa varten.
9687: totyön ohjelmassa ja se merkitsee tiivistä yh-
9688: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9689:
9690: Anna-Liisa Piipari Anna-Kaarina Louvo Mauno Forsman
9691: Mikko Pesälä Risto Tuominen Pekka Starast
9692: 1981 vp. 219
9693:
9694: Raha-asia-aloite n:o 205
9695:
9696:
9697:
9698:
9699: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoiteveron kustan-
9700: nuksia vastaavan avustuksen suorittamiseksi perhe- ja pien-
9701: viljelijöille
9702:
9703:
9704: Eduskunnalle
9705:
9706: Kuluttajien ja koko kansamme etu on, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9707: maatalouden tuotantokustannuksia ei tarpeetto- taen,
9708: masti nosteta. Tällöin ovat elintarvikkeiden ku-
9709: luttajahinnat kohtuulliset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9710: Kuitenkin nykyinen valtasuuntaus ylläpitää 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
9711: erityistä lannoitteiden verolakia. Se on raskas markan arviomäärärahan lannoiteveron
9712: rasitus viljelijöille. kustannuksia vastaavan avustuksen suo-
9713: Näistä syistä SMP katsoo, että perhe- ja rittamiseksi perhe- ja pienviljelmille
9714: pienviljelijöille olisi palautettava lannoiteveron vuodelta 1982 joustavasti ja ilman by-
9715: heille aiheuttamat kustannukset joustavasti ja rokratiaa maatalouden kustannusten
9716: ilman byrokratiaa. alentamiseksi kaikkien kuluttajien etu-
9717: jen mukaisesti.
9718: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
9719:
9720: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9721: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9722: Pekka Vennamo
9723: 220 1981 vp.
9724:
9725: Raha-asia-aloite n:o 206
9726:
9727:
9728:
9729:
9730: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppapuutarhojen poltto-
9731: ainekustannusten korvaamiseen
9732:
9733:
9734: Eduskunnalle
9735:
9736: Kevyen ja raskaan polttoöljyn kuluttajahin- tarhan käyttämästä öljystä maksetusta kulut-
9737: tojen viimeaikaiset suuret nousut ovat saatta- tajahinnasta osa palautettaisiin asianomaiselle.
9738: neet monet kauppapuutarhat ylivoimaisiin ta- Kevyen polttoöljyn kohdalla tämä palautus
9739: loudellisiin vaikeuksiin. Kuitenkin tämä ala voisi olla enintään 20 % hinnasta ja raskaan
9740: työllistää yli 10 000 suomalaista erityisesti polttoöljyn kohdalla enintään 5 % hinnasta.
9741: maaseudulla ja on kansamme terveen ruoka- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9742: valion kannalta välttämätön. taen,
9743: Tältä pohjalta on kohtuutonta, että valtio
9744: perii raskaita veroja ja valtion yhtiö Neste Oy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9745: kasvavia voittoja kauppapuutarhojen käyttä- 1982 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
9746: mästä öljystä. Valtion vero- ja muut tulot markan arviomäärärahan käytettäväksi
9747: kasvavat, mutta kauppapuutarhat kulkevat kauppapuutarhojen hyväksi niin, että
9748: kohti umpikujaa. kevyen polttoöljyn kustannuksista palau-
9749: Tämä ei ole hyväksyttävää ja asiaan on saa- tetaan enintään 20 % ja raskaan. polt-
9750: tava kiireellinen korjaus. Parhaiten tämä kor- toöljyn kustannuksista enintään 5 %.
9751: jaus toteutuisi sillä tavoin, että kauppapuu-
9752: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
9753:
9754: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9755: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9756: Pekka Vennamo
9757: 1981 vp. 221
9758:
9759: Raha-asia-aloite n:o 207
9760:
9761:
9762:
9763:
9764: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kauppapuu-
9765: tarhoille energiansäästötoimenpiteisiin
9766:
9767:
9768: Eduskunnalle
9769:
9770: Kauppapuutarhat työllistävät hyvän matkaa haluttu käyttää hyväksi, niin kuin on ollut asian-
9771: yli 10 000 henkilöä maassamme, minkä lisäksi laita monessa muussa tapauksessa. Tämä on
9772: saastevapaa kotimainen vihannes on ruokava- suuri puute ja virhe.
9773: liossamme välttämätön ja kaivattu. SMP katsoo, että erilaiset kauppapuutarho-
9774: Ennen kaikkea öljyjen jatkuvasti kasvavat jen energiansäästötoimenpiteet ja siirtyminen
9775: energiakustannukset ovat kuitenkin saattaneet kotimaiseen energiaan tarvitsevat enintään 35
9776: maamme kauppapuutarhat kasvaviin taloudelli- prosentin avustuskorvauksen sekä emntaan
9777: siin, jollei peräti ylivoimaisiin vaikeuksiin. 5 prosentin vakautetun lainan, jolloin lainan
9778: Jotain asiantilan korjaamiseksi on kiireellisesti katto voisi olla 500 000 markkaa ja korkein
9779: tehtävä. laina-aika 25 vuotta.
9780: Kauppapuutarhat kuluttavat öljyä vuodessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9781: 165 miljoonan markan edestä. Toimenpiteet nioittavasti,
9782: ulkomaisen energian kulutuksen säästämiseksi
9783: ovat siis hyvin kannatettavia ja luonnollisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9784: olisi tehtävä kaikki mahdollinen kotimaisen 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
9785: energian hyväksikäytön lisäämiseksi. markan määrärahan avustuksiksi kaup-
9786: Energian säästäminen ja kotimaisuus on papuutarhoille energiansäästötoimenpi-
9787: kuitenkin hallituksen taholta kauppapuutarho- teisiin ja kotimaisuuden hyväksi sekä
9788: jen kohdalla kokonaan laiminlyöty. Avustuksia korkotueksi tällaisten toimenpiteiden
9789: ja halpakorkoisia vakautettuja lainoja ei ole vakautetuiksi !ainoiksi.
9790: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
9791:
9792: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9793: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9794: Pekka Vennamo
9795: 222 1981 vp.
9796:
9797: Raha-asia-aloite n:o 208
9798:
9799:
9800:
9801:
9802: Pohto ym.: Määräral1an osoittamisesta vaikeiden kuivatusongel-
9803: mien ratkaisemiseksi Vaasan vesipiirin alueella
9804:
9805:
9806: Eduskunnalle
9807:
9808: Vaasan ves1purm alueella on 1970-luvulla uusjakokunnan pyynnöstä Vaasan kaupungissa
9809: luovutettu osakkaille 154 peruskuivatushanket- sijaitseva yli 1 000 ha käsittävä yleissalaojitus-
9810: ta, joilla on kuivattu peltoa 31 900 ha. Koko suunnitelma. Työt tällä Suomen suurimmalla
9811: viime vuosikymmenen on rahojen käyttö kui- salaojituskohteena on tarkoitus aloittaa loppu-
9812: vatuksiin ollut kuitenkin tarpeeseen nähden kesästä ja tehdä ne valmiiksi kolmen vuoden
9813: aivan liian vähäistä. Työn toteutumista on kes- aikana.
9814: kimäärin saanut odottaa reilusti yli 10 vuotta Vesipiitiliä on runsaasti valmiita suunnitel-
9815: ja nytkin rahoitusta odottaa 58 valmista suun- mia sekä suuri määrä niiden tarpeesta kertovia
9816: nitelmaa. Näiden lisäksi vireillä on vielä 100 uusia anomuksia. Tavoitteeksi tulisi asettaa ny-
9817: uutta hakemusta, joiden tarkoituksena on tul- kyisten valmiiden suunnitelmien toteuttaminen
9818: vien poistaminen ja salaojitusmahdollisuuksien lähimmän viiden vuoden aikana. Samalla voi-
9819: luominen n. 16 000 ha:lle. Kaikkiaan on hiljat- taisiin myös käsitellä vireillä olevat anomukset
9820: tain julkaistun Sara-2000 kuivatusselvityksen ja näin varmistaa, ettei peruskuivatus ole sala-
9821: mukaan peruskuivatuksen tarve Pohjanmaalla ojituksen esteenä. Varoja ohjelman toteuttami-
9822: n. 17 % peltoalasta, josta piirin osuus on seen tarvittaisiin kuitenkin 1970-luvun keski-
9823: 60 000 ha. määräisen 0,7 milj. mk:n käytön sijasta 3 milj.
9824: Vesipiirin alueella olevasta 3 37 000 pelto- mk/vuosi.
9825: hehtaarin alasta oli vuoden 1979 loppuun men- Edellä olevan selvityksen perusteella ehdo-
9826: nessä salaojitettu 23,3 % eli 78 550 ha. Sala- tamme,
9827: ojitustavoite on vuoteen 2000 mennessä ranni-
9828: kolla 60 % ja suomalaisella Etelä-Pohjanmaalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9829: 80 % peltoalasta. Vesipiirille kuuluvat useam- 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
9830: man tilan yhteissalaojitukset ja näitä on toteu- markkaa Vaasan vesipiirin alueella ole-
9831: tettu seitsemän kunnan alueella n. 1 500 ha:n vien vaikeitten kuivatusongelmien hel-
9832: alalla. Näiden lisäksi on laadittu Sundomin pottamiseksi.
9833: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
9834:
9835: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9836: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9837: Pekka Vennamo
9838: 1981 Vp. 223
9839:
9840: Raha-asia-aloite n:o 209
9841:
9842:
9843:
9844:
9845: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien peruskorjaami-
9846: seen välillä Isojoki-Kuvaskangas
9847:
9848:
9849: Eduskunnalle
9850:
9851: Isojoen-Kuvaskankaan maantie (noin 38 Mainituilla perusteilla ehdotamme kUnnioit-
9852: km) , joka on lyhin tie Isojoelta Poriin, vaatii taen,
9853: kiireellistä peruskorjausta ja myös asianmu-
9854: kaista päällystystä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9855: Tätä vaatii kova liikenne ja suuri väestö- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
9856: määrä, joka tietä käyttää. markan arviomäärärahan Isojoen-Ku-
9857: vaskankaan maantien peruskorjauksen
9858: ja päällystämisen käynnistämiseksi.
9859: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
9860:
9861: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9862: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9863: Pekka Vennamo
9864: 224 1981 vp.
9865:
9866: Raha-asia-aloite n:o 210
9867:
9868:
9869:
9870:
9871: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Kauhajoelta Sa-
9872: takuntaan johtavien teiden parantamiseen
9873:
9874:
9875: Eduskunnalle
9876:
9877: Kauhajoelta Satakuntaan johtavat tiet ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9878: erittäin heikossa kunnossa. Kauhajoen voimak- nioittaen,
9879: kaan yrittäjätoiminnan vuoksi ovat maantiet
9880: Kauhajoelta Satakuntaan vilkkaasti liikennöi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9881: dyt. Tämän vuoksi on tarpeen parantaa Kau- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
9882: hajoen-Kankaanpään yhteyttä palvelevia teitä, markan arviomäärärahan Kauhajoelta
9883: nimittäin Rahikan-Kauhajärven tietä, Päntä- Satakuntaan johtavien teiden, ennen
9884: neen-Karijoen tietä, Kauhajoen-Nummijär- kaikkea Päntäneen-Karijoen tien pa-
9885: ven tietä sekä tietä Kauhajoen-Honkajoen yh- rantamiseen.
9886: distävään tiehen.
9887:
9888: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
9889:
9890: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9891: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9892: Pekka Vennamo
9893: 1981 vp. 225
9894:
9895: Raha-asia-aloite n:o 211
9896:
9897:
9898:
9899:
9900: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Liipantönkän-Kitinojan
9901: maantien peruskorjaamiseen ja päällystämiseen
9902:
9903:
9904: Eduskunnalle
9905:
9906: Ylistaron kunnan alueella oleva Liipantönkän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9907: -Kitinojan-Halkosaaren tie lähtee Vaasan- nioittaen,
9908: Jyväskylän tiestä n:o 16 ja päättyy Seinäjoen-
9909: Vaasan tiehen n:o 64 Halkosaaressa. Tieosuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9910: della Liipantönkkä-Kitinoja (noin 11 km) 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9911: ei ole tehty vielä perusparannusta. Tie on markan arviomäärärahan Liipantönkän
9912: mutkainen, kapea ja vilkkaasti liikennöity ja -Kitinojan maantien peruskorjaamisen
9913: kiireellisen korjauksen tarpeessa. ja päällystämisen käynnistämiseksi.
9914: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
9915:
9916: Urho Pohto P. Mäki-Hakola
9917: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
9918:
9919:
9920:
9921:
9922: 29 088100408M
9923: 226 1981 vp.
9924:
9925: Raha-asia-aloite n:o 212
9926:
9927:
9928:
9929:
9930: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan sillan ja Puu-
9931: malan-Nikulan paikallistien peruskorjaustöiden toteuttami-
9932: seksi Kaustisilla
9933:
9934:
9935: Eduskunnalle
9936:
9937: Kaustisen kunnassa sijaitsevan Paavolan sil- vuosi tulvaveden noustessa, on vaarallinen ja
9938: lan ja paikallistien rakentaminen välillä Puu- vaikeasti kunnossa pidettävä.
9939: mala-Nikula, noin 3,8 km, olisi saatava käyn- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9940: tiin. Kyseinen tiehanke on ollut vireillä eri nioittavasti,
9941: muodoissa erittäin pitkään, mutta kaatunut
9942: "rahapulaan". Nykyinen suunnitelma on val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9943: mistumassa, mutta rakentaminen uhkaa siirtyä 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9944: vuosille 1985-1986. markan määrärahan Paavolan sillan ja
9945: Yksityinen puusilta, joka on purettava joka tieosuuden Puumala-Nikula peruspa-
9946: rannuksen toteuttamiseksi.
9947: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
9948:
9949: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9950: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9951: Pekka Vennamo
9952: 1981 vp. 227
9953:
9954: Raha-asia-aloite n:o 213
9955:
9956:
9957:
9958:
9959: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6961 perus-
9960: korjaamiseen välillä Putula-Polkumäki
9961:
9962:
9963: Eduskunnalle
9964:
9965: Veneskosken-Putulan tieosuus (21 km) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9966: sijaitsee Alavuden ja Seinäjoen välillä. 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
9967: Tie on vilkkaasti liikennöity ja kiireellisen markan arviomäärärahan Veneskosken
9968: korjauksen tarpeessa. -Putulan maantien n:o 6961 perus-
9969: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- korjaamisen ja päällystämisen käynnis-
9970: nioittaen, tämiseksi välillä Putula-Polkumäki.
9971: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
9972:
9973: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9974: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9975: Pekka Vennamo
9976: 228 1981 vp.
9977:
9978: Raha-asia-aloite n:o 214
9979:
9980:
9981:
9982:
9983: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Ritolan maantien
9984: peruskorjaamiseen
9985:
9986:
9987: Eduskunnalle
9988:
9989: Ns. Ritolan tie lähtee Peräseinäjoen-Virtain Tuotettu turve kuljetetaan paaosm Peräsei-
9990: maantiestä Luoman kylästä ja päättyy Sulkavan näjoella sijaitsevalle turvekoksitehtaalle. Turve-
9991: tiehen Alavudella. kuljetuksia on suuresti haitannut tien kapeus
9992: Tien pituus on 28 km ja tie kulkee viiden ja mutkaisuus sekä pitkät kelirikot keväisin ja
9993: kylän läpi. jopa syksyisinkin.
9994: Ritolan tie on erittäin tärkeä Valtion poltto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9995: ainekeskuksen Haukinevan turvepiirin turve- nioittaen,
9996: tuotannon kannalta.
9997: Ritolan tien välittömässä vaikutuspiirissä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9998: Haukinevan turvepiitiliä viisi eri turvetuotan- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
9999: toaluetta pinta-alaltaan yhteensä 7 31 ha. markan arviomäärärahan ns. Ritolan
10000: Alueista n. 300 ha on tällä hetkellä turve- maantien peruskorjauksen ja päällystä-
10001: tuotannossa. Turvetta tuotetaan vuosittain noin misen käynnistämiseksi.
10002: 150 000 m3 eli noin 50 000 tonnia.
10003: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10004:
10005: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10006: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10007: Pekka Vennamo
10008: 1981 vp. 129
10009:
10010: Raha-asia-aloite n:o 215
10011:
10012:
10013:
10014:
10015: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien peruskorjaami-
10016: seen välillä Soini-Saarinen
10017:
10018:
10019: Eduskunnalle
10020:
10021: Soinin-Saadsen tie (35 km) on erittäin markkinointia ajatellen. Parannettu tieyhteys
10022: heikossa kunnossa. etelään auttaisi pitäjää kehittymään uusien etu-
10023: Ko. tie on tärkeä puutavaran kuljetusreitti jen avulla ja saamaan Soiniin pitäjän ulkopuo-
10024: Soinista ja Soinin pohjoispuolella olevilta alueil- lisiakin yrittäjiä;
10025: ta Mäntän tehtaille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
10026: Noin puolet (n. 40 milj. m3 ) Soinin koko- nioittaen,
10027: naisturvevaroista on Soinin-Saarisen tien var-
10028: ressa, joten tulevaisuudessa turpeen kuljetus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10029: tulee olemaan erittäin vilkasta tällä tiellä. 1982 tulo- ;a menoarvioon .5.00 000
10030: Soinin-Saarisen tie on ainoa suora yhteys markan arviomäärärahan Soinin.:....l.Saari-
10031: valtaväylänä Etelä-Suomeen, joten tie on tär- sen maantien peruskorjauksen ja päällys-
10032: keä myös soinilaisten yritysten tuotteiden tämisen loppuun saattamiseksi.
10033: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10034:
10035: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10036: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10037: Pekka Vennamo
10038: 230 1981 vp.
10039:
10040: Raha-asia-aloite n:o 216
10041:
10042:
10043:
10044:
10045: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Untamalan-Rapalakson
10046: maantiep peruskorjaamiseen
10047:
10048:
10049: Eduskunnalle
10050:
10051: Untamalan-Rapalakson tie lähtee Ylistaron että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10052: pitäjän Untamalan kylästä Rapalaksoon ja sieltä 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
10053: edelleen Harjun kylän kautta Ylihärmään. Un- kan arviomäärärahan Untamalan-Rapa-
10054: tamalan-Rapalaakson tieosuus (n. 2 km) on lakson maantien peruskorjaamiseksi ja
10055: vilkkaasti liikennöity, jo yksinomaan Kokkoon- päällystämiseksi.
10056: kankaalla olevien soramonttujenkin takia.
10057: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10058: nioittavasti,
10059: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10060:
10061: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10062: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10063: Pekka Vennamo
10064: 1981 vp. 231
10065:
10066: Raha-asia-aloite n:o 217
10067:
10068:
10069:
10070:
10071: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta suojateiden rakentami-
10072: seksi maaseudun taajamiin
10073:
10074:
10075: Eduskunnalle
10076:
10077: Maaseudulla sattuu paljon jalankulkijoitten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10078: maant1eta ylittäessä kuolemaan johtaneita nioittavasti,
10079: auton alle jäämisiä. Tällainen tapaus sattui mm.
10080: Isojoella, jossa seitsemänvuotias koululainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10081: suojatien puuttuessa auton yliajamana menetti 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
10082: henkensä. markan määrärahan suojateitten raken-
10083: tamista varten maaseudun taajamiin.
10084: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10085:
10086: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10087: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10088: Pekka Vennamo
10089: 232 1981 vp.
10090:
10091: Raha-asia-aloite n:o 218
10092:
10093:
10094:
10095:
10096: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentokentän
10097: kiitoradan jatkamiseen
10098:
10099:
10100: Eduskunnalle
10101:
10102: Kruunupyyn lentokentän kiitorata on paran- radan jatkaminen 500 metrillä, eli 2 300 met-
10103: tamisen tarpeessa. Nykyinen kiitorata on pituu- riin, antaisi vankan takeen matkustajien tur-
10104: deltaan 1 800 metriä ja suihkukoneratana Suo- vallisuusasteen kohoamisesta. Tiettävästi ilmai-
10105: men lyhin. Kentälle voivat laskeutua ja sieltä luhallitus on käynnistänyt kustannusten selvit-
10106: lähteä DC-9- ja Caravelle-tyyppiset koneet ja tämisen kiitoradan jatkamisesta. Tässä yhtey-
10107: onkin todettava, että Kruunupyystä suuntau- dessä olisikin paikallaan selvittää kokonaisval-
10108: tuva matkustajamäärä voidaan tyydyttävästi taisesti Kruunupyyn lentokentän tulevaisuuden
10109: hoitaa näiden mainittujen koneiden suuruus- kehitys, myös varsinaisten hallitilojen osalta.
10110: luokkaan kuuluvilla konetyypeillä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10111: Varsinainen ongelma on kiitoradan pituus. nioittavasti,
10112: Joissakin olosuhteissa, esim. liukkaalla kelillä
10113: ja sivutuulella, on peruutuksia lennoissa tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10114: tunut. Aivan liian usein joudutaan kentällä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10115: operoimaan rajoitetulla nousupainolla. On sel- 31.47.77 1 000 000 markan määrärahan
10116: vää, että myös matkustajien turvallisuus on Kruunupyyn lentokentän kiitoradan jat-
10117: kyseessä tämänlaatuisissa olosuhteissa. Turvalli- kamisen aloittamiseen ja siten myös len-
10118: suutta vähentämässä on edelleen se seikka, toliikenneturvallisuuden parantamiseksi
10119: että Kruunupyyn lentokentältä puuttuvat asian- sekä työllisyystilanteen kohentamiseksi
10120: mukaiset tutkat. Tutkan saaminen sekä kiito- paikkakunnalla.
10121: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10122:
10123: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10124: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10125: Pekka Vennamo
10126: 1981 vp. 233
10127:
10128: Raha-asia-aloite n:o 219
10129:
10130:
10131:
10132:
10133: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeenjalostuslaitoksen
10134: rakentamiseksi Vimpellin
10135:
10136:
10137: Eduskunnalle
10138:
10139: Vuosina 1974-77 VAPO on hankkinut Edellä olevan perusteella ehdotamme ktm-
10140: Vimpelin kunnan alueelta haltuunsa jo n. 4 000 nioittaen,
10141: ha polttoturvesoita, joista v. 1978 oli turvetuo-
10142: tannossa 270 ha ja tuotannon valmistelutyöt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10143: olivat käynnissä lisäksi 300 ha:n alueella. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 300 000
10144: Vimpelistä on lähivuosien aikana tulossa eräs markan arviomäärärahan turpeenjalos-
10145: Suomen merkittävimpiä polttoturpeen tuotanto- tuslaitoksen rakentamiseksi Vimpeliin.
10146: alueita.
10147: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10148:
10149: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10150: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10151: Pekka Vennamo
10152:
10153:
10154:
10155:
10156: 30 088100408M
10157: 234 1981 vp.
10158:
10159: Raha-asia-aloite n:o 220
10160:
10161:
10162:
10163:
10164: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta avohoitotilojen rakenta-
10165: miseen Järviseudun sairaalaan Vimpeliin
10166:
10167:
10168: Eduskunnalle
10169:
10170: Kuntainliiton liittovaltuusto on esittänyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10171: Vimpeliin rakennettavaksi v. 1980 uudet avo- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
10172: hoitotilat, joiden pinta-ala on 600 m2 ja koko- markan arviomäärärahan avoboitotilojen
10173: naiskustannukset 1 37 5 000 mk, josta valtion rakentamiseksi Järviseudun sairaalaan
10174: osuus on 962 000 mk. Lääkintöhallitus on Vimpeliin.
10175: hankkeen hyväksynyt.
10176: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10177: nioittaen,
10178: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10179:
10180: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10181: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10182: Pekka Vennamo
10183: 1981 vp. 235
10184:
10185: Raha-asia-aloite n:o 221
10186:
10187:
10188:
10189:
10190: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-
10191: miesseurojen, pienviljelijäyhdistysten ja raittiusseurojen omis-
10192: tamien talojen korjaustöitä varten
10193:
10194:
10195: Eduskunnalle
10196:
10197: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1981 tun tiedustelun mukaan eri puolilla maata
10198: tulo- ja menoarvioksi on varattu 4 000 000 mk yhteensä 498 taloa. Näistä yli 50 on yhteisiä
10199: valtionavustukseksi työväentalojen ja nuoriso- esim. nuorisoseuran, urheiluseuran tms. kanssa.
10200: seurantalojen korjauksiin. Myös tällaisille taloille pitäisi kunnostusavus-
10201: V aidonavustus tällaisten talojen korjauksiin tusta myöntää.
10202: on paikallaan, koska talojen kunnostus muuten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10203: olisi monessa tapauksessa taloudellisesti mah- nioittavasti,
10204: dotonta.
10205: Maassamme on kuitenkin nuorisoseuran- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10206: työväentalojen lisäksi joukko muiden yhteisö- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10207: jen ylläpitämiä taloja, joihin ei korjausavus- markkaa valtionavustuksiksi maamies-
10208: tusta saa. Esimerkiksi maatalousseurajärjestön seurojen sekä pienviljelijäin ja raittius-
10209: perusyhdistyksillä, maamiesseuroilla ja pien- seurojen yhdistysten ja osastojen talo-
10210: viljelijäin yhdistyksillä ja osastoilla on suorite- jen korjaustöitä varten.
10211: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10212:
10213: Väinö Raudaskoski Hannele Pokka Lea Sutinen
10214: Alvar Saukko Mikko Jokela Helvi Hyrynkangas
10215: Kalevi Mattila
10216: 236 1981 vp.
10217:
10218: Raha-asia-aloite n:o 222
10219:
10220:
10221:
10222:
10223: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta metsien pystykar-
10224: sintatoiminnan käynnistämiseen
10225:
10226:
10227: Eduskunnalle
10228:
10229: Ensiharvennuksen yhteydessä ratkaistaan hy- Laajamittainen pystykarsinta olisi järkevintä
10230: vin pitkälle, mikä on tuotetun puun laatu yhdistää ensiharvennusvaiheeseen. Pystykarsin-
10231: vuosikymmenien päästä. Maamme maine saha- ta tuottaa korkealaatuista, oksatonta sahapuuta
10232: tavaran vientimarkkinoilla on hyvä, sillä kor- kuitenkin vasta vuosikymmenien päästä. Sen
10233: kealuokkaisesta sahapuusta on saatu hyvälaa- vuoksi tämä työmuoto tulisi ottaa yhteiskun-
10234: tuista sahatavaraa. Myös tulevaisuudessa kilpai- nan tukitoimenpiteiden piiriin.
10235: lukykymme on turvattava korkealaatuisilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10236: tuotteilla. nioittaen,
10237: Hakkuutoiminnan siirtyessä istutus- ja kylvö-
10238: metsiköihin vaikeutuu oksattoman valiopuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10239: saanti, mikäli ei ryhdytä erikoistoimenpiteisiin. 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
10240: Sahapuun laatua voidaan parantaa suoritta- markkaa metsien pystykarsintatoimin-
10241: malla ·oikea-aikainen puiden pystykarsinta. Täl- nan käynnistämiseksi ensiharvennuksen
10242: laisesta työstä on jo tutkimuksen antamia yhteydessä nuoria työllistämällä.
10243: tuloksia, jotka osoittavat pystykarsinnan paran-
10244: tavan puiden laatua huomattavasti.
10245: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10246:
10247: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
10248: Mauno Manninen Alvar Saukko
10249: Helvi Hyrynkangas
10250: 1981 vp. 237
10251:
10252: Raha-asia-aloite n:o 223
10253:
10254:
10255:
10256:
10257: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden pienlento-
10258: kenttien rakentamiseen
10259:
10260:
10261: Eduskunnalle
10262:
10263: Varsinainen liikennekenttäverkosto maassam- ja pelastustointa. Toiminta on esimerkkinä
10264: me on aika hyvä, mutta pienlentokenttien ra- kunnissa monille muille hyville hankkeille, joita
10265: kennustoimintaa on tarkoituksenmukaista edel- talkoohengen pelastamisella yleiseksi tavaksi
10266: leen tukea. Eri kunnissa olevia, omatoimisesti voitaisiin vähin kustannuksin toteuttaa.
10267: rakennustyön alle otettuja pienkenttiä tarvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10268: taan monenlaiseen toimintaan. Kun rakennus- nioittavasti,
10269: hankkeissa on usein kunta ja paikallinen väestö
10270: takana, pienempikin valtionavustus antaa va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10271: paaehtoisluonteisessa työssä hyvän tuloksen. 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
10272: Pienkentän rakennustyö on kuntalaisten yh- markkaa Kalajoen) Pyhäjärven ja Kärsä-
10273: teistoimintana hyvää harrastusta ja se palvelee mäen pienlentokentän rakennustyön
10274: samalla kunnan kehitystä, matkailua sekä palo- avustamiseen.
10275: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10276:
10277: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila Helvi Hyrynkangas
10278: 238 1981 rd.
10279:
10280: Finansmotion nr 224
10281:
10282:
10283:
10284: Rehn: Om anvisande av anslag för Esbonejdens musikskolas
10285: verksamhet
10286:
10287:
10288: Tili Riksdagen
10289:
10290: Esbobygdens musikskola har under sitt inne- önskvärt att musikskolan skall kunna tillhanda-
10291: varande sjunde arbetsår en verksamhet som hålla för utlåning tili nybörjade. Musikskolan
10292: omfattar 240 elever fördelade på tre avdel- har en stor brist på dessa instrument.
10293: ningar: musiklekskola, musikskola och musik- Allteftersom verksamheten utökas tillkom-
10294: institut. Lärarkåren består av en heltidsanställd mer behovet av nya undervisningsutrymmen
10295: rektor, två ordinarie anställda lärare och 18 och deras inredning. Musikskolan har redan
10296: timlärare. nu stora svårigheter att få de tre pianon som
10297: Inom skolan verkar tre körer, barnkör, ung- finns i skolans ägo att på något sätt räcka tili.
10298: domskör och kammarkör, en stråkorkester De flesta lärare önskar tiligång under lek-
10299: samt blåsar- och kammarmusikgrupper i olika tionerna tili piano för att kunna ackompagnera
10300: sammansättningar. sina elever. Eristen på instrument gör att läget
10301: Undervisning ges på de vanligaste stråk-, är allt annat än tilifredsställande.
10302: blås- och stränginstrumenten samt slagverk och Skolans notbibliotek borde också med det
10303: även solosång. Dessutom tilikommer musik- snaraste kunna utbyggas att omfatta de van-
10304: teoriundervisning samt undervisning i allmän ligaste samlingarna som används i undervis-
10305: musikkunskap. Ensemblernas verksamhet är ningssammanhang i de olika ämnen. Tilisvidare
10306: intensiva och starkt utåtriktade. Det förekomc bar p.g.a. bristande. resut:s.et elevutlåningen
10307: mer beställningskonserter, konsertturneer, ra- varit så gott som obefintlig. Det samma gäller
10308: diobandningar o.dyl. även för det diskotek som behövs för under-
10309: Inkommande vår företar ungdomskören en visning. Kurserna i musikkunskap kräver en
10310: konsertturne tili Ungern med konserter såväl omfattande diskoteksamling.
10311: i Budapest som i Eszergom. Resan är viktig Senaste höst inledde musikskolan undervis-
10312: med tanke på kontakter och musikaliskt utbyte ning på musikinstitutsnivå. En kommitte tili-
10313: mellan musikstuderande ungdom i Finland och satt av Svenska kulturfonden, konstaterade i
10314: Ungern. sin utredning över den finlandssvenska musik-
10315: I maj företar Esbobygdens kammarkör en undervisningen, att läget är närmast katastro-
10316: konsertturne tili Danmark med konserter i falt, och att man med det snaraste bör grunda
10317: Köpenhamn och Köge. Körresan är ett viktigt två musikinstitut på svenskt håll, förslagvis
10318: led i utbytet mellan de nordiska kammar- ett i Jakobstad och ett i Esbo.
10319: körerna. Körresorna finansieras delvis med Starten av musikinstitutavdelningen har med-
10320: egna konsertintäkter, basarer och olika be- fört en hel del extra kostnader för musik-
10321: ställningsuppdrag, men kommer också hårt att skolan som kommer att betunga budgeten tilis
10322: helasta skolans budget. speciella anslag för detta ändamål beviljas.
10323: När en stråk- och blåsorkesters verksamhet På grund av det ovanstående föreslås vörd-
10324: skall byggas upp, behövs ett stort antal s.k. samt,
10325: grövre instrument som är så pass kostsamma att Riksdagen i 1982 års statsförslag
10326: att det är svårt att motivera eleverna tili en måtte uppta ett anslag om 70 000 mark
10327: dylik anskaffning. Även ett grundläggande att användas för Esbonejdens musik-
10328: sortiment av de vanligaste instrumenten är det skolas verksamhet.
10329: Helsingfors den 13 februari 1981
10330:
10331: Elisabeth Rehn
10332: 1981 vp. 239
10333:
10334: Raha-asia-aloite n:o 224 Suomennos
10335:
10336:
10337:
10338: Rehn: Määrärahan osoittamisesta Espoon seudun musiikkikoulun
10339: toimintatukeen
10340:
10341:
10342: Eduskunnalle
10343:
10344: Espoon musiikkikoulussa on sen kuluvana perusvalikoima, joka sillä on lainattavissa vasta-
10345: seitsemäntenä työvuotena 240 oppilasta, jotka alkajia varten. Musiikkikoululta puuttuu paljon
10346: jakautuvat kolmelle eri osastolle, musiikkileik- näitä välineitä.
10347: kikouluun, musiikkikouluun ja musiikkiopis- Toiminnan edistyessä syntyy uusien opetus-
10348: toon. Opettajakunnan muodostavat rehtori, tilojen tarvetta sekä tarvetta sisustaa nämä
10349: kaksi työsuhteessa olevaa opettajaa ja 18 tunti- tilat. Musiikkikoulun on jo nyt vaikeata saada
10350: opettajaa. riittämään kolme omistamaansa pianoa edes
10351: Koulussa toimii kolme kuoroa, lapsikuoro, jotenkin. Useimmat opettajat haluavat käyttää
10352: nuorisokuoro ja kamarikuoro, jousiorkesteri opetuksessaan tunneilla pianoa säestäessaan
10353: sekä puhallin- ja kamarimusiikkiryhmiä, joiden oppilaitaan. Soittimien puute aiheuttaa sen,
10354: kokoonpano vaihtelee. että tilanne on muodostumassa erittäin epä-
10355: Opetus käsittää tavallisimmat jousi- ja pu- tyydyttäväksi.
10356: hallinsoittimet ja kielisoittimet sekä lyömäsoit- Koulun noottikirjastoa tulisi myös mitä pi-
10357: timet ja myös yksinlaulun. Tämä lisäksi on kimmin laajentaa käsittämään tavallisimmat eri
10358: musiikin teorian opetusta sekä yleisen musiik- aineiden opetuksessa käytettävät kokoelmat.
10359: kitiedon opetusta. Yhtyeiden toiminta on voi- Toistaiseksi on resurssien puuttuminen aiheut-
10360: maperäistä ja vahvasti ulospäin suuntautuvaa. tanut sen, että lainaarnineo oppilaille on ollut
10361: Toimintaan liittyy tilattuja konsertteja, kon- lähes olematonta. Sama koskee myös opetuk-
10362: serttikiertueita, radionauhoituksia jne. seen tarvittavaa äänilevykokoelmaa. Musiikki-
10363: Tänä keväänä nuorisokuoro tekee konsertti- tietouden kursseja varten tarvitaan huomattava
10364: kiertueen Unkariin ja pitää konsertteja sekä äänilevykokoelma.
10365: Budapestissä että Eszergomissa. Matka on tär- Viime syksynä musiikkikoulu aloitti musiik-
10366: keä Unkarin ja Suomen musiikkia opiskelevan kiopistotasoisen opetuksen. Svenska kultur-
10367: nuorison yhteyksiä ja musiikkia koskevaa vaih- fondenin asettama toimikunta totesi Suomen
10368: toa ajatellen. ruotsinkielistä musiikinopetusta koskevassa sel-
10369: Espoon seudun kamarikuoro tekee touko- vityksessään, että tilanne on lähes katastrofaali-
10370: kuussa konserttikiertueen Tanskaan ja konser- nen ja että tulisi perustaa mitä pikimmin kaksi
10371: tit pidetään Kööpenhaminassa ja Kögessä. Kuo- ruotsinkielistä musiikkiopistoa, esimerkiksi yksi
10372: ron matka on tärkeä vaihe Pohjoismaiden ka- Pietarsaareen ja toinen Espooseen.
10373: marikuorojen vierailutoiminnassa. Kuoron mat- Musiikkiopisto-osaston aloittaminen on ai-
10374: kat rahoitetaan omin konserteista saaduin tu- heuttanut musiikkikoululle ylimääräisiä kustan-
10375: loin, basaarein ja erilaisin tilausesiintymisin, nuksia, jotka tulevat rasittamaan talousarviota
10376: mutta ne tulevat myös raskaasti rasittamaan siksi kunnes tätä tarkoitusta varten myönne-
10377: koulun talousarviota. tään erityiset määrärahat.
10378: Jousi- ja puhallinorkesterin toimintaa varten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10379: tarvitaan suuri määrä ns. suurikokoisia soitto- tavasti,
10380: välineitä, jotka ovat niin kalliita, että on vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10381: keata perustellusti saada oppilaita suoritta- 1982 tulo- ;a menoarvioon 70 000
10382: maan tällaisia hankintoja. On myös tarpeellista, markkaa Espoon seudun musiikkikou-
10383: että musiikkikoululla on tavallisten soittimien lun toimintaa varten.
10384: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10385:
10386: Elisabeth Rehn
10387: 240 1981 rd.
10388:
10389: Finansmotion nr 225
10390:
10391:
10392:
10393:
10394: Rehn: Om anvisande av anslag för arkeologisk inventering av
10395: fornlämningar i Karis
10396:
10397:
10398: Till Riksdagen
10399:
10400: I Karis stad finns otaliga fornlämningar. detta materia! ligger till grund för fortsatta
10401: En inventering av dessa borde påbörjas. Karis utgrävningar och undersökningar i Karis. En
10402: stad har i sin budget för 1981 ett mindre dylik inventering skulle vara av stor nytta
10403: anslag för ändamålet, och försöker inleda för stadsplaneringen. I samband med att nya
10404: arbetet under år 1981. Arbetet beräknas fortgå områden planeras och att grävningsarbetena
10405: under flera år. Kulturnämnden i Karis stad på dessa påbörjas skulle det vara av yttersta
10406: har anhållit om att Musikverket skulle bekosta vikt att veta vilka områden som eventuellt
10407: en del av arbetet. döljer fomfynd. Då forskningen kring våra
10408: Arbetet omfattar en systematisk inventering fornfynd är av nationellt intresse och inga-
10409: av fomfynd och fomminnesområden i Karis lunda endast en lokal angelägenhet, vore det
10410: stad. Som grund för inventeringen används av yttersta vikt att även staten deltar i de
10411: alla gamla undersökningsresultat, kartor och ovannämnda arbetena med finansiellt stöd.
10412: fynd. Personen som utför arbetet måste därför Med hänvisning till det ovanstående föreslås
10413: i god tid grundligt studera museiverkets arkiv vördsamt,
10414: för att få alla tillgängliga uppgifter om Karis
10415: och dess historia. Efter denna förundersökning att Riksdagen i 1982 års statsförslag
10416: påbörja~ arbetet i fält. Karis inventeras område måtte uppta ett anslag om 50 000 mark
10417: för område, och alla nya fynd och iakttagelser för arkeologisk inventering av forn-
10418: antecknas. Efter detta bearbetas materialet och lämningar i Karis stad.
10419: Helsingfors den 16 februari 1981
10420:
10421: Elisabeth Rehn
10422: 1981 vp. 241
10423:
10424: Raha-asia-aloite n:o 225 Suomennos
10425:
10426:
10427:
10428:
10429: Rehn: Määrärahan osoittamisesta Karjaan muinaismuistojen
10430: arkeologiseen inventointiin
10431:
10432:
10433: Eduskunnalle
10434:
10435: Karjaalla on lukuisia muinaismuistoja. Näi- Tämän jälkeen materiaali käsitellään ja tämä
10436: den luettelointi tulisi aloittaa. Karjaan kaupun- aineisto tulee olemaan uusien kaivauksien ja
10437: gin vuoden 1981 talousarviossa on vähäinen tutkimusten pohjana Karjaalla. Tämänlaatui-
10438: määräraha tätä tarkoitusta varten ja kaupunki sesta luetteloiunista olisi suuri etu asemakaa-
10439: aikoo aloittaa työn vuoden 1981 aikana. Työn voituksen kannalta. Uusien alueiden suunnitte-
10440: arvellaan kestävän useita vuosia. Karjaan sivis- lun yhteydessä ja kaivaustöitä näillä alueilla
10441: tyslautakunta on esittänyt pyynnön, että museo- aloitettaessa olisi mitä tärkeintä tietää, millä
10442: virasto kustantaisi osan työstä. alueilla ehkä on muinaismuistoja. Koska mui-
10443: Työ käsittää muinaislöytöjen samoin kuin naismuistojemme tutkiminen on kansallisten
10444: muinaismuistoalueiden järjestelmällisen luette- etujemme mukaista eikä ainoastaan paikallisen
10445: loinnin Karjaan kaupungin alueella. Luetteloin- mielenkiinnon varassa, olisi erittäin tärkeätä,
10446: oin pohjana käytetään kaikkia vanhoja tutki- että myös valtio osallistuisi edellä mainittuihin
10447: mustuloksia, karttoja ja löytöjä. Työtä suun- töihin niitä taloudellisesti tukemalla.
10448: nittelevan henkilön täytyy tämän vuoksi hy- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10449: vissä ajoin tutkia perusteellisesti museoviraston tavasti,
10450: arkistoa kaikkien käytettävissä olevien tietojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10451: saamiseksi Karjaasta ja sen historiasta. Tämän 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
10452: esitutkimuksen jälkeen aloitetaan kenttätyöt. kan määrärahan Karjaan kaupungin
10453: Karjaa luetteloidaan alue alueelta ja kaikki alueella sijaitsevien muinaismuistojen ar-
10454: uudet löydöt ja havainnot merkitään muistiin. keologista Iuettelointia varten.
10455: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
10456:
10457: Elisabeth Rehn
10458:
10459:
10460:
10461:
10462: 31 088100408M
10463: 242 1981 rd.
10464:
10465: Finansmotion nr 226
10466:
10467:
10468:
10469:
10470: Rehn: Om anvisande av anslag för övervakning av de statsägda
10471: områdena i Skärgårdshavet och Ekenäs skärgårds blivande
10472: nationalparker
10473:
10474:
10475: Tili Riksdagen
10476:
10477: Statsrådet har fattat principbeslut om in- Det är ännu oklart när dessa nationalparker
10478: rättande av tre nya nationalparker i skärgården. kommer att inrättas. Under tiden kommer de
10479: Omfattande markområden har redan förviirvats områden som staten införskaffat att bilda ett
10480: i de trakter som skall bilda Skärgårdshavets vakuum som lockar till okontrollerat utnytt-
10481: nationalpark och Ekenäs skärgårds national- jande om ingen övervakning ordnas.
10482: park. På basen av det ovan sagda föreslår jag,
10483: Båda dessa skärgårdsområden är utsatta för
10484: ett starkt tryck från det rörliga friluftslivet, att Riksdagen i 1982 års statsförslag
10485: och det är troligt att trycket kommer att öka måtte uppta ett 100 000 mark stort an-
10486: speciellt på de statsägda områdena. Både Skär- slag för inrättande av tjänster för över-
10487: gårdshavskommissionen och Arbetsgruppen för vakning atJ de statsägda områdena i de
10488: Ekenäs skärgårds nationalpark, som har bestått blivande nationalparkerna i Skärgårds-
10489: av representanter både för lokalbefolkningen havet och Ekenäs skärgård oberoende
10490: och myndigheterna, har i sina betänkanden av om nationalparkerna har inrättats
10491: betonat behovet av en effektiv övervakning av då eller inte.
10492: nationalparksområdena.
10493: Helsingfors den 12 februari 1981
10494:
10495: Elisabeth Rehn
10496: 1981 vp. 243
10497:
10498: Raha-asia-aloite n:o 226 Suomennos
10499:
10500:
10501:
10502:
10503: Rehn: Määrärahan osoittamisesta valtion omistamien kansallis-
10504: puistoiksi tarkoitettujen alueiden valvontaan Saaristomerellä
10505: ja Tammisaaren saaristossa
10506:
10507:
10508: Eduskunnalle
10509:
10510: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen, On vielä epäselvää, milloin nämä kansallis-
10511: joka koskee kolmen uuden saaristossa sijaitse- puistot perustetaan. Sitä ennen tulevat valtio11
10512: van kansallispuiston perustamista. Laajoja maa- hankkimat alueet muodostamaan tyhjiön, joka
10513: alueita on jo hankittu niillä seuduilla, joiden houkuttelee niiden hillitsemättömään käyttöön,
10514: on määrä muodostaa Saaristomeren kansallis- ellei valvontaa lainkaan järjestetä.
10515: puisto ja Tammisaaren saariston kansallispuisto. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10516: Kumpaankin näistä saaristoalueista kohdistuu tavasti,
10517: voimakas, ulkoilusta aiheutuvan liikkumisen
10518: paine, ja on luultavaa, että paine etenkin val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10519: tion omistamilla alueilla tulee lisääntymään. 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
10520: Sekä Saaristomeren neuvottelukunta että Tam- markan määrärahan virkojen perusta-
10521: misaaren saariston kansallispuiston työryhmä, miseksi valtion omistamien, Saaristome-
10522: joihin on kuulunut sekä paikallisen väestön ren ja Tammisaaren tuleviin kansallis-
10523: että viranomaisten edustajia, ovat mietinnöis- puistoihin kuuluvien alueiden valvontaa
10524: sään korostaneet kansallispuistojen alueiden varten riippumatta siitä, milloin kan-
10525: valvonnan tehostamisen tarvetta. sallispuistot perustetaan.
10526: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10527:
10528: Elisabeth Rehn
10529: 244 1981 rd.
10530:
10531: Finansmotion nr 227
10532:
10533:
10534:
10535:
10536: Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för planering av en plan-
10537: skild korsning mellan stamväg nr 51 och vägen Kyrkslätt
10538: kby- Obbnäs
10539:
10540:
10541: Till Riksdagen
10542:
10543: Redan 1974 har Nylands väg- och vatten- vattenverkets femårsplanering, troligtvis mycket
10544: byggnadsdistrikts distriktskontor vänt sig tili beroende på att anslagen för väghållningen i
10545: Kyrkslätt kommun med anhållan om utlåtande Nyland överhuvud sjunkit lågt under det be-
10546: beträffande planeringen av en planskild kors- lopp per invånare det borde utgöra med tanke
10547: ning mellan stamväg 51 och vägen Kyrkslätt på biltätheten och vägbelastningen i länet, jäm-
10548: centrum-Obbnäsvägen. Dessa planer byggde Iört med det övriga Finland.
10549: på att korsningen befunnits farlig ur trafik- Tekniska nämnden i Kyrkslätt har föreslagit
10550: säkerhetssynpunkt, flera allvarliga olyckor hade att byggandet av den planskilda korsningen
10551: inträffat där. mellan stamväg 51 och Obbnäsvägen skulle
10552: Sedan dess har trafiken starkt ökat, t. ex. inbegripas i vägdistriktets åtgärdsprogram
10553: från 1975 till 1978 med drygt 10 %, och ten- 1983, förslaget har omfattats av kommunsty-
10554: denserna visar en fortsatt kraftig ökning. relsen 2. 2. 1981 som beslutat hänvända sig
10555: Kyrkslätt är strukturerad så att centrum av tili väg- och vattenbyggnadsverket med detta
10556: kommunen har en stark koncentration av ser- åtgärdsförslag.
10557: vicepunkter, vilket drar invånarna från gles- Det är knappast riktigt ur trafiksäkerhets-
10558: bygderna till kyrkbyn, centrum, nästan dag- synpunkt att uppskjuta planeringen av denna
10559: ligen. Obbnäs garnison och Finska socker längs korsning tills någon ny, allvarlig olycka sker.
10560: med Obbnäsvägen har en stark arbetsrese- Ur kommunens synpunkt är det dessutom
10561: trafik, och det har visat sig att under rusnings- väsentligt att de för korsningen behövliga
10562: tid vardagar samt lördag förmiddag och söndag markreserveringarna planeras, för att övrig
10563: eftermiddag är det synnerligen svårt för bilister planering av det berörda området kan ske.
10564: att komma ut på stamväg 51, med farliga Med hänsyn till det ovanstående föreslås
10565: risktagningar som följd. Nämnas bör också att vördsamt,
10566: på grund av kommunens bosättningsstruktur
10567: och rätt svaga bussförbindelser till glesbygder- att Riksdagen i 1982 års statsförslag
10568: na har Kyrkslätt en bilstam per 1 000 invånare måtte ttppta ett 2 000 000 mark stort
10569: som ligger klart över medeltalet i det övriga anslag för inledandet av planeringen av
10570: Nyland. en planskild korsning mellan stamväg
10571: Trots detta finns fortfarande inte byggandet nr 51 och vägen Kyrkslätt kby-Obb-
10572: av den planskilda korsningen med i väg- och näs.
10573: Helsingfors den 13 februari 1981
10574:
10575: Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen Saara-Maria Paakkinen
10576: Tauno Valo Terhi Nieminen-Mäkynen 1.-C. Björklund
10577: 1981 vp. 245
10578:
10579: Raha-asia-aloite n:o 227 Suomennos
10580:
10581:
10582:
10583:
10584: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen suunnit-
10585: teluun kantatien n:o 51 ja Kirkkonummen kirkonkylän -
10586: Opinniemen tien risteykseen
10587:
10588:
10589: Eduskunnalle
10590:
10591: Jo vuonna 1974 Uudenmaan tie- ja vesira- Tästä huolimatta ei eritasoliittymän rakenta-
10592: kennuspiirin piiritoimisto on kääntynyt Kirkko- minen vieläkään sisälly tie- ja vesirakennuslai-
10593: nummen kunnan puoleen ja pyytänyt lausuntoa toksen viisivuotissuunnitelmaan, luultavasti
10594: suunnitelmasta, joka koskee kantatien n:o 51 suureksi osaksi siitä syystä, että Uudenmaan
10595: ja Kirkkonummen keskustan-Opinniemen tien tienpidon määrärahat yleensäkin ovat asukasta
10596: eritasoliittymää. Nämä suunnitelmat johtuivat kohti laskeneet alhaiselle tasolle verrattaessa
10597: siitä, että risteys oli todettu liikenneturvalli- niitä tasoon, jolla niiden tulisi olla, kun otetaan
10598: suuden kannalta vaaralliseksi siinä tapahtu- huomioon muun Suomen autotiheys ja teihin
10599: neiden useiden vakavien liikenneonnettomuuk- kohdistuva rasitus.
10600: sien vuoksi. Kirkkonummen tekninen lautakunta on eh-
10601: Edellä mainitusta ajankohdasta lähtien liiken- dottanut, että kantatien n:o 51 ja Opinniemen
10602: ne on tuntuvasti kasvanut, esim. vuodesta tien eritasoliittymä otettaisiin tiepiirin vuoden
10603: 1975 vuoteen 1978 yli 10 %, ja suunta osoit- 1983 toimenpideohjelmaan; kunnanhallitus on
10604: taa jatkuvaa, voimakasta nousua. Kirkkonummi hyväksynyt tämän ehdotuksen 2. 2. 1981 ja
10605: on rakenteeltaan sellainen, että palvelupisteet päättänyt kääntyä tie- ja vesirakennuslaitoksen
10606: ovat voimakkaasti keskittyneet kunnan keskus- puoleen tämän toimenpide-ehdotuksen pohjalta.
10607: taan, mistä johtuen kunnan harvaan asuttujen On tuskin syytä liikenneturvallisuutta ajatel-
10608: alueiden asukkaat tulevat kirkonkylään lähes len lykätä tämän risteyksen suunnittelua, siksi
10609: päivittäin. Opinniemen varuskunnan ja Suo- kunnes jokin uusi vakava onnettomuus tapah-
10610: men Sokerin Opinniemen tietä pitkin tapahtuva tuu. Kunnan kannalta on lisäksi olennaista
10611: työmatkaliikenne on vilkasta, ja on osoittautu- suunnitella risteykseen tarvittavien maa-aluei-
10612: nut vaikeaksi sekä arkisin ruuhka-aikoina että den varaamista, jotta kyseisen . alueen muu
10613: lauantaiaamupäivisin ja sunnuntai-iltapäivisin suunnittelu voisi tapahtua.
10614: päästä kantatielle n:o 51, paitsi autautumaila Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10615: suureen vaaraan. On syytä myös mainita, että nioittavasti,
10616: kunnan asutusrakenteesta ja varsin heikoista
10617: linja-autoyhteyksistä kunnan harvaan asutuille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10618: alueille on ollut seurauksena Kirkkonummen 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
10619: autokannan muodostuminen 1 000 asukasta markan määrärahan kantatien n:o 51
10620: kohden huomattavasti muun Uudenmaan kes- ja Kirkkonummen kirkonkylän-Upin-
10621: kimäärää korkeammaksi. niemen tien eritasoliittymän suunnitte-
10622: lun aloittamiseksi.
10623: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10624:
10625: Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen Saara-Maria Paakkinen
10626: Tauno Valo Terhi Nieminen-Mäkynen 1.-C. Björklund
10627: 246 1981 rd.
10628:
10629: Finansmotion nr 228
10630:
10631:
10632:
10633:
10634: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för nödvändiga tjänster
10635: för grundande av miljövårdsbyråer vid länsstyrelserna
10636:
10637:
10638: Till Riksdagen
10639:
10640: Vid länsstyrelserna inrättades år 197.3 miljö- Mot denna bakgrund borde man därför kun-
10641: vårdsinspektörer. Sedan dess har inga nya na förstärka personalresurserna, så att de skul-
10642: tjänster inrättats, trots att länsstyrelsernas ar- le motsvara de krav som ställs. Målet borde
10643: betsuppgifter har ökat. Nya uppgifter och om- vara att såväl den enskilda medborgaren som
10644: råden har tillkommit genom lagstiftningsåtgär- kommuner skulle få de tjänster och informa-
10645: der. Den nya avfallshanteringslagen hotar att tion, som de anser sig behöva relativt snabbt.
10646: delvis bli oförverkligad på grund av en skri- Länsstyrelserna borde också ges en beredskap,
10647: kande personalbrist. Luftskyddslagen, som är som skulle ge dom möjlighet att ingripa i mil-
10648: på kommande, har länsstyrelserna inga möjlig- jövårdsfrågor, då det av en eller annan orsak
10649: heter att med nuvarande personalresurser sköta. anses nödvändigt att skrida tili omedelbara åt-
10650: Under en relativt kort tid har ett antal mil- gärder.
10651: jövårdsplaner uppgjorts, vilket har medfört en Hänvisande till det ovan anförda föreslås
10652: ökad arbetsbörda för länsstyrelserna, bl. a. vördsamt,
10653: Statsrådets godkända utvecklingsprogram för
10654: nationalparkerna. Därtill bör noteras att en att Riksdagen i statsförslaget för år
10655: mängd andra program är under utarbetande, 1982 på moment 26.05.01 skulle uppta
10656: men som tillsvidare inte har godkänts ellet 1 900 000 m.ark för grundande av
10657: fastställts. Kommunerna som har dålig bered- miljövårdsbyråer vid länsstyrelserna
10658: skap på detta område fordrar också insatser samt minst två nya tjänster vid varje
10659: av länsstyrelserna, vilket betyder ytterligare länsstyrelse för att effektivera länssty-
10660: ökad arbetsbörda. ,·elsernas miljövårdsarbete.
10661:
10662:
10663: Helsingfors den 10 februari 1981
10664:
10665: Boris Renlund 1. S. Melin
10666: Jutta Zilliacus Ole Norrback
10667: Elisabeth Rehn
10668: 1981 vp. 247
10669:
10670: Raha-asia-aloite n:o 228 Suomennos
10671:
10672:
10673:
10674:
10675: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninhallitusten ympä-
10676: ristönsuojelutoimistojen perustamiseksi tarpeellisiin virkoihin
10677:
10678:
10679: Eduskunnalle
10680:
10681: Lääninhallituksiin perustettiin vuonna 1973 Asiaa tätä taustaa vasten tarkastellen tulisi
10682: ympäristönsuojelun tarkastajia. Tämän jälkeen lisätä henkilökuntaa, jotta sen määrä vastaisi
10683: ei uusia toimia ole perustettu huolimatta siitä, sille asetettavia vaatimuksia. Päämääränä tulisi
10684: että lääninhallitusten tehtävät ovat lisääntyneet. olla, että sekä yksityiset kansalaiset että kunnat
10685: Lainsäätämistoimenpiteiden myötä on tullut saisivat suhteellisen nopeasti tarvitsemansa pal-
10686: uusia tehtäviä ja toimialoja. Uuden jätehuolto- velut ja tiedot. Lääninhallituksilla tulisi olla tä-
10687: lain toteuttaminen näyttää uhanalaiselta henki- hän valmius, jotta se voisi puuttua ympäristön-
10688: lökunnan huutavan puutteen vuoksi. Lääninhal- suojelukysymyksiin silloin, kun syystä tai toi-
10689: lituksilla ei ole mitään mahdollisuuksia hoitaa sesta on pakko ryhtyä välittömiin toimenpitei-
10690: tulossa olevaa ilmansuojelulakia nykyisen hen- siin.
10691: kilökunnan puitteissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10692: Suhteellisen lyhyen ajan kuluessa on tehty nioittaen,
10693: useita ympäristönsuojelusuunnitelmia, mistä on
10694: aiheutunut lääninhallitusten työtaakan lisäänty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10695: minen; eräs suunnitelmista on valtioneuvoston 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10696: hyväksymä kansallispuistojen kehittämissuunni- 26.05.01 1 900 000 markkaa ympäris-
10697: telma. Tämän lisäksi on syytä todeta lukuisten tönsuojelutoimistojen perustamista var-
10698: muiden ohjelmien olevan suunnitteluvaiheessa, ten lääninhallituksiin sekä ainakin kah-
10699: vaikka niitä ei vielä ole hyväksytty tai vahvis- den uuden toimen perustamiseksi jokai-
10700: tettu. Kuntien tämän alan heikko valmius lisää seen lääninhallitukseen lääninhallitusten
10701: lääninhallitusten työpanosta ja lisää entisestään ympäristönsuojelutyön tehostamiseksi.
10702: niiden työtaakkaa.
10703: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
10704:
10705: Boris Renlund I. S. Melin
10706: Jutta Zilliacus Ole Norrback
10707: Elisabeth Rehn
10708: 248 1981 vp.
10709:
10710: Raha-asia-aloite n:o 229
10711:
10712:
10713:
10714:
10715: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoista krimi-
10716: naalihuoltotyötä tekeville yhteisöille
10717:
10718:
10719: Eduskunnalle
10720:
10721: Vankilasta vapautuvien henkilöiden jälkihuol- Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut mää-
10722: losta huolehtii maassamme puolivirallinen kri- räraha harkinnanvaraisten valtionavustusten
10723: minaalihuoltoyhdistys, jolle on lainsäädännöllä myöntämiseksi kriminaalihuoltotyöhön muille
10724: määrätty tietyt tehtävät, joihin yhdistys saa yhteisöille ja säätiöille. Tämä määräraha on
10725: valtionapua. Kriminaalihuoltoyhdistyksen ohel- vuonna 1981 suuruudeltaan 220 000 markkaa.
10726: la vapautuvien vankien keskuudessa toimii lu- Se on kuitenkin tarpeeseen nähden täysin riit-
10727: kuisia aatteellisia yhdistyksiä, jotka tarjoavat tämätön.
10728: vankilasta vapautuneille asuntopalveluja sekä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10729: mahdollisuuksia suojatyöhön. Nämä järjestöt nioittavasti,
10730: toimivat usein kokonaan vapaaehtoisten avus-
10731: tusten turvin. Toisaalta juuri vapaaehtoinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10732: työ tuottaa parhaita tuloksia. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10733: Vankeinhoitotyöhön osallistuvat joutuvat uh- 25.50.53 1 000 000 markkaa käytettä-
10734: raamaan suuren osan ajastaan ja yksityiselämäs- väksi valtionavustuksena vapaaehtoista
10735: tään vankien hyväksi. Sen vuoksi olisi kohtuul- kriminaalihuoltotyötä tekeville yhteisöil-
10736: lista, että valtiovalta kustantaisi tästä toimin- le ja säätiöille.
10737: nasta aiheutuvat suoranaiset menot, kuten
10738: vuokrat jne.
10739: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10740:
10741: Olavi Ronkainen Impi Muroma Asser Stenbäck
10742: Erkki Korhonen Antero Juntumaa Jorma Fred
10743: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Väinö Rautiainen
10744: 1981 vp. 249
10745:
10746: Raha-asia-aloite n:o 230
10747:
10748:
10749:
10750:
10751: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valamon luostarin
10752: yhteyteen tarkoitetun konservointilaitoksen ja luostarin kir-
10753: jaston rakentamisen loppuunsaattamiseen
10754:
10755:
10756: Eduskunnalle
10757:
10758: Ortodoksinen kulttuuri muodostaa 800-vuo· Kirjasto- ja arkistotilojen tarpeellisuus on pe-
10759: tiseen instituutioon pohjautuvan maamme ko- rimmiltään seurausta Valamon luostarin jäämi-
10760: konaiskulttuurin osan, joka edustaa bysantti- sestä toisen maailmansodan jälkeen kirkkokun-
10761: lais-venäläistä perinnettä erityisesti ikonitai- nan jälleenrakennuslain ulkopuolelle. Tästä on
10762: teen, kirjallisuuden ja ortodoksisen musiikin aiheutunut Valamon luostarisaarelta evakuoi-
10763: alueella. Varsin keskeinen merkitys tämän kult- dun kirjallisuuden sijoittaminen kolmeen eri
10764: tuurisuuntauksen säilyttämisessä ja kehittämi- pisteeseen. Huomattava osa vanhoista kokoel-
10765: sessä on ollut ja on edelleen Valamon luosta- mista on edelleen luostarin tiloissa, jotka kui-
10766: rilla. tenkin ovat epätarkoituksenmukaiset ja palo-
10767: Valamon luostari elää tällä hetkellä elpymi- turvallisuuden kannalta epätyydyttävät. Kirjas-
10768: sen kautta hakien samalla toiminnalleen suun- torakennuksen tiloihin on suunniteltu sijoitet-
10769: taviivoja. Parhaat edellytykset Iuostarilla olisi tavaksi myös luostarin arkisto, jota tällä het-
10770: kehittyä tutkimukseen ja kirkkotaiteeseen pai- kellä säilytetään niin ikään hajautettuna eri
10771: nottuen, jolloin erityisesti huomiota tulisi kiin- pisteissä.
10772: nittää ikonilaitoksen ja kirjaston antamien Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5,5
10773: mahdollisuuksien hyväksikäytön tehostamiseen. milj. mk. Vuoden 1979 II lisämenoarviossa on
10774: Ikonien ja muiden kirkkomaalausten kon- eduskunta myöntänyt 350 000 markan suurui-
10775: servointilaitoksen tehtävänä on ensi sijassa iko- sen suunnittelumäärärahan mainittujen laitosten
10776: nien dokumentointi, entisöiminen ja tutkimus. suunnittelua varten ja vuoden 1981 tulo- ja
10777: Laitos tulee toimimaan myös ikonimaalauksen menoarviossa 900 000 mk rakennustöiden
10778: kehittämiseksi valistus- ja ohjaustoiminnan aloittamista varten.
10779: kautta sekä elvyttämällä entisiä menetelmiä ja Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
10780: tekniikoita. Tällä hetkellä ortodoksisen kirkko- nioittaen,
10781: kunnan ikonikokoelmien kunnostus- ja restau-
10782: rointiresurssit ovat hyvin puutteelliset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10783: Perustettava konservointilaitos tulee olemaan 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10784: alansa ainoa Pohjoismaissa. Laitoksen sijoitta- 29.05.74 4 600 000 markan määrärahan
10785: mista Valamon luostarin yhteyteen ovat puol- Valamon luostarin yhteyteen tarkoitetun
10786: taneet mm. seuraavat näkökohdat: Iuostarilla ikonien ja muiden kirkkomaalausten
10787: on erittäin arvokas ja laaja ikonikokoelma, konservointilaitoksen ja luostarin kir-
10788: luostari on vanhastaan kirkkokunnan ikoni- jaston rakennustöiden loppuunsaattami-
10789: maalauksen ja -koulutuksen keskus, luostari seksi.
10790: sijaitsee kirkkokunnan toiminnan kannalta kes-
10791: keisellä alueella sekä aluepoliittiset syyt.
10792: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10793:
10794: Olavi Ronkainen Impi Muroma Sauli Hautala
10795: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
10796: Ulla Järvilehto Antero Juntumaa Jorma Fred
10797: Pentti Poutanen
10798: 32 088100408M
10799: 250 1981 vp.
10800:
10801: Raha-asia-aloite n:o 231
10802:
10803:
10804:
10805:
10806: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirkkososiologian
10807: professorin viran perustamiseen Helsingin yliopistoon
10808:
10809:
10810: Eduskunnalle
10811:
10812: Kirkkososiologia, joka tutkii kirkon toimin- 1974-1975 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 kpl
10813: taa sosiologisesta näkökulmasta sekä kirkon (viimeinen vuosi, jolloin oli professori)
10814: suhdetta yhteiskuntaan, on vuosia ollut vailla 1975-1976. ............ ..... 11 kpl
10815: vakinaista professorinviran haltijaa edellisen 1976-1977 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 kpl
10816: professorin tultua nimitetyksi piispanvirkaan. 1977-1978 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 kpl
10817: Kirkkososiologia on ollut itsenäisenä oppiai- 1978-1979 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 kpl
10818: neena Helsingin yliopiston teologisessa tiede- 1979-1980 ····· .... ······ ... 10 kpl
10819: kunnassa vuodesta 1970. Alan opetusta ja tut-
10820: kimusta varten on myös oma jaosto käytän- Kehitys ilmentää, että professorin puuttumi-
10821: nöllisen teologian laitoksessa. Vuosina 1970- sesta johtuva aineen horjuva asema aiheuttaa
10822: 1974 oppiaineesta vastasi henkilökohtainen yli- sen, että osa seminaarin käyneistä vaihtaa pää-
10823: määräinen professori. Kun viran haltija siirtyi ainetta ja osallistuu uuden aineen seminaariin,
10824: vuoden 1975 alusta toiseen tehtävään, kirkko- osa keskeyttää opintonsa kokonaan ja lähes
10825: sosiologiaa on voitu opiskella vain käytännölli- kaikkien opinnot viivästyvät. Samat ilmiöt ovat
10826: sen teologian linjalla. Vastuu ta kirkkososiolo- nähtävissä jatko-opiskelijoiden osalta. Tämä on
10827: gian opinnoista on jaettu muille käytännöllisen resurssien erittäin epätaloudellista käyttöä.
10828: teologian professoreille, mutta näiden edusta- Teologinen tiedekunta onkin asettanut kirk-
10829: mien alojen opiskelijamäärät ovat jo muutenkin kososiologian professorin saamisen kiireellisyys-
10830: tiedekunnan suurimpia. Kirkkososiologian kak- järjestyksessä ensimmäiselle sijalle virkajärjeste-
10831: si assistenttia joutuvat suurelta osalta vastaa- lyissään.
10832: maan aineen opetuksesta ja tutkimuksesta. Ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10833: neessa on lisäksi kolme dosenttia. nioittavasti,
10834: Oman professorin puuttumisesta huolimatta
10835: kirkkososiologia on säilynyt suosittuna aineena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10836: Niinpä sen laudaturseminaareihin osallistuu vuo- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10837: sittain yli 20 opiskelijaa. Kuitenkin kehityk- 29.10.01 120 000 markkaa kirkkososio-
10838: sessä on nähtävänä huolestuttavia piirteitä. Se- logian professorin vakinaisen viran pe-
10839: minaarien osanottajamäärien korkeina pysymi- rustamiseksi Helsingin yliopistoon.
10840: sestä huolimatta ovat valmistuneiden pro gradu
10841: -töiden määrät olleet lukuvuosittain seuraavat:
10842: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10843:
10844: Olavi Ronkainen Jorma Fred Ulla Järvilehto
10845: Erkki Korhonen Asser Stenbäck Impi Muroma
10846: Antero Juntumaa Sauli Hautala
10847: 1981 vp. 251
10848:
10849: Raha-asia-aloite n:o 2.32
10850:
10851:
10852:
10853:
10854: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hartolan kirjasto-
10855: talon rakentamiseen
10856:
10857:
10858: Eduskunnalle
10859:
10860: Hartolan kunnan suunnitelmiin sisältyy Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
10861: uuden kirjaston rakentaminen vuonna 1982.
10862: Lääninhallituksen suunnitelmissa kyseinen han- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10863: ke on ajoitettu vuodelle 1982. Kirjaston koko 1982 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
10864: on 500 m2 ja kustannusarvio n. 1,5 miljoonaa markkaa käytettäväksi Hartolan kirjas-
10865: markkaa. Hankkeen toteuttaminen suunnitel- totalon rakentamiseen.
10866: man mukaan sekä valtion rahoitus, yhteensä
10867: n. 1,2 miljoonaa markkaa, tulisi varmistaa.
10868: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10869:
10870: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
10871: 252 1981 vp.
10872:
10873: Raha-asia-aloite n:o 233
10874:
10875:
10876:
10877:
10878: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun kirjasto-
10879: talon rakennustöiden aloittamiseen
10880:
10881:
10882: Eduskunnalle
10883:
10884: Mäntyharjun kunta on vuodesta 1973 läh- jaston pinta-ala on 950 m2 ja hankkeen kus-
10885: tien anonut lupaa uudelle kirjastorakennuksel- tannusarvio noin 3 milj. markkaa.
10886: le. Mäntyharjun keskustaajamassa, jota kirjasto
10887: Nykyinen kirjasto, joka sijaitsee samassa välittömästi palvelee, on kirkonkylän alue mu-
10888: rakennuksessa kuin Kyttälän peruskoulun ala- kaan lukien noin 4 800 asukasta.
10889: aste, on valmistunut 1960. Kirjastotiloja on Kirjastohankkeen suhteen olisi erityisesti pi-
10890: kaikkiaan vain noin 180 m2 ja tilat sijaitsevat dettävä huolta siitä, että maakuntamme osuus
10891: rakennuksen toisessa kerroksessa. Sinne johta- kirjastojen rakennusluvista säilyisi oikeuden-
10892: vat jyrkät kierreportaat, mistä seuraa, etteivät mukaisena ja että todellinen kirjastopalvelujen
10893: liikuntavammaiset ja vanhukset pysty itse käy- tarve otettaisiin rakennuslupia myönnettäessä
10894: mään kirjastossa. On huomattava, että tarkas- huomioon.
10895: tuksessa kirjasto on todettu tehtäväänsä siinä Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
10896: määrin soveltumattomaksi, ettei siitä korjaa-
10897: mallakaan saa käyttökelpoista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10898: Uuden kirjaston luonnospiirustukset ovat 1982 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
10899: valmistuneet ja myös muut suunnitelmat val- markkaa Mäntyhar;un kiriastotalon ra-
10900: mistuvat siten, että rakennustöihin voitaisiin kennustöiden aloittamiseen.
10901: päästä jo kuluvan vuoden syksyllä. Uuden kir-
10902: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10903:
10904: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
10905: 1981 vp. 253
10906:
10907: Raha-asia-aloite n:o 234
10908:
10909:
10910:
10911:
10912: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta romaaninuorten opin-
10913: tojen tukemiseen
10914:
10915:
10916: Eduskunnalle
10917:
10918: Nuorten Opintorahaston varojen turvin Mus- non kasvua koulunkäyntiä kohtaan. Kaikki kou-
10919: talaislähetys r.y. tukee yritteliäiden ja lahjakkai- lutusmahdollisuudet eivät kuitenkaan ole ro-
10920: den romaaninuorten perus-, jatko- ja yleissivis- maaninuorten ulottuvilla. Tällöin yksityinen
10921: tävää sekä ammatillista koulutusta. Mustalais- järjestö voi ojentaa auttavan kätensä ja hel-
10922: lähetys r.y:n hallitus myöntää rahastosta tarve- pottaa eteenpäin pyrkivien koulutietä ja siloit-
10923: harkintaan perustuen ja anojan muut mahdolli- taa heidän elämäänsä tulevaisuudessa.
10924: set rahoituslähteet tutkien sopiviksi katsomiaan Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
10925: avustussummia. Tarkoituksena on auttaa luku- nioittavasti,
10926: kausimaksujen maksamisessa, kirjojen ostami-
10927: sessa, koulumatkoissa, musiikki- ym. instru- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10928: menttien hankkimisessa jne. niitä romaaninuo- den 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000
10929: ria, joilla ei muista lähteistä ole riittävästi saa- markan määrärahan käytettäväksi ro-
10930: tavissa taloudellista tukea koulunkäyntinsä lop- maaninuorten opintojen tukemiseen
10931: puun saattamiseksi. Mustalaislähetys r.y:n Nuorten Opinto-
10932: Romaaninuorissa on viimeksi kuluneiden rahaston kautta.
10933: vuosien aikana ollut havaittavissa mielenkiin-
10934: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10935:
10936: Olavi Ronkainen Impi Muroma Asser Stenbäck
10937: Erkki Korhonen Antero Juntumaa Jorma Fred
10938: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Väinö Rautiainen
10939: 254 1981 vp.
10940:
10941: Raha-asia-aloite n:o 235
10942:
10943:
10944:
10945:
10946: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansan-
10947: opiston lisärakennuksen rakentamiseen Hartalaan
10948:
10949:
10950: Eduskunnalle
10951:
10952: Hartolassa tmmtvan Itä-Hämeen kansanopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10953: ton nykyinen päärakennus on kunnoltaan niin
10954: heikko, että sitä on uhattu asumiskiellolla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10955: Toiminnan jatkaminen edellyttää oppilasasun- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
10956: tolan rakentamista. Kokonaiskustannusarvio on markkaa käytettäväksi Itä-Hämeen kan-
10957: n. 3,5 miljoonaa markkaa. Valtion vuoden sanopiston lisärakennuksen rakentami-
10958: 1982 budjettiin- tulisi varata 1,5 miljoonan seen Hartolaan.
10959: markan määräraha, jotta tämä välttämätön lisä-
10960: rakentaminen voitaisiin toteuttaa.
10961: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10962:
10963: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
10964: 1981 vp. 255
10965:
10966: Raha-asia-aloite n:o 236
10967:
10968:
10969:
10970:
10971: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveys- ja raittius-
10972: kasvatuksen ylitarkastajan viran perustamiseen ammattikas-
10973: vatushallitukseen
10974:
10975:
10976: Eduskunnalle
10977:
10978: Tilastokeskuksen tiedotteen mukaan oli ka- - koulutusjärjestelmän entistä laaja-alaisem-
10979: lenterivuonna 1976 ammatillisissa oppilaitok- paa ja suunnitelmallisempaa osallistumista ter-
10980: sissa oppilaita yhteensä 130 387. Samana vuon- veyskasvatukseen.
10981: na oli vähintään 400 tuntia käsittävässä työl- Terveyskasvatuksen kehittämisen edellytykse·
10982: lisyyskoulutuksessa 135 950 henkilöä. Ennakko- nä toimikunta pitää mm.:
10983: tiedon mukaan vuonna 1977 aloituspaikkojen - kasvatus- ja opetusalan terveyskasvatuk-
10984: lisäys on noin 3 % edelliseen vuoteen verrat- sen tehostamista selkiinnyttämällä ikäkausittai-
10985: tuna ja oppilasmäärän lisäys olisi samana ai- set perustavoitteet terveyskasvatuksen keskei-
10986: kana noin 4 %. sillä sisältöalueilla sekä järjestämällä kaikille
10987: Ammattikasvatushallituksen alaisissa 572 am- koulutusjärjestelmässä terveyskasvatukseen osal-
10988: matillisessa oppilaitoksessa terveyskasvatus liit- listuville alueellisesti ja paikallisesti jatkuvaa
10989: tyy läpäisyperiaatteena ammattioppiin yleensä koulutusta ja ohjausta.
10990: ja erikseen kansalaistietoon, terveysoppiin sekä Kouluhallituksen terveyskasvatuksen työryh-
10991: liikuntaan. Lisäksi ammattikasvatushallitus on män muistiossa (annettu 31. 3. 1977) pohdi-
10992: kehottanut alaisiaan oppilaitoksia järjestämään taan osittain myös ammatillisissa oppilaitoksis-
10993: mm. päihde- ja vaikuteaineisiin liittyviä teema- sa annettavaa terveyskasvatusta sekä esitetään
10994: viikkoja tai -päiviä. Kuitenkin voidaan todeta, terveyskasvatuksen osa-alueittaiset tavoitteet
10995: että terveyskasvatusta ei ole ammatillisissa op- eri ikäkausina; mm. keskiasteikä on esitykses-
10996: pilaitoksissa järjestetty järjestelmällisellä ja te- sä.
10997: hokkaalla tavalla.
10998: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat
10999: Terveyskasvatustoimikunnan mietinnössä
11000: 197 6 j 94 todetaan mm.: "Ammattikasvatushal- näyttävät tutkimusten mukaan käyttävän päih-
11001: lituksessa terveyskasvatuksen opetuksen sisäl- de- ja vaikuteaineita muita ikätovereitaan run-
11002: töä koskevat asiat kuuluvat asianomaista kou- saammin. Ammattikoululaiset käyttävät muita
11003: lutusalaa ohjaavan ja valvovan kuuden opetus- runsaammin alkoholia, tupakoivat varsinkin lu-
11004: osaston ja kahden erillisen toimiston viran- kiolaisia runsaammin ja ovat useimmin tutus-
11005: haltijoiden tehtäviin. Kyseisen organisaatiora- tuneet erilaisiin huumeisiin.
11006: kenteen vuoksi ei kenenkään viranhaltijan ni- Terveyskasvatukseen on yhteiskunnassamme
11007: menomaisiin tehtäviin kuulu terveyskasvatuk- kiinnitetty eri hallinnonaloilla lisääntyvää huo-
11008: sen opetuksen koordinoiminen eri osastojen miota; lääkintöhallitukseen on perustettu ter-
11009: kesken." veyskasvatustoimisto, kouluhallitukseen on saa-
11010: Samassa mietinnössä todetaan lisäksi: "Kai- tu terveyskasvatuksen ylitarkastaja, järjestöt
11011: kille ammatillisille oppilaitoksille yhteisiä ter- ovat tehostaneet terveyskasvatustyötään. Am-
11012: veyskasvatuksen yleistavoitteita ei ole toistai- mattikasvatushallituksen alaisissa oppilaitoksis-
11013: seksi määritelty. Eri ammattialojen opetussuun- sa odotetaan toimenpiteitä terveyskasvatuksen
11014: nitelmiin sisältyy terveyskasvatuksen osa-alueita tehostamiseksi. Siksi olisi ammattikasvatushal-
11015: koskevia tavoitteita." litukseen perustettava terveys- ja raittiuskasva-
11016: Terveyskasvatustoimikunta ehdottaa em. tuksen ylitarkastajan virka.
11017: mietinnössä mm.: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11018: 256 Raha-asia-aloite n:o 236
11019:
11020:
11021: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden raittiuskasvatuksen ylitarkastajan viran
11022: 1982 tulo- ja menoarvioon momentille perustamiseksi ammattikasvatushallituk-
11023: 29.59.01 100 000 markkaa terveys- ja seen.
11024: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
11025:
11026: Olavi Ronkainen Impi Muroma Asser Stenbäck
11027: Erkki Korhonen Antero Juntumaa Jorma Fred
11028: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Väinö Rautiainen
11029: 1981 vp. 257
11030:
11031: Raha-asia-aloite n:o 237
11032:
11033:
11034:
11035:
11036: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin porotalouden
11037: kehittämiseen
11038:
11039:
11040: Eduskunnalle
11041:
11042: Lapin elinkeinoista on ·tärkeällä sijalla poro- den merkitys ravinnon osana sekä yleensä jä-
11043: talous. Sen, että tämä elinkeinonhaara rinnas- kälän ja lupon tärkeys porojen elimistölle ja
11044: tetaan täysin luonnonvaraiseen talouteen, ei lisäksi selvitetty keinot näiden tärkeiden ai-
11045: tarvitse merkitä sitä, että kehittymistä ja kehit- neiden antamiseksi muun rehun yhteydessä,
11046: tämistä ei porotaloudessa tarvita. Päinvastoin silloin on mahdollista käynnistää talviruokinta
11047: näyttää siltä, että juuri porotaloudella on Lapin käsittämään porojen pääasiallisen ravinnon tal-
11048: elinkeinoista parhaimpiin kuuluvat kehittymis- viaikana.
11049: mahdollisuudet. Samalla avautuvat mahdollisuudet rehujen
11050: Porotalouden kehittämisessä keskeisellä pai- laajamittaiseen viljelyyn ja ruokinnan tekniseen
11051: kalla on kysymys ympärivuotisen ravinnonsaan- kehittämiseen. Tämä tekninen ja koneellinen
11052: nin turvaamisesta. Kesällä ravintoa riittäisi ny- kehittämistyö on kuitenkin mahdollista vain
11053: kyistä poromäärää runsaasti suuremmalle mää- valtion taloudellisen tuen turvin. Käytännössä
11054: rälle. Pullonkaulana on lähinnä pidettävä tal- asia voitaisiin hoitaa melko vähäisin kustan-
11055: ven ruokintamahdollisuuksia. Juuri tämän sei- nuksin käynnistämällä rehuviljelyn ja talviruo-
11056: kan parantamiseen on tiede tullut porotalou- kinnan kehittämis- ja kokeilutoiminta yhden tai
11057: delle avuksi. Oulun yliopiston porotalouden kahden paliskunnan alueelta valituilla kohteil-
11058: tutkimusryhmä on yhteistyössä Apukan tutki- la.
11059: musaseman kanssa tutkinut porojen käyttämää Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11060: ravintoa, niiden ruuankäyttökykyä sekä mah- nioittaen,
11061: dollisuuksia ravinnon keinotekoiseksi lisäämi-
11062: seksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11063: Näkyvänä tuloksena mainituista tutkimuksis- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 30.35
11064: ta on osittain talviruokinnan yleistyminen var- uudelle momentille 200 000 markan
11065: sinkin metsäseutujen paliskunnissa. Kun on määrärahan porojen talviruokintaan liit-
11066: lopullisesti saatu selvitettyä jäkälän hivenainei- tyvän kokeilutoiminnan jatkamiseen.
11067: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
11068:
11069: Olavi Ronkainen Impi Muroma Asser Stenbäck
11070: Erkki Korhonen Antero Juntumaa Jorma Fred
11071: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Väinö Rautiainen
11072:
11073:
11074:
11075:
11076: 33 088100408M
11077: 258 1981 vp~
11078:
11079: Raha-asia-aloite n:o 238
11080:
11081:
11082:
11083:
11084: Ronkainen ytn.: Määrärahan osoittamisesta Ruskealan-Tatnmi-
11085: järven maantien peruskorjaukseen
11086:
11087:
11088: Eduskunnalle
11089:
11090: Ruskealan--Tammijärven maantie eli maan- korjauksia ole tehty, koska tiepohja on. erittäin
11091: tie n:o 613 lähtee kantatiestä n:o 59 Hartolan heikko. Maantie n:o 613 tulisi mahdollisim-
11092: Ruskealan kylästä ja johtaa Joutsan-Luhan- man pikaisesti perusparantaa ja päällystää.
11093: gan-Korpilahden tielle. Tiestä eroaa Mikkelin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11094: läänin alueella kolme paikallistietä. Tien pi-
11095: tuus Hartolan kunnan puolella on 23,9 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11096: Tiellä kulkee useita linja-autovuoroja, mm. 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11097: Lahden-Heinolan-Jyväskylän liikenne. markkaa käytettäväksi Ruskealan-
11098: Maantie n:o 613 on aikaisemmin ollut kun- T ammijärven maantien peruskorjauk-
11099: nan tienä ja luovutettu valtiolle 1940-luvulla. seen.
11100: Tie on erittäin heikkokuntoinen eikä perus-
11101: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
11102:
11103: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
11104: 1981 Vp. 259
11105:
11106: Raha-asia-aloite n:o 239
11107:
11108:
11109:
11110:
11111: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimiturvelai-
11112: toksen rakentamiseen Haukivuorelle
11113:
11114:
11115: Eduskunnalle
11116:
11117: Geologinen tutkimuslaitos on suorittanut suutena Mikkelin maalaiskunnan, Virtasalmen
11118: vuosina 1967, 1968, 1974 ja 1980 tutkimuk- kunnan, Pieksämäen maalaiskunnan ja Juvan
11119: sen Haukivuoren kunnan soista. Tutkittujen kunnan suoalueisiin.
11120: soiden pinta-ala on yhteensä 5 569 hehtaaria Liikenteellisesti Haukivuoren kunta soveltui-
11121: ja turvemäärä noin 136 miljoonaa m\ si erittäin hyvin monitoimiturvelaitoksen tai
11122: Turvemäärää on pidettävä riittävänä moni- turvepuristetehtaan sijaintipaikaksi. Kunnan
11123: toimiturvelaitoksen tai turvepuristetehtaan ra- läpi kulkee sähköistetty Savon rata ja kanta-
11124: kentamiseksi Haukivuoren kuntaan. Tehtaan tie n:o 72.
11125: rakentaminen mahdollistaisi turpeen jalostuksen Edellä olevan perusteella ehdotatrime kun..:
11126: turvekoksiksi tai turvepuristeeksi sekä sähkö- nioittavasti,
11127: energiaksi. Turpeen briketöinnin avulla voitai-
11128: siin käyttää hyödyksi myös turvekoksin hukka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11129: lämpö. Monitoimiturvelaitos toisi mahdollisuu- 1982 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
11130: den lasinalaisviljelmien rakentamiseen. markkaa käytettäväksi monitoimiturve-
11131: Etelä-Savon suoalueista Haukivuoren kunnan laitoksen tai turvepuristetehtaan raken-
11132: alueella sijaitsevat suoalueet ovat erittäin kes- tamiseen Haukivuoren kuntaan.
11133: keisessä asemassa. Ne liittyvät yhtenä kokonai-
11134: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
11135:
11136: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
11137: 260 1981 vp.
11138:
11139: Raha-asia-aloite n:o 240
11140:
11141:
11142:
11143:
11144: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Reumasäätiön sairaa-
11145: lan saneeraukseen Heinolassa
11146:
11147:
11148: Eduskunnalle
11149:
11150: KUluvaDa vuonna käynnistyy Reumasäätiön Edellä todetun perusteella ehdotamme,
11151: sairaalassa leikkaussalin saneeraus- ja laajennus-
11152: hanke, jonka kokonaiskustannusarvio on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11153: 7 983 000 markkaa. Vuodelle 1981 on budje- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
11154: toitu yhteensä 3,4 miljoonaa markkaa, josta markkaa käytettäväksi Reumasäätiön
11155: valtionosuutta on 1,7 miljoonaa markkaa. Vuo- sairaalan laajennuksen ja saneerauksen
11156: delle 1982 jää hankkeen rahoituksesta loppurahoitukseen Heinolan kaupungis-
11157: 4 583 000 markkaa, josta valtionosuus on sa.
11158: 2 291 500 markkaa.
11159: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
11160:
11161: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
11162: 1981 vp. 261
11163:
11164: Raha-asia-aloite n:o 241
11165:
11166:
11167:
11168:
11169: Rönnholm ytn.: Määrärahan osoittamisesta alueellisten koeraken-
11170: tamiskohteiden teknisen huollon selvittämiseen
11171:
11172:
11173: Eduskunnalle
11174:
11175: Pientalorakentaminen on saamassa kaikkialla taloudellisemmin suunniteltujen ja toteutetta-
11176: lisääntyvää kannatusta ja toteutettavien koh- vien alueitten rakentamiseen. Koska kuitenkin
11177: teiden määrä lisääntyy kaikilla alueilla. Raken- prototyyppisten ratkaisujen tekeminen on sekä
11178: tamisen teknisen huollon, liikenteen, raaka-, riskialtista että useasti myös alussa investoin-
11179: jäte- ja huleveden, jätehuollon, valaistuksen neiltaan kallista, olisi tällaista tarkoituksenmu-
11180: sekä energian edellyttämät järjestelyt vaativat kaista rakentamista tuettava valtion varoilla.
11181: lisääntyviä resursseja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11182: Monet tekniset asiantuntijat ovat vakuuttu- nioittavasti,
11183: neita siitä, että tällä hetkellä käytössä ole-
11184: vat ratkaisut, kuten runsaasti vettä käyttävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11185: viemäröintijärjestelmät, lajittelematonta jätettä 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
11186: tuottava jätehuolto sekä luonnollisesti energia- markkaa kokonaistaloudellisesti tarkoi-
11187: huolto ovat kokonaistaloudellisesti epätarkoi- tuksenmukaisten teknisen huollon rat-
11188: tuksenmukaisesti järjestettyjä. Taloudellisem- kaisujen löytämiseksi alueellisilla koe-
11189: pien järjestelmien käyttöön saamiseksi olisikin rakentamiskohteilla.
11190: varattava riittävästi mahdollisuuksia nykyistä
11191: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11192:
11193: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
11194: 262 1981 vp.
11195:
11196: Raha-asia-aloite n:o 242
11197:
11198:
11199:
11200:
11201: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen jäte-
11202: huoltoselvityksen ja -suunnitelman laatimisek.si
11203:
11204:
11205: Eduskunnalle
11206:
11207: Kunnallinen jätehuoltolaki edellyttää kunnil- Tämän suunnitelman toteuttamiseksi tulisi
11208: ta aktiivisempaa toimintaa jätehuollon järjestä- ohjata valtion korkotukea tarkoituksenmukai-
11209: miseksi. Tarkoituksenmukainen jätehuolto edel- sella tavalla.
11210: lyttäisi kuitenkin kuntia laajempien kokonai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11211: suuksien huomioon ottamista.
11212: Hyvään tulokseen pääsemiseksi tulisi valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11213: toimesta laatia valtakunnallinen jätehuoltoselvi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11214: tys ja suunnitelma, jossa otettaisiin huomioon 26.73.25 300 000 markkaa valtakun-
11215: tarkoituksenmukainen yhteistyö ja jätteen ko- nallisen jätehuoltoselvityksen ja -suun'"
11216: konaistaloudellinen käyttö esimerkiksi ener- nitelman laatimiseksi.
11217: giana.
11218: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11219:
11220: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
11221: 1981 vp. 263
11222:
11223: Raha-asia-aloite n:o 243
11224:
11225:
11226:
11227:
11228: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kaupunkiseu-
11229: dun soramonttujen kunnostamiseen
11230:
11231:
11232: Eduskunnalle
11233:
11234: Soranotto on aiheuttanut suuria maisemalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11235: sia ja alueen käytöllisiä ongelmia. Mm. Tu-
11236: run seudulla on mm. Kärsämäessä, Piispan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11237: ristillä ja Maskussa lohduttomia luonnon haa- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11238: voja. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta ny· markan määrärahan Turun kaupunkiseu-
11239: kyistä paremmaksi alueet ovat korjattavissa. dun soramonttujen kunnostamiseen tar-
11240: Soranotto ei ole yleensä edes merkittäviltä koituksenmukaiseen mm. virkistyskäyt-
11241: osiltakaan palvellut niitä kuntia, joiden olo- töön.
11242: suhteet sillä on pilattu, mistä johtuen on
11243: kohtuutonta edellyttää ko. kuntia kustantamaan
11244: korjaukset.
11245: Helsingis:sä 13 päivänä helmikuuta 1981
11246:
11247: Mikko Rönnholm Reino Breilin Paula Eenilä
11248: 264 1981 vp.
11249:
11250: Raha-asia-aloite n:o 244
11251:
11252:
11253:
11254:
11255: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
11256: suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen Raisiossa
11257:
11258:
11259: Eduskunnalle
11260:
11261: Väestön lukumäärän nopea kasvu asutus- kansaneläkelaitoksen ja tie- ja vesirakennus-
11262: keskuksissa on viime vuosina asettanut valtion hallinnon toimistot ja mahdollisesti muita val-
11263: viranomaisille näillä paikkakunnilla yhä enene- tion toimistoja, joiden ei välttämättä tarvitsisi
11264: viä vaatimuksia. Valtion tehtävien lisääntymi- sijaita pääkeskuksessa Turussa, jossa on vai-
11265: nen ja yleisön palveluvaatimusten suurene- keita paikoitusongelmia. Erityisen hankalaksi
11266: minen ovat aiheuttaneet sen, etteivät viran- tilanne on koettu Raision verotoimiston koh-
11267: omaiset aina ole kyenneet suorittamaan tehtä- dalla, joka sijaitsee Turussa kalliisti vuokra-
11268: viään nykyajan vaatimusten mukaisella tavalla. tuissa tiloissa.
11269: Toiminnan edellytyksiä on valtion toimenpitein Koska Raision alueen kehitys tulee edelleen
11270: parannettu muun muassa rakentamalla eri jatkumaan nopeana ja koska kaupunki sijaitsee
11271: paikkakunnille valtion virastotaloja. Saadut keskeisellä paikalla Turun kaupunkiseudulla,
11272: kokemukset niistä ovat olleet varsin myön- tulee valtion virastotalo Raision kaupungissa
11273: teisiä. joka tapauksessa ·tulevaisuudessakin olemaan
11274: Raision kaupungissa edellä kerrotut vaikeu- mahdollisimman sopivalla paikalla, josta on
11275: det ovat virastotalon puuttumisen takia tulleet · erittäin hyvät liikenneyhteydet joka puolelle
11276: erityisen selvästi esiin. Kaupungin väkiluku on toimialuetta. Lisäksi Raisioon rakennettavan
11277: jo nyt noin 18 000 ja lisääntyy edelleen. Se on virastotalon yhteyteen saataisiin erittäin hyvät
11278: 1950-luvulta lähtien kasvanut 300 %. Vaikka paikoitustilat.
11279: kaupungin toimenpitein on pyritty vähentä- Raision kaupunki on varannut valtion viras-
11280: mään nopean kasvun ja lisääntyneiden tehtä- totaloa varten kaupungin hallintokeskuksesta
11281: vien mukanaan tuomia haittatekijöitä, niin vahvistetun asemakaavan mukaisen tontin, jon-
11282: ongelmia ei yksistään kaupungin toimenpiteillä ka rakennusoikeus on 6 000 m2 •
11283: voida ratkaista. Edellä lausumaamme viitaten kunnioittaen
11284: Kun valtiolla ei ole Raisiossa mitään pysyviä ehdotamme,
11285: omia toimitiloja, niin valtionhallinnon piiriin
11286: kuuluvien tehtävien osalta epäkohdat voitaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11287: poistaa rakentamalla Raision kaupunkiin viras- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11288: totalo. Siihen voitaisiin sijoittaa nyt hajallaan 28.64.76 1 000 000 markkaa valtion
11289: olevissa ja osittain epätyydyttävissä vuokra- Raision virastotalon suunnittelua ja ra-
11290: huoneistoissa olevia virastoja, kuten nimis- kentamisen aloittamista varten.
11291: miehen kanslia, poliisiasema, posti, vero-,
11292: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11293:
11294: Mikko Rönnholm Reino Breilin Paula Eenilä
11295: 1981 vp.
11296:
11297: Raha-asia-aloite n:o 245
11298:
11299:
11300:
11301:
11302: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen oppikoulu-
11303: .rakennusten saneeraamiseksi
11304:
11305:
11306: Eduskunnalle
11307:
11308: Varihojen oppikoulurakennusten siirtyminen Koulurakennusten saneeraus täyttää juuri
11309: kunnallisen koululaitoksen opetustiloiksi vaa- em. ehdot lisättynä vielä .niiden korjaamisen
11310: tisi laajoja saneerauksia rakennusten kunnon ja myönteisillä energiataloudellisilla vaikutuksilla.
11311: opetustilojen järjestelyjen vuoksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11312: Esimerkiksi Turun kaupungissa tällaisia kou-
11313: lurakennuksia on kymmenen. Taloudellisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11314: kehityksen odotettavissa oleva heikkeneminen 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
11315: edellyttää, että julkinen sektori löytää järke- markan määrärahan vanhojen oppikou-
11316: viä, koulutusta ja tutkimusta tukevia sekä työ- lurakennusten saneeraamiseksi.
11317: valtaisia investointikohteita.
11318: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11319:
11320: Mikko Rönnholm J?ertti ·IIietala
11321:
11322:
11323:
11324:
11325: ...
11326:
11327:
11328:
11329:
11330: 34 088100408M
11331: 266 1981 vp.
11332:
11333: Raha-asia-aloite n:o 246
11334:
11335:
11336:
11337:
11338: ·;; · Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintola-
11339: . koulun perustamiseksi Varsinais-Suomeen
11340:
11341:
11342: Eduskunnalle
11343:
11344: Turun ja Porin läänin maassa asuva väestö Ruokahuolto- ja ravintola-alan opiskelua
11345: oli 3L 3. 1979 yli 700 000 asukasta. Varsinais- kohtaan on maakunnassa kiinnostusta huomat-
11346: Suomen maakunnan alueella asui tällöin tavasti enemmän kuin aloituspaikkoja on tar-
11347: 410 000 asukasta. Yli 16-vuotiaitten määrä on jolla oppilaille. Turun ja Porin läänin ravin•
11348: keskimääräistä suurempi Varsinais-Suomessa. tola-alan oppilaspaikkojen tarpeen arvioidaan
11349: Ruokahuolto- ja ravintola-alalla toimii Var- vuonna 1988 olevan 270. Tällä hetkellä Tu;.
11350: sinais-Suomessa noin 6 100 henkilöä. Ruoka- run ja Porin läänissä ei ole yhtään tämän alan
11351: huolto- ja: ravintola-alan henkilöstön on en- oppilaspaikkaa.
11352: nustettu inm. Taloudellisen. suunnittelukeskuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11353: sen toimesta kasvavan selvästi muita toimialo-
11354: ja nopeammin. Eniten kasvua tulee ennustei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11355: den mukaan tapahtumaan ravitsemus- ja ma- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
11356: joitustoiminnassa, mikä aiheutuu vapaa-ajan markkaa hotelli- ja ravintolakoulun pe-
11357: lisääntymisestä ja sen myötä kodin ulkopuo- rustamiseksi Varsinais-Suomeen.
11358: lella tapahtuvan ruokailun yleistymisestä sekä
11359: työpaikkaruokailun kehittämisestä.
11360: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11361:
11362: Mikko Rönnholm Reino Breilin Paula Eenilä
11363: .1981 vp. 267
11364:
11365: Raha-asia-aloite n:o 247
11366:
11367:
11368:
11369:
11370: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun suomenkielisen
11371: merenkulkuoppilaitoksen opetus- ja asuntolatilojen suunnit-
11372: teluun
11373:
11374:
11375: Eduskunnalle
11376:
11377: Turussa toimii suomenkielinen menmlesam- Normaalikoulun tiloja. Tilat eivät kuitenkaan
11378: mattikoulu. Suomen Joutsenella on pääasialli- ole ko. tarkoitukseen suunnitellut ja rakenne-
11379: set opetustilat ja oppilasasuntoJana on Kris- tut, joten niiden käyttö voi olla vain väliaikai-
11380: tillisen opiston käytöstä pois jättämä raken- nen ratkaisu.
11381: nus. Opetustiloista erityisesti talouspuoli jou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11382: tuu työskentelemään ala-arvoisissa tiloissa.
11383: Erityisen huonosti tilat sopivat uusiin laivoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11384: hin koulutettaville. Asuntola on saniteettitiloil- 1982 tulo- ia menoarvioon momentille
11385: taan ja vieläpä paloturvallisuudeltaan täysin 29.74.74 100 000 markkaa Turun suo-
11386: ala-arvoinen. menkielisen merenkulkuoppilaitoksen
11387: Turun kaupunki on lupautunut antamaan opetus- ;a asuntolatiloien suunnittelua
11388: koulun käyttöön opetusilloiksi vanhan Turun varten.
11389: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11390:
11391: Mikko Rönnholm Reino Breilin Paula Eenilä
11392: 268 1981 vp.
11393:
11394: Raha-asia-aloite n:o 248
11395:
11396:
11397:
11398:
11399: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin Musiikki-
11400: juhlien avustamiseksi
11401:
11402:
11403: Eduskunnalle
11404:
11405: Naantalin Musiikkijuhlasäätiö, jonka tarkoi- Musiikkijuhlasäätiö ja juhlien taiteellisena joh-
11406: tuksena on edistää kamari- ja muun musiikin tajana professori Arto Noras.
11407: harrastusta ja tunnetuksi tekemistä sekä lisätä Vuonna 1982 musiikkijuhlat järjestetään ll.
11408: korkeatasoisten musiikkiesitysten ohjelmatarjon- -25. 6. 1982 ja jo nyt on pääosa ·esiintyjistä
11409: taa, järjestää toiset kansainväliset musiikkijuh- pystytty kiinnittämään.
11410: lat 12~-24. 6. 1981. Juhlat liittyvät olennai- Ulkomaiseksi pääesiintyjäksi on kiinnitetty
11411: sena osana Suomen musiikkitapahtumien sar- erittäin tunnettu English Chamber Orchestra,
11412: jaan ilman, että syntyy tapahtumien ajoittu- joka on tähänastisista vierailijoista ehkä kaik-
11413: mista päällekkäin. kein tunnetuin. Kotimaisista esiintyjistä pääosa
11414: Tänä vuonna musiikkijuhlat sisältävät 21 esiintyy myös vuoden 1982 Naantalin Musiik-
11415: konserttia, joissa kotimaista huippua edustavat kijuhlilla.
11416: mm. Arto Noras, Jorma Hynninen, Martti Tal- Musiikkijuhlien konserttien lisäksi musiikki-
11417: vela ja Ralf Gothoni. Kansainvälistä huippu- juhliin liittyvällä koulutuksella ja musiikkilei-
11418: tasoa edustavat Bruno Rigutto, Jean-Pierre rillä on yhä lisääntyvä osa musiikkitapahtumas-
11419: Wallez, Manfred Stilz ja I Musici. Lisäksi mu- sa. Koulutus nuorille musiikinharrastajille ja jo
11420: siikkijuhliin liittyy merkittävänä osana valta- runsaastikin esiintymisiä omaaville taiteilijoille
11421: kunnallinen musiikkileiri, jossa opettajina toi- tapahtuu osittain yhteistyössä Sibelius-Akate-
11422: mivat suomalaiset tunnetut muusikot. mian kanssa. Täten voidaan tulevaisuudessakin
11423: Myös ulkomaiset esiintyjät osallistuvat mu- taata mahdollisimman korkeatasoinen opetus
11424: siikkileirin opetustoimintaan. ja järjestää Akatemian opiskelijoille ja muille
11425: Naantalin musiikkijuhlista on muotoutumas- nuorille musiikinopiskelijoille lisää esiintymisiä
11426: sa jo ensimmäisen musiikkijuhlan jälkeen ta- ja mahdollisuus saada mahdollisimman korkea-
11427: pahtuma, joka täydentää Länsi-Suomen viime tasoista opetusta.
11428: aikoina puutteellista musiikkitoimintaa ja on Edellä esitettyyn viitaten, ja jotta Naantalin
11429: omalta osaltaan täydentämässä koko maamme Musiikkijuhlien jatkuvuus turvattaisiin, ehdo-
11430: musiikkitapahtumia. tamme,
11431: Naantalin maantieteellinen asema Ruotsiin
11432: liikennöivien laivojen pääteasemana mahdollis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11433: taa ulkomaisen, erityisesti ruotsalaisen konsert- 1982 tulo- ja menoarvioon 220 000
11434: tiyleisön houkuttelemisen musiikkijuhlille, mikä markkaa Naantalin Musiikkijuhlien avus-
11435: edistää koko Turun kaupunkiseudun matkailua. tamiseksi.
11436: Musiikkijuhlien järjestäjänä toimii Naantalin
11437: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11438:
11439: Mikko Rönnholm Lauri Palmunen
11440: 1981 '"P·
11441:
11442: Raha-asia-aloite n:o 249
11443:
11444:
11445:
11446:
11447: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaarinan Hovirinnan
11448: nuorisotilojen rakentrunisen avustamiseksi
11449:
11450:
11451: Eduskunnalle
11452:
11453: Kaarinan kunnassa on hankkeilla vanhan nonemista. Kaarinan kunta on valmistautunut
11454: Hovirinnan päärakennuksen muuttaminen nuo- toteuttamaan suunnitteilla olevan tilan sanee-
11455: risotiloiksi. Rakennus sijaitsee keskellä uutta rauksen nimenomaan nuorten työllistettävien
11456: asuntoaluetta ja sen vaikutuspiirissä on noin avulla. Materiaalikustannukset kuitenkin hank-
11457: 2 500 7-24-vuotiasta nuorta. Alueella ei ole keessa ovat niin suuret, että pelkästään kun-
11458: tällä hetkellä kokoontumistilaa nuorille. Tilat nan omilla varoilla hanketta on vaikea toteut-
11459: soveltuisivat myös aikuisten, mm. eläkeläisten taa.
11460: toimintoihin. Hankkeen kokonaiskustannusar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11461: vio on noin 1 miljoona markkaa. Hankkeen tavasti,
11462: suunnitelmat ovat valmiit ja ne on lähetetty
11463: opetusministeriölle ennakkotarkistukseen. Han- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11464: ke olisi siten toteutuskunnossa vuoden 1981 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11465: syksyllä. Kaarinan kunta on valmis aloittamaan 29.91.21 500 000 markkaa Kaarinan
11466: hankkeen rakennustyöt juuri syksyllä 1981, Hovirinnan nuorisotilojen rakentamisen
11467: jolloin on odotettavissa työllisyystilanteen huo- avustamiseksi.
11468: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11469:
11470: Mikko Rönnholm Reino Breilin Paula Eenilä
11471: 270 1981 vp:.
11472:
11473: Raha-asia-aloite n:o 250
11474:
11475:
11476:
11477:
11478: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille kulttuuri-
11479: historiallisesti merkittävien alueiden suunnittelun ja toteu-
11480: tuksen asiantuntijakustannuksiin
11481:
11482:
11483: Eduskunnalle
11484:
11485: Suomessa on useita kuntia, erityisesti kau- den haitta ympäristöllisesti helposti muodostuu
11486: punkeja, vanhoja kuntakeskuksia, joissa on kult- korvaamattomaksi.
11487: tuurihistoriallisesti merkittäviä alueita ja raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11488: nuksia. Kun näiden alueiden toimivuuden säi-
11489: lyminen ja kehittyminen on sovitettava yhteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11490: kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa, vaativat 1982 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
11491: suunnittelu ja toteutustoimet erityistä asian- mentille 29.94.30, Avustus kunnille
11492: tuntemusta. Asiantuntemuksen käyttäminen ai- kulttuurihistoriallisesti merkittävien alu-
11493: heuttaa kunnille ylimääräisiä kustannuksia, mis- eiden suunnittelun ja toteutuksen asian-
11494: tä johtuen kunnissa tyydytään ratkaisuihin, joi- tuntijakustannuksiin, 500 000 markkaa.
11495: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11496:
11497: Mikko Rönnholm Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttila
11498: 1981. vp. 271
11499:
11500: Raha-asia-aloite n:o 251
11501:
11502:
11503:
11504:
11505: ·Rönnholnt · y1ll;! Määrärahan osoittamisesta keskiasteen oppilai-
11506: toksissa opiskelevien ruokailukustannusten alentamiseen
11507:
11508:
11509: Eduskunnalle
11510:
11511: Terveelliset ruokailutottumukset ovat osa na että epäoikeudenmukaisuutena. Korkeakou-
11512: terveydenhoitoa. Nuoruusvuosina muotoutuvat luopiskelijoille myönnetään nyt jo 2,25 mk/
11513: monet läpi elämän jatkuvat tavat. Tämän vuok- ateria avustusta kokonaissumman noustessa
11514: si on tärkeää, että peruskoulussa alulle saa- 10 500 000 markkaan.
11515: tu oikeaoppinen ruokailu voisi jatkua peruskou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11516: luasteen jälkeen. Lukion kohdalla monet kunnat tavasti,
11517: ovat hoitaneet ruokailun järjestämisen oikein
11518: ja käyttäjälleen edullisesti. Korkeakouluopiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11519: joita varten on jo parina vuotena valtion bud- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun. 29.99
11520: jetin kautta annettu avustusta ruokailukustan- uudelle momentille arviomäärärahana
11521: nusten alentamiseksi. 5 000 000 markkaa keskiasteen oppilai-
11522: Keskiasteen useat oppilaitokset, kuten kau- toksissa opiskelevien ruokailukustannus-
11523: palliset oppilaitokset, ovat jääneet tämän tuen ten alentamiseksi.
11524: ulkopuolelle, mitä on pidettävä sekä puuttee-
11525: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11526:
11527: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
11528: 272 1981 vp.
11529:
11530: Raha-asia-aloite n:o 252
11531:
11532:
11533:
11534:
11535: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
11536: Aurajoen raakavesien puhdistamiseksi ja varastoimiseksi
11537:
11538:
11539: Eduskunnalle
11540:
11541: Turun kaupunkiseudun raakaveden huono distuksen tarpeellisuus tullut ainoaksi mahdol-
11542: laatu on erityisesti alueella asuville, mutta myös lisuudeksi nopeasti tarjota Turun seudun asuk-
11543: muille, tunnettu asia. Turun kaupungin vesilai- kaille kunnollisempaa vettä. Kun näin on, että
11544: tos ottaa vetensä Aurajoesta, joka kokoaa ja valtakunnallisista päätöksistä johtuen ei voida
11545: kuljettaa vesiin huuhtoutuvia aineita. Aurajoen Säkylän Pyhäjärvestä saada ainakaan nopeasti
11546: valuma-alueista on 40 % peltoja ja asuttuja apua tähän neljännesmiljoonan ihmisen veden
11547: alueita, joten Aurajokeen valuva vesi ei ole tarpeen tyydyttämiseen, olisi myös valtakunnal-
11548: hyvää raakavettä, mistä johtuen Turun vesilai- lisin keinoin avustettava Turun seudun kuntia
11549: toksen jakama vesi on heikkolaatuista. Varsin- erittäin kalliiksi käyvien varastointi- ja puh-
11550: kin keväisin epämiellyttävä! hajut ja maut ovat distusjärjestelmien toteuttamiseksi.
11551: tehneet vedestä lähes käyttökelvottoman. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11552: Turun seudun asukkaat ovat kauan toivo-
11553: neet parannusta Säkylän Pyhäjärvestä. Nyttem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11554: min on kuitenkin käynyt ilmi, että Pyhäjärven 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11555: veden saantiin liittyy Turun seudun kunnista 30.40.31 5 000 000 markkaa avustuk-
11556: riippumattomia ongelmia. Näistä syistä johtuen sina kunnille Aurajoen raakavesien puh-
11557: on Aurajoen raakaveden varastoinoin ja puh- distamiseksi ja varastoimiseksi.
11558: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11559:
11560: Mikko Rönnholm Reino Breilin Paula Eenilä
11561: 1981 vp. 273
11562:
11563: Raha-asia-aloite n:o 253
11564:
11565:
11566:
11567:
11568: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tuotan-
11569: torakennusten vesiensuojelutoimenpiteisiin Aurajoen valuma-
11570: alueella
11571:
11572:
11573: Eduskunnalle
11574:
11575: Aurajoen jokilaakso kuuluu maamme van- kentamista, laajentamista ja peruskorjausta var-
11576: himpiin viljelyalueisiin ja joen valuma-alueesta ten. Tällöin tuotantorakennuksiin sisältyvän
11577: pelto(l on noin 40 prosenttia. Alueella on tyy- lainoituksen piiriin kuuluu lietelantasäiliöiden,
11578: pillistä viljan viljelyä. Pelloilta huuhtoutuu Au- kuivalantaloiden ja virtsakaivojen rakentaminen
11579: rajokeen muun muassa maa-aineksia ja ravintei- tai laajentaminen. Kesällä 1980 valmistuneessa
11580: ta ja pellot ovatkin Aurajoen merkittävin kuor- ehdotuksessa Aurajoen vesiensuojelusuunnitel-
11581: mituslähde. Näin ollen Aurajoen suojelun kan- maksi esitetään yhtenä suosituksena, että eläin-
11582: nalta olisi ensisijaisen tärkeätä ryhtyä sellaisiin suojien lannan, virtsan, lietelannan ja puriste-
11583: toimenpiteisiin, joilla muun muassa eroosio saa- nesteen varastointi on tehtävä niin, ettei vuo-
11584: daan vähenemään ja ravinnetappiot pienene- toja tapahdu ja että jätteet voidaan levittää
11585: mään. Lypsykarjataloudesta on Varsinais-Suo- mahdollisimman suotoisana ajankohtana. Suosi-
11586: messa kahden viimeisen vuosikymmenen kulues- tusten toteuttamiseksi esitetään suunnitelmassa
11587: sa siirrytty tehokkaaseen sianlihan ja kananmu- toimenpiteitä. Tärkeänä pidetään, että rahoitus-
11588: nien tuotantoon. Lannan käsittelyssä ja pois- lainsäädäntöä tulee kehittää siten, että sen avul-
11589: toissa on jouduttu ottamaan käyttöön ympäris- la saadaan edistettyä maatilatalouden tuotanto-
11590: tön kannalta haitallisia menetelmiä. Lietelan- rakennusten vesiensuojelutoimenpiteitä. Yhtenä
11591: nan levitys lumelle on muun muassa aiheutta- keinona suunnitelmassa on esitetty, että valtion
11592: nut Aurajoen veteen kaikkien turkulaisten tun- lainan vaihtoehtona olisi mahdollisuus saada
11593: temia haju- ja makuhaittoja. Karjatalouden tu- suoranaista tukea investointien rahoittamiseen.
11594: lisikin siirtyä nykyistä enemmän kuivikelanta- Tämä avustus tulisi myöntää ainoastaan maati-
11595: menetelmän käyttöön. Lannan, virtsan ja lie- latalouden tuotantorakennusten vesiensuojelu-
11596: telannan varastotilojen tulisi riittää kuuden toimenpiteiden rahoittamiseksi sellaisilla vesis-
11597: kuukauden varastointiin, mikä sikatiloilla edel- töalueilla, joita käytetään yhdyskuntien raaka-
11598: lyttää 1,2 kuution säiliötilaa sikayksikköä ja vesilähteenä, siis kuten Aurajoen valuma-alueil-
11599: nautatiloilla 10 kuutiota nautayksikköä kohti. la. Samaan tarkoitukseen ei tulisi kuitenkaan
11600: Lanta, virtsa, lietelanta ja puristeneste myöntää sekä avustusta että lainaa, vaan nämä
11601: olisi levitettävä, mikäli se maahan levi- rahoitusmuodot olisivat toistensa vaihtoehtoja.
11602: tetään, pelkästään sulaan maahan. Mul- Jotta vesistöjen suojelu tulisi nimenomaisesti
11603: taus olisi tehtävä välittömästi levityksen jäl- hoidettua, olisi vesiensuojelutoimenpiteiden ra-
11604: keen. Maahan sijoittamisen ja lannoitteena käyt- hoitusta koskevien avustushakemusten käsittely
11605: tämisen vaihtoehtona tulisi tarkasti tutkia mah- ja päätöksenteko osoitettava vesihallinnolle. Vä-
11606: dollisuutta käyttää karjatalouden jätteitä biokaa- littömästi tulisi vuoden 1981 tulo- ja menoar-
11607: sun ja täten energian kehittämiseen. Tullaan sit- vioon ottaa tarkoitusta varten oma määräraha,
11608: ten tulevaisuudessa käyttämään näitä karjata- esimerkiksi alamomentiksi siirtomäärärahamo-
11609: louden jätteitä mihin tahansa edellä mainituista mentille "Avustukset yhdyskuntien vesihuolto-
11610: tarkoituksista, on kuitenkin välttämätöntä ra- toimenpiteisiin". Avustusprosentti voisi olla 30
11611: kentaa maatiloille edellä mainittuja varastoti- ja avustusta tulisi myöntää maatilatalouden ve-
11612: loja. Varastotilojen rakentaminen on siis ensim- siensuojelutoimenpiteiden rahoittamiseen vain
11613: mäinen vaihe Aurajoen suojelussa. Maatilalain yhdyskuntien vedenhankintavesistöjen valuma-
11614: perusteella voidaan rakentamislainaa myöntää alueilla. Avustus määräytyisi todellisten todet-
11615: maatilalle tarpeellisten tuotantorakennusten ra- tujen kustannusten perusteella.
11616: 35 088100408M
11617: 274 Raha-asia-aloite n:o 253
11618:
11619:
11620: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- mentin 30.40.31 uudelle alamomentille
11621: nioittavasti, 1 000 000 markkaa avustuksiksi maata-
11622: louden tuotantorakennusten vesiensuo-
11623: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- ielutoimenpiteiden toteuttamiseen Aura-
11624: den 1982 tulo- ;a menoarvioon mo- ;oen valuma-alueella.
11625: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11626:
11627: Mikko Rönnholm Paula Eenilä Reino Breilin
11628: 1981 vp. 275
11629:
11630: Raha-asia-aloite n:o 254
11631:
11632:
11633:
11634:
11635: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kun-
11636: nallisten vesilaitosten välisten yhdysjohtojen rakentamiseen
11637:
11638:
11639: Eduskunnalle
11640:
11641: Monet kunnat ja kuntainliitot ovat raaka- Mietoisista ja Mynämäki-Vehmaasta. Jopa
11642: veden saannin suhteen yhden vesistön varassa. Uusikaupunki makean veden altaineen voisi
11643: Onnettomuustapauksissa voi vaarantua suurien- olla järkevää yhdistää Turun kaupunkiseudun
11644: kin asukasmäärien vesihuolto. On myös niin, vesilaitoksiin. Tarkemmin tutkimatta on mah-
11645: että raakavesivarat ovat erilaiset niin määräl- dotonta sanoa kuinka laaja yhdistäminen olisi
11646: lisesti kuin laadullisestikin eri verkostoissa. taloudellisesti perusteltua. Varmaa on kuiten-
11647: Eri vesilaitosten yhteistyön kehittäminen si- kin, että yhdistämisestä esim. Turun seudulla
11648: ten, että niiden verkostot olisivat toisiinsa lii- olisi pitkällä tähtäimellä hyötyä kaikille kunnil-
11649: tettyinä, ei näytä tapahtuvan ilman valtion le ja myös vesivarojen järkevälle käytölle.
11650: hankkeisiin osallistumista. Turun seudulla esi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11651: merkiksi vasta vaivoin ja ylihinnalla pääsi Kaa-
11652: rinan kunta tyydyttämään veden tarvettaan Tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11653: run vesijohtovedellä. Raision-Naantalin vesi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11654: johtokuntainliitto ja Turun kaupungin vesilai- 30.40.77 5 000 000 markkaa kunnallis-
11655: tos ovat erillään kuten myös Raisio--Naantali ten vesilaitosten välisten yhdysjohtojen
11656: Masku-Nousiaisista ja tämä taas Askainen- rakentamiseksi Turun seudulle.
11657: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11658:
11659: Mikko Rönnholm Reino Breilin Paula Eenilä
11660: 276 1981 vp.
11661:
11662: Raha-asia-aloite n:o 255
11663:
11664:
11665:
11666:
11667: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Loukinaisten teko-
11668: järven rakentamiseksi Turun Seudun Vesi Osakeyhtiön kanssa
11669:
11670:
11671: Eduskunnalle
11672:
11673: Turun alueen kunnista Kaarinan raakaveden Vesi Osakeyhtiön yhteishankkeena. Hankkeen
11674: hankinta ja saanti on joutumassa suurimpiin kokonaiskustannukset nousevat 17 500 000
11675: vaikeuksiin. Kaarinan kunta on jo pitemmän markkaan, josta oikeudenmukainen osuus val-
11676: aikaa suunnitellut Loukinaisten tekojärven ra- tiolle olisi 10 000 000 markkaa ja Turun Seu-
11677: kentamista. Tähän Loukinaisten tekojärveen ve- dun Vesi Osakeyhtiölle 7 500 000 markkaa. Tä-
11678: si pumpattaisiin Aurajoesta tai Paimionjoesta. mä altaan rakentaminen tulisi aloittaa mahdol-
11679: Tämä tekojärvi toimisi luonnollisesti myös ko- lisimman nopeasti.
11680: ko alueen vedenhankintaa palvelevana. Suunni- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11681: telmien mukaan hankkeen toteuttaisi Turun tavasti,
11682: Seudun Vesi Osakeyhtiö, jonka tehtävänä on
11683: vastata kaupunkiseudun kaukovedenhankinnas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11684: ta. Kun muualla Suomessa kuitenkin on vastaa- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 30.40
11685: vissa tapauksissa vesihallituksen ja asianomai- uudelle momentille 2 000 000 markkaa
11686: sen kunnan tai kuntien toimesta tehty sopimus Loukinaisten tekojärven rakentamiseksi
11687: ko. hankkeiden yhteisestä toteuttamisesta, olisi Turun Seudun Vesi Osakeyhtiön kanssa
11688: Loukinaisten tekoaltaan rakentaminen tehtävä yhteishankkeena.
11689: nimenomaan vesihallituksen ja Turun Seudun
11690: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11691:
11692: Mikko Rönnholm Reino Breilin
11693: 1981 vp. 277
11694:
11695: Raha-asia-aloite n:o 256
11696:
11697:
11698:
11699:
11700: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupunkiliikenteen
11701: asiantuntijoiden palkkaamiseen tie- ja vesirakennuslaitoksen
11702: eräiden piirikonttoreiden suunnitteluorganisaatioon
11703:
11704:
11705: Eduskunnalle
11706:
11707: Tie- ja vesirakennuslaitoksen rakennustoi- tuen e1 t1e- ja vesirakennuslaitoksen nykyisen
11708: menpiteet ovat kohdistuneet menneinä aikoina organisaation puitteissa ole mahdollisuutta tä-
11709: pääasiassa maaseudulle ja taajamien ulkopuolel- mäntyyppisten asiantuntijoiden kehittämiseen.
11710: la tapahtuvaan maanteiden rakentamiseen. Tie- Näin ollen olisikin keskeisimpiin asutustaaja-
11711: verkoston tältä osin on Suomessa saavutteilla mien TVL:n piireihin saatava nimenomaan yh-
11712: jo vähintään tyydyttävä taso. Liikenteelliset dyskuntien liikenteen, joukkoliikenteen ja kul-
11713: puutteet ja ongelmat ovatkin keskittyneet en- jetusten suunnitteluun erikoistuneita asiantun~
11714: tistä enemmän juuri kaupunki- ja taajamaseu- tijoita.
11715: duille. Tästä syystä olisi oikein ja on myös var- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit~
11716: masti odotettavissa, että tulevaisuudessa entistä tavasti,
11717: suurempi osa tielaitoksille tulevista varoista oh-
11718: jataan nimenomaan kaupunki- ja taajamapaikka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11719: kunnille. Rahan optimaalinen käyttö edellyttää 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11720: kuitenkin kaupunkiliikenteen asiantuntijoiden 31.20.01 500 000 markkaa kaupunki-
11721: suunnitelmia. Jotta siis kaupunkien ja taaja- liikenteen asiantuntijoiden palkkaami-
11722: mien liikenneverkot ja väyläratkaisut saataisiin seksi tie- ja vesirakennuslaitoksen
11723: turvallisiksi ja samalla halvoiksi, mutta kui- Uudenmaan, Kymen, Hämeen sekä Tu-
11724: tenkin tehokkaiksi, olisi nimenomaan annetta- run ja Porin läänin piirikonuorien
11725: va näiden tehtävien tekeminen juuri kaupunki- suunnitteluorganisaatioon.
11726: liikenteen asiantuntijoille. Monista syistä joh-
11727: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11728:
11729: Mikko Rönnholm Reino Breilin Paula Eenilä
11730: 278 1981 vp.
11731:
11732: Raha-asia-aloite n:o 257
11733:
11734:
11735:
11736:
11737: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Raision-
11738: Naantalin suoran tieyhteyden rakentamiseen
11739:
11740:
11741: Eduskunnalle
11742:
11743: Naantalin ja Raision välillä nykyisen Turun kyisen tieyhteyden parantamiseen. Suora tieyh-
11744: -Naantalin maantien n:o 189 laatutaso on lii- teys parantaa alueen eteläosan suurteollisuuden,
11745: kennemääriin nähden tien geometrian, liittymä- mm. Pernon telakan, Neste Oy:n ja Naantalin
11746: järjestelyjen ja nopeustason osalta alhainen ja sataman liikenneyhteyksiä sekä johtaa näiden
11747: liikenneturvallisuus heikko. Tie on kesän huip- raskaan liikenteen ohi asutustaajamien. Yhteys
11748: puliikenteellä lähes kapasiteettiinsa kuormitet- parantaa myös Turun Härkämäen ja Jyrkkäiän
11749: tu. Keskeisiä ongelmia ovat myös alueen etelä- taajamien yhteyksiä Turun keskustaan.
11750: osan suurteollisuuden puutteelliset liikenneyh- Turun kaupunkiseudun yleiskaavallinen yh-
11751: teydet. Mm. Wärtsilä Oy:n suunnitelmissa on teistyöneuvottelukunta on ehdottanut, että suo-
11752: laajentaa telakkatoimintoja Pernon telakalla, ra tieyhteys toteutettaisiin ns. kevennettynä
11753: jonka liikenneyhteydet nykyiselläänkään eivät versiona yhtäjaksoisesti Naantalista Turkuun.
11754: vastaa tarpeita. Tämän ns. kevennetyn version kokonaiskustan-
11755: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on teettänyt nusarvio on 39 miljoonaa markkaa.
11756: selvityksen Turun-Naantalin tieverkkokysy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11757: myksistä ja ehdottanut, että tieverkon kehittä-
11758: misen lähtökohdaksi valittaisiin ns. suoran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11759: vaihtoehdon toteuttaminen Naantalista Raision- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
11760: lahden kautta Turun Pahaniemeen. 31.24.77 (Yleisten teiden tekeminen)
11761: Tämä suora tieyhteys on perusteltu liikenne- 3 000 000 markkaa Turun-Raision-
11762: talouden, liikenneturvallisuuden ja joukkolii- Naantalin suoran tieyhteyden rakentami-
11763: kenteen toimivuuden kannalta verrattuna ny- sen aloittamiseksi.
11764: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11765:
11766: Mikko Rönnholm Reino Breilin
11767: 1981 vp. 279
11768:
11769: Raha-asia-aloite n:o 258
11770:
11771:
11772:
11773:
11774: Rönnholm ym.: Määrärahan .osoittamisesta siltayhteyden raken-
11775: tamiseksi Naantalinsalmen yli maantielle n:o 189
11776:
11777:
11778: Eduskunnalle
11779:
11780: Luonnonmaan saaren ja Naantalin välillä on kaulan, jonka poistaminen on mahdollista laa-
11781: tällä hetkellä ainoana maantieyhteytenä kapea, jentamalla nykyistä Ukko-Pekan siltaa tai ra-
11782: noin viiden metrin levyinen silta. Liikennemää- kentamalla sen viereen uusi silta noin viiden
11783: rät sillalla ovat viimeisten tietojen mukaan va- miljoonan markan kustannuksella.
11784: jaat 5 000 autoa keskimääräisenä vuorokausi- Koska Naantalin kaupunki on jo varautunut
11785: liikenteenä. rahoittamaan omalta osaltaan hankkeen, ehdo-
11786: Luonnonmaan ja laajan saariston Merimas- tamme,
11787: kun ja Rymättylän yhteys on hoidettu jo koh-
11788: ta kymmenen vuotta sitten uudella ajanmukai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11789: sella silta- ja tieyhteydellä. 1982 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
11790: Tämä saariston liikenne sekä Luonnonmaan markkaa siltayhteyden rakentamiseksi
11791: liikenne ja niihin sekaantuva kevyt liikenne Naantalinsalmen yli maantielle n:o 189.
11792: muodostavat yhdessä huippuvaarallisen pullon-
11793: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11794:
11795: Mikko Rönnholm Reino Breilin
11796: 280 1981 vp.
11797:
11798: Raha-asia-aloite n:o 259
11799:
11800:
11801:
11802:
11803: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan ratapihan
11804: ylittävän sillan suunnittelukilpailun järjestämiseksi
11805:
11806:
11807: Eduskunnalle
11808:
11809: Seudulliseksi tieksi luokitellun Uudenkau- kaupungin sisäistä liikennettä. Hankkeen alus-
11810: pungin/Rauman-Loimaan-Forssan tien suun- tava kustannusarvio on 11 000 000 markkaa.
11811: nittelu ja rakentaminen on ollut käynnissä jo Kustannuksia voitaisiin todennäköisesti merkit-
11812: 1960-luvulta lähtien ja on jo eräiltä osin to- tävästi säästää ja toteutuksen lopputulosta pa-
11813: teutunut. Paikallisesti merkittävänä osana ky- rantaa, mikäli ideointiin ja suunnitteluun käy-
11814: seiseen tiehen liittyy Loimaan kaupungissa Loi- tettäisiin enemmän voimavaroja. Suomessa on
11815: maan ratapihan ylikulkusillan rakentaminen. käyttämätöntä tiedollista ja taidollista potenti-
11816: Sillan suunnittelu on parhaillaan käynnissä aalia. Nämä kyvyt voitaisiin saada esille järjes-
11817: TVL:n Turun piirin toimesta. Nykyisin kau- tämällä suunnittelukilpailuja.
11818: pungin länsi-itäsuuntainen liikenne johdetaan Näistä syistä johtuen ehdotamme,
11819: keskikaupungin kapeita ja vilkasliikenteisiä ka-
11820: tuja myöten, mistä johtuen ylikulkusillan ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11821: kentaminen ja samalla rautatien tasoristeyksen 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11822: poistaminen merkitsevät huomattavaa paran- 31.24.77 300 000 markkaa Loimaan ra-
11823: nusta liikenneturvallisuuteen. Valmistuttuaan tapihan ylittävän sillan suunnittelukil-
11824: ylikulkusilta palvelisi sekä pitkämatkaista että pailun järjestämiseksi.
11825: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11826:
11827: Mikko Rönnholm Reino Breilin Paula Eenilä
11828: 1981 vp. 281
11829:
11830: Raha-asia-aloite n:o 260
11831:
11832:
11833:
11834:
11835: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun postinlajittelu-
11836: keskuksen rakentamiseksi
11837:
11838:
11839: Eduskunnalle
11840:
11841: Postin jakelutoimintaa voidaan varmasti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11842: syystä tehostaa. Varsinais-Suomi maan tuotan-
11843: toelämän ja kaupan kannalta tärkeänä alueena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11844: vaatii tehokkaan tietoliikenteen ja erityisesti 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
11845: häiriöttömän postin kulun. 31.94.74 1 000 000 markkaa Turun
11846: postinlaiittelukeskuksen rakentamiseksi.
11847: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11848:
11849: Mikko Rönnholm Reino Breilin
11850:
11851:
11852:
11853:
11854: 36 088100408M
11855: 282 1981 vp.
11856:
11857: Raha-asia-aloite n:o 261
11858:
11859:
11860:
11861:
11862: Rönnholm ym.: Määrärahan csoittamisesta öljyntorjuntaa ja jäte-
11863: öljyn vastaanottoa koskevan suunnitelman laatimiseen
11864:
11865:
11866: Eduskunnalle
11867:
11868: Öljyntorjunta on viime aikoina vaatinut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11869: syystä lisävaroja. Satamakaupungeilta Itämeren
11870: sopimuksen mukainen jäteöljyn ja öljyisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11871: jätteiden vastaanotto edellyttää investointeja ja 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
11872: valmiuksia. Näitä voisi huomattavasti tehostaa markan määrärahan öljyntorjunnan yh-
11873: ja taloudellisia uhrauksia vähentää, mikäli kau- teistyöstä tehtävän suunnitelman laati-
11874: punkien ja valtion viranomaisten kesken saa- miseksi niin maalla kuin vesistössä ta-
11875: taisiin aikaan yhteistoimintaa. pahtuvaa öljyntorjuntaa sekä öljyisten
11876: Myös maalla tapahtuvassa öljyntorjunnassa jätteiden ja jäteöljyn vastaanottamista
11877: on epätarkoituksenmukaista hankkia kaikkiin varten.
11878: kuntiin kalliita öljyntorjuntavälineitä.
11879: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11880:
11881: Mikko Rönnholm Pertti Hietala
11882: 1981 vp. 283
11883:
11884: Raha-asia-aloite n:o 262
11885:
11886:
11887:
11888:
11889: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Utön-Naantalin
11890: väylän syvennystöiden aloittamiseksi
11891:
11892:
11893: Eduskunnalle
11894:
11895: Turun ja Naantalin satamat ovat Utön- että aivan lähiaikoina Suomeen on saatava 2-
11896: Naantalin väylän pääteasemia. Alueella SIJait- 3 suurta kivihiilisatamaa, joihin johtavien me-
11897: sevat mm. valtionyhtiöiden Nesteen ja Imat- riväylien syvyydeksi on kaavailtu 15 metriä.
11898: ran Voiman teollisuuslaitokset ja valtion vilja- Ottaen huomioon kansantaloudelliset, liikeo-
11899: varasto. teeiliset (sekä meri- että maayhteydet) sekä
11900: Liikennemäärät laitoksiin ovat seuraavat: teollisuuden tarpeet on selvää, että yksi suuri
11901: kivihiilisatama tulee perustettavaksi Lounais-
11902: Neste . . . . . . . . . . . . . 2 500 000 tonnia öljyä Suomeen, jossa ylivoimaisesti edullisimmaksi
11903: Imatran Voima . . . . 600 000 tonnia hiiltä paikaksi on useissa yhteyksissä todettu Naanta-
11904: Valtion viljavarasto . . 300 000 tonnia viljaa lin satama. Hankkeen toteutuminen merkitsisi
11905: edellä mainittujen vuotuisten rahtisäästöjen
11906: Tie- ja vesirakennushallitus on merenkulku- moninkertaistamista.
11907: hallituksen toimeksiannosta tehnyt taloudelli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11908: suusselvityksen Naantalin väylän syventämi-
11909: seksi 1-3 metriä. Selvitys osoittaa kiistatta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11910: että jo niillä erittäin varovaisilla liikennevir- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
11911: roilla, joita selvityksessä on käytetty, saavutet- markkaa Utön-Naantalin väylän syven-
11912: taisiin useiden miljoonien markkojen vuotuiset nystöiden aloittamiseksi.
11913: rahtisäästöt. Tämän lisäksi on huomattava,
11914: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11915:
11916: Mikko Rönnholm Reino Breilin
11917: 284 1981 vp.
11918:
11919: Raha-asia-aloite n:o 263
11920:
11921:
11922:
11923:
11924: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten energian-
11925: säästöasiantuntijoiden palkkaamiseen
11926:
11927:
11928: Eduskunnalle
11929:
11930: Energian säästön aikaansaaminen vaatii asian- asiantuntijoiden paikkaamisessa odotettavissa
11931: tuntemusta. Asiantuntemuksen olisi oltava olevan hyödyn perusteella.
11932: mahdollisimman lähellä energian käyttäjää. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11933: Meidän järjestelmässämme tämä merkitsisi kun- nioittavasti,
11934: nallista energiansäästön asiantuntijaa. Koska
11935: kuitenkaan kunnat eivät saa tällaisesta palve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11936: lusta sellaista hyötyä kuin koko kansantalous, 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
11937: jää asiantuntijoiden paikkaaminen tekemättä. markan määrärahan käytettäväksi kun-
11938: Koska tällaisessa tapauksessa on valtion nallisten energiansäästöasiantuntijoiden
11939: intressi ilmiselvä, olisi valtion avustettava ko. palkkaamiseen.
11940: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11941:
11942: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
11943: 1981 vp. 285
11944:
11945: Raha-asia-aloite n:o 264
11946:
11947:
11948:
11949: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien ja teollisuu-
11950: den yhteisiin energiataloudellisiin hankkeisiin
11951:
11952: Eduskunnalle
11953:
11954: Turun kaupunkiseudulla on onnistuttu saa- Jo vuoteen 1982 mennessä on kuntien in-
11955: maan kaupunkiseudun kaukolämpötoiminta jär- vestoitava seuraavasti:
11956: kevälle pohjalle. Imatran Voima Oy:n Naanta-
11957: lin lauhdevoimalaitoksen yksi yksikkö muute- Mmk
11958: taan lämpövoimalaitokseksi. Turku . . . . . . . . . . . . . . . . 80
11959: Tehot arvattavasti muuttuvat siten, että ny- Raisio . . . . . . . . . . . . . . . . 16
11960: kyisen sähkötehon 125 MW asemesta opti- Naantali . . . . . . . . . . . . . . . 12
11961: mitilanteessa saadaan 90-100 MW:n sähkö- Kaarina . . . . . . . . . . . . . . . 12
11962: teho ja 150-180 MW:n lämpöteho. Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . 120
11963: Tästä käy selvästi ilmi lämpövoimalaitoksen
11964: edullisuus verrattuna lauhdevoimalaitokseen. Tästä rahoituksesta 30 % saataneen asunto-
11965: Hyötysuhde nousee n. 40 % :sta 80 % :iin. hallitukselta, joten kuntien budjetilla rahoitet-
11966: Kun tämä muutos voidaan tehdä vielä suh- tavaksi jää yli 80 mmk, mikä käytännössä mer-
11967: teellisen edullisesti 30-50 mmk:n investoin- kitsee, että kaukolämmön rahoitus vaatii enem-
11968: nilla, tulisi ponnistella voimakkaasti lämpö- män rahaa kuin kunnat keskimäärin saavat
11969: kuorman kasvattamiseksi ja täten useampien talousarvioluottoja.
11970: yksikköjen muuttamiseksi samaan tarkoituk- Hyvin järkevä ja energiapoliittisesti sekä
11971: seen. kansantaloudellisesti täysin perusteltu hanke
11972: Kaukolämpöverkoston laajentaminen vaatii rasittaa kohtuuttomasti alueen kuntia ja hei-
11973: kuitenkin huomattavia investointeja, ensinnä- kentää niiden muiden asioiden hoitomahdolli-
11974: kin alueellisen pääputken rakentamiseksi Naan- suuksia.
11975: talista aina Kaarinaan. Investoinnit pääputken Kunnat eivät myöskään selviä rahoitukselli-
11976: osalta noussevat n. 200 mmk:aan. Työn suo- sesti, ellei valtiovallan toimin turvata tämän-
11977: rittaa Imatran Voiman ja alueen kuntien kaltaisten hankkeiden rahoitusta. Ellei näin
11978: omistama Turun Seudun Kaukolämpö Oy. Kau- menetellä, on syntymässä vaara, että kunnat
11979: kolämpöyhtiön työt on jo aloitettu, mutta vaa- joutuvat kaukolämmön liittymistariffeilla ke-
11980: dittavasta ulkopuolisesta rahoituksesta on vie- räämään omaa pääomaa, mistä on taas seu-
11981: lä järjestämättä n. 70 mmk. Tämä rahoitus oli- rauksena kaukolämpöön liittymisen tuleminen
11982: si kotimaista, koska jo järjestyneistä luotoista niin kalliiksi, ettei lämpökuormaa saada in-
11983: n. 200 mmk on ulkomaista Mortgage Bank vestointien määrä ja hankkeen kansantaloudel-
11984: of Finlandilta saatua. linen merkitys huomioon ottaen riittävästi.
11985: Tilanne näyttää muodostuvan sellaiseksi,
11986: että vain valtion välittömällä tai vähintään vä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11987: lillisellä mukaantulolla voidaan tämä runko- tavasti,
11988: putki saada aikataulun mukaisesti rakennettua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11989: Alueen kunnat, jotka ovat sijoittaneet osa- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 32.44
11990: kepääoman kautta yhtiöön omia varoja, ovat uudelle momentille 20 000 000 mark-
11991: rahoituksellisesti suurissa vaikeuksissa, koska kaa myönnettäväksi lainoina energiata-
11992: kaukolämpökuorman kerääminen kuntien alueil- loudellisesti perustelluille kuntien ja
11993: ta vaatii laajoja verkostoinvestointeja, joiden teollisuuden yhteisille hankkeille kuten
11994: kokonaisarvo noussee yli 300 mmk:aan. Turun Seudun Kaukolämpö Oy:lle.
11995: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11996:
11997: Mikko Rönnholm Reino Breilin
11998: 286 1981 vp.
11999:
12000: Raha-asia-aloite n:o 265
12001:
12002:
12003:
12004:
12005: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien teollisuus-
12006: toimikuntien päätoimisten sihteerien palkkaamiseen
12007:
12008:
12009: Eduskunnalle
12010:
12011: Päätöksenteon ja sen valmistelun lähentämi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12012: nen toteutukseen on välttämätöntä. Läänien
12013: teollisuustoimikunnat on kokoonpantu luotta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12014: musmiehistä, joilla olisi hyvät edellytykset an- 1982 tulo- ;a menoarvioon .500 000
12015: taa arvokasta apua alueellisesti, mutta myös markan määrärahan läänien teollisuus-
12016: valtakunnallisesti jalostuselinkeinon kehittämi- toimikuntien päätoimisten sihteereiden
12017: seksi. Suurin puute tällä hetkellä on kuitenkin palkkaamiseksi.
12018: valmistelevan henkilökunnan puute, mikä hait-
12019: taa teollisuustoimikuntien tarkoituksenmukaista
12020: toimintaa.
12021: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12022:
12023: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
12024: 1981 vp. 287
12025:
12026: Raha-asia-aloite n:o 266
12027:
12028:
12029:
12030:
12031: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan lääniin perustet-
12032: tavan turkisjalostusopiston suunnitteluun
12033:
12034:
12035: Eduskunnalle
12036:
12037: Vaasan läänissä tuotetaan· maamme turkiksis- voiman maat tulevat kärsimään menetyksiä kor-
12038: ta yli 80 prosenttia. Vuotuiset valuuttatulot kean tiedon ja taidon sekä teknisen valmiuden
12039: turkiksista ovat viime vuosina koko maassa omaaville maille.
12040: olleet yli 800 miljoonaa markkaa. Asiantunti- Turkistarhauksen sijoittumisen vuoksi olisi
12041: joiden arvioiden mukaan olisi turkisten jalos- aivan luonnollista, että valtion turkisjalostus-
12042: tusastetta mahdollista huomattavasti nostaa ko- opisto sijoitettaisiin Vaasan lääniin. Opiston
12043: timaassa. Tällöin tulisi kysymykseen erityisesti tulisi kouluttaa tutkisalan tuotesuunnittelijoita
12044: turkisten ompelu valmiiksi vaatteiksi, mutta ja yrittäjiä. Oppilaitoksen luonteesta johtuen
12045: mahdollisesti myöskin turkisten muokkaus. Va- olisi heti alusta asti turvattava laitoksen mah-
12046: luuttatulot olisi mahdollista nostaa jopa mo- dollisuudet saada tavanomaista oppilaitosta suu-
12047: ninkertaisiksi. Samalla luotaisiin turkisteollisuu- remmat mahdollisuudet erilaisiin tuotantokokei-
12048: teen ja sen seurannaiselinkeinoihin jopa tuhan- luihin laitoksen luonteen mukaisilla materiaa-
12049: sia uusia työpaikkoja. Turkisten jalostamisen leilla ja tätä varten laitoksen tulisi saada riittä-
12050: esteenä on kuitenkin pääomapulan ohella ollut västi resursseja materiaalihankintoihin ja jopa
12051: ennen kaikkea jalostamiseen liittyvän tiedon ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaamiseen tur-
12052: puute. Tästä syystä olisikin mitä pikimmin kisjalostusopiston käyttöön.
12053: ryhdyttävä toimiin alan koulutuksen saamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12054: turkisteollisuutta varten. Koulutuksen aloitta- taen,
12055: m1sta puoltaa lisäksi tieto siitä, että maailman
12056: turkisteollisuusmarkkinoita ollaan parhaillaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12057: muovaamassa aivan uuteen uskoon, koska tur- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
12058: kisten levyttäminen eli yhteenompeleminen on markan määrärahan Vaasan lääniin pe-
12059: kyetty automatisoimaan, ja on ilmeistä, että rustettavan turkisjalostusopiston suun-
12060: aikaisemmin markkinoita hallinneet halpatyö- nittelemiseksi.
12061: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12062:
12063: Helge Saarikoski
12064: 288 1981 vp.
12065:
12066: Raha-asia-aloite n:o 267
12067:
12068:
12069:
12070:
12071: Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Metsästäjä-
12072: liitto - Finlands Jägarförbund r.y:n harjoittamaan riistan-
12073: hoito-, metsästysvalistus- ja luonnonsuojelutyöhön
12074:
12075:
12076: Eduskunnalle
12077:
12078: Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägar- tässä työssä käytettävään Metsästäjäliiton jul-
12079: förbund r.y:n harjoittama valistustoiminta erä- kaiseman Urheilumetsästys- Sportjakten -leh-
12080: miesten keskuudessa suomalaisen riistan ja den tukemiseen. Ajatus on mielestämme perus-
12081: luontomme hyväksi on merkittävän laajaa. Sitä teltu, sillä Metsästäjäliitolla on vanha ja ko-
12082: on tehty jo 60 vuotta ja tehdään edelleenkin kenut metsästysseurojen kenttäorganisaatio val-
12083: erittäin vähäisten taloudellisten resurssien va- miina tähän työhön. Lisäksi metsästyskorttien
12084: rassa ja ilman minkäänlaista valtion tukea. lunastamistuotto valtiolle oli viime vuonna lä-
12085: Metsästäjäliiton valistustyössä ja tiedon perille- hes 10,5 miljoonaa markkaa, joten 10 prosen-
12086: menossa näyttelee merkittävää osaa sen julkai- tin luovuttaminen tuosta summasta Metsästäjä-
12087: sema Urheilumetsästys - Sportjakten -lehti, liiton käyttöön olisi valtiontaloudellisesti var-
12088: joka on monipuolinen alan valistus- ja tiedo- sin pieni rasite.
12089: tuslehti. Se merkitsisi vain 5 markkaa metsästyskor-
12090: Tällaista valistustyötä metsästäjien keskuu- tin hinnasta, joka on tänä vuonna 50 markkaa.
12091: dessa koko luontomme hyväksi pitäisi mieles- Edellä kaavaillusta menettelytavasta pitäisi mie-
12092: tämme tehdä yhä tehokkaammin kaikkialla lestämme tulla pysyvä käytäntö, sillä metsästys-
12093: maassa. Riistanhoitoyhdistys sinänsä on liian korttivaroista palaa kentän toimintaan liian
12094: suuri ja byrokraattinen yksikkö tehokkaaseen vähän. Ajatuksella on myös laajojen metsästäjä-
12095: riistanhoitotyöhön ja toiminta tahtoo jäädä piirien kannatus.
12096: suunnitelmien asteelle, koska riistanhoitoyhdis- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
12097: tykset eivät hallitse metsästysmaita. Metsästys-
12098: maat ovat metsästysseurojen hallinnassa ja käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12099: tännön riistanhoitotyökin tehdään nimenomaan 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12100: metsästysseuroissa. markkaa käytettäväksi Suomen Metsäs-
12101: Suomen Metsästäjäliiton taloudellisen tilan- täjäliitto - Finlands Jägarförbund r.y:n
12102: teen korjaamiseksi olisi mielestämme valtion harjoittamaan koko maata käsittävään
12103: luovutettava kertyneistä metsästyskorttien lu- riistanhoito-, metsästysvalistus- ja luon-
12104: nastusmaksuista tässä vaiheessa 10 %, kuiten- nonsuojelutyöhön ja tässä työssä käytet-
12105: kin vähintään 1 miljoona markkaa Suomen Met- tävän Metsästäjäliiton julkaiseman Ur-
12106: sästäjäliitolle käytettäväksi vuosittain sen har- heilumetsästys - Sportjakten -lehden
12107: joittamaan koko maata käsittävään riistanhoito-, tukemiseen.
12108: metsästysvalistus- ja luonnonsuojelutyöhön ja
12109: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12110:
12111: Helge Saarikoski P. Mäki-Hakola V. J. Rytkönen
12112: Tauno Valo Väinö Raudaskoski Esko Pekonen
12113: Matti Viljanen Jalmari Torikka Jorma Fred
12114: Pertti Salolainen Paavo Vesterinen Toivo Mäkynen
12115: Olavi Martikainen Sauli Hautala Helvi Hyrynkangas
12116: Olavi Nikkilä J. Juhani Kortesalmi Peter Muurman
12117: 1981 vp. 289
12118:
12119: Raha-asia-aloite n:o 268
12120:
12121:
12122:
12123:
12124: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Alavuden-Peräseinäjoen
12125: maantien jatkeen rakentamisen aloittamiseksi
12126:
12127:
12128: Eduskunnalle
12129:
12130: Valtion polttoainekeskuksen turvekuljetukset taalle. Tieyhteydellä olisi myös paikallisesti ja
12131: ja Metsä-Botnia Oy:n puutavarakuljetukset seudullisesti huomattava merkitys.
12132: suuntautuvat huomattavassa määrin Alavuden Edellä olevan perusteella ehdotan kul1nioit-
12133: suunnasta Peräseinäjoen kirkonkylän taajaman taen,
12134: läpi Jalasjärven suuntaan.
12135: Mainitun tieyhteyden rakentaminen parantai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12136: si oleellisesti raskaiden kuljetusten hoitamista 1982 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
12137: Haukinevan turpeenjalostuslaitokselle ja sieltä markan määrärahan Alavuden-Peräsei-
12138: pois sekä myös Rauma-Repolan Kauhajoen sa- näjoen maantien jatkeen rakentamisen
12139: halle että myös Metsä-Botnian Kaskisten teh- aloittamiseksi vuoden 1982 syksyllä.
12140: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12141:
12142: Helge Saatikoski
12143:
12144:
12145:
12146:
12147: 37 088100408M
12148: 290 1981 vp.
12149:
12150: Raha-asia-aloite n:o 269
12151:
12152:
12153:
12154:
12155: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Isojoen-Kuvaskankaan
12156: maantien rakentamisen aloittamiseksi
12157:
12158:
12159: Eduskunnalle
12160:
12161: Isojoki on yksi Suomenselän alueen kunta. Etelä-Pohjanmaalle kärsivät myös tästä huo-
12162: Suomenselän yksi tyypillinen piirre on se, että nosta maantieyhteydestä.
12163: se on sijoittunut maakunnista ja niiden keskuk- Isojoen kulkuyhteydet ja asiointiyhteydet
12164: sista katsottuna etäälle, ei vain luonnonmaan- johtavat monissa asioissa Porin suuntaan, jonne
12165: tieteelliselle vedenjakajalle vaan myöskin hal- ainut käyttökelpoinen yhteys on Isojoen-
12166: linnolliselle raja-alueelle. Niinpä kun alueen Kuvaskankaan maantie ja sekin on osan vuotta
12167: kehittäminen ei ole kuulunut erityisesti kenen- huonokuntoisuutensa takia käytännöllisesti kat-
12168: kään intressiin, on alueen väki ja elinvoima soen kulkukelvoton. Myöskin Kauhajoelta ja
12169: virrannut pois alueelta. Tässä on eräs Suomen- Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskeisiltä alueil-
12170: selän taloudellisenkin jälkeenjääneisyyden seli- ta olisi lyhin ja ilmeisesti luonuoliisin yhteys
12171: tys. Porin suuntaan Isojoen kautta, mutta monista
12172: Isojoki on kärsinyt voimakkaasti edellä esi- ponnisteluista huolimatta ei mainittua tieyh-
12173: tetystä raja-aluekirouksesta. Vasta muutaman teyttä ole saatu peruskorjauksen alaiseksi.
12174: vuoden on Isojoelta päässyt Etelä-Pohjanmaan Yhtenä vaikeutena tien peruskorjaamisen aloit-
12175: keskukseen päin Kauhajoelle ja Seinäjoelle tamiseksi on varmasti ollut se, että tie sijoit-
12176: päällystettyä tietä. Rannikolle ja Porin suun- tuu kahden tiepiirin alueelle. Nyt kun sekä
12177: taan johtaa yllä mainittu Isojoen-Kuvaskan- Turun tiepiiri että Vaasan tiepiiri ovat katso-
12178: kaan maantie, joka on erittäin huonorunkoinen neet hankkeen tärkeäksi, olisi tieyhteyden pa-
12179: ja huonopintainen soratie. Osan vuotta se on rantaminen aloitettava mitä pikimmin.
12180: kokonaan kulkukelvoton. Niinpä Metsäliiton Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12181: omistama Isojoen vientisaha joutuu osan vuo- taen,
12182: desta varastoimaan sahatavaran sahalle odotta-
12183: maan maantien kuivumista käyttökuntoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12184: Myöskin tukkeja joudutaan varastoimaan 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12185: kulkuyhteyksien takia tavanomaista enemmän. markkaa Isojoen-Kuvaskankaan maan-
12186: Siipyyn kalkkikivilouhoksen raskaat kuljetukset tien perusparantamisen aloittamiseksi.
12187: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12188:
12189: Helge Saarikoski
12190: 1981 vp. 291
12191:
12192: Raha-asia-aloite n:o 270
12193:
12194:
12195:
12196:
12197: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Karijoen-Uuron-Kauha-
12198: järven-Karvian tien perusparantamiseksi sekä ottamiseksi
12199: valtion ylläpitämäksi maantieksi
12200:
12201:
12202: Eduskunnalle
12203:
12204: Karijoelta Uuron ja Kauhajärven kautta Kar- kityksellinen alueen talouselämälle, on kohtuu-
12205: vialle kulkeva, osin metsäauto- ja yksityistei- tonta, että tien ylläpitäminen on enimmäkseen
12206: den varaan rakentuva tielinja on tullut erityi- yksityisten vastuulla.
12207: sesti Metsä-Botnian puutavarakuljetusten ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12208: VAPO:n pohtoturvekeskusten takia erittäin taen,
12209: käytetyksi maantieyhteydeksi.
12210: Mainitusta syystä on välttämätöntä, että esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
12211: tetty tielinja otettaisiin valtion ylläpitämäksi 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
12212: maantieksi ja että tien rakentaminen ja valmii- markan määrärahan Karijoen-Uuron-
12213: den osien osalta tien perusparantaminen aloi- Kauhajärven-Karvian ·tien rakentami-
12214: tettaisiin niin pian kuin mahdollista. Koska sen aloittamiseksi ja saattamiseksi val-
12215: tielinja on runsaasti käytetty ja erittäin mer- tion ylliipitämäksi maantieksi.
12216: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12217:
12218: Helge Saarikoski
12219: 292 1981 vp.
12220:
12221: Raha-asia-aloite n:o 271
12222:
12223:
12224:
12225:
12226: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Kitinojan-Liipantönkän
12227: maantien parantamisen aloittamiseksi
12228:
12229:
12230: Eduskunnalle
12231:
12232: Maantie Halkosaaresta (kantatieltä n:o 64) män ja käytetyimmän yhteyden Kitinojalta
12233: Kitinojalta Liipantönkälle (valtatielle n:o 16) kunnan (Ylistaro) kirkonkylään.
12234: on parannettu vuonna 1980 välillä Halko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12235: saari-Kitinoja. Liikenneyhteydet Kitinojalta taen,
12236: edellyttäisivät, että kylän läpi kulkeva tie tulisi
12237: myöskin toisesta päästä, Kitinojalta Liipantön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12238: källe, peruskorjattua. 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
12239: Tiellä olisi kitinojalaisten käytön ohella huo- markkaa Kitinojan-Liipantönkän ( val-
12240: mattavaa merkitystä myöskin läpiajoliikenteen tatiellä n:o 16) maantien perusparan-
12241: kannalta. Lisäksi on huomattava, että vielä tamisen aloittamiseksi Ylistaron kun-
12242: perusparantamaton tieosuus muodostaa lyhim- nan alueella.
12243: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12244:
12245: Helge Saarikoski
12246: 1981 vp. 293
12247:
12248: Raha-asia-aloite n:o 272
12249:
12250:
12251:
12252:
12253: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Teuvan-Ylimarkun maan-
12254: tien rakentamisen aloittamiseksi
12255:
12256:
12257: Eduskunnalle
12258:
12259: Tieyhteydet Suupohjasta Teuvan kautta poh- alueella ei ole kohtalaisen hyvän työllisyyden
12260: joiseen ovat nykyisin sikäli hankalat, että kan- takia ollut mahdollisuuksia rakentaa työllisyys-
12261: tatie n:o 67 suuntautuu Teuvalta eteenpäin varoin teitä.
12262: mentäessä lounaaseen ja aiheuttaa huomatta- Eteläpohjalaiset ovat olosuhteiden pakosta
12263: vasti lisämatkaa suupohjalaisten matkustaessa joutuneet varsinkin 1960-luvulla ja 1970-luvun
12264: pohjoiseen ja läänin pääkaupunkiin Vaasaan ja alkupuolella muuttamaan siirtolaisina Ruotsiin.
12265: sitä kautta edelleen meritse Ruotsiin, jonne On pelättävissä, että vallitsevan korkeasuhdan-
12266: myös suuntautuu nykyisin huomattavassa mää- teen jälkeen seuraavassa laskusuhdanteessa ete-
12267: rin eteläpohjalaisten teollisuusyritysten tuottei- läpohjalaiset pienyrittäjät muuttavat muiden
12268: den markkinointi. siirtolaisten perässä Ruotsiin, ellei alueen
12269: Maantieyhteys Teuvalta pohjoiseen valta- infrastruktuuriin saada valtiovallan toimesta
12270: tielle n:o 8 on kiistatta alueen tärkeimpiä tie- parannuksia. Tässä suhteessa Teuvan-Ylimar-
12271: yhteyksiä. Teuvan kunta, kunnan elinkeinoelä- kun maantien rakentaminen, jonka kustannus-
12272: mä ja asukkaat sekä ainakin Kauhajoen kunta arvion TVH on arvioinut 69 miljoonaksi mar-
12273: ja sen alueen maantien käyttäjät ovat vuo- kaksi, on avainasemassa.
12274: sittain kärsineet pidentyneinä matkakustan- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
12275: nuksina ja huonoista teistä aiheutuneista ajo- taen,
12276: neuvojen kulumisista sekä kuljetettaville tava-
12277: roille aiheutuvista vahingoista jopa miljoonissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12278: markoissa laskettavia tappioita. Näin ollen on- 1982 tulo- ;a menoarvioon 7 000 000
12279: kin kaikki syy pyrkiä valtiovallan toimenpitein markan määrärahan Teuvan-Ylimarkun
12280: vähentämään alueen omatoimisen yrittämisen maantien rakentamisen aloittamiseksi.
12281: rasituksia. Tätä korostaa varsinkin se, että
12282: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12283:
12284: Helge Saarikoski
12285: 294 1981 vp.
12286:
12287: Raha-asia-aloite n:o 273
12288:
12289:
12290:
12291:
12292: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparanta-
12293: misen aloittamiseksi Ylistaron asemalta Ilmajoen Könnille
12294:
12295:
12296: Eduskunnalle
12297:
12298: Ylistaron asemalta Könnille, Ilmajoelle, joh- Tien rakentamisen ajoittaminen talvikaudeksi
12299: tava maantie on erittäin mutkainen ja huono- 1982-1983 helpottaisi myöskin alueen maan-
12300: kuntoinen sekä rakenteeltaan että pinnaltaan. rakennusalalla olevaa työttömyyttä.
12301: Huomioon ottaen tien liikenteellisen merkityk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12302: sen sekä Ylistaron että Ilmajoen kirkonkylän taen,
12303: suuntaan olisi tie perusparannettava mahdolli-
12304: simman pian, koska nykykunnossa tie on sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12305: liikenteelle vaarallinen että myöskin osan 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12306: vuotta lähes kulkukelvoton. Tien varrella ole- markkaa Ylistaron asemalta Ilmajoen
12307: van runsaan asutuksen ohella olisi tiellä Könnille johtavan maantien perusparan-
12308: käyttöä myöskin läpiajoliikenteen kannalta. tamisen aloittamiseksi syksyllä 1982.
12309: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12310:
12311: Helge Saarikoski
12312: 1981 vp. 295
12313:
12314: Raha-asia-aloite n:o 274
12315:
12316:
12317:
12318:
12319: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perus-
12320: korjaukseen
12321:
12322:
12323: Eduskunnalle
12324:
12325: Suupohjan radan peruskorjaukseen käytetään mista sen sijaan, että odotetaan tarpeellisten
12326: vuoteen 1984 mennessä noin 20 miljoonaa kiskojen vapautumista muilta rataosilta.
12327: markkaa. Radan nykyinen akselipainorajoitus Suupohjan radan pikaista peruskorjausta ja
12328: nousee kunnostuksen ansiosta 17 tonnista 18 radan kantokyvyn nostamista puoltavat erityi-
12329: tonniin. Tavanomaiseen 20 tonnin akselipaino- sesti raskaat puutavarakuljetukset Kaskisten
12330: rajoitukseen pääseminen edellyttäisi nykyisten ja Kristiinankaupungin satamiin sekä Metsä-
12331: 30 kg/m kiskojen vaihtoa 43 kg/m kiskoihin. Botnian nopeasti lisääntyneet raaka-aine- ja
12332: Koska purettavilta radoilta ei ole viime vuo- kemikaalikuljetukset.
12333: sina saatu Suupohjan radalle mainittuja ras- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12334: kaampia kiskoja, on vuosikymmenen lopulla taen,
12335: suunniteltu peruskorjauksen jälkeen suorittaa
12336: kiskojen vaihto. Kiskotustyö maksaa erikseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12337: suoritettuna noin 20 miljoonaa markkaa. Pe- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12338: ruskorjauksen yhteydessä suoritettuna kiskojen markan määrärahan raskaampien kisko-
12339: vaihto maksaisi lähes puolta vähemmän. Tämä jen vaihtamiseksi Suupohjan radalla me-
12340: kuitenkin edellyttäisi uusien kiskojen valmista- neillään olevan peruskorjauksen yhtey-
12341: dessä.
12342: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12343:
12344: Helge Saarikoski
12345: 296 1981 vp.
12346:
12347: Raha-asia-aloite n:o 275
12348:
12349:
12350:
12351:
12352: Saarikoski: Määrärahan Qsoittamisesta pienyrittäjien vuosiloma-
12353: rahajärjestelmän kustannuksiin
12354:
12355:
12356: Eduskunnalle
12357:
12358: Vain noin 15 prosenttia yrittäjien kokonais- Kun työntekijät viettävät nykyisin vähintään
12359: määrästä on vuosittain päässyt osalliseksi pien- 24 päivän paikallisen vuosiloman saaden sen
12360: yrittäjäin lomarahajärjestelmästä. Lomarahan päätyttyä lomaltapaluurahan, ja maatalousyrittä-
12361: myöntämisen ratkaiseva tuloraja on pidetty niin jille on myönnetty 14 päivää vastaava loma-
12362: alhaisena, että se on sulkenut valtaosan yrittä- korvaus, vastaa pienyrittäjäin esim. lomanmää-
12363: jistä järjestelmän ulkopuolelle. Kun lomarahan räytymiskaudelta 1979/80 myönnetty loma-
12364: saamisen edellytyksenä olevan yrittäjän verotet- korvaus 6 päivän lomaa. Pienyrittäjäin lomara-
12365: tavan vuositulon rajaksi koskien lomakautta haa olisi korotettava niin, että se vastaisi yhte-
12366: 1979/80 on määrätty 19 000 mk, lasketaan pal- näisesti maatalousyrittäjien kanssa 14 päivän
12367: kansaajien keskimääräisen verotettavan vuositu- lomaa.
12368: lon valtionverotuksessa vastaavana tulonmääräy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
12369: tymisvuonna olevan lähes 24 000 markkaa, ja
12370: keskimääräiseksi tulotasoksi valtionverotuksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12371: arvioidaan runsaat 22 000 markkaa. Vaikka 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
12372: lomarahan saamisen edellytykseksi asetetut tulo- 33.57.42 18 800 000 markkaa pienyrit-
12373: rajat ovatkin olleet näin alhaiset, eivät budjet- täjien vuosilomajärjestelmän kustannuk-
12374: tiin varatut määrärahat ole viime vuosina riittä- siin.
12375: neet kaikille lomarahaan oikeutetuille.
12376: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12377:
12378: Helge Saarikoski
12379: 1981 vp. 29!
12380:
12381: Raha-asia-aloite n:o 276
12382:
12383:
12384:
12385:
12386: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta opintokeskusta ylläpitävien
12387: sivistysjärjestöjen valtionapuun
12388:
12389:
12390: Eduskunnalle
12391:
12392: Huomattava osa maassamme tehtävästä si- Järjestöjen vapaata sivistystyötä varten on
12393: vistystyöstä perustuu kansalaisjärjestöjen toi- valtion tulo- ja m.enoarviossa varattu pieni
12394: mintaan. Vaikka valtion ja kuntien kulttuuritoi- määräraha. Se ei kuitenkaan ole riittävä tämän
12395: minta onkin kasvanut, kulttuuriaktiivisuuden toiminnan kehittämiseen ottaen huomioon sen
12396: luominen ja ylläpitäminen on viime kädessä suuren yhteiskunnallisen merkityksen.
12397: riippuvainen järjestöistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12398: Kuntien kulttuuritoimintaa on vuoden 1981 nioi ttavasti,
12399: alusta tuettu lakisääteisesti. Myös järjestöjen
12400: harjoittama opintotoiminta saa opintokeskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12401: lain perusteella lakisääteistä valtionapua. Näi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
12402: den lakisääteisten tukijärjestelmien ulkopuolelle 29.57.54 alamomentille 1 5 000 000
12403: jää kuitenkin sivistysjärjestöjen jo vuosikym- markkaa opintokeskusta ylläpitävien si-
12404: meniä harjoittama muu sivistystyö. Tähän kuu- vistysjärjestöjen valtionapuun.
12405: luu muun muassa muu valistustyö, kulttuuri-
12406: toiminta ja järjestötoiminta hallintokuluineen.
12407: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12408:
12409: Arvo Salo Kaarina Suonio Paula Eenilä
12410: Jacob Söderman Kaisa Raatikainen Irma Rosnell
12411: Eino Grönholm Erkki Liikanen M.-L. Salminen
12412: Tellervo Koivisto Mauno Forsman Marjatta Väänänen
12413: Pentti Lahti-Nuuttila Risto Tuominen 1.-C. Björklund
12414: Jermu Laine Reino Breilin Mauri Pekkarinen
12415: Liisa Jaakonsaari Inger Hirvelä Lauha Männistö
12416:
12417:
12418:
12419:
12420: 38 088100408M
12421: 298 1981 vp.
12422:
12423: Raha-asia-aloite n:o 277
12424:
12425:
12426:
12427:
12428: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen
12429: tehostamiseen
12430:
12431:
12432: Eduskunnalle
12433:
12434: Suomalaisen väestön terveys on viime vuo- neissa maissa. Vaikka 1970-luvun loppupuolel-
12435: sina kehittynyt myönteiseen suuntaan. Lapsi- la luotiin perusta terveyskasvatuksen tehosta-
12436: kuolleisuutemme on maailman pienimpiä ja miselle terveydenhuollossa perustamalla lääkin-
12437: työikäisenkin väestön terveydentila on paran- töhallitukseen terveyskasvatustoimisto ja saa-
12438: tumassa. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen ter- malla mainitut määrärahat valtion tulo- ja me-
12439: veysneuvonta, terveyskasvatus ja muut ehkäi- noarvioon, toiminnan edellytykset eivät ole pa-
12440: sevän terveydenhuollon toimet ovat osaltaan rantuneet toivotulla tavalla. Tupakkalain 27 §:n
12441: tukeneet tätä myönteistä kehitystä. tarkoittama määräraha on toistuvasti ollut alun-
12442: Kansanterveytemme tila ei kuitenkaan ole perin tarkoitettua pienempi ja yleisemmin ter-
12443: vielä läheskään tyydyttävä. Työikäisten miesten veyskasvatukseen tarkoitettu määräraha ei anna
12444: terveydentila on huomattavasti huonompi kuin mahdollisuuksia valtakunnallisiin terveyskasva-
12445: vastaavalla teollistumistasolla olevissa maissa tusohjelmiin.
12446: keskimäärin. Vaikka kansanterveyden kehitys Eduskunta on kahtena perättäisenä vuonna
12447: on ollut myönteistä, emme tämän vuosisadan edellyttänyt, että valtion tulo- ja menoarviossa
12448: loppuun mennessä voi nykyisellä trendillä edes varataan tupakkalain 27 § :n tarkoittama mää-
12449: saavuttaa Ruotsin tämänhetkistä tasoa. Siksi räraha alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti 0,5
12450: on välttämättä edelleen tehostettava ehkäisevää prosentin suuruisena tupakkaveron kertymästä.
12451: terveydenhuoltoa. Tämä määräraha olisi alkuperäisen lain mukai-
12452: Suomalaisten miesten ylikuolleisuuden tär- sesti otettava tupakointia vähentävään terveys-
12453: keimpiä syitä ovat sydän- ja verisuonitaudit ja kasvatukseen. Samalla tulisi yleiseen terveys-
12454: keuhkosyöpä. Molempien tautiryhmien ehkäi- kasvatukseen tarkoitettua määrärahaa lisätä si-
12455: semisessä terveyskasvatuksella on keskeinen ten, että se lähivuosina tekisi mahdolliseksi
12456: asema. Vaitiovallan toimenpitein on Suomessa valtakunnallisten terveyskasvatusohjelmien to-
12457: alettu tukea terveyskasvatusta vasta 1970-lu- teuttamisen mm. ravitsemuskasvatuksessa, ih-
12458: vun puolivälin jälkeen. Valtion tulo- ja meno- missuhde- ja sukupuolikasvatuksessa, lääkein-
12459: arviossa on tähän tarkoitukseen osoitettu mo- formaatiossa ja terveyspalvelusten tarkoituksen-
12460: mentilla 33.73.21 määräraha, jonka suuruus mukaisen käytön edistämisessä.
12461: vuonna 1981 on vain 330 000 markkaa. Tupa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12462: koinnin vähentämiseen tähtäävään terveyskas- nioittaen,
12463: vatukseen on valtion tulo- ja menoarviossa
12464: osoitettu tupakkalain 27 § :n nojalla oma mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12465: räraha. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12466: Terveyskasvatukseen käytettävissä oleva tuki markkaa terveyskasvatuksen tehostami-
12467: valtion budjetista on Suomessa huomattavasti seen.
12468: pienempi kuin useimmissa muissa teollistu-
12469: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12470:
12471: Lea Savolainen Anna-Liisa Piipari Pirkko Valtonen
12472: Hannu Tapiola Mikko Rönnholm Jouko Skinnari
12473: Pekka Starast Risto Tuominen Helge Siren
12474: Paula Eenilä Olli Helminen
12475: 1981 vp. 299
12476:
12477: Raha-asia-aloite n:o 278
12478:
12479:
12480:
12481:
12482: Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskunnan
12483: peruskorjaustöitä varten
12484:
12485:
12486: Eduskunnalle
12487:
12488: Työllisyystilanne Riil1imäen työvoimatoimis- mo, autohalli, autohuoltola ja ajoneuvokatok-
12489: ton alueella on edelleen Helsingin työvoimapii- set).
12490: rin vaikein. Riihimäen alueen työllisyyteen ovat Riihimäen alueelle ei ole vuoden 1981 tulo-
12491: jonkin verran helpotusta tuoneet ne määrära- ja menoarviossa osoitettu rahoitusta yhteen-
12492: hat, joita on ohjautunut tälle alueelle valtion kään rakennuskohteeseen. Varuskunnassa suo-
12493: tulo- ja menoarvion kautta. ritettavilla peruskorjauksilla työllisyyttä voitai-
12494: Eräänä tällaisena kohteena ovat olleet Riihi- siin eräiltä osin parantaa, mikäli tarvittavat
12495: mäen varuskunnan alueella suoritetut rakenta- varat käyttöön osoitetaan.
12496: mistyöt, joiden jatkamiselle ei ole valtion vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12497: den 1980 eikä vuoden 1981 tulo- ja menoar-
12498: viossa osoitettu varoja, huolimatta siitä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12499: aikaisemmin tehdyt suunnitelmat osoittivat näi- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12500: den töiden jatkuvan. Näihin suunnitelmiin si- markan määrärahan Riihimäen varus-
12501: sältyi mm. Riihimäen varuskunnan tienhaaran kunnan rakentamis- ja saneeraustöiden
12502: huoltoalueen rakentaminen (varuskuntakorjaa- jatkamiseksi.
12503: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12504:
12505: Helge Siren Jouko Skinnari
12506: Lea Savolainen Tapani Mörttinen
12507: Eino Grönholm
12508: 300 1981 vp.
12509:
12510: Raha-asia-aloite n:o 279
12511:
12512:
12513:
12514:
12515: Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 289 raken-
12516: tamisen aloittamiseksi Ryttylän taajaman kohdalla
12517:
12518:
12519: Eduskunnalle
12520:
12521: Tervakosken-Turkhaudan maantie (n:o suunnitelmat valmistuivat marraskuussa 1978.
12522: 289) yhdistää valtatien n:o 3 ja entisen kan- Edellä mainituin toimenpitein on pyritty no-
12523: tatien n:o 55 toisiinsa. Maantiellä on Hausjär- peuttamaan tien ja siltojen rakentamista.
12524: ven kunnan Ryttylän taajamassa vaarallinen Riihimäen työvoimatoimiston alueen työttö-
12525: tasoristeys Helsingin-Hämeenlinnan rautatien myys on edelleen vaikea. Vaikka työttömyys
12526: kanssa. Mainitulla rataosalla se on ainoa maan- on kohdannut etupäässä teollisuuden työnteki-
12527: tieluokkaa oleva tasoristeys. Tie on vilkaslii- jöitä, on myös rakennusalalla työttömiä. Haus-
12528: kenteinen ja ylittää rautatien ratapihan kohdal- järven kuorma-autoilijoiden ja maanrakennus-
12529: la. Tasoristeyksessä on viisi raideparia. alan työkoneiden työtilanne on huono. Raken-
12530: Kohde sisältyy TVH:n Hämeen piirin toi- nustyöt vuoden 1982 aikana puuttuvat kunnan
12531: menpideohjelmaan. Kanta-Hämeen seutukaava- alueelta lähes kokonaan.
12532: Hitto on esittänyt rakentamisen suoritettavaksi Ryttylän tasoristeyksen, Tervakosken-Turk-
12533: jo vuonna 1979. Myös Hämeen Maakuntaliitto haudan maantien ja Punkanojan vesistösillan
12534: pitää alikulkusillan ja siihen liittyvän tien ra- rakentamisella Ryttylän taajaman kohdalla on
12535: kentamista kiireellisenä. paikallisen ja seudullisen merkityksen lisäksi
12536: Alikulkusillan, vesistösillan ja n. kahden ki- myös valtakunnallista merkitystä. Suomen Pan-
12537: lometrin pituisen tien kustannukset on arvioitu kin omistuksessa olevan Tervakoski Oy:n mu-
12538: 5 mmk:ksi. Vesistösilta tulee korvaamaan ny- kaan uusi yhteys parantaa merkittävästi yhtiön
12539: kyisen uusimisen tarpeessa olevan Punkanojan kuljetusyhteyksiä. Alikulkusilta mahdollistaa
12540: sillan, jolla on 8 tonnin akselipainorajoitus ja myöskin nykyistä turvallisemman kuljetusreitin
12541: 13 tonnin kokonaispainorajoitus. SAKO Oy:n ruutivarastolle Ryttylässä.
12542: Hausjärven kunta on saanut suunnittelulu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12543: van mainitun tien ja tiellä olevien siltojen
12544: suunnitteluun. Tieviranomaisten kanssa on so- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12545: vittu, että Hausjärven kunta vastaa tien ja 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
12546: vesistösillan suunnittelusta ja suunnittelun kus- markan määrärahan maantien n:o 289
12547: tannuksista. Rautatien eritasoristeyksen suun- rakentamisen aloittamista varten Rytty-
12548: nittelusta vastaa VR. Tien ja vesistösillan osalta län taajaman kohdalla.
12549: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12550:
12551: Helge Siren Jouko Skinnari Tapani Mörttinen
12552: Lea Savolainen Matti Luttinen Eino Grönholm
12553: 1981 vp. 301
12554:
12555: Raha-asia-aloite n:o 280
12556:
12557:
12558:
12559:
12560: Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen vaunukorjaamon
12561: siirtämiseksi asemakaavassa sille osoitetulle paikalle
12562:
12563:
12564: Eduskunnalle
12565:
12566: Riihimäen kaupungin Peltosaaren rakenteilla ka valtion investointeja valtion vuoden 1981
12567: olevan asuntoalueen asemakaavoitetulla alueel- tulo- ja menoarviossa ei miltään osin kohdistu
12568: la sijaitsevan VR:n vaunukorjaamon siirto on Riihimäen alueeseen.
12569: siirretty laitoksen omassa pitkän aikavälin Vaunukorjaamon siirtoa varten tulisi varata
12570: suunnitelmassa vuodelle 1984. Vaunukorjaamo ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 2 milj. mk
12571: tulisi kuitenkin pikaisesti siirtää nykyiseltä pai- ja loppurahoitus seuraavalle vuodelle.
12572: kaltaan pois asemakaavan mukaisen, lähiasuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12573: kaita ja myöskin matkustajia paremmin palve-
12574: levan asemamiljöön rakentamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12575: Riihimäen kaupunki valmistelee parhaillaan 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12576: asemakaavan muutosta, mikä mahdollistaa vau- markan määrärahan Riihimäen ratapi-
12577: nukorjaamon lisäksi myös veturitallin ja aset- halla sijaitsevan vaunukorjaamon siirtä-
12578: te1uraiteiston siirron VR:n esittämien tarpeiden miseksi valmistuvassa asemakaavassa sil-
12579: mukaan. le osoitetulle paikalle.
12580: Myös työllisyysperusteet puoltavat vaunukor-
12581: jaamon siirron siirtämistä aikaisemmaksi, kos-
12582: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12583:
12584: Helge Siren Jouko Skinnari
12585: Lea Savolainen Tapani Mörttinen
12586: Eino Grönholm
12587: 302 1981 vp.
12588:
12589: Raha-asia-aloite n:o 281
12590:
12591:
12592:
12593:
12594: Skinnari · ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten ilmaisten
12595: lomamatkojen lisäämiseksi
12596:
12597:
12598: Eduskunnalle
12599:
12600: Varusmies saa tällä hetkellä ilmaisia loma- mamatkoja lisättävä 10 matkaan ja 11 kuu-
12601: matkoja kahdeksan tai kymmenen riippuen pal- kautta palvelevien osalta 13 matkaan. Tämä
12602: velusajan pituudesta. Määrä ei peitä edes puol- vaatisi arviolta 3,5 miljoonan markan lisämää-
12603: ta todellisesta tarpeesta. Koska varusmiespalve- rärahan. Tässä vaiheessa olisi kohtuullista, että
12604: lus on lailla määrätty kansalaisvelvollisuus, on ilmaisia lomamatkoja lisättäisiin.
12605: välttämätöntä, ettei siitä aiheuteta kuluja ase- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
12606: velvolliselle itselleen. Lomamatkojen osalta tu- nioittavasti,
12607: lisi mm. Varusmiesliiton mielestä päästä täy-
12608: delliseen ilmaisuuteen tavoitteena kokonaan va- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12609: paat matkat vuoteen 1984 mennessä. Ilmaisten den 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
12610: matkojen merkitystä lähitulevaisuudessa koros- senä 3 500 000 markan määrärahan va-
12611: taa lisäksi lomamatkojen pidentyminen joukko- rusmiesten ilmaisten lomamatko;en li-
12612: jen pohjoiseen siirtämisen myötä. Kahdeksan säämiseksi.
12613: kuukautta palvelevien osalta olisi ilmaisia Ia-
12614: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12615:
12616: Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari Mikko Elo
12617: Olli Helminen Hannu Tapiola Kaarina Suonio
12618: Lea Savolainen Kaisa Raatikainen Matti Luttinen
12619: Jacob Söderman Pirjo Ala-Kapee Markus Aaltonen
12620: Seppo Tikka Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila
12621: Arvo Salo Matti Puhakka Lasse Lehtinen
12622: Liisa Jaakonsaari Juhani Raudasoja Aimo Ajo
12623: Pekka Starast Pirkko Valtonen Sakari Knuuttila
12624: Tarja Halonen
12625: 1981 vp. 303
12626:
12627: Raha-asia-aloite n:o 282
12628:
12629:
12630:
12631:
12632: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesasiain neuvot-
12633: telukunnan perustamiseksi
12634:
12635:
12636: Eduskunnalle
12637:
12638: Varusmiehiä koskevat päätökset muodostavat seen. Vastaavan poliittisen elimen muodosta-
12639: laajan ja muusta päätöksenteosta paljolti poik- minen myös varusmiesasioiden osalta on pe-
12640: keavan alueen. Varusmiesten asioiden hoito rusteltua. Varusmiesasiain neuvottelukunta edis-
12641: on viime vuosina jäänyt huomattavasti jälkeen täisi paitsi varusmiesten aseman kehittämistä
12642: muusta yhteiskunnassa tapahtuneesta kehityk- myös puolustusvoimien ja varusmiespalveluksen
12643: sestä. Tämä koskee sekä taloudellisia ja so- kansanvaltaisen kontrolloimisen mahdollisuuk-
12644: siaalisia että oikeudellisia oloja. Yhtenä syynä sia.
12645: lienee asiantilaan ollut tarpeellisen yhteistoi- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
12646: minnan puute eri viranomaisten välillä. Erityi- nioittavasti,
12647: sesti poliittinen hallinto on joutunut tyytymään
12648: asian hoidossa varsin rajoittuneisiin mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12649: suuksiin. 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
12650: Monilla yhteiskuntaelämän erityisalueilla on markan määrärahan varusmiesasiain neu-
12651: ongelmien kokonaisvaltaiseksi ratkaisemiseksi vottelukunnan perustamiseksi.
12652: päädytty erillisen neuvottelukunnan perustami-
12653: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12654:
12655: Jouko Skinnari Hannu Tapiola Olli Helminen
12656: Jacob Söderman Kaisa Raatikainen Kaarina Suonio
12657: Lea Savolainen Helge Siren Matti Luttinen
12658: Seppo Tikka Matti Puhakka Markus Aaltonen
12659: Arvo Salo Pirjo Ala-Kapee Pentti .Lahti-Nuuttila
12660: Liisa Jaakonsaari Pirkko Valtonen Aimo Ajo
12661: Pekka Starast Saara-Maria Paakkinen Sakari Knuuttila
12662: Anna-Liisa Piipari Mikko Elo Tarja Halonen
12663: 304 1981 vp.
12664:
12665: Raha-asia-aloite n:o 283
12666:
12667:
12668:
12669:
12670: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken jatka-
12671: miseksi Kymen läänistä Etelä-Hämeeseen ja muualle Suomeen
12672:
12673:
12674: Eduskunnalle
12675:
12676: Maakaasuputken jatkamisesta Kymen läänis- valtiovallalta nopeita ratkaisuja maakaasuput-
12677: tä Hämeeseen ja muualle Suomeen on puhuttu ken jatkamiseksi.
12678: pitkään. Keskusteluille uutta pontta on antanut Jotta maakaasuputkiasiassa olisi mahdollisuu-
12679: muun muassa Ruotsin kiinnostus maakaasu- det edetä tarvittaessa nopeastikin, olisi raken-
12680: putken vetämisestä Neuvostoliitosta Suomen tamisen käynnistämiseksi erityisesti suunnitte-
12681: läpi. lun osalta varattava määräraha, 10 milj. mark-
12682: Esimerkiksi Lahti ja sen lähikunnat ovat kaa.
12683: muun Suomen tapaan uusien energiaratkaisu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12684: jen edessä. Lahden kaupungissa tämä on erit- nioittavasti,
12685: täin ajankohtainen asia, koska kaupungin kes-
12686: lmstan tuntumassa olevan Kymijärven voima- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12687: laitoksen siirtymisestä kivihiilikäyttöön on ole- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
12688: massa päätöksiä ja valmiita suunnitelmia. Jos markkaa suunnittelu- yms. töihin maa-
12689: ko. voimalaitoksessa siirryttäisiin kivihiilen kaasuputken jatkamiseksi Kymen läänis-
12690: käyttöön, olisi tällä osaltaan vaikutusta maa- tä Etelä-Hämeeseen ja muualle Suo-
12691: kaasuputken jatkohankkeille. Myös muualla meen.
12692: Hämeessä ja eräissä osin Suomea odotetaan
12693: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981:
12694:
12695: Jouko Skinnari Matti Luttinen Sakari ·Knuuttila
12696: Helge Siren Markus Aaltonen Olli Helminen
12697: Kaarina Suonio Arvo Salo Pekka Starast ·
12698: 1981 vp. 305
12699:
12700: Raha-asia-aloite n:o 284
12701:
12702:
12703:
12704:
12705: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja !ainoiksi
12706: sisävesialuksen hankkimiseksi Päijänteelle
12707:
12708:
12709: Eduskunnalle
12710:
12711: Lahden ja Jyväskylän välillä on Päijänteen sa rakennettu uusi alus mal<:saisi selvitysten
12712: ja Vesijärven vesiliikenne jo pitkään ollut pää- mukaan n. 4 milj. markkaa ja vanhat n. 200
12713: asiassa kantosiipialus Tehin varassa. Parina vii- paikkaiset 1-2 milj. markkaa. Matkailunedis-
12714: me kesänä tosin yksityinen Suomi-laiva on lii- tämiskeskuksen esityksen mukaan valtion osuus
12715: kennöinyt Lahden-Jyväskylän reitillä. Erityi- olisi noin 75 %. MEK on esittänyt, että osa
12716: sesti Päijänteen eteläosassa nykyinen tilanne tästä olisi avustusta ja osa lainaa.
12717: on koettu huonona mm. maallemme yhä tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12718: keämmän matkailuelinkeinon kannalta. Mat- nioittavasti,
12719: kailunedistämiskeskuksen (MEK) esityksissä
12720: on ollutkin aluksen hankkiminen Päijänteelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12721: Tällä olisi merkitystä Päijänteen eteläpäässä 1982 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
12722: mm. Lahden, Hollolan, Asikkalan ja Padas- mentille 2 000 000 markkaa avustuk-
12723: joen matkailuelinkeinoille. sena ja 2 000 000 markkaa lainana sisä-
12724: Lahden ja Jyväskylän taholta on selvitetty vesialuksen hankkimiseksi Päijänteelle.
12725: uuden aluksen hankintakustannuksia. Suomes-
12726: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12727:
12728: Jouko Skinnari Matti Luttinen Lasse Lehtinen
12729: Ulla Puolanne Markus Aaltonen Sakari Knuuttila
12730: Matti Viljanen Arvo Salo Timo Ihamäki
12731: Tapani Mörttinen
12732:
12733:
12734:
12735:
12736: 39 088100408M
12737: 306 1981 vp.
12738:
12739: Raha-asia-aloite n:o 285
12740:
12741:
12742:
12743:
12744: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten kotiutta-
12745: misrahan korottamiseksi
12746:
12747:
12748: Eduskunnalle
12749:
12750: Siirtyminen varusmiespalveluksesta siviilielä- portastettavilla korotuksilla. Tässä vaiheessa
12751: mään merkitsee usein asevelvollisille melkoisia olisi kohtuullista korottaa kotiuttamisraha 300
12752: taloudellisia vaikeuksia, joita tällä hetkellä pa- markkaan 1. 1. 1982 lukien. Tämä edellyttäisi
12753: hentaa edelleenkin voimakas nuorisotyöttö- noin 5 milj. markan lisämäärärahaa.
12754: myys. Tilannetta helpottamaan on joitakin vuo- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
12755: sia sitten hyväksytty laki kotiuttamisrahasta. nioittavasti,
12756: Tänä vuonna kotiuttamisraha nousi 200 mark-
12757: kaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12758: Jotta kotiuttamisrahasta olisi todellista apua den 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
12759: siviiliin siirtyville nuorille, tulisi sen mm. Va- senä 5 000 000 markkaa varusmiesten
12760: rusmiesliiton mielestä vastata puolen kuun vä- kotiuttamisrahan korottamiseksi 300
12761: himmäispalkkaa. Ko. tason saavuttamiseen pi- markkaan 1. 1. 1982 lukien.
12762: täisi päästä vuoteen 1984 mennessä vuosittain
12763: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12764:
12765: Jouko Skinnari Kaisa Raatikainen Markus Aaltonen
12766: Lea Savolainen Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila
12767: Seppo Tikka Saara-Maria Paakkinen Lasse Lehtinen
12768: Arvo Salo Mikko Elo Juhani Raudasoja
12769: Liisa Jaakonsaari Matti Puhakka Aimo Ajo
12770: Pekka Starast Pirkko Valtonen Sakari Knuuttila
12771: Anna-Liisa Piipari Kaarina Suonio Tarja Halonen
12772: Hannu Tapiola Matti Luttinen Olli Helminen
12773: Mikko Rönnholm
12774: 1981 vp. 307
12775:
12776: Raha-asia-aloite n:o 286
12777:
12778:
12779:
12780:
12781: Starast: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken sairaanhoito-
12782: oppilaitoksen rakentamista varten
12783:
12784:
12785: Eduskunnalle
12786:
12787: Sairaanhoitoalan opetusta antaa tällä hetkel- Vajaamielishoitajien ja apuhoitajien lisäksi
12788: lä Pohjois-Kymenlaaksossa Kotkan sairaanhoito- Pohjois-Kymenlaaksossa esiintyy tarvetta sai-
12789: oppilaitoksen Kouvolan sivuosasto. Koulusta raanhoitajien, mielisairaanhoitajien ja lasten-
12790: valmistuu kolme lukukautta kestäviltä kurs- hoitajien koulutukseen.
12791: seilta apuhoitajia ja vajaamielishoitajia. Keskiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä
12792: Pääosa Pohjois-Kymenlaakson terveyden- ja vajaamielishoitaja- ja apuhoitajakoulutus pite-
12793: sairaanhoidon työpaikoista on Kuusankoskella, nee neljä lukukautta kestäväksi. Mielisairaan-
12794: jossa toimivat Kuusankosken aluesairaala ja hoitajien ja lastenhoitajien koulutus kestää sa-
12795: koko Kymen kehitysvammapiirin aluetta pal- moin neljä lukukautta ja sairaanhoitajien kah-
12796: veleva Kuusaan keskuslaitos. Lisäksi paikka- deksan lukukautta. Koulutusajan piteneminen
12797: kunnalla toimii vammaisten palvelutalo, psyki- lisää tilantarvetta ja nykyiset Kouvolan sivu-
12798: atrineo huoltotoimisto, tuberkuloositoimisto osaston tilat käyvät riittämättömiksi.
12799: sekä kaupungin terveyskeskus. Kymen läänin- Pohjois-Kymen sairaanhoito-oppilaitos tulisi
12800: hallitus esittää keskiasteen koulunuudistuksen perustaa Kuusankoskelle, jossa pystytään par-
12801: toimeenpanosuunnitelmassaan ammattikasvatus- haiten järjestämään oppilaitoksen tarvitsemat
12802: hallitukselle Pohjois-Kymenlaakson sairaanhoi- toiminnalliset yhteydet. Oppilaitoksen sijoitta-
12803: to-oppilaitoksen perustamista Kuusankoskelle. misedellytyksiä Kuusankeskelle lisää viime
12804: Perusteluna todetaan se, että Kuusankoskella vuonna valmistunut oppilasasuntola.
12805: on suurin osa terveydenhoitoalan työ- ja har- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12806: joittelupaikoista Pohjois-Kymenlaaksossa. tavasti,
12807: Kuusankoskella on 522 terveydenhuoltoalan
12808: työpaikkaa. Tiedossa oleva työpaikkojen lisäys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12809: on n. 70 työpaikkaa, kun v. 1982 aloittaa toi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
12810: mintansa terveyskeskuksen vuodeosasto. Kuu- 29.83.74 3 000 000 markan määrära-
12811: sankosken aluesairaala ja Kuusaan keskuslaitos han Kuusankosken sairaanhoito-oppilai-
12812: toimivat jo nykyisinkin sairaanhoito-oppilaitos- toksen suunnittelua ja rakentamista var-
12813: ten pääasiallisina harjoittelupaikkoina Pohjois- ten.
12814: Kymenlaaksossa.
12815: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
12816:
12817: Pekka Starast
12818: 308 1981 vp.
12819:
12820: Raha-asia-aloite n:o 287
12821:
12822:
12823:
12824:
12825: Starast: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3622 kunnos-
12826: tustöiden aloittamiseksi välillä Kuusankoski-Lyöttilä
12827:
12828:
12829: Eduskunnalle
12830:
12831: Maantie n:o 3622 muodostaa yhteyden Kuu- sääntyviä kustannuksia, olisi tarkoituksenmu-
12832: sankoskelta Lyöttilän kylän kautta Iitin kirkon- kaista aloittaa työt jo ensi vuoden aikana.
12833: kylään. Tie on 14,5 kilometriä pitkä ja erittäin Kunnostustyöt voitaisiin aloittaa esimerkiksi
12834: huonokuntoinen. Tiellä on runsaasti raskasta Kuusankosken ja Lyöttilän kylän väliseltä osuu-
12835: ajoneuvoliikennettä, sillä sitä pitkin tapahtuu delta. Koko hankkeen kustannusarvio on 6
12836: soranajoa ja linja-autoliikennettä mm. Helsin- milj. markan paikkeilla.
12837: kiin. Tien parantamisen piti alkuperäisten Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
12838: suunnitelmien mukaan tapahtua jo ensi vuon-
12839: na. Tien huonosta pohjarakenteesta ja raskaan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12840: ajoneuvoliikenteen asettamista vaatimuksista den 1982 tulo- ja menoarvioon mo-
12841: johtuen on kuitenkin tien kunnostamisen kus- mentille 31.24.77 2 000 000 markkaa
12842: tannusarvio kohonnut ja hanketta on lykätty. maantien n:o 3622 kunnostustöiden
12843: Kun tien kunto on läpi vuoden erittäin heikko aloittamiseen välillä Kuusankoski -
12844: ja kunnostustöiden viivästyminen aiheuttaa Ii- Lyöttilän kylä.
12845: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12846:
12847: Pekka Starast
12848: 1981 vp. 309
12849:
12850: Raha-asia-aloite n:o 288
12851:
12852:
12853:
12854:
12855: Starast: Määrärahan osoittamisesta Kymijoen ylittävän uuden
12856: sillan rakentamiseksi Korialla
12857:
12858:
12859: Eduskunnalle
12860:
12861: Kouvolan kaupungin ja Elimäen kunnan teessa sillalla. Viimeksi kesällä 1980 tapahtui
12862: taajaman Korian välisellä tiellä ylitetään Ky- sillalla pyöräilijän kuolemaan johtanut onnetto-
12863: mijoki Korian siltaa pitkin. Silta on yli sata muus.
12864: vuotta vanha ja rakennettu alunperin rautatie- Uuden sillan rakentamiseen olisi ryhdyttävä
12865: liikennettä varten. Silta on kapea ja sillä on pikaisesti.
12866: vain yksi ajokaista. Liikennettä ohjataan lii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
12867: kennevaloilla. Kouvolan ja Korian välinen tie
12868: on vilkkaasti liikennöity. Sitä pitkin kulkee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12869: runsaasti myös raskasta ajoneuvoliikennettä. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
12870: Silta ei ole muodostunut vain liikenteelliseksi 31.24.77 5 000 000 markkaa Kymijoen
12871: pullonkaulaksi vaan myös liikenneturvallisuu- ylittävän uuden sillan rakennustöiden
12872: den kannalta vaaralliseksi paikaksi. Varsinkin aloittamiseen Korialla.
12873: kevyt liikenne on usein vaaranalaisessa tilan-
12874: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981.
12875:
12876: Pekka Starast
12877: 310 1981 vp.
12878:
12879: Raha-asia-aloite n:o 289
12880:
12881:
12882:
12883:
12884: Starast: Määrärahan osoittamisesta Voiidman sillan suunnitteluun
12885: ja rakennustöiden aloittamiseen
12886:
12887:
12888: Eduskunnalle
12889:
12890: Voikkaan silta muodostaa Kuusankosken ja liikenteen väylät, joiden puhtaanapito on talvi-
12891: Voikkaan välisen liikenteen pullonkaulan. Sil- sin hankalaa. Silta on rakenteeltaan teräsristik-
12892: lan leveys on 5,5 metriä ja sillalle tultaessa tie kosilta, jonka yläpaarre on rakennettu silmäl-
12893: tekee jyrkän mutkan sillan molemmissa päissä. läpitäen kriisiajan rautatieyhteystarvetta.
12894: Sillan Kuusankosken puoleisessa päässä on nä- Uuden sillan rakentamiseksi valmistuu yleis-
12895: kyvyyttä estämässä mäennyppylä, jonka takana selvitys ensi vuoden alkupuolella. Kun sillan
12896: on lisäksi tienristeys. rakentaminen jo kustannussyistä ajoittuu use-
12897: Liikenne sillalla on vilkasta. Keskimääräinen ammalle vuodelle, olisi rakennustyöt aloitettava
12898: vuorokausiliikenne on lähes 6 000 autoa. Ras- mahdollisimman pian. Sillan molemmissa päis-
12899: kaan liikenteen osuus on suuri. Kuusankosken sä tapahtuu myös liikennejärjestelyjä, joiden
12900: tehtaille tulevasta puutavarasta 30 % kuljete- osalta työt voitaisiin pikaisesti käynnistää.
12901: taan Voikkaan sillan kautta. Vuotuinen kulje- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
12902: tusmäärä on n. 5 000 kuormaa. Sillan kautta
12903: kulkee päivittäin yli 100 vakinaista linja-auto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12904: vuoroa. Raskaitten ajoneuvojen keskimääräinen 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12905: vuorokausiliikenne on n. 700 ajoneuvoa. markkaa Voikkaan sillan suunnitteluun
12906: Sillan molemmin puolin on kapeat kevyen ja rakennustöiden aloittamiseen.
12907: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12908:
12909: Pekka Starast
12910: 1981 vp. 311
12911:
12912: Raha-asia-aloite n:o 290
12913:
12914:
12915:
12916:
12917: Suonio ym.: Määrärahojen osoittamisesta suurten kaupunkien
12918: terveyskeskusten kehittämiseen
12919:
12920:
12921: Eduskunnalle
12922:
12923: Vuonna 1972 säädettyä kansanterveyslakia estää suurten kaupunkien kansanterveyspalve-
12924: on menestyksellisesti toteutettu maaseudulla ja lujen vakavan jälkeenjääneisyyden korjaamisen
12925: kehitysalueilla. Lukuisilla paikkakunnilla ter- kohtuullisessa ajassa. Menettely ei myöskään
12926: veyskeskukset ovat päässeet sekä määrällisesti ota huomioon paikallisista olosuhteista ja väes-
12927: että laadullisesti moitteettomalle tasolle. tön ikärakenteesta aiheutuvia tarpeita.
12928: 1970-luvun jälkipuoliskolla on ollut tarkoi- Lääkärityövoiman niukkuuden lisäksi suur-
12929: tus siirtää kansanterveyspalvelujen kehittämi- ten kaupunkien terveyskeskuksissa on huutava
12930: sen painopistettä kaupunkeihin. Tämä ei ole pula vanhusten ja pitkäaikaissairaiden avohuol-
12931: kuitenkaan toteutunut ja niinpä varsinkin suu- lon henkilöstöstä sekä kuntoutushenkilöstöstä.
12932: rimpien kaupunkien kansanterveyspalvelut ovat Esimerkiksi Helsingissä voitaisiin ratkaisevasti
12933: jääneet pahasti jälkeen maan keskimääräisestä kehittää kotisairaanhoitoa ja vähentää painetta
12934: tasosta. laitoshoitoon, mikäli kotisairaanhoidossa voitai-
12935: Vuonna 1977 koko maassa oli keskimäärin siin lisätä erityisesti apuhoitajien virkoja. Lää-
12936: 1,3 7 lääkärissä käyntiä asukasta kohden ter- kintävoimistelijoita Uudenmaan lääni on saanut
12937: veyskeskuksessa. Helsingissä käyntejä oli vain vuosittain vain muutaman eikä näistä ole riit-
12938: 0,90, Tampereella 0,62 ja Turussa 0,63. Myös tänyt juuri mitään Helsingille.
12939: muissa maamme suurissa kaupungeissa terveys- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12940: keskuskäyntien määrä jää huomattavasti alle
12941: keskitason. Potilaiden kannalta tilanne mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12942: kitsee pitkiä jonoja ja odotusaikoja sekä muita 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
12943: heikon palvelun tunnusomaisia piirteitä. Kun 33.75.30 30 000 000 markkaa ja mo-
12944: maassamme on keskimäärin yksi terveyskeskus- mentille 33.75.31 10 000 000 markkaa
12945: lääkäri 3 000 asukasta kohden, on eräillä Hel- lisäyksenä kansanterveystyön valtakun-
12946: singin alueilla vain 1 terveyskeskuslääkäri pe- nallisen suunnitelman edellyttämiin
12947: räti 15 000 asukasta kohden. määrärahoihin ja käytettäväksi palve-
12948: Käytäntö, jonka mukaan kansanterveystyön luissa jälkeenjääneiden suurten kaupun-
12949: virkojen vuosittaiset lisäykset kiintiöidään lää- kien terveyskeskusten kehittämiseen.
12950: neittäin väestömäärien mukaisessa suhteessa,
12951: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12952:
12953: Kaarina Suonio Lea Savolainen Anna-Liisa Piipari
12954: Tarja Halonen Hannu Tapiola Kati Peltola
12955: Arvo Salo Matti Luttinen
12956: 312 1981 rd.
12957:
12958: Finansmotion nr 291
12959:
12960:
12961:
12962:
12963: Söderman m. fl.: Om anvisande av anslag för öppen högskole-
12964: verksamhet i Svensk-Finland
12965:
12966:
12967: Till Riksdagen
12968:
12969: En sektor på frammarsch inom vuxenutbild- Helsingfors Universitet har bidragit med en-
12970: ningen är den öppna högskolan. Efter refor- staka kurser.
12971: merna inom grund- och mellanstadieutbild- Hittilis har ett sextiotal kurser hållits i 16
12972: ningen och inom högskolorna bör uppmärksam- olika ämnen. Förutom de tre svenskspråkiga
12973: heten riktas mot vuxenutbildningen. Den öpp- sommaruniversiteten har tjugo av trettio
12974: na högskolan är en studieform, som skall ge svensk- och tvåspråkiga arbetar- och medbor-
12975: alla intresserade oberoende av boningsort och garinstitut arrangerat högskolekurser enligt
12976: tidigare utbildning, möjlighet att bedriva stu- kursfordringarna vid Åbo Akademi. I de aka-
12977: dier på högskolenivå. Öppenheten innebär att demiska kurserna har cirka 1 500 personer
12978: undervisningsformerna, -metoderna och de prak- deltagit. Deltagarna bildar en heterogen grupp.
12979: tiska studiearrangemangen bör vara anpassade Många olika åldrar och yrken är representera-
12980: till vuxenstuderandes förutsättningar och be- de. Majoriteten av deltagarna uppger den yr-
12981: hov. kesmässiga fortbildningen som det största stu-
12982: Efter några års planerings- och försöksverk- diemotivet.
12983: samhet på olika nivåer håller en modell för Den undervisning, som hållits utanför Åbo
12984: den öppna högskolan i Finland på att utfor- Akademi, är visserligen jämförelsevis omfattan-
12985: mas. Förverkligandet baseras på ett samarbete de. Den kan karaktäriseras som mycket osys-
12986: mellan högskolorna och vuxenutbildningsorga- tematisk och slumpmässig, vilket bl. a. lett
12987: nisationer av olika slag. Undervisningsministe- till ett regionalt och ämnesmässigt ojämnt ut-
12988: riets kommission för den öppna högskolan bud av kurser. Vid Åbo Akademi har perso-
12989: förväntas avge sitt betänkande under våren, nalresurserna inte tillåtit den helhetsplanering
12990: i vilket målsättningar, organisationsmodeller och koordination av verksamheten, som är
12991: och dess finansiering närmaste definieras. nödvändig för en effektiv och gynnsam ut-
12992: Vid flera högskolor pågår projekt, som syf- veckling. Kurserna har förverkligats i det när-
12993: tar tili att utveckla och pröva olika modeller. maste genom "privata" överenskommelser
12994: Staten har hittills finansierat planeringen och mellan aktiva institutrektorer och professorer
12995: verksamheten mycket sparsamt. I den statliga vid Åbo Akademi.
12996: budgeten för 1980 upptogs ett anslag för ända- I syfte att effektivera och utveckla den
12997: målet på 250 000 mk och i budgeten för 1981 öppna högskoleverksamheten skall enligt pla-
12998: är anslaget 300 000 mk. Medlen har utdelats nerna en kurscentral inrättas vid Åbo Akademi
12999: för några månader i gången, detta inverkar hösten 1981 såvida ekonomiska förutsättningar
13000: givetvis negativt på långtidsprojekt. ges. (Åbo Akademi har för planeringen av
13001: Behovet av effektiviserad vuxenutbildning kurscentralen för år 1980 beviljats 16 000 mk
13002: är uppenbart. Under sjuttiotalet har efterfrågan och för 1981 33 500 mk.) Kurscentralen
13003: på akademiska kurser utanför universiteten skulle i den praktiska verksamheten vara tu-
13004: ökat kraftigt. På svenskspråkigt håll har det delad. Förutom förverkligandet av den öppna
13005: varit möjligt att bedriva högskolestudier ex- högskolan skulle tili kurscentralens uppgifter
13006: ternt bl.a. vid sommaruniversiteten och arbe- hänföras fortbildningen av akademiskt utbilda-
13007: tar- och medborgarinstituten. Också folkhög- de. Tyngdpunkten under de närmaste åren skul-
13008: skolorna har visat intresse för akademiska kut· le läggas vid den öppna högskolan. Vid kurs-
13009: ser. Åbo Akademi har haft huvudansvaret för centralen borde bl. a. en verksamhetsledarbe-
13010: den svenskspråkiga högskoleundervisningen. fattning inrättas.
13011: Finansmotion nr 291 313
13012:
13013: En angelägen uppgift för den planerade kurs- en sektor som kräver speciell uppmärksamhet
13014: centralen är att utveckla och anpassa undervis- och ekonomiska resurser.
13015: ningen så att den tillfredsställer vuxenstude- Med stöd av ovanstående föreslås,
13016: randes behov. Förutom krav på flexibla stu-
13017: diearrangemang ställer vuxenutbildningen sär- att Riksdagen i 1982 års statsförslag
13018: skilda krav på lämpligt studiematerial och måtte upptaga ett anslag om 1 000 000
13019: ändamålsenliga undervisningsmetoder. Bl. a. mark för anordnande av öppen högsko-
13020: kommer därför distansundervisningen att vara leverksamhet i Svensk-Finland.
13021: Helsingfors den 13 februari 1981
13022:
13023: Jacob Söderman Bror Lillqvist Ingvar S. Melin
13024: Sten Söderström 1.-C. Björklund Kaj Bärlund
13025: Jutta Zilliacus
13026:
13027:
13028:
13029:
13030: 40 088100408M
13031: 314 1981 vp.
13032:
13033: Raha-asia-aloite n:o 291 Suomennos
13034:
13035:
13036:
13037:
13038: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta avointa suomenruotsa-
13039: laista korkeakoulutoimintaa varten
13040:
13041:
13042: Eduskunnalle
13043:
13044: Avoin korkeakoulu on aikuiskasvatuksen tusta akateemisia kursseja kohtaan. Aho Akade-
13045: :alalla valtaamassa jalansijaa. Perus- ja keskias- mi on pääasiassa vastannut ruotsinkielisestä
13046: teen koulutuksen ja korkeakoulujen uudistami- korkeakouluopetuksesta ja Helsingin yliopisto
13047: sen jälkeen huomio tulee kiinnittää aikuiskas- on ollut työssä mukana pitämällä yksittäisiä
13048: vatukseen. Avoin korkeakoulu on opintomuoto, kursseja.
13049: jonka tulee antaa kaikille siitä kiinnostuneille Tähän mennessä on pidetty noin kuusikym-
13050: mahdollisuudet korkeakoulutasoiseen opiske- mentä kurssia 16:ssa eri aineessa. Kolmen
13051: luun opiskelijoiden asuinpaikasta ja aikaisem- ruotsinkielisen kesäyliopiston lisäksi on kaksi-
13052: masta koulutuksesta riippumatta. Avoimuus kymmentä kolmestakymmenestä ruotsinkielises-
13053: merkitsee sitä, että opetusmuotojen ja -mene- tä ja kaksikielisestä työväen- ja kansanopistosta
13054: telmien sekä opetuksen käytännön järjestelyi- järjestänyt Aho Akademin kurssivaatimusten
13055: den tulee olla sopivia aikuisten opiskelijoiden mukaisia korkeakoulukursseja. Akateemisiin
13056: edellytysten ja tarpeiden kannalta. kursseihin on osallistunut noin 1 500 henkilöä.
13057: Muutaman vuoden aikana tapahtuneen eri- Osallistujat muodostavat epäyhtenäisen ryhmän.
13058: tasoisen suunnittelu- ja koetoiminnan jälkeen Monet eri ikäluokat ja ammatit ovat siinä edus-
13059: on suomalaisen avoimen korkeakoulun malli tettuina. Osallistujien enemmistö ilmoittaa am-
13060: muotoutumassa. Toteuttaminen perustuu kor- matillisen jatkokoulutuksen antaneen opiske-
13061: keakoulujen ja erilaisten aikuiskasvatusjärjes- luun eniten virikettä.
13062: töjen väliseen yhteistyöhön. Opetusministeriön Aho Akademin puitteiden ulkopuolella ta-
13063: :avoimen korkeakoulun toimikunnan odotetaan pahtuva opetus on määrältään tosin melko laa-
13064: saavan mietintönsä valmiiksi kevään kuluessa; jaa, mutta sitä voidaan luonnehtia hyvin epä-
13065: tässä mietinnössä määritellään tarkemmin ta- järjestelmälliseksi ja satunnaiseksi, mikä on
13066: voitteet, organisaatiomuodot ja niiden rahoitus. mm. johtanut kurssien tarjonnan epätasaisuu-
13067: Useissa korkeakouluissa on meneillään pro- teen alueiden ja aineiden kannalta. Aho Aka-
13068: jekteja, joiden tarkoituksena on kehittää ja demin puitteissa ei henkilökunnan määrä ole
13069: kokeilla eri malleja. Valtio on tähän mennessä sallinut toiminnan kattavaa suunnittelua ja
13070: varsin säästeliäästi rahoittanut suunnittelua ja koordinointia, mikä olisi tehokkaan ja suotui-
13071: toimintaa. Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon san kehityksen edellytys. Kurssit on toteutettu
13072: otettiin tätä tarkoitusta varten 250 000 mar- lähinnä sopimalla niistä "yksityisesti" opisto-
13073: kan määräraha ja vuoden 1981 tulo- ja meno- jen rehtoreiden ja Aho Akademin professorei-
13074: arvion määrä on 300 000 mk. Varat on jaettu den välillä.
13075: muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan, mikä luon- Avoimen korkeakoulutoiminnan tehostami-
13076: nollisesti vaikuttaa kielteisesti pitkän tähtäyk- seksi ja kehittämiseksi tullaan Aho Akademin
13077: sen suunnitelmiin. yhteyteen perustamaan kurssikeskus syksyllä
13078: Aikuiskasvatuksen tehostamisen tarve on il- 1981, jos taloudelliset edellytykset siihen ovat
13079: meinen. 'Yliopiston ulkopuolisten akateemisten olemassa. (Aho Akademilie on kurssikeskuksen
13080: kurssien kysyntä on seitsemänkymmentäluvulla suunnittelua varten myönnetty vuonna 1980
13081: voimakkaasti lisääntynyt. Ruotsinkielisellä ta- 16 000 mk ja vuonna 1981 33 500 mk.) Kurs-
13082: holla on ollut mahdollista harjoittaa korkea- sikeskus tulisi käytännön toimintansa kannalta
13083: kouluopintoja ulkopuolisena mm. kesäyliopis- olemaan kaksiosainen. Avoimen korkeakoulun
13084: toissa ja työväen- ja kansanopistoissa. Kansan- toteuttamisen lisäksi tulisi kurssikeskuksen teh-
13085: korkeakoulut ovat myös osoittaneet kiinnos- täviin kuulumaan akateemisen koulutuksen saa-
13086: Raha-asia-aloite n:o 291 315
13087:
13088: neiden jatkokoulutus. Painopiste olisi lähivuo- Tästä syystä tulee mm. etäisopetus olemaan
13089: sina avoimen korkeakoulun kohdalla. Kurssi- erityistä huomiota ja taloudellisia resursseja
13090: keskukseen tulisi perustaa mm. toiminnanjoh- vaativa ala.
13091: tajan toimi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13092: Suunnitellun kurssikeskuksen eräänä tärkeänä nioittavasti,
13093: tehtävänä on kehittää ja sopeuttaa opetus si-
13094: ten, että se tyydyttää aikuisopiskelijoiden tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13095: peet. Joustavien opiskelujärjestelyiden lisäksi ai- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13096: kuiskasvatus vaatii erityistä opintomateriaalia markan määrärahan Suomen ruotsinkie-
13097: ja tarkoituksenmukaiset opiskelumenetelmät. listen alueiden avoimen korkeakoulutoi-
13098: minnan järjestämistä varten.
13099: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13100:
13101: Jacob Söderman Bror Lillqvist Ingvar S. Melin
13102: Sten Söderström I.-C. Björklund Kaj Bärlund
13103: J utta Zilliacus
13104: 316 1981 vp.
13105:
13106: Raha-asia-aloite n:o 292
13107:
13108:
13109:
13110:
13111: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta merenkulkijoiden ra-
13112: diopuhelumaksujen alentamista varten
13113:
13114:
13115: Eduskunnalle
13116:
13117: Merenkulkijoita koskevan loma- ja työaika- mahdollisuus. Radiopuhelin on kuitenkin var-
13118: lainsäädännön kehitys on lyhentänyt sitä aikaa, sin kallis väline, jonka minuuttimaksu on tällä
13119: jonka merenkulkija joutuu oleskelemaan yhtä- hetkellä 6 markkaa 20 penniä. Pienin maksu
13120: jaksoisesti aluksella. Voimassa olevan meri- puhelusta on 3 minuutilta eli 18 markkaa 60
13121: miesten vuosilomalain mukaan voi merimies penniä.
13122: kuitenkin joutua olemaan yhdeksänkin kuu- Suomalaiset varustamot ovat tähän asti py-
13123: kautta aluksella kaukana kotimaastaan. sytelleet viime vuosien onnettomuustilastoja
13124: Viime vuosina on niiden alusten lukumäärä, hallinneen mukavuuslippujärjestelmän ulkopuo-
13125: jotka eivät säännöllisesti liikennöi kotimaahan, lella ja suomalaisessa aluksessa on pääsääntöi-
13126: jatkuvasti kasvanut. Erityisesti näissä aluksis- sesti suomalainen miehistö. Suomen lippu aluk-
13127: sa, joita ajoittain on ollut lähes puolet tonnis- sen perässä ja suomalainen merimies edustaa
13128: tostamme, on merenkulkijoiden yhteys omaisiin maatamme maailman merillä ja on myös tässä
13129: ja mahdollisuus hoitaa välttämättömiä asioi- mielessä tärkeä osa yhteiskuntaamme.
13130: taan kotimaassa pelkästään postin ja radiopu- Merenkulkijan ammatista meidän tulisi pyr-
13131: helimen tarjoamien yhteyksien varassa. Aluk- kiä poistamaan ainakin sellaisia epäkohtia, jot-
13132: set ovat useimmiten hakurahtiliikenteessä, jo- ka yhteiskunnan taholta ovat hoidettavissa pie-
13133: ten määräsatamia ei tiedetä viikkoja etukäteen. nin kustannuksin ja jotka samalla ovat meren-
13134: Postinkulku kestää nykyisin hyvissäkin olosuh- kulkijalle hyvin merkittäviä.
13135: teissa ulkomaille viikkoja ja on useita maita, Yllä olevaan viitaten ehdotamme,
13136: joissa postinkäsittelyn hitauden vuoksi on mah-
13137: dotonta sovittaa yhteen kirjeen ja aluksen ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13138: vioituja saapumisaikoja. 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
13139: Tästä seuraa, että sekä yhteydenpidossa markkaa merenkulkijoiden radiopuhelin-
13140: omaisiin että juoksevien asioiden hoitamisessa liikenteen maksujen alentamiseksi.
13141: on merenkulkijalle radiopuhelin usein ainoa
13142: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
13143:
13144: Jacob Söderman Tarja Halonen Risto Tuominen
13145: Olli Helminen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Puhakka
13146: Mikko Elo Pirjo Ala-Kapee Maija Rajantie
13147: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Helge Siren
13148: Mauno Forsman E.-J. Tennilä Liisa Jaakonsaari
13149: Helvi Niskanen Aarne Koskinen Hannu Tapiola
13150: 1.-C. Björklund Matti Luttinen Kaisa Raatikainen
13151: Ensio Laine Peter Muurman Eino Loikkanen
13152: Eino Grönholm Kaarina Suonio Aulis Juvela
13153: Jouko Skinnari Markus Aaltonen Jorma Rantala
13154: Juhani Surakka Juhani Raudasoja Seija Karkinen
13155: 1981 vp. 317
13156:
13157: Raha-asia-aloite n:o 293
13158:
13159:
13160:
13161:
13162: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
13163: noiksi Kokkolan Halkokarin ala-asteen laajennushankkeen
13164: toteuttamiseen
13165:
13166:
13167: Eduskunnalle
13168:
13169: Halkokarin asuntoalueelia Kokkolan kaupun- tyneet nopeasti. Tänä lukuvuotena koululais-
13170: gissa on Halkokarin ala-asteen laajennus ja sa- ten määrä on 355 ja arvion mukaan oppilaiden
13171: neeraushanke jo pitkään ollut vireillä. Kou- määrä kasvaa vuoteen 1985 mennessä 518:aan.
13172: luhallitus on hyväksynyt rakennusohjelman 20. Mikäli tilanne ei pikaisesti korjaannu, joudu-
13173: 9. 1978. Kokkolan kaupunginhallitus on jo kä- taan siirtymään hankalaan vuorolukuun tai op-
13174: sitellyt piirustukset, joten hankkeen aloittami- pilassiirtoihin.
13175: nen on kiinni enää valtionavusta ja -lainasta. Laskelmien mukaan hankkeen kustannusar-
13176: Vaasan lääninhallituksen ohjelmassa hanke on vio on 4 220 000 markkaa, josta valtionapu on
13177: ajoitettu varojen puutteen vuoksi vuodelle 1 899 000 markkaa ja valtion laina 717 000
13178: 1982. markkaa.
13179: Koska Halkokarin asuntoalueen asukasmää- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13180: rä on nopeasti lisääntynyt, on koulun laajen-
13181: nustarve kasvanut nopeammin kuin on suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13182: teltu. Lukuvuonna 1979-80 kaiken kaikkiaan 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13183: 11 perusopetusryhmää toimi tiloissa, jotka oli 29.46.34 1 899 000 markkaa Kokkolan
13184: tarkoitettu 7 perusopetusryhmälle. Eräs ryhmä Halkokarin ala-asteen laajennushankkeen
13185: on toiminut veistoluokan varastotiloissa tilan valtionapuna ja momentille 29.46.81
13186: puutteen vuoksi. 717 000 markkaa valtion lainana sa-
13187: Oppilasmäärät koulun kohdalla ovat lisään- maan tarkoitukseen.
13188: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
13189:
13190: Sten Söderström Jarmo Wahlström
13191: M.-L. Salminen Juhani Raudasoja
13192: 318 1981 vp.
13193:
13194: Raha-asia-aloite n:o 294
13195:
13196:
13197:
13198:
13199: Söderström ym.: Määrärahojen osoittamisesta kirjastojen perus-
13200: tamis- ja kirjastoautojen hankintakustannusten valtionosuu-
13201: teen
13202:
13203:
13204:
13205: Eduskunnalle
13206:
13207: Kouluhallituksen kesällä 1979 suorittaman sen rakentamistarveselvityksen mukaan 31,9
13208: yleisten kirjastojen rakentamistarveselvityksen milj. markkaa.
13209: mukaan olisi maassamme vuosina 1980-1984 Suomessa on ollut kirjastoautotoimintaa yli
13210: kirjastojen uudis- ja lisärakennushankkeita 172 20 vuotta. Tällä hetkellä kirjastoautoja on käy-
13211: kappaletta, joiden valtionosuuteen oikeuttava tössä 223 kappaletta. Nämä kirjastoautot pal-
13212: hyötypinta-ala on yhteensä 12 906 m2 , joihin velevat etupäässä maaseudun syrjäkylien ja kau-
13213: tarvittava valtionosuus on 153,6 milj. mark- punkien lähiöiden asukkaita. Kirjastoautoista
13214: kaa. Tutkimuksessa esille tulleisiin kirjasto- on muodostunut täten tärkeä ja korvaamaton
13215: huoneistojen muutos- ja perusparannushankkei- osa yleistä kirjastotoimintaa. Tällä hetkellä
13216: siin tarvittaisiin lisäksi 5,4 milj. markkaa sekä käytössä olevista kirjastoautoista joka 4:s (57
13217: pienempiin hankkeisiin (105 kpl), joita voi- autoa) on 10-13 vuoden ikäisiä. Kouluhalli-
13218: daan toteuttaa ilman opetusministeriöltä han- tuksen kirjastotyöryhmän selvityksen mukaan
13219: kittavaa rakennuslupaa, valtionosuutta n. 10 nykyisten autojen käyttöikä olosuhteista riip-
13220: milj. markkaa. puen on keskimäärin 11-12 vuotta. Ensi
13221: Rakennusselvityksen mukaan keskimääräinen vuonna markkinoille tulevan uuden standar-
13222: valtionosuuden vuositarve on 33,9 milj. mark- doidun kirjastoauton käyttö tulee olemaan pi-
13223: kaa. Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa tempi, mahdollisesti 15 vuotta. Standardoidus-
13224: on uusien kirjastotilojen rakentamista varten sa mallissa on entistä paremmin otettu huo-
13225: kaiken kaikkiaan 21 milj. markkaa, johon sisäl- mioon aikaisemmat kokemukset ja ennen kaik-
13226: tyvät sekä kirjastoautohankinnat että peruspa- kea kotimaisen moottorin käyttöikää on pyrit-
13227: rannus- ym. korjausmenot. Kun momentin ty pidentämään. Mikäli autoja ei uusita riittä-
13228: 29.56.31 perusteluissa todetaan, että 4,5 milj. vässä määrin ovat arviolta 200 000 kansalaisen
13229: markkaa varattaisiin kirjastoauton ja -veneen kirjastopalvelut uhattuina tai he jäävät koko-
13230: hankkimiseen ja niitten varustamiseen sekä naan ilman kirjastopalveluja. Vanhojen autojen
13231: 14,5 milj. markkaa lisärakennus- sekä muutos- uusimista ei enää voi lykätä, sillä ennustettuja
13232: ja perusparannustöitä varten, jää uusia kirjas- häiriöitä on jo alkanut ilmetä. Uusintatarpees-
13233: toja varten ainoastaan 2 milj. markkaa vuo- ta voidaan todeta, että viime vuonna olisi pitä-
13234: delle 1981. Kun kouluhallitukselle saapuvien nyt uusia 17 kirjastoautoa, tänä vuonna 13 ja
13235: rakennuslupahakemusten määrä on 46 kappa- ensi vuonna 8. Valtion tulo- ja menoarviossa
13236: letta, voidaan hyvin ymmärtää, ettei määräraha oli viime vuonna ja tänä vuonna kirjastoauto-
13237: läheskään vastaa niitä tarpeita, joita kirjasto- jen hankkimiseen varattu ainoastaan 1 milj.
13238: toiminnan kehittämiselle asetetaan. Esimerkiksi markkaa. Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi-
13239: Vaasan läänin kunnat esittivät vuosille 1980- tykseen on esitetty 4,5 miljoonaa markkaa.
13240: 1984 luvanvaraisia kirjastorakennushankkeita Vuosina 1977-1979 valtion tarkoitukseen va-
13241: yhteensä 33 kappaletta, joista 27 oli suomen- raamat rahat eivät ole riittäneet ainoankaan
13242: kieliseen tarkastuspiiriin kuuluvista kunnista. uuden kirjastoauton hankintaluvan myöntämi-
13243: Lääneittäin tarkasteltuna hankkeita oli luku- seen. Kirjastoseuran 25. 4. 1980 esittämässä
13244: määräisesti toiseksi eniten (Uudenmaan lääni kirjelmässä todettiin, että jo tänä vuonna tulisi
13245: 34 kpl). Lisätarve uusien kirjastojen rakenta- varata 8 milj. markkaa pelkästään vanhojen
13246: misen kohdalla olisi näin ollen kouluhallituk- kirjastoautojen uusimiseen, jotta kouluhallituk-
13247: Raha-asia-aloite n:o 294 319·
13248:
13249: sen kirjastoautotyöryhmän hahmottelema uu- teensä 2 miljoonan markan lisäksi vielä 4,4
13250: sintaohjelma toteutuisi ja syrjäseutujen kirjasto- milj. markkaa. Edelleen tulisi lisätarpeen tyy-
13251: palvelut voitaisiin turvata. Lisäksi v. 1981- dyttämiseksi vuosina 1981-84 valtion tulo- ja
13252: 1984 valtion tulisi varata 5,2 milj. markkaa menoarviossa varata 3,2 milj. markkaa vuo-
13253: vuodessa vanhojen kirjastoautojen uusimiseen. dessa kirjastoautoverkon täydentämiseksi.
13254: Täydennystarpeesta kouluhallituksen ·kirjastoau- Kaiken kaikkiaan lisämäärärahatarve kirjasto-
13255: totyöryhmä totesi, että tarvitaan vielä n. 75 ko- autojen kohdalla olisi 16,3 miljoonaa markkaa.
13256: konaan uutta kirjastoautoa syrjäseutujen kir- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13257: jastopalvelujen tehostamiseksi. Kuudelle vuo-
13258: delle jaettuna uusien autojen tarve on työryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13259: män mukaan n. 20 autoa vuodessa. Tämä mer- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
13260: kitsee sitä, että valtion tulisi vuosien 1979- 29.56.31 48 200 000 markkaa, ;osta
13261: 80 jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi varata 31 900 000 markkaa uusien kiriasto;en
13262: tätä tarkoitusta varten vuoden 1981 tulo- ja rakentamista varten sekä 16 300 000
13263: menoarvioon vuosina 1979-80 määrätyn yh- markkaa kiriastoauto;en uusimista ;a
13264: uudishankinto;a varten.
13265: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13266:
13267: Sten Söderström M.-L. Salminen Ensio Laine
13268: Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen Seppo Toiviainen
13269: Mikko Kuoppa Irma Rosnell
13270: 320 1981 vp.
13271:
13272: Raha-asia-aloite n:o 295
13273:
13274:
13275:
13276:
13277: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalais-neuvosto-
13278: liittolaisten yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseen puoli-
13279: johdekomponenttialalla
13280:
13281:
13282: Eduskunnalle
13283:
13284: Keskeisimpiä ja samalla myös sisäiseltä ra- hittämistä. Tätä Suomelle vahingollista tekno-
13285: kenteeltaan monimutkaisimpia elektroniikka- logista riippuvuutta Yhdysvalloista ovat vielä
13286: komponentteja ovat puolijohdekomponentit, omiaan lisäämään Suomen yksityisen elektro-
13287: jotka ovat nykyaikaisten tietokonejärjestelmien niikkateollisuuden viimevuotiset miljoonainves-
13288: tärkeimmät rakenneosat. Koska sekä teollisuus toinnit Yhdysvaltojen puolijohdekomponentti-
13289: että monet muut tärkeät yhteiskunnalliset toi- teollisuuteen.
13290: minnot ovat Suomessa jo nyt riippuvaisia tieto- Vaikka suomalais-neuvostoliittolaisessa pitkän
13291: koneista, on puolijohdekomponenteilla suuri aikavälin yhteistyöohjelmassa, jota viime vuon-
13292: kansantaloudellinen ja turvallisuuspoliittinen na pidennettiin vuoteen 1995 asti, on sovittu
13293: merkitys. Lähes kaikki Suomen käyttämät puo- myös yhteistyöstä puolijohdekomponenttien ke-
13294: lijohdekomponentit tuodaan lännestä ja valta- hittämisessä ja valmistamisessa, ei näitä yhteis-
13295: osa yhdestä maasta eli Yhdysvalloista. työmahdollisuuksia ole Suomessa toistaiseksi
13296: Nykyinen tilanne puolijohdekomponenttien edes selvitetty.
13297: osalta ei ainoastaan rasita Suomen ulkomaan- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13298: kaupan vaihtotasetta, vaan luo myös teknolo-
13299: gista riippuvuutta Yhdysvalloista, jonka nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13300: nen hyökkäyshenkinen ulkopolitiikka vaaran- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
13301: taa rauhaa ja turvallisuutta kaikkialla maail- markan määrärahan Valtion teknilliselle
13302: massa. Lisäksi Yhdysvalloissa valmistettuihin tutkimuskeskukselle suomalais-neuvosto-
13303: puolijohdekomponentteihin kytketyt vientikiel- liittolaisten yhteistyömahdollisuuksien
13304: lot haittaavat Suomen ja Neuvostoliiton keski- kartoittamiseksi puolijohdekomponent-
13305: näisesti edullisten kauppasuhteiden edelleen ke- tien kehittämisessä ja valmistamisessa.
13306: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
13307:
13308: Sten Söderström M.-L. Salminen Irma Rosnell
13309: Ulla-Leena Alppi Jarmo Wahlström Helvi Niskanen
13310: Inger Hirvelä Mikko Kuoppa Ensio Laine
13311: Seppo Toiviainen
13312: 1981 vp. 321
13313:
13314: Raha-asia-aloite n:o 296
13315:
13316:
13317:
13318:
13319: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
13320: vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen järjestämiseksi
13321:
13322:
13323: Eduskunnalle
13324:
13325: Invaliidihuoltolain mukaan järjestetään vai- kohdalla määrärahan lisäämisen tarve on tuntu-
13326: keavammaisille henkilöille työssä käymisen, vasti suurempi kuin vakiintuneiden toiminto-
13327: opiskelun, virkistyksen, yhteiskunnallisen osal- jen kohdalla.
13328: listumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi Kuljetuspalveluilla on voitu vähentää vaikea-
13329: tarpeellisia kuljetuksia, joihin käytetään taval- vammaisten eristäytyneisyyttä, mikä on todettu
13330: lisia takseja ja ns. invatakseja, poikkeustapauk- varsinkin vaikeavammaisille lapsille ja nuorille
13331: sissa kuntien omaa kuljetuskalustoa. erittäin haitalliseksi kehitysasteeksi. Kuljetus-
13332: Valtionavun turvin järjestetään vaikeavam- palveluilla voidaan edistää vammaisten mah-
13333: maisten kuljetuspalvelua nykyään noin 250 dollisuuksia käyttää hyväkseen yhteiskunnan
13334: kunnassa. Tästä huolimatta huomattava määrä yleisiä palveluja ja myös vähentää laitoshoidon
13335: vaikeavammaisia jää tämän palvelun ulkopuolel- palvelujen tarvetta ja käyttöä. Vähävaraisuuden
13336: le, koska asuinkunnassa ei ole olemassa tätä ja pienituloisuuden takia monet vammaiset asu-
13337: palvelumuotoa. Kuljetuspalvelu on vielä kehi- vat keskimäärin muuta väestöä syrjäisemmissä
13338: tysvaiheessa. Sen tulisi sisältyä kaikkien sellais- paikoissa ja pitkienkin etäisyyksien päässä tar-
13339: ten kuntien toimintaan, joiden alueella palve- peellisista palvelupisteistä.
13340: lua tarvitsevia asuu. Lisäksi palvelun kattavuut- Arvion mukaan 5 milj. markan määräraha
13341: ta tulisi voida lisätä siten, että vaikeavammai- riittäisi kattamaan nykyisen kuljetuspalvelujen
13342: set saisivat riittävän palvelujen määrän. Tällä tason ja tekisi mahdolliseksi kuljetuspalvelujen
13343: hetkellä palveluna voidaan antaa 2-4 edesta- järjestämisen osassa niitä kuntia, joissa tätä toi-
13344: kaista matkaa kuukaudessa, mitä ei voida pitää mintaa ei ole vielä järjestetty. Kuljetuspalvelu-
13345: tarpeisiin nähden riittävänä. Valtion vuoden jen määrällinen lisääminen vammaisten kohtuul-
13346: 1981 tulo- ja menoarvioon on kuljetuspalve- lisia tarpeita vastaavaksi kuitenkin edellyttäisi
13347: luun kunnille varattu 2,5 milj. markan määrä- mainittua suurempaa määrärahaa.
13348: raha. Kuntien tekemät kuljetuspalvelusuunni- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13349: telmat kuitenkin edellyttäisivät valtion osuute- taen,
13350: na noin 4 milj. markan määrärahaa, mikäli
13351: kantokykyluokituksen mukaista valtionapua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13352: noudatetaan. Ilmeisesti kantokykyluokituksen 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13353: mukaista valtionosuutta joudutaan alentamaan. 33.44.32 J 000 000 markan määrärahan
13354: Syntynyt tilanne tulee ilmeisesti heikentämään kunnille suoritettavia valtionavustuksia
13355: kuntien motivaatiota kuljetuspalvelun järjestä- varten vaikeavammaisten kuljetuspalve-
13356: miseen ja kehittämiseen. Kehittyvän toiminnan lujen järjestämiseksi.
13357: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
13358:
13359: Kauko Tamminen Anna-Liisa Jokinen Unto Ruotsalainen
13360:
13361:
13362:
13363:
13364: 41 088100408M
13365: 322 1981 vp.
13366:
13367: Raha-asia-aloite n:o 297
13368:
13369:
13370:
13371:
13372: Tapiola: Määrärahojen osoittamisesta Korpilahden maatalous- ja
13373: puutarhaopiston toiminnan aloittamiseen
13374:
13375:
13376: Eduskunnalle
13377:
13378: Keski-Suomen läänissä on vain yksi vakinai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13379: nen maatilatalouden ammatillista koulutusta an- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13380: tava koulutuspiste- Tarvaalan maatalousoppi- 29.63.74 250 000 markan määrärahan
13381: laitos Saarijärvellä. Oppilaitoksen koulutuskapa- Korpilahdelle perustettavan noin 200
13382: siteetti on enintään n. 100 aloituspaikkaa vuo- oppilaspaikkaa käsittävän maatalous- ja
13383: dessa. Puutarhatalouden ammatillista koulutus- puutarhaoppilaitoksen suunnittelun aloit-
13384: ta ei läänissä ole lainkaan. tamista varten ja momentille 29.63.01
13385: Keski-Suomen läänin elinkeino- ja työelämän 300 000 markan määrärahan Korpilah-
13386: rakenne ja kehittäminen, maataloustuotannon delle perustettavan maatalous- ja puu-
13387: turvaaminen sekä koko ikäluokan kouluttami- tarhaoppilaitoksen seuraavien virkojen ja
13388: nen hyödylliseen ammattiin edellyttävät maati- ylimääräisten tointen perustamista var-
13389: la- ja puutarhatalouden keskiasteen ammatilli- ten: rehtori (C 59), 2 ammatinopetta-
13390: sen koulutuksen nopeata ja tuntuvaa lisäämistä jaa (C 35), 1 puutarhaopettaja (C 35)
13391: Keski-Suomessa. ja 1 kanslisti (V 11).
13392: Edellä olevan perusteella ehdotan,
13393: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13394:
13395: Hannu Tapiola
13396: 1981 vp. 323
13397:
13398: Raha-asia-aloite n:o 298
13399:
13400:
13401:
13402:
13403: Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keljonkankaan-Säynät-
13404: salon maantien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
13405:
13406:
13407: E d u s ku n n a 11 e
13408:
13409: Asutuskeskusten liikenneturvallisuutta voi- ala-asteen oppilaiden liikenneturvallisuus vaatii
13410: daan parantaa tehokkaimmin rakentamalla ke- väylän rakentamista.
13411: vyelle liikenteelle omat väylät. Keljonkankaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13412: -Säynätsalon maantien varteen on suunnitel-
13413: tu kevyen liikenteen väylä, joka on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13414: tarpeellinen tien varteen nauhamaisesti muo- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13415: dostuneelle asutukselle. Jyväskylän Keljonkan- 31.24.77 500 000 markan aloitusmää-
13416: kaalta käydään työssä Säynätsalossa samoin rärahan Keljonkankaan-Säynätsalon
13417: kuin Kinkomaan taajamasta, joka on tien puo- maantien kevyen liikenteen väylän ra-.
13418: livälissä. Varsinkin Kinkomaan peruskoulun kentamiseen.
13419: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13420:
13421: Hannu Tapiola Juhani Surakka Helena Pesola
13422: 324 1981 vp.
13423:
13424: Raha-asia-aloite n:o 299
13425:
13426:
13427:
13428:
13429: Tapiola: Määrärahan osoittamisesta Joutsan-Korpilahden maan-
13430: tien. parantami~eksi välillli Korospohja-Syvälahti
13431:
13432:
13433: Eduskunnalle
13434:
13435: Joutsan-Korpilahden maantie (n:o 610) tu TVL:n Keski-Suomen piirissä parannussuun-
13436: ylittää Korpilahden kunnassa välillä Korospoh- nitelma. Kun nykyinen tie jäisi suunnitteilla
13437: ja-Syvälahti Vaarunvuoret nousten lähes 100 olevan Imatran Voima Oy:n pumppuvoimalan
13438: m hyvin lyhyellä matkalla. Nousujen kaltevuus yläaltaan alle, on uusi tielinja suunniteltu siten,
13439: mäen kummallakin puolella vaihtelee 10- että tie kiertää yläaltaan itäpuolitse. Tien, jon-
13440: 17 %. Vaarunvuorenmäkeä pidetään syystä pa- ka pituus on 5 km, parannushanke maksaa
13441: himpana liikenne-esteenä Keski-Suomen maan- ajoradaltaan 7 metriä leveänä, mistä öljysora-
13442: tieverkolla. Talviolosuhteissa liukkaan kelin tai päällysteen leveys on 6 metriä, kustannusarvion
13443: pahan lumipyryn sattuessa tieosaa ei pystytä pi- mukaan 10,9 mmk.
13444: tämään aina liikennöitävässä kunnossa. Tämä Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
13445: aiheuttaa esim. säännöllisten linja-autovuorojen
13446: myöhästymisiä, jolloin koululaisten koulunkäyn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13447: ti vaikeutuu. Raskas liikenne, mm. puutavara- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
13448: kuljetukset, joutuu käyttämään pitkiä kierto- 31.24.77 2 000 000 markkaa Joutsan-
13449: reittejä kuljetuskustannusten täten lisääntyessä. Korpilahden maantien parantamisen
13450: Tien liikennemäärä on n. 450 autoa/vrk. aloittamiseksi välillä Korospoh;a-Syvä-
13451: Korospohjan-Syvälahden tieosalle on laadit- lahti.
13452: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13453:
13454: Hannu Tapiola
13455: 1981 vp. 325
13456:
13457: Raha-asia-aloite n:o .300
13458:
13459:
13460:
13461:
13462: Ursin ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloudellisen poten-
13463: tiaalin määrittämiseen Pohjanmaan joilla
13464:
13465:
13466: Eduskunnalle
13467:
13468: Pohjois-Pohjanmaan kalatalouden kannalta taisiin heti aloittaa tehokkaasti, on selvitettä-
13469: olisi ensiarvoisen tärkeää voida määrittää maa- vä, missä määrin jokilaaksojen heikkotuottoisia
13470: kunnan jokien kalataloudellinen potentiaali. lampia, tulva-alueita ja entisöityjä järviä voidaan
13471: Kun määrittelyyn tarvittava tutkimustyö on käyttää poikastuotannossa ennen kuin hyväta-
13472: suoritettu, on mahdollista ryhtyä järjestelmäl- soisia luonnonravintolampia on rakennettu. Jos
13473: liseen toimintaan vähentyneen kalakannan el- näin menetellään, voidaan kalakantojen palaut-
13474: vyttämiseksi. tamista jouduttaa jopa 5-10 vuodella ja antaa
13475: Tutkimuksessa tulisi selvittää jokien nykyisin tuloksia, joiden perusteella jokien kalatalous-
13476: mahdollinen kalataloudellinen arvo. Työssä sel- käytön arvo havainnollisesti voidaan osoittaa.
13477: vitettäisiin ensisijaisesti Pohjoismaissa saadut Edellä esitetyn tutkimustyön suorittamiseksi
13478: tulokset jokien tuotantotutkimuksista ja kun- tarvittaisiin Oulun yliopiston Perämeren tutki-
13479: nostustoimenpiteiden vaikutuksista. Näitä käy- musasemalle tutkijan virka ja tutkijalle aputyö-
13480: tettäisiin apuna määritettäessä jokien luontai- voimaa sekä heille riittävä työmateriaali. Hank-
13481: nen elvytetty tuotantokyky sekä tuotanto, joka keen kokonaiskustannukset tulisivat olemaan
13482: alueelta saadaan tämän lisäksi suoritettaessa noin 260 000 markkaa.
13483: taloudellisesti kannattavia kalatalouden hoito- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13484: toimenpiteitä. Taloudellisesti kannattavaksi kat-
13485: sotaan tässä tapauksessa sijoitus, joka tuottaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13486: vähintään 15 prosentin koron sijoitetulle pää- 1982 tulo- ja menoarvioon 260 000
13487: omalle. Samalla suoritettaisiin vertailulaskelma markan määrärahan kalataloudellisen
13488: pääosin vapaana virtaavan ja voimalaitosallaste- potentiaalin määrittämiseksi Pohjanmaan
13489: tuo joen välillä. joilla.
13490: Jotta vaelluskalakantojen palauttaminen voi-
13491: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
13492:
13493: Martti Ursin Eero Lattula P. Liedes
13494: Helvi Hyrynkangas J. Juhani Kortesalmi Liisa Jaakonsaari
13495: 326 1981 vp.
13496:
13497: Raha-asia-aloite n:o .301
13498:
13499:
13500:
13501:
13502: Valo ym.: Määräl;ahan osoittamisesta uuden paikallistien suun-
13503: nittelutin Fallbackan' paikallistieltä Hyrylän-Kulloon maan-
13504: tielle Tuusulassa
13505:
13506:
13507: Eduskunnalle
13508:
13509: TVH on yhteistoiminnassa TVL:n Uuden- teyttä mm. Keravan asemalle ja Lahden moot-
13510: maan piirin ja Tuusulan kunnan kanssa teettä· toritielle suuntautuvaan liikenteeseen.
13511: nyt vuonna 1980 Tuusulan eteläosan liikenne- Uuden tien liikennemääriksi on arvioitu
13512: verkkoselvityksen. Sen erään perusvaihtoehdon 1 000 autoa/vrk v. 1990 ja 1 500 autoa/vrk
13513: mukaan on saatavissa ratkaiseva parannus Tuu- V. 2000.
13514: sulan liikenneongelmiin rakentamalla Fallbackan Tie tulisi suunnitella ja toteuttaa paikallis-
13515: paikallistieltä Hyrylän-Kulloon maantielle tienä.
13516: uusi raskasta liikennettä palveleva tieyhteys. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13517: Mm. Tuusulan kunnanvaltuusto on hyväksynyt taen,
13518: mainitun tiera tkaisun.
13519: Tien pituus on noin 2,2 km ja rakentamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13520: kustannukset noin 4 mmk. Tien rakentamisen 1982 tulo- ja menoarvioon 400 000
13521: ansiosta Hyrylän keskustan kautta ohjautuva markan määrärahan uuden paikallistien
13522: häiritsevä raskas teollisuusliikenne huomatta- suunnitteluun Fallbackan paikallistien ja
13523: vasti vähenisi, koska Hyrylän teollisuusalueen Hyrylän-Kulloon maantien välille.
13524: yritykset käyttäisivät rakennettavaa uutta yh-
13525: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13526:
13527: Tauno Valo Kaj Bärlund Pekka Löyttyniemi
13528: Esko J. Koppanen Pauli Uitto Impi Muroma
13529: Elisabeth Rehn Saara-Maria Paakkinen Toivo Mäkynen
13530: Elsi Hetemäki-Olander
13531: 1981 vp. 327
13532:
13533: Raha-asia-aloite n:o 302
13534:
13535:
13536:
13537:
13538: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuvaskankaan-Iso-
13539: joen maantien rakentamiseen
13540:
13541:
13542: Eduskunnalle
13543:
13544: Kahta· maakuntaa, Satakuntaa ja Etelä-Poh- vesiesiintymän suojaamiseksi. Hankkeen kus-
13545: janmaata, yhdistävä tiestö on laita-alueitten tannusarvio on noin 7 milj. markkaa. Turun
13546: valtateitä lukuun ottamatta huonokuntoinen. tiepiirin toimenpideohjelman 1980-86 mu-
13547: Tämän tiestön yksi osa on rannikolta sisämaa- kaan tietyöt on ajoitettu vuosille 1983-84.
13548: han johtava Kuvaskankaan-Isojoen maantie. Vaasan tiepiirin puolella on töitten aloitusvuosi
13549: Tie on pahasti routiva ja lähes mahdoton ras- 1982. Turun ja Porin lääninhallituksen inves-
13550: kaitten ajoneuvojen kuljettavaksi. Kelirikon ai- tointimuistiossa tämä hanke on esitetty työlli-
13551: kana joudutaan mm. Siikaisten Otamon kalkki syyskohteeksi sopivaksi. Tien tarpeellisuus ja
13552: kuljettamaan Isojoelle Lapväärtin kautta, jol- työllisyysperusteetkin puoltavat maantien Ku-
13553: loin matka pidentyy noin 40 kilometriä. vaskangas-Isojoki rakennustöiden aloittamista
13554: VAPO:n toimesta ollaan Kuvaskankaan tien jo vuonna 1982.
13555: ja valtatien n:o 8 väliselle alueelle parhaillaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13556: perustamassa kasvuturvelaitosta, jonka raaka-
13557: aineesta osa tulee Kuvaskankaan-Isojoen tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13558: varrelta. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13559: Tiesuunnitelmat ovat valmistumassa. Suun- markan aloitusmäärärahan Kuvaskan-
13560: nitelmien mukaan Turun piirin alueella tietä kaan-Isojoen maantien rakennustöiden
13561: parannetaan 8 kilometriä. Uutta tietä joudutaan aloittamiseen Turun ja Porin läänin
13562: tekemään 3,5 kilometriä alueella olevan pohja- puolella.
13563: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13564:
13565: Pirkko Valtonen Mikko Elo
13566: 328 1981 vp.
13567:
13568: Raha-asia-aloite n:o 303
13569:
13570:
13571:
13572:
13573: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensikotien Liiton pal-
13574: velupisteiden tukemiseen
13575:
13576:
13577: Eduskunnalle
13578:
13579: Yksinäisten äitien ja heidän lastensa muo- Tämä toiminta kattaa käytännöllisesti katsoen
13580: dostamien perheiden sosiaaliturvaa on maas- koko maan. Helsingissä toimiva Au-yhdistys
13581: samme voitu suuresti lisätä. Lapset on saatettu sai viime marraskuussa perustetuksi yksinhuol-
13582: lain edessä tasavertaiseen asemaan syntyperään tajien palvelupisteen Tenavatuvan. Huoneis-
13583: katsomatta. Mutta edelleen nuoret au-äidit koh- ton hankintamenoihin Raha-automaattiyhdistys
13584: taavat yhteiskunnassa vaikeuksia ja esteitä, myönsi noin 50 prosentin avustuksen, mutta
13585: joiden ylittämisessä he tarvitsevat tehostettua ilmoitti samalla, ettei tämänkaltaiseen palvelu-
13586: tukea. Au-äitien, varsinkin mitä nuorempia, pistetoimintaan tulla myöntämään enää Raha-
13587: kouluttamattomampia ja omien vanhempiensa automaattiyhdistyksen varoja.
13588: perheestä irrallisempia he ovat, elämäntilanteet Nuorten yksinhuoltajien palvelupisteet on
13589: ovat riskiolosuhteita. Kenties suurimmat vai- koettu tarkoituksenmukaisiksi ja vapaaehtois-
13590: keudet ilmenevät puutteellisissa ihmissuhteissa työvoiman runsauden vuoksi taloudellisestikin
13591: ja eristyneisyydessä, joka kohtaa yhdessä elä- edullisiksi.
13592: vää äitiä ja lasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13593: Ensikotien Liiton jäsenjärjestöjen ylläpitä-
13594: missä ensikodeissa ja avopalveluyksiköissä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13595: pitkään todettu tarvittavan erityisiä jälkihuol- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
13596: lon palveluja, joita omaa pienperhe-elämäänsä markan määrärahan Ensikotien Liiton
13597: yrittävät au-äidit pienokaisineen tarvitsevat. ohjauksessa olevien yksinhuoltajien pal-
13598: Jotta äidit voisivat harrastaa, opiskella ja asioi- velupisteiden toimintaan Helsingissä,
13599: da ilman lasta, tarvitaan turvallisia tilapäisiä- Imatralla, Jyväskylässä, Kotkassa, Kuo-
13600: kin hoitopisteitä. Ensikotien Liiton jälkihuolto- piossa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Ro-
13601: paikat ottavat muutaman tunnin ajaksi tilapäi- vaniemellä, Tampereella, Turussa, V aa-
13602: seen hoitoon heidän pienokaisiaan sekä toimi- sassa ja Vantaalla.
13603: vat neuvontapisteinä ja yhdessäolopaikkoina.
13604: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13605:
13606: Pirkko Valtonen Liisa Jaakonsaari Matti Puhakka
13607: Juhani Raudasoja Pirjo Ala-Kapee Sakari Knuuttila
13608: Anna-Liisa Piipari Jouko Skinnari Kaarina Suonio
13609: Mikko Elo Paula Eenilä Pentti Lahti-Nuuttila
13610: Aimo Ajo
13611: 1981 vp. 329
13612:
13613: Raha-asia-aloite n:o 304
13614:
13615:
13616:
13617:
13618: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen opis-
13619: ton kirjaston ja luokkahuoneen rakentamiseen
13620:
13621:
13622: Eduskunnalle
13623:
13624: Keski-Suomen opisto on kannatusyhdistyksen Kouluhallitus on vuonna 1976 vahvistanut
13625: omistama varsinainen kansanopisto, joka saa lisärakennuksen rakennusohjelman, joka sisäl-
13626: toimintaansa valtionapua kansanopistojen val- tää kirjaston ja luokkahuoneita pinta-alaltaan
13627: tionavusta annetun lain mukaisesti. 650 m2 • Alustava kustannusarvio on noin 2
13628: Opiston perusoppilinjalla on käytännön lin- miljoonaa markkaa. Opiston kannatusyhdistys
13629: ja, yleislinja ykkönen ja kakkonen, kansan- on velkainen. Rakennushanketta on jouduttu
13630: korkeakoulun vapaavalintainen linja, 2-vuoti- jatkuvasti siirtämään, sillä ilman valtiolta saa-
13631: nen kunnallinen kodinhoitajalinja ja 2-vuoti- tavaa rakennusavustusta ei hanketta ole voitu
13632: nen kunnallinen nuorisosihteerilinja. Kesäisin toteuttaa. Opisto sijaitsee Suolahden kaupun-
13633: lyhytkursseja on noin 40. gissa, jossa työttömyysaste on varsin korkea.
13634: Opisto nähdään toimialueellaan tärkeänä ja Suolahden kaupunki onkin asettanut tämän ra-
13635: tarpeellisena, onhan oppilaita hakeutumassa kennuskohteen ensimmäiselle tilalle työllistä-
13636: opistoon vuosittain kolminkertainen määrä kuin misohjelmassaan.
13637: voidaan ottaa. Oppilaat tulevat pääosin Keski- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13638: Suomesta, mutta paljon tulee myöskin ympäri nioittavasti,
13639: Suomea. On erittäin tärkeätä, että opiston toi-
13640: minnan jatkuvuus turvataan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13641: Opiston opetustilat muodostaa vanha palon- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13642: arka puurakennus. Tilat ovat myöskin epäkäy- 29.57.52 500 000 markkaa Keski-Suo-
13643: tännölliset, joten ne olisi saatava mahdollisim- men opiston kirjaston ja luokkahuone-
13644: man pian uusittua. rakennuksen rakentamiseen.
13645: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
13646:
13647: Paavo Vesterinen Helena Pesola
13648: Hannu Tapiola Väinö Rautiainen
13649:
13650:
13651:
13652:
13653: 42 088100408M
13654: 330 1981 vp.
13655:
13656: Raha-asia-aloite n:o 305
13657:
13658:
13659:
13660:
13661: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liikunnan ja kansan-
13662: terveyden edistämissäätiölle liikuntatieteellistä tutkimusta
13663: varten
13664:
13665:
13666: Eduskunnalle
13667:
13668: Eduskunnan tekemä päätös valtakunnan kor- Tällainen vuosittainen rahoitus ei tee mahdol-
13669: keimman liikuntatieteellisen opetuksen ja tut- liseksi tieteelliselle tutkimukselle luonteen-
13670: kimuksen sijoittamisesta Jyväskylään sekä val- omaista ja välttämätöntä pitkäiänteistä tutki-
13671: tioneuvoston päätös, että Jyväskylän yliopiston mustyötä, vaan siihen tarvitaan pysyvä perus-
13672: kirjasto toimii kasvatustieteiden, psykologian rahoitus.
13673: ja liikuntatieteiden keskuskirjastona ovat luo- Pitkäiänteistä tutkimustyötä varten tulisi Lii-
13674: neet vankan perustan maamme liikuntatieteelli- kunnan ja kansanterveyden edistämissäätiölle
13675: sen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiselle. varata valtion budjettiin määräraha, jolla voi-
13676: Jyväskylässä sijaitseva, toiminta-alueeltaan val- taisiin palkata yksi vanhempi tutkija (B 2),
13677: takunnallinen Liikunnan ja kansanterveyden kaksi nuorempaa tutkijaa (V 27) , yksi atk-
13678: edistämissäätiö on vuodesta 1969 tehnyt lii- suunnittelija ja yksi toimistosihteeri. Lisäksi
13679: kuntaa sekä liikunnan ja terveyden keskinäisiä tarvittaisiin tutkimuksen käyttömenoihin (mm.
13680: suhteita koskevaa monipuolista tutkimusta. Sää- vuokraan) sekä vuotuisiin laitehankintoihin
13681: tiön piirissä on opetusministeriön aloitteesta tietty perusrahoitus.
13682: toiminut valtakunnallinen liikunta-alan tietopal- Liikunnan ja kansanterveyden tutkimuslaitos-
13683: velu. Säätiö on toiminut kiinteässä yhteistyössä ten kehittämistarpeesta hyväksyi eduskunta val-
13684: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiede- tion vuoden 1980 III lisäbudjettia käsitelles-
13685: kunnan kanssa tarjoten tutkimusedellytyksiä sään seuraavan lausuman: "Eduskunta edellyt-
13686: alalle valmistuville nuorille ja varttuneille tut- tää, että hallitus ehdottaessaan voimavaroja
13687: kijoille. Säätiön tutkimusyhteydet kotimaassa suunnattavaksi liikunnan ja kansanterveyden
13688: sekä kansainväliset yhteydet osoittavat sen saa- tutkimustoimintaan kiinnittää huomiota alan
13689: neen vakiintuneen ja tunnustetun aseman kan- tutkimuslaitosten kehittämistarpeeseen ja toi-
13690: sainvälisessä tutkijayhteisössä. Säätiön Liikun- minnan koordinoimiseen". Tässä tekemämme
13691: nan ja kansanterveyden tutkimuslaitos sekä esitys on juuri lausumassa tarkoitetun tutki-
13692: Urheilu- ja kuntotutkimusasema saavat uudet, muslaitoksen kehittämistä.
13693: tarkoitusta varten suunnitellut toimitilat vuo- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
13694: den 1982 aikana. Säätiön liikuntaa sekä liikun- tamme,
13695: nan ja terveyden välisiä suhteita selvittävä kan-
13696: sainvälisesti korkeatasoinen tutkimustoiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13697: tukeutuu valtakunnallisesti hyväksyttyihin tut- 1982 tulo- fa menoarvioon 600 000
13698: kimuspoliittisiin ohjelmiin. Tutkimustyön rahoi- markkaa Liikunnan ja kansanterveyden
13699: tus tapahtuu kuitenkin vuosittain liikuntatie- edistämissäätiölle liikuntatieteellistä tut-
13700: teellisen toimikunnan esityksestä opetusminis- kimusta varten.
13701: teriön veikkausvoittovaroista myöntämin va-
13702: roin.
13703: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
13704:
13705: Paavo Vesterinen Hannu Tapiola Inger Hirvelä
13706: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Juhani Surakka
13707: Sakari Knuuttila
13708: 1981 vp. 331
13709:
13710: R.aha.-asia-aloite n:o 306
13711:
13712:
13713:
13714:
13715: Aaltio ym.: Määrärahan osoittamisesta kelirikon vaur1o1ttamien
13716: tieosien kuntoon saattamiseksi Pohjois-Hämeessä
13717:
13718:
13719: Eduskunnalle
13720:
13721: Kelirikkatilanne oli keväällä 1981 er1ty1sen vat paikat kelirikon vaivaamilla teillä mahdol-
13722: vaikea Hämeen läänin pohjoisosassa. Kelirikka- lisimman nopeasti kunnostettava. Tällaiset pai-
13723: kausi alkoi siellä 9. 4. ja päättyi 16. 7., jolloin kat on tiemestaripiirien toimesta kartoitettu.
13724: viimeiset rajoitukset poistettiin. Yleisistä teistä Teiden kuntoon saattaminen tulisi tiekohtai-
13725: oli liikennerajoitusten alaisina Oriveden tie- sen arvion mukaan maksamaan seuraavasti:
13726: mestaripiirissä 46 %, Ruoveden tiemestaripii- Tampereen tm-piirin tiet ..... . 3,1 mmk
13727: rissä 4 3 %, Vilppulan tiemestaripiirissä 44 % Oriveden tm-piirin tiet ....... . 10,6 "
13728: ja Virtain tiemestaripiirissä 52 %. Ruoveden tm-piirin tiet ....... .
13729: Tämän lisäksi jätettiin useita huonokuntoisia 4,0 "
13730: Vilppulan tm-piirin tiet ....... . 2,6 "
13731: teitä rajoittamatta, koska puutavaran kuljetta- Virtain tm-piirin tiet ......... .
13732: jien kanssa sovittiin, etteivät he käytä ko. 5,1 "
13733: Yhteensä ................... . 25,4 mmk
13734: osuuksia kelirikon aikana.
13735: Ajoittain täysin liikennöimättömässä kunnos- Tässä arviossa on lähdetty tavoitteesta saada
13736: sa tiemestaripiireittäin lueteltuna olivat seu- vaurioituneet tieosat sellaiseen kantavuuteen,
13737: raavat tiekilometrimäärät: ettei koetunlainen kelirikka enää olisi mahdol-
13738: linen. Arvio ei edellytä päällysteitä eikä kevyt-
13739: Tampere ..................... . 35 km
13740: Orivesi ...................... . 51 km päällysteitä eikä valtaosaltaan edes sellaista ra-
13741: Ruovesi ..................... . kenteellista vahvuutta, että ne ilman edelleen
13742: 59 km
13743: Vilppula ..................... . 51 km vahvistamista voitaisiin päällystää.
13744: Virrat ....................... . 55 km
13745: Nämä toimenpiteet tulisi voida toteuttaa
13746: 251 km
13747: yleensä viimeistään viiden ( 5) vuoden kuluessa
13748: Yhteensä
13749: ( 1986) , paitsi Oriveden tiemestaripiirissä ehkä
13750: Vaikeasta kelirikosta ja teitten huonosta kun- seitsemän ( 7) vuoden kuluessa (1988).
13751: nosta johtuen tuhansilla ihmisillä oli tieyhteys Teiden kuntoon saattamiseksi tulisi valtion
13752: kotoa kokonaan poikki. Esimerkiksi Valkeejär- tulo- ja menoarvioon ottaa vuosittain tarpeelli-
13753: ven paikallistie Juupajoella oli täysin poikki nen määräraha, kunnes toimenpideohjelma on
13754: noin kaksi kuukautta. Elintarvikekuljetukset, loppuun suoritettu.
13755: maidon kuljetukset meijereihin, koululaiskulje- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13756: tukset ja sairaskuljetukset teitä myöten eivät
13757: olleet mahdollisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13758: Kelirikosta aiheutui suuria kustannuksia pai- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
13759: kallisille asukkaille, liikelaitoksille, kunnille ja markkaa kelirikon vaurioittamien tie-
13760: valtiolle. Jotta mainitunlainen tilanne ei pää- osien kuntoon saattamisen aloittamisek-
13761: sisi uudistumaan tulevina keväinä, olisi routi- si Pohjois-Hämeessä.
13762: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
13763:
13764: Sampsa Aaltio Ulla-Leena Alppi
13765: Antero Juntumaa Pentti Lahti-Nuuttila
13766: Erkki Pystynen
13767: 332 1981 vp.
13768:
13769: Raha-asia-aloite n:o 307
13770:
13771:
13772:
13773:
13774: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
13775: asuntojen oman pääoman valtionosuuteen
13776:
13777:
13778:
13779: Eduskunnalle
13780:
13781: Yhteiskunnan asettamien koulutusPOliittisten turvin. Tästä syystä pääomakustannusten osuus
13782: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tu~been riit- vuokrista on kohonnut uusimmissa opiskelija-
13783: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskeli- asunnoissa jo yli puoleen, ollen tällä hetkellä
13784: ja-asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vuoden noin 10 mk/m2/kk.
13785: ajan tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes yk- Vuoden 1980 ja 1981 valtion tulo- ja me-
13786: sinomaan opiskelijajärjestöjen perustamat ja hal- noarvioon eduskunta hyväksyi opiskelija-asunto-
13787: litsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden toi- tuotannon omaan pääomaan 5 miljoonan mar-
13788: mesta on rakennettu vuosittain 2 500-4 500 kan määrärahan. Tämä määräraha vastaa va-
13789: asuntopaikkaa. Opiskelijamäärien kasvu on ai- jaata 3 % :a vuoden 1981 opiskelija-asuntojen
13790: heuttanut sen, että opiskelija-asuntojen määrä hankinta-arvosta. HalHtuksen esityksessä val-
13791: ei voimakkaasta tuotannosta huolimatta ole tänä tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1982 on
13792: päivänä läheskään riittävä. Perheettämistä opis- esitetty opiskelija-asuntotuotannon omaan pää-
13793: kelijoista vain joka neljäs hakija saa opiskelija- omaan edelleen vain 5 miljoonaa markkaa.
13794: asuntopaikan ja perheellisten opiskelijoiden Paitsi että vuoden 1980 ja 1981 asuntotuo-
13795: kohdalla tilanne on vieläkin vaikeampi. tantomäärärahoista rahoitettavien opiskelija-
13796: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun- asuntojen lähtövuokrat ovat olleet n. 0,50
13797: ta 1980:n mietinnössä, joka luovutettiin ope- markkaa/m2/kk halvempia kuin mitä ne olisi-
13798: tusministeri Stenbäckille 11. 2. 1981, on mää- vat ilman valtion oman pääoman osuutta, on
13799: ritelty opiskelija-asuntotuotannon alueellisesti valtion omalla pääomalla ollut myös muita posi-
13800: tasapainoitetut vuoteen 1986 ulottuvat vuotui- tiivi:sia seurannaisvaikutuksia. Kunnat, joiden
13801: set tuotantotavoitteet. Toimikunta esittää, että alueella opiskelija-asuntotuotantoa on harjoi-
13802: vuosina 1981-86 tulee vuosittain tuottaa tettu, ovat suhtautuneet tähän tuotantoon aikai-
13803: 3 750 asuntopaikkaa eli 1 500 asuntoa. Vuonna sempaa myönteisemmin ja ovat nyt omalta osal-
13804: 1981 tätä tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta, taan antaneet omaa pääomaa opiskelija-asunto-
13805: vaan tuotanto jää noin 3 000 opiskelija-asunto- tuotantoon. Samoin rahoi:ttajien asenne on
13806: paikkaan. muuttunut positiivisemmaksi, mikä johtuu opis-
13807: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- kelija-asuntojen vakavaraisuuden parantumises-
13808: tanto on ollut kokonaisuudessaan valtion osalai- ta.
13809: noittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimak- Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun-
13810: kaasti. Asumismenot muodostavatkin varsin ta 1980:n suoshuksissa opiskelija-asuntotuotan-
13811: suuren osan opiskelijoiden kokonaismenoista. non rahoitusrakenteen korjaamiseksi esitetään,
13812: Varsinkin uusien opiskelija-asuntojen vuokrien että valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-asun-
13813: kohotessa ovat myös asumiskustannukset ko- tojen rakentamiseen omaa pääomaa kummatkin
13814: honneet huolimatta asumistuen ja asumislisän 5 %. Op1ske1ija-asuntotoimikunta 1980:n esittä-
13815: alentavasta vaikutuksesta. Vuokrien korkeuden män vuotuisen opiskelija-asuntotuotantotavoit-
13816: paasyynä on pääomakustannusten korkeus. teen mukainen tuotanto edellyttäisi omaa pää-
13817: Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet ra- omaa vuoden 1982 opiskelija-asuntotuotantoon
13818: kentamisensa lähes yksinomaan velkapääoman 28 miljoonaa markkaa. Rahoitusrakenteen kor-
13819: Raha-asia-aloite n:o 307 333
13820:
13821: jaaminen ,tällä tavoin alentaisi asumiskustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13822: sia n. 2,50 mk/m2 kuukaudessa eli 55 markalla 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
13823: asuntopaikkaa kohti kuukaudessa. 26.12.51 lisäyksenä 9 000 000 mark-
13824: Edellä olevan perusteella ehdotamme, kaa valtionosuutena opiskeli;a-asunto;en
13825: omaan pääomaan.
13826: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
13827:
13828: Markus Aaltonen Kalevi Mattila Matti Puhakka
13829: Olli Helminen Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi
13830: Juhani Surakka
13831: 334 1981 vp.
13832:
13833: Raha-asia-aloite n:o 308
13834:
13835:
13836:
13837:
13838: Aaltonen ym.: Määrärahojen osoittamisesta korkeakoulujen yri-
13839: tyksille tarjoamista palveluksista informoivan henkilökunnan
13840: palkkaamiseen
13841:
13842:
13843: Eduskunnalle
13844:
13845: Pienten ja keskisuurten yritysten mahdolli- yrityksiä korkeakoulun tarjoamista palvelumah-
13846: suudet uusien tuotantoideoiden tutkimiseen, dollisuuksista, kustannuksista ja rahoitusmah-
13847: tuotekehittelyyn ja tuotantomenetelmien kehit- dollisuuksista sekä huolehtia tutkimustarpeiden
13848: tämiseen ovat usein puutteelliset, koska niillä toteuttamiskelpoisuuden selvittämisestä ja tut-
13849: ei ole omasta takaa käytettävissä koulutettua kimuspyyntöjen ohjaamisesta oikeisiin kohtei-
13850: työvoimaa tutkimusten suorittamiseen. Korkea- siin. Kukin laboratorioinsinööri tarvitsisi avuk-
13851: koulut voisivat siksi maksullisen palvelutoimin- seen toimistosihteerin. Toiminnan alkuvaiheessa
13852: nan puitteissa auttaa etenkin pieniä ja keski- tarvittaisiin lisäksi määrärahat yhteydenpidosta
13853: suuria yrityksiä niiden tutkimus- ja tuotekehit- aiheutuviin tiedotus- ja matkakustannuksiin.
13854: telytarpeissa. Esteenä tämänkaltaisen toiminnan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13855: kehittämiselle on monesti kuitenkin se, että
13856: yksityisillä ei ole riittävästi tietoa korkeakou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13857: lujen tarjoamista tutkimusmahdollisuuksista ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13858: tutkimukseen ja tuotekehittelyyn saatavasta ra- 29.10.01 lisäyksenä 192 000 markan
13859: hoitustuesta. Yhteydenotto korkeakouluun ei määrärahan laboratorioinsinöörin ja toi-
13860: käytännössä aina tuo ratkaisua, koska yrittäjän mistoinsinöörin palkkaamiseksi 1. 9.
13861: tulisi tietää miltä osastolta tai laitokselta hänen 1982 lukien työsopimussuhteeseen maan
13862: tulisi hakea apua ongelmaansa. Ruotsissa ongel- kolmeen teknilliseen korkeakouluun ja
13863: ma on ratkaistu siten, että korkeakouluihin on kahteen teknilliseen tiedekuntaan erityi-
13864: palkattu kontakitisihteereitä, joiden tehtävänä sesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä pal-
13865: on huolehtia yhteydenpidosta yrityksiin. Suo- velevien maksullisten tutkimustehtävien
13866: messa tällainen toiminta voitaisiin käynnistää neuvonta- ja yhteydenpitotehtäviä var-
13867: palkkaamalla aluksi teknillisiin korkeakouluihin ten, sekä momentille 29.10.29 lisäyk-
13868: ja teknillisiin tiedekuntiin kuhunkin yksi labo- senä 50 000 markkaa toiminnasta aiheu-
13869: ratorioinsinööri, jonka tehtävänä on informoida tuvia matka- ja tiedotusmenoja varten.
13870: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1981
13871:
13872: Markus Aaltonen Pirjo Ala-Kapee
13873: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari
13874: Risto Tuominen
13875: 1981 vp. 335
13876:
13877: Raha-asia-aloite n:o 309
13878:
13879:
13880:
13881:
13882: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokes-
13883: kusten kurssitoiminnan valtionavustukseen
13884:
13885:
13886: Eduskunnalle
13887:
13888: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- sa. Valtion tulo- ja menoarvioon kurssitoimin-
13889: delle 1982 esitetään momentin 29.57.5 5 ala- nan valtionapuun esitetty summa merkitsee
13890: momentille 4 opintokeskusten valtionavusta an- kurssitoiminnan valtionavun vähentymistä kulu-
13891: netun lain 2 § :n 5 kohdan mukaisen kurssitoi- vaan vuoteen verrattuna. Mm. kansansivistys-
13892: minnan valtionapuun 8 300 000 mk. lautakunta on esittänyt kyseiselle alamomentille
13893: Opintokeskusten kurss~toiminta on osoittau- 10 miljoonaa markkaa. Lisäksi on otettava huo-
13894: tunut tärkeäksi yhteiskunnallisen koulutuksen mioon, että vuonna 1982 kurssitoiminnan vä-
13895: muodoksi. Opintokeskusten omat arviot pää- hentynyttä valtionapua on jakamassa enem-
13896: tyvät vuoden 1982 valtionapuun oikeuttavien män opintokeskuksia kuin tänä vuonna.
13897: menojen osalta yli 14 miljoonan markan sum- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13898: maan. Valtionavun määrä tästä on 80 %:n
13899: valtionavun mukaan yli 12 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13900: Valtionapu on myös tältä osin saatettu ennak- 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
13901: komenettelyn piiriin (asetus 710/80) . Tästä 29.57.55 alamomentille 4 lisäyksenä
13902: johtuen on tärkeää huolehtia siitä, että riittävät 1 700 000 markkaa valtionavustuksena
13903: varat ennakon maksamista varten ovat olemas- opintokeskusten kurssitoimintaa varten.
13904: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
13905:
13906: Markus Aaltonen Eino Grönholm Arvo Salo
13907: Tarja Halonen Juhani Surakka Ulla-Leena Alppi
13908: Pentti Lahti-Nuuttila
13909: 336 1981 vp.
13910:
13911: Raha-asia-aloite n: o 310
13912:
13913:
13914:
13915:
13916: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen äänitetuo-
13917: tannon tukemiseen
13918:
13919:
13920: Eduskunnalle
13921:
13922: Kotimaisella äänitetuotannolla on laaja ja mo- tilanne on jossain maann alkanut muistuttaa
13923: nitahoinen tehtävä maamme musiikkielämässä kotimaista elokuvatuotantoa, josta pääosaa on
13924: ja kansallisessa musiikkikulttuurissamme. Ääni- jo pitkään ylläpidetty voimakkaan julkisen tuen
13925: teteollisuus on merkittävä kotimaisten esittä- turvin.
13926: vien muusikoiden työllistäjä. Eräiden työntekijä- Muissa pohjoismaissa valtio on jo suhteellisen
13927: ryhmien toimeentulo on ratkaisevasti riippuvai- pitkään tukenut kotimaista, kansallista äänite-
13928: nen äänitteiden tuotannosta. Esittävien muusi- tuotantoa. Valtion säveltaidetoimikunta on
13929: koiden ohella äänitteillä on esityskorvausten 11. 12. 1978 tehnyt opetusministeriölle esityk-
13930: muodossa välillisesti tärkeä merkitys musiikin sen kotimaisen äänitetuotannon tukemiseen täh-
13931: alalla toimivien tekijöiden, kuten säveltäjien, täävistä toimenpiteistä. Esitykseen ovat lausun-
13932: sanoittajien ja sovittajien toimeentulon kan- noissaan suhtautuneet myönteisesti keskeiset
13933: nalta. järjestöt ja laitokset, mm. äänitteiden tuottajia,
13934: Myös kulttuuripoliitJtisesti kotimainen aam- säveltäjiä ja esittäviä muusikoita edustavat jär-
13935: tetuotanto on tärkeää, sillä sen avulla voidaan jestöt.
13936: turvata suomalaisen musiikin tallentaminen Säveltaidetoimikunta on esittänyt, että val-
13937: äänitteille ja tarjota kotimaisille esiintyjille ti- tion tulo- ja menoarvioon otettaisiin erityinen
13938: laisuuksia levyittämiseen. Musiikkiäänitteet ovat määräraha kotimaisen äänitetuotannon tukemi-
13939: nykyaikainen ja tehokas musiikin tarjonnan ka- seen. Pääosa määrärahasta käytetltäisiin kansalli-
13940: nava sekä kodeissa että esim. musiikkikirjastois- sen musiikkikulttuurin kannalta merkittävien
13941: sa, joiden toiminta on jatkuvasti laajentumassa. levytysprojektien tukemiseen tuotantotukena ja
13942: Äänitteiden muodossa voidaan myös tallentaa pienempi osa jälkikäteen maksettavina laatu-
13943: jälkipolville eri aikakausien musiikkikulttuurin palkintoina. Myös taiteen keskustoimikunta on
13944: parhaita ja tyypillisimpiä saavutuksia. Myös tukenut valtion säveltaidetoimikunnan aloitet-
13945: suomalaisen luovan ja esittävän säveltaiteen tun- ta.
13946: netuksi tekemisessä maamme rajojen ulkopuo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13947: lella äänitteillä on keskeinen tehtävä.
13948: Suomen kaltaisella pienellä kulttuurialueelia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13949: monipuolisen kansallisen äänitetuotannon ylläpi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13950: täminen puhtaasti liiketaloudellisin perustein 29.90.53 lisäyksenä 300 000 markkaa
13951: on osoitJtautunut vaikeaksi mm. voimakkaan kotimaisen äänitetuotannon tukemiseen.
13952: ulkomaisen kilpailun johdosta. Tässä suhteessa
13953: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
13954:
13955: Markus Aaltonen Aimo Ajo
13956: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
13957: Jouko Skinnari
13958: 1981 vp. 337
13959:
13960: Raha-asia-aloite n:o 311
13961:
13962:
13963:
13964:
13965: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kokeiluluontoisen talou-
13966: dellisen tuen suorittamiseksi opintovapaan aikana
13967:
13968:
13969: Eduskunnalle
13970:
13971: Opintovapaalaki tuli voimaan 1 päivänä tam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13972: mikuuta 1980. Opintovapaalaissa tarkoitetun 1982 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
13973: opintovapaan hyväksikäyttäminen edellyttäisi mentille 29.99.29 3 000 000 markan
13974: kuitenkin sitä, että opintovapaan aikana opis- määrärahan opintovapaan aikaisen talou-
13975: kelijalla on mahdollisuus saada riittävää talou- dellisen tuen kokeilemiseksi opintova-
13976: dellista tukea. Tällaista taloudellista tukea ei paalain piiriin kuuluvissa koulutus- ja
13977: kuitenkaan ole järjestetty. opiskelijamuodoissa, jolloin tulisi pai-
13978: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- nottaa erityisesti työssä käyvien ilta-
13979: nioittavasti, opiskelijoiden opintososiaalisia tarpeita.
13980: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
13981:
13982: Markus Aaltonen Olli Helminen
13983: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
13984: Jouko Skinnari
13985:
13986:
13987:
13988:
13989: 43 088100408M
13990: 338 1981 vp.
13991:
13992: Raha-asia-aloite n:o 312
13993:
13994:
13995:
13996:
13997: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohikulku-
13998: tien ensimmäisen osuuden toteuttamiseksi
13999:
14000:
14001: Eduskunnalle
14002:
14003: Seinäjoen itäinen ohikulkutie tulee suunni- tulevat turvallisuusriskit nopeasti lisääntymään
14004: telmien mukaan ohjaamaan nyt Seinäjoen kau- ahtaitten katujärjestelyitten johdosta.
14005: pungin läpi menevän pitkämatkaisen etelä- Seinäjoen kaupunki ja Nurmon kunta ovat
14006: pohjois-suunta:i:sen liikenteen kantatien n:o 64 yhteisessä uudessa yleiskaavassaan tehneet väy-
14007: ja kantatien n:o 67 välillä pois kaupunkialueei- lävarauksen itäistä ohikulkutietä varten. Tie-
14008: ta kaupungin itä- ja eteläpuolitse. Kun Jalasjär- osuus suunnitellaan mainittujen kuntien ja
14009: ven-Seinäjoen-Ylistaron tie vuoden 1979 TVL:n yhteistoimin ja saadaan se täten toteut-
14010: toukokuussa on muutettu luokittelultaan kan- tamisedellytyksiltään vastaamaan sekä tien ra-
14011: tatieksi, on etenkin raskas liikenne lisääntynyt kentajan että kaupunginseudun näkemyksiä.
14012: mainitulla osuudella. Kun kantatien n:o 67 ra- Molempien kuntien kunnanhallitusten yhden-
14013: kentaminen välillä Y tterjeppo-Alahärmä saa- mukainen kanta on itäisen ohikulkutien mah-
14014: daan lähivuosina loppuun suoritettua, tulee ras- dollisimman pikainen toteuttaminen.
14015: kas liikenne Kokkolan ja Tampereen tiesuun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14016: tien välillä suuntautumaan Seinäjoen kautta
14017: kantateitten n:o 64 ja 67 risteyksenä. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14018: liikenne tulee nykyisten väylien mukaisesti 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
14019: kulkemaan koko Seinäjoen asemakaavoitetun 20 000 000 markkaa Seinäjoen itäisen
14020: alueen halki. Tämä aiheuttaa huomattavasti ohikulkutien ensimmäisen osuuden to-
14021: ylimääräistä häiriötä sekoittuessaan muuhun teuttamiseksi välillä kantatie n:o 64-
14022: Seinäjoen kaupungin ja kaupunginseudun lii- Seinäjoen-Kuortaneen tie.
14023: kenteeseen. Lisäksi Törnävän kaupunginosassa
14024: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14025:
14026: Markus Aaltonen
14027: 1981 vp. 339
14028:
14029: Raha-asia-aloite n:o 313
14030:
14031:
14032:
14033:
14034: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Vaasan tien
14035: sisääntuloväylän rakentamiseen Seinäjoella
14036:
14037:
14038: Eduskunnalle
14039:
14040: Seinäjoen-Vaasan tien Vaasan suunnan si- san radan tasoristeyksenä ja tältä osinkin lisää
14041: sääntulon rakentaminen välillä lmpivaara-Nie- vaaratilanteita.
14042: mistö-Seinäjoki on TVL:n Vaasan piirin Näin ollen liikenteen turvallisuuden lisäämi-
14043: suunnitelmissa jo valmiina ja on esitetty piirin seksi olisi kantatien n:o 64 Seinäjoen Vaasan
14044: investointiohjelmassa 1980-luvulla toteutetta- suunnan sisääntulon rakentamista huomattavasti
14045: vaksi. Tieosuus on osa kantatietä n:o 64, joka aikautettava ja aloitettava sen rakentaminen jo
14046: kulkee Seinäjoen kaupungin läpi asemakaavoi- v. 1982. Tieosuuden kokonaiskustannusarvio
14047: tetun alueen koko pituudelta ja Seinäjoen poh- on n. 13 milj. mk.
14048: joispuolella tällä hetkellä läpi Heikkilänkylän Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14049: taajaman. Asemakaavoitetun alueen osuus on
14050: lähes koko pituudeltaan rakennettu turvalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14051: suusnormien mukaisesti. Heikkilänkylän koh- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
14052: dalla vilkastunut ja yhä vilkastuva liikenne on 13 000 000 markkaa Seinäjoen-Vaasan
14053: aiheuttanut liikenneturmia ja useita vaaratilan- tien sisääntulon rakentamiseen Seinä-
14054: teita. Lisäksi kantatie ylittää Seinäjoen-Vaa- joella.
14055: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1981
14056:
14057: Markus Aaltonen
14058: 340 1981 vp.
14059:
14060: Raha-asia-aloite n:o 314
14061:
14062:
14063:
14064:
14065: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtionrau-
14066: tateiden autojen ja työkoneiden hankintaan
14067:
14068:
14069: Eduskunnalle
14070:
14071: Rautatielaitoksessa on jo vuosien ajan käy- rusteeksi löydettävissä se, että näistä aiheutu-
14072: tetty runsaasti ulkopuolista työvoimaa perin- vat kustannukset on voitu sijoittaa investointi-
14073: teisissä rautatielaitoksen tehtävissä. Selkeimmin ja työllisyysmäärärahojen momentille.
14074: tämä on tullut esille rataosaston toiminnoissa. Rautatielaitoksen pitkän aikavälin todellisia
14075: Siellä käytössä olevista työkoneista ja autoka- kustannuksia voitaisiin supistaa hankkimalla lai-
14076: lustosta on yksityisten omistamia noin 30- toksen omaan käyttöön tarvittava erikoiskalusto
14077: 40%. ja normaalin käytön edellyttämä määrä autoka-
14078: Yksityisten käyttämää ja omistamaa kalustoa lustoa. Samalla rautatielaitos toimisi omalta
14079: käytetään mm. liikenteenalaisilla radoilla ja ra- osaltaan myös työllistäjänä ja työ- ja junatur-
14080: tapihoilla tapahtuvan työn suorittamiseen. Ky- vallisuuteen liittyvät riskitekijät vähenisivät.
14081: seinen käyttöhenkilökunta ei ole saanut rauta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14082: tielaitoksen .koulutusta eikä omaa riittävää tie-
14083: toa ja kokemusta työskentelystä liikenteenalai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14084: silla radoilla. Tämä puolestaan aiheuttaa vaaraa 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14085: sekä työ- että junaturvallisuudelle. 31.90.70 3 000 000 markan lisämää-
14086: Sille, että rautatielaitos ei hanki itselleen rärahan jo esitettyjen määrärahojen li-
14087: tarvittavaa auto- ja työkonekalustoa, mutta mak- säksi, jolloin kyseinen määräraha voitai-
14088: saa kuitenkin jatkuvalla käytöllä yksityisen siin käyttää työkoneiden ja autokaluston
14089: omistaman kaluston ja näistä aiheutuvat kor- hankkimiseen.
14090: keat työvoimakustannukset, lienee ainoaksi pe-
14091: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14092:
14093: Markus Aaltonen Olli Helminen Jouko Skinnari
14094: 1981 vp. 341
14095:
14096: Raha-asia-aloite n:o 315
14097:
14098:
14099:
14100:
14101: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen postikonttorin
14102: uudisrakennusta varten
14103:
14104:
14105: Eduskunnalle
14106:
14107: Seinäjoen postikonttorin kymmenisen vuotta Noin 1 000 m2 :n laajennusosan rakentami-
14108: sitten valmistuneet toimitilat ovat käsiteltävien seksi ovat suunnitelmat valmiina. Määrärahaa
14109: postimäärien huomattavan kasvun johdosta käy- hallitus ei budjettiesityksessä tähän tarkoituk-
14110: neet ahtaiksi ja myöskin vanhanaikaisiksi. Eri- seen ole kuitenkaan esittänyt. Uudisrakennuk-
14111: tyisesti 1970-luvun alkupuolella luotu lajittelu- sen kustannusarvioksi on laskettu 4 milj. mark-
14112: keskusjärjestelmä, jonka myötä Seinäjoelle si- kaa.
14113: joitettiin postin lajittelukeskus, on lisännyt mer- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14114: kittävästi Seinäjoen kautta kulkevia postimää-
14115: riä. Seinäjoki on Pasilan, Turun ja Tampereen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14116: jälkeen maamme neljänneksi suurin lajittelu- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14117: keskus. 31.94.74 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
14118: Nykyiset toimitilat ovat jo työturvallisuutta Seinäjoen postikonttorin uudisrakennusta
14119: ajatellen arveluttavat. Toiminnasta suurin osa varten.
14120: tapahtuu yöaikaan ja nykyoloissa ulkona tai-
14121: vasalla.
14122: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14123:
14124: Markus Aaltonen
14125: 342 1981 vp.
14126:
14127: Raha-asia-aloite n:o 316
14128:
14129:
14130:
14131:
14132: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisen suojatyö-
14133: toiminnan käyttökustannusten valtionosuuteen
14134:
14135:
14136: Eduskunnalle
14137:
14138: Maassamme on vammaisjärjestöjen toimesta ja laajennussuunnitelmat ylittävät moninkertai-
14139: harjoitettu vammaisia työllistävää ja kuntoutta- sesti käytettävissä olevat varat.
14140: vaa suojatyötoimintaa jo parinkymmenen vuo- Hallituksen vuoden 1982 budjettiesityksessä
14141: den ajan. Valtio alkoi lakisääteisesti avustaa olevalla lisäyksellä voidaan tämänhetkisten ko-
14142: suojatyökeskuksia vuoden 1971 alusta summal- kemusten mukaan laajentaa yksityisten yhdis-
14143: la, joka vastaa vuosittain noin 17 % työkeskuk- tysten toimeenpanemaa suojatyötoimintaa noin
14144: sen menoista. 100-150 työllistetyn vammaisen verran. Suoja-
14145: Jo viime vuosikymmenen puolessa välissä työn valtionapuohjeiden mukaan työkeskuksissa
14146: arvioLtiin suojatyöpaikkojen tarpeeksi vammais- tulee olla 10 työntekijää kohti yksi työnjohtaja.
14147: ten osalta maassamme noin 10 000. Nyt luvut Kun työkeskus laajentuessaan vaatii muitakin
14148: ovat paljon korkeammat; on esitetty arvioita toimihenkilöitä, budjetissa määrätty 10 toimi-
14149: 20 000-30 000 paikan tarpeesta. henkilön lisäys ei todellakaan kovin pitkälle
14150: Yleisesti tunnustetusta suojatyön keh~ttämis riitä.
14151: tarpeesta huolimatta maamme suojatyöjärjestel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14152: mä ei ole kehittynyt odotusten mukaisesti. Suh- nioittavasti,
14153: teellisen vähäiseksi jäävä valtionosuus ei ole in-
14154: nostanut kuntia tai yksityisiä järjestöjä perusta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14155: maan uusia työkeskuksia, mutta toisaalta val- 1982 tulo- ia menoarvioon momentille
14156: tion suojatyötoimintaan osoittamat rahat eivät 33.44.51 30 000 000 markan määrärahan
14157: tyydytä läheskään edes nykyisen lainsäädännön yksityisen suojatyötoiminnan käyttökus-
14158: mukaista suojatyöjärjestelmän kehittämistarvet- tannusten peittämiseen myönnettävän
14159: ta. Vuosittaiset suojatyökeskusten perustamis- valtionosuuden lisäämiseksi.
14160: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14161:
14162: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Puhakka
14163: Tarja Halonen Eino Grönholm Ulla-Leena Alppi
14164: Juhani Surakka
14165: 1981 vp. 343
14166:
14167: Raha-asia-aloite n:o 317
14168:
14169:
14170:
14171:
14172: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden ohjat-
14173: tuun lomatoimintaan Kyyrönkaidan lomakeskuksessa
14174:
14175:
14176: Eduskunnalle
14177:
14178: Maassamme toimii 11 eri läänien syöpäyhdis- osa osittain invalidisoitunut ja osa täysin työ-
14179: tystä. Nämä syöpäyhdistykset ovat järjestäneet kyvyttömiä. Ensimmäisen kerran valtion vuo-
14180: syöpäpotilaille kuntoutus- ja lomaleirejä osit- den 1981 tulo- ja menoarvioon otettiin
14181: tain Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvaroilla ja 250 000 mk:n suuruinen määräraha syöpäpoti-
14182: osittain itse keräämillään varoilla. Lomatoimin- laiden lomatoiminnan järjestämistä varten. Tä-
14183: taa on järjestetty syöpäjärjestöjen omassa kun- män määrärahan turvin on voitu järjestää n.
14184: toloma- ja kurssikeskuksessa Kyyrönkaidassa 600:lle syöpäpotilaalle ohjelmoitu loma- ja vir-
14185: Ristiinan kunnassa. Kysymyksessä on ollut sekä kistysviikko.
14186: fyysinen että psyykkinen kuntoutus. Edellä selostetun perusteella ehdotamme,
14187: Vaikka syöpäpotilaiden lomatoimintaa on
14188: tuettu Kansaneläkelaitoksen ja syöpäjärjestöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14189: varoista, aiheuttaa lomatoimintaan osallistumi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14190: nen syöpäpotilaalle itselleen edelleen huomatta- 33.57.53 400 000 markan määrärahan
14191: via kustannuksia. Vuosittain Suomessa todetaan käytettäväksi ohjattuun syöpäpotilaiden
14192: yli 14 000 syöpätapausta. Elossa olevien syöpää lomatoimintaan syöpäjärjestöjen omista-
14193: sairastaneiden määrä lisääntyy ja on nyt n. massa Kyyrönleaidan kuntoloma- ja kurs-
14194: 45 000. Osa potilaista on täysin parantunut, sikeskuksessa.
14195: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14196:
14197: Markus Aaltonen Matti Luttinen Aimo Ajo
14198: Pirkko Valtonen Jouko Skinnari Kaarina Suonio
14199: Risto Tuominen Olli Helminen Reino Breilin
14200: Pentti Lahti-Nuuttila
14201: 344 1981 vp.
14202:
14203: Raha-asia-aloite n: o 318
14204:
14205:
14206:
14207:
14208: Ahde: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien varhais-
14209: eläkkeiden käsittelyä varten tarvittavan organisaation perus-
14210: tamiseksi
14211:
14212:
14213: Eduskunnalle
14214:
14215: Rintamaveteraanien varhaiseläkettä koskeva c) Luvun perus:teluihin viitaten tilapäisten
14216: uudistus on tarkoitus toteuttaa 1. 7. 1982 lu- palkkioihin ehdotetaan 243 700 mk esittelijän
14217: kien. Varhaiseläkeasioiden käsittelyä varten on (B 1), kahden esitteliiän (V 29) sekä ,toimisto-
14218: tarkoitus perustaa sosiaali- ja terveysministeriön apulaisen (V 9) palkkaamiseksi 1. 3. 1982 lu-
14219: yhteyteen erillinen lautakunta, jonka jäseninä kien.
14220: olisivat eri veteraanijärjestöjen ja työeläkejär- Alamomentilta 2 saadaan palkata enintään
14221: jestelmien sekä valtion edustajat. Lautakunnas- neljä pysyväisluonteista päätoimista henkilöä.
14222: sa tulisi tämän lisäksi olla tarpeellinen määrä d) Muihin palkkoihin ja palkkioihin ehdote-
14223: esittelijäitä ja toimistohenkilökuntaa. taan 611 000 mk, mistä 77 000 mk kokouspalk-
14224: Edellä sanotun perusteella olisi sosiaali- ja kioina, 34 000 mk puheenjohtajan, varapuheen-
14225: terveysministeriön pääluokan osalta toteutettava johtajan ja jäsenten kuukausipalkkioina ja
14226: seuraavat ehdotukset: 500 000 mk asiakirjoihinperehtymispalkkioina.
14227: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon Luvun momentille 29. Muut kulutusmenot
14228: olisi otettava uusi luku 33.13, Rintamavete- ( arviomääräraha) olisi otettava lisäyksenä rin-
14229: raanien varhaiseläke. tamaveteraanien varhaiseläkelautakunnan kulu-
14230: Luvun momentille 01. Palkkaukset (arvio- tusmenoja varten 60 000 mk.
14231: määräraha) olisi otettava lisäyksenä 943 200 Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
14232: mk seuraavasti:
14233: Virat ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14234: Ehdotus toimet 1982 tulo- ja menoarvioon pääluokkaan
14235: mk 1982
14236: 33 uuden luvun rintamaveteraanien
14237: 2. Tilapäisten palkkiot .. 243 700 4 varhaiseläkkeen toteuttamiseksi ja ottai-
14238: 3. Muut palkat ja palkkiot 611 000 si sanottuun lukuun 1 003 200 markkaa
14239: 4. Sosiaaliturvamaksu .. . 54 500 varhaiseläkeasioiden käsittelyä varten
14240: Varaus 1982 ......... . 34 000 sosiaali- ja terveysministeriössä.
14241: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . 943 200 4
14242: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14243:
14244: Matti Ahde
14245: 1981 vp. 345
14246:
14247: Raha-asia-aloite n:o 319
14248:
14249:
14250:
14251:
14252: Ahde ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaseläkkeen
14253: suorittamiseksi rintamapalvelustunnuksen saaneille naisille
14254:
14255:
14256: Eduskunnalle
14257:
14258: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesi- naisille. Tästä uudistuksesta aiheutuisi vuonna
14259: tykseen ei sisälly ehdotusta rintamapalvelustun- 1982 kustannuksia 15 000 000 mk.
14260: nuksen saaneiden naisten oikeuttamisesta rin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14261: tamasotilaseläkkeeseen. Tämä olisi tarpeellista
14262: sen vuoksi, että rintamapalvelustunnuksen saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14263: neiden naisten oikeuttaminen rintamasotilas- den 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
14264: eläkkeeseen parantaisi nimenomaan heikossa tille 33.21.52 (Rintamasotilaseläkkeet
14265: taloudellisessa asemassa olevien mahdollisuuk- ja asumistuki) lisäyksenä 15 000 000
14266: sia siirtyä eläkkeelle ennen 65 ikävuottaan. markkaa käytettäväksi rintamasotilas-
14267: Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on- eläkkeiden maksamista varten 1. 9. 1982
14268: kin tehnyt esityksen, että rintamasotilaseläk- alkaen rintamapalvelustunnuksen saa-
14269: keitä ryhdyttäisiin 1. 9. 1982 alkaen maksa- neille naisille.
14270: maan myös rintamapalvelustunnuksen saaneille
14271: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
14272:
14273: Matti Ahde Jarmo Wahlström Anneli Kivitie
14274: Pentti Sillantaus J. Juhani Kortesalmi Matti Ruokola
14275: Henrik Westerlund Sauli Hautala
14276:
14277:
14278:
14279:
14280: 44 088100408M
14281: .346 1981 vp.
14282:
14283: Raha-asia-aloite n:o 320
14284:
14285:
14286:
14287:
14288: Ahde ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamavete-
14289: raanien varhaiseläkejärjestelmän toteuttamiseksi
14290:
14291:
14292: Eduskunnalle
14293:
14294: Hallitus esittää valtion vuoden 1982 tulo- maveteraaneilla, joilla on vähintään kaksi vuotta
14295: ja menoarvioesityksen momentille 33.21.53, sota-aikaista rintamapalvelusta ja joilla on 30
14296: Rintamaveteraanien varhaiseläke, 10 000 000 prosentin haitta-astetta pienempi sodassa ilmei-
14297: mk 1. 10. 1982 lukien maksettavia rintamave- sesti saatu vamma, joka yhdessä muiden sai-
14298: teraanien varhaiseläkkeitä varten. Hallituksen rauksien ja vammojen kanssa olennaisesti hait-
14299: esityksen mukaan eläkkeitä maksettaisiin ensi taa rintamaveteraanien selviytymistä työssään.
14300: vaiheessa ikärajoituksetta kaikille sotainvali- Tähän ryhmään sisällytettäisiin myös ne sota-
14301: deille, joiden invaliditeetti on vähintään 50 vankina olleet, joilla ei ole todettua sotavam-
14302: prosenttia sekä 58 vuotta täyttäneille sotainva- maa. Sotainvalidin osalta, jolla on vähintään
14303: lideille, joiden invaliditeetti on vähintään 30 20 prosentin sotavamma, ei kuitenkaan vaadit-
14304: prosenttia. taisi kahden vuoden palveluaikaa.
14305: Tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyvä ehdo- Näiden kahden ryhmän lisäksi oikeutettaisiin
14306: tus rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmän rintamaveteraanien varhaiseläkkeeseen ne rasit-
14307: toteuttamisesta ei kuitenkaan vastaa niitä pää- tavassa työssä olevat rintamaveteraanit, joiden
14308: töksiä, jotka eduskunta yksimielisesti teki työkyky on sairauksien ja vammojen vuoksi
14309: viime vuonna käsitellessään vuoden 1981 tulo- tuntuvasti alentunut ja joiden sota-aikainen
14310: ja menoarviota. Se ei vastaa myöskään rinta- palveluaika on vähintään kaksi vuotta.
14311: maveteraaniasiain neuvottelukunnan esitystä Rintamaveteraanien varhaiseläkej ärj estelmän
14312: varhaiseläkejärjestelmän toteuttamiseksi. Tästä toteuttamiseksi rintamaveteraaniasiain neuvot-
14313: syystä rintamaveteraanien varhaiseläkkeet olisi telukunnan esitysten mukaisesti tarvitaan val-
14314: toteutettava vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa tion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
14315: siten, että toteutus noudattaa rintamaveteraani- senä 90 000 000 mk, kun uudistus toteutetaan
14316: asiain neuvottelukunnan esityksiä. 1. 7. 1982 alkaen.
14317: Tällöin varhaiseläkkeeseen olisi oikeus ensin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14318: näkin niillä sotainvalideilla, joiden vamman
14319: haitta-aste on vähintään 30 prosenttia. Heillä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14320: olisi oikeus ilman ikärajoitusta siirtyä niin ha- den 1982 tulo- ia menoarvioon mo-
14321: lutessaan varhaiseläkkeelle. mentille 33 .21.53 ( Rintamaveteraanien
14322: Muiden rintamaveteraanien osalta selvitettäi- varhaiseläke) lisäyksenä 90 000 000
14323: siin heidän terveydentilansa ja sen vaikutus markkaa käytettäväksi rintamaveteraa-
14324: rintamaveteraanien mahdollisuuksiin hoitaa työ- nien varhaiseläkeiär;estelmän toteutta-
14325: tehtäviään. Pääperiaatteena olisi, että varhais- miseksi rintamaveteraaniasiain neuvot-
14326: eläke ulotettaisiin 58 vuotta täyttäneisiin. Täl- telukunnan esitysten mukaisesti 1. 7.
14327: löin varhaiseläkkeeseen olisi oikeus niillä rinta- 1982 alkaen.
14328: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
14329:
14330: Matti Ahde Jarmo Wahlström Anneli Kivitie
14331: Pentti Sillantaus J. Juhani Kortesalmi Matti Ruokola
14332: Henrik Westerlund Sauli Hautala
14333: 1981 vp. 347
14334:
14335: Raha-asia-aloite n:o 321
14336:
14337:
14338:
14339:
14340: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta sodanaikaisten räjähteiden
14341: hävittämiseen Lapin läänin alueella
14342:
14343:
14344: Eduskunnalle
14345:
14346: Lapissa on vielä jäljellä runsain määrin luon- lusukellusharrastuksen lisääntyminen. Usein
14347: nossa saksalaissodan ajoilta peräisin olevia yhä näkyy Lapin sanomalehdissä tietoja uusien rä-
14348: toimintakuntoisia ja siten erittäin vaarallisia jähteiden löytymisestä. Esim. Rovaniemen maa-
14349: räjähteitä. Näitä tavataan erityisesti paikoilta, laiskunnassa nuoret jatkuvasti hakevat ammuk-
14350: joissa on ollut räjäytettyjä ammusvarastoja. Li- sia mm. Misin ja Lavajängän entisten ammus-
14351: säksi on ajettu ammuksia ja pommeja soihin, varastojen sijaintipaikoilta.
14352: järviin ja jokiin. Täältä ne ovat vapaasti kenen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14353: tahansa käsille saatavissa.
14354: Nämä aiheuttavat jatkuvasti onnettomuuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14355: Viimeksi sai 15-vuotias koululainen 10. 9. 1981 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
14356: järkyttävällä tavalla surmansa sodanaikaista am- markkaa sodanaikaisten räjähteiden hä-
14357: musta käsitellessään. Tällaisia uhreja on kym- vittämiseksi entisten ammusvarastojen
14358: meniä sotienjälkeiseltä ajalta, eivätkä kaikki sijaintipaikoilta ja vesistöistä Lapin lää-
14359: tapaukset pääty näin onnettomasti. Vesistöis- nin alueella.
14360: sä olevien ammusten vaarallisuutta lisää urhei-
14361: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
14362:
14363: Aimo Ajo Pirkko Valtonen Hannele Pokka
14364: Maija Rajantie Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Halonen
14365: Olli Helminen
14366: 348 1981 vp.
14367:
14368: Raha-asia-aloite n:o 322
14369:
14370:
14371:
14372:
14373: Ajo: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontorjuntaan
14374: Lapin tie- ja vesirakennuspiirin alueella
14375:
14376:
14377: Eduskunnalle
14378:
14379: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
14380: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
14381: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
14382: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
14383: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkkyjen
14384: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen vaaraa ilmenisi.
14385: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
14386: rallisuudesta. Viime aikana on jopa paljastunut vasti,
14387: näiden tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy
14388: jopa viranomaistenkin taholla väheksyntää ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14389: sakkomyrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
14390: vesirakennushallitus on kuitenkin suorittanut 1 000 000 markkaa käytettäväksi me-
14391: vuosittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön ankaras- kaaniseen vesakontorjuntaan Lapin tie-
14392: ta vastustuksesta huolimatta. ja vesirakennuspiirin alueella.
14393: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
14394:
14395: Aimo Ajo
14396: 1981 vp. 349
14397:
14398: Raha-asia-aloite n:o 323
14399:
14400:
14401:
14402:
14403: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Muonion rajasillan suunnitte-
14404: luun ja rakennustöiden aloittamiseen
14405:
14406:
14407: Eduskunnalle
14408:
14409: Muonionjoen ylitse Muoniosta Ruotsiin kaa- resti alueella vallitsevaa vaikeata työttömyyttä.
14410: vailtu rajasilta on ollut paikallisena hankkeena On myös todennäköistä, että sillanrakennus-
14411: jo usean vuoden ajan. Siltahanketta voidaan töiden aloittaminen käynnistäisi laajat tiestön
14412: perustella tarpeelliseksi monin näkökohdin. En- parannustyöt Ruotsin puolella.
14413: sinnäkin se palvelisi viikottain Muoniosta Kii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14414: runassa, Pajalassa ja Jällivaarassa työssä käyviä
14415: asukkaita lyhentämällä työmatkoja. Edelleen se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14416: vilkastuttaisi rajakauppaa, koska ostosmatkailu 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
14417: on erittäin vilkasta Ruotsin puolelta käsin. markkaa Muonion rajasillan suunnitte-
14418: Niinikään silta kehittäisi Muoniota turistipaik- luun ja rakennustöiden aloittamiseen.
14419: kana. Lisäksi sillanrakennustyö helpottaisi Suu-
14420: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
14421:
14422: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
14423: 350 1981 vp.
14424:
14425: Raha-asia-aloite n:o 324
14426:
14427:
14428:
14429:
14430: Ajo: Määrärahan osoittamisesta veneliikenneväylien merkitsemi-
14431: seksi Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä
14432:
14433:
14434: Eduskunnalle
14435:
14436: Lapin suurten jokien latvoilla sijaitsevat Lo- minen niillä on umpimähkäistä. Koska matkat
14437: kan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat nykyisel- ovat pitkät, on taas välttämätöntä käyttää no-
14438: lään huomattavia suurjärviä. Niiden virkistys- peakulkuisia moottoriveneitä. Myöskin turisti-
14439: käyttö on jatkuvasti lisääntymässä. Altaissa on liikenne altailla on jatkuvasti lisääntymässä.
14440: näet erittäin runsas kalakanta. Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
14441: Altaat ovat laajoja suurine selkineen. Niissä
14442: on paljon vaarallisia salakareja, nousevia ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14443: laskevia turvelauttoja, uppopuita ja kantoja, den 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
14444: jotka ovat erittäin vaarallisia vesiliikenteelle. markkaa veneliikenteelle turvallisten
14445: Liikkumisen vaaroja lisää erityisesti se, että väylien merkitsemiseksi merimerkein
14446: vedenpinnan korkeus vaihtelee alati johtuen Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä Ke-
14447: voimalaitosten juoksutuksesta. Altailla ei ole mijoen latvoilla.
14448: merimerkein viitoitettuja reittejä, joten liikku-
14449: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
14450:
14451: Aimo Ajo
14452: 1981 vp. 351
14453:
14454: Raha-asia-aloite n:o 325
14455:
14456:
14457:
14458:
14459: Ajo: Määrärahan osoittamisesta puutavaran nippu-uittolaitteiden
14460: rakentamiseksi Kemijokeen
14461:
14462:
14463: Eduskunnalle
14464:
14465: Kemijoki on Lapin vanha puutavarankulje- Puutavaran uittoa Kemijoessa tullaan joka
14466: tustie. Tässä suhteessa sillä on edelleen vankka tapauksessa jatkamaan ja kehittämään. Uitto
14467: asemansa. Ovathan kuljetusetäisyydet maakun- on työllistävä puutavaran kuljetusmuoto. Se
14468: nan alueella niin pitkät, että nimenomaan puun ei tarvitse myöskään paljoakaan kallista ulko-
14469: uittokuljetus pystyy kilpailemaan menestyk- maista energiaa.
14470: sellä muiden kuljetusmuotojen kanssa. Voima- Edellä olevan perusteella ehdotan,
14471: laitosten rakentaminen, padot ja altaat ovat
14472: kuitenkin viime vuosina huomattavasti hanka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14473: loittaneet nimenomaan irtouittoa ja nostaneet 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14474: kustannuksia. Samoin on kuulunut ääniä, että markkaa puutavaran nippu-uiton mah-
14475: koko kesän kestävä irtouitto pitää hallussaan dollistavien laitteiden suunnittelemisek-
14476: vesistöä ja vaikeuttaa näin ollen sen muuta si ja rakentamisen aloittamiseksi Kemi-
14477: käyttöä, esim. virkistykseen. On tullut yhä jokeen.
14478: perustellummaksi tarve siirtyä irtouitosta nippu-
14479: uittoon.
14480: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
14481:
14482: Aimo Ajo
14483: 352 1981 vp.
14484:
14485: Raha-asia-aloite n:o 326
14486:
14487:
14488:
14489:
14490: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten autonkuljet-
14491: tajan tointen perustamiseen posti- ja telelaitokseen
14492:
14493:
14494: Eduskunnalle
14495:
14496: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion mamlttu tyoaJan lyhentämissopimus voitaisiin
14497: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1982 on posti- kokonaisuudessaan toteuttaa.
14498: ja telelaitoksen kohdalla momentille 31.94.01 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14499: esitetty työaikalain alaisten virkamiesten työ-
14500: ajoista tehdyn virkaehtosopimuksen työajan ly- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14501: hentämistä koskevan kohdan toteuttamiseksi 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14502: perustettavaksi 72 ylimääräistä tointa. 31.94.01 lisäyksenä 456 680 markkaa
14503: Posti- ja telelaitoksesta saadun tiedon mu- kymmenen ylimääräisen autonkuljettajan
14504: kaan olisi kuitenkin perustettava vielä lisää toimen (V 14) perustamiseksi posti- ja
14505: 10 autonkuljettajan ylimääräistä tointa, jotta telelaitokseen.
14506: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14507:
14508: Aimo Ajo Olli Helminen
14509: Pentti Lahti-Nuuttila Niilo Koskenniemi
14510: Tarja Halonen
14511: 1981 vp. 353
14512:
14513: Raha-asia-aloite n:o 327
14514:
14515:
14516:
14517:
14518: Ajo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja tele-
14519: laitoksen autokaluston uusimiseen
14520:
14521:
14522: Eduskunnalle
14523:
14524: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14525: tulo· ja menoarvioksi vuodelle 1982 on posti-
14526: ja telelaitoksen momentille 31.94. 73 esitetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14527: autokaluston hankintamäärärahoiksi 21 200 000 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14528: markkaa. Laitoksen autokalusto vanhenee kui- 31.94.73 lisäyksenä 10 000 000 mark-
14529: tenkin varsin nopeasti, ja jotta autokalusto kaa posti- ja telelaitoksen autokaluston
14530: yleensä voitaisiin säilyttää niin liikeoteeiliset uusimiseksi.
14531: kuin työsuojelullisetkin vaatimukset täyttävänä,
14532: pitäisi varoja vuositasolla olla käytettävissä vä-
14533: hintään 40 000 000 markkaa.
14534: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14535:
14536: Aimo Ajo Olli Helminen
14537: Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Halonen
14538:
14539:
14540:
14541:
14542: 45 088100408M
14543: 354 1981 vp.
14544:
14545: Raha-asia-aloite n:o 328 -·- ,•'.
14546:
14547:
14548:
14549:
14550: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloittami-
14551: . seen Soklissa
14552:
14553:
14554: Eduskunnalle
14555:
14556: Sokli on geologinen esiintymä, joka sijaitsee Ottaen huomioon Koillis-Lapin vaikean työt-
14557: Koillis-Lapissa Savukosken kunnassa. Pääainee- tömyyden ·ja muut aluepoliittiset näkökohdat
14558: na on apatiitti, josta saadaan lannoitteena käy- tulisi kaivostoiminta Soklissa aloittaa; Kansan-
14559: tettävää fosfaattirikastetta. Apatiittia tiedetään taloudellisesti tätä voidaan pitää perusteltuna.
14560: olevan Soklissa yli 100 milj. tonnia. Suomen Rautaruukki Oy on saamiemme tietojen mu-
14561: koko fosfaatinkulutus on 600 000-700 000 kaan valmis aloittamaan Soklin fosfaattiesiinty-
14562: tonnia vuodessa. Sokiin apatiitin keskimääräi- män hyödyntämisen heti, jos hankkeelle anne·
14563: nen PzOs- pitoisuus on noin 21 %, kun se taan tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta
14564: maamme muissa tiedossa olevissa fosfaattiesiin- annetun lain (533/81) mukaiset investointi- ja
14565: tymissä jää alle 5 % :n. käynnistysavustukset.
14566: Rautaruukki Oy on vuodesta 1967 alkaen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14567: suorittanut Soklissa tutkimuksia ja lisäksi suo-
14568: rittanut koerikastusta. Näiden perusteella Rau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14569: taruukki Oy on tehnyt v. 1980 kauppa- ja teol- 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
14570: lisuusministeriölle esityksen kaivostoiminnan markan määrärahan kaivostoiminnan
14571: aloittamisesta Soklissa edellytyksellä, että valtio aloittamiseksi Soklissa.
14572: tukee hanketta.
14573: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14574:
14575: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi Mikko Jokela
14576: Lauri lmpiö Esko-Juhani Tennilä Hannele Pokka
14577: Mikko Ekorre
14578:
14579:
14580:
14581:
14582: >' . ''"
14583: 1981 :vp. 355
14584:
14585: Raha-asia-aloite n:o 329 ·.: ... ·(
14586:
14587:
14588:
14589:
14590: , ,_Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta tasoyleisohjeet ylittä-
14591: vien , vuokrien alentamiseen asuntolainoitetuissa vuokra-
14592: taloissa
14593:
14594:
14595: Eduskunnalle
14596:
14597: Asuntolainoitetuissa vuokrataloissa vuokrat kemalla vuokralla asumista ja korvaamalla avus-
14598: ylittävät useissa tapauksissa valtioneuvoston tuksena tai lainana · tasoyleisohjeet ylittävän
14599: vahvistamat tasoyleisohjeet, joilla määritetään osan vuokrasta vuokranantajalle. Arvioiden mu-
14600: asunto-oikeuspaikkakunnilla kohtuullisten vuok- kaan asuntolainoitetuissa vuokrataloissa on
14601: rien nolimiarvot. Vuokrien määritys tapahtuu 200 000 asuntoa, joiden keskipinta-alaksi saa-
14602: omalmstannusperiaatteen mukaisesti, ja kunnan daan 55 m2 • Näistä tasoyleisohjeen 2 markalla
14603: viranomainen valvoo ja vahvistaa perittävän m2 :Itä kuukaudessa ylittäviä vuokria on laskel-
14604: keskivuokran suuruuden laskelmien pohjalta. mien mukaan 10 prosenttia, joten valtion varo-
14605: Asuntolainoitetuissa vuokrataloissa tasoyleis- jen tarve olisi arviolta 30 000 000 markkaa.
14606: ohjeet ylittävien vuokrien maksaminen on muo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14607: dostunut ongelmaksi. Erotuksen kattaminen nioittavasti,
14608: vuokralaisten asumiskustannustasoa nostamalla
14609: ei voi tulla kysymykseen. Asuntolainoitettujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14610: vuokratalojen omistajilla ei ole mahdollisuuksia 1982 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
14611: subventoida vuokria. Jos omakustannusvuokran markan määrärahan asuntolainoitetuis-
14612: ja perittävän vuokran erotosta ei voi muulla ta- sa vuokrataloissa tasoyleisohjeet ylittä-
14613: voin rahoittaa, asumistaso laskee ja välttämät- vien vuokrien korvaamiseksi omakustan-
14614: tömätkin korjaustyöt jäävät tekemättä. nusvuokran ja perittävän vuokran ero-
14615: Jotta edellä esitetyt ongelmat voitaisiin rat- tuksen osalta.
14616: kaista, valtion tulisi ryhtyä toimenpiteisiin tu-
14617: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14618:
14619: Pirjo Ala-Kapee Maija Rajantie Reino Breilin
14620: Tarja Halonen Matti Puhakka Paula Eenilä
14621: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala
14622: 356 1?81 vp.
14623:
14624: Raha-asia-aloite n:o 330
14625:
14626:
14627:
14628:
14629: Ala-Kapee ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta ympä-
14630: ristönsuojelututkimukseen
14631:
14632:
14633: Eduskunnalle
14634:
14635: V aitioneuvosto teki 11. 6. 1980 periaatepaa- Hallitus on luonnehtinut tulo- ja menoarvio-
14636: töksen ympäristönsuojelututkimuksen kehittä- esitystään myönteiseksi mm. ympäristönsuojelun
14637: misedellytysten parantamisesta. Periaatepäätök- ja tutkimustoiminnan edistämisen kannalta.
14638: sen pohjana olleessa sisäasiainministeriön aset- Vuoden 1980 periaatepäätöksestä ja perusteelli-
14639: taman työryhmän yksimielisessä mietinnössä sesta virkamiesvalmistelusta huolimatta halli-
14640: esitettiin 4 000 000 markan lisäystä sisäasiain- tuksen esityksessä osoitetaan edelleen täysin
14641: ministeriön vuoden 1981 tulo- ja menoarvion riittämättömiä voimavaroja ympäristönsuojelu-
14642: tutkimus- ja selvitysmäärärahoihin sekä tutkimuksiin. Voimavarojen puute hidastaa va-
14643: 1 000 000 markan lisäystä maa- ja metsätalous- kavalla tavalla ympäristönsuojelun yleistä kehit-
14644: ministeriön saman vuoden luonnonsuojelututki- tämistä maassamme, vaikeuttaa ympäristönsuo-
14645: musmäärärahoihin. V aitioneuvoston periaatepää- jelua palvelevien tutkimuslaitosten valmiuksien
14646: töksestä huolimatta lisäykset vuoden 1981 tulo- parantamista ja vähentää pätevien tutkijoiden
14647: ja menoarviossa jäivät varsin vähäisiksi. kiinnostusta ympäristöntutkimusta kohtaan.
14648: Ympäristöntutkimuksen kehittäminen oli kes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14649: keisenä asiana esillä myös valtion tiedeneuvos-
14650: ton aloitteesta asetetun opetusministeriön yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14651: teiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palve- 1982 tulo- ja menoarvioon ympäristön-
14652: luja tukevan tutkimuksen edistämistä selvittä- tutkimuksen tehostamiseksi seuraavat li-
14653: neen työryhmän mietinnössä. Työryhmä esitti sämäärärahat:
14654: 23. 4. 1981 luovuttamassaan mietinnössä mm., momentille 26.73.25 lisäyksenä
14655: että ympäristönsuojelututkimusta rahoittavien 3 JOO 000 markk.aa sisäasiainministeriön
14656: ministeriöiden ja keskusvirastojen tutkimusmää- ympäristönsuojelualan tutkimus- ja sel-
14657: rärahoja lisättäisiin yhteensä 30 miljoonalla vitystoimintaa varten, josta 500 000
14658: markalla vuosina 1982-1986. Vuoden 1982 markkaa käytettäisiin lyhytaikaisessa työ-
14659: tulo- ja menoarviossa tutkimusmäärärahojen sopimussuhteessa olevan henkilökunnan
14660: reaalilisäys olisi 4 miljoonaa markkaa ja vu.on- palkkaamiseen;
14661: na 1983 vähintään 6 miljoonaa .markkaa. Tä- momentille 30.02.22 lisäyksenä
14662: män nk. YPP-työryhmän tavoitteiden toteutta- 500 000 markkaa maa- ja metsätalous-
14663: minen merkitsisi ympäristöntutkimuksen kehit- ministeriön luonnonsuojelua koskevaa
14664: tämisedellytysten kohtuullista parantamista, jos- tutkimusta varten sekä
14665: kin muut pohjoismaat osoittavat kymmenkertai- momentille 26.05.01 lisäyksenä
14666: sia määrärahoja ympäristönsuojelututkimuksiin 770 000 markkaa lääninhallitusten ym-
14667: ja -selvityksiin. päristönsuojelua koskevaa tutkimus- ia
14668: selvitystoimintaa varten.
14669: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14670:
14671: Pirjo Ala-Kapee Pekka Starast Maija Rajantie
14672: Markus Aaltonen Jouko Skinnari Matti Puhakka
14673: Pertti Hietala Tarja Halonen Paula Eenilä
14674: Pirkko Valtonen Aimo Ajo Pentti Lahti-Nuuttila
14675: 1981 vp. 357
14676:
14677: Raha-asia-aloite n:o 331
14678:
14679:
14680:
14681:
14682: Ala-Kapee ym.: Kototetun määrärahan osoittamisesta kunnallis-
14683: ten kuluittaj1ll1euvojien palkkaamiseen
14684:
14685:
14686: Eduskunnalle
14687:
14688: . Kuluttajansuo}alait OIV'0Jt osoittaneet tehdyt voi olla kuluttajansuojalakien h~gen eikä kan-
14689: lainsäädäonölliset ratkaisut oikeansuuntaisiksi salaisten tasa-arvoisuuden periaatteidenkaan mu-
14690: kuluttajan aseman parantamiseksi. Kuitenkaan kaista.
14691: lakeja ·tnteuttava oikeussuoj.akoneisro ei mää- Kunnallinen kuluttajaneuvonta on O!>'Oittau-
14692: rällisesti se1viä niistä tehtävistä, joita kansa- tumlt tarpeelliseksi ja tehokkaaksi sekä osana
14693: laisten oikeussuojan tarve tällii alueella asettaa. oikeussuojakoneistoa että myös neuvonta- ja
14694: Kunnallinen kuluttajaneuvonta oo olennainen valistustyössä. Siten olisi välttämätöntä, että
14695: osa oikeussuojakoneistoa. .Valtaosa yksittäisistä kunnallisia kuluttajaneuvojia lisättäisiin alku-
14696: kuluttajariidoiSta voidaan .tatkai'Sta osapuoJJten peräisten suunnitelmien mukaisesti. Samalla voi-
14697: välisissä :neuvotteluissa, jos tarvittaessa kun- taisiin helpottaa kuluttajavalituslautakunnan
14698: nalliselta kuluttajaneuvojalta saadaan asiantun- työpainetta ja turvata kuluttajansuojalakien to-
14699: tevaa apl!i.a .. Kuluttajansuojalakien tarkoitus ei teutumista käytännössäkin.
14700: ole tuoda jokaista asiaa Helsinkiin tl'lltkaistavak· Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14701: si, Tehokas f.a· asiantunten kuluttajaneuvonta nioittavasti,
14702: pystyy hoitamaan suurimman. osan. näistä asiois·
14703: ta. että Ednskunta ottaisi valtion vuoden
14704: Vuodert 1981 valtion tulo- 4a, menoarvio- 1:98:2 .t:tdoc 'ja .mef!l()arvioon momentille
14705: esityksessä unl-ähdetty vain kahden uuden kWl- 3 2 .J 1.3 i Eisiiyksenii JOO {)0() markan
14706: nallisen kuluttajaneuvojm viran perustamisesta; miiärärdJai'J ttiitlci'J wtden kunnatlisen
14707: Kunnilla • olisi wlmiu:tt:a ja halttkkuutta perus- kuluttajaneatOjtm palkkaamiseksi kun-
14708: taa aikaisempien suunnitelmien mukaisesti Jm. tiin tulo- ,111 ·til.enottrvioesityksessä ,esi-
14709: luttajaneuw~ien virkoja. ·Tällii, hetkd.Jä kunnal- tetyn kahden U#den kull!lttajlffleavojan
14710: lisen kuluttajmeuvojlm paiwelubia voi käyttää luMesi,
14711: hyväkseen vai1t puolet ·kansalaisista, ·.mikä ei ' .. 11
14712:
14713: Helsingissä 2 päivänä lok~kuuta 1981
14714:
14715: Pirjo Ala-Kapee Heli Astala Toivo Mäkynen
14716: Lea Suriaai. Tarja Halonen Matti Pekwi '
14717: t' .... Mikko Peaälä
14718: 358
14719:
14720: Raha-asia-aloite n:o 332
14721:
14722:
14723:
14724:
14725: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuluttaja-
14726: neuvoston toimintaa varten
14727:
14728:
14729: Eduskunnalle
14730:
14731: Kuluttajaneuvoston määrärahasta, joka val- kimusten tekoa, neuvottelu- ja seminaaritilai-
14732: tion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä suuksia, matkamäärärahoja, tiedottamista ja jul-
14733: on 250 000 mk, maksetaan neuvoston kokous- kaisutoimintaa. Erityisesti kuluttajapoliittisessa
14734: palkkioiden lisäksi kaikkien sihteerien palkat. toiminnassa on tarvetta lisätä yhteydenpitoa ku-
14735: Kuluvana vuonna neuvostolla on ollut päätoi- luttajaneuvontaa harjoittaviin kuntiin, erilaisiin
14736: minen pääsihteeri, neljä sivutoimista komitea- järjestöihin, tiedotusvälineisiin ja tiedottajiin
14737: sihteeriä sekä tuntipaikkainen sihteeri toimisto- sekä kuluttajatutkimusten tekijöihin.
14738: työssä. EsityksiSitään huolimatta neuvosto ei ole Kuluttajaneuvostossa on meneillään kulutta-
14739: saanut siirretyksi pääsihteerin ja toimistosih- japoliittinen tavoiteohjelmatyö sekä tuoteturval-
14740: teerin palkkoja kauppa- ja teollisuusministeriön lisuutta, kunnallista kuluttajåneuvontaa; yksik-
14741: palkkausmomentille. köhintoja ja elintarvikepolitiikkaa koskevat sel-
14742: Asetuksen 745/77 mukaan kuluttajaneuvos- vitykset, jotka kaikki jatkuvat vielä osittain
14743: ton tehtäväkenttä on laaja. Siihen kuuluvat vuonna 1982. Kuluttajaneuvoston. kuluvan vuo-
14744: muun muassa kuluttajansuojalainsäädännön ja den määräraha 2.30 {)00 markkaa ei riitä loppu-
14745: -hallinnon kehittäminen, kuluttajatutkimuksen, vuoden suunniteltuun toimintaan. Ensi vuonna
14746: -koulutuksen ja -valistuksen kehittäminen, kulut- neuvosto joutUisi supistamaan toimintaansa
14747: tajansuojehmn myönnettyjen määrärahojen käy- nykyisestään, vaikka kuluttajapoliittisen toimin-
14748: tön seuranta, kuluttajansuojelun tavoitteiden nan kehitystarpeet vaativat päinvastoin neuvos-
14749: edistäminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ton toiminnan laajentamista·.
14750: sekä kansallis~n ja kansainvälisen kuluttaja- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
14751: poliittisen yhteistyön edistäminen. taen,
14752: Nykyisen määrärahansa avulla neuvosto ei että Eduskunta ottaisi val#on vuoden
14753: voi täyttää laajaa tehtäväänsä. Asetuksen edel- 1982 tulo- ·,;a menoarvioon momentille
14754: lyttämä toiminta vaatisi nykyistä enemmän val- 32.99.09 lisäyksenä 90 000 ' markkaa
14755: mistelua, jaostotyöskentelyä, selvitysten ja tut- kuluttajaneuvostoa varten.
14756: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14757:
14758: Pirjo Ala;.Kapee· Mikko ,pesälä Matti Pelttari
14759: Lea Sutinen Toivo Mäkynen Heli Astala
14760: 1981 Vp. 359
14761:
14762: Raha-asia-aloite n:o 333
14763:
14764:
14765:
14766:
14767: Almgren: Määrärahan osoittamisesta uusien poliisin tointen pe-
14768: rustamiseen Etelä-Karjalan alueelle
14769:
14770:
14771: Eduskunnalle
14772:
14773: Poliisitoimen hoito Etelä-Karjalassa on vai- tosta ajatellen Lappeenrantaan. Ylämaa asioi
14774: keuksissa sen vuoksi, että alueella on liian vä- poliisiasioissa Virolahdelle, mutta muu asiointi
14775: hän poliisivoimia. Asian ratkaisemiseksi on esi- tapahtuu Etelä-Karjalaan.
14776: tetty ajatus, että Etelä-Kymenlaaksosta otettai- Järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi
14777: siin osa poliisivoimista ja siirrettäisiin poliisipii- olisi Etelä-Karjalan alueelle perustettava riittävä
14778: riin Imatralle. Tätä ei voi pitää poliisitoimen määrä poliisin toimia.
14779: kehittämisen kannalta oikeana toimenpiteenä. Edellä olevan perusteella ehdotan,
14780: Oikeampi ratkaisu olisi, että perustettaisiin riit-
14781: tävä määrä uusia poliisin toimia, niin että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14782: Etelä-Karjalan alueen perusteltu tarve tulisi 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14783: huomioon otetuksi. 26.53.01 500 000 markkaa uusien polii-
14784: Poliisihallinnon piirijaossa olisi Etelä-Karja- sin tointen perustamiseksi Etelä-Karjalan
14785: lassa myös toivomisen varaa. Joutseno on polii- alueelle.
14786: siasioissa yhdistetty Imatraan, mutta oikeuslai-
14787: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14788:
14789: Esko Almgren
14790: 360
14791:
14792: Raha-asia-aloite n:o 334 ''
14793:
14794:
14795:
14796:
14797: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Rautjärven pääkirjaston
14798: suunnitteluun
14799:
14800:
14801: Eduskunnalle
14802:
14803: Rautjärven pääkirjasto toimii nykyisin Osuus- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
14804: liikkeen liiketalon pohjakerroksessa vuokrati-
14805: loissa. Nykyiset tilat on tarkoitettu väliaikaisik- että Eduskunta ottaisi valtion vuode11
14806: si eikä kirjasto voi niissä enää toimia. Pääkir- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
14807: jaston tila on ahdas ja epäkäytännöllinen. Mui- markkaa Rautjärven pääkirjaston suun-
14808: ta kirjastoksi sopivia tiloja Simpeleellä, kehitty- nittelua varten.
14809: vällä teollisuuspaikkakunnalla ei ole.
14810: Helsingissä 6 päivänä Jokakuuta 1981
14811:
14812: Esko Almgren
14813: 19.81 vp. 361
14814:
14815: Raha-asia-aloite n:o 335
14816:
14817:
14818:
14819:
14820: . Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan puutalousopiston
14821: kurssikeskuksen suuuni tteluun
14822:
14823:
14824: Eduskunnalle
14825:
14826: Metsä- ja puutalouden koulutus on näytellyt seen. Lisäksi ~illä on muihin oppilaitoksiin ver-
14827: merkittävää osaa Suomen kehitysyhteistyössä. rattuna monia etuja.
14828: Järjestetyssä kurssitoiminnassa on ollut heik- Parhaillaan rakenteilla olevissa Kotkan puu·
14829: koutena kiinteään koulutukseen tehokkaasti talousopiston rakennuksissa kurssikeskusta var-
14830: keskittyvän kurssikeskuksen puuttuminen. Val- ten mahdollisesti tarvittavien pienehköjen muu-
14831: tioneuvosto on vu~mna 1974 päättänyt suhtau- tostöiden takia kurssikeskus tulisi suunnitella
14832: tua myönteisesti kurssikeskuksen perustamiseen mahdollisimman pian. Näin voitaisiin tarpeeJ...
14833: kehitysmaista tulevien opiskelijoiden koulutta- Iiset rakennustyöt suorittaa muun oppilaitoksen
14834: miseksi ja päättänyt, että kansainvälistä koulu- rakentamisen kanssa samanaikaisesti.· Kansain-
14835: tusta varten tarvittavat tilat sijoitettaisiin oppi- välisestä kurssikeskuksesta on ammattikasvatus-
14836: laitokseen, jossa samalla annetaan myös alan hallitus tehnyt esityksen opetusministeriölle.
14837: suomenkielistä koulutusta. Edellä olevan perusteella ehdotan,
14838: Vaitioneuvoston yllä mainittu päätös edel-
14839: lyttää kurssikeskuksen sijoittamista olemassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14840: olevan metsäoppilaitoksen yhteyteen. Kotkan 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14841: puutalousopisto kykenee rakennustensa, teknis- 29.72.74 1 000 000 markkaa kurssikes-
14842: ten välineidensä, koneidensa ja henkilökuntansa kuksen suunnitteluun Kotkan puutalous-
14843: puolesta tehokkaaseen ja monipuoliseen opetuk- opiston yhteyteen.
14844: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
14845:
14846: Esko Almgren
14847:
14848:
14849:
14850:
14851: 46 08810040811
14852: 361 1981 vp.
14853:
14854: Raha-asia-aloite n:o 336
14855:
14856:
14857:
14858:
14859: .) : Almgren: Määrärahan osoittamisesta Savitaipaleen monitoimi-
14860: talon suunnitteluun
14861:
14862:
14863: Eduskunnalle
14864:
14865: Savitaipaleelle on suunniteltu monitoimitalo, kataulussa, ja suunnitelmat olisi laadittava hy-
14866: joka käsittäisi liikuntatiloja, nuoriso- ja kulttuu- vissä ajoin, jotta rakentaminen voisi tapahtua
14867: ritiloja ·sekä Savitaipaleen pääkirjaston. Moni- pikaisesti.
14868: toimitalon rakentaminen sisältyy valtakunnalli- Edellä olevan perusteella ehdotan,
14869: seen liikuntapaikkaohjelmaan, lääninhallituksen
14870: ehdotukseen kirjaston rakennusohjelmaksi ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14871: kuntasuunnitelmaan. 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
14872: Nopeasti kehittyvän Savitaipaleen kunnan markkaa Savitaipaleen monitoimitalon
14873: olisi saatava monitoimitalonsa suunnitellussa ai- suunnittelua varten.
14874: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14875:
14876: Esko Almgren
14877: 1981 vp. 363
14878:
14879: Raha-asia-aloite n:o 337
14880:
14881:
14882:
14883:
14884: 1 -; ' ~ - •
14885: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion opettajien eläke-
14886: ikärajan' alentamista ·koskeviin selvitystoimenpiteisiin
14887:
14888:
14889: Eduskunnalle
14890:
14891: Lukion opettajien eläkeikä on 63 vuotta. Pe- nyt epäoikeudenmukainen ja kohtuuton tilan-
14892: ruskoulun opettaja ja lehtori voi päästä eläk- ne. Etukäteistiedot viittaavat siihen, että myös
14893: keelle täytettyään 60 vuotta. Peruskoulun opet- uudessa koululaissa on säilytetty voimassa ole-
14894: tajien eläkeikä säädettiin nykyiseksi siinä vai- va epäoikeudenmukainen säädös, On välttämä-
14895: heessa jolloin laki koulujärjestelmän perusteis- töntä saada aikaan lainsäädäntö, jossa opettajien
14896: ta tuli voimaan. eläkeikä yhtenäistetään.
14897: Opettajajärjestöt ovat jatkuvasti kiinnittäneet Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14898: huomiota siihen; että ei ole olemassa perustei-
14899: ta sille, että peruskoulussa ja lukiossa on erilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14900: nen eläkeikä. Kaiken lisäksi on olemassa sellai- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
14901: sia virkoja, jotka ovat yhteisiä peruskoululle ja 8 000 000 markkaa lukion opetta;ien
14902: lukiolle. Näillä lehtoreilla eläkeikä on 60 vuot- eläkeikärajan alentamista koskeviin sel-
14903: ta, mutta jos lehtoraatti on lukion ja peruskou' vitystoimenpiteisiin.
14904: lun yhteinen, on eläkeikä 63 vuotta. On synty-
14905: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14906:
14907: Esko Almgren Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
14908: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Sauli Hautala
14909: 364 198t 'Vp.
14910:
14911: Raha-asia-aloite n:o 338 '\ ' . 1 ••
14912:
14913:
14914:
14915:
14916: Almgren ym.: Määrärahan .osoittamisesta arboretum-metsikön
14917: ·• ylläpitämi$eeyt .Mus~il-.n. ·kartanon alueella
14918:
14919:
14920: EduskunnaLle
14921:
14922: Mus.tilan .kartano Elimäellä pitää. yllä ainut- ryhtyisi tukemaan taloudellisesti niiden jatku-
14923: laatuista .a.rboretum-metsikköä. Tästä pohjois- vuuden turvaamista.
14924: maisesta harvinaisuudesta koituu ylläpitomeno- Edellä ~Jlevaan viitaten ehdotan,
14925: ja suhteellisen paljon kartanolle, mutta tuloja .ei
14926: juuri .laisinkaan. Sitä vastoin metsänkasvatuk- että EduJkunta ottaisi valtion vuoden
14927: sen koealueena arboretum on hyödyksi koko 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
14928: valtakunnalle, Tämän johdosta olisi tärkeää, markkaa .Mustilan kartanon alueella ole-
14929: että yhteiskunta toteaisi tämäntyyppiset laitok- van arboretum-metsikön hoidon tuke-
14930: set valtakunnalle tärkeiksi ja merkittäviksi ja miseen .
14931: .Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14932:
14933: Esko Almgren
14934:
14935:
14936:
14937:
14938: t;
14939: ''1.
14940: 1981 vp. 365
14941:
14942: Raha-asia-aloite n:o 339
14943:
14944:
14945:
14946:
14947: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan Siikalahden
14948: muodostamiseen pys.yväksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutki-
14949: musasemaksi
14950:
14951:
14952: Eduskunnalle
14953:
14954: Siikalahti Sl)altsee Parikkalan keskustasta Siikalahti on jo pitkään ollut lintutieteellisen
14955: noin 3 km itään. Se on Laatokkaan laskevan tutkimuksen kohteena. Esim. Joensuun korkea-
14956: Simpelejärven itäosan pohjois-etelä-suuntainen, koulu on jatkuvasti suorittanut lahdella tutki-
14957: noin 5 km pitkä ja 0,3-1,5 km leveä lahti. muksia.
14958: Pinta-ala on runsaat 500 ha. Siikalahti muodostaa kuitenkin niin ainutlaa-
14959: Siikalahdelle leimaa antavaa on sekä kasvus- tuisen tutkimuskohteen, että sen yhteyteen tu-
14960: ton että eläimistön monipuolisuus ja lajirun- lisi perustaa pysyvä lintu- ja kasvitieteellinen
14961: saus. Kasvusta on erityisen rehevää. Lahden tutkimusasema.
14962: ydinosan muodostaa laaja noin 100 ha käsittä- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
14963: vä yhtenäinen osmankäämialue.
14964: Lahdella on suuri merkitys paitsi lintujen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14965: sääntymisalueena myös tärkeänä ja rauhallisena 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
14966: muuttomatkojen levähdys- ja ruokailupaikkana. markkaa suunnitelmien laatimiseksi Pa-
14967: Uusimpien tutkimusten mukaan Siikalahti on rikkalan Siikalahden muodostamisesta
14968: Suomen monipuolisin ja lajirikkain lintujärvi. pysyväksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tut-
14969: Siikalahdella pesii yli 40 lintulajia. kimusasemaksi.
14970:
14971: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14972:
14973: Esko Almgren
14974: 366 l98l'vp.
14975:
14976: Raha-asia-aloite n:o 340 . i: l • -.
14977:
14978:
14979:
14980:
14981: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kartastoyksikön perustami-
14982: seksi Kymen. lääniin
14983:
14984:
14985: Eduskunnalle
14986:
14987: Maanmittaushallitus on tähän mennessä haja- tuhoutui 15 000 maanmittaustoimitusten kan-
14988: sijoittanut kartastoyksikkönsä Oulun, Hämeen takarttaa ja 27 000 toimitusasiakirjanidosta,
14989: ja Vaasan lääneihin. Sijoittamatta on vielä yksi joiden aiheuttaman puutteen korjaaminen olisi
14990: yksikkö, Sen sijoittaminen tapahtunee lähivuo- lopultakin ajankohtainen ja voisi tapahtua kar-
14991: sina. Kartastoyksikön vahvuus on 25-30 hen- tastoyksikön toimesta.
14992: keä. Virkamiehinä on insinöörejä, teknikoita, Edellä olevan perusteella ehdotan,
14993: kartoittajia ja kartanpiirtäjiä. Yksikön tehtävänä
14994: on lähinnä peruskartan täydentäminen ja muiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14995: kartastotöiden suorittaminen. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14996: Yksikön sijoittaminen Kymen lääniin olisi 30.60.01 100 000 markkaa kartastoyksi-
14997: sitäkin edullisempaa, kun läänissä oleva maan- kön perustamiseksi Kymen lääniin.
14998: jakokartasto on puutteellinen. Sotien aikana
14999: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
15000:
15001: Esko Almgren
15002: 1981. vp. 367
15003:
15004: Raha-asia-aloite n:o 341
15005:
15006:
15007:
15008:
15009: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
15010: asumislisien korottamiseen .
15011:
15012:
15013: Eduskunnalle
15014:
15015: Opiskelijoiden sosiaalis-taloudellinen asema riippuvat perusteettomat myöntämiskriteerit tu-
15016: on maassamme edelleenkin varsin heikko. Opis- lisi poistaa ja lisän sitominen opiskelijan van-
15017: kelijat joutuvat rahoittamaan yhteiskunnan kan- hempien tuloihin ja omaisuuteen tulisi lakkaut-
15018: nalta erittäin hyödyllisen työnsä suurelta osin taa täysi-ikäisten opiskelijoiden osalta. Kai-
15019: lainoilla. Huomattava osa opiskelijoiden me- kissa muissa asumistukimuodoissa, myös uudes-
15020: noista kuluu asumiseen. Vuokrataso opiskelija- sa yksinäisruokakuntien asumistuessa, tuki on
15021: asuntoJ()lssa. on korkea, ja opiskelijoiden so- jo nyt ympärivuotinen.
15022: siaalinen asema on ratkaisevasti heikompi kuin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15023: muilla valtion lainoittamissa vuokra-asunnoissa
15024: asuvilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15025: Siksi tarvitaan valtion erityisiä tukitoimia 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15026: opiskelija-asumiseen. Yhtenä keinona olisi opin- 29.39.55 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
15027: totukijärjestelmään. kuuluvan as.umislisän kehit- opintorahan asumislisien korottamiseksi
15028: täminen. Asumislisä olisi muutettava ympäri- ja myöntämisedellytysten muuttamiseksi
15029: vuotiseksi ja sen määrä olisi korotettava vastaa- edellä esitettyjen periaatteiden mukai-
15030: maan asumiskustannuksia. Koulutusasteesta sesti.
15031: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15032:
15033: Ulla-Leena Alppi I.-C. Björklund Anna-Liisa Piipari
15034: Helvi Niskanen Kaarina Suonio Marjatta Stenius-Kaukonen
15035: Pentti Lahti-Nuuttila
15036: 368 1981 vp.
15037:
15038: Raha-asia-aloite n:o 342
15039:
15040:
15041:
15042:
15043: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Näkövammais-
15044: ten kirjaston kirjatuotantoon
15045:
15046:
15047:
15048: Eduskunnalle
15049:
15050: Näkövammaiset lukevat paljon. Tavanomai- Niukkoine määrärahoineen Näkövammaisten
15051: nen kirja on kuitenkin heidän ulottumattomis- kirjasto onkin huomattavasti tavallista kunnal-
15052: saan. Kirja on näkövammaisen saatavilla vasta lista kirjastoa vaikeamman kirjavalintatilanteen
15053: kun se on äänitetty tai jäljennetty pistekirjoi- edessä.
15054: tukselle. Näkövammaiset toteavatkin, että nykyisen
15055: Ääni- ja pistekirjojen tuottamisesta vastaa suuruisella määrärahalla (v. 1980 1,4 milj. mk)
15056: Suomen valtion Näkövammaisten kirjasto. Nä- ei kirjasto pysty huolehtimaan näkövammaisten
15057: kövammaiset ovat kuitenkin huolissaan, koska kirjatuotannosta. Oppikirjojen nopeasti kåsvava
15058: vuodessa tuotettujen kirjanimikkeiden määrä osuus pienentää muun kirjallisuuden osuutta,
15059: laskee jatkuvasti. koska jokainen oppikirja on tuotettava, vaikka
15060: Helsingissä sijaitseva Näkövammaisten kir- sillä olisi vain yksi tarvitsija. Toisaalta oppikir-
15061: jasto palvelee kaikkia Suomessa asuvia sekä jatuotantoonkin tulisi sisällyttää uusia alueita,
15062: suomen- että ruotsinkielisiä näkövammaisia. esimerkiksi aikuiskoulutuskirjallisuus ja ammat-
15063: Lisäksi kirjasto lainaa kirjoja myös Ruotsiin. tikirjallisuus. Nykyisin näistä huolehtii Näkö-
15064: Näkövammaisten lisäksi kirjaston asiakkaina on vammaisten Kulttuuripalvelu kouluhallituksen
15065: sellaisia liikuntavammaisia, jotka eivät pysty lu- myöntämien riittämättömien määrärahojen tur-
15066: kemaan tavanomaista kirjaa. vin.
15067: Lainaamansa ääni- ja pistekirjat Näkövam- Erityisen tärkeänä näkövammaiset pitävät ns.
15068: maisten kirjasto ostaa pääosin Näkövammais- pienilevikkisen kirjallisuuden aseman turvaa-
15069: ten Keskusliiton äänittämöstä. Oppi- ja kurssi- mista. Nykyisellään Näkövammaisten kirjaston
15070: kirjat se tuottaa itse. Vuoden 1980 äänikirja- valikoimissa on hyvin niukalti esimerkiksi ly-
15071: tuotanto oli 463 nimikettä. Samana vuonna riikkaa, mielipidekirjoja, esseitä ja kehitysmai-
15072: tuotettiin pistekirjoja ja pistenuotteja yhteensä den kaunokirjallisuutta.
15073: 334 nimikettä. Koko tuotannosta yli 40 % Näkövammaiset ovatkin esittäneet vähintään
15074: oli oppi- ja kurssikirjoja, koska kirjasto tuottaa miljoonan markan korotusta kirjaston vuotui-
15075: ja lainaa oppikirjat kaikille näkövammaisille seen määrärahaan kirjatuotannon kohottamisek-
15076: opiskelijoille peruskoulusta korkeakouluihin si kohtuulliselle tasolle. Lisäksi on yhtenä vaih-
15077: saakka. toehtona esitetty oppi- ja kurssikirjallisuuden
15078: Vertailun vuoksi mainittakoon, että keskiko- tuottamiseksi kokonaan erillistä määrärahaa sil-
15079: koinen kunnankirjasto hankkii parituhatta uut- lä perusteella, että muutkaan kirjastot eivät jou-
15080: ta kirjaa vuodessa, eikä sen tarvitse huolehtia du vastaamaan koululaisten ja opiskelijoiden
15081: oppikirjojen jakelusta peruskoululaisille. tarvitsemista kirjoista.
15082: Näkövammaisten kirjaston niukat tuotantolu- Pienilevikkisen kirjallisuuden saanti voltal-
15083: vut vaikuttavat myös kirjojen valintaan. Kun siin turvata esimerkiksi varaamalla vuosittain
15084: lainaajamäärä kasvaa nopeasti, on tuotettava tietty määräraha näkövammaisten yksilöllisten
15085: pääasiassa sellaista kirjallisuutta, jolla on kysyn- kirjatoiveiden täyttämiseen.
15086: tää. Kysyntää pyritään lisäksi tyydyttämään ot- Lisäksi olisi tehostettava tiedonsaantia ilmes-
15087: tamalla kirjoista runsaasti kopioita, suosituim- tyvistä uusista kirjoista - eihän voi toivoa
15088: mista pari tusinaa. sellaista, minkä ei tiedä olevan olemassakaan.
15089: Raha-asia-aloite n:o .342 369
15090:
15091: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29.58.29 lisäyksenä 1 000 000 markan
15092: määrärahan Näkövammaisten kirjaston
15093: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden kirjatuotantoon.
15094: 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15095: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15096:
15097: Ulla-Leena Alppi Kati Peltola Pentti Lahti-Nuuttila
15098: Tarja Halonen Aulis Juvela Terho Pursiainen
15099: Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila Marjatta Stenius-Kaukonen
15100: Antero Juntumaa
15101:
15102:
15103:
15104:
15105: 47 088100408M
15106: 370 1981 vp.
15107:
15108: Raha-asia-aloite n:o 343
15109:
15110:
15111:
15112:
15113: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen nuorisojärjestöjen
15114: toimikunnan tukemiseen
15115:
15116:
15117: Eduskunnalle
15118:
15119: Suomen nuorisojärjestöjen toimikunta (SNT) SNT:n jäsenjärjestöinä - joita on tällä het-
15120: on suomalaisten nuorisojärjestöjen pysyvä yh- kellä 49 - ovat kaikki merkittävät suomalaiset
15121: teistyöelin, joka maailmanrauhan, kansainväli- nuorisojärjestöt. Jäsenpohja ei rajoitu poliitti-
15122: sen solidaarisuuden ja yhteistyön sekä yhteis- siin nuorisojärjestöihin, vaan SNT:n toiminnas-
15123: kunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi sa ja päätöksenteossa on myös muilla nuoriso-
15124: osallistuu Suomen nuorisojärjestöjen yhteisenä järjestöillä keskeinen merkitys. Parhaillaan SNT
15125: edustajana nuorisojärjestöjen väliseen yhteistyö- on vakiinnuttamassa organisaationsa rekisteröi-
15126: hön Euroopassa ja koko maailmassa sekä toi- dyn yhdistyksen muotoon.
15127: mii tässä tarkoituksessa suomalaisen nuorison SNT: n ensi vuoden toiminnan turvaaminen
15128: kokoamiseksi yhteiseen kansainväliseen toimin- edellyttää 500 000 markan suuruista valtion-
15129: taan aatteellisista ja poliittisista katsomuserois- apua. Tähän saakka toimikunnan rahoitus on
15130: ta riippumatta. tapahtunut valtakunnallisen nuorisotyön val-
15131: SNT:n toiminnan yleiset tavoitteet ja peri- tionavusta annetun lain nojalla jaetuista veik-
15132: aatteet vastaavat niitä keskeisiä lähtökohtia, jot- kausvoittovaroista. SNT:n erityisluonne huo-
15133: ka ovat myös Yhdistyneiden Kansakuntien toi- mioonottaen olisi kuitenkin perusteltua ottaa
15134: minnan ja sen tavoitteita toteuttavan muun sitä varten oma kohtansa nuorisonkasvatustyön
15135: valtioiden välisen yhteistyön, Suomen ulkopo- momentin käyttösuunnitelmaan.
15136: litiikan sekä kansainvälisen nuorisoyhteistyön Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15137: perustana.
15138: Toimikunnan tähänastisen työn merkittävim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15139: mät kohteet ovat olleet Maailman nuorison 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15140: aseistariisuntafoorumin järjestäminen Helsingis- 29.91.51 lisäyksenä 500 000 markan
15141: sä viime tammikuussa sekä osallistuminen niin määrärahan avustuksena Suomen nuori-
15142: sanotun yleiseurooppalaisen nuorisoyhteistyön sojärjestöjen toimikunnalle tai sen työtä
15143: rakenteen luomiseen. Molemmissa tapahtumis- jatkavalle rekisteröidylle yhdistykselle.
15144: sa SNT:llä on ollut kansainvälisestikin katsoen
15145: keskeinen osuus.
15146: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15147:
15148: Ulla-Leena Alppi Pekka Starast Anna-Liisa Jokinen
15149: Markku Kauppinen Kati Peltola Marjatta Stenius-Kaukonen
15150: 1981 vp. 371
15151:
15152: Raha-asia-aloite n:o 344
15153:
15154:
15155:
15156:
15157: Alppi: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työläislasten Tuki
15158: r.y:lle
15159:
15160:
15161: Eduskunnalle
15162:
15163: Nuorisotyö ja sitä harjoittavat järjestöt eivät keskuksissa oli suoritettu Raha-automaattiyh-
15164: tänä päivänä saa riittävää arvostusta ja ongel- distyksen avustuksen turvin, mihin tällöin tuli
15165: mat ovat kasvaneet. Työläislasten Tuki r.y. on katko. Keskeneräiset rakennustyöt jouduttiin
15166: valtakunnallinen nuorisokasvatustyötä suorit- suorittamaan loppuun lainapääoman turvin.
15167: tava järjestö, jolla on jo yli 20 vuoden toi- Vieraan pääoman merkittävä kasvu merkitsi
15168: minta takanaan. Järjestön välittömään vaikutus- koko järjestön taloudellisen aseman jyrkkää
15169: piiriin kuuluu yli 20 000 lasta ja nuorta. heikkenemistä.
15170: Vuonna 1974 voimaan tullut laki valtakun- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
15171: nallisen nuorisotyön valtionavusta aiheutti sen,
15172: että Työläislasten Tuki r.y. joutui väliinputoajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15173: asemaan. Sen ei katsottu kuuluvan enää min- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15174: kään avustusjärjestelmän piiriin lainmuutosten 500 000 markan määrärahan avustuksena
15175: johdosta. Investointeja järjestön leiri- ja kurssi- Työläislasten Tuki r.y:lle.
15176: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15177:
15178: Ulla-Leena Alppi
15179: 372 1981 vp.
15180:
15181: Raha-asia-aloite n:o 345
15182:
15183:
15184:
15185:
15186: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Tam-
15187: pereen seudun paikallisliikenteen kehittämiseen
15188:
15189:
15190: Eduskunnalle
15191:
15192: Liikkuminen on yksi ihmisen sosiaalisista pe- ovat perusparannettuja ja kohtalaisessa kun-
15193: rusoikeuksista. Yhteiskunnan keskeisenä palve- nossa~ Sähköis!täminen on jo suoritettu välil-
15194: lulaitoksena myös VR:n tulee jatkuvasti osal- lä Tampere-Lempäälä-Toijala. Suunnitelmat
15195: taan parantaa ihmisten joustavia liikkumismah- ovat olemassa myös välin Tampere-Orivesi
15196: dollisuuksia. Etenkin työmatkaliikennettä on sähköistämisestä. Erittäin tärkeätä olisi turvata
15197: syytä kehittää pikaisesti. paikallisliikenteen joustava toteutuminen vä-
15198: Tampereen seudun rautatieläiset ovatkin kiin- leillä Tampere-Toijala, Tampere-Orivesi sekä
15199: nittäneet huomiota paikallisliikenteen huolestut- Tampere-Vammala.
15200: tavaan supistumistendenssiin Tampereella. VR:n Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
15201: paikallisliikennettä olisi päinvastoin tuntuvasti
15202: kehitettävä useiden tamperelaisten muuttaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15203: ympäristökuntiin asumaan rakennusmaan saan- 1982 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
15204: nin, huokeampien asuntojen jne. vuoksi työpai- markan määrärahan Valtionrautateiden
15205: kan jäädessä kuitenkin Tampereelle. Tampereen seudun paikallisliikenteen
15206: Kaikki edellytykset kehittää Tampereen seu- kehittämiseen.
15207: dun paikallisliikennettä ovat olemassa. Radat
15208: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15209:
15210: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
15211: 1981 vp. 373
15212:
15213: Raha-asia-aloite n:o 346
15214:
15215:
15216:
15217:
15218: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustöiden aloittami-
15219: seksi maakaasuputken runkolinjan jatkamiseksi Kymenlaak-
15220: sosta Pirkanmaalle
15221:
15222:
15223: Eduskunnalle
15224:
15225: Pirkanmaa on voimakkaasti teollisitunut ja taloudellisessa yhteistyöohjelmassa todetaan
15226: jatkuvasti kehittyvä teollisuusmaakunta. Näin maakaasuputken runkolinjan jatkaminen yhdek-
15227: ollen myös energiantarpeemme maakunnassa on si ,tutkimisen arvoiseksi asiaksi, ja kun hank-
15228: kasvava. Eri energiamuodoista omaa maakaasu keella olisi suunta työllisyysmerkitystä, tulisi
15229: useita kiistattomia etuja. Se on sekä edullinen Suomen olla asiassa aloitteellinen.
15230: että ympäristöystävällinen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15231: Maakaasua on tuotu maahamme vuodesta
15232: 1973 lähtien Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15233: suuret kaasuvarat sijaitsevat lähellä omaa maa- 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
15234: tamme ja sieltä tuotavalla maakaasulla voitai- markan määrärahan suunnitelmien laati-
15235: siin Hämeen läänin ja Pirkanmaan energiantar- miseksi ja rakennustöiden aloittamiseksi
15236: ve turvaita pitkälle eteenpäin. Maakaasuputken maakaasuputken runkolinjan jatkami-
15237: runkolinjan jatkaminen nimenomaan Lahden ja seksi Kymenlaaksosta Lahden, Hämeen-
15238: Hämeenlinnan kautta Pirkanmaalle olisi myös linnan ja Toijalan kautta Tampereelle
15239: kansantaloudellisesti edullisin. ja muille Pirkanmaan teollistuneille
15240: Kun mm. Suomen ja Neuvostoliiton kes- paikkakunnille.
15241: ken allekirjoitetussa pitkän aikavälin kaupallis-
15242: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15243:
15244: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
15245: 374 1981 vp.
15246:
15247: Raha-asia-aloite n:o 347
15248:
15249:
15250:
15251:
15252: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tiedotussihteerin palkkaa-
15253: miseen valtioneuvoston kanslian suunnitteluosaston tasa-
15254: arvoprojektia varten
15255:
15256:
15257: Eduskunnalle
15258:
15259: Suomi on allekirjoittanut Yhdistyneiden Kan- Asiallisen tiedon välitys on tasa-arvoa kos-
15260: sakuntien naisten syrjinnän poistamista koske- kevien asenteiden, käsitysten ja tiedon kehittä-
15261: van yleissopimuksen 17. 7. 1980. Tasa-arvoasiain misen kannalta keskeisen tärkeä. Suunnitteilla
15262: neuvottelukunta on valtioneuvoston kanslian onkin tiedotustoiminnan tarpeita, mahdollisuuk-
15263: pyynnöstä valmistanut 18. 6. 1981 selvityksen sia ja toimintatapoja koskeva tutkimus. Sitä
15264: yleissopimuksen ratifioinnin edellytyksistä sekä täydentää tarkoitus saada vuoden 1982 alusta
15265: tarvittavista lainsäädännöllisistä toimenpiteistä lukien palkatuksi tasa-arvokysymysten tiedotus-
15266: Suomessa. Neuvottelukunnan mielestä olisi rati- toimintaa varten päätoiminen tiedotussihteeri.
15267: fiointiasiakirjojen ja tarvittavan lainsäädännön Yhdenmukaisesti muiden tasa-arvoprojektissa
15268: valmistelu ja hyväksyminen suodtettava siten, työskentelevien toimihenkilöiden kanssa po. tie-
15269: että sopimus voidaan ratifioida viimeistään dotussihteeri tulisi palkata työsopimussuhtei-
15270: vuonna 1983. Asian edistyminen edellyttää mo- seksi. Sopivana palkkaustasona voidaan pitää
15271: nella sektorilla runsaasti valmistelua ja käytän- palkkausluokkaa V 25 (nykyinen palkkataso
15272: nön toimenpiteitä. 4 103 mk/kk). Tähän tarko~tukseen tarvitaan
15273: Vaitioneuvoston kanslian toiminta- ja talous- lisäyksenä momentille 23.02.01 61 000 mark-
15274: suunnitelmassa vuosille 1982-86 on todettu, kaa.
15275: että sukupuolten tasa-arvoa koskevia asio.ilta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15276: valmisteltaessa ja sitä koskevaa suunnittelua
15277: koordinoitaessa on tavoitteena, että suunnitte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15278: lukauden aikana sukupuolten tasa-arvon edistä- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15279: mistä koskeva näkökohta saa painokkaamman 23.02.01 lisäyksenä 61 000 markkaa
15280: osuuden asian kannalta olennaisten toimenpitei- työsopimussuhteisen tiedotussihteerin
15281: den valmistelussa ja toteutuksessa, ja että tasa- palkkaamiseksi valtioneuvoston kanslian
15282: arvoa koskevat asenteet muuttuvat myönteisem- suunnitteluosaston tasa-arvoprojektiin.
15283: pään suuntaan.
15284: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15285:
15286: Heli Astala Jouko Skinnari Arvo Kemppainen
15287: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Toivo Mäkynen
15288: Liisa Jaakonsaari Tarja Halonen Ensio Laine
15289: Aila Jokinen Kati Peltola Anna-Liisa Jokinen
15290: 1981 vp. 375
15291:
15292: Raha-asia-aloite n:o 348
15293:
15294:
15295:
15296:
15297: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojeluminis-
15298: teriön suunnittelemiseen
15299:
15300:
15301: Eduskunnalle
15302:
15303: Hallituksen esitys valtion vuoden 1982 tulo- - etenkin nuorison toiminta ympäristön-
15304: ja menoarvioksi toteaa yleisperusteluissaan, että suojelun puolesta.
15305: hallitus selvittää kiireellisesti erillisen ministe- Ympäristöhallinnosta huolehtivan ministeriön
15306: riön perustamista ympäristöhallintoon. perustamisen olisi tapahduttava pikaisesti. Siksi
15307: Erillisen ympäristö- tai ympäristönsuojelumi- ehdotammekin,
15308: nisteriön perustaminen on ollut jo pitkään vi-
15309: reillä. Eri yhteyksissä on todettu maamme ym- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15310: päristöhallinnon hajanaisuuden olevan keskei- 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
15311: nen este ympäristönsuojelun tehostamiselle. Yh- markan määrärahan vuonna 1983 perus-
15312: teiskunnallisen ja teknologisen kehityksen myö- tettavan ympäristö- tai ympäristönsuq-
15313: tä ympäristöongelmat ovat Suomessakin kasva- jeluministeriön suunnittelemiseen.
15314: neet nopeasti. Samoin on kasvanut kansalaisten
15315: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15316:
15317: Heli Astala Kati Peltola Mikko Ekorre
15318: Lauha Männistö Aulis Juvela Juhani Vähäkangas
15319: Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi Anna-Liisa Jokinen
15320: Arvo Kemppainen
15321: 376 1981 vp.
15322:
15323: Raha-asia-aloite n:o 349
15324:
15325:
15326:
15327:
15328: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
15329: tukseen opiskelija-asuntojen omapääomaosuuksiin
15330:
15331:
15332: Eduskunnalle
15333:
15334: Opiskelijoiden sosiaalis-taloudellinen asema Tarkoitukseen on vuosina 1980 ja 1981 va-
15335: on maassamme edelleenkin varsin heikko. Opis- rattu vuosittain 5 miljoonaa markkaa. Vuodelle
15336: kelijat joutuvat rahoittamaan yhteiskunnan kan- 1982 hallitus esittää vain 5 miljoonan markan
15337: nalta erittäin hyödyllisen työnsä suurelta osin määrärahaa, vaikka rakennuskustannukset ovat
15338: lainoilla. Huomattava osa opiskelijoiden me- kasvaneet nopeasti. Jotta valtion toimesta tur-
15339: noista kuluu asumiseen. Vuokrataso opiskelija- vattaisiin 5 prosentin omapääomaosuus ensi
15340: asuntoloissa on korkea, ja opiskelijoiden sosiaa- vuonna tapahtuvaan opiskelija-asuntotuotan-
15341: linen asema on ratkaisevasti heikompi kuin toon, tulee määrärahan olla 14 miljoonaa mark-
15342: muilla valtion lainoittamissa vuokra-asunnoissa kaa.
15343: asuvilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15344: Siksi tarvitaan valtion erityisiä tukitoimia
15345: opiskelija-asumiseen. Yhtenä keinona olisi opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15346: kelija-asuntojen omapääomaosuuden lisääminen 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
15347: siten, että valtion ja kuntien yhteistoimin tur- 26.12.51 lisäyksenä 9 000 000 mar-
15348: vattaisiin 10 prosentin oma pääoma opiskelija- kan määrärahan käytettäväksi avustuk-
15349: asuntorakentamiseen. sena opiskeli;a-asunto;en omapääoma-
15350: osuuteen.
15351: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15352:
15353: Heli Astala Vappu Säilynoja
15354: Mikko Ekorre J. Vähäkangas
15355: 1981 vp. 377
15356:
15357: Raha-asia-aloite n:o 350
15358:
15359:
15360:
15361:
15362: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille annettaviin val-
15363: tionavustuksiin maa-aineslain edellyttämiin korvauksiin
15364:
15365:
15366: Eduskunnalle
15367:
15368: Eduskunnan viime kesäkuussa hyväksymän Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15369: ja tasavallan presidentin heinäkuun 30 päivänä
15370: 1981 vahvistaman maa-aineslain 23 §: n mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15371: kaan kunnalle voidaan valtion tulo- ja meno- 1982 tulo- ;a menoarvioon luvun 26.70
15372: arvion rajoissa myöntää avustusta kyseisen lain uudelle momentille 1 000 000 markan
15373: nojalla maksettaviin lunastuskorvauksiin ja va- määrärahan käytettäväksi valtionavus-
15374: hingonkorvauksiin. tuksina kunnille maa-aineslain toteutta-
15375: Hallituksen eduskunnalle antama esitys vuo- miseen.
15376: den 1982 tulo- ja menoarvioksi ei kuitenkaan
15377: sisällä tällaista lain edellyttämää määrärahaa.
15378: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15379:
15380: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
15381: Kati Peltola Aulis Juvela
15382: Niilo Koskenniemi
15383:
15384:
15385:
15386:
15387: 48 088100408M
15388: 378 1981 vp.
15389:
15390: Raha-asia-aloite n:o 351
15391:
15392:
15393:
15394:
15395: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnal-
15396: listen luonnonsuojelujärjestöjen valtionavustuksiin
15397:
15398:
15399: Eduskunnalle
15400:
15401: Ympäristöhallinnon hajanaisuudesta ja tehot- pohjan turvaamista, mihin järjestöjen nykyinen
15402: tomuudesta johtuen vapaaehtoiset järjestöt suo- valtionapu ei yllä.
15403: rittavat monia tehtäviä, jotka itse asiassa kuu- Luonnonsuojelujärjestöjen valtionapu on jää-
15404: luisivat ympäristöviranomaisille. Ympäristö- nyt pahasti jälkeen, kun sitä verrataan monien
15405: vuonna 1980 nämä tehtävät kasvoivat ja laa- muiden yleishyödyllistä työtä tekevien järjestö-
15406: jentuivat entisestään uusille alueille. jen saamaan valtionapuun. Tulo- ja menoarvio-
15407: Ympäristöjärjestöt ovat ottaneet ensi vuoden esityksessään hallitus esittää vain 800 000 mar-
15408: teemakseen paikallisen ympäristönsuojelutyön kan määrärahaa.
15409: tehostamisen. Ympäristövuonna hyvään alkuun Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15410: päässyt toiminnan painopisteen siirtäminen pai-
15411: kallis- ja piiritasolle on koettu yksinomaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15412: myönteisenä. Paikallis- ja piiritason toiminnan 1982 tulo- ia menoarvioon momentille
15413: tehostaminen muun muassa pysyvää henkilö- 26.73.50 lisäyksenä 200 000 mark-
15414: kuntaa palkkaamalla vaatii kuitenkin rahoitus- kaa valtionavustuksina valtakunnallisille
15415: luonnonsuoieluiäriestöille.
15416: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15417:
15418: Heli Astala Arvo Kemppainen Kati Peltola
15419: Lauha Männistö Mikko Ekorre Aulis Juvela
15420: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi
15421: Juhani Vähäkangas
15422: 1981 vp. 379
15423:
15424: Raha-asia-aloite n:o 352
15425:
15426:
15427:
15428:
15429: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuritalo
15430: Oy:n tukemiseen
15431:
15432:
15433: Eduskunnalle
15434:
15435: Helsingin Kulttuuritalon rakentamisella hie- Kun talossa vuosittain käy erilaisissa tilai-
15436: man yli kaksikymmentä vuotta sitten oli useita suuksissa noin 300 000 henkeä, joudutaan jat-
15437: tarkoituksia. Siihen aikaan Helsingissä ei ollut kuvasti suorittamaan korjaus- ja uusintainves-
15438: ainoatakaan vaativat mitat täyttävää konservti- tointeja sekä vaatimustason nousun ja edelly-
15439: salia. Kulttuuritalon konserttisali on nämä vaa- tysten parantuessa myös kehittämään itse talon
15440: timukset täyttänyit ja on tänäkin päivänä akus- toimintaa, jotta puitteet erilaisille toiminnoille
15441: tiikaltaan pohjoismaiden parhaimpia. Osoituk- olisivat mahdollisimman suotuisat. Ku1ttuurita-
15442: sena tästä ovat salin oleminen Radion sinfonia- lon rakentamisen ja toiminnan on joutunut työ-
15443: orkesterin jatkuvana harjoitus- ja äänityspaik- väestö kustantamaan itse ilman julkisen vallan
15444: kana, Kansallisoopperan vierailutoiminta, kym- apua. Muiden vastaavien ja pienempienkin kult-
15445: menet erilaiset konsertit vuosittain jne. tuurilaitosten kohdalla taas julkinen apu on ollut
15446: Rakennustaiteellisesti Kulttuuritalo on Alvar huomatJtavaa. Tähänastiset korjaustyöt ovatkin
15447: Aallon suunnittelemista rakennuksista kuului- kasvattaneet Kulttuuritalon velkataakkaa, mikä
15448: simpia. Jyväskylässä viime kesänä pidetty Alvar on omiaan vaarantamaan Kulttuuritalon toimin-
15449: Aalto -symposium vetosi sekä yksityisiin että nan valtakunnallisestikin tärkeänä työväestön
15450: valtiovaltaan Aallon töiden säilyttämiseksi. kulttuurilaitoksena.
15451: Helsingin Kulttuuritalosta on näinä vuosina Parhaillaan on Kulttuuritalon tiloissa menos-
15452: tullut myös työväestön kulttuuri-, opiskelu- ja sa miittava korjaus- ja uusintainvestointiohjelma,
15453: muun harrastustoiminnan keskus. Toiminnan jonka kustannusarvio on noin 7 miljoonaa
15454: laajuus on verrattavissa minkä tahansa työväen- markkaa. Ohjelmaan kuuluvia toimenpiteitä
15455: tai kansalaisopiston toiminJtaan ja ylittääkin mo- ovat mm. konserttisalin tuolien uusinta, kon-
15456: nen opiston toiminnan. Kulttuuritalossa toimii serttisalin lattian uusinta, puhelinkeskuksen
15457: eri harrastajaryhmiä, joilla on mitä tärkein teh- uusinta, korjaustoimet eri tiloissa sekä talon
15458: tävä elävän työväenkulttuurin jatkajana. laite- ja varustelutason parantaminen ja ajan-
15459: mukaistaminen.
15460: Kulvruuritalossa on kaksi kuoroa, big band, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15461: teatteri, kuvataidepiiri, valokuvauskerho, tanssi- nioittaen,
15462: ryhmä, lukuisia laulu- ja soitinyhtyeitä jne.
15463: Lapsilla on myös omat taide- ja askarteluker- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15464: honsa. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15465: Helsingin yhteiskunnallisessa opistossa, joka markkaa avustuksena Helsingin Kulttuu-
15466: toimii Kulttuuritalossa, opiskelee vuosivtain ritalo Oy:lle velkojen maksuun sekä
15467: noin 3 000 opiskelijaa. Opetuksessa suurimman uusinta- ja peruskorjaamiseen ja tässä
15468: suosion ovat saavuttaneet kielet ja yhteiskun- yhteydessä tapahtuviin kalusto-, varus-
15469: nalliset kurssit. telutason parannus- ja laitehankintoihin.
15470: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15471:
15472: Heli Astala Mikko Ekorre
15473: 380 1981 vp.
15474:
15475: Raha-asia-aloite n:o 353
15476:
15477:
15478:
15479:
15480: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kulttuurityön Keskus
15481: r.y:n toiminnan tukemiseen
15482:
15483:
15484: Eduskunnalle
15485:
15486: Kulttuurityön Keskus r.y:n, jonka toimialuee- rinnalla, muodostaa jäsenjärjestöjen yleishyö-
15487: na on koko maa ja joka toimii yhdyssiteenä ja dyllistä kansalaistoimintaa varten tarvitsemien
15488: keskusjärjestönä aatteellisille rekisteröidyille yh- tilojen rakentamisen, hoidon ja huollon ohjaus
15489: distyksille, tarkoituksena on sääntöjensä mukai- ja hoitaminen. Nämä 1tilat ovat yleensä erittäin
15490: sesti edistää kansansivistys-, kulttuuri- ja rait- laajassa ja monipuolisessa kansalaisjärjestöjen
15491: tiustyötä, pyrkiä herättämään laajojen kansalais- liikunta-, kulttuuri-, opinto- ym. toiminnan käy-
15492: piirien harrastusta sanottuun toimintaan, yh- tössä. Omistajayhteisöjen lisäksi niitä käyttävät
15493: distää ja ohja~ta niin yksityisten kansalaisten lukuisat muut urheilu-, raittius-, opinto-, amma-
15494: kuin yhdistysten toimintaa tuossa mielessä sekä tilliset- ym. kansalaisjärjestöt sekä useissa ta-
15495: tukea ja ohjata sanottuja yleishyödyllisiä tarkoi- pauksissa myös kuntien ja muut yhteiskunnalli-
15496: tusperiä palvelevaa työväen-, kulttuuri- ja kan- set laitokset ja elimet erilaisten kansalaisille tar-
15497: santalojen sekä muiden huoneistojen rakenta- koitettujen palvelujen tiloina.
15498: mista, varustamista ja käyttöä. Kulttuurityön Keskus r.y. harjoittaa yhteis-
15499: Kulttuurityön Keskus r.y:n jäseniksi on liit- kunnan kannalta merkittävää yleishyödyllistä
15500: tynyt 6 valtakunnallista, yleishyödyllistä toi- toimintaa. Pidämme yhteiskunnan taloudellisen
15501: mintaa harjoittavaa yhteisöä sekä yhteensä tuen antamista sille yhteiskunnan kannalta tar-
15502: 1 115 niiden piiri- ja perusjärjestöä, ammatti- koituksenmukaisena ja tarpeellisena.
15503: osaSltoa, urheiluseuraa, useamman rekisteröidyn Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15504: yhdistyksen muodostamaa järjestöyhdistystä tai
15505: muuta rekisteröityä aatteellista yhteisöä, yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15506: teensä 1121 jäsenjärjestöä. 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
15507: Kulttuurityön Keskus r.y:n toiminnan kes- 29.57.54 uudelle alamomentille 300 000
15508: keisen osan, muun sääntöjen määrittelemän tar- markkaa avustuksena Kulttuurityön
15509: koituksen toteuttamiseksi harjoitetun toiminnan Keskus r.y:lle.
15510: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15511:
15512: Heli Astala Mikko Ekorre
15513: Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
15514: 1981 vp. 381
15515:
15516: Raha-asia-aloite n:o 354
15517:
15518:
15519:
15520:
15521: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kuurosokeat
15522: r.y:n toiminnan tukemiseen
15523:
15524:
15525: Eduskunnalle
15526:
15527: Kuurosokeus on ennen kaikkea kommuni- suuri koulutuksellinen merkitys. Lehteä toi-
15528: kointi- ja tiedonsaantivamma. Vaikka kuuroso- mittamaan on tarkoitus saada yksi ammatti-
15529: kealla olisi pieniä jäänteitä näkö- tai kuulo- taitoinen !toimittaja, joka perehtyisi kommuni-
15530: aistista tallellakin, on kielen ymmärtäminen erit- kointiin kuurosokeiden kanssa ja tutustuisi käy-
15531: täin vaikeaa. Synnynnäinen kuurous aiheuttaa tännössä kuurosokeisiin ja heidän tiedonsaan-
15532: kieli-invaliditeetin. Vaikka henkilö hallitsisi tiongelmiinsa. Asiassa on tarkoitus harjoittaa
15533: viittomakielen, ei hän ymmärrä kirjoitettua pohjoismaista yhteistyötä, sillä esimerkiksi
15534: tekstiä kyllin hyvin silloinkaan, kun näkökenttä Ruotsissa on kuurosokeiden tiedonsaannissa
15535: antaisi mahdollisuuden lukea 2-3 kirjainta ker- edevty huomattavasti pitemmälle kuin Suo-
15536: rallaan. Ne kuurosokeat, joilla ei ole lainkaan messa.
15537: näköaistia, ovat täysin pisteinformaation tai Kuurosokeat joutuvat elämään ilman monia
15538: kädestä käteen tapahtuvan informaation va- niistä tiedonsaantikanavista, joita suurin osa
15539: rassa. ihmisistä käyttää joka päivä. Kuurosokeille teh-
15540: Kuurosokeat ovat täysin tietämättömiä siitä, ty ja heidän omat tarpeensa huomioon ottava
15541: mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Kuurosokeiden lehti on perusedellytys, mikäli todella pyritään
15542: oma lehti, Tuntosarvi, ilmestyy vain joka toinen vammaisten vuoden teeman "täysi osallistumi-
15543: viikko, eikä se näin ollen voi olla mikään to- nen" toteuttamiseen.
15544: dellinen uutislehti. Siinä julkaistu uutinen jää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15545: helposti irralliseksi, sillä kuurosokealla ei ole
15546: taustatietoa, johon verrata lukemaansa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15547: Suomen Kuurosokeat r.y. valmistelee kuuro- 1982 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
15548: sokeiden lehteen liittyvää kokeilutoimintaa, jon- 200 000 markan määrärahan käytettä-
15549: ka tavoitlteena on parantaa kuurosokeiden tie- väksi avustuksena Suomen Kuurosokeat
15550: donsaantia. Kokeilussa tähdätään kuurosokeiden r.y:lle kuurosokeiden tiedonsaantia pal-
15551: todellisen tiedon lisäämiseen, joten sillä on velevan lehden kehittämiseen.
15552: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15553:
15554: Heli Astala M.-L. Salminen
15555: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Ekorre
15556: Pauli Uitto
15557: 382 1981 vp.
15558:
15559: Raha-asia-aloite n:o 355
15560:
15561:
15562:
15563:
15564: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteriryhmien
15565: sekä musiikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden tukemiseen
15566:
15567:
15568: Eduskunnalle
15569:
15570: Teatteriryhmät, liikkuvat ammattiteatterit 3 250 000 markkaa, joka jaettiin harkinnanva-
15571: ovat toiminnallaan rikastuttaneet ja monipuo- raisina avustuksina 15 erilaiselle saajayhteisölle.
15572: listaneet suomalaista teatterikenttää jo yli kym- Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä eh-
15573: menen vuoden ajan. Silti yhteiskunnan tuen ddtetaan määrärahaksi 3 800 000 markkaa,
15574: riittämättömyys on leimallista niiden toiminta- mistä lastenteattereille 1 350 000 markkaa.
15575: edellytyksiä tarkasteltaessa. Lisäys on 16,9% kuluvaan vuoteen verrat-
15576: Vuonna 1980 ne saivat yhteiskunnan tuesta tuna.
15577: ammaJtJtiteatterille 3 %, kun ne katsojamääräl- Tämä nousu ei vieläkään merkitse sitä pa-
15578: tään vastaavat yli 10% maamme ammatti- rannusta teatteriryhmien taloudellisiin toiminta-
15579: teatteritoiminnasta. Erityisen huomatitava on edellytyksiin, jota ne vä~ttämättä tarvitsevat.
15580: teatteriryhmien osuus lasten- ja nuortentealtte- Teatteriryhmien määrä on kasvanut ja on to-
15581: riesityksistä, runsaat 30 %. Niiden toiminnasita dennäköistä, että ensi vuonna teatteriryhmien
15582: 2/3 onkin kohdistettu juuri lapsille ja nuorille. määrärahaa on jakamassa ainakin pari uutta
15583: Myös musiikki- ja tanssiteatterin osalta niiden teatteria. Hallituksen esityksessä ehdotettu 3,8
15584: panos on merk~ttävä. mmk ei pahimmassa tapauksessa merkitse lain-
15585: Liikkuvien ammattiteattereiden toiminnasta kaan nousua nykyiseen verrattuna. Teatteriryh-
15586: keskimäärin 75 % tapahtuu kiertueilla kotikun- mien vaikea taloudellinen tilanne on vuosi vuo-
15587: nan ulkopuolella. Niiden työ on siis edelleen delta kärjistynyt niin, että monet ryhmäit tällä
15588: pääosin valtakunnallista ja siksi valtion tuki on hetkellä ovat toimintansa lopettamisuhan edes-
15589: niille merkittävästi kunnan avustusta tärkeämpi. sä.
15590: Teatteriryhmät ovatkin jääneet käytännössä lä- Riittävä valtionavustus, joka osaltaan tur-
15591: hes kokonaan vaille kuntien tukea ja joutuneet vaisi kohtuulliseit perusedellytykset toiminnalle,
15592: siten perustamaan toimintansa esiitystulojen ja olisi oikeutettu tunnustus teatteriryhmien työl-
15593: valtion tuen varaan. Esitystulojen osuus teatte- le.
15594: riryhmien tuloista on keskimäärin 48 % ja jul- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15595: kisten avustusten osuus n. 45 %, kun taas
15596: kiinteiden ja alueteaittereiden tuloista pääsylip- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15597: putulot olivat 24 % ja julkiset avustukset 1982 tulo- ia menoarvioon momentille
15598: 72%. 29.90.53 lisäyksenä 800 000 markkaa
15599: Vuodelle 1981 valtion tulo- ja menoarviossa teatteriryhmien sekä musiikki-, tanssi-
15600: "Teatteriryhmien, musiikki-, tanssi- ja lasten- ;a lastenteatterin tukemiseen.
15601: teatterin tukemiseen" oli osoitettu yhteensä
15602: Helsingissä 6 päivänä lokakuurt:a 1981
15603:
15604: Heli Astala Helvi Niskanen Pentti Lahti-Nuuttila
15605: Marjatta Stenius-Kaukonen Terho Pursiainen M.-L. Salminen
15606: Irma Rosnell Ensio Laine Helvi Hyrynkangas
15607: Ilkka Kanerva Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä
15608: Mikko Ekorre
15609: 1981 vp. 383
15610:
15611: Raha-asia-aloite n:o 356
15612:
15613:
15614:
15615:
15616: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräis,enä avustuksena
15617: Turun Piirustuskoululle
15618:
15619:
15620: Eduskunnalle
15621:
15622: Maamme kuvataiteen koulutusta ei ole vielä senineen. Säädekirjan mukaan "Säätiön yllä-
15623: kokonaisvaltaisesti lainsäädännöllä järjestetty, pitämässä piirustuskoulussa annetaan kuvatai-
15624: kuten monen muun taiteenalan kohdalla on ta- teiden ja niiden opiskeluun liittyvien aineiden
15625: pahtunut tai on tapahtumassa. Siksi on syytä opetusta, mahdollisuuksien mukaan yhteistyös-
15626: kiirehtiä taiteen koulutuksen rinnastamista lain- sä Turun yliopiston ja Aho Akademin kanssa'•
15627: säädännöllisesti ja ennen kaikkea valtionapujen ( 4 §). Säätiön säädekirja on allekirjoitettu
15628: suhteen muihin taiteenaloihin. Yleensä taiteen 19. 9. 1980. Oikeusministeriö on hyväksynyt
15629: rahoitus pitäisi saada siirretyksi kiinteämuotoi- säännöt 27. 11. 1980. Säätiö on merkitty sää-
15630: sen, veikkausvoittovaroista riippumattoman, la- tiörekisteriin 7. 8. 1981.
15631: kisääteisen valtionavun piiriin. Turun Piirustuskoulu, kuten muutkin taide-
15632: Turun Piirustuskoulu on maamme vanhin oppilaitokset, on suurissa rtaloudellisissa vai-
15633: taideoppilaitos. Se perustettiin v. 1830. Suomen keuksissa. Toimintaa pitäisi kehittää. Maalaus-
15634: taiteen historia osoittaa, että koululla on ollut linjan ja kuvanveistolinjan kehittämisen lisäksi
15635: arvostettu asema ja se on vaikuttanut paljon tarvittaisiin vakituinen opettaja myös graafi-
15636: valtakunnallisestikin. selle linjalle. Valtionapu taidekouluille on har-
15637: Tänä päivänä koulutusaika Turun Piirustus- kinnanvaraista.
15638: koulussa on 3 vuotta. Lisäksi koulu tarjoaa nel- Turun Piirustuskoulu on saanut valtionavus-
15639: jännen, ns. vapaaehtoisen opiskeluvuoden. tusta vuonna 1981 130 000 markkaa. Turun
15640: Vuosittainen oppilasvahvuus koulussa on 40 kaupungin avustus on vt!onna 1981 221 000
15641: -50. Uusia oppilaita otetaan vuosittain 12- markkaa.
15642: 15. Oppilaista vain kolmannes on Turusta. Ottaen huomioon koulun valtakunnallisen
15643: Uusista oppilaista vain 1 on Turusta tänä merkityksen ja sen kehittämistarpeen Turun
15644: vuonna. Koululla on siis tässäkin suhteessa Piirustuskoululle olisi perusteltua myöntää
15645: valtakunnallista merkitystä. vuonna 1982 ylimääräinen toiminta-avustus.
15646: Taideyhdistys on luovuttanut koulun 3. 8. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15647: 1981 säätiölle, jonka jäseninä ovat Turun Tai- taen,
15648: deyhdistys, Turun yliopisto, Suomen Kulttuuri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15649: rahasto, Turun kaupunki, Stiftelsen för Aho 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15650: Akademi ja Suomen Taiteilijaseura. Säätiön 29.90.53 lisäyksenä 100 000 markkaa
15651: hallitukseen tulee mm. opetusministeriö valitse- ylimääräisenä avustuksena Turun Piirus-
15652: maan yhden jäsenen henkilökohtaisine varajä- tuskoululle.
15653: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15654:
15655: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
15656: 384 1981 vp.
15657:
15658: Raha-asia-aloite n:o 357
15659:
15660:
15661:
15662:
15663: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien nuo-
15664: risotyöhön uuden henkilökunnan palkkaamiseen
15665:
15666:
15667: Eduskunnalle
15668:
15669: Laki kuntien nuorisolautakunnista ja kun- Toteutuessaan hallituksen esityksellä saattai-
15670: tien nuorisotyöhön annelitavasta valtionavusta si olla varsin turmiollinen vaikutus pienten ja
15671: ( 117 /72) antaa kunnille mahdollisuuden saa- köyhien kuntien toiminnan kannalta. Kärsimään
15672: da valtionapua uuden henkilökunnan palkkaa- ei joultuisi ainoastaan nuorisotyö, vaan ainakin
15673: miseen. Tämä mahdollisuus on tärkeä etenkin eräissä kunnissa monet muutkin toimintalohkot.
15674: pienille ja köyhille kunnille, joiden taloudelle Tämä sen vuoksi, että valtionavun turvin kun-
15675: saattaa olla ylivoimaista yksin vastata palkkaus- nat ovat voineet perustaa yhdistettyjä toimia,
15676: kustannuksista. joissa nuorisotyö on ollut vain yhtenä osana.
15677: Hallitus on valtion vuoden 1982 tulo- ja Jos valtionapu nyt katkaistaan, vähenevät edel"
15678: menoarvioesityksensä perusteluissa ilmoittanut lytykset tällaisten tointen perustamiseen huo-
15679: esittävänsä edellä mainitltuun lakiin muutosta, mattavasti.
15680: jonka jälkeen valtionapuun oikeutetun uuden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15681: henkilökunnan palkkaus tapahtuu vuotuisen
15682: tulo- ja menoarvion puitteissa. Lisäksi hallitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15683: esittää, ettei ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15684: lainkaan varattaisi määrärahaa tähän tarkoituk- 29.91.51 lisäyksenä 500 000 markkaa
15685: seen. valtionapuna uuden henkilökunnan palk-
15686: kaukseen kuntien nuorisotyöhön.
15687: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15688:
15689: Heli Astala M.-L. Salminen Mikko Ekorre
15690: Pentti Lahti-Nuuttila Terho Pursiainen Pauli Uitto
15691: 1981 vp. 385
15692:
15693: Raha-asia-aloite n:o 358
15694:
15695:
15696:
15697:
15698: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun Venäjänkielisen
15699: Leikkikoulun Kannatusyhdistys r.y:n toiminnan tukemiseen
15700:
15701:
15702: Eduskunnalle
15703:
15704: Turun Venäjänkielisen Leikkikoulun Kanna- Leikkikoulu toimii Turun kaupungin kerho-
15705: tusyhdistys r.y. on 17. 11. 1980 perustanut keskuksessa Tornikadulla viitenä päivänä vii-
15706: Turkuun venäjänkielisen leikkikoulun 3-6- kossa. Opettajina toimii kaksi syntyperäistä
15707: vuotiaille lapsille voidakseen elvyttää venäjän- venäjänkielen opettajaa puolipäivätoimisina sekä
15708: kielen opiskelua Varsinais-Suomessa. Taloudel- yksi suomenkielinen johtajaopettaja kokopäivä-
15709: linen yhteiscyö, matkailu ja kulttuurivaihto toimisena. Hänellä on kokemusta ja koulutusta
15710: Neuvostoliiton kanssa edellyttävät maassamme lasten leikki- ja askartelutoiminnoissa. Leikki-
15711: toimenpiteitä venäjänkielen opiskelun voimista- koulun toiminta on muuttunut 1. 9. 1981 al-
15712: miseksi. kaen kokopäiväiseksi klo 8-12 ja 12-16.
15713: Leikkikoulussa annetaan lapsille leikkien, as- Toiminnassa on myös esikouluryhmä. Lapsia on
15714: karrellen ja laulaen virikkeitä venäjänkieleen. tällä hetkellä 27.
15715: Tutkimusten mukaan alle kouluiässä aloitettu ja Koulumaksuna peritään lapsen vanhemmilta
15716: äidinkielisen opettajan avulla rtapahtuva kielen- 200 mk/kk. Turun kaupunki on v. 1981 myön-
15717: opetus herättää lapsessa pysyvän kiinnostuksen tänyt leikkikoululle 45 000 mk toiminta-avus-
15718: opittavaan kieleen sekä halun oppia se entistä tusta sekä koulutilat maksutta.
15719: täydellisemmin. Leikkikoulun kehitysnäkymät ovat hyvät.
15720: Leikkikoulun kannatusyhdistyksessä on sekä Tällä hetkellä kaivataan kuitenkin yhteiskun-
15721: henkilö- että yhteisöjäseniä. Toiminnassaan kan- nan taloudellista tukea rahoitusvaikeuksiin, toi-
15722: natusyhdistys harjoittaa yhteistyötä SNS:n Tu- minnan jatkumiseksi ja kehittämiseksi. Kehittä-
15723: run piirijärjestön kanssa, jonka kulttuurijaoston missuunnitelmat sisältävät mm. koululaisten
15724: idean pohjalta koulu on perustettu. iltapäivätoiminnan aloittamisen ensi vuonna.
15725: Yhdistyksen tarkoituksena on sääntöjen 2 Pyritään myös vaihtamaan kokemuksia muiden
15726: §:n mukaan: " - - - edistää Neuvostoliiton vastaavien leikkikoulujen kanssa sekä järjestä-
15727: ja Suomen välisiä ystävyyssuhteita kehittämällä mään vanhempien tilaisuuksia leikkikoulun ja
15728: venäjän kielen rtaitoa, korostamalla venäjänkie- kodin yhteistyötä tukemaan ja tehostamaan.
15729: len merkitystä ja edistämällä venäjän kieleen Yhdistys on arvioinut leikkikoulun budjetiksi v.
15730: sisältyvän kulttuurin tuntemusta erikoisesti las- 1982 n. 200 000 markkaa.
15731: ten ja nuorten keskuudessa. Tarkoitustaan yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15732: distys toteuttaa ylläpitämällä omistamaansa Tu-
15733: run kaupungissa toimivaa venäjänkielistä leikki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15734: koulua, järjestämällä kursseja, keskustelu-, esi- 1982 tulo- ja menoarvioon 60 000 mar-
15735: telmä- ja huvitilaisuuksia sekä pyrkimällä myös kan määrärahan toiminta-avustuksena
15736: muilla vastaavanlaisilla toimenpiteillä herättä- Turun Venäjänkielisen Leikkikoulun
15737: mään harrastusta ja mieltymystä venäjänkie- Kannatusyhdistys r.y:lle venäjänkielisen
15738: leen." leikkikoulun tukemiseksi Turussa.
15739: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15740:
15741: Heli Astala Ensio Laine Paula Eenilä
15742: Anna-Liisa Jokinen Ilkka Kanerva Mikko Rönnholm
15743:
15744: 49 088100408M
15745: 386 1981 vp.
15746:
15747: Raha-asia-aloite n:o 359
15748:
15749:
15750:
15751:
15752: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden päärakennuksen
15753: rakentamiseen työläisnuorison virkistysalueelle Oriniemen
15754: Aurinkolahteen
15755:
15756:
15757: Eduskunnalle
15758:
15759: Turun kaupunki on vuokrannut 1. 9. 1952 sojärjestöllä ei ole kuitenkaan tähän tarvitta-
15760: lähtien SDNL:n Turun Aluejärjestö r.y:lle Hir- via varoja, arviolta n. 1,5 milj. mk. Ainoa
15761: vensalon saaren Oriniemestä noin 1,4 hehtaarin mahdollisuus hankkeen toteuttamiseksi on se,
15762: suuruisen Aurinkolahti-nimisen alueen, joka on että yhteiskunta ja lähinnä valtiovalta osallis-
15763: Toijainen nimistä tilaa RN:o 131 , nuorison vir- tuu päärakennuksen rakentamiskustannuksiin.
15764: kistystoimintaan. Turun kaupunginvaltuusto on Rakennushanketta varten on perusteilla Au-
15765: 9. 6. 1980 jatkanut kyseistä vuokrasopimusta rinkolahtisäätiö-niminen säätiö, jonka tarkoi-
15766: 30. 11. 2004 asti. Alue on ollut kesäisin lähinnä tuksena on edistää työläisnuorison kulttuuri-
15767: työläisnuorison kesänviettopaikkana suosittu ja opintotoimintaa sekä lomanviettoa, ja sen
15768: mm. siksi, että se sijaitsee vain vajaan 10 km:n kotipaikka on Turun kaupunki.
15769: etäisyydellä Turun keskustasta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15770: Vuokra-alueella ja järjestön omistuksessa ol- taen,
15771: lut päärakennus jouduttiin huonokuntoisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15772: takia purkamaan keväällä 1975. Sen jälkeen 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
15773: aluetta on voitu käyttää vajaatehoisesti nuori- markan määrärahan uuden pääraken-
15774: son ulkoilu- ja virkistysalueena. nuksen suunnittelua ja rakentamista
15775: Uuden päärakennuksen rakentaminen onkin varten työläisnuorison virkistysalueelle
15776: välttämätöntä. Vuokramiehenä olevalla nuori- Oriniemen Aurinkolahteen.
15777: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15778:
15779: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
15780: 1981 vp. 387
15781:
15782: Raha-asia-aloite n :o 360
15783:
15784:
15785:
15786:
15787: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien ylikulkusillan
15788: rakentamiseen Kalevantieltä Tykistökadulle Turussa
15789:
15790:
15791: Eduskunnalle
15792:
15793: Turun kaupungin Pääskyvuoren ja Varissuon milj. mk. Ratkaisu toisi huomattavan parannuk-
15794: kaupunginosien yhteinen asukasmäärä oli 1. 1. sen em. asuntoalueiden liikenneongelmaan ja
15795: 1981 11 988 asukasta. Vuoden 1981 loppuun poistaisi myös VR:lle haittaa tuottavan vilk-
15796: mennessä asukasmäärä ylittää 12 500 ja vuo- kaan tasoristeyksen.
15797: teen 1985 mennessä 15 000 asukasta. Koska sillan rakentaminen ei ole yksinomaan
15798: Liikenteellisesti alueet ovat "motissa", sillä Turun kaupungin, vaan myös valtion asia, em.
15799: ainoa liikenneyhteys kaupungin muihin osiin on maa-aluehan on VR:n hallinnassa, tulee valtio-
15800: yksinomaan Kalevantien varassa ja tämänkin vallan toimesta varata määräraha sillan pikai-
15801: yhteyden pullonkaulana on vilkasliikenteisen seen toteutukseen.
15802: Turun-Helsingin rautatien tasoristeys Kupit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15803: taan asemalla. taen,
15804: Turun kaupunki on laatinut Kupittaan alueen
15805: liikenne- ja siltasuunnitelman, jonka mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15806: Kupittaan ratapihan yli rakennettaisiin silta Ka- 1982 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
15807: levantieltä Tykistökadulle, josta liikennevirrat markan määrärahan rautatien ylittävän
15808: ohjautuisivat Itäiselle Pitkäkadulle sekä Sirkka- sillan rakentamiseksi Kalevantieltä T y-
15809: lankadulle. Alustava kustannusarvio on n. 15 kistökadulle Turussa.
15810: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15811:
15812: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
15813: 388 1981 vp.
15814:
15815: Raha-asia-aloite n:o 361
15816:
15817:
15818:
15819:
15820: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun-Salon
15821: radan perusparannukseen
15822:
15823:
15824: Eduskunnalle
15825:
15826: Rautatieliikenteen kehittäminen on kansan- Koko hankkeen on arvioitu maksavan n. 155
15827: taloudellisesti järkevää ja sekä energia- että milj. mk. Rahoitukselle avattiin pää tänä vuon-
15828: ympäristöpolitiikan kannalta suositeltavaa. Siksi na. Saatiinhan budjettiin 4 milj. mk. Hankkeen
15829: rautatieliikenteen kehittäminen on no&tettava kokonaisrahoiituksessa tuo summa on kuitenkin
15830: aivan uudella tavalla päätöksenteon kohteeksi. varsin vaatimaton. Jos kiireet olisivat näin
15831: Perusteltua syytä tähän olisi Turulla, Salolla ja "hitaita", kestäisi Turun-Salon radan perus-
15832: koko Varsinais-Suomella. Onhan Turun ja Salon parannus lähes 40 vuotta.
15833: alue jäämässä pahasti jälkeen investointimäärä- Jotta Turun-Salon rataosan perusparannus
15834: rahoja jaettaessa, vaikka sen tuotto VR:n Tam- edistyisi, tarvitaan VR:n arvioiden mukaan vuo-
15835: pereen liikennepiirin alueista on suurin. To- sittain lähes 16 milj. markkaa. Tällä vuosittai-
15836: tuushan on, että alueelta puuttuvat lähes kaikki sella summalla voisi VR raken!taa rataa yhtäjak-
15837: nykyaikaisen ja tehokkaan liikenteen hoidon soisesti nykyisten valmiuksiensa puitteissa.
15838: investoinnit. Hallitus on ehdottanut vuoden 1982 tulo-
15839: Kiireellisimpiä epäkohtia alueella on Turun- ja menoarvioesityksessä Turun-Salon radan
15840: Salon radan erittäin heikko kunto. Rataosa on perusparannukseen 7 milj. markkaa. Lisämäärä-
15841: pikaisesti perusparannettava, jotta se saataisiin rahan tarve on vähintään 4 milj. markkaa.
15842: tehokkaaseen käyttöön. Radan nykyisen kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15843: non vuoksi VR menettää vuosittain huomatta-
15844: van summan liikennetuloissa. Perusparannusoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15845: jelma on 1tosin aloitettu, mutta liian vähäisin 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15846: määrärahoin. Vuoden 1981 perusparannusmää- 4 000 000 markan määrärahan Turun-
15847: rärahat ovat loppumassa lokakuun aikana ja Salon radan perusparannukseen.
15848: työt seisahtuvat. Työllistävä vaikutus on ollut
15849: n. 25-30 työntekijää.
15850: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15851:
15852: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
15853: 1981 vp. 389
15854:
15855: Raha-asia-aloite n:o 362
15856:
15857:
15858:
15859:
15860: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien
15861: joukkoliikenneyhteistyön tukemiseksi
15862:
15863:
15864: Eduskunnalle
15865:
15866: Turun seudulla joukkoliikenne olisi parasta Olisi perustettava Turun seudun kuntien toi-
15867: järjestää seudun kuntien· yhteistoimin, koska mikunta, jossa olisi myös liikenneministeriön
15868: kuntarajat ylittävä työssäkäynti- ja muu lii- edustaja, suunnittelemaan yhteisen liikenteen-
15869: kenne on yleistä. Mm. Raision kaupunki on hoito-organisaation perustamista ja käynnistä-
15870: tehnyt aloitteen Turun seudun kuntien yhtei- mään tarvittavaa kokeilutoimintaa.
15871: sen joukkoliikenneyhtiön perustamiseksi. Tällai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15872: seen hankkeeseen voisivat osallistua Turku,
15873: Naantali, Rusko, Lieto, Kaarina, Piikkiö, Rai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15874: sio ja Parainen. 1982 tulo- ja menoarvioon 400 000
15875: Valtion olisi edistettävä joukkoliikenteen pal- markkaa Turun seudun kuntien joukko-
15876: velutasoa parantavaa kuntien yhteistyötä anta- liikenneyhteistyön tukemiseksi.
15877: malla asiantuntija-apua ja taloudellista tukea.
15878: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15879:
15880: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
15881: 390 1981 vp.
15882:
15883: Raha-asia-aloite n:o 363
15884:
15885:
15886:
15887:
15888: Astala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuluttajaneuvonta-
15889: liitto r.y:n kuluttajaneuvontatoiminnan tukemiseen
15890:
15891:
15892: Eduskunnalle
15893:
15894: Kuluttajaneuvontaliitto r .y. on laaja-alaista leen asettanut ja joita ei ilman laajaa vapaaeh-
15895: neuvontatyötä tekevä valtakunnallinen järjestö, toista, ennalta ehkäisevää työtä voida toteut-
15896: jonka vaikutuspiirissä on noin kaksi miljoonaa taa.
15897: kuluttajaa. Jäsenkenttä koostuu palkansaajista: Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kuluttajaneu-
15898: naisista ja miehistä, työikäisistä, nuorista, lap- vontaliitto
15899: sista ja vanhuksista. Nämä edustavat myös yh- - avustaa ja ohjaa voittoa tavoittelematta jä-
15900: teiskuntamme kaikkein vähävaraisimpia ihmis- sentensä kotitalous- ja käsityötä sekä koti-
15901: ryhmiä. Passiivisten, ns. heikkojen kuluttajien palvelua koskevaa kuluttajaneuvontatoimin-
15902: tavoittaminen neuvonnan perinteellisiä kanavia taa, on yhteydessä alansa kysymyksissä jä-
15903: myöten on ongelmallista. Kuluttajaneuvonta- sentensä kanssa ja tiedottaa näille suunni-
15904: liitto onkin suuntaamassa toimintaansa aikai- telmistaan ja toimenpiteistään,
15905: sempaa määrätietoisemmin niihin ryhmiin, joi- suorittaa valistus- ja kasvatustyötä järjestä-
15906: den asema ja valmiudet toimia kuluttajana ovat mällä kursseja, luento- ja neuvontatilaisuuk-
15907: muita huonommat. Laajasta jäsenkentästä ja sia, neuvotteluja ja kokouksia, juhlia, näyt-
15908: toiminnan kehittämisestä johtuvat tarpeet vaa- telyitä sekä harjoittamalla julkaisutoimin-
15909: tivat Kuluttajaneuvontaliitolta runsaasti talou- taa,
15910: dellisia voimavaroja. toimittaa kotitalous- ja kuluttajatutkimuk-
15911: Kuluttajaneuvontaliiton kuluttaja toiminnan sia ja seuraa alansa kehitystä kotimaassa ja
15912: pyrkimyksenä on monipuolistaa kuluttajaneu- ulkomailla sekä
15913: vonnan palveluja jäsenistönsä tarpeita vastaa- tekee esityksiä viranomaisille alaansa kos-
15914: viksi ja kehittää paikallista kuluttajaneuvonta- kevien kysymysten edistämiseksi ja lainsää-
15915: työtä. Tämä edellyttäisi lisää taloudellisia mah- dännön kehittämiseksi.
15916: dollisuuksia.
15917: Kuluttajaneuvontaliiton kuluttajatoiminnan Hallitus on ehdottanut vuoden 1982 tulo- ia
15918: tavoitteena on asemastaan ja vaikutusmahdolli- menoarvioesityksessä Kuluttajaneuvontaliitolle
15919: suuksistaan tietoinen kuluttaja, joka kykenee 220 000 markkaa, joka on 80 000 markkaa
15920: valvomaan etujaan ja haluaa olla mukana kulut- edellisvuoden määrärahaa pienempi. Valtionapu
15921: tajien edun mukaisessa toiminnassa omassa ym- kuluttajatoimintaan on momentilla 32.28.50.
15922: päristössään erilaisten yhteisöjen ja viranomais- Edellä olevan perusteella ehdotan,
15923: ten työtä tukien. Kun kysymyksessä ovat kaik-
15924: kein vähävaraisimmat kuluttajaryhmät ja kun että Eduskunta ottaisi valtion vuod~n
15925: kuluttajatoiminnan tarve ja kysyntä ovat jat- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15926: kuvasti näissä ryhmissä lisääntymässä, Kulutta- 32.28.50 (Valtionapu kuluttajajärjestö-
15927: janeuvontaliiton kuluttajatoiminnan tukeminen jen tukemiseen) lisäyksenä 100 000
15928: on myös valtion varoista perusteltua. V apaaeh- markan määrärahan käytettäväksi Ku-
15929: toisella toiminnalla tuetaan myös niitä päämää- luttajaneuvontaliitto r.y:n kuluttajaneu-
15930: riä, joita virallinen kuluttajapolitiikka on itsel- vontatyön tukemiseen.
15931: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15932:
15933: Heli Astala
15934: 1981 vp. 391
15935:
15936: Raha-asia-aloite n:o 364
15937:
15938:
15939:
15940:
15941: Björklund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitys-
15942: yhteistyön tiedotustoimintaan
15943:
15944:
15945: Eduskunnalle
15946:
15947: Hallituksen esityksessä ehdotetaan kehitys- dotustarkoituksiin, olisi määrärahan tuntuva
15948: yhteistyön tiedotustoimintaan 600 000 mk vuo- lisäys perusteltua.
15949: delle 1982, mikä merkitsisi reaalista supistu- Ehdotamme,
15950: mista kuluvan vuoden määrärahoihin verrat-
15951: tuna. Kun ehdotettu summa lisäksi, yhdessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15952: kansalaisjärjestöjen vastaavan tiedotusmäärä- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15953: rahan kanssa, edustaa vain kolmattaosaa kan- 24.01.22 lisäyksenä 250 000 markkaa
15954: sainvälisesti hyväksytystä periaatteesta suunnata käytettäväksi kehitysmaatiedotukseen.
15955: puoli prosenttia kehitysyhteistyöbudjetista tie-
15956: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15957:
15958: I.-C. Björklund Aulis Juvela Inger Hirvelä
15959: 392 1981 vp.
15960:
15961: Raha-asia-aloite n:o 365
15962:
15963:
15964:
15965:
15966: Björklund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kahden-
15967: väliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun
15968:
15969:
15970: Eduskunnalle
15971:
15972: Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu, jestöille oma käyttösuunnitelman momentti lä-
15973: tulo- ja menoarvioesityksen momentti 24.30.67, hetysjärjestöjen rtapaan. Tarkoitukseen olisi syy-
15974: on keskeisellä sijalla Suomen harjoittamassa ke- tä varata 2 000 000 mk.
15975: hitysyhteistyössä. Seuraavassa esitetään tälle Momentin käyttösuunnitelma on syytä muut-
15976: momentille joukko muutoksia, joiden olennai- taa seuraavaksi:
15977: simpana perusteluna on Suomen antaman tuen mk
15978: kehitysvaikutuksen tehostaminen. 1. Ohjelmamaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 500 000
15979: On osoittautunut mielekkääksi entisestään Angola . . . . . . . . . . . . . . 10 000 000
15980: keskittää kehitysyhteistyötä ns. ohjelmamaihin, Egypti .. . . . . . . . . . . . . . 5 500 000
15981: Kenia . . . . . . . . . . . . . . . . 24 000 000
15982: joiden lukumäärää on syytä lisätä. Ensisijaisesti Mosambik . . . . . . . . . . . . 10 000 000
15983: tällaisina maina tulevat kysymykseen Angola, Nicaragua . . . . . . . . . . . . 10 000 000
15984: Mosambik ja Nicaragua. Tuki näille maille voi- Sambia . . . . . . . . . . . . . . 41000 000
15985: taisiin ensi vuoden budjetissa pääosin hoitaa Sri Lanka . . . . . . . . . . . . 15 000 000
15986: Tansania . . . . . . . . . . . . . 54 000 000
15987: muuttamalla hallituksen ehdottamaa käyttö- Vietnam . . . . . . . . . . . . . 50 000 000
15988: suunnitelmaa. 2. Maittain jakamaton . . . . . . . . . . . . . . . 35 500 000
15989: Nykyisten ohjelmamaiden osalta Vietnamin 3. Yhteispohjoismaiset hankkeet . . . . . . 25 000 000
15990: avun korottaminen esitetystä olisi erityisen täh- 4. Kansainvälisten järjestöjen kanssa yh-
15991: teistyössä toteutettavat hankkeet . . . 30 000 000
15992: dellistä sen vuoksi, että siellä avustetun Pha 5. Kehitysyhteistyön suunnittelu, valmis-
15993: Rungin telakan ensimmäinen vaihe on valmistu- telu ja arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . 3 000 000
15994: massa, ja toisen vaiheen käynnistäminen ajois- 6. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön
15995: sa säästäisi teknisistä syistä (altaan räjäyttämi- tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 500 000
15996: 7. Lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyön
15997: nen suojapadon ollessa vielä paikoillaan) pari- tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000
15998: kymmentä miljoonaa markkaa. 8. Ammatillisten järjestöjen kehitysyh-
15999: Sitä mukaa kuin kehitysyhteistyö määrälli- teistyön tukeminen (uusi) . . . . . . . . 2 000 000
16000: sesti kasvaa, korostuu suunnittelun, valmistelun 9. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä
16001: koskevan tiedotustoiminnan tukemi-
16002: ja arvioinnin merkitys. Näihin tarkoituksiin nen .. .. .. .. .. .. .. .. . .. . .. .. .. .. 500000
16003: varatolla määrärahalla on mahdollisuus tukea Yhteensä 322 000 000
16004: mm. tutkimustoimintaa, joka tähtää Suomen Ehdotamme,
16005: kehitysmaapolitiikan tehostamiseen ja järke-
16006: vämpään suuntaamiseen. Hallituksen tarkoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16007: seen esittämää määrärahaa, 500 000 mk, on 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
16008: syytä voimakkaasti lisätä. Tarve on ainakin 24.30.67 lisäyksenä 500 000 markkaa
16009: kuusinkertainen eli 3 000 000 mk. käytettäväksi kahdenväliseen lahjamuo-
16010: Kansalaisjärjestöjen harjoittaman kehitysyh- toiseen kehitysapuun momentin käyttö-
16011: teistyön piirissä ammattiyhdistysliikkeen toi- suunnitelman muuttamiseksi peruste-
16012: minta on kasvanut erityisen merkittäväksi. Sen luissa esitetyin tavoin.
16013: vuoksi on perusteltua varata ammatillisille jär-
16014: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
16015:
16016: I.-C. Björklund Inger Hirvelä Aulis Juvela
16017: 1981 vp. 393
16018:
16019: Raha-asia-aloite n:o 366
16020:
16021:
16022:
16023:
16024: Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vuokratalojen
16025: ensisijaislainojen koronmaksua koskeviin avustuksiin
16026:
16027:
16028: Eduskunnalle
16029:
16030: Asuntolainoitettujen vuokratalojen vuokrat nossa on omakustannusperiaatetta noudattaen
16031: ovat monin paikoin nousseet tai nousemassa tarve korottaa vuokraa yli kolme markkaa ne-
16032: korkeammiksi kuin paikkakunnalla vallitseva liöltä. Yli kolmen markan neliökorotus tulee
16033: kohtuullinen vuokrataso. Syynä kehitykseen on aiheuttamaan vuokrissa yli 20 prosentin koro-
16034: pääasiassa valtion asuntolainajärjestelmästä joh- tuksen kerralla. Jos toisaalta korotusta ei pan-
16035: tuva pääomamenojen ajoittuminen. na toimeen, joutuvat monet näistä taloista yli-
16036: Tulopoliittisessa ratkaisussa kiinnitettiin tä- voimaisiin taloudellisiin vaikeuksiin.
16037: hän ongelmaan erityistä huomiota ja sovittiin Jotta aravavuokrien korotukset pysyisivät
16038: varattavaksi vuonna 1982 näille kiinteistöille kohtuullisina ja jotta aravatalojen ylläpito ei
16039: tukea 20 miljoonaa markkaa. vaarannu, tulee tulo- ja menoarvioon osoittaa
16040: Tulo- ja menoarviossa on varattu ensisijaislai- varoja myös korkeiden vuokrankorotusten leik-
16041: nojen korkotukeen 2 miljoonaa markkaa ja 12 kaamiseksi. Tukea tarvittaisiin jo markan ne-
16042: miljoonaa markkaa asuntolainojen lyhennysten liöltä korotuspaineen alentamiseksi mainituissa
16043: lykkäyksiin, jotka myös tarkoittanevat tulopo- 30 000 asunnossa vuonna 1982 noin 18 miljoo-
16044: liittisessa sopimuksessa kirjattua summaa. Joka- naa markkaa, minkä lisäksi tarvitaan tasoyleis-
16045: vuotiset asuntolainain koronalennukset asunto- ohjeiden alittamiseksi budjetissa olevat lyhen-
16046: lainoissa eivät sisälly tupo-ratkaisun markka- nysten lykkäykset ja jo esitetty korkotuki.
16047: määrään. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16048: Kunnista saatujen tietojen perusteella arava-
16049: vuokrataloihin on vuodelle 1982 osoitetoissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16050: vuokrankorotushakemuksissa esitetty yli kol- 1982 tulo- ja menoarvioon momentil!e
16051: men markan korotuksia neliöltä kuukaudessa 26.12.64 lisäyksenä 20 000 000 mark-
16052: noin 15 prosentissa asunnoista. Tämä merkit- kaa avustuksena vuokratalojen ensisijais-
16053: see, että kaikkiaan runsaassa 30 000 arava-asun- lainojen koronmaksuun.
16054: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
16055:
16056: Reino Breilin Pentti Lahti-Nuuttila
16057:
16058:
16059:
16060:
16061: 50 088100408M
16062: 394 1981 vp.
16063:
16064: Raha•asia-aloite n:o 367
16065:
16066:
16067:
16068:
16069: Breilin ym.; Määrärahan osoittamisesta uusien tointen perusta-
16070: miseen paikallispoliisiin sen toimistohenkilökunnan henkilö-
16071: rakenteen kehittämiseksi
16072:
16073:
16074: Eduskunnalle
16075:
16076: Sisäasiainministeriö asetti 24 päivänä touko- kanslisteille voidaan delegoida ohjesäännöllä tai
16077: kuuta 1979 työryhmän selvittämään tarpeelli- lääninhallituksen määräyksin poliisipiirien pääl-
16078: set toimenpiteet poliisin henkilökunnan henki- likölle asetuksella säädettyjä tehtäviä. Asiakas-
16079: löstörakenteen kehittämiseksi vastaamaan muut· palvelun joustavuuden lisäämiseksi erityisesti
16080: tuneita ja lisääntyneitä tehtäviä sekä tekemään silloin, kun nimismies ei muiden virkatehtävien-
16081: asiassa ehdotuksensa ottaen huomioon erityises- sä vuoksi ole kansliassa, esitetään toimimuutok-
16082: ti sen, mitä eduskunta on vastauksessaan halli- sia niin, että kaikissa nimismiespiireissä on ai-
16083: tuksen esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi nakin kanslistin toimi ja yli 8 000 asukkaan ni-
16084: vuodelle 1979 asiassa lausunut. mismiespiireissä toimistosihteerin toimi. Suu-
16085: Eduskunta oli vastauksessaan hallituksen esi- rimmissa nimismiespiireissä kansliahenkilökunta
16086: tykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle on jaettu tehtävittäin osastoihin ja yli 25 000
16087: 1979 edellyttänyt selvitettävän paikallispoliisin asukkaan piireissä tulisi näin ollen olla vähin-
16088: ylikonstaapelien, vanhempien konstaapelien ja tään 2 toimistosihteerin tointa. Vastaavasti esi-
16089: nuorempien konstaapelien sekä nimismiespiirien tetään yli 10 000 asukkaan kaupunkien poliisi-
16090: toimistohenkilöstön toimirakenteen kehittämistä laitoksiin perustettavaksi toimistosihteerin toi-
16091: sekä liikkuvan poliisin ylikonstaapelien, van- mi ja pienempiin poliisilaitoksiin ainakin kans-
16092: hempien ja nuorempien konstaapelien toimira- listin toimi. Poliisilaitosten keskinäistä ja ni-
16093: kenteen muuttamista. Työryhmä on suorittanut mismiespiirien keskinäistä henkilöstörakennetta
16094: selvityksen paikallispoliisin ja liikkuvan poliisin on eräissä tapauksissa pyritty yhtenäistämään.
16095: toimirakenteen kehittämisen osalta. Täten toimistosihteereiden toimia tulisi lisä-
16096: Työryhmä toteaa toimistohenkilökunnan toin- tä perustamalla uusia toimia seuraavasti: yksi
16097: ten muutoksista: toimistosihteeri V 17, 19 toimistosihteeriä V 16
16098: Toimistohenkilöstön virkanimikkeiden yh- ja 10 toimistosihteeriä V 15.
16099: denmukaistamiseksi on viime aikoina eri hallin- Työryhmän esittämät tointen lisäykset tulisi
16100: nonaloilla selvitetty mahdollisuuksia yhdenmu- kiireellisesti saada budjettiin.
16101: kaistaa ja yksinkertaistaa toimistohenkilökunnan Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16102: virkanimikkeitä ottamalla esim. käyttöön toi- nioittavasti,
16103: mistovirkailijanimike, joka kattaisi toimistoapu-
16104: lainen-kanslisti -tason. Työryhmän käsityksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16105: mukaan myös poliisihallinnon osalta voitaisiin 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16106: harkita tämän nimikkeen käyttöönottoa. 26.53.01 lisäyksenä 1 022 988 markan
16107: On kohtuullista ja tarkoituksenmukaista, että määrärahan seuraavien tointen perusta-
16108: ko. tointen muutokset toteutetaan työryhmän miseksi: yksi toimistosihteeri V 17, 19
16109: ehdottamalla tavalla. Toimien muutoksesta ei toimistosihteeriä V 16 ja 10 toimisto-
16110: aiheudu kustannuksia. sihteeriä V 15 paikallispoliisin toimisto-
16111: Edelleen työryhmä toteaa, että paikallispolii- henkilökunnan henkilörakenteen kehit-
16112: sin toimistosihteereille, kanslisteille ja apulais- tämistä varten.
16113: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16114:
16115: Reino Breilin Pentti Lahti-Nuuttila
16116: 1981 vp. ~95
16117:
16118:
16119: Raha-asia-aloite n:o 368
16120:
16121:
16122:
16123:
16124: Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten
16125: Keskusliiton toiminnan tukemiseen
16126:
16127:
16128: Eduskunnalle
16129:
16130: Asumiseen liittyvät toimenpiteet asumiskus- ohjeita asuntodemokratian ja asuinympäristön
16131: tannusten alentamiseksi eivät suoranaisesti ole säilyttämisen ja kehittämisen kannalta.
16132: johtaneet myönteiseen tulokseen. Tosin juuri nyt Kansainvälinen Vuokralaisliitto ( Internatio-
16133: eräät suunnitteilla olevat ratkaisut osaltaan saat- nal Union of Tenants) (IUT) pitää kongressin
16134: tavat johtaa toivottuun tulokseen - ainakin ja siihen liittyvän seminaarin Suomessa 19.-
16135: oikeaan suuntaan johtaviksi. Vuokralaisten Kes- 22. 5. 1982. IUT:n jäseninä ovat kansalliset
16136: kusliitto on omilla toimenpiteillään ja valtion vuokralaisliitot Pohjoismaista, Saksan Liittota-
16137: pieneksi katsottavan rahoitustuen edellytyksin savallasta, Ranskasta ja Sveitsistä sekä Italias-
16138: pyrkinyt edesauttamaan vuokralla-asumisen ta. Lisäksi kokoukseen osallistuu tarkkailijoita
16139: mahdollisuuksia. Liitto toimenkuvansa mukai- mm. Englannista. Kun Vuokralaisten Keskusliit-
16140: sesti pyrkii enenevässä määrin suorittamaan to joutuu hoitamaan kokoukseen liittyviä jär-
16141: tärkeäksi katsottavaa valistustyötä vuokralla- jestelyjä, tulevat nämä aiheuttamaan liitolle tu-
16142: asujien ja vuokralaisjärjestöjen piirissä. Liiton levana toimintavuonna huomattavia lisäkustan-
16143: asiantuntemusta on käytetty monissa yhteyk- nuksia.
16144: sissä käsiteltäessä asuntopolitiikan kokonaisuu- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotam-
16145: den keskeisiä kysymyksiä. me kunnioittavasti,
16146: Vuokralaisten Keskusliitto osallistuu voima-
16147: varojensa mukaan myös alan kansainväliseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16148: toimintaan. Nämä yhteydet on katsottava vält- 1982 tulo- ja menoarvioon 130 000
16149: tämättömiksi alan kehityksen, laajemman seu- markkaa Vuokralaisten Keskusliiton toi-
16150: rannan ja asuntopolitiikan järjestötyön voimis- minnan tukemiseen ja kansainvälisen
16151: taiDiseksi Suomessa. Näillä yhteyksillä on saata- konferenssin järjestämisen kustannuk-
16152: vissa myös käyttökelpoisia ideoita ja Sovellutus- sien peittämiseen.
16153: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
16154:
16155: Reino Breilin Jermu Laine Hannu Tapiola
16156: Eino Loikkanen Pentti Lahti-Nuuttila Seija Karkinen
16157: Lea Savolainen Markus Aaltonen Kaisa Raatikainen
16158: Matti Luttinen Olli Helminen Tellervo Koivisto
16159: Mikko Elo Aimo Ajo Bror Lillqvist
16160: Seppo Tikka Saara-Maria Paakkinen Jouko Tuovinen
16161: Juhani Surakka Lasse Lehtinen Kaj Bärlund
16162: Helge Siren Juhani Raudasoja Pirjo Ala-Kapee
16163: Peter Muurman Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari
16164: Jorma Rantala Pertti Hietala Pekka Starast
16165: Matti Puhakka
16166: 396 1981 vp.
16167:
16168: Raha-asia-aloite n:o 369
16169:
16170:
16171:
16172:
16173: Breilin: Määrärahan osoittamisesta valtion Salon virastotalon
16174: peruskorjaustöiden aloittamiseksi
16175:
16176:
16177: Eduskunnalle
16178:
16179: Valtion Salon virastotalo on pitemmän ajan Edellä olevaan perusteluun viitaten olisikin
16180: ollut tarkoitus peruskorjata ja saneerata. Han- korjaustoimiin päästävä käsiksi pikaisesti.
16181: ke on toistuvasti viivästynyt ja talo nykyisessä Ehdotan,
16182: kunnossaan haittaa työtehtävien joustavaa suo-
16183: rittamista puhumattakaan työntekijöiden työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16184: ympäristöön kohdistuvista haitoista. Myös työ- 1982 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
16185: maaruokailu tulisi hoidetuksi, mikäli päästäisiin markkaa valtion Salon virastotalon pe-
16186: käsiksi peruskorjaustyöhön. ruskorjaustöiden aloittamiseksi.
16187: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
16188:
16189: Reino Breilin
16190: 1981 vp. 397
16191:
16192: Raha-asia-aloite n:o 370
16193:
16194:
16195:
16196:
16197: Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pitäjänmäen
16198: työklinikan toimintaan
16199:
16200:
16201: E d u s k u n n a lle
16202:
16203: Pitäjänmäen työklinikan valtionapua ollaan ehdotettu 450 000 mk. Laitoksen henkilökunta
16204: kaventamassa kolmanneksella sen sijaan, että sitä on aina ollut pienin mahdollinen ja järkevällä
16205: olisi nostettu edes inflaatiokorjauksen verran. toimintatasolla. Supistamalla ei toimintaa enää
16206: Vähennykseen on ilmeisesti johtanut voida jatkaa. Lopettaminen merkitsisi n. 12 000
16207: HYKS:n Mäntytien uusi, epilepsiaa ja toispuo- vuotuisen kokonaiskäynnin sijoittamista keskus-
16208: lista halvausta peteville sekä muille neurologi- sairaalatasolle ja laitoksen muun merkittävän
16209: sille erityisryhmille avattu uusi yksikkö. On ar- sosiaalisen epilepsiatyön loppumista.
16210: veltu tämän kattavan myös Pitäjänmäen työkli- Eduskunnan myöntämä valtionapu on ollut
16211: nikan toiminnan. vuodesta 1976 lähes samansuuruinen. Tosin
16212: Käytäntö on kuitenkin jo osoittanut, että vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon eduskunta
16213: uusi yksikkö ei ole vähentänyt Pitäjänmäen työ- myönsi klinikalle tuntuvan hallituksen esityk-
16214: klinikan merkitystä eikä sen potilasmääriä. Uusi sestä poikkeavan lisämäärärahan. Valtionavus-
16215: yksikkö on sen sijaan mahdollistanut entistä tusta klinikka tarvitsee nykyisin lähinnä käyttö-
16216: paremman yhteistyön HYKS:n neurologian kli- määrärahaksi. Myöskään vertailut keskussairaa-
16217: nikan kanssa ja auttanut keskittymistä kunkin lan toimenpiteisiin toimialalla eivät täysin vas-
16218: omaan erityisalaan. taa tarpeita todellisuuden kanssa, vaan tehtäviä
16219: Pitäjänmäen työklinikka on yli 10 vuotta sit- ja toimenpiteitä tarvitaan edelleen klinikan ta-
16220: ten epilepsiaa poteville perustettu avohoidon holta, kuten tähänkin asti. Pitäjänmäen työkli-
16221: neurologinen tutkimus-, hoito- ja kuntoutuslai- nikan lopettaminen merkitsisi noin 12 000 poti-
16222: tos. Potilaskäyntien kokonaismäärä on vuosit- laskäynnin sijoittamista keskussairaalatasolle.
16223: tain ollut n. 12 000. Toiminnaltaan laitos sijoit- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdo-
16224: tuu keskussairaala- ja terveyskeskustason vä- tamme kunnioittaen,
16225: liin yhteistyössä näiden kanssa. Suoran potilas-
16226: kohtaisen toiminnan lisäksi laitos järjestää Hel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16227: singin Epilepsiayhdistyksen kanssa myös työ- 1982 tulo- ja menoarvioon 250 000
16228: hönvalmennusta, pitkäaikaiskuntoutusta ja so- markan määrärahan Pitäjänmäen työkli-
16229: peutumisvalmennusta. nikan toiminnan avustamiseksi käyttö-
16230: Eduskunnan myöntämä valtionapu on vuo- määrärahana.
16231: desta 1976 ollut 600 000 mk. Nyt budjetissa on
16232: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
16233:
16234: Reino Breilin Lea Savolainen Olavi Martikainen
16235: Kaisa Raatikainen Helvi Niskanen Jouko Skinnari
16236: 398 1981 vp.
16237:
16238: Raha-asia-aloite n:o 371
16239:
16240:
16241:
16242:
16243: Breilin: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle käytettäväksi
16244: kodinkoneiden hankintaan vaikeavammaisille henkilöille
16245:
16246:
16247: Eduskunnalle
16248:
16249: Vammaisuus vaikeuttaa suuresti päivittäisistä Voimassa olevan invaliidihuoltolain perusteel-
16250: kotiaskareista suoriutumista. Asunto varustei- la kodinkoneita ei voida myöntää. Kodin ko-
16251: neen on keskeisen tärkeä vaikeavammaisen suo- neistamisella voidaan kuitenkin merkittävästi
16252: riutumisen kannalta. Vaikeavammainen ei sel- lisätä omatoimista selviytymistä ja jopa välttää
16253: viä itsenäisesti kotitöistään muuten kuin kodin- kallis ja epätarkoituksenmukainen laitoshoito.
16254: koneiden avulla. Yksin asuvilla liikunta- ja Invalidiliitto ry. on avustanut vammaisia tar-
16255: muilla vaikeavammaisilla ei ole mahdollisuutta peellisten kodinkoneiden hankinnoissa. Vapaa-
16256: turvautua perheenjäsenten apuun, vaan heidän ehtoista sosiaalityötä harjoittavan järjestön ta-
16257: on selviydyttävä jokapäiväisistä toiminnoistaan loudelliset voimavarat eivät kuitenkaan riitä
16258: aivan yksin. Kodinhoitoon liittyvät tehtävät edes välttämättömimmän tarpeen tyydyttämi-
16259: tuottavat erityisiä hankaluuksia myös vammai- seen, joten yhteiskunnan tuki on tarpeen.
16260: sille perheenhuoltajille. Vaikeavammainen per- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
16261: heenäiti ei suoriudu ilman kodinkoneita esim.
16262: perheen vaatehuollosta, ruuan valmistuksesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16263: eikä kodin siivoamisesta. Vaikeavammaisen ko- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 33.44
16264: tona asumisen edellytyksiin kuuluu mm. kodin- uudelle momentille 100 000 markan
16265: koneet. Lisäksi on todettu monien vammaisten määrärahan Invalidiliitto ry:lle käytet-
16266: asuvan hyvinkin puutteellisesti varustetuissa täväksi kodinkoneiden hankintaan vai-
16267: asunnoissa, joissa omatoiminen selviytyminen keavammaisille henkilöille.
16268: vaatii suuria ponnistuksia.
16269: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16270:
16271: Reino Breilin
16272: 1981 vp. 399
16273:
16274: Raha-asia-aloite n:o 372
16275:
16276:
16277:
16278:
16279: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöministeriön
16280: perustamisen edellyttämiin toimenpiteisiin
16281:
16282:
16283: Eduskunnalle
16284:
16285: Eduskunta edellytti, silloin kun se hyväksyi ympäristönsuojelun keskushallinnon kokoami-
16286: ympäristönsuojelun hallinnon uudistamista tar- nen yhteen vielä on tekemättä.
16287: koittavat lakiesitykset vuonna 1972, että halli- Ympäristöministeriöön olisi sijoitettava kaik-
16288: tus kiirehtii suunnitelmia ympäristönsuojelun ki varsinaisen ympäristönsuojelun lohkot. Kaa-
16289: kannalta tärkeiden toimintojen keskittämiseksi voitusasiat ovat ympäristönsuojeluasioille niin
16290: valtionhallinnossa omaksi ympäristönsuojelumi- läheisiä, että myös ne voitaisiin luontevimmin
16291: nisteriöksi. Asia on tämän jälkeen ollut valtio- hoitaa nimenomaan ympäristöministeriössä, ku-
16292: neuvoston kanslian asettaman työryhmän ja ten asian laita on mm. Norjassa ja Tanskassa.
16293: valtion keskushallintokomitean valmisteltavana. Eräänä vaihtoehtona on mainittu asunto- ja
16294: V aitioneuvoston kanslian asettama työryhmä ympäristöministeriö. Tällaista ministeriötä pää-
16295: päätyi 1974 esitykseen ympäristöministeriön pe- tyivät nimenomaan ehdottamaan sekä valtio-
16296: rustamisesta. Valtion keskushallintokomitea neuvoston kanslian asettama työryhmä että val-
16297: puolestaan teki saman ehdotuksen ensimmäises- tion keskushallintokomitea.
16298: sä osamietinnössään (Komiteanmietintö 1975: Aika on kypsä ympäristöministeriön perus-
16299: 120) vuonna 1975. tamiselle. Käytännön toimet vaatisivat kuiten-
16300: Ympäristöministeriön perustaminen on vält- kin vielä jonkin verran aikaa ja työtä. Tämän
16301: tämätön edellytys sille, että ympäristön suo- johdosta ehdotamme,
16302: jeleminen ryhdytään ottamaan huomioon yh-
16303: teiskunnan kaikessa toiminnassa. Se tekisi myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16304: mahdolliseksi johdonmukaisten ja tehokkaiden 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 23.99
16305: ympäristönsuojelulakien aikaansaamisen sekä uudelle momentille 250 000 markkaa
16306: yhtenäisen lupa-, ilmoitus-, valvonta- ja seuran- ympäristöministeriön perustamisen edel-
16307: tajärjestelmän luomisen ympäristönsuojelua var- lyttämiä selvityksiä ja valmisteluja var-
16308: ten. Suomi on viimeisiä teollisuusmaita, joissa ten.
16309: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
16310:
16311: Kaj Bärlund Tellervo Koivisto Pirkko Valtonen
16312: Hannu Tapiola Arvo Salo Olli Helminen
16313: Matti Luttinen Seppo Tikka Eino Grönholm
16314: Mikko Rönnholm Markus Aaltonen Liisa Jaakonsaari
16315: Tarja Halonen Risto Tuominen Pekka Starast
16316: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Suonio Helge Siren
16317: Jacob Söderman Anna-Liisa Piipari Peter Muurman
16318: Pertti Hietala
16319: 400 1981 vp.
16320:
16321: Raha-asia-aloite n:o 373
16322:
16323:
16324:
16325:
16326: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta historiallisten kaupun-
16327: kien kunnallisteknisten töiden avustuksiin
16328:
16329:
16330: Eduskunnalle
16331:
16332: Vuosikymmenien viivyttelyn jälkeen on tu asuntohallituksessa ja sisäasiainministeriössä
16333: maamme vanhaa rakennuskantaa ryhdytty kor- ja näiden esityksestä on laadittu muutokset
16334: jaamaan siten, että miljöö pyritään säilyttä- lainsäädäntöön. Muutosesitykset ovat jo edus-
16335: mään. Valtioneuvosto on nimennyt ne kohteet kunnassa käsiteltävinä ja tarkoituksena on saa-
16336: eri kaupungeissa ja kunnissa, joihin on vajaan da ne voimaan 1 päivänä marraskuuta 1981.
16337: kahden vuoden ajan koeluontaisesti ollut voi- Kunnallisten asiantuntijoiden käsityksen mu-
16338: massa asuntohallituksen kautta annettava pe- kaan muutosehdotukset eivät ole riittävän suu-
16339: rusparannuslainoitus erotuksena yleisestä perus- ria aiheuttaakseen haluttuja muutoksia. Koko-
16340: korjauslainoituksesta. Esimerkkinä mainitta- naan puuttuu vielä lainoitus ja avustukset kun-
16341: koon Porvoo, Loviisa ja Rauma, Suonenjoki ja nan vastuualueeseen kuuluvaan kunnallistek-
16342: Iin kunta. niikkaan, joka historiallisissa kaupungeissa tu-
16343: On osoittautunut selväksi, että perusparan- lee normaalia paljon kalliimmaksi. Esimerkiksi
16344: nuslainoituksen vaatima byrokratia on kohtuut- museoviraston vaatiman mukulakivipinnan ra-
16345: toman monimutkainen ja lainaehdot liian rajoit- kentaminen on noin neljä kertaa kalliimpaa as-
16346: tavia tai kovia. Lainoja ei ole haettu siinä mää- falttiin verrattuna.
16347: rin kuin rappeutuneen rakennuskannan enti- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16348: söinti edellyttäisi. Korjaustöitä tehdään enene-
16349: vässä määrin pelkästään normaaleilla pankkilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16350: noilla ja yksityisvaroilla. Tämä merkitsee käy- 1982 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
16351: tännössä kiinteistöjen omistaja- ja asukaskannan mentille 26.12.85 500 000 markkaa käy-
16352: siirtymistä varakkaille ruokakunnille. Näin tettäväksi avustuksena historiallisten
16353: alueiden moni-ilmeisyys katoaa ja maamme his- kaupunginosien kunnallisteknisten töi-
16354: torialliset kaupunginosat muuttuvat eliittikau- den suorittamista varten.
16355: ptmginosiksi. Edellä oleva tilanne onkin todet-
16356: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16357:
16358: Kaj Bärlund Tellervo Koivisto Eino Grönholm
16359: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Matti Hakala
16360: Mikko Rönnholm Arvo Salo Peter Muurman
16361: Risto Tuominen Hannu Tapiola
16362: 1981 rd. 401
16363:
16364: Firumsmotion nr 374
16365:
16366:
16367:
16368:
16369: Bärlund m. fl. : Om anvisande av höjt anslag för grundförbätt-
16370: ring av landsvägen Stensböle-Ebbo
16371:
16372:
16373: Tili Riksdagen
16374:
16375: Ett allmänt erkänt faktum är att vägsträckan 500 000 mark beviljades i budgeten för i år
16376: mellan Stensböle och Ebbo i Borgå landskom- och bara en lika stor summa föreslås för nästa
16377: mun hör rtill de allra värsta i fråga om trafik- år, betyder det att reparationsarbetena endast
16378: duglighet i hela regionen. Också trafikmyndig- kan inledas under nästa år. Vidare väcker de
16379: heterna har erkänt detta faktum genom att njugga anslagen en misstanke om att grundre-
16380: placera in en grundförbättring av vägen i sina pamtionen ingalunda blir färdig ens år 1983,
16381: program. Särskild tyngd åt grundreparationskra- som den framflyttade tidtabellen förutsätter.
16382: vet ger det att vägen leder tili Borgå landskom- I vilket fall som helst färdigställs vägavsnittet
16383: muns kommunalhem i Ebbo, som dagligen be- med nuvarande takt tidigast i slutet av år 1983.
16384: söks av ett stort antal anhöriga tili åldringarna i Med hänvisning tili ovan sagda föreslår un-
16385: hemmet. Vidare är service- och personaltrafiken dertecknade,
16386: tili åldringshemmet livlig.
16387: Mot den här bakgrunden är det med besvi- att Riksdagen i statsförslaget för år
16388: kelse man noterar regeringens förslag att endast 1982 måtte besluta inta ett tilläggsan-
16389: 500 000 mark anslås för grundreparationen slag om 2 000 000 mark för att säker-
16390: av Stensböle-Ebbo-vägen i statsbudgeten för ställa grundreparationen av vägsträckan
16391: 1982. Kostnadsförslaget för grundreparationen Stensböle-Ebbo i Borgå landskommun
16392: uppgår tili 6,6 miljoner mark. Eftersom före sommaren 1983.
16393: Helsingfors den 6 oktober 1981
16394:
16395: Kaj Bärlund Peter Muurman
16396:
16397:
16398:
16399:
16400: 51 088100408M
16401: 402 1981 vp.
16402:
16403: Raha-asia-aloite n:o 374 Suomen11os
16404:
16405:
16406:
16407:
16408: Bärlund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantien
16409: perusparannukseen välillä Stensböle-Epoo
16410:
16411:
16412: Eduskunnalle
16413:
16414: Yleisesti tunnettu tos1as1a on, että Porvoon kaa tulo- ja menoarviossa ja vain yhtä suurta
16415: maalaiskunnassa oleva Stensbölen ja Epoon summaa ehdotetaan ensi vuodeksi, merkitsee
16416: välinen tieosuus kuuluu liikennöimiskelpoisuu- tämä sitä, että korjaustyöt voidaan aloittaa vasta
16417: tensa kannalta alueen kaikkein huonoimpiin. ensi vuonna. Edelleen herättävät vähäiset mää-
16418: Liikenneviranomaiset ovat myös myöntäneet rärahat epäilyksen siitä, että perusparannustyö
16419: tämän tosiasian sijoittamalla tien perusparanta- ei tule valmiiksi edes vuonna 1983, mitä myö-
16420: misen ohjelmiinsa. Erityisen painon perusparan- häistetty aikataulu edellyttää. Joka tapauksessa
16421: nusvaatimuksille antaa se seikka, että tie vie tieosuus valmistuu nykyisellä vauhdilla aikaisin-
16422: Porvoon maalaiskunnan Epoon kunnalliskodin, taan vuoden 1983 lopussa.
16423: jossa käy päivittäin lukuisia vanhusten omaisia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16424: Lisäksi on palvelu- ja henkilökunnan liikenne nioittavasti,
16425: vanhainkotiin vilkasta. ·
16426: Edellä oleva huomioon ottaen voidaan petty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16427: myksellä todeta hallituksen ehdottavan valtion 1982 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
16428: tulo- ja menoarvioon ainoastaan 500 000 mar- 2 000 000 markan määrärahan Porvoon
16429: kan määrärahaa Stensbölen-Epoon tien perus- maalaiskunnassa siiaitsevan Stensbölen
16430: parannusta varten. Perusparannuksen kustan- ;a E poon välisen tieosuuden perusparan-
16431: nusarvio on 6,6 miljoonaa markkaa. Koska nuksen varmistamiseksi ennen kesää
16432: kuluvaksi vuodeksi myönnettiin 500 000 mark- 1983.
16433: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16434:
16435: Kaj Bärlund Peter Muurman
16436: 1981 rd. 40,3
16437:
16438: Finansmotion nr 375
16439:
16440:
16441:
16442:
16443: Bärlund: Om anvisande av anslag för grundreparation av den
16444: s.k. Fagervik-vägen mellan Snappertuna och lngå
16445:
16446:
16447: T i 11 Ri k s d a g en
16448:
16449: Den så kallade Fagervik-vägen, väg nummer heten av Raseborgskorsningen, vilket lämnar
16450: 110, från Raseborg genom Snappertuna via lngå-delen av vägen helt utan förbättringsåt-
16451: Fagervik tili lngå, är den kanske viktigaste gärder tillsvidare.
16452: förbindelsevägen för trafiken i den sydligaslte Med hänvisning tili det ovan sagda föreslår
16453: delen av västra Nyland. Särski1t för den lokala undertecknad,
16454: befolkningens behov är vägen av central be-
16455: tydelse. att Riksdagen i statsförslaget för år
16456: Befolkningen i området har redan länge varit 1982 på moment 31.24.77 måtte uppta
16457: missnöjd över Fagervik-vägens eländiga skick. ett anslag om 1 000 000 mark för pla-
16458: Trots det föreligger inga konkreta planer för nering och påbörjande av grundrepa-
16459: att förbättra och grundreparera vägen. Vägmäs- rationsarbetet på Fagervik-vägen ( väg
16460: tardistriktets hjälparbetsprogram uppt:ar veter- nr 110) mellan Snappertuna och Ingå.
16461: ligen åtgärder endast för vägsträckan i när-
16462: Helsingfors den 6 oktober 1981
16463:
16464: Kaj Bärlund
16465: 404 1981 vp.
16466:
16467: Raha-asia-aloite n:o 375 Suomennos
16468:
16469:
16470:
16471:
16472: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ns. Fagervikin tien perus-
16473: parannukseen välillä Snappertuna-Inkoo
16474:
16475:
16476: Eduskunnalle
16477:
16478: Tie n:o 110, ns. Fagervikin tie, joka kulkee ainoastaan Raaseporin tien risteyksen lähistöllä,
16479: Raaseporista Snappertunan halki Fagervikin minkä johdosta Inkoon tieosuus jää toistaiseksi
16480: kautta Inkooseen, on ehkä Länsi-Uudenmaan kokonaan vaille tienparannustoimenpiteitä.
16481: eteläisimmän osan liikenteen tärkein yhdystie. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16482: Erityisesti paikallisen väestön tarpeita silmällä tavasti,
16483: pitäen sen merkitys on keskeinen.
16484: Alueen väestö on jo kauan ollut tyytymätön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16485: Fagervikin tien huonokuntoisuuteen. Tästä huo- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16486: limatta ei ole olemassa mitään konkreettisia 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16487: suunnitelmia tien parantamiseksi tai peruspa- Fagervikin tien (tie n:o 110) peruspa-
16488: rannuksen suorittamiseksi. Tiemestaripiirin apu- rannustöiden aloittamiseksi Snappertu-
16489: työohjelmaan sisältyy tiettävästi toimenpiteitä nan ja Inkoon välillä.
16490: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16491:
16492: Kaj Bärlund
16493: 1981 vp. 405
16494:
16495: Raha-asia-aloite n:o 376
16496:
16497:
16498:
16499:
16500: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
16501: län rakentamiseen Ruotsinpyhtään Tesjoelta Loviisaan
16502:
16503:
16504: Eduskunnalle
16505:
16506: Ruotsinpyhtään kunnan ja Loviisan kaupun- työssä käyvät tesjokelaiset käyttävät pyörällä
16507: gin viranomaiset ovat useaan otteeseen korosta- samaa reittiä. Ei ole kohtuullista, että nämä
16508: neet kevyen liikenteen väylän rakentamisen tar- ihmiset joutuvat päivittäin liikenteessä suurelle
16509: peellisuutta Tesjoen kylästä Loviisan kaupun- vahinkotiskille alttiiksi vain siksi, että välttä·
16510: kiin. Vilkkaasti liikennöity maantie on osoittau- mätön kevyen liikenteen väylä puuttuu.
16511: tunut erittäin vaaralliseksi kulkuväyläksi kevyen Yllä olevaan viitaten ehdotamme,
16512: liikenteen kannalta. Useita onnettomuuksia on
16513: sattunut tällä tieosuudella. että Eduskunta ottaisi valtion vuodert
16514: Erityisen välttämättömäksi tämän kevyen lii- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16515: kenteen väylän rakentamisen tekee se seikka, 31.24.77 2 000 000 markan määrärahan
16516: että useat kymmenet peruskoulun yläasteen op- kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
16517: pilaat kulkevat päivittäin pyörällä koulumatkan- Ruotsinpyhtään T esjoen kylästä Lovii-
16518: sa Tesjoelta Loviisaan. Myös monet Loviisassa san kaupunkiin.
16519: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16520:
16521: Kaj Bärlund Tauno Valo
16522: Risto Tuominen Matti Hakala
16523: 1981 vp.
16524:
16525: Raha-asia-aloite n:o 377
16526:
16527:
16528:
16529:
16530: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Emäsalon luotsiaseman
16531: laajentamiseen
16532:
16533:
16534: Eduskunnalle
16535:
16536: Emäsalon luotsiaseman laajennustyöt olisi aseman kutterinhoi:tajien määrä tulee lisäänty-
16537: saatava kiireellisesti käyntiin. Luotsihenkilöstö- mään, mutta heille ei ole osoitettavissa min-
16538: määrään nähden jo ennestään liian pienelle käänlaisia majoitustiloja.
16539: aseinalle on. viime vuoden aikana tullUJt lisää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16540: neljä luotsia, jotka. on sijoitettu tilapäisparak-
16541: kiin. Vieraileville luotseille on varattu yksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16542: pieni huone yhteismajoitusta varten. Aseman 1982 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
16543: taloushenkilökunnalla ei ole minkäänlais1ta omaa 1 900 000 markkaa Emäsalon luotsi-
16544: erillistä tilaa, pukeutumis- ja saniteettitiloista aseman laa;ennustöiden käyntiinsaatta-
16545: puhumattakaan. Lisäksi on huomattava, että miseksi kiireellisenä.
16546: Helsingissä. 6 päivänä lokakuuta 1981
16547:
16548: Kaj Bärlund Kaarina Suonio
16549: 1981 vp. 407
16550:
16551: Raha-asia-aloite n: o 378
16552:
16553:
16554:
16555:
16556: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenkulttuurin tutki-
16557: muslaitoksen perustamisen suunnitteluun
16558:
16559:
16560: Eduskunnalle
16561:
16562: Suomessa on kolmen korkeakoulun yhteydes- kypäivänä enemmtston kulttuuri, ei sen tutki-
16563: sä ns. kansanperinteen tutkimuslaitokset. Näis- musta voida enää jättää muutaman harvan
16564: sä tutkitaan pääasiallisesti ns. kansankulttuuria, asiasta kiinnostuneen tutkijan selvitettäväksi.
16565: joka perinteellisesti ymmärretään talonpoikais" Tämä ei ole mahdollista taloudellisesti eikä tut-
16566: kulttuuriksi. Lisäksi eräät näistä laitoksista ovat kijaresurssit huomioonottaen. Ainoa keino
16567: tutkimusohjelmissaan ottaneet huomioon myös asian ratkaisemiseksi on erityisen työväenkult-
16568: säätyläis- ja pappilakulttuurin. Sen sijaan viime tuuria tutkivan ja selvittelevän tutkimuslaitok-
16569: vuosisadan jälkipuoliskolla alkanut yhteiskun- sen perustaminen.
16570: nallinen ja teollinen muutos on saanut vähän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16571: huomiota osakseen kulttuuritutkimuksessa. Käv- nioittaen,
16572: tännössä tämä on merkinnyt sitä, että teolli-
16573: suustyöväestön henkinen ja aineellinen kulttuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16574: ri on selvittämättä. 1982 tulo- ;a menoarvioon 500 000
16575: Koska kuitenkin kysymyksessä on varsin laa- markkaa työväenkulttuurin tutkimuslai-
16576: jan yhteiskuntaluokan edustama kulttuuri, Oy- toksen perustamisen suunnitteluun.
16577: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16578:
16579: Paula Eenilä Saara-Maria Paakkinen Helvi Niskanen
16580: Pirjo Ala-Kapee Arvo Salo Pertti Hietala
16581: Olli Helminen Juhani Raudasoja Helge Siren
16582: Risto Tuominen E.-J. Tennilä Seppo Tikka
16583: Tellervo Koivisto Aimo Ajo Maija Rajantie
16584: Mikko Rönnholm Niilo Koskenniemi Pekka Starast
16585: Ensio Laine Jouko Skinnari Anna-Liisa Jokinen
16586: Marjatta Stenius-Kaukonen Liisa Jaakonsaari Heli Astala
16587: Kaarina Suonio Tarja Halonen
16588: 408 1981 vp.
16589:
16590: Raha-asia-aloite n:o 379
16591:
16592:
16593:
16594:
16595: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontor-
16596: juntaan Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueella
16597:
16598:
16599: Eduskunnalle
16600:
16601: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
16602: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
16603: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
16604: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
16605: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimis- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
16606: tölle ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuu- jen vaaraa ilmenisi.
16607: teen uusia tutkimustuloksia vesak:komyrkkyjen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16608: vaarallisuudesta. Viime aikana on jopa paljas- nioittavasti,
16609: tunut näiden tutkimustulosten salailua. Myös
16610: esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vähek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16611: syntää vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta koh- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16612: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16613: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
16614: yleisön ankarasta vastustuksesta huolimatta. juntaan Turun tie- ja vesirakennuspiirin
16615: alueella.
16616: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16617:
16618: Paula Eenilä Sauli Hautala Heli Astala
16619: Mikko Rönnholm Anna-Liisa Jokinen Pekka Vennamo
16620: 1981 vp. 409
16621:
16622: Raha-asia-aloite n:o 380
16623:
16624:
16625:
16626:
16627: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin paikal-
16628: listien rakentamiseen
16629:
16630:
16631: E d u s k u n n a.ll e
16632:
16633: Pyhämaan kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin josta yhteydestä TVL:n Turun piirillä on ole-
16634: vuoden 1974 alusta. Matka Pyhämaan kaupun- massa valmis ja vahvistettu tiesuunnitelma.
16635: ginosan Lyökistä kantakaupunkiin on 35,1 km, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16636: koska tie kiertää mantereen kautta. Pyhämaalla
16637: asuvien matka kaupunkinsa keskustaan on koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16638: tuuttoman pitkä, ja sitä voitaisiin lyhentää huo- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
16639: mattavasti, mikäli rakennettaisiin suora paikal- markkaa Lepäisten-Lyökin paikallis-
16640: listietasoinen yhteys välille Lepäinen-Lyökki, tien rakentamiseen.
16641: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16642:
16643: Paula Eenilä Sauli Hautala
16644: Mikko Rönnholm Anna-Liisa Jokinen
16645: Heli Astala
16646:
16647:
16648:
16649:
16650: 52 088100408M
16651: 410 1981 vp.
16652:
16653: Raha-asia-aloite n:o 381
16654:
16655:
16656:
16657:
16658: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
16659: rakentamiseen väleille Kaarina-Houtskär ja Kustavi-Turku
16660:
16661:
16662: Eduskunnalle
16663:
16664: Pyöräilyn suosio on viime vuosina jatkuvasti kilpa-ajo losseille on pyöräilijöille niin suuri
16665: kasvanut. Näin siitä huolimatta, että kevyen vaaratekijä, että saaristotieltä kannattaa pysyä
16666: liikenteen väyliä on toistaiseksi harvassa, ja pyörinensä poissa. Kuitenkin saaristoluonto
16667: siellä, mistä ne puuttuvat, ainoastaan innok- houkuttelee kansalaisia kesänviettoon, niitäkin,
16668: kaimmat ja uhkarohkeimmat pyöräilijät uskal- joilla ei ole omaa mökkiä siellä. Matkailun
16669: tautuvat tielle. Pyöräilyn suosio terveellisenä. kehittämisen kannaltakin kevyen liikenteen
16670: ja huokeana matkustusmuotona tulee kuiten- väylien rakentaminen saaristoon olisi tärkeätä.
16671: kin energian hinnan tulevaisuudessakin mitä Samalla tulisi luonnollisesti kehittää myös saa-
16672: todennäköisimmin noustessa huomattavalla riston leirialueita.
16673: vauhdilla kasvamaan sen mukana. Jotta saaristo avautuisi kaikelle kansalle
16674: Siksi pyöräilyn kehittymiselle niin työmat- kesämatkailukohteiden parhaimpiin kuuluvana,
16675: kailun kuin kesäisen perhematkailun, "kansan- ja jotta kotimaanmatkailua voitaisiin kansan-
16676: matkailun" mahdollistavana on luotava edelly- matkailun muodossa kehittää, ehdotamme kun-
16677: tykset. Pyöräilyn vaarat on poistettava raken- nioittaen,
16678: tamalla riittävästi kevyen liikenteen väyliä. - että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16679: Erityisesti kesämatkailukohteena Turun saaris- 1982 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
16680: to on suosittu. Pyörällä sinne ei kuitenkaan markkaa kevyen liikenteen väylien ra-
16681: nykyisellään pääse. Näin voidaan sanoa, sillä kentamiseksi Turun saaristoon väleil!e
16682: jatkuvat autojonot kapealla saaristotiellä ja Kaarina-Houtskär ;a Kustavi-Turku.
16683: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16684:
16685: Paula Eenilä Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
16686: Mikko Rönnholm Sauli Hautala Heli Astala
16687: Pekka Vennamo
16688: 1981 vp. 411
16689:
16690: Raha-asia-aloite n:o 382
16691:
16692:
16693:
16694:
16695: Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväentalojen
16696: korjauksiin
16697:
16698:
16699: Eduskunnalle
16700:
16701: Vuonna 1978 osoitettiin valtion tulo- ja me- Vuoden 1979 valtion tulo- ja menoarvioon
16702: noarviossa ensimmäistä kertaa määräraha työ- saatiin kuitenkin työväentaloille korjausmäärä-
16703: väentalojen korjaukseen. Aloite lähti liikkeelle raha enää vain siten, että samalla varattiin vas-
16704: siitä, että työväenkulttuuri oli maassamme taava summa myös nuorisoseurataloja varten.
16705: täysin laiminlyöty osakulttuuri. Vaikka se edus- Suhde on tämän jälkeen säilynyt samana. Niin-
16706: taa: kansamme suurta enemmistöä, on museo- pä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä-
16707: laitoksemme sen miltei täydellisesti laiminlyö- kin puolet määrärahasta on varattu nuorisoseu-
16708: nyt niin esineistön tallentamisen kuin keruu- ratalojen korjaamiseen määrärahaehdotuksen ol-
16709: ja tutkimustoiminnan ja näyttelytoiminnankin lessa yhteensä 5 200 000 mk. Vaikka nuoriso-
16710: osalta keskittyen yksinomaan talonpoikais-, pap- seurataloja onkin paljon ja vaikka niidenkin
16711: pila~,. säätyläis- ja saamel~iskulttuurien, siis vä- korjaaminen toimiviksi tiloiksi on suositeltavaa,
16712: hemmistökulttuurien vaalimiseen. ei ole oikeudenmukaista, että työväenkulttuu-
16713: Koska varoja on runsain määrin osoitettu rin ja talonpoikaiskulttuurin määrärahojen vä-
16714: kotiseutumuseoiden perustamiseen ( talonpoi- listä epäsuhtaa näin edelleenkin kasvatetaan
16715: kaiskulttuuri) ja niiden rakennusten sekä van- määrärahalla, joka alun alkaen oli tarkoitettu
16716: hojen pappiJoiden ja lukuisien kartanoiden säi- tämän kohtuuttoman epäsuhdan tasoittamiseksi
16717: lyttämiseen niiden kulttuurihistoriallisen merki- yksinomaan työväentaloille.
16718: tyksen vuoksi, olisi ollut vähintäänkin oikeus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16719: ja kohtuus, että vuosisadan alkupuolella raken- nioittaen,
16720: netut yleisesti melko perusteellista korjausta
16721: vaativat työväentalot kulttuurihistoriallisesti ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16722: vokkaina järjestäytyneen suomalaisen työväen- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16723: liikkeen "elävinä muistomerkkeinä" olisi voitu 29.99.51 lisäyksenä 2 600 000 markkaa
16724: säilyttää ja korjata valtion varoin oman erillisen työväentalojen korjauksiin.
16725: määrärahan turvin edelleenkin.
16726: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16727:
16728: Paula Eenilä Jouko Skinnari Seppo Tikka
16729: Juhani Raudasoja Liisa Jaakonsaari Maija Rajantie
16730: Olli Helminen Pirjo Ala-Kapee Pekka Starast
16731: E.-J. Tennilä Helvi Niskanen Anna-Liisa Jokinen
16732: Ensio Laine Pertti Hietala Heli Astala
16733: Aimo Ajo Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen
16734: Niilo Koskenniemi Helge Siren Kaarina Suonio
16735: Tarja Halonen Inger Hirvelä
16736: 412 ~981 vp.
16737:
16738: Raha-asia-aloite n:o 383
16739:
16740:
16741:
16742:
16743: Eenilä ym,: Määrärahan osoittamisesta kuljetusalan työsuojelu-
16744: tarkastajan viran perustamiseksi Turun ja Porin työsuojelu-
16745: piiriin
16746:
16747:
16748: Eduskunnalle
16749:
16750:
16751: Autoliikenne muodostaa muusta elinkeino- suojelupiireihin, joissa ei vielä ole kuljetusalan
16752: toiminnasta selvästi poikkeavan toiminta-alan, työsuojelutarkastajan virkaa, tulisi sellainen
16753: jolla työsuojelun ja liikenneturvallisuuden kan- mitä pikimmin perustaa.
16754: nalta on merkittävä yhteiskunnallinen vastuu- Turun ja Porin työsuojelupiirissä on voi-
16755: alue. makkaan ulkomaanliikenteen johdosta yhteensä
16756: Kuljetusalalle on eduskunnan päätöksellä eniten eli 365 kappaletta sellaisia kuljetusalan
16757: säädetty omat työaikaa koskevat lait, joissa työpaikkoja, jotka kuuluvat valtion työsuojelu-
16758: määrätään alalla toimivien pisimmät työajat viranomaisten tarkastettaviksi, mutta kuljetus-
16759: samoin kuin lepoajat. - Alalla on myös kan- alan työsuojelutarkastajan virka sieltä kuiten-
16760: sainvälisiä määräyksiä. Työaikalain noudatta- kin puuttuu. Turun ja Porin työsuojelupiiri
16761: misen valvonta maantieliikenteessä on kuiten- vaatisikin ensimmäiseksi tällaisen viran.
16762: kin puutteellinen, koska tarkastajia on aivan Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
16763: liian vähän. nioittaen,
16764: V aitioneuvoston asettama kuljetusalan työ-
16765: suojeluneuvottelukunta onkin yksimielisesti to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16766: dennut tarkastajien virkojen perustamisen tar- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16767: peellisuuden. Alan työntekijäjärjestö, Auto- ja 33.03.01 lisäyksenä 40 000 markkaa
16768: Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. on useamman kuljetusalan työsuojelutarkastajan viran
16769: vuoden ajan myös esityksillään vaatinut tar- (V 22) perustamiseksi Turun ja Porin
16770: kastajien virkojen perustamista. Kaikkiin työ- työsuojelu piiriin.
16771: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16772:
16773: Paula Eenilä Anna-Liisa Jokinen
16774: Mikko Rönnholm Heli Astala
16775: 1981 vp. 413
16776:
16777: Raha-asia-aloite n:o 384
16778:
16779:
16780:
16781:
16782: Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta monivammais-
16783: ten työhönsijoittamiseen
16784:
16785:
16786: Eduskunnalle
16787:
16788: Työrajoitteisten henkilöiden asema työmark- erittäin sopiviksi ja päteviksi, ovat automaation
16789: kinoilla on viime vuosina vaikeutunut. Työ- edetessä poistuneet.
16790: rajoitteisia työnhakijoita on työnvälityksessä Työnantajat ovat suhtautuneet liian ennak-
16791: tällä hetkellä noin 15 000. Tästä määrästä on koluuloisesti heidän työhönsä, vaikka he en-
16792: voitu sijoittaa työhön noin 3 200. Myös äs- nakkoluulottomilla työnantajilla ovat esim. eri-
16793: kettäin jätetyssä työllisyyslakikomitean mietin- laisissa vaihetöissä osoittautuneet erinomaisiksi
16794: nössä todettiin, että työrajoitteisten aseman työntekijöiksi. Monivammaiset aistivammaiset
16795: parantaminen on eräs lähivuosien tärkeimpiä ovat jääneet myös suojatyöpaikkojen ulkopuo-
16796: työvoimapoliittisia tehtäviämme. Sen vuoksi lelle. Näistä syistä vuoden 1982 tulo- ja meno-
16797: tarkoitukseen olisi osoitettava lisää määrä- arvioon tarvittaisiin lisää määrärahoja työrajoit-
16798: rahoja. teisten työhönsijoittamiseen, millä työllistettäi-
16799: Myös työrajoitteisten sisällä on eroja työhön- siin erityisesti monivammaisia.
16800: sijoitusmahdollisuuksissa. Kenties vaikeimmas- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16801: sa asemassa ovat viime vuosien kokemuksen
16802: perusteella olleet monivammaiset aistivammai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16803: set. Heidän kohdaltaan on käytäntö osoittau- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16804: tunut sellaiseksi, että heitä on ollut erittäin 34.30.62 (Työrajoitteisten työhön sijoit-
16805: vaikea sijoittaa sellaiseenkaan työhön, johon taminen) lisäyksenä 5 000 000 markkaa
16806: heillä on tarpeellinen koulutus ja valmentautu- erityisesti monivammaisten työhönsijoit-
16807: minen. Osittain työt, joihin heidät on havaittu tamista varten.
16808: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16809:
16810: Paula Eenilä Jouko Skinnari Pekka Starast
16811: Risto Tuominen Liisa Jaakonsaari Tarja Halonen
16812: Tellervo Koivisto Pirjo Ala-Kapee Kaarina Suonio
16813: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Anna-Liisa Jokinen
16814: Saara-Maria Paakkinen Helge Siren Heli Astala
16815: Juhani Raudasoja Maija Rajantie
16816: 414 1981 vp.
16817:
16818: Raha-asia-aloite n:o 385
16819:
16820:
16821: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin työ-
16822: väentalon peruskorjaamiseen työllisyysvaroin
16823:
16824:
16825: Eduskunnalle
16826:
16827: Uudenkaupungin kortteli III/5 on sekä his- rakennuksen kunto kiireellisesti vaatii. Uuden-
16828: toriallisesti että rakennustaiteellisesti arvokas kaupungin työväenyhdistyksellä ei halukkuu-
16829: kokonaisuus. Sen rakennuskannan muodostavat destaan huolimatta ole taloudellisia resursseja
16830: museona nykyään toimiva Junqvistin talo vuo- tällaisen korjauksen tekemiseen.
16831: sina 1847-56 rakennettuine asuin- ja ulko- Työväentalo palvelee koko kaupungin kult-
16832: rakennuksineen, kauppias F. Th. Lindrothin tuuritoiminnan tarpeita ainoana tilana, jossa
16833: vuonna 1954 rakennuttama talo, vuonna 1848 voidaan järjestää suuriakin tilaisuuksia.
16834: rakennettu nykyinen pappila sekä edelleen toi- Uudenkaupungin työllisyystilanne on erityi-
16835: minnassa oleva työväentalo. sesti rakennusalalla huono. Samanaikaisesti
16836: Koko kortteli kuuluu museoviraston vuonna vilkkaassa käytössä oleva ja kulttuurihistorial-
16837: 197 5 laatiman ehdotuksen mukaan Uudenkau- lisesti huomattava työväentalo on pikaisen pe-
16838: pungin miljöösuojelualueeseen. Rakennukset on ruskorjauksen tarpeessa. Näistä syistä johtuen
16839: kaikki luokiteltu niin huomattaviksi, että niitä on perusteltua, että korjaustoimenpiteet suori-
16840: ei saa purkaa eikä niiden ulkonäköä saa ilman tetaan työllisyysmäärärahojen turvin, erityisesti
16841: perusteltua syytä muuttaa. Näin ollen olisi koska aikaisemminkin on yhdistyksille myön-
16842: perusteltavissa korttelin muodostaminen yhte- netty varoja rakennuskustannuksiin. Esimer-
16843: näiseksi suojelukohteeksi. Tällä hetkellä on kiksi Yli-Paakkolan kotiseutuyhdistykselle on
16844: kuitenkin kiireellisintä kokonaisuuteen kuulu- museoalueen rakennustyökustannuksiin myön-
16845: van työväentalon pelastaminen rappeutumiselta. netty 9. 3. 1977 työvoimaministeriön päätök-
16846: Uudenkaupungin työväentalo rakennettiin sellä 1502/331/77 300 000 markan suuruinen
16847: N. Jakobsonin suunnitelmien mukaan, ja se määräraha valtion tulo- ja menoarvion momenc
16848: valmistui vuonna 1907. Rakennus on museo- tilta 34.50.61, joka koskee valtionapua työttö-
16849: viraston tekemässä esityksessä Uudenkaupun- myyden lieventämiseksi. Samoin on Rovanie-
16850: gin keskustan rakennushistorialliseksi suojelu- mellä nuorisoseuratalo saanut korjausmäärära-
16851: ohjelmaksi sijoitettu luokkaan II, joka sisältää han tältä momentilta. Äskettäin· myönnettiin
16852: paikalliselta kannalta kulttuurihistoriallisesti Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Lavian kylän
16853: arvokkaat ja miljöön kannalta tärkeät raken- osastolle toimitalon korjaustöihin työllisyys-
16854: nukset. Uudenkaupungin työväentalo on k·Ji- määrärahoja 90 000 mk.
16855: tenkin huomattava laajemmaltikin kuin paikal- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
16856: lisesti, sillä se on eräs harvoja sekä ulkoasul- nioittaen,
16857: taan että sisäosiltaan lähes alkuperäisenä säily-
16858: neitä työväentaloja. että Eduskunta ·Ottaisi valtion vuoden
16859: Myös opetusministeriö on tunnustanut ra- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16860: kennuksen arvon myöntämällä varoja sen kor- 34.50.61 1 200 000 markkaa Uuden-
16861: jaustöihin. Näillä rahoilla ei kuitenkaan pys- kaupungin työväentalon peruskorjauksetz
16862: tytä tekemään niin suuria korjauksia kuin mitä suorittamiseen työllisyystyönä.
16863: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16864:
16865: Paula Eenilä Pekka Vennamo Aimo Ajo
16866: Pirjo Ala-Kapee Seppo Tikka Maija Rajantie
16867: Risto Tuominen Kaarina Suonio Jouko Skinnari
16868: Tellervo Koivisto Arvo Salo Helvi Niskanen
16869: Heli Astala Mikko Rönnholm Pertti Hietala
16870: Tarja Halonen Ensio Laine Helge Siren
16871: Anna-Liisa Jokinen Saara-Maria Paakkinen Pekka Starast
16872: Juhani Raudasoja
16873: 1981 "~>· 415
16874:
16875: Raha-asia-aloite n:o 386
16876:
16877:
16878:
16879:
16880: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lukialaisten
16881: ja korkeakouluopiskelijoiden opintorahan perusasaan sen
16882: korottamiseksi
16883:
16884:
16885: Eduskunnalle
16886:
16887: Pääosa opintotuesta suoritetaan tätä nykyä sessa hallituksen toimenpiteistä hallitus ilmoit-
16888: opintolainana, jonka vuoksi velkaantuminen al- taa valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
16889: kaa olla vastavalmistuneiden suurimpia ongel- sisällytetyn useita kehittämistoimenpiteitä opin-
16890: mia. Vuonna 1979 opintonsa päättäneillä kor- tososiaalisten palvelujen osalta, mutta velkaan-
16891: keakouluopiskelijoilla oli keskimääräinen opin- tumisen kasvun rajoittamiseen tähtääviä opin-
16892: tolainamäärä hieman yli 26 000 markkaa. Huip- torahan lisäyksiä ei voitu silloin toteuttaa.
16893: puvelkaisten määrä on samanaikaisesti noussut Hallitus esittää tulo- ja menoarvioon varatta-
16894: hyvin nopeasti. Kun vuonna 1975 valmistui 61 vaksi erilliset määrärahat lukiolaisille ja amma-
16895: opiskelijaa, joilla opintolainamäärä valmistu- tillisten oppilaitosten opiskelijoille jaettaviksi
16896: mishetkellä ylitti 28 000 markkaa, oli näitä opintorahoiksi. Lukialaisten opintorahaa halli-
16897: vuonna 1979 valmistuneiden joukossa jo yli tus ilmoittaa korottavansa 100 markalla, mutta
16898: 4 100. Suurimmat opintolainamäärät lähentele- ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden ja
16899: vät jo 50 000 markkaa. kansanopistoissa opiskelevien opintorahaa 150
16900: Velkaantuminen heikentää olennaisesti toi- markalla. Eduskunta on kuitenkin hyväksyes-
16901: meentulomahdollisuuksia opintojen päätyttyä, sään joulukuussa 1979 hallituksen esityksen
16902: jolloin ansiot ovat pienimmillään, mikäli työ- n:o 122/1980 vp. opintotukilain muuttamises-
16903: paikkaa yleensä pystyy saamaan. Lisäksi opin- ta edellyttänyt, että "hallitus selvittää opintotu-
16904: tolainojen takaisinmaksun rasite on suurimmil- kijärjestelmän erilaiset kehittämismahdollisuu-
16905: laan juuri, kun tulisi perustaa perhe, hankkia det ja ryhtyy toimenpiteisiin opintotukijärjestel-
16906: asunto ja vastata lasten hoidosta ja kasvatuk- män kehittämistä koskevan tavoiteohjelman ai-
16907: sesta. kaansaamiseksi". Lisäksi eduskunta edellytti,
16908: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin estä- että "opintorahajärjestelmä saatetaan lukiossa
16909: mään lisäämällä tuntuvasti opintorahan osuutta ja lukioasteella lainsäädännöllisesti samaan ase-
16910: koko opintotuesta. Opintorahan osuuden lisää- maan muun koulutuksen kanssa ja että myös
16911: misellä pystytään myös vähentämään niitä epä- opintorahan määrä lukiossa korotetaan vastaa-
16912: varmuustekijöitä, joita rahalaitosten lainapoli- maan muussa keskiasteen koulutuksessa suori-
16913: tiikka esimerkiksi lisäehtojen muodossa saa ai- tettavaa opintorahaa".
16914: kaan. Hallituksen esitystä korkeakouluopiskeli- Syksyllä 1980 eduskunta käsitellessään halli-
16915: joiden opintorahan korottamiseksi vain 150 tuksen esitystä valtion vuoden 1981 tulo- ja
16916: markalla ei voi edellä olevien tavoitteiden va- menoarvioksi korotti lukialaisten opintorahan
16917: lossa pitää riittävänä. perusosan enimmäismäärän 500 markasta 800
16918: Eduskunta on käsitellessään joulukuussa markkaan, kun hallitus oli esittänyt vain 50
16919: 1979 hallituksen esitystä valtion vuoden 1980 markan korotusta. Ammatillisen koulutuksen
16920: tulo- ja menoarvioksi yksimielisesti lausunut opintorahan perusasaa eduskunta sivistysvalio-
16921: seuraavaa: "Eduskunta katsoo, että opiskelijoi- kunnan yksimielisestä ehdotuksesta korotti
16922: den jatkuvan velkaantumisen estämiseksi halli- vain 100 markalla, jotta eduskunnan aikaisem-
16923: tuksen tulee kiireellisesti laatia opintotuen ja min hyväksymää tavoitetta voitaisiin edes as-
16924: opintososiaalisten palvelujen kehittämissuunni- teittain toteuttaa. Hallitus on kuitenkin vas-
16925: telma". Vuodelta 1980 antamassaan kertomuk- toin eduskunnan yksimielistä tahtoa ehdottanut
16926: 416 Raha-asia-aloite n:o 386
16927:
16928:
16929: esityksessään valtion vuoden 1982 tulo- ja me- mk
16930: noarvioksi, että lukialaisten opintorahan perus- Lukialaisten opintorahan perusosa 31150 000
16931: osan enimmäismäärää korotettaisiin vain 100 Kansanopistossa opiskelevien
16932: markalla, ammatillisen koulutuksen opintora- opintorahan perusosa 7 700 000
16933: han perusosaa ja korkeakouluopiskelijoiden Ammatillisten oppilaitosten
16934: opintorahan perusosan enimmäismäärää 150 opiskelijoiden opintorahan
16935: markalla. perusosa 130 000 000
16936: Korkeakouluopiskelijoiden
16937: Jotta lukialaisten opintorahan perusosan opintorahan perusosa
16938: enimmäismäärää voitaisiin asteittain korottaa 47 100 000
16939: Opintorahan asumislisä 130 000 000
16940: samaksi muun keskiasteen koulutuksen opinto-
16941: Opintorahan huoltajanlisä 7 500 000
16942: rahan perusosan kanssa, olisi sitä korotettava
16943: tuntuvasti, esimerkiksi 300 markalla, kuten Yhteensä 353 450 000
16944: syksyllä 1980 eduskunnassa tehtiin. Korkea-
16945: kouluopiskelijoiden opintorahan perusosan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16946: enimmäismäärää tulisi korottaa myös 300 mar- nioittaen,
16947: kalla hallituksen ilmoittaman 150 markan si-
16948: jasta. Korotusten johdosta lukialaisten opinto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16949: rahaa varten tulisi varata lisää 6 400 000 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16950: markkaa ja korkeakouluopiskelijoiden opintora- 29.39.55 lisäyksenä 12 250 000 mark-
16951: haan vastaavasti 5 850 000 markkaa. kaa ylimääräisiin opintorahoihin lukia-
16952: laisten ja korkeakouluopiskelijoiden opin-
16953: Edellä olevien korjausten jälkeen käyttö- torahan perusosan enimmäismäärän ko-
16954: suunnitelman tulisi olla seuraava: rottamiseksi.
16955: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16956:
16957: Mikko Ekorre Heli Astala
16958: 1981 vp. 417
16959:
16960: Raha-asia-aloite n:o 387
16961:
16962:
16963:
16964:
16965: Ekorre: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ala-asteen kou-
16966: lunjohtajien täydennyskoulutuksen aloittamiseen
16967:
16968:
16969: Eduskunnalle
16970:
16971: Peruskouluasetuksen 105 a §:n mukaan pe- luttamista. Täysimääräinen koulunjohtajien kou-
16972: ruskoulun ala-astetta varten on perustettava lunjohdollinen, pedagoginen ja tuntikehysjär-
16973: rehtorin .virka, milloin koulun perusopetusryh- jestelmään kouluttaminen on vaikeata yhden
16974: mien määrä on pysyvästi vähintään 12. Tätä vuoden aikana. Tämä koulutus tulisi kuitenkin
16975: pienemmissä ala-asteen kouluissa ei ole rehto- jo käynnistää vuoden 1982 aikana. Tämän kou-
16976: rin virkaa vaan nämä tehtävät hoitaa koulun- lutuksen käynnistäminen maksaisi vuonna 1982
16977: johtaja. Ala-asteen koulunjohtajia on tällä het- noin 170 000 markkaa.
16978: kellä noin 3 650. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
16979: Peruskouluasetuksen 109 §: n mukaan perus- taen,
16980: koulun johtajan tulee osallistua johtajakoulutuk-
16981: seen. Peruskoulun ja lukion rehtorin osalta tätä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16982: koulutusta on järjestetty, koulunjohtajien osal- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16983: ta ei. Ala-asteen koulunjohtajat tarvitsevat kui- 29.50.28 (Kouluhenkilöstön täydennys-
16984: tenkin myös sekä johtamistaidollista että peda- koulutus) 170 000 markkaa peruskou-
16985: gogista täydennyskoulutusta. Suunnitteilla ole- lun ala-asteen koulunjohtajien johtamis-
16986: va tuntikehysjärjestelmä edellyttää niinikään taidollisen ja pedagogisen täydennyskou-
16987: myös kaikkien ala-asteen koulunjohtajien kou- lutuksen aloittamiseksi.
16988: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16989:
16990: Mikko Ekorre
16991:
16992:
16993:
16994:
16995: 53 088100408M
16996: 1981 vp.
16997:
16998: Raha-asia-aloite n:o 388
16999:
17000:
17001:
17002:
17003: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokes-
17004: kusta ylläp1tävien järje'stöjen sivistystyön valtionapuun
17005:
17006:
17007: Eduskun.l'l.alle
17008:
17009: Valiti<m tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- työhön tarkoitettu valtionapu on jä!inrt jälkeen
17010: delle 1982 esitetään rnomentin 29.57.54 alamo- huomattavasti viime vuosina esimerkiksi laitos-
17011: mentille [ määrärahaa, jota pidämme vähäisenä. muotoiseen vapaaseen sivistystyöhön nähden.
17012: Perusteluina korostamme opintokeskusta yl- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17013: läpitävien järjestöjen sivistystyön merkitystä
17014: sekä yksityisen kansalaisen että koko maan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17015: kulttuurielämän kannalta. Edelleen pidämme 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
17016: tärkeänä, että tämän sivistys- ja kulttuuritoi- 29.57.54 alamomentille I lisäyksenä
17017: minnan erilaisissa yhteiskuntapiireissä elävää 2 000 000 markkaa valtionapuna opinto-
17018: perinnettä, kuten työväenperinnettä, tuetaan keskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys-
17019: nykyistä enemmän. Lisäksi korostamme, että työhön.
17020: opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys-
17021: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17022:
17023: Mikko Ekotte Heli Astala Ulla-Leena Alppi
17024: Arvo Kemppainen Vappu Sällynoja Pauli Uitto
17025: 1981 vp. 419
17026:
17027: Raha-asia-aloite n:o 389
17028:
17029:
17030:
17031: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnal-
17032: lisen nuorisotyön valtionavusta annetun lain 3 § :n mukai-
17033: siin menoihin
17034:
17035:
17036: Eduskunnalle
17037:
17038: Valtioneuvoston joulukuussa 1977 asettam~n nalliSiten nuorisojärjestöjen valtionapuun myön-
17039: parlamentaari1>en nuorisokomitean vuonna 1980 nettäväksi 27 miljoonaa markkaa. Kun otetaan
17040: jättämissä ehdotuksissa korostettiin muun ohel- huomioon valtakunnallisten nuorisojärjestöjen
17041: la nuorisoj-ärjestöjen kasvavaa merkitystä nuo. kasvava ja suuri merkitys nuorten kasvuyh-
17042: risotoiminnan järjestäjinä, kansainvälisyyskasva- teisöinä sekä niiden avustusten jälkeenjääneisyy-
17043: tuksen järjestäjinä sekä nuorten kasvattamises- den poistamisen tarve, tulisi avustusmäärä-
17044: sa täysipainoisiksi, luovaan vuorovaikutukseen rahan olla vuonna 1982 vähintään 34 miljoonaa
17045: kykeneviksi ja yhteiskunnalliseen toimintaan markkaa. Myös parlamentaarinen nuorisoko-
17046: osallistuviksi aikuisiksi. Yhteiskunnan tehtä- mitea päätyi ehdottamaan 34 miljoonan markan
17047: väksi parlamentaarinen nuorisokomitea esitti osoittamista vuonna 1982 valtakunnallisille nuo-
17048: kuten voimassa oleva nuorisolainsäädäntökin risojärjestöille.
17049: edellyttää edellytysten luomisen nuorisotoimin- Avustusten jakamisessa voitaisiin ottaa huo.
17050: nalle. Tämän vuoksi valtion ja kuntien tulisi- mioon parlamentaarisen nuorisokomitean UI
17051: kin osoittaa riintävät taloudelliset voimavarat osamietinnössään laatimat ehdotukset jakoperus-
17052: nuorisojärjestöjen järjestämälle nuorisotoimin- teista. Myös lakia on mahdollista muuttaa en-
17053: nalle. nen vuoden 1982 avustusmäärärahojen jaka-
17054: Kolmannessa osamietinnössään parlamentaa- mista, joka yleensä suoritetaan alkukesästä.
17055: rinen nuorisokomitea esitti valtakunnallis- V altakunnallisten nuorisojärjestöjen toiminta-
17056: ten nuorisojärjestöjen valtionapulainsäädännön edellytysten parantaminen on välttämätöntä
17057: uudistamista sekä nuorisojärjestöille myönnettä- myös sen vuoksi, että viimeistään vuoden 1982
17058: vien valtionavustusten jakoperusteiden tarkis- aikana on aloitettava tehokas valmistautuminen
17059: tamista. Toisessa osamietinnössään nuorisoko- vuonna 1985 vietettävään Yhdistyneiden Kan-
17060: mitea oli jo ehdottanut kuntien nuorisolauta- sakuntien julistamaan kansainväliseen nuoriso-
17061: kunnista ja kuntien nuorisotyöhön annettavasta vuoteen. Nuorisoviranomaiset voisivat saada
17062: valtionavusta annetun lain ja sen nojalla anne- hyödyllistä apua valtakunnallisilta nuorisojärjes-
17063: tun asetuksen tarkistamista siten, että lainsää- 'töiltä, joilla on verraten laajat ystävyys- ja yh-
17064: däntö turvaisi nykyistä paremmin kunnallisen teistyösuhteet useiden maiden vastaaviin nuori-
17065: nuorisotyön toimintaedellytykset. sojärjestöihin.
17066: Vaikka nuorisolainsäädäntö on ollut voimas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17067: sa nyt jo lähes kymmenen vuotta, nuorisolauta-
17068: kuntalaki vuodesta 1972 ja valtakunnallisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17069: nuorisojärjestöjen valtionapulaki vuodesta 1974, 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17070: ei valtion osoittama taloudellinen tuki ole kas- 29.91.51 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
17071: vanut nuorisotyön eikä nuorisotoiminnan edel- valtakunnallisen nuorisotyön valtion-
17072: lyttämällä tavalla. Vuoden 1982 tulo- ja me- avusta annetun lain (1035/73) 3 §:n
17073: noarvioesityksessään hallitus ehdottaa valtakun- mukaisiin menoihin.
17074: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17075:
17076: Mikko Ekorre Heli Astala
17077: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
17078: Ulla-Leena Alppi
17079: 420 1981 vp.
17080:
17081: Raha-asia-aloite n:o 390
17082:
17083:
17084:
17085:
17086: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta avoimen korkeakoulun ke-
17087: hittämiseen Turun yliopiston yhteydessä
17088:
17089:
17090: Eduskunnalle
17091:
17092: Viime vuosina mielenkiinto aikuisopiskeluun ton avoin korkeakoulu ole saanut valtiovallan
17093: on jatkuvasti lisääntynyt. Niinpä kansalais- ja tukea. Kuitenkin Turun yliopiston avoimessa
17094: työväenopistoissa opiskelevien lukumäärä on korkeakoulussa opiskelevien kiinnostus esim.
17095: voimalr..kaasti lisääntynyt. Aikuisopiskelijoiden oikeustiedettä kohtaan osoittaa, että maas-
17096: mielenkiinto myös yliopistollisten arvosanojen samme on suunnaton tarve avoimen korkeakou-
17097: suorittamiseen on selvästi käynyt ilmi. Koulu- lun tarjoamista palveluista.
17098: tustason jatkuva kohottaminen myös niiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17099: osalta, jotka ovat jo varsinaiset opintonsa lo-
17100: pettaneet ja siirtyneet työelämään, olisi hyödyl- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17101: listä sekä opiskelijoiden itsensä että koko kan- den 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
17102: santalouden kannalta. Siksi olisi mitä tärkeintä, tille 29.37.22 1 000 000 markkaa avoi-
17103: että ns. avoimen korkeakoulun kehittämistä men korkeakoulun kehittämiseen Turun
17104: kaikin tavoin tuettaisiin. Monista yrityksistä yliopiston yhteydessä.
17105: huolimatta ei kuitenkaan esim. Turun yliopis-
17106: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17107:
17108: Mikko Elo Pirkko Valtonen Paula Eenilä
17109: 1981 vp. 421
17110:
17111: Raha-asia-aloite n:o 391
17112:
17113:
17114:
17115:
17116: Elo ym.: Määrärahojen osoittamisesta kunnallisten teknillisten
17117: oppilaitosten ja kauppaoppilaitosten opiskelijoiden ruokailu-
17118: tukeen
17119:
17120:
17121: Eduskunnalle
17122:
17123: Valtion teknillisissä oppilaitoksissa opiske- kauppaoppilaitokset ovat kunnallisia tai yksi-
17124: levat saavat ruokailutukea 5,50 markkaa ate- tyisiä.
17125: ria/päivä. Kunnallisissa teknillisissä oppilaitok- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17126: sissa ja kunnallisissa kauppaoppilaitoksissa opis-
17127: kelevat eivät kuitenkaan saa samaa etuutta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17128: kuin valtion teknillisten oppilaitosten opiske- den 1982 tulo- ja menoarvioon lukujen
17129: lijat. Tämä eriarvoisuus saattaa heijastua esi- 29.77 ja 29.78 uusille momenteille
17130: merkiksi kunnallisiin oppilaitoksiin pyrkivien 10 000 000 markkaa käytettäväksi kun-
17131: lukumäärässä ja mahdollisesti myös oppilasai- nallisten teknillisten oppilaitosten ja
17132: neksen tasossa. Maassamme on useita kunnalli- kauppaoppilaitosten opiskelijoiden ruo-
17133: sia teknillisiä oppilaitoksia ja lähes kaikki kailutukeen vuonna 1982.
17134: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17135:
17136: Mikko Elo Pirkko Valtonen
17137: Anneli Kivitie Irma Rosnell
17138: 422 1981 vp.
17139:
17140: Raha-asia-aloite n:o 392
17141:
17142:
17143:
17144:
17145: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hinnerjoen-Yläneen tie-
17146: yhteyden rakentamiseen
17147:
17148:
17149: Eduskunnalle
17150:
17151: Vuosikymmeniä vireillä ollut tieyhteys Eura- Väli Hinnerjoki-Yläne on pituudeltaan 25
17152: joki - Lappi - Hinnerjoki - Hankilahti - km. Tieosuuden suunnitelmat ovat valmiit ja
17153: Yläne on Rauman talousalueen kannalta eräs vahvistetut, joten niiden puolesta tien raken-
17154: tärkeimpiä teitä. Välillä Hinnerjoki- Yläne taminen voisi alkaa milloin tahansa. Rauman
17155: ei tällä hetkellä ole kunnon tieyhteyttä ollen- kaupungin taholta on eri yhteyksissä esitetty
17156: kaan. Tämä aiheuttaa mm. sen, että Säkylän tämän tiehankkeen olevan tärkeysjärjestyksessä
17157: Pyhäjärven lounaispuolen laajoja metsävaroja ensimmäisen Rauman talousalueella.
17158: on vaikea hyödyntää, koska tieyhteydet sieltä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17159: puunjalostustehtaisiin ja satamiin ovat pitkät
17160: ja laadultaan huonot. Valtion viljavaraston lai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17161: tosterminaalin valmistuminen Rauman satamaan den 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
17162: luo lisää yhteystarvetta Loimaan ja Rauman tille 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000
17163: välillä. markkaa Hinnerjoen-Yläneen tieyhtey-
17164: den rakentamisen aloittamiseksi.
17165: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17166:
17167: Mikko Elo Pirkko Valtonen
17168: 1981 vp. 423
17169:
17170: Raha-asia-aloite n:o 393
17171:
17172:
17173:
17174:
17175: Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lielahden-
17176: Porin/Rauman radan perusparannukseen
17177:
17178:
17179: Eduskunnalle
17180:
17181: Lielahden--Porin/Rauman rautatien perus-. rusparannuksen suunniteltua nopeampi toteut-
17182: parannus on useassa yhteydessä todettu erit- taminen olisi aiheellista sekä alue- että elin-
17183: täin kiireelliseksi. Radan huono kunto on keinopoliittisista syistä ja erityisesti työllisyy-
17184: aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen suuria hanka- den hoidon kannalta.
17185: luuksia Tampereelta Poriin ja Raumalle suun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17186: tautuvassa liikenteessä. Rahoja tähän hankkee-
17187: seen on tähän mennessä budjetoitu 32,6 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17188: markkaa ja ensi vuodeksi hallitus ehdottaa den 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
17189: 21,5 milj. markan määrärahaa. Ehdotettu mää- tille 31.90.78 lisäyksenä 10 000 000
17190: räraha ei kuitenkaan turvaa edes ratahankkeen markkaa Lielahden-Porin/Rauman ra-
17191: valmistumista suunnitellussa aikataulussa ja toi- dan perusparannuksen nopeuttamiseksi.
17192: saalta Porin-Rauman-Tampereen radan pe-
17193: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17194:
17195: Mikko Elo Pirkko Valtonen
17196: 424 1981 vp.
17197:
17198: Raha-asia-aloite n:o 394
17199:
17200:
17201:
17202:
17203: Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Porin lyhytaalto-
17204: aseman suunnittelua ja rakentamista varten
17205:
17206:
17207: Eduskunnalle
17208:
17209: Porin lyhytaaltoaseman uus1m1sta ja siirtä- Suunniteltu järjestely saattaa kuitenkin vaaran-
17210: mistä toiseen paikkaan on valmisteltu jo useita taa Porin lyhytaaltoaseman siirron suunnitel-
17211: vuosia. Niinpä Porin kaupunki on jo vuok- lulla tavalla.
17212: rannut Yleisradiolle radioasemaa varten yli 50 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17213: hehtaarin maa-alueen.
17214: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17215: mukaan Porin lyhytaaltoaseman uusiminen ra- den 1982 tulo- ;a menoarvioon momen-
17216: hoitettaisiin siten, että Yleisradio maksaisi ku- tille 31.99.51 lisäyksenä 10 000 000
17217: luista 25 milj. markkaa, 27 milj. markkaa markkaa Porin lyhytaaltoaseman suun-
17218: katettaisiin yhtiön lainoilla ja valtio avustaisi nittelun ;a rakentamisen rahoittamiseksi.
17219: hanketta 25 milj. markalla vuosina 1982-86.
17220: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17221:
17222: Mikko Elo Pirkko Valtonen
17223: 1981 vp. 425
17224:
17225: Raha-asia-aloite n:o 395
17226:
17227:
17228:
17229:
17230: Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tahkoluodon
17231: väylän rakennustöihin
17232:
17233:
17234: Eduskunnalle
17235:
17236: Tahkoluodon irtolastisatama valmistui vuon- Porin kaupunki on omalta osaltaan tehnyt voi-
17237: na 197 6 ja on siitä lähtien toiminut lähinnä tavansa Tahkoluodon syväväylän rakentamisen
17238: Länsirannikon Voima Oy:n 220 MW:n voi- mahdollistamiseksi.
17239: malaitoksen hiilisatamana. Väylän sallima kul- Esityksessään vuoden 1982 tulo- ja menoar-
17240: kusyvyys on 10 metriä. Sataman kautta tuo- vioksi hallitus esittää, että hiilen kaukotuon-
17241: daan vuosittain noin 500 000 tonnia hiiltä nin turvaamiseksi ja hiilenkuljetusjärjestelmän
17242: Puolasta. taloudellisuuden ja toimivuuden parantamiseksi
17243: Suomen hiilentuonti on kuitenkin melkois- on tarpeellista rakentaa Inkoon syväväylän
17244: ten muutosten edessä. Perinteinen hiilentuon- lisäksi 15,3 metrin väylä Porin Tahkoluotoon
17245: timaamme Puola ei pystykään toimittamaan vuoteen 1985 mennessä. Väylän kustannusar-
17246: sovittuja hiilimääriä, vaan joudumme turvau- vio on 43 miljoonaa markkaa, mutta väylän
17247: tumaan kaukotuontiin. Tästä aiheutuu välttä- suunnittelu- ja rakennustöiden käynnistämistä
17248: mätön ja kiireellinen tarve syventää meriväy- varten on momentille ehdotettu vain 1 mil-
17249: liämme ja kehittää hiilisatamiamme niin, että joona markkaa.
17250: kaukotuonnin vaatimat suuret hiililaivat pää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17251: sevät satamiin, ja että hiililastit voidaan pur-
17252: kaa tehokkaasti ja toimittaa hiili edelleen ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17253: lutuspisteisiin. den 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
17254: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama tille 32.10.77 lisäyksenä 9 000 000
17255: työryhmä onkin tullut siihen tulokseen, että markkaa Tahkoluodon väylän rakennus-
17256: Porin Tahkoluoto on eräs niistä väylistä, jotka töihin.
17257: pitäisi tehdä hiilen kaukotuontiin sopiviksi.
17258: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17259:
17260: :Mikko Elo Pirkko Valtonen
17261:
17262:
17263:
17264:
17265: 54 088100408M
17266: 426 1981 vp.
17267:
17268: Raha-asia-aloite n:o 396
17269:
17270:
17271:
17272:
17273: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojelutarkastajan palk-
17274: kaamiseksi Turun ja Porin työsuojelupiiriin laivanrakennus-
17275: toiminnan työsuojelua varten
17276:
17277:
17278: Eduskunnalle
17279:
17280: Turun ja Porin työsuojelupiirin alueella on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17281: valtaosa maamme laivanrakennustoiminnasta.
17282: Telakkatyöt ovat erityisen tapaturma-alttiita ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17283: työskentelyolosuhteet terveydellisesti vaikeita. den 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
17284: Niinpä on todettu, että sairaseläkkeelle siirty- tille 33.03.01 lisäyksenä 100 000 mark-
17285: vien määrä ennen varsinaista eläkeikää on te- kaa työsuojelutarkastajan palkkaamiseksi
17286: lakkatöissä jatkuvasti lisääntynyt. Usein käy laivanrakennustoiminnan tarkastamiseen
17287: myös niin, ettei telakkatyöläinen pysty työn ;a työsuojelutoiminnan kehittämiseen
17288: kovuuden vuoksi työskentelemään ammattityös- Turun ja Porin työsuojelupiirin alueen
17289: sään, vaan hänet siirretään huonommin pal- telakoilla.
17290: kattuun työhön.
17291: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17292:
17293: Mikko Elo Pirkko Vaitoneo Paula Eenilä
17294: 1981 vp. :.t27
17295:
17296: Raha-asia-aloite n:o 397
17297:
17298:
17299:
17300:
17301: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapiirin
17302: perustamisjärjestelyihin
17303:
17304:
17305: Eduskunnalle
17306:
17307: Satakunnan alue on työvoimahallinnollisesti on tapahtunut samanlaista työpaikkojen vähe-
17308: jakaantunut kahteen osaan siten, että pohjois- nemistä kuin Porissa ja tämä on osaltaan aiheut-
17309: osa kuuluu Tampereen työvoimapiiriin ja etelä- tanut alueelle suuria työllisyysongelmia. Erityi-
17310: osa Turun työvoimapiiriin. Hallinnollinen haja- sesti Satakunnassa niin kuin muuallakin ovat
17311: naisuus on luonnollisesti osaltaan heikentä- nuoret työttömät joutuneet kärsimään vallitse-
17312: mässä Satakunnan alueelle tulevia työvoima- vasta tilanteesta.
17313: hallinnon palveluja. Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuonna
17314: Satakunta on myös kärsinyt voimakkaasta 1981 sisältyi maininta siitä, että Satakunnan
17315: työttömyydestä viime vuosina. Niinpä Pohjois- alueen työvoimapalvelujen kehittämistarpeen
17316: Satakunta ja erityisesti Merikarvian työvoima- vuoksi laaditaan vuoden 1981 aikana selvitys
17317: toimiston alue on jatkuvasti kärsinyt suuresta Porin työvoimapiirin perustamisesta.
17318: työttömyydestä eikä työttömyystilanne ole hel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17319: pottunut edes noususuhdanteen aikana. Myös
17320: Porin alueella on kärsitty jatkuvasta huonosta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17321: työllisyystilanteesta, koska teollisuuden rakenne den 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
17322: on yksipuolisesti suurteollisuusvaltaista ja teol- tille 34.04.06 5 000 000 markkaa Sata-
17323: lisuuden ratianalisoidessa työpaikat ovat voi- kunnan työvoimapiirin perustamiseen
17324: makkaasti vähentyneet. Myös Rauman seudulla liittyvien järjestelyjen rahoittamiseen.
17325: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17326:
17327: Mikko Elo Pirkko Valtonen
17328: 428 1981 vp.
17329:
17330: Raha-asia-aloite n:o 398
17331:
17332:
17333:
17334:
17335: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kehitys-
17336: yhteistyön tukemiseen
17337:
17338:
17339: Eduskunnalle
17340:
17341: Valtion kehitysyhteistyömäärärahoja kanavoi- Todettakoon, että Ruotsi ja Norja harjoit-
17342: taessa ei tähän mennessä ole tarpeeksi käy- tavat hyvää ja läheistä yhteistyötä maansa lä-
17343: tetty hyväksi niitä kokemuksia ja yhteyksiä, hetysjärjestöjen kanssa. Kymmeniä miljoonia
17344: joita eri lähetysjärjestöt vuosikymmeniä kestä- kruunuja kanavoidaan nimenomaan lähetysjär-
17345: neen työnsä aikana ovat kehitysmaissa hankki- jestöjen kautta.
17346: neet. Lähetysseurat tekevät varsinaisen hengel- Tähän mennessä on kaikki lähetysjärjestöjen
17347: lisen työnsä rinnalla merkittävää kehitysyhteis- kautta annettu kehitysyhteistyöapu ollut ns.
17348: työtä perustamalla kouluja, sairaaloita, kirja- projektitukea, jonka saannin ehtona on ol-
17349: painoja yms. Arviolta puolet lähetysjärjestöjen lut määrätynsuuruinen lähetysjärjestöjen oma
17350: ulkomailla käyttämistä varoista on vuosittain osuus. Tämän johdosta henkilökunnan palkkaus
17351: käytetty tämänluontoiseen kehitystyöhön. projektin ylläpitämiseksi on jäänyt lähetysjär-
17352: Kehitysyhteistyössä on kysymys yhteisestä jestöjen vastuulle. Kustannuspaineen tasaami-
17353: taistelusta ihmisen perinteisiä vihollisia sai- seksi Suomen tulisi kehitysyhteistyömääräraho-
17354: rautta, tietämättömyyttä, köyhyyttä ja riistoa ja antaessaan Norjan ja Ruotsin tapaan tukea
17355: vastaan, Kehitysmaissa ihmisten perinteinen myös projektien henkilökunnan palkkausmeno-
17356: uskomus, asenne, tietämättömyys, tavat, lais- ja sellaisten työntekijöiden osalta, jotka toimi-
17357: kuus ja kohtalousko ovat suuria kehityksen jar- vat kehitysyhteistyöluonteisissa tehtävissä.
17358: ruja. Kristillinen usko on osoittautunut ennes- Edellä olevan perusteella kunnioittaen. ehdo-
17359: tään jo sellaiseksi voimaksi, joka nopeimmin tamme,
17360: on edistänyt kehityksen pyörää ja on vapaut-
17361: tanut ihmisen kehittämään itseään ja ympäris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17362: töään. Siellä missä kristillinen usko on levin- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17363: nyt näkyvät myös sen seurausilmiöt: aineelli- 24.30.67 lisäyksenä 3 000 000 markan
17364: sen ja henkisen hyvinvoinnin kehitys. määrärahan lähetysjärjestöjen kehitysyh-
17365: teistyön tukemiseen.
17366: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17367:
17368: Jorma Fred Sauli Hautala
17369: Impi Muroma Olavi Ronkainen
17370: Asser Stenbäck
17371: 1981 vp. 429
17372:
17373: Raha-asia-aloite n:o 399
17374:
17375:
17376:
17377:
17378: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kautta
17379: annettavaa humanitaarista kehitysapua varten
17380:
17381:
17382: Eduskunnalle
17383:
17384: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. huma- kautta, jotka ovat jo pitkään toimineet kehitys-
17385: nitaarista apua antamalla. Humanitaarinen apu maissa. Tällaisia järjestöjä ovat lähetysjärjestöt.
17386: käsittää mm. hätätilanteissa annettavan avun Niiden palveluksessa olevat työntekijät ovat
17387: ja muun kiireellisen avun. useimmissa tapauksissa hankkineet hyvän am-
17388: Humanitaarinen apu, jota käytetään hädän- mattikoulutuksen. Kehitysmaissa pitkään ollei-
17389: alaisessa asemassa olevien ihmisten olojen lie- na he tuntevat erittäin hyvin myös paikalliselt
17390: vittämiseen, eroaa luonteeltaan varsinaisesta olosuhteet ja ne kohteet, jotka erityisesti apua
17391: kehitysyhteistyöstä. Siinä ei aina olla yhteis- tarvitsevat.
17392: työssä jonkin maan hallituksen kanssa. Kui- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17393: tenkin kansainvälisessä tilastoinnissa humani-
17394: taarinen apu lasketaan kehitysavuksi siltä osin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17395: kuin sen kohteet ovat kehitysmaissa. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17396: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuolena 24.30.69 (Humanitaarinen apu kehi-
17397: on se, että varsinkin toiminnan alkuvaiheessa tysmaille) 500 000 markkaa lähetysjär-
17398: hallintomenot vievät suuren osan avustusmää- jestöjen kautta anneftavaan humanitaa-
17399: rärahoista. Tämän vuoksi olisi tuloksellisinta riseen kehitysapuun.
17400: toimittaa apu sellaisten luotettavien järjestöjen
17401: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1981
17402:
17403: Jorma Fred Sauli Hautala
17404: 43tl 1981 vp.
17405:
17406: Raha-asia-aloite n:o 400
17407:
17408:
17409:
17410:
17411: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta uskonnollisten lehtien jul-
17412: kaisijoille näkövammaisten ääni- ja pistekirjoituslehtien tuot-
17413: tamista varten
17414:
17415:
17416: Eduskunnalle
17417:
17418: Näkövammaisten mahdollisuudet saada eri- Näkövammaisten lehtipalvelun monipuolista-
17419: laisia palveluja ovat yhteiskunnassamme edel- miseksi tarvitaan yhteiskunnan tukea. Valtio-
17420: leenkin puutteelliset. Erityisesti tämä koskee neuvoston tulisi avustaa merkittävimpien us-
17421: näkövammaisten mahdollisuuksia seurata konnollisten lehtien julkaisijoita, jotta ne voi-
17422: maamme monipuolista uskonnollista lehdistöä. sivat toimittaa lehtensä myös näkövammaisten
17423: Suomessa on arvioitu ilmestyvän noin sata eri- ulottuville.
17424: laista uskonnollista julkaisua. Mitään näistä ei Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17425: toimiteta säännöllisesti äänilehtenä tai piste-
17426: kirjoituksen muodossa niin, että ne olisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17427: näkövammaisten ulottuvilla. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17428: Syynä näkövammaisille tarkoitetun uskon- 29.57.59 lisäyksenä 100 000 markkaa
17429: nollisen lehden puuttumiseen maassamme on käytettäväksi valtionapuna uskonnollis-
17430: se, että mainitun lehden tuotantokustannukset ten lehtien julkaisijoille näkövammaisille
17431: painosmäärän pienuuden vuoksi tulevat koh- tarkoitettujen ääni- ja pistekirloitusleh-
17432: tuuttoman suuriksi. tien tuottamista varten.
17433: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17434:
17435: Jorma Fred Sauli Hautala Impi Muroma
17436: 1981 vp.
17437:
17438: Raha-asia-aloite n:o 401
17439:
17440:
17441:
17442:
17443: F1red ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uskonnollisten
17444: lehtien tukemiseen
17445:
17446:
17447: Eduskunnalle
17448:
17449: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon nen jaettavaan määrärahaan verrattuna. Uskon-
17450: on varattu uskonnollisten lehtien tukemiseen nollisten lehtien avustusmääräraha-anomukset
17451: 1,4 milj. markkaa. Määräraha ·on pysynyt sa- olivat yhteensä noin 3,7 milj. markkaa vuodelle
17452: mansuuruisena jo kolmen vuoden ajan perät- 1981.
17453: täin. Inflaation ja kohonneiden posti- ja paina- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ·ehdo-
17454: tuskustannusten johdosta määräraha on riittä- tamme,
17455: mätön.
17456: Maassamme ilmestyy useita kymmeniä sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17457: ruotsin- että suomenkielisiä uskonnollisia leh- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17458: tiä. Vuonna 1981 avustusta jaettiin 65 eri leh- 29.99.56 lisäyksenä 1 600 000 mar.kl:aa
17459: delle. Avustussummat vaihtelivat 2 000 mar- käytettäväksi uskonnollisten lehtien tu-
17460: kasta 190 000 markkaan. Useimpien lehtien kemiseen.
17461: välttämätön tukitarve olisi ollut kaksinkertai-
17462: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17463:
17464: Jorma Fred Sauli Hautala Olavi Ronkainen
17465: Impi Muroma Esko Almgren Asser Stenbäck
17466: 432 1981 vp.
17467:
17468: Raha-asia-aloite n:o 402
17469:
17470:
17471:
17472:
17473: Fred: Määrärahan osoittamisesta kunnille turkistarhauksen edis-
17474: tämiseksi
17475:
17476:
17477: Eduskunnalle
17478:
17479: Maamme turkistarhauselinkeino tuottaa sellään on vaatimuksia täyttävää maata. Kun
17480: maallemme vuosittain ulkomaista valuuttaa n. tarhaukseen sopiva maa on yleensä muuta maa-
17481: 1 000 miljoonan markan arvosta. Vaasan ja Ou- ta kalliimpaa ja on lisäksi varustettava kunnal-
17482: lun läänit ovat maamme turkistarhauksen valta- listeknisellä varustuksella, tulevat alueen perus-
17483: alueita. Etenkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tamiskustannukset varsin kalliiksi kunnille ja
17484: on turkistarhauksesta muodostumassa työlli- yksityisille tarhaajillekin.
17485: syyden kannalta tärkeä elinkeino. Turkistar- Tästä syystä em. elinkeinon kehittämiseksi
17486: hauksella on merkitystä sekä maatalouden sivu- ja turvaamiseksi tulisi valtiovallan osoittaa ra-
17487: elinkeinona että vakinaisia työpaikkoja luovana hoitustukea samoin perustein kuin teollisuus-
17488: yritystoimintana. Sen etuutena moneen muuhun hallienkin rakentamiseen. Rahoitustuki voitai-
17489: elinkeinotoimintaan verrattuna on se, että tar- siin järjestää esim. maa-alueen ostoa varten
17490: hausta voidaan harjoittaa lähes kaikkialla ha- korkotukena ja kunnallistekniikan rakentamisen
17491: ja-asutusalueilla, joissa tietyt perusedellytykset osalta työllisyystukena.
17492: ovat olemassa. Edellä olevan perusteella ehdotan,
17493: Tällaisia perusedellytyksiä ovat mm. liiken-
17494: teen, ympäristönsuojelun ja teknillisen varuste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17495: tason järjestäminen sekä sopivien maa-alueiden 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17496: löytyminen. Tarhaustoiminnan lisäännyttyä voi- markan määrärahan .kunnille käytettä-
17497: makkaasti em. syistä, on sopivien maa-alueiden väksi turkistarhausta varten varattavan
17498: osoittaminen jäänyt kuntien tehtäväksi, koska maa-alueen ostoa ja kunnallistekniikan
17499: vain hyvin harvoilla tarhausta harjoittavilla it- rakentamista varten.
17500: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17501:
17502: Jorma Fred
17503: 1981 vp. 433
17504:
17505: Raha-asia-aloite n:o 403
17506:
17507:
17508:
17509:
17510: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentokentän
17511: kiitoradan pidentämiseen
17512:
17513:
17514: Eduskunnalle
17515:
17516: Kruunupyyn lentokentän kiitorata on osoit- hyvät edellytykset. Alueella on raivattuna jo
17517: tautunut liian lyhyeksi, jotta aikataulun mu- uuden kiitoradan pohja, joten hankkeen kustan-
17518: kainen säännöllinen liikenne voitaisiin ylläpitää nukset muodostuvat kohtuullisiksi.
17519: myös huonoissa sääolosuhteissa. Kiitorata on Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17520: pituudeltaan 1800 m ja on suihkukoneratana
17521: Suomen lyhin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17522: Asianomaisten tutkien hankkiminen sekä kii- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17523: toradan jatkaminen 500 metrillä antaisi vankan 31.47.77 3 000 000 markkaa käytettä-
17524: takeen matkustajien turvallisuusasteen kohoa- väksi Kruunupyyn lentokentän kiitora-
17525: misesta. Rakennusteknisesti Kruunupyyn lento- dan pidentämiseksi.
17526: kentän kiitoradan pidentämiselle on olemassa
17527: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17528:
17529: Jorma Fred Erkki Korhonen
17530:
17531:
17532:
17533:
17534: 55 088100408M
17535: 434 1981 vp.
17536:
17537: Raha-asia-aloite n:o 404
17538:
17539:
17540:
17541:
17542: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Pelastusar-
17543: meijan raittiustyöhön
17544:
17545:
17546: Eduskunnalle
17547:
17548: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 alko- Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä autta-
17549: holilakivaliokunta mietintönsä perusteluissa to- vaa että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholi-
17550: tesi, että elintason nousu ja alkoholikaupan ongelmaan joutuneiden keskuudessa, sekä mies-
17551: muutokset tulevat joka tapauksessa lisäämään ten että naisten kohdalla, ja ehkäisevää rait-
17552: kulutusta, joten valistus- ja ohjaustyön merki- tiustyötä nuorten ja lasten kohdalla.
17553: tystä on pidettävä entistä tähdellisempänä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17554: Tänä päivänä voidaan todeta ennusteen täyt-
17555: tyneen täsmälleen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17556: Julkinen juopumus on lisääntynyt ja sen 1982 tulo- ;a menoarvioon 200 000
17557: myötä erilaiset haittatekijät. Varsinkin lapset markan määrärahan myönnettäväksi Pe-
17558: ja nuoriso joutuvat helposti alkoholisoitumi- lastusarmei;alle raittius- ja alkoholistien
17559: sen vaaroille alttiiksi. huoltotyöhön.
17560: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava
17561: ja asennekasvatusta raittiiden ja terveiden elä-
17562: mäntapojen edistämiseksi on voimistettava.
17563: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1981
17564:
17565: Jorma Fred Impi Muroma
17566: 1981 vp. 435
17567:
17568: Raha-asia-aloite n:o 405
17569:
17570:
17571:
17572:
17573: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiusjärjestöjen toteutta-
17574: maan raittiusvalistuskampanjaan
17575:
17576:
17577: Eduskunnalle
17578:
17579: Kauhajoen sosiaalilautakunta .o!l e~~ttän~.t 3. Seuranta
17580: 19. 12. 1980 sosiaali- ja terveysmmlstenolle la: - selvitetään kampanjan onnistuneisuus ja
17581: hettämässään kirjeessä, että ministeriö ryhtyisi suunnitellaan jatkotoimenpiteet
17582: suunnittelemaan valtakunnallista kampanjaa
17583: mielipiteiden ja asenteiden !Duu~tami~e~si j~ Valistuskampanja on tarkoitus toteuttaa pää-
17584: päihteiden käytön vähentäm1se~s1; ~1~st~~1o asiassa nykyisin henkilöstövoimavaroin. Anottu
17585: on esittänyt, että Suomen RalttlUSJ~rJe~tojen määräraha käytetään lähinnä tiedottamiseen ja
17586: Liitto - Finlands Nykterhetsorgamsatloners tarvittavan materiaalin valmistamiseen. Valis-
17587: Förbund r.y. ryhtyisi valmistelemaan asiaa. tuskampanjassa koordinoidaan raittiuslau~akun
17588: Raittiusliike näkee tiedottamisen lisäämisen nat ja -järjestöt tekemään omissa kunmssaan
17589: yhtenä lähivuosien tärkeimmistä haasteista. Yh- työtä terveiden elintapojen. hyväksi. Pa~a~is
17590: tenä osana tätä ulospäin suuntautunutta koko tason elvyttäminen on yks1 Suomen Ramms-
17591: kansan tietoisuuteen ulottuvaa työskentelyä on järjestöjen Liiton vuoden 1982 toimintasuunni-
17592: raittiusvalistuskampanja. Kampanjan toteutuk- telman painopistealueista.
17593: sen päävaiheet ovat suunnittelu, toteutus ja
17594: Anotusta summasta käytetään n. 15 000 mk
17595: seuranta. suunnitteluun, n. 270 000 mk toteutukseen ja
17596: 1. Suunnittelu n. 15 000 mk seurantaan ja jatkotoimenpitei-
17597: den suunnitteluun.
17598: - selvitetään kampanjan vastuuhenkilöt,
17599: aikataulut, tarvittavat materiaalit jne. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17600: nioittaen,
17601: 2. Toteutus
17602: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17603: a} tiedotus valtakunnan tasolla 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17604: - lehti-ilmoittelu 300 000 markkaa käytettäväksi raittius-
17605: - tietoiskut TV:ssä valistuskampanjan toteuttamiseen rait-
17606: - tiedotteiden ja esitteiden levitys tiuslautakuntien, Suomen Raittiusjärjes-
17607: - mm. tiedotus töjen Liiton ;a sen jäsenjärjestöjen yh-
17608: b} paikallistasolla teistyönä.
17609: - työskentely kampanja-aineiston
17610: avulla
17611: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17612:
17613: Jorma Fred Matti Järvenpää
17614: Anssi Joutsenlahti Hannele Pokka
17615: Impi Muroma
17616: 436 1981 vp.
17617:
17618: Raha-asia-aloite n:o 406
17619:
17620:
17621:
17622:
17623: Grönholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
17624: kerhojen valtionapuun
17625:
17626:
17627: Eduskunnalle
17628:
17629: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- merkitsee 437 000 markan lisäystä edellisvuo-
17630: arvioksi vuodelle 1982 esitetään momentin desta. Lisäys aiheutuu paitsi kustannustason
17631: 29.57.5 5 alamomentille 5 ·opintokeskusten val- noususta myös uusien opintokeskusten perus-
17632: tionavusta annetun lain 2 § :n 3 kohdan mukai- tamisista. Kun opintokerhojen määrä koko
17633: seen opintokerhojen valtionapuun 5 700 000 maassa on nousussa, ei vuodeksi 1982 varatulla
17634: mk .. määrärahalla ole mitään mahdollisuutta päästä
17635: .. Hyväksyessään vuonna 1975 opintokeskus- edellä mainittuun tavoitteeseen.
17636: lain eduskunta piti keskeisenä tavoitteena sitä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17637: että opintokerhot saadaan asteittain taloudelli-
17638: :j>esti .samaan•·•asemaan kansalais- ja työväenopis- että .Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17639: tojen opintopiirien kanssa. Samalla eduskunta 1982 tulo- ja m.enoarvioon momentin
17640: edellyt~i, että. asetettuun tavoitteeseen tulisi 29.57.55 alamomentille 5 lisäyksenä
17641: päästä mahdollisimman pian. Vuoden 1982 tu- 2 200 000 markkaa opintokerhojen val-
17642: lo- ja menoarvioesityksessä opintokerhojen tionapuun.
17643: valtionapuun on varattu 5700 000 mk, mikä
17644: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17645:
17646: Eino Grönholm Kaj Bärlund Matti Luttinen
17647: Kaarina Suonio Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
17648: Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman Pirkko Valtonen
17649: Juhani Surakka Pentti Lahti-Nuuttila Risto Tuominen
17650: Juhani Raudasoja Reino Breilin Olli Helminen
17651: Hannu Tapiola
17652: 1981 vp. 437
17653:
17654: Raha-asia-aloite n:o 407
17655:
17656:
17657:
17658:
17659: Hakala: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Loviisan radan
17660: perusparannukseen
17661:
17662:
17663: Eduskunnalle
17664:
17665: Lahden-Loviisan rautatie muodostaa tär- tusten !takia. Ydinvoimalan johto on ilmoitta-
17666: keän liikenneväylän Lahden talousalueelta ja nut ydinjätteen ja raaka-aineen kuljetusten hei-
17667: ylempääkin Päijät-Hämeestä lähimpään sata- kolla Lahden-Loviisan rautatiellä muodosta-
17668: maan. Valkon satama Loviisassa palvelee pait- van suurimman riskitekijän ydinvoiman käytös-
17669: si Itä-Uuttamaata myös juuri Lahden talous- sä. Valtion viljavaraston rakentaminen Lovii-
17670: aluetta. Lahden-Loviisan rautatien heikko kis- saan perustuu juuri Valkon sataman käyttöön
17671: kotus on muodostunut esteeksi tämän radan mallasviennin järjestämiseksi Lahden PoLttimoi-
17672: täysitehoiselle käytölle. Muita rataosuuksia ta ulkomaille. Myös Lahden kaupungin siirtymi-
17673: myöten kuljetetuista täysistä vaunuista on Lah- nen hiiliraaka-aineen käyttöön voimalassaan li-
17674: dessa poistettava noin neljännes kuormasta en- sää radan käyttötarvetta.
17675: nen kuin Lahden-Loviisan radan heikko kisko- Työt radan kunnostamiseksi aloitettiin jo
17676: tus niitä kestää. Tämä tilanne on johtanut luon- vuonna 1971, mutta ne on sen jälkeen keskey-
17677: taisesti rautateille sopivien raskaittenkin tava- tetty. Hanke käsittää perusparannuksen, penke-
17678: roitten kuljetuksen siirtymiseen maantiekulje- reen vahvistustoimenpiteitä ja kiskonvaihdon
17679: tuksiin tai rahtaamiseen muihin kauempana si- K 30 -kiskoista K 43 -kiskoiksi.
17680: jaitseviin satamiin. Energian hinnan noustessa Edellä olevan perusteella ehdotan,
17681: aiheutuu tällaisesta vajaakäytöstä kansantalou-
17682: delle jatkuvaa tappiota. Lisäksi alueen elinkei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17683: noelämä kärsii radan heikosta kunnosta. 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17684: Lahden-Loviisan radan merkitys on edel- markan määrärahan Lahden-Loviisan
17685: leen lisääntynyt Loviisan ydinvoimalan kulje- radan perusparannustyön aloittamiseksi.
17686: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
17687:
17688: Matti Hakala
17689: 438 1981 vp.
17690:
17691: Raha-asia-aloite n:o 408
17692:
17693:
17694:
17695:
17696: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asumistukeen
17697:
17698:
17699: Eduskunnalle
17700:
17701: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä koskemaan yksinäisruokakuntia syyskuun alusta
17702: on esitetty asumistukivarojen kokonaismääräksi 1981 lukien. Tämä tukisysteemi on saatujen
17703: 565 miljoonaa markkaa. Asuntohallitus asumis- tietojen mukaan toteutunut erititäin huonosti
17704: tuesta vastaavana viranomaisena esitti omana liian tiukkojen ja epätarkoituksenmukaisten
17705: näkemyksenään asumistukeen tarvittavan vuon- tuensaantiehtojen vuoksi.
17706: na 1982 605 miljoonaa markkaa. Asuntohalli- Jotta asumistuen kehittäminen voidaan tur-
17707: tuksen laskelmat sisälsivät myös tupa-ratkaisus- vata myös yksinäisruokakuntien keskuudessa
17708: sa sovitun 40 miljoonan markan tuen lisäyksen ja jotta asumistukea ei tarvitsisi varojen puut-
17709: verrattuna vuoden 1981 indeksillä korotettuun teessa vuonna 1982 keskimäärin perhettä kohti
17710: määrärahaan. Tulo- ja menoarvioehdotuksen alentaa, tulee tukivaroja osoittaa nyt esitettyä
17711: tekstissä on esitetty peruskorjattuihin asuntoi- summaa suurempi määrä. Tulopolihtinen koko-
17712: hin annettavan tuen sisältyneen tupa-ratkai- naisratkaisu huomioon ottaen asumistukeen tu-
17713: suun. Asia ei ole tältä osin selvä, koska mai- lisi varata vuonna 1982 585 000 000 mk.
17714: nitltuihin asuntoihin suunnattavasta tuesta so- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17715: vittiin jo vuoden 1981 budjetin yhteydessä. Tu-
17716: po-ratkaisu aiheutti peruskorjattuihin asuntoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17717: hin annettavan tuen aientamista syyskuun alus- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
17718: ta 1981 lähtien aikaisemmin kaavaillun vuoden 26.14.54 lisäyksenä 20 000 000 mark-
17719: 1982 alun sijasta. Tulopoliittisessa kokonais- kaa asumistukeen.
17720: 'ratkaisussa sovittiin asumistuen laajentamisesta
17721: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17722:
17723: Tarja Halonen Juhani Surakka · Aimo Ajo
17724: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Paula Eenilä
17725: 1981 vp. 439
17726:
17727: Raha-asia-aloite n:o 409
17728:
17729:
17730:
17731:
17732: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjeopiskelun
17733: valtionapuun
17734:
17735:
17736: Eduskunnalle
17737:
17738: Ammatillisen kirjeopiskelun ja -opetuksen olettaa, että lain piiriin tulee pyrkimään myös
17739: valtionapulaki asetuksineen tuli voimaan jo muita opistoja, ovat siihen varatut määrärahat
17740: 1. 9. 1980. Lain perusteluissa korostettiin mm. myös vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä
17741: kirjeellisen opetuksen joustavuutta, ulottuvuut- alimitoitetut siitä huolimatta, että nousua tä-
17742: ta, demokraattisuutta ja taloudellisuutta. Sa- mänvuotiseen verrattuna on tapahtunut.
17743: moin tuotiin esiin, että maassamme on kansa- Kun kirjeopiskelua ja -opetusta koskevan lain
17744: laisryhmiä, jotka eivät koulutustarpeensa kipey- soveltamisen viivästyminen on jo vakavalla ta-
17745: destä huolimatta pysty käyttämään hyväkseen valla horjuttanut uuden järjestelmän käyttöön-
17746: muita opetusmuotoja. ottoa, ei tätä epätyydyttävää tilaa saa päästää
17747: Sekä lakiesityksen antaneen hallituksen että jatkumaan ensi vuonna. Kun kaikki tahot edel-
17748: lain hyväksyneen eduskunnan myönteisestä leenkin korostavat kirjeellisen opiskelun tehok-
17749: kannasta huolimatta ei lakia ole tosiasiallisesti kuutta ja taloudellisuutta muiden opiskelumuo-
17750: sovellettu sen yli vuoden kestäneen voimassa- tojen rinnalla, tulisi vuoden 1982 tulo- ja me-
17751: olaajan aikana kertaakaan. Soveltamisen suu- noarviossa taata riittävät varat etäisopiskelun
17752: rimpana esteenä on ollut vuoden 1981 valtion harjoittamiseen.
17753: tulo- ja menoarvioon varatun määrärahan pie- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnio~t
17754: nuus. Se oli yhteensä vain 2 100 000 markkaa. taen,
17755: Lain piiriin on toistaiseksi anonut kuusi kir-
17756: jeopistoa. Niiden antaman ammatillisen kirje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17757: opetuksen vuosittaiset kustannukset ovat n. 10 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17758: milj. markkaa, mistä 80 prosentin valtionapu 29.86.55 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
17759: merkitsisi 8 milj. markkaa. Kun lisäksi voidaan valtionapuun kirjeopiskelua varten.
17760: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17761:
17762: Tarja Halonen Kaarina Suonio Arvo Salo
17763: Juhani Surakka Kalevi Mattila Pirkko Valtonen
17764: Anna-Liisa Piipari Ulla-Leena Alppi Aimo Ajo
17765: Pentti Lahti-Nuuttila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Paula Eenilä
17766: 440 1981 vp.
17767:
17768: Raha-asia-aloite n:o 410
17769:
17770:
17771:
17772:
17773: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta chileläisten pakolaisten
17774: kulttuurin tukemiseen
17775:
17776:
17777: Eduskunnalle
17778:
17779: Suomen vastaanottaessa aikoinaan maaham- risiteiden heikentymisestä. Tämän vuoksi pa-
17780: me chileläisiä pakolaisia oli osa heistä lapsia. kolaiset itse ovat toivoneet mahdollisuutta eri-
17781: Moniin pakolaisperheisiin on maassamme oles- tyisen, vaikkapa lyhyenkin kesäkurssin järjes-
17782: kelun aikana syntynyt lisää lapsia. Näillä ei ole tämiseen äidinkielensä ja alkuperäiskulttuurinsa
17783: ollut luonnollisesti maastamme käsin kovinkaan ylläpitämiseksi. Pakolaisten itsensä joukossa on
17784: suuria mahdollisuuksia ylläpitää eläviä suhteita useita ammattitaitoisia pedagogeja ym. asiantun-
17785: kaukaisen kotimaansa kulttuuriin. Eräät chile- tuntijoita, joita voitaisiin käyttää kurssiohjel-
17786: läisistä pakolaisista ovat avioituneet suomalais- man läpiviemiseen. Opetusministeriön taholta
17787: ten kanssa, jolloin myös kotipiirin kulttuuri on oltu myönteisiä asian kehittelyn suhteen.
17788: ja jopa käytettävä kieli on suomalaistunut. Vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvioesityk-
17789: Kaikkien lasten ja nuor:ten kohdalla on joka ta- sessä ei kuitenkaan ole tarkoitukseen varattu
17790: pauksessa suomalainen ystäväpiiri, koulu- ja määrärahaa.
17791: kulttuurielämä ym. ympäristötekijät vaikutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17792: neet siihen, ettei näiden henkilöiden alkuperäi- nioittaen,
17793: nen chileläinen kulttuuriperintö pysty kilpaile- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17794: maan tasaveroisesti suomalaisen kulttuurin 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
17795: kanssa. 29.99.50 (Eräät valtionavut) 50 000
17796: Chileläiset vanhemmat ja erityisesti chileläi- markkaa chileläisten pakolaisten kult-
17797: set äidit ovat olleet huolissaan näiden kulttuu- tuurin tukemiseen.
17798: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17799:
17800: Tarja Halonen Marjatta Stenius-Kaukonen Paula Eenilä
17801: Erkki Liikanen Jaakko 1tälä Mikko Ekorre
17802: Ulla-Leena Alppi Juhani Surakka Risto Tuominen
17803: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila
17804: Arvo Salo Aimo Ajo Kalevi Mattila
17805: Pirkko Valtonen
17806: 1981 vp. 441
17807:
17808: Raha-asia-aloite n:o 411
17809:
17810:
17811:
17812:
17813: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta teattereiden lastenoh-
17814: jelmistotoiminnan tukemiseen
17815:
17816:
17817: Eduskunnalle
17818:
17819: Suomen Kansallisteatterin ja Kansallisooppe- myytyjä. On selvästi tarvetta lastenteatteritoi-
17820: ran ohjelmiston suunnittelussa on jossain mää- minnan laajentamiseen ja erityisen lastenteatte-
17821: rin pyritty ottamaan huomioon myös lapsiylei- rin perustamiseen esimerkiksi Helsingin Kau-
17822: sön tarpeet. Helsingissä on mm. Helsingin Kau- punginteatterin yhteyteen tai muutoin siten,
17823: punginteatteri pitänyt lisäksi jatkuvasti ohjel- että se voisi palvella sekä pääkaupunkialueen
17824: mistossaan vähintään yhtä lapsille tarkoitettua lastenteatteri.na että toimia myös muille lasten-
17825: näytelmää. Tämän lisäksi ovat muut eri paik- teatteria harjoittaville teattereille ja teatteriryh-
17826: kakunnilla sijaitsevat laitosteatterit pyrkineet mille esiintymis- ja harjoittelupaikkana. Hank-
17827: huomioimaan lasten kasvattamisen teatterin ys- keen suunnittelussa ja toteuttamisessa tulisi ot-
17828: täviksi. Ilahduttavassa määrin ovat myös eri taa huomioon myös valtakunnallisen toiminnan
17829: teatteriryhmät sisällyttäneet ohjelmistoonsa koordinointi ja tukipalvelujen tuottaminen.
17830: lapsille ja nuorille tarkoitettuja esityksiä, ovat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17831: pa eräät näistä ryhmistä jopa lähes yksinomaan nioittavasti,
17832: keskittyneet lastenohjelmien tuottamiseen.
17833: Eräänä puutteena toimitilojen ja varojen lisäk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17834: si on ollut lapsille ja nuorille kirjoitettujen ja 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17835: sävellettyjen ohjelmien vähäisyys verrattuna sii- markkaa teattereiden ja teatteriryhmien
17836: hen, mitä tuotetaan aikuisyleisölle. sekä oopperan lastenohjelmiston tuke-
17837: Ainakin pääkaupunkiseudulla on kuitenkin miseen sekä erityisen pääkaupunkiin
17838: havaittavissa, että eri teattereiden lastennäytän- sijoitettavan lastenteatterin suunnitte-
17839: nöt saattavat olla kuukausia etukäteen Ioppuun- luun.
17840: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17841:
17842: Tarja Halonen Eino Grönholm Kalevi Mattila
17843: Kaarina Suonio Juhani Surakka Mikko Ekorre
17844: Arvo Salo Pentti Lahti-Nuuttila Jaakko Itälä
17845: Aimo Ajo Paula Eenilä
17846:
17847:
17848:
17849:
17850: 56 088100408M
17851: -442 1981 vp .
17852:
17853: .Raha-asia-aloite n:o 412
17854:
17855:
17856:
17857:
17858: Halonen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuluttajaneuvon-
17859: taliitto r.y:n kuluttajaneuvontatyön tukemiseen
17860:
17861:
17862: Eduskunnalle
17863:
17864: Kuluttajaneuvontaliitto r.y. on laaja-alaista on itselleen asettanut ja JOlta ei ilman laajaa
17865: neuvontatyötä tekevä valtakunnallinen järjestö, vapaaehtoista, ennalta ehkäisevää työtä voida
17866: jonka vaikutuspiirissä on noin kaksi miljoonaa toteuttaa.
17867: kuluttajaa. Jäsenkenttä koostuu palkansaajista: Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kuluttajaneu-
17868: naisista ja miehistä, työikäisistä, nuorista, lap- vontaliitto
17869: sista ja vanhuksista. Nämä edustavat myös yh- - avustaa ja ohjaa voittoa tavoittelematta
17870: teiskuntamme kaikkein vähävaraisimpia ihmis- jäsentensä kotitalous- ja käsityötä sekä kotipal-
17871: ryhmiä. Passiivisten, ns. heikkojen kuluttajien velua koskevaa kuluttajaneuvontatoimintaa, on
17872: tavoittaminen neuvonnan perinteellisiä kanavia yhteydessä alansa kysymyksissä jäsentensä kans-
17873: myöten on ongelmallista. Kuluttajaneuvonta- sa ja tiedottaa näille suunnitelmistaan ja toi-
17874: liitto onkin suuntaamassa toimintaansa aikai- menpiteistään,
17875: sempaa määrätietoisemmin niihin ryhmiin, joi- - suorittaa valistus- ja kasvatustyötä järjes-
17876: den asema ja valmiudet toimia kuluttajana ovat tämällä kursseja, luento- ja neuvontatilaisuuk-
17877: muita huonommat. Laajasta jäsenkentästä ja sia, neuvotteluja, kokouksia, juhlia ja näyttelyitä
17878: toiminnan kehittämisestä johtuvat tarpeelt vaa- sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa,
17879: tivat Kuluttajaneuvontaliitolta runsaasti talou- - toimittaa kotitalous- ja kuluttajatutki-
17880: ·dellisia voimavaroja. muksia ja seuraa alansa kehitystä kotimaassa ja
17881: Kuluttajaneuvontaliiton kulUittajaJtoiminnan ulkomailla sekä
17882: pyrkimyksenä on monipuolistaa kuluttajaneu- - tekee esityksiä viranomaisille alaansa
17883: vonnan palveluja jäsenistönsä tarpeita vastaa- koskevien kysymysten edistämiseksi ja lainsää-
17884: viksi ja kehittää paikallista kuluttajaneuvonta- dännön kehittämiseksi.
17885: työtä. Tämä edellyttäisi lisää taloudellisia mah- Hallitus on ehdottanut vuoden 1982 tulo-
17886: ·dollisuuksia. ja menoarvioesityksessä Kuluttajaneuvontalii-
17887: Kuluttajaneuvontaliiton kuluttajatoiminnan tolle 220 000 markkaa, joka on 80 000 mark-
17888: tavoitteena on asemastaan ja vaikutusmahdolli- kaa edellisvuoden määrärahaa pienempi. V al-
17889: suuksistaan tietoinen kuluttaja, joka kykenee tionapu kuluttajatoimintaan on momentilla
17890: valvomaan etujaan ja haluaa olla mukana ku- 32.28.50.
17891: luttajien edun mukaisessa toiminnassa omassa Edellä olevan perusteella ehdotan,
17892: ympäristössään erilaisten yhteisöjen ja viran-
17893: omaisten työtä tukien. Kun kysymyksessä ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17894: kaikkein vähävaraisimmat kuluttajaryhmät ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17895: kun kuluttajatoiminnan tarve ja kysyntä ovat 32.28.50 (Valtionapu kuluttajajärjestö-
17896: jatkuvasti näissä ryhmissä lisääntymässä, Ku- jen tukemiseen) lisäyksenä 100 000
17897: luttajaneuvontaliiton kuluttajatoiminnan tuke- markan määrärahan käytettäväksi Ku-
17898: minen on myös valtion varoista perusteltua. Va- luttajaneuvontaliitto r.y:tz kuluttajaneu-
17899: paaehtoisella toiminnalla tuetaan myös niitä vontatyön tukemiseen.
17900: päämääriä, joita virallinen kuluttajapolitiikka
17901: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
17902:
17903: Tarja Halonen
17904: 1981 vp. 443
17905:
17906: Raha-asia-aloite n:o 413
17907:
17908:
17909:
17910:
17911: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asetuotannon korvaa-
17912: miseen muulla tuotannolla
17913:
17914:
17915: Eduskunnalle
17916:
17917: Asevarustelun välttämättömyyttä perustellaan teisiä kokemuksia sikäli, että toisen maailman-
17918: usein talouden ja työllisyyden turvaamisella. sodan jälkeen muutettiin Suomessa aseteolli-
17919: Kuitenkin monissa viimeaikaisissa tutkimuksis- suutta siviilituotannoksi, minkä seurauksena
17920: sa on osoitettu, entä asevarustelun jatkaminen erityisesti metalliteollisuus laajeni voimakkaasti.
17921: ei takaa työllisyyttä, vaan pikemminkin lisää On vielä todettava se, että Suomessa on ase-
17922: työttömyyttä. Tähän on pääsyynä nykyaikaisen teollisuuden merkitys talouteen ja työllisyyteen
17923: asetuotannon teknologia- ja pääomavaltaisuus, nähden suhteellisen vähäinen. Puolustusminis-
17924: joka on aiheuttanut sen, että aseteollisuus työl- teriön laskelmien mukaan puolustuslaitoksen
17925: listää tällä hetkellä vähemmän ihmisiä kuin välittömät hankinnat työllistävät Suomen teol-
17926: muu teollinen toiminta. Asevarustelun keskei- lisuudessa noin 1 750 henkilöä. Jos mukaan
17927: nen ongelma on se, että varustelu ei taloudel- luetaan kaikki kotimaiseen teollisuuteen vaikut-
17928: lisessa mielessä ·tuota mitään, vaan syö resurs- tavat hankinnat, on työllisyysvaikutus 2 500
17929: seja siviilituotannolta. henkilöä.
17930: Asevarustelun aiheuttamien taloudellisten ja Asetuotannon korvaaminen muulla tuotan-
17931: yhteiskunnallisten haittojen herättämänä on vii- nolla olisi näin ollen mahdollista. Sen vuoksi
17932: me aikoina voimistunut keskustelu yhteiskun- valtion tulo- ja menoarvioon olisi otettava mää-
17933: nan voimavarojen siirtämisestä sotilaallisesta si- räraha muutostoimenpiteiden käynnistämiseksi.
17934: viilikäyttöön. Aseteollisuuden muuntaminen Määrärahan turvin voitaisiin korvata mm. tuo-
17935: siviilituotannoksi ei ole aivan yksinkertainen tekehitystoiminnasta, markkinoinnista ja henki-
17936: toimenpide, vaan siihen liittyy monia ongelmia. lökunnan uudelleenkoulutuksesta tuotantolai-
17937: Lyhyellä tähtäyksellä tuotantolaitosten muunta- toksille ensi vaiheessa aiheutuvia kustannuksia.
17938: minen siivilikäy;ttöön ja työntekijöiden uudel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17939: leenkouluttaminen saattaa aiheuttaa taloudelli- nioittaen,
17940: sia ongelmia ja jopa työttömyyttä. Toisaalta
17941: muutostyön pitkän tähtäyksen talousvaikutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17942: set eivät lisää ongelmia, vaan elvyttävät talout- 1982 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
17943: ta ja kohentavat työllisyyttä. mentille 32.50.53 5 000 000 markkaa
17944: Näin ollen myös Suomessa olisi ajankohtais- käytettäväksi avustuksina ja korvauk-
17945: ta ryhtyä toimenpiteisiin asetuotannon korvaa- sina asetuotannon korvaamiseksi muulla
17946: miseksi muulla tuotannolla. Meillähän on myön- tuotannolla.
17947: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17948:
17949: Tarja Halonen Eino Grönholm Aulis Juvela
17950: Kaarina Suonio Paula Eenilä Sakari Knuuttila
17951: Liisa Jaakonsaari Pauli Uitto Juhani Vähäkangas
17952: Ulla-Leena Alppi Pirkko Valtonen Ensio Laine
17953: Arvo Salo Terho Pursiainen Marjatta Stenius-Kaukonen
17954: Markus Aaltonen Kati Peltola Helvi Niskanen
17955: Mikko Ekorre Hannu Tapiola Aimo Ajo
17956: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Matti Puhakka
17957: Olli Helminen
17958: 444 1981 vp.
17959:
17960: Raha-asia-aloite n:o 414
17961:
17962:
17963:
17964:
17965: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen äitiyspäivä-
17966: •rahan maksamiseen lapsen syntymää edeltävältä ajalta
17967:
17968:
17969: Ed us kunnalle
17970:
17971: Vanhempainlomajärjestelmää on .kuluneen seen asemaan ylimääräisen vapautuksen saami-
17972: vuoden aikana varsin nopeasti kehitetty. Sekä sessa.
17973: lääkintöhall1tuksen että työmarkkinajärjestöjen Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
17974: taholta on kiinnitetty kuitenkin valtiovallan taen,
17975: huomiota siihen, että äitiyssuojelun kannalta
17976: olisi kiireellisesti lisättävä ennen synnytystä ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17977: vaa lakisääteistä loma-aikaa. Tällä voitaisiin eh- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17978: käistä monia raskaus- ja synnytyskomplikaatioi- 60 000 000 markkaa ylimääräisen äitiys-
17979: ta sekä asettaa eri ammateissa työskentelevät päivärahan maksamiseksi nykyistä pidem-
17980: naiset nykyistä paremmin keskenään tasa-arvoi- mältä ajalta ennen lapsen syntymää.
17981: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17982:
17983: Tarja Halonen Paula Eenilä
17984: 19Sl'\rp. 445
17985:
17986: Raha~asiå~aloite rt:o 415
17987:
17988:
17989:
17990:
17991: Halonen ym.: J{orotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
17992: tukseen kunnille l~sten leikin ja toiminnan ohjaukseen
17993:
17994:
17995: Eduskunnalle
17996:
17997: Valtakunnallinen päivähoitosuunnitelma ei kinnanvarainen valtioneuvoston vahvistamien
17998: aseta edes tavoitteeksi kaikkien alle kouluikäis- perusteiden nojalla, on jo aikaisemmin käynyt
17999: ten lasten kunnallisen päivähoitopaikan turvaa- siten, että Helsinki sekä muu pääkaupunkiseu-
18000: mista. Osan lapsista arvioidaan pysyvän joko tu on yleensä jäänyt kokonaan ilman näitä
18001: oman perheen tai muun valtakunnallisen päi- avustuksia. Tämä on ollut erityisen valitetta-
18002: vähoitosuunnitelman ulkopuolella olevan hoito- vaa sen vuoksi, että ohjatulla leikkikenttätoi-
18003: muodon piirissä. Useat kunnat, ennen kaikkea minnalla on ilmeisesti varsin suuri ennalta eh-
18004: maamme suurimmat kaupungit, eivät ole on- käisevä merkitys myös kouluikäisten lasten vai-
18005: nistuneet tuottamaan edes päivähoito-ohjelman keuksien syntymiseen. Leikkikenttätoiminnan
18006: mukaisia päivähoitopaikkoja. Lisäksi valtakun- piirissä ovat mm. Helsingissä nuoret aina 14
18007: nallisiten suunnitelmien pohjana oleva päivähoi- vuoteen saakka. Ohjatulla toiminnalla on asian-
18008: topaikkojen tarve näyttää uusimpien tutkimus- tuntijoiden mukaan voitu ehkäistä ns. jengiy-
18009: ten mukaan olevan aikaisempaa suurempi. tymisen haittoja.
18010: Näin tosiasiallisesti yhä useammat pienten Kun kunnat ovat saaneet valtionapua laki-
18011: lasten vanhemmat katsovat jääneensä vaille sääteisesti muuhun päivähoitotoimintaan, on
18012: lain tarkoittamia päivähoitopalveluja. Suunni- ollut ymmärrettävää, että ohjattu leikkikenttä-
18013: telmait avoimien korttelipäiväkotien perustami- toiminta on jäänyt päivähoitosuunnitelmissa vä-
18014: seksi, jotka tarjoaisivat päivähoito- ja virikepal- häiselle huomiolle sen suhteellisen kalleuden
18015: veluja muillekin kuin siellä päivähoidossa ole- vuoksi. Tavoitteena tulee olla toiminnan saalt-
18016: ville lapsille ja heidän vanhemmilleen, ovat taminen täyden lakisääteisen valtionosuuden
18017: myönteisiä. Kun kuitenkin tällaisten kokeilu- piiriin. Mikäli hållituksen esitys sosiaali- ja ter-
18018: jen saaminen todellisen tarpeen kattavaksi on veydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuusjär-
18019: pitkäaikainen kehitystapahtuma, tulisi ryhtyä jestelmän uudistamisesta toteutuu, ltulevat leik-
18020: toimenpiteisiin samansuuntaisten ltukitoimenpi- kikentätkin sisältymään valtionosuuteen. Uudis-
18021: teitten aikaansaamiseksi. tus tulee voimaan kuitenkin aikaisintaan vuon-
18022: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodelle na 1984. Jo sitä ennen on välttämätöntä olen-
18023: 1981 varattu momentille 33.38.32 valtionavus- naisesiti korottaa harkinnanvaraisen valtionavun
18024: tukseen kunnille lasten leikin ja toiminnan oh- määrää ja näin taata toiminnan jatkuvuus.
18025: jaukseen määräraha, joka on vain 500 000 Aivan uusimmatkin kokemukset mm. Jyväsky-
18026: markkaa edellisvuotista suurempi. Vaikka val- län perhepuiston osalta ovat olleet myönteisiä.
18027: tion taholta todetltiinkin nousun johtuvan sekä Jotta muiden kuin kunnållisissa päiväkodeis-
18028: kustannusten noususta että toiminnan laajen- sa tai ohjatussa perhepäivähoidossa olevien las-
18029: tamisesta, oli jo vuoden alussa selvää, ettei ten kasvatus- ja virikeohjausta voitaisiin ~ehos
18030: määräraha tulisi riittämään läheskään kaikkiin taa ja jotta kouluikäisten lasten ja nuorten va-
18031: tarvittaviin kohteisiin. Nyt vuoden 1982 tulo- paa-aikatoimintaa voitaisiin joustavasti tukea,
18032: ja menoarvioesityksestä puuttuu kokonaan mo- tulisi niin lasten, perheiden kuin kuntienkin
18033: mentti 33.38.32 "Valtionavustus kunnille las- tarpeita ajatellen sekä Valtava-uudistuksen tuo-
18034: ten leikin ja toiminnan ohjaukseen". Tämä tar- maa muutosta ennakoiden ehdottomasti taata
18035: koittaa sitä, että valtionosuus tulee siis raitkai- leikkikenttätoiminnan jatkuva kehittäminen.
18036: sevasti aikaisemmasta vähenemään. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18037: Kun kyseinen avustus on luonteeltaan har- nioittaen,
18038: 446 Raha-asia-aloite n:o 415
18039:
18040:
18041: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden kunnille lasten leikin ja toiminnan oh-
18042: 1982 tulo- ia menoarvioon momentille jaukseen tarkoitettuun valtionapuun.
18043: 33.38.32 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
18044: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18045:
18046: Tarja Halonen Kaarina Suonio Pirkko Valtonen
18047: Juhani Surakka Mikko Rönnholm Anna-Liisa Piipari
18048: Pentti Lahti-Nuuttila Risto Tuominen Jaakko Itälä
18049: Aimo Ajo Paula Eenilä
18050: 1981 vp. 447
18051:
18052: Raha-asia-aloite n:o 416
18053:
18054:
18055:
18056:
18057: Halonen ym.: Määrärahojen osoittamisesta koululaisten päivä-
18058: hoidon edistämiseen
18059:
18060:
18061: Eduskunnalle
18062:
18063: Helsingin kaupungin tekemän tutkimuksen nä oikeus turvalliseen ja kehi:ttävään hoitoon,
18064: (Helsingin kaupunki, Tilastokeskus 1980: 2) mutta asiaan tulisi kiinnittää lisäksi huomiota
18065: mukaan oli syksyllä 1978 pienistä koululaisista sen ilmeisen yhteyden vuoksi, joka turvattomal-
18066: ( 7-1 0-vuotiaat) lähes puolet ( 43 % ) koulun la lapsuudella on sekä nuoruusiän että myö-
18067: jälkeen joko yksin tai sisarusten kanssa; siis jo- hemmänkin elämän vaikeuksiin.
18068: ka tapauksessa ilman aikuisen ihmisen huolen- Koska on nähtävissä, että jo pienimpien las-
18069: pitoa koulun jälkeen ennen vanhempien kotiin- ten hoitotarve tulee viemään päivähoitosuunni-
18070: tuloa. Vanhemmat eivät toki halunneet asian telman mukaisista resursseista suurimman osan,
18071: olevan näin. Suurin osa heistä halusi lapsilleen on meidän mielestämme aiheellista kiinnittää
18072: jonkinlaista ohjattua toimintaa. Kunnallinen huomiota myös pienten koululaisten hoidon jär-
18073: päivähoito nautti suurinta luottamusta ( 39 %) , jestämiseen.
18074: kun sen sijaan vain 8 prosentille lapsista oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18075: todellisuudessa onnistuttu saamaan kunnallinen nioittaen,
18076: koululaisten päivähoitopaikka. Tilanne muilla
18077: paikkakunnilla on samansuuntainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18078: Näin pienelle lapselle tulee kaksi suurta muu- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun
18079: tosta yhtäaikaisesti seitsemänvuotiaana. Toisaal- 33.38 uusille momenteille kaikkiaan
18080: ta hän aloittaa pitkäjänteistä keskittymistä vaa- 23 000 000 markkaa pienten koululais-
18081: tivan koulunkäynnin ja toisaalta hän jää juuri ten päivähoidon turvaamiseen, josta
18082: silloin suureksi osaksi päivästä ilman aikuisen määrästä
18083: ihmisen huolenpitoa. Kun pienten koululaisten 10 000 000 markkaa valtionosuutena
18084: hoitopaikkoja on ollut aivan liian vähän, on kunnille lasten päiväkotien käyttökus-
18085: niihin monissa paikoin joudUittu ottamaan vain tannuksiin,
18086: erityisesti hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia lap- 8 000 000 markkaa valtionosuutena
18087: sia. Tämä puolestaan on aiheuttanut lasten va- kunnille ohjatusta perhepäivähoidosta
18088: likoitumisen keskimääräistä vaikeammin hoidet- aiheutuviin käyttökustannuksiin sekä
18089: taviksi. Tämä ei kuitenkaan ole alkujaan ollut 5 000 000 markkaa valtionavustukse-
18090: tarkoitus. Toimintaa tulisi nopeasti laajentaa na kunnille lasten päiväkotien perusta...
18091: käsittämään kaikki päivähoitoa tarvitsevat pienet miskustannuksiin.
18092: koululaiset. Lapsella on sinänsä pienenä ihmise-
18093: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18094:
18095: Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä
18096: Juhani Surakka Pirkko Valtonen Aimo Ajo
18097: 448 1981 vp.
18098:
18099: Raha-asia-aloite n:o 417
18100:
18101:
18102:
18103:
18104: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidirahan ylimää-
18105: räiseen korottamiseen elinkustannusten nousua vastaavasti
18106:
18107:
18108: Eduskunnalle
18109:
18110: Invaliidihuoltolain nojalla maksettavaan inva- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
18111: lidirahaan on valtion vuoden 1982 tulo- ja me- tavasti,
18112: noarvioesitykseen tehty vain TEL-indeksin mu-
18113: kaisen tarkistuksen johdosta tarvittava korotus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18114: Nykyinen invalidiraha pystyy kuitenkin katta- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18115: maan vain pienen osan niistä menoista, joita var- 33.26.51 lisäyksenä 8 600 000 markkaa
18116: ten invalidirahajärjestelmä kehitettiin. Järjestel- invalidirahan ylimääräiseksi korottami-
18117: män kehittämiseen tarvittavia toimenpiteitä tu- seksi elinkustannusten nousua vastaa-
18118: lisi voimakkaasti kiirehtiä. vasti.
18119: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18120:
18121: Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari Aimo Ajo
18122: Risto Tuominen Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä
18123: Juhani 'Surakka Pirkko Valtonen
18124: 1981 vp. 449
18125:
18126: Raha-asia-aloite n:o 418
18127:
18128:
18129:
18130:
18131: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun yläasteen
18132: luokkien enimmäiskoon pienentämiseksi
18133:
18134:
18135: Eduskunnalle
18136:
18137: Viime aikoina on julkisuudessa laajalti kes- 130 milj. markkaa vuodessa silloin, kun se on
18138: kusteltu peruskoulun vaikeasta työrauhatilan- kaikkien vuosiluokkien osalta toteutunut ko-
18139: teesta. Erityisen vaikeat työrauhaongelmat ovat konaisuudessaan. Perusopetusryhmän koon
18140: peruskoulujen yläas,teilla eri puolilla maatamme. alentaminen toteutetaan käytännön syistä vuo-
18141: Valtioneuvoston hiljattain tekemät periaatepää- siluokka kerrallaan. Vuoden 1982 budjetin
18142: tökset työrauhan ylläpitämiseksi ovat yleispiir- osalta tavoitteen hyväksyminen merkitsee 15
18143: teittäin oikeansuuntaisia, mutta ne eivät sellai- milj. markan määrärahan varaamista yläasteen
18144: senaan tuo helpotusta yläasteiden työskente- perusopetusryhmien asteittaiseen pienentämi-
18145: lyyn. Ainoa tapa edistää yläasteiden kasvatus- seen.
18146: ja opetustyötä on pienentää opetusryhmiä, jol- Myös opettajien vaikeutuva työllisyystilanne
18147: loin opettaja voi ottaa nykyisen massaopetuk- edellyttäisi toimenpiteitä opetusryhmien pienen-
18148: sen sijasta huomioon oppilaat yksilöinä. Tällä tämiseksi. Opetusministeriön asettaman opetta-
18149: tavoin vasta saavutetaan merkittäviä tuloksia jatarvetoimikunnan laskelmien mukaan luku-
18150: työrauhan ylläpidossa. vuoteen 1987-88 mennessä on nykyisellä kou-
18151: Syntyvyyden aleneminen johtaa siihen, että lutuksella n. 7 600 pätevää opettajaa työttö-
18152: lukuvuoden 1979-80 noin 638 900:sta oppi- mänä.
18153: laasta peruskoulun oppilasmäärä putoaa luku- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18154: vuoteen 1987-88 mennessä n. 559 OOO:een dotamme,
18155: oppilaaseen. Tämä jo sinänsä aiheuttaa merkit-
18156: tävää supistumista peruskoulun käyttömenois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18157: sa. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18158: Peruskoulun yläas.teen nykyinen luokan mak- 29.46.30 15 000 000 markan määrära-
18159: simikoko tulisi alentaa 32 oppilaasta 27 oppi- han peruskoulun yläasteen luokkien
18160: laaseen. Tämä maksaisi laskelmien mukaan n. enimmäiskoon pienentämiseksi.
18161: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18162:
18163: Sauli Hautala Impi Muroma Olavi Ronkainen
18164: Esko Almgren Asser Stenbäck Erkki Korhonen
18165: Väinö Rautiainen Antero Juntumaa Jorma Fred
18166:
18167:
18168:
18169:
18170: 57 088100408M
18171: 450 1981 vp.
18172:
18173: Raha-asia-aloite n:o 419
18174:
18175:
18176:
18177:
18178: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi opetus-
18179: ryhmäkoon pienentämiseksi matematiikassa ja äidinkielessä
18180: peruskoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla
18181:
18182:
18183: Eduskunnalle
18184:
18185: Hallitus on tekemällään päätöksellä alenta- nivelkohdan. Tämä johtuu nimenomaan perus-
18186: nut peruskoulun ensimmäisen ja toisen luokan valmiuksien osaamisessa ilmenevistä puutteista.
18187: oppilaiden enimmäismäärän 32:sta 25:een. Ryh- Ongelmat tulevat edelleen lisääntymään, mikäli
18188: miinjakosäännöksiä ei ole kuitenkaan vastaa- ryhmiinjakosäännöksiä ei muuteta.
18189: valla tavalla muutettu. Opettajien opetusvelvollisuuden täyttyminen
18190: Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat on on myös edellyttänyt luokkien ryhmiinjakoa.
18191: aikaisemmin saatu jakaa kahteen erikseen ope- Syntyy tässäkin suhteessa ongelmia, mikäli ryh-
18192: tettavaan ryhmään kolmella äidinkielen ja ma- miinjako käy vaikeammaksi. Mistä opettajat
18193: tematiikan tunnilla viikossa, mikäli luokalla on saavat vaadittavat opetustunnit?
18194: ollut yli 25 oppilasta. Uuden päätöksen mu- Mainitut ongelmat voitaisiin välttää, mikäli
18195: kaan oppilaat voidaan jakaa mainittuihin ryh- peruskoulun ensimmäinen ja toinen luokka saa-
18196: miin, mikäli heitä on luokassa vähintään 25. daan jakaa kahteen erikseen opetettavaan ryh-
18197: Seikka, että luokan oppilaiden enimmäismäärä mään kolmella äidinkielen ja matematiikan tun-
18198: ja ryhmiinjakoa edellyttävä määrä ovat saman- nilla viikossa, jos luokalla on enemmän kuin
18199: suuruisia, aiheuttaa koulussa ongelmia. 20 oppilasta. Tällainen säännöksen muutos oli-
18200: Luokan oppilaiden enimmäismäärän alentami- si välttämätön. Vastaava yhdistettyjä luokkia
18201: sesta 25:een, mikä oli odotettu toimenpide, koskeva säännös tulisi myös korjata.
18202: seuraa, että luokkien koko tulee yleensä vaih- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18203: telemaan välillä 20-25. Tämä puolestaan tu- dotamme,
18204: lee aiheuttamaan sen, ettei useassa tapauksessa
18205: luokan jakaminen erikseen opetettaviin äidin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18206: kielen ja matematiikan ryhmiin ole ollenkaan 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
18207: mahdollinen. Tämä heikentää huomattavasti 29.46.30 5 000 000 markkaa käytettä-
18208: mainittujen aineiden opetusta. Uudet säännök- väksi opetusryhmäkoon pienentämiseksi
18209: set vaikeuttavat tältä osin nykyisestään perus- matematiikass,a ;a äidinkielessä perus-
18210: valmiuksien harjaannuttamista. koulun ensimmäisellä ;a toisella luokal-
18211: Peruskoulun toinen ja kolmas luokka muo- la.
18212: dostavat jo nykyisin useille oppilaille vaikean
18213: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18214:
18215: Sauli Hautala Asser Stenbäck Jorma Fred
18216: Erkki Korhonen Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
18217: Esko Almgren Väinö Rautiainen
18218: 1981 vp. 451
18219:
18220: Raha-asia-aloite n:o 420
18221:
18222:
18223:
18224:
18225: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Alastaron peruskoulun
18226: yläasteen toimitilojen saneerausta ja laajentamista varten
18227:
18228:
18229: Eduskunnalle
18230:
18231: Alastaron' peruskoulun yläasteen vireillä ole- misohjelman I vaihe on hyväksytty kouluhalli-
18232: va rakennushanke käsittää nykyisen kouluraken- tuksessa vuonna 1979.
18233: nuksen saneerauksen, laajennuksen ja erillisen Kunta on hakenut rakennuslupaa jo useam-
18234: lisärakennuksen. pana vuotena ja hakemus uudistetaan kuluva-
18235: Laajennusosaan on suunniteltu mm. ruokasali, na syksynä.
18236: hallintotiloja ja kaksi perusopetusryhmän ope- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18237: tustilaa, jotka nykyisestä koulurakennuksesta dotamme,
18238: kokonaan puuttuvat. Koulua ja vapaa-aikaa var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18239: ten on suunniteltu erillinen 1 200 m2 :n suurui- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18240: nen urheiluhalli, jossa on mm. 680 m2 :n voi- 29.46.34 300 000 markan määrärahan
18241: mistelu- ja palloiluhalli. Alastaron peruskoulun yläasteen sanee-
18242: Kyseessä olevan rakennushankkeen toteutta- rauksen ja laajentamisen aloittamiseksi.
18243: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18244:
18245: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Esko Almgren
18246: 452 1981 vp.
18247:
18248: Raha-asia-aloite n:o 421
18249:
18250:
18251:
18252:
18253: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintolakou-
18254: lun perustamiseen Turkuun
18255:
18256:
18257: Eduskunnalle
18258:
18259: Huolimatta eduskunnan vuoden 197 5 tulo- koska alan ammattitaitOisesta henkilökunnasta
18260: ja menoarvion käsittelyn yhteydessä hyväksy- on puutetta. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä,
18261: mästä lausumasta, joka edellytti hallituksen ryh- että eduskunnan lausuma vihdoin toteutettai-
18262: tymistä toimenpiteisiin hotelli- ja ravintolakou- siin ja perustettaisiin hotelli- ja ravintolakoulu
18263: lun perustamiseksi Turkuun, ei asiassa ole ta- Turkuun.
18264: pahtunut sen jälkeen mitään. Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
18265: Ulkomailta maahamme suuntautuvalla mat· nioittavasti,
18266: kailulla on myönteistä merkitystä maamme
18267: kauppatasapainoon. Koska maallamme on mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18268: dollisuuksia lisätä osuuttaan kansainvälisestä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18269: matkailusta, on siihen tehokkaasti pyrittävä. 29.61.74 400 000 markan määrärahan
18270: Erääksi sen esteeksi on mm. Lounais-Suomessa hotelli- ja ravintolakoulun perustami-
18271: muodostunut palvelujen riittämätön saatavuus, seksi Turkuun.
18272: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
18273:
18274: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Jorma Fred
18275: 1981 vp. 453
18276:
18277: Raha-asia-aloite n:o 422
18278:
18279:
18280:
18281:
18282: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saaristoliiken-
18283: teen avustamiseen
18284:
18285:
18286: Eduskunnalle
18287:
18288: Saariston asukkaiden suurimpia ongelmia menoarvioissa vuosien mittaan heikosti kehitty-
18289: ovat liikenteeseen liittyvät pulmat. Liikenne- nyt. Varoja ei ole lisätty edes inflaatiokehitystä
18290: tiheys jää yleensä hyvin alhaiseksi, koska lii- vastaavasti. Siksi saaristoliikenteen kehitystar-
18291: kennepalveluja käyttävien ihmisten määrä on vetta on runsaasti.
18292: vähäinen. Heikon kannattavuuden vuoksi lii- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18293: kennettä harjoittavien ei ole mahdollista ilman dotamme,
18294: tukea lisätä palveluja. Tästä syystä valtiovallan
18295: tulisi tajuta velvollisuutensa saaristossa asuvia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18296: ihmisiä kohtaan. Myös saariston säilymisen 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
18297: asuttuna tulee olla tärkeä tavoite. 32.10.40 lisäyksenä 50 000 markkaa
18298: Saaristoliikenteen avustaminen on tulo- ja saaristoliikenteen avustamiseen.
18299: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
18300:
18301: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
18302: Impi Muroma Jorma Fred Asser Stenbäck
18303: 454 1981 vp.
18304:
18305: Raha-asia-aloite n:o 423
18306:
18307:
18308:
18309:
18310: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oppisopimuk-
18311: sen tehneiden työnantajien korvauksia varten
18312:
18313:
18314: Eduskunnalle
18315:
18316: Nuorten joukossa on runsaasti sellaisia, joille väylää tulisi maassamme voimakkaasti kehittää
18317: ammatin hankkiminen pitkän koulutuksen kaut- ja laajentaa. Siitä tulisi tehdä merkittävä vaih-
18318: ta tuottaa ongelmia. He ovat käytännöllisesti toehto niille nuorille, joita pitkäaikainen kou-
18319: lahjakkaita, mutta he eivät tunne mielenkiintoa lunkäynti ei kiinnosta.
18320: teoreettista opiskelua kohtaan. He turhautuvat Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18321: ja kyllästyviit joutuessaan istumaan koulun pen- dotamme,
18322: killä.
18323: Tällaiset nuoret haluaisivat hankkia ammatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18324: pätevyyden käytännössä harjaantumisen kautta, 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
18325: jossa opiskelun teoreettinen osa annetaan pie- 29.84.40 alamomentille 1 (Valtionapu
18326: ninä annoksina työn ohella. Oppisopimuksen oppisopimuksen tehneille työnantajille)
18327: tekeminen tarjoaa heille tällaisen mahdollisuu- lisäyksenä 4 000 000 markkaa oppiso-
18328: den. Tätä opiskelun ja ammatin hankkimisen pimuslain mukaisia korvauksia varten.
18329: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
18330:
18331: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
18332: Impi Muroma Jorma Fred Asser Stenbäck
18333: 1981 vp. 455
18334:
18335: Raha-asia-aloite n:o 424
18336:
18337:
18338:
18339:
18340: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavarastojen rakenta-
18341: miseen
18342:
18343:
18344: Eduskunnalle
18345:
18346: Maassamme on tällä hetkellä riittämättömäs- ettei maassamme ole niinkään ylijäämäongel-
18347: ti viljavarastoja tarpeellisen viljaomavaraisuu- maa, vaan nimenomaan varastointiongelma.
18348: den turvaamiseksi. Varastoja lienee noin 10 Viljahuollon turvaamiseksi on jouduttu tuo-
18349: kuukauden kulutusta vastaava määrä, mikä on maan runsaasti vehnää ulkomailta. Kansallisen
18350: täysin riittämätön. Tällaisilla varastoilla ei kye- turvallisuuden kannalta tällainen tilanne on
18351: tä tasaamaan hyvien ja huonojen satovuosien suorastaan hälyttävä.
18352: vaihteluita. Lähestyvän laman aikana viljavarastojen ra-
18353: Vähäisten varastojen vuoksi maassamme ol- kentaminen olisi hyödyllistä työllisyyden hoidon
18354: laan tilanteessa, että hyvinä satovuosirut vie- kannalta.
18355: dään runsaasti ylijäämäviljaa ulkomaille koti- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18356: maisen hintatason mukaan melko alhaiseen hin- dotamme,
18357: taan. Huonoina satovuosina taasen tuodaan
18358: viljaa. Tällainen on kansantaloudellisesti epä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18359: edullista. Tästä päästään vain siten, että ra- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29
18360: kennetaan Valtion viljavarastolle lisää tasaus- uudelle momentille 30 000 000 markan
18361: varastoja. määrärahan viljavarastojen rakentamista
18362: Maassamme on peräkkäin koettu useita heik- varten.
18363: koja satovuosia. Nämä vuodet ovat osoittaneet,
18364: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
18365:
18366: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
18367: Impi Muroma Jorma Fred Asser Stenbäck
18368: 456 1981 vp.
18369:
18370: Raha-asia-aloite n:o 425
18371:
18372:
18373:
18374:
18375: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavaraston rakentami-
18376: seksi Laitilaan
18377:
18378:
18379: Eduskunnalle
18380:
18381: Maamme tasapainoisen viljaomavaraisuuden Maassamme ei ole tasausvarastojen suhteen va-
18382: aikaansaaminen on tuottanut jatkuvasti vai- rauduttu sellaiseen. Suomalaiset monien mui-
18383: keuksia. Hyvien satovuosien jälkeen joudutaan den kansojen ohella voisivat kokea todellista
18384: viemään runsaasti viljaa ulkomaille, mutta huo- nälänhätää. Lounais-Suomi on todellista vilja-
18385: nojen jälkeen puolestaan tuomaan. Tämä on Suomea. Laitila sijaitsee edullisesti tämän
18386: kansantaloudellisesti hyvin epäedullista. Maas- alueen keskustan tuntumassa. Laitilalla olisi
18387: samme tulisi olla riittävästi tasausvarastoja, joi- mahdollisuus tarjota uudelle viljavarastolle so-
18388: hin voitaisiin kerätä viljaa hyvinä satovuosina piva tontti rautatien välittömästä läheisyydestä.
18389: huonojen varalle. Näin päästäisiin satovuosien Olisi luonnollista rakentaa lisää viljan varasto-
18390: vaihtelujen aiheuttamista ongelmista. tilaa juuri tälle seudulle. Uusi rakennuskohde
18391: Maailmassa ollaan siirtymässä niukkuuteen helpottaisi työttömyyttäkin mainitulla alueella.
18392: viljan osalta. Vaikka ei koeta mitään katoa, Edellä :todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18393: niin siitä huolimatta maailmassa on riittämät- dotamme,
18394: tömästi viljaa. Tämän vuoksi viljan maailman- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18395: markkinahinnat ovat noususuunnassa. Mikäli 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
18396: maailmassa koettaisiin todellinen kato, jollai- markan määrärahan viljavaraston suun-
18397: nen voi kohdata milloin tahansa, silloin vilja- nittelemiseksi ja rakentamisen aloittami-
18398: huollosta tulisi todellinen ongelma Suomessa. seksi Laitilaan.
18399: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
18400:
18401: Sauli Hautala Impi Muroma
18402: 1981 vp. 457
18403:
18404: Raha-asia-aloite n:o 426
18405:
18406:
18407:
18408:
18409: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suomenhe-
18410: vosten varsarahoihin
18411:
18412:
18413: Eduskunnalle
18414:
18415: Suomenhevosten lukumäärä on maassamme jolloin työhevosten nykyistä suurempi käyttö
18416: jatkuvasti alentunut. Niiden määrä lienee tällä on kansantaloudellisestikin kannattavaa. Tällai-
18417: hetkellä enää vain noin 20 000. Tämä on aivan seen tilanteeseen varautumiseksi olisi toivotta-
18418: liian vähän ajatellen mahdollista kriisitilannet- vaa, että suomenhevosten määrä kohoaisi. Sitä
18419: ta, jolloin luultavasti koetaan myös polttones- voidaan jouduttaa valtion tukitoimin.
18420: teiden puutetta. Hevoset voisivat kriisin aika- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18421: na tietyissä tilanteissa korvata 'tuontienergiaa dotamme,
18422: käyttävät moottoriajoneuvot. Mutta niiden ny-
18423: kyinen vähäisyys ei antaisi tällaiseen kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18424: kaan paljon mahdollisuuksia. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18425: Mikäli polttonesteiden hinnat edelleen voi- 30.30.45 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
18426: makkaasti kohoavat, voi nopeastikin tulla aika, suomenhevosten varsarahoja varten.
18427: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
18428:
18429: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
18430: Impi Muroma Jorma Fred Asser Stenbäck
18431:
18432:
18433:
18434:
18435: 58 088100408M
18436: 458 1981 vp.
18437:
18438: Raha-asia-aloite n:o 427
18439:
18440:
18441:
18442:
18443: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan pienvarastojen
18444: rakentamisen korkotukeen
18445:
18446:
18447: Eduskunnalle
18448:
18449: Maamme viljaomavaraisuuden tasapainoinen alueellista jakelua ja vähentäisi siihen liittyviä
18450: turvaaminen on jatkuvasti tuottanut vaikeuksia. kuljetuskustannuksia. Alueellisesti laaja pien-
18451: Hyvinä satovuosina joudutaan viemään runsaasti varastoverkosto muodostaisi myös mahdollisina
18452: viljaa ulkomaille kansainväliseen hintaan, joka kriisiaikoina turvallisen viljan perusvaraston.
18453: on huomattavasti alle omassa maassa vallit- Halukkuutta pienvarastojen rakentamiseen
18454: sevan hintatason. Huonoina satovuosina taasen varmasti löytyy viljelijäväestönkin piirissä, kun-
18455: joudutaan tuomaan viljaa kotimaan tarpeen tyy- han valtiovalta turvaa niiden rahoitusmahdolli-
18456: dyttämiseksi. Kansantaloudellisesti on epäedul- suudet ja kannattavan viljan varastoimistoimin-
18457: lista, että satovuosien vaihteluita ei kyetä ny- nan. Varastojen rakentamisella voidaan myös
18458: kyistä .paremmin tasapainottamaan. Tämä joh- helpottaa vaikeutuvaa työttömyystilannetta.
18459: tuu viljavarastojen riittämättömyydestä maas- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18460: samme: Tarvitsisimme niitä nopeasti lisää. dotamme,
18461: Maahamme olisi rakennettava lisää viljan
18462: suurvarastoja. Tämän lisäksi ja suurvarastojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18463: täydentämiseksi tulisi rakentaa pienvarastoja, 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18464: jotka muodostaisivat koko maan kattavan kun- 30.32.45 3 500 000 markan määrärahan
18465: takohtaisen verkoston. Pienvarastojen rakenta- viljan pienvarastojen rakentamisen kor-
18466: minen mm. yksinkertaistaisi varastoista viljan kotukea varten.
18467: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
18468:
18469: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
18470: Impi Muroma Jorma Fred Asser Stenbäck
18471: 1981 vp. 459
18472:
18473: Raha-asia-aloite n:o 428
18474:
18475:
18476:
18477:
18478: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
18479: tilatalouden kehittämisrahastoon
18480:
18481:
18482: Eduskunnalle
18483:
18484: Maatilatalouden pääomahuolto on koettu pit- moista varoista. Tämä epäkohta tulisi pikaisesti
18485: kään suureksi ongelmaksi. Syynä tähän on se, korjata erottamalla nämä budjetissa omalle mo-
18486: että maatilatalouden keh1ttämisrahasto, jonka mentilleen.
18487: tulisi rahoittaa maatilalain mukaiset investoin- Maatilatalouden rahoitusvaikeudet aiheutta-
18488: nit, on saanut aivan riittämättömästi budjettiva- vat myös sen, etteivät monet nuoret voi hakeu-
18489: roja. Huolimatta siitä, että kehittämisrahaston tua maatalouden harjoittajiksi, koska heillä ei
18490: lainavaroihin on viime vuosina kohdistettu usei- ole mahdollisuutta ilman julkista rahoitusta sel-
18491: ta hakukieltoja, on lainoja yleensä voitu myön- viytyä pääomapulmistaan.
18492: tää vain runsas puolet haetusta määrästä. Ensi Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18493: vuoden budjettiesitykseen hallitus on kyllä li- dotamme,
18494: sännyt tuntuvasti varoja kehittämisrahastoa var-
18495: ten, mutta pitkään jatkuneen suuren niukkuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18496: den vuoksi nekään eivät tyydytä tarvetta. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18497: Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen 30.32.60 lisäyksenä 20 000 000 mark-
18498: riittämättömyyteen vaikuttaa sekin, että maata- kaa siirtona maatilatalouden kebittämis-
18499: lousväestön asuntorakentaminen rahoitetaan sa- rahastoon.
18500: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
18501:
18502: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
18503: Impi Muroma Jorma Fred Asser Stenbäck
18504: 460 1981 vp.
18505:
18506: Raha-asia-aloite n:o 429
18507:
18508:
18509:
18510:
18511: Hautala: Määrärahan osoittamisesta tien aikaansaamiseen välille
18512: Loimaa-Yläne-Uusikaupunki
18513:
18514:
18515: Eduskunnalle
18516:
18517: Tien rakentaminen välille Ypäjä (Palikkala) mistuneekin tältä osin. Nyt olisikin ryhdyttävä
18518: -Loimaa-Uusikaupunki on ollut vireillä jo jatkamaan tien suunnittelua ja rakentamista vä-
18519: hyvin kauan. Tie on todettu yksimielisesti hy- lillä Loimaa-Yläne-Uusikaupunki. Tien lo-
18520: vin tarpeelliseksi. Se yhdistäisi valtatiet n:o 9 pullinen valmistuminen vasta täyttäisi sen tar-
18521: ja 10 ja olisi osa valtakunnallista tietä Uudes- peen, joka on yksimielisesti todettu sillä ole-
18522: takaupungista (Yläne-Loimaa) Hämeeseen. van.
18523: Erikoisesti Uuteenkaupunkiin sijoittuneen lan- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18524: noite- ja muunkin teollisuuden tuotteiden kul- dotan,
18525: jettamiseen tarvitaan jo tällä hetkellä tätä
18526: tietä. Kyseisellä alueella on myös runsaasti poi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18527: kittaisliikenteen muutakin tarvetta, joka vaati- 1982 tulo- ja menoarvioon 400 000
18528: si tien nopeata rakentamista. markan määrärahan tien suunnittelemi-
18529: Työllisyysmäärärahojen turvin onkin jo usean seksi ja rakentamisen aloittamiseksi vä-
18530: vuoden aikana rakennettu edellä mainittua tietä lille Loimaa-Yläne-U usikaupunki.
18531: osuudella Palikkala (Ypäjä)-Loimaa. Tie val-
18532: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
18533:
18534: Sauli Hautala
18535: 1981 vp. 461
18536:
18537: Raha-asia-aloite n:o 430
18538:
18539:
18540:
18541:
18542: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta paremman tieyhteyden
18543: rakentamiseksi välille Loimaa-Alastaro
18544:
18545:
18546: Eduskunnalle
18547:
18548: Nykyinen tieyhteys Loimaa-Alastaro, joka kuin myös kaukoliikenneyhteyksiä. Samalla se
18549: jatkuu edelleen Vampulan kautta Säkylään, on voimistaisi Loimaan talousalueen yhtenäisyyttä.
18550: mm. routivuutensa vuoksi erittäin heikkokun- Tästä johtuen tulisi tien suunnittelua ja edel-
18551: toinen ja tästä johtuen varsinkin keväisin lii- leen myöhemmin tapahtuvaa rakentamista saa-
18552: kenneturvallisuuden kannalta arveluttava. Tien da nopeutetuksi.
18553: pituus on 18 km. Sen rakentaminen on tie- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18554: investointihankkeessa ajoitettu vasta vuosille dotamme,
18555: 1987-1989. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18556: Kun tiellä sen heikkokuntoisuudesta huoli- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18557: matta on hyvin vilkas liikenne, sen rakentami- 31.24.77 400 000 markan määrärahan
18558: nen parantaisi ratkaisevasti sen vaikutuspiiris- maantieyhteyden parantamisen aloitta-
18559: sä olevien kuntien liikenneolosuhteita samoin miseksi välillä Loimaa-Alastaro.
18560: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18561:
18562: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Esko Almgren
18563: 462 1981 vp.
18564:
18565: Raha-asia-aloite n:o 431
18566:
18567:
18568:
18569:
18570: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainojen
18571: korkotukeen
18572:
18573:
18574: Eduskunnalle
18575:
18576: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- soen olisi tärkeätä, että paaomien saantia hel-
18577: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvami- potettaisiin julkisin varoin. Hyväriä 'myöntei-
18578: sesta muodostaa pääoman hankkiminen erityi- senä esimerkkinä oli aikanaan Kehitysaluerahas-
18579: sesti pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. Tä- ton perustaminen, jonka tuli ensisijaisena teh-
18580: hänastiset valtiovallan toimenpiteet ydtysten tävänään tukea pienen ja keskisuuren teolli-
18581: pääoman saannin helpottamiseksi eivät ole ol- suuden syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin
18582: leet riittäviä. mainitut teollisuusyritykset ovat käytännössä
18583: Pienteollisuuslainat ovat siirryttyään ainakin saaneet verrattain vähän tukea mainitulta ra-
18584: osaksi investointirahaston alaisuuteen saaneet hastolta. Kun näin on ja kun palveluelinkeinot
18585: aikaisempaa epäedullisemman luonteen. Palve- eivät lainkaan kuulu Kehitysaluerahastan pii-
18586: luelinkeinot ovat jääneet melkein kokonaan riin, tulisi pieniä yrityksiä ryhtyä tukemaan
18587: vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja liiken- muilla keinoin. Eräs mahdollisuus helpottaa
18588: teen suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta pienyrityksiä niiden rahoitusongelmissa olisi se,
18589: on jatkuvasti nousussa ja niilläkin on merkit- että valtio tukisi pienyrityksiä korkotuen · muo-
18590: tävä työllisyyttä välittömästi ja välillisesti li- dossa.
18591: säävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan siis Edellä todetun johdosta kunnioittävasti eh-
18592: erittäin kipeästi niin pienen teollisuuden kuin dotamme,
18593: kaupankin alalla.
18594: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18595: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavalli- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18596: sesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämises- markkaa pienteollisuuslainojen korkotu-
18597: sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta kat- kea varten.
18598: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
18599:
18600: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
18601: Impi Muroma Jorma Fred Asser Stenbäck
18602: 1981 vp. 463
18603:
18604: Raha-asia-aloite n:o 432
18605:
18606:
18607:
18608:
18609: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta viennin edis-
18610: tämislainoihin
18611:
18612:
18613: Eduskunnalle
18614:
18615: Suomalaiset yritykset ovat viime vuosina li- yrityksiä voimakkaasti tuetaan, ettei resurssien
18616: sänneet ponnistelujaan viennin lisäämiseksi. On vähäisyys muodostuisi esteeksi tarjoustoiminnal-
18617: etsitty uusia markkina-alueita, mutta on myös le. Meidän maassamme ollaan tässä asiassa otta-
18618: onnistuttu luomaan uutta vientiä. Tästä on massa vasta ensimmäisiä askeldta.
18619: myönteisenä osoituksena ns. projektivienti, jon- Tarjoustoiminta jo omalta osaltaan on riskin-
18620: ka osuus kokonaisviennistä on melkoinen. Tä- ottoa, koska se ei läheskään aina johda myön-
18621: mä on eräs ilmentymä maamme yritysten ylei- teiseen lopputulokseen. Valtiovallan tulisikin
18622: sestä aktiivisuudesta vientiä kohtaan. Ponniste- toimenpiteillään helpottaa tällaisenkin riskin
18623: luja tulee kuitenkin edelleen määrätietoisesti ottoa.
18624: jatkaa. Edustaaharr vienti huomattavaa osaa Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18625: maamme bruttokansantuotteesta, joten sillä on dotamme,
18626: keskeinen merkitys kansamme taloudellisen hy-
18627: vinvoinnin kannalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18628: Yrityksille tarjoustoimintaan osallistuminen 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18629: on huomattava rasite, pienemmille yrityksille 32.60.84 (Lainat viennin edistämiseen)
18630: joskus ylivoimainen. Monissa teollisuusmaissa lisäyksenä 5 000 000 markkaa.
18631: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
18632:
18633: Sauli Hautala Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
18634: Impi Muroma Jorma Fred Asser Stenbäck
18635: 464 1981 vp.
18636:
18637: Raha-asia-aloite n:o 433
18638:
18639:
18640:
18641:
18642: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta elektronisten apuväli-
18643: neiden hankkimiseen näkövammaisille
18644:
18645:
18646: Eduskunnalle
18647:
18648: Näkövamma merkitsee, että ihmisen tärkein lentamis-, -välittämis- ja -vastaanottojärjestel-
18649: tietoa välittävä elin - silmä - ei toimi tai miin mahdollistavat näkövammaisille moninker-
18650: toimii erittäin rajoitetusti. Ihminen tarvitsee taisen tiedonsaannin nykyiseen tilanteeseen ver-
18651: silmän välittämää tietoa lähes kaikessa toimin- rattuna. Ne avaavat näkövammaisille mahdolli-
18652: nassaan, kuten päivittäisten asioiden hoitami- suuden mm. joukkoviestinnän entistä tehok-
18653: sessa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa, kou- kaampaan hyväksikäyttöön.
18654: lunkäynnissä, työssä ja vapaa-ajan toiminnoissa. Elektronisten apuvälineiden hankkiminen on
18655: Näkövammaisten tiedonsaannin parantaminen näkövammaisille itselleen kohtuuttoman kallis-
18656: on näkövammaisten kannalta keskeinen asia py- ta. Yhteiskunnan tulisikin osallistua niistä ai-
18657: rittäessä Vammaisten vuoden teeman "Täysi heutuviin kuluihin. Tuetaanhan valtion varois-
18658: osallistuminen ja tasa-arvo" toteutumiseen. ta myös tavanomaisten tiedotusvälineiden jul-
18659: Tällä hetkellä näkövammaisille tuotetaan kaisemista.
18660: muutamaa piste- ja kasettilehteä, joita julkaise- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18661: vat lähinnä näkövammaisjärjestöt. Paikallisia nioittaen,
18662: kasettilehtiä ilm:!styy muutamia, mutta niiden
18663: toimittaminen on sattumanvaraista sekä talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18664: delliselta että toimitukselliselta kannalta kat- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18665: soen. 33.44.54 lisäyksenä 10 000 000 mark-
18666: Uudet elektroniset apuvälineet: pistenauhu- kaa käytettäväksi elektronisten apuväli-
18667: rit, puhuvat atk-päätteet, lukutelevisiot jne. yh- neiden hankkimiseen näkövammaisille.
18668: distettynä tietotekniikan tarjoamiin tiedontal-
18669: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18670:
18671: Sauli Hautala Impi Muroma Olavi Ronkainen
18672: Esko Almgren Asser Stenbäck Erkki Korhonen
18673: Väinö Rautiainen Antero Juntumaa Jorma Fred
18674: 1981 vp. 465
18675:
18676: Raha-asia-aloite n:o 434
18677:
18678:
18679:
18680:
18681: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen raken-
18682: tamiseksi Salaan
18683:
18684:
18685: Eduskunnalle
18686:
18687: Salon kaupunkiin on hankkeilla kuntainliiton että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18688: terveyskeskuksen rakentaminen. Perustamis- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18689: suunnitelmat ovat valmiit. Terveyskeskus toi- 33.75.31 2 000 000 markan määrärahan
18690: mii tällä hetkellä hajaotettuna ympäri Salaa kuntainliiton terveyskeskuksen rakenta-
18691: noin 40 pisteessä. Potilaspaikoista Salon seu- misen aloittamista varten Salon kaupun-
18692: dulla on suuri pula. Tilanne on todella hyvin gissa.
18693: vaikea.
18694: Edellä todetun johdosta kunnioit!tavasti eh-
18695: dotamme,
18696: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18697:
18698: Sauli Hautala Väinö Rautiainen
18699: Asser Stenbäck Esko Almgren
18700:
18701:
18702:
18703:
18704: 59 088100408M
18705: 466 1981 vp.
18706:
18707: Raha-asia-aloite n:o 435
18708:
18709:
18710:
18711:
18712: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden hyödyntä-
18713: misen edistämiseen
18714:
18715:
18716: Eduskunnalle
18717:
18718: Jätteiden ja niihin rionastettavien erilaisten naiskertymän markkamääräinen arvo oli noin
18719: jäteaineiden kokonaiskertymä oli Suomessa 6 800 miljoonaa markkaa ja hyödynnettävissä
18720: vuonna 1979 yhteensä noin 64 miljoonaa ton- olevan poistuman arvo noin 2 600 miljoonaa
18721: nia, josta määrästä käytettiin eri tavoin hyö- markkaa. Lisäksi jätteitä tuotiin maahan noin
18722: dyksi noin 27 miljoonaa tonnia. Hyödyntämät- 600 miljoonan markan arvosta ja vietiin noin
18723: tä jääneestä noin 37 miljoonan tonnin poistu- 53 miljoonan markan arvosta. Tarkemmat jä-
18724: masta hyödyntämiskelpoista jätettä oli noin 31 telajikohtaiset tiedot ilmenevät oheisesta taulu-
18725: miljoonaa tonnia. Vastaavasti jätteiden koko- kosta.
18726:
18727: Jätteiden kertymä sekä hyödynnetty ja hyödynnettävissä oleva poistuma jätelajeittain Suomessa
18728: vuonna 1979 ·
18729:
18730: Hyödynnettävissä
18731: Kertymä Hyödynnetty oleva poistuma
18732: poistuma Osuus
18733: Määrä Arvo
18734: 1000 t milj. mk Arvo Arvo kertymän
18735: milj. mk milj. mk arvosta, %
18736:
18737:
18738: 1. Raaka- tai polttoaineena hyödyn-
18739: nettävät jättett
18740: Puujäte .................... . 29 541 2 617 1198 1419 54
18741: Olkijäte ................... . 3 700 246 18 228 93
18742: ~ljy~~~~ ja jäännösöljy ....... . 1179 682 647 35 5
18743: Llpea)ate .................. . 5 970 584 584 0 0
18744: Paperi- ja pahvijäte ......... . 750 259 73 186 72
18745: Muu energiana hyödynnettävä jäte 205 116 116 0 0
18746: 2. Lietejätteet ................. . 497 124 13 111 90
18747: 3. Pääasiallisesti raaka-aineena hyö-
18748: dynnettävät jätteet
18749: Muu kuin edellä mainittu eloperäi-
18750: nen jäte ................... . 2 920 1113 869 244 22
18751: Metalliremu ................ . 1000 560 475 85 15
18752: M~~~i-, kumi-, tekstiili-, nahka- ja
18753: lasl)ate .................... . 201 128 29 99 74
18754: Kipsijäte ................... . 850 58 0 58 99
18755: Liuotin-, happo-, emäs- ja muu ke-
18756: mianalan jäte ............... . 445 210 70 140 67
18757: Kuon~)a tuhka ............. . 1950 28 15 13 45
18758: Muu Jate .................. . 14 948 59 50 9 15
18759: Yhteensä ...................... . 64156 6 784 4157 2 627 39
18760: Raha-asia-aloite n:o 435 467
18761:
18762: Tavoitteena olisi saada hyödynnettävissä ole- Edellä sanottu huomioon ottaen tulo- ja me-
18763: va poistuma mahdollisimman nopeasti käyt- noarvioon olisi otettava määräraha jätteiden
18764: töön. Hyödyntämistä rajoittavat kuitenkin mo- hyödyntämisen edistämiseen tarkoitettujen
18765: net tekijät. Tällaisia ovat ennen muuta talou- avustusten maksamista varten. Avustuksia tu-
18766: delliset seikat, jotka liittyvät jätteiden keräyk- lisi antaa kunnille, kuntainliitoille, pääkaupun-
18767: seen, kuljetukseen, varastoif.ttiin ja käsittelyyn. kiseudun yhteistyövaltuuskunnalle ja yrityksille
18768: Vaikka hyödyntäminen on kansantalouden kan- jätteiden hyödyntämistä välittömästi palvelevien
18769: nalta hyvin perusteltavissa, se ei toteudu, jos rakennusten, koneiden ja laitteiden hankinnasta
18770: sitä koskevan toiminnan jokin vaihe ei täytä aiheutuviin kustannuksiin. Avustuksen suuruus
18771: liiketaloudellisia kannattavuusvaatimuksia. Tä- saisi olla enintään 30 % hankkeen hyväksyttä-
18772: män vuoksi tulisi saada aikaan erityinen rahoi- vistä kokonaiskustannuksista. Avustuksen
18773: tustukijärjestelmä, jonka avulla voitaisiin oh- myöntämisen yleisenä edellytyksenä pitäisi olla,
18774: jata rahoitusta jätteiden talteenoton tehostamis- että hanke edistää ympäristönsuojelun toteutu-
18775: ta ja niiden hyödyntämistä edistäviin hankkei- mista, energian käytön vähentymistä tai tuo-
18776: siin ·silloin, kun ne ovat kansantaloudellisesti tannon kotimaisen raaka-ainepohjan laajentu-
18777: tai pitkällä tähtäyksellä kannattavia, mutta lii- mista. Avustuksia olisi myönnettävä erityisesti
18778: ketaloudellisesti tai lyhyellä tähtäyksellä hei- työllisyyden hoidon kannalta merkityksellisiin
18779: kosti kannattavia. hankkeisiin. Lisäksi olisi edellytettävä, että
18780: Erityisen jätteiden hyödyntämistä edistävän avustuksen tarkoittamaa toimenpidettä voidaan
18781: rahoitustukijärjestelmän aikaansaamista ovat pitää jätehuollon kannalta tarpeellisena ja tar-
18782: ehdottaneet mm. valtiontilintarkastajat. He koituksenmukaisena ja että toimenpidettä var-
18783: ovat katsoneet, että tarkoitukseen käytetyt va- ten on laadittu hyväksyttävä suunnitelma kus-
18784: rat palautuisivat nopeasti takaisin toisaalta huo- tannusarvioineen.
18785: mattavien kansantaloudellisten säästöjen ja toi- Samassa yhteydessä olisi tehtävä päätös val-
18786: saalta ympäristönsuojelun tehostumisen muo- tuuksien antamisesta avustussitoumusten myön-
18787: dossa ( valtiontilintarkastajain kertomukset tämiseen kaikkiaan 15 000 000 markan mää-
18788: vuosilta 1973 ja 1977). Eduskunta on sittem- rästä.
18789: min yhtynyt näihin kannanottoihin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18790: Hallitus ei ole ku1tenkaan sisällyttänyt vuo-
18791: den 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18792: rahaa tähän tarkoitukseen, vaikka tulo- ja me- 1982 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
18793: noarvioesityksen perusteluihinkin on sisällytet- mentille 26.73.43 siirtomäärärahana
18794: ty maininta siitä, että erityisesti jätteiden hyö- 10 000 000 markkaa jätteiden hyödyn-
18795: dyntämisen edistämiseen kiinnitetään huomiota. tämisen edistämiseen myönnettäviä
18796: avustuksia varten.
18797: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18798:
18799: Olli Helminen Pertti Hietala Kaj Bärlund
18800: Saara-Maria Paakkinen Markus Aaltonen Eino Grönholm
18801: Matti Luttinen Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
18802: Mikko Rönnholm Juhani Surakka Jouko Skinnari
18803: 468 1981 vp.
18804:
18805: Raha-asia-aloite n:o 436
18806:
18807:
18808:
18809:
18810: •
18811: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Puolesta
18812: Keskusliitto ry:lle lapsille tarkoitetun lehden julkaisemiseen
18813:
18814:
18815: Eduskunnalle
18816:
18817: Nykyinen lapsille tarkoitettu lehdistö on lä- perustaa tällainen julkaisu. Hankkeen yleisen
18818: hes yksinomaan kaupallista. Tarjontaa voidaan merkityksen huomioon ottaen on valtion syytä
18819: pitää muutenkin hyvin yksipuolisena sekä vä- sitä tukea.
18820: hän myönteisiä virikkeitä antavana. Tästä ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18821: heutuviin ongelmiin on kiinnitetty huomiota
18822: mm. parlamentaarisessa nuorisokomiteassa, las- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18823: tenkulttuurityöryhmässä sekä Lapsen vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18824: komiteassa. 29.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
18825: Lapsille tarko1tetun laajalevikkisen ja kor- käytettäväksi Nuorten Puolesta Keskus-
18826: keatasoisen, lapsia kiinnostavasti toimitetun liitto ry:lle lapsille tarkoitetun lehden
18827: lehden tarve tunnustetaan yleisesti. Nuorten julkaisemiskustannuksiin.
18828: Puolesta Keskusliitto ry:n tarkoituksena on
18829: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18830:
18831: Olli Helminen Helge Siren Jouko Skinnari
18832: Paula Eenilä Juhani Raudasoja Saara-Maria Paakkinen
18833: Kaarina Suonio
18834: 1981 vp. 469
18835:
18836: Raha-asia-aloite n:o 437
18837:
18838:
18839:
18840:
18841: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson veden-
18842: hankinnan yleissuunnitelman toteuttamiseen
18843:
18844:
18845: Eduskunnalle
18846:
18847: Vuonna 1970 valmistuneessa Kymijoen ve- ja Etelä-Kymenlaakson tarvitsema raal{avesi on
18848: siensuojelun yleissuunnitelman 2. osassa esitet- saatavissa edullisimmin pohja- ja tekovetenä ns.
18849: tiin alustava suunnitelma ja kustannusarvio Ky- Utin alueelta ja olisivat vedenhankinnan kus-
18850: menlaakson vedenhankinnan toteuttamisesta tannukset tällöin noin 65 milj. markkaa. Veden
18851: muodostamaila tekopohjavettä sisempään Sal- toimittaminen Kuusankoskelle jäisi tässä vai-
18852: pausselkään kuuluvalla Selänpään alueella ja heessa pois.
18853: johtamalla vesi kalliotunnelissa Kouvolaan ja Ny:t esillä olevan muutetun vedenhankinnan
18854: edelleen Kotkan seudulle. Kymenlaakson veden- kokonaissuunnitelman toteuttaminen on joka ta-
18855: hankintatoimikunta on em. kokonaissuunnitel- pauksessa Kymenlaakson kannalta erityisen tär-
18856: man pohjalta jatkanut vedenhankinnan suunnit- keätä ja kiireellistä, vaikka yleissuunnitelmaa
18857: telua niin, että on päädytty yleissuunnitelmata- joudutaan tässä vaiheessa muuttamaan. Työn
18858: solle v. 1973. toteuttamiseksi olisi kuitenkin saatava valtiolta
18859: Keskitetyn vedenhankinnan piiriin oli suun- riittävästi varoja työllisyysvaroina tai työ olisi
18860: nitelmassa liitetty seuraavat kunnat: Kuusan- voitava toteuttaa vesihuoltotyöryhmän esityk-
18861: koski, Kouvola, Anjalankoski ( Sippola +Anja- sen mukaisena valtion vesihuoltotyönä.
18862: la) ja Kotka (Kymi+Karhula+Kotka). Lisäksi Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
18863: on tarkasteltu Haminan ja Vehkalahden liittä- dotamme,
18864: mistä yhteisjärjestelmään.
18865: Kun yleissuunnitelmaa on sittemmin tarkis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18866: tettu nykyisten vedenkulutusennusteiden mukai- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
18867: seksi, on havaittu, että tarvittavat vesimäärät markan määrärahan käytettäväksi Ky-
18868: ovat vain noin puolet alunperin arvioidusta. menlaakson vedenhankinnan yleissuun-
18869: Suoritetuissa kustannusvertailuissa onkin ha- nitelman toteuttamiseksi siten, että poh-
18870: vaittu, että veden hankkiminen Salpausselän javesi otettaisiin Salpausselän alueelta
18871: alueelta Utista on huomattavasti em. aikaisem- ja se johdettaisiin Kymijokivarren taa-
18872: paa ns. Selänpää-projektia edullisempi. Jatko- jamiin ensi vaiheessa Anjalankosken ja
18873: selvittelyn yhteydessä onkin todettu, että Keski- Kotkan kaupungeissa.
18874: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18875:
18876: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari
18877: Risto Tuominen Pekka Starast
18878: 470 1981 vp.
18879:
18880: Raha-asia-aloite n:o 438
18881:
18882:
18883:
18884:
18885: Helminen: Määrärahan osoittamisesta Myllykosken pohjoisen
18886: sisääntulotien rakennustyön aloittamiseen Anjalankoskella
18887:
18888:
18889: E d:usk u nn alle
18890:
18891: Anjalankosken kaupungissa sijaitsevan Mylly- netto. Tästä on aiheutunut huomattavaa hait-
18892: kosken taajaman yhteyksien rakentaminen valta- taa Myllykosken taajaman liikennejärje~telyille
18893: tielle n:o 15 on 1960-luvulla suoritettujen tie- ja liikenteen jäsentelylle. Tämä epäkohta olisi
18894: järjestelyjen yhteydessä jäänyt yksinomaan pai- korjattava rakentamalla uusi ns. pohjoinen si-
18895: kallistien varaan. Valtatieltä n:o 15 Myllykos- sääntulotie.
18896: ken keskustaan johtava Häkämäen paikallistie Em. hankkeella tarkoitetaan Myllykosken
18897: kulkee melkein koko matkan rakennuskaava- keskustan ja valtatien n:o 15 välistä yhteyttä.
18898: alueen halki, rakennuskaavassa nimeltään Rau~ Kymen piirin toimenpideohjelmassa em. hanke
18899: takorventie, ja siihen rajoittuu melkein koko on huomioitu paikallistien 14613 sUuntauksen
18900: matkaltaan asuntotontteja, joilta tonteilta ori parantamisena, jolloin tiehankkeen pituus on 3
18901: niyös pääsytie Rautakorventielle. Tämän tien kilometriä. Ajoradan poikkileikkaustyyppi on
18902: kautta kulkee myös suuri määrä linja-autolii- 10/7 ja hankkeen aloittamisvuodeksi on mer-
18903: kennettä sekä raskasta kuorma-autoliikennettä kitty vuosi 1984. Hankkeen kokonaiskustan-
18904: ja melkein koko taajaman henkilöautoliikenne nukset on arvioitu alustavasti 3,7 milj. mar-
18905: Myllykosken keskustan ja valtatien n:o 15 kaksi.
18906: välillä. Myös Myllykoski Oy:n paperitehtaille Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
18907: johtava raskas puutavaraliikenne kulkee pää- dotan,
18908: osaltaan tämän paikallistien kautta. Kun paikal-
18909: listien sillä kohdin, jossa paikallistie alittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18910: Kouvolan-Kotkan rautatien, on 380 cm kor- 1982 tulo- ;a menoarvioon 900 000 mar-
18911: kea alikulkusilta, on tämä alikulkusilta nyt, kan määrärahan Myllykosken pohjoisen
18912: kun kuorma-autojen akselipainoja on korotettu, sisääntulotien rakentamiseen eli paikal-
18913: osoittautunut liian matalaksi. Tästä syystä ras- listien n:o 14613 suuntauksen paranta-
18914: kasta puutavaraliikennettä on siirtynyt myös misen aloittamiseen välillä valtatie n:o
18915: taajaman rakennuskaavateille, joita ei ole täl- 15 - Myllykosken keskusta Anialan-
18916: laiseen ·· liikenteeseen tarkoitettu eikä raken- kosken kaupungissa.
18917: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18918:
18919: Olli Helminen
18920: 1981.·vp. 471
18921:
18922: Raha-asia-aloite n:o 439
18923:
18924:
18925:
18926:
18927: Helminen: Määrärahan osoittamisesta erinäisiin tiejärjestelyihin
18928: Anjalankosken Keltakankaalla
18929:
18930:
18931: Eduskunnalle
18932:
18933: Keltakankaan paikallistie on tärkeä liikenne- pysähtyä turvallisesti ennen raidetta tai raiteen
18934: väylä Anjalankaskeila Myllykosken ja Inkerois- jälkeen liittyessään paikallistieliikenteeseen.
18935: ten taajamien välillä. Tämän tien varrella sijait- Parantamistoimenpiteet tulisi suorittaa pää-
18936: sevat myös Oy Tampella Ab:n Inkeroisten teh- asiassa em. Keltakankaan paikallistiellä n:o
18937: taat: paperitehdas, saha, kartonkitehdas, kuu- 14625 sekä osaksi maantiellä n:o 354.
18938: mahiertämö ja voimalaitos, joiden palveluk- Tien parantaminen olisi suoritettava siten,
18939: sessa on noin 1 700 työntekijää. Tie on siis jo että nykyisen tien varteen rakennetaan 2 jk +
18940: nyt nykyisen taajamien välisen vilkkaan liiken- 2 pp-kaistaa, leveys yhteensä 4,25 metriä, josta
18941: teen ja myös teollisuuslaitokselle johtavan lii- päällystetty leveys 3,75 metriä, eräissä kohdin
18942: kenteen rasittama ja rasitus lisääntyy aivan kuitenkin korotettuna tien viereen, jolloin vas-
18943: oleellisesti, kun vuoden 1981 syyspuolella alkaa taavat leveydet ovat 4,75 metriä ja 4,25 metriä.
18944: paperitehtaan oloissamme hyvin suuri laajen- Päällysrakenne E/38, pohjamaa on soraa. Ke-
18945: nusprojekti. Kun laajennusprojektin arvo on vyen liikenteen väylää tulisi näin rakentaa em.
18946: noin 1 miljardi markkaa ja käsittää koneasen- paikallistien n:o 14625 yhteyteen 4 700 metriä
18947: nusten lisäksi noin 600 000 kuutiota rakennus- ja em. maantien n:o 354 yhteyteen 800 metriä.
18948: tilavuutta, jolloin siinä tulee lähimmän kahden Kokonaiskustannusarvio olisi noin 1 500 000
18949: vuoden aikana korkeimmillaan työskentelemään markkaa.
18950: noin 800-1 000 henkeä, on aivan ilmeistä, Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
18951: että myös liikenne tulee lisääntymään. Erityises- dotan,
18952: ti raskas autoliikenne tulee entisestäänkin vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18953: keuttamaan kevyttä liikennettä tällä välillä. Laa- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
18954: jennuksen valmistUJttua tulee pysyvä liikenteen markan määrärahan Anjalankosken kau-
18955: lisääntyminen olemaan noin 150-200 autoa pungissa olevan Keltakankaan paikallis-
18956: vuorokaudessa. Tiejärjestelyyn liittyy myös tien n:o 14625 ja maantien n:o 354
18957: Tampellan tehtaalle Kouvolan-Kotkan radan parantamiseksi siten, että välille Kelta-
18958: yli johtavan tasoliittymän parantaminen niin, kangas-Inkeroinen rakennetaan kevyen
18959: että raskaiden ja pitkien rekka-autojen kään- liikenteen väylä ja että paikallistiettä Oy
18960: tyminen tehdasalueelle on mahdollista ilman Tampella Ab: n Inkeroisten tehdasalueel-
18961: että se haittaa liikennettä ja että autot voivat le johtava liittymä rakennetaan uudes-
18962: taan.
18963: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18964:
18965: Olli Helminen
18966: 472 1981 vp.
18967:
18968: Raha-asia-aloite n:o 440
18969:
18970:
18971:
18972:
18973: Helminen: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 60 raken-
18974: tamiseen välillä Voikkaa-Heparo Kuusankoskella ja Val-
18975: kealassa
18976:
18977:
18978: Eduskunnalle
18979:
18980: Kymenlaakson päätieverkko on hahmottunut sankosken ja Kouvolan katuverkostoissa osittain
18981: jo 1960-luvulla ja tähän päivään mennessä ra- hankalien ja liikennettä jarruttavien siltojen
18982: kennettukin jo varsin pitkälle. Verkostossa on kautta. Heparon-Voikkaan tien merkitys kas-
18983: kuitenkin vielä pari kohtaa, joissa liikenteenvä- vaa, mikäli sen kanssa samanaikaisesti rakenne-
18984: lityskyky ei täytä päätieverkon vaatimuksia. taan ns. Lappakosken tie, yhteys Kuusanniemen
18985: Nämä ovat Haminan kaupungin ohitus itä-länsi- kautta Kymi Oy:n tehtailta ko. tielle. Liikenne
18986: suunnassa sekä Kouvolan ja Kuusankosken ohi- tiellä tulee olemaan pääasiassa kaukoliikennettä.
18987: tus pohjois-eteläsuunnassa. Hanke palvelee myös kaupunkiseudun liiken-
18988: Viimeksi mainittu puute voidaan korjata ra- nettä parantamalla Kymi Oy:n teollisuusaluei-
18989: kentamalla ns. Heparon-Voikkaan tieyhteys den yhteydet itään ja etelään, mistä suurin osa
18990: Valkealan kunnan ja Kuusankosken kaupungin raaka-aineiden maantiekuljetuksista tulee. Se
18991: alueella. Ko. tiehanke on jo kauan ollut TVH:n parantaa myös Voikkaan ja Kuusankosken kes-
18992: toimenpideohjelmissa. Tien rakentamisella on kustan ( Lappakosken tie) yhteydet itäänpäin.
18993: huomattava merkitys esim. teollisuuden kulje- Tie- ja vesirakennushallitus on laatinut He-
18994: tusten kannalta. Mrn. paperiteollisuuden puu- paron-Voikkaan tiestä suunnitelman. Tien
18995: raaka-ainekuljetukset Kymenlaaksoon Anjalan- pituus tulisi olemaan n. 8 km ja se on tarkoitus
18996: koskella ja Etelä-Kymenlaaksoon helpottuisivat rakentaa kestopäällysteisenä, 10,5 m:n levyisenä.
18997: huomattavasti tämän yhteyden avauduttua. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
18998: Jaalan-Heinolan tien rakentaminen Kymen
18999: läänin alueella koettiin Kymenlaaksossa jo huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19000: mattavana parannuksena. Tästä tiestä saatava 1982 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
19001: hyöty ei kuitenkaan voi olla täydellinen niin markkaa kantatien n:o 60 rakentamisen
19002: kauan kuin sen jatke Heparon-Voikkaan tie aloittamiseen vielä rakentamatta ole-
19003: on rakentamatta. valta osalta Voikkaa-Heparo.
19004: Heparon-Voikkaan tieosuudelle tuleva lii-
19005: kenne kulkee nykyisin erittäin hankalasti Kuu-
19006: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19007:
19008: Olli Helminen
19009: 1981 vp. 473
19010:
19011: Raha-asia-aloite n:o 441
19012:
19013:
19014:
19015:
19016: Helminen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 356 perus-
19017: parannuksen aloittamiseen
19018:
19019:
19020: Eduskunnalle
19021:
19022: Tie Muhniemi-Ahvio on erittäin tärkeä lii- se enää kestä nykyistä liikennettä. Tie olisi
19023: kenneväylä Uudenmaan läänin itärajan kunnissa näin ollen perusparannettava ja kestopäällys-
19024: Keski-Kymenlaaksoon, Anjalankoskelie ja siellä tettävä ja mahdollisesti vaikeimpien mutkapaik-
19025: sijaitseville suurteollisuuslaitoksille. Tätä osoit- kojen kohdalla olisi tien suuntausta parannelt-
19026: taa sekin, että tien Uudenmaan läänin puoleiset tava.
19027: osat on kunnostettu ja kestopäällystetty Anja- Tien pituus on 11,2 km, josta 10,6 km pitäi-
19028: lankosken rajalle saakka, minkä lisäksi myös si ottaa perusparannustyön piiriin.
19029: Vastilan siltojen uudelleen järjestäminen on Edellä olevan perusteella ehdotan,
19030: käynnissä. Ahvion alueen runsaat soraesiinty-
19031: mät ja niiden käyttö mm. TVL:n tarpeisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19032: samoin kuin teollisuuslaitosten ja taajamien 1982 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar-
19033: muihin rakennustarpeisiin on aiheuttanut tälle kan määrärahan Muhniemen-Ahvion-
19034: tielle hyvin raskaan liikennepaineen. Vilkkaasta Uudenmaan läänin rajan välisen maan-
19035: ja raskaasta liikenteestä johtuen nykyinen sora- tien n:o 356 parannustyön aloittami-
19036: pintainen tie, joka on myös huonosti perustet- seksi.
19037: tu, on mennyt erittäin huonoon kuntoon eikä
19038:
19039: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19040:
19041: Olli Helminen
19042:
19043:
19044:
19045:
19046: 60 088100408M
19047: 474 1981 vp.
19048:
19049: Raha-asia-aloite n:o 442
19050:
19051:
19052:
19053:
19054: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaunissaaren sähköis-
19055: tämiseen Pyhtäällä
19056:
19057:
19058: Eduskunnalle
19059:
19060: Pyhtään kunnan alueella on kuusi sellaista tää saaren elinkeinoja, matkailua, kalastusta ja
19061: pysyvästi asuttua saarta, johon ei ole siltayh- venerakennusta niin, että voitaisiin estää saaren
19062: teyttä mantereelta. Yksi näistä saarista on lopullinen autioituminen ja saaren arvokkaan
19063: Kaunissaari, jossa asuu pysyvästi noin 20 hen- kalastajakylämiljöön rappeutuminen.
19064: kilöä. Saaren asukkaiden ikärakenne on melko Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19065: vanha. Saaressa on kesäasuntoja noin 50 kap-
19066: paletta ja saari on lisäksi merkittävä matkailu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19067: kohde. Saarella käy vuosittain matkailijoita 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
19068: noin 5 000. 32.44.41 (Maaseudun sähköistämisen
19069: Kaunissaarta ei ole vielä sähköisterty. Sen tukeminen) lisäyksenä 1 000 000 mark-
19070: vuoksi saaren sähköistäminen tulisi suorittaa kaa Pyhtään kunnan alueella sijaitsevan
19071: valtion tuella mahdollisimman nopeasti, jotta Kaunissaaren sähköistämiseksi valtion
19072: saari ei lopullisesti autioituisi. Mikäli saari tuella.
19073: saataisiin sähköistettyä, olisi mahdollista keh1t-
19074: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19075:
19076: Olli Helminen Risto Tuominen
19077: 1981 vp. 475
19078:
19079: Raha-asia-aloite n:o 44.3
19080:
19081:
19082:
19083:
19084: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaliiton
19085: tutkimustoimintaan
19086:
19087:
19088: Eduskunnalle
19089:
19090: Maamme kehitysvammaisten erityishuolto on lytyksiä. Tämä merkitsee mm. kehitysvammais-
19091: pääpiirteissään tyydyttävästi järjestetty. Par- ten oppimisen tutkimista, erilaisten opetusme-
19092: haillaan työryhmä käsittelee kehitysvammalain netelmien kehittämistä, tarvittavan materiaalin
19093: muutostarpeita niiden kokemusten pohjalta, ja toimintojen kokeilua sekä uusien työmuotojen
19094: joita on saatu nykyisen lain voimassa ollessa. käyttöönottoa. Tavoitteena on myös välttää yh-
19095: Keskuslaitosten paikkatarve on tyydytetty lu- teiskunnalle kalliita laitossijoituksia kehittä-
19096: kuun ottamatta paikkatarpdta Varsinais-Suo- mällä mahdollisuuksia avohuollon toimintoihin.
19097: messa ja Pohjois-Karjalassa. Avohuollossa sen Tutkimuksen tämänhetkiset pääalueet ovat
19098: sijaan on vielä puutteita sekä asuntolatoimin- kehitysvammaisten integraatio ja mahdollisuu-
19099: nan että suojatyöpaikkojen kohdalla. Kipeänä det käyttää yhteiskunnan normaalipalveluja,
19100: kysymyksenä on lisäksi harjaantumisopetuksen työtoiminnat ja työllistäminen sekä ammatilli-
19101: niveltäminen peruskoulun yhteyteen, mikä ky- nen erityisopetus. Myös oppimisedellytysten ja
19102: symys tulee käsiteltäväksi eduskunnalle annet- oppimisprosessien tutkimus on käynnistynyt.
19103: tavan koululainsäädännön uudistamisen yhtey- Tutkimusprojekteja on ollut koko maassa:
19104: dessä. Lapin (ammattikoulutus, integraatio) , Kuopion
19105: Kehitysvammaisten huolto ei tällä hetkellä ja Mikkelin lääneissä ( oppimateriaali), Poh-
19106: Qle niinkään määrällinen, vaan ennen kaikkea janmaalla (kehitysvammaisten ja invalidien yh-
19107: laadullinen kysymys. Huollon perustarpeiden teinen suojatyö), Pohjois-Karjalassa (ammatti-
19108: tullessa tyydytetyksi voidaan kehitysvamma- opetus), Etelä-Hämeessä ( ryhmätyö ja ihmis-
19109: huoltoa edelleen kehittää lähinnä poikkitieteel- suhdetaidot), Uudellamaalla ja Kårkullan eri-
19110: lisen tutkimuksen ja käytännön uusien kokeilu- tyishuollon kuntainliitossa sekä eräissä yliopis-
19111: jen pohjalta. Alan valtakunnallinen sosiaalipo- toissa (Tampere ja Jyväskylä). Tutkimusraport-
19112: liittinen keskusjärjestö Kehitysvammaliitto on teja on tähän mennessä julkaistu 12.
19113: jo vuodesta 1978 lähtien suorittanut tätä kehit- Esitetty määräraha sisältää korvauksia käyt-
19114: tämistyötä ja oman rahoituksensa lisäksi saa- tömenoihin. Henkilöstömenoja ei kasvatettaisi,
19115: nut valtiolta hallituksen tulo- ja menoarvion koska liiton tutkimus- ja kokeiluyksikön johta-
19116: momentilta 33.47.53 valtion korvauksena noin ja voi liiton nykyisen toimistohenkilöstön avul-
19117: 50% sanotun toiminnan kokonaiskustannuk- la suunnitella, ohjata ja toteuttaa sanottua toi-
19118: sista. Liiton omat taloudelliset mahdollisuudet mintaa koko maassa nykyisessä ja entistä te-
19119: tämän perustavaa laatua olevan tärkeän toimin- hostetummassakin määrin.
19120: nan rahoittamiseksi ovat kuitenkin rajalliset. Mainittakoon vielä, että liiton tämä toimin-
19121: Toiminta on katettu lähinnä keräysvaroin. Esi- ta sisältyy valtioneuvoston 25. 1. 1979 hyväksy-
19122: merkkinä mainittakoon, että vuonna 1980 ko- mään valtakunnalliseen suunnitelmaan vuosiksi
19123: konaiskustannukset olivat 293 602 mk, josta 1980-1984. Määräraha auttaisi YK:n 'Kan-
19124: valtion korvauksia suoritettiin kehitysvamma- sainvälisenä vammwsten vuotena' ( 1981) mer-
19125: lain 16.3 §:n mukaisena toimintaan 142 400 kittävällä tavalla kehitysvammaisten huollon ta-
19126: mk. voitteiden toteutumista pitkällä tähtäyksellä eri
19127: Mainitun tutkimus- ja kokeilutoiminnan ta- puolilla maata suoritettavien tieteellisten tutki-
19128: voitteena on käytännön työn yhteydessä kehit- musten ja käytännön kokeilujen avulla.
19129: tää kehitysvammaisten itsenäisen elämisen edel-
19130: 476 Raha-asia-aloite n:o 443
19131:
19132: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 33.47.53 (Yksityinen .kehitysvammais-
19133: nioittavasti, ten erityishuolto) 200 000 markan mää-
19134: rärahan käytettäväksi Kehitysvammalii-
19135: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden ton harjoittamaan tutkimus- ja kokeilu-
19136: 1982 tulo- ja menoarvioon momentille toimintaan.
19137: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19138:
19139: Olli Helminen Matti Puhakka Saara-Maria Paakkinen
19140: Anna-Liisa Piipari Markus Aaltonen Aulis Juvela
19141: Juhani Raudasoja Jouko Skinnari Kati Peltola
19142: Jermu Laine Risto Tuominen Pekka Jokinen
19143: Lea Sutinen Pirjo Ala-Kapee Boris Renlund
19144: Kalevi Mattila Kaarina Suonio
19145: 1981 vp. 477
19146:
19147: Raha-asia-aloite n:o 444
19148:
19149:
19150:
19151:
19152: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen Instituutin
19153: toimintaedellytysten turvaamiseen
19154:
19155:
19156: Eduskunnalle
19157:
19158: Itä-Suomen Instituutin kannatusyhdistys r.y. käyttää hyväksi valtakunnan tasolla, mikäli
19159: ylläpitää Mikkelissä toimivaa, ensisijaisesti Itä- tutkimusresursseja saadaan lisätyksi.
19160: Suomea koskevaa taloudellisia, yhteiskunnalli- Toisena painopistealana instituutissa on suo-
19161: sia ja historian alaan kuuluvia tutkimuksia suo- ritettu taloustieteellistä tutkimusta, joka tulee
19162: rittavaa tutkimuslaitosta, Itä-Suomen Instituut- huomattavasti lisääntymään Suomen Elinkeino-
19163: tia. Laitoksen toiminta alkoi vuonna 1968. elämän Keskusarkiston aloittaessa toimintansa
19164: Kannatusyhdistyksen jäseninä on Itä-Suomen vuoden 1981 alussa. Arkiston saadessa aineis-
19165: kuntia, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä. Mik- toa yrityksiltä ja elinkeinoelämän laitoksilta
19166: kelin kaupunki antaa lisäksi vuosittain toiminta- elinkeinoelämään liittyvällä tutkimustoiminnalla
19167: tukea kannatusyhdistykselle. on Mikkelissä erinomaiset edellytykset.
19168: Itä-Suomen Instituutin tarkoituksena on Instituutin ongelmana pitkän tähtäyksen tut-
19169: tehdä käytäntöä palvelevaa tutkimustyötä. Tie- kimuspolitiikkaa suunniteltaessa on ollut oma-
19170: teellistä perustutkimusta on suoritettu vain rahoitteisen tutkimustoiminnan vähyys, rru'kä
19171: vähän, koska sen on katsottu olevan yliopis- johtuu taloudellisten mahdollisuuksien pienuu-
19172: tojen ja korkeakoulujen tehtävä. Instituutin yh- desta. Vaitiovalta on osallistunut tutkimustoi-
19173: teydet eri yliopistoihin ja korkeakouluihin ovat minnan rahoitukseen siten, että opetusministe-
19174: hyvät ja näiden kanssa on ollut tuloksellista riö, työvoimaministeriö sekä kauppa- ja teolli-
19175: yhteistyötä ehkä juuri siksi, että Instituutti suusministeriö ovat myöntäneet tiettyihin tut-
19176: toimii täysin itsenäisenä tutkimuslaitoksena ja kimuksiin rahoitustukea.
19177: voi siten kulloinkin käynnissä olevien tutki- Kun viime aikoina on useassa eri yhteydessä
19178: musten aiheiden perusteella valita sopivimman korostettu ·tutkimustoiminnan tärkeyttä -
19179: yhteistyökumppanin. mm. Tasavallan Presidentti viittasi tähän tänä
19180: Tieteellisen tutkimustoiminnan kehitys vuonna pitämässään uuden vuoden puheessa
19181: muualla maailmassa on kulkemassa siihen suun- - on maamme hyvinvoinnin kehittämisessä
19182: taan, että tutkimuslaitokset ovat erillään yli- tutkimustoiminnan hyväksikäyttöön kiinnitet-
19183: opistoista, koska kapea-alaisten yliopistojen ja tävä myös alueellisella tasolla huomiota.
19184: korkeakoulujen opetustyö saattaa rajoittaa tut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19185: kimustoiminnan aihepiiriä, joten Itä-Suomen nioittaen,
19186: Instituutin kehittäminen ja toimintaedellytys-
19187: ten turvaaminen tätäkin taustaa vasten on pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19188: rusteltua. 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
19189: Itä-Suomen Instituutissa on selvitetty erityi- kan määrärahan Mikkelissä toimivan
19190: sesti aluepolitiikkaan liittyviä kysymyksiä var- Itä-Suomen Instituutin toimintaedelly-
19191: sinkin Itä-Suomen osalta. Tällä alalla saavu- tysten turvaamiseksi.
19192: tettua tutkimuskokemusta voitaisiin laajemmin
19193: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19194:
19195: Pertti Hietala Pentti Poutaneo Mauri Miettinen
19196: Olavi Ronkainen Unto Ruotsalainen Esko Pekonen
19197: Maija Rajantie Erkki Liikanen Timo Ihamäki
19198: 478 1981 vp.
19199:
19200: Raha-asia-aloite n:o 445
19201:
19202:
19203:
19204:
19205: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin korvauk-
19206: siin katumaksuista aiheutuvien rasitusten huojentamiseksi
19207:
19208:
19209:
19210:
19211: Eduskunnalle
19212:
19213: Vuonna 1980 voimaan tulleen katumaksulain Sisäasiainministeriön viime keväänä laatiman
19214: perusteella kunnissa· ollaan .parhaillaan ensim- esimerkkilaskelman mukaan olisi tavanomaisen
19215: mäistä kertaa määräämässä ja panemassa mak- 1970-luvulla rakennetun omakotitalon katumak-
19216: suun katumaksuja. Katumaksu määrätään kiin- su halvimmassa eli III luokassa vuonna 1981
19217: teistön arvon, maksuluokan sekä kadun raken- 75 mk ja vuonna 1983 maksun ollessa täysi-
19218: tamisesta ja kunnossapidosta kunnalle aiheutu- määräinen 250 mk. Vastaavasti 70 m2 :n ker-
19219: neiden· kustannusten perusteella. Tarkoituksena rostaloasunnon katumaksu III luokassa olisi
19220: on siten jakaa nämä kustannukset oikeudenmu- vuonna 1981 n. 45 mk ja vuonna 1983 n.
19221: kaisella tavalla kiinteistöjen kesken. 140 mk. Vastaavasti kalleimmassa eli !·luokas-
19222: Katumaksua peritään vuonna 1981 1/3 täy- sa kyseisen omakotitalon katumaksu vuonna
19223: destä katumaksusta, vuonna 1982 2/3 täydes- 1981 olisi n. 250 mk ja vuonna 1983 n. 750
19224: tä katumaksusta ja vuonna 1983 maksu on täy- mk. 70 m2 :n kerrostaloasunnon katumaksu olisi
19225: simääräinen. vastaavasti vuonna 1981 n. 150 mk ja vuonna
19226: Katumaksulain soveltamisessa ja maksujen 1983 n. 450 mk kalleimmassa eli 1 luokassa.
19227: määräämisessä on kuitenkin ilmennyt epäkoh- Katumaksuista asukkaille aiheutuvaa rasitus-
19228: tia. Sen vuoksi sisäasiainministeriössä ollaan par~ ta voitaisiin vähentää myös siten, että lisättäi-
19229: haillaan valmistelemassa lakiin muutoksia. Ta- siin valtion rahoitusosuutta katujen rakentamis-
19230: voitteena on mm. lisätä kunnan harkintavaltaa ja kunnossapitokustannuksista. Vuoden. 1982
19231: silloin, kun yksityisen asuinkiinteistön katu- tulo- ja menoarvioesityksessä on tarkoitukseen
19232: maksu muodostuu ilmeisesti kohtuuttomaksi. käytettävissä kuitenkin vain 35 000 000 mk.
19233: Katumaksuja voitaisiin alentaa mahdollisesti Määrärahan turvin valtionosuudella voidaan
19234: myös sosiaalisilla perusteilla. kattaa vajaat 5 prosenttia tehtäväalasta kunnille
19235: Katumaksujen määrääminen ja maksuunpa- aiheutuvista kustannuksista. Alunperin tavoit-
19236: neminen on aiheuttanut vilkasta keskustelua ja teena oli se, .että valtionosuus olisi vähintään
19237: myös voimakasta arvostelua. Monessa tapauk- 20 prosenttia. Sen vuoksi määrärahaa olisi tar-
19238: sessa: asukkaat ovat pitäneet katumaksuja uusi- peen lisätä valtion vuoden 1982 tulo- ja meno-
19239: na kunnallisina rasituksina. arviossa. ·
19240: Tällä hetkellä ei vielä ole täsmällisiä tietoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19241: katumaksujen suuruudesta. Näyttää kuitenkin nioittaen,
19242: siltä, että maksut voivat muodostua eräissä ta-
19243: pauksissa melko korkeiksikin. Tällöin ne ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19244: omalta osaltaan lisäämässä asumiskustannuksia. 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
19245: Raha-asia-aloite n:o 445 479
19246:
19247: 31.24.35 lisäyksenä 15 000 000 mark- sina niin, että asukkaille· katumaksuista
19248: kaa käytettäväksi ylimääräisinä korvauk- aiheutuvaa rasitusta voitaisiin alentaa.
19249: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19250:
19251: Pertti Hietala Elisabeth Rehn Esko Pekonen
19252: · Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen Olli Helminen
19253: Pentti Lahti-Nuuttila Toivo Yläjärvi Juhani Surakka
19254: Reino Breilin Kauko Juhantalo Tarja Halonen
19255: Eino Grönholm Timo Ihamäki Juhani Vähäkangas
19256: Helvi Niskanen Tapio Holvitie Mikko Pesälä
19257: Alvar Saukko Erkki Korhonen Jouko Skinnari
19258: Einari Nieminen Hannu Tapiola Jorma Fred
19259: Hannu Tenhiälä Mauno Manninen Veikko Pihlajamäki
19260: Mauri Pekkarinen Olavi Martikainen Mauri Vänskä
19261: Petter Savola Mikko Rönnholm Matti Luttinen
19262: Peter Muurman Risto Tuominen Pirjo Ala-Kapee
19263: Paula Eenilä Anssi Joutsenlahti Helvi Hyrynkangas
19264: Kaj Bärlund
19265: 480 1981 vp.
19266:
19267: Raha-asia-aloite n:o 446
19268:
19269:
19270:
19271:
19272: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin kala-
19273: toimiston perustamiseen
19274:
19275:
19276: Eduskunnalle
19277:
19278: Mikkelin läänin 523 000 ha:n laajuisen ve- nittelutyöhön sekä monenlaisia selvityksiä vaa-
19279: sistöalueen kalakannat muodostavat arvokkaan tivien käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimiseen
19280: käyttöomaisuuden. Tämän johdosta suunnitel- jää aikaa. Neuvontatehtävät tulevat lähitulevai-
19281: mallista kalastusta ja kalakantojen hoitoa on suudessa nykyisestään suuresti lisääntymään,
19282: tehostettava. Vasta näin toimien kalakannat an- sillä kalastuslain uudistuessa on kalastuskun-
19283: tavat alueelle suurimman mahdollisen hyödyn. tien säännöt tarkistettava, kalastusalueet ja nii-
19284: Toteutumassa oleva kalastuslainsäädännön den hallinto muodostettava sekä toiminta käyn-
19285: uudistusta koskeva esitys sisältää säännöksen, nistettävä ja vakinaistettava. Täten muuhun
19286: että jokaisen lain tarkoittaman kalastusalueen suunnittelutyöhön jää aikaa nykyistä vähem-
19287: tulee ottaa käyttöön aluettaan tai sen eri osia män.
19288: koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma, jonka tu- Neuvontatehtävien laajuuden ja lisääntyvän
19289: lee sisältää kalastusta ja kalakantojen hoitoa tarpeen huomioon ottaen on myös Mikkelin
19290: koskevat yleiset suuntaviivat. läänin teollisuustoimikunnan asettama kalata-
19291: Lakiesityksen tarkoittaman suunnitelmallisen loustyöryhmä katsonut kalatalousedun vaativan
19292: toiminnan aikaansaaminen on välttämätöntä suunnittelutoiminnan tehostamista ja sen vaiku-
19293: Mikkelin läänissä, missä vesialueet on aikoi- tusten seuraamista. Tässä tarkoituksessa kala-
19294: naan pirstottu erittäin pieniin osiin. Tästä joh- taloustyöryhmä esitti perustettavaksi Mikkelin
19295: tuen maamme noin 5 000 järjestäytyneestä ka- läänin kalatoimiston, jonka tehtäviin kuuluisivat
19296: lastuskunnasta noin 1160 eli runsaat 23,0 %
19297: on Mikkelin läänissä. Voimassa olevan ja uu- - alueellisen kalataloussuunnittelun käynnistä-
19298: distuvan kalastuslain mukaan kalastuskuntien minen ja toteuttaminen
19299: tehtävänä on huolehtia alueensa kalastuksen - kalastuslainsäädännön uudistamiseen liitty-
19300: järjestämisestä ja kalakantojen säilyttämisestä. vien kalaveden käyttö- ja hoitosuunnitel-
19301: Kalastuskuntien toiminta on nykyisin ylei- mien laatiminen ja niiden vaikutusten seu-
19302: sesti ottaen niin kalastuksen järjestämisen kuin raaminen
19303: kalakantojen hoidonkin suhteen hajanaista. - kalakantojen hoitotoimenpiteiden lisäämi-
19304: Myöskään noin 500 ammattimaisen kalastajan nen, tehostaminen ja toteuttaminen
19305: sekä yli 30 000 kotitarve- ja virkistyskalastaja- - kalataloudellisen seurantatutkimuksen suo-
19306: ruokakunnan harjoittama kalastus ei tapahdu rittaminen
19307: läheskään aina kalavesien taloudellisen hyväksi- - kalataloudellisten korvauskysymysten hoita-
19308: käytön periaatteiden mukaisesti. Suunnitelmal- minen, kehittäminen ja tarkoituksenmukai-
19309: lisuutta siis tarvitaan järkevän ja taloudellisesti nen ohjaaminen sekä
19310: parhaan tuloksen tuottavan toiminnan aikaan- - kalastajien toimeentulon edistäminen.
19311: saamiseksi. Työryhmä katsoi, että Mikkelin läänin kala-
19312: Mikkelin läänin maatalouskeskuksen palve- toimisto voisi tehokkaimmin toimia Mikkelin
19313: luksessa on nykyisin kolme kalataloustoimihen- läänin maatalouskeskuksen yhteydessä. Kalatoi-
19314: kilöä. Vesistörikkaalla, runsaasti kalastuskun- mistossa tarvitaan kalastusbiologi, jonka lisäksi
19315: tia ja myös eri ryhmiin kuuluvia kalastajia kä- tulee palkata kalastusmestari ja toimistoapulai-
19316: sittävällä alueella neuvontatehtävät sekä vesi- nen. Vuonna 1982 kalatoimiston menot tulisi-
19317: oikeudelliset selvitykset, korvauskysymykset ja vat olemaan 300 000 markkaa.
19318: kalanviljelytehtävät vievät kalataloustoimihen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19319: kilöiltä jo nykyisin niin paljon aikaa, ettei suun- nioittavasti,
19320: Raha-asia-aloite n:o 446 481
19321:
19322: että Eduskunta ottaisi valtion vuodetz kalatoimiston perustamista ja sen toi-
19323: 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000 minnan aloittamista varten.
19324: markan määrärahan Mikkelin läänin
19325: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19326:
19327: Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
19328: Timo Ihamäki Esko Pekonen
19329: Mauri Miettinen
19330:
19331:
19332:
19333:
19334: 61 088100408M
19335: 482 · 1981 vp.
19336:
19337: Raha~asia-aloite n:o 447
19338:
19339:
19340:
19341:
19342: Hietala: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 410 rakennus-
19343: töiden aloittamiseen tieosuudella Otamo--Sysmä
19344:
19345:
19346: Eduskunnalle
19347:
19348: Sysmän kirkonkylän kautta kulkevan maan- ' peellinen, olisi mitä toivottavinta, että tien
19349: tien n:o 410 uudelleen rakentamista välillä rakentaminen aloitettaisiin suunnitelman mu-
19350: Otamo--Sysmä koskevat tiesuunnitelmat ovat kaisesti vuonna 1982.
19351: valmistuneet ja Sysmän kunnanvaltuusto on Uudelleen rakentamisen kustannusarvio on
19352: antanut niistä lausuntonsa 23. 5. 1979. Suun- n. 4,3 milj. mk.
19353: nitelmia vastaan jätettiin muutamia muistutuk- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
19354: sia, joista kunnanvaltuusto on antanut em.
19355: kokouksessaan lausuntonsa. Mikkelin tiepiirin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19356: toimenpideohjelmassa tien rakentaminen on 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
19357: ajoitettu vuodelle 1982. 31.24.77 lisäyksenä 4 300 000 markkaa
19358: Koska tie olisi suunnittelun puolesta valmis maantien n:o 410 uudelleenrakentamis-
19359: toteutettavaksi ja kun se liikenteellisesti olisi töiden aloittamiseksi vuonna 1982 välillä
19360: Sysmän kunnan asukkaiden ja muiden tien- Otamo-Sysmä.
19361: käyttäjien turvallisuuden kannalta erittäin tar-
19362: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19363:
19364: Pertti Hietala
19365: 1981 vp. 483
19366:
19367: Raha-asia-aloite n:o 448
19368:
19369:
19370:
19371:
19372: Hietala: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 450 peruspa-
19373: rannukseen välillä Vaalijala-Suonenjoki
19374:
19375:
19376: Ed1,1skunnalle
19377:
19378: Pieksämäenc-Suonenjoen maantie päällystet- huomioitu kevyen liikenteen väylineen patau-
19379: tiin vuonna 1968. nettavaksi vuosina 1982-83. Suunnitelmat
19380: Kuopion läänin puolella . Pieksämäen-SuÖ- ovat valmistuneet vuonna 1979 ja tarkoituk-
19381: nenjoen maantien osuus peruskorjattiin vast~ seen on esitetty vuoden 1982 tulo- ja meno-
19382: ikään ja päällystettiin uudelleen. Pienehköjä arvioon otettavaksi 3 000 000 markan määrä-
19383: päällysteiden uusimisia on tehty myös Piek- raha.
19384: sämäen päässä. Tien perusparantaminen on tarpeen kuiten-
19385: Kuitenkin tie yleiskunnoltaan tällä hetkellä kin suorittaa myös Vaalijalan ja· Suonenjoen
19386: on heikko. TVH:n suorittamien laskelmien mu- kunnan rajalle saakka niin, että kevyen liiken-
19387: kaan vuonna 197 5 maantietä käytti keskimää~ teen väylä ulotetaan aina Suruuinmäkeen
19388: rin vuorokaudessa 1 006-1 307 moottoriajo- saakka.
19389: neuvoa ja vuonna 1985 arvioidaan käytön ole- Samalla olisi maantie n:o 450 muutettava
19390: van 1 374-1 784 moottoriajoneuvoa vuorokau- kantatien n:o 72 jatkoksi, jolloin mainittu kan-
19391: dessa. Myös kevyt liikenne on melko vilkasta tatie ulottuisi valtatieltä n:o 5 valtatielle n:o 9.
19392: johtuen siitä, että Nenonpellossa sijaitsevassa Edellä olevaan viitaten ehdotan,
19393: Vaalijalan keskuslaitoksessa työskentelee yli
19394: 240 Pieksämäen kaupungissa asuvaa henkilöä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19395: jotka suorittavat työmatkansa pääasiassa polku- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
19396: pyörällä ja .jalan. Tiellä ei kuitenkaan ole ke- 31.24.77 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
19397: vyen liikenteen väyliä, mikä .lisää tien huono, maantien n:o 450 (Vaali;ala-Suonen-
19398: kuntoisuuden lisäksi vaaratekijöitä. ... ioki) perusparannustöiden suorittami-
19399: Mikkelin piirin tienpidon toimenpideohjel~ seksi. · ·•
19400: massa 1979-84 on väli Pieksämäki-Vaalijala
19401: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19402:
19403: Pertti Hietala
19404: 484 1981 vp.
19405:
19406: Raha-asia-aloite n:o 449
19407:
19408:
19409:
19410:
19411: Hietala: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 533 peruspa
19412: rannukseen välillä Tihusniemi-Sorsakoski
19413:
19414:
19415: Eduskunnalle
19416:
19417: ·Tihusniemen-Sorsakosken maantie on erit- Samoin eri puutavarayhtiöt ovat lausunnois-
19418: täin heikkopohjainen ja -päällysteinen tie. Tie saan ilmoittaneet, että ne tarvitsevat jatkuvasti
19419: on päällystetty yli 10 vuotta sitten öljysoralla puutavarakuljetuksissaan tieosuuksia Jäppilä-
19420: ja sen kunto on nykyään erittäin heikko ja Tihusniemi-Varkaus sekä Jäppilä-Tihusniemi
19421: jopa liikenteellisesti vaarallinen. -'-Sorsakoski, mutta teiden erittäin huono
19422: Ero. tie on eräs Jäppilän kunnan pääliiken- kunto asettaa ajokaluston varsin suurelle rasi-
19423: neväyliä ja vilkas työpaikkaliikenneväylä ennen tukselle ja aiheuttaa täten ajoneuvoille ylimää-
19424: muuta Sorsakosken tehtaille. räisiä huolto- ja korjauskuluja.
19425: Lisäksi ero. tie toimii Jäppilän kautta kul- TVL:n Mikkelin piirin toimesta on Pieksä-
19426: kevan ja Jäppilän elinkeinoelämän liikenneväy- mäen-Jäppilän tieosuuden pinta uusittu kulu-
19427: länä. Mm. Oy Hackman Ab Sorsakosken teh- van vuoden kesäkauden aikana.
19428: taat sekä Oy Putkihackman Ab kuljettavat n. Koska, kuten edellä olevasta on ilmennyt,
19429: 90 prosenttia tuotannostaan sekä 40 prosent- tieosuus Jäppilä-Tihusniemi-Sorsakoski on
19430: tia raaka-aineistaan eli yhteensä n. 8 000 000 erittäin tärkeä Oy Hackman Ab:n Pieksämäelle
19431: kg vuodessa Sorsakosken-Tihusniemen-Jäp- tapahtuville kuljetuksille sekä Jäppilästä Sorsa-
19432: pilän-Pieksämäen maantietä. Jäppilän ja ero. kosken tehtailla työssä käyville ihmisille, olisi
19433: yhtiön lähin rautatieterminaali sijaitsee siis mitä toivottavinta, että myös tämän tieosuuden
19434: Pieksämäellä. perusparantaminen suoritettaisiin mahdollisim-
19435: Lisäksi yhtiö käyttää tietä Naarajärvellä, man pian. On näet huomattava, että ko. tie
19436: Pieksämäen maalaiskunnassa sijaitsevan tehdas- ön jo perusparannettu TVL:n Kuopion piirin
19437: osastonyhdysliikenteessä sekä tavara- että hen- alueella. Tieosuuden Tihusniemi-Mikkelin lää-
19438: kilökuljetuksiin. nin raja· pituus on noin 10 kilometriä.
19439: Yhtiön raaka-ainekuljetukset, jotka nyt tapah- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
19440: tuvat osin viitostien kautta, tulevat Outo-
19441: kumpu Oy:n Tornion tehtaiden toimittamina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19442: siirtymään ko. Jäppilän kautta kulkevan tie~ 1982 tulo- ia menoarvioon momentille
19443: osuuden kautta kulkeviksi. 31.24.77 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
19444: Tien erittäin heikon kunnon takia joutuu maantien n:o 533 perusparannustöiden
19445: yhtiö kuljettamaan helposti särkyviä tuottei- suorittamista varten välillä Tihusniemi
19446: taan, kuten sairaala- ja pesulakalusteita, kier- -Sorsakoski.
19447: täen Varkauden kautta Pieksämäen rautatieter-
19448: minaalille.
19449: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19450:
19451: Pertti Hietala
19452: 1981 vp. 485
19453:
19454: Raha-asia-aloite n:o 450
19455:
19456:
19457:
19458:
19459: Hietala: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseen mante-
19460: reelta Väisälänsaareen Hirvensalmella
19461:
19462:
19463: Eduskunnalle
19464:
19465: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren Sillan rakentamiseen olisikin saatava määräraha
19466: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malva- valtion tulo- ja menoarvioon.
19467: niemen paikallistielle, on ollut liikenteessä Todettakoon vielä, että sillan rakentaminen
19468: useita vuosia. Sillan puuttuminen Väisälänsaa- ei korjaa ainoastaan Väisälänsaaren asukkaiden
19469: ren ja Hirvensalmen puoleisen mantereen vä- liikenneoloja, vaan se parantaa liikenneyhteyk-
19470: liltä vaikeuttaa kuitenkin saaren asukkaiden siä myöskin Väisälänsaaren läheisyydessä oleviin
19471: asioimista Hirvensalmen kunnan keskustassa muihin saatiin.
19472: olevissa palvelupisteissä. Matkaa saaresta kun- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
19473: nan keskustaan Mikkelin kautta on yli 60 km,
19474: kun se suorinta tietä sillan kautta olisi vajaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19475: 20 km. 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
19476: Sillan rakentaminen mantereelta Häntänie- 31.24.77 lisäyksenä 4 500 000 markkaa
19477: mestä Väisälänsaaren Sokkasenniemeen on ollut sillan rakentamiseksi mantereelta Väisä-
19478: esillä jo silloin kun tietä rakennettiin, mutta länsaareen Hirvensalmen kunnassa.
19479: varojen puute on estänyt sillan rakentamisen.
19480: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19481:
19482: Pertti Hietala
19483: 486 1981 vp.
19484:
19485: Raha-asia-aloite n:o 451
19486:
19487:
19488:
19489:
19490: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta tointen järjestelemiseksi
19491: Valtionrautateillä
19492:
19493:
19494: E d u sk u n n a 11 e
19495:
19496: Rautatielaitoksessa vallitsee varsinkin liiken- Palkkaus-
19497: teen piirissä toimivien osalta virkojen ja toi- Peruspalkkaiset luokka
19498: mien määrän sekä tehtävissä toimivien kohdalla · 80 järjestelymestaria ......... . V20
19499: ilmeinen epäsuhde. Todellisten tehtävässä toi- 250 konduktööriä ............. . V 17
19500: mivien ja budjetin palkkausperusteiden mu- 30 kuormausmestaria ......... . V 18
19501: kaisten peruspalkkaisten virkojen ja toimien 40 asetinlaitemiestä .......... . V17
19502: määrän tasapainottaminen edellyttäisi mm. jär- 200 vaihdemiestä ............. . Vl3
19503: jestelymestareiden, konduktöörien, vaihde- ja 550 junamiestä ............... . Vl3
19504: junamiesten, autonkuljettajien, huoltomiesten ja 130 autonkuljettajaa . . ........ . V14
19505: sähköasentajien virkojen ja toimien lisäystä. 50 huoltomiestä ............. . V 13
19506: Tilastollista säästöä voitaisiin saada aikaan mm.
19507: asemamiesten ja tallimiesten toimien supista- Samalla olisi lakkautettava seuraavat tarpeet-
19508: misella. tomiksi käyvät toimet:
19509: Palkkaus-
19510: Todellisten tehtävissä toimivien määrän ja Peruspalkkaiset luokka
19511: vakinaisten virkojen ja toimien määrän keski- 1 500 asemamiestä ............. . V8
19512: näisellä suhteuttamisella saavutettaisiin useita 100 tallimiestä . . . . . . . . . . . . . .. . V7
19513: merkittäviä etuja. Työntekijäin palvelussuhteen
19514: ehtoihin liittyvät kysymykset selkiytyisivät. ja Täten ehdotetut järjestelyt eivät aiheuttaisi
19515: tulkinnan tarpeet vähenisivät samalla kun palk- varsinaisia lisäyksiä palkkakustannuksissa.
19516: kaukseen liittyvät kysymykset yksinkertaistui- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19517: sivat ja täsmentyisivät. Menetelmä ei myöskään
19518: aiheuttaisi lisäkustannuksia, mutta supistaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19519: huomattavasti turhia kirjaamis- ja laskentatoi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
19520: mintoja. 31.90.01 80 000 000 markkaa tointen
19521: Ehdotamme, että Valtionrautateille perustet- järjestelemiseksi V altionrautateillä.
19522: taisiin seuraavat toimet:
19523: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19524:
19525: Pertti Hietala Olli Helminen Helge Siren
19526: Jouko Tuovinen Risto Tuominen Matti Luttinen
19527: 1981 vp. 487
19528:
19529: Raha-asia-aloite n:o 452
19530:
19531:
19532:
19533:
19534: Hietala: Määrärahan osoittamisesta posu- Ja telelaitoksen Piek-
19535: sämäen autohuoltopaikan laajennuksen ja teletoimintakes-
19536: kuksen uudisrakennushankkeen toteuttamiseen
19537:
19538:
19539: Eduskunnalle
19540:
19541: Liikenneministeriö on PLH:n esityksestä toteutus olisi sen puolesta mahdollista aloittaa
19542: 25. 5. 1981 vahvistanut Pieksämäen autohuol- syksyllä 1982.
19543: topaikan laajennuksen ja teletoimintakeskuksen Tästä huolimatta ei valtion vuoden 1982
19544: uudisrakennushankkeen esisuunnitelman. tulo- ja menoarviossa ole varattu määrärahoja
19545: Hankkeen huonetilaohjelmaksi on samalla sen toteuttamiseen. Aikaisemmin myönnettyjä
19546: vahvistettu 2 745m2 ja 11 130m3 • määrärahoja on sitä vastoin käytettävissä
19547: Samoin hankkeen kustannusarvioksi on vah- 1 500 000 markkaa.
19548: vistettu 8 520 000 mk. Hankkeen vihjeelliseksi Edellä olevaan viitaten ehdotan,
19549: aikatauluksi on vahvistettu 1982-83 ja sa-
19550: malla on kehotettu: rakennushallitusta ryhty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19551: mään hankkeen suunnitteluun. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
19552: Rakennushallitus on puolestaan 29. 7. 1981 31.94.74 2 000 000 markkaa posti- ja
19553: valinnut rakennushankkeiden suunnittelijaksi telelaitoksen Pieksämäen autohuoltopai-
19554: arkkitehti Markku Annilan, joka on puolestaan kan laajennuksen ja teletoimintakeskuk-
19555: aloittanut suunnittelutyön niin, että hankkeen sen uudisrakennuksen rakennushankkeen
19556: aloittamiseksi vuoden 1982 aikana.
19557: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19558:
19559: Pertti Hietala
19560: 488 1981 vp.
19561:
19562: Raha-asia-aloite n:o 453
19563:
19564:
19565:
19566:
19567: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen seudun terveys-
19568: keskuksen pääterveysaseman toisen rakennusvaiheen toteut-
19569: tamiseen
19570:
19571:
19572: Eduskunnalle
19573:
19574: Pieksämäen seudun terveyskeskus, johon Sairaansijojen lisäksi kuntainliitto tarvitsee
19575: kuuluvat Pieksämäen kaupunki ja maalaiskunta jo nyt lisää avohoidon toimitiloja, erityisesti
19576: sekä Haukivuoren, Jäppilän ja Virtasalmen kun- lääkärien vastaanottotoimintaa varten. Usean
19577: nat, aloitti toimintansa heinäkuun 1 päivänä vuoden aikana tapahtuneen suunnittelun aikana
19578: 1973. Kuntainliiton väestöpohja on noin 27 000 pääterveysaseman mitoitustarpeet muuttuivat
19579: asukasta. ja uusia toimintoja tuli ( esim. työterveyshuolto,
19580: Terveyskeskuksen ensimmäiset sairaansijat verenpainepoliklinikka, diabetespoliklinikka)
19581: saatiin käyttöön vasta tammikuussa 1981 eli niin runsaasti, että tilat olivat jo valmistumi-
19582: 7,5 vuotta kuntainliiton perustamisen jälkeen. sen jälkeen liian pienet.
19583: Marraskuussa 1980 suoritetun kokonaisselvi- Lääninhallitukselta saadun tiedon mukaan
19584: tyksen mukaan kuntainliiton alueella oli 140 pääterveysaseman laajennus voisi toteutua aikai-
19585: sellaista pitkäaikaissairasta, joiden oikea hoito- sintaan 1987, mikä kuntainliiton käsityksen
19586: paikka olisi ollut terveyskeskus. Tämän lisäksi mukaan on aivan liian myöhäistä. Tämän lisäksi
19587: tulevat vielä tarvittavat kuntoutuspaikat, joi- Etelä-Savon mielisairaanhuoltopiirin kl:lla on
19588: den käytöstä on jo näin lyhyenäkin aikana saatu suunnitteilla uusi mielenterveysyksikkö sijoi-
19589: hyviä kokemuksia. Kuntoutuspaikoille otetaan tettavaksi pääterveysaseman yhteyteen, mutta
19590: sellaisia kotisairaanhoidon potilaita, jotka eivät tämä tapahtuisi jo vuonna 1983, kun toisaalta
19591: vielä tarvitse välitöntä laitospaikkaa, mutta rakennushankkeiden yhtäaikainen toteuttaminen
19592: jotka tarvitsevat oman itsensä tai omaisten olisi monessa suhteessa järkevää ja myös talou-
19593: vuoksi välillä laitoshoitoa. Kuntoutusjaksot ovat dellista.
19594: olleet kahden viikon mittaisia. Vuodeosastolta Edellä olevaan viitaten ehdotan,
19595: pois jääneet potilaat hoidetaan lähinnä kun- ~
19596:
19597:
19598:
19599:
19600: nalliskotien ylipaikoilla tai kotisairaanhoidossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19601: Kuntainliiton 80 sairaansijaa ovat 3 % asu- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
19602: kasluvusta, kun tarve näyttäisi olevan noin 33.75.31 4 000 000 markan määrärahan
19603: 6 % eli 160 sairaansijaa. 80 lisäsairaansijaa Pieksämäen seudun terveyskeskuksen
19604: olisi myös käyttökustannuksiltaan edullisempi pääterveysaseman II rakennusvaiheen
19605: kuin pienemmän yksikön rakentaminen. suunnittelua ;a toteutusta varten.
19606: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19607:
19608: Pertti Hietala
19609: 1981 vp. 489
19610:
19611: Raha-asia-aloite n:o 454
19612:
19613:
19614:
19615:
19616: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen perus-
19617: tamiseksi lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimistoihin
19618:
19619:
19620: Eduskunnalle
19621:
19622: Vuonna 1973 perustettiin maamme läänin- tusten ympäristöasioiden hoitoa on mahdolli-
19623: hallituksiin ympäristönsuojelun tarkastajan toi- suus puuttua paikallisiin ympäristöongelmiin,
19624: mi. Hallituksen esityksessä vuoden 1982 tulo- siirtää päätösvaltaa ministeriöistä lääneihin ja
19625: ja menoarvioksi on päädytty läänien ympäris- parantaa kansalaisten oikeusturvaa. Lääninhalli-
19626: tönsuojelutoimistojen perustamiseen siten, että tusten tasolla ei myöskään vallitse sitä ristirii-
19627: perustettaisiin toimistopäällikön virka, joka taa, joka ympäristökysymyksissä haittaa valtion
19628: asiallisesti sisältyi jo eduskunnan hyväksymään keskushallinnon tehokasta toimintaa. Edellä
19629: valtion vuoden 1981 ensimmäiseen lisämenoar- oleva aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
19630: vioon. nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
19631: Käsityksemme mukaan muutama henkilö ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19632: kykene selviytymään lääninhallitusten nykyisis- nioittavasti,
19633: täkään ympäristönsuojelutehtävistä, joita jokai-
19634: nen uusi ympäristöä koskeva laki vielä lisää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19635: Jätehuoltolaki toi jo tullessaan lähes yhden vir- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
19636: kamiehen tehtävät vuonna 1979. Voimaan tu- 26.05.01 1 400 000 markkaa ympäris-
19637: leva maa-aineslaki sekä luonnonsuojelulain muu- tönsuojelutoimistojen perustamiseksi lää-
19638: tokset tuovat vastaavasti omat tehtävänsä. ninhallituksiin sisäasiainministeriön lää-
19639: Eduskunnassa käsiteltävänä oleva ilmansuojelu- nien ympäristöhallintotyöryhmän esityk-
19640: laki merkitsee myös työmäärän ja asiantunte- sen mukaisesti siten, että toimistoihin
19641: muksen tarpeen lisäystä lääninhallituksiin. tulisi toimistopäällikön ja luonnonsuo-
19642: Pidämme lääninhallitusten ympäristönsuoje- jelun tarkastajan virat sekä Uudenmaan,
19643: lutoimistojen henkilökunnan alimitoitusta ym- Turun ja Porin, Hämeen, Kymen, Keski-
19644: päristönsuojelun tavoitteiden toteuttamisen kan- Suomen ja Oulun lääninhallituksiin jäte-
19645: nalta vakavana puutteena. Tiedotusvälineet, huollon tarkastajan virat, minkä lisäksi
19646: suuri yleisö ja lukuisat järjestöt ovat lukuisasti toimistoon kuuluisi nykyinen ympäris-
19647: vaatineet lääninhallitusten ympäristöhallinnon tönsuojelun tarkastajan toimi.
19648: pikaista järjestämistä. Tehostamalla lääninhalli-
19649: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
19650:
19651: Inger Hirvelä Antero Juntumaa Liisa Jaakonsaari
19652: Juhani Raudasoja Urho Pohto Pertti Salolainen
19653: Elisabeth Rehn
19654:
19655:
19656:
19657:
19658: 62 0881 00408M
19659: 490 1981 vp.
19660:
19661: Raha-asia-aloite n:o 455
19662:
19663:
19664:
19665:
19666: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Oinaalan urheilukentän ra-
19667: kentamiseksi Jämsänkoskelle
19668:
19669:
19670: Eduskunnalle
19671:
19672: Jämsänjokilaakson alue on voimakas koulu- läänin urheilulautakunnassa todettu tarpeelli-
19673: keskus, jossa hyvin monet nuoret viettävät va- seksi, mutta varoja siihen ei vielä ole osoitet-
19674: paa-aikaansa. Terveellisin vapaa-ajan viettomuo- tu, vaikka se kunnan omissa rakennussuunnitel-
19675: to on urheilu ja liikunta, joka myös alueella on missa oli ajoitettu jo kuluvalle vuodelle.
19676: voimakkaassa nousussa. Erääksi vakavaksi Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
19677: puutteeksi on jo huan osoittautunut riittävän
19678: suuren kestopäällyskentän puuttuminen Jäm- että Eduskunta ottaisi valtio11 vuoden
19679: sänkoskella, jossa mm. kuntainliiton ammatti- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
19680: koulu ja myös metsäkonekoulu sijaitsee Jäm- markkaa Jämsänkosken Oinaalan urhei-
19681: sänkosken kunnan omien koululaitosten lisäksi. lukentän rakentamiseksi.
19682: Oinaalan urheilukentän rakentaminen on mm.
19683: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19684:
19685: Inger Hirvelä
19686:
19687:
19688:
19689:
19690: >·.·'
19691: 1981 vp. 491
19692:
19693: Raha-asia-aloite n:o 456
19694:
19695:
19696:
19697:
19698: · · Birvelä: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
19699: rakentamiseksi tieosuudelle Kaipola-Olkkola Jämsässä
19700:
19701:
19702: Eduskunnalle
19703:
19704: Jämsän kaupungin Kaipolan-Olkkolan tie- Asukkaat ovat jo kauan odottaneet, että tie-
19705: osuus on vilkasliikenteinen väylä, jota käyttää osuus peruskorjattaisiin ja sen viereen raken-
19706: nelostien ja Kaipolan tehtaan välille suuntau- nettaisiin pyöräilijöille ja jalankulkijoille tur-
19707: tuva kuorma- ja rekka-autoliikenne, mutta vallinen väylä.
19708: myös runsas määrä koululaisia koko Olkkolan Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
19709: asuntoalueelta. •
19710: Tie on erittäin kapea ja erityisesti talvisai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19711: kaan pimeällä ja liukkaalla hengenvaarallinen 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19712: koulutie pienille lapsille. Monet lapset asuvat markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
19713: niin kaukana koulusta, jopa 4-5 km:n päässä, kentamiseksi tieosuudelle Kaipola-
19714: ettei heiltä voi kieltää pyörällä ajoa kouluun. Olkkola Jämsän kaupungissa.
19715: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19716:
19717: Inger Hirvelä
19718: 492 1981 vp.
19719:
19720: Raha-asia-aloite n:o 4.57
19721:
19722:
19723:
19724:
19725: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen vuodeosas-
19726: ton rakentamiseen Jämsään
19727:
19728:
19729: Eduskunnalle
19730:
19731: Jämsän kaupunki on ainoita kuntia maassam- sijoilla, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Li-
19732: me, josta puuttuu terveyskeskustasoinen sairaa- säksi vuodeosaston puuttuminen aiheuttaa pit-
19733: lapalvelu. Pitkäaikaissairaanhoidosta tehtyjen kiä janotuksia kunnalliskotiin pääsyä varten.
19734: tutkimusten mukaan terveyskeskussairaalata- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
19735: soisten sairaansijojen paikkatarve on tällä het-
19736: kellä 110. Paikkatarve tulee huomattavasti kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19737: vamaan vanhojen ikäluokkien osuuden kasvaes- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19738: sa väestöstä. Nykyinen tilanne on johtanut sii- 500 000 markkaa terveyskeskuksen vuo-
19739: hen, että pitkäaikaissairaita joudutaan hoita- deosaston rakentamisen aloittamiseksi
19740: maan aluesairaalan ja keskussairaalan Sairaan- Jämsään.
19741: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19742:
19743: Inger Hirvelä
19744: 1981 vp. 493
19745:
19746: Raha-asia-aloite n:o 458
19747:
19748:
19749:
19750:
19751: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion opettajien eläke-
19752: ikärajan väliaikaista alentamista koskevaan selvitystyöhön
19753:
19754:
19755: Eduskunnalle
19756:
19757: Peruskoulun toteutuessa alennettiin perus- Lukion opettajien työllisyystilanne puoles-
19758: koulun opettajien eläkeikä 63:sta 60:een vuo- taan tukee vaatimuksia siirtymävaiheen eläke-
19759: teen, koska katsottiin, että vanhempien opetta- iän alentamisesta.
19760: jaikäluokkien ei voi edellyttää kouluttautuvan Lukiouudistuksen siirtymäjakso käsittää vuo-
19761: uuden koulujärjestelmän vaatimuksiin. Maini- det 1982-85. Mikäli lukion opettajien eläke-
19762: tun pysyvän eläkeiän alentamisen lisäksi alen- ikä alennetaan siirtymävaiheen ajaksi 60:een
19763: nettiin peruskoulun siirtymävaiheessa eläkeikää ikävuoteen, se koskisi vuosina 1922-25 synty-
19764: 58 vuoteen siten, että opettajalla oli mahdolli- neitä opettajia. Jos mukaan luetaan myös pää-
19765: suus siirtyä eläkkeelle jos hän oli mainitun iän toimiset tuntiopettajat, tulisi eläkeiän alenta-
19766: täyttänyt siirtymävaiheeseen mennessä. minen siirtymävaiheessa maksamaan kokonai-
19767: Keskiasteen koulunuudistus tuo mukanaan suudessaan mainittujen vuosien aikana yhteen-
19768: lukion opettajille huomattavan työskentelytapo- sä noin 56 milj. markkaa nykyhintaan laskettuna.
19769: jen ja opetussisältöjen muutoksen. V aitioneuvos- Kustannukset jakautuisivat neljän siirtymävuo-
19770: ton vahvistama lukusuunnitelma on nykyiseen den ajalle ollen vuosittain noin 16 milj. mark-
19771: verrattuna sisällöllisesti erilainen. Oppisisällöt kaa. Vuoden 1982 osuus on tästä 5/12 eli
19772: kurssitetaan, mikä sinänsä jo on suuri muutos noin 7 milj. markkaa.
19773: opetustyössä; ·Tämän lisäksi siirrytään jakso- Asia olisi kiireellisesti selvitettävä, jotta tar-
19774: opetukseen, jossa opettajan työmäärä ja opetus- peellisiin lainsäädäntö- ym. toimiin voitaisiin
19775: menetelmät ovat kokonaan toisenlaiset kuin ny- ryhtyä.
19776: kyjärjestelmässä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19777: Opettajat ja rehtorit tarvitsevat siirtymävai- nioittavasti,
19778: heessa perusteellisen täydennyskoulutuksen.
19779: Edellisen lisäksi opettajat joutuvat käyttämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19780: huomattavan määrän omaa aikaansa ja työtän- 1982 tulo- ;a menoarvioon 7 000 000
19781: sä selviytyäkseen opetukselle asetetuista vaati- markan määrärahan selvitysten laatimi-
19782: muksista. Koulutettavien suuren määrän vuoksi seksi lukion opettajien eläkeiän alen-
19783: ei ole tarkoituksenmukaista uhrata voimavaroja tamiseksi 60:een ikävuoteen keskias-
19784: kaikkein vanhimpien rehtoreiden ja opettajien teen koulunuudistuksen siirtymävaiheen
19785: kouluttamiseen eikä heiltä voi myöskään koh- ajaksi.
19786: tuudella odottaa lukiouudistuksen vaatimaa
19787: omaa kouluttautumispanosta.
19788: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19789:
19790: Tapio Holvitie Arto Lampinen Anna-Liisa Jokinen
19791: Pentti Lahti-Nuuttila Hannu Tenhiälä Timo Ihamäki
19792: Sinikka Karhuvaara Anna-Kaarina Louvo
19793: 494 1981 vp.
19794:
19795: Raha-asia-aloite n:o 459
19796:
19797:
19798:
19799:
19800: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta julkisten raken-
19801: nusten korjausten suunnitteluun liikuntavammaisten kulke-
19802: misen helpottamiseksi
19803:
19804:
19805: Eduskunnalle
19806:
19807: Maassamme on useilla eri tavoilla pyritty tu- tasaveroisina osallistua työelämään ja muuhun
19808: kemaan ja helpottamaan niin sota- kuin siviili- toimintaan.
19809: invalidienkin asemaa. Kuitenkaan taloudelliset Erityinen ongelma ovat myös uusienkin jul-
19810: tukitoimet, lääkinnällisen huollon tehostaminen kisten rakennusten sisääntuloväylät, porrasrat-
19811: tai kuntoutuksen lisääminen eivät yksinomaan kaisut, käytävät sekä esimerkiksi hissit. Aivan
19812: ole riittäviä. liian harvoin on rakennuksen suunnittelija otta-
19813: Vaikea epäkohta kaikkien liikuntavammais- nut huomioon liikuntaesteisten tarpeet. Yleen-
19814: ten osalta on, että yhteiskunta ei ole huolehti- sä kustannuksia ei näiden tarpeiden .huomioon
19815: nut vammaisten erityistarpeiden huomioon ot- ottamisesta juuri aiheudu.
19816: tamisesta suunniteltaessa asuntoja, virastotaloja, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19817: kouluja sekä muita julkisia palvelulaitoksia.
19818: Mikäli osittain liikuntakyvyttömien käytettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19819: vissä olisi heidän väestösuhdettaan vastaavassa 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19820: määrin sellaisia asuntoja, joihin pääsy ja joissa markan määrärahan julkisten rakennus-
19821: liikkuminen invalidiajoneuvoilla on mahdollis- ten korjausten suunnitteluun liikunta-
19822: ta,· helpottaisi tämä heidän mahdollisuuksiaan vammaisten kulkemisen helpottamiseksi.
19823: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19824:
19825: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
19826: Jaakko Itälä Anneli Kivitie
19827: 1981 vp. 495
19828:
19829: Raha-asia-aloite n:o 460
19830:
19831:
19832:
19833:
19834: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta logopedian opetuk-
19835: sen kehittämiseen Oulun yliopistossa
19836:
19837:
19838: Eduskunnalle
19839:
19840: Oulun yliopistoon on viimeisenä perustettu tavaa merkitystä, juuri taman alan resursseja
19841: humanistinen tiedekunta antamaan korkeinta yliopistossa tulisi voimakkaasti lisätä.
19842: humanistista opetusta Oulun yliopistossa. Hu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19843: manistisen tiedekunnan kehittäminen on Ou-
19844: lun yliopiston muihin tieteenaloihin nähden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19845: kärsinyt jatkuvasti resurssien puutteesta. Edel- 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
19846: leen, kun humanistisen tutkinnon suorittanei- markan määrärahan logopedian opetuk-
19847: den ja kyseisen alan tieteellistä työtä tekevien sen kehittämiseksi Oulun yliopistossa.
19848: kannalta puheopillisilla tekijöillä on huomat-
19849: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19850:
19851: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
19852: Jaakko Itälä Anneli Kivitie
19853: 496 1981 vp.
19854:
19855: Raha-asia-aloite n:o 461
19856:
19857:
19858:
19859:
19860: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta turve- ja puutava-
19861: rateiden parantamisen suunnitteluun TVL:n Oulun tie- ja
19862: vesirakennuspiirin alueella
19863:
19864:
19865: Eduskunnalle
19866:
19867: Turvekuljetusten turvaamiseksi on Oulun tie- siin paikkoihin niin, että p11t1 Joutuu 1980-lu-
19868: ja vesirakennuspiirin toimenpideohjelmassa v. vun alkupuoliskolla investoimaan näiden uusien
19869: 1982-86 varauduttu 20,5 milj. mk:n inves- kuljetusreittien läpivuotiseksi turvaamiseksi n.
19870: tointeihin tiestön rakenteen parantamiseksi. Mi- 20-30 milj. mk. Koska ko. kuljetustarvetta ei
19871: käli Kemira Oy ryhtyy käyttämään ja jalosta- ole ollut tiedossa piirin toimenpideohjelmaa laa-
19872: maan turvetta, sen Ouluun kuljetettava määrä dittaessa, piiri edellyttää, että ko. tienpatanous-
19873: moninkertaistuu, ja piiri edellyttääkin, että nä- ten rahoittamiseksi piiri voisi ylittää sille annet-
19874: mä tarpeet otettaisiin huomioon erillisinä lisäyk- tua investointikehystä ja että tienpitoon TVL:lle
19875: sinä piirin tienpidon rahoituskehyksessä. osoitettaisiin tätä varten ylimääräinen rahoitus.
19876: Puutavarakuljetukset Neuvostoliitosta Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19877: meen ovat Oulun piirin alueella vuosittain ol-
19878: leet n. 150 000 k-m3/v. Tämän kuljetustarpeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19879: turvaamiseksi on viimeksi parannettu mm. 1982 tulo- ja menoarvioon 600 000
19880: Kuusamossa Sänkikankaan ja valtakunnan rajan markan määrärahan käytettäväksi
19881: välinen maantie n. 9,3 milj. mk:n investoinnil- TVL:n Oulun piirin turve- ja puutava-
19882: la. Puutavaran hankkijoilta saadun tiedon mu- rateiden parantamisen suunnitteluun.
19883: kaan ovat puutavarakuljetukset siirtymässä toi-
19884: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19885:
19886: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie Väinö Raudaskoski
19887: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä Antero Juntumaa
19888: Liisa Jaakonsaari
19889: 1981 vp. 497
19890:
19891: Raha-asia-aloite n:o 462
19892:
19893:
19894:
19895:
19896: Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
19897: apuun kauppapalvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi
19898:
19899:
19900: Eduskunnalle
19901:
19902: Viime vuosina tapahtunut maamme haja-asu- pitenevät sekä myös myymäläauton ja sitä
19903: tusalueiden väestökato on vaikeuttanut har- hoitavan henkilöstön mahdollisuudet ovat ra-
19904: vaan asuttujen alueiden elintarvikehuollon tur- jalliset.
19905: vaamista ja saavutettavuutta. Valtiovallan suo- Myymäläautot ovat kauppapalvelujen tarjon-
19906: rittamat tukitoimenpiteet haja-asutusalueiden nan ohessa hoitaneet myös syrjäseuduilta luon-
19907: kauppa- ja myymäläautopalvelujen turvaami- nontuotteiden, kuten marjojen keräilytoimin-
19908: sessa eivät ole riittäviä. Myymäläautopalvelut taa, jolloin vähäiset marjaerät on saatu kuljete-
19909: ovat vaarassa loppua heikon kannattavuuden tuiksi kaupan piiriin.
19910: vuoksi. Monet myymäläautokauppiaat ovat teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19911: neet jo lopettamispäätöksen tappiollisen toi-
19912: minnan takia. Syy tappiolliseen toimintaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19913: on kustannusten (kuten palkkojen, polttoai- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
19914: neen, kaluston) voimakas kasvu, jota ei voida 32.61.42 lisäyksenä 500 000 markkaa
19915: kompensoida myynnin eikä tuottavuuden kas- käytettäväksi valtionapuun kauppapal-
19916: vulla, sillä haja-asutusalueella asuvien asukkai- velujen saavutettavuuden turvaamiseksi.
19917: den määrä vähenee ja kotitalouksien etäisyydet
19918: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
19919:
19920: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Terhi Nieminen-Mäkynen
19921: Anneli Kivitie Erkki Korhonen Jaakko 1tälä
19922: Kaarina Suonio
19923:
19924:
19925:
19926:
19927: 63 088100408M
19928: 498 1981 vp.
19929:
19930: Raha-asia-aloite n:o 463
19931:
19932:
19933:
19934:
19935: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja
19936: huumeiden käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten
19937:
19938:
19939: Eduskunnalle
19940:
19941: Maailman Terveysjärjestön yleiskokouksen riöllä ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liitolla ei
19942: 25 päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän pää- ole ollut riittävästi määrärahoja näihin tarkoi-
19943: töslauselman mukaan alkoholin liikakäytön tuksiin. Sama koskee osittain myös Pohjois-
19944: haitat kuuluvat maailman suurimpiin terveys- maiden Raittiusneuvoston toimintaa. Jopa vali-
19945: ongelmiin. Yleiskokous kehotti jäsenvaltioita tut edustajat ovat usein joutuneet osallistumaan
19946: ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholi- matkoista aiheutuviin kustannuksiin, joskus
19947: juomien kulutuksen vähentämiseksi ja antoi suorastaan maksamaan ne itse.
19948: Maailman Terveysjärjestön tehtäväksi kehottaa Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuksen
19949: eri maita toimimaan entistä enemmän yhdessä lisääntymiseen eri maissa on ollut mannermai-
19950: alkoholiongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittä- sen juomatavan leviäminen. Se ei ole missään
19951: miseksi. syrjäyttänyt vanhoja kulutustottumuksia, vaan
19952: Maailman Terveysjärjestön apuelimenä tässä se on tullut niiden lisäksi. Nykyisissä oloissa
19953: toiminnassa on Kansainvälinen Alkoholi- ja ehkäisy voi olla tehokasta vain silloin, kun sii-
19954: Addiktioneuvosto ( International Council on hen pyritään samantapaisin toimenpitein mah-
19955: Alcohol and Addictions, ICAA), jonka toimis- dollisimman monessa maassa. Siksi kansainvälis-
19956: to sijaitsee Lausannessa, Sveitsissä. Sen suoma- ten työmuotojen ylläpitäminen ja kehittäminen
19957: laiset jäsenjärjestöt, Alkoholitutkimussäätiö ja on ensiarvoisen tärkeätä juuri nyt.
19958: Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto, ovat aktiivi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19959: sesti ottaneet osaa neuvoston toimintaan mm. nioittaen,
19960: järjestäen sen kesäseminaarin Otaniemessä
19961: 1975. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19962: Riittävän osanoton varmistaminen Kansain- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 33.01
19963: välisen Alkoholi- ja Addiktioneuvoston kokouk- uudelle momentille 100 000 markkaa
19964: siin, seminaareihin ja kongresseihin on osoit- kansainväliseen toimintaan alkoholismin
19965: tautunut vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministe- ja huumeiden käytön ehkäisemiseksi.
19966: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
19967:
19968: Helvi Hyrynkangas Matti Järvenpää Erkki Korhonen
19969: Sakari Knuuttila Hannele Pokka Impi Muroma
19970: Boris Renlund Ensio Laine Esko Pekonen
19971: Jorma Fred Eeva Kauppi Terhi Nieminen-Mäkynen
19972: Anssi Joutsenlahti Anneli Kivitie Jaakko Itälä
19973: 1981 vp. 499
19974:
19975: Raha-asia-aloite n:o 464
19976:
19977:
19978:
19979:
19980: Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vanhus-
19981: ten ja vammaisten kotona tapahtuvan hoidon tukemista kos-
19982: kevaan kokeilutoimintaan
19983:
19984:
19985: Eduskunnalle
19986:
19987: Vanhusten suhteellinen osuus maamme väes- pienen korvauksen ja tunnustuksen arvokkaas-
19988: töstä kasvaa vuosi vuodelta. Sen lisäksi van- ta työstä. Kotihoidontuen maksamisen vanhuk-
19989: husten ikärakenne muuttuu eliniän noustessa. sille on kokeilupaikkakunnilla todettu olevan
19990: Vanhusten laitoshoidon kustannukset ovat yksi tärkeimmistä edellytyksistä muiden avo-
19991: viime vuosina nousseet voimakkaasti ollen hoitopalvelujen kehittämiselle, ja pitkät jano-
19992: 75-200 mk/vuorokausi paikkakunnasta ja lai- tuslistat laitospaikkoihin ovat huomattavasti
19993: toksesta riippuen. Kunnat suunnittelevat avo- vähentyneet, jopa tyystin kadonneetkin.
19994: hoidon ja sen tukipalvelujen tehostamista ja li- Vastaavalla tavalla voitaisiin kehittää myös
19995: säämistä vanhuksille. Muutamissa kunnissa on vammaisten kotihoitoa.
19996: kokeiluasteella käynnistetty vanhusten kotihoi- Hallituksen esityksessä kokeilutoimintaan
19997: totuen maksamista kotihoidossa oleville van- ehdotettu 1 miljoonan markan määräraha ei ole
19998: huksille avohoidon lisäämiseksi kalliimman lai- riittävä tehokkaan kokeilutoiminnan käyntiin
19999: toshoidon rinnalle. Mm. Kokkolassa vanhusten saattamiseksi.
20000: kotihoidontukea maksetaan 23 vanhukselle Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20001: 400 mk/kk kokeiluluonteisena. Vanhusta hoitaa
20002: tällöin lapsi, sukulainen, puoliso tai palkattu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20003: hoitaja. Ko. toimenpiteellä vähennetään Kokko- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20004: lan kaupungin nettomenoja vanhustenhoidon 33.26.35 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
20005: osalta 660 000 mk/vuosi. Kotihoidontuki mah- käytettäväksi vanhusten ja vammaisten
20006: dollistaa vanhukselle valinnanvapauden hoito- kotona tapahtuvan hoidon tukemista
20007: muodon ja -paikan suhteen ja tuo hoitajalle koskevaan kokeilutoimintaan.
20008: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
20009:
20010: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Impi Muroma
20011: Anneli Kivitie Erkki Korhonen Terhi Nieminen-Mäkynen
20012: Jaakko Itälä
20013: 500 1981 vp.
20014:
20015: Raha-asia-aloite n:o 465
20016:
20017:
20018:
20019:
20020: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisesti sai-
20021: raiden lasten vanhempien lomiin
20022:
20023:
20024: Eduskunnalle
20025:
20026: Pltkäaikaisesti sairaan lapsen kotihoitoa on Toisaalta olisi pynttava myös siihen, että
20027: pyritty tukemaan erityislapsilisän ja lapsen lasta hoitava henkilö saisi viikottaisia vapaapäi-
20028: hoitotuen avulla. Lakia lapsen hoitotuesta ol- viä tai muulla tavoin toistuvia vapaa-aikoja.
20029: laan parhaillaan muuttamassa siten, että entis- Tämän vuoksi pitäisi järjestää mahdollisuus
20030: tä suurempi osa lapsista tulisi kuulumaan sen sijaishoitoon joko päivähoitojärjestelmän tai
20031: piiriin. kodinhoitajajärjestelmän puitteissa. Molempia
20032: Kun pitkäaikaisesti sairaan lapsen hoitaminen järjestelmiä on jossakin määrin toiminnassakin,
20033: kotona on lapsen hoitajalle sekä fyysisesti että ei kuitenkaan systemaattisena eikä kaikkien
20034: henkisesti raskasta työtä, olisi kiinnitettävä tarvitsevien ulottuvilla.
20035: myöskin huomiota taman työntekijäryhmän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20036: muihin etuihin. Vuosilomajärjestelmän luomi-
20037: nen pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmille, ettCi Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20038: erityisesti lapsen äidille, on paikallaan. 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20039: Lomajärjestelyt voitaisiin toteuttaa samalla markan määrärahan vuosilomajärjestel-
20040: tavoin kuin maatalousväestön vuosilomat on män ja vapaa-aikajärjestelyjen toteutta~
20041: järjestetty. Järjestelmä edellyttäisi tehokkaan miseksi pitkäaikaisesti sairaiden lasten
20042: kodinhoitoavun lisäämistä varsinaisen lomara- vanhemmille lapsen ollessa kotihoidossa.
20043: han lisäksi.
20044: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20045:
20046: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
20047: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
20048: 1981 vp. 501
20049:
20050: Raha-asia-aloite n:o 466
20051:
20052:
20053:
20054:
20055: Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eläke-
20056: läisten järjestöjen valtionapuun
20057:
20058:
20059: Eduskunnalle
20060:
20061: Hallituksen esitykseen valtion vuoden 1982 den edistämistä. Toimintaa on tarkoitus edel-
20062: tulo- ja menoarvioksi sisältyy momentilla leen kehittää ja laajentaa.
20063: 33.58.51, valtionapu eläkeläisten järjestöille, Toiminnan yleiskulut ovat inflaation myötä
20064: 1 500 000 markkaa. Tämä summa on 300 000 myös eläkeläisliitoilla kasvaneet ja niin tullee
20065: markkaa vähemmän kuin kuluvan vuoden tulo- tapahtumaan ensi vuonnakin.
20066: ja menoarvioon on hyväksytty. Hallituksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20067: esityksen hyväksyminen johtaisi siihen, että tavasti,
20068: eläkeläisjärjestöjen toiminta-avustus pienenisi
20069: 300 000 markalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20070: Eläkeläisliitot ovat kuluvanakin vuonna teh- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20071: neet yhteiskunnassamme tärkeää työtä eläkeläis- 33.58.51 lisäyksenä 500 000 markkaa
20072: väestön keskuudessa. Työ on hyvin monipuo- eli mo;nentille kaikkiaan 2 000 000
20073: lista ja laajaa käsittäen mm. eläkeläisten virkis- markkaa eläkeläiste;z järjestöjen valtion-
20074: tys- ja harrastustoimintaa ja eläkeläisten asioi- apuun.
20075: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20076:
20077: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
20078: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
20079: 502 1981 vp.
20080:
20081: Raha-asia-aloite n:o 467
20082:
20083:
20084:
20085:
20086: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintöhallituksen
20087: kahden proviisorin pätevyyttä edellyttävän tarkastajan viran
20088: muuttamiseen jaostopäällikön viraksi
20089:
20090:
20091: Eduskunnalle
20092:
20093: Lääkintöhallituksessa on viisi osastoa: hallin- sesta annettu asetus, jonka mukaan lääkkeiden
20094: to-osasto, terveydenhoito-osasto, kansanterveys- valmistusta, varastointia ja jakelua tarkastava
20095: osasto, sairaalaosasto sekä suunnitteluosasto. Li- tarkastaja on ainoa muiden tarkastajien joukos-
20096: säksi on erillisenä toimistona apteekkitoimisto. sa, jolta edellytetään akateemista loppututkin-
20097: Apteekkitoimisto muodostaa oman erillisen toa. Tehtäviin pääsevät vain laillistetut provii-
20098: yksikön lääkintöhallituksessa. Sen asema on eri- sorit.
20099: koinen ja tehtäväkenttä laaja. Toimisto on vuo- Tehtävien jatkuva lisääntyminen ja vaati-
20100: sien myötä paisunut suuremmaksi kuin lääkin- musten kasvu edellyttävät organisaation pikais-
20101: töhallituksen eräät osastot. ta muuttamista lääkintöhallituksen apteekkitoi-
20102: Apteekkitoimiston proviisorien, jotka ovat mistossa, jotta asioiden käsittely ei ruuhkaan-
20103: tarkastajan virkanimikkeellä, tehtävät ovat nu keskusvirastossa. Nykyisen tilanteen jatkues-
20104: poikkeuksellisen vaativat koko terveydenhuol- sa on vaarana, että todella kyvykkäät henkilöt
20105: lossa, koska lääkintöhallituksen apteekkitoimis- eivät hakeudu lääkehuollon hallinnollisiksi vir-
20106: to on lääkehuollon ainoa valtakunnallinen hal- kamiehiksi. Tällainen ei ole lääkintöhallituksen
20107: lintoyksikkö. Se vastaa lääkehuollon valtakun- eikä yleisen edun mukaista. Käytännössä ap-
20108: nallisesta ja alueellisesta kokonaissuunnittelusta teekkitoimistossa on jo yleinen jaosto ja rekis-
20109: sekä paikallisesta, alueellisesta ja valtakunnalli- teröintijaosto, jotka tulee virallistaa 1. 1. 1982.
20110: sesta lääkehuollon ohjauksesta ja valvonnasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20111: Sen sijaan muun terveydenhuollon asioiden kä-
20112: sittely ja vastuu on jaettu lääkintöhallituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20113: lisäksi alueellisella tasolla lääninhallituksiin se- 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000
20114: kä valtakunnallisella tasolla sosiaali- ja terveys- markkaa käytettäväksi kahden proviiso-
20115: ministeriöön. ritarkastajan viran muuttamiseksi jaos-
20116: On perusteltua, että lääkintöhallituksessa on topäällikön viroiksi, mikä edellyttää
20117: edustettuna alan paras farmaseuttinen asiantun- siirtymistä pois V-palkkataulukosta.
20118: temus. Tätä edellyttää myös lääkintöhallituk-
20119: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20120:
20121: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
20122: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
20123: 1981 vp. 503
20124:
20125: Raha-asia-aloite n:o 468
20126:
20127: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkeinformaatio-
20128: lautakunnan perustamiseksi
20129:
20130: Eduskunnalle
20131: Lukuisat kansainväliset ja kansalliset tutki- henkilöstöllä on riittävästi viimeisintä tietoa
20132: mukset osoittavat, että tehostamalla lääkkeiden lääkevalmisteiden kaikista ominaisuuksista.
20133: oikeaan ja turvalliseen käyttöön tähtäävää va- Tuottajasta riippumattoman informaation ke-
20134: listus- ja neuvontatyötä voidaan vaikuttaa väes- hittämiseen ja nykyisen lääketehtaiden tuotta-
20135: tön lääkekäyttöön ja näin saavuttaa kansanta- man informaation valvomiseen tarvitaan ny-
20136: loudellisia säästöjä. kyistä merkittävästi enemmän voimavaroja. Syy-
20137: Suomessa käytettiin vuonna 1978 lääkkeisiin nä tämänhetkiseen tilanteeseen on, että viran-
20138: noin 1,2 miljardia markkaa, josta yhteiskunta omaisilla ei ole ollut henkilökuntaa tähän toi-
20139: maksoi avohuollossa yli 500 miljoonaa mark- mintaan. Esimerkiksi Norjassa toiminnasta vas-
20140: kaa. Lisäksi sairaanhoitolaitosten lääkemenot taa kahdeksan asiantuntijan muodostama lauta-
20141: olivat runsaasti yli 100 miljoonaa markkaa. kunta, joka toimii lääkintöhallituksen yhtey-
20142: Esimerkkinä lääkkeiden aiheuttamien haitta- dessä.
20143: vaikutusten taloudellisista menetyksistä on eh- Edellä esitetyn asiantilan korjaamiseksi Suo-
20144: dotuksessa lääkevahinkolaiksi mainittu, että messa olisi käynnistettävä pikaisesti suunnitel-
20145: noin 4,5 % sairaalahoidon kokonaiskustannuk- mallinen lääkkeiden oikeaan ja turvalliseen
20146: sista kohdistuu lääkehoidon toksisten seurauk- käyttöön tähtäävä valistus- ja neuvontatoimin-
20147: sien hoitamiseen sairaalassa. ta, jonka toteuttamisesta vastaisivat viranomai-
20148: Arvioiden mukaan lääkkeiden oikean käy- set. Eduskunnan olisi syytä omalta osaltaan pyr-
20149: tön neuvonnalla voidaan saavuttaa miljoonien kiä edistämään hallituksen jo omaksumaa kan-
20150: markkojen säästöjä terveydenhuollon kokonais- taa, jotta potilasturvallisuutta voidaan edelleen
20151: menoista. kehittää.
20152: Riittämättömään lääkeinformaatioon kiinnit- Toiminnan käynnistämiseksi tulisi perustaa
20153: tivät huomiota muun muassa valtiontilintar- lääkeinformaatiolautakunta, jonka tehtävänä
20154: kastajat jo vuonna 1974. Tarkastuskertomuk- olisi laatia suunnitelmia, ohjeita ja valistusma-
20155: sessaan tilintarkastajat esittävät, "että lääke- teriaalia lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta
20156: turvallisuutta olisi pyrittävä parantamaan opas- käytöstä.
20157: tamaila potilaita nykyistä tehokkaammin lääk- Lääkeinformaatiolautakuntaan kutsuttaisiin
20158: keiden oikeaan käsittelyyn ja käyttöön". jäseniksi 8-10 farmasian ja lääketieteen asian-
20159: Hallitus on vastauksessaan vuonna 1977 pää- tuntijaa ja sillä olisi päätoiminen sihteeri ( pro-
20160: osin yhtynyt tilintarkastajien käsityksiin. viisori).
20161: Lääkeinformaation tuottamisesta huolehtivat Toiminnallisesti olisi tarkoituksenmukaista
20162: tällä hetkellä pääasiassa lääketehtaat lääkintö- sijoittaa lääkeinformaatiolautakunta lääkintöhal-
20163: hallituksen valvoessa tiedottamisen asiallisuut- lituksen apteekkitoimiston yhteyteen, koska
20164: ta. Tuottajasta riippumatonta lääkeinformaatio- mainitun lautakunnan tehtävät liittyvät lähei-
20165: ta on julkaistu mm. lääkintöhallituksen Kap- sesti nykyisen lääkeainelautakunnan toimialaan.
20166: seli-lehden välityksellä sekä Terveyskasvatuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20167: keskuksen eräissä informaatiolehtisissä.
20168: Edellä esitettyä informaatioaineistoa ei voida että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20169: pitää riittävänä ja erityisesti tulisi lisätä tuot- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20170: tajasta riippumatonta informaatiota niin lääkä- 33.60.09 lisäyksenä 300 000 markkaa
20171: rikunnalle ja muulle terveydenhuoltohenkilös- lääkeinformaatiolautakunnan perustami-
20172: tölle kuin koko väestölle. seksi lääkeinformaation ja -neuvonnan
20173: Mahdollisimman hyvän ja turvallisen hoitotu- tehostamiseksi.
20174: loksen edellytyksenä on, että terveydenhuolto-
20175: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20176:
20177: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
20178: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
20179: 504 1981 vp.
20180:
20181: Raha-asia-aloite n:o 469
20182:
20183:
20184:
20185:
20186: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta täydennyskoulutuksen
20187: ja avoimen korkeakoulun suunnittelutoimintaan ja opetus-
20188: palkkioihin Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikössä
20189:
20190:
20191: Eduskunnalle
20192:
20193: Helsingin kauppakorkeakoulu käynnisti Mik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20194: kelissä vuonna 1980 pienen ja keskisuuren yri- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
20195: tysjohdon koulutusohjelman. Tätä toimintaa on markkaa täydennyskoulutuksen ;a avoi-
20196: tarkoitus laajentaa ja Mikkelin yksikköä yleen- men korkeakoulun suunnittelutoimin-
20197: sä monipuolistaa avoimen korkeakoulun suun- taan ja 100 000 markkaa täydennyskou-
20198: taan. Myös valtion taholta on perusteltua luoda lutuksen ja avoimen korkeakoulun toi-
20199: täydennyskoulutus- ja avoin korkeakouluyksik- minnan opetuspalkkioihin Helsingi -t 1
20200:
20201:
20202: kö Mikkelin lääniin, josta ainoana lääninä puut- kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikös-
20203: tuu tämänsuuntaisen toiminnan perustamiselle sä.
20204: tärkeä oma korkeakoulu.
20205: Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
20206: ehdotamme,
20207: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20208:
20209: Timo Ihamäki Pertti Hietala
20210: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
20211: Mauri Miettinen
20212: 1981 vp. 505
20213:
20214: Raha-asia-aloite n:o 470
20215:
20216:
20217:
20218:
20219: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten maatalousoppi-
20220: laitoksen rakentamisohjelman toteuttamiseen
20221:
20222:
20223: Eduskunnalle
20224:
20225: Maatilatalouden koulutuksen kehittäminen hyväksyttyihin maatilatalouden koulutuksen laa-
20226: on Mikkelin läänissä asetettu erääksi keskias- jentamisen runkopaikkoihin Mikkelin läänissä
20227: teen koulutuksen kehittämisen painopistealueek- ja niiden toteuttamisen kiireellisyyttä korostaa
20228: si. Tämä merkitsee aloitus- ja oppilaspaikka- oppilaitoksen sisällyttäminen maatilatalouden
20229: määrän lisäämistä läänissä. Jotta asetettua ta- peruslinjakokeiluun lukuvuoden 1982 alusta.
20230: voitetta voidaan merkittävästi lähestyä, tulee Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
20231: Joroisten maatalousoppilaitoksen oppilasmäärän ehdotamme,
20232: kasvun edellyttämät opetus-, hallinto-, sosiaali-
20233: ja liikuntatilat, oppilasasuntopaikat sekä lampo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20234: la ja kanala rakentaa mahdollisimman pikaisesti. 1982 tulo- ja menoarvioon 4 400 000
20235: Lisäksi tulee oppilaitoksen käyttöön ostaa riit- markkaa Joroisten maatalousoppilaitok-
20236: tävä määrä peltoa ja metsää. Joroisten maata- sen suunnitelmien mukaisen rakentamis-
20237: lousoppilaitoksen laajentamistoimet sisältyvät ohjelman toteuttamiseen.
20238: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20239:
20240: Timo Ihamäki Pertti Hietala
20241: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
20242: Mauri Miettinen
20243:
20244:
20245:
20246:
20247: 64 088100408M
20248: 506 1981 vp.
20249:
20250: Raha-asia-aloite n:o 471
20251:
20252:
20253:
20254:
20255: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan ammatti-
20256: koulun kuntainliiton alaisuuteen perustettavaa ravintolakoulua
20257: varten
20258:
20259:
20260: Eduskunnalle
20261:
20262: Mikkelin läänistä ja Kaakkois-Suomesta puut- Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
20263: tuu ravintolakoulu. Koska Savonlinnan seudul- ehdotamme,
20264: la on ja tulee olemaan suuri ammatillisen kou-
20265: lutuksen oppilaspaikkavajaus varsinkin tyttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20266: oppilaille, ja koska pienellä aloituspaikkojen li- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20267: säyksellä on luotavissa omalla alueella toimiva markkaa Savonlinnan ammattikoulzm
20268: elinkeinorakenteeseen pohjautuva, välttämättö- kuntainliiton alaisuuteen perustettavan
20269: mäksi todettu erillinen oppilaitos, tulee Savon- ravintolakoulun suunnitteluun ja raken-
20270: linnaan nopeasti rakentaa ravintolakoulu. Ko- nustöiden aloittamiseen.
20271: konaiskustannusarvio on rakennuksen osalta
20272: 800 000 markkaa sekä koneiden, laitteiden ja
20273: kaluston osalta 200 000 markkaa.
20274: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20275:
20276: Timo Ihamäki Pertti Hietala
20277: Unto Ruotsalainen Mauri Miettinen
20278: 1981 vp. 507
20279:
20280: Raha-asia-aloite n:o 472
20281:
20282:
20283:
20284:
20285: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin sairaanhoito-
20286: oppilaitoksen suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen
20287:
20288:
20289: Eduskunnalle
20290:
20291: Mikkelin sairaanhoito-oppilaitos to1m11 erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20292: täin hankalissa vuokratiloissa. Keskiasteen kou- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20293: lunuudistus edellyttää oppilaitoksen uudisraken- markkaa Mikkelin sairaanhoito-oppilai-
20294: nuksen pikaista toteuttamista. toksen suunnitteluun ja rakennustöiden
20295: Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti aloittamiseen.
20296: ehdotamme,
20297: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20298:
20299: Timo Ihamäki Pertti Hietala
20300: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
20301: Mauri Miettinen
20302: 508 1981 vp.
20303:
20304: Raha-asia-aloite n:o 473
20305:
20306:
20307:
20308:
20309: Itälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuk-
20310: siin opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen
20311:
20312:
20313: Eduskunnalle
20314:
20315: Opiskelijoiden sosiaalis-taloudellinen asema Myös opintotukijärjestelmään kuuluvaa asu-
20316: on maassamme edelleenkin varsin heikko. Opis- mislisää olisi kehitettävä. Asumislisä olisi muu-
20317: kelijat joutuvat rahoittamaan yhteiskunnan tettava ympärivuotiseksi ja sen määrä olisi nos-
20318: kannalta erittäin hyödyllisen työnsä suurelta tettava vastaamaan asumiskustannuksia. Koulu-
20319: osin lainoilla. Huomattava osa opiskelijoiden tusasteesta riippuvat perusteettomat myöntä-
20320: menoista kuluu asumiseen. Vuokrataso opiske- miskriteerit tulisi poistaa ja lisän sitominen
20321: lija-asuntoloissa on korkea, ja opiskelijoiden so- opiskelijan vanhempien tuloihin ja omaisuuteen
20322: siaalinen asema on ratkaisevasti heikompi kuin tulisi lakkauttaa täysi-ikäisten opiskelijoiden
20323: muilla valtion lainoittamissa vuokra-asunnoissa osalta. Kaikissa muissa asumistukimuodoissa,
20324: asuvilla. myös uudessa yksinäisten ruokakuntien asumis-
20325: Siksi tarvitaan valtion erityisiä tukitoimia tuessa, tuki on ympärivuotinen.
20326: opiskelija-asumiseen. Valtion asuntolainojen lai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20327: na-aikoja tulisi pidentää 45 vuoteen ja korko-
20328: tasoa alentaa. Valtionavustusta opiskelija-asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20329: tojen omapääomaosuuteen tulisi lisätä niin, että 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20330: opiskelija-asuntorakentamiseen turvattaisiin val- 26.12.51 lisäyksenä 14 000 000 mark-
20331: tion ja kuntien yhteistoimin 10 prosentin oma kaa käytettäväksi valtionavustuksena
20332: pääoma. opiskelija-asuntojen omapääomaosuu-
20333: teen.
20334: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
20335:
20336: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
20337: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
20338: 1981 vp. 509
20339:
20340: Raha-asia-aloite n:o 474
20341:
20342:
20343:
20344:
20345: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntoloiden val-
20346: tion asuntolainojen takaisinmaksuajan pidentämiseen ja kor-
20347: kotason alentamiseen
20348:
20349:
20350: Eduskunnalle
20351:
20352: Opiskelijoiden sosiaalis-taloudellinen asema Myös opintotukijärjestelmään kuuluvaa asu-
20353: on maassamme edelleenkin varsin heikko. Opis- mislisää olisi kehitettävä. Asumislisä olisi muu-
20354: kelijat joutuvat rahoittamaan yhteiskunnan tettava ympärivuotiseksi ja sen määrä olisi nos-
20355: kannalta erittäin hyödyllisen työnsä suurelta tettava vastaamaan asumiskustannuksia. Koulu-
20356: osin lainoilla. Huomattava osa opiskelijoiden tusasteesta riippuvat perusteettomat myöntä-
20357: menoista kuluu asumiseen. Vuokrataso opiskeli- miskriteerit tulisi poistaa ja lisän sitominen
20358: ja-asuntoloissa on korkea, ja opiskelijoiden so- opiskelijan vanhempien tuloihin ja omaisuu-
20359: siaalinen asema on ratkaisevasti heikompi kuin teen tulisi lakkauttaa täysi-ikäisten opiskelijoi-
20360: muilla valtion lainoittamissa vuokra-asunnoissa den osalta. Kaikissa muissa asumistukimuodois-
20361: asuvilla. sa, myös uudessa yksinäisten ruokakuntien asu-
20362: Siksi tarvitaan valtion erityisiä tukitoimia mistuessa, tuki on ympärivuotinen.
20363: opiskelija-asumiseen. Valtion asuntolainojen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20364: laina-aikoja tulisi pidentää 45 vuoteen ja kor-
20365: kotasoa alentaa. Valtionavustusta opiskelija- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20366: asuntojen omapääomaosuuteen tulisi lisätä niin, 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
20367: että opiskelija-asuntorakentamiseen turvattaisiin markkaa käytettäväksi opiskelija-asunto-
20368: valtion . ja kuntien yhteistoimin 10 prosentin loiden valtion asuntolainojen takaisin-
20369: oma pääoma. maksuajan pidentämiseen 45 vuoteen ja
20370: korkotason alentamiseen.
20371: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
20372:
20373: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
20374: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
20375: 510 1981 vp.
20376:
20377: Raha-asia-aloite n:o 475
20378:
20379:
20380:
20381:
20382: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen tukeen opin-
20383: torahan asumislisien korottamiseksi ja myöntämisedellytysten
20384: helpottamiseksi
20385:
20386:
20387: Eduskunnalle
20388:
20389: Opiskelijoiden sosiaalis-taloudellinen asema mislisää olisi kehitettävä. Asumislisä olisi muu-
20390: on maassamme edelleenkin varsin heikko. Opis- tettava ympärivuotiseksi ja sen määrä olisi nos-
20391: kelijat joutuvat rahoittamaan yhteiskunnan tettava vastaamaan asumiskustannuksia. Koulu-
20392: kannalta erittäin hyödyllisen työnsä suurelta tusasteesta riippuvat perusteettomat myöntä-
20393: osin lainoilla. Huomattava osa opiskelijoiden miskriteerit tulisi poistaa ja lisän sitominen
20394: menoista kuluu asumiseen. Vuokrataso opiske- opiskelijan vanhempien tuloihin ja omaisuu-
20395: lija-asuntoloissa on korkea, ja opiskelijoiden so- teen tulisi lakkauttaa täysi-ikäisten opiskelijoi-
20396: siaalinen asema on ratkaisevasti heikompi kuin den osalta. Kaikissa muissa asumistukimuodois-
20397: muilla valtion lainoittamissa vuokra-asunnoissa sa, myös uudessa yksinäisten ruokakuntien asu-
20398: asuvilla. mistuessa, tuki on ympärivuotinen.
20399: Siksi tarvitaan valtion erityisiä tukitoimia Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20400: opiskelija-asumiseen. Valtion asuntolainojen lai-
20401: na-aikoja tulisi pidentää 45 vuoteen ja korko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20402: tasoa alentaa. V aidonavustusta opiskelija-asun- 1982 tulo- ja menoarvioon mornentille
20403: tojen omapääomaosuuteen tulisi lisätä niin, 29.39.55 lisäyksenä 20 000 000 mark-
20404: että opiskelija-asuntorakentamiseen turvattaisiin kaa ylimääräiseksi tueksi opintorahan
20405: valtion ja kuntien yhteistoimin 10 prosentin asumis/isien korottamiseksi jtt myöntä-
20406: oma pääoma. misedellytysten helpottamiseksi.
20407: Myös opintotukijärjestelmään kuuluvaa asu-
20408: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
20409:
20410: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
20411: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
20412: 1981 vp. 511
20413:
20414: Raha-asia-aloite n:o 476
20415:
20416:
20417:
20418:
20419: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion opetusryhmien pie-
20420: nentämiseksi
20421:
20422:
20423: Eduskunnalle
20424:
20425: Opetusryhmien pienentäminen on koulun ke- nentämiseen peruskoulun kaikilla tasoilla, olisi
20426: hittämisen tärkein edellytys tällä hetkellä. Ikä- pienennettävä myös lukion opetusryhmiä. Edel-
20427: luokkien pieneneminen antaakin siihen entistä lä esitettyjen perustelujen ohella tätä ratkaisua
20428: paremmat edellytykset 1980-luvulla. Ryhmiä korostavat murrosiän monet ongelmat ja lu-
20429: pienentämällä luodaan edellytykset yksilöllisem- kion ankara työpaine. Pienennys tulisi aloittaa
20430: mälle opetukselle, parannetaan luokkien työ- siten, että syyslukukauden 1982 alusta lukion I
20431: rauhaa ja luodaan mahdollisuudet työvaltaisem- luokan enimmäisoppilasmäärä olisi 25.
20432: pien opetusmenetelmien käyttöönotolle. Samal- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme,
20433: la turvataan pitkälle koulutetun opettajakun-
20434: tamme työllisyys ikäluokkien pienenemisestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20435: huolimatta. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20436: Käytännöllisistä ja kasvatuksellisista syistä 29.43.30 lisäyksenä 10 000 000 mark-
20437: olisi tärkeätä, että opetusryhmien enimmäis- kaa lukion opetusryhmien pienentämi-
20438: koot olisivat kaikille luokka-asteille samat. Sa- seksi.
20439: manaikaisesti kuin pyritään opetusryhmien pie-
20440: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
20441:
20442: Jaakko Itälä Helvi Hyrynkangas
20443: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
20444: 512 1981vp.
20445:
20446: Raha-asia-aloite n:o 477
20447:
20448:
20449:
20450:
20451: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun yläasteen oppi-
20452: lasryhmien pienentämiseksi
20453:
20454:
20455: Eduskunnalle
20456:
20457: Opetusryhmien koon pienentammen muo- oleellisesti se, että myös yläasteella ryhdyttäi-
20458: dostaa koulumme sisäisen uudistamisen perus- siin opetusryhmiä pienentämään. Pienennys
20459: tan. Asiassa onkin päästy myönteisen kehi- tulisi aloittaa siten, että syyslukukauden 1982
20460: tyksen alkuun alimpien luokkien osalta. alusta peruskoulun VII luokan enimmäisoppi-
20461: Vuoden 1981 valtion tulo- ja menoarvioesi- lasmäärä olisi 25.
20462: tykseen sisältyikin peruskoulun 1. ja 2. luok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20463: kien enimmäiskoon pienentämisestä sekä 5. ja nioittaen,
20464: 6. luokkien ryhmäjakosäännösten muuttamises-
20465: ta aiheutuva määrärahan lisäys. että Eduskunta ottaisi valtion vuode1t
20466: Erityisen huomattava merkitys opetusryh- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20467: mien pienentämisellä olisi myös peruskoulun 29.46.30 lisäyksenä 15 000 000 mark-
20468: yläasteella. Yläasteen alkuun kasautuu monia kaa peruskoulun yläasteen oppilasryh-
20469: oppimis- ja työrauhaongelmia, joita vähentäisi mien pienentämiseksi.
20470: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
20471:
20472: Jaakko 1tälä Helvi Hyrynkangas
20473: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
20474: 1981 vp. 513
20475:
20476: Raha-asia-aloite n:o 478
20477:
20478:
20479:
20480:
20481: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun käsit-
20482: tävän metroliikenteen jatkosuunnittelun tukemiseen
20483:
20484:
20485: Eduskunnalle
20486:
20487: Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tehosta- tämistä täydellä teholla koko seudun liikenteen
20488: minen palvelee kaiken kaikkiaan n. miljoonaa hyväksi, kun taas metron laajentaminen naa-
20489: käyttäjää ja on siten koko valtakunnan mer- purikuntien alueelle lisäisi siihen sijoitettujen
20490: kittävin henkilöliikenneongelma. investointien kansantaloudellista kannattavuut-
20491: Energian hinnan kohoaminen ja ympäristön ta. Näin ollen on perusteltua, että valtio osallis-
20492: suojaaminen liikennesaasteilta edellyttävät pää- tumalla metron laajentamiskustannuksiin hel-
20493: kaupunkiseudun henkilöliikenteen hoitamista pottaisi sen kehittymistä seudulliseksi liiken-
20494: nykyistä suuremmassa määrin raideliikenteellä, nevälineeksi.
20495: jossa Valtionrautatiet ja metro joustavasti täy- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
20496: dentävät toisiaan.
20497: Metron kustannukset ovat kuitenkin koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20498: naisuudessaan Helsingin kaupungin kannettavi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentt1le
20499: na, vaikka tämä liikenneväline tulee muodosta- 31.99.30 lisäyksenä 600 000 markkaa
20500: maan elimellisen osan koko pääkaupunkiseu- joukkoliikenteen avustamiseksi pääkau-
20501: dun liikennejärjestelmästä jo Helsingin rajojen punkiseudulla tukemalla metron jatko-
20502: sisälle rajoittuessaankin. Metron pitäytyminen suunnittelua Helsingin lisäksi muiden
20503: yhden kunnan alueella estää kuitenkin sen käyt- pääkaupunkiseudun kuntien alueella.
20504: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
20505:
20506: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie
20507: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
20508:
20509:
20510:
20511:
20512: 65 088100408M
20513: 514 1981 vp.
20514:
20515: Raha-asia-aloite n:o 479
20516:
20517:
20518:
20519:
20520: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisradiotoiminnan
20521: edellytysten tutkimiseksi
20522:
20523:
20524: Eduskunnalle
20525:
20526: Suomalaisessa joukkotiedotuksessa vallitsee lisradiotoiminnasta saadut kokemukset muissa
20527: selvä kahtiajako, jossa vallitsee toisaalta leh- maissa, esimerkiksi Ruotsissa, ovat lähes yksin-
20528: distön vapaus ja toisaalta valtion monopoli omaan myönteisiä. Paikallisradiotoiminnan va-
20529: sähköisten viestimien, radion ja television, osal- pauttaminen merkitsisi sitä, että sallittaisiin
20530: ta. Ainoana poikkeuksena on yksityinen Mai- esimerkiksi jonkinlaisen kunnalta anottavan toi-
20531: nostelevisio. miluvan puitteissa harjoittaa vapaata paikallista
20532: Viestintäpoliittisessa keskustelussa on aika radiotoimintaa. Tämä vaihtoehto olisi esimer-
20533: ajoin tuotu esille tyytymättömyys siitä, että kiksi kaapelitelevisioon verrattuna huomattavas-
20534: erityisesti sähköinen viestintä ei takaa riittäviä ti huokeampi eikä toiminnan harjoittaminen
20535: mahdollisuuksia kansalaisten sanomisen vapau- siten olisi läheskään niin suuressa määrin riip-
20536: delle. Nykyisellään se koetaan yksityisen ihmi- puvainen taloudellisista voimavaroista.
20537: sen kannalta varsin kaukaiseksi, se ei riittä- Tällainen uudistus ei varmasti sujuisi ongel-
20538: västi pysty ottamaan huomioon ihmisille lähei- mitta. Sen suorittaminen edellyttää huolellista
20539: siä kysymyksiä. valmistelutyötä. Uudistuksen tekniset ja talou-
20540: Myös yhteiskunnalliselta kannalta radiota ja delliset edellytykset on tarkoin punnittava ja
20541: televisiota voidaan nykyisellään pitää varsin ka- samalla pohdittava, millainen yhteiskunnallinen
20542: pea-alaisina. Niissä jäävät väkisinkin kriittiset merkitys tällaisella sananvapauden laajentamisel-
20543: virtaukset ja vähemmistöryhmien mielipiteet vä- la tulisi olemaan. Erityisesti on tällöin syytä
20544: hemmälle huomiolle valtaapitävien enemmistö- kiinnittää huomiota paikallisradion vaikutuk-
20545: ryhmien pitäessä tiedotuskanavia hallussaan. seen lehdistön asemaan.
20546: Tällainen tilanne jarruttaa yhteiskunnan ke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20547: hitystä ja heikentää mahdollisuuksia moniarvoi-
20548: suuden edistämiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20549: Kokonaan tutkimatta on jätetty vaihtoehto, 1982 tulo- ;a menoarvioon 200 000
20550: joka sähköisessä viestinnässä ehkä parhaiten markan määrärahan paikallisradiotoimin-
20551: laajentaisi sananvapautta: paikallisradiotoimin- nan teknisten, taloudellisten ;a yhteis-
20552: nan vapauttaminen. Kuitenkin vapaasta paikal- kunnallisten edellytysten tutkimiseksi.
20553: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20554:
20555: Jaakko Itälä Helvi Hyrynkangas
20556: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
20557: 1981 vp. 515
20558:
20559: Raha-asia-aloite n:o 480
20560:
20561:
20562:
20563:
20564: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Saharan väes-
20565: töä edustavan Frente Polisario -järjestön tukemiseen
20566:
20567:
20568: Eduskunnalle
20569:
20570: Espanjan luovuttua Länsi-Saharasta vuonna Sota Polisario-rintaman ja Marokon välillä on
20571: 1975 alueen miehittivät naapurivaltiot Marokko aiheuttanut suuria kärsimyksiä Länsi-Saharan
20572: ja Mauritania. Länsi-Saharan väestö on kuiten- kansalle. Suuri osa väestöstä elää pakolaislei-
20573: kin Frente Polisarion johdolla käynyt me- reillä Algeriassa. Mm. terveydenhuollon ja kou-
20574: nestyksellistä vapaussotaa miehittäjiä vastaan. lutuksen alalla humanitaarisen avun tarve on
20575: Helmikuussa 1976 annettiin Demokraattisen sa- huomattava.
20576: haralaisen arabitasavallan itsenäisyysjulistus. Inhimilliset syyt yhtä hyvin kuin Suomen
20577: Länsi-Saharan kansan itsemääräämisoikeus on perinteellinen tuki kansojen itsenäistymispyrki-
20578: tunnustettu Kansainvälisen tuomioistuimen neu- myksille puoltavat kuitenkin Polisario-rintaman
20579: voa-antavassa mielipiteessä vuodelta 1975 sekä sisällyttämistä avun piiriin.
20580: YK:n yleiskokouksessa ja Afrikan valtioiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20581: yhtenäisyysjärjestössä. Demokraattisen sahara- nioittaen,
20582: laisen arabitasavallan ovat jo tunnustaneet mo-
20583: net valtiot. Elokuussa 1979 Polisario-rintama ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20584: Mauritania allekirjoittivat rauhansopimuksen, 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20585: jonka mukaan Mauritania luopuu vaatimuksis- markkaa Länsi-Saharan väestöä edusta-
20586: taan Länsi-Saharaan ja tunnustaa alueen oikeu- van Frente Polisarion tukemiseksi hu-
20587: den itsenäisyyteen. maanisin tarkoituksin.
20588: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20589:
20590: Liisa Jaakonsaari Paula Eenilä Seppo Tikka
20591: 516 1981 vp.
20592:
20593: Raha-asia-aloite n:o 481
20594:
20595:
20596:
20597:
20598: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Kriminaalihuoltoyhdis-
20599: tyksen Kajaanin aluetoimistoa varten tarvittaviin toimiin
20600:
20601:
20602: Eduskunnalle
20603:
20604: Kriminaalihuoltoyhdistyksen tolmmtasuunni- tamiseksi Kajaaniin, vaikka Kriminaalihuoltoyh-
20605: telmassa on pidetty tärkeimpänä painopiste- distyksen tarkoituksena oli käynnistää Kajaanin
20606: alueena vankilasta vapautuvien jälkihuollon ke- aluetoimiston toiminta 1. 4. 1982.
20607: hittämistä. Jälkihuoltotyön kehittämisen ohella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20608: on yhdistyksen suunnitelmassa pidetty tärkeä- vasti,
20609: nä myös aluetoiminnan laajentamista. Yhdistyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20610: sen organisaatiota on tarkoitus laajentaa perus- 1982 tulo- ja menoarvioon momentitz
20611: tamalla mm. Kajaanin aluetoimisto. Koko 25.50.51 alamomentille 1 lisäyksenä
20612: Oulun läänin alueen tehokas hoitaminen Oulun 116 000 markkaa toimistonjohtajan vi-
20613: aluetoimistosta käsin olisi lisätyilläkin voimava- ran (V 22), sosiaalityöntekijän (V 17)
20614: roilla epätarkoituksenmukaista. Kajaanin alue- sekä apulaiskansiistin viran (V 11) pe-
20615: toimisto osallistuu lisäksi Pelson varavankilaan rustamiseksi sekä alamomentille 2 li-
20616: ja Sukevan keskusvankilaan suuntautuvaan van- säyksenä 61 000 markkaa valtionapuna
20617: kilatyöhön. muihin menoihin Kriminaalihuoltoyh-
20618: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon ei distyksen aluetoimiston perustamiseksi
20619: kuitenkaan sisälly esitystä aluetoimiston perus- Kajaaniin 1. 4. 1982 alkaen.
20620: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20621:
20622: Liisa Jaakonsaari
20623: 1981 vp. 517
20624:
20625: Raha-asia-aloite n:o 482
20626:
20627:
20628:
20629:
20630: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta tarkastajan tointen
20631: perustamiseen lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimintaa
20632: varten
20633:
20634:
20635: Eduskunnalle
20636:
20637: Toimintakykyisen ja tehokkaan ympäristön- kuuluvista ympäristönsuojelun alan tehtäVistä.
20638: suojeluhallinnon luominen Suomeen on pahasti Lisäksi alkaa jätehuoltolaki vaikuttaa täydellä
20639: myöhässä vastaavista toimista muissa teolli- tehollaan ja ilmansuojelulaki on parhaillaan
20640: suusmaissa. Ympäristönsuojelua koskevien säädettävänä. Näitä tehtäviä varten tarvitaan
20641: asioiden yhteiskuntapoliittinen paino saadaan henkilöstöä. Vähimmäistarve vuonna 1982 on
20642: riittäväksi vasta, kun perustetaan erityinen yksi tarkastajan ylimääräinen toimi ~V 29)
20643: ministeriö ympäristönsuojelua koskevien asioi- ennen kaikkea ilmansuojelun ja, jätehuollon
20644: den hoitamista varten. Toimiva ympäristönsuo- tehtäviä varten.
20645: jelun hallinto edellyttää kuitenkin myös teho- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
20646: kasta väliportaan- ja paikallishallintoa näitä
20647: tehtäviä varten. Lääninhallitusten ympäristön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20648: suojelutoimen kehittäminen onkin siten mitä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20649: ajankohtaisin ja kiireellisin tehtävä. Vuoden 26.05.01 lisilyksenä 751' 700 markkaa
20650: 1982 tulo- ja menoarvio edellyttää lääninhal- 11 ttlPkastajan ylimäärätsen toimen
20651: litusten ympäristönsuojelutoimistojen ja näiden (V 29) perustamiseksi lääninhallituksiin
20652: toimistojen toimistopäälliköiden virkojen perus- 1. 3. 1982 lukien lääninhallitusten ym-
20653: tamista. Tällöinkään ei lääninhallitus kuiten- päristönsuojelutoimen vahvistamiseksi.
20654: kaan pysty selviämään edes sille jo nykyisin
20655: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20656:
20657: Liisa Jaakonsaari Pirkko Valtonen Pirjo Ala-Kapee
20658: Markus Aaltonen Pekka Starast Pentti Lahti-Nuuttila
20659: Pertti Hietala Jouko Skinnari Maija Rajantie
20660: 518 1981 vp.
20661:
20662: Raha-asia-aloite n:o 483
20663:
20664:
20665:
20666:
20667: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta valtion asuntolainoihin
20668: Oulun läänin eräitä alueita varten
20669:
20670:
20671: Eduskunnalle
20672:
20673: Erittäin nopea elinkeinorakenteen muutos on Monissa osissa Oulun lääniä asuntokanta on
20674: koetellut Oulun lääniä. Se on johtanut muun vanhaa ja varustustasoltaan vajavaista. Vuokra-
20675: muassa voimakkaisiin työvoiman alueellisen asuntojen puute ja ns. asuntovarauman olemat-
20676: kysynnän muutoksiin ja tästä johtuvaan vai- tomuus tekevät uusien työpaikkojen ja työn-
20677: keaan asuntopulaan elinkeinollisesti kehittyvillä tekijöiden sijoittumisen tällaisiin kuntiin mah-
20678: alueilla. Suuren syntyvyyden sekä voimakkaan dottomaksi. Näin työttömyys ja ihmisten sekä
20679: elinkeino- ja asutusrakenteen muutoksen lisäksi kuntien vaikeudet entisestään vain pahenevat
20680: asuntopulaa lisää nopeasti kasvanut paluumuut- asuntojen riittämättömyyden seurauksena.
20681: tohalukkuus Ruotsista, jonne Oulun lääni on Edellä olevaan viitaten ehdotan,
20682: viimeisten viidentoista vuoden kuluessa me-
20683: nettänyt kymmeniä tuhansia ihmisiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20684: Ihmisten perusoikeudeksi on tunnustettava 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20685: saada tehdä työtä ja asua synnyinmaakunnas- 26.12.83 lisäyksenä 3 000 000 markan
20686: saan. Vaikka työttömyys onkin monissa osissa määrärahan valtion asuntolainoihin Ou-
20687: Oulun lääniä erittäin vaikea, on uusien työ- lun läänissä erityisesti Kalajokilaakson
20688: paikkojen syntyminen ollut monissa kunnissa kunnissa sekä Raahen ja Oulun kau-
20689: nopeaa. Paitsi näiden nopeimmin kasvavien punkiseuduilla.
20690: kuntien kehitystä jarruttaa jatkuva asuntojen
20691: niukkuus myös vaikeiden työttömyyskuntien
20692: kehitysedellytyksiä.
20693: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20694:
20695: Liisa Jaakonsaari
20696: 1981 vp. 519
20697:
20698: Raha-asia-aloite n:o 484
20699:
20700:
20701:
20702:
20703: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta yritysverotusta tutkivan
20704: tarkastajakunnan palkkaamiseen
20705:
20706:
20707: Eduskunnalle
20708:
20709: Verorikokset ovat Suomessa yleistyneet huo- muutoksen kannalta on tärkeää, että kaikki -
20710: lestuttavalla vauhdilla. Useiden asiantuntijoiden niin yritykset kuin palkansaajatkin - maksa-
20711: mukaan tieto siitä, että alan henkilökunta ei vat säädetyt verot.
20712: ehdi tutkia kuin pienen osan mahdollisista rik- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20713: komuksista, on omiaan lisäämään veronkiertoa
20714: ja muita rikkomuksia. Myös veromoraali on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20715: kaiken aikaa heikentynyt: verojen kiertämistä 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20716: ja maksamatta jättämistä saatetaan pitää jopa 2 000 000 markkaa, jolla palkattaisiin
20717: "ammattitaidon" mittana. lisää verotarkasta;ia ja -tutkijoita sekä
20718: Verorikoksissa on kysymys valtiontalouden muuta tarpeellista henkilökuntaa tutki-
20719: kannalta merkittävistä rahasummista. Siksi sekä maan erityisesti yritysverotusta ja sen
20720: valtiontalouden parantamisen, palkansaajien ve- lainmukaisuutta.
20721: rorasituksen alentamisen että yleisen asenne-
20722: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20723:
20724: Liisa Jaakonsaari
20725: 520 1981 vp.
20726:
20727: Raha-asia-aloite n:o 485
20728:
20729:
20730:
20731:
20732: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen laite- ja
20733: kirjallisuushankintoihin
20734:
20735:
20736: Eduskunnalle
20737:
20738: Korkeakoulujen kehittämislainsäädännössä ei kintoreformin toteutus tulee entisestään· lisää-
20739: ole normeja opetus- ja tutkimusresurssien ke- mään uusien resurssien tarvetta. Lisäksi on huo-
20740: hittämisestä. Niiden kehitys on näin ollen vaih- mattava, että kirjallisuuden ja laitteiden hinnat
20741: dellut vuosittain hyvin paljon. ovat kohonneet 1970-luvun puolivälistä osin
20742: Perushankinta- ja laitosmäärärahojen reaali- jopa yli kaksinkertaisiksi. Tutkintoreformin
20743: nen kehitys pysyi vuosina 1966-75 ennallaan, myötä keskimääräinen opiskeluaika lyhenee, mi-
20744: vaikka opettajamäärä ja opiskelijamäärä koho- kä merkitsee tentti- ja kurssikirjojen sekä tut-
20745: sivat. 1970-luvun jälkipuoliskolla määrärahat kielman laatimisen kannalta keskeisen kirjalli-
20746: aluksi kohosivat reaaliarvoltaan, minkä jälkeen suuden lisääntyvää tarvetta. Opetuksen kurssi-
20747: kehitys on pysähtynyt. Kirjallisuuden hankinta- maistuminen tulee todennäköisesti lisäämään
20748: määrärahojen kehitys oli 1970-luvun alussa ja painetta myös laitosmäärärahoihin.
20749: keskivaiheilla myönteistä, mutta jälkipuolella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20750: tapahtui kasvun pysähtyminen. Laitehankinta- taen,
20751: määrärahojen kehitys oli nopeaa aina vuoteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20752: 1974. Kasvu oli reaaliarvoltaan vuosikymmenen 1982 tulo- ja. menoarvioon lisäyksenä
20753: alusta lähes puolitoistakertainen. Sen jälkeen 2 000 000 markkaa korkeakoulujen laite-
20754: on tapahtunut jopa markkamääräistä laskua. ja kirjallisuushankintoihin sekä laitos-
20755: Opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen kan- määrärahojen korottamiseksi erityisen
20756: nalta mainittujen määrärahojen vakaa kehitys ohjelman puitteissa vuosina 1982-84.
20757: on ensiarvoisen tärkeää. Meneillään oleva tut-
20758: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1981
20759:
20760: Liisa Jaakonsaari
20761: 1981 vp. 521
20762:
20763: Raha-asia-aloite n:o 486
20764:
20765:
20766:
20767:
20768: Jaakonsaari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Ulkopoli-
20769: tiikan tutkimuksen säätiön toimintaan
20770:
20771:
20772: Eduskunnalle
20773:
20774: Ulkoasiainministeriön alainen aseidenriisun- Ehdotamme,
20775: nan neuvottelukunta on jo pari vuotta sitten
20776: esittänyt kirjelmällään opetusministeriölle, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20777: Suomeen tulisi kehittää aseidenriisunnan kes- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20778: kuskirjasto jonkin olemassa olevan kirjaston 29.88.53 lisäyksenä 100 000 markkaa
20779: yhteyteen. ARNEK piti parhaana ratkaisuna Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiölle eli
20780: Ulkopoliittisen instituutin kirjastoa. Maamme säätiölle kaikkiaan 650 000 markkaa,
20781: rauhan- ja aseidenriisuntapolitiikan aktivoitu- mistä kirjaston kehittämiseen 170 000
20782: minen edellyttäisi hankkeen pikaista toteutta- markkaa.
20783: mista. Projekti edellyttäisi valtion tulo- ja me-
20784: noarviossa momentille 29.88.53 tarkoitukseen
20785: suurempaa rahoituspanosta.
20786: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20787:
20788: Liisa Jaakonsaari Jouko Skinnari
20789: Tarja Halonen Pekka Stal!ast
20790: Heli Astala
20791:
20792:
20793:
20794:
20795: 66 088100408M
20796: 522 1981 vp.
20797:
20798: Raha-asia-aloite n:o 487
20799:
20800:
20801:
20802:
20803: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta aseidenriisuntaa kos-
20804: kevan tiedotuksen edistämiseen
20805:
20806:
20807: Eduskunnalle
20808:
20809: Kilpavarustelun pysäyttäminen ja todellisen teyksiä tiivistämällä. Myös YK:n kasvatus-,
20810: aseidenriisunnan käynnistäminen on muodostu- tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on edellyt-
20811: nut kansainvälisen politiikan avainkysymykseksi tänyt hallitusten tukevan kansalaisjärjestöjen
20812: nyt ja vielä pitkälle tulevaisuuteen. Yhä laa- aseidenriisuntaa koskevaa tiedotustoimintaa.
20813: jemmin tiedostetaan, että seuraavien sukupol- Suomessa useat kansalaisjärjestöt ovat YK:n
20814: vien hyvinvointi ja turvallisuus edellyttää radi- elinten suosituksiin vedoten edellyttäneet kan-
20815: kaaleja toimenpiteitä varustelun vähentämi- salaisjärjestöjen aseidenriisuntatiedotusta kos"
20816: seksi. Maapallo ja ihmiskunta ei voi enää ko- kevan määrärahan sisällyttämistä valtion tulo-
20817: vin pitkään kestää nykyistä varustelukierrettä ja menoarvioon. Mm. Suomen Rauhanliitto,
20818: ja siihen liittyvää jatkuvaa katastrofiuhkaa. YK-yhdistys ja Suomen Sadankomitealiitto ovat
20819: Aseidenriisunnan edistäminen on keskeisellä jättäneet asiasta kirjelmiä valtioneuvostolle.
20820: sijalla Suomen ulkopolitiikassa. Suomi on pyr- Myös edellinen pääministeri Kalevi Sorsa totesi
20821: kinyt esiintymään aktiivisesti eri kansainvälisillä puheessaan 10. 2.1979, että maassamme toimi-
20822: foorumeilla todellisten askeleiden aikaansaami- vat sivistysliitot ja muut kansalaisjärjestöt voi-
20823: seksi aseidenriisunnassa. sivat aktiivisesti paneutua asevarustelua ja asei-
20824: On nähtävä, että ulko- ja sisäpolitiikalla on denriisuntaa sekä yleensä rauhanpolitiikkaa kos-
20825: välitön yhteys myös aseidenriisuntakysymyk- kevan tietouden levittämiseen yleisölle, ja tä-
20826: sissä. Jos halutaan vahvistaa ulkopoliittisia val- män mahdollistamiseksi olisi valtion tulo- ja
20827: miuksia, on kehitettävä sisäpoliittisia ja kansal- menoarvioon varattava riittävä määräraha asei-
20828: lisia valmiuksia sekä laajaa kansalaismielipidettä denriisuntatiedotuksen edistämiseen samalla ta-
20829: politiikan perustaksi. valla kuin budjetissa on määräraha kehitys-
20830: Tähän ulottuvuuteen kiinnitettiin laajaa huo- yhteistyötä koskevan tiedotuksen harjoitta-
20831: miota YK:n aseidenriisunnan erityisistunnossa miseen. Myös aseidenriisuntaneuvottelukunta
20832: 23. 5.-1. 7. 1978. Istunnon päätösasiakirjan (ARNEK) on suhtautunut myönteisesti tällai-
20833: kohdissa 99-105 käsitellään aseidenriisunnan sen määrärahan varaamiseen.
20834: edistämiseen tähtäävää tiedotustoimintaa. Tässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20835: tiedotustoiminnassa pidettiin tärkeänä valtioi- nioittavasti,
20836: den ja kansalaismielipiteen välisen vuorovaiku-
20837: tuksen voimistamista. Kohdassa 104 esimer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20838: kiksi todetaan, että aseidenriisunnan tapahtu- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
20839: mista kaikissa maissa kertovan tiedonvälityspro- kan määrärahan aseidenriisuntaa sekä
20840: sessin joka vaiheeseen tulisi entistä enemmän rauhanpolitiikkaa koskevan tiedotuksen
20841: saada mukaan asiasta kiinnostuneita vapaita edistämiseen.
20842: kansalaisjärjestöjä niiden ja YK:n välisiä yh-
20843: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20844:
20845: Liisa Jaakonsaari Jouko Skinnari
20846: Tarja Halonen Maija Rajantie
20847: Heli Astala
20848: 1981 vp. 523
20849:
20850: Raha-asia-aloite n:o 488
20851:
20852:
20853:
20854:
20855: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen kunnalle
20856: ns. ekakuntatoimiston henkilökunnan palkkaamiseen
20857:
20858:
20859: Eduskunnalle
20860:
20861: Suomussalmella vuosi sitten aloitettu eka- Ekakuntakokeilun suurin jarru, joka uhkaa
20862: kuntakokeilu on maassamme ensimmäinen mer- pysäyttää koko kokeilun, on kuitenkin tällä
20863: kittävä yritys ratkaista vaikeat kehitysaluetta hetkellä kokeilua ohjaavan ns. ekakuntatoi-
20864: vaivaavat ongelmat (laaja työttömyys, maaseu- miston puute. Toimistossa työskentelisi vähin-
20865: dun autioituminen jne.) ekologisesti kestävällä tään yksi tutkija, suunnittelija sekä kanslisti.
20866: tavalla. Kokeilun keinoja ovat mm. turvautu- Erittäin vaikeassa taloudellisessa asemassa ole-
20867: minen mahdollisimman pitkälle myrkyttömään valla Suomussalmen kunnalla ei ole tähän riit-
20868: maa- ja metsätalouteen, kotimaiseen energiaan tävästi varoja.
20869: sekä yleensä uudistuviin luonnonvaroihin. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20870: Kokeilu, jonka takana Suomussalmen kunta tavasti,
20871: varauksetta on, on laatuaan ensimmäinen sekä
20872: maassamme että tiettävästi koko Euroopassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20873: Kokeilun merkitys on näin erittäin suuri, ja 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
20874: sen voidaan katsoa hyödyttävän pitemmällä kan määrärahan käytettäväksi avustuk-
20875: tähtäimellä koko kansantalouttamme ( vähe- sena Suomussalmen kunnalle ns. eka-
20876: nevä tuonti, pienemmät tuotantopanokset) ja kuntakokeilua varten perustettavan toi-
20877: tarjoavan ratkaisuja myös muiden kuntien miston henkilökunnan palkkaukseen.
20878: ongelmiin.
20879: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20880:
20881: Liisa Jaakonsaari
20882: 524 1981 vp.
20883:
20884: Raha-asia-aloite n:o 489
20885:
20886:
20887:
20888:
20889: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakon-
20890: torjuntaati Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin alueella
20891:
20892:
20893: Eduskunnalle
20894:
20895: Tienvarsivesakkojen hävittämiseen käytettä- Mekaaniseen vesakontorjuntaan siirtyminen on
20896: vät myrkyt aiheuttavat ihmisille, eläimille ja perusteltua paitsi terveydellisillä myös myön-
20897: myös kasveille monenlaisia haittoja ja vaiku- teisillä työllisyysvaikutuksilla. Kuitenkin pahalla
20898: tuksia. Samanaikaisesti julkisuuteen tulee tut- työttömyysalueella, Kainuussa, Kainuun tie• ja
20899: kimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaarallisuu- vesirakennuspiirissä useilla tieosuuksilla suori-
20900: desta sekä tietoja tutkimustuloksien osoitta- tettiin tienvarsien vesakkomyrkytyksiä kesällä
20901: mien haittojen salailuista ja tutkimustulosten 1981.
20902: väärennöksistä. Edellä olevan perusteella ehdotan,
20903: Vesakkomyrkytetyiltä tienvarsilta myrkyt
20904: voivat monin tavoin joutua ihmisten ja eläin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20905: ten elimistöön. Onpa ilmennyt marjojen myyn- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
20906: tiin poimimista myrkytetyiltä tienvarsilta välit- 31.24.14 lisäyksenä 800 000 markkaa
20907: tömästi myrkytyksen jälkeen. käytettäväksi vesakkomyrkytystä kor-
20908: Muun muassa tieviranomaiset olivat osaltaan vaavaan mekaaniseen vesakontor;un-
20909: sopimassa, ettei kemiallisia vesakkomyrkkyjä taan Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin
20910: käytettäisi tienvarsivesakkojen hävittämiseen. alueella.
20911: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20912:
20913: Liisa Jaakonsaari
20914: 1981 vp. 525
20915:
20916: Raha-asia-aloite n:o 490
20917:
20918:
20919:
20920:
20921: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten
20922: asunto-olojen parantamiseen
20923:
20924:
20925:
20926: Eduskunnalle
20927:
20928: Vanhusten asuntotilanne on edelleen valitet- minen ole mahdollista. Tulipalot ja onnetto-
20929: tavan heikko, sillä tuhannet vanhukset asuvat muudet ovat varsin yleisiä yksin asuvien koh-
20930: kehnoissa ja puutteellisissa asunnoissa. Varsin- dalla.
20931: kin suuremmissa kaupungeissa ja asutuskeskuk- Vaikka vanhukset eivät itse apua hakisikaan,
20932: sissa jonotus vanhustentaloihin ja vanhuksille on sitä voitava heille tarjota silloin kun he jou-
20933: tarkoitettuihin asuntoihin kestää jopa useita tuvat tilanteeseen, josta eivät enää omin voimin
20934: vuosia. Vaikeasti lämmitettävissä ja vetoisissa selviä. Siksi kaikkien yksin asuvien vanhusten
20935: asunnoissa ovat vilustumissairaudet kylmänä huoltotyö olisi järjestettävä, jotta vältyttäisiin
20936: vuodenaikana jatkuvana uhkana. Useassa ta- onnettomuuksilta.
20937: pauksessa jalkavaivojen tai vammautumisen joh- On myös todettava, että vanhemmat henkilöt
20938: dosta on myös liikkuminen vaikeaa. Tästä joh- eivät helpolla turvaudu vieraiden apuun, vaan
20939: tuen yksinasuminen on jopa pelottava ja huolia pyrkivät selvi)'lfymään vaikeuksistaan. Vuosit-
20940: lisäävä tekijä. Vanhusten asumista on tutkittu, tain sattuu useita kuolemantapauksia juuri
20941: mutta asuntojen puute ei tutkimalla vähene. edellä mainituissa olosuhteissa.
20942: Siksi tarvitaan ratkaisevia toimenpiteitä kohtuu- On väärin, että apua ei tuoda vanhuksille
20943: hintaisten vuokra-asuntojen ja vanhustentalojen pyytämättä, sillä on tosiasia, että monet sairas-
20944: rakentamiseksi. tuvat ja kuolevatkin puutteellisissa asunnois-
20945: Aineistoa, jonka pohjalta on aiheellista ryh- saan ennen kuin pyytävät apua. Asuntojen
20946: tyä nopeasti toimenpiteisiin, on jo riittävästi. puutteen ja vuokratason korkean hinnan joh-
20947: Komiteanmietintö 74/I valottaa kysymystä, jo- dosta ei pelkän kansaneläkkeen varassa elävillä
20948: ka on yleisessä tietoisuudessa. Esimerkkejä löy- vanhuksilla ole mahdollisuutta löytää kunnon
20949: tyy runsaasti eri puolilta maata. asuntoa. Tilanne on viime aikoina vielä vaikeu-
20950: Tehokasta valvontaa vanhusten asumisen ta- tunut, sillä jatkuvat hintojen kohoamiset ja ni-
20951: sosta ja varsinkin yksinään asuvien vanhusten menomaan vuokratason nousu ovalt vaikeutta-
20952: asemasta tulisi suorittaa kaikissa kunnissa. Asia neet tilannetta. Samalla lämmityskustannusten
20953: jätetään aivan liian usein omaisten ja naapurien kohoaminen on lisännyt vaikeuksia omissakin
20954: vastuulle, vaikka omaiset eivät asu edes samassa asunnoissa asuvien kohdalla.
20955: kunnassa :tai ovat siirtyneet peräti toiseen maa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20956: han, kuten on hyvin monessa tapauksessa tilan-
20957: ne. Tuhansia vanhuksia asuu yksin mökeissään, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20958: joissa ei ole mitään mukavuuksia. Heikenty- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20959: neen terveyden tai vammautumisen seuraukse- markkaa käytettäväksi yksinäisten van-
20960: na ei edes tarvittavan ravinnon saannin turvaa- husten asunto-olojen parantamiseen.
20961:
20962: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
20963:
20964: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Kati Peltola
20965: Heli Astala Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
20966: M.-L. Salminen Aulis J uvela Mikko Kuoppa
20967: Niilo Koskenniemi V. J. Rytkönen Vappu Säilynoja
20968: Ulla-Leena Alppi
20969: 526 1981 vp.
20970:
20971: Raha-asia-aloite n:o 491
20972:
20973:
20974:
20975:
20976: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työajan ly-
20977: hentämistoimenpiteiden suorittamiseen
20978:
20979:
20980: Eduskunnalle
20981:
20982: Työttömyys on vakava ongelma yhä useam- Tarvitaan vihdoinkin vakavaa uudelleen asen-
20983: massa suomalaisessa perheessä. Osatyöttömyys noitumista, jos aiotaan poistaa satoja tuhansia
20984: lisää toimeentulon vaikeuksia monesti vielä suomalaisia koetteleva ja nuorison kohdalla
20985: entisestään samoissa perheissä, joissa jo on pit- uhkaavaksi muodostunut ongelma, vuodesta toi-
20986: kään työttöminä olleita perheenjäseniä. Halli- seen jatkuva työttömyys. Työstä ei ole puu-
20987: tuksen toimet työttömyyden pysäyttämiseksi tetta, sillä kuluneen talven aikana on teetetty
20988: eivät ole olleet riittäviä nimenomaan siitä syys- monissa kohteissa jatkuvasti ylitöitä ja työn
20989: tä, että näiden toimenpiteiden yhteydessä ja tehostamiseksi kamppaillaan kaikissa teollisuus-
20990: samanaikaisesti tapahtuu työttömyyden melkein laitoksissa ja liike-elämän piirissä. Kahden näin
20991: järjestelmällistä lisäämistä. 1970-luvun alun voi- vastakkaisen ja ristiriitaisen tavoitteen saman-
20992: makkaan taloudellisen kasvun vuosina raken- aikaisuus synnyttää epätoivoisen tilanteen työt-
20993: nettiin lainsäädännössä nykytilanteeseen sopi- tömien piirissä. On suorastaan järjen vastaista,
20994: mattomia ratkaisuja. Nämä säädökset ovat edel- että automaation kaudella ja teollisuuden mo-
20995: leenkin voimassa. Useaan kertaan on pyritty ninkertaistettua tuotantonsa työpäivä on edel-
20996: irtautumaan siitä, että työvoimaa ei esim. kun- leen kahdeksantuntinen.
20997: nissa sallita lisättävän kesäaikana ja että lisäyk- Työpäivän lyhentäminen ansiotasoa alenta-
20998: sestä sakotetaan. Kun täysin vastakkaisiin pää- matta on täysin mahdollista ja tämän ratkaisun
20999: määriin tähtäävää lainsäädäntöä kuin mikä tällä avulla työttömyys olisi poistettavissa. Sillä työn
21000: hetkellä on tarpeen ei ole kumottu, se edelleen tuottavuus on tälläkin vuosikymmenellä tehos-
21001: vaikuttaa työttömyyttä lisäävästi. Samoin toi- tunut järkeistämisen ja automatisoinnin ansiosta
21002: mii yleinen käytäntö myös valtion omissa lai- enemmän kuin mitä 1 tunti päivässä merkitsee.
21003: toksissa ja valtiojohtoisessa teollisuudessa, siis Jos 1 000 työntekijän työpäivää lyhennetään
21004: työvoiman vähentämiseen pyritään aivan suun- 1 t. päivässä eli 5 t. viikossa, se merkitsee
21005: nitelmallisesti ja johdonmukaisesti, vaikka toi- 5 000 työtuntia viikossa ja yli 140 työttömän
21006: saalta tehdään koko ajan päätöksiä työpaikko- työllistämistä tuhatta työntekijää kohti. Kun
21007: jen lisäämisestä ja siihen sijoitetaan varoja. virastoissa ja toimistoissa on jo vuosia ollut
21008: Yksityisen teollisuuden ja työnantajapiirien alle 8 tunnin työpäivä, sitä olisi myös teolli-
21009: taholla määräävät nämä samat periaatteet vielä suudessa ja raskaissa kuluttavissa palveluamma-
21010: voimakkaammin, ja tätä vauhtia lisää tietoisuus teissa nopeasti lyhennettävä. Tässä on ehdot-
21011: valtionosuudesta työllistettyyn uuteen työläi- tomasti otettava huomioon automaation ja jär-
21012: seen. On siis mielekästä sanoa irti ja vähen- keistämisen vaikutukset, joiden avulla työn
21013: tää mahdollisimman paljon työväkeä, jotta voi tuottavuus on kohotettu huippuunsa, mutta·
21014: heitä työllistäessään ottaa nämä valtion auliisti ansiotaso on jäänyt pahasti jälkeen. Tästä joh-
21015: tarjoamat tuet hyödykseen. On selvää, että tätä tuen ansiotason alentaminen ei tätä ratkaisua
21016: tietä ei voida edetä kestävään työllisyyteen ja tehtäessä voi tulla kysymykseen.
21017: turvallisuuteen. Työvauhdin kiihdyttämisen ja automaation
21018: Hallituksella ei ole tarvittavia valtuuksia kehittymisen seurauksena on jo aika työajan
21019: tilanteen hallitsemiseksi. Mitä kauemmin nykyi- ratkaisevaan lyhentämiseen. Eniten tätä ratkai-
21020: sellään edetään, sitä vaikeammiksi ratkaisut sua vaatii kuitenkin jatkuva ja vaikeutuva työt-
21021: tulevat ja sitä suurempia kärsimyksiä tilanteesta tömyystilanne. Millään muilla ja keinotekoisilla
21022: työkansalle aiheutuu. ratkaisuyrityksillä ei täystyöllisyyttä enää voida
21023: Raha-asia-aloite n:o 491 527
21024:
21025: aikaansaada ja ylläpitää. Siksi on nopeasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21026: päästävä työajan lyhentämiseen kaikissa niissä 1982 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
21027: kohteissa, joissa toistaiseksi tehdään kahdeksan markkaa työa;an lyhentämiseksi vaadit-
21028: tunnin tai sitä pitempiä työpäiviä. tavien toimenpiteiden suorittamiseksi
21029: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- kiireellisesti.
21030: taen,
21031: Eelsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21032:
21033: Anna-Liisa Jokinen V. J. Rytkönen Mikko Kuoppa
21034: Heli Astala Ensio Laine Niilo Koskenniemi
21035: M.-L. Salminen Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre
21036: Lauha Männistö Pauli Uitto Arvo Kemppainen
21037: Aulis Juvela Marjatta Stenius-Kaukonen
21038: 528 1981 vp.
21039:
21040: Raha-asia-aloite n:o 492
21041:
21042:
21043:
21044:
21045: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ETYK-asia-
21046: kirjojen saattamiseksi opintoaineistoksi kouluihin ja aikuis-
21047: opetukseen
21048:
21049:
21050: Eduskunnalle
21051:
21052: Elokuun alussa 1975 allekirjoittivat 33 Eu- ETYK:n päätökset ja rauhaa turvaavat periaat-
21053: roopan valtion, Yhdysvaltain ja Kanadan kor- teet tulevat eläväksi todellisuudeksi silloin kun
21054: keimmat poliittiset ja valtiolliset johtajat Eu- niiden merkittävä ja arvokas sanoma omaksu-
21055: roopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin taan laajasti koko Suomen kansan keskuudessa
21056: päätösasiakirjat, joita oli pitkään ja huolella ja myös kaikkien muiden maiden kansojen kes-
21057: valmisteltu. ETYK:n kolmannen vaiheen pää- kuudessa. Jotta opiskelua ETYK-asiakirjojen
21058: tökset viitoittivat uuden rauhanomaisen kehi- pohjalta voitaisiin tehokkaasti jatkaa, tarvitaan
21059: tyksen tien kansojen historiassa. Siksi yhteisin sitä käsittelevää aineistoa opintovälineeksi.
21060: ponnistuksin aikaansaadut tärkeät asiakirjat ja Vaikka ETYK:n päätösasiakirjojen allekir-
21061: niissä kirjatut päätökset ja periaatteet merkitse- joittamisesta on jo kulunut 6 vuotta, ei ko-
21062: vät kansojen kauan kaipaamien rauhantoiveiden kouksen asiakirjojen sisältö suinkaan ole tullut
21063: toteuttamista. tunnetuksi suomalaisille. Vaikka erilaista mate-
21064: Euroopan turvakokouksen hyväksymistä rau- riaalia onkin julkaistu ja levitetty, on asian
21065: hantahtoisista tavoitteista ja periaatteista tulee keskeisin sisältö jäänyt suhteellisen vieraaksi.
21066: tehdä käytännön todellisuus. Allekirjoitetut ar- Kuitenkin ETYK:n päätöksiin perustuva kas-
21067: vokkaat päätökset tulee saattaa jokaisen kansa- vatustyö on velvoittava tehtävä yhtä hyvin
21068: laisen tietoon ja omaksumaksi. Tämä toteutuu kouluissa kuin kansalaisjärjestöissäkin. Siksi
21069: silloin kun kaikkien kansojen jäsenet syventy- tutustumista ja syventymistä ETYK:n henkeen
21070: vät ETYK:n päätösasiakirjoihin ja omalla toi- ei tule jättää kesken, ja valtiovallan tehtävänä
21071: minnallaan edistävät niihin kirjattujen periaat- tulee olla vastuu siitä, että kaikilla maamme
21072: teiden hyväksymistä. kansalaisilla on mahdollisuus tutustua ja pereh-
21073: Euroopan turvakokouksen isäntämaana tulee tyä ETYK:n asiakirjojen sisältöön.
21074: Suomen omalta osaltaan edistää tämän tärkeän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21075: kokouksen päätösten tunnetuksituloa kaikin ta- nioittaen,
21076: voin. ETYK:n päätösten ja ns. kotien sisältö
21077: tulisi käsitellä kouluissa ja oppilaitoksissa sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21078: tehokkaasti myös kaikkialla aikuisopetuksen 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21079: piiriin kuuluvissa yksiköissä. Tiedonvälitystä ja markkaa Euroopan turvakokouksen
21080: opiskelua käsittelevä kolmas kori osaltaan luo (ETYK) asiakirjojen saattamiseksi opin-
21081: perustaa mm. keskeiselle tarpeelle eli oikean toaineistoksi kouluihin, oppilaitoksiin ja
21082: tiedon välitykselle maiden välisissä suhteissa. aikuisopetukseen.
21083: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21084:
21085: Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa Ensio Laine
21086: Heli Astala Mikko Ekorre Unto Ruotsalainen
21087: M.-L. Salminen Arvo Kemppainen Pauli Uitto
21088: V. J. Rytkönen Aulis Juvela Marjatta Stenius-Kaukonen
21089: Lauha Männistö
21090: 1981 vp. 529
21091:
21092: Raha-asia-aloite n:o 493
21093:
21094:
21095:
21096:
21097: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten
21098: ostoon taloudellisissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta
21099:
21100:
21101: Eduskunnalle
21102:
21103: Työttömyyden ja taloudellisen laman joh- tyhjääkin tyhjempään taiteen tekijän kotiin ja
21104: dosta ovat eri alojen taiteen tekijät joutuneet maksuvelvollisuus vuokrien ja ruokalaskujen
21105: suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Erityisen ras- suhteen säilyy. Kuitenkin tulosten odotukset
21106: kaana tämän työttömyyden lajin ovat kokeneet säilyvät, vaikka taloudellista mahdollisuutta
21107: myös kuvataiteilijat. Taiteilijanpalkan maksami- luovaan työhön ei kannusta se varmuus, että
21108: nen olisi eräs muoto ratkaista ongelma, mutta kukaan ei tällaisena aikana osta tai tarvitse
21109: tällä ratkaisulla saattaa olla se vaikutus, että mitään. Siitä syystä olisi valtion toimesta tut-
21110: siitä osallisiksi tulisivat ensi sijassa juuri ne, kittava mahdollisuuksia taideteosten hankin-
21111: joilla entisestäänkin on turvallinen asema ja taan erilaisiin valtion laitoksiin, mutta myöskin
21112: vähintään kohtalaiset tulot. kunnille tulisi antaa aikaisempaa enemmän
21113: Kuitenkin juuri nuoret vasta opintonsa päät- määrärahoja taideteosten hankintaan. Näillä
21114: täneet tai taiteen ensimmäisillä vaikeimmilla toimenpiteillä voitaisiin tukea nuoria vaikeuk-
21115: portailla yrittävät ovat kaikkein suurimmissa sissa olevia taiteentekijöitä.
21116: taloudellisissa vaikeuksissa ja heille tulisi löy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21117: tää paremmin ja useammalle sopivia ratkaisuja nioittaen,
21118: työnsä jatkamiseksi ja oman alansa edelleen
21119: kehittämiseksi. Sillä juuri tätä työttömien jouk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21120: koa syrjitään täydellisesti myös työttömyys- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21121: apujen ja -tukien suhteen. Päinvastoin itsenäi- markkaa taideteosten ostoon taloudelli-
21122: sen yrittäjän jokakuukautinen verolappu tulee sissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta.
21123: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21124:
21125: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Mikko Kuoppa
21126: Heli Astala Ensio Laine Niilo Koskenniemi
21127: M.-L. Salminen Unto Ruotsalainen Mikko Ekorre
21128: Aulis Juvela Pauli Uitto Arvo Kemppainen
21129: V. J. Rytkönen Marjatta Stenius-Kaukonen
21130:
21131:
21132:
21133:
21134: 67 088100408M
21135: 530 1981 vp.
21136:
21137: Raha-asia-aloite n:o 494
21138:
21139:
21140:
21141:
21142: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalais-
21143: järjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen
21144:
21145:
21146: Eduskunnalle
21147:
21148: Maassamme tmmu runsaasti erilaisia kansa- daan vireyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen
21149: laisjärjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laa- kautta ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä
21150: jaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useassa ta- olisi tuettava. Järjestämällä ohjaajien palkkaa-
21151: pauksessa juuri niille alueille, joihin ns. viral- misen mahdollisuus kansalaisjärjestöille valtion
21152: liset ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuuritar- tuella olisi asia järjestettävissä.
21153: peen muodot eivät yllä. Tämä pelkästään har- Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyy-
21154: rastelijavoimin ja useimmin varsinaisen ansio- den seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuria-
21155: työn ohella hoidettu kulttuuritoiminta on juuri kin yhteiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuk-
21156: sitä työtä, joka tehokkaimmin tavoittaa kan- sien voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdol-
21157: san syvät rivit ja suo osallistumisen mahdol- linen ja käytettävä niitä keinoja, joilla nuo-
21158: lisuuden yhä laajemmille ryhmille. Tämän toi- risoon kohdistuvaa painetta voidaan vähentää.
21159: minnan merkitys lisääntyy ja siksi sille tulisi Tässä tulisi kiinnittää entistä enemmän huo-
21160: suoda nykyistä paremmat mahdollisuudet hoi- miota juuri niihin järjestöihin ja siihen toimin-
21161: taa vaativaa tehtäväänsä. taan, joka vaikuttaa nuorten vapaa-ajan käyt-
21162: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuuri- töön, sillä tällä toiminta-alueella voidaan työt-
21163: työstä mainittakoon Kansantanssi- ja Laulu- tömyydestä kärsiviä nuoria vetää mielekkään
21164: yhtye Turun Kiikurit, joiden ohjelma ja toi- toiminnan piiriin ja työttömyystilanteessa vält-
21165: minta tunnetaan laajalti jopa maamme rajojen tämättömään toisten nuorten yhteyteen. Jotta
21166: ulkopuolellakin. Tämä yhtye on jo vuosikym- tämä työttömien nuorten tukeminen tämän
21167: menien ajan koonnut piiriinsä musiikin ja kan- toveripiirin avulla saadaan onnistumaan, aset-
21168: santanssin harrastajia, jotka säännöllisellä har- tuu ohjaajan tehtävä entistä keskeisemmäksi.
21169: joittelulla ovat kehittäneet monitaitoisen ja Se merkitsee, että näin laajaa vastuuta ei voida
21170: -lukuisen nuorisoyhtyeen. Yhtyeen tanssi- ja hoitaa samanaikaisesti ansiotyön ohella. Tästä
21171: musiikkiohjelman harjoittelu vaatii myös asian- johtuen kansalaisjärjestöjen kulttuui:iohjaajien
21172: tuntevaa ohjausta, joka on ansiotyönsä ohella palkkaus on noussut esiin entistä kipeämpänä
21173: tehtävää haitavien ohjaajien harteilla. ja vaativampana.
21174: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21175: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja nioittaen,
21176: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan
21177: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21178: netaan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21179: etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus eri- markkaa kansalaisjärjestöjen kulttuuri-
21180: laisia kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voi- ohjaajien palkkaukseen.
21181: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21182:
21183: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Marjatta Stenius-Kaukonen
21184: Heli Astala Ensio Laine Mikko Kuoppa
21185: M.-L. Salminen Ulla-Leena Alppi Arvo Kemppainen
21186: Aulis Juvela Unto Ruotsalainen Niilo Koskenniemi
21187: V. J. Rytkönen Kati Peltola Mikko Ekorre
21188: 1981 vp. 531
21189:
21190: Raha-asia-aloite n:o 495
21191:
21192:
21193:
21194:
21195: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Es-
21196: perantoliiton toiminnan tukemiseen
21197:
21198:
21199: Eduskunnalle
21200:
21201: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan Niinpä liitto sai järjestääkseen vuonna 1969
21202: eduskunta myönsi valtionapua kansainvälisen esperantistien 54. kansainvälisen kongressin,
21203: kielen hyväksi toimivalle Suomen Esperanto- jonka avajaiset pidettiin mainitun vuoden heinä-
21204: Opistolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuo- kuussa Helsingin Messuhallissa. Kongressin yh-
21205: den 1921 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Ai- teydessä järjestettiin useita joukkoretkeilyjä
21206: heena sille oli seuraavana vuonna, 1922, Suo- maan pohjoisosiin, järvialueelle ym. Turussa jat-
21207: messa pidettävä 14. kansainvälinen esperanto- kui tuon kongressiviikon jälkeen vielä viiden
21208: konferenssi. Kun kansainvälinen matkailu oli päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivälehtien mu-
21209: vielä siihen aikaan meillä lastenkengissä, herätti kaan tämä n. 2 000 osanottajaa käsittävä kan-
21210: tuhatpäisen ulkomaalaisen kongressivieraan sainvälinen kongressi oli sen kesän suurin maas-
21211: maahamme tulo ja heidän täällä suorittamansa samme.
21212: monet retkeilyt ansaittua huomiota. Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
21213: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperanto- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- ja
21214: liikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun ja
21215: Vielä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuus- Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
21216: sa v. 1948, jätti silloinen edustaja V. K. Turu- useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
21217: nen eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sa- nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
21218: nottiin mm.: Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja mo-
21219: "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- nissa maissa saavutettuihin myönteisiin koke-
21220: noarvioksi vuodelle 1949 sen 10 pl. XV: 1 muksiin perustuen "Esperanto sopii kouluhalli-
21221: kohdalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' eh- tuksen mielestä vakinaiseksi kolmanneksi kie-
21222: dottaa hallitus Suomen Esperanto-Opiston avus- leksi peruskoulun yläasteen kieliohjelmaan ...
21223: tuksen pysytettäväksi entisellään, 2 600 markan Erikoiskursseilla ja kielikerhoissa tulee esperan-
21224: suuruisena." toa voida opettaa sekä peruskoulussa että lu-
21225: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen kiossa, katsoo keskusvirasto." (Kansan Uutiset
21226: aluksi 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pu- 30. 7. 1974.)
21227: donneen mainittuun 2 600 markkaan, "jollai- Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa
21228: sena se on ollut jo useita vuosia". toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuiten-
21229: Todettuaan esperantokielen harrastuksen kaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa
21230: maassamme huomattavasti kasvaneen hän eh- tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon
21231: dotti, että eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- seuraava tapaus. Suomen esperantoliikkeen
21232: ja menoarvioon Suomen Esperanto-Opiston toi- edustajina matkusti vuonna 197 4 heinäkuun
21233: minnan tukemiseksi 24 7 400 markan suuruisen lopussa Hampurissa pidettävään 59. kansain-
21234: lisämäärärahan. väliseen esperantokongressiin seitsemänkym-
21235: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina mentä henkilöä. Jokainen heistä joutui itse
21236: vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin henkilökohtaisesti kustantamaan matkansa ja
21237: pois päiväjärjestyksestä. koko kongressiviikon vaatimat menot. Tällai-
21238: Maassamme vireästi toimiva esperantoliike nen uhrautuminen jonkin yhteisen asian hyväk-
21239: on sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen si lienee meidän päivinämme hyvin harvinaista.
21240: keskuselimenä toimii Suomen Esperantoliitto Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat
21241: r.y., joka on vilkkaassa vuorovaikutuksessa ja kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset
21242: muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa. tuntevat syvää vastuuta kielen opiskelun tehos-
21243: 532 Raha-asia-aloite n:o 495
21244:
21245:
21246: tamisesta ja laajentamisesta. Juuri kansainvälis- minkin neljännesvuosisadan ajan nauttinut val-
21247: ten yhteyksien laajentaminen on antanut heille tionapua, ehdotamme,
21248: hyvin paljon ja tämän vuoksi he haluavat asian
21249: kehittyvän edelleen, jotta yhä useammilla kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21250: salaisilla olisi samat mahdollisuudet. 1982 tulo- ja menoarvioon 250 000
21251: .Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, markkaa Suomen Esperantoliiton toi-
21252: että maamme esperantoliike on jo aikaisem- minnan tukemiseen.
21253: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21254:
21255: Anna-Liisa Jokinen V. J. Rytkönen Unto Ruotsalainen
21256: Heli Astala Aulis Juvela Marjatta Stenius-Kaukonen
21257: M.-L. Salminen Lauha Männistö Arvo Kemppainen
21258: Ensio Laine
21259: 1981 vp. 533
21260:
21261: Raha-asia-aloite n:o 496
21262:
21263:
21264:
21265:
21266: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta satamakau-
21267: punkien vesialueilla tapahtuneiden tuhojen korjaamiseksi
21268:
21269:
21270: Eduskunnalle
21271:
21272: Hallituksen esitys vesilain 10 luvun 26 §:n geissa. Laivavaurioiden kohdatessa saattavat
21273: muuttamisesta merkitsee vesiensuojelutoimenpi- laajat alueet joutua pitkiksi ajoiksi sellaiseen
21274: teiden siirtämistä. Jo tällä hetkellä on asian- tilaan, jossa kasvillisuus ja kalakanta tuhou-
21275: tuntijalausuntojen mukaan havaittavissa valitet- tuvat ja jossa virkistysmahdollisuudet estyvät.
21276: tavaa passiivisuutta vesiensuojelussa. On ilmeis- Huomattavia öljyvaurioita on syntynyt myös
21277: tä, että vesiensuojelua ei enää pidetä tärkeänä puutteellisen lainsäädännön seurauksena, sillä
21278: ja siitä syystä ei uusia parannuksia suunnitella. tehokasta valvontaa laivojen jäteöljyjen leviämi-
21279: Vanhempi teollisuus esim. ei enää hae varoja selle satamien läheisyydessä ei ole voitu järjes-
21280: tätä tarkoitusta varten. On siis tapahtunut jo tää. Öljyvaurioiden aiheuttamista saastetuhoista
21281: valitettavaa rajoittamista vesiensuojelussa. on olemassa varsin hälyttäviä tietoja.
21282: Vasta vuonna 197 3 oltiin ensimmäisen ker- Öljynkuljetusten jatkuvasti lisääntyessä tulisi
21283: ran siinä tilanteessa, että päästiin vesien kun- kiinnittää entistä enemmän huomiota turva-
21284: non parantamiseen. Tätä oli edeltänyt vakava laitteiden ja turvatoimien järjestämiseen sekä
21285: vesistöjen saastuminen ja siitä johtuneet vält- varautua myös vaurioiden nopeaan korjaami-
21286: tämättömät toimenpiteet. Vuosina 1971-75 seen. Tavalliset tahtilaivat turmelevat satamien
21287: sijo~ttivat kunnat 800 000 mk ja teollisuus vesialueita ja vesistöä saaristoalueilla. Eri mai-
21288: 1200 000 mk vesiensuojeluun, mutta v. 1975 den laivat noudattavat erilaisia menetelmiä ja
21289: asetettu Väisäsen komitea teki jo ehdotuksen suhtautuminen vesien säilyttämiseen puhtaana
21290: suojelun rajoittamisesta. Tämän ohjelman mu- on erilaista. Tästä johtuen suuri osa vesien
21291: kaan on jo lähdetty voimakkaaseen vesiensuoje- saastumisongelmaa pahenee jatkuvasti juuri sii-
21292: lun rajoittamiseen, ja vesiensuojeluun tarkoitet- tä syystä, että tarpeellista valvontaa ja vastuuta
21293: tuja varoja käytetään jo muihin tarkoituksiin. ei asian suhteen ole olemassa tai ainakaan
21294: Tästä valitettavasta kehityksestä johtuen on sitä ei noudateta.
21295: todella aihetta päinvastaisiin toimenpiteisiin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
21296: kuin mihin hallituksen esitys pyrkii. Vesien-
21297: suojelun kustannukset !tulevat nopeasti kohoa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21298: maan moninkertaisiksi, jos tähän mennessä suo- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21299: ritetut toimenpiteet nyt vesitetään, ja vesistöjen markkaa satamakaupunkien vesialueilla
21300: tuhoutuminen alkaa kasvaa nopeasti. tapahtuneiden tuhojen korjaamiseksi.
21301: Vesien saastuminen on varsin huolestuttava
21302: tosiasia kaikissa suuremmissa satamakaupun-
21303: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21304:
21305: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
21306: Heli Astala Kati Peltola
21307: Vappu Säilynoja
21308: 534 1981 vp.
21309:
21310: Raha-asia-aloite n:o 497
21311:
21312:
21313:
21314:
21315: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen
21316: hävittämiseen ilman vesakkomyrkkyjä
21317:
21318:
21319: Eduskunnalle
21320:
21321: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on Vesakentorjunta-aineiden terveydellisiä vai-
21322: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen le- kutuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt run-
21323: vittämistä parhaana ulkoilukautena sekä marja- saasti eri maissa suoritettujen tutkimusten tu-
21324: ja sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa tul- loksia. Myös Työterveyslaitos on suorittanut
21325: leet tiedot kertovat varsin varoittavia tosiasioita tutkimuksia vesakentorjunta-aineiden vaikutuk-
21326: vesakkomyrkkyjen tuhoista. Kuluvana vuonna sesta, mutta henkilökunnan vähyyden ja määrä-
21327: ilmestynyt Torjunta-aineiden rturvallisuusohje- rahojen niukkuuden vuoksi ei tutkimuksissa ole
21328: toimikunnan mietintö n:o 1, Vesakontorjun- edetty. Vesakentorjunta-aineiden työterveys- ja
21329: nasta, selvittää tilannetta. Toimikunta jatkaa työturvallisuuskysymyksiä tutkiva työryhmä kat-
21330: edelleen työtään, mutta jo ensimmäisessä mie- soo, että vesakentorjunta-aineiden terveydelle
21331: ltinnössä tähdennetään erikoista varovaisuutta haitallisista vaikutuksista on jo niin runsaasti
21332: aineen käytössä. Koska toimikunnan tehtävänä epäilyksiä ja osittain näyttöjäkin, että aineille
21333: on tässä vaiheessa ollut lähinnä valmistaa ve- pahimmin altistetut työntekijät olisi saatava
21334: sakontorjunta-aineiden käyttäjien suojaksi tur- lääketieteellisen tutkimuksen kohteeksi, tode-
21335: vallisuusohjeet, jäävät aineen vaikutuksille edel~ taan tutkimuksissa.
21336: leen alttiiksi levitysalueella asuvat ja liikkuvait Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena
21337: kansalaiset. Siksi mietinnössä todetaankin, että kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen kun synty-
21338: ulkopuolisten henkilöiden suojaaminen vesa- mävikaisten lasten lukumäärä kasvoi huomatta-
21339: kentorjunta-aineiden mahdollisilta haitailta on vasti. Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja
21340: jäänyt vähäiseksi, koska siihen ei ole kiinnitetty asioista päättävät elimet eivät ole välittäneet
21341: riittävästi huomiota. näistä vakavista ja varoittavista tosiasioista,
21342: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vai- eivätkä heitä ole saaneet vastuuseen nekään tut-
21343: kutusta on tutkittu, on myös päädytty niiden kimusten tulokset, joissa vesakkomyrkkyjen on
21344: käytön kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyr- havaittu aiheuttavan koe-eläimissä kromosomi-
21345: kyt julistettu käyttökieltoon jo vuonna 1971 vaurioita ja tästä johtuvaa sikiöiden epämuo-
21346: kaikkialla teiden varsilla. Tämä kielto on eh- toisuutta.
21347: doton eikä niiden käytöstä tienvarsivesakkojen On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tu-
21348: torjunnassa edes keskustella. hoisaa vaikutusta, jotka kuluvan kesän aikana
21349: Myös Suomessa on todettu useita kalakuole- on jälleen levitetty Suomen tienvarsiin ja ve-
21350: mia vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Tu- sakkoihin. Kun tämä levitys tapahtuu parhaana
21351: run kaupunki on kieltänyt alueellaan vesakko- ulkoilukautena sekä marja- ja sieniaikaan, on
21352: myrkkyjen käytön sen jälkeen kun havaittiin varmaa, että näitä tuhoaineita kulkeutuu ravin-
21353: useita lintukuolemia myrkytetyllä alueella. Eikä toaineisiin. On mahdollista, että myrkytettyjä
21354: ole suinkaan syytä unohtaa Hilja Lyytistä Sa- sieniä ja marjoja on ollut kaupan sekä liikkeis-
21355: vosta, hän sairastui vakavasti ja joutui työ- sä että ,toreilla. Tiheimmät vesakot kasvavat
21356: kyvyttömyyseläkkeelle juotuaan vettä kaivos- usein juuri teiden varsilla samoilla alueilla kuin
21357: taan, jonka TVH:n vesakkomyrkky oli saastut- vadelmapensaatkin. Kun vesakentorjunta-aineita
21358: tanut. Vaikeita sairastumisia, jopa kuolemaan kylvetään marja-aikaan, on selvää, että myrkyt
21359: johtaneita, on todettu vesalr...k:omyrkkyjen levit- poimitaan marjojen mukana. Myöskään myrkyn
21360: täjien keskuudessa. Tilastoa ei puutu omankaan vaikutusta lintuihin ja muihin metsän eläimiin
21361: maamme kohdalla, mutta perusteellista tutkit- ei voida vähätellä. Tästä on myös runsaasti to-
21362: tua aineistoa on saatavissa eri maista. distusaineistoa. Varsinkin suurimmat riistalin-
21363: Raha-asia-aloite n:o 497 535
21364:
21365: nut kuten metsot ovat hävinneet niiltä alueil- den aiheuttamat vahingot sekä niistä syntyvät
21366: ta, joille vesillemyrkkyjä on levitetty. Koti- kustannukset. Edellä mainittujen seikkojen joh-
21367: eläimet eivät myöskään ole turvassa vesakontor- dosta tulisi nopeasti lopettaa kaikki vesakkojen
21368: junta-aineilta, sillä liikkuvathan kotieläimet sa- hävittäminen myrkkyjen avulla ja etsiä muita
21369: moilla alueilla ihmisten kanssa silloin kun näitä parempia ratkaisuja.
21370: myrkkyjä kylvetään asumusten lähelle. Erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21371: sen suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää nioittaen,
21372: työttömyyden johdosta, sillä on toki vesakeiden
21373: torjunta myös työllisyyskysymys silloin kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21374: tätä torjuntaa hoidetaan hakkuumenetelmän 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
21375: avulla. markk.aa vesakkomyrkkyjen korvaami-
21376: Jos tarkastellaan kustannuskysymys'tä, niin seen ja vesakkojen hävittämiseen muilla
21377: on otettava huomioon myös haittatekijät ja nii- toimenpiteillä kuin myrkkyjen avulla.
21378: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21379:
21380: Anna-Liisa Jokinen V. J. Rytkönen Kati Peltola
21381: Heli Astala Lauha Männistö Marjatta Stenius-Kaukonen
21382: M.-L. Salminen Ensio Laine Mikko Kuoppa
21383: Aulis J uvela Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja
21384: 536 1981 vp.
21385:
21386: Raha-asia-aloite n:o 498
21387:
21388:
21389:
21390:
21391: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tie-
21392: ja vesirakennuspiirin poikittaisteiden suunnitteluun ja raken-
21393: tamiseen
21394:
21395:
21396: Eduskunnalle
21397:
21398: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen kaisuista. Eräät näistä suunnitelmista ovat jo
21399: varsinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi vuosien takaisia, mutta varoja näiden kohtei-
21400: on viime vuosina jäänyt jälkeen siitä tarpeesta, den toteuttamiseen ei ole valtion tulo- ja me-
21401: jonka muu kehitys on tuonut mukanaan. Eri- noarvioon saatu.
21402: koisesti Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueella Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyt-
21403: on tässä suhteessa paljon puutteita. tää kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtau-
21404: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palve- tumista Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen
21405: levan nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta poikittaistieverkoston ja muiden paikallisten
21406: säteittäisesti muuhun Suomeen johtavien tei- yhteyksien rakentamiseen ja kehittämiseen.
21407: den yhdystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin Suhteellisen vähillä kustannuksilla voitaisiin
21408: heikkokuntoisia. Juuri näiden yhdysteiden tarve tällä alueella saada aikaan alueen väestöä ja
21409: on jo monien vuosien ajan ollut vakavana sen liikennetarpeita palvelevat ratkaisut. Val-
21410: puutteena alueen toimintojen kehittämisessä. tiovallan taholla tulisi vakavasti paneutua tä-
21411: Kouluolojen muutokset ja koulujen yhdistämi- män alueen liikennetarpeiden kehittämiseen.
21412: set vaativat myös liikenteellisesti olojen kehit- Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen väes-
21413: tämistä muuttuneita koululaisten kuljetuksia töpohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikit-
21414: vastaaviksi. Lisäksi yhteiskunnan palvelupistei- taistiet ovat jo pitkään olleet mukana maakun-
21415: den ja terveydenhoitoon liittyvien palvelujen nallisia suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen työt-
21416: tehokas käyttö edellyttää tieverkon kehittä- tömyyden johdosta tulisi näillä alueilla ]öytää
21417: mistä. Kuntauudistussuunnitelmien eteneminen myös uusia työkohteita. Siksi työllisyyspoliitti-
21418: ja palvelusten keskittyminen jättävät syrjäisem- set näkymät kiirehtivät osaltaan suunnitelmien
21419: pien seutujen asukkaat todella epätasa-arvoi- toteuttamista mahdollisimman pian.
21420: seen asemaan keskusten asukkaisiin verraten. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21421: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutu- nioittaen,
21422: kaavaliiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21423: alan asiantuntijavoimin on laadittu hyvinkin 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21424: tarkkoja suunnitelmia ja perusteltuja esityksiä markkaa Turun tie- ja vesirakennuspii-
21425: poikittaistieverkon eri kohteiden rakentamisesta rin alueen poikittaisteiden suunnitteluun
21426: ja tarkoituksenmukaisista liikenteellisistä rat- ja rakentamiseen.
21427: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21428:
21429: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
21430: 1981 vp. 537
21431:
21432: Raha-asia-aloite n:o 499
21433:
21434:
21435:
21436: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-
21437: Yläneen tien rakentamiseen
21438:
21439:
21440: Eduskunnalle
21441:
21442: Marttilan-Yläneen tieyhteys olisi rakennet- Myös maataloustuotteiden ja teollisuuden
21443: tava kiireellisesti. V altatie n: o 1 Halikon sekä valmisteiden kuljetus tulisi käyttämään em.
21444: Paimion Vaskion kautta Marttilaan valmistui tietä varsin runsaasti. Yläneellä sijaitseva Suo-
21445: v. 1970. Tämän tien jatkaminen Karinaisten men armeijan koulutuskeskus, joka toimii ns.
21446: Kyrön kautta Pöytyän Riihikoskelie ja sieltä Raasin korvessa, voisi myös käyttää liikentees-
21447: Yläneelle olisi alueen liikenteelliset olosuhteet sään juuri tätä reittiä. Yhteydet Tammisaaren
21448: huomioon ottaen saatava toteutetuksi ensi ja Hangon suuntaan sekä yhteys Salon kaupun-
21449: tilassa. gin kautta Helsinkiin paranisivat tätä kautta.
21450: Marttilan-Yläneen tien tarpeellisuutta puo- Tieosuuden rakentamisen kiireellisyyttä puo-
21451: lustavat mm. seuraavat seikat. Tällä seudulla lustavat mm. seuraavat tekijät. Vaikeakulkui-
21452: ei ole alueen ohittavien valtateiden poikittais- nen tieosuus T arvasjoelta Karinaisten kirkon
21453: teitä, jotka vastaisivat paikallista liikennetar- kautta Kyröön kulkee suurimmaksi osaksi tien
21454: vetta, tai alueen ohittavaa liikennettä suun- varsille muodostuneen asutuksen halki. Tien
21455: nassa Salo-Yläne. tehostettu kunnossapito ei tällä osuudella rat-
21456: Turusta viuhkamaisesti pohjoissuuntaan kul- kaise asiaa. Tie kulkee pihamaiden kautta,
21457: kevat päätiet vastaavat liikennetarvetta em. joissa sen käyttö ei ole turvallista ottaen huo-
21458: suunnassa, mutta valtateiden poikittaissuunnan mioon, että osa talousrakennuksista sijaitsee
21459: liikenne on varsin vaikeasti hoidettavissa. Tämä tien eri puolilla. Lisäksi maan epätasaisuudesta
21460: poikittaisliikenne on edelleen harvojen ja van- johtuen tie on mäkinen ja mutkainen, noudat-
21461: hojen karjankuljetuspolkujen mukainen, joita taen osittain myös mutkittelevan joen suuntaa.
21462: käyttäen nykyinen ja edelleen kasvava liikenne Tieosuus Kyrö-Riihikoski on kiireellisin,
21463: ei enää pysty selviytymään. sillä tällä osalla ei ole tietä ollenkaan. Tämän
21464: Alueella sijaitsevien Yläneen, Pöytyän, Kari- suhteellisen lyhyen tieosan rakentamisen jälkeen
21465: naisten, Tarvasjoen, Marttilan ja Auran kun- saataisiin edes puutteellinen tieyhteys välille
21466: tien tieverkkosuunnitelman keskeisenä asiana Marttila-Yläne. Tämä osuus auttaisi huomat-
21467: tulee ottaa huomioon Karinaisten Kyröön kes- tavasti myös paikallista liikennettä ja koululais-
21468: kittyvä alueen opetustoimi. Elisenvaaran yhteis- kuljetuksia.
21469: koulu on jo pitemmän ajan toiminut alueen Marttilan-Yläneen tieosuuden valmistumi-
21470: ylemmän asteen opinahjona ja tulee edelleen nen on alueen kehittymisen kannalta varsin
21471: kehittymään samoissa merkeissä. Tieyhteyksien merkityksellinen. Sen vaikutus yltää myöskin
21472: parantaminen on tarpeellinen myös koulumat- laajalti tämän alueen ulkopuolella oleviin kun-
21473: kat huomioon ottaen. tiin, joten sen rakentamiseen tulisi ryhtyä ensi
21474: Yläneen kunnalla on arvokkaita vesialueita, tilassa.
21475: joista esim. kirkasvetisen Pyhäjärven rantamille Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
21476: on viime vuosina muodostunut vilkkaita loma- nioittaen,
21477: keskuksia. Näiden toimintaa olisi mahdollista
21478: laajentaa huomattavasti ja samalla lisätä alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21479: työllisyyttä. Teiden puuttuminen ja niiden keh- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21480: nous kuitenkin asettavat rajoituksia myös loma- markkaa Marttilan-Yläneen tien suun-
21481: toiminnan kehittymiselle. nitteluun ja rakentamiseen.
21482: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21483:
21484: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
21485: 68 088100408M
21486: 538 1981 vp.
21487:
21488: Raha-asia-aloite n:o 500
21489:
21490:
21491:
21492:
21493: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku-
21494: ja polkupyöräteiden verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin asu-
21495: tuskeskuksiin
21496:
21497:
21498: Eduskunnalle
21499:
21500: Uusia asetuksia ja tieliikennelakeja käsitel- että tarvitaan erikoistoimia heidän turvakseen.
21501: lään, mutta samanaikaisesti sadat kansalaiset Myös lastenvaunuja ja -rattaita kuljettavia ei
21502: kuolevat sekä tuhannet loukkaantuvat hyvinkin ole mitenkään turvattu liikenteessä.
21503: vaikeasti liikenneonnettomuuksissa. Nykyisel- Vain erillisten jalankulku- ja polkupyörätei~
21504: lään jalankulkijan turvattomuus liikenteessä den avulla on tilanne ratkaisevasti korjatta-
21505: on jo sitä luokkaa, että tarvitaan nopeita toi- vissa. Näiden teiden kustannukset ovat suhteel-
21506: menpiteitä asiantilan korjaamiseksi. Kaistojen lisen vähäiset, koska mitään suuria perusraken-
21507: leventäminen ja moottoriliikenteen parempi su- teita eivät nämä tiet vaadi. Voidaan todeta
21508: juminen eivät voi olla ainoat ja keskeisimmät esim. Varkauden ja osittain myös Naantalin
21509: muodot liikennepoliittisissa ratkaisuissa. Tuijot- kaupunkien ensimmäisinä rakentaneen alueel-
21510: taminen ensisijaisesti kansainvälisiin säädöksiin leen pyöräily- ja jalankulkureittejä, jotka ovat
21511: ja niiden antamiin viitteisiin mahdollisimman osoittautuneet erittäin vilkkaasti käytetyiksi ja
21512: suuren yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi ei tarpeellisiksi.
21513: ole sopusoinnussa suomalaisen liikennepoliitti- Varsinkin asutuskeskuksista ja kaupunki-
21514: sen kehityksen ja ratkaisujen kanssa. Myöskään alueilta asuma-alueille johtavien maanteiden
21515: julkisen liikenteen sekä myös yksityisliikenteen varsilla on heikot kulkumahdollisuudet pyöräi-
21516: kannalta ei suinkaan ole samantekevää, miten lijöille ja jalankulkijoille. Erikoisen vaarallisia
21517: jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet on järjes- ovat tässä suhteessa koulutiet, sillä eivät toki
21518: tetty. Kun onnettomuus tapahtuu, ovat kumpi- kaikki lapset kulje kouluun, ainakaan toistai-
21519: kin osapuoli uhreja, joskin suuremman tuhon seksi, vielä autokuljetuksen avulla.
21520: alaiseksi jää jalankulkija tai pyöräilijä. Kum- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
21521: mankin edut vaativat tarkoituksenmukaisen
21522: jalankulku- ja pyöräilytieverkoston järjestämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21523: Lasten osuus liikenteen onnettomuuksista on 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21524: kasvanut. Tämä valitettava tosiasia velvoittaa markkaa jalankulku- ja polkupyöräteiden
21525: nopeita ratkaisuja onnettomuuksien välttämi- verkoston saamiseksi kaikkiin kaupun-
21526: seksi. Lasten havaintokyky on tilastojen mu- keihin ja asutuskeskuksiin.
21527: kaan todettu liikenteessä niin puutteelliseksi,
21528: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21529:
21530: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
21531: 1981 vp. 539
21532:
21533: Raha-asia-aloite n:o 501
21534:
21535:
21536:
21537:
21538: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisen
21539: sähköjunaliikenteen aloittamiseen Turun seudulla
21540:
21541:
21542: Eduskunnalle
21543:
21544: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Turun ja ympäristön liikenneongelmien rat-
21545: Etelä~Suomessa autokannan voimakkaan kasvun kaisuja etsittäessä tulisi ryhtyä kehittämään
21546: johdosta tulisi valtion toimesta ryhtyä liiken- mahdollisuuksia liikenneratkaisuiksi raideliiken-
21547: teen ja kuljetusalan ohjelmointiin ottaen huo- nettä kehittämällä. Tähän suuntaan on olemassa
21548: mioon niin raideliikenteen kuin muidenkin hyviä kokemuksia jo Helsingin seudulla. Myös
21549: liikenne- ja kuljetusmuotojen kehittäminen ra- Turun ja sen lähikaupunkien sekä asutuskes-
21550: tionaalisella tavalla. Rautatieliikenteen kehittä- kusten välisten liikenneyhteyksien järjestämi-
21551: minen tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi nen sähköistetyn rautatieverkoston avulla vas-
21552: on tullut yhä ajankohtaisemmaksi varsinkin taisi jo nykyajan, mutta varsinkin lähitule-
21553: suurempien Etelä-Suomen kaupunkien läheisyy- vaisuuden vaatimuksia.
21554: dessä. Erityisesti Helsingin-Kirkkonummen Erityisen suurta painoa on raideliikenteen
21555: rataosalla on sähköistämisen jälkeen voitu to- kehittämiseksi asetettava niille luonnon- ja ym-
21556: deta tämän liikennemuodon mahdollisuudet päristönsuojelua turvaaville vaikutuksille, jotka
21557: nopeana, tehokkaana ja edullisena liikennemuo- puoltavat tämän liikennemuodon kehittämistä.
21558: tona kaupunkien lähiliikenteessä. Asutuksen Tällä vuosikymmenellä yhä voimakkaammin
21559: laajentuessa ja työmatkojen pidentyessä sekä esiin nousseet energiapoliittiset ja ympäristön-
21560: koululaiskuljetusten kasvaessa on sähköjunalii- suojelulliset tekijät ovat ratkaisevasti muutta-
21561: kenteen kehittäminen paras ratkaisu. neet aikaisempaa moottoriliikenteen etusijalle
21562: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa asettavaa suunnittelua. Nämä tekijät tulisikin
21563: asettaa omat erikoisvaatimuksensa myös liiken- myös meillä Suomessa ottaa kaikissa suunnitte-
21564: teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä. luissa huomioon ja asettaa raideliikenteen ke-
21565: Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet vain hittäminen liikennesuunnittelussa ensi tilalle.
21566: mantereen suuntaan johtavat siihen, että esi- Erityisesti suurten kaupunkien lähiliikenteen
21567: kaupunkialueet ja jopa kymmeniin tuhansiin ratkaisut voidaan parhaiten hoitaa raideliiken-
21568: nousevat asuma-alueet sijoittuvat pitkien mat- nettä kehittämällä. Tämä liikennemuoto on
21569: kojen päähän kaupungista. Kaupunkien ja asu- sekä vähiten meluava että ympäristöystävälli-
21570: ma-alueiden välisen liikenteen järjestäminen nen. Myös sen maisemansuojelulliset tekijät
21571: ruuhkautumista välttäen on mahdollista vain ovat ratkaisevasti moottoriajoneuvoliikenteen
21572: raideliikennettä kehittämällä. Kansantaloudelli- tarvitsemia väyliä paremmat.
21573: selta kannalta katsoen sekä turvallisuuden vaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21574: timukset huomioon ottaen raideliikenne puo- nioittaen,
21575: lustaa paikkaansa yhä perustellummin urbani-
21576: soituvassa yhteiskunnassa. Helsingin seudulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21577: tehdään sähköjunalla jo noin 70 000 matkaa 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
21578: vuorokaudessa ja laskelmien mukaan määrän markkaa paikallisen sähköjunaliikenteen
21579: oletetaan kohoavan vuoteen 1985 mennessä jo suunnitteluun ja rakentamiseen Turun
21580: 210 000 matkaan vuorokaudessa. seudulla.
21581: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21582:
21583: Anna-Liisa Jokinen Terhi Nieminen-Mäkynen
21584: Heli Astala Ensio Laine
21585: 540 1981 vp.
21586:
21587: Raha-asia-aloite n:o 502
21588:
21589:
21590:
21591:
21592: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistetyn
21593: rautatien rakentamiseen välille Helsinki-Turku
21594:
21595:
21596: Eduskunnalle
21597:
21598: Turku, maamme eteläisenä satamakaupun- takia tulisi valtion ryhtyä kuljetusalan ohjel-
21599: kina ja porttina länteen, kasvaa voimakkaasti mointiin ottaen huomioon niin Valtionrautatei-
21600: merkitykseltään raskaan liikenteen kauttakul- den kuin muidenkin liikenne- ja kuljetusmuoto-
21601: kusatamana, mutta myös Suomen ja tätä kautta jen kehittäminen rationaalisella tavalla. Rauta-
21602: edelleen suuntautuvan matkailun välittäjänä. tieliikenteen kehittäminen tulevaisuuden vaati-
21603: Jotta tämä kasvava liikenne voidaan hoitaa ajan muksia vastaavaksi Turun ja Helsingin välillä
21604: vaatimuksia vastaavasti, on vakaasti ryhdyttävä olisi aloitettava mahdollisimman pian, sillä ny-
21605: kehittämään mm. Turusta Helsinkiin johtavia kyinen rata ei kuntonsa vuoksi tarjoa mahdolli-
21606: liikennemuotoja. suuksia kuljetuskapasiteetin tehokkaalle lisää-
21607: Rautatieliikenne Turun ja Helsingin välillä miselle, mikä puolestaan lisää painetta maan-
21608: on jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen. Asian- teillä.
21609: tuntijoiden mukaan tämä rataosuus on varsin Turun seudun satamat ovat maastamme län-
21610: heikkokuntoinen, ja sitä on sen vuoksi nykyi- teen päin suuntautuvan lauttaliikenteen keskus.
21611: sin liikennöitävä varoen, ja tämä puolestaan Valtionrautatiet puolestaan voivat nykyaikai-
21612: hidastaa jo muutenkin vaikeakulkuista Turun sella kalustolla ja aikatauluja nopeuttamaila toi-
21613: ja Helsingin välistä liikennettä. mia yhteistyössä kuorma-autoliikenteen kanssa
21614: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittämisessä kuljettamalla rautateillä kaukoliikenteen perä-
21615: on tärkeää ottaa huomioon myös se, että Turku vaunuja ja kontteja.
21616: sijaitsee Tukholman-Helsingin-Leningradin Helsingin-Kirkkonummen rataosan sähköis-
21617: akselilla ja lisäksi Turulla on luontaiset edel- täminen on osoittanut sähköistyksen merkityk-
21618: lytykset ympanvuotiseen meriliikenteeseen, sen paikallisliikenteessä. Voidaan todeta, että
21619: minkä vuoksi Turku on saanut vakituisen ase- rataosan Helsinki-Turku välillä on monia
21620: man ulkomaankauppaliikenteen välittäjänä. Ul- kasvukeskuksia ja erikoisesti Turun kaupunki
21621: komaankauppamme viennistä ohjautui esim. jo voisi laajentumisessaan käyttää hyväkseen V al-
21622: v. 1972 noin 15,6% Turun sataman kautta eli tionrautateiden tarjoamia mahdollisuuksia, mi-
21623: 1 883 miljoonan markan arvosta, seuraavalla käli rataosuus Helsinki-Turku mahdollisim-
21624: tilalla oli Kotka, 1 633 miljoonalla markalla. man pian sähköistettäisiin.
21625: Tämä asetti jo silloin Turun maan tärkeimmäksi Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet
21626: portiksi vientikaupan palveluksessa. uudelleen arvoon ja niiden kehittäminen on
21627: Tämän jälkeen ovat nousseet esiin kokonaan parhaillaan voimakasta. On nimittäin todettu,
21628: uudet haasteet liikenteen suunnittelun ja kehit- että maanteiden kapasiteetti ei riitä, eikä ole
21629: tämisen uudenaikaistamiseksi. Vaikka mukaan mielekästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysy-
21630: on tullut lentoliikenne, sen palvelumahdollisuu- myksiä yksinomaan maanteitä kehittämällä,
21631: det ovat varsin rajoitetut. Kuluneen syksyn koska rautateiden kapasiteettia voidaan uuden-
21632: aikana on jälleen useaan kertaan todettu myös aikaistamaila huomattavasti lisätä. Etelä-Suomi
21633: sen epävarmuus. Turku on merellisen sijaintinsa on liikenneongelmien kannalta täysin verratta-
21634: vuoksi varsin usein raskaan sumuverhon suo- vissa Keski-Eurooppaan, joten mahdollisimman
21635: jassa ja näin ollen lentoliikenteen kannalta nopeasti tulisi myös meillä ryhtyä tehostamaan
21636: vailla käyttömahdollisuutta. ja koordinoimaan eri liikennemuotojen yhteis-
21637: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti työtä, johon kuuluu rautateiden sähköistäminen
21638: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun ja uudenaikaistaminen.
21639: Raha-asia-aloite n:o 502 541
21640:
21641: Henkilöliikenteen uudistukset ja uudet ta- Liikenteen kehityskuva ja tiedossa olevat
21642: voitteet ovat merkinneet sitä, että henkilöki- suunnitelmat rautatielaitoksen edelleen kehittä-
21643: lometrit osoittavat suhteellisen voimakkaasti miseksi viittaavat siihen, että laitos tulee saa-
21644: kasvavaa suuntaa. Jos vuotta 1964 merkitään maan vuosittain lisääntyvästä kuljetustarpeesta
21645: 100:lla, niin vuonna 1976 suoritteiden laske- hoitaakseen jatkuvasti kasvavan osan. Viime
21646: taan olevan jo 125. Vuoden 1972 tienoilta vuosien kehitys osoittaa selvästi, että rautatei-
21647: lähtien on laskettu myös matkojen lukumää- den suhteellinen osuus kasvusta tulee olemaan
21648: rän kääntyneen nousuun. Esimerkkinä mainit- suurempi 1970-luvulla kuin 1960-luvulla.
21649: takoon, että matkalippuja Turkuun sellaisista Rautateiden sähköistäminen linjalla Helsinki
21650: liikennepaikoista, joissa käytetään Helsingin- -Turku on tullut ajankohtaiseksi. Mahdolli-
21651: Turun rataa, myytiin vuosina 1972-74 seu- simman lyhyen ja tulevaisuudessa yhä nopeu-
21652: raavasti: tuvaa liikennetarvetta palvelevan uuden rauta-
21653: 1972 .......... 260 095 tien rakentamiseen on ryhdyttävä.
21654: 1973 .......... 275 795 Helsingin-Turun rataosuuden rakentamista
21655: 1974 .......... 326 800 tulee kiirehtiä, sillä vuoden 1974 aikana esiin
21656: ja vastaavasti Turusta näille liikennepaikoille: nousseet uudet tekijät, mm. energiapoliittiset
21657: 1972 .......... 269 215 näkymät, puoltavat rautatieliikenteen nopeaa
21658: 1973 .......... 274 625 kehittämistä.
21659: 1974 .......... 319 290 Helsingin ja Turun välisen radan rakenta-
21660: miseen olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian
21661: Tavaraliikenteessä keskikuljetusmatka on jat- myös työllisyystilanteen parantamiseksi. Etelä-
21662: kuvasti osoittanut kasvavaa suuntausta. Jos Suomen kaupungeissa ja kunnissa jo pitkään
21663: tällä kohdin vuotta 1964 merkitään 100:1la, jatkunut työttömyys vaatii uusien työkohteiden
21664: lasketaan tonnikilometrejä kuvaavan indeksilu- aikaansaamista. Siksi em. rautatien suunnit-
21665: vun olevan vuonna 1976 jo lähes 170. Ener- telu olisi toteutettava välittömästi, jotta myös
21666: gian hinnan jatkuva nousu pakottaa myös etsi- rakentamiseen voitaisiin ryhtyä nopeasti. Ky-
21667: mään kansantaloudellisesti kannattavimpia kul- seisen hankkeen viivyttelyyn ei ole enää varaa,
21668: jetusmuotoja. Rautatieliikenteessä energian tar- sillä liian monet tekijät kiirehtivät sen toteut-
21669: ve tonnikilometriä kohden tällä hetkellä on tamista.
21670: keskimäärin 30 % tieliikenteen tarpeesta. Rau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21671: tatieliikenteen energian käyttö tulee rakenteel- nioittaen,
21672: taan muuttumaan oleellisesti rautateiden säh-
21673: köistyksen myötä. Kun sähkön osuus rautatei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21674: den koko energian käytöstä oli vuonna 1970 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21675: alle 1 %, arvioidaan sen olevan vuonna 1985 markkaa Helsingin ja Turun välisen säh-
21676: peräti 1/3. Muissa liikennemuodoissa ei vastaa- körautatien suunnitteluun ja rakentami-
21677: via öljyn korvausmahdollisuuksia ole näköpii- seen.
21678: rissä.
21679: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21680:
21681: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
21682: 542 1981 vp.
21683:
21684: Raha-asia-aloite n:o 503
21685:
21686:
21687:
21688:
21689: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maahan upo-
21690: tettujen öljysäiliöiden tarkastamiseen
21691:
21692:
21693: Eduskunnalle
21694:
21695: Vesien saastumisen ongelma on jälleen vai- kentyneet ja öljyvuotojen lisääntyminen osoit-
21696: keutumassa, sillä säästöohjelmat uhkaavat myös taa aihetta tutkia tilannetlta tarkemmin.
21697: vesittää niitä toimia, joilla vesiensuojelua on Maamme pohjavesivarat ovat eräs arvokas
21698: pyritty tehostamaan. omaisuutemme, joka kuuluu koko kansalle. Nii-
21699: Öljyvahinkojen toistuminen varsinkin suur- den puhtaana säilyttäminen on voitava taata.
21700: ten asutuskeskusten läheisyydessä ja satama- Kuitenkin yhdenkin maahan upotetun öljysäi-
21701: alueilla on hälyttävää. Nämä ovat kuitenkin nii- liön hajoaminen saattaa tuhota laajoja pohja-
21702: tä ilmiöitä, jotka voidaan havaita ja paikallis- vesivarastoja. Näinä vuosina alkavat aikaisem-
21703: taa, mutta paljon uhkaavampia ja vaarallisem- min rakennetut säiliöt olla todellisena vaarana
21704: pia saattavat olla ne vesivarojamme uhkaavat pohjavesille, joten niiden perusteellinen tutki-
21705: näkymät, joita voidaan vasta aavistaa. mus on aloitettava kiireellisesti.
21706: Jo pari vuosikymmentä sitten alkoivat öljy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21707: säiliöt yleistyä eri puolilla maata. Näitä säiliöi-
21708: tä rakennettaessa ei kuitenkaan ollut vielä ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21709: kyistä lainsäädäntöä eikä myöskään tarvittavaa 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21710: materiaalia käytössä. Maahan upotetut öljysäi- markkaa maahan upotettujen öljysäiliöi-
21711: liöt ovat olleet vailla tarkempaa valvontaa ja den kunnon ja tilan tarkastamiseen.
21712: kartoitusta. Vuosien mittaan ne ovat myös hei-
21713: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21714:
21715: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Kati Peltola
21716: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen
21717: Mikko Kuoppa Vappu Säilynoja
21718: 1981 vp. 543
21719:
21720: Raha-asia-aloite n:o 504
21721:
21722:
21723:
21724:
21725: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenseimien
21726: ja -tarhojen sekä leikkipaikkojen suojaamiseksi liikenteen hai-
21727: toilta
21728:
21729:
21730: Eduskunnalle
21731:
21732: Lastentarhojen ja -seuruen SlJalntl on viime lasten astmasairaudet ovat hälyttävä tosiasia,
21733: aikoina herättänyt vakavaa huolestumista. Sillä joka kiirehtii asiantilan tutkimista.
21734: yhä useammin nämä laitokset sijoitetaan valta- Lainsäädännön uudistuksella tulisi nopeasti
21735: väylien läheisyyteen ja liikenteen keskelle, eli estää lasten päiväkotien rakentaminen vilkas-
21736: tonteille, joilla ei ole muuta kysyntää. Lasten liikenteisiin kohteisiin, ja missä niitä sijaitsee
21737: laitosten tonttikysymys on jo kauan ollut var- valtaväylien varrella, ne olisi siirrettävä turval-
21738: sinainen ongelma, sillä parhaimmille tonteille lisempiin paikkoilun.
21739: rakennetaan joko asuintalo suuren rahan haiti- Sama pätee myös lasten leikkipuistojen ja
21740: joille tai paikoitusalueilta vaativa liiketalo. Las- hiekkalaatikoiden suhteen. Liian usein nekin
21741: tentarhat ja -seimet puolestaan sijoitetaan vä- on sijoitettu vilkasliikenteisen kadun tai tien
21742: hemmän arvokkaille tonteille. Näin joutuvat tuntumaan sekä alueelle, joka iltaisin on vaara-
21743: pienokaiset jo ensimmäisinä ikävuosinaan pö- vyöhykkeessä ja jota ohikulkijat likaavat.
21744: lyn, pakokaasujen ja saasteisen ilman hengit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21745: täjiksi. nioittaen,
21746: Vanhemmat päiväkodit, joiden läheisyydessä
21747: liikenne on voimakkaasti kasvanut, olisi no- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21748: peasti siirrettävä turvallisempiin paikkoihin. 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21749: Tilastojen mukaan pienet lapset ja vanhukset markkaa lastenseimien ja -tarhojen sekä
21750: ovat kaikkein alttiimpia pakokaasujen aiheutta- muiden lasten leikkipaikkojen suojaa-
21751: mille sairauksille. Huolestuttavasti lisääntyneet miseksi liikenteen haitoilta ja vaarallis-
21752: ten pakokaasujen vaikutuksilta.
21753: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21754:
21755: Anna-Liisa Jokinen Aulis Juvela Kati Peltola
21756: Heli Astala V. J. Rytkönen Marjatta Stenius-Kaukonen
21757: M.-L. Salminen Ensio Laine Mikko Kuoppa
21758: Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja
21759: 544 1981 vp.
21760:
21761: Raha-asia-aloite n:o 505
21762:
21763:
21764:
21765:
21766: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Utin varuskunnan
21767: kasarmi- ja asuinrakennuksen rakentamiseen
21768:
21769:
21770: Eduskunnalle
21771:
21772: Utin varuskunta on perustettu vuonna 1918. tain lentokentän kiitotien jatkeena olevalla
21773: Nykyiset asunnot on rakennettu 1920-30- alueella.
21774: luvuilla ja ovat tällä hetkellä vanhentuneet ja Hallitus ei ole kuitenkaan sisällyttänyt tulo-
21775: nykyaikaiseen asumiseen täysin soveltumatto- ja menoarvioesitykseensä vuodelle 1982 lain-
21776: mia. Kasarmirakennukset ovat osaksi parakkeja kaan määrärahaa edellä mainittuun tarkoituk-
21777: ja vanhoja puurakennuksia. Missään muualla seen. Ainoastaan momentin 27.27. 74 käyttö-
21778: maassamme ei ole tällä hetkellä niin ala-arvoi- suunnitelman kohdassa 16 on osoitettu 2 mil·
21779: sia kasarmirakennuksia kuin Utin varuskun- joonan markan määräraha, joka käytetään pel-
21780: nassa. Uttiin on juuri valmistunut uusi ja ajan- kästään Valkealan varuskunnan alueella olevan
21781: mukainen huoltorakennus ja Utissa säilyy edel- sairaalan rakennustöiden loppuun saattamiseen.
21782: leenkin varuskunta. Tämän vuoksi olisikin tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21783: keätä saada Uttiin myös ajanmukaiset kasarmit nioittaen,
21784: ja asunnot henkilökunnalle.
21785: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21786: sisältyy miljoonan markan määräraha uusien 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
21787: rakennustöiden suunnittelua ja rakennustöiden 27.27.74 käyttösuunnitelman kohtaan
21788: aloittamista varten Utissa. Näillä on tarkoitus 16 lisäyksenä 4 000 000 markan määrä-
21789: korvata Utin varuskunnan heikkokuntoiset ma- rahan Utin varuskunnan uuden kasar-
21790: joitustilat, jotka kaiken lisäksi sijaitsevat osit- min rakennustöiden aloittamiseksi.
21791: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
21792:
21793: Pekka Jokinen Eero Lattula Anna-Liisa Piipari
21794: Mikko Pesälä Urpo Leppänen Olli Helminen
21795: 1981 vp. 545
21796:
21797: Raha-asia-aloite n:o 506
21798:
21799:
21800:
21801:
21802: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Varopulan sijoitta-
21803: mista kehitysalueiden neljänteen vyöhykkeeseen koskevaan
21804: selvitykseen
21805:
21806:
21807: Eduskunnalle
21808:
21809: V ampulan väkiluku on tasaisesti laskenut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21810: Oltuaan vuonna 1950 3 781 henkeä se oli 1982 tulo- ja menoarvioon 400 000
21811: vuonna 1980 enää 2 170 henkeä. Jo yksistään markkaa Vampulan sijoittamista vähin-
21812: tämän vuoksi kunnan olisi päästävä nauttimaan tään kehitysalueiden IV vyöhykkeeseen'
21813: kehitysalue-eduista. koskevaan selvitykseen.
21814: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21815: taen, '
21816: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
21817:
21818: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
21819: Urho Pohto ]. Juhani Kortesalmi
21820: Urpo Leppänen
21821:
21822:
21823:
21824:
21825: 69 088100408M
21826: 546 1981 vp.
21827:
21828: Raha-asia-aloite n:o 507
21829:
21830:
21831:
21832:
21833: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan läänin
21834: perustamisen alkukustannuksiin
21835:
21836:
21837: Eduskunnalle
21838:
21839: Väliportaan hallinnonuudistuksella on kiire, ja saadaan nykyiset erimielisyydet esim. tule-
21840: mikäli aiotaan vuoden 1984 kunnallisvaalien vasta lääninrajasta loppumaan, olisi Satakunnan
21841: yhteydessä valita, kuten suunnitelmat ovat, läänin perustamiseen varattava sen tarvitsema
21842: uudet perustettavat lääninvaltuustot. Tätä var- 15 miljoonan markan määräraha vuoden 1982
21843: ten olisi myös perustettava uusi Satakunnan budjettiin.
21844: lääni nykyisen Turun ja Porin läänin pohjoisen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21845: vaalipiirin alueesta kokonaisuudessaan, sill~ taen,
21846: tynkäalueena Satakunnan läänistä ei tule elin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21847: voimaista. 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
21848: Kun uuden läänin perustaminen ei ole mah- 26.05.29 15 000 000 markkaa uuden
21849: dottoman kallistakaan, varsinkin jos uusi lää- Satakunnan läänin perustamisen alku-
21850: ninhallitus sijoitetaan · vuokratiloihin, mutta kustannuksiin.
21851: koska siitä kertyy apua paikallisille asukkaille
21852: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
21853:
21854: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21855: Urho Pohto Urpo Leppänen
21856: 1981 vp. 547
21857:
21858: Raha-asia-aloite n:o 508
21859:
21860:
21861:
21862:
21863: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
21864: asuntojen omapääomaosuuteen
21865:
21866:
21867: Eduskunnalle
21868:
21869: Opiskelijat ja heidän järjestönsä ovat viime on tuotettu 1970-luvulla laina-aikojen lyhentä-
21870: vuosina useita kertoja ilmaisseet huolestumi- misen jälkeen ja siitä, että opiskelija-asunto-
21871: sensa opiskelija-asuntojen riittämättömyydestä yhteisöt ovat rahoittaneet toimintansa lähes
21872: ja korkeista vuokrista. Viime keväänä 5 256 yksinomaan velkapääoman turvin.
21873: Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön asu- Ratkaisuja on tehtävä pian. Helsingin Sano-
21874: kasta ja 15 oppilaskuntaa allekirjoitti adressin, mat totesi 29. 8. 1980 aravavuokrajärjestelmäs-
21875: jossa esitettiin välittömiä toimia vuokrien nou- tä kirjoittaessaan: "Viime vuosien aikana ara-
21876: sun estämiseksi. Adressi luovutettiin mm. edus- vatalojen vuokrataso on usein noussut yli val-
21877: kuntaryhmille. Sen jälkeen ovat HOAS:n vuok- tioneuvoston määrittelemän kohtuutason. Jär-
21878: rat nousseet n. 3 mk/m2 • Vuokrat ovat nyt jestelmää, jolla aravavuokrat määräytyvält, on
21879: keskimäärin 17,07 mk/m2/kk. Eräissä asunto- sanottu aikapommiksi. Eri kustannustekijät ti-
21880: loissa on selvästi ylitetty valtioneuvoston kittävät yhä korkeampia lukemia vuokriin:
21881: vuokrataso-ohjeen vuokrataso. laina-aikojen lyheneminen 70-luvun alussa, ko-
21882: Kehitys on ollut samantyyppinen muissakin ron korotukset, hoitomenojen kasvu, energia-
21883: opiskelija-asuntoyhteisöissä eri puolilla maata. kriisi, sähkön ja veden kallistuminen." Opis-
21884: Asumistuen ja -lisän nostaminen ei ole riittänyt kelijoiden osalta voidaan sanoa, ettei ole yh-
21885: korvaamaan vuokrien kohoamisesta opiskelijoil- iteiskunnan edun eikä sen koulutustavoitteiden
21886: le aiheutuneita menetyksiä. Opiskelijoiden asu- mukaista maksattaa kohtuuttomia vuokria köy-
21887: miskustannukset ovalt nousseet huomattavasti hillä opiskelijoilla. Kestämätön tilanne on jo
21888: vuoden 1977 tasoSita, jolloin asumisen osuus johtanut vuokranmaksunviivästyslakkoihin eräis-
21889: opiskelijoiden kokonaismenoista oli 15 % Val- sä HOAS:n asuntoloissa tänä syksynä.
21890: tion opintotukikeskuksen ( VOTK) selvityksen Opiskelija-asumisen ongelmien ratkaisukeino-
21891: mukaan. Erityisen huono tilanne on sillä suu- ja ovat mm. laina-aikojen pidentäminen, koron
21892: rella opiskelijajoukolla, joka ei saa mitään alentaminen ja asuntotuotannon lisääminen.
21893: vuokratukea johtuen ahtaista ja tulkinnanvarai- Ongelmien kestävä ratkaiseminen vaatii opis-
21894: sista säännöistä ( esim. vanhempien :tulot ja kelija-asumisen ottamista yhteiskunnan hoidet-
21895: omaisuus huomioidaan) . Mainitun ryhmän asu- tavaksi. Tämä voi tapahtua asteittain seuraa-
21896: miskustannukset saattavat olla jopa 40-50% vasti:
21897: kokonaismenoista.
21898: Yhteiskunnallinen kehitys on johtanut opis- - lopettamalla tontinvuokrien perintä val-
21899: kelun merkityksen jatkuvaan lisääntymiseen. tion tonteilla olevilta opiskelija-asuntaloilta ja
21900: Opiskelu ei ole enää "harvojen huvi". Yhteis- vaikuttamalla siihen, että kunnat tekevät sa-
21901: kunnan etu vaatii luomaan opiskelulle kunnol- moin,
21902: liset edellytykset. Opiskelija-asuntoja täytyy - nostamalla asumislisän ja -tuen markka-
21903: tuottaa riittävästi. Asuntojen tulee olla kohtuu- määriä ja laajentamalla saajien joukkoa sekä
21904: hintaisia ja rakenteeltaan opiskeluun sopivia ulottamalla asumislisä koskemaan myös kesä-
21905: ( esim. äänieristykseen tulee kiinnittää erityistä aikaa,
21906: huomiota). - asettamalla valtion työryhmä, johon myös
21907: Opiskelija-asuntojen vuokrat ylittävät jo kor- asukkaat saavat edustuksen, tekemään kohtuul-
21908: kean aravavuokratason 1-5 mk/m2• Tämä joh- lisessa ajassa esitys opiskelija-asumisen siittä-
21909: tuu sii!tä, että suurin osa opiskelija-asunnoista misestä yhteiskunnan hoidettavaksi,
21910: 548 Raha-asia-aloite n:o 508
21911:
21912:
21913: antamalla opiskelija-asuntojen tuotantoon 3 700 asunltopaikkaa) turvattaisiin 5 %:n oma-
21914: valtion varoista omapääomaa 10% hankinta- rahoitus, tarvitaan vähintään 10,5 miljoonaa
21915: arvosta takautuvasti koskien myös jo olemassa markkaa.
21916: olevaa tuotantoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21917: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
21918: on viime mainittua tarkoitusta varten varattu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21919: 3 miljoonaa markkaa, mikä on 2 miljoonaa 1982 tulo- ja menoarvioon 10 500 000
21920: markkaa vähemmän ( ! ? ) kuin tänä vuonna on markan määrärahan opiskelija-asuntojen
21921: jaettu. Jotta ensi vuoden tuotannolle (arvio omapääomaan.
21922: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
21923:
21924: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
21925: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
21926: Urpo Leppänen
21927: 1981 vp. 549
21928:
21929: Raha-asia-aloite n:o 509
21930:
21931:
21932:
21933: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta yhden uuden päih-
21934: tyneiden selviämisaseman ylläpitoon
21935:
21936:
21937: Eduskunnalle
21938:
21939: Päihtyneiden käsittelystä annetun lain (461/ taan hoidosta suorittamaan asetuksella säädettä-
21940: 73) säännöksen mukaan kokeilutarkoituksessa . vän maksun.
21941: voidaan perustaa selviämisasemia päihtyneiden Lakia selviämisasemien perustamisesta ja yl-
21942: käsittelyä varten ja myöntää niille valtionapua. läpidosta ei ole annettu, ei myöskään asetusta,
21943: Vuoden 1976 tulo- ja menoarviossa oli mo- jonka nojalla hoidosta vo.ftaisiin vaatia maksua.
21944: mentilla 26.69.24 1 000 000 markkaa ja vuosien Päi:htyneiden säilyttämistä poliisiputkissa on
21945: 1977, 1978 ja 1979 tulo- ja. menoarvioissa pidettävä ehdottomasti vanhentuneena toimen-
21946: 500 000 markkaa selviämisasemakokeilun jatka- piteenä. Sitä osoittaa se, että suuri osa päihty-
21947: mista varten. Vuoden 1980 tulo- ja menoar- myksen vuoksi kiinniotetuista palaa uudestaan
21948: viossa ei momenttia ollut, mutta vuoden 1981 ja uudestaan sinne ja antaa tällä tavalla myös-
21949: tulo- ja menoarviossa oli momentti jälleen mu- kin poliisille jatkuvasti turhauttavaa työtä.
21950: kana, tällä kertaa 670 000 markalla. Esim. Lahden selviämisasemasta saadut ko-
21951: Laki päihtyneiden käsittelystä annettiin 2. 6. kemukset osoittavat, että selviämisaseman toi-
21952: 1973 (461/73). Sen mukaan on käsiteltävä minta-aikana nuorten juopumuspidätykset ovat
21953: henkilöä, joka pä~htymyksen vuoksi on otettu olennaisesti laskeneet, erään arvion mukaan jo-
21954: kiinni poliisin nojaUa säilössä pidettäväksi sel- pa kolmannekseen entisestään. Selviämisasema
21955: viämistä varten. Henkilö on vietävä selviämi<s- on myös vapauttanut poliisihenkilökuntaa muu-
21956: asemalle tai, jollei se ole mahdollista, muuhun hun toimintaan, erityisesti järjestyksen ylläpitä-
21957: päihtyneiden säilössäpitopaikkaan ja tarvittaessa miseen kaduilla ja julkisilla paikoilla.
21958: sairaalahoitoon. Tarkoituksena ei ole vain pitää Helsingin selviämisaseman perustaminen
21959: henkilöä säilössä siksi kunnes hän on selvinnyt, osoittaa, että tähän mennessä saavutettuja ko-
21960: vaan hänelle on myöskin annettava mahdolli- kemuksia on pidettävä myönteisinä.
21961: suuksien mukaan pä1htymisasteen ja terveyden- Poliisiasiain neuvottelukunta on vaatinut sel-
21962: tilan edellyttämää hoitoa ja muuta käsittelyä viämisaseman perustamista ainakin kymmeneen
21963: sekä neuvoja ja muuta ohjausta päihdyttävien suurimpaan kaupunkiin.
21964: aineiden väärinkäyttäjien huollon ja hoidon tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21965: joamista mahdollisuuksista.
21966: Päihtyneiden käsittelystä annetun lain 10 §:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21967: mukaan selviämisasemien perustamisesta ja yl- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
21968: läpidosta säädetään erikseen. Jo sitä ennen 26.69.24 (Päihtyneiden selviämisase-
21969: voidaan selviämisasemia kokeilutarkoituksessa mat) 1 000 000 markkaa yhden uuden
21970: perustaa ja ylläpitää valtion toimesta taikka selviämisaseman ylläpitoon, selviämis-
21971: avustaa niiden perustamista ja ylläpitoa valtion asemasta saatujen kokemusten seuraami-
21972: tulo- ja menoarvion rajoissa. seen sekä selviämisaseman perustamista
21973: Lain 11 §:n mukaan päihtymyksen vuoksi koskevien lakien ja asetusten valmiste-
21974: säilöönotettuja varten tarkoitetulle selviämis- luun.
21975: asemalle säilöönotettu on velvollinen saamas-
21976: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21977:
21978: Anssi Joutsenlahti Jorma Fred Hannele Pokka
21979: Pekka Vennamo Matti Järvenpää Eeva Kauppi
21980: J. Juhani Kortesalmi Eero Lattula Ensio Laine
21981: Urho Pohto Boris Renlund Sakari Knuuttila
21982: Bror Lillqvist Urpo Leppänen
21983: 550 1981 vp.
21984:
21985: Raha-asia-aloite n:o 510
21986:
21987:
21988:
21989:
21990: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta asukkaiden ääni-
21991: oikeuden turvaavan menettelyn aikaansaamiseksi asumalähiöi-
21992: den suunnitteluvaiheessa
21993:
21994:
21995: Eduskunnalle
21996:
21997: Asuinrakentaminen on Suomessa pitkään ta- kuten tiiltä harmaan betonin sijaan. Erityisesti
21998: pahtunut ilman, että tulevien asukkaiden mieli- tulisi harkita joidenkin talon pohjakerrosten
21999: pidettä kuunneltaisiin. Erityisesti asumalähiöi- asuntojen varaamista asukkaiden yhteisiksi ti-
22000: den suunnittelussa tulisi tavallisten asukkaiden loiksi. Lähiöiden rakentamisessa tulisi lähtökoh-
22001: vaikutusmahdollisuuksia parantaa. Kun asuk- tana olla ympäristökysymysten huomioonotta-
22002: kaat unohdetaan suunnittelussa, niin saadaan minen, hajasijoittaminen, pieni kulutus ja peh-
22003: aikaan asuntoalueita, joille on leimallista teolli- meä teknologia.
22004: nen rationalisointi, monotoninen rakentaminen Mainituilla perusteilla ehdotamme,
22005: ja epäinhimillinen mitltakaava. Kärjistyneimpiä
22006: esimerkkejä lähiöiden virherakentamisesta löy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22007: tyy Suomen lisäksi mm. Englannista: Liverpoo- 1982 tulo- ;a menoarvioon 50 000 mar-
22008: lissa on purettu lähiöitä, jotka rakennettiin vain kan määrärahan asukkaiden äänioikeu-
22009: kymmenen vuotta sitten. Muualla niitä perus- den turvaavan menettelyn aikaansaami-
22010: korjataan. Lähiörakentamiseen pitäisi myös saa- seksi jo asuinrakentamisen suunnittelu-
22011: da enemmän väriä ja perinteisiä materiaaleja vaiheessa erityisesti asumalähiöissä.
22012: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22013:
22014: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22015: Urho Pohto Urpo Leppänen
22016: 1981 vp. 551
22017:
22018: Raha-asia-aloite n:o 511
22019:
22020:
22021:
22022:
22023: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Merivartiokoulun
22024: siirtämiseksi Raumalle
22025:
22026:
22027: Eduskunnalle
22028:
22029: Merivartiokoulu toimii nykyään Otaniemes- modori Jorma Kaisalo, tutki sijoituspaikkakysy-
22030: sä poliisiopiston tiloissa, jotka kuitenkin polii- myksen uudestaan. Toimikunta päätyi kesällä
22031: sikoulutus tarvitsisi omaan käyttöönsä. Koulus- 1977 antamassaan mietinnössä puoltamaan Rau-
22032: sa on noin seitsemänkymmentä oppilasta, jois- maa ainoana kysymykseen tulevana koulun si-
22033: ta osa joudutaan tilanpuut'teen vuoksi koulut- joituspaikkana.
22034: tamaan Vaasassa. Rajavartiolaitoksen päällikkö kenr.luutn. Yr-
22035: Pulmana nykyisissä koulutustiloissa on myös jö Kärkkäinen totesi käydessään Raumalla 9. 2.
22036: pitkä matka harjoitusmaastoon. Matkoihin kou- 1978, että Rauma Merivartiokoulun sijainti-
22037: lulta merelle kuluu huomattavan paljon aikaa, paikkana on täysin selvä ja että hankkeen alul-
22038: koska koulutukseen kuuluu olennaisena osana lepanolle ei ole enää muuta estettä kuin rahoi-
22039: käytännön harjoittelua merivartio- ja pelastus- tus.
22040: tehtävissä. Tällä hetkellä Otaniemen poliisiopiston ra-
22041: Rauman kaupunki on lahjoittanut koulua var- kennuksen tilojen käyttöä tiettävästi tutkii epä-
22042: ten valtiolle tontin sataman ääreltä. Luovutus- virallinen virkamiestyöryhmä, jossa rajavartio-
22043: kirja on allekirjoitettu keväällä 1975. Koulu laitosta edustaa toimistopäällikkö J. Uusitalo ja
22044: saa käyttöönsä 80 m:n pituisen laituriosan poliisiopistoa poliisineuvos Paavo Rautkallio.
22045: Rauman sisäsatamassa. Koulu voi osittain käyt- Sekä kommodori Kaisalo että poliisineuvos
22046: tää hyväkseen viereisen merikoulun tiloja. Rautkallio olivat heiltä asiaa 22. 9. 1978 tie-
22047: Rakennuksessa tulisi sijaitsemaan opetustilo- dusteltaessa sitä mieltä, että Rauma on Meri-
22048: jen lisäksi 30 kahden ta:i kolmen hengen huo- vartiokoulun uutena sijoituspaikkana ainoa
22049: netta, kuusi asuntoa, kriisiajan toimintakeskus mahdollinen.
22050: ja 12-13 miehen vahvuinen merivartioasema. Koska koulun rakennussuunnitelma on val-
22051: V. 1975 valmistuneen suunnitelman mukaan mis ja paikkakysymys ratkaistu, olisi itse to-
22052: uudisrakennuksen kuutiosisältö on 10 500 m3 teutustyöhön päästävä mahdollisimman pian kä-
22053: ja kerrosala 3 260 m2 • Rakentamiskustannukset siksi, varsinkin kun rakennusalan työttömyys
22054: ovat n. 7 milj. mk. on Rauman seudulla pahimpia koko maassa
22055: Hanke olisi varsin hyvä työllisyyskohde. johtuen Olkiluodon ydinvoimalaitosten talonra-
22056: Rakentamisen alkurahoitus oli valtion vuo- kennustöiden työvaiheen päättymisestä.
22057: den 1975 tulo- ja menoarviossa, mutta se "jää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22058: dytettiin" eikä seuraaville vuosille osoitettu taen,
22059: jatkorahoitusta.
22060: Paikkakysymyskin otettiin uudelleen pohdin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22061: nan alaiseksi. Sisäasiainministeriön asettama 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
22062: virkamiestoimikunta, jonka puheenjohtajana oli markkaa Merivartiokoulun siirtämiseksi
22063: rajavartiolaitoksen meriosaston päällikkö kom- Raumalle.
22064: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22065:
22066: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22067: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22068: Urpo Leppänen
22069: 552 1981 vp.
22070:
22071: Raha-asia-aloite n:o 512
22072:
22073:
22074:
22075:
22076: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varus-
22077: miesten päivärahan korottamiseen
22078:
22079:
22080: Eduskunnalle
22081:
22082: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan
22083: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan korot- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kansa-
22084: tamista tasolle, joka vastaa kohtuullista toimeen- laisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutettu-
22085: tuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan ko- na, että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudellista
22086: rottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle, joka rasitetta.
22087: vastaa minimipalkkaa vähennettynä ylläpito- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22088: kustannuksilla.
22089: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22090: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- 1982 tulo- ja menoarvioon 4 200 000
22091: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti markan lisämäärärahan varusmiesten päi-
22092: omia tai omaisten varoja yli 3 000 markkaa värahan korottamiseksi 1. 10. 1982 lu-
22093: palveluaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- kien kahdella markalla.
22094: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22095:
22096: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22097: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22098: Urpo Leppänen
22099: 1981 vp. 553
22100:
22101: Raha-asia-aloite n:o 513
22102:
22103:
22104:
22105:
22106: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten van-
22107: , hempainpäivien järjestämiseksi
22108:
22109:
22110: Ed u s kun n a 11 e
22111:
22112: Asevelvollisuuden suorittaminen on kansa- Tämän mahdollistamiseksi olisi hallituksen
22113: laisvelvollisuus kuten myös yleisen maanpuo- vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon otettava
22114: lustushengen omaksuminen. Tätä myönteistä määräraha vanhempainpäivien entistä useammin
22115: maanpuolustushenkeä voidaan lisätä myös niis- tapahtuvaa ja monipuolisempaa järjestämistä
22116: sä henkilöissä, jotka eivät enää ole asevelvolli- varten.
22117: suuttaan suorittamassa tai eivät koskaan Suo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22118: men lakien mukaan pääse sitä suorittamaankaan. taen,
22119: Näinhän on ennen kaikkea asianlaita naishen-
22120: kilöiden kohdalla. Mutta sekä naiset että van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22121: hemmat miespuoliset voisivat saada arvokasta 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
22122: tietoutta vierailemalla entistä useammin jär- markkaa vanhempainpäivien järjestämi-
22123: jestettävillä vanhempien päivillä katsomassa seksi varuskunnissa.
22124: omaa poikaansa ja tämän palveluympäristöä
22125: varuskunnassa.
22126: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22127:
22128: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22129: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22130: Urpo Leppänen
22131:
22132:
22133:
22134:
22135: 70 088100408M
22136: 554 1981 vp.
22137:
22138: Raha-asia-aloite n:o 514
22139:
22140:
22141:
22142:
22143: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
22144: rakentamiseen Noormarkkuun
22145:
22146:
22147: Eduskunnalle
22148:
22149: Noormarkun kunnassa sijaitsee useita valtion Virastotalon rakentaminen toisi Pohjois-Sa-
22150: virastoja, jotka sijaitsevat vuokratiloissa ja eril- takunnan kuntien erittäin korkeaan työttömien
22151: lään toisistaan ja useat virastoista ovat lisäksi ja erityisesti rakennustyöläisten työttömien
22152: epäajanmukaisissa tiloissa. määrään omalta osaltaan helpotusta.
22153: Viraston rakentaminen olisi välttämätöntä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22154: jotta Noormarkussa sijaitsevat valtion virastot,
22155: joita ovat verotoimisto, sairausvakuutustoimis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22156: to, kansaneläketoimisto, nimismiespiirin kans- 1982 tulo- ia menoarvioon 2 000 000
22157: lia, poliisiasema, posti- ja lennätintoimisto ja markan määrärahan valtion virastotalon
22158: mahdollinen tiepiirin toimisto, pääsisivät muut- rakentamisen aloittamiseksi Noormark-
22159: tamaan ajanmukaisiin tiloihin valtion omista- kuun.
22160: massa rakennuksessa ja voisivat sijaita keski-
22161: tetysti.
22162: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22163:
22164: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22165: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22166: Urpo Leppänen
22167: 1981 vp. 555
22168:
22169: Raha-asia-aloite n:o 515
22170:
22171:
22172:
22173:
22174: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoaineveroa
22175: vastaavan avustuksen suorittamiseksi invalideille
22176:
22177:
22178: Eduskunnalle
22179:
22180: Invalidit ovat paljossa vähemmälle osalle jää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22181: nyt ihmisryhmä muihin verrattuna. Siksi heidän taen,
22182: asemansa parantamiseksi olisi tehtävä kaikki
22183: mahdollinen. Tämän vuoksi olisi myös heidän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22184: maksamastaan auton polttoaineesta saatava val- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22185: tionvero pois, jottei heidän tarvitsisi sitä mak- markkaa polttoaineveron osuutta vastaa-
22186: saa, kuten heidän ei tarvitse maksaa autove- van avustuksen suorittamiseksi invali-
22187: roakaan ainakaan kokonaan. deille.
22188: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22189:
22190: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22191: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22192: Urpo Leppänen
22193: 556 1981 vp.
22194:
22195: Raha-asia-aloite n:o 516
22196:
22197:
22198:
22199:
22200: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen ope-
22201: tushenkilökunnan vajauksen tasoittamiseksi
22202:
22203:
22204: Eduskunnalle
22205:
22206: Hallituksen yleisperusteluissa laiksi korkea- lisääminen ei yksin riitä, vaan myös tutkimusta
22207: koululaitoksen kehittämisestä vuosina 1967- ja opetUsta avustavaa henkilökuntaa tulee lisätä
22208: 81 annetun lain muuttamisesta sanotaan, että korkeakouluneuvoston edellyttämien perustei-
22209: kehittämislain edellyttämien tavoitteiden saa- den suhteessa.
22210: vuttamiseksi korkeakoulujen opetushenkilöstöä Vi,rkakehityksen hidastuminen on samalla
22211: tulee lisätä vuosina 1979-82 keskimäärin 70 vienyt sen vinoutumiseen. Korkeakoulujen ope-
22212: -120 opettajaa vuodessa. Muun henkilökun- tuksesta vastaavan henkilökunnan, erityisesti
22213: nan tarve on kokonaisuutenaan korkeakoulu- lehtoteitten määrän kehitys ei ole ollut toivot·
22214: neuvoston arvion mukaan n. 790 virkaa vuosi- tava. Se on merkinnyt, että tieteellisen jatko-
22215: na 1982-86, mikä tekee noin 160 henkilöä koulutuksen kannalta keskeinen assistentuuri-
22216: vuodessa. Näin ollen korkeakoulujen henkilö- järjestelmä on menettänyt merkitystään, koska
22217: kuntaa tulisi lisätä keskimäärin 220-270 hen- lisensiaatti- ja tohtoritasoisten lukumäärä on
22218: keä vuotta kohden. kasvanut ja assistenttien opetus- ja hallinnolli-
22219: Vuoden 1982 osalta henkilöstön nettolisäys set tehtävät ovat paisuneet kohtuuttoman suu-
22220: on 121, josta opettajia noin 67 ja loput muuta riksi.
22221: henkilöstöä. Korkeakoulujen kehittämislainsää- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22222: dännön edellyttämä opetushenkilökunnan li-
22223: säys olisi noin 110 henkilöä vuonna 1982. Vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22224: den 1982 budjettiesityksen ehdottama lisäys ei 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22225: ole riittävä verrattuna kehittämislain tavoittei- markkaa vuosina 1979-80 syntyneen
22226: siin. Siksi olisi varmistettava erityinen tasoitus- korkeakoulujen opetushenkilökunnan va-
22227: ohjelma, jolla puututtaisiin kaikkein suurimpiin jauksen tasoittamiseksi ja muun henki-
22228: henkilöstökehityksen epäkohtiin niissä korkea- lökunnan määrän lisäämiseksi korkea-
22229: kouluissa, joissa opiskelijapaikka/opettaja -suh- kouluneuvoston esittämällä tavalla.
22230: de on erityisen epäedullinen. Opettajamäärän
22231: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22232:
22233: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22234: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22235: Urpo Leppänen
22236: 1981 vp. 557
22237:
22238: Raha-asia-aloite n:o 517
22239:
22240:
22241:
22242:
22243: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen
22244: laite- ja kirjallisuushankintoihin sekä laitosmäärärahoihin
22245:
22246:
22247: Eduskunnalle
22248:
22249: Korkeakoulujen kehittämislainsäädännössä ei on ensiarvoisen tärkeää. Meneillään oleva tut-
22250: ole normeja opetus- ja tutkimusresurssien ke- kintoreformin toteutus tulee entisestään lisää-
22251: hittämisestä. Niiden kehitys on näin ollen vaih- mään uusien resurssien tarvetta. Lisäksi on
22252: dellut vuosittain hyvin paljon. huomattava, että kirjallisuuden ja laitteiden
22253: Perushankinta- ja laitosmäärärahojen reaali- hinnat ovat kohonneet 1970-luvun puolivälistä
22254: nen kehitys pysyi vuosina 1966-75 ennallaan, osin jopa yli kaksinkertaisiksi. Tutkintorefor-
22255: vaikka opettajamäärä ja opiskelijamäärä koho- min myötä keskimääräinen opiskeluaika lyhe-
22256: sivat. 1970-luvun jälkipuoliskolla määrärahat nee, mikä merkitsee tentti- ja kurssikirjojen
22257: aluksi kohosivat reaaliarvoltaan, minkä jälkeen sekä tutkielman laatimisen kannalta keskeisen
22258: kehitys on pysähtynyt. Kirjallisuuden hankin- kirjallisuuden lisääntyvää tarvetta. Opetuksen
22259: tamäärärahojen kehitys oli 1970-luvun alussa kurssimaistuminen tulee todennäköisesti lisää-
22260: ja keskivaiheilla myönteistä, mutta jälkipuo- mään painetta myös laitosmäärärahoihin.
22261: lella tapahtui kasvun pysähtyminen. Laitehan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22262: kintamäärärahojen kehitys oli nopeaa aina vuo-
22263: teen 197 4. Kasvu oli reaaliarvoltaan vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22264: kyl11111enen alusta lähes puolitoistakertainen. Sen 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22265: jälkeen on tapahtunut jopa markkamääräistä markkaa korkeakoulujen laite- ja kirjalli-
22266: laskua. suuden hankinta- sekä laitosmäärärahojen
22267: Opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen kan- lisäämiseksi erityisen ohjelman puit-
22268: nalta mainittujen määrärahojen vakaa kehitys teissa.
22269: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22270:
22271: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22272: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22273: Urpo Leppänen
22274: 558 1981 vp.
22275:
22276: Raha-asia-aloite n:o 518
22277:
22278:
22279:
22280:
22281: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
22282: rahan perusasaan sen määrän korottamiseksi samaksi eri kou-
22283: lutustasoilla
22284:
22285:
22286: Eduskunnalle
22287:
22288: Pääosa opintotues,ta on tällä hetkellä opinto- kia asunto ja vastata lasten hoidosta ja kasva-
22289: lainaa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän tuksesta.
22290: takia velkaantuminen alkaa olla vastavalmistu- Velkaantumista pystytään ,tehokkaimmin es-
22291: neiden suurimpia ongelmia. Vuonna 1979 opin- tämään lisäämällä tuntuvasti opintorahan osuut-
22292: tonsa päättäneillä korkeakouluopiskelijoilla oli ta koko opintotuesta. Opintorahan osuuden li-
22293: keskimääräinen opintolainamäärä hieman yli säämisellä pystytään myös vähentämään niitä
22294: 26 000 markkaa. Huippuvelkaisten määrä on epävarmuustekijöitä, joita pankkien lainapoli-
22295: samanaikaisesti noussut nopeasti. Kun vuonna tiikka esim. erilaisten lisäehtojen muodossa saa
22296: 1975 valmistui 61 opiskelijaa, jolla opintolaina- aikaan.
22297: määrä valmistumishetkellä ylitti 28 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
22298: kaa, oli näitä vuonna 1979 valmistuneissa jo nioi:ttavas:ti,
22299: yli 4 100. Suurimmat opintolainamäärät lähen-
22300: televät jo 50 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22301: Velkaantuminen heikentää olennaisesti toi- 1982 tulo- ja menoarvioon 41 000 000
22302: meentulomahdollisuuksia opintojen päätyttyä, markkaa ylimääräiseen tukeen opintora-
22303: jolloin ansiot ovat pienimmillään, mikäli tyÖ· han perusosan määrän nostamiseksi kai-
22304: paikkaa yleensä pystyy saamaan. Lisäksi opinto- kissa oppilaitosryhmissä ja kaikilla kou-
22305: lainojen takaisinmaksun rasite on suurimmillaan lutustasoilla 2 000 markkaan.
22306: juuri silloin, kun tulisi perustaa perhe, hank-
22307: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22308:
22309: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22310: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22311: Urpo Leppänen
22312: 1981 vp. 559
22313:
22314: Raha-asia-aloite n:o 519
22315:
22316:
22317:
22318:
22319: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen kehittä-
22320: misohjelman laatimista varten
22321:
22322:
22323: Eduskunnalle
22324:
22325: Opintotukijärjes'telmän raamit ovat tällä het- pien kodin ulkopuolella asuvalla vaikuttavat
22326: kellä opintotukilaki ja -asetus. Järjestelmän ke- vain hänen omat jaj1tai hänen puolisonsa tulot
22327: hitys on tällä hetkellä jäänyt jälkeen yhteis- ja varallisuus,
22328: kunnan muiden sosiaalipolitiikan lohkojen ke- - jossa taataan siirtyminen lainapainottei-
22329: hitykseen verrattuna, sillä opintotuessa ei vii- sesta tuesta opintorahapohjaiseen järjestelmään,
22330: me vuosina ole tapahtunut ratkaisevia muutok- koska se on ainoa tie opiskelijan velkaantumi-
22331: sia. Tuki pitäytyy edelleen voittopuolisesti ve- sen vähentymiseen,
22332: lan varaan, tiukat tarveharkintakriteerit rajaa- - jossa esitetään vaihtoehtoja opintolaino-
22333: vat tuen saajien määrää ja opintotuen reaaliarvo jen takaisinmaksujen helpottamiseksi,
22334: on laskenut eikä näin ollen kata opiskelijan - jossa taataan opiskelijan korkorasituksen
22335: elinkustannuksia. lieventyminen,
22336: Opiskelun luonteen muutos, siirtyminen va- - jossa taataan opintososiaalisten palvelu-
22337: paasta tutkintojärjestelmäs~tä kurssi- ja koulu- jen, erityisesti ruokailun ja asumisen, tukemisen
22338: maiseen järjestelmään, on vaikeuttanut entises- kehittyminen.
22339: tään opiskelijan elinolosuhteita. Tiukkatahtinen Opintorahan kokonaisreformi vaatii pohjak-
22340: opiskelu ei edes mahdollista työssäkäyntiä lu- seen kehivtämisohjelman, jossa tavoitteet ja nii-
22341: kukausien aikana. den toteuttamisjärjestys on määritelty. Erilai-
22342: Lainapainotteisuus on johtanut siihen, että sia esityksiä opintotuen kehittämisohjelmaksi
22343: velkataakka on valmistuneiden suurimpia on- on valtion opetushallinnon sisällä laadittu, mut-
22344: gelmia, kun työpaikan saant!kaan ei ole enää ta yhtäkään niistä ei ole vielä otettu päätöksen-
22345: varmaa valmistumisen jälkeen. Lainojen takai- teon ohjenuoraksi. Eduskunta on jo budjettilau-
22346: sinmaksun aikaan monen ihmisen tulee lisäksi sumissaan vuosina 1979 ja 1980 vaatinut hal-
22347: yleensä hankkia asunto ja perustaa perhe. litukselta opintotuen kehittämisohjelman laati-
22348: Näihin seikkoihin vedoten esitämme kun- mista.
22349: nioittavasti, että valtioneuvosto laatisi opinto- Mainituilla perus~teilla ehdotamme kunnioit-
22350: tuen kehittämisohjelman, taen,
22351: - jossa määritellään opintotuelle päätöksen-
22352: tekovaiheessa noudatettava vähimmäistaso, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22353: kattaa opiskelijan keskimääräiset elinkustan- 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
22354: nukset, markkaa opintotuen kehittämisohjelman
22355: - jossa tuen saantiin täysi-ikäisellä, vanhem- laatimiseksi.
22356: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22357:
22358: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22359: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22360: Urpo Leppänen
22361: 560 1981 vp.
22362:
22363: Raha-asia-aloite n:o 520
22364:
22365:
22366:
22367:
22368: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perustami-
22369: seen Noormarkkuun
22370:
22371:
22372: Eduskunnalle
22373:
22374: Noormarkun kunta on kehittyvä lähes 6 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22375: asukkaan kunta Satakunnassa, jossa on run- nioittaen,
22376: saasti oppilaita peruskoulun yläasteella. Kun-
22377: nassa on todettu puutteeksi, että paikkakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22378: nalta puuttuu jatko-opiskelumahdollisuus pe- 1982 tulo- ;a menoarvioon 500 000
22379: ruskoulun käyneille oppilaille. Tämän vuoksi markkaa lukion perustamiseksi Noor-
22380: olisi tarpeellista, että kuntaan perustettaisiin markkuun.
22381: lukio.
22382: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22383:
22384: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22385: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22386: Urpo Leppänen
22387: 1981 vp. 561
22388:
22389: Raha-asia-aloite n:o 521
22390:
22391:
22392:
22393:
22394: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesälukio-
22395: toiminnan tukemiseen
22396:
22397:
22398: Eduskunnalle
22399:
22400: Kesälukiotoiminta tarjoaa yhä useammille Kiinnostus kesälukiaita ja muita Kesälukio-
22401: nuorille monipuolisen lomanviettovaihtoehdon. seuran piirissä järjestettäviä kursseja kohtaan
22402: Kesälukiot kokoavat eri puolilta maata tulevia on viime vuosina kasvanut. Läheskään kaikilla
22403: koululaisia opiskelemaan myös sellaisia aineita halukkailla ei ole ollut mahdollisuutta päästä
22404: ja asioita, joihin ei varsinaisessa koulussa voi- toimintaan mukaan. Samaan aikaan on määrä-
22405: da tutustua. Näin kesälukio innostaa nuoria rahojen vähäisyyden vuoksi jouduttu luopu-
22406: kehittämään luovuuttaan, opettaa heitä näke- maan keskiasteen koulutusuudistusta täydentä-
22407: mään omat mahdollisuutensa vaikuttaa työyhtei- vistä opetus- ja kasvatuskokeiluista.
22408: sönsä toimintaan ja ohjaa heitä myös tulevien Hallitus esittää vuoden 1982 tulo- ja meno-
22409: opintojensa suunnittelemisessa. arvioon kesälukiotoiminnan momentille 10 000
22410: Kesälukio on kokeilulmulu, jonka toteuttami- markan lisämäärärahaa tämänvuotiseen verrat-
22411: sessa ovat mukana yhtä hyvin opettajat kuin tuna eli 105 000 markkaa. Tämä vastaisi reaa-
22412: oppilaatkin. Kesälukioseura ry:n jäsenjärjestöi- lisesti noin puolta siitä määrärahasta, joka kesä-
22413: nä voivat näiden jokapäiväiseen koulutyöhön lukiotoiminnalle ensi kerran varattiin vuoden
22414: osallistuvien ohella monet opiskelija-, nuoriso- 1968 tulo- ja menoarviossa. Esitetty määräraha
22415: ja sivistysjärjestöt osallistua erilaisiin kurssi- ja ei myöskään vastaa edes nykyisen laajuisen ke-
22416: nuorisotoimintakokeiluihin. Myös kouluviran- sälukiotoiminnan eikä Kesälukioseurassa tehtä-
22417: omaiset ovat esityksissään korostaneet kesälu- vän, myös ulkosuomalaisia nuoria sekä paluu-
22418: kiotoiminnan merkitystä uudistettavan keskias- muuttajaoppilaita koskevan tutkimus- ja kokei-
22419: teen koulutuksen oppisisältöjä ja työmenetelmiä lutyön kustannuksia.
22420: kehitettäessä. Kesälukiolla on nähty myös ole- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
22421: van tärkeä tehtävä koulujen kerho- ja oppilas- kunnioit:taen,
22422: kuntatoimintaa vauhditettaessa.
22423: Kesälukioiden lisäksi järjestää Kesälukioseura että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22424: ry myös ruotsinsuomalaisille nuorille tarkoitet- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
22425: tua kurssitoimintaa Suomessa. Näiden kurssien 29.44.52 lisäyksenä 95 000 markkaa ke-
22426: yhteydessä tehdään laajaa ulkosuomalaisille lap- sälukiotoiminnan tukemiseen.
22427: sille tarkoitetun omakielisen opetusmateriaalin
22428: kehittämistyötä.
22429: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22430:
22431: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22432: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22433: Urpo Leppänen
22434:
22435:
22436:
22437:
22438: 71 088100408M
22439: 562 1981 vp.
22440:
22441: Raha-asia-aloite n:o 522
22442:
22443:
22444:
22445:
22446: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta luokkien oppilas-
22447: määrien alentamiseksi
22448:
22449:
22450: Eduskunnalle
22451:
22452: Koululaitoksessamme syntyy monenlaisia vai- tuisi, jos luokkien kokoja nykyisestään alennet-
22453: keuksia, koska koululuokat ovat useasti liian taisiin.
22454: suuria. Kurinpidolliset asiat ovat usein ongel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22455: mallisia. Oppimistehokkuus muodostuu hei- taen,
22456: koksi. Erityisryhmien muodostuminen on myös
22457: vaikeaa, koska erikoisempiin, harvempien va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22458: litsemiin ryhmiin ei löydy tarpeeksi osanotta- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22459: jia. markkaa luokkien oppilasmäärien alen-
22460: Opettajien kohdalla on myös nykyisin usein tamiseksi.
22461: vaikea työllisyystilanne, joka osaltaan helpot-
22462: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22463:
22464: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22465: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22466: Urpo Leppänen
22467: 1981 vp. S63
22468:
22469: Raha-asia-aloite n:o 523
22470:
22471:
22472:
22473:
22474: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kyläkoulujen vähim-
22475: mäisoppilasmäärien alentamiseen
22476:
22477:
22478: Eduskunnalle
22479:
22480: Kyläkoulu on kaikinpuolisesti paras ratkaisu mahdollisuuksia, jotta myös nuoret lapsia syn-
22481: niin opintien ensiaskelten ottajan turvallisuu- nyttävät ihmiset saisivat kylissä toimeentulonsa.
22482: den kannalta kuin myös koko kyläkunnan kan- Ennen kaikkea on koulujen jatkamiseen tarvit-
22483: nalta, sillä kylä ilman koulua on kuin keskuk- tavia oppilasmääriä edelleen alennettava, jotta
22484: sensa, sydämensä menettänyt. Kyläkoulustahan säästyttäisiin ikäviltä kyläkoulujen lakkauttami-
22485: säteilee monenlaisia vaikutteita ympäristön elä- silta.
22486: mään, siellä voidaan kokoontua erilaisten har- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22487: rastusten merkeissä, mikä osaltaan lisää kylä- taen,
22488: läisten yhteenkuuluvaisuuden henkeä ja auttaa
22489: myös viihtymään paremmin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22490: Kuitenkin yhä useammin joudutaan kylä- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22491: kouluja lopettamaan. Tämän vuoksi olisi teh- markkaa kyläkoulujen lakkauttamisen
22492: tävä kaikki mahdollinen näiden koulujen toi- estämiseksi vähimmäisoppilasmäärää
22493: minnan jatkamiseksi. Kyliin olisi luotava työ- alentamalla.
22494: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22495:
22496: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22497: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22498: Urpo Leppänen
22499: 564 1981 vp.
22500:
22501: Raha-asia-aloite n:o 524
22502:
22503:
22504:
22505:
22506: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoululaisten
22507: koulukyyditykseen oikeuttavan kilometrimäärän alentamiseksi
22508:
22509:
22510: Eduskunnalle
22511:
22512: Nykyisin lasten koulutie on tullut yhä vaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22513: rallisemmaksi jatkuvasti lisääntyvän liikenteen taen,
22514: aiheuttaman vaaran vl:toksi. Siksi on perin vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22515: rallista kulkea kapeilla teillä hyvin usein vielä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
22516: pimeässä. Erityisesti nuorimmat koululaiset 29.46.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
22517: ovat vaaroille alttiina. Siksi olisikin nykyistä peruskoululaisten koulukyydityksiin oi-
22518: kyyditysjärjestelmää muutettava niin, että 3 keuttavan koulumatkan kolmeen ( 3) ki-
22519: km:stä lähtien voitaisiin kyyditä lapsia kouluun lometriin alentamisesta johtuviin lisä-
22520: nykyisen 5 km:n sijasta. kustannuksiin.
22521: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22522:
22523: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22524: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22525: Urpo Leppänen
22526: 1981 vp. 565
22527:
22528: Raha-asia-aloite n:o 525
22529:
22530:
22531:
22532:
22533: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta turkisompelimolin-
22534: jan perustamiseen Kihniön kotiteollisuuskouluun
22535:
22536:
22537: Eduskunnalle
22538:
22539: Kihniön kotiteollisuuskoulun yhteydessä ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22540: vien kudonta- ja ompeluosastojen avulla tai pe- 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
22541: rustamalla kokonaan oma turkisompelimolinja markan määrärahan turkisompelimolin-
22542: olisi jatkettava ja kehitettävä turkisompelimo- jan perustamiseksi Kihniön kotiteolli-
22543: koulutusta. suuskouluun.
22544: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22545: nioittaen,
22546: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22547:
22548: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22549: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22550: Urpo Leppänen
22551: 566 1981 vp.
22552:
22553: Raha-asia-aloite n:o 526
22554:
22555:
22556:
22557:
22558: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltoalan
22559: opiskelijoiden suojavaatteiden hankkimiseen
22560:
22561:
22562: Eduskunnalle
22563:
22564: Maamme sairaanhoitolaitoksissa siirryttiin Näkemyksemme mukaan budjetoitava sum-
22565: vuoden 1978 loppuun mennessä järjestelmään, ma pukujen hankkimisen osalta olisi noin 2,5
22566: jossa työnantaja ( sairaanhoitolaitokset) kustan- miljoonaa markkaa. Terveydenhuoltoalan opis-
22567: taa ja huoltaa työntekijöittensä suojavaatteet. kelijoita on koulutuksessa vuosittain noin
22568: Samalla lopetettiin pukurahan maksaminen ter- 12 500 ja jokainen heistä tarvitsee opiskelu-
22569: veydenhuoltohenkilöstölle. aikana keskimäärin 4 työpukua. Pukujen kap-
22570: Terveydenhuoltoalan opiskelijat jäivät kuiten- palehankintahinta on noin 50 markkaa. Tämän
22571: kin kokonaan suojavaate-edun ulkopuolelle. lisäksi joudutaan budjetoimaan jonkin verran
22572: Opiskelijat hankkivat ja huoltavat suojavaat- myös pukujen huoltoon.
22573: teensa edelleen itse. Näkemyksemme mukaan kyseinen summa
22574: Suomen Sairaanhoito-oppilaitosten Oppilas- voitaisiin· budjetoida valtion sairaanhoito-oppi-
22575: kuntien Liiton mielestä nykyinen tilanne on laitosten määrärahoihin ja ammattikasvatushal-
22576: erittäin epäoikeudenmukainen ja järjetön, kos- litus. huolehtisi niiden jaosta ja valvoisi raho-
22577: ka ammattiin valmistumisen jälkeen opiskelu- jen käyttöä.
22578: aikana hankitut työpuvut jäävät tarpeettomiksi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22579: työnantajan kustantaessa suojavaatteet työnte- taen,
22580: kijöille. Suojavaatteiden hankkiminen muodos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22581: taa huomattavan !oven muutenkin pieniin ja 1982 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
22582: riintämättömiin opintolainoihin. Voidaan myös markkaa terveydenhuoltoalan opiskeli-
22583: puhua kansantaloudellisesta tappiosta. joiden suojavaatteiden hankkimiseen.
22584: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22585:
22586: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22587: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22588: Urpo Leppänen
22589: 1981 vp. 567
22590:
22591: Raha-asia-aloite n:o 527
22592:
22593:
22594:
22595:
22596: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta }yllin leirikeskuk-
22597: sen rakentamiseksi Honkajoelle
22598:
22599:
22600: Eduskunnalle
22601:
22602: Honkajoelle tarvitaan paikka, jossa leirien, jen Jaqestannseen. Talvisin paikka olisi hiihtä-
22603: erilaisten kokoontumisten, illanviettojen sekä jien viikonloppuleirien käytössä, Honkajoella on
22604: urheilu- ja liikuntatilaisuuksien järjestäminen on nuorten hiihtoinnostus erittäin voimakasta, mis-
22605: mahdollista. tä osoituksena Satakunnan piirin Hopeasompa-
22606: Jyllin leirikeskus keitto- ja peseytymismah- kilpailujen voittaminen kahtena vuonna ( 1978
22607: dollisuuksineen sekä erinomaisine liikunnanhar- ja 1979) peräkkäin.
22608: rastamispaikkoineen (uimaranta, pallokenttä, Nuorisoyhdistyksiä leirikeskus palvelisi ym-
22609: kuntorata) korjaisi nyt olemassa olevia puuttei- päri vuoden kokoontumi:s- ja illanviettopaikka-
22610: ta huomattavasti. na. Leirikeskuksen myötä nuorisoyhdistyksille
22611: Hallintokunnista leirikeskusta tulisivat käyt- tarjoutuisi entistä parempi mahdollisuus järjes-
22612: tämään leiritarkoitukseen ainakin nuoriso-, ur- tää yhteisiä kokoontumisia ympäristökuntien
22613: heilu-, sosiaali- ja raittiuslautakunnat. Kysymyk- nuorten kanssa. Talvisin, jolloin leiri:käyttö olisi
22614: seen tulisivat lasten- ja nuortenleirit, erityiset vähäisempää, tila olisi yhdistysten kerhojen käy-
22615: liikuntaleirit ja viikonloppuisin olevat perhelei- tettävissä.
22616: rit. Hallintokuntien muusta käytöstä on muis- Luonnollisesti ]yllin leirikeskus olisi mui-
22617: tettava urheilulautakunnan uimakoulut, johon denkin yhdistysten kuin nuorisoyhdistysten ja
22618: käyttöön ]yllin leirikeskuksen ranta erinomai- urheiluseuran käytettävissä.
22619: sesti soveltuu. On syytä huomata, että Honka- Seurakunnalla on tarvetta leiripaikkaan, jossa
22620: joen alueella ei ole muuta vesistöä kuin Kar- voisi pitää leiririppikouluja, lasten-, .. rttiorten-
22621: vianjoki, ja näin ollen kunnollisista uimaopetus- ja vanhustenleirejä. Seurakunnalla olisi leiri-
22622: paikoista on puutetta. keskukselle myös ympärivuotista käyttöä eri-
22623: Lisäksi urheilulautakunnan urheilukoulun pi- laisten ryhmien kokoontumisia varten (esim.
22624: topaikaksi leirikeskus pallokenttineen soveltuisi vanhusten- ja nuortenpiirit).
22625: hyvin. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22626: Järjestöistä leirikeskusta tulisivat lähinnä taen,
22627: käyttämään urheiluseura sekä paikalliset nuori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22628: soyhdistykset (6 kappaletta) . 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
22629: Kesäisin urheiluseura käyttäisi aluetta palloi- markkaa ]yllin leirikeskuksen rakenta-
22630: luun sekä suunnistusharjoitusten ja -kilpailu- miseksi Honkajoelle.
22631: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22632:
22633: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22634: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22635: 568 1981 vp.
22636:
22637: Raha-asia-aloite n:o 528
22638:
22639:
22640:
22641:
22642: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementar-
22643: kastuslaitoksen rakentamiseksi Kokemäelle
22644:
22645:
22646: Eduskunnalle
22647:
22648: Kokemäen kaupunki on äskettäin ostanut 24 hyvät. Kokemäen kaupungin varaama paikka
22649: ha:n maa-alueen aivan keskustaajaman läheisyy- siementarkastuslaitokselle on myös erittäin hy-
22650: destä. Tämän maa-alueen kaupunki on tarjon- vä.
22651: nut Valtion siementarkastuslaitoksen sijainti- Satakunnasta tulee 37 % koko maan siemen-
22652: paikaksi. Kaupunki on valmis luovuttamaan tuotannosta. Kokemäen alueella on siemenen
22653: alueen normaalilla viljelysmaan hinnalla. Val- itävyys parempi kuin savialueilla Loimaan ym-
22654: tion siementarkastuslaitoksen johdon ilmoituk- päristössä, missä kuivuus tahtoo häiri:tä kas-
22655: sen mukaan em. alue täyttää mm. sijaintinsa ja vustoa, jonka olisi lähdettävä tasaisesti liik-
22656: maaperänsä puolesta siementarkastuslaitoksen keelle, jotta saataisiin hyvää siementä. Lisäksi
22657: asettamat toiveet. Kokemäellä on jo Risteen valtion viljavarasto.
22658: Asiantuntijoiden selvityksiin perustuen ( mm. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22659: Satakunnan seutukaavaliiton selvitys) asiallisin taen,
22660: perustein tarkasteltuna Valtion siementarkas-
22661: tuslaitoksen parhaana sijaintipaikkana on nähty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22662: Kokemäki. Kokemäki ei tosin kuulu ensimmäi- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22663: seen kasvinviljelyvyöhykkeeseen, mutta viljely- markkaa Valtion siementarkastuslaitok-
22664: olosuhteet Kokemäenjokilaaksossa ovat erittäin sen rakentamiseksi Kokemäelle.
22665: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22666:
22667: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22668: 1981 vp. 569
22669:
22670: Raha-asia-aloite n:o 529
22671:
22672:
22673:
22674:
22675: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta työhevoskannan
22676: lisäämiseen
22677:
22678:
22679: Eduskunnalle
22680:
22681: Energiakriisin seurauksena on kotimainen kantaa maassamme voimakkaasti nostettava ja
22682: energia ja muu tuotanto tullut tärkeäksi kan- sitä varten olisi saatava valtion budjettiin
22683: santaloutemme kannalta. Maamme työhevoskan- avustusta.
22684: ta on laskenut aikaisemmasta useasta sadasta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22685: tuhannesta nykyiseen 29 OOO:een, vaikka nimen-
22686: omaan metsätöissä hevonen olisi ympäristöys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22687: tävällisempi kuljetusväline kuin nykyiset suu- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22688: ret metsäkoneet. Tämän vuoksi ja kotimaisen markkaa työhevoskannan lisäämiseksi.
22689: energian käytön lisäämiseksi olisi työhevos-
22690: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22691:
22692: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22693: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22694: Urpo Leppänen
22695:
22696:
22697:
22698:
22699: 72 088100408M
22700: 570 1981 vp.
22701:
22702: Raha-asia-aloite n: o 530
22703:
22704:
22705:
22706:
22707: Jo\ltsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta keskuskalanviljely-
22708: laitoksen perustamiseen Pohjois-Satakuntaan
22709:
22710:
22711: Eduskunnalle
22712:
22713: Koska Pohjois-Satakunta on vesirikasta eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22714: alueella ole kalanviljelylaitosta, niin olisi täl-
22715: lainen laitos saatava aikaan. On suoranainen että Eduskunta ottaisi valtion vuodm
22716: häpeä, että tuhatjärvien maahan tuodaan vuo- 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
22717: sittain useita satoja miljoonia kiloja kalaa, kun markan määrärahan keskuskalanviljely-
22718: kotimainen tuotanto on vain noin 100 miljoo- laitoksen perustamiseksi Pohjois-Sata-
22719: naa. kiloa. Ja kuitenkin Suomessa olisi erin- kuntaan.
22720: omaiset luontaiset edellytykset kalanjalostustoi-
22721: minnan harjoittamiseksi.
22722: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22723:
22724: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22725: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22726: Urpo Leppänen
22727: 1981 vp. 571
22728:
22729: Raha-asia-aloite n:o 531
22730:
22731:
22732:
22733:
22734: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen per-
22735: kaamiseen Lankosken ja jokisuun välillä
22736:
22737:
22738: Eduskunnalle
22739:
22740: Viime vuosina on havaittu, että Karvianjoen jo punnittu ja suunnitelmia on laadittu joen
22741: suupuoli on huolestuttavassa määrin madaltu- alajuoksun ruoppaamiseksi Lankoskesta. mereen
22742: nut- Kun vesistön virtaama-alue on laaja, niin asti.
22743: se kerää vuosien mittaan lietettä aina joen lat- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22744: vailta alkaen. Liete kerääntyy alajuoksun osalle,
22745: madaltaa joen syvyyttä ja lisää tulvavaaroja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22746: laajasti kok() vesistön alueella. Niinpä Karvian- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
22747: joen alajuoksulla joutuu vuosittain tulvien peit- kan arviomäärärahan Karvianjoen per-
22748: tämäksi noin 600 ha peltoa. kaamiseksi Lankoskesta mereen tulva-
22749: Tämän tulvan estämiseksi on joen alajuoksu vahinkojen estämiseksi.
22750: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22751:
22752: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22753: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22754: Urpo Leppänen
22755: 572 1981 vp.
22756:
22757: Raha-asia-aloite n:o 532
22758:
22759:
22760:
22761:
22762: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Pitäjänojan perkaa-
22763: miseen Kankaanpäässä
22764:
22765:
22766: Eduskunnalle
22767:
22768: Kankaanpään Kankaanjärvestä laskee joki, joenvarsipelloilla. Jotta tulvista päästäisiin, tar-
22769: jota kutsutaan Pitäjänojaksi, Karvianjokeen. vitsisi Pitäjänoja kunnollisen ruoppauksen.
22770: Joki on vuosikymmenien kuluessa pahoin tuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22771: kiutunut, koska Kankaanjärveen ovat aikaisem-
22772: min ennen puhdistuslaitoksen olemassaoloa las- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22773: keneet kaikki Kankaanpään jätevedet. Joen tuk- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
22774: koisuudesta johtuvat lähes vuosittain tulvat kan määrärahan Pitäjänojan perkaami-
22775: seksi Kankaanpäässä.
22776: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22777:
22778: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22779: Urho Pohto ]. Juhani Kortesalmi
22780: Urpo Leppänen
22781: 1981 vp. 573
22782:
22783: Raha-asia-aloite n:o 533
22784:
22785:
22786:
22787:
22788: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maitotaloustuottei-
22789: den käytön edistämiseen
22790:
22791:
22792: Eduskunnalle
22793:
22794: Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme lat, vankilat, varuskunnat, päiväkodit, virastot
22795: olisi liikatuotantoa maitotaloustuotteiden koh- jne. Myös valistustyötä tarvittaisiin, jotta kan-
22796: dalla. Tämä ei pidä paikkaansa, koska maa- salaiset oppisivat ymmärtämään erilaisten mai-
22797: hamme tuodaan ravintorasvoja margariinien totaloustuotteiden ravintoarvot ja sen, mitenkä
22798: valmistamista varten enemmän kuin mitä maas- niitä voidaan monipuolisesti käyttää ja niiden
22799: tamme viedään voita ulkomaille. Kuitenkin tä- kulutusta lisätä esimerkiksi juuri juustojen, ju-
22800: män johdosta on maassamme ruvettu kerää- gurttien, viilien ja muiden tuotteiden kohdalla.
22801: mään markkinoimismaksuja, jotka rasittavat en- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22802: nestäänkin ahdinkotilanteessa olevia perheitä taen,
22803: ja pienviljelijöitä. Jotta markkinoimismaksujen
22804: keräämisestä voitaisiin välttyä, olisi kaikin mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22805: dollisin keinoin edistettävä kotimaisten maito- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
22806: taloustuotteiden käyttöä, ja tässä olisi nimen- markkaa maitotaloustuotteiden käytön
22807: omaan lisättävä maitotaloustuotteita erilaisten edistämiseksi yhteiskunnan eri laitoksis-
22808: yhteiskunnan laitosten ruokavalioissa, jolloin tu- sa ja käyttöä lisäävän valistustoiminnan
22809: levat kysymykseen esimerkiksi koulut, sairaa- tehostamiseksi.
22810: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22811:
22812: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22813: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22814: Urpo Leppänen
22815: 574 1981 vp.
22816:
22817: Raha-asia-aloite n:o 534
22818:
22819:
22820:
22821:
22822: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja
22823: vesirakennuspiirin perustamiseen
22824:
22825:
22826: Eduskunnalle
22827:
22828: Satakunnan oman tiepiirin perustamista puol- sessä piirissä on 9 100, joista noin puolet Sata-
22829: tavat monet seikat. TVL:n Turun piiriä sano- kunnassa. Liikennetiheys on maan suurimpia
22830: taan liian suureksi. Siihen kuuluu kaikkiaan 26 Satakunnassa.
22831: tiemestaripiiriä, kun piireissä on keskimäärin Jos tarkastellaan piirin työntekijämäärää ja
22832: vain 12 tiemestaripiiriä. Lisäksi satakuntalaiset konekantaa, säilyisi Satakunnan tiepiiri edel-
22833: ovat jatkuvasti jääneet toiselle sijalle piirin leen elinkelpoisena. Turun piirissä on 1 600
22834: määrärahoja jaettaessa. Esimerkiksi tulevan ke- työntekijää, joista vajaa puolet Satakunnassa.
22835: sän päällystysohjelmassa Satakunta saa 35 kilo- Koneyksiköitä on 346, joista 173 Satakun-
22836: metriä uutta tienpäällystettä, Varsinais-Suomi nassa.
22837: sen sijaan 140 kilometriä. Näinkin asiaa tarkasteltuna ovat perusteet
22838: Satakunnassa on jo hyvät ja nykyaikaiset omalle tiepiirille olemassa.
22839: varastotilat, jotka soveltuisivat piirivaraston tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22840: peisiin. Porissa on oma pieni suunnittelutoi- nioittavasti,
22841: misto ja TVH:n oma toimisto. Kovinkaan pal-
22842: joa ei tarvittaisi enää lisää, jotta tiepiirin orga- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22843: nisaatio tulisi toimivaksi. 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22844: Mikäli Satakunnan tiepiiri toteutuisi, kuuluisi markan määrärahan Satakunnan tie- ja
22845: siihen 13 tiemestaripiiriä eli enemmän kuin vesirakennuspiirin perustamisen aloitta-
22846: piireissä keskimäärin on. Tiekilometrejä nykyi- miseksi.
22847: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22848:
22849: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22850: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22851: Urpo Leppänen
22852: 1981 vp. 575
22853:
22854: Raha-asia-aloite n:o 535
22855:
22856:
22857:
22858:
22859: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen sivu-
22860: tukikohdan rakentamiseksi Huittisten tiemestaripiiriin
22861:
22862:
22863: Eduskunnalle
22864:
22865: Punkalaitumen kunta myi 13. 12. 1979 Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22866: men valtiolle 1,2730 ha:n suuruisen määräalan 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
22867: Huittisten tiemestaripiirin Punkalaitumen sivu- markkaa Punkalaitumen sivutukikohdan
22868: tukikohdan rakentamiseen. rakentamiseksi Huittisten tiemestari pii-
22869: Esitämme, että rakentamiseen tarvittava mää- riin.
22870: räraha otetaan valtion budjettiin vuodelle 1982.
22871: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22872: taen,
22873: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22874:
22875: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22876: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22877: Urpo Leppänen
22878: 576 1981 vp.
22879:
22880: Raha-asia-aloite n:o 536
22881:
22882:
22883:
22884:
22885: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta sorapintaisten maan-
22886: teiden uudelleenrakentamiseen
22887:
22888:
22889: Eduskunnalle
22890:
22891: Valtio on vuonna 1979 kerännyt veroja ja 22,5 miljoonaa markkaa lisärahaa, autoilijat
22892: maksuja tieliikenteestä noin 5 358 000 000 säästäisivät vähentyneinä polttoainekustannuksi-
22893: markkaa ja. samanaikaisesti valtion menot tie- lla 45 miljoonaa markkaa.
22894: liikenteestä ovat olleet 2 177 000 000 markkaa. Tiemäärärahat ovat myös tärkeä aluepoliitti-
22895: Vaikkei näitä lukuja pidäkään suoraan verrata nen kysymys. Sorateiden uudet parannusmäärä-
22896: toisiinsa, olisi kuitenkin teiden rakentamiseen rahat merkitsisivät kehitysalueiden tiemäärära-
22897: ja kunnossapitämiseen osoitettava entistä enem- hojen kasvua ja näin saataisiin tarvittavaa piris-
22898: män varoja, koska tutkimuksissa on tullut ilmi, tysruisketta autioituvalle maaseudullemme.
22899: että soratiet tuottavat lisäkuluja myös lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22900: tyneiden polttoainekulujen muodossa. Mitä nioittaen,
22901: huonompikuntoinen soratie on, sitä enemmän
22902: polttoainetta kuluu. Suomessa on 40 000 km että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22903: sorapintaisia teitä, joista valtaosa enintään vält- 1982 tulo- ja menoarvioon 22 500 000
22904: täviksi luokiteltavia. Tutkimuksissa on lasket- markkaa sorapintaisten maanteiden
22905: tu, että jos tienhoitokustannuksiin uhrattaisiin uudelleenrakentamista varten.
22906: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22907:
22908: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22909: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22910: Urpo Leppänen
22911: 1981 vp. 577
22912:
22913: Raha-asia-aloite n:o 537
22914:
22915:
22916:
22917:
22918: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lyhyemmiin tieyhtey-
22919: den aikaansaamiseen Etelä-Pohjanmaalta Helsingin suuntaan
22920:
22921:
22922: Eduskunnalle
22923:
22924: Ns. Pohjanmaan ja Satakunnan tie Kauha- myös rakennettava, mutta sen ei tarvitsisi vält-
22925: joelta Honkajoen, Kankaanpään ja Lavian kautta tämättä olla yhteydessä Pohjanmaan-Satakun-
22926: Vammalaan ja Punkalaitumelle ja edelleen· Hel- nan tiehankkeeseen ja se voisi toteutua pikai-
22927: singin tielle Murronharjuun on tärkeä koko sesti ilman s~täkin.
22928: alueelle ja lyhentää alueen yhteyksiä Helsinkiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunc
22929: kymmeniä kilometrejä. Siksi ~tie olisikin laadit- nioittavasti,
22930: tava mahdollisimman suoraksi.
22931: Ti~:itä rakennetaan parast' aikaa Kankaanpään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22932: ja Lavian Susikosken välillä. Laviasta eteenpäin 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22933: on lyhin yhteys suoraan Suodenniemen Puta- markan määrärahan lyhyemmän tieyh-
22934: jaan, josta edelleen suoraan Vammalaan ja teyden rakentamiseksi Etelä-Pohjan-
22935: edelleen Punkalaitumelle ja Helsingin tielle maalta Helsingin tielle Honkajoen 1 Kan-
22936: Murronharjuun. Nykyisin suunnitteilla oleva kaanpään, Lavian, Suodenniemen, Pu"
22937: tieyhteys Laviasta Kiikoisiin ja Kiikkaan on tajan, Vammalan, Punkalaitumen ja
22938: myös huonojen tieyhteyksien !takana ja on Murronharjun kautta.
22939: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22940:
22941: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22942: Urho Pohto Urpo Leppänen
22943: Pekka Vennamo
22944:
22945:
22946:
22947:
22948: 73 088100408M
22949: 578 1981 vp.
22950:
22951: Raha-asia-aloite n:o 538
22952:
22953:
22954:
22955:
22956: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
22957: miseen välillä Alahonkajoki-Pyntäinen
22958:
22959:
22960: Eduskunnalle
22961:
22962: Kuljetukset Kankaanpään ja Siikaisten sekä timuksia. Tämän johdosta olisi ko. tie raken-
22963: Merikarvian välillä ovat lisääntyneet suuresti. nettava uudelleen kestopäällysteiseksi. Kun
22964: Tämä on johtunut alueen turvevarojen hyödyn- alueella on myös hyväpohjaista kangasmaastoa,
22965: tämisestä sekä Siikaisten Otamon kalkkikai- ei tien rakentaminen muodostuisi kovinkaan
22966: voksesta. Ennestään alueella on ollut jo ras- vaikeaksi eikä kalliiksi.
22967: kasta puutavaraliikennettä, koska Merikarvias- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22968: sa sijahsee satama. Nykyisin on lisäksi Kan-
22969: kaanpäällä ja Merikarvialla yhteinen vaatetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22970: alan tehdas Reima, joka myös lisää paikkakun- den 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
22971: tien välistä liikennettä päivittäin. markan määrärahan maantien rakenta-
22972: Kun Kankaanpään Alahonkajoelta Siikaisten misen aloittamiseksi välille Alahonka-
22973: Pyntäisiin on heikkokuntoinen soratie, ei se joki-Pyntäinen.
22974: enää vastaa nykyajan liikenteen asettamia vaa-
22975: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22976:
22977: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22978: Urho Pohto Urpo Leppänen
22979: Pekka Vennamo
22980: 1981 vp. 579
22981:
22982: Raha-asia-aloite n:o 539
22983:
22984:
22985:
22986:
22987: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
22988: miseen välillä Ahlainen-Merikarvia
22989:
22990:
22991: Eduskunnalle
22992:
22993: Porissa on suunnitteilla ns. pohjoinen sata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22994: matie, joka kulkisi Tahkoluodon satamasta saa- nioittavasti,
22995: riston kautta Ahlaisiin. Ns. rantatie Ahlaisista
22996: Merikarviaan kulkee tiheästi asutun alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22997: halki ja sen käyttöä lisää merenrannan runsas 1982 tulo- ;a menoarvioon 500 000 mar-
22998: huvila-asutus. Kun tämä rantatie on erittäin kan määrärahan maantien rakentamisen
22999: mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen, olisi aloittamiseksi välillä Ahlainen-Meri-
23000: täma tie rakennettava uudestaan, jotta myös tä- karvia ns. rantatim kohdalle.
23001: män alueen asukkaiden kulkumahdollisuudet
23002: saataisiin nykyajan vaatimuksia vastaaviksi.
23003: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23004:
23005: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23006: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23007: Urpo Leppänen
23008: 580 1981 vp.
23009:
23010: Raha-asia-aloite n:o 540
23011:
23012:
23013:
23014:
23015: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurakosken-Pane-
23016: lian maantien perusparannukseen
23017:
23018:
23019: Eduskunnalle
23020:
23021: Kiukaisten kunnan alueella oleva teollisuus raskaan liikenteen lisäksi on huomioitava myös-
23022: sijoittuu pääasiassa kunnan toiseen päätaaja- kin ao. tietä käyttävä työssäkäynti- ja muu lii-
23023: maan Paneliaan. Siellä sijaitsevat mm. Jaakko kenne.
23024: Tehtaat, Jaakko-Tuote Oy, Oy Finnbrass Ab, Paneliassa olevat edellä mainitut yritykset
23025: Panelian Koneliike, Hakalan Konepaja, Harja- ovat useissa eri yhteyksissä korostaneet tieyh-
23026: vallan. Saha sekä uusimpana toimintaansa aloit- teyden parantamista ja joissakin tapauksissa se
23027: televana rakennusHirnoja valmistava Emmer Oy. on asetettu ehdoksi yl'itystoiminnan laajentumi-
23028: Edellä mainitut teollisuuslaitokset edustavat selle. Mielestämme pitäisi saada pikaisesti tut-
23029: kevyttä ja keskiraskasta metalliteollisuutta, kituksi, mi·kä olisi oikea ja käyttökelpoisin tie-
23030: puunjalostusteollisuutta sekä liimateollisuutta. suunta Eurakoskelta Paneliaan ja tämän jälkeen
23031: Raaka-aineiden sekä valmiiden tuotteiden kul- laatia nopeasti yksityiskohtaiset suunnitelmat,
23032: jetukset tapahtuvat maan:teitse autokuljetuksia jonka jälkeen kunnan toimesta voitaisiin aloittaa
23033: hyväksi käyttäen. Tällä hetkellä ei ole tiedos- toimenpiteet hankkeen eteenpäin viemiseksi sen
23034: samme niitä tonnimääriä; joita vuosittain tällä rahoittamista ajatellen.
23035: tavoin kuljetetaan, mutta sen sijaan tiedämme, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23036: et:tä ·raskaan liikenteen määrä Paneliaan johta- taen,
23037: valla "jokiahteen" tiellä on erittäin suuri. Tien että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23038: linjaus sekä sen kunto ei läheskään vastaa sitä den 1982 tulo- ;a menoarvioon 500 000
23039: käyttömäärää, joka tiellä tällä hetkellä on. Itse markkaa Eurakosken-Panelian maan-
23040: PaneHan taajamassa asuu noin 900 henkeä sekä tien perusparantamiseksi.
23041: Panelian asemalla noin 700 henkeä. Näin ollen
23042: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
23043:
23044: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23045: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23046: Urpo Leppänen
23047: 1981 vp. 581
23048:
23049: Raha-asia-aloite n:o 541
23050:
23051:
23052:
23053:
23054: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
23055: välille Kuvaskangas - Isojoen raja
23056:
23057:
23058: Eduskunnalle
23059:
23060: Isojoen-Kuvaskankaan tiestä on vuoden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23061: 1982 budjettiin saatu välille Isojoki-Merikar- taen,
23062: vian raja tienrakentamisrahaa 120 000 mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23063: kaa. Tien Merikarvian puoleiselle osalle ei sen 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
23064: sijaan ole annettu määrärahaa, vaikka tie ko- markkaa tien rakentamiseksi välille Ku-
23065: konaisuudessaan Kuvaskankaalle saakka olisi vaskangas- Isojoen raja.
23066: nopean rakentamisen tarpeessa semminkin kun
23067: myös työttömyys Merikarvialla on korkea.
23068: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
23069:
23070: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23071: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23072: Urpo Leppänen
23073: 582 1981 vp.
23074:
23075: Raha-asia-aloite n:o 542
23076:
23077:
23078:
23079:
23080: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden raken-
23081: tamiseksi ns. Järvi-Suomen tieltä Parkanoo asemalle
23082:
23083:
23084: Eduskunnalle
23085:
23086: Pirkanmaan Maakuntaliitto on tehnyt .liiken- hiin, koska vanha Haapamäen-Potin rata-
23087: neministeriölle esityksen tieyhteyden aikaansaa- pohja on valtion omistuksessa ja
23088: miseksi Järvi-Suomen tieltä Parkanoo asemalle. - saataisiin linja-autoliikenne pikalinjalla
23089: Maakuntaliitto on esittänyt tielinjaa Rännäris- Pori-Jyväskylä kulkemaan Parkanoo aseman
23090: tä Parkanoo asemalle. kautta kuten monien muidenkin linjojen linja-
23091: Kuitenkin tielinjalle on olemassa parempi autot.
23092: vaihtoehto. Järvi-Suomen tieltä, siis Kihniön- Järvi-Suomen tieltä, Harjulan lavan koh-
23093: Virtain tieltä Harjulan lavan kohdalta lähtevän dalta lähtevä tievaihtoehto on taloudellisesti
23094: Harjulan-Isokankaan yksityistien pohjaa hy- edullisempi kuin Rännärin risteyksestä suun-
23095: väksi käyttäen Isokankaan pysäkille, josta Po- niteltu tie, koska Harjulan-Isokankaan väli
23096: rin-Haapamäen (Isokangas-Riuttaskorpi) on jo yksityistietä ja siitä jatke seuraisi vanhaa
23097: vanhaa radanpohjaa hyväksi käyttäen Parkanon jo valtion omistuksessa olevaa Porin-Haapa-
23098: asemalle. mäen rataa. Tiepohja olisi kuivaa helposti ra-
23099: kennettavaa kangasta ja lisäksi tie kulkisi asu-
23100: Tällä tielinjalla on seuraavat edut: tuksen kautta palvellen alueen ihmisiä. Rän-
23101: - palvelisi Linnankylän kylätaajamaa, närin tie tulisi kalliimmaksi, koska pohja on
23102: suota, jouduttaisiin vaaraotamaan ympäristön
23103: - edistäisi Pioneerivarikon kuljetuksia Keu- vesistöjen rauhaa eikä tien varrella ole lainkaan
23104: ruun suuntaan, asutusta.
23105: - lyhentäisi niiden kihniöläisten työnteki- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23106: jöiden työmatkaa, jotka käyvät töissä Parkanoo taen,
23107: asemalla tai puolustusvoimien Pioneerivarikolla, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23108: - lyhentäisi Virroilta ja Kihniöltä rautatie- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23109: asemalle kulkevien matkaa, markkaa tieyhteyden rakentamiseksi ns.
23110: - maan lunastaminen yksityisiltä jäisi vä- Järvi-Suomen tieltä Parkanon asemalle.
23111: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
23112:
23113: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23114: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23115: Urpo Leppänen
23116: 1981 vp. 583
23117:
23118: Raha-asia-aloite n:o 543
23119:
23120:
23121:
23122:
23123: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään-
23124: Suodenniemen maantien rakentamiseen välillä Kankaanpään
23125: raja- Taipaleen risteys
23126:
23127:
23128: Eduskunnalle
23129:
23130: Tieyhteys Kankaanpäästä Suodenniemelle pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23131: velee myös laajaa kautltakulkuliikennettä Kan-
23132: kaanpään suunnasta Vammalan alueelle ja yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23133: tenä erittäin runsaasti käytettynä vaihtoehtona 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23134: myös Tampereen alueelle. Tie on Kankaanpään 31.24.77 500 000 markan määrärahan
23135: puolella rakennettu ja päällystetty, nyt myös Kankaanpään-Suodenniemen maantien
23136: Suodenniemeltä Taipaleen risteykseen tie on rakentamisen aloittamiseksi välillä Kan-
23137: työn alla. Näin ollen tieyhteydestä jää tämän kaanpään raja- Taipaleen risteys.
23138: jälkeen heikkokuntoiseksi väli Taipale- Kan-
23139: kaanpään raja, joka olisi näin ollen saatava
23140: pikaisesti rakennetuksi.
23141: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23142:
23143: Anssi Joutsenlahti Pekka Venamo
23144: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23145: Urpo Leppänen
23146: 584 1981 vp.
23147:
23148: Raha-asia-aloite n:o 544
23149:
23150:
23151:
23152:
23153: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
23154: miseen välillä Kankaanpää-Verttuu-Tuunajärvi-Kairila-
23155: Lassila-Noormarkku
23156:
23157:
23158: Eduskunnalle
23159:
23160: Tieyhteys Kankaanpään kaupungista Pomar- Noormarkun keskustaan, jotta alueen heikot
23161: kun Tuunajärvelle ja Noormarkun Kaitilaan ja tieolot saataisiin kuntoon ja myös vaikeaa työl-
23162: Lassilaan ovat heikohkot. Samoin näistä kylistä lisyyskysymystä voitaisiin helpottaa.
23163: maantieyhteys Noormarkun keskustaan on heik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23164: kojen ja mutkaisten teiden varassa. Kun lisäksi nioittavasti,
23165: näissä kylissä sijaitsee kaksi huomattavaa saha-
23166: laitosta, joista on puutavaraliikennettä Porin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23167: suuntaan, jonne lyhin yhteys on Noormarkun 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23168: kautta, olisi rakennettava maantie Kankaan- 31.24.77 500 000 markan määrärahan
23169: päästä Verttuun tien - kaupungin omistaman maantien rakentamisen aloittamiseksi
23170: Perkiön tien - Kaupin yksityistien kautta Po- välillä Kankaanpää - V erttuu - T uu-
23171: markun Tuunajärven kylään, josta edelleen najärvi - Kairila - Lassila - Noor-
23172: Noormarkun Kairiian ja Lassilan kylien kautta markku.
23173: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23174:
23175: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23176: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23177: Urpo Leppänen
23178: 1981 vp. 585
23179:
23180: Raha-asia-aloite n:o 545
23181:
23182:
23183:
23184:
23185: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
23186: miseen välillä Karvia-Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen-
23187: Tuorila
23188:
23189:
23190: Eduskunnalle
23191:
23192: Pohjois-Satakunnassa siJaitsee suuret turve- puun tienrakennus Karvian ja Parkanon kes-
23193: varat. Niiden hyväksikäyttöä ollaan jatkuvasti kusten välillä, jolloin tieyhteys parantuisi Tam-
23194: lisäämässä. Yhtenä esteenä ovat tällä hetkellä pereen-Vaasan tielle.
23195: alueen huonot tieolosuhteet. Yhteys Karviasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23196: rannikolle on raskaille turveautoille huonosti nioittavasti,
23197: soveltuvien teiden varassa.
23198: Tämän vuoksi olisikin tieyhteys Karvian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23199: Kautista rakennettava nykyajan vaatimuksia 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23200: vastaavaksi Honkajoen kirkonkylän, Pyntäisten, markan määrärahan maantien rakentami-
23201: Siikaisten kirkonkylän ja Merikarvian Tuotilan sen aloittamiseksi välillä Karvia-Hon-
23202: välille. Samoin olisi pikaisesti saatettava lop- kajoki-Pyntäinen-Siikainen-T uorila.
23203: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23204:
23205: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23206: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23207: Urpo Leppänen
23208:
23209:
23210:
23211:
23212: 74 088100408M
23213: 586 1981 vp.
23214:
23215: Raha-asia-aloite n:o 546
23216:
23217:
23218:
23219:
23220: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23221: seen välillä Kiikoinen-Kiikka
23222:
23223:
23224: Eduskunnalle
23225:
23226: Maantieyhteys välillä Lavia-Kiikoinen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23227: Kiikka on tärkeä ja nykyisellään kapea ja mut- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23228: kainen siitä huolimatta, että väli Lavia-Kii- 31.24.77 500 000 markan määrärahan
23229: koinen on juuri päällystetty. Alueen yhteydet maantien rakentamisen aloittamiseksi
23230: varsinkin Vammalan suuntaan ovat tärkeät ja välillä Kiikoinen-Kiikka.
23231: myös siksi olisi tie saatava rakennetuksi.
23232: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23233: nioittaen,
23234: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23235:
23236: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23237: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23238: Urpo Leppänen
23239: 1981 vp. 587
23240:
23241: Raha-asia-aloite n:o 547
23242:
23243:
23244:
23245:
23246: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennus-
23247: työn aloittamiseen välillä Luhalahti-Viljakkala
23248:
23249:
23250: Eduskunnalle
23251:
23252: Tieyhteys Tampereen-Vaasan tieltä Luha- kennevaikeuksia, koska kaupungin keskustaan
23253: lahden kautta Viljakkalaan on rakentamatta vä- on kymmenien kilometrien matka.
23254: lillä Luhalahti-Viljakkala, joka väli nykyisel- Näin ollen on erittäin asiallista rakentaa tie-
23255: lään on erittäin heikkokuntoinen jyrkkine mut- yhteys Luhalahti-Viljakkala.
23256: kineen ja mäkineen. Nykyaikaiselle liikenteelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23257: esim. tiellä sijaitseva pitkä Inkulan silta on jopa nioittaen,
23258: hengenvaarallinen.
23259: Tien vaikutuspiirissä on melkoisesti asutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23260: ta, jonka asiointi Hämeenkyrön ja Tampereen 1982 tulo- ia menoarvioon momentille
23261: suuntaan helpottuisi tien parannuttua huomat- 31.24.77 1 000 000 markan määrärahan
23262: tavasti. Muutenkin Kyrösjärven Luhalahden ja maantien rakennustyön aloittamiseksi
23263: Röyhiön puolella asuvilla ikaalislaisilla on lii- välillä Luhalahti-Viliakkala.
23264: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23265:
23266: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23267: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23268: Urpo Leppänen
23269: 588 1981 vp.
23270:
23271: Raha-asia-aloite n:o 548
23272:
23273:
23274:
23275:
23276: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennus-
23277: töihin välillä Noormarkku - Lavian Haunia
23278:
23279:
23280: Eduskunnalle
23281:
23282: Koska Satakunta on vaikeaa työttömyysaluet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23283: ta, olisi alueen tienrakentamiseen saatava myös nioittaen,
23284: työllistämisvaroja.
23285: Kankaanpään - Lavian Susikosken maantien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23286: rakentaminen on ajoitettu vahnistuvaksi jo v. 1982 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
23287: 1980. Toinen suuri tienrakennustyömaa välillä markkaa maantien rakennustyön aloit-
23288: Noormarkku - Lavian Haunia on ajoitettu al- tamiseksi välillä Noormarkku- Lavian
23289: kavaksi vasta 1983. Tämän vuoksi olisiko. tie- Haunia.
23290: työmaata kiirehdittävä alkamaan heti Lavian
23291: Susikosken - Kankaanpään tien valmistuttua.
23292: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23293:
23294: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23295: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23296: Urpo Leppänen
23297: 1981 vp. 589
23298:
23299: Raha-asia-aloite n:o 549
23300:
23301:
23302:
23303:
23304: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen-
23305: Kanteenmaan maantien rakentamiseksi asfalttibetonipäällys-
23306: teiseksi sisäänajotieksi
23307:
23308:
23309: Eduskunnalle
23310:
23311: Koska Punkalaidun on sivussa päätieverkos- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23312: tosta, niin keskustaajama olisi liitettävä Porin- taen,
23313: Helsingin kantatiehen kunnollisella tieyhtey- että Eduskunta ottaisi v,altion vuoden
23314: dellä. 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
23315: Esitämme, että rakentamisen suunnittelu markkaa Punkalaitumen~Kanteenmaan
23316: käynnistettäisiin. maantien rakentamiseksi asfalttibetoni-
23317: Suunnittelussa olisi otettava huomioon ns. päällysteiseksi sisäänajotieksi.
23318: Kanteenmaan risteyksen uudelleen järjestelyt
23319: liikenteen edellyttämällä tavalla.
23320: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
23321:
23322: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23323: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23324: Urpo Leppänen
23325: 590 1981 vp.
23326:
23327: Raha-asia-aloite n:o 550
23328:
23329:
23330:
23331:
23332: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden
23333: rakentamiseen välillä Suodenniemi-Putaja
23334:
23335:
23336: Eduskunnalle
23337:
23338: Lyhin tieyhteys Suodenniemen keskustasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23339: Porin-Tampereen tielle on Putajan kautta. Tie nioittavasti,
23340: on kuitenkin erittäin vaarallinen nykyaikaiselle
23341: liikenteelle mutkaisena, mäkisenä ja kapeana. että Eduskunta ottaisi valtion t'uoden
23342: Tämän vuoksi olisikin tie nopeasti saatava 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23343: liikennöitävään kuntoon uudelleenrakentamalla 31.24.77 JOO 000 markan määrärahan
23344: kyseinen tie. Samalla tie auttaisi Suodenniemen maantieyhteyden rakentamisen jatkami-
23345: yhteyksiä Vammalan kaupungin suuntaan. seksi välillä Suodenniemi-Putaja.
23346: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23347:
23348: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23349: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23350: Urpo Leppänen
23351: 1981 vp. 591
23352:
23353: Raha-asia-aloite n:o 551
23354:
23355:
23356:
23357:
23358: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen Tai-
23359: paleen ja Hämeenkyrön Vesajärven välisen maantien raken-
23360: tamiseen
23361:
23362:
23363: Eduskunnalle
23364:
23365: Paikalliset tieyhteydet Suodenniemeltä Hä- yhteydet Suodenniemen suunnasta parantuisivat
23366: meenkyrön suuntaan ovat heikontaisen tien va- huomattavasti Tampereen-Vaasan tielle.
23367: rassa. Kun nyt kuitenkin Suodenniemen kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23368: kustasta rakennetaan tie päällystyskuntoiseksi
23369: Taipaleen risteykseen saakka ja kun myös Hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23370: meenkyrössä rakennetaan parast'aikaa tietä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23371: Vesajärveltä Hämeenkyrön keskustaan T ampe- 31.24.77 500 000 markan määrärahan
23372: reen-Vaasan tielle, olisi myös väli Suodennie- Suodenniemen Taipaleen ja Hämeenky-
23373: men Taipale-Hämeenkyrön Vesajärvi saatava rön V esajärven välisen maantien raken-
23374: nopeasti rakennetuksi ja päällystetyksi, jolloin nustyön aloittamiseksi.
23375: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23376:
23377: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23378: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23379: Urpo Leppänen
23380: 592 1981 vp.
23381:
23382: Raha-asia-aloite n:o 552
23383:
23384:
23385:
23386:
23387: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23388: seen välillä Sävi-Vatula-Kilvakkala
23389:
23390:
23391: Eduskunnalle
23392:
23393: Suodenniemeltä on päällystetty tieyhteys Po- tulisi rakentaa jo olemassaolevia Suodenniemen
23394: rin-Tampereen tielle. Yhteys Hämeenkyröön - Sävin - Ikaalisten· V atulan - Kilvakkalan
23395: Tampereen-Vaasan tielle on myös saatavissa, teitä hyväksi käyttäen.
23396: samoin Kankaanpäähän melko lyhyin tienraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23397: tamistehtävin. nioittaen,
23398: Tieyhteydet Suodenniemeltä Ikaalisten kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23399: pungin suuntaan Tampereen-Vaasan tielle ovat 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23400: nykyisin pienten heikkokuntoisten teiden varas- 31.24.77 500 000 markan arviomäärära-
23401: sa. Siksi olisi myös tämä yhteys rakennettava han maantien rakentamisen aloittami-
23402: nykyaikaiseksi kestopäällystetieksi. Tämä yhteys seksi välillä Sävi-Vatula-Kilvakkala.
23403: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23404:
23405: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23406: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23407: Urpo Leppänen
23408: 1981 vp. 593
23409:
23410: Raha-asia-aloite n:o 553
23411:
23412:
23413:
23414:
23415: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan ra-
23416: kentamiseen Nakkilassa
23417:
23418:
23419: Eduskunnalle
23420:
23421: Nakkilan keskustassa on ns. Arantilan silta rakentaminen entisen heikon sillan tilalle kii-
23422: rakennettu vuonna 1938 ja on siis nykyaikai- reinen ja välttämätön tehtävä.
23423: selle liikenteelle täysin sopimaton, koska sillal- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23424: la on vain yksi ajokaista moottoriliikenteelle.
23425: Silta yhdistää Nakkilan kirkonkylän keskustan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23426: Kokemäenjoen yli Viikkalaan ja on vilkkaasti 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23427: liikennöity. Tämän vuoksi olisi uuden sillan markan määrärahan Arantilan sillan ra-
23428: kentamisen aloittamiseksi Nakkilassa.
23429: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23430:
23431: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23432: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23433: Urpo Leppänen
23434:
23435:
23436:
23437:
23438: 75 088100408M
23439: 594 1981 vp.
23440:
23441: Raha-asia-aloite n:o 554
23442:
23443:
23444:
23445:
23446: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kilpinokan sillan
23447: rakentamiseen Vammalaan
23448:
23449:
23450: Eduskunnalle
23451:
23452: Vammalassa on jo pitkään puhuttu Kilpi- taa sillan rakentaminen ohjelmaansa ja anoa
23453: nokan sUlasta, joka tulee yhdistämään Vamma- eduskunnalta siihen tarvittavat varat, noin 10,5
23454: lan kaupungin alueita lähes 500 metrin levyi- miljoonaa markkaa.
23455: sen järven yli toisiinsa Kilpinokasta nykyisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23456: Tervakallion leirintäalueen pohjoispuolelle. Sil- nioittaen,
23457: lasta on suunniteltu pituudeltaan yli 200 met-
23458: riä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23459: Jotta kaupungin liikenneoloja suuresti hel- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 .500 000
23460: pottava silta, joka edesauttaa myös Vammalan markkaa Kilpinokan sillan rakentamisek-
23461: kautta kulkevaa läpikulkuliikennettäkin, saatai- si Vammalan kaupunkiin.
23462: siin nopeasti rakennettua, tulisi hallituksen ot-
23463: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23464:
23465: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23466: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23467: Urpo Leppänen
23468: 1981 vp. 595
23469:
23470: Raha-asia-aloite n:o 555
23471:
23472:
23473:
23474:
23475: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta vielä numeroimat-
23476: tomien teiden numeroinnin aloittamiseksi
23477:
23478:
23479: Eduskunnalle
23480:
23481: Suurimmat tiet maassamme on numeroitu, tannukset tulisi saada vähennyskelpoisiksi vero-
23482: mutta aiheellista olisi saada numerointi ala- tuksessa.
23483: numeroita käyttäen myös pienemmille kylä- ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23484: paikallisteille, jotta myös oudommat ihmiset taen,
23485: löytäisivät helpommin perille haluamaansa koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuode11
23486: teeseen. Samalla olisi saatava aikaan myös maa- 1982 tulo- ;a menoarvioon JOO 000
23487: seudulle talokohtainen numerointi ja opastavat markkaa vielä numeroimattomien teiden
23488: tienviitat yksityisten talojen kohdalle talon- numeroinnin aloittamiseksi pääteiden
23489: omistajien kustannuksella. Näin aiheutuvat kus- alanumeroiden avulla.
23490: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
23491:
23492: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23493: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23494: Urpo Leppänen
23495: 596 1981 vp.
23496:
23497: Raha-asia-aloite n:o 556
23498:
23499:
23500:
23501:
23502: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
23503: ilmaisiin matkoihin valtionrautateillä
23504:
23505:
23506: Eduskunnalle
23507:
23508: Sotiemme veteraanit ovat asettaneet alttiiksi annettava: ilmainen matkustusoikeus valtion-
23509: elämänsä ja terveytensä puolustaessaan. maa- rautateillä, koska kaiken lisäksi junat kyllä kul-
23510: tamme. Heille on jäänyt sodista elämänikäisiä kevat, joten tästä ilmaisesta rautateiden käyt-
23511: vaivoja, jotka iän mukana vain tulevat yhä pa- töoikeudesta veteraaneille ei . valtiolle koituisi
23512: hemmiksi. Tutkimusten mukaan vain 1 % vete- edes lisäkustannuksia.
23513: faaneista on täysin terveitä. Tämän vuoksi tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23514: lisi veteraaneille· antaa kaikki mahdollinen tuki
23515: jäljellä olevana elinaikana. Myös veteraanit ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23516: luaisivat tutustua .kotimaahansa matkustamalla, 1982 tulo- ja. menoarvioon 3 000 000
23517: mutta vähävaraisina heillä ei ole useinkaan sii- markan arviomäärärahan veteraanien il-
23518: hen taloudellisia mahdollisuuksia. Tämän vuok- maisiin· matkoihin valtionrautateiltä.
23519: si olisi kaikille veteraanitunnuksen omaaville
23520: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23521:
23522: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23523: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23524: Urpo Leppänen
23525: 1981 vp. 597
23526:
23527: Raha-asia-aloite n:o 557
23528:
23529:
23530:
23531:
23532: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Potin-Haapamäen
23533: rataosan henkilöliikenteen aloittamiseksi
23534:
23535:
23536: Eduskunnalle
23537:
23538: Valtionrautateiden palvelut ovat harvaan asu- den ongelmiin. Päinvastoin tulisi Potin-Haa-
23539: tuilla alueilla peruspalveluja. Siksi on tärkeää pamäen radan kannattavuutta parantaa ja mat-
23540: säilyttää paikallisliikenne myös sellaisilla alueil- kustajamääriä lisätä kehittämällä puutteellisia
23541: la, jotka eivät nykyisen tiukan liiketaloudellisen jatkoyhteyksiä Haapamäeltä Jyväskylään sekä
23542: ajattelun mukaan ole kannattavia. Onhan to- Parkanon kautta kulkevia yhteyksiä.
23543: dellisuudessa otettava huomioon VR:n henkilö- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23544: liikenteen jatkamisen tai lakkauttamisen aiheut- taen,
23545: tamat vaihtoehtokustannukset sekä muuttuvan
23546: energiatilanteen aiheuttamat vaikutukset ihmis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23547: ten liikkumistottumuksiin. 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23548: Erityisesti Potin-Haapamäen radan henki- markkaa Parin-Haapamäen radan hen-
23549: löliikenteen ja Haapamäen VR:n tavaratermi- kilöliikenteen uudelleen aloittamiseksi ja
23550: naalin lakkauttamispäätös on osoitus VR:n vää- VR:n Haapamäen tavaraterminaalin
23551: rästä suhtautumisesta harvaan asuttujen aluei- uudelleen käyttöön ottamiseksi.
23552: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
23553:
23554: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23555: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23556: Urpo Leppänen
23557: 598 1981 vp.
23558:
23559: Raha-asia-aloite n:o 558
23560:
23561:
23562:
23563:
23564: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
23565: ravintolavaunujen lyhytaaltogrillien korvaamiseksi säteilytur-
23566: vallisilla grilleillä
23567:
23568:
23569: Eduskunnalle
23570:
23571: Valtionrautateillä on matkustajaliikenteessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23572: ravintolavaunuja, joiden lyhyt:aaltogrillien asen- 1982 tulo- ;a menoarvioon 20 000 mar-
23573: nuksissa on sellaisia puutteellisuuksia, että lu- kan määrärahan Valtionrautateiden ra-
23574: kuisat työntekijät ovat säteilyn aiheuttaman vintolavaunuien säteilyä vuotavien ly-
23575: heikentyneen näön ja säteilyn haurastuttamien hytaaltogrillien korvaamiseksi säteilytur-
23576: silmälasien vuoksi sairastuneet ja jopa joutu· vallisilla grilleillä.
23577: neet luopumaan terveydellisistä syistä työstään.
23578: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23579: taen,
23580: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23581:
23582: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23583: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23584: Urpo Leppänen
23585: 1981 vp. 599
23586:
23587: Raha-asia-aloite n:o 559
23588:
23589:
23590:
23591:
23592: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Porin/
23593: Rauman rataosan sähköistystöiden aloittamiseksi
23594:
23595:
23596: Eduskunnalle
23597:
23598: Rautatie Tampereelta Porin ja Rauman sata- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23599: miin on peruskunnostamisen alaisena. Suunni- taen,
23600: telmissa on kunnostuksen valmistuminen vuo-
23601: teen 1986 mennessä, jolloin radan rakennustöi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23602: hin on arvioitu kuluvan 182 000 000 markkaa. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23603: Radan tärkeyden vuoksi olisi aikaansaatava 31.90.72 lisäyksenä 20 000 000 mark-
23604: myös nopeasti radan sähköistäminen, joka olisi kaa Tampereen-Porin/Rauman rata-
23605: varmasti tehokkainta suodttaa samanaikaisesti osan sähköistystöiden aloittamiseksi.
23606: muun kunnostamisen kanssa.
23607: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
23608:
23609: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23610: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23611: Urpo Leppänen
23612: 600 1981 vp.
23613:
23614: Raha-asia-aloite n:o 560
23615:
23616:
23617:
23618:
23619: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Potin-Haapamäen
23620: -Jyväskylän rataosan perusparannuksen aloittamiseksi
23621:
23622:
23623: Eduskunnalle
23624:
23625: Porin-Haapamäen-Jyväskylän rautatie on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23626: kipeästi peruskorjauksen tarpeessa ja etenkin taen,
23627: kiskotus olisi saatava raskaammaksi, jotta vil-
23628: kas rataa käyttävä tavaraliikenne voisi nostaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23629: nyt perin hidasta nopeuttaan ja jotta henkilö- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
23630: junaliikenteen palauttamiseen radalle sen Porin markkaa Porin-Haapamäen-Jyväsky-
23631: puoleiseenkin päähän olisi liikenteellisesti ny- län rautatien perusparannuksen ja ras-
23632: kyajan vaatimuksia vastaava valmius. Tavaralii- kaamman kiskotuksen vaihtamisen aloit-
23633: kenne Keski-Suomesta Porin satamaan ja tie- tamiseksi.
23634: tysti myös satamasta sisämaahan on perin run-
23635: sas
23636: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 19'81
23637:
23638: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23639: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23640: Urpo Leppänen
23641: 1981 vp. 601
23642:
23643: Raha-asia-aloite n:o 561
23644:
23645:
23646:
23647:
23648: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta taajamien ulkopuo-
23649: lella asuvan väestön liikennepalvelujen palauttamiseksi välillä
23650: Pori-Haapamäki-Jyväskylä
23651:
23652:
23653: Eduskunnalle
23654:
23655: Posti- ja telelaitoksen postiautoliikennepal- jama-alueiden ulkopuolella olevat ihmiset jopa
23656: velut ovat harvaan asutuilla alueilla yhteiskun- kymmenien kilometrien päähän mottiin. Toi-
23657: nan peruspalveluja. Siksi on tärkeää, että posti- saalta yksityisten liikennnöitsijöiden lupahake-
23658: ja telelaitos ei lopeta tai ratkaisevasti vähennä mukset on pidetty jäissä.
23659: postiautovuoroliikennettä, vaan päinvastoin pyr- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23660: kii parantamaan kehitys- ja sivualueilla asuvien taen,
23661: palveluja. Erityisesti ei ole soveliasta, että
23662: posti- ja telelaitos kaavailee postiautoliikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23663: painopisteen muuttamista pikavuoroliikenteen 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23664: suuntaan. markan määrärahan sen seikan selvittä-
23665: Näin on kaavailtu tapahtuvaksi Jyväskylän miseksi, miten Valtionrautateiden ja
23666: -Haapamäen-Porin postiautolinjalle, jolloin posti- ja telelaitoksen paikallisliikenteen
23667: taajama-alueiden ulkopuolisten asukkaiden pal- lakkautus- ja supistuspäätöksistä huoli-
23668: velut loppuvat. Kun VR:n henkilöliikenne vä- matta Porin-Haapamäen-Jyväskylän
23669: lillä Pori-Haapamäki on SMP:n vastustuk- välillä voitaisiin taajama-alueiden ulko-
23670: sesta huolimatta poistettu, niin muuttamalla puolella asuvien palvelut palauttaa
23671: vielä postiautoliikennekin linjalla Pori-Haa- ottaen huomioon myös yksityisten lii-
23672: pamäki-Jyväskylä pikavuoroksi, jäävät taa- kennöitsijöiden palvelujen lisääminen.
23673: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
23674:
23675: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23676: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23677: Urpo Leppänen
23678:
23679:
23680:
23681:
23682: 76 088100408M
23683: U02 1981 vp.
23684:
23685: Raha-asia-aloite n:o 562
23686:
23687:
23688:
23689:
23690: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoidon hoito-
23691: laitteiden ennakkotarkastuksen aikaansaamiseksi
23692:
23693:
23694: Eduskunnalle
23695:
23696: Sairaanhoidossa ja tutkimuksissa käytetään teknisiin toimintakysymyksiin erikoistunut am-
23697: erittäin moninaisia lukuisten eri valmistajien mattihenkilökuntansa insinööreistä teknikoihin.
23698: laitteita. Kuitenkaan näillä laitteilla ei ole tar- On myös muistettava, että nykyaikainen sai-
23699: kastuspakkoa, vaikka esim. kodinkoneilla ja raaloiden hoito- ja tutkimuslaitteisto on jo niin
23700: viihde-elektroniikalla on tarkastuspakko. Val- herkkää, että ne jopa useimmiten vioittuvat
23701: tion teknillisellä tutkimuskeskuksella ( VTT) kuljetuksen aikana ja tästä johtuen laitteiden
23702: olisi tällä hetkellä jo resursseja tarkastaa lait- antamat tulokset ovat jopa alusta alkaen vir-
23703: teita nykyistä enemmän. On myös huomattava, heellisiä. Luonnollisesti myös määräaikaishuol-
23704: että jos laitteita tarkastettaisiin, olisi ostajilla toon tulisi kiinnittää entistä suurempaa huo-
23705: eli käytännössä tavallisilla sairaaloilla ja ter- miota.
23706: veyskeskuksilla hankintatilanteessa käytettävissä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23707: laitteistoista muutakin tietoa kuin myyjien mai- taen,
23708: nokset, vakuuttelut ja suusanalliset kertomuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23709: set. Tämä parantaisi ehdottomasti myös poti- 1982 tulo- ;a menoarvioon 100 000 mar-
23710: lasturvallisuutta. Ehkäpä äsken tapahtunutta kan määrärahan sairaanhoidon tutkimus-
23711: vastasyntyneen palamiskuolemaakaan ei olisi ;a hoitolaitteiden potilasturvallisuuden
23712: tapahtunut. Keskussairaaloissa, yliopistosairaa- kannalta ehdottoman tärkeän ennakko-
23713: loissa ja muissa suurissa sairaaloissa pitäisikin tarkastuksen aikaansaamiseksi Valtion
23714: olla oma teknillinen ja laitteistomäärään näh- teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimus-
23715: den tarpeeksi suuri lääkintälaitteisiin ja niiden resursse;a lisäämällä.
23716: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
23717:
23718: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23719: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23720: Urpo Leppänen
23721: 1981 vp. 603
23722:
23723: Raha-asia-aloite n:o 563
23724:
23725:
23726:
23727:
23728: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotuen antami-
23729: seksi hyötyjätteiden käsittelylaitosten investointien tukemi-
23730: seksi
23731:
23732:
23733: Eduskunnalle
23734:
23735: Hyötyjätteiden hyväksikäyttö on kansanta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioiJt-
23736: loudellisesti hyödyllistä ja siten erittäin kan- taen,
23737: natettavaa. Täten myös ympäristö saadaan säi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23738: lymään siistimpänä ja myös painetta kaatopai- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23739: koilla vähennetään. Siksi olisi hyötyjätlteiden 32.44.40 1 000 000 markkaa korkotuen
23740: jälleenkäsittelylaitosten investointeja suosittava antamiseksi hyötyjätteiden käsittelylai-
23741: ja annettava tähän tarkoitukseen korkotukea tosten investointien tukemiseksi.
23742: ja lainoja.
23743: Helsingissä 2 päivänä lokakuUita 1981
23744:
23745: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23746: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23747: Urpo Leppänen
23748: 604 1981 yp.
23749:
23750: Raha-asia-aloite n:o 564
23751:
23752:
23753:
23754:
23755: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen teolli-
23756: suuskylän rahoitukseen
23757:
23758:
23759: Eduskunnalle
23760:
23761: Kdkemäen teollisuuskylän rakentaminen on Kokemäen teollisuuskylän tarkoituksena on
23762: alkamassa. Ensimmäiset esisopimukset teolli- lähimmän kolmen vuoden aikana saada synty-
23763: suuskylään tulevien kahden yrittäjän kanssa on mään 300 uutta työpaikkaa, jolloin rakentamis-
23764: allekrrjoitettu. Mikäli rahoitussuunnitelmat to- kustannukset muodostuvat runsaaksi 21 milj.
23765: teutuva;t, Kokemäen teollisuuskylän ensimmäis- mk:ksi. Teollisuuskylän kehittämisessä on vält-
23766: ten hallien rakentaminen alkaa viimeistään ku- tämätöntä, että Inralla on käytettävissään riit-
23767: luvan syksyn lokakuussa. tävät lainoitusmääräraha:t ja ettei käsittely
23768: ~okemäen teollisuuskyläänhän on mahdolli- muodostu liian pitkäksi. Samoin on välttämä-
23769: suus saada Inran lainoitusta 40 %, ja loppu- töntä turvata teollisuuskylän muu rahoitus.
23770: rahoitus jää normaalien lainoitusten varaan. Lisäksi teollisuuskylän toteuttamisen yhteydes-
23771: Tällä hetkellä on lisäksi mahdollisuus hakea sä tulisi mm. kaupungin asuntolainamääräraho-
23772: työvoimaviranomaisilta 20 % kustannuksista. ja pystyä korottamaan.
23773: Ensimmäiset lainoituspäätökset työvoimaviran- Mainituilla perusteiUa ehdotamme kunnioit-
23774: omaisten ja muiden lainoittajien osalta on jo taen,
23775: tehty ja kaupunki odottaa, että lähiaikoina
23776: myös Inra tekisi vastaavat päätöksensä. Tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23777: hetkellähän Inralla on käytettävissä Etelä-Suo- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23778: men teollisuuskylien rakentamiseen 8 milj. markkaa Kokemäen teollisuuskylän ra-
23779: mk:n määräraha;t. hoitukseen.
23780: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
23781:
23782: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23783: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23784: Urpo Leppänen
23785: 1981' vp. 605
23786:
23787: Raha-asia-aloite n:o 565
23788:
23789:
23790:
23791:
23792: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta pienimuotoisen teol-
23793: lisuuskylän rakentamiseksi Punkalaitumelle
23794:
23795:
23796: Eduskunnalle
23797:
23798: Punkalaitumen kunta on tehnyt 25. 10. 1978 teollisuuskyliä, jolloin yksittäiset teollisuuskiin-
23799: kauppa- ja teollisuusministeriölle esityksen pie- teistöt pääsisivät tuen piiriin.
23800: nimuotoisesta teollisutiskylästä. Jätimme myös Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23801: lääninhallitukselle vastaavan aloitteen 26. 10. taen,
23802: 1978. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23803: Käsityksemme mukaan tullaan lähivuosina 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23804: perustamaan eri puolille Suomea pienimuotoisia markkaa pienimuotoisen teollisuuskylän
23805: rakentamiseksi Punkalaitumelle.
23806: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
23807: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23808: Urho Pohto J! Juhani Kortesalmi
23809: 606 1981 vp
23810:
23811: Raha-asia-aloite n:o 566
23812:
23813:
23814:
23815:
23816: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tapaturmaviraston
23817: jutturuuhkan purkamiseen
23818:
23819:
23820: Eduskunnalle
23821:
23822: Koska asiat viipyvät pitkään tapaturmaviras- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23823: ton käsittelyssä, eikä ole tarkoituksenmukaista taen,
23824: vaikeuksiin joutuneiden ihmisten kannalta täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23825: lainen viivytteleminen, olisi tapaturmaviraston 1982 tulo- ;a menoarvioon momentil!e
23826: päätökset saatava viivyttelemättä ja asiaruuhkat 33.14.01 100 000 markkaa tapaturma-
23827: tulisi voida ko. virastossa poistaa. Nimenomaan viraston ;utturuuhkien poistamiseksi.
23828: sellaiset asiat tulisi saada nopeamman käsitte-
23829: lyn alaisiksi, jotka nyt ovat viipyneet.
23830: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23831:
23832: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23833: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23834: Urpo Leppänen
23835: 1981 vp. 607
23836:
23837: Raha-asia-aloite n:o 567
23838:
23839:
23840:
23841:
23842: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien vammoista
23843: johtuviin hoitomenoihin
23844:
23845:
23846: Eduskunnalle
23847:
23848: Invalidit ovat usein ilman omaa syytään välttämättömiä liikkumisvälineitä tai hoitoa.
23849: joutuneet huonompaan asemaan kuin muut ih- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23850: miset ja joutuvat kärsimään. He ovat terveem- taen,
23851: pien ihmisten avun tarpeessa ja varsinkin vai-
23852: kean vamman tai vian vuoksi joutuvat tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden-
23853: semaan jokapäiväisessä elämässään toisen ihmi- 1982 tulo- ;a menoarvioon 1 602 000
23854: sen apua. He joutuvat päivittäin myös mui- markkaa invalidien vammoista iohtu-
23855: den terveen osaksi tulemattomien kulujen mak- via hoitomenoia ;a muita kuluia varten.
23856: sajiksi liikkuessaan tai hankkiessaan itselleen
23857: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23858:
23859: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23860: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23861: Urpo Leppänen
23862: 608 1981 vp.
23863:
23864: Raha-asia-aloite n:o 568
23865:
23866:
23867:
23868:
23869: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotihoidon
23870: tukijärjestelmän kokeiluun
23871:
23872:
23873: Eduskunnalle
23874:
23875: Me suomalaiset olemme vähälapsinen kansa- edelleen kehitettävä. Varsinkin valtionapua kun-
23876: kunta. V. 1977 väkilukumme lisääntyi vain nille lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemi-
23877: 11 500 henkilöllä, joka on rauhanvuosien kaik- seksi olisi saatava niin, että äidit voisivat huo·
23878: kein alhaisin luku. V. 1952 väestönlisäys oli letta hoitaa lapsiaan omissa kodeissaan, samalla
23879: 51500, v. 1972 se oli 26 400, mutta v. 1976 säästyisi paljon suurempia summia nielevien
23880: enää 12 000. Väestönlisäyksemme on aivan al- kunnallisten päivähoitolaitosten ylläpitämiseen
23881: haisimpia koko maailmassa. tarvittavia varoja.
23882: Ikäluokat 20~40 vuotta ovat maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23883: varsin runsaslukuisia, mutta kuitenkaan ne taen,
23884: eivät ole kovinkaan halukkaita synnyttämään
23885: uutta sukupolvea. Tämän asiantilan korjaami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23886: seksi olisi ryhdyttävä voimakkaisiin ltoimenpi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23887: teisiin, sillä maassamme on kyllä' edellytyksiä 33.15.32 lisäyksenä 200 000 000 mark-
23888: lasten kasvattamiseen ja synnyttämiseen. Näitä kaa lasten kotihoidon tukijärjestelmän
23889: edellytyksiä olisi syntyvyyden lisäämiseksi vain kokeilun laajentamiseen.
23890: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23891:
23892: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23893: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23894: Urpo Leppänen
23895: 1981 vp. 609
23896:
23897: Raha-asia-aloite n:o 569
23898:
23899:
23900:
23901:
23902: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten
23903: kotihoidon tukemiseen
23904:
23905:
23906: Eduskunnalle
23907:
23908: Lapset ovat kansakunnan toivo ja huomispäi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23909: vä. Tämän vuoksi olisi taattava lapsille mahdol- taen,
23910: lisimman hyvät kasvuedellytykset myös ympä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23911: ristön sUhteen. Ja missä muualla lapsi voisi 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23912: varttua yhtä tasapainoisesti ja onnellisesti kuin 33.15.32 lisäyksenä 20 000 000 mar-
23913: omassa kodissaan, oman äitinsä tarjoamaa rak- kan arviomäärärahan lasten koton(J ta-
23914: kautta ja hoivanpitoa osakseen saaden. pahtuvan hoidon tukemiseen.
23915: Tämän vuoksi olisi tuettava entistä voimalc-
23916: kaammin lapsen kotona tapahtuvaa hoitoa.
23917: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23918:
23919: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23920: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23921: Urpo Leppänen
23922:
23923:
23924:
23925:
23926: 77 088100408M
23927: 610 1981 vp.
23928:
23929: Raha-asia-aloite n:o 570
23930:
23931:
23932:
23933:
23934: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsilisien
23935: korottamiseen
23936:
23937:
23938: Eduskunnalle
23939:
23940: Koska lapsilisät ovat vuosien saatossa Jaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23941: neet jälkeen elinkustannusten nousuun verrat- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23942: tuina, olisi niitä tasapuolisuuden nimessä nos- 33.15.52 lisäyksenä 300 000 000 mark-
23943: tettava vastaamaan nykyisiä kustannuksia. kaa lapsilisien korottamiseksi elinkus-
23944: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tannusten nousua vastaaviksi.
23945: taen,
23946: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23947:
23948: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23949: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23950: Urpo Leppänen
23951: 1981 vp. 611
23952:
23953: Raha-asia-aloite n:o 571
23954:
23955:
23956:
23957:
23958: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidieläkkeiden
23959: korottamiseksi myönnettävään ylimääräiseen tukeen
23960:
23961:
23962: Eduskunnalle
23963:
23964: Invalidien eläkeasiassa on vielä paljon kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23965: jaamisen varaa, jotta eläke antaisi edes vält- nioittaen,
23966: tämättömät aineelliset elämisen edellytykset
23967: eläkkeensä varassa elävälle invalidille. Tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23968: vuoksi, koska pienemmät invalidieläkkeet ovat 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23969: vairi noin 180 mk/kk ja kuitenkin on varaa markan määrärahan invalidieläkkeiden
23970: maksaa jopa 38 000 mk/kk eläkkeitä, olisi korottamiseksi myönnettävään ylimää-
23971: invalidien eläkkeille saatava vähimmäisraja, jok- räiseen tukeen.
23972: si olisi asetettava vähintään 1 300 mk/kk.
23973: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
23974:
23975: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23976: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23977: Urpo Leppänen
23978: 612 1~81 vp.
23979:
23980: Raha-asia-aloite n:o 572
23981:
23982:
23983:
23984:
23985: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien kuntou-
23986: tuslaitoslomiin
23987:
23988:
23989: Eduskunnalle
23990:
23991: V altaosa invalideista tarv1ts1s1 välttämättä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23992: kuntoutusta säilyttääkseen edes vähäisenkin toi-
23993: mintakykynsä ennallaan. Tämän vuoksi tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23994: jokaisen vammaisen saada vuosittain mahdolli- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
23995: suus tehostettuun kuntoutukseen pääsylle 2- markan määrärahan invalidien vuosittai-
23996: 3 viikoksi. Lisäksi tällainen kuntoutus antaisi sen 2-3 viikon pituisen kuntoutuslai-
23997: myös invalidia hoitavalle tervetulleen lepo- tosloman aikaansaamiseksi.
23998: tauon ehkä vuosia tai jopa vuosikymmeniäkin
23999: keskeytyksettä jatkuneen auttamisen väliin.
24000: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
24001:
24002: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
24003: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24004: Urpo Leppänen
24005: 1981 vp. 6B
24006:
24007: Raha-asia-aloite n:o 573
24008:
24009:
24010:
24011:
24012: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholistihuoltoloi-
24013: den asiakkaiden palkkiorahan korottamiseen
24014:
24015:
24016: Eduskunnalle
24017:
24018: Alkoholistihuoltoloiden asiakkaiden, alkoho- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24019: listien, päivärahat ovat pysyneet samansuurui- taen,
24020: sina viimeisten 20 vuoden ajan ollen heidän päi-
24021: värahansa 90 penniä vuorokaudessa, vaikka he että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24022: monesti joutuvat tekemään raskasta maanvilje- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
24023: lystyötä alkoholistihuoltoloiden puutarhojen ja markkaa alkoholistihuoltoloiden asiak-
24024: maanviljelyksen hoitamisessa, kuten esim. La- kaiden palkkiorahan korottamiseksi.
24025: pinjärven alkoholistihuoltolassa.
24026: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
24027:
24028: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Urpo Leppänen
24029: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24030: 614 1981 vp.
24031:
24032: Raha-asia-aloite n:o 57 4
24033:
24034:
24035:
24036:
24037: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kodin-
24038: hoitajien virkojen perustamiseen kuntiin
24039:
24040:
24041: Eduskunnalle
24042:
24043: Monilla paikkakunnilla on vanhusten luku- Siksi olisikin saatava kodinhoitajia tällaisiin
24044: määrä koko asukasmäärästä huomattavan suuri. kuntiin yksi 500 asukasta kohden, jolloin van-
24045: Tällaisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoitohen- husten kotihoito saataisiin paremmin ratkaistua
24046: kilökuntaa, johon saadaan valtionavustus, kes- kuin nykyisin.
24047: kimääräistä huomattavasti enemmän. V anhuk- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24048: set haluavat yleensä olla omissa kodeissaan niin taen,
24049: kauan kuin mahdollista, ja vanhusten hoito
24050: kodeissaan tulee myös yhteiskunnalle paljon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24051: halvemmaksi kuin laitoshoito. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
24052: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on 33.56.30 lisäyksenä 10 000 000 mark-
24053: keskimääräinen henkilöä kohden tuleva äyri- kaa uusien kodinhoitajien virkojen pe-
24054: määrä erittäin alhainen, joten kunta ei omilla rustamiseksi kuntiin.
24055: varoillaan pysty palkkaamaan kotiavustajia.
24056: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
24057:
24058: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Urpo Leppänen
24059: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24060: 1981 vp. 615
24061:
24062: Raha-asia-aloite n:o 575
24063:
24064:
24065:
24066:
24067: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrit-
24068: täjien lomarahan maksamiseen
24069:
24070:
24071: Eduskunnalle
24072:
24073: Koska pienyrittäjät ovat yhteiskunnan kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24074: nalta erittäin tärkeitä työllistäjinä ja tuottajina, taen,
24075: on myös heidän asioitaan ajettava. Heidän vuo-
24076: silomarahansa siitä huolimatta, että vain hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24077: rajoitettu osa yrittäjistä on pienyrittäjien vuo- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
24078: silomajärjestelmän piirissä, on joka vuosi lop- 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 mark-
24079: punut kesken ja monet ovat jääneet täysin kaa, jotta jokainen vuosilomajärjestel-
24080: ilman hyvin ansaitsemaansa lomarahaa. män piiriin kuuluva pienyrittäjä saisi
24081: lomarahansa.
24082: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
24083:
24084: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
24085: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24086: Urpo Leppänen
24087: 616 1981 vp.
24088:
24089: Raha-asia-aloite n:o 576
24090:
24091:
24092:
24093:
24094: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden kunnallisko-
24095: din rakentamiseksi Siikaisiin
24096:
24097:
24098: Eduskunnalle
24099:
24100: Siikaisten kunnalliskoti SlJattsee entisessä kunnan esityksen mukaisesti esittämään uuden
24101: vuonna 1973 peruskorjatussa Pyntäisten kansa- kunnalliskodin rakentamista suunnittelukauden
24102: koulussa. Laitoksen paikkaluku on 24, joista alkupuolella kuntakeskukseen. Uuteen kunnai-
24103: yleisellä osastolla on 10 paikkaa ja sairasosas- Hskotiin tarvittaisiin noin 40 hoitopaikkaa ja
24104: tolla 14 paikkaa. Lisäksi entisessä kunnallisko- sen kustannukset olisivat 4 milj. mk. Laitoksen
24105: dissa sijaitsevat laitoksen keittiö, pesula- ja yhteistilat ja mitoitus tulisi suunnitella siten,
24106: muut huoltotilat sekä henkilökunnan asunnot. että se tuottaa palveluja myös kodeissaan asu-
24107: Kunnalliskoti sijaitsee 7 km:n päässä kirkon- ville vanhuksille. Kunnalliskotia suunniteltaes-
24108: kylästä ja on tarkoitukseensa liian pieni. Kun- sa tulee selvittää myös, voisiko laitos toimia
24109: nalliskodissa on jatkuvasti jouduttu pitämään työikäisten alkoholiongelmaisten katkaisuhoi-
24110: asukkaita ylipaikoilla. Vuoden 1979 alussa lai- toa tuottavana palvelupisteenä.
24111: toksessa oli 30 asukasta. Suunnittelutoimikunta totesi myös, että uu-
24112: Vuoden 1979 alussa kunnassa oli 65 vuotta den kunnalliskodin rakentamisen rahoitus edel-
24113: täyttäneitä noin 19 % väestöstä. Väestöennus- lyttää valtion osalli:stumista hankkeeseen. Hank-
24114: teen mukaan vanhusten suhteellinen määrä li- keen toteuttamiseen voitaneen ryhtyä vasta sit-
24115: sääntyy vuoteen 1985 mennessä noin 6 %. ten, kun siihen saadaan vastaavat valtionavut
24116: Vuoden 1985 jälkeen vanhusten määrä ei enää kuin saadaan kansanterveystyössä rakennusin-
24117: merkittävästi lisäänny. vestointeihin. Suunnittelutoimikunta katsoo kui-
24118: Vanhimpien vanhusryhmien kasvaessa pitkä- tenkin, että rakennushankkeen mitoitus ja huo-
24119: aikaisesti sairaiden hoidon tehostamiseen on netilaohjelma sekä luonnospiirustukset ja ra-
24120: kiinnitettävä kunnassa erityistä huomiota. Pit- kennuspaikka tulisi selvittää valmiiksi mahdol-
24121: käaikaisesti sairaita hoidetaan edelleen sekä ter- lisimman pian, jotta ,kunnalla olisi valmius
24122: veydenhuollon että sosiaalihuollon toimesta. hankkeen käynnistämiseen välittömästi sitten
24123: Vaikka avohuoltopalveluja on pyritty kunnas- kun rahoitus saadaan järjestymään.
24124: sa voimakkaasti kehittämään, on tarve laitos- Uuden kunnalliskodin valmistumisen jälkeen
24125: hoidon tehostamiseen ja hoitopaikkojen lisäämi- nykyiseen kunnalliskodin voitaisiin perustaa
24126: seen kiireellinen. pienimuotoinen päihdeongelmaisten huoltokoti.
24127: Tavoitesuunnittelutyön yhteydessä tarkastel- Entisen kunnalliskodin tiloihin olisi pyrittävä
24128: tiin kahta vaihtoehtoa hoitopaikkojen lisäämi- saamaan kehitysvammaisten suojatyöpaikka eri-
24129: seksi. Toisaalta pohdittiin uuden kunnalliskodin tyishuollon toimintayksikkönä. Osa nykyisistä
24130: rakentamista kuntakeskukseen ja toisaalta ny- tiloista soveltunee käytettäväksi mm. turve-
24131: kyisen kunnalliskodin laajentamista. Nykyisen teollisuuden väliaikaisina asuntoina.
24132: kunnalliskodin laajentamista ei pidetty tarkoi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24133: tuksenmukaisena ratkaisuna, koska kunnallis- taen,
24134: koti sijaitsee etäällä ja on puurakenteinen. Kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24135: nalliskodin laajentamisen kustannus olisi noin 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
24136: 1 milj. mk. markkaa uuden kunnalliskodin rakenta-
24137: Suunnittelutoimikunta päätyi sosiaalilauta- miseksi Siikaisiin.
24138: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
24139:
24140: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
24141: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24142: Urpo Leppänen
24143: 1981 vp. 617
24144:
24145: Raha-asia-aloite n:o 577
24146:
24147:
24148:
24149:
24150: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta psoriasis-potilaiden
24151: avohoitoverkoston luomiseen ja lääkekustannusten korvaami-
24152: seen
24153:
24154:
24155: Eduskunnalle
24156:
24157: Maahamme tulisi luoda tehokas avohoito- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24158: verkko psoriasis-ihotautipotilaiden pysyttämi- nioittaen,
24159: seksi työkuntoisina. Myös sairausvakuutussään-
24160: nöksiä olisi muutettava siten, että taudin hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24161: dossa käytettävät lääkkeet tulisivat kokonaan 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
24162: korjattaviksi. Myös potilaiden käyttämä ruo- markkaa psoriasis-ihotautipotilaiden avo-
24163: ka on erikoisruokavalioon kuuluvaa ja taval- hoitoverkon luomiseen ja saattamaan
24164: lista ruokaa kalliimpaa, joten siitäkin on poti- taudin hoidossa tarvittavat kaikki lääk-
24165: laille ylimääräisiä kuluja. keet sairausvakuutuksen korvattaviksi.
24166: Maassamme on noin 100 000 jatkuvaa hoi-
24167: toa tarvitsevaa psoriaatikkoa.
24168: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
24169:
24170: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
24171: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24172: Urpo Leppänen
24173:
24174:
24175:
24176:
24177: 78 088100408M
24178: 618 1981 vp.
24179:
24180: Raha-asia-aloite n:o 578
24181:
24182:
24183:
24184:
24185: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen Van-
24186: hustenkotiyhdistyksen vanhainkodin kolmannen vaiheen ra-
24187: kentamiseksi
24188:
24189:
24190: Eduskunnalle
24191:
24192: Kroonikk<H>ngelma Punkalaitumella on huo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24193: mattava. Väestöstä n. 19 % on 65 vuotta taen,
24194: täyttäneitä. Vanhusten määrä pysyy vielä v.
24195: 2000 samansuuruisena nykyisten ennusteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden.
24196: mukaan. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24197: Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistys ry:llä markkaa Punkalaitumen V anhustenko~
24198: on vireillä ns. kolmas rakennusvaihe. Nyt asun- tiyhdistyksen vanhainkodin kolmannen
24199: toja on 40. Kunta on puoltanut hankkeen to- vaiheen rakentamiseksi.
24200: teuttamista.
24201: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
24202:
24203: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
24204: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24205: Urpo Leppänen
24206: 1981 vp. 619
24207:
24208: Raha-asia-aloite n:o 579
24209:
24210:
24211:
24212:
24213: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten teknil-
24214: listen oppilaitosten oppilaiden ruokailutukeen
24215:
24216:
24217: Eduskunnalle
24218:
24219: Valtion teknillisissä oppilaitoksissa opiskele- oppilaitos. Oikeudenmukaisuuden toteuttami-
24220: vat saavat valtiolta ruokailutukea 5,50 markkaa seksi pitäisi ruokailutukea ryhtyä maksamaan
24221: koulupäivältä. Valtion ensi vuoden tulo- ja me- myös kunnallisten teknillisten oppilaitosten
24222: noarvioesityksessä tähän tarkoitukseen on va- opiskelijoille. Ensi vuonna tämä voitaisiin aloit-
24223: rattu 13 270 000 markkaa. taa esimerkiksi syyslukukaudesta alkaen.
24224: Ateriakustannusten alentaminen valtion va- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24225: roilla on perusteltua ja tarpeellista ottaen huo- taen,
24226: mioon oppilaiden taloudelliset mahdollisuudet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24227: Kuitenkin ateriatuen suuntaaminen vain val- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 280 000
24228: tion oppilaitoksiin asettaa oppilaat eriarvoi- markkaa käytettäväksi kunnallisten tek-
24229: seen asemaan riippuen siitä, onko opiskelupaik- nillisten oppilaitosten oppilaiden ruokai-
24230: kana valtion vai kunnan omistama teknillinen lutukeen.
24231: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
24232:
24233: Kauko Juhantalo Einari Nieminen Marjatta Väänänen
24234: 620 1981 vp.
24235:
24236: Raha-asia-aloite n:o 580
24237:
24238:
24239:
24240:
24241: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Eteläjoen ja Pohjajoen
24242: suuosien perkaustöihin
24243:
24244:
24245: Eduskunnalle
24246:
24247: Ahlaistenjokisuut ovat madaltuneet Karvian- hakemaan vesilain mukaisen luvan. Hanke on
24248: joessa suoritettujen laajojen vesistötöiden sekä riidaton ja sille on mahdollisuus saada lupa
24249: maankohoamisen seurauksena niin, että meri- kevään 1982 kuluessa.
24250: veden vaihteluiden seurauksena vaikeimpina Ahlaistenjokisuiden (Etelä- ja Pohjajoen)
24251: ajankohtina joen vesisyvyys on alle metrin. perkansten kustannusarvio on 950 000 mk.
24252: Paikalliset asukkaat, erityisesti ammattikalas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
24253: tajat, ovat tehneet useita esityksiä ruoppausten
24254: toteuttamiseksi 1970-luvun alusta alkaen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24255: Tampereen vesipiiri on laatinut ruoppaus- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
24256: suunnitelmat. Maa- ja metsätalousministeriö on 30.40.77 100 000 markkaa Eteläjoen ja
24257: oikeuttanut vesihallituksen valtion puolesta Pohjajoen suuosien perkaustöihin.
24258: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
24259:
24260: Kauko Juhantalo Einari Nieminen
24261: 1981 vp. 621
24262:
24263: Raha-asia-aloite n:o 581
24264:
24265:
24266:
24267:
24268: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kenttärovastin ja soti-
24269: laspastorin virkojen perustamiseen
24270:
24271:
24272: Eduskunnalle
24273:
24274: Itsenäisen Suomen puolustusvoimiin luotiin ovat: 1 kenttäpiispan virka, 6 kenttärovastin
24275: sotilaspappiorganisaatio v. 1918. virkaa sekä 8 V 28 palkkausluokan ja 9 V 26
24276: Sotilassielunhoidon johtajana toimi sotaro- palkkausluokan virkaa. Yksi V 26 palkkausluo-
24277: vasti. kan virka on ortodoksinen.
24278: Vuonna 1923 vahvistettiin sotarovastin lisäk- Vakinaisten virkojen ohella on eri varuskun-
24279: si tilapäisten sotilaspappien määräksi 30. Orto- nissa yhteensä 22 sotilaspapin sivutointa, joista
24280: doksista sotilassielunhoitoa varten oli saatu maksetaan n. 350-1000 markan suuruista
24281: vuonna 1920 kiertävän matkasaarnaajan toimi. palkkiota. Sivutoimia hoitavat lähinnä seura-
24282: Vuonna 1927 sotilaspappien virat vähenivät kuntapapit päävirkojensa ohella.
24283: 30:stä 18:aan.
24284: Sotilassielunhoidon johtajan asemasta käyty Työmäärä lisääntynyt
24285: keskustelu ratkesi, kun Tasavallan Presidentti
24286: Risto Ryti myönsi 11.7.1941 sotarovasti Jo- Sotilaspapin työ jaetaan perinteisesti julis-
24287: hannes Björklundille kenttäpiispan nimen ja ar- tukseen, opetukseen ja henkilökohtaiseen sie-
24288: von. Saman vuoden syksyllä kokoontunut kir- lunhoitoon, joiden lisäksi sotilaspappi suorittaa
24289: kolliskokous korjasi kirkkolakia näiltä osin. kirkollisia toimituksia ja vastaa oman alansa
24290: Kenttäpiispan virkaan Björklund nimitettiin esikunta työstä.
24291: 20. 1. 1943. Viime vuosina on kehitys johtanut jatkuvaan
24292: Sodanjälkeisinä vuosina 1945-1952 oli soti- työmäärän lisääntymiseen kullakin osa-alueella,
24293: laspappien virkoja seuraavasti: 1 kenttäpiispa, mutta aivan erityisesti henkilökohtaisen sielun-
24294: 6 sotilaspastoria ( yp.), 23 sotilaspastoria ( ap.) hoidon piirissä.
24295: eli yhteensä 30. Useita varuskuntia hoidettiin Sotilaspappi on osoittautunut ammattitaitoi-
24296: sivutoimisesti. Esimerkiksi vuonna 1950 tällai- seksi työntekijäksi, jonka puoleen niin varus-
24297: sia palkkiotoimia oli peräti 24. miehet kuin palkattu henkilökuntakin käänty-
24298: Sodan jälkeen hyväksyttiin puolustusrevision vät henkilökohtaisissa ongelmissaan, vaikeuksis-
24299: mietinnön pohjalta vuonna 1952 uusi puolus- saan ja kriiseissään.
24300: tuslaitosasetus. Tällöin sotilaspappien virkoja Koska samalla sotilaspapilla voi olla vastuu-
24301: supistettiin huomattavasti. Heidän määränsä alueenaan useampia joukko-osastoja, esikuntia,
24302: väheni 21 :een: 1 kenttäpiispa, 1 kenttärovasti, laitoksia tai varikkoja, asettaa työala usein suu-
24303: 8 sotilaspastoria ( yp.) ja 11 sotilaspastoria remmat haasteet kuin mihin työntekijä pystyy
24304: ( ap.). Samalla saatiin kuitenkin kehitetyksi so- vastaamaan. Aivan erityisen vaikea tilanne on
24305: tilaspapiston virka-asteikkoa. Ensimmäinen sivutoimisesti hoidetuissa varuskunnissa tai
24306: kenttärovasti nimitettiin virkaan 16. 1. 1953. joukko-osastoissa.
24307: Sotilaspapin virkoihin saatiin vuonna 1963 Kyseiseen ongelmaan on kiinnittänyt huo-
24308: huomattavia muutoksia. Uusia kenttärovastin miota piispa Kalevi Toiviainen lausunnossaan
24309: virkoja perustettiin 4. Lisäksi vuonna 1964 parlamentaarisen kirkko ja valtio -komitean
24310: yksi sotilaspapin virka muutettiin kenttärovas- mietinnöstä. Seurakuntapapit hoitavat sivutoi-
24311: tin viraksi. misesti kirkollisen työn eräissä varuskunnis-
24312: samme, mutta usein niissä sotilassielunhoito
24313: Nykyinen tilanne on myös heikommalla tolalla. Piispa Toiviainen
24314: Vakinaisten sotilaspappien virkojen maara sanoo, että syy ei ole papeissa. Hän epäilee itse
24315: on tällä hetkellä kaksikymmentäneljä ( 24). Ne järjestelmää: suljetun organisaation ulkopuolel-
24316: 622 Raha-asia-aloite n:o 581
24317:
24318:
24319: ta on siviiliseurakunnan työntekijän vaikea toi- (Kotkan Rannikkopatteristo ja Kyminlinnan
24320: mia menestyksellisesti (Kotimaa 5. 2. 1979). Korjaamo).
24321: - Pohjan Prikaatin sotilaspastori, V 26 pl:n
24322: Uusien virkojen tarve virka
24323: Nykyisen laajentuneen sotilassielunhoitotyön Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Pohjan
24324: tarpeen vuoksi olisi välttämätöntä perustaa ai- Prikaatissa.
24325: nakin seuraavat päätoimiset sotilaspapin virat - Karjalan Jääkäripataljoonan sotilaspastori,
24326: (8 kpl): V 26 pl:n virka
24327: Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Karjalan
24328: - Viestirykmentin sotilaspastori, V 26 pl:n Jääkäripataljoonassa ja Pohjois-Karjalan
24329: virka Patteristossa, Kontiolahden Soittokunnassa,
24330: Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Riihimäen Kontiolahden ja Ylämyllyn Korjaamoilla.
24331: varuskunnassa ( Viestirykmentti, Viestikor- - Turun Rannikkotykistörykmentin sotilas-
24332: jaamo, Sähköteknillinen koulu, Viestikes- pastori, V 26 pl:n virka
24333: kuskorjaamo). Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Turun
24334: Laivastolippueen sotilaspastori, V 28 pl:n Rannikkotykistörykmentissä.
24335: virka
24336: Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Laivasto- Mikäli päätoimiset virat perustettaisiin, voi-
24337: lippueessa, Turun Laivastoasemalla ja Pan- taisiin lakkauttaa 10 sivutointa, joiden kustan-
24338: sion Korjaamolla. nukset ovat noin 105 000 mk vuodessa.
24339: - Rovaniemen Ilmatorjuntapatteriston sotilas- Lisäksi Savo-Karjalan ja Pohjanmaan sotilas-
24340: pastori, V 26 pl:n virka läänin papin virat (sotilaspastori V 28 pl) tu-
24341: Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Rovanie- lisi muuttaa kenttärovastin viroiksi, jolloin
24342: men varuskunnassa (Rovaniemen Sotilaspii- kaikkien sotilasläänien sotilaspappien virat oli-
24343: rin Esikunta, Rovaniemen Ilmatorjuntapat- sivat kenttärovastin virkoja.
24344: teristo, Lapin Lennosto, Rovaniemen Soit- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24345: tokunta, Rovaniemen Korjaamo). nioittaen,
24346: - Keski-Suomen Pioneeripataljoonan sotilas-
24347: pastori, V 26 pl:n virka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24348: Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Keuruun 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
24349: varuskunnassa (Keski-Suomen Pioneeripa- 27.12.01 lisäyksenä 650 000 markkaa
24350: taljoona, Keski-Suomen Viestipataljoona, käytettäväksi kahden sotilaspastorin vi-
24351: Pioneerivarikko) . ran (V 26) muuttamiseksi kenttärovas-
24352: - Ko.tkan Rannikkopatteriston sotilaspastori, tin viraksi ja kuuden sotilaspastorin vi-
24353: V 26 pl:n virka ran perustamiseksi puolustusvoimiin.
24354: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
24355:
24356: Antero Juntumaa Lauri Impiö Anneli Kivitie
24357: Asser Stenbäck Esko Almgren Olavi Ronkainen
24358: Henrik Westerlund Markku Kauppinen Sauli Hautala
24359: Impi Muroma Erkki Korhonen
24360: 1981 vp. 623
24361:
24362: Raha-asia~aloite n:o 582
24363:
24364:
24365:
24366:
24367: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta huumeiden käytön
24368: ehkäisemisopetuksen ylitarkastajan palkkaamiseksi kouluhal-
24369: litukseen
24370:
24371:
24372: Eduskunnalle
24373:
24374: Suomalaisen yhteiskunnan tämänhetkinen sin terveysopetuksen ylitarkastajan virka voi
24375: vaikea ongelma on nuorten lisääntynyt alkoho- jonkin verran auttaa tilannetta, mutta koko
24376: linkäyttö. Useiden eri tutkimusten perusteella terveyskasvatuksen laaja kenttä vaatii niin pal-
24377: voidaan nuorten alkoholinkäytössä selvästi ha- jon, että erityinen raittiuskasvatusta tarkoittava
24378: vaita seuraavat hälyttävät piirteet: ylitarkastajan virka on tarpeen nykyisissä olo-
24379: - Raittiiden nuorten määrä on jyrkästi vä- suhteissa joka tapauksessa.
24380: hentynyt. Tutkimusten mukaan se vähenee ta- Valtioneuvoston suorittamien supistuspäätös-
24381: saisesti alkaen 12 ikävuodesta. ten seurauksena peruskoulussa on vähennetty
24382: - Juomisen tiheys, siis käyttökertojen lu- mm. kansalaistaito-nimisen oppiaineen, johon
24383: kumäärä tiettyinä ajanjaksoina, on lisääntynyt raittiuskasvatus kuuluu, tunteja niin, että ne
24384: kaikissa ikäryhmissä. on kokonaan poistettu 3., 4. ja 9. luokilta. Ai-
24385: - Juodut määrät ovat kaksin- tai kolmin- heen käsittely muiden aineiden yhteydessä on
24386: kertaistuneet. osoittautunut vaikeaksi. Läpäisyperiaatteella
24387: - Suurkuluttajien määrä on juomatapatut- annettava opetus voi jäädä hyvin vähäiseksi
24388: kimuksen tulosten mukaan kaksinkertaistunut ellei ihan olemattomaksi.
24389: 15-19-vuotiaiden poikien parissa vuodesta Kouluun kohdistuvat teoreettisten opintojen
24390: 1969 vuoteen 1976. odotukset ja paineet ovat niin suuria, ettei
24391: - Sukupuolten väliset erot ovat jyrkästi ka- opettajilla ole ollut riittävästi mahdollisuuksia
24392: ventumassa. Vielä 1960-luvulla tyttöjen alko- antaa elämisen taitoihin kuuluvaa opetusta.
24393: holinkäytön oletettiin olevan niin harvinaista, Kun tähän kysymykseen ei opettajankoulutuk-
24394: että tyttöjä ei lainkaan tutkimuksiin sisällytet- senkaan yhteydessä ole käytettävissä aikaa eikä
24395: ty. Tuoreiden tutkimusten mukaan tytöt juovat muita resursseja, opettajat tarvitsevat raittius-
24396: siinä missä pojatkin. kasvatuksessa tukea, jonka voisi ylitarkastaja
24397: - Asuinpaikkakunnan taajama-alueen sekä monin tavoin antaa.
24398: vanhempien sosiaalisen aseman merkitys on vä- Kouluissa annettava raittiusopetus on kat-
24399: henemässä. Nuorten alkoholinkäyttö on luisu- sottu niin merkittäväksi, että useille kunnalli-
24400: massa pois vanhempien valvonnasta. sille lautakunnille on annettu sitä koskevia tu-
24401: - Nuorten päihdehuoltojärjestelmän palve- kitoimia. Koululautakunnalla on paavastuu
24402: luksia koskevien tilastojen perusteella päihde- suoritettavasta raittiusopetuksesta kuten muus-
24403: ongelmat ovat nuorten parissa lisääntyneet huo- takin koulun toiminnasta. Raittiuslautakunnalle
24404: mattavasti. Lastensuojelulain perusteella huol- on asetuksessa annettu tehtäväksi tukea kou-
24405: lettujen päihdeongelmaisten nuorten lukumää- luissa suoritettavaa raittiusopetusta ja -kasva-
24406: rä on nelinkertaistunut vuodesta 1960 vuoteen tusta. Kansanterveyslaki antaa terveyslautakun-
24407: 1975. nille tehtäväksi kouluterveydenhoidon järjestä-
24408: (Salme Ahlström-Laakso: Nuorten alkoholin- misen ja sen yhteydessä mm. tupakan ja alko-
24409: käyttö ja siinä tapahtuneet muutokset; Lapsi holin käytön vähentämistä ohjaavan neuvon-
24410: ja alkoholi, Helsinki 1978) nan. Tupakkaa koskeva lainsää&intö ohjaa
24411: Tutkimusten osoittama arkitodellisuus on, edellä sanottuja lautakuntia yhteistyöhön tu-
24412: ettei koululaitos nykyisellään pysty täysin te- pakkaa koskevassa terveyskasvatuksessa. Ta-
24413: hokkaasti täyttämään osuuttaan päihteiden en- lousvaliokunnan mietinnössä (n:o 7/1977 vp.),
24414: naltaehkäisyä tarkoittavassa toiminnassa. To- jonka eduskunta on hyväksynyt, edellytetään
24415: 624 Raha-asia-aloite n:o 582
24416:
24417:
24418: myös nuoriso-, urheilu- ja sosiaalilautakuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24419: osallistuvan raittiuskasvatusyhteistyöhön. Jotta 1982 tulo- ja menoarvioon 80 000
24420: lainsäätäjien tahto voisi laaja-alaisena yhteistyö- markkaa alkoholijuomien, huumeiden ja
24421: nä kunnissa onnistua, tarvitaan keskushallin- tupakan käytön ehkäisemistä tarkoitta-
24422: nossa koordinointia ja ohjausta, jonka raittius- van opetuksen ylitarkastajan palkkaami-
24423: kasvatuksen ylitarkastaja voisi suorittaa. seksi kouluhallitukseen.
24424: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24425: nioittavasti,
24426: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
24427:
24428: Antero Juntumaa Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
24429: J. Juhani Kortesalmi Esko Almgren Impi Muroma
24430: Helvi Hyrynkangas Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
24431: Juhani Raudasoja Sauli Hautala Lauri Impiö
24432: Sakari Knuuttila
24433: 1981 vp. 625
24434:
24435: Raha-asia-aloite n:o .583
24436:
24437:
24438:
24439:
24440: Juntumaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta muinais-
24441: tieteellisten kaivaustöiden tehostamiseen
24442:
24443:
24444: Eduskunnalle
24445:
24446: Museoviraston esihistorian osasto suorittaa Muinaiskaivausten tehostamista voidaan pe-
24447: maassamme muinaistieteellistä tutkimustyötä, rustella paitsi kulttuuri- myös työllisyyssyillä.
24448: jonka tarkoituksena on kartoittaa asutuksen le- Maassamme on pula erityisesti nuorille sopi-
24449: vinneisyyttä maassamme eri vuosisadoilla. Mu- vista työpaikoista sekä koululaisten ja opiskeli-
24450: seoviraston määrärahat muinaistieteelliseen tut- joiden kesätyöpaikoista. Muinaiskaivaustyöt,
24451: kimukseen ovat kuitenkin viime vuosina riittä- joita suoritetaan pääasiallisesti kesäaikana, sopi-
24452: neet vain ns. hätäapukaivauksiin. Teiden j:1 vat hyvin nuorten kesätyöpaikoiksi.
24453: rakennusten perustustöiden yhteydessä paljas- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
24454: tuu muinaisjäänteitä, jotka on nopeasti saatava
24455: talteen. Määrärahoja ei kuitenkaan riitä syste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24456: maattiseen tutkimustyöhön, jolloin käytäisiin 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
24457: kuntakohtaisesti läpi mahdolliset asutuspaikat 29.94.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
24458: merkkien löytämiseksi muinaissuömalaisten elä- käytettäväksi muinaistieteellisten kai-
24459: mäntavoista. vaustöiden tehostamiseen.
24460: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
24461:
24462: Antero Juntumaa Erkki Korhonen Asser Stenbäck
24463: J. Juhani Kortesalmi Sampsa Aaltio Esko Almgren
24464: Helvi Hyrynkangas Sakari Knuuttila Olavi Ronkainen
24465: Sauli Hautala Juhani Raudasoja Väinö Rautiainen
24466: Impi Muroma
24467:
24468:
24469:
24470:
24471: 79 088100408M
24472: 626 1981 vp.
24473:
24474: Raha-asia-aloite n:o 584
24475:
24476:
24477:
24478:
24479: Juntumaa ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta luon-
24480: nonsuojelualueiden ostoihin ja suojelualueiden hoito- ja
24481: käyttövaroihin
24482:
24483:
24484: Eduskunnalle
24485:
24486: Pääasiassa valtioneuvoston jo hyväksymien olevan perusteella on pidettävä välttämättömänä
24487: luonnonsuojeluohjelmien toteutumisen eräänä suojelualueiden hoito- ja käyttöresurssien tun-
24488: esteenä on luonnonsuojelualueiden ostovarojen tuvaa lisäämistä vuoden 1982 budjetissa.
24489: niukkuus. Edelleen on huomattava, että val- Eduskunnan hyväksyttyä luonnonsuojelulain
24490: tiontalouden kannalta olisi ilmeisen edullista muutoksen 23. 6. 1981 tulee korvausten mak-
24491: ostaa luomJ.onsuojelualueiksi tarvittavat yksi- saminen suojelualueiden perustamisen aiheut-
24492: tyismaat verrattain nopeasti lähivuosina eikä tamista taloudellisen hyödyn menetyksistä laki-
24493: venyttää ostoja vuosikymmenien ajaksi, mihin sääteiseksi. Tämän vuoksi on välttämätöntä
24494: nykyinen käytäntö johtaa. Tähän viittaa mm. lisätä budjetissa tähän tarkoitukseen osoitettuja
24495: eräiden keskeisten suojelualuetyyppien - esim. varoja, jotta korvausmenettelystä ei muodostu
24496: soiden - viimeaikainen nouseva hintakehitys. yksityismaiden suojelualueiden perustamista
24497: Suojelualueiden hoito ja käyttö on maas- vaikeuttavaa tekijää.
24498: samme ollut varsin passiivista viime vuosiin Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväk-
24499: asti. Suojelualueilla, etenkin kansallispuistoilla, sytty eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän
24500: voisi kuitenkin oikein hoidettuna olla hyvin johtokunnassa.
24501: huomattava merkitys ympäristövalistuksen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24502: kansalaisten mielekkään vapaa-ajan vieton kan- nioittavasti,
24503: nalta. Metsähallitukseen perustettiin kuluvana
24504: vuonna luonnonsuojelualuetoimisto, joka on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24505: ottanut tehtäväkseen suojelualueittemme aktii- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
24506: visen kehittämisen edellä mainittuja näkökoh- 30.02.88 luonnonsuojelualueiden ostoi-
24507: tia silmällä pitäen. Suojelualueiden määrä on hin 50 000 000 markkaa, mikä vastaa
24508: myös merkittävästi lisääntynyt eduskunnan hy- lähiajan todellista tarvetta, kun vahvis-
24509: väksyttyä 23. 6. 1981 lait uusista kansallis- ja tettuihin soidensuojelu- ja kansallispuis-
24510: luonnonpoistoista sekä soidensuojelualueista. to-ohjelmiin sisältyvät yksityismaat han-
24511: Tämä kehitys tulee vielä lähivuosina jatkumaan, kitaan valtiolle, ja
24512: kun valtioneuvoston periaatepäätöksellä vahvis- että suojelualueiden hoito- ja käyttö-
24513: tettuja suojeluohjelmia toteutetaan. Tulevista varoihin otettaisiin momentille 30.50.21
24514: alueista on ennen kaikkea mainittava Urho yhteensä 5 000 000 markkaa.
24515: Kekkosen kansallispuisto - Koilliskaira. Edellä
24516: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
24517:
24518: Antero Juntumaa Elisabeth Rehn Terhi Nieminen-Mäkynen
24519: Liisa Jaakonsaari Juhani Raudasoja Urho Pohto
24520: Pertti Salolainen Inger Hirvelä
24521: 1981 vp. 627
24522:
24523: Raha-asia-aloite n:o 585
24524:
24525:
24526:
24527:
24528: Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta Venehjoen ruoppaamisen
24529: loppuunsaattamiseksi
24530:
24531:
24532: Eduskunnalle
24533:
24534: Oriveden kunnassa oleva Venehjoki yhdistää Jotta joki saataisiin täyteen hyöty- ja virkis-
24535: Pappilanselän ja Oriselän. Joki on osa 11,5 tyskäyttöön, Tampereen vesipiirin vesitoimisto
24536: km pitkää vesireittiä, joka on veneilijöiden on tehnyt suunnitelman sen ruoppaamiseksi.
24537: innokkaassa käytössä. Joen suussa asuu myös Kustannus 1 metrin syvyisen väylän aikaan-
24538: luotsi, joka käyttää moottorivenettä sanotulla saamiseksi on n. 38 000 mk.
24539: joella. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
24540: Joki ruopattiin vuosina 1972-73, mutta tavasti,
24541: työ jäi varojen puutteessa kesken. Tästä syystä
24542: sen hyöty Oriselän-Nihuanjärven vesistön jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24543: jestelyssä on jäänyt osittain saavuttamatta. 1982 tulo- ja menoarvioon 38 000 mar-
24544: Joen suiston vedenkorkeus on enää 40-50 kan määrärahan V enehjoen ruoppaami-
24545: cm, ja madaltuminen jatkuu. Jokea käyttäviä sen loppuunsaattamiseksi.
24546: moottoriveneitä on 113 kpl.
24547: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
24548:
24549: Antero Juntumaa
24550: 628 1981 vp;
24551:
24552: Raha-asia-aloite n:o 586
24553:
24554:
24555:
24556:
24557: Juntumaa; Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 322 perus-
24558: parannustöiden aloittamiseen
24559:
24560:
24561: Eduskunnalle
24562:
24563: Itä-:-länsisuuntainen Kurun ja Parkanon kun- kestokykynsä rajoilla, se tarvitsee pikaisen pe-
24564: nissa sijaitseva tieyhteys Kuru-Parkano on ruskorjauksen.
24565: vanha ja heikkokuntoinen. Tiellä on tärkeä Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
24566: merkitys mm; puutavarakuljetuksen vuoksi sekä tavasti,
24567: yhdystienä Satakunnasta ja sen rannikolta Män-
24568: tän ja sisä-Suomen teollisuusalueille. Lisäksi tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24569: palvelee harvaan asutun seudun useiden kylien 1982 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
24570: ainoana kulkureittinä asutuskeskuksiin. Edel- markan määrärahan maantien n:o 322
24571: leen kehittyvä turveteollisuus tarvitsee tietä, perusparannustöiden käynnistämistä var-
24572: samoin Kurun kiviteollisuus. Koska siis tie on ten.
24573: erityisesti raskaan liikenteen kuormittama ja
24574: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
24575:
24576: Antero Juntumaa
24577: 1981 vp. 629
24578:
24579: Raha-asia-aloite n:o 587
24580:
24581:
24582:
24583:
24584: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta alennuslippujen järjes-
24585: tämiseen eläkeläisille linja-autoissa
24586:
24587:
24588: Eduskunnalle
24589:
24590: Henkilöliikenteen matkalippujen hinnat ovat maan mm. lääkäreissä ja noutamaan erilaisia
24591: maassamme useastakin syystä tavanomaista kal- sosiaalipalveluja. Tämän vuoksi eläkeläisten
24592: liimmat. Yksi syy on se, että maamme on matkakustannukset saattavat kohota hyvinkin
24593: harvaan asuttu ja välimatkat ovat pitkiä. Val- korkeiksi. Verrattuna työikäiseen väestöön elä-
24594: tio perii ajoneuvoliikenteestä huomattavia mää- keläiset ovat siinäkin suhteessa huonommassa
24595: riä erilaisina veroina ja maksuina. Maamme il- asemassa, että he eivät voi vähentää matkaku-
24596: mastollisten olojen vuoksi ajoneuvokaluston on _Iuja verotettavasta tulostaan. Näin ollen olisi
24597: oltava ensiluokkaista. Korkeista matkalippujen paikallaan, että yhteiskunta tukisi sopivalla ta-
24598: hinnoista joutuvat kuitenkin kärsimään erityi- valla eläkeläisten mahdollisuuksia käyttää hy-
24599: sesti vähävaraiset ja ne, joiden liikkuminen väkseen yleisiä kulkuneuvoja. Tästä aiheutuvat
24600: muuten kuin kulkuneuvoja käyttäen on vai- nettomenot saattaisivat jäädä alhaisiksikin, sillä
24601: keaa. Tällainen ryhmä ovat erityisesti eläkeläi- eläkeläiset voivat ajoittaa liikkumisensa sellai-
24602: set. seen vuorokauden aikaan, jolloin kalusto on
24603: Eläkeläisten liikkumisen helpottamiseksi Val- muuten vajaakäytössä. Koska ei voida olettaa,
24604: tionrautatiet myöntää kansaneläkeläisille 50 että vaikeassa kustannuskriisissä kamppaileva
24605: % :n alennuksen kotimaan liikenteessä. Sama yksityinen linja-autoliikenne myöntäisi vapaaeh-
24606: alennus on voimassa myös Pohjolan Liikenteen toisesti alennuksia eläkeläisille, olisi valtion
24607: linja-autoissa, joissa muutenkin voidaan käyt- tulo- ja menoarvioon otettava määräraha alen-
24608: tää V aidonrautateiden matkalippuja. Myös eräät nuslippujen järjestämiseksi eläkeläisille linja-
24609: kunnalliset liikennelaitokset myöntävät eläkeläi- autoliikenteessä.
24610: sille ja invalideille alennuksia normaalista li- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24611: pun hinnasta. Sen sijaan yksityinen linja-auto- nioittaen,
24612: liikenne perii eläkeläisiltä normaalin kuljetus-
24613: maksun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24614: Toisaalta eläkeläiset joutuvat turvautumaan 1982 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
24615: julkisiin liikennepalveluihin muuta väestöä huo- markkaa käytettäväksi alennuslippujett
24616: mattavasti useammin. Hehän joutuvat asioi- järjestämiseen eläkeläisille linja-autoissa.
24617: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
24618:
24619: Antero Juntumaa Juhani Raudasoja Olavi Ronkainen
24620: Sakari Knuuttila Asser Stenbäck Sauli Hautala
24621: J. Juhani Kortesalmi Markku Kauppinen Väinö Rautiainen
24622: Helvi Hyrynkangas Esko Almgren Impi Muroma
24623: Erkki Korhonen Kauko Tamminen
24624: 630 1981 vp.
24625:
24626: Raha-asia-aloite n:o 588
24627:
24628:
24629:
24630:
24631: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta MS-potilaiden ja mui-
24632: den neurologisesti vammautuneiden kuntoutukseen
24633:
24634:
24635: Eduskunnalle
24636:
24637: Multippeliskleroosia eli keskushermoston pe- nen välittömästi vaikuttaa kielteisesti taudin
24638: säkekovettumatautia sairastaa maassamme noin kehitykseen. Kuntoutuksen heikentämisestä val-
24639: 4 000 henkilöä. Paras hoito MS-taudissa on tiontaloudelle aiheutuvat säästöt ovat varsin
24640: aktiivinen kuntoutus ja liikunta sekä sopeutu- vähäiset verrattuna niihin menoihin, joita ai-
24641: minen muuttuvaan työ- ja toimintakykyyn. Te- heutuu MS-potilaiden joutumisesta täysin lai-
24642: hokkaalla lääkintävoimistelulla ja kuntoilemal- toshoidon varaan. MS-potilaiden kuntoutusta
24643: la pyritään pitämään potilaan lihakset kunnos-. olisikin päinvastoin edelleen tehostettava ja
24644: sa ja säilyttämään hänen toimintakykynsä käytettävä terveyskeskuksia nykyistä tehok-
24645: mahdollisimman pitkään täysitehoisena. kaammin MS-potilaiden fysikaalisessa hoidossa.
24646: Invaliidihuoltolain nojalla kunnille ja yksi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24647: tyisille yhteisöille on voitu myöntää tukea ja nioittaen,
24648: avustusta kuntoutuksen järjestämiseen. Nyt näi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24649: tä etuisuuksia on kuitenkin sosiaalihallituksen 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 33.44
24650: toimesta ryhdytty kaventamaan kohdistamalla uudelle momentille 10 000 000 markkaa
24651: valtiontalouden säästötoimia kuntoutusmäärä- MS-potilaiden ja muiden neurologisesti
24652: rahoihin. Tämä suuntaus on kuitenkin täysin vammautuneiden potilaiden kuntoutuk-
24653: virheellinen, koska kuntoutuksen heil{kenemi- sen ja hoidon tehostamiseen.
24654: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
24655:
24656: Antero Juntumaa Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
24657: J. Juhani Kortesalmi Markku Kauppinen Impi Muroma
24658: Ben Zyskowicz Esko Almgren Erkki Korhonen
24659: Helvi Hyrynkangas Olavi Ronkainen Kauko Tamminen
24660: Juhani Raudasoja Sauli Hautala Sakari Knuuttila
24661: 1981 vp. 631
24662:
24663: Raha-asia-aloite n:o 589
24664:
24665:
24666: Juvela ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Keskus-
24667: liitolle näkövammaisille tarkoitettujen tiedonvälityspalvelu-
24668: muotojen kehittämiseen
24669:
24670: Eduskunnalle
24671:
24672: Näkövammaisten perusongelma on tiedon jen ja -lehtien tuottamista varten sekä kirja-
24673: hankinnan vaikeus, joka rajoittaa toimintamah- paino piste- ja isokirjoitustuotantoa varten.
24674: dollisuuksia kaikilla elämän alueilla. On arvioi- Näiden lisäksi liiton monitoimitalossa sijaitse-
24675: tu, että näkevä saa noin 80 % vastaanottamas- villa näönkuntoutus- ja apuvälineosastoilla suo-
24676: taan informaatiosta silmien välityksellä. Kaikki ritetaan tiedonvälitykseen liittyvien laitteiden
24677: tämä tieto on näkövammaisen hankittava muilla soveltuvuuden testausta. Tähän on hyvät mah-
24678: keinoin. Jotta tämä olisi edes osin mahdollista, dollisuudet käytännössä siitäkin syystä, että
24679: on taattava näkövammaisten tiedonvälityspal- liiton toimihenkilöistä useat ovat eri tavoin
24680: velujen riittävä määrä ja laatu. Tämä on ehdo- näkövammaisia ja talon kurssiosastolla on jat-
24681: ton edellytys näkövammaisten tasa-arvoiselle kuvasti näkövammaisia, jotka osallistuvat so-
24682: osallistumiselle yhteiskunnan toimintoihin. peutumisvalmennuskursseille. Liiton oma ko-
24683: Näkövammaisten Keskusliitto pitää tiedon- keilutoiminta on tuottanut tuloksena mm. laa-
24684: välityspalvelujen kehittämistä erittäin keskei- jaa kiinnostusta herättäneen kuurosokeiden
24685: senä asiana ja on siksi tehnyt Vammaisten puhelinverkostoon liitettävän puhelinkommuni-
24686: vuoden 1981 Suomen komitealle aloitteen toi- kaatiojärjestelmän.
24687: minnan kehittämiseksi. Aloitteen perusteella Näkövammaisten tiedonvälityspalvelujen ke-
24688: liitto järjestää yhdessä komitean kanssa loka- hittämis- ja kokeilutoiminta edellyttäisi tieto-
24689: kuussa seminaarin näkövammaisten tiedonsaan- liikenne- ja elektroniikka-alaa tuntevan henki-
24690: nista, minkä jälkeen komitea tulee päättämään lön paikkaamista esim. vuoden ajaksi kartoit-
24691: tarvittavista jatkotoimista. tamaan olemassa olevia mahdollisuuksia. En-
24692: Nykyaikainen teknologia ja sen pohjalta ke- simmäisiä selvitettäviä asioita ovat mm.:
24693: hitetyt apuvälineet antavat monia mahdolli- - atk-pohjaisen tulostusjärjestelmän käyttä-
24694: suuksia parantaa ratkaisevasti näkövammaisten minen piste- ja isokirjoitustuotannossa sekä pis-
24695: tiedonvälityspalveluja. Uudet elektroniset lait- tenauhurin kytkeminen tähän tulostusjärjestel-
24696: teet: pistenauhurit, puhuvat atk-päätteet, luku- mään
24697: televisiot jne. yhdistettyinä tietotekniikan tar- - telset-järjestelmän ja teksti-tv:n mahdol-
24698: joamiin tiedontallentamis-, -välittämis- ja -vas- lisuuksien kokeilu ja kehittäminen vaikeasti
24699: taanottojärjestelmiin mahdollistavat näkövam- heikkonäköisten osalta sekä niiden kytkentä-
24700: maisille moninkertaisen tiedonsaannin nykyi- mahdollisuus pistenauhureihin ja puhesynteti-
24701: seen verrattuna. Ne avaavat mm. mahdollisuu- saattoriin täysin sokeita varten
24702: den joukkoviestinten entistä tehokkaampaan - kasettipäivälehtien tuotanto ja niiden
24703: hyväksikäyttöön. siirto näkövammaiselle lukijalle puhelimitse tai
24704: Edellytyksenä on, että kaikkia näitä mah- radioteitse.
24705: dollisuuksia päästäisiin kokeilemaan ja kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24706: mään tehokkaasti. Esimerkiksi Ruotsissa ovat
24707: vastaavat kokeilut tuottaneet monia näkövam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24708: maisten kannalta merkittäviä tuloksia, mm. 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
24709: kasettipäivälehtien muodossa. markan määrärahan opetusministeriön
24710: Nykyisellään näkövammaisten tiedonvälitys- käyttöön Näkövammaisten Keskusliiton
24711: palveluista vastaa lähes yksinomaan Näkövam- toimesta suoritettavia näkövammaisten
24712: maisten Keskusliitto jäsenyhdistyksineen. Lii- uusien tiedonvälityspalvelumuotojen ko-
24713: tolla on toimintaa varten kaksi keskeistä toi- keilua ja kehittämistä varten.
24714: mintayksikköä: äänitekninen osasto äänikirjo-
24715: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
24716:
24717: Aulis Juvela Terho Pursiainen
24718: 63.2 1981 vp.
24719:
24720: Raha-asia-aloite n:o 590
24721:
24722:
24723:
24724:
24725: Juvela: Määrärahan osoittamisesta Euran Kosketjärven veden
24726: pinnan nostamiseen
24727:
24728:
24729: Eduskunnalle
24730:
24731: Euran Hankilahdella slJaltseva Koskeljärvi arviolta noin 1,5 miljoonalla markalla järvi voi-
24732: kuuluu asiantuntijoiden mukaan maamme kym- taisiin kunnostaa nykyistä paremmaksi retkeily-
24733: menen parhaan lintujärven joukkoon. Paitsi ja virkistyskohteeksi. Lisäksi on otettava huo-
24734: tätä huomionarvoista seikkaa tämän kauniin mioon tarkoitukseen saatava muu taloudellinen
24735: luonnonvaraisen järven rantamaisemat muodos- tuki.
24736: tavat lisäksi arvokkaan retkeily- ja virkistys- Joka tapauksessa Koskeljärven rehevöitymi-
24737: kohteen laajalti Eurassa ja lähiseudulla. Järvi nen ja umpeenkasvaminen olisi estettävä ja se
24738: on pinta-alaltaan noin 650 hehtaaria. toteutuisi järven veden pintaa nostamalla edellä
24739: Viime vuosisadan puolivälissä alullepantujen mainitut 50-60 senttimetriä. Samalla olisi
24740: mutta sittemmin keskeytettyjen kuivaustoimen- huolehdittava siitä, ettei suunnitellulla huvila-
24741: piteitten seurauksena järven veden korkeus jäi asutuksella turmeltaisi tämän kauniin luonnon-
24742: kuitenkin liian alhaiseksi. Erityisesti se on varaisen järven edellytyksiä toimia yleisenä,
24743: tuottanut vaikeuksia järven kalakannan kehit- kaikkien käytössä olevana virkistyskohteena.
24744: tämiselle. Ratkaisevan parannuksen asiaan toisi On melkoinen harvinaisuus, että Etelä-Suo-
24745: järven veden pinnan nostaminen noin 50- mesta löytyy vielä näinkin suuri järvi, jonka
24746: 60 senttimetrillä. Veden korkeuden nostolla rantamaisemat ovat asumattomat. Tämän järven
24747: olisi myönteinen vaikutus lisäksi järven rehe- erikoinen omaleimaisuus olisikin säilytettävä
24748: vöitymisen estämiselle ja se epäilemättä lisäisi myös vastaisuudessa.
24749: entisestään myös Koskeljärven arvoa lintujär- Edellä olevan perusteella ehdotan,
24750: venä.
24751: Sanomattakin on selvää, ettei Koskeljärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24752: veden pinnan nostaminen ja järven virkistyk- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
24753: sellisten arvojen suojeleminen voi tapahtua markkaa Euran Kosketjärven veden pin-
24754: ilman valtiovallan tukea. Järven "entisöiminen" nan nostamiseen ja järven yleisen vir-
24755: ei aiheuttaisi valtiolle suuria kustannuksia, sillä kistyskäytön parantamiseen.
24756: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
24757:
24758: Aulis Juvela
24759: 1981 vp. 633
24760:
24761: Raha-asia-aloite n:o 591
24762:
24763:
24764:
24765:
24766: M. Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisissa tek-
24767: nillisissä oppilaitoksissa opiskelevien ruokailutukeen
24768:
24769:
24770: Eduskunnalle
24771:
24772: Valtion teknillisissä oppilaitoksissa opiskele- valtion menoja vuosittain n. 3 miljoonaa mark-
24773: vat saavat valtiolta ruokailutukea 5,50 mark- kaa. Jos tukea ryhdyttäisiin maksamaan syys-
24774: kaa/ ateria/päivä. Tämä asettaa opiskelijat eri- lukukauden 1982 alusta, tarvittaisiin ensi vuo-
24775: arvoiseen asemaan riippuen siitä ovatko opis- den budjettiin lisäystä n. 1,3 miljoonaa mark-
24776: kelupaikkana valtion vai kuntien omistamat kaa.
24777: teknilliset oppilaitokset. Eriarvoisuus johtaa Edellä mainitun oikeudenmukaisen tuen mak-
24778: myös siihen, että kunnallisiin oppilaitoksiin saminen myös kunnallisten teknillisten oppilai-
24779: pyrkivien määrä laskee ja oppilasaineksen taso tosten opiskelijoille kaventaisi valtiollisten ja
24780: heikkenee. Näin ollen kunnallisten oppilaitos- kunnallisten oppilaitosten välistä juopaa. Täl-
24781: ten saaminen tasa-arvoiseen asemaan valtion löin jäisivät kunnallisissa oppilaitoksissa opiske-
24782: omistamien oppilaitosten kanssa on tärkeä asia levien maksettavaksi vain lukukausimaksut.
24783: opiskelijoille ja oppilaitokset omistaville kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24784: nille. Suorittavathan kunnalliset teknilliset oppi-
24785: laitokset valtiovallalle kuuluvaa tehtävää ja jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24786: siten keventävät valtion menoja. 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
24787: Esimerkkinä mainittakoon, että kunnallinen markkaa ruokailutuen maksamiseksi
24788: teknillinen oppilaitos toimii mm. Porissa. Koko kunnallisissa teknillisissä oppilaitoksissa
24789: maassa kuntien omistamien teknillisten oppi- opiskeleville samansuuruisena kuin se
24790: laitosten osuus on niin pieni, että opiskelijoi- maksetaan valtion vastaavissa oppilai-
24791: den ruokailutuen turvaaminen kaikille maamme toksissa.
24792: teknillisissä oppilaitoksissa opiskeleville lisäisi
24793: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
24794:
24795: Matti Järvenpää Kauko Tamminen
24796:
24797:
24798:
24799:
24800: 80 088100408M
24801: 634 1981 vp.
24802:
24803: Raha-asia-aloite n:o 592
24804:
24805:
24806:
24807:
24808: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja
24809: vesirakennuspiirin perustamiseen
24810:
24811:
24812: Eduskunl'lalle
24813:
24814: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on maamme perustamisesta. Ehkä suunnitteilla olevan Sata-
24815: tie- ja vesirakennuspiireistä suurin. Piirin alueel- kunnan läänin perustaminen on vaikuttanut
24816: la on yleisiä teitä n. 10 000 kilometriä, yli tu- siihen, että on odotettu koko hallinnon uudis-
24817: hat siltaa jne. Maamme moottoriajoneuvoista tamista maakunnan osalta. Kun Satakunnan
24818: ja liikennemäärästä on alueella noin 16 pro- läänin perustaminen toteutuu aikaisintaan vuon-
24819: senttia. Piiri jakaantuu kahteen suureen kes- na 1984, niin tie- ja vesirakennuspiirin perusta-
24820: kukseen; Turun eteläiseen alueeseen eli Varsi- minen ei ole ristiriidassa läänin perustamisen
24821: nais-Suomeen ja pohjoiseen alueeseen Satakun- kanssa, vaan voitaneen perustaa jo aikaisem-
24822: taan. Porissa toimii TVL:n korjaamo, jota on minkin.
24823: viime aikoina kehitetty myönteiseen suuntaan Edellä sanotun perusteella ehdotan,
24824: ja joka palvelee lähinnä Satakunnan aluetta.
24825: Asioita voitaisiin nykyistä tehokkaammin hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24826: taa vastaamaan teille ja liikenteelle asetettuja 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
24827: vaatimuksia, jos Satakuntaan perustettaisiin markkaa Satakunnan tie- ja vesiraken-
24828: oma tie- ja vesirakennuspiiri. Eduskuntakin on nuspiirin perustamiseen.
24829: jo vuonna 1962 hyväksynyt toivomuksen piirin
24830: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
24831:
24832: Matti Järvenpää
24833: 1981 vp. 635
24834:
24835: Raha-asia-aloite n:o 593
24836:
24837:
24838:
24839:
24840: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta ns. Porin pohjoisen
24841: satamatien rakentamisen aloittamista varten
24842:
24843:
24844: Eduskunnalle
24845:
24846: Porin pohjoisen satamatien rakentaminen on edullisena koko maassa. Kun vesistön ylitse
24847: ollut jo kauan vireillä. Se on läntinen osa Jär- rakennettavan tien vesioikeudellinen käsittely
24848: vi-Suomen valtatietä, jonka numero on 23. ei ole enää jarruttavana tekijänä, niin hankkee-
24849: Tien rakentamisen jatke on varsin lyhyt. Ko- seen olisi nyt saatava rahaa.
24850: konaan uutta tietä tulisi noin kuusi kilometriä Edellä sanotun perusteella ehdotan,
24851: riippuen jonkin verran tien lopullisesta sijoi-
24852: tuksesta. Tie lyhentäisi matkaa Mäntyluodon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24853: satamasta pohjoiseen päin Vaasan suuntaan 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24854: sekä itään Jyväskylän suuntaan noin 20-30 markkaa valtatien n:o 23 läntisen osuu-
24855: kilometriä. Samalla se ohittaisi Porin keski- den eli ns. Porin pohjoisen satamatien
24856: kaupungin ja muat väestötaajamat. Kansanta- rakentamisen aloittamiseen.
24857: loudellisesti tien rakentamista pidetään hyvin
24858: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
24859:
24860: Matti Järvenpää
24861: 636 1981 vp.
24862:
24863: Raha-asia-aloite n:o 594
24864:
24865:
24866:
24867:
24868: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Vammalan-Putajan
24869: tieosuuden peruskorjaustöiden aloittamiseen
24870:
24871:
24872: Eduskunnalle
24873:
24874: Liikennekelpoiset tieyhteydet Vammalan kau- tullut ajankohtaisemmaksi myös siksi, että
24875: pungista Poriin lyhenisivät 16 kilometriä, jos Vammalan-Punkalaitumen välinen osuus on
24876: Vammalan-Putajan välinen n. 20 kilometrin nyt valmis. Kun viime vuonna suoritettiin tien
24877: pituinen ja 13 kilometrin osuudelta sorapääl- ilmakuvaus, niin valmius tien rakentamiseen
24878: lysteinen tie rakennettaisiin kokonaan liikenne- pitäisi olla.
24879: kelpoiseen kuntoon. Tien rakentaminen paran- Edellä olevan perusteella ehdotan,
24880: taisi yhteyksiä Vammalasta Pohjois-Satakuntaan
24881: ja tie on yksi osa Helsingin-Porin valtatieltä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24882: Humppilasta Punkalaitumen, Vammalan, Suo- den 1982 tulo- ja menoarvioon
24883: denniemen, Lavian ja Kankaanpään kautta Poh- 500 000 markkaa V ammalan-Putajar:
24884: janmaalle suuntautuvaa tietä, jota vuosikym- tieosuuden peruskorjaustöiden aloitta-
24885: meniä ovat liikennöineet mm. Helsingin- miseen.
24886: Vaasan postiautot. Tien perusparantaminen on
24887: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
24888:
24889: Matti Järvenpää
24890: 1981 vp. 637
24891:
24892: Raha-asia-aloite n:o 595
24893:
24894:
24895:
24896:
24897: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamisen
24898: aloittamiseksi Kokemäenjoen ylitse Nakkilan keskustassa
24899:
24900:
24901: Eduskunnalle
24902:
24903: Nakkilan kunnassa Kokemäenjoen ylittävä tamaan uutta siltaa Kokemäenjoen ylitse Aran-
24904: Arantilan silta on lähes viisikymmentä vuotta tilan kohdalla Nakilassa.
24905: vanha, yksikaistainen ja nykyaikaiselle liiken- Edellä olevan perusteella ehdotan,
24906: teelle heikko ja kestämätön. Nakkilan kunnan
24907: keskustan väestön ja teollisuuden voimakas että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24908: kasvu on lisännyt liikennettä sillan pohjois- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
24909: puolelle voimakkaasti kehittyvälle alueelle, markkaa sillan rakentamisen aloittami-
24910: mutta myös sillan kautta Harjavallan, Ulvilan seksi Kokemäenjoen ylitse Nakkilan
24911: ja Kullaan suuntiin sekä kauemmaksikin. Näin kunnan keskustassa.
24912: ollen olisi välttämätöntä päästä nopeasti raken-
24913: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
24914:
24915: Matti Järvenpää
24916: 638 1981 vp.
24917:
24918: Raha-asia-aloite n:o 596
24919:
24920:
24921:
24922:
24923: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoima-
24924: piirin perustamista varten
24925:
24926:
24927: Eduskunnalle
24928:
24929: Työttömyys on myönteisestä kehityksestä Kun työllisyysasioita hoidetaan työvoimapii-
24930: huolimatta Satakunnassa huolestuttavan suuri. reittäin, niin saman maakunnan kuuluminen
24931: Erityisesti Pohjois-Satakunnan ja Porin-Meri- kahteen alueeseen johtaa koko maakunnan jää-
24932: karvian alueella työllisyyden paraneminen on miseen toisarvoiseen asemaan työllisyysasioita
24933: osoittautunut hitaammaksi kuin monilla muilla hoidettaessa. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä
24934: alueilla maassamme. Työllisyyden hoitamista kiireellisesti perustaa Satakunnan työvoimapiiri
24935: haittaa myös Satakunnan jakautuminen Tampe- työvoimahallinnon palvelujen parantamiseksi
24936: reen ja Turun työvoimapiireihin, vaikka Sata- maakunnassa.
24937: kunta omana maakuntana muodostaisi edelly- Edellä olevan perusteella ehdotan,
24938: tykset oman työvoimapiirin perustamiseen. Yk-
24939: sistään Turun ja Porin läänin pohjoisessa vaali- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24940: piirissä eli Satakunnassa asuu lähes 300 000 den 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
24941: asukasta. markkaa Satakunnan työvoimapiirin pe-
24942: rustamiseen.
24943: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
24944:
24945: Matti Järvenpää
24946: 1981 vp. 639
24947:
24948: Raha-asia-aloite n:o 597
24949:
24950:
24951:
24952:
24953: Järvilehto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tupakoin-
24954: nin terveyshaitoista tiedottavan valistuksen jakamista varten
24955:
24956:
24957: EduskunnalLe
24958:
24959: Tupakkalain mukaan tupakanvastaiseen valis- Tupakkalain teho heikkenee, jos näitä tupa-
24960: tustoimintaan maassamme tulisi käyttää vuo- kointiin liittyviä terveyshaittoja ei voida valis-
24961: sittain summa, joka vastaa 0,5 % tupakkaval- tuksen avulla riittävästi tiedottaa yleisölle. Tu-
24962: misteveron tuotosta. Vuoden 1980 budjettiesi- pakkalaki mielletään tällöin helposti kieltolaik-
24963: tyksessä on tarkoitukseen varattu ainoastaan si eikä terveyslaiksi, vaikka se on nimenomaan
24964: 3,3 miljoonaa markkaa, vaikka summan pitäisi terveyslaiksi luotu. Tehokkaan valistuksen avul-
24965: arvioidun tupakkavalmisteveron tuoton mukaan la voidaan yleisiä asenteita muuttaa ja säästää
24966: olla 5,5 miljoonaa markkaa. myöhemmässä vaiheessa sekä sairaanhoitokus-
24967: Tutkimusten mukaan tupakoinnin voimakas tannuksia että inhimillisiä murhenäytelmiä.
24968: vähentyminen johtaa suurempaan kansanter- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
24969: veyden kohentumiseen kuin mikään muu en-
24970: naltaehkäisevän terveydenhoidon muoto. Prof. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24971: Karvosen mukaan savukkeenpolton tiliin on 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
24972: pantava noin 1 000-1 800 työikäisen miehen 33.73.22 lisäyksenä 2 200 000 markkaa
24973: sepelvaltimokuolema vuodessa. Tupakan ja tupakoinnin ehkäisemisestä annetun lain
24974: keuhkosyövän välinen yhteys on kiistattomasti mukaisen tupakoinnin terveyshaitoista
24975: osoitettu. tiedottavan valistuksen suunnittelua ja
24976: jakamista varten.
24977: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
24978:
24979: Ulla Järvilehto Antero Juntumaa Impi Muroma
24980: 640 1981 vp.
24981:
24982: Raha-asia-aloite n:o 598
24983:
24984:
24985:
24986:
24987: Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna
24988: opintokeskusten luentotoimintaa varten
24989:
24990:
24991: Eduskunnalle
24992:
24993: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1982 menoarvioesityksessä ole otettu huomioon. Esi-
24994: tulo- ja menoarvioksi on esitetty opintokes- tetty määräraha jaettuna yhdeksän opintokes-
24995: kuksille valtionapuna luentotoimintaa varten kuksen kesken on riittämätön.
24996: 300 000 mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24997: Ensi vuonna ei voida järjestää kursseja
24998: kuutta tuntia lyhyempinä tilaisuuksina. Tästä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24999: syystä on väistämättä huomattava normaalin 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
25000: kasvun ylittävä paine luentotoiminnan määrä- 29.57.55 alamomentille 3 lisäyksenä
25001: rahan korottamiseen. Tämä on todettu myös 1 200 000 markkaa valtionapuna opin-
25002: valtion kansansivistyslautakunnan kannanotossa. tokeskusten luentotoimintaa varten.
25003: Tätä oleellista muutosta ei valtion tulo- ja
25004: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
25005:
25006: Orvokki Kangas Veikko Pihlajamäki Hannele Pokka
25007: Hannu Tenhiälä Paavo Vesterinen Kalevi Mattila
25008: 1981 vp. 641
25009:
25010: Raha-asia-aloite n:o 599
25011:
25012:
25013:
25014:
25015: Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maamiesseu-
25016: rojen, pienviljelijäin yhdistysten ja osastojen sekä raittius-
25017: seurojen talojen korjaustöitä varten
25018:
25019:
25020: Eduskunnalle
25021:
25022: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1982 Esitetty määräraha on tarpeeseen nähden
25023: tulo- ja menoarvioksi on varattu 800 000 mk liian pieni. Onhan maassamme noin 500 täl-
25024: maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistysten ja laista taloa, joiden kunnostus olisi tarpeen.
25025: osastojen sekä raittiusseurojen talojen korjaus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25026: töitä varten. Määräraha on tarkoitettu myös nioittaen,
25027: sellaisten talojen korjauksiin, jotka nämä jär-
25028: jestöt omistavat yhdessä muiden yhteisöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25029: kanssa. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
25030: Valtionavustus näiden talojen korjaamiseen 29.99.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
25031: on välttämätöntä, koska talojen kunnostus on maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdis-
25032: monessa tapauksessa muuten mahdotonta. Kui- tysten ja osastojen sekä raittiusseurojen
25033: tenkin talot ovat kylien elinvoimaisuuden kan- talojen korjaustöitä varten.
25034: nalta tärkeitä.
25035: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
25036:
25037: Orvokki Kangas Veikko Pihlajamäki Hannele Pokka
25038: Hannu Tenhiälä Paavo Vesterinen Kalevi Mattila
25039:
25040:
25041:
25042:
25043: 81 088100408M
25044: 642 1981 vp.
25045:
25046: Raha-asia-aloite n:o 600
25047:
25048:
25049:
25050:
25051: Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kuivatushankkeiden to-
25052: teuttamiseen kehitysalueilla
25053:
25054:
25055: Eduskunnalle
25056:
25057: Maankuivatustoimenpiteet muodostavat pe- esim. aluekuivatuksia yhteensä n. 70 000 heh-
25058: rustan maatalouden rationalisoinnille, tuotanto- taarin laajuisella alueella. Salaojitustarve on
25059: kustannusten alentamiselle ja sitä tietä maata- vielä huomattava.
25060: lousväestön elintason nousulle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25061: Mm. Vaasan vesipiirin alue on luontaisesti nioittaen,
25062: maatalousvaltaista ja siitä syystä maatalouden
25063: kehittämiseen liittyvät kuivatuskysymykset ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25064: merkittäviä vesitoimiston tehtäväkentässä. 1982 tulo- ia menoarvioon lisäyksenä
25065: Erään alustavan selvityksen mukaan tulisi 10 000 000 markkaa kehitysalueilla ole-
25066: vesipiirin toteuttaa vuoteen 1985 mennessä vien kuivatushankkeiden toteuttamiseen.
25067: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
25068:
25069: Orvokki Kangas Pentti Poutaneo Kalevi Mattila
25070: Markku Kauppinen Matti Maijala Veikko Pihlajamäki
25071: 1981 vp. 643
25072:
25073: Raha-asia-aloite n:o 601
25074:
25075:
25076:
25077:
25078: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentokentän
25079: varustetason parantamiseen
25080:
25081:
25082: Eduskunnalle
25083:
25084: Kruunupyyn lentokentän laajentamisesta on Asianomaisten tutkien hankkiminen sekä kii·
25085: puhuttu paljon. Alueella on jo raivattuna uuden toradan jatkaminen 500 metrillä eli 2 300 met-
25086: kiitoradan pohja. Nykyisessä kiitoradassa on riin antaisi vankan takeen matkustajien turvalli~
25087: parantamisen varaa. Rata on pituudeltaan 1 800 suusasteen kohoamisesta.
25088: metriä ja suihkukoneratana Suomen lyhin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25089: Joissakin olosuhteissa on tapahtunut valitet- nioittaen,
25090: tavia lentojen peruutuksia. Lisäksi joudutaan
25091: aivan liian usein kentällä operoimaan rajoite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25092: tulla nousupainolla. On myös selvää, että mat- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
25093: kustajien turvallisuus on kyseessä tämänlaatui- markkaa käytettäväksi Kruunupyyn len-
25094: sissa olosuhteissa. tokentän varustetason parantamiseen.
25095: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
25096:
25097: Eeva Kauppi Helge Saarikoski
25098: 644 1981 vp.
25099:
25100: Raha-asia-aloite n:o 602
25101:
25102:
25103:
25104:
25105: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kokeiluluonteisen mal-
25106: minetsinnän ohjaajan palkkaamiseen Etelä-Pohjanmaan Maa-
25107: kuntalli ttoon
25108:
25109:
25110: Eduskunnalle
25111:
25112: Maamme tunnetut malmi- ja teollisuusmine- koulutuksen saaneen geologin johtamaan maa-
25113: raalivarat ovat ehtymässä. Uusien malmi- ja kuntaliiton jäsenkunnissa harjoitettavaa ja har-
25114: mineraalivarojen löytämiseksi tulisi alan etsin- rastettavaa tehostettua etsintätyötä.
25115: tätoimintaa voimakkaasti tehostaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25116: Monista pyrkimyksistä huolimatta ei kulu- nioittaen,
25117: van vuoden tulo- ja menoarviossa ole olennai-
25118: sesti lisätty käytännön tasolla tapahtuvaan mal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25119: mien ja mineraalien etsinnän tehostamiseen tar- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
25120: vittavia varoja. kan määrärahan pätevän malmigeologin
25121: Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto on moni- paikkaamista varten Etelä-Pohjanmaan
25122: vuotisen kokemuksensa perusteella valmis aina- Maakuntaliittoon ainakin vuoden 1982
25123: kin kokeiluluontoisesti ottamaan tiloihinsa alan ajaksi.
25124: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
25125:
25126: Eeva Kauppi Helge Saarikoski
25127: 1981 vp. 645
25128:
25129: Raha-asia-aloite n:o 603
25130:
25131:
25132:
25133:
25134: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaisosastopäällikön
25135: viran perustamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön raittius-
25136: ja alkoholiosastoon
25137:
25138:
25139: Eduskunnalle
25140:
25141: Sosiaali- ja terveysm1mstenosta annetun ase- ja yhteistoimintaan muiden toimialalla olevien
25142: tuksen ( 151/1981) mukaan ministeriön rait- viranomaisten, laitosten ja järjestöjen kanssa
25143: tius- ja alkoholiosasto käsittelee alkoholilain- soveltuvaa henkilöstöä palkkaamalla osastolle
25144: säädäntöä, alkoholiyhtiötä, raittiustyötä, alkoho- yksi sopimuspaikkainen apulaisosastopäällikkö.
25145: livalvontaa, denaturointia ja tislauslaitteita sekä Hänen tehtävänään olisi, kuten mainitussa ase-
25146: osaston toimialaan kuuluvaa kansainvälistä yh- tuksessa sosiaali- ja terveysministeriön apulais-
25147: teistyötä koskevat asiat. Näitä tehtäviä varten osastopäälliköltä edellytetään, johtaa osaston
25148: osastolla on virkamiehinä peruspalkkainen osas- toimintaa osastopäällikön apuna ja käsitellä ne
25149: topäällikkö, hallitussihteeri, ylitarkastaja, tar- asiat, jotka hänelle työjärjestyksen perusteella
25150: kastajia ym., mutta ei apulaisosastopäällikköä. tai osastopäällikön toimesta annetaan tehtä-
25151: Alkoholi- ja muiden päihdeongelmien vaikeu- väksi.
25152: duttua niitä koskevan yhteiskuntapoliittisen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25153: minnan merkitys on kasvanut. Tämä kehitys nioittaen,
25154: edellyttää myös sosiaali- ja terveysministeriön
25155: alkoholiosastolta entistä suurempaa työpanosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25156: mm. raittius- ja alkoholipolitiikan suunnittelus- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
25157: sa sekä raittiustoiminnan ohjauksessa ja koor- 106 920 markkaa yhden sopimuspaik-
25158: dinaatiossa, kuten alkoholi- ja raittiuskasvatus- kaisen apulaisosastopäällikön viran pe-
25159: komiteat ovat ehdottaneet. Sen vuoksi olisikin rustamiseen sosiaali- ja terveysministe-
25160: raittius- ja alkoholiosaston kohdalla tarpeellista riön raittius- ja alkoholiosastoon.
25161: lisätä nimenomaan johtamiseen, suunnitteluun
25162: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
25163:
25164: Eeva Kauppi Ensio Laine Anssi Joutsenlahti
25165: Helvi Hyrynkangas Eero Lattula Matti Järvenpää
25166: Sakari Knuuttila Jorma Fred Hannele Pokka
25167: Boris Renlund Tapio Holvitie
25168: 646 1981 vp.
25169:
25170: Raha-asia-aloite n:o 604
25171:
25172:
25173:
25174:
25175: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Opis-
25176: ton saneeraukseen
25177:
25178:
25179: Eduskunnalle
25180:
25181: Pohjois-Karjalan Opisto on kansanopistolain uuden puuverstaan rakentaminen 1978-1979.
25182: nojalla toimiva yleissivistävä aikuisoppilaitos, Kustannus oli n. 260 000 mk. Rakennustyöt
25183: joka on toiminut Pohjois-Karjalassa vuodesta on tehty osittain Pohjois-Karjalan ammatillisen
25184: 1895 lähtien. Sen koulutustoiminta keskittyy kurssikeskuksen oppilaiden harjoitustöinä.
25185: talvisin perusoppijaksojen puitteissa järjestet- Toinen rakennusvaihe käsittää opiston pää-
25186: tyjen kansanopisto- ja kansankorkeakoulukurs- rakennuksen sisäpuolisen saneerauksen ja uudis-
25187: sien toteuttamiseen (kestävät 33 viikkoa, opis- tamisen vv. 1979-1984. Kustannusarvio eri-
25188: kelijoita niillä on 100-125 henkeä) ja kesäi- teltynä:
25189: sin järjestettyihin erimuotoisiin lyhytkursseihin IV kerros n. 500 000 mk 1979-1980
25190: (joilla opiskelee 200-400 henkeä). Lisäksi 111 n. 600 000 mk 1980-1981
25191: opisto harjoittaa varsin laajaa (tappio v. 1979 II " n. 400 000 mk 1981-1982
25192: n. 20 000 mk) osittain kaupallista, osittain kou- 1 " n. 400 000 mk 1982-1983
25193: lutuksellista puutarhatoimintaa. pohja " n. 600 000 mk 1983-1984
25194: Voidakseen toimia ja edelleenkin kehittää "
25195: toimintaansa on opiston johtokunta laatinut yhteensä 2 500 000 mk
25196: f-6 vuotta käsittävän rakennusohjelman, Tähän mennessä opiston saneeraukseen ei
25197: jonka puitteissa opistotilat saneerataan nyky- lukuisista hakemuksista huolimatta ole saatu
25198: vaatimuksia vastaaviksi. Kustannukset on budjettivaroja.
25199: arvioitu 2,5 milj. markaksi, mistä pieni osa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25200: peitetään kouluhallitukselta saatavilla valtion- nioittaen,
25201: avuilla, pieni osa omarahoituksella ja osa lai-
25202: noituksella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25203: Ensimmäisenä rakennusvaiheena on toteu- 1982 tulo- fa menoarvioon 600 000
25204: tettu opiston vanhan puuverstasrakennuksen markkaa Pohjois-Karjalan Opistonsanee-
25205: muuttaminen kurssi- ja majoitustiloiksi sekä raukseen.
25206: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
25207:
25208: Markku Kauppinen P. Puhakka
25209: Mauri Pekkarinen Erkki Korhonen
25210: 1981 vp. 647
25211:
25212: Raha-asia-aloite n:o 605
25213:
25214:
25215:
25216:
25217: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoulutuksen
25218: lisäämiseksi Koivikon tilalla Kiteen Puhoksessa
25219:
25220:
25221: Eduskunnalle
25222:
25223: Maatilatalous on viimeksi kuluneiden vuo- vitaan sekä maatalouden peruskoulutuksen että
25224: sien aikana kehittynyt entistä enemmän ammat- opistoasteisen koulutuksen osalta.
25225: titietoa ja -taitoa vaativaksi elinkeinoksi. Maa- Valtion omistama Koivikon koulutila Kiteen
25226: talousalan ammattikoulutus ei kaikilta osin Puhoksessa tarjoaa hyvät ulkonaiset puitteet
25227: vastaa kehittyvän maatilatalouden tarpeita. koulutuksen lisäämiselle Itä-Suomessa.
25228: Koulutustason ohella ongelmaksi on muo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25229: dostunut koulutuskapasiteetin niukkuus. Joita- taen,
25230: kin vuosia sitten koulutuksen määrälliseksi
25231: kehittämistavoitteeksi asetettiin vain 30 pro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25232: senttia ammatissa toimivien määrästä. On sel- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25233: vää, että tämä tavoite on aivan liian alhainen. markan määrärahan maatalouskoulutuk-
25234: Erityisesti Itä-Suomessa maatilatalouden am- sen lisäämiseksi Koivikon tilalla Kiteen
25235: mattikoulutusta pitäisi mahdollisimman pikai- Puhoksessa.
25236: sesti lisätä ja kehittää. Koulutuspaikkoja tar-
25237: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
25238:
25239: Markku Kauppinen P. Puhakka Erkki Korhonen
25240: 648 1981 vp.
25241:
25242: Raha-asia-aloite n:o 606
25243:
25244:
25245:
25246:
25247: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisten lai-
25248: nojen myöntämiseen kuntien nuorisotilojen rakentamiseen
25249:
25250:
25251: Eduskunnalle
25252:
25253: Kuntien nuorisotilojen rakentaminen muo- 72) 6 § :n edellyttämällä tavalla ja se, että
25254: dostaa jatkuvasti yhden keskeisen nuorisotyön vuonna 1981 valtioneuvoston tekemän jakopää-
25255: kehittämisalueen. Myönnetyt avustukset ja lai- töksen yhteydessä on vuonna 1982 varauduttu
25256: nat eivät kuitenkaan ole kyenneet kattamaan antamaan myös lainoja vaativaa rahoitusta, olisi
25257: kuin pienen murto-osan tarpeesta. Vuonna lainojen poisjättäminen nuorisotiloja rakentavia
25258: 1981 sisältyi valtion tulo- ja menoarvioon nuo- kuntia kohtaan kohtuutonta. Vuoden 1982 val-
25259: risotilojen rakentamiseen 3 milj. markkaa avus- tion tulo- ja menoarvioon tulisikin sisällyttää
25260: tuksia (5,6% tarpeesta) ja 3 milj. markkaa 4,5 milj. markkaa halpakatkaista ja pitkäai-
25261: lainaa (12,1 % tarpeesta). Avustusta ja lainaa kaista lainaa annettavaksi kunnille nuorisotilo-
25262: haettiin kaikkiaan 70 kohteeseen. Myönteisiä jen rakentamiseen.
25263: päätöksiä voitiin tehdä vain 18 kohteen osalta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25264: Vuonna 1982 haetaan avustusta ja lainaa noin taen,
25265: 100 kohteeseen. Mikäli vuoden 1982 tulo- ja
25266: menoarvioon, niin kuin nyt esitetään, tulisi ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25267: noastaan 4,5 milj. markkaa avustuksia, lainojen 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
25268: jäädessä kokonaan pois, merkitsisi se monen 29.91.51 4 500 000 markan määrärahan
25269: kunnan nuorisotilahankkeen tyrehtymistä. Kun halpakorkoisten, pitkäaikaisten lainoien
25270: vielä otetaan huomioon, että lainaa on voitu myöntämiseen kuntien nuorisotiloien
25271: myöntää vuosittain nuorisolautakuntalain ( 117/ rakentamiseen.
25272: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
25273:
25274: Markku Kauppinen Paavo Vesterinen Mikko Ekorre
25275: Mauri Pekkarinen Saara-Maria Paakkinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25276: 1981 vp. 649
25277:
25278: Raha-asia-aloite n:o 607
25279:
25280:
25281:
25282:
25283: Kauppinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
25284: Rauhanpuolustajat r.y:n toiminnan tukemiseen
25285:
25286:
25287: Eduskunnalle
25288:
25289: Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen on tonta Pohjolaa koskevan aloitteen edistämiseksi,
25290: todennut: "Olen huolellisesti yrittänyt selvit- kuten laajemminkin aseidenriisunnan ja lien-
25291: tää itselleni, mikä on se tie, joka on tavallis- nytyksen puolesta;
25292: ten ihmisten käytettävissä sodan vastustami- - YYA-sopimuksen periaatteiden mukaisen
25293: seksi. Olen tullut siihen tulokseen, että ainoa Suomen ja Neuvostoliiton kansojen yhteisen
25294: kansalaisten käytettävissä oleva tie on osanotto rauhantahtoisen toiminnan edistäminen; ja
25295: rauhanliikkeeseen. Se saattaa olla monen mie- - monimuotoinen toiminta asemansa paran-
25296: lestä toivottoman hidas tie, mutta järkevää tamiseksi toimivien kehitysmaiden kansojen
25297: vaihtoehtoa on nykyisissä oloissa vaikea löytää." tukemiseksi.
25298: Nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa on Suomen Rauhanpuolustajain toimintaa rajoit-
25299: entistäkin tärkeämpää, että ihmisillä on mah- taa kuitenkin kauan jatkunut taloudellinen epä-
25300: dollisuus vaikuttaa rauhanliikkeeseen osallistu- varmuus ja taloudellisten toimintaedellytysten
25301: malla. Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n puit- kapeus - siitä huolimatta, että järjestöön kuu-
25302: teissa tarjoutuu toimintamahdollisuuksia niin luu ihmisiä ja järjestöjä eri yhteiskuntapiireistä
25303: nuorille kuin vanhoille, naisille ja miehille, kas- ja kaikista keskeisistä poliittisista ryhmitty-
25304: vattajille ja kasvaville, järjestöaktiiveille ja mistä.
25305: muihin järjestöihin kuulumattomille, rauhan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25306: työn eri aiheista kiinnostuneille. Erityisesti voi-
25307: daan ottaa esiin kolme maamme ja kansamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25308: tulevaisuuden kannalta keskeistä toiminta- 1982 tulo- ja menoarvioon 400 000
25309: aluetta: markkaa Suomen Rauhanpuolustajat
25310: - toiminta presidentti Kekkosen ydinasee- r.y:n toiminnan tukemiseen.
25311: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
25312:
25313: Markku Kauppinen Anneli Kivitie Ulla-Leena Alppi
25314: Ilkka Kanerva Tellervo Koivisto Terhi Nieminen-Mäkynen
25315: Sten Söderström Jutta Zilliacus Marjatta Stenius-Kaukonen
25316:
25317:
25318:
25319:
25320: 82 088100408M
25321: 650 1981 vp.
25322:
25323: Raha-asia-aloite n:o 608
25324:
25325:
25326:
25327:
25328: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten Keskus r.y:n
25329: toiminnan tukemiseen
25330:
25331:
25332: Eduskunnalle
25333:
25334: Lasten Keskus r.y:n tarkoituksena on pyrkiä dellisesti vähävaraisia lapsia osallistumaan lei-
25335: parantamaan lasten kasvuolosuhteita, suojeila reille.
25336: lapsia kaikilta heidän henkistä ja fyysistä kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25337: vuaan häiritseviltä tekijöiltä sekä kasvattaa nioittavasti,
25338: heistä yhteiskuntaelämään kykeneviä, tasapai-
25339: noisia ja omatoimisia kansalaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25340: Järjestön toiminnallisena pääkohteena on 1982 tulo- ;a menoarvioon 200 000
25341: sosiaalisen leiritoiminnan järjestäminen. Liitto markkaa Lasten Keskus r.y:n toiminnan
25342: järjestää lapsille sekä heidän vanhemmilleen tukemiseksi.
25343: viikon kestäviä lomaleirejä. Liitto tukee talou-
25344: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
25345:
25346: Markku Kauppinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25347: 1981 vp. 651
25348:
25349: Raha-asia-aloite n:o 609
25350:
25351:
25352:
25353:
25354: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Herttoniemen Nuo-
25355: risohotellin toiminnan kehittämistä varten
25356:
25357:
25358: Eduskunnalle
25359:
25360: Kiinteistö Oy Herttoniemen Nuorisohotelli- kaat saavat vuokrahintaan liinavaatteet, saunan,
25361: asuntola on toiminut vajaat kahdeksan vuotta. sähkön, lämpimän veden ja siivouspalvelut.
25362: Hotelli on tarkoitettu työssäkäyville tai pää- Vuokraa palveluineen asukas maksaa 335
25363: toimisesti opiskeleville nuorille ja siellä on mk/kk.
25364: vuodepaikkoja 344. Asukkaat koostuvat huomattavalta osalta
25365: Nuorisohotelli on osoittautunut hyväksi ja hyvin nuorista työelämässä aloittavista nuo-
25366: todella tarpeelliseksi ensiasunnoksi niille, jotka rista. Sen vuoksi myöskin palvelut tulisi hin-
25367: ovat joutuneet työnhakuun tai opiskelemaan naltaan pitää mahdollisimman alhaalla. Nuori-
25368: pääkaupunkiseudulle. sohotellin toimintoja on pyritty kehittämään
25369: Toiminta-aikanaan nuorisohotelli on vastaan- siten, että vältyttäisiin ylisuurilta vuokrankoro-
25370: ottanut jo tuhansia nuoria. Vakiintuminen työ- tuksilta.
25371: elämään herättää nuorissa myöskin tarpeen Nuorisohotellirakennuksen korjaukset, vapaa-
25372: hankkia vakituinen asunto. Parin asumisvuoden ajan palvelukset asukkaille ja yleensä koko toi-
25373: jälkeen ja perheen perustamisen myötä on nuo- minta vaatisi rahoitusta, jolla ei olisi vaikutusta
25374: risohotellissa Nuorisosäätiön toimesta avustettu vuokrakustannuksiin.
25375: nuoria hankkimaan väljempiä asuntoja lähinnä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25376: Helsingin kaupungin kautta.
25377: Nuorisohotellissa on tällä hetkellä työsuhde- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25378: asuntoja ja Nuorisosäätiön kautta tulee asuk- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
25379: kaat 272 vuodepaikkaan. Talo on jatkuvasti markkaa Nuorisosäätiön ylläpitämän
25380: täynnä ja jonossa on useita kymmeniä nuoria. Kiinteistö Oy Herttoniemen Nuoriso-
25381: Yhtiön toiminta perustuu palvelevaan vuok- hotelli-asuntolan tukemiseksi.
25382: ratarjontaan. Varsinaisen huoneen lisäksi asuk-
25383: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
25384:
25385: Markku Kauppinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25386: 652 1981 vp.
25387:
25388: Raha-asia-aloite n:o 610
25389:
25390:
25391:
25392:
25393: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Aittalahden-Väärä-
25394: mäen maantien perusparannustöiden aloittamiseen
25395:
25396:
25397: Eduskunnalle
25398:
25399: Aittalahden-Väärämäen maantie (n:o 480) varan pudotuspaikka. Lisäksi Puruveden kalas-
25400: yhdistää Kesälahden kunnan pohjoisosan kun- tuksesta aiheutuva liikenne käyttää tätä tieyh-
25401: takeskukseen. Tien vaikutuspiirissä asuu 1/3 teyttä. Tien merkitys myös kalastuksen kan-
25402: kunnan väestöstä. Nykyinen tie on niin heik- nalta tulee korostumaan, kun Aittolahteen val-
25403: kokuntoinen, että Vilialan ja Hummovaaran mistui kuluvan kevään aikana kalastussatama.
25404: kylien asukkaat asioivat mieluimmin Kiteellä ja Tiellä on tietysti myös säännöllinen linja-auto-,
25405: Kerimäellä, jonne on hyvät tieyhteydet. Tie on maidonkuljetus- ja myymäläautoliikenne.
25406: sorapintainen, mutkainen ja mäkinen. Lisäksi Tämä tieyhteys on kuntakokonaisuuden säi-
25407: tien geometria on niin virheellinen, että tietä lyttämisen kannalta erittäin tärkeä. Kesälah-
25408: pidetään melko vaarallisena liikenneturvallisuu- den kokoisessa kunnassa ei ole varaa enstaa
25409: den kannalta. 1/3 kunnan väestöstä huonojen tieyhteyksien
25410: Tien vaikutusalueella on kolme peruskoulun taakse.
25411: ala-astetta sekä kaksi matkailuyritystä: Mänty- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25412: rannan leirintäalue ja Karjalan Lomakeskus, taen,
25413: jossa on 168 vuodepaikkaa. Lisäksi tien var-
25414: rella on kolme pientä teollisuusyritystä: Kar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25415: jalan Hirsirakenne/Väinö Karjalainen, Kesälah- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
25416: den Puuvalmiste Oy ja Kesälahden Muovi/ markkaa Aittalahden-Väärämäen maan-
25417: Velj. Suomalainen. Tien puolivälissä on puuta- tien ( mt n:o 480) perusparantamiseen.
25418: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
25419:
25420: Markku Kauppinen P. Puhakka Erkki Korhonen
25421: 1981 vp. 653
25422:
25423: Raha-asia-aloite n:o 611
25424:
25425:
25426:
25427:
25428: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiihtelysvaaran-
25429: Huhtilammen maantien suunnitteluun ja rakennustöiden
25430: aloittamiseen
25431:
25432:
25433: Eduskunnalle
25434:
25435: Kiihtelysvaaran-Huhtilammen maantie Kiih- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25436: telysvaaran kunnan alueella yhdistää kunnan taen,
25437: eteläosan kuntakeskukseen. Osa Tohmajärveltä
25438: ja Tuupovaarasta Kiihtelysvaaraan suuntautu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25439: vasta liikenteestä kulkee niinikään kyseisen tien 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25440: kautta. Tie on heikkokuntoinen ja vaatisi siten markkaa Kiihtelysvaaran-Huhtilammen
25441: pikaista perusparantamista. maantien suunnitteluun ja rakennustöi-
25442: den aloittamiseen.
25443: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
25444:
25445: Markku Kauppinen P. Puhakka Erkki Korhonen
25446: 654 1981 vp.
25447:
25448: Raha-asia-aloite n:o 612
25449:
25450:
25451:
25452:
25453: Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta Lieksaa ja Nurmesta sekä
25454: niitä ympäröiviä kuntia palvelevan lentokentän aikaansaami-
25455: seksi
25456:
25457:
25458: Eduskunnalle
25459:
25460: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen rajoittu- lisuutta nopeisiin yhteyksiin eri puolille maata.
25461: vina muodostavat lähinnä Lieksan ja Nurmek- Asian perusteluiksi voidaan esittää myös eri-
25462: sen kaupungit sekä niiden välittömässä lähei- tyisiä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse valtio
25463: syydessä olevat maalaiskunnat maantieteellisesti on merkittävä tekijä alueen talouselämälle sen
25464: laajan ja metsätalouden, teollisuuden, maatalou- omistaessa suoraan tai valtiojohtoisten yhtiöi-
25465: den sekä matkailun suhteen merkittävän talous- den kautta suuren osan alueen metsäalueista
25466: alueen, jonka ulottaminen lentoliikenteen käyt- sekä valtiojohtoisten yhtiöiden harjoittaessa
25467: tömahdollisuuksien piiriin on valtiovallan tärkeä alueella voimaperäistä teollisuutta. Edelleen on
25468: tehtävä. valtion erityisessä intressissä myötävaikuttaa
25469: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen sen tukitoimenpiteillä kehitettyjen teollisuus- ja
25470: koetaan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yksin matkailuelinkeinojen toimintaedellytysten kehit-
25471: alueen omilla voimavaroilla ilman valtion talou- tämiseksi.
25472: dellista myötävaikutusta - ja asian laajakan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
25473: toisuudesta sekä siitä johtuen, että se koskee
25474: useita kuntia - käytännön toimenpiteisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25475: asian kehittämisess~ ei ole päästy. 1982 tulo- ja menoarvioon 700 000
25476: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien jär- markkaa Lieksan ja Nurmeksen kaupun-
25477: jestämisen perusteluja ovat alueen syrjäinen keja ja niitä ympäröiviä maalaiskuntia
25478: sijainti, alueen rautatieliikenteen heikko taso, palvelevan lentokentän suunnitteluun ja
25479: alueen maantieteellinen laajuus ja ennen kaik- rakentamistyön valmisteluun siten, että
25480: kea se, että alueen talouselämän nykytaso ja suunnittelutyö aloitetaan vuonna 1982.
25481: sen kehittäminen edelleen edellyttävät mahdol-
25482: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
25483:
25484: Markku Kauppinen
25485: 1981 vp. 655
25486:
25487: Raha-asia-aloite n:o 613
25488:
25489:
25490:
25491:
25492: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
25493: sosiaalisairaalan suunnitteluun
25494:
25495:
25496: Eduskunnalle
25497:
25498: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien niin, että Pohjois-Karjalan läänin kunnat luo-
25499: huolto edellyttää onnistuakseen erilaisista pal- puisivat pääosasta omistamiaan hoitopaikkoja
25500: velupisteistä muodostuvaa hoitoketjua. Avo- alueellisen hoitolaitoksen valmistuttua.
25501: huollon osina hoitoketjussa ovat poliklinikat, Läänin sosiaali- ja terveydenhuollon neuvot-
25502: katkaisuhoitoasemat, hoito- ja huoltokodit ja telukunnan aloitteen pöhjalta Pohjois-Karjalan
25503: ensisuojat. Mainittujen palvelupisteiden osalta lääninhallitus lähetti 13. 10. 1978 läänin kun-
25504: tilannetta Pohjois-Karjalan läänissä voidaan nille sosiaalisairaalahanketta koskevan lausunto-
25505: pitää tyydyttävänä. Sen sijaan päihdehuollon pyynnön. Huomionarvoisin näkökohta saaduissa
25506: hoitoketjuun oleellisena osana kuuluvaa hoito- lausunnoissa oli hankkeen kunnilta saama lähes
25507: laitosta läänin alueella ei ole. yksimielinen tuki. Erityisesti kuntien sosiaali-
25508: Alkoholiongelman hoidossa on oleellista se, ja terveyslautakunnat korostivat laitoksen vält-
25509: että hoitoon hakeutuminen tapahtuisi mahdol- tämättömyyttä. Hankkeen toteuttamisaikataulun
25510: lisimman varhaisessa vaiheessa. Läänin alueella osalta kunnat lähtivät siitä, että sosiaalisairaala
25511: sijaitseva hoitolaitos edistäisi hoitoonhakeutu- tulisi perustaa "mahdollisimman pian" tai
25512: mista ja loisi hyvät edellytykset työpaikoilla "1980-luvun alkupuoliskolla".
25513: tapahtuvalle hoitoonohjaukselle. Lisäksi tarve Pohjois-Karjalan läänin päihdeongelmaisten
25514: hoitaa päihdeongelmaisia läänin erikoislääkäri- huollon kehittäminen edellyttää alueellisen
25515: jobtoisissa sairaaloissa ja terVeyskeskuksissa noin 3.5-paikkaisen päihdyttävien aineiden vää-
25516: vähenisi ainakin jossakin määrin. rinkäyttäjien huollosta annetun lain 11 § :n
25517: Pohjois-Karjalan läänin kunnista oli v. 1977 2 momentissa tarkoitetun huoltolan perusta-
25518: läänin ulkopuolella sijaitsevissa valtion ja yksi- mista viimeistään vuonna 1982.
25519: tyisissä huoltolaissa hoidettavana kaikkiaan Huomioiden Pohjois-Karjalan läänin kuntien
25520: 159 henkilöä, mikä merkitsi vuositasolla 18 heikon taloudellisen kantokyvyn tulisi Päihd-
25521: laitospaikan käyttöä. Lisäksi kuntainliiton omis- L:n 36 §:ssä tarkoitetun avustuksen olla vä-
25522: tamassa Tuustaipaleen huoltolassa ja työlaitok- hintään 80 % perustamiskustannuksista. Kun
25523: sessa oli v. 1977 Pohjois-Karjalan läänistä hoi- laitoksen perustamiskustannukset olisivat alus-
25524: dettavana 65 eri henkilöä, mikä merkitsee kes- tavan arvion mukaan noin 4 milj. mk, muo-
25525: kimäärin 11 hoitopaikan käyttöä. dostuisi valtion avustuksen määräksi noin 3 ,2
25526: Edellä mainitut luvut osoittavat, että Poh- milj. mk. Valtionosuus käyttökustannuksiin
25527: jois-Karjalan läänissä on hoidon tarvetta siinä olisi vuodessa n. 600 000 mk.
25528: määrin, että oman noin 35-paikkaisen alueelli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25529: sen hoitolaitoksen perustaminen on tarpeen. taen,
25530: Tällainen hoitolaitos vähentäisi Pohjois-Karja-
25531: lan läänistä esim. Järvenpään sosiaalisairaalaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25532: kohdistuvaa painetta. Myöskin työlaitosten ke- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
25533: hittämistyöryhmän esittämä Tuustaipaleen huol- markkaa Pohjois-Karjalan sosiaalisairaa-
25534: tolan paikkaluvun alentaminen voisi tapahtua lan suunnitteluun.
25535: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
25536:
25537: Markku Kauppinen P. Puhakka Erkki Korhonen
25538: 656 1981 vp.
25539:
25540: Raha-asia-aloite n:o 614
25541:
25542:
25543:
25544:
25545: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sana ja sävel kale-
25546: valaisessa Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen
25547:
25548:
25549: Eduskunnalle
25550:
25551: "Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa" jär- lausuntataiteilijat ja puheopettajat ja tässä jär-
25552: jestettiin tänä kesänä Kajaanissa viidennen ker- jestelyssä on ollut mukana myös Suomen Lau-
25553: ran. Tapahtumasta on muodostunut erityisesti sujain Liitto. Muina tukijoina koko tapahtu-
25554: lausunnan ja suullisen esitystaidon juhlaviikko, malle ovat olleet Kajaanin kaupunki, Kainuun
25555: jota on pidetty alallaan korkeatasoisimpana Maakuntaliitto sekä Suomi-Neuvostoliitto-
25556: koko maassa. Tapahtuma on merkittävä kale- Seuran Kainuun piirijärjestö.
25557: valaisen runouden ja kirjallisuuden tutkimuk- Viime keväänä jättivät kaikki Oulun läänin
25558: sen ja esittämisen kannalta ja siitä on muodos- kansanedustajat yhteisen esityksen sekä opetus-
25559: tunut pysyvä yhteistyön kohde myös Neuvosto- että valtiovarainministeriölle "Sana ja sävel
25560: Karjalan kirjailijoiden ja tutkijoiden kanssa. kalevalaisessa Kajaanissa" -tapahtuman ottami-
25561: Tapahtumiin on myös liittynyt musiikki runou- sesta mukaan valtion tukea saavien tilaisuuk-
25562: den ja suullisen esityksen täydentäjänä sisältäen sien joukkoon. Näin ei ole kuitenkaan tapah-
25563: niin kirkkoiltoja kuin myös kansanmusiikkia tunut.
25564: ja nuorisolle tarkoitettuja "lystinurmia" ja las- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25565: tentapahtumia. nioittaen,
25566: Erityisen merkittävä on Sana ja sävel -tapah-
25567: tuma siinä, että sen yhteydessä on joka vuosi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25568: järjestetty nuorten lausujain puhe- ja lausunta- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
25569: taidon koulutustilaisuus, johon kokoontuu 29.90.53 100 000 markkaa "Sana ja
25570: ympäri maata nuoria puhekulttuurin harrastajia. sävel kalevalaisessa Kajaanissa" -tapah-
25571: Opettajina ovat toimineet maamme parhaat tuman tukemiseen.
25572: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
25573:
25574: Arvo Kemppainen Alvar Saukko
25575: 19811\rp.
25576:
25577: Raha-asia-aloite n:o 615
25578:
25579:
25580:
25581:
25582: Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 901 pe-
25583: rusparartnukseen välillä Kontiomäki-Naapurivaara
25584:
25585:
25586: Eduskunpalle
25587:
25588: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirissä sijaitsee syystä ryhtyä mitä pikimmin. Tie on tarpeel-
25589: maantie n:o 901 Kontiomäen ja Naapurivaaran linen huolimattå mahdollisista muista läpikul-
25590: välillä. Tien vaikutuspiirissä asuu noin 800 kuliikenfeen ja valtakunnallisen liikenteen kan::
25591: ihmistä. Tie on erittäin huono~untoinen, perus- nalta merkittävistä tiesuunnitelmista Sotkamon·
25592: teiltaan heikko, mäkineri ja mutkainen, keli- ~Kajaanin-Ristijärven alueella.
25593: rikolle altis. Vaikka kyseisellä tieosuudella ei Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit~
25594: ole raskaan liikenteen kannalta suurempaa läpi- taen,
25595: kulkutiemerkitystä, on 'se sen sijaan kevyen
25596: liikenteen kannalta hyvinkin merkittävä. Pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden.
25597: hinta tilanteessa on se, että tien vaikutuspii- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille.
25598: rissä asuvat ihmiset joutuvat jatkuvasti kärsi- 31.24.77 7 500 000 markkaa Kainuun
25599: mään tien huonosta kunnosta niin koulu-, kir- tie- ja vesirakennuspiirin käyttöön Kon-
25600: jasto-, myymäläauto- kuin meijeriautoliikenteen tiomäen ja Naapurivaaran välisen maan-'
25601: sekä yksityisen liikenteen osalta. tien n:o 901 peruskorjaukseen ja kun-
25602: Kontiomäen-Naapurivaaran tien peruskor- nostukseen.
25603: jaus- ja kunnostustöihin tulisi edellä esitetystä
25604: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
25605:
25606: Arvo Kemppainen
25607:
25608:
25609:
25610:
25611: 83 088100408M
25612: 6-5<8 1981 vp.
25613:
25614: Raha-asia-aloite n: o 616
25615:
25616:
25617:
25618:
25619: Kemppainen: Määrä.rahan osoittamisesta maantien n:o 915 pe-
25620: tuspahlnnukseen välillä Suomussalmen kirkonkylä - Kylän-
25621: mäki
25622:
25623:
25624: Eduskunnalle
25625:
25626: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirissä Suomus- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
25627: salmen kunnassa sijaitsevan maantien n:o '915 taen,
25628: osalta ei ensi vuoden valtion tulo- ja meno-
25629: arvioon esitetä määrärahaa. Suomussalmen sil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25630: lan rakennustyöt tultaneen saamaan valmiiksi 1982 tulo- ja menoarvioon momentitte
25631: ensi vuoden aikana. Tieyhteys Suomussalmen 31.24.77 3 500 000 markkaa Kainuun
25632: kirkonkylältä pohjoiseen Kylänmäen ja Veik- tie- ja vesirakennuspiirin käyttöön maan-
25633: kolan suuntaan on kuitenkin erittäin huono- ,tien n:o 915 peruskorjaukseen välillä
25634: kuntoinen. Se on kuitenkin varsin merkittävä Suomussalmen kirkonkylä - Kylän-
25635: kaikenlaisen liikenteen kannalta. Kyseisen maan- mäki.
25636: tien peruskorjaus" ja parannustyöt tulisikin saat-
25637: taa mahdollisimman nopeasti käyntiin.
25638: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
25639:
25640: Arvo Kemppainen
25641: 1~1 ..p. 65'9
25642:
25643: Raha-asia-aloite n: o 617
25644:
25645:
25646:
25647:
25648: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansainvälis-
25649: ten järjestöjen kautta ohjattavaan kehitysapuun
25650:
25651:
25652: Eduskunnalle
25653:
25654: Laajoifta tllkitoimenpiteistä 'huolimatta ei den BKT:sta. Ainoastaan voimakkailla määrä-
25655: kansainvälinen ·eriarvoisuus ole käytännöllisesti rahaosoituksilla voi Suomi edistää uskottawut-
25656: katsoen helpottunut juuri 'lainkaan. Pääsyy kär- taan yleismaailmallisen riiston vastaisessa tais-
25657: jistyneen epäoikeudenmukaisuuden jatkumiselle telussa ja rohkaista kehitysmaiden omaehtoista
25658: on teolliS!tuneiden maiden itsekkyys ja halut- kehitystä.
25659: tomuus toimia aktiivisesti kehitysmaiden tilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25660: teen helpottamiseksi sekä pitkällä tähtäimellä
25661: muuttaa kehityksen suuntaa Uuden Kansain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25662: välisen Taloudellisen Järjestyksen periaatlteiden 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
25663: mukaisesti. 24.30.66 lisäyksenä 20 000 000 mark-
25664: Suomen toimet kehitysyhteistyössä ovat niin kaa käytettäväksi kansainvälisiin kehi-
25665: ikään olleet häpeällisen vaatimattomia. Suomen tysyhteistyörahoituslaitoksiin ja -ohjel-
25666: on täytettävä lupauksensa ja otettava pitkiä miin, YK:n kehitysohjelmien rahoitta-
25667: harppauksia tavoittaakseen YK:n •suosituksen miseen sekä sosiaalisten ohjelmien ra-
25668: mukaisen, vähintään 0,7 %:n kehitysapuosuu- hoittamiseen.
25669: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
25670:
25671: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
25672: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
25673: 1981: vp~
25674:
25675: Raha-asia-aloite n:o 618
25676:
25677:
25678:
25679:
25680: ',Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysmaille
25681: annettavaan humanitaariseen apuun
25682:
25683:
25684: Edus.kunnalle
25685:
25686: Laajan humanitaarisen avun tarve on nopeas- Oikeudenmukaisen demokratian puolesta tais-
25687: ti lisääntynyt erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja televat kansalliset vapautusliikkeet ja maan-
25688: .i)frikassa. Erityisen vaikeita ovat pakolaison- osakohtaiset yhteistyöjärjestöt toimivat äärim-
25689: gelmat Somalian· niemimaalla, Pakistanissa, In- mäisen niukkojen resurssien varassa. Niiden
25690: dokiinassa sekä eri puolilla Afrikkaa. mahdollisuuksia edistää sekä· paikallista että
25691: YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun virasto alueellista demokratiaa on laajennettava rahoitc
25692: UNHCR tekee pakolaiskysymyksissä arvokaSita tamalla niiden toimia.
25693: työtä. Kun Suomi on jäsenenä UNHCR:n toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25694: meenpanevassa elimessä, on erityisen tärkeää,
25695: että maamme mahdollisimman voimakkaasti tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25696: kee rahoitusvaikeuksien kanssa kamppailevaa 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
25697: järjestöä. 24.30.69 lisäyksenä 10 000 000 mark-
25698: Ilman omaa syytään vainotuksi joutuneet kaa käytettäväksi humanitaariseen
25699: kansalaisryhmiit kärsivät laajaa inhimillistä hä- apuun kehitysmaille.
25700: tää. Vauraampien maiden velvollisuus on taata
25701: ihmisarvoinen elämä jokaiselle, joka ei syystä
25702: tai toisesta nauti oman valtionsa luottamusta.
25703: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
25704:
25705: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
25706: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
25707: 1981 vp.
25708:
25709: Raha-asia-aloite n:o 619
25710:
25711:
25712:
25713:
25714: :-Kivitie ym.: Mäarärahan osoittamisesta nuorisovankien avohoito-
25715: järjestelmän -kehittämiseen
25716:
25717:
25718: Ed u s kunnalle
25719:
25720: Suomessa on Pohjoismaista ylivoimaisesti Vähentämällä asteittain ehdotonta rangais-
25721: eniten nuorisovankeja. - Tällainen tilanne on tusta nuorilta tuomittaisiin heidät ehdolliseetil
25722: erittäin huolestuttava sekä nuorten itsensä että rangaistukseen sekä velvolHsiksi osallistumaan
25723: yhteiskunnan kannalta. Sopeutuminen yhteis- säännölliseen seurantaan, tarkkailuun ja keskusL
25724: kuntaan vankilassa vietetyn ajanjakson jälkeen teluun sosiaalityöntekijän kanssa. Näin nuoria
25725: on ylivoimaisen vaikeaa. Tutkimusten mukaan rikoksentekijöitä kasvatettaisiin yhteiskuntaan
25726: varhain vankilarangaistusta kärsivät palaavat sen normaaleilla ehdoilla.
25727: suurella todennäköisyydellä pian vankilaan ri- Valmiutta avohoitojärjestelmän luomiseen on
25728: koksenuusijoina. jo olemassa. Ongelmana ovat olleet riittämättö-
25729: Voidaksemme taata nuorille turvallisen yh- mät resurssit sosiaalihuollon piirissä.
25730: teiskunnan epäinhimillisten laitosten sijasta, on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25731: ennaltaehkäisevän työn ohella kehitettävä nuo-
25732: risovankeuteen tuomittuja varten avohoitojär- että Eduskunta ottaisi valtio11 vuoden
25733: jestelmä. Tämä on paitsi yksilön myös yhteis- 1982 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
25734: kunnan kannalta hyödyllistä. Vankilalaitoksen markan määrärahan nuorisovankien avo-
25735: ylläpitokustannukset laskevat, rikosten aiheut- hoitojärjestelmän kehittämiseksi.
25736: tamat haitat vähenevät, yleinen turvallisuus li-
25737: sääntyy.
25738: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25739:
25740: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
25741: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
25742: 66.2 1981 vp.
25743:
25744: Raha-asia-aloite n:o 620
25745:
25746:
25747:
25748:
25749: KWitie ym.: Korotetun mätiärahan osoittamisesta henkilökoh-
25750: t~ osakelainoihin
25751:
25752:
25753:
25754:
25755: Suurimman asuntopoliittisen pulman muodos- Henkilökohtainen osakelainoitus on sekä
25756: tavat' 1tiillä hetkellä ne nuoret parit, jotka val- asuntopoliittisesti että yhdyskuntapoliittisesti
25757: tion asuntolainojen riittämättömyyden ja jyrk- suositeltavaa. Sen avulla voidaan ottaa huo-
25758: kien tulorajojen takia jäävät valtion asunto- mioon asunnontarvitsijoiden etityisolosuhteet,
25759: lainoituksen ulkopuolelle. He joutuvat hankki- lisätä heidän valinnanmahdollisuuksiaan ja tur-
25760: maan joko omistus- tai vuokra-asunnon nk. vata asuntoalueiden sosiaalinen monipuolisuus.
25761: kovan rahan markkinoilta. Laina.aikojen lyhyy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25762: den ja korkean koron vuoksi he putoavat to-
25763: delliseen köyhyysloukkuun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25764: Tulorajojen jyrkkyyteen on saatava muutos 1982 tulo- ;a menoarvioon mamentille
25765: toisessa yhteydessä, mutta tulo- ja menoarvio- 26.12.83 lisäyksenii 20 000 000 mark-
25766: käsittelyn yhteydessä voidaan ongelmaa helpot- kaa käytettäväksi henkilökohtaisiin osa-
25767: taa lisäämällä nimenomaan henkilökohtaiseen kelainoihin.
25768: osakelainoitukseen tulevaa valtion lainaa ja si-
25769: ten laajentaa henkilökohtaisen osakelainoituk-
25770: sen piiriin tilievien määrää.
25771: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25772:
25773: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
25774: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
25775: 1'981 vp.
25776:
25777: Raha-asia-aloite n:o 621
25778:
25779:
25780:
25781:
25782: Kivitie ym.: Määrärahan esoittamisesta ilmansaasteiden pitkä-
25783: aikaisvaikutusten tutkimiseen
25784:
25785:
25786: Eduskunnalle
25787:
25788: Tietoisuus ilmansaasteiden pitkäaikaisvaiku- Erityisen aiheellista tällaisten vaikutusten
25789: tuksista on maassamme vieläkin hyvin vähäistä. tutkiminen on siksi, että monista ilman saastu-
25790: Tällä hetkellä maailmassa 'tunnetaan miljoonia misongelmista on pyritty pääsemään eroon pel-
25791: kemikaaleja, joista vain muutaman kymmenen kästään rakentamalla korkeampia savupiippuja
25792: tuhannen osalta tiedetään jotakin niiden vaiku- ja näin levittämällä saasteet vain laajemmalle
25793: tuksista. Vielä huomattavasti harvempien kemi- alueelle. Näin on välittömiä vaikutuksia ehkä
25794: kaalien vaikutukset tunnetaan edes kohtalaisen helpotettu, mutta pitkäaikaisvaikutuksia ei ole
25795: varmasti. poistettu.
25796: Erityinen aukkokohta vaikutusten tutkimuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25797: sessa on pitkäaikaisvaikutusten kohdalla. Vaik-
25798: ka jonkin tietyn aineen vaikutukset suurina pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25799: toisuuksina ,tunnettaisiinkin, ei tiedetä pienten 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25800: pitoisuuksien vaikutusta pitkällä aikavälillä, sel- markan määrärahan ilmansaasteiden pit-
25801: laisena kuin ne tavallisesti vaikuttavat elinym- käaikaisvaikutusten tutkimuksen edistä-
25802: päristössämme. Samoin monien myrkkyjen yh- miseen.
25803: teisvaikutusten tuntemus on niukkaa.
25804: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1982
25805:
25806: Anneli Kivitie Antero Juntumaa
25807: 1981 vp.
25808:
25809: Raha-asia-aloite n:o 622
25810:
25811:
25812:
25813:
25814: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
25815: päivär~hat). korottamiseen
25816:
25817:
25818:
25819: E d u .~ k l1 n n .a 11 e
25820:
25821: , Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan
25822: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan ko- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kansa-
25823: rottamista tasolle, joka vastaa kohtuullista toi- laisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutettuna,
25824: meentuloa. Tavoitteeksi t1,1lee ottaa päivärahan .että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudellista ra-
25825: korottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle, sitetta.
25826: joka vastaa minimipalkkaa vähennettynä yllä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25827: pitokustannuksilla. . ,
25828: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25829: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- 1982 tulo- ia menoarvioon lisäyksenä
25830: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti 4 200 000 markkaa varusmiesten päivä-
25831: omia tai omaisten varoja yli 3 000 markkaa rahan korottamiseksi 1. 10. 1982 lukien
25832: palveluaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- kahdella markalla.
25833: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25834:
25835: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
25836: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
25837: 1981 -vp. 665
25838:
25839: Raha-asia-aloite n:o 623 :,' . ' '· <· ~ ~: . ' '
25840:
25841:
25842:
25843:
25844: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta siviilipalveluksen palve-
25845: lumuotojen kehittämiseen
25846:
25847:
25848: Eduskurinalle
25849:
25850: Suomen ulkopoliittisen linjan valossa siviili- palvelusmiehiä eriarvoisessa, huonommassa_ ase-
25851: palvelusmiesten kohtelu on epäloogista. Rau- massa aseellista palvelusta suorittaviin asevel-
25852: hantahtoinen politiikka edellyttää erityisen voi- vollisiin verrattuna.
25853: makkaita toimia rauhanaatteen voimistamiseksi. Näin ollen valtion tulee luoda siviilipalvelus-
25854: Hyvällä tahdollakaan ei voida väittää valtion järjestelmä nykyistä joustavammaksi. Siviilipal-
25855: levittäneen rauhantahtoisten tahojen sanomaa velusta suorittaville tulee luoda yhteiskunnalli-
25856: parhaalla mahdollisella tavalla. Siviilipalveluk- sesti merk1ttävän ja hyödyllisen, kansakuntaa
25857: sen suorittaminen on ihmisoikeus, lisäksi se on rauhanomaisesti ja inhimillisesti rakentavan
25858: Suomen virallisen ulkopolitiikan mukaista. Si- työn ohella mielekkäitä ja heidän koulutustaan
25859: viilipalveluksen tekeminen käytännössä vaikeak- vastaavia palveluspaikkoja.
25860: si ei suosi Hennytystä eikä rauhanpolitiikkaa. Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
25861: Lisäksi nykyinen käytäntö siviilipalveluksen
25862: suorittamisessa on tasavertaisuus- ja valinnan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25863: vapausperiaatteiden vastaista, sillä koska laissa 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25864: myönnetään oikeus asevelvollisuuden suoritta- markkaa siviilipalveluksen palvelusmuo-
25865: miseen joko aseettomana tai siviilipalveluksena tojen kehittämiseksi palvelusta suoritta-
25866: (laki aseettomasta palveluksesta ja siviilipal- vien koulutusta ja taipumuksia vastaa-
25867: velukses:ta 21.2. 1969/132), ei tämän oikeu- .. ~·iksi.
25868: den käyttämistä voida rajoittaa pitämällä siviili-
25869: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25870:
25871: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
25872: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
25873:
25874:
25875:
25876:
25877: 84 088100408M
25878: 1981 vp.
25879:
25880: Raha-asia-aloite n:o 624
25881:
25882:
25883:
25884:
25885: Kivitie ym.: .Määrärahan osoittamisesta Rauhan- ja konfliktin-
25886: tutkill'll:lS1ait.oksen toim:innan laajentamiseen
25887:
25888:
25889: Eduskunnalle
25890:
25891: Alati kiihtyvästä asevarustelusta on tullut tään asevarusteluun hukattujen resurssien: tut-
25892: yhä pahempi uhka koko ihmiskunnan tul~a.i kimuksen, tuotannon ja ylläpidon valtavuus
25893: suudelle. Vuosi vuodelta paisuvat varustelu- saa aikaan sen, että yhtäkkinen irtoaminen
25894: menot aiheuttavat jatkuvasti kohoavan sodan- kierreestä on vaikeaa. Taustakseen asevaruste-
25895: uhan ja vievät myös ratkaisevassa määrin lun pysäyttäminen ja aseriisuota vaativat laajaa
25896: voimavaroja, jotka tarvittaisiin sosiaalisen kehi· tutkimusta mm. siitä, miten varusteluresurssit
25897: tyksen edistämiseksi erityisesti kehitysmaissa. suunnataan uusiin, hyödyllisiin tarkoituksiin.
25898: Asevarustelun pahimpia on.gelmia on sen Tällainen tutkimus kuuluu luontevasti Rau-
25899: kietiteenomaisuus. Mitä suuremmaksi varustelu- han- ja konfliktintutkimuslaitoksen tehtäviin.
25900: menot paisuvat, sitä suurempia ne ovat toden- Laitokselle myönnetytt taloudelliset voimavarat
25901: näköisesti tulevaisuudessakin. Aseiden tarve, jos ovat kuitenkin tehtävän laajuuteen nähden
25902: sille antaudutaan, on ikuisesti tyydyttämätön. täysin riittämättömät.
25903: Mitä enemmän tänään aseisiin investoidaan, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25904: sitä suuremmat ovat tulevaisuudessa uusinta- ja
25905: käyttömenot. Mitä pidemmälle meneviin kek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25906: sintöihin aseet tänään perustuvat, sitä enemmän 1982 tulo- ja menoarvioon lukuun 29.87
25907: on huomenna investoitava asetutkimukseen. 1 000 000 markkaa käytettäväksi Rau-
25908: Asevarustelusta irti hankkiutuminen on mo-- han- ja konfliktintutkimuslaitoksen toi-
25909: nella tavalla monimutkainen ongelma. Jo pelkäs- minnan laajentamiseen.
25910: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
25911:
25912: Anneli Kivitie Antero Juntumaa
25913: 1~1 vp. (,G7
25914:
25915:
25916: Raha-asia-aloite n:o 625
25917:
25918:
25919:
25920:
25921: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oopperayhdis-
25922: tyksille annettavaan tukeen
25923:
25924:
25925: Eduskunnalle
25926:
25927: Valtion ensi vuoden .tulo- ja menoarvion mo- la edellyttää ehdottomasti jo sinänsä maarara-
25928: mentin 29·.90.53 (veik:kausvoittovarat taiteen han tuntuvaa korottamista. Hallituksen esitys
25929: tukemiseen) käyttösuunnitelman mukaan oop- vuodelle 1982, 740 000 markkaa, vastaa kui-
25930: perayhc:E.stysten toiminnan tukemiseen on va- tenkin ainoastaan inflaatiokorotusta ja sitäkin
25931: rattu 740 000 markkaa. varrovaisena.
25932: Oopperayhdistyksille myönnetyt varat on Jotta oopperayhdistyksillä olisi mahdollisuu-
25933: koko kyseisen käyttökohdan olemassaolon ajan det tehostaa toimintaansa siinä määrin kuin
25934: jaettu valtionapuna lähinnä Suomen Ooppera- eräät esimerkit vapaaehtoisesta t:ourunnasta
25935: liittoon kuuluvien, maaseudulla vakinaisesti toi- kuhtuurin alueella edellyttävät, tulisi ooppera-
25936: mivien opperayhdistysten toiminnan tukemi- yhdistysten saada •toimintaansa todella huomat-
25937: seen. tava lisätuki.
25938: Kyseisen käyttökohdan määrifrahat ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25939: useiden vuosien ajan pysyneet lähes muuttu-
25940: mattomina niin, että määrärahan korotukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25941: eivät täydelleen korvaa edes rahanarvossa ta- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
25942: pahtunutta muutosta. Edellä kerrottu vakinai- 29.90.53 lisäyksenä 300 000 markkaa
25943: sen oopperatoiminnan laajentuminen maaseudul- oo pperayhdistyksille.
25944: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25945:
25946: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
25947: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
25948: 66!3 1981 .vp.
25949:
25950: Raha-asia-aloite n:o 626
25951:
25952:
25953:
25954:
25955: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen kaunokirjal-
25956: . lisuuden tukemista koskevaan selvitykseen
25957:
25958:
25959: Eduskunnalle
25960:
25961: Vaitiopäiväjärjestyksen 31 § :n mukaisella Suomen osalta kaikki nämä tekijät ovat
25962: raha-asia-aioitteelia me allekirjoittaneet' kansan- oleellisesti voimakkaammin haittaamassa alan
25963: edustajat kiinnitämme eduskunnan huomiota kannattavuutta kuin Norjassa. Kirjan tekokus~
25964: siihen vinoutuneeseen kehitykseen, joka on val- tannukset maassamme ovat ·keskimäärin kor~
25965: taamassa alaa suomalaisessa kirjankustannus- keammat. Kielialue on vielä rajallisempi j~
25966: toiminnassa. ostajakunta huomattavasti vähälukuisempi. Sii-
25967: Erityisesti syksy 1980 osoitti havainnolli- tä huolimatta valtiovalta ei ole ryhtynyt tar-
25968: sesti, kuinka tasoltaan kyseenalainen ulkomai- peellisiin toimenpiteisiin kotimaisen kirjallisuu~
25969: ·nen viihde- ja best-seller -kirjallisuus on tun- den tukemiseksi.
25970: kemassa kotimaista kaunokirjallisuutta yhä ah- Tästä on vauhdittunut myös toinen, melko
25971: taammalle. Kaikkein vaikeimpaan asemaan ovat arveluttava kehityssuunta: kustannustoiminnan
25972: joutuneet lahjakkaat suomalaiset esikoiSkirjai- keskittyminen yhä harvempiin käsiin. Jo pit-
25973: lijat, joiden on tällä hetkellä lähes mahdo- kään on ollut tunnettu tosiasia, että runouden
25974: tonta saada teoksiaan julkaistuiksi. Niinpä vii- julkaiseminen ei kannata. Siihen on ollUlt mah-
25975: .me syksynä suurimpien ja vakavaraisimpienkin dollisuuksia vain suurilla ja vakavaraisilla kus-
25976: kustannusliikkeiden ohjelmaan . mahtui vain tantajilla, ja yhä useampi lahjakaskin runoilija
25977: yksi tai kaksi esikoisromaania. Jos tarkastel- on saanut teoksensa julkisuuteen vain itse sen
25978: laan myyntitilastoja, vain muutama tunnetuin kustantamana. Nyt tämä tilanne uhkaa levitä
25979: kirjailijamme kykenee säilyttämään edes jon- myös proosakirjallisuuteen .. Esikoisteosten osal-
25980: kinlaisen aseman keskinkertaisen kansainvälisen ta näin on jo pitkälle tapahtunut ja muutoin-
25981: viihdekirjallisuuden keskellä. kin kotimainen kaunokirjallinen tuote on suuri
25982: Samanaikaisesti on kustannustoiminnan kriisi riski pienelle kustannusliikkeelle. Ilmeisesti nä-
25983: heijastunut kirjakauppa-alalla. Räikeä kaupal- mäkin tulevat pian keskittymään vain muuta-
25984: lisuus on työntänyt kirjakerhot perinteisten kir- mille harvoille.
25985: jakauppojen sijaan, jolloin viimemainitut ovat Tätä tendenssiä on ollut omiaan kiihdyttä-
25986: joutuneet etsimään kompensaatiota muista kuin mään myös se tapa, jolla yhteiskunta on suo-
25987: kirjatuotteista. sinut muutamaa oppikirjakustantamoa. Tuotta-
25988: Vaitiovallan harjoittamalla välinpitämättö- malla tarpeettoman kalliita oppikirjoja, joiden
25989: mällä kulttuuripolitiikalla onkin ollut merkit- voitto on ollut hyvinkin huomattavaa luokkaa,
25990: tävä osuutensa tämän vinosuuntauksen tuke- on tuettu yksipuolisesti vain muutamia kus-
25991: misessa. tantamoita. Siten näiden on kannattanut har-
25992: Suomi on tällä hetkellä ainoa pohjoismaa, joittaa huonosti kannattavan lyriikan ja kauno-
25993: jossa kirjoista on maksettava liikevaihtoveroa kirjallisuuden julkaisemista, koska kustannus-
25994: tai muuta siihen verrattavissa olevaa veroa. toiminnan rakenteen yleinen vinoutuminen on
25995: Jälkeen maamme on jäänyt myös muissa toi- pitänyt uudet kilpailijat poissa pelistä ja pa-
25996: menpiteissä, joiden avulla kirjallisuutta on poh- kottanut nämä keskittymään aloille, joilla to-
25997: joismaissa tuettu. Niinpä mm. Norjassa valtio dellista kilpailutilannetta ei vallitse. Tämän
25998: ostaa tuhat (1 000) kappaletta jokaista maassa seurauksena Suomessa, toisin kuin muissa poh-
25999: kustannettua norjalaista kaunokirjallista tuo- joismaissa, muutama suurkustantaja vastaa
26000: tetta. Tätä tukimuotoa on perusteltu kirjan- noin 60 % :sta koko kustannustoiminnasta.
26001: kustannustoiminnan kalleudella, kielialueen pie- Tämä ei voi olla yhteiskuntamme edun mu-
26002: nuudella sekä lukevan yleisön lukumäärällä. kaista.
26003: Raha-asia-aloite. n:o 626 669
26004:
26005: Vaitiovallan tulisikin ryhtyä pikaisiin toi- 1982 tulo- ja · inenoa't'vi6on 100 000
26006: menpiteisiin kotimaisen kirjallisuuden kustan- markkaa sen seikan selvittämiseksi, mi-
26007: nustoiminnan tukemiseksi. ten yhteiskunta voisi tukea kotimaista
26008: Edellä esittämiimme näkökohtiin viitaten kaunokirjallisuuden kustannustoimintaa
26009: ehdotamme, esim. kirjojen liikevaihtoveron poistami-
26010: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden sella.
26011: Helsingissä 6 päivänä· lokakuuta 1981
26012:
26013: Anneli Kivitie Antero Juntumaa
26014: . 19St -.p.
26015:
26016:
26017:
26018:
26019: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hank-
26020: kimiseen luonnonsuojelutarkoituksiin
26021:
26022:
26023: Eduskunnalle
26024:
26025: Vaitioneuvoston vahvistamat kansallis- ja pien - esimerkiksi soiden - viimeaikainen
26026: luonnonpuisto-ohjelma sekä soidensuojelun pe- nouseva hintakehitys.
26027: rusohjelma luovat osaltaan hyvät lähtökohdat 40 miljoonan markan varaaminen luonnon-
26028: luonnonsuojelun edistämiseksi maassamme. suojelualueiden ostoon vastaisi lähiajan todel-
26029: Luonnonsuojeluohjelmien toteutumisen vakava- lista tarvetta, kun esimerkiksi jo vahvistetltui-
26030: na esteenä on tähän saakka ollut ostovarojen hin kansallispuistosuunnitelmiin sisältyvät yksi-
26031: niukkuus. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja me- tyismaat hankitaan valtiolle.
26032: noarviossa !tarkoitukseen on varattu 18 mil- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26033: joonaa markkaa, mikä on ohjelmien toteutta-
26034: miseksi täysin riitltämätöntä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26035: Valtiontalouden kannalta olisi ilmeisen edul- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
26036: lista ostaa luonnonsuojelualueiksi tarkoitetut yk- 30.02.88 lisäyksenä 20 000 000 mark-
26037: sityismaaJt verrattain nopeasti lähivuosina eikä kaa maan hankkimiseksi luonnonsuoje-
26038: venyttää ostoja vuosikymmenien ajaksi. Tähän lutarkoituksiin.
26039: vi~ttaa mm. eräiden keskeisten suojelualuetyyp-
26040:
26041: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
26042:
26043: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
26044: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
26045: 1981 vp.
26046:
26047: Raha-asia-aloite n:o 628
26048:
26049:
26050:
26051:
26052: Ki\litie yru..: .Mäarärahiin osoittamisesta luonnonmukaisen viljelyn
26053: erityisneuvojan toimen perustamiseen maatalouden neuvonta-
26054: järjestöihin
26055:
26056:
26057: Eduskunnalle
26058:
26059: Suomessa on viime vuosina nopeasti kasva- ole juurikaan tehty. Meillä on kuiltenkin vanhan
26060: nut mielenkiinlto luonnonmukaisen (biologisen viljelyperinteen perusteella sekä aikåisemman
26061: ja biodynaamisen) viljelyn menetelmiin sekä tutkimuksen, erityisesti A. I. Virtasen arvok-
26062: käytännön viljelijöiden ja tutkijoiden että ku- kaan tutkimus- ja kokeilutyön tuloksena paljon
26063: luttajien taholta. Tähän ovat vaikuttaneet useat käytäntöön soveltamiskelpoista tietoa luonnon-
26064: eri tekijät. mukaisesta viljelystä. Myös uudempi tutkimus-
26065: Viljelijät kokevat kestämättömänä energia-, työ Suomessa ja ulkomailla tarjoaa vähitellen
26066: kone-, lannoite- ja torjunta-ainekustannusten tietoa luonnonmukaisen viljelyn ongelmiin. Tä-
26067: nopean nousun aiheuttaman tilanteen. On mä tieto olisi suurimmaksi osaksi soveltamis-
26068: myös havahduttu huomaamaan nykyisten vilje- kelpoista ja hyödyllistä myös tavanomaisessa
26069: lymenetelmien mukanaan tuomat vaikeudet, ku- maa- ja puutarhataloudessa. Tämä tieto on kui-
26070: ten viljelymaan rakenteen ja maan luo111taisen tenkin tällä hetkellä käytännön viljelijöiden tar-
26071: viljavuuden heikkeneminen. Kansantalouden ta- peita ajatellen hyvin hajanaista ja vaikeasti saa-
26072: solla ongelmaksi nähdään elintarviketuotantom- tavissa. Maatalouden neuvontajärjestöjen työ on
26073: me voimakkaasti kasvanut riippuvuus ·ulkomai- painottunut toisaalle, eivätkä ne ole sanotta-
26074: sista tuotantopanoksista, ennen muuta öljystä. vasti pystyneet auttamaan viljelijöitä luonnon-
26075: Samalla kotoiset tuotantopanokset, kuten kar- mukaisen viljelyn erityisongelmissa. Tietoa luon-
26076: janlanta ja palkokasvien kyky yhteyttää ilma- nonmukaisesta viljelystä pyrkivät nykyisin jaka-
26077: kehän typpeä, ovat jääneet liian vähälle huo- maan lähinnä alan vapaaehtoiset järjestöt ja yk-
26078: miolle. sityiset viljelijät. Näiden voimavarat neuvonta-
26079: Maatalouden aiheuttamat ympäristönsuojelul- työhön ovat kuitenkin osoittautuneet täysin
26080: liset ongelmat ovat myös olleet omiaan lisää- riittämättömiksi. Luonnonmukaisen viljelyn neu-
26081: mään mielenkiintoa luonnontalouden kannalta vontatyö olisikin nopeasti saatava nykyistä kiin-
26082: nykyistä haitattomampiin viljelymenetelmiin. teämmälle pohjalle.
26083: Kuluttajien taholla on mielenkiinto ilman Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
26084: torjunta-aineita ja väkilannoitteita viljeltyihin
26085: luonnonmukaisiin elintarvikkeisiin voimakkaasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26086: kasvanut. Luonnonmukaisesti viljeltyjen tuot- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
26087: teiden kysyntä onkin jatkuvasti ollut niiden 30.40.01 100 000 markkaa luonnonmu-
26088: tarjontaa huomattavasti suurempi. kaisen viljelyn erityisneuvojan toimen
26089: Luonnonmukaisten viljelymenetelmien tutki- perustamiseksi maatalouden neuvonta-
26090: mus- ja kehitystyötä ei viime vuosikymmeninä järjestöjen piiriin.
26091: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
26092:
26093: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
26094: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
26095: 672 1981'. vp.
26096:
26097: Raha-asia-aloite n:o 629
26098:
26099:
26100:
26101:
26102: Kivitie ym,·: ·Määrärahan osoittamisesta pienyrityslainoihin
26103:
26104:
26105: Eduskunnalle
26106:
26107: Pääoman saanti on kaikille pienyrittäjille jat- lisyyden kannalta olisi tärkeätä, että paaoman
26108: kuva huolen aihe. Teollisilla ydtyksillä on kiel- saantia helpotettaisiin julkisin varoin ottamalla
26109: tämättä .huomatltava merkitys työvoiman työl- tietty luottoriski. Hyvä esimerkki tällaisesita' on
26110: listäjinä ja uusien työpaikkojen tarjoajina. On Kehitysaluerahasto Oy:n toiminta. Samanlaisia
26111: kuitenkin muistettava, että palveluelinkeinojen toimenpiteitä pienyritystoiminnan kehittämisek-
26112: suhteellinen osuus on jatkuvassa kasvussa ja si on myös muualla maassamme.
26113: niillä on nykyisin teollisuutta suurempi työlli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
26114: swttä välittömästi ja välillisesti lisäävä vaiku-
26115: tus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26116: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjällä on pääoman 1982 tulo- ;a menoarvioon luvun 32.50
26117: saannissa, on lainanantajan vaatiman, tavallises- uudelle momentille 60 000 000 markan
26118: ti vielä ylimitoitetun turvaavan vaku\lden puut- määrärahan pienyrityslainoia varten.
26119: tuminen. Elinkeinoelämän kehittämisen ja työl-
26120: Helsingiss~ 29 päivänä syyskuuta 1981
26121:
26122: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
26123: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
26124: 1981 vp. 673
26125:
26126: Raha-asia-aloite n:o 630
26127:
26128:
26129:
26130:
26131: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen kauppapal-
26132: velujen turvaamiseen
26133:
26134:
26135: Eduskunnalle
26136:
26137: Viime vuosina tapahtunut maamme haja-asu- nontuotteiden, kuten marjojen keräilytoimintaa,
26138: tusalueiden väestökato on vaikeuttanut har- jolloin vähäiset marjaerät on saatu kuljetetuik-
26139: vaan asuttujen alueiden elintarvikehuollon tur- si kaupan piiriin.
26140: vaamista ja saavutettavuutta. V aitiovallan suo- Myymäläautojen toiminnan turvaamiseksi oli-
26141: rittamat tukitoimenpiteet haja-asutusalueiden si investointiavustuksia korotettava ja poltto-
26142: kauppa" ja myymäläautopalvelujen turvaamisek- aineveroa palautettava kuten linja-autojen osal-
26143: si eivät ole riittäviä. Myymäläautopalvelut, joita ta.
26144: käyttää lähes 300 000 kauppapalvelujen suh- Merkittävä osa syrjäseutujen kauppapalvelu-
26145: teen heikoimmassa asemassa olevaa asukasta, jen ylläpitämisessä on myös kylien viimeisillä
26146: ovat vaarassa loppua heikon kannattavuuden kaupoilla. Säilyäkseen elinkelpoisena kylä tar-
26147: vuoksi. Jos myymäläautopalvelut loppuvat, hei- vitsee kaupan. Nykyisten tukitoimien avulla
26148: dän kauppamatkansa kasvaa Jyväskylän yliopis- pystytään tällainen kauppa kunnostamaan, mut-
26149: tossa suoritetun tutkimuksen mukaan 0,4 kilo- ta tämän lisäksi se tarvitsee toimintatukea. Tä-
26150: metristä 7,2 kilometriin. män vuoksi olisi perustettava yksinkertainen,
26151: Monet myymäläautokauppiaat ovat tehneet pysyvä toimintatukijärjestelmä, jonka perusteel-
26152: jo lopettamispäätöksen tappiollisen toiminnan la jokainen kunnostettu kylärt viimeinen kaup-
26153: takia. Syy tappiolliseen toimintaan on kustan- pa saa yhtä paljon tukea. Kotiinkuljetustuen
26154: nusten (kuten palkkojen, polttoaineen, kalus- yksinkertaistamiseksi pakettiautot olisi otettava
26155: ton) voimakas kasvu, jota ei voida kompen- investointiavustuksen piiriin.
26156: soida myynnin eikä tuottavuuden kasvulla, sil- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
26157: lä haja-asutusalueella asuvien asukkaiden mää-
26158: rä vähenee ja kotitalouksien etäisyydet pitene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26159: vät sekä myös myymäläauton ja sitä hoitavan 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
26160: henkilöstön mahdollisuudet ovat rajalliset. 32.61.42 lisäyksenä 300 000 markan
26161: Myymäläautot ovat kauppapalvelujen tarjon- määrärahan syrjäseutujen kauppapalve-
26162: nan ohessa hoitaneet myös syrjäseuduilta luon- lujen turvaamiseksi.
26163: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
26164:
26165: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
26166: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
26167:
26168:
26169:
26170:
26171: 85 088100408M
26172: 674 1981 vp.
26173:
26174: Raha-asia-aloite n:o 631
26175:
26176:
26177:
26178:
26179: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen lapsilisän
26180: maksamiseen 16 vuotta täyttäneille
26181:
26182:
26183: Eduskunnalle
26184:
26185: Lasten täytettyä 16 vuotta päättyvät useim- Lapsilisäjärjestelmä on keskeisin lapsiperhei-
26186: mat yhteiskunnalliset tukitoimenpiteet. Kuiten- den tukimuoto. Jotta lapsiperheiden taloudelli-
26187: kin suurin osa nuorista jatkaa yhä koulunkäyn- seen asemaan voitaisiin saada oleellinen paran-
26188: tiään tai on työttömyyden vuoksi taloudellisesti nus, tulisi lapsilisiä korottaa voimakkaasti sekä
26189: riippuvainen vanhemmistaan. Murrosikäisten nostaa lapsilisän saamisen ikäraja 18 vuoteen.
26190: nuorten koulutustarve on lisäksi tässä ikävai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26191: heessa suurimmillaan. nioittaen,
26192: Taloudellinen riippuvuus vaikuttaa usein ki-
26193: ristävästi lasten ja vanhempien keskinäisiin suh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26194: teisiin. Nuorten terve omanarvontunto ja hyvät 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
26195: suhteet vanhempiin ovat tärkeä suoja erilaisille 33.15.52 lisäyksenä 50 000 000 mark-
26196: nuorten ongelmille ja häiriöille. Siksi säännölli- kaa käytettäväksi ylimääräisen lisän
26197: nen tuki lapsilisän muodossa siihen saakka kun maksamiseen lapsilisäikärajojen nostami-
26198: lapsi täyttää 18 vuotta helpottaisi oleellisesti seksi.
26199: perheiden taloudellista asemaa sekä vaikuttaisi
26200: positiivisesti lasten ja vanhempien keskinäisiin
26201: suhteisiin.
26202: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
26203:
26204: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
26205: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
26206: 1981 Vp. 675
26207:
26208: Raha-asia-aloite n:o 632
26209:
26210:
26211:
26212:
26213: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta alle kouluikäisten lasten
26214: ylimääräiseen hoitotukeen
26215:
26216:
26217: Eduskunnalle
26218:
26219: Uuden kotitaloustyöntekijöitä koskevan lain huomattavasti hallituksen esitystä suurempi
26220: tullessa voimaan olisi ehdottomasti pitänyt määräraha lasten hoitotukeen, silloin kun hei-
26221: päättää verolainsäädännön korjaamisesta siten, dät hoidetaan joko valvotussa päivähoidossa tai
26222: että kotiapulaisen palkka ja lasten hoitokustan- kotona. Hallituksen esitys pitää sisällään ai-
26223: nukset valvotussa perhepäivähoidossa olisi voi- noastaan alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidon
26224: tu vähentää verotuksessa. Nykyisessä muodos- tuen, jonka ulkopuolelle jäävät muut alle kou-
26225: saan lailla ei ole ollut toivottuja vaikutuksia. luikäiset lapset.
26226: Työntekijän asema ja kotitaloustyön arvo eivät Jotta myös sellaiset perheet, joissa on 4-6-
26227: ole odotuksista huolimatta parantuneet, sillä vuotiaita lapsia, voisivat järjestää lastensa hoi-
26228: perheet ovat joko joutuneet kokonaan luopu- don taloudellisesti turvattuna, tulisi valtion
26229: maan kotiapulaisesta tai maksavat palkan ve- tulo- ja menoarvioon vuodelle 1982 liittää 77
26230: rottomana. Vähennysoikeuden puuttuminen hei- miljoonan markan lisämääräraha lasten hoitotu-
26231: kentää selvästi myös oikeusmoraalia. keen. Koko kotihoitoon käytettävästä summas-
26232: Useat kymmenettuhannet perheet joutuvat ta palautuisi kunnille noin kolmannes, jolloin
26233: kunnallisten hoitopaikkojen puuttuessa itse kustannukset kotihoidon tuesta jäisivät noin 70
26234: hankkimaan lapsilleen hoitopaikan. Omatoimi- miljoonaan markkaan.
26235: sesti järjestetty kotiapu tai lastenhoito perhe- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26236: päivähoidossa ovat yleisimmät tavat huolehtia
26237: lapsista. Näistä palkoista suurin osa jää ilmoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26238: tamatta verottajalle, koska vähennysoikeutta ei 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 33.15
26239: ole ja kustannukset muutoinkin ovat jo perhei- uudelle momentille 77 000 000 markan
26240: den taloudellisen kestokyvyn rajoilla. määrärahan alle kouluikäisten lasten yli-
26241: Jotta näiden lapsiperheiden taloudellista ase- määräiseen hoitotukeen, silloin kun hei-
26242: maa voitaisiin vielä oleellisesti helpottaa ja ar- dät hoidetaan joko kotona tai valvotus-
26243: vonanto lainsäädäntöä kohtaan palauttaa, tulisi sa perhepäivähoidossa.
26244: vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvioon ottaa
26245: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26246:
26247: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
26248: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
26249: 676 1981 vp.
26250:
26251: Raha-asia-aloite n:o 633
26252:
26253:
26254:
26255:
26256: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisesti sairaiden
26257: lasten vanhempien lomajärjestelyihin
26258:
26259:
26260: Eduskunnalle
26261:
26262: Pitkäaikaisesti sairaan lapsen kotihoitoa on Toisaalta olisi pyrlttava myös siihen, että
26263: pyritty tukemaan erityislapsilisän ja lapsen hoi- lasta hoitava henkilö saisi viikottaisia vapaa-
26264: totuen avulla. Lakia lapsen hoitotuesta ollaan päiviä tai muulla tavoin toistuvia vapaa-aikoja.
26265: parhaillaan muuttamassa siten, että entistä suu- Tämän vuoksi pitäisi järjestää mahdollisuus
26266: rempi osa lapsista tulisi kuulumaan sen pii- sijaishoitoon joko päivähoitojärjestelmän tai ko-
26267: riin. dinhoitajajärjestelmän puitteissa. Molempia jär-
26268: Kun pitkäaikaisesti sairaan lapsen hoitami- jestelmiä on jossakin määrin toiminnassakin, ei
26269: nen kotona on lapsen hoitajalle sekä fyysisesti kuitenkaan systemaattisena eikä kaikkien tar-
26270: että henkisesti raskasta työtä, olisi kiinnitet- vitsevien ulottuvilla.
26271: tävä myöskin huomiota tämän työntekijäryh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26272: män muihin etuihin. Vuosilomajärjestelmän
26273: luominen pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26274: mille, erityisesti lapsen äidille, on paikallaan. 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 33.15
26275: Lomajärjestelyt voitaisiin toteuttaa samalla uudelle momentille 2 000 000 markan
26276: tavoin kuin on maatalousväestön vuosilomat määrärahan vuosilomajärjestelmän ja va-
26277: järjestetty. Järjestelmä edellyttäisi tehokkaan paa-aikajärjestelyjen toteuttamiseksi pit-
26278: kodinhoitoavun lisäämistä varsinaisen lomara- käaikaisesti sairaiden lasten vanhemmille
26279: han lisäksi. lapsen ollessa kotihoidossa.
26280: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26281:
26282: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
26283: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
26284: 19.81 vp. 6"'17
26285:
26286: Raha-asia-aloite n:o 634
26287:
26288:
26289:
26290:
26291: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoihin
26292:
26293:
26294: Eduskunnalle
26295:
26296: Vuonna 1945 säädetyssä kodinperustamislai- Kipeintä tukea tällä hetkellä kaivataan nuor-
26297: nalaissa ( 1177/45) säädetään, että valtion tulo- ten parien kohdalla nimenomaan asuntokysy-
26298: ja menoarviossa tarkoitukseen varatun määrä- myksessä. Omarahoitusosuuden kokoonsaami-
26299: rahan puitteissa sosiaaliministeriö voi hakemuk- nen vaiheessa, jolloin vasta ollaan hakeutumas-
26300: sesta myöntää avioliittoon meneville tai avio- sa työelämän piiriin, on varsin vaikeaa, Samoin
26301: liitossa oleville valtion varoista korotonta ko- on asianlaita mahdollisen lainoituksen osalta.
26302: dinperustamislainaa oman kodin perustamiseen Toisaalta kodin perustaminen vaatii välttämättä
26303: tarpeellisen asunto- ja muun irtaimiston hank- siksi paljon varoja, että etenkin tapauksissa,
26304: kimista varten. joissa vanhempien tukea ei ole olemassa, on
26305: Näitä lainoja ei kuitenkaan määrärahan puut- helposti jopa erillään asuminen ainoa vaihto-
26306: tumisen takia ole voitu myöntää 1. 9. 1958 jäl- ehto. Kodinperustamislaina olisikin mitä otol-
26307: keen. lisin apu alkavaa yhteistä tietä ajatellen, eten-
26308: Avioliiton solmiminen ja sitä seuraava oman kin jos lainaa tulkitaan laveammin niin, että
26309: kodin perustaminen on aina pääomaa kysyvä se voidaan käyttää myös osaltaan asunnon han-
26310: tapahtuma. Nykyisin avioliiton solmimisikä on kintaan.
26311: entisestään vain alentunut. Samanaikaisesti opis- Kodinperustamislainojen vuosittaisen määrän
26312: kelu oman paikan löytämiseksi yhteiskuntam- tulisi asiantuntija-arvion mukaan olla noin
26313: me jäsenenä vaatii yhä enemmän varoja sekä 7 000 lainaa suuruudeltaan 5 000 markkaa.
26314: aikaa. Kun samanaikaisesti useinkin solmitaan Tämä merkitsisi noin 35 miljoonan markan me-
26315: avioliitto, muodostavat taloudelliset kysymykset !lQerää valtion tulo- ja menoarviossa.
26316: todellisen ongelman heti yhteisen tien alussa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26317: Tulevaisuuden kannalta on varsin merkityksel-
26318: listä, kuinka oman kodin perustaminen heti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26319: alun perin onnistuu. Juuri tässä vaiheessa olisi 1982 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
26320: yhteiskunnan pystyttävä auttamaan nuoria jäse- markan määrärahan nuorille aviopareille
26321: niään silloin, kun omat yoimat eivät riitä koh- myönnettäviä kodinperustamislainoja
26322: tuullisen alun rahoitukseen. varten.
26323: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26324:
26325: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
26326: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
26327: 678 1981 vp.
26328:
26329: Raha-asia-aloite n:o 635
26330:
26331:
26332:
26333:
26334: Knuuttila: Määrärahan osoittamisesta työtä koskevan perusoikeu-
26335: den toteuttamista tutkivan komitean asettamista varten
26336:
26337:
26338: Eduskunnalle
26339:
26340: Vuonna 1972 on Suomen hallitusmuotoon siannoksi olisi annettava yksityiskohtaisesti sel-
26341: säädetty muutos, jolla oikeus työhön on tullut vittää, miten asetettu täystyöllisyystavoite suo-
26342: uudeksi perusoikeudeksi. Kuten eduskunnan nialaisessa yhteiskunnassa toteutetaan ja tehdä
26343: perustuslakivaliokunta on mietinnöissään n:o tarvittavat lainmuutosehdotukset koko laajuu-
26344: 10 ja 30 vuoden 1980 valtiopäivillä todennut, dessaan.
26345: ei nykyinen työllisyyslaki ole sopusoinnussa pe- Edellä mainittuun viitaten ehdotan kunnioit~
26346: rustuslain kanssa. Siten säädetty uusi perusoi- taen,
26347: keus ei ole toteutunut vieläkään, vaikka sen
26348: säätämisestä on kulunut jo yli yhdeksän vuotta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26349: Pahinta on, ettei sen toteuttamiseksi tarvitta- 1982 tulo- ja menoarvioon .JOO 000 mar-
26350: van alemmanasteisen lainsäädännön valmiste- kan määrärahan komitean asettamiseksi
26351: luun ole edes tarpeellisessa laajuudessa ryh- selvittämään, miten suomalaisen yhteis-
26352: dytty. kunnan uusi perusoikeus, oikeus työhön
26353: Nyt olisi jo korkea aika asettaa keskiasteen toteutetaan sekä suorittamaan tarvitta-
26354: koulunuudistuksen valmistelun tapaan laaja ko- van valmistelun uudeksi alemmanastei-
26355: miteatyöskentely käyntiin. Tämän työn toimek- seksi lainsäädännöksi.
26356: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
26357:
26358: Sakari Knuuttila
26359: 1981 vp. 679
26360:
26361: Raha-asia-aloite n:o 636
26362:
26363:
26364:
26365:
26366: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien tointen perus-
26367: tamiseksi liikkuvaan poliisiin ilmaliikenteen turvaamistoimia
26368: varten
26369:
26370:
26371: Eduskunnalle
26372:
26373: Laki toimenpiteistä ilmaliikenteen turvaami- luviranomaisten palkanmaksajien oikeudella
26374: seksi eräissä tapauksissa velvoittaa poliisin suo- käyttämä neuvottelu- ja käskyvalta palveluja
26375: rittamaan ilmaliikenteeseen liittyviä turvaamis- myyvään liikkeeseen on aiheuttanut ikäviäkin
26376: toimenpiteitä sen mukaan mitä liikenneministe- tilanteita käytännön tehtävissä. Poliisiasiain
26377: riö (ilmailuhallitus) neuvoteltuaan sisäasiainmi- neuvottelukunta on pitänyt nykyistä järjestelyä
26378: nisteriön kanssa määrää. Mainittuun lakiin no- lainvastaisena.
26379: jautuen ilmailuhallitus on vaatinut poliisilta Ilmaliikenteen turvaamistoimenpiteiden suh-
26380: muiden turvatoimien lisäksi matkustajiin ja ns. teen esiintyneet ongelmat poistuisivat sillä, että
26381: käsimatkatavaroihin kohdistuvaa tarkastusta si- liikkuvaan poliisiin perustettaisiin 35 uutta po~
26382: ten, että tarkastus tehtäisiin ulkomaan liiken- llisitointa. Tällöin liikkuva poliisi voisi suorit-
26383: teen osalta 100 % :lle ja kotimaan liikenteen taa sille kuuluvaa tehtävää omalla henkilöstöl-
26384: osalta 30 % :lle päivittäisten matkustajien mää- lään ilman, että jokaisesta käytännön kysymyk-
26385: rästä. sestä tarvitsisi neuvotella ilmailuviranomaisten
26386: Esitetyssä laajuudessa turvatarkastustyö on kanssa. Toimien perustaminen ei välttämättä
26387: muodostunut niin laajaksi, ettei liikkuvan po: lisäisi valtion kokonaismenojakaan, huomioon
26388: liisin lentoaseman osasto ole pystynyt sitä vuo- ottaen ilmailuhallituksen tähän tarkoitukseen
26389: sittain tapahtuvista henkilöstölisäyksistä huoli- käyttämät varat.
26390: matta suorittamaan. Osasto on joutunut totea- Lisäksi on otettava huomioon, että Helsin-
26391: maan, että työmäärät ja niiden suorittamiseen ki-Vantaan lentoaseman laajennustyö valmis-
26392: tarvittavat resurssit ovat selvässä ristiriidassa tunee vuoden 1983 alussa ja laajennuksen vaa-
26393: keskenään. Tämä on johtanut siihen, että il- tima henkilöstön lisäystarve tulee kohdistumaan
26394: mailuhallitus, pystyäkseen lunastamaan kansain- erityisesti poliisiin. Kyseisten toimien perusta-
26395: välisiin sopimuksiin liittyvät velvoitteet, on os- minen takaisi passintarkastuksen ja turvatoi-
26396: tanut turvatarkastuksen suorittamiseen tarvit- mien hoitamisen lain ja kansainvälisen käytän-
26397: tavia työpalveluja vartiointipalvelua välittävältä nön edellyttämällä tavalla.
26398: liikkeeltä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
26399: Vartiointitehtäviin valittujen ja koulutettujen nioittavasti,
26400: siviilihenkilöiden käyttäminen tehtävissä, jotka
26401: kuuluvat poliisille ja edellyttävät puuttumista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26402: kansalaisten perustuslailla suojattuihin oikeus- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
26403: hyviin, on kyseenalaista, olkoonkin, että he toi- 26.58.01 1 242 325 markan määrärahan
26404: mivat poliisin valvonnassa ja oikeudellisesti kat- 35 vanhemman konstaapelin toimen
26405: soen poliisin apuna. (V 15) perustamiseksi liikkuvaan polii-
26406: Ilmailuviranomaisten palkkaamien siviilihen- siin ilmaliikenteen turvaamistoimia var-
26407: kilöiden käyttäminen poliisin tehtävissä on ai- ten.
26408: heuttanut myös työnjohdollisia ongelmia. Ilmai-
26409: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
26410:
26411: Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
26412: 680 1981 vp.
26413:
26414: Raha-asia-aloite n:o 637
26415:
26416:
26417:
26418:
26419: KnQuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Konneveden-Vesan-
26420: non maantien parannukseen välillä lstunmäki-Neituri Kon-
26421: nevedellä
26422:
26423:
26424: Eduskunnalle
26425:
26426: Vesannon ja Konneveden välinen maantie on Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
26427: parannettu Kuopion läänin puoleiselta osalta, nioittaen,
26428: mutta Keski-Suomen läänin osuus Istunmäen ja
26429: Neitqrin väliseltä osin on parantamatta, vaikka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26430: tieosan pituus on vain puolisenkymmentä kilo- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
26431: metriä. Tieosalle on tehty parantamissuunnitel- kan määrärahan Konneveden-Vesan-
26432: ma. Tietyöt ovat siten käynnistettävissä no- non maantien parantamiseen välillä Is-
26433: peasti. Alueella ei ole myöskään mitään muita tunmäki-Neituri Konneveden kunnas-
26434: mainittavampia tietöitä. sa.
26435: Helt>ingi:~sä 6 päivänä lokakuuta 1981
26436:
26437: Sakari Knuuttila Väinö Rautiainen Inger Hirvelä
26438: 1981 vp. (i81
26439:
26440: Raha-asia-aloite n:o 638
26441:
26442:
26443:
26444:
26445: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien vesitiehankkei-
26446: den tutkimus- ja suunnittelutyötä varten
26447:
26448:
26449: Eduskunnalle
26450:
26451: Eduskunnan enemmistön ilmaistua vuonna vantorjuntasyiden vuoksi tärkeä työ pääsisi
26452: 1980 toivomusaloitteen pohjalta perustellun käynnistymään, ehdotamme,
26453: tahtonsa, että maan vesitieverkon kehittäminen
26454: toimivaksi kokonaisuudeksi meriyhteyksineen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26455: on saatava aikaan, on myös tie- ja vesiraken- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
26456: nushallitus syksyllä 1980 julkistanut vesitie- 31.27.77 1 000 000 markkaa uusien ve-
26457: ohjelmansa, jossa vuosimäärät täsmentäen on sitiehankkeidf!n tutkimus- ja suunnitte-
26458: sama tavoite. Jotta kuljetus-, energia- ja tul- lutyötä varten.
26459: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
26460:
26461: Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen Ole Norrback
26462: Matti Jaatinen Unto Ruotsalainen Väinö Rautiainen
26463: Pekka Vennamo Jaakko 1tälä
26464:
26465:
26466:
26467:
26468: 86 088100408M
26469: 682 1981 vp.
26470:
26471: Raha-asia-aloite n:o 639
26472:
26473: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suoritta-
26474: miseksi alkoholittomien ravintola-, hotelli- ja kahvilatoimin-
26475: tojen tukemisesta
26476:
26477: Eduskunnalle
26478:
26479: Alkoholittoman vaihtoehdon saattaminen tiusravintolapalveluihin nähden, että muualla-
26480: alkoholin kanssa mahdollisimman kilpailukykyi- kin vaihtoehtona nimenomaan järjestyshäiriöi-
26481: seksi on yksi haittoja ja vaurioita torjuvan den ja heikkotasaisuuden rasittamille keski-
26482: alkohoJipolitiikan myönteisistä menetelmistä. oluen anniskelupaikoille. Kysymys on kuiten-
26483: Monien maiden alkoholilainsää9-äntöön sisältyy kin toistaiseksi kokonaisuuteen verrattuna vä-
26484: tässä tarkoituksessa määräyksiä, joiden mukaan häisestä kehityssuunnan muutoksesta. Käytän-
26485: alkoholijuomien vähittäismyynti- ja anniskelu- nössä voidaankin maamme raittiusravintolaver-
26486: paikoissa on oltava saatavilla riittävä valikoima koston katsoa olevan vailla kilpailukykyä oleva
26487: alkoholittomia juomia. Myöskin on erityisesti vaihtoehto anniskeluravintoloille, joiden !isään~
26488: .anniskelun osalta pyritty huolehtimaan alko- tynyt osuus huvi- ja seuraelämässä sekä mat~
26489: holittomien juomien hintojen kilpailukykyisyy- kailussa on omiaan edistämään alkoholin käy-
26490: destä alkoholijuomien hintoihin verrattuna. tön yleistymistä etenkin nuorilla aikuisilla ja
26491: Suomen alkoholilainsäädännössä asiaa koskevat naisilla yleensäkin. Voidaan myös todeta, että
26492: määräykset sisältyvät alkoholilain 46 §:ään ja anniskelun valvonnalla ei ole täysin pystytty
26493: keskioluesta annetun lain 30 §: ään. ehkäisemään siihen luonnostaan kytkeytyviä
26494: Myös raittiiden eli vailla alkoholitarjoilua monia kielteisiä ilmiöitä, kuten juopumusta,
26495: olevien ravintoloiden, hotellien ja kahviloiden liikenteeseen lähtemistä alkoholin vaikutuksen
26496: taloudellinen tukeminen perustamis- ja käyt- alaisena ja velaksi anniskelua.
26497: tökustannusten osalta on alkoholiuoman vaih- Raittiusravintolatoiminnan mahdollisuuksiin
26498: toehdon saatavuutta edistävä menetelmä. Nor- yhtenä osana alkoholittomasta vaihtoehdosta
26499: jassa ja Ruotsissa sitä toteutetaankin erilaisin tulisi kiinnittää maassamme enemmän huo-
26500: avustus- ja rahastoinvestointijärjestelyin. Meillä miota. Kun anniskeluravintolaverkostoa ei
26501: Suomessa tällaista tukea raittiusravintolatoi- voida harventaa siinä määrin, että tämä avaisi
26502: minnalle sen sijaan ei ole esiintynyt, koska raittiusravintolatoiminnalle ikäänkuin automaat-
26503: aikaisemmin anniskeluravintoloiden vähäinen tisesti toimintaedellytyksiä, olisikin syytä sel-
26504: määrä turvaisi toimintamahdollisuudet myös vittää, mitä mahdollisuuksia maassamme olisi
26505: alkoholijuomien tarjoilua vailla olevalle ravin- ryhtyä tukemaan tätä toimintaa taloudellisesti,
26506: tola- ja majoitustoiminnalle. ja tehdä tämän jälkeen selvityksen perusteella
26507: Vuoden 1968 alkoholilainsäädäntöuudistus ehdotukset tarvittaviksi toimiksi ja järjeste-
26508: helpotti kuitenkin huomattavasti sekä kaikkia lyiksi.
26509: alkoholijuomia että keskiolutta myyvien annis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26510: kelupaikkojen perustamista. Kun lisäksi annis- nioittaen,
26511: kelukorvaukset maassamme kytkeytyvät annis-
26512: keltavien alkoholijuomien määrään, päädyttiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26513: vuodesta 1969 alkaen nopeasti siihen, että 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
26514: raittiusravintolat ja -kahvilat vähenivät murto- 100 000 markan määrärahan selvityksen
26515: osaan entisestään pääasiassa juuri heikon talou- suorittamiseksi mahdollisuuksista tukea
26516: dellisen kannattavuuden takia. Myöhemmin valtion varoilla maksettavilla avustuk-
26517: tosin tässä toiminnassa on ollut havaittavissa silla ja edistää muilla samanluonteisilla
26518: vähäistä elpymistä sekä suurilla paikkakunnilla, keinoilla taloudellisesti alkoholitonta ra-
26519: joissa esiintyy riittävästi kysyntää myös rait- vintola-, hotelli- ja kahvilatoimintaa.
26520: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
26521:
26522: Sakari Knuuttila Helvi Hyrynkangas Jorma Fred
26523: Eeva Kauppi Boris Renlund Anssi Joutsenlahti
26524: Ensio Laine Matti Järvenpää Hannele Pokka
26525: Bror Lillqvist
26526: 1981 vp. 683
26527:
26528: Raha-asia-aloite n:o 640
26529:
26530:
26531:
26532:
26533: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
26534: kirjaston aineiston konservointiin ja mikrokuvaukseen
26535:
26536:
26537: Eduskunnalle
26538:
26539: Helsingin yliopiston kirjasto, joka hoitaa tavanomaisilla julkaisuja vaurioittavilla valo-
26540: kansalliskirjastotehtäviä, on kulutusmäärärahoil- kopiolaitteilla. Näitä kokoelmia koskevia kopio-
26541: laan kyennyt mikrokuvaamaan pääasiassa vain tilauksia tulee varsin runsaasti eri puolilta
26542: kotimaista sanomalehdistöä. Kirjaston kokoel- maailmaa ja kopioimineo mikrofilmeiltä olisi
26543: missa on kuitenkin kansallisesti ja kansainväli- ainoa turvallinen tapa saattaa nämä julkaisut
26544: sesti korvaamatonta aineistoa, joka suoranaisen tutkijoiden käyttöön.
26545: tuhoutumisvaaran vuoksi olisi mikrokuvattava. Koska kirjaston kokoelmissa on kutakin jul-
26546: Tällaista aineistoa on kansalliskirjallisuutemme kaisua vain yksi kappale, mikrokuvaus on
26547: arkistokokoelman vanhin osa eli vuosina 1488 ainoa keino taata kokoelmien säilyminen tuhou-
26548: -1809 painettu kirjallisuus, harvinaiset vanhat tumiselta ja katoamiselta. Mikrofilmikopioiden
26549: amerikansuomalaiset sanomalehdet ja kulttuuri- avulla kokoelmat saadaan halvoin kustannuksin
26550: historiallisesti korvaamattomat kotimaiset pien- kirjastojen ja tutkimuslaitosten välityksellä koti-
26551: painatteet. Samoin Helsingin yliopiston kirjas- ja ulkomaisten tutkijoiden ulottuville.
26552: tossa on Venäjän vallan aikana vapaakappaleina Mikäli mikrokuvausta ei saada käyntiin, tu-
26553: saadusta kirjallisuudesta muodostetut kokoel- houtuu kansalliskirjallisuutemme harvinaisin ja
26554: mat, joihin sisältyy sanomalehtiä ja kirjalli- arvokkain osa sekä ainutlaatuiset erikoiskokoel-
26555: suutta, joka on harvinaislaatuisuudessaan kor- mat meidän sukupolvemme aikana. ·
26556: vaamatonta ja jota käyttävät tutkijat eri puo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
26557: lilta maailmaa. Tällaisia kokoelmia ovat esi-
26558: merkiksi kirjaston slaavilainen kokoelma sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26559: viron-, Iatvian-, liettuan-, heprean- ja jiddisin- 1982 tulo- ja menoarvioon 480 000
26560: kielisen kirjallisuuden kokoelmat. markkaa Helsingin yliopiston kirjaston
26561: Tuhoutumisvaara aiheutuu paperin laadusta, tuhoutumisvaarassa olevan aineiston
26562: puutteellisista säilytysolosuhteista ja ennen kaik- konservoinnin ja mikrokuvauksen käyn-
26563: kea siitä, että alkuperäiskappaleita joudutaan tiin saattamiseksi.
26564: antamaan tutkijoiden käyttöön ja kopioimaan
26565: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
26566:
26567: Tellervo Koivisto Asser Stenbäck Jermu Laine
26568: Liisa Jaakonsaari Ingvar S. Melin Marjatta Stenius-Kaukonen
26569: Pertti Hietala Elsi Hetemäki-Olander Pentti Lahti-Nuuttila
26570: Arvo Salo Jaakko 1tälä Maija Rajantie
26571: Mauno Manninen Anneli Kivitie Pirkko Valtonen
26572: Helvi Hyrynkangas
26573: 684 1981 vp.
26574:
26575: Raha-asia-aloite n:o 641
26576:
26577:
26578: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maakunta-
26579: kirjastojen käyttökustannuksiin
26580:
26581:
26582: Eduskunnalle
26583:
26584: Vuoden 1961 kirjastolain 4 §:n mukaan nut tarvetta ja tarkoitustaan. 1980-luvulle tul-
26585: "Maakuntakirjaston tehtävät valtioneuvosto taessa kaukopalvelutapahtumat ovat kasvaneet
26586: antaa. . . kunnan kirjastolle tämän kunnan noin 5 prosentin vuosivauhtia eli noin 300:lla
26587: suostumuksella''. Tätä toimintaa onkin perus- kaukopalvelutoimena vuodessa kirjastoa kohti.
26588: tellusti pidettävä valtion toimintana, joka val- V. 1972 kussakin maakuntakirjastossa käsitel-
26589: tion tulisi täysimääräisesti korvata. Tämänhet- tiin keskimäärin 3 403 kaukopalvelutehtävää ja
26590: kinen tilanne on kuitenkin se, ettei valtion- v. 1980 jo 6 056.
26591: osuus nykyisellään riitä kattamaan maakunta- Kotiseutukokoelmat ovat kasvaneet voimak-
26592: kirjastatoiminnan menoja kuin vajaalla puolella kaasti ja ne sisältävät kirjallisuutta, kuva-
26593: todellisista kustannuksista. · aineistoa, karttoja, äänilevyjä, filmejä, pienpai-
26594: Kirjastoasetus (268/1962) määrittelee maa- natteita, kuten ohjelmia, esitteitä, kutsuja jne.
26595: kuntakirjastojen tehtävät. 1970-luvun lopulla V. 1980 m,aakuntakirjastoissa oli yhteensä
26596: kävi selväksi, että työtehtävät maakuntakirjas- 109 002 nidettä luetteloitua ja 63 130 nidettä
26597: toissa olivat kasvaneet huomattavasti yli ase- luettelematonta aineistoa.
26598: tuksen antamisvuoden lähtötason. Kaukopalve- Maakuntakirjastoille tehdyn kyselyn perus-
26599: lutoiminta on kasvanut voimakkaasti, kotiseu- teella on saatu reaalinen, vain tekemättömiin
26600: tukokoelmat ovat laadullisesti ja määrällisesti töihin ja välttämättömään tila- ja tarviketarpei-
26601: ylittäneet ajatelluu tason, uusien työtapojen siin perustuva arvio määrärahojen lisätarpeesta.
26602: ja -välineiden käyttöönotto (telex, atk-palvelut, V. 1980 valtionosuus kattoi koko maassa kes-
26603: yhteisluettelojen tarve jne.) on vaatinut lisä- kimäärin vain 41,8 prosenttia maakuntakirjas-
26604: työvoimaa. Kaiken tämän kehityksen kulussa totoiminnan menoista. Vaikkakin maakuntakir-
26605: on maakuntakirjastojen valtionosuuden reaali- jastojen tarkka keskinäinen vertailu on hyvin
26606: taso jopa laskenut v. 1962 lähtötasosta. Ensim- vaikeata, voidaan siis keskimääräisesti päätellä,
26607: mäinen tavoite olisikin saada valtionosuus edes että maakuntakirjastojen sijaintikunnat (Espoo,
26608: tähän tasoon ja sen jälkeen olisi pyrittävä Joensuu, Jyväskylä, Kmwola, Kuopio, Lahti,
26609: tarkistamaan maakuntakirjastojen valtionosuu- Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu,
26610: den määräytymisperusteet sellaisiksi, että tar- Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja
26611: peelliseksi osoittautunutta järjestelmää voitai- Vaasa) suorittivat pääsääntöisesti valtiolle kuu-
26612: siin kehittää edelleen. luvista kirjastopalveluista v. 1980 lähes 52
26613: Maakuntakirjastojen valtionosuudesta määrä- prosenttia eli noin 3,5 mmk. Vuoden 1982
26614: tään lain 1112/1978 9 §:ssä. Valtionosuus määrärahoilla tämä tilanne kääntyy vielä enem-
26615: muodostuu sen mukaan ns. perusosasta ja män sijaintikuntien tappioksi ja on samalla
26616: ( sijaintikunta poislukien) maakuntakirjaston omiaan estämään maakuntakirjastojen kehitty-
26617: alueen asukaskohtaisesta, pennimääräisestä mistä tarvetta ja kysyntää vastaavalla tavalla.
26618: tuesta. Vuodeksi 1982 on maakuntakirjastojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26619: perusasuudeksi määritelty 118 000 mk + 33 nioittaen,
26620: p/ asukas. Tilastokeskuksen indeksikertoimia
26621: käyttäen pitäisi perusasuuden olla 166 000 mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26622: ja asukaskohtaisen tuen 55 p, jotta vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
26623: 1961 reaalinen taso saavutettaisiin. 29.56.30 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
26624: Maakuntakirjastojen palvelujen lisääntyminen maakuntakirjastojen käyttökustannuk-
26625: osoittaa, että niiden perustaminen on vastan- siin.
26626: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
26627:
26628: Tellervo Koivisto Pirkko Valtonen
26629: Helge Siren Maija Rajantie
26630: 1981 vp.
26631:
26632: Räha-asia-äloite n:ö 642
26633:
26634:
26635:
26636:
26637: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen
26638: perustamiskustannuksiin
26639:
26640:
26641: Eduskunnalle
26642:
26643: Valtionosuus kirjastojen perustamiskustan- alanormeista, jotka on mitoitettu aivan liian
26644: nuksiin vuodeksi 1982 on täysin riittämätön ahtaiksi ja alhaisiksi ja ovat pysyneet muuttu-
26645: etenkin rakennuslupaa edellyttävien hankkeiden mattomina vuodesta 1973 lähtien. Jos kunta
26646: osalta, joita varten kokonaisvaltionosuudesta tahtoo rakentaa kirjastotilansa pitkällä tähtäyk-
26647: on osoitettu noin 16 milj. markkaa. sellä ja kauaskantoisesti, se joutuu itse suoritta-
26648: Kouluhallituksen suunnittelutoimisto on lää- maan kustannukset tilanormit ylittävästä pin-
26649: ninhallitusten kouluosastojen myötävaikutuk· ta-alasta. Kaikilla kunnilla ei ole tähän valmiuk-
26650: sella laatinut valtakunnallisen KTS:n kirjasto- sia.
26651: jen tilantarpeesta v. 1982-86. Vuoteen 1986 Asianomaisten viranomaisten antamat tiedot
26652: mennessä on arvioitu tarvittavan yhteensä 214 siitä, että työllisyysvaroja ei myönnetä kirjas-
26653: kirjastorakennusta, mutta valtionosuuksien ny- torakennuksiin, lisää painetta kirjastotoimen
26654: kyisellä tasolla näistä voidaan toteuttaa vain piirissä. Kirjastojen käyttöaste Suomessa on
26655: murto-osa. Esim. Hämeen läänissä on arvioitu maailman korkeimpia, ehkä korkein. Kirjasto-
26656: välttämättömäksi rakentaa ko. 5-vuotiskaudella jen toiminnan monipuolistuttua ne pystyisivät
26657: 21 kirjastorakennusta, joista kuitenkin vain tarjoamaan mm. hyvän vaihtoehdon monille
26658: kuusi on voitu ottaa kouluhallituksen suunni- tasoltaan arveluttaville vapaa-ajan viettotavoille
26659: telmiin v. 1982-85. Uudenmaan läänin osalta lasten, nuorten, eläkeläisten ja työttömien
26660: vastaavat luvut ovat 42 ja 18, Turun ja Porin osalta, mikäli kirjastolaitoksen toiminnalliset
26661: läänissä 26 ja 11 ja Vaasan läänissä 27 ja 8. puitteet järjestetään tarvetta ja kirjastotoimen
26662: Esimerkkinä vuodeksi 1982 ehdotetun 16 sisäistä valmiutta vastaaviksi. Tästä syystä työl-
26663: milj. mk:n rakennusavustusmäärärahan riittä- lisyysvarojen myöntäminen kirjastorakentami-
26664: mättömyydestä voidaan esittää sen jako eräisiin seen olisi välttämätöntä ja siten, että kohdis-
26665: jo tiedossa oleviin, lähivuosina toteutettaviin tamisessa otettaisiin huomioon kaupunkien ja
26666: kirjastohankkeisiin. Tampereelle tullaan raken- asutuskeskusten erityisen suuret tarpeet eläköi-
26667: tamaan pääkirjasto, jonka kustannusarvio on tyvien ja työttömien ihmisten keskittyessä mää-
26668: noin 21,8 milj. mk, ja lakisääteinen valtion- rällisesti yhä enemmän niihin.
26669: osuus siihen 21 prosentin tasolla on noin 4 Mikäli viisivuotiskaudella 1982-86 ei kau-
26670: milj. mk; Helsingin pääkirjaston kustannusarvio den alkupuolella saada valtionosuusmäärärahaa
26671: on noin 26,8 milj. mk, jota varten 5 prosentin kirjastotilojen rakentamiseen nostetuksi, joudu-
26672: tasolla tulee valtionosuudeksi noin 1,4 milj. taan v. 1986 todellisen rakennussuman eteen,
26673: mk; edelleen hankkeilla on Tornioon pääkir- minkä toteuttaminen ei ole reaalisesti mahdol-
26674: jasto, johon valtionosuutta arvioidaan tulevan lista. Uudenmaan läänissä olisi v. 1986 raken-
26675: n. 3,6 milj. mk. Näin ollen valtionosuudet nettava 24 kirjastoa, Turun ja Porin läänissä
26676: kahden suuren ja yhden keskisuuren kirjaston 15, Hämeen läänissä 16 ja Vaasan läänissä 19.
26677: rakennusavustuksiin tekevät jo 9 milj. mk eli Mainituissa lääneissä vallitseekin suurin risti-
26678: lähes 60 prosenttia yhden vuoden koko val- riita reaalisen tarpeen ja vuotuisten, valtion-
26679: tionosuusmäärästä. osuuteen oikeuttavien rakennuslupien välillä.
26680: Kirjastojen rakennustilannetta vaikeuttaa Näillä näkymin näyttää selvältä, että mainit-
26681: lisäksi valtioneuvoston vuosittain antama pää- tujen läänien osalta ei aiotakaan pitää kiinni
26682: tös kirjastohuoneistojen ja -rakennusten pinta- opetusministeriön harkitseman kirjastoraken-
26683: 686 Raha-asia-aloite n:o 642
26684:
26685:
26686: nustarpeen 5-vuotissuunnitelmasta, koska siinä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
26687: vuoteen 1986 siirrettäisiin peräti 74 kirjaston 29.56.31 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
26688: rakentaminen. valtionosuuden korottamiseksi kirjasto-
26689: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- jen perustamiskustannuksiin erityisesti
26690: nioittaen, Hämeen, Uudenmaan, Turun ja Porin
26691: sekä Vaasan läänin kirjastorakennustar-
26692: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden vetta varten.
26693: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
26694:
26695: Tellervo Koivisto Maija Rajantie Saara-Maria Paakkinen
26696: Juhani Raudasoja Pirkko Valtonen Tarja Halonen
26697: Helge Siren Veikko Pihlajamäki
26698: 1981 vp. 687
26699:
26700: Raha-asia-aloite n:o 643
26701:
26702:
26703:
26704:
26705: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työväen
26706: Näyttämöiden Liiton toimintaan
26707:
26708:
26709: Eduskunnalle
26710:
26711: Hallitus on ehdottanut vuoden 1982 tulo- olisi käytettävissään jokaisessa maakunnassa
26712: ja menoarviossa harrastajateatterijärjestöille vähintään yksi ohjaaja maakunnan kaikkia har-
26713: "näyttämötaiteelliseen harrastustoimintaan" -ot- rastajateattereita varten.
26714: sikolla 1 815 000 markkaa. Tällä määrära- Koska palkkakustannukset ovat nousseet
26715: halla rahoitetaan mm. Työväen Näyttämöiden viime vuonna huomattavasti harrastajateatteri-
26716: Liiton harrastajateatteritoimintaa. Liiton saama järjestöistä riippumattomista syistä, ei halli-
26717: osuus määrärahasta on n. 44 %. tuksen nyt ehdottaman määrärahan tuntuva-
26718: Eduskunta huomasi jo vuoden 1981 tulo- kaan korotus riitä muuta kuin nykyisten pal-
26719: ja menoarviota käsiteltäessä Työväen Näyttä- velusten ylläpitämiseen. Vähimmäistarve on n.
26720: möiden Liiton toiminnan merkityksen ja myönsi 300 000 markkaa, jotta nykyinen tilanne voi-
26721: nykyisten toimintojen turvaamiseen 200 000 taisiin säilyttää. Pidämme tällaista määrärahaa
26722: markan ylimääräisen avustuksen. Kun tämä välttämättömänä, mutta samalla edellytämme,
26723: otetaan huomioon, myönsi eduskunta viime että tulevaisuudessa Työväen Näyttämöiden
26724: vuonna yhteensä harrastajateatterijärjestöille Liiton kaltaiselle harrastajateatterijärjestölle tur-
26725: 1 820 000 markkaa. Jos hallituksen ehdotus vattaisiin koko maan kattavan alueohjaajaver-
26726: hyväksyttäisiin ensi vuoden harrastajateatteri- koston muodostaminen. Yhteiskunnan kannalta
26727: järjestöjen valtionavuksi, jäisi valtionavustus on edullisinta, että harrastajateattereiden omat
26728: 0,27 % pienemmäksi kuin vuodelle 1981. järjestöt vastaavat ohjaajapalveluksista. Siten
26729: Työväen Näyttämöiden Liitolle tämä mer- selvitään ilman uusia hallinnollisia kustannuk-
26730: kitsisi ohjaajapalvelujen vähentymistä nykyises- sia, uudet työntekijät voidaan palkata tehok-
26731: tään ja henkilökunnan supistuksia. Liitto ei kaammin ja heidän työtään käyttää laajempien
26732: nykyiselläkään henkilökunnalla pysty palvele- piirien hyväksi.
26733: maan kuin osaa noin 140:n yleisöesityksiä anta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26734: van harrastajateatterinsa ohjaustarpeesta. Nämä
26735: jäsenteatterit kattavat koko maan, ja ne vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26736: taavat useilla paikkakunnilla ainoasta teatteri- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
26737: tarjonnasta. Ryhmien taiteellinen kehittyminen 29.90.53 lisäyksenä 300 000 markkaa
26738: harrastuksessaan vaatii koulutuksen jatkuvuutta. lisäavustuksena Työväen Näyttämöiden
26739: Tavoitteena olisi pidettävä sitä, että liitolla Liitolle.
26740: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
26741:
26742: Tellervo Koivisto Markus Aaltonen Pirkko Valtonen
26743: Tarja Halonen Helge Siren Saara-Maria Paakkinen
26744: Pentti Lahti-Nuuttila Maija Rajantie
26745: 1981 vp.
26746:
26747: Raha-asia-aloite n:o 644
26748:
26749:
26750:
26751:
26752: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suun-
26753: nittelua ja rakennustöiden aloittamista varten Hyvinkäällä
26754:
26755:
26756: Eduskunnalle
26757:
26758: Valtiovarainministeriön talonrakennushank- mukaan myös käräjähuoneistona puutteellinen.
26759: keiden ohjelmassa vuosiksi 1979-1984 on Edelleen tässä vastauksessa todetaan, että mm.
26760: valtion virastotalon rakentaminen Hyvinkääl- tuomiokunnan kansliatilat eivät kaikilta osin
26761: Ie merkitty alkamaan v. 1983. Kun virastotilo- vastaa niitä vaatimuksia, jotka on voitu yleen-
26762: jen puute erityisesti poliisin, tuomiokunnan, sä toteuttaa muissa kokonaispalkkaukseen siir-
26763: työvoimatoimiston ja henkikirjoittajan osalta retyissä tuomiokunnissa.
26764: on erittäin suuri, olisi valtion virastotalon ra- Yhteenvetona voidaan lausua, että nykyisel-
26765: kennustyön aloittamista Hyvinkäällä voitava lään Hyvinkään tuomiokunnan henkilökunnan
26766: nopeuttaa. ja sen asiakkaiden työskentelyolosuhteet ovat
26767: Poliisi toimii Hyvinkäällä sekä vanhassa vi- ala-arvoiset haitaten siten tuomiokunnan teho-
26768: rastotalossa että ulkopuolisissa vuokratiloissa. kasta toimintaa.
26769: Tilamääräisesti poliisin virastotilojen tarve on Työvoimatoimiston ja henkikirjoituksen osal-
26770: kaikkein suurin. ta tilantarve on nykyiseen verrattuna kaksin-
26771: Oikeusministeri toteaa 4. 12. 1979 kirjalli- kertainen.
26772: seen eduskuntakyselyyni antamassaan vastauk- Edellä olevan pehlsteella ehdotan,
26773: sessa, että kihlakunnanoikeuden istuntopaikka-
26774: na oleva käräjähuoneisto ei vastaa nykyaikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26775: selle käräjähuoneistolle asetettavia vaatimuksia 1982 tulo- ja menoarvioon momentilll!
26776: ja että nämä tilat ovat työturvallisuuden kan- 28.64.76 (Virastotalojen rakentaminen)
26777: nalta puutteelliset. Tilannetta helpottamaan kih- 2 000 000 markkaa valtion Hyvinkään
26778: lakunnimoikeutta varten vuokrattu erillinen virastotalon suunnittelua ja rakennus-
26779: huoneisto on oikeusministerin ero. vastauksen töiden aloittamista varten.
26780: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
26781:
26782: Esko J. Koppanen
26783: 1981 vp. 689
26784:
26785: Raha-asia-aloite n:o 645
26786:
26787:
26788:
26789:
26790: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään pohjoisen ohi-
26791: kulkutien suunnitteluun ja töiden aloittamiseen sekä tämän
26792: jatkeena olevan itäisen radanvarsitien suunnitteluun
26793:
26794:
26795: Eduskunnalle
26796:
26797: Hyvinkään kaupunginhallitus teki vuoden kaan tavaraliikenteen ohjaamista pois kaupun-
26798: 1980 huhtikuussa aloitteen tie- ja vesirakennus- gin keskustasta.
26799: hallitukselle maantien rakentamiseksi välille Pohjoinen ohitustie olisi toteutettava välillä
26800: valtatie n:o 3 - Hyvinkään lentokenttä valtatie n:o 3 - Hyvinkään lentokenttä sa-
26801: (maantie n:o 287) - Mäntsäläntie ( kantatie manaikaisesti kun tieyhteyttä Hyvinkääitä Rii-
26802: n:o 55). Tämä tieyhteys toimisi Hyvinkään himäelle parannetaan. Pohjoinen ohikulkutie
26803: pohjoisena ohitustienä ja pohjoisena sisääntulo- edellyttää em. perustelujen mukaan välttämät-
26804: tienä. Hyvinkään lentokentän ja Mäntsäläntien tömäksi jatkeekseen yhteyden Hyvinkään lento-
26805: välinen tie on osa pääradan itäpuolitse kulke- kenttä - Mäntsäläntie, miltä osin suunnitte-
26806: vaa ns. itäistä radanvarsitietä. lutyö olisi saatava pikaisesti käyntiin.
26807: Nykytilanteen vallitessa raskaat sora-autot Edellä olevan perusteella ehdotan,
26808: liikennöivät kaupungin keskustassa vaarantaen
26809: liikenneturvallisuuden ja lisäten kohtuuttomas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26810: ti katurasitusta. Pohjoisen ohitustien merkitys 1982 tulo- ja menoarvioon momenti!le
26811: korostuu entisestään, kun A. Ahlström Oy:n 31.24.77 (Yleisten teiden tekeminen)
26812: tehtaat aloittavat suunnitelmien mukaan toimin- 5 000 000 markkaa Hyvinkään pohjoi-
26813: tansa v. 1983 ns. Sahamäen teollisuusalueella. sen ohikulkutien välillä valtatie n:o )
26814: Kaupungille on ilmoitettu yhtiön taholta, että - Hyvinkään lento.kenttä suunnittelu-
26815: toiminnan alettua 60 rekka-autoa tulee käymään työn jatkamista ja rakennustyön aloitta-
26816: tehtaalla vuorokaudessa. mista varten sekä tämän tien välittömä-
26817: Nähtävissä olevat Sahamäen teollisuusalueen nä jatkeena olevan ns. itäisen radanvar-
26818: kuljetustarpeet ja Helsingin alueen soranoton sitien suunnittelun aloittamista varten
26819: siirtyminen entistä laajemmassa määrin Hyvin- välillä Hyvinkään lentokenttä - Mänt~
26820: kään-Hausjärven korkeudelle edellyttävät ras- säläntie.
26821: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
26822:
26823: Esko J. _Koppanen
26824:
26825:
26826:
26827:
26828: 87 088100408M
26829: 690 1981 vp.
26830:
26831: Raha-asia-aloite n:o 646
26832:
26833:
26834:
26835:
26836: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys ry:lle
26837: valtakunnallisen ilmailomuseon jatkorahoitukseen
26838:
26839:
26840: Eduskunnalle
26841:
26842: Ilmailumuseoyhdistys ry. on kuluvan vuoden kun maamme ilmailuun liittyvää ainutlaatuis-
26843: aikana voinut jatkaa valtakunnallisen ilmailo- ta kalustoa ja esineistöä on edelleen suuressa
26844: museon rakentamista Helsinki-Vantaan lento- määrin tuhoutumiselle alttiina,
26845: aseman alueella eduskunnan osoitettua tarkoi- kun museoon on sijoitettu, kuten eri yhteyk-
26846: tukseen vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa sissä on mainittu, paitsi yhdistyksen ja yksityis-
26847: 300 000 markan valtionavustuksen. ten omaisuutta, myös valtion omistamaa ainut-
26848: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoarviossa laatuista ilmailumme historiaan liittyvää ma-
26849: olevan määrärahan lisäksi on yhdistys saanut teriaalia, ja
26850: pienempiä avustuksia opetusministeriöltä ja kun Ilmailumuseoyhdistys ry. omalta osaltaan
26851: museovirastolta niiden jaettavana olevista avus- täysin vapaaehtoisin voimin on toteuttanut val-
26852: tusmäärärahoista. Myös Vantaan ja Espoon kau- takunnallista erikoismuseohanketta, katson,
26853: pungit ovat hankkeessa mukana vähäisemmin että sen tukeminen, yhtä hyvin kuin muitten-
26854: osuuksin. kin vielä suunnitteilla olevien valtakunnallisten
26855: Pääosan 1 300 m2 :n museorakennuksen ra- erikoismuseoitten, on koko yhteiskunnan as1a.
26856: hoitukseen yhdistys on joutunut hankkimaan Edellä sanotun johdosta ehdotan,
26857: pienistä lahjoituksista kooten ja lainavaroin.
26858: Museohankkeen I rakennusvaiheen museo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26859: hallin rakennuskustannukset ovat kokonaisuu- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
26860: dessaan runsaat 2 miljoonaa markkaa. 31.99.61 (Eräät valtionavut) 380 000
26861: Kun nykyinen museorakennus ei tule lähes- markan määrärahan valtionavustuksena
26862: kään kokonaan kattamaan valtakunnallisen il- Ilmailumuseoyhdistys ry:lle valtakun-
26863: mailumuseon tilantarvetta, nallisen ilmailumuseon jatkorahoituk-
26864: kun Ilmailumuseoyhdistys ry:n omat mahdol- seen Helsinki-Vantaan lentoaseman
26865: lisuudet ilman julkisten viranomaisten ja yhteis- alueella.
26866: kunnan tukea valtakunnallisen rakennushank-
26867: keen toteuttamisessa ovat rajoitetut,
26868: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
26869:
26870: Esko J. Koppanen
26871: 1981 vp. 691
26872:
26873: Raha-asia-aloite n:o 647
26874:
26875:
26876:
26877:
26878: Korhonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmies-
26879: ten päivärahan korottamiseksi
26880:
26881:
26882: Eduskunnalle
26883:
26884: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan
26885: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan korot- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kansa-
26886: tamista tasolle, joka vastaa kohtuullista toi- laisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutettu-
26887: meentuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan na, että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudellista
26888: korottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle, rasitetta.
26889: joka vastaa minimipalkkaa vähennettynä yllä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26890: pitokustannuksilla.
26891: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26892: ten väLttämättömiä menoja. Vuonna 1975 su<r 1982 tulo- ja menoarvioon 4 200 000
26893: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti markkaa varusmiesten päivärahan ko-
26894: omia tai omaisten varoja yli 3 000 markkaa rottamiseksi 1. 10. 1982 lukien kahdella
26895: palveluaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- markalla.
26896: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
26897:
26898: Erkki Korhonen Impi Muroma
26899: Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
26900: Sauli Hautala
26901: 692 1981 vp.
26902:
26903: Raha-asia-aloite n:o 648
26904:
26905:
26906:
26907:
26908: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen evanke-
26909: lisen kansanopiston rakennuslainojen lyhentämiseen
26910:
26911:
26912: Eduskunnalle
26913:
26914: Nurmeksen evankelisen kansanopiston tilat Opiston taloudellinen tilanne on velkojen
26915: paloivat ukkosen sytyttäminä vuonna 1971 rasittama.
26916: 77-%:sti. Opiston opiskelijamäärä oli vuonna 1979 80
26917: Uudisrakennukset ovat valmistuneet 197 3 vuosiopiskeli jaa.
26918: ja 1978: Oppilaiden saaminen näyttää tällä hetkellä
26919: turvatulta. Opisto palvelee Ylä-Karjalan alueen
26920: - päärakennus 6 200 m3 nuorison sivistystarpeita ja myös eri puolilta
26921: rakennuskustannukset 1 487 029,00 mk maata on opistossa ollut opiskelijoilta.
26922: - opisk.asunt. 2 520 m 3 Opiston taloudellinen tilanne edellyttäisi val-
26923: rakennuskustannukset 613 578,64 mk tion tuen saamista. Lyhytaikaisten velkojen
26924: - henkilök.as. 855 m3 maksamiseen opisto tarvitsisi rakennusavus-
26925: rakennuskustannukset 556 168,71 mk tusta.
26926: 2 656 776,35 mk Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26927: nioi:ttavasti,
26928: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26929: Parhaillaan ollaan aloittamassa rehtorin asun- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
26930: non saneerausta, jonka yhteydessä on yksi opet- 29.57.52 500 000 markkaa Nurmeksen
26931: tajien asunto. Sen kustannusarvio on noin evankelisen kansanopiston rakennuslai-
26932: 300 000 mk. nojen lyhentämiseen.
26933: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
26934:
26935: Erkki Korhonen Lea Sutinen Impi Muroma
26936: Jouko Tuovinen Markku Kauppinen Antero Juntumaa
26937: Mauri Vänskä Matti Puhakka Sauli Hautala
26938: P. Puhakka Olavi Ronkainen
26939: 1981 vp. 693
26940:
26941: Raha-asia-aloite n:o 649
26942:
26943:
26944:
26945:
26946: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon metsäkoulun
26947: rakentamisen aloittamiseen Tohmajärvellä
26948:
26949:
26950: Eduskunnalle
26951:
26952: Onkamon metsäkoulu on toiminut 28 vuot- Kouluteltavat
26953: ta. Vuoden 1978 alusta koulu on ollut valtion
26954: oppilaitos. Koulu toimii tällä hetkellä kolmella Koulun tehtävänä on metsätaloustuottajien
26955: paikkakunnalla. ja metsurien koulutus sekä metsätalouden pe-
26956: rusopetus ( = 1.. lukuvuosi eri metsäamma-
26957: teissa).
26958:
26959: Nykyiset oppilaspaikat linioien siiainnin ia rahoituksen suhteen
26960: Oppilas-
26961: Sijainti Linja paikkoja Rahoitus
26962: Onkamo ...................... . Metsätaloustuottaja 1 X 22 Vakinainen
26963: Onkamo ...................... . Metsuri 1 X 22 Väliaikainen
26964: Kitee ......................... . Metsätalouden perusjakso 1 X 22 Väliaikainen
26965: Ilomantsi ..................... . Metsätalouden perusjakso 1 X 24 Väliaikainen
26966: Yht. 90
26967:
26968:
26969: Ammattikasvatushallituksen vahvistama! keski- Koska Onkamossa ei ollut riittäviä tiloja,
26970: asteen koulunuudistuksen mukaiset oppilas- jouduttiin perustamaan väliaikaisesti uusi toi-
26971: paikat Onkamossa mipaikka Kiteelie kunnalta vuokrattuihin tiloi-
26972: hin.
26973: Kesäkuussa 1980 ammattikasvatushallitus on
26974: vahvistanut Onkamoon tulevaksi oppilaspaik-
26975: kamääräksi 70 nykyisen 44:n asemasta. Linjo- Rakentamistarpeet
26976: jen suhteen paikat jakautuvat seuraavasti:
26977: Onkamon metsäkoulusta tulee kehittää toi-
26978: - metsätaloustuottajalinja 30 oppilaspaikkaa minnallisesti tehokas ja keskitetty oppilaitos.
26979: - metsurilinja 16 , Oppilaiden tarpeiden lisäksi pitää huomioida
26980: - metsätalouden yleisjakso 24 , myös henkilökunnan tarpeet.
26981: Seuraavat uudet tilat ovat välttämättömiä,
26982: jotta tulevaisuudessa koulutus voidaan järjestää
26983: suunnitelmien mukaisesti.
26984: Nykyiset tilat
26985: 1. Opetus- ja hallintotilat . . . 592m2
26986: Onkamossa SlJaltsevat vuonna 1966 valmis- 2. Ruokailutilat .......... . 196m2
26987: tunut uudempi koulurakennus, 1155 ml, väli- 3. Henkilöstötilat . . . . . . . . . 66m2
26988: aikainen kevytrakenteinen oppilasasuntola 40 4. Huolto- ja tekniset tilat .. 111 m2
26989: oppilaalle sekä Pohjois-Karjalan piirimetsälau- 5. Varastotilat ........... . 500m2
26990: takunnalta vuokratut ruokala-toimistorakennus 6. Henkilökunnan asunnot .. 653m2
26991: ja sauna. Vuokrasopimus on voimassa vuoden 7. Oppilasasuntola ........ . 415 m2
26992: 1982 loppuun saakka. Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . 2 467 m2
26993: 694 Raha-asia-aloite n:o 649
26994:
26995:
26996: Onkamon metsäkoululla toimivaa henkilö- Oppilaiden asuntolat ovat kevytrakenteisia,
26997: kuntaa :tulee olemaan lähes 20 henkilöä. Kou- tilapäisiksi suunniteltuja lasikuituparakkeja.
26998: lulla on nykyään hallussaan vain yksi asuin- Niissä ei ole äänieristystä ja ne ovat sähkö-
26999: huoneisto. Lähiympäristö on maaseutua, jossa lämpönsä takia epätaloudellisia.
27000: ei ole asuntoja tarjolla. Myös sisäoppilaitoksen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
27001: oppilasvalvonta edellyttäisi huomattavasti run- nioittaen,
27002: saampaa koululla asumista. Asumojen puute
27003: aiheuttaa henkilökunnan vaihtumista ja vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27004: keuttaa uusien toimihenkilöiden rekrytointia. 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
27005: Jo nykyisin ahtaat ruokailu-, hallinto- ja 29.72.74 lisäyksenä 1 000 000 markan
27006: henkilöstötilat ovat vuokratiloja, joita omistaja määrärahan käytettäväksi Onkamon
27007: lähitulevaisuudessa !tarvitsee omaan käyttöönsä. metsäkoulun rakentamisen aloittamiseen
27008: Oppilasmäärän kasvaessa tilanahtaus entises- T ahmajärven kunnassa.
27009: täänkin lisääntyy.
27010: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
27011:
27012: Erkki Korhonen Lea Sutinen
27013: 1981 vp. 695
27014:
27015: Raha-asia-aloite n:o 650
27016:
27017:
27018:
27019:
27020: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta konservatorio-osaston
27021: perustamiseen Joensuun musiikkiopistoon
27022:
27023:
27024: Eduskunnalle
27025:
27026: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an- 5. Joensuun musiikkiopisto on yhteistyössä
27027: netun asetuksen ( 486/77) mukaan konserva- Joensuun korkeakoulun ja Joensuun koululai-
27028: torio on musiikkioppilaitos, jossa annetaan toksen kanssa mm. kouluttamalla peruskoulun
27029: opettajankoulutusta sekä muuta musiikkialan ala-asteen musiikkiin erikoistuneita luokanopet-
27030: ammatitikoulutusta. Joensuun musiikkiopisto tajia ja antamalla jatkokoulutusta jo ammatissa
27031: on valmis siirtymään konservatorioksi heti sii- toimiville luokanopettajille.
27032: hen opetusministeriön luvan saatuaan. Tähän 6. Joensuun musiikkiopisto on opetusminis-
27033: sillä on seuraavat edellytykset: teriön luvalla perustanut syksyllä 1978 sivutoi-
27034: 1. Maassamme ja erityisesti kehitysalueilla mipisteen Tohmajärven kuntaan (Kiteen ja
27035: on musiikinopettaja- ja orkesterimuusikkova- Värtsilän kunnat mukana) . Liperin ja Outo-
27036: jaus. kummun sivutoimipisteet aloittivat syksyllä
27037: 2. Maassamme toimivat konservatoriot jättä- 1979. Opetusministeriöltä tullaan vielä kuluvan
27038: vät maantieteellisen tyhjiön Pohjois-Karjalaan, vuoden aikana hakemaan lupaa perustaa sivu-
27039: jonka keskus on Joensuun kaupunki. toimipiste Kontiolahden kuntaan 1. 8. 1980
27040: 3. Opettajien virkoja on tällä hetkellä opis- alkaen.
27041: tolla 15, 1. 8. 1980 lähtien 17. Tämän lisäksi 7. Pohjoiskarjalalaiset musiikinopiskelijat,
27042: opettajina toimii 17 päätoimista sekä 42 sivu- jotka valmistuisivat Joensuusta ammattiinsa,
27043: toimista tuntiopettajaa. jäävät varmimmin hyödyntämään oman maa-
27044: 4. Joensuun musiikkiopisto on saanut luku- kunnan opettaja- ja muusikkotarvetta.
27045: vuoden 1977-1978 aikana käyttöönsä erin- Edellä sandtun perusteella ehdotamme,
27046: omaiset musiikinopetustilat. Opetuspinta-alaa
27047: on yli 2 000 m2 • Oppilaita laitoksessa on 960, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27048: joista kymmenet 'tähtäävät musiikinopevtajan 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
27049: tai orkesterimuusikon uralle. 29.90.54 lisäyksenä 250 000 markkaa
27050: Oppilasrunkona ovat joensuulaiset ( n. 660 konservatorio-osaston perustamiseksi
27051: oppilasta, ympäristökunnista 300) . Joensuun musiikkiopistoon.
27052: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
27053:
27054: Erkki Korhonen P. Puhakka Olavi Ronkainen
27055: Jouko Tuovinen Lea Sutinen Impi Muroma
27056: Mauri Vänskä Matti Puhakka Markku Kauppinen
27057: 696 1981 vp.
27058:
27059: Raha-asia-aloite n:o 651
27060:
27061:
27062:
27063:
27064: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun maakunta-
27065: arkiston toimitalon suunnittelua varten
27066:
27067:
27068: Eduskunnalle
27069:
27070: Joensuun maakunta-arkisto aloitti toimintan- set laitoksen tehokkaalle toiminnalle ja asiakir-
27071: sa 1. 9. 1974. Laitos sijoitettiin aluksi Pohjois- jojen turvalliselle säilyttämiselle. Toimitalon pe-
27072: Karjalan läänin virastotaloon tiloihin, jotka lää- rustamissuunnitelma on valmistunut joulukuus-
27073: ninhallitus luovutti sen käyttöön. Tämä järjes- sa 1980. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat
27074: tely oli tarkoitettu vain tilapäiseksi ratkaisuksi. kalleimman vaihtoehdon mukaan 14,5 miljoo-
27075: Maakunta-arkisto toimii edelleenkin samoissa naa mk sekä hyötypinta-ala ja tilavuus maini-
27076: tiloissa, jotka nyt ovat käyneet niin ahtaiksi, tussa vaihtoehdossa 3 020 m2 ja 15 100 m3 •
27077: että laitos ei enää pysty vastaanottamaan edes Suunnitelmaa käsittelevät tällä hetkellä ylem-
27078: valtion virastojen lakimääräisiä asiakirjaluovu- mät viranomaiset. Hankkeen toteuttamiselle
27079: tuksia. ·Lyhytaikainen helpotus tilaongelmiin olisi eduksi, että sen varsinaiseen suunnitteluun
27080: on näköpiirissä vuoden 1982 alussa. Eräiden päästäisiin ensi tilassa.
27081: virastojen siirtyessä tällöin poliisi- ja oikeus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
27082: taloon maakunta-arkisto saa virastotalosta lisä-
27083: tiloja, jotka tosin tulevat täyttymään parissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27084: vuodessa. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
27085: Jo Joensuun maakunta-arkistoa perustettaessa 29.93.74 lisäyksenä 600 000 markkaa
27086: lähdettiin siitä, että laitokselle rakennetaan oma Joensuun maakunta-arkiston toimitalon
27087: toimitalo. Tätä varten Joensuun kaupunki va- suunnittelua varten.
27088: rasi jo tontinkin. Oma toimitalo loisi edellytyk-
27089: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
27090:
27091: Erkki Korhonen P. Puhakka Olavi Ronkainen
27092: Jouko Tuovinen Lea Sutinen Markku Kauppinen
27093: Mauri Vänskä Matti Puhakka
27094: 1981 vp. 697
27095:
27096: Raha-asia-aloite n:o 652
27097:
27098:
27099:
27100:
27101: Korhonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korvauksiksi
27102: maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
27103:
27104:
27105: Eduskunnalle
27106:
27107: Maatalousyrittäjien lomatoiminnan järjestä- päti vuoden, tulisi turvata edes 14 vuorokauden
27108: minen kuuluu lain mukaan kunnille ja valtion vuosiloma.
27109: tulo- ja menoarviossa on ehdotettu määrärahat Riittävän määrärahan ltllrvin kunnat voisivat
27110: tätä tarko~tusta varten. Kunnat eivät kuiten- tarjota runsaasti uusia vakinaisia työpaikkoja.
27111: kaan pysty nykyisten määrärahojen puitteissa Lomittajien lukumäärän lisääntyessä kunnat voi-
27112: tarjoamaan maatalousyrittäjille vuosilomaa lain sivat hoitaa joustavammin myös sijaisavpn sil-
27113: edellyttämällä tavalla. Ensisijaiset lomat pysty- loin, kun maatalousyrittäjä on estynyt hoita-
27114: tään järjestämään kokonaisuudessaan, muuta masta yritystään.
27115: toiselle samassa yrityksessä tJyöskentelevälle ei Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
27116: pystytä järjestämään lomaa (toissijainen loma)
27117: läheskään täysimääräisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27118: Tulo- ja menoarviossa lomatoimintaan osoi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
27119: tettujen korvausten lisääminen aiheuttaisi mo- 33.57.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
27120: nia myönteisiä seurauksia. Maatalousyrittäjille, käytettäväksi maatalousyrittäjien vuosi-
27121: jotka tekevät seitsemänpäiväistä työviikkoa ym- lomajärjestelmän laajentamiseen.
27122: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
27123:
27124: Erkki Korhonen Impi Muroma
27125: Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
27126: Sauli Hautala
27127:
27128:
27129:
27130:
27131: 88 088100408M
27132: 698 1981 vp.
27133:
27134: Raha-asia-aloite n:o 653
27135:
27136:
27137:
27138:
27139: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muistomerkin suun-
27140: nittelemiseksi lotille ja kotirintaman naisille
27141:
27142:
27143: Eduskunnalle
27144:
27145: Isänmaamme kunniakkaiden puolustustaiste- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27146: lujen aikana lotat sekä kotirintaman naiset ja nioittavasti,
27147: äidit tekivät isänmaallemme korvaamattomia
27148: palveluksia. Siksi on oikein, että Suomen kansa että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27149: osoittaa kunnioitustaan sodan aikaisille uhrau- den 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
27150: tuville lotille sekä kotirintaman naisille pysy- markkaa muistomerkin suunnittelemi-
27151: västi. seksi isänmaallisten puolustustaistelu-
27152: Sotaveteraanijärjestön puheenjohtaja Gunnar jemme uhrautuville lotille ja sankarit-
27153: Laatio onkin kesällä 1980 esittänyt sodan ajan lisille kotirintaman naisille.
27154: suomalaisille naisille patsaan pystyttämistä.
27155: Ajatus on kannatettava.
27156: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27157:
27158: J. Juhani Kortesalmj Anssi Joutsenlahti
27159: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27160: 1981 vp. 699
27161:
27162: Raha-asia-aloite n:o 654
27163:
27164:
27165:
27166:
27167: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun kaupungin
27168: asuntolainamäärärahatarpeen kattamiseksi
27169:
27170:
27171: Eduskunnalle
27172:
27173: Kun SMP:n eduskuntaryhmä Pohjois-Poh- käytettävissä ensi vuodelle 32,9 miljoonaa
27174: janmaalle suuntautuneella maakuntamatkallaan markkaa, kun todellisuudessa asianmukaisten
27175: 17. 9. 1981 vieraili Oulun kaupungissa, kau- laskentaperusteiden mukaisesti tarvittaisiin 40
27176: pungin johto totesi, että Oulun asuntolaina- miljoonaa markkaa. Toisin sanoen lisäystä tu-
27177: määrärahat ovat kuluneena vuonna laskeneet lisi saada 7,1 miljoonaa markkaa vuodelle 1982.
27178: reaalisesti noin 30 %. Asuntotilanne muodos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27179: taakin elinkeinoelämän kehittämisen merkittä- nioittavasti,
27180: vimmän pullonkaulan Oulussa. Tämän johdosta
27181: Oulun kaupungin johto esittää, että asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27182: tuotantomäärärahoja olisi Oulun osalta lisättävä 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27183: ja kiintiöiden laskentaperusteita muutettava 7 100 000 markkaa Oulun kaupungin
27184: niin, että työpaikkamäärä otetaan entistä kes- reaalisen asuntolainamäärärahatarpeen
27185: keisemmin niissä huomioon. kattamiseksi.
27186: Oulun kaupungilta saadun tiedon mukaan
27187: asuntolainamäärärahoja on Oulun kaupungilla
27188: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
27189:
27190: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27191: Urho Pohto Urpo Leppänen
27192: Anssi Joutsenlahti
27193: 700 1981 vp.
27194:
27195: Raha-asia-aloite n:o 655
27196:
27197:
27198:
27199:
27200: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen kaupungin
27201: asuntolainatarpeen tyydyttämiseksi
27202:
27203:
27204: Eduskunnalle
27205:
27206: Tuotantotarvelaskelmissa esitetyt luvut Raa- Poistuma on 1970-luvulla keskimäärin 78
27207: hen kaupungin nykyisen asuntokannan suuruu- asuntoa vuodessa. Asuntohallituksen tuotanto-
27208: desta ja asuntokuntien keskikoosta ovat olleet tarvelaskelmassa, vaihtoehto B, esitetty tuo-
27209: erilaisia. Kaupungin asunto-ohjelmassa arvioi- tantotarve 156 + poistuma, on siten alimitoi-
27210: tiin asuntokannaksi viime vuoden lopussa tettu. Vuosittaisesta tuotantotarpeesta tulisi
27211: 6 205, kun vastaava luku asuntohallituksen 65 % eli 181 asuntoa olla valtion asuntolai-
27212: tuotantotarvelaskelmassa on vain 6 036. noittamaa tuotantoa. Raahen kaupunki on lau-
27213: Väestö- ja asuntolaskennan 1. 11. 1980 en- sunnossaan asuntolainoitettavien hankkeiden
27214: nakkotietojen mukaan Raahen koko asunto- etuoikeusjärjestyksestä esittänyt, että ko. lai-
27215: kanta oli. tuolloin kuitenkin peräti 6 391 asun- noituksen piiriin tulisi vuosittain 163 asuntoa.
27216: toa. Poistuma on siten ollut oleellisesti pie- Siten kaupungin esitys on realistinen.
27217: nempi 1970-luvun lopulla kuin mitä on arvioi- Raahen kaupungin antamien tietojen mukaan
27218: tu. Sen sijaan asuntovarauma ( asumattomat kaupunki on saanut vuosittain asuntolainoja
27219: asunnot) on selvästi suurempi kuin kaupungin noin 8 miljoonaa markkaa, mikä riittää vain
27220: asunto-ohjelmassa arvioitu. Siten asuntokun- noin 85-100 asuntoon. Kun lainoitettavien
27221: tien keskikooksi v. 1980 lopussa tulee 3,00, asuntojen vuositarve on Raahessa t~ellisuu
27222: mikä on täsmälleen sama kuin kaupungin dessa 163 asuntoa, olisi jäljelle jääviä noin
27223: asunto-ohjelmassa esitetty arvio. 60-80 asuntoa varten saatava lisäystä toiset
27224: Vuosien 1980-1985 vuosittaiseksi asunto- 8 miljoonaa markkaa.
27225: tuotantotarpeeksi saadaan siten 279 asuntoa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27226: nioittavasti,
27227: asuntoväestö v. 1985 ..... . 20 19 3 henkeä
27228: asuntokuntien keskikoko .. . 2,84 henkeä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27229: asuntokanta v. 1985 ..... . 7 485 asuntoa 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27230: asuntokanta v. 1980 ..... . 6 391 asuntoa 8 000 000 markkaa Raahen kaupungin
27231: lisäystarve 1981-1985 vuo- todellisen asuntolainatarpeen tyydyttämi-
27232: dessa ................ . 219 asuntoa seksi siten, että asuntolainoituksen pii-
27233: poistuma vuodessa ....... . 60 asuntoa riin Raahessa saataisiin asianmukaiset
27234: asuntotuotantotarve vuodessa 279 asuntoa 163 asuntoa vuodelle 1982.
27235: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
27236:
27237: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27238: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27239: 1981 vp. 701
27240:
27241: Raha-asia-aloite n:o 656
27242:
27243:
27244:
27245: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingan kunnan
27246: asuntolainatarpeen täyttämiseksi
27247:
27248:
27249: Eduskunnalle
27250:
27251: Vuokra-asuntotuotanto on ollut Limingassa Mm. polttoainekustannusten noustua huo-
27252: pysähdyksissä v:n 1973 jälkeen. Tällöin aloi- mattavasti ja edelleen noustessa on entistä suu-
27253: tettiin Kiinteistö Oy Lännen-Heikin vuokra- remmassa määrin kasvanut näiden palvelujen
27254: asuntojen rakentaminen. Rakennettiin 2 kpl 16 kysyntä omassa kunnassa. Tähän saakka palve-
27255: asuntoa käsittävää taloa sekä lämpökeskus, lutaso on ollut poikkeuksellisen heikko näin
27256: jonka kapasiteetti riittää lisäksi 3 vastaavalle suuren väestöpohjan alueelle, syynä on ollut
27257: talolle. Tämä jatkohanke on ollut pysähdyksissä Oulun läheisyys. Viime vuosina palvelutaso on
27258: rahoituksen puutteen vuoksi 8 vuotta, vaikka noussut pienten uusien yritysten myötä ja entis-
27259: jatkuvasti on vuokra-asuntojen tarve kasvanut. ten yritysten laajetessa.
27260: Asunnontarvelaskelmissa asuntohallituksessa Kaupan ja kaupallisten palvelujen sektori on
27261: otetaan huomioon ainoastaan yrityskohtainen tunnetusti pienipaikkaista ja henkilökunnan
27262: työpaikkojen huomattava lisäys. Työpaikkojen vaihtuvuus on yleistä, joten näiden palvelujen
27263: lisäys, joka tapahtuu useissa yrityksissä pienem- kehittämisen edellytyksenä on vuokra-asunto-
27264: pinä määrinä tai uusina pienyrityksinä ( 1- tuotanto, jossa asunnon vaihtomahdollisuus on
27265: 10 henk.) jätetään huomiotta. omistusasuntoa helpompi ja pienipaikkaiselle
27266: Tällaiseen tarkasteluun tulisi Limingan hy- useimmiten ainut mahdollinen asumismuoto.
27267: väksi tehdä muutos, sillä nimenomaan tällai- Mikäli jo olevien työpaikkojen edellyttämää
27268: nen työpaikkojen lisäys nostaa asuntotarpeita. vuokra-asuntojen tarpeen painetta ja lisäksi
27269: Pienten yritysten synty ja olemassa olevien laa- suunnitteilla olevien työpaikkojen edellyttämää
27270: jeneminen on Limingalle tässä kehitysvaiheessa asunnontarvetta ei saada tyydytettyä, tapahtuu
27271: tyypillistä ja tarpeellista. Kunnassa ja lähikun- kunnan kannalta erittäin epäedullista kehitystä.
27272: nissa eli liminkalaisten yritysten vaikutusalueella Rahavirrat kulkevat kunnasta poispäin asioin-
27273: on asukasmäärä 6 000-7 000. Tämän väestö- timatkojen pakosta suuntautuessa Ouluun ja
27274: pohjan on katsottu riittävän E2-tasoisen kes- suuren osan työvoimasta asuessa muissa kun-
27275: kuksen kehittymiselle. Kunnassa on otettukin nissa asunnon puutteen vuoksi, jolloin verot
27276: tavoitteeksi tämän tason saavuttaminen vuo- maksetaan muihin kuntiin. Liminka näin työ-
27277: teen 1985 mennessä ja vahvistaminen vuoteen paikkoja kehittämällä pitää yllä muiden kun-
27278: 1990. Tällä hetkellä taso on vielä E3. Tämän tien taloutta.
27279: tavoitteen on myös seutukaavaliitto ja läänin- Limingan kunta tekee parhaansa kehittääk-
27280: hallitus hyväksynyt. Suurimmat puutteet ovat seen kuntaa tasapuolisesti terveellä pohjalla ja
27281: kaupan ja kaupallisten palvelujen eli pienyri- kunta toivoo muidenkin tahojen osaltaan vai-
27282: tysten alueella (usein 1-10 henkilön työpaik- kuttavan kunnan kehitykseen myönteisesti.
27283: koja). Näiden palvelujen kehittyminen on kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27284: nassa saatu hyvälle alulle, mikä on lisännyt nioittavasti,
27285: jatkuvasti jonoja vuokra-asuntoihin. Mikäli
27286: asunnontarvelaskelmissa ei oteta huomioon näi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27287: den työpaikkojen kehittämisen tarvitsemaa 1982 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
27288: asuntotuotantoa, hidastuu ja pysähtyy kehitys, 2 900 000 markkaa Limingan kunnan
27289: ja tämä on ristiriidassa asetettujen tavoitteiden reaalisen asuntolainatarpeen täyttämi-
27290: kanssa. seksi vuodelle 1982.
27291: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
27292:
27293: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27294: Urho Pohto Urpo Leppänen
27295: Anssi Joutsenlahti
27296: 702 1981 vp.
27297:
27298: Raha-asia-aloite n:o 657
27299:
27300:
27301:
27302:
27303: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion toisen viras-
27304: totalon rakentamiseksi Ouluun
27305:
27306:
27307: Eduskunnalle
27308:
27309: Valtion virastotalohanketta on Oulussa jou- manneksen. Tätä varten onkin valtion tulo- ja
27310: duttu odottamaan jo hyvin pitkään. Virastojen menoarvioon vuodelle 1982 varattu 1 milj.
27311: oman toimivuuden sekä myös kansalaisten vi- markkaa.
27312: rastopalveluiden saatavuuden parantaminen Mutta Oulussa tarvitaan kiireesti myös toista
27313: edellyttää, että valtion virastot keskitettäisiin valtion virastotaloa. Vuokratiloissa toimivat
27314: yhteen tai kahteen valtion virastotaloon Ou- Oulussa edelleenkin esimerkiksi tie- ja vesi-
27315: lussa. Myös Oulussa ja sen lähiympäristössä rakennuslaitoksen piirivirasto, samoin vesipiiri
27316: vallitseva rakennusalan työttömyys edellyttäisi ym. piirivirastoja, verovirastot, Kehitysaluera-
27317: uusien rakennusalan työkohteiden pikaista saa- hasto sekä useita lääninhallituksen osastoja.
27318: mista Oulun kaupunkiin. Tämän vuoksi siis toisen virastotalon suunnit-
27319: Valtion työmäärärahat ovat Oulun osalta telu on saatava nopeasti käyntiin.
27320: pienentyneet 10 vuodessa kolmasosaansa ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27321: talonrakennustöiden osalta kahdeksasosaansa. nioittavasti,
27322: Valtion virastotalojen määrä on Oulussa val-
27323: takunnan heikoin. Vain noin neljännes valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27324: virastoista on valtion omistamissa kiinteistöissä. 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27325: Keskusliikenneasemalle tuleva virastotalo, joka 1 000 000 markan määrärahan valtion
27326: käsittää oikeus- ja poliisitalon, tyydyttää Ou- toisen virastotalon suunnittelun käynnis-
27327: lussa valtion virastotilojen tarpeesta vain kol- tämiseksi Oulun kaupungissa.
27328: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
27329:
27330: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27331: Urho Pohto Urpo Leppänen
27332: Anssi Joutsenlahti
27333: 1981 vp. 703
27334:
27335: Raha-asia-aloite n:o 658
27336:
27337:
27338:
27339:
27340: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallislehdistön
27341: opistotasoisen koulutuksen järjestämiseksi nuorille toimit-
27342: tajille
27343:
27344:
27345: Eduskunnalle
27346:
27347: Paikallislehtien Liitto on laatinut toimitta- koulutus keskitettäisiin Tampereen yliopiston
27348: jien koulutussuunnitelman. täydennyskoulutuskeskukseen, joka on jo pit-
27349: Tämä on todettu liiton piirissä tärkeäksi, kähkön ajan järjestänyt useita paikallislehdistöä
27350: koska viime vuosien voimakkaasti lisääntynyt hyödyttäviä kursseja.
27351: tiedon kysyntä ja tarjonta vaativat entistä Myös opistotasoisen alkeiskoulutuksen jär-
27352: enemmän kykyä ja taitoa tiedon tuottajilta eli jestäminen paikallislehdistön palvelukseen aiko-
27353: toimittajilta. ville toimittajille on tärkeä ja kiireellinen teh-
27354: Kehityksen myötä on käynyt niin, että pai- tävä.
27355: kallislehtiä ei enää tehdä sivutoimisesti, vaan Näin ollen siis paikallislehdistö tarvitsee sekä
27356: toimittajien on oltava alansa ammattilaisia. opistotasoista peruskoulutusta nuorille ja aloit-
27357: Lukijat vaativat paikallislehdeltä samaa luotet- televille toimittajille että myös jatkokoulutusta
27358: tavuutta ja täsmällisyyttä kuin päivälehdiltä- jo varttuneemmalle paikallislehtien toimittaja-
27359: kin. kunnalle.
27360: Paikallislehdet käsittelevät kuitenkin asioita Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27361: hieman eri tavalla kuin sanoma- ja aikakaus- nioittavasti,
27362: lehdet. Paikallislehtien lähestymistapa lukijaan
27363: on kotoisempaa ja tuttavallisempaa kuin suur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27364: lehtien. 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27365: Näistä syistä paikallislehden toimittaja tar- 60 000 markkaa paikallislehdistön opis-
27366: vitsee koulutusta oman lehtityyppinsä erityis- totasoisen koulutuksen järjestämiseksi
27367: kysymyksissä sekä lisäksi myös kunnallispoli- nuorille ja aloitteleville toimittajille sekä
27368: tiikassa, koska paikallisten asioiden seuraami- paikallislehdistön jatkokoulutuksen aloit-
27369: nen on paikallislehden tärkein tehtävä. tamiseen Tampereen yliopiston täyden-
27370: Suunnitelmien mukaan paikallislehdistöjatko- nyskoulutuskeskuksessa.
27371: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
27372:
27373: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27374: Antero Juntumaa Anssi Joutsenlahti
27375: Urpo Leppänen
27376: 704 1981 vp.
27377:
27378: Raha-asia-aloite n:o 659
27379:
27380:
27381:
27382:
27383: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvallisuuspolitiik-
27384: kamme perusteiden opetuksen lisäämiseksi oppilaitoksissa
27385:
27386:
27387: Eduskunnalle
27388:
27389: Suomen turvallisuuspolitiikan kulmakiviä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27390: ovat ulkopolitiikka ja maanpuolustus. Ulkopo- nioittavasti,
27391: liittista tietoutta on maassamme jaettu viime
27392: vuosikymmenien aikana erittäin runsaasti ja sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27393: ovat levittäneet monet erilaiset yhteisöt ja myös 1982 tulo- ja menoarvioon momentitle
27394: valtiovalta. Sen sijaan toisen turvallisuuspoli- 29.41.23 500 000 markkaa maanpuo-
27395: tiikkamme osatekijän, maanpuolustuksen, osalta lustustiedotuksen ja turvallisuuspolitiik-
27396: on tapahtunut laiminlyöntejä. Esim. maamme kamme perusteiden opettamisen lisää-
27397: nuorisolla ei ole riittävän selkeätä kuvaa maan- miseksi mahdollisuuksien mukaan kai-
27398: puolustuksen tärkeydestä ja tavoitteista. Sen kissa maamme oppilaitoksissa sekä kai-
27399: vuoksi tarvitaankin yleisen maanpuolustustietou- killa koulutustasoilla.
27400: den tehostamista ja lisäämistä kaikissa maamme
27401: oppilaitoksissa sekä kaikilla koulutustasoilla.
27402: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27403:
27404: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27405: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27406: t9st· vp. '705
27407:
27408: Raha-asia-aloite n:o 660
27409:
27410:
27411: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perusopetus-
27412: ryhmän koon pienentämiseksi
27413:
27414: Eduskunnalle
27415:
27416: Kun maassamme paasi 1960-luvulla valtaan Syntyvyyden aleneminen johtaa siihen, että
27417: vasemmistoehtoinen kansanrintamasuuntaus, ~ä lukuvuoden 1979-1980 noin 638 900 oppi-
27418: mä merkitsi paljon ikävyyksiä ja vaikeuksia laasta peruskoulun oppilasmäärä putoaa luku-
27419: myös maamme kouluelämälle. V aitaa pitävien vuoteen 1987-1988 mennessä noin 559 000
27420: suosikit radiossa ja televisiossa ja muissa jul- oppilaaseen. Tämä jo sinänsä aiheuttaa merkit-
27421: kisissa tiedotusvälineissä suorastaan yllyttivät tävää säästöä peruskoulun käyttömenoissa.
27422: koululaisia rettelöihin ja työrauhan rikkomi- OAJ:n mielestä vähintään näin syntyvät varat
27423: seen kouluelämässä ja kiihottivat heitä opetta- tulee käyttää maamme koululaitoksen kehittä-
27424: jia ja vanhempiaan vastaan. Nyt yhteiskunta miseen ja palvelutason nostamiseen.
27425: on saanut kalliisti maksaa tämän myrkynkylvön Asetuksen 600/80 mukaisesti siirrytään 1. 8.
27426: myrkkyhedelmistä. Jopa kuusi opettajaa on syk- 1982 lukioissa noudattamaan uutta kurssimuo-
27427: syllä 1979 epätoivoissaan päättänyt oman kä- toista lukusuunnitelmaa. Tarkoitus on myös
27428: den kautta elämänsä. Vasta tämä on herattänyt siirtyä uuden lukusuunilltelman myötä toteut-
27429: maamme ylimmätkin kouluviranomaiset yksi- tamaan jakso-opetusta.
27430: silmäisyydestään. Edellä mainittu kurssimuotoiseen jakso-ope-
27431: Myös maaseudun koulut kärsivät suuresti tukseen siirtyminen tulee lisäämään sekä opet-
27432: vinoutuneesta koulu- ja kulttuuripolitiikasta. tajien että oppilaiden työmäärää. Lukusuunni-
27433: Pieniin kouluihin kohdistetltiin erittäin ankara telma on lisäksi huomattavan vaativa verrattuna
27434: ja säälimätön vaino. Näin tuhottiin maaseudun nykyiseen lukion lukusuunnitelmaan. Jotlta op-
27435: elinjuuria ja hajoitettiin perheitä ja koteja. pilaat selviytyisivät uudesta lukio-opiskelusta,
27436: SMP on alusta pitäen vastustanut virheellistä tulee lukion perusopetusryhmän kokoa alentaa
27437: koulupolitiikkaa. SMP on puolustanut pienten nykyisestä 36:sta 32:een oppilaaseen eli sa-
27438: koulujen olemassaoloa ja vaatinut opettajien maksi kuin peruskoulussa. Tämä on välttämä-
27439: työllistämistä mm. siten, että koulujen luok- ltöntä myös opettajien työmäärän lisäyksen ja
27440: kien oppilasmääriä pienennetään riittävästi. lukion supistamisen !takia. Lukion perusopetus-
27441: ·Erityisen vaikeat työrauhaongelmalt ovat ryhmän koon alentaminen 32:een jakautuu tO-
27442: olleet peruskoulujen yläasteilla eri puolilla teutusvaiheessa neljälle vuodelle. Kokonaiskus-
27443: maatamme. Valtioneuvoston äskettäin tekemät tannukset ovat 55,5 milj. markkaa. Vuoden
27444: ·periaatepäätökset työrauhan ylläpitämiseksi 1982 osalta lisäkustannukset olisivat n. 7,7
27445: ovat OAJ :n eli Opettajien ammattijärjestön milj. markkaa.
27446: mielestä yleispiirteittäin oikeansuuntaisia, mut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27447: ta ne eivät sellaisenaan helpota yläasteiden nioittavasti, · ·
27448: työskentelyä. Ainoa tapa edistää yläasteen kas-
27449: vatus- ja opetustyötä on pienentää opetusryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27450: miä, jolloin opettaja voi ottaa nykyisen massa- 1982 tulo- ja menoarvioon 7 700 000
27451: opetuksen sijasta huomioon oppilaat yksilöinä. markan määrärahan lukion perusopetus-
27452: Tällä tavoin vasta saavutetaan merkittäviä tu- ryhmän koon pienentämiseksi 36:sta
27453: loksia työrauhan ylläpidossa sekä myös oppi- 32:een.
27454: mistuloksien paranemisena ja koko opetus-
27455: ilmaston kohentumisena.
27456: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
27457:
27458: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27459: Pekka Vennamo Urho Pohto
27460: Urpo Leppänen
27461: 89 088100408M
27462: '706 1981 vp.
27463:
27464: Raha-asia-aloite n:o 661
27465:
27466:
27467:
27468:
27469: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sana ja Sävel kale-
27470: valaisessa Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen
27471:
27472:
27473: Eduskunnalle
27474:
27475: "Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa" on täjänä, sillä ohjelmaan on kuulunut kirkkoiltoja
27476: merkittävä ja ainutlaatuinen kulttuuritapah- sekä kansanmusiikkia ja kansantansseja.
27477: tuma Suomen lukuisien kulttuuritilaisuuksien Sana ja Sävel poikkeaa muista kesätapahtu-
27478: joukossa. mista myös siinä, että sen yhteydessä on jär-
27479: Tämä juhlaviikko keskittyy nimenomaisesti jestetty nuorten lausujien puhe- ja lausunta-
27480: lausuntataiteeseen ja suulliseen esitystaitoon. taidon koulutusta koko tapahtumaviikon ajan
27481: Kesällä 1981 kyseinen juhlaviikko järjestettiin yhdessä Suomen Lausujain Liiton kanssa. Ku-
27482: viidettä kertaa Kajaanissa. nakin kesänä on keskimäärin noin 60 puhekult-
27483: Juhlaviikon tapahtumissa olivat mukana tuurista kiinnostunutta nuorta saanut maamme
27484: maamme eturivin lausuntataiteilijat, kuten pro- parhaiden lausuntataiteilijoiden ja puheopetta-
27485: fessorit Veikko Sinisalo ja Eeva-Kaarina Vola- jien antamaa koulutusta. Osanottajia on saa-
27486: nen. He ovat olleet myös aikoinaan panemassa punut ympäri maata, sillä juhlaviikko on ainoa
27487: alulle ja johtamassa tätä taidetapahtumaa. tämän kaltainen koulutustapahtuma maassam-
27488: Siten tapahtumasta on tullut erittäin laadukas me.
27489: ja laajalti arvostettu. "Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa" on
27490: Taidetapahtumaan liittyy myös tutkijoiden Kuhmon kamarimusiikkifestivaalien ohella mer-
27491: ja kirjailijoiden esitelmiä kalevalaisesta runou- kittävin kesän kulttuuritapahtuma koko Oulun
27492: desta, sen tutkimuksesta, kansanperinteestä läänissä. Kesällä 1981 sen eri tilaisuuksiin osal-
27493: samoin kuin muista runouden ja kirjallisuuden listui yli 10 000 katsojaa ja kuulijaa.
27494: kannalta tärkeistä kysymyksistä. Siten tapah- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27495: tumasta on tullut kalevalaisen runoperinteen nioittavasti,
27496: vaalimisen ja elvyttämisen kannalta tärkeä,
27497: köska se on lisännyt kiinnostusta runouteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27498: ja kansanperinteeseen sekä Kainuussa että koko 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
27499: maassa. 29.90.53 lisäyksenä 100 000 markkaa
27500: Juhlaviikon tapahtumiin musiikki on liitty- "Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa"
27501: nyt runouden sekä suullisen esityksen täyden- -tapahtuman tukemiseen vuodelle 1982.
27502: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27503:
27504: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27505: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27506: 1981 vp. 707
27507:
27508: Raha-asia-aloite n:o 662
27509:
27510:
27511:
27512:
27513: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen kirkkojen
27514: tuhoutumisen estämiseksi
27515:
27516:
27517: Eduskunnalle
27518:
27519: Maassamme on tuhkatiheään sattunut van- SMP on huolestuneena seurannut kirkkojern-
27520: hojen ja arvokkaiden puukirkkojemme tuhou- me kohtaloa.
27521: tumisia tulipaloissa. Sotien jälkeen noin 50 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27522: puukirkkoamme on palanut. Viimeksi tulipalo nioittavasti,
27523: tuhosi Haapaveden lähes 200 vuotta vanhan
27524: kirkon. että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
27525: Tätä ennen ovat tuhoutuneet lyhyen ajan ku- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27526: luessa Kaavin, Lieksan, Bromarvin, Rautavaa- markan määrärahan vanhojen arvokkai-
27527: ran, Pyhäjoen ja Kangaslammin puukirkko sekä den kirkkojemme tuboutumisen estämi-
27528: Karjalohjan kivikirkko, josta vain seinät säilyi- seksi ja nimenomaan niiden paloturvalli-
27529: vät. 1960-luvulla tuhoutui mittaamattoman ar- suuden varmistamiseksi.
27530: vokas Hailuodon kirkko vuodelta 1610 sekä
27531: Siipyyn kirkko.
27532: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1981
27533:
27534: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27535: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27536: 708 1981 vp.
27537:
27538: Raha-asia-aloite n:o 663
27539:
27540:
27541:
27542:
27543: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tyhjiötornimene-
27544: telmän käytön edistämiseksi säiliörehun valmistuksessa
27545:
27546:
27547: Eduskunnalle
27548:
27549: Tyhjiötorni on todettu myrkyttömäksi rat- osoittautunut jopa perinteistä muurahaishappoa
27550: kaisuksi säiliörehulle, kun taas happojen ja for- sisältävää säilöntäliuosta pahemmaksi. Formal-
27551: maldehydin käyttö säiliörehun valmistuksessa dehydin ärsyttävyys on suomalaisille paljastunut
27552: pelottaa viljelijöitä. selvimmin lastulevyistä.
27553: Kokemus ja käytännön kokeilut ovat osoit- Uraa uurtavaa työtä uuden viherrehun säi-
27554: taneet, että syövyttävien happojen tai formalde- löntämenetelmän parissa on tehnyt Hämeenlin-
27555: hydin käyttö karjanrehua säilöttäessä ei ole lain- nan Kankaisissa maanviljelijä Toivo Parkku,
27556: kaan välttämätöntä. Yhtä hyvään taloudelliseen jonka menetelmä perustuu niitetyn rehun 50-
27557: tulokseen ja yhtä vertailukelpoisiin tuokinta- prosenttiseen esikuivatukseen sekä silputukseen.
27558: tuloksiin päästään säilöttäessä heinärehua tyh- Kuivahko, silputtu rehu puhalletaan lietsolla
27559: jiötorneihin. Niissä rehu säilyy kesänraikkaana torniin, joka täytön jälkeen suljetaan tiiviisti.
27560: yksinkertaisesti siksi, että ilmatiiviissä tornissa Sinne jäänyt vähäinen happimäärä palaa heti
27561: ei ole happea eikä siinä näin ollen tapahdu ehtimättä aiheuttaa vahinkoja. Alkava maito·
27562: palamista, käymistä eikä pilaantumista. happokäyminen on vain eduksi ruokinnallisesti.
27563: Valitettavasti tästä uudesta ja käytännölli- Parkun mukaan myrkkyjä ei ole tässä menetel-
27564: sestä rehunsäilöntämahdollisuudesta tieto leviää mässä pakko käyttää kuin korkeintaan pahim-
27565: kuitenkin hitaasti. pina sadekesinä, jos silloinkaan.
27566: Toisaalta karjanhoitajien keskuudessa on jo Tämän Suomessa uuden rehunsäilöntämene-
27567: pitkään puhuttu huolestuneina väkevien happo- telmän levittämiseen olisi kiireesti tartuttava.
27568: jen ja nyt markkinoille tunkeutuneen formalde- Viljelijöiden olisi saatava oikeata tietoa asiasta
27569: hydin käytön vaarallisuudesta. Useat liuoksia tehokkaasti. Lisäksi olisi maksettava avustuk-
27570: rehutornissaan tai avosiilossaan käsitelleet ovat sia ja kannustuspalkkioita niille viljelijöille, jot-
27571: tunteneet huimausta, kärsineet silmien kirve- ka ryhtyvät tätä uutta rehunsäilöntämenetelmää
27572: lystä ja jotkut jopa keuhkosairauksista. kokeilemaan ja käyttämään.
27573: Keväällä 1981 julkistettiin Työtehoseuran Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27574: tutkimus rehujen säilöntäaineiden vaaroista. nioittavasti,
27575: Sen mukaan maatiloilla todetaan vuosittain noin
27576: 10 000 säilöntäaineiden aiheuttamaa eriasteista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27577: vammaa. Sadasta säilöntämyrkkyä käyttäneestä 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27578: tilasta vammoja on paljastunut jopa 70 tilalla. 1 000 000 markkaa avustusten ja halpa-
27579: Vammat ovat olleet useimmiten käsien tai korkoisten lainojen sekä kannustuspal-
27580: yleensä ihon syöpymisiå, mutta joukossa on kintojen maksamiseksi niille viljelijöille,
27581: myös silmävaurioita, hengitysvaikeuksia ja jopa jotka ryhtyvät tehokkaasti käyttämään
27582: suoranaisia keuhkosairauksia. uutta tyhjiötornimenetelmää säiliörehun
27583: Uusi formaldehydia sisältävä viherliuos on valmistuksessa.
27584: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27585:
27586: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27587: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27588: 1981 vp. 709
27589:
27590: Raha-asia-aloite n:o 664
27591:
27592:
27593:
27594:
27595: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta satovahinkojen yli-
27596: määräiseksi korvaamiseksi
27597:
27598:
27599: Eduskunnalle
27600:
27601: Maamme kansanrintamahallitusten suhtautu- ei saa lainarahaa, vaikka vuoden palkka on
27602: minen viljelijäväestön kärsimiin satovahinkoi- monen osalta suurelta osin menetetty. Hallitus
27603: hin on ollut koko ajan leväperäistä ja kylmää. vain viivyttelee. Satokorvausasiaa varten on
27604: Satovahinkoja koskeva lainsäädäntö on SMP:n asetettu toimikunta, joka miettii vuoden lop-
27605: korjausyrityksistä huolimatta jäänyt puutteelli- puun. Tämäkö on vastuullista ja kiireellistä
27606: seksi eikä myöskään budjetissa ole osoitettu asioiden hoitamista? Jos työmieheltä menisi
27607: riittävästi varoja satovahinkojen korvaamiseen. koko vuoden palkka, pakko olisi hallituksen
27608: SMP:n eduskuntaryhmä on jatkuvasti tais- toimia. SMP on sitä mieltä, että työmiestä on
27609: tellut oikeudenmukaisten satokorvausten puo- autettava hädän hetkellä, mutta nyt on myös
27610: lesta. SMP:n eduskuntaryhmä viimeksi ryhmä- autettava perhe- ja pienviljelmiä satovahinko-
27611: kokouksessaan Turussa 25. 8. 1981 lausui julki jen korvaamisessa. SMP ei hyväksy näissä
27612: huolensa maatalouden vaikeasta satotilanteesta asioissa laiminlyöntejä eikä viivyttelyjä.
27613: ja katsoi, että kotimaisen elintarviketuotannon Hämmästyttävää on myös se, että edes Suo-
27614: turvaamiseksi ja lopulta välttämättömän var- men Pankki ei vapauta niitä talletusrahoja,
27615: muusvarastoinnin hoitamiseksi kuluttajaväes- jotka pakolla on sinne otettu. Tämä ei ole vas-
27616: tömme etujen mukaisesti satovahingot ja vesi- tuullista asioiden hoitamista. Työttömyys lisään-
27617: vahingot on korvattava täysimääräisesti kulu- tyy, rahaliike pysähtyy ja kaikki elinkeinot kär-
27618: valta vuodelta. Edelleen SMP:n eduskunta- sivät. SMP ei satovahinkoasioissa hyväksy täl-
27619: ryhmä edellyttää paikallisia ja valtakunnallisia laista saamattomuutta, välinpitämättömyyttä
27620: toimenpiteitä hallitukselta mahdollisimman eikä kylmyyttä.
27621: pian. Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
27622: Valitettavasti on saatu kuitenkin todeta, että nioittavasti,
27623: hallitus vain näpertelee pienten asioiden kanssa,
27624: kuten hallituksen äskeinen esitys satovahinko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27625: lain muuttamisestakin paljastaa, vaikka maas- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000 000
27626: samme on todella kärsittävänä suuri kuluneen markkaa satovahinkojen ylimääräiseksi
27627: kesän satovahinko ja viljelijäväestö on tämän täysimääräiseksi korvaamiseksi niistä
27628: johdosta huomattavissa vaikeuksissa. Viljelijä kärsimään joutuneille viljelijöille.
27629: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
27630:
27631: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
27632: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
27633: Pekka Vennamo
27634: 710 1981 vp.
27635:
27636: Raha-asia-aloite n:o 665
27637:
27638:
27639:
27640:
27641: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Merijärven tulvasuo-
27642: jelualueella tapahtuneiden vahinkojen korvaamiseksi vilje-
27643: lijöille
27644:
27645:
27646: Eduskunnalle
27647:
27648: Oulun läänin eteläosassa ja erityisesti Pyhä- SMP:n eduskuntaryhmän mielestä tähän
27649: jokilaaksossa ovat merkittävänä ongelmana kui- asiantilaan on saatava korjaus. Vahingot on
27650: vatus- ja tulvansuojeluhaitat. asianmukaisesti arvioitava ja niistä on makset-
27651: Kun talonpojan tappolinja pantiin toimeen, tava ilman turhia viivytyksiä ja byrokratian
27652: samalla valtion tulo- ja menoarviosta poistettiin mutkia oikeudenmukaiset korvaukset.
27653: kuivatusmäärärahoja hyvin paljon. Tilakohtai- Merijärvellä on itse asiassa kahdenlaista tul-
27654: nen kuivatus käytännöllisesti katsoen pysähtyi. vaa: luonnontulvaa ja Kärsämäen Venetpalon
27655: Kuitenkin pahasti veden vaivaamia valmiita voimalaitoksen vedensäännöstelystä aiheutuvaa
27656: peltoja on eri puolilla maatamme kymmeniä tulvaa. Näitä on vaikeata erottaa toisistaan.
27657: tuhansia hehtaareja. Rahoja ohjattiin jokien Merijärvellä on tehty 15. 9. 1981 vahinko-
27658: perkaukseen voimalaitosten hyväksi maatalou- arvio 402 hehtaarin alueella, jolloin todettiin,
27659: den varjolla. Vahingot alkoivat pian näkyä. että tulvavahingot olivat keskimäärin 50 %.
27660: Tilanteen korjaaminen ei ole kuitenkaan vie- Kaiken kaikkiaan vahingot ovat kohdanneet
27661: läkään aivan myöhäistä. Kysymys ei ole suu- noin 600 hehtaaria, josta 50 % :n eli 300 heh-
27662: rista varoista, enintään yhteensä muutamista taarin alueella viljelijöitä on kohdannut täysi
27663: kymmenistä miljoonista markoista koko maam- kato. Kun hehtaaria kohden täyden kadon
27664: me osalta. Tällaisinkin varoin jo saataisiin var- vahinko on keskimäärin 3 000 mk, tulee tästä
27665: sin hyviä tuloksia sekä samalla helpotettaisiin yhteissummaksi 900 000 mk yhden ainoan
27666: työttömyyttä. Moni perhe saisi toimeentulonsa pitäjän eli Merijärven viljelijöitten osalle.
27667: turvatuksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27668: Pyhäjokilaaksossa, erityisesti mm. Merijär- nioittavasti,
27669: ven tulvansuojelualueella, on kesän 1981
27670: aikana jäänyt viljelyksiä jo kolmesti veden alle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27671: rankkasateiden vuoksi, mistä on aiheutunut 1982 tulo- ja menoarvioon 900 000 mar-
27672: suuria vahinkoja viljelijöille: kylvöt ja heini- kan määrärahan Merijärven tulvasuoje-
27673: kot ovat jääneet veden alle. lualueella kesän 1981 aikana tapahtu-
27674: Vahingot ovat Merijärvellä kohdanneet juuri neitten ennätysmäisten suurten tulva- ja
27675: tulvasuojelualueen maita. Osalle Pyhäjoen ylä- rankkasadevahinkojen korvaamiseksi vil-
27676: juoksua ei ole koskaan eikä millään tavalla jelijöille.
27677: korvattu näitä vahinkoja.
27678: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1981
27679:
27680: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
27681: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
27682: Pekka Vennamo
27683: 1981 vp. 711
27684:
27685: Raha-asia-aloite n:o 666
27686:
27687:
27688:
27689:
27690: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta mustavaristen vilje-
27691: lijöille aiheuttamien taloudellisten vahinkojen korvaamiseksi
27692: Tyrnävällä
27693:
27694:
27695: Eduskunnalle
27696:
27697: Mustavarikset ovat tehneet huomattavia tu- Onkin oikeus ja kohtuus, että maa- ja metsä-
27698: hoja Tyrnävän viljelijöiden perunapelloilla. Mus- talousministeriölle osoitetaan riittävä määräraha,
27699: tavarikset ovat syöneet ja kaivaneet perunapen- joka korvaisi mustavaristen viljelijöille aiheutta-
27700: keistä ylös istutettuja siemenperunoita. Tyrnä- mat vahingot.
27701: vän perunanviljelijät ovat joutuneet näkemään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27702: runsaasti vaivaa jouduttuaan istuttamaan peru- nioittavasti,
27703: nat uudelleen. Vuorotellen on pelloilla käynyt
27704: istuttaja ja mustavaris, joka nokkii perunat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27705: penkistä ja kovettaa niiden sisukset ontoiksi. 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
27706: Monen tyrnäväläisen perheen ansiot kuiten- markan määrärahan mustavaristen Tyr-
27707: kin riippuvat ratkaisevasti perunasadosta. Va- nävän viljelijöille aiheuttamien taloudel-
27708: litettavasti valtio ei korvaa vahinkoja. Tämä listen vahinkojen ja työtuntien menetys-
27709: on omituista, kun monia muita maatalousvahin- ten korvaamiseksi.
27710: koja, kuten hirvivahingot, korvataan.
27711: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27712:
27713: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27714: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27715: 712 1981 vp.
27716:
27717: Raha-asia-aloite n:o 667
27718:
27719:
27720:
27721:
27722: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta viljelysten suoja-
27723: aitojen rakentamiseen poronhoitoalueilla
27724:
27725:
27726: Eduskunnalle
27727:
27728: Poronhaitaalueella on viljelysten aitaus po- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27729: roilta tärkeä ja välttämätön, mutta myös kallis nioittavasti,
27730: toimenpide. Siihen tarvitaan yhteiskunnan va-
27731: roja. Viljelysten suojaus poroilta aitaamaila että Eduskunta ottaisi valtion vuodell
27732: edistää myös sopua poronomistajien ja porot- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27733: tomien viljelijöiden välillä. Koska myös poron- 5 000 000 markan määrärahan viljelys-
27734: hoitoalueelia on runsaasti työttömyyttä, olisi ten suoja-aitojen rakentamiseen poron-
27735: paikallaan että viljelysten suoja-aitojen rakenta- hoitoalueelta ja siten myös työllisyyden
27736: minen porotuhoja estämään toteutettaisiin työl- parantamiseen.
27737: lisyystöinä.
27738: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1981
27739:
27740: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27741: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27742: 1981 vp. 713
27743:
27744: Raha-asia-aloite n:o 668
27745:
27746:
27747:
27748:
27749: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta hirventaljojen tehok-
27750: kaaksi talteenottamiseksi
27751:
27752:
27753: Eduskunnalle
27754:
27755: Hirventalioja tuli 15. joulukuuta 1979 päät- moihin Etelä-Suomeen. Muokkauksen jälkeen
27756: tyneen metsästyskauden aikana noin 50 000 taljat palaavat takaisin ostajaliikkeelle, joka
27757: kpl ja peuran taljoja noin 10 000 kpl. Hirven markkinoi ne edelleen. Pääosa kulkeutuu ulko-
27758: taijoista on aikaisemmin 80 % jäänyt metsään. maille turistien mukana. Hyväkuntoinen koris-
27759: Nyt oletetaan metsästäjien ottaneen talteen noin tetalja maksaa noin 150 markkaa. Turkismuok-
27760: puolet. kaamot käsittelevät taljan myyntikuntoon 28
27761: Koristetaljoiksi käytetään vuosittain lähes markalla. Tuottaja saa taljasta noin 40 mark-
27762: 6 000 taljaa. Muokkaaminen maksaa 250-330 kaa.
27763: markkaa. Nahaksi saa taljan muokatuksi puolta Edellä esitetystä selviää, että hirventalioja jää
27764: halvemmalla. Hirven nahan ja karvan rakenne vielä kohtuuttoman paljon heitteille ja hyväksi-
27765: on erilainen kuin muilla eläimillä. Muokkaus käyttämättä. Niiden talteenottoa olisikin kiireel-
27766: joudutaan tekemään käsityönä. lisesti tehostettava.
27767: Suomen nahkateollisuus käyttää vuosittain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27768: 15 miljoonaa kiloa vuotia. Hirventalja painaa nioittavasti,
27769: noin 20 kiloa. 50 OOO:sta hirvestä kertyisi vuo-
27770: tia miljoonan kilon verran. Nahasta on maail- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27771: manmarkkinoilla puutetta. Metsästäjille makse- den 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
27772: taan hirven vuodasta 250 markkaa kilolta. markkaa hirventaljojen nykyistä tehok-
27773: Poroerotuksissa teurastettujen 50 000 poron kaammaksi talteen ottamiseksi esimer-
27774: taijoista tulee markkinoille noin 90 %. Poron- kiksi talteenottopalkkioita metsästäjille
27775: taljat menevät lihanostajaliikkeille, jotka suolaa- maksamalla.
27776: vat ne ja lähettävät edelleen turkismuokkaa-
27777: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27778:
27779: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27780: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27781:
27782:
27783:
27784:
27785: 90 088100408M
27786: 714 1981 vp.
27787:
27788: Raha-asia-aloite n:o 669
27789:
27790:
27791:
27792:
27793: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonravintolam-
27794: mikkojen rakentamiseen Kainuun vesistöihin
27795:
27796:
27797: Eduskunnalle
27798:
27799: Maamme kehitysalueisiin kuuluvassa Kai- on ollut käytettävissä riittämiin. Myös Kai-
27800: nuun maakunnassa on noin 10 000 järveä ja nuussa on riittävästi sopivia ja puhtaita vesiä
27801: lampea eli pinta-alaltaan noin 270 000 hehtaa- luonnonravintolammikko-menetelmän toteutta-
27802: ria vesiä. Tämä valtava pääomareservi on vii- miseksi menestyksellisesti.
27803: vytyksittä otettava käyttöön tehokkaasti väes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27804: tön toimeentulon kohentamiseksi, työpaikkojen nioittavasti,
27805: luomiseksi ja maakunnan autioitumisen estämi-
27806: seksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27807: Naapurimaakunnassa Koillis-Pohjanmaalla on 1982 tulo- ja menoarvioon momentil!e
27808: viime aikoina ryhdytty parantamaan kalavesien 30.37.40 100 000 markan määrärahan
27809: laatua ja tuottokykyä ns. luonnonravintolam- luonnonravintolammikkojen rakentami-
27810: mikko-menetelmän avulla. Nämä luonnonravin- seen Kainuun vesistöihin kalatalous-
27811: tolammikot ovatkin osoittautuneet edulliseksi asiantuntijoiden tarkemmin ttttkimiin ja
27812: kalavesien hoitokeinoksi, koska sopivia vesiä suosittelemiin paikkoihin.
27813: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1981
27814:
27815: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27816: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27817: 1981 vp. 715
27818:
27819: Raha-asia-aloite n:o 670
27820:
27821:
27822:
27823:
27824: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muikun ja muun
27825: järvikalan pyytäjien tukipalkkioihin
27826:
27827:
27828: Eduskunnalle
27829:
27830: Kalatalousasiantuntijoiden piirissä ollaan ylei- kasta maksetaan. Kun nuotaoveto stsaveststOls-
27831: sesti sitä mieltä, että varsinkin maamme sisä- sämme on taantunut, on tähän yhtenä syynä
27832: vesistöt ovat alikalastettuja, joten pyynnin te- ollut juuri kalasta saatu liian halpa markkina-
27833: hokkuutta olisi lisättävä. Sisävesiemme kalan- hinta, jolloin muista elinkeinoista saatu tulo
27834: tuotannostahan pyydetään nykyisin talteen vain on saatu helpommalla työllä kuin kalastuksesta.
27835: noin runsas kolmannes eli 6-9 kiloa hehtaa- Edellä esitetyistä syistä innostusta kalastuk-
27836: rilta vuodessa. Toisaalta jo yksistään kalavesien seen olisi sisävesistöissämme lisättävä. Siksi eh-
27837: järkevä hoito ja kalakantojen järjestely vaatisi- dotamme kunnioittavasti,
27838: vat hyvinkin voimaperäistä vähäarvoisten kala-
27839: lajien ja arvokaloista etenkin muikun pyynnin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27840: tehostamista. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
27841: Sen vuoksi kalantuottoa ja kalastusta olisi 30.37.42 5 000 000 markkaa tukipalk-
27842: tehostettava paitsi uudistamalla nyt jo pahoin kioiden maksamiseksi muikun ja muun-
27843: vanhentunutta kalastuslainsäädäntöä myös kin järvikalan pyytäjille pyynnin kan-
27844: muuolaisin keinoin. Yksi pyynti-innostuksen nattavuuden lisäämiseksi, alikalastuksen
27845: lisääruistapa nimenomaan sisävesistöalueellamme poistamiseksi ja entistä suuremman kiin-
27846: asuvalle maatalousväestölle olisi kohtuullisten nostuksen herättämise!esi sisävesien ka-
27847: tukipalkkioiden maksaminen muikusta ja muus- lastusta, kalataloutta ja kalavesien hoi-
27848: takin kalasta samaan tapaan kuin nyt jo sila- toa kohtaan.
27849: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27850:
27851: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27852: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27853: 716 1981 vp.
27854:
27855: Raha-asia-aloite n:o 671
27856:
27857:
27858:
27859:
27860: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen ja sen vesistö-
27861: alueen kalatalouden elvyttämiseksi
27862:
27863:
27864: Eduskunnalle
27865:
27866: Iijoen säännöstely on aiheuttanut jokivarten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27867: talouselämälle ja asutukselle hyvin suuria vai- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 30.37
27868: keuksia. Tämän vuoksi olisi ryhdyittävä vihdoin- uudelle momentille 10 000 000 mark-
27869: kin ja kiireellisesti toimiin Iijoen ja sen vesis- kaa Iijoen ja sen vesistöalueen sanee-
27870: töalueen riittäväksi saneeraamiseksi siten, että raamisen aloittamiseksi siten, että vii-
27871: ryhdytään elvyttämään kalataloutta sekä muita vyttelemättä ryhdytään elvyttämään ka-
27872: peruselinkeinoja sekä samalla voidaan saada lataloutta sekä muita peruselinkeinoja
27873: alueen työllisyyttä parannetuksi sekä saneeraus- ja siten parantamaan alueen työllisyyttä
27874: aikana että sen jälkeen. jo saneerausaikana ja sen jälkeen.
27875: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27876: nioittavasti,
27877: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27878:
27879: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27880: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27881: 1981 vp. 717
27882:
27883: Raha-asia-aloite n:o 672
27884:
27885:
27886:
27887:
27888: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rantojen ja apaja-
27889: paikkojen raivausta varten Inarijärven luoteisrannalla
27890:
27891:
27892: Eduskunnalle
27893:
27894: Inarin kunta on joutunut kohtuuttomasti paikkojen raivaamiseksi asiantuntijoiden tar-
27895: kärsimään Inarijärven säännöstelystä. Tästä on kemmin osoittamilla paikoilla.
27896: aiheutunut suuria vahinkoja paikalliselle väes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27897: tölle ja erityisesti kalastajille. Inarijärven sään- nioittavasti,
27898: nöstely on aiheuttanut myös rantojen ja apaja-
27899: paikkojen pilaantumista. Korkeimman hallinto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27900: oikeuden päätöksen mukaiseen Inarijärven hoi- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27901: tovelvoitteeseen on myös kuulunut rantojen ja 1 000 000 markkaa rantojen ja apajll-
27902: apajapaikkojen raivaus. Valitettavasti työ Väy- paikkojen raivaukseen Inarijärven luo-
27903: län ja Partakon alueella ja ilmeisesti koko Inari- teisrannalla korkeimman hallinto-oikeu-
27904: järven luoteisrannalla on kesken tai jätetty teke- den asettaman velvoitteen mukaisesti
27905: mättä. Asiaan on kiireesti puututtava. Siksi sekä myös työllisyystilanteen parantami-
27906: valtion on osoitettava riittävästi työllisyysmää- seksi Inarin kunnassa.
27907: rärahoina varoja Inarijärven rantojen ja apaja-
27908: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27909:
27910: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27911: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27912: 718 1981 vp.
27913:
27914: Raha-asia-aloite n:o 673
27915:
27916:
27917:
27918:
27919: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen alajuoksun
27920: peruskuivatuksen aloittamista varten
27921:
27922:
27923: Eduskunnalle
27924:
27925: Kalajoen alajuoksun ves1stoas1at ovat olleet lajoen alajuoksun tulvasuojeluun ja peruskui-
27926: vilkkaan keskustelun kohteena viime kesän ai- vatuksiin ellei voimalaa tehdä samalla, eivät
27927: kana sekä julkisessa sanassa että itse kentällä pidä paikkaansa. Kalajoen alajuoksun tulvasuo-
27928: väestön keskuudessa. jelu ja peruskuivatus voidaan siis toteuttaa il-
27929: Kalajoen alajuoksun vesistökysymyksissä kyt- man vesivoimalankin rakentamista.
27930: keytyvät yhteen koskikaupat, tulvasuojelu sekä Koska peruskuivatuksilla ja tulvasuojelulla
27931: vesivoimalan rakentaminen. on kiire, olisi valtiovallan nopeasti järjestettävä
27932: Kalajoen alajuoksun jokijärjestelyjen yhtey- tarvittavat varat.
27933: dessä on suunniteltu mm. Haapakosken valjas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27934: tusta. Kuitenkaan paikalliset asukkaat eivät ole nioittavasti,
27935: olleet halukkaita myymään osuuksiaan.
27936: Paikkakuntalaisille on ilmoitettu, että Kala- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27937: joen alajuoksun tulvasuojelua ja peruskuivatusta 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27938: Alavieskan kohdalla ei muka voitaisi järjestää markan määrärahan Kalajoen alajuoksun
27939: ilman vesivoimalan rakentamista. Kuitenkin ni- peruskuivatuksen ja tulvasuojelun aloit-
27940: menomaisesti juuri tulvasuojelun turvaa lain- tamista varten Alavieskan kohdalla jo
27941: säädäntö, joka ei puhu tässä yhteydessä vesi- vuoden 1982 aikana ottaen huomioon
27942: voimalan rakentamisesta mitään. myös työllisyysnäkökohdat.
27943: Siis väitteet, että rahaa ei saada valtiolta Ka-
27944: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
27945:
27946: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
27947: Urho Pohto Pekka Vennamo
27948: Anssi Joutsenlahti
27949: 1981 vp. 719
27950:
27951: Raha-asia-aloite n:o 674
27952:
27953:
27954:
27955:
27956: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingan Isonniityn
27957: ja Tupoksen vesistöjärjestelyn aloittamiseksi
27958:
27959:
27960: Eduskunnalle
27961:
27962: Limingan peltomaista on pääosa entistä me- tiinpä alueen jokijärjestelysuunnitelmissa min-
27963: renpohjaa, joka on vapautunut merestä vasta kälaiseen lopputulokseen tahansa. Peruskuiva-
27964: muutamia satoja vuosia sitten. Tyypillistä tuksen toteuttamiselle Limingan hankkeitten
27965: alueelle on myöskin maaston tasaisuus. Tällä osalta ei pitäisi olla myöskään luonnonsuoje-
27966: hetkellä noin puolet Limingan 8 500 peltoheh- lullisia esteitä.
27967: taarista kärsii puutteellisesta peruskuivatuk- Limingan kunta pyytää esittää Isonniityn
27968: sesta. Tästä johtuen viljelytoimenpiteitten suo- ja Tupoksen kuivatushankkeiden ja Liminka-
27969: rittaminen on sääsuhteiltaan normaaleinakin joen latvaosien vesistöjärjestelyhankkeiden to-
27970: kasvukausina vaikeata ja sateisina suorastaan teuttamista valtion varoilla. Ko. hankeiden to-
27971: mahdotonta. Happaman pohjaveden vaikutuk- teuttamista valtion varoilla. Ko. hankkeiden to-
27972: sesta mm. kalkituksen hyöty jää lyhytaikaiseksi kysymys tällä vuosikymmenellä. Tämä vesistö-
27973: eikä ns. peruslannoitusta kannata suorittaa lain- järjestely ja peruskuivatushanke koskee Limin-
27974: kaan. Korkealla oleva pohjavesi estää myös gan lisäksi myös Kempelettä ja Tyrnävää.
27975: salaojituksen toteuttamisen laajoilla alueilla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27976: Aikoinaan käsityönä kaivettujen ja jo alku- nioittavasti,
27977: jaan vajaakapasiteettisten valtaojien kuormitusta
27978: ovat lisänneet toteutetut metsäojitukset, joiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27979: vesien mukanaan tuoma kiintoaines · on liettä- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27980: nyt ojia pahoin. 1 000 000 markkaa Limingan Isonniityn
27981: Mikäli Limingassa aiotaan maatilataloutta ja Tupoksen vesistöjärjestelyn ja perus-
27982: harjoittaa myös tulevaisuudessa, tulisi alueen kuivatushankkeen aloittamiseksi Limin-
27983: peruskuivatus saattaa kuntoon pikaisesti. V al- gan, Kempeleen ja Tyrnävän alueella.
27984: taojien aukaiseminen on välttämätöntä päädyt-
27985: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
27986:
27987: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27988: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27989: 72,0 1981 vp.
27990:
27991: Raha-asia-aloite n:o 675
27992:
27993:
27994:
27995:
27996: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän Lokan
27997: ja Porttipahdan tekoaltaiden raivaukseen
27998:
27999:
28000: Edu.skurinalle
28001:
28002: Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden rakenta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28003: minen Sodankylässä toteutettiin huolimattomas- nioittavasti,
28004: ti ja jopa osittain edesvastuuttomasti. Vesivaras-
28005: toaltaiden rakentajat eivät huolehtineet siitä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28006: että veden alle jäävä puusto olisi raivattu tar- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28007: kasti ja tehokkaasti pois. Kun nyt altaat ovat 2 000 000 markan määrärahan Sodan-
28008: täynnä vettä, ovat jäljelle jääneet puut suurena kylän Lokan ja Porttipahdan tekoaltai-
28009: haittana vesiliikenteelle sekä kalastukselle. den raivauksen ja jokireittien kunnos-
28010: Sodankylän tekoaltaiden raivaus ja jokireit- tuksen ja entistämisen aloittamiseen ve-
28011: tien kunnostus ja entistäminen on Sodankylän sihallinnon ja työvoimaviranomaisten yh-
28012: kunnan eräitä keskeisiä tavoitteita ja oikeutet- teistyönä ja siten myös Sodankylän kun-
28013: tuja vaatimuksia. Nämä työt on toteutettava nan työllisyyden parantamiseksi.
28014: valtion varoin vesihallinnon ja työvoimaviran-
28015: omaisten yhteistyönä.
28016: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
28017:
28018: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28019: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
28020: 1981 vp. 721
28021:
28022: Raha-asia-aloite n:o 676
28023:
28024:
28025:
28026:
28027: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vääräjoen vesistö-
28028: järjestelyhankkeen aloittamiseksi
28029:
28030:
28031: Eduskunnalle
28032:
28033: Vuosikausia vireillä olleet Vääräjoen vesistö- malarakentamista ei ole liitetty mukaan suun-
28034: järjestelytyöt Kalajoen ja Sievin kunnan alueella nitelmiin eivätkä mitkään voimayhtiöiden ta-
28035: edistyvät tuskastuttavan hitaasti. lousintressit ole hanketta siis vauhdittamassa.
28036: SMP:n eduskuntaryhmä on kentältä saa- Paikallinen väestö saa siis edelleen useita
28037: miensa evästysten perusteella kiirehtinyt tätä vuosia kantaa rasituksenaan vesistöjärjestelyjen
28038: hanketta. SMP:n kansanedustaja J. Juhani Kor- viipymisestä aiheutuvat haitat. Paikallisen väes-
28039: tesalmi teki asiasta suullisen eduskuntakyselyn tön eduthan eivät yleensä ole pystyneet vesi-
28040: toukokuussa 1977. Kortesalmi kysyi: "Tietääkö hallituksen byrokratiaan vaikuttamaan. Tunne-
28041: hallitus, että Sievin ja Ylivieskan alueella Vää- tusti vesihallitus on toiminut lähinnä vain voi-
28042: räjoen vaikutuspiirissä asuvien viljelijöiden vil- mayhtiöiden konsulttina.
28043: jelysmaille aiheutuu suuria vahinkoja joen ve- Kyseinen hanke käsittää mm. Siiponjoen ja
28044: sistöjärjestelyjen viipymisestä, ja aikooko hal- Vääräjoen perkauksen, Jyringin järven kuivion
28045: litus ryhtyä toimiin Vääräjoen jokijärjestelyn kunnostamisen järveksi, Kortejärven tekojär-
28046: toteuttamiseksi ja siten vahinkojen poistami- ven rakentamisen ja Murhiajärven luonnonra-
28047: seksi ja työllisyyden parantamiseksi tällä vintolammikon rakentamisen. Kustannusarvio
28048: alueella?" on liki 15 milj. markkaa vuodenvaihteen 1979
28049: Silloinen maa- ja metsätalousministeri Johan- -80 hintatason mukaan. Valtion investointioh-
28050: nes Virolainen vastasi, että valtioneuvosto on jelmassa toteuttaminen ja rahoitus on ajoitettu
28051: päätöksellään oikeuttanut vesihallituksen ryhty- vuosille 1982-1986.
28052: mään toimiin hankkeen toteuttamiseksi, mikä Hankkeen toteuttaminen parantaa maatalou-
28053: Virolaisen mukaan osoitti, että vesistöjärjeste- den edellytyksiä tuntuvasti, koska keskimääräi-
28054: lyt pannaan käyntiin. set kevättulvat poistuvat 1 040 peltohehtaa-
28055: rilta. Yli 300 metsähehtaarin tilanne myös
28056: Kun Kortesalmi kysyi, miksi asiassa on vii- paranee ja ojitusmahdollisuuden piiriin tulee
28057: vytelty ja siten aiheutettu haittaa Vääräjoen puutteellisesta kuivatuksesta kärsivää metsä-
28058: vaikutuspiirin väestölle, Virolainen totesi, ettei maata lisäksi 17 000 hehtaaria.
28059: hän tiedä miksi aikanaan on viivytelty, mutta Kortejärven ja Jyringin järven vedennoston
28060: "minä ja tämä hallitus emme kyllä ole viivy- nähdään parantavan niiden virkistyskäyttöarvoa,
28061: telleet päivääkään". koska uutta vesialuetta muodostuu 350 heh-
28062: Kortesalmen Vääräjoen vesistöjärjestelyä kos- taaria.
28063: kevasta eduskuntakyselystä on kulunut jo 4 Sievi kuuluu ns. Suomenselkä-alueeseen,
28064: vuotta eikä mitään ole jokivarressa tapahtunut. jonka elinkeinoelämän kehittämiseksi on käy-
28065: Toimialapäällikkö Saukko Kokkolan vesipiiristä tettävä kaikki mahdolliset keinot. Sieviläisten
28066: on arvioinut hankkeen valmistumiseen kuluvan mielestä tämä hanke ratkaisevasti parantaisi
28067: aikaa vielä ainakin toiset 4 vuotta, ja tämäkin maatalouden myönteistä kehitystä. Sievissä
28068: vain siinä tapauksessa, että kaikki sujuu suo- ollaan yksimielisiä kuivatushankkeen tarpeelli-
28069: tuisasti. suudesta. Hanke ei ole ristiriidassa tiettävästi
28070: Niinpä epäilläänkin, onko hankkeen toteut- myöskään luonnonsuojelun kanssa.
28071: tamista viivyttänyt se, että Vääräjoen vesistö- Vääräjoen vesistöjärjestelyalueen vaikutus-
28072: järjestelyssä on kysymys vain tulvasuojelusta. piirin väestön keskuudessa aletaan jo hermos-
28073: Tulvasuojelun kannattavammaksi tekevää voi- tua kohtuuttomien viivyttelyjen vuoksi. On jo
28074: 91 088100408M
28075: 722 Raha-asia-aloite n:o 676
28076:
28077: korkea aika päästä puheista ja lupauksista te- 1 000 000 markan määrärahan Sievin ja
28078: koihin. Ylivieskan alueella suunnitteilla olevan
28079: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- Vääräjoen vesistöjärjestelyhankkeen pi-
28080: nioittavasti, kaisesti aloittamiseksi sekä siten maa-
28081: ja metsätalouden, kalatalouden sekä ve-
28082: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden sien virkistyskäytön edellytysten paran-
28083: 1982 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä tamiseksi näissä pitäjissä.
28084: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
28085:
28086: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
28087: Urho Pohto Urpo Leppänen
28088: Anssi Joutsenlahti
28089: 1981 vp. 723
28090:
28091: Raha-asia-aloite n:o 677
28092:
28093:
28094:
28095:
28096: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta karjanlannan hyöty-
28097: käytön tutkimus- ja kehittämistyöhön
28098:
28099:
28100: Eduskunnalle
28101:
28102: Karjanlannan sisältämistä ravinteista käyte- toinkin kuin vain lannoitteena. Se parantaa
28103: tään nykyään hyväksi vain vajaa puolet. Hyöty maan rakennetta, vesitaloutta ja pieneliötoimin-
28104: voitaisiin kaksinkertaistaa, mutta karjanlannan taa. Karjanlanta sisältää myös muita kasvien
28105: käytön tehostaminen vaatisi ripeää tutkimus- tarvitsemia ravinteita, joista vain vajaa kuu-
28106: ja kehittämistoimintaa. Ostolannoitteiden kallis- dennes tulee karjanlannasta. Pääosa on peräi-
28107: tuminen on kannustanut viljelijöitä lisäämään sin ostolannoitteista.
28108: karjanlannan käyttöä. Karjanlannan hyväksikäytön esteenä on viime
28109: Suomalaisilla maatiloilla syntyy karjanlantaa vuosina ollut tiedon, taidon ja sopivan kalus-
28110: vuosittain lähes 20 miljoonaa tonnia. Määrä ton puute. Pääosa karjanlannasta syntyy pie-
28111: sisältää kasvien tarvitsemia pääravinteita typ- nillä karjatiloilla, joilla ei ole varaa kalliisiin
28112: peä, kalia ja fosforia yhteensä noin 200 mil- lannankeräys- ja levitysjärjestelmiin.
28113: joonaa kiloa. Ostolannoitteiden hinnoin lasket- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28114: tuna arvo on yli 300 miljoonaa markkaa. Kar- nioittavasti,
28115: janlannan ravinteista vain alle puolet käytetään
28116: hyödyksi. Typen kohdalla tilanne on heikoin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28117: Siitä tulee vain vajaa kolmannes kasvien käyt- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
28118: töön. markkaa karjanlannan hyötykäytön tut-
28119: Karjanlanta on hyödyllinen pelloilla muu- kimus- ja kehittämistyöhön.
28120: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
28121:
28122: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
28123: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
28124: Urho Pohto
28125: 724 1981 vp.
28126:
28127: Raha-asia-aloite n:o 678
28128:
28129:
28130:
28131:
28132: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen vilje-
28133: lyn edistämiseen
28134:
28135:
28136: Eduskunnalle
28137:
28138: Suomi on rikas luonnonvaroista. V alitetta- marjanviljelyä, esimerkiksi karpalon ja myös
28139: vasti kuitenkin näiden luonnonvarojen hyödyn- muiden luonnonmarjojen viljelyä.
28140: täminen on monelta osin jopa kohtalokkaasti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28141: laiminlyöty varsinkin aikana, jolloin työtilai- nioittavasti,
28142: suuksia olisi pitänyt kuumeisesti Suomen kan-
28143: san työttömille keksiä. Erityisen tärkeän luon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28144: nonvaran maassamme muodostavat metsämar- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 30.70
28145: jat. Monet meidän metsämarjoistamme ovat uudelle momentille 500 000 markkaa
28146: jopa kelvollisia marjanviljelyyn. Näin on esimer- karpalon ja muiden metsämarjojen vil-
28147: kiksi karpalo. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa jelyn tehokkaaksi edistämiseksi maas-
28148: on huomattukin karpalon arvo viljeltynä mar- samme ja siten oman maamme elinkei-
28149: jana ja siellä on laajoja karpaloviljelyksiä. Myös noelämän monipuolistuttamiseksi, vienti-
28150: Suomessa kannattaisi pyrkiä jo yksistään työl- tulojen lisäämiseksi sekä uusien pysy-
28151: lisyyden lisäämiseksi ja oman elinkeinoelämäm- vien työpaikkojen luomiseksi.
28152: me rikastuttamiseksi kokeilemaan tehokkaasti
28153: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
28154:
28155: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28156: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
28157: 1981 vp. 725
28158:
28159: Raha-asia-aloite n:o 679
28160:
28161:
28162:
28163:
28164: Kortesahni ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääkintähuollon
28165: tehostamiseksi Utajärvellä
28166:
28167:
28168: Eduskunnalle
28169:
28170: Eläinlääkintäviranomaisille tehtyjen kantelu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28171: jen mukaan eläinlääkintähuolto Utajärvellä on nioittavasti,
28172: puutteellista. Tästä on aiheutunut vahinkoja
28173: paikkakunnan karjataloudelle. Eläinlääkintä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28174: huolto Utajärvellä kaipaa siis tehostusta. Viran- 1982 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
28175: omaisten asia on hoitaa tilanne kohdalleen. kaa eläinlääkintähuollon tehostamiseksi
28176: Uta järven kunnassa.
28177: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
28178:
28179: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28180: Pekka Vennamo Urho Pohto
28181: Urpo Leppänen
28182: 726 1981 vp.
28183:
28184: Raha-asia-aloite n:o 680
28185:
28186:
28187:
28188:
28189: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tienvarsien raivaa-
28190: miseen risuista hirvivahinkojen estämiseksi
28191:
28192:
28193: Eduskunnalle
28194:
28195: Hirvivahingot ovat maassamme edelleenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28196: huomattavia. Kaikki mahdolliset keinot olisi nioittavasti,
28197: käytettävä vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi
28198: ja poistamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28199: Niinpä maanteiden varrelta olisi ryhdyttävä 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28200: entistä pontevammin raivaamaan risukkoa ja 5 000 000 markkaa maantien varsien
28201: vesakkoa näkyvyyden parantamiseksi. Tämä raivaamiseksi risuista ja vesakaista hir-
28202: olisi tehtävä valtion varoilla. Näin talteen saatu vivahinkojen estämiseksi ja siten myös
28203: biomassa voitaisiin myös käyttää energian läh- biomassan talteen ottamiseksi energian-
28204: teeksi ja osittain myös kotieläinten ja poron- tuotantoon ja kotieläinten sekä porojen
28205: hoitoalueelia myös porojen ravinnoksi. rehuksi sekä samalla opiskelijoille ja
28206: Kun maassamme on erittäin runsaasti työt- koululaisille hyödylliseksi kesätyökoh-
28207: tömyyttä, olisi maanteiden varsien raivaaminen teeksi.
28208: hirvivahinkojen estämiseksi mitä sopivinta myös
28209: työllisyystöinä. Tätä voisivat tehdä myös kou-
28210: lulaiset ja opiskelijat kesälomien aikana.
28211: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
28212:
28213: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28214: Pekka Vennamo Urho Pohto
28215: Urpo Leppänen
28216: 1981 vp. 727
28217:
28218: Raha-asia-aloite n:o 681
28219:
28220:
28221:
28222:
28223: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 88
28224: perusparannuksen aloittamista varten välillä Raahe-Pulkkila
28225:
28226:
28227: Eduskunnalle
28228:
28229: Kantatien n:o 88 perusparantaminen on tul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28230: lut välttämättömäksi ja kiireelliseksi Rautaruu- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28231: kin Pulkkilan putkitehtaan takia. Tie on erit- 1 000 000 markkaa kantatien n:o 88
28232: täin huonokuntoinen. Raahen kaupunki esittää, perusparantamisen aloittamiseen välillä
28233: että tien parannustyöt voitaisiin aloittaa jo lähi- Raahe-Pulkkila, jolloin myös seutu-
28234: vuosina. kunnan työllisyyttä voidaan parantaa.
28235: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28236: nioittavasti,
28237: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
28238:
28239: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
28240: Urho Pohto Urpo Leppänen
28241: Anssi Joutsenlahti
28242: 728 1981 vp.
28243:
28244: Raha-asia-aloite n:o 682
28245:
28246:
28247:
28248:
28249: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalasataman raken-
28250: nustöiden aloittamiseksi Raahessa
28251:
28252:
28253: Eduskunnalle
28254:
28255: Kalasataman puute Raahen ja Pattijoen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28256: alueella on ollut jo pitkään ongelmana. SMP:n nioittavasti,
28257: eduskuntaryhmän vieraillessa Raahessa 17. 9.
28258: 1981 Raahen kaupunki esitti, että TVL ryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28259: tyisi rakentamaan Raaheen täydellisen kala- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
28260: sataman suunniteltujen Virpiperän laitureiden markkaa Raahen kaupunkiin suunnit-
28261: lisäksi. teilla olevan kalasataman rakennustöi-
28262: Kalasatamahankkeen kokonaiskustannukset den aloittamiseksi.
28263: ovat 320 000 markkaa.
28264: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
28265:
28266: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
28267: Urho Pohto Urpo Leppänen
28268: Anssi Joutsenlahti
28269: 1981 vp. 729
28270:
28271: Raha-asia-aloite n:o 683
28272:
28273:
28274:
28275:
28276: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken-Kon-
28277: tiomäen radan perusparannuksen aloittamista varten
28278:
28279:
28280: Eduskunnalle
28281:
28282: Ylä-Kainuussa ja Taivalkoskella on jo kauan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28283: odotettu Taivalkosken-Kontiomäen radan pe- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28284: ruskorjausta. 1 000 000 markkaa T aivalkosken-Kon-
28285: Mainitun radan peruskorjaushanke olisi syy- tiomäen radan peruskorjauksen aloitta-
28286: tä saada mahdollisimman nopeasti vireille myös mista varten sekä samalla myös alueen
28287: alueen tulevaisuudenuskon kohentamiseksi sekä vaikean työllisyystilanteen helpottami-
28288: työllisyyssyistä. seksi.
28289: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28290: nioittavasti,
28291: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
28292:
28293: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
28294: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
28295:
28296:
28297:
28298:
28299: 92 088100408M
28300: 730 1981 vp.
28301:
28302: Raha-asia-aloite n:o 684
28303:
28304:
28305:
28306:
28307: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon haja-asu-
28308: tusalueiden sähköistämiseen
28309:
28310:
28311: Eduskunnalle
28312:
28313: Kuhmon kunnan alueella olevien sähköistä- joudutaan sähkön tuottamisesta aggregaatilla
28314: mättömien tilojen lukumäärä (niiden tilojen lu- maksamaan 3 000-8 000 mk:n ylimääräiset
28315: kumäärä, jotka eivät aikaisemmin ole voineet kustannukset tilaa kohden. Koko Kuhmon
28316: liittyä sähköverkkoon) oli 1. 5. 1981 71 kpl. alueella nämä "ylimääräiset" sähköistyskustan-
28317: Sähköistämättömillä tiloilla asui yhteensä nukset ovat ( 60 X 5 000 mk) 300 000 mk.
28318: 261 kuhmolaista. Tämä on karkeasti 4% koko Aggregaatin hankinta- ja käyttökustannukset
28319: haja-asutusalueen väestöstä. ovat sähköistämättömillä tiloilla noin 0,7 milj.
28320: Lypsykarjaa oli 28 sähköistämättömällä ti- mk/vuosi, siis kymmenessä vuodessa 7 milj.
28321: lalla. Karjojen keskikoko oli näillä tiloilla 4,8 mk, eli enemmän kuin kunnan sähköistämättö-
28322: lehmää, kun se vastaavana ajankohtana oli kai- mien tilojen sähköistyskustannukset.
28323: killa tiloilla keskimäärin 5,2 lehmää. Edellä esitettyyn viitaten Kuhmon kunta toi-
28324: Jäljellä olevien sähköttömien talouksien säh- voo, että valtion vuoden 1982 tulo- ja menoar-
28325: köistyksen kokonaiskustannukset nousisivat ny- vioon otettaisiin entistä suurempi määräraha
28326: kyisellä kustannustasolla n. 6 milj. mk:aan, uudissähköistykseen. Samoin työvoimaministe-
28327: josta kuitenkin on vähennettävä muutamien yk- riön mahdollisuuksia uudissähköistämiseen työl-
28328: sittäistilojen sähköistämiskustannukset, jotka lisyysvaroin parannettaisiin.
28329: nousisivat kohtuuttoman korkeiksi, sekä arviol- Erityisen tärkeänä Kuhmon kunta pitää, että
28330: ta 15 % kustannuksista siitä syystä, etteivät kuluvan vuoden työllisyysmäärärahoista mahdol-
28331: kaikki tilat todennäköisesti tule mukaan säh- listettaisiin Saunajärven kylän sähköistys, josta
28332: köistykseen. Todennäköisesti kustannuksiksi jäi- Kainuun Valo Oy:llä on hakemus työvoimami-
28333: si tällöin noin 4 milj. mk. Tilaa kohti kustan- nisteriössä.
28334: nukset olisivat n. 65 000 mk. Saunajärven kylällä, joka on kokonaan säh-
28335: Aggregaatin hankintakustannukset, jotka kus- köistämättä, on 12 asuttua tilaa, näistä kahdek-
28336: tantaa puoleksi valtio ja kunta, ovat 34 000 salla on lypsykarjaa. Aggregaatilla tuotetun kal-
28337: mk. Kun käyttöikä on noin 5 vuotta, tulee vuo- lissähkön hinta ja valtion tuotannonrajoittamis-
28338: sittaisiksi hankintakustannuksiksi 6 800 mk/ toimenpiteet ovat tämän kylän elämänuskon
28339: tila ja yhteensä Kuhmossa ( 60 X 6 800 mk) panneet todella kovalle koetukselle.
28340: 408 000 mk, josta kunnan osuus 204 000 mk Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28341: ja valtion osuus 204 000 mk. nioittavasti,
28342: Aggregaatin (7 kW) käyttökustannukset
28343: ovat Kuhmossa tehdyn selvityksen mukaan kar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28344: jattomalla tilalla keskimäärin n. 4 500 mk/ 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28345: vuosi ja karjatilalla n. 10 000 mk/vuosi, kun 1 000 000 markkaa Kuhmon sähköis-
28346: vastaavat kustannukset sähköistetyllä tilalla tyksen tukemiseen eli kunnan haja-asu-
28347: ovat 1 500 mk/vuosi ja 3 500 mk/vuosi. tusalueiden talouksien liittämiseksi kiin-
28348: Tilasta riippuen sähköistämättömillä tiloilla teään sähköverkkoon.
28349: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
28350:
28351: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28352: Urho Pohto Pekka Vennamo
28353: Urpo Leppänen
28354: 1981 vp. 731
28355:
28356: Raha-asia-aloite n:o 685
28357:
28358:
28359:
28360:
28361: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden
28362: kaupan ja myymäläautotoiminnan tukemiseen Kainuussa
28363:
28364:
28365: Eduskunnalle
28366:
28367: Haja-asutusalueiden kaupan palvelut ovat hentuessa. Näin ollen myös myymäläautotoimin-
28368: Kainuun syrjäisillä seuduilla vaarassa. Voimakas nan jatkuvuuden turvaaminen vaatii yhteiskun-
28369: väestökato syrjäisillä alueilla on johtanut sii- nan tukea.
28370: hen, että kiinteät kyläkaupat ovat lähes tyystin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28371: lopettaneet toimintansa. Lisää kyläkauppakuole- nioittavasti,
28372: mia on tiedossa. Niitä ei voida estää muuten
28373: kuin yhteiskunnan tukitoimenpitein. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28374: Lisäksi Kainuun kauppiaiden myymäläauto- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28375: kalusto on osittain vanhentunutta ja kaipaa markkaa haja-asutusalueiden kaupan ja
28376: uusintaa. Uusi myymäläauto maksaa noin myymäläautotoiminnan tukemiseen Kai-
28377: 350 000 markkaa eikä monikaan myymäläauto- nuussa.
28378: kauppias tule uusimaan kalustoaan entisen Van-
28379: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
28380:
28381: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28382: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
28383: 732 1981 vp.
28384:
28385: Raha-asia-aloite n:o 686
28386:
28387:
28388:
28389:
28390: Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tupa-
28391: koinnin vähentämiseen tähtäävään valistustoimintaan
28392:
28393:
28394: Eduskunnalle
28395:
28396: Tupakoinnin vähentämistä varten on valtion miä määrärahoja on vuosittain karsittu ja koska
28397: vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon osoitettu tupakoimattomuutta tukevaa hintapolitiikkaa ei
28398: aivan liian vähän määrärahoja. ole noudatettu.
28399: Tupakkalaissa on alunperin edellytetty 0,5 % Yleinen mielipide on suotuisa nykyisin tu-
28400: tupakkavalmisteveron arvioidusta tuotosta käy- pakoinnin vähentämiselle, mutta kulutus uhkaa
28401: tettäväksi tupakoinnin vähentämiseen tähtää- kääntyä nousuun, jos tupakoinnin haitoista tie-
28402: vään valistustyöhön. dottavaa valistustoimintaa ei tehosteta.
28403: Kuitenkin vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon Terveysetujen lisäksi tupakoinnin selvä lasku
28404: hallitus on esittänyt tähän tarkoitukseen vain merkitsisi myös valtiolle säästöä jo muutaman
28405: 5 180 000 markkaa, mikä on yhtä kuin 0,35 % vuoden kuluessa tupakoinnin aiheuttamien sai-
28406: tupakkavalmisteveron tuotosta. Edelleen siis ol- rauksien vähentymisen johdosta.
28407: laan asetettua tavoitetta alemmassa markkamää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28408: rässä. nioittavasti,
28409: 0,5 % tupakkavalmisteverosta tekisi ensi
28410: vuodelle arvion mukaan noin 7 miljoonaa mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28411: kaa. Näin ollen tosiasiallinen vajaus on 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28412: 1 820 000 markkaa. 1 820 000 markkaa käytettäväksi tupa-
28413: Tämän asian puolesta ovat taistelemassa koinnin vähentämiseen tähtäävään valis-
28414: myös 34 valtakunnallista kansanterveys-, rait- tustoimintaan alkuperäisen tupakkalain
28415: tius- ja harrastusjärjestöä. Järjestöjen mukaan asettaman lakisääteisen velvoitteen mu-
28416: tupakoinnin vähentämisessä ei ole onnistuttu kaisesti ja myös kansanterveyden ko-
28417: toivotulla tavalla, koska tupakkalain edellyttä- hentamiseksi.
28418: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
28419:
28420: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28421: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
28422: 1981 vp. 733
28423:
28424: Raha-asia-aloite n:o 687
28425:
28426:
28427:
28428:
28429: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kymmenen ylimää-
28430: räisen autonkuljettajan toimen perustamiseksi posti- ja tele-
28431: laitokseen
28432:
28433:
28434: Eduskunnalle
28435:
28436: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion matmttu työajan lyhentämissopimus voitaisiin
28437: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1982 on posti- kokonaisuudessaan toteuttaa.
28438: ja telelaitoksen kohdalla momentilla 31.94.01 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
28439: esitetty työaikalain alaisten virkamiesten työ-
28440: ajoista tehdyn virkaehtosopimuksen työajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28441: lyhentämistä koskevan kohdan toteuttamiseksi 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28442: perustettavaksi 72 ylimääräistä tointa. 31.94.01 lisäyksenä 456 680 markkaa
28443: Posti- ja telelaitoksesta saadun tiedon mu- kymmenen ylimääräisen autonkuljettajan
28444: kaan olisi kuitenkin perustettava vielä lisää toimen (V 14) perustamiseksi posti- ja
28445: 10 autonkuljettajan ylimääräistä tointa, jotta telelaitokseen.
28446: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28447:
28448: Niilo Koskenniemi Pauli Uitto
28449: Helvi Niskanen Seppo Tikka
28450: 734 1981 vp.
28451:
28452: Raha-asia-aloite n:o 688
28453:
28454:
28455:
28456:
28457: Koskenniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja
28458: telelaitoksen viransijaisten ja satunnaisten apulaisten palk-
28459: kioihin
28460:
28461:
28462: Eduskunnalle
28463:
28464: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion niistä valtion tulo- ja menoarvion puitteissa on
28465: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1982 on posti- ennenaikaista. Lisäksi on todettava, että mikäli
28466: ja telelaitosta koskevan momentin 31.94.01 postitoimen piiristä vähennetään mainitut 200
28467: kohdalla esitetty toimipaikoissa suoritettaviin palkkiota, merkitsee se välittömästi häiriöitä
28468: uudelleenjärjestelyihin viitaten lakkautettavaksi postiliikenteen hoitamisessa ja sujuvuudessa.
28469: 200 viransijaisen ja satunnaisen apulaisen palk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
28470: kiot, jotka puolen vuoden osalta olisivat
28471: 2 500 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28472: Esitys mainittujen palkkioiden vähentämi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28473: sestä perustuu Pasilan postinkäsittelykeskuksen 31.94.01 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
28474: vielä keskenetäisen työntutkimuksen ennakko- 200 viransijaisen ja satunnaisen apulai-
28475: tietoihin, joita ei voida pitää tarkkoina eikä sen palkkioihin.
28476: lopullisina, joten johtopäätösten tekeminen
28477: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28478:
28479: Niilo Koskenniemi Pauli Uitto
28480: Helvi Niskanen Seppo Tikka
28481: Aimo Ajo
28482: 1981 vp. 735
28483:
28484:
28485: Raha-asia-aloite n:o 689
28486:
28487:
28488:
28489:
28490: Koskenniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti-
28491: ja telelaitoksen autokaluston hankintaan
28492:
28493:
28494: Eduskunnalle
28495:
28496: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
28497: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1982 on posti-
28498: ja telelaitoksen momentille 31.94.73 esitetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28499: autokaluston hankintamäärärahoiksi 21 200 000 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28500: markkaa. Laitoksen autokalusto vanhenee kui- 31.94.73 lisäyksenä 10 000 000 mark-
28501: tenkin varsin nopeasti, ja jotta autokalusto kaa posti- ja telelaitoksen autokaluston
28502: yleensä voitaisiin säilyttää niin liikenteelliset hankintaan.
28503: kuin työsuojelullisetkin vaatimukset täyttävänä,
28504: pitäisi varoja vuositasolla olla käytettävissä vä-
28505: hintään 40 000 000 markkaa.
28506: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28507:
28508: Niilo Koskenniemi Pauli Uitto
28509: Helvi Niskanen Seppo Tikka
28510: 736 1981 vp.
28511:
28512: Raha-asia-aloite n:o 690
28513:
28514:
28515:
28516:
28517: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
28518: vuokra-asuntojen rakentamiseksi vanhuksille ja lapsiperheille
28519:
28520:
28521: Eduskunnalle
28522:
28523: Hallituksen jatkuvat toimenpiteet asuntotuo- Tästä huolestuttavasta tilanteesta olisi vih-
28524: tannon edelleen supistamiseksi tulevat lähivuo- doinkin päästävä vapautumaan ja niinpä koh-
28525: sina tuntuvasti alentamaan erikoisesti varatto- tuuhintaisten asuntojen tuotantoa olisi lähinnä
28526: mien vanhusten ja lapsirikkaiden perheiden kuunaliisin toimenpitein elvytettävä.
28527: asumistasoa. Tavallisten ja pienasuntojen jat· Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
28528: kuva pula sekä asumiskustannusten hillitön nioittavasti,
28529: nousu on asettanut ylipääsemättömiä vaikeuk-
28530: sia näille väestöryhmille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28531: Vanhojen talojen purkaminen, joissa pää- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
28532: asiassa on asunut näitä varattornia kansalaisia, markkaa avustuksien myöntämiseksi
28533: on aiheuttanut asuntokurjuuden lisääntymistä. kunnille kohtuuhintaisten vuokra-asun-
28534: He eivät kykene asuntomarkkinoilla kilpaile- tojen rakentamiseksi varattomille van-
28535: maan vuokrattavista huoneista eivätkä maksa- huksille ja monilapsisille perheille.
28536: maan "kynnysrahoja" ja korkeita vuokria,
28537: enempää kuin hankkimaan omistusasuntoakaan.
28538: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
28539:
28540: Aarne Koskinen M.-L. Salminen
28541: Marjatta Stenius-Kaukonen E.-J. Tennilä
28542: 1981 vp. 737
28543:
28544: Raha-asia-aloite n:o 691
28545:
28546:
28547:
28548:
28549: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien välittämiksi
28550: !ainoiksi omatoimisille omakotien rakentajille
28551:
28552:
28553: Eduskunnalle
28554:
28555: Kansalaisten asumistaso on maassamme ylei- toimisesti ja saamiaan lainoja hyväksi käyttäen.
28556: sen kehityksen rinnalla ehkä jonkin verran ko- Nämä lainat on nykyisen kustannustason mu-
28557: honnut, mutta matalapaikkaiset ja heihin ver- kaan mitoitettu alakanttiin verrattuna kustan-
28558: rattavat ovat tästä jääneet lähes osattomiksi. nusarvioon, joten lisälainan tarve lähes kai-
28559: Näin siitä syystä, että varatut asuntotuotanto- kissa tapauksissa on välttämätön. Niinpä val-
28560: määrärahat eivät ole hyödyttäneet näitä piirejä, tiovallan olisikin myönnettävä tällaisia lainoja,
28561: vaan ne on käytetty julkisen vallan nimellä jotka olisivat halpakorkoisia ja joiden takaisin-
28562: tapahtuvaan rakentamiseen. Asumiskustannus- maksuaika olisi riittävän pitkä.
28563: ten kalleus on estänyt varattomia, tavallisia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28564: kansalaisia hakeutumasta näihin huoneistoihin, nioittavasti,
28565: joita tiettävästi on rajattomasti vuokrattavana.
28566: Valtiovallan taholta annetaan neuvoja, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28567: kansalaiset entistä enemmän pyrkisivät hankki- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
28568: maan itsellensä omistusasunnon omatoimista markkaa halpakorkoisien lainojen myön-
28569: rakentamista lisäämällä. Käytäntöhän on, että tämiseksi kuntien välityksellä omatoimi-
28570: perhe suunnittelee ja toteuttaa oman kodin sille omakotien rakentajille.
28571: rakentamisen ilman rakennusliikkeen apua oma-
28572: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
28573:
28574: Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
28575: .Marjatta Stenius-Kaukonen M.-L. Salminen
28576:
28577:
28578:
28579:
28580: 93 088100408M
28581: 738 1981 vp.
28582:
28583: Raha-asia-aloite n:o 692
28584:
28585:
28586:
28587:
28588: Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyys-
28589: kassan päiväavustusten korottamiseksi ja kassa-avustusten
28590: saajien piirin laajentamiseksi
28591:
28592:
28593: Eduskunnalle
28594:
28595: Talvikauden lähestyessä työttömien määrä Näin ollen esitämme, että työttömyyskassa-
28596: osoittaa huolestuttavaa nousua. Hallitus suh- avustusten saantia koskevat rajoitukset poiste-
28597: tautuu kuitenkin tilanteeseen pintapuolisen taan, jotta kaikki kassojen työttömät jäsenet
28598: huolettomasti, varaten työllisyyden turvaami- saavat päiväavustuksen.
28599: seen ja työttömien kassa-avustusten reaaliarvon Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28600: säilyttämiseen riittämättömästi varoja. Työttö-
28601: myyskassalaissa viitataan kassa-avustusten ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28602: hittämiseen yleisen palkkatason nousun mukai- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28603: sesti. Näin ei ole tapahtunut. 33.18.50 lisäyksenä 250 000 000 mark-
28604: Jotta työttömyyskassa-avustukset ensi vuon- kaa, josta 150 000 000 markkaa käytet-
28605: na takaisivat edes vähimmäistoimeentuloturvan, täisiin työttömyyskassan päiväavustusten
28606: tulee avustusta korottaa vähintään 20 markalla korottamiseksi 20 markalla vuoden 1982
28607: päivässä. alusta lukien ja 100 000 000 markkaa
28608: Viime vuosina työttömyyskassatodistusten kassa-avustusten saannin turvaamiseksi
28609: saajista noin viidennes on joutunut avustusjär- kaikille työttömyyskassojen työttömille
28610: jestelmän ulkopuolelle enimmäisrajoitusten jäsenille.
28611: vuoksi ja on pelättävissä, että yhä useammat
28612: pitkäaikaistyöttömät jäävät ilman kassa-avus-
28613: tuksia ensi vuonna.
28614: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
28615:
28616: Aarne Koskinen M.-L. Salminen
28617: Marjatta Stenius-Kaukonen E.-J. Tennilä
28618: 1981 vp. 739
28619:
28620: Raha-asia-aloite n:o 693
28621:
28622:
28623:
28624:
28625: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
28626: syöpäsairauden toteamiseksi ja hoidon järjestämiseksi
28627:
28628:
28629: Eduskunnalle
28630:
28631: Syöpäsairauden mahdollisimman varhaisessa nat edelleen joutuneet järjestämään maksutto-
28632: vaiheessa toteamiseksi ja siten tämän tuhoisan rnia syöpätarkastuksia vain määrättyjen ikä-
28633: kansansairautemme esivaiheessa torjumiseksi on luokkien naisille, miesten jäädessä tarkastusten
28634: Suomen Syöpäyhdistys yhteistoiminnassa eri- ulkopuolelle. Tähän ontuvaan asiantilaan on
28635: laisten järjestöjen kanssa suorittanut laajaa esi- nyt lopultakin saatava muutos.
28636: tutkimusta. Niissä on todettu, että varhaisessa Sairaan ihmisen jatkuva hoitaminen laitos-
28637: vaiheessa oleva sairaus on voitu hoitotoimen- tai kotihoidossa ja kansalaisten työkyvyn me-
28638: pitein pysäyttää ja kokonaankin parantaa. nettäminen koituvat kuitenkin yhteiskunnalle
28639: Vuosittain näin pelastuu tuhansia ihmisiä ajan oloon hyvin kalliiksi, eikä riittävän ajoissa
28640: terveiksi kuntien ja yhteisöjen taloudellisin toteamatta jääneen sairauden johdosta mene-
28641: uhrauksin. Yhä laajemmaksi kansansairaudeksi tettyä henkilökohtaista terveyttä voi enää mil-
28642: osoittautuneen syöpäsairauden jo esivaiheessa lään korvata.
28643: selville saamista ei kuitenkaan voida tehok- Siksi on välttämätöntä, että vallitsevana yli-
28644: kaasti kaikkia tieteellisiä apuvälineitä hyväksi menokautena, kunnes tullaan yleisin yhteiskun-
28645: käyttäen toteuttaa vain vapaaehtoisin voimin nallisin varoin järjestämään pakollista ja mak-
28646: ja uhrauksin. sutonta syöpätutkimusta koko maassa, kunnille
28647: Tutkimustoiminnan yleistyminen maamme tehtäisiin mahdolliseksi näiden tutkimusten jär-
28648: kaikkiin kuntiin edellyttäisi, että kunnat sai- jestäminen korvaamalla niille aiheutuneet kus-
28649: sivat valtiolta takautuvasti korvauksen niistä tannukset valtion tätä varten varatuista mää-
28650: kustannuksista, joita niille tutkimustoiminnan rärahoista.
28651: järjestämisestä aiheutuu, ja näin saataisiin
28652: kaikki kunnat järjestämään tätä tutkimustoi- Kun vielä valitettavasti ja ihmeellistä kyllä
28653: mintaa. kulunee aikaa ennenkuin kansanterveyslaki kai-
28654: Edelleen on syytä todeta, että on asian puo- ken edellä esitetyn sisältää ja turvaa, niin ehdo-
28655: litiehen jättämistä, jos tutkimustoimenpiteet tamme,
28656: jätetään vain naisiin kohdistuviksi, kun kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28657: tenkin on todettu valtaosan terveytensä menet- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
28658: täneistä miehistä sairastavan kurkku-, maksa-, markkaa avustuksina kunnille syöpäsai-
28659: eturauhas- ja keuhkosyöpää. rauden varhaisvaiheessa toteamiseksi ;a
28660: Taloudellisista syistä johtuen ovat useat kun- tehokkaan hoidon aikaansaamiseksi.
28661: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
28662:
28663: Aarne Koskinen M.-L. Salminen
28664: Marjatta Stenius-Kaukonen E.-J. Tennilä
28665: 740 1981 vp.
28666:
28667: Raha-asia-aloite n:o 694
28668:
28669:
28670:
28671:
28672: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- ja luonnon-
28673: suojelun tutkimusaseman suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi
28674: Kuruun
28675:
28676:
28677: Eduskunnalle
28678:
28679: Puhtaan luonnon ja elinympäristön tarve on tenkin erittäin puhdasta. Seitsemisen luonnon-
28680: viime vuosina voimakkaasti korostunut aivan puistoa on osaksi myös kunnan alueella. Kun-
28681: oikeutetusti ihmisten keskuudessa. He haluavat nan läheisyys Tampereen kaupunkiin mahdol-
28682: elinympäristönsä ja luonnon säilyvän puhtaana. listaisi yhteistoiminnan Tampereen yliopiston
28683: Tämän sukupolven on tunnettava vastuunsa kanssa. Monipuolinen luonto ja eläimistä antai-
28684: myös tulevia sukupolvia kohtaan. sivat hyvät luonnonolosuhteet Kurun kunnassa
28685: Luontoa on saastutettu varsin suruttomasti ympäristön- ja luonnonsuojelun tutkimusase-
28686: maassamme. Suomalainen teollisuus on ollut man toiminnalle puhtaan luonnon säilyttämi-
28687: varsin piittaamaton luonnonsuojelun vaatimuk- seksi Suomessa.
28688: sille. Nykyisin ei riitä edes se, että asutuskes- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28689: kusten ja teollisuusalueiden ympäristöt saastu-
28690: tetaan erilaisilla saasteilla. Nyt myös levitetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28691: myrkkyjä suoraan luontoon erilaisin perustein, 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
28692: tutkimatta niiden vaikutuksia luonnon tasapai- markkaa ympäristön- ja luonnonsuojelun
28693: noon. tutkimusaseman suunnittelemiseksi ja
28694: Kurun kunnan alueilla on suoritettu vesak- rakennustöiden aloittamiseksi Kurun
28695: komyrkytyksiä erilaisia levityskeinoja käyttäen. kunnassa.
28696: Osa kunnan runsaasta luonnosta on vielä kui-
28697: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28698:
28699: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
28700: 1981 vp. 741
28701:
28702: Raha-asia-aloite n:o 695
28703:
28704:
28705:
28706:
28707: ·· Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta pikkujärvien puhdistus-
28708: kokeiluun Kurussa
28709:
28710:
28711: E du s kunnalle
28712:
28713: Monin paikoin ovat s1savesien kalastuskunc metsähallitus tulisi velvoittaa puhdistamaan
28714: nat menettäneet huomattavan osan kalansaa- saastuttamansa vesistöt.
28715: liistaan, koska hyvät, kalaiset ja kauniit järvet Valtion tulisi käynnistää tutkimukset tehok-
28716: ovat menettämässä kalakantansa. Samoin sisä- kaiden puhdistusmenetelmien kehittämiseksi ja
28717: vesien ammattikalastajien määrä on jatkuvasti periä sitten kustannukset suuryhtiöiltä ja met-
28718: supistunut, koska kalojen vähentyminen saas- sähallitukselta. Kurun kunnassa on runsaasti
28719: tuneissa järvissä ei anna riittävää toimeentuloa tällaisia pikkujärviä, joissa työt voitaisiin aloit-
28720: kalastajille. Järvet ovat saastuneet ja rehevöi- taa.
28721: tyneet, vaikka niiden läheisyydessä ei ole teol- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28722: lisuutta tai suuria asutuskeskuksia.
28723: Metsäjärvien saastumiseen ovat varmasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28724: usein syynä metsähallituksen ja suuryhtiöiden 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28725: suorittamat metsien lentolannoitukset ja ve- 26.73.25 3 000 000 markan määrärahan
28726: sakkojen lentoruiskutukset. Tehokkaan ympä- pikkujärvien puhdistuskokeilun suorit-
28727: ristönsuojelulainsäädännön puuttumisen joh- tamiseksi Kurun kunnassa.
28728: dosta tämä on ollut mahdollista. Suuryhtiöt ja
28729: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28730:
28731: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
28732: 742 1981 vp.
28733:
28734: Raha-asia-aloite n:o 696
28735:
28736:
28737:
28738:
28739: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
28740: suunnittelemiseksi Nokialle
28741:
28742:
28743: Eduskunnalle
28744:
28745: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot tannuksia valtiolle. Nokian kaupungin vaikea
28746: monessa eri paikassa, mikä haittaa alueen asuk- työllisyystilanne puoltaa virastotalon pikaista
28747: kaiden asiointia ja palvelujen saantia. Lisäksi suunnittelun aloittamista.
28748: tästä aiheutuu suurta ajanhukkaa ja ylimääräi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28749: siä kustannuksia virastoissa asioiville.
28750: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28751: sittain huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
28752: nyt monet valtion toimistot kärsivät myös suu- markkaa valtion virastotalon suunnitte-
28753: resta tilanahtaudesta, joka haittaa asiakaspalve- lemiseksi Nokialle.
28754: lua ja aiheuttaa myös osaltaan lisääntyviä kus-
28755: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28756:
28757: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
28758: 1981 vp. 743
28759:
28760: Raha-asia-aloite n:o 697
28761:
28762:
28763:
28764:
28765: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakou-
28766: lujen talonrakennustöitä varten
28767:
28768:
28769: Eduskunnalle
28770:
28771: Hallituksen yleisperusteluissa laiksi korkea- ennen kuin huomattavasti työllistäviä rakennus-
28772: koululaitoksen kehittämisestä vuosina 1967- kohteita saadaan käynnistettyä. Lisäksi valtion
28773: 1981 annetun lain muuttamisesta sanotaan, supistusohjelma uhkaa vakavasti korkeakoulu-
28774: että kehittämislain edellyttämien tavoitteiden jen suunniteltua tilaohjelmaa. Ulkoisten edelly-
28775: saavuttamiseksi on korkeakoulutiloja lisättävä tysten puute tulee aikaa myöten myös vaikeut-
28776: vuosina 1979-1986 kaikkiaan noin 230 000 tamaan opetuksellisia tavoitteita. Korkeakoulu-
28777: m2 :llä. Tämän lisäksi joudutaan rakentamaan laitosta tulee kehittää jatkuvasti ja tasaisesti.
28778: kehittämislain ulkopuolisia tiloja sekä suoritta- Nyt esitetyillä määrärahoilla ei tätä voida tehdä.
28779: maan nykyisten tilojen peruskorjaustöitä yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28780: teensä 50 000 m2 • Vuositasolla tämä merkitsee
28781: sitä, että korkeakoululaitoksen tilojen tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28782: lisääntyä noin 35 000 m2 :llä. 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
28783: Nyt vallitsevassa työllisyystilanteessa tulee 29.10.74 alamomentille 2 lisäyksenä
28784: lisätä valtion rakennustoiminnan määrää, jotta 10 000 000 markkaa käytettäväksi kor-
28785: rakennustoiminnassa ja työllisyydessä ei pääsisi keakoulujen talonrakennustöiden suun-
28786: tapahtumaan suurta romahdusmaista laskua, nitteluun ja rakennustöiden aloittami-
28787: sillä laskun tapahduttua kestää varsin kauan seen.
28788: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28789:
28790: Mikko Kuoppa Sten Söderström
28791: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
28792: E.-J. Tennilä
28793: 744 1981 vp.
28794:
28795: Raha-asia-aloite n:o 698
28796:
28797:
28798:
28799:
28800: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan ammatti-
28801: koulun laajentamisen suunnitteluun
28802:
28803:
28804: Eduskunnalle
28805:
28806: Hämeen lääninhallituksen 10. 9. 1979 julkis- tua, jää alueen nuorista huomattava osa ammat-
28807: taman suunnitelman mukaan Pirkanmaan am- tikoulutuksen ulkopuolelle.
28808: mattikoulussa on vuonna 1988 yhteensä 465 Pirkanmaan ammattikoulussa on tarkoitus
28809: aloituspaikkaa. Nykyisin aloituspaikkoja on siirtyä uuteen peruslinjajärjestelmään luku-
28810: 282, joten koulua on laajennettava 183 aloi- vuonna 1983-1984 ja tähän ajankohtaan men-
28811: tuspaikalla. Kuluvan vuoden alussa oli Pirkan- nessä tulisi laajennuksen olla valmiina.
28812: maan ammattikoulun kuntainliittosuunnitelma Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28813: lausunnolla kuntainliiton jäsenkunnissa. Tässä
28814: yhteydessä jäsenkunnat ilmoittivat alustavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28815: varaavansa Pirkanmaan ammattikoulusta noin 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28816: 200 uutta aloituspaikkaa, joten kuntien toivo- 29.71.33 600 000 markkaa valtionavus-
28817: mukset aloituspaikkojen lisäyksestä vastaavat tukseksi Pirkanmaan ammattikoulun
28818: Hämeen lääninhallituksen nyt esittämää paik- kunlainliitolle Pirkanmaan ammattikou-
28819: kojen lisäystarvetta. Jos Pirkanmaan ammatti- lun laajennuksen suunnittelemiseksi.
28820: koulun laajennusta ei saada pikaisesti toteutet-
28821: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28822:
28823: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
28824: 1981 vp. 74S
28825:
28826: Raha-asia-aloite n:o 699
28827:
28828:
28829:
28830:
28831: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintolakou-
28832: lun rakentamiseksi Tampereelle
28833:
28834:
28835: E d u s k u n n a Ile
28836:
28837: Pirkanmaalla on kuntien taholta todettu suu- Hämeen lääninhallitus onkin 10. 9. 1979 jul-
28838: reksi puutteeksi hotelli- ja ravintolakoulun ja kaistussa ehdotuksessaan hyväksynyt suunnitel-
28839: -koulutuksen puute palvelualojen tältä osalta. man hotelli- ja ravintolakoulun perustamisesta
28840: Pirkanmaan kunnista on 23 ilmoittanut va- Tampereelle.
28841: raavansa koulusta oppilaspaikkoja. Nykyisin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
28842: alan koulutusta ei ole maakunnassa lainkaan,
28843: vaikka hotelli- ja ravintola-alan työpaikkoja on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28844: runsaasti alueella. Pirkanmaan ammattikoulun 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28845: kuntainliiton liittohallitus kääntyi huhtikuussa 29.71.33 600 000 markkaa valtionosuu-
28846: 1979 Hämeen lääninhallituksen puoleen ja deksi Pirkanmaan hotelli- ja ravintola-
28847: esitti, että Pirkanmaan hotelli- ja ravintola- koulun perustamiseksi ja rakennusten
28848: kouluhanke otettaisiin huomioon. suunnittelemiseksi.
28849: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28850:
28851: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
28852:
28853:
28854:
28855:
28856: 94 088100408M
28857: 746 1981 vp.
28858:
28859: :Raha-asia-aloite n:o 700
28860:
28861:
28862:
28863:
28864: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaitoksissa
28865: opiskelevien oppilaiden matkakustannusten korvaamiseksi
28866:
28867:
28868: Eduskunnalle
28869:
28870: Hallitus on kehitysalueiden ammatillisen kou- Matkakustannusten nousu on ollut erittäin voi-
28871: lutuksen tukemisesta annetun lain ( 265/79) makasta viime vuosina ja matkakustannukset
28872: 11 §: n mukaisten valtionosuuksien suoritta- muodostavat ammattikoululaisten huoltajille
28873: mista varten varannut 95 000 000 mk. Koko- huomattavan kustannuserän. Huoltajien varat-
28874: naisuudessaan ammattikouluissa käyvien oppi- tomuus ei saa estää nuoria saamasta ammatti-
28875: laiden matkakustannukset ovat huomattavasti koulutusta. Vaitiovallan tulisi osallistua kehi-
28876: suuremmat, sillä kehitysalueiden ulkopuolella tysalueiden ulkopuolella sijaitsevien kuntien
28877: olevat oppilaat joutuvat kustantamaan omat ammattikoululaisten matkakustannusten tuke-
28878: matkansa itse. Osa kunnista maksaa ammatti- miseen, sillä nyt tuki ei kata kaikkia ammatti-
28879: koulua käyville kuntalaisilleen matka-avustuk- koululaisia.
28880: sia koulumatkoista, mutta läheskään kaikki Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28881: kunnat eivät maksa, joten ammattikoulujen
28882: oppilaat ovat hyvin erilaisessa asemassa matka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28883: kustannusten suhteen. 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 29.71
28884: Ammattikoulutuksen tärkeyttä ei enää tar- asianomaiselle momentille lisäyksenä
28885: vinne korostaa, nuorten työpaikan saantiin 37 000 000 markkaa ammattikoululais-
28886: ammattikoulutuksella on ratkaiseva merkitys. ten matka-avustusten maksamiseen.
28887: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28888:
28889: Mikko Kuoppa Sten Söderström
28890: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
28891: E.-J. Tennilä
28892: 1981 vp. 747
28893:
28894: Raha-asia-aloite n:o 701
28895:
28896:
28897:
28898:
28899: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 raken-
28900: nustyön aloittamiseksi välillä Kangasala-Alasenjärvi
28901:
28902:
28903: Eduskunnalle
28904:
28905: Tampereen kauttakulkuliikenne Lahden muutamia kilometrejä. Lahden moottoriliiken-
28906: suunnasta kulkee kokonaisuudessaan Vatialan netien yhdistäminen Jyväskylän valtatiehen
28907: -Kaukajärven-Messukylän-Tampereen kes- ohjaisi keskustan kautta kulkevan liikenteen
28908: kustan tietä pitkin. Tie on koko pituudeltaan ohikulkutielle.
28909: erittäin paljon paikallisliikenteen käytössä ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28910: osittain tieltä puuttuu kevyen liikenteen väylä.
28911: Ruuhkat ja nopeusrajoitukset hidastavat kulje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28912: tuksia samalla kun runsas paikallisliikenne ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28913: kevyt liikenne muodostavat vaaratilanteita lii- 31.24.77 3 000 000 markkaa valtatien
28914: kenteessä. n:o 12 rakennustyön aloittamiseksi vä-
28915: Tampereen uudesta ohikulkutiestä puuttuu lillä Kangasala-Alasenjärvi.
28916: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28917:
28918: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
28919: 748 1981 vp.
28920:
28921: Raha-asia-aloite n:o 702
28922:
28923:
28924:
28925:
28926: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseen
28927: .välillä Kuru-Virrat
28928:
28929:
28930: Eduskunnalle
28931:
28932: Maantien Kuru-Virrat parantaminen on no1m1sen kuitenkin erittäin hankalaksi ja tien
28933: ajankohtainen tien suuren paikallisen ja valta- heikko kunto vaarantaa liikenneturvallisuutta.
28934: kunnallisen merkityksen vuoksi, koska se avaisi Kiireellisen parannuksen tarpeessa olisi erityi-
28935: suoran ja taloudellisimman yhteyden aina Pie- sesti Kurun puoleinen osa noin 25 kilometrin
28936: tarsaaresta Tampereelle asti. Jo 20 vuotta matkalla.
28937: hanke on ollut vireillä, mutta tietä ei vieläkään Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28938: ole saatu kuntoon. Tie Kurun kunnan osalla
28939: on erittäin heikkokuntoinen ja kaipaisi kii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28940: reesti parantamista runsaiden nyppylöiden ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28941: mutkiensa vuoksi. Virroilta Tampereelle ajaa 31.24.77 4 000 000 markkaa maantien
28942: kuitenkin tätä tietä 5 linja-autovuoroa vuoro- Kuru-Virrat perusparannustöiden aloit-
28943: kaudessa. Tien heikot reunat tekevät liiken- tamiseksi.
28944: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28945:
28946: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
28947: 1981 vp. 749
28948:
28949: Raha-asia-aloite n:o 703
28950:
28951:
28952:
28953:
28954: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lielahden-
28955: Porin/Rauman radan perusparannukseen
28956:
28957:
28958: Eduskunnalle
28959:
28960: Käynnissä oleva Lielahden-Porin/Rauman merkitys, työttömyys Nokialla ja Tampereella
28961: radan perusparannustyö on suunniteltu valmis- on edelleen varsin huomattava.
28962: tuvaksi 1986. Määrärahoja tulisi tuntuvasti Radan heikko kunto vaikeuttaa tärkeää sata-
28963: lisätä, jotta pysyttäisiin suunnitellussa valmis- miin suuntautuvaa vientitavaraliikennettä ja
28964: tumisaikataulussa. Nykyisillä pienillä vuotui- vaarantaa liikenneturvallisuutta radalla. Rata-
28965: silla määrärahoilla perusparannustyö tulee kal- osalla on myös runsaasti vaarallisia tasoristeyk-
28966: liimmaksi kuin nopeammalla rahoituksella siä, joiden liikenneturvallisuutta tulisi pikai-
28967: tulisi. Lisäksi lisärahoitus on välttämätön sesti parantaa.
28968: siksi, että jo tehdyt työt saataisiin palvele- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28969: maan liikenteen tarpeita. Vuoden 1982 val-
28970: tion tulo- ja menoarvioon on varattu määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28971: rahoja 21 500 000 markkaa. Tällä määrärahalla 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
28972: ei pystytä työtä jatkamaan taloudellisimmalla 31.90.78 lisäyksenä 10 000 000 mark-
28973: tavalla eikä ylläpitämään työllisyyden hoidon kaa Lielahden-Porin/Rauman radan
28974: kannalta riittävää työntekijävahvuutta. Työ- perusparantamiseen.
28975: kohteella on paikallisesti huomattava työllisyys-
28976: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28977:
28978: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
28979: 750 1981 vp.
28980:
28981: Raha-asia-aloite n:o 704
28982:
28983:
28984:
28985:
28986: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuverkoston laa-
28987: jentamiseen
28988:
28989:
28990: Eduskunnalle
28991:
28992: Pitkien ja perusteellisten selvitysten perus- Puhtautensa takia maakaasu on ihanteellinen
28993: teella sovittiin maakaasun tuonnista Neuvosto- polttoaine asutuskeskuksissa eikä aiheuta hai-
28994: liitosta Neuvostoliiton ja Suomen hallitusten tallisia rikki- ja tuhkapäästöjä. Maakaasu on
28995: välisessä pöytäkirjassa Moskovassa 20. 4. 1971. ympäristöystävällisin kaikista fossiilisista polt-
28996: Maakaasun tuonti aloitettiin vuonna 197 4. toaineista. Maakaasua ei kannata suuressa mää-
28997: Pöytäkirjassa ja runkosopimuksissa määritel- rin varastoida, mutta tämä ei ole ongelma.
28998: tiin maakaasun tuontimäärät siten, että ne nou- Maakaasu on helposti korvattavissa varastoi-
28999: sivat 1 400 milj. kuutiometriin vuodessa vuo- tavalla öljyllä, joka voi toimia varapolttoai-
29000: teen 1979 mennessä. Erittäin edulliseksi kat- neena. Maakaasun jakelussa on ollut erittäin
29001: sottava maakaasun tuonti ei kuitenkaan ole vähän häiriöitä.
29002: noussut sovittuihin määriin ja vuonna 1979 Nykyinen maakaasuputki ulottuu Kouvolaan
29003: tuonti oli vain 1 000 milj. m3 • ja Karhulaan. Maakaasun kulutuksen huomat-
29004: Edellä mainitun sopimuksen lisäksi on mah- tava lisääminen edellyttää maakaasuputken jat-
29005: dollista neuvotella maakaasun tuonnin lisää- kamista Lahteen sekä Tampereen ja Helsingin
29006: misestä 3 000 milj. m3 vuodessa, mikä on seudulle alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
29007: nykyisen maakaasuputken siirtokapasiteetti Näillä seuduilla maakaasua voitaisiin käyttää
29008: ilman paineenkorotusta. mm. teollisuudessa, lämmityslaitoksissa ja koti-
29009: Maakaasu on erittäin ympäristöystävällinen, talouksissa. Etelä-Suomessa ei juuri ole käytet-
29010: monipuolinen ja esimerkiksi muualla Euroo- tävissä kotimaista puu- ja turvepolttoainetta.
29011: passa varsin kysytty polttoaine. Maakaasun Rannikkoalueilla on käytettävissä tuontihiiltä,
29012: osuus koko maapallon energiahuollossa on noin joka on halvempaa kuin öljy, mutta kuljetus-
29013: 20 %. Neuvostoliitosta viedään maakaasua mo- kustannukset sisämaahan ovat suuret. Näin
29014: niin Keski- ja Etelä-Euroopan maihin. Myös ollen maakaasu olisi erittäin tarpeellinen lisä-
29015: Ruotsi on aloittanut neuvottelut maakaasun polttoaine kallistuvan ja saastuttavan öljyn rin-
29016: ostamisesta Neuvostoliitosta. nalle näillä alueilla. Muiden polttoaineiden ta-
29017: Vuonna 1979 oli maakaasun osuus energia- voin maakaasun hinta on noussut, mutta se
29018: huollossamme 3,4% ja öljyn osuus 47,6 %. on edelleen edullinen sen monet tekniset edut
29019: Öljyriippuvuuden pienentäminen on katsottu huomioon ottaen.
29020: erääksi keskeiseksi tavoitteeksi energiahuollos- Maakaasun siirto putkia pitkin on energian
29021: samme. Maakaasun lisätuonti Neuvostoliitosta halvimpia siirtotapoja, jopa halvempi kuin säh-
29022: monipuolistaisi myös energiahuoltoamme, vä- kön siirto. Maakaasuputken hinta on vain
29023: hentäisi riippuvuuttamme lännen epävakaisista murto-osa kaukolämpöputkien hinnoista, joten
29024: öljymarkkinoista ja vaikuttaisi myönteisesti energian siirroissa voidaan säästää edullisesti
29025: ulkomaankauppaan ja työllisyyteen. Kansan- sijoitetulla maakaasukäyttöisellä lämmitysvoima-
29026: taloudellisilta vaikutuksiltaan energian tuonti laitoksella ja maakaasun laajalla käytöllä mui-
29027: Neuvostoliitosta on rinnastettavissa kotimai- hin tarkoituksiin. Maakaasuputken jatkaminen
29028: seen energiaan. Lahteen, Hämeenlinnaan ja edelleen Tampe-
29029: Maantieteellisen läheisyyden takia energia- reelle sekä Helsingin seudulle työllistäisi huo-
29030: yhteistyö ja maakaasun tuonti Neuvostoliitosta mattavan määrän; välitön työllistävä vaikutus
29031: on myös luonteva ratkaisu varmistaa maamme olisi noin 1 000-1 600 miestyövuotta ja välil-
29032: energiahuoltoa. lisesti kaksinkertainen.
29033: Raha-asia-aloite n:o 704 751
29034:
29035: Pitkän ajanjakson ohjelmassa ( sopimussarja Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
29036: n:o 54/1977) vuoteen 1990 mainitaan maa-
29037: kaasujohdon jatkaminen eräänä tarkoituksen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden-
29038: mukaisena ja tutkimisen arvoisena yhteistyö- 1982 tulo- ;a menoarvioon 45 000 000'
29039: kohteena. markkaa maakaasujohdon suunnitteluun-
29040: Maakaasukysymyksen tarkasteleminen koko- ia töiden aloittamiseen välillä Kouvola-
29041: naisvaltaisesti koko energiahuollon ja kansan- -Lahti-Hämeenlinna-Tampere ja:
29042: talouden kannalta osoittaa maakaasun tuonnin Lahti-pääkaupunkiseutu.
29043: lisäyksen edullisuuden.
29044: Kaasun lisäostosopimus ja putkiverkoston
29045: jatkamispäätös olisi tehtävä pikaisesti.
29046: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29047:
29048: Mikko Kuoppa Sten Söderström
29049: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
29050: E.-J. Tennilä
29051: 752 1981 vp.
29052:
29053: Raha-asia-aloite n:o 705
29054:
29055:
29056:
29057:
29058: Kuoppa ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kunnille
29059: terveyskeskusten ja sairaanhoitolaitosten perustamiskustan-
29060: nuksiin
29061:
29062:
29063: Eduskunnalle
29064:
29065: Terveydenhuollon investoinnit ( terveyskes- on terveyskeskusten ja -asemien rakentamiseen
29066: kusten ja sairaaloiden rakentaminen) ovat ke- varattu 190 milj. mk. Ensi vuonna saatai-
29067: hittyneet viime vuosina seuraavasti: siin investointisuunnitelmia hyväksyä sellainen
29068: määrä, että niiden kokonaiskustannusten val-
29069: vuosi valtionosuus
29070: roilj. mk tionosuus vastaisi 180 mmk:aa. Momentille
29071: 1975 260 33.76.31 on varattu valtionosuutta kunnille
29072: 1976 219 erikoissairaanhoitolaitosten perustamiskustan-
29073: 1977 190 nuksiin 110 mmk. Tämä ei mahdollista edes
29074: 190 sairaalalaitoksen säilyttämistä nykyisellään, sillä
29075: 1978
29076: 1979 210 tästä on aikaisemmilla päätöksillä sidottu jo
29077: 1980 205 valtaosa.
29078: 1981 185 Julkishallinnon investointien huolestuttava
29079: 1982 esitys 190 supistaminen lisää työttömyyttä. Monia kuntien
29080: esittämiä terveyskeskusten rakentamissuunnitel-
29081: "Laman" aikana ja siihen vedoten investoin- mia on vuodesta toiseen lykätty yhä pitemmälle
29082: teihin varattuja varoja on vähennetty reaalisesti tulevaisuuteen. Kuitenkin hyväksyttyjen suun-
29083: katastrofaalisena tavalla. Keskussairaaloiden nitelmien mukaiset työttömyyttä vähentävät ra-
29084: loppuun rakentaminen v. 1950 annetun lain kentamistyöt päästäisiin vaivattomasti aloitta-
29085: tarkoittamalla tavalla on vielä toteuttamatta maan. Tämän vuoksi momentilla 33.75.31 tulisi
29086: Mikkelin ja Lapin keskussairaaloiden osalta. olla vähintään 280 mmk:n määräraha valta-
29087: Sairaalaverkko rappeutuu vanhemmasta päästä kunnallisen suunnitelman mukaisten terveys-
29088: eikä saneerauksia voida toteuttaa suunnitellussa keskusten ja kunnallisten terveys- ja työterveys-
29089: vauhdissa. asemien rakentamiseen. Tämä edellyttää 90
29090: Terveysasemien rakentamisohjelmaa on koko mmk:n lisäystä momentille 33.75.31 ja vas-
29091: kansanterveyslain voimassaoleajan eli vuodesta taavaa korjausta v:n 1982 toteuttamissuunni-
29092: 1972 alkaen jatkuvasti myöhennetty. Koko telmaan.
29093: maan kattava terveysasemaverkko, joka tar- Erikoissairaanhoitolaitoksemmekaan ei ole
29094: joaisi palveluja lähellä asukkaita, on edelleen vielä sellaisessa toimintakunnossa, että luopu-
29095: kaukainen haave. minen aikaisemmasta 5-vuotissuunnitelmasta
29096: Terveyskeskusten vuodeosastojen sairaansijo- olisi millään tavoin perusteltavissa. Keskussai-
29097: jen lisäys on ollut hallinnollista, sillä vuoden raalaverkkomme ei vielä ole täysin loppuun ra-
29098: 1977 lopussa terveyskeskusten noin 11 OOO:sta kennettu ja useita sairaalahankkeita on siirretty
29099: sairaansijasta oli uudisrakentamisen kautta saa- vuosilla taloudelliseen tilanteeseen vedoten.
29100: tu vain 8 prosenttia. Noin 12 prosenttia oli Momentilla 33.76.31 olisi varattava 200
29101: saatu siirtoina kunnalliskodeista ja noin 80 mmk:n määräraha kiireisten sairaalalaajennus-
29102: prosenttia siirtoina sairaaloista. Terveysasemien ten ja -korjausten toteuttamiseen. Tämä edel-
29103: ja niiden vuodeosastojen rakentaminen on ete- lyttää 90 mmk:n lisäystä momentille 33.76.31
29104: lässä ollut hitainta. ja vastaavaa korjausta vuoden 1982 toteutta-
29105: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1982 missuunnitelmien hyväksymiskattoon.
29106: Raha-asia-aloite n:o 705 753
29107:
29108: Edellä olevan perusteella ehdotamme, terveys- ja työterveysasemien rakennus-
29109: töiden aloittamiseen sekä momentille
29110: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33.76.31 lisäyksenä 90 000 000 mark-
29111: 1982 tulo- ja menoarvioon momentille kaa viiden sairaalan peruskorjaus- ja laa-
29112: 33.75.31 lisäyksenä 90 000 000 mark- jennushankkeen toteuttamiseen.
29113: kaa terveysasemahankkeiden sekä uusien
29114: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29115:
29116: Mikko Kuoppa Sten Söderström
29117: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
29118: E.-J. Tennilä
29119:
29120:
29121:
29122:
29123: 95 088100408M
29124: 754 1981 vp.
29125:
29126: Raha-asia-aloite n:o 706
29127:
29128:
29129:
29130:
29131: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
29132: kotimaisten polttoaineiden käytön edistämisvarojen lisäämi-
29133: seen
29134:
29135:
29136: Eduskunnalle
29137:
29138: Energian tuonti maksoi Suomelle vuonna vuoden 1981 tasosta eli 77,5 milj. markkaan.
29139: 1980 noin 16 600 milj. markkaa, mikä oli noin Vaikka samaan aikaan onkin lainamuotoista tu-
29140: 30 % kokonaistuonnin arvosta. Huolimatta öl- kea lisätty yhteensä 60 miljoonaa markkaa ( mo-
29141: jyn kulutuksen laskusta kohonnee energian mentit 32.44.83 ja 32.44.84), jää kotimaisen
29142: tuontilasku edelleen johtuen tuontihintojen nou- energian investointeihin myönnetty tuki näinkin
29143: susta. laskien 137,5 miljoonaan eli 22,5 milj. mark-
29144: Kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää val- kaa alle kuluvan vuoden tason. Kotimaisen
29145: tioneuvoston vuonna 1978 tekemän periaate- energian käytön lisäämisellä on lukuisia kan-
29146: päätöksen mukaisesti korkeintaan 20 % :n in- santaloudellisia etuja. Erityisesti tällaisena ai-
29147: vestointiavustuksen kotimaisen energian edistä- kana, jolloin työttömyys on pahenemassa, on
29148: misinvestointeihin mm. kunnallisiin ja yritysten erityisen tärkeää edistää kotimaisen energian
29149: energiahankkeisiin. Vuoden 1981 varsinaisessa kulutusta. Tästä syystä tätä tukevat investointi-
29150: valtion tulo- ja menoarviossa ja lisäbudjetissa avustusmäärärahat tulisi saattaa ainakin tämän
29151: oli tähän tarkoitukseen varattu määrärahoja yh- vuoden tasolle.
29152: teensä 160 milj. markkaa momentille 32.44.40 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29153: (Kotimaisten polttoaineiden käytön edistämi- taen,
29154: nen).
29155: Määrärahalla on ollut kova kysyntä ja sen että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
29156: merkitys kotimaiseen energiaan siirryttäessä on 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29157: ollut suuri. 32.44.40 lisäyksenä 22 500 000 mark-
29158: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä kaa kotimaisten polttoaineiden käytön
29159: kyseinen määräraha on alentunut alle puoleen edistämisvarojen lisäämiseksi.
29160: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29161:
29162: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Hannele Pokka
29163: Markku Kauppinen Mikko Pesälä
29164: 1981 vp. 755
29165:
29166: Raha-asia-aloite n:o 707
29167:
29168:
29169:
29170:
29171: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräi-
29172: seen valtionosuuteen maatalousyrittäjien eläkelaista johtuviin
29173: menoihin puolisoiden työtulon tasaamiseksi
29174:
29175:
29176: Eduskunnalle
29177:
29178: Maatalousyrittäjren eläketurvan ilmeinen ja mukaisesti ei kustannuskysymyksenä ole olen-
29179: yleisesti tunnustettu epäkohta on, että eläkettä nainen. Sosiaali- ja terveysministeriön käytet-
29180: karttuu eri tavalla isännälle ja emännälle. tävissä on jo valmiina tätä muutosta tarkoit-
29181: Maatalousyrittäjien eläkelain mukaan tilalle tava esitys. Valtiolle se merkitsisi menonlisäystä
29182: vahvistetaan työtulo, joka jaetaan isännän ja vuosittain miljoona markkaa, jolla määrällä ny-
29183: emännän kesken. Luonnollista olisi, että työtulo kyistä tasaisempi työtulonjako vähentäisi va-
29184: jaettaisiin puolisoille tasan tai muutoin sillä ta- kuutusmaksutuloja. Pitkällä tähtäimellä syntyisi
29185: valla kuin heidän itse sopimansa työnjako edel- valtiolle jopa säästöä perhe"eläkejärjestelmän
29186: lyttää. Nykyinen pääsääntö työtulon jaossa kui- kautta.
29187: tenkin on, eHä vain pienimmillä tiloilla tapah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29188: tuu tasajako, isoimmilla tiloilla isännälle ker- taen,
29189: tyy työtuloa enemmän. Ainoastaan hakemuk-
29190: sesta ja esittämällä erityisperusteluja voivat puo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29191: lisot saada työtulon jaettua pääsäännöstä poik- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29192: keavasti. 33.20.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
29193: Koska työtulo on eläkkeen perusteena, mer- ylimääräiseksi valtionosuudeksi maata-
29194: kitsee nykyinen työtulonjako yleisesti isännälle louden eläkekustannuksiin maatalous-
29195: suurempaa eläkettä kuin emännälle. Tätä ei yrittäjäeläkkeen työtulonjaon muuttami-
29196: voi pitää oikeana eikä Suomen hyväksymän seksi siten, että työtulo jaetaan puoli-
29197: tasa-arvoperiaatteen mukaisena. soille tasan tai muutoin heidän yhteisen
29198: Tilan työtulon jakaminen puolisoille tasan hakemuksensa mukaisesti.
29199: taikka muutoin heidän yhteisen toivomuksensa
29200: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29201:
29202: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Hannu Tenhiälä Hannele Pokka
29203: Orvokki Kangas Markku Kauppinen Mikko Pesälä
29204: 756 1981 vp.
29205:
29206: Raha-asia-aloite n:o 708
29207:
29208:
29209:
29210:
29211: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoihin kun-
29212: nille maa-alueiden hankkimiseksi radanvarsialueilta
29213:
29214:
29215: Eduskunnalle
29216:
29217: Energian hinnan nopea nousu edellyttää nittelussa otetaan huomioon rautatieverkoston
29218: joukkoliikenteen tehokasta kehittämistä. Niin suomat mahdollisuudet sekä asutukselle että
29219: henkilö- kuin tavaraliikenteessäkin on jo nous- elinkeinoille. Nykyisten radanvarsitaajamien ke-
29220: sut esille tarve ryhtyä kehittämään nykyistä hittämiseen ja uusien syntymiseen - niiden
29221: enemmän Valtionrautateiden palvelua. Viime vaikuttaessa lisäävästi liikennetarpeeseen - val-
29222: vuosikymmeninä tapahtunut paikallisliikenteen tio voi vaikuttaa aktiivisin toimenpitein mah-
29223: matkustajamäärien voimakas supistuminen on dollistamaila esimerkiksi edullisilla lainoilla kun-
29224: vaikuttanut siihen, että rautateiden pääasialli- nille maa-alueiden hankinnan asunto- ja teolli-
29225: seksi tehtäväksi on nähty raskaan tavaraliiken- suusalueiden muodostamista varten.
29226: teen ja kaukohenkilöliikenteen hoitaminen. Rau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29227: tateiden hoitaman paikallisliikenteen tulevaisuus nioittaen,
29228: on kuitenkin energiapoliittisten tekijöiden vuok-
29229: si uusien kehittämisnäkymien edessä. Näin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29230: itse asiassa koko raideliikenne. Näin ollen on 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
29231: perusteltua yhteiskuntapoliittisesti ja kansanta- markan määrärahan kunnille edullisilla
29232: loudellisesti vaikuttaa monin keinoin tämän lii- ehdoilla myönnettäviä lainoja varten
29233: kennemuodon kehittämiseen. Erityistä huomio- maa-alueiden hankkimiseksi radanvarsi-
29234: ta on kiinnitettävä myös radanvarsialueiden alueilta niin asunto- kuin teollisuusaluei-
29235: maankäyttösuunnitelmiin niin, että kaavasuun- denkin muodostamista varten.
29236: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29237:
29238: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen
29239: Pirkko Valtonen Eino Grönholm Peter Muurman
29240: Kaarina Suonio Reino Breilin Juhani Raudasoja
29241: Aimo Ajo
29242: 1981 vp. 757
29243:
29244: Raha-asia-aloite n:o 709
29245:
29246:
29247:
29248:
29249: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kor-
29250: keakouluopiskelijoiden ruokailukustannusten alentamiseen
29251:
29252:
29253: Eduskunnalle
29254:
29255: Opintotukijärjestelmän tärkeänä tavoitteena jossa opiskelijat maksavat opiskelija-ateriastaan
29256: tulee olla koulutuksellisen tasa-arvoisuuden li- vain materiaalikustannukset. Tähän tavoittee-
29257: sääminen mahdollistamaila myös vähävaraisten seen ovat myös opiskelijajärjestöt yhtyneet.
29258: nuorten pääsyn koulutuksen piiriin. Kymme- Toteutuessaan suunnitelmassa esitetyllä ta-
29259: nessä vuodessa on opintotukijärjestelmä kehit- valla tulee opiskelijaruokailulla olemaan myös
29260: tynyt tämän tavoitteen suhteen huonoon suun- tärkeä osuus yleisessä ravitsemuskasvatuksessa
29261: taan: tuki on ollut riittämätöntä, tuen reaali- ja oikeiden ruokailutottumusten omaksumisessa.
29262: arvo on laskenut, lainapainotteinen opintotuki Säännöllisen ruokailumahdollisuuden järjestämi-
29263: on aiheuttanut opiskelijalle raskasta velkaantu- nen vaikuttaa välittömästi opiskelijoiden työ-
29264: mista. Lisäksi tuen saa..'1ti on ollut epävarmaa, tehoon, viihtyvyyteen ja terveyteen.
29265: koska opintolainat ovat olleet pankkien pää- Edellä esitettyjen tavoitteiden toteutuminen
29266: räntävallasta riippuvaisia. edellyttää, että korkeakouluopiskelijoiden tuo-
29267: Opintotuen kehittämisessä tulee keskeisenä kailuun suunnattavaa subventiota lisätään ny-
29268: keinona nähdä opintorahan lisääminen koko- kyisestä 2,25 mk/ateria 3,00 mk:aan/ateria
29269: naisopintotuesta ja erilaisten opintososiaalisten vuoden 1982 alusta valtion ensi vuoden tulo-
29270: palvelujen eli ns. välillisen tuen kasvattaminen. ja menoarviossa. Hallituksen ensi vuoden tulo-
29271: Eräänä opintososiaalisena palveluna käynnistet- ja menoarvioesityksessään esittämä 0,25 mk:n
29272: tiin syksyllä 1979 korkeakouluopiskelijoiden korotus/ ateria riittää hädin tuskin peittämään
29273: ruokailun tukeminen 1 mk/ ateria. Tämä tuki- inflaation vaikutuksen, mikä vaarantaa ruokailu-
29274: muoto kohdistuu kaikkiin korkeakouluopiskeli- tuelle asetettujen tavoitteiden toteuttamista.
29275: joihin ja saadut kokemukset osoittavatkin, että Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29276: uusi tukimuoto on lisännyt ruokailijoita opiske-
29277: lijaruokaloissa. Ruokailutuella on ollut myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29278: suuri kansanterveydellinen merkitys, koska 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29279: tuen saannin ehtona tulee korkeakouluopiskeli- 29.37.52 (Valtionavustus korkeakoulu-
29280: joiden ruoka-annosten olla terveeliisiä ja ravit- opiskelijoiden ruokailukustannusten alen-
29281: sevia. tamiseen) lisäyksenä 1 550 000 mark-
29282: Opetusministeriön korkeakouluopiskelijoiden kaa, jotta korkeakouluopiskelijoiden ruo-
29283: ruokailutyöryhmä on todennut mietinnössään, kailukustannuksia voitaisiin alentaa kol-
29284: että tavoitteena ruokailutuen kehittämisessä on mella markalla ateriaa kohden vuoden
29285: vuoteen 1986 mennessä aikaansaada tilanne, 1982 alusta.
29286: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29287:
29288: Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Starast Peter Muurman
29289: Arvo Salo Jouko Skinnari Tapio Holvitie
29290: Markus Aaltonen Pirjo Ala-Kapee Juhani Raudasoja
29291: Pertti Hietala Reino Breilin Tarja Halonen
29292: Pirkko Valtonen Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo
29293: 758 1981 vp.
29294:
29295: Raha-asia-aloite n:o 710
29296:
29297:
29298:
29299:
29300: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
29301: osuuteen peruskoulujen perustamiskustannuksiin
29302:
29303:
29304: Eduskunnalle
29305:
29306: Valtion tulo- ja menoarvioissa peruskoulujen ole voitu rakentaa ja saneerata koulutiloja
29307: rakentamiseen varatut määrärahat kasvoivat peruskoulun tarvetta vastaavasti. Peruskoulu-
29308: varsin voimakkaasti 1970-luvun alkupuolella tiloissa on siis poikkeuksellisen suuri vaje. Sitä
29309: vuoteen 197 6 saakka. Määrärahat kasvoivat ilmentää osuvasti tilanne Hämeen läänissä.
29310: sekä nimellis- että reaaliarvoltaan. Vuoden Viimeksi tehdyn koulurakentamistarvetta kos-
29311: 1980 rahan arvon mukaan määräraha oli vuon- kevan selvityksen mukaan Hämeen läänin kun-
29312: na 1975 hieman yli 127 miljoonaa markkaa nissa on vireillä vuosina 1982-1986 yli
29313: ja vuonna 1976 jopa yli 154 miljoonaa mark- 130 000 markkaa maksavia hankkeita kaikkiaan
29314: kaa. 1970-luvun alussahan Pohjois-Suomi siir- 171, JOlsta opetusmm1ster10n luvanvaraisia
29315: tyi peruskoulujärjestelmään, jolloin luonnolli- hankkeita on 82 ja lain 1112/78 24 §:n mu-
29316: sesti koulurakennusmäärärahat ohjautuivat sin- kaisia 14. Tänä vuonna myönnettiin Hämeen
29317: ne. Vuoden 1976 jälkeen, jolloin peruskoulu- lääniin yhteensä ainoastaan kolme rakennuslu-
29318: järjestelmään siirtyminen on tapahtunut eteläi- paa, joista yksi oli edellä mainitun lain 24 § :n
29319: sessä Suomessa, rakentamismäärärahat ovat pie- mukainen. Nämä luvut jo osaltaan osoittavat
29320: nentyneet reaaliarvoltaan huomattavasti. Tämän tarvetta ja määrärahojen niukkuutta.
29321: vuoksi koko Etelä-Suomeen syntyivät nykyisin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29322: niin hyvin tiedossa olevat peruskoulujen raken-
29323: tamisongelmat. Peruskoulurakentamiseen varat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29324: tujen valtion määrärahojen epätasainen jakau- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29325: tuminen eri vuosille on lisännyt eriarvoisuutta 29.46.34 (Valtionosuus peruskoulujen
29326: pohjoisen ja eteläisen Suomen välillä perus- perustamiskustannuksiin) lisäyksenä
29327: koulu-uudistuksen toteutuksessa. Pienentynei- 50 000 000 markkaa.
29328: den määrärahojen vuoksi Etelä-Suomessa ei
29329: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29330:
29331: Pentti Lahti-Nuuttila Kaarina Suonio Saara Mikkola
29332: Olli Helminen Reino Breilin Paula Eenilä
29333: Markus Aaltonen Pirkko Valtonen Tellervo Koivisto
29334: Matti Luttinen Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee
29335: Aimo Ajo Antero Juntumaa
29336: 1981 vp. 759
29337:
29338: Raha-asia-aloite n:o 711
29339:
29340:
29341:
29342:
29343: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
29344: tien kulttuuritoiminnan tukemiseen
29345:
29346:
29347: Eduskunnalle
29348:
29349: Eduskunta hyväksyi vuoden 1980 valtiopäi- esityksessä hallitus kuitenkin esittää tuoretta
29350: villä yksimielisesti lain kuntien kulttuuritoimin- lakia muutettavaksi niin, että vain 60 virkaa
29351: nasta. Vuosikymmenen verran mietityn ja val- pääsisi valtionosuuksien piiriin. Tarkoitukseen
29352: mistellun, elämän laadullisuuteen lisämahdolli- on osoitettu puolitoista miljoonaa markkaa.
29353: suuksia luovan kulttuuritoimintalain toteutta- Kun kunnissa jo tänä vuonna on perustettu
29354: minen käynnistyi kuitenkin pienin aineeliisin ja täytetty noin 100 valtionosuuteen oikeut-
29355: voimavaroin. Lisäksi laki säädettiin tulemaan tavaa virkaa, muodostuu siitä päätöksestä, jolla
29356: voimaan asteittain ja osin valtion tulo- ja me- vain 60 virkaa hyväksytään valtionosuuden
29357: noarvioiden sallimissa rajoissa. Kunnissa on piiriin, kaikissa tapauksissa hankala ja epäoi-
29358: innostuneesti ryhdytty lisäämään kulttuuri- ja keudenmukainen.
29359: taidepalveluja. Aktiivisesti kunnissa on järjes- Kaikkein viisainta olisi, ellei lakia voida
29360: tetty alan hallintoa kulttuurilautakunnin, kult- valtiontaloudellisista syistä muuttamattomana
29361: turitoimistoin ja kulttuuriviroin. Taiteen har- säilyttää, että vähintään kaikkiin nykyisiin vir-
29362: joittamista ja harrastamista, taidepalvelusten koihin tulisi valtionosuus vuoden 1982 alusta
29363: tarjontaa ja käyttöä sekä paikallisen kulttuuri- ja ensi vuonna perustettavien virkojen määrä
29364: perinteen vaalimista ja edistämistä on ryhdytty rajoitettaisiin esimerkiksi tuohon kuuteenkym-
29365: monipuolisesti ja vireästi kehittämään. Tämä meneen.
29366: on luonnollista, sillä eduskunnan säätämä laki On arvioitu, että näitä uuden lain mukaisia
29367: lupasi myös valtionosuuksien kasvua lain toi- kulttuuritoiminnan käynnistäjiä ja käynnissä
29368: sena voimassaolovuonna eli vuonna 1982. pitäjiä tarvitaan maamme kunnissa yhteensä
29369: Jo lakiesityksensä perusteluissa hallitus enna- jonkin verran yli 300, mikä merkitsisi valtion-
29370: koi valtionosuuden kasvua paikallisen kulttuu- osuuksina noin kymmenen miljoonaa markkaa
29371: ritoiminnan järjestämisestä ja tukemisesta aiheu- vuodessa. Samansuuruisen summan kunnat
29372: tuviin kustannuksiin. Asukasta kohti lasket- käyttäisivät kulttuuritoimen viranhaltijoiden
29373: tava markkamäärä, joka enintään voitaisiin palkkaukseen.
29374: ottaa huomioon valtionosuuteen oikeuttavana,
29375: kaavailtiin viideksi markaksi, kun se tänä Kansalaisten omaehtoista kulttuuri- ja taide-
29376: vuonna on kolme markkaa. Kolmeksi markaksi harrastustoimintaa ei pitäisi käperryttää luopu-
29377: hallitus kaavailee sitä myös vuodeksi 1982, malla eduskunnan jo kerran tekemistä päätök-
29378: koska tulo- ja menoarvioon on tarkoitusta var- sistä luoda valtion ja kuntien yhteistoimin
29379: ten varattu sama määräraha kuin tänä vuonna. yleiset edellytykset kulttuuritoiminnalle kun-
29380: Eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesitystä nissa.
29381: käsitellessään sen, että ensi vuoden alusta val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29382: tionosuus tulee laissa määrätyin edellytyksin
29383: jo perostettuihin ja perustettaviin kulttuuritoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
29384: men virkoihin. Jo hallituksen esityksen perus- den 1982 tulo- ja menoarvioon mo-
29385: teluissakin arvioitiin valtionosuuteen oikeutta- mentille 29.90.30 (Kuntien kulttuuri-
29386: via virkoja perustetun kuntiin yhteensä 140 toiminnan tukeminen) lisäyksenä yh-
29387: vuoden 1982 loppuun mennessä ja ennakoitiin teensä 9 000 000 markkaa} josta val-
29388: näiden valtionosuuksien määräksi vähintään tionosuutena palkkauskustannuksiin lisä-
29389: viittä miljoonaa markkaa. Tulo- ja menoarvio- tään 3 500 000 markkaa ja valtionosuu-
29390: 760 Raha-asia-aloite n:o 711
29391:
29392:
29393: tena paikallisen kulttuuritoiminnan iär- kustannuksiin lisätään 5 500 000 mark-
29394: iestämisestä ;a tukemisesta aiheutuviin kaa.
29395: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29396:
29397: Pentti Lahti-Nuuttila Tapio Holvitie Gunnar Häggblom
29398: Olli Helminen Pentti Poutaneo Hannele Pokka
29399: Markus Aaltonen J. Vähäkangas Marjatta Stenius-Kaukonen
29400: Arvo Salo Anssi Joutsenlahti Lasse Lehtinen
29401: Matti Luttinen Unto Ruotsalainen Hannu Tenhiälä
29402: Aimo Ajo Lea Savolainen Ilkka Kanerva
29403: Kaarina Suonio Niilo Hämäläinen Mikko Kuoppa
29404: Elisabeth Rehn Mauri Vänskä Jaakko 1tälä
29405: Reino Breilin Väinö Rautiainen Mikko Pesälä
29406: Terhi Nieminen-Mäkynen P. Liedes Esko Pekonen
29407: Pirkko Valtonen Eino Grönholm Veikko Pihlajamäki
29408: Juhani Raudasoja Aulis Juvela Heimo Linna
29409: Tarja Halonen Boris Renlund Paavo Vesterinen
29410: Helena Pesola Inger Hirvelä Erkki Korhonen
29411: Paula Eenilä 1.-C. Björklund Kaisa Raatikainen
29412: Niilo Koskenniemi Matti Puhakka Matti Pelttari
29413: Kaj Bärlund Jouko Skinnari Matti Hakala
29414: Pauli Uitto Irma Rosnell Sampsa Aaltio
29415: Helge Siren Jermu Laine Antero Juntumaa
29416: Tellervo Koivisto Jorma Fred Bror LiUqvist
29417: Mikko Ekorre Eino Loikkanen Kalevi Mattila
29418: Heli Astala Jouko Tuovinen Olavi Martikainen
29419: Anna-Liisa Jokinen Saara-Maria Paakkinen Helvi Niskanen
29420: Seppo Toiviainen Mikko Rönnholm V. J. Rytkönen
29421: Juhani Surakka Anna-Liisa Piipari Jorma Rantala
29422: Ole Norrback Pekka Starast Seppo Tikka
29423: Olavi Ronkainen Hannu Tapiola Impi Muroma
29424: Jouni J. Särkijärvi Pirjo Ala-Kapee Mauno Manninen
29425: Martti Ursin Helvi Hyrynkangas Sauli Hautala
29426: Anna-Kaarina Louvo Toivo Mäkynen Tauno Valo
29427: Risto Tuominen Saara Mikkola Orvokki Kangas
29428: Anneli Kivitie Erkki Liikanen
29429: 1981 vp. 76l
29430:
29431: Raha-asia-aloite n:o 712
29432:
29433:
29434:
29435:
29436: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sävel-
29437: taiteen harrastustoimintaan
29438:
29439:
29440: Eduskunnalle
29441:
29442: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1982 men Laulajain ja Soittajain Liitto järjestää val-
29443: on varattu säveltaiteen harrastustoimintaan takunnalliset laulu- ja soittojuhlat Lappeenran-
29444: 1 030 000 markkaa. Määrärahan kasvu edelli- nassa, Finlands svenska sång- och musikför-
29445: seen vuoteen verrattuna on runsaat 10 %. bund valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat Por-
29446: Kuluvana vuonna jaetaan säveltaiteen harras- voossa sekä Suomen Työväen Musiikkiliitto
29447: tustoimintaan valtionavustusta 920 000 mark- STM pohjoismaiset työväen laulu- ja soitto-
29448: kaa. Tämän vuoden määräraha kasvoi edelli- juhlat Porissa, ja
29449: sestä vuodesta vain runsaat 6 %. - että kuluvana vuonna pitäisi voida tehok-
29450: Säveltaiteen harrastustoimintaan varattu mää- kaasti valmistautua säveltaiteen juhlavuoden
29451: räraha on valtion tulo- ja menoarviossa siis tapahtumiin,
29452: kasvanut kahden vuoden aikana yhteensä vain on mielestämme perusteltua todeta,
29453: runsaat 17 %, kun vuoden 1982 taidebudjetti - että säveltaiteen harrastustoiminnan val-
29454: on yhden vuoden aikana kasvanut lähes saman tionavustuksen kehitys on jäänyt huomattavasti
29455: verran, 16 %. Tämä merkitsee säveltaiteen jälkeen muun harrastustoiminnan, esimerkiksi
29456: harrastustoiminnan osalta selvää valtionavus- näyttämötaiteen harrastustoiminnan valtion-
29457: tuksen vähenemistä. avustuksen kehitykseen verrattuna, ja
29458: Valtion tulo- ja menoarviossa esitetty avus- - että tämä on tapahtunut ajankohtana,
29459: tuksen lisäys pystyy tuskin kattamaan normaa- jolloin olisi ollut erityisen perusteltua lisätä
29460: lista toiminnasta aiheutuvien lakisääteis1ten ja säveltaiteen harrastustoiminnan valtionavustuk-
29461: sopimuksiin perustuvien palkka- ym. kulujen sen määrää keskimääräistä enemmän.
29462: kasvun. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29463: Kun otetaan huomioon, nioittaen,
29464: - että säveltaiteen harrastustoiminnan mää-
29465: rä ja toimintamuodot ovat lisääntyneet viimeksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29466: kuluneina vuosina huomattavasti, 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29467: - että vuosi 1982 on Suomen säveltaiteen 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
29468: juhlavuosi, jonka ohjelmassa SULASOL, Suo- säveltaiteen harrastustoimintaan.
29469: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
29470:
29471: Pentti Lahti-Nuuttila Gunnar Häggblom Bror Lillqvist
29472: Boris Renlund Niilo Koskenniemi Olavi Martikainen
29473: Pirjo Ala-Kapee Hannele Pokka Anna-Liisa Jokinen
29474: Marjatta Väänänen Mikko Pesälä Jorma Rantala
29475: Helvi Hyrynkangas Arvo Salo Seppo Tikka
29476: J. Juhani Kortesalmi Jaakko 1tälä Mauno Manninen
29477: Sauli Hautala Anssi Joutsenlahti
29478:
29479:
29480:
29481:
29482: 96 088100408M
29483: 762 1981 vp.
29484:
29485: Raha-asia-aloite n:o 713
29486:
29487:
29488:
29489:
29490: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjolan Työväen
29491: Sävel -nimisen musiikkijuhlan tukemiseen
29492:
29493:
29494: Eduskunnalle
29495:
29496: Säveltaiteen harrastustoimintaan kohdistuva laulajaa ja soittajaa esiintymään. Lasten ja nuor-
29497: valtionavustus on viime vuosina jäänyt huo- ten osuus osallistujien joukossa tulee olemaan
29498: mattavasti jälkeen verrattuna määrärahojen kas- merkittävän suuri.
29499: vuun koko taidebudjetissa. Tämä on osaltaan Pohjoismaisen musiikki juhlan järjestäminen
29500: vaikeuttanut säveltaiteen harrastajajärjestöjen asettaa Suomen Työväen Musiikkiliitto STM
29501: palvelujen kehittämistä alati lisääntyvissä mu- r.y:lle huomattavan määrän taloudellisia velvoit-
29502: siikkiharrastuksissa. Erityisen ongelmalliseksi teita, joista selviytymiseen valtiovallan olisi koh-
29503: on muodostunut suurten musiikkijuhlien toteut- tuullista osallistua ottaen huomioon tällaisen
29504: taminen niin, että jokaisella laulajalla ja soit- suuren musiikkijuhlan merkityksen myös poh-
29505: tajalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus ilman joismaisen yhteistyön toteutuksena säveltaide-
29506: suuria henkilökohtaisia taloudellisia panoksia harrastajien piirissä.
29507: osallistua näille juhlille oppiakseen, esiintyäk- Suurelle yleisölle 'Pohjolan Työväen Sävel'
29508: seen ja kokeakseen vuorovaikutuksen merkityk- -musiikkijuhla tarjoaa lukuisia elävän musiikin
29509: sen harrastukselleen. Vuoden 1982 ollessa Suo- monipuolisia konsertteja, joista osa pyritään
29510: men säveltaiteen juhlavuosi tulisi musiikinhar- järjestämään ilman pääsymaksujen perintää ja
29511: rastajien osallisturuismahdollisuuksiin kehittää osassa konsertteja on ainoastaan muodolliseksi
29512: harrastustaan kiinnittää erityistä huomiota. luonnehdittava pääsymaksu. Näin tahdotaan
29513: Suomen säveltaiteen juhlavuoden eräs laaja huolehtia siitä, että kahdeksannesta pohjoismai-
29514: tapahtuma on Porissa 1.-4. 7. 1982 järjestet- sesta työväenmusiikkijuhlasta voi muodoSitua
29515: tävä musiikkijuhla 'Pohjolan Työväen Sävel'. suuri kansan musiikkijuhla.
29516: Tämä laulu- ja soittojuhla on pohjoismaisen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29517: musiikkia harrastavan työväen kahdeksas ko-
29518: koontuminen monin konsertein ja tapahtumin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29519: Edellisen kerran juhlat olivat Oslossa kesällä 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
29520: 1977. Suomessa juhlat on pidetty tätä ennen markkaa Porissa 1.-4. 7. 1982 järjes-
29521: yhden kerran, Tampereella kesällä 1962. Po- tettävän pohjoismaisen musiikkijuhlan
29522: riin kokoontuu arviolta 7 000 pohjoismaista 'Pohjolan Työväen Sävel' tukemiseen.
29523: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29524:
29525: Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman Reino Breilin
29526: Arvo Salo Aimo Ajo Saara-Maria Paakkinen
29527: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Juhani Raudasoja
29528: Heli Astala Pertti Hietala Mikko Kuoppa
29529: Tarja Halonen
29530: 1981 vp. 763
29531:
29532: Raha-asia-aloite n:o 714
29533:
29534:
29535:
29536:
29537: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten
29538: sivistys- ja taideharrastusjärjestöjen kulttuuri- ja taideohjaa-
29539: jien palkkaukseen
29540:
29541:
29542: Eduskunnalle
29543:
29544: Maassamme on muodostunut todella merkit- tuuri- ja taideohjaajien palkkaamiseen. Ohjaaja-
29545: täväksi kansalaistoiminnaksi erilainen omaehtoi- verkoston luomista kaivattaisiin varsinkin
29546: nen taiteiden harrastaminen. Laki kuntien kult- maamme kahden suosituimman taideharrastus-
29547: tuuritoiminnasta luo paikallisella tasolla ylei- muodon - säveltaideharrastuksen ja harrastaja-
29548: siä edellytyksiä luovalle ja vireälle kulttuuri- teatteritoiminnan - parissa.
29549: ja taidetoiminnalle. Uuden lain tarkoituksena Kulttuuritoimintatyöryhmä esitti, että kun-
29550: on myös vaikuttaa siihen, että yhteiskunnan tien kulttuuritoimintalain toteuttamisen yhtey-
29551: toimenpitein voitaisiin lisätä kansalaisten mah- dessä varattaisiin valtakunnallisille sivistys- ja
29552: dollisuuksia saada pätevää eri kulttuuritoimin- taideharrastusjärjestöille määrärahoja taideohjaa-
29553: tojen ohjausta. Ohjaajien puute on jo aiemmin jien palkkaamiseksi ja kouluttamiseksi. Ohjaus-
29554: suuresti vaikeuttanut taideharrastustoimintaa työn tarpeellisuus ja ohjaajien puute on laa-
29555: eikä kulttuuritoimintalain avullakaan kovin no- jalti tiedostettu taideharrastuksia suunnittele-
29556: peasti eikä aina luontevastikaan saada järjestet- vien ja edistävien organisaatioiden parissa niin
29557: tyä ohjaajapalveluksia. valtion hallinnossa kuin järjestöissäkin.
29558: Niukoin voimavaroin ohjaajapalvelusten jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29559: jestämisestä ovat maassamme huolehtineet mm. nioittaen,
29560: valtakunnalliset sivistys- ja taideharrastusjärjes-
29561: töt. Nämä järjestöt kykenisivät huomattavasti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29562: kin lisäämään maamme kulttuuripalveluksia 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29563: mm. harrastajien ohjaustoiminnassa välttäen sa- markkaa valtakunnallisten sivistys- ja
29564: malla kuitenkin erillisten hallintokulujen kas- taideharrastusjärjestöjen kulttuuri- ja
29565: vua, mikäli ne saisivat valtiolta varoja kult- taideohjaajien palkkaukseen.
29566: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29567:
29568: Pentti Lahti-Nuuttila Heli Astala Eino Grönholm
29569: Arvo Salo Pertti Hietala Reino Breilin
29570: Pirkko Valtonen Juhani Raudasoja Saara-Maria Paakkinen
29571: Kaarina Suonio Aimo Ajo Peter Muurman
29572: Tarja Halonen
29573: 764 1981 vp.
29574:
29575: Raha-asia-aloite n:o 715
29576:
29577:
29578:
29579:
29580: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Monoskylän työ-
29581: väentalon sijoittamiseksi Virtain Perinnekylään
29582:
29583:
29584: Eduskunnalle
29585:
29586: Virtain kaupunki on suunnitellut ja ryhtynyt rakunnan kurssikeskuksena. Vanhasta Marttisen
29587: toteuttamaan Herraskylän Marttisensaareen to- pappilasta erotettuun maanhankintatilaan kuu-
29588: della mielenkiintoista ja omaperäistä perinne- luu mm. riihi ja omakotitalo ulkorakennuksi-
29589: pohjaista matkailukeskusta. Sen keskeisenä ve- neen. Tämä tila on toistaiseksi luovutettu 4 H-
29590: tovoimatekijänä tulee olemaan perinnekylä ja yhdistyksen käyttöön. Paikalla varastoituna on
29591: sen museaalinen osa. Kylän toiminnallinen osa kauppamakasiini, ja viljamakasiini alueelle siir-
29592: tulee käsittämään vanhoja käsityöperinteitä so- retään keskustasta.
29593: veltavat verstaat. Yhdeksi tärkeäksi kokonaisuu- Vanhan työväentalon siirtämistä perinneky-
29594: den osatekijäksi on nähty myös vanhan työ- läiin on selvitelty huolella Virtain kaupungin
29595: väentalon sijoittaminen perinnekylään toimin- ja virtolaiste.n työväenjärjestöjen toimesta. Mo-
29596: nallisia tiloja tarjoavaksi taloksi, johon aiotaan noskylän työväenyhdistys r.y. on ilmoittanut
29597: tallentaa työväenkulttuuria ja luoda sen tutki- luovuttavansa Monoskylän työväentalon Vir-
29598: mismahdollisuuksia. tain kaupungille korvauksetta siirrettäväksi ja
29599: Opetusministeriö on tehnyt 17. 12. 1980 pe- pystytettäväksi Herrasen perinnekylään. Työ-
29600: riaatepäätöksen nuorison kurssi- ja leirikeskuk- väentalo on Virtain ensimmäinen järjestötalo.
29601: sen suunnittelusta Virtain Herrasen alueelle. Se on rakenneutu vuonna 1907 ja on rakennus-
29602: Sen tiloja voitaisiin käyttää muuhunkin majoi- perinteen kannalta erittäin edustava. Hyvin
29603: tustoimintaan. Perinnekylän alueet ovat valta- säilyneen rakennuksen kunnostaminen perinne-
29604: tie 23:n pohjoispuolella ja majoituskeskus sen kylään on tarkoituksenmukaista, koska se läm-
29605: eteläpuolella. pöteknisiä rakenteita lukuunottamatta säilyt-
29606: Museaalisen osan keskuksena on v. 1843 ra- tää entisen ulkonäkönsä ja muodostaa kylään
29607: kennettu virtolainen maatalo Rajalahti, joka tärkeän toimintapisteen. Talo on hirsirakentei-
29608: siirrettiin kyläalueelle v. 1979. Päärakennuksen nen käsittäen salin näyttämöineen ja ravintola-
29609: lisäksi pihapiiriin on pystytetty neljä aittaa, osan. Ulkomitat ovat 9 m X 18 m. Työväen-
29610: jotka ovat vuosilta 1749-1825 sekä savu- talon purkamisen, siirron, kokoamisen ja ko-
29611: sauna. I maailmansodan aikaisesta kenttälinnoi- hentamisen toiminnallisiksi tiloiksi kustannus-
29612: tusalueesta on entisöity yksi tukikohta Herras- arvio kohoaa yli 200 000 markan.
29613: kosken rannalle. Vuosina 1903-07 rakennettu Virtain kaupunki on työväenjärjestöjen pe-
29614: Herraskosken kanava edustaa omaleimaista rustelluin puoltavin lausunnoin hakenut ke-
29615: 1900-luvun alun kansallisromanttista käsitystä väällä 1981 valtionavustusta opetusministeriöl-
29616: arkkitehtuurista ja maisemasta ja se on perinne- tä työväentaloille varatuista korjausmäärärahois-
29617: kylän maisemallinen dominantti. TVH on va- ta, mutta on saanut 12. 6. 1981 kielteisen pää-
29618: linnut sen yhdeksi viidestä keskuskanavamu- töksen. Hankkeen poikkeuksellisen luonteen
29619: seosta ja rakentaa sen varrelle museorakennuk- vuoksi avustusta ei ilmeisesti ole voitu myön-
29620: sen. Tähän suunnitelmaan liittyen kaupungin tää, vaikka hanketta varmasti pidetäänkin tar-
29621: perinnekylätyöryhmä rakennutti syksyllä 1980 peellisena ja tärkeänä.
29622: kanavan pohjoispäähän venetalaan, johon on si- Vanhan työväentalon siirtämistä Virtain pe-
29623: joitettu Koronkylän vanha kirkkovene. Kanavan rinnekylään voidaan pitää myös valtakunnalli-
29624: kunnostustöiden yhteydessä 1978-79 säilytet- sesti tukemista ansaitsevana toimenpiteenä,
29625: tiin vanha sulun kääntösilta. koska näin säilytetään ja hyödynnetään työväen-
29626: Toiminnalliseen osaan kuuluu vuonna 1892 kulttuuria sekä edistetään kiinnostavalla tavalla
29627: rakennettu Marttisen pappila, joka toimii seu- matkailua. Virtain kaupunki on omalta osaltaan
29628: Raha-asia-aloite n:o 715 765
29629:
29630: valmis edistämään hankkeen toteutumista kuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29631: paikalliset työväenjärjestötkin, mutta niiden ai- 1982 tulo- ja menoarvioon 150 000
29632: neelliset voimavarat eivät riitä arvokkaan työ- markan määrärahan vuonna 1907 raken-
29633: väentalon sijoittamiseksi perinnekylään. Val- netun Monoskylän arvokkaan työväen-
29634: tion tulisikin osallistua kustannuksiin. talon sijoittamiseksi toiminnallisena Vir-
29635: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tain Perinnekylään.
29636: nioittaen,
29637: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29638:
29639: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Reino Breilin
29640: Jermu Laine Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
29641: Kaarina Suonio Arvo Salo Juhani Raudasoja
29642: Pertti Hietala Pirkko Valtonen Mikko Ekorre
29643: Saara-Maria Paakkinen Eino Grönholm Tarja Halonen
29644: 766 1981 vp.
29645:
29646: Raha-asia-aloite n:o 716
29647:
29648:
29649:
29650:
29651: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden melu-
29652: esteiden rakentamiseen
29653:
29654:
29655: Eduskunnalle
29656:
29657: Nopeakulkuisten ja vilkasliikenteisten liiken- kään ole tehnyt mahdolliseksi se, että toimen-
29658: neväylien rakentaminen sivuamaan osin myös piteiden suorittamiseen ei ole osoitettu määrä-
29659: hyvin läheltä olemassaolevaa asutusta on aiheut- rahoja. Koska kysymyksessä varmasti on valta-
29660: tanut asukkaille jopa kohtuuttomia meluhait- kunnallinen ongelma, olisi meluesteiden raken-
29661: toja. Niiden estämiseksi olisi ryhdyttävä ny- tamiseen osoitettava määrärahoja valtion tulo-
29662: kyistä tehokkaampiiin toimenpiteisiin. Viime ja menoarvioissa. Meluesteiden rakentamistoi-
29663: vuosina on pyritty kehittämään erilaisia raken- menpiteet voitaisiin sisällyttää kohtaan "Yleis-
29664: teita meluhaittojen vähentämiseksi. Kuiten- ten teiden kunnossapito", jolta momentilta ra-
29665: kaan näiden meluesteiden rakentamista ei ole hoitetaan myös siihen verrattavia hankkeita.
29666: syystä tai toisesta ryhdytty riittävästi toteutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29667: maan. nioittaen,
29668: Jo vuosia ovat esimerkiksi Kangasalla Lah-
29669: dentien varrella olevat asukkaat esittäneet kär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29670: siessään jatkuvasti kohtuuttomasti liikenteen 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29671: meluhaitoista, että meluesteiden rakentamiseen 31.24.14 (Yleisten teiden kunnossapito)
29672: ryhdyttäisiin. Asukkaiden tahdon mukaisesti lisäyksenä 300 000 markkaa meluestei-
29673: kunta on ollut yhteydessä TVL:n Hämeen pii- den rakentamiseen.
29674: riin. Meluesteiden rakentamista ei ilmeisesti-
29675: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29676:
29677: Pentti Lahti-Nuuttila Heli Astala Reino Breilin
29678: Pirkko Valtonen Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen
29679: Kaarina Suonio Eino Grönholm Peter Muurman
29680: Juhani Raudasoja
29681: 1981 vp. 767
29682:
29683: Raha-asia-aloite n:o 717
29684:
29685:
29686:
29687:
29688: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12
29689: rakentamiseen välillä Suorama-Alasjärvi
29690:
29691:
29692: Eduskunnalle
29693:
29694: Kangasalta Tampereelle suuntautuva itäinen kaavoituksen sitä vaikeuttamatta. Tie soveltuu
29695: sisääntuloväylä on jo parinkymmenen vuoden hyväksyttyyn tieverkkoon. Väylän toteuttami-
29696: ajan ollut yksi kaupunkiseudun tärkeimmistä nen aikaansaa huomattavan kevennyksen van-
29697: väylistä. Tällä hetkellä se muodostuu yhä vai- halla Kangasalantiellä, joka voi jäädä palvele-
29698: keammaksi ja vaikeammaksi liikenteelliseksi maan sen vaikutuspiirissä olevaa maankäyttöä,
29699: pullonkaulaksi huolimatta tarpeellisena toteu- minkä synnyttämä liikenne jo itsessään on huo-
29700: tetusta kevyen liikenteen väylästöstä. mattava.
29701: Merkittävimmin tätä liikenneyhteyttä paran- Koska kunnat ovat tieyhteyden Suorama-
29702: taisi tiehankkeen Suorama-Alasjärvi (Teiskon- Alasjärvi rakentamisesta yksimielisiä eikä hank-
29703: tie) toteuttaminen. Tämän uuden tieosuuden keessa ole teknisiä vaikeuksia, tulisi se ensi ti-
29704: pituus on noin kuusi ( 6) kilometriä ja rakenta· lassa pyrkiä toteuttamaan.
29705: misen kustannusarvio on tämänhetkisen hinta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29706: tason mukaan noin 25 miljoonaa markkaa. taen,
29707: Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29708: tavoin tie- ja vesirakennushallitus pitää tämän 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
29709: valtatieosuuden rakentamista kiireellisenä. markan määrärahan käytettäväksi valt;x-
29710: Väylä voidaan johtaa suhteellisen vapaassa tien n:o 12 rakentamiseen välillä Suo-
29711: maastossa olemassa olevan rakennuskannan tai rama-Alasjärvi.
29712: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29713:
29714: Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen Erkki Pystynen
29715: Pertti Hietala Sampsa Aaltio Ulla-Leena Alppi
29716: Mikko Kuoppa
29717: 768 1981 vp.
29718:
29719: Raha-asia-aloite n:o 718
29720:
29721:
29722: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asumis-
29723: tukena asumistuen korottamiseen ja tuen saajien piirin laa-
29724: jentamiseen
29725:
29726: Eduskunnalle
29727:
29728: Uutta asumistukilakia säädettäessä ja lakia kelijat, jotka muutoin täyttävät asumistuen saa-
29729: myöhemmin muutettaessa siihen jäi lukuisia misen edellytykset, saattaa asumistukijärjestel-
29730: heikkouksia ja epäkohtia, jotka tulisi kiireelli- män piiriin. Säännöksiä, jotka rajoittavat lap-
29731: sesti korjata. Lain 15 § :n mukaan asumistuen settomien avioparien oikeutta asumistukeen,
29732: määrä tarkistetaan vain kerran vuodessa. Käy- olisi lievennettävä. Asumistuen määrää :tulisi
29733: tännössä tämä merkitsee sitä, että vuokran erityisesti suurperheisten ja vähävaraisimpien
29734: korottamisesta saattaa kulua jopa vuoden päi- väestöryhmien osalta korottaa.
29735: vat ennen kuin ryhdytään toimenpiteisiin asu- Jotta asumistuen reaaliarvo voitaisiin säilyt-
29736: mistuen tarkistamiseksi. Kun tarkistuspäätösten tää, ottaa huomioon 1tuensaajien lukumäärän
29737: teko vie oman aikansa, saattaa korotetun asu- kasvu, parantaa asumistuen saannin perusteita
29738: mistuen saanti viivästyä pahimmissa tapauk- erityisesti yksinäisruokakuntien osalta ja toteut-
29739: sissa lähes puolitoista vuotta. Tällä välin on taa asumismenojen kohtuullisuudelle asetetut
29740: tapahtunut jo uusi vuokrankorotus, ja jälleen tavoitteet ( pienituloisilla enintään 10 % ja
29741: vuokralainen joutuu odottamaan kohtuuttoman muilla enintään 20 %) edes asteittain kaikkien
29742: kauan asumistuen määrän tarkistamista. Asu- asumistuen saajien osalta, tulisi SKP:n asunto-
29743: mistukilakia olisikin muutettava siten, että poliittisen toimikunnan laskelmien mukaan va-
29744: mainitunkaltaisia viivästymisiä ei pääsisi tapah- rata vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon yhteen-
29745: tumaan. sä 750 miljoonan markan määräraha.
29746: Työttömyys otetaan nykyisin asumistukea Asumistukea kehitettäessä on huolehdittava
29747: korottavana tekijänä huomioon vasta vähintään siitä, että se ei muodostu keinoksi kohottaa
29748: kolme kuukautta jatkuttuaan. Tällöinkin tulot yleistä vuokratasoa ja turvåta samalla huippu-
29749: lasketaan tarkistusajankohtaa edeltävänä 12 vuokrien periminen valtion avulla asukkailta.
29750: kuukauden tulojen keskiarvona, jolloin työttö- Tällainen kehitys voidaan estää säätämällä asun-
29751: myyden aiheuttama tulojen aleneminen tulee tojen pysyvä hinta- ja vuokrasäännöstely sekä
29752: täydellä painollaan vaikuttamaan asumistuen suorittamalla sellaisia maa- ja asuntopolitiik-
29753: määrään vasta, kun työttömyys on jatkunut vä- kaan liittyviä toimenpiteitä, joita Suomen Kom-
29754: hintään vuoden tarkistusajankohdasta taakse- munistinen Puolue on sisäasiainministeriölle
29755: päin laskien. Nykyisen käytännön mukaan työt- valtakunnallisen asuntotuotanto-ohjelman joh-
29756: tömäksi joutunut ei saa tulojensa vähenemi- dosta antamassaan lausunnossa ehdottanut.
29757: sestä huolimatta lisää asumistukea ennen seu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29758: raavaa yleistä tarkistusta.
29759: Asumistukilaissa tulisi joustavammin ottaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29760: huomioon tueusaajan olosuhteiden muuttumi- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
29761: nen. Esim. kotiin jäävän äidin asumistukea tu- 185 000 000 markkaa käytettäväksi yli-
29762: lisi tulojen vähenemisen johdosta välittömästi määräisenä asumistukena lakimääräisen
29763: korottaa. asumistuen korottamiseen, asumistuen
29764: Asumistukilakia kehitettäessä tulisi asumis- saajien piirin laajentamiseen, asumistuen
29765: tuen tulorajoja nostaa ja markkamääräisiä pe- reaaliarvon säilyttämiseen ja asumisme-
29766: rusomavastuuosuuksia alentaa. Samoin tulisi nojen kohtuullisuuden turvaamiseen.
29767: alivuokralaiset, yksinään asuvat ja kaikki opis-
29768: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29769:
29770: Ensio Laine Aarne Koskinen M.-L. Salminen
29771: Pentti Liedes Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa
29772: Sten Söderström
29773: 1981 vp. 769
29774:
29775: Raha-asia-aloite n:o 719
29776:
29777:
29778:
29779:
29780: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallis-
29781: puiston perustamista varten
29782:
29783:
29784: Eduskunnalle
29785:
29786: Vuonna 1976 julkaistun kansallispuistoko- lastaja- ja pienviljelijäväestön elinolosuhteisiin
29787: mitean mietinnön mukaan Varsinais-Suomeen ei kansallispuiston perustaminen saa vaikuttaa
29788: perustettaisiin kaksi uutta kansallispuistoa, jois- heikentävästi.
29789: ta toinen on Saaristomeren kansallispuisto. Tä- Saaristomeren kansallispuiston perustamista
29790: mä kansallispuisto on suunniteltu perustetta- olisi kiirehdittävä ja varattava varoja sen pe-
29791: vaksi Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Drags- rustamistoimiin.
29792: fjärdin saaristoon. Tavoitteena on n. 3 000 ha:n Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29793: suuruinen kansallispuisto. Valtion omistuksessa
29794: on ko. maata n. 530 ha, joten aluetta on saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29795: tava runsaasti lisää. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29796: Saaristomeren kansallispuiston käyttö retkei- markkaa Saaristomere1z kansallispuiston
29797: lyyn ja liikkumiseen olisi järjestettävä tiettyjä perustamista varten.
29798: reittejä, opastusta ja valvontaa käyttäen. Ka-
29799: ·. Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29800:
29801: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
29802: Heli Astala M.-L. Salminen
29803:
29804:
29805:
29806:
29807: 97 088100408M
29808: 770 1981 vp.
29809:
29810: Raha-asia-aloite n:o 720
29811:
29812:
29813:
29814:
29815: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden lautta-aluksen
29816: hankkimiseksi Korppoon ja Houtskarin välistä liikennettä
29817: varten
29818:
29819:
29820: Eduskunnalle
29821:
29822: Korppoon-HoUJtskarin lauttaliikenteessä reellisesti uusi, talviolosuhteet kestävä, vähin-
29823: esiintyy jatkuvasti suuria vaikeuksia. Erityisesti tään ns. meriluokan alus. Näin autettaisiin Saa-
29824: talviolosuhteissa liikenteen säännöllinen hoita- ristolaisia ja saaristossa asioivia heidän vaikei-
29825: minen on suorastaan ylivoimaista. Lautan reitti den liikenneongelmiensa ratkaisemisessa. V al-
29826: kulkee osittain Tukholman laivaväylää ja sen tion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon olisi
29827: poikki. Nykyiset lautta-alukset ovat liian heik- merkittävä varat uuden lassialuksen hankkimi-
29828: kotehoisia selviytymään talviolosuhteissa esiin- seksi.
29829: . tyvistä jäämassoista. Niiden potkurit eivät kestä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29830: jäissä, ja varsin usein on tilanne se, että vain
29831: toinen lautta on liikenteessä toisen ollessa kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29832: jattavana. 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
29833: Liikenneministeriössä on aikanaan tehty markan määrärahan uuden lautta-aluk-
29834: suunnitelmia uuden lautan hankkimisesta. Men- sen hankkimiseksi KorppoQn ja fiouts-
29835: neiden taivien kokemukset puhuvat sen puo- karin välistä liikennettä hoitamaan.
29836: lesta, että ko. liikennettä varten tarvitaan kii-
29837: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29838:
29839: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
29840: 1981 vp. 771
29841:
29842: Raha-asia-aloite n:o 721
29843:
29844:
29845:
29846:
29847: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 184 pe-
29848: rusparannukseen Perniön ja Kiskoo alueella
29849:
29850:
29851: Eduskunnalle
29852:
29853: Perniön ja Kiskon kunnan alueiden halki kulkeva tie on ainoa tie Perniössä, josta on
29854: kulkeva kantatie n:o 184 on ainoa tie, jolta on linja-aUJtoyhteys Helsinkiin. Ko. tieosuus on
29855: suora yhteys ko. kuntien alueelta itäiselle Perniön ja Kiskon vanhimpia teitä.
29856: suunnalle ja mm. Helsinkiin liikennettä välit- Edellä mainittu tieosuus on kunnoltaan heik-
29857: tävälle Salon-Mustion-Lohjan tielle. Kanta- ko ja päällystämätön. Asiantilaan on kiinnitet-
29858: tie n:o 184 on Perniön kirkonkylän ja Koski ty huomiota eduskunta-aloitteella, kunnallisis-
29859: as. väliseltä osaltaan ja osittain Kiskon kun- sa päätäntäelimissä ja myös viranomaisten kes-
29860: nan alueella sorapäällysteinen. Tällä 16 km:n kuudessa.
29861: pituisella osuudella on vilkas liikenne. Päi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29862: vitltäin sitä käyttää n. 800-900 aikuista hen-
29863: kilöä ja viikonloppuina on käyttäjämäärä huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29864: mattavasti suurempi. Suhteellisen vilkas liiken- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
29865: ne on selitettävissä sillä, että ko. tie muodos- 500 000 markkaa Perniön ia Kiskon
29866: taa lyhimmän yhteyden Helsinkiin johtavalle kuntien alueen kantatien n:o 184 perus-
29867: liikenneväylälle. Tämä itä-länsi -suunnassa parantamiseen ja kestopäällystämiseen.
29868: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29869:
29870: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
29871: 772 1981 vp.
29872:
29873: Raha-asia-aloite n:o 722
29874:
29875:
29876:
29877:
29878: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Lokalah-
29879: den välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi
29880:
29881:
29882: Eduskunnalle
29883:
29884: Vakka-Suomen kuntien liikenneolosuhteiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29885: kehittämisen ja erityisesti Kustavin ja Loka-
29886: lahden yhteyksien sekä näistä kunnista muualle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29887: maahan ja takaisin suuntautuvien henkilö- ja 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
29888: tavarakuljetusten parantamiseksi olisi välttämä- kan määrärahan Kustavin ja Lokalahden
29889: töntä toteuttaa kauan vireillä ollut Lehmän- välisen LehmänkU1·kun tieyhteyden ra-
29890: kurkun tieyhteys. Ennen mahdollisen kiinteän kentamiseksi.
29891: tieyhteyden rakentamista yhteyttä voitaisiin
29892: hoitaa lossilla tai lautalla.
29893: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29894:
29895: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
29896: 1981 vp. 773
29897:
29898:
29899: Raha-asia-aloite n:o 723
29900:
29901:
29902:
29903:
29904: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin
29905: saaristotien rakentamiseksi
29906:
29907:
29908: Eduskunnalle
29909:
29910: Vakka-Suomen alueella ja erityisesti Uuden- tien rakentaminen lyhentäisi mm. työ- ja kou-
29911: kaupungin seudulla on jo monien vuosien ajan lumatkoja ja sillä olisi myös matkailullista mer-
29912: pidetty eräänä tärkeimpänä saariston tieoloja kitystä.
29913: edistävänä ratkaisuna Lepäisten ja Lyökin väli- Ottaen huomioon Lepäisten ja Lyökin väli·
29914: sen tieyhteyden rakentamista. Paikalliset aloit- sen tieyhteyden rakentamisen tärkeän merki-
29915: teet ja ehdotukset ovat saaneet tukea mm. tyksen saariston tieolojen kehittämiselle ja toi-
29916: eduskunta-aloitteiden muodossa, mutta ne eivät saalta kokonaiskustannusten kohtullisuuden -
29917: ole tähän mennessä johtaneet hankkeen toteu- n. 2,5 milj. markkaa - on kaikki syyt kii-
29918: tumiseen. Suunnitelmissa on kuitenkin otettu rehtiä tien rakentamista.
29919: huomioon sanotun tieyhteyden rakentaminen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29920: 1980-luvun loppupuolella.
29921: Uudenkaupungin-Lepäisten-Lyökin paikal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29922: listietä koskeva rakennussuunnitelma on val- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
29923: mistunut jo vuonna 1969. Tien rakentaminen markan määrärahan Uudenkaupungin
29924: lyhentäisi matkaa Lyökistä Uudenkaupungin alueella sijaitsevan Lepäisten-Lyökin
29925: keskustaan n. 12 km. Tämän n. 7 km pitkän saaristotien rakentamista varten.
29926: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29927:
29928: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
29929: 774 1981 vp.
29930:
29931: Raha-asia-aloite n:o 724
29932:
29933:
29934:
29935:
29936: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta matka-alennuksen myön-
29937: tämiseksi posti- ja linja-autoliikenteessä kansaneläkeläisille,
29938: invalideille ja työkyvyttömyyseläkettä saaville
29939:
29940:
29941: Eduskunnalle
29942:
29943: Vähävaraisille eläkeläisille ja invalideille valtio suostuisi maksamaan alennuksesta erik-
29944: aiheutuu välttämättömistä matkoista kohtuut- seen sovittavan korvauksen liikennö1tsijälle.
29945: toman suuria kustannuksia. Tämä on otettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29946: huomioon rautateillä siten, että määrätyin eh-
29947: doin on pitemmillä matkoilla mahdollisuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29948: saada alennusta matkakustannuksiin. Samanlai- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
29949: nen oikeus olisi annettava eläkeläisille ja inva- markan määrärahan 50 prosentin matka-
29950: lideille myös posti- ja lennätinhallituksen auto- alennuksen myöntämiseksi posti- ja
29951: liikenteessä. Yksityisessä linja-autoliikenteessä linja-autoliikenteessä kansaneläkkeen pe-
29952: tämä olisi mahdollista toteuttaa joko siten, rus- ja tukiosaa saaville eläkeläisille ja
29953: että linjalupaa myönnettäessä määrätitäisiin nou- invalideille sekä työkyvyttömyyseläkettä
29954: dattamaan VR:n menettelyä, tai siten, että saaville.
29955: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29956:
29957: Ensio Laine Aarne Koskinen Sten Söderström
29958: Pentti Liedes Marjatta Stenius-Kaukonen M.-L. Salminen
29959: Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa
29960: 1981 vp. 775
29961:
29962: Raha-asia-aloite n:o 725
29963:
29964:
29965:
29966:
29967: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin
29968: toimen perustamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin
29969:
29970:
29971: Eduskunnalle
29972:
29973: Turun ja Porin läänin telakkateollisuuden kirjelmä, joka toimitettiin Turun työsuojelupii-
29974: työntekijäin ja toimihenkilöiden määrä lähen- riin. Piirin ilmoituksen mukaan ei henkilökun-
29975: telee 13 000 henkeä. Telakkatyöt kuuluvat vaa- nasta kuitenkaan pystytä irrottamaan insinööriä
29976: rallisimpiin työaloihin. Tilastojen mukaan sat- tähän tehtävään muun tarkastustoiminnan siLtä
29977: tuu telakoilla noin kolme kertaa enemmän ta- kärsimättä.
29978: paturmia kuin teollisuudessa keskimäärin. Eri- Telakoiden työsuojeluvaltuutetut ovat tois-
29979: tyisesti rakenteilla olevalla aluksella on suuria tuvasti kiinnittäneet asiantilaan huomiota. Ke-
29980: vaara- ja haittatekijöitä: yleinen järjestys on sällä 1980 työsuojeluvaltuutetut kääntyivät
29981: huono, kireäksi mitoitetut urakat aiheuttavat asiassa sosiaali- ja terveysministeriön puoleen
29982: työsuojelutoimenpiteiden laiminlyöntejä, ilmas- muistiolla, jossa korostettiin telakoiden ehkäi-
29983: tointi on puutteellista, valaistus heikkoa, teli- sevän työsuojelun kehittämistä tarkastustoimin-
29984: neet epävarmoja jne. taa tehostamalla. Samalla länsirannikon kahdek-
29985: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muo- san telakan työsuojeluvaltuutetut vaativat lää-
29986: dostaa työkohteen, jossa saattaa olla töissä nin työsuojelupiirin alueelle yhtä työsuojelu-
29987: yhtäaikaisesti useita satoja työntekijöitä. Kui- tarkastajan virkaa, tehtävänä telakoiden työoh
29988: tenkaan valtion työsuojelutarkastajilla ei riitä suhteiden tarkastaminen sekä työsuojelun ke-
29989: aikaa tällaisen työkohteen tarkastukseen kertaa- hittäminen erityisesti telakoilla.
29990: kaan rakennusvaiheen aikana. Laivanrakennus- Edellä esitettyyn viitaten .ehdotamme,
29991: töitä varten ei ole myöskään laadittu turvalli-
29992: suusohjeita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29993: Laivanrakennuksen työsuojelun puuttetstm 1982 tulo- ja menoarvioon 75 000 mar-
29994: on aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asias- kan määrärahan ylimääräisen insinöörin
29995: ta on tehty eduskuntakysely ja. jo syyskuussa toimen perustamiseksi Turun ja Porin
29996: 1976 Turun ja Porin läänin telakoiden työsuo- työsuojelu piiriin.
29997: jeluvaltuutettujen kokouksessa laadittiin asiasta
29998: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29999:
30000: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
30001: 776 1981 vp.
30002:
30003: Raha-asia-aloite n:o 726
30004:
30005:
30006:
30007:
30008: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona sairausvakuu-
30009: tusrahastoon käytettäväksi sairausvakuutusmaksun poistami-
30010: seen kansaneläkeläisiltä
30011:
30012:
30013: Eduskunnalle
30014:
30015: Sairausvakuutusmaksun asettaminen myös nukset, joiden määrä ylittää moninkertaisesti
30016: kansaneläkeläisten maksettavaksi oli alun al- eläkeläisiltä nyt perittävän sairausvakuutusmak-
30017: kaen perusteetonta ja täysin epäoikeudenmu- sukertymän. Siltä varalta, että hallitus ja edus-
30018: kaista. Tällaisena ovat eläkeläiset päätöksen ko- kunta eivät halua kä)"ttää edellä ehdotettua
30019: keneet. Eläkeläiset ja heidän järjestönsä ovat rahoitusmuotoa, olisi valtion osuutta sairaus-
30020: vaatineet maksun poistamista. Vaatimuksen vakuutusrahastossa lisättävä kansaneläkeläisten
30021: tueksi on eläkeläisten heikon aseman ohessa maksuosuutta korvaavasti.
30022: mainittu mm. yritystoiminnalle annetuista lu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30023: kuisista veronhuojennuksista ja valtion tukiai-
30024: sista. Eläkeläisiltä perittävän sairausvakuutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30025: maksun kertymä on tällä hetkellä arviolta n. 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30026: 100-110 milj. markkaa vuodessa. 110 000 000 markkaa valtion osuutena
30027: Sairausvakuutusmaksun poistaminen kansan- sairausvakuutusrahastoon, jolloin olisi
30028: eläkeläisiltä olisi rahoitettava poistamalla työn- mahdollista poistaa sairausvakuutusmak-
30029: antajille annettavat sosiaaliturvamaksujen alen- su kansaneläkeläisiltä.
30030: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1981
30031:
30032: Ensio Laine Aarne Koskinen Sten Söderström
30033: Pentti Liedes Marjatta Stenius-Kaukonen M.-L. Salminen
30034: Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa
30035: 1981 vp. 777
30036:
30037: Raha-asia-aloite n:o 727
30038:
30039:
30040:
30041:
30042: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiusjärjestöille inves-
30043: tointiavustuksiin
30044:
30045:
30046:
30047:
30048: Eduskunnalle
30049:
30050: Raittiusjärjestöille jaettava määräraha on vii- tiusliiton kurssikeskukset Vihdissä ja Muo-
30051: me vuosina budjetoitu momentille 3 3.51.50 niossa.
30052: (Valtionapu raittiustyöhön sekä alkoholijuo- Raittiusliikkeen toimi- ja luottamushenkilöi-
30053: mista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen). den jatkuva koulutustarve takaavat sen, että
30054: Määrärahan kehitys vuodesta 1975 on seuraa- näillä koulutuskeskuksilla on ympärivuotista
30055: vanlainen: käyttöä. Tällä hetkellä koulutuskeskukset ovat
30056: kuitenkin muodostumassa haltijoilleen taloudel-
30057: Vuonna 1975 mk 4 734 700 1,- mk/asukas liseksi rasitukseksi: Koulutuskeskusten palve-
30058: 1976 mk 4 747 500 1 , - mk/ asukas luja tarjotaan edulliseen hintaan pääasiassa rait-
30059: " 1977 mk 4 730 800 1 , - mk/ asukas
30060: " tiusväelle; niitä ei siis ylläpidetä voitontavoit-
30061: 1978 mk 4 743 500 1,- mk/ asukas telumielessä. Palveluksista perittävien hintojen
30062: " 1979 mk 5 929 000 1,25 mk/ asukas
30063: " kurissa pitäminen on johtanut siihen, että kou-
30064: 1980 mk 5 947 000 1,25 mk/ asukas lutuskeskuksen tappio viime vuodelle on jossain
30065: " 1981 mk 7 125 000 1,50 mk/asukas
30066: " tapauksessa jopa 150 000 mk. Näissä oloissa
30067: Avustusmäärästä noin 97 % on käytetty toi- raittiusjärjestöillä ei ole ollut mahdollisuutta
30068: minta-avustuksiin, joiden määrä on keskimäärin huolehtia edes tarpeellisimmista peruskorjauk-
30069: vastannut noin 60 % järjestöjen kokonaisme- sista. Kuntien terveys- ja työsuojelutarkastajat
30070: noista. Myönnetyistä toiminta-avustuksista on ovat kiinnittäneet huomiota koulutuskeskusten
30071: puolestaan pääosa osoi~ettu käytettäväksi palk- puutteellisuuksiin. Ellei työntekijöiden työtiloja
30072: koihin, ja näiden avustusten osuus toiminta- kyetä kunnostamaan, puuttuvat viranomaiset
30073: avustusten kokonaismäärästä on vuosien 1975 ko. epäkohtiin.
30074: -80 välisenä aikana kohonnut 47 % :sta Raittiusjärjestöjen valtionaputyöryhmä päätyi
30075: 70 % :iin. Muihin toimintamenoihin, jotka ovat mietinnössään ehdottamaan, että ns. investointi-
30076: olleet lähinnä esitelmä- ja ohjaustoiminnan me- avustusta saa käyttää koulutuskeskusten raken-
30077: noja sekä toimistomenoja, osoitetut avustukset nus- ja peruskorjausten sekä toimistotilojen pe-
30078: ovat vastaavasti vähentyneet. ruskorjausten kustannuksiin. Poikkeustapauk-
30079: Noin kolme prosenttia vuosien 1975-80 sissa avustusta saa anoa myös lainoihin.
30080: välisenä aikana jaetusta avustusmäärästä on Yhteensä raittiusjärjestöjen investointiavus-
30081: käytetty rakennusavustuksiin, joista pääosa, tusten tarve on 875 000 mk. Summa jakautuisi
30082: noin 60 %, on osoitettu rakentamisesta aiheu- seuraavalla tavalla järjestöjen kesken:
30083: tuneiden lainojen lyhentämiseen. Rakennusavus- - Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto. Toi-
30084: tuksilla on tuettu ainoastaan raittiusjärjestöjen miston peruskorjaus sekä kaluste- ja laitehan-
30085: koulutuskeskusten rakentamista ja peruskor- kinnat 125 000 mk.
30086: jauksia. Avustuskohteita on ollut seitsemän: - Finlands svenska nykterhetsförbund. Ko-
30087: Finlands svenska nykterhetsförbundin kurssi- larissa olevan kurssikeskuksen peruskorjaus
30088: keskus Kolarissa, Kansan Raittiusliiton kurssi- 40 000 mk.
30089: ja leirikeskus Pusulassa, Maaseudun Raittius- - Kansan Raittiusliitto. Pusulassa olevan
30090: liiton toimintarakennus Jyväskylässä, Raittiuden kurssi- ja leirikeskuksen henkilökunnan asuin-
30091: Ystävien kurssikeskukset Ruovedellä ja Kusta- rakennuksen rakentaminen sekä kurssikeskuk-
30092: vissa sekä Suomen Sosialidemokraattisen Rait- sen peruskorjaukset. Yhteensä 200 000 mk.
30093: 98 088100408M
30094: 778 Raha-asia-aloite n:o 727
30095:
30096:
30097: - Maaseudun Raittiusliitto. Vanhan kiin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30098: teistön kunnostaminen toimitilaksi, 200 000 nioittaen,
30099: mk.
30100: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30101: Raittiuden Ystävät. Lainojen lyhennyk- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30102: siin ja toimiston ja Kustavissa olevan kurssi- 765 000 markkaa Suomen Raittiusjär-
30103: keskuksen peruskorjauksiin yhteensä 100 000 jestöjen Liitolle ja sen jäsenjärjestöille
30104: mk. investointiavustuksena käytettäväksi
30105: - Suomen Sosialidemokraattinen Raittius- koulutuskeskusten rakennus- ja perus-
30106: liitto. Vihdissä olevan kurssikeskuksen perus- korjauskustannuksiin, toimistotilojen pe-
30107: parannus- ja muutostöihin yhteensä 100 000 ruskorjauksiin, kone- ja kalustohankin-
30108: mk. toihin sekä lainojen lyhennyksiin.
30109: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
30110:
30111: Ensio Laine Hannele Pokka Boris Renlund
30112: Eeva Kauppi Matti Järvenpää Anssi Joutsenlahti
30113: Sakari Knuuttila Jorma Fred Anna-Liisa Jokinen
30114: 1981 vp. 779
30115:
30116: Raha-asia-aloite n:o 728
30117:
30118:
30119:
30120:
30121: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden Opiston audi-
30122: torion rakentamiseen
30123:
30124:
30125: Eduskunnalle
30126:
30127: Kansanvalistusseuran omistama Oriveden sen tiloja. Rakennuksen kustannusennuste on
30128: Opisto on toiminnallisesti maamme suurimpia kaksi miljoonaa markkaa.
30129: kansanopistoja. Perusoppijaksolla varsinaisessa Opiston taloutta on rasittanut kaksi tulipa-
30130: kansanopistossa ja kansankorkeakoulussa opis- loa, joista ensimmäinen 19 50 tuhosi suuren
30131: kelee vuosittain 180, valtionavun alaisilla ly- puisen päärakennuksen ja toinen 1971 nykyi-
30132: hytkursseilla n. 2 000 ja valtionavun ulkopuo- sen päärakennuksen juhlasali- ja toimistosii-
30133: lisilla kursseilla samoin n. 2 000 opiskelijaa eli ven. Vastaavat rakennukset ja muut välttämät-
30134: yhteensä yli 4 000 opiskelijaa. Opistossa jär- tömät tilat on rakennettu huomattavalta osalta
30135: jestetään lisäksi maakunnallisia, valtakunnallisia velkapääomalla. Opisto ei ole saanut valtion
30136: ja kansainvälisiä juhlia, kokouksia ja seminaa- rakennusavustusta. Velat ovat noin kolme mil-
30137: reja, joiden osanottajamäärä nousee vuosittain joonaa markkaa ja vuotuiset lainanhoitokulut
30138: yleensä myös tuhansiin. liki puoli miljoonaa markkaa eli 10 prosenttia
30139: Toiminnan kasvu ja monipuolistuminen on liikevaihdosta.
30140: pakottanut tarvittavien tilojen hankintaan ja Koska opistolle ei ole mahdollista lisätä vel-
30141: vanhojen tilojen kunnostamiseen. Toimintaa kapääomaa siinä määrin kuin auditorion raken-
30142: haittaa kuitenkin suuresti sellaisen auditorion taminen vaatisi ja koska tällaiset tilat ovat
30143: puute, johon perusoppijakson tai sellaisten opiston kehittymisen kannalta välttämättömiä,
30144: suurten kurssikokonaisuuksien kuin Klemetti- olisi valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvion
30145: Opiston sekä kuvataide- ja kielikurssien opis- puitteissa Oriveden Opistolle myönnettävä
30146: kelijat mahtuisivat. Auditoria on välttämätön 1 000 000 markan suuruinen rakennusavustus.
30147: myös monille kokouksille ja seminaareille. Mis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30148: sään tiloissa opistolla ei ole nykyisen vaatimus- nioittavasti,
30149: tason mukaisia laitteita, joilla on keskeinen
30150: merkitys mm. taidelinjojen ja -kurssien ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30151: tuksessa ja joita kokoukset ja seminaarit edel- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30152: lyttävät. markan määrärahan rakennusavustukse-
30153: Professori Reima Pietilä on laatinut alusta- na Oriveden Opiston auditorion käsittä-
30154: van suunnitelman auditoriorakennukseksi. 250- vän lisärakennuksen rakentamista var-
30155: paikkaisen auditorion lisäksi rakennukseen si- ten.
30156: sältyisi opiston musiikki- ja kuvataideopetuk-
30157: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
30158:
30159: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila
30160: 780 1981 vp.
30161:
30162: Raha-asia-aloite n:o 729
30163:
30164:
30165:
30166: J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta laitosmuo-
30167: toisen sivistystyön keskusjärjestöjen tutkimus-, tiedotus-,
30168: koulutus- ja oppimateriaalitoiminnan kehittämiseen
30169:
30170:
30171: Eduskunnalle
30172: Laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöt, mesta muutamia satunnaisesti ilmestyviä opin-
30173: Kansalais- ja työväenopistojen liitto, Suomen näytteitä lukuun ottamatta.
30174: Kirjastoseura sekä Suomen Kansanopistoyhdis- Puheena olevat järjestöt ovat kukin alallaan
30175: tys, tuottavat erilaatuisia palveluja seuraavasti: ainoa valtakunnallinen yhteistyön muoto, jonka
30176: a) Kansalais- ja työväenopistoja toimii 273. velvoitteena on suorittaa paikallistasolla hyö-
30177: Niissä oli opiskelijoita työvuonna 1979-80 dynnettäviä laadullisen kehittämisen tehtäviä.
30178: yli 550 000. Olisi myös näiden toimintojen suurimman ra-
30179: b) Yleisiä kirjastoja on yli 1 700. Vuonna hoittajan, valtion, edun mukaista, että ko. kes-
30180: 1981 niissä arvioidaan käyvän noin 1 987 000 kusjärjestöille ohjattaisiin tähänastista tuntu-
30181: lainaajaa. vasti enemmän taloudellista tukea, koska val-
30182: c) Kansanopistoja on 87. Työvuonna 1979 tionosuuslaeissa ei ole osoitettu laadulliseen
30183: -80 perusoppijaksoilla oli opiskelijoita 6 510 kehittämiseen varoja. .
30184: ja lyhytkursseilla yli 25 000. Viime vuosina po. järjestöjen saama harkin-
30185: Kaikki kolme kyseessä olevaa keskusjärjes- nanvarainen valtionapu ei ole kattanut kustan-
30186: töä edustavat sellaisia valtaosaltaan kunnallis- nustason nousua. Tästä syystä ko. järjestöt ovat
30187: tettuja sivistyspalvelumuotoja, joiden verkosto joutuneet supistamaan palvelujaan sekä luopu-
30188: kattaa koko maan ja tarjoaa palveluksiaan - maan kehittämissuunnitelmistaan. Mikäli ne
30189: usein ilmaispalveluina - käytännöllisesti kat- joutuvat toimimaan valtion tulo- ja menoarvio-
30190: soen jokaiselle kansalaiselle. esityksessä olevan määrärahan puitteissa ( esi-
30191: Ne varsinaiset toiminnat, joita po. järjestöt tys vuodelle 1982 1 236 000 mk), on niiden
30192: edustavat, ovat verraten hyvin valtion toimesta edelleen rajoitettava toimintaansa.
30193: tuetut. Valtion osuutta voidaan kuitenkin la- Mikäli tässä raha-asia-alaitteessa tehtävä
30194: kien mukaan saada vain varsinaisen kenttä- lisäys hyväksytään, olisi keskusjärjestöjen saama
30195: tason toiminnan rahoittamiseen, muttei näiden valtion tuki edelleenkin vain 0,31 % varsinai-
30196: työmuotojen järjestöjen tukemiseen. Mainitut sen kenttätyön saamasta valtionosuudesta. Lä-
30197: keskusjärjestöt joutuvat näin ollen rahoitta- hivuosien tavoitteeksi tulisi asettaa tämän pro-
30198: maan toimintansa valtaosaltaan harkinnanvarai- senttiosuuden nostaminen ainakin 0,5 % :iin.
30199: sella valtion tuella sekä satunnaisilla tuloilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30200: Tästä syystä niiden palvelut (tutkimus, tiedo-
30201: tus, koulutus, oppimateriaali) ovat jääneet huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30202: mattavasti jälkeen itse kenttätyön määrällisestä 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
30203: kehityksestä, joka on ollut 1970-luvulla mo- 29.57.54 alamomentille 2 (Laitosmuo-
30204: ninkertaista. Erityinen puute on se, etteivät toisen sivistystyön keskusjärjestöjen val-
30205: keskusjärjestöt pysty suorittamaan sitä laadul- tionapu) lisäyksenä 500 000 markkaa
30206: lista kehittämistyötä, joka olisi niiden nimen- laitosmuotoisen sivistystyön keskusjär-
30207: omainen tehtävä. Erityisesti tarvittaisiin tutki- jestöjen tutkimus-, tiedotus-, koulutus-
30208: mustoiminnan aloittamista, koska sitä ei suo- ja oppimateriaalitoiminnan kehittämistä
30209: riteta yliopistojen tai tutkimuslaitosten toi- varten.
30210: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
30211:
30212: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila
30213: Eino Grönholm Matti Luttinen
30214: 1981 vp. 781
30215:
30216: Raha-asia-aloite n:o 730
30217:
30218:
30219:
30220:
30221: J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokes-
30222: kusten luentotoiminnan valtionapuun
30223:
30224:
30225: Eduskunnalle
30226:
30227: Opintokeskusten valtionavusta annetun lain merkiksi vuonna 1979 luentotoiminnan val-
30228: (398/75) sisältämä luentotoiminta on osoit- tionapu oli vain 3,15 markkaa kuulijaa koh-
30229: tautunut erittäin käyttökelpoiseksi ajankohtai- den.
30230: sen tiedon välittämismuodoksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
30231: Toimintaa ei kuitenkaan ole voitu laajentaa
30232: kysyntää vastaavaksi johtuen lähinnä siitä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30233: että valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
30234: osoitetut määrärahat ovat olleet riittämättö- 29.57.55 alamomentille 3 lisäyksenä
30235: mät. 400 000 markan määrärahan opintokes-
30236: Luentotoiminta on taloudellisesti erittäin kusten luentotoiminnan valtionavuksi.
30237: edullinen aikuiskoulutuksen muoto, sillä esi-
30238: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
30239:
30240: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila
30241: Eino Grönholm Matti Luttinen
30242: 782 1981 vp.
30243:
30244: Raha-asia-aloite n:o 731
30245:
30246:
30247:
30248:
30249: J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teattereiden
30250: valtionapuun
30251:
30252:
30253: Eduskunnalle
30254:
30255: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- teattereiden avustustilannetta vielä ensi vuon-
30256: delle 1982 esitetään teattereiden valtionapuun na.
30257: 16,2 miljoonaa markkaa. Valtionavun korotus Riittävä julkinen tuki on teattentmminnan
30258: kuluvaan vuoteen verrattuna on 8 % ja jää si- jatkuvuuden kannalta välttämätön. Teatterit ra-
30259: ten tuntuvasti alle ennakoidun inflaation. hoittavat nykyään keskimäärin toimintansa pää-
30260: Tältä momentilta saa valtionapunsa pääosa sylipputuloilla ym. 28 %, kunnan avustuksilla
30261: maamme ammattiteattereista, noin 25 teatte· 54 %, valtion osuuden ollessa n. 18 %. Val-
30262: ria. Omat erilliset määrärahansa on vain kan- tion näyttämötaidetoimikunta oli ehdottanut
30263: sallisilla päänäyvtämöillämme, alueteattereilla teattereiden valtionapumomentille 17,5 miljoo-
30264: ja teatteriryhmillä, joiden kohdalla prosentuaa- naa markkaa, mikä olisi merkinnyt 16,7% :n
30265: liset nousut ylittävät kustannustason nousun. korotusta edelliseen vuoteen verrattuna. Tämän
30266: Alueteatteriavustuksen kasvu mahdollistaa lop- mukaisesti ehdotamme,
30267: puvuodesta 1982 Kuopion Kaupunginteatterin
30268: siirtämisen alueteatteriksi, mitä jo useamman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30269: vuoden ajan on esitetty. Kuopion Kaupungin- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
30270: teatterin siirtyminen alueteatteriksi loppuvuo- 29.90.53 lisäyksenä 1 300 000 markkaa
30271: desta ei riitä olennaisesti helpottamaan muiden teattereiden valtionapuun.
30272: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
30273:
30274: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen
30275: 1981 vp. 783
30276:
30277: Raha-asia-aloite n: o 73 2
30278:
30279:
30280:
30281:
30282: J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteriryh-
30283: mien sekä musiikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden tukemiseen
30284:
30285:
30286: Eduskunnalle
30287:
30288: Ammattiteatteritoiminnan harjoittaminen Kiinteiden ammattiteattereiden valtionavun
30289: maassamme on mahdollista vain julkisen tuen kasvu 9,5 % ei riitä edes inflaation aiheutta-
30290: turvin. Keskimäärin maamme teatterit saavat mien kustannusten nousun peittämiseen, vaan
30291: tuloistaan julkisina avustuksina 73 % ja pää- merkitsee jo entuudestaan ankarassa taloudel-
30292: sylipputuloina 25 %, muun omarahoitusosuu- lisessa ahdingossa olleiden teattereiden toimin-
30293: den ollessa 2 %. tamahdollisuuksien kaventumista nykyisestä.
30294: Julkinen tuki muodostuu valtion ja kunnan Kunnat ovat vuosi vuodelta joutuneet kanta-
30295: avustuksista. Kiinteiden ammattiteattereiden maan yhä suuremman vastuun kiinteiden am-
30296: valtiolta saaman avustuksen osuudet teatterin mattiteattereiden toiminnan ylläpitämisestä val-
30297: tuloista vaihtelevat 49 %: sta ( Kansallisteat- tion tuen suhteellisen osuuden jatkuvasti ka-
30298: teri) jopa vain 6 %:iin (Lahden ja Kokkolan ventuessa. Kuntien talouden kireys ja kuntiin
30299: Kaupunginteatterit), keskimääräisen tuen olles- kohdistuvat monenlaiset paineet asettavat kui-
30300: sa 19 %. Kunnan toiminta-avustus on keski- tenkin rajoituksensa kuntien osuuden kasvat-
30301: määrin 54% osuuksien vaihdellessa 83 %:sta tamiselle. Kulttuuripoliittisesti arveluttavaa olisi
30302: (Rauman ja Kokkolan Kaupunginteatterit) kohentaa teatterien taloutta pääsylippujen hin-
30303: 14 % :iin (Kansallisteatteri). toja korottamalla. Korkeat pääsylippuhinnat
30304: Teatteriryhmät, joiden toiminnasta suuri osa estäisivät erityisesti vähävaraisen yleisön pää-
30305: kohdistuu kotikunnan ulkopuolelle, ovat jää- semistä osalliseksi teatteripalveluista.
30306: neet lähes kokonaan vaille kuntien tukea ja Teatteriryhmien määrä on kasvanut. Teat-
30307: joutuneet siten perustamaan toimintansa val- teriryhmien vaikea taloudellinen tilanne on kär-
30308: tion tuen ja pääsylipputulojen varaan. Esitys- jistynyt vuosi· vuodelta niin, että ryhmät tällä
30309: tulojen osuus teatteriryhmien budjetista on kes- hetkellä ovat toimintansa lopettamisuhan
30310: kimäärin 41,8 %. edessä.. Esitetty korotus ei riitä pelastamaan
30311: Teatterit saavat valtionapunsa taiteen tuke- teatteriryhmiä äärimmäisestä hädästä.
30312: miseen osoitetuista veikkausvoittovaroista mo- Maamme teatteritoiminnan jatkuvuuden tur-
30313: mentilta 29.90.53 lukuun ottamatta Suomen vaamiseksi on välttämätöntä saada aikaan mah-
30314: Kansallisteatteria ja Svenska Teaternia, jotka dollisimman pikaisesti teattereiden valtionapu-
30315: saavat· avustuksensa raha-arpajaisten voittova- järjestelmän kokonaisuudistus.
30316: roista. Momentin käyttösuunnitelmassa on erik- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30317: seen osoitettu määräraha teattereiden valtion-
30318: apuun, jonka harkinnanvaraisina avustuksina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30319: jakavat lähes kolmisenkymmentä kiinteää am- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
30320: mattiteatteria, määräraha alueteatteritoimintaa 29.90.53 lisäyksenä JOO 000 markkaa
30321: varten, jonka jakavat kuluvana vuonna viisi teatteriryhmien sekä musiikki-, tanssi-
30322: alueteatteria, sekä määräraha teatteriryhmien ja lapsiteattereiden tukemiseen.
30323: sekä musiikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden tuke-
30324: miseen, jolta saivat harkinnanvaraisen avus-
30325: tuksensa tänä vuonna 17 teatteriryhmää.
30326: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
30327:
30328: Jermu Laine Eino Grönholm
30329: Mikko Ekorre Pentti Lahti-Nuuttila
30330: Matti Luttinen
30331: 784 1981 vp.
30332:
30333: Raha-asia-aloite n:o 733
30334:
30335:
30336:
30337:
30338: J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö-
30339: taiteellista harrastustoimintaa varten
30340:
30341:
30342: Eduskunnalle
30343:
30344: Harrastajateatterijärjestöjä tuetaan valtion Harrastajateatterijärjestöjen määrärahat ja
30345: budjetissa "näyttämötaiteelliseen harrastustoi- kunnallinen palkkakustannusten nousu
30346: mintaan" varatusta määrärahasta. Harrastaja-
30347: Palkka-
30348: teatterijärjestöt vastaavat maamme harrastaja- Vuosi Valtion avustus Lisäys kustannusten
30349: teattereiden koulutustoiminnasta sekä ammatti- nousu
30350: taitoisen ohjaustyövoiman saannista. 1979 1460 000,- 12,3% 11,4%
30351: Harrastajateatterit kattavat koko maan. Si- 1980 1500 000,- 2,7% 9,8%
30352: ten ne pystyvät antamaan merkittävän panoksen 1981 1620 000,- 8,0% 8,4%
30353: teatteripalvelusten alueelliseen tasa-arvoon. 1982 1815 000,- 12,0% 14,3%
30354: Vain ammatillisesti johdetuilla harrastajanäyt- (ehd.)
30355: tämöillä on oma päätoiminen johtaja-ohjaajansa,
30356: ja vain muutamalla harrastajateatterilla on niin (Lähde: Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi
30357: vakaa talous, että ne pystyvät itse ammatti- kuntien osalta 1979-80. Vuosien 1981-82
30358: taitoisen ohjaajan palkkaamiseen. osalta KSVT:n tilasto-osaston arvio.)
30359: Suomen harrastajateatterit ovat saavuttaneet
30360: viime vuosina erittäin suurta arvonantoa kan- Harrastajateatterijärjestöjen palkkakustannus-
30361: sainvälisestikin korkean taiteellisen tasonsa ten nousua on viime vuonna lisännyt myös se,
30362: ansiosta. Maassamme järjestetyt lukuisat teat- että järjestöt ovat joutuneet pitämään henkilö-
30363: teripäivät ovat osoittaneet myös kotimaisen kuntaa ammatilliseen koulutukseen nähden ali-
30364: arvostuksen lisääntyneen. Julkisen sanan teat- palkattuna riittämättömien taloudellisten resurs-
30365: ' tedarvostelussa ei enää tunneta eroja ammatti- sien vuoksi. Tämä on vaikeuttanut ammattitai-
30366: laisten ja harrastajien välillä. toisen työvoiman saantia.
30367: Tämän ammattitaidon takana ovat harras- Erityisen vaikeaksi tilanne on muodostunut
30368: . tajateatterijärjestöt antamalla harrastajateatte- Työväen Näyttämöiden Liiton osalta, joka saa
30369: reille ohjaajatyövoimaa. Harrastajateatterijärjes- harrastai ateatterijärjestöille osoi tetuista määrä-
30370: töt ovat ajautuneet erittäin vaikeaan taloudel- rahoista 44 %: Eduskunta havaitsi tämän jo
30371: liseen kriisiin. Esimerkiksi Työväen Näyttämöi- viime vuonna, jolloin taiteen tukemisen käyttö-
30372: den Liitolla on käytössään vain kolme päätoi- suunnitelmaan lisättiin 200 000 markan ylimää-
30373: mista ohjaajaa n. 140 harrastajateatteria var- räinen lisäavustus Työväen Näyttämöiden Lii-
30374: •ten. · Koulutustoiminnan ohella nämä ohjaajat ton toiminnan turvaamiseksi vuonna 1981.
30375: ·pystyvät tekemään vuosittain 3-5 ohjausta. Tämän määrärahan turvin liitto pystyi palkkaa-
30376: . Koska useiden Työväen Näyttämöiden Liiton maan toisen dramaturgin hoitamaan harrastaja-
30377: jäsennäyttämöiden toimintaan kuuluu kaksi tai :teattereiden ohjelmistosuunnittelua ja neuvon-
30378: useampia ensi-iltoja vuodessa, voi Työväen tatyötä sekä lisäämääp osapäiväisenä toimivan
30379: Näyttämöiden Liitto palvella ainoastaan murto- kolmannen ohjaajan toimen kokopäiväiseksi.
30380: osaa jäsennäyttämöidensä ohjelmistototeutuk- Nyt hallitus on ehdottanut näyttämötaiteel-
30381: sesta. liseen harrastustoimintaan vain 1 815 000 mark-
30382: Seuraava taulukko osoittaa harrastajateatteri- kaa. Jos otetaan huomioon vuoden 1981 lisä-
30383: järjestöjen valtionavustusten nousun ja vastaa- avustus Työväen Näyttämöiden Liitolle, tulisi
30384: van palkkakehityksen ko. aikana: harrastajateatterijärjestöjen valtionavustus ko-
30385: Raha-asia-aloite n:o 733 785
30386:
30387: konaisuudessaan olemaan 0,27% pienempi tajateatterijärjestöille, jotta niiden toiminta voi-
30388: kuin vuonna 1981. taisiin turvata.
30389: Työväen Näyttämöiden Liiton ja muiden har- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30390: rastajateatterijärjestöjen toiminta on laajentu-
30391: nut, ja jäsennäyttämöiden odotukset keskusjär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30392: jestöjen palveluksia kohtaan ovat kasvaneet. 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
30393: Nykyinen toiminnallinen taso voidaan näin 29.90.53 lisäyksenä 800 000 markkaa
30394: ollen säilyttää vain tuntuvalla varojen korotuk- käytettäväksi harrasta;ateatteriiär;estöien
30395: sella. Taiteen tukemisen käyttösuunnitelmaan koulutus- ;a oh;austyöhön eli näyttämö-
30396: olisikin saatava lisää 800 000 markkaa harras- taiteelliseen harrastustoimintaan.
30397: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
30398:
30399: Jermu Laine Eino Grönholm
30400: Mikko Ekorre Pentti Lahti-Nuuttila
30401: Matti Luttinen
30402:
30403:
30404:
30405:
30406: 99 088100408M
30407: 786 1981 vp.
30408:
30409: Raha-asia-aloite n:o 7.34
30410:
30411:
30412:
30413:
30414: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taidelaitosten rakenta-
30415: misavustuksiin
30416:
30417:
30418: Eduskunnalle
30419:
30420: Hallituksen esityksessä vuoden 1982 tulo- nushankkeen suunnitteluun valtio on v. 1979
30421: ja menoarvioksi on veikkausvoittovarojen käyt- myöntänyt 1 300 000 mk. Vuoden 1979 ensim-
30422: tösuunnitelman kohdalle merkitty taidelaitos- mäisen ja vuoden 1980 kolmannen lisämeno-
30423: ten rakentamisavustuksia varten 7 milj. mk. arvion mukaan valtio myöntää rakennuskustan-
30424: Tällä hetkellä on rakennus- tai suunnittelu- nuksiin valtionavustusta 90 milj. mk:n kustan-
30425: vaiheessa joukko merkittäviä ja kustannuksil- nusarvion perusteella kesäkuun 1980 raken-
30426: taan mittavia taidelaitoksia. Valtio on jo osal- nuskustannusindeksin mukaan enintään 30 milj.
30427: listunut kaikkien tässä tarkoitettujen taidelai- mk. Urakkasopimusvalmistelut ovat niin pit-
30428: tosten joko suunnittelu- tai rakennuskustan- källä, että rakennustyöt olisivat käynnistettä-
30429: nuksiin. Eräitten laitosten osalta on olemassa vissä suunnitelmien mukaisesti vuoden 1982
30430: eduskunnan kannanotto valtion osallistumisesta aikana.
30431: rakennus- ja käyttökustannuksiin tai käynnissä Edellä oleva osoittaa, että muutaman lähi-
30432: olevan suunnittelun häiriöttämän jatkumisen vuoden aikana on tarkoitus saattaa päätökseen
30433: edellyttämään rahoitukseen. ainakin neljän huomattavan taidelaitoksen
30434: Budjetissa esitetty 7 milj. mk:n määräraha uudisrakennushankkeet. Jokaisen osalta valtion
30435: voi käytännössä ensi vuonna kattaa vain Kan- jonkinmittaista osallistumista rakennuskustan-
30436: sallisoopperan uuden rakennuksen suunnittelu- nuksiin pidetään periaatteessa vahvistettuna.
30437: työn jatkumisen edellyttämän rahoituksen. Kysymys on siis siitä, että lähimpien kolmen-
30438: Muitten taidelaitosten eli Jyväskylän, Lahden neljän vuoden aikana valtion varoja ko. raken-
30439: ja Tampereen Työväen Teatterin uusien raken- nusavustuksiin tulee sitoutumaan vuosittain
30440: nushankkeiden vaatima jatkorahoitus v. 1982 vähintään useita kymmeniä miljoonia markkoja.
30441: jää asiallisesti lähes kokonaan huomiotta ensi Tällaisten mittavien rakennushankkeitten
30442: vuoden menoarviossa. suunnitelmallinen ja häiriötön toteuttaminen
30443: Tilanne mainittujen kolmen teatterilaitoksen edellyttää, että valtiovalta osaltansa vahvistaa
30444: osalta on tällä hetkellä seuraava: näitten hankkeitten rakennus- ja avustusohjel-
30445: Jyväskylän teatteritalo on jo harjakorkeu- mien kehykset sekä samalla vahvistaa vuosit-
30446: dessa. Rakennus valmistuu ensi kesään men- tain rahoitustuen toteutumisen. Nykyisenkaltai-
30447: nessä. Toukokuussa 1980 solmitun urakkasopi- nen tilanne, että veikkausvoittovaroista tai vas-
30448: muksen mukaan kokonaiskustannukset ovat taavien pelimuotojen tuotosta yritetään riuh-
30449: 52,4 milj. mk. Valtio osallistui rakennuskus- taista lyhyen ajan kuluessa ennen näkemättö-
30450: tannuksiin v. 1980 4 612 000 mk:lla ja kulu- mien laajojen rakennushankkeitten edellyttä-
30451: vana vuonna avustuksen suuruus on 5 milj. mät avustukset, on kestämätön. Pyrkimyksen
30452: mk. läpivieminen voi merkitä vain sitä, että valtion
30453: Lahden teatteritalon suunnitteluun valtio on osuutta ns. kulttuuribudjetin käyttökustannuk-
30454: myöntänyt avustuksia v. 1979 500 000 mk ja sista joudutaan lähivuosina pitämään kohtuut-
30455: v. 1980 1 milj. mk. Hankkeen ensimmäisen toman kireällä, jotta rakennushankkeitten to-
30456: vaiheen on tarkoitus valmistua vuoden 1983 teuttamiseen jäisi vaadittava liikkumavara. Nä-
30457: aikana. Kustannusarvio on 116 milj. mk. Lah- köpiirissä ei liene, että pelituotot voisivat lähi-
30458: den kaupungin KTS-suunnitelmat lähtevät siitä, vuosina lisääntyä sellaisella vauhdilla, että ra-
30459: että valtion rahoitusosuus olisi n. 25 milj. mk. kennushankkeet voitaisiin rahoittaa tuottamatta
30460: Tampereen Työväen Teatterin uudisraken- vaurioita eri kulttuurialojen käyttötaloudelle
30461: Raha-asia..Ioite n:o 734 787
30462:
30463: ja yleensä kulttuuritoimintojen välttämättömälle lyhyellä ajalla kohdeotamaan rakennushankkei-
30464: kehittämiselle. siin, vaan näitä varten kerättäisiin tarvittavat
30465: Eri osapuolten etujen mukaista on, että pääomat riittävän pitkän ajanjakson kuluessa.
30466: asiallisesti jo toteutettaviksi päätettyjen taide- Toisaalta taidelaitosten rakentajien rahoitus-
30467: laitosten uudisrakennushankkeitten valtion avustus tulisi näin turvattua budjettiteknilli-
30468: avustus budjetoidaan oman erillismomentin sesti kestävällä tavalla.
30469: puitteissa siihen sisältyvän rakennus- ja rahoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30470: tusohjelman pohjalta sekä valtion varsinaista nioittavasti,
30471: verotulokertymää käyttämällä. Valtion osalta
30472: tällaisen oman menomomentin tulokate voitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30473: siin silti pitkällä tähtäimellä toteuttaa myös 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90
30474: eri pelimuotojen tuotoista siirtämällä esim. uudelle momentille 15 000 000 markkaa
30475: kymmenen vuoden aikana vastaavat rahat val- "taidelaitosten rakentamisavustuksiin".
30476: tion budjetin tuloiksi. Näin veikkaus- ja muita
30477: vastaavia tuottoja ei jouduttaisi kohtuuttomasti
30478: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
30479:
30480: Jermu Laine Eino Grönholm Hannu Tapiola
30481: Matti Luttinen Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
30482: 788 1981 vp.
30483:
30484: Raha-asia-aloite n:o 735
30485:
30486:
30487:
30488:
30489: J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuvatai-
30490: teen tukemiseen
30491:
30492:
30493: Eduskunnalle
30494:
30495: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- Suomen elokuvasäätiön toimesta tuetaan
30496: arvioksi vuodelle 1982 on momentille 29.90.57 myös taiteellisesti korkeatasoisten elokuvien
30497: elokuvataiteen tukemiseen esitetty 1 050 000 maahantuontia ja esittämistä. Tukea kohdis-
30498: markkaa. Määräraha ei esityksen mukaan nou- tetaan erityisesti myös lastenelokuvien maahan-
30499: sisi lainkaan kuluvan vuoden määrärahaan ver- tuontiin ja niiden esitysten järjestämiseen. Ope-
30500: rattuna. tusministeriön ja elokuvasäätiön tavoitteena on
30501: Elokuvaveron tuotoksi on merkitty vuoden 1982 aikana edelleen laajentaa laatu-
30502: 2 500 000 markkaa. Elokuvaveroa perttaan si- elokuvien levityksen ja esittämisen tukea mm.
30503: sällöltään ala-arvoisten, väkivaltaa suosivien ja ottamalla käyttöön rahtitukijärjestelmä, jolla
30504: ns. seksielokuvien esityksistä. Vuosia sitten on autetaan maaseudun heikosti kannattavien elo-
30505: hyväksytty periaate, että tämän ns. rangaistus- kuvateattereiden ohjelmiston tason nostamista.
30506: veron tuotto käytettäisiin elokuvataiteen tuke- Myös muilla toimenpiteillä on tarkoitus edis-
30507: miseen. tää hyvien ja sisällöltään rikkaiden elokuvien
30508: On perusteltua, että valtio tukee elokuva- nykyistä laajempaa esittämistä ja siten monipuo-
30509: taiteen kehittämistä ja henkisesti rakentavan lisen kulttuuritarjonnan toteuttamista maassam-
30510: vaihtoehdon luomista vähintään samalla mää- me. Em. toimenpiteet eivät ole mahdollisia il-
30511: rällä kuin se verottaa ala-arvoisten elokuvien man yhteiskunnan nykyistä merkittävämpää tu-
30512: esittämisestä. Suomen elokuvasäätiön kautta kea.
30513: käytetään elokuvataiteen kehittämiseen osoite- Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme,
30514: tut määrärahat mm. elokuvakerhotoiminnan tu-
30515: kemiseen, materiaalin tuottamiseen elokuva- että Eduskunta ottaisi valtion vuodm
30516: kasvatuksen käyttöön, elokuvalehtien julkaise- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
30517: miseen ja alueellisen elokuvatoiminnan tukemi- 29.90.57 lisäyksenä 500 000 markkaa
30518: seen. elokuvataiteen tukemiseen.
30519: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
30520:
30521: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila
30522: Mikko Ekorre Matti Luttinen
30523: 1981 vp. 789
30524:
30525: Raha-asia-aloite n:o 736
30526:
30527:
30528:
30529:
30530: J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväenperin-
30531: teen tallentamista ja tutkimista varten
30532:
30533:
30534: Eduskunnalle
30535:
30536: Työväenliikettä ja työväenkulttuuria koske- väentalojen kulttuuritoimintaa koskevan laajan
30537: van aineellisen ja henkisen perinteen tallenta- näyttelyn valmistaminen.
30538: minen ja tutkiminen on voimakkaasti virinnyt Käynnissä olevien hankkeiden loppuun saat-
30539: viime vuosina. Opetusministeriön asettaman tamiseksi ja niihin liittyvien uusien projektien
30540: työväenperinnetyöryhmän suorittaman selvityk- aloittamiseksi olisi välttämätöntä lisätä halli-
30541: sen ( KomM 1981: 7) perusteella on tiedossa, tuksen tulo- ja menoarvioesityksessä tarkoituk-
30542: että sekä yksittäisillä tutkijoilla että tutkimusta seen varaamaa 200 000 markan määrärahaa.
30543: harjoittavilla laitoksilla ja järjestöillä on käyn- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30544: nissä työväenperinteen tallentamiseen liittyviä nioittaen,
30545: hankkeita, jotka on aloitettu eduskunnan vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30546: deksi 1981 myöntämän 200 000 markan mää- 1982 tulo- ia menoarvioon momentille
30547: rärahan turvin. Tärkeimmät näistä hankkeista 29.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
30548: ovat arkistojen perinnekeräys, työväen näyt- työväenperinteen tallentamista ;a tutki-
30549: tämö- ja musiikkiperinteen tutkimus sekä työ- mista varten.
30550: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
30551:
30552: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila
30553: Mikko Ekorre Eino Grönholm
30554: Matti Luttinen
30555: 790 1981 vp~
30556:
30557: Raha-asia-aloite n: o 737
30558:
30559:
30560:
30561:
30562: ]. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin kun-
30563: nille vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen järjestämiseen
30564:
30565:
30566: Eduskunnalle
30567:
30568: Invaliidihuoltolain mukaan järjestetään vai- lisuuksia käyttää hyväkseen yhteiskunnan yleisiä
30569: keavammaisille henkilöille työssä käymisen, palveluja ja myös vähentää laitoshoidon palve•
30570: opiskelun, virkistyksen, yhteiskunnallisen osal- lujen tarvetta ja käyttöä. Vähävaraisuuden ja
30571: listumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tar- pienituloisuuden takia asuvat vammaiset kes-
30572: peellisia kuljetuksia, joihin käytetään tavallisia kimäärin muuta väestöä syrjäisemmissä pai-
30573: takseja ja ns. invatakseja, poikkeustapauksissa koissa ja pitkienkin etäisyyksien päässä tarpeel•
30574: kuntien omaa kuljetuskalustoa. lisista palvelupisteistä.
30575: Valtionavun turvin vaikeavammaisten kulje- Laskelmien mukaan 1,5 miljoonan markan
30576: tuspalveluja järjestetään nykyään 190 kunnassa, kuljetuspalvelumääräraha enintään turvaisi ny-
30577: joten huomattava määrä vaikeavammaisia jää kyisen kuljetuspalvelujen tason ja tekisi mah-
30578: tämän palvelun ulkopuolelle, koska asuinkun- dolliseksi kuljetuspalvelujen järjestämisen osassa
30579: nassa ei tätä palvelumuotoa ole olemassa. Kun- niitä kuntia, joissa tätä toimintaa ei ole vielä
30580: tien kiinnostus tämän palvelun järjestämiseen järjestetty. Silti jäisi vielä paljon kuntia tämän
30581: on selvästi lisääntynyt. toiminnan ulkopuolelle.
30582: Vuosi 1981 on kansainvälinen vammaisten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30583: vuosi ja tiettävästi valtioneuvoston asettama taen,
30584: vammaisten vuoden komitea tulee keskeisesti
30585: korostamaan vammaisten osallistumisen merki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30586: tystä. Kuljetuspalveluilla on voitu vähentää vai- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
30587: keavammaisten eristäytymistä, joka on todettu markan määrärahan vaikeavammaisten
30588: varsinkin vaikeavammaisille lapsille ja nuorille kuljetuspalvelujen järjestämisestä kun-
30589: erittäin haitalliseksi kehitysesteeksi. Kuljetus- nille suoritettaviin valtionavustuksiin.
30590: palveluilla voidaan edistää vammaisten mahdol-
30591: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
30592:
30593: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen
30594: 1981 vp. 791
30595:
30596: Raha-asia-aloite n:o 738
30597:
30598:
30599:
30600:
30601: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vammais-
30602: ten lomatoiminnan järjestämiseen
30603:
30604:
30605: Eduskunnalle
30606:
30607: Työajan lyheneminen ja vapaa-ajan lisäänty- dollisuuksia kasvavan lomapalvelujen kysynnän
30608: minen on tuonut mukanaan uusia vaatimuksia tyydyttämiseksi. Invalidiliitto ry. ja sen jäsen-
30609: lomatoiminnalle. Yhteiskunta onkin tukenut yhdistykset ovat taloudellisten voimavarojen
30610: taloudellisesti yleistä lomatoimintaa, koska lo- mukaisesti järjestäneet vähävaraisille vammai-
30611: maa pidetään työstä aiheutuvan fyysisen ja sille ilmaisia lomia ja muita lomapalveluja.
30612: psyykkisen rasituksen lieventäjänä. Ilmaisten lomien tarjonta ei kuitenkaan vastaa
30613: Loman virkistävä ja kuntouttava vaikutus kasvavaa tarvetta. Ilman yhteiskunnan tukea
30614: korostuu kun on kysymys vammaisista. Työelä- monet vammaiset jäävät kokonaan osattomiksi
30615: mässä he joutuvat muita enemmän ponniste- lomapalveluista. Invalidiliiton ja sen jäsenyh-
30616: lemaan voimiensa äärirajoilla. Vammaisten distysten voimavarat ovat hyvin rajoitetut myös
30617: mahdollisuudet kodin ulkopuolella tapahtuvaan käytössä olevien lomapaikkojen kunnossapitoon
30618: lomanviettoon ovat kuitenkin rajoitetut. Ylei- ja uusien rakentamiseen 44 000 jäsenen sekä
30619: sissä lomanviettopaikoissa on liikuntaesteitä. heidän perheittensä palvelemiseksi.
30620: Myös asenteelliset ja psyykkiset tekijät asetta- Yhteiskunnan taloudellisella tuella voitaisiin
30621: vat rajoituksia vammaisten mahdollisuuksille tarjota myös vammaisille yhtäläiset mahdolli-
30622: käyttää niitä. Vammaisten lomanvietto onnis- suudet virkistykseen ja lomanviettoon kuin
30623: tuu parhaiten heitä varten suunnitelluissa ja muilla kansalaisilla. Vammaisten lomapalvelujen
30624: rakennetuissa paikoissa, joissa on otettu huo- lisääminen edistäisi heidän selviytymistään työ-
30625: mioon erityisesti vammaisten tarpeet. elämässä ja yhä kiireisemmässä yhteiskunnas-
30626: Invalidiliitto ry. jäsenyhdistyksineen on koko samme.
30627: toimintansa ajan harjoittanut sosiaalista loma- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30628: toimintaa ilman yhteiskunnan taloudellista taen,
30629: tukea. Lomatoiminta perustuu vapaaehtoisuu-
30630: den pohjalle, mutta siitä huolimatta vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30631: 1980 kertyi lomavuorokausia lähes 49 000 eri 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
30632: puolilla maatamme sijaitsevissa 45 kesänvietto- uudelle momentille 300 000 markan
30633: paikassa. Tällaisen lomanviettomahdollisuuden määrärahan Invalidiliitto ry:lle käytet-
30634: jatkuvuuden turvaaminen vammaisille edellyt- täväksi vammaisten lomatoiminnan jär-
30635: tää yhteiskunnan tukea. Vammaisyhdistyksillä jestämiseen.
30636: ei ole kuitenkaan riittäviä taloudellisia mah-
30637: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
30638:
30639: Jermu Laine Tellervo Koivisto Eino Grönholm
30640: Jorma Rantala Olli Helminen Pentti Lahti-Nuuttila
30641: Matti Luttinen
30642: 792 1981 vP·
30643:
30644: Raha-asia-aloite n:o 739
30645:
30646:
30647:
30648:
30649: Lattula: Määrärahan osoittamisesta rajavartiolaitokselle partio-
30650: autojen ja moottorikeikkojen hankkimiseksi
30651:
30652:
30653: Eduskunnalle
30654:
30655: Suorittaessaan rajojen vartiointia ja pelastus- täin soveliaita farmari- tai vastaavat paketti-
30656: palvelua joutuvat rajavartijat liikkumaan pitkiä- autot, joihin mahtuisi muutaman miehen partio
30657: kin matkoja kesällä jalan ja talvella hiihtäen. ja partiokoira ja joilla partio voisi siirtyä no-
30658: Normaaleissa ja määräajoin tapahtuvissa tarkas- peasti paikasta toiseen. Talvella moottorikelkat
30659: tuksissa tällaiset liikkumismenetelmät ovat riit- ovat erittäin sopivia rajamiesten liikuntaväli-
30660: tävän nopeita ja jopa fyysisen kunnon ylläpitä- neiksi.
30661: miseksi erittäin sopivia. Kiireellisissä tapauk- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
30662: sissa, joita rajojen vartioinoissa ja eritoten pe- taen,
30663: lastuspalvelussa sattuu entistä enemmän, nämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30664: liikkumismenetelmät ovat kuitenkin liian hi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
30665: taita. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä paran- 26.90.70 lisäyksenä 800 000 markkaa
30666: taa rajamiesten liikkumisnopeutta käytettävissä partioautojen ja moottorikelkkojen hank-
30667: olevin ja toiminta-alueelle sopivin teknisin kul- kimiseksi rajavartiolaitokselle rajakomp-
30668: kuneuvoin. Tällaisiksi olisivat kesäaikana erit- panioiden käyttöön.
30669: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
30670:
30671: Eero Lattula
30672: 1981 vp. 793
30673:
30674: Raha-asia-aloite n:o 740
30675:
30676:
30677:
30678:
30679: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien
30680: perushankintoihin Pohjois-Suomen joukkojen erikoisolosuh-
30681: teiden vaatimiin välineisiin
30682:
30683:
30684: Eduskunnalle
30685:
30686: Suomi on sitoutunut puolustamaan kaikin Pohjois-Suomen, erityisesti Lapin, sotilaspo-
30687: käytettävissä olevin keinoin alueensa koske- liittinen merkitys on tunnetusti kasvanut. Sinne
30688: mattomuutta. Puolustusvoimamme onnistuvat sijoitetut ja sijoitettavat joukkomme tarvitsevat
30689: tässä tehtävässään, jos kansamme enemmistö alueen erikoisalasuhteiden edellyttämän väli-
30690: jatkuvasti tuntee maamme vapauden ja itsenäi- neistön.
30691: syyden puolustamisen arvoiseksi omaksi asiak- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30692: seen ja valmistautuu siihen jo rauhan aikana taen,
30693: mahdollisimman tehokkaasti. Suomen puolus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30694: tusvoimien tehtävät ovat selvät ja yksikäsittei- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
30695: set. 27.20.18 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
30696: Puolustusvalmiutemme vastaa tekemiemme käytettäväksi Sodankylään perustetun
30697: valtiosopimusten myös maanpuolustukselle aset- prikaatin sekä eräiden muiden Pohiois-
30698: tamia vaatimuksia ja on nykyisellään Pohjolan Suomen ;aukkojen varustamiseksi alueen
30699: sotilaspoliittisissa ja sotilasmaantieteellisissä erikoisalasuhteiden vaatimalla välineis-
30700: oloissa sotaa ennalta ehkäisevä osatekijä. töllä.
30701: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
30702:
30703: Eero Lattula
30704:
30705:
30706:
30707:
30708: 100 088100408~
30709: 794 1981 vp.
30710:
30711: Raha-asia-aloite n:o 741
30712:
30713:
30714:
30715:
30716: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien
30717: varustuksen ja kaluston hankintaan
30718:
30719:
30720: Eduskunnalle
30721:
30722: Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea jen määrärahojen kohdalla n. 200 milj. mk.
30723: on antanut valmiiksi tingityt suositukset puo- Tämä on puolustusbudjetin vakavin heikkous.
30724: lustusvoimien kehittämiseksi. Budjetissa nyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30725: esitetyillä määrärahoilla ei valitettavasti pystytä taen,
30726: toteuttamaan komitean suosittamaa kehittä-
30727: mistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30728: Puolustusvoimien komentaja kenraali Lauri 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
30729: Sutela on julkisuudessa todennut, että budjet- 27.25.16 lisäyksenä 50 000 000 mark-
30730: tiesityksessä poiketaan komitean suosituksista kaa käytettäväksi puolustusvoimien va-
30731: varustuksen ja kaluston hankintaan ehdotettu- rustuksen ia kaluston hankintaan.
30732: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
30733:
30734: Eero Lattula
30735: 1:981 vp. 795
30736:
30737: Raha-asia-aloite n:o 742
30738:
30739:
30740:
30741:
30742: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja
30743: vesirakennuspiirille uusien teiden tekemiseen
30744:
30745:
30746: Eduskunnalle
30747:
30748: Yleisten teiden kunnossapitoon varattuja käyttöä ja uusien teiden tarvetta. Harvan ja
30749: määrärahoja on Kainuun tie- ja vesirakennus- heikon tieverkon takia liikenne on suuntautu-
30750: piirin osalta vähennetty vuosi vuodelta vuo- nut mm. yksityisille teille ja kuluttanut ne
30751: desta 1967 alkaen. Kustannustason nousua ja nopeasti heikkoon kuntoon.
30752: inflaatiota ei määrärahojen jaossa ole lainkaan Kainuun alueen tieverkoston p1tammen
30753: otettu huomioon. Tästä on ollut seurauksena, yleensä ja erityisesti Kostamus-projektista ai-
30754: että teiden kunto tiepiirin alueella on jatkuvasti heutuvan liikenteen lisäyksen edellyttämässä
30755: heikentynyt. Muun muassa öljysorateitä ei ole kunnossa edellyttää, että alueelle varattuja mää-
30756: enää voitu kunnostaa, vaan seurauksena on rärahoja, niin yleisten teiden kunnossapitoon
30757: ollut tiepeitteen loppuunkuluminen ja teiden kuin uusien teiden rakentamiseen, korotetaan
30758: palautuminen jälleen sorateiksi. huomattavasti siitä, mitä hallituksen tulo- ja
30759: Erityisen vaikeaksi tilanne muodostuu Kai- menoarvioesityksessä vuodelle 1982 on esitetty.
30760: nuussa kelirikkojen aikana. Kelirikkoisten tei- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
30761: den kuivatus-, kunnostus- ja vahvistustöihin taen,
30762: määrärahat ovat täysin riittämättömiä. Tilapäi-
30763: sillä työllisyysvaroilla on saatu kunnostettua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30764: vain eräitä tärkeimpiä kohteita. 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30765: Kunnossapitomäärärahojen ohella on myös 1 000 000 markkaa Kainuun tie- ja vesi-
30766: uusien teiden tekemiseen varattuja määrärahoja rakennuspiirille käytettäväksi uusien tei-
30767: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin osalta jatku- den tekemiseen.
30768: vasti vähennetty.
30769: Kostamus-projekti on omalta osaltaan lisän-
30770: nyt huomattavasti Kainuun piirin tieverkon
30771: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
30772:
30773: Eero Lattula
30774: 796 1981 vp.
30775:
30776: Raha-asia-aloite n:o 743
30777:
30778:
30779:
30780:
30781: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta veteraanijärjestöille
30782:
30783:
30784: Eduskunnalle
30785:
30786: Sotaveteraanien ja rintamamiesten, rintama- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30787: naisten sekä sotavankien järjestöt ovat onnis- taen,
30788: tuneet kolkuttamaan nyky-yhteiskunnan oman-
30789: tunnon hereille näkemään ne monet ongelmat, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30790: joiden kanssa veteraanit yhä kamppailevat. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
30791: Nämä järjestöt pyrkivät toimimaan entistä te- 33.26.53 lisäyksenä 50 000 markkaa
30792: hokkaammin, niin kuin oikein ja välttämätöntä valtionapuun veteraanijärjestöille.
30793: onkin. On syytä kaikin tavoin auttaa ja tukea
30794: näiden järjestöjen tärkeää työtä.
30795: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
30796:
30797: Eero Lattula
30798: 1981 vp. 797
30799:
30800: Raha-asia-aloite n:o 744
30801:
30802:
30803:
30804:
30805: Lattula: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliitolle
30806: sotavammaisten aseman parantamiseksi
30807:
30808:
30809: Eduskunnalle
30810:
30811: Isänmaamme vapautta puolustaneet sotavam- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30812: maiset ovat järjestönä aloittaneet viidennen taen,
30813: vuosikymmenen. Edelleen he järjestävät valta-
30814: kunnallisen syyskeräyksen, jonkalaisen he ensim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30815: mäisen kerran järjestivät jo v. 1944. 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
30816: Sotavammaisten ikääntyessä on keräyksen markan määrärahan Sotainvalidien V el-
30817: järjestäminen vaikeutunut ja vaikeutuu. Nyt jesliitolle sotavammaisten aseman paran-
30818: olisi jo aika myöntää osa keräysvarojen mää- tamiseksi.
30819: rästä suoraan avustuksena valtion budjetissa
30820: Sotainvalidien Veljesliitolle.
30821: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
30822:
30823: Eero Lattula
30824: 798 1981 vp.
30825:
30826: Raha-asia-aloite n:o 745
30827:
30828:
30829:
30830:
30831: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
30832: kuntoutukseen
30833:
30834:
30835: Eduskunnalle
30836:
30837: Rintamaveteraanien elinolosuhteiden paran- tamaveteraanien kuntoutukseen ehdotettua val-
30838: tamiseksi valtiovallan taholta on suoritettu erit- tionapua korotetaan 10 000 000 markalla.
30839: täin oleellisia ratkaisuja ja toimenpiteitä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30840: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessään taen,
30841: maamme hallitus on ehdottanut käsitykseni
30842: mukaan liian vähän varoja rintamaveteraanien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30843: kuntoutustoimintaan. Käsitystäni tukee Rinta- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
30844: mamiesasiain neuvottelukunnan valtiovallalle 33.85.56 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
30845: tänä vuonna tekemä määrärahaesitys. rintamaveteraanien kuntoutukseen.
30846: Katson olevan oikein ja kohtuullista, että rin-
30847: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
30848:
30849: Eero Lattula
30850: 1981 vp. 799
30851:
30852: Raha-asia-aloite n:o 746
30853:
30854:
30855:
30856:
30857: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten työttö-
30858: myyden lieventämiseen
30859:
30860:
30861: Eduskunnalle
30862:
30863: Yhteisvoimin pystymme luomaan Suomesta alueiden ongelmat voidaan parhaalla mahdolli-
30864: maan, jossa jokainen nuori, jokainen kansalai- sella tavalla vain tätä kautta poistaa.
30865: nen voi kokea turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Nuorisotyöttömyyden poistamiskeinoina olen
30866: Työttömyyden määrätietoinen torjunta edellyt- esittänyt toivomusaloitteessani n:o 1314 (1979
30867: tää nykyistä pitkäjänteisempää talouspolitiik- vp.) 25 kohdan ohjelman.
30868: kaa, elinkeinoelämän toimintaedellytysten ko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30869: hentamista, maan investointitoiminnan elvyttä- taen,
30870: mistä, tuottavuuden parantamista ja kilpailu-
30871: kyvyn lisäämistä. Jokaisen suomalaisen hyvin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30872: vointi on viime kädessä riippuvainen elinkeino- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
30873: elämän elinvoimasta. Työttömyyden eri Osa- 34.50.61 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
30874: nuorten työttömyyden lieventämiseen.
30875: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
30876:
30877: Eero Lattula
30878: