<Terapeutti nyyhky Vill> Hirveän raskaita uutisia eduskunnasta on tullut tänään. Ymmärrän sen, että minultakin on moni kysellyt, onko kaikki kunnossa, kun olen paljon puhunut eduskunnan työilmapiiriongelmista. Olin juuri tekemässä juoksutreeniä ja tulin puhelimelle ja katsoin, että on kymmeniä soittoja ja satoja viestejä tullut. Olen avoimesti puhunut. Nyt ei tietysti tiedetä, mistä tämä johtuu ja näin. En tiedä. Jotenkin niin järkyttynyt olo ja miljoonat osanotot kaikille, ketä tämä koskee. Odotellaan, kun asiat selviää.
<Kari Liuhto> Kaikki nopeat rauhat ovat kestämättömiä.
<Jyri Pekkonen> Minulla on lipputangossa Alaskan lippu, joka tulee tänään alas. Ei liehu meidän salossa Alaskan lippu tuon kokouksen aikana. Amerikkalaiset arvot ja ihmisoikeudet ovat aika huonossa jamassa, kun tuollaisia diktaattoreita kutsutaan kylään. Se, että Venäjän pitäisi automaattisesti saada alueita, särähtää karjalaisen reserviupseerin korvaan. Se, että kutsutaan kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttamia rikollisia kylään, menee yli. Tämä on ensimmäinen näkemäni asia, jossa ollaan samaa mieltä yli puoluerajojen.
<Metsähallitus> Kas kas, ehdimme avata pelin Venäjän kaksoiskansalaisien ihmisoikeuksien sortamiseksi ennen Oikeusministeriötä tai vaalijohtajan ulostuloja.
<J.D Vance> Henkilö, joka on ollut väärässä lähes jokaisessa tärkeässä asiassa viimeisten 30 vuoden aikana, on vihainen Yhdysvaltain presidentille tämän harjoittamasta diplomatiasta.
<Rehtori-Keijo> Ostetaan akkojen raikkaita paskasia/kusisia stringejä ja sukkahousuja, niiden täytyy olla oikeesti kusisia ja paskasia ja kuukautis vitun marinoituja. Myös käytetyt perse rätit kiinnostavat. Nämä tulisivat vain omaan käyttöön. Maksan niistä hyvin, HOX!

119 Käyttäjää paikalla! 0.0056068897247314

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1981_1 | A_1981_2 | A_1981_3 | A_1981_4 | A_1981_5 | B_1981_1 | B_1981_2 | C_1981_1 | C_1981_2 | D_1981 | E_1981_1 | E_1981_2 | E_1981_3 | E_1981_4 | F_1981_1 | F_1981_2 | F_1981_3 | Hak_1981 | PTK_1981_1 | PTK_1981_2 | PTK_1981_3 | PTK_1981_4 |

1: Vuoden 1981
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E4
10: Raha-asia-aloitteet 747-1484
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1981
16: Helsinki 1981. Valtion painatuskeskus
17: SISÄLLYSLUETTELO
18:
19:
20:
21:
22: Raha-asia-aloitteet 747-1484
23:
24:
25: Siv. Siv.
26: - 747 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 759 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
27: Suomen kehitysavun antamiseen kotimaisten ns. Saaren tien korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 813
28: elintarvikkeiden muodossa . . . . . . . . . . . . . . . . 801
29: - 760 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
30: - 748 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden paikallisliikenteen tukemi-
31: tukkuliikkeiden ja kauppiaiden välisten sopi- seen nykyisen palvelutason säilyttämiseksi . . . . 814
32: mussuhteiden selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . 802
33: - 761 Leppänen ym.: Määtärahan osoittamisesta
34: - 749 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pikajunien pysähtymispaikkojen lisäämiseen . . 815
35: byrokratian poistamiseen valtionhallinnosta . . 803
36: - 762 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
37: - 750 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta harvaan asuttujen seutujen postiautovuotojen
38: osuuskauppojen säästökassatoiminnan lopetta- säilyttämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816
39: misen selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804
40: - 763 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
41: - 751 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten perustamista koskevaan neuvon-
42: pankkien kiinteistönvälitystoiminnan lainmu- tatyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817
43: kaisuuden selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 805
44: - 764 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
45: - 752 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta keksintöjen patenttihakemusten käsittelyn jou-
46: Keimolan moottoriurheiluradan korjaamiseen . 806 duttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 818
47: - 753 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
48: lammastalouden kehittämiseen Utsjoella ja Ina- - 765 Leppänen ym.: Korotetun määrärahan
49: rissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 807 osoittamisesta kotimaisen polttoaineen käytön
50: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 819
51: - 754 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
52: marjanviljelyn neuvontatyöhön . . . . . . . . . . . . 808 - 766 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
53: puolueettomille järjestöille ydinvoiman vastai-
54: - 755 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta seen tiedotustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820
55: siirtymiseen kemiallisesta viljelystä luonnon-
56: mukaiseen viljelyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809 - 767 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
57: kioski- ja kukkakauppiaiden toimintaedellytys-
58: - 756 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ten selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 821
59: marjojen ja vihannesten viljelyn koetilan pe-
60: rustamiseen Luumäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 810 - 768 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
61: - 757 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten Iuottovakuusjärjestelmän selvitys-
62: kantatien n:o 60 parannukseen Heinolan maa- työhön . .. . .. . . .. . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 822
63: laiskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811
64: - 769 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
65: - 758 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille työpaikkojen
66: tien suunnitteluun välillä Luumäki-Ylämaa . . 812 perustamiseksi annettavaan valtion tukeen . . 823
67:
68: 088100408M
69: 4 Sisällysluettelo
70:
71:
72: Siv. Siv.
73: - 770 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 783 Lillqvist m.fl.: Om anvisande av anslag
74: maaseudun tyhjien myymälärakennusten lunas- för bostadsbidrag åt folkpensionärer som bor i
75: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824 eget egnahemshus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840
76:
77: - 771 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 783 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
78: matkailutoimistojen perustamiseen maaseutu- omassa omakotitalossa asuvien kansaneläkeläis-
79: kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825 ten asumistukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 841
80:
81: - 772 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 784 Lillqvist m.fl.: Om anvisande av höjt
82: työttömyyden poistamiseksi ja yritystoiminnan anslag för Svenska Finlands folktings verk-
83: edistämiseksi Pohjois-Karjalan alueella . . . . . . 826 samhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 842
84:
85: - 773 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta pie- - 784 Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoit-
86: nille ja keskisuurille tiloille lannoitteiden ja tamisesta Svenska Finlands folkting -toiminnan
87: rehujen ostamiseen oikeuttaviin ostotodisteisiin 827 tukeen.................................. 843
88:
89: - 774 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta - 785 Lillqvist m.fl.: Om anvisande av anslag
90: satovahinkojen korvaamiseen vihannesviljeli- för anställning av en jurist som biträder fiskar-
91: jöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 828 befolkningen i juridiska frågor . . . . . . . . . . . . 844
92:
93: - 775 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta - 785 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
94: Iijokisuun Tangon ja Sarrion jokihaarojen kalastajaväestöä oikeudellisissa kysymyksissä
95: ruoppaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 829 avustavan lakimiehen palkkaamiseen . . . . . . . . 845
96:
97: - 776 Liedes: Määrärahan osoittamisesta Kui- - 786 Lillqvist m.fl.: Om anvisande av anslag
98: vajoen ja siihen liittyvän Oijärven vesistöjärjes- för undersökning av fiskförädlingsbehovet i
99: telyjen suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 830 Österbotten och av en lämplig fiskehamn för
100: verksamheten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 846
101: - 777 Liedes: Määrärahan osoittamisesta Siuruan
102: allasalueen tilojen lunastamiseksi valtiolle . . 831 - 786 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
103: Pohjanmaan kalanjalostustarvetta ja toimintaa
104: - 778 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoit- varten sopivaa kalastamaa koskevaan tutkimuk-
105: tamisesta tie-, silta- ja talonrakennushankkeita seetl ................................ _. . 847
106: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 832
107: - 787 LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
108: - 779 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoitta- teollisuuden vesiensuojeluinvestointeihin . . . . 848
109: misesta maaseudun sähköistämisen tukemiseen 833
110: - 788 Lillqvist m.fl.: Om anvisande av anslag
111: - 780 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoitta- för fortsatt grundförbättring av landsväg nr
112: misesta pienynttaJlen vuosilomajärjestelmän 7263 (Kaitsor-Österö) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 849
113: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 834
114: - 788 LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
115: maantien n:o 7263 (Kaitsor-Österö) peru~-
116: - 781 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta
117: parannuksen jatkamiseen ........... - . . . . . . 850
118: osa-aikatyön muuttamiseksi kokopäivätoimisek-
119: si eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 835 - 789 LiUqvist m.fl.: Om anvisande av anslag för
120: planering av vägen från Sundom tili den s.k.
121: 782 LiUqvist m.fl.: Om anvisande av anslag Strandvägen i Yttermalax _.. . . . . . . . . . . . . . 851
122: för att garantera personer som friges från
123: fängelse arbetsplats och bostad under återan- - 789 LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
124: passningen tili samhället ................. - 836 Sundomista Yttermalaxin ns. Rantatielle johta-
125: van tien suunnittelemiseen ........... - ... _ 852
126: - 782 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
127: vankilasta vapautuvien yhteiskunnan toimin- - 790 Lillqvist m.fl.: Om anvisande av anslag för
128: taan sopeutumisajan työpaikan ja asunnon tur- garanterande av färjtrafik över Kvarken året
129: vaamiseen ....................... - . . . . . . ·838 runt.................................... 853
130: Sisällysluettelo 5
131:
132: Siv. Siv.
133: - 790 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta - 804 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta Lah-
134: ympärivuotisen lauttaliikenteen turvaamiseen den-Loviisan-Valkon radan perusparannusta
135: Merenkurkun yli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 854 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 870
136:
137: - 791 Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 805 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
138: tamisesta alkoholivaroista kuntien yleisiin tar- opetusjaostojen opettajan virkojen perustami-
139: peisiin tulevan valtionosuuden ja -avustuksen seen Tampereen yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . 871
140: korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855
141: - 806 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
142: - 792 Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoit- Suomen Puhallinorkesteriliitto r.y:n toiminnan
143: tamisesta kunnille suojatyötoiminnan käyttö- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 872
144: kustannusten valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . 856
145: - 807 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
146: - 793 Lillqvist m.fl.: Om anvisande av anslag Kurun-Virtain maantien suuntauksen ja ra-
147: för utbildning av dövtolkar . . . . . . . . . . . . . . . . 857 kenteen parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 873
148:
149: - 793 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta - 808 Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
150: kuurojen tulkkien koulutukseen . . . . . . . . . . . . 858 tamisesta kotimaisten polttoaineiden käyttöä
151: lisäävien koneiden ja laitteiden hankinta-avus-
152: 794 Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoit- tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 874
153: tamisesta kunnille raittiustyöhön ja päihdyttä-
154: vien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon . . . . . . 859 - 809 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
155: suomalaisten keksijöiden tukemiseen . . . . . . . . 875
156: - 795 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
157: raittiushotellien, -motellien ja -ravintoloiden - 810 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag som
158: perustamisen, laajentamisen ja uudistamisen lai- stöd tili Finlands Svenska Spelmansförbund . . 876
159: noittamista hoitavan rahaston toimintaa varten 860
160: - 810 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Fin-
161: - 796 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta lands Svenska Spelmansförbund -nimisen yhdis-
162: Keuhkovammaliiton toimesta järjestettävään lo- tyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 877
163: matoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 861
164: - 811 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag
165: - 797 Linna: Määrärahan osoittamisesta Kauno för reparationer av ungdomsföreningslokaler . . 878
166: Kleemolan muistomerkin loppurahoitukseen . . 862
167: - 811 Malm ym.: Korotetun määrärahan osoit-
168: - 798 Linna: Määrärahan osoittamisesta Keski- tamisesta nuorisoseurantalojen korjaustöihin . 879
169: Pohjanmaan maatalouskeskuksen perustamiseen 863
170: - 812 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för
171: - 799 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta val- statligt stöd tili Österbottniska Posten . . . . . 880
172: tion Nastolan virastotalon suunnitteluun .... 865
173: - 812 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
174: - 800 Luttinen ym.: Korotetun määrärahan
175: Österbottniska Posten -nimisen lehden valtion-
176: osoittamisesta Suomen Kalamiesten Keskuslii-
177: apuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 881
178: ton palkkausmenoihin ................... . 866
179:
180: - 801 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta Lah- - 813 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för
181: den teknillisen oppilaitoksen suunnittelua var- påbörjande av byggnadsarbetena på besiktnings-
182: ten 867 stationen i Karleby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 882
183:
184: - 802 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 813 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
185: Lahden tiemestaripiirin tukikohdan suunnit- Kokkolan katsastusaseman rakennustöiden
186: telua varten ........................... . 868 aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 883
187:
188: - 803 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta maan- - 814 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för
189: tien n:o 3132 perusparannukseen välillä Vesi- rensningsundersökning av Lappfjärds ås myh-
190: vehmaa-Kalkkinen ..................... . 869 ning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 884
191: 6 Sisällysluettelo
192:
193:
194: Siv. Siv.
195: - 814 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta 826 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
196: Lapväärtinjoen jokisuun perkaamistutkimuk- sesta maksuttomien televisiolupien myöntämi-
197: siin 885 seen pysyvästi liikuntakyvyttömille ......... , 901
198:
199: - 815 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag tili - 827 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
200: Malax kommun för utbyggnaden av vatten- sesta kuntoutustyöntekijöiden palkkaamiseen
201: och avloppsledningsnätet på Bergö ......... . 886 Näkövammaisten Keskusliiton kuntoutuskes-
202: kukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 902
203: - 815 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
204: Maalahden kunnalle Bergön vesijohto- ja vie- - 828 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
205: märiverkoston laajentamiseen ............. . 887 Suomen Meripelastusseuralle pelastusaluskan-
206: nan uusimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904
207: - 816 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för
208: utvidgning av Mellanå plantskola i Kristine- 829 Melin ym.: Määrärahan osoittamisesta kou'
209: stad .................... · · · · · · · · · · · · · · · 888 lulais- ja opiskelijavaihdon kehittämiseksi Suo-
210: men ja Yhdysvaltojen välillä . . . . . . . . . . . . . . 905
211: - 816 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
212: Mellanån taimitarhan laajentamiseen Kristiinan- - 830 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
213: kaupungissa ............................ . 889 Mikkelin ohikulkuteiden rakentamiseen . . . . 906
214:
215: - 817 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 831 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
216: Kuusamon maatalousteknillisen koulun rakenta- Mikkelin lentoaseman lunastamiseksi valtiolle 907
217: miseen .......................... · · ... · · · 890
218: - 832 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
219: - 818 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta nestemäisten polttoaineiden varmuusvaraston
220: Kuusamo--Natura 82 luonto- ja kulttuurita- rakentamiseksi Ristiinaan . . . . . . . . . . . . . . . . 909
221: pahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891
222: - 833 Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoit-
223: - 819 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin
224: Taivalkosken Ohtaojan kalanviljelylaitoksen (UNHCR) toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 910
225: kurssitilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 892
226: - 834 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
227: - 820 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien poliisin tointen perustamiseen kortteli·
228: Iijokilaakson alueen pienyritystoiminnan tu- poliisitoiminnan laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . 911
229: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 893
230: - 835 Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoit-
231: - 821 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta saamenkielisen julkaisutoiminnan tu-
232: turveteollisuuden aloittamiseen Pudasjärven kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 912
233: seudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 894
234: - 836 Muroma ym.: Korotetun määrärahan
235: osoittamisesta yksityisten lastenkotien käyttö-
236: - 822 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
237: kustannusten valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . 913
238: sesta aluearkkitehtikokeilun käynnistämiseen 895
239: - 837 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
240: 823 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- vammaisten lomatoiminnan järjestämiseen . . 914
241: sesta Kansalais- ja työväenopistojen liiton, Suo-
242: men Kirjastoseuran ja Suomen Kansanopistoyh- - 838 Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoit-
243: distyksen toimintaedellytysten turvaamiseen . . 897 tamisesta eläkeläisten järjestöjen valtionapuun 915
244: - 839 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
245: - 824 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- farmaseutin viran perustamiseen Helsingin yli-
246: sesta Maaseudun Sivistysliiton toiminnan tu- opistollisen keskussairaalan myrkytystietokes-
247: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899 kukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 916
248:
249: 825 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- - 840 Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta
250: sesta Iisalmen ammatillisen kurssikeskuksen Keski-Uudenmaan meriviemärin rakentamiseen
251: Kiuruveden toimipisteen laajentamiseen . . . . . . 900 välillä Savio--Koivukylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917
252: Sisällysluettelo 7
253:
254: Siv. Siv.
255: - 841 Muurman: Määrärahan osoittamisesta Il- - 855 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoit-
256: mailumuseoyhdistys ry:lle valtakunnallisen tamisesta Ilmailumuseoyhdistys ry:lle ilmailu-
257: ilmaiinmuseon jatkorahoitukseen Helsinki- museon jatkorahoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 934
258: Vantaan lentoaseman alueella . . . . . . . . . . . . . . 918
259: - 856 Ni=inen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoit-
260: - 842 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta energiatalouden tarkoituksenmukai-
261: sesta Seinäjoen itäisen ohitustien suunnitte- suutta koskeviin selvityksiin . . . . . . . . . . . . . . 935
262: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 919
263: - 857 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoit-
264: - 843 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta Suomen Keksintösäätiön tukemiseen 936
265: sesta Kokkolan katsastusaseman rakentamista - 858 Niskanen: Määrärahan osoittamisesta opis-
266: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920
267: kelija-asuntoloiden valtion asuntolainojen kor-
268: kotason alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 937
269: - 844 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta-
270: misesta Kruunupyyn lentokentän kiitotien jat- 859 Niskanen: Määrärahan osoittamisesta
271: kamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 921 Pohjolan Opistolle annettavaan rakennusavus-
272: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 938
273: - 845 Männistö ym.: Korotetun määrärahan
274: osoittamisesta näyttämötaiteelliseen harrastus- - 860 Niskanen: Korotetun määrärahan osoitta-
275: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 922 misesta opintokeskusten yleismenojen katta-
276: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 939
277: - 846 Männistö ym.: Korotetun määrärahan
278: osoittamisesta Työväen Näyttämöiden Liitolle 924 - 861 Niskanen ym.: Korotetun määrärahan
279: osoittamisesta eläkeläisten järjestöjen valtion-
280: - 847 Ni=inen ym.: Korotetun määrärahan apuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 940
281: osoittamisesta uusien maataloussihteerien vir- - 862 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag
282: kojen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925 för avlönande av biträdande inspektör vid
283: vissa länsstyrelser för kontakterna med de
284: 848 Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta svenskspråkiga markägarna vid förverkligandet
285: uusien 4H-neuvojien toimien perustamiseen . . 926 av statens naturskyddsprogram . . . . . . . . . . . . 941
286:
287: - 849 Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 862 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
288: Kok=äenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan apulaistarkastajan palkkaamiseen eräisiin lää-
289: jestelysuunnitelman laatimiseen . . . . . . . . . . . . 928 ninhallituksiin ruotsinkielisen väestön yhtey-
290: denpitoa varten valtion luonnonsuojeluohjel-
291: - 850 Ni=inen-Mäkynen ym.: Korotetun mää- maa toteutettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 942
292: rärahan osoittamisesta energiataloudelliseen
293: korjaustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 - 863 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag
294: tili Svenska Österbottens landskapsförbund for
295: - 851 Ni=inen-Mäkynen ym.: Korotetun määrä- försöksverksamhet med en områdesarkitekt . . 943
296: rahan osoittamisesta energiataloudelliseen koe-
297: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 930 - 863 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
298: - 852 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrä- Svenska Österbottens landskapsförbund -ni-
299: rahan osoittamisesta orkestereiden ja yhtyei- miselle yhdistykselle aluearkkitehdin johdolla
300: den aluetoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 931 tapahtuvaan kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . . 944
301:
302: ...:.. 853 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrä- - 864 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag
303: rahan osoittamisesta energiataloudellisen koe- för inrättande av vissa tjänster vid Åbo Aka-
304: toiminnan edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 932 demis institutioner i Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . 945
305:
306: - 854 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoit- - 864 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
307: tamisesta lakkautettujen henkilöliikennease- eräiden virkojen perustamiseen Åbo Akade-
308: mien uudelleen avaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 933 min Vaasan laitoksia varten . . . . . . . . . . . . . . 946
309: 8 Sisällysluettelo
310:
311: Siv. Siv.
312: - 865 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag - 873 Norrback m. fl.: Om anvisande av höjt
313: för två lektorstjänster för översättarutbildning- anslag för förbättring av järnvägen Seinäjoki-
314: en vid Vasa högskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 947 Kaskö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963
315:
316: - 865 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta - 873 Norrback ym.: Korotetun määrärahan
317: kahden lehtorin viran perustamiseen kääntäjä- osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten radan pe·
318: koulutusta varten Vaasan korkeakouluun . . . . 948 rusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 964
319:
320: - 866 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag - 874 Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan
321: för inrättande av nya tjänster i medborgar- osoittamisesta opintokeskusten luentotoiminnan
322: och arbetarinstitut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 949 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 965
323:
324: - 866 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta - 875 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
325: uusien toimien perustamiseen kansalais- ja tyO.. lasten ja nuorten kuvataidekoulujen toiminnan
326: väenopistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 966
327:
328: - 867 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag - 876 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
329: för grundande av ett traditionsarkiv i Vasa 951 Keski-Uudenmaan meriviemärihankkeen toteut-
330: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 967
331: - 867 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
332: perinnearkiston perustamiseen Vaasaan . . . . 952 - 877 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta
333: Ilmailumuseoyhdistys ry:lle valtakunnallisen
334: - 868 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag ilmailumuseohankkeen jatkorahoitukseen Hel-
335: för renovering av Jungsborgs samlingslokal i sinki-Vantaan lentoasemalla . . . . . . . . . . . . . . 969
336: Karlehy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953
337: - 878 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
338: - 868 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Kellokosken sairaalan alueella olevan ns. Kello-
339: Jungsborgin kokoontumistilan korjaustöihin kosken kartanon päärakennuksen kunnostami-
340: Kokkolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 954 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970
341: - 869 Norrback m. fl.: Om anvisande av höjda - 879 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
342: anslag för fiskodlingsverksamhet . . . . . . . . . . 955 Haapamäen varavankilaa varten . . . . . . . . . . . . 971
343: - 869 Norrback ym.: Korotettujen määrärahojen - 880 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitt!UniSes-
344: osoittamisesta kalanviljelytoimintaan . . . . . . . . 956 ta opiskelija-asuntoloiden valtion asuntolaina·
345: jen korkotason alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 972
346: - 870 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag
347: för fortsatta reglerings- och utredningsarbeten - 881 Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan
348: i Kyro älv . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 957 osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden <lpin-
349: torahaan sen perusosan korottamiseksi . . . . . . 973
350: - 870 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
351: Kyrönjoen säännöstely- ja perkaustöiden jatka- - 882 Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan
352: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 958 osoittamisesta opintotuen huollettavana olevien
353: - 871 Notrback m. fl.: Om anvisande av anslag lasten perusteella tehtävään opintorahamuotoi-
354: för ombyggnad och förbättring av Lahnakoski seen korotukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 4
355: bro i Karleby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959
356: - 883 Pekkarinen: Määrärahan osoittamise!;ta
357: - 871 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perusopetusryhmien koon pienentämi-
358: Lahnakosken sillan uudelleen rakentamiseen seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 975
359: Kokkolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 960
360: - 884 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
361: - 872 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag Alkio-opiston toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 976
362: för planering av en ny hamn i Björköby . . . . 961
363: - 885 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
364: - 872 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisille harrastajateatterijärjestöille
365: Björköbyn sataman suunnitteluun . . . . . . . . . . 962 ohjaajien paikkaamista varten . . . . . . . . . . . . . . 977
366: Sisällysluettelo 9
367:
368: Siv. Siv.
369: - 886 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta - 900 Pihlajamäki ym.: Korotettujen määräraho-
370: raha-arpajaisten voittovaroista Jyväskylän Kesä jen osoittamisesta kuivatustöiden valtionapuun
371: -kulttuuritapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . 978 ja lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 992
372:
373: 887 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 901 Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
374: kalatalouskonsulentin toimen perustamiseen sesta kuivatusyritysten kunnossapitoon . . . . . . 993
375: Keski-Suomen maatalouskeskukseen . . . . . . . . 979
376: - 902 Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoiWttni-
377: - 888 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta sesta tapaturmavirastolle veteraanien varhais-
378: maantien n:o 760 parannustöihin välillä Pihti- eläkejärjestelmän toteuttamiseen . . . . . . . . . . . 994
379: pudas- Keski-Pohjanmaan piirin raja . . . . . . 980
380: - 903 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
381: - 889 Pekonen ym.: Korotetun määrärahan eräiden koulutoimen virkojen ja tointen perus-
382: osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus- tamiseen Kymen lääninhallitukseen . . . . . . . . 995
383: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 981
384: - 904 Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoit-
385: - 890 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta opintokeskusta ylläpitävien sivistys·
386: Mikkelin läänin alueen käsittävän Mikkelin järjestöjen sivistystyön tukemiseen . . . . . . . . 996
387: piirirakennustoimiston perustamiseen . . . . . . . 982
388: - 905 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
389: - 891 Pekonen ym.: Kowtetun määrärahan osoit- Karhulan ammattikoulun liikuntatilojen raken-
390: tamisesta rehuksi käytettävän kuoritun maidon tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 997
391: hinnanalennuskorvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 983
392: - 906 Piipari ym.: Määrärahojen osoittamisesta
393: - 892 Pekonen ym.: Korotetun määrärahan osoit- Miehikkälän kunnalle monitoimitalon rakenta"
394: tamisesta korvauksina sotainvalidien kuntoutus- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 998
395: ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin . . . . . . . . 984
396: - 907 Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoit-
397: - 893 Pekonen: Määrärahan osoittamisesta Sai- tamisesta orkestereiden toiminnan tukemiseen 999
398: ralanmäen-Kaskiin maantien perusparannuk-
399: sen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 985 - 908 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
400: Kymen läänin sairaanhoitolaitosten käyttökus"
401: - 894 Pekonen: Määrärahan osoittamisesta sai- tannusluonteisiin hankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . 1000
402: raaloiden henkilökunta-asuntojen vuokrakus-
403: tannusten peittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 986 - 909 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta mo-
404: nitoimitalon rakentamiseen Ullavalle . . . . . . 1001
405: 895 Pesälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
406: uusien rikosylikonstaapelin tointen perustami- - 910 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta yli-
407: seen keskusrikospoliisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987 määräiseksi avustukseksi viljelijöille hukka-
408: kantavahinkojen täysimääräiseksi korvaamiseksi 1002
409: - 896 Pesälä: Korotetun määrärahan osoittami-
410: sesta siirtona investointirahastoon pienen ja - 911 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
411: keskisuuren teollisuuden lainoihin kehitysaluei- perusteiltaan ristiriidattorniin vesistöhankkei"
412: den ulkopuolisilla alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . 988 siin Kokkolan vesipiirin alueella . . . . . . . . . . . . 1003
413:
414: - 897 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Valtion - 912 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta tie-
415: siementarkastuslaitoksen SIJOittamiseen Eli- osuuden perusparannukseen välillä Isokyrö--
416: mäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 989 Hyyppä-Lehmäjoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1004
417:
418: - 898 Pesälä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 913 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta tie-
419: Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskuk- osuuden perusparannukseen välillä Vimpeli-
420: sen julkaisutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 990 Perho-Kinnula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1005
421:
422: - 899 Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittami- - 914 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
423: sesta Kauhajoen evankelisen kansanopiston toi- Lapin lääninvankilan suunnittelemiseksi Ter-
424: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 991 volaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1006
425:
426: 2 088100408M
427: 10 Sisällysluettelo
428:
429: Siv. Siv.
430: - 915 Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 930 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
431: tamisesta maakuntaliitoille vesiasioissa kalata- vihannes- ja juurikasvien laatutason tutkimi-
432: lousyhteisöille annettavaan oikeusapuun . . . . 1007 seen .................................... 1022
433:
434: - 916 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta met- - 931 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
435: sureiden asunto-olojen selvittämiseen . . . . . . 1008 maa- ja metsätaloudessa käytettävien torjunta-
436: aineiden tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1023
437: - 917 Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoit-
438: tamisesta maataloustarvikkeiden rahtiavustuk- - 932 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
439: siin 1009 sisävesien saaristojen sähköistämisen tukemi-
440: - 918 Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoit- seen .................................... 1024
441: tamisesta maidon kuljetusavustuksiin ...... 1010
442: - 933 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamic
443: - 919 Pokka: Määrärahan osoittamisesta poro- sesta Kontiomäen-Nurmeksen-Lieksan radan
444: tutkimuslaitoksen perustamiseen poronhoito- perusparannustöiden suorittamiseksi ........ 1025
445: alueelle ................................. 1011
446: - 934 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
447: - 920 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- sesta työelämää koskevien tutkimusten käyn-
448: määräiseksi avustukseksi Utsjoen kalastuskun- nistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026
449: nille Tenojoen kalastuksen valvontaan ja kala-
450: kantojen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1012 - 935 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
451: sesta sairausvakuutuspäivärahaa vastaavan kor-
452: - 921·Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta ka- vauksen suorittamiseksi kuntoutuslaitoksissa
453: lanviljelylaitoksen suunnitteluun Keminmaalle 1013 työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi välttämä-
454: töntä hoitoa saaville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1027
455: - 922 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Roiti-
456: kosken kalanviljelylaitoksen suunnitteluun Pel- - 936 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
457: loon .................................... 1014 sesta Pohjois-Kari alan läänin sosiaalisairaalan
458: - 923 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Jou- suunnittelukustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028
459: lupukin työpajan ja kylän toteuttamiseen . . 1015
460: - 937 M. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan
461: - 924 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta ko- osoittamisesta ammattiyhdistysliikkeen lomajär-
462: tona lastaan hoitavan vanhemman työsuhde- jestöjen lomatoiminnan tukemiseen . . . . . . . . 1029
463: turvan järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1016
464: - 938 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
465: - 925 Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoit- sesta Allergialiitolle tiedotuskeskuksen toimin-
466: tamisesta maatalousväestön viikkovapaan järjes- nan tukemiseen .......................... 1030
467: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1017
468: - 939 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
469: - 926 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Näkövammaisten Keskusliitolle näkövam-
470: Itä,Karjalan kansanopiston saneerauksen suun- maisten työllisyyden ylläpitämiseen ........ 1031
471: nitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1018
472: - 940 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
473: - 927 Poutanen ym.: Korotettujen määrärahojen
474: sesta Kriminaalihuoltoyhdistykselle Joensuuhun
475: osoittamisesta kuivatustöiden valtionapuihin ja rakennettavaa asuntokotia varten . . . . . . . . . . 1032
476: lainoihin ................................ 1019
477:
478: - 928 Poutanen ym.: Korotetun määrärahan - 941 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
479: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit- sesta kansaneläkkeen tukiosaa saavien eläke-
480: tämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020 läisten asuntojen peruskorjaukseen . . . . . . . . 1033
481:
482: - 929 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 942 P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan
483: maanmittaushallituksen kartastoyksikön perus- osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavustuk-
484: tamiseen Mikkeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1021 siin .................................... 1034
485: Sisällysluettelo 11
486:
487: Siv. Siv.
488: - 943 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- - 958 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami·
489: sesta varusmiesten kaikkien viikonloppu- ja sesta mekaaniseen vesaleontorjuntaan Uuden-
490: lomamatkakustannusten korvaamiseksi . . . . . . 1035 maan tie- ja vesirakennuspiirin alueella . . . . . . 1052
491:
492: - 944 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- - 959 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
493: sesta ylimääräiseen korvaukseen pienviljeli- sesta Espoon vanhan rautatieasemarakennuk-
494: jöille vuoden 1981 satovahinkojen korvaami- sen suojelutoimiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1053
495: seen ................................... 1036
496: - 960 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
497: - 945 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- Savonlinnaan sijoitettavan Saimaan ekologisen
498: sesta kalatalouslaitoksen suunnittelemiseksi tutkimuslaitoksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . 1054
499: Ilomantsin Hiiskoskelle .................. 1037
500: - 961 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
501: - 946 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen yhtey-
502: sesta Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun tehtaiden teen sijoitettavan sisävesialueen kalatalousoppi-
503: laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1038 laitoksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1055
504: - 947 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- - 962 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
505: sesta ylimääräisen kotiuttamisrahan maksami- Savonlinnan kaupunginteatterin rakentamiseen 1056
506: seksi varusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1039
507: - 963 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
508: - 948 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- mekaaniseen vesakontorjuntaan Mikkelin tie-
509: sesta työttömyyskorvauksen korottamiseksi ja ja vesirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . 1057
510: kaikkien työttömien saattamiseksi työttömyys-
511: korvausjärjestelmän piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . 1040 - 964 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
512: - 949 Pursiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta monikäyttösataman rakentamisen aloittami-
513: Kansan Sivistystyön Liitolle työväenliikkeen ja seksi Punkaharjulla ...................... 1058
514: marxilaisuuden tutkimustoimintaan . . . . . . . . 1042 - 965 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
515: - 950 Pursiainen: Korotetun määrärahan osoit- öljyvahinkojen torjunnan tehostamiseen Sai-
516: tamisesta lääninhallitusten sosiaali- ja terveys- maan vesistön alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1059
517: osastojen koulutustoimintaan .............. 1043
518: - 966 Rajantie ym.: Korotetun määrärahan osoit-
519: - 951 Pursiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta vaikeavammaisten asumispalvelujen
520: ympäristöperäisten sikiövaurioiden torjuntaan 1044 valtionavustukseen ....................... 1060
521: - 952 Pystynen: Korotetun määrärahan osoitta- - 967 Rantala ym.: Määrärahan osoittamisesta
522: misesta Paasikiviopiston rakennusavustukseen 1046 Kuopioon perustettavaa tuotekehitys- ja mark-
523: - 953 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- kinointiyksikköä varten .................. 1061
524: sesta valtion virastotalon suunnitteluun Espoo- - 968 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami-
525: seen .................................... 1047 sesta salaojasuunnittelun tukemiseen kehitys-
526: - 954 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1063
527: sesta valtion virastotalon suunnitteluun Kirk-
528: konummelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1048 - 969 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittarni·
529: sesta vihannesviljelijöiden satovahinkojen kor-
530: - 955 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- vauksiin Oulun ja Lapin lääneissä . . . . . . . . . . 1064
531: sesta peruskoulun luokkakoon pienentämiseksi
532: tarvittavien uusien koulutilojen rakentamiseen 1049 - 970 Raudaskoski ym.: Korotettujen määrära-
533: hojen osoittamisesta maankuivatustöiden val-
534: 956 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- tionapuun ja lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1065
535: sesta virkistysalueiden toteuttamiseen . . . . . . 1050
536: - 971 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta työl-
537: - 957 Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan lisyysvaroin puolustusvoimissa palvelevien työn-
538: osoittamisesta maan hankkimiseen luonnonsuo- tekijöjden ja toimihenkilöiden aseman vaki-
539: jelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051 naistamiseen ............................. 1066
540: 12 Sisällysluettelo
541:
542:
543: Sivo Sivo
544: - 972 Raudasoja ymo: Määrärahan osoittamisesta - 985 Renlund ymo: Määrärahan osoittamisesta
545: Vaasan poliisitalon suunnitteluun o oo o 1067 0 0 0 0 0 0 äidinkielen ylitarkastajan viran perustamiseen
546: kouluhallituksen ruotsinkieliseen osastoon 1083 0 0
547:
548:
549:
550: - 973 Raudasoja ymo: Määrärahan osoittamisesta
551: eräiden virkojen perustamiseen Vaasan korkea- - 986 Renlund ymo: Määrärahan osoittamisestll
552: kouluun o oo oo oo ooo ooo o
553: 0 0 o 01068 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 opettajien ja kouluterveydenhuoltohenkilöstön
554: raittiuskasvatukseen o oo oo o ooo o 1084 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
555:
556:
557:
558:
559: - 974 Raudasoja ymo: Määrärahan osoittamisesta
560: pääoperaattorin toimen perustamiseen Vaasan - 987 Renlund mo fl.: Om anvisande av anslag
561: korkeakouluun 1069
562: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 för restaurering av Torgare prästgård i Kro-
563: noby o ooo ooo
564: 0 o
565: 0 0o o 1085
566: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
567:
568:
569:
570:
571: - 975 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta
572: Osuustoiminnan päivien kulttuuritilaisuuksien - 987 Renlund ymo: Määrärahan osoittamisesta
573: tukemiseen 0 0o 0 1070
574: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Torgaren pappilan entistämiseen Kruunupyyssa 1086
575:
576: - 976 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta me- - 988 Renlund mo fl.: Om anvisande av anslag
577: kaaniseen vesakentorjuntaan Keski-Pohjanmaan såsom understöd tili Lägerskolföreningen i Fin-
578: tie- ja vesirakennuspiirin alueella 1071 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 land 0 o o0 oo 0 o 0 0 o 0o 0 1087
579: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
580:
581:
582:
583:
584: 977 Raudasoja ymo: Määrärahan osoittamisesta - 988 Renlund ymo: Määrärahan osoittamisesta
585: Kokkolan katsastusaseman rakentamiseen o 1072 0 0 0 Suomen leirikouluyhdistyksen toiminnan tuke-
586: miseen o oo oo0 0o 0o 0 0 1088
587: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
588:
589:
590:
591:
592: - 978 Raudasoja ymo: Korotetun määrärahan
593: osoittamisesta vammaisten suojatyöpaikkojen - 989 Renlund mo fl.: Om anvisande av anslag
594: perustamiskustannusten lainoihin oo o o 1073 0 0 0 0 0 0 för förlängning av Kronoby flygfälts landnings-
595: bana o 0 o o o 0o 0 0 o o 0 0 1089 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
596:
597:
598:
599:
600: - 979 Rautiainen ymo: Määrärahan osoittamisesta
601: pienteollisuuslainojen korkotukea varten 1074 0 0 0 0
602: - 989 Renlund ymo: Määrärahan osoittamisesta
603: Kruunupyyn lentokentän kiitoradan jatkami-
604: - 980 Rautiainen ymo: Korotetun määrärahan seen 0 o 0oo oo
605: 0 0 o 0 o0 0 1090
606: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
607:
608:
609:
610:
611: osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjes-
612: telmän kustannuksiin 1075 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
613: - 990 Renlund mo fl.: Om anvisande av anslag
614: till Svenska Österbottens Ungdomsförbund för
615: - 981 Rautiainen ymo: Määrärahan osoittamisesta en kampanj mot alkoholbruk o oo oo o 1091 0 0 0 0 0 0 0 0
616:
617:
618:
619:
620: yritysten ylimääräiseen työllistämistukeen o 1076
621: - 990 Renlund ymo: Määrärahan osoittamisesta
622: 0 0 0
623:
624:
625:
626:
627: - 982 Rehn ymo: Määrärahan osoittamisesta kun- Svenska Österbottens Ungdomsförbund -nimi-
628: tien virkistysaluehankintojen korkotukeen 1077 0 0
629: selle yhdistykselle alkoholinkäytön vastaiseen
630: kampanjaan o o o o o0 0 1092
631: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
632:
633:
634:
635:
636: - 983 Rehn: Om anvisande av höjt anslag för
637: de svenska synskadades taltidning o o 1078 0 0 0 0 0 0
638: - 991 Renlund mo fl.: Om anvisande av anslag
639: tili Finlands svenska nykterhetsförbund för
640: - 983 Rehn: Korotetun määrärahan osoittami- anskaffning av en kassettkopieringsapparat oo 1093
641: sesta ruotsinkielisten näkövammaisten äänileh-
642: teä varten o
643: 0 0 0 0 1079 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
644: - 991 Renlund ymo: Määrärahan osoittamisesta
645: Finlands svenska nykterhetsförbund -nimiselle
646: - 984 Rehn: Om anvisande av anslag för elektri- yhdistykselle kasettien kopiointilaitteen han-
647: fiering av kustbanan från Kyrkslätt västerut 1080 kintaan o oo ooo oo oo oo0 oo ooo0 o 1094 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
648:
649:
650:
651:
652: - 984 Rehn: Määrärahan osoittamisesta rannik- - 992 Renlund mo fl.: Om anvisande av anslag
653: koradan sähköistämiseen Kirkkonummelta län- till Samfundet Folkhälsan för produktion av
654: teen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1081
655: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 svenskspråkigt folkhälsomaterial ooo ooo ooo 1095 0 0 0
656:
657:
658:
659:
660: - 985 Renlund mo fl.: Om anvisande av anslag - 992 Renlund ymo: Määrärahan osoittamisesta
661: för inrättande av en överinspektörstjänst i Samfundet Folkhälsan -nimiselle yhdistykselle
662: modersmålet vid skolstyrelsens svenskspråkiga ruotsinkielisen kansanterveysmateriaalin tuot-
663: avdelning o o o oo
664: 0 oo ooo oo o 1082
665: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tamiseen o o oo oo0 0 o o o0 0 1096
666: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
667: Sisällysluettelo 13
668:
669: Siv. Siv.
670: - 99~ Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag - 1006 Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoit-
671: för ny- och kompletteringsanskaffning av strål- tamisesta valtionapuun kunnille kunnallisten
672: behandlingsapparatur ..................... 1097 vanhainkotien ja kunnalliskotien rakentamiseen
673: ja peruskorjauksiin ...................... 1113
674: - 993 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
675: sädehoitolaitteiden uus- ja täydennyshankintoi- 1007 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
676: hin .................................... 1099 sesta Kansan Sivistystyön Liitolle alueellisen
677: ja paikallisen opinto- ja kulttuuritoiminnan
678: - 994 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- kokeiluun ja kehittämiseen .............. 1114
679: sesta Karkialammen varuskunnan uimahallin
680: rakennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1101 - 1008 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
681: sesta pääkanavamuseon perustamiseksi Heinä-
682: - 995 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta veden Varistaipaleelle .................... 1115
683: yleisen teologian apulaisprofessorin viran pe-
684: rustamiseen Jyväskylän yliopistoon ........ 1102 - 1009 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
685: sesta Linnansaaren kansallispuiston kunnosta-
686: - 996 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- miseen Rantasalmella .................... 1116
687: sesta kirjastosihteerin viran perustamiseen kou-
688: luhallitukseen ........................... 1103 - 1010 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
689: sesta rehutehtaan ja viljan varmuusvaraston
690: - 997 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sijoittamiseksi Ristiinaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1117
691: Savonlinnan tieolojen korjaamiseen ........ 1104
692: 1011 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
693: - 998 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta jääteiden ja railolossien ylläpitokustan-
694: maantien n:o 406 perusparannukseen välillä nuksiin Savonlinnan saaristossa ............ 1118
695: Kultakivi-Särkilahti ..................... 1105
696: 1012 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
697: - 999 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Lahden-Lusin maantien parannukseen 1119
698: Sysmän-Särkilahden tien perusparannukseen 1106
699: 1013 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
700: - 1000 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Kesämäen-Kolkonpään maantien paran-
701: sesta Väisälänsaaren sillan rakentamiseen Hir- nukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121
702: vensalmella .............................. 1107
703: - 1014 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
704: - 1001 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Enonkosken-Sapun maantien parannuk-
705: sesta Huutokosken-Savonlinnan-Parikkalan seen .................................... 1122
706: rataosuuden perusparannustöihin 1108
707: - 1015 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
708: - 10()2 Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan sesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
709: osoittamisesta valtionapuna raittiustyöhön ja Joroisten Kuvanssiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1123
710: alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäi-
711: semiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1109 - 1016 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
712: sesta Mikkelin läänin teollisuustoimikunnan
713: 1003 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- päätoimisen sihteerin palkkaamiseksi . . . . . . . . 1124
714: sesta Vihreä Keidas r.y:n toiminnan tukemi-
715: seen ................................... 1110 - 1017 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
716: sesta Saimaan laivamatkojen tukemiseen . . . . 1125
717: - 1004 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
718: sesta Suomen evankelis-luterilaisen jengi- ja - 1018 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
719: katulähetys r.y:n Parkanossa sijaitsevan hoito- sesta maatilatalouden vesiensuojelutoimenpitei-
720: kodin perustaruiskustannuksiin ............ 1111 den suorittamiseen Aurajoen vesistöalueella . . 1126
721:
722: 1005 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- - 1019 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
723: sesta Pertunmaan vanhainkodin perusparannus- sesta avustuksina kunnille pihakatujen raken-
724: töihin .................................. 1112 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1128
725: 14 Sisällysluettelo
726:
727: Siv. Siv.
728: - 1020 Salminen ym.: Korotetun määrärahan - 1034 Salolainen ym.: Korotetun määrärahan
729: osoittamisesta asuntolainoihin . . . . . . . . . . . . . 1129 osoittamisesta luonnonsuojelujärjestöjen val-
730: tionavustuksiin .......................... 1143
731: - 1021 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
732: kuntien itse toteuttaman asuntojen rakentami- - 1035 Salolainen: Määrärahan osoittamisesta
733: sen tukemiseen ja kehittämiseen .......... 1130 Näkövammaisten Keskusliiton opintoneuvonta-
734: toimintaan .............................. 1144
735: - 1022 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
736: valtionavustuksiin kunnille virkistysalueiden - 1036 Saukkonen ym.: Korotetun määrärahan
737: hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1131 osoittamisesta opintokerhoille annettavaan val-
738: tionapuun ............................... 1145
739: - 1023 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
740: vammaisten kirjaston käyttöä helpottavien lait- - 1037 Saukkonen ym.: Korotetun määrärahan
741: teiden hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1132 osoittamisesta näyttämötaiteellisen harrastus-
742: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146
743: - 1024 Salminen ym.: Korotetun määrärahan
744: osoittamisesta luonnonsuojelualueiden hoitoon - 1038 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta
745: ja valvontaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1133 Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin kelirikko-
746: teiden korjaamiseen ...................... 1147
747: - 1025 Salminen: Määrärahan osoittamisesta Val-
748: tionrautateiden Hyvinkään työsuhdeasuntojen - 1039 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta '
749: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134 ylimääräiseksi avustukseksi sotainvalideille kun-
750: touttamiseen oikeuttavan työkyvyttömyysasteen
751: - 1026 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta alentamiseksi ............................ 1148
752: valtiojohtoisen rakennusyrityksen perustamista
753: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1135 - 1040 Savola ym.: Korotetun määrärahan osoit-
754: tamisesta rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
755: - 1027 Salminen ym.: Korotetun määrärahan taan .................................... 1149
756: osoittamisesta kunnille lasten päiväkotien käyt-
757: tökustannuksiin myönnettävään valtionosuu- - 1041 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta
758: teen .................................... 1136 Keskustan Terveysliitolle annettavaan avustuk-
759: seen .................................... 1150
760: - 1028 Salminen ym.: Korotetun määrärahan
761: osoittamisesta kunnille ohjatusta perhepäivähoi- - 1042 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
762: dosta aiheutuviin käyttökustannuksiin myön- sesta Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen
763: nettävää valtionosuutta varten . . . . . . . . . . . . 1137 rakentamisen suunnitteluun .............•. 1151
764:
765: - 1029 Salminen ym.: Korotetun määrärahan - 1043 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
766: osoittamisesta kunnille suojatyötoiminnan käyt- sesta valtion kotiteollisuusmuseon siirtämiseksi
767: tökustannuksiin myönnettävää valtionosuutta Hämeenlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1152
768: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1138
769: - 1044 Savolainen ym.: Korotetun määrärahan
770: - 1030 Salo ym.: Korotetun määrärahan osoitta- osoittamisesta Valtionrautateille matkalipuista
771: misesta kesälukiotoiminnan tukemiseen 1139 myönnettävien alennusten aiheuttamasta tulo-
772: jen menetyksestä vaikeavammaisten invalidien
773: - 1031 Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työ- matkarajoitusten poistamiseksi . . . . . . . . . . . . • 1153
774: väen Sivistysliiton oppimateriaalituotannon ko-
775: keilutoimintaan .......................... 1140 - 1045 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
776: sesta Kanta-Hämeen nuorisokodin perustamis-
777: - 1032 Salo ym.: Korotetun määrärahan osoit-
778: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1154
779: tamisesta viisitoistavuotisten taiteilija-apuraho-
780: jen määrän korottamiseksi ................ 1141
781: - 1046 Sillantaus ym.: Määrärahan osoittami-
782: - 1033 Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Epi- sesta asuntolainojen korkotukeen erityisesti
783: lepsialiitolle Epileptikko suomalaisessa yhteis- ensiasunnon hankkijoiden ja nuorten perheiden
784: kunnassa -nimisen tutkimuksen suorittamiseen 1142 asunto-olosuhteiden parantamiseksi . . . . . . . . 1155
785: Sisällysluettelo 15
786:
787: Siv. Siv.
788: - 1047 Sillantaus ym.: Korotetun määrärahan - 1060 Starast: Määrärahan osoittamisesta Kuu..
789: osoittamisesta opintorahan perusosan enim- sankosken sairaanhoito-oppilaitoksen suunnit-
790: mäismäärän korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1157 teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1170
791:
792: - 1048 Sillantaus ym.: Korotetun määrärahan - 1061 Starast: Määrärahan osoittamisesta maan-
793: osoittamisesta orkestereiden aluetoiminnan tu- tien n:o 416 kunnostustöiden aloittamiseen
794: kemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1158 välillä Huhdasjärvi-Nurmaa . . . . . . . . . . . . . . 1171
795:
796: - 1049 Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- - 1062 A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittami-
797: määräisiksi asuntoiainoiksi kunnille vanhojen sesta nuorten perheiden ensiasunnon hankki-
798: asuntojen hankkimiseen asunto-olojen paranta- misen helpottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1172
799: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1159
800: - 1063 A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittami-
801: - 1050 Skinnari ym.: Korotetun määrärahan sesta korvaukseksi energiantuotantoon käytet-
802: osoittamisesta Lahden varuskunnan rakennus- tävistä pelloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1173
803: töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160
804: - 1064 A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittami-
805: - 1051 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Helsingin metrosta aiheutuvien kustan-
806: valtion virastotalon suunnitteluun ja rakenta- nusten kattamiseen ...................... 1174
807: miseen Hollolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161
808: - 1065 A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittami-
809: - 1052 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta uusien kotimaisten energiantuotanto- ja
810: ulkomaankaupan sopimusoikeuden apulaispro- hyväksikäyttömenetelmien kehitysprojekteihin 1175
811: fessorin viran perustamiseksi Helsingin yliopis-
812: ton oikeustieteelliseen tiedekuntaan . . . . . . . . 1162 - 1066 A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittami-
813: sesta !ainoiksi psyykkisesti vammautuneille
814: - 1053 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta tarkoitetun suojatyötoiminnan perustamiskus-
815: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja kou- tannuksiin ............................ : . 1176
816: lutuskeskuksessa harjoitettavaan Päijät-Hämettä
817: palvelevaan tutkimustoimintaan . . . . . . . . . . . . 1163 - 1067 A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittami-
818: sesta rintasyövän varhaisdiagnoosikokeilun
819: - 1054 Skinnari ym.: Korotetun määrärahan käynnistämiseen terveyskeskuksissa . . . . . . . . • 1177
820: osoittamisesta avoimen korkeakouluopetuksen
821: kehittämiseen ............................ 1164 - 1068 A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittami-
822: sesta kuntoutusyksiköiden perustamiseen kes-
823: - 1055 Skinnari ym.: Korotetun määrärahan kusmielisairaaloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1178
824: osoittamisesta opintorahan perusosan korotta-
825: miseksi samaksi kaikissa koulutusmuodoissa .. 1165 - 1069 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrä-
826: rahan osoittamisesta YK:n Lähi-idässä olevien
827: 1056 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta pakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA) 1179
828: kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennus-
829: ten entistämisavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1166 - 1070 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
830: osoittamisesta Palestiinan vapautusjärjestölle
831: - 1057 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta (PLO) annettavaan humanitaariseen apuun .. 1180
832: Kalkkolan yksityistien hoitokunnalle siltahank-
833: keen toteutusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1167 1071 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
834: osoittamisesta työsuojeluteknologian professo-
835: - 1058 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta rin viran perustamiseen Teknilliseen korkea-
836: kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi Nas- kouluun ................................ 1181
837: tolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168
838: - 1072 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
839: - 1059 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta opiskelu-, varusmies- ja äitiys-
840: apulaispiiripäälliköiden virkojen perustamista loma-aikaisten opintolainojen korkojen maksa-
841: varten eräisiin työsuojelupiireihin . . . . . . . . . . 1169 miseksi valtion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1182
842: 16 Sisällysluettelo
843:
844: Siv. Siv.
845: - 1073 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan - 1085 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun maa-
846: osoittamisesta Ruoveden tiemestaripiirin tuki- rärahan osoittamisesta kunnille kotiavustaja-
847: kohdan saneeraamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1183 toiminnasta aiheutuviin käyttökustannuksiin
848: kotiavustajien määrän lisäämiseksi .......... 1195
849: - 1074 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
850: osoittamisesta maantien perusparannukseen vä- 1086 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
851: lillä Kangasala-Valkeakoski .............. 1184 osoittamisesta henkilökunnan palkkaamiseen
852: Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan .. 1196
853: 1075 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
854: 1087 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
855: osoittamisesta Kurun-Parkanon maantien pe-
856: rusparannustyön käynnistämiseen Kurun puo- osoittamisesta eräistä sairauksista kärsivien
857: leisella osalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1185 dieettihoitorahakokeiluun ................. 1198
858:
859: 1088 Suonio ym.: Korotetun määrärahan
860: 1076 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille yleisen oikeusaputoi-
861: osoittamisesta Kurun-Ruoveden tien suunnit- minnan menoihin henkilökunnan määrän li-
862: teluun ja korjaustöiden aloittamiseen . . . . . . 1186 säämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1199
863:
864: 1077 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan - 1089 Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta
865: osoittamisesta Pälkäneen-Pohjan maantien uusien vartijavahtimestarien tointen perusta-
866: perusparannukseen välillä Luopioisten kirkon- miseksi Helsingin poliisipiiriin . . . . . . . . . . . . 1200
867: kylä- Rautajärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187
868: 1090 Suonio ym.: Korotetun määrärahan
869: 1078 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhan- ja konfliktintutkimus-
870: osoittamisesta Viitapohjan paikallistien perus- laitoksen kulutusmenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 1201
871: parannukseen välillä Karppi - valtatie n:o 9 1188
872: 1091 Suonio ym.: Korotetun määrärahan
873: 1079 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan liiton valtion-
874: osoittamisesta viiden työsuojeluinsinöörin ja apuun ................................. 1202
875: kahden ylitarkastajan palkkaamiseen työsuo-
876: jeluha,llitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1189 - 1092 Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta
877: posti- ja telelaitoksen viransijaisten ja satun-
878: - 1080 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan naisten apulaisten palkkioihin . . . . . . . . . . . . . 1203
879: osoittamisesta eräiden virkojen perustamiseen
880: työsuojelun piirihallintoon ................ 1190 1093 Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta
881: joukkoliikenteen liikennevälineiden suunnitte-
882: 1081 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan luun ja rakentamiseen vammaisten tarpeiden
883: osoittamisesta korvausten maksamiseksi sodan- mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204
884: ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai keski-
885: tysleireistä kärsimään joutuneille . . . . . . . . . . 1191 1094 Suonio ym.: Korotetun määrärahan
886: osoittamisesta valtionavustukseksi työsuojelu-
887: - 1082 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun mää- koulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1205
888: rärahan osoittamisesta kunnille lasten päivä-
889: kotien perustamiskustannuksiin myönnettävään - 1095 Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta
890: valtionapuun ............................ 1192 ylimääräisinä etuuksina lapsilisän maksukau-
891: den pidentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1206
892: - 1083 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun mää-
893: rärahan osoittamisesta kunnille lastenkotien 1096 Suonio ym.: Korotetun määrärahan
894: perustamiskustannuksiin .................. 1193 osoittamisesta kunnille lasten päiväkotien
895: käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1207
896: 1084 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun mää-
897: rärahan osoittamisesta kunnille -kodinhoitajien 1097 Suonio ym.: Korotetun määrärahan
898: toiminnasta aiheutuviin käyttökustannuksiin osoittamisesta valtionavustukseksi l..'llnnille las-
899: kodinhoitajien määrän lisäämiseksi ........ 1194 ten päiväkotien perustamiskustannuksiin . . . . 1208
900: Sisällysluettelo 17
901:
902: Siv. Siv.
903: - 1098 Suonio ym.: Korotetun määrärahan - 1112 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta'
904: osoittamisesta valtion koulukotien palkkaus- yksityisteiden tekemiseen Pohjois-Karjalassa . . 1223
905: menoihin henkilökunnan lisäämiseksi . . . . . . 1209
906: - 1113 Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta
907: 1099 Suonio ym.: Korotetun määrärahan korkeatasoisten musiikki-instrumenttien hank-
908: osoittamisesta valtionavustukseksi lasten ja kimista varten vuokrattavaksi edelleen lahjak-
909: nuorten avohuollon kehittämistoimintaan . . 1210 kaiden musiikinopiskelijoiden käyttöön . . . . . 1224
910:
911: 1100 Suonio ym.: Korotetun määrärahan 1114 Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan
912: osoittamisesta terveydenhuollon jatkokoulutuk- osoittamisesta valtionavustukseksi kunnille
913: seen ................................... 1211 kunnalliskotien ja vanhainkotien rakentami-
914: se en 1225
915: 1101 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
916: Pohjolan Opiston saneerausohjelman toteutta- 1115 Söderman ym.: Määrärahan osoittami-
917: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1212 sesta Turun maakunta-arkiston lisärakennus-
918: töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1226
919: - 11'02 Surakka ym.: Korotetun määrärahan
920: osoittamisesta Jyväskylän Talvi -kulttuurita- - 1116 Söderman: Om anvisande av anslag för
921: pahtuman valtionavustukseen . . . . . . . . . . . . . . 1213 förnyande av vissa förbindelsebåtsbryggor i
922: Dragsfjärds skärgård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1227
923: - 1103 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
924: valtion virastotalon laajennuksen suunnitteluun - 1116 Söderman: Määrärahan osoittamises-
925: Lie,ksassa ............................... 1214 ta eräiden yhteysvenelaitureiden uusimiseen
926: Dragsfjärdin saaristossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1228
927: - 1104 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
928: Pohjois-Karjalan Opiston päärakennuksen pe- - 1117 Söderman ym.: Korotetun määrärahan
929: ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215 osoittamisesta radan perusparannukseen välillä
930: Turku-Salo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1229
931: - 1105 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
932: Paalasmaan moottoriveneonnettomuudessa me- - 1118 Söderman ym.: Määrärahan osoittami-
933: nehtyneiden muistoksi pystytettävään muisto- sesta radan sähköistämiseen ja perusparannuk-
934: merkkiin .......................... ·. . . . . 1216 seen välillä Turku-Toijala . . . . . . . . . . . . . . . . 1230
935:
936: - 1106 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1119 Söderman: Om anvisande av anslag Jör
937: pientilojen hyödyntämisen tutkimus- ja koulu- anskaffning av hydrokoptrar .............. 1231
938: tuskeskuksen perustamiseen Juukaan ........ 1217
939: 1119 Söderman: Määrärahan osoittamisesta
940: - 1107 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hydrokoptereiden hankintaan . . . . . . . . . . . . . . 1232
941: maai)lilittaustoimiston perustamiseen Nurmek-
942: seen 1218 1120 Söderman ym.: Määrärahan osoittami-
943: sesta apulaispiiripäälliköiden virkojen perusta-
944: - 1108 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
945: miseen eräisiin työsuojelupiireihin . . . . . . . . . 1233
946: maantien n:o 524 perusparannukseen välillä
947: ,Lieksa-Kuhmo ......................... 1219 1121 Söderman ym.: Määrärahan osoittami-
948: sesta työsuojelua ja yhteistoimintaa yrityksissä
949: - 1109 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
950: koskevien julkaisujen ilmaisjakeluun ... : . . . . 1234
951: maantien perusparannukseen välillä Nurmes-
952: Iisalmi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1220
953: 1122 Söderman ym.: Määrärahan osoittami-
954: - 1110 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta eräille aluetyöterveyslaitoksille pienille
955: tien perusparannukseen välillä Tuopanjoki- ja keskisuurille yrityksille annettavien palve-
956: Kuhnusta-Nunnanlahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1221 lumuotojen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1235
957:
958: 1111 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1123 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
959: maantien perusparannukseen välillä ValtimC>-'- sesta ympäristötarkastajien virkojen perustami-
960: .Kuhmo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1222 seksi lääninhallituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1236
961:
962: 3 088100408M
963: 18 Sisällysluettelo
964:
965: Siv. Siv.
966: - 1124 Söderström ym.: Korotetun määrärahan 1138 Tamminen: Määrärahan osoittamisesta
967: osoittamisesta ympäristönsuojelun tutkimuksen pienteollisuuslainoihin 1253
968: kehittämiseen ........................... 1237
969: - 1139 Tamminen ym.: Määrärahan osoittami-
970: 1125 Söderström ym.: Korotettujen määräraho- sesta Invalidiliitolle vaikeavammaisten lasten
971: jen osoittamisesta peruskoulujen perustamis- ja heidän perheittensä aseman selvittämiseen 1254
972: kustannuksiin ja rakennuslainoihin . . . . . . . . 1238
973: - 1140 Tapiola ym.: Korotetun määrärahan
974: 1126 · Söderström: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta asuntolainoihin . . . . . . . . . . . . . . 1255
975: Garnla Vasa - Roparnäs lågstadium -nimisen
976: koulun ja Vanhan Vaasan yläasteen ja lukion 1141 Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta
977: perustamiskustannuksiin ja lainoihin . . . . . . . 1239 kunnille ympäristönsuojelun tehostamiseen . . 1256
978:
979: - 1127 Söderström: Määrärahan osoittamisesta - 1142 Tapiola: Määrärahan osoittamisesta Työ-
980: Ahtärin kirjasto-, nuoriso- ja kansalaisopisto- väen Arkiston toiminnan kehittämiseen . . . . 1257
981: talon rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1240
982: - 1143 Tapiola ym.: Korotetun määrärahan
983: 1128 Soderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväenperinteen keräämiseen
984: osoittamisesta Suomen ja SNTL:n opetusmi- ja tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1258
985: nisteriöiden yhteistyöstä aiheutuviin kustan-
986: 1144 Tenhiälä ym.: Korotetun määrärahan
987: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1241
988: osoittamisesta kesäyliopistojen valtionapuun 1259
989: - 1129 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
990: 1145 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta
991: sesta maatalouden tuotannollisen yhteistoimin-
992: Päivöiän Kansanopiston henkilökunnan asun-
993: nan käynnistysavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1242
994: tojen rakentamiseen Valkeakoskelle ........ 1260
995: - 1130 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
996: sesta luontoystävällisten menetelmien käytön - 1146 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta ka-
997: edistämiseen vesakontorjunnassa metsähalli- latalouspiirikonsulentin toimen perustamiseksi
998: tuksen metsissä .......................... 1243 Itä-Hämeen Maatalouskeskukseen .......... 1261
999:
1000: 1131 Söderström: Määrärahan osoittamisesta 1147 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta
1001: maantien n:o 717 (Vaasa-Vähäkyrö) raken- Kopsuon tien rakentamiseksi Asikkalassa . . 1262
1002: tamiseen ............................... . 1244
1003: - 1148 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Hiä-
1004: - 1132 Söderström: Määrärahan osoittamisesta ninvankilan rakennustöiden aloittamiseksi Ter-
1005: Alskatin ja Raippaluodon välisen kiinteän tie- volassa .............................. , . . 1263
1006: yhteyden suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1245
1007: 1149 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta eri-
1008: - 1133 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1009: tyisvaltionapuna Kemilie . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1265
1010: kantatien · n:o 67 suunnitteluun välillä Ylä-
1011: jepua-Uudenkaarlepyyn keskusta . . . . . . . . . . 1246
1012: 1150 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1013: 1134 Söderström: Määrärahan osoittamisesta tamisesta varusmiesten päivärahan korottami-
1014: tutkisalan teollistamiseen ja koulutukseen . . . 1247 seksi ................................... 1266
1015:
1016: 1135 Söderström ym.: Korotettujen määrä- - 1151 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Yli-
1017: rahojen osoittamisesta uusien virkojen perus- tornion peruskoulun kirkonkylän ala-asteen ja
1018: tamiseksi terveyskeskuksiin ja kunnallisen eri- Ainiovaaran yläasteen perusparannustöitä var-
1019: koissairaanhoidon piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1249 ten .................................... 1267
1020: - 1136 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
1021: sesta ilmaishammashuollon järjestämiseksi . . 1250 - 1152 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Tor-
1022: nion uimahallin rakennustöiden aloittamiseen 1268
1023: 1137 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1024: Vaasan terveyskeskuksen vuodeosaston raken- 1153 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1025: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1252 avustukseksi Vapaa-ajattelijain Liitolle . . . . . . 1269
1026: Sisällysluettelo 19
1027:
1028: Siv. Siv.
1029: - 1154 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Vuo· - 1168 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1030: toksen altaan rakentamisuhan aiheuttamien humanitaariseen apuun Vietnamille, Kamput-
1031: menetysten korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1270 sealle, Angolalle, Etiopialie ja Salvadorille . . 1284
1032:
1033: - 1155 Tennilä: Korotetun määrärahan osoitta- - 1169 Toiviainen: Korotetun määrärahan osoit-
1034: misesta metsämarja- ja sienitutkimuksen toteut- tamisesta opintorahaan sen korottamiseksi . . . . 1285
1035: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1271
1036: - 1170 Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan
1037: 1156 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Iva- osoittamisesta teatteriryhmien kiertuetukeen .. 1286
1038: lon-Nellimin maantien perusparannustöiden
1039: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272 1171 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1040: avustukseksi 0. W. Kuusisen säätiölle 0. W.
1041: - 1157 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta uuden Kuusisen puhe- ja kirjoituskokoelman julkai-
1042: sillan rakentamiseksi Kemijoen yli Rovanie- semiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1287
1043: mellä .................................. 1273
1044: 1172 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1045: :.:_ 1158 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta yli- Helsingin metron rakentamiskustannusten tu-
1046: määräiseen työttömyyspäivärahaan sen maksa- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1288
1047: miseksi jokaiselta viikonpäivältä .......... 1274
1048: 1173 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1049: L.:... 1159 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoit- avustukseksi Helsingin kaupungille vanhusten
1050: tamisesta työllisyyden turvaamiseksi . . . . . . . . 1275 asuin- ja palvelutalojen rakentamiseen . . . . . . 1289
1051:
1052: 1174 Tuominen ym.: Korotetun määrärahan
1053: 1160 Tikka: Määrärahan osoittamisesta har- osoittamisesta Kotkan puutalousopiston kalus-
1054: kinnanvaraiseksi rahoitusavustukseksi Imat-
1055: ton hankkimiseen ........................ 1290
1056: ralle ................................... 1276
1057: 1175 Tuominen ym.: Määrärahan osoittami-
1058: - 1161 Tikka: Määrärahan osoittamisesta Vuok- sesta Haminasta Luumäelle rakennettavan rau-
1059: sen altaan virkistyskalastuskäytön aloittami- tatien tutkimiseen ja suunnitteluun . . . . . . . . 1291
1060: seksi ................................... 1277
1061: 1176 Tuominen: Määrärahan osoittamisesta
1062: ~ 1162 Tikka: Määrärahan osoittamisesta Raut- Haminan luotsiaseman rakentamiseksi . . . . . . 1292
1063: järven Simpeleen paperitehtaan jätevedenpuh-
1064: distamon rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . 1278 ~ 1177 Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1065: valtion tukitoimintaan aluepoliittisen lainsää-
1066: 1163 Tikka: Määrärahan osoittamisesta Ukon- dännön tarkoittamilla erityisalueilla . . . . . . . . 1293
1067: salmen sillan rakennustöiden aloittamiseksi . . 1279
1068: ~ 1178 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1069:
1070: 1164 Tikka: Määrärahan osoittamisesta Kou- yhdyskuntajätteiden lajittelun ja hyötykäytön
1071: volan teletalon rakennustöiden aloittamiseksi 1280 koelaitoksen rakentamiseksi Joensuuhun .... 1294
1072: ,- 1179 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1073: - 1165 Tikka: Määrärahan osoittamisesta tiedo- Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun puutyö-
1074: tuskampanjan järjestämiseksi pienen ja keski- osaston rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1295
1075: suuren teollisuuden saamiseksi Imatralle . . . . 1281
1076: 1180 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1077: - 1166 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta Suomen 4H-liiton toimintaan
1078: kahdenvälisenä lahjamuotoisena kehitysapuna uusien neuvojan toimien perustamiseksi . . . . 1296
1079: Angolalle, Etiopialle, Zimbabwelle, Mosam-
1080: - 1181 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1081: bikille ja Nicaragualie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282
1082: mekaaniseen vesakontorjuntaan Pohjois-Karja-
1083: lan tie- ja vesirakennuspiirin alueella . . . . . . 1298
1084: 1167 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1085: awstukseksi Afrikan Kansalliskongressille - 1182 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1086: (ANC) ja Lounais-Afrikan kansan järjestölle Kolin-Herajoen maantien rakentamisen aloit-
1087: (SWAPO) .............................. 1283 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129~
1088: 20 Sisällysluettelo
1089:
1090: Siv. Siv.
1091: 1183 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1198 Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1092: Aittalahden ja Vääränmäen välisen maantien betonisillan rakentamiseen Palojoen ylittävälle
1093: n:o 480 parantamiseksi .................... 1300 Palajärven Palakosken yksityistielle ........ 1315
1094:
1095: - 1184 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1199 Uitto: Määrärahan osoittamisesta Hyvin-
1096: Kuorevaaran paikallistien n:o 15781 peruspa- kään-Hangon rautatien sähköistämiseksi .... 1316
1097: rannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1301
1098: - 1200 Uitto: Määrärahan osoittamisesta Kera-
1099: - 1185 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta van tavara-aseman rakentamiseen .......... 1317
1100: Käsämän-Sotkuman maantien n:o 8031 pe-
1101: rusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1302 - 1201 Uitto: Määrärahan osoittamisesta alkikul-
1102: kukäytävän rakentamiseen Jokelan asemalle .. 1318
1103: - 1186 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1104: osoittamisesta Valtionrautateiden talonraken- - 1202 Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1105: nustöitä varten ......................... . 1303 Yleisradiolle saamatta jäävien televisiolupa-
1106: maksujen aiheuttaman tulonvähennyksen kor-
1107: 1187 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaamiseksi ............................ :. . 1319
1108: Joensuun rautatieaseman tavaraterminaalin ra-
1109: kentamiseen ........................... . 1304 - 1203 Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1110: SEV-maiden kanssa käytävän kaupan edistämi-
1111: - 1188 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1112: seen 1320
1113: Joensuun aseman järjestelyratapihan rakenta-
1114: miseksi ............................... . 1305
1115: 1204 Valo ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1116: - 1189 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Keski-Uudenmaan meriviemärin ra-
1117: Lieksan-Kontiomäen rataosan perusparannuk- kentamisen kiirehtimiseksi välillä Savio-Koi-
1118: .seen 1306 vukylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1321
1119:
1120: 1190 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan - 1205 Valtonen: Määrärahan osoittamisesta teol-
1121: osoittamisesta malmitutkimuksiin ......... . 1307 lisuuspiirin perustamiseen Satakuntaan . . . . . . 1322
1122:
1123: 1191 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1206 Valtonen ym.: Korotetun määrärahan
1124: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuoteke- osoittamisesta suojatyötoiminnan laajentamiseen 1323
1125: hitys- ja markkinointiyrityksen perustamiseksi
1126: Joensuuhun ............................. 1308 - 1207 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1127: Lomakotien Liitto ry:lle erityislomatoimintaa
1128: :.:_ 1192 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan varten .............................. ·.'. . . 1324
1129: osoittamisesta vähittäiskaupan investomtten
1130: tukemiseen haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . . . l309 1208 P. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1131: osoittamisesta asuntolainoihin .......... •.. •. . 1325
1132: - 1193 Uitto ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
1133: misesta Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan
1134: - 1209 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1135: tukemiseen .............................. 1310
1136: sesta palvelutalojen rakentamiseen sotavete-
1137: ~ 1194 Uitto: Määrärahan osoittamisesta valtion raaneille ja invalideille . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1326
1138: v~astotalon suunnittelemiseksi Hyvinkäälie .. 1311
1139: - 1210 P. Vennamo ym.: Korotettujen määrära-
1140: 1195 Uitto: Määrärahan osoittamisesta valtion hojen osoittamisesta luonnonsuojelua edistäviin
1141: virastotalon suunnittelemiseksi Nurmijärvelle 1312 tutkimuksiin ja selvityksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1327
1142: - 1196 Uitto ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
1143: - 1211 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1144: misesta opintokeskuksille luentotoimintaa var-
1145: ten annettavaan valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . 1313 sesta rahoitusavustukseksi Taivassalolle .... 1328
1146:
1147: - 1197 Uitto: Määrärahan osoittamisesta Kalte- - 1212 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami~
1148: van jätevedenpuhdistamon runkoviemärin ra- sesta kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän
1149: kentamiseen ............................ 1314 epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi . •' 1329
1150: Sisällysluettelo 21
1151:
1152: Siv. Siv.
1153: - 1213 P. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 1227 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1154: osoittamisesta Turun poliisitalon rakennustöi- sesta maantien rakentamiseksi välille Halikko
1155: den aloittamiseen ........................ 1330 ~Mynämäki-Kustavi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1344
1156: .,
1157: - 1214 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1228 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1158: sesta Alastaron peruskoulun yläasteen raken- sesta Alastaron-Köyliönkylän-Kojonkulman
1159: nushankkeen aloittamiseksi ................ 1331 tien perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1345
1160:
1161: - 1215 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- ::-. 1229 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1162: sesta rauhankasvatuksen aloittamiseksi perus- sesta Hirvensalon-Kakskerran tien peruspa-
1163: kouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1332 rannukseen Turussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1346
1164:
1165: - 1216 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- -:"-'-. 1230 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1166: mi~esta hotelli- ja ravintolakoulun perustami- sesta Krouvinnummin-Kovion-Pehtsalon
1167: seen Turun talousalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1333 tien muuttamiseen kokonaan paikallistieksi . . 1347
1168:
1169: - 1217 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- -'-- 1231 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami~
1170: sesta Loimaan maatalousoppilaitoksen asunto- sesta Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmän-
1171: lan rakennustöiden aloittamista varten ...... 1334 kurkun tien suunnittelun loppuunsaattamiseen 1348
1172:
1173: - 1218 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- -· 1232 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1174: sesta maatalousoppilaitoksen perustamiseen sesta Loimaan-Alastaron-Yläneen-Hinner-
1175: Perniöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1335 joen tien rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . 1349
1176: - 1219 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1177: - 1233 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1178: sesta opistotasoisen koulutuksen aloittamiseksi
1179: misesta rautatien eritasoristeyksen rakenta-
1180: Mynämäen kotiteollisuuskoulussa .......... 1336
1181: miseen Loimaan kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . 1350
1182: - 1220 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1183: sesta Turun maakunta-arkiston rakennustöiden - 1234 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1184: aloittamiseen ............................ 1337 sesta Marttilan-Kyrön-Riihikosken-Niityn-
1185: pään tieyhteyden suunnittelun loppuunsaatta-
1186: :...._ 1221 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- miseen ja töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1351
1187: sesta selvityksen laatimiseksi Turun raakavesi-
1188: ongelman ratkaisemisesta ilman vedenottoa - 1235 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1189: Pyhäjärvestä . . . .. . . .. . .. . .. . .. . .. .. . .. . . 1338 sesta ylimääräiseksi avustukseksi kunnille val-
1190: tionosuuden korottamiseksi katurasituskustan-
1191: - 1222 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1192: nuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1352
1193: sesta Mellilän jätevedenpuhdistamon rakenta-
1194: misen aloittamista varten valtion vesihuolto-
1195: - 1236 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1196: työnä .................................. 1339
1197: sesta Turun ja Uudenkaupungin välisen rau-
1198: - 1223 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- tatien henkilöpaikallisliikenteen säilyttämi-
1199: sesta . alemmanasteisen tieverkon kunnostami- seen ...... '........................... '.. 1353
1200: seen Varsinais-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1340
1201: ....:.:. 1237 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1202: - 1224 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Turun-Tampereen radan sähköistämi-
1203: sesta Lounais-Suomen saariston liikenneolosuh- sen suunnittelun aloittamiseksi ............ 1354
1204: teiden parantamiseen .................... 1341
1205: - 1225 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1238 P. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1206: sesta moottoriliikennetien suunnitteluun välille osoittamisesta Turun-Helsingin radan perus-
1207: Salo-Turku ............................ 1342 parannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1355
1208:
1209: - 1226 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1239 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1210: sesta Turun uloimman ohikulkutien eräiden sesta laitoksissa asuvien vanhusten televisiolu-
1211: osien rakentamiseen ...................... 1343 pien poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1356
1212: 22 Sisälly$luettelo
1213:
1214: Siv. Siv.
1215: - 1240 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1254 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1216: sesta ylimääräiseen rintamalisään lisän yhteis- sesta selvityksen laatimiseksi ammattijärjes-
1217: määrän korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1357 töjen toiminnan luonteesta ja niiden kansanval-
1218: taisuuden tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1371
1219: - 1241 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1220: sesta rintamasotilaseläkkeen ylimääräiseen li- - 1255 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1221: sään rintamavuosien huomioon ottamiseksi kak- sesta vapaan tiedotustoiminnan sensuuritoimen-
1222: sinkertaisena veteraanien eläkkeiden korotta- piteiden selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1372
1223: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1358
1224: - 1256 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1225: .- 1242 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta sotiemme veteraanien ja invalidien asunto-
1226: sesta puhelinkustannusten korvaamiseksi näkö- jen korjaamisen avustamiseen . . . . . . . . . . . . 1373
1227: vammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1359
1228: - 1257 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1229: - 1243 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta avustuksiksi eläkeläisten omien asunto-
1230: sesta Kaarinan-Piikkiön pääterveysaseman ra- jen peruskorjaustöihin Kuopion läänissä .... 1374
1231: kentamisen aloittamiseen .................. 1360
1232: - 1258 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1233: - 1244 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- misesta maaseudun asuntotiloja ja -tontteja
1234: sesta terveyskeskuksen vuodeosaston rakentami- koskeviin halpakorkeisiin lainoihin ........ 1375
1235: seen Pöytyän Riihikoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . 1361
1236: - 1259 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1237: - 1245 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta sotaveteraanien asuntojen hankkimista
1238: sesta Salon aluesairaalan laajentamiseen . . . . . . 1362 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1376
1239:
1240: - 1246 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1260 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1241: sesta hissien rakentamiseksi yleisön pääsyn sesta uusien asuntojen rakentamiseen Varkau~
1242: helpottamiseksi eduskunnan täysistuntosalin teen .................................... 1377
1243: lehtereille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1363
1244: - 1261 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1245: - 1247 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Suonenjoen kaupungin veljeskotihankkeen
1246: sesta eduskunnan täysistuntojen radioimiseksi 1364 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1378
1247:
1248: - 1248 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1262 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1249: sesta alkoholin käytön valvomiseen Eduskun- sesta vähittäismaksuasuntojen rakentamiseksi
1250: tatalossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1365 nuorille pareille ja vähävaraisille . . . . . . . . . . . . 1379
1251:
1252: - 1249 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1263 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1253: sesta vähävaraisten maksettaviksi lankeavien sesta vuokra-asuntojen asumiskustannusten
1254: ulosottopalkkioiden suorittamiseen valtion va- alentarniseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1380
1255: roista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1366
1256: - 1264 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1257: - 1250 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- misesta asumisesta perittäviä veroja vastaavien
1258: sesta rikoksen johdosta kärsimään joutuneiden avustusten suorittamiseksi pienituloisille . . . . 1381
1259: taloudellisten vahinkojen korvaamiseen . . . . 1367
1260: - 1265 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1261: - 1251 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta ylimääräisenä avustuksena katumaksua
1262: sesta vankien jälkihuollon tehostamiseen . . . . 1368 varten eläkeläisille ja pienituloisille oman ko-
1263: din omistajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138.2
1264: - 1252 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1265: sesta kansanäänestyksen toimittamiseen eräis- - 1266 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1266: sä asioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1369 sesta asuntopulan poistamiseksi Kuopiosta . . 1383
1267: - 1253 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1267 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1268: sesta eräissä asioissa suoritettavan kunnallisen sesta ylimääräisen asumistuen myöntämiseksi
1269: kansanäänestyksen kustannuksiin . . . . . . . . . . 1370 omistusasunnoissa asuville . . . . . . . . . . . . . . . . 1384
1270: Sisällysluettelo 23
1271:
1272: Siv. Siv.
1273: - 1268 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1282 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1274: sesta vuokralaisille suoritettaviin avustuksiin sesta vapaakirjeoikeuden järjestämiseksi varus-
1275: vuokranmaksurasituksen huojentamiseksi . . . . 1385 miehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1399
1276:
1277: - 1269 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1283 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1278: sesta kortteli~ ja kyläpoliisijärjestelmän toteut- sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Kuo--
1279: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1386 pioon .................................. 1400
1280:
1281: - 1270 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1284 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1282: sesta suurten taloudellisten väärinkäytösten sel- sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Var-
1283: vittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1387 kauteen ............................... , 1401
1284:
1285: - 1271 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1285 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1286: sesta asiattomien rakennuskieltojen selvittämi- sesta valtion palveluksessa olevien pienic ja
1287: seen 1388 keskituloisten ansioiden parantamiseen .... 1402
1288:
1289: - 1272 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 1286 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1290: osoittamisesta kuntien yleisiä rahoitusavustuk- sesta reaalipalkkojen korjaamista koskevan sel-
1291: sia varten .............................. . 1389 vityksen suorittamiseen .................. 1403
1292:
1293: - 1273 V. Vennamo ym.; Määrärahan osoittami- - 1287 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1294: sesta Suonenjoen kaupungille annettavaa kun- sesta dieselöljyyn sisältyvää veroa vastaavan
1295: tien yleistä rahoitusavustusta varten . . . . . . . . 1390 l\VUStuksen suorittamiseksi autoilijapienyrittä-
1296: jille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1404
1297: - 1274 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1298: sesta vähävaraisille kunnille kunnallisveroäyrin - 1288 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1299: hinnan tasaamista tarkoittaviin korvauksiin . . 1391 osoittamisesta ortodoksisen kirkkomuseon
1300: valtionapua varten ...................... 1405
1301: - 1275 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1302: sesta oikeudenmukaiseen verotulojen tasauk- - 1289 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1303: seen perustuvan kuntien keskinäisen tasoitus- sesta ortodoksisen pappiskoulutuksen kehittä-
1304: järjestelmän aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1392 miseksi Kuopion korkeakoulun yhteydessä .. 1406
1305: - 1276 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1290 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1306: sesta avustuksiksi kunnille kunnallisen maksu- sesta pienkoulujen pelastamista koskevan sel-
1307: rasituksen huojentamiseksi ................ 1393 vityksen laatimiseksi ...................... 1407
1308: - 1277 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1309: - 1291 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1310: sesta kunnille käytettäväksi ylimääräisinä ve-
1311: sesta kehitysalueiden kuntien peruskoulun suo-
1312: ronhuojennusavustuksina pienituloisille kunta-
1313: rittamatta olevien valtionosuuksien maksami-
1314: laisille ................................. . 1394
1315: seen ................................... . 1408
1316: - 1278 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1317: sesta kunnallisen oikeusasiamiehen viran pe- - 1292 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1318: • 1 •
1319: rustamlse"(Sl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1395 sesta Kaavin pääkirjaston laajennus- ja sanee-
1320: raushankkeen toteuttamiseen ............. . 1409
1321: - 1279 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1322: sesta ns. kunnallista puoluetukea maksavien ..,..-- 1293 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1323: kuntien selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1396 sesta kirjasto-kulttuuritalon rakentamiseksi Kei-
1324: teleelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1410
1325: - 1280 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1326: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot- 1294 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1327: tamiseksi ............................... 1397 sesta kirjaston rakentamiseksi Nilsiään . . . . . . 1411
1328: - 1281 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 1295 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1329: osoittamisesta varusmiesten ilmaisia lomamat- sesta kirjastotalon rakentamiseksi Varpaisjär-
1330: koja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1398 velle ................................... 1412
1331: 24 Sisällysluettelo
1332:
1333: Siv. Siv.
1334: - 1296 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1310 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- ·
1335: sesta valtion hotelli- ja ravintolakoulun laa- sesta markkinoimismaksuja vastaavan avustuk-
1336: jennukseen Kuopiossa .................... 1413 sen suorittamiseksi perhe- ja pienviljelmille ... 1427
1337:
1338: - 1297 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1311 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1339: sesta Suonenjoen maatalousoppilaitoksen oppi- sesta asutusteiden kuntoonpanoon ja kunnos-
1340: lasasuntolaa varten ...................... 1414 sapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1428
1341:
1342: - 1298 V: Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1312 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1343: sesta , sisävesikalatalouden opetuksen aikaan- osoittamisesta valtionapuna kuivatustöihin .. 1429
1344: saamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1415
1345: - 1313 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1346: - 1299 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta maankuivatustöiden toteuttamiseksi KU:o-·
1347: sesta kalatalousalan ammattioppilaitoksen pe- pioh läänissä .......................... ; . 1430
1348: rustamiseksi Vehmersalmelle . . . . . . . . . . . . . . 1416
1349: - 1314 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1350: - 1300 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta maatalouden korkotukilainoja
1351: sesta Itä,Suomen turkistalouskoulun perusta- varten .................................. 1431
1352: . miseksi Juankoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1417
1353: - 1315 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1354: - 1301 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
1355: sesta avustukseksi ammattikoulun rakentami- tämisrahastoon ........................... 1432
1356: seksi Siilitijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1418
1357: - 1316 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1358: - 1302 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta lainoiksi kuivatustöihin .... '~ . 1433
1359: sesta Kuopion teknillisen oppilaitoksen labo-
1360: . ratariotilojen laajennuksen toteuttamista varten 1419 - 1317 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1361: sesta osa-aikaviljelyn edistämiseen .......... 1434
1362: - 1303 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1363: sesta kotitalousopiston ja emäntäkoulun suun- - 1318 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1364: J;littelua ja rakentamista varten Suonenjoelle .. 1420 sesta satovahinkoja kärsineiden ja taloudelli-
1365: sissa vaikeuksissa olevien lainojen korkokus-
1366: - 1304 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- tannusten alentamiseen ................ '·. 1435
1367: sesta palo- ja pelastustoimen miehistötasoisen
1368: koulutusyksikön perustamiseksi Kuopioon .. 1421 1319 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1369: sesta lainarahaston perustamiseksi lasinalaista
1370: - 1305 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- viljelyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1436
1371: sesta nuorisotilojen rakentamiseen ja kunnos-
1372: tamiseen ................................ 1422 - 1320 V. Vennamo ym:: Määrärahan osoittatrJ-
1373: sesta kalanviljelyn ja kalatalouden kehittämi-
1374: - 1306 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- seen 1437
1375: sesta nuorisotalon rakentamiseksi Kiuruvedelle 1423
1376: - 1321 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1377: __; 1307 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta valtion kalanviljelylaitoksen aikaansaami-
1378: sesta ylimääräisenä tukena nuorisotilojen kun- seksi Kuopion lääniin .................... 1438
1379: nostamiseksi Vehmersalmella . . . . . . . . . . . . . . 1424
1380: - 1322 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1381: - 1308 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- misesta suunnitelmien laatimiseksi kalojen ro-
1382: sesta uuden nuorisotalon rakentamisen avusta- dunjalostuslaitoksen perustamisesta Nilsiän
1383: miseen Vesannon Nimivedellä .............. 1425 Pieksänkoskelle .......................... 1439
1384:
1385: - 1309 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1323 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1386: sesta kansainvälisen nuorison kurssi- ja leiri- sesta Ylä-Haajaisen luonnonravintolammikon
1387: .keskuksen rakentamiseksi Rautavaaraan . . . . 1426 rakentamiseksi Vieremällä ............. ; . . f440
1388: Sisällysluettelo 25
1389:
1390: Siv. Siv.
1391: - 1324 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1338 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittarru-.
1392: sesta Postipankille vesihuoltotöiden lainojen sesta Kylmänmäen-Talluskylän tien perus-
1393: korkotukea varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1441 parannukseen Tervossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1445
1394:
1395: - 1325 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1339 V. Vennamo ym.: Määrärahan o5oittami-
1396: sesta maatilatalouden vesiensuojeluinvestoin- sesta Poromäen-Laakajärven maantien perus-
1397: tien tukemiseen .......................... 1442 parannukseen Sonkajärvellä ...............• 1456
1398:
1399: - 1326 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1340 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1400: sesta vesakentorjuntaan muuten kuin myrkkyjä sesta Rautalammin-Kerkonkosken maantien
1401: käyttämällä .............................. 1443 perusparannukseen ........................ 1457
1402:
1403: - 1327 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1341 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1404: sesta ' Suonenjoen metsänviljelyn koeaseman sesta Salahmin-Kiuruveden ja siihen liittyvän
1405: henkilökunnan asuinrakennuksen rakentami- Vieremän-Amerikan tien perusparannukseCri 1458
1406: seksi ................................... 1444
1407: - 1342 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1408: - 1328 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Salmisen-Palokankaan tien perusparan~ ·
1409: sesta .Syväniemen ekokeskuksen rakentamisen nukseen Suonenjoella ................•. r • 1459
1410: avustaiDiseksi Karttulassa ................. 1445
1411: - 1343 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1412: - 1329 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan sesta Soisalon saaren tieverkoston. perusplu:in-
1413: osoittamisesta yksityisten teiden kunnossapidon nukseen . ·..........................: . . . . . 1460
1414: ja rakentamisen avustamiseen ............. 1446
1415: - 1344 V. Vennamo ym.: Määrärahan oooittluru-
1416: - 1330 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Tervon-Utrianlahden paikallistien perus-
1417: sesta yksityisteiden rakentamiseen Kuopion parannukseen ................... , . , .....•. 1461
1418: läänin saaristoalueelia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1447
1419: - 1345 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittåmi-
1420: - 1331 V, Vj!llllamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta kantatien rakentamiseen välillä Toholah-
1421: sesta TVL:n tukikohdan rakentamiseksi Son- den silta-Teholahti .................. , ;.. 1462
1422: kajärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1448
1423: - 1346 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittlulii-
1424: - 1332 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Vaajasalmen-Tervon maantien pa'ran;.
1425: sesta yleisten teiden parannukseen Kuopion nukseen ............................ ·'· . .'. 1463
1426: läänissä •................................ 1449
1427: - 1347 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittanii:
1428: - 1333 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien n:o 545 perusparannukseen vä-
1429: sesta turvekuljetusten edellyttämiä tienparan- lillä Vesanto--Kerkonkoski ...............• 1464
1430: nuskohteita varten Kuopion läänissä ........ 1450
1431: - 1348 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1432: - 1334 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Vieremän-Mesilän-Salahmin tien ra"
1433: sesta Airakselan-Syväniemen maantien paran- kentamiseksi ........................•. ; . 1465
1434: nukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1451 r.
1435: - 1349 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1436: - 1335 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Vieremän-Vuorisen-Kauppilanmäen
1437: sesta Hietaanpohjan-Pellonniemen maantien maantien perusparannukseen ...........•. , ; 1466
1438: parannukseen välillä Muuruvesi-Västinniemi 1452
1439: - 1350 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami~
1440: - 1336 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Hirvikosken ja Tallussalmen siltojen pä\il-
1441: sesta Keiteleen-Pyhäjärven maantien perus- lysrakenteen uusimiseen ja Karttulan--Särki-
1442: parannukseen ............................ 1453 sen maantien parannukseen .............. 1467
1443: - 1337 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1351 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1444: sesta Kummunkylän maantien peruskorjaami- sesta Meltusvirran sillan rakennustöiden .aloit-
1445: seen Keiteleellä .......................... 1454 tamiseksi Kaavissa ..................•. :•. 1468
1446:
1447: 4 088100408M
1448: 26 Sisällysluettelo
1449:
1450: Siv. Siv.
1451: - 1352V; Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1366 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1452: sesta Puutossalmen sillan suunnittelua ja ra- sesta tavaralinjaliikennettä harjoittavien yhteis-
1453: kennustöiden aloittamista varten . . . . . . . . . . 1469 terminaalin rakentamisen aloittamiseksi Kqo-
1454: piossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1483
1455: - 135}V; Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1456: sesta Vehmersalmen sillan rakentamisen käyn- - 1367 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1457: nistäiDiseksi ............................. 1470 sesta Vantaalla sijaitsevan Hanalan rautatie-
1458: pysäkin säilyttämiseksi .................... 1484
1459: - 1354 V; Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1460: sesta siltojen ja tierumpujen vahvistamiseksi - 1368 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1461: Kuopion läänissä ........................ 1471 sesta yhteiskuljetusten järjestämiseksi takseilla
1462: sivualueilta palvelukeskukseen kunnan toimesta 1485
1463: - 1355 V. Vennamo ym.: :'\1äärärahan. osoittami-
1464: sesta paikallisteiden hoidon siirtämistä kunnilta - 1369 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1465: valtion kustannettaviksi koskevia alkutoimen- osoittamisesta siirtona varmuusvarastorahas-
1466: piteitä vartet, ........................... 1472 toon ................................... 1486
1467:
1468: ~ 1356 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1370 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1469: sesta pienvenelaiturin rakentamiseksi V ehmer- sesta välttämättömimpien raaka-aineiden var-
1470: salmen kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1473 muusvarastointia varten .................. 1487
1471:
1472: - 1357 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 1371 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1473: osoittamisesta Iisalmen väylän parantamiseen 1474 sesta Kuopion Kumpusaaressa olevien varmuus-
1474: varastojen laajentamista varten ............ 1488
1475: - 1358 V; Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1476: sesta Iisveden-Haukivedeh kanavahankkeen - 1372 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1477: suunnitteluun ja toteuttamiseen ........... 1475 sesta öljyntorjuntatoimenpiteiden tehostamiseen 1489
1478: - 1359 V; Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1479: - 1373 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1480: sesta Keiteleen-Päijänteen kanavan toteutta-
1481: sesta vaarallisten aineiden poistamista elintar-
1482: misen aloittamiseen ...................... 1476
1483: viketuotannosta koskevan selvityksen suorit-
1484: tamiseen ................................ 1490
1485: - 1360 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1486: sesta Nerkoon kanavan laajentamiseksi Lapin-
1487: lahdella ................................. 1477 - 1374 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1488: sesta Geologiselle tutkimuslaitokselle maaperä-
1489: - 1361 V; Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- tutkimusten tehostamiseksi Kuopion läänissä 1491
1490: sesta Valtionrautateiden paikallisliikenteen säi-
1491: lyttämiseksi Kuopion, Pieksämäen ja Joensuun - 1375 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1492: alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1478 sesta Geologisen tutkimuslaitoksen Väli-Suo-
1493: men aluetoimiston toimitalon rakentamiseksi
1494: - 1362 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- Kuopioon ............................... 1492
1495: sesta Varkauden lentokentän siirtämiseksi val-
1496: tion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1479 - 1376 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1497: osoittamisesta kotimaisten polttoaineiden käy-
1498: - 1363 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- tön edistämiseen ........................ 1493
1499: sesta pienoislentokentän rakentamisen aloitta-
1500: miseksi Suonenjoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1480 - 1377 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1501: sesta kotimaisten ilmaispolttoaineiden hyväksi-
1502: - 1364 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- käytön edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1494
1503: sesta lehtien postimaksujen erilaisuuden pois-
1504: tamiseksi ............................... 1481 - 1378 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1505: sesta kotimaista polttoainetta käyttävän alue-
1506: - 1365 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- lämpöjärjestelmän rakentamisen tukemiseen
1507: sesta paikallislehtien toiminnan turvaamiseen 1482 Kuopion läänissä ........................ 1495
1508: Sisällysluettelo 27
1509:
1510: Siv. .)iv.
1511: 1379 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1394 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- ·
1512: sesta Kuopion läänin sähköistystä varten .... 1496 sesta vähittäiskaupan tukitoimenpiteisiin sivu-.
1513: ja kehitysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1511
1514: 1380 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1515: sesta pienpuun hyväksikäytön tehostamiseksi 1497 - 1395 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1516: sesta kaupan kehitysrahaston perustamiseksi 1512
1517: - 1381 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1518: sesta kehitysalueiden elinkeinoasiamiestoimin- - 1396 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1519: nan tehostamiseen ........................ 1498 sesta ylimääräiseksi kuljetustueksi kehity~
1520: alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1513
1521: 1382. V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1522: sesta ns. mustan kiven laadun ja sijainnin sel- 1397 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami"
1523: vittämiseksi Varpaisjärvellä ................ 1499 sesta tahtituen järjestämiseksi syrjäseuduilla . . 1514
1524: - 1383 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1398 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami,
1525: sesta ylimääräisiksi korvauksiksi yrityksille so- sesta selvityksen laatimiseksi Ylä-Savon kehi-
1526: siaaliturvamaksurasituksen huojentamiseksi . . 1500 tyksen turvaamiseksi annetun valtioneuvoston
1527: 1384 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1528: päätöksen sovelluttamisesta eräisiin Kuopion
1529: sesta keskisuuren ja pienen yritystoiminnan läänin kuntiin .......................... • 1515
1530: lainan saannin edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1501 - 1399 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1531: - 1385 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta kehitysaluelakien mukaisia etuja vastaa-
1532: sesta erityisen valtion takauslaitoksen perus- van ylimääräisen tuen myöntämiseksi Kuopion
1533: tamiseksi kehitys- ja sivualueita varten . . . . 1502 kaupungille, sen asukkaille ja yritystoimin-
1534: nalle ................................... 1516
1535: - 1386 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1536: sesta Itä-Suomen pientä ja keskisuurta yritys- - 1400 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1537: toimintaa palvelevan tuotekehitys- ja markki- sesta kehitysaluelakien mukaisia etuja vastaa-
1538: nointiyksikön perustamiseksi Kuopioon . . . . . . 1503 van ylimääräisen tuen myöntämiseksi Suo-
1539: nenjoen kaupungille, sen asukkaille ja yritys-
1540: - 1387 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- toiminnalle ............................. 1517
1541: sesta Iisalmen teollisuuskylän toisen vaiheen
1542: rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1504 - 1401 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1543: - 1388 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1544: sesta kehitysaluelakien mukaisia etuja vastlla-
1545: sesta Alkon suunnitteleman etanolitehtaan pe- van ylimääräisen tuen myöntämiseksi Varka~
1546: rustamiseksi Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1505 den kaupungille, sen asukkaille ja yritystoimin-
1547: nalle ................................... 1518
1548: - 1389 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1549: sesta korvaavan yritystoiminnan kehittämiseksi - 1402 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1550: Kaavin Luikonlahden kaivosalueella . . . . . . . . 1506 sesta kehitysaluelakien mukaisia etuja vastaa-
1551: van ylimääräisen korvauksen suorittamiseksi
1552: 1390 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- Rautalammin kunnalle, sen asukkaille ja yrity~
1553: sesta brikettitehtaan rakentamisen aloittami- toiminnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. 1519
1554: seksi Kiuruvedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1507
1555: - 1403 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-·
1556: - 1391 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta pienyritteliäisyyden, palveluelinkeinojen
1557: sest~ Nilsiän kvartsihiekan käytön laajentami- sekä perhe- ja pienviljelmien tuotantotueksi
1558: seksi ................................... 1508 sivualueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1520
1559: - 1392 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- 1404 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1560: sesta ·Paakkilan kaivoksen toiminnan käynnis- sesta peruselinkeinojen ja pienyritteliäisyyden
1561: tämiseksi Tuusniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1509 edistämiseen Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . 1521
1562: - 1393 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1405 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1563: sesta Säviän kupariesiintymän hyödyntämiseksi sesta marjanjalostustehtaan perustamiseksi Sa-
1564: Pielavedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1510 voon ................................... 1522
1565: 28 Sisällysluettelo
1566:
1567: Siv. Siv.
1568: - 1406 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 1420 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittarlll•.
1569: osoittamisesta matkailun edistämiseen . . . . . . 1523 sesta vapaaehtoisuuteen perustuvan varhaiselä- ' ·
1570: kejärjestelmän luomiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1537
1571: - 1407 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1572: sesta turpeen noston edistämiseen Lapinlah- - 1421 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1573: della ................................... 1524 sesta sotaveteraanien ylimääräisiä eläkkeen
1574: luontoisia avustuksia varten vapaaehtoisen var~
1575: - 1408 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- haiseläkejärjestelmän toteuttamiseksi .... : . . . 1538
1576: sesta pohtoturvetuotannon edistämiseksi Pie-
1577: lavedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1525 - 1422 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1578: sesta ylimääräisiin rintamaveteraanien eliikkei"
1579: - 1409 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- siin ja korvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1539
1580: Sesta selvityksen laatimiseksi valtionenemmis-
1581: töisen teollisuuden sijoittamisesta Kuopion lää- - 1423 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoit.tami-
1582: niin··.... ·.· ............................... 1526 sesta ylimääräisiksi eläkkeiksi sotien alkana
1583: kotirintamalla työskennelleiden toimeentulÖn
1584: - 14<10 V:Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- turvaamiseksi ......................... ~ . . 1540
1585: sesta: työryhmän asettamiseksi selvittämään \ -, ..
1586: uusien kaivoksien perustamista ja entisten kai- - 1424 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1587: vospaikkakuntien elinkeinotoiminnan kehittä- sesta ylimääräisen eläkkeen suorittamiseksi ,slt.ä .
1588: mistä Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1527 sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitseVille ·
1589: sotaveteraaneille ..................•.... ';.. 1541
1590: - 1411 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1591: sesta lääkintäoikeuden perustamista koskeviin - 1425 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami:.
1592: toimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1528 sesta vapaussodan veteraanien toimeentulon
1593: turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1542
1594: - 1412 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1595: sesta käytäntöön soveltuvan työsuojelun tehos- - 1426 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1596: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1529 sesta ylimääräisen kotiuttamisrahan suorittami-
1597: seen ................................... 1543
1598: - 1413 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1599: sesta ylimääräisen avustuksen maksamiseen - 1427 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1600: lasta kotona haitaville äideille ..... , . . . . . . 1530 sesta ylimääräisen invalidirahan maksamiseksi
1601: - 1414 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- vammaisille ........................... ,. . 1544
1602: sesta ylimääräisen lapsilisän maksamiseen .. 1531 - 1428 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami:
1603: - 1415 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta riittävien päivähoitopaikkojen puutteessa '
1604: sesta ylimääräisenä avustuksena lasten kotihoi- olevia lapsiperheitä ja yksinhuoltajia varten r, , 1545
1605: don tukemiseen ja äidinpalkan maksamiseen 1532 ''
1606: - 1429 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitt~u;ni- ·
1607: 1416 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta vuorotyötä tekevien tai epäsäännölliseen
1608: sestll sairaiden ja vammaisten lasten ylimääräi- aikaan työskentelevien vanhempien laSten' hoi-.
1609: seksi hoitotueksi ......................... 1533 don parantamiseksi .................... :. • 1546
1610: 1417 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1430 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1611: sesta ylimääräisen sairauspäivärahan maksami- sesta ylimääräiseksi avustukseksi invalidien suo-
1612: seen päivärahan alimman määrän korottami- jatyökeskuksen rakentamiseksi Juankoskelie . . 1547
1613: seksi ................................... 1534
1614: - 1418 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1431 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1615: sesta ylimääräisiksi vähimmäiseläkkeiksi . . . . 1535 sesta Kuopiossa sijaitsevan vammaisten erityis-
1616: koulun kalusto- ja konehankintoja varten .. i548
1617: - 1419 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1618: sesta ylimääräisen eläkekorvauksen suorittami- - 1432 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1619: seksi' siirtoväen ja rintamasotilaiden asutus- ja sesta kuntien tukemiseksi paloturvallisten ku11-
1620: jälleenrakennustehtävissä työskennelleille . . . . 1536 nalliskotien aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . .. . . 1549
1621: Sisällysluettelo 29
1622:
1623: Siv. Siv.
1624: 14.33 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1447 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-·
1625: sesta lisäavustukseksi Rautalammin kunnallis.. misesta sotaveteraanien ilmaisen terveydenhoi-
1626: kodin peruskorjaustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . 1550 don järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1564
1627:
1628: - 1434 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1448 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- ·
1629: sesta avustukseksi uuden kunnalliskodin ra- sesta sotaveteraanien ilmaisiin terveystarkas-
1630: kentamiseksi Aittakosken kunnalliskodin tilalle tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1565
1631: Sonkajärvellä ............................ 1551
1632: - 1449 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1633: 1435 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- misesta työllisyyden ylläpitämiseksi Kuopion
1634: sesta ylimääräiseksi avustukseksi Tervon uuden läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1566
1635: kuhnalliskodin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1552
1636: - 1450 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1637: 1436 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta kuorma-autoilijoiden työllisyyden turvaa-
1638: sesta Vesannon kunnalliskodin yleisen osaston miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1567
1639: tilojen uusrakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1553
1640: - 1451 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1641: 1437 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta työttömyyskorvauksia varten . . 1568
1642: sesta kunnalliskodeissa pysyväishoidossa ole-
1643: 1452 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-.
1644: victi hoitomaksujen alentamiseksi .......... 1554
1645: sesta valtion työmailla työskentelevien kuor-
1646: ;__ 1438 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- ma-autoilijain ja konemiesten saatavien turvaa-
1647: sesta nuorten kodinperustamislainoja varten . . 1555 miseksi konkurssitapausten yhteydessä . . . . . . 1569
1648:
1649: - 1439 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1453 Vesterinen ym.: Korotetun määrärahan
1650: . sesta myrkkyjen aiheuttamien menetysten kor- osoittamisesta valtionapuun Työtehoseuralle
1651: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1556 metsätalouden rationalisoimistyön tukemiseen 1570
1652:
1653: - 1440 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 1454 Westerlund m. fl.: Om anvisande av
1654: osoittamisesta myrkkyjen käytön valvonnan anslag för byggnadsbidrag tili finlandssve~ska
1655: tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1557 folkhögskolor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1571
1656:
1657: - 1441 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1454 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1658: ·sesta erikoistoimenpiteisiin myrkky- ja saaste- sesta suomenruotsalaisten kansanopistojen ra-
1659: vaaran torjumiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1558 kennusavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1572
1660: - 1442 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1661: - 1455 Westerlund m. fl.: Om anvisande 'av
1662: ~esta terveyskeskuksen vuodeosaston rakenta-
1663: anslag som stöd tili de finlandssvenska hem"
1664: ~iseksi Rautavaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1559
1665: bygdsföreningarna ....................... 1573
1666: 1443 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1667: sesta syväsädehoidon vanhentuneiden laittei- - 1455 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1668: den· uusimiseen keskussairaaloissa . . . . . . . . . . 1560 sesta suomenruotsalaisten kotiseutuyhdistysten
1669: toiminnan tukemiseen .................... 1574
1670: 14M V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1671: sesta Pohjois-Savon vähävaraisten kuntien va- 1456 Westerlund: Om anvisande av anslag för
1672: pauttamiseksi keskussairaalan perustamiskus- föreningen Brages urklippsarkiv . . . . . . . . . . . 1575
1673: tannuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1561
1674: - 14'45 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- 1456 Westerlund: Määrärahan osoittamisesta
1675: sesta selvityksen laatimiseksi Kuopion läänin Brage-nimisen yhdistyksen lehtileikearkistoin"
1676: kunnille yliopistollisesta keskussairaalasta ai- nin tukemiseen ......................... ~ 1576
1677: heutuvien rasitusten huojentamisesta . . . . . . 1562
1678: 1457 Westerlund m. fl.: Om anvisande av
1679: - 1446 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan anslag för slutplanering av Tessjö ås vattenc\
1680: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoutta- regleringsprojekt samt för påbörjande av vat- •
1681: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1563 tenregleringsarbetet .................... ., . 1577
1682: 30 Sisällysluettelo
1683:
1684: ~iv. Stv.
1685: - 1457 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- - 1468 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1686: sesta Tesjoen säännöstelysuunnitelman viimeis- Itä-Suomen liikuntaopiston käyttökulujen val-
1687: telemiseen ja säännöstelytöiden aloittamiseen 1578 tionosuudeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1593
1688:
1689: 1458 Westerlund m. fl.: Om anvisande av 1469 Vänskä ym.: Korotetun määrärahan
1690: anslag för inledande av Björnträsk-Lill-Len- osoittamisesta siirtoväen eräiden sankarihauto-
1691: nox-Stor-Lennox vattenregleringsprojekt . . . 1579 jen hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1595
1692:
1693: - 1458 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- - 1470 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1694: sesta vesistöjärjestelykohteen Björnträsk-Lill- Vuosalmen laivalaiturin rakentamiseen .... , . 1596
1695: Lennox-Stor-Lennox töiden aloittamiseen 1580
1696: - 1471 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1697: 1459 Westerlund m. fl.: Om anvisande av osoittamisesta kotiteollisuusoppilaitosten am-
1698: anslag för rälsbyte på hanan Lovisa-Lahtis 1581 mattikurssitoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1597
1699:
1700: - 1459 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- 1472 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1701: sesta Loviisan-Lahden radan kiskotuksen osoittamisesta näyttämötaiteellisen harrastus-
1702: vaihtamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1582 toiminnan tukemiseen .................. ·. . 1598
1703:
1704: - 1460 ·Westerlund: Om anvisande av anslag 1473 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1705: för uppmuddring av den s.k. Fladan som osoittamisesta alueorkestereiden toiminnan tu-
1706: förbinder Kroksnäs sund och Seitlaxfjärden 1583 kemiseen ............................... ·. 1599
1707:
1708: 1460 Westerlund: Määrärahan osoittamisesta - 1474 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1709: Kroksnäsin salmen ja Seitlahden selän yhdis- sesta Hyvinkään keskusjätevedenpuhdistam()Jl
1710: tävän ns. Fladan väylän ruoppaamiseen . . . . 1584 runkoviemärityön aloittamiseen . . . . . . . . . . . . 1600
1711:
1712: 1461 Westerlund m. fl.: Om anvisande av 1475 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1713: anslag tili Invalidförbundet för översättning sesta maantien päällystystöiden loppuunsaatta-
1714: tili svenska av materia! som informerar om miseen välillä Artjärvi- Kausala . . . . . . . . . . 1601
1715: handikapp . .. . . . . .. . . .. . .. . .. . . .. .. . . .. . 1585
1716: - 1476 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1717: 1461 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- sesta tien päällystämiseen välillä Artjärvi~
1718: sesta Invalidiliitolle vammaisuutta koskevan Kimonkylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1602
1719: tiedotusmateriaalin kääntämiseksi ruotsiksi . . 1586
1720: 1477 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami~
1721: - 1462 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- sesta tietöiden aloittamiseen tieosuudella Per-
1722: sesta uuden pääkirjaston rakentamiseen Patti- nainen-Lahdentie ....................... 1603
1723: joelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1587
1724: 1478 Väänänen ym.: Määrärahan osoittal\li-
1725: - 14()3 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- sesta käsi- ja pienteollisuusyritysten tuotteiden
1726: se~ta Sirola-opistolle korkojen ja lainanlyhen-
1727: markkinoinnin edistämiseen .............. 1604
1728: nysten maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1588
1729: 1464 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- 1479 Väänänen ym.: Korotetun määrä~ahan
1730: sesta Vihannin järvien kunnostamiseen . . . . . . 1589 osoittamisesta maatalous- ja pienyrittäjäväestön
1731: lomajärjestöjen lomatoimintaan . . . . . . . . . . . . 1605
1732: - 1465 Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan
1733: osoittamisesta teiden ja siltojen suunnitteluun 1590 - 1480 Yläjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1734: tilapäisen työvoiman vakinaistamiseen Itä-Suo-
1735: - 1466 Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan
1736: men korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa . . 1606
1737: osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tuke-
1738: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1591
1739: 1481 Zilliacus: Om anvisande av anslag för
1740: - 1467 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta en utredning beträffande avlöning vid vatten-
1741: Suomen Sinibarettilliton toiminnan tukemi- domstolarna av personer med slutexamen i
1742: seen ................................... 1592 naturvetenskap . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1607
1743: Sisällysluettelo 31
1744:
1745: Siv. Siu.
1746: - 1481 Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta 1483 Zilliacus: Korotetun määrärahan osoit-
1747: luonnontieteellisen loppututkinnon suoritta- tamisesta Suomen Rauhan liitto, YK-yhdistys,
1748: neiden henkilöiden paikkaamista vesioikeuk- Finlands Fredsförbund, förening för FN r.f.
1749: siin koskevaan selvitykseen ............. . 1608 -nimisen yhdistyksen valtionapuun ......... . 1612
1750:
1751: 1482 Zilliacus: Om anvisande av höjt anslag - 1484 Ziiliacus: Om anvisande av höjt anslag
1752: för sommargymnasieverksamheten 1609 för nedsättning av nyhets- och notisbyråernas
1753: samt deras kundtidningars telekostnader .... 1613
1754: - 1482 Zilliacus: Korotetun määrärahan osoitta-
1755: misesta kesälukiotoiminnan tukemiseen ..... 1610 1484 Zilliacus: Korotetun määrärahan osoit-
1756: tamisesta uutis- ja tietotoimistojen sekä niiden
1757: - 1483 Zilliacus: Om anvisande av höjt anslag asiakaslehtien telekustannusten alentamiseen 1614
1758: som statsunderstöd tili Suomen Rauhan liitto,
1759: YK-yhdistys, Finlands Fredsförbund, förening
1760: för FN r.f. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1611
1761: 1981 vp. 801
1762:
1763: Raha-asia-aloite n:o 747
1764:
1765:
1766:
1767:
1768: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen kehitysavun
1769: antamiseen kotimaisten elintarvikkeiden muodossa
1770:
1771:
1772: Eduskunnalle
1773:
1774: Suomessa on mahdollista kasvattaa saasteet- elintarvikehuollosta on maapallon kaikkien kan-
1775: tornia ja puhtaita elintarvikkeita. Tämä avaa sojen tunnettava yhteisvastuunsa, siksi paketti-
1776: uusia näkymiä elintarvikkeiden viennille. Tä- pelloista on luovuttava ja otettava maatalous-
1777: mä merkitsee sitä, että meidän on estettävä maata lisääntyvästi käyttöön.
1778: saasteiden leviäminen viljelyksille, jotta tulevai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1779: suudessa voimme tarjota saastevapaita tuotteita. taen,
1780: Lisää tulevaisuuden mahdollisuuksia avaa bio-
1781: dynaaminen eli luonnonmukainen viljely. Täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1782: laisia maataloustuotteita voidaan viedä jopa 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
1783: vanhoihin maatalousmaihin, joissa ei ole omia 50 000 000 markkaa Suomen kehitys-
1784: mahdollisuuksia laajaan biodynaamiseen ja saas- avun lisäämiseksi erityisesti kotimaisin
1785: teettomaan viljelyyn. Maailman koko väestön elintarvikkein.
1786: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
1787:
1788: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
1789: Pekka Vennamo Urho Pohto
1790: J. Juhani Kortesalmi
1791:
1792:
1793:
1794:
1795: 101 08810040811
1796: 802 1981 vp.
1797:
1798: Raha-asia-aloite n:o 748
1799:
1800:
1801:
1802:
1803: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tukkuliikkeiden ja
1804: kauppiaiden välisten sopimussuhteiden selvittämiseen
1805:
1806:
1807: Eduskunnalle
1808:
1809: Tukkuliikkeiden kasvaessa nama ovat otta- vat pa1va päivältä ellei ryhdytä asiassa nopei-
1810: neet itselleen osittain itsenäiselle vähittäiskau- siin toimenpiteisiin.
1811: palle kuuluvia asioita omiin käsiinsä, kuten esi- Itsenäisen pienyrittäjäkauppiaan aseman tur-
1812: merkiksi tukkuliikkeet omistavat usein ne huo- vaamiseksi tulisi yhteiskunnan toimesta suorit-
1813: neistot, joissa kauppias harjoittaa yritystään tai taa sopimusten mahdollisesta kohtuuttomuu-
1814: tukkuliikkeet ovat päävuokralaisina ja ovat desta perusteellinen tutkimus, jotta liiallinen
1815: vain edelleen vuokranneet huoneiston kaup- riippuvuussuhde saataisiin tarvittaessa lainsää-
1816: piaalle, sekä monella muulla tavalla ovat saat- däntötdtse puretuksi. Keskuskauppakamarin
1817: taneet kauppiaan riippuvaiseksi tukkuliikkeen toimenpiteet eivät ole riittäviä.
1818: toimintavallas:ta, sekä lisäksi tukkuliikkeet iltse Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1819: kasvavasti harjoittavat vähittäismyyntiä. nioittavasti,
1820: Tällöin tukkuliikkeiden ja kauppiaiden kes-
1821: ken on solmittu sen tyyppisiä toimintasopimuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1822: sia, joissa kauppiaan itsenäinen asema on tullut 1982 tulo- ia menoarvioon 100 000
1823: uhatuksi. Tämä koskee myös poLttoaineiden markkaa tukkuliikkeiden ia kauppiaiden
1824: jakeluyhtiöitä ja niiden yrittäjiä. Asiat pahene- välisten sopimusten kohtuuttomuuden
1825: tutkimuksen suorittamista varten.
1826: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
1827:
1828: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
1829: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
1830: Urho Pohto
1831: 1981 vp. 803
1832:
1833: Raha-asia-aloite n:o 749
1834:
1835:
1836:
1837:
1838: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta byrokratian poistami-
1839: seen valtionhallinnosta
1840:
1841:
1842: Eduskunnalle
1843:
1844: Byrokratia on levinnyt maassamme kuin Byrokratian poistaminen jää muuten vain val-
1845: syöpä. Kansalaiset kokevat laajasti olevansa taa pitävien vaalienalussanahelinäksi.
1846: virkavaltaisuuden ja paperisodan armoilla. Kun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1847: puheista huolimatta hallitus ei ole ryhtynyt nioittavasti,
1848: mihinkään toimenpiteisiin byrokratian poista-
1849: miseksi ja virkavaltaisuuden vähentämiseksi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1850: on välttämätöntä kiireellisesti eduskunnan 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
1851: myöntää riittävä määräraha puolueettomalle tut- markkaa suunnitelman laatimiseksi by-
1852: kimuselimelle byrokratian supistamisen laajan rokratian poistamiseksi valtionhallin-
1853: ja kokonaisvaltaisen suunnitelman laatimiseksi. nosta.
1854: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
1855:
1856: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
1857: Pekka Vennamo Urho Pohto
1858: J. Juhani Kortesalmi
1859: 804 1981 vp.
1860:
1861: Raha-asia-aloite n:o 750
1862:
1863:
1864:
1865:
1866: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta osuuskauppojen sääs-
1867: tökassatoiminnan lopettamisen selvittämiseen
1868:
1869:
1870: Eduskunnalle
1871:
1872: Osuuskauppojen säästökassatoiminta on ryhdyttävä nopeisiin toimenpiteisiin. Pankkitoi-
1873: eräänlainen menneisyyden jäänne, joka ei vas- minta ei kuulu osuuskaupoille.
1874: taa enää tarkoitustaan. Lisäksi osuuskauppojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1875: säästökassatoiminta merk1tsee osuuskaupoille nioittavasti,
1876: yksityiseen kaupan sektoriin nähden halvempaa
1877: pääomaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1878: Kun lisäksi viime vuosina on paljastunut laa- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
1879: joja säästökassatoiminnan väärinkäyttöjä eli ns. markkaa osuuskauppojen säästökassatoi-
1880: ylikorkojuttuja ja tukitalletuksia, olisi osuus- minnan lopettamisen selvitystyöhön.
1881: kauppojen säästökassatoiminnan lopettamiseksi
1882: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
1883:
1884: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
1885: Pekka Vennamo Urho Pohto
1886: J. Juhani Kortesalmi
1887: . 1981 vp. 805
1888:
1889: Raha-asia-aloite n:o 751
1890:
1891:
1892:
1893:
1894: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pankkien kiinteistön-
1895: välitystoiminnan lainmukaisuuden selvittämiseen
1896:
1897:
1898: Eduskunnalle
1899:
1900: Pankkilaki kieltää pankkeja harjoittamasta kaista olisi suorittaa asiasta perusteellinen tut-
1901: kiinteistönvälitystä. Tosiasia on kuitenkin, että kimus, jonka perusteella ryhdytään asianmukai-
1902: osuuspankit ja säästöpankit sekä liikepankeista siin toimenpiteisiin. Lupauksista huolimatta
1903: Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pank- asian selvitystyö näyttää viipyvän.
1904: ki ovat mukana kiinteistönvälitystoiminnassa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1905: osaksi omistamiensa yhtiöiden kautta. Tällai- nioittavasti,
1906: sesta toiminnasta voi aiheutua se seikka, että
1907: pankkiasiakasta painostetaan hankkimaan asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1908: to tietyn pankin rahoittamasta kiinteistöstä, jol- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
1909: loin lainaa on silloin helpompi saada, kun asia- markkaa tutkimuksen suorittamiseksi
1910: kas ostaa asunnon sieltä mistä pankki toivoo. eräiden pankkien ja eräiden kiinteistön-
1911: Kun on ajateltavissa, että pankkien ja kysy- välitysyhtiöiden välisestä suhteesta mah-
1912: myksessä olevien kiinteistönvälitysyhtiöiden vä- dollisen pankkilain vastaisen kiinteistön-
1913: lille on voinut muodostua bulvaanisuhde, joka välitystoiminnan lopettamiseksi.
1914: on pankkilain vastainen, kaikkien edun mu-
1915: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
1916:
1917: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
1918: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
1919: Urho Pohto
1920: 806 1981 vp.
1921:
1922: Raha-asia-aloite n:o 752
1923:
1924:
1925:
1926:
1927: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keimolan moottori-
1928: urheiluradan korjaamiseen
1929:
1930:
1931: Eduskunnalle
1932:
1933: Keimolan moottoriurheilurata on huomattava lisi olla mukana edistämässä tervettä moottori-
1934: miljoonainvestointi. Kuitenkin tällä hetkellä urheilua.
1935: radan käyttö on vähäistä, koska rata on välttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1936: mättömän korjauksen tarpeessa. Ilman valtion nioittavasti,
1937: apua Keimolan radan korjaus ei ole suoritetta-
1938: vissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1939: Moottoriurheilu on Suomessa hyvin korkea- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
1940: tasoista ja moottoriurheilun kautta Suomi on markan määrärahan Keimolan moottori-
1941: saanut huomattavaa kansainvälistä mainosta. urheiluradan korjaustöihin.
1942: Tämän vuoksi valtiovallan omalta osaltaan tu-
1943: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
1944:
1945: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
1946: Pekka Vennamo Urho Pohto
1947: J. Juhani Kortesalmi
1948: 1981 vp. 807
1949:
1950: Raha-asia-aloite n:o 753
1951:
1952:
1953:
1954:
1955: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lammastalouden kehit-
1956: tämiseen Utsjoella ja Inarissa
1957:
1958:
1959: Eduskunnalle
1960:
1961: Erityisesti pohjoisimmassa Suomessa lammas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1962: taloudella olisi hyviä mahdollisuuksia. Lammas- nioittavasti,
1963: talouden kehittäminen olisi järkevää, koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1964: sekä lampaanlihasta että villasta maassamme on 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
1965: suuri puute. Olemmehan villan osalta lähes markkaa lammastalouden kehittämiseen
1966: täysin ulkomaisen tuonnin varassa. Utsjoen ja Inarin kunnissa.
1967: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
1968:
1969: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
1970: Pekka Vennamo Urho Pohto
1971: J. Juhani Kortesalmi
1972: 808 1981 vp.
1973:
1974: Raha-asia-aloite n:o 754
1975:
1976:
1977:
1978:
1979: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelyn neu-
1980: vontatyöhön
1981:
1982:
1983: Eduskunnalle
1984:
1985: Maahamme tuodaan erittäin runsaasti ulko- taan laajaa neuvontato11nlntaa, jotta pien- ja
1986: maisia elintarvikkeita. Eräänä yksityiskohtana perheviljelijät osaavat ryhtyä tähän järkevään
1987: mainittakoon, että Suomeen tuodaan erittäin toimintaan. Yhteiskunnan tulee vastata ainakin
1988: runsaasti appelsiini- ja muita mehutiivisteitä. alkuvaiheessa tämän neuvonnan kustannuksista,
1989: Kuitenkin kotimaisten, marjoista saatavien me- koska valuuttasäästöt ovat erittäin huomatta-
1990: hujen käyttö ja käytön lisääminen toisi run- vat, kun kotimainen marjanviljely laajenee ja
1991: saasti uusia työpaikkoja maaseudulle sekä tu- kehittyy.
1992: kisi pien- ja perheviljelmien erikoistumisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1993: mahdollisuuksia. nioittavasti,
1994: Suurimmassa osassa maatamme, erityisesti
1995: Keski- ja Itä-Suomessa, on erinomaiset olosuh- että Eduskunta ottaisi valtion vuodm
1996: teet marjanviljelyn tehostamiseen. Tällöin mm. 1982 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
1997: herukkaviljely olisi suositeltavaa. Jotta marjan- markkaa marianviljelyn neuvontatyöhi.in
1998: viljelyä voitaisiin tehostaa maassamme, tarvi- alan iär;estöien kautta ;aettavaksi.
1999: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
2000:
2001: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2002: Pekka Vennamo Urho Pohto
2003: J. Juhani Kortesalmi
2004: 1981 vp. 809
2005:
2006: Raha-asia-aloite n:o 755
2007:
2008:
2009:
2010:
2011: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtymiseen kemialli-
2012: sesta viljelystä luonnonmukaiseen viljelyyn
2013:
2014:
2015: Eduskunnalle
2016:
2017: Luonnollisen eli biodynaamisen viljelyn suo- Luonnosta löytyvät sen omat lääkkeet rikka-
2018: sio kasvaa jatkuvasti. Saasteeton ja puhdas elin- ruohoihin ja tuhohyönteisiin.
2019: tarvike on niin kuluttajan kuin tuottajankin SMP:n mielestä onkin tulevaisuudessa en-
2020: yhteinen etu. Luonnonmukainen viljely perus- tistä enemmän paneuduttava myrkyttömiin vil-
2021: tuumaan omaan kasvuvoimaan: vuoroviljelyyn, jelymenetelmiin. Luonnonmukaisesti viljelty
2022: kompostointiin ja luonnon dynamiikkaan ( au- tuote on turvallinen ja terveellinen. Siinä ei ole
2023: rinko, kuun kierto, vuodenajat jne.). Biodynaa- mitään torjunta-aineista tai lannoitteiSita joh-
2024: minen viljely on elämäntapa, jossa luonnon-, tuvia kemiallisen teollisuuden myrkkyjä. Tule-
2025: ympäristön- ja ihmisensuojelu sekä pehmeä tek- vaisuuden saasteeton ja luonnonmukainen vilje-
2026: nologia ja energian säästäminen ovat päällim- ly on tuottajien ja kuluttajien yhteiseen etuun
2027: mäisinä asioina. perustuva viljelymuoto.
2028: Nykyisestä lannoitteiden liikakäytöstä aiheu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2029: tuu mm. tuholaisten ja tautien lisääntymistä taen,
2030: seurauksena myös viljelijän alentuneet sadot.
2031: Samalla kuluttajalle tarjotaan vain määrää laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2032: dun kustannuksella. Lisääntyneet allergiatapauk- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
2033: set ja syöpäsairaudet ovat jo nyt selvä osoitus markan määrärahan, jolla tuettaisiin va-
2034: teollisen maatalouden tuotteiden ihmisen ter- paaehtoista siirtymistä kemiallisesta vil-
2035: veydelle aiheuttamista vakavista vaaroista. Ke- jelyksestä luonnonmukaiseen viljelyyn
2036: miallinen lannoiteviljely köyhdyttää myös ennen siten, että maatalousyrittäjän toimeen-
2037: pitkää viljelymaan käyttökelvottomaksi, samalla tulo ei tämän siirtymisen johdosta ja
2038: kun kaikkia tuholaisia ei saada pidettyä kurissa. erityisesti siirtymävaiheen aikana heik-
2039: kene.
2040: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
2041:
2042: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2043: Pekka Vennamo Urho Pohto
2044: J. Juhani Kortesalmi
2045:
2046:
2047:
2048:
2049: 102 088100408~
2050: 1981 vp.
2051:
2052: Raha-asia-aloite n:o 756
2053:
2054:
2055:
2056:
2057: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta malJOJen ja vihan-
2058: nesten viljelyn koetilan perustamiseen Luumäelle
2059:
2060:
2061: Eduskunnalle
2062:
2063: Ulkomaisten turhien elintarvikkeiden tuonnin malla tehdyt aidot tuoremehut. Tämän puolen
2064: vähentämiseksi sekä kotimaisen tuotannon ai- tutkimustoiminta on maassamme kokonaan lai-
2065: kaansaamiseksi tuoremehualalla tarvitaan yh- minlyöty huolimatta koko ajan kasvavasta kiin-
2066: teiskunnan käynnistysapua. nostuksesta. Yhteiskunnan velvollisuus on tu-
2067: Marjanviljelyn ja marjanjalostuksen kannalta kea terveiden ruokatottumusten puolesta tehtä-
2068: Luumäen kunta sijaitsee keskeisellä paikalla vää työtä.
2069: Kymen läänissä. Kun tällä elinkeinolla on lu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2070: paavat tulevaisuuden näkymät, tulisi yhteiskun- niointavasti,
2071: nan myös uhrata tällaisten elinkeinojen kehittä-
2072: miseen. Tästä syystä olisi tarpeellista perustaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2073: marjojen ja vihannesten viljelyn koetila sekä sa- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
2074: maan yhteyteen aitojen tuoremehujen tutkimus- markkaa marjojen ja vihannesten viljelyn
2075: asema. Marjojen ja vihannesten tulevaisuuden koetilan ja tuoremehujen tutkimusase-
2076: käytön lisäämisessä muodostaa hyvin keskeisen man perustamiseen Luumäen kunnan
2077: aseman marjoista ja vihanneksista kylmäpurista- alueelle.
2078: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
2079:
2080: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
2081: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
2082: Urho Pohto
2083: 1981 vp. 811
2084:
2085: Raha-asia-aloite n:o 757
2086:
2087:
2088:
2089:
2090: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 60
2091: parannukseen Heinolan maalaiskunnassa
2092:
2093:
2094: Eduskunnalle
2095:
2096: Määräraha kantatien n:o 60 parantamiseksi teet ja seurauksena on kolareita ja liikenteen
2097: Heinolan mlk:n alueella liikennettä tyydyttä- vaikeutumista.
2098: vään kuntoon ja samanlaiseksi kuin se on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2099: Kymen läänin puolella olisi tarpeen. Nykyisel- nioittavasti,
2100: lään ajoradan kantavuus on riittämätön, tiellä
2101: on pahoja mäkiä, jyrkkiä kaarteita ja ajoradan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2102: leveys on riittämätön. Nykyinen ajorata on 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
2103: päällystetty öljysoralla, mistä johtuen ajoradan markkaa kantatien n:o 60 parantami!.-
2104: talvikunnossapito vuorisuolaa käyttäen on mah- töiden aloittamiseen Heinolan maalais-
2105: dotonta. Tästä johtuen vaihtelevat keliolosuh- kunnan alueella.
2106: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
2107:
2108: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2109: Pekka Vennamo Urho Pohto
2110: J. Juhani Kortesalmi
2111: 812 1981 vp.
2112:
2113: Raha-asia-aloite n:o 758
2114:
2115:
2116:
2117:
2118: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien suunnitteluun
2119: välillä Luumäki-Ylämaa
2120:
2121:
2122: Eduskunnalle
2123:
2124: Tieyhteydet valtatieltä n:o 6 väliltä Lappeen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2125: ranta-Taavetti Ylämaalle ja Neuvostoliiton ra- nioittaen,
2126: jalle ovat erittäin heikot. Kuitenkin tulevaisuu-
2127: den rajakaupan lupaavien näkymien ja paikal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2128: listen asukkaiden tarpeiden vuoksi olisi välttä- 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
2129: mättä aikaansaatava kyseinen yhdystie. Yhdys- markkaa Luumäen-Ylämaan tien suun-
2130: tie voisi alkaa Luumäen kunnan Jurvalan ky- nitteluun.
2131: lästä tai kirkolta ja päättyä Ylämaalle. Nykyi-
2132: set tiet tällä välillä ovat erittäin heikot.
2133: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
2134:
2135: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2136: Pekka Vennamo Urho Pohto
2137: J. Juhani Kortesalmi
2138: 1981 vp. "813
2139:
2140: Raha-asia-aloite n:o 759
2141:
2142:
2143:
2144:
2145: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Saaren tien kor-
2146: jaamiseen
2147:
2148:
2149: Eduskunnalle
2150:
2151: Luumäen ja Lemin kuntien välinen ns. Saa- Tien hoidosta koituva rasitus on käymässä
2152: ren tie on vuosien kuluessa muuttanut luon- ylivoimaiseksi yksityistien tiehoitokunnalle. Tä-
2153: nettaan. Tämän ns. Saaren tien, joka on män vuoksi olisi välttämätöntä muuttaa tämä
2154: tällä hetkellä yksityistie, kä~tö on voimak- tie paikallistieksi sekä samalla sitä parantaa.
2155: kaasti viime vuosien aikana lisääntynyt. Tietä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2156: käyttävät laajasti sadat kesämökin omistajat. tavasti,
2157: Lisäksi tiestä on muodostunut merkittävä oiko-
2158: tie Luumäeltä Lemille, jolloin tie palvelee myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2159: lemiläisiä. Esimerkiksi Lemin kirkolta lyhin yh- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
2160: teys rautatieasemalle on tämän tien kautta Luu- kan määrärahan ns. Saaren tien muutta-
2161: mäen asemalle. miseksi yksityistiestä paikallistieksi ja
2162: tien korjauksen aloittamiseksi.
2163: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
2164:
2165: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2166: Pekka Vennamo Urho Pohto
2167: J. Juhani Kortesalmi
2168: 1981 vp.
2169:
2170: Raha-asia-aloite n:o 760
2171:
2172:
2173:
2174:
2175: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
2176: paikallisliikenteen tukemiseen nykyisen palvelutason säilyt-
2177: tämiseksi
2178:
2179:
2180: Eduskunnalle
2181:
2182: V aidonrautateiden palvelut ovat harvaan tapp101sta aiheutuvia korvauksia. Verrattaessa
2183: asutuilla alueilla peruspalveluja. Siksi on tär- lehtien vuotuiseen noin 250 miljoonan markan
2184: keää säilyttää paikallisliikenne myös sellaisilla kuljetustukeen, riittäisi VR:n paikallisliiken-
2185: alueilla, jotka eivät nykyisen tiukan liiketalou- teen hoitoon 150 miljoonan markan määräraha.
2186: dellisen ajattelun mukaan ole kannattavia. On- Tällaista määrärahaa ei kuitenkaan vielä ole
2187: han todellisuudessa otettava huomioon VR:n valtion tulo- ja menoarviossa.
2188: henkilöliikenteen jatkamisen tai lakkauttamisen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2189: aiheuttamat vaihtoehtokustannukset sekä muut- taen,
2190: tuvan energiatilanteen aiheuttamat vaikutukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2191: ihmisten liikkumistottumuksiin. 1982 tulo- ;a menoarvioon uudelle mo-
2192: VR:n paikallisliikennettä tulisi tukea samaan mentille 150 000 000 markan määrä-
2193: tapaan kuin posti- ja telelaitos saa tukea sa- rahan käytettäväksi Valtionrautateiden
2194: noma- ja aikakauslehtien kuljetukseen eikä niin paikallisliikenteen tukemiseen siten, että
2195: kuin nyt on tehty, että v. 1982 budjetissa on ainakin nykyinen palvelutaso voitaisiin
2196: vähennetty 1 milj. mk paikallisjunayhteyksien säilyttää.
2197: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
2198:
2199: Urpo Leppänen Urho Pohto
2200: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
2201: J. Juhani Kortesalmi
2202: 1981 vp. 815.
2203:
2204: Raha-asia-aloite n:o 761
2205:
2206:
2207:
2208:
2209: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pikajunien pysähty-
2210: mispaikkojen lisäämiseen
2211:
2212:
2213: Eduskunnalle
2214:
2215: Pika- ja erikoispikajunien pysähtymispaikkoja Kun junamatkustamisen suosio on kasvussa,,
2216: on supistettu liikaa. Pysähtymispaikkojen lopet- tulisi pysähtymispaikat arvioida eri seikat huo-
2217: tamisilla on tehty huomattavaa haittaa paikalli- mioon ottaen uudelleen.
2218: sille asukkaille sekä myös eräillä paikkakunnilla Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2219: kesänviettäjille.
2220: Esimerkiksi Taavetin ja Luumäen asemilla että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
2221: pysähtyvät liian harvat junat, vaikka näiltä 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
2222: asemilta nimenomaan junalla olisi muuten hy- kaa pika- ja erikoispikajunien pysähty-
2223: vät yhteydet eri suuntiin. mispaikkojen lisäämisen selvittämiseksi.
2224: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
2225:
2226: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2227: Pekka Vennamo Urho Pohto
2228: J. Juhani Kortesalmi
2229: :816 1981 vp.
2230:
2231: Raha-asia-aloite n:o 762
2232:
2233:
2234:
2235:
2236: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta harvaan asuttujen seu-
2237: tujen postiautovuorojen säilyttämiseen
2238:
2239:
2240: Eduskunnalle
2241:
2242: Posti- ja telelaitoksen postiautoliikennepal- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2243: velut ovat harvaan asutuilla alueilla yhteiskun- taen,
2244: nan peruspalveluja. Siksi on tärkeää, että posti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2245: ja telelaitos ei lopeta tai ratkaisevasti vähennä 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
2246: postiautovuoroliikennettä, vaan päinvastoin pyr- markan määrärahan harvaan asuttujen
2247: kii parantamaan kehitys- ja sivualueilla asuvien alueiden postiautovuorojen säilyttämi-
2248: palveluja. Erityisesti ei ole soveliasta, että seksi.
2249: posti- ja telelaitos kaavailee postiautoliikenteen
2250: painopisteen muuttamista pikavuoroliikenteen
2251: suuntaan.
2252: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
2253:
2254: Urpo Leppänen Urho Pohto
2255: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
2256: J. Juhani Kortesalmi
2257: 1981 vp. 817
2258:
2259: Raha-asia-aloite n:o 763
2260:
2261:
2262:
2263:
2264: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten perusta-
2265: mista koskevaan neuvontatyöhön
2266:
2267:
2268: Eduskunnalle
2269:
2270: Pienyr.i:tysten lukumäärä on Suomessa huoles- ovat nopeasti uusiin olosuhteisiin mukautuvia.
2271: tuttavasti laskenut viime vuosina valtaapi,tävien Tällaisia !fyöpaikkoja pienyritysten kautta ei
2272: väärän veropolitiikan takia sekä byrokratiara- kuitenkaan synny ilman asianmukaista perusta-
2273: sitteiden johdosta. Mainittakoon, että Suomessa misneuvontaa, koska nykyaikainen lakien ja sää-
2274: on yrityksiä vain 13 tuhatta asukasta kohden, dösten viidakko estää tavallista ihmistä ryhty-
2275: kun esimerkiksi Ruotsissa ja USA:ssa on yri- mästä yrittäjäksi, jos hän ei jostakin saa asian-
2276: tyksiä 25 tuhatta asukasta kohden ja Sveitsissä mukaista tietoa yritysten perustamismahdolli-
2277: ja Tanskassa 40 yritystä tuhatta asukasta koh- suuksista ja yritysideoista. Tällaisen toiminnan
2278: den. Nämä luvut omalta osaltaan kertovaJt sen, edistäminen olisi yhteiskunnan kannalta kaik-
2279: miksi Suomessa on työttömyyttä ja miksi Suo- kein halvinta työllistämistä.
2280: mesta on ollut laaja muuttoliike Ruotsiin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2281: Tulevaisuuden yhteiskunnassa, kun suuttteol- nioittavasti,
2282: lisella puolella tosiasiassa työpaikkojen määrä
2283: koko ajan vähenee, on löydettävä aivan uusia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2284: mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen. Täl- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2285: löin nimenomaan erilaiset uusimuotoiset pien- markkaa pienyritysten perustamisen neu-
2286: yritykset ovat erittäin kannatettavia, koska niis- vontatyöhön.
2287: sä syntyy työpaikkoja pienellä pääomalla ja ne
2288: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
2289:
2290: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
2291: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
2292: Urho Pohto
2293:
2294:
2295:
2296:
2297: 103 088100408~
2298:
2299:
2300:
2301:
2302: •
2303: 818 1981 vp.
2304:
2305: Raha-asia-aloite n:o 7 64
2306:
2307:
2308:
2309:
2310: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta keksintöjen patentti-
2311: hakemusten käsittelyn jouduttamiseen
2312:
2313:
2314: Eduskunnalle
2315:
2316: Suomessa tehdään varsin runsaasti erilaisia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2317: keksintöjä. Patenttihakemukset kuitenkin kes- nioittavasti,
2318: tävät kohtuuttoman kauan. Tämän takia kek-
2319: sintöjen hyödyntäminen viivästyy ja usein kek- että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
2320: sinnöt valuvat hyödynnettäviksi ulkomaille. 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
2321: Suomella ei voine olla varaa laiminlyödä markkaa keksintöjen patenttihakemusten
2322: keksijöiden asemaa ja jättää keksintöjä hyödyn- käsittelyn nopeuttamiseksi.
2323: tämättä. Asia on erittäin kiireellinen. Aivo-
2324: vuotaa ei pidä väheksyä.
2325: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
2326:
2327: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2328: Pekka Vennamo Urho Pohto
2329: J. Juhani Kortesalmi
2330:
2331:
2332:
2333:
2334: •
2335: 1981 vp. 819
2336:
2337: Raha-asia-aloite n:o 765
2338:
2339:
2340:
2341:
2342: Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen
2343: polttoaineen käytön edistämiseen
2344:
2345:
2346: Eduskunnalle
2347:
2348: Maassamme on nykyisten valtaapitävien ai- maisen energian osuutta kokonaisenergian käy-
2349: kana lyhytnäköisesti ajauduttu lähes kokonaan tössä kolmessa vuodessa 50 % :iin. Tämän ener-
2350: ulkomaisesta energiapolttoaineesta riippuvai- giaohjelman laatimiseen ei saa hukata aikaa
2351: siksi. SMP:n varoituksista huolimatta kotimai- kuutta kuukautta enempää.
2352: sen energian käytön edistäminen on lähes koko- Laadittavassa energiaohjelmassa tulee moni-
2353: naan laiminlyöty. Öljyn maailmanmarkkinahin- puolisesti ottaa huomioon puun käyttö energia-
2354: nan nousu on aiheuttanut kansantaloudellisesti raaka-aineena unohtamatJta tulevaisuuden ener-
2355: kestämättömän tilanteen. Myöskään ulkomai- giametsiä. Energiaohjelmassa tulee antaa riittä-
2356: seen energiaraaka-aineeseen perustuva ydinvoi- vä paino tulevaisuuden tärkeälle energiansaanti-
2357: ma ei ole oikea ratkaisu lisäenergian saamiselle. mahdollisuudelle, nimittäin aurinkoenergialle.
2358: Nyt on viimeinen hetki ryhtyä todella tehok- Erityisesti lämmityksessä ja teollisuudessa tulisi
2359: kaasti kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin ko- kiireellisesti korvata öljy laajasti puun eri muo-
2360: timaisen energian osuuden ratkaisevaksi nosta- doista saatavalla energialla.
2361: miseksi. Hallituksen energialinja ei tuo ratkai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2362: sevaa käännettä kotimaisen energian hyväksi.
2363: Vaalilupauspuheet eivät tätä tosiasiaa muuksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2364: muuta. Tämän vuoksi SMP katsoo, että on 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2365: laadittava kiireellisesti ilman byrokratiaa uusi 32.44.40 lisäyksenä 40 000 000 mark-
2366: koko maatamme käsittävä energiaohjelma, jonka kaa kotimaisen polttoaineen käytön
2367: ltbteuttamisen avulla asteittain nostetaan koti- suunnitelmalliseen edistämiseen.
2368: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
2369:
2370: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
2371: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
2372: Anssi Joutsenlahti
2373: 820 1981 vp.
2374:
2375: Raha-asia-aloite n:o 766
2376:
2377:
2378:
2379:
2380: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta puolueettomille jär-
2381: jestöille ydinvoiman vastaiseen tiedotustoimintaan
2382:
2383:
2384: Eduskunnalle
2385:
2386: Voimalayhtiöt käyttävät erittäin suuria sum- dotustoimintaan saada riittävä yhteiskunnan
2387: mia ydinvoimamyönteiseen propagandaan. Näis- tuki. Tämä on todellista kansanvaltaa.
2388: tä varoista osa on käytännössä yhteiskunnan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2389: varoja, koska kysymyksessä ovat valtiojohtoi- nioittavasti,
2390: set yhtiöt. Tämän vuoksi tasapuolisuuden ni-
2391: missä, ja koska Suomen sitominen energiantuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2392: tannossa ydinvoimaan on perustavaa laatua ole- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
2393: va ajatusvirhe, tulisi ydinvoiman vastaiseen tie- markkaa ydinvoiman vastaiseen tiedotus-
2394: toimintaan puolueettomille järjestöille.
2395: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
2396:
2397: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2398: Pekka Vennamo Urho Pohto
2399: J. Juhani Kortesalmi
2400: 1981 vp. 821
2401:
2402: Raha-asia-aloite n:o 767
2403:
2404:
2405:
2406:
2407: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kioski- ja kukka-
2408: kauppiaiden toimintaedellytysten selvittämiseen
2409:
2410:
2411: Eduskunnalle
2412:
2413: Kioskikauppiaat ja kukkakauppiaat harjoitta- näiden elinkeinojen kehittämisestä. Tällöin tulee
2414: vat omalta osaltaan erittäin tärkeätä palvelutoi- harkita täysin vapaata artikkelivalikoimaa. Ra-
2415: mintaa. Näitä !toimintoja kuitenkin rajoittavat joituksilla ei yhteiskuntaa rakenneta.
2416: erilaiset byrokraattiset lait ja määräykset. Näi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2417: den määräysten ja epäoikeudenmukaisten lakien nioittavasti,
2418: muuttaminen on osoittautunut vaikeaksi, koska
2419: suurtukkuliikkeet ja markkinaryhmittymät vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2420: tustavat voimakkaasti kioskikauppojen ja kuk- 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
2421: kakauppojen toimintaedellytysten parantamista. markkaa kioski- ja kukkakauppiaiden
2422: Tämän vuoksi olisi tarpeellista suorittaa asial- toimintaedellytysten parantamisen selvi-
2423: linen ja riippumaton selvitys kioskikauppojen tystyöhön.
2424: ja kukkakauppojen aseman paratlltamisesta ja
2425: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
2426:
2427: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2428: Pekka Vennamo Urho Pohto
2429: J. Juhani Kortesalmi
2430: 822 1981 vp.
2431:
2432: Raha-asia-aloite n:o 768
2433:
2434:
2435:
2436:
2437: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten luotto-
2438: vakuusjärjestelmän selvitystyöhön
2439:
2440:
2441: Eduskunnalle
2442:
2443: Pienyritystoiminnan kehittäminen eri aloilla edistää uusien työpaikkojen syntymistä, olisi
2444: on maassamme välttämätöntä uusien työpaikko- nopeasti järjestettävä asianmukainen luottova-
2445: jen luomiseksi. Pienyritykset eivät saa rahalai- kuusjärjestelmä pienyrittäjien tarvitseman laina-
2446: toksista lainoja vaikka rahaa sinänsä rahalai- pääoman järjestämistä varten. Muualla maail-
2447: toksissa olisikin tarjolla. Tämä johtuu osaksi massa ehdotetunlaisia järjestelyjä on jo laajalti
2448: siitä, että pienyrittäjät eivät pysty järjestämään toteutettu. Pienyritykset ovat tulevaisuuden
2449: rahalaitoksen vaatimia turvaavia vakuuksia. Jos pääasialliset työllistäjät mitä uusiin työpaikkoi-
2450: pienyrittäjät saavat järjestetyksi rahalaitoksen hin tulee. Tämä on todettu kansainvälisissä
2451: vaatimat ns. turvaavat vakuudet, nämä ovat tutkimuksissa ja selvityksissä.
2452: enimmäkseen joko henkilötakauksia tai pien- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2453: yrittäjä joutuu antamaan oman ainoan asun- nioittavasti,
2454: tonsa liikeluotan vakuudeksi.
2455: Kun maassamme muutenkin pienyritysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2456: määrä on romahdusmaisesti laskenut viime vuo- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
2457: sina, niin jotta tämä suunta saataisiin kään- markkaa pienyritysten luottovakuusjär-
2458: nettyä ja jotta pienyritysten kautta voitaisiin jestelmän aikaansaamisen selvitystyöhön.
2459: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
2460:
2461: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2462: Pekka Vennamo Urho Pohto
2463: J. Juhani Kortesalmi
2464: 1981 vp. 823
2465:
2466: Raha-asia-aloite n:o 769
2467:
2468:
2469:
2470:
2471: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienille ja keskisuu-
2472: rille yrityksille työpaikkojen perustamiseksi annettavaan
2473: valtion tukeen
2474:
2475:
2476: Eduskunnalle
2477:
2478: Hallitus on lähtenyt vuoden 1982 tulo- ja tukea, jotta kiinnostus työpaikkojen luomiseen
2479: menoarvioesityksessä siitä, että työttömyys on tehostuisi. Valtion tuen perustettavaa uutta työ-
2480: maassamme pysyvä ilmiö. SMP ei tällaista py- paikkaa kohden tulisi olla vähintään 15 000
2481: syvän työttömyyden linjaa hyväksy. Työttömyy- markkaa.
2482: den poistaminen on vain järjestelykysymys. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2483: Kokemukset ovat osoittaneet, että työttö- nioittavasti,
2484: myyttä voidaan poistaa tehokkaasti, kun pien-
2485: ten ja keskisuurten yrittäjien kautta ohjataan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2486: valtion tukea työpaikkojen perustamiseen. Sen 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
2487: sijaan suuryritykset investoinneillaan lähinnä uudelle momentille 100 000 000 marle-
2488: poistavat työntekijöitä. kaa pienille ja keskisuurille yrityksille
2489: Työttömyyden nopeaksi kokonaan poistami- maksettavaan valtion tukeen uusien työ-
2490: seksi tulisi antaa pienille ja keskisuurille yri- paikkojen perustamiseksi.
2491: tyksille jatkuvasti uuden työpaikan perustamis-
2492: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
2493:
2494: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2495: Pekka Vennamo Urho Pohto
2496: J. Juhani Kortesalmi
2497: 824 1981 vp.
2498:
2499: Raha-asia-aloite n:o 770
2500:
2501:
2502:
2503:
2504: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun tyhjien
2505: myymälärakennusten lunastamiseen
2506:
2507:
2508: Eduskunnalle
2509:
2510: Maaseudulla kylien t01mmnan elvyttäminen tömänä. Ilman valtiovallan tukea tyhjät myy-
2511: vaatii ainakin kauppapalvelujen olemassaolon. mälärakennukset jäävät epätarkoituksenmukai-
2512: Osuuskaupat ja osittain myös yksityisen kaupan seen käyttöön. Hallituksen saamattomuus tässä
2513: monopoli ovat lopettaneet suuren määrän pie- asiassa on anteeksiantamatonta.
2514: niä myymälöitä maaseudulla ja jatkavat tätä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2515: kyläkauppojen hävittämisen linjaa. Usein myy- nioittavasti,
2516: mälärakennukset ovat täysin käyttämättöminä.
2517: Yhteiskunnan toimenpiteillä tulisi tehdä mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2518: dolliseksi, että nuoret työttömät ja muut ha- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
2519: lukkaat voisivat ryhtyä kauppiaiksi lopetettui- markkaa tyhjien maaseudun myymälä-
2520: hin myymälöihin. Nuorelle olisi varmasti pa- rakennusten lunastamisen lainoihin ja
2521: rempi elämisentapa olla kauppiaana kuin työt- avustuksiin nuorille uusille yrittäjille.
2522: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
2523:
2524: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2525: Pekka Vennamo Urho Pohto
2526: J. Juhani Kortesalmi
2527: 1981 vp. 8.25
2528:
2529: Raha-asia-aloite n:o 771
2530:
2531:
2532:
2533:
2534: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailutoimistojen
2535: perustamiseen maaseutukuntiin
2536:
2537:
2538: Eduskunnalle
2539:
2540: Matkailu on jo muodostunut monien maalais- Tällaiset toumstot edistäisivät merkittävästi
2541: kuntien kannalta tärkeäksi elinkeinoksi ja tu- pienimuotoisen matkailuelinkeinon kehitysmah-
2542: lee lähivuosina edelleen voimistumaan. Matkai- dollisuuksia.
2543: lun edistäminen eräänä maaseudun kehityksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2544: elvyttäjänä olisi erittäin järkevää ja kannatetta- nioittavasti,
2545: vaa.
2546: Maaseutukuntien matkailutoimintaa ja mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2547: kailuyritysten syntymistä voisi helpottaa perus- 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
2548: tamalla kuntiin matkailutoimistoja, jotka toi- markkaa maalaiskuntiin sijoitettavien
2549: misivat osittain liikeperiaatteella sekä osittain matkailutoimistojen perustamisen edistä-
2550: valtiolta tai kunnilta saatavilla avustuksilla. miseen.
2551: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
2552:
2553: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2554: Pekka Vennamo Urho Pohto
2555: J. Juhani Kortesalmi
2556:
2557:
2558:
2559:
2560: 104 088100408~
2561: 826 1981 vp.
2562:
2563: Raha-asia-aloite n:o 772
2564:
2565:
2566:
2567:
2568: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden pois-
2569: tamiseksi ja yritystoiminnan edistämiseksi Pohjois-Karjalan
2570: alueella
2571:
2572:
2573: Eduskunnalle
2574:
2575: Pohjois-Karjalan lääni on ollut ja on edel- - kotimaisten uusiutuvien energianmuoto-
2576: leen maamme pahimpia työttömyysalueita. Val- jen käytön tehostaminen avaa kaikissa Pohjois-
2577: tiovallan toimenpiteet työttömyyden poistami- Karjalan kunnissa aivan uusia taloudellisia nä-
2578: seksi Pohjois-Karjalasta ovat olleet erittäin kymiä sekä ratkaisevasti parantaa työllisyyttä,
2579: heikkoja. - pienteollisuuden ja käsityön aloilla on
2580: Pohjois-Karjalan läänissä on erittäin runsaat Pohjois-Karjalassa sekä kyky- että työvoima-
2581: luonnonvarat, joista hyvin huomattava osa kul- reserviä.
2582: jetetaan pelkkinä raaka-aineina muualle maahan Jotta työttömyys voidaan nopeasti poistaa
2583: jalostettavaksi. Tämä osaltaan on merkinnyt Pohjois-Karjalasta ja jotta elinkeinotoiminnan
2584: sitä, että Pohjois-Karjalassa ei ole syntynyt monipuolistaminen saadaan todella käyntiin,
2585: riittävästi työpaikkoja, vaan väestö on laajasti tulee laatia ilman byrokratiaa kuudessa kuu-
2586: joutunut muuttamaan muualle. Kun jatkuva kaudessa kokonaissuunnitelma sekä ryhtyä sen
2587: muuttoliike ei ole millään tavalla perustelta- käytännön toteutukseen. Aikaa ei ole hukatta-
2588: vissa, olisi nyt lopulta aika ryhtyä tehokkaisiin vissa. Hallitus ei ole tehnyt asiassa mitään
2589: toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan läänin elinkei- merkittävää.
2590: notoiminnan kaikinpuoliseksi monipuolistami- Kansalaisten kiinnostus maaseudun kehittä-
2591: seksi ja kehittämiseksi niin, että työttömyys miseen on heräämässä. Valtiovallan tulisi tukea
2592: kokonaan poistuu. tätä kehitystä.
2593: Pohjois-Karjalassa on huomattavia mahdolli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2594: suuksia ainakin seuraavilla aloilla:
2595: - pien- ja perheviljelmien yhteydessä vihan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2596: nes- ja marjanviljelyn kehittäminen, muu eri- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
2597: koisviljely sekä ns. maatilamatkailu, uudelle momentille 50 000 000 markkaa
2598: - Pohjois-Karjalasta on tehokkaalla mal- suunnitelman laatimiseksi työttömyyden
2599: minetsinnällä löydettävissä hyödynnettäviä esiin- poistamisesta ja yritystoiminnan edistä-
2600: tymiä sekä jo löydettyjen malmiesiintymien no- misestä Pohjois-Karjalan läänin alueella
2601: pealla käyttöön otolla luotavissa uusia pysyviä sekä käytännön toteutuksen aloittami-
2602: työpaikkoja, seksi.
2603: - metsäteollisuuden jalostusastetta voidaan
2604: korottaa,
2605: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
2606:
2607: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2608: Pekka Vennamo Urho Pohto
2609: J. Juhani Kortesalmi
2610: 1981 vp. 827
2611:
2612: Raha-asia-aloite n:o 773
2613:
2614:
2615:
2616:
2617: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta pienille ja keskisuurille
2618: tiloille lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin osto.
2619: todisteisiin
2620:
2621:
2622: Eduskunnalle
2623:
2624: Karjataloutta harjoittavien pienten ja keski- mioon lannoitteiden ostot ja monenlaiset tar-
2625: suurten tilojen kannattavuus on jatkuvasti huo- vikekustannukset, ovat hintojen nousut saatta-
2626: nontunut sen johdosta, että väkirehujen ja lan- neet taloudellisen kannattavuuden niin kestä-
2627: noitteiden hinnat ovat niin voimakkaasti nous- mättömäksi, että entistä suuremmassa määrin
2628: seet. on luovuttava karjanpidosta.
2629: Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueilla on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2630: paljon sellaisia kuntia, joissa maanviljelystilat
2631: eivät ole kyenneet siirtymään ympärivuotiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2632: viherrehun ·käyttämiseen eivätkä kykene myös- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2633: kään rehuviljan riittävään viljelyyn. Tämän joh- 30.31.43 75 000 000 markkaa käytettä-
2634: dosta joutuvatkin karjataloudessa toimivat pien- väksi pienille ja keskisuurille tiloille
2635: tilat käyttämään puolet saamastaan maitotilistä lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oi-
2636: rehujen ostamiseen. Kun vielä otetaan huo- keuttaviin ostotodisteisiin.
2637: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
2638:
2639: Pentti Liedes M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
2640: Ensio Laine Irma Rosnell Aarne Koskinen
2641: 828 1981 vp.
2642:
2643: Raha-asia-aloite n:o 774
2644:
2645:
2646:
2647:
2648: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta satovahinkojen korvaa-
2649: miseen vihannesviljelijöille
2650:
2651:
2652: Eduskunnalle
2653:
2654: Kulunut kesä poikkeuksellisine sademääri- p101ta ei hyväksytä nykyisen s!lltovahinkolain
2655: neen on koetellut erityisesti Pohjois-Pohjan- piiriin, jäävät vahingot kokonaan yksityisten vil-
2656: maalla viljeleviä vihannesviljelijöitä. Vihannes- jelijöiden vastattaviksi. Näin ollen olisikin koh-
2657: viljelyyn on täällä uhrattu useita kymmeniätu- tuullista, että mahdollista satovahinkolain muu-
2658: hansia markkoja, jotta syksyllä kunnollinen ku- tosta käsiteltäessä otetaan myös vihannesviljel-
2659: lutuskelpoinen sato voidaan markkinoida. Run- mät satovahinkolain piiriin silloin, kun vahingot
2660: sassateinen kesäkuu aiheutti sen, että kukka- ovat niin merkittävät, että ne selvästi alentavat
2661: kaali- ja punajuurisato on menetetty kokonaan yrittäjän taloudellista asemaa ja vaarantavat yri-
2662: sekä lanttu- ja sipulisato suurelta osalta. Myös tyksen jatkuvuuden.
2663: porkkana ja ketäkaali ovat kärsineet liiasta ve- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2664: destä.
2665: Sadosta muodostuu näin ollen huomattavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2666: normaalia pienempi, joten jokainen vihannesvil- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 30.32
2667: jelijä alueella menettää myyntituloja satoja- uudelle momentille 10 000 000 markkaa
2668: tuhansia markkoja. satovahinkojen korvaamiseksi vihannes-
2669: Koska vihannesviljelijöiden kärsimiä satotap- viljelijöille.
2670: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
2671:
2672: Pentti Liedes Irma Rosnell
2673: 1981 vp. 829
2674:
2675: Raha-asia-aloite n:o 775
2676:
2677:
2678:
2679:
2680: Liedes ytn.: Määrärahan osoittamisesta Iijokisuun Tangon ja
2681: Sarrion jokihaarojen ruoppaamiseksi
2682:
2683:
2684: Eduskunnalle
2685:
2686: Pohjanlahden rannikolla tapahtuu jatkuvaa seksi, mutta töitä ei ole vielä käynnistetty.
2687: maannousua, jonka seurauksena jokisuistot ja Ruoppauksien suorittamiseksi on suoritettu tut-
2688: merenrannat maatuvat. Tämän johdosta lijoki- kimuksia aikaisemmin, joten työt voitaisiin
2689: suulla ovat maatumassa aikaisemmin hyvinkin aloittaa.
2690: suuren liikenteen välittäneet Tangon ja Sarrion Mainitut työkohteet olisivat tärkeitä myös
2691: jokihaarat. paikallisen työllisyyden kannalta. Talvisin on
2692: Mainitut jokihaarat ovat edelleenkin tär- Iissä yli 25 prosenttia työvoimasta työttömänä,
2693: keitä venekulkureittejä jokihaarojen varsille joten uusien työkohteiden avaaminen olisi tär-
2694: sijoittuneelle paikalliselle väestölle ja loma-asu- keää.
2695: tukselle. Jokihaarojen perkaus olisi suoritet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2696: tava mahdollisimman nopeasti, jotta veneliiken-
2697: nettä voitaisiin edelleen harrastaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2698: Iin kunnan sekä paikallisen väestön toimesta 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2699: on useita kertoja käännytty valtion elimien markkaa Iijokisuun Tangon ;a Sarrion
2700: puoleen mainittujen perkaustöiden suorittami- jokihaarojen ruoppaamiseksi.
2701: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
2702:
2703: Pentti Liedes E.-J. Tennilä
2704: 830 1981 vp.
2705:
2706: Raha-asia-aloite n:o 776
2707:
2708:
2709:
2710:
2711: Liedes: Määrärahan osoittamisesta Kuivajoen ja siilien liittyvän
2712: Oijärven vesistöjärjestelyjen suorittamiseen
2713:
2714:
2715: Eduskunnalle
2716:
2717: Kuivaniemen kunnan toimesta on kiinnitetty poikki rakennettiin jokin aika sitten maantie,
2718: suurta huomiota Kuivajoen ja Oijärven tulva- on järven eteläinen osa alkanut rehevöityä ve-
2719: vahinkojen vähentämiseen, kalatalouden kehit- den virtauksen heikkouden johdosta. Mieles-
2720: tämiseen ja Oijärven rehevöitymisen estämi- tämme olisi ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin
2721: seen. Vesistöjärjestelyjen parantamistoimenpi- toimenpiteisiin rehevöitymisen estämiseksi ja
2722: teinä on ehdotettu Pirttimaan tekojärven raken- kalakannan säilyttämiseksi.
2723: tamista Kivijokeen sekä Kivijoen virtaaman Edellä olevaan viitaten ehdotan,
2724: kääntämistä Oijärveen rakennetun maantiepen-
2725: kereen etupuolelle. Nämä toimenpiteet on huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2726: mioitu myös Oulun läänin alueellisessa kehit- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2727: tämissuunnitelmassa. markkaa Kuivajoen ja siihen liittyvän
2728: Vesistöjärjestelyt ovat erityisen kiireellisiä Oijärven vesistöjärjestelyjen suorittami-
2729: sen johdosta, että Oijärvi on Pohjois-Pohjan- seen.
2730: maan merkittävimpiä kalajärviä, ja kun järven
2731: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
2732:
2733: Pentti Liedes
2734: 1981 vp. 831
2735:
2736: Raha-asia-aloite n:o 777
2737:
2738:
2739:
2740:
2741: Liedes: Määrärahan osoittamisesta Siuruan allasalueen tilojen
2742: lunastamiseksi valtiolle
2743:
2744:
2745: Eduskunnalle
2746:
2747: Kahdenkymmenen vuoden ajan on Pudasjär- pohjalta on sovittu korvausperusteet, joita käy-
2748: ven Siuruan kylän väestöä pidetty epätietoisena tetään tilojen lunastamisessa ja muiden vahin-
2749: siitä tullaanko Siuruan allas rakentamaan. Ta- kojen korvaamisessa, mikäli altaan rakentami-
2750: louksien normaali elämä on estetty. Asuntojen seen ryhdytään. Korvausperusteet pohjautuvat
2751: rakentamislainoja, tilojen perusparannuslainoja vesilain mukaisiin määräyksiin, minkä johdosta
2752: ja -avustuksia ei ole kylälle annettu normaaliin hinnoittelussa on käytetty puolitoistakertaista
2753: tapaan, vaan on vedottu mahdolliseen altaan maapohjan hintaa. Valtion tulisi lunastaessaan
2754: rakentamiseen. Altaan rakentamisesta edelleen- mainittuja tiloja käyttää samaa hinnoittelupe-
2755: kin väitellään kiihkeästi ja Siuruan kylän asuk- rustetta.
2756: kaat joutuvat jatkuvasti kärsimään epätietoi- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
2757: suudesta. Asioita ei voida pitempään näin jat-
2758: kaa, vaan valtion tulisi lunastaa kaikki ne kiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2759: teistöt, joiden omistajat haluavat tiloistaan luo- 1982 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
2760: pua. markkaa Siuruan allasalueen tilojen lu-
2761: Siuruan kylän asukkaat ovat käyneet pitkä- nastamiseksi välittömästi valtiolle vesi-
2762: aikaisia neuvotteluja altaan mahdollisen raken- lain mukaisia puolitoistakertaisia hin-
2763: tajan, Pohjolan Voiman kanssa. Neuvottelujen noitteluperusteita käyttäen.
2764: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
2765:
2766: Pentti Liedes
2767: 832 1981 vp.
2768:
2769: Raha-asia-aloite n:o 778
2770:
2771:
2772:
2773:
2774: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tie-, silta- ja
2775: talonrakennushankkeita varten
2776:
2777:
2778: Eduskunnalle
2779:
2780: Aikaisempina vuosina muodostivat valtion Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2781: tie-, silta- ja talonrakennustyöt suuria työkoh-
2782: teita, joiden kautta voitiin työllistää työttömiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2783: Viime vuosina näitä määrärahoja on supis- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
2784: tettu ja töitä koneellistettu, joten työttömyyden 31.24.77 lisäyksenä 100 000 000 mark-
2785: torjumisen kannalta nämä työt ovat menettä- kaa tie-, silta- ia talonrakennushankkeita
2786: neet merkityksensä. varten.
2787: Kun työttömyys on nykyisin ennätysluke-
2788: missa, olisi valtion tehostettava kaikkien omien
2789: töidensä käynnistämistä.
2790: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
2791:
2792: Pentti Liedes M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
2793: Ensio Laine Irma Rosnell Aarne Koskinen
2794: 1981 vp. 8,33
2795:
2796: Raha-asia-aloite n:o 779
2797:
2798:
2799:
2800:
2801: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
2802: sähköistämisen tukemiseen
2803:
2804:
2805: Eduskunnalle
2806:
2807: Harvaan asutuilla maaseutupaikkakunnilla on tyollisyyttä, tulisi momentin määrärahaa lisätä.
2808: vielä runsaasti asutusta, jota ei ole sähköistä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2809: miskusiannusten kalleuden johdosta kyetty säh-
2810: köisdinitään. Tämän johdosta on kohtuutonta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2811: että hallitus esittää määrärahaa vähennettäväksi. 1982. tulo- ja menoarvioon momentille
2812: Kun .vielä otetaan huomioon, että näillä har- 32.44.41 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
2813: vaan asutuilla paikkakunnilla voitaisiin sähköis- maaseudun sähköistämisen tukemiseen.
2814: tämistöiden lisäämisen kautta parantaa myös
2815: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
2816:
2817: Pentti Liedes .M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
2818: Ensio Laine Irma Rosnell Aarne Koskinen
2819:
2820:
2821:
2822:
2823: 105 088100408~
2824: 834 1981 vp.
2825:
2826: Raha-asia-aloite n:o 780
2827:
2828:
2829:
2830:
2831: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
2832: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
2833:
2834:
2835: Eduskunnalle
2836:
2837: Pienyrittäjäin vuosilomarahasta annetun lain Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon hallitus
2838: mukaan pienyrittäjällä on oikeus 6 työpäivän ehdottaa määrärahaa korotettavaksi 2,3 milj.
2839: pituiseen vuosilomaan, jonka pitämiseksi hä- markalla lähinnä kustannusten nousun johdosta,
2840: nelle voidaan myöntää lomarahaa. joten lomansaajien lukumäärä ei sen johdosta
2841: Pienyrittäjien vuosilomaoikeus on pysynyt nytkään lisäänny.
2842: 6 päivänä, vaikka esim. maatalousyrittäjien vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2843: siloma on pidentynyt ensisijaisesti lomaan oi-
2844: keutetuilla 14 päiväksi ja muilla 12 päiväksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2845: Pienyrittäjät olisi kuitenkin rinnastettava maa- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
2846: talousyrittäjiin ja heille olisi taattava saman- 33.57.42 lisäyksenä 20 000 000 mark-
2847: laiset lomaoikeudet kuin maatalousyrittäjillä- kaa pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
2848: kin on. kustannuksiin.
2849: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
2850:
2851: Pentti Liedes M.-L. Salminen
2852: Ensio Laine E.-J. Tennilä
2853: 1981 vp. 835
2854:
2855: Raha-asia-aloite n:o 781
2856:
2857:
2858:
2859:
2860: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikatyön muuttami-
2861: seksi kokopäivätoimiseksi eräissä tapauksissa
2862:
2863:
2864: Eduskunnalle
2865:
2866: Hallitus esittää momentilla 34.50.61 määrä- aikatyön järjestäminen johtaa pelkästään viral-
2867: rahaa nuorten henkilöiden ja henkisen alan listen työttömyyslukujen puhdistamiseen, joka
2868: työttömien työllistämiseen osa-aikatyötä käyt- ei auta työttömien asemaa.
2869: täen. Tähän saakka saadut kokemukset puoli- Osa-aikatyö tulisi mielestämme muuttaa ko-
2870: päivätyöstä ovat erityisen kielteiset. Nuoria kopäivätyöksi ja siitä tulisi maksaa työehto-
2871: työttömiä on osoitettu hyvinkin etäällä oleviin sopimuksien mukainen palkka.
2872: työkohteisiin, jolloin matkakulut ja muut puo- Momentin perusteluissa olisi lausuttava:
2873: lipäivätyöstä aiheutuvat kulut ovat muodostu- "Eduskunta edellyttää määrärahaa käytettävän
2874: neet suuriksi eikä puolen päivän palkka ole kokopäivätöiden järjestämiseen."
2875: riittänyt kohtuulliseen toimeentuloon. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2876: Työttömänä oleville henkilöille tulisi nykyi-
2877: sen käytännön mukaisesti maksaa työttömyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2878: avustusta tai -korvausta. Päiväkorvaus vastaa 1982 tulo~ ja menoarvioon momentille
2879: puolesta päivästä osa-aikatyössä saatavaa palk- 34.50.61 150 000 000 .markkaa osa-
2880: kaa. Työssä olo ei paranna työttömän tuloja, aikatyön muuttamiseksi kokopäivätyöksi.
2881: vaan lisää hänen kulujaan. Tämän johdosta Osa-
2882: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
2883:
2884: Pentti Liedes M.-L. Salminen E.-J: Tennilä
2885: Ensio Laine Irma Rosnell Aarne Koskinen
2886: 1981 rd.
2887:
2888: Finansmotion nr 782
2889:
2890:
2891:
2892:
2893: ; l 11·- Lillqvist m. fl.: Om 'ilnvisande av anslag för att garantera per-
2894: soner som friges från fängelse arbetsplats och bostad under
2895: återanpassningen till samhället
2896:
2897:
2898: Till Riksdagen
2899:
2900: Det genomsniitliga antalet fångar i våra betsläger. Årligen kunde fram till år 1976
2901: fängelser var under år 1978 omkring 5 400. omkring 600-700 frigivna fångar anvisas
2902: Under samma år började 9 755 personer av- arbete och bostad .för en övergångsperiod på
2903: tjäi:ui' sitt fi-ihetsstraff. Av dessa var 1 431 sådana arbetsläger. Att märka är att största
2904: sådana som skulle avtjäna förvandlingsstraff för delen av dem som sökte sig till etr arbetsläger
2905: böter. Under' år 1978 frigavs sammanlagt 8 009 också var i behov av vård för sina alkohol-
2906: fangelsefångar. Merparten eller 5 990 av de problem. Efter 1976 har man p.g.a. finansie-
2907: sist nämnda försattes. i villkorlig frihet. En dryg ringssvårigheter inte längre kunnat upprätthålla
2908: fjärdedel av dessa förlorar sin villkorliga frihet arbetsläger; vilket under rådande arbetslöshet
2909: inom loppet av ett år efter frigivningen och av betytt en avsevärd försämring av landets kri-
2910: detti, som . tidigare avtjänat frihetsstraff, åter- minalvård i frihet.
2911: vänder hälften inom ett åt'.1till fängelset. Bei:räffande bostadsfrågan har Kriminalvårds-
2912: Möjligheterna för frigivna fångar att börja fören1ngen gjort vägande insatser genom att i
2913: ett ·normalt li:v efter fängelsevistelsen ät i detta ·vissa städer upprät~hålla bostäder för frigivna
2914: nu långt ifrån tillfredsställande. Många åter- kombinerat med verksamher som inriktaf sig
2915: faller i brott på grund av att de inte får på anskaffande av arbete. På detta. sätt har
2916: verkliga möjligheter att återanpassa sig i sam- frigivna ktmnat stödis genom att de fått arbets-
2917: hället. Det största problemet beSitår i svårig- , plats samtidigt som de för en övergångstid fått
2918: heten att erhålla bostad och arbete. Som dei: · ··bostad .. Under senare år har möjlighetema att
2919: nu ät skall en
2920: frigiven person, trdJtS atbetslös- ; ordna arbete avsevärt försämrats.
2921: heten och sina betydligt försämrade utgångsmöj- I Kriminalvårdsföreningens härbärgen på
2922: ligheter, konkurrera på den fria arbets- och inalles tio orter fanns år 1978 i allt 216
2923: bostadsmarknaden. Möjligheterna att få arbete platser. Upprättandet av nya platser är beroen-
2924: och bostad är nära sammanbundna med varand- de av de medel som i statens budget reserveras
2925: ra. Bostadsbristen och de undermåliga bo- för detta ändamål. Behovet av platser i härbär-
2926: städer som står detta klientel till buds, försvå- gena är mellan 400 och 500 platser. Utöver de
2927: rar återanpassningen i arbetslivet. I praktiken medel som anvisas för skapande av nya bostads-
2928: betyder detta, att förutsättningarna för en fri- möjligheter är det nödvändigt att även reser-
2929: given person att återgå :till ett normalt liv är vera anslag för utbetalningar av hyresförskott.
2930: synnerligen små och långt ifrån idealiska. I annat fall lyckas man ej med att placera
2931: I detta sammanhang bör också beaktas, att dem som bor i Kriminalvårdsföreningens till-
2932: ett ganska stort antal av frigivna fångar tagit fälliga härbärgen och andra bostäder på den
2933: så mycket skada av fängelsevistelsen, atJt de öppna bostadsmarknaden. I huvudsak borde ju
2934: inte genast kan anpassa sig tili en normal även de frigivna fångarna kunna placeras på
2935: arbetsmiljö. Man räknar med att omkring en den öppna bostadsmarknaden.
2936: femtedel av de villkorligt frigivna har allvar- Man måste utgå ifrån, att en person som
2937: liga svårigheter i detta avseende. avtjänat sitt straff i fängelset, i allmänhet är i
2938: För vissa villkorligt frigivna har Kriminal- behov av såväl samhällets hjälp som stöd för
2939: vårdsföreningen tidigare kunnat ordna möjlig- återanpassning i sin nya omgivning. Samhället
2940: het att under dess övervakning arbeta på ar- vars inställning hittills varit mycket ogin mot
2941: Finansmotion. nr 782 837
2942:
2943:
2944: det frigivria, bör 1tillse att de ges möjligheter satsningen lyckas ger insatsen mångdubbel ränta
2945: att börja ett nytt liv. Det bör anses rimligt, att åt samhället på flera olika sätt.
2946: det är samhällets plikt och skyldighet att ordna Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
2947: såväl lämpligt arbete som bostad ävensom väg- föreslår undertecknade vördsamt,
2948: ledning och annan upplysningsverksamhet åt
2949: ovan nämnda personer. Samhället måste ge de att Riksdagen måtte intaga i 1982 års
2950: första förutsättningarna för återgång tili ett statsförslag 4 000 000 mark för att ga-
2951: normalt och människovärdigt liv. När vi en rantera personer, som friges från fängel-
2952: gång har råd att hålla våra medmänniskor i ser, såväl arbete som bostad under en
2953: straffanstalter, bör vi också orka med att ge övergångstid och tills de hinner återan-
2954: dem arbete och bostad efteråt. 1 de fall då passa sig till samhället.
2955: Helsingfors den 2 oktober 1981
2956:
2957: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
2958: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
2959: 838 1981 vp.
2960:
2961: Raha-asia-aloite n:o 782 Suomennos
2962:
2963:
2964:
2965:
2966: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vankilasta vapautuvien
2967: yhteiskunnan toimintaan sopeutumisajan työpaikan ja asun-
2968: non turvaamiseen
2969:
2970:
2971: Eduskunnalle
2972:
2973: Vankien keskimääräinen lukumäärä vanki- voitu osoittaa työtä ja asunto ylimenokaudeksi
2974: loissamme vuonna 1978 oli suunnilleen 5 400. tällaisella työleirillä. On syytä panna merkille,
2975: Samana vuonna aloitti 9 755 henkilöä vapaus- että suurin osa niistä, jotka hakeutuivat työ-
2976: rangaistuksensa sovittamisen. Näistä 1 4 31 oli leireille, oli hoidon tarpeessa alkoholiongelmien
2977: sakon muuntorangaistuksia. Vuonna 1978 va- vuoksi. Vuoden 1976 jälkeen ei työleirejä ole
2978: pautettiin kaikkiaan 8 009 vankeusvankia. Suu- varojen puutteen vuoksi enää voitu ylläpitää,
2979: rin osa eli 5 990 viimeksi mainituista päästet- mikä työttömyyden vallitessa on merkinnyt
2980: tiin ehdonalaiseen vapauteen. Runsas neljännes maassamme tapahtuvan kriminaalihuollon huo-
2981: näistä menettää ehdonalaisen vapautensa vapaut- mattavaa huononnusta.
2982: tamista seuraavan vuoden kuluessa ja niistä, Vuonna 1978 Kriminaalihuoltoyhdistyksen
2983: jotka ovat aikaisemmin kärsineet vapausrangais- yömajoissa oli yhteensä kymmenellä paikkakun-
2984: tuksen, puolet palaa vankilaan. nalla 216 paikkaa. Uusien paikkojen perusta-
2985: Vapaotettujen vankien mahdollisuudet aloit- minen riippuu varoista, joita tätä tarkoitusta
2986: taa normaali elämä vankilassaolon jälkeen ovat varten otetaan valtion tulo- ja menoarvioon.
2987: tätä nykyä erittäin epätyydyttävät. Monista tu- Yömajapaikkojen tarve on 400 ja 500 paikan
2988: lee rikoksenuusijoita sen johdosta, että heillä välillä. Niiden varojen lisäksi, jotka osoitetaan
2989: ei ole todellisia mahdollisuuksia uudelleen so- uusien asumismahdollisuuksien luomiseksi, on
2990: peutua yhteiskuntaan. Suurin ongelma on työn myös välttämätöntä varata määräraha vuokraen-
2991: ja asunnon hankkimisen vaikeus. Työn ja asun- nakoiden maksamiseksi. Muussa tapauksessa ei
2992: non saaminen ovat läheisessä yhteydessä toi- avoimille asuntomarkkinoille onnistuta sijoit-
2993: siinsa. Asuntopula ja tällaisen asiakaspiirin saa- tamaan niitä, jotka asuvat Kriminaalihuoltoyh-
2994: tavissa olevat ala-arvoiset asunnot vaikeuttavat distyksen tilapäisissä yömajoissa ja muissa asun-
2995: heidän mahdollisuuksiaan sopeutua uudelleen noissa. Pääasiassabao myös vapautetut vangit
2996: työelämään. Käytännössä tämä merkitsee sitä, tulisi voida sijoittaa vapaille asuntomarkkinoille.
2997: että vapautetun henkilön edellytykset palata nor- On lähdettävä siitä, että henkilö, joka on
2998: maaliin elämään ovat erittäin vähäiset ja varsin sovittanut rangaistuksensa vankilassa, yleensä
2999: etäällä ihanneolotilasta. on sekä yhteiskunnan avun että tuen tarpeessa
3000: Tässä yhteydessä tulee myös ottaa huomioon, sopeutuakseen jälleen uuteen ympäristöönsä.
3001: että melko suurelle osalle vapautetuista van- Yhteiskunnan, jonka asenne tähän saakka on
3002: geista vankilassaolo on aiheuttanut niin tuntu- ollut hyvin tyly vapautettuja kohtaan, on pidet-
3003: via häiriöitä, että he eivät heti pysty sopeutu- tävä huoli siitä, että näille ihmisille annetaan
3004: maan normaaliin työympäristöön. On arvioitu, edellytykset uuden elämän aloittamiseen. On
3005: että suunnilleen viidesosalla ehdonalaiseen va- pidettävä kohtuullisena, että yhteiskunnan vel-
3006: pauteen päästetyistä on huomattavia vaikeuk- vollisuus on järjestää sekä sopivaa työtä että
3007: sia tässä suhteessa. asunto samoin kuin ohjausta ja neuvontaa edellä
3008: Eräille ehdollisesti vapautetuille on Krimi- mainituille henkilöille. Yhteiskunnan täytyy
3009: naalihuoltoyhdistys aikaisemmin voinut järjes- luoda ensi edellytykset paluulle normaaliin ja
3010: tää mahdollisuuden työskennellä sen valvon- ihmisarvoiseen elämään. Jos meillä on varaa
3011: nassa työleireillä. Vuosittain aina vuoteen 1976 pitää lähimmäisiämme rangaistuslaitoksissa, mei-
3012: saakka on 600-700 vapautetulle vangille dän on myös kyettävä antamaan heille jälkeen-
3013: Raha-asia-aloite n:o 782 839
3014:
3015: pam työtä ja asunto. Niissä tapauksissa, joissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3016: me onnistumme ponnistuksissamme, ne koitu- 1982 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
3017: vat moninkertaisesti yhteiskunnan hyväksi. markkaa työn ja asunnon turvaamiseksi
3018: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ylimenokauden ajaksi vankiloista vapau-
3019: nioittaen, tuville henkilöille kunnes he ehtivät
3020: uudelleen sopeutua yhteiskuntaan.
3021: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3022:
3023: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
3024: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
3025: 840 1981 rd.
3026:
3027: Finansmotion nr 783
3028:
3029:
3030:
3031:
3032: LiUqvist m. fl.: Om anvisande av anslag. för bostadsbidrag åt
3033: folkpensionärer som bor i eget egnahemshus ·
3034:
3035:
3036: Tili Riksdagen
3037:
3038: Enligt nu gällande bestämmelser kan en folk- fade av samhället för sin sparsamhet. De för-
3039: pensionär, som bor i hyresbostad eller i egen lorar nämligen riitten tili bostadsbidraget. Om
3040: aktielokal, få bostadsbidrag från Folkpensions- sparsamheten inte kan premieras borde den
3041: anstalten. Men däremot kan inte en pensionär åtminstone inte bestraffas. Detta blir nu fallet
3042: som bor i sitt eget egnahemshus bli delaktig enligt gällande bestämmelser för bostadsbidra-
3043: av denna förmån eftersom personen inte betalar get.
3044: hyra för sin lokal. Visserligen har ägaren till Utgifterna för egnahemshusets underhåll och
3045: egnahemshuset en liten möjlighet a:tt få bo- uppvärmning blir säkert lika stora som mot-
3046: stadsbidrag. Men i så fall måste huset belastas svarande kostnader i våningshus. Detta borde
3047: av en så stor skuld att räntekostnaden stiger till därför inte vara orsaken till att en ägare ti1l
3048: ett så stort belopp att den berättigar tili bo- egnahemshuset förvägras folkpensionens bo-
3049: stadsbidrag för pensionären ifråga. Detta hän- stadsbidrag. Uppskattningen av kostnadema för
3050: der väl mycket sällan emedan amortering av egnahemshuset, vilka motsvarar hyran i en hy·
3051: lån efter uppnådd pensionsålder i allmänhet reslokal, borde inte heller bereda större svårig-
3052: ställer sig betydligt svårare än under den arbets- heter. Några praktiska hinder för utbetalning
3053: föra tiden i ens liv. av bostadsbidrag tili pensionärer som bor i
3054: I de flesta fall betyder anskaffningen av sina egnahemshus borde inte föreligga.
3055: egnahemshuseit en stor uppoffring för familjen. Hänvisande till ovan nämnda motiveringar,
3056: Mycket måste vanligen försakas för att in- föreslår undertecknade,
3057: komsterna skall räcka tili räntorna och amorte-
3058: ringarna på lånen. Denna sparsamhet gagnar att Riksdagen måtte intaga i 1982 års
3059: även hela samhället. statsförslag 6 000 000 mark för bevil-
3060: När ifrågavarande personer sedan uppnår jande av bostadsbidrag åt folkpensionär
3061: pensionsåldern blir de på ett visst sätt bestraf- som bor i eget egnahemshus.
3062: Helsingfors den 2 oktober 1981
3063:
3064: Bror LiUqvist Kaj Bärlund
3065: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
3066: Antero Juntumaa
3067: 1981 vp. $41
3068:
3069: Raha-asia-aloite n:o 783 Suomennos
3070:
3071:
3072:
3073:
3074: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta omassa omakotitalossa
3075: asuvien .kansaneläkeläisten asumistukeen
3076:
3077:
3078: Ed u s kun n a 11 e ·
3079:
3080: Voimassa olevien säännösten mukaisesti voi keikään, yhteiskunta tietyllä tavalla rankaisee
3081: vuokra-asunnossa tai omistamassaan osakehuo- heitä heidän säästäväisyydestään. He nimittäin
3082: neistossa asuva kansaneläkeläinen saada asumis- menettävät oikeuden asumistukeen. Näin tapah-
3083: tukea. Sitävastoin ei omistamassaan omakoti- tuu nykyisten asumistukea koskevien säännösten
3084: talossa asuva eläkeläinen voi saada tätä etua, mukaan.
3085: koska hän ei maksa vuokraa asunnostaan. Oma- Omakotitalon ylläpidosta ja lämmittämisestä
3086: kotitalon omistajalla on tosin vähäinen mahdol- johtuvat kulut muodostuvat varmaan yhtä suu-
3087: lisuus saada asumistukea, mutta tällöin täytyy riksi kuin kerrostalon vastaavat kulut. Tämän
3088: taloa rasittaa niin suuri velka, että sen koron ei näin ollen pitäisi olla syynä siihen, että oma-
3089: määrä oikeuttaa kyseisen eläkeläisen saamaan kotitalon omistajalta evätään kansaneläkkeen
3090: asumistukea. Tällaista tapahtuu hyvin harvoin, asumistuki. Vuokra-asunnon vuokraa vastaavien
3091: koska velkojen lyhentäminen eläkeikään tule- omakotitalon kustannusten arvioinnin ei pitäisi
3092: misen jälkeen muodostuu yleensä huomattavasti olla mitenkään vaikeata. Mitään esteitä ei käy-
3093: vaikeammaksi kuin sinä aikana, jolloin henkilö tännössä pitäisi olla sille, että omakotitalossaan
3094: on työkykyisyysiässä. asuville eläkeläisille maksetaan asumistukea.
3095: Useimmissa tapauksissa merkitsee omakoti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3096: talon hankkiminen perheen kannalta suuria nioittavasti,
3097: uhrauksia. Paljosta täytyy yleensä kieltäytyä,
3098: jotta tulot riittäisivät korkoihin ja lainan lyhen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3099: nyksiin. Tästä säästäväisyydestä on hyötyä myös 1982 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
3100: koko yhteiskunnalle. markkaa omakotitaloissaan asuvien kan-
3101: Kun kyseiset henkilöt sittemmin tulevat elä- saneläkeläisten asumistukea varten.
3102: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3103:
3104: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
3105: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
3106: Antero Juntumaa
3107:
3108:
3109:
3110:
3111: 106 088100408M
3112: 842 1981 rd.
3113:
3114: Finansmotion nr 784
3115:
3116:
3117:
3118:
3119: LiUqvist m. fl.: Om anvisande av höjt anslag för Svenska Fin-
3120: lands folktings verksamhet
3121:
3122:
3123: Till Riksdagen
3124:
3125: I förslaget till statsbudget för år 1982 upptas successivt utökat statsunderstöd planenligt kun-
3126: för Svenska Finlands folktings verksamhet un- nat anställas.
3127: der moment 29.99.50 ett anslag om 350 000 Enligt en försiktig beräkning balanserar
3128: mark. Likaså upptas för Folktingets utbild- Folktingets budget för år 1982 på något under
3129: ningsdelegation ett anslag om 110 000 marlc en miljon mark. Folktingets egen finansiering
3130: under moment 29.86.53. Anslagen för Folk- i form av medlemsavgifter, översättningsservice
3131: tinget utgör tillsammans 460 000 mark. och donationer utgör något över 200 000 mark.
3132: Under de senaste åren har Svenska Finlands De~ förslag till statsunderstöd för Folktinget
3133: folktings verksamhet tack vare ett samarbete för år 1982 på 460 000 mark som finns upp-
3134: mellan de politiska grupperingarna i Svensk- taget i förslaget till statsbudget täcker något
3135: finland reorganiserats i en konstruktiv anda. över 50 procent av Folktingets beräknade ut-
3136: Folktingets främsta uppgift är idag att be- gifter. För att upprätthålla Folktingets organisa-
3137: vaka och bedriva finlandssvenska frågor, samt tion i den form den utformats genom samar-
3138: utgöra ett samarbet:s- och diskussionsforum för betsavtal mellan politiska grupperingar i
3139: representativa politiska grupperingar bland fin- Svenskfinland är förslaget till statsunderstöd
3140: landssvenskarna. Folktinget förverkligar dessa inte tillräckligt.
3141: uppgifter genom aktiv bevakning av finlands- Med hänvisning till ovan sagda föreslår un-
3142: svenskarnas språkliga rättigheter, genom infor- dertecknade,
3143: mation om finlandssvenskarna, genom bevak-
3144: ning av de finlandssvenska utbildningsfrågorna att Riksdagen i statsförslaget för år
3145: samt genom utredningsarbete innefattande mi- 1982 under moment 29.99.50 ytterliga-
3146: grationen samt näringspolitiska- och utkomst- re måtte uppta ett anslag om 80 000
3147: problem inom det finlandssvenska bosättnings- mark för Svenska Finlands folktings
3148: området. verksamhet.
3149: Folktingets uppgifter har fördelats på fyra
3150: fast anställda tjänstemän, som tack vare ett
3151: Helsingfors den 2 oktober 1981
3152:
3153: Bror Lillqvist Henrik Westerlund I.-C. Björklund
3154: Gunnar Häggblom Jutta Zilliacus Ole Norrback
3155: Elisabeth Rehn Boris Renlund Kaj Bärlund
3156: Håkan Malm Jacob Söderman Sten Söderström
3157: Asser Stenbäck
3158: 1981 vp. 843
3159:
3160: Raha-asia-aloite n:o 784 Suomennos
3161:
3162:
3163:
3164:
3165: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Svenska
3166: Finlands folkting -toiminnan tukeen
3167:
3168:
3169: Eduskunnalle
3170:
3171: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesi- pystytty ottamaan palvelukseen suunnitelmien
3172: tykseen on Svenska Finlands folktingin toimin- mukaisesti valtion asteittain lisätyn tuen an-
3173: taa varten otettu momentille 29.99.50 350 000 siosta.
3174: markan määräraha. Samoin on Folktingin kou- Varovaisen arvion mukaan on Folktingin vuo-
3175: lutustoimikuntaa varten otettu 110 000 markkaa den 1982 tulo- ja menoarvio hieman alle mil-
3176: momentille 29.86.53. Folktingiä varten otetut joona markkaa. Folktingin oma rahoitus, joka
3177: määrärahat ovat yhteensä 460 000 markkaa. koostuu jäsenmaksuista, käännöspalvelusta ja
3178: Viime vuosien aikana on Svenska Finlands lahjoituksista, on vähän yli 200 000 markkaa.
3179: folktingin toimintaa järjestetty uudelleen raken- Valtion tulo- ja menoarvioon vuoden 1982
3180: tavassa hengessä, mikä on tapahtunut suomen- valtion tueksi ehdotettu määräraha 460 000
3181: ruotsalaisten ryhmittymien yhteistyön ansiosta. markkaa kattaa vähän yli 50 prosenttia Folk-
3182: Folktingin ensisijainen tehtävä on tällä het- tingin arvioiduista menoista. Jotta Folktingin
3183: kellä valvoa ja edistää suomenruotsalaisten etua organisaatiota voitaisiin ylläpitää siinä muo-
3184: sekä olla edustavien suomenruotsalaisten poliit- dossa, josta on sovittu suomenruotsalaisten po-
3185: tisten ryhmittymien yhteistyö- ja keskustelu- liittisten ryhmittymien välillä, tulisi ehdotuksen
3186: paikka. Folkting toteuttaa näitä tehtäviään val- valtion tueksi olla riittävä.
3187: vomalla aktiivisesti suomenruotsalaisten kielel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3188: lisiä oikeuksia, tiedottamalla suomenruotsalai- nioittavasti,
3189: sista, valvomalla suomenruotsalaisten koulutusta
3190: koskevia etuja sekä suorittamalla selvitystyötä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3191: joka koskee muuttoliikettä sekä elinkeino- ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
3192: tulopoliittisia pulmia suomenruotsalaisten asu- 29.99.50 lisäyksenä 80 000 markkaa
3193: tusalueilla. Svenska Finlands folktingin toimintaa
3194: Folktingin tehtävät jakautuvat neljän koko- varten.
3195: päivätoimisen toimihenkilön kesken, jotka on
3196: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3197:
3198: Bror Lillqvist Henrik Westerlund 1.-C. Björklund
3199: Gunnar Häggblom Jutta Zilliacus Ole Norrback
3200: Elisabeth Rehn Boris Renlund Kaj Bärlund
3201: Håkan Malm Jacob Söderman Sten Söderström
3202: Asser Stenbäck
3203: 844· 1981 rd.
3204:
3205: Finarismotion nr 785
3206:
3207:
3208:
3209:
3210: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för anställning av en
3211: jurist som biträder fiskarbefolkningen i juridiska frågor
3212:
3213:
3214: Till Riksdagen
3215:
3216: Kust- och insjöfiskarnas inkomstmöjligheter vara ersättningsskyldig och då faller förstås
3217: har försämra:ts ansenligt under de senaste åren. skadan av de förstörda fiskbragderna i sin hel-
3218: Fiskarbefolkningen har utan egen förskyllan rå- het på ägaren. Det händer nämligen ibland,
3219: kat i ekonomiska svårigheter på grund av vrut- att timmersläp består av omstämplat virke. I
3220: tenföroreningar förorsakade av industrin, . av ett dylikt fall är det fullständigt omöjligt att
3221: olika muddringsarbeten, av vattnets förorening bestämma vems virke som har kommit på drift
3222: vid knippningshamnar o.s.v. Som det senast och förstört fiskredskapen.
3223: kända exemplet på fiskdöd i större utsträck- Här har nämnts ändast en del av de svårighe-
3224: ning kan nämnas fiskdöden vid Kyro älvs ter som fiskarbefolkningen har att brottas med.
3225: mynriifig våren 1970. Vattenföroreningen föror- då antingen fiskevattnen förorenats eller
3226: sakades i detta fall av muddringsarbeten i bragderna skadats. Ersättningsfrågan löses säl-
3227: åmynningen. Där dog tontals med fisk och lan på frivillighetens väg utan det blir dom-
3228: ingen anser sig vara skyldig. Huruvida landets stolen som får avgöra densamma. I dylika och
3229: rättsväsende kan utreda vem som bär skulden andra fall som fiskarna behöver juridisk hjälp,
3230: till fiskdöden får framtiden utvisa. I varje bör det kunna anses skäligt, att denna hjälp
3231: fall , kan konstateras, att fiskarna i denna och handräckning skulle ske på samhällets be-
3232: trakt gick miste om betydande inkomster och kostnad som stöd åt den svårt beträngda fiskar-
3233: sannolikt också i framtiden. Det märkliga i befolkningen.
3234: sammanhanget är, att ingen känner sig ersätt- Hänvisande till ovanstående motiveringar,
3235: ningsskyldig utan inkomstbortfallet drabbar föreslår undertecknade,
3236: helt fiskarbefolkningen. En yrkesgrupp som
3237: annars hör tili låglöntagarna i vårt land. att Riksdagen måtte intaga i 1982 års
3238: Ett annat problem som fiskarna har vid statsförslag .110 000 mark för anställ-
3239: utövandet av sitt yrke, är förstörda fiskred- ning av en jurist, som fiskarbefolkning-
3240: skap, förorsakade av stormen söndrade ellet en avgiftsfritt får anlita i fiskerifrågor
3241: annars på drift varande timmersläp. Också i av juridisk natur.
3242: detta fall kan det hända, att ingen anser sig
3243: Helsingfors den 2 oktober 1981
3244:
3245: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
3246: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
3247: Boris Renlund
3248: 1981''\l'p. 845
3249:
3250: Raha-asia-aloite n:o 785 Suomennos
3251:
3252:
3253:
3254:
3255: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastajaväestöä oikeu-
3256: dellisissa kysymyksissä avustavan lakimiehen palkkaamiseen
3257:
3258:
3259: Eduskunnalle
3260:
3261: Rannikko- ja sisävesikalastajien tulonhankki- kukaan pidä itseään korvausvelvollisena, jolloin
3262: mismahdollisuudet ovat tuntuvasti huonontu- vahinko kalanpyydysten tuhoutumisesta koituu
3263: neet .viime vuosien aikana. Kalastajaväestö on kokonaisuudessaan niiden omistajille. Joskus
3264: omatta syyttään joutunut taloudellisiin vaikeuk- nimittäin sattuu, .että puutavaralautta koostuu
3265: siin veden saastumisen vuoksi, joka on johtunut leimaamattomasta puutavarasta. Tällaisessa ta-
3266: teollisuudesta, erilaisista ruoppaustöistä, veden pauksessa on täysin mahdotonta päätellä, kenen
3267: saastumisesta niputussatamissajne. Esimerkkinä puutavara on· joutunut ajelehtimaan ja tuhonnut
3268: viimeksi tunnetuksi · tulleesta kalakuolemasta kalastusvälineet.
3269: voidaan mainita keväällä 1970 Kyröjoen suulla Edellä on mainittu vain osa niistä vaikeuk-
3270: tapahtunut kalakuolema. Veden saastuminen sista, jotka aiheuttavat pulmia kalastajaväestölle
3271: aiheutui' tässä tapauksessa joeri suulla suorite- silloin kun kalavedet saastuvat tai pyydykset
3272: tuista ruoppaustöistä. Tällöin kuoli kaloja ton- vahingoittuvat. Korvauskysymykset ratkeavat
3273: •neittain ·ilman, että kukaan olisi pitänyt itseään harvoin vapaaehtoista tietä, vaan ne on. ratkais-
3274: tähän syyllisenä. Tulevaisuus on näyttävä, pys- tava tuomioistuimessa. Tämänkaltaisissa ja
3275: tyykö maamme oikeuslaitos selvittämään syyl- muissa tapauksissa, joissa kalastajat ovat oikeu-
3276: liserl-•kalakuoletnaah: ·Joka tapauksessa voidaan dellisen avustuksen tarpeessa, on pidettävä koh-
3277: todeta, että tämän.seudun kalastajat menettivät tuullisena, että tällaista apua ja virka-apua anne-
3278: huomattavat ansiot ja tämä on todennäköistä taan yhteiskunnan · kustannuksella ja tuella
3279: myös '' tulevaisuudessa. Erikoista tässä yhtey- ahdingossa olevalle ·kalastajaväestölle.
3280: . dessä'on se, ~tiei kukaan pidä itseään vahingon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3281: . kotvausvelvollisena, vaan tulojen· menetys koh- . nioittavasti,
3282: taa yksinomaan kalastajaväes'töä, joka ·ammatti-
3283: ryhmänä sinänsä jo ,muutenkin kuuluu maamme · että Edu.skunta ottaisi _valtion vuoden
3284: matalapalkkaisiin. 1982 tulo- ja menoarvioon 110 000
3285: Toinen ongelma kalastajan ammatin harjoit- mdrkkctaläkiiniehen palkkaam.tseksi, Jota
3286: tamisessa on kalastusvälineiden tuhoutuminen, kalastajaväestö saisi maksutta käyttää
3287: mihin on syynä niiden rikkoutuminen myrs- kalas.tukseen liittyvien oikeudellisten ky-
3288: kyssä tai niiden tarttueSsa ajelehtivaan puutava- symys~en .selvittä171iseksi.
3289: raan. Tässäkin tapauksessa voi käydä niin, ettei
3290: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3291:
3292: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
3293: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
3294: Boris Renlund
3295: 846 1981 rd.
3296:
3297: Finansmotion nr 786
3298:
3299:
3300:
3301:
3302: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för undersökning av
3303: fiskförädlingsbehovet i Österbotten och av en lämplig fiske-
3304: hamn för verksamheten
3305:
3306:
3307: Tili Riksdagen
3308:
3309: Fisket har både som huvud- och bisvssla minstone så länge som vi importerar konserve-
3310: sedan urminnes tider hört tili den österbott- rad fisk från utlandet, som kanske är av sämre
3311: niska kustbefolkningens näringsfång. De grun- kvalitet.
3312: da och steniga vattnen i Vasattak:ten och längs Fiskaryrket är osäkert och ger vanligtvis så
3313: Botitniska vikens kust tycks utgöra en begärlig litet överskott att yrkesgruppen inte i högre
3314: lekplats för strömmingen. Detta har med tiden grad kan medverka till strömmingens förädling.
3315: lett tili att jus:t strömmingsfisket numera utgör Men e&:ersom frågan har nationalekonomisk be-
3316: den viktigaste delen av fisket inom ett område tydelse, bör statsmakten komma in i bilden och
3317: från Köklot i norr tili Korsnäs i söder. Yrkes- som en första åtgärd undersöka behovet av en
3318: fiskarnas fångster inom detta område har fiskförädlingsfabrik i Österbotten. Att hitta
3319: uppgått tili cirka 4,5 milj. kilo per år. Huvud- en lämplig fiskehamn för fabriken borde inte
3320: delen har fiskats under strömmingens lektid bereda svårigheter emedan staten de senaste
3321: på våren. åren byggt och fortfarande bygger nya fiske-
3322: På grund av de stora fångsterna av ström- hamnar i Österbotten.
3323: ming uppstår avsäittningssvårigheter ·och priset Hänvisande till ovanstående motiveringar,
3324: sjunker. Under denna tid går cirka 85 procent anhåller undertecknade om,
3325: av strömmingsfångsten tili pälsdjursfoder.
3326: Pälsdjuren behöver förstås också få mat att Riksdagen måtte intaga i 1982 års
3327: men ur nationalekonomisk synpunkt se~t måste statsförslag 50 000 mark för undersök-
3328: det väl vara mera lönande att förädla och an- ning om behovet av den i Österbotten
3329: vända högklassig matfisk tili människoföda i fångade fiskens förädling samt om
3330: större utsträckning än som nu är fallet. Åt- lämplig fiskehamn för verksamheten.
3331: Helsingfors den 2 oktober 19Sl
3332:
3333: Bror LiUqvist Kaj Bärlund
3334: Jacob Söderman Boris Renlund
3335: 1981 vp. 847
3336:
3337: Raha-asia-aloite n:o 786 Suomennos
3338:
3339:
3340:
3341:
3342: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan kalanjalos-
3343: tustarvetta ja toimintaa varten sopivaa kalasatamaa koske-
3344: vaan tutkimukseen
3345:
3346:
3347: Eduskunnalle
3348:
3349: Kalastus on jo ammmststa ajoista lähtien kauan kuin me tuomme maahan kukaties laa-
3350: kuulunut pää- ja sivuelinkeinona Pohjanmaan dultaan heikompaa ulkomaista säilykekalaa.
3351: rannikkoväestön toimeentuloon. Matalat ja ki- Kalastajan ammatti on epävarma ja siitä jää
3352: vikkoiset Pohjanlahden rannikkovedet näyttävät tavallisesti niin pieni ylijäämä, ettei ammatti-
3353: olevan silakan suosimia kutupaikkoja. Tämä on kunta itse voi suurestikaan vaikuttaa silakan
3354: ajan mittaan johtanut siihen, että juuri silakan jalostamiseen. Koska kysymyksellä kuitenkin on
3355: kalastuksesta on muodostunut tärkein alueella, kansantaloudellista merkitystä, valtion pitäisi
3356: jonka rajat ovat pohjoisessa Köklot ja etelässä tulla mukaan ja ensi toimenpiteenään tutkia
3357: Korsnäs. Ammattikalastajien saaliit ovat tällä Pohjanmaalle perustettavan kalanjalostustehtaan
3358: alueella olleet vuosittain n. 4,5 miljoonaa kiloa. tarvetta. Sopivan kalastussataman löytäminen
3359: Pääosa on kalastettu keväällä silakan kutuaikaan. tehdasta varten ei tuottane vaikeuksia, koska
3360: Silakkasaaliiden suuruuden johdosta syntyy valtio on viime vuosien aikana rakentanut ja
3361: menekkivaikeuksia ja silakan hinta putoaa. Tänä rakentaa edelleen kalasatamia Pohjanmaalle.
3362: aikana menee n. 85 % silakkasaaliista turkis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3363: eläinten rehuksi.
3364: Turkiseläinten täytyy toki saada ruokaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3365: mutta kansantaloudelliselta kannalta olisi var- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
3366: maan kannattavampaa jalostaa ja käyttää enem- kaa Pohjanmaan kalansaaliiden jalosta-
3367: män korkealuokkaista ruokakalaa ihmisten ra- misen tarpeen ;a tähän toimintaan sopi-
3368: vinnoksi. Ainakin tämä olisi kannattavaa niin van kalastussataman tutkimista varten.
3369: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3370:
3371: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
3372: Jacob Söderman Boris Renlund
3373: 84S 1981 vp.
3374:
3375: Raha4si:a-aloite n:o 787
3376:
3377:
3378:
3379:
3380: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuden vesiensuo-
3381: jeluinvestointeihin
3382:
3383:
3384: Eduskunnalle
3385:
3386: Taloudellisen korkeasuhdanteen yhä jatkuessa ehdotetaan korkotukea maksettavaksi 3,1 milj.
3387: ja vientimahdollisuuksien pysyessä hyvinä on markkaa enintään 40 milj. markkaan nousevista
3388: erityisesti puunjalostusteollisuutemme tuotanto- pitkäaikaisista halpakorkoisista lainoista. Aikai-
3389: kapasiteetti voitu ottaa lähes sataprosenttisesti sempina vuosina teollisuus ei kuitenkaan ole
3390: käyttöön. Sen lisäksi on rakenteilla tai suun- ollut kovin halukas käyttämään korkotukilai-
3391: nitteilla huomattavia tehdaslaajennuksia eri noja, sillä niiden kautta tuleva -tuki on ollut
3392: puolilla Suomea. Tästä kaikesta on kuitenkin suhteellisen vähäinen vesiensuojelutoimenpi-
3393: ·ollut seurauksena jätevesikuormituksen voima- teistä aiheutuviin kustannuksiin verrattuna.
3394: kas lisääntyminen vesistöihin. Eri puolilla maata Jotta teollisuuden vesiensuojelutoimenpiteitä
3395: on havaittu huolestuttavia merkkejä siitä, että voitaisiin tehostaa ja parantaa työllisyyttä mah-
3396: maamme vesistöjen tila on kääntynyt huonom- dollisesti edessä olevan laskusuhdanteen aikana,
3397: paan suuntaan, sillä teollisuus kuormittaa ve- olisi valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon
3398: sistöjä nyt aikaisempia vuosia enemmän. Sen otettava 15 milj. markan määräraha avustuk-
3399: sijaan yhdyskuntien aiheuttama jätevesikuormi- sena teollisuuden vesiensuojeluinvestointeihin.
3400: tus on viime vuosina vähentynyt, sillä maa- Avustusta tulisi suorittaa erityisesti sellaisille
3401: han on rakennettu runsaasti yhdyskuntien jäte- teollisuuslaitoksille, jotka haluavat toteuttaa
3402: . veden puhdistuslaitoksia. vesiensuojeluinvestointinsa tehokkaammin ja
3403: · Jotta teollisuuden jätevesikuormitusta vesis- aikaisemmassa vaiheessa kuin vesiensuojelulain-
3404: töihimme voitaisiin vähentää; olisi pyrittävä säädäntö edellyttäisi tai vesioikeuksien päätök-
3405: mYös teollisuuden osalta· jätevesien puhdistus- sellä on määrätty.
3406: kapasiteetin lisäämiseen. Tällöin yhtenä vaihto- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3407: ehtona tulisi kysymykseen se, että valtio myön-
3408: täisi teollisuudelle avustuksia vesiensuojeluin- ·että Eduskunta ottaisz: valtion vuoden
3409: vestointien toteuttamista varten. Tällä hetkel- 1982 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
3410: lähän valtio tukee teollisuuden vesiensuojeluin- mentille 30.40.39 15 000 000 markkaa
3411: vestointeja maksamalla korkotukea luottolai- avustuksena teollisuuden vesiensuojelu-
3412: tosten myöntämistä lainoista. Vuonna 1982 investointeihin.
3413: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3414:
3415: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
3416: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
3417: Antero Juntumaa
3418: 1981 rd. 849
3419:
3420: J,<'inansmotion nr 788
3421:
3422:
3423:
3424:
3425: c: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för fortsatt grundför-
3426: bättring av landsväg nr 7263 (Kaitsor-Österö)
3427:
3428:
3429: Tili Rlksdagen
3430:
3431: Landsvägen Kai:tsor-Österö nr 7263 är för höjas för att undvika översvämning av vägen
3432: skärgårdsbefolkningen i Maxmo, Oravais och vid högt sjövatten. Under menförestider måste
3433: Vörå kommuner mycket viktig och betydelse- vägen vanligtvis avstängas ellet betydande tra-
3434: full. Nämnda väg är den enda allmänna vägen fikbegränsningar införas.
3435: och "pulsådern" genom Maxmo skärgård med Vägens nuvarande skick och kvalitet är tili
3436: förgrening · tili Kvimo by. Vidare går vägen stort förfång för befolkningen och en flask-
3437: även tili en del genom Oravais och Vörå hals för näringslivets utveckling. Speciellt blir
3438: skärgård. pälsdjursnäringen lidande. Pälsdjursfarmarna är
3439: Ifrågavarande väg betjänar områdets fasta be- synnerligen beroende av goda vägar för sina
3440: folkning på omkring 800 personer. Därav bor tunga transporter tili fryserierna och farmerna.
3441: 650 personer inom Maxmo kommuns skärgårds- Praktiken har dessutom utvisat att uppföd-
3442: del, vilket utgör över hälften av kommunens ningen av pälsdjur är ett lämpligt yrke för
3443: hela befolkning. Därtili användes vägen, spe- skärgårdsbefolkningen.
3444: ciellt under sommarmånaderna, av ett Sltort Avovan nämnda framgår att landsvägen Kait-
3445: antal villaägare och turister. sor-Österö ej på långt när fyller de krav som
3446: För den bofasta befolkningen är vägen ett trafiken nu fordrar. Den lokala befolkningen
3447: livsvilikor. Den är helt beroende av vägen bör också ha all rätt att kräva av samhället
3448: för sitt dagliga Iiv och sin utkomst. Tili exem- en farbar väg med tilifredsställande kvalitet på
3449: pel från Österö tili kommunens centrum och vägbanan under alla årstider.
3450: kommunalkansliet är vägsträckan 47 km lång. Med hänvisning tili ovanstående motivering-
3451: När befolkningen måSite färdas så långa avstånd ar, anhåller vi vördsamt om,
3452: bl.a. för att få kommunal service, har vägens
3453: kvalitet stor betydelse för trivseln och levnads- att Riksdagen måtte intaga i 1982 års
3454: standarden. statsförslag 1 600 000 mark för fortsätt-
3455: Ovan nämnda väg är 30 km lång. Väggrun- ning med förbättringen av landsväg
3456: den är överallt alldeles för svag för nutida nr 7263 (Kaitsor--österö) inom Max-
3457: trafik. På vissa ställen bör vägbanken även mo skärgård.
3458: Helsingfors den 2 oktober 1981
3459:
3460: Bror Lillqvist Jacob Söderman Kaj Bärlund
3461:
3462:
3463:
3464:
3465: 107 08810040811
3466: 850 1981 vp.
3467:
3468: Raha-asia-aloite n:o 788 Suomennos
3469:
3470:
3471:
3472:
3473: LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7263
3474: (Kaitsor-Österö) perusparannuksen jatkamiseen
3475:
3476:
3477: Eduskunnalle
3478:
3479: Maantie n:o 7263 Kaitsor-Österö on Mak- riveden noustessa korkealle tasolle. Kelirikon
3480: samaan, Otavaisten ja Vöyrin kuntien saariston aikana tie täytyy tavallisesti sulkea tai sen lii-
3481: asukkaille hyvin tärkeä. Tämä tie on ainoa ylei- kennettä huomattavasti rajoittaa.
3482: nen tie ja "valtasuoni", joka kulkee Maksa- Tien nykyinen kunto ja laatu ovat huomatta-
3483: maan saariston halki haarautuen Kvimon ky- va haitta väestölle ja muodostavat elinkeinon
3484: lään. Tie kulkee edelleen osaksi Otavaisten ja kehitykselle pullonkaulan. Erityisesti turkistar-
3485: Vöyrin saariston läpi. haus kärsii. Turkistarhaajat ovat varsin riip-
3486: Kyseessä oleva tie palvelee alueen suunnil- puvaisia hyvistä teistä jäähdyttämöille ja tar-
3487: leen 800 asukkaan vakinaista väestöä. Näistä hoille tapahtuvien raskaiden kuljetusten vuoksi.
3488: 650 henkilöä, mikä on yli puolet kunnan koko Käytäntö on lisäksi osoittanut, että turkistar-
3489: väestöstä, asuu Maksamaan kunnan saaristo- haus on sopiva elinkeino saariston väestölle.
3490: alueella. Tämän lisäksi tietä käyttää erityisesti Edellä esitetystä ilmenee, että Kaitsorin-
3491: kesäaikana suuri määrä huvilanomistajia ja tu- Österön maantie ei läheskään täytä nykyisen
3492: risteja. liikenteen sille asettamia vaatimuksia. Paikal-
3493: Alueella vakinaisesti asuvalle väestölle tie on lisella väestöllä tulee myös olla täysi oikeus
3494: elinehto. Se on jokapäiväisessä elämässään ja vaatia yhteiskunnalta kulkukelpoista, ajoradal-
3495: toimeentulonsa hankkimisessa tiestä täysin riip- taan ja laadultaan kaikkina vuodenaikoina tyy-
3496: puvainen. Esimerkiksi Österöstä on matkaa dyttävää tietä.
3497: 47 km kunnan keskustaan ja kunnan kansliaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3498: Kun ihmisten on kuljettava näin pitkiä matkoja nioittaen,
3499: mm. kunnallisten palvelujen saamiseksi, tien
3500: laadulla on huomattava merkitys viihtyvyyden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3501: ja elintason kannalta. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 600 000
3502: Edellä mainittu tie on 30 km pitkä. Tien markkaa Maksamaan saaristossa sijaitse-
3503: pohja on kauttaaltaan liian heikko nykyistä van Kaitsorin-Österön maantien n:o
3504: liikennettä ajatellen. Tien pengettä täytyy myös 7263 jatkamiseksi ja parantamiseksi.
3505: korottaa tietyiltä kohdin tulvan estämiseksi me-
3506: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3507:
3508: Bror Lillqvist Jacob Söderman Kaj Bärlund
3509: 1981 rd. 851
3510:
3511: Finansmotion nr 789
3512:
3513:
3514:
3515:
3516: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för planering av vägen
3517: från Sundom tili den s.k. Strandvägen i Yttermalax
3518:
3519:
3520: Till Riksdagen
3521:
3522: Sedan vägbanken Vasklot-Myrgrund i Vasa På grund av den betydelse vägen kommer att
3523: stad blivit färdig har väg- och vatltenbyggnads" få i framtiden för trafikanterna tili de sydligare
3524: distriktet fortsatt med planeringen av väg- delarna i Österbotlten, borde vägplaneringen
3525: sträckan från Myrgrund tili Sundom byns från Sundom by fortsätta omedelbart för att
3526: centrum. Men medel för att fortsätta med vägförbättringsarbetet i sin tur så fort som
3527: arbetet tili den s.k. Strandvägen i Yttermalax möjligt skulle kunna vidtagas. Vägen bör fås
3528: finns inte för närvarande. Nämnda sträcka är trafiksäker samt av så hög kvalitet att den
3529: cirka 9 km. håller den mycket starkt växande trafiken på
3530: När vägen Vasklot-Myrgrund nu är tra- avsnittet Myrgrund-Yttermalax.
3531: fikabel, får fortsättningen på vägen från Myr- Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
3532: grund genom Sundom by tili Strandvägens kors- föreslår undertecknade vördsamt,
3533: ning i Yttermalax mycket stor betydelse för
3534: trafiken i Y1Jtermalax området och för den del att Riksdagen måtte intaga i 1982 års
3535: av Syd-Österbotten som använder sig av Strand- statsförslag 100 000 mark för planering
3536: vägen. Det blir nämligen fråga om en vägför- av vägen från Sundom tili den s.k.
3537: kortning på 8-10 km för genomgångstrafiken Str,andvägen i Yttermalax.
3538: tili Malax, Korsnäs Och västra Närpes.
3539: Helsingfors den 2 oktober 1981
3540:
3541: Bror Lillqvist Jacob Söderman Kaj Bärlund
3542: 852 1981 vp.
3543:
3544: Raha-asia-aloite n:o 789 Suomennos
3545:
3546:
3547:
3548:
3549: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Sundomista Ytter-
3550: malaxin ns. Rantatielle johtavan tien suunnittelemiseen
3551:
3552:
3553: Eduskunnalle
3554:
3555: Sen jälkeen kun Vaasan kaupungissa sijait- Tiellä Pohjanmaan eteläisten osien liikennöit-
3556: seva Vaskiluodon-Myrgrundin tiepenger on sijöille tulevaisuudessa olevan merkityksen joh-
3557: valmistunut, tie- ja vesirakennuspiiri on jan- dosta sen suunnittelua Sundomin kylästä tulisi
3558: kanut tien suunnittelua Myrgrundista Sundomin jatkaa välittömästi, jotta tien parantamistyöt
3559: kylän keskustaan, mutta varoja työn jatkami- voitaisiin alkaa niin pian kuin mahdollista. Tie
3560: seksi ns. Rantatielle Yttermalaxiin ei tällä het- täytyy saada liikenteen kannalta turvalliseksi ja
3561: kellä ole. Mainittu tieosuus on pituudeltaan n. tasoltaan niin korkeaksi, että se kestää hyvin
3562: 9 km. voimakkaasti kasvavan liikenteen Myrgrundin-
3563: Kun Vaskiluodon-Myrgrundin tie nyt on y ttermalaxin tieosuudella.
3564: liikennöimiskelpoinen, tien jatko-osuus Myr- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3565: grundista Sundomin kylän kautta Yttermalaxiin nioittavasti,
3566: Rantatien risteykseen on tullut hyvin tärkeäksi
3567: Yttermalaxin alueen liikenteelle ja sille Etelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3568: Pohjanmaan osalle, joka käyttää Rantatietä. 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
3569: Kyse on nimittäin tien lyhenemisestä 8-10 markkaa Sundomista Y ttermalaxin ns.
3570: km:llä Maalahden, Korsnäsin ja läntisen När- Rantatielle johtavan tien suunnittele-
3571: piön kauttakulkuliikenteessä. miseen.
3572: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3573:
3574: Bror LiUqvist Jacob Söderman Kaj Bärlund
3575: 1981 rd. 853
3576:
3577: Finansmotion nr 790
3578:
3579:
3580:
3581:
3582: Lillqvist m. fl.: On anvisande av anslag för garanterande av
3583: färjtrafik över Kvarken året runt
3584:
3585:
3586: Tili Riksdagen
3587:
3588: Transporten av bilar med färja över Kvarken tiiiverkning är de största godsgruppema som
3589: är i dag rätt omfattande. Trafik året runt bör fordrar regelbunden året runt-trafik.
3590: anses vara självklart. I synnerhet vintertid har En varutransport Vasa-Umeå kostar med
3591: färjtrafiken en klar inriktning på nyttotrafik. färja cirka 800 mark. Tvingas långtradaren
3592: Avbrott borde helt enkelt inte få förekomma. köra via Haparanda blir kostnaden cirka 2 200
3593: Nordiska rådet har getlt en rekommendation mark. Kostnaderna för bränsle blir en allt
3594: år 1975 angående garantier för upprätthållande större del av transportkostnaderna och man får
3595: av vintertrafik över Kvarken. Denna rekommen- befara att bränslepriset stiger ytterligare. Vin-
3596: dation bör ges reellt innehåll av sjöfartsmyndig- tersjötrafikens tryggande i Kvarken måste även
3597: heterna i Finland. anses vara en regional rättvisefråga.
3598: Ar 1979 transporterades över Vasa hamn Hänvisande till ovanstående motiveringar,
3599: drygt 500 000 passagerare. Dessutom transpor- föreslår undertecknade vördsamt,
3600: terades samma år 100 000 personbilar, 10 000
3601: långtradare och 2 000 bussar. Den totala gods- att Riksdagen måtte intaga i 1982
3602: mängden utgjorde cirka 150 000 ton. Siffrorna års statsförslag 1 000 000 mark för att
3603: visar att godstransporterna fått en allt större garantera upprätthållande av den tvär-
3604: betydelse vid sidan av turistnäringen, d.v.s. gående färjtrafiken över Kvarken året
3605: passagerartrafiken. Trävaror samt råämnen för runt.
3606: plastindustrin och för pälsdjursnäringens foder-
3607: Helsingfors den 2 oktober 1981
3608:
3609: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
3610: Jacob Söderman Boris Renlund
3611: 854 1981 vp.
3612:
3613: Raha-asia-aloite n:o 790 Suomennos
3614:
3615:
3616:
3617:
3618: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta ympärivuotisen lautta-
3619: liikenteen turvaamiseen Merenkurkun yli
3620:
3621:
3622: Eduskunnalle
3623:
3624: Autojen kuljetus lautalla Merenkurkun yli on 1teollisuuden raaka-aineet, jotka edellyttävät
3625: nykyisin varsin laajamittaista. Ympärivuotista säännöllistä ympärivuotista liikennettä.
3626: liikennettä on pidettävä itsestään selvänä asiana. Tavaran kuljetus erää kohti Vaasasta Uuma-
3627: Etenkin talvisaikaan lauttaliikenne on selvästi jaan maksaa lautalla noin 800 markkaa. Jos kii-
3628: hyötyliikennettä. Keskeytyksiä ei yksinkertai- tolinja-auton on pakko ajaa Haaparannan kaut-
3629: sesti saisi sattua. ta, kustannukset nousevat noin 2 200 mark-
3630: Pohjoismaiden neuvosto on vuonna 1975 kaan. Polttoainekustannukset muodostavat yhä
3631: suositellut takuiden antamista Merenkurkun yli suuremman osan kuljetuskustannuksista ja on
3632: tapahtuvan talviliikenteen ylläpitämiseksi. Suo- pelättävissä, että polttoaineiden hinnat nouse-
3633: men merenkulkuviranomaisten tulisi ottaa tämä vat vielä nykyisestään. Merenkurkun talviliiken-
3634: suositus todesta. teen turvaamista on myös pidettävä alueellisena
3635: Vuonna 1979 kuljetettiin Vaasan sataman oikeudenmukaisuuskysymyksenä.
3636: kautta yli 500 000 matkustajaa. Tämän lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3637: kuljetettiin samana vuonna 100 000 henkilö- nioittavasti,
3638: autoa, 10 000 rekkaa ja 2 000 linja-autoa. Ta-
3639: varan kokonaismäärä oli noin 150 000 tonnia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3640: Luvut osoittavat, että tavarankuljetukset ovat 1982 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
3641: tulleet yhä tärkeämmiksi turismin eli henkilö- markkaa Merenkurkun poikki tapahtu-
3642: liikenteen ohella. Suurimman osan tavarankul- van ympärivuotisen lauttaliikenteen tur-
3643: jetuksista muodostavat puutavarat ja muovi- vaamiseksi.
3644: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3645:
3646: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
3647: Jacob Söderman Boris Renlund
3648: 1981 vp. 855
3649:
3650: Raha-asia-aloite n:o 791
3651:
3652:
3653:
3654:
3655: LiUqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alkoholi-
3656: varoista kuntien yleisiin tarpeisiin tulevan valtionosuuden ja
3657: -avustuksen korottamiseksi
3658:
3659:
3660: Eduskunnalle
3661:
3662: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon on Alkoholilain voimassaoloaikana rahanarvo on
3663: momentille 33.29.30 ( valtionosuus ja -avustus laskenut merkittävästi, alkoholijuomien myynti
3664: kunnille alkoholivaroista kuntien yleisiin tar- on kasvanut voimakkaasti ja alkoholijuomien
3665: peisiin) merkitty 3 markkaa asukasta kohti hintoja on korotettu huomattavasti. Kahdesta
3666: eli 14 245 200 markkaa. viimemainitusta syystä ovat valtion alkoholista
3667: Alkoholilain 98 § :n mukaan on valtion tulo- saatavat bruttotulot jyrkästi nousseet. Näin
3668: ja menoarvioon vuosittain otettava määräraha, ollen on kohtuullista, että kuntien osuutta
3669: josta jokaiselle kunnalle suoritetaan vähintään korotetaan, tällä kertaa 7 markkaan, josta siis
3670: 3 markkaa kutakin kunnassa edellisenä vuonna puolet eli 3,5 markkaa asukasta kohti tulisi
3671: henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi käyttää kuntien yleisiin tarpeisiin.
3672: puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin ja puoleksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3673: raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärin-
3674: käyttäjien huoltoon. Määräraha oli lain mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3675: räämänä vähimmäismääränä vuoteen 1973 asti 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
3676: ja vuonna 1975 5 markkaa, vuonna 1979 6 33.29.30 lisäyksenä 2 374 200 markkaa
3677: markkaa ja tässä tulo- ja menoarvioesityksessä valtionosuuksiin ja -avustuksiin kunnille
3678: 6 markkaa. Jos kuntien osuutta alkoholivaroista alkoholivaroista käytettäväksi kuntien
3679: olisi korotettu elinkustannuksien nousun mu- yleisiin tarpeisiin.
3680: kaisesti, se olisi n:y~t vähintään 15 markkaa
3681: asukasta kohti.
3682: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3683:
3684: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
3685: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
3686: Antero Juntumaa
3687: 856 1981 vp.
3688:
3689: Raha-asia-aloite n:o 792
3690:
3691:
3692:
3693:
3694: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille suo-
3695: jatyötoiminnan käyttökustannusten valtionosuuteen
3696:
3697:
3698: Eduskunnalle
3699:
3700: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä ovat ottaneet kehitysvammapiirien kuntainlii-
3701: on ehdotettu momentille 33.44.33 varattavaksi tot. Tällaista toimintaa tulisi kehittää pitkä-
3702: määräraha mm. 30 uuden viran perustamiseksi jänteisesti, joten valtion tulo- ja menoarviossa
3703: kunnallisiin invaliidihuoltolain nojalla perustet- tulisi varata riittävät määrärahat suunnitellun
3704: tavi.in suojatyöpaikkoihin. Suojatyötoimintaa tmmmnan käynnistämiseen. Allekirjoittajien
3705: voidaan maassamme toteuttaa kolmen eri lain mielestä olisi ryhdyttävä tarmokkaisiin toimen-
3706: perusteella, joista invaliidihuoltolaki on van- piteisiin kuntien suojatyöpaikkojen lisäämiseksi.
3707: hin. Sen piirissä on voitu toteuttaa suojatyötoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3708: mintaa kuitenkin täysin riittämättömästi. Viime
3709: vuosina on kiinnostus suojatyön kehittämiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3710: vihdoin virinnyt ja kunnat ovat todenneet toi- den 1982 tulo- ja menoarvioon mo-
3711: minnan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi mentille 33.44.33 (Valtionosuus kun-
3712: työrajoitteisten henkilöiden työllistämismahdol- nille suojatyötoiminnan käyttökustan-
3713: lisuudeksi. nuksiin) lisäyksenä 1 200 000 markkaa
3714: Vuodelle 1982 on suunnitteilla jo lukuisia suojatyötoiminnan kehittämiseen, josta
3715: uusia suojatyökeskuksia useiden kuntien ja 600 000 markka käytettäisiin 20 uuden
3716: kuntainliittojen toimesta. Siten on alkuun pääs- viran perustamiseen ja 600 000 mark-
3717: syt kehitys, jossa vastuun suojatyön kehittämi- kaa toiminnan muihin käyttökustan~
3718: sestä alueellaan invaliidihuoltolain perusteella nuksiin.
3719: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3720:
3721: Bror Lillqvist Jacoh Söderman
3722: Risto Tuominen Eino Loikkanen
3723: Seija Karkinen
3724: 1981 rd. 857
3725:
3726: Finansmotion nr 793
3727:
3728:
3729: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för utbildning av döv-
3730: tolkar
3731:
3732:
3733: Tili Riksdagen
3734:
3735: Drygt var tusende person i vårt land är döv. tolkarbetet för det mesta utförs som bisyssla.
3736: Det här betyder, att det finns närmare 8 000 De döva har liksom alla andra medborgare
3737: personer som i vissa fall. borde få hjälp, då de i vårt land sina samhällsangelägenheter att skö-
3738: inte kan tillgodogöra sig vanligt tal. De döva ta om. Och eftersom vi fordrar att det skall ske
3739: barnen kan ej lära sig talspråket på vanligt sätt. på de hörandes villkor bör hjälp ställas tili de-
3740: Deit sker först i skolan och utan hjälp av ras förfogande.
3741: hörseln. Inlärningen är långsam och resultaten Invalidvården ger i allmänhet hjälpmedel åt
3742: därefter. En barndomsdöv har efter avslutad de handikappade. Borde inte också de döva
3743: skolgång ett ordförråd mellan 500 och 1 000 kompenseras av samhället på samma sätt och
3744: ord. enligt samma principer? Toiken för den döva
3745: De döva måste vid kommunicering med hö- fungerar inte enbant som tolk utan måste även
3746: rande ty sig tili läppavläsning. Eftersom många vid behov kunna redogöra för i synnerhet de
3747: fonem ej syns på läpparna är de dövas möjlig- frågor, som den dövas språkkunskap och be-
3748: het att förstå talet mellan 30 och 90 procent. greppsvärld är snävare än den givna informa-
3749: När utförda undersökningar i Sverige utvisar, tionen. Praktiken har nämligen utvisat, att
3750: att talet av en barnsdomsdöv kan förstås av hö- ödesdigra misstag kan ske på grund av miss-
3751: rande till endast 15-25 procent, kan möjlig- förstånd. Detta gäller bl.a. sjukvården samt
3752: heterna att förstå varandra i motsatt riktning uppgörande av köpebrev och testamenten.
3753: inte vara . mycket större. För de dövas behov har kyrkan anställt spe-
3754: Av denna redogörelse framgår att döva och ciella dövarbetare. De dövas förbund, Kuuro-
3755: hörande har svårt att förstå varandra genom jen Liitto r.y., har 15 konsulenter i sin tjänst.
3756: talspråket. Då återstår som kommunikations- Därtill finns även tollctjänst för de döva enligt
3757: medel de dövas eget språk, teckenspråket eller lagen om invalidvård.
3758: handalfabetet. Men för att teckenspråket skall Detta är all arbetskraft, som ·nu speciellt
3759: bli förbindelselänken mellan döva och hörande står tili de dövas förfogande. Dessa försöker
3760: måste det finnas ett tillräckligt antal dövtolkar, efter bästa förmåga hjälpa och bistå de döva
3761: d.v.s. hörande personer som kan översätta tec- medan deras arbetskapacitet räcker inte på
3762: kenspråket tili tal. långt när tili.
3763: Samhället bör ansvara för såväl utbildningen För att avhjälpa denna brist borde ett större
3764: av dessa dövtolkar som för deras lön. Denna antal dövtolkar utbildas per år och antalet
3765: tjänst har de döva rätt att fordra av oss hö- anställda dövarbetare utökas i synnerhet för
3766: rande. Därigenom kan vi göra livet lättare för kommunernas. vidkommande.
3767: de döva samt visa vår förståelse ·för deras pro- Hänvisande tili ovanstående motiveringar
3768: blem. föreslår undertecknade, ·
3769: För närvarande utbildas årligen mellan 20
3770: och 40 dövtolkar i Kuurojen Liitto r.y:s regi. att Riksdagen måtte intaga i 1982 års
3771: Men förbundet anser, att det borde utbildas statsförslag 500 000 mark för utbild-
3772: omkring 250 per år för att fylla behovet. Att ning av dövtolkar.
3773: det behövs ett så stort antal är beroende av att
3774: Helsingfors den 2 oktober 1981
3775:
3776: Bror Lillqvist Jacob Söderman Kaj Bärlund
3777: Sakari Knuuttila Antero Juntumaa
3778: 108 08810040811
3779: 858 1981 vp.
3780:
3781: Raha-asia-aloite n:o 793 Suomennos
3782:
3783:
3784: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kuurojen tulkkien kou-
3785: lutukseen
3786:
3787: Eduskunnalle
3788:
3789: Yli joka tuhannes henkilö maassamme on tarve johtuu siitä, että tulkin työtä suoritetaan
3790: kuuro. Tämä merkitsee sitä, että lähes 8 000 enimmäkseen sivutoimisesti.
3791: henkilön tulisi tietyissä tapauksissa saada apua, Kuuroilla, kuten kaikilla muillakin maamme
3792: koska he eivät voi seurata tavallista puhetta. kansalaisilla, on omat tehtävänsä yhteiskunnas--
3793: Kuurot lapset eivät voi oppia puhumaan taval- 'Sa. Koska me vaadimme, että ne tulee hoitaa
3794: lisella tavalla. Tämä tapahtuu vasta koulussa ja kuulevien ehdoilla, heidän tulee tässä saada
3795: ilman kuulon apua. Oppiminen on hidasta ja apua.
3796: tulokset ovaJt sen mukaisia. Lapsesta saakka Invalidihuolto antaa yleensä apuvälineitä
3797: kuurolla on koulunkäynnin päätyttyä 500- vammaisten käyttöön. Eikö yhteiskunnan tulisi
3798: 1 000 sanan sanavarasto. suorittaa korvausta kuuroille samalla tavalla ja
3799: Kuurojen täytyy keskustellessaan kuulevan samojen periaatteiden mukaan? Kuuron tulkki
3800: kanssa turvautua huulilta lukemiseen. Koska ei toimi ainoastaan tulkkina, vaan hänen täytyy
3801: monia äänteitä ei näy huulilta, kuurojen mah- tarvittaessa pystyä selvittämään erityisesti sel-
3802: dollisuudet ymmärtää puhetta vaihtelevat 30 ja laisia kysymyksiä, joiden tajuamiseen kuuron
3803: 90 prosentin välillä. Kun Ruotsissa tehdyt tut- kielitaito ja käsitemaailma ilmaisuineen ovat
3804: kimukset osoittavat, että kuuleva pystyy ym- riittämättömät. Käytäntö on nimittäin osoitta-
3805: märtämään kuurona syntyneen puheesta vain nut, että kohtalokkaita erehdyksiä voi sattua
3806: 15-25 prosenttia, eivät mahdollisuudet ym- väärinkäsitysten johdosta. Tämä koskee mm.
3807: märtää toista päinvastaisessa suunnassa voi olla sairaanhoitoa sekä kauppakirjojen ja testament-
3808: paljon paremmat. tien laatimista.
3809: Tästä selvityksestä ilmenee, että kuurojen Kuurojen tarpeita varten on erityisiä kuuro-
3810: ja kuulevien on vaikeata ymmärtää toisiaan työntekijöitä kirkon palveluksessa. Kuurojen
3811: puheen avulla. Näin ollen ilmaisukeinoksi jää liitolla, Kuurojen Liitto ry:llä on palvelukses-
3812: kuurojen oma kieli, merkki- eli viittomakieli. saan 15 neuvojaa. Tämän lisäksi on perustettu
3813: Mutta jotta merkkikielestä tulisi kuuroja ja tulkin toimi kuuroja varten invaliidihuoltolain
3814: kuulevia yhdistävä side, täytyy olla riittävä nojalla.
3815: määrä kuurojen tulkkeja, ts. sellaisia kuulevia Tämä on erityisesti kuuroja varten nyt käy-
3816: henkilöitä, jotka pystyvät kääntämään merkki- tettävissä oleva koko työvoima. Nämä henkilöt
3817: kielen puheeksi. pyrkivät tietysti parhaan kykynsä mukaan aut-
3818: Yhteiskunnan tulee vastata sekä näiden kuu- ltamaan ja avustamaan kuuroja, mutta heidän
3819: rojen tulkkien koulutuksesta että heidän pal- työpanoksensa ei läheskään riitä täyttämään
3820: kastaan. Tätä palvelua kuuroilla on oikeus vaa- tarvetta.
3821: tia meiltä kuulevilta. Täten voimme tehdä kuu- Tämän epäkohdan poistamiseksi tulisi kuuro-
3822: rojen elämän helpommaksi sekä oso1ttaa ym- jen tarpeita varten palkattujen työntekijöiden
3823: märtämystä heidän pulmiaan kohtaan. määrää mitä pikimmin lisätä.
3824: Tällä hetkellä koulutetaan vuosittain 20- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3825: 40 kuurojen tulkkia Kuurojen Liitto ry:n val-
3826: vonnassa. Liitto on kuitenkin sitä mieltä, etrt:ä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3827: tarpeen tyydyttämiseksi tulisi vuosittain kou- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
3828: luttaa noin 250 henkilöä. Näin suuren määrän markkaa kuurojen tulkkien kouluttamis-
3829: ta varten.
3830: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3831:
3832: Bror Lillqvist Jacob Söderman Kaj Bärlund
3833: Sakari Knuuttila Antero Juntumaa
3834: 1981 vp. 859
3835:
3836: Raha-asia-aloite n:o 794
3837:
3838:
3839:
3840: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille rait-
3841: tiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
3842: toon
3843:
3844:
3845: Eduskunnalle
3846:
3847: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon on tehtävät ovat laajentuneet alkoholin kulutuk-
3848: momentti 33.51.30, kuntien osuus alkoholi- sen kasvun myötä. Eduskunta on useana vuon-
3849: varoista käytettäväksi raittiustyöhön ja päih- na Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomuk-
3850: d.yttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon, seen alkoholiolojen kehityksestä antamassaan
3851: merkitty 3 markan suuruisena asukasta kohti vastauksessa todennut tämän.
3852: eli 14 245 200 markkana. Elokuun 25. päivänä 1975 annetulla lailla
3853: Alkoholilain 98 §:n mukaan on valtion tulo- alkoholilain muuttamisesta on määrätty, että
3854: ja menoarvioon vuosittain otettava määräraha, raittiuslautakunnille kuuluvia tehtäviä varten
3855: josta jokaiselle kunnalle suoritetaan vähintään tulee kunnassa olla yksi tai useampia viran-
3856: 3 markkaa kutakin kunnassa edellisenä vuonna haltijoita.
3857: henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi Tämä määräys tulee huomattavasti tehosta-
3858: puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin ja puoleksi maan kunnallista raittiustyötä, mutta se edel-
3859: raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden vää- lyttää myös, että valtionapu kunnille kunnassa
3860: rinkäyttäjien huoltoon. Määräraha oli lain mää- suoritettavaan raittiustyöhön, alkoholista aiheu-
3861: räämänä vähimmäismääränä vuoteen 1973 asti, tuvien haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toi-
3862: jonka jälkeen 1974 se nostettiin 4 markkaan, mintaan sekä päihdyttävien aineiden väärin-
3863: vuonna 1975 5 markkaan, vuonna 1976 6 käyttäjien ja heidän perheittensä huoltoon nos-
3864: markkaan. Tässä menoarvioesityksessä se on tetaan tarvetta vastaavaksi.
3865: 6 markkaa. Käsityksemme mukaan kuntien Kuntien alkoholivaroista saama osuus ei
3866: osuus olisi nostettava 7 markkaan, josta puo- yleensä ole riittänyt niiden suorittamaan rait-
3867: let, 3,5 markkaa asukasta kohti, olisi käytet- tiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärinkäyt-
3868: tävä raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden täjien huoltoon. Monet kunnat ovat käyttäneet
3869: väärinkäyttäjien huoltoon. näihin tarkoituksiin myös muita varoja.
3870: Alkoholilain voimassaoloaikana rahanarvo on Vuonna 1978 mietintönsä jättänyt alkoholi-
3871: laskenut merkittävästi, alkoholijuomien myynti komitea esitti, että raittiuslautakuntien määrä-
3872: on kasvanut voimakkaasti ja alkoholijuomien rahat olisi palautettava aikaisemmalle tasolle
3873: hintoja on korotettu huomattavasti. Kahdesta ja sen jälkeen niitä olisi lisättävä. Ehdotuk-
3874: viimemainitusta syystä ovat valtion alkoho- semme ei vielä merkitse edes aikaisemmalle
3875: lista saatavat bruttotulot jyrkästi nousseet. tasolle palaamista.
3876: Näin ollen olisi kohtuullista että kuntien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3877: osuutta korotetaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3878: On huomattava, että kuntien tehtävät ovat 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
3879: raittiustyön alalla lisääntyneet raittiuslautakun- 33.51.30 lisäyksenä 2 374 200 markkaa
3880: tien muututtua alkoholilain perusteella pakolli- kunnille raittiustyöhön ja päihdyttävien
3881: siksi, ja erityisesti sosiaalitoimen alalla kuntien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon.
3882: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3883:
3884: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
3885: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
3886: Antero Juntumaa
3887: 860 1981 vp.
3888:
3889: Raha-asia-aloite n:o 795
3890:
3891:
3892:
3893:
3894: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiushotellien, -motel-
3895: lien ja -ravintoloiden perustamisen, laajentamisen ja uudista-
3896: misen lainoittamista hoitavan rahaston toimintaa varten
3897:
3898:
3899: Eduskunnalle
3900:
3901: Alkoholipolitiikan päämääriin kuuluu alko-- edullisia kokemuksia. Norjan valtion "Statens
3902: holilain 5 §: n mukaan alkoholista aiheutu- Fond for alkoholifrie hoteller, andre herberger
3903: vien haittojen supistaminen mahdollisimman och bevertninger" -nimistä lainarahastoa hoitaa
3904: vähiin. Valitettavasti maan hotelli- ja ravintola- sosiaaliministeriö, jonka apuna laina-anomuksien
3905: oloja ei ole voitu kehittää siten, että ne pal- ratkaisemisessa on asiantuntijavaliokunta. Lai-
3906: velisivat tätä tarkoitusta. Ensiluokkaisilla ho- noja myönnetään hotellien, matkustajakotien ja
3907: telleilla ja ravintoloilla on harvoja poikkeuksia ravintoloiden perustamiseen, laajentamiseen ja
3908: lukuunottamatta anniskeluoikeudet. Runsas nel- uusimiseen. Laina-aika on korkeintaan 20
3909: jännes alkoholijuomien kulutuksesta tapahtuu vuotta. Lainoista peritään valtion muiden vas-
3910: ravintoloissa. taavien rahastojen korko, 2 1;2 %. Lainaa myön-
3911: Anniskeluravintoloita on pyritty suosimaan netään yleensä 10-30% koko rahoitustar-
3912: erityisesti sen perusteella, että alkoholijuomien peesta.
3913: nauttimisen niissä on katsottu tapahtuvan val- Norjassa tämä lainarahasto on yhdessä sikä-
3914: vonnan alaisena ja olevan siksi muualla tapah- läisen raittiusravintoloiden, -kahviloiden ja -ho-
3915: tuvaa nauttimista hillitympää. Juha Partasen tellien valtakunnallisen järjestön kanssa myötä-
3916: suorittama ravintolakäyttäytymistä koskeva tut- vaikuttanut korkeatasoisten alkoholittornien
3917: kimus on asettanut tämän käsityksen vähintään hotelli- ja ravintolayritysten lisääntymiseen huo-
3918: kyseenalaiseksi. mattavasti kaikkialla maassa. Yleisesti tunnus-
3919: Keskioluen anniskeluluvan saamisen jälkeen tetaan, että tällä toiminnalla on huomattava
3920: lähes kaikki aikaisemmin siistit ja viihtyisät kansanraittiutta edistävä merkitys, erityisesti
3921: kahvilat, jopa maitobaarit muuttuivat rähjäi- nuorison osalta. Ruotsissa on valtion komitea
3922: siksi olutpaikoiksi. tänä vuonna ehdottanut, että siellä Norjan mal-
3923: Varsinkin nuorison raittiiden elämäntapojen lin mukaan ruvettaisiin antamaan valtion tukea
3924: edistämiseksi ja myös matkailuolojen kehittä- raittiushotelleille, -motelleille ja -ravintoloille.
3925: miseksi olisi tärkeätä saada maahan riittävästi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3926: hyvätasoisia raittiusravintoloita ja -hotelleja.
3927: Tällaiset yritykset eivät kuitenkaan ole yleensä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3928: yhtä kannattavia kuin ne, joissa harjoitetaan 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
3929: myös anniskelua. Siksi niitä ei ole riittävästi markkaa sellaisen sosiaali- ja terveysmi-
3930: perustettu. Tämän johdosta olisi tarpeellista, nisteriön hoidossa olevan rahaston toi-
3931: että valtiolla olisi rahasto, josta myönnettäisiin mintaa varten, josta myönnettäisiin haf-
3932: huokeakorkoisia lainoja raittiushotellien ja -ra- pakorkoisia lainoja raittiushotellien ja
3933: vintoloiden perustamista ja laajentamista varten. -ravintoloiden perustamisen, laajentami~
3934: Norjassa on tällaisesta toiminnasta saatu sen ja uudistamisen rahoittamiseen.
3935: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
3936:
3937: Bror Lillqvist Kaj Bärlund
3938: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
3939: Antero Juntumaa
3940: 1981 vp. 861
3941:
3942: Raha-asia-aloite n:o 796
3943:
3944:
3945:
3946:
3947: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton
3948: toimesta järjestettävään lomatoimintaan
3949:
3950:
3951: Eduskunnalle
3952:
3953: Vammaiset ovat se ihmisryhmä, jolla esiin- liikuntaesteisyyden tai sen vuoksi, ettei vam-
3954: tyy ajoittain suuriakin vaikeuksia käyttää moni- mainen tule yksin toimeen sairautensa takia.
3955: puolisesti hyödykseen vapaa-aikaansa. Tähän Vammaisuuden haitat ovat kokonaisvaltaisia
3956: ovat vaikuttamassa monetkin tekijät, mutta lisäten sekä taloudellista rasitusta että vaikeuk-
3957: ennen kaikkea se, ettei heillä vammansa vai- sia keskimääräisen elintason ja elämisen laadun
3958: keudesta johtuen ole tarjolla riittävästi vapaa- ylläpitämiseksi. Siksi vammaiset tarvitsevat
3959: ajan palveluja. Näin vammaiset, erityisesti vai- kohtuuhintaisia, jopa eräät heistä vaikeassa ta-
3960: keavammaiset, jäävät passiiviseen eristäytynei- loudellisessa asemassa olevat ilmaisia lomapal-
3961: syyteen, joka on heidän mielenterveytensä ja veluja itselleen. Tähän työhön tarvitaan valtion
3962: kehittymismahdollisuuksiensa kannalta haitalli- tukea.
3963: nen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3964: Keuhkovammaliitto jäsenyhdistyksineen on taen,
3965: järjestänyt lomanviettoa lähinnä kesänviettopai-
3966: koissaan ilman valtion tukea. Nämä omatoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3967: misesti perustetut lomapaikat ovat vammaisten 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
3968: virkistäytymiskeskuksia. Näiden ylläpitäminen uudelle momentille 500 000 markan
3969: on ollut taloudellisesti erittäin raskasta. Tämä määrärahan käytettäväksi Keuhkovam-
3970: on kuitenkin katsottu välttämättömäksi toimin- maliiton järjestämää lomatoimintaa var-
3971: naksi, koska yleiset palvelut ovat usein puut- ten. ·
3972: teellisia allergisoivan ympäristön, ruokavalion,
3973: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
3974:
3975: Bror Lillqvist Kaj Bärlund Antero Juntumaa
3976: Jacob Söderman Sakari Knuuttila Boris Renlund
3977: 862 1981 vp.
3978:
3979: Raha-asia-aloite n:o 797
3980:
3981:
3982:
3983:
3984: Linna: Määrärahan osoittamisesta Kauno Kleemolan muisto-
3985: merkin loppurahoitukseen
3986:
3987:
3988: Eduskunnalle
3989:
3990: Maanviljelysneuvos Kauno Kleemolan mitta- taan 50 000 markan määräraha muistomerkin
3991: van elämäntyön kunnioittamiseksi paljastettiin loppurahoiltusta varten.
3992: muistomerkki hänen syntymäpitäjässään Käl- Painavimpana perusteluna tälle ehdotukselle
3993: viällä heinäkuun 5 päivänä 1981. Muistomerkin on nähtävä, että Kauno Kleemola oli eduskun-
3994: paljaSitustilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan pre- nan puhemiehenä, kun kuolema hänet kohtasi
3995: sidentti Urho Kekkonen ja patsaan paljastus- 12. 3. 1965. Eduskunnan puhemiehen tehtävää
3996: puheen piti eduskunnan puhemies Johannes Vi- hän hoiti vuodesta 1962 lähtien kuolemaansa
3997: rolainen. Vaitioneuvoston tervehdyksen tilaisuu- saakka. Eduskunnan jäsenenä Kauno Kleemola
3998: teen toi ulkoministeri Paavo Väyrynen. oli vuosina 1939-45 ja 1948-65, sekä pre-
3999: Kuvanveistäjä Risto Saalastin valmistaman sidentin valitsijamiehenä 1937, 1950, 1956 ja
4000: muistopatsaan kokonaiskustannusarvioksi tulee 1962. Ministerinä hän toimi useita kertoja vuo-
4001: n. 200 000 markkaa. Kauno Kleemolan muisto- sina 1950-62.
4002: merkkitoimikunnan uhrautuvan työn tuloksena Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4003: on Keski-Pohjanmaan kunnilta ja maakunnalli- taen,
4004: silta järjestöiltä sekä myöskin valtakunnallisilta
4005: järjestöiltä saatu varoja n. 150 000 markkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4006: patsashankkeen rahoittamiseksi. 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 29.99
4007: Kun Kauno Kleemolan elämäntyön painopis- uudelle momentille 50 000 markkaa
4008: teitä pyrkii arvioimaan mahdollisimman tasa- edesmenneen eduskunnan puhemiehen
4009: puolisesti, tuntuisi vähintään kohtuulliselta, että Kauno Kleemolan muistomerkin loppu-
4010: valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon Ote- rahoitusta varten.
4011: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
4012:
4013: Heimo Linna
4014: 1981 vp. 863
4015:
4016: Raha-asia-aloite n:o 798
4017:
4018:
4019:
4020:
4021: Linna: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan maatalous-
4022: keskuksen perustamiseen
4023:
4024:
4025: Eduskunnalle
4026:
4027: Maatalousneuvonnan vuonna 1970 suoritettu Aluekokous toteaa edelleen, että Keski-Poh-
4028: keskittämisratkaisu merkitsi Keski-Pohjanmaalla janmaan liittämisellä jo ennestään laajaan Oulun
4029: sitä, että Keski-Pohjanmaan maanviljelysseura läänin talousseuran alueeseen ei ole saavutettu
4030: lopetettiin ja sen toiminta-alue liitettiin Oulun mainittavia kustannussäästöjä, sillä neuvonta
4031: maatalouskeskuksen alueeseen. Näin jälkeen- oli tuolloin käytännöllisesti katsoen täysin kes-
4032: päin ajatellen tuntuu kaikki asiasyyt huomioon- Httynyt yhden neuvontajärjestön piiriin. Sitä
4033: ottaen käsittämättömältä mihin tällainen rat- vastoin alueen laajeneminen on vaikeuttanut tie-
4034: kaisu perustui, sillä yleistä liikennettä hyväksi- tojen kulkua, tilastointia, alueen olosuhteiden
4035: käyttäen etäisyydet Oulusta Keski-Pohjanmaan huomioon ottamista jne. Keski-Pohjanmaan alue
4036: itäisiin osiin ovat yli 300 kilometriä. muodostaa voimakkaan ja yhtenäisen nautakar-
4037: Keski-Pohjanmaan väestön kärsimiä mene- jatalousalueen, jonka neuvonnan erityistarpeet
4038: eyksiä maatalousneuvonnan keskittämisratkai- pystytään parhaiten tyydyttämään oman maa-
4039: susta on yritetty poistaa siten, että Kokkolassa talouskeskuksen avulla.
4040: entisen Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran Oulun maatalouskeskuksen johtokunta on
4041: tiloissa toimii Oulun maatalouskeskuksen alue- käsitellyt kokouksessaan 8. 12. 1975 alueko-
4042: toimisto. kouksen esityksen ja tullut yksimielisesti siihen
4043: Keski-Pohjanmaan maatalousväestö ei ole tulokseen, että Keski-Pohjanmaan Maanviljelys-
4044: koskaan hyväksynyt suoritettua maatalousneu- seuran alueelle tulisi perustaa maanviljelysseu-
4045: vonnan keskittämisratkaisua. Oulun maatalous- ran rajoja noudattaen oma itsenäinen maatalous-
4046: keskus ei ole halunnut myöskään kahlita Keski- keskus ja päätti alistaa ehdotuksensa syysko-
4047: Pohjanmaan viljelijäväestön mielipiteitä. Tämä kouksen harkittavaksi.
4048: selviää seuraavasta Oulun maatalouskeskuksen Oulun maatalouskeskuksen syyskokous 15.
4049: johtokunnan helmikuun 11 päivänä 197 6 Maa- 12. 1975 käsitteli asian ja päätti, että Maa-
4050: talouskeskusten Liitolle lähettämästä kirjel- talouskeskusten Liitolle esitetään, että Keski-
4051: mästä: Pohjanmaalle perustettaisiin maatalouskeskus.
4052: "Oulun maatalouskeskuksen Kokkolan alueen Syyskokouksen päätökseen perustuen johto-
4053: aluekokous 24. 11. 1975 on esittänyt Oulun kunta esittää kunnioittaen,
4054: maatalouskeskukselle, että se ryhtyisi toimenpi-
4055: teisiin alueensa jakamiseksi niin, että entiselle että Maatalouskeskusten Liiton johto-
4056: Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran alueelle kunta tekisi maa- ja metsätalousminis-
4057: perustettaisiin itsenäinen maatalouskeskus, jon- teriölle esityksen Keski-Pohjanmaan
4058: ka päätoimipaikkana olisi Kokkolassa sijaitseva Maatalouskeskuksen perustamiseksi."
4059: maanviljelysseuran toimisto.
4060: Aluekokous toteaa, että asia on tullut ajan- Kertomuksessa hallituksen toimenpiteistä
4061: kohtaiseksi sen jälkeen, kun neuvontajärjestöjen vuonna 1978 todetaan sivulla 131 seuraavaa:
4062: yhtymissopimuksesta on kulunut viisi vuotta "123 §/1977 vp.
4063: eikä tuona aikana toteutettavaksi sovittuja maa- Joulukuun 21 päivänä 1977 käsitellessään
4064: talouskeskusten yhdistymisiä ole tapahtunut. hallituksen esitystä n:o 108 valtion tulo- ja
4065: N2in ollen yhdistymissopimus tulee nyt arvioi- menoarvioksi vuodelle 197 8 Eduskunta lausui
4066: da uudelleen myös siltä osin, mikä koski Keski- mm.:
4067: Pohjanmaan Maanviljelysseuran toiminnan lak- 13) Eduskunta on pitänyt tarpeellisena, että
4068: kauttamista. hallituksen toimesta selvitetään, onko vuonna
4069: 864 Raha-asia-aloite n:o 798
4070:
4071:
4072: 1970 suoritettu maatalousneuvonnan keskittä- minnassa sisäinen tmmmnan henki rikkoutuu
4073: minen vastannut niitä tavoitteita, joihin tällä Keski-Pohjanmaan erikoisaseman johdosta.
4074: uudistuksella pyritään." Kun maassamme on selvästi voittamassa alaa
4075: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 19. 11. sellainen ajattelutapa, että maakunnallisille kan-
4076: 1980 työryhmän selvittämään, onko vuonna salaisten yhteistoimintapyrkimyksille pitäisi an-
4077: 1970 suoritettu maatalousneuvonnan alueelli- taa enemmän arvoa, koska tätä kautta sääste-
4078: nen keskittäminen vastannut neuvonnallisesti ja tään valtion varoja niihin toimintoihin, jotka
4079: taloudellisesti niitä tavoitteita, joihin keskittä- ovat riippuvaisia valtion rahoitusosuudesta, olisi
4080: misellä pyrittiin. tätä taustaa vasten katsottuna järkevintä pe-
4081: Työryhmä jätti kesäkuussa 1981 mietintönsä, rustaa Keski-Pohjanmaalle oma maatalouskes-
4082: jossa se totesi Keski-Pohjanmaalla maatalous- kus.
4083: neuvonnan taantuneen keskittämisen seurauk- Jos entinen Keski-Pohjanmaan maanviljelys-
4084: sena. Ratkaisuna Keski-Pohjanmaan alueen hei- seuran toimialue erotetaan Oulun maatalouskes-
4085: kentyneen maatalousneuvonnan tehosrt:amiseksi kuksesta omaksi maatalouskeskukseksi, tulee se
4086: työryhmä ehdottaa valtionapuisen suunnittelu- merkitsemään pitkällä tähtäimellä valtion varo-
4087: agronomin viran perustamista Kokkolan alue- jen säästöä, sillä kunnat Keski-Pohjanmaalla
4088: toimistoon ja aluetoimikuntien toimintaedelly- ovat lupautuneet tukemaan huomattavasti ny-
4089: tysten parantamista. kyistä enemmän maatalousneuvontaa, jos Keski-
4090: Työryhmän ehdotuksessa ei ole nähty riittä- Pohjanmaalle perustetaan oma maatalouskeskus.
4091: vän syvällisesti sitä luottamuspulaa, joka vallit- Ne lisäkustannukset, joihin valtion varoja tar-
4092: see, kun Keski-Pohjanmaata pidetään maata- vitaan Keski-Pohjanmaan maatalouskeskuksen
4093: lousneuvonnan osalta kytkettynä Oulun maa- perustamisessa, johtuvat ainoastaan perustamis-
4094: talouskeskuksen alueeseen. Työryhmä ei ole vaiheen lisäkuluista.
4095: myöskään ajatellut mitä Oulun maatalouskes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4096: kuksen yhtenäisyydelle merkitsee se, että Kok- taen,
4097: kolan alueen aluetoimikuntien toimintaa voi-
4098: makkaasti tehostetaan. Kun Kokkolan alue suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4099: resta Oulun maatalouskeskuksen alueesta on 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
4100: nykyisinkin ainoa, jossa on aluetoimikuntia, 30.30.40 lisäyksenä 50 000 markkaa
4101: merkitsee näiden toiminnan tehostaminen hel- Keski-Pohjanmaan maatalouskeskuksen
4102: posti sitä, että Oulun maatalouskeskuksen toi- perustamista varten.
4103: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
4104:
4105: Heimo Linna
4106: 1981 vp. 865
4107:
4108: Raha-asia-aloite n:o 799
4109:
4110:
4111:
4112:
4113: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta valtion Nastolan virasto-
4114: talon suunnitteluWi
4115:
4116:
4117: Eduskunnalle
4118:
4119: Nastolan keskustapalveluja käyttää tällä het- myös oman vakinaisen työvoimatOimiston toi-
4120: kellä n. 14 000 asukasta. Nykyisin asukkaat mipisteen. Etenkin ammattikurssikeskustoiminta
4121: joutuvat noutamaan valtion palvelut pääasiassa ja suojatyökeskustoiminta lisäävät em. toimi-
4122: Lahdesta, johon Nastolasta keskimäärin tulee pisteen tarvetta.
4123: matkaa n. 20 km. Lisäksi kansaneläkelaitoksen ja verotoimis-
4124: Suuren kaupungin läheisyydessä olevana teol- ton toiminnat tulee sijoittaa Nastolan keskus-
4125: listuneena kuntana tarvitsee Nastola välttämättä taan.
4126: omat toimitilat poliisille. Tästä kuntien yhtei- Edellä mainitut tarpeet huomioiden kunta
4127: senä esityksenä on Hollolan nimismiespiirin voi osoittaa virastotaloa varten rakennuspaikan
4128: jakaminen Hollolan ja Nastolan nimismiespii- keskusta-alueelta. Julkisten palvelusten puuttu-
4129: reiksi. minen kunnan keskustasta jarruttaa seurannais-
4130: Posti toimii jo nykyisellään suhteettoman vaikutuksineen myös Nastolan kehittymistä
4131: ahtaissa tiloissa ja vuoteen 1982 mennessä sen suuruusluokkansa edellyttämään palvelutasoon.
4132: tilantarve kasvaa kaksinkertaiseksi nykytiloihin Edellä olevan perusteella ehdotan,
4133: verrattuna.
4134: Sairausvakuutuspalvelujen jakelu on välttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4135: mätöntä saada pysyvästi oman kunnan keskus- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
4136: taan. Uuden terveyskeskuksen valmistuminen 28.64.74 (Valtion talonrakennusten
4137: on lisännyt sairausvakuutustoimiston palvelujen suunnittelu) 500 000 markkaa valtion
4138: käyttöä yhä enenevässä määrin. Nastolan virastotalon rakennussuunnit-
4139: Nastola teollisuusvaltaisena kuntana tarvitsee telun käynnistämiseksi.
4140: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
4141:
4142: Matti Luttinen
4143:
4144:
4145:
4146:
4147: 109 08810040811
4148: 86,6 1981 vp.
4149:
4150: Raha-asia-aloite n:o 800
4151:
4152:
4153:
4154:
4155: LJJttinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Kala-
4156: miesten. Keskusliiton palkkausmenoihin
4157:
4158:
4159: Eduskunnalle
4160:
4161: Vapaa-ajankalastus on voimakkaasti kasvanut On selvää, että maamme kalatalouden kehit-
4162: kalatalouden osa-alue. Vapaa-ajankalastajien kes- täminen edellyttää tasapuolista suhtautumista
4163: kusjärjestöön, Suomen Kalamiesten Keskusliit- valtiovallan taholta kalataloutemme piirissä toi-
4164: toon, kuuluu sen valtakunnallisen toiminta- miviin ryhmiin; ammattikalastajiin, vapaa-ajan-
4165: alueen puitteissa 18 alueellista kalamiespiiriä ja kalastajiin ja kalaveden omistajiin. Näiden
4166: niihin lähes 600 kalaseuraa ja -kerhoa. Näissä eri ryhmien !tarvitsema kalataloudellinen neu-
4167: seuroissa ja kerhoissa on mukana yli 65 000 vonta ja valistus myös eriytyvät selvästi toisis-
4168: aktiivista kalastuksen harrastajaa. Maamme va- taan. Tasapuoliset toimintamahdollisuudet eivåit
4169: paa-ajankalastajista ovat tutkimushavaintojen ole saavutettavissa käden käänteessä, sillä am-
4170: mukaan juuri aktiiviset harrastajat järjestäyty- mattikalastajien ja kalaveden omistajien neu-
4171: neet. Suomen Kalamiesten Keskusliitolle on vonnasta huolehtivalla keskusjärjestöllä on ny-
4172: valtiovalta osoittanut tehtäväksi sekä järjestäy- kyisin palveluksessaan valtionavun turvin lähes
4173: tyneisiin että vielä järjestäytymättömiin vapaa- 60 toimihenkilöä, kun vapaa-ajankalastuksen
4174: ajankalastajiin kohdistuvan kalatalouden edistä- piirissä .toimivilla yhteisöillä heitä on 11.
4175: mistoiminnan siihen liittyvine valistus- ja neu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
4176: vontatehtävineen. Kuitenkin valtion ltulo- ja me- tamme,
4177: noarvion asianomaiselta momentilta 30.37.49 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4178: (Kalatalouden järjestöjen toiminnan tukemi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
4179: nen) osoitetaan edellä mainittujen tehtävien 30.37.49 alamomentille 1 lisäyksenä
4180: hoi!toon vain alle 20 % tämän mome111tin mää- 150 000 markkaa käytettäväksi Suomen
4181: rärahoista .. Osoitetut määrärahat ovat räikeässä Kalamiesten Keskusliiton keskustoimis-
4182: epäsuhteessa asetettujen neuvonta- ja .valistus- toon ja sen alaisiin kalamiespiireihin tar-
4183: työtä koskevien tavoitteiden ja velvoitteiden vittavien toimihenkilöiden palkkausme-
4184: kanssa. noihin.
4185: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981.
4186:
4187: Matti Luttinen Peter Muurman
4188: Olli Helminen Jouko Skinnari
4189: 1981 vp. 867
4190:
4191: Raha-asia-aloite n:o 801
4192:
4193:
4194:
4195:
4196: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknillisen oppi-
4197: laitoksen suunnittelua varten
4198:
4199:
4200: Eduskunnalle
4201:
4202: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä laitos ilman lisatiloja pysty palvelemaan moni-
4203: ehdotetaan 500 000 markkaa lähinnä nykyiSlten alaisena teknillisenä oppilaitoksena elinkeino-
4204: teknillisten oppilaitosten rakennusten laajen- elämän kysyntää ja oman talousalueen oppilai-
4205: nusten, peruskorjausten ja muutostöiden suun- den halua saada koulutus omalta kotiseudul-
4206: nittelua varten. Lahden teknillinen oppilaitos taan.
4207: on jo vuosia sitten laatinut nykyisen kiinteistön- Hanketta on lähes koko 1970-luvun ajan val-
4208: sä saneeraussuunnitelman ja laajennusta koske- tion KTS-suunnitelmissa lykätty vailla tarpeel-
4209: van perustamissuunnitelman. Tarvittavat maa- lisia perusteita.
4210: alueita koskevat vaihdot valtion ja Lahden kau- Edellä olevan perusteella ehdotan,
4211: pungin välillä ovat siinä vaiheessa, että inves-
4212: toinnin arkkitehti- ja rakennussuunnittelu voisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4213: käynnistyä vuoden 1982 aikana. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
4214: Ajatellen teknillisen koulutuksen vähäisyyttä 29.76.74 lisäyksenä 600 000 markkaa
4215: Päijät-Hämeessä jatkona ammattikoulun tai Lahden teknillisen oppilaitoksen suun-
4216: lukion käyneille ei Lahden teknillinen oppi- nittelua varten.
4217: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
4218:
4219: Matti Luttinen
4220: 868 1981 vp.
4221:
4222: Raha-asia-aloite n:o 802
4223:
4224:
4225:
4226:
4227: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden tiemestaripiirin
4228: tukikohdan suunnittelua varten
4229:
4230:
4231: Eduskunnalle
4232:
4233: Lahden tiemestanp11r1 t01m11 tällä hetkellä luvana vuonna hyväksynyt alueen asemakaavan
4234: putitteellisissa tiloissa. Uuden tiemestaripiirin muutoksen.
4235: tukikohdan rakentaminen on ollut vireillä jo Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4236: vuosia. Hanketta on kiirehditty sekä TVL:n
4237: että työntekijöiden toimesta. Hanke sisältyy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4238: valtion KTS-suunnitelmiin. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
4239: Lahden tiemestaripiirin uusi tukikohta tul· 31.24.74 lisäyksenä 600 000 markkaa
4240: laan sijoittamaan Kärpäsen alueelle Lähdesuon- Lahden tiemestaripiirin tukikohdan
4241: puistoon, jota varten kaupunginvaltuusto on ku- suunnittelua varten.
4242: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
4243:
4244: Matti Luttinen Ulla Puolanne Jouko Skinnari
4245: 19.81 vp. 869
4246:
4247: Raha-asia-aloite n:o 803
4248:
4249:
4250:
4251:
4252: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3132 perus-
4253: parannukseen välillä Vesivehmaa-Kalkkinen
4254:
4255:
4256: Eduskunnalle
4257:
4258: Maantie n:o 3132, joka johtaa Vesivehmaalta näkemäolosuhteet ·· edesauttavat onnettomuuk-
4259: Kalkkisiin Asikkalan kunnassa, on heikkokun- sien syntymistä. Tämän johdosta tulisi tiellä
4260: toinen päällystämätön tie, jolla esiintyy vaaral- suorittaa perusparantamista ainakin pahimpien
4261: lisia tienkohtia, kuten jyrkkiä nousuja ja mut- tienkohtien osalta.
4262: kia. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet viime Edellä olevan perusteella ehdotan,
4263: aikoina etenkin lomaliikenteen johdosta. Vuo-
4264: den 1975 liikennelaskentojen mukaan on keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4265: vuorokausiliikenne kesällä tien eteläpäässä lähes 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
4266: 500 autoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen 31.24.77 (Yleisten teiden tekeminen)
4267: osuus vaihtelee 20-40 auton välillä läpi vuo- lisäyksenä 2 000 000 markkaa maantien
4268: den. Viime vuosina on tieosalla sattunut useita n:o 3132 perusparantamiseen välillä
4269: kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneita lii- Vesivehmaa-Kalkkinen Asikkalan kun-
4270: kenneonnettomuuksia. Tien kapeus ja huonot nassa.
4271: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
4272:
4273: Matti Luttinen
4274: 870 1981 vp.
4275:
4276: Raha-asia-aloite n:o 804
4277:
4278:
4279:
4280:
4281: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Loviisan-Valkon
4282: radan perusparannusta. varten
4283:
4284:
4285: Eduskunnalle
4286:
4287: Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kannalta - kun junien nopeutta voidaan nostaa,
4288: Lahden ja Loviisan ratayhteys on koettu va- rautateiden aikakustannukset (mm. palkat ja
4289: kavaksi siksi, että radan liikennerajoitukset kaluston kuoletukset) vähenevät
4290: aiheuttavat haittaa kuljetusten hoidolle V alkon - kun akselipainoja voidaan nostaa, voi-
4291: sataman kautta. Erityistä huolta on tuottanut daan sama tavaramäärä kuormata vähempiin
4292: se teknisesti yhä todennäköisemmäksi tuleva vaunuihin. Näin säästetään ylimääräisten vau-
4293: mahdollisuus, että rata rikkoutuu niin, ettei nujen vetokustannuksia sekä junanmuodostus-
4294: kuljetuksia voida lainkaan suorittaa. Valkon kustannuksia. Samalla vältytään näiden vau-
4295: sataman ja sen liikenneyhteyksien kehittämis- nujen tuottojen menetyksiltä.
4296: tutkimuksissa on tarkasteltu perusparantamisen Yhteensä nykyisen liikenteen hoidossa saa-
4297: kannattavuutta laskemalla ne kansantaloudelli- vutettavat säästöt on arvioitu 2,6 milj. mk:ksi,
4298: set kustannukset ja säästöt, joita radan perus- josta kotimaisen liikenteen osuus on 1,5 milj.
4299: parannushanke toisi mukanaan. Perusparannuk- mk ja transitliikenteen osuus 1,1 milj. mk.
4300: sen kustannusarvio on 46,4 milj. mk, joka lii- Radan perusparannusharike on kannattava
4301: kenneinvestointien yhteydessä yleisesti käytetty- tutkimuksiin perustuen ilman aluepoliittisten
4302: jen laskentaperusteiden mukaan tuottaa n. 3,1 ja työllisyysnäkökohtien tarkastelua.
4303: milj. mk:n vuosikustannukset. Edellä olevan perusteella ehdotan,
4304: Hankkeesta koituvia hyötyjä ovat:
4305: - nykyisen liikenteen hoidossa saavutetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4306: vat säästöt 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
4307: - muista satamista siirtyvän liikenteen ai- 31.90.78 2 000 000 markkaa Lahden-
4308: heuttamat säästöt Loviisan-Valkon radan perusparan-
4309: - tulevat valtion viljavaraston kuljetukset. nusta varten.
4310: Nykyisen liikenteen hoidossa syntyvät sääs-
4311: töt muodostuvat seuraavasti:
4312: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
4313:
4314: Matti Luttinen
4315: 1981 vp. 871
4316:
4317: Raha-asia-aloite n:o 805
4318:
4319:
4320: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta opetusjaostojen opettajan
4321: virkojen perustamiseen Tampereen yliopistoon
4322:
4323:
4324: Eduskunnalle
4325:
4326: Tampereen yliopistossa on tähän mennessä "Valiokunta p1taa myös tarpeellisena sen sel-
4327: :suoritettu opetusjaostoissa lähes 6 000 tutkin- vittämistä, voitaisiinko lain soveltamisalaa vas-
4328: toa Yhteiskunnallisen Korkeakoulun puitteissa taisuudessa laajentaa niin, että lain piiriin luet-
4329: vuoteen 1966 ja sen jälkeen Tampereen yli- taisiin myös ne edellä mainitut opetuksen alat,
4330: ,opistoksi muuttuneessa korkeakoulussa. jotka tällä hetkellä ovat sen ulkopuolella."
4331: Opetusjaostoihin ovat perinteellisesti pääs- Osa aloitteen allekirjoittajista on toivomus-
4332: seet opiskelemaan muutkin kuin ylioppilastut- aloitteessaan n:o 361 vuoden 1981 valtiopäi-
4333: kinnon suorittaneet henkilöt. Nykyisin on ope- ville esittänyt, että "hallitus ryhtyisi toimenpi-
4334: tusjaostojen opiskelijoistakin valtaosa ylioppi- teisiin korkeakoulujen kehittämislain muuttami-
4335: lastutkinnon suorittaneita. seksi siten, että myös Tampereen_ yliopiston
4336: Hallituksen esityksen (esitys n:o 202/1965 opetusjaostot ja täydennyskoulutuskeskus kuu-
4337: vp.) tultua hyväksytyksi eduskunnassa ja Yh- luisivat korkeakoulujen kehittämislainsäädännön
4338: teiskunnallisen Korkeakoulun nimen muuttuessa piiriin".
4339: Tampereen yliopistoksi eduskunta vastaukses- Täydennyskoulutuksen osalta toteamme, että
4340: saan hallituksen esitykseen lausui edellyttävän- viime syyskuussa on annettu komiteanmietintö
4341: :sä, "että Yhteiskunnallisen Korkeakoulun tä- avoimesta korkeakoulusta (KM 36: 1981).
4342: hänastinen tehtävä säilytetään Tampereen yli- Tämä mietintö muodostaa pohjan myös vastai-
4343: opistossa ja että yliopiston kaikissa opetusyk- sille määrärahatarpeille valtakunnantasolla.
4344: siköissä pidetään, niinkuin hallituksen esityksen Koska jatko- ja täydennyskoulutuksen valta-
4345: perusteluissa on lausuttu, nykyiseen tapaan kunnallinen suunnitelma on vielä keskeneräi-
4346: opintie avoinna myös lahjakkaille ylioppilas- nen, ei täydennyskoulutuskeskuksen osalta
4347: tutkintoa Suorittamattomille opiskelijoille". voida esittää täsmällistä määrärahaesitystä. Tä-
4348: Tampereen yliopisto on toteuttanut tätä peri- män suunnitelman tultua valmiiksi voidaan täv-
4349: aatetta erityisesti opetusjaostotutkintojen suorit- dennyskoulutuskeskuksen osalta esittää määr~
4350: tamismahdollisuuksia tarjoamalla, mutta myös rahatarpeetkin realistisella pohjalla.
4351: tiedekunta tutkinnoissa. Opetusjaostojen osalta tietää valtioneuvoston
4352: Tampereen yliopiston käsityksen mukaan voi- 26. 2. 1981 valmistama korkeakoululaitoksen
4353: ,daan yliopistoa kehittää tasapuolisesti vasta sit- kehittämissuunnitelma 1981-1986 10-12
4354: ten kun opetusjaostoissa annettava opetus sekä uuden opettajan viran perustamista sekä tilo-
4355: täydennyskoulutuskeskuksessa tapahtuva täy- jen lisäämistä jonkin verran.
4356: dennyskoulutus otetaan korkeakoulujen kehittä- Vuodeksi 1983 tulisi edellä esitetyn tavoit-
4357: mislainsäädännön piiriin. Sivistysvaliokunnan teen toteuttamiseksi saada kolmen ( 3) viran
4358: mietinnössä n:o 3 hallituksen esityksen johdos- palkkausmäärärahat.
4359: ta laiksi korkeakoulujen kehittämisestä vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4360: 1967-81 annetun lain muuttamisesta (esitys
4361: n:o 27/1978 vp.) on todettu mm.: "Mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4362: muun muassa Tampereen yliopiston opetus- 1982 tulo- ja menoarvioon 225 000
4363: jaostot samoin kuin korkeakouluissa tapahtuva markkaa opetusjaostojen opettajan vir-
4364: täydennyskoulutus jäisivät edelleen lain sovel- kojen perustamiseksi Tampereen yliopis-
4365: tamisalan ulkopuolelle", ja edelleen todetaan: toon.
4366: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
4367:
4368: Matti Maijala Markku Kauppinen Jermu Laine
4369: Kauko Juhantalo Hannu Tenhiälä Erkki Pystynen
4370: Antero Juntumaa Ulla-Leena Alppi Einari Nieminen
4371: Pentti Lahti-Nuuttila
4372: 872 1981 vp.
4373:
4374: Raha-asia-aloite n:o 806
4375:
4376:
4377:
4378:
4379: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Puhallinorkes-
4380: teriliitto r.y:n toiminnan tukemiseen
4381:
4382:
4383: Eduskunnalle
4384:
4385: Vuonna 1977 perustetun Suomen Puhallinor- jäseninä on yli 60 puhallinorkesteria, joissa on
4386: kesteriliitto r.y:n tarkoituksena on valtakunnal- noin 2 000 henkilöä.
4387: lisena järjestönä tukea ja kehittää suomalaista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4388: harrastajien puhallinmusiikki- ja puhallinor- nioittaen,
4389: kesteritoimintaa koko maassa.
4390: Tavoitteiden toteuttamiseen liitto pyrkii kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4391: lUJtus- ja neuvontatyöllä. Tarkoituksena on myös 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
4392: luoda alueellinen ohjaajajärjestelmä sekä pyrkiä markkaa Suomen Puhallinorkesteriliitto
4393: aluepuhallinorkesterien perustamiseen. Liiton r.y:n toiminnan tukemiseen.
4394: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
4395:
4396: Matti Maijala Kauko Juhantalo Mikko Pesälä
4397: Orvokki Kangas Lea Sutinen Einari Nieminen
4398: 1981 vp. 873
4399:
4400: Raha-asia-aloite n:o 807
4401:
4402:
4403:
4404:
4405: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Virtain maan-
4406: tien suuntauksen ja rakenteen parantamiseen
4407:
4408:
4409: Eduskunnalle
4410:
4411: Näsijärven länsipuolineo maantie on Kurun varten olisi katsottu toistaiseksi tarpeelliseksi
4412: Kirkonkylän ja Virtain Koronkylän väliseltä laatia suunnitelmia tien suuntauksen ja raken-
4413: osalta heikkokuntoista ja kelirikoille hyvin al- teen parantamiseksi. Tämähän on tienkäyttäjien
4414: tista soratietä. Kallion tienhaaran ja Vaskive- ja tienrakentajien ainainen noidankehä: koska
4415: den välillä on vuosittain ollut voimassa 6 ton- tie on heikko, käyttävät autoilijat mahdolli-
4416: nin kelirikkorajoitus. Välille on myös jouduttu suuksien mukaan parempia ja pitempiä yhteyk-
4417: asettamaan heikosta liikennöitävyydestä joh- siä, ja koska liikennettä ei näin ollen ole toi-
4418: tuen nopeusrajoituksia. Suoritettujen liikenne- siin teihin verrattuna riittävästi, ei korjaustoi-
4419: laskentojen mukaan sekä tien varressa havain- menpiteisiin ryhdytä määrärahojen ollessa ra--
4420: toja tehneiden henkilöiden laskelmien mukaan jalliset.
4421: tiellä liikkuu vuodenajasta ja viikonpäivästä Tienkäyttäjien ja ennen muuta raskaan lii-
4422: riippuen 400-800 autoa vuorokaudessa. Ke- kenteen kannalta tämä yhteys olisi näiltä seu-
4423: säisin ja viikonloppuisin liikenne on vilkkaim- duilta ja pohjoisempaakin etelään suuntautuvan
4424: millaan. Tien kapeus, tienreunojen pehmeys, liikenteen parha1ta suuntavaihtoehtoja, sillä
4425: tien mutkaisuus ja mäkisyys aiheuttavat mat- jatkoyhteys Ylöjärveltä Rajasalmen sillalle on
4426: kustajille ja autoilijoille huomattavia onnetto- rakennettu, ja siitä Helsinkiin menevälle val-
4427: muusriskejä. Aivan hiljattainkin on tapahtunut tatielle rakennetaan lähiaikoina suora yhteys
4428: usean henkilön kuolemaan johtanut liikenne- TVL:n suunnitelmien mukaan.
4429: onnettomuus erään tälle tielle tyypillisen pie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4430: nen mäennyppylän laella. taen,
4431: TVL:n Hämeen piirin laatimassa tieverkon
4432: runko- ja kehittämissuunnitelmassa tämä tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden·
4433: luokiteltu kokoojatieksi. Liikennöitävyyspää- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4434: määrän toteutuneisuus nykytilanteessa on ar- markan määrärahan Kurun-Virtain
4435: vioitu vain luokkaan 60-79. Välillä on yksi maantien suuntauksen ja rakenteen pa-
4436: painorajoitteinen silta. Koska tie on heikko- rantamista varten sekä työn aloittami-
4437: kuntoinen, ei sille ole ohjautunut TVL:n mie- seksi.
4438: lestä riittävästi liikennettä, jotta tätä tieväliä
4439: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
4440:
4441: Matti Maijala Mikko Pesälä Einari Nieminen
4442:
4443:
4444:
4445:
4446: 110 088100408~
4447: 874 1981 vp.
4448:
4449: Raha-asia-aloite n:o 808
4450:
4451:
4452:
4453:
4454: Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisten
4455: polttoaineiden käyttöä lisäävien koneiden ja laitteiden han-
4456: kinta-avustuksiin
4457:
4458:
4459: Eduskunnalle
4460:
4461: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- muksia sekä havaitaan korjattavat ja edelleen
4462: delle 1982 on hallitus ehdottanut momentille kehitettävät kohdat. Valmistajilla ei juuri ole
4463: 32.44.40 arviomäärärahaa kotimaisten polttoai- varaa antaa koneitaan pitempiaikaiseen kokei-
4464: neiden käyttöä lisäävien investointien avustami- luun, joten käyttäjät joutuvat hankkimaan niitä
4465: seen. Pyrkimys on aivan oikea. Luvun ja mo- omistukseensa. Kun koneita valmistetaan tällä
4466: mentin perusteluissa mainittu avustusten koh- hetkellä varsin pienin sarjoin, muodostuvat
4467: dentaminen voisi kuitenkin olla laajempi sa- hankintahinnat korkeiksi. Tämä koskee ennen
4468: malla kun määrärahaa kototettaisiin. kaikkea pienehkön ja suuren haketuskoneen
4469: Piltäisimme asiallisena ja tarpeellisena laajen- välimuotoa, keskikokoista, automaattisyöttöistä
4470: taa avustusperustetta investointien ohella koske- ja suhteellisen helposti maastossakin liikuteita-
4471: maan myös laitehankintoja. Kotimaista poltto- vaa konetta. Kun tuotekehittely kaiken aikaa
4472: ainetta käyttävän laitoksen rakentamisen lisäksi voimakkaasti etenee, voi tällä hetkellä paras
4473: voitaisiin valtion avustus myöntää myös sellai- saatavissa oleva kone vuoden kuluttua olla
4474: sen koneen tai laitteen hankkimiseen, jolla koti- vanhanaikainen, jolloin sen hinta nopeasti ale-
4475: mainen polttoaine saatetaan lämmityslaitoksen nee. Jos koneen hankintaan voisi saada avus-
4476: edellyttämään muotoon (esimerkiksi hakkeek- tusta, se rohkaisisi ja kannustaisi merkittävällä
4477: si). tavalla kotimaisen energian käytön uranuurta-
4478: Erityisesti pien- ja jätepuun käyttöä energian- jia. Avustusten tarve lienee suurimmillaan juu-
4479: lähteenä tulisi 1tukea, koska siten voidaan tar- ri tällä hetkellä.
4480: jota runsaasti työtilaisuuksia syrjäseuduillakin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4481: eri puolilla maata. Tässä tukemisessa avustus
4482: on merkittävä keino. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4483: Polttorankojen haketuksessa käytettävien ko- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4484: neiden tuotekehintely on parhaillaan voimak- 3 000 000 markkaa kotimaisten poltto-
4485: kaassa kehitysvaiheessa. Koneita on syytä ko- aineiden käyttöä lisäävien koneiden ja
4486: keilla käytännössä, jotta niistä saadaan koke- laitteiden hankinta-avustuksiin.
4487: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
4488:
4489: Matti Maijala Lea Sutinen
4490: Kauko Juhantalo Mikko Pesälä
4491: Einari Nieminen
4492: 1981 Vp. 875
4493:
4494: Raha-asia-aloite n:o 809
4495:
4496:
4497:
4498:
4499: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten keksijöiden
4500: tukemiseen
4501:
4502:
4503: Eduskunnalle
4504:
4505: Yhteiskunnassa myönnetään valtion apuraho- eräitä pikkurahastoja lukuunottamatta ole min-
4506: ja tutkijoille, kirjailijoille, näy:ttelijöille, taitei- käänlaista järjestelmää keksintötyöstä syntyvien
4507: lijoille jne. tunnustuksena tieteen ja taiteiden kulujen kompensoimiseksi, kuten muilla luovan
4508: alalla saavutetuista tuloksista tai kannustimeksi työn aloilla.
4509: sanotulla kulttuurin alalla suoritettavaa työtä Nämä tosiasiat huomioiden olisikin välttämä-
4510: varten. Tämä on aivan oikein, mutta tähän töntä ja myös kaikille oikeudenmukaista, että
4511: saakka on unohdettu eräs tärkeä ryhmä, kek- suomalaisille keksijöille edes tuloutettaisiin
4512: sijät. aluksi heiltä perityt maksut esim. jo olevien
4513: Heidän oivallustensa ja sitkeän, pitkäaikaisen teollisuuspiirien välityksellä ja 80 % patentti-
4514: ja usein suuria kustannuksia vaativan tutkimus- asiamiehen tai tuotekehittäjärekisteriin hyväk-
4515: ja kokeih.:ltyön tuloksena syntyneiden keksintö- sytyn asiamiehen käytöstä, sillä suomen kielen
4516: jen avulla teknillinen kehitys maailmassa on erikoisuuden vuoksi patenttivaatimusten vierail-
4517: saavuttanut sen korkean tason, josta koko ih- le kielille kääntäminen tuottaa vaikeuksia.
4518: miskunta hyötyy. Sen vuoksi kaikissa maissa, Esim. Ruotsi käyttää nykyisin keksintötyö-
4519: joissa kehitys on mennyt eteenpäin, on voimak- hön 110 USA:n dollaria asukasta kohden ja
4520: kaasti tuettu keksintötoimintaa. vastaava luku Suomessa on vain 35 dollaria.
4521: Patentti- ja rekisterihallituksesta saadun tie- Tämän mukaan vajeemme olisi 1100 milj. mk.
4522: don mukaan on meillä viimeiset 25 vuotta ko- Olemme vakuuttuneita, että jo mainittujen me-
4523: timaisten hakemusten määrä pysynyt lähes sa- nojen tuloUJttaminen sekä keksijäin patenttiasia-
4524: mana, kun ulkomaisten määrä on kasvanut noin kirjoihin kouluttaminen, joiden yhteiskulut oli-
4525: 400 %. Patenttihakemusten määrä esim. Ruot- sivat noin 10 milj. markkaa, korjaisi tilannetta
4526: sissa on viisi kertaa suurempi kuin meillä, vaik- huomattavasti ja siten erittäin pienellä rahalla
4527: ka asukasmäärä on vain 1,8-kertainen. vilkastuttaisi keksintötoimintaa maassamme.
4528: Suhteessa asukaslukuun patenttihakemusten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4529: määrä meillä on alhaisimpia koko Euroopassa.
4530: Tämä johtuu siitä, ettei meillä riittävästi tueta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4531: keksijätoimintaa, ja niinpä kilpailukykymme ko- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
4532: timaan ja maailman markkinoilla omaperäisillä markkaa suomalaisten keksijöiden tuke-
4533: tuotteilla on heikko, mikä muodostaa pohjan miseksi.
4534: työttömyydelle ja maastamuutolle. Meillä ei
4535: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
4536:
4537: Matti Maijala Mikko Pesälä
4538: Kauko Juhantalo Einari Nieminen
4539: 876 1981 rd.
4540:
4541: Finansmotion nr 810
4542:
4543:
4544:
4545:
4546: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag som stöd tili Finlands
4547: Svenska Spelmansförbund
4548:
4549:
4550: Ti 11 R i k s d a g e n
4551:
4552: Finlands Svenska Spelmansförbund omfattar av spelmansstämmor och andra sammankomster
4553: hela Svenskfinland och dess medlemskår upp- samt ger ut en egen tidning.
4554: går tili över 1 000 spelmän. I relation tili be- V erksamhetens och medlemskårens ständigt
4555: folkningsunderlaget är förbundet det klart ökade omfattning gör, att ett kansli och en
4556: största av alla Nordens spelmansorganisationer. anställd ombudsman skulle behövas. Hitintills
4557: Spelmansförbundets verksamhet har haft av- så har arbetet utförts helt på friviliig väg. Mot
4558: görande betydelse när det gällt att tilivarataga bakgrunden av förbundets omfattande kultu-
4559: och utforska gamla genuina musiktraditioner, rella arbete är det skäligt att statsmakten skulle
4560: att inspirera unga människor att föra musik- stöda verksamheten.
4561: traditionen vidare, att sprida intresset för folk- Med hänvisning tili ovanstående föreslår
4562: musiken tili alla samhällsklasser och att sprida undertecknade,
4563: grundkunskap om musiktradition och fortlö-
4564: pande information om händelser och utveck- att Riksdagen i 1982 års statsförslag
4565: ling på folkmusikens område. måtte upptaga ett 50 000 mark stort
4566: Förbundet sköter själv om spelmännens in- anslag som stöd till Finlands Svenska
4567: bördes kontakter och deras information i form S pelmansförbund.
4568: Helsingfors den 2 oktober 1981
4569:
4570: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
4571: 1981 vp. 877
4572:
4573: Raha-asia-aloite n:o 810 Suomennos
4574:
4575:
4576:
4577:
4578: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Spel-
4579: mansförbund -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
4580:
4581:
4582: Eduskunnalle
4583:
4584: Finlands Svenska Spelmansförbund käsittää pelimannien kokousten ja muiden tapaamisten
4585: kaikki Suomen ruotsinkieliset alueet ja sen muodossa ja julkaisee omaa lehteä.
4586: jäsenmäärä on yli 1 000 pelimannia. Verrat- Toiminnan ja jäsenmäärän jatkuva lisäänty-
4587: taessa lukua maamme väestöön liitto on sel- minen on aiheuttanut kanslian ja asiamiehen
4588: västi kaikista Pohjoismaiden pelimannijärjes- tarpeen. Tähän saakka työt on tehty kokonaan
4589: töistä suurin. vapaaehtoisesti. Liiton laajaa kulttuurityötä
4590: Spelmansförbundetin toiminnalla on ollut rat- ajatellen on kohtuullista, että valtiovalta tukee
4591: kaiseva merkitys sen tallentaessa ja tutkiessa sen toimintaa.
4592: vanhoja alkuperäisiä musiikkitraditioita, sen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4593: innostaessa nuoria jatkamaan musiikkitradi-
4594: tiota, levittäessä kaikkiin yhteiskuntaluokkiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4595: kiinnostusta kansanmusiikkiin ja antaessa jat- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
4596: kuvasti tietoa kansanmusiikin alalla tapahtu- kan määrärahan Finlands Svenska Spel-
4597: vasta kehityksestä ja tapahtumista. mansförbund -nimisen yhdistyksen toi-
4598: Liitto hoitaa itse pelimannien keskinäisiä minnan tukemiseen.
4599: yhteyksiä ja heille tapahtuvaa tiedottamista
4600: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
4601:
4602: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
4603: 878 1981 rd.
4604:
4605: Finansmotion nr 811
4606:
4607:
4608:
4609:
4610: Malm m. fl.: Om anvisande av höjt anslag för reparationer av
4611: ungdomsföreningslokaler
4612:
4613:
4614: Till Riksdagen
4615:
4616: Det finns ca 880 ungdomsföreningslokaler i Med beaktande av sökandenas stora antal, samt
4617: vårt land. Av dessa tillhör 640 finskspråkiga påbörjade och planerade grundförbättringsar-
4618: och 240 svenskspråkiga ungdomsföreningar. beten vore det skäl att höja anslaget på ovan
4619: Många av uf-lokalerna är gamla byggnader nämnda moment.
4620: och de flesta av trä. I flertalet fall är de i Därjämte är det viktigt att kartlägga beho-
4621: behov av förbättringar beträffande värmeeko- vet av renovering och teknisk upprustning av
4622: nomin. Byggandet, renovering och underhåll uf-lokalerna samt att tilivarata de kulturhisto-
4623: av lokalerna sker vanligen med frivillig och riska värden nämnda byggnader besitter genom
4624: obetald arbetskraft, i någon mån också med att aktivt stöda verksamheten för en dokumen-
4625: kommunalt stöd. tation av dem i ord och bild.
4626: Uf-lokalerna fungerar som lokala "kultur- Med hänvisning tili ovanstående föreslår
4627: centra" och samlingsplatser för ungdomen sär- undertecknade,
4628: skilt i glesbygden och i kommunernas perifera
4629: delar tili en synnerligen låg kostnad för sam- att Riksdagen i statsförslaget för år
4630: hället jämfört med t.ex. kommunala investe- 1982 i tillägg till det föreslagna be-
4631: ringar i fritidsutrymmen. loppet på 2 200 000 mark på moment
4632: Ett stort antal av uf-lokalerna kan anses 29.99.51 måtte upptaga ett tilläggs-
4633: vara kulturhistoriskt och t.o.m. arkitektoniskt anslag om 500 000 mark eller samman-
4634: värdefulla. lagt 2 700 000 mark för renovering av
4635: Planering och renovering av ungdomsföre- ungdomsföreningslokaler samt åt Suo-
4636: ningshus har på många orter märkbart upp- men Nuorison Liitto ry. och Finlands
4637: muntrats av de i statsbudgeten redan under Svenska Ungdomsförbund rf ett anslag
4638: tre år reserverade medlena på moment om 200 000 mark för dokumentation
4639: 29.99.51 för grundförbättring av föreningshus. av sagda lokaler.
4640: Helsingfors den 2 oktober 1981
4641:
4642: Håkan Malm Orvokki Kangas Elisabeth Rehn
4643: Matti Maijala Heimo Linna Kalevi Mattila
4644: Henrik Westerlund Veikko Pihlajamäki Mauno Manninen
4645: Boris Renlund Kauko Juhantalo Gunnar Häggblom
4646: Ole Norrback J utta Zilliacus Esko Pekonen
4647: Juhani Tuomaala
4648: 1981 vp. 879
4649:
4650: Raha-asia-aloite n:o 811 ·Suolnennos
4651:
4652:
4653:
4654:
4655: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisoseuran-
4656: talojen korjaustöihin
4657:
4658:
4659: Eduskunnalle
4660:
4661: Maassamme on n. 880 nuorisoseurantaloa. talojen perusparannusta varten otetullia va-
4662: Tästä määrästä kuuluu 640 suomenkielisille ja roilla. Kun otetaan huomioon hakijoiden suuri
4663: 240 ruotsinkielisille nuorisoseuroille. määrä sekä jo aloitetut ja suunnitellut perus-
4664: Monet ns-taloista ovat vanhoja taloja ja parannustyöt, olisi syytä' korottaa mainitulle
4665: useimmat niistä puisia. Useimmat niistä tar- momentille otettua määrärahaa.
4666: vitsisivat lämmitystalouden edellyttämiä paran- Tämän ohella on tärkeätä kartoittaa uudis-
4667: nustöitä. Talojen rakentaminen, uudistustyöt ja tamistyön tarve sekä ns-talojen tekninen varus-
4668: ylläpito tapahtuvat tavallisesti vapaaehtoisin ja telu sekä tallentaa kyseisten rakennusten kult-
4669: ilmaisin voimin, jossakin määrin myös kun- tuurihistoriallinen arvo tukemalla aktiivisesti
4670: nan tuella. niiden sanallista ja kuvallista dokumentointia.
4671: Ns-talot toimivat paikallisina "kulttuurikes- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4672: kuksina" ja nuorison kokoontumispaikkoina
4673: etenkin harvaan asutuilla alueilla ja kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4674: laita-alueilla yhteiskunnan kannalta varsin alhai- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
4675: sin kustannuksin, jos niitä verrataan esim. kun- 29.99.51 ehdotettujen 2 200 000 mar-
4676: nan vapaa-ajan tilojen investointeihin. kan lisäksi lisäyksenä 500 000 markkaa
4677: Suuri osa ns-taloista on kulttuurihistorialli- eli yhteensä 2 700 000 markkaa nuori-
4678: sesti ja jopa arkkitehtonisesti arvokkaita. soseurantalojen uudistamistöitä varten
4679: Nuorisoseurantalojen suunnittelua ja uudis- sekä Suomen Nuorison Liitto ry:lle ja
4680: tamistöitä on monilla seuduilla merkittävästi Svenska Ungdomsförbund rf:lle 200 000
4681: rohkaistu valtion tulo- ja menoarvioon mo- markan määrärahan mainittujen talojen
4682: mentille 29.99.51 työväen- ja nuorisoseuran- dokumentoimista varten.
4683: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
4684:
4685: Håkan Malm Orvokki Kangas Elisabeth Rehn
4686: Matti Maijala Heimo Linna Kalevi Mattila
4687: Henrik Westerlund Veikko Pihlajamäki Mauno Manninen
4688: Boris Renlund Kauko Juhantalo Gunnar Häggblom
4689: Ole Norrback Jutta Zilliacus Esko Pekonen
4690: Juhani Tuomaala
4691: :880 1981 rd.
4692:
4693: Finansmotion nr 812
4694:
4695:
4696:
4697:
4698: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för statligt stöd till
4699: Österbottniska Posten
4700:
4701:
4702: Till Riksdagen
4703:
4704: Österbottniska Posten är ett språkrör för i år visar en förlust på 22 000 mk, utan stöd.
4705: den kulturella ungdomsrörelsen i svenska Ös- Det är uppenbart att förlaget, som ensam står
4706: terbotten - med läsare också i övriga delar för förlusten, i längden inte kan åta sig ansva-
4707: .av Svensk-Finland. Tidningen utges av Ja- ret för en produkt, som ger ut så pass stort
4708: kobstads Tryckeri och Tidnings Ab i samarbete underskott och därför bör det ligga i sam-
4709: med Svenska Österbottens ungdomsförbund, hällets intresse att trygga utgivningen av en
4710: som också drar upp riktlinjerna för tidningens tidning, som fyller ett så stort behov som
4711: verksamhet. Österbottniska Posten, viiken främst läses av
4712: Österbottniska Posten är en politiskt obun- de unga, men som också har äldre läsare.
4713: den, men kulturellt aktiv tidning och dess Österbottniska Posten har två heltidsan-
4714: ambition är att intressera de unga i landsdelen ställda redaktörer, en i Vasa och en i Jakob-
4715: för samhällsiivet i vid mening och t.ex. vid stad. Dessutom har den ett välutbyggt nät av
4716: val brukar tidningen presentera unga svenska unga korrespondenter, vilka skriver artiklar
4717: kandidater oberoende av partitillhörighet lik- och reportage i olika ungdomsfrågor. Öster-
4718: som tidningen brukar berätta om olika politiska bottniska Posten har sedan 1968 utkommit
4719: ungdomsorganisationers verksamhet. som ungdomstidning.
4720: Österbottniska Posten har i dag en upplaga Med hänvisning till det ovan anförda före-
4721: på 9 000 exemplar. Eftersom tidningen sprids slås vördsamt,
4722: i ett stort område är dess procentuella täckning
4723: kommunvis relativt låg, vilket inverkar men- att Riksdagen i 1982 års statsförslag
4724: ligt på annonsstocken. Detta i sin tur leder tili måtte upptaga ett anslag på 100 000
4725: att tidningen kämpar med stora ekonomiska mark som stöd för Osterbottniska
4726: svårigheter; i fjol var förlusten 54 000 mk - Post en.
4727: då stödet beaktats - och halvårsbokslutet för
4728: Helsingfors den 1 oktober 1981
4729:
4730: Håkan Malm Ole Norrback
4731: Boris Renlund Bror LiUqvist
4732: 1981 vp. 881
4733:
4734: Raha-asia-aloite n:o 812 Suomennos
4735:
4736:
4737:
4738:
4739: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Österbottniska Posten
4740: -nimisen lehden valtionapuun
4741:
4742:
4743: Eduskunnalle
4744:
4745: Österbottniska Posten on Pohjanmaan ruot- - ja kuluvan vuoden alkupuoli osoittaa 22 000
4746: sinkielisten alueiden nuorison kulttuuritoimin- markan tappiota, kun tukea ei ole otettu huo-
4747: nan äänenkannattaja - sen lukijoita on myös mioon. On aivan selvää, että paino joutuessaan
4748: Suomen muilla ruotsinkielisillä alueilla. Lehteä yksin vastaamaan tappiosta ei voi ajan mittaan
4749: julkaisee Jakobstads Tryckeri och Tidnings Ab ottaa vastuuta tuotteesta, josta on tuloksena
4750: yhteistyössä Svenska Österbottens ungdomsför- näinkin suuri alijäämä, ja sen vuoksi tulee olla
4751: bundin kanssa, joka myös suunnittelee lehden yhteiskunnan asia turvata sellaisen sanoma-
4752: toimintalinjat. lehden julkaiseminen, joka tyydyttää niin suu-
4753: Österbottniska Posten on poliittisesti sitou- ret tarpeet kuin Österbottniska Posten, jota
4754: tumaton, mutta kulttuurin kannalta aktiivinen ensi sijassa lukevat nuoret vanhempien luki-
4755: lehti ja sen tehtävänä on innostaa tämän joiden lisäksi.
4756: maamme osan nuoria osallistumaan yhteiskun- Österbottniska Postenilla on kaksi kokopäi-
4757: taelämään sen laajassa mielessä, ja esim. vaa- vätoimista toimittajaa, toinen Vaasassa ja toi-
4758: lien yhteydessä on lehdellä tapana esitellä nuo- nen Pietarsaaressa. Tämän lisäksi sillä on hyvin
4759: ret ruotsinkieliset ehdokkaat heidän puoluekan- rakennettu nuorten kirjeenvaihtajien verkko,
4760: nastaan riippumatta. Tämän lisäksi lehti kertoo jotka kirjoittavat artikkeleita ja selostuksia eri-
4761: eri poliittisten nuorisojärjestöjen toiminnasta. laisista nuorisoa koskevista kysymyksistä.
4762: Österbottniska Postenin painos on tällä het- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4763: kellä 9 000 kappaletta. Koska lehti leviää suu- nioittavasti,
4764: relle alueelle, on sen kuntakohtainen kate suh-
4765: teellisen pieni prosentein laskettuna, mikä vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4766: kuttaa haitallisesti ilmoitteluun. Tämä puoles- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
4767: taan johtaa siihen, että lehti on suurissa talou- markkaa 6sterbottniska Posten -nimi-
4768: dellisissa vaikeuksissa: viime vuonna tappio sen lehden tukemiseksi.
4769: oli 54 000 markkaa - tuki huomioon ottaen
4770: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
4771:
4772: Håkan Malm Ole Norrback
4773: Boris Renlund Bror LiUqvist
4774:
4775:
4776:
4777:
4778: 111 08810040811
4779: S82 1981 rd.
4780:
4781: Finansmotion nr 813
4782:
4783:
4784:
4785:
4786: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av bygg-
4787: nadsarbetena på besiktningsstationen i Karleby
4788:
4789:
4790: Till Riksdagen
4791:
4792: I budgetförslaget för 1982 finnes upptaget förlängt hyreskontrakt utan nybyggnad i sikte.
4793: ett förhållandevis stort anslag för byggande av Det skulle vara synnerligen väsentligt att ett
4794: · besiktningsstationer. Tanken är att man under anslag för påbörjande av stationens byggande
4795: år 1982 skall förbättra besiktningsmöjligheter- skulle intagas i 1982 års budget. Om så skulle
4796: na på många orter i landet och att man skall vara fallet och man med säkerhet skulle kunna
4797: göra det möjligt att effektivare och säkrare konstatera altt bygget skulle bli klart i god rtid
4798: kunna utföra den obligatoriska granskningen av under år 1983 så skulle det synbarligen finn:l:?
4799: bilfordon. Trots det ökade anslaget finnes inga möjligheter att diskutera en kortare förlängning
4800: medel reserverade för byggande av en besikt- av det nuvarande hyreskontraktet.
4801: ningsstation i Karleby. Från besiktningsmyndig- Med hänvisning till ovanstående motivering
4802: heternas sida har det ansetts väsentligt att en föreslår undertecknade,
4803: station skulle byggas i Karleby år 1982. För
4804: detta talar det faktum att stationen nu är in- att Riksdagen i statsförslaget för år
4805: rymd i upphyrda utrymmen vilka är oända- 1982 på moment 30.40.74 måtte upp-
4806: målsenliga och inte kan anses motsvara de an- taga ett 300 000 mark stort anslag så
4807: språk man kan ställa. Därtill kommer att hyres- att byggnadsarbetena på besiktningssta-
4808: kontraktet för nämnda utrymmen löper ut tionen i Karleby kan påbörias.
4809: år 1982 och att det knappast går att få ett
4810: Helsingfors den 30 september 1981
4811:
4812: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
4813: 1981 vp. 883
4814:
4815: Raha-asia-aloite n:o 813 Suomennos
4816:
4817:
4818:
4819:
4820: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan katsastusaseman
4821: rakennustöiden aloittamiseen
4822:
4823:
4824: Eduskunnalle
4825:
4826: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen vuokrasopimus lakkaa vuonna 1982 ja että
4827: on otettu melkoisen suuri määräraha katsas- vuokrasopimusta tuskin voidaan jatkaa, ellei
4828: tusasemien rakentamista varten. Aikomuksena uuden aseman rakentaminen ole näköpiirissä.
4829: on vuoden 1982 aikana parantaa katsastusmah- Olisi mitä tärkeintä, että määräraha aseman
4830: dollisuuksia monella paikkakunnalla maassam- rakentamisen aloittamiseksi otettaisiin vuoden
4831: me ja tehdä mahdolliseksi suorittaa moottori- 1982 tulo- ja menoarvioon. Jos näin tapahtuu
4832: ajoneuvojen pakollinen tarkastus tehokkaam- ja voidaan todeta uudisrakennuksen tulevan
4833: min ja varmemmin. valmiiksi ajoissa vuoden 1983 aikana, olisi
4834: Määrärahan lisäämisestä huolimatta ei va- ilmeisesti mahdollista keskustella nykyisen
4835: roja ole varattu Kokkolan katsastusaseman ra- vuokrasopimuksen lyhyehköstä jatkamisesta.
4836: kentamista varten. Katsastusviranomaisten mie- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4837: lestä on pidetty tarpeellis~na rakentaa katsas-
4838: tusasema Kokkolaan vuonna 1982. Tätä tukee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4839: se tosiasia, että asema on tällä hetkellä sijoi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
4840: tettu vuokratiloihin, jotka eivät ole tarkoituk- 30.40.74 300 000 markkaa Kokkolan
4841: senmukaiset ja joita ei voida pitää asemalle katsastusaseman rakennustöiden aloitta-
4842: asetettavia vaatimuksia vastaavina. Tämän mista varten.
4843: lisäksi on todettava, että mainittujen tilojen
4844: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
4845:
4846: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
4847: 884 1981 rd.
4848:
4849: · Finansmotion nr 814
4850:
4851:
4852:
4853:
4854: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för rensningsundersökning
4855: av Lappfjärds ås mynning
4856:
4857:
4858: Till Riksdagen
4859:
4860: Lappfjärds å anses som en av de viktigaste speciellt försiktigt fram när det gäller att vid-
4861: älvarna i vårt land när det gäller fiskens fort- taga med upprensningsarbetena. Det är skäl
4862: plantning. De flesta, både enskilda personer att noggrannt försöka kartlägga bottenprofilen
4863: · och myndigheter, är överens om att älven bör och vidtaga med andra undersökningar före
4864: bibehållas så ren som möjligt och att större man uppgör de slutliga planerna för arbetets
4865: ingrepp inte skall göras i den. Älven har utförande.
4866: också internationellt ansetts så viktig att den Med hänvisning tili ovan anförda föreslår
4867: intagits i det s.k. AQUA-projektet. undertecknade,
4868: Som i alla andra österbottniska älvar gör
4869: dock landhöjningen och slamningen att älvmyn- att Riksdagen i 1982 års statsförslag
4870: ningen uppgrundas. Det är uppenbart att nå- måtte upptaga ett 100 000 mark stort
4871: gon form av upprensning måste ske inom en anslag för undersökning av Lappfjärds
4872: snar framtid. Eftersom mynningen är viktig ås mynning.
4873: · som lekplats för fisken så är det orsak att gå
4874: Helsingfors dert 2 oktober 1981
4875:
4876: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
4877: 1981 vp. 8.85
4878:
4879: Raha-asia-aloite n:o 814 Suomennos
4880:
4881:
4882:
4883:
4884: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapväärtinjoen jokisuun
4885: perkaamistutkimuksiin
4886:
4887:
4888: Eduskunnalle
4889:
4890: Lapväärtinjokea pidetään eraana maamme tettava aivan lähiaikoina. Koska joen suu on
4891: kalan lisääntymisen kannalta tärkeimpänä jo- tärkeä kalan kutupaikka, on meneteltävä eri-
4892: kena. Useimmat, sekä yksityiset henkilöt että tyisen varovaisesti perkaustöitä suoritettaessa.
4893: viranomaiset, ovat yhtä mieltä siitä, että joki On syytä mahdollisimman tarkoin kartoittaa
4894: tulee säilyttää niin puhtaana kuin .mahdollista pohjan profiili ja suorittaa muita tutkimuksia,
4895: eikä siinä saa tehdä mitään suuria muutos- ennen kuin lopulliset suunnitelmat työn suo-
4896: töitä. Jokea on myös kansainvälisesti pidetty rittamiseksi tehdään.
4897: niin tärkeänä, että se on otettu mukaan ns. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4898: AQUA-projektiin.
4899: Kuten kaikissa muissakin Pohjanmaan joissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4900: aiheuttaa kuitenkin maan kohoaminen ja liet- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
4901: teisyys :;en, että joen suu mataloituu. On markan määrärahan Lapväärtinjoen
4902: ilmeistä, että jonkinlainen perkaus on suori- suun tutkimista varten.
4903: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
4904:
4905: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
4906: 886 1981 rd.
4907:
4908: Finansmotion nr 815
4909:
4910:
4911:
4912:
4913: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag tili Malax kommun för
4914: utbyggnaden av vatten- och avloppsledningsnätet på Bergö
4915:
4916:
4917: Till Riksdagen
4918:
4919: Under hela 1970-talet har det skett en I Malax kommun pagar utbyggnaden av
4920: kraftig utbyggnad av både vatten- och avlopps- avlopps- och vattennätet på Bergö. Totala
4921: nätet i landets kommuner. I kommunernas byggnadskostnaderna beräknas uppgå tili ca
4922: centrala och tätbebyggda delar har utbygg- 4,5 milj. mk varav ca 3,5 milj. mk för vat-
4923: naden skett tili överkomliga kostnader och tili tenverk, avloppsreningsverk och huvudled-
4924: kostnader som på sikt kunnat återfås genom ningar. På Bergö finnes ca 200 hushåll vilka
4925: debiteringar på konsumenterna. kan draga nytta av anläggningarna. Detta be-
4926: Utbyggnaden av vatten och avlopp kan räk- tyder att kostnaderna per hushåll uppgår tili
4927: nas tili den grundservice kommunmedlemmarna ca 22 500 mk. Detta betyder att ca 4/5
4928: har rätt att kräva oberoende av boningsplats. av kostnaderna i byggnadsskedet påföres kom-
4929: Det har därför också skett en utbyggnad i munen. Med tanke på samhällets intresse av
4930: glesbygden och speciellt på senare år har skär- att bevara en levande skärgård är det skäligt
4931: gårdens behov börjat uppmärksammas. att statsmakten skulle deltaga i utbyggnaden
4932: I allmänhet är vattentiligången dålig i vår av ifrågavarande anläggningar.
4933: skärgård och det har därför varit viktigt att Med hänvisning tili ovanstående föreslår
4934: man också här sökt efter gemensamma lös- undertecknade,
4935: ningar. Terräng- och markförhållandena är
4936: dock sådana i skärgården att byggande av att Riksdagen i 1982 års statsförslag
4937: vatten- och avloppsnät är förhållandevis dyrt måtte upptaga ett 500 000 mark stort
4938: och kostnaderna per hushåll kan under inga anslag som stöd till Malax kommun
4939: omständigheter debiteras av den enskillda. Det för utbyggnaden av vatten- och av-
4940: är därför nödvändigt att samhället träder emel- loppsledningsnätet på Bergö.
4941: lan för att också skärgårdsborna skall kunna få
4942: den grundservice de har rätt att kräva.
4943: Helsingfors den 2 oktober 1981
4944:
4945: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
4946: 1981 vp. 887
4947:
4948: Raha-asia-aloite n:o 815 Suomennos
4949:
4950:
4951:
4952:
4953: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahden kunnalle
4954: Bergön vesijohto- ja viemäriverkoston laajentamiseen
4955:
4956:
4957: Eduskunnalle
4958:
4959: Koko 1970-luvun aikana on tapahtunut voi- tässä avuksi, jotta myös saaristossa asuvat voi-
4960: maperäistä sekä vesijohto- että viemäriverkon sivat saada oikeutetut peruspalvelunsa. Maa~
4961: laajennustyötä maamme kunnissa. Kuntien kes- lahden kunnassa ovat vesijohto- ja viemäri-
4962: kus- ja tiheästi rakennetuilla alueilla on raken- verkon työt käynnissä Bergössä. Rakentamisen
4963: taminen tapahtunut kohtuullisin kustannuksin, kokonaiskustannukset arvioidaan 4,5 milj. mar-
4964: jotka on voitu laskea saatavan takaisin pitkän kaksi, josta n. 3,5 milj. mk tulee vesilaitok-
4965: ajan kuluessa kuluttajia laskuttamalla. sen, vedenpuhdistuslaitoksen ja pääjohtojen
4966: Vesijohtoverkon ja viemäröinnin rakenta- osalle. Bergöllä on n. 200 taloutta, jotka voi-
4967: mista on pidettävä kunnan asukkaiden kan- vat hyödyntää laitteita. Tämä merkitsee sitä,
4968: nalta sellaisena peruspalveluna, jota heillä on että kustannukset taloutta kohti ovat n. 22 500
4969: oikeus vaatia asuinpaikastaan riippumatta. Ra- markkaa. Samalla se merkitsee sitä, että n.
4970: kentamista on tästä syystä tapahtunut myös 4/5 rakennusvaiheen kustannuksista tulee kun-
4971: harvaan asutuilla alueilla ja erityisesti viime nan maksettavaksi. Ottaen huomioon yhteis-
4972: aikoina on alettu kiinnittää huomiota saaris- kunnan kiinnostuksen säilyttää elävä saaristo
4973: ton tarpeisiin. on kohtuullista, että valtiovalta osallistuisi
4974: Veden saanti on saaristossamme yleensä edellä mainittujen laitteiden rakentamiseen.
4975: heikko ja sen vuoksi on ollut tärkeätä myös Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4976: täällä pyrkiä löytämään yhteisratkaisuja. Maas-
4977: to- ja maaolosuhteet ovat saaristossa kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4978: sellaiset, että vesi- ja viemäriverkon rakenta- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
4979: minen on suhteellisen kallista ja kustannukset markkaa tukena Maalahden kunnalle
4980: yksityistä taloutta kohden ovat aivan liian kal- Bergön vesijohto- ja viemäriverkon ra-
4981: liit, jotta ne voitaisiin periä yksityisiltä. Tästä kentamista varten.
4982: syystä on välttämätöntä, että yhteiskunta tulee
4983: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
4984:
4985: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
4986:
4987:
4988:
4989:
4990: •
4991: SS& 1981 rd.
4992:
4993: Firtansmotion nr 816
4994:
4995:
4996:
4997:
4998: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för utvidgning av Mellanå
4999: plantskola i Kristinestad
5000:
5001:
5002: Till Riksdagen
5003:
5004: Mellanå centralplantskola i Kristinestad pro- ringar klaras inte av plantskolan ensam, utan
5005: ducerar plantor för V asa distriktskogsnämnds stöd borde erhållas från statsmaktens sida.
5006: område. Under 1980-talet beräknas produktio- Plantproduktionen intar en så central ställning
5007: nen vara ca 10 milj. plantor per år. i hela vårt skogsbruk att den inte under p.ågra
5008: Under senare år har utvecklingen gått dit- omständigheter borde få bli minimifaktor.
5009: hän att skogsägarna i allt högre grad önskar Också förhållandevis blygsamma satsningar ger
5010: erhålla s.k. täckrotsplantor i stället för bar- nationalekonomiskt sett det satsade kapitalet
5011: rotsplantor. Täckrotsplantorna ger möjlighet mångdubbelt igen. Erfarenheterna visar nu att
5012: till större kapacitet vid planteringen, gör plan- just systemet med täckrotsplantor ger större
5013: teringen lättare och möjliggör plantering under säkerhet vid plantering och att det är en form
5014: betydligt längre tid av året. Mellanå plantskola som kommer att vinna terräng framöver.
5015: borde öka sin kapacitet av täckrotsplantor med Hänvisande till ovanstående föreslår under-
5016: ca 4 milj. st per år för att plantskolan skall tecknade,
5017: kunna tillfredsställa efterfrågan.
5018: För att kunna öka ifrågavarande produktion att Riksdagen i 1982 4rs statsförslag
5019: kräves avsevärda investeringar. Man beräknar måtte upptaga ett anslag på 500 000
5020: att investeringarna uppgår till ,ca 35 p/planta mark som stöd för utbyggnad av Mel-
5021: eller till totalt 1,4 milj. mk. Dessa investe- lanå plantskola i Kristinestad.
5022: Helsingfors den 2 oktober 1981
5023:
5024: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
5025:
5026:
5027:
5028:
5029: •
5030: 1981 vp. 889
5031:
5032: Raha-asia-aloite n:o 816 Suomennos
5033:
5034:
5035:
5036:
5037: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Mellanån taimitarhan
5038: laajentamiseen Kristiinankaupungissa
5039:
5040:
5041: E du s k u n n a 11 e
5042:
5043: Kristiinankaupungissa SlJaltseva Mellanån eli yhteensä 1,4 milj. markkaa. Taimitarha ei
5044: keskustaimitarha tuottaa taimia Vaasan piiri- selviä näistä investoinneista yksin, vaan valtio-
5045: metsälautakunnan aluetta varten. 1980-luvulla vallan tulisi antaa sille tukea. Taimien tuotanto
5046: arvioidaan tuotannoksi n. 10 milj. tainta vuo- on niin keskeinen kysymys koko metsänhoi-
5047: dessa. tomme kannalta, että sitä ei missään tapauk-
5048: Viime vuosina kehitys on kulkenut siihen sessa saisi aliarvioida. Myös suhteellisen vaa-
5049: suuntaan, että metsänomistajat yhä enenevässä timattomat panokset antavat kansantaloudelli-
5050: määrin haluavat saada ns. peittojuuritaimia sesti katsoen sijoitetun pääoman moninkertai-
5051: paljasjuuristen taimien sijaan. Peittojuuritai- sesti takaisin. Kokemukset ovat osoittaneet,
5052: met tekevät istutuksen tulokset paremmiksi, että juuri peittojuuritaimet ovat istutettaessa
5053: tekevät istuttamisen helpommaksi ja sen suo- varmempia ja että juuri tämä istuttamismuoto
5054: rittamisen mahdolliseksi pitempänä kautena tulee valtaamaan alaa tulevaisuudessa.
5055: vuoden aikana. Mellanån taimitarhan tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5056: lisätä peittojuuritaimien tuotantoaan n. 4 milj.
5057: taimella vuodessa, jotta taimitarha pystyisi tyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
5058: dyttämään kysynnän. 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
5059: Jotta kyseistä tuotantoa voitaisiin lisätä, markkaa Mellanån taimitarhan laajen-
5060: tarvitaan huomattavat investoinnit. Arvioidaan, tamistöiden tukemiseksi Kristiinankau-
5061: että investoinnit tainta kohden ovat n. 35 p pungissa.
5062: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
5063:
5064: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
5065:
5066:
5067:
5068:
5069: 112 08810040811
5070: 890 1981 vp.
5071:
5072: Raha-asia-aloite n:o 817
5073:
5074:
5075:
5076:
5077: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon maatalous-
5078: teknillisen koulun rakentamiseen
5079:
5080:
5081: Eduskunnalle
5082:
5083: Maamme ammattikoulutusta uudistettaessa ja talous edellyttää myös oman oppilaitoksen pe-
5084: kehitettäessä kiinnitetään aivan oikein erityistä rustamista. Kuusamossa toimii jo tällä hetkellä
5085: huomiota maatalousopetuksen lisäämiseen ja ke- väliaikaisen koulutuksen puitteissa maamieskou-
5086: hittämiseen. lu.
5087: Tärkeätä on, että maatalousoppilaitoksia si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5088: joitetaan tasapuolisesti eri puolille maata. Kuu- nioittaen,
5089: samon kunta ja Oulun lääninhallitus ovat esit-
5090: täneet uuden maatalousoppilaitoksen perusta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5091: mista Kuusamoon. Perusteluina voidaan mai- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5092: nita, että nykyisin toimivat maatalousoppilai- markan määrärahan Kuusamon maata-
5093: tokset sijaitsevat yli 100 km:n päässä Kuusa- lousteknisen koulun suunnitteluun ja
5094: mosta. Kuusamon ja lähikuntien voimakas maa- rakentamisen aloittamiseen.
5095: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
5096:
5097: Mauno Manninen Helvi Niskanen
5098: Helvi Hyrynkangas Liisa Jaakonsaari
5099: 1981 vp. 891
5100:
5101: Raha-asia-aloite n:o 818
5102:
5103:
5104:
5105:
5106: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo--Natura 82
5107: luonto- ja kulttuuritapahtuman tukemiseen
5108:
5109:
5110: Eduskunnalle
5111:
5112: Kuusamossa on järjestetty jo kaksi kertaa Kuusamo--Natura 82:n luontoteemana on
5113: Kuusamon kunnan ja Oulun yliopiston toimesta luonnon- ja kansallispuistojen hoito ja käyttö.
5114: Kuusamo--Natura luonto- ja kulttuuritapahtu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5115: ma. Tapahtuman luento- ja keskustelutilaisuuk- nioittaen,
5116: sissa käsiteltiin viime kesänä sisävesiemme mo-
5117: ninaiskäyttöä. Kulttuuritilaisuudet ovat käsit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5118: täneet kesäteatteria, taide- ja valokuvanäyttelyjä 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
5119: sekä paikkakunnan perinnekulttuuria. Kuusa- kaa Kuusamo-Natura 82 luonto- ja
5120: mo--Natura-tapahtuman tilaisuuksiin on osallis- kulttuuritapahtuman tukemiseen.
5121: tunut vuosittain yli 7 000 henkilöä.
5122: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
5123:
5124: Mauno Manninen Helvi Niskanen
5125: Helvi Hyrynkangas Liisa Jaakonsaari
5126: 892: 1981 vp.
5127:
5128: Raha-asia-aloite n:o 819
5129:
5130:
5131:
5132:
5133: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken Ohta-
5134: ojan kalanviljelylaitoksen kurssitilojen rakentamiseen
5135:
5136:
5137: Eduskunnalle
5138:
5139: Taivalkoskella sijaitseva Pohjois-Suomen kes- koko Pohjois-Suomen· kalataloudellisen koulu-
5140: kuskalanviljely laitos on lähes valmiiksi raken- tuksen tarpeita.
5141: nettu. Tämän jälkeen tulisi rakentaa Ohtaojalle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5142: myös kokous-, kurssi- ja majoitustilat. Näissä nioittaen,
5143: tiloissa voitaisiin antaa kalatalouden jatko- ja
5144: täydennyskoulutusta alan ammattimiehille sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5145: perusopetusta ja kurssitusta ykshyisille kalan- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5146: viljelijöille, kotitarve- ja ammattikalastajille markkaa· Taivalkosken Ohtaojan kalan-
5147: sekä kalastuskuntien luottamushenkilöille. Ky- viljelylaitoksen kokous-, kurssi- ja ma-
5148: seiset koulutustilat tulisi mitoittaa palvelemaan joitustilojen rakent(2misen aloittamiseen.
5149: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
5150:
5151: Mauno Manninen Helvi Niskanen
5152: Helvi Hyrynkangas Liisa Jaakonsaari
5153: 1981 vp. 893
5154:
5155: Raha-asia-aloite n:o 820
5156:
5157:
5158:
5159:
5160: Manninen· ytn.: Määrärahan osoittamisesta Iijokilaakson alueen
5161: pienyritystoiminnan tukemiseen
5162:
5163:
5164: Eduskui:malle
5165:
5166: · Iijokilaakson kuntien alue on maamme vai- koska olosuhteet Iijokilaaksossa civat saman-
5167: keinta työttömyysaluetta. Työttömyys on alueen laiset ja työttömyyden suhteen jopa vaikeam-
5168: kunnissa tällä hetkellä keskimäärin yli 10 % mat kuin Lapissa.
5169: ollen Taivalkoskella 18,9 %. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5170: Vaitioneuvosto teki kuluvan vuoden maalis- nioittaen,
5171: kuussa periaatepäätöksen Iijokilaakson kehityk-
5172: sen turvaamiseksi. Valtioneuvoston periaatepää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5173: töksen mukaisten toimenpiteiden lisäksi Iijoki- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5174: laaksossa on erittäin tarpeellista tehostaa toi- markkaa Iijokilaakson alueen pienyritys-
5175: menpiteitä pienyritystoiminnan edistämiseksi toiminnan tukemiseen.
5176: Lapin pienyritystoiminnan tukikokeilun tapaan,
5177: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5178:
5179: Mauno Manninen Olavi Martikainen
5180: 894 1981 vp.
5181:
5182: Raha-asia-aloite n:o 821
5183:
5184:
5185:
5186:
5187: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta turveteollisuuden
5188: aloittamiseen Pudasjärven seudulla
5189:
5190:
5191: Eduskunnalle
5192:
5193: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton suorit- tion rakentaa Pudasjärven seudulle turveteolli-
5194: tamien tutkimusten mukaan on mm. Oulun suutta.
5195: pohjoispuolella Pudasjärvellä, Ylikiimingissä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5196: Kiimingissä ja Yli-Iissä runsaasti turveteolli- taen,
5197: suuden käyttöön soveltuvaa turvema. Ottaen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5198: huomioon tämän alueen alityöllisyyden ja koti- 1982 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
5199: maisen energian sekä kemian teollisuudelle markkaa turveteollisuuden aloittamiseksi
5200: raaka-aineiden tuottamisen tarpeen, tulisi val- Pudasjärven seudulla.
5201: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
5202:
5203: Mauno Manninen Helvi Niskanen
5204: IIelvi llyryrdrangas Liisa Jaakonsaari
5205: 1981 vp. 895
5206:
5207: Raha-asia-aloite n:o 822
5208:
5209:
5210:
5211:
5212: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtiko-
5213: keilun käynnistämiseen
5214:
5215:
5216: Eduskunnalle
5217:
5218: Valtion, kuntien ja piirihallinnon tasoilla Viimeaikaiset yhdyskuntiemme rakentamis- ja
5219: lukuisat eri viranomaiset vaikuttavat ympäris- käyttökustannuksia selvittävät tutkimukset
5220: töjemme muotoutumiseen. Päätöksenteko ta- osoittavat, että suurin osa maamme asema- ja
5221: pahtuu palasittain ja kokonaisvaLtaisuuden rakennuskaavoista on kiireellisen tarkistamisen
5222: puutteen havaitsee helposti viime vuosikymme- tarpeessa. Niiden rakentamis- ja käyttökustan-
5223: nien aikana rakennettuja alueitamme tarkastel- nuksissa voitaisiin saavuttaa sääs,töä ja niitä
5224: taessa. Tilanteeseen ollaan yleisesti tyytymättö- voitaisiin muutoinkin kehittää kaikin tavoin
5225: miä. paikallisia olosuhteita vastaaviksi. Suunnitel-
5226: Myöskin tulevaisuus näyttää huonolta, ellei mien tarkistamisesta on kunnille annettu alus-
5227: toteuttamistasaHa ole enemmän asiantuntemus- tavat ohjeet.
5228: ta. Voimassa olevat maankäytön suunnitelmat Nykyisin vain harvassa kunnassa on riittävä
5229: kaikkialla perustuvat ylimitoitettuihin väestö- suunnittelu- ja rakennusalan asiantuntemus.
5230: ennustuksiin, eikä niissä ole otettu huomioon Useimmilla paikkakunnilla rakennusvalvontavi-
5231: energian hinnannousua sen kummemmin kuin ranomaiset ovat ainoita alan asiantuntijoita ja
5232: ekologisia vaatimuksiakaan ja uusia ympäristö- hekin ovat jo ylityöllistettyjä viime vuosina voi-
5233: ystävällisiä, energiaa ja raaka-aineita säästäviä makkaasti lisääntyneiden tehtävien paineessa.
5234: mahdollisuuksia mm. rakentamisessa, jätteiden Kiireellisiä toimenpiteitä asiantuntijoiden lisää-
5235: hyötykäytössä ja kunnallistekniikassa. miseksi tarvitaan erityisesti pienissä kunnissa.
5236: Sisäasiainministeriön kaavoitus- ja rakennus-
5237: Olemassa olevasta asuinrakennuskannastam- osastolla on pitkälle valmisteltu aluearkkitehti-
5238: me on laskettu ainakin 1 700 000 asunnon ole- kokeilun käynnistämistä. Kokeilu voitaisiin käy-
5239: van kiireellisten energiataloudellisten parannus- tyihin neuvotteluihin perustuen aloittaa välittö-
5240: ten tarpeessa ja osa sen lisäksi kaipaa mm. va- mästi eri puolilla Suomea samanaikaisesti.
5241: rustetason parantamista. Käyttökelpoisen raken- Mm. Uudenmaan läänin ja Pohjois-Karjalan
5242: nuskannan kohentaminen ja tarkoituksenmu- läänin kuntaryhmissä asiaa on pitkälle valmis-
5243: kaisen uudisrakennuskannan aikaansaaminen on teltu ja ainakin Keski-Suomen ja Vaasan läänin
5244: kaikkien yhteinen asia. alueella toimintaan ollaan valmistautumassa.
5245: Valtiovalta onkin käynnistänyt yksittäisiä toi- Kokeilu olisi kolmevuotinen ja siitä pitäisi
5246: menpiteitä asiassa mm. asuntolainoituksen ja raportoida vuosittain. Kokeilua varten asetetta-
5247: energiataloudellisten avustusten muodossa. Riit- neen valvova toimikunta tms., jossa ovat edus-
5248: tävän pätevää suunnitteluasiantuntemusta ei tettuina mm. sisäasiainministeriö, asuntohalli-
5249: kuitenkaan tänä päivänä ole kaikkien kansa- tus, maatilahallitus ja kunnalliset keskusjärjes-
5250: laisten ulottuvilla. Energianeuvojat, joita on töt. Aluearkkitehti työskentelisi kokeilualueensa
5251: ryhdytty palkkaamaan valtion avustuksella, ei- kunnissa asukkaiden apuna yleensä, asukkaiden
5252: vät toimenkuvansa ja pätevyysvaatimuksiensa apuna rakennustoimenpiteitä suunniteltaessa ja
5253: perusteella täytä suunnittelutehtäville asetettuja neuvoteltaessa ko. alueen uusista maankäytön
5254: vaatimuksia riittävän kokonaisvaltaisesti. Saa- suunnitelmista. Aluearkkitehti toimisi myös
5255: tujen kokemusten mukaan on korjaustoimenpi- asunnon ostajan oikeusturvan parantajana sekä
5256: teisiin suunnattuja varoja puutteellisen koko- edelleen kunnan, rakennuslautakunnan ja kun-
5257: naissuunnittelun vuoksi ohjautunut osittain epä- nanhallituksen apuna. Toiminnan keskeisenä
5258: tarkoituksenmukaisella tavalla. tavoitteena kaikissa muodoissa on energiatalou-
5259: 8% Raha-asia·aloite n:o 822
5260:
5261:
5262: dellistten kysymysten edistäminen. Kokeilun nan käynnlstämiseksi sisäasiainministeriön erik-
5263: aikana pyritään luomaan toimintamalli pienten seen määräämällä tavalla erityisesti sen selvittä-
5264: kuntien yhteisen arkkitehtineuvonnan järjestä- miseksi, miten aluearkkitehtitoiminnalla voi-
5265: miseksi. daan edistää energiataloudellisuutta maankäy-
5266: Kokeilun aikana voitaneen lisäksi tutkia tön rakentamisen suunnittelussa."
5267: mahdollisuuksia päätösvallan delegoimiseen ko. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5268: aikana eräissä kaavoitus- ja rakentamisasioissa nioittaen,
5269: kuntatasolle. ,. . . · ·
5270: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5271: momentin 26.12.34 perusteluihin olisi lisättävä 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
5272: seuraavaa: "Momentin varoista saadaan käyttää 100 000 markkaa aluearkkitehtikokeilun
5273: enintään 500 000 mk ns. aluearkkitehtitoimin- käynnistämiseksi.
5274: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
5275:
5276: Olavi Martikainen Mauno Manninen Pentti Lahti-Nuuttila
5277: Lea Sutinen Anna-Kaarina Louvo Kaarina Suonio
5278: Heli Astala Markku Kauppinen
5279: 1981 vp. 897
5280:
5281: Raha-asia-aloite n:o 823
5282:
5283:
5284:
5285:
5286: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansalais- ja työ-
5287: väenopistojen liiton, Suomen Kirjastoseuran ja: Suotneo Kan-
5288: sanopistoyhdistyksen toimintaedellytysten turvaamiseen
5289:
5290:
5291:
5292: Eduskunnalle
5293:
5294: Laitosmuotoisella sivistystyöllä tarkoiJtetaan ,teiden (sopimuksen mukaiset palkankorotukset
5295: niitä toimintoja, joita kansalais- ja työväenopis- ym. vastaavat maksut) nousevan vuonna 1982
5296: tot, yleiset kirjastot ja kansanopistot kansalai- useita prosenttiyksikköjä ja yleisen kustannus-
5297: sille tarjoavat. Laitosmuotoisen sivistystyön tason nousun muutoinkin heijastavan ko. jär-
5298: alueella toimii kolme valtakunnallista keskus- jestöjen toimintaedellytyksiin, joutuvat mainitut
5299: järjestöä,. nimittäin Kansalais- ja työväenopisto- keskusjärjestöt kohtuuttomasti supistamaan toi-
5300: jen liitto, Suomen Kirjastoseura ja Suomen mintaansa, ellei niiden valtionapua olennaisesti
5301: Kansanopistoyhdistys. Nämä keskusjärjestöt pal- koroteta.
5302: velevat seuraavan laajuuden saavuttaneita kent- Kolmella tässä tarkoitetulla keskusjärjestöllä
5303: tätyömuotoja: on palveluksessaan noin 20 päätoimista työnte-
5304: a) Kansalais- ja työväenopistoja toimii 276, kijää. Tätä on pidettavä erittäin pienenä mää-
5305: ja niiden verkosto kattaa käytännöllisesti kat- ränä verrattiinpa sitä sitten muihin sivistysjär-
5306: soen koko maan. Opistoissa oli opiskelijoita jestöihin tai niihin kenttätyömuotoihin, joita
5307: työvuonna 1980-81 noin 600 000. nämä keskusjärjestöt edustavat ja palvelevat
5308: b) Yleisiä kirjastoja on yli 1 700. Vuonna (keskusjärjestöissä on noin 20 ja kentällä
5309: 1982 niitä käyttänee hyväkseen noin 2 milj. useita tuhansia päätoimisia työntekijöitä).
5310: lainaajaa. Mikäli tässä raha-asia-aloitteessa tehtävä li-
5311: c) Kansanopistoja on 89. Työvuonna 1980 säys hyväksytään, jää keskusjärjestöjen valtion-
5312: -81 niiden perusoppijaksoilla oli opiskelijoita apu edelleenkin alle 0,3 % :n siitä vaLtionosuu-
5313: noin 6 600 ja lyhytkursseilla noin 27 000. desta, joka ohjautuu varsinaiseen kenttätoimin-
5314: Mainitut keskusjärjestöt saivat vuonna 1981 taan. Korottaessaan vuoden 1981 tulo- ja meno-
5315: valtionapua yhteensä 1 186 000 mk sen jäl- arvioesityksen käsittelyn yhteydessä ko. momen-
5316: keen kun eduskunta oli korottanut hallituksen tin määrärahaa eduskunta omalta osaltaan osoit-
5317: momentille 29.57.54 .2 ( Laitosmuotoisen sivis- ti tukevansa korotuksen pohjana olleessa raha-
5318: tystyön keskusjärjestöjen valtionapu) esittämää asia-alaitteessa esitettyä päämäärää, jonka mu-
5319: määrärahaa 176 000 markalla. Näin ollen to- kaan lähivuosien tavoitteeksi tulee asettaa mai-
5320: siasiallinen määrärahan korotus olisi vuodelle nitun prosenttiosuuden nostaminen ainakin
5321: 1982 vain 50 000 mk. Kun tämä summa vielä 0,5 %:iin.
5322: jaetaan useamman tahon kesken, merkitsee ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5323: rotus noin yhden ( 1 ) prosenttiyksikön lisäystä
5324: mainittujen keskusjärjestöjen edellisen vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5325: ( 1981) tulo- ja menoarvioiden loppusummaan. 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
5326: Koska tiedetään jo pelkästään työnantajavelvoit- 29.57.54 alamomentille 2 (Laitosmuo-
5327:
5328:
5329:
5330:
5331: 113 088100408M
5332: 898 Raha-asia-aloite n:o 823
5333:
5334:
5335: toisen sivistystyön keskusjärjestöjen val- Suomen Kirjastoseuran ja Suomen Kan:
5336: tionapu) lisäyksenä 500 000 markkaa sanopistoyhdistyksen toimintaedellytys-
5337: Kansalais- ja työväenopistojen liiton, ten turvaamiseksi.
5338: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
5339:
5340: Olavi Martikainen Helvi Niskanen Saara Mikkola
5341: Tellervo Koivisto Hannu Tapiola Håkan Malm
5342: Raonele Pokka Jouko Tuovinen Helge Saarikoski
5343: Jutta Zilliacus Lauri Palmunen Heimo Linna
5344: Niilo Hämäläinen Ole Norrback Urho Pohto
5345: Saara-Maria Paakkinen Boris Renlund Väinö Raudaskoski
5346: Marjatta Väänänen 1.-C. Björklund Mikko Pesälä
5347: Juhani Saukkonen Anneli Kivitie Sten Söderström
5348: Orvokki Kangas Antero Juntumaa Lauri lmpiö
5349: Helvi Hyrynkangas Matti Pelttari Tarja Halonen
5350: Paula Eenilä Mauno Manninen Niilo Koskenniemi , ..
5351: Pentti Poutanen P. Liedes Markus Aaltonen
5352: Paavo Vesterinen Irma Rosnell Matti Jaatinen ·
5353: Markku Kauppinen Lasse Lehtinen Pirjo Ala-Kapee
5354: Liisa Jaakonsaari Mauri Pekkarinen Kauko Tamminen:
5355: Martti Ursin J. Juhani Kortesalmi · Jermu Laine · · ;
5356: Matti Viljanen Alvar Sau~o Elsi Hetemäki-Olander
5357: Kalevi Mattila Olavi Ronkainen · Lea Savolainen . : ·
5358: ·Juhani Vähäkangas ·Jorma Fred Juhani Tuomaala
5359: Unto Ruotsalainen Toivo Mäkynen Hannu Tenhiälä
5360: Mikko Ekorre Jouni J. Särkijärvi
5361:
5362:
5363:
5364:
5365: '.
5366: 1981 vp. 899
5367:
5368: Raha-asia-aloite n:o 824
5369:
5370:
5371:
5372:
5373: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Sivistys-
5374: liiton toiminnan tukemiseen •
5375:
5376:
5377: Eduskunnalle
5378:
5379: Maaseudun Sivistysliitto perustettiin vuonna Kansansivistysjärjestönä Maaseudun Sivistys-
5380: 1952 eri maaseutuhenkisten sivistysjärjestöjen liiton toiminta on jakautunut kahteen pääsek-
5381: yhdyssiteeksi. Liiton tehtävänä on edistää maa- toriin, jotka ovat yhä laajeneva aikuiskasvatus-
5382: seudun koulutus- ja kulttuuripyrintöjä sekä tar- työ ja aktiivinen kulttuuritoiminta.
5383: jota ja kehittää omaleimaisia sivistys- ja kult- Liitto tarvitsee tukea keskustoimistonsa toi-
5384: tuuripalveluja etenkin haja-asutusalueilla, joilla minnallisten valmiuksien parantamiseen sekä
5385: palvelut usein ovat vähäisiä. Liitto vaikutti maakunnissa tehtävään aikuiskasvatus- ja sivis-
5386: 1950-luvulla voimakkaasti mm. maakuntien tystyöhön ja kansalaisten omaehtoisen harras-
5387: korkeakoulujen perustamiseen, kirjastoverkos- tus- ja kulttuuritoiminnan aktivoimiseen.
5388: ton luomiseen ja nuorison ammattikoulutuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5389: kehittämiseen. nioittaen,
5390: Maaseudun Sivistysliiton toiminta on täl-
5391: tä pohjalta .kasvanut myöskin merkittäväksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5392: alueelliseksi organisaatioksi siten, että liitolla 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
5393: on aluekeskuksia yhdeksässä eri läänissä. markkaa Maaseudun Sivistysliiton toi-
5394: minnan tukemiseen.
5395: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
5396:
5397: Olavi Martikainen Hannu Tenhiälä Hannele Pokka
5398: Markku Kauppinen Paavo Vesterinen Esko Pekonen
5399: Lea Sutinen Mauno Manninen
5400: 900 1981 vp.
5401:
5402: Raha-asia-aloite n:o 825
5403:
5404:
5405:
5406:
5407: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen ammatil-
5408: lisen kurssikeskuksen Kiuruveden toimipisteen laajentamiseen
5409: •
5410:
5411: Eduskunnalle
5412:
5413: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja Edellä olevasta johtuen Iisalmen ammatilli-
5414: menoarvioksi vuodelle 1982 on momentil- nen kurssikeskus on ehdottanut, että määrä-
5415: le 29.85.74 (Talonrakennukset) ehdotettu raha käytettäisiin saman kurssikeskuksen Kiu-
5416: 5 560 000 markkaa, josta momentin käyttö- ruveden toimipisteen laajentamiseen erityisesti
5417: suunnitelman mukaisesti 1 800 000 Iisalmen perustellen tätä maanrakennus- ja turvealan
5418: ammatillisen kurssikeskuksen asuntolan laajen- koulutuksessa esiintyvällä tarpeella ja sillä, että
5419: tamiseen. maatalousopetus tulee myös runko-ohjelmaan ja
5420: Asuntolan laajennus oli alunalkaen tarkoitus toteutetaan osin Kiuruveden toimipisteessä.
5421: rahoittaa työllisyysvaroin. Työllisyyslain vireillä Kiuruveden toimipisteen laajennusta koskeva
5422: olleen muutoksen ja lain tulkinnan vuoksi kui- suunnitelma on ammattikasvatushallituksesta
5423: tenkin katsottiin hankkeille aiheutuvan siinä esitetty rakennushallitukselle ja on toteuttamis-
5424: määrin viiveitä, että ammattikasvatushallitus valmis.
5425: ehdotti asuntolan laajentamisen rahoittamista Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5426: budjettivaroista ko. momentilta kuten budjetti- tavasti,
5427: esityksen mukaan tapahtuisikin.
5428: Kun lainsäädännölliset esteet poistuivat, esit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5429: ti työvoimaministeriö alueen vaikeaan työlli- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5430: syystilanteeseen perustuen asuntolan laajennuk- 29.85.74 1 800 000 markkaa Iisalmetz
5431: sen rahoitettavaksi vuoden 1981 ensimmäisestä ammatillisen kurssikeskuksen Kiuruve-
5432: lisätyöohjelmasta, joka myös toteutui siten, että den toimipisteen laajentamiseen.
5433: loppurahoitus järjestyy vastaavista varoista vuo-
5434: den 1982 alkupuolella.
5435: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5436:
5437: Olavi Martikainen Mauno Manninen Toivo Yläjärvi
5438: 1981 vp. 901
5439:
5440: Raha-asia-aloite n:o 826
5441:
5442:
5443:
5444:
5445: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien tele-
5446: visiolupien myöntämiseen pysyvästi liikuntakyvyttömille
5447:
5448:
5449: Eduskunnalle
5450:
5451: Pysyvästi liikuntakyvyttömät henkilöt kuulu- kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
5452: vat yhteiskunnassamme kaikkein vaikeimmissa päätöksen perusteella maksuton radiolupa.
5453: olosuhteissa eläviin kansalaisiin. Pääasiallisesti Vuonna 1977 radiolupamaksu yhdistettiin tele-
5454: vuoteessa olevina he ovat toisten avusta riip- visiolupamaksuun, ja siitä lähtien liikuntakyvyt-
5455: puvaisia päivittäisissä toiminnoissaan. Heidän tömätkin henkilöt ovat joutuneet maksamaan
5456: kosketuksensa ulkopuoliseen maailmaan jää hy- korkeampaa lupamaksua. Viimeksi maksutto-
5457: vin vähäiseksi. Tällaisille henkilöille televisiolla man radioluvan sai 719 henkilöä. Maksutonta
5458: on poikkeuksellisen suuri merkitys. Television televisiolupaa ei sen sijaan ole myönnetty useis-
5459: avulla heillä on mahdollisuus seurata kulttuuria ta aloitteista huolimatta. Maksullisia television
5460: sekä saada virkistystä ja virikkeitä harrastuk- katselulupia on lähes 1 600 000 kappaletta, jo-
5461: siin. ten liikuntakyvyttömille henkilöille myönnettä-
5462: Useimmat liikuntakyvyttömät henkilöt ovat vistä maksuttomista television katseluluvista
5463: vähävaraisia ja heidän ainoa toimeentuloläh- koituva näennäinen tulonmenetys yhteiskun-
5464: teensä on kansaneläke. Television korkeat kat- nalle olisi vaatimatonta luokkaa.
5465: selulupamaksut muodostavat heille kohtuutto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5466: man vuosittaisen taloudellisen rasituksen, vaik- taen,
5467: ka itse vastaanotin olisikin saatu esim. lahjoi-
5468: tuksena. Kun televisio on varsin keskeinen tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5469: dotusväline yhteiskunnassamme, niin myös lii- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 31.55
5470: kuntakyvyttömille invalideille on mahdollistet- uudelle momentille 500 000 markan
5471: tava televisio-ohjelmien seuraaminen. määrärahan käytettäväksi maksuttomien
5472: Vuodesta 1948 lähtien liikuntakyvyttömille television katselulupien myöntämiseen
5473: sotainvalideille ja vuodesta 1949 lähtien liikun- pysyvästi liikuntakykyvyttömille henki-
5474: takyvyttömille siviili-invalideille myönnettiin löille.
5475: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
5476:
5477: Olavi Martikainen Tellervo Koivisto Mauri Pekkarinen
5478: Väinö Raudaskoski Mikko Pesälä Lea Sutinen
5479: Sten Söderström Risto Tuominen Bror LiUqvist
5480: Håkan Malm
5481: 902 1981 vp.
5482:
5483: Raha-asia-aloite n:o 827
5484:
5485:
5486:
5487:
5488: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutustyönteki-
5489: jöiden palkkaamiseen Näkövammaisten Keskusliiton kuntou-
5490: tuskeskukseen
5491:
5492:
5493: Eduskunnalle
5494:
5495: Marraskuussa 1980 valmistunut ja käyttöön taa myös eri tehtäväalueisiin ja kohderyhmiin
5496: otettu näkövammaisten monitoimitalo on luo- erikoistunutta henkilökuntaa.
5497: nut erinomaiset tilaedellytykset näkövammais- Vuonna 1980 sosiaali- ja terveysministeriön
5498: ten monipuoliselle kuntoutus- ja palvelutoimin- ja sosiaalihallituksen virkamiesten kanssa käy-
5499: nalle. Monitoimitalossa toimiva Näkövammais- dyissä monitoimitalon kuntoutuskeskuksen toi-
5500: ten kuntoutuskeskus palvelee kaikkia maamme mintaa koskevissa neuvotteluissa oli alustavasti
5501: näkövammaisia. Käytännön toiminnassa omiksi sovittu, että kuntoutuskeskuksen tarvitsema li-
5502: kohderyhmikseen erottuvat: sähenkilökunta pyritään saamaan valtion vuo-
5503: - näkövammaiset lapset ja heidän vanhem- sien 1981 ja 1982 tulo- ja menoar\rioihin. Hen-
5504: pansa; kilökuntasuunnitelmaan sisältyi 16 uutta tointa.
5505: - koululaiset ja opiskelijat; Näistä vuodelle 1981 saatiin ainoastaan 2
5506: - työikäiset näkövammaiset; tointa. Muut perustettavat toimet ovat seu-
5507: - vanhukset ( työiän sivuuttaneet) ; raavat:
5508: - kuurosokeat sekä 5 kuntoutussihteeriä:
5509: - omaiset ja lähityöntekijät.
5510: 1 koululaiset ja opiskelijat
5511: Olennaisin parannus kuntoutuksessa on ta- 1 työhönsijoittumiseen ja työpaikan säilyttä-
5512: pahtunut alle kouluikäisten lasten kohdalla, sil- miseen liittyvä kuntoutus
5513: lä aikaisemmin lapsia varten ei ollut omia asian- 1 lasten kuntoutus
5514: mukaisesti varustettuja kuntoutustiloja. 1 aikuiset, alue: Pohjois-Karjala
5515: Vaikka kuntoutustoiminnan toteuttamisen ja 1 aikuiset, alue: Keski-Suomi
5516: kehittätJ:?.isen erään perusedellytyksen muodos-
5517: tavat monitoimitalon tarjoamat tarkoituksen- 4 kuntoutusohjaajaa:
5518: mukaiset ja riittävät toimitilat, ne eivät kui- 1 apuvälineiden käytön opetus
5519: tenkaan yksin riitä. Tärkeimmän edellytyksen 2 liikkumistekniikan opetus
5520: kuntoutustoiminnalle kuitenkin muodostaa riit- 1 konekirjoituksen opetus
5521: tävä ammattitaitoinen kuntoutushenkilökunta. 1;2 terveydenhoitaja (ennestään :1,.'2 tointa)
5522: Näkövammaisten kuntoutustoiminnassa tarvi- :1,.'2 asuntolanhoitaja (ennestään 2 lh tointa)
5523: taan suuremmassa määrin kuin muiden vam- 1 lastenhoitaja
5524: maisryhmien kohdalla henkilökohtaista kuntou- 1 vapaa-ajanohjaaja
5525: tustyöntekijän ja yhden kuntoutettavan välistä 1 toimistosihteeri
5526: työskentelyä, mikä lisää henkilökunnan tarvetta 1 kuntoutusjohtaja (laitoksen johtaja)
5527: muihin kuntoutuslaitoksiin verrattuna. Yksilöl-
5528: linen ohjaus on välttämätön lähes kaikissa toi- Hallituksen tulo- ja menoarvioesitykseen si-
5529: minnoissa, olipa sitten kysymys erilaisten päi- sältyy sopeutumisvalmennus- ja työkokeilutoi-
5530: vittäisten toimintojen opettamisesta, apuvälinei- mintaa varten ainoastaan 15 virkaa, jotka tule-
5531: den käytöstä, työhönkuntoutuksesta, koulun- vat jaettavaksi useiden laitosten kesken. Näin
5532: käyntiin ja opiskeluun liittyvien valmiuksien ollen sen puitteissa ei voida järjestää Näkövam-
5533: opettamisesta, pienten lasten ja heidän vanhem- maisten kuntoutuskeskukselle riittävää määrää
5534: piensa opetuksesta. Kuntoutustoiminta edellyt- uusia virkoja.
5535: Raha-asia-aloite n:o 827 903
5536:
5537: Mikäli näkövammaisten kuntoutuskeskukseen kien maamme näkövammaisten kunt{mtustoi-
5538: ei vuonna 1982 saada suunniteltuja uusia toi- minnasta.
5539: mia, jää näkövammaisten kuntoutustoiminta lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5540: hes 20 milj. markkaa käsittävästä investoinnista
5541: ja uusista toimitiloista huolimatta lähes enti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5542: selle tasolle. Kuntoutustoiminnan tehostaminen 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
5543: sekä 'määrällisesti· että laadullisesti on kuiten- markkaa invalidihuollon sopeutumisval-
5544: kin välttämätöntä. Vuosittain vammautuneista mennustoimintaa varten käytettäväksi
5545: näkövammaisista arvioidaan pääsevän kuntou- Näkövammaisten Keskusliiton Näkövam-
5546: tuksen piiriin ainoastaan 1/3. Näkövammaisten maisten kuntoutuskeskuksen viiden kun-
5547: Keskusliiton ylläpitämä näkövammaisten kun~ . toutustyöntekijän palkkaukseen ja toi-
5548: toutuskeskus on ainoa näkövammaisten kuntou- mintakuluihin.
5549: :tusla~~os;: waassamme, jolla on . va,stuu kaik-
5550:
5551: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5552:
5553: .·.·Olavi Martikainen · Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5554: :J~rmu Laine Mauno Manninen Risto Tuominen ·
5555: 904 1981 vp.
5556:
5557: Raha-asia-aloite n:o 828
5558:
5559:
5560:
5561:
5562: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Meripelastus·
5563: seuralle pelastusaluskannan uusimiseksi
5564:
5565:
5566: Eduskunnalle
5567:
5568: Vapaaehtoisuuteen perustuva meripelastus- aluskannan lisäämiseen, eivät varat riitä~ Niiden
5569: toiminta alkoi maassamme vuonna 1897. Mei- riittämättömyyteen kiinnittivät huomio.ta myös
5570: dän maassamme, kuten eräissä muissakin Eu- valtiontilintarkastajat vuoden 1980 kertomuk-
5571: roopan maissa, valtiovallan toimenpiteet tuli- sessaan, samoin saman vuoden lopulla pidetty
5572: vat vasta kymmeniä vuosia myöhemmin. valtakunnallinen meripelastussymposiumi.
5573: Pelastuspalvelu kuuluu maassamme sisäasiain- Suomen Meripelastusseuralla ei ole vakau·
5574: ministeriön alaisuuteen ja rajavartiolaitos vastaa tettua tulolähdettä toimintansa rahoittamiseen,
5575: meripelastuksen koordinoimisesta ja kehittämi- vaan se saa tulonsa lahjoituksina ja avustuksina
5576: sestä. Meripelastus on maassamme yhteistyötä, liikelaitoksilta, lästimaksutuloista sekä Raha-
5577: mutta muista osallistujista on kuitenkin tär- automaattiyhdistyksen tuotosta.
5578: kein Suomen Meripelastusseura, jolla ei ole Perinteisesti alukset miehitetään vapaaehtoi-
5579: muita tehtäviä kuin etsintä ja pelastus. Seura sin voimin, sillä yli 9 000 jäsenen joukosta löy-
5580: osallistuu pelastuspalveluun omalla aluskannalla, tyy pyyteetöntä väkeä uhraamaan vapaa-aikaan-
5581: joka käsittää yhteensä 36 erilaista myös ulko- sa vesien turvallisuuspalveluun. Heiltä odote-
5582: merikäyttöön soveltuvaa järeätä alusta, joista taan yhä suurempaa toimintapanosta, jota he
5583: 10 on sijoitettu sisävesille. Omien alusten li- nykyisillä resursseilla eivät kuitenkaan pysty
5584: säksi on yksityisistä veneistä muodostettu et- antamaan.
5585: sintälaivueita, joita käytetään laajoissa saaristo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5586: ja sisävesietsinnöissä. Kansalaisten vapaa-ajan
5587: viettoa vesillä varmistaa myös seuran LA-radio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5588: puhelinpäivystys. Vesiliikennevalistus on myös 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
5589: osa seuran toimintaa. Aktiivisen panoksen li- markan määrärahan Suomen Meripelas-
5590: säksi on seuran Meripelastusohje 80:n mukai- tusseuran pelastusaluskannan uusimisek-
5591: sesti sovitettava yhteen vapaaehtoinen pelastus- si ja toiminnan jatkuvuuden turvaami-
5592: palvelu sekä merialueella että rannikolla. miseksi.
5593: Mutta laajenevaan toimintaan, varsinkaan
5594: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
5595:
5596: Kalevi Mattila M. Jaatinen Anna-Liisa Jokinen
5597: Boris Renlund Aulis Juvela Liisa Jaakonsaari
5598: Tarja Halonen Esko Pekonen Matti Puhakka
5599: Jouko Tuovinen Mauri Miettinen
5600: 1981 vp. 905
5601:
5602: Raha-asia-aloite n:o 829
5603:
5604:
5605:
5606:
5607: Melin ym.: Määrärahan osoittamisesta koululais- ja opiskelija-
5608: vaihdon kehittämiseksi Suomen ja Yhdysvaltojen välillä
5609:
5610:
5611: Eduskunnalle
5612:
5613: Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on harjoi- tulevaisuudessa turvata edellytykset woden
5614: tettu vastavuoroisuuteen perustuvaa koululais- opiskeluun ulkomailla, Suomen Youth for Un-
5615: ten ja opiskelijain vaihtoa jo useita vuosikym- derstanding ry:ltä tarvitaan aktiivista toimintaa
5616: meniä. Suomen tunnetuksi tekemiseksi.
5617: Tämän toiminnan tuloksena monet tuhannet Suomesta on voitava antaa Yhdysvalloissa ja
5618: suomalaiset koulunuoret ovat voineet kehittää muualla maailmassa mahdollisimman hyvä ku-
5619: kielitaitoaan ja lisätä kansainvälisten asiain tun- va. Tätä työtä varten järjestö tarvitsee ulko-
5620: temustafln. puolista toimintatukea. ...
5621: Koululaisten vaihtotoimintaa hoitaa ja ke- Eduskunta hyväksyi 19. 12. 1980 allekirjoit-
5622: hittää Youth for Understanding -j~rjestö, taneen ym. samaa asiaa koskevan raha-asia-aloit-
5623: jolla on amerikkalainen toimisto Washington teen n:o828/1980, ja sen tuloksena 50 000 mk
5624: D.C:ssä sekä suomalainen toimisto Helsingissä. myönnettiin koululais- ja opiskelijavaihdon ke-
5625: Koululaisten vaihto-ohjelmien kehittämiseksi on hittämiseksi Suomen ja Yhdysvaltojeh kesken.
5626: tärkeää, että myös maasta, jonne lähetetään Edellä olevaan viitaten ehdotamme,.
5627: koululaisia, saapuu vastaavasti opiskelijoita
5628: Suomeen. että EduEkunta ottaisi valtion vuoden
5629: Esimerkiksi lukuvuonna 1980-81 Youth for 1982 tulo- ja menoarvioon mome11tille
5630: Understanding -järjestön välityksellä opiskeli 29.98.25 30 000 markan määrärahan
5631: Yhdysvalloissa noin 550 suomalaista koulu- käytettäväksi toiminta-avustuksma.·· Suo-
5632: laista, kun vastaavasti vain 7 yhdysvaltalaista men Youth for Understanding r.y:lle
5633: koululaista opiskeli Suomessa lukuvuoden 1980 koululais- ja opiskelijavaihdon kehittä-
5634: -81. Näiden lisäksi Suomessa oli järjestön vä- miseksi Suomen ja Yhdysvaltojen vä-
5635: lityksellä kesäajan 65 amerikkalaista nuorta. lillä.
5636: Jotta suomalaisille koululaisille voidaan myös
5637: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5638:
5639: Ingvar S. Melin Kauko Juhantalo
5640: Boris Renlund Matti Hokkanen
5641: Tuulikki Petäjäniemi
5642:
5643:
5644:
5645:
5646: 114 088100408~
5647: 906 1981 vp.
5648:
5649: Raha-asia-aloite n:o 830
5650:
5651:
5652:
5653:
5654: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin ohikulkuteiden
5655: rakentamiseen
5656:
5657:
5658: Eduskunnalle
5659:
5660: Mikkelin kaupunkiseudulla ovat toimenpi- Pitkäjärvi~Tikkala. Pitkäjärven-Karikon vä-
5661: teet varsin pitkällä valtakunnallisen liikenteen lin kiirehtimistä perustelee sen alhainen kus-
5662: saamiseksi pois katuverkolta. Tällä hetkellä tannusarvio ja se, että se samalla olisi osa
5663: edelleen kulkee itä-länsisuunnassa valtatie n:o uutta valtatietä n:o 13. Pitkäjärven-Karikon
5664: 5 ja pÖhjöis-eteläsuunnassa valtatie n:o 13 välin kustannusarvio on 7 milj. mk ja Pitkä-
5665: kaupungin läpi katuverkossa. Ohikulkuteiden järven-Tikkalan välin 48 milj. mk.
5666: rakentaminen on alkanut vuonna 1975 ja tämä Valtatien n:o 5 parantaminen Mikkelin kau-
5667: yli. 150. milj. markkaa maksava rakennustyö pungin kohdalla on kustannuksiltaan varsin
5668: saatettaneeh päätökseen .1990,luvun alkupuo- mittava hanke. Mikkelin kaupunki osallistuu
5669: lella. yleisen tien rakentamisen kustannuksiin ja jou~
5670: Valtatien n:o 5 ensimmäisen rakennusvai- tuu sen lisäksi suorittamaan huomattavia katu-
5671: heen välillä Asema-Kinnari on määrä valmis- investointeja. Tiehanke on merkittävä kaupun-
5672: tua woden 1982 loppuun mennessä. Tämän kirakennetta ja kaupungin maisemaa muok-
5673: rakennusvaiheen on arvioitu tulevan maksamaan kaava rakennustyö, joka valmistuessaan poistaa
5674: noin 51 miljoonaa markkaa. Lisäksi rakennus- nykyiset kauttakulkuliikenteen haitat kaupun-
5675: vaiheeri katujärjestelyjen kustannukset olisivat kikeskustasta ja mahdollistaa kaupunkiseudun
5676: noin '15 miljoonaa markkaa. liikenteen joustavan kulun. Sen vuoksi oli~i
5677: Valtatien osan Asema-Kinnari valmistumi- toivottavaa, että päätiehankkeen rakentamisen
5678: nen ei vielä mahdollista kauttakulkuliikenteen rahoitus olisi riittävä hankkeen saattamiseks,i
5679: siittimistä pois kaupungin keskustan katuver- viivyttelemättä valmiiksi.
5680: kosta, .minkä vuoksi on tarpe~en kiirehtiä valta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5681: tien n:o 5 rakentamisen loppurahoituksen jär- taen,
5682: jestämistä. Rakennetun tieosan tehokas käyt-
5683: töönotto ja kaupungin keskustan liikennehäiri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5684: öiden vähentäminen toteutuisivat parhaiten, mi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5685: käli valtatien n:o 5 toiseen rakennusvaihee- 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5686: seen sisällytetään valtatien n:o 13 rakentami- valtatien n:o 5 tieosuuden Asema-
5687: nen välillä Pitkäjärvi-Karikko. Pitkä;ärvi ja valtatien n:o 13 osuuden
5688: Toinen mahdollisuus valtatien n:o 5 liiken- Pitkäjärvi-Karikko rakentamiseen.
5689: teen saamiseksi pois katuverkosta on jatkaa
5690: valtatien n:o 5 parantamista eteenpäin välillä
5691: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5692:
5693: Mauri Miettinen
5694: 1981 vp. 907
5695:
5696: Raha-asia-aloite n:o 831
5697:
5698:
5699:
5700:
5701: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lentoaseman
5702: lunastamiseksi valtiolle ·
5703:
5704:
5705: Eduskunnalle
5706:
5707: Säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevat Epäsäännöllisyyden lisäksi nykyisellä Mikke-
5708: lentoasemat ovat maassamme muutamaa poik- lin lentoasemalla on muitakin ongelmia. Len-
5709: keusta lukuunottamatta valtion omistamia ja toasema on nimittäin jäämässä asutuksen ja
5710: ylläpitämiä. Viimeisenä on valtion haltuun siir- teollisuuden puristukseen ja paine alueen, joka
5711: tynyt Savonlinna. Reittiliikenteen lentoasemista on vain 3-4 kilometrin päässä kaupungin kes-
5712: ovat vain Kuusamo, Mikkeli ja Varkaus tämän kustasta, käyttämisestä muuhun käyttöön kas-
5713: piirin ulkopuolella, mutta niidenkin osalta ovat vaa. Lisäksi kentästä aiheutuu meluhaittoja ja
5714: valtiollistamistoimenpiteet käynnistyneet, kun rajoituksia ympäröivälle maankäytölle.
5715: perustettiin kustakin erikseen liikenneministe- Mikkelin lentokenttätoimikunta vertaili ny-
5716: riön johdolla toimivat työryhmät selvittämään kyisen paikan kehittämistä ja viittä uutta vaih-
5717: siirtymistoimenpiteitä. toehtoista paikkaa. Toimivuudeltaan kaikki
5718: Mikkelissä tilanne poikkeaa siitä, mitä se uudet olivat nykyistä kenttäpaikkaa parempia.
5719: on Kuusamossa ja Varkaudessa. Mikkelissä len- Uudeksi kenttäpaikaksi toimikunta ehdotti Hau-
5720: toliikenne jatkuu lyhyellä tähtäimellä nykyi- kilampea, joka on ollut pitkään ehdolla Mik-
5721: sellä kenttäpaikalla. Kuitenkin varsin pian tu- kelin lentoaseman paikaksi. Toimikunta esittää
5722: lisi nykyiseen kenttäpaikkaan liittyvien rajoi- kuusikohtaisessa toimenpide-ehdotuksessa, että
5723: tusten takia siirtyä uudelle kenttäpaikalle, josta nykyisellä kenttäpaikalla tulisi tyytyä lentolii-
5724: on maakunnassa laaja yksimielisyys. kenteen säilyttämisen kannalta välttämättömiin
5725: investointeihin, uuden lentoaseman suunnittelu
5726: Mikkelin lentoliikenne kärsii epäsäännölli-
5727: ja tarvittavien alueiden hankkiminen tulisi
5728: syydestä. Kahden viimeisen vuoden aikana on käynnistää mahdollisimman pian yhteistyössä
5729: säännöllisen reittiliikenteen vuoroja jouduttu seudun kuntien ja ilmailuhallituksen kanssa ja
5730: peruuttamaan yli 80 kpl. Tämän vuoden elo-
5731: neuvottelut valtion osallistumisesta lentoase-
5732: kuussa valmistuivat lentoasemalle ILS-laitteet.
5733: man suunnitteluun, rakentamiseen ja rahoituk-
5734: Näiden apulaitteiden asentamisen myötä Mik- seen tulisi aloittaa.
5735: kelin lentoliikenteen säännöllisyys paranee. Ny- Mikkelin lentokenttätoimikunnan työhön
5736: kyinen kenttäpaikka on kuitenkin sumualtis. osallistuneet tahot ovat yksimielisiä Mikkelin
5737: Lisäksi lentoaseman ympäristössä on paljon lentoaseman kehittämistoimenpiteistä.
5738: maasto- ja rakennettuja esteitä, jotka ovat vai- Mikkelin ja koko maakunnan kannalta len-
5739: keasti poistettavissa ja joiden takia sääminimit toyhteys Mikkeliin on välttämätön. Reitin mat-
5740: ovat korkeat. kustajamäärän kehitys viime vuonna oli varsin
5741: Ottaen huomioon kaikki rajoitukset ei tällä hyvä ja näkymät tulevaisuuden suhteen reitti-
5742: paikalla päästä liikennöitävyydessä maamme liikenteen säännöllisyyden varmistuessa ovat
5743: muiden lentoasemien tasolle. suotuisat. Koska Mikkelin lentokentällä on mer-
5744: Mikkelin lentoaseman kehittämistä on poh- kitystä valtakunnallisessa yhteysverkostossa, on
5745: dittu erityisessä Mikkelin lentokenttätoimikun- kohtuutonta, että kaupunki joutuu vastaamaan
5746: nassa. Toimikunta sai työnsä päätökseen syys- kentän kunnossapidosta sekä sen rakenteiden
5747: kuussa 1980. Toimikunnassa olivat edustettuina ja laitteistoien kehittämisestä. Mikkelin lento-
5748: Mikkelin kaupunki, Mikkelin maalaiskunta, asema tulisikin saada maamme muiden reitti-
5749: Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin kauppakamari, liikenteen piirissä olevien lentoasemien tavoin
5750: ilmailuhallitus ja Etelä-Savon seutukaavaliitto. valtion hoidettavaksi. Onkin välttämätöntä,
5751: 908 Raha-asia-aloite n:o 831
5752:
5753:
5754: että valtiovallan taholta ryhdytään toimenpi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5755: teisiin Mikkelin lentokentän siirtämiseksi val- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5756: tion ylläpidettäväksi, jolloin kentän käytöstä 31.47.89 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5757: ja tulevista investoinneista aiheutuvat kustan- Mikkelin nykyisen lentoaseman laittei-
5758: nukset siirtyisivät valtion vastattaviksi. den ym. lunastamiseen ja uuden lento-
5759: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- aseman suunnitteluun ja rakentamisen
5760: nioittaen, aloittamiseen.
5761: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5762:
5763: Mauri Miettinen Pertti Hietala
5764: Unto Ruotsalainen Erkki Liikanen
5765: Esko Pekonen
5766: 1981 vp. 909
5767:
5768: Raha-asia-aloite n:o 832
5769:
5770:
5771:
5772:
5773: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nestemäisten poltto-
5774: aineiden varmuusvaraston rakentamiseksi Ristiinaan
5775:
5776:
5777: Eduskunnalle
5778:
5779: Mikkelin läänin teollisuustoimikunnassa on Näiden seikkojen sekä muuttuneen energia-
5780: valmistunut läänin energiaohjelma, jossa on tilanteen, läänin polttoainetuotannon tUFVaami-
5781: esitetty useita toimenpiteitä mm. kotimaisten sen sekä mahdollisen uuden öljykriisintakia on
5782: polttoaineiden tuotannon ja käytön edistämi- välttämätöntä saada Mikkelin lääniin varmuus-
5783: seksi, energian säästämisen ja taloudellisen käy- varasto. Valtakunnallisen energiahuollon var-
5784: tön edistämiseksi, energiatutkimuksen kehittä- muuden kannalta ei ole ilman merkitystä myös-
5785: miseksi sekä energiahuollon varmuuden lisäämi- kään se, että Mikkelin lääni on maan ainoa lää-
5786: seksi. ni, jossa ei ole nestemäisten polttoaineiden var-
5787: Energiahuollon varmuuden lisäämisen osalta muusvarastoa.
5788: todetaan ohjelmassa sähkön jakelun turvaami- Varmuusvaraston paras sijoituspaikka läänis-
5789: sen kehittyvän suotuisasti 110 k V siirtoverkos- sä on Ristiina, joka täyttää kuljetusyhteyksien-
5790: ton ja 400 kV "atomirengasjohdon" rakenta- sä, sijaintinsa sekä kallioperänsä puolesta va-
5791: mistaimien ansiosta. Sen sijaan polttoainetuo- rastolle asetettavat edellytykset. Teollisuusradan
5792: tannon ja -käytön varmuutta tarkasteltaessa to- valmistuttua Ristiinaan päästään maanteitse,
5793: detaan huomattavana ongelmana nestemäisten rautateitse ja syväväylää myöten. Myös Pellos
5794: polttoaineiden varmuusvaraston puuttuminen Oy:n läheisyys parantaa Ristiinan edellytyksiä.
5795: läänistä. Kysymys liittyy läheisesti myös polt- Ristiinan kunta on tehnyt asiasta valtiovarain-
5796: toaineiden kuljetuksiin, jotka Mikkelin läänissä ministeriölle ja kauppa- ja teollisuusministeriöl-
5797: tapahtuvat pääasiassa maantiekuljetuksina. Oh- le aloitteen, jota teollisuustoimikunta tukee.
5798: jelman mukaan myös vesistökuljetusten kehit- Myös Mikkelin läänin teollisuustoimikunta on
5799: tämiseen tulee läänin alueella kiinnittää erityis- esittänyt nestemäisten polttoaineiden varmuus-
5800: tä huomiota. varaston sijoittamista Ristiinaan.
5801: Varmuusvaraston perustamisen kiireellisyyttä Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
5802: korostaa edelleen läänin energiahuolloQ riippu- nioittavasti,
5803: vuus tuontienergiasta, jonka osuus energian ko-
5804: konaiskulutuksesta läänissä on yli 70 %. Riip- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5805: puvuus tuontienergiasta on Mikkelin läänissä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5806: maan korkein. Puolustusministeriön hallinnon- 32.06.77 500 000 markan määrärahan
5807: alan kannalta voidaan vielä todeta, että luotet- nestemäisten polttoaineiden varmuusva-
5808: tavan ja koko valtakunnan riittävästi kattavan raston suunnittelua ja rakentamista var-
5809: varmuusvarastoverkoston olemassaolo on erityi- ten Ristiinaan.
5810: sen tärkeää kriisiajan valmiuksien kannalta.
5811: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5812:
5813: Mauri Miettinen Pertti Hietala
5814: Unto Ruotsalainen Erkki Liikanen
5815: Esko Pekonen f
5816: 910 1981 vp.
5817:
5818: Raha-asia-aloite n:o 833
5819:
5820:
5821:
5822:
5823: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n pako-
5824: laisasiain pääkomissaarin (UNHCR) toiminnan tukemiseen
5825:
5826:
5827: Eduskunnalle
5828:
5829: M11ailman pakolaisongelma vaikeutuu enti- Pakolaisongelmiin liittyvät kysymyl{set' tulisi
5830: sestään. ·Toimenpiteet ongelmien ratkaisemi- hoitaa YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin
5831: seksi eivät sitä vastoin ole olleet riittäviä. Pako- ( UNHCR) välityksellä tukemalla järjestön toi-
5832: laisten määrän jatkuvasti kasvaessa suurin osa mintaa raha- ja muilla varoilla.
5833: jää kaiken avun ulkopuolelle. Näiden pakolais- Edellä olevan perusteella ehdotamme . kun-
5834: ten pelastamiseksi nälkäkuolemalta ja aliravit- nioittaen,
5835: semuksen aiheuttamUta pysyviltä haitailta tar-
5836: vitaan katastrofiapua pakolaisten päivittäiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5837: huoltoon. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5838: On ilmeistä, että laajat kansalaispiirit ovat 24.30.69 lisäyksenä 7 500 000 markkaa
5839: valmiit ··lisäämään Suomen valtion virallista YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin
5840: pakolaisapua. (UNHCR) toiminnan tukemiseen.
5841: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5842:
5843: Impi Muroma Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
5844: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen Jorma Fred
5845: Esko Almgren Sauli Hautala Asser Stenbäck
5846: 1981 vp. .911
5847:
5848: Raha-asia-aloite n:o 834
5849:
5850:
5851:
5852:
5853: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien poliisin tointen
5854: perustamiseen korttelipoliisitoiminnan laajentamiseksi
5855:
5856:
5857: Ed u s ku·n n a.ll.e
5858:
5859: Yleinen· jä.rjestys ja turvallisuus .· enty1sesti rittävä rajoittamaan. Eräs keino hillltä nuotten
5860: maamme kaupungeissa on viime vuosina hei- väkivaltaa on ·lisätä järjestyksenpitoviranomais-
5861: kentynyt. Uutena järjestystä uhkaavana tekijänä ten näkyvyyttä ·katukuvassa. Tähän' r Yoidaan
5862: ovat tulleet kuvaan nuorisojengien aiheuttamat päästä tehostamalla ns, korttelipoliisitoiJl!intaa.
5863: pahoinpitelyrikokset. Korttelipoliisijärjestelmää on kokeiltu ,joilla-
5864: Nuorison väkivaltainen käyttäytyminen on kin paikkakunnilla. Siitä on saatu hyviä: koke-
5865: seurausta l;nonista yhteiskunnan nopeaan raken- muksia. Tätä toimintaa tulisi mielestämme laa-
5866: nemuutokseen ja perinteisen kristillisen arvo- jentaa huomattavasti nykyisestään. Ottaen: hi.w-
5867: maailman murenemiseen liittyvistä seikoista. mioon kokeilusta saadut myönteiset .tulokset
5868: Eräänä väkivaltaista käyttäytymistä laukaise- korttelipoliisien toimia tulee lisätä. _.
5869: vana tekijänä voidaan pitää myös holtitoma Edellä sanotun. perusteella ehdotamme kun-
5870: alkoholinkäyttöä ja nuorten osalta keskioluen nioittaen) '· ' ' ·,;
5871: helppoa saatavuutta.
5872: Nuorison väkivaltaista käyttäytymistä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5873: pyrittävä hillitsemään kaikin mahdollisin kei- 1'982 tulo- ja menoarvioon momentille
5874: noin. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. asenne- 26.53.01 lisäyksenä 1200·.000 markkaa
5875: kasvatus ja kristillisten arvojen juurruttaminen 20 uuden nuoremman konstaapelin toi-
5876: nuorisoon koululaitoksessa. Alkoholin välittä- men perustamiseksi paikallispoliisiin
5877: mistä nuorisolle ja keskioluen myyntiä on py- korttelipoliisitoiminnan laajentamiseksi.
5878: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5879:
5880: Impi Muroma Sauli Hautala Asser Stenbäck
5881: Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto Antero Juntumaa
5882: Esko Almgren Jorma Fred Erkki Korhonen
5883: 912 1981 vp.
5884:
5885: Raha-asia-aloite n:o 835
5886:
5887:
5888:
5889:
5890: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saamenkie-
5891: lisen julkaisutoiminnan tukemiseen
5892:
5893:
5894: Eduskunnalle
5895:
5896: Saamen kielellä on toistaiseksi erittäin vähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5897: kirjallista tuotantoa. Osaksi saamenkielinen nioittaen,
5898: peruskouluopetus on aloitettu joitakin vuosia
5899: sitten, mikä osaltaan edistää kielen ja kult· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5900: tuurin ·säilymistä. Alkaneen myönteisen kehi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5901: tyksen · turvaamiseksi ja monipuolistamiseksi 29.99.50 lisäyksenä 90 000 markkaa
5902: tulee· saamenkielistä julkaisutoimintaa tukea ny- käytettäväksi saamenkielisen julkaisutoi-
5903: kyistä voimakkaammin. Tällöin mahdollistetaan minnan tukemiseen.
5904: myös hengellisen kirjallisuuden kääntäminen ja
5905: tuottaminen saamen kielellä.
5906: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5907:
5908: Impi Muroma Sauli Hautala Asser Stenbäck
5909: Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto Antero Juntumaa
5910: Esko Almgren Jorma Fred Erkki Korhonen
5911: 1981 vp. 913
5912:
5913: Raha-asia-aloite n:o 836
5914:
5915:
5916:
5917:
5918: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten
5919: lastenkotien käyttökustannusten valtionapuun
5920:
5921:
5922: Eduskunnalle
5923:
5924: Viime vuosina sosiaaliturvaa kehitettäessä nen, viihtyisä ja mahdollisimman kodinomai-
5925: ovat lastenkodeissa kasvatettavat lapset jääneet nen kasvuympäristö.
5926: vaille riittävää tukea. Erityisesti yksityisten las- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5927: tenkotien toimintaedellytykset ovat heikenty- nioittaen,
5928: neet ja niiden valtionapu on ollut täysin riit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5929: tämätön, jotta nämä lastenkodit olisivat voi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5930: neet suoda tarpeellisen perushoidon, kasvatuk- 33.41.51 lisäyksenä 4 250 000 markkaa
5931: sen ja kodinomaisen kasvuympäristön lapsille. käytettäväksi yksityisten lastenkotien
5932: Myös lastenkotilapsille tulee taata turvalli- käyttökustannuksiin.
5933: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5934:
5935: Impi Muroma Jorma Fred Antero Juntumaa
5936: Ulla Järvilehto Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
5937: Esko Almgren Asser Stenbäck Sauli Hautala
5938:
5939:
5940:
5941:
5942: 115 08810040811
5943: 914 1981 vp.
5944:
5945: Raha-asia-aloite n:o 837
5946:
5947:
5948:
5949:
5950: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoi-
5951: minnan järjestämiseen
5952:
5953:
5954: Eduskunnalle
5955:
5956: Valtion tulo- ja menoarviosta vuodelle 1982 toutusta kuin virkistystäkin ja on siten omiaan
5957: esitetään kokonaan poistettavaksi valtionapu vähentämään vammaistenhuollon muita kustan-
5958: vammaisten lomatoiminnan järjestämistä varten. nuksia.
5959: Kuitenkaan läheskään kaikilla vammaisilla ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5960: ole taloudellisia mahdollisuuksia lomanviettoon nioittaen,
5961: ilman yhteiskunnan tukea. Sen vuoksi vammais-
5962: ten lomatoiminnan järjestämistä varten varattu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5963: määräraha tulee sisällyttää valtion tulo- ja me- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
5964: noarvioon myös vuodelle 1982. Vammaisten 33.57.59 500 000 markkaa vammaisten
5965: lomatoiminta palvelee samanaikaisesti niin kun- lomatoiminnan iäriestämistä .varten.
5966: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5967:
5968: Impi Muroma Sauli Hautala Asser Stenbäck
5969: Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto Antero Juntumaa
5970: Esko Almgren Jorma Fred Erkki Korhonen
5971: 1981 vp. 915
5972:
5973: Raha-asia-aloite n:o 838
5974:
5975:
5976:
5977:
5978: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eläkeläisten
5979: järjestöjen valtionapuun
5980:
5981:
5982: Eduskunnalle
5983:
5984: Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt tekevät markalla. Tämä ei ole oikea toimenpide, var-
5985: arvokasta valistus-, virkistys-, koulutus- ja kun- sinkin kun otetaan huomioon eläkeläisjärjes-
5986: toutustyötä. Tämä toiminta edistää eläkeläis- töjen toimintojen merkitys.
5987: ten henkisen vireyden ja ruumiillisen kunnon Eläkeläisten järjestöjen toiminnan tukeminen
5988: säilyttämistä ja kohentamista. Näin voidaan on yhteiskunnan kannalta taloudellista ja tar-
5989: osaltaan vähentää ja myöhentää yhteiskunnan koituksenmukaista.
5990: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5991: Vireä eläkeläistoiminta on ihmisläheistä ja se nioittaen,
5992: mahdollistaa inhimillisen vuorovaikutuksen,
5993: jolla on suuri merkitys yksilön mielentervey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5994: delle. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
5995: Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa esitetään 33.58.51 lisäyksenä 500 000 markkaa
5996: vähennettäväksi eläkeläisjärjestöille myönnettä- käytettäväksi eläkeläisten järjestöjen val-
5997: vää valtionapua vuoden 1981 tasosta 300 000 tionapua varten.
5998: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
5999:
6000: Impi Muroma Erkki Korhonen Ulla Järvilehto
6001: Olavi Ronkainen Antero Juntumaa Jorma Fred
6002: Esko Almgren Sauli Hautala Asser Stenbäck
6003: 916 1981 vp.
6004:
6005: Raha-asia-aloite n:o 839
6006:
6007:
6008:
6009:
6010: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta farmaseutin viran perus-
6011: tamiseen Helsingin yliopistollisen keskussairaalan myrkytys-
6012: tietokeskukseen
6013:
6014:
6015: Eduskunnalle
6016:
6017: Suomessa kuolee vuosittain noin 600 ihmistä tukeutunut Helsingin yliopistollisen keskus-
6018: myrkytyksiin ja sairaalahoitoon myrkytysten sairaalan lastenklinikan ympärivuorokautiseen
6019: vuoksi joutuu vuosittain 5 000-6 000 poti- lääkäripäivystykseen. Myrkytyskeskuksen tä-
6020: lasta. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan mänhetkinen ongelma on juuri päivystysajan
6021: lastentautien klinikalla hoidetaan vuosittain toiminnan turvaaminen. Suuri osa 10 000 vuo-
6022: 300-400 lasten myrkytystapaturmaa. Arvioi- sittaisesta tiedustelusta tulee päivystysaikana,
6023: den mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain jolloin päivystävä lääkäri ottaa vastaan puhelut.
6024: 10 000-50 000 pikkulasten tapaturmaista myr- Tiedustelujen määrän kasvaessa ja keskittyessä
6025: kytystä. Jo nämä tilastotiedot osoittavat, että ilta- ja viikonloppuaikaan päivystävän lääkärin
6026: myrkytykset aiheuttavat Suomessa jokseenkin työ häiriintyy. Toisaalta lääkärit eivät voi kii-
6027: yhtä paljon kuolleisuutta ja sairastuvuutta kuin reisinä päivystysaikoina paneutua riittävästi
6028: liikennetapaturmat. tietojen antamiseen.
6029: Myrkytystapaturmien ennaltaehkäisyä ja ensi- Keskuksen omaan henkilökuntaan kuuluva
6030: apuneuvontaa varten tarvitaan hyvin toimiva lääkäri tai farmaseutti vastaavat puheluihin
6031: myrkytysinformaatiokeskus. HYKS: n lastentau- ma-pe klo 8.00-22.00 ja la-su klo 9.00-
6032: tien klinikan tiloissa nykyisin toimiva myrky- 13.00. Tiedustelujen määrän ollessa nyt n.
6033: tysinformaatiokeskus palvelee koko maata. 10 000 puhelua vuodessa tarvitaan ensisijai-
6034: Kansainvälinen kokemus on osoittanut, että sesti ainakin yksi kokopäivätoiminen farma-
6035: myrkytysinformaatiokeskus soveltuu sijainnil- seutti lisää, jotta myös lauantaina ja sunnun-
6036: taan parhaiten lastensairaalan tai muun toimi- taina olisi farmaseuttipäivystys klo 8.00-
6037: van sairaalakompleksin yhteyteen. Tällöin neu- 22.00.
6038: vonnassa säilyy kosketus kliiniseen työhön ja HYKS:n myrkytystietokeskuksen henkilöstö-
6039: siten voidaan välttyä liialliselta teoreettisuu- tilanne korjaantuisi melkoisesti, mikäli keskuk-
6040: delta. Myrkytyskeskuksen nykyinen sijainti on seen perustettaisiin virka päivystysajan hen-
6041: tarkoituksenmukainen etenkin, kun suurin osa kilöstöjärjestelyjen hoitamiseksi.
6042: tiedusteluista koskee lasten myrkytystapaturmia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6043: Myrkytystietokeskuksen ensisijainen tehtävä nioittaen,
6044: on akuuttien myrkytysten ensiapuun, hoitoon
6045: ja ennaltaehkäisyyn tarpeellisen tiedon hank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6046: kiminen ja palvelutehtävänä tämän tiedon anta- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
6047: minen helposti käytäntöön sovellettavassa muo- 33.76.39 lisäyksenä 60 000 markkaa
6048: dossa sekä ensiapua edellyttävään tilanteeseen farmaseutin viran perustamiseen Hel-
6049: joutuneelle maallikolle että myrkytyspotilasta singin yliopistollisen keskussairaalan yh-
6050: hoitavalle lääkärille. teydessä toimivaan myrkytystietokeskuk-
6051: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan myr- seen 1. 1. 1982 alkaen.
6052: kytystietokeskus on koko toimintansa ajan
6053: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
6054:
6055: Impi Muroma Sauli Hautala Asser Stenbäck
6056: Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto Erkki Korhonen
6057: Esko Almgren Jorma Fred Antero Juntumaa
6058: 1981 vp. 917
6059:
6060: Raha-asia-aloite n:o 840
6061:
6062:
6063:
6064:
6065: Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan
6066: meriviemärin rakentamiseen välillä Savi~Koivukylä
6067:
6068:
6069: Eduskunnalle
6070:
6071: Keski-Uudenmaan kuntien Järvenpään, Ke- omaa rahoituspanostaan, vaan töiden vuvasty-
6072: ravan, Tuusulan ja Vantaan muodostama kun- minen ja jopa keskeytyminen on uhkana, jos
6073: tainliitto on vuodesta 197 6 alkaen rakentanut valtio luopuu noudattamastaan noin 20 % :n
6074: seudullista vesiensuojelulaitosta, ns. Keski- kustannusosuuden linjasta.
6075: Uudenmaan meriviemäriä. Koko hanke käyn- Louhinta-alan työllisyyden kannalta olisi
6076: nistettiin vesihallituksen aloitteesta. Se on mo- hankkeen keskeytyksetön toteuttaminen tär-
6077: nessa suhteessa maan suurin vesiensuojelupro- keää ja erityisen merkityksellistä juuri nyt, kun
6078: jekti. Kokonaiskustannukset ovat 173 mmk, toisen suuren tunnelityön, Päijännetunnelin val-
6079: mistä tähän mennessä on toteutettu 54 mmk:n mistuessa vapautuu alan työntekijöitä ja kalus-
6080: investoinnit. Kunnat lähtivät siihen mukaan toa. Aloitettavat kaksi uutta urakkaa työllis-
6081: luottaen hallituksen periaatekannanottoon täisivät 40 louhinta-alan työntekijää.
6082: ( 197 4) valtion osallistumisesta kustannuksiin, Seudullisen hankkeen rakennustöitä ei ve-
6083: vaikka hanke tulisi muodostumaan noin 30 % siensuojelusyistäkään saisi hidastaa, sillä muu-
6084: kalliimmaksi kuin kunta- ja taajamakohtaiset ten vaarantuisi se vesien tilan myönteinen ke-
6085: puhdistamoratkaisut. hitys, joka on Tuusulanjärvellä, Keravanjoella
6086: Valtio on vuosina 1975-80 myöntänyt ja Vantaanjoella ollut havaittavissa kuntainlii-
6087: hankkeelle avustusta ja vesiensuojelutyön val- ton Hyrylään, Järvenpäähän ja Kellokaskelle
6088: tionosuutta 7,5 mmk pitäen periaatteena tekemien siirtoviemärien vaikutuksesta.
6089: 20 % :n osuutta rakennuskustannuksista. Hankkeeseen osoitettava valtion vesihuolto-
6090: Hallitus on budjettiesityksessään ( mom. työn valtionosuus tulisi korottaa yhteensä 9
6091: 30.40.77) ehdottanut valtion jatkavan osallis- mmk:ksi, mistä 3 mmk myönnettäisiin vuonna
6092: tumistaan tähän poikkeuksellisen merkittävään 1982.
6093: projektiin, mutta osoittanut määrärahaksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6094: vuonna 1982 vain 1. mmk. Valtion koko tuki nioittaen,
6095: olisi 18-20 mmk maksavalle Savion-Koivu-
6096: kylän tunnelityölle vain 3 mmk. Kun kuntain- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-.
6097: liitolla lisäksi on käynnissä tai alkamassa hank- den 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
6098: keeseen kuuluvia muitakin rakennustöitä siten, tille 30.40.77 (Vesistötyöt) lisäyksenä
6099: että suunnittelu- ja rakennusmenojen summa 2 000 000 markkaa Keski-Uudenmaan
6100: vuonna 1982 on 14,5 mmk, on valtionosuus meriviemärin tunnelin louhimiseen vä-
6101: riittämätön. Kunnat eivät voi yht'äkkiä lisätä lillä Savio-Koivukylä.
6102: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
6103:
6104: Peter Muurman Kaarina Suonio Pertti Salolainen
6105: 918 1981 vp.
6106:
6107: Raha-asia-aloite n:o 841
6108:
6109:
6110:
6111:
6112: Muurman: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
6113: ry:lle valtakunnallisen ilmailumuseon jatkorahoitukseen Hel-
6114: sinki-Vantaan lentoaseman alueella
6115:
6116:
6117: Eduskunnalle
6118:
6119: Ilmailumuseoyhdistys ry. on kuluvan vuoden kun maamme ilmailuun liittyvää ainutlaa-
6120: aikana voinut jatkaa valtakunnallisen ilmailu- tuista kalustoa ja esineistöä on edelleen suu-
6121: museon rakentamista Helsinki-Vantaan lento- ressa määrin tuhoutumiselle alttiina,
6122: aseman alueella eduskunnan osoitettua tarkoi- kun museoon on sijoitettu, kuten eri yhteyk-
6123: tukseen vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa sissä on mainittu, paitsi yhdistyksen ja yksi-
6124: 300 000 markan valtionavustuksen. tyisten omaisuutta, myös valtion omistamaa
6125: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoar- ainutlaatuista ilmailumme historiaan liittyvää
6126: viossa olevan määrärahan lisäksi on yhdistys materiaalia ja
6127: saanut pienempiä avustuksia opetusministeriöltä kun Ilmailumuseoyhdistys ry. omalta osal-
6128: ja museovirastolta niiden jaettavana olevista taan täysin vapaaehtoisin voimin on toteutta-
6129: avustusmäärärahoista. Myös Vantaan ja Es- nut valtakunnallista erikoismuseohanketta, kat-
6130: poon kaupungit ovat hankkeessa mukana vä- son, että sen tukeminen, yhtä hyvin kuin
6131: häisemmin osuuksin. muittenkin vielä suunnitteilla olevien valta-
6132: Pääosan 1 300 m2 :n museorakennuksen ra- kunnallisten erikoismuseoitten, on koko yhteis-
6133: hoitukseen yhdistys on joutunut hankkimaan kunnan asia.
6134: pienistä lahjoituksista kooten ja lainavaroin. Edellä sanotun johdosta kunnioittavasti
6135: Museohankkeen 1 rakennusvaiheen museo- ehdotan,
6136: hallin rakennuskustannukset ovat kokonaisuu-
6137: dessaan runsaat 2 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6138: Kun nykyinen museorakennus ei tule lähes- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6139: kään kokonaan kattamaan valtakunnallisen 31.99.61 (Eräät valtionavut) 380 000
6140: ilmailumuseon tilantarvetta, markan määrärahan valtionavustuksena
6141: kun Ilmailumuseoyhdistys ry:n omat mah- Ilmailumuseoyhdistys ry: lle valtakunnal-
6142: dollisuudet ilman julkisten viranomaisten ja lisen ilmailumuseon jatkorahoitukseen
6143: yhteiskunnan tukea valtakunnallisen rakennus- Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella.
6144: hankkeen toteuttamisessa ovat rajoitetut,
6145: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
6146:
6147: Peter Muurman
6148: 1981 vp. 919
6149:
6150: Raha-asia-aloite n:o 842
6151:
6152:
6153:
6154:
6155: Mälci-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen
6156: ohitustien suunnitteluun
6157:
6158:
6159: Eduskunnalle
6160:
6161: Tampereen-Vaasan valtatieltä etelä-pohjois- noissaan kiirehtineet taman ns. 1ta1sen ohitus-
6162: liikenne Kokkolan suuntaan tapahtuu Jalasjär- tien rakentamista ja esittäneet toivomuksen,
6163: ven-Seinäjoen maantien valmistumisen jälkeen että rakennustyö voitaisiin aloittaa jo v. 1983.
6164: Seinäjoen kaupungin keskustan katuverkoston Asian merkitystä kuvaa mm. se, että kansa-
6165: kautta. Tämä ruuhkauttaa ja hidastaa liikennet- laiset ovat oma-aloitteisesti laatineet asian kii-
6166: tä. Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan lii- rehtimistä koskevan aloitteen ja sen on allekir-
6167: kenneverkon kehittäminen, yleensä kaavalliselt joittanut tiettävästi tuhansissa laskettava hen-
6168: perusratkaisut ja osin rakennustoimintakin, on kilömäärä.
6169: edelleen kiinni alueen ohitusratkaisuista. Tietäen valtion vuoden 1981 tulo- ja meno-
6170: Asian eteenpäinvientiä varten Seinäjoen kau- arviossa olevien tiesuunnittelumäärärahojen vä-
6171: punki ja Nurmon kunta ovat kustannuksellaan häisyyden, ehdotamme,
6172: laadituttaneet konsultilla yleissuunnitelman Sei-
6173: näjoen itäisen ohitustien rakentamiseksi. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6174: on huomioitu valmistumassa olevassa Seinä- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6175: joen-Nurmon yleiskaavassakin. markan määrärahan Seinäjoen itäisen
6176: Sekä Seinäjoen kaupunginvaltuusto että Nur- ohitustien suunnitteluun Seinäjoen kau-
6177: mon kunnanvaltuusto ovat molemmat lausun- pungissa ja Nurmon kunnassa.
6178: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
6179:
6180: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
6181: 920 1981 vp.
6182:
6183: Raha-asia-aloite n:o 843
6184:
6185:
6186:
6187:
6188: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan katsas-
6189: tusaseman rakentamista varten
6190:
6191:
6192: Eduskunnalle
6193:
6194: Kokkolan autok3Jtsastusasema toimii vuokra- Jotta autokatsastustoiminta voisi Kokkolassa
6195: tiloissa. Vuokrasuhde on vuokranantajan tahol- joustavasti jatkua, ehdotamme edellä olevan pe-
6196: ta irtisanottu vuoden 1982 lopussa, koska alun- rusteella kunnioittavasti,
6197: perin on annettu ymmärtää, että siihen men-
6198: nessä autokatsastus saisi omat tilat. Tontti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6199: tarkoitusta varten on varattu. Suunnitelmat 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6200: ovat rakennustenkin osalta valmiina. 31.40.74 500 000 markan määrärahan
6201: Ellei määrärahaa vuoden 1982 budjettiin Kokkolan katsastusaseman rakentami-
6202: saada, käy k3Jtsastustoiminta erittäin vaikeaksi. sen aloittamista varten.
6203: Autorekisterikeskuksen taholta on määrärahaa
6204: vakavasti pyritty menoarvioon saamaan.
6205: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
6206:
6207: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
6208: 1981 vp. 921
6209:
6210: Raha-asia-aloite n:o 844
6211:
6212:
6213:
6214:
6215: • Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lento-
6216: kentän kiitotien jatkamista varten
6217:
6218:
6219: Eduskunnalle
6220:
6221: Kruunupyyn lentokenttä on 1 800 m:n pitui- Koska asia on tärkeä, ehdotamme edellä ole-
6222: nen. Se on nykyisille koneille lentoturvallisuu- van perusteella,
6223: den kannalta liian lyhyt. Ilmailuviranomaiset
6224: ovat esittäneet kiitoradan jatkamista n. 300 että Eduskunta ottaisi valtion vuodet!
6225: metrillä. Maaston tasaisuudesta johtuen kus,tan- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6226: nuksetkaan eivät kohoa kovin suuriksi. Määrä- markkaa Kruunupyyn lentokentän kii-
6227: rahaa ei kuitenkaan valtion tulo- ja menoar- totien jatkamista varten.
6228: vioon ole saatu.
6229: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
6230:
6231: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
6232:
6233:
6234:
6235:
6236: 116 08810040811
6237: 922 1981 vp.
6238:
6239: Raha-asia-aloite n:o 845
6240:
6241:
6242:
6243:
6244: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö-
6245: taiteelliseen harrastustoimintaan
6246:
6247:
6248:
6249: Eduskunnalle
6250:
6251: Harrastajateatterijärjestöjä tuetaan valtion Harrastajateatterijärjestöjen määrärahat ja
6252: budjetissa "näyttämötaiteelliseen harrastustoi- kunnallinen palkkakustannusten nousu
6253: mintaan" varatusta määrärahasta. Harrastaja-
6254: teatterijärjestöt vastaavat maamme harrastaja- Palkka-
6255: kustannus+
6256: teattereiden koulutustoiminnasta sekä ammatti- Vuosi Valtion avustus Lisäys nousu
6257: taitoisen ohjaustyövoiman saannista.
6258: Harrastajateatterit kattavat koko maan. Siten 1979 1460 000,- 12,3% 11,4%
6259: ne pystyvät antamaan merkittävän panoksen 1980 1500 000,- 2,7% 9,8%
6260: teatteripalvelusten alueelliseen tasa-arvoon. 1981 1620 000,- 8,0% 8,4%
6261: Vain ammatillisesti johdetuilla harrastajanäyt- 1982 1 815 000,- 12,0% 14,3%
6262: tämöillä on oma päätoiminen johtaja-ohjaajansa, ( ehd.)
6263: ja vain muutamalla harrastajateatterilla on niin (Lähde: Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi kuntien
6264: vakaa talous, että ne pystyvät itse ammattitai- osalta 1979-80. Vuosien 1981-82 osalta KSVT:n
6265: toisen ohjaajan palkkaamiseen. tilasto-osaston arvio.)
6266: Suomen harrastajateatterit ovat saavutltaneelt
6267: viime vuosina erittäin suurta arvonantoa kan- Harrastajateatterijärjestöjen palkkakustannus-
6268: sainvälisestikin korkean taiteellisen tasonsa an- ten nousua on viime vuonna lisännyt myös se,
6269: siosta. Maassamme järjestetyt lukuisaJt teatteri- etJtä järjestöt ovat joutuneet pitämään henkilö-
6270: päivät ovat osoittaneet myös kotimaisen arvos- kuntaa ammatilliseen koulutukseen nähden ali-
6271: tuksen lisääntyneen. Julkisen sanan teatteriar- palkattuna riittämättömien taloudellisten resurs-
6272: vostelussa ei enää tunneta eroja ammattihiis<ten sien vuoksi. Tämä on vaikeuttanut ammattitai-
6273: ja harrastajien välillä. toisen työvoiman saantia.
6274: Tämän ammattitaidon takana ovat harrastaja- Erityisen vaikeaksi tilanne on muodostunut
6275: teatterijärjestöt antamalla harrastajateattereille Työväen Näyttämöiden Liiton osalta, joka saa
6276: ohjaajatyövoimaa. Harrastajateatterijärjestöt harrastajateatterijärjestöille osoitetoista määrä-
6277: ovat ajautuneet erittäin vaikeaan taloudelliseen rahoista 44 %. Eduskunta havaitsi tämän jo
6278: kriisiin. Esimerkiksi Työväen Näyttämöiden viime vuonna, jolloin taiteen tukemisen käyttö-
6279: Liitolla on käytössään vain kolme päätoimista suunnitelmaan lisättiin 200 000 markan ylimää-
6280: ohjaajaa n. 140 harrastajateatteria varten. Kou- räinen lisäavustus Työväen Näyttämöiden Lii-
6281: lutustoiminnan ohella nämä ohjaajat pystyvät ton toiminnan turvaamiseksi vuonna 1981.
6282: tekemään vuosittain 3-5 ohjausta. Koska usei- Tämän määrärahan turvin liitto pystyi palkkaa-
6283: den Työväen Näyttämöiden Liiton jäsennäyttä- maan 'toisen dramaturgin hoitamaan harrastaja-
6284: möiden toimintaan kuuluu kaksi tai useampia teattereiden ohjelmistosuunnittelua ja neuvonta-
6285: ensi-iltoja vuodessa, voi Työväen Näyttämöiden työtä sekä lisäämään osapäiväisenä toimivan
6286: Li~tto palvella ainoastaan murto-osaa jäsennäyt- kolmannen ohjaajan toimen kokopäiväiseksi.
6287: tämöidensä ohjelmistototeutuksesta. Nyt hallitus on ehdottanut näyttämötaiteelli-
6288: Seuraava taulukko osoittaa harrastajateatteri- seen harras1tustoimintaan vain 1 815 000 mark-
6289: järjestöjen valtionavustusten nousun ja vastaa- kaa. Jos otetaan huomioon vuoden 1981 lisä-
6290: van palkkakehityksen ko. aikana: avustus Työväen Näyttämöiden Liitolle, tulisi
6291: Raha-asia-aloite n:o 845 923
6292:
6293: harrastajateatterijärjestöjen valtionavustus ko- rastajateatterijärjestöille, jotta niiden toiminta
6294: konaisuudessaan olemaan 0,27% pienempi voitaisiin turvata.
6295: kuin vuonna 198 L Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6296: Työväen Näyttämöiden Liiton ja muiden har-
6297: rastajateatterijärjestöjen toiminta on laajentu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6298: nut, ja. jäsennäyttämöiden odotukset keskusjär- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6299: jestöjen palveluksia kohtaan ovat kasvaneet. 29.90.53 lisäyksenä 800 000 markkaa
6300: Nykyinen toiminnallinen taso voidaan näin käytettäväksi harrastajateatterijärjestö-
6301: ollen säilyttää vain tuntuvalla varojen korotuk- jen koulutus- ja ohjaustyöhön eli näyttä-
6302: sella. Taiteen tukemisen käyttösuunnitelmaan mötaiteelliseen harrastustoimintaan.
6303: olisikin saatava lisää 800 000 markkaa har-
6304: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
6305:
6306: Lauha Männistö Juhani Vähäkangas
6307: Arvo Kemppainen Aulis Juvela
6308: Vappu Säilynoja
6309: 924 1981 vp.
6310:
6311: Raha-asia-aloite n:o 846
6312:
6313:
6314:
6315:
6316: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työväen
6317: Näyttämöiden Liitolle
6318:
6319:
6320: Eduskunnalle
6321:
6322: Hallitus on ehdottanut vuoden 1982 tulo- ja olisi käytettävissään jokaisessa maakunnassa vä-
6323: menoarviossa harrastai ateatterijärjestöille "näyt- hintään yksi ohjaaja maakunnan kaildda harras-
6324: tämätaiteelliseen harrastustoimintaan" -otsi- tajateattereita varten.
6325: kolla 1 815 000 markkaa. Tällä määrärahalla ra- Koska palkkakustannukset ovat nousseet vii-
6326: hoitetaan mm. Työväen Näyttämöiden Liiton me vuonna huomatitavasti harrastajateatterijär-
6327: harrastajateatteritoimintaa. Liiton saama osuus jestöistä riippumattomista syistä, ei hallituksen
6328: määrärahasta on n. 44 %. nyt ehdottaman määrärahan tuntuvakaan koro-
6329: Eduskunta huomasi jo vuoden 1981 tulo- ja tus riitä muuta kuin nykyisten palvelusten yllä-
6330: menoarviota käsiteltäessä Työväen Näyrt:tämöi- pitämiseen. Vähimmäistarve on n. 300 000
6331: den Liiton toiminnan merkityksen ja myönsi markkaa, jotta nykyinen tilanne voitaisiin säilyt-
6332: nykyisten toimintojen turvaamiseen 200 000 tää. Pidämme tällaista määrärahaa välttämättö-
6333: markan ylimääräisen avustuksen. Kun tämä ote- mänä, mutta samalla edellytämme, että tulevai-
6334: taan huomioon, myönsi eduskunta viime suudessa Työväen Näyttämöiden Liiton kaltai-
6335: vuonna yhteensä harrastajateatterijärjestöille selle harrastajateatterijärjestölle turvattaisiin
6336: 1 820 000 markkaa. Jos hallituksen ehdotus koko maan kattavan alueohjaajaverkoston muo-
6337: hyväksyttäisiin ensi vuoden harrastajateatteri- dostaminen. Yhteiskunnan kannalta on edulli-
6338: järjestöjen valtionavuksi, jäisi valtionavustus sinta, että harrastajateattereiden omat järjestöt
6339: 0,27% pienemmäksi kuin vuodelle 1981. vastaavat ohjaajapalveluksista. Silten selvitään
6340: Työväen Näyttämöiden Liitolle tämä merkit- ilman uusia hallinnollisia kustannuksia, uudet
6341: sisi ohjaajapalvelujen vähentymistä nykyisestään työntekijät voidaan palkata tehokkaammin ja
6342: ja henkilökunnan supistuksia. Liitto ei nykyisel- heidän työtään käyttää laajempien piirien hy-
6343: läkään henkilökunnalla pysty palvelemaan kuin väksi.
6344: osaa noin 140 yleisöesityksiä antavan harras- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6345: tajateatterinsa ohjaustarpeesta. Nämä jäsenteat-
6346: terit kattavat koko maan, ja ne vastaavat useilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6347: paikkakunnilla ainoasta teatteritarjonnasta. Ryh- 1982 tulo- ja menoarvioo11 mommtille
6348: mien taiteellinen kehittyminen harrastukses- 29.90.53 lisäyksenä 300 000 markkaa
6349: saan vaatii koulutuksen jatkuvuutta. lisäavustuksena Työväen Näyttämöiden
6350: Tavoitteena olisi pidettävä sitä, elttä liitolla Liitolle.
6351: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
6352:
6353: Lauha Männistö Juhani Vähäkangas
6354: Arvo Kemppainen Aulis Juvela
6355: Vappu Säilynoja
6356: 1981 vp. 925
6357:
6358: Raha-asia-aloite n:o 847
6359:
6360:
6361:
6362:
6363: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien maa-
6364: taloussihteerien virkojen perustamiseen
6365:
6366:
6367: Eduskunnalle
6368:
6369: Kun maataloussihteerien virkoja maassamme Virkojen perustaminen pieniin kuntiin ei
6370: alettiin perustaa, katsoivat monet pienet kun- ole ollut viime aikoina mahdollista, koska vir-
6371: nat, että työn vähyyden vuoksi asiat voidaan koihin ei ole saatu valtionapua. Jotta asiantila
6372: hoitaa luottamusmiesten avulla. voitaisiin korjata, olisi tarkoitukseen varattava
6373: Työmäärien lisääntyessä asioiden hoito näissä ensi vuoden budjettiin tähän tarkoitukseen
6374: kunnissa on vaikeutunut. Maataloussihteerien määräraha.
6375: tehtävänä on toteuttaa moniin kymmeniin nou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6376: sevaa lakimäärää, ja kun näihin lakeihin tulee nioittaen,
6377: vuosittainkin muutoksia, vaaditaan tässä työssä
6378: koulutettu ja kokopäivätoiminen henkilö. Näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6379: ollen niissä kunnissa, joissa ei ole maatalous- 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
6380: sihteeriä, lain piiriin kuuluvat ihmiset ovat eri- 30.08.30 alamomentille 1 lisäyksenä
6381: arvoisessa asemassa toisten kuntien viljelijöihin 333 000 markkaa 10 uuden maatalous-
6382: nähden, eikä heidän asioitaan hoideta riittävän sihteerin viran perustamiseen ja hyväk-
6383: tehokkaasti. syttäväksi valtionavun piiriin.
6384: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
6385:
6386: Einari Nieminen Lauri Palmunen Markku Kauppinen
6387: Veikko Pihlajamäki Pentti Poutanen Olavi Nikkilä
6388: Pertti Hietala Hannele Pokka Paavo Vesterinen
6389: Kalevi Mattila Marjatta Väänänen Kauko Juhantalo
6390: Sakari Knuuttila Mikko Pesälä Matti Maijala
6391: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
6392: 926 1981 vp.
6393:
6394: Raha-asia-aloite n:o 848
6395:
6396:
6397:
6398:
6399: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojien
6400: toimien perustamiseen
6401:
6402:
6403: Eduskunnalle
6404:
6405: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on on yli kaksinkertainen verrattuna slJOltettuun
6406: kansainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- valtionapuun. Kun tämän taloudellisen tuoton
6407: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden on lisäksi syntyy runsaasti koulutusimpusseja ja
6408: pakko löytää ratkaisuja. Automaation lisään- varsinaisia neuvonnallisia tuloksia, on toiminta
6409: tyessä ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus valtiontalouden kannalta tarkasteltuna varsin
6410: pystyisi ainakaan pitemmällä aikavälillä lisää- perusteltua. Erityisesti 4H-nuoret on saatu
6411: mään suhteellista osuuttaan käytettävissä ole- ennakkoluulottomina osallistumaan uusimuotoi-
6412: vasta työvoimasta. Palveluelinkeinojen jousta- siin kokeiluihin, joita ovat esim. metsien moni-
6413: vara saattaa olla jossain määrin suurempi. Toi- naiskäyttö, energiametsät, biologinen viljely,
6414: saalta on kansakunnan tasasuhtaisen kehittämi- luontotuotteiden muu talteenotto, vain muuta-
6415: sen kannalta välttämätöntä, että perustuotan- mia luettelomaisesti mainitaksemme. Syvällisem-
6416: nossa voidaan pysyttää riittävä ja ammattitai- mät 4H-järjestön yritystoiminnalliset tulokset
6417: toinen osa työvoimasta. Tämän vuosikymmenen ovat löydettävissä marjojen ja vihannesten sopi-
6418: aikana joudutaan korostamaan kotimaisen ener- musviljelytuotannosta sekä metsätalouden sek-
6419: giantuotannon välttämättömyyttä. Sen lisäksi torilta. Vähäarvoista ei ole käytännön työsuo-
6420: perinteiset alkutuotannon alat elintarvike- ja ritusten välityksellä saadut ammattivirikkeet ja
6421: puuntuotanto on turvattava riittävällä työvoi- tuntuma elinkeinoelämään.
6422: malla. Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
6423: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lieven- koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-jär-
6424: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä jestö tuntenut velvollis\ludekseen ulottaa palve-
6425: lähinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan lujaan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuk-
6426: avustuksen turvin. Liian vähälle huomiolle on setta ollut suopea, mikä perustunee järjestön
6427: jäänyt nuorten työpanoksen suuntaaminen tuo- toiminnan painopisteen sijoittamiseen käytän-
6428: tannolliseen toimintaan, jolloin nuori itsekin nön alojen neuvontaan sekä hyödylliseen työ-
6429: voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten työ- hön ohjaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaih-
6430: kasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut toehto lisääntyneen vapaa-ajan tai työttömien
6431: 4H-järjestö on useaan otteeseen esittänyt, että päivien viettoon.
6432: sen kehittämät menetelmät nuorten työllistä- Ottamalla valtion vuoden 1982 tulo- ja me-
6433: miseksi tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyt- noarvioon lisäyksenä 970 000 markan määrä-
6434: töön. Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamalla raha voidaan varojen turvin perustaa yhteensä
6435: toiminta niihinkin kuntiin, joissa sitä vielä ei 20 4H-neuvojan virkaa niihin kuntiin, jotka
6436: ole. Saadut kokemukset osoittavat, että yksi ilmaisevat valmiutensa osallistua kunnan omalla
6437: koulutettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 nuorta rahoituksella osaan neuvojan palkkauskustan-
6438: järjestäen heille mahdollisuuksia osallistua tuo- nuksista. Nuoria työllistyisi 4H-kerhoissa arvioi-
6439: tannolliseen toimintaan ja ansaita itse rahaa. den ja aikaisemmin saatujen kokemusten perus-
6440: Vuoden 1980 tilinpäätöstietojen mukaan yksi teella noin 6 200-6 300 nuorta. Nuorten tuo-
6441: 4H-neuvoja aikaansai keskimäärin 91 700 mar- tannollisen toiminnan kokonaistuotoksi voidaan
6442: kan kerholaisten yritystoiminnan bruttotuoton. arvioida 2 300 000 markkaa ja nettotuotoksi
6443: Tästä tuotosta suoranainen työpalkka nuorison n. 1 500 000 markkaa.
6444: käteen oli yhteensä 60 400 markkaa, joka tuotto
6445: Raha-asia-aloite n:o 848 927
6446:
6447: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 30.30.46 alamomentille 1 lisäyksenä
6448: taen, 970 000 markkaa 20 uuden 4H-neuvo-
6449: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden jan toimen perustamiseksi.
6450: 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
6451: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
6452:
6453: Einari Nieminen Lauri Palmunen Hannele Pokka
6454: Veikko Pihlajamäki Marjatta Väänänen Mikko Pesälä
6455: Pertti Hietala P. Puhakka Aulis Juvela
6456: Kalevi Mattila Pentti Poutanen Kauko Juhantalo
6457: Sakari Knuuttila Mauri Miettinen Matti Maijala
6458: V. J. Rytkönen
6459: 928 1981 vp.
6460:
6461: Raha-asia-aloite n:o 849
6462:
6463:
6464:
6465:
6466: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen keski-
6467: osan ja Loimijoen alaosan järjestelysuunnitelman laatimiseen
6468:
6469:
6470: Eduskunnalle
6471:
6472: Kokemäenjoen keskiosalla ja Loimijoen ala- Tehtävää hoitamaan pitäisi muodostaa erttyts-
6473: osalla tulvat alkavat olla jatkuvana riesana. työryhmä ja sen tulisi toimia Turun vesipiirin
6474: Erityisen pahana tulvat ovat olleet viime vuo- alaisuudessa. Paikallisten tulvatoimikuntien tu-
6475: den myöhäissyksynä ja kuluvan vuoden kesällä. lisi antaa työryhmälle tietoja jokivarsien asuk-
6476: Tänä vuonna on satovahinkoja aiheutunut Huit- kaiden näkemyksistä. Joet pitäisi perata suuria
6477: tisissa yli 60 tilalle ja yli 500 peltohehtaarille. vesimassoja ajatellen ja sen jälkeen tarkistaa
6478: Vahingot ovat toista miljoonaa markkaa. Li- voimayhtiöiden lupaehdot.
6479: säksi tulvat ovat aiheuttaneet vahinkoja ranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6480: asutukselle, tiestölle, salaojitukselle ja viemä- nioittavasti,
6481: reille.
6482: Tulvien poistamiseksi tulisi suorittaa per- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6483: kauksia Kokemäenjoen keskiosalla Kolsin ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
6484: Äetsän välillä sekä Loimijoen alaosalla. Suun- 30.40.23 alamomentille 2 lisäyksenä
6485: nitelman laatiminen on kiireellinen tehtävä ja 1 000 000 markkaa Kokemäenjoen kes-
6486: lisäksi siksi suuritöinen, ettei se nopeasti kiosan ja Loimijoen alaosan järjestely-
6487: onnistu vesihallinnon normaaleilla resursseilla. suunnitelman laatimiseksi.
6488: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
6489:
6490: Einari Nieminen Aulis Juvela Matti Maijala
6491: Veikko Pihlajamäki Matti Pelttari Aila Jokinen
6492: Irma Rosnell Pirkko Valtonen Anssi Joutsenlahti
6493: Kauko Juhantalo
6494: 1981 vp. 929
6495:
6496: Raha-as~-aloite n:o 850
6497:
6498:
6499:
6500:
6501: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
6502: energiataloudelliseen korjaustoimintaan
6503:
6504:
6505: Eduskunnalle
6506:
6507: Kotimaisen energian käytön lisääminen ja kunnissa totm!Vten energianeuvojien tarve on
6508: säästötoimien tehostaminen ovat työllisyyttä lisääntynyt.
6509: edistäviä toimenpiteitä. Yhdistämällä energian Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6510: säästö ja energiasuunnittelu työttömyysalueiden
6511: tarpeisiin voidaan samanaikaisesti parantaa kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6512: santaloutta ja tiukentaa oikeasuuntaista ener- 1982 tulo- ja menoarvioon momenti!le
6513: giapolitiikkaa. 26.12.61 lisäyksenä 10 000 000 mark-
6514: Työllisyyden kannalta lämpötaloutta edistä- kaa avustuksina energiataloudelliseen
6515: viä ja energiaa säästäviä asuntojen korjaustoi- korjaus toimintaan.
6516: menpiteitä on tuettava voimakkaasti. Myös
6517: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
6518:
6519: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
6520:
6521:
6522:
6523:
6524: 117 08810040811
6525: 930 1981 vp.
6526:
6527: Raha-asia-aloite n:o 851
6528:
6529:
6530:
6531:
6532: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
6533: energiataloudelliseen koerakentamiseen
6534:
6535:
6536: Eduskunnalle
6537:
6538: Kotimaisen energian käytön lisääminen ja nissa toimivien energianeuvojien tarve on li-
6539: säästötoimien tehostaminen ovat työllisyyttä sääntynyt.
6540: edistäviä toimenpiteitä. Yhdistämällä energian- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6541: säästö ja energiasuunnittelu työttömyysaluei-
6542: den tarpeisiin voidaan samanaikaisesti parantaa että Eduskunta ottaisi valtion .vuodm
6543: kansantaloutta ja tiukentaa oikeansuuntaista 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6544: energiapolitiikkaa. 26.70.61 lisäyksenä 500 000 markkaa
6545: Työllisyyden kannalta lämpötaloutta edistäviä rakennusten energiataloudelliseen tutki-
6546: ja energiaa säästäviä asuntojen korjaustoimen- mukseen liittyvän koerakentamisen tu-
6547: piteitä on tuettava voimakkaasti. Myös kun- kemiseen.
6548: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
6549:
6550: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
6551: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
6552: 1981 vp. 931
6553:
6554: Raha-asia-aloite n:o 852
6555:
6556:
6557:
6558:
6559: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
6560: orkestereiden ja yhtyeiden aluetoimintaan
6561:
6562:
6563: Eduskunnalle
6564:
6565: Viime vuosikymmeninä on maassamme kiin- Koska alueorkesteritoiminnan vakinaistami-
6566: nostus musiikkiin kasvanut erittäin suuresti. nen tulee viemään useita vuosia, toiminta-avus-
6567: Tämä on johtanut orkesteritoiminnan vilkas- tusten saattaminen muiden taidelaitosten ta-
6568: tumiseen sekä taiteellisen vaatimustason voi- solle voisi tapahtua asteittain esimerkiksi seu-
6569: makkaaseen nousuun. Orkesterimme ovat myös raavan kymmenen vuoden aikana. Tällaista esi-
6570: merkittävällä tavalla edustaneet maamme kult- tystä tukevat mm. Suomen Sinfoniaorkesterit
6571: tuurielämää ulkomailla. ry., Suomen Muusikkojen Liitto ry. ja Suomen
6572: Orkesterimusiikin valtakunnallisen tasapuoli- Kaupunkiliitto.
6573: suuden kannalta tärkeän alueorkesteritoiminnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6574: edistämis- ja rahoitussuunnitelmat ovat jääneet
6575: jo kahdeksan vuotta keskeneräisiksi. Samanai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6576: kaisesti ovat myös maamme orkestereiden val- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6577: tionavustukset jääneet yhä pahemmin jälkeen 29.90.53 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
6578: teatterilaitoksen ja musiikkioppilaitosten saa- orkestereiden ja yhtyeiden aluetoimin-
6579: mista valtionavuista. taan.
6580: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
6581:
6582: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas Marjatta Stenius-Kaukonen
6583: Anneli Kivitie Jaakko Itälä Kauko Juhantalo
6584: Jouko Skinnari
6585: 932 1981 vp.
6586:
6587: Raha-asia-aloite n:o 85.3
6588:
6589:
6590:
6591:
6592: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
6593: energiataloudellisen koetoiminnan edistämiseen
6594:
6595:
6596: Eduskunnalle
6597:
6598: Energiapolitiikassa on lähivuosina tavoit- tyvien epävarmuustekijöiden sekä hinnan nou-
6599: teeksi asetettava energian nykyistä tehokkaampi susta aiheutuvien maksutaserasitusten vähen-
6600: ja tarkoituksenmukaisempi käyttö sekä koti- tämiseksi.
6601: maisen energian käytön lisääminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6602: Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on
6603: tarpeen tehostaa energiateknologian tutkimus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6604: toimintaa sekä kotimaisen polttoaineen käyttöä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6605: lisääviä investointeja. 32.44.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
6606: Energian kulutuksen kasvun hillitseminen ja energiataloudellisen koetoiminnan edis-
6607: energiahuollon kotimaisuusasteen nostaminen tämiseen.
6608: ovat tarpeen tuontienergian saatavuudessa esiin-
6609: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
6610:
6611: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
6612: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
6613: 1981 vp. 933
6614:
6615: Raha-asia-aloite n:o 854
6616:
6617:
6618:
6619:
6620: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta lakkautettu-
6621: jen henkilöliikenneasemien uudelleen avaamiseen
6622:
6623:
6624: Eduskunnalle
6625:
6626: Muutaman viime vuoden aikana on eri ta- Koska VR:n supistamist01m1ssa on vedottu
6627: hoilla maata herättänyt suurta tyytymättömyyt- rautatieliikenteen hoitoon, kaluston ja radan
6628: tä Valtionrautateiden henkilöliikenteen voima- kunnossapitoon sekä materiaali- ja tuotantotoi-
6629: kas supistaminen. Kaikkein näkyvimmin VR:n mintaan liittyvien rakennusten suunnitteluun,
6630: politiikka nousi esiin ns. Harralan-tapauksen yh- rakentamiseen ja peruskorjaukseen varatun mää-
6631: teydessä vuoden 1980 lopulla. Yleisenä vaati- rärahan pienuuteen, on tärkeää, että vaLtion
6632: muksena on ollut asemien ja vuotojen lakkaut- tulo- ja menoarviossa varataan tähän riittävästi
6633: tamisen lopettaminen säästämisen nimissä. määrärahoja. Käyttösuunnitelman laadinnassa
6634: VR:ää on pidettävä palvelulaitoksena, jonka on pääpainon oltava niillä alueilla, joilla joukko-
6635: toiminta ei saa perustua puhtaasti kustannus- kuljetusten tarve on suurin ja kasvava.
6636: vastaavuusperiaatteelle. Supistamistoimenpiteet Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6637: ovat myös jyrkässä ristiriidassa tämänhetkisten
6638: energia- ja ympäristöpolitiikan pyrkimysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6639: kanssa. Jatkuvasti kallistuvien polttoainekustan- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
6640: nusten vuoksi tulisi henkilöliikennettä ohjata 3 000 000 markkaa erityisesti lakkau-
6641: joukkokuljetusten suuntaan. Joukkokuljetusväli- tettujen henkilöliikenneasemien uudel-
6642: neistä taas rautatiet ovat selvästi edullisin vail1- leen avaamiseksi.
6643: toehto.
6644: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
6645:
6646: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
6647: Toivo Mäkynen Anna-Liisa Jokinen Urpo Leppänen
6648: Jaakko Itälä
6649: 934 1981 vp,
6650:
6651: Raha-asia-aloite n:o 855
6652:
6653:
6654:
6655:
6656: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumu-
6657: seoyhdistys ry:lle ilmailumuseon jatkorahoitukseen
6658:
6659:
6660: Eduskunnalle
6661:
6662: Ilmailumuseoyhdistys ry. on kuluvan vuoden kun museoon on sijoitettu, kuten. eri yhteyk-
6663: aikana voinut jatkaa valtakunnallisen ilmailu- sissä on mainittu, paitsi yhdistyksen ja yksityis-
6664: museon rakentamista Helsinki-Vantaan lento- ten omaisuutta, myös valtion omistamaa ainut-
6665: aseman alueella eduskunnan osoitettua tarkoi- laatuista ilmailumme historiaan liittyvää mate-
6666: tukseen vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa riaalia, ja
6667: 300 000 markan valtionavustuksen. kun Ilmailumuseoyhdistys ry. omalta osaltaan
6668: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoarvios- täysin vapaaehtoisin voimin on toteuttanut val-
6669: sa olevan määrärahan lisäksi on yhdistys saanut takunnallista erikoismuseohanketta, katsomme,
6670: pienempiä avustuksia opetusministeriöltä ja että sen tukeminen, yhtä hyvin kuin muittenkin
6671: museovirastolta niiden jaettavana olevista avus- vielä suunnitteilla olevien valtakunnallisten eri-
6672: tusmäärärahoista. Myös Vantaan ja Espoon kau- koismuseoitten, on koko yhteiskunnan asia.
6673: pungit ovat hankkeessa mukana vähäisemmin Tällä hetkellä on museon ulkotiloihin jou-
6674: osuuksin. duttu vielä toistaiseksi sijoittamaan osa näyt-
6675: Pääosan 1 300 m2 :n museorakennuksen ra- telyesineistöä (mm. Finnair Oy:n luovuttama
6676: hoitukseen yhdistys on joutunut hankkimaan Convair Metropolitan -kone ja Tekniikan Mu-
6677: pienistä lahjoituksista kooten ja lainavaroin. seosi!ätiön luovuttama Locheed Lodestar "Kul-
6678: Museohankkeen I rakennusvaiheen museohal- tanokka" -kone), jotka tarvitsisivat suojaka-
6679: lin rakennuskustannukset ovat kokonaisuudes- toksen. Näin vältettäisiin säänvaihtelujen ai-
6680: saan runsaat 2 miljoonaa markkaa. heuttamat arvaamattomat vahingot, joita kor-
6681: Kun nykyinen museorakennus ei tule lähes- vaamattomille koneille jo nyt lentoaseman ulko-
6682: kään kokonaan kattamaan valtakunnallisen il- tiloissa on tapahtunut.
6683: mailumuseon tilantarvetta, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6684: kun Ilmailumuseoyhdistys ry:n omat mahdol-
6685: lisuudet ilman julkisten viranomaisten ja yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6686: kunnan tukea valtakunnallisen rakennushank- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6687: keen toteuttamisessa ovat rajoitetut, 31.99.61 (Eräät valtionavut) 380 000
6688: kun maamme ilmailuun liittyvää ainutlaatuis- markkaa avustuksena Ilmailumuseoyh-
6689: ta kalustoa ja esineistöä on edelleen suuressa distys ry:lle ilmailumuseon iatkorahoi-
6690: määrin tuhoutumiselle alttiina, tukseen.
6691: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
6692:
6693: Terhi Nieminen-Mäkynen Peter Muurman Helvi Hyrynkangas
6694: Toivo Mäkynen Anneli Kivitie Jaakko Itälä
6695: 1981 vp. 935
6696:
6697: Raha-asia-aloite n:o 856
6698:
6699:
6700:
6701:
6702: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta energiatalou-
6703: den tarkoituksenmukaisuutta koskeviin selvityksiin
6704:
6705:
6706: Eduskunnalle
6707:
6708: Viime vuosikymmenten jatkuva taloudellinen maisten energialähteiden suuntaan. Tämä edel-
6709: kasvu on paljolti perustunut alati kiihtyvään lyttää kuitenkin, että näiden vaihtoehtojen tut-
6710: energiantuotannon ja -kulutuksen kasvuun. Täl- kimiseen suunnataan erityisen runsaasti voima-
6711: lainen kasvu on viime vuosina osoittautunut varoja. Voidaan arvioida, että jos vaihtoehtois-
6712: erittäin haavoittuvaksi. Öljyn saanti on ollut ten energialähteiden tutkimukseen olisi tähän
6713: jatkuvasti uhattuna ja vaikka Suomi ei olekaan mennessä uhrattu edes murt~osa ydintutki-
6714: vielä joutunut kärsimään öljypulasta, ovat suo- mukseen suunnatuista varoista, meillä olisi to-
6715: malaiset saaneet kokea öljyn hinnannousut yhtä dennäköisesti jo nyt käytettävissä erittäin käyt-
6716: kipeinä kuin muutkin. tökelpoisia ratkaisuvaihtoehtoja.
6717: Riippuvuutta öljystä onkin voimakkaasti vä- Vaihtoehtoisten energialähteiden tutkimus ja
6718: hennettävä. Tämä on toki yleisesti tunnustettu, kehittely on vain osa sitä toimintaa, jolla
6719: mutta riittäviin käytännön toimiin ·ei ole ryh- maamme energiataloutta voidaan suunnata ter-
6720: dytty. Tätä osoittaa se, että öljyn osuus ener- veelle pohjalle. Erityistä huomiota on kiinni-
6721: giankulutuksesta on edelleen kaikesta huoli- tettävä energiansäästöön yleensä ja erityisesti
6722: matta kasvanut. siihen, miten jo yhdyskuntien suunnitteluvai-
6723: Ydinvoima ei ole sellainen energiamuoto, heessa voidaan vaikuttaa energiantarpeen mi-
6724: jonka perustalle tulevaisuuden energiantuotanto nimoimiseksi.
6725: voitaisiin rakentaa. Ydinvoiman turvallisuus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6726: riskit ovat osoittautuneet kiistämättömiksi,
6727: jäteongelmat ovat yhä täysin ratkaisematta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6728: Myös voimaloiden taloudellisuus on osoittautu- 1982 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
6729: nut hyvin kyseenalaiseksi kustannusten koho- markkaa käytettäväksi energiansäästöä
6730: tessa ja jatkuvien seisokkien heikentäessä kan- koskevaan tutkimukseen, kotimaisten
6731: nattavuutta. energialähteiden tutkimukseen sekä
6732: Energiantuotantoa onkin mahdollisimman energiatalouden suunnitteluun liittyviin
6733: voimakkaasti kehitettävä vaihtoehtoisten koti- selvityksiin.
6734: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
6735:
6736: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
6737: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
6738: 936 1981 vp.
6739:
6740: Raha-asia-aloite n:o 857
6741:
6742:
6743:
6744:
6745: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kek-
6746: sintösäätiön tukemiseen
6747:
6748:
6749: Eduskunnalle
6750:
6751: Tällä hetkellä yksityisen keksijän ainoa mah- Keksintötoimintaa on pidettävä elintärkeänä
6752: dollisuus saada tukea ideansa kehittämiseen, teollistuneelle valtiolle, jotta se pysyisi kehityk-
6753: patentoimiseen, markkinointiin ja lisensiointiin sessä ja kansainvälisessä kilpailussa mukana.
6754: on anoa sitä Keksintösäätiöltä. KTM:n tuote- Mm. Ruotsi käyttää yksityisen keksintötoimin-
6755: kehitysavustukset ja -lainat eivät ole yksityisen nan ja keksijöitten omien järjestöjen toiminnan
6756: keksijän anottavissa. Keksintösäätiön toimintaa tukemiseen lähes kymmenen kertaa suuremman
6757: taas tukevat KTM, Sitra ja Suomen kulttuuri- summan vuosittain kuin Suomi. Jatkuva talou-
6758: rahasto. Vaikka säätiön saama taloudellinen dellinen epävarmuus on omiaan heikentämään
6759: tuki onkin noussut jonkin verran, pystytään innostusta keksintötoimintaan ja samalla se
6760: vuosittain tulevasta noin 300:sta hakemuksesta vaikeuttaa koko innovaatiotoimintaa maas-
6761: tukemaan vain n. 10 % :a. samme.
6762: Vuonna 1978 tuli Keksintösäätiölle yhteensä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6763: 321 hakemusta, joista 58:lle löytyi tukea.
6764: Näistä 30 keksintöä sai jatkorahoitusta, joten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6765: tuen piiriin pystyttiin ottamaan vain 28 uutta 1982 tulo- ;a menoarvioon 3 600 000
6766: keksintöhakemusta. markkaa Suomen Keksintösäätiön tuke-
6767: miseksi.
6768: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
6769:
6770: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
6771: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
6772: 1981 vp. 937
6773:
6774: Raha-asia-aloite n:o 858
6775:
6776:
6777:
6778:
6779: Niskanen: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntoloiden val-
6780: tion asuntolainojen korkotason alentamiseen
6781:
6782:
6783: Eduskunnalle
6784:
6785: Opiskelijoiden sosiaalis-taloudellinen asema tion asuntolainojen laina-aikoja pidennettävä 45
6786: on maassamme edelleenkin varsin heikko. Opis- vuoteen ja korkotasoa alennetltava.
6787: kelijat joutuvat rahoittamaan yhteiskunnan kan- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
6788: nalta erittäin hyödyllisen työnsä suurelta osin
6789: lainoilia. Huomattava osa opiskelijoiden menois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6790: ta kuluu asumiseen. Vuokrataso opiskelija- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
6791: asuntoloissa on korkea, ja opiskelijoiden so- 20 000 000 markan määrärahan käytet-
6792: siaalinen asema on ratkaisevasti heikompi kuin täväksi opiskelija-asuntoloiden valtion
6793: muilla valtion lainoittamissa vuokra-asunnoissa asuntolainojen taleaisinmaksuajan piden-
6794: asuvilla. tämiseen 45 vuoteen ja korkotason alen-
6795: Siksi tarvitaan valtion erityisiä tukitoimia tamiseen.
6796: opiskelija-asumiseen. Yhtenä keinona olisi val-
6797: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
6798:
6799: Helvi Niskanen
6800:
6801:
6802:
6803:
6804: 118 08810040811
6805: 938 1981 vp.
6806:
6807: Raha-asia-aloite n:o 859
6808:
6809:
6810:
6811:
6812: Niskanen: Määrärahan osoittamisesta Pohjolan Opistolle annet-
6813: tavaan rakennusavustukseen
6814:
6815:
6816: Eduskunnalle
6817:
6818: Pohjolan Opistossa on käynnissä opiston ti- toteuttamiseen. Ensi vuodeksi opisto katsoo
6819: lojen laajennus ja vanhojen tilojen kehittämi- tarvitsevansa 500 000 markan määrärahan.
6820: nen. Saneerausta toteutetaan hyväksytyn yleis- Hanketta on pidettävä erittäin <tarkoituksen-
6821: suunnitelman mukaisesti. mukaisena, ja siksi ehdotankin,
6822: Valtioneuvosto myönsi vuonna 1980 Pohjo-
6823: lan Opiston perusparannukseen ja huonetilojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6824: käyttötarkoituksen muuttamiseen 500 000 mar- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
6825: kan määrärahan. Eduskunnan päätöksellä otet- markkaa rakennusavustuksena Pohjolan
6826: tiin valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoar- Opistolle.
6827: vioon 200 000 markan määräraha suunnitelman
6828: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
6829:
6830: Helvi Niskanen
6831: 19.81 vp. 939
6832:
6833: Raha-asia-aloite n:o 860
6834:
6835:
6836:
6837:
6838: Niskanen: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusten
6839: yleismenojen kattamiseen
6840:
6841:
6842: Eduskunnalle
6843:
6844: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- tysliiton toiminnan vakiintuminen aiheuttavat
6845: delle 1982 esitetään momentin 29.57.55 ala- aikaisempaa suurempaa määrärahojen tarvet!ta.
6846: momentille 1 määrärahaa, jota pidämme vähäi- Opintokeskuksille aiheutuu suuria vaikeuksia
6847: senä. siitä, että ne eivät voi saada esitetyn määrä-
6848: Perusteluna korostamme valtion kansansivis- rahan turvin hyväksyttävään toimintaansa riit-
6849: tyslautakunnan :tapaan sitä, että opintokeskus- tävästi valtionavun ennakkoa.
6850: laki antaa opintokeskuksille vaativia hallinnol- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
6851: lisia tehtäviä. Koska toiminta lain vaikutuk-
6852: sesta jatkuvasti kehittyy ja laajentuu, seuraa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6853: huomattava kustannuspaine. Erityisesti tarvitta- 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
6854: van lisätyövoiman paikkaaminen aiheuttaa kus- 29.57.55 alamomentille 1 lisäyksenä
6855: tannuksia. Lisäksi uuden opintokeskuksen pe- 1 954 000 markkaa valtionapuna opinto-
6856: rustaminen sekä Toimihenkilöjärjestöjen sivis- keskusten yleismenoihin.
6857: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
6858:
6859: Helvi Niskanen
6860: 940 1981 vp.
6861:
6862: Raha-asia-aloite n:o 861
6863:
6864:
6865:
6866:
6867: Niskanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eläkeläisten
6868: järjestöjen valtionapuun
6869:
6870:
6871: Eduskunnalle
6872:
6873: Tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyy määrä- mukaan valtionapua eläkeläisten järjestöille su-
6874: raha valtionavuksi eläkeläisjärjestöille. Eläke- pistettaisiin tämänvuotisesta 300 000 markkaa,
6875: läisten järjestöt tekevät merkittävää työtä eläke- voi mitenkään ymmärtää. Esityshän on sitä-
6876: läisten vapaa-ajan, virkistyksen, yhteiskunnalli- paitsi 20 000 markkaa pienempi kuin vuoden
6877: sen osallistumisen sekä etujen valvonnan hyväk- 1980 tilinpäätös.
6878: si. Toisin kuin ammatillisilla järjestöillä eläke- Ehdotammekin,
6879: läisten järjestöillä ei ole samanlaisia mahdol-
6880: lisuuksia järjestää rahoitustaan. Onhan eläke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6881: läisten toimeentulo edelleenkin useiden kohdal- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
6882: la perin heikko merkittävistä uudistuksista 33.58.51 (Valtionapu eläkeläisten jär-
6883: huolimatta. jestöille) lisäyksenä 500 000 markkaa
6884: Ottaen eläkeläisten järjestön merkittävän pa- korottaen siten momentin määrärahan
6885: noksen huomioon ei hallituksen esitystä, jonka 2 000 000 markaksi.
6886: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
6887:
6888: Helvi Niskanen Inger Hirvelä Ensio Laine
6889: Terho Pursiainen Irma Rosnell E.-J. Tennilä
6890: 1981 rd. 941
6891:
6892: Finansmotion nr 862
6893:
6894:
6895:
6896:
6897: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av biträ-
6898: dande inspektör vid vissa länsstyrelser för kontakterna med
6899: de svenskspråkiga markägarna vid förverkligandet av statens
6900: naturskyddsprogram
6901:
6902:
6903: Tili Riksdagen
6904:
6905: Under de senaste åren har ett flertal natur- länen är detta speciellt betungande för inspek-
6906: skyddsprogram godkänts av statsrådet. Landet tören med finska som modersmål eftersom en
6907: har bl.a. fått ett national- och naturparkspro- stor del av markägarna här är svenskspråkiga.
6908: gram, ett myrskyddsprogram och ett åsskydds- På basen av det ovanstående föreslår vi,
6909: program. I och med dessa har staten åtagit sig
6910: att antingen lösa in ellet underhandla med att Riksdagen i statsförslaget för år
6911: markägare om en frivillig fredning av områden 1982 måtte upptaga ett anslag om
6912: för naturskyddsändamål. 63 000 mark för avlönande av biträ-
6913: Fredningsfrågorna handhas i länen av miljö- dande inspektör (löneklass V 25) vid
6914: vårdsinspektören. Vid var och en av landets 11 länsstyrelserna i Nylands, Abo- och
6915: länsstyrelser finns idag en inspektör. Björneborgs samt V asa län för skötseln
6916: Vid sidan av det ordinarie arbetet borde nu av kontakterna med de svenskspråkiga
6917: inspektören föra diskussion med markägarna markägarna vid /örverkligandet av sta-
6918: och sköta en p.g.a. naturskyddsprogrammen allt tens naturskyddsprogram.
6919: mer växande informationssida. I de tvåspråkiga
6920: Helsingfors den 6 oktober 1981
6921:
6922: Ole Norrback Håkan Malm
6923: Boris Renlund Sten Söderström
6924: 942 1981 vp.
6925:
6926: Raha"asia-aloite n:o 862 Suomenno~
6927:
6928:
6929:
6930:
6931: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaistarkastajan
6932: palkkaamiseen eräisiin lääninhallituksiin ruotsinkielisen väes-
6933: tön yhteydenpitoa varten valtion luonnonsuojeluohjelmaa
6934: toteutettaessa
6935:
6936:
6937: Eduskunnalle
6938:
6939: V aitioneuvosto on viime vuosina hyväksy- neissä tämä on er1ty1sen raskasta äidinkielel-
6940: nyt useita luonnonsuojeluohjelmia. Maahamme tään suomenkieliselle tarkastajalle, koska suu-
6941: on laadittu mm. kansallis- ja luonnonpuisto- rin osa täkäläisistä maanomistajista on ruotsin-
6942: ohjelma, soidensuojeluohjelma ja harjujensuo- kielisiä.
6943: jeluohjelma. Näihin liittyen valtio on ottanut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6944: tehtäväkseen joko lunastaa alueita tai neuvo-
6945: tella maanomistajien kanssa vapaaehtoisesta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6946: alueiden rauhoittamisesta luonnonsuojelutarkoi- den 1982 tulo- ja menoarvioon 63 000
6947: tuksia varten. markan määrärahan apulaistarkastajan
6948: Rauhoituskysymyksiä hoitaa läänin ympä- ( palkkausluokka V 25) palkkaamiseksi
6949: ristönsuojelutarkastaja. Jokaisessa maamme 11 Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Vaa-
6950: lääninhallituksessa on tällä hetkellä tarkastaja. san läänien lääninhallituksiin yhteyk-
6951: Varsinaisen työnsä ohella tulisi tarkastajan sien hoitamiseksi ruotsinkielisten maan-
6952: nyt käydä neuvotteluja maanomistajien kanssa omistajien kanssa toteutettaessa valtion
6953: ja hoitaa luonnonsuojeluohjelmista johtuvaa luonnonsuojeluohjelmaa.
6954: yhä kasvavaa tiedottamista. Kaksikielisissä lää-
6955: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
6956:
6957: Ole Norrback Håkan Malm
6958: Boris Renlund Sten Söderström
6959: 1981 rd. ·943
6960:
6961: Finansmotion nr 863
6962:
6963:
6964:
6965:
6966: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska Öster-
6967: bottens landskapsförbund för försöksverksamhet med en
6968: områdesarkitekt
6969:
6970:
6971: Tili Riksdagen
6972:
6973: Under de senaste åren har man allt mer bör- byggnadsplanering och byggnadsverksamhet
6974: jat betona regionala ideer och synpunkter även inom respektive område, vara föredragande i
6975: i planeringsfrågor. Byggnadsplaneringen och ut- byggnadsnämnder o.s.v. För svenska Österbot-
6976: vecklandet av byggnadsskicket har gett upphov tens del skulle det ur många synvinklar vara
6977: tili debatter, inte minst i svenska Österbotten. betydligt fördelaktigare att utveckla denna form
6978: Vid olika seminarier har en rad planeringsfrågor av verksamhet inom landskapsförbundets ram.
6979: debatterats ur regional synvinkel. Med konkreta Inledningsvis kunde verksamheten ta sikte på
6980: projekt som utgivningen av Österbottensgården att i samråd med lokala förtroende- och tjänste-
6981: - handbok för renovering, Byplaneringen i män i seminarieform belysa planeringen ur kul-
6982: Maxmo och arkitekttävlingen Den nya öster- turhistorisk och kulturmiljösynvinkel. Denna
6983: bottensgården har tradition och genuint bygg- verksamhet kunde föregå den egentliga plane-
6984: nadsskick betonats. ringen. Utöver denna verksamhet skulle för-
6985: Både myndigheter och enskilda har småning- söksverksamheten ta sikte på rådgivning åt
6986: om kommit tili insikt om att det inte går at!t enskilda personer, som ämnar grundrenovera
6987: förbättra kvaliteten på planeringen enbart ge- eller bygga nytt i ur kulturhistorisk synvinkel
6988: nom lagar och förordningar. Information och setrt: värdefulla miljöer. Dessutom bör försöks-
6989: skolning av planerare, beslutsfattare och en- verksamheten tili väsentliga delar inriktas på
6990: skilda framstår numera som en framkomligare utvecklandet av det österbottniska byggnads-
6991: väg. Ännu under deuta sekels första årtionden skicket.
6992: var traditionen ett viktigt rättesnöre. Numera Svensika ÖSterbottens landskapsförbund on
6993: kan vi konstatera att traditionen i fråga om gjort banbrytande insatser för bevarandet av
6994: planering och byggande tyvärr definitivt är det traditionella byggnadsskicket och utvecklan-
6995: bruten. det av en modern österbottnisk arkitektur.
6996: Även inrikesministeriet har insett att det be- Med hänvisning tili det ovan anförda före-
6997: hövs nya grepp i planeringsverksamheten. Av slår undertecknade vördsamt,
6998: denna anledning har ministeriet i offentligheten
6999: meddelat att man kommer att inleda försöks- att Riksdagen i 1982 års statsförslag
7000: verksamhet med s.k. områdesarkitekter. Dessa måtte bevilja Svenska Österbottens land-
7001: arkitekter skulle enligt ministeriets planer vara skapsförbund 90 000 mark för försöks-
7002: gemensamma för närliggande kommuner och verksamhet med en områdesarkitekt.
7003: skulle i huvudsak ansvara för rådgivning i
7004: Helsingfors den 30 september 1981
7005:
7006: Ole Norrback Elisabeth Rehn
7007: Boris Renlund Håkan Malm
7008: 944 1981 vp.
7009:
7010: Raha-asia-aloite n:o 863 Suomennos
7011:
7012:
7013:
7014:
7015: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Österbottens
7016: landskapsförbund -nimiselle yhdistykselle aluearkkitehdin
7017: johdolla tapahtuvaan kokeilutoimintaan
7018:
7019:
7020: Eduskunnalle
7021:
7022: Viime vuosien aikana on yhä enemmän kuntien yhteisiä ja he vasta1s1vat paaas1assa
7023: alettu korostaa alueellisia aloitteita ja näkö- näiden alueiden rakentamissuunnittelun ja ra-
7024: kohtia myös suunnittelua koskevissa kysymyk- kennustoiminnan neuvonnasta, olisivat esitte-
7025: sissä. Rakentamisen suunnittelu ja rakennus- lijöinä rakennuslautakunnissa jne. Ruotsinkie-
7026: tavan kehittäminen on antanut aihetta keskus- lisen Pohjanmaan kannalta olisi monin tavoin
7027: teluihin, eikä vähiten Pohjanmaan ruotsinkie- edullisempaa kehittää tätä toimintaa maakun-
7028: lisillä alu~illa. Erilaisissa seminaareissa on kes- taliiton puitteissa.
7029: kusteltu lukuisista suunnittelukysymyksistä eri- Toiminta voitaisiin aloittaa siten, että siinä
7030: tyisesti niiden alueellisesta näkökulmasta. Sel- yhteistyössä paikallisten luottamus- ja virka-
7031: laisin konkreettisin toimin kuin julkaisemalla miesten kanssa seminaarin muodossa vaiotet-
7032: teokset "Österbottensgården" - uudistamisen taisiin suunnittelua kulttuurihistorialliselta ja
7033: käsikirja, "Byplanering i Maxmo" ja arkki- kulttuuriympäristölliseltä kannalta. Tämä toi-
7034: tehtikilpailu "Den nya österbottensgården" on minta voisi edeltää varsinaista suunnittelua.
7035: korostettu perinteitä ja alkuperäistä rakennus- Tämän toiminnan lisäksi olisi koetoiminnan
7036: tapaa. tehtävänä neuvoa yksityisiä henkilöitä, jotka
7037: Sekä viranomaiset että yksityiset henkilöt aikovat peruskorjata vanhaa tai rakentaa uutta
7038: ovat vähitellen tulleet siihen tulokseen, ettei kulttuurihistorialliselta kannalta katsoen arvok-
7039: suunnittelun laatua voida parantaa yksinomaan kaissa ympäristöissä. Tämän lisäksi koetoiminta
7040: laeilla ja asetuksilla. Aikaisempaa paremmaksi tulee olennaisilta osiltaan suunnata pohjalaisen
7041: tieksi on nyttemmin todettu tiedottaminen ja rakennustavan kehittämiseen.
7042: suunnittelijoiden, päätöksentekijöiden ja yksi- Svenska Österbottens landskapsförbund on
7043: tyisten henkilöiden kouluttaminen. Vielä tämän tehnyt uraauurtavaa työtä vanhan rakennus-
7044: vuosisadan ensi vuosikymmeninä perinne oli tavan säilyttämiseksi ja uudenaikaisen pohja-
7045: tärkeä ohjenuora. Nyt voimme todeta, että laisen arkkitehtuurin kehittämiseksi.
7046: suunnittelua ja rakentamista koskeva traditio Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
7047: on valitettavasti lopullisesti murrettu. nioittavasti,
7048: Myös · sisäasiainministeriö on oivaltanut
7049: että suunnittelutyössä tarvitaan uusia otteita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7050: Tästä syystä ministeriö on ilmoittanut julki- 1982 tulo- ja menoarvioon 90 000
7051: suudessa, että tullaan aloittamaan koetoiminta, markkaa Svenska Österbottens lands-
7052: jonka suorittavat ns. aluearkkitehdit. Nämä kapsförbund -nimiselle yhdistykselle
7053: arkkitehdit tulisivat ministeriön suunnitelmien aluearkkitehdin koetoimintaa varten.
7054: mukaan olemaan toisiaan lähellä sijaitsevien
7055: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
7056:
7057: Ole Norrback Elisabeth Rehn
7058: Boris Renlund Håkan Malm
7059: 1981 rd. 945
7060:
7061: Finansmotion nr 864
7062:
7063:
7064:
7065:
7066: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av
7067: vissa tjänster vid Aho Akademis institutioner i Vasa
7068:
7069:
7070: Tili Riksdågen
7071:
7072: Principiell enighet har länge rått om aitt den av personai och resurser för samhällsvetenskap-
7073: svenska högskoleundervisningen i vårt land lig forskning framförts. Då nu den svenska ut-
7074: skall vara förlagd 1till tre orter, till Helsingfors, hildningen i Vasa hreddas i riktning mdt sam-
7075: Aho och Vasa. Vasa är den yngsta och svagaste hällsvetenskaper, är det på sin plats att resur-
7076: enheten och strävan har därför varit att i första ser för forskning också ges. Den samhällsveten-
7077: hand förstärka den. skapliga forskningen hör dessutom kunna bli
7078: I statsverkspropositionen för år 1982 har två till stor nytta såväl för den pedagogiska som
7079: tjänster, som varit avsedda för Aho Akademi, den merkantila utbildningen på svenska i Vasa.
7080: av misstag föreslagits tili Vasa högskola. Vid detta sammanhang borde man besluta
7081: Aho Akademis pedagogiska fakultet i V asa att de tili Vasa högskola föreslagna tjänsterna
7082: har länge haft hehov av en lahoratoriemästare. som lahoratoriemästare samt som forskare i
7083: Fakulteten har ingen anställd för skötseln av samhällsvetenskaper stryks ur statsverkspropo-
7084: lahoratorie- och AV-utrustningen. Tillsvidare sitionen för år 1982.
7085: har de olika lärarna ålagts skötseln av dyrhar Med hänvisning tili det ovan anförda före-
7086: apparatur, vilket måste heaktas som oändamåls- slås vördsamt,
7087: enligt och som därför inte får hli något perma-
7088: nent arrangemang. Dyrhar utrustning hlir dåligt att Riksdagen i statsförslaget för år
7089: utnyttjad, om den inte omhänderhas av för 1982 måtte upptaga 50 000 mark för
7090: dylika uppginter kompetent personal, varför en inrättande av en tjänst för en laborato-
7091: lahoratoriemästartjänst är ahsolut hehövlig. Fa- riemästare vid Aho Akademis pedago-
7092: kulteten har ett hrett uthildningsansvar och giska fakultet i V asa, och
7093: är en mönsterhildande utbildningsinstitution, 100 000 mark för inrättande av en
7094: vilket bl.a. förutsätter användningen av en god tjänst för en forskare i samhäl!sveten-
7095: utrustning och tillgång tili kompetent personal. skaper vid Abo Akademi, vilken för-
7096: Den finlandssvenska högskoleundervisningen läggs till V asa, och för anskaffande av
7097: har under sjuttiotalet varit föremål för flera nödig utrustning.
7098: utredningar. I s.g.s. alla utredningar har behov
7099: Helsingfors den 2 oktober 1981
7100:
7101: Ole Norrback Boris Renlund
7102:
7103:
7104:
7105:
7106: 119 088100408~
7107: 946 1981 vp.
7108:
7109: Raha-asia-aloite n:o 864 Suomennos
7110:
7111:
7112:
7113:
7114: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen pe-
7115: rustamiseen Aho Akademin Vaasan laitoksia varten
7116:
7117:
7118: Eduskunnalle
7119:
7120: Jo kauan on vallinnut periaatteellinen yksi- yhteiskuntatieteellistä tutkimusta varten tarvit-
7121: mielisyys siitä, että maamme ruotsinkielinen tavan henkilökunnan ja varojen tarvetta. Kun
7122: korkeakouluopetus tulee sijoittaa kolmelle paik- Vaasassa nyt laajennetaan ruotsinkielistä ope-
7123: kakunnalle, Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan. tusta yhteiskuntatieteiden suuntaan, on paikal-
7124: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon laan, että myös tutkimukselle myönnetään
7125: on erehdyksessä otettu kaksi Aho Akademita varoja. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tu-
7126: varten tarkoitettua virkaa Vaasan korkeakou- lee lisäksi voida olla tuntuvasti hyödyksi sekä
7127: lua varten. kasvatustieteelliselle että kaupalliselle ruotsin
7128: Aho Akademin kasvatusopillinen tiedekunta kielellä tapahtuvatie opetukselle Vaasassa.
7129: Vaasassa on jo kauan tarvinnut laboratorio- Samalla olisi päätettävä, että Vaasan korkea-
7130: mestaria. Tiedekunnalla ei ole palveluksessaan koulua varten ehdotetut laboratoriomestarin
7131: ketään, joka hoitaisi laboratorio- ja AV-väli- sekä yhteiskuntatieteiden tutkijan toimet pois-
7132: neistöä. Toistaiseksi on opettajien tehtäväksi tettaisiin vuoden 1982 tulo- ja menoarviosta.
7133: annettu kalliin välineistön hoito, mitä on pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7134: dettävä epätarkoituksenmukaisena eikä siitä saa nioittaen,
7135: muodostua pysyvää järjestelyä. Kallista väli-
7136: neistöä käytetään heikosti, ellei sitä hoitamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7137: oteta tehtävää varten koulutettua henkilökun- 1982 tulo- ;a menoarvioon 50 000
7138: taa, minkä johdosta laboratoriomestarin paik- markkaa laboratoriomestarin toimen
7139: kaaminen on aivan välttämätöntä. Tiedekun- perustamiseksi Aho Akademin Vaasan
7140: nan vastuualue on laaja koulutusmielessä ja se kasvatustieteiden tiedekuntaan, ;a
7141: on esimerkiksi kelpaava opetuslaitos, mikä 100 000 markkaa yhteiskuntatietei-
7142: edellyttää mm. hyvän välineistön käyttöä ja den tutkijan toimen perustamiseksi Aho
7143: pätevää henkilökuntaa. Akademihin sijoituspaikkana Vaasa, ja
7144: Suomenruotsalaisesta korkeakouluopetuksesta tarpeellista välineistöä varten.
7145: on seitsemänkymmenluvulla tehty useita selvi-
7146: tyksiä. Lähes kaikissa selvityksissä on esitetty
7147: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
7148:
7149: Ole Norrback Boris Renlund
7150: 1981 rd. 947
7151:
7152: Finansmotion nr 865
7153:
7154:
7155:
7156:
7157: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för två lektorstjänster
7158: för översättarutbildningen vid Vasa högskola
7159:
7160:
7161: Tili Riksdagen
7162:
7163: Vid V asa högskola har översättarutbild- översättarutbildningen skall kunna antas också
7164: ning inletts. Andra året intogs studeranden nu nästa höst borde åtminstone två lektorstjänster
7165: hösten 1981. Utbildningen kommer att kräva en inrättas från och med hösten 1982.
7166: hei del resurser ytterligare, åtminstone fram tili Med ovanstående motivering föreslås härmed,
7167: tili år 1983 när alla fyra årskursema studerar
7168: samtidigt. att Riksdagen i statsförslaget för år
7169: Högskolan hade förväntat sig tjänster för 1982 måtte uppta ett anslag om
7170: översättarutbildningen i förslaget tili budget 140 000 mark för två lektorstjänster för
7171: för år 1982. Tyvärr finns inga sådana tjänster. översättarutbildningen vid V asa hög-
7172: För att kunna vara säker på att studerande för skola.
7173: Helsingfors den 6 oktober 1981
7174:
7175: Ole Norrback Helvi Hyrynkangas
7176: 948 1981 vp.
7177:
7178: Raha-asia-aloite n:o 865 Suomennos
7179:
7180:
7181:
7182:
7183: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden lehtorin viran
7184: perustamiseen kääntäjäkoulutusta varten Vaasan korkeakou-
7185: luun
7186:
7187:
7188: Eduskunnalle
7189:
7190: Kielenkääntäjien koulutus on aloitettu Vaa- kelijoita pystytään ottamaan myös ensi syk-
7191: san korkeakoulussa. Opiskelijoita otettiin nyt synä, tulisi ainakin kaksi lehtorin virkaa pe-
7192: syksyllä 1981 järjestyksessä toisena vuotena. rustaa syksystä 1982 lähtien.
7193: Koulutus tulee tarvitsemaan varsin paljon lisä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7194: varoja, ainakin vuoteen 1983 mennessä, jol-
7195: loin kaikki neljä vuosikurssia opiskelevat sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7196: manaikaisesti. 1982 tulo- ja menoarvioon 140 000
7197: Korkeakoulu oli odottanut saavansa opet- markan määrärahan kahden lehtorin
7198: tajan virkoja kielenkääntäjien koulutusta var- viran perustamiseksi kielenkääntäjien
7199: ten vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon. Näitä koulutusta varten Vaasan korkeakou-
7200: ei valitettavasti ole. Jotta voitaisiin varmistua luun.
7201: siitä, että kielenkääntäjäksi koulutettavia opis-
7202: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
7203:
7204: Ole Norrback Helvi Hyrynkangas
7205: 1981 rd. 949
7206:
7207: Finansmotion nr 866
7208:
7209:
7210:
7211:
7212: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av nya
7213: tjänster' i medborgar- och arbetarinstitut
7214:
7215:
7216: Till Riksdagen
7217:
7218: Medborgar- och arbetarinstituten i vårt land mom. 29.57.51 med följande ordalydelse stry-
7219: är viktiga kultur- och utbildningsinstitutioner. kas: "Föreslås att ny personai som berättigar
7220: Det är viktigt att de ges möjlighet tili utveck- tili statsstöd inte godkänns under år 1982."
7221: ling. Att stoppa upp resurstilidelningen för ett Därtill borde ett anslag om 300 000 mk upptas
7222: år när det gäller nya tjänster kan inte vara för inrättande av nya, statsstödda tjänster un-
7223: ändamålsenligt. der år 1982.
7224: Många medborgarinstitut har aktuella planer Med ovanstående motivering föreslås härmed,
7225: som förutsätter tilidelning av nya tjänster. Det-
7226: ta gäller inte minst de tvåspråkiga instituten, att Riksdagen i statsförslaget för år
7227: där behovet av tjänster dessutom är rätt stort 1982 under moment 29.57.51 måtte upp-
7228: p.g.a. att undervisning skall ges på såväl finska ta ett anslag om 300 000 mark för in-
7229: som svenska. rättande av nya tjänster i medborgar-
7230: För att ge åtminstone en möjlighet att in- . och arbetarinstitut.
7231: rätta de viktigaste tjänsterna borde meningen i
7232: Helsingfors den 6 oktober 1981
7233:
7234: Ole Norrback Sten Söderström Boris Renlund
7235: 950 1981 vp.
7236:
7237: Raha-asia-aloite n:o 866 Suomennos
7238:
7239:
7240:
7241:
7242: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien toimien perus-
7243: tamiseen kansalais- ja työväenopistoihin
7244:
7245:
7246: Eduskunnalle
7247:
7248: Maamme kansalais- ja työväenopistot ovat van sisältöinen lause poistaa: "Ehdotetaan, et-
7249: tärkeitä kulttuuri- ja koulutuslaitoksia. On tär- tei vuonna 1982 hyväksytä uutta henkilöstöä
7250: keätä antaa niille kehittymismahdollisuudet. Va- valtionapuun oikeuttavaksi." Tämän lisäksi tu-
7251: rojen myöntämisen keskeyttäminen yhdeksi vuo- lisi tulo- ja menoarvioon ottaa 300 000 markan
7252: deksi uusien virkojen perustamisen ollessa ky- määräraha uusien, valtionapua nauttivien toi-
7253: seessä ei voi olla tarkoituksenmukaista. mien perustamiseksi vuoden 1982 aikana.
7254: Useilla kansalaisopistoilla on meneillään Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7255: suunnitelmia, jotka edellyttävät uusien toimien
7256: perustamista. Tämä ei koske ainoastaan kaksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7257: kielisiä opistoja, joiden tarve lisäksi on huo- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
7258: mattava sen johdosta, että opetusta tulee an- 29.57.51 lisäyksenä 300 000 markkaa
7259: taa sekä. suomeksi että ruotsiksi. uusien toimien perustamista varten kan-
7260: Jotta olisi mahdollista perustaa edes tärkeim- salais- ja työväenopistoihin.
7261: mät toimet, tulisi momentin 29.57.51 Seuraa-
7262: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
7263:
7264: Ole Norrback Sten Söderström Boris Renlund
7265: 1981 rd. 951
7266:
7267: Finansmotion nr 867
7268:
7269:
7270:
7271:
7272: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för grundande av ett
7273: traditionsarkiv i Vasa
7274:
7275:
7276: Tili Riksdagen
7277:
7278: I svenska Österhotten har man länge insett bedriva materialinsamling i Österbotten, men
7279: behovet av ett traditionsarkiv, som kunde till- även kunna ta hand om äldre arkivalier, som
7280: vararta och levandegöra etnologiskt och folk- nu är utspridda i landskapet och svårtillgäng-
7281: 1oristiskt materia! i landskapet. Statliga myndig- liga. Ett österbottniskt traditionsarkiv kunde
7282: heter har uppmärksamgjorts på behovet av en också inventera och tilivarata det värdefulla
7283: aktiv arkivverksamhet bl.a. av Svenska Öster- materialet i Österbottens bykistor och mate-
7284: bottens landskapsförbund och Svenska littera- ria! rörande de livaktiga österhottniska folk-
7285: tursällskapet i Finland. rörelserna.
7286: Svenska litteratursällskapets Folkku1tursar- Det är angeläget, att det fortfarande jämfö-
7287: kiv har ett ovärderligt etnologiskt och folkloris- relsevis mycket enhetliga och för traditions-
7288: tiskt materia!, som samlats in under snart ett forskningen givande område, som det svenska
7289: sekel men med en särskild intensitet under de kustområdet i Österbotten utgör, bereds möj-
7290: fyra senaste decennierna. En betydande del av lighet tili förvaring och bearbetning av mate-
7291: .detta materia! härrör från Österbotten. Detta ria!, som tillvaratagits där. Arkivverksamhet av
7292: materia! håller på att mikrofilmas såsom en ovan skisserat slag skulle kunna ge området
7293: säkerhetsåtgärd. Litteratursällskapet anser art:t en betydande kulturell stimulans.
7294: .det är viktigt att kopiorna förvaras på en Ändamålsenliga utrymmen för det planerade
7295: annan plats än huvudarkivet. I Vasa finns för traditioosatkivet kan ställas tili förfogande i
7296: .detta ändamål brandsäkra arkivutrymmen till Vasa. För att framgångsrikt kunna bedriva
7297: förfogande i anslutning tilllandskapsförbundets arkivverksamheten bör vid arkivet inrättas föl-
7298: och Finlands svenska folkmusikinstituts arkiv. jande tjänster: en arkivarietjänst, en assistens-
7299: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura har deponerat tjänst och en kanslisttjänst.
7300: sina motsvarande kopior i en arkivavdelning i Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
7301: Joensuu. undertecknade,
7302: Om det planerade arkivet i Vasa får tillgång
7303: till kopiot av sällskapets samlingar, kommer det att Riksdagen i statsförslaget för år
7304: att kunna på ett värdefullt sätt betjäna stude- 1982 måtte bevilja Svenska litteratur-
7305: randena i Österbotten, men också allmänheten sällskapet i Finland ett anslag om
7306: och den lokala österbottniska forskningen. 260 000 mark för grundande av ett
7307: Ett traditionsarkiv i Vasa skulle i samarbete traditionsarkiv i V asa.
7308: med Folkku1tursarkivet i Helsingfors kunna
7309: Helsingfors den 30 september 1981
7310:
7311: Ole Norrback Elisabeth Rehn
7312: Boris Renlund Håkan Malm
7313: 952 1981 vp.
7314:
7315: Raha-asia-aloite n:o 867 Suomennos
7316:
7317:
7318:
7319:
7320: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta perinnearkiston perus-
7321: tamiseen Vaasaan
7322:
7323:
7324: Eduskunnalle
7325:
7326: Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on jo kauan singtssa slJaltsevan kansankulttuuriarkiston
7327: tiedostettu tarve perustaa perinnearkisto, joka kanssa harjoittaa materiaalin keräilytyötä Poh-
7328: tallentaisi ja elvyttäisi maakunnan etnologista janmaalla ja samalla ottaa haltuunsa vanhoja
7329: ja kansantietouteen perustuvaa materiaalia. pienarkistoja, jotka nyt ovat hajallaan maakun~
7330: Aktiivisen arkistointitoiminnan tarpeeseen ovat nassa ja vaikeasti tavoitettavissa. Pohjalainen
7331: valtiovallan huomiota kiinnittäneet mm. Svens- perinnearkisto voisi myös Iuetteloida ja tal-
7332: ka Österbottens landskapsförbund ja Svenska lentaa Pohjanmaan kyläkirstujen sisältämä[
7333: litteratursällskapet i Finland. materiaalia sekä vilkkaita pohjalaisia kansan-
7334: Svenska litteratursällskapets Folkkulturs- toimintoja koskevaa materiaalia.
7335: arkivilla on korvaamatonta etnologista ja folk- On tärkeätä, että vieläkin melko yhtenäi-
7336: loristista materiaalia, jota on kerätty lähes vuo- selle ja perinnetutkimuksen kannalta antoisalle
7337: sisadan ajan, mutta erityisen voimaperäisesti alueelle, jollainen Pohjanmaan rannikkoalue on,.
7338: viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Suuri suotaisiin mahdollisuus tallentaa ja käsitellä
7339: osa tästä materiaalista on peräisin Pohjan- alueelta tallennettua materiaalia. Edellä kaa-
7340: maalta. Tätä materiaalia mikrofilmataan juuri vailtu arkistointitoiminta saattalSl merkitä
7341: nyt eräänlaisena varmuustoimenpiteenä. Litte- alueelle huomattavaa kulttuuripiristettä.
7342: ratursällskapet on sitä mieltä, että on tärkeätä, Suunniteltua perinnearkistoa varten tarkoi-
7343: että jäljennöksiä säilytetään muualla kuin pää- tuksenmukaiset tilat ovat käytettävissä V aa-
7344: arkistossa. Vaasassa on tätä varten sopivia sassa. Jotta arkistointityötä voitaisiin harjoit-
7345: tulenkestäviä arkistotiloja käytettävissä maa- taa menestyksekkäästi, tulee arkistoon perustaa
7346: kuntaliiton ja Suomen ruotsinkielisen kansan- seuraavat toimet: arkistonhoitajan toimi, assis-
7347: musiikkiopiston arkistossa. Suomalaisen Kir- tentin toimi ja kanslistin toimi.
7348: jallisuuden Seura on sijoittanut vastaavanlaiset Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7349: jäljennöksensä Joensuussa sijaitsevaan arkisto-
7350: osastoonsa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7351: Jos Vaasaan suunniteltu arkisto saa käytet- 1982 tulo- ja menoarvioon 260 000
7352: täväkseen seuran kokoelmien jäljennökset, se markan määrärahan Svenska litteratur-
7353: pystyy palvelemaan arvokkaalla tavalla Poh- sällskapet i Finland -nimiselle yhdistyk-
7354: janmaan opiskelijoita samoin kuin yleisöä ja selle perinnearkiston perustamista var-
7355: paikallista pohjalaista tutkimustyötä. ten Vaasaan.
7356: Vaasan perinnearkisto voisi yhteistyössä Hei-
7357: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
7358:
7359: Ole Norrback Elisabeth Rehn
7360: Boris Renlund Håkan Malm
7361: 1981 rd. 953
7362:
7363: Finansmotion nr 868
7364:
7365:
7366:
7367:
7368: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för renovering av
7369: Jungsborgs samlingslokal i Karleby
7370:
7371:
7372: Tili Riksdagen
7373:
7374: Den svenskspråkiga minoriteten i Karleby är För en språklig minoritet är behovet av egna
7375: i många avseenden livaktig. Bland de kulturella samlingsutrymmen stort. Jungsborg utgör en
7376: aktivitetema är särskilt amatörteaterverksam- naturlig samlingspunkt för svenskarna i Kar-
7377: heten livaktig. Ett aktivitetshus vid namn leby. För att den skall kunna användas så väl
7378: Jungsborg finns, där inte bara amatörteater som möjligt borde vissa omändringsarbeten ut-
7379: utövas, utan där folk i övrigt samlas för ut- föras. Också detta kräver resurser, vilket inte
7380: övande av olika aktiviteter. föreningen bakom Jungsborg har. Också om
7381: J ungsborg är en gamma! samlingslokal i be- arbeten kan utföras som talkoarbeten, behövs
7382: hov av teknisk utrustning för att kunna fungera pengar.
7383: så ändamålsenligt som möjligt. 1 och med att Med ovanstående motivering föreslås härmed,
7384: Wasa Teater blev regionteater kommer turne-
7385: verksamheten att öka. Jungsborg i Karleby är att Riksdagen i statsförslaget för år
7386: en av de bäst lämpande lokalema i norra 1982 måtte upptaga ett anslag om
7387: svenska Österbotten för teaterföreställningar. 100 000 mark för omändringar och re-
7388: Tyvarr är scenutrymmena i otillfredsställande noveringar av Jungsborgs samlingslokal
7389: skick. i Karleby. ,
7390:
7391: Helsingfors den 6 oktober 1981
7392:
7393: Ole Norrback Boris Renlund
7394: Sten Söderström Håkan Malm
7395:
7396:
7397:
7398:
7399: 120 08810040811
7400: '954 1981 vp .
7401:
7402: .Raha-asia-aloite n:o 868 Suomennos
7403:
7404:
7405:
7406:
7407: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Jungsborgin kokoon-
7408: tumistilan korjaustöihin Kokkolassa
7409:
7410:
7411: Eduskunnalle
7412:
7413: Kokkolan ruotsinkielinen vähemmistö on Kielellisen vähemmistön omien kokoontu-
7414: monin tavoin vilkkaasti toimiva. Aktiivisista mispaikkojen tarve on tuntuva. Jungsborg on
7415: kulttuuritoiminnoista on etenkin amatööriteat· Kokkolan ruotsinkielisten luonnollinen kokoon-
7416: tedtoiminta tarmokasta. Toimintaa varten on tumispaikka. Jotta sitä voitaisiin käyttää niin
7417: Jungsborg-niminen rakennus, jossa ei harraste- hyvin kuin mahdollista, tulisi siinä tehdä eräitä
7418: ta yksinomaan amatööriteatteria, vaan johon muutostöitä. Tämäkin vaatii varoja, joita
7419: ihmiset kokoontuvat erilaisten harrastusten Jungsborgin taustayhdistyksellä ei ole. Rahaa
7420: merkeissä. tarvitaan, vaikka työt voidaan tehdä talkoo-
7421: Jungsborg on vanha kokoontumishuoneisto, voimin.
7422: joka tarvitsee teknistä välineistöä voidakseen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7423: toimia mahdollisimman tehokkaasti. Kun W asa
7424: Teaterista on tullut alueteatteri, kiertuetoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7425: minta tulee lisääntymään. Kokkolassa sijaitseva 1982 tulo- ;a menoarvioon 100 000
7426: Jungsborg on eräs ruotsinkielisen Pohjanmaan markkaa Kokkolassa si;aitsevan ]ungs-
7427: pohjoisen alueen teatterinäytäntöjen kannalta borgin kokoushuoneiston muutos- ;a
7428: sopivimmista huoneistoista. Valitettavasti sen kor;austöitä varten.
7429: näyttämötilat ovat kunnoltaan epätyydyttävät.
7430: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
7431:
7432: Ole Norrback Boris Renlund
7433: Sten Söderström Håkan Malm
7434: 1981 rd. 955
7435:
7436: Finansmotion nr 869
7437:
7438:
7439:
7440:
7441: Norrback m. fl.: Om anvisande av höjda anslag för fiskodlings-
7442: verksamhet
7443:
7444:
7445: Tili Riksdagen
7446:
7447: Utplantering av fiskyngel i vårt land sker i Med ovanstående motivering föreslås härmed,
7448: allt för liten utsträckning. Många fiskarter
7449: minskar direkt på grund av att reproduktionen att Riksdagen i statsförslaget för år
7450: är otillräcklig. Laxfisket har begränsats just av 1982 måtte uppta ytterligare 700 000
7451: den orsaken att fiskstammen hotar att minska. mark under moment 31.)8.23, satnt
7452: Också när det gäller siken borde fiskstam- 250 000 mark under moment 31.78.24
7453: mens storlek tryggas. för fiskodlingsverksamhet samt för i
7454: Då de tidigare lekplatserna blivit skadade konventionen rörande fisket i Östersjön
7455: eller förstörda av utsläpp eller andra ingrepp i förutsatt laxodlingsverksamhet.
7456: naturen, ökar behovet av utplantering. Det
7457: naturliga är att staten åtar sig ett större ansvar
7458: för utplantering av fisk.
7459: Helsingfors den 6 oktober 1981
7460:
7461: Ole Norrback Sten Söderström Boris Renlund
7462: 956 1981 vp.
7463:
7464: Raha-asia-aloite n:o 869 Suomennos
7465:
7466:
7467:
7468:
7469: Norrback ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kalan-
7470: viljelytoimintaan
7471:
7472:
7473: Eduskunnalle
7474:
7475: Kalanpoikasten istuttamista tapahtuu maas- tio tällöin ottaa kantaakseen suuren osan kalan
7476: samme aivan liian vähän. Monet kalalajit vähe- istuttamistyön vastuusta.
7477: nevät suorastaan siitä syystä, että niiden lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7478: tyminen on riittämätöntä. Lohen kalastusta on
7479: rajoitettu juuri siitä syystä, että kalakanta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7480: uhkaa vähetä. Samoin tulisi siian kohdalla tur- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
7481: vata kalakannan suuruus. 31.38.23 lisäyksenä 700 000 markkaa
7482: Koska aikaisempia kutupaikkoja on vahin- sekä momentille 31.78.24 lisäyksenä
7483: goitettu tai ne on tuhottu päästöillä tai muilla 250 000 markkaa kalanviljelytoimintaa
7484: luontoon vaikuttavilla tekijöillä, istutuksen tar- varten sekä Itämeren sopimuksen ka-
7485: peellisuus lisääntyy. On luonnollista, että val- lastusta koskevan kohdan edellyttämää
7486: lohenviljelytoimintaa varten.
7487: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
7488:
7489: Ole Norrback Sten Söderström Boris Renlund
7490: 1981 rd. 957
7491:
7492: Finansmotion nr 870
7493:
7494:
7495:
7496:
7497: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för fortsatta reglerings-
7498: oeh utredningsarbeten i Kyro älv
7499:
7500:
7501: Tili Riksdagen
7502:
7503: Regleringarna av Kyro älv har delvis lett tili tidigare planer. Summan är otillräeklig oekså
7504: att problemen i älvens mynning blivit större i för dessa ändamål. Därtill kommer behovet av
7505: alla avseenden. Risken för översvämningar oek- fortsatta regleringar i området kring mynningen
7506: så i området kring mynningen har ökat i oeh för att minska risken för översvämningar.
7507: med att vattentillströmningen sker snabbare. Med ovanstående motivering föreslås härmed,
7508: De negativa konsekvenserna för vattenmiljön
7509: är oekså påtagbara. att Riksdagen i statsförslaget för år
7510: I förslaget tili statsbudget för år 1982 före- 1982 måtte upptaga ytterligare 500 000
7511: slås 500 000 mk för slutförande av arbetet mark för fortsatta reglerings- och utred-
7512: med Stenå dammar, för vissa smärre arbeten, ningsarbeten i Kyro älvs mynning.
7513: för fortsatta utredningar oeh för justering av
7514: Helsingfors den 6 oktober 1981
7515:
7516: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm
7517: 958 1981 vp.
7518:
7519: Raha-asia-aloite n:o 870 Suomennos
7520:
7521:
7522:
7523:
7524: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen säännöstely-
7525: ja perkaustöiden jatkamiseen
7526:
7527:
7528: Eduskunnalle
7529:
7530: Kyrönjoen säännöstely on osittain johtanut suunnitelmien täsmentämiseksi. Määräraha on
7531: siihen, että pulmat joen suulla ovat kaikin ta- riittämätön myös näihin tarkoituksiin. Tämän
7532: voin kasvaneet. Tulvien uhka on myös joki- lisäksi on otettava huomioon tarve jatkaa joki-
7533: suun ympärillä olevilla alueilla lisääntynyt ja suun alueen säännöstelyä tulvien uhan vähen-
7534: veden virtaama on nopeutunut. Veden laatuun tämiseksi.
7535: kohdistuneet kielteiset seuraukset ovat myös Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7536: tuntuvia.
7537: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7538: on ehdotettu 500 000 markkaa Stenån pato- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7539: töiden loppuunsuorittamiseksi, pienehköjä töitä 500 000 markkaa Kyrönjoen suun sään-
7540: varten, selvitysten jatkamiseksi ja aikaisempien nöstely- ja selvitystöiden jatkamiseksi.
7541: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
7542:
7543: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm
7544: 1981 rd. 955)
7545:
7546: Finansmotion nr 871
7547:
7548:
7549:
7550:
7551: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för ombyggnad och
7552: förbättring av Lahnakoski bro i Karleby
7553:
7554:
7555: Tili Riksdagen
7556:
7557: Lahnakoski bro i Karleby är en viktig för- borde därför snabbt förbättras så att den kan
7558: bindelselänk över Perho å. På andra sidan bron betjäna folket och näringslivet.
7559: finns en livaktig småindustri med möjligheter Bron finns med i investeringsprogrammet
7560: att ytterligare expandera. Där bor därtill om- först år 1984. Behovet av förbättringar är
7561: kring 300 personer, som för sitt dagliga liv är emellertid akut och därför borde arbetena på
7562: direkt beroende av bron. brons förbättring inledas så snart som möjligt.
7563: Bron är 63 meter lång. Den är i dag vikt- Med ovanstående motivering föreslås härmed,
7564: begränsad tili 9 ton. I synnerhet småföretagen,
7565: men också lantbruket utför ofta transporter, att Riksdagen i statsförslaget för år
7566: som är betydligt tyngre. Man är då tvungen 1982 måtte uppta ett anslag om
7567: att köra en lång omväg. 500 000 mark för ombyggnad och för-
7568: Man kan i dag säga att bron är en flaskhals bättring av Lahnakoski bro i Karleby.
7569: när det gäller utvecklingen av näringslivet. Bron
7570: Helsingfors den 6 oktober 1981
7571:
7572: Ole Norrback Håkan Malm
7573: Boris Renlund Sten Söderström
7574: 960 1981 vp.
7575:
7576: Raha-asia-aloite n:o 871 Suomennos
7577:
7578:
7579:
7580:
7581: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahnakosken sillan
7582: uudelleen rakentamiseen Kokkolassa
7583:
7584:
7585: Eduskunnalle
7586:
7587: Kokkolassa stJaltseva Lahnakosken silta on siten, että se palvelisi väestöä ja elinkeinoelä-
7588: Perhon joen ylittävänä tärkeä liikenneyhteys. mää.
7589: Sillan toisella puolella on vireää pienteolli- Silta on otettu vasta vuoden 1984 inves-
7590: suutta, jolla on mahdollisuudet laajentumiseen. tointiohjelmaan. Sillan parantamisen tarve on
7591: Asukkaita on täällä suunnilleen 300 henkilöä, kuitenkin ajankohtainen ja sen vuoksi tulisi
7592: jotka jokapäiväisten toimiensa takia ovat riip- sillan parannustyöt aloittaa niin pian kuin
7593: puvaisia sillasta. mahdollista.
7594: Silta on 63 metrin pituinen. Sen painora- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7595: joitus on tällä hetkellä 9 tonnia. Etenkin pien-
7596: yritykset, mutta myös maatalous suorittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7597: usein huomattavasti raskaampia kuljetuksia. 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
7598: Tällöin on pakko ajaa pitkää kiertotietä. markkaa Kokkolassa sijaitsevan Lahna-
7599: Voidaan sanoa, että silta on tällä hetkellä kosken sillan muutos- ja parannustöitä
7600: elinkeinoelämän kehityksen pullonkaula. Siltaa varten.
7601: tulisi tästä syystä vahvistaa mitä pikimmin
7602: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
7603:
7604: Ole Norrback Håkan Malm
7605: Boris Renlund Sten Söderström
7606: 1981 rd. 961
7607:
7608: Finansmotion nr 872
7609:
7610:
7611:
7612:
7613: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för planering av en
7614: ny hamn i Björköby
7615:
7616:
7617: Tili Riksdagen
7618:
7619: Svedjehamn i Björköby i Korsholms kommun Muddringsarbeten kan naturligtvis utföras, men
7620: är en betydelsefull hamn inte bara för björkö- eftersom sträckan för muddringen skulle bli
7621: borna. De som livnär sig på fiske behöver ham- lång, blir muddringen också dyr.
7622: nen, och lotsar och sjöbevakare använder den Det är sannolikt så att en ny hamnplats i
7623: delvis också. Det växande antalet fritidsbåtar Björköby måste sökas. För detta ändamål krävs
7624: i Kvarkenregionen ställer också krav på hamn- resurser, eftersom alternativa platser bör under-
7625: utrymmen. sökas.
7626: Landhöjningen i K varkenregionen är omfat- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
7627: tande. Som en följd härav har Svedjehamn bli- vördsamt,
7628: vit allt grundare och särskilt under lågvatten
7629: är hamnen nu otillgänglig för lite mera djup- att Riksdagen i statsförslaget för år
7630: gående småbåtar. Då kusten är långgrund be- 1982 måtte upptaga 50 000 mark för
7631: tyder det dessutom att också själva farleden in undersökning och planering av en ny
7632: tili hamnen inte heller är tillräckligt djup. hamn i Björköby.
7633: Helsingfors den 2 oktober 1981
7634:
7635: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
7636:
7637:
7638:
7639:
7640: 121 088100408M
7641: 962 1981 vp.
7642:
7643: Raha-asia-aloite n:o 872 Suomennos
7644:
7645:
7646:
7647:
7648: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Björköbyn sataman
7649: suunnitteluun
7650:
7651:
7652: Eduskunnalle
7653:
7654: Mustasaaren kunnassa SlJaltseva Björköbyn Ruoppaustöitä voidaan luonnollisesti tehdä,
7655: Svedjehamn on tärkeä satama muillekin kuin mutta kun ruopattava matka muodostuisi pit-
7656: Björköbyn asukkaille. Ne, jotka elättävät käksi, muodostuvat ruoppauksen kustannukset
7657: itseään kalastuksella, tarvitsevat satamaa, ja kalliiksi.
7658: sitä käyttävät osittain myös luotsit ja meri- Näin ollen on todennäköistä, että Björkö-
7659: vartiosto. Merenkurkun alueen virkistyskäy- bystä on löydettävä uusi satamapaikka. Tätä
7660: tössä olevien veneiden määrän kasvu asettaa tarkoitusta varten tarvitaan varoja, koska vaih-
7661: myös eräitä vaatimuksia satamapaikoille. toehtoisia paikkoja on tutkittava.
7662: Merenkurkun alueen maan kohoaminen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7663: huomattava. Tämän seurauksena Svedjehamn nioittavasti,
7664: on tullut yhä matalammaksi ja erityisesti mata-
7665: lan veden aikaan eivät syväykseltään hieman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7666: suuremmat pienveneet nyt sinne pääse lainkaan. 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
7667: Kun rannikko on pitkälti matala, merkitsee kaa Björköbyn uuden satamapaikan tut-
7668: tämä lisäksi sitä, että myös itse satamaan joh- kimista ja suunnittelua varten.
7669: tava väylä ei myöskään ole tarpeeksi syvä.
7670: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
7671:
7672: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
7673: 1981 rd. 963
7674:
7675: Finansmotion nr 873
7676:
7677:
7678:
7679:
7680: Norrback m. fl.: Om anvisande av höjt anslag för förbättring
7681: av järnvägen Seinäjoki-Kaskö
7682:
7683:
7684: Tili Riksdagen
7685:
7686: Järnvägen mellan Seinäjoki och Kaskö är i Ursprungligen var avsikten att 4 milj. mark
7687: behov av en omfattande förbättring. A vsikten skulle anslås i nästa års budget. Summan har
7688: har varit att årligen anslå ett tiliräckligt be- emellertid prutats ned tili 2 milj. Då minst
7689: lopp för att få hanan i gott skick. det ursprungligen avsedda beloppet behövs för
7690: Transporteroa längs bansträckan har ökat att komma framåt i arbetena, borde ytterligare
7691: sedan industrietableringar skett. I dag trans- minst ett par miljoner anslås.
7692: porteras en hei del farliga ämnen längs hanan. Med hänvisning tili ovan stående föreslås
7693: Då den är i så pass dåligt skick, kan inte vördsamt,
7694: vagnarna lastas med fulllast. Inte heller farten
7695: får vara för hög. Det här betyder dålig eko- att Riksdagen i statsförslaget för
7696: nomi för såväl dem som transporterar varor år 1982 måtte upptaga ytterligare
7697: som för Statsjärnvägarna. 2 000 000 mark för förbättring av järn-
7698: . vägen Seinäjoki-Kaskö.
7699: Helsingfors den 2 oktober 1981
7700:
7701: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund ·
7702: 964 1981 vp.
7703:
7704: Raha-asia-aloite n:o 873 Suomennos
7705:
7706:
7707:
7708:
7709: Norrback ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-
7710: Kaskisten radan perusparannukseen
7711:
7712:
7713: Eduskunnalle
7714:
7715: Seinäjoen ja Kaskisten välinen rautatie on Alunperin oli tarkoituksena myöntää tarkoi-
7716: huomattavan parantamisen tarpeessa. T arkoi- tukseen ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
7717: tuksena on ollut, että vuosittain myönnettäi- 4 milj. markkaa. Summa on kuitenkin tingitty
7718: siin riittävä määräraha radan kuntoon saatta- 2 milj. markaksi. Koska kuitenkin alunperin
7719: miseksi. tarkoitettu rahamäärä tarvitaan töiden jatka-
7720: Rataosuudella tapahtuva liikenne on lisään- miseksi, tulisi vielä pari miljoonaa markkaa
7721: tynyt sen jälkeen kun alueelle on tullut teolli- myöntää jo myönnettyjen lisäksi.
7722: suutta. Tällä hetkellä kuljetetaan radalla mel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7723: koisia määriä vaarallisia aineita. Kun se on nioittavasti,
7724: kunnoltaan ·heikko, ei vaunuja voida lastata
7725: täyteen. Junan nopeuskaan ei saa olla liian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7726: suuri. Tämä on epätaloudellista sekä niille, 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7727: jotka kuljettavat tavaroita, että myös Valtion- 2 000 000 markkaa Seinäjoen-Kaskis-
7728: rautateille. ten radan parannustöitä varten.
7729: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
7730:
7731: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
7732: 1981 vp. 965
7733:
7734: Raha-asia-aloite n:o 874
7735:
7736:
7737:
7738:
7739: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
7740: keskusten luentotoiminnan tukemiseen
7741:
7742:
7743: Eduskunnalle
7744:
7745: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- minnan kasvava käyttö pienimuatoisena kou-
7746: delle 1982 esitetään momentin 29.57.55 alamo- lutustapahtumana tulee välttämättömäksi sen-
7747: mentille 3 opintokeskusten valtionavusta anne- kin takia, että opintokeskuslain alaisen valtion-
7748: tun lain 2 §:n 4 kohdan mukaisen luentotoi- avun piiristä poistuvat kuutta tuntia lyhyemmät
7749: minnan valtionapuun 300 000 mk. kurssit.
7750: Vaikka opintokeskusten harjoittamaan luen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7751: totoimintaan onkin osoitettu pientä lisäystä,
7752: niin on kiistatonta, että vuonna 1982 jo kym- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7753: menen toimivaa opintokeskusta eivät pysty to- 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
7754: teuttamaan suunnitelmallista ja kansalaisval- 29.57.55 alamomentille 3 lisäyksenä
7755: miuksia kehittävää luentotoimintaa ainoastaan 500 000 markkaa valtionavustuksena
7756: esitetyn arviomäärärahan ja siihen perustuvien opintokeskusten luentotoimintaa varten.
7757: eru1akkomaksujen turvin. Lisäksi luentotoi-
7758: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
7759:
7760: Saara-Maria Paakkinen Eino Grönholm Pekka Starast
7761: Matti Puhakka Juhani Raudasoja Kaarina Suonio
7762: Jouko Skinnari Peter Muurman Matti Luttinen
7763: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila
7764: 966 1981 vp.
7765:
7766: Raha-asia-aloite n:o 875
7767:
7768:
7769:
7770:
7771: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten
7772: kuvataidekoulujen toiminnan tukemiseen
7773:
7774:
7775: Eduskunnalle
7776:
7777: Maassamme toimii kolmisenkymmentä lasten missä. Useilla kouluilla on selkeät ja yksityis-
7778: ja nuorten kuvataidekoulua, jotka ovat harras- kohtaiset tulevaisuudensuunnitelmat opintojen
7779: tuspohjaisia 3-16-vuotiaille ikäryhmille tar- etenemisestä ja sisällöstä.
7780: koitettuja kouluja. Kuvataidekoulut ovat syn- Lasten ja nuorten kuvataidekoulutus on ete-
7781: tyneet 1970-luvun lopulla ja kuluvan vuosi- nemässä ja etsimässä hallinnollista muotoaan.
7782: kymmenen alussa. Merkittävästi näiden kuva- Nyt käytännössä olevista kunnallisista ja yksi-
7783: taidekoulujen syntymiseen voidaan sanoa vai- tyisistä malleista on kaikista löydettävissä sekä
7784: kuttaneen kuvaamataidon aseman heikkenemi- hyviä että huonoja puolia. Kuvataideopetuksen
7785: nen peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. laajentamiseksi ja yhtenäistämiseksi onkin ope-
7786: Kuvataidekouluja ei ole kuitenkaan tarkoi- tusministeriöön ehdotettu perustettavaksi asiaa
7787: tettu yksinomaan paikkaamaan peruskoulun pohtiva työryhmä.
7788: puutteellista tuntimäärää, vaan koulut tarjoavat Taiteen keskustoimikunta on osaltaan käsi-
7789: harrastusmahdollisuuden kuvaamataiteista kiin- tellyt lasten ja nuorten kuvataidekoulutusta ja
7790: nostuneille lapsille ja nuorille. Kouluja on toi- näkee syntyneiden koulujen toiminnan merki-
7791: minnassa eri puolilla maata. Hallinnollisesti tykselliseksi lasten ja nuorten kehityksen kan-
7792: koulut toimivat monella eri pohjalla. On ole- nalta. Taiteen keskustoimikunnan mielestä val-
7793: massa kunnallisia kuvataidekouluja, kannatus- tion tulisikin kantaa vastuuta koulujen toimin-
7794: yhdistysten kouluja, taiteilijayhdistysten ylläpi- nasta osoittamalla niiden toimintaan taloudel-
7795: tämiä kuvataidekouluja ja jopa yksityisten hen- lista tukea. Keskustoimikunta on ehdottanut
7796: kilöiden ylläpitämiä kouluja. 500 000 markan määrärahan sisällyttämistä val-
7797: Toiminta kuvataidekouluissa on yleensä pe- tion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon lasten ja
7798: riaatteessa avointa kaikille lapsille ja nuorille, nuorten kuvataidekoulujen toiminnan tukemi-
7799: jotka ovat kuvataiteista kiinnos,tuneita. Tämä seen. Tätä määrärahaa siihen ei kuitenkaan ole
7800: käy selville mm. siitä, että kouluihin ei valita hallituksen esityksessä sisällytetty.
7801: "etevämmyyden" perusteella vaan yleensä il- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
7802: moittautumisjärjestyksessä tai arpomalla. Ope- tavasti,
7803: tus kuvataidekouluissa suuntautuu ikäluokkaan,
7804: joka on jäänyt kansalais- ja työväenopistojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7805: opetuksen ulkopuolelle. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
7806: Opetus kuvataidekouluissa on luonteeltaan 29.90.53 lisäyksenä 500 000 markkaa
7807: vuodesta toiseen etenevää ja tapahtuu pienryh- lasten ja nuorten kuvataidekouluille.
7808: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
7809:
7810: Saara-Maria Paakkinen Eino Grönholm Pekka Starast
7811: Kaarina Suonio Juhani Surakka Liisa Jaakonsaari
7812: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Raudasoja Jouko Skinnari
7813: Matti Luttinen
7814: 1981 vp. 967
7815:
7816: Raha-asia-aloite n:o 876
7817:
7818:
7819:
7820:
7821: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan
7822: meriviemärihankkeen toteuttamiseen
7823:
7824:
7825: Eduskunnalle
7826:
7827: Keski-Uudenmaan kunnat, Järvenpää, Kera- tus myöntää erityisesti pääomaköyhissä kun-
7828: va, Tuusula ja Vantaa ryhtyivät vuonna 1976 nissa toteutettaviin, työllisyyden hoidon kan-
7829: toteuttamaan 12 vuoden aikana yhteensä 120 nalta merkityksellisiin hankkeisiin, joihin ei ole
7830: mmk:n investoinnit vaativaa seudullista vesien- mahdollista saada tarvittavaa lainarahoitusta.
7831: suojelulaitosta, Keski-Uudenmaan meriviemäriä. Uuteen avustusjärjestelmään siirrytJtäessä ehdo-
7832: Kunnat olivat harkinneet kukin omalla tahol- tetaan samalla pienennettäväksi korkotuen
7833: laan omia ratkaisujaan, mutta taipuivat kuntien myöntämisvaltuutta momentilta 30.19.30 myön-
7834: välisen suuren yhteishankkeen toteuttamiseen nettäville vesihuoltolaitteiden rakentamisen kor-
7835: valtiovallan tahdosta. Ilman valtion mukaan- kotukilainoille."
7836: tuloa kukin kunta olisi rakentanut todennäköi- Edellä mainittu lakiesitys annettiinkin edus-
7837: sesti omat viemärilaitoksensa itse, sillä siten kunnalle. Se tuli myös hyväksytyksi, mikä käy
7838: niiden kustannukset olisivat olleet n. 30 % ilmi tämän vuoden budjetin momentin 30.40.31
7839: meriviemärihankkeen kustannuksia alhaisem- perusteluista. Siinä nimittäin todetaan: "Yhdys-
7840: mat. Valtio ajoi kuitenkin hankkeen toteutta- kuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta
7841: mista yhteistoimin vesiensuojelun kannalta annetun lain ( 56/80) mukaisia vesihuoltoavus-
7842: poikkeuksellisen tärkeänä työnä ja hallitus lupa- tuksia varten momentille ehdotetaan 22 000 000
7843: si käsitellessään asiaa 28. 8. 1974 valtion osal- mk eli lisäystä 2 mmk. Avustuksia on tarkoi-
7844: listuvan hankkeen kustannuksiin. •tus myöntää erityisesti pääomaköyhissä kun-
7845: Rakennustöistä on nyt suoritettu lähes kol- nissa toteutettaviin, työllisyyden hoidon kan-
7846: mannes, yhteiskustannuksiltaan 38 mmk:n nalta merkityksellisiin hankkeisiin, joihin ei ole
7847: edestä. Tähän asti on valtio osallistunut kus- mahdollista saada lainarahoitusta."
7848: tannuksiin lupaamaliaan tavalla myöntämällä Budjetin perustelujen olennainen muuttumi-
7849: vuosina 1975-78 silloiselta, nykyisestä tulo- nen ja uusiutunut lainsäädäntö on herättänyt
7850: ja menoarviosta paistetulta momentilta 30.19. huolestuneisuutta Keski-Uudenmaan vesiensuo-
7851: 31 (Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi- jelun kuntainliiton ja sen jäsenkuntien piirissä.
7852: menpiteisiin) yhteensä 4,0 mmk avustusta ja Valtion osallistumisen jatko näyttää nyt meri-
7853: osoittamalla hankkeelle vuosina 1978-80 val- viemärin osalta uhanalaiselta, sillä budjetin pe-
7854: tionosuutta 3,5 mmk vesiensuojelutyön mer- rustelut ovat kohtuuttoman suppeat. On mah-
7855: keissä. dollista, että ne eivät täysin salli edes meri-
7856: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvion momentin viemärin kaltaisten, keskeneräisten ja vesien-
7857: 30.19.31 perusteluissa sanotaan: "Viitaten suojelun kannalta erityisen merkittävien hank-
7858: eduskunnalle annettavaan esitykseen laiksi yh- keiden valtionosuuden jatkamista. Valtion ve-
7859: dyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustami- siensuojelutyölle ei momentilla 30.40.77 myös-
7860: sesta ehdotetaan, että vesihuoltoavustusta voi- kään ole esitetty jatkoa. Meriviemärihankkee-
7861: daan myöntää kunnalle, kuntainliitolle tai ve- seen kuntainliiton kunnat on kuitenkin hou-
7862: denhankintaa tai viemäröintiä varten peruste- kuteltu valtion toimesta mukaan lupaamalla
7863: tulle yhtymälle tai yhteisölle vedenhankintaa, koko hankkeelle valtionapua.
7864: viemäröintiä ja jätevesien käsittelyä sekä sen Jos valtionapu nyt katkeaa, tulevat meri-
7865: yhteydessä syntyvän lietteen hyötykäyttöä pal- viemärin loppuunrakentamisen jäljellä olevat
7866: veleviin toimenpiteisiin. Avustuksia on tarkoi- kustannukset yksinomaan jäsenkuntien verova-
7867: 968 Raha-asia-aloite n:o 876
7868:
7869:
7870: roin maksettaviksi. Muuttovoittoisella ja nyt Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntainlii-
7871: jo tiiviisti asutulla Keski-Uudellamaalla ei aloi- ton meriviemärihankkeelle valtion tuki on to-
7872: tettua viemärihanketta voida jättää kesken het- iteutumisen ehto. Jäsenkunnissa on jo tehty pää-
7873: kellä, jolloin hankkeen pohjoisimmat osa:t on töksiä kielteisestä suhtautumisesta lisärahoituk-
7874: toteutettu. Ne kokoavat jätevesiä kooltaan liian seen, jos valtion rahoitus loppuu. Tämä merkit-
7875: pieneksi käyneeseen putkistoon eteenpäin vie- sisi töiden keskeytymistä ja meriviemärin val-
7876: täväksi Keravan korkeudelta mereen. Hanke mistumisen huomattavaa hidastumista.
7877: on pakko viedä loppuun asti ja se tullee mak- Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
7878: samaan vielä lähes 80 mmk. Suurimman osan seen on otettu meriviemäritunnelin louhimiseen
7879: tästä kunnat ovat varautuneet maksamaan itse, 1 000 000 markkaa momentille 30.40.77 (Ve-
7880: mutta eivät kaikkea. sistötyöt). Perusteluissa on tämän osahankkeen
7881: Valtion varsinaisen tuen loppumisuhkaa pa- kustannusarvioksi merkitty 18 000 000 mark-
7882: hentaa vielä vuonna 1978 voimaan tullut laki kaa ja valtion osuudeksi 3 000 000 markkaa.
7883: vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuesta. Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
7884: Aikaisemmin Postipankista lähes vaLtion määrä- tavasti,
7885: rahojen luonteisina saadut korkotukilainat on
7886: nyt hankittava yleisiltä rahamarkkinoilta, jol- että Eduskunt.a ottaisi valtion vuoden
7887: loin ne supistavat muita lainansaantimahdolli- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
7888: suuksia. Kyseisten lainojen saaminen pankeista 30.40.77 (Vesistötyöt) lisäyksenä
7889: on jo sinänsä vaikeaa alhaiseksi määrätyn ko- 2 000 000 markkaa valtionosuutena
7890: konaiskorkotason ja käyttötarkoituksen ei-tuo- Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kun-
7891: tannollisuuden vuoksi. Korkotukilainojen käy- tainliiton meriviemärihankkeen toteutta-
7892: tännön merkitys tämäntyyppisille hankkeille on miseen.
7893: niiden kokonaismäärän kasvusta huolimatta
7894: ratkaisevasti pienentynyt.
7895: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
7896:
7897: Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman
7898: 1981 vp. 969
7899:
7900: Raha-asia-aloite n:o 877
7901:
7902:
7903:
7904:
7905: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
7906: ry:lle valtakunnallisen ilmailumuseohankkeen jatkorahoituk-
7907: seen Helsinki-Vantaan lentoasemalla
7908:
7909:
7910: Eduskunnalle
7911:
7912: Ilmailumuseoyhdistys ry. on kuluvan vuoden kun maamme ilmailuun liittyvää ainutlaatuis-
7913: aikana voinut jatkaa valtakunnallisen ilmailu- ta kalustoa ja esineistöä on edelleen suuressa
7914: museon rakentamista Helsinki-Vantaan lento· määrin tuhoutumiselle alttiina,
7915: aseman alueella eduskunnan osoitettua tarkoi- kun museoon on sijoitettu, kuten eri yh-
7916: tukseen vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa teyksissä on mainittu, paitsi yhdistyksen ja yksi-
7917: 300 000 markan valtionavustuksen. tyisten omaisuutta, myös valtion omistamaa ai-
7918: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoarviossa nutlaatuista ilmailumme historiaan liittyvää ma-
7919: olevan määrärahan lisäksi on yhdistys saanut teriaalia, ja
7920: pienempiä avus1tuksia opetusministeriöltä ja kun Ilmailumuseoyhdistys ry. omalta osaltaan
7921: museovirastolta niiden jaettavana olevista avus- täysin vapaaehtoisin voimin on toteuttanut val-
7922: tusmäärärahoista. Myös Vantaan ja Espoon kau- takunnallista erikoismuseohanketta, katson,
7923: pungit ovat hankkeessa mukana vähäisemmin että sen tukeminen, yhtä hyvin kuin muittenkin
7924: osuuksin. vielä suunnitteilla olevien valtakunnallisten eri-
7925: Pääosan 1 300 m2 :n museorakennuksen ra- koismuseoitten, on koko yhteiskunnan asia.
7926: hoitukseen yhdistys on joutunut hankkimaan Edellä sanotun johdosta kunnioittavasti ehdo-
7927: pienistä lahjoituksista kooten ja lainavaroin. tan,
7928: Museohankkeen I rakennusvaiheen museohal-
7929: lin rakennuskustannukset ovat kokonaisuudes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7930: saan runsaat 2 miljoonaa markkaa. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
7931: Kun nykyinen museorakennus ei tule lähes- 31.99.61 (Eräät valtionavut) 380 000
7932: kään kokonaan kattamaan valtakunnallisen il- markan määrärahan valtionavustuksena
7933: mailumuseon tilantarvetta, Ilmailumuseoyhdistys ry:lle valtakun-
7934: kun Ilmailumuseoyhdistys ry:n omat mah- nallisen ilmailumuseon jatkorahoitukseen
7935: dollisuudet ilman julkisten viranomaisten ja Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella.
7936: yhteiskunnan tukea valtakunnallisen rakennus-
7937: hankkeen toteuttamisessa ovat rajoitetut,
7938: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
7939:
7940: Saara-Maria Paakkinen
7941:
7942:
7943:
7944:
7945: •
7946:
7947: 122 08810040811
7948: 970 1981 vp.
7949:
7950: Raha-asia-aloite n:o 878
7951:
7952:
7953:
7954:
7955: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kellokosken sairaalan
7956: alueella olevan ns. Kellokosken kartanon päärakennuksen
7957: kunnostamiseen
7958:
7959:
7960: Eduskunnalle
7961:
7962: Uudenmaan mielisairaanhuoltopiirin kuntain- mista, ellei rakennuksen korjaustöihin nopeasti
7963: liiton Kellokosken sairaala toimii osittain van- päästä käsiksi.
7964: hentuneissa tiloissa vanhan Kellokosken karta- Suunnitelmien mukaan "kartanon pääraken-
7965: non rakennuksissa. nus" tulisi tulevaisuudessa olemaan sairaalan
7966: Potilaskäytössä on edelleen osa ns. kartanon taloustoimiston käytössä tiloina, joissa potilaat
7967: päärakennuksesta, joka on valmistunut tämän eivät vakituisesti asuisi. Tätäkin tarkoitusta var-
7968: vuosisadan alkupuolella. Rakennus on kivitalo, ten on rakennus pikaisesti kunnostettava.
7969: jonka välipohjat ja muut sisärakenteet on tehty Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
7970: puusta. Paloviranomaiset ovatkin kieltäneet ra- tavasti,
7971: kennuksen käytön potilastiloina, mistä syySJtä
7972: rakennuksen kahdesta ylimmästä kerroksesta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7973: potilaat siirretty muualle ja lämpö katkaistu. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
7974: Vain alakerrassa on enää potilaita. 33.76.31 10 000 000 markkaa käytettä-
7975: Kellokosken kartanon päärakennus on histo- väksi Uudenmaan mielisairaanhuoltopii-
7976: riallisesti arvokas rakennus, joka museoviraston rin kuntainliiton Kellokosken sairaalan
7977: käsityksen mukaan tulisi säilyttää. Lämmön kat- alueella olevan ns. Kellokosken kartanon
7978: kaiseminen rakennuksen ylemmistä kerroksista päärakennuksen kunnostamiseksi.
7979: tulee kuitenkin nopeuttamaan sen rappeutu-
7980: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
7981:
7982: Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman
7983: 1981 vp. 971
7984:
7985: Raha-asia-aloite n:o 879
7986:
7987:
7988:
7989:
7990: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen vara-
7991: vankilaa varten
7992:
7993:
7994: Eduskunnalle
7995:
7996: Varavankiloiden tarvetta ja rakentamista sel- nössä esitetyt kriteerit. Se sijaitsee rautateiden
7997: vitellyt avolaitostyöryhmä jätti mietintönsä 7. 6. risteyspaikassa ja paikkakunnalta löytyy varsin
7998: 1979. Mietinnössä esitetään mm. uuden avo- hyvin varavankilan tarpeisiin sopivat maa-
7999: laitoksen perustamista Keski-Suomeen. 24. 9. alueet.
8000: 1980 tekemällään periaatepäätöksellä on halli- Hankkeen käynnistymisen kannalta ensim-
8001: tus päättänyt sijoittaa yhden rakennettavista mäisiä toimia onkin varavankilan tarvitseman
8002: varavankiloista Keuruun kunnan Haapamäelle. tontin hankkiminen valtiolle.
8003: Haapamäen kylätaajama on viime vuosien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8004: aikana menettänyt paljon valtiovallan toimien, nioittavasti,
8005: lähinnä VR:n toiminnan supistamisen seurauk-
8006: sena. Muun muassa työpaikkojen määrä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8007: vähentynyt kymmenen vuoden kuluessa noin 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
8008: 400:lla. Tätäkin taustaa vasten avolaitoksen markkaa tontin ostamiseksi Haapamäelle
8009: rakentaminen Haapamäelle on perusteltu. Muu- perustettavaksi päätettyä varavankilaa
8010: toinkin paikkakuntana Haapamäki varsin hyvin varten.
8011: täyttää mainitussa avolaitostyöryhmän mietin-
8012: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8013:
8014: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
8015: 972 1981 vp.
8016:
8017: Raha-asia-aloite n:o 880
8018:
8019:
8020:
8021:
8022: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntoloi-
8023: den valtion asuntolainojen korkotason alentamiseen
8024:
8025:
8026: Eduskunnalle
8027:
8028: Opiskelijoiden sosiaalis-taloudellinen asema nojen laina-aikoja tulisi pidentää 45 vuoteen
8029: on maassamme edelleenkin varsin heikko. Opis- ja korkotasoa alentaa.
8030: kelijat joutuvat rahoittamaan yhteiskunnan kan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8031: nalta erittäin hyödyllisen työnsä suurelta osin tavasti,
8032: lainoilla. Huomattava osa opiskelijoiden me-
8033: noista kuluu asumiseen. Vuokrataso opiskelija- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8034: asuntoloissa on korkea, ja opiskelijoiden sosiaa- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
8035: linen asema on ratkaisevasti heikompi kuin markkaa käytettäväksi opiskelija-asunto-
8036: muilla valtion lainoittamissa vuokra-asunnoissa loiden valtion asuntolainojen takaisin-
8037: asuvilla. Siksi tarvitaan valtion erityisiä tuki- maksuajan pidentämiseen 45 vuoteen ja
8038: toimia opiskelija-asumiseen. Valtion asuntolai- korkotason alentamiseen.
8039: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8040:
8041: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen Petter Savola
8042: 1981 vp. 973
8043:
8044: Raha-asia-aloite n:o 881
8045:
8046:
8047:
8048:
8049: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkea-
8050: kouluopiskelijoiden opintorahaan sen perusosan korottami-
8051: seksi
8052:
8053:
8054: Eduskunnalle
8055:
8056: Nykyisen opintotukijärjestelmän suurimpia valmistavien oppilaitosten vastaavia huomatta-
8057: epäkohtia on opintotuen lainapainotteisuus. Tä- vasti pidemmät. Näin myös lainamäärät kasva-
8058: mä on johtanut ennen kaikkea korkeakouluopis- vat jopa moninkertaisiksi. Ensisijaisena opinto-
8059: kelijoiden kohtuuttamaan velkaantumiseen. Hei- tuen myöntämisen perusteena tuleekin olla ha-
8060: dän velkamääränsä nousevat jo nykyisellään kijan taloudellinen asema; kouluasteen merki-
8061: kymmeniin tuhansiin markkoihin. Tätä kohtuut- tystä ei tule ylivertaisesti korostaa.
8062: tomaksi käyvää velkaantumista voidaan parhai- Yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelevien
8063: ten estää lisäämällä tuen opintorahapainottei- opintorahan perusosa tulisikin nostaa samalle
8064: suutta. tasolle keskiasteen oppilaitoksissa opiskelevien
8065: Opintorahan osalta yliopistoissa ja korkea- kanssa.
8066: kouluissa opiskelevat ovat jääneet jatkuvasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8067: jälkeen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskele- nioittavasti,
8068: viin nähden. Tätä on perusteltu sillä, että kor-
8069: keakoulututkinnon suorittaneiden palkkataso on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8070: niin korkea, että lainan takaisinmaksu ei tuota 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8071: vaikeuksia. Yleisen tuloerojen tasoittumisen ja 7 200 000 markkaa korkeakouluopiskeli-
8072: akateemisen työttömyyden myötä tältä perus- joiden ylimääräiseen opintorahaan sen
8073: teluita on mennyt pohja pois. perusosan nostamiseksi 1550 markkaan
8074: Edelleen on muistettava, että opiskeluajat 1. 7. 1982 lukien.
8075: korkeakouluissa ja yliopistoissa ovat ammattiin
8076: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
8077:
8078: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen Petter Savola
8079: 974 1981 vp.
8080:
8081: Raha-asia-aloite n:o 882
8082:
8083:
8084:
8085:
8086: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotuen
8087: huollettavana olevien lasten perusteella tehtävään opinto-
8088: rahamuotoiseen korotukseen
8089:
8090:
8091: Eduskunnalle
8092:
8093: Velkaantumisesta on tullut opintotukijärjes- Iiittisten kysymysten noustua etusijalle, ehdot-
8094: telmän ehkä suurin epäkohta. Erityisesti vel- tomasti korjattava.
8095: kaantuminen koskettaa perheellisiä, joiden on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8096: vastattava myös lasten hoidosta ja kasvatuk- nioittaen,
8097: sesta. Taloudelliset vaikeudet ja suuret velat
8098: eivät luo parhaimpia mahdollisia puitteita pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8099: niä lapsia huoltaville perheille. Perheelliset 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8100: opiskelijat velkaantuvat tällä hetkellä muita 29.39.55 6 400 000 markkaa opintotuen
8101: tuntuvasti nopeammassa tahdissa, sillä opinto- määrään tuensaajan huollettavana ole-
8102: tuen lapsikorotukset ovat kokonaisuudessaan vien lasten perusteella tehtävien koro-
8103: lainaa. Käytännössä siis opiskelijaperheet jou- tusten suorittamiseksi 1. 7. 1982 lukien
8104: tuvat ottamaan velkaa elättääkseen lapsensa. osaksi opintorahamuotoisena.
8105: Tämä epäkohta olisi nyt, erityisesti perhepo-
8106: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8107:
8108: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen Petter Savola
8109: 1981 vp. 975
8110:
8111: Raha-asia-aloite n:o 883
8112:
8113:
8114:
8115:
8116: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta lukion petosopetusryh-
8117: mien koon pienentämiseen
8118:
8119:
8120: Eduskunnalle
8121:
8122: Asetuksen 600/80 mukaisesti siirrytään 1. 8. töntä myös opettajien työmäärän lisäyksen ja
8123: 1982 lukioissa noudattamaan uutta kurssimuo- lukion supistamisen takia. Lukion perusopetus-
8124: toista lukusuunnitelmaa. Tarkoitus on myöskin ryhmän koon alentaminen 32:een jakautuu to-
8125: siirtyä uuden lukusuunnitelman myötä toteut- teutusvaiheessa neljälle vuodelle. Kokonaiskus-
8126: tamaan jakso-opetusta. tannukset ovat 55,5 milj. markkaa. Vuoden
8127: Edellä mainittu kurssimuotoiseen jakso-ope- 1982 osalta lisäkustannukset olisivat n. 7,7
8128: tukseen siirtyminen tulee lisäämään sekä opet- milj. markkaa.
8129: tajien että oppilaiden työmäärää. Lukusuunni- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
8130: telma on lisäksi huomattavan vaativa verrat- tavasti,
8131: tuna nykyiseen lukion lukusuunnitelmaan. Jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8132: oppilaat selviytyisivät uudesta lukio-opiskelusta, 1982 tulo- ja menoarvioon 7 700 000
8133: tulee lukion perusopetusryhmän kokoa alentaa markan määrärahan lukion perusopetus-
8134: nykyisestä 36:sta 32:een oppilaaseen eli sa- ryhmän koon pienentämiseksi 36:sta
8135: maksi kuin peruskoulussa. Tämä on välttämä- 32:een.
8136: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8137:
8138: Mauri Pekkarinen
8139: 976 1981 vp.
8140:
8141: Raha-asia-aloite n:o 884
8142:
8143:
8144:
8145:
8146: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Alkio-opiston toiminnan
8147: tukemiseen
8148:
8149:
8150: Eduskunnalle
8151:
8152: Nykyinen Alkio-opisto rakennettiin Korpi- lainojen hoitokuluista vaikea selviytyä. Varsi-
8153: lahdelle pääosin vuosina 1974-75. Rakentami- naisen toiminnan tuottojen lisääminen esimer-
8154: nen tapahtui lähes kokonaan velaksi. Hankkeen kiksi lukukausimaksuja nostamalla ei sekään
8155: kustannukset olivat n. 5,6 milj. markkaa. Ra- tuntuisi perustellulta, koskapa opiston luku-
8156: kentamisen mahdollistivat viime kädessä valtiol- kausimaksut ovat jo nykyisellään varsin kor-
8157: ta saadut rakentamisavustukset. keat.
8158: Tällä hetkellä opiston merkittävimmäJt uudis- Laskelmien mukaan opiston talous tulisi vel-
8159: rakennustyöt on saatu päätökseen. Ongelmana kaautumaan edellä mainituista korkeista laino-
8160: on vielä kuitenkin opiston talouden tasapainot- jen hoitokuluista johtuen vuonna 1981 16 000
8161: taminen. Rakentamisen lainojen hoitokuluista markalla ja vuonna 1982 460 000 markalla,
8162: selviytyminen on vaikeata. Jo pankkilainoista ja ellei opisto saisi ulkopuolista tukea. Opiston
8163: valtionavun maksatuksen monen vuoden myö- oppilasmäärä on tällä hetkellä noin 140. Opis-
8164: hästymisestä aiheutuvat korkokulut ovat suuret. toon pyrkineistä on sisään voitu ottaa noin 50
8165: Vielä v. 1979-80 jouduttiinkin rakennuslaino- prosenttia.
8166: jen hoitokulujen vuoksi ottamaan uutta lainaa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
8167: yhteensä 950 000 markan edestä. Kuluvan vuo- taen,
8168: den päättyessä opiston velat tulevat olemaan
8169: runsaat 1 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8170: Kun opiston toiminnan tuotot kattavat vain 1982 tulo- ja menoarvioon 250 000
8171: varsinaisen toiminnan kulut, on näin suurien markkaa Alkio-opiston toiminnan tuke-
8172: miseen.
8173: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8174:
8175: Mauri Pekkarinen
8176: 1981 vp. 977
8177:
8178: Raha-asia-aloite n:o 885
8179:
8180:
8181:
8182:
8183: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisille harras-
8184: tajateatterijärjestöille ohjaajien paikkaamista varten
8185:
8186:
8187: Eduskunnalle
8188:
8189: Kuntien kulttuuritoimintalakia valmisteltaessa lisääntymään moninkertaiseksi, koska omia
8190: todettiin niin kenttäkokeiluvaiheessa kuin tu- asiantuntijoita, kouluttajia, päteviä ohjaajia joko
8191: loksia koottaessa, että paikallistoiminnan tuke- ei ole lainkaan tai on aivan riittämättömästi.
8192: minen ei yksin riitä. Kuntien kulttuuritoimin- Valtakunnallisten järjestöjen määrärahoissa
8193: nasta vastaavat henkilöt joutuvat hankkimaan asiaa ei kuitenkaan ole otettu huomioon, ja ne
8194: asiantuntija-apua koulutukseen sekä perus- että kamppailevat muutenkin suurissa taloudellisissa
8195: jatkokurssitasolla, jotta aktiiviset harrastajat vaikeuksissa. Niiden resursseja olisi voitava
8196: edistyisivät harrastusalallaan ja harrastustoimin- lisätä, jotta ne pystyisivät palvelemaan myös
8197: nan tasoa voitaisiin nostaa. Mietinnössään asiaa tätä osaksi järjestöjen oman kentän ulkopuo-
8198: valmistellut työryhmä esittää, että valtakunnal- lelta tulevaa kysyjäjoukkoa. Määrärahojen
8199: lisille järjestöille tulisi saada määräraha ohjaaja- myöntäminen kunnille on hyvä asia, nyt on
8200: ja asiantuntijatyövoiman palkkaamiseksi. myös taattava, että toimintaa toteuttamassa on
8201: Tällaista määrärahaa ei valtion vuoden 1982 ( kulttuurisihteereiden ja vastaavien lisäksi)
8202: tulo- ja menoarvioon kuitenkaan ole otettu. koulutettuja ohjaajia ja muita teatterialan asian-
8203: Kulttuuritoimintakokeilun aikana havaittiin, tuntijoita. Vain se vie kehitystä eteenpäin.
8204: että ohjaaja- ja kouluttajapalvelujen kysyntä Edellä olevan perusteella ehdotan,
8205: harrastajateatterijärjestöissä lisääntyi, ja anojina
8206: olivat juuri kokeilukuntien näyttämöt, yhdistys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8207: ten näytelmäkerhot, lapsiteatteriväki ja nukke- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
8208: teatteriharrastajat, koulujen näytelmätoimintaa markkaa jaettavaksi valtakunnallisille
8209: ohjaavat opettajat jne. Kulttuuritoimintalain harrastajateatterijärjestöille ohjaajien
8210: toteutuessa paine näihin järjestöihin päin tulee palkkaamiseen.
8211: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8212:
8213: Mauri Pekkarinen
8214:
8215:
8216:
8217:
8218: 123 088100408~
8219: 978 1981 vp.
8220:
8221: Raha-asia-aloite n:o 886
8222:
8223:
8224:
8225:
8226: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta raha-arpajaisten voitto-
8227: varoista Jyväskylän Kesä -kulttuuritapahtuman tukemiseen
8228:
8229:
8230: Eduskunnalle
8231:
8232: Jyväskylän Kesä on vanhin, laajin ja moni- muiden yhteisöjen avustusten osuus 5 % ja
8233: puolisin kulttuuritapahtuma. Päivien ohjelma omarahoituksen osuus (lähinnä lipputuloja)
8234: on koostunut musiikista, kuvataiteista, arkki- 24 %. Eduskunnan hyväksyttyä parina viime
8235: tehtuurista, näyttämötaiteesta ja elokuvasta. vuonna tulo- ja menoarvioon momentille
8236: Taideohjelmiston lisäksi Jyväskylän Kesä on 29.90.53 (Taiteen tukeminen) määrärahan, on
8237: toiminut keskustelufoorumina. Sen kuulut valtion osuus noussut edellä sanotusta vähän.
8238: kongressit ovat monipuolisesti käsitelleet ajan- Jyväskylän Kesä pyrkii saamaan taloutensa
8239: kohtaisia yhteiskunnallisia ja aatteellisia kysy- ja toimintansa vakaalle pohjalle. Maailmankuu-
8240: myksiä. Jyväskylän Kesä kulttuuritapahtumana lun kulttuuritapahtuman taloudellisten edelly-
8241: on avoin kaikille maailmankatsomuksille. tysten turvaaminen olisi kansallisestikin välttä-
8242: Jyväskylän Kesä r.y:n toimintaa johtaa sään- mätöntä. Tässä mielessä tilanne helpottuisi,
8243: töjen mukaan hallitus. Yhdistyksen hallituksessa jos eduskunta hyväksyisi eräiden vastaavien
8244: ovat edustettuina maamme kaikki merkittävät kulttuuritapahtumien tapaan valtion tulo- ja
8245: poliittiset mielipidesuunnat. menoarvioon myös Jyväskylän Kesälle oikeu-
8246: Toimintakausi 1. 10. 1979-30. 9. 1980 oli denmukaisen avustuksen.
8247: Jyväskylän Kesän 25. juhlavuosi. Kesän kult- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8248: tuuripoliittisesta onnistumisesta huolimatta ta- tavasti,
8249: pahtuman taloudelliset vaikeudet lisääntyivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8250: entisestään. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8251: Jyväskylän Kesän toiminnan rahoitus koos- 29.88.53 (Tieteen tukeminen) .150 000
8252: tui vuoteen 1980 saakka seuraavasti: valtion- markan määrärahan avustukseksi Jyväs-
8253: avustusten osuus n. 33 %, kuntien osuus 38 %, kylän Kesä -kulttuuritapahtumalle.
8254: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8255:
8256: Mauri Pekkarinen
8257: 1981 vp. 979
8258:
8259: Raha-asia-aloite n:o 887
8260:
8261:
8262:
8263:
8264: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouskonsulen-
8265: tin toimen perustamiseen Keski-Suomen maatalouskeskukseen
8266:
8267:
8268: Eduskunnalle
8269:
8270: Valtioneuvosto teki 25. 6. 1981 periaatepää- selän tarvetta varten. Keski-Suomen maatalous-
8271: töksen eräistä Suomenselän alueen kehityksen keskus onkin suunnitellut kalatalouskonsulen-
8272: turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Pe- tin sijoittamista pohjoiseen Keski-Suomeen.
8273: riaatepäätökseen sisältyy maininta kalatalous- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8274: konsulentin viran perustamisesta Keski-Suomen taen,
8275: maatalouskeskukseen. Valtion vuoden 1982 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8276: tulo- ja menoarvioon ei kuitenkaan sisälly mää- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8277: rärahaa valtionosuuteen em. viran perustamista 30.37.40 Suomenselän alueen kalatalou-
8278: varten. den kehittämistä varten 100 000 mark-
8279: Suomenselän kehittämistoimikunnan (Komi- kaa, jonka avulla voitaisiin perustaa
8280: teanmietintö 1980: 68) esityksen mukaan kala- kalatalouskonsulentin toimi Keski-Suo-
8281: talouskonsulentin toimi perustettaisiin Suomen- men maatalouskeskukseen.
8282: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8283:
8284: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä
8285: 980 1981 vp.
8286:
8287: Raha-asia-aloite n:o 888
8288:
8289:
8290:
8291:
8292: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 760 pa-
8293: rannustöihin välillä Pihtipudas- Keski-Pohjanmaan piirin
8294: raja
8295:
8296:
8297: Eduskunnalle
8298:
8299: Maantie n:o 760 yhdistää Pihtiputaan ja TVL:n Keski-Suomen purm viime1s1mm1ssa
8300: Reisjärven kuntakeskukset. Tie lähtee 4-tieltä tienpidon toimenpideohjelmissa tienparannus on
8301: Pihtiputaan kirkonkylän pohjoispuolelta. Mat- tarkoitus toteuttaa vasta vuosikymmenen puo-
8302: kaa tästä Reisjärven rajalle on 36 km ja Reis- len välin aikoihin. Viitaten edellä sanottuun
8303: järven kirkonkylään noin 50 km. Tie on tär- hanke tulisi kuitenkin käynnistää jo aikaisem-
8304: kein yhdystie pohjoisen Keski-Suomen ja Poh- min. Osalla tiestä suunnitelmat ovat jo valmiit
8305: janlahden rannikon välillä. Pihtiputaan kunnan ja työllisyysvaroin töitä jossain määrin on jo
8306: sisäisessä liikenteessä tie on eniten liikennöity suoritettukin. Töiden vauhdittamiseksi kohtee-
8307: maantie. seen tulisi kuitenkin osoittaa myös varsinaisia
8308: Tietä pitkin hoidetaan myös valtaosa Pihti- budjettivaroja.
8309: putaan öljynkuljetuksista ja noin 1/3 kunnan Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioit•
8310: alueelta lähtevästä puutavarasta ajetaan sen tavasti,
8311: kautta.
8312: Runsaan liikenteen ja tien rakenteen heik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8313: kouden, mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8314: tien kuntoa ei ole kyetty pitämään liikenne- markkaa maantien n:o 760 parannus-
8315: määriä vastaavalla tasolla. Tieosuus kaipaakin töihin välillä Pihtipudas- Keski-Poh-
8316: pikaista parannusta. janmaan piirin raja.
8317: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8318:
8319: Mauri Pekkarinen
8320: 1981 vp. 981
8321:
8322: Raha-asia-aloite n:o 889
8323:
8324:
8325:
8326:
8327: Pekonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien ylei-
8328: siin rahoitusavustuksiin
8329:
8330:
8331: Eduskunnalle
8332:
8333: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesi- kunnat jaettu viiteen ryhmään. Näin on vero-
8334: tyksessä on ehdotettu varattavaksi 115 mil- tulotäydennyksinä jaettu vain 66 miljoonaa
8335: joonaa markkaa kuntien yleisiä rahoitusavus- markkaa 75 miljoonan markan sijasta.
8336: tuksia varten ( 2 6. 97 .3 0 ) . Vastaava määräraha Verotulotäydennysten suhteellisen maaran
8337: vuonna 1981 on 100 miljoonaa markkaa, josta lisääminen käytettävissä olevasta määrärahasta
8338: verotulojen täydentämiseen on myönnetty avus- turvaisi erityisesti niiden kuntien avustusmää-
8339: tuksia noin 66 miljoonaa markkaa ja loput tul- rän kasvun, joissa äyrimääräkehitys on tänä
8340: laan jakamaan harkinnanvaraisina avustuksina. vuonna ollut heikkoa. Toisaalta tulee myös har-
8341: Neuvoteltaessa syksyllä 1980 valtiovarain- ja kinnallisten rahoitusavustusten tarve voimak-
8342: sisäasiainministeriön sekä kuntien keskusjärjes- kaasti kasvamaan ensi vuonna katovahinkojen
8343: töjen kesken yleisten rahoitusavustusten tar- ja työttömyyden johdosta. Välttämätöntä olisi-
8344: peesta vuonna 1981 päädyttiin siihen, että kin lisätä sekä verotulotäydennysten määrää
8345: verotulojen täydennystä tulisi voida myöntää soveltamalla yllä tarkoitettua kuusiryhmäistä
8346: määrärahasta noin 75 miljoonaa markkaa koh- asteikkoa että myös harkinnallisten avustusten
8347: tuullisen tasoituksen saavuttamiseksi. Tämä määrää.
8348: olisi edellyttänyt valtioneuvoston päätettävien Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
8349: tasoitusrajojen asettamista 60, 63, 66, 69, 72 ehdotamme,
8350: ja 75 prosentiksi laskettuna veroäyrimäärien
8351: keskiarvosta. Tällöin kunnat olisi jaettu siis että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8352: kuuteen ryhmään. Valtioneuvoston päätöksessä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8353: on tasoitusrajat kuitenkin yhdistelty niin, että 26.97.30 lisäyksenä 20 000 000 mark-
8354: ne ovat 60, 63, 66, 70 ja 75 prosenttia ja kaa kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin.
8355: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8356:
8357: Esko Pekonen Boris Renlund Juhani Raudasoja
8358: Pentti Poutanen Olavi Martikainen Hannu Tapiola
8359: Orvokki Kangas Väinö Raudaskoski Lauri Impiö
8360: Markku Kauppinen Anna-Liisa Jokinen Hannu Tenhiälä
8361: Hannele Pokka V. J. Rytkönen Matti Hakala
8362: Håkan Malm Mauno Manninen Unto Ruotsalainen
8363: Paavo Vesterinen Impi Muroma Juhani Surakka
8364: Veikko Pihlajamäki Jouko Tuovinen Ilkka Kanerva
8365: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Juhani Tuomaala
8366: Erkki Korhonen Helvi Hyrynkangas Mauri Pekkarinen
8367: Kalevi Mattila Anneli Kivitie Lea Sutinen
8368: Olavi Ronkainen
8369: 982 1981 vp.
8370:
8371: Raha-asia-aloite n:o 890
8372:
8373:
8374:
8375:
8376: Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin alueen
8377: käsittävän Mikkelin piirirakennustoimiston perustamiseen
8378:
8379:
8380: Eduskunnalle
8381:
8382: Vuonna 1971 toimitetun rakennushallinnon teko tuodaan lähemmäksi kiinteistöjen sijainti-
8383: uudelleenorganisoinnin yhteydessä muodoste- paikkakuntia,
8384: tussa uudessa piirihallintojaossa yhdistettiin - parannetaan suoritteiden tasoa "oman"
8385: Mikkelin lääni ja Kymen lääni samaksi raken- piirin alueella,
8386: nuspiiriksi ja piirirakennustoimisto sijoitettiin - voidaan tähänastista paremmin kiinnittää
8387: Kouvolaan. Uudistuksesta saatujen kokemusten huomiota erityisesti kiinteistöjen energian sääs-
8388: ja hallinnonalan kehittämistarpeesta muodostu- tämistä edistäviin hankkeisiin, kun alan ammat-
8389: neen näkemyksen perusteella on läänissä vahvis- tihenkilöstöä ( esim. LVI- ja sähköteknikkoja)
8390: tunut käsitys Mikkelin läänin käsittävän raken- on riittävästi käytettävissä.
8391: nuspiirin perustamisen välttämättömyydestä. Mikkelin lääniin perustettava piirirakennus-
8392: Tehtävien määrän osalta Kymen ja Mikkelin toimisto ei vaadi huomattavia perustamiskus-
8393: läänit eivät oleellisesti poikkea toisistaan, mitä tannuksia enempää tila- kuin henkilöstölisäys-
8394: osoittaa mm. piirirakennustoimiston hoidossa tenkään osalta. Rakennuspiirijaon tarkistami-
8395: olevien kiinteistöjen määrän tasainen jakautu- nen voidaan käytännössä pääosin toteuttaa
8396: minen läänien kesken. Korjaustoimen osalta jakamalla nykyisen piirin käytettävissä olevia
8397: voidaan todeta, että Mikkelin läänissä on usean voimavaroja Kymen ja Mikkelin läänien kesken.
8398: vuoden aikana käytetty määrärahoja enemmän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8399: kuin Kymen läänissä. nioittaen,
8400: Läänin oman piirirakennustoimiston perusta-
8401: misen keskeiset, nykyisen piirihallintojaon puit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8402: teissa epätyydyttävästi toteutuneet tavoitteet 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
8403: ovat seuraavat: markan määrärahan käytettäväksi Mik-
8404: - voidaan turvata valtion kiinteistöjen ra- kelin läänin alueen käsittävän Mikkelin
8405: kentamisessa, korjaushuollossa ja siivoustoimes- piirirakennustoimiston perustamiseksi
8406: sa paremmat yhteydet piirirakennustoimiston ja piiritoimiston sijaintipaikkakuntana Mik-
8407: kiinteistöjen käyttäjien välillä, kelin kaupunki.
8408: - kiinteistöjen huoltoa koskeva päätöksen-
8409: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8410:
8411: Esko Pekonen Timo Ihamäki Unto Ruotsalainen
8412: Olavi Ronkainen Pertti Hietala Mauri Miettinen
8413: 1981 vp. 983
8414:
8415: Raha-asia-aloite n:o 891
8416:
8417:
8418:
8419:
8420: Pekonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rehuksi käy-
8421: tettävän kuoritun maidon hinnanalennuskorvauksiin
8422:
8423:
8424: Eduskunnalle
8425:
8426: Rehuksi käytettävän kuoritun maidon hin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8427: nanalennuskorvausta on voitava suorittaa ensi 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8428: vuonna ainakin tämänvuotinen määrä, sillä 30.31.41 lisäyksenä 20 000 000 mark-
8429: rehukustannukset ovat muutenkin karjatiloilla kaa rehuksi käytettävän kuoritun mai-
8430: kohonneet energiakustannusten myötä. don hinnanalennuskorvauksen lisäämi-
8431: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, seksi.
8432: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1982
8433:
8434: Esko Pekonen Marjatta Väänänen
8435: Kalevi Mattila Lea Sutinen
8436: 984 1981 vp.
8437:
8438: Raha-asia-aloite n:o 892
8439:
8440:
8441:
8442:
8443: Pekonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korvauksina
8444: sotainvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuk-
8445: siin
8446:
8447:
8448: Eduskunnalle
8449:
8450: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- kilöstötarve sinänsä jo edellyttää noin 30 hen-
8451: delle 1982 esitetään sosiaali- ja terveysminis- kilön paikkaamista vuodeksi 198'2.
8452: teriön pääluokan momentille 33.21.55 mer- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8453: kittäväksi sotainvalidien kuntoutus- ja hoito- tavasti,
8454: laitosten käyttökustannuksiin lain nojalla suo-
8455: ritettavaa valtion korvausta varten lisäystä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8456: 9 002 000 markkaa, mistä 1 700 000 markkaa den 1982 tulo- ja menoarvioon sota-
8457: tulisi vuonna 1982 tapahtuvasta enintään 25 invalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten
8458: uuden henkilön palkkauksesta aiheutuviin hen- käyttökustannuksiin lain nojalla suori-
8459: kilöstömenoihin. tettavaa valtion korvausta varten lisäyk-
8460: Ikääntyneiden sotainvalidien hoidon ja huol- senä 2 250 000 markan määrärahan,
8461: lon kasvaneiden ja kasvavien tarpeiden on kui- josta 1 500 000 markkaa tulisi käytet-
8462: tenkin katsottava vaativan heidän kuntoutus- täväksi laitosten lisääntyneiden henki-
8463: ja hoitolaitostensa palveluksessa olevan henki- löstötarpeiden vaatimien uusien henki-
8464: löstön lisäämistä vuodeksi 1982 ainakin 45 löiden palkkauksesta aiheutuviin henki-
8465: henkilöllä ottaen huomioon, että uuden Iisal- löstömenoihin ja muu osa henkilöstö-
8466: men kaupungissa sijaitsevan Iisalmen Veljes- lisäyksestä aiheutuviin laitosten muihin
8467: koti -nimisen kuntoutus- ja hoitolaitoksen hen- käyttökustannuksiin.
8468: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8469:
8470: Esko Pekonen Lea Sutinen
8471: Veikko Pilliajamäki Marjatta Väänänen
8472: 1981 vp. 985
8473:
8474: Raha-asia-aloite n:o 893
8475:
8476:
8477:
8478:
8479: Pekonen: Määrärahan osoittamisesta Sairalanmäen-Kaskiin
8480: maantien perusparannuksen aloittamiseksi
8481:
8482:
8483: Eduskunnalle
8484:
8485: Puumalan ja Juvan kuntien kesken on ke- tamatta. Tämä tieosa on 9 km:n p1turnen.
8486: hittynyt yhteistoimintaa. Nämä kunnat kuulu- Vanha sorapäällysteinen, heikkokun toinen, rou-
8487: vat samaan kansanterveystyön kuntainliittoon tiva ja erittäin mäkinen tie ei vastaa alkuun-
8488: ja lisäksi niillä on yhteistyötä koulutoimen kaan nykyisen liikenteen vaatimuksia.
8489: osalla. Juvalla sijaitsee myös Suur-Savon ammat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8490: tioppilaitoksen osasto, josta käy oppilaita Puu- taen,
8491: malasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8492: Nykyisen ja yhä kehittyvän yhteistyön pahana 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
8493: esteenä on erittäin huono tieyhteys Juvan ja markan määrärahan Sairalanmäen-Kas-
8494: Puumalan välillä. Puumalasta Juvalie johtavaa kiin maantieosan perusparantamisen
8495: tietä on kunnostettu välillä Kaskii-Juva, vain aloittamiseksi.
8496: tieosuus Sairalanmäki-Kaskii on vielä kunnos-
8497: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8498:
8499: Esko Pekonen
8500:
8501:
8502:
8503:
8504: 124 088100408~
8505: 986 1981 "P·
8506:
8507: Raha-asia-aloite n:o 894
8508:
8509:
8510:
8511:
8512: Pekonen: Määrärahan osoittamisesta sairaaloiden henkilökunta-
8513: asuntojen vuokrakustannusten peittämiseksi
8514:
8515:
8516: Eduskunnalle
8517:
8518: Sairaaloiden hoitohenkilöstön pieni vaihtu- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
8519: vuus parantaa hoidon tasoa. Etenkin erikois-
8520: sairaanhoitajien opittua sairaalan laitteiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8521: käyttömahdollisuudet ja henkilökunnan persoo- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenii
8522: nalliset mahdollisuudet pysyy hoidon taso va- 5 000 000 markkaa sairaaloiden hen-
8523: kaana. Sairaalahenkilöstön viihtyvyyteen ja py- kilökunta-asuntojen kohonneiden vur>k-
8524: syvyyteen vaikuttaa olennaisesti henkilöstön rakustannusten peittämiseksi.
8525: asuntojen viihtyvyys ja asumiskustannukset
8526: yleensä.
8527: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8528:
8529: Esko Pekonen
8530: 1981 vp. 987
8531:
8532: Raha-asia-aloite n:o 895
8533:
8534:
8535:
8536:
8537: Pesälä ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien rikosylikonstaape-
8538: lin tointen perustamiseen keskusrikospoliisiin
8539:
8540:
8541: Eduskunnalle
8542:
8543: Poliisiasiain neuvottelukunta on esittänyt onkin keskittynyt pelkästään rikospoliisityön
8544: valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarviota var- kehittämiseen.
8545: ten tekemässään esityksessä keskusrikospoliisin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8546: henkilöstörakenteen korjaamista. Neuvottelu- tavasti,
8547: kunta kiinnitti huomiota myös palkkauksellis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8548: ten epäkohtien poistamiseen. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8549: Keskusrikospoliisi on perustettu suorittamaan 26.54.01 lisäyksenä 400 000 markkaa
8550: vaikeimpien ja erityisiä ammatillisia taitoja 10 rikosylikonstaapelin toimen perusta-
8551: vaativaa rikosten tutkintaa. Keskusrikospoliisi miseksi keskusrikospoliisiin.
8552: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8553:
8554: Mikko Pesälä Väinö Raudaskoski
8555: 988 1981 vp.
8556:
8557: Raha-asia-aloite n:o 896
8558:
8559:
8560:
8561:
8562: Pesälä: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona investointi-
8563: rahastoon pienen ja keskisuuren teollisuuden lainoihin kehi-
8564: tysalueiden ulkopuolisilla alueilla
8565:
8566:
8567: Eduskunnalle
8568:
8569: Kehitysalueen ulkopuolisilla alueilla on run- Kehitysaluerahasto ei myönnä lainoja kehi-
8570: saasti kuntia, joiden elinkeinoelämän kehittä- tysalueiden ulkopuolelle eikä valtion investoin-
8571: minen ja yritystoiminnan toimintaedellytysten tirahasto ole myöskään pystynyt näiden aluei-
8572: turvaaminen on vaikeaa heikkojen rahoitus- den yrittäjiä rahoittamaan. Tämän vuoksi olisi
8573: mahdollisuuksien vuoksi. Halukkaita yrittäjiä välttämätöntä lisätä investointirahaston pää-
8574: olisi ja jo toimivalla yritystoiminnalla on laa- omia.
8575: jentamismahdollisuuksia ja -haluja, mutta rahoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8576: tuksen järjestyminen on usein osoittautunut tavasti,
8577: mahdottomaksi.
8578: Kehitysalueiden ulkopuolellakin on runsaasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8579: alueita, joiden olosuhteet ovat verrattavissa 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8580: kehitysalueisiin. Elinkeinorakenne on yksipuo- 28.82.60 (Siirto investointirahastoon)
8581: lista ja kunnat tästä syystä muuttotappiollisia. lisäyksenä 50 000 000 markkaa käytet-
8582: Tämän johdosta myös paikallisten rahalaitosten täväksi pienen ja keskisuuren teollisuu-
8583: mahdollisuudet elinkeinoelämän rahoittamiseen den lainoihin kehitysalueiden ulkopuo-
8584: ovat olemattomat. lisilla alueilla.
8585: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8586:
8587: Mikko Pesälä
8588: 1981 vp. 989
8589:
8590: Raha-asia-aloite n:o 897
8591:
8592:
8593:
8594:
8595: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastuslai-
8596: toksen sijoittamiseen Elimäelle
8597:
8598:
8599: Eduskunnalle
8600:
8601: Kun maassamme kartoitettiin maataloustuo- neet tämän tosiasian ja perustaneet siemenvilja-
8602: tannon aluepoliittisia kysymyksiä, tuli lähtökoh- keskuksen pohjoiseen Kymenlaaksoon. Valtion
8603: daksi se, että oli löydettävä suomalaisen maa- viljavarasto Elimäellä on selvä osoitus myös
8604: talouden kannalta optimiolosuhteet, joihin voi- näistä tosiasioista, samoin kuin siementarkastus-
8605: tiin verrata maamme eri osia maataloustuotan- laitoksen kannalta tärkeä tutkimustoiminta,
8606: non kannalta. Tällainen optimikunta maas- jota on keskitetty Anjalankoskelle, palvelisi
8607: samme oli Elimäen kunta. Elimäki kuuluu sel- näitä näkökohtia.
8608: laiseen maatalousalueeseen, jossa varsin voi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8609: makkaan karjatalouden lisäksi on myös aivan taen,
8610: suomalaisiin olosuhteisiin katsoen tyypillistä
8611: viljanviljelyaluetta. Sen naapurikunnat Anjalan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8612: koski, Iitti ja Artjärvi ovat mitä tyypillisimpiä 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
8613: viljanviljelyalueita. Kun katsomme Pohjois-Ky- kan määrärahan toimenpiteiden aloitta-
8614: menlaaksoa myös siemenviljan viljelyn ja tuo- miseksi Valtion siementarkastuslaitok-
8615: tannon kannalta toisesta näkökohdasta, on to- sen sijoittamista varten Elimäen kun-
8616: dettava, että mm. liikelaitokset ovat huoman- taan.
8617: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8618:
8619: Mikko Pesälä
8620: 990 1981 vp.
8621:
8622: Raha-asia-aloite n:o 898
8623:
8624:
8625:
8626:
8627: Pesälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Koci.ta:lous- ja kuluttaja-
8628: asiain tutkimuskeskuksen julkaisutoimintaan
8629:
8630:
8631: Eduskunnalle
8632:
8633: Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskes- Tutkimustulosten julkaisemiseen liittyvää vai-
8634: kus harjoittaa kotitalousopetusta ja -neuvontaa keaa tilannetta kuvastaa hyvin se, että kaikista
8635: sekä kuluttajapolitiikkaa palvelevaa tutkimus- kuluvan vuoden aikana suoritetuista tutkimuk-
8636: toimintaa. Tutkimustoiminnan pääasialliset koh- sista, kokeiluista ja selvityksistä ei ole määrä-
8637: teet ovat kodintalous ja kuluttajien käyttäyty- rahojen niukkuuden vuoksi voitu laatia kulut-
8638: minen, asunnot ja asuminen, kotitalouskoneet tajavalistukseen soveltuvaa julkaisua. Usein
8639: ja -työvälineet, ruokatalous ja kodinhoito sekä hyvin paljon vaivaa ja kustannuksia vaatinut
8640: edelleen kuluttajapolitiikan toteuttaminen. Tut- työ on jouduttu jättämään käsikirjoituksen
8641: kimuskeskus onkin alansa valtakunnallisena tut- asteelle, vaikka jo suoritetuista tutkimuksista
8642: kimuslaitoksena luonut hyvät yhteydet kotita- olisi ollut mahdollista laatia suhteellisen pienin
8643: lous- ja kuluttajaneuvontajärjestöihin sekä ku- kustannuksin myös neuvonta- ja valistustoimin-
8644: luttajaviranomaisiin. taa hyödyttävää materiaalia. Vuoden 1982
8645: Tutkimuskeskuksen mahdollisuudet julkaista aikana valmistettavaksi suunnitelluista julkai-
8646: omia tutkimustuloksiaan ovat kuitenkin äärim- suista mainittakoon mm. asunnon ostajan tie-
8647: mäisen niukat. Tutkimuskeskus ei ole esityk- donsaantia ja kuluttajan suojaa koskeva jul-
8648: sistä huolimatta onnistunut saamaan valtion- kaisu, erikoistarjousten hyväksikäyttöön, koti-
8649: apua kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- talouskoneiden ja keittoastioiden valintaan sekä
8650: alaan kuuluvien kuluttajatutkimusten julkaise- sähkölieden energiataloudelliseen käyttöön liit-
8651: miseksi ja saattamiseksi valistuksen käyttöön. tyvät julkaisut.
8652: Kuluttajat ovatkin erittäin voimakkaasti Edellä olevan johdosta ehdotamme,
8653: ilmaisseet tyytymättömyytensä vertailevien hyö-
8654: dyketutkimusten vähäisyyteen maassamme. Ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8655: titalous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskus ei 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8656: ole voinut lisätä panostaan tällä sektorilla, 32.28.50 100 000 markkaa Kotitalous-
8657: koska kyseiseen työhön ja tulosten julkistami- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskuksen
8658: seen kuluttajille ei ole saatu määrärahoja. julkaisutoimintaan.
8659: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8660:
8661: Mikko Pesälä Pirjo Ala-Kapee
8662: 1981 v:p. 991
8663:
8664: Raha-asia-aloite n:o 899
8665:
8666:
8667:
8668:
8669: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen evankeli-
8670: sen kansanopiston toiminnan tukemiseen
8671:
8672:
8673: Eduskunnalle
8674:
8675: Kauhajoen evankelisen kansanopiston kanna- remmin, jos se saa helpotusta taloudellisiin vai-
8676: tusyhdistys ja sen ylläpitämä kansanopisto ovat keuksiinsa. Vaatimattomallakin valtion lisä-
8677: olleet viime vuosina suurissa taloudellisissa vai- tuella olisi ilmeisesti opiston toiminnan kan-
8678: keuksissa. Siitä huolimatta, että omatoimisesti nalta aivan ratkaiseva merkitys.
8679: 0n eri tavoin pyritty taloudellista asemaa kohen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8680: tamaan, vaikeudet ovat tahtoneet kohtuutto- nioittavasti,
8681: masti rasittaa opiston toimintaa.
8682: Kauhajoen evankelinen kansanopisto on teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8683: nyt ja tekee arvokasta työtä nuorison kehittä- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
8684: misessä ja kasvattamisessa. Vaativan tehtävänsä markkaa Kauhajoen evankelisen kansan-
8685: opisto voi kuitenkin hoitaa vielä nykyistä pa- opiston toiminnan tukemiseen.
8686: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
8687:
8688: Veikko Pihlajamäki P. Mäki-Hakola
8689: Pentti Poutanen Orvokki Kangas
8690: 992 1981 vp.
8691:
8692: Raha-asia-aloite n:o 900
8693:
8694:
8695:
8696:
8697: Pihlajamäki ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kui-
8698: vatustöiden valtionapuun ja lainoihin
8699:
8700:
8701: Eduskunnalle
8702:
8703: Vuoden 1980 tammikuussa julkistetun valta- lisäksi on vireillä eri suunnitteluvaiheissa olevia
8704: kunnallisen salaojitusohjelman ( SARA-2000) hakemuksia noin 70 000 000 markan arvosta.
8705: mukaan maamme peltojen salaojittaminen on Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
8706: tarkoitus saattaa loppuun vuoteen 2000 men- noarvioksi vuodelle 1982 esitetään maankuiva-
8707: nessä salaojittamalla vielä 1 000 000 peltoheh- tustöiden suorittamiseen myönnettäviin avus-
8708: taaria. Ohjelma edellyttää 1980-luvulla keski- tuksiin 7 500 000 markkaa sekä lainoihin
8709: määrin 50 000 hehtaarin salaojittamista vuo- 7 000 000 markkaa eli yhteensä 14 500 000
8710: dessa. Ojitusmäärien tulisi parhaina vuosina markkaa. Vaikka onkin tyydytyksellä todettava,
8711: olla yli 60 000 hehtaaria, koska säät aiheut- että hallitus on jo kiinnittänyt asiaan huo-
8712: tavat vuosittaista vaihtelua ojitusmääriin. miota, eivät esitetyt määrärahat ole riittävät,
8713: SARA-2000 -ohjelman toteuttaminen edellyt- jotta syntynyt ruuhka saataisiin siedettävässä
8714: tää kuitenkin peruskuivatuksen ( valtaojituksen) ajassa puretuksi ja päästäisiin SARA-2000
8715: suorittamista noin 200 000 hehtaarin alueella -ohjelmaa toteuttamaan.
8716: eli keskimäärin 10 000 hehtaaria vuodessa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8717: Tämä puolestaan merkitsee, että maankuiva- tavasti,
8718: tusvaroja lainoina ja avustuksina tarvitaan vuo-
8719: sittain noin 25 000 000 markkaa tämän hetken että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8720: kustannustasossa laskettuna. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8721: Maankuivatustyöt ovat pahoin ruuhkautu- 30.32.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
8722: neet. Tällä hetkellä niitä on keskeneräisinä valtionapuna kuivatustöihin ja momen-
8723: töinä tai aloittamattomina valmiina suunnitel- tille 30.32.83 lisäyksenä 1 000 000
8724: mina noin 35 000 000 markan arvosta ja tämän markkaa lainoina kuivatustöihin.
8725: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8726:
8727: Veikko Pihlajamäki Orvokki Kangas
8728: Einari Nieminen Mikko Kaarna
8729: 1981 vp. 993
8730:
8731: Raha-asia-aloite n:o 901
8732:
8733:
8734:
8735:
8736: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kuivatusyritysten
8737: kunnossapitoon
8738:
8739:
8740: Eduskunnalle
8741:
8742: Vaikka toimeenpantujen maankuivatusyritys- hemmat toteutetut hankkeet ovat juuri näistä
8743: ten kunnossapidon on voimassa olevan rahoi- syistä joutuneet heikkoon kuntoon. Tätä var-
8744: tuslain mukaan katsottava kuuluvan yritysten ten tarvittaisiin vuosittain vähintään 2-3 mil-
8745: osakkaiden omalla kustannuksella suoritetta- joonan markan määräraha.
8746: vaksi, olisi yritysten jatkuvan hyväksikäytön Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8747: kannalta eräissä tapauksissa kuitenkin tarpeel- nioittavasti,
8748: lista, että myös jo toteutettujen maankuivatus-
8749: hankkeiden peruskorjaustyöhön voitaisiin antaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8750: valtionlainaa. Tällaisia tapauksia olisivat sellai- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 30.32
8751: set kunnossapitotyöt, joiden suorittaminen on uudelle momentille 1 000 000 markkaa
8752: teknisesti vaativaa tai yritysten laajuuden tai lainoina maankuivatusyritysten kunnos-
8753: osakkaiden lukuisuuden vuoksi ilman valtion sapitoon.
8754: rahoitusta vaikeasti toteutettavissa. Monet van-
8755: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8756:
8757: Veikko Pihlajamäki Orvokki Kangas
8758: Einari Nieminen Mikko Kaarna
8759:
8760:
8761:
8762:
8763: 125 088100408~
8764: 994 1981 vp.
8765:
8766: Raha-asia-aloite n:o 902
8767:
8768:
8769:
8770:
8771: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta tapaturmavirastolle
8772: veteraanien varhaiseläkejärjestelmän toteuttamiseen
8773:
8774:
8775: Eduskunnalle
8776:
8777: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- vaan tulevat turvatuiksi sotavammaisten ikään-
8778: delle 1982 esitetään, että veteraanien varhais- tymisen myötä lisääntyvien hoidon ja huollon
8779: eläkejärjestelmä on tarkoitus saattaa vaiheit- tarpeiden vaatimalla tavalla sekä sotilasvamma-
8780: tain voimaan 1. 10. 1982 alkaen. Eduskunta- lainsäädäntöön valmisteilla olevien tarkistusten
8781: ryhmien kesken on kuitenkin 29. 9. 1981 toteuttamisesta aiheutuvien tarpeiden mukai-
8782: sovittu siitä, että veteraanien varhaiseläkejär- sesti ottaen huomioon, ettei tapaturmaviraston
8783: jestelmä käynnistetään 1. 7. 1982 lukien nou- nykyistä henkilökuntaa voida irrottaa tehtä-
8784: dattaen rintamaveteraaniasiain neuvottelukun- vistään varhaiseläkeasioita käsittelemään.
8785: nan esityksiä ja täten tulo- ja menoarvioehdo- Tapaturmaviraston resursseja sen lisääntyvien
8786: tuksesta poiketen. tehtävien hoitamiseksi olisi näin ollen välttä-
8787: Säännöstöjä veteraanien varhaiseläkejärjestel- mättömästi parannettava henkilökunnan, huo-
8788: män toteuttamiseksi valmisteltaessa on suunni- neistotilojen, kalusteiden, ATK- ja painatustoi-
8789: teltu, että täytäntöönpanosta tulisi huolehti- mintojen sekä myöskin käytettävissä olevan
8790: maan tapaturmavirasto, koska sillä on pitkä- asiantuntija-avun osalta, kuten tapaturmaviras-
8791: aikainen ja perusteellinen kokemus sotilas- ton toimesta on selvitetty veteraanien varhais-
8792: vamma-asioiden käsittelyssä sekä hallussaan so- eläkejärjestelmän toteuttamista koskevien sään-
8793: danaikaisia vammautumisia, sairastumisia ja nii- nöstöjen valmistelun yhteydessä.
8794: den hoitotoimenpiteitä koskeva aineisto. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8795: Mikäli tapaturmaviraston olisi huolehdittava tavasti,
8796: varhaiseläkejärjestelmien toimeenpanosta, tämä
8797: tulisi suuresti laajentamaan ja lisäämään viras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8798: ton tehtäviä. Tähän varauduttaessa olisi ehdot- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8799: toman välttämätöntä huolehtia myös siitä, ettei- 2 200 000 markan määrärahan tapatur-
8800: vät viraston mahdollisuudet lakisääteisten soti- maviraston resurssitarpeisiin veteraanien
8801: lasvammakorvausten hoitamiseen vaarannu, varhaiseläkejärjestelmän toteuttamiseksi.
8802: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8803:
8804: Veikko Pihlajamäki Elisabeth Rehn Einari Nieminen
8805: Esko Pekonen Marjatta Väänänen Orvokki Kangas
8806: Mikko Kaarna
8807: 1981 vp. 995
8808:
8809:
8810: Raha-asia-aloite n:o 903
8811:
8812:
8813:
8814:
8815: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden koulutoimen vir-
8816: kojen ja tointen perustamiseen Kymen lääninhallitukseen
8817:
8818:
8819: Eduskunnalle
8820:
8821: Kymen lääninhallituksen kouluosaston taholta kin arvioiden kouluosastolla on kahden koulu-
8822: on toistuvasti kiinnitetty opetusministeriön, toimen tarkastajan vajaus. Myös koulutussuun-
8823: kouluhallituksen ja valtiontilintarkastajien huo- nittelijan toimen perustaminen on tarpeen, sillä
8824: miota siihen, että varsinkin esittelijätason vir- laajentuneita opettajien jatko- ja täydennyskou-
8825: kamiehiä on läänin kouluosastolla liian vähän. lutustehtäviä varten tarvitaan vakinaista hen-
8826: Valtiontilintarkastajien vuoden 1975 kerto- kilökuntaa.
8827: muksessa on asiaan kiinnitetty huomiota. Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8828: moin eduskunnan oikeusasiamies kiirehti asiaa nioittaen,
8829: käydessään toukokuussa 1977 lääninhallituk-
8830: sessa. Kymen lääni kuuluu asukasluvultaan kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8831: kisuuriin lääneihin. Jotta asiaa voidaan ver- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8832: tailla, on esimerkin vuoksi todettava, että V aa- 29.40.01 lisäyksenä 240 000 markkaa
8833: san läänissä on koulutoimen tarkastajia kah- käytettäväksi yhden koulutoimentar-
8834: deksan ja Oulun läänissä yhdeksän. Kymen lää- kastajan viran (B 1) ja yhden ylimää-
8835: nissä on sen sijaan ainoastaan viisi eli saman räisen koulutussuunnittelijan toimen
8836: verran kuin asukasluvultaan selvästi pienem- (V 27) perustamiseksi 1. 3. 1982 lu-
8837: mässä Pohjois-Karjalan läänissä. Kohtuullisesti- kien Kymen lääninhallitukseen.
8838: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8839:
8840: Anna-Liisa Piipari Seppo Tikka Heikki Järvenpää
8841: Pekka Starast Olli Helminen Risto Tuominen
8842: 996 1981 vp.
8843:
8844: Raha-asia-aloite n:o 904
8845:
8846:
8847:
8848:
8849: Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusta
8850: ylläpitävien sivistysjärjestöjen sivistystyön tukemiseen
8851:
8852:
8853: Eduskunnalle
8854:
8855: Opintokeskusta ylläpitävät sivistysjärjestöt rärahoista. Käytettävissä olevat varat ovat kui-
8856: suorittavat maassamme merkittävää kulttuuri- tenkin olleet toiminnan määrään ja merkityk-
8857: työtä varsinaisen koulutustoimintansa ohella. seen nähden riittämättömät. Tästä syystä ehdo-
8858: Ne järjestävät vuosittain huomattavan määrän tamme,
8859: kulttuuritapahtumia, antavat virikkeitä taide-
8860: harrastukselle ja tuottavat monenlaista kulttuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8861: riharrastukseen liittyvää aineistoa. Niillä on 1982 tulo- ;a menoarvioon. momentin
8862: myös monenlaista muuta sivistystyötä, joka ei 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
8863: tapahdu opintokeskusten toiminnan puitteissa. 2 000 000 markkaa opintokeskusta yllä-
8864: Tätä toimintaa on tuettu vuosittain järjestö- pitävien sivistysiäriestöien sivistystyön
8865: jen vapaata sivistystyötä varten varatuista mää- tukemiseksi.
8866: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8867:
8868: Anna-Liisa Piipari Seija Karkinen Risto Tuominen
8869: Saara-Maria Paakkinen Kaj Bärlund Mikko Rönnholm
8870: 1981 vp. 997
8871:
8872: Raha-asia-aloite n:o 905
8873:
8874:
8875:
8876:
8877: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhulan ammattikoulun
8878: liikuntatilojen rakentamiseen
8879:
8880:
8881: Eduskunnalle
8882:
8883: Kotkan kaupungin kuntasuunnitelman 1981 reellinen. Liikuntatilalla on nimittäin tarkoitus
8884: -85 mukaan Karhulan ammattikoulun liikun- tyydyttää myös Kotkan itäisten kaupunginosien
8885: tatilat rakennetaan suunnittelukaudella yhteis- sisäliikuntatarpeita mm. palloilun ja voimiste-
8886: käyttöön Kymenlaakson ammatillisen kurssi- lun kannalta.
8887: keskuksen kanssa. Tilojen pinta-ala on n. 1 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8888: m2 ja rakennuskustannukset on arvioitu nioittaen,
8889: 3 500 000 markaksi.
8890: Saatujen tietojen mukaan valtio aikoo lykätä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8891: Karhulan ja Kotkan ammattikoulujen uudis- ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8892: lisärakennushankkeet sekä muutos- ja peruspa- 29.71.33 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
8893: rannustyöt vuoden 1985 jälkeen toteutetta- käytettäväksi valtionavustuksena Karhu-
8894: viksi, jolloin myös mainitun liikuntatilan ra- lan ammattikoulun liikuntatilojen raken-
8895: kentaminen siirtyisi. tamiseksi yhteiskäyttöön Kymenlaakson
8896: Hankkeen toteuttaminen olisi kuitenkin kii- ammatillisen kurssikeskuksen kanssa.
8897: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8898:
8899: Anna-Liisa Piipari Seppo Tikka
8900: Pekka Starast Olli Helminen
8901: Risto Tuominen
8902: 998 1981 vp.
8903:
8904: Raha-asia-aloite n:o 906
8905:
8906:
8907:
8908:
8909: Piipari ym.: Määrärahojen osoittamisesta Miehikkälän kunnalle
8910: monitoimitalon rakentamista varten
8911:
8912:
8913: Eduskunnalle
8914:
8915: Miehikkälän kunnanvaltuuston vuonna 19i9 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8916: tekemän päätöksen mukaisesti kunnanhallitus nioittaen,
8917: on ryhtynyt toimenpiteisiin monitoimitalon ra-
8918: kentamiseksi kuntaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8919: Hanketta on perusteltu kirjasto-, urheilu- ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8920: nuorisotilojen saamiseksi kuntaan. Rajavartio- 29.91.50 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
8921: laitoksen Miehikkälän rajajääkärikomppanian ja momentille 29.91.51 lisäyksenä
8922: käytössä ei myöskään ole minkäänlaisia sisä- 1 500 000 markkaa valtionavustuksena
8923: urheilutiloja. Tiloja voitaisiin käyttää tämän Miehikkälän kunnalle monitoimitalon
8924: lisäksi mm. Kymenlaakson kansankulttuuri- ja rakentamista varten.
8925: pelimannipäivien sekä päiväkodin tarpeisiin.
8926: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8927:
8928: Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen
8929: Seppo Tikka Pekka Starast
8930: Olli Helminen
8931: 1981 vp. 999
8932:
8933: Raha-asia-aloite n:o 907
8934:
8935:
8936:
8937:
8938: Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta orkestereiden
8939: toiminnan tukemiseen
8940:
8941:
8942: Eduskunnalle
8943:
8944: Kuten yleisesti tiedetään, on maassamme vakinaistaminen tulee viemaan useita vuosia,
8945: kiinnostus musiikkiin viime vuosikymmeninä olisi kiireellisesti saatava edes orkestereiden
8946: erittäin suuresti kasvanut. Tämä on johtanut toiminta-avustukset korotetuksi. Vuoden 1982
8947: orkesteritoiminnan vilkastumiseen sekä taiteel- tulo- ja menoarvion määrärahoihin tarvittaisiin
8948: lisen vaatimustason nousuun. Todettakoon jo välttämättä 1 500 000 mk:n lisäys. Sen jäl-
8949: lisäksi, että orkesterimme ovat merkittävällä keen korotus muiden taidelaitosten tasolle
8950: tavalla edustaneet maamme kulttuurielämää voisi tapahtua asteittain esim. kymmenen seu-
8951: ulkomailla. raavan vuoden aikana, kunnes tasavertaisuus
8952: Orkesterimusiikin valtakunnallisen tasapuoli- olisi saavutettu.
8953: suuden kannalta tärkeän alueorkesteritoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8954: edistämis- ja rahoitussuunnitelmat ovat jääneet nioittaen,
8955: jo kahdeksan vuotta keskeneräisiksi. Samanai-
8956: kaisesti ovat myös maamme orkestereiden val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8957: tionavustukset jääneet yhä pahemmin jälkeen 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
8958: teatterilaitoksen ja musiikkioppilaitosten saa- 29.90.53 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
8959: mista valtionavustuksista. avustuksena orkestereiden toimintaa var-
8960: Koska tiedämme, että alueorkesteritoiminnan ten.
8961: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8962:
8963: Anna-Liisa Piipari Markus Aaltonen Risto Tuominen
8964: Matti Luttinen Lea Savolainen Aimo Ajo
8965: Seija Karkinen Hannu Tapiola Tellervo Koivisto
8966: Juhani Raudasoja Jouko Tuovinen Liisa Jaakonsaari
8967: Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä Matti Puhakka
8968: Pekka Starast Kaarina Suonio Mikko Rönnholm
8969: Saara-Maria Paakkinen Pirkko Valtonen Bror Lillqvist
8970: Jermu Laine Niilo Hämäläinen Jorma Rantala
8971: Seppo Tikka Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee
8972: Arvo Salo Pertti Hietala Jouko Skinnari
8973: Reino Breilin Olli Helminen Erkki Liikanen
8974: 1000 1981 vp.
8975:
8976: Raha-asia-aloite n:o 908
8977:
8978:
8979:
8980:
8981: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin sairaan-
8982: hoitolaitosten käyttökustannusluonteisiin hankkeisiin
8983:
8984:
8985: Eduskunnalle
8986:
8987: Kotkan keskussairaalapiirin alueella on sai- 1985 alueellista sairaanhoidon tolmmtasuunni-
8988: raanhoitopalvelusten tarjonnassa tällä hetkellä telmaa koskevassa välipäätöksessä Kymen lää-
8989: vakavimmat puutteet psykiatrian ja keuhko- ninhallitus hyväksyi Kotkan keskussairaalan
8990: sairauksien erikoisaloilla. käyttökustannusluonteisia hankkeita vuonna
8991: Näiden alojen kehittäminen ei kuitenkaan 1981 vain 1 495 000 markan arvosta.
8992: ole mahdollista ilman uusia resursseja, tarvi- Näin ollen on perusteltua esittää tuntuvaa
8993: taan lisää sekä henkilökuntaa että toimitiloja. korotusta Kymen läänin ja erityisesti Kotkan
8994: Kotkan keskussairaalassa on aloitettu laajah- keskussairaalapiirin sairaanhoitolaitosten käyt-
8995: kot peruskorjaustyöt, joiden lähtökohtana on tökustannusluonteisiin hankkeisiin ja hankintoi-
8996: ollut avohoidon ja eräiden toimenpidetilojen hin.
8997: laajentaminen. Tavoitteena on näissä tiloissa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8998: tapahtuvan toiminnan määrällinen ja erityisesti
8999: laadullinen lisäys, jonka tuloksena saadaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9000: tarvittavat toimitilat mm. ihotautien, keuhko- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
9001: sairauksien, lastenpsykiatrian ja yleissairaalan 33.76.30 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
9002: poliklinikalle. valtionosuutena Kymen läänin ;a erityi-
9003: Vuonna 1981 toteutettavien peruskorjaustöi- sesti Kotkan keskussairaalapiirin käyttö-
9004: den kustannusarvio on yhteensä 5 895 000 mk. kustannusluonteisia hankkeita ja han-
9005: Kotkan keskussairaalapiirin vuosien 1981- kintoia varten.
9006: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
9007:
9008: Anna-Liisa Piipari Seppo Tikka
9009: Pekka Starast Olli Helminen
9010: Risto Tuominen
9011: 1981 vp. 1001
9012:
9013: Raha-asia-aloite n:o 909
9014:
9015:
9016:
9017:
9018: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon rakenta-
9019: miseen Ullavalle
9020:
9021:
9022: Eduskunnalle
9023:
9024: Keski-Pohjanmaalla olevassa Ullavan kunnas- Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
9025: sa ei ole muita kokoontumispaikkoja kuin kan- taen,
9026: sakoulurakennus. Kuitenkin kokoontumistar-
9027: vetta on eri järjestöillä ja ennen kaikkea nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9028: risolla. Tätä varten kuntaan olisi saatava ko- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9029: koontumistiloja varten monitoimitalo, jota voi- markkaa monitoimitalon rakentamiseksi
9030: sivat käyttää hyväkseen niin koulut, urheilu- Ullavan kuntaan.
9031: järjestöt kuin aikuiskasvatusjärjestöt jne.
9032: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
9033:
9034: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
9035: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
9036:
9037:
9038:
9039:
9040: 126 088100408~
9041: 1002 1981 vp.
9042:
9043: Raha-asia-aloite n:o 910
9044:
9045:
9046:
9047:
9048: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avustuk-
9049: seksi viljelijöille hukkakauravahinkojen täysimääräiseksi kor-
9050: vaamiseksi
9051:
9052:
9053: Eduskunnalle
9054:
9055: Hukkakaura on levinnyt laajoille alueille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9056: maassamme. Se on tullut ulkomailta tuotetun nioittaen,
9057: siemenviljan mukana maahamme joskus vuonna
9058: 1968. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9059: Valtio ottaa nykyisin osaa hukkakauran hä- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9060: vittämistoimenpiteisiin 50 % :lla. Hävittämistoi- markan arviomäärärahan ylimääräiseksi
9061: menpiteet ovat viljelijöille taloudellisesti ylivoi- avustukseksi viljelijöille hukkakauran
9062: maisen raskaat. Ellei valtio kokonaisuudessaan hävittämisestä johtuvien kustannusten
9063: korvaa viljelijöille näitä kustannuksia, ei huk- täysimääräiseksi korvaamiseksi.
9064: kakauraa maastamme pystytä hävittämään kos-
9065: kaan.
9066: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
9067:
9068: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
9069: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
9070: 1981 vp. 1003
9071:
9072: Raha-asia-aloite n:o 911
9073:
9074:
9075:
9076:
9077: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta perusteiltaan ristiriidat-
9078: torniin vesistöhankkeisiin Kokkolan vesipiirin alueella
9079:
9080:
9081: Eduskunnalle
9082:
9083: Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöste- Samalla olisi selvitettävä myös vesihallituksen
9084: lyhankkeeseen liittyvä Kaitforsin voimalaitos ja Perhonjoki Oy:n välille tehdyn sopimuksen
9085: on rakennettu kokonaan valmiiksi ilman min- luonne ja sen juridiset perusteet.
9086: käänlaista rakennus- tai vesioikeuden lupaa. Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväk-
9087: Lisäksi korkein hallinto-oikeus on palauttanut sytty eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän
9088: Kokkolan vesipiirin vesioikeuteen tekemän johtokunnassa.
9089: lupa-anomuksen takaisin selityksiltään riittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9090: mättömänä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio nioittavaslti,
9091: on myös noussut yhdessä vuodessa peräti 21
9092: miljoonaa markkaa. Mikäli voimala otetaan että Eduskunta ottaisi valtion vu(Jden
9093: käyttöön ja se käyttää suunniteltua juoksutusta, 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9094: haitat ja vauriot joen alajuoksulla ovat mitta- 30.40.77 6 000 000 markkaa Kokkolan
9095: vat. veszpzzrzn sellaisiin vesistötyöhankkei-
9096: Näin ollen Perhonjoen hankkeeseen momen- siin, joiden osalta ei vallitse erimieli-
9097: tilla 30.40.77 esitetyt varat olisi suunnattava syyttä, ja piirin laboratorion kunnosta-
9098: muihin saman vesipiirin alueella tehtäviin risti- miseen.
9099: riidattorniin hankkeisiin sekä piirin laboratorion
9100: kunnostukseen.
9101: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
9102:
9103: Urho Pohto Antero Juntumaa Anssi Joutsenlahti
9104: Juhani Raudasoja Pertti Salolainen Helge Saarikoski
9105: Elisabeth Rehn Inger Hirvelä J. Juhani Kortesalmi
9106: Liisa Jaakonsaari Pekka Vennamo Urpo Leppänen
9107: 1004 1981 vp.
9108:
9109: Raha-asia-aloite n:o 912
9110:
9111:
9112:
9113:
9114: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden perusparan-
9115: nukseen välillä Isokyrö-Hyyppä-Lehmäjoki
9116:
9117:
9118: Eduskunnalle
9119:
9120: Isonkyrön-Hyypän-Lehmäjoen tie ( 13 kein vähiten päällystettyjä teitä. Yleisistä teistä
9121: km) lähtee Isonkyrön kirkolta. Tien varrella Isonkyrön alueella on vajaat 23 % päällystet-
9122: on tiheä asutus, joka edustaa noin 20 % Ison- tyjä, valtatie n:o 16 mukaan luettuna.
9123: kyrön asukasmäärästä. Isonkyrön sora-alueet Edellä olevan peruSiteella ehdotamme kun-
9124: ovat tämän tien takana, josta soraa ottaa mm. nioittaen,
9125: vilkkaasti toimiva Isonkyrön Sementtivalimo
9126: Oy. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9127: Keväisin tieosuudella on erittäin vaikea keli- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9128: rikka, joka saattaa kestää juhannukseen saak- markan arviomäärärahan Isonkyrön-
9129: ka. Painorajoituksien vuoksi esimerkiksi kuor- Hyypän-Lehmäjoen tieosuuden perus-
9130: ma-autoliikenne on keskeytyksissä. korjaamisen ja päällystämisen käynnistä-
9131: Piiri-insinööriitä saamamme tiedon mukaan miseksi.
9132: Vaasan piirin alueella on Isossakyrössä kaik-
9133: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
9134:
9135: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
9136: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
9137: 1981 vp. 1005
9138:
9139: Raha-asia-aloite n:o 913
9140:
9141:
9142:
9143:
9144: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden perusparan-
9145: nukseen välillä Vimpeli-Perho-Kinnula
9146:
9147:
9148: Eduskunnalle
9149:
9150: Vimpelin-Perhon-Kinnulan tieosuus ( 70 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9151: km) on vilkkaasti liikennöity ja erittäin tärkeä 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9152: yhdystie Keski-Suomeen mm. Vimpelissä olevan markkaa Vimpelin-Perhon-Kinnulan
9153: Paraisten kalkkikivijauhetehtaan tuotteiden kul- tieosuuden perusparantamiseksi ja pääl-
9154: jettamista varten. Tien heikko kunto on kui- lystämiseksi.
9155: tenkin suurena haittana liikenteelle.
9156: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9157: nioittavasti,
9158: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
9159:
9160: Urho Pohto Pekka Vennamo
9161: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
9162: J. Juhani Kortesalmi
9163: 1006 1981 vp.
9164:
9165: Raha-asia-aloite n:o 914
9166:
9167:
9168:
9169:
9170: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninvankilan
9171: suunnittelemiseksi T ervolaan
9172:
9173:
9174: Eduskunnalle
9175:
9176: Syyskuussa 1978 mietintönsä jättänyt oikeus- kuntia, johon on ollut vaikeuksia saada valtion
9177: ministeriön asettama toimikunta on tehnyt esi- investointikohteita.
9178: tyksen uusien lääninvankiloiden perustamisesta. Vaikka lääninvankilan rakentaminen olisikin
9179: Mietinnössä esitetään myös Lapin lääninvanki- ajankohtaista vasta 1980-luvun puolivälissä, on
9180: lan perustamista. sen suunnittelu aloitettava kiireellisesti.
9181: Lapin lääninhallitus ja lukuisat maakunnan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9182: viranomaiset ja yhteisöt, mm. Lapin maakunta- nioittavasti,
9183: liitto, ovat esittäneet lääninvankilan sijoittamis-
9184: ta Tervolan kuntaan. Perusteluina sijaintipaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9185: kaesityksellä ovat mm. hyvät liikenneyhteydet 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
9186: sekä sijainti molempien Lapin aluekeskusten, 25.50.74 alamomentille 3 500 000
9187: Kemin-Tornion ja Rovaniemen seudun välissä, markan määrärahan Lapin lääninvanki-
9188: lyhyet etäisyydet tuomioistuinpaikkakunnille lan suunnittelemiseksi Tervolan kun-
9189: sekä asianajotoimistoihin. Tervolan kunta on taan.
9190: myös eräs Lapin läänin vaikeimpia työttömyys-
9191: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
9192:
9193: Hannele Pokka Mikko Ekorre
9194: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
9195: Lauri Impiö
9196: 1981 vp. 1007
9197:
9198: Raha-asia-aloite n:o 915
9199:
9200:
9201:
9202:
9203: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maakuntalii-
9204: toille vesiasioissa kalatalousyhteisöille annettavaan oikeus-
9205: apuun
9206:
9207:
9208: Eduskunnalle
9209:
9210: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään mänkaltaisen oikeusavun on tarkoitus koskea
9211: osoittanut 150 000 mk kertamenona käytettä- Pohjois-Suomen vesien säännöstelyyn liittyviä
9212: väksi valtionavustuksena niille maakuntaliitoille, korvaus- ym. kysymyksiä.
9213: jotka toimialueellaan huolehtivat keskitetysti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9214: lainopillisen asiantuntija-avun ja neuvonnan noittavasti,
9215: hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laa-
9216: joihin vesiasioihin liittyvissä korvaus- ja kalan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9217: hoitovelvoitekysymyksissä. Avustus olisi tarkoi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9218: tus myöntää maakuntaliiton hakemuksesta jako- 25.99.50 lisäyksenä 100 000 markkaa
9219: ja kalastuskuntien sekä kalastuksenhoitoyhty- käytettäväksi niille maakuntaliitoille, jot-
9220: mien hyväksi tapahtuvasta 1toiminnasta aiheutu- ka antavat oikeusapua jako- ja kalastus-
9221: neiden kustannusten osittaiseen korvaamiseen. kunnille laajojen vesiasioiden korvaus- ja
9222: Hallituksen esittämä määräraha on erittäin kalanhoitovelvoitekysymyksissä.
9223: vaatimaton, kun otetaan huomioon, että tä-
9224: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
9225:
9226: Hannele Pokka Mikko Ekorre Lauri lmpiö
9227: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi E.-J. Tennilä
9228: 1008 1981 vp.
9229:
9230: Raha-asia-aloite n:o 916
9231:
9232:
9233:
9234:
9235: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta metsureiden asunto-olo-
9236: jen selvittämiseen
9237:
9238:
9239: Eduskunnalle
9240:
9241: Metsätyövoima on maaseudulla huolestutta- Metsätyövoiman saannin turvaaminen edel-
9242: vasti vähentynyt. Vakinaiset metsätyöntekijät lyttää metsureiden asunto-olojen kehittämistä
9243: ovat yleensä maaseudun kylissä olevien maatilo- sekä metsätöiden suunnitelmallista ohjaamista
9244: jen poikia. Maaseudun väestön vähentymisen ja maaseudulla asuvan väestön koko- ja osa-aikai-
9245: yhteiskunnan yleisen rakennemuutoksen seu- seksi ammattityöksi.
9246: rauksena metsureiksi hakeutuvat entistä har- Lappi-projektin neuvottelukunta esitti aikoi-
9247: vemmat. Työnantajalla, kuten metsähallituksella naan eräänä vaihtoehtona mahdollisuuden ke-
9248: tai puutavarayhtiöllä, on vakinaiset työntekijän- hittää metsureiden asunto-oloja perustamalla
9249: sä, joille työnantaja on pyrkinyt järjestämään ns. metsureiden asuntotiloja, joissa asuntotontin
9250: työsuhdeasunnon. Käytäntänä nykyään myös lisäksi olisi kotitarvepuun käyttöä vastaava met-
9251: on, että metsurit kuljetetaan taajamasta ehkä säpalsta. Tämä asia tulee kiireellisesti selvittää.
9252: pitkienkin matkojen päähän työmaalle. Kysymyksessä ei ole vain metsureiden etu,
9253: Edellä mainittu kehitys on entisestään vai- vaan koko haja-asutuksen säilymisen peruskysy-
9254: keuttanut maaseudun kylien elinvoimaisuuden mys maan reuna-alueilla.
9255: turvaamista. Esimerkiksi Lapin läänissä vain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9256: harvoissa kunnissa metsureiden työsuhdeasun- nioittavasti,
9257: not on rakennettu metsureiden työmaata lähel-
9258: lä olevaan kylään, jotta ne samalla t:ukisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9259: kylän väestöpohjaa ja peruspalvelusten säily- 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
9260: mistä. kan määrärahan metsureiden asunto-
9261: olojen selvittämiseen.
9262: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
9263:
9264: Hannele Pokka Esko-Juhani Tennilä
9265: 1981 vp. 1009
9266:
9267: Raha-asia-aloite n:o 917
9268:
9269:
9270:
9271:
9272: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maataloustar-
9273: vikkeiden tahtiavustuksiin
9274:
9275:
9276: Eduskunnalle
9277:
9278: Rahtikustannusten osuus maataloustarvikkei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9279: den sekä syömäviljan ja muiden elintarvikkei- nioittavasti,
9280: den hinnoissa Pohjois-Suomessa on huomatta-
9281: va. Em. tarvikkeiden kuljetuksista on valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9282: varoista maksettu rahtiavustuksia. Tätä tarkoi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9283: tusta varten hallituksen ehdottama 6 100 000 30.31.46 lisäyksenä 3 900 000 markkaa
9284: markan määräraha on täysin riittämätön. Se ei käytettäväksi maataloustarvikkeiden se-
9285: vastaa edes kustannusten nousua, eikä siinä ole kä syömäviljan ja muiden elintarvikkei-
9286: lainkaan otettu huomioon aikaisempien vuosien den rahtiavustuksiin.
9287: jälkeenjääneisyyttä.
9288: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
9289:
9290: Hannele Pokka Väinö Raudaskoski Heimo Linna
9291:
9292:
9293:
9294:
9295: 127 088100408~
9296: 1010 1981 vp.
9297:
9298: Raha-asia-aloite n:o 918
9299:
9300:
9301:
9302:
9303: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maidon kulje-
9304: tusavustuksiin
9305:
9306:
9307: Eduskunnalle
9308:
9309: Valtioneuvoston määräämiä perusteita ja tä, että maitomäärät tulevat tulevana talvena
9310: aluejakoa noudattaen maidolle on maksettu kul- edelleen laskemaan. Tämä lisää entisestään ke-
9311: jetusavustusta. Tätä tarkoitusta varten hallitus räilykustannuksia.
9312: on varannut vuoden 1982 tulo- ja menoarvio- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9313: esi:tykseen 42 milj. markan määrärahan. nioittavasti,
9314: Määräraha on täysin riittämätön. Siinä ei ole
9315: otettu huomioon kuljetusavustusten jälkeenjää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9316: neisyyttä eikä tapahtunutta kustannusten nou- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9317: sua maidon kuljetuksissa. Huono satovuosi ja 30.31.47 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
9318: maidontuotannon vähentämissopimukset ovat käytettäväksi maidon kuljetusavustuk-
9319: tuntuvasti alentaneet meijereiden vastaanotta- siin.
9320: mia maitomääriä Pohjois-Suomessa. Näyttää sil-
9321: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
9322:
9323: Hannele Pokka Heimo Linna Väinö Raudaskoski
9324: 1981 vp. 1011
9325:
9326: Raha-asia-aloite n:o 919
9327:
9328:
9329:
9330:
9331: Pokka: Määrärahan osoittamisesta porotutkimuslaitoksen perus-
9332: tamiseen poronhoitoalueelle
9333:
9334:
9335: Eduskunnalle
9336:
9337: Porotalous maamme pohjoisimpien alueiden Myös poronhoidon tulokseen vo~trusnn vai-
9338: peruselinkeinona ja runkoasutuksen turvaajana kuttaa myönteisesti kohentamalla eläinten tuo-
9339: on erittäin merkittävä. Huolimatta porotalou- tantoa, kokoa ja menestymistä. Keskeistä on
9340: den keskeisestä asemasta on porotalouden tut- saada porotalouden tutkimustoiminta kiireelli-
9341: kimustoiminta edelleen hajanaista ja sitä suo- seslti poronhoitoalueelle oman tutkimusaseman
9342: ritetaan useasta toimipisteestä käsin. piiriin.
9343: Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ennal- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
9344: ta ehkäisemiseksi ja vahinkojen vähentämiseksi tavasti,
9345: on välttämätöntä, että porotaloutta koskeva tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9346: kimustoiminta mahdollisimman hyvin voi lisätä 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
9347: poroja ja niiden elinympäristöä koskevaa tietä- markkaa porotutkimuslaitoksen perusta-
9348: mystä. miseksi poronhoitoalueelle.
9349: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
9350:
9351: Hannele Pokka
9352: 1012 1981 vp.
9353:
9354: Raha-asia-aloite n:o 920
9355:
9356:
9357:
9358:
9359: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avustuk-
9360: seksi Utsjoen kalastuskunnille Tenojoen kalastuksen valvon-
9361: taan ja kalakantojen kehittämiseen
9362:
9363:
9364: Eduskunnalle
9365:
9366: Tenojoen kalastusta säännellään Suomen ja vesialueen omistajat elVat saa osaakaan lupa-
9367: Norjan välillä tehdyllä kansainvälisellä sopi- maksutuloja heille kuuluvan kalastusoikeuden
9368: muksella ja siihen liittyvällä kalastussäännöllä. luovuttamisesta. Kalastuskuntien asema ei voi
9369: Suomen ja Norjan välillä on allekirjo1tettu 12 olla näin oikeudeton, vaikka kysymys on raja-
9370: pävänä toukokuuta 1972 sopimus Tenojoen vesistöstä.
9371: yhteisestä kalastussäännöstä. Sopimusta ja sii- Hallituksen esityksessä vuoden 1982 tulo- ja
9372: hen liittyvää kalastussääntöä tarkistettiin uudel- menoarvioksi Tenojoen kalastuksesta Suomen
9373: la sopimuksella vuonna 1979 ja sen voimaan- osuudeksi arvioidaan kertyvän varoja 300 000
9374: saattamiseksi annettiin laki ( 285 /79) niin mk. Nämä tulot saadaan joessa kalastukseen
9375: ikään samana vuonna. lunastetuista kalastuskorteista. Jotta kalastus-
9376: Suoritettujen vesipiirirajankäyntien mukaan kunnat voivat vastata niille kalastuslain mu-
9377: Tenojoen Suomen puoleisesta vesialueesta suu- kaan kuuluvista velvoitteista, tulee niiden saa-
9378: rin osa on yksityisvesiä. Valtion osuus näyttää da laillinen osuutensa kalastuslupatuloista.
9379: jäävän alle kolmanneksen. Alueelle on muodos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9380: tettu uusia kalastuskuntia. Kalastuksenhoitoyh- nioittavasti,
9381: tymänkin muodostaminen on verraten pitkällä.
9382: Kalastusoikeus sisältyy varallisuusarvoisena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9383: etuna vesialueen omistusoikeuteen. Tämä kalas- 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
9384: tusoikeus sisältää oikeuden kalastaa ja oikeuden markan määrärahan käytettäväksi yli-
9385: määrätä kalastuksesta. Tenojoella tilanne kalas- määräisenä avustuksena Utsjoen kalas-
9386: tussäännön myötä on merkinnyt oikeudellisesti tuskunnille saamatta jääviä kalastuslupa-
9387: ja käytännöllisesti kalatalousyhteisöjen syrjäyt- tuloja vastaavana osuutena Tenojoen
9388: tämistä kalastuslain tarkoittamista tehtävistä ja kalastuksen valvontaan ja kalakantojen
9389: oikeuksista. Tilanne on niin epätyydyttävä, että kehittämiseen.
9390: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
9391:
9392: Hannele Pokka Lauri Impiö Aimo Ajo
9393: 1981 vp. 1013
9394:
9395: Raha-asia-aloite n:o 921
9396:
9397:
9398:
9399:
9400: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen suun-
9401: nitteluun Keminmaalle
9402:
9403:
9404: Eduskunnalle
9405:
9406: Pohjois-Suomen vesioikeuden ja korkeimman Oikeuden päätösten perusteella Kemijoen vel-
9407: hallinto-oikeuden päätösten perusteella Isohaa- voiteistutustoiminnan tulee olla täysimääräisesti
9408: ran voimalaitoksen rakentamisen aiheuttamien käynnissä v. 1984. Tällä hetkellä Kemijoen ve-
9409: kalatalousvahinkojen kompensaatioistutukset sistöalueella ei ole käytettävissä sellaista kalan-
9410: ovat lähtemässä liikkeelle. Em. päätöksissä voi- viljelylaitosta, jossa tarvittava lohenpoikasmäärä
9411: mayhtiöt, Pohjolan Voima Oy ja Kemijoki Oy, voitaisiin tuottaa. Kalanviljelylaitoksen raken-
9412: ovat velvoitettuja istuttamaan arvokalaa, lähin- taminen Kemijokisuulle on käynyt välttämättö-
9413: nä lohta ja siikaa sekä merialueelle että Kemi- mäksi. Myös työllisyyssyyt puoltavat kalankas-
9414: jokeen. va:tustoiminnan hoitamista Lapin läänissä. Kos-
9415: Voimayhtiöt päättivät lohen osalta ryhtyä ka kysymys on koko Lapin kannalta erittäin
9416: kasvattamaan Kemijoen velvoitehoitoon tarvit- tärkeästä hankkeesta, on välttämätöntä, että
9417: tavat lohenpoikaset Olkiluodon ydinvoimalan voimayhtiöiden ohella myös valtiovalta myötä-
9418: lauhdevesissä. Tätä kasvatustoimintaa on nyt vaikuttaa Kemijoen velvoitehoitoon tarvittavan
9419: harjoitettu niin, että ensimmäiset poikaset istu- kalanviljelylaitoksen rakentamiseen.
9420: tettiin viime kesänä Kemijokisuulle mereen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9421: Kaikki tieteellinen tutkimusaineisto, jota ato- nioittavasti,
9422: milohien kasvattamisesta on käytettävissä, ei
9423: tue sitä voimayhtiöiden väitettä, että poikaset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9424: leimautuisivat Kemijoen vesistöalueelle tai että 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9425: niistä tulisi edes elinkykyisiä. Vain kasvatta- markan määrärahan Kemijoen kalatalou-
9426: malla kalanpoikaset siinä vesistössä, johon ne dellisten velvoitteiden hoitamista varten
9427: tullaan istUJttamaan, voidaan jonkinlaisella to- tarvittavan kalanviljelylaitoksen suunnit-
9428: dennäköisyydellä varmistua velvoiteistutustoi- teluun Keminmaan kuntaan Kemijoki-
9429: minnan tuloksista. suulle.
9430: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
9431:
9432: Hannele Pokka Niilo Koskenniemi Lauri Impiö
9433: 1981 vp.
9434:
9435: Raha-asia-aloite n:o 922
9436:
9437:
9438:
9439:
9440: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Roitikosken kalanviljelylai-
9441: toksen suunnitteluun Pelloon
9442:
9443:
9444: Eduskunnalle
9445:
9446: Viime aikoina on kalastuksen ja kalakannan Tengeliöjoen vesistöllä ja muilla lähivesillä
9447: turvaamiseen kiinnitetty lisääntyvästi huomiota. on erittäin suuri kalataloudellinen merkitys pai-
9448: Lapin läänissä Pellon ja Ylitornion kalastuskun- kalliselle väestölle. Alueella sijaitsee mm. Länsi-
9449: nat ovat ryhtyneet voimakkaasti hoitamaan jär- Lapin ainoa merkittävä suuri luonnontilainen
9450: virikkaan alueensa kalavesiä. Pellon ja Ylitor- järvi, Miekojärvi, jonka merkitys kalastuksen
9451: nion kunnat ovat tukeneet tiitä toimintaa. T ar- kehittämisen kannalta tällä alueella on keskei-
9452: koituksena on kehittää kalastuksesta voimakas nen. Kuten edellä on todettu, muiden Lapin
9453: sivuelinkeino maa- ja metsätaloudelle. kalanviljelylaitosten kapasiteettia ja toiminta-
9454: On käynyt myös ilmeiseksi, että Suomi on alueita ei voida laajentaa tämän alueen suun-
9455: alkanut hoitaa omia kompensaatioistutuksiaan taan. Kun lisäksi Tengeliöjoen vesistön rakenta-
9456: Ttämeren vaelluskalojen hoidossa sitomalla jille määrätyt, tällä hetkellä riittämättömiksi
9457: Mi.Ionion kalanviljelylaitoksen tuohon tarkoituk- todetut kalataloudelliset velvoitteet tultaneen
9458: seen. Pellon kunta sekä Pellon ja Ylitornion lähiaikoina tarkistamaan, on uuden kalanviljely-
9459: kalastuskunnat ovat tehneet esityksen maa- ja laitoksen aikaansaaminen sekä tärkeä että kii-
9460: metsätalousministeriölle oman kalanviljelylaitok- reellinen toimenpide.
9461: sen saamisesta Tengeliöjoen vesistöön. Tässä Edellä esittämääni viitaten ehdotan kun-
9462: yhteydessä parhaaksi tarkoitukseen soveltuvaksi nioittaen,
9463: kohteeksi on osoittautunut Kanttajoessa sijait-
9464: seva Roitikoski, jonka soveltuvuudesta tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9465: tarkoitukseen ovat myönteisen lausunnon esit- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
9466: täneet mm. Lapin vesipiiri ja Lapin läänin maa- kan määrärahan Pellon kunnassa sijaitse-
9467: talouskeskus. van Roitikosken kalanviljelylaitoksen
9468: suunnittelua varten.
9469: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
9470:
9471: Hannele Pokka
9472: 1981 vp. 1015
9473:
9474: Raha-asia-aloite n:o 923
9475:
9476:
9477:
9478:
9479: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Joulupukin työpajan ja
9480: kylän toteuttamiseen
9481:
9482:
9483: Eduskunnalle
9484:
9485: Yli kaksi vuosikymmentä jatkuneiden moni- Tässä mielessä me allekirjoittaneet kaikkia
9486: vaiheisten ponnistusten jälkeen Joulupukinmaa- puolueita edus,taen ehdotamme kunnioittavasti,
9487: asiassa on vihdoinkin edistytty. Ensimmäisenä
9488: käytännön saavutuksena saatettiin syyskuun 13 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9489: päivänä 1981 viettää Rovaniemen maalaiskun- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9490: nassa, Pohtimolammella, Joulupukin työpajan 32.80.40 1 000 000 markan määrärahan
9491: harjannostajaisia. Rovaniemen maalaiskunnan käytettäväk-
9492: Kun näin on päästy alkuun, on nyt mitä si Pohtimolammelle nousevan Joulu-
9493: tärkeintä, että ,tämän ainutlaatuisen, koko Suo- pukin työpajan rakennustöiden viimeis-
9494: men ja erityisesti Lapin kaupan, teollisuuden ja telyyn sekä Syväsenvaaraan suunnitel-
9495: matkailun valtiksi tarkoitetun hankkeen ja PR- lun Joulupukin kylän rakennustöiden
9496: projektin ja~tko turvataan. aloittamista varten.
9497: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
9498:
9499: Hannele Pokka Helvi Hyrynkangas Lauri Impiö
9500: Kauko Juhantalo Aimo Ajo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
9501: 1016 1981 vp.
9502:
9503: Raha-asia-aloite n:o 924
9504:
9505:
9506:
9507:
9508: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta kotona lastaan hoitavan
9509: vanhemman työsuhdeturvan järjestämiseen
9510:
9511:
9512: Eduskunnalle
9513:
9514: Lasten kotona tapahtuvaa hoitoa, aluksi ko- tihoidon ajalta. Tämä tilanne ei ovi olla yhteis-
9515: keiluluontoisena, sittemmin pysyvän määrärahan kunnan kokonaisedun mukaista. On saatava
9516: puitteissa on tuettu yhteiskunnan toimesta val- viipymättä aikaan työsuhdeturva, jolla kotona
9517: tion budjettiin otetulla määrärahalla. Vuoden lastaan hoitavalle vanhemmalle taataan riittävä
9518: 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen hallitus on sosiaaliturva kotona tapahtuvan hoidon ajalta
9519: varannut tähän tarkoitukseen 102 milj. mk. sekä mahdollisuus palata työmarkkinoille ns.
9520: Sosiaaliviranomaisten äskettäin tekemän selvi- vanhana työntekijänä.
9521: tyksen perusteella kotihoidon tukea ovat käyttä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9522: neet pienituloiset kansalaiset. nioittavasti,
9523: Lasten kotona tapahtuva hoito on järjestetty
9524: kuitenkin edelleen vaillinaisesti. Sillä vanhem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9525: mista, joka kotihoidon tuen turvin jää kotiin 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
9526: hoitamaan pienet lapsensa, ei ole mahdollisuut- markan määrärahan kotona lastaan hoi-
9527: ta palata työmarkkinoille ns. vanhana työnteki- tavan vanhemman työsuhdeturvan jär-
9528: jänä. Hän menettää sosiaali- ja eläke-etunsa ko- jestämiseen.
9529: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
9530:
9531: Hannele Pokka Matti Maijala
9532: Toivo Yläjärvi Lauri Palmunen
9533: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
9534: 1981 vp. 101~
9535:
9536:
9537:
9538:
9539: Raha-asia-aloite n:o 925
9540:
9541:
9542:
9543:
9544: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalous-
9545: väestön viikkovapaan järjestämiseen
9546:
9547:
9548: Eduskunnalle
9549:
9550: Maatalousväestön viikkovapaajärjestelyä on den 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä on täy-
9551: kuluvana vuonna kokeiltu vuoden 1981 tulo- ja sin riittämätön. Mikäli kokeilua jatketaan vain
9552: menoarvioon otetun määrärahan puitteissa. esityn 5 miljoonan mk:n puitteissa, puolet lo-
9553: Viikkovapaatoimintaa on nyt n. 100 kunnassa. mittajakunnasta joudutaan irtisanomaan ja ko-
9554: Kokeilusta, sen jälkeen kun kesän loppupuolella keilu useissa kunnissa keskeyttämään varojen
9555: toiminta todenteolla käynnistyi, on saatu var- puutteen takia.
9556: sin myönteisiä tuloksia. Kaikki viikkovapaako- Viikkovapaakokeilun järjestäminen pysyvälle
9557: keilun vaihtoehdot, kunnan johtama, meijereit- pohjalle on käynyt välttämättömäksi.
9558: ten käynnistämä ja viljelijöitten itsensä perusta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9559: mien lomarenkaitten avulla hoidettu vapaapäi- nioittavasti,
9560: vien järjestäminen, on osoittautunut toimivaksi.
9561: Viikkovapaakokeilu on tehnyt mahdolliseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuodert
9562: 500 uuden lomittajan palkkaamisen. Näin on 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
9563: voitu järjestää työtilaisuuksia maaseutualueille, markan määrärahan maatalousväestön
9564: joissa muutoin työtä on varsin vähän tarjolla. viikkovapaan järjestämiseen.
9565: Kuitenkin kokeiluun osoitettu määräraha vuo-
9566: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
9567:
9568: Hannele Pokka Pentti Poutanen
9569: Esko Pekonen Einari Nieminen
9570:
9571:
9572:
9573:
9574: 128 088100408~1
9575: 1018 1981 vp.
9576:
9577: Raha-asia-aloite n:o 926
9578:
9579:
9580:
9581:
9582: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Karjalan kansan-
9583: opiston saneerauksen suunnitteluun
9584:
9585:
9586: Eduskunnalle
9587:
9588: Itä-Karjalan kansanopisto on kannatusyh- Opiston toimitilat ovat osaksi epätarkoituk-
9589: distyksen omistama varsinainen kansanopisto, senmukaiset, riittämättöm~t ja loppuunkulu-
9590: joka saa toimintaansa valtionapua kansanopis- neet. Opiston tilojen peruskorjaaminen ja osak-
9591: tojen valtionavusta annetun lain mukaisesti. si uusien, lähinnä opiskelijoiden asunto- ja ope-
9592: Opisto on perustettu vuonna 1906 Impilahdella tustilojen uudisrakentaminen on välttämätöntä
9593: Laatokan Karjalassa, josta se on siirtynyt Pun- tulevaisuuden toiminnan turvaamiseksi. Tätä
9594: kaharjulle talvisodan seurauksena. silmällä pitäen opistossa on käynnistetty uudis-
9595: Opisto on grundtvigilainen, sitoutumaton rakennuksen ja saneerauksen suunnittelu. Tar-
9596: maakuntaopisto. Opisto nähdään toiminta- koituksena on rakentaa asuintilat 50 opiskelijal-
9597: alueellaan tärkeänä ja tarpeellisena, laajoja le, luokkatiloja ja muita pienempiä tiloja sekä
9598: kohderyhmiä palvelevana oppilaitoksena. laatia kokonaissuunnitelma olemassa olevien
9599: Opistossa toimivat tällä hetkellä yleislinjan 1 tilojen saneeraamiseksi soveltuvaan käyttöön.
9600: vuosikurssi, hoitoalan linja ja päiväkotiapulais- Uudisrakentamisen, n. 1 000 m2 , ja saneerauk-
9601: linja. Linjoilla noudatetaan valtakunnallisia ope- sen kokonaiskustannukseksi on arvioitu 7-8
9602: tusohjelmia. Opistolle on myönnetty peruskou- milj. markkaa. Jo suunni1Jtelutyö merkitsee tä-
9603: lutodistuksen anto-oikeus. ten huomattavaa menoerää.
9604: Opiskelijamäärä perusoppijaksolla on vakiin- Opisto on sijoittunut Punkaharjulle entisen
9605: tunut 67 :ään. Näistä 64 asuu opistolla. Haki- V aioniemen täysihoitolan kiinteistöön. Opiston
9606: joita hoito- ja päiväkotiapulaisiinjoille on ollut toimitilat koostuvat useista eri aikoina rakenne-
9607: runsaasti. tuista rakennuksista, joista pääosaa ei ole suun-
9608: Opistolla on työvuosittain lisäksi noin 14 niteltu alunperin kansanopistotoimintaan.
9609: viikkoa kurssitoimintaa. Vuosittain toistuvia Opistolle on valmistunut vuonna 1960 lisä-
9610: kursseja ovat kotiavustajien peruskurssi ja täy- rakennus, jolla on voitu helpo1ltaa väliaikaisesti
9611: dennyskoulutuskurssi, maalauskurssi ja mate- tilannetta. Opistoa ei ole kuitenkaan jälleenra-
9612: maattis-luonnontieteellinen kesälukio. Kurssit kennettu, joten sen rakennusten peruskorjaus- ja
9613: mukaan lukien opiston vuosiopiskelijamäärä on lisätilatarve ovat todelliset, erityisesti opiston
9614: hieman yli 100. toiminnan laajentumisen ja nykyajan opetus- ja
9615: Opisto on menettänyt talvisodan seuraukse- asumisvaatimusten takia.
9616: na huomattavan omaisuuden ja opistorakennuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9617: set. Toiminnan käynnistämistä uudella koti- nioittavasti,
9618: paikkakunnalla ovat hankaloittaneet omaisuu-
9619: den menetyksen lisäksi opiston sijoittuminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9620: vaikeakulkuiselle paikalle, saareen, sekä entisen 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9621: maakunnan menetys. Opisto on vakiinnuttanut 29.52.57 lisäyksenä 200 000 markkaa
9622: asemansa uudella kotipaikkakunnallaan erityi- Itä-Karjalan kansanopiston uudisraken-
9623: sesti 1970-luvulla. Samalla se on saavuttanut nuksen ja saneerauksen suunnittelua var-
9624: omatoimisuutensa ansiosta riittävän hyvät toi- ten.
9625: minnalliset lähtökohdat rakennuskantansa uudis-
9626: tamiselle.
9627: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
9628:
9629: Pentti Poutanen Mauri Pekkarinen
9630: Mauri Miettinen Markku Kauppinen
9631: Orvokki Kangas
9632: 1981 vp. 1019
9633:
9634: Raha-asia-aloite n:o 927
9635:
9636:
9637:
9638:
9639: Poutanen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kuiva-
9640: tustöiden valtionapuihin ja lainoihin
9641:
9642:
9643: Eduskunnalle
9644:
9645: Vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvioesi- markkaa ja avustuksia 16 milj. markkaa eli
9646: tyksessä on varattu valtionapuna kuivatustöihin yhteensä 20 milj. markkaa. Nykyisen rahan-
9647: 7 500 000 markkaa ja lainoihin kuivatustöihin arvon mukaan tämän vuosittaisen määrärahan
9648: 7 000 000 markkaa eli yhteensä 14,5 milj. tulisi olla ainakin 70 milj. markkaa.
9649: markkaa. Tuo määräraha oli vuonna 1968 jo Ensi vuoden budjettiesityksen mukaan koro-
9650: 14,8 milj. markkaa. Kun huomioimme tänä tus kuivatusavustuksiin ja lainoihin on yhteensä
9651: aikana tapahtuneet rahan arvon muutokset, 3,5 milj. markkaa. Tämä ns. inflaatiokorvaus
9652: vastaa hallituksen esitys vain 15 prosenttia ver- ei riitä näiden pitkälti jälkeenjääneiden määrä-
9653: rattuna vuoden 1968 määrärahoihin. Kuiva- rahojen korottamiseen, joten vuoden 1982 kui-
9654: tuksen tarve on kuitenkin lisääntynyt. vatusmäärärahojen, avustusten ja lainojen tulisi
9655: Viime vuosikymmenien metsäojitukset ja nyt olla yhteensä ainakin 50 milj. markkaa.
9656: myöhemmin turvetuotannon tarvitsemat uudet Näin voitaisiin vähitellen purkaa kymmenen
9657: tehokkaat ojastot ovat lisänneet vesi- ja sen vuoden ajalla syntynyttä kuivatuspatoutumaa
9658: tuomaa lietemäärää kuormittaen ja tukkeuttaen ja estää varsinainen kuivatuskaaos. Myös uusien
9659: maatalouden viemäri- ja valtaajat. suunnitelmien tekeminen ja niiden jouduttami-
9660: Yksityisillä maatalousyrittäjillä ei ole talou- nen mahdollistuisivat, mikä olisi maa- ja met-
9661: dellisia mahdollisuuksia rahoittaa ja hoitaa sätalouden, turvetuotannon sekä koko kansan-
9662: peruskuivatuksia eikä alueensa läpi virtaavien talouden etu.
9663: vesien ojastoja. Tämä kuuluu koko yhteiskun- Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
9664: nalle, ja valtion tulee sitä taloudellisesti tukea. nioittaen,
9665: Kuivatusasioiden hoitoa varten on olemassa
9666: määrätty hallinto ja organisaatio, joka käy nyt että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9667: tämän \asian kohdalla osittaisella tyhjäkäynnillä, den 1982 tulo- ja menoarvioon mo-
9668: mikä ei myöskään voi olla valtiontalouden kan- mentille 30.32.40 (Valtionapu kuiva-
9669: nalta mielekästä. tustöihin) 25 000 000 markkaa ja mo-
9670: Peruskuivatuskomitea esitti vuonna 1964 mentille 30.32.83 (Lainat kuivatustöi-
9671: mietinnössään maataloudellisten peruskuivatus- hin) 25 000 000 markkaa ..
9672: töiden suorittamiseen vuosittain lainoja 4 milj.
9673: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
9674:
9675: Pentti Poutanen Markku Kauppinen
9676: Orvokki Kangas Mauri Miettinen
9677: 1020. 1981 vp.
9678:
9679: Raha-asia-aloite n:o 928
9680:
9681:
9682:
9683:
9684: Poutanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
9685: maatilatalouden kehittämisrahastoon
9686:
9687:
9688: Eduskunnalle
9689:
9690: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- Erikoisesti tässä poikkeustilanteessa tarvit-
9691: delle 1982 on osoitettu siirtona maatilatalou- taisiin nyt lisävaroja. Valtiontalouden suomat
9692: den kehittämisrahastoon 620 milj. markkaa mahdollisuudet ovat tietysti rajoitetut, mutta
9693: kuluvana vuonna vastaavan siirron ollessa 580 kuitenkin pidämme esimerkiksi 100 milj. mar-
9694: milj. markkaa. Vaikka tämä lisäys onkin 40 kan lisäystä hallituksen esittämään 620 milj.
9695: milj. markan luokkaa, niin se ei kuitenkaan markan määrärahaan perusteltuna sekä valtion-
9696: vastaa edes kustannustason nousua. Reaalisesti talouden mahdollistamana, jos tämä tarve to-
9697: eli ostoarvon mukaan voidaan todeta määrä- della tiedostetaan.
9698: rahan jopa laskeneen. Maatalouden kehittäminen on yksi yhteis-
9699: Maatalouden satokatastrofi on vaikuttanut kuntamme keskeisimpiä kehittämisen tarpeita.
9700: investointeihin käytetyn oman pääoman vähe- Se on sitä kaikkina aikoina, mutta erityisesti
9701: nemiseen, sillä liikenevät varat menevät nyt silloin, kun kansainvälinen tilanne on jännit-
9702: maatalouden juoksevien asioiden hoitoon. Myös tynyt. Sellainen tilanne voi aiheuttaa monia
9703: maaseudun pankit joutuvat tilapäisluotoin sekä yllätystekijöitä, joten maamme maatalouden
9704: entisten luottojen kuoletus- ja koronmaksulyk- tulee olla tehokas kaikissa olosuhteissa turvaa-
9705: käyksin sitomaan varoja niin, että niillä on maan kansamme ravinnonsaannin.
9706: entistä rajoitetummin käytettävissään maatila- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9707: lain mukaisiin korkotukilainoihin omia varoja. nioittaen,
9708: Normaalina aikanakin ovat maatilatalouden
9709: kehittämisrahaston varat osoittautuneet täysin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9710: riittämättömiksi. Vuodesta toiseen on toistu- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
9711: nut tilanne, jolloin nämä varat ovat loppuneet 30.32.60 lisäyksenä 100 000 000 mark-
9712: jo usein vuoden puolivälissä. Tämä on viiväs- kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
9713: tyttänyt maatalouden kehittämistä, sen raken- rahastoon, iolloin momentin loppusum-
9714: nustoimintaa, salaojitusta, lisäämaan hankintaa ma tulisi olemaan 720 000 000 mark-
9715: sekä sukupolvenvaihdosta. kaa.
9716: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
9717:
9718: Pentti Poutanen Orvokki Kangas Markku Kauppinen
9719: 1981 vp. 1021
9720:
9721: Raha-asia-aloite n:o 929
9722:
9723:
9724:
9725:
9726: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittaushallituk-
9727: sen kartastoyksikön perustamiseen Mikkeliin
9728:
9729:
9730: Eduskunnalle
9731:
9732: Maanmittaushallitus on toteuttamassa eral- Mikkelin teknillinen oppilaitos on Itä-Suomen
9733: den toimintojensa hajasijoitusta. Kartastointi alueella ainoa, josta valmistuu maanmittaustek-
9734: on tarkoitus hajauttaa maan eri osiin. Tällä nikoita.
9735: hetkellä kartastoyksikköjä on perustettu Ou- Kartastoyksikön henkilökunnan sijoittuminen
9736: luun, Seinäjoelle ja Hämeenlinnaan ja yksi Mikkeliin ei olisi ongelmallista. Alueen kuntien
9737: yksikkö perustetaan vielä Itä-Suomen alueelle. vastaanottovalmius on riittävä, mm. Mikkelin
9738: Yksikön perustaminen on hyvin tarpeellista ja maalaiskunnan kunnanhallitus on päättänyt
9739: kiireellistä, koska alueen pohjakartta-aineisto avustaa yksikön mahdollisesti muualta ( esim.
9740: on erittäin vanhaa vaikeuttaen suunnittelu- ym. Helsingistä) tulevia työntekijöitä tarjoamalla
9741: toimintaa. vastaanottoasuntoja. Todettakoon myös se, että
9742: Kartastoyksikön sijaintipaikaksi on Mikkeli kartastointia Helsingissä suorittava henkilö-
9743: sopivin. Kaupungista on hyvät yhteydet suun- kunta ei tehtyjen selvitysten mukaan ole halu-
9744: nitellun alueen muiden läänien pääkaupunkeihin ton siirtymään Itä-Suomen alueelle.
9745: ja Helsinkiin. Läänin lentokentät ovat hyödyksi Tässä yhteydessä on vielä mainittava Mik-
9746: suoritettaessa ilmakuvauksia. Kaupungissa sijait- kelin asema hajasijoitussuunnitelmissa ja niiden
9747: see myös maanmittauskonttori. Yksikön tarvit- toteuttamisen nykyvaiheessa. Näyttää siltä, että
9748: semat tilat ovat Mikkelissä helposti saatavissa. niiden muutaman Mikkeliin sijoitetun hajasijoi-
9749: Virastotalo (jossa mm. maanmittauskonttori tussuunnitelmissa olleen kohteen toteutuminen
9750: toimii) on varsin väljä ja sijaitsee vanhalla on vaikeaa. Kartastoyksikön sijoittaminen Mik-
9751: kasarmialueella, jonne voidaan rakentaa lisä- keliin olisi siten aluepoliittisiin tasapainoisen
9752: tiloja. Mikkelin maanmittauskonttoriin hanki- kehityksen periaatteisiin nojautuen perusteltua.
9753: taan parhaillaan uutta atk-laitteistoa. Näitä lait- Yksikön perustamisen valmistelu tulisi aloittaa
9754: teita voisi käyttää myös kartastoyksikkö, jol- vuonna 1982 ja varsinainen toimintojen siirto
9755: loin niiden tehokas käyttö lisääntyisi. tapahtuisi vuoden 1983 aikana. Siirron yhtey-
9756: Kaupungissa toimivat keskiasteen oppilai- dessä ei ole tarpeen lisätä olemassa olevaa hen-
9757: tokset voidaan tehokkaasti kytkeä yksikön toi- kilökuntaa ja siirron aiheuttamien menojen vas-
9758: mintaan. Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta tapainoksi voidaan vähentää maanmittaushalli-
9759: valmistuu maanmittausteknikoita ja Mikkelin tuksen menoja Helsingissä.
9760: ammattikoulusta kartanpiirtäjiä ja syksyllä 1981 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9761: aloittaneesta uudesta linjasta kartoittajia. Oppi- nioittavasti,
9762: laitokset ja kartastoyksikkö voivat toimia hyö-
9763: dyllisessä vuorovaikutuksessa siten, että yksikkö että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9764: saisi tarvitsemaansa työvoimaa suoraan paikka- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
9765: kunnalta ja oppilaitoksille tarjoutuisi mahdol- markkaa Mikkelin kartastoyksikön pe-
9766: lisuus harjoittelupaikkoihin. Mainittakoon, että rustamisen valmistelua varten.
9767: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
9768:
9769: Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen
9770: Timo Ihamäki Pertti Hietala
9771: Esko Pekonen
9772: 1022 1981 vp.
9773:
9774: Raha-asia-aloite n:o 930
9775:
9776:
9777:
9778:
9779: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta vihannes- ja juuri-
9780: kasvien laatutason tutkimiseen
9781:
9782:
9783: Eduskunnalle
9784:
9785: Maatalouden tuotantokustannusten noustessa biologinen viljely on samanlaista kuin tavan-
9786: varsinkin öljyn hinnan korotusten jälkeen on omainenkin maanviljely, jossa käytetään hyväksi
9787: ns. biologisen viljelyn harjoittaminen yleistynyt nykyaikaista tekniikkaa ja koneistusta.
9788: vuosi vuodelta teollistuneissa maissa. Kirjoit- Biologisen viljelyn antamat laadulliset ja
9789: telu ja keskustelu asiasta on Suomessakin käy- taloudelliset tulokset muissa maissa viittaavat
9790: nyt vilkkaana. Meillä on kuitenkin biologisen vahvasti siihen, että tämän vaihtoehtoisen vil-
9791: viljelyn harjoittaminen rajoittunut pääasiassa jelytavan käyttökelpoisuus olisi meilläkin selvi-
9792: kotitarveviljelyyn muutamalla sadalla tilalla. tettävä. Toistaiseksi tällaista selvitys- ja tutki-
9793: Kaupallista merkitystä tällä viljelyllä ei tois- mustyötä ei ole tehty, eikä tarkoitukseen ole
9794: taiseksi juuri ole. varattu määrärahoja virallisen tutkimusohjelman
9795: Saatavissa olevien tietojen mukaan Euroo- puitteissa.
9796: passa on noin 40 000 biologista viljelyä har- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9797: joittavaa tilaa ja USA:ssa on tällaisia tiloja jo
9798: yli 100 000. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9799: Biologinen viljely on kansainvälisessä kielen- 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
9800: käytössä muodostunut yleisnimitykseksi kaikille kan määrärahan vertailevan tutkimustie-
9801: niille viljelymenetelmille, joissa lannoitus sekä don hankkimiseksi biologisella ja tavan-
9802: rikkakasvien, tuholaisten ja kasvitautien tor- omaisella viljelymenetelmällä tuotettujen
9803: junta huolletaan kemiallisten valmisteiden si- vihannes- ja juurikasvien laatutasosta.
9804: jasta biologisin panoksin. Muussa suhteessa
9805: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
9806:
9807: Pentti Poutanen Mikko Pesälä
9808: Markku Kauppinen Einari Nieminen
9809: Mauri Miettinen
9810: 1981 vp. 1023
9811:
9812: Raha-asia-aloite n:o 931
9813:
9814:
9815:
9816:
9817: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maa- ja metsätalou-
9818: dessa käytettävien torjunta-aineiden tutkimiseen
9819:
9820:
9821: Eduskunnalle
9822:
9823: Viime vuosina on julkisuudessa kiinnitetty aineiden tutkimus ja testaus vaatii huomatta-
9824: useaan otteeseen huomiota niihin vaaroihin, vasti suuremmat määrärahat ja tutkijavoimat
9825: joita maa- ja metsätaloudessa käytettävät tor- kuin meillä on nykyisin käytettävissä. Kun
9826: junta-aineet aiheuttavat näitä aineita ruiskut- kysymyksessä ovat kuitenkin ihmisten tervey-
9827: taville viljelijöille. Huoli myrkytysaltistumisesta teen monella tavalla vaikuttavat aineet, ei min-
9828: on lisääntynyt niiden tietojen johdosta, joita käänlaisille epäilyksille saisi jäädä sijaa.
9829: viime viikkoina on saatu näiden aineiden epäi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9830: lyttävistä testausolosuhteista.
9831: Suomessa on käytössä noin 300 rekisteröityä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9832: torjunta-ainevalmistetta, joista ainakin osa on 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9833: testattu sellaisen amerikkalaisen tietoaineiston markan määrärahan kaikkien käytössä
9834: pohjalta, joka on asetettu epäilyksenalaiseksi. olevien, kasvitautien torjunnassa käytet-
9835: Viljelijäin ja muiden torjunta-aineiden kanssa tävien ja muiden torjunta-aineiden
9836: tekemisiin joutuvien ihmisten työturvallisuuden uudelleentestaukseen ja näiden tutki-
9837: kannalta on välttämätöntä kiireellisesti tutkia mustulosten mahdollisimman laajaan
9838: meillä käytössä olevat torjunta-aineet. Torjunta- julkistamiseen.
9839: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
9840:
9841: Pentti Poutaneo Mikko Pesälä
9842: Markku Kauppinen Einari Nieminen
9843: Mauri Miettinen
9844: 1024 1981 vp.
9845:
9846: Raha-asia-aloite n:o 932
9847:
9848:
9849:
9850:
9851: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesien saaristojen
9852: sähköistämisen tukemiseen
9853:
9854:
9855: Eduskunnalle
9856:
9857: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1982 ensin ja kalliimmat kohteet viivästyvät koh-
9858: tulo- ja menoarvioksi on momentille 32.44.41 tuuttomasti. Niinpä esimerkiksi sisävesien saa-
9859: merkitty 28 000 000 mk maaseudun sähköis- riston sähköistystyöt ovat jääneet muiden koh-
9860: tämisen tukemiseen. Huolimatta siitä, että teiden varjoon ja ovat pahasti myöhässä. Tä-
9861: sähkön viemisen kaikkien kansalaisten ulottu- män epäkohdan korjaamiseksi pitäisi valtion
9862: ville pitäisi olla yhteiskunnallinen velvollisuu- talousarvioon ottaa erillinen määräraha sisäve-
9863: temme, ei määrärahaa ole korotettu ollenkaan sien saaristojen sähköistämiseen.
9864: vuodesta 1981. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9865: Valtion osoittamat avustukset sähköistykseen nioittaen,
9866: eivät ole riittäneet laadittujen sähköistämis-
9867: suunnitelmien aikataulujen toteuttamiseen. Li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9868: säksi valtionosuudet tulevat aina huomattavasti, 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9869: jopa vuosia, myöhässä. markkaa sisävesien saaristojen sähköis-
9870: Määrärahojen niukkuus on aiheuttanut sen, tämisen tukemiseen.
9871: että helpoimmat sähköistyskohteet tehdään
9872: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
9873:
9874: Pentti Poutanen Orvokki Kangas Mauri Miettinen
9875: Mikko Pesälä Markku Kauppinen Alvar Saukko
9876: 1981 vp. 1025
9877:
9878: Raha-asia-aloite n:o 933
9879:
9880:
9881:
9882:
9883: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-
9884: Nurmeksen-Lieksan radan perusparannustöiden suorittami-
9885: seksi
9886:
9887:
9888: Eduskunnalle
9889:
9890: Lieksan-Nurmeksen-Kontiomäen rataosan kailla kuormilla eikä suurilla nopeuksilla. Muun
9891: perusparannushanke on ollut vireillä jo toista- muassa kauan vireillä ollut ajatus pikajunayh-
9892: kymmentä vuotta. Eri tahoilta tulleista lukui- teydestä Helsinki-Joensuu-Oulu (ns. Idän
9893: sista esityksistä huolimatta tämän tärkeän rata- pikajuna), joka palvelisi hyvin nimenomaan
9894: osan peruskorjausta, sepelöintiä ja uusien ny- kyseessä olevan alueen väestöä, ei voi toteutua
9895: kyistä raskaampien kiskojen vaihtotyötä ei ole ilman radan parantamista. Myöskään raskaita
9896: saatu käyntiin, vaikka yleisesti myönnetään ra- kuljetuksia tarvitsevaa teollisuutta ei voida si-
9897: dan suuri merkitys varsinkin Pohjois-Karjalan joittaa ylä-Karjalan ja eteläisen Kainuun alueel-
9898: pohjoisosan ja Kainuun eteläosan talouselämän le, ellei rataa saada kuntoon.
9899: kehittymisen kannalta. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
9900: Pieniä parannuksia rataosalla on viime vuo- taen,
9901: sina tehty, muun muassa pengerryksiä ja siltoja
9902: on paikka paikoin korjailtu, ratapihoja laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9903: neltu ja asemarakennuksia paranneltu, mutta 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9904: pääasia, uudet raskaammat kiskot ja sepelöinti 31.90.78 lisäyksenä 100 000 000 mark-
9905: puuttuvat edelleen. Ko. alueen elinkeinojen ke- kaa siirtomäärärahana Kontiomäen-
9906: hittyminen ja myös henkilöjunaliikenteen pa- Nurmeksen-Lieksan radan perusparan-
9907: rantaminen vaativat ehdottomasti radan korjaa- nus-, sepelöinti- ja raskaan kiskotuksen
9908: mista, sillä nykyisellä radalla ei voida ajaa ras- rakentamistöiden suorittamista varten.
9909: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
9910:
9911: Matti Puhakka Jouko Tuovinen
9912:
9913:
9914:
9915:
9916: 129 0881004081{
9917: 1026 1981 vp.
9918:
9919: Raha-asia-aloite n:o 934
9920:
9921:
9922:
9923:
9924: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta työelämää koske-
9925: vien tutkimusten käynnistämiseksi
9926:
9927:
9928: Eduskunnalle
9929:
9930: Maassamme on vuodesta 197 4 toiminut työ- kuitenkin maassamme muiden pohjoismaiden
9931: elämän suhteiden neuvottelukunta, jonka teh- tavoin verrattain pitkälle kehittynyt, niin työ-
9932: tävänä on mm. kerätä, eritellä ja levittää työ- elämän tutkimustoiminnan lisääminen on vält-
9933: elämää koskevia tutkimustuloksia sekä tehdä tämätöntä.
9934: aloitteita työelämän tutkimuksen kehittämi- Pitkän tähtäimen tavoitteeksi on asetettava
9935: seksi. Tämä neuvottelukunta, jossa ovat edus- työelämän tutkimuslaitoksen perustaminen maa-
9936: tettuina valtiovalta ja työmarkkinaosapuolet, on hamme. Mutta jo ensi vuonna tulisi työelämää
9937: tehnyt arvokasta työtä, mutta neuvottelukun- koskevaa tutkimustoimintaa lisätä.
9938: nan tehtäviin ei ole kuulunut suoranaisesti työ- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9939: elämän tutkimustoiminnan harjoittaminen.
9940: Monissa teollistuneissa maissa työelämän tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9941: kimustoiminta on saanut sille kuuluvan aseman 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
9942: erityisine sitä varten perustettuine tutkimuslai- 33.01.09 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
9943: toksineen. Suomi muodostaa tässä suhteessa työelämää koskevien tutkimusten käyn-
9944: poikkeuksen. Koska työmarkkinamekanismi on nistämiseksi.
9945: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
9946:
9947: Matti Puhakka Markus Aaltonen Tarja Halonen
9948: Lea Savolainen Jouko Skinnari Kaj Bärlund
9949: Risto Tuominen Juhani Raudasoja Pirjo Ala-Kapee
9950: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
9951: Pirkko Valtonen Saara-Maria Paakkinen Hannu Tapiola
9952: Juhani Surakka
9953: 1981 vp. 1027
9954:
9955: Raha-asia-aloite n:o 93.5
9956:
9957:
9958:
9959:
9960: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta sairausvakuutus-
9961: päivärahaa vastaavan korvauksen suorittamiseksi kuntoutus-
9962: laitoksissa työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi välttämätöntä
9963: hoitoa saaville
9964:
9965:
9966: Eduskunnalle
9967:
9968: Sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi. Yleisen
9969: maksetaan silloin, kun vakuutettu on sairau- sairausvakuutuksen varoista olisi näissä tapauk-
9970: den, vian tai vamman vuoksi kykenemätön teke- sissa voitava maksaa kuntoutettaville päivära-
9971: mään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen haa vastaavaa etuutta silloin, kun muuta vas-
9972: läheisesti verrattavissa. Päivärahaa ei tarkastus- taavaa tukea ei ole saatavissa.
9973: lautakunnan omaksuman kannan mukaan mak- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9974: seta yleensä silloin, kun vakuutettu työstä pois- nioittaen,
9975: sa ollessaan on kuntoutuslaitoksessa saamassa
9976: hoitoa ja kuntoutusta sairautensa tai vammansa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9977: vuoksi. Kun mitään muutakaan vastaavaa yleistä 1982 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
9978: tukimuotoa ei näissä tapauksissa ole käytet- markkaa käytettäväksi sairausvakuutuk-
9979: tävissä, rajoittaa se suuresti työelämässä ole- sen päivärahaa vastaavana korvauksena
9980: vien vakuutettujen mahdollisuuksia hakeutua niille työelämässä oleville henkilöille,
9981: hoitoon kuntoutuslaitoksissa. Kuntoutuslaitok- jotka saavat työ- ja toimintakykynsä
9982: sessa annettava lääkinnällinen kuntoutus on säilyttämiseksi välttämätöntä hoitoa ja
9983: monissa tapauksissa välttämätöntä asianomaisen kuntoutusta kuntoutuslaitoksissa.
9984: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
9985:
9986: Matti Puhakka Markus Aaltonen Pirjo Ala-Kapee
9987: Lea Savolainen Jouko Skinnari Saara-Maria Paakkinen
9988: Risto Tuominen Juhani Raudasoja Anna-Liisa Piipari
9989: Olli Helminen Juhani Surakka Pekka Starast
9990: Pirkko Valtonen Tarja Halonen Hannu Tapiola
9991: Kaj Bärlund
9992: 1028 1981 vp.
9993:
9994: Raha-asia-aloite n:o 936
9995:
9996:
9997:
9998:
9999: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
10000: läänin sosiaalisairaalan suunnittelukustannuksiin
10001:
10002:
10003: Eduskunnalle
10004:
10005: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- perustaminen on tarpeen. Tällainen hoitolaitos
10006: to edellyttää onnistuakseen erilaisista palvelu- vähentäisi Pohjois-Karjalan läänistä esim. Jär-
10007: pisteistä muodostuvaa hoitoketjua. Avohuollon venpään sosiaalisairaalaan kohdistuvaa painetta.
10008: osina hoitoketjussa ovat poliklinikat, katkaisu- Myöskin työlaitosten kehittämistyöryhmän esit-
10009: hoitoasemat, hoito- ja huoltokodit ja ensisuojat. tämä Tuustaipaleen huoltolan paikkaluvun alen-
10010: Mainittujen palvelupisteiden osalta tilannetta taminen voisi tapahtua niin, että Pohjois-Kar-
10011: Pohjois-Karjalan läänissä voidaan pitää tyydyt- jalan läänin kunnat luopuisivat pääosasta om:is-
10012: tävänä. Sen sijaan päihdehuollon hoitoketjuun tamiaan hoitopaikkoja alueellisen hoitolaitoksen
10013: oleellisena osana kuuluvaa hoitolaitosta läänin valmistuttua.
10014: alueella ei ole lainkaan. Pohjois-Karjalan läänissä on valmistauduttu
10015: Alkoholiongelman hoidossa on oleellista se, sosiaalisairaalan perustamiseen niin, että laitos
10016: että hoitoon hakeutuminen tapahtuisi mahdol- voitaisiin rakentaa vuosina 1982-1983. Lai-
10017: lisimman varhaisessa vaiheessa. Läänin alueella toksen kustannusarvio on noin 4 miljoonaa
10018: sijaitseva hoitolaitos edistäisi hoitoon hakeutu- markkaa.
10019: mista ja loisi hyvät edellytykset työpaikoilla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10020: tapahtuvalle hoitoonohjaukselle. Lisäksi tarve
10021: hoitaa päihdeongelmaisia läänin erikoislääkäri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10022: jobtoisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10023: vähenisi ainakin jossain määrin. 33.54.32 150 000 markan määrärahan
10024: Pohjois-Karjalan läänissä on päihdeongel- Pohjois-Karjalan läänin sosiaalisairaalan
10025: maisten hoidon tarvetta siinä määrin, että oman suunnittelukustannuksiin.
10026: noin 35-paikkaisen alueellisen hoitolaitoksen
10027: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10028:
10029: Matti Puhakka Jouko Tuovinen
10030: P. Puhakka Markku Kauppinen
10031: 1981 vp. 1029
10032:
10033: Raha-asia-aloite n:o 937
10034:
10035:
10036:
10037:
10038: M. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatti-
10039: yhdistysliikkeen lomajärjestöjen lomatoiminnan tukemiseen
10040:
10041:
10042: Eduskunnalle
10043:
10044: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1982 den tasolla, saatikka turvaisi ay-lomatoiminnan
10045: tulo- ja menoarvioksi ehdotetaan valtionavuksi kehittämisen. Kehittämistarpeiden lisäksi loma-
10046: ammattiyhdistysliikkeen lomajärjestöjen loma- järjestöjen piiriin kuuluvien kansalaisten määrä
10047: toimintaa varten sama määräraha kuin tänä on lisääntynyt tuntuvasti.
10048: vuonnakin, eli 14 miljoonaa markkaa. Lisäystä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10049: ei näin ollen olisi ollenkaan. nioittaen,
10050: Ammattiyhdistysliikkeen lomajärjestöjen val-
10051: tionapu kanavoituu sellaisten työelämässä ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10052: vien kansalaisten lomatoiminnan tukemiseen, 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10053: joilla muutoin ei olisi mahdollisuutta kuntout- 33.57.57 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
10054: tavan loman viettoon. Nyt ehdotettu 14 mil- valtionapuna ammattiyhdistysliikkeen
10055: joonan markan määräraha ei turvaa avustuk- lomajärjestöjen lomatoimintaa varten.
10056: sen säilymistä reaaliarvoltaan edes tämän vuo-
10057: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10058:
10059: Matti Puhakka Markus Aaltonen Tarja Halonen
10060: Lea Savolainen Jouko Skinnari Kaj Bärlund
10061: Risto Tuominen Juhani Raudasoja Pirjo Ala-Kapee
10062: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
10063: Pirkko Valtonen Juhani Surakka Hannu Tapiola
10064: Saara-Maria Paakkinen
10065: 1030 1981 vp.
10066:
10067: Raha-asia-aloite n:o 938
10068:
10069:
10070:
10071:
10072: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiitolle tie-
10073: dotuskeskuksen toiminnan tukemiseen
10074:
10075:
10076: Eduskunnalle
10077:
10078: Erilaiset allergiset sairaudet ovat jatkuvasti suuksia yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi
10079: lisääntymässä. Ennen kaikkea elinympäris- kampanjapaikkakunnalla järjestetään ko. asiasta
10080: tömme saastuminen, ravintojen lisä- ja säilön- näyttely. Tämä viranomaisten valvoma ja pää-
10081: täaineet sekä erilaiset kemikaalit altistavat ihmi- osin julkisen hallinnon ja sen eri laitosten
10082: sen elimistöä yhä useammin ja voimakkaam- välityksellä tapahtuva tiedon jakelu antaa hy-
10083: min, jolloin allergiasairauksiin sairastumisriski vän perustan allergiasairauksien torjunnalle. ·
10084: on suuri. Tutkimusten perusteella voidaan Allergiasairaudet koskettavat meitä jokaista
10085: arvioida, että noin miljoona Suomen kansa- sekä omaistemme piirissä että työyhteisössäm-
10086: laista sairastaa allergiasairauksia. Tästä aiheu- me. Niiden torjunnassa on kaikkinaisen sai-
10087: tuu, kuten muistakin sairauksista, sekä inhi- rautta ehkäisevän tiedon saanti ensiarvoisen
10088: millisiä kärsimyksiä että taloudellisia menetyk- tärkeää. Lääkintöhallitus esittää lausuntonaan
10089: siä. asiasta seuraavaa:
10090: Allergiset sairaudet eroavat kuitenkin mo- "Allergisten sairauksien lisääntymisen ollessa
10091: nista muista sairauksista siinä, että niiden ensi- ilmeistä on Allergialiiton ajatus allergiatiedo-
10092: sijainen ja paras hoitomuoto on ehkäisy, eli tuskeskuksen perustamisesta ja väestön infor-
10093: pitää pyrkiä välttämään kaikin tavoin ns. aller- moimisesta periaatteessa hyvä ja oikeaan osu-
10094: geeneja. Se puolestaan edellyttää tietoa, koska nut aloite. Lääkintöhallitus on valmis mahdol-
10095: se on välttämätöntä niin allergiasta kärsivälle lisuuksien mukaan auttamaan ja tukemaan
10096: kuin häntä hoitavallekin. Saman tiedon tar- kyseistä hanketta."
10097: peessa on myös se kansanosa, jolla on ulko- Kuitenkin lääkintöhallitus on ilmoittanut,
10098: tai sisäsyntyinen riski sairastua allergisiin sai- ettei sillä ole mahdollisuutta tukea taloudelli-
10099: rauksiin. Edelleen tätä tietoa tarvitsevat päät- sesti tätä hanketta.
10100: tävässä asemassa olevat voidakseen edistää Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
10101: ehkäisytoimenpiteitä. nioittaen,
10102: Allergialiitto - Allergiförbundet ry:n pe-
10103: rustama allergiatiedotuskeskus tulee kokoamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10104: kotimaista ja kansainvälistä allergiatietoutta 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10105: sekä muokkaamaan sitä helppotajuisiksi ohjeiksi 33.92.50 lisäyksenä 200 000 markan
10106: kaikille tarvitseville. Tiedotuskeskus tulee jär- määrärahan Allergialiitto ry:n tiedotus-
10107: jestämään keskussairaalapiireittäin lähinnä hoi- keskuksen toiminnan toteuttamiseen.
10108: toalan henkilöstölle seminaareja ja tiedotustilai-
10109: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10110:
10111: Matti Puhakka Markus Aaltonen Pirjo Ala-Kapee
10112: Lea Savolainen Jouko Skinnari Saara-Maria Paakkinen
10113: Boris Renlund Juhani Raudasoja Anna-Liisa Piipari
10114: Risto Tuominen Juhani Surakka Pekka Starast
10115: Olli Helminen Tarja Halonen Hannu Tapiola
10116: Pirkko Valtonen Kaj Bärlund
10117: 1981 vp. 1031
10118:
10119: Raha-asia-aloite n:o 939
10120:
10121:
10122:
10123:
10124: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten
10125: Keskusliitolle näkövammaisten työllisyyden ylläpitämiseen
10126:
10127:
10128: Eduskunnalle
10129:
10130: Näkövammaisten Keskusliitto on pyrkinyt täisi, että käsityötoiminnan koko organisaatio
10131: omalta osaltaan tukemaan näkövammaisten si- olisi muutettava suojatyöpohjaiseksi. Tällainen
10132: joittumista yleisille työmarkkinoille mm. etsi- muutos heikentäisi olennaisesti käsityöntekijöi-
10133: mällä heille sopivia uusia ammattialoja. Tämän den itsenäistä asemaa ja vähentäisi heidän
10134: toiminnan ohella liitto pitää edelleenkin tar- osuuttaan esim. tuotteiden markkinoinnissa.
10135: peellisena kiinnittää erityistä huomiota käsityö- Tällaista muutosta eivät työvoimaviranomaiset,
10136: ammattien säilyttämiseen ja kehittämiseen. Kä- sosiaaliviranomaiset eivätkä myöskään näkövam-
10137: sityötoiminta on lähes ainoa tapa työllistää maiset itse pidä tarkoituksenmukaisena. Yksi-
10138: harvaan asutulla maaseudulla ja pienissä asutus- mielisiä ollaan siitä, että näkövammaisten ny-
10139: taajamissa asuvia näkövammaisia. Se on luonut kyiseltä pohjalta tapahtuva työllistäminen on
10140: mm. kehitysalueilla asuville näkövammaisille tarkoituksenmukaista ja edullista niin näkövam-
10141: mahdollisuuden tehdä tuottavaa työtä. maisille itselleen kuin yhteiskunnallekin. Peri-
10142: Käsityötoiminnan säilyttäminen ja kehittä- aatteessa ollaan myös yksimielisiä siitä, että
10143: minen edellyttää tuotesuunnittelua, työmenetel- käsityötoiminnan säilyttäminen ja edelleenke-
10144: mien, raaka-ainehankintojen ja tuotteiden mark- hittäminen olisi turvattava julkisista varoista.
10145: kinoinnin edelleenkehittämistä. Käsityötoimin- Kun yhteiskunta käyttää ei-vammaisten työl-
10146: nan ohella liitto pyrkii myös etsimään näkö- listämiseen huomattavasti varoja, on näkövam-
10147: vammaisille sopivia teollisia tehtäviä, jotka voi- maisilla myös perusteltu oikeus vaatia yhteis-
10148: taisiin ottaa mukaan Sokevan toimintaan. kunnan tukea omalle työllistämiselleen.
10149: Näitä kehittämistoimenpiteitä varten Näkövam- Erityistuki tulisi osoittaa käytettäväksi näkö-
10150: maisten Keskusliitto on anonut työvoimaminis- vammaisten käsityö- ym. työtehtävien tuote-
10151: teriöitä avustusta. Vaikka liiton työllistämis- suunnitteluun, työmenetelmien kehittämisestä
10152: pyrkimykset on todettu tarkoituksenmukaisiksi, aiheutuviin kustannuksiin ja raaka-ainehankin-
10153: ei työvoimaviranomaisilla kuitenkaan ole ny- nan ja tuotteiden markkinoinnin organisointiin
10154: kyisten säännösten perusteella mahdollisuutta tarvittavan henkilökunnan palkkakustannuksiin.
10155: osoittaa taloudellista tukea tätä toimintaa var- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10156: ten. Tukea ei voida antaa yleisistä työllisyys-
10157: määrärahoista eikä myöskään erityistyöllistä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10158: mistä varten varatuista määrärahoista. Sosiaali- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10159: ja terveysministeriön kautta tuetaan suojatyö- 33.95.50 lisäyksenä 200 000 markan
10160: toimintaa, mutta näitäkään varoja ei voida määrärahan Näkövammaisten Keskuslii-
10161: osoittaa näkövammaisten käsityöntekijöiden toi- tolle näkövammaisten työllisyyden yllä-
10162: minnan tukemiseen ja kehittämiseen. Edellä pitämiseen ja edistämiseen.
10163: mainituista määrärahoista saatava tuki edellyt-
10164: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10165:
10166: Matti Puhakka Kaarina Suonio
10167: Jouko Skinnari Saara-Maria Paakkinen
10168: 1032 1981 vp.
10169:
10170: Raha-asia-aloite n:o 940
10171:
10172:
10173:
10174:
10175: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kriminaalihuolto-
10176: yhdistykselle Joensuuhun rakennettavaa asuntokotia varten
10177:
10178:
10179: Eduskunnalle
10180:
10181: Kriminaalihuoltoyhdistys ( KHY) on julkis- misessa. Tätä on korostanut paitsi vaikea ylei-
10182: oikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu nen asuntotilanne myös se, ettei paikkakunnalla
10183: lakiin kriminaalihuoltotyön valtionavusta (31/ ole minkäänlaista vähävaraisille tai varattomille
10184: 75), asetukseen kriminaalihuoltotyön valtion- tarkoitettua tilapäismajoitusmahdollisuutta. Tä-
10185: avusta ( 134/75) sekä asetukseen Kriminaali- män johdosta Kriminaalihuoltoyhdistys on Joen-
10186: huoltoyhdistyksestä ( 13 5/7 5). Yhdistyksen suussa aloittanut asuntokotitoiminnan vuoden
10187: keskeisenä tehtävänä on huolehtiminen vanki- 1979 alussa väliaikaisratkaisuna kapasiteetiltaan
10188: lasta vapautuneiden jälkihuollosta. Myös oikeus- riittämättömissä ja puutteellisissa vuokratiloissa.
10189: ministeriö on pitänyt jälkihuollon kehittämistä Vankilasta vapautuneiden asumisongelman
10190: tärkeänä painopistealueenaan. Jälkihuoltotyössä helpottamiseksi Kriminaalihuoltoyhdistys on
10191: on keskeisellä sijalla asumismahdollisuuksien suunnitellut rakennettavaksi Joensuuhun uuden
10192: järjestäminen asunnottomina vankilasta vapau- li-paikkaisen asuntokodin. Hankkeen toteut-
10193: tuneille henkilöille. Tässä tarkoituksessa Krimi- tamiseen tarvittavan valtionavun määrä on
10194: naalihuoltoyhdistys on valtionavun turvin pe- 1 344 000 markkaa. Joensuun kaupunki on
10195: rustanut usealle toimipaikkakunnalleen asunto- varannut tontin asuntokodin rakentamista var-
10196: koteja, jotka tarjoavat väliaikaisen asumistur- ten.
10197: van asunnottomille työelämään pyrkiville hen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10198: kilöille. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää
10199: asuntokotijärjestelmää siten, että jokaisella suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10200: remmalla paikkakunnalla olisi vankilasta vapau- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 344 000
10201: tuneille tarkoitettu ajanmukainen asuntokoti. markan määrärahan Kriminaalihuoltoyh-
10202: Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimiston distykselle Joensuuhun rakennettavaa
10203: perustamisen jälkeen todettiin Joensuussa van- asuntokotia varten.
10204: kilasta vapautuneiden vaikeudet asunnon saa-
10205: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
10206:
10207: Pauli Puhakka Mauri Vänskä Jouko Tuovinen
10208: Lea Sutinen Erkki Korhonen Markku Kauppinen
10209: Matti Puhakka
10210: 1981 vp. 1033
10211:
10212: Raha-asia-aloite n:o 941
10213:
10214:
10215:
10216:
10217: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen tuki-
10218: osaa saavien eläkeläisten asuntojen peruskorjaukseen
10219:
10220:
10221: Eduskunnalle
10222:
10223: Vuoden 1973 toisessa lisäbudjetissa hallitus Suoritettujen tutkimusten mukaan vanhukset
10224: myönsi kehitysalueiden eläkeläisten asunto-olo- ja työkyvyttömät asuvat selvästi muuta väestöä
10225: jen parantamiseksi 18,5 miljoonan markan mää- huonommin, puutteellisesti varustetuissa ja huo-
10226: rärahan, josta 3,5 miljoonaa markkaa osoitettiin nokuntoisissa asunnoissa. Vanhuksista 37 %
10227: eläkeläisten omien asuntojen korjauksen avusta- asuu asunnossa, jossa ei ole perusvarusteita, ei
10228: miseen, mikä oli alku oikealle toiminnalle. vesijohtoa, viemäriä, WC:tä eikä kylpyhuo-
10229: Vanhusten asunto-olojen parantamisavustuksia netta. Samoin noin kolmannes vanhuksista asuu
10230: myönnettiin kuluvana vuonna lähinnä työttö- asunnoissa, jotka ovat lisäksi huonokuntoisia,
10231: myyden torjumisen tarkoituksessa. Tällöin kosteita, kylmiä ja vetoisia. Vain kolmannes
10232: avustuksen suuruus rajattiin koskemaan vain vanhuksista asuu kohtuulliset laatu- ja varuste-
10233: työpaikkoja. Rakennusmateriaali on ollut han- tasovaatimukset täyttävissä asunnoissa. Viran-
10234: kittava eläkeläisten itse. Tämä on merkinnyt omaistenkin arvion mukaan kiireellisen avun
10235: sitä, että kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa tarpeessa olevia huonosti asuvia vanhuksia on
10236: asemassa olevat vanhukset, joilla ei ole ollut 120 000.
10237: omia varoja materiaalihankintoihin, ovat jää- Avustuksia myönnettäessä on lähdettävä siitä,
10238: neet ilman avustusvaroja. että avustusvarat riittävät sekä työpalkkoihin
10239: Vanhusten asuntojen peruskorjauksen avusta- että materiaalihankintoihin. Näin myös kaik-
10240: minen on oikeaan osunut toimenpide. Vanhus- kein vähävaraisimmat vanhukset pääsevät osal-
10241: ten asuntojen tarvetta ei pystytä eikä sitä ole lisiksi asunto-olojen parantamisesta.
10242: tarkoituksenmukaista tyydyttää vain uusia asun- Kaikkein kurjimmin asuvien 120 000 van-
10243: toja rakentamalla. Useimmiten eläkeläiset viih- huksen asuntojen peruskorjaukseen tarvittava
10244: tyisivät asuntonsa puutteellisuudesta huolimatta määräraha on pieni summa siihen verrattuna,
10245: hyvin nykyisessä asunnossaan ja tutussa ympä- mitä hallitus esittää annettavaksi suurpää-
10246: ristössään eivätkä halua muuttaa, mikäli asunto omalle.
10247: korjaamalla saadaan vastaamaan kohtuullisia Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
10248: vaatimuksia. Pelkän kansaneläkkeen varassa
10249: elävien tulot eivät kuitenkaan riitä korjausten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10250: maksamiseen. Peruskorjausavustus on tarkoi- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
10251: tuksenmukainen keino turvata pienituloisille markkaa kansaneläkkeen tukiosaa saa-
10252: vanhuksille oikeus pysyä vanhassa, tutuksi käy- vien eläkeläisten asuntojen peruskor-
10253: neessä elinympäristössä. Sarrtalla nostetaan ni- jausavustuksia varten.
10254: menomaan heikoimmin asuvan kansanosan asu-
10255: mistasoa melko vähäisin kustannuksin.
10256: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
10257:
10258: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
10259: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen
10260: Sten Söderström Ensio Laine
10261:
10262:
10263:
10264: 130 08810040811
10265: 1034 1981 vp.
10266:
10267: Raha-asia-aloite n:o 942
10268:
10269:
10270:
10271:
10272: P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
10273: yleisiin rahoitusavustuksiin
10274:
10275:
10276: Eduskunnalle
10277:
10278: Kuntien veroayrm hinnat ovat jatkuvassa verorasitus siirtyy entistä enemmän pienitulois-
10279: nousussa. Erityisen korkeiksi ne ovat nousseet ten maksettavaksi.
10280: vähävaraisissa kunnissa. Niiden veroäyrin hinta Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vähäi-
10281: on niin korkea, että uudet korotukset tulevat nen määräraha taloudellisissa vaikeuksissa
10282: lisäämään monia ennestään olemassa olevia kamppaileville kunnille. Se on ollut täysin riit-
10283: ongelmia. Korkea veroäyrin hinta voimistaa tämätön. Niin se on myös tulevan vuoden val-
10284: mainituista kunnista muuttoliikettä. Näillä kun- tion tulo- ja menoarviossa. Määrärahaa tulisi
10285: nilla ei ole juuri mahdollisuuksia teollisten korottaa ainakin 50 miljoonaa markkaa, jotta
10286: työpaikkojen saamiseen, sillä yrittäjät etsivät se riittäisi kipeimpään tarpeeseen vähävarai-
10287: kuntia, joissa veroäyrin hinta on alhainen. sille kunnille ja estäisi niissä veroäyrin hinnan
10288: Korkean veroäyrin hinnan kunnissa myös kun- nousun.
10289: nalliset palvelut jäävät jälkeen muissa kun- Olemme sitä mieltä, että vähävaraisten kun-
10290: nissa tapahtuvasta kehityksestä. tien avustusmäärärahaa tulee lisätä, jotta siitä
10291: Kuntien veroäyrin hinnan kohoamisella siir- riittäisi useammalle kunnalle avustusta ja jotta
10292: retään myös verorasitusta pienituloisten kan- vähävaraisissa kunnissa voidaan estää veroäyrin
10293: nettavaksi. Kunnallinen vero on jakovero, jonka hinnan nousu, joka jo nykyiselläänkin on koh-
10294: mukaan tulon suuruudesta riippumatta esim. tuuttoman korkea.
10295: sataa markkaa kohden tulee veroa saman Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10296: verran niin pieni- kuin suurituloisellekin. Kun
10297: perusvähennyksen määrä on alhainen, pienitu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10298: loisetkin joutuvat kunnallisen verotuksen pii- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10299: riin. Kunnallinen vero on todella välittömistä 26.97.30 lisäyksenä 50 000 000 mark-
10300: veroista se, joka koskee myös pienituloisia ja kaa rahoitusavustuksiksi vaikeassa talou-
10301: tästä johtuu, että veroäyrin hinnan noustessa dellisessa asemassa oleville kunnille.
10302: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
10303:
10304: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Marjatta Stenius-Kaukonen
10305: Sten Söderström Irma Rosnell Ensio Laine
10306: E.-J. Tennilä Seppo Toiviainen
10307: 1981 vp. 1035
10308:
10309: Raha-asia-aloite n:o 943
10310:
10311:
10312:
10313:
10314: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten kaik-
10315: kien viikonloppu- ja lomamatkakustannusten korvaamiseksi
10316:
10317:
10318: Eduskunnalle
10319:
10320: Elinkustannusten jyrkkä nousu on vaikeutta- Kun asevelvollisuus on säädetty kansalaisvel-
10321: nut varusmiesten ja heidän omaistensa talou- vollisuudeksi, ei sen tulisi palvelukseen osallis-
10322: dellista asemaa. Varusmiesten päiväraha on tuville ja heidän perheilleen asettaa taloudelli-
10323: edelleen liian pieni, sillä korotukset eivät sia rasitteita. Yhteiskunnan tulee vastata kai-
10324: useinkaan ole olleet edes inflaation nousua vas- kista kustannuksista, jotka asevelvollisuus
10325: taavia. Riittämätön on myös kotiuttamisraha. aiheuttaa asevelvollisille itselleen ja myös hei-
10326: Toteutumatta on varusmiesten oikeutettu vaa- dän perheilleen.
10327: timus siitä, että kaikki viikonloppu- ja loma- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
10328: matkat tulisivat ilmaisiksi. Näin siitä huoli-
10329: matta, että eduskunta on asiasta lausunut yksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10330: mielisen tahtonsa. Kysymys ei voi olla varojen 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10331: puutteesta, sillä asehankintoihin riittää run- markkaa varusmiesten kaikkien viikon-
10332: saasti varoja. Ihminen tulisi asettaa kylmien loppu- ja lomamatkojen saamiseksi ilmai-
10333: aseiden edelle. Tätä periaatetta eivät näytä siksi.
10334: armeijan johto eikä maamme hallituskaan
10335: omaksuvan, vaikka sen tulisi olla itsestään
10336: selvän.
10337: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
10338:
10339: Pauli Puhakka Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen
10340: E.-J. Tennilä Seppo Toiviainen Ensio Laine
10341: M.-L. Salminen Sten Söderström
10342: 1036 1981 vp.
10343:
10344: Raha-asia-aloite n:o 944
10345:
10346:
10347:
10348:
10349: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen kor-
10350: vaukseen pienviljelijöille vuoden 1981 satovahinkojen kor-
10351: vaamiseen
10352:
10353:
10354: Eduskunnalle
10355:
10356: Kulunut kesä oli sateinen. Sen seurauksena tusta lisätalousarviosta ja myös ensi vuoden
10357: kaikkialla maassa on maataloudelle aiheutunut budjetista ei löydy määrärahoja tarkoitukseen.
10358: valtavia satovahinkoja. Käyttökelpoista leipä- Kun eduskunnalle annettuun lisämenoarvioon
10359: viljaa saataneen vain vähän. Monin paikoin ei sisälly määrärahoja satovahinkojen korvaa-
10360: rehuviljakin on ollut sellaista, ettei sitä ole miseksi, on välittömästi eduskunnalle annettava
10361: kannattanut talteen ottaa. Tulvien ja sateitten uusi lisämenoarvio, johon otetaan määrärahat
10362: vuoksi on menetetty useissa paikoin myös hei- satovahinkojen korvaamiseksi. Mikäli näin ei
10363: näsato tai se on laadultaan huonoa. Ilmeistä menetellä, on varsinkin ensi vuoden budjet-
10364: on, että heikon sadon vuoksi joudutaan karjaa tiin otettava tarkoitukseen määrärahat.
10365: teutastamaan, mikä aiheuttaa varsinkin pien- Satovahinkojen korvaamisessa tulisi lähteä
10366: viljelmillä lisää toimeentulovaikeuksia. siitä, että satovahingot korvataan pienviljeli-
10367: Satovahingot merkitsevät kaikkein suurimpia jöille täysimääräisenä. Näin siitä syystä, että
10368: toimeentulovaikeuksia pienviljelmillä. Vähäi- vain täysimääräiset korvaukset voivat helpottaa
10369: nenkin karjan teurastaminen vähentää maidon pienviljelijäin toimeentulovaikeuksia, jotka ovat
10370: tuotantoa. Pienviljelmillä juuri karjataloustuot- syntyneet satovahinkojen vuoksi. Sen sijaan
10371: teista saadaan pääasialliset rahatulot. Pienvil- suurviljelijöille, joilla on mahdollisuus myös
10372: jelmillä ei useinkaan ole metsää myytävänä, muitten tulojen, mm. metsätulojen hankkimi-
10373: kuten suurviljelmillä, ja siksi pienviljelmillä ei seen, satovahinkojen korvaaminen täysimääräi-
10374: ole mahdollista karjataloudesta saatavien tulo- senä ei ole välttämätöntä. Satovahinkojen kor-
10375: jen vähetessä korvata näin menetettyjä tuloja vaamisessa tulisi siis lähteä sosiaaliselta perus-
10376: metsätuloilla. Maaseudulla ei nykyisin ole talta.
10377: myöskään sivuansiomahdollisuuksia, joten sitä- Edellä lausutun nojalla ehdotamme,
10378: kään kautta ei ole mahdollista saada korvatuksi
10379: karjataloudessa tapahtuneita menetyksiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10380: Satovahinkojen vuoksi pienviljelijöille aiheu- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
10381: tuneitten toimeentulovaikeuksien helpottami- markkaa ylimääräiseksi korvaukseksi
10382: seen tulisi valtion ryhtyä viipymättä. Hallituk- pienviljelijöille vuoden 1981 kesän sato-
10383: sen taholta on annettu ymmärtää, että satova- vahinkojen korvaamiseksi.
10384: hinkoja tultaisiin korvaamaan. Äskettäin anne-
10385: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
10386:
10387: Pauli Puhakka Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen
10388: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen Ensio Laine
10389: Sten Söderström
10390: 1981 vp. 1037
10391:
10392: Raha-asia-aloite n:o 945
10393:
10394:
10395:
10396:
10397: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouslaitoksen
10398: suunnittelemiseksi Ilomantsin Hiiskoskelle
10399:
10400:
10401: Eduskunnalle
10402:
10403: Maassamme ei kalatalous, järviemme runsau- tön saastumista. Vettä on myös riittävästi suu-
10404: desta huolimatta, ole saanut samanlaisia mitta- renkin kalalaitoksen rakentamista varten. Hiis-
10405: suhteita kuin monissa muissa maissa. Kalalla on koskelle tulee kalanviljelylaitoksen ja kalankas-
10406: kuitenkin suuri merkitys myös suomalaisten vatuslaitoksen lisäksi perustaa myös kalanjalos-
10407: ruokavaliossa. Käytetystä kalasta tulee osa ulko- tuslaitos, sillä ympäristön vesistöstä on mah-
10408: mailta. Se on mahdollista korvata omista vesis- dollista saada kalaa niin runsaasti, että kalan-
10409: töistämme saadulla kalalla, jos ryhdytään tehok- jalostuslaitoksen rakentaminen on mahdollista.
10410: kaisiin toimenpiteisiin kalataloutemme paranta- Monipuolinen kalatalous loisi uusia pysyviä
10411: miseksi. Uusien kalatalouslaitosten perustami- työpaikkoja, joita työttömyyden torjumiseksi
10412: nen maahamme on välttämätöntä. Ilomantsissa edelleen tarvitaan. Valtion kalata-
10413: Ilomantsin Hiiskoskella on aikaisemmin ollut louslaitoksen perustaminen Ilomantsin Hiiskos-
10414: kalanviljelylaitos, jossa on tuotettu lohen ja kelle olisi hallituksen ja eduskunnan taholta
10415: siian poikasia. Toiminta päättyi Pamilon voi- osoitus aktiivisesta kehitysaluepolitiikasta jäl-
10416: malaitoksen rakentamisen vuoksi. Hiiskosken keen jääneitten alueitten kehittämiseksi.
10417: seutu on edelleen suoritettujen tutkimusten mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10418: kaan erinomainen paikka kalatalouden harjoit-
10419: tamista varten. Kyseeseen tulee kalanpoikasten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10420: tuottaminen, mutta myös kalan kasvattaminen 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
10421: teuraskalaksi. Näin siitä syystä, että Koitereen markkaa kalatalouslaitoksen suunnittele-
10422: vesi on erinomaista. Näköpiirissä ei ole vesis- miseksi Ilomantsin Hiiskoskelle.
10423: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
10424:
10425: Pauli Puhakka Lea Sutinen Markku Kauppinen
10426: E.-J. Tennilä Jouko Tuovinen Matti Puhakka
10427: Mauri Vänskä Erkki Korhonen
10428: 103.8 1981 vp.
10429:
10430: Raha-asia-aloite n:o 946
10431:
10432:
10433:
10434:
10435: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n
10436: Uimaharjun tehtaiden laajentamiseen
10437:
10438:
10439: Eduskunnalle
10440:
10441: Pohjois-Karjalan läänissä väestön tulotaso on taita laajennettaisiin ja niiden yhteyteen raken-
10442: maan alhaisin. Vuonna 1978 se oli 19% nettaisiin paperitehdas. Puun menekin lisäämi-
10443: alempi kuin keskimäärin koko maassa ja peräti seksi, työttömyyden torjumiseksi ja maakunnan
10444: 36% alempi kuin Uudenmaan läänissä. Työt- väestön tulotason kohottamiseksi tulisi ehdo-
10445: tömyysaste on jatkuvasti maan keskitasoa kor- tuksen toteuttamiseen ryhtyä mahdollisimman
10446: keampi eikä siinä ole tapahtunut merkittävää pian. Enso-Gutzeit Oy:llä ei tiettävästi ilman
10447: parantumista edes noususuhdanteiden vallitessa. valtion rahoitusta ole mahdollisuutta hankkeen
10448: Maakunnassa on kuitenkin runsaat luonnon- toteuttamiseen. Tämän vuoksi olisi valtion tulo-
10449: varat. Metsiä, maaperärikkauksia ja turvetta ja menoarvioon otettava tarkoitukseen alku-
10450: on runsaasti. Pohjois-Karjalassa kasvavasta määräraha.
10451: puusta vain vähäinen osa jalostetaan omassa Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
10452: maakunnassa. Metsiin on kertynyt huomattava
10453: hakkuusäästö. Lisäksi voimakkailla metsänpa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10454: rannustoimenpiteillä voidaan puuntuottoa lisätä. 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
10455: Jo nykyiset hakkuumahdollisuudet huomioon- markan määrärahan Enso-Gutzeit Oy:n
10456: ottaen voidaan maakunnan puunjalostusteolli- Uimaharjun tehtaiden laajentamiseksi ja
10457: suutta laajentaa. paperitehtaan rakentamiseksi niiden yh-
10458: Pohjois-Karjalan toimikunta onkin ehdotta- teyteen.
10459: nut, että Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun teh-
10460: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1981
10461:
10462: Pauli Puhakka Lea Sutinen Jouko Tuovinen
10463: Mauri Vänskä Erkki Korhonen Markku Kauppinen
10464: Matti Puhakka
10465: 1981 vp. 1039
10466:
10467: Raha-asia-aloite n:o 947
10468:
10469:
10470:
10471:
10472: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kotiut-
10473: tamisrahan maksamiseksi varusmiehille
10474:
10475:
10476: Eduskunnalle
10477:
10478: Nykyinen varusmiesten kotiuttamisraha on Kotiuttamisraha tulee korottaa vastaamaan
10479: liian pieni. Inflaation edetessä sen reaaliarvo puolta minimipalkasta ja se on sldottava indek-
10480: jatkuvasti laskee. Tarve kunnollisesta, siviiliin siin. Tätä tarkoittava lainmuutos on tehtävä
10481: siirryttäessä saatavasta alkutoimeentuloturvasta kiireellisesti. Siihen saakka on puolta minimi-
10482: on suuri. Keskimäärin noin puolet varusmie- palkkaa vastaava kotiuttamisraha maksettava
10483: histä on kotiutuessaan vailla työ- tai/ja jatko- varusmiehille ylimääräisenä kotiuttamisrahana.
10484: koulutuspaikkaa, osa jopa asuinpaikkaa. Varus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10485: miesaikana on yleensä käytetty mahdolliset sääs-
10486: töt, jopa jouduttu ottamaan velkaa, mikä vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10487: keuttaa siviiliin tullessa yleensä tarpeellisia 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
10488: vaate- ym. hankintoja. markkaa ylimääräisen 600 markan ko-
10489: Kotiuttamisraha on myös kansainvälisesti tiuttamisrahan maksamiseksi jokaiselle
10490: verrattuna huomattavasti pienempi kuin muissa varusmiehelle 1. 1. 1982 lukien.
10491: pohjoismaissa.
10492: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
10493:
10494: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
10495: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Sten Söderström
10496: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
10497: 1040 1981 vp.
10498:
10499: Raha-asia-aloite n:o 948
10500:
10501:
10502:
10503:
10504: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyskorvauk-
10505: sen korottamiseksi ja kaikkien työttömien saattamiseksi työt-
10506: tömyyskorvausjärjestelmän piiriin
10507:
10508:
10509: Eduskunnalle
10510:
10511: Maamme työttömyysturvajärjestelmä ei ole tömyyskorvauksen saajia keskimäärin 5 900 eli
10512: aukoton. Työttömyysturvajärjestelmäämme si- 11,6 prosenttia kaikista työttömistä. Vuoden
10513: sältyy useita heikkouksia, jotka tulisi poistaa. 1979 alkupuoliskolla oli työttömyyskorvauksen
10514: Tämän vuoksi on SKP asiakirjassaan "Demo- saajia keskimäärin 63 800 eli 37 prosenttia kai-
10515: kraattisen käänteen puolesta" esittänyt työttö- kista työttömistä.
10516: myysturvajärjestelmän parantamisesta seuraa- Viime vuosina on 25-30 prosenttia kaikista
10517: vaa: "Työttömyysavustusten ja -korvausten työttömistä ollut sellaisia, jotka eivät saa työt-
10518: reaaliarvo tulee kaikkialla korottaa vähimmäis- tömyyskassa-avustusta tai -korvausta. He ovat
10519: palkan tasolle ja työttömyysturva on sidottava siis kaiken työttömyysturvan ulkopuolella.
10520: indeksiin. Kaikki työttömyyskorvauksen tai Työttömyysturvan aukottomaksi tekeminen on
10521: -avustuksen saannin esteenä olevat karenssi- kiireellinen tehtävä. Aluksi sitä voitaisiin yrit-
10522: ym. rajoitukset on poistettava. Työntekijöiden tää toteuttaa työttömyyskassa- ja -korvaussään-
10523: on saatava turva työttömyyden varalta ympäri- nöksiä muuttamalla.
10524: vuoden ja koko työttömyytensä kestoajalta. On Työttömyyskassa-avustuslaista tulisi poistaa
10525: toteutettava työnantajien kustantama yleinen karenssi- ym. rajoitukset ja täten saattaa osa
10526: työttömyysvakuu tusj ärj estelmä.'' työttömyysturvan ulkopuolella olevia kassa-
10527: Hintojen, maksujen ja asumiskustannusten avustuksen piiriin.
10528: voimakkaan nousun vuoksi on työttömyyskassa-
10529: avustuksen ja -korvauksen reaaliarvo tuntuvasti Huomattava määrä työttömyysturvan ulko-
10530: alentunut. Työttömyyskassa-avustuksen ja -kor- puolella olevista työttömistä ei kuulu työttö-
10531: vauksen ostoarvon nostamiseksi entiselleen on myyskassoihin. Heidän työttömyysturvansa tu-
10532: välttämätöntä, että päiväavustusta ja -korvausta lisi väliaikaisesti järjestää työttömyyskorvaus-
10533: korotetaan 20 markkaa päivää kohden. Tämän säännöksiä muuttamalla. Kaikkien työttömien
10534: toteuttamiseksi on hallituksen ryhdyttävä vii- saattaminen työttömyysturvan piiriin mahdollis-
10535: pymättä toimenpiteisiin. tetaan vain siten, että tehdään yleinen työn-
10536: Väliaikaisesti vuoden 1979 loppuun oli työt- antajain kustantama ja työntekijäin hallitsema
10537: tömyyskassojen jäsenten omaa osuutta kassojen yleinen työttömyysvakuutusjärjestelmä. Yleisen
10538: menoista pienennetty. Näin siitä syystä, että työttömyysvakuutuksen säätäminen on siis kii-
10539: työttömyyden lisääntyessä ovat kassojen jäsen- reellinen tehtävä.
10540: ten maksamat maksut nousseet kohtuuttoman Erään tutkimuksen mukaan suuri määrä
10541: korkeiksi ja toisaalta kassojen maksuvalmius työttömyyskorvaushakemuksia on perusteetto-
10542: on joutunut kovalle koetukselle. Kassojen jäsen- masti hylätty. Työllisyyslain työttömyyskorvaus-
10543: ten oman osuuden pienentämisestä tulisi tehdä säännöksiä ei ole siis noudatettu. Näin on lait-
10544: pysyvät säännökset. Tavoitteena tulee olla, tomasti evätty useilta työttömyyskorvauksen
10545: että työntekijäin osuus vastaisuudessa koko- anojilta työttömyysturva. Hallituksen on syytä
10546: naan poistuu ja että työnantajat vastaavat työt- viipymättä ryhtyä noudattamaan jo voimassa
10547: tömyysturvajärjestelmän kustannuksista. olevia lainsäännöksiä. Toisaalta on välttämä-
10548: Jos tarkastellaan työttömyyskorvauksen va- töntä työttömyyskorvaussäännöksiä siten muut-
10549: raan joutuneita, on heidän lukumääränsä vuosi taa, että työttömyysturvajärjestelmä tulee aukot-
10550: vuodelta noussut. Vielä vuonna 1975 oli työt- tomaksi.
10551: Raha-asia-aloite n:o 948 1041
10552:
10553: Viime aikoina on paljon puhuttu sosiaalitur- ensimmäisessä esimerkkitapauksessa pitäisi työt-
10554: van saattamisesta veronalaiseksi. Tällöin on tömyyskassa-avustusta nostaa yli 14 markkaa
10555: myös ehdotettu, että työttömyyskassa-avustus päivää kohden kunnes veronkorotus korvau-
10556: ja työttömyyskorvaus tulisivat veronalaiseksi. tuisi. Ei ole näköpiirissä, että päiväavustusta
10557: Työttömyysturvan veronalaiseksi saattaminen nostettaisiin tällaisella markkamäärällä. Tämän
10558: johtaisi suuriin epäoikeudenmukaisuuksiin. Hen- vuoksi työttömyysturvan ja yleensä sosiaali-
10559: kilö, joka olisi naimisissa ja jonka palkkatulo turvan verottamisesta on luovuttava.
10560: olisi vuodessa 12 000 markkaa ja kassa-avus- Työttömyysturvajärjestelmän aukottomaksi
10561: tusten määrä 10 260 markkaa, saisi vuodessa, tekeminen ja työttömyyskassa-avustuksen ja
10562: jos kassa-avustus asetetaan veronalaiseksi, ve- -korvauksen korottaminen 20 markalla päivää
10563: ronlisäyksen, joka olisi yli 2 800 markkaa vuo- kohden lisäisi valtion menoja vuositasolla n.
10564: dessa. Pitkäaikaistyöttömän veronlisäys olisi 300 miljoonaa markkaa.
10565: siis tuntuva. Lyhytaikaistyöttömän veronlisäys Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
10566: jäisi pieneksi. Jos esimerkiksi henkilöllä on
10567: palkkatuloja 42 000 markkaa ja kassa-avustusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10568: 540 markkaa vuodessa, niin hänen veronlisäyk- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000 000
10569: sensä olisi 265 markkaa vuodessa. Vaikka työt- markkaa työttömyyskorvauksen korotta-
10570: tömyyskassa-avustusta ja -korvausta korotettai- miseksi 20 markalla päivää kohden ja
10571: siin veronalaiseksi saattamisen yhteydessä, ei kaikkien työttömien saamiseksi ainakin
10572: varmasti pitkäaikaistyöttömän päiväavustus nou- työttömyyskorvausjärjestelmän piiriin.
10573: sisi veronlisäystä vastaavasti. Edellä esitetyssä
10574: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
10575:
10576: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
10577: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen
10578: Sten Söderström Ensio Laine
10579:
10580:
10581:
10582:
10583: 131 08810040811
10584: 1042 1981 vp.
10585:
10586: Raha-asia-aloite n:o 949
10587:
10588:
10589:
10590:
10591: Pursiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön
10592: Liitolle työväenliikkeen ja marxilaisuuden tutkimustoimin-
10593: taan
10594:
10595:
10596: Eduskunnalle
10597:
10598: Kansan Sivistystyön Liitto ry:n järjestämän sekä työväenliikkeessä että nykyisissä tiedeyh-
10599: opintotoiminnan ja oppimateriaalituotannon teisöissä, ja harjoitettu kansainvälistä yhteis-
10600: pohjana on tieteellisen sosialismin teoria. Opin- työtä.
10601: totoiminnan suunnittelu ja opintoaineistojen Tutkimustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuon-
10602: laadinta pohjautuu paljolti suomalaisen marxi- na 1982. Tutkimustoiminnan painopistealueet
10603: laisen tutkimuksen perinteeseen, joka on suu- ovat:
10604: relta osin kehittynyt ns. virallisten tiedelai- 1 ) työväenliikkeen poliittinen intressialue,
10605: tosten ulkopuolella, osin välittömässä yhtey- 2) työväenliikkeen tehtävien aiheuttama
10606: dessä työväenliikkeen järjestöihin. Opintotoi- opiskelu tarve,
10607: minnan kehittäminen on osoittanut tarpeen 3 ) marxilaisuuden opettamisen pedagogiikka.
10608: yhtäältä perusteellisemmin kartoittaa tämän Näiden alueiden sisällä keskitytään vuoden
10609: tutkimusperinteen tuloksia ja toisaalta viedä 1982 aikana lähinnä kysymykseen valtion luon-
10610: sitä eteenpäin uusissa olosuhteissa. Luonteensa teen muuttumisesta ja työväenliikkeen roolista
10611: mukaisesti tällainen tutkimustyö on työväen- siinä, kysymykseen rauhasta työväenliikkeen
10612: liikkeen itsensä tutkimista ja edellyttää läheisiä intressinä, politiikan ja sivistyksen suhteeseen
10613: yhteyksiä työväenjärjestöihin. Se vaatii myös nimenomaan eri väestöryhmissä sekä marxilai-
10614: eri yhteiskuntatieteiden lähestymistapojen ja sen teorian kehityksen ongelmiin; myös marxi-
10615: metodien yhtaikaista soveltamista. Muun laisuuden tieteellisen kehityksen uusimmasta
10616: muassa näiden vaatimusten johdosta viralliset historiasta laaditaan tarkastelu.
10617: tiedelaitokset eivät tänäänkään voi kokonaan Yliopistoissa tehtävää ym. tutkimusta käy-
10618: tyydyttää edellä kerrottua tutkimustarvetta. tetään tietysti hyväksi, mutta koska tutkimus-
10619: Kansan Sivistystyön Liitossa on vuoden 1980 toiminta on työväenliikettä palvelevaa ja ta-
10620: alusta käynnistetty työväenliikkeen ja marxilai- pahtuu läheisessä yhteydessä järjestöjen kanssa,
10621: suuden tutkimustoiminta. Sen tähänastiset tut- tarvitaan oma tutkimuspanos. Tutkimustoimin-
10622: kimustuotokset ovat käsitelleet työväenliikkeen nan pääasialliset kulut ovat kokopäivätoimisen
10623: poliittisten intressien kehitystä, noiden intres- tutkijan paikkaaminen sekä materiaali-, kokous-,
10624: sien luonnetta poliittisen puolueen tasolla, matka- ym. kulut.
10625: opintomotivaatiota työväenliikkeessä sekä inter- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10626: nationalismin, erityisesti rauhan suhdetta poliit-
10627: tisen työväenliikkeen tehtäviin. Näistä kysy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10628: myksistä on julkaistu tutkimusraportit, lisäksi 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10629: on julkaistu joukko työpapereita, seminaariai- 29.99.50 200 000 markkaa avustuksena
10630: neistoja jne. Tutkimustoiminnan piirissä on Kansan Sivistystyön Liitolle työväenliik-
10631: harjoitettu seminaaritoimintaa, yhteistyötä keen ja marxilaisuuden tutkimustoimin-
10632: marxilaisen tutkimuksen asiantuntijoiden kanssa taan.
10633: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1981
10634:
10635: Terho Pursiainen Arvo Kemppainen
10636: 1981 vp. 1043
10637:
10638: Raha-asia-aloite n:o 950
10639:
10640:
10641:
10642:
10643: Pursiainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta lääninhalli-
10644: tusten sosiaali- ja terveysosastojen koulutustoimintaan
10645:
10646:
10647: Eduskunnalle
10648:
10649: Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät edel- yhteistyön esteenä on jatkuvasti ollut määrä-
10650: lyttävät hyvää ammattikoulutusta sekä jatkuvaa rahojen puute. Hallituksen esityksessä on 11
10651: ja säännöllistä täydennyskoulutusta. Sosiaali- lääninhallitukselle ehdotettu yhteensä 85 000
10652: ja terveydenhuollon henkilöstön jatko- ja täy- markkaa. Tällä määrärahalla ei pystytä toteut-
10653: dennyskoulutusta varten on valtion budjetissa tamaan kovinkaan monta tarpeellista koulutus-
10654: varattu määrärahoja sosiaalihallituksen ja lää- tilaisuutta. Myöskään keskusvirastojen läänin-
10655: kintöhallituksen käyttöön. Näiden määräraho- hallituksille osoittamat määrärahat eivät pa-
10656: jen turvin onkin pystytty lisäämään koulutusta. ranna tarpeeksi mahdollisuuksia.
10657: Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon Edellä olevan perusteella ehdotan,
10658: hallinnolliset tehtävät ja päätäntävalta ovat siir-
10659: tyneet ja ovat edelleen siirtymässä lääninhalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10660: tuksille. Lääninhallitusten sosiaali- ja terveys- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10661: osastot joutuvat myös koulutuksessa useimmin 33.02.28 (Lääninhallitusten sosiaali- ja
10662: olemaan kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuol- terveysosastojen koulutustoiminta) li-
10663: lon työntekijöiden kanssa yhteistyössä. Järkevän säyksenä 220 000 markkaa.
10664: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1981
10665:
10666: Terho Pursiainen
10667: 1044 1981 vp.
10668:
10669: Raha-asia-aloite n:o 951
10670:
10671:
10672:
10673:
10674: Pursiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöperäisten
10675: sikiövaurioiden torjuntaan
10676:
10677:
10678: Eduskunnalle
10679:
10680:
10681: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10682:
10683: Aloitteessa esitetään valtion vuoden 1982 räisten sikiövaurioiden torjuntaan. Tällä tarkoi-
10684: tulo- ja menoarvioon otettavaksi 500 000 mar- tetaan yhtä hyvin lainsäädännön kehittämistä,
10685: kan määräraha, joka käytettäisiin ympäristöpe- tiedotusta ja koulutusta kuin tutkimustyötäkin.
10686:
10687:
10688:
10689:
10690: ALOITTEEN PERUSTELUT
10691:
10692: Suuri osa, kenties valtaosa sikiövaurioista - päätös 991/78). Vuodelta 1979 on käytettä-
10693: joilla laajasti ottaen tarkoitetaan spontaani- vissä ensimmäiset tiedot ja niiden mukaan
10694: abortteja, ennenaikaisia synnytyksiä, vastasynty- hedelmällisessä iässä olevia naisia ( 15-44
10695: neiden kuolemia, synnynnäisiä epämuodostu- vuotiaita) ilmoitettiin altistuneiksi 691 eli
10696: mia, lapsisyöpiä ja eräitä kehityshäiriöitä - 18 % kaikista altistuneista. Lisäksi Säteilytur-
10697: johtuu ympäristötekijöistä. Ympäristö voi ai- vallisuuslaitos rekisteröi säteilylle altistuneet.
10698: heuttaa muutoksia sekä miehessä ( siittiösolut) Edellä esitetty luku on huomattavasti pienempi
10699: että naisessa ( munasolut) jo ennen kuin lap- kuin tutkijoiden esittämät arviot.
10700: sen hankkimista on edes harkittu, sekä sen Keskeiset toimet sikiövaurioiden ympäristö-
10701: lisäksi naisen raskauden aikana sikiössä. Sikiö- peräisten syiden poistamisessa ja vähentämi-
10702: vaurioiden ehkäiseminen ei siis rajoitu pelkäs- sessä ovat:
10703: tään raskaana oleviin naisiin. 1) Työympäristön laadun parantaminen. Ke-
10704: Tärkeimmät sikiövaurioiden ympäristöperäi- miallisten aineiden ympäristöpitoisuudet ovat
10705: set syyt ovat: yleensä korkeimmat työympäristössä. Sikiövau-
10706: - Jotkut lääkeaineet - talidomidi on klas- rioita aiheuttavat ja niiksi epäillyt aineet ja
10707: sinen esimerkki - mm. aspiriini on epäiltyjen energiat on luetteloitava ja niiden käyttöä laki-
10708: listalla. sääteisesti rajoitettava käyttökielloin, poikkeus-
10709: - Muut ympäristön kemialliset altisteet. lupamenettelyin, sitovin normein jne. Suuryri-
10710: Arviolta 600 kemiallista ainetta - lääkeaineita, tysten on rahoitettava korvaavien, vaarattomien
10711: teollisuuden käyttämiä aineita jne. - on epäil- aineiden kehittämistä koskevaa tutkimus- ja
10712: tyjen joukossa, mm. anestesiakaasut, kadmium, kehitystyötä. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee
10713: nikkeli, styreeni, vinyylikloridi ja eräät tupa- laatia kaikista tuotteista, jotka sisältävät si-
10714: kansavun ainesosat. kiöille vaarallisia aineita.
10715: - Säteily ( esim. röntgensäteily sairaaloissa), 2) Tiedottaminen työelämässä. Työnteki-
10716: mikroaallot, tärinä ( esim. maansiirtokoneet, jöille, jotka joutuvat tekemisiin sikiövaarallis-
10717: jotkin epäkeskopuristimet) . ten aineiden ja energioiden kanssa työssään,
10718: Suomessa ammatissaan syöpäsairauden vaaraa tulee työsuojeluhallituksen ja työterveyslaitok-
10719: aiheuttaville aineille ja menetelmille altistuvat sen toimesta saattaa tiedoksi ao. aineiden vai-
10720: luetteloidaan vuosittain ( työsuojeluhallituksen kutukset ja niiltä suojautumiskeinot. Kyseinen
10721: Raha-asia-aloite n:o 951 1045
10722:
10723: informaatio on saatettava yhtä lailla työnanta- misajankohdaksi 2 kk ennen synnytystä ennen-
10724: jan sekä työpaikan työsuojeluorganisaation tie- aikaisten synnytysten vähentämiseksi.
10725: toon. Työterveys- ja työsuojeluhenkilöstölle 6) Sikiövaurioiden ennaltaehkäisyä koskevan
10726: annettavan työsuojelun peruskoulutuksen tulee tutkimustoiminnan laajentaminen. Sikiövaurioi-
10727: sisältää myös sikiövaurioiden työperäiset syyt den syitä ja ehkäisyä koskevan tutkimustoi-
10728: ja niiden torjunta. minnan edellytyksiä on parannettava varaamaHa
10729: 3) Yhdyskuntailman ja elintarvikkeiden lisä- lähivuosina valtion tulo- ja menoarvioon riittä-
10730: aineiden valvonnan tehostaminen sikiövaarallis- västi varoja. Varat tulee kanavoida lähinnä Suo-
10731: ten tai niiksi epäiltyjen aineiden osalta. men Akatemian, Työterveyslaitoksen, työsuoje-
10732: 4) T erveyskasvatus. Terveysviranomaisten luhallituksen, elinkeinohallituksen sekä lääkin-
10733: tulee kiinnittää huomiota lääkärintoimen har- töhallituksen epämuodostumarekisterin kautta.
10734: joittamiseen sekä käyttäjien lääkekäyttäytymi- Tutkimustoiminta keskittyisi vuosiin 1982-
10735: sen muuttamiseen siten, että turha lääkkeiden 1985. Aluksi tulisi suorittaa esitutkimus, jonka
10736: käyttö vähenee yleensä ja erityisesti raskauden perusteella valitaan tarkemmin kartoitettavat
10737: aikana. Sama koskee alkoholin käyttöä raskau- teratogeeniset ja mutageeniset altisteet ja vaa-
10738: den aikana. Kamppailua väestön tupakoinnin ralliset toimialat. Tutkimusten perusteella tie-
10739: vähentämiseksi on tehostettava. dotetaan riskien torjumistavoista ja osoitetaan
10740: 5) Keskustelun herättäminen naisten !'yö- konkreettiset toimenpiteet työolojen paranta-
10741: suojelua koskevan lainsäädännön kehittämisestä. miseksi.
10742: Erityislainsäädännöllä voidaan periaatteessa Maailman terveysjärjestö (WHO) on ptta-
10743: edistää sikiövaurioiden ennaltaehkäisyä. Kui- nyt sikiövaurioiden torjuntaa koskevaa tutki-
10744: tenkin on turvattava se, että naisiin kohdis- mustoimintaa ensiarvoisen tärkeänä.
10745: tuva erityislainsäädäntö ei lisää hedelmällisyys- Ehdotammekin,
10746: ikäisten naisten syrjintää työmarkkinoilla. Tässä
10747: mielessä esimerkiksi terveellinen työympäristö että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10748: on ensisijainen keino naisiin kohdistuvaan eri- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
10749: tyislainsäädäntöön verrattuna - ottaen lisäksi markkaa käytettäväksi ympäristöperäis-
10750: huomioon, että sikiövaurioiden työperäiset syyt ten sikiövaurioiden torjuntaan herättä-
10751: voivat kanavoitua myös isän saaman altistuk- mättä keskustelua lainsäädännön tarkis-
10752: sen kautta. - Sikiön kehityksen suojaamista tamisesta sekä kehittämällä tiedotusta
10753: saattaisi lisätä äitiysloman pidentäminen. Jot- ja koulutusta ja käynnistämällä tutki-
10754: kut gynekologit suosittelevat äitiysloman alka- muksia.
10755: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
10756:
10757: Terho Pursiainen Lea Savolainen Marjatta Stenius-Kaukonen
10758: Aimo Ajo Jutta Zilliacus Helvi Hyrynkangas
10759: Tarja Halonen Anssi Joutsenlahti
10760: 1046 1981 vp.
10761:
10762: Raha-asia-aloite n:o 952
10763:
10764:
10765:
10766:
10767: Pystynen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Paasikiviopiston
10768: rakennusavustukseen
10769:
10770:
10771: Eduskunnalle
10772:
10773: Tulo- ja menoarviossa on edellisinä vuosina tulee aiheuttamaan puutteellisten oheistilojen
10774: osoitettu mm. Paasikiviopiston perustamista ja vuoksi jopa vaikeita sopeutumisongelmia niin
10775: käynnistämistä varten rakennus- ja luetotus- opiskelijoille kuin opettajille ja muulle henkilö-
10776: avustusta 1 milj. mk. Suunnitelmien ja saa- kunnalle. Lisäksi julkisista varoista rahoitetut
10777: tujen lupausten mukaan tarkoitus on ollut, eräät muut rakennushankkeet, jotka toiminnal-
10778: että perustetun ja käynnistymisvaihetta elävän lisesti kytkeytyvät opiston rakentamiseen ja
10779: opiston määräraha pysytetään ainakin entisen toimintaan, uhkaavat viivästyä tai raueta.
10780: suuruisena. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10781: Paasikiviopiston opetus- ja toiminnan mui- taen,
10782: den välttämättömien tilojen ohjelman loppuun
10783: saattamiseksi on luotettu siihen, että valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10784: rakennusavustukset saadaan tilaohjelman toteu- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
10785: tuksen aikana suunnitelmien ja saatujen lupaus- 29.57.52 1 000 000 markkaa rakennus-
10786: ten määräisenä. Nyt tuo määrä on kuitenkin avustuksena Paasikiviopistolle opiston
10787: esitetty vähennettäväksi 50 %. Meneillään ole- perustamisesta ;a käynnistämisestä ai-
10788: vien rakennushankkeiden keskeyttäminen ja heutuneiden lainoien lyhentämiseen ;a
10789: niiden ajoituksen muuttaminen aiheuttaa suuria korko;en maksamiseen sekä uusien ra-
10790: tappioita. Lisäksi opiston toiminta kärsii ja kennushankkeiden rahoittamiseen.
10791: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
10792:
10793: Erkki Pystynen
10794: 1981 vp. 1047
10795:
10796: Raha-asia-aloite n:o 953
10797:
10798:
10799:
10800:
10801: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
10802: suunnitteluun Espooseen
10803:
10804:
10805: Eduskunnalle
10806:
10807: Espoo on maamme neljänneksi suurin kau- Espoon kaupunki on hyväksynyt asemakaa-
10808: punki ja väkiluvultaan noin 133 000. Espoon van, johon virastotalo voitaisiin rakentaa. V al-
10809: hallinnollinen keskus on rakentumassa Muu- tion virastotalon saaminen Espoon keskustaan
10810: ralaan. Liikennejärjestelyt ja niihin liittyvä parantaisi palvelujen saamista keskitetysti.
10811: rautatieylikulkuratkaisu ovat osoituksena val- Mainittakoon, että Espoon keskustaan on ra-
10812: tiovallan ja Espoon kaupungin yhteistyöstä. kennettu Virastotalo II, johon toimitilojaan
10813: Espoon asukkaat odottavat yhteistyön jatku- sijoittivat Espoon seurakunnat ja kaupungin
10814: van Muutalan alueelle suunnitellun valtion vi- virastot. Alueelle on lisäksi rakenteilla Kan-
10815: rastotalohankkeen kohdalla. nusillan väestönsuoja, jota on tiettävästi val-
10816: Espoolaiset ovat kärsineet vuosikymmeniä tiovallan taholta pidetty eräänä edellytyksenä
10817: palvelujen hajanaisuudesta ja niiden siirtymi- valtion virastotalon rakentamiselle.
10818: sestä eri kohteisiin pääkaupunkiseudun kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10819: tien alueella, mm. henkikirjoitusvirasto on jat- nioittavasti,
10820: kuvasti vaihtanut toimitiloja, samoin poliisi,
10821: posti ja muut yleisöä palvelevat toimipisteet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10822: Espoon verotoimisto toimii vuokratiloissa 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
10823: aiheuttaen huomattavia kustannuksia valtiolle markkaa valtion Espoon virastotalon
10824: toimitilojen laajuuden ja vuokran suuruuden suunnittelu- ja rakennustöiden toteutta-
10825: vuoksi. miseksi.
10826: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10827:
10828: Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund
10829: Peter Muurman Saara-Maria Paakkinen
10830: 1048 1981 vp.
10831:
10832: Raha-asia-aloite n:o 954
10833:
10834:
10835:
10836:
10837: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
10838: suunnitteluun Kirkkonummelle
10839:
10840:
10841: Eduskunnalle
10842:
10843: Yhteiskunnallinen kehitys ja lisääntyvä väes- erittäin puutteellisissa väliaikaisissa tolmltl-
10844: tömäärä asettavat uudet vaatimukset yleisönpal- loissa. Verotoimisto, työnvälitys ja henkikirjoi-
10845: velulle erityisesti Etelä-Suomen kasvavissa kun- tustoimintapisteet puuttuvat aiheuttaen asiak-
10846: nissa. kaille ylimääräisiä vaikeuksia toimipaikkojen
10847: Valtion virastotaloja on viime vuosina ra- etsimisessä. Palvelujen keskittäminen yhteen vi-
10848: kennettu eri puolille maata. Poikkeuksena ovat rastotaloon parantaisi kirkkonummelaisten ase-
10849: olleet eteläiset alueet, joihin esimerkiksi työlli- maa ja loisi paikkakunnalle työtilaisuuksia ra-
10850: syyssyistä ei virastotalojen rakentamista ole kennusaikana.
10851: kiirehditty. Tilanne on nyt muuttunut ja jopa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10852: työllisyyssyyt puoltavat eteläisen Suomen kun- nioittavasti,
10853: tien palvelujen kehittämistä. Tyypillinen kauan
10854: valtion virastotaloa odottanut kunta on Kirk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10855: konummi. Kunta on varannut tontin virasto- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10856: taloa varten keskusta-alueelta ja odottaa toi- markkaa valtion Kirkkonummen viras-
10857: menpiteitä valtiovallan taholta. totalon suunnittelu- ja rakennustöiden
10858: Palvelut ovat tällä hetkellä hajautetut. Posti toteuttamiseksi.
10859: toimii tilapäisissä tiloissa, poliisi on toiminut
10860: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10861:
10862: Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund
10863: Peter Muurman Saara-Maria Paakkinen
10864: 1981 vp. 1.049
10865:
10866: Raha-asia-aloite n:o 955
10867:
10868:
10869:
10870:
10871: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun luokka-
10872: koen pienentämiseksi tarvittavien uusien koulutilojen raken-
10873: tamiseen
10874:
10875:
10876: Eduskunnalle
10877:
10878: Syyslukukauden 1980 alussa tapahtunut pe- on edelleen kärjistänyt tilannetta opetustilojen
10879: ruskoulujen ensiluokkien pienentäminen 32 osalta.
10880: oppilaasta 25 oppilaaseen oli oikeaan osunut Vaitiovallan toimesta olisikin nopeasti ryh-
10881: toimenpide. Siitä hyötyivät sekä oppilaat että dyttävä toimenpiteisiin valtionapujen lisäämi-
10882: opettajat. Oppilasmäärän pienentäminen vaatii seksi koulujen rakentamiseen luokkakokojen
10883: luokkatilojen lisäämistä. Kouluissa, joissa on uudelleen mitoituksen aiheuttaman luokkapu-
10884: luokkien vajaakäyttöä, ei aiheudu ongelmia pie- lan poistamiseksi. Kunnat, jotka joutuvat raken-
10885: nempien opetusryhmien sijoittamisessa, mutta tamaan uusia oppilastiloja ilman valtionapuja,
10886: niissä kouluissa, joissa kaikki käytettävissä ole- joutuvat järjestelyasiakirjan vastaisesti kärsi-
10887: vat tilat ovat jo käytössä, tilanne on vaikea. mään valtion toimenpiteistä. Paine veroäyrin
10888: Tällaisia kouluja on kaupungeissa ja varsinkin hintaan kasvaa kunnan joutuessa toteuttamaan
10889: Etelä-Suomen väestömuuttoalueilla. Luokkahuo- lakisääteisiä investointeja ilman valtionosuuk-
10890: nepulasta kärsivien koulujen oppilaat on useissa sia.
10891: tapauksissa jouduttu sijoittamaan tilapäisjärjes- Peruskoululaisille olisi taattava tasa-arvoiset
10892: telyin joko toisiin kouluihin koululaiskuljetuk- mahdollisuudet nauttia tehokasta opetusta pie-
10893: sia käyttäen tai, mikä vielä arveluttavampaa, nentyneissä ryhmissä koko maan alueella. ·
10894: on ajauduttu limilukuun. Oppilasmäärän pienen- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10895: täminen ei siten ole tuonut odotettua helpo-
10896: tusta niille alueille, joissa kouluikäisen väestön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10897: osuus on suurin. Kunnat ovat joutuneet ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
10898: joutuvat· vastaisuudessa rakentamaan kouluja 29.46.34 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
10899: omin varoin. Valtionapujen odottaminen pahen- käytettäväksi valtionapuina peruskoulu-
10900: taisi tilannetta entisestään. Peruskoulun toisen jen luokkien oppilasmäärän pienentämi-
10901: luokan siirtyminen vuoden 1981 syksyllä myös sestä johtuvien koulutilojen rakentami-
10902: pienempään Iuokkakohtaiseen oppilasmäärään seen kiireellisenä.
10903: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10904:
10905: Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund
10906: Peter Muurman Pentti Lahti-Nuuttila
10907: Saara-Maria Paakkinen
10908:
10909:
10910:
10911:
10912: 132 088100408~
10913: 1050 1981 vp.
10914:
10915: Raha-asia-aloite n:o 956
10916:
10917:
10918:
10919: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden
10920: toteuttamiseen
10921:
10922:
10923: Eduskunnalle
10924:
10925: Luonnon yleiskäyttöoikeudella eli jokamie- ulkoilun palvelu- ja tukialueita sekä ulkoilureit-
10926: henoikeudella on keskeinen merkitys ulkoilussa tejä, joissa jokamiehenoikeudella tapahtuva
10927: ja muussa luonnon virkistyskäytössä. Jokamie- ulkoilu toteutuu. Erityisesti taajamien läheisyy-
10928: henoikeus sisältää periaatteessa verraten laajan dessä sijaitsevat alueet, joihin kohdistuu huo-
10929: oikeuden liikkua ja oleskella sekä tilapäisesti mattavaa ulkoilupainetta, on kuitenkin hankit-
10930: leiriytyä toisen omistamilla luonnontilaisilla tava pääsääntöisesti yhteiskunnan omistukseen
10931: maa- ja vesialueilla. Ulkoiluun soveltuvia alueita kuten mm. virkistysaluekomitea on mietinnös-
10932: on maassamme, kun sitä tarkastellaan koko- sään todennut (Komiteanmietintö 197 3: 14 3).
10933: naisuutena, runsaasti. Rakentamisen ja muun Seutukaavaliittojen laajamittainen virkistys-
10934: maankäytön seurauksena ulkoiluun soveltuvat ja suojelualueita koskeva suunnittelutyö on val-
10935: alueet ovat kuitenkin nopeasti vähentymässä mistumisvaiheessa. Valtaosa seutukaavaliittojen
10936: etenkin Etelä-Suomen taajamissa ja niiden lähi- virkistys- ja suojeluvaihekaavoista on tällä het-
10937: ympäristössä. Etäisyydet taajamista luonnonti- kellä joko vahvistettu tai vahvistamisvaiheessa.
10938: laisille alueille kasvavat. Tämä heikentää eten- Vahvistettuihin kaavoihin sisältyvät aluevarauk-
10939: kin yksityisautoa omistamattoman väestön set on pyrittävä toteuttamaan. Ensisijaisesti tu-
10940: ulkoilumahdollisuuksia. lisi toteuttaa taajamien läheisyydessä sijaitsevat
10941: Työelämän ja vapaa-ajan muutokset vaikutta- alueet, jotka on hankittava yhteiskunnan omis"
10942: vat osaltaan siihen, että ulkoilun ja yleensäkin tukseen. Päävastuu hankinnasta kuuluu kun-
10943: liikunnan osuus saa yhä tärkeämmän sijan kan- nille. Virkistysaluevarausten toteuttaminen vaa-
10944: salaisten vapaa-ajan harrastuksissa. Ulkoilumah- tii kuitenkin myös valtion tukitoimia.
10945: dollisuuksien parantamiseksi tarvitaan etenkin Sisäasiainministeriö tukee tällä hetkellä val-
10946: ulkoilun painealueilla erilaatuisia palveluja, ku- takunnallisesti merkitystä omaavien ulkoilureit-
10947: ten levähdys- ja majoitustiloja sekä jätehuollon tien perustamista kunnissa. Ensi vuoden tulo-
10948: järjestämistä. Ulkoilusta ympäristölle aiheutu- ja menoarvioesityksessä tähän tarkoitukseen on
10949: vien mahdollisten haitta- ja häiriötekijöiden vä- ehdotettu 300 000 markkaa. Lisäksi olisi ensi
10950: hentämiseksi liikkumista on ohjattava siihen vuoden aikana myönnettävä valtionavustusta
10951: parhaiten soveltuville paikoille rakentamalla harkinnan mukaan kunnille sellaisten vahviste-
10952: ulkoilureittejä ja -teitä. tun seutukaavan mukaisten virkistysalueiden
10953: Ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja pa- toteuttamiseen, joilla on seudullista tai valta-
10954: rantaminen sekä ympäristönsuojelun näkökoh- kunnallista merkitystä.
10955: tien riittävä huomioon ottaminen luonnon vir- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10956: kistyskäytössä edellyttävät ulkoilun erityisaluei-
10957: den hankkimista ja rakentamista tarpeellisessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10958: laajuudessa. Virkistysalueilla pyritään siihen, 1982 tulo- ;a menoarvioon uutena mää-
10959: että kaikilla kansalaisilla olisi asuinpaikasta riip- rärahana 3 000 000 markkaa avustuksi-
10960: pumatta mahdollisimman tasavertaiset ulkoilu- na kunnille tai kunlainliitoille seudulle
10961: mahdollisuudet. tai valtakunnalle merkityksellisten vir-
10962: Tarvittavien alueiden säilyminen ulkoilukäy- kistysalueiden toteuttamista varten.
10963: tössä voidaan osittain turvata perustamalla
10964: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10965:
10966: Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttila
10967: Peter Muurman Eino Grönholm Saara-Maria Paakkinen
10968: 1981 vp. 1051
10969:
10970: Raha-asia-aloite n:o 957
10971:
10972:
10973:
10974:
10975: Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan
10976: hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituksiin
10977:
10978:
10979: Eduskunnalle
10980:
10981: Luonnonsuojelualueiden perustaminen on tossa hyväksytty soidensuojelusuunnitelma edel-
10982: maassamme kiireellinen tehtävä ja ratkaiseva lyttää valtiovallalta toimenpiteitä ja varoja, jotta
10983: merkitys on tällöin sillä, miten pian luonnon- suojelusuunnitelmassa luetellut suot voidaan
10984: suojelualueita koskeviin suunnitelmiin kuuluvia säilyttää tuleville sukupolville. Tämän johdosta
10985: yksityisiä maa-alueita saadaan hankituksi val- olisi välttämätöntä, että käytettävissä olisi va-
10986: tiolle. Sopivia maa-alueita, jotka olisivat välttä- roja maan hankkimiseen luonnonsuojelutarkoi-
10987: mättömiä maan eteläisetkin osat tyydyttävästi tuksiin.
10988: kattavan kansallispuistoverkon luomiseen, ei Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10989: enää kohta ole saatavissa sellaisessa tilassa, että
10990: niiden liittäminen luonnonsuojelualueisiin olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10991: tarkoituksenmukaista. Siten koko valtakunnalli- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
10992: sen kansallispuistoverkoston kehittäminen on 30.02.88 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
10993: erittäin uhanalaista, vaikka kansallispuistokomi- maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
10994: tean ehdotusten pohjalta onkin vahvistettu ko- koituksiin.
10995: konaisohjelma. Myös 19. 4. 1979 valtioneuvos-
10996: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10997:
10998: Kaisa Raatikainen Eino Grönholm
10999: Peter Muurman Pentti Lahti-Nuuttila
11000: Saara-Maria Paakkinen
11001: 1052 1981 vp.
11002:
11003: Raha-asia-aloite n:o 958
11004:
11005:
11006:
11007:
11008: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesa-
11009: kontorjuntaan Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin alueella
11010:
11011:
11012: Eduskunnalle
11013:
11014: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittäminen Heikentymässä oleva työllisyystilanne huo-
11015: on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta asuk- mioon ottaen olisi mekaaninen tienvarsien vesa-
11016: kailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun asian- kontorjunta kuitenkin moninkertaisesti edulli-
11017: tuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden haittavai- sempaa, koska tällöin saataisiin runsaasti työti-
11018: kutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ovat laisuuksia myös ammattitaidottomalle nuorisolle
11019: tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen uusia eikä myrkkyjen vaaraa ilmenisi.
11020: tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaarallisuu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11021: desta. Viime aikana on jopa paljastunut näiden tavasti,
11022: tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy jopa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11023: viranomaistenkin taholla väheksyntää vesakko- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11024: myrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja vesi- 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
11025: rakennushallitus on kuitenkin suorittanut vuo- käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
11026: sittain, tienvarsimyrkytyksiä yleisön ankarasta juntaan Uudenmaan tie- ja vesirakennus-
11027: vastustuksesta huolimatta. piirin alueella.
11028: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
11029:
11030: Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund
11031: Peter Muurman Saara-Maria Paakkinen
11032: 1981 vp. 1053
11033:
11034: Raha-asia-aloite n:o 959
11035:
11036:
11037:
11038:
11039: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon vanhan rau-
11040: ta tieasemarakennuksen suojelu toimiin
11041:
11042:
11043: Eduskunnalle
11044:
11045: Vanhat historialliset rautatieasemarakennuk- tulevan Espoon rautatieaseman suunnittelusta
11046: set ns., rantaradalla ovat jäämässä kehityksen ja rakentamisesta. Espoon vanhan aseman koh-
11047: jalkoihin. Tämä on valitettava seuraus ratojen talo on kuitenkin vielä epäselvä, ja olisi suora-
11048: uusimisesta ja samalla asemarakennusten nyky- nainen kulttuurinen tuhotyö, jos se purettaisiin
11049: aikaistamisesta. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja hävitettäisiin jälkipolvilta.
11050: on jo useita vanhoja asemarakennuksia purettu Valtionrautatiet voisi säästää tämän keskei-
11051: ja uudet nykyaikaiset palvelutilat ovat käy- sellä paikalla olevan vanhan rautatieasemara-
11052: tössä. kennuksen museokäyttöön. Kustannukset eivät
11053: Vanhoihin rautatieasemarakennuksiin liittyy tule kohoamaan korkeiksi. Kysymys on enem-
11054: kuitenkin paljon rautatielaitoksen alkuajan his- mänkin rautatielaitoksen historian kunnioitta-
11055: toriaa sekä kulttuuri- ja tunnearvoja. Kun nyt misesta kuin huomattavasta varojen käytöstä.
11056: viimeisetkin vanhat asemarakennukset ovat Hanke olisi sopiva myös lamakauden lyhyt-
11057: uudistussuunnittelun kohteena, olisi välttämä- aikaisena työllisyyskohteena.
11058: töntä huomata, kuinka tärkeää on säilyttää pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11059: rinteistä palvelurakennustyyliä tuleville suku- tavasti,
11060: polville. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11061: Eräs säilytettävä kohde olisi Espoon vanha 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11062: asemarakennus. Espoon keskustan kaava on 31.90.74 500 000 markkaa käytettä-
11063: hyväksytty ja neuvottelut Valtionrautateiden väksi Espoon vanhan rautatieasemara-
11064: sekä Espoon kaupungin kesken ovat käynnissä kennuksen suojelutoimiin.
11065: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
11066:
11067: Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund
11068: Peter Muurman Saara-Maria Paakkinen
11069: 1054 1981 vp.
11070:
11071: Raha-asia-aloite n:o 960
11072:
11073:
11074:
11075:
11076: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnaan sijoitetta-
11077: van Saimaan ekologisen tutkimuslaitoksen suunnitteluun
11078:
11079:
11080: Eduskunnalle
11081:
11082: Saimaan uittosääntöä uusittaessa, Saimaan teyksissä arvostettu korkealle, niinpä esim.
11083: vesienkäytön kokonaissuunnitelmaa laadittaessa Unescon World Heritage -ohjelmaan on Sai-
11084: ja. Saimaan säännöstelyhanketta kehitettäessä maalta valittu laajoja korvaamattomia alueita.
11085: on tullut yllättävän suurena ongelmana esiin Saimaan ekologian tutkimuslaitoksen toimi-
11086: se, että Saimaan alueelta on varsin vähän eko- alana tulisi olla eläin-, kasvi- ja mikrobiekolo-
11087: logisia tutkimuksia. Kyseessä on kuitenkin gia sekä vesi- että maaekosysteemeissä. Kalas-
11088: maan suurin makean veden allas, jonka mer- tustutkimuksen, velvoitetarkkailujen ja muiden
11089: kitys monin tavoin on ensiarvoisen tärkeä soveltuvien tutkimusten sekä vesi-, ilmasto-
11090: koko maalle ja erityisesti Itä-Suomelle. ja maaperäselvityksien tekemisessä tulisi tarvit-
11091: Niin ikään on käynyt selväksi myös se, että taessa olla yhteistyössä muiden tutkimuslaitos~
11092: on varsin vähän edes Saimaan vesistön kasvis- ten kanssa.
11093: toa ja eläimistöä koskevia tutkimustuloksia. Saimaan ekologian tutkimuslaitos voisi toi-
11094: Tarve tällaisten tutkimusten ja perustietojen mia joko itsenäisenä tutkimusyksikkönä jonkin
11095: saamiseksi on suuri, etenkin kun säännöstely- ministeriön alaisena tai sillä voisi olla läheistä
11096: hanke, mikäli se toteutuu, on tuomassa nyky- yhteistyötä Itä-Suomen Instituutin kanssa.
11097: tilaan muutoksia. Puhtaasti biologisena tutki- Savonlinna on laajan vesistöalueen keskellä
11098: muskohteena Saimaan ekosysteemille ei ole sijaitsevana sopivin laitoksen sijaintipaikaksi.
11099: vertaista koko maailmassa. Savonlinnaa sijaintipaikkana tukee myös lyhyt
11100: Saimaan erityistä kiinnostavuutta tutkimus- etäisyys Enonkoskelie tulevaan Itä-Suomen kes-
11101: kohteena korostaa myös sen historia jääkau- kuskalanvil jelylaitokseen.
11102: den jälkeisten Itämeren vaiheiden osana. Tältä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11103: ajalta ovat peräisin eräät makean veden oloi- nioittaen,
11104: hin sopeutuneet lajit, joiden vastaavia esiin-
11105: tymiä ei muualla tunneta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11106: Saimaa on tunnettu myös eräitten uhanalais- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
11107: ten eläinlajien elinympäristönä ja siinäkin mie- markkaa Savonlinnaan sijoitettavan Sai-
11108: lessä ainutlaatuinen. Maailmanlaajuisessa mitta- maan ekologisen tutkimuslaitoksen suun-
11109: kaavassa Saimaan erityisarvot on useissa yh- nittelua varten.
11110: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11111:
11112: Maija Rajantie T. Ihamäki Erkki Liikanen
11113: Olavi Ronkainen Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
11114: 1981 vp. 1055
11115:
11116: Raha-asia-aloite n:o 961
11117:
11118:
11119:
11120:
11121: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen keskuska-
11122: lanviljelylaitoksen yhteyteen sijoitettavan sisävesialueen kala-
11123: talousoppilaitoksen suunnitteluun
11124:
11125:
11126: Eduskunnalle
11127:
11128: Vuoksen (Saimaan) ves1sto on maamme mer- teen. Tätä puoltavat mm. seuraavat näkökoh-
11129: kittävin sisävesikalastusalue. Keskeisin osa dat:
11130: Vuoksen vesistöstä sijaitsee Mikkelin läänissä, - Enonkoski sijaitsee maamme laajimman
11131: jossa järven pinta-ala on yhteensä 5 200 km2 • sisävesialueen keskellä, mikä on erittäin mer-
11132: Asiantuntijoiden arvioiden mukaan Vuoksen ve- ki:ttävää sisävesikalastukseen liittyvän vesien
11133: sistön noin 3 miljoonan kilon vuotuinen kalan- hoidon sekä pyynti- ja pyydystekniikan tutki-
11134: saalis voidaan tehostetuin koulutus- ja kalave- muksen kannalta,
11135: sienho1totoimenpitein nostaa kolminkertaiseksi - Enonkaskeila on hyvä kalasatama ja lä-
11136: eli 10 miljoonaan kiloon. hellä valtion yleisvesialueet harjoittelualueiksi,
11137: Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä - maamme uusimman keskuskalanviljely-
11138: ollaan parhaillaan luomassa kalatalouden perus- laitoksen suunnittelun ja rakentamisen yhtey-
11139: linjan koulutusta. Maamme runsaiden sisävesi- dessä voidaan ottaa paremmin huomioon kala-
11140: alueiden tarjoamien kansan- ja kalataloudellisten talousopetuksen tarpeet kuin jos kalatalousoppi-
11141: mahdollisuuksien hyväksikäyttö edellyttää py- laitos sijoitettaisiin johonkin muuhun paikkaan,
11142: syvän ammatillisen koulutuksen järjestämistä - sekä kansantalouden, kalatalouden että
11143: sisävesien kalatalouteen ja kalavesien hoitoon valtiontalouden kannalta katsoen sisävesialueen
11144: liittyvissä ammateissa. Koulutusta järjestettäessä kalatalousoppilaitoksen sijoittaminen maamme
11145: tulisi erityisesti ottaa huomioon kiinteät yhtey- uusimman, nykyaikaisella tekniikalla varustetun
11146: det muuhun kalatalouden kehittämiseen liitty- keskuskalanviljelylaitoksen yhteyteen on edul-
11147: vään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. lisin ratkaisu.
11148: Enonkoskelie rakennettava Itä-Suomen kes- Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
11149: kuskalanviljelylaitos maamme uusimpana ja ehdotamme,
11150: ajanmukaisimpana kalatalouden tutkimus- ja ke-
11151: hittämisyksikkönä tarjoaisi parhaat mahdolliset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11152: edellytykset sisävesialueiden kalatalouteen liit- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
11153: tyvien ammattien koulutuksen aloittamiselle. markkaa Itä-Suomen keskuskalanviljely-
11154: Mikkelin läänin keskiasteen koulutuksen toi- laitoksen yhteyteen sijoitettavan sisä-
11155: meenpanosuunnitelmassa onkin esitetty kalata- vesialueen kalatalousoppilaitoksen suun-
11156: louden peruslinjan koulutusta sijoitettavaksi nittelua varten.
11157: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen yhtey-
11158: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11159:
11160: Maija Rajantie T. Ihamäki Erkki Liikanen
11161: Olavi Ronkainen Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
11162: 1056 1981 vp.
11163:
11164: Raha-asia-aloite n:o 962
11165:
11166:
11167:
11168:
11169: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan kaupungin-
11170: teatterin rakentamiseen
11171:
11172:
11173: Eduskunnalle
11174:
11175: Savonlinnan kaupunginteatteri toimii tällä Lisäperusteena Savonlinnan kaupunginteatte-
11176: hetkellä vuokratiloissa, jotka ovat ahtaat, puut- rin vireän talvikäytön lisäksi voidaan mainita
11177: teelliset ja riittämättömät teatterin toimintoja yhteistyö Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa.
11178: ajatellen. Vuokra-aika päättyy 31. 7. 1982. Epä- Jo vuonna 1977 solmittu tekninen yhteistyö-
11179: kohdista huolimatta kaupunginteatteri on vii- sopimus antaa mahdollisuuden erilaisten tek-
11180: meisten vuosien aikana kehittynyt ripeästi ja nisten laitteiden yhteiskäyttöön. Tämän sopi-
11181: vakiinnuttanut asemansa Savonlinnan talous- muksen puitteissa on voitu järkevästi säästää
11182: alueen teatteripalvelujen jakajana. Tästä on kummankin osapuolen hankintakustannuksia ja
11183: osoituksena näytäntöjen määrällinen kasvu sekä siten myös yhteiskunnan varoja. Toisena lisä-
11184: katsojamäärien jatkuva lisääntyminen. Viime perusteena talohankkeen nopealle toteutumi-
11185: näytäntökaudella teatterissa kävi 24 047 kat- selle on uusi yhteistyömuoto Oopperajuhlien
11186: sojaa, mikä on 11 % enemmän kuin edellisellä kanssa: koulutusluonteinen produktio juhlien
11187: kaudella. Teatteripalvelujen kysyntä on kasva- aikana kaupunginteatterin tiloissa. On myös
11188: nut jatkuvasti, eikä Savonlinnan kaupunginteat- keskusteltu Sibelius-Akatemian Oopperastudion
11189: teri valitettavasti pysty nykyisellä henkilökun- edustajan kanssa mahdollisista nuorten solistien
11190: nalla ja nykyisissä tiloissa vastaamaan esiinty- diplomityönä esitettävistä pienimuotoisista oop-
11191: viin tarpeisiin. Vaikka valtio on tämän vuoden peroista. Mikäli uusi teatteritalo paremmilla
11192: aikana osoittanut myötämielisyyttä Savonlinnan olosuhteilla ja kapasiteetilla saataisiin palvele-
11193: kaupunginteatteria kohtaan korottamalla toi- maan myös tätä tarkoitusta, tietäisi se teatteri-
11194: minta-avustusta huomattavasti edellisiin vuosiin talon ahkeraa kokovuotista käyttöä.
11195: verrattuna, toivoisi Savonlinnan kaupungin saa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11196: van apua myös vireillä olevan uuden teatteri- nioittaen,
11197: talon suunnitteluun ja rakentamisen aloittami-
11198: seen. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta ( 8 §) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11199: edellyttää valtionapua kunnille kulttuuritilojen 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
11200: rakentamista varten. Valtion vuoden 1982 tulo- markkaa Savonlinnan kaupunginteatterin
11201: ja menoarviossa ei tähän tarkoitukseen ole mää- suunnittelua ja rakentamisen aloitta-
11202: rärahaa. Rakennusinvestoinnit parantaisivat seu- mista varten.
11203: dun vaikeaa työttömyyttä, ja määräraha poistuu
11204: tulo- ja menoarviosta rakennuksen valmistut-
11205: tua.
11206: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11207:
11208: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
11209: 1981 vp. 1057
11210:
11211: Raha-asia-aloite n:o 963
11212:
11213:
11214:
11215:
11216: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakon-
11217: torjuntaan Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin alueella
11218:
11219:
11220: Eduskunnalle
11221:
11222: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioon ottaen
11223: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
11224: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
11225: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
11226: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ammattitaidottomalle nuorisolle, eikä myrkky-
11227: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen jen vaaraa ilmenisi.
11228: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11229: rallisuudesta. Viime aikoina on jopa paljastunut tavasti,
11230: näiden tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy
11231: jopa viranomaistenkin taholla väheksyntää ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11232: sakkomyrkkyjen vaarallisuullta kohtaan. Tie- ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11233: vesirakennushallitus on kuitenkin suorittanut 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
11234: vuosittain· tienvarsimyrkytyksiä yleisön anka- käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
11235: rasta vastustuksesta huolimatta. juntaan Mikkelin tie- ja vesirakennus-
11236: piirin alueella.
11237: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11238:
11239: Maija Rajantie Erkki Liikanen
11240: Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
11241:
11242:
11243:
11244:
11245: 133 OS810040811
11246: 1058 1981 vp.
11247:
11248: Raha-asia-aloite n:o 964
11249:
11250:
11251:
11252:
11253: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta monikäyttösataman ra-
11254: kentamisen aloittamiseksi Punkaharjulla
11255:
11256:
11257: Eduskunnalle
11258:
11259: Punkaharjun kunta sijaitsee eräällä maamme ta harjoittaville kunnan asukkaille, samoin sitä
11260: kauneimmista alueista kirkasvetisen Puroveden voidaan käyttää koululaiskuljetuksissa ja saaris-
11261: tuntumassa. Matkailu ja kalastus kuuluvat tun- ton asukkaiden tarpeisiin heidän asioidessaan
11262: nusomaisesti kunnan elinkeinotoimintaan. Kun- Punkasalmella. Oman keskeisen merkityksen
11263: ta on tehnyt oma-aloitteista työtä mainittujen satama muodostaa kaikille niille, jotka kesäisin
11264: elinkeinojen hyväksi vuosikymmenestä toiseen, liikkuvat matkailullisessa mielessä Saimaan ve-
11265: saavuttaen myöskin merkittäviä tuloksia. sireittejä hyväksi käyttäen.
11266: Punkaharjun kunnan päätaajamaan Punka- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotamme
11267: salmelle on suunniteltu matkailua, kalastusta kunnioittaen, · ·
11268: ja veneilyä palvelevaa monikäyttösatamaa. Tar-
11269: koitusta varten on vuokrattu maa- ja ranta-alue että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11270: PunkasalmeLta. Sataman rakentamisesta on teh- 1982. tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
11271: ty esitys tie- ja vesirakennushallitukselle, jonka kaa ,mqnikäyttösataman . .rakentamisen
11272: toimesta on laadittu suunnitelmat sataman to- aloittamista varten Punkahprjun kun-
11273: teuttamiseksi ja anottu työllisyysmäärärahoja taan.
11274: rakentamiseen. Satama on välttämätön kalastus-
11275: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11276:
11277: Maija Rajantie T. Ihamäki Erkki Liikanen
11278: Olavi Ronkainen Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
11279: 1981 vp. 1059
11280:
11281: Raha-asia-aloite n:o 965
11282:
11283:
11284:
11285:
11286: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyvahinkojen torjun-
11287: nan tehostamiseen Saimaan vesistön alueella
11288:
11289:
11290: Eduskunnalle
11291:
11292: Merillä tapahtuneet öljykatastrofit ovat osoit- otettavilla määrärahoilla öljysuojatoimintaa ja
11293: taneet, kuinka suurta vahinkoa öljy saattaa öljyvahinkojen torjuntakaluston hankintaa var-
11294: aiheuttaa rannoille ja vesistöille. Ne ovat sa- ten. Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle
11295: malla paljastaneet, miten heikosti yleensä on 1982 ei osoiteta minkäänlaista määrärahaa Sai•
11296: varauduttu öljyvahinkojen torjuntaan. Torjun- maan alueen öljyvahinkojen torjuntavalmiuden
11297: tatyön merkitys on tullut entistä suuremmaksi parantamiseksi.
11298: sen jälkeen kun Saimaan kanava valmistui ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11299: öljyn tankkialuskuljetus ulotettiin Saimaan ve-
11300: sistöön. Öljyvahinkojen torjuntavalmius koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11301: Saimaan alueella on erittäin heikko eikä tor- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11302: junnan yhtenäisiä organisaatioita ole olemassa. 32.10.70 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
11303: Hallitus kertomuksessaan vuodelta 1978 toteaa, öljyntorjuntakaluston hankkimista ja
11304: että öljyvahinkojen torjuntavalmiuden paranta- öljyvahinkojen torjunnan tehostamista
11305: minen on jatkuvaa toimintaa, johon vuosittain varten Saimaan vesistön alueella.
11306: osoitetaan varoja valtion tulo- ja menoarvioon
11307: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11308:
11309: Maija Rajantie T. Ihamäki Erkki Liikanen
11310: Olavi Ronkainen Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
11311: 1060 1981 vp.
11312:
11313: Raha-asia-aloite n:o 966
11314:
11315:
11316:
11317:
11318: Rajantie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeavam-
11319: maisten asumispalvelujen valtionavustukseen
11320:
11321:
11322: Eduskunnalle
11323:
11324: Vaikeavammaisille invalideille järjestettävien on kuntia, sillä vain neljässä kunnassa toiminta
11325: kuljetuspalvelujen tarkoituksena on turvata hoidetaan yksityisten järjestöjen toimesta.
11326: välttämätön liikkumismahdollisuus sellaisille Jotta kunnille voitaisiin suorittaa valtionapu
11327: henkilöille, jotka vammojensa vuoksi eivät voi samanmääräisenä kuin aikaisemmin, tarvitaan
11328: käyttää julkisia liikennevälineitä. Kuljetuspalve- momentille 33.44.32 määrärahaa 4 150 000
11329: lut ovat siten julkista liikennettä täydentävä markkaa. Kun valtion vuoden 1982 tulo- ja
11330: palvelumuoto. menoarvioesityksessä on tarkoitukseen esitetty
11331: Invaliidihuoltolain nojalla on kunnille ja in- vain 2 750 000 markkaa, on lisätarve 1 400 000
11332: validihuollon alalla toimiville järjestöille voitu markkaa.
11333: myöntää valtionavustusta asumispalvelujen jär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11334: jestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Asumis- nioittavasti,
11335: palveluihin luetaan myös em. kuljetuspalvelut.
11336: 'Toistaiseksi on valtionapua voitu myöntää 39- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11337: 70 % kunnan taloudellisesta kantokyvystä riip- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11338: puen. 33.44.32 lisäyksenä 1 400 000 markkaa
11339: Vuonna 1981 kuljetuspalveluja järjestetään käytettäväksi vaikeavammaisten asumis-
11340: 251 kunnassa. Valtaosa palvelujen järjestäjistä palvelujen •valtionapumenoihin.
11341: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
11342:
11343: Maija Rajantie Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila
11344: Markus Aaltonen Liisa Jaakonsaari Paula Eenilä
11345: Anna-Liisa Piipari Matti Luttinen Pekka Starast
11346: Pirjo Ala-Kapee Helge Siren Lea Savolainen
11347: Matti Puhakka Juhani Surakka Mikko Rönnholm
11348: Reino Breilin Aimo Ajo
11349: 1981 vp. 1061
11350:
11351: Raha-asia-aloite n:o 967
11352:
11353:
11354:
11355:
11356: Rantala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopioon perustettavaa
11357: tuotekehitys- ja markkinointiyksikköä varten
11358:
11359:
11360:
11361:
11362: Eduskunnalle
11363:
11364: Valtioneuvosto teki 28. 6. 1979 periaatepää- tämään Uudenmaan, Hämeen, Turun ja Porin,
11365: töksen pienen ja keskisuuren teollisuuden tuo- Keski-Suomen, Oulun ja Lapin läänien yrityk-
11366: tekehityksen edistämisestä. set, ja tästä syystä tarvitaan uusi yksikkö pa-
11367: Periaatepäätös sisälsi kahden tuotekehitys- ja rantamaan po. palvelujen saavutettavuutta eri-
11368: markkinointiyksikön perustamisen. Sen mukaan tyisesti Itä-Suomessa.
11369: yksiköt tuii sijoittaa Ouluun ja Helsinkiin. Yk- Pitkien etäisyyksien vuoksi Kuopion, Poh-
11370: siköt perustettiin 1. 7. 1979 alkaen. Periaate- jois-Karjalan ja Mikkelin läänien yritykset ovat
11371: päätös pohjautui Oy Mec-Rastor Ab:n kauppa- käyttäneet palveluja muita vähäisemmässä
11372: ja teollisuusministeriölle tekemään selvitykseen. määrin, vaikka palvelujen tarve Itä-Suomen
11373: Kyseiseen selvitykseen ja myös tuotekehitys- yrityksillä on keskimääräistä suurempi. Tämä
11374: ja markkinointiyksiköiden toiminnan käynnistä- käy ilmi varsin yksiselitteisesti valtioneuvoston
11375: misitä valmistelleen työryhmän loppuraporttiin kanslian laatimasta Aluepoliittisesta katsauk-
11376: sisältyi myös maininta mahdollisten uusien yksi- sesta (1/1981), jossa teollisuuden rakennekehi-
11377: köiden perustamisesta Oulun ja Helsingin yksi- tystä käsittelevässä luvussa mm. rt:odetaan, että
11378: köistä saatujen kokemusten perusteella. kehitysalueläänit Kuopiota lukuun ottamatta
11379: ovat kasvattaneet sekä henkilökunnan määrää
11380: Tuotekehitys- ja markkinointiyksiköiden toi- että tuotanto-osuuttaan vuodesta 197 3 vuoteen
11381: minta on yritysten, teollisuuden järjestöjen, ra- 1979, ja että koko Itä-Suomen kehitys riippuu
11382: hoitusorganisaatioiden ja eri palveluorganisaa- melko harvoista aloista, joten alueiden kohta-
11383: tioiden mielestä osoittautunut hyödylliseksi ja lonkysymyksenä on edelleen tuotantorakenteen
11384: tarpeelliseksi, vaikka yksiköillä on takanaan monipuolistaminen.
11385: vasta lyhyt toiminta-aika ja vähäiset henkilöre- Tuotekehitys- ja markkinointiyksiköissä on
11386: surssit. arvioitu, että kuusi ( 6) yksikköä on koko maa-
11387: Yksiköiden konsultointi- ja neuvontapalvelut han riittävä määrä, jotta palvelujen alueellinen
11388: ovat kohdistuneet alueisiin, joissa pkt-yrityksillä ja määrällinen saavutettavuus olisi hyvä. Kun-
11389: on todettu olevan ongelmia. Tuotekehitys- ja kin yksikön koko olisi noin 5-7 henkilöä,
11390: markkinointiyksiköt auttavat yrityksiä kehittä- mikä on osoittautunut yksiköiden toimintaky-
11391: mishankkeiden valmistelussa sekä tarvittavan vyn kannalta sopivaksi.
11392: ulkopuolisen asiantuntemuksen ja rahoituksen Valtioneuvosto on tehnyt 16. 6. 1981 periaa-
11393: järjestämisessä. Ne toimivatkin tiiviissä yhteis- tepäätöksen, jonka mukaan KTM:n toimesta
11394: työssä rahoitusorganisaatioiden kanssa. Näillä selvitettäisiin tuotekehitys- ja markkinointiyk-
11395: palveluilla onkin menestyksellisesti pystytty sikön perustamista Itä-Suomeen. Itä-Suomen
11396: vaikuttamaan yritysten kehittämisprojekteihin. yksikön toiminta-alue tullee käsittämään Kuo-
11397: Saadut kokemukset osoittavat, että yksiköi- pion ja Pohjois-Karjalan läänien lisäksi osia
11398: den palveluja ovat parhaiten pystyneet hyödyn- Mikkelin ja Keski-Suomen lääneistä. Tällä
11399: 1062 Raha-asia-aloite n:o 967
11400:
11401:
11402: alueella Kuopion kaupungin sijainti on liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11403: teellisesti keskeinen ja siten sopiva sijainti- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11404: paikkakunta Itä-Suomen yksikölle. 32.42.28 lisäyksenä 800 000 markkaa
11405: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- Kuopioon perustettavaa tuotekehitys- ;a
11406: nioittaen, markkinointiyksikköä varten.
11407: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11408:
11409: Jorma Rantala Juuso Häikiö V. J. Rytkönen
11410: Toivo Yläjärvi Petter Savola Juhani Laitinen
11411: Olavi Martikainen
11412: 1981 vp. 1063
11413:
11414: Raha-asia-aloite n:o 968
11415:
11416:
11417:
11418:
11419: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta salaojasuunnittelun
11420: tukemiseen kehitysalueilla
11421:
11422:
11423: Eduskunnalle
11424:
11425: Maatalouden· petosparannustoimissa salaojitus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11426: muodostaa pohjan maatalouden kehitykselle. nioittaen,
11427: Erityisesti kehitysalueilla salaojituksen merkitys
11428: väestön toimeentulon turvaamisessa on suuri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11429: Salaojitustoimintaa tulisikin välttämättä tehos- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11430: taa, mutta varojen puute muodostaa pullonkau- 30.30.48 lisäyksenä 500 000 markkaa
11431: lan tehokkaalle toiminnalle. salaojasuunnittelun tehokkaaksi tukemi-
11432: seksi kehitysalueilla.
11433: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11434:
11435: Väinö Raudaskoski Markku Kauppinen
11436: Hannele Pokka Alvar Saukko
11437: 1064 1981 vp.
11438:
11439: Raha-asia-aloite n:o 969
11440:
11441:
11442:
11443:
11444: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta vihannesviljelijöi-
11445: den satovahinkojen korvauksiin Oulun ja Lapin lääneissä
11446:
11447:
11448: Eduskunnalle
11449:
11450: Poikkeuksellisen märkä kesä on aiheuttanut pioita ei hyväksytä satovahinkolain piiriin, jää-
11451: vihannesviljelijöille suuret taloudelliset mene- vät vahingot kokonaan korvaamatta, sillä lain
11452: tykset Pohjois-Suomessa. Tilannetta on pahen- muutos, vaikka se tehtäisiinkin pian, ei joudu
11453: tanut se, että kuivatusmäärärahojen niukkuus tähän hätään, joten asia olisi hoidettava erikois-
11454: ja vähävaraisuus on estänyt kunnollisen perus- järjestelyin.
11455: kuivatuksen toteuttamisen. Tämän vuoksi mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11456: nien vihannesviljelijöiden menetykset ovat ai- nioittavasti,
11457: van liian suuria, jotta he jaksaisivat jatkaa am-
11458: mattiaan. Monet joutuvat kärsimään pakosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11459: katovuodesta liian monta vuotta, joten yhteis- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11460: kunnan tulee ulottaa korvaustoiminta myös vi- markkaa vihannesviljelijöiden satovahin-
11461: hannesviljelijöihin. kojen korvauksiin Oulun ja Lapin lää-
11462: Koska vihannesviljelijäin kärsimiä satotap- neissä.
11463: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11464:
11465: Väinö Raudaskoski Alvar Saukko
11466: Hannele Pokka Helvi Hyrynkangas
11467: 1981 vp. 1065
11468:
11469: Raha-asia-aloite n:o 970
11470:
11471:
11472:
11473:
11474: Raudaskoski ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta
11475: maankuivatustöiden valtionapuun ja lainoihin
11476:
11477:
11478: Eduskunnalle
11479:
11480: Maankuivatustöiden suorittamiseen myönnet- asutusalueilla kyseisten määrärahojen riittämät-
11481: tävien avustusten ja lainojen markkamäärä on tömyys jarruttaa tuotannollisen toiminn.an kehi-
11482: viimeisten kymmenen vuoden aikana supistunut tystä.
11483: yhteen kymmenesosaan viime vuosikymmenen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11484: alkupuolella olleeseen tasoon verrattuna. Tämä nioilltaen,
11485: on käytännössä halvaannuttanut maankuivatus-
11486: työt Pohjois-Suomessa. Kuivatustöiden romahta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11487: minen on lisännyt myös suuresti työttömyyttä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11488: kehitysalueilla ja pysähdyttänyt tuotannollisen 30.32.40 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
11489: toiminnan kehityksen maa- ja metsätalouden maankuivatustöiden avustuksiin ja lai-
11490: alalla. Erikoisesti Pohjois-Suomen suurilla haja- noihin.
11491: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11492:
11493: Väinö Raudaskoski Markku Kauppinen
11494: Hannele Pokka Alvar Saukko
11495:
11496:
11497:
11498:
11499: 134 08810040811
11500: 106'6 1981 vp.
11501:
11502: Raha-asia-aloite n:o 971
11503:
11504:
11505:
11506:
11507: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta työllisyysvaroin puolustus-
11508: voimissa palvelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden ase-
11509: man vakinaistamiseen
11510:
11511:
11512: Eduskunnalle
11513:
11514: Puolustusvoimissa työskentelee nykyisin lai- suhteisiin, mistä taas muodostuu omat ongel•
11515: toksen 1toiminnoille välttämättämissä siviilitehtä- mansa.
11516: vissa arvion mukaan noin 1 100 sellaista työ- Ei voida pitää oikeana sitä, että muusta val-
11517: suhteista työntekijää ja toimihenkilöä, jotka on tionhallinnosta poiketen puolustushallinnon va-
11518: näihin tehtäviin palkattu työvoimaministeriön kituisluontoisia töitä teetetään tilapäistyövoi-
11519: työllisyysmäärärahoin. Tämän henkilöstöryhmän malla. Tällä tavoin saadaan kyllä keinotekoisesti
11520: työpaikkoina ovat puolustusvoimien toimistot, laitoksen henkilökuntamäärä näyttämään pienel-
11521: ruokalat, varastot, korjaamot, kiinteisrt:öt jne. tä, mutta samalla osalle henkilöstöä jää palve-
11522: Monet näistä työpaikoista ovat jatkuneet vuo- lussuhdeturva olemattomaksi. Lisäksi tällainen
11523: sittain myönnettävien työllistämismäärärahojen töiden tilapäisyys, jatkuva epävarmuus työpai-
11524: turvin 1toistakymmentäkin vuotta. Käsityksem- kan säilyttämisestä aiheuttaa lukuisia muitakin
11525: me mukaan viimeistään nyt olisi jo aika ryhtyä tässä luettelemattomia ongelmia.
11526: näiden työpaikkojen vakinaistamiseen. Tällainen viime vuosina kehittynyt henkilös-
11527: Puheena olevat työsuhteet ovat määräaikaisia töpolitiikka ei myöskään voi olla valtiotyön-
11528: ja työsopimukset tehdään enintään yhdeksi ka- antajan etujen mukaista, koska uusien henkilöi-
11529: lenterivuodeksi kerrallaan. Näin ollen työpaik- den opettaminen puolustusvoimille tyypillisiin
11530: kojen säilyminen on jatkuvasti riippuvainen työ- tehtäviin vie oman aikansa.
11531: voimaviranomaisten harkinnasta ja työvoimami- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
11532: nisteriön päätöksistä. Esim. vuonna 1978 työ-
11533: voimaministeriöllä oli tarkoitus vaihtaa koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11534: po. henkilöstö uusiin työntekijöihin, eli antaa 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11535: entisille ammattitaitoisille työntekijöille loppu- 1 620 000 markkaa yli 6 vuotta työlli-
11536: tili ja ottaa uudet tilalle opettelemaan näitä teh- syysvaroin puolustusvoimissa palkattui-
11537: täviä. Vasta moninaisten ja eri tahoilla käyty- na olleiden työntekijöiden ja toimihen-
11538: jen neuvottelujen jälkeen työpaikat pystyttiin kilöiden vakinaistamiseksi puolustus-
11539: tuolloin vielä pääosin säilyttämään. Osittain määrärahoin, ja että vuonna 1977 ja
11540: työvoimaviranomaiset ovat kuitenkin tämän- sen jälkeen työllisyysvaroin puolustus-
11541: kin jälkeen jatkuvasti suorittaneet henkilövaih- voimien tehtäviin työsuhteisina palka-
11542: doksia ja muuttaneet samanaikaisesti tehtäviä tut vakinaistetaan asteittain vuosina
11543: osapäivätoimisiksi. Lisäksi työvoimaministeriö 1983 ja 1984 ja niin, että järjestely ei
11544: on ohjannut muutakin osapäivätoimista henkilö- saa aiheuttaa nykyisten henkilöiden
11545: kuntaa puolustusvoimien töihin tilapäisiin työ- vaihtamista.
11546: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11547:
11548: Juhani Raudasoja
11549: 1981 vp. 1067
11550:
11551: Raha-asia-aloite n:o 972
11552:
11553:
11554:
11555:
11556: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan poliisitalon
11557: suunnitteluun
11558:
11559:
11560: Eduskunnalle
11561:
11562: Vaasan poliisilaitoksen tilat on rakennettu Vähäarvoista ei ole sekään, että varsmatsen
11563: v. 1915, ja se on neljäkerroksinen kivitalo henkilökunnan työmotivaatiota eivät vartnaan-
11564: ilman hissiä. kaan ole omiaan lisäämään tällaiset työskentely-
11565: Poliisin palveluksessa on Vaasassa kaikkiaan olosuhteet. Henkilökunnalla ei ole tavallaan ol-
11566: 145 henkilöä, joista poliisikoulutuksen saaneita lenkaan sosiaalisia tiloja, puhumattaban edes
11567: on 108 henkilöä, ja loput ovat joko konttori- erillisestä ruokailutilasta. Voisi todeta, erttä
11568: henkilökuntaa tai muissa vastaavissa töissä. työ sekä muut tarpeelliset toimitilat ovat alle
11569: Kaupunkilaisten palvelujen kannalta on var- kaiken arvostelun. ·
11570: sin suuri epäkohta, että palvelut ovat hajallaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11571: viidessä eri paikassa eivätkä näin anna mitään
11572: mahdollisuutta henkilökunnalle kehittää edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11573: leen palvelujaan. Varsinainen päärakennus, joka 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
11574: on 4-kerroksinen, tekee varsinkin vanhemmille markan määrärahan Vaasan poliisitalon
11575: ja liikunta'Vammaisille melkein mahdottomaksi suunnittelua varten.
11576: saada palveluja tämäntyyppisestä kerrostalosta,
11577: kun se ori vielä ilman hissiä.
11578: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11579:
11580: Juhani Raudasoja Eeva Kauppi
11581: 1063 1981 vp.
11582:
11583: Raha-asia-aloite n:o 973
11584:
11585:
11586:
11587:
11588: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen pe-
11589: rustamiseen Vaasan korkeakouluun
11590:
11591:
11592: Eduskunnalle
11593:
11594: Vaasan korkeakoulussa alkoi syksyllä 1980 tykseen sisältyy kahden lehtorin, engl:anti ja
11595: filosofian kandidaatin tutkintoon johtava kie- saksa, virallinen perustaminen kielenkääntäjä-
11596: lenkääntäjien koulutus. Koulutukseen otettiin koulutukseen 1. 1. 1982 lukien. Näiden kahden
11597: 36 opiskelijaa, puolet suomen- ja puolet ruot- viran perustamisella turvataan kevätkauden
11598: sinkielisiä~ Vuonna 1981 otettiin samoin 36 1982 opetus. Virkojen opetusvelvollisuus vastaa
11599: uutta opiskelijaa. Vuonna 1982 tulisi alkupe- syyslukukaudella 1981 tuntiopetuksena järjeste-
11600: räisten suunnitelmien mukaan ottaa 36 ja vuon- tyn englannin ja saksan kielen opetuksen mää-
11601: na 1983 ja sitä seuraavina vuosina 54 uutta rää. Budjettiesitykseen ei kuitenkaan sisälly
11602: opiskelijaa wosittain. muita virkoja kielenkääntäjäkoulutusta varten.
11603: Koulutuksen käynnistämiseksi vuonna 1980 Jotta koulutusta voitaisiin jatkaa suunnitelmien
11604: lisäbudjetissa perustettiin koulutusta varten kol- mukaan ja ottaa kesällä 1982 kolmas vuosi-
11605: me opetusvirkaa, suomenkielen professorin, kurssi koulutukseen, tulisi vuonna 1982 perus-
11606: suomenkielen lehtorin ja ruotsinkielen rehtorin taa esimerkiksi kahden lehtorin viran lisäksi 4
11607: virat. Virkojen kustannuksista vastasi 31. 7. uutta opetusvirkaa: assistentin (ruotsin kieli),
11608: 1981 saakka Vaasan kaupunki. Vuonna 1981 lehtorin (ruotsin kieli), lehtorin ( saksan kieli)
11609: ei koulutusta varten perustettu yhtään virkaa. ja professorin (yleinen ja soveltava kielitiede)
11610: Näin siitä huolimatta, että virkojen tarve olisi virat. Nämä virat tulisi perustaa normaalisti
11611: ilmeinen. Hyväksyessään vuoden 1981 tulo- ja 1. 9. 1981 lukien. Mikäli lisäresursseja koulu-
11612: menoarvioesityksen eduskunta tosin kiinnitti tukseen ei saada, koulutusta varten lukuvuo-
11613: hallituksen huomiota Vaasan korkeakoulun kie- den 1982-83 alusta alkaen olisi vain viisi
11614: lenkääntäjien opetuksen opettajien lisätarpeisiin opettajan virkaa, jolloin uusien opiskelijoiden
11615: ja edellytti hallituksen selvittävän asian ja ryh- ottaminen kesällä 1982 on mahdotonta.
11616: tyvän tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarpeellisten Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
11617: virkojen puuttuessa syyslukukauden 1981 eng- tavasti,
11618: lannin ja saksan kielen opetus joudutaan anta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11619: maan tuntiopetuksena, mistä aiheutuu tunti- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11620: opetusmäärärahojen ylittyminen vuonna 1981. 29.10.01 lisäyksenä 250 000 markkaa
11621: Tästä väliaikaisratkaisusta, jolla voitiin turvata ruotsin kielen assistentin toimen
11622: toisen vuosikurssin sisäänottaminen, on erik- (V 24), ruotsin kielen lehtorin viran
11623: seen sovittu. On selvää, että tällainen poikkeus- (V 29), saksan kielen lehtorin viran
11624: määrittely ei ole paras mahdollinen koulutuksen (V 29) sekä yleisen ja soveltavan kieli-
11625: järjestämisen ja suunnittelun kannalta. tieteen professorin viran (B 5) perus-
11626: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesi- tamiseksi Vaasan korkeakouluun.
11627: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11628:
11629: Juhani Raudasoja Pentti Lahti-Nuuttila
11630: 1981 vp. 1069
11631:
11632: Raha-asia-aloite n:o 974
11633:
11634:
11635:
11636:
11637: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta paaoperaattorin toi-
11638: men perustamiseen Vaasan korkeakouluun
11639:
11640:
11641: Eduskunnalle
11642:
11643: Vaasan korkeakoulu on esittänyt, että kor- on laskentakeskuksen kehittämisen tarve· ilmei-
11644: keakoulun laskentakeskukseen perustettaisiin nen. Vaasan korkeakouluun saatujen tietojen
11645: vuonna 1982 työsopimussuhteisen pääoperaat- mukaan pääoperaattorin puuttuminen valtion
11646: torin toimi. Pääoperaattorin tarve on erittäin vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksestä joh-
11647: suuri. Korkeakoulun laskentakeskuksessa on tuu sattuneesta virheestä.
11648: tällä hetkellä vain kolme tointa. Korkeakoulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11649: tarpeita ajatellen laskentakeskus on selvästi nioittavasti, ·
11650: alimiehitetty. Kun lisäksi otetaan huomioon, että Eduskunta ottaisi valtion tiluoden
11651: että Vaasassa toimivilla muilla korkeakouluyk- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11652: siköillä ei ole omia laskentakeskuksia, vaan ne- 29.10.01 90 000 markan määrärahan
11653: kin mahdollisuuksien mukaan pyrkivät käyttä- työsuhteisen pääoperaattorin toimen pe-
11654: mään Vaasan korkeakoulun laskentakeskusta, rustamiseksi Vaasan korkeakouluun.
11655: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11656:
11657: Juhani Raudasoja Pentti Lahti-Nuuttila
11658: 1070 1981 vp.
11659:
11660: Raha-asia-aloite n:o 975
11661:
11662:
11663:
11664:
11665: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta Osuustoiminnan päivien
11666: kulttuuritilaisuuksien tukemiseen
11667:
11668:
11669: Eduskunnalle
11670:
11671: Helsingissä järjestetään syksyllä 1982 Osuus- dentää merkittävällä tavalla maassamme järjes-
11672: toimitinan päivät -niminen tapahtuma. Päivien tettävien kulttuuritapahtumien kokonaiskuvaa.
11673: yhteydessä käsitellään osuustoiminta-aatetta ja Tällä perusteella ehdotan,
11674: edistysmielisen osuustoimintaliikkeen ajankoh-
11675: taisia kysymyksiä, esitellään osuustoimintaliik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11676: keen jäsenten kulttuuriharrastuksen tuloksia 1982 tulo- ;a menoarvioon 100 000 mar-
11677: sekä järjestetään konsertteja ja muita kulttuuri- kan määrärahan Osuustoiminnan päivien
11678: tilaisuuksia, jotka on suunnattu erityisesti kulttuuritilaisuuksien tukemiseksi.
11679: osuustoimintaliikkeen jäsenille. Tapahtuma täy-
11680: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11681:
11682: Juhani Raudasoja
11683: 1981 vp. 1071
11684:
11685: Raha-asia-aloite n:o 976
11686:
11687:
11688:
11689:
11690: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontor-
11691: juntaan Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin alueella
11692:
11693:
11694: Eduskunnalle
11695:
11696: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioon' ottaen
11697: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
11698: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, kos-
11699: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- ka tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia
11700: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle myös ammattitaidottomalle nuorisolle eikä
11701: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen myrkkyjen vaaraa ilmenisi.
11702: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
11703: rallisuudesta. Viime aikoina on jopa paljastu- vasti,
11704: nut näiden tutkimustulosten salailua. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11705: esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vähek- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11706: syntää vesakkomyrkkyjen vaarallis.uutta koh- 31.24.14 1 000 000 markkaa käytettä-
11707: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin väksi mekaaniseen vesakontorjuntaan
11708: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennus-
11709: yleisön ankarasta vastus.tuksesta huolimatta. piirin alueella.
11710: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11711:
11712: Juhani Raudasoja
11713: 1072 1981 vp.
11714:
11715: Raha-asia-aloite n:o 977
11716:
11717:
11718:
11719:
11720: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan katsastus-
11721: aseman rakentamiseen
11722:
11723:
11724: Eduskunnalle
11725:
11726: KokkoJan autokatsastuskonttori toimii tällä ten valtio on hankkinut tontin Jänismaalta.
11727: hetkellä autoliikkeeltä vuokratuissa tiloissa. Hankkeen toteuttaminen sisältyikin autorekiste-
11728: Ajoneuvojen määrän kasvun vuoksi tilat ovat rikeskuksen ohjelmassa vuonna 1982 aloitet-
11729: käyneet auttamattoman ahtaiksi. Kun nyt on taviin kohteisiin. Vuoden 1982 tulo- ja meno-
11730: käytössä hallitilaa n. 120 m2 ja muuta tilaa arvioesitykseen ei kuitenkaan sisälly määrära-
11731: saman verran, on hallitilan tarve 250 m2 ja haa Kokkolan autokatsastuskonttoria varten.
11732: samoin muun tilan tarve 250 m2 • Nykyiset tilat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11733: eivät täytä myöskään työsuojelumääräyksiä.
11734: Myös autoliikkeen kanssa yhteisten ulkotilojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11735: käyttö on ongelmallista. Vuokranautajan oma 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11736: tilantarve on myös kasvanut. 31.40.14 (Katsastusasemien takentami-
11737: Niinpii vuokranantaja on ilmoitJtanut tarvitse- nen) lisäyksenä 500 000 markkaa Kok-
11738: vansa tilat omaan käyttöönsä noin kahden vuo- kolan katsastusaseman suunnittelua ja
11739: den kuluttua. Uutta autokatsastuskonttoria var- hankkeen aloitusta varten.
11740: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11741:
11742: Juhani Raudasoja Heimo Linna Eeva Kauppi
11743: 1981 vp. 1073
11744:
11745: Raha-asia-aloite n:o 978
11746:
11747:
11748:
11749:
11750: Raudasoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vammais-
11751: ten suojatyöpaikkojen perustamiskustannusten lainoihin
11752:
11753:
11754: Eduskunnalle
11755:
11756: Vammaisten suojatyötä pystytään tarjoamaan lainoihin riittää käytettävissä olevien arvioiden
11757: vain vajaalle kahdelletuhannelle henkilölle vuo- mukaan kenties kahden uuden työkeskuksen
11758: dessa. Kaikki asiantuntija-arviot puhuvat monta perustamiseen ensi vuoden aikana.
11759: kertaa suuremmista luvuista. Vuonna 1975 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11760: mietintönsä jättänyt suojatyötoimikunta (KM nioittavasti,
11761: 1975: 43) katsoi maassamme tarvittavan
11762: 10 000 suojatyöpaikkaa ja asetti tavoitteeksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11763: mainitulle laajuudelle vuoden 1985. Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11764: 1982 valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ole- 33.44.84 3 000 000 markan määrärahan
11765: va 1,1 miljoonan markan summa suojatyötoi- vammaisten suojatyöpaikkojen perusta-
11766: minnan perustamiskustannuksiin myönnettäviin miseksi.
11767: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
11768:
11769: Juhani Raudasoja Saara-Maria Paakkinen Pirkko Valtonen
11770: Matti Luttinen Eino Grönholm Pekka Starast
11771: Olli Helminen Markus Aaltonen Jouko Skinnari
11772: Juhani Surakka Pertti Hietala Pirjo Ala-Kapee
11773: Pentti Lahti-Nuuttila
11774:
11775:
11776:
11777:
11778: 135 088100408~
11779: 1074 1981 vp.
11780:
11781: Raha-asia-aloite n:o 979
11782:
11783:
11784:
11785:
11786: Rautiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslai-
11787: nojen korkotukea varten
11788:
11789:
11790: Eduskunnalle
11791:
11792: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- soen olisi tärkeätä, että paaomien saantia hel-
11793: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasva- potettaisiin julkisin varoin. Hyvänä myöntei-
11794: misesta muodostaa pääoman hankkiminen eri- senä esimerkkinä oli aikanaan Kehitysaluerahas-
11795: tyisesti pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. ton perustaminen, jonka tuli ensisijaisena teh-
11796: Tähänastiset valtiovallan toimenpiteet yritysten tävänään tukea pienen ja keskisuuren teolli-
11797: pääoman saannin helpottamiseksi eivät ole ol- suuden syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin
11798: leet riittäviä. mainitut teollisuusyritykset ovat käytännössä
11799: Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään ainakin saaneet verrattain vähän tukea mainitulta ra-
11800: osaksi investointirahaston alaisuuteen, saaneet hastolta. Kun näin on ja kun palveluelinkeinot
11801: aikaisempaa epäedullisemman luonteen. Palve- eivät lainkaan kuulu Kehitysaluerahaston pii-
11802: luelinkeinot ovat jääneet melkein kokonaan riin, tulisi pieniä yrityksiä ryhtyä tukemaan
11803: vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja liiken- muilla keinoin. Eräs mahdollisuus helpottaa
11804: teen suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta pienyrityksiä niiden rahoitusongelmissa olisi se,
11805: on jatkuvasti nousussa ja niilläkin on merkit- että valtio tukisi pienyrityksiä korkotuen muo-
11806: tävä työllisyyttä välittömästi ja välillisesti lisää- dossa.
11807: vä vaikutus. Pääomien tarve koetaan siis erit- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
11808: täin kipeästi niin pienen teollisuuden kuin kau- taen,
11809: pankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11810: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
11811: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavalli- uudelle momentille 10 000 000 markkaa
11812: sesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämises- pienteollisuuslainojen korkotukea var-
11813: sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta kat- ten.
11814: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11815:
11816: Väinö Rautiainen Asser Stenbäck Sauli Hautala
11817: Olavi Ronkainen Esko Almgren Erkki Korhonen
11818: 1981 vp. 1075
11819:
11820: Raha-asia-aloite n:o 980
11821:
11822:
11823:
11824:
11825: Rautiainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrit-
11826: täjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
11827:
11828:
11829: Eduskunnalle
11830:
11831: Pienyrittäjien vuosilomalain mukaan yhteis- kunnan korvaus tulevat pienituloisille pienyr~t
11832: kunta turvaa omaa työtään tekevälle pienyrit- täjille suureen tarpeeseen. Tämän vuoksi budje-
11833: täjälle vuosiloman. Tähän tarkoitukseen on val- tissa tulisi olla niin suuri määräraha, että .se
11834: tion tulo- ja menoarviossa varattu määräraha. riittäisi lomakorvaukseen. Lomajärjestelmää tu-
11835: Määrärahan pienuudesta johtuen kaikki vuosi- lisi myös laajentaa nykyisestään ja samalla lisä-
11836: lomarahaan oikeutetut eivät ole kuitenkaan tä loman pituutta.
11837: pystyneet pitämään lomaa. Vuosilomakorvaus Edellä sanoltun perusteella ehdotamme,
11838: on kuitenkin sangen vähäinen. Se riittää vain
11839: viikon mitJtaiseen vuosilomaan, kun palkansaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11840: jien paikallinen loma on tällä hetkellä jo vä- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11841: hitlitään neljä viikkoa. 33.57.42 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
11842: Pienyrittäjien lomarahan saamisen ehdot käytettäväksi pienyrittäjien vuosiloma-
11843: ovat esimerkiksi vuositulojen osalta varsin tiu- järjestelmän kustannuksiin.
11844: kat. Näin ollen loma ja siitä maksettava yhteis-
11845: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11846:
11847: Väinö Rautiainen Asser Stenbäck Sauli Hautala
11848: Olavi Ronkainen Esko Almgren Erkki Korhonen
11849: 1076 1981 vp.
11850:
11851: Raha-asia-aloite n:o 981
11852:
11853:
11854:
11855:
11856: Rautiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yritysten ylimääräi-
11857: seen työllistämistukeen
11858:
11859:
11860: Eduskunnalle
11861:
11862: Voimakkaana jatkunut taloudellinen kasvu tyottom1en kannalta turhauttavaa. Valtion en-
11863: ja vienti ovat parantaneet työllisyystilannetta si vuoden tulo- ja menoarviossa on varattu 684
11864: maassamme parin viimeksi kuluneen vuoden ai- miljoonaa markkaa käytettäväksi valtionapuna
11865: kana. Työttömyyden määrä on kuitenkin edel- työttömyyden lieventämiseen. Budjetista esite-
11866: leen varsin korkea. Toisaalta paikoitellen esiin- tään poistettavaksi kokonaan 39 miljoonan
11867: tyy myös puutetta ammattitaitoisesta työvoi- markan määräraha, jota käytettiin yritysten yli-
11868: masta. määräiseen työllistämistukeen. Tätä kehitystä
11869: Työttömyyden hoidon tulisi maassamme olla ei voida p1tää oikeansuuntaisena. Hätäaputöi-
11870: pitkäiänteistä ja pyrkiä siihen, että ihmisille den asemesta työttömät tarvitsisivat tuottavia
11871: voitaisiin osoittaa pysyviä työpaikkoja yritystoi- työpaikkoja. Vasta tämä voisi tuoda pitkällä
11872: minnan tai muun tuotannollisen toiminnan pii- tähtäyksellä ratkaisun työttömyysongelmalle.
11873: rissä. Työllisyyden hoidon painopiste on kuiten- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11874: kin ollut julkisella sektorilla. Työvoimaministe-
11875: riön määrärahoin on pyritty järjestämään eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11876: laisia hallinnollisia !tehtäviä esimerkiksi kuntien 1982 tulo- ia menoarvioon uudelle mo-
11877: ja kuntainliittojen virastoissa. Tämänkaltaista mentille 34.50.41 100 000 000 mark-
11878: työllisyyden hoitoa on pidettävä epätarkoituk- kaa käytettäväksi yritysten ylimääräi-
11879: senmukaisena varojenkäyttönä. Se on myös seen työllistämistukeen.
11880: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
11881:
11882: Väinö Rautiainen Asser Stenbäck Sauli Hautala
11883: Olavi Ronkainen Esko Almgren Erkki Korhonen
11884: 1981 vp. 1077
11885:
11886: Raha-asia-aloite n:o 982
11887:
11888:
11889:
11890:
11891: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien virkistysaluehan-
11892: kintojen korkotukeen
11893:
11894:
11895: Eduskunnalle
11896:
11897: Valtaosa suojelu- ja virkistysalueita koske- puutJtuessa ovat useat seutukaavoissa esitetyt
11898: vista vaiheseutukaavoista on jo vahvistettu. suojelu- ja virkistysalueet menettäneet luonnon-
11899: Tästä huolimatta valtiovalta ei ole luonut sel- tilansa ja suojelumerkityksensä.
11900: ke~tä seutukaavoihin sisältyvien suojelu- ja vir- Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksytty
11901: kistysalueiden toteuttamisjärjestelmää. Suojelu- eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän johto-
11902: alueiden osalta valtiovalta toteuttaa ensisijai- kunnassa.
11903: sesti vain valtakunnallisiin suojeluohjelmiin si- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11904: sältyviä kohteita. Virkistysalueiden osalta val-
11905: tiovalta on tukenut muutaman vuoden ajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11906: valtakunnallisiksi katsottavien ulkoilureittien 1982 tulo- ;a menoarvioon luvun 26.73
11907: perustamista. Kunnat ovat erittäin sattuman- uudelle momentille 1 000 000 markan
11908: varaisesti toteuttaneet virkistysalueilta ja tuskin määrärahan kuntien korkotukea varten
11909: ollenkaan suojelualueita. Selkeän toteutustahon niiden hankkiessa virkistysalueita.
11910: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
11911:
11912: Elisabeth Rehn Inger Hirvelä Antero Juntumaa
11913: Urho Pohto Pertti Salolainen Boris Renlund
11914: Juhani Raudasoja Liisa Jaakonsaari Ole Norrback
11915: Håkan Malm
11916: 1078 1981 rd.
11917:
11918: Finansmotion nr 983
11919:
11920:
11921:
11922:
11923: Rehn: Om anvisande av höjt anslag för de svenska synskadades
11924: taltidning
11925:
11926:
11927: Tili Riksdagen
11928:
11929: Statsförslaget för år 1982 upptar ett belopp ur statens synvinkel, men är betydande för
11930: om 140 000 mark för en svenskspråkig taltid- utgivarna av taltidningen, ett projekt som inte
11931: ning, avsedd att bereda de synskadade den möj- i någon händelse får äventyras.
11932: lighet tili bättre information och konltakt med Med anledning av det ovanstående föreslås
11933: dagshändelserna ett modernit samhälle bör kun- vördsamt,
11934: na bjuda sina handikappade.
11935: De faktiska kostnaderna för taltidningen att Riksdagen i statsförslaget för år
11936: uppgår tili ca 200 000 mk, och de synskadades 1982 på moment 29.57.59 måtte uppta
11937: organisationer har även utgått ifrån att statens ytterligare 10 000 mark, så att för ut-
11938: bidrag skulle täcka 75 % av kostnaderna. givandet av de svenska synskadades tal-
11939: Skillnaden i anslag, 10 000 mk, kan synas liten tidning reserveras totalt 150 000 mark.
11940: Helsingfors den 5 oktober 1981
11941:
11942: Elisabeth Rehn
11943: 1981 vp. 1079
11944:
11945: Raha-asia-aloite n:o 983 Suomennos
11946:
11947:
11948:
11949:
11950: Rehn: Korotetun määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisten
11951: näkövammaisten äänilehteä varten
11952:
11953:
11954: Eduskunnalle
11955:
11956: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen markkaa, tuntua vähäiseltä, mutta äänilehden
11957: on otettu 140 000 markan määräraha ruotsin- julkaisijoiden kannalta se on merkittävä, eikä
11958: kielistä äänilehteä varten, jolla on tarkoitus hanketta missään tapauksessa saisi vaarantaa.
11959: tehdä näkövammaisille mahdolliseksi saada Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11960: paremmin tietoja ja yhteys päivän tapahtumiin, taen,
11961: mikä nykyaikaisen yhteiskunnan toki tulee
11962: voida tarjota vammaisilleen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11963: Äänilehden todelliset kustannukset ovat n. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
11964: 200 000 markkaa, ja näkövammaisten järjestöt 29.57.59 lisäyksenä 10 000 markkaa,
11965: ovat lähteneet siitä, että valtionapu kattaisi niin että ruotsinkieliselle äänilehdelle
11966: 75 prosenttia kustannuksista. Valtion näkökul- varataan yhteensä 150 000 markkaa.
11967: masta voi määrärahasta puuttuva erä, 10 000
11968: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
11969:
11970: Elisabeth Rehn
11971: 1080 1981 rd.
11972:
11973: Finansmotion nr 984
11974:
11975:
11976:
11977:
11978: Rehn: Om anvisande av anslag för elektrifiering av kustbanan
11979: från Kyrkslätt västerut
11980:
11981:
11982: Till Riksdagen
11983:
11984: Ur nyländsk synpunkt kan med tillfredsstäl- service, bör kustbanan efter dess grundför-
11985: lelse konstateras att järnvägsinvesteringarnas bättring i skyndsam ordning även elektrifieras
11986: tyngdpunkt mer lagts på de sydliga länen än från Kyrkslätt västerut. Såsom en förbättrad
11987: tidigare. Såsom ett viktigt objekt kan grund- trafikservice är detta av största betydelse för
11988: förbättringsarbetena på bansträckan Kyrkslätt- den västnyländska befolkningen, åtgärden har
11989: Karis noteras. Trafikministeriet har deklarerat även en gynnsam inverkan på företagens verk-
11990: att järnvägsinvesteringarna under de närmaste samhetsförutsättningar och sysselsättningen i
11991: åren skall inriktas på moderniseringsåtgärder det berörda området.
11992: såsom elektrifiering, medan nya järnvägsbyggen Med anledning av det ovanstående föreslås
11993: får en mycket liten andel av investeringsmed- vördsamt,
11994: len.
11995: Med tanke på hur viktig kustbanan är för att Riksdagen i statsförslaget för år
11996: den stora bosättning som hör till banans in- 1982 på moment 31.90.72 måtte uppta
11997: tresseområde, och för att förena kriterierna i 1 000 000 mark för inledande av plane-
11998: trafikministeriets investeringsplaner med en ringen av kustbanans elektrifiering från
11999: kombination av modernisering och nyländsk Kyrkslätt västerut.
12000: Helsingfors den 6 oktober 1981
12001:
12002: Elisabeth Rehn
12003: 1981 vp. 108[
12004:
12005: Raha-asia-aloite n:o 984 Suomennos
12006:
12007:
12008:
12009:
12010: Rehn: Määrärahan osoittamisesta rannikkoradan sähköistämiseen
12011: Kirkkonummelta länteen
12012:
12013:
12014: Eduskunnalle
12015:
12016: Uusmaalaisen kannalta voi tyydytyksellä to- uusmaalaisten palvelujen yhdistelmään, talita-
12017: deta, että rautateiden investointien painopiste rata tulisi perusparannustöiden jälkeen pikai-
12018: on aikaisempaa enemmän ollut eteläisissä lää- sesti sähköistää Kirkkonummelta länteen. Lii-
12019: neissä. Eräänä tärkeänä kohteena voidaan mai- kennepalvelujen parantumisena tämän merki-
12020: nita Kirkkonummen ja Karjaan välisen rata- tys on mitä suurin Länsi-Uudenmaan väestön
12021: osan perusparannustyöt. kannalta; tällä toimenpiteellä suositaan myös
12022: Liikenneministeriö on ilmoittanut, että rau- yritysten toimintamahdollisuuksia sekä kysei-
12023: tateiden investoinnit tulevat lähivuosina koh- sen alueen työllisyyttä.
12024: distumaan ajanmukaistamistoimenpiteisiin ku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12025: ten sähköistämiseen, samalla kun uudet radan- tavasti,
12026: rakennustyöt saavat vain hyvin pienen osuuden
12027: investointivaroista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12028: Kun otetaan huomioon rantaradan tärkeys 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
12029: koko sen piiriin kuuluvalle laajalle asutukselle, 31.90.72 1 000 000 markkaa rannikko-
12030: ja jotta voitaisiin liittää liikenneministeriön radan sähköistämisen suunnittelun aloit-
12031: investointisuunnitelmat ajanmukaistamisen ja tamiseksi Kirkkonummelta länteen päin.
12032: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
12033:
12034: Elisabeth Rehn
12035:
12036:
12037:
12038:
12039: 136 08810040811
12040: 1082 1981 rd.
12041:
12042: Finansmotion nr 985
12043:
12044:
12045:
12046:
12047: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
12048: överinspektörs;tjänst i modersmålet vid skolstyrelsens svensk-
12049: språkiga avdelning
12050:
12051:
12052: Till Riksdagen
12053:
12054: Modersmålet spelar för alla människor, men skolan bör utvecklas, funktionsdugligheten hos
12055: speciellt för en språklig minoritet en avgörande gymnasiets kursplan bör utvärderas, moders-
12056: roll, då det gäller att prägla och hålla fast vid målslärarnas fortbildning bör planeras, läro-
12057: den språkliga och nationella identi:teten. Därför medelssituationen i modersmålet bör förbattras,
12058: har modersmålsundervisningen vid våra fin- de tvåspråkiga och dialekttalande barnens språk-
12059: landssvenska skolor en ytterst viktig uppgift. liga situation kartläggas och förbäutras osv. Det
12060: Modersmålet är inte bara ett undervisningsämne finns alltså många aktuella och bestående upp-
12061: bland många andra, utan utgör förutsättningen gifter inom modersmålsundervisningen, vilka
12062: för skolframgång över huvudtaget och för den gör att inrättandet av en ordinarie överinspek-
12063: språkliga identiteten. törstjänst i modersmålet vid skolstyrelsens
12064: Ledningen och administreringen av moders- svenskspråkiga avdelning framstår som en allt
12065: målsundervisningen framstår som en allt ange- angelägnare fråga. Modersmålt'lt är, vid sidan
12066: lägnare uppgift för den svenskspråkiga skolad- av finskan, i de svenskspråkiga skolorna det
12067: ministrationen. Frågan om inrättande av en enda ämnet, som inte kan handhas av den
12068: överinspektörstjänst i modersmålet vid skolsty- finskspråkiga undervisningsavdelningens ämnes-
12069: relsens svenskspråkiga avdelning har varit ak- överinspektörer.
12070: tuell under många år. Modersmålssektorn har Med hänvisning till det ovan anförda före-
12071: hittills skötts dels av överinspektörer med mo- slås vördsamt,
12072: dersmålslärarkompetens, vid sidan av en hei del
12073: andra uppgifter, dels av kortvarigt anställda till- att Riksdagen i statsförslaget för år
12074: fälliga överinspektörer, avlönade med pengar ur 1982 på momentet 29.41.01 måtte
12075: moment för tillfällig arbetskraft. Det har un- upptaga ett anslag om 53 874 mark för
12076: der sådana förhållanden blivit allt svårare atlt inrättande av en överinspektörstjänst
12077: effektivt bevaka modersmålsundervisningens in- ( S 13) i modersmålet vid skolstyrelsens
12078: tressen. Dessutom förestår många viktiga upp- svenskspråkiga avdelning räknat från
12079: gifter, då det gäller den finlandssvenska mo- 1. 3. 1982.
12080: dersmålsundervisningen: läroplanen för grund-
12081: Helsingfors den 2 oktober 1981
12082:
12083: Boris Renlund Håkan Malm
12084: Jutta Zilliacus Ole Norrback
12085: Gunnar Häggblom
12086: 1981 vp. 1083
12087:
12088: Raha-asia-aloite n:o 985 Suomennos
12089:
12090:
12091:
12092:
12093: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta äidinkielen ylitarkas-
12094: tajan viran perustamiseen kouluhallituksen ruotsinkieliseen
12095: osastoon
12096:
12097:
12098: Eduskunnalle
12099:
12100: Äidinkielellä on kaikille ihmisille, mutta var- ruotsinkielistä äidinkielen opetusta: peruskou-
12101: sinkin kielelliselle vähemmistölle ratkaiseva lun opetussuunnitelmaa tulee kehittää, lukion
12102: merkitys, kun halutaan korostaa kansallista ja kurssisuunnitelman toimintakelpoisuutta tulee
12103: kielellistä identiteettiä ja pitäytyä siihen. Tästä arvioida, äidinkielen opettajien jatkokoulutusta
12104: syystä äidinkielen opetuksella on maamme tulee suunnitella, äidinkielen opetusvälineitä
12105: ruotsinkielisissä kouluissa ensisijainen merkitys. tulee parantaa, kaksikielisten ja murretta puhu-
12106: Äidinkieli ei ole ainoastaan eräs opetusaine vien lasten kielellistä asemaa tulee kartoittaa
12107: muiden joukossa, vaan se on yleensä koulu- ja parantaa jne. Näin ollen on siis äidinkielen
12108: menestyksen ja kielellisen identiteetin edelly- opetuksen alalla monta ajankohtaista ja pysy-
12109: tys. vää tehtävää, jotka tekevät vakinaisen äidin-
12110: Äidinkielen opetuksen johtaminen ja hal- kielen ylitarkastajan viran perustamisen kou-
12111: linto on tulemassa yhä tärkeämmäksi tehtä- luhallituksen tuotsinkieliselle osastolle yhä tär-
12112: väksi ruotsinkielisen kouluhallinnon piirissä. keämmäksi kysymykseksi. Äidinkieli on suo-
12113: Kysymys ruotsinkielisen äidinkielen ylitarkas- menkielen ohella ruotsinkielisissä kouluissa
12114: tajan viran perustamisesta kouluhallituksen ainoa aine, jota suomenkielisen opetusosaston
12115: ruotsinkieliselle osastolle on ollut ajankohtai- aineiden ylitarkastajat eivät voi hoitaa.
12116: nen jo usean vuoden ajan. Äidinkielen alaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12117: ovat tähän saakka hoitaneet useiden muiden nioittavasti,
12118: tehtäviensä ohella osittain sellaiset ylitarkas-
12119: tajat, joilla on äidinkielen opettajan pätevyys, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12120: osittain lyhyeksi ajaksi palkatut ylitarkastajat 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
12121: tilapäistä työvoimaa varten olevan momentin 29.41.01 lisäyksenä 53 874 markkaa
12122: varoin palkattuina. Tällaisissa olosuhteissa on äidinkielen ylitarkastajan viran ( S 13)
12123: tullut yhä vaikeammaksi tehokkaasti valvoa perustamista varten kouluhallituksen
12124: äidinkielen opetusta. Tämän lisäksi on edessä ruotsinkieliselle osastolle 1. 3. 198 2
12125: vielä monta tärkeää tehtävää, jotka koskevat alkaen.
12126: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
12127:
12128: Boris Renlund Håkan Malm
12129: Jutta Zilliacus Ole Norrback
12130: Gunnar Häggblom
12131: 1084 1981 vp.
12132:
12133: Raha-asia-aloite n:o 986
12134:
12135:
12136:
12137:
12138: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien ja koulu-
12139: terveydenhuoltohenkilöstön raittiuskasvatukseen
12140:
12141:
12142: Eduskunnalle
12143:
12144: Eduskunnan talousvaliokunta on mietinnöis- näkemyksiin siitä, että raittiuskasvatuksen täy-
12145: sään Oy Alko Ab:n kertomuksista vuodesta dennyskoulutusta tulee edelleen antaa myös
12146: 1973 lähes vuosittain kiinnittänyt huomiota raittiuskasvatusjärjestöjen toimesta.
12147: raittiuskasvatuksen tehoSitamiseen. T alousvalio- Koulutusorganisaatio on jo olemassa: Rait-
12148: kunta on todennut mm., että koululaitos ei tiuskasvatusliitto on vuodesta 1975 järjeSitänyt
12149: nykyisin pysty tehokkaasti täyttämään osuut- läänikohtaista raittiuskasvatuksen ohjaaville
12150: taan päihteiden ennakolta ehkäisyä tarko1tta- opettajille, muille terveys- ja raittiusopetusta
12151: vassa toiminnassa ja että kouluissa annettavan antaville opettajille, kouluterveydenhoitajille ja
12152: raittiusopetuksen tuntimäärä on pieni. Ope- oppilashuoltohenkilökunnalle tarkoitettua kou-
12153: tusta annetaan peruskoulussa nykyisin kansalais- luhallituksen ja lääkintöhallituksen vuosittain
12154: taidon tunneilla, mutta vain yhtenä osa-alueena hyväksymää koulutusta.
12155: 7 muun osa-alueen rinnalla, joten opetuksen Koulutusta on järjestetty seuraavaSiti:
12156: määrä jää vähäiseksi.
12157: Talousvaliokunta on myös esittänyt mm., koulutus-
12158: vuosi tilaisuuksia osallistujia
12159: että opettajien ja kouluterveydenhuoltohenki-
12160: löstön valmiuksia lisätään ja että raittiusopet- 1975 8 282
12161: tajakoulutukseen tulee liittää kansanterveyslain 1976 12 457
12162: mukainen yhteistyö kouluterveydenhuoltohenki- 1977 8 372
12163: löstön kanssa. 1978 8 382
12164: Raittiuskasvatustyön :tekeminen kouluissa 1979 10 547
12165: edellyttää opettajien, kouluterveydenhuoltohen- 1980 10 342
12166: kilöstön ja muiden kasvattajien valmentautu- 1981 7 288
12167: mista tähän tehtävään.
12168: Opettajankoulutuslaitosten raittiuskasvatus- Koulutukseen osallistumista ovat vaikeutta-
12169: komitealle (1980: 22) antamien selvitysten neet seminaarien järjestäminen muuna kuin
12170: mukaan terveys- ja raittiuskasvatuksen antami- virka-aikana ja osanottomaksut. Tämäntapainen
12171: nen valmistuville opettajille on vähäistä ja epä- koulutus tulisi kustantaa suoraan valtion va-
12172: yhtenäistä, jopa satunnaista. Sekä opettajan- roilla.
12173: koulutukseen että opettajien ja oppilashuolto- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12174: henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutukseen
12175: tulee raittiuskasvatuskomi:tean mukaan sisällyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12176: tää yhä runsaammin terveys- ja raittiuskasvatus- 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
12177: ainesta. markkaa käytettäväksi opettajien ja kou-
12178: Raittiuskasvatuskomitea yhtyi kouluhallituk- luterveydenhuoltohenkilöstön raittius-
12179: sen ja muiden komitealle lausunnon antaneiden kasvatuskoulutukseen.
12180: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
12181:
12182: Boris Renlund Jorma Fred Ensio Laine
12183: Helvi Hyrynkangas Anssi Joutsenlahti Håkan Malm
12184: Sakari Knuuttila Matti Järvenpää Bror Lillqvist
12185: Eeva Kauppi Hannele Pokka Heimo Linna
12186: 1981 rd. 1085
12187:
12188: Finansmotion nr 987
12189:
12190:
12191:
12192:
12193: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för restaurering av
12194: Torgare prästgård i Kronoby
12195:
12196:
12197: Tili Riksdagen
12198:
12199: Museet "Torgare prästgård" i Kronoby kom- märkt sätt kan åskådliggöra den historiska ut-
12200: mun ansluter sig naturligt tili redan existeran- vecklingen. Därför vore det oerhört viktigt att
12201: de museiobjekt. Stiftelsen Torgare har som sitt Stittelsen Torgare kunde få ekonomiskt bistånd,
12202: syfte att Ultveckla och upprätthålla ett levande så att de kunde förverkliga sitt mål att restau-
12203: museum av Torgare prästgård. Torgare präst- rera Torgare prästgård samt insamla, bevara
12204: gård representerar i dag en prästgård från slutet och levandegöra materia!, tradition och miljö
12205: av 1700~talet. Dess byggnadshistoria och dess som anknyter tili densamma.
12206: historiska öden, i synnerhet sedan den nuva- Hänvisande tili det ovan anförda föreslås
12207: rande byggnadens byggnadsår 1796, är kända vördsamt,
12208: nästan i detalj tack vare ett välbevarat käll-
12209: material. Den gamla rumsdispositionen har i att Riksdagen i statsförslaget för år
12210: allt väsentligt bibehållits, varför miljön kan 1982 på moment 29.94.50 måtte uppta
12211: sägas vara allt igenom äkta. Det bevarade ett anslag om 100 000 mark för restau-
12212: källmaterialet ger unika möjligheter aJtt åter- rering av Torgare prästgård i Kronoby
12213: ställa en del av byggnadens inredning. Torgare kommutt.
12214: prästgård är en del av Kronoby som på ett ut-
12215: Helsingfors den 1 oktober 1981
12216:
12217: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
12218: Ingvar S. Melin Bror Liliqvist
12219: 1086 1981 vp.
12220:
12221: Raha-asia-aloite n:o 987 Suomennos
12222:
12223:
12224:
12225:
12226: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Torgaren pappilan
12227: entistämiseen Kruunupyyssä
12228:
12229:
12230: Eduskunnalle
12231:
12232: Kruunupyyn kunnassa SlJaltseva "Torgare kehitystä. Tästä syystä olisi mitä tärkeintä,
12233: prästgård" -niminen museo liittyy luontevasti että Torgare-säätiö saisi taloudellista tukea,
12234: jo oleviin museokohteisiin. Torgare-säätiön tar- jotta se voisi toteuttaa tavoitteensa eli entis-
12235: koituksena on ylläpitää ja kehittää Torgaren tää Torgaren pappilan sekä kerätä, säilyttää ja
12236: pappilasta elävä museo. Torgaren pappila edus- tehdä havainnolliseksi sitä materiaalia, tradi-
12237: taa tätä nykyä 1700-luvun lopun pappilaa. Sen tiota ja tunnelmaa, jotka siihen läheisesti liit-
12238: rakennusvaiheet ja sen historia etenkin nykyi- tyvät.
12239: sen rakennuksen rakennusvuoden 1796 jälkeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12240: ovat tarkoin tunnetut hyvin säilyneen lähdeai- nioittavasti,
12241: neiston ansiosta. Vanha huonejärjestys on olen-
12242: naisesti säilytetty ennallaan, mistä syystä puit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12243: teita voidaan pitää täysin aitoina. Lähdetietojen 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
12244: säilyminen mahdollistaa ainutlaatuisella tavalla 29.94.50 100 000 markkaa Kruunupyyn
12245: rakennuksen eräiden osien entistämisen. Tor- kunnassa sijaitsevan T orgaren pappilan
12246: garen pappila on osa Kruunupyytä, ja se ha- entistämistä varten.
12247: vainnollistaa erinomisella tavalla historiallista
12248: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
12249:
12250: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
12251: Ingvar S. Melin Bror LiUqvist
12252: 1981 rd. 1087
12253:
12254: Finansmotion nr 988
12255:
12256:
12257:
12258: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd tili
12259: Lägerskolföreningen i Finland
12260:
12261:
12262: Tili Riksdagen
12263:
12264: Suomen leirikouluyhdistys - Lägerskolför- period. En förening med ett så sitort arbetsfält
12265: eningen i Finland r.y. är en tvåspråkig, lands- som lägerskolföreningens kan inte på sikt dri-
12266: omfattande förening, som grundades 1975. vas enbart genom frivilligt arbete. En verksam-
12267: Föreningens uppgift är att sprida lägerskol- hetsledar- och kanslifunktion är ett absolut
12268: iden i Finland, att verka för att begreppet behov för att verksamhetsutvecklingen skall
12269: lägerskola införs i grundskolans och mellansta- kunna fortgå.
12270: diets läroplaner, att verka för att lägerskolme- Lägerskolföreningen får förfrågningar om
12271: todiken tas upp i lärarutbildningen och lärar- lägerskolverksamhet, om lägerskolcentra, om
12272: fortbildningen, att bistå med sakkunskap vid lägerskollitteratur, om lägerskolaktiva, om
12273: grundandet av nya lägerskolcentra och att skyd- lämplighetsbedömningar av planerade läger-
12274: da lägerskolbegreppet från kommersiellt ut- skolområden, om pedagogiska utvärderingar av
12275: nyttjande. lägerskolor, om nordisk och internationellläger-
12276: Föreningen har arrangerat lärarkurser, all- skolfunktion etc. Resursbristen har hittills in-
12277: männa informationsmöten, gett ut tvåspråkig!t verkat negativt på fullföljandet av dylika upp-
12278: informationsmaterial och distribuerat informa- gifter.
12279: tion om lägerskola. Lägerskola som arbetsform Lägerskolföreningen utger Info-bladet ca 4-
12280: i undervisnings- och fostringsarbetet ger en na- 5 nummer per år, flera lägerskolkurser för
12281: turlig tillämpning av skolans innehåll och ar- lägerskolaktiva planeras, ett regiSiter över läger-
12282: betssätt, lägerskola ger vidgade sociala kontak- skolaktiva, över lägerskolcentra och över peda-
12283: ter, lägerskola ger direktupplevelser i natur och gogiska upplägg bör skapas, en handledarmapp
12284: samhälle, lägerskola utvecklar ansvarskänsla, i lägerskolpedagogik bör utvecklas osv. Upp-
12285: samarbetsförmåga och hänsynstagande, läger- gifterna är många och lägerskolföreningen skulle
12286: skola ger fördjupade kunskaper och färdigheter, kunna betjäna hela skolsektorn genom att
12287: lägerskola ger vidare träning i meningsfulla fri- staten skulle dra konsekvenserna av situatio-
12288: t'idsaktiviteter. nen och bevilja Suomen leirikouluyhdistys-
12289: Denna arbetsform har aktualiserats i vårt Lägerskolfö:reningen i Finland r.y. statsbidrag
12290: land bl.a. på grund av att den nuvarande läro- för verksamheten. Detta skulle de facto bli
12291: planen för grundskola och gymnasium klart billigare än om nya tjänster utvecklas på nii-
12292: favoriserar ett teoretiskt studium av läroäm- nisteriet och skol- samt yrkesu!tbildningssty-
12293: nena. Eleverna i vårt skolsamfund bör få en relsen.
12294: djupare inblick i hur människor lever och ver- Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
12295: kar på olika samhälls- och regionala områden i dertecknade,
12296: vårt land. Praktiskt närmande av läroämnena,
12297: med långt driven integrering ökar studiemotiva- att Riksdagen i 1982 års statsförslag
12298: tionen och motverkar skolleda och arbetsrostör- måtte upptaga 50 000 mark såsom un-
12299: ningar. Ett meningsfullt samarbete mellan hem derstöd till Suomen leirikouluyhdistys-
12300: och skola uppnås, då vårdnadshavare, lärare och Lägerskolföreningen i Finland r.y. för
12301: elever gemensamt deltar i förberedelse- och ef- verksamheten och utarbetande av läger-
12302: terarbetet samt genomförandet av en lägerskol- skolpedagogik m.m.
12303: Helsingfors den 1 oktober 1981
12304:
12305: Boris Renlund Elisabeth Rehn Ole Norrback
12306: Håkan Malm Bror Lillqvist Ingvar S. Melin
12307: 1088 1981 vp.
12308:
12309: Raha-asia-aloite n:o 988 Suomennos
12310:
12311:
12312: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen leirikouluyh-
12313: distyksen toiminnan tukemiseen
12314:
12315:
12316: Eduskunnalle
12317:
12318: Suomen leirikouluyhdistys - Lägerskolföre- yhteisesti osallistuessa valmistelu- ja jälkitöihin
12319: ningen i Finland r.y. on kaksikielinen, koko sekä leirikoulujakson toteuttamiseen. Yhdis-
12320: maan käsittävä vuonna 1975 perustettu yhdis- tystä, jolla on niinkin suuri työkenttä kuin
12321: tys. Yhdistyksen tehtävänä on levittää leiri- leirikouluyhdistyksellä, ei voida ajan mittaan
12322: kouluajatusta Suomessa, toimia siten, että leiri- ylläpitää yksinomaan vapaaehtoisin voimin. Toi-
12323: koulun käsite sisällytetään peruskoulun ja kes- minnanjohtajan ja kanslianhoitajan toimet ovat
12324: kiasteen opetussuunnitelmiin, toimia leirikou- ehdottomasti välttämättömät, jotta toiminnan
12325: lumetodiikan sisällyttämiseksi opettajien kou- kehittämistä voitaisiin jatkaa.
12326: lutukseen ja opettajien jatkokoulutukseen, olla Leirikouluyhdistykselle tulee tiedusteluja,
12327: asiantuntijana uusia leirikoulukeskuksia perus- jotka koskevat leirikoulutoimintaa, leirikoulu-
12328: tettaessa ja suojata leirikoulukäsite kaupallista keskuksia, leirikoulukirjallisuutta, leirikoulun
12329: hyväksikäyttöä vastaan. vetäjiä, suunnitteilla olevien leirialueiden sovel-
12330: Yhdistys on järjestänyt opettajakursseja, tuvuusarvioita, leirikoulujen opetuksellista ar-
12331: yleisiä tiedotustilaisuuksia, julkaissut kaksikie- vostusta, pohjoismaista ja kansainvälistä leiri-
12332: listä tiedotusmateriaalia ja jakanut tietoa leiri- koulutoimintaa jne. Varojen puute on tähän
12333: koulusta. Leirikoulu antaa työmuotona opetus- mennessä vaikuttanut kielteisesti erilaisten teh-
12334: ja kasvatustyössä luonnolliset puitteet koulun tävien suorittamiseen.
12335: sisällölle ja työskentelytavalle, leirikoulu laa- Leirikouluyhdistys julkaisee Info-lehteä 4-5
12336: jentaa sosiaalisia yhteyksiä, leirikoulu synnyt- numeroa vuodessa, useita leirikoulukursseja on
12337: tää välittömiä elämyksiä luonnossa ja yhteis- suunnitteilla leirikoulujen vetäjiä varten, leiri-
12338: kunnassa, leirikoulu kehittää vastuuntuntoa, koulujen vetäjistä, leirikoulukeskuksista ja ope-
12339: kykyä yhteistyöhön ja toisten huomioonotta- tuksen järjestämisestä on luotava rekisteri, lei-
12340: miseen, leirikoulu syventää tietoja ja valmiuk- rikoulupedagogiikan suunnittelumappia on ke-
12341: sia, leirikoulu antaa mielekkäiden vapaa-ajan hitettävä jne. Tehtäviä on paljon ja leirikoulu-
12342: harrastusten jatkokoulutusta. yhdistys pystyisi palvelemaan koko koulusek-
12343: Tämä työskentelymuoto on tullut ajankoh- toria, jos valtio tekisi vallitsevasta tilanteesta
12344: taiseksi maassamme mm. siitä syystä, että johtopäätöksensä ja myöntäisi Suomen leiri-
12345: nykyinen peruskoulun opetussuunnitelma sa- kouluyhdistys - Lägerskolföreningen i Fin-
12346: moin kuin lukionkin selvästi suosii oppiaineiden land r.y:lle valtionapua sen toimintaa varten.
12347: teoreettista opiskelua. Kouluyhteisömme oppi- Tämä tulisi itse asiassa halvemmaksi kuin
12348: laiden tulee saada syvällisempi käsitys siitä, uusien virkojen kehittäminen ministeriössä ja
12349: kuinka ihmiset elävät maamme eri yhteiskun- koulu- ja ammattikasvatushallituksessa.
12350: nallisilla ja alueellisilla sektoreilla. Oppiainei- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12351: den lähentäminen käytäntöön, mihin liittyy
12352: pitkälle viety kokonaistaminen, lisää opintojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12353: motivaatiota ja on vastapainona kouluun kyl- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
12354: lästymiselle ja työskentelyrauhan häiriöille. kaa Suomen leirikouluyhdistys - Lä-
12355: Kodin ja koulun välillä saavutetaan mielekäs gerskolföreningen i Finland r.y:lle sen
12356: yhteistyö huoltajien, opettajien ja oppilaiden toiminnan tukemiseksi ja leiripedagogii-
12357: kan ym. laatimiseksi.
12358: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
12359:
12360: Boris Renlund Elisabeth Rehn Ole Norrback
12361: Håkan Malm Bror Lillqvist Ingvar S. Melin
12362: 1981 rd. 1089
12363:
12364: Finansmotion nr 989
12365:
12366:
12367:
12368:
12369: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för förlängning av Kro-
12370: noby flygfälts landningsbana
12371:
12372:
12373: Tili Riksdagen
12374:
12375: Flygfältet i Kronoby är i stort behov av för- 1979 framhöll, att planerna på en förlängning
12376: längning av start- och landningsbanan. Under av startbanan med 500 meter söderut blir fär-
12377: de senaste åren har flygtrafiken på nämnda diga inom innevarande år ( 1979), och att start-
12378: flygfält blivit allt livligare. Men stant- och banans förlängningsarbete ingår i luftfartssty-
12379: landningsbanan är endast 1 800 m lång, vilket relsens verksamhets- och ekonomipian i mo-
12380: är den kortaste i hela landet för jetplan i regul- ment 34.50.77 och 31.47.77. 1 denna plan har
12381: jär trafik. Därför har det hänt att man flera projektet daterats tili åren 1981-83. Tyvärr
12382: gånger har tvingats göra viktbegränsningar ge- måste man konstatera, trots planerna, att ar-
12383: nom minskning av lasten i större plmtyper för betet inte påbörjats och att inte ens medel
12384: att våga landa i Kronoby. Detta i synnerhet finns upptaget i 1982 års statsförslag.
12385: vintertid när banorna är hala. Ä ven luftfarts- Med hänvisning tili det ovan anförda före-
12386: styrelsen inser behovet av en förlängd hana slås vördsamt,
12387: i Kronoby, men tillräckliga medel har inte
12388: ställts tili förfogande. Enligt luftfartsstyrelsen att Riksdagen i 1982 års statsförslag
12389: borde hanan förlängas med 500 meter för att på moment 31.41.77 måtte upptaga ett
12390: fylla tidens krav. anslag om 500 000 mark för påbörjan-
12391: Ytterligare bör påpekas att minister Saarto det av förlängningen av start- och land-
12392: som svar på ett muntligt spörsmål den 29. 11. ningsbanan på flygfältet i Kronoby.
12393: Helsingfors den 1 oktober 1981
12394:
12395: Boris Renlund P. Mäki-Hakola Ole Norrback
12396: Ingvar S. Melin Håkan Malm Henrik Westerlund
12397: Heimo Linna Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
12398: Bror Lillqvist
12399:
12400:
12401:
12402:
12403: 137 088100408~
12404: 1090 1981 vp.
12405:
12406: Raha-asia-aloite n:o 989 Suomennos
12407:
12408:
12409:
12410:
12411: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentoken-
12412: tän kiitoradan jatkamiseen
12413:
12414:
12415: Eduskunnalle
12416:
12417: Kruunupyyssä sijaitseva lentokenttä tarvitsee 29. 11. 1979 esitti, että suunnitelmat kiitotien
12418: kipeästi kiitoradan jatkamista. Viime vuosina jatkamiseksi 500 metrillä etelään päin valmis-
12419: lentoliikenne mainitulla kentällä on tullut yhä tuvat kuluvan vuoden (1979) aikana ja että
12420: vilkkaammaksi. Kiitorata on kuitenkin vain kiitotien jatkamistyö sisältyy ilmailuhallituksen
12421: 1 800 metriä pitkä, mikä on maamme lyhin toiminta- ja taloussuunnitelmaan momenteilla
12422: säännöllisessä liikenteessä olevien suihkukonei- 34.50.77 ja 31.47.77. Tämän suunnitelman
12423: den käytössä oleva kiitorata. Tämän vuoksi on mukaan hanke on aiottu toteuttaa vuosina
12424: sattunut, että useita kertoja on jouduttu sovel- 1981-83. On valittaen todettava, että töitä
12425: tamaan painorajoituksia vähentämällä suurten ei suunnitelmista huolimatta ole aloitettu eikä
12426: konetyyppien kuormaa, jotta uskallettaisiin las- varoja edes ole otettu vuoden 1982 tulo- ja
12427: keutua Kruunupyyhyn. Näin on erityisesti ta- menoarvioon.
12428: pahtunut talvella ratojen ollessa liukkaat. Myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12429: ilmailuhallitus pitää kiitoradan pidennystä tar- nioittavasti,
12430: peellisena, mutta riittäviä määrärahoja ei ole
12431: myönnetty. Ilmailuhallituksen mukaan rataa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12432: pitäisi pidentää 500 metrillä, jotta se vastaisi 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
12433: ajan vaatimuksia. 31.47.77 500 000 markkaa Kruunupyyn
12434: Edelleen on syytä korostaa, että ministeri lentokentän nousu- ja laskeutumiskiito-
12435: Saarto vastatessaan suulliseen kysymykseen radan jatkamistöiden aloittamiseksi.
12436: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
12437:
12438: Boris Renlund P. Mäki-Hakola Ole Norrback
12439: Ingvar S. Melin Håkan Malm Henrik Westerlund
12440: Heimo Linna Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
12441: Bror Lillqvist
12442: 1981 rd. 1091
12443:
12444: Finansmotion nr 990
12445:
12446:
12447:
12448:
12449: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska Öster-
12450: bottens Ungdomsförbund för en kampanj mot alkoholbruk
12451:
12452:
12453: Till Riksdagen
12454:
12455: Svenska Österbottens Ungdomsförbund har kurser i föreningarna, affischer, förbundets tid-
12456: sedan hösten 1980 genomfört en kampanj i ning Österbottniska Posten, tarror och större
12457: Svenska Österbotten i syfte att minska alko- samlingar i Svenska Österbottens Ungdoms-
12458: holmissbruk bland ungdomar, i första hand förbunds regi. Kampanjen har på grund av sitt
12459: tonåringar. Kampanjen benämns JOCKE- okonventionella grepp vunnit gensvar bland
12460: kampanjen och är uppdelad i två skeden. såväl ungdomar, föräldrar som i skoloma.
12461: Kampanjens första skede har bes1tått av dans- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
12462: kurser, som arrangerats i förbundets medlems- vördsamt,
12463: föreningar. Danskurserna har engagerat 3 000
12464: ungdomar i åldern 12-17 år. att Riksdagen i 1982 års statsförslag
12465: Kampanjens andra skede syftar tili att för- måtte upptaga ett anslag om 50 000
12466: medla information i alkoholfrågor. Kampanjen mark för Svenska Österbottens Ung-
12467: benämns NÄÄ TACK-kampanjen och för fram domsförbund för information om alko-
12468: argument för att avhålla sig från alkoholbruk. holfrågor och dess kampanj mot alko-
12469: Upplysning kommer att spridas via nya dans- holbruk bland ungdomen.
12470: Helsingfors den 1 oktober 1981
12471:
12472: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
12473: 1092 1981 vp.
12474:
12475: Raha-asia-aloite n:o 990 Suomennos
12476:
12477:
12478:
12479:
12480: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Österbottens
12481: Ungdomsförbund -nimiselle yhdistykselle alkoholinkäytön
12482: vastaiseen kampanjaan
12483:
12484:
12485: Eduskunnalle
12486:
12487: Svenska Österbottens Ungdomsförbund on tarrojen välityksellä sekä järjestämällä suureh-
12488: syksystä 1980 lähtien ylläpitänyt Pohjanmaan koja kokouksia Svenska Österbottens Ungdoms-
12489: ruotsinkielisillä alueilla kampanjaa, jonka tar- förbundin johdolla. Kampanja on epäsovinnai~
12490: koituksena on vähentää nuorison alkoholin vää- suutensa vuoksi saanut myönteisen vastaanoton
12491: rinkäyttöä. Kampanjaa kutsutaan JOCKE-kam- nuorison parissa, vanhempien taholta sekä kou-
12492: panjaksi ja se on jaettu kahteen osaan. Ensim- luissa.
12493: mäisen osan ovat muodostaneet tanssikurssit, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12494: joita on järjestetty liiton jäsenyhdistyksissä. nioittavasti,
12495: Tanssikursseihin on osallistunut 3 000 nuorta,
12496: joiden ikä on ollut 12-17 vuotta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12497: Kampanjan toisen osan tarkoituksena on tie- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
12498: tojen antaminen alkoholikysymyksistä. Kam- kaa Svenska Österbottens ungdomsför-
12499: panjaa kutsutaan NÄÄ TACK -kampanjaksi ja bundille alkoholikysymyksiä koskevaa
12500: se esittää perustelut miksi alkoholin käyttämi- tiedottamista sekä sen nuorison alko-
12501: sestä tulee pidättyä. Tietoja tullaan levittämään holinkäyttöä vastaan käymää kampanjaa
12502: yhdistysten uusien tanssikurssien, ilmoitusten, varten.
12503: liiton sanomalehden Österbottniska Postenin ja
12504: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
12505:
12506: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
12507: 1981 rd. 1093
12508:
12509: Finansmotion nr 991
12510:
12511:
12512:
12513:
12514: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag tili Finlands svenska
12515: nykterhetsförbund för anskaffning av en kassettkopierings-
12516: apparat
12517:
12518:
12519: Tili Riksdagen
12520:
12521: Finlands svenska nykterhetsförbund har be- av barntidningen Eos som taltidning. Därtill
12522: slutat ge ut barntidningen Eos som taltidning. skulle produktionen bli betydligt billigare, om
12523: Det är i första hand för att betjäna synskadade man skulle ha tillgång tili egen kassettkopie-
12524: barn som det här initiativet har tagits. Sam- ringsapparat. Man måste också se det som
12525: tidigt har man också konstaterat, att det också ett rätltvisekrav från handikappade barns sida
12526: finns andra handikappgrupper, som är intresse- att få samma "läsupplevelse" och inspiration
12527: rade av att få en barn- och ungdomstidning som sina lyckligare lottade jämnåriga.
12528: med varierande innehåll på kassett. Det är fråga Med hänvisning tili det ovan anförda före-
12529: om utvecklingsstörda, barn med läs- och tal- slås vördsamt,
12530: svårigheter osv. Det betyder att verksamheten
12531: hela tiden kommer atlt utökas vad det ser ut att Riksdagen i 1982 års statsförslag
12532: idag. måtte upptaga ett anslag på 30 000
12533: Eos ges nu ut i ca 13 000 exemplar och mark för Finlands svenska nykterhets-
12534: når så gott som varje finlandssvenskt hem förbund för inköp av en kassettko-
12535: med barn i skolåldern. För att kunna snabbt pieringsapparat, som på alla sätt skulle
12536: få ut den intalade tidningen med ljudillustra- underlätta och förbilliga utgivningen av
12537: tioner behövs en kassettkopieringsapparat, vii- barntidningen Eos som taltidning.
12538: ken på alla sätt skulle underlätta utgivningen
12539: Helsingfors den 5 oktober 1981
12540:
12541: Boris Renlund Henrik Westerlund
12542: Ole Norrback Ingvar S. Melin
12543: 1094 1981 vp.
12544:
12545: Raha-asia-aloite n:o 991 Suomennos
12546:
12547:
12548:
12549:
12550: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands svenska nyk-
12551: terhetsförbund -nimiselle yhdistykselle kasettien kopiointi-
12552: laitteen hankintaan
12553:
12554:
12555: Eduskunnalle
12556:
12557: Suomenruotsalainen raittiusliitto on päättänyt äänilehtenä. Tämän lisäksi sen tuotanto tulisi
12558: julkaista Eos-nimistä lastenlehteä äänilehtenä. huomattavasti halvemmaksi, jos käytettävissä
12559: Tämä aloite on tehty ensi sijassa näkövammais- olisi oma kasettien kopiointilaite. Vammaisten
12560: ten lasten auttamiseksi. Samalla on todettu, lasten kannalta on myös pidettävä oikeuden~
12561: että on muitakin vammaisryhmiä, joita kiin- mukaisena vaatimuksena, että he saavat samat
12562: nostaa saada vaihtelevan sisältöinen lasten ja "lukuelämykset" ja virikkeet kuin heidän ikäi-
12563: nuorison lehti kasetin muodossa. Kyse on kehi- sensä parempiosaiset lapset.
12564: tysvammaisista, lapsista, joilla on puhevaikeuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12565: sia jne. Tämä merkitsee sitä, että toiminta nioittaen,
12566: tämän hetkiseen verrattuna tulee jatkuvasti
12567: kasvamaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12568: Eos ilmestyy nyt n. 13 000 kappaleen pai- 1982 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
12569: noksena ja se tulee lähes jokaiseen suomen- kaa Suomen ruotsalaista raittiusliittoa
12570: ruotsalaiseen kotiin, jossa on kouluikäisiä varten kasettien kopiointilaitteen osta-
12571: lapsia. Jotta äänitetty ja äänikuvin varustettu miseksi, joka kaikin tavoin helpottaisi
12572: lehti voitaisiin nopeasti saada jakeluun, tarvi- ja tekisi halvemmaksi julkaista Eos-
12573: taan kasettien kopiointilaite, joka kaikin tavoin nimistä lastenlehteä äänilehtenä.
12574: helpottaisi lastenlehti Eoksen julkaisemista
12575: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
12576:
12577: Boris Renlund Henrik Westerlund
12578: Ole Norrback Ingvar S. Melin
12579: 1981 rd. 1095
12580:
12581: Finansmotion nr 992
12582:
12583:
12584:
12585:
12586: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag till Samfundet Folk-
12587: hälsan för produktion av svenskspråkigt folkhälsomaterial
12588:
12589:
12590: Tili Riksdagen
12591:
12592: Det råder ofta brist på svenskspråkigt hälso- Enligt 14 § folkhälsolagen bör kommunen
12593: upplysningsmaterial i de svensk- och tvåsprå- upprätthålla hälsovårdsrådgivning i viiken bl.a.
12594: kiga kommunerna. Då viktigt upplysningsma- ingår upplysningsmaterial. Samfundet Folk-
12595: terial finns på finska men saknas på svenska, hälsan är den enskilda organisation i vårt land
12596: leder det till att hälsoupplysningen bland den som producerar de flesta upplysningsskrifiter
12597: svenskspråkiga befolkningen i landet som hel- inom ramen för folkhälsolagen. För att göra det
12598: het försvåras och atJt samordnade upplysnings- möjligt för Folkhälsan att tillhandahålla skrif-
12599: kampanjer omöjliggörs i tvåspråkiga kommu- terna tili samma styckepris som motsvarande
12600: ner. finska upplysningsskrift föreslår vi att organi-
12601: Eristen uppstår av följande orsaker: de små sationen beviljas ett årligt undersitöd för denna
12602: upplagorna ger ett högt styckepris. Erfaren- verksamhet.
12603: heten visar att det ofta kostar 2-3 gånger Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
12604: mer att producera en svensk upplysningsskrift dertecknade,
12605: än motsvarande finska. Kommuner o.a. köpare
12606: vill ogärna betala mer för en svenskspråkig att Riksdagen i 1982 års statsförslag
12607: skrifit än för den finska. Producenten - van- måtte upptaga 50 000 mark såsom un-
12608: ligen en ideell förening - tvingas att sälja derstöd till Samfundet Folkhälsan i
12609: skriften tili underpris. Då producentens resur- svenska Finland r.f. för produktion av
12610: ser är uttömda upphör produktionen och många svenskspråkigt upplysningsmaterial inom
12611: behövliga trycksaker förblir opublicerade. ramen för folkhälsolagen.
12612: Helsingfors den 1 oktober 1981
12613:
12614: Boris Renlund Bror Liliqvist Jutta Zilliacus
12615: Håkan Malm Ole Norrback Gunnar Häggblom
12616: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Ingvar S. Melin
12617: 1096 1981 vp.
12618:
12619: Raha-asia-aloite n:o 992 Suomennos
12620:
12621:
12622:
12623:
12624: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Samfundet Folkhälsan
12625: -nimiselle yhdistykselle ruotsinkielisen kansanterveysmate-
12626: riaalin tuottamiseen
12627:
12628:
12629: Eduskunnalle
12630:
12631: Ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä kunnilla on loppuun, tuotanto lakkaa ja moni tarpeellinen
12632: usein puutetta ruotsinkielisestä terveydenhoi- painotuote jää julkaisematta.
12633: don valistusmateriaalista. Kun tärkeätä valis- Kansanterveyslain 14 §:n mukaan kunnan
12634: tusmateriaalia on suomeksi, mutta kun sitä ei tulee huolehtia terveysneuvonnasta, johon mm.
12635: ole ruotsiksi, tämä johtaa siihen, että ruotsin- kuuluu valistusmateriaali. Samfundet Folkhäl-
12636: kielisen väestön parissa tapahtuva terveyden- san on maamme ainoa yksityinen järjestö, joka
12637: hoitovalistus maassamme kokonaisuudessaan tuottaa kansanterveyslain puitteisiin· kuuluvia
12638: vaikeutuu ja yhteisten valistuskampanjoiden teoksia. Jotta Folkhälsanin olisi mahdollista
12639: järjestäminen kaksikielisissä kunnissa muodos- tarjota teoksia samalla kappalehinnalla kuin
12640: tuu mahdottomaksi. vastaavia suomenkielisiä valistusteoksia, ehdo-
12641: Puute johtuu seuraavista syistä: pienten pai- tamme, että järjestölle myönnettäisiin vuosit-
12642: nosten takia kappalehinnat muodostuvat kor- tainen tuki tätä tarkoitusta varten.
12643: keiksi. Kokemus osoittaa, että usein maksaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12644: 2-3 kertaa enemmän tuottaa ruotsinkielistä
12645: valistusmateriaalia kuin vastaavaa suomenkie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12646: listä. Kunnat ja muut ostajat eivät mielellään 1982 tulo- ;a menoarvioon 50 000 mark-
12647: maksa ruotsinkielisestä teoksesta enempää kuin kaa Samfundet Folkhälsan i svenska
12648: suomenkielisestä. Tuottajan - tavallisesti aat- Finland r.f:lle ruotsinkielisen, kansan-
12649: teellisen yhdistyksen - on pakko myydä teos terveyslain puitteissa tapahtuvaa valis-
12650: alihintaan. Kun tuottajan varat on käytetty tusmateriaalin tuottamista varten.
12651: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
12652:
12653: Boris Renlund Bror Lillqvist Jutta Zilliacus
12654: Håkan Malm Ole Norrback Gunnar Häggblom
12655: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Ingvar S. Melin
12656: 1981 rd. 1097
12657:
12658: Finansmotion nr 993
12659:
12660:
12661:
12662:
12663: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för ny- och komplette-
12664: ringsanskaffning av strålbehandlingsapparatur
12665:
12666:
12667: Till Riksdagen
12668:
12669: Den prognos för antalet cancerfall, som ut- I detta försvårade läge tillsatte medicinal-
12670: arbetats av Finlands Cancerregister år 1971 på styrelsen en av sakkunniga sammansatt stråldos-
12671: basen av incidenstalen, förutspår att det årliga arbetsgrupp, som senaste vår avgav sitt be-
12672: antalet nya cancerpatienter från jämförelseåret tänkande och sitt förslag till avhjälpande av
12673: och fram tili mitten av innevarande decennium s1tuationen. Betänkandet omfattar ett program
12674: skall öka med upp tili 35 procent. Det urval för förnyande av den nuvarande apparaturen
12675: som gjordes ur medicinalstyrelsens statistik och ett anskaffningsprogram för kompletteran-
12676: över anmälningar av avförda personer motsäger de utrustning. Båda dessa program har förde-
12677: inte denna prognos. lats på ett flertal år, för att man i framtiden
12678: Det är allmänt känt att man vid vården av skall kunna undvika att ställas inför samtidiga,
12679: cancerpatienter i första hand tillgriper kirur- på sätt och vis överraskande storanskaffningar
12680: giska ingrepp och strålbehandling, vartili nu- tili många sjukhus.
12681: mera allt oftare kan fogas medicinbehandling, De appamturanskaffningsprogram stråldosar-
12682: som givit uppmuntrande resultat. Det riksom- betsgruppen föreslår, vilka i de avgivna sak-
12683: fattande cancerbekämpningsprogram som medi- kunnigutlåtandena som sådana betraktas som i
12684: cinalstyrelsen låtit utarbeta har tagit som mål- huvudsak väl avvägda, har stött på svårigheter
12685: siittning a:tt centralisera behandlingen av can- vid förverkligandet på grund av att myndig-
12686: cerpatienter så, att den försiggår under ledning heterna har omfattat den ståndpunkten, att de
12687: av de fem universitetssjukhusen, eftersom erfa- centralsjukhus där strålbehandlingsutrustningen
12688: renheterna såväl på det internationella planet är placerad är hänvisade tili att anskaffa den i
12689: som i vårt eget land visar att de bästa behand- programmet avsedda apparaturen inom ramen
12690: lingsresultaten uppnås på de sjukhus, tili vilka för det allmänna anslag för förnyande av utrust-
12691: vården av cancerpatienterna kan koncentreras. ning och nyanskaffningar, som reserverats för
12692: Den apparatur och utrustning som erfordras hela sjukhusets behov. Den sakkunniggrupp
12693: för behandlingen av cancerpatienter har i takt inom medicinalstyrelsen, som tillsatts för att
12694: med den medicinska vetenskapens och tekni- verkställa det riksomfattande cancerbekämp-
12695: kens nuvarande utveckling blivit allt mer kom- ningsprogrammet, har veterligen år 1980 kons-
12696: plicerad och allt dyrare. Sålunda är det för- taterat, att patienter från andra regioner än
12697: ståeligt, att man i vårt land länge dröjde centralsjukhusdistrik!tets egen står för följande
12698: med att anskaffa bl.a. den basutrustning som andelar av den strålbehandling som givits:
12699: erfordras vid strålbehandling, varvid man
12700: främst åberopade finansieringssvårigheterna. - i Helsingfors ........ . 18-35%
12701: Följden av dröjsmålet var att apparaturanskaff- - i Åbo .............. . 33%
12702: ningarna tili månget sjukhus, där strålbehand- - 1 Tammerfors . . ...... . 50%
12703: ling ges, kom att inträffa under en mycket kort - i Vasa ............. . 45%
12704: tidsrymd, oftast de sista åren under 1960-,talet. - i Jyväskylä .......... . 25%
12705: Uteslutande på den grunden skulle i själva - i Kotka ............ .
12706: verket den stora sensationsnyheten senaste vin- - i Villmanstrand . . .... . 55%
12707: ter ha kunnat förutses: största delen av strålbe- - i Uleåborg .......... . 70%
12708: handlingsapparaturen har vad säkerheten och
12709: tryggheten beträffar slitits ned så mycket, att ( I Kuopio inleddes verksamheten först år
12710: apparaturen inte längre borde användas alls. 1980.)
12711: 138 08810040811
12712: 1098 Finansmotion nr 993
12713:
12714:
12715: Dessa procentsiffror återspeglar självfallet na och om stråldosarbetsgruppen inte skulle ha
12716: det riksomfattande cancerbekämpningsprogram- kunnat finna en utväg för en tidsfördelad ny-
12717: met, som uttryckligen koncentrerar patienterna och kompletteringsanskaffning.
12718: tili några stora sjukhus. Det måste dock anses Med hänvisning tili det ovan sagda föres1år
12719: vara oskäligt att dessa sjukhus, som i betydande vi högaktningsfullt,
12720: utsträckning betjänar även andra invånare än
12721: de, som är bosatta inom det egna kommunför- att Riksdagen i statsförslaget för år
12722: bundet, vid anskaffningen och förnyandet av 1982 i social- och hälsovårdsministeriets
12723: sin övriga utrustning tvingas nöja sig med de huvudklass under punkt 33.76 skulle
12724: budgetanslag, som nästan helt förbrukas av de uppta 14 500 000 mark som ett eget
12725: här avsedda specialanskaffningarna. Det vore nytt moment att anslås för ny- och
12726: därför mera ändamålsenligt, att det anslag som kompletteringsanskaffning av strålbe-
12727: avser förnyande och kompletterande av strål- handlingsapparatur, som är nödvändig
12728: behandlingsapparatur skulle beviljas separat. för behandlingen av cancerpatienter, i
12729: Detta skulle i varje händelse ha varit fallet, syfte att förverkliga första skedet av de
12730: om Strålsäkerhetsinstitutet skulle ha totalför- program, vilka stråldosarbetsgruppen ut-
12731: bjudit användningen av de defekta anordningar- arbetat.
12732: Helsingfors den 30 september 1981
12733:
12734: Boris Renlund Juhani Saukkonen Saara Mikkola
12735: Håkan Malm Alvar Saukko Jouni J. Särkijärvi
12736: Ritva Laurila Risto Tuominen Helge Saarikoski
12737: Aila Jokinen Matti Puhakka Urho Pohto
12738: Timo Ihamäki Pertti Hietala Impi Muroma
12739: Elisabeth Rehn Olavi Ronkainen Hannele Pokka
12740: Bror Lillqvist Heli Astala Esko Almgren
12741: Ole Norrback Pentti Lahti-Nuuttila Asser Stenbäck
12742: J utta Zilliacus Aarne Koskinen Väinö Rautiainen
12743: Gunnar Häggblom Anna-Liisa Piipari Lea Savolainen
12744: Ingvar S. Melin Niilo Hämäläinen Hannu Tapiola
12745: Heimo Linna Pekka Starast Kaarina Suonio
12746: P. Mäki-Hakola Kaj Bärlund Eino Grönholm
12747: Olli Helminen Tarja Halonen Arvo Salo
12748: Helvi Hyrynkangas Mauri Pekkarinen Veikko Vennamo
12749: Petter Savola Olavi Martikainen Kalevi Mattila
12750: Maija Rajantie Hannu Tenhiälä Esko Pekonen
12751: Pirkko Valtonen Jorma Fred Juhani Surakka
12752: Vappu Säilynoja V. J. Rytkönen Jaakko 1tälä
12753: E.-J. Tennilä Mikko Ekorre Pentti Poutanen
12754: Aulis J uvela Niilo Koskenniemi Sauli Hautala
12755: Ulla Järvilehto Mauri Miettinen Jorma Rantala
12756: Kaisa Raatikainen Pekka Vennamo Ben Zyskowicz
12757: Jouko Tuovinen Urpo Leppänen Anneli Kivitie
12758: Paula Eenilä J. Juhani Kortesalmi Jacob Söderman
12759: Liisa Jaakonsaari Eero Lattula Terhi Nieminen-Mäkynen
12760: Matti Maijala Matti Pelttari Mauri Vänskä
12761: Inger Hirvelä Antero Juntumaa Anssi Joutsenlahti
12762: Orvokki Kangas Juhani Raudasoja Toivo Mäkynen
12763: 1981 vp. 1099
12764:
12765: Raha-asia-aloite n:o 993 Suomennos
12766:
12767:
12768:
12769:
12770: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta sädehoitolaitteiden uus-
12771: ja täydennyshankintoihin
12772:
12773:
12774: Eduskunnalle
12775:
12776: Suomen Syöpärekisterin vuonna 1971 sairas- ma ja täydentävien laitteiden hankintaohjelma.
12777: tuvuuslukujen perusteella laatima ennuste syö- Nämä molemmat ohjelmat on hajautettu usealle
12778: pätapausten määrästä ennakoi uusien syöpäsai- vuodelle, jotta vastaisuudessa vältyttäisiin yhtä-
12779: raiden vuosittaisen luvun lisääntyvän vertailu- aikaisesta, tavallaan yllättäen eteen tulevasta
12780: vuodesta kuluvan vuosikymmenen puoliväliin suurhankinnasta moneen sairaalaan.
12781: mennessä jopa 35 prosentilla. Viime keväänä Sädeannostyöryhmän esittämät hankintaohjel-
12782: lääkintöhallituksen poistoilmoitustilastosta otet- mat, joita annetuissa asiantuntijalausunnoissa
12783: tu poiminta ei ole tämän ennusteen kanssa ris- pidetään sinänsä pääosin oikeaan osuneina, ovat
12784: tiriitainen. kohdanneet toteuttamisvaikeuksia sen vuoksi,
12785: Yleisesti tiedetään, että syöpäpotilaiden hoi- että viranomaiset ovat omaksuneet kannan, jon-
12786: dossa turvaudutaan ensisijaisesti kirurgiaan ja ka mukaan ne keskussairaalat, joihin sädehoito-
12787: sädehoitoon, joihin nykyisin yhä useammin voi- laitteet on sijoitettu, joutuvat hankkimaan oh-
12788: daan liittää rohkaisevia tuloksia antanut lääke- jelmassa tarkoitetut laitteet koko sairaalan tar-
12789: hoito. Lääkintöhallituksen valmistuttama valta- peisiin varattua yleistä lahteiden uusinta- ja
12790: kunnallinen syöväntorjuntaohjelma on ottanut uushankintamäärärahaa käyttäen. Valtakunnal-
12791: tavoitteekseen syöpäpotilaiden hoidon keskittä- lista syöväntorjuntaohjelmaa toteuttamaan ase-
12792: misen viiden yliopistosairaalan johdolla tapah- tettu lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmä on
12793: tuvaksi, koska sekä kansainvälisten että oman tiettävästi v. 1980 todennut, että annetusta sä-
12794: maamme kokemusten mukaan hoidon parhaat dehoidosta tulee muiden kuin oman keskussai-
12795: tulokset saavutetaan niissä sairaaloissa, joihin raalapii:rin alueelta olevien potilaiden osalle:
12796: syöpäpotilaiden hoito voidaan keskittää.
12797: Syöpäsairaiden hoidossa tarvittava laitteisto - Helsingissä .............. . 18-35%
12798: ja välineistä on lääketieteen ja tekniikan nykyi- -Turussa ................. . 33%
12799: sen kehityksen myötä tullut yhä monimutkai- - Tampereella ............. . 50%
12800: semmaksi ja kalliimmaksi. Näin ollen on ym- -Vaasassa ................ . 45%
12801: märrettävää, että maassamme pitkään viivytel- - Jyväskylässä ............. . 25%
12802: riin mm. sädehoitoon tarvittavan peruslaitteis- - Kotkassa ................ .
12803: ton hankinnassa vedoten tässä etenkin rahoitus- - Lappeenrannassa ............. . 55%
12804: vaikeuksiin. Viivyttelyn tuloksena oli monen sä- -Oulussa ................ . 70%
12805: dehoitoa antavan sairaalan laitehankintojen osu-
12806: minen hyvin lyhyeen ajanjaksoon, useimmiten ( Kuopiossa aloitettiin toiminta varsinaisesti
12807: 1960-luvun loppuvuosiin. Pelkästään tällä pe- vasta v. 1980.)
12808: rusteella olisi itse asiassa ollut ennustettavissa Nämä prosenttiluvut heijastavat tietysti val-
12809: viime talven sensaatiouutinen: suurin osa sä- takunnallista syöväntorjuntaohjelmaa, joka ni-
12810: dehoitolaitteista on varmuudeltaan ja turvalli- menomaan keskittää potilaat muutamiin suuriin
12811: suudeltaan kulunut sellaiseksi, ettei välineistöä sairaaloihin. On kuitenkin pidettävä kohtuutto-
12812: pitäisi enää lainkaan käyttää. mana, että nämä sairaalat, jotka huomattavassa
12813: Vaikeutuneessa tilanteessa lääkintöhallitus määrin palvelevat muitakin kuin oman kuntain-
12814: asetti asiantuntijoista koostuvan sädeannostyö- liittoosa asujaimistoa, joutuvat muun välineis-
12815: ryhmän, joka antoi mietintönsä ja ehdotuksen- tönsä hankinnassa ja uusimisessa tyytymään
12816: sa tilanteen ratkaisemiseksi viime keväänä. Mie- tässä tarkoitettujen erityishankintojen lähes ko-
12817: tinnössä on nykyisten laitteiden uusimisohjel- konaan kuluttamiin määrärahoihin. Tästä syys-
12818: 1100 Raha-asia-aloite n:o 993
12819:
12820:
12821: tä olisi tarkoituksenmukaisempaa, että sädehoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12822: tolaitteiden uusimiseen ja täydentämiseen tar- den 1982 tulo- ja menoarvioon sosiaali-
12823: koitettavat määrärahat annettaisiin erillisinä. ja terveysministeriön pääluokkaan lu-
12824: Tähän olisi joka tapauksessa jouduttu, jos Sä- vun 33.76 uudelle momentille
12825: teilyturvallisuuslaitos olisi kokonaan kieltänyt 14 500 000 markkaa käytettäväksi syö-
12826: viallisten laitteiden käytön ja jos sädeannostyö- päsairaiden hoidossa välttämättömien sä-
12827: ryhmä ei olisi voinut löytää ratkaisua ajallisesti dehoitolaitteiden uusinta- ja täydennys-
12828: hajautettuun uudis- ja täydennyshankintaan. hankintoihin sädeannostyöryhmän laati-
12829: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- mien ohjelmien ensimmäisen vaiheen to-
12830: nioittaen, teuttamiseksi.
12831: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
12832:
12833:
12834: Boris Renlund Juhani Saukkonen Saara Mikkola
12835: Håkan Malm Alvar Saukko Jouni J. Särkijärvi
12836: Ritva Laurila Risto Tuominen Helge Saarikoski
12837: Aila Jokinen Matti Puhakka Urho Pohto
12838: Timo Ihamäki Pertti Hietala Impi Muroma
12839: Elisabeth Rehn Olavi Ronkainen Hannele Pokka
12840: Bror Lillqvist Heli Astala Esko Almgren
12841: Ole Norrback Pentti Lahti-Nuuttila Asser Stenbäck
12842: J utta Zilliacus Aarne Koskinen Väinö Rautiainen
12843: Gunnar Häggblom Anna-Liisa Piipari Lea Savolainen
12844: Ingvar S. Melin Niilo Hämäläinen Hannu Tapiola
12845: Heimo Linna Pekka Starast Kaarina Suonio
12846: P. Mäki-Hakola Kaj Bärlund Eino Grönholm
12847: Olli Helminen Tarja Halonen Arvo Salo
12848: Helvi Hyrynkangas Mauri Pekkarinen Veikko Vennamo
12849: Petter Savola Olavi Martikainen Kalevi Mattila
12850: Maija Rajantie Hannu Tenhiälä Esko Pekonen
12851: Pirkko Valtonen Jorma Fred Juhani Surakka
12852: Vappu Säilynoja V. J. Rytkönen Jaakko Itälä
12853: E.-J. Tennilä Mikko Ekorre Pentti Poutanen
12854: Aulis Juvela Niilo Koskenniemi Sauli Hautala
12855: Ulla Järvilehto Mauri Miettinen Jorma Rantala
12856: Kaisa Raatikainen Pekka Vennamo Ben Zyskowicz
12857: Jouko Tuovinen Urpo Leppänen Anneli Kivitie
12858: Paula Eenilä J. Juhani Kortesalmi Jacob Söderman
12859: Liisa Jaakonsaari Eero Lattula Terhi Nieminen-Mäkynen
12860: Matti Maijala Matti Pelttari Mauri Vänskä
12861: Inger Hirvelä Antero Juntumaa Anssi Joutsenlahti
12862: Orvokki Kangas Juhani Raudasoja Toivo Mäkynen
12863: 1981 vp. 1101
12864:
12865: Raha-asia-aloite n:o 994
12866:
12867:
12868:
12869:
12870: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkialammen varus-
12871: kunnan uimahallin rakennustöiden aloittamiseen
12872:
12873:
12874: Eduskunnalle
12875:
12876: Savon prikaatilla on Karkialammen kasarmi- olevien lampien pohjat ovat upottavia ja koska
12877: alueella Mikkelissä käytettävänään uudet toimi- erääseen lampeen vuosia sitten hukkui varus-
12878: tilat, joiden ansiosta varusmieskoulutusta on mies upoten syvälle pohjamutaan, ei varus-
12879: voitu tehostaa sekä varusmiesten ja kantahen- miesten uimista lammissa voida sallia. Uima-
12880: kilökunnan viihtyvyyttä lisätä. Kasarmialueen halli mahdollistaisi myös kesällä kasarmialueel-
12881: rakennusohjelmassa on ollut myös uimahallin la oleville varusmiehille virkistäytymisen, joka
12882: rakentaminen, mutta jostakin syystä hanke on tältä osin nyt puuttuu.
12883: myöhemmin jätetty suunnitelmista pois. Uima- Uimahallin rakentamista Karkialammelle voi-
12884: hallin rakentaminen oli esillä jo vuonna 1970 daan perustella myös sillä, että aikaa myöten
12885: Savon prikaatin PLM:öön osoittamassa kir- sen antamalla säästöllä uimahallimaksuissa Mik-
12886: jeessä, jossa rakentamisaika sijoittui vuosiin kelin kaupungille, kuljetuskustannuksissa sekä
12887: 1972-1974. Vuoden 1972 lopulla laaditussa sillä ajalla, joka näin jää koulutukseen, mak-
12888: Mikkelin PLM:n rakennustyön rakennusohjel- setaan perustamiskustannukset ja samalla
12889: man luonnoksessa uimahallia varten oli varattu uudella rakennettavalla uimahallilla helpotettai-
12890: 1,5 milj. markkaa. siin Mikkelin kaupungissa sijaitsevan uimahal-
12891: Tällä hetkellä Savon prikaati voi käyttää lin käyttöpainetta.
12892: vain kaksi tuntia viikossa Mikkelin kaupungin Alunperin uimahallin sijainti on suunniteltu
12893: uimahallia. Aika on täysin riittämätön prikaa- kuntotalon viereen, mikä soveltuu edelleen tä-
12894: tin kokoiselle joukko-osastolle eikä mahdollista män päivän kokonaissuunnitelmaan.
12895: systemaattista uintikoulutusta, vaan on nähtä- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
12896: vä jonkinlaisena virkistystilaisuutena. tamme,
12897: Varusmiesvahvuus on noin 1 000 miestä.
12898: Karkialammella asuu 60 perhettä eli noin 250 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12899: henkilöä. Ilmeistä on, että myös muualla asu- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
12900: va henkilöstö ( kantahenkilökunta ja siviiHtoi- markkaa Mikkelissä sijaitsevan Karkia-
12901: menhaltijat) tulisivat käyttämään "omaa" ui- lammen varuskunnan uimahallin raken-
12902: mahallia. Karkialammen kasarmialueen vieressä nustöiden aloittamiseen.
12903: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
12904:
12905: Olavi Ronkainen Timo Ihamäki Pertti Hietala
12906: Maija Rajantie Mauri Miettinen Pentti Poutanen
12907: Erkki Liikanen Unto Ruotsalainen Esko Pekonen
12908: 1102 1981 vp.
12909:
12910: Raha-asia-aloite n:o 995
12911:
12912:
12913:
12914:
12915: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen teologian apu-
12916: laisprofessorin viran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon
12917:
12918:
12919: Eduskunnalle
12920:
12921: Aikaisemmin ovat kaikki kansakoulunopetta- Yleisen teologian approbatur-opetus on Jy-
12922: jat saaneet seminaareissa ja opettajakorkeakou- väskylässä järjestetty siten, että tuntiopettajat
12923: luissa koulutusta uskonnon opettamiseen. Ti- hoitavat peruskurssien luennot ja osatentit Hel-
12924: lanne on uuden opettajanvalmistuksen mukana singin yliopiston vaatimusten mukaan. Arvosa-
12925: muuttunut. Peruskoulun luokanopettajista opis- nat antaa Helsingin yliopiston teologinen tiede-
12926: kelevat uskonnonopetusta vain ne, jotka ovat kunta.
12927: valinneet uskonnon erikoistumisaineekseen. He Yleisen teologian approbatur-opetusta on
12928: suorittavat yleisessä teologiassa arvosanan ap- ollut kesälukukaudesta 1968 lukien. Vuoden
12929: probatur ja opetusharjoittelun. Muiden kou- 1978 loppuun mennessä on arvosanoja suori-
12930: lutus rajoittuu kahden viikkotunnin didakti- tettu useita satoja. Myös yleisen teologian cum
12931: seen kurssiin yhden lukukauden aikana. laude -arvosanoja on suoritettu vuodesta 1972
12932: Yleinen teologia on oppiaineena vain Hel- lähtien.
12933: singin yliopistossa ja Åbo Akademissa, erityis- Opiskelijoiden suuren määrän vuoksi tilanne
12934: järjestelyin Jyväskylässä ja Joensuussa. Lisäksi on käymässä ylipääsemättömän vaikeaksi ilman
12935: voidaan yleisen teologian approbatur suorittaa vakinaista opettajaa. Myös kouluhallituksen us-
12936: eräissä kesäyliopistoissa sekä Rauman seminaa- konnonopetuksen järjestelyä suunnitteleva työ-
12937: rissa. Muissa maan keski- ja pohjoisosissa ole- ryhmä esittää mietinnössään 1974, että opetta-
12938: vissa opettajankoulutuslaitoksissa ei voida eri- janvalmistuslaitoksiin olisi perustettava yleisen
12939: koistua uskonnonopetukseen. teologian apulaisprofessorin virka. Tehostamalla
12940: Peruskoulun yläasteella uskonto on liitetty yleisen teologian opetusta Jyväskylän yliopisto
12941: johonkin muuhun aineeseen, lähinnä historiaan samalla palvelee maan keski- ja pohjoisosien
12942: tai äidinkieleen. Pätevyysvaatimuksena on ylei- uskonnonopettajien jatkokoulutusta.
12943: sen teologian cum laude ja uskontotieteen ap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12944: probatur. Uskontotieteen opiskelu on mahdol- nioittaen,
12945: lista vain Helsingissä ja Turussa. Kun useat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12946: Jyväskylän historian ja äidinkielen opiskelijat 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
12947: haluavat saada pätevyyden peruskoulun virkoi- 29.10.01 lisäyksenä 120 000 markkaa
12948: hin, on kohtuullista, että heillä on omassa yli- yleisen teologian apulaisprofessorin viran
12949: opistossaan mahdollisuus suorittaa arvosanat perustamista varten Jyväskylän yliopis-
12950: yleisessä teologiassa ja uskontotieteessä. toon.
12951: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
12952:
12953: Olavi Ronkainen Esko Almgren Erkki Korhonen
12954: Impi Muroma Sauli Hautala Jorma Fred
12955: Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
12956: 1981 vp. 1103
12957:
12958: Raha-asia-aloite n:o 996
12959:
12960:
12961:
12962:
12963: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastosihteerin vi-
12964: ran perustamiseen kouluhallitukseen
12965:
12966:
12967: Eduskunnalle
12968:
12969: Kouluhallituksen kuudesta osastosta henkilö- perustaa vapaan sivistystyön osastoon opinto-
12970: vahvuudeltaan pienin on vapaan sivistystyön keskusasioiden hoitamista varten ylitarkastajan
12971: osasto. Kuitenkin sen tulee vastata koko maan virka ja kirjastotoimistoon toinen kirjasto-
12972: yleissivistävästä aikuiskasvatustyöstä. Tähän sihteerin virka sekä osaston työmäärän tasoit-
12973: kenttään kuuluva:t kansanopistot, joita on 86 tamiseksi tutkijan ja kaksi toimistosihteerin
12974: ja joissa opiskelee vuosittain perusoppijaksolla virkaa.
12975: n. 6 500 ja kursseilla n. 24 000 opiskelijaa, Kouluhallituksen kirjastotoimiston henkilö-
12976: kansalais- ja .työväenopistot, joita on 270 ja kunta on v. 1979 määrällisesti sama (3) kuin
12977: joissa opiskelee 520 000 henkilöä, yli 80 mu- 50 vuotta aiemmin eli v. 1929. Viimemainit-
12978: siikkioppilaitosta, joissa opiskelee n. 31 000 tuna vuonna oli kirjastotoimistoon saatu sa-
12979: musiikinopiskelijaa, seitsemän opintokeskusta, mana vuonna voimaan tulleen kansankirjasto-
12980: joiden yhteinen opintokerhomäärä on n. 19 000 lain nojalla amanuenssin virka toimistossa jo
12981: ja opiskelijamäärä n. 190 000 opintokerholaista olevan kirjastotoimiston johtajan ja kanslistin
12982: sekä kurssien yhteinen lukumäärä n. 4 000 ja viran lisäksi. Amanuenssin virkanimike muutet-
12983: kurssilaisten määrä n. 100 000 henkilöä, kym- tiin v. 1962 kirjastosihteeriksi. Kuluneen puo-
12984: menen kouluhallituksen alaista urheiluopistoa, len vuosisadan aikana on maan kirjastotoimi
12985: joiden opiskelijamäärä on n. 9 000, sekä val- kasvanut määrällisesti ( v. 1929 oli kirjastolai-
12986: tion askartelunohjaajaopisto, ja näiden lisäksi noja 2,7 milj., v. 1978 70 milj.) ja samalla
12987: maamme kaikki kunnat kattava kirjastover- laajentunut kattamaan maan kaikki kunnat.
12988: kosto. Lisäksi vuoden 1980 valtion tulo- ja Henkilökunnan puute estää kuitenkin kirjasita-
12989: menoarvion perusteella kirjeopiskelu tulee va- toiminnan kehittämistä erityisaloilla, esim. mu-
12990: paan sivistystyön osaston alaiseksi. siikkikirj astotoimintaa, sairaalakiri astotoimin taa
12991: Tästä johtuen vapaan sivistystyön osastossa sekä yleisten kirjastojen ja oppilaitosten kirjas-
12992: on vuosikausia vallinnut selvä työvoimapula, tojen yhteistoimintaa. Kirjastotoimen erityis-
12993: sillä osaSJtossa on vain kahdeksan vakinaista toimintamuotojen ohjaamiseksi sekä kirjasto-
12994: virkaa, joihin kuuluu osastopäällikön lisäksi toimen kehittämissuunnitelmien valmisteluun
12995: kirjastotoimiston päällikkö, kirjastosihteeri ja tarvittaisiin kirjastotoimistoon toinen kirjasto-
12996: kanslisti sekä varsinaisen toimistojaon ulkopuo- sihteerin virka (V 25 pl).
12997: lella rooteliperiaatteella työskentelevät kolme Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12998: ylitarkastajaa ja osaston osastosihteeri. Näiden nioittaen,
12999: lisäksi opintokeskusasioita hoitaa tilapäinen esit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13000: telijä ja vapaan sivistystyön tutkijan tehtäviä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13001: vuodeksi kerrallaan otettu työsopimussuhteinen 29.41.01 lisäyksenä 100 000 markkaa
13002: tutkija. kirjastosihteerin viran perustamiseksi
13003: Aikuiskasvatustyön merkityksen ja vastuu- kouluhallituksen vapaan sivistystyön
13004: alueen jatkuvasti kasvaessa olisi välttämätöntä osastolle.
13005: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13006:
13007: Olavi Ronkainen Esko Almgren Erkki Korhonen
13008: Impi Muroma Sauli Hautala Jorma Fred
13009: Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
13010: 1104 1981 vp.
13011:
13012: Raha-asia-aloite n:o 997
13013:
13014:
13015:
13016:
13017: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan tieolojen
13018: korjaamiseen
13019:
13020:
13021: Eduskunnalle
13022:
13023: Savonlinnan kaupungin alueella on järjestäy- Kommerniemen-Kokonsaaren paikallistien ra-
13024: tyneitä yksityisteitä n. 370 km ja järjestäyty- kentamisesta.
13025: mättömiä n. 210 km. Jääteitä on tästä 77 km. Muista Savonlinnan kaupungin alueella ole-
13026: Alueen vesistörikkaudesta johtuen yksityistie- vista tiehankkeista mainittakoon Moinsalmen
13027: verkko on laaja ja asukkaiden osalle tulevat paikallistien parantaminen, joka on edistynyt
13028: tiekustannukset ovat valtakunnan yleiseen ta- varsin hitaasti, koska parannustyötä on suori-
13029: soon nähden korkeat. Koska haja-asutusalueen tettu varatyönä. Paikallistiellä oleva Virtasal-
13030: asukkaiden tulotaso on verrattain alhainen ja men silta on kapea ja liikenteelle vaarallinen
13031: kaupungin mahdollisuudet lisätä tukeaan yksi- ja lisäksi sen painorajoitus estää raskaan lii-
13032: tyisteiden ylläpitoon rajalliset, olisi välttämä- kenteen tiellä. Silta tulisi uusia ensi tilassa.
13033: töntä, että valtio nykyistä huomattavammassa Lohikoskelta Punkaharjun rajalle ulottuva
13034: määrin osallistuisi yksityisteiden ja jääteiden maantie on kunnoltaan heikko ja liikenteelli-
13035: ylläpitoon Savonlinnan kaupungin alueella. sesti vaarallinen. Tietä on Punkaharjun puo-
13036: Valtion tulisi osallistua Savonlinnan eteläisen lelta korjattu, mutta Savonlinnan puoleinen
13037: saariston jääteiden ylläpitoon samalla tavoin osa kaipaa pikaista kunnostusta.
13038: kuin Turun saariston jääteiden osalta, koska Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13039: teillä on tavanomaista yksityistietä yleisempi nioittavasti,
13040: liikenteellinen merkitys.
13041: Savonlinnan kaupunki on tehnyt valtioval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13042: lalle esityksen Pellossalon ja Ahvionsaaren 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13043: yksityisteiden muuttamisesta paikallisteiksi. 31.24.77 2 000 000 markkaa käytettä-
13044: Tällaisia yksityisteitä ovat myös Uimalammen väksi Savonlinnan tieolojen korjaami-
13045: yksityistie ja Kiuralan-Maaralan yksityistie. seen.
13046: Lisäksi yksityisten aloioteesta on tehty esitys
13047: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13048:
13049: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
13050: 1981 'vp. 1105
13051:
13052: Raha-asia-aloite n:o 998
13053:
13054:
13055:
13056:
13057: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406
13058: perusparannukseen väli11ä Kultakivi-Särkilahti
13059:
13060:
13061: Eduskunnalle
13062:
13063: Maantien n:o 406 Kultakivi-Särkilahti pe- sesti vaikeimmista kohdista. Parantamissuun-
13064: rusparannustyöt aloitettiin syksyllä 1976 työl- nitelma on vahvistettu tammikuussa 1976.
13065: lisyysvarojen turvin ja töitä on vuosittain tehty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13066: saaitujen määrärahojen puitteissa. Tien perus- nioi>ttavasti,
13067: parannustöiden päätökseen saattaminen edel-
13068: lyttää, että valtio myöntää perusparannustöi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13069: den jatkamiseksi lisää määrärahaa. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13070: Maantie n:o 406 Kultakivi-Särkilahti on pi- 31.24.77 1 000 000 markan määrärahan
13071: tuudeltaan 26 kilometriä. Tien vaikutuspiirissä käytettäväksi maantien n:o 406 Kul-
13072: asuu vakinaista väestöä noin 1 100 henkilöä. takivi-Särkilahti perusparannustöiden
13073: Tie on vanha ja heikkokuntoinen ja parannus- suorittamiseen.
13074: työt on aloitettu heikoimmista ja liikenteelli-
13075: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13076:
13077: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
13078:
13079:
13080:
13081:
13082: 139 08810040811
13083: 1106 1981 vp.
13084:
13085: Raha-asia-aloite n:o 999
13086:
13087:
13088:
13089:
13090: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sysmän-Särkilahden
13091: tien perusparannukseen
13092:
13093:
13094: Eduskunnalle
13095:
13096: Ns. Päijänteen saaristotien heikoin tieosuus varoin mahdollisimman pikaisesti. Kohde so-
13097: on Sysmän kirkonkylän ja Särkilahden väli, veltuu talvityönä hoidettavaksi. Työkohde pa-
13098: 15 kilometrin pituinen, sorapintainen, vanha rantaisi myös kuljetusalan uhkaavaa työttö-
13099: kylätie, joka on otettu hoidettavaksi maantienä. myyttä.
13100: Tieosan parantamissuunnitelmat ovat valmiit. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13101: Tieosuus kuuluu paljon käytettyyn matkailu- nioittaen,
13102: väylään, jonka liikennöitävyys tulisi nopeasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13103: nostaa samalle tasolle saaristotien pohjoisosien 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
13104: kanssa. markkaa käytettäväksi Sysmän-Särki-
13105: Mm. vaikean työllisyystilanteen vuoksi tulisi lahden tien perusparannustöihin Harto-
13106: tien rahoitus, 5 milj. mk, hoitaa työllisyys- lan kunnassa.
13107: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13108:
13109: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
13110: 1981 vp. 1107
13111:
13112: Raha-asia-aloite n:o 1000
13113:
13114:
13115:
13116:
13117: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan
13118: rakentamiseen Hirvensalmella
13119:
13120:
13121: Eduskunnalle
13122:
13123: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren kin osoittaa valtion tulo- ja menoarviossa.
13124: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malva- Väisälänsaaren sillan rakentaminen ei korjaa
13125: niemen paikallistielle, on ollut liikennöitävässä ainoastaan tämän saaren asukkaiden liikenne-
13126: kunnossa useita . vuosia. Sillan puuttuminen oloja, vaan se parantaa liikenneyhteyksiä myös
13127: Väisälänsaaren ja Hirvensalmen puoleisen man- Väisälänsaaren läheisyydessä oleviin muihin
13128: tereen väliltä vaikeuttaa kuitenkin saaren asuk- saariin.
13129: kaiden asioimista Hirvensalmen kunnan kes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13130: kustassa olevissa palvelupisteissä. Matkaa saa- nioittavasti,
13131: resta kunnan keskustaan Mikkelin kautta on
13132: yli 60 km, kun se suoraa tietä sillan kautta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13133: olisi alle 20 km. 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13134: Sillan rakentaminen Häntäniemestä Väisälän- markkaa käytettäväksi Väisälänsaaren
13135: saaren Sokkasenniemeen on ollut esillä jo sil- sillan rakentamiseen Hirvensalmen kun-
13136: loin kun tietä rakennettiin, mutta varojen puu- nassa.
13137: te on estänyt sillan rakentamisen. Varat tulee-
13138: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13139:
13140: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
13141: 11'08 1981 vp.
13142:
13143: Raha-asia-aloite n:o 1001
13144:
13145:
13146:
13147:
13148: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Huutokosken-Sa-
13149: vonlinnan-Parikkalan rataosuuden perusparannustöihin
13150:
13151:
13152: Eduskunnalle
13153:
13154: Huomattavana :haittana Savonlinnan talous- misen jatkeeksi valmista organisaatiota hyväksi
13155: alueella koetaan Huutokosken-Savonlinnan- käyttäen olisi perusteltua.
13156: Parikkalan radan kevyt ( K 30 ) kiskotus, joka Rataosan korjaustyöt tulisi suorittaa siten,
13157: •suoranaisesti · estää raskaan läpikulkuliikenteen että välillä Huutokoski-Savonlinna radan
13158: kyseisellä rataosuudella. Asia tulee kiireellisesti tukikerrokseksi pantaisiin sora ja välillä Savon-
13159: korjata. linna-Parikkala sepeli. Lisäksi koko osuudella
13160: VäHttömäsl:i' rataosan jatkeena SIJaitseva tulee noin 30 % ratapölkyistä vaihdettavaksi
13161: Vuoksenlaakson teollisuusalue hankkii suuren ja tarpeelliset vaihteistot asennettavaksi. Kis-
13162: osan puuraaka-aineestaan Kainuusta, ja näiden kotus on vaihdettava K 30-kiskotuksesta K 4 3-
13163: kuljetusten hoitaminen kyseisen rataosan kaut- kiskotukseksi. Kokonaisuutena korjaus merkit-
13164: ta olisi taloudellisesti perusteltua kuljetusmat- see sitä, että Huutokosken-Savonlinnan rata-
13165: kan vuoksi. · Samalla kevennettäisiin painetta osuus nousee luokkaan Bt ja rataosuus Savon-
13166: Kouvolan ratapihalla. Tällä myös parannettai- linna-Parikkala luokkaan B2.
13167: siin Valtionrautateiden tämänhetkistä heikkoa Maitkustajaliikenteen lisäämisen kannalta
13168: palvelusten tarjontaa Savonlinnan talousalueel- asialla on merkitystä sikäli, että matkustaja-
13169: la jo oleville tuotantolaitoksille ja luotaisiin junien nopeudet nousevat B1-luokassa 95 kilo-
13170: mahdollisuuksia uusille yrityksille. metriin tunnissa ja B2-luokassa 120 kilometriin
13171: Liikennc;::oliittise~;ti olisi tällöin myös entistä tunnissa.
13172: paremmat mahdollisuudet ohjata yliraskasta Huutokosken-Savonlinnan rataosuuden pe-
13173: liikennettä rautateille. Edelleen matkustajalii- rusparannustyöt tulevat maksamaan ainakin
13174: kennettä voitaisiin korkeampien nopeuksien 30 000 000 mk ja Savonlinnan-Parikkalan ra-
13175: vuoksi ohjata kyseiselle rataosuudelle. Jyväs- taosuuden työt 59 700 000 mk. Valtion vuo-
13176: kylän-Jämsänkosken rautatien valmistuttua den 1982 tulo- ja menoarvioon on budjetoitu
13177: olisi mahdollista panna kulkuun kiertojuna lin- summasta 6 000 000 mk, mikä on varsin vä-
13178: jalla Helsinki-Jyväskylä-Savonlinna-Imatra hän.
13179: -Helsinki. Tämä taas samalla palvelisi poikit- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13180: taisliikennettä Tampere-Savonlinna. nioittavasti,
13181: Jotta edellä kerrottuja parannuksia voitaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13182: toteuttaa, tulee rataosuus Huutokoski-Savon- 1982 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
13183: linna-Parikkala korjata vaatimuksia vastaa- 15 000 000 markan määrärahan käytet-
13184: vaksi. Rataosuudella on suoritettu perusparan- täväksi H uutokosken-Savonlinnan-
13185: nustöitä jo usean vuoden aikana ja kiskotuksen Parikkalan rataosuuden perusparannus-
13186: uusiminen välittömästi massatöiden suoritta- töihin.
13187: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13188:
13189: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
13190: 1981 vp. 110.9
13191:
13192: Raha-asia-aloite n:o 1002
13193:
13194:
13195:
13196:
13197: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
13198: apuna raittiustyöhön ja alkoholijuomista aiheutuvien hait-
13199: tojen ehkäisemiseen
13200:
13201:
13202: Eduskunnalle
13203:
13204: Valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvottelu- vioon 7,1 miljoonaa markkaa ja vuoden 1982
13205: kunta esitti jo 18. 3. 1977 päivätyssä kirjees- tulo- ja menoarvioon 8,4 miljoonaa markkaa.
13206: sään, että raittiustyöhön tarkoitettu määräraha Näyttää kuitenkin siltä, että alkoholin hait-
13207: olisi korotettava niin, että se vastaa 1,50 mark- tavaikutukset kasvavat nopeammin kuin niiden
13208: kaa asukasta kohti. Palkkatason nousu ja mui- torjumiseen käytettävät varat. Siksi on tulo-
13209: den kustannusten lisääntyminen edellyttävät, ja menoarvioon merkittyä rahamäärää pidettävä
13210: että raittiusjärjestöjen valtionapu pysyy vähin- liian pienenä.
13211: tään rahanarvon alenemista vastaavana, esitti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13212: neuvottelukunta. nioittavasti,
13213: Alkoholikomitea oli 27. 6. 1978 jättämässään
13214: mietinnössä sitä mieltä, että raittiusjärjestöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13215: toiminnan ja muun alkoholihaittojen ehkäisyyn 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13216: tähtäävän kansalaistoiminnan tehostamiseksi 33.51.50 1 500 000 markkaa käytettä-
13217: määrärahoja olisi lisättävä. Hallitus onkin esit- väksi raittiustyöhön sekä alkoholijuo-
13218: tänyt vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon rait- mista aiheutuvien haittojen ehkäisemi-
13219: tiustyöhön käytettäväksi valtionapuna 5,9 mil- seen.
13220: joonaa markkaa, vuoden 1981 tulo- ja menoar-
13221: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
13222:
13223: Olavi Ronkainen Esko Almgren Antero Juntumaa
13224: Impi Muroma Sauli Hautala Väinö Rautiainen
13225: Jorma Fred Erkki Korhonen
13226: 1110 1981 vp.
13227:
13228: Raha-asia-aloite n:o 1003
13229:
13230:
13231:
13232:
13233: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas r.y:n
13234: toiminnan tukemiseen
13235:
13236:
13237: Eduskunnalle
13238:
13239: Huumausaineiden käyttö on saavuttanut jonka keskuspaikka on Kampinkatu 8:ssa. Toi-
13240: maassamme huolestuttavat mittasuhteet. Eräi- mitiloissa järjestetään nuorten autitamiseen täh-
13241: den tutkimusten mukaan ainakin kerran ko- täävää toimintaa. Kipeänä tarpeena koetaan
13242: keilumielessä huumeita käyttäneitä on noin kuitenkin teetupatoiminnan aloittaminen eri-
13243: 50 % kaikista nuorista. Kokeilijoita, jotka tyisesti yömyöhällä liikkuvien, huonossa kun-
13244: käyttävät huumeita silloin tällöin, on 12- nossa olevien koululaisten auttamiseksi. Tähän
13245: 15 % nuoristamme ja varsinaisia käyttäjiä ei ole ollut riittävästi varoja aikaisemmin.
13246: 2-3 %. Erityisesti keskioluen on todettu vai- Vihreällä Keitaalla on vapaaehtoisia työnte-
13247: kuttavan kynnystä madaltavasti huumeiden kijöitä noin 40 ja lisää tulisi heti teetupatoi-
13248: käytön aloititamisessa. minnan alettua. Palkattuja työntekijöitä on
13249: Huumeiden käyttö on epäsuorasti vaikutta- ollut 3-5. Vakansseja olisi viittä työntekijää
13250: nut myös väkivaltarikollisuuden kasvuun. V a- varten, mutta rahat eivät ole kaikin ajoin riit-
13251: kinainen huumeiden käyttäjä ei kykene saa- täneet palkkakustannuksiin.
13252: maan laillisin keinoin riittävästi rahaa huu- Merkittävää työtä Vihreä Keidas tekee va-
13253: mausaineiden ostoon, vaan hänen on hankit- listustoiminnan antamisessa kouluilla. Työ- ja
13254: tava rahaa esim. omaisuusrikoksin tai ryös- kuntoutusleirejä järjestämällä sekä suojatyö-
13255: töin. paikkoja hankkimalla Vihreä Keidas on autta-
13256: Huumeiden käyttäjien auttaminen irti tot- nut monia uuden elämän alkuun.
13257: tumuksestaan on osoittautunut varsin vaikeak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13258: si. Parhaita tuloksia tässä työssä ovat saavut- nioittaen,
13259: taneet kristillisellä pohjalla toimineet järjestöt, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13260: jotka pyrkivät huumenuorten kaikinpuoliseen 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13261: auttamiseen. 33.55.50 200 000 markkaa käytettäväksi
13262: Eräs vanhimmista huumenuorten parissa työ- Vihreä Keidas r.y:n toiminnan tukemi-
13263: tä •tekevistä järjestöistä on Vihreä Keidas r.y., seen.
13264: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13265:
13266: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
13267: Impi Muroma Sauli Hautala Esko Almgren
13268: Erkki Korhonen Jorma Fred
13269: 1981 vp. 1111
13270:
13271: Raha-asia-aloite n:o 1004
13272:
13273:
13274:
13275:
13276: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen evankelis-
13277: luterilaisen jengi- ja katulähetys r.y:n Parkanossa sijaitsevan
13278: hoitokodin perustaruiskustannuksiin
13279:
13280:
13281: Eduskunnalle
13282:
13283: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- vaikeuttaa usein se, että niiden rahoitus on
13284: losta annettua lakia (96/61) muutettiin 31. epävarmalla pohjalla, vapaaehtoisten lahjoitus-
13285: 12. 1974 annetulla lailla ( 1108/74) siten, että ten varassa.
13286: mm. yhdistysten ylläpitämiin päihdyttävien Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys r.y. on
13287: aineiden väärinkäyttäjien hoitolaitoksiin voi- perustanut Parkanoo kuntaan hoitokodin alko-
13288: daan myöntää avustusta perustamis- ja käyttö- holisteille ja narkomaaneille. Hoitokoti sijait-
13289: kustannuksiin valtion tulo- ja menoarviossa. see Parkanoo kunnalta hankitulla Kirjaskylän
13290: Viime vuosina on alkoholin kulutus ja sen koululla, jonka hoitoon hakeutuneet ovat kun-
13291: seurauksena alkoholin väärinkäyttö voimak- nostaneet talkootyönä asuntolatarkoitukseen
13292: kaasti lisääntynyt alkoholilain valitettavan libe- sopivaksi.
13293: ralisoimisen myötä. Asuntolassa asuville kuntoutettaville henki-
13294: Verrattuna alkoholin aiheuttamiin suuriin löille ovat lähiseudun yrittäjät tarjonneet eri-
13295: tuhoihin mm. kansanterveyden huononemisena laisia alihankintatöitä, mutta hoitokodin yllä-
13296: ja menetettyinä työpäivinä ja toisaalta valtion pitäjällä ei ole mahdollisuutta hankkia työhön
13297: Alkon ns. voittovaroista saamiin tuloihin ei tarvittavia tiloja. Kysymykseen tulisi pieneh-
13298: maassamme ole kiinnitetty riittävästi huomiota kön teollisuushallin rakentaminen, jota käytet-
13299: alkoholin väärinkäyttäjien kuntoutukseen. Tämä täisiin hoitokodin asukkaiden työskentelypaik-
13300: työ vaatii paljon kärsivällisyyttä ja suuriakin kana. Kun kysymyksessä on varsin mielenkiin-
13301: uhrauksia. toinen ja uraa uurtava kokeilutoiminta, olisi
13302: Parhaita tuloksia alkoholistien kuntoutuk- perusteltua myöntää yhdistykselle valtion tulo-
13303: sessa ovat saavuttaneet monet kristillisellä ja menoarviossa määräraha teollisuushallin ra-
13304: pohjalla toimivat hoitokodit, joissa otetaan huo- kentamiseen.
13305: mioon alkoholistin koko elämäntilanne ja hänen Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13306: kokonaispersoonallisuutensa. Maahamme onkin
13307: perustettu useita narkomaani- ja hoitokoteja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13308: joissa vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuvilla on 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13309: mahdollisuus kevyttä työtä vastaan saada yllä- 33.55.51 200 000 markkaa käytettäväksi
13310: pito ja mahdollisuus vähitellen tapahtuvaan Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys
13311: kuntoutukseen ja vapautumiseen alkoholin vää- r.y:n Parkanossa sijaitsevan hoitokodin
13312: rinkäytöstä. Tällaisten hoitokotien toimintaa perustamiskustannuksiin.
13313: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13314:
13315: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
13316: Impi Muroma Sauli Hautala Esko Almgren
13317: Erkki Korhonen Jorma Fred
13318: 1112 1981 vp.
13319:
13320: Raha-asia-aloite n:o 1005
13321:
13322:
13323:
13324:
13325: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pertuumaan vanhain-
13326: kodin perusparannustöihin
13327:
13328:
13329: Eduskunnalle
13330:
13331: Pertuumaan käytössä oleva vanhainkoti räysten mukaisiksi. Peruskorjauksen vaativat
13332: on ollut toiminnassa 50 vuotta. Kiinteistössä niin ikään LVI-la1tteet.
13333: suoritetut kunnostustyöt ovat olleet lähinnä Jotta vo1ta1s11n päästä sosiaalihallituksen
13334: vuosikorjauksia, mutta mitään perusteellisem- edellyttämään yksilöllisyy:teen ja viihtyvyyteen
13335: paa remonttia ei ole suoritettu. Rakennuksen sekä kodinomaiseen ympäristöön, joka innos-
13336: paloturvallisuuskaan ei vastaa nykyisiä vaati- taa asukkaita ja myös henkilökuntaa aktiivi-
13337: muksia, mitä on pidettävä erittäin vakavana suuteen ja omatoimisuuteen, on peruskorjauk-
13338: puUitteena. Poistuminen eri kerroksista olisi seen kiireellisesti ryhdyttävä.
13339: järjestettävä määräysten mukaiseksi ja huo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13340: neet varustettava palo-ovin.
13341: Lisäksi asukkaiden WC-, pesu- ja huoltotilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13342: olisi uusittava kokonaan ja henkilökunnan so- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
13343: siaaliset tilat olisi saatettava <työsuojelumää- markkaa käytettäväksi Pertunmaan van-
13344: hainkodin perusparannustöihin.
13345: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13346:
13347: Olavi Ronkainen Sauli Hautala Impi Muroma
13348: 1981 vp. 1113
13349:
13350: Raha-asia-aloite n:o 1006
13351:
13352:
13353:
13354:
13355: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun
13356: kunnille kunnallisten vanhainkotien ja kunnalliskotien raken-
13357: tamiseen ja peruskorjauksiin
13358:
13359:
13360: Eduskunnalle
13361:
13362: Kunnalliskotien ja kunnallisten vanhainkotien rnssa, joissa vanhusten osuus väestöstä on kes-
13363: rakentamis- ja peruskorjauskustannuksiin on kimääräistä suurempi. Rakentamista on perus-
13364: vuodesta 1979 lähtien myönnetty valtionavus- teltava myös työllisyyssyistä. Ilman valtion tun-
13365: tusta kaikkiaan 40 milj. mk, mutta avustuksen tuvaa tukea kunnat eivät kykene saattamaan
13366: tarve olisi kuitenkin moninkertainen. Esim. vanhustenhuoltolaitoksia nykyajan vaatimuksia
13367: vuoden 1979 määrärahaa haettiin yli 100 hank- vastaavalle tasolle.
13368: keelle ja yli 60 mHj. mk, mutta sitä voitiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13369: myöntää vain 17 milj. mk. Vuoden 1980 mää-
13370: rärahaakin on haettu noin kaksi kertaa se mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13371: rä, mitä on käytettävissä. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13372: Kunnallis- ja vanhainkodeista suuri osa on 33.58.33 lisäyksenä 40 000 000 mark-
13373: vanhoja, toiminnallisesti huonoja ja niiden pa- kaa käytettäväksi valtionavustuksena
13374: loturvallisuus on monessa tapauksessa kyseen- .kunnille kunnallisten vanhainkotien ja
13375: alainen. Kunnissa onkin suunnitteilla satojen kunnatUskotien rakentamiseen ja perus-
13376: miljoonien rakennushankkeet ,lähivuosille. Ti- .korjauksiin.
13377: lanne on kai'kkein vaikein niissä köyhissä kun-
13378: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
13379:
13380: Irma Rosnell M.-L. Salminen P. Liedes
13381:
13382:
13383:
13384:
13385: 140 088100408~1
13386: 1114 1981 vp.
13387:
13388: Raha-asia-aloite n:o 1007
13389:
13390:
13391:
13392:
13393: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistys-
13394: työn Liitolle alueellisen ja paikallisen opinto- ja kulttuuri-
13395: toiminnan kokeiluun ja kehittämiseen
13396:
13397:
13398: Eduskunnalle
13399:
13400: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13401: delle 1982 kohtaan 29.57.54 .1 liittyen toteam-
13402: me, ettei esitetty määräraha ole riittävä sivistys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13403: järjestökohtaiseen toiminnan edistämiseen. Kat- 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
13404: somme, että Kansan Sivistystyön Liitto ei ole 29.57.54 uudelle alamomentille 500 000
13405: voinut opinto- ja kulttuuritoiminnan luonteen markan määrärahan Kansan Sivistystyön
13406: mukaisesti kehittää alueellista ja paikallista Liitolle alueellisen ja paikallisen opinto-
13407: toimintaa. ja kulttuuritoiminnan kokeiluun ja ke-
13408: hittämiseen.
13409: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
13410:
13411: Unto Ruotsalainen Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
13412: 1981 vp. 1115
13413:
13414: Raha-asia-aloite n:o 1008
13415:
13416:
13417:
13418:
13419: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkanavamuseon
13420: perustamiseksi Heinäveden Varistaipaleelle
13421:
13422:
13423: Eduskunnalle
13424:
13425: Heinäveden re1t1n varrella on Heinäveden tävällä alueella Suomen ainoiden Juostareiden
13426: kunnan alueella yhteensä kuusi sulkukanavaa - Valamon ja Lintulan välimaastossa. Lisäksi va-
13427: Varistaipaleen ylä- ja alakanava, Karvion, Ker- jaan 10 kilometrin päässä tästä kanavasta sijait-
13428: man, Vihovuonteen ja Pilpan kanavat. Näiden see kaksi muuta toimivaa kanavaa.
13429: kanavien kautta kulkee mm. matkustajalaiva- Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti eh-
13430: reitti Savonlinnasta Kuopioon. Lisäksi näiden dotamme,
13431: kanavien kautta uitetaan huomattavat määrät
13432: puutavaraa. Varistaipaleen alakanava sulkumes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13433: tarin asuinrakennuksineen ja kanavarenkien 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
13434: renkitupineen muodostaa erinomaiset puitteet markkaa Heinäveden kunnan Varistai-
13435: maahamme perustettavatie kanavamuseolle. palem alakanavalle sijoitettavan pääka-
13436: Varistaipaleen alakanava sijaitsee lähellä val- navamuseon perustamista varten.
13437: tatietä n:o 23 markailullisesti erittäin merkit-
13438: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
13439:
13440: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
13441: 1116 1981 vp.
13442:
13443: Raha-asia-aloite n:o 1009
13444:
13445:
13446:
13447:
13448: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Linnansaaren kan-
13449: sallispuiston kunnostamiseen Rantasalmella
13450:
13451:
13452: Eduskunnalle
13453:
13454: Ainoa kansallispuisto, joka on perustettu Jär- pupuolen mukaiseen asuun. Tämä edellyttää
13455: vi-Suomen vesistömaisemien ja luonnon säilyt- paikalla olevan torpan ja sen ympäristön ripeää
13456: tämiseksi, on Linnansaaren kansallispuisto Mik- kunnostamista. Toistaiseksi kunnostustoimia on
13457: kelin läänissä Rantasalmen kunnassa. Valtio- tehty pääasiassa luonnonsuojelujärjestöjen. tal-
13458: neuvoston periaatepäätöksellä kansallispuistoa koovoimin metsähallituksen vastattua työnjoh-
13459: on tarkoitus laajentaa käsittämään pääosan dosta ja käytetyistä materiaaleista. Pelkästään
13460: Haukiveden selkien saarista. Maanhankinta talkoovoimin ja tähänasti:sin työtavoin ei kui-
13461: kansallispuistotarkoituksiin onkin käynnistynyt tenkaan ole mahdollista suoriutua ki:ireellisistä
13462: alueella. Louhimaan torpan ja sen pihapiirin talousra-
13463: Linnansaaren monipuolinen luonto ja aikai- kennusten sekä ympäristön kunnostustöistä.
13464: semman luontaistalouden luomat puolikulttuu- Koko Linnansaaren kansallispuiston kehittä-
13465: riympäristöt luovat hyvät edellytykset todella mishankkeella on oleellisen tärkeä merkitys
13466: edustavan kansallispuistokokonaisuuden aikaan- Järvi-Suomen kulttuurisen omaleimaisuuden
13467: saamiseksi. Ainutlaatuiseksi Linnansaaren kan- säilyttämisessä, minkä vuoksi alueen alkuperäis-
13468: sallispuiston tekee alueella harjoitettu kaski- ten rakennusten pelastustyön, alueelle siirrettä-
13469: kulttuuri ja muu luontaistalous. Kansallispuis- vien vanhojen talousrakennusten pystyttämisen,
13470: ton kehittämiseksi toimivaksi museoksi, ns. ympäristön hoidon, valvonnan ja opastuksen
13471: ekomuseoksi, on laadittu yksityiskohtaiset suun- käynnistämiseen olisi kiireimmiten voitava jär-
13472: nitelmat. Museon ja sen toimivan ympäristön jestää julkinen rahoitus.
13473: tarkoituksena tulisi olemaan tietojen välittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13474: minen ihmisen ja luonnonkäytön historiasta ja nioittavasti,
13475: ekologiasta, toimiminen uhanalaisen vanhan
13476: kulttuuri- ja kulttuurinseuralaislajiston geeni- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13477: pankkina (perintöaineksen säilyttäjänä) sekä den 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
13478: toimiminen kansatieteellisenä ja kulttuuribiolo- markkaa Rantasalmen kunnassa sijait-
13479: gisena tutkimus- ja opetusalueena. sevan Linnansaaren kansallispuiston val-
13480: Laadittujen suunnitelmien mukaan Linnan- vonnan ja kunnostamisen rahoitukseen
13481: saaren Louhimaan torpan alue ympäristöineen sekä Louhimaan torpan rakennustöihin.
13482: on tarkoitus entistää kaskikulttuurikauden lop-
13483: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
13484:
13485: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
13486: 1981 vp. 1117
13487:
13488: Raha-asia-aloite n:o 1010
13489:
13490:
13491:
13492:
13493: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta rehutehtaan ja viljan
13494: varmuusvaraston sijoittamiseksi Ristiinaan
13495:
13496:
13497: Eduskunnalle
13498:
13499: Rehutehtaitten ja viljan varmuusvarastojen ta. Suotuisat vesi- ja rautatieyhteydet tekevät
13500: sijaint:iån liittyvät oleellisesti myös kuljetusky- kuljetukset edullisiksi ajatellen myös energiaky-
13501: symykset. Rehutehtaiden ja viljan varmuusva- symystä.
13502: rast:ojen tulee sijaita liikenteellisesti edullisilla Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13503: paikoilla. Ristiinan kuntaan onkin erinomaiset
13504: liikenneyhteydet. Kuntaan johtavat valtatiet että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13505: n:ot 13 ja 15. Valtatielle n:o 5 on matkaa den 1982 tulo- ja menoarvioon
13506: vain 17 kilometriä. Myös vesiyhteydet ovat hy- 1 500 000 markkaa Ristiinan kuntaan
13507: vät. Saimaan kanavalta pääsee vesiteitse Ristii- rakennettavaa rehutehdasta ja viljan var-
13508: nan syväsatamaan. Vuodesta 1979 lähtien on muusvarastoa varten.
13509: ollut käytettävissä myös Ristiinan teollisuusra-
13510: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
13511:
13512: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
13513: 1118 1981 vp.
13514:
13515: Raha-asia-aloite n:o 1011
13516:
13517:
13518:
13519:
13520: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta jääteiden ja railo-
13521: lossien ylläpitokustannuksiin Savonlinnan saaristossa
13522:
13523:
13524: Eduskunnalle
13525:
13526: Jääteiden ja railolossien käyttö säännöllisenä lossia avatulla syväväylällä. Railolossi tulee pal-
13527: talvitiey'hteytenä ei ole tiettävästi onnistunut velemaan lähinnä kevyen liikenteen tarpeita
13528: meren saaristoalueella, koska meren saarten saariston ja mantereen välillä, si:ksi kunnes ka-
13529: jäänmuodostus on eri talvina varsin erilaista. navaliikenne päättyy. Jääteiden ja railol()ssin
13530: Savonlinnan saaristossa taas jääolosuhteet hoito soveltuisikin luontevasti TVH:lle, jolla
13531: ovat niin hyvät, että jokatalvinen jäätieyhteys on hallussaan ammattitaito ja tarvittava kalus-
13532: saaristoalueelia on säännöllisesti hoidettavissa. to.
13533: Jäätieyhteyksien hoito on aikaisemmin toteu- Edellä sanottuun vHtaten ehdotamme,
13534: tettu saaristoasukkaiden toimesta, joten saaris-
13535: toasukkaat ovat joutuneet melkoisiin taloudelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13536: siinkin uhrauksiin. Saimaan kanavan vuosittais- den 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
13537: ten liikennejaksojen pidentyminen on kuitenkin markkaa käytettäväksi jääteiden ja rai-
13538: vaikeuttanut jäätieyhteyksien toimintaa, koska lolossin ylläpitoon Savonlinnan saaris-
13539: syväväylät on pidetty auki tammikuulle saakka. tossa.
13540: TVH tulee alkavana talvena kokeilemaan railo-
13541: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
13542:
13543: Unto Ruotsalainen Pentti Poutanen Timo Ihamäki
13544: Maija Rajantie Pertti Hietala Esko Pekonen
13545: Mauri Miettinen Olavi Ronkainen
13546: 1981 vp. 1119'
13547:
13548: Raha-asia-aloite n:o 1012
13549:
13550:
13551:
13552:
13553: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Lusin
13554: maantien parannukseen
13555:
13556:
13557: Eduskunnalle
13558:
13559: Maantieliikenteen jatkuvasti viikastuessa eri- uuden kevyen liikenteen sillan rakentamisen,
13560: tyisesti sellaiset paikkakunnat, joiden halki kul- Jyrängönvirran yli, joUoin siltakin muuttuu ne-
13561: kee valtakunnallisia pääteitä, joutuvat taloudel- Hkaistaiseksi.
13562: listen rasitusten lisäksi kärsimään päätieliiken- Heinolassa Jyrängön vesistökapeikon yli joh-
13563: teen ruuhkautumisesta monin tavoin. Ruuhkien tava kaksiosainen 1 + 1 -kaistainen valtatien
13564: haittavaikutukset ulottuvat useille elinkeinoelä- n:o 5 silta on vesistön halkoman etelä- ja poh-
13565: män aloille ja ennen kaikkea tuntuvat yksityis- joisosan välinen ainoa yhdysside. Lisäksi se on
13566: ten kansalaisten työ-, koulu- yms. matkojen vai- koko lähialueen ainoa Kymijoen vesistön ylit-
13567: keutumisena. Heinolan kaupungin ja maalais- tävä silta. Lähimmät vastaavat sillat ovat ala-
13568: kunnan kohdalla ovat kaupungin kautta kulke- virrassa 15 km:n ja ylävirrassa 30 km:n etäi-
13569: van valtatien n:o 5 viikonloppuiset ruuhkautu- syydellä. Sekä paikallisen että läpikulkuliiken-
13570: mat toisinaan yli 10 kilometrin pituisia. Kau- teen ahtautuminen samalle sillalle on aiheutta-
13571: pungin sisäinen liikenne joutuu käyttämää Ky- nut jatkuvaa ruuhkautumista sekä lisääntyviä
13572: mijoen vesistön ylittävällä Jyrängön sillalla val- liikenneonnettomuuksia. Vuonna 1977 kaupun-
13573: takunnallisen liikenteen kanssa samaa reittiä. gin alueella on tilastoon tulleista 118 liikenne-
13574: Lahden ja Heinolan välillä on valtatiellä n:o onnettomuudesta tapahtunut 43 kpl, eli 36,5%
13575: 5 tällä hetkellä em. sillan lisäksi useita mui- valtatiellä tai sen välittömässä läheisyydessä.
13576: takin liikennettä ruuhkaottavia kohteita. Näistä TVL:n v. 1975 suorittaman liikennelaskennan
13577: mainittakoon erityisesti ns. Pyhäntaanmäki, vä- mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenne Jy-
13578: littömästi Mikkelin ja Hämeen läänien rajan rängön sillalla oli 10 000 herrkilöautoyksikköä,
13579: eteläpuolella. kesän keskimääräisen vuorokausiliikenteen ol-
13580: Helsingistä Itä- ja Pohjois-Suomeen suuntau- lessa samana vuonna 11 900 henkilöautoyksik-
13581: tuvan valtatien n:o 5 uusiminen moottoritienä köä. Epävirallisten havaintojen mukaan on syy-
13582: tai moottoriliikennetienä on edennyt niin pit- tä otaksua liikennemäärien olevan edelleen kas-
13583: källe, että moottoriliikennetie jatkuu jo Järven- vussa.
13584: päähän Helsingistä. Suunnitelmia on laadittu 5-tien nelikaistaistaminen ja uuden kevyen
13585: niin, että tiepäätöstä lukuunottamatta toteutta- liikenteen sillan rakentaminen Heinolaan sisäl-
13586: miskelpoinen rakennussuunnitelma on lähes val- tyy TVL:n Mikkelin piirin toimenpideohjel-
13587: miina Heinolan pohjoispuolella olevaan Lusin maan siten, että rakentaminen saadaan suoritet-
13588: risteykseen asti. Kun Lahden ohitustie, jonka tua kokonaisuudessaan vuoden 1982 aikana.
13589: rakentaminen on jo alkanut, valmis,tuu 1980- Alustava kustannusarvio on 4,2 miljoonaa
13590: luvun alkuvuosina, liikenne ruuhkautuu entistä markkaa. Mainitussa toimenpideohjelmassa han-
13591: enemmän Lahden-Heinolan välille. ke esiintyy nimikkeellä valtatie 5 Myllykylä -
13592: Näin ollen valtatien n:o 5 parantamista tu- Heinolan kylä - Heinolan kaupunki ja maa-
13593: lee ensin jatkaa Lahdesta Heinolaan ja edelleen laiskunta.
13594: Lusiin ja vasta sen jälkeen välillä Järvenpää- Kun valtakunnan liikenne edellä kerrotulla
13595: Lahti. tavalla saadaan sujumaan Heinolan kaupungin
13596: Koska moottoritiehanke Lahti-Lusi on mel- läpi, jää pahimmaksi pullonkaulaksi väli Lahti
13597: koisen mittava investointi, vaatii se tieviran- -Vierumäki.
13598: omaisten mukaan vaiheittaista toteuttamista. Tämä väli on tarkoitus parantaa siten, että
13599: Ensimmäinen vaihe käsittää Heinolan kau- vuosina 1983-1986 toteutettaneen moottori-
13600: pungin alueella 5-tien nelikaistaistamisen ja liikennetiehanke välillä Kymijärvi-Vierumäki
13601: 1120 Raha-asia-aloite n:o 1012
13602:
13603:
13604: (so. Lahti-Vierumäki). Tämän moottoriliiken- ki v. 1983-1986 toteutetaan, parantaa se
13605: netien pituus on 17 km ja kustannusarvio n. paitsi Itä-Hämeen liikenneyhteyksiä, koko val-
13606: 86 miljoonaa markkaa. takunnan liikennettä, koska tien vaikutusalue
13607: Tämän jälkeen pitäisi rakentaa moottorilii- kattaa koko itäisen Suomen maan pohjoisimpia
13608: kennetienä väli Vierumäki-Heinola ja Hei- osia myöten.
13609: nolan ohitustie aina Lusiin saakka. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13610: Pahimmat 5-tien ongelmakohdat ovat siten
13611: Heinolan kaupungin kohdalla sekä välillä Lah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13612: ti-Vierumäki. Kun Mikkelin ja Hämeen tie- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13613: piirien esitykset, eli 5-tien nelikaistaistaminen markkaa käytettäväksi Lahden-Lusin
13614: ja uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantien kunnostustöihin.
13615: Jyrängönvirran yli v. 1982 ja moottoriliikenne-
13616: tien rakentaminen välille Kymijärvi-Vierumä-
13617: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
13618:
13619: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
13620: 1981 vp. 1121
13621:
13622: Raha-asia-aloite n:o 1013
13623:
13624:
13625:
13626:
13627: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kesämäen-Kolkon-
13628: pään maantien parannukseen
13629:
13630:
13631: Eduskunnalle
13632:
13633: Kesämäen-Kolkonpään maantie on pituudel- suhteellisen vilkkaassa käytössä. Tien vaikutus-
13634: taan noin 21 kilometriä. Maantie alkaa Sulka- piirissä on myöskin runsaasti maa- ja metsäta-
13635: van Kesämäeltä ja päättyy Rantasalmen Kol- loutta, joten tien merkitys tulee myöskin ko-
13636: konpäähän. Tien ·kunnostaminen on ollut vi- rostumaan teollisuutta palvelevana tieyhteytenä.
13637: reillä useita vuosia. Sulkavan puoleiselta osal- Tien rakentamista vn syytä korostaa myös siksi,
13638: taan tie öljysorapintaisena on valmis välillä Ke- että kunnan työllisyystilanne on huono.
13639: sämäki-Leipämäen tienhaara, joka käsittää lä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13640: hes puolet kyseisestä tieosuudesta. Loppuosalle
13641: tiestä, noin 11,5 kilometriä, Leipämäen tien- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13642: haara~Kolkonpää on. suunnitelma laadittu vuo- den 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
13643: den 1980 aikana. Tie on matkailullisesti mer- markkaa Kesämäen-Kotkanpään maan-
13644: kittävä ja se on myöskin yhdystie matkustet- tien kunnostamiseen.
13645: taessa Sulkavalta Rantasalmelle, joten tie on
13646: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
13647:
13648: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
13649:
13650:
13651:
13652:
13653: 141 08810040811
13654: 1122 1981 vp.
13655:
13656: Raha-asia-aloite n:o 1014
13657:
13658:
13659:
13660:
13661: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Enonkosken-
13662: Sapun maantien parannukseen
13663:
13664:
13665: Eduskunnalle
13666:
13667: Enonkosken-,--Sapun maantie, pituudeltaan tien merkitys korostumaan myös teollisuutta
13668: 37 kilometriä, valmistui vuonna 1958 öljysora- palvelevana liikenneyhteytenä. Tien rakentami-
13669: päällysteisenä. Tien pinta on nyt niin kulunut sen merkitystä on tarpeellista korostaa myös
13670: ja kuoppainen, että se välttämättä kaipaa uusi- siksi, että Heinäveden ja Enonkosken kunnat
13671: mista. ovat erittäin alityöllisiä kuntia, joten työllisyy-
13672: Tie muodostaa osan Järvi-Suomen yhdysries- den parantamisenkin kannalta tien kunnostus
13673: tä Savonlinnan suuntaan. Tämä yhdystie alkaa olisi välttämätöntä.
13674: Järvi-Suomen tiestä - kantatieltä n:o 70 Hei- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13675: näveden kirkolle tulevana uutena· maantienä -
13676: ja jatkuu suunnassa Heinävesi-Sappu-Enon- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13677: koski--Savonlinna. Tie on matkailullisesti erit- den 1982 tulo- ja menoarvioon 700 000
13678: täin tärkeä ja merkittävä. Kun tien vaikutus- markkaa käytettäväksi Enonkosken-
13679: piiriin on tulossa myös uutta teollisuutta, tulee Sapun .maantien kunnostustöihin.
13680: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
13681:
13682: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
13683: 1981 vp. 1123
13684:
13685: Raha-asia-aloite n:o 1015
13686:
13687:
13688:
13689:
13690: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
13691: väylän rakentamiseksi Joroisten Kuvanssiin
13692:
13693:
13694: Eduskunnalle
13695:
13696: Välillä Kuvanssinjoki-Järvikylän tienhaara TVL:n Mikkelin piiri onkin laatinut paran-
13697: Joroisten kunnassa valtatiellä n:o 5 on viime tamissuunnitelman, joka sisältää jalankulku- ja
13698: vuosien kuluessa tapahtunut useita kevyeen lii- pyörätien rakentamisen alussa mainitulle 3 810
13699: kenteeseen kohdistuneita vakavia lii:kenneonnet- metrin matkalle. Hankkeen kokonaiskustannuk-
13700: tomuuksia, joista monet ovat johtaneet kohta- set ovat 902 000 markkaa, joihin kunta osal-
13701: lokkaaseen kuolemaan. Kahden viimeisen vuo- listuisi 30 prosentilla eli 276 000 markalla.
13702: den aikana on tapahtunut 15 onnettomuutta, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13703: joista kaksi on johtanut polkupyöräilijän kuole-
13704: maan. Ko. tieosuudella koululaisten osuus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13705: hyvin suuri, sillä lähes sadan oppilaan Kuvans- 1982 tulo- ja menoarvioon 646 000
13706: sin koulu sijaitsee valtatien n:o 5 tuntumassa markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
13707: ja osa oppilaista joutuu kulkemaan vilkkaasti kentamiseksi ] oroisten Kuvanssiin.
13708: liikennöityä valtatietä noin 1-5 kilometrin
13709: matkan.
13710: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
13711:
13712: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
13713: 1124 1981 vp.
13714:
13715: Raha-asia-aloite n:o 1016
13716:
13717: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin
13718: teollisuustoimikunnan päätoimisen sihteerin palkkaamiseksi
13719: Eduskunnalle
13720: Mikkelin läänin teollisuustoimikunnan tehtä- kaansaaminen. Tavoitteena on turvata toiml-
13721: vänä on ollut kauppa- ja teollisuusministeriön kunnan riittävän laaja asiantuntemus ja mah-
13722: yleisohjeiden mukaan toimia alueensa teollisuu- dollisuudet monien eri näkökulmien huomioon
13723: den kehittämiseksi ja laajentamiseksi sekä teol- ottamiselle päätöksenteossa. Tältä osin toimi-
13724: lisuuden työolosuhteiden parantamiseksi. Ta- kunnan työskentelyedellytykset ovat olleet var-
13725: voitteiden saavuttamiseksi teollisuustoimikunta sin hyvät.
13726: mm. valmistaa teollisuuden kehitystä tukevia Toimikunnan tehtäväkenttä on kauppa- ja
13727: selvityksiä ja suunnitelmia, myötävaikuttaa laa- teollisuusministeriön ohjeiden mukaan laaja
13728: dittujen ohjelmien toteuttamiseen, antaa tar- ja antaa mahdollisuudet monipuoliseen ja aktii-
13729: vittaessa lausuntoja ja tekee aloitteita, pyrkii viseen toimintaan. Keskeinen toiminta-ajatus
13730: yhtenäistämään läänin eri yhteiskuntapiirien on alueen teollisuuden kehittäminen ja laajen-
13731: teollisuuspoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä, taminen. Mikkelin läänin teollisuustoimikunnan
13732: pyrkii informoimaan ja neuvomaan läänin kun- työssä tämä edellyttää ponnistelujen suuntaa-
13733: tia alueensa teollisuuden kehittämisessä, luo ja mista laadittujen ohjelmien ja suunnitelmien
13734: ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämään ja sen jär- toteuttamiseen sekä yhteyksien ja yhteistyön
13735: jestöihin sekä kehittää läänin kuntien yhteis- kehittämiseen erityisesti elinkeinoelämän ja
13736: toimintaa teollisuuskysymyksissä. kuntien suuntaan.
13737: Teollisuustoimikunnan toiminta on painot- Kolmas toiminnan perusedellytys. on tehtä-
13738: tunut pääasiassa erilaisten selvitysten ja suun- vien toteuttamiseen tarvittavien voimavarojen
13739: nitelmien laatimiseen sekä lausuntojen ja aloit- käyttöön saaminen. Tähän saakka toimikunnalla
13740: teiden antamiseen. Vuoden 1975 jälkeen on on ollut sivutoiminen sihteeri sekä eri työryh-
13741: teollisuustoimikunnassa valmistunut yhteensä millä tilapäisiä sihteereitä tehtävästä riippuen.
13742: yksitoista teollisuus- ja energiapoliittista selvi- Lisäksi on kauppa- ja teollisuusministeriön tila-
13743: tystä ja suunnitelmaa. Tärkeimmät työt ovat päisrahoituksen turvin palkattu ns. kehittämis-
13744: olleet läänin teollisuuspoliittisen ohjelman ja projektiin henkilökuntaa. Toimikunnan työs-
13745: sen jatkotyön, ns. läänin kehittämisprojektira- kentelyn saattaminen täysitehoiseksi ja vastaa-
13746: portin laadinta. maan toimikunnalle annettujen tehtävien mää-
13747: Muiden edellä mainittujen tehtävien toteut- rää edellyttää päätoimisen sihteerin paikkaa-
13748: tamiseen teollisuustoimikunnalla ei sen sijaan mista. Ilman tämän edellytyksen täyttymistä
13749: ole ollut riittävästi edellytyksiä. Erityisenä toimikunta ei voi hyödyntää kokoonpano- ja
13750: puutteena on koettu vähäiset mahdollisuudet tehtäväkuvausedellytysten nykyisin varsin hyvää
13751: aktiivisesti toimia laadittujen ohjelmien, suun- toteutumista. Toiminnan painottuminen entistä
13752: nitelmien ja selvitysten toteuttamiseksi ja hyö- enemmän aktiiviseen, yhteistyö- ja yhteyden-
13753: dyntämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttami- pitohakuiseen suunnitelmien ja tavoitteiden
13754: seksi tulisi toimikunnalla välttämättä olla edel- toteuttamistyöhön ei voine olla mahdollista
13755: lytykset nykyistä aktiivisempaan, eri sidosryh- lisäämättä toimikunnan voimavaroja.
13756: miin suuntautuvaan toimintaan. Välttämättömät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13757: toimintaedellytykset voidaan tiivistää kolmeen nioittavasti,
13758: perustekijään: toimikunnan kokoonpanoon, teh-
13759: täväkuvaukseen ja voimavarojen riittävyyteen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13760: Teollisuustoimikunnan kokoonpanon muo- 1982 tulo- ja menoarvioon 85 000 mar-
13761: dostamisperusteina otetaan huomioon mm. kan määrärahan Mikkelin läänin teolli-
13762: alueelliset ja poliittiset näkökohdat sekä elin- suustoimikunnan päätoimisen sihteerin
13763: keinoelämän eri toimialojen edustuksen mu- palkkaukseen.
13764: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13765: Unto Ruotsalainen Pentti Poutanen Mauri Miettinen
13766: Maija Rajantie Pertti Hietala Timo Ihamäki
13767: Olavi Ronkainen Esko Pekonen
13768: 1981 vp. 1125
13769:
13770: Raha-asia-aloite n:o 1017
13771:
13772:
13773:
13774:
13775: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan laivamat-
13776: kojen tukemiseen
13777:
13778:
13779: Eduskunnalle
13780:
13781: Saimaan yksityiset varustamot joutuivat Saimaalla tapahtuvan höyryliikenteen arvo
13782: 1960-luvulla lopettamaan toimintansa Saimaan matkailuhoukuttimena on kuitenkin katsottava
13783: alueella taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Sai- kiistattomasti koko Suomen matkailulle tär-
13784: maan laivamatkailua hoitamaan perustettiin keäksi sekä Saimaan alueella myös matkailua
13785: vuonna 1967 Saimaan Laivamatkat Oy Sai- sivuaville elinkeinoille.
13786: maan alueen kuntien toimesta. Näin turvattiin Tämän vuoksi pitäisimme erittäin tärkeänä,
13787: sisävesimatkailun jatkuminen Saimaan alueella. että valtio osallistuu Saimaalla tapahtuvan mat-
13788: Yhtiö onkin perustamisestaan lähtien harjoit- kailuliikenteen tukemiseen siten, että sisävesi-
13789: tanut säännöllistä reittiliikennettä Saimaalla kalusto pystyttäis,iin ajanmukaistamaan ja höy-
13790: mm. kahdeksalla vuosisadan vaihteen jälkeen rykaluston peruskorjausohjelma rahoittamaan
13791: rakennetulla höyryaluksella. Liikenteen ylläpi- sekä liikenne Saimaalla turvaamaan.
13792: tämiseksi yhtiö on tarvinnut ja saanut avustuk- Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti eh-
13793: sia sekä osakaskaupungeilta että valtiolta. Vii- dotamme,
13794: me vuonna voimakkaasti kohonneitten ylläpito-
13795: ja käyttökustannusten vuoksi höyrylaivaliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13796: teen ylläpitäminen saatujen avustusten jälkeen- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13797: kin on käymässä myös nykyiselle yhtiölle ta- markkaa Saimaan Laivamatkat Oy:n
13798: loudellisesti ylivoimaiseksi. tukemiseksi.
13799: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
13800:
13801: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
13802: 1126 1981 vp.
13803:
13804: Raha-asia-aloite n:o 1018
13805:
13806:
13807:
13808:
13809: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden ve-
13810: siensuojelutoimenpiteiden suorittamiseen Aurajoen vesistö-
13811: alueella
13812:
13813:
13814: Eduskunnalle
13815:
13816: Turun vedenhankintaan käytettävän Aura- misherkimmillä alueilla sekä näiden alueiden
13817: joen vesistöalue on voimaperäisen maanvilje- muun hyötykäytön toteuttaminen esim. virkis-
13818: lyksen ja karjatalouden aluetta. Vuotojen, maa- tyskäyttöön tai metsänkasvuun. Yksityiskoh-
13819: perän eroosion ja huuhtoutumisen vaikutuksesta taisia suunnitelmia tarpeellisista maanparan-
13820: joutuu Aurajokeen maa-ainesta, ravinteita ja nustöihin verrattavista hankkeista, suojavyöhy-
13821: muita Iikaavia aineita. Alueella on tehokas kealueista ja muista suojatoimenpiteistä ei ole.
13822: sianlihan ja kananmunien tuotanto, minkä jät- Tilakohtaisten toimenpiteiden lisäksi tulisikin
13823: teet ovat merkittävä Aurajoen veden haju- ja välittömästi laatia tällaiset suunnitelmat ja
13824: makuhaittojen aiheuttaja. aloittaa niiden toteuttaminen. Tarkoituksenmu-
13825: Aurajoen vesiensuojelusuunnitelman ehdo- kaista olisi antaa ne vesihallituksen tehtäväksi
13826: tuksessa, joka valmistui 1980, on todettu erit- yhteistoiminnassa alueen kuntien, seutukaava-
13827: täin kiireelliseksi eläinsuojien lannan ja virtsan, liiton ja maatalouskeskuksen kanssa. Tehok-
13828: varsinkin sikaloiden lietelannan talteenoton ja kaat vesiensuojelutoimenpiteet Aurajoella ovat
13829: hyväksikäytön tehostaminen mm. niin, että välttämättömiä, jotta Pyhäjärvi voidaan suo-
13830: lantaa ja virtsaa ei levitetä lumelle tai routaan- jella vedenotolta.
13831: tuneeseen maahan. Tehostamistoimenpiteinä Edellä mainittujen toimenpiteiden nopeutta-
13832: tulee kysymykseen esim. varastotilojen lisäys, miseksi olisi valtion syytä osoittaa varoja nii-
13833: lannan ja virtsan käsittelyn parantaminen, säi- den toteuttamiseen. Toimenpiteet ovat monelta
13834: liöiden tiivistys tai muiden vuotojen poistami- osin samoja, joihin voidaan myöntää lainoja
13835: nen, kuljetusmenetelmien parantaminen, kuiva- maatilatalouden kehittämisrahastosta tai ne liit-
13836: lantalaan siirtyminen ja biokaasun kehittäminen tyvät näihin hankkeisiin olennaisesti. Niistä on
13837: energiaksi käytettäväksi. Hätätapauksia varten yleensä myös tuotannollista hyötyä tilalle. Näin
13838: voitaisiin rakentaa yhteisiä varasäiliöitä. Karja- ollen rahoitus tulisi pääsääntöisesti hoitaa maa-
13839: talouden välttämättömänä pidettävien toimen- tilalakiin perustuvalla rahoituksella ja samojen
13840: piteiden kustannuksiksi on tällä alueella viranomaisten toimesta sekä soveltuvin - ei
13841: arvioitu noin 9 milj. mk, josta kaikkialla Suo- kuitenkaan kehitysaluelainsäädännön piiriin
13842: messa vaadittavien toimenpiteiden osuus on kuuluvilta - osin samoja perusteita noudat-
13843: 4 milj. mk. taen kuin muukin maatilalain nojalla annettava
13844: Huuhtoutuminen ja eroosio on ongelmalii- tähän verrattava rahoitustuki.
13845: siota vesistöön rajoittuvilta kaltevilta pelloilta, Lainoja varten ei tarvittane lisävaroja, vaan
13846: mutta kauempanakin sijaitsevilla pelloilla on ne voidaan myöntää momentin 30.32.60 va-
13847: vaikutusta Aurajoen veteen. Tätä voidaan vä- roista. Asiaa edistäisi, jos maatilalain asian-
13848: hentää paitsi viljelytekniikan avulla myös ojitus- omaiseen kohtaan lisättäisiin omana kohtanaan
13849: menetelmiä muuttamalla ja peltoaloja muotoile- lainoitettavaksi maatilatalouden ympäristönsuo-
13850: malla sekä antamalla rajoituksia maan ja viljely- jelutoimenpiteet, jolloin voitaisiin laajemminkin
13851: tekniikan käytölle. Kiireellistä olisi ns. suoja- edistää maatalouden ympäristönsuojelua.
13852: vyöhykkeiden toteutus jyrkästi viettävillä pel- Yhtenä korjausehdotuksena voitaneen pitää
13853: loilla. Pyrkimyksenä on maan muokkaamisesta valtiopäivien alussa tehtyä aloitetta 1 000 000
13854: ja lannoituksesta ja torjunta-aineiden käytöstä markan lisäykseksi momentin 30.40.31 uudelle
13855: luopuminen tai niiden rajoittaminen huuhtoutu- alamomentille. Näyttää kuitenkin siltä, että em.
13856: •
13857: Raha-asia-aloite n:o 1018 1127
13858:
13859: aloitteen lisäksi olisi perusteltua myöntää avus- tion lainan enimmäismäärä saa olla enintään
13860: tuksia myös maatilatalouden tukemiseen tarkoi- 70 % kustannuksista. Avustuksista päättää
13861: tetuista varoista, koska lienee mahdollista, että maatilahallitus vesihallituksen hyväksyttyä hake-
13862: avustusjärjestelmään soveltuisivat maatilalain 9 muksen. Muilta osin sovelletaan maatilalain
13863: luvun säännökset muilta osin paitsi alueellisen 74 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla myönnet-
13864: kehittämislain nojalla tulevien rajoitusten osalta. tävien avustusten perusteita.
13865: Erillinen alämomentti antanee mahdollisuuden Valtion sekä kuntien suunnittelu- ja toteu-
13866: avustuksen myöntämiseen ilman lain muutosta. tustoimintaan myönnettäväksi tulevista varoista
13867: Määräraha on tarkoitettu karjatalouden ve- päättää myös maatilahallitus vesihallituksen
13868: siensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen, ku- esityksen perusteella.
13869: ten lannan, virtsan ja puristemehun talteenotto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13870: laitteiden ja varastotilojen rakentamiseen tai nioittavasti,
13871: parantamiseen,. biokaasun kehitinten ja muiden
13872: jätteiden hyväksikäyttölaitteiden rakentamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13873: sekä laadittavan suunnitelman mukaisten eroo- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
13874: sion ja huuhtoutumisen estämiseksi tarpeellis- senä 1 000 000 markkaa käytettäväksi
13875: ten suojavyöhykkeiden perustamiseen ja mui- Aurajoen vesistöalueella tilakohtaisina
13876: den suojatoimenpiteiden toteuttamiseen Aura- avustuksina tai valtion tahi kunnan
13877: joen ja sen lisäjokien ranta-alueilla. suorittamina töinä maatilatalouden ve-
13878: Tilakoh.taisen avustuksen enimmäismäärä voi siensuojelutoimenpiteiden toteuttami-
13879: olla 30 % vesiensuojelutoimenpiteiksi hyväksy- seen.
13880: tyista kustannuksista sekä avustuksen ja val-
13881: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13882:
13883: Mikko Rönnholm Heli Astala
13884: •
13885: 1128 1981 vp.
13886:
13887: Raha-asia-aloite n:o 1019
13888:
13889:
13890:
13891:
13892: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksina kunnille
13893: pihakatujen rakentamiseksi
13894:
13895:
13896: Eduskunnalle
13897:
13898: Vuoden 1982 huhtikuun alussa tulee voi- Näistä syistä johtuen valtion olisi tarkoituk-
13899: maan uusi tieliikennelaki. Lain yhtenä merkit- senmukaista antaa kunnille yllykkeeksi avus-
13900: tävänä uudistuksena on pidettävä uutta piha- tuksia esim. 20 prosentin avustuksena pihaka-
13901: katua, jonka avulla voidaan parantaa liikenne- dun rakentamiseen.
13902: turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Kuntien olisikin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13903: aktiivisesti ryhdyttävä lain uudistuksen suomin nioittavasti,
13904: mahdollisuuksin kehittämään ympäristönsä laa-
13905: tua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13906: On myös varmaa, että pihakadun rakenta- 1982 tulo- ja menoarvioon uudelle
13907: minen tulee olemaan hyvin työvaltaista, joten momentille 31.99.32 5 000 000 markkaa
13908: työllisyystilannekin on puoltamassa ko. hank- avustuksina kunnille pihakatujen raken-
13909: keiden toteuttamista. tamiseksi.
13910: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13911:
13912: Mikko Rönnholm Olli Helminen
13913: Kaj Bärlund Pekka Starast
13914: 1981 vp. 1129
13915:
13916: Raha-asia-aloite n:o 1020
13917:
13918:
13919:
13920:
13921: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolai-
13922: noihin
13923:
13924:
13925: Eduskunnalle
13926:
13927: Valtion asuntolainoittaman asuntotuotannon Vuonna 1976 valmistui pitkän valmistelun
13928: taso on pudonnut romahdusmaisesti 1970-luvun jälkeen valtakunnallinen asunto-ohjelma (VAO),
13929: puolivälistä asti. Vuosina 1973-1976 oli tuo- joka edellyttää, että ensi vuonna lainoitettai-
13930: tannon vuosittainen taso 35 000-37 000 asun- siin valtion toimesta 37 000 asuntoa. Hallituk-
13931: toa. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoar- sen tulo- ja menoarvioesityksessä tämä määrä
13932: viossa on määräraha enää 25 500 asuntoa var- on alitettu runsaalla 12 500 asunnolla.
13933: ten, joista 1 500 edelliseltä vuodelta siirtyneitä. Kommunistit ja kansandemokraatit pitivät
13934: Ensi vuonna aloitettavan asuntotuotannon mää- alunpitäen VAO:n tuotantomääriä liian alhai-
13935: räksi hallitus esittää 24 500 asuntoa, joista sina, mikä ilmaistiin ohjelmaan liitetyssä eriä-
13936: edelleen 1 500 tältä vuodelta siirtyviä kohteita. vässä mielipiteessä.
13937: Suunta on siis yhä laskeva. Valtion lainoittaman asuntotuotannon lasku-
13938: Vaikea asuntotilanne, jota kuvaavat mm. suunta tulee katkaista ja päästä nopeasti vähin-
13939: pitkät vuokra-asuntojonot, ja työttömyyden tään VAO:n edellyttämälle tasolle. Ensi vuonna
13940: kasvu edellyttäisivät tuntuvaa asuntotuotannon tulee rahoittaa vähintään 30 000 uuden asun-
13941: tason nostamista. Erityisesti vuokra-asunnoista non rakentaminen. Tämä edellyttää 500 milj.
13942: on huutava pula. Vielä vuosina 1975 ja 1976 markan lisäystä asuntolainamäärärahaan.
13943: sai valtion lainoittaman vuokra-asunnon 36 % Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13944: hakijoista, vuonna 1979 enää 18 %. Vielä vai-
13945: keampi on tilanne suurissa kaupungeissa, joissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13946: asuntojonossa on viime vuosina ollut seitsen- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
13947: kertainen määrä ruokakuntia tarjolla olevien 26.12.83 lisäyksenä 500 000 000 mark-
13948: asuntojen määrään verrattuna. Vuokra-asunto- kaa käytettäväksi asuntolainoihin.
13949: jen osuus valtion lainoittamasta tuotannosta on
13950: laskenut alle 40 % :n, kun se 1970-luvun alku-
13951: puolella oli 52-57 %.
13952: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13953:
13954: Marja-Liisa Salminen E.-J. Tennilä Ensio Laine
13955: Sten Söderström P. Puhakka Marjatta Stenius-Kaukonen
13956:
13957:
13958:
13959:
13960: 142 08810040811
13961: 1130 1981 vp.
13962:
13963: Raha-asia-aloite n:o 1021
13964:
13965:
13966:
13967:
13968: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien itse toteutta-
13969: man asuntojen rakentamisen tukemiseen ja kehittämiseen
13970:
13971:
13972: Eduskunnalle
13973:
13974: Yhteiskunnan osallistuminen asuntojen ra- Kokemus on osoittanut, että pienetkih kun-
13975: kentamiseen on hyvin vähäistä. V aitio ei osal- nat voivat rakentaa halvempia asuntoja kuin
13976: listu lainkaan asuntojen rakentamiseen tai ra- rakennusmonopolit. Kunnat muodostavat lisäksi
13977: kennuttamiseen. Kuntien rakennuttamien asun- sopivan rakentamisyksikön; rakentaminenhan
13978: tojen osuus on vain noin 10% kokonaistuo- on alueellisesti sidottua. Lisäksi kunta voi taata
13979: tannosta. Kuntien itse suorittaman rakentami- rakentamisyksikölleen jatkuvan, suunnitelmal-
13980: sen osuus on korkeintaan muutaman prosentin lisen tuotannon. Luonnollisesti kunnallinen
13981: luokkaa. Yhteiskunnan vähäinen osuus jättää asuntorakentaminen muodostaa reaalisen vaih-
13982: asuntorakentamisen kentän vapaaksi yksityisille toehdon asuntotuotantomonopoleille vain de-
13983: rakennusyrityksille, ennen muuta suurimmille mokraattisesti johdettuna.
13984: monopoleille. 1970-luvun puolivälissä hallitsi Kuntien asuntorakentamistoiminnan lisäämi-
13985: kolme suurinta rakentajaryhmittymää jo yli nen ei ole ristiriidassa valtiojohtoisen raken-
13986: puolta asuntorakentamisesta. nusyrityksen perustamisen kanssa, mikä niin-
13987: Asuntorakennusmonopolien valta on vaikut- ikään on keskeinen väline kehitettäessä demo-
13988: tanut asuntojen hintoja ja asumiskustannuksia kraattista vaihtoehtoa monopolien hallitsemalle
13989: voimakkaasti korottavasti. Monopolien luon- asuntotuotannolle.
13990: netta kuvaa se, että aravatuotantoa koskevissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13991: tutkimuksissa on todettu suurimpien rakenta-
13992: jien olevan kalleimpia vaikka suurimmilla ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13993: kennusyrityksillä pitäisi olla edellytykset tuot- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
13994: taa halvemmalla kuin pienillä yrityksillä. Kui- markkaa käytettäväksi kuntien itse to-
13995: tenkin valtion tuestakin suuri osa menee mo- teuttaman asuntojen rakentamisen tu-
13996: nopoliyritysten tuotantoon. kemiseen ja kehittämiseen.
13997: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
13998:
13999: Marja-Liisa Salminen E.- J. Tennilä Ensio Laine
14000: Sten Söderström P. Puhakka Marjatta Stenius-Kaukonen
14001: 1981 vp. 1131
14002:
14003: Raha-asia-aloite n:o 1022
14004:
14005:
14006:
14007:
14008: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin kun-
14009: nille virkistysalueiden hankintaan
14010:
14011:
14012: Eduskunnalle
14013:
14014: Riittävät viher- ja virkistysalueet asuinaluei- tävään kauppaan liittynyt keinottelua rakennus-
14015: den läheisyydessä katsotaan tänään kiistatta oikeuksien tai muiden etujen hankkimiseksi
14016: viihtyisään asumiseen kuuluviksi. Varsinkin maanomistajalle.
14017: suurimmissa kaupungeissa ovat lähivirkistys- Riittävien virkistysalueiden turvaamiseksi
14018: alueiden muodostamisen mahdollisuudet kui- asuinkeskusten läheisyyteen tarvitaan myöskin
14019: tenkin käymässä vähiin. Tämä johtuu siitä, valtion panosta. Paras tapa on valtionavus-
14020: että viime vuosien tiivis rakentaminen on jo tusten osoittaminen kunnille.
14021: tturmellut paljon virkistyskäyttöön parhaiten so- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14022: veltuvia alueita, mm. ranta-alueita. Toinen syy
14023: on viheralueidenkin hintojen voimakas kohoa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14024: minen asutuskeskusten läheisyydessä. Virkistys- 1982 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
14025: käyttöön kaavoitettavien alueiden hankinta va- markkaa käytettäväksi valtionavustuk-
14026: paaehtoisin kaupoin tai lunastusmenettelyllä on siin kunnille virkistysalueiden hankin-
14027: muodostunut kunnille taloudellisesti varsin ras- taan.
14028: kaaksi. Yhä useammin on virkistysalueista käy-
14029: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14030:
14031: Marja-Liisa Salminen Heli Astala P. Puhakka
14032: Sten Söderström E.-J. Tennilä Ensio Laine
14033: Marjatta Stenius-Kaukonen
14034: 1132 1981 vp.
14035:
14036: Raha-asia-aloite n:o 1023
14037:
14038:
14039:
14040:
14041: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kirjaston
14042: käyttöä helpottavien laitteiden hankintaan
14043:
14044:
14045: Eduskunnalle
14046:
14047: Kulttuuripalvelujen tavoitettavuus on välttä- muille toiminnan piirissä oleville erityisryh-
14048: mätön edellytys sille, että vaikeasti vammainen mille.
14049: henkilö voi pysyä henkisesti vireänä ja aktiivi- Kirjastoautojen käyttö tulisi mahdollistaa
14050: sena yhteiskunnan jäsenenä sekä tulla toimeen myös vammaisille asentamalla autoihin sähköi-
14051: avohoidossa. nen nostolaite pyörätuoliin sidottuja kirjaston
14052: Kirjastot ovat yksi käytetyimmistä kulttuuri- käyttäjiä varten. Tällaisen nostolaitteen hinta
14053: palvelujen muodoista. Kuitenkin vaikeasti vam- on varsin pieni verrattuna kirjastoauton koko-
14054: mautuneille yleisten kirjastojen käyttö saattaa naishintaan.
14055: olla lähes mahdotonta. Kirjastoihin tulisi voida valtionavun turvin
14056: Kirjastojen kehittämistä koskevassa komitean- hankkia myös enemmän ja monipuolisempia
14057: mietinnössä on kiinnitetty huomiota myös kir- lukemisen teknisiä apuvälineitä kuten kirja- ja
14058: jastojen erityispalvelujen kehittämiseen. Toistai- lukutelineitä. Näitä välineitä tulisi olla mahdol-
14059: seksi on kuitenkin jääty mietintötasolle - lista kokeilla myös kotona - vammaisen omaan
14060: konkreettisia suunnitelmia ja esityksiä ei ole käyttöön soveltuvimman laitteen löytämiseksi.
14061: valmistunut. Kirjastoihin tulisi saada enemmän myös ns.
14062: Välttämätön edellytys kirjastojen kotipalve- lukutelevisioita näkövammaisia varten. Näiden-
14063: lutoiminnan ja muiden sosiaalisten kirjastopal- kin laitteiden kustannukset ovat häviävän pieni
14064: velujen kehittämiselle on valtionavun saami- osa kirjastojen hankinnoista.
14065: nen tälle toiminnalle. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14066: Valtionavun piiriin tulisi saada mainittu kir-
14067: jastojen kotipalvelutoiminta, jota tulisi kehittää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14068: itsenäisenä toimintamuotona, joka sisältäisi 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14069: myös kirjojen esittelyä sekä keskustelu- ja ar- 29.56.30 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
14070: viointitilaisuuksien järjestämistä vammaisille ja käytettäväksi vammaisten kirjaston käyt-
14071: töä helpoltavien laitteiden hankintaan.
14072: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14073:
14074: Marja-Liisa Salminen Heli Astala Ensio Laine
14075: Sten Söderström P. Puhakka Marjatta Stenius-Kaukonen
14076: 1981 vp. 1133
14077:
14078: Raha-asia-aloite n:o 1024
14079:
14080:
14081:
14082:
14083: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnon-
14084: suojelualueiden hoitoon ja valvontaan
14085:
14086:
14087: Eduskunnalle
14088:
14089: Luonnonsuojelualueet vaativat hoitoa ja val- Luonnonsuojelualueiden hoidon tehostami-
14090: vontaa. Varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomen sekä sen tulisi tapahtua maa- ja metsätalousministe-
14091: saariston luonnonsuojelualueiden lisääntynyt riön luonnonvaraintoimiston johdolla.
14092: käyttö virkistykseen vaatii valvonta- ja hoito- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14093: toimien tehostamista. Puistojen hoitoa paranta-
14094: malla voidaan myöskin luoda työpaikkoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14095: alueelle. Työpaikkojen luomisella puistojen hoi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14096: toon voidaan korvata metsätalouden piiristä 30.50.21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
14097: muutoin plJistojen perustamisen yhteydessä luonnonsuojelualueiden hoitoon ja val-
14098: poistuvia työpaikkoja. vontaan.
14099: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14100:
14101: Marja-Liisa Salminen Heli Astala P. Puhakka
14102: Sten Söderström E.-J. Tennilä Ensio Laine
14103: Marjatta Stenius-Kaukonen
14104: 1134 1981 vp.
14105:
14106: Raha-asia-aloite n:o 1025
14107:
14108:
14109:
14110:
14111: Salminen: Määrärahan osoittamisesta Vaidonrautateiden Hyvin-
14112: kään työsuhdeasuntojen peruskorjaukseen
14113:
14114:
14115: Eduskunnalle
14116:
14117: Hyvinkäällä Valtionrautateiden omistamien vuotta ennen kuin työ on loppuun saatettu.
14118: työsuhdeasuntojen asukkaat ovat pitkään käy- Asuntojen korjaus, alueen kerrostalot mukaan
14119: neet kamppailua asuntojen peruskorjausten lukien, vaatii kuitenkin pikaisia toimia.
14120: puolesta. Asunnot ovat kunnoltaan huonoja ja Edellä olevan perusteella ehdotari,
14121: varustetasoltaan alkeellisia. Vuokrataso on kui-
14122: tenkin asuntojen kuntoon verrattuna varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14123: korkea. Monen vuoden viivyttelyn jälkeen on 1982 tulo- ;a menoarvioon 2 500 000
14124: peruskorjaustyöt vihdoin aloitettu pientalojen markkaa Valtionrautateiden Hyvinkään
14125: osalta. Korjaustöiden vauhti on kuitenkin niin työsuhdeasunto;en peruskor;aukseen.
14126: verkkainen, että sillä kestää toistakymmentä
14127: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14128:
14129: Marja-Liisa Salminen
14130: 1981 vp. 1135
14131:
14132: Raha-asia-aloite n:o 1026
14133:
14134:
14135:
14136:
14137: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtiojohtoisen raken-
14138: nusyrityksen perustamista varten
14139:
14140:
14141: Eduskunnalle
14142:
14143: Valtion osuus talouselämässä ja sen kehittä- niiden suurten rakennusprojektien toteuttami-
14144: misessä on jatkuvasti lisääntynyt. Valtiojohtoi- nen, joista on jo sovittu ja joista parhaillaan
14145: sia osakeyhtiöitä toimii mm. puunjalostus-, me- neuvotellaan Neuvostoliiton kanssa.
14146: talli-, kaivos- ja kemiallisen teollisuuden aloilla Tällainen rakennusyritys voisi harjoittaa ra-
14147: sekä liikenteen piirissä. Suurin osa sähkövoi- kennusaineteollisuutta ja suorittaa laajassa mi-
14148: man tuotannosta ja voimatalouden rakentami- tassa valtion, kuntien ja kuntayhtymien raken-
14149: sesta suoritetaan myös valtionenemmistöisten nustöitä ja osallistua myös muiden maiden ta-
14150: yhtiöiden toimesta. holta tulevien suurempien rakennushankkeiden
14151: Yleensä valtion ja valtiojohtoisten laitosten toteuttamiseen sekä rakentaa arava-asuntoja.
14152: ja yritysten toiminta on osoittautunut kannat- Valtion laitoksena sillä olisi suuremmat mah-
14153: tavaksi ja niillä on ollut myönteinen vaikutus dollisuudet keskittyä myös rakennustoiminnan
14154: maamme talouselämän kehittämisessä ja työlli- teknilliseen kehittämiseen ja kustannusten alen-
14155: syyden turvaamisessa. Rakennustuotannon edel- tamiseen. Lisäksi tällainen suuryritys antaisi
14156: leen kehitJtäminen ja valtion oma etu vaatisi huomattavalle joukolle työntekijöitä ja toimi-
14157: valtion osallistumista nykyistä suuremmassa henkilöitä pysyvämmän työpaikan kuin mihin
14158: määrin myös rakennustuotantoon. nykyisin toiminnassa olevat yritykset pystyvät.
14159: Valtion eräät laitokset ja yritykset, kuten Demokraattisesti johdettu yhtiö voitaisiin pe-
14160: puolustusministeriö, rakennushallitus, tie- ja rustaa siten, että valtio ja valtiojohtoiset osa-
14161: vesirakennushallitus ja rautatiehallitus suorit- keyhtiöt ja laitokset merkitsisivät suurimman
14162: tavat tosin jonkin verran itse rakennustöitä, osan yhtiön osakekannasta.
14163: mutta valtaosan valtion talonrakennustöistä suo- Edellä todetun perusteella ehdotamme,
14164: rittavat yksityiset urakoitsijat.
14165: Ottaen huomioon sen, että valtio sijoittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14166: vuosittain kymmeniä miljoonia markkoja raken- 1982 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
14167: nustöihin, vaatisi yhteiskunnan etu valtiojoh- markkaa valtiojohtoisen rakennusyrityk-
14168: toisen suuryrityksen perustamista myös raken- sen perustamista varten.
14169: nusalalle. Mutta sitä vaatii ennen muuta myös
14170: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14171:
14172: Marja-Liisa Salminen E.-J. Tennilä Ensio Laine
14173: Sten Söderström P. Puhakka Marjatta Stenius-Kaukonen
14174: 1136 1981 vp.
14175:
14176: Raha-asia-aloite n:o 1027
14177:
14178:
14179:
14180:
14181: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille las-
14182: ten päiväkotien käyttökustannuksiin myönnettävään valtion-
14183: osuuteen
14184:
14185:
14186: Eduskunnalle
14187:
14188: Kuntien päivähoitosuunnitelmien mukainen lonteossa. Annettujen lupausten lunastaminen
14189: hoitopaikkojen kokonaistarve on n. 270 000. edellyttää palaamista ainakin sosiaalihallituksen
14190: V aitioneuvoston äskettäin hyväksymän lasten tekemän esityksen kannalle. Tavoitteen saavut-
14191: päivähoidon valtakunnallisen suunnitelman mu- tamiseksi päiväkotien osalta olisi v. 1982 pe-
14192: kaan hoitopaikkoja olisi v. 1986 kuitenkin vain rustettava vähintään 1 600 uutta päiväkotivir-
14193: 175 000, jolloin vaille tarvitsemaansa päivähoi- kaa hallituksen esittäessä enintään 1 070 uutta
14194: topaikkaa jäisi vielä lähes 100 000 lasta. V alta- päiväkotivirkaa. Ristiriidassa perhepoliittisten
14195: kunnallisessa suunnitelmassa hyväksytty vuosit- tavoitteiden kanssa on niin ikään hallituksen
14196: tainen paikkalisäys johtaisi siihen, että päivä- esitys päivähoitomaksujen korottamisesta
14197: hoidon tarve tulisi tyydytetyksi vasta ensi vuo- 10 %:lla v. 1982. Tässä vaiheessa tulisi pidät-
14198: situhannen puolella. tyä maksujen korottamisesta ja pitemmän aika-
14199: Sosiaalihallitus on alan erityisviranomaisena välin tavoitteeksi olisi asetettava yhteiskunnan
14200: esittänyt, että vuosittain pitäisi perustaa 10 500 kokonaan ylläpitämä ja kustantama lasten päi-
14201: hoitopaikkaa. Tämän päivähoidon tarpeessa ole- vähoito peruskoulun tapaan.
14202: vien perheiden kannalta ehdottomaksi vähim- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14203: mäistavoitteeksi katsottavan esityksen kannat-
14204: tajiksi ovat ilmoittautuneet mm. ammatilliset että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14205: keskusjärjestöt ja lukuisat kansalaisjärjestöt. den 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
14206: Hallitus on kuitenkin tulo- ja menoarvioesityk- tille 33.38.30 lisäyksenä 15 000 000
14207: sessään lähtenyt karsimaan jopa tästäkin kasvu- markkaa kunnille lasten päiväkotien
14208: vauhdista huolimatta siitä, että perhepolitiikan käyttökustannuksiin myönnettävää val-
14209: tärkeyttä on korostettu julkisissa esiintymisissä tionosuutta varten.
14210: :ja hallituksen taannoisessa perhepoliittisessa Se-
14211: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14212:
14213: Marja-Liisa Salminen P. Puhakka
14214: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla~Leena Alppi
14215: Pentti Liedes E.- J. Tennilä
14216: Aarne Koskinen Sten Söderström
14217: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
14218: 1981 vp. 1137
14219:
14220: Raha-asia-aloite n:o 1028
14221:
14222:
14223:
14224:
14225: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
14226: ohjatusta perhepäivähoidosta aiheutuviin käyttökustannuksiin
14227: myönnettävää valtionosuutta varten
14228:
14229:
14230: Eduskunnalle
14231:
14232: Kuntien ilmoittama lasten päivähoitopaikko- vuonna edellyttäen tietenkin, että päiväkoteihin
14233: jen tarve on n. 270 000. Tästä on kuitenkin voidaan perustaa 1 600 uutta virkaa.
14234: vain noin puolet tyydytetty. Siitä huolimatta Perhepoliittisten tavoitteiden kannalta ei voi-
14235: hallitus on äskettäin hyväksymässään valtakun- da pitää hyväksyttävänä hallituksen esitystä
14236: nallisessa suunnitelmassa kaavaillut vain run- päivähoitomaksujen korottamisesta 10 % :lla v.
14237: saan 7 000 uuden hoitopaikan perustamista 1982. Tämän vuoksi olisikin tätä tarkoittava
14238: vuosittain. maininta poistettava momenttiperusteluista.
14239: Lasten päivähoidon kehittämisessä on pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14240: painon oltava päiväkotitoiminnan puolella: päi-
14241: väkotien rakentamisessa, uusien virkojen perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14242: tamisessa ja päiväkotien toimintaedellytysten den 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
14243: parantamisessa. Mutta myös ohjattua perhepäi- tille 33.38.31 lisäyksenä 5 500 000
14244: vähoitoa tarvitaan. Tältä osin olisi vähimmäis- markkaa kunnille ohjatusta perhepäivä-
14245: tavoitteeksi asetettava 1 200 uuden viran pe- hoidosta aiheutuviin käyttökustannuk-
14246: rustaminen v. 1982. Tällöin päästäisiin mm. szzn myönnettävää valtionosuutta var-
14247: sosiaalihallituksen ja monien kansalaisjärjestöjen ten.
14248: esittämään 10 500 uuteen hoitopaikkaan ensi
14249: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14250:
14251: Marja-Liisa Salminen Aarne Koskinen
14252: Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderström
14253: Pentti Liedes Ulla-Leena Alppi
14254: P. Puhakka Anna-Liisa Jokinen
14255: E.-J. Tennilä Ensio Laine
14256:
14257:
14258:
14259:
14260: 143 088100408M
14261: 1138 1981 vp.
14262:
14263: Raha-asia-aloite n:o 1029
14264:
14265:
14266:
14267:
14268: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
14269: suojatyötoiminnan käyttökustannuksiin myönnettävää valtion-
14270: osuutta varten
14271:
14272:
14273: Eduskunnalle
14274:
14275: Vammaisten työllistäminen avoimien työ- omaan Etelä-Suomeen. Kunnissa ja kuntainlii-
14276: markkinoiden kautta on viime vuosina olennai- toissa olisi valmiutta lisätä suojatyöpaikkoja,
14277: sesti vaikeutunut. Kun vielä viitisentoista vuot- jos valtio osallistuisi nykyistä enemmän niistä
14278: ta sitten noin puolet vammaisista sai työpaikan aiheutuviin kustannuksiin. Toiminnan suunni-
14279: työvoimatoimiston kautta, niin tällä hetkellä telmallisen kehittämisen kannalta v. 1982 pi-
14280: tuo osuus on pudonnut noin neljännekseen. täisi tähän toimintaan saada ainakin 80 uutta
14281: Työllisyystilanteen yleinen heikentyminen on virkaa.
14282: huonontanut erityisesti vammaisten työnsaanti- Erityisen perusteltua toiminnan kehittäminen
14283: mahdollisuuksia. olisi nyt kansainvälisenä vammaisten vuotena,
14284: Vammaisten työllistämiseksi tarvitaan sen jolloin vammaiset kaipaavat konkreettisia uu-
14285: vuoksi erityisjärjestelyjä. Yhtenä käyttökelpoi- distuksia.
14286: sena keinona on pidettävä invaliidihuoltolain Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14287: mukaisten suojatyöpaikkojen lisäämistä. Tällai-
14288: set suojatyöpaikat ovat lähes normaalia ansio- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14289: työtä tai ne on useissa tapauksissa ainakin mah- den 1982 tulo- ja menoarvioon mo-
14290: dollista järjestää sellaisiksi, niin kuin naapuri- mentille 33.44.33 lisäyksenä 6 500 000
14291: maissamme tehdyt järjestelyt osoittavat. markkaa kunnille suojatyötoiminnan
14292: Suojatyöpaikkojen vähäisyyden ohella ongel- käyttökustannuksiin myönnettävää val-
14293: mana on paikkojen epätasainen alueellinen ja- tionosuutta varten.
14294: kautuminen: roiminnan painottuminen yksin-
14295: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14296:
14297: Marja-Liisa Salminen P. Puhakka Ulla-Leena Alppi
14298: Marjatta Stenius-Kaukonen E.-J. Tennilä Anna-Liisa Jokinen
14299: Pentti Liedes Aarne Koskinen Ensio Laine
14300: Sten Söderström
14301: 1981 vp. 1139
14302:
14303: Raha-asia-aloite n:o 1030
14304:
14305:
14306:
14307:
14308: Salo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesälukiotoimin-
14309: nan tukemiseen
14310:
14311:
14312: Eduskunnalle
14313:
14314: Kesälukiotoiminta tarjoaa yhä useammille Kiinnostus kesälukiaita ja muita Kesälukio-
14315: nuorille monipuolisen lomanviettovaihtoehdon. seuran piirissä järjestettäviä kursseja kohtaan
14316: Kesälukiot kokoavat eri puolilta maata tulevia on viime vuosina kasvanut. Läheskään kaikilla
14317: koululaisia opiskelemaan myös sellaisia aineita halukkailla ei ole ollut mahdollisuutta päästä
14318: ja asioita, joihin ei varsinaisessa koulussa voida toimintaan mukaan. Samaan aikaan on määrära-
14319: tutustua. Näin kesälukio innostaa nuoria kehit- hojen vähäisyyden vuoksi jouduttu luopum~n
14320: tämään luovuuttaan, opettaa heitä näkemään keskiasteen koulutusuudistusta täydentävistä
14321: omat mahdollisuutensa vaikuttaa työyhteisönsä opetus- ja kasvatuskokeiluista.
14322: toimintaan ja ohjaa heitä myös tulevien opinto- Hallitus esittää vuoden 1982 tulo- ja me-
14323: jensa suunnittelemisessa. noarvioon kesälukiotoiminnan momentille
14324: Kesälukio on kokeilukoulu, jonka toteutta- 10 000 markan lisämäärärahaa tämänvuotiseen
14325: misessa ovat mukana yhtä hyvin opettajat verrattuna eli 105 000 markkaa. Tämä vastaisi
14326: kuin oppilaatkin. Kesälukioseura ry:n jäsenjär- reaalisesti noin puolta siitä määrärahasta, joka
14327: jestöinä voivat näiden jokapäiväiseen koulutyö- kesälukiotoiminnalle ensi kerran varattiin vuo-
14328: hön osallistuvien ohella monet opiskelija-, nuo- den 1968 tulo- ja menoarviossa. Es1tetty määrä-
14329: riso- ja sivistysjärjestöt osallistua erilaisiin kurs- raha ei myöskään vastaa edes nykyisen laajuisen
14330: si- ja nuorisotoimintakokeiluihin. Myös koulu- kesälukiotoiminnan eikä Kesälukioseurassa teh-
14331: viranomaiset ovat esityksissään korostaneet ke- tävän, myös ulkosuomalaisia nuoria sekä paluu-
14332: sälukiotoiminnan merkitystä uudistettavan kes- muuttajaoppilaita koskevan tutkimus- ja kokei-
14333: kiasteen koulutuksen oppisisältöjä ja työmene- lutyön kustannuksia.
14334: telmiä kehitettäessä. Kesälukiolla on nähty Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
14335: myös olevan tärkeä tehtävä koulujen kerho- ja kunnioittaen,
14336: oppilaskuntatoimintaa vauhditettaessa.
14337: Kesälukioiden lisäksi järjestää Kesälukioseura että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14338: ry. myös ruotsinsuomalaisille nuorille tarkoitet- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14339: tua kurssitoimintaa Suomessa. Näiden kurssien 29.44.52 lisäyksenä 95 000 markkaa ke-
14340: yhteydessä tehdään laajaa ulkosuomalaisille lap- sälukiotoiminnan tukemiseen.
14341: sille tarkoitetun omakielisen opetusmateriaalin
14342: kehittämistyötä.
14343: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
14344:
14345: Arvo Salo Anneli Kivitie J. Juhani Kortesalmi
14346: Ilkka Kanerva Terhi Nieminen-Mäkynen Markus Aaltonen
14347: Pertti Salolainen Eino Grönholm Pentti Lahti-Nuuttila
14348: Ben Zyskowicz Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen
14349: Olavi Martikainen Hannu Tapiola Mikko Ekorre
14350: I.-C. Björklund Kaj Bärlund Kaarina Suonio
14351: Tarja Halonen
14352: 1140 1981 vp.
14353:
14354: Raha-asia-aloite n:o 10.31
14355:
14356:
14357:
14358:
14359: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliiton oppi-
14360: materiaalituotannon kokeilutoimintaan
14361:
14362:
14363: Eduskunnalle
14364:
14365: Eduskunta myönsi Työväen Sivistysliitolle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14366: vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa 500 000
14367: markan määrärahan oppimateriaalituotannon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14368: tutkimukseen ja pedagogiseen kehittämiseen. 1982 tulo- ;a menoarvioon momentin
14369: On kuitenkin osoittautunut, että yksi vuosi 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
14370: on liian lyhyt aika, jotta kehiutämistyö saatai- 300 000 markan määrärahan Työväen
14371: siin päätökseen. Erityisen tärkeätä on voida Sivistysliitto TSL ry:lle oppimateriaali-
14372: harjoittaa riittävän laajaa pedagogista kokeilu- tuotannon kokeilutoimintaan ;a siihen
14373: toimintaa audiovisuaalisilla oppimateriaaleilla. liittyviin tuotantokustannuksiin.
14374: Helsingissä 2 päivär1ä lokakuuta 1981
14375:
14376: Arvo Salo Tarja Halonen Paula Eenilä
14377: Pentti I~ahti-Nuuttila Markus Aaltonen Olli Helminen
14378: Kaj Bärlund
14379: 1981 vp. 1141
14380:
14381: Raha-asia-aloite n:o 1032
14382:
14383:
14384:
14385:
14386: Salo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vnsttmstavuo-
14387: tisten taiteilija-apurahojen määrän korottamiseksi
14388:
14389:
14390: Eduskunnalle
14391:
14392: Taiteilijain toimeenJtuloturvan lisäämiseksi Kymmenen 15-vuotisen apurahan jakaminen
14393: hallitus esittää vuoden 1982 budjettiesityksessä eri taiteenalojen kesken kävisi vaikeaksi ja joh-
14394: apurahajärjestelmää kehitettäväksi siten, että taisi kohtuuttomuuksiin. Koska työryhmän esit-
14395: 15-vuotisia apurahoja myönnettäisiin vuosittain tämää 15:tä 15-vuotista apurahaa on pidettävä
14396: kymmenen. pienimpänä tarkoituksenmukaisena määränä, eh-
14397: Asiaa valmistellut virkamiestyöryhmä, jota dotamme kunnioittavasti,
14398: johti hallitusneuvos Olli Närvä, esitti viittä-
14399: toista 15-vuotista apurahaa vuodelle 1982. Tai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14400: teen keskustoimikunta päätyi lausunnossaan 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14401: 30:een. Taiteilijajärjestöt ovat, taiteilijavirka- 29.90.51 lisäyksenä 173 000 markkaa,
14402: järjestelmän ainakin tässä vaiheessa kariuduttua, jolloin momentilta voidaan myöntää
14403: pitäneet välttämättömänä pitkien apurahojen kaikkiaan 15 viisitoistavuotista apurahaa
14404: määrän nostamista 40:ään. ja jolloin momentin loppusummaksi tulee
14405: 12 421 000 markkaa.
14406: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14407:
14408: Arvo Salo Elsi Hetemäki-Olander
14409: Mikko Ekorre Marjatta Väänänen
14410: 1142 1981 vp.
14411:
14412: Raha-asia-aloite n:o 1033
14413:
14414:
14415:
14416:
14417: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilepsialiitolle Epileptikko
14418: suomalaisessa yhteiskunnassa -nimisen tutkimuksen suoritta-
14419: miseen
14420:
14421:
14422: Eduskunnalle
14423:
14424: Epilepsian vaikutusta yksilön psykologiseen, taloudellista tilannetta ja kartoittaa epilepsiaa
14425: sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen on tut- sairastavien edellytykset täyteen osallistumiseen
14426: kittu hyvin vähän. Samoin suomalais1ten epilep- ja tasa-arvoon ja pyrkiä poistamaan epilepsiaa
14427: siatietouden ja -asenteiden muutoksen selvittä- sairastaviin kohdistuvat aseoteeiliset työesteet.
14428: minen ja myönteisen kehityksen edesauttaminen Epileptikkoryhmästä saatuja tietoja verrattaisiin
14429: tutkimustietoon nojaavan toiminnan perusteella suomalaiseen väestöön yleensä. Samalla tutkit-
14430: on tärkeää epilepsiaa sairastavien syrjinnän lo- taisiin, miten suomalaisten epilepsiatiedot ja
14431: pettamiseksi työelämässä. Tähän päämäärään -asenteet ovat muuttuneet vuodesta 1977. Tu-
14432: pyrkien Epilepsialiitto on pannu:t vireille tut- loksia verrattaisiin vastaaviin ulkomaisiin, vii-
14433: kimuksen "Epileptikko suomalaisessa yhteis- sivuotisvälein tehtyihin tutkimuksiin (Yhdys-
14434: kunnassa: I epilepsian psykologiset, sosiaaliset vallat, Englanti, Saksa) .
14435: ja taloudelliset vaikutukset ja II suomalaisten Tutkimuksen kulut kaikkineen tulisivat ole-
14436: epilepsiatietous ja -asenteet. Vertailututkimus ". maan 230 000 mk. Tutkimus käynnistyisi v.
14437: Tutkimuksen suunnittelusta vastaisi työryhmä 1982 ja valmistuisi noin kahdessa vuodessa.
14438: ja toteutuksesta alan asiantuntemuksen omaa- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
14439: vat tutkijat. Tutkimusaineistona olisi noin taen,
14440: 3 000 epileptikkoa ja noin 3 000 suomalaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14441: yleensä. Tutkimusaineisto saataisiin Kansan- 1982 tulo- ;a menoarvioon uudelle mo-
14442: eläkelaitoksen !tietorekistereistä. Tietojen keruu mentille 33.99.56 230 000 markkaa val-
14443: kyseisiltä ryhmiltä tapahtuisi postitse kysymys- tionavustuksena E pilepsialiitto-Epilep-
14444: lomakkeilla. siförbundet r.y:lle "Epileptikko suoma-
14445: Tutkimuksen tavoitteena on selv1tellä epi- laisessa yhteiskunnassa" -tutkimuksen
14446: lepsiaa sairastavien psykologista, sosiaalista ja suorittamiseen.
14447: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
14448:
14449: Arvo Salo Kaarina Suonio Kaj Bärlund
14450: Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen Tarja Halonen
14451: Anna-Liisa Piipari
14452: 1981 vp. 1143
14453:
14454: Raha-asia-aloite n:o 1034
14455:
14456:
14457:
14458:
14459: Salolainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnon-
14460: suojelujärjestöjen valtionavustuksiin
14461:
14462:
14463: Eduskunnalle
14464:
14465: Tuloksekkaan ympäristönsuojelun eraana Järjestöjen valtionapu onkin jäänyt pahasti
14466: edellytyksenä on luonnonsuojelun vapaaehtoinen jälkeen kun sitä verrataan monien muiden yleis-
14467: kansalaisjärjestötyö. hyödyllistä työtä tekevien järjestöjen saamaan
14468: Ympäristövuonna 80 kansalaisjärjestöjen teh- valtionapuun.
14469: tävät kasvoivat ja laajentuivat entisestään uusil- Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväk-
14470: le alueille. Järjestöt ovat ottaneet ensi vuoden sytty eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän
14471: teemakseen paikallisen ympäristönsuojelutyön johtokunnassa.
14472: tehostamisen. Ympäristövuonna hyvään alkuun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14473: päässyt toiminnan painopisteen siirtäminen pai- nioittavasti,
14474: kallis- ja piiritasolle on koettu yksinomaan
14475: myönteisenä. Paikallis- ja piiritason toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14476: tehostaminen mm. pysyvää henkilökuntaa palk- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14477: kaamalla vaatii kuitenkin rahoituspohjan tur- 26.73.50 1 000 000 markkaa valtakun-
14478: vaamista, mihin järjestöjen nykyinen valtionapu nallisten luonnonsuojelujärjestöjen val-
14479: ei yllä. tionavustuksia varten.
14480: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14481:
14482: Pertti Salolainen Inger Hirvelä Urho Pohto
14483: Liisa Jaakonsaari Juhani Raudasoja Elisabeth Rehn
14484: Antero Juntumaa Anna-Kaarina Louvo
14485: 1144 1981 vp.
14486:
14487: Raha-asia-aloite n:o 1035
14488:
14489:
14490:
14491:
14492: Salolainen: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Keskus-
14493: liiton opintoneuvontatoimintaan
14494:
14495:
14496: Eduskunnalle
14497:
14498: Koulutuksen merkitys yksilön elämän eri vammaisilla on tarve ylläpitää ja kehittää am-
14499: vaiheissa on jatkuvasti lisääntynyt niin yksilön mattitaitoansa; samoin ammatin tai työpaikan
14500: itsensä kuin yhteiskunnankin kannalta. vaihtaminen edellyttää koulutusta. Koulutuksen
14501: Näkövammaisten Keskusliitto hoitaa monia suunnittelu ja toteuttaminen vaatii erityistoi-
14502: näkövammaisten kannalta keskeisiä palveluja menpiteitä, joiden järjestäminen on usein näkö-
14503: Suomessa. Näihin palveluihin sisältyy sekä tut- vammaisten etu- ja palvelujärjestönä toimivan
14504: kintoon tähtäävän opiskelun että vapaan aikuis- Näkövammaisten Keskusliiton vastuulla. Teh-
14505: sivistystyön tukeminen. Tehtävää hoitaa yksi tävän hoitamiseen liitto ei ole saanut esim.
14506: kokopäivätoiminen opintosihteeri, jolla on tu- vuonna 1981 lainkaan valtion tukea.
14507: kenaan opintotoimikunta. Keskusliiton jäsen- Toiminnan kehittämiseksi Keskusliitto suun-
14508: yhdistyksissä toiminnassa ovat mukana luotta- nittelee toisen, nimenomaan aikuiskoulutus-
14509: mustoimiset opintoasiamiehet. työstä vastaavan opintosihteerin toimen perus-
14510: Opintotoiminta on koulutus-, neuvonta-, oh- tamista. Tällöin nykyinen opintosihteeri voisi
14511: jaus- ja informointityötä. Tarkoituksena on keskittyä tutkintoon tähtäävän koulutuksen tu-
14512: mm. ohjata näkövammaisia yleisten koulutus- ja kemiseen. Aikuiskoulutustyön tehostamisesta
14513: opiskelumahdollisuuksien käyttöön välittämällä koituvat kustannukset ovat vuonna 1982 ar-
14514: tietoa näistä ja tarjoamalla mahdollisuuksia nii- violta 150 000 markkaa. Koulutuksellisen tasa-
14515: den psyykkisten, sosiaalisten ja teknisten val- arvon edellytyksenä on, että näkövammaisilla
14516: miuksien saamiseksi, jotka ovat edellytyksenä on hyvin toimiva aikuiskoulutuksen tukiorga-
14517: yleisten koulutuspalvelujen hyväksikäytölle. Toi- nisaatio, joka välittää tietoa ja ohjaa yleisten
14518: mintamuotoja ovat erilaiset kurssit, yksilöllinen koulutuspalvelujen käyttöä.
14519: ohjaus ja neuvonta, yhteydenpito opiskelijoihin, Edellä olevan perusteella ehdotan,
14520: oppilaitoksiin ja viranomaisiin, oppimateriaalin
14521: valmistaminen ja välitys ym. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14522: Koulutukseen kohdistuvien vaatimusten kas- 1982 tulo- ia menoarvioon 150 000
14523: vu merkitsee myös jatko- ja täydennyskoulu- markan määrärahan käytettäväksi Näkö-
14524: tukseen kohdistuvien odotusten kasvua. Am- vammaisten Keskusliiton opintoneuvon-
14525: mattiin valmistuneilla ja valmistuvilla näkö- tatoiminnan aiheuttamiin kustannuksiin.
14526: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14527:
14528: Pertti Salolainen
14529: 1981 vp. 1145
14530:
14531: Raha-asia-aloite n:o 1036
14532:
14533:
14534:
14535:
14536: Saukkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintoker-
14537: hoille annettavaan valtionapuun
14538:
14539:
14540: Eduskunnalle
14541:
14542: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- opintoptmen kanssa. Esitetty määräraha mer-
14543: delle 1982 on ehdotettu momentin 29.57.55 kitsisi opintokerhojen valtionavun jäämistä edel-
14544: alamomentille 5 opintokerhojen valtionapuna leen selvästi pienemmäksi kansalais- ja työväen-
14545: 5 700 000 markkaa, jota on pidettävä vähäi- opistojen opintopiirien saamaan valtionapuun
14546: senä. Perusteluna todettakoon, että opintoker- verrattuna.
14547: hon kerhokohtainen valtionapu on jäänyt sel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14548: västi jälkeen kustannustason yleisestä kehityk-
14549: sestä eikä vastaa opintokerhon toiminnasta syn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14550: tyviä kohtuullisia kustannuksia. 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
14551: Opintokeskuslain säätämisen yhteydessä on 29.57.55 alamomentille 5 lisäyksenä
14552: esitetty opintokerhojen valtionavun saattamista 2 000 000 markkaa valtionapuna opinto-
14553: samalle tasolle kansalais- ja työväenopistojen kerhoja varten.
14554: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1982
14555:
14556: Juhani Saukkonen Olavi Martikainen
14557: Orvokki Kangas Marjatta Väänänen
14558:
14559:
14560:
14561:
14562: 144 088100408~
14563: 1146 1981 vp.
14564:
14565: Raha-asia-aloite n:o 1037
14566:
14567:
14568:
14569:
14570: Saukkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö-
14571: taiteellisen harrastustoiminnan tukemiseen
14572:
14573:
14574: Eduskunnalle
14575:
14576: Harrastajateatterityö on Suomessa kokenut Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon
14577: viime vuosina uuden, voimakkaan nousuvai- merkitty esitys, joka ei ota huomioon edes
14578: heen. Se on kaikkien ikäryhmien, kaikkien kan- inflaation vaikutusta, heikentää tilannetta enti-
14579: salaispiirien omaehtoista harrastustoimintaa, sestään. Valmistumisvaiheessa oleva harrastaja-
14580: joka nousee voimakkaasti kansallisen kulttuurin teatteritutkimus osoittaa, että harrastajateatteri-
14581: pohjalta ja on siinä mielessä vastaliike tuonti- ohjaajien koulutusta olisi lisättävä, asiantuntija-
14582: kulttuurille ja massaviihteelle. Se lisää kult- apua monipuolistettava, lapsiteatteritoimintaan
14583: tuuritarjontaa siellä, missä sitä muutoin on olisi suunnattava entistä enemmän huomiota ja
14584: niukasti, ja monipuolistaa kulttuurin kuvaa oppimateriaaleja uudistettava. Tulo- ja menoar-
14585: suuremmillakin paikkakunnilla. Se antaa mah- viossa olevan esityksen läpimeno tietäisi kui-
14586: dollisuuksia luovaan toimintaan ja itseilmaisun tenkin tuen tosiasiallista supistumista ja jär-
14587: kehittämiseen. jestöjen saattamista kestämättömään tilantee-
14588: Harrastajateatteritoimintaa hoitavien ja sitä seen. Se merkitsisi myös maamme noin 800
14589: kehittävien järjestöjen olisi tässä tilanteessa harrastajateatteriryhmän kehi ttämismahdolli-
14590: kyettävä vastaamaan kentältä tuleviin haastei- suuksien kohtalokasta kapenemista.
14591: siin ja toivomuksiin ja pystyttävä parantamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14592: palvelukykyään. Alan määrärahakehitys on kui-
14593: tenkin saattanut ne tilanteeseen, jossa palve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14594: luja joudutaan päinvastoin supistamaan. Kehi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14595: tys polkee paikallaan, järjestöjen tiedossa olevia 29.90.53 lisäyksenä 800 000 markkaa
14596: puutteita ei ole voitu korjata eikä liittojen laa- näyttämötaiteellisen harrastustoiminnan
14597: timia kehittämissuunnitelmia toteuttaa. tukemiseen.
14598: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
14599:
14600: Juhani Saukkonen Orvokki Kangas Olavi Martikainen
14601: 1981 vp. 1147
14602:
14603: Raha-asia-aloite n:o 1038
14604:
14605:
14606:
14607:
14608: Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion tie- ja vesira-
14609: kennuspiirin kelirikkateiden korjaamiseen
14610:
14611:
14612: Eduskunnalle
14613:
14614: Koko maan yleisistä telsta 7,4 % sijaitsee Linja-autoliikennöitsijöiltä saatujen tietojen
14615: Pohjois-Savon alueella. Tiestön keskimääräistä mukaan läänissä oli touko-heinäkuun välise-
14616: s'uuremman tarpeen syinä voidaan mainita maa- nä aikana 257 km sellaisia yleisiä tieosuuksia,
14617: kunnan vesipinta-alan osuus, joka on Etelä-Sa- joilla julkinen liikenne jouduttiin väliaikaisesti
14618: von jälkeen maan korkein, ja sen seurauksena lakkauttamaan kelirikon vuoksi. Liikenne po.
14619: hajaantunut asutusrakenne. Sorateiden osuus tieosilla oli poikki keskimäärin 13 liikennöinti-
14620: (lähes 70%) on TVL:n Kuopion piirissä huo- päivänä. Kelirikkoajan julkisen liikenteen supis-
14621: mattavasti korkeampi kuin maan muissa tiepii- tukset koskivat aluetta, jolla asuu 2 000-
14622: reissä. Samoin kelirikon uhan alaisia teitä (noin 2 500 henkeä.
14623: 1 500-1 800 km) on suhteelHsesti enemmän Koska kelirikosta aiheutuu vuosittain Poh-
14624: kuin· muualla maassa. Kelirikkoa esiintyy eni- jois-Savon väestölle ja elinkeinoelämälle huo-
14625: ten seudullisella ja kokoojatieverkolla. mattavia järjestelyongelmia ja ennen muuta li-
14626: TVL:n Kuop~on piiriitä saadun tiedon mu- säkustannuksia, ehdotamme kunnioittavasti,
14627: kaan kelirikon yleistilanne oli tänä vuonna erit-
14628: täin vaikea Pohjois-Savossa. Painorajoituksia oli että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14629: 1 093 km:n matkalla ja osa niistä kesti 17. 7. den 1982 tulo- ja menoarvioon
14630: saakka. 15 600 000 markkaa TVL:n Kuopion
14631: Normaalia vaikeampia kelirikkokohteita, joi- piirille vaikeasti vaurioituneiden keli-
14632: den korjaaminen maksaa 13,4 milj. markkaa, oli rikkateiden korjaukseen ja aiheutunei-
14633: 125,5 km. Näiden kohteiden korjaamista ei den ylimääräisten hoitokustannusten
14634: pystytä piirin ilmoituksen mukaan hoitamaan peittämiseksi.
14635: normaalilla rahoituksella. Kelirikosta on lisäksi
14636: aiheutunut 2,17 milj. mk ylimääräisiä hoitokus-
14637: tannuksia.
14638: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14639:
14640: Petter Savola Juhani Laitinen V. J. Rytkönen
14641: Toivo Yläjärvi Olavi Martikainen Juuso Häikiö
14642: Lasse Lehtinen Lauha Männistö Veikko Vennamo
14643: 1148 1981 vp.
14644:
14645: Raha-asia-aloite n:o 1039
14646:
14647:
14648:
14649:
14650: Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avustuk-
14651: seksi sotainvalideille kuntouttamiseen oikeuttavan työkyvyt-
14652: tömyysasteen alentamiseksi
14653:
14654:
14655: Eduskunnalle
14656:
14657: Sotilasvammalain mukaan vahingoittuneelle turvaamiseksi varattava valtion vuoden 1982
14658: tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on tulo- ja menoarvioon lisämäärärahaa 20 000 000
14659: vähintään 30 prosenttia, voidaan korvata kun- markkaa.
14660: touttaminen ja laitoshoito myös silloin, kun Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14661: niiden tarve johtuu muustakin kuin korvatusta
14662: vammasta tai sairaudesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14663: Sotainvalidien ikääntyessä kuntoutuksen 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
14664: tarve kasvaa jatkuvasti ja usein tarve tähän markkaa ylimääräiseksi avustukseksi so-
14665: johtuu juuri muustakin kuin aikanaan synty- tainvalideille kuntouttamiseen oikeutta-
14666: neestä vammasta tai sairaudesta. Tästä syystä van työkyvyttömyysasteen alentamiseksi
14667: olisi perusteltua alentaa työkyvyttömyysasteen 15 prosenttiin.
14668: prosenttimäärä 15 prosenttiin ja kuntoutuksen
14669: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14670:
14671: Petter Savola Mauri Pekkarinen
14672: Markku Kauppinen Pentti Poutaneo
14673: 1981 vp. 1149
14674:
14675: Raha-asia-aloite n:o 1040
14676:
14677:
14678:
14679:
14680: Savola ytn.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamavete-
14681: raanien kuntoutustoimintaan
14682:
14683:
14684: Eduskunnalle
14685:
14686: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesi- sen ulkopuolelle, joille sen järjestäminen olisi
14687: tyksessä on varattu 22 milj. markkaa valtion- erittäin tarkoituksenmukaista.
14688: apuna rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14689: Vaikka määräraha on vuosittain noussut ja
14690: esimerkiksi vuodesta 1980 jo lähes kaksinker- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14691: taistunut, ei se vieläkään ole riittävä. Sotave- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14692: teraanien ikääntyessä tarve kuntoutukseen jat- 33.85.56 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
14693: kuvasti lisääntyy. Niinpä vuosittain jää huo- rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan.
14694: mattava määrä sellaisia veteraaneja kuntoutuk-
14695: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14696:
14697: Petter Savola Mauri Pekkarinen
14698: Markku Kauppinen Pentti Poutanen
14699: 1150 1981 vp.
14700:
14701: Raha-asia-aloite n:o 1041
14702:
14703:
14704:
14705:
14706: Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Terveysliitolle
14707: annettavaan avustukseen
14708:
14709:
14710: Eduskunnalle
14711:
14712: Keskustan Terveysliitto on kansalaisjärjestö, Varojen puute on osittain estänyt liittoa toteut-
14713: jonka tehtäviin valistustoiminnan lisäksi kuuluu tamasta täysipainoisesti alkuperäistä tehtävään-
14714: ajankohtaisen terveyspolitiikan seuranta ja vai- sä. Järjestölle saatu ulkopuolinen apu ei nykyi-
14715: kuttaminen tehtäviin päätöksiin. Liitto suorit- sellään riitä edes järjestörutiinien hoitamiseen.
14716: taa merkivtävää terveyskasvatusta kansalaisten Tulevaa toimintaa ajatellen on lisäksi huomioi-
14717: keskuudessa. Näitä tehtäviään se toteuttaa sekä tava, että vuosi 1982 on liiton 10-vuotisjuhla-
14718: valtakunnallisesti että alueellisesti viidentoista vuosi.
14719: alueyhdistyksensä kautta. Liitto järjestää ko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14720: kouksia ja seminaareja, lähettää kirjelmiä ja
14721: kannanottoja sekä harrastaa julkaisutoimintaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14722: Keskustan Terveysliitto on toimintansa aika- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
14723: na saanut valtionavustusta Raha-automaattiyh- kaa valtionavustuksena Keskustan T er-
14724: distyksen varoista ainoastaan kerran, v. 1974. veysliitto r.y:lle.
14725: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14726:
14727: Petter Savola Lea Sutinen
14728: Markku Kauppinen Jaakko Itälä
14729: Elisabeth Rehn
14730: 1981 vp. 1151
14731:
14732: Raha-asia-aloite n:o 1042
14733:
14734:
14735:
14736:
14737: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan sai-
14738: raanhoito-oppilaitoksen rakentamisen suunnitteluun
14739:
14740:
14741: Eduskunnalle
14742:
14743: Hämeenlinnassa alkoi apuhoitajien kurssi- sairaala ( 300 neliömetriä), jossa on kolme
14744: muotoinen koulutus vuonna 1946. Nykyisessä luokkahuonetta ja kaksi ryhmätyötilaa. Oppi-
14745: muodossaan Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilai- laitos on hajautettu Hämeenlinnan kaupungissa
14746: tos aloitti toimintansa vuonna 1965 alkuun kolmeen erilliseen, vanhaan ja epäkäytännölli-
14747: yhdellä sairaanhoitajia kouluttavalla linjalla. seen rakennukseen ja lisäksi kaksi 18 opiskelijan
14748: Nykyisin opintolinjoja on yhteensä kuusi ja apuhoitajaryhmää opiskelee kokonaan Riihi-
14749: helmikuussa 1981 vahvistettu opiskelijamäärä mäellä sijaitsevassa "sivuosastossa".
14750: 328. Sairaanhoitajakoulussa on aloituspaikkoja Kanta-Hämeeseen on valmistunut uusi kes-
14751: 2 X 24. Apuhoitajakoulutuksessa aloituspaikat kussairaala 1979. Edelleen Kanta-Hämeen kun-
14752: ovat nykyisin 2 X 48. Vajaamielishoitajakou- tiin on valmistumassa terveyskeskuksia, joten
14753: lutuksen aloituspaikkoja on 16. Lisäksi oppi- terveydenhuoltohenkilökunnan riittävä koulut-
14754: laitoksessa koulutetaan lastenhoitajia, vastaan- taminen Kanta-Hämeen alueella on erityisen
14755: ottoavustajia ja välinehuoltajia, joiden kaik- perusteltua. Hämeen läänistä näyttää puuttu-
14756: kien linjojen aloituspaikkoja on 16. van laskelmien mukaan kokonaan yksi sairaan-
14757: V aitio vuokrasi vuonna 1965 Hämeenlinnan hoito-oppilaitos. Koska Tampereella terveyden-
14758: sairaanhoito-oppilaitoksen käyttöön Hämeenlin- huoltohenkilöstön koulutus tapahtuu asianmu-
14759: nan kaupungilta vanhan vuonna 1832 rakenne- kaisissa tiloissa ja Lahdessa koulutuksen asian-
14760: tun talon. Rakennuksen koko pinta-ala on mukaiset tilat ovat varmistumassa, on välttämä-
14761: 1 085 neliömetriä, hyötypinta-ala 87 4 neliö- töntä, että seuraavaksi toteutetaan Hämeenlin-
14762: metriä. Luokkia tässä nykyisessä päärakennuk- nan sairaanhoito-oppilaitoksen uudisrakennus-
14763: sessa on seitsemän, kun myös juhlasali laske- hanke. Uudisrakennushanke on ammattikasva-
14764: taan luokaksi. Opettajien työhuoneita on viisi, tushallituksen vuoden 1979 tilarekisterissä mer-
14765: kaksi opettajaa kutakin työhuonetta kohden, kitty aloitettavaksi vuonna 1984.
14766: sosiaalitiloja tuskin ollenkaan. Opiskelijoiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14767: ainoa sosiaalinen tila on 14,5 neliömetrin suu- nioittaen,
14768: ruinen välituntihuone, joka kuitenkin useim-
14769: miten on opetuksellisessa käytössä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14770: Vuodesta 1975 lähtien on käytössä ollut Hä- 1982 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
14771: meenlinnan kaupungilta vuokrattu rakennus, kan määrärahan Hämeenlinnan sairaan-
14772: jossa on neljä luokkahuonetta. Lisäksi on sai- hoito-oppilaitoksen rakentamisen suun-
14773: raanhoito-oppilaitoksen käytössä ollut vuoden nitteluun.
14774: 1980 syksystä rakennus, entinen kaupungin-
14775: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14776:
14777: Lea Savolainen Hannu Tenhiälä Tellervo Koivisto
14778: Saara Mikkola Helge Siren Jouko Skinnari
14779: Matti Luttinen Eino Grönholm Pentti Lahti-Nuuttila
14780: Aarne Koskinen Ulla Puolanne Olavi Nikkilä
14781: 1152 1981 vp.
14782:
14783: Raha-asia-aloite n:o 1043
14784:
14785:
14786:
14787:
14788: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kotiteolli-
14789: suusmuseon siirtämiseksi Hämeenlinnaan
14790:
14791:
14792: Eduskunnalle
14793:
14794: Kotiteollisuusmuseo on perustettu ja sitä mista. Tämän aineiston käyttöön saanti on eri-
14795: on täydennetty käsi- ja taideteollisuusalan am- tyisen tärkeää alan koulutukselle, joka kehit-
14796: matillisen opetuksen tueksi. Esineellisen ja tyäkseen ja luodakseen jatkuvasti uutta pohjaa
14797: ympäristökulttuurin alueella tämä arvokas mu- suomalaiselle tuotesuunnittelulle ja tuotannolle
14798: seo (n. 4 000 esinettä) vastaa kirjastoa. tarvitsee tuntumaa oman maan alansa kulttuuri-
14799: Ammattikasvatushallituksen asettama työ- perinteeseen.
14800: ryhmä, johon kuului AKH:n ja käsi- ja taide- Kotiteollisuusmuseo on ollut taltioituna Jy-
14801: teollisuusalan sekä Museoliiton edustus, ehdotti, väskylässä, josta se tulisi siirtää alan opetuk-
14802: että kotiteollisuusmuseon kokoelmat tulee si- sen läheisyyteen Hämeenlinnaan. Hämeenlin-
14803: joittaa pysyvästi vuorovaikutukseen alan opisto- nan kaupunki on päättänyt luovuttaa tilat mu-
14804: ja opettajakoulutuksen kanssa, kuten on sijoi- seon käyttöön ja palkata amanuenssin tehden
14805: tettu taideteollisuusmuseo taideteollisen kor- mahdolliseksi tämän arvokkaan kokoelman hyö-
14806: keakoulun välittömään yhteyteen. dyntämisen ja kartuttamisen sen alkuperäisten
14807: Käsi- ja taideteollisuusalan opistoasteista ja tavoitteiden mukaisesti.
14808: opettajakoulutusta annetaan Turussa, Lahdessa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14809: ja Wetterhoffin Kotiteollisuusopettajaopistossa nioittavasti,
14810: Hämeenlinnassa, joka on keskeinen ja luon-
14811: nollinen sijaintipaikka ko. museolle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14812: Käsi- ja taideteollisuusopetuksen kanssa yh- 1982 tulo- ia menoarvioon 50 000
14813: teistyössä museolla on mahdollisuus koota ha- markkaa kotiteollisuusmuseon siirtämi-
14814: jallaan olevia, vielä museoon kuulumattomia seksi Hämeenlinnaan ;a sen pysyvän
14815: esineitä ja tietoja alan oppilaitoksien varas- toiminnan aloittamiseksi.
14816: toista ja opettajien henkilökohtaisista kokoel-
14817: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14818:
14819: Lea Savolainen Helge Siren Saara Mikkola
14820: Matti Luttinen Olavi Nikkilä Jouko Skinnari
14821: 1981 vp. 1153
14822:
14823: Raha-asia-aloite n:o 1044
14824:
14825:
14826:
14827:
14828: Savolainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtion-
14829: rautateille matkalipuista myönnettävien alennusten aiheutta-
14830: masta tulojen menetyksestä vaikeavammaisten invalidien
14831: matkarajoitusten poistamiseksi
14832:
14833:
14834: Eduskunnalle
14835:
14836: Vuoden 1980 lopulla rautatiehallitus päätti käytännössä olevan haittaa varsinkin vaikeavam-
14837: rajoittaa eläkeläisille ja invalideille myytävien maisille invalideille, jotka tarvitsevat matkus-
14838: alennuslippujen käyttöaikaa. Rajoitusaika kos- taessaan useimmiten saattajaa. Tästä syystä rau-
14839: kee perjantaiaamun klo 6.30 ja lauantain klo tatiehallituksen päätöstä alennuslippujen käyt-
14840: 12.00 sekä sunnuntaiaamun klo 6.30 ja maa- törajoista olisi muutettava niin, ettei käyttö-
14841: nantaiaamun klo 6.30 välistä aikaa. Rautatie- rajoituksia sovellettaisi vaikeavammaisiin inva-
14842: hallituksen tehtyä päätöksen näiden alennus- lideihin. Tästä aiheutuvat tulonmenetykset olisi
14843: lippujen käyttöajan rajoittamisesta valtakunnal- korvattava Valtionrautateille.
14844: liset eläkeläls- ja invalidijärjestöt kääntyivät Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14845: asiassa valtioneuvoston puoleen. Järjestöt pyy-
14846: sivät rajoitusten poistamista sillä perusteella, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14847: että rajoitukset heikentävät monien vanhusten 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14848: ja invalidien kanssakäymistä omaistensa kanssa. 31.45.40 (Korvaus valtionrautateille
14849: Rajoituspäätöksestä seuraa myös monia muita matkalipuista myönnettävien alennusten
14850: hankaluuksia alennuslippujen käyttäjille. aiheuttamasta tulojen menetyksestä)
14851: Valtakunnallisten eläkeläis- ja invalidijärjes- lisäyksenä 250 000 markkaa vaikeavam-
14852: töjen esityksestä huolimatta eläkeläisille ja inva- maisille invalideille myytävien alennus-
14853: lideille myytävien alennuslippujen käyttörajoi- lippujen viikonloppurajoitusten poista-
14854: tuksia ei kuitenkaan ole poistettu. Alennuslip- miseksi.
14855: pujen käyttöajan rajoittamisesta on havaittu
14856: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14857:
14858: Lea Savolainen Mikko Rönnholm Maija Rajantie
14859: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen Helge Siren
14860: Jouko Skinnari Pekka Starast
14861:
14862:
14863:
14864:
14865: 145 088100408M
14866: 1154 1981 vp.
14867:
14868: Raha-asia-aloite n:o 1045
14869:
14870:
14871:
14872:
14873: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanta-Hämeen nuo-
14874: risokodin perustamiskustannuksiin
14875:
14876:
14877: Eduskunnalle
14878:
14879: Lastensuojeluun sisältyvä lasten sijaishoidon valtionapua lain edellyttämä enimma1smaara
14880: järjestämistarve on lisääntynyt. Hoitopaikkojen 50 % perustamiskustannuksista. Sosiaalihallitus
14881: riittämättömyys on suurinta erityislastenkotien sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat tehneet
14882: ( nuorisokotien) osalta. Monilta alueilta maassa tätä koskevan perustellun esityksen. Se ei kui-
14883: nämä paikat puuttuvat kokonaan. Näin on tenkaan sisälly hallituksen esitykseen vuoden
14884: asian laita esim. Kanta-Hämeessä. Täällä n. 1982 tulo- ja menoarvioksi.
14885: 160 000 asukkaan ja 15 kunnan alueella ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14886: ole käytettävissä yhtään erityislastenkotia. Tä- nioittavasti,
14887: män vuoksi tätä sijoitusta tarvitsevat lapset
14888: joudutaan sijoittamaan alueen ulkopuolelle eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14889: puolille maata. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14890: Alueen kuntien yhteistyönä on valmistunut 33.41.31 (Valtionavustukset kunnille
14891: selvitys nuorisokodin tarpeesta sekä tarvittavat lastenkotien perustamiskustannuksiin)
14892: rakennesuunnitelmat. Toteutumista varten tu- 900 000 markkaa Kanta-Hämeen nuori-
14893: lisi kuitenkin saada perustamiskustannuksiin sokodin perustamiskustannuksiin.
14894: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
14895:
14896: Lea Savolainen Hannu Tenhiälä Matti Luttinen
14897: Saara Mikkola Helge Siren Ulla Puolanne
14898: Aarne Koskinen Eino Grönholm Jouko Skinnari
14899: Olavi Nikkilä
14900: 1981 vp. 1155
14901:
14902: Raha-asia-aloite n:o 1046
14903:
14904:
14905:
14906:
14907: Sillantaus ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolainojen korko-
14908: tukeen erityisesti ensiasunnon hankkijoiden ja nuorten per-
14909: heiden asunto-olosuhteiden parantamiseksi
14910:
14911:
14912: Eduskunnalle
14913:
14914: Asuntopolitiikka on tärkeä osa sitä politiik- asuntosäästöpalkkiojärjestelmään kytkeytyvästä
14915: kaa, joka pyrkii perheen ja kodin aseman vah- korkotukijärjestelmästä. Hallitus toteaa, että
14916: vistamiseen. Asuntopolitiikka on tullut viime korkotuella on mahdollista alentaa erityisesti
14917: aikoina yhä korostetummin esiin tutkittaessa alkuvuosien korkeita asumiskustannuksia.
14918: mahdollisuuksia varsinkin nuorten perheiden Budjettiesitykseen ei kuitenkaan sisälly mää-
14919: aseman parantamiseen yhteiskunnassamme. Tut- rärahaa mainitun korkotukilainajärjestelmän
14920: kimukset ovat osoittaneet kouriintuntuvasti eri- käynnistämiseksi vielä vuonna 1982. Budjetti-
14921: tyisesti nuorten lapsiperheiden aseman vaikeu- esitykseen sisältyvät vain ne korkotukilainat,
14922: det maassamme. Nuorelle perheelle on asun- joita myönnetään kunnille vuokra-asuntojen
14923: non hankkiminen huomattavasti vaikeampaa hankintaan.
14924: kuin muille tulonsaajaryhmille, koska heidän Kokoomuksen mielestä olisi kiirehdittävä jär-
14925: muut elinkustannuksensa ovat lasten hoitokus- jestelmää, jossa yksittäiset asunnontarvitsijat
14926: tannusten ja usein opintolainojen takaisin mak- saisivat korkotukea.
14927: samisen johdosta samanaikaisesti suurimmillaan. Kokoomuksen mielestä olisi luotava nuorille
14928: Nuorella perheellä asumiskustannusten suhteel- ensiasuntoa varten säästäville tarkoitettu asun-
14929: linen osuus heidän käytettävissä olevista tulois- tohankinnan korkotukijärjestelmä, jossa korko-
14930: taan on myös suurempi kuin muissa ikäryh- tukena maksettaisiin esimerkiksi 5 % kuuden
14931: missä. vuoden ajan asunnon ostoon käytetylle pankki-
14932: Kokoomuksen mielestä nuorten perheiden ja lainalle. Järjestelmässä kohderyhmänä olisivat
14933: muiden ensiasunnon hankkijoiden taloudellisen alle 35-vuotiaat omakotitaloa rakentavat tai
14934: aseman parantaminen on asetettava asuntopoli- ostavat, tai osakkeen vanhasta tai uudesta asun-
14935: tiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Asuntolainojen tokannasta hankkivat henkilöt. Korkotukijärjes-
14936: maksuajan pidentämisen ohella voidaan nuorten telmään ei tulisi myöskään liittää tulorajoja
14937: perheiden korkeita asumiskustannuksia keven- eikä käyttö- ja luovutusrajoituksia. Korkotuki-
14938: tää ja kansalaisten asuntosäästämishalukkuutta järjestelmä tulisi kohdistaa lähinnä vuoden 1981
14939: lisätä korkotuki- ja asuntosäästöpalkkiojärjes- lopun asuntosäästöpalkkiolain mukaisiin asunto-
14940: telmää kehittämällä. Vanhojen asuntojen hank- säästäjiin, pois luettuna valtionlainaan oikeu-
14941: kiminen on nuorelle perheelle asuntojen han- tetut. Korkotukea tulisi mielestämme kuitenkin
14942: kintaa edullisempaa, joten korkotukilainajärjes- maksaa myös muille ensiasunnon hankkijoille,
14943: telmä tulisi ulottaa myös vanhoihin asuntoihin. jotka ovat ennen asuntosäästöpalkkiolain voi-
14944: Viime kevään tulopoliittiseen kokonaisrat- maantuloa säästäneet likipitäen vastaavin eh-
14945: kaisuun liittyi valtion osalta lupaus asunto- doin. Tämän vuoksi jo vuoden 1982 tulo- ja
14946: säästöpalkkiojärjestelmään kytkeytyvän korko- menoarvioon tulisi varata määräraha korkotuen
14947: tuen käyttöön ottamisesta. Hallitus lupaa vuo- maksamista varten. Myöhemmin korkotukeen
14948: den 1982 tulo- ja menoarvioesityksen perus- oikeutettujen piirin laajentamista voitaisiin edel-
14949: teluissa, että eduskunnalle annetaan esitys leen harkita.
14950: 1156 Raha-asia-aloite n:o 1046
14951:
14952:
14953: Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 26.12.63 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
14954: kunnioittaen, asuntolainojen korkotukeen erityisesti
14955: ensiasunnon hankkijoiden ja nuorten
14956: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden perheiden asunto-olosuhteiden paranta-
14957: 1982 tulo- ja menoarvioon momentille miseksi.
14958: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
14959:
14960: Pentti Sillantaus Sinililla Karhuvaara Helena Pesola
14961: Matti Jaatinen Eeva Kauppi Tuulilli Petäjäniemi
14962: Heikki Perho Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala
14963: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio
14964: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne
14965: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen
14966: Matti Hokkanen Ritva Laurila Helge Saarikoski
14967: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen
14968: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
14969: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari Torikka
14970: Lauri Impiö Saara Mikkola Martti Ursin
14971: Aila Jokinen Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
14972: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
14973: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
14974: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
14975: Matti Pelttari
14976: 1981 vp. 1157
14977:
14978: Raha-asia-aloite n:o 1047
14979:
14980:
14981:
14982:
14983: Sillantaus ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
14984: perusosan enimmäismäärän korottamiseksi
14985:
14986:
14987: Eduskunnalle
14988:
14989: Vaitioneuvosto on lausumassaan kolme tuminen on jatkunut entistä voimakkaammin
14990: vuotta sitten todennut seuraavaa: "Hallitus ja yhä useammat opiskelijat ovat joutuneet tur-
14991: pitää tärkeänä, että opintotukijärjestelmän ke- vautumaan joko vanhempien taloudelliseen tu-
14992: hittämisessä asetetaan pääpaino entistä voimak- keen tai opintojen ohella ansiotyöhön.
14993: kaammin opintotuen opintorahaosuuden lisää- Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että
14994: miseen sekä opiskelunaikaisia toimeentulokus- hallituksen esitys valtion vuoden 1982 tulo- ja
14995: tannuksia alentavaan ns. välillisen opintotuen menoarvioksi merkitsee opiskelijoiden taloudel-
14996: laajentamiseen." lisen aseman heikentämistä.
14997: Hallituksen periaatepäätös ei ole kuitenkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14998: toteutunut, sillä opintotuen painopiste on edel- nioittaen,
14999: leen opintolainassa, joten opiskelijoiden velka-
15000: taakan vähentämiseksi ei ole vieläkään ryhdytty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15001: todellisiin toimenpiteisiin. Viime vuosikymme- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15002: nen valossa voidaan hyvin sanoa, että opinto- 29.39.55 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
15003: rahan enimmäismäärät eivät ole vastanneet edes opintorahan perusosan enimmäismäärien
15004: inflaatiokehitystä. Näin opiskelijoiden velkaan- korottamiseksi kaikilla koulutustasoilla.
15005: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15006:
15007: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
15008: Matti Jaatinen Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi
15009: Heikki Perho Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala
15010: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio
15011: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne
15012: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen
15013: Matti Hokkanen Ri.tva Laurila Helge Saarikoski
15014: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen
15015: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
15016: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari Torikka
15017: Lauri Impiö Saara Mikkola Martti Ursin
15018: Aila Jokinen Pentti Mäki-Halmla Tauno Valo
15019: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
15020: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
15021: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
15022: Matti Pelttari
15023: 1158 1981 vp.
15024:
15025: Raha-asia-aloite n:o 1048
15026:
15027:
15028:
15029:
15030: Sillantaus ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta orkesterei-
15031: den aluetoiminnan tukemiseksi
15032:
15033:
15034: Eduskunnalle
15035:
15036: Kiinnostus musiikkia kohtaan on maassamme Maamme konserttitoiminnan rungon muo-
15037: viime aikoina selvästi kasvanut. Tämä on joh- dostavat kuntien ylläpitämät ja yhdistyspohjai-
15038: tanut orkesteritoiminnan vilkastumiseen sekä set orkesterit. Orkesteritoiminnan tukemiseen
15039: taiteellisen vaatimustason nousuun. Suomalai- myönnettyjen määrärahojen kehitys on ollut
15040: set orkesterit ovat myös merkittävällä tavalla hidasta ja johtanut suunnitellun alueorkesteri-
15041: edustaneet maamme kulttuurielämää ulkomailla. toiminnan lykkäytymiseen. Tilanne vaikeuttaa
15042: Orkesterimusiikin valtakunnallisen tasapuoli- orkesterien toimintaa ja estää orkesterimusiikin
15043: suuden kannalta tärkeän alueorkesteritoiminnan alueellisesti tasapuolista jakautumista.
15044: edistämis- ja rahoitussuunnitelmat ovat kuiten- Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että
15045: kin jääneet jo kahdeksan vuotta keskeneräisiksi. orkestereiden toimintaedellytyksiä tulisi paran-
15046: Samanaikaisesti ovat myös maamme orkesterei- taa valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1982.
15047: den valtionavustukset jääneet yhä pahemmin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15048: jälkeen esimerkiksi teatterilaitoksen ja musiik- nioittaen,
15049: kioppilaitosten saamista valtionavustuksista.
15050: Vuodesta 1970 vuoteen 1981 kasvoivat orkes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15051: teritoiminnan määrärahat valtion budjetissa 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15052: 1 700 000 markkaa. Samanaikaisesti teatteritoi- 29.90.53 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
15053: minnan valtionavustukset kohosivat noin 23 orkestereiden aluetoiminnan tukemi-
15054: miljoonaan markkaan. seksi.
15055: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15056:
15057: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
15058: Matti Jaatinen Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi
15059: Heikki Perho Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala
15060: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio
15061: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne
15062: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen
15063: Matti Hokkanen Ritva Laurila Helge Saarikoski
15064: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen
15065: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
15066: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari T orikka
15067: Lauri Impiö Saara Mikkola Martti Ursin
15068: Alla Jokinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
15069: Pekka Jokinen Tapani Mörttinen Matti Viljanen
15070: Heikki Järvenpää Olavi Nikkilä Mauri Vänskä
15071: Ilkka Kanerva Matti Pelttari Ben Zyskowicz
15072: 1.981 vp. 1159
15073:
15074: Raha-asia-aloite n:o 1049
15075:
15076:
15077:
15078:
15079: Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi asuntoiai-
15080: noiksi kunnille vanhojen asuntojen hankkimiseen asunto-
15081: olojen parantamiseksi
15082:
15083:
15084: Eduskunnalle
15085:
15086: Asuntopolitiikassa on jo kauan ollut vireillä aiheuttaa sen, että edellä mamltut perheet ja
15087: valtion tuen osoittaminen myös asuntojen oston henkilöt hakeutuvat valtion lainoittaman uuden
15088: lainoittamiseen olevasta asuntokannasta. Tämän asunnon hankkijoiksi. Tämä saattaa osaltaan ai-
15089: lainoitusmuodon on nähty palvelevan ensisijai- heuttaa liikaakin omistusasuntojen uustuotan-
15090: sesti kuntien asuntohankintoja puutteellisesti toa.
15091: asuvan väestönosan käyttöön sekä nuorille lap- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15092: siperheille lähinnä peruskorjauskelpoisten oma-
15093: kotitalojen ja osakeasuntojen hankkimista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15094: Tulo- ja menoarvioesityksessä ei kuitenkaan ole 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 26.12
15095: osoitettu varoja tähän toimintaan. uudelle momentille 20 000 000 markkaa
15096: Vanhojen asuntojen oston lainoituksella on käytettäväksi ylimääräisinä asuntolai-
15097: merkitystä monilla paikkakunnilla vähävaraisten noina vanhojen asuntojen hankkimiseen
15098: ja pienituloisten perheiden ja henkilöiden asun- kunnille puutteellisesti asuvien asunto-
15099: to-olojen kohentamisessa. Paikallinen asunto- olojen parantamiseksi sekä nuorille per-
15100: kanta saattaa jo olla riittävä, mutta lainatuen heille oman asunnon hankkimista varten.
15101: puuttuminen vanhojen asuntojen hankinnoissa
15102: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15103:
15104: Helge Siren Pentti Lahti-Nuuttila Olli Helminen
15105: Jouko Skinnari Hannu Tapiola Tellervo Koivisto
15106: Paula Eenilä
15107: 1160 1981 vp.
15108:
15109: Raha-asia-aloite n:o 1050
15110:
15111:
15112:
15113:
15114: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lahden
15115: varuskunnan rakennustöitä varten
15116:
15117:
15118: Eduskunnalle
15119:
15120: Ensi vuonna valtion tulo- ja menoarvioesi- alueelle on puolustusvoimien ilmoituksen mu-
15121: tyksen mukaan Lahden varuskunnan rakennus- kaan tarpeellinen toimenpide. Jotta kustannuk-
15122: töitä rahoitettaisiin ainoastaan 2,5 milj. mar- siltaan 5,8 milj. markan kallioluolaan sijoitet-
15123: kalla, kun varuskunnan omaan tarpeeseen pe- tava varasto voitaisiin kohtuullisessa ajassa to-
15124: rustuva määrärahan tarve on n. 6 milj. mark- teuttaa, on tarkoituksenmukaista, että ensi
15125: kaa. vuonna määrärahan suuruus on 2,5 milj. mark-
15126: Bennalan kasarmialue on jäänyt ratkaise- kaa suurempi.
15127: vasti jälkeen saneerausohjehnan toteuttamises- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15128: sa. Jotta kulttuurihistoriallisestikin arvokas ra-
15129: kennuskokonaisuus voitaisiin kohentaa ja tilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15130: muuttaa palvelemaan nykyajan vaatimuksia, 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15131: tulisi määrärahojen vähintään viiden seuraavan 27.21.74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
15132: vuoden aikana olla vuosittain 5-8 milj. mark- Lahden varuskunnan rakennustöitä var-
15133: kaa. ten.
15134: Varastotilojen toteuttaminen Pesäkallion
15135: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15136:
15137: Jouko Skinnari Matti Luttinen Hannu Tenhiälä
15138: Ulla Puolanne Matti Viljanen Lea Savolainen
15139: Helge Siren
15140: 1981 vp. 1161
15141:
15142: Raha-asia-aloite n:o 1051
15143:
15144:
15145:
15146:
15147: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
15148: suunnitteluun ja rakentamiseen Hollolaan
15149:
15150:
15151: Eduskunnalle
15152:
15153: Hollolan kunta on kehittynyt viimeksi kulu- Valtion paikallishallinnon jako on enttam rik-
15154: neella kahdella vuosikymmenellä erittäin no- kanainen ja aiheuttaa Hollolan kuntalaisten
15155: peasti. Väkiluvun kasvu on ollut lähes 7 000 ohella myös Kosken Hl. ja Kärkölän asukkaille
15156: eli 9 500:sta noin 16 400:een. Näinä vuosina suuria hankaluuksia, koska erilaiset valtionhal-
15157: myös elinkeinorakenne on muuttunut. Hollola linnon tarjoamat palvelut joudUitaan hakemaan
15158: on nykyisellään teollistuneimpia kuntia maas- Lahdesta, Lammilta ja Kärkölästä.
15159: samme. Hollolan noin 5 600 kokonaistyöpaikas- Hollolan, Kosken Hl. ja Kärkölän kuntien
15160: ta on yli 3 100 teollisuuden piirissä. yhteistyön tiivistyessä olisi tarkoituksenmu-
15161: Kunnan etäisyys Lahdesta ja asema takaavat kaista tarkistaa ja yhtenäistää paikallishallinnon
15162: kunnan itsenäisen aseman. Lisäksi huomioon toimipiirejä ja keskittää ko. kuntia palvelevaa
15163: ottaen väestömäärä, elinkeinorakenne ja jatkos- valtion paikallishallintoa Salpakankaalle, jonne
15164: sakin kunnan luontaiset kehittymisedellytykset, tätä tarkoitusta varten tarvitaan valtion virasto-
15165: tulee Hollola nähdä itsenäisenä yksikkönä talo.
15166: myös valtion palvelujen suhteen. Virastotaloon tulisi sijoittaa ainakin seuraa-
15167: Hollolan kuntakeskuksen Salpakankaan ke- vat valtion piirihallinnon toimipisteet: Kansan-
15168: hittäminen parhaalla mahdollisella tavalla kun- eläkelaitoksen Lahden toimiston sivutoimipiste,
15169: talaisia palvelevaksi kuntakeskukseksi sekä Hol- työvoimatoimiston sivutoimipiste, verotoimisto
15170: lolan kuntakeskuksen asema Lahden kaupunki- ja nimismiehen kanslia sekä siihen liittyvät
15171: seudun keskusjärjestelmässä vaatii valtion pai- muut toimistot ja kihlakunnanoikeuden tilat.
15172: kallisha1linnon toimipisteiden sijoittamista Sal- Tilan tarve on tällöin noin 1 500 huoneisto-m2 •
15173: pakankaan kuntakeskukseen. Tällä hetkellä Hol- Kustannusarvio hankkeelle on tällä hetkellä
15174: lolan kunta kuuluu rajailtaan mielivaltaisesti n. 5 milj. mk.
15175: muodostuneisiin valtion paikallishallintopiirei- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15176: hin, jotb eivät vastaa nykyvaatimuksia. Hollo-
15177: lan ja Nastolan kunnat kuuluvat Hollolan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15178: Nastolan veropiireihin, Lahden sosiaalivakuu- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15179: tuspiiriin, Hollolan ja Nastolan nimismiespii- 1 000 000 markkaa virastotalon suun-
15180: riin, Lahden tiemestaripiiriin, Lahden maan- nitteluun ja rakentamiseen Hollolaan.
15181: mittauspiiriin ja Hollolan tuomiokuntaan jne.
15182: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15183:
15184: Jouko Skinnari Hannu Tenhiälä
15185: Matti Luttinen Lea Savolainen
15186: Helge Siren
15187:
15188:
15189:
15190:
15191: 146 088100408~
15192: 1162 1981 vp.
15193:
15194: Raha-asia-aloite n:o 1052
15195:
15196: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomaankaupan sopi-
15197: musoikeuden apulaisprofessorin viran perustamiseksi Hel-
15198: singin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan
15199:
15200: Eduskunnalle
15201: Suomen ulkomaankaupan voimakas kasvu ja nykyiset edellytykset menetettäisiin. Huomatta-
15202: kansainvälisten yhteyksien lisääntyminen muu- koon, että kyseessä on alallaan maan ainoa
15203: tenkin edellyttää entistä enemmän voimavarojen näihin tehtäviin keskittynyt oikeustieteellinen
15204: suuntaamista myös lakimieskoulutukseen ja tut- laitos.
15205: kimukseen kansainvälisen yksityisoikeuden pii- Helsingin yliopisto on pyrkinyt turvaamaan
15206: rissä. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä kansainvälisen yksityisoikeuden opetuksen ja
15207: tiedekunnassa on useiden vuosien aikana kehi- tutkimuksen jatkuvuuden esittämällä virkabud-
15208: tetty alan tieteellistä tutkimusta sekä vakiin- jettiehdotuksensa 1. sijalla kansainvälisen yksi-
15209: nutettu opetus perustutkintoa samoin kuin tie- tyisoikeuden, erityises:ti ulkomaankaupan sopi-
15210: teellistä jatkokoulutusta varten. Sen ohessa on musoikeuden apulaisprofessorin viran perusta-
15211: saatu aikaan käytännössä toimivien lakimiesten mista vuonna 1982.
15212: säännöllinen täydennyskoulutus, joka on nykyi- Kaikki asiaan kuuluvat viranomaiset ja elin-
15213: sin sijoitettu Helsingin yliopiston Lahden tut- keinoelämän tahot näyttävät olleen yksimie-
15214: kimus- ja koulutuskeskukseen. lisiä siitä, että maan ulkomaankaupan edut
15215: Mainittu kehitys on ollut mahdollinen sen vaativat ehdotetun uuden viran perustamista.
15216: vuoksi, että yleisen oikeustieteen ja kansain- Hallitus ei kuitenkaan ole vuodeksi 1982 an-
15217: välisen yksityisoikeuden varsinainen professorin tamaansa tulo- ja menoarvioesitykseen sisäl-
15218: viran haltija on voinut keskittyä kansainväli- lyttänyt tuota virkaa.
15219: seen yksityisoikeuteen, koska vastuu yleisestä Ulkomaankaupan sopimusoikeuden nykytasoi-
15220: oikeustieteestä on tilapäisesti tämän alan hen- nen opetus ja tutkimus on turva~ttava ja alan
15221: kilökohtaisella ylimääräisellä professorilla. Kum- edelleen kehittämistä on tuettava, jotta mm.
15222: mankin viran haltijan siirtyessä lähiaikoina talouselämä ja julkinen hallinto saisivat käyt-
15223: eläkkeelle Helsingin yliopiston oikeustieteelli- töönsä pätevää työvoimaa. Kotimaisen koulu-
15224: sellä tiedekunnalla tulee olemaan jäljellä enää tuksen puutteesta kärsivät varsinkin pienet ja
15225: yksi vakinainen opettajan virka - em. varsi- keskisuuret yritykset, jotka eivät voi lähettää
15226: nainen professuuri - kahta erillistä tutkimuk- henkilökuntaansa ulkomaisiin koulutuslaitoksiin.
15227: sen ja opetuksen alaa varten. Viime aikojen kokemukset esim. projektiviennin
15228: Koska yhden professorin on nykyoloissa yhteydessä osoittavat, että oikeustieteellisen ~tie
15229: mahdotonta tyydyttävästi hoitaa kahta alaa, tämyksen puute on osaltaan vaikuttamassa tap-
15230: yleistä oikeustiedettä ja kansainvälistä yksityis- pioiden syntymiseen.
15231: oikeutta, opetus ja tutkimus niiden osalta jou- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit-
15232: tuu umpikujaan, ellei uusia järjestelyjä voida taen,
15233: toteuttaa. Epäonnistuminen veisi ilmeisesti sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15234: hen, että voimavarat suunnattaisiin ensi sijassa 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15235: yleiseen oikeustieteeseen 1a kansainvälinen yksi- 29.10.01 108 030 markkaa kansainväli-
15236: tyisoikeus jäisi syrjään. Siinä tapauksessa tämän sen yksityisoikeuden, erityisesti ulko-
15237: alan laitos, jonka ainoana vakinaisena opetta- maankaupan sopimusoikeuden apulais-
15238: jana on nykyinen professori, jäisi ilman pää- professorin viran (B 3) perustamiseksi
15239: toimista esimiestä. Tämä merkitsisi sitä, että Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen
15240: tieteellisen jälkikasvun ja täydennyskoulutuksen tiedekuntaan.
15241: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
15242: Jouko Skinnari Saara-Maria Paakkinen V. J. Rytkönen
15243: Kaarina Suonio Mikko Pesälä Matti Luttinen
15244: Tuulikki Petäjäniemi Väinö Rautiainen Tarja Halonen
15245: Liisa Jaakonsaari Paula Eenilä Ulla Puolanne
15246: Pekka Starast Toivo Mäkynen Eva-Maija Pukkio
15247: 1981 vp. 1163
15248:
15249: Raha-asia-aloite n:o 1053
15250:
15251:
15252:
15253:
15254: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
15255: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksessa harjoitettavaan
15256: Päijät-Hämettä palvelevaan tutkimustoimintaan
15257:
15258:
15259: Eduskunnalle
15260:
15261: Päijät-Hämettä voidaan pitää tutkimustoi- ja sen kehittämistä tukeva tutkimustoiminta.
15262: minnan kannalta kehitysalueena. Alueellahan ei Tämä tutkimustoiminta on tarkoituksenmu-
15263: sijaitse yhtään valtion tutkimuslaitosta eikä kor- kaista järjestää projektimuotoisena.
15264: keakoulua. Vuonna 1980 on Lahdessa aloittanut Toiminnan käynnistämiseksi yhdessä Päijät-
15265: toimintansa Helsingin yliopiston sivuopetus- Hämeen kuntien ja muun julkisen hallinnon
15266: laitos, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. sekä elinkeinoelämän kanssa tulisi vuodeksi
15267: Keskuksen toiminta on tähän asti ollut painot- 1982 varata 150 000 mk käytettäväksi Hel-
15268: tunutta opetukseen. Siellä on annettu avointa singin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulu-
15269: korkeakouluopetusta vuosittain noin 500 päi- tuskeskuksessa harjoitettavaan, Päijät-Hämettä
15270: jät-hämäläiselle sekä järjestetty täydennyskoulu- palvelevaan tutkimukseen.
15271: tusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15272: Erityisen voimakkaasti on keskus harjoitta-
15273: nut korkeakoulutasoista työllisyyskoulutusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15274: yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa. Keskuk- 1982 tulo- ja menoarvioon 150 000
15275: sen kehittämissuunnitelmaan, joka on osa Hel- markkaa käytettäväksi Helsingin yliopis-
15276: singin yliopiston laatimaa KTS-suunnitelmaa, ton Lahden tutkimus- ja koulutuskes-
15277: sisältyy myös tutkimustoiminnan tehostaminen. kuksessa harjoitettavaan Päijät-Hämettä
15278: Eräänä tärkeänä tutkimustoiminnan alueena on palvelevaan tutkimustoimintaan mm.
15279: suunnitelmassa Päijät-Hämeen aluetta koskeva uusien työpaikkojen luomiseksi.
15280: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15281:
15282: Jouko Skinnari Hannu Tenhiälä
15283: Matti Luttinen Lea Savolainen
15284: Helge Siren
15285: 1164 1981 vp.
15286:
15287: Raha-asia-aloite n:o 1054
15288:
15289:
15290:
15291:
15292: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avoimen
15293: korkeakouluopetuksen kehittämiseen
15294:
15295:
15296: Eduskunnalle
15297:
15298: Korkeakoulut ovat viime vuosina lisänneet peita tyydyttävän tieteen viime1s1a tietoja vä-
15299: yhteiskuntasuhteitaan mm. kehittämällä korkea- littävän koulutuksen asemaa. Toimintaa laa-
15300: kouluopetusta avoimen korkeakoulun periaart:- jennettaessa olisi voimistettava täydennyskou-
15301: teella sekä järjestämällä niin akateemisen tutkin- lutustoiminnan edellytyksiä korkeakoulujen si-
15302: non suorittaneille kuin muillekin täydennyskou- vuopetuslaitosten sekä uusille paikkakunnille
15303: lutusta. Toiminta on ollut pääasiassa kokeilu- perustettujen täydennyskoulutusyksikköjen osal-
15304: luontoista. Kokeilujen tulokset ovat olleet niin ta ( esim. Lahti, Kajaani, Mikkeli, Seinäjoki) .
15305: rohkaisevia, että niitä tulisi jatkaa ja moni- Näihin tarkoituksiin olisi varattava lisää
15306: puolistaa. Avoimen korkeakouluopetuksen ke- 900 000 mk, josta puolet on käytettävä avoi-
15307: hittämisessä tulisi erityisesti korostaa valtakun- men korkeakouluopetuksen kehittämiseen etu-
15308: nallisten, maan kaikkiin osiin ulottuvien etä- päässä etäopetukseen perustuvana.
15309: opetusohjelmien kokeiluja siten kuin opetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15310: ministeriön avoimen korkeakoulun toimikunta
15311: on esittänyt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15312: Alueellista avoimen korkeakoulun toimintaa 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15313: kehitettäessä tulisi etusija olla niillä paikkakun- 900 000 markkaa avoimen korkeakoulu-
15314: nilla, joilla ei ole tutkintoon johtavaa korkea- opetuksen ja täydennyskoulutuksen ke-
15315: kouluopetusta. Täydennyskoulutuksessa tulisi hittämiseen erityisesti korkeakoulua vail-
15316: voimistaa erityisesti ammatissa jo toimivien tar- la olevilla paikkakunnilla.
15317: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15318:
15319: Jouko Skinnari Hannu Tapiola Olli Helminen
15320: Tarja Halonen Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Starast
15321: Kaarina Suonio Lea Savolainen Paula Eenilä
15322: Pertti Hietala Arvo Kemppainen Maija Rajantie
15323: Helge Siren
15324: 1981 vp. 1165
15325:
15326: Raha-asia-aloite n:o 1055
15327:
15328:
15329:
15330:
15331: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
15332: perusosan korottamiseksi samaksi kaikissa koulutusmuodoissa
15333:
15334:
15335: Eduskunnalle
15336:
15337: Pää0sa opintotuesta on tällä hetkellä opinto- hankkia asunto ja vastata lasten hoidosta ja
15338: lainaa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän kasvatuksesta.
15339: takia velkaantuminen alkaa olla vas;tavalmistu- Velkaantumista pystytään tehokkaimmin estä-
15340: neiden suurimpia ongelmia. Vuonna 1979 opin- mään lisäämällä tuntuvasti opintorahan osuutta
15341: tonsa päättäneillä korkeakouluopiskelijoilla oli koko opintotuesta. Opintorahan osuuden lisää-
15342: keskimääräinen opintolainamäärä hieman yli misellä pySitytään myös vähentämään niitä epä-
15343: 26 000 markkaa. Huippuvelkaisten määrä on varmuustekijöitä, joita pankkien lainapolitiikka
15344: samanaikaisesti noussut nopeasti. Kun vuonna esim. erilaisten lisäehtojen muodossa saa ai-
15345: 197 5 valmistui 61 opiskelijaa, jolla opintolaina- kaan.
15346: määrä valmistumishetkellä ylitti 28 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15347: kaa, oli näitä vuonna 1979 valmistuneissa jo nioittavasti,
15348: yli 4 100. Suurimmat opintolainamäärät lähen-
15349: televät jo 50 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15350: Velkaantuminen heikentää olennaisesti toi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15351: meentulomahdollisuuksia opintojen päätyttyä, 29.39.55 lisäyksenä 45 000 000 mark-
15352: jolloin ansiot ovat pienimmillään, mikäli työ- kaa, jotta opintorah.an perusosan määrä
15353: paikkaa yleensä pystyy saamaan. Lisäksi opinto- korotettaisiin kaikissa oppilaitosryhmissä
15354: lainojen takaisinmaksun rasite on suurimmil- ja kai.killa koulutustasoilla 2 000 mark-
15355: laan juuri silloin, kun tulisi perustaa perhe, kaan.
15356: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15357:
15358: Jouko Skinnari Terhi Nieminen-Mäkynen Olli Helminen
15359: Kaj Bärlund Liisa Jaakonsaari Pekka Sta:rast
15360: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen Maija Rajantie
15361: Tarja Halonen Pertti Hietala Lea Savolainen
15362: Aimo Ajo Hannu Tapiola Paula Eenilä
15363: Seppo Tikka Marjatta Stenius-Kaukonen Helge Siren
15364: 1166 1981 vp.
15365:
15366: Raha-asia-aloite n:o 1056
15367:
15368:
15369:
15370:
15371: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti
15372: merkittävien rakennusten entistämisavustuksiin
15373:
15374:
15375: Eduskunnalle
15376:
15377: Lahden kaupungintalon palossa kärsi Lahden yksityiskohtana voidaan lisäksi ottaa esille
15378: kaupungin ja myös valtakunnallisesti merkitrt:ävä 1700- ja 1800 -lukujen teollisuusmiljöiden suo-
15379: Eliel Saarisen piirtämä rakennus n. 7-10 mil- jelu ja enJtistäminen. Ko. teollisuusmiljööt ovat
15380: joonan markan vahingot. Rakennus on ollut tar- tuhoutumassa, ja vaikka omistajilla olisi halua-
15381: koitus saneerata siten, että ulkoasu ja raken- kio niiden suojeluun, ei ole taloudellisia mah-
15382: nustaiteellisesti merkittävimmät osat, mm. kes- dollisuuksia ilman valtion voimakasta taloudel-
15383: kusportaikko, valtuuston istuntosali ja eräät lista panosta.
15384: toimistotilat entisöidään alkuperäiseen asuun. Suomessa on enää hyvin vähän kulttuurihis-
15385: Pelkästään mainittujen kulttuurihistoriallisten toriallisesti tai rakennustaiteellisesti merkittäviä
15386: ja rake1mustaiteellisten arvojen säilyttämistoi- vanhempia rakennuksia ja miljöökokonaisuuk-
15387: menpiteet tulevat maksamaan useita miljoonia sia. Jäljellä olevien kohteiden suojelu on koko
15388: markkoja. kansan velvollisuus. Valtiovallan tulisi tällöin
15389: Museoviraston käytössä on ollut määräraha olla mukana, minkä johdosta esitetään, että
15390: kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennus- esimerkiksi Lahden kaupungintalon ja muiden
15391: kannan säilyttämiseen annettaviksi avusltuksiksi. kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennus-
15392: Määräraha on kuitenkin tarpeeseen nähden ole- ten entistämisavustuksiin myönnettäisiin lisäyk-
15393: maton. senä 5 miljoonan markan määräraha.
15394: Määrärahan tarve on hakemusten perusteella Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15395: ollut yli kymmenkertainen, vaikka Lahden kau-
15396: pungintalon palon tapaisia kansallisia katastro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15397: feja ei oteta lukuun. 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15398: Kulttuurihistoriallisesti merkittävien raken- 5 000 000 markkaa esimerkiksi Lahden
15399: nusten säilyttäminen ja entisöiminen on saanut kaupungintalon ja muiden kulttuurihis-
15400: taakseen lähes koko kansan tuen, kuten mm. toriallisesti merkittävien rakennusten en-
15401: Tampereella ja Turussa on käynyt ilmi. Erityis- tistämisavustuksiin.
15402: tapauksena ja kiireellistä rahoitusta vaativana
15403: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
15404:
15405: Jouko Skinnari Seppo Tikka Helge Siren
15406: Hannu Tenhiälä Pekka Starast Aimo Ajo
15407: Lea Savolainen Maija Rajantie Paula Eenilä
15408: Olli Helminen
15409: 1981 vp. 1167
15410:
15411: Raha-asia-aloite n:o 1057
15412:
15413:
15414:
15415:
15416: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalkkolan yksityistien
15417: hoitokunnalle siltahankkeen toteutusta varten
15418:
15419:
15420: Eduskunnalle
15421:
15422: Kalkkolan yksityistien hoitokunnalla Nasto- tielle. Avustuksen määrä olisi 60 prosenttia
15423: lassa on ollut vireillä sillan rakentaminen vilk- todellisista hyväksyttävistä kustannuksista, mut-
15424: kaasti liikennöidylle kylätielle. Nykyinen silta ta kuitenkin enintään 165 000 mk.
15425: on varsin huonokuntoinen, joten uuden sillan Mikäli siltahankkeen toteutukseen saadaan
15426: aikaansaaminen on välttämätöntä, jotta tie py- valtion rahoitus, se on tarkoitus käynnistää
15427: sytettäisiin liikennettä tyydyttävässä kunnossa. mahdollisimman pian.
15428: Tarkoituksena on rakentaa matalarakenteinen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15429: silta. TVL on ;tarkistanut kyseisen siltasuunni-
15430: telman, jonka kustannusarvioksi TVL on hyväk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15431: synyt 275 000 mk. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15432: Hämeen lääninhallitus on 13. 4. 1981 lähet- 31.24.51 (Valtionapu yksityisten teiden
15433: tänyt liikenneministeriölle kirjeen, jossa lää- tekemiseen) lisäyksenä 165 000 mark-
15434: ninhallitus pitää hankkeen toteuttamisrta kiireel- kaa avustuksena Kalkkolan yksityistien
15435: lisenä. Lääninhallitus esittää, että liikennemi- hoitokunnalle siltahankkeen toteutusta
15436: nisteriö osoittaisi tarvittavat varat valtionavus- varten.
15437: tuksen myöntämiseksi mainitulle yksityiselle
15438: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15439:
15440: Jouko Skinnari Hannu Tenhiälä
15441: Matti Luttinen Lea Savolainen
15442: '1168 1981 vp.
15443:
15444: Raha-asia-aloite n:o 1058
15445:
15446:
15447:
15448:
15449: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
15450: lien rakentamiseksi Nastolaan
15451:
15452:
15453: Eduskunnalle
15454:
15455: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Nas- tamiskustannuksiin ovat todennäköisesti Nasto-
15456: tolassa Immilän paikallistielle välille kirkon- lan kunta ja Pajulahden urheiluopisto valmiita
15457: kylä- Kisaharju on välttämätöntä liikennetur- osallistumaan 50 % :lla. Vuoden 1982 valtion
15458: vallisuuden parantamiseksi tieosuudella. Hanke budjettiin tulisi varata hankkeen aloittamiseksi
15459: on todettu Nastolan kunnan ja Hämeen tie- ja 400 000 mk ja loppuun saattamiseksi vuoden
15460: vesirakennuspiirin taholta kevyen liikenteen 1983 budjettiin 850 000 mk.
15461: osalta erittäin tarpeelliseksi. Hankkeesta val- Pyhäntaan asukkaiden rtoivomuksena on saa-
15462: mistuu suunnitelmat vuoden 1982 alussa ja da kevyen liikenteen väylä valtatien n:o 5
15463: hanke olisi täten toteuteutavissa jo vuonna varteen välille Pihtisuo--Vuorenmäki. Kevyen
15464: 1982. Hankkeen toteuttamiskustannus on liikenteen väylän rakentamiskustannus on
15465: 1 300 000 mk, ja ottaen huomioon kevyen lii- l 050 000 mk. Vuoden 1982 budjettiin tulisi
15466: kenteen väylän tarpeellisuuden kunta olisi mah- suunnittelu- ja aloittamismäärärahaa varata
15467: dollisesti valmis suorittamaan kustannuksista 400 000 mk.
15468: 50%. Vuoden 1982 valtion budjettiin tulisi Edellä olevan pemsteella ehdotamme,
15469: varata hankkeen toteuttamiseen määrärahaa
15470: 500 000 mk ja vuoden 1983 budjettiin lop- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15471: puosa 800 000 mk. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 300 000
15472: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Ruu- markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
15473: hijärven paikallistien varteen välille kirkonkylä kentamiseksi Immilän paikallistielle Nas-
15474: - Pajulahden urheiluopisto on tarpeellinen tolan kirkonkylän ja Kisaharjun välille,
15475: urheiluopiston liikenteen vuoksi. Hankkeen Ruuhijärven paikallistien varteen välille
15476: suunnitelma valmistuu vuonna 1982 ja täten ra- kirkonkylä - Pajulahden urheiluopisto
15477: kentaminen voidaan aloittaa jo vuonna 1982. sekä valtatien n:o 5 varteen välille Pih-
15478: Rakentamiskustannus on 1 250 000 mk. Raken- tistto-Vuoremnäki.
15479: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15480:
15481: Jouko Skinnari Hannu Tenhiälä
15482: Helge Siren Lea Savolainen
15483: 1981 .vp. 116,9
15484:
15485: Raha-asia-aloite n:o 1059
15486:
15487:
15488:
15489:
15490: Skinnari ym,; Määrärahan osoittamisesta apulaispiiripäälliköiden
15491: vir~ojen pet:ustamista varten eräisiin työsuojelupiireihin
15492:
15493:
15494:
15495: E, d u .!! It u q n a ll f
15496:
15497: Valtion Työsuojelutarkastajain Yhdistys r.y. kaan kuuluvaa apulaispiiripäällikön virkaa.
15498: on 3.7. 1981 päivätyllä kirjeellään kääntynyt Näistä kaksi sijoitettaisiin Uudenmaan työsuoje-
15499: työsuojeluhallituksen puoleen asiassa, joka kos- lupiiriin Helsinkiin, yksi Hämeen työsuojelu-
15500: kee työsuojelun piirihallinnon Lahdessa ja Po- piiriin Lahteen ja yksi Turun ja. Porin työsuq-
15501: rissa sijaitsevien sivutoimistojen asemaa. Sivu- jelupiiriin Poriin. ·.
15502: toimistot ovat nykyisellään hallinnollisesti ao. . Kustannukset olisivat budjetin momenteilla
15503: työsuojelupiirin "päätoimiston" (Tampere ja 33.03.01 lisäystä 400 000 mk ja 33.03.29
15504: Turku) alaisia. Sivutoimiston johdosta käytän- lisäystä 80 000 mk. ·
15505: nössä vastaa nykyisellään vanhempi insinööri Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15506: ilman tehtävien vastuullisuuden edellyttämää
15507: hallinnollista asemaa. Yhdistys esittää kirjees- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15508: sään sivutoimistojen hallinnollisen itsenäisyyden 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15509: parantamista ja apulaispiiripäällikön B 2 palk- 33.03.01 (Palkkaukset) lisäyksenä
15510: kausluokan viran perustamista molempiin sivu- 400 000 markkaa apulaispiiripäällikön
15511: toimistoihin. viran (B 2) perustamiseksi. Hämeen
15512: Vastaavanlaisessa asemassa ovat Uudenmaan sekä Turun ja Porin työsuojelupiireihin
15513: työsuojelupiirin ns. jaosjohtajina toimivat van- ja kahden apulaispiiripäällikön viran
15514: hemmat insinöörit, jotka vastaavat suurelt~ (B 2) perustamiseksi Uudenmaan työ-
15515: osin ao. jaoksen johtamisesta ilman asianmu- suojelupiiriin sekä momentille 33.03.29
15516: kaista muodollista asemaa. (Muut kulutusmenot) lisäyksenä 80 000
15517: Edellä olevaan viitaten on perusteltua, ot- markkaa sivutoimistojen hallinnollisen
15518: taen vielä huomioon työsuojelupiirien jatku- itsenäisyyden parantamiseksi.
15519: vasti lisääntyneet tehtävät, perustaa työsuojelun
15520: piirihallintoon neljä uutta B 2 palkkausluok-
15521: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15522:
15523: Jouko Skinnari Tarja Halonen Paula Eenilä
15524: Matti Luttinen Hannu Tenhiälä Kaarina Suonio
15525: Marjatta Stenius-Kaukonen Helge Siren
15526:
15527:
15528:
15529:
15530: 147 08810040811
15531: '1170 1981. vp.
15532:
15533: Raha-asia-aloite n:o 1060
15534:
15535:
15536:
15537:
15538: Starast: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken sairaanhoito-
15539: oppilaitoksen suunnitteluun
15540:
15541:
15542: Eduskunnalle
15543:
15544: Sairaanhoitoalan opetusta antaa tällä het- ten pääasiallisina harjoittelupaikkoina Pohjois-
15545: kellä Pohjois-Kymenlaaksossa Kotkan sairaan- Kymenlaaksossa.
15546: hoito-oppilaitoksen Kouvolan sivuosasto. Kou- Vajaamielishoitajien ja apuhoitajien lisäksi
15547: lusta valmistuu kolme lukukautta kestäviltä Pohjois-Kymenlaaksossa esiintyy tarvettå sai-
15548: kursseilta apuhoitajia ja vajaamielishoitajia. raanhoitajien, mielisairaanhoitajien ja lasten-
15549: Pääosa Pohjois-Kymenlaakson terveyden- ja hoitajien koulutukseen.
15550: sairaanhoidon työpaikoista on Kuusankoskella, Keskiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä
15551: jossa toimivat Kuusankosken aluesairaala ja vajaamielishoitaja- ja apuhoitajakoulutus pite-
15552: koko Kymen kehitysvammapiirin aluetta pal- nee neljä lukukautta kestäväksi. Mielisairaan-
15553: veleva Kuusaan keskuslaitos. Lisäksi paikka- hoitajien ja lastenhoitajien koulutus kestää
15554: kunnalla toimii vammaisten palvelutalo, psy- samoin neljä lukukautta ja sairaanhoitajien kah-
15555: kiatrineo huoltotoimisto, tuberkuloositoimisto deksan lukukautta. Koulutusajan piteneminen
15556: sekä kaupungin terveyskeskus. Kymen läänin- lisää tilantarvetta ja nykyiset Kouvolan sivu-
15557: hallitus esittää keskiasteen koulunuudistuksen osaston tilat käyvät riittämättömiksi.
15558: toimeenpanosuunnitelmassaan ammattikasvatus- Pohjois-Kymenlaakson sairaanhoito-oppilaitos
15559: hallitukselle Pohjois-Kymenlaakson sairaanhoi- tulisi perustaa Kuusankoskelle, jossa pystytään
15560: to-oppilaitoksen perustamista Kuusankoskelle. parhaiten järjestämään oppilaitoksen tarvitse-
15561: Perusteluna todetaan se, että Kuusankoskella mat toiminnalliset yhteydet. Oppilaitoksen tar-
15562: on suurin osa terveydenhoitoalan työ- ja har- vitsemien tilojen suunnittelu tulisi aloittaa
15563: joittelupaikoista Pohjois-Kymenlaaksossa. pikaisesti.
15564: Kuusankoskella on 522 terveydenhuoltoalan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15565: työpaikkaa. Tiedossa oleva työpaikkojen lisäys tavasti,
15566: on n. 70 työpaikkaa, kun v. 1983 aloittaa toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15567: mintansa terveyskeskuksen vuodeosasto. Kuu- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
15568: sankosken aluesairaala ja Kuusaan keskuslaitos 29.83.74 800 000 markan määrärahan
15569: toimivat jo nykyisinkin sairaanhoito-oppilaitos- Kuusankosken sairaanhoito-oppilaitoksen
15570: suunnittelua varten.
15571: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15572:
15573: Pekka Starast
15574: 1981 Vp. 1171
15575:
15576: Raha-asia-aloite n:o 1061
15577:
15578:
15579:
15580:
15581: Starast: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 416 kunnostus-
15582: töiden aloittamiseen välillä Huhdasjärvi-Nurmaa
15583:
15584:
15585: Eduskunnalle
15586:
15587: Maantie n:o 416 muodostaa tieyhteyden Ky- Se on sorapintaista, huonosti ojitettua tietä,
15588: men läänissä olevan Jaalan kunnan ja Mikkelin jossa on useita liikenteellisesti erittäin vaaral-
15589: läänissä olevan Mäntyharjun kunnan välillä. lisia kohteita. Näissä paikoissa ei ole vältytty
15590: Tie on pituudeltaan 50 kilometriä ja se on kuolemaan johtaneilta liikenneonnettomuuksil-
15591: vanhaa, mutkaista ja maastoa myötäilevää tietä. takaan. Välin Huhdasjärvi-Nurmaa pituus on
15592: Tietä on tehostetun tienparannusohjelman puit- noin 17 kilometriä.
15593: teissa parannettu kummastakin päästään väleillä Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
15594: Jaalan kirkonkylä - Huhdasjärvi ja Nurmaa
15595: (lääninraja )~Mäntyharju. Näin on saatu nämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15596: yhteensä . 35 kilometrin mittaiset tieosuudet 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15597: liikenteellisesti tyydyttävään kuntoon. Maantien 31.24.77 3 000 000 markkaa maantien
15598: keskivaiheilla on kuitenkin väli Huhdasjärvi--'- n:o 416 kunnostustöiden aloittamiseen
15599: Nurmaa {lääninraja), joka on kunnoltaan tie- välillä Huhdasjärvi~Nurmaa.
15600: yhteyden muuta osuutta tuntuvasti kehnompi.
15601: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15602:
15603: .. Pekka Starast
15604: 1172 1981 vp.
15605:
15606: Raha-asia-aloite n:o 1062
15607:
15608:
15609:
15610:
15611: A. Stenbäck ym.: Määrärahan· osoittamisesta nuorten perheiden
15612: · ensiasunnon .hankkimisen helpottamiseen
15613:
15614:
15615: Ed u s kun n alle
15616:
15617: Asuntotilanne on monien. nuorten perheiden Valtion asuntolainat on aikanaan sidottu
15618: kohdalla valtiovallan. ponnisteluista huolimatta uusien asuntolainoitettujen huoneistojen tai
15619: edelleen vaikea. Kun vuokra-asuntotuotanto on omakotitalojen rakentajille. Kun asuntokannan
15620: ollut riittämätön eikä myöskään valtion lainoit- lisäystarve maassamme vähitellen mm. alenevan
15621: tamia omistusasuntoja ole kaikilla paikkakun- syntyvyyden vuoksi vähenee, mutta nuoret per-
15622: nilla riittävästi tarjolla, joutuvat monet ensi" heet jatkuvasti ovat ensiasuntoa hankkiessaan
15623: asuntoaan hankkivat nuoret perheet ostamaan yhteiskunnan tuen tarpeessa, tulisi asuntolai-
15624: asunnon joko kovan rahan uusista taloista tai noitusta voida osoittaa myös ensiasunnon hank-
15625: vanhoista taloista. Kummassakaan tapauksessa kimiseen aikaisemmin valmistuneesta talosta.
15626: heillä ei ole mahdollisuutta saada yhteiskun- Nythän lainaa voidaan myöntää vain, jos asunto
15627: nalta halpakorkoista lainaa asunnon hankin- hankitaan asuntolainoitetusta talosta ja edelli-
15628: nan .rahoittamiseen. sellä omistajalla on vielä lainaosuutta jäljellä.
15629: Vapailta markkinoilta ensiasuntonsa hankki- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15630: vien nuorten perheiden asumiskustannuksia ko- nioittaen,
15631: hottaa usein vielä se, että omistusasuntoon voi-
15632: daan asumistukea myöntää vain, jos huoneisto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15633: on valmistunut vuonna 1974 tai sen jälkeen. 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
15634: Omistusasunnoissa asumista yhteiskunta tu- 26.12.83 lisäyksenä 100 000 000 mark-
15635: kee siten, että asuntolainojen korot ovat vero- kaa käytettäväksi asuntolainoina nuor-
15636: tuksessa vähennyskelpoisia. Nuorille aviopa- ten perheiden ensiasunnon hankkimi-
15637: reille, joilla tulot usein vielä ovat suhteellisen seen vapaarahoitteisista ;a aikaisemmin
15638: alhaiset ja joilla on jo opintolainojen korot vä- valmistuneista taloista.
15639: hennettävinään, ei verovähennysoikeudesta ole
15640: kuitenkaan kovin suurta hyötyä.
15641: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15642:
15643: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Impi Muroma
15644: Esko Almgren Antero Juntumaa Erkki Korhonen
15645: Väinö Rautiainen Sauli Hautala Jorma Fred
15646: 1981 vp. 1173
15647:
15648: Raha-asia-aloite n:o 1063
15649:
15650:
15651:
15652:
15653: A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi ener-
15654: giantuotantoon käytettävistä pelloista
15655:
15656:
15657: Eduskunnalle
15658:
15659: Valtioneuvoston hyväksymän valtakunnalli- Tämä puute poistuu kuitenkin lähivuosina,
15660: sen energiaohjelman mukaan eräs maamme kun metsäntutkimuslaitos saa jalostustyönsä
15661: energiapolitiikan tavoitteista on kotimaisen päätökseen. Tähän olisi kuitenkin varauduttava
15662: energiantuotannon lisääminen. Eräs keino tähän hyvissä ajoin varaamaila heikkotuottoisia pel-
15663: tavoitteeseen pyrittäessä on energiakäyttöön toja ja joutomaita energiantuotantoon.
15664: soveltuvan biomassan tuottaminen. Metsäntut- Hallitus ehdottaa ensi vuoden aikana luovut-
15665: kimuslaitoksessa on kehitetty energiantuotan- tavaksi ns. kesannointipalkkiojärjestelmästä.
15666: toon soveltuvia pajulajikkeita. Niiden avulla Kun samanaikaisesti on kuitenkin voimakasta
15667: pystytään vuosittain yhden hehtaarin alueella tarvetta rajoittaa maatalouden ylituotantoa, olisi
15668: tuottamaan 4-5 öljytonnia vastaava energia- näin vapautuva peltoala käytettävä esimerkiksi
15669: määrä. juuri kotimaisen energian tuotantoon, jossa ei
15670: Maassamme arvioidaan olevan noin 1 mil- ole ylituotannon vaaraa näköpiirissä.
15671: joona hehtaaria energiantuotantoon soveltuvia Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
15672: heikkotuottoisia pelto- ja metsä- sekä jouto-
15673: maita. Näiden saaminen energiantuotantoon olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15674: tärkeä ja kiireellinen toimenpide. Energiapuun 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 30.33
15675: viljeleminen toisi maamme pientiloille kipeästi uudelle momentille 10 000 000 markan
15676: tarvittavia lisäansiomahdollisuuksia. määrärahan käytettäväksi korvauksena
15677: Energiapuun tuotantoa jarruttaa tällä het- kotimaisen energian tuotantoon käytet-
15678: kellä jalostetun viljelyaineiston riittämättömyys. tävistä pelloista.
15679: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15680:
15681: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Impi Muroma
15682: Esko Almgren Antero Juntumaa Erkki Korhonen
15683: Väinö Rautiainen Sauli Hautala Jorma Fred
15684: 1174 1981 vp.
15685:
15686: Raha-asia-aloite n:o 1064
15687:
15688:
15689:
15690:
15691: A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin metrosta
15692: aiheutuvien kustannusten kattamiseen
15693:
15694:
15695: Eduskunnalle
15696:
15697: Valtio on osallistunut pääkaupunkiseudulla metron rakennustöiden rahoittamiseen. Sitä voi-
15698: joukkoliikennejärjestelmän kustannuksiin huo- daan perustella useallakin syyllä. Metro palve-
15699: lehtimalla länteen päin suuntautuvan Kirkko- lee valtakunnallista joukkoliikennetarvetta. Hel-
15700: nummen radan paikallisliikenteestä sekä poh- singin ydinkeskustassa sijaitsevat lukuisat val-
15701: joiseen päin suuntautuvan pääradan paikallis- tion keskusvirastot sekä oppilaitokset, joissa
15702: liikenteestä. Lisäksi Valtionrautatiet on raken- asioivat henkilöt ovat tulevia metron käyttä-
15703: tanut Martinlaakson radan ja huolehtii sen pai- jiä. Metrokalusto on tilattu kotimaasta ja tällä
15704: kallisliikenteestä. tavoin on luotu työtilaisuuksia kotimaiselle kul-
15705: Edellä mainituista VR:n paikallisliikennejär- kuneuvoteollisuudelle. Samalla tilauksen saanei-
15706: jestelyistä hyötyvät etupäässä Espoon, Kauniais- den yritysten valmiudet uusvientiin ovat lisään-
15707: ten ja Vantaan kaupungit. Pääkaupunkiseudun tyneet. Valmistuttuaan metro tulee parantamaan
15708: taideliikennejärjestelyissä Helsingin kaupungin pääkaupunkiseudun energiataloutta vähentä-
15709: osalle on tullut itään päin suuntautuvasta jouk- mällä nestemäisten tuontipolttoaineiden käyt-
15710: koliikenteestä huolehtiminen metron avulla. töä.
15711: Näistä järjestelyistä sovittiin alueen kuntien ja Ilman valtion mukaan tuloa Helsingin kau-
15712: valtion välillä vuonna 1971 ennen kuin Hel- punki joutuu todennäköisesti jatkossakin hidas-
15713: singin metroa alettiin rakentaa. tamaan metron valmistumisaikataulua, mistä
15714: Tilanne on sopimusajankohdasta kuitenkin aiheutuu kansantaloudellisiakin menetyksiä ja
15715: tähän mennessä olennaisesti muuttunut. Sillois- lisäkustannuksia. Metron rakentaminen olisi
15716: ten järjestelyjen pohjana olleet väestöennusteet lisäksi sopiva työllisyyskohde pääkaupunkiseu-
15717: eivät ole likimainkaan toteutuneet. Päinvas- dulla, jossa esiintyy erityisesti rakennusalan
15718: toin esimerkiksi Helsingin kaupungin väkiluku työttömyyttä.
15719: on kääntynyt laskuun ja väestörakenne on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15720: muuttunut verotulojen kannalta epäedulliseen nioittaen,
15721: suuntaan. Toisaalta myös metron kustannukset
15722: ovat osoittautuneet moninkertaisiksi alkuperäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15723: seen kustannusarvioon verrattuna. Tämän vuok- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
15724: si kaupunki on joutunut jatkuvasti riisumaan markan määrärahan käytettäväksi avus-
15725: metrosuunnitelmiaan ja myös hidastamaan ra- tuksena Helsingin kaupungille metron
15726: kentamisaikataulua. rakentamisesta ja kalustohankinnoista
15727: Metron rakennustyön kunniallinen loppuun- aiheutuviin menoihin.
15728: saattaminen edellyttää valtion osallistumista
15729: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15730:
15731: Asser Stenbäck Impi Muroma
15732: 1981 vp. 117~
15733:
15734:
15735: Raha-asia-aloite n:o 1065
15736:
15737:
15738:
15739:
15740: A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien kotimaisten
15741: energiantuotanto- ja hyväksikäyttömenetelmien kehitysprojek-
15742: teihin
15743:
15744:
15745: Eduskunnalle
15746:
15747: Maamme energiapolitiikan yhdeksi tavoit- toon soveltuvan jätepuun sekä ns. lyhytkierto-
15748: teeksi on asetettu kotimaisen energian käytön menetelmällä viljeltyjen energiametsien hyväksi-
15749: lisääminen. Tämä tavoite ei toteudu itsestään, käytön ongelmana on puuaineksen tehokas, ta-
15750: vaan edellyttää suurimittaista tutkimus- ja ko- loudellinen ja toimintavarma korjuu ja kuljetus
15751: keilutoimintaa. Lisäksi kotimainen energiantuo- sekä jälkikäsittely energiantuotantoon soveltu-
15752: tanto vaatii pääomainvestointeja, jotka ovat vaan muotoon. Tämän alan tutkimus- ja tuote-
15753: samaa suuruusluokkaa tuotettua energiayksik- kehittelytoimintaan tarvittaisiin valtiovallan ta-
15754: köä kohti kuin ydinvoimalaitoksessa. loudellista tukea.
15755: Vuonna 1979 hyväksytyssä energiapoliitti- Varsin vähälle huomiolle on maassamme jää-
15756: sessa ohjelmassa todetaan, että 1980-luvulla nyt tuulienergian ja aurinkoenergian hyväksi-
15757: tulisi maassamme käyttää vuosittain energian- käytön tutkiminen. Kuitenkin nämä voisivat
15758: säästöinvestointien lisäksi yli 2 000 milj. mark- olla kokonaisuuden kannalta merkittäviä ener-
15759: kaa energiainvestointeihin. Jotta kotimaisen gialähteitä, mikäli tuotannon jaksottaisuuteen
15760: energian tuotantotavoitteet eivät jäisi vain mie- liittyvät ongelmat pystyttäisiin ratkaisemaan va-
15761: tintöasteelle, tulisi huomattava osa energian rastointimenetelmiä kehittämällä. Selvitysten
15762: tuotantoon käytettävistä varoista kohdentaa mukaan pientalojen lämmitykseen tarvittavasta
15763: kotimaisten energiavarojen hyödyntämiseen. vuotuisesta energiamäärästä 80 prosenttia pys-
15764: Kotimaisista energiavaroista nopeimmin on tyttäisiin jo nykyisellään saamaan suorasta
15765: lisättävissä turpeen hyväksikäyttöä. Sen lisää- aurinkoenergiasta. Tuuli- ja aurinkoenergian tal-
15766: misen esteenä on pientalojen lämmitykseen teenotossa tarvittavien laitteiden kehittämiseksi
15767: soveltuvan turvebrikettituotannon riittämättö- tarvitaan valtiovallan tukea.
15768: myys kysyntään verrattuna. Monet kunnalliset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15769: sähkölaitokset suunnittelevat myös jyrsintur- nioittaen,
15770: vetta käyttävien lämpövoimaloiden rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15771: mista. Niissä voitaisiin yhdistää sähkön ja kau- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
15772: kolämmön tuotanto suhteellisen edullisesti. Val- markan määrärahan käytettäväksi avus-
15773: tion tulisi tukea tämänsuuntaisia investointi- tuksina ja lainoina uusien kotimaisten
15774: hankkeita. energiantuotanto- ja hyväksikäyttömene-
15775: Metsiin korjaamatta jäävän, energiantuotan- telmien kehitysprojekteihin.
15776: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15777:
15778: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Impi Muroma
15779: Esko Almgren Antero Juntumaa Erkki Korhonen
15780: Väinö Rautiainen Sauli Hautala Jorma Fred
15781: l176 1981 vp.
15782:
15783: Raha-asia-aloite n:o 1066
15784:
15785:
15786:
15787:
15788: A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi psyykki-
15789: sesti vammautuneille tarkoitetun suojatyötoiminnan perusta-
15790: miskustannuksiin
15791:
15792:
15793: Eduskunnalle
15794:
15795: Psyykkiset sairaudet muodostavat erittäin hentää yhteiskunnan muita kustannuksia sekä
15796: merkittävän syyryhmän työkyvyttömyyseläkkei- ennen kaikkea palvella vammaisten kuntou-
15797: den myöntämisperusteina. Täyden eläkkeen tusta, olisi yhteiskunnan tarkoituksenmukaista
15798: vaihtoehtona tulisi usein kysymykseen osaeläke, myöntää suojatyöpaikkojen perustamiseen ny-
15799: mikäli psyykkisesti vammautuneelle olisi osoi- kyistä enemmän varoja.
15800: tettavissa suojatyömahdollisuus. Tämä olisi mo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
15801: nesti myös potilaan kuntoutukselle eduksi.
15802: Invaliidihuoltolain nojalla kunnille, kuntain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15803: liitoille ja myös yksityisille ja yhteisöille myön- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15804: netään avustuksia suojatyötoiminnan käyttö- ja 33.44.58 lisäyksenä 10 000 000 mark-
15805: perustamiskustannuksiin. Tarkoitukseen varatut kaa käytettäväksi valtionavustuksena
15806: määrärahat ovat kuitenkin täysin riittämättö- psyykkisesti vammautuneille tarkoitetun
15807: mät esiintyvään tarpeeseen verrattuna. Koska suojatyötoiminnan perustamiskustannuk-
15808: suojatyötoimintaa laajentamalla voitaisiin vä- siin.
15809: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15810:
15811: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Jorma Fred
15812: Väinö Rautiainen Sauli Hautala Impi Muroma
15813: Erkki Korhonen Antero Juntomaa
15814: 1981 vp. 1177
15815:
15816: Raha-asia-aloite n:o 1067
15817:
15818:
15819: A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta rintasyövän varhais-
15820: diagnoosikokeilun käynnistämiseen terveyskeskuksissa
15821:
15822: Eduskunnalle
15823: Rintasyöpä on suomalaisten naisten tavalli- a) Asiantuntijat (sairaanhoitajat) antavat
15824: sin syöpäsairaus. Sen ennalta ehkäisyä ei ole. henkilökohtaista opastusta naisille yksitellen tai
15825: Tauti voidaan kuitenkin todeta varhain tietyin pienryhmissä, miten opitaan tuntemaan omat
15826: toimenpitein. Rintasyövän riski-iässä on Suo- rinnat ja miten rintasyövän oireet voidaan tun-
15827: messa 1,5 miljoonaa naista ja n. 1 500 naista nistaa. Opastukseen sisältyy myös Mama-mene-
15828: sairastuu vuosittain rintasyöpään. telmän kokonaisuuden selostaminen.
15829: Rintasyövän varhaiseksi toteamiseksi tarvi- b) Jokainen opastusta saanut nainen saa
15830: taan kaksi apukeinoa: seurantapäiväkirjan palautettavaksi vuoden käy-
15831: 1. Hyvä lääketieteellinen diagnoositekniikka tön jälkeen, jolloin hän saa uuden päiväkirjan
15832: ( mammografiaröntgen ym.) . (seuranta on tärkeä, jotta nainen ei olisi yksin
15833: 2. Järjestelmällinen ohjelma, joka tarjoaa vastuussa rintasyövän toteamisprosessin tär-
15834: kohdassa 1 mainittua diagnoosia naiselle juuri keästä alkuvaiheesta ja jotta sairaanhoitohenki-
15835: silloin kun hän sitä tarvitee, kun hänelle on löstö voi seurata naisen terveyskäyttäytymistä).
15836: kehittynyt rintasyöpä. c) Jokainen opastusohjelmaan osallistuva
15837: Suomea rikkaammissa maissa on tietyillä nainen saa tarkat tiedot siitä, minne hänen on
15838: paikkakunnilla järjestetty mammografiajoukko- välittömästi hakeuduttava, jos hän pitkän aika-
15839: tarkastuksia. Ne tavoittavat vain osan väestöä välin ohjelman kestäessä itse toteaa jonkin rin-
15840: eivätkä tarpeeksi usein. Siksi kehotetaan lääke- tasyövän oireista (nainen hakeutuu siis itse
15841: tieteellistä henkilökuntaa tutkimaan naisten rin- asiantuntijalääkärin luo silloin kun hän haluaa
15842: nat aina vastaanotoilla, mutta useimpien nais- rintojensa lääketieteellistä tutkimusta, vrt.
15843: ten kannalta tällainen tapahtuu liian harvoin Ruotsin Socialutskottets betänkande 1980/81
15844: tai ei lainkaan. Eräs toimenpide on opettaa 36 mammografiasta ja Amerikan Syöpäyhdis-
15845: naisille rintojen omatoimineo tarkkailu broshyy- tvksen suositus omatoimisen säännöllisen tark-
15846: rein tai henkilökohtaisesti, mutta tämäkään toi- kailun merkityksestä).
15847: menpide ei ole riittävä jatkuvan omatoimisen
15848: tarkkailun saamiseksi, saatikka sitten naisten Mama-menetelmä tavoittaa toistaiseksi n.
15849: hakeutumiseen lääkäriin oireellisina. 100 000 naista vuodessa Suomessa. Jotta ter-
15850: Suomi on ensimmäinen maa, jossa on ko- veyskeskuksissa olisi suurempi valmius palvella
15851: keiltu menetelmää, jossa on yhdistetty naisten maamme 1,5 miljoonaa riski-iässä olevaa naista,
15852: kyky itse todeta rintasyövän oireet ja erikois- tarvitaan enemmän resursseja kuntiin ohjattuna
15853: lääkäripalvelut mammografialaittein pitkän täh- nimenomaan Mama-toimintaan.
15854: täyksen, kaikki naiset tavoittavaksi jatkuvaksi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15855: ohjelmaksi. Tätä "Mama-menetelmää" kokeil- nioittaen,
15856: tiin marttajärjestöjen aloitteesta vuosina 197 3 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15857: -1975. Menetelmän hyvien tulosten tultua 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 33.75
15858: julkisuuteen menetelmää suositeltiin lääkintö- uudelle momentille 1 000 000 markkaa
15859: hallituksesta käsin kansanterveystyössä käytet- käytettäväksi rintasyövän varhaisdia-
15860: täväksi (lääkintöhallituksen kirjelmä 6191/02/ gnoosikokeilun käynnistämiseksi maam-
15861: 79) . Mama-menetelmä perustuu seuraavaan ko- me terveyskeskuksissa.
15862: konaisuuteen:
15863: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15864:
15865: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Impi Muroma
15866: Esko Almgren Antero Juntumaa Erkki Korhonen
15867: Väinö Rautiainen Sauli Hautala Jorma Fred
15868: 148 088100408~
15869: 1178 19.81 vp.
15870:
15871: Raha-asia-aloite n:o 1068
15872:
15873:
15874:
15875:
15876: A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutusyksiköiden
15877: perustamiseen keskusmielisairaaloihin
15878:
15879:
15880: Eduskunnalle
15881:
15882: Psyykkisten häiriöiden syntymiseen vaikut- Joidenkin kunnallisten mielisairaaloiden yh-
15883: tavat usein työelämässä koetut epäonnistumi- teydessä toimii erillinen laitos, jossa potilaalle
15884: set, joihin on syynä puuttuva tai riittämätön annetaan kuntoutusta työelämän tai ammatin
15885: ammattitaito. Näin ollen myös psyykkisesti vaatimuksia varten. Tällainen kuntoutuslaitos
15886: vammautuneiden kuntoutuksessa on tärkeä mer- tulisi saada jokaisen keskusmielisairaalan yhtey-
15887: kitys työhön valmentautumisella. teen.
15888: Työterapia on tärkeää kahdestakin syystä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15889: Sopivaan ammattiin valmentaminen antaa po- nioittaen,
15890: tilaalle mahdollisuuden kokea onnistumista,
15891: mikä vahvistaa hänen itseluottamustaan. Am- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15892: mattitaidon kohentaminen on monessa tapauk- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15893: sessa tärkeää myös sen vuoksi, että potilaan 33.76.31 lisäyksenä 10 000 000 mark-
15894: ammattitaito on heikentynyt pitkän sairaalahoi- kaa käytettäväksi työelämään kuntout-
15895: don aikana. Sijoittuminen uudelleen työelämään tamista palvelevien yksiköiden perusta-
15896: tai ammattiin edellyttää siis uudelleenkoulu- miseksi keskusmielisairaaloiden yhtey-
15897: tusta. teen.
15898: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
15899:
15900: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Impi Muroma
15901: Esko Almgren Antero Juntumaa Erkki Korhonen
15902: Väinö Rautiainen Sauli Hautala Jorma Fred
15903: 1981 '\Tp; 1179
15904:
15905: Raha-asia-aloite n:o 1069
15906:
15907:
15908:
15909:
15910: Stenius-Kaukonen ym.: .Körotetun määrärahan osoittamisesta
15911: Y)K:n Lähi-idässä olevien pakolaisten avustus- ja työelimelle
15912: (UNRWA)
15913:
15914:
15915: Eduskunnalle
15916:
15917: Israelin johdon härkäpäinen, YK:n päätök- keuksissa. Esimerkiksi UNRWA:n laaja koulu-
15918: sistä piittaamaton miehityspolitiikka ja arabi- toiminta Israelin miehittämillä arabialueilla ja
15919: väestön karkoituspolitiikka jatkuu jo neljättä useissa arabimaissa on jatkuvasti lopettamisuhan
15920: vuosikymmentä. Palestiinan arabikansa on saa- alaisena varojen puutteen takia.
15921: nut kärsiä tästä politiikasta eniten. Kansa jou- Suomen osuus UNRWA:n auttamisessa on
15922: tuu elämään pakolaisuudessa ja miehitettyjen varsin pieni, vaikka sitä esitetäänkin lisättä-
15923: alueiden usein sietämättömissä olosuhteissa. väksi. Vaikka Palestiinan pakolaisongelma on
15924: Kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu pales- pitkäaikaisin ja laajin maailman monista pako-
15925: tiinalaispakolaisten auttamisesta samaan aikaan laisongelmista, on viime vuosina kiinnitetty
15926: kun on voimistettava toimintaa Palestiinan ara- pääasiassa huomiota muihin, läntisten joukko-
15927: bikansan oikeuksien pysyväksi toteuttamiseksi, tiedotusvälineiden voimakkaimmin esillä pitä-
15928: mikä edellyttää oikeutta itsenäisen valtion pe- miin pakolaiskysymyksiin.
15929: rustamiseen ja Israelin valloituspolitiikan lopet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15930: tamista.
15931: YK:n Lähi-idässä olevien pakolaisten avus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15932: tusjärjestö UNRWA on perustettu vastaamaan den 1982 tulo- ja menoarvioon mo-
15933: kansainvälisen yhteisön velvoituksista Palestii- mentille 24.30.69 5 000 000 markkaa
15934: nan arabikansaa kohtaan. Kuitenkin UNRWA UNRWA:lle annettavan avustuksen
15935: on kaiken aikaa kasvavissa taloudellisissa vai- lisäämiseksi.
15936: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15937:
15938: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi P. Liedes
15939: Tellervo Koivisto Petter Savola Irma Rosnell
15940: Liisa Jaakonsaari Terhi Nieminen-Mäkynen Mikko Kuoppa
15941: Anna-Liisa Piipari Ensio Laine Saara-Maria Paakkinen
15942: Toivo Mäkynen Paula Eenilä Tarja Halonen
15943: 1180 1981 vp.
15944:
15945: Raha-asia-aloite n:o 1070
15946:
15947:
15948:
15949:
15950: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palestiinan
15951: vapautusjärjestölle (PLO) annettavaan humanitaariseen
15952: apuun
15953:
15954:
15955: Eduskunnalle
15956:
15957: Palestiinan arabikansa on jo yli kolmen vuo- Uusi merkittävä vaihe palestiinalaisten asiassa
15958: sikymmenen ajan kamppaillut kansallisen itse- alkoi, kun YK 29. yleisistunnossaan tunnusti
15959: määräämisoikeutensa puolesta. Palestiinalaisten PLO:n Palestiinan arabikansan ainoaksi lailli-
15960: oikeus itse määrätä omista asioistaan on kan- seksi edustajaksi ja myönsi sille tarkkailijan
15961: sainvälisesti tunnustettu mm. useissa YK:n aseman.
15962: yleisistuntojen ja turvallisuusneuvoston päätös- Lähi-Idän kriisin pysyvän ja rauhanomaisen
15963: lauselmissa. ratkaisun mahdollisuudet riippuvat olennaisesti
15964: Palestiinalaisten todellinen edustaja on Pales- siitä, että Palestiinan arabikansan lailliset ja
15965: tiinan vapautusjärjestö PLO, jonka puitteissa kansalliset oikeudet tunnustetaan. Presidentti
15966: toimivat kaikki merkittävät vastarintajärjestöt. Kekkonen totesi 19. 12. 1973: "Mitään pysyvää
15967: PLO järjestää lisäksi mm. laajaa terveyden- rauhanomaista ratkaisua Palestiinassa ei olekaan
15968: hoito- ja koulutustoimintaa palestiinalaisten saavutettavissa ilman että Palestiinassa alun-
15969: keskuudessa. perin asuville arabeille tehdään oikeutta."
15970: Arabimaissa PLO on yleisesti tunnustettu Palestiinan arabiväestö elää suurissa vai-
15971: Palestiinan arabikansan ainoaksi lailliseksi edus- keuksissa. Se joutuu kärsimään Israelin aseel-
15972: tajaksi. PLO on Palestiinan Kansallisneuvoston listen hyökkäysten ja terroritoimien johdosta.
15973: kautta arabimaiden välisen parlamenttiliiton Kokonainen sukupolvi on saanut varttua pako-
15974: jäsen, se on tunnustettu palestiinalaisten ai- laisleirien ankarissa oloissa. Palestiinan arabi-
15975: noaksi lailliseksi edustajaksi arabimaiden huip- väestö tarvitsee kaikkea mahdollista humani-
15976: pukokouksissa. PLO:n toimintaohjelman mu- taarista apua.
15977: kaan järjestö pyrkii päämääräänsä aseellisen vas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15978: tarinnan lisäksi poliittisin ja diplomaattisin kei-
15979: noin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15980: PLO:n nauttimaa kansainvälistä arvonantoa 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
15981: kuvaa myös se, että järjestö osallistuu huomat- 24.30.69 5 000 000 markkaa btJmani-
15982: taviin kansainvälisiin konferensseihin. taarista apua varten Palestiinan vapau-
15983: tusjärjestölle PLO: lle.
15984: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
15985:
15986: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi P. Liedes
15987: Tellervo Koivisto Petter Savola Irma Rosnell
15988: Liisa Jsakonsaari Terhi Nieminen-Mäkynen Mikko Kuoppa
15989: Anna-Liisa Piipari Ensia Laine Saara-Maria Paakkinen
15990: Toivo Mäkynen Paula Eenilä Tarja Halonen
15991: 1981 vp. 1181
15992:
15993: Raha-asia-aloite n:o 1071
15994:
15995:
15996:
15997:
15998: ... Stenius,Kaukonen ym.: M~l\rärahan osoittamisesta työsuojelu-
15999: teknologian profess()rin, viran perustamiseen Teknilliseen
16000: . korkeak()ululJn
16001:
16002:
16003: Eduskunnalle
16004:
16005: Teknillisen koulutuksen saaneilla henkilöillä teknistä koulutusta .. Nykyisin. vain Tampereen
16006: on useimmiten ratkaiseva vaikutus työolojen teknillisessä korkeakoulussa on työsuojelutekno-
16007: terveellisyyteen ja turvallisuuteen. TlJotantojär- logian professuuri. Työsuojeluopetuksen tehos-
16008: jestelmien suunnittelijalla ja toteuttajalla on taminen vaatii vastaavan professuurin pikaista
16009: mahdollisuus teknistaloudellist.en näkökohtien perustamista myös Teknilliseen korkeakouluun,
16010: ohella· valita myös terveydelliseltä kannalta joka on maamme suurin korkeamman teknilli-
16011: edullisimmat ratkaisut. Tämä kuitenkin edel- sen opetuksen oppilaitos.
16012: lyttää, että työntekijöiden terveyttä ja turvalli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16013: suutta edistävistä ratkaisuista ja niiden perus-
16014: teista on käytettävissä riittävästi luotettavaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16015: tietoa. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16016: Kaikkien korkeakouluista valmistuvien diplo- 29.10.01 116 500 markkaa työsuojelu-
16017: mi-insinöörien tulisi saada työsuojelun perus- teknologian professorin viran (B 5) pe-
16018: opetus. Tämän lisäksi tulisi olla mahdollisuus rustamiseksi Teknilliseen korkeakou-
16019: valita erimittaisia työsuojelun aine- ja syven- luun.
16020: täviä opintoja täydentämään oman alan muuta
16021: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
16022:
16023: Marjatta Stenius-Kaukonen Juhani Vähäkangas Ensio Laine
16024: Mikko Kuoppa Kati Peltola M.-L. Salminen
16025: Pauli Puhakka Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
16026: Arvo Kemppainen Inger Hirvelä Irma Rosnell
16027: 1981 vp.
16028:
16029: Raha-asia-aloite n:o 1072
16030:
16031:
16032:
16033:
16034: Stenins-Katikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelu-, va-
16035: rusmies· ja äitiysloma-aikaisten opintolainojen korkojen mak-
16036: samiseksi valtion varoista
16037:
16038:
16039: Eduskunnalle
16040:
16041: Opintolainojen korot muodostavat opiskeli- tuesta kuluu rahalaitoksille maksettaviin kor-
16042: joille kohtuuttoman suuren menoerän opinto- koihin. Valtion korkotuki tulisikin korottaa
16043: jen aikana. Sama koskee varusmies- ja äitiys- 100 % :iin opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-
16044: loma-aikaa. Useilla opiskelijoilla korkomenot aikana.
16045: muodostavat opiskeluaikana jopa yli 1 500 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16046: markan menoerän. Useat opiskelijat eivät pysty
16047: muutenkin pienestä opintotuestaan maksamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16048: lainakorkoja, mikä johtaa lainojen lankeami- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16049: seen takaisinmaksettaviksi ja mahdottomuuteen 29.39.52 lisäyksenä 80 000 000 markkaa
16050: saada opintotukea enää tulevaisuudessa. Täysin opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-
16051: perusteetonta ja epätarkoituksenmukaista on aikaisten opintolainojen korkojen·· mak-
16052: se, että suuri osa valtion maksamasta Opinto- samiseksi kokonaan valtion varoista ..
16053: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
16054:
16055: Marjatta Stenius-Kaukonen E.-J. Tennilä Irma Rosnell
16056: Mikko Kuoppa P. Puhakka Inger Hirvelä
16057: Seppo Toiviainen Arvo Kemppainen Ensio Laine
16058: Sten Söderström Juhani Vähäkangas M.-L. Salminen
16059: P. Liedes Kati Peltola Ulla-Leena Alppi
16060: Anna-Liisa Jokinen
16061: 1981 vp. '118"3
16062:
16063: Raha-asia-aloite n:o 1073
16064:
16065:
16066:
16067:
16068: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruoveden tie-
16069: mestaripiirin tukikohdan saneeraamiseksi
16070:
16071:
16072: Eduskunnalle
16073:
16074: · TVH on tehnyt periaatepäätöksen Ruoveden .kallistiealoitteet vaativat toteutuessaan· voima-
16075: tiemestaripiirin tukikohdan muuttamisesta Ku- varoja Ruoveden tukikohtaan, kuten Ruoveden
16076: run tieinestaripiiriksi ja päätukikohdan siirtä- kuntakin on todennut.
16077: miseksi Kuruun ,tiemestaripiirien rajojen tarkis- Tukikohdan säilyttämiselle Ruovedellä · on
16078: tamisen yhteydessä. Alueen tiestön hoidon kan- vankat perusteet myös. nykyisten työntekijöi-
16079: nalta on kuitenkin perusteltua säilyttää Ruove- den etujen turvaamisessa.
16080: den tukikohta sivutukikohtana. Ensinnäkin tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16081: tä edellyttää kantatien n:o 66 hoito. Toiseksi
16082: säilyttämistä puoltaa lossin ja parin kanavan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16083: sijainti Ruovedellä. Lisäksi tukikohdan merki- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16084: tys tulee edelleen .kasvamaan kevyen liikenteen 31.24.74 lisäyksenä 500 000 markkaa
16085: väylien kunnossapidon tullessa kokonaan tielai- Ruoveden tiemestaripiirin tukikohdan
16086: toksen hoidettavaksi. Myös vireillä olevat pai- saneeraamiseksi.
16087: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
16088:
16089: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
16090: Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto Jermu Laine
16091: 1184 1981 vp.
16092:
16093: Raha-asia-aloite n:o 1074
16094:
16095:
16096:
16097:
16098: .. Stenius"Kaukonen ym.: ··Määrärahan osoittamisesta maantien pe-
16099: r\lsparannukseen .välillä ·.Kangasala-Valkeakoski
16100:
16101:
16102: Eduskunnalle
16103:
16104: Noin 30 km pitkä, sorapintainen, kapea ja taisi ohikulkutien Tampereen eteläpuolitse Tu-
16105: mutkainen maantie· on lyhin yhteys Kangas- rusta sisämaahan Suuntautuvalle liikenteelle.
16106: alan ja Valkeakosken välillä. Paikallisliiken- Tällä hetkellä tien kunto ei mahdollista ky-
16107: teessä siltä käyttävät Kangasalta Valkeakoskelle seistä liikennettä.
16108: yksityisautolla liikkuvat työssäkäyvät, muutamat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16109: päivittäiset linja-autovuorot sekä paikalliset
16110: asukkaat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16111: Joskin tien käyttö pääosiltaan koskee paikal- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16112: lista teollisuutta ja asujaimistoa, peruskorjattuna 31.24.77 lisäyksenä 500 000 markkaa
16113: tieosuus yhdessä Viialan-Valkeakosken sekä Kangasalan-Valkeakosken maantien pe-
16114: Kangasalan-Oriveden teiden ·kanssa muodos- rusparantamisen käynnistämiseen.
16115: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
16116:
16117: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
16118: Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto Jermu Laine
16119: Jouko Skinnari
16120: 1981 vp. 1185
16121:
16122: Raha-asia-aloite n:o 1075
16123:
16124:
16125:
16126:
16127: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Par-
16128: kanon maantien petosparannustyön käynnistämiseen Kurun
16129: puoleisella osalla
16130:
16131:
16132: Eduskunnalle
16133:
16134: Kurun-Parkanon maantien Kurun puolei- tien välittömässä läheisyydessä ja tiepohja on
16135: seen osaan Länsi-Aure-Kuru ei vieläkään ole suhteellisen hyvä.
16136: myönnetty varoja peruskorjausta varten. Tietä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16137: rasittavat raskaat puutavara- ja kivikuljetukset. nioittaen,
16138: Myös matkailulle ja lomailolle tiellä on huo-
16139: mattava merkitys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16140: Petoskorjattavaksi esitetyn maantien pituus 1982 tulo- ia menoarvioon momentille
16141: on noin 20 km, josta peruskorjausta on suori- 31.24.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
16142: tettu jo noin kolmen kilometrin matkalla Ku- Kurun-Parkanon maantien perusparan-
16143: run keskustasta lähtien. Kyseisen tieosuuden nustyön käynnistämiseen Kurun puolei-
16144: peruskorjaus voidaan suorittaa tavallista edulli- sella osalla.
16145: semmin, koska tarvittavat soravarat ovat maan-
16146: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
16147:
16148: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi M.-L. Salminen
16149: Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto Jermu Laine
16150: Pentti Lahti-Nuuttila
16151:
16152:
16153:
16154:
16155: 149 08810040811
16156: 1186 1981 vp.
16157:
16158: Raha-asia-aloite n:o 1076
16159:
16160:
16161:
16162:
16163: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Ruo-
16164: veden tien suunnitteluun ja korjaustöiden aloittamiseen
16165:
16166:
16167: Eduskunnalle
16168:
16169: Kurun-Ruoveden tie (Mt 337) on päällys- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16170: tämätön, mutkainen ja kapea, heikkokuntoinen
16171: tie. Tie on kuitenkin liikenteellisesti tärkeä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16172: Tietä käytetään muun muassa puutavaran kuljet- 1982 tulo- ia menoarvioon momentille
16173: tamiseen Parkanoon, mikä asettaa tien suuren 31.24.77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
16174: rasituksen alaiseksi. Tie on tärkeä paitsi luon- käytettäväksi Kurun-Ruoveden tien
16175: nollisesti sen varrella asuville myös kaikkien perusparannuksen suunnitteluun ;a työn
16176: Kurun ja Ruoveden kuntien yhteistoimintojen aloittamiseen.
16177: kehittämiselle. Perusparannuksen kustannus-
16178: arvio on 37 mmk.
16179: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1981
16180:
16181: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi M.-L. Salminen
16182: Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto Jermu Laine
16183: Pentti Lahti-Nuuttila
16184: 1981 vp. 1187
16185:
16186: Raha-asia-aloite n:o 1077
16187:
16188:
16189:
16190:
16191: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pälkäneen-
16192: Pohjan maantien petosparannukseen välillä Luopioisten kir-
16193: konkylä- Rautajärvi
16194:
16195:
16196: Eduskunnalle
16197:
16198: Pälkäneen-Pohjan maantiessä on välillä Luo- tä rasittavat taas päivittäiset raskaat puutava-
16199: pioisten kirkonkylä-Rautajärvi 4,5 kilometrin rakuljetukset.
16200: mittainen osuus soratietä kahden kestopäällys- Kyseistä tieosuutta koskevat parannus- ja
16201: tetyn tieosuuden välissä. Näin Luopioisten kir- päällystyssuunnitelmat ovat valmiina.
16202: konkylä on maamme viimeisiä kuntakeskuksia, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16203: johon johtava maantie ei ole päällystetty.
16204: Luonnonkauneudestaan kuuluisan puhdas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16205: vetisen Kukkiajärven ranta-asutuksen ja mllit- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16206: kailun johdosta Luopioisten väkiluku kaksin- 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
16207: kertaistuu kesäisin. Tuolloin myös teiden kuor- Pälkäneen-Pohjan maantien peruspa-
16208: mitus lisääntyy vastaavassa määrin. Talvella tie- rannustyön käynnistämiseen välillä Luo-
16209: pioisten kirkonkylä - Rautajärvi.
16210: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
16211:
16212: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
16213: Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto Jermu Laine
16214: 1188 1981 vp.
16215:
16216: Raha-asia-aloite n:o 1078
16217:
16218:
16219:
16220:
16221: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitapohjan
16222: paikallistien perusparannukseen välillä Karppi - valtatie
16223: n:o 9
16224:
16225:
16226: Eduskunnalle
16227:
16228: Oriveden kunnassa sijaitsevan ns. Viitapoh- Välillä Karppi- valtatie n:o 9 on noin 5
16229: jan paikallistien merkitys ja liikenne on huo- km:n heikkokuntoinen tieosuus, jonka perus-
16230: mattavasti lisääntynyt sen jälkeen kun Tampe- parantaminen olisi suoritettava ensi tilassa.
16231: reen-Oriveden valtatie n:o 9 on uudelleen ra- Samalla tämä tieosa tulisi muuttaa paikallis-
16232: kennettu. Viitapohjan paikallistie osalta Karppi tiestä maantieksi.
16233: -valtatie n:o 9 on hyvin tärkeä koko eteläiselle Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16234: Orivedelle ja myös Längelmäelle, koska se on
16235: lyhin tieyhteys Tampereelle. Tämän tien vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16236: kutuspiirissä sijaitsee myös Oriveden kunnan 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16237: raskas teollisuus kuten puunjalostus (Hiedan 31.24.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
16238: Saha) ja monet kiviteollisuuden louhinta- ja Viitapohjan paikallistien perusparanta-
16239: jalostuspaikat. miseen välillä Karppi - valtatie n:o 9.
16240: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
16241:
16242: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
16243: Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto Jermu Laine
16244: 1981 vp. 1189
16245:
16246: Raha-asia-aloite n:o 1079
16247:
16248:
16249:
16250:
16251: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden työ-
16252: suojeluinsinöörin ja kahden ylitarkastajan palkkaamiseen työ-
16253: suojeluhallitukseen
16254:
16255:
16256: Eduskunnalle
16257:
16258: Työolojen kehitys Suomessa on viime vuo- suojeluhallituksen puutteellisista resursseista
16259: sina ollut huolestuttavaa. Työtapaturmien luku- normivalmistelussa.
16260: määrän kehitys on kääntynyt noususuuntaan. Työsuojeluhallituksen perustamisen yhtey-
16261: Työstä johtuvat allergiset sairaudet ja syöpä dessä laaditut suunnitelmat laitoksen työvoima-
16262: ovat nousseet keskeisiksi ongelmiksi. Melun ja tarpeen kehityksestä on asteittain toteutettava.
16263: tärinän haittavaikutukset lisääntyvät. Työn liial- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16264: linen voimaperäistäminen johtaa usein työnte-
16265: kijän henkisen terveyden murtumiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16266: Samanaikaisesti työsuojeluhallinto on lamau- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16267: tettu juridisilla kiistoilla sen toimivaltuuksista. 33.03.01 630 000 markkaa viiden työ-
16268: Normitustyötä on hidastettu, eikä keskitetty val- suojeluinsinöörin ja kahden ylitarkasta-
16269: vonta ole edennyt viime vuosina. Tämä on jan palkkaamiseen työsuojeluhallituk-
16270: vaikeuttanut ja jopa estänyt työsuojelun edis- seen.
16271: tämistä työpaikoilla. Osittain tämä johtuu työ-
16272: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
16273:
16274: Marjatta Stenius-Kaukonen Juhani Vähäkangas Ulla-Leena Alppi
16275: Mikko Kuoppa Anna-Liisa Jokinen Pauli Puhakka
16276: Arvo Kemppainen Inger Hirvelä Irma Rosnell
16277: Ensio Laine Tarja Halonen M.-L. Salminen
16278: 1190 1981 vp.
16279:
16280: Raha-asia-aloite n:o 1080
16281:
16282:
16283:
16284: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden vir-
16285: kojen perustamiseen työsuojelun piirihallintoon
16286:
16287: Eduskunnalle
16288: Työsuojeluhallintoa perustettaessa sille ase- häisyys asettaa tmmmnan painopisteen yhä
16289: tettiin tietyt resurssitavoitteet työsuojelun te- enemmän työpaikkakohtaisiin tarkastuksiin laa-
16290: hokkaaseen valvontaan. Tuosta tavoitteenaset- jan ennaltaehkäisevän lainsäädäntötyön sijasta.
16291: telusta on nyt kulunut lähes 10 vuotta, mutta Työsuojelupiirien tehtävien hoitamiseksi ei kui-
16292: edelleenkään siihen ei ole ylletty. Tällä het- tenkaan ole osoitettu riittävästi henkilövoima-
16293: kellä suunnitellusta henkilömäärästä on toteu- varojao
16294: tettu noin 2/3. Kuten työsuojeluhallituksen Työntekijäin etujen mukaista on, että työ-
16295: toimintakertomus tarkastusten kattavuudesta suojelupiireissä tapahtuvaa työsuojelulainsää-
16296: osoittaa, tavoitetaan työpaikkatarkastuksilla dännön soveltamista ja hallintotoimien käyttöä
16297: vain 35 % koko työvoimasta ja teollisuuden varten on lakimieskoulutuksen saaneita henki-
16298: työvoimastakin vain noin puolet. Tämä ei vas- löitä. Tällä hetkellä vain kuudessa yhdestätoista
16299: taa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n antamia työsuojelupiiristä on lakimiehen virka.
16300: suosituksia, jotka Suomikin on hyväksynyt. Jo nyt, vajaallakin tarkastushenkilökunnalla,
16301: Viime aikoina työnsä aloittaneet työsuojelu- on työsuojelupiirien toimistohenkilökunta kuor-
16302: piirien poikkeuslupa-, terveydelle vaarallisten mitettu liiallisesti. Lisättäessä tarkastavaa hen-
16303: aineiden valvonta-, ammattisyöpärekisteri- sekä kilökuntaa on vastaavasti perustettava riittä-
16304: eräät projektityyppiset organisaatiot ovat sel- västi toimistotyöntekijäin virkoja.
16305: västi lisänneet tehtäviä työsuojelutoimistoissa. Kiireellisimmät tarvittavat virat tällä hetkellä
16306: Myös sitovan työsuojelunormiston jatkuva vä- ovat:
16307:
16308: Työsuojelutoimisto Nimike Nykyinen pl Vuosikustannukset
16309: Mikkelin ts-piirin . . . 0 ••••••• 0 •• 0 0 0 ••••• 0 tstosihto V 15 36 212 mk
16310: Jyväskylä (~~ski-Suomen ts-piirin) 0 ••••• 0 0 konekirj. V 10 33 462 mk
16311: Vaasan ts-purm o . 0 0o...
16312: ••• 0 0 0 •••••••••• lakimies V28 57 925 mk
16313: Helsinki (Uudenmaan ts-piirin) . 0 0 •• 0 •• 0 0 työläistark. V21 43 887 mk
16314: Helsinki (Uudenmaan ts-piirin) ... 0 • 0 0 0 •• kanslisti V13 35 612 mk
16315: Tampere (Hämeen ts-piirin) ........ 0 ••• 0 0 konekirj. V 10 33 462 mk
16316:
16317: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1 lakimiehen, 1 työläistarkastajan, 1
16318: kanslistin, 1 toimistosihteerin sekä 2
16319: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden konekirjoittajan viran perustamiseksi
16320: 1982 tulo- ja menoarvioon momentille työsuojelun piirihallintoon.
16321: 33.03.01 lisäyksenä 241 000 markkaa
16322: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
16323:
16324: Marjatta Stenius-Kaukonen Anna-Liisa Jokinen Jo Vähäkangas
16325: Mikko Kuoppa P. Liedes Kati Peltola
16326: Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä Irma Rosnell
16327: Paula Eenilä Juhani Raudasoja Inger Hirvelä
16328: Mo-L. Salminen Saara-Maria Paakkinen Ensio Laine
16329: Matti Puhakka Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen
16330: Aarne Koskinen Pauli Puhakka Ulla-Leena Alppi
16331: Sten Söderström Heli Astala Jouko Skinnari
16332: Arvo Kemppainen
16333: 1981 vp. 1191
16334:
16335: Raha-asia-aloite n:o 1081
16336:
16337:
16338: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten
16339: maksamiseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai
16340: keskitysleireistä kärsimään joutuneille
16341:
16342:
16343: Eduskunnalle
16344:
16345: Vaitiovalta on unohtanut ihmiset, jotka Sodan päättymisestä on kulunut jo yli 35
16346: viime sotien aikana isänmaallisista syistä vas- vuotta. Sodan- ja fasisminvastaisesta työstä tai
16347: tustivat Hitler-Saksan rinnalla käytyä sotaa ja Natsi-Saksan keskitysleireistä kärsimään joutu-
16348: joutuivat vainon kohteeksi, keskitysleireihin ja neet suomalaiset ja heidän omaisensa ovat tul-
16349: vankiloihin, vammautuivat ja joutuivat jopa me- leet vanhoiksi ja vankiloissa saadut vammat
16350: nettämään henkensä myötätunnon takia, jota vaikuttavat yhä vakavammin terveyteen.
16351: he osoittivat fasisminvastaiselle kamppailulle. On vihdoinkin aika muistaa niitä suomalaisia,
16352: Unohduksiin ovat jääneet myös Natsi-Saksan jotka mitä vaikeimmissa oloissa kamppailivat
16353: keskitysleireihin ja työleireihin väkivalloin kul- niiden päämäärien puolesta, jotka on tunnustet-
16354: jetetut suomalaiset. Nämä kansalaiset ja heidän tu YK:n johtaviksi periaatteiksi ja joille maam-
16355: kovia kokeneet omaisensa on jätetty kaikkien me sodanjälkeinen virallinen ulkopolitiikka on
16356: korvauslakien ulkopuolelle. Tässä suhteessa vai- rakentunut.
16357: tiemme lienee ainutlaatuinen Euroopassa, sillä Käsitellessään marraskuussa 1980 rintamaso-
16358: eri maissa on laadittu lakeja korvaoksista so- tilaseläkelain muuttamista sosiaalivaliokunta
16359: dan- ja fasisminvastaisen toiminnan johdosta edellytti, että myös vuoden 1939-1945 sotien
16360: vainoa kärsineille ja heidän omaisilleen ja mak- aikana vakaumuksensa vuoksi keskitysleireihin
16361: settu korvauksia heidän kärsimystensä hyvittä- ja vankiloihin suljettujen saattaminen korvaus-
16362: miseksi edes jollakin tavoin. Vuonna 1945 suo- ten piiriin selvitetään. Kun eduskuntaryhmät
16363: ritettua erittäin vaatimatonta korvausta poliitti- ovat lupautuneet parantamaan budjettiesitystä
16364: sista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai rintamasotilaiden osalta, olisi korkea aika saat-
16365: turvasäilössä pidetyille, samoin kuin 1950-lu- taa myös vakaumuksensa vuoksi kärsimään jou-
16366: vulla maksettua hyvin pientä korvausta osalle tuneiden osalta korvausasiat kuntoon.
16367: Natsi-Saksan vangitsemista merimiehistä, ei voi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16368: katsoa riittäväksi.
16369: Korvauksetta ovat jääneet teloitettujen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16370: vammautuneiden sodanvastustajain sekä Natsi- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16371: Saksan keskitysleireihin raahattujen suomalais- 1 000 000 markkaa korvausten maksa-
16372: ten omaiset, jotka ovat saaneet kärsiä paljon misen aloittamiseksi sodan- ja fasismin-
16373: ja kokea taloudellista ahdinkoa. Neuvostoliitos- vastaisesta toiminnastaan tai Hitler-Sak-
16374: sa vangittujen tai sotasyyllisinä tuomittujen suh- san keskitysleireistä kärsimään joutu-
16375: teen on menetelty täysin eri tavoin. He ovat neille suomalaisille ja heidän omaisilleen.
16376: saaneet täydet korvaukset.
16377: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
16378:
16379: Marjatta Stenius-Kaukonen Inger Hirvelä Pirjo Ala-Kapee
16380: Mikko Kuoppa Ensia Laine Sten Söderström
16381: Seppo Toiviainen Kati Peltola M.-L. Salminen
16382: Pentti Lahti-Nuuttila P. Puhakka J. Vähäkangas
16383: Ulla-Leena Alppi E.-J. Tennilä Aarne Koskinen
16384: Irma Rosnell Matti Puhakka Anna-Liisa Jokinen
16385: Tarja Halonen Arvo Kemppainen P. Liedes
16386: Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen Heli Astala
16387: Terhi Nieminen-Mäkynen Jouko Skinnari
16388: 1192 1981 vp.
16389:
16390: Raha-asia-aloite n:o 1082
16391:
16392:
16393:
16394:
16395: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
16396: kunnille lasten päiväkotien perustamiskustannuksiin myön-
16397: nettävään valtionapuun
16398:
16399:
16400: Eduskunnalle
16401:
16402: Päivähoitopaikkojen lisääminen v. 1982 nössä valtionavustuksen reaaliarvon alenemista
16403: 10 500:lla, niin kuin mm. sosiaalihallitus ja jopa tämänkin vuoden tasosta.
16404: useat kansalaisjärjestöt ovat esittäneet, edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16405: tää kunnille lasten päiväkotien perustamiskus-
16406: tannuksiin myönnettävän valtionavustuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16407: tuntuvaa korottamista. Ehdottomana vähim- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16408: mäisvaatimuksena on tarkoitukseen varatun 33.38.35 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
16409: määrärahan korottaminen 20 milj. markkaan. kunnille lasten päiväkotien perustamis-
16410: Hallituksen vuoden 1982 tulo- ja menoarvio- kustannuksiin myönnettävää valtion-
16411: esityksessä oleva määräraha merkitsee käytän- avustusta varten.
16412: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
16413:
16414: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Ulla-Leena Alppi
16415: Sten Söderström M.-L. Salminen Jouko Skinnari
16416: Mikko Kuoppa
16417: 1981 vp. 1193
16418:
16419: Raha-asia-aloite n:o 1083
16420:
16421:
16422:
16423:
16424: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
16425: kunnille lastenkotien perustamiskustannuksiin
16426:
16427:
16428: Eduskunnalle
16429:
16430: Lastenkodeissa olisi pyrittävä suurten epä- kyisten paikkojen tarkoituksenmukaisempi ja-
16431: tarkoituksenmukaisten laitosten sijasta pieniin, kautuminen ja pienten yksikköjen perustaminen.
16432: n. 6-8 lapsen yksikköihin. Tällaiset yksiköt Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16433: ovat lapsen kehityksen kannalta parempia ja
16434: niiden toimintaan on helpompi yhdistää tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16435: keitä avohoidon toimenpiteitä. Tavoitteeksi olisi 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16436: lisäksi asetettava lastenkotipaikkojen tasainen 33.41.31 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
16437: alueellinen jakautuminen niin, että jokaiseen lastenkotien perustamiskustannuksiin
16438: lääniin voitaisiin perustaa ainakin yksi erityis- kunnille myönnettävää valtionavustusta
16439: lastenkoti. Päätarkoituksena ei pitäisi olla las- varten.
16440: tenkotipaikkojen määrän lisääminen, vaan ny-
16441: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
16442:
16443: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Mikko Kuoppa
16444: Sten Söderström M.-L. Salminen Ulla-Leena Alppi
16445: Jouko Skinnari Lea Savolainen
16446:
16447:
16448:
16449:
16450: 150 08810040811
16451: 1194 1981 vp.
16452:
16453: Raha-asia-aloite n: o 1084
16454:
16455:
16456:
16457:
16458: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
16459: kunnille kodinhoitajien toiminnasta aiheutuviin käyttökus-
16460: tannuksiin kodinhoitajien määrän lisäämiseksi
16461:
16462:
16463: Eduskunnalle
16464:
16465: Kotipalveluhenkilöstön tämänhetkinen tarve Kodinhoitopalveluita vo1s1 huomattavasti
16466: olisi n. 20 000 kokopäiväistä työntekijää. Tar- lisätä myös kotisairaanhoidossa, jossa kotipal-
16467: peesta on kuitenkin tyydytetty vain runsas kol- veluhenkilöstölle on osoitettavissa tarkoituk-
16468: mannes. senmukaisia tehtäviä.
16469: Kotipalveluhenkilöstö jakautuu paaas1assa Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä on
16470: siten, että kodinhoitajat palvelevat lähinnä lap- ehdotettu ainoastaan 210 uuden kodinhoitajan
16471: siperheitä ja kotiavustajat taas vanhuksia. Vir- viran perustamista v. 1982. Toiminnan kehit-
16472: kojen vähäisen määrän vuoksi palveluiden tämisen kannalta olisi minimitavoitteeksi kui-
16473: määrä ja laatu ovat kuitenkin kärsineet. tenkin asetettava 400 uuden viran perustami-
16474: Kodinhoitoapua lapsiperheille olisi huomatta- nen.
16475: vasti lisättävä esim. synnytysten yhteydessä, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16476: jolloin äiti ja muut perheenjäsenet usein tar-
16477: vitsevat välitöntä apua. Samoin kodinhoitajia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16478: voisi käyttää nykyistä enemmän sairastuneen 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16479: lapsen päivähoitoon, sillä tällä hetkellä sairas- 33.56.30 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
16480: tunutta lasta hoitaa kodinhoitaja vain noin käytettäväksi valtionosuutena kunnille
16481: viidessä prosentissa tapauksista. kodinhoitajien toiminnasta aiheutuviin
16482: käyttökustannuksiin.
16483: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
16484:
16485: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Ulla-Leena Alppi
16486: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Jouko Skinnari
16487: Mikko Kuoppa
16488: 1981 vp. 1195
16489:
16490: Raha-asia-aloite n:o 1085
16491:
16492:
16493:
16494:
16495: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
16496: kunnille kotiavustajatoiminnasta aiheutuviin käyttökustan-
16497: nuksiin kotiavustajien määrän lisäämiseksi
16498:
16499:
16500: Eduskunnalle
16501:
16502: Kotipalveluhenkilöstöä tarvittatsun tällä het- sikin ainakin asteittain korotettava samaan
16503: kellä noin 20 000, mutta virkoja on kunnissa kuin esim. terveydenhuollossa yleisesti nouda-
16504: voitu perustaa vain vähän yli 7 000. Tehtyjen tetaan.
16505: selvitysten mukaan vanhuksista lähes 40 000 Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä eh-
16506: eli seitsemisen prosenttia jää kokonaan vaille dotetaan v. 1982 perustettavaksi vain 220
16507: tarvitsemaansa kotipalvelua. Kaikkiaan kotiapua uutta kotiavustajan virkaa, vaikka esim. tänä
16508: tarvitsee yli neljäsosa vanhuksista. Ongelma vuonna määrä oli 400. Vähimmäisrajaksi olisi
16509: kärjistyy sitä mukaa kuin vanhusten määrä kuitenkin asetettava vähintään tämänvuotinen
16510: kasvaa ja ikärakenne koko ajan vanhenee. uusien virkojen perustamisvauhti.
16511: Kotiavustajien viran perustamista on haitan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16512: nut lisäksi toimintaan tulevan valtionavun pie-
16513: nuus. Asiaan on tulossa pieni parannus, kun toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16514: minta on tulossa lakisääteisen valtionosuuden 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16515: piiriin. Edelleenkin valtionosuusasteikko on 33.56.31 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
16516: kuitenkin liian alhainen, jotta kunnat saatai- käytettäväksi kunnille kotiavustajatoi-
16517: siin riittävässä määrin perustamaan uusia koti- minnasta aiheutuviin käyttökustannuk-
16518: avustajan virkoja. Sen vuoksi valtionosuus oli- siin myönnettävää valtionosuutta varten.
16519: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
16520:
16521: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Mikko Kuoppa
16522: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Ulla-Leena Alppi
16523: Jouko Skinnari
16524: 1196 1981 vp.
16525:
16526: Raha-asia-aloite n:o 1086
16527:
16528:
16529:
16530:
16531: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan
16532: palkkaamiseen Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan
16533:
16534:
16535:
16536: Eduskunnalle
16537:
16538: Tampereen yliopistollinen keskussairaala on TAYKS:aan kohdistetut paineet t01mmnan
16539: joutunut koko 1970-luvun toimimaan kohtuut- laadullisesta ja määrällisestä lisäämisestä ovat
16540: toman vaikeissa olosuhteissa. Sairaalan palve- johtamassa henkilöstön kannalta kestämättö-
16541: luksiin kohdistetut alueelliset ja valtakunnalli- mään tilanteeseen, joka saattaa johtaa henkilö-
16542: set vaatimukset on voitu toteuttaa vain äärim- kunnan hakeutumiseen pois TAYKS:n palve-
16543: mäisin ponnistuksin ja vaillinaisina. Sairaalasta luksesta. Sairaalan toiminnan vaatimusten ni-
16544: on kehitetty yliopistosairaala keskussairaalare- missä on sairaalan johdon taholta esitetty mm.
16545: sursseilla. Valtakunnallisissa suunnitelmissa jo suunnitelmia hoitohenkilökunnan yötyökorvaus-
16546: vuodesta 1975 lähtien Tampereen keskussairaa- muodon muuttamisesta aikahyvityksestä raha-
16547: lalle asetettiin velvoite toimia vaativan erityis- korvaukseksi. Hoitohenkilökunta vastustaa tätä
16548: tason sairaanhoidon osalta myös neljän muun kiivaasti. Työsuojelullisistakin syistä ja erikoi-
16549: keskussairaalapiirin vastuualuesairaalana. Toi- sesti potilashoitotyössä, yötyön rasitteet ja el-
16550: minta on käynnistetty hiljalleen ja sitä on py- pyminen voidaan korvata vain täysimääräisellä
16551: ritty lisäämään vuosittain. Vuonna 1980 aikahyvityksellä, ei rahakorvauksella.
16552: TAYKS:ssa hoidettiin n. 800 vastuualuepoti- TAYKS:n henkilökunnan kokonaismäärä sa-
16553: lasta, mutta huomattava osa TAYKS:n vastuu- taa sairaansijaa kohti vuoden 1980 lopussa oli
16554: alueen potilaista on jouduttu henkilökuntare- vain 199. Tämän vuoden virkalisäystenkään
16555: surssien puuttuessa hoitamaan vielä muissa yli- jälkeen virkamäärä ei nouse yliopistosairaala-
16556: opistosairaaloissa, Turussa ja Helsingissä, jotka tasolle, vaan jää 205 virkaan 100 sairaansijaa
16557: yhä voimakkammin painostavat TAYKS:aa hoi- kohden. Vastaava luku Oulun yliopistollisessa
16558: tamaan velvollisuuksiinsa kuuluvat tehtävät keskussairaalassa on 260 ja Helsingin yliopis-
16559: täysimääräisinä. tollisessa keskussairaalassa 250.
16560: TAYKS:sta puuttuvat esim. toistaiseksi ko- Tampereen yliopistollisen keskussairaalan
16561: konaan neurokirurgista hoitoa vaativien potilai- tuottamien palvelusten ylläpitäminen nykyisessä
16562: den hoitomahdollisuudet. Henkilökuntaresurs- laajuudessaan, viime vuosina aloitettujen uusien
16563: sien lisäämistä edellyttävää toiminnan laadul- toimintojen vakiinnuttaminen ja kehittäminen
16564: lista ( yliopistosairaalatasoista) ja määrällistä alueen terveyskeskuksia ja aluesairaaloita hyö-
16565: toiminnan lisäyspainetta on kohdistettu myös dyntävään muotoon sekä välineinvestointeihin
16566: kasvainsairauksien hoitomahdollisuuksien ja sä- uhrattujen varojen täysimääräinen hyväksikäyttö
16567: dehoidon lisäämiseen, sepelvaltimokirurgisen edellyttävät kiireistä virkojen lisäämistä toi-
16568: t01mmnan lisäämiseen, lapsipsykiatrian, korva- mintojen ja vaatimusten edellyttämälle tasol-
16569: tautien ja neurologian palvelusten kohottami- le. Lääkintöhallituksen normi 230 virkaa/
16570: seen. 100 sairaansijaa edellyttää yli 300 uuden lääkä-
16571: Sairaala on pyrkinyt tehtäväsiirtojen avulla rin, hoito- ja tutkimushenkilökunnan, toimisto-
16572: selviytymään tehtävistään, mutta ajoittain jopa ja taloushenkilökunnan viran perustamista
16573: potilasturvallisuuden kustannuksella. 1970-lu- TAYKS:iin.
16574: vun alkupuolella tilanne johtui pätevän koulute- Työvoimapula ei ole esteenä virkojen nopeal-
16575: tun terveydenhuoltohenkilökunnan puutteesta, Iekaan täyttämiselle.
16576: mutta viime vuosina ongelmana on ollut vir- Tampereen yliopistollisen keskussairaalan pe-
16577: kojen vähyys. rustoiminnan virkavajaus voidaan korjaJta vii-
16578: Raha-asia-aloite n:o 1086 1197
16579:
16580: den seuraavan vuoden aikana lisäämällä nor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16581: maalien virkakiintiöiden ohella vuosittain 60 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16582: uutta virkaa TAYKS:aan. 33.76.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
16583: Edellä olevan perusteella ehdotamme, henkilökunnan palkkaamiseksi T ampe-
16584: reen yliopistolliseen keskussairaalaan.
16585: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
16586:
16587: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
16588: Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto Jermu Laine
16589: 1198 1981 vp.
16590:
16591: Raha-asia-aloite n:o 1087
16592:
16593:
16594:
16595:
16596: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräistä sai-
16597: rauksista kärsivien dieettihoitorahakokeiluun
16598:
16599:
16600: Eduskunnalle
16601:
16602: Erikoisruokavaliota hoitoonsa tarvitsevista ylimääräisiin kustannuksiin, olisi keino, jolla
16603: diabetesta, keliakiaa, munuaistautia ja ruoka- päästäisiin ennaltaehkäisynä edellä mainittuihin
16604: allergiaa sairastavat ihmiset muodostavat kes- tavoitteisiin. Järjestelmä voisi luonteeltaan
16605: keisen osan. Näiden ihmisten vaatimukset ruo- muistuttaa Kansaneläkelaitoksen tällä hetkellä
16606: kavalionsa suhteen saattavat suurestikin vaih- jo haitamaa lapsen hoitotukea. Sosiaalivalio-
16607: della, mutta yhteistä on, että se on hoidon kunta on mietinnössään Kansaneläkelaitoksen
16608: onnistumisen kannalta välttämätön, että se tuo valtuutettujen toimintakertomuksesta vuodelta
16609: huomattavia säästöjä lääkekustannuksissa ja 1978 todennut muun muassa, että ylimääräis-
16610: sairaalahoidon käytössä ja että erikoisruokava- ten kulujen korvaaminen erikoisruokavaliota
16611: liohoidon toteuttaminen merkitsee asianomai- noudattaville olisi saatava aikaan. Erikoisruo-
16612: selle itselleen usein lähes täysipainoista ja kavaliota tarvitsevia ihmisiä edustavien kan-
16613: yhteiskunnan näkökulmasta työkykyistä elämää santerveysjärjestöjen käytyä lähetystänä viime
16614: jatkossa. elokuussa sosiaali- ja terveysministerin luona
16615: Erikoisruokavalio on normaalia ruokavaliota on ministeriössä ryhdytty valmistelemaan työ-
16616: kalliimpi ja sen toteuttaminen on siten riippu- ryhmän asettamista tutkimaan dieettihoitoraha-
16617: vainen taloudellisista mahdollisuuksista. Myös järjestelmän toteuttamista maassamme.
16618: hoitohenkilökunnan antamalla ohjauksella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16619: tärkeä osuus tällaisen ruokajärjestyksen noudat- nioittaen,
16620: tamisessa. Kuitenkin keskeisintä erikoisruoka-
16621: valion toteuttamisessa on sen arvostuksen ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16622: hottaminen sekä tarvitsijoiden että myös ter- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16623: veydenhuoltohenkilöstön piirissä. 10 000 000 markkaa dieettihoitorahako-
16624: Dieettihoitoraha, jolla tässä tarkoitetaan so- keilun käynnistämiseksi diabetesta, kelia-
16625: siaaliviranomaisen maksettavaksi tulevaa talou- kiaa, munuaistautia ja ruoka-allergiaa
16626: dellista tukea erikoisruokavalion aiheuttamiin sairastavien henkilöiden keskuudessa.
16627: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
16628:
16629: Marjatta Stenius-Kaukonen Anssi Joutsenlahti Aarne Koskinen
16630: Helvi Hyrynkangas Aimo Ajo Inger Hirvelä
16631: Pirkko Valtonen Ensio Laine Ilkka Kanerva
16632: Tellervo Koivisto J. Vähäkangas E.-J. Tennilä
16633: Tarja Halonen Sten Söderström Lea Savolainen
16634: Irma Rosnell Matti Puhakka Juhani Raudasoja
16635: Kati Peltola Unto Ruotsalainen Arvo Kemppainen
16636: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Kuoppa Hannele Pokka
16637: Markku Kauppinen Eero Lattula Ulla-Leena Alppi
16638: P. Puhakka Seppo Toiviainen Jouko Skinnari
16639: Pirjo Ala-Kapee Mauri Pekkarinen Terhi Nieminen-Mäkynen
16640: Saara-Maria Paakkinen M.-L. Salminen Antero Juntumaa
16641: Anna-Liisa Jokinen P. Liedes J utta Zilliacus
16642: 1981 vp. 1199
16643:
16644: Raha-asia-aloite n:o 1088
16645:
16646:
16647:
16648:
16649: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille ylei-
16650: sen oikeusaputoiminnan menoihin henkilökunnan määrän
16651: lisäämiseksi
16652:
16653:
16654: Eduskunnalle
16655:
16656: Vuoden 1981 toukokuun alussa oli toimin- Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa
16657: nassa 160 yleistä oikeusaputoimistoa, joissa oli on esitetty neljän uuden oikeusavustajan ja
16658: kaikkiaan 388 valtionavustukseen oikeutettua neljän uuden toimistohenkilön toimen saat-
16659: virkaa. Toiminnan ulkopuolella oli vielä 137 tamista valtionavun piiriin. Oikeusministeriö on
16660: kuntaa ja 580 000 asukasta eli 12 proselllttia esittänyt suurempaa lisäystä, jotta voitaisiin
16661: maan väestöstä. Kansalaisten tasavertaisuus lain turvata myös Espoon, Vantaan ja Lappeen-
16662: edessä edellyttää, että kunnallinen oikeusapu- rannan oikeusaputoimistojen henkilöstön riit-
16663: toiminta mahdollisimman pikaisesti ulotetaan tävyys. Tämän vuoksi eduskunnan tulisi ko-
16664: koskemaan kaikkia kansalaisia asuinpaikasta rottaa määrärahaa siten, että hallituksen esit-
16665: riippumatta. Eduskunta saa käsiteltäväkseen tämien tointen lisäksi voitaisiin perustaa kol-
16666: lain yleisestä oikeusaputoiminnasta annetun lain me uutta oikeusavustajan ja kolme uutta toi-
16667: muuttamisesta, jossa, tarkoituksena on tehostaa mistohenkilön tointa.
16668: yleisen oikeusaputoiminnan hallinnollista suun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16669: nittelua ja ohjausta. Mm. tässä yhteydessä tul-
16670: taneen säätämään kunnallisen oikeusavun toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16671: mialueen vähimmäiskoosta, millä pyritään pa- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16672: rantamaan oikeusavun alueellista ulottuvuutta. 25.45.30 lisäyksenä 350 000 markkaa
16673: Koko maan saattaminen kunnallisen oikeus- valtionavustuksena kunnille yleisen oi-
16674: avun piiriin ei kuitenkaan voi !tapahtua lisää- keusaputoiminnan menoihin käytettä-
16675: mättä virkoja oikeusaputoiminnassa. Kehittä- väksi kolmen uuden yleisen oikeusavus-
16676: mättä ei myöskään voida jättää sellaisia oikeus- tajan ja kolmen uuden toimistohenki-
16677: aputoimistoja, joiden henkilöstömäärä on jo löstöön kuuluvan toimen palkkausme-
16678: tällä hetkellä alimitoitettu niin väestöpohjaan noihin.
16679: kuin työmäärään verrattuna.
16680: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16681:
16682: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Väinö Rautiainen
16683: Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen Mikko Pesälä
16684: Pentti Lahti-Nuuttila Einari Nieminen Liisa Jaakonsaari
16685: V. J. Rytkönen
16686: 1200 1981 vp.
16687:
16688: Raha-asia-aloite n:o 1089
16689:
16690:
16691:
16692:
16693: Suonio ym.: ·Määrärahan osoittamisesta uusien vartijavahtimes-
16694: tarien tointen perustamiseksi Helsingin poliisipiiriin
16695:
16696:
16697: Eduskunnalle
16698:
16699: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa Helsingin poliisipiirille valmistuu :toukokuus-
16700: esitetyt poliisinvirkojen lisäykset riittävät tus- sa 1982 uusi poliisitalo Pasilaan. Poliisitaloon
16701: kin korvaamaan virkamiesten työajan lyhennyk- tulee myös useampaan kerrokseen pidätettyjen
16702: sen aiheutltamaa vajausta työvoimassa. Täten on säilytystiloja. Helsingin poliisila1tos on esittä-
16703: välttämätöntä, että poliisit voidaan käyttää var- nyt pidätettyjen vartiointiin vartijavahtimesta-
16704: sinaisissa poliisitehtävissä ja palkata sellaisiin rin toimia, mutta näitä ei ole sisällytetty val-
16705: toimisto- ja valvontatehtäviin, joissa ei tarvita tion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon. Var-
16706: poliisikoulutustal muuta työvoimaa. Pidätettyjen tiointitehtäviin uudessa poliisitalossa tarvitaan
16707: vartioinnissa tulisi käyttää vartijavahtimestareita Helsingin poliisilaitoksen laskelmien mukaan
16708: poliisimiesten sijasta. Budjettiesitys sisältää 33 35 vartijavahtimestaria. Vartiointi on ympäri-
16709: vartijavahtimestarin työsuhteen muurttamisen vuorokautista. Mikäli pyydettyjä toimia ei saa-
16710: virkasuhteeseen, mutta ei ainoatakaan uutta da, joudutaan vartiointitehtäviin siirtämään po-
16711: vartijavahtimestaria. liiseja kenttätyöstä. Mm. Helsingissä vasta muu-
16712: Helsingin poliisipiirin työvoimatilanne on tamassa kaupunginosassa alkai1ut korttelipoliisi·
16713: osoittautunut varsin vaikeaksi. Laskennallisesti toiminta uhkaa keskeytyä edellä todetun epä-
16714: Helsingin poliisitiheys on suurempi kuin muual- tarkoituksenmukaisen miehistösiirron vuoksi.
16715: la maassa. Kuitenkin Helsingin asema liikenne-, Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16716: työpaikka- ja virkistyskeskuksena aiheuttaa sen,
16717: että kaupungissa liikkuu päivittäin asukasmää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16718: rää huomattavasti suurempi ihmismäärä, mikä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16719: lisää poliisipalvelujen tarvetta. Helsingin polii- 26.53.01 lisäyksenä 1 020 000 markkaa
16720: silla on myös Helsingin pääkaupunkiasemasrta 35 vartijavahtimestarin palkkaamiseksi
16721: johtuvia erityistehtäviä, kuten lähetystöjen var- Helsingin poliisipiirin poliisitaloon 1. 5.
16722: tiointi. 1982 alkaen.
16723: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
16724:
16725: Kaarina Suonio Ingvar S. Melin Kati Peltola
16726: Eva-Maija Pukkio Jutta Zilliacus Seppo Toiviainen
16727: Tarja Halonen Ritva Laurila Arvo Salo
16728: Marjatta Väänänen Ben Zyskowicz Jaakko 1tälä
16729: Seija Karkinen
16730: 1981 vp. 1201
16731:
16732: Raha-asia-aloite n:o 1090
16733:
16734:
16735:
16736:
16737: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Rauhan- ja
16738: konfliktintutkimuslaitoksen kulutusmenoihin
16739:
16740:
16741: Eduskunnalle
16742:
16743: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos peruSitet- tehokkaammin palvella myös rauhan- ja kan-
16744: tiin opetusministeriön alaisuuteen vuonna 1970. sainvälisyyskasvatuksen apuna, tulisi sillä olla
16745: Suomi harjoittaa aktiivista rauhantahtoista ul- enemmän voimavaroja rauhankasvatus- ja asei-
16746: kopolitiikkaa. Samalla sen yhteiskunnalliset ja denriisuntainformaation hankkimiseen ja välittä-
16747: taloudelliset :toiminnot kansainvälistyvä! ja eri- miseen.
16748: laiset globaaliset haasteet ulottavat oDteensa Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa on Rau-
16749: myös meihin. Tutkimus on yksi keino, jonka han- ja konfliktintutkimuslaitokselle esitetty
16750: avulla tätä monimuotoista kansainvälistä kehi- yhden viran lisäystä. HenkilöSitölisäystä on pit-
16751: tystä voidaan pyrkiä seuraamaan ja luomaan sii- kään odotettu ja se on ehdottomasti tarpeen.
16752: hen järjestySitä tuovia malleja. Niiden avulla Kuitenkin kaikkiin muihin laitoksen määrära-
16753: voidaan puolestaan osa1taan edistää ulkopoli- holhin esitetään korotusta, joka ei vastaa edes
16754: tiikkamme harjoittamista ja sen mukautumista kustannusten nousua. Laitoksen toiminnan ny-
16755: erilaisiin muutospaineisiin. kyisessä vaiheessa erityisen tärkeäksi nousevat
16756: Rauhan- ja konfliktintutkimus on luonteel- kansainvälisen toiminnan ja laitoksen informaa-
16757: taan tutkimusala, jolle tällainen kokonaisvaltai- tiopalvelun tehostaminen eivät voi toteutua
16758: nen, kaikilla tasoilla esiintyvä kansainvälisten budjettiesityksen puitteissa.
16759: ristiriitojen syiden ja seurausten tarkastelu hy- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
16760: vin sopii. Alan tutkimuksella ja tiedotuksella
16761: on myös annettavanaan perustaa rauhan- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16762: kansainvälisyyskasvatuksen kehittämiselle maas- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16763: sa. 29.87.29 lisäyksenä 10 000 markkaa
16764: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen voi- Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen
16765: mavarat ovat kehittyneet varsin hitaasti. Lai- kansainvälisen toiminnan tehostamiseen
16766: toksella ei ole ollut riittäviä mahdollisuuksia sekä 20 000 markkaa Rauhan- ja kon-
16767: työnsä luonteen edellyttämään kansainväliseen fliktintutkimuslaitoksen rauhankasvatus-
16768: toimintaan. Mm. ulkomaisen aineiston han- ja aseidenriisuntainformaation keräämi-
16769: kintaa ja luennoitsijoiden vaihtoa on rajoitta- sen ja välittämisen tehostamiseen.
16770: nut varojen puute. Jotta laitos voisi nykyistä
16771: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
16772:
16773: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Sten Söderström
16774: Kaj Bärlund Toivo Yläjärvi P. Puhakka
16775: Tarja Halonen Juhani Surakka Einari Nieminen
16776: Matti Puhakka Inger Hirvelä V. J. Rytkönen
16777: Jouko Skinnari Jermu Laine Pekka Starast
16778: Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo Liisa Jaakonsaari
16779: Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman Unto Ruotsalainen
16780: Eino Grönholm
16781:
16782:
16783:
16784: 151 088100408~
16785: 1202 1981 vp.
16786:
16787: Raha-asia-aloite n:o 1091
16788:
16789:
16790:
16791:
16792: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Rau-
16793: han liiton valtionapuun
16794:
16795:
16796: Eduskunnalle
16797:
16798: Suomen Rauhan liitto on maamme vanhin rinteet rauhantyön tukemisessa ovat lyhyemmät.
16799: rauhanjärjestö. Ennen YK-liiton perustamista Ajatellen kuitenkin rauhantyön merkitystä tässä
16800: Suomen Rauhan liitto toimi myös Kansainlii- ajassa samoin kuin kansalaisten tuntemaa laa-
16801: ton ja myöhemmin YK:n toiminnan tiedottami- jaa kiinnostusta rauhantyötä kohtaan olisi pe-
16802: sen ja tukemisen hyväksi Suomessa. Suomen rusteltua nopeasti ja tuntuvasti kohottaa rau-
16803: Rauhan liitolla on edelleen laajat kansainväliset hanjärjestöjen valtionapua.
16804: yhteydet. Liiton jäsenenä on 19 suomalaista Toteamme lisäksi, että Suomen Rauhan lii-
16805: rauhanjärjestöä. Järjestömuotoinen rauhantyö tolle valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesi-
16806: on maassamme voimakkaassa kasvussa. Tämän tyksessä ehdotettu määrärahan korotus vain
16807: kehityksen mahdollistaminen ja tukeminen edel- 10 000 markalla merkitsisi vajaan 10 %:n nou-
16808: lyttää, että rauhanjärjestöillä on riittävät voima- sua ja käytännössä reaalisen tuen pienentymistä.
16809: varat toiminnan organisoimiseen, ylläpitämiseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16810: ja laajentamiseen.
16811: Rauhanjärjestöjen valtionapu on jäänyt var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16812: sin alhaiseksi verrattuna muiden järjestötoimin- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16813: nan muotojen, kuten urheilun ja sivistystyön, 29.99.50 lisäyksenä 400 000 markkaa
16814: saamaan yhteiskunnan tukeen. Historialliset pe- Suomen Rauhan liiton valtionapuun.
16815: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
16816:
16817: Kaarina Suonio Paula Eenilä Terhi Nieminen-Mäkynen
16818: Markus Aaltonen Tarja Halonen Mikko Pesälä
16819: Olli Helminen Liisa Jaakonsaari Ben Zyskowicz
16820: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari Kati Peltola
16821: Aimo Ajo Seija Karkinen Ulla-Leena Alppi
16822: Matti Luttinen Helge Siren Anna-Liisa Jokinen
16823: Pekka Starast Lea Savolainen Jacob Söderman
16824: Matti Puhakka Jermu Laine Juhani Surakka
16825: Risto Tuominen Arvo Salo Toivo Yläjärvi
16826: Sakari Knuuttila Erkki Liikanen Juhani Tuomaala
16827: Pirkko Valtonen Jouko Skinnari Helvi Hyrynkangas
16828: Seppo Tikka Pirjo Ala-Kapee Toivo Mäkynen
16829: Hannu Tapiola Jorma Rantala Antero Juntumaa
16830: Saara-Maria Paakkinen Reino Breilin Boris Renlund
16831: Mikko Rönnholm Bror Lillqvist Jouko Tuovinen
16832: Kaisa Raatikainen Eva-Maija Pukkio Mauri Pekkarinen
16833: Maija Rajantie 1.-C. Björklund V. J. Rytkönen
16834: Olavi Martikainen Jouni J. Särkijärvi Einari Nieminen
16835: Jaakko 1tälä Inger Hirvelä Unto Ruotsalainen
16836: 1981 vp. 1203
16837:
16838: Raha-asia-aloite n:o 1092
16839:
16840:
16841:
16842:
16843: Suonio ym.: M:äärärahan osoittamisesta posti- ja telelaitoksen
16844: viransijaisten 'ja ·satunnaisten apulaisten palkkioihin
16845:
16846:
16847: Eduskunnalle
16848:
16849: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion tä valtion tulo- ja menoarvion puitteissa on en-
16850: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1982 on posti- nenaikaista. Lisäksi on todettava, että mikäli
16851: ja telelaitosta koskevan momentin 31.94.01 postitoimen piiristä vähennetään mainitut 200
16852: kohdalla esitetty toimipaikoissa suoritettaviin palkkiota, merkitsee se välittömästi häiriöiltä
16853: uudelleenjärjestelyihin viitaten lakkauteutavaksi postiliikenteen hoitamisessa ja sujuvuudessa.
16854: 200 viransijaisen ja satunnaisen apulaisen palk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16855: kiot, jotka puolen vuoden osalta olisivat
16856: 2 500 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16857: Esitys mainittujen palkkioiden vähentämisesc 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16858: tä perustuu Pasilan postinkäsittelykeskuksen 31.94.01 2 500 000 markkaa 200 viran-
16859: vielä keskenetäisen työntutkimuksen ennakko- sijaisen ja satunnaisen apulaisen palk-
16860: tietoihin, joita ei voida pitää tarkkoina eikä kioiksi.
16861: lopullisina, joten johtopäätösten tekeminen niis-
16862: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16863:
16864: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen Juhani Surakka
16865: Kaj Bärlund Eino Grönholm Jouko Skinnari
16866: Pentti Lahti-Nuuttila Pirkko Valtonen Liisa Jaakonsaari
16867: Olli Helminen
16868: 1204 1981. vp.
16869:
16870: Raha-asia-aloite n:o 1093
16871:
16872: Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta joukkoliikenteen liikenne-
16873: välineiden suunnitteluun ja rakentamiseen vammaisten tar-
16874: peiden mukaisesti
16875:
16876: Eduskunnalle
16877:
16878: Joukkoliikenteen käyttökelpoisuutta liikunta- Liikenteenharjoittajien oma intressi ajoneu-
16879: vammaisille ja yleensä liikuntaesteisille olisi pa- vojen muuttamiseksi vammaisille sopiviksi ei
16880: rannettava. Liikennevälineiden hyvällä suunnit- ole kovin suuri, koska liikuntaesteisten ei ar-
16881: telulla voitaisiin haittoja vähentää ja liikunta- vioida huomattavammin lisäävän matkustaja-
16882: esteisten mahdollisuuksia joukkoliikenteessä li- määriä. Kuitenkin liikuntaesteisten kannalta ja
16883: sätä. Arvioiden mukaan maamme väestöstä myös yhteiskunnan yleisen intressin kannalta
16884: noin 15 % eli runsaat 700 000 on liikuntaes- asia on merkittävä. Kun joukkoliikenteen pal-
16885: teisiä. Joukkoliikenne on suhteellisen huokeaa velumahdollisuudet . erityisryhmien kohdalla
16886: ja helpommin tavoitettavissa. Se on liikuntaes- ovat heikot, joudutaan turvautumaan erityis-
16887: teisille välttämätöntä. Kotona istuen ei voi hoi- järjestelyihin, jotka maksavat huomattavasti
16888: taa monia käytännön asioita. Tarvitaan ostos- enemmän. Kuitenkin melkoinen joukko vam-
16889: matkoja, käyntejä pankissa, postissa, parturissa, maisia joutuu elämään eristettynä kykenemättä
16890: kampaajalla jne. Erityisesti terveys- ja sosiaali- käyttämään hyväksi yhteiskunnan erilaisia pal-
16891: palvelut ovat vammaisille tärkeitä, samoin myös veluja.
16892: liikkumis- ja toimintakyvyiltään heikentyneille Jotta joukkoliikenne ja erityisesti julkinen
16893: vanhuksille. Virastoasioitakin on hoidettava. joukkoliikenne rakennettaisiin niin, että niis-
16894: Liikuntaesteiset tarvitsevat samalla tavalla yh- sä voitaisiin ottaa huomioon myös liikuntaes-
16895: teiskunnan palveluja kuin muutkin. teisten näkökohtia, tulisi sekä rakentamiseen
16896: Joukkoliikenne on välttämätöntä myös vapaa- että suunnitteluun varata yhteiskunnan taholta
16897: ajan vietossa ja harrastuksissa. Pitäisikö vam- oma määräraha.
16898: maiset sulkea kirjastopalvelujen, teattereiden, Joukkoliikennevälineiden muuttamisessa lii-
16899: konserttien, elokuvien, näyttelyiden, kerho- ja kuntaesteisille sopiviksi on sekä lyhyen että
16900: harrastustoiminnan ulkopuolelle vain siitä syys- pitemmän tähtäimen tavoitteet. Lyhyellä tähtäi-
16901: tä, että kuljetuspalvelut on rakennettu vammat- mellä tulisi muuttaa liikennevälineiden portaat,
16902: tomia varten. käsijohteet, tukitangot jne. myös liikuntaestei-
16903: Vaikeuksia aiheuttavat portaat liikenneym- sille sopiviksi. Pitemmällä tähtäimellä tulisi
16904: päristössä ja ajoneuvoissa. Viimeksi mainituissa liikennevälineiden kokonaistakenteet muuttaa
16905: porrasnousu on suuri ja askelmatila usein ah- myös liikuntaesteisille sopiviksi.
16906: das. Rautateiden alikulkutunnelit monine por- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16907: taineen ovat liikuntaesteisille hankalia. Vaihto-
16908: ehtona pitäisi aina olla hissi. Laiturit ja pysäk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16909: kikorokkeet pitäisi rakentaa nykyistä korkeam- 1982 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
16910: miksi, ainakin ensimmäisen porrasaskelman mentille 31.99.29 500 000 markkaa käy-
16911: tasalle. tettäväksi valtionavustuksena joukkolii-
16912: Ajoneuvojen kapeat ovet, käsijobteiden ja tu- kenteen, erityisesti julkisen liikenteen,
16913: kitankojen puuttuminen tai väärä sijoittelu sekä liikennevälineiden suunnitteluun, korjaa-
16914: ahtaat sisätilat koetaan liikuntaesteisten keskuu- miseen ja rakentamiseen vammaisten ja
16915: dessa hankaliksi. Vaaratilanteita aiheuttavat lu- muiden liikuntaesteisten tarpeiden mu-
16916: men ja jäätymisen synnyttämä liukkaus sekä ajo- kaiseksi.
16917: neuvojen lyhyet pysähdysajat.
16918: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
16919:
16920: Kaarina Suonio Matti Puhakka Olli Helminen
16921: Tarja Halonen Jouko Skinnari Juhani Surakka
16922: Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen Jermu Laine
16923: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila Eino Grönholm
16924: Jaakko 1tälä Pirkko Valtonen Liisa Jaakonsaari
16925: 1981 vp. 1205
16926:
16927: Raha-asia-aloite n:o 1094
16928:
16929:
16930:
16931:
16932: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
16933: tukseksi työsuojelukoulutukseen
16934:
16935:
16936: Eduskunnalle
16937:
16938: Tehokkaan työsuojelun perusedellytyksiä on desta 1980 lähtien, jolloin määrärahaa nostert:-
16939: riittävä koulutus, joka antaa tarvittavat valmiu- tiin hallituksen esittämästä eduskunnan päätök-
16940: det työsuojelua työpaikoilla toteuttaville työn- sellä. Vuoden 1980 tilinpäätöstiedot osoitta-
16941: tekijöiden ja työnantajien edustajille sekä yrit- vat, että järjestöt, joiden käyttöön määräraha
16942: täjille. Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoar- on tarkoitettu, ovat pystyneet tehostamaan työ-
16943: vion mome111tille 33.07.56 esitetty määräraha suojelukoulutustaan eikä määrärahaa ole jää-
16944: työsuojelukoulutuksen valtionavuksi on tarkoi- nyt käyttämättä. Määrärahan markkamäärän
16945: tettu osin ammattiyhdistysliikkeelle ja osin jäädyttäminen vuonna 1982 kahden edellisen
16946: omaa työtään tekevien ja pienyrittäjien järjes- vuoden tasolle johtaisi koulutustoiminnan supis-
16947: töille. Koulutustarve molemmissa ryhmissä on tumiseen. Kuitenkin työsuojelukoulutukseen
16948: erittäin suuri. Työpaikoilla on tuhansittain työ- käytetyt varat tulevat moninkertaisesti takaisin
16949: suojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä sekä työsuo- säästämällä työtapaturmien, ammattitautien ja
16950: jelutoimikuntien jäseniä, joiden koulutuksen muiden työperäisten sairauksien aiheuttamia
16951: päävastuu on ammattiyhdistysliikkeellä. Omaa kustannuksia yriltystaloudelle ja yhteiskunnalle.
16952: työtään tekevien ja pienyritJtäjien työsuojelussa Edellä todettuun viitaten ehdotamme,
16953: on pahimmaksi puutteeksi todettu riittämätön
16954: tieto teknisistä ja muista mahdollisuuksista rtyön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16955: turvallisuuden ja terveellisyyden lisäämiseksi. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16956: Hallitus ei esitä vuodelle 1982 lainkaan ko- 33.07.56 lisäyksenä valtionapuun am-
16957: rotusta työsuojelukoulutuksen valtionapuun. mattiyhdistysliikkeelle työsuojelukoulu-
16958: Kun nyt esitetty määräraha 700 000 markkaa tukseen 200 000 markkaa ja valtion-
16959: on täsmälleen sama, joka on kulunut jo vuoden apuun omaa työtään tekevien ja pien-
16960: 1980 tilinpäätöksen mukaan, merkitsee tämä yrittäjien järjestöjen työsuojelukoulutuk-
16961: valtionavun reaaliarvon laskua. seen 100 000 markkaa eli yhteensä li-
16962: Työsuojelukoulutuksen valtionapu on itse säyksenä 300 000 markkaa.
16963: asiassa pysynyt markkamääräisesti samana vuo-
16964: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
16965:
16966: Kaarina Suonio Matti Luttinen Pirkko Valtonen
16967: Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Halonen Juhani Surakka
16968: Markus Aaltonen Matti Puhakka Eino Grönholm
16969: Olli Helminen Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman
16970: Aimo Ajo Jouko Skinnari Liisa Jaakonsaari
16971: 1206 ~9,81 vp.
16972:
16973: Raha-asia-aloite n:o 1095
16974:
16975:
16976:
16977:
16978: Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisinä etuuksina
16979: lapsilisän maksukauden pidentämiseen
16980:
16981:
16982: Eduskunnalle
16983:
16984: Nykyinen lapsilisälaki säädettiin ensimmäisen osittain korjata pidentämällä lapsilisän maksu-
16985: kerran vuonna 1948. Tuolloin lakiin otettiin kautta siihen asti kunnes lapsi täyttää 18
16986: ikäraja, jonka mukaan lapsilisää suoritetaan sii- vuotta. Luonnollisesti myös opintotukijärjestel-
16987: hen saakka, kun lapsi täyttää 16 vuotta. Tämä mää olisi tästä huolimatta kehitettävä myös
16988: ikäraja on edelleen voimassa. näiden ikäluokkien osalta, koska keskiasteen
16989: Vanhempien lasten osuus perheen kulutuk- koulutus sisältää kustannuseriä, jotka perus-
16990: sesta on erityisesti pidentyneen opiskeluajan koululaisilta ja heidän perheiitään puuttuvat.
16991: myötä 1940-luvun loppuun verraJttuna nykyai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16992: kana olennaisesti lisääntynyt. Yhteiskunnan per-
16993: heille osoittama tuki nimenomaan vanhempien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16994: lasten osalta on kuitenkin jäänyt riittämättö- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
16995: mäksi. Esimerkiksi 1970-luvulla muuten voi- 33.15.52 lisäyksenä 132 000 000 mark-
16996: makkaasti kehittynyt opintotukijärjestelmä ei kaa käytettäväksi ylimääräisinä etuuksi-
16997: ole merkittävästi vaikuttanut tämän ikäluokan na lapsilisäkauden pidentämiseen 1. 7.
16998: lasten asemaan. Voidaan siis todeta, e1Jtä 16- 1982 lukien 16 ja 17 vuoden ikäisiin
16999: 17-vuotiaat lapset ovat jääneet väliinputoajiksi. lapsiin.
17000: Edellä kuvattu epäkohta voidaan ainakin
17001: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
17002:
17003: Kaarina Suonio Aimo Ajo Jouko Skinnari
17004: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen Saara-Maria Paakkinen
17005: Markus Aaltonen Tarja Halonen Pirkko Valtonen
17006: Olli Helminen Matti Puhakka Juhani Surakka
17007: Eino Grönholm Liisa Jaakonsaari
17008: 1981 vp. 1207
17009:
17010: Raha-asia-aloite n:o 1096
17011:
17012:
17013:
17014:
17015: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille las-
17016: ten päiväkotien käyttökustannuksiin
17017:
17018:
17019: Eduskunnalle
17020:
17021: Päivähoitolakia säädettäessä asetettiin tavoit- meentulosta osoittaa myös, etJtä ns. köyhyys-
17022: teeksi päivähoidon kuntoonsaattaminen 1980- loukun !aukeaminen keskituloisissa lapsiper-
17023: luvulla. Valtion vuoden 1982 tulo- ja meno- heissä johtuu suurelta osalta siitä, että he eivät
17024: arviossa kunnallisen päivähoidon kä]'lt:tökustan- pääse osallisiksi kunnallisista päivähoitopaikois-
17025: nusten valtionosuuteen esitetty lisäys merkit- ta, vaan joutuvat turvautumaan verrattomasti
17026: see 7 100 uuden päivähoitopaikan luomista. kalliimpiin yksityisiin hoitojärjestelyihin. Yksi-
17027: Esiintyvään kipeään tarpeeseen ja asetettuihin tyisen hoidon tasoa ei myöskään pystytä riittä-
17028: tavoitteisiin nähden lisäysvauhti on liian hidas. västi valvomaan, joten lasten turvallisuus on
17029: Hallituksen perhepoliittisessa selonteossa, useinkin uhattuna.
17030: jota eduskunta käsitteli vuoden 1980 maalis- Hallituksen ilmaiseman perhepoliittisen lin-
17031: kuussa, ehdotettiin pienten lasten hokojärjeste- jan toteuttamista ajatellen tulisi pienten lasten
17032: lyjä kehitettäväksi siten, että lapsen toisen ikä- päivähoitopaikkojen riittävyyteen varautua as-
17033: vuoden aikana tu~ttaisiin kotona tapahtuvaa teittain jo ennakkoon, sillä yhdellä kentaa lienee
17034: hoitoa maksamalla lapsilisälain täydennyksenä mahdotonta perustaa riittävää määrää uusia päi-
17035: hoitokorvausta. Valinnanmahdollisuuksien tur- vähoitopaikkoja ottaen huomioon, että pienten
17036: vaamiseksi taattaisiin vastaavana aikana lap- lasten päivähoitopaikkojen voimakas lisäys ei
17037: sen huoltajalle ehdoton oikeus saada lapselle saa vähentää muiden ikäryhmien paikkoja.
17038: kunnan järjestämä päivähoitopaikka. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17039: Tåitä hallituksen hyväksymää ja eduskunnassa
17040: laajaa kannatusta saanutta ohjelmaa ei kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17041: kaan ole lähdetty toteuttamaan vuosien 1981 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
17042: eikä 1982 budjeteissa. Samalla tiedetään, että 33.38.30 lisäyksenä 5 200 000 markkaa
17043: juuri pienten lasten päivähoitopaikkojen riittä- 1 500 lähinnä alle 2,5-vuotiaille tarkoite-
17044: mättömyys on tällä hetkellä lasten vanhempien tun päivähoitopaikan käyttökustannuk-
17045: suurimpia vaikeuksia. Sosiaalihallituksen viime siin.
17046: vuonna julkistama tutkimus lapsiperheiden toi-
17047: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
17048:
17049: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Eino Grönholm
17050: Kaj Bärlund Olli Helminen Jouko Skinnari
17051: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka Liisa Jaakonsaari
17052: Saara-Maria Paakkinen
17053: 1208 1981 vp.
17054:
17055: Raha-asia-aloite n:o 1097
17056:
17057:
17058:
17059:
17060: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
17061: tukseksi kunnille lasten päiväkotien perustamiskustannuksiin
17062:
17063:
17064: Eduskunnalle
17065:
17066: Lasten päiväkotien perustamiskustannukset nuksetkin sisältymään valtionosuuteen. Uudis-
17067: ovat harkinnanvaraisen valtionavun piirissä. tus tulee voimaan kuitenkin aikaisintaan vuon-
17068: Vuosittain budjetissa myönnetty valtionavustus na 1984. Jo sitä ennen on välttämä:töntä rt:ulla
17069: kattaa vain pienen osan siitä määrästä, jonka kuntia vastaan korottamalla olennaisesti harkin-
17070: kunnat saisivat, mikäli päiväkotien perustamis- nanvaraisen valtionavun määrää tulo- ja meno-
17071: kustannukset olisivat täysimääräisen valtion- arviossa. Vuoden 1982 osalta on vielä huo-
17072: osuuden piirissä. Alhainen ja harkinnanvarai- mattava, että tulo- ja menoarvioesityksessä
17073: nen tuki perustamiskustannuksiin on valta- esitetty määrärahan korotus 2 miljoonaa mark-
17074: kunnallisen päivähoitopolitiikan suurimpia puut- kaa on kolmanneksen pienempi kuin vuodelle
17075: teita. Kuntien halu ja kyky päiväkoti-investoin- 1981 vuodesta 1980 päätetty korotus.
17076: teihin riippuu ratkaisevasti rahoitusnäkökoh- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17077: dista. Samalla valtiovalta, kuten oikein on,
17078: asetJtaa korkeat normit päiväkotitilojen tasolle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17079: Tavoitteena tulee olla päiväkotien perusta- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17080: miskustannusten saattaminen täyden lakisäätei- 33.38.35 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
17081: sen valtionosuuden piiriin. Mikäli hallituksen kunnille lasten päiväkotien perustamis-
17082: esitys sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- kustannuksiin tarkoitettuun valtion-
17083: ja valtionosuusjärjestelmän uudiSitamisesta to- apuun.
17084: teutuu, tulevat päiväkotien perustamiskustan-
17085: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
17086:
17087: Kaarina Suonio Juhani Raudasoja Jouko Skinnari
17088: Tarja Halonen Mikko Elo Markus Aaltonen
17089: Saara-Maria Paakkinen Hannu Tapiola Kaisa Raatikainen
17090: Pirkko Valtonen Pirjo Ala-Kapee Matti Puhakka
17091: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Juhani Surakka
17092: Pekka Starast Risto Tuominen Peter Muurman
17093: Eino Grönholm
17094: 1981 vp. ·1209
17095:
17096: Raha-asia-aloite n:o 1098
17097:
17098:
17099: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion koulu-
17100: kotien palkkausmenoihin henkilökunnan lisäämiseksi
17101:
17102: Eduskunnalle
17103: Koulukodit hoitavat maassamme kaikkein valtion koulukotien toimintaedellytysten turvaa-
17104: vaikeinta nuorisoa. Syynä koulukotisijoitukseen misesta ministeri Katri-Helena Eskelinen totesi
17105: on koulunkäyntivaikeuksien lisäksi rikollinen 10 päivänä kesäkuuta 1981 seuraavaa: "Koulu-
17106: käyttäytyminen, karkailu ja kuljeskelu tai päih- kodit ovat esittäneet suunnitelman laitosturval-
17107: teiden tai huumeiden käyttö, usein useita lisuuden takaamiseksi tarvittavasta lisähenkilö-
17108: näistä syistä yhdessä. Monet koulukotioppilaat kunnan määrästä. Sosiaali- ja terveysministeriö
17109: tulevat kodeista, joissa on pitkään esiintynyt tulee vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvion
17110: mielenterveydellisiä ja sosiaalisia vaikeuksia, laadinnassa kiinnittämään erityistä huomiota
17111: mistä johtuen myös nuoret itse ovat usein koulukotien hoito- ja kasvatushenkilökunnan
17112: psyykkisesti vaikeasti häiriintyneitä. Lisäksi virkojen riittävyyteen."
17113: koulukotipaikkaa joudutaan usein jonottamaan Kestämättömästä tilanteesta ja sosiaaliminis-
17114: pitkään, mikä kärjistää nuorten tilannetta enti- terin lupauksesta huolimatta valtion vuoden
17115: sestään ja johtaa ongelmien monimutkaistu- 1982 tulo- ja menoarviossa esitetään valtion
17116: miseen. koulukoteihin ainoastaan kahden uuden viran
17117: Valtion koulukodeissa vallitsee vakava työ- perustamista. Nämä kaksi uutJta ohjaajan tointa
17118: voimapula, joka koskee erityisesti opettaja- sekä tulisivat toinen Östersön ja toinen Kotiniemen
17119: osastotyövoimaa. Tämä aiheuttaa turvattomuut- koulukoteihin. Näiden lisäksi on välttämätöntä
17120: ta niin henkilökunnan kuin oppilaidenkin kes- saada vastaavan ohjaajan virka Vuorelan, Ylä-
17121: kuudessa ja synnyttää rauhattomuutta sekä va- neen, Kylliälän ja Pernasaaren koulukoteihin
17122: kavia konfliktejakin. sekä ohjaajan virka Koivikon, Sairilan, Harvi-
17123: Kuluneiden kymmenen vuoden aikana on alan ja Sippolan koulukoteihin. Lisäksi Kotinie-
17124: koulukodeissa tapahtunut 16 lääkärissä käyntiin men koulukoti ja Östersön koulukoti tarvitse-
17125: johtanutta vakavaa henkilökunnan pahoinpite- vat yhden uuden ohjaajan sijasta kaksi uutta
17126: lyä. Lisäksi vuosittain on paljastunut useita ohjaajaa. Työsuhteisia yövalvojia tarvitaan vält-
17127: suunnitelma-asteelle jääneitä riskitilanteita. Vii- tämättä Koivikon, Sairiian ja Östersön koulu-
17128: meisin ja tähän mennessä vakavin pahoinpitely koteihin. Nämäkään henkilökuntalisäykset eivät
17129: tapahtui 19. 4. 1981 Koivikon koulukodissa sil- vielä vastaa koulukotien omia esityksiä pelkäs-
17130: lä seurauksella, että koulukodin sosiaalihuoltaja tään laitosturvallisuuden säilyttämiseksi välttä-
17131: menehtyi pahoinpitelyssä saamiinsa vammoihin. mättömistä uusista viroista ja toimista vuo-
17132: Koulukotien tulisi ky~tä nykyistä paremmin delle 1982. ,
17133: hoitamaan niille kuuluvaa tehtävää: hoitamaan Edellä todetun perusteella ehdotamme,
17134: ja kuntouttamaan sosiaalisesti sopeutumatto-
17135: mia, usein psyykkisesti häiriintyneitä nuoria että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17136: selviytymään yhteiskunnassa. Tätä tehtävää kou- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17137: lukodit eivät pysty täyttämään, ellei niillä ole 33.40.01 lisäyksenä 700 000 markkaa
17138: riittävää määrää henkilökuntaa, erityisesti hoito- neljän vastaavan ohjaajan toimen ja kuu-
17139: ja kasvatustyön kannalta keskeistä lähikasvatta- den ohjaajan toimen perustamiseen sekä
17140: jahenkilöstöä. kolmen työsuhteisen yövalvojan palk-
17141: Vastauksessaan kirjalliseen eduskuntakyselyyn kaamiseen valtion koulukoteihin.
17142: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17143:
17144: Kaarina Suonio Jouko Skinnari Olli Helminen
17145: Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari Juhani Surakka
17146: Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen Eino Grönholm
17147: Matti Puhakka Pirkko Valtonen Paula Eenilä
17148: 152 088100408~
17149: 1210 1981 vp.
17150:
17151: Raha-asia-aloite n:o 1099
17152:
17153:
17154:
17155:
17156: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
17157: tukseksi lasten ja nuorten avohuollon kehittämistoimintaan
17158:
17159:
17160: Eduskunnalle
17161:
17162: Kunnallisen lastensuojelutyön voimavarojen puuttumisella kyetään ennaltaehkäisemään lai-
17163: lisääminen on nähty välttämättömäksi niin toshoito."
17164: asiantuntijapiireissä kuin lasten ja nuorten ase- Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa
17165: maan perehtyneissä poliittisissa valmistelueli- valtionavustus lasten ja nuorten avohuollon ke-
17166: missä. Mm. Lasten vuoden komitea korosti hittämistoimintaan ei vastaa laajalti esiintuotua
17167: haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten ja tarvetta eikä ilmeisesti myöskään asianomaisen
17168: nuorten nykyistä huomattavasti voimakkaam- ministeriön näkemystä. Vaidonavustuksen ko-
17169: man tuen tarvetta. rotusprosentti edellisvuodesta on 9,6, joka ei
17170: Vastauksessaan valtion koulukotien toimin- salli yhdenkään uuden viran perustamista eikä
17171: taedellytysten turvaamista koskevaan kirjalli- turvaa muiden käyttömenojen säilymistä edes
17172: seen eduskuntakyselyyn totesi ministeri Katri- reaalisella tasolla.
17173: Helena Eskelinen 10 päivänä kesäkuuta 1981 Edellä todettuun viitaten ehdotamme,
17174: :seuraavaa:
17175: "Koulukotien henkilöstölisäyksen ja muun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17176: kehittämisen ohella tarvitaan maassamme välttä- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17177: mättä lastensuojelun avohuollon sosiaalityönte- 33.41.32 lisäyksenä 750 000 markkaa
17178: kijöiden määrän lisäystä. Mahdollisimman ai- lasten ja nuorten avohuollon kehittämis-
17179: kaisessa vaiheessa lapsen tai nuoren kehitykseen toiminnan valtionavustukseen.
17180: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
17181:
17182: Kaarina Suonio Matti Luttinen Saara-Maria Paakkinen
17183: Pentti Lahti-Nuuttila Reino Breilin Pirkko Valtonen
17184: Markus Aaltonen Tarja Halonen Eino Grönholm
17185: Olli Helminen Matti Puhakka Peter Muurman
17186: Aimo Ajo Jouko Skinnari Liisa Jaakonsaari
17187: 1981 vp. 1211
17188:
17189: Raha-asia-aloite n:o 1100
17190:
17191:
17192:
17193:
17194: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta terveyden-
17195: huollon jatkokoulutukseen
17196:
17197:
17198: Eduskunnalle
17199:
17200: Kansanterveyslain 41 §:ssä säädetään: "Mil- veydenhuollon yleisistä koulutusmäärärahoista.
17201: loin lääkintöhallitus pitää sitä tarpeellisena, Näin ei ole pystytty huolehtimaan siitä, että
17202: kunta on velvollinen määräämään kansanter- koulutus kohdistuisi kaikkiin henkilöstöryhmiin
17203: veystyötä tekevän viranhaltijan osallistumaan ja etJtä kukin henkilökunnan jäsen pääsisi täy-
17204: tämän toimialaa koskevaan lääkintöhallituksen dennyskoulutukseen vähintään kerran kymme-
17205: järjestämään tai hyväksymään täydennyskoulu- nessä vuodessa.
17206: tukseen, kuitenkin vähintään kerran kymme- Kansanterveyslain ja työterveyshuoltolain täy-
17207: nessä vuodessa". Samanlainen velvoite huo- dennyskoulutusvelvoitteen täyttäminen edellyt-
17208: lehtia täydennyskoulutuksesta sisältyy myös tää määrärahan tarkempaa erittelyä budjetin
17209: työterveyshuoltolain 5 § :ään. perusteluissa sekä määrärahan korottamista.
17210: Kansanterveyslaki on ollut voimassa lähes Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
17211: kymmenen vuotta ja lain 41 §:n edellyttä-
17212: mää täydennyskoulutusta ei ole järjestetty kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17213: kille kansanterveystyötä tekeville viranhalti- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17214: joille. Syynä :tähän on ollut toisaalta määrä- 33.69.28 lisäyksenä 200 000 markkaa
17215: rahojen riittämättömyys ja toisaalta se, että terveydenhuollon jatkokoulutukseen ja
17216: terveydenhuollon jatkokoulutuksen maatara- että perusteluissa kansanterveystyön,
17217: hoissa ei ole kyllin tarkoin eritelty, mikä alueellisen terveydenhuollon ja työter-
17218: osuus on käytettävä nimenomaan kansanter- veyshuollon edellyttämän täydennyskou-
17219: veyslain 41 §:n ja työterveyshuoltolain 5 §:n lutuksen kokonaismääräraha eriteltäisiin
17220: edellyttämään täydennyskoulutukseen. Myös- määrittelemällä nimenomaan kansanter-
17221: kään kuntien ja kuntainliittojen talousarvioissa veyslain 41 §:n ja työterveyshuoltolain
17222: ei ole eritelty em. lakien nimenomaisesti edel- 5 §:n edellyttämän täydennyskoulutuk-
17223: lyttämän täydennyskoulutuksen määrärahoja ter- sen määrärahaosuus.
17224: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
17225:
17226: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen
17227: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari
17228: Liisa Jaakonsaari
17229: 1212 1981 vp.
17230:
17231: Raha-asia-aloite n:o 1101
17232:
17233:
17234:
17235:
17236: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjolan Opiston sa-
17237: neerausohjelman toteuttamiseen
17238:
17239:
17240: Eduskunnalle
17241:
17242: Haukiputaalla sijaitseva Pohjolan Opisto täyt- Kuluvana vuonna on kuitenkin tarkoitus
17243: tää 25 vuotta. Ulkoisilta puitteiLtaan Pohjolan aloitJtaa talonmiehen ja rehtorin asunnon raken-
17244: Opisto on vuosien aikana jäänyt jälkeen muista taminen sekä heidän nykyisten asuntojensa sa-
17245: vastaavista laitoksista, sillä varoja tilojen kun- neeraaminen majoitus-, ryhmätyö- ja toimisto-
17246: nostamiseen ei ole ollut. Tämä on aiheuttanut tiloiksi. Näin saataisiin kymmenen uutta kurs·
17247: vaikeuksia opetuksen, majoituksen ja ruokai- simajoituspaikkaa, kaksi ryhmätyötilaa ja yksi
17248: lun järjestämisessä ja se on aiheuttanut kurssi- toimistotila. Seuraavana on vuorossa juhlasalin
17249: kysynnän heikkenemistä. Tästä on ollut seu- rakentaminen, joka palvelisi liikunta-, juhla- ja
17250: rauksena rahoitusvaikeuksia tälle Pohjois-Suo- suurempana kokoustilana, jotka puuttuvat opis-
17251: men ainoalle työväenliikkeen kansanopistolle. tolta tällä hetkellä täysin.
17252: Pohjolan Opistossa käy vähinitään viikon SAK järjestää 75-juhlavuotenaan 1982 ke-
17253: kursseilla vuosittain yli 1 000 kurssilaista. Opis- räyksen, jonka tuotolla pyritään osin rahoitta-
17254: tolla on tällä hetkellä kaikkiaan 59 kurssimajoi- maan Pohjolan Opiston saneeraustoimia.
17255: tuspaikkaa. Tästä syystä kurssilaiset joutuvat Olisi myös tarpeellista, että valtion vuoden
17256: asumaan varsin ahtaasti. Samoin opistolta puut- 1982 tulo- ja menoarvioon otettaisiin avustus-
17257: tuvat täysin liikunta- ja juhlasali:tilat. Liikunta- määräraha Pohjolan Opiston saneerausohjelman
17258: opetus on jouduttu toteuttamaan kunnan tilois- toteuttamista varten.
17259: sa useiden kilometrien päässä opistolta. Opiston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17260: ruokala toimii pääosin niissä tiloissa, jotka nioittavasti,
17261: sille osoitettiin 25 vuotta sitten. Myös ryhmä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17262: työtiloista on puutetta, samoin kuin kirjasto on 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
17263: ollut hyvin epätarkoituksenmukainen. 29.57.52 alamomentille 15 (Rakennus-
17264: Pohjolan Opisto on teettänyt ;tilojensa koko- avustus Pohjolan Opistolle) lisäyksenä
17265: naissuunnitelman. Suunnitelmaa ei kuitenkaan 500 000 markkaa avustuksena Pohjolan
17266: ole voitu hyväksyä päättävissä elimissä lähinnä Opistolle saneerausohjelman toteutta-
17267: rahoitusvaikeuksista johtuen. mista varten.
17268: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
17269:
17270: Juhani Surakka Eino Grönholm Hannu Tapiola
17271: Saara-Maria Paakkinen Juhani Raudasoja Pertti Hietala
17272: Olli Helminen Matti Luttinen Sakari Knuuttila
17273: Peter Muurman Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
17274: Tarja Halonen
17275: 1981 vp. 1213
17276:
17277: Raha-asia-aloite n:o 1102
17278:
17279:
17280:
17281:
17282: Surakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväskylän
17283: Talvi -kulttuuritapahtuman . valtionavustukseen
17284:
17285:
17286: Eduskunnalle
17287:
17288: Jyväskylän Talvi on vakiinnuttanut asemansa tusosuudeksi ehdotettu momentille 29.88.5 3
17289: kansallista kulttuuriamme vaalivien tapahtu- (Tieteen tukeminen) 150 000 mk sekä momen-
17290: mien eturintamassa. Kansallisen kulttuuriperin- tille 29.90.53 (Taiteen tukeminen) 220 000
17291: teemme monipuolinen tarkastelu ja virikkeiden mk. Avustusesityksissä on Talven taideohjel-
17292: luominen työväestön omaehtoiselle kulttuuri- miston tuen osalta tapahtunut 21,5 % :n mark-
17293: toiminnalle on ollut keskeisesti esillä Talven kamääräinen lasku. Inflaatiokehitys huomioiden
17294: toiminnassa. Talven toiminta-ajatuksen mukai- avustusehdotuksen toteutuminen merkitsisi sitä,
17295: sesti kansainvälisyys on ollut voimakkaasti esil- että avustuksen reaaliarvon pieneneminen on
17296: lä sekä kongressien että taidepuolen ohjelmis- em. prosenttilukua tuntuvasti suurempi. Tämä
17297: tossa. on osaltaan vaikeuttamassa tulevan Talven oh-
17298: Kulttuuritapahtuman suunnittelua on pyritty jelmiston toteuttamista suunnitellussa laajuu-
17299: kehittämään siten, että ennen kaikkea kansain- dessa.
17300: välinen, mutta osin kotimainenkin ohjelmisto Inflaatiokehitys huomioonottaen 95 000
17301: valmistellaan noin kahden vuoden tähtäyksellä. mk:n lisäys taideohjelmiston kulujen peittämi-
17302: Suunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin seksi säilyttäisi avustuksen reaaliarvon kuluvan
17303: taloudellisista seikoista. vuoden 1981 tasolla.
17304: Kuluvan vuoden osalta Jyväskylän Talven Edellä mainittuihin perusteltuihin seikkoihin
17305: valtionavustus oli merkittynä valtion tulo- ja viitaten ehdotamme,
17306: menoarvioon siten, että taideohjelmiston tuke-
17307: miseksi oli osoitettuna momentilta 29.90.5 3 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17308: 220 000 mk ja momentilta 29.90.58 60 000 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17309: mk sekä kongressien ja seminaarien järjestämi- 29.90.53 (Taiteen tukeminen) lisäyksenä
17310: seen osoitettuna momentilta 29.88.53 120 000 92 000 markkaa eli Jyväskylän Talvi
17311: mk, yhteensä 400 000 mk. -nimiselle kulttuuritapahtumalle valtion-
17312: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- avustuksena kaikkiaan 312 000 mark-
17313: delle 1982 on Jyväskylän Talven valtionavus- kaa.
17314: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
17315:
17316: Juhani Surakka Eino Grönholm Hannu Tapiola
17317: Saara-Maria Paakkinen Juhani Raudasoja Pertti Hietala
17318: Olli Helminen Matti Luttinen Sakari Knuuttila
17319: Peter Muurman Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
17320: Tarja Halonen
17321: 1214 1981 vp.
17322:
17323: Raha-asia-aloite n:o 1103
17324:
17325:
17326:
17327:
17328: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon laa-
17329: jennuksen suunnitteluun Lieksassa
17330:
17331:
17332: Eduskunnalle
17333:
17334: Valtion virastojen tilantarve on 1970-luvulla joudutaan omien tilojen puutteessa istumaan
17335: kartoitettu Lieksan kaupungissa, missä kyseis- kaupungin omistaman teknisen viraston tiloissa,
17336: ten toimintojen mielekkään jatkumisen kannalta jotka kaupunki on ilmoittanut tarv~tsevansa ko-
17337: virastotalon laajennus on todettu väLttämättö- konaan omaan käyttöönsä.
17338: mäksi. Kun kaiken edellä olevan lisäksi virastotalon
17339: Nimismiespiiri ja verotoimisto kärsivät en- laajennus on tarpeen työllisyyden parantami-
17340: tistä ahtaammaksi käyneistä toimistotiloista ti- seksi, olisi pikaisesti saatettava rakennussuun-
17341: lanahtauden alkaessa olla sietämäitön. Esim. po- nitelmat valmiiksi ja varattava rahat rakentami-
17342: liisin käytössä olevien tilojen osalta on aihetta sen aloittamiseksi.
17343: todeta, että kansliana toimivassa 19,5 m2 :n Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17344: huoneessa työskentelee useita ihmisiä ja siinä nioittaen,
17345: käy päivittäin 50-60 asiakasta.
17346: Nykyisestä virastJOtalosta puuttuvat kokonaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17347: koulutus-, neuvottelu- ja kokoustilat sekä so- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
17348: siaalitilat. Työpaikkaruokailua koskevat sään- markkaa valtion virastotalon laajennuk-
17349: nökset edellyttävät myös asianmukaisia tiloja. sen suunnitteluun ja rakennustöiden
17350: Lisäksi on syytä todeta, että Pielisjärven käräjä't aloittamiseen Lieksassa.
17351: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17352:
17353: Lea Sutinen Erkki Korhonen Markku Kauppinen
17354: P. Puhakka Mauri Vänskä Jouko Tuovinen
17355: Matti Puhakka
17356: 1981 vp. 1215.
17357:
17358: Raha-asia-aloite n:o 1104
17359:
17360:
17361:
17362:
17363: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Opiston
17364: päärakennuksen peruskorjaukseen
17365:
17366:
17367: Eduskunnalle
17368:
17369: Sekä uskonnollisista että poliittisista aate- Opiston päärakennuksen kunto ei vastaa tä-
17370: suunnista riippumaton Pohjois-Karjalan OpiSto män ajan tarpeita. Tilojen saneeraamiseksi on
17371: aloitti toimintansa jo v. 1895. Opiston päära- laadittu useamman vuoden ajalle ohjelma, jota
17372: kennus on rakennettu v. 1928. Se on toiminut osin on jo toteutettu mm. työllisyysvaroilla.
17373: varsinaisen opistotyön lisäksi monien maakun- Ennen kuin vanhan päärakennuksen korjaus
17374: nallisten kulttuuriharrastusten keskuksena. Sota- voidaan suodttaa loppuun suunnitelmien mu-
17375: aikana opiston tilat olivat puolustusvoimien kaisesti, 'tarvitaan tuntuvaa valtion rakennus-
17376: käytössä sotasairaalana ja Karjalan armeijan esi- avustusta.
17377: kuntana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17378: V. 1937 aloitti opiston tiloissa toimintansa nioittaen,
17379: kansankorkeakoulu ja sen lisäksi säännöllistä
17380: kesäkurssitoimintaa on ollut jatkuvasti, joten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden·
17381: opisto on toiminut vuosikymmenet täysitehoi- 1982 tulo- ja menoarvioon 600 000
17382: sesti ympäri vuoden. markkaa Pohjois-Karjalan Opiston pää-
17383: rakennuksen peruskorjaukseen.
17384: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17385:
17386: Lea Sutinen P. Puhakka
17387: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen
17388: Matti Puhakka
17389: 1216 1981 vp.
17390:
17391: Raha-asia-aloite n:o 1105
17392:
17393:
17394:
17395:
17396: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Paalasmaan moottorive-
17397: neonnettomuudessa menehtyneiden muistoksi pystytettävään
17398: muistomerkkiin
17399:
17400:
17401: Eduskunnalle
17402:
17403: Lokakuun 4 pa1vana 1959 tapahtui Pohjois- taiteellisen työn osuuteen Juuan kunta anoi
17404: Karjalassa Pielisellä lähellä Paalasmaan saaren tukea kuluvana vuonna opetusministeriön :taide-
17405: rantaa järkyttävä moottoriveneonnettomuus, määrärahoista. Opetusministeriö on tehnyt 7. 9.
17406: jossa saaren asukkaista 15 nuorta menehtyi 1981 kielteisen päätöksen, mikä oli pettymys
17407: syyskylmään veteen. Paalasmaan veneonnetto- patsashanketta toteuttamaan pyrkivälle Juuan
17408: muus on maamme suurimpia sisävesionnetto- kuLttuurilautakunnalle.
17409: muuksia ja se herätti aikoinaan laajalti huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17410: miota. Samasta perheestä hukkui jopa kolme nioittavasti,
17411: nuorta.
17412: Paalasmaalaisten aloitteesta on ollut vireillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17413: saaren rantaan pystytetltävä muistomerkkihanke, 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
17414: jota varten pohjarahastoon on kertynyt 15 000 kaa Paalasmaan moottoriveneonnetto-
17415: markkaa. Muistomerkkiä on suunnitellut oman muudessa menehtyneiden 15 nuoren
17416: pitäjän kuvanveistäjä Kauko Kortelainen, jonka muistomerkin pystyttämiseen.
17417: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17418:
17419: Lea Sutinen P. Puhakka Erkki Korhonen
17420: Jouko Tuovinen Mauri Vänskä Matti Puhakka
17421: Markku Kauppinen
17422: 1981 vp. 1217
17423:
17424: Raha-asia-aloite n:o 1106
17425:
17426:
17427:
17428:
17429: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pientilojen hyödyntämi-
17430: sen tutkimus- ja koulutuskeskuksen perustamiseen Juukaan
17431:
17432:
17433: Eduskunnalle
17434:
17435: Pientilavaltaisessa Pohjois-Karjalassa on Hankkeen kehittämistä on tutkinut sitä var-
17436: Juuan kunnan !todettu olevan jo maantieteelli- ten perustettu työryhmä, jonka laatima esitys
17437: sen sijaintinsa vuoksi vaikeimmin työllistettä- tutkimuskeskuksen tavoitteista ja tehtävistä
17438: vissä työttömyyslukujen ollessa jatkuvasti maa- sekä hallinnon järjestämisestä on jätetty 1. 10.
17439: kunnan korkeimpia. 1981 opetusministeriölle ja työvoimaministe-
17440: Kunta ei ponnisteluistaan huolimatta ole on- riölle. Joensuun korkeakoulu ja Karjalan tutki-
17441: nistunut monipuolistamaan elinkeinotoimintaa muslaitos ovat osoittaneet suurta kiinnostusta
17442: saamalla riittävästi teollisia työpaikkoja kun- hanketta kohtaan, joka toteutuneena palvelisi
17443: taan. Kunnassa on kuitenkin noin tuhat pien- laajasti pientilavaltaisia alueita maassamme.
17444: tilaa, joiden tuotantorakennetta keh1ttämällä Kehittämistyöryhmän mukaan voitaisiin toi-
17445: vahvistettaisiin jo olemassa olevia työpaikkoja minta aloittaa jo vuonna 1982, sillä Juuan
17446: ja torjuttaisiin joukkomuuton aiheuttamia ta- kunnalla on tarjottavana tarkoitukseen sopivat
17447: loudellisia ja sosiaalisia ongelmia. tilat koulukeskuksessa.
17448: Juuan kunta on 17. 1. 1980 jälttänyt aloit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17449: teen valtioneuvostolle pientilojen hyödyntämi- nio1ttavasti,
17450: sen tutkimus- ja koulutuskeskuksen perustami-
17451: seksi Juukaan. Opetusministeriön kouluosasto että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
17452: on pyytänyt lausunnon maa- ja metsätalousmi- 1982 tulo- ja menoarvioon 250 000
17453: nisteriö1tä, joka piti tarpeellisena tutkimus- ja markkaa pientilojen hyödyntämisen tut-
17454: koulutuskeskuksen perustamista vedoten mm. kimus- ja koulutuskeskuksen perusta-
17455: hallitusohjelmaan, jonka mukaan pienviljelijöi- miseksi Juukaan.
17456: den sivuansiomahdollisuuksien lisäämistä selvi-
17457: tetään.
17458: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17459:
17460: Lea Sutinen P. Puhakka Erkki Korhonen
17461: Mauri Vänskä Jouko Tuovinen Markku Kauppinen
17462: Matti Puhakka
17463:
17464:
17465:
17466:
17467: 153 088100408~
17468: 1218 1981 vp.
17469:
17470: Raha-asia-aloite n:o 1107
17471:
17472:
17473:
17474:
17475: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittaustoimiston
17476: perustamiseen Nurmekseen
17477:
17478:
17479: Eduskunnalle
17480:
17481: Pohjois-Karjalassa on vain yksi maanmittaus- maanmittauspmm. Samalla maanmittaushallitus
17482: piiri, mikä koetaan maakunnassa puutteena. on esittänyt uusina pet'ustettaviksi piiri-insinöö-
17483: Etäisyydet Joensuusta vaikeuttavat erityisesti rin ja apulaispiiri-insinöörin virat sekä kanslistin
17484: läänin pohjoisosissa asiakaspalvelua ja aiheutta- toimen ja kirjanpitäjän ylimääräisen toimen.
17485: vat ajanhukkaa. Pohjois-Karjala on ainut maam- Muut perustettavassa maanmittaustoimistossa
17486: me lääneistä, jota ei ole jaettu useampiin piirei- tarvhtavat virat, toimet ja ylimääräiset toimet
17487: hin. maanmittaushallitus on katsonut voivansa siir-
17488: Erilaisia maanmittaustoimituksia suoritetaan tää Joensuun maanmittaustoimistosta. Lisäksi
17489: Pohjois-Karjalassa vuosittain noin tuhat, minkä maanmittaushallitus on esittänyt määrärahaa
17490: lisäksi läänin virastotalolle arkistoitua tietoa kaluston, kojeiden ja välineiden hankkimiseen.
17491: joudutaan antamaan yleisölle jatkuvasti. On Hallitus ei kuitenkaan ole sisällyttänyt tulo- ja
17492: myös todettu, että tietoimitusten ja teiden alle menoarvioesitykseensä määrärahoja uuden maan-
17493: jääneiden alueiden korvaaminen maanomista- mittaustoimiston perustamiselle. Hanke on kaa-
17494: jille saattaa viivästyä useita vuosia. tunut valtiontaloudellisiin syihin, mutta on
17495: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ja pohjoisim- syytä nyt toteuttaa. Alueellisesti Nurmeksen ja
17496: man Karjalan kunnat ovat esittäneet nykyisen Lieksan kaupungit sekä Valtimon ja Juuån
17497: ylisuuren maanmittauspiirin jakamista ja oman kunnat muodostavat sopivan maanmittauspii-
17498: maanmittaustoimiston saamista Ylä-Karjalaan. rin, jonka toimiston keskeinen sijoituspaikka ori
17499: Myös eduskunta on 'tämän periaatteen hyväksy- kiistatta Nurmes. Nurmekseen rakennettavan
17500: nyt todettuaan v. 1974 valtion tulo- ja meno- va1tion virastotalon laajennussuunnitelmissa on
17501: arvion käsittelyn yhteydessä seuraavaa: "Poh- varattu tilat uutta maanmittauspiiriä varten.
17502: jois-Karjalan läänin alueella ovat maanmittaus- Ellei uuden piirin perustaminen ole vielä tässä
17503: toimitukset niiden suuresta lukumäärästä joh- vaiheessa mahdollista, voitaisiin nykyistä tilan-
17504: tuen päässeet pahoin ruuhkautumaan. Tämän netta huomattavasti parantaa Nurmekseen sijoi-
17505: vuoksi eduskunta edellyttää, että hallitus ldi- tettavalla sivutoimistolla.
17506: reellisesti ryhtyy toimenpiteisiin Pohjois-Kar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17507: jalan läänin maanmittaustoimistojen lukumäärän nioittaen,
17508: lisäämiseksi."
17509: Maanmittaushallitus on tulo- ja menoarvio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17510: ehdotuksessaan vuodelle 1975 sekä vuosille 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
17511: 1976 ja 1977 esittänyt Joensuun maanmittaus- markkaa maanmittaustoimiston perusta-
17512: piirin pohjoisosasta muodostettavaksi uuden miseksi Nurmekseen.
17513: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17514:
17515: Lea Sutinen Erkki Korhonen Markku Kauppinen
17516: P. Puhakka Mauri Vänskä Jouko Tuovinen
17517: Matti Puhakka
17518: 1981 vp. '1219
17519:
17520: Raha-asia-aloite n:o 1108
17521:
17522:
17523:
17524:
17525: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 524 perus-
17526: parannukseen välillä Lieksa-Kuhmo
17527:
17528:
17529: Eduskunnalle
17530:
17531: Pohjois-Karjalan laaja-alaisessa maakunnassa eikä kestä raskaiden puutavarakuormien kulje-
17532: on runsaasti perusparannuksen tarpeessa olevia tusta. Se on myös matkailijoiden suosima kul-
17533: maanteitä. Yksi tällainen on Lieksan ja Kuh- kutie. Kyseisen tien kunnostaminen on tarpeen
17534: mon välinen maantie n:o 524 erityisesti välillä saada alulle välittömästi.
17535: Nurmijärvi - Kainuun piirin raja. Tätä tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17536: keää tieyhteyttä käyttävät erityisesti Lieksassa nioittavasti,
17537: toimiva metsäteollisuus, Enso-Gutzeit Oy:n
17538: Pankakosken kartonkitehdas ja Veitsiluoto Oy:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17539: Kevätniemen saha sekä muutkin puutavarayh- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
17540: tiöt. markkaa Lieksan-Kuhmon maantien
17541: Kyseinen tie on Nurmijärven ja Kainuun pii- n:o 524 peruskorjaamiseen.
17542: rin rajan väliseltä osalta hyvin huonokuntoinen
17543: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17544:
17545: Lea Sutinen P. Puhakka Erkki Korhonen
17546: Jouko Tuovinen Mauri Vänskä Matti Puhakka
17547: Markku Kauppinen
17548: l220 1981 vp.
17549:
17550: Raha-asia-aloite n:o 1109
17551:
17552:
17553:
17554:
17555: ..
17556: - ~ Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparannuk-
17557: seen välillä Nurmes-Iisalmi
17558:
17559:
17560: Eduskunnalle
17561:
17562: . Nurmeksen-Iisalmen-Kalajoen maantie, Nurmeksen-Iisalmen-Kalajoen poikittais-
17563: joka· Iisalmesta länteen on kantatie, muodostaa tien osa Nurmes-Iisalmi olisi korotettava pa-
17564: yhden tärkeimmistä maamme poikittaistieyhte- rantamisen jälkeen kantatieluokkaan, sillä tä-
17565: yksistä. Esim. Ylä-Karjalan (Nurmeksen) män kuljetusväylän merkitys myös Kuhmon ja
17566: alueelta se on suorin maantieyhteys merenran- Lieksan suunnista Nurmeksen kautta Iisalmeen
17567: tasatamaan. Sitä myöten tapahtuu huomattava sekä edelleen meren rannikolle on sangen huo-
17568: määrä sahatavaran ja erilaisten kulutustavaroi- matJtava. Tämä poikilttaistie, jonka vaikutus-
17569: den kuljetusta. Jo 1950-luvulla todettiin kau- alueen kunnissa on asukkaita lähes 150 000,
17570: punkien kauppakamarien ja maakuntaliittojen muodostaa myös tärkeän matkailureitin nimen-
17571: yhteisneuvotteluissa, että tämä poikittaistieyh- omaan Pohjanlahden rannikolta erinomaisille
17572: teys kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon Ylä-Savon, Ylä-Karjalan, Pielisen-Karjalan ja
17573: maassamme. Kuhmon matkailualueille.
17574: Koko poikittaistiestä väli Iisalmi-Kalajoki Ylä-Karjalan talousalueen kehittäminen vaa-
17575: on jo suurin piirtein perusparannettu, mutta tii tehokkaita toimenpiteitä, joista tieyhteyk-
17576: Nurmeksen-Iisalmen erittäin mutkikas ja huo- sien parantaminen on eräs tärkeimpiä. Tästäkin
17577: nokuntoinen osuus on edelleen suurelta osin pa- syystä on kiirehdittävä Nurmeksen-Iisalmen
17578: rantamatta. Pohjois-Kr.rjdan ja erikoisesti Ylä- tieosuuden perusparantamista, mihin suunnitel-
17579: Karjalan h::mnalta olisi erittäin tärkeätä, että mat ovait valmiit välillä Nurmes- Savikylä-
17580: Nurmeksen-Iisalmen tien parannussuunnitel- Kuopion läänin raja.
17581: ma nopeasti valmistettaisiin ja parannustyö to- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17582: teutettaisiin välittömästi suunnittelun jälkeen. taen,
17583: Myös :uyöllisyyden kannalta tämän rakennuskoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17584: teen toteuttaminen on hyvin huomionarvoinen, 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
17585: sillä alueelta loppuvat valtion tilapäiset työ- markkaa Nurmeksen-Iisalmen maan-
17586: kohteet heti Nurmeksen-Kuhmon maantietyön tien perusparannuksen toteuttamiseksi.
17587: valmistutn1a vuonna 1977.
17588: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17589:
17590: Lea Sutinen P. Puhakka Mauri Vänskä
17591: Olavi Martikainen Jouko Tuovinen Erkki Korhonen
17592: Matti Puhakka Markku Kauppinen
17593: 1981 vp. :1~21
17594:
17595:
17596: Raha-asia-aloite n:o 1110
17597:
17598:
17599:
17600:
17601: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien perusparannukseen
17602: välillä Tuopanjoki-Kuhnusta-Nunnanlahti
17603:
17604:
17605: Eduskunnalle
17606:
17607: Kun uusi Joensuun-Kajaanin valtatie ra- han tien peruskorjaus ja päällystäminen · olisi
17608: kennettiin, jäi Kontiolahdella vanha lähempänä toteutettava mahdollisimman pian.
17609: Höytiäisen rantaa kulkeva valtatie ja sen Juuan Edellä olevan perusteella ehdotamme ·kun-
17610: kunnan puoleinen jatko vaille kunnollista hoi- nioittavasti,
17611: toa, vaikka asutus, mm. Varparannan, Ranta-
17612: kylän, Tuopanjoen ja Kuhnustan kylät, on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17613: vanhan tien varrella. Sen kautta kulkevat mo- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
17614: net linja- ja postiautot ja sitä käyttää pysyvän markkaa Varparannan-Tuopanjoen-
17615: asutuksen lisäksi suuri joukko Höytiäisen ran- Kuhnustan-Nunn.anlahden tien perus-
17616: nan huvila-asukkaita. Varparannan - Tuopan- korjauksen ja päällystämisen aloittami-
17617: joen-Kuhnustan-Nunnanlahden välisen van- seen.
17618: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17619:
17620: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Erkki Korhonen
17621: P. Puhakka Mauri Vänskä Matti Puhakka
17622: Markku Kauppinen
17623: 1222 1981 vp.
17624:
17625: Raha-asia-aloite n:o 1111
17626:
17627:
17628:
17629:
17630: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparan-
17631: nukseen välillä Vaitimo-Kuhmo
17632:
17633:
17634: Eduskunnalle
17635:
17636: V:altimon-Kuhmon maantien merkitys maan- V altimon kunnassa :työttömyysaste on ollut
17637: tieverkostossa on tärkeä yhdys- ja kauttakulku- 14-15 %, joten tien perusparantatnisella olisi
17638: tienä. Muun muassa puutavaran kuljetustienä myös työllisyyttä parantava vaikutus.
17639: Kuhmosta Valtimon rautatieasemalle, joka on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17640: lähin rautatie, ja Kuhmo Oy:n Valtimon sa- nioittaen,
17641: halle on kyseinen tie edttäin tärkeä.
17642: Tievälin parantaminen. on tärkeää myös Kos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17643: tamuksen työmatka- ja tavaraliikenteen kannal- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
17644: ta. Väli Vepsä-Kuhmo on jo perusparannettu markkaa V altimon-Kuhmon maantien
17645: ja päällystetty, joten lähinnä väli Vepsä-Val- suunnitteluun ja perusparantamiseen.
17646: timo tulisi perusparantaa ja päällystää.
17647: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
17648:
17649: Lea Sutinen P. Puhakka Erkki Korhonen
17650: Jouko Tuovinen Mauri Vänskä Matti Puhakka
17651: Markku Kauppinen
17652: 1981 vp. 1223
17653:
17654: Raha-asia-aloite n:o 1112
17655:
17656:
17657:
17658:
17659: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden tekemiseen
17660: Pohjois-Karjalassa
17661:
17662:
17663: Eduskunnalle
17664:
17665: Suuresta tarpeesta huolimatta Pohjois-Karja- ei siis ole pystytty lähimainkaan riittävästi
17666: lan läänin kuntiin on viime vuosina saatu hyvin käyttämään Pohjois-Karjalan piel1itieverkoston
17667: vähän valtionavustuksia yksityisten teiden teke- kehittämisen hyväksi. Tilanne on vuosina 1979
17668: miseen. Kuntien ja yksityisten tieosakkaiden -81 ollut seuraava:
17669: aktiivisuudesta huolimatta uutta yksityistielakia
17670: 1979 1980 1981
17671: Hakemusten yhteinen kustannusarvio, mk .. 1 140 000 2 360 000 6 159 000
17672: Hakemusten määrä, kpl ................. . 23 19 22
17673: Lääninhallituksen esittämä valtionosuus ... . 764 000 1 709 000 4 700 000
17674: Saatu valtionavustus .................... . 462 000 482 000 n. 800 000
17675:
17676:
17677: Toteuttamiskelpoisten yksityisteiden rakenta- hankkeet, joita lääninhallitus on puoltanut, olisi
17678: m.istarve on siis kasvanut aivan räjähdysmäises- kiireellisesti toteutettava. Mainittakoon, että
17679: ti, mutta valtionosuudet eivät ole lisääntyneet Pohjois-Karjalassa on herännyt koko maan vilk-
17680: juuri lainkaan. Pohjois-Karjala ei ole saanut kain vapaaehtoinen kylätoiminta, josta ovat
17681: alueen laajuuden ja todellisen tarpeen edellyttä- osoituksena yli 150 aktiivista kylätoimikuntaa.
17682: mää osuutta yksityisteiden tekemiseen osoite- Niiden ohjelmissa yksityistieverkon kehittämi-
17683: tusta valtion määrärahasta, joka kuluvana vuon- nen on hyvin keskeisellä sijalla.
17684: na on 10 mmk. Tämä on ehdottomasti väärin Yksityisteiden rakentamisella on osaltaan
17685: köyhän maakunnan asukkaita kohtaan. Yksi- myös paikallinen työllistävä vaikutus, sillä yksi-
17686: tyistieverkosto on Pohjois-Karjalassa huono- tyistiet sopivat hyvin talvirakennuskohteiksi.
17687: kuntoinen ja harva. Lisäksi laaja-alaisessa maa- Pahimmilla työttömyysalueilla, kuten Pohjois-
17688: kunnassa myös yksityistiet ovat keskimääräistä Karjalassa, tämäkin seikka on otettava maakun-
17689: pitempiä ja siten myös kalliimpia. Tieosakkaat taliiton mielestä huomioon valtionavustuksia
17690: ja kunnat ovat Pohjois-Karjalassa vähävaraisia, jaettaessa.
17691: joten valtionavustusten saanti täysimääräisenä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17692: on välttämätöntä. nioittaen,
17693: Pohjois-Karjalan haja-asutusalueiden kehittä-
17694: miseen on viime vuosina alettu kohdistaa yhä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17695: suurempaa huomiota, sillä autio1tuminen on jo 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
17696: saavuttanut pelottavat mittasuhteet. Koulun, markkaa yksityisteiden tekemiseen ja
17697: kaupan ja postin lisäksi kunnolliset liikenneyh- täysimääräisen valtionavustuksen turvaa-
17698: teydet ja tiet ovat kylien säilymisen edellyrtys. miseen Pohjois-Karjalassa.
17699: Tässäkin mielessä nyt vireillä olevat yksityistie-
17700: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17701:
17702: Lea Sutinen Matti Puhakka Jouko Tuovinen
17703: Mauri Vänskä Markku Kauppinen Erkki Korhonen
17704: 1981 vp.
17705:
17706: Raha-asia-aloite n:o 1113
17707:
17708:
17709:
17710:
17711: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeatasoisten mu-
17712: siikki-instrumenttien hankkimista varten vuokrattavaksi edel-
17713: leen lahjakkaiden musiikinopiskelijoiden käyttöön
17714:
17715:
17716: Eduskunnalle
17717:
17718: Maallamme on useita nuoria ja lahjakkaita Epäkohtaa olisi mahdollista ainakin lieventää
17719: säveltaiteen edustajia, jotka kamppailevat ta- siten, että valtio hankkisi omistukseensa kor-
17720: loudellisten vaikeuksien kanssa. Muun muassa keatasoisia instrumentteja, jotka sitten Iuovu-
17721: opintotukijärjestelmä ei ota huomioon, että tettaisiin määräajaksi jonkin nuoren ja lahjak-
17722: kehittyäkseen taiteellisesti korkeatasoiseksi kaan musiikinopiskelijan käyttöön.
17723: muusikoksi henkilön on opiskeltava jopa kah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17724: denkymmenen vuoden ajan.
17725: Eräs erityisongelma koti- ja ulkomailla mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17726: siikkia opiskelevilla on puute kyllin korkeata- 1982 tulo- ;a menoarvioon luvun 29.90
17727: soisista instrumenteista. Esimerkiksi kunnon uudelle momentille 150 000 markan
17728: viulu maksaa kymmeniätuhansia markkoja. määrärahan korkeatasoisten musiikki-in-
17729: Nuoret lahjakkaat taiteilijat joutuvat esiintymi- strumenttien hankintaan valtiolle luovu-
17730: sissä ja kilpailuissa usein turvautumaan laina- tettaviksi määräajaksi nuorten ja lahjak-
17731: instrumentteihin, mikä väistämättä huononltaa kaiden musiikinopiskeli;oiden käytettä-
17732: heidän suoritustaan verrattuna siihen tilantee- viksi.
17733: seen, että heillä olisi jatkuvassa käytössään riit-
17734: tävän korkeatasoinen soitin.
17735: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17736:
17737: Vappu Säilynoja J. Vähäkangas
17738: Helvi Niskanen Heli Astala
17739: 1981 vp. 1225
17740:
17741: Raha-asia-aloite n:o 1114
17742:
17743:
17744:
17745:
17746: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
17747: tukseksi kunnille kunnalliskotien ja vanhainkotien rakenta-
17748: miseen
17749:
17750:
17751: Eduskunnalle
17752:
17753: Sosiaalihuollon alaisia kunnallisia vanhainko- Kuntien välitön valtion avustuksen tarve on
17754: teja on maassamme yli neljäsataa ja hoitopaik- moninkertainen siihen verrattuna, mitä valtio
17755: koja näissä on noin 26 000. Vanhainkotipaik- on viime vuosina osoi1Jtanut. Tämän tietäen
17756: kojen suuri tarve on johtanut siihen, että hoi- sosiaalihallitus on esittänyt valtion avustusten
17757: dettavia on näissä laitoksissa ollut säännölli- tuntuvaa koro1Jtamista.
17758: seSiti keskimäärin enemmän kuin hoitopaikkoja. Vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa valtio oli
17759: Uusien vanhainkotien rakentamista ja entis- varannut tähän tarkoitukseen 20 milj. markkaa.
17760: ten peruskorjaamista on hidastanut se, että nii- Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä
17761: den rakentaminen ja ylläpito ovat kuuluneet määrärahaa esitetään pudotettavaksi neljännek-
17762: kuntien itsensä kokonaan kustannettaviin me- seen siitä, 5,5 milj. markkaan. Tämä merkitsisi
17763: noihin. Muutaman viime vuoden aikana valtio näiden rakennustöiden huomattavaa vähenty-
17764: on kuitenkin myöntänyt avustuksia vanhainko- mistä tämän vuoden jälkeen. Koska avustusten
17765: tien rakentamiseen ja peruskorjauksiin. tarve ei ole vähentynyt, tulisi tarkoitukseen
17766: Peruskorjauksen tarpeessa ovat varsinkin ne osoittaa ensi vuonna vähintään saman verran
17767: noin 60 puurakenteista vanhainkotien sairas- kuin tänä vuonna.
17768: osastoa, joiden paloturvallisuuden parantami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17769: nen olisi kiireellinen tehtävä. nioittaen,
17770: Suuren henkilökuntavajauksen lisäksi tilojen
17771: vähäisyys ja puutteellisuus on vaikuttanut sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17772: hen, että kunnalliskodeista on muodostunut 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
17773: eräänlaisia kroonikkopotilaiden säilytyspaikko- 33.58.33 lisäyksenä 14 500 000 mark-
17774: ja. Nykyaikaisen vanhainkodin tulisi kuitenkin kaa valtionavustukseksi kunnille kunnal-
17775: voida tarjota turvallinen ja hyvin varuSitetitu liskotien ;a kunnallisten vanhainkotien
17776: kodinomainen ympäristö asukkailleen, jotka rakentamiseen ja peruskorjauksiin.
17777: eivät selviä yksin ja itsenäisesti.
17778: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17779:
17780: Vappu Säilynoja Kati Peltola Heli Astala
17781: Ulla-Leena Alppi J. Vähäkangas Helvi Niskanen
17782:
17783:
17784:
17785:
17786: 154 08810040811
17787: 1226 1981 vp.
17788:
17789: Raha-asia-aloite n:o 1115
17790:
17791:
17792:
17793:
17794: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun maakunta-
17795: arkiston lisärakennustöiden aloittamiseen
17796:
17797:
17798: Eduskunnalle
17799:
17800: Turun maakunta-arkiston v. 1932 valmistu- tilaongelmien kanssa, tulee maakunta-arkiston
17801: nut rakennus on pieniä korjaus- ja muutostöitä lisärakennushankkeen lykkääntymisestä aiheu-
17802: lukuunottamatta täysin alkuperäisessä asussaan. tuva säästö kääntymään päinvastaiseksi, kun
17803: Kyseessä on kuitenkin rakennus, jolta voimassa maakunta-arkisto ei enää voi vastaanottaa lain
17804: oleva laki edellyttää täydellistä säilytysvar- edellyttämiä asiakirjasiirtoja. Tästä seuraa, että
17805: muutta. Mm. piirirakennustoimisto on toden- läänin alueella toimivien virastojen omien arkis-
17806: nut, että vanha arkistorakennus olisi saatava totilojen tarve tulee vastaavasti kasvamaan.
17807: korjaukseen mahdollisimman pian; LVI- ja säh- Turun maakunta-arkiston lisärakennus sen
17808: kölaitteet ovat arveluttavassa kunnossa. Tuli- sijaan ratkaisisi vaikeimmat arkistotilaongelmat
17809: palon ja vesivahinkojen vaaraa ei peruskorjaa- vuosiksi eteenpäin, mikä merkitsisi myös hal-
17810: mattomassa rakennuksessa voida eliminoida. vinta ratkaisua virastojen arkistojen säilyttämis-
17811: Näiden mahdollisten onnettomuuksien aiheut- ongelmassa. Vaativat säilytystilat tulevat kes-
17812: tamat vahingot eivät enää olisi rahalla korvat- kitetysti rakennettuina ehdottomasti halvem-
17813: tavissa. miksi, minkä lisäksi maakunta-arkiston koulu-
17814: Vuoden 1973 tulo- ja menoarviossa oli jo tettu henkilökunta merkitsee arkistojen tehok-
17815: varattu määräraha talon peruskorjausta varten, kaampaa hoitoa.
17816: mutta arkistojen säilytystilojen puutteen ta- Nykyisissä tiloissa myös maakunta-arkiston
17817: kia katsottiin aiheelliseksi siirtää peruskor- toiminta sekä yliopistollista tutkimusta että
17818: jausta ja ryhtyä lisärakennuksen suunnitteluun. vapaata harrastustoimintaa palvelevana tutki-
17819: Opetusministeriö vahvisti Turun maakunta- muslaitoksena tulee jähmettymään. Arkiston
17820: arkiston lisärakentamisen perustamissuunnitel- työntekijöiden kannalta nykyiset tilat ovat
17821: man huhtikuussa 1978 ja esisuunnitelman tam- niin ikään täysin riittämättömät ja epätarkoi-
17822: mikuussa 1980 sekä kehotti rakennushallitusta tuksenmukaiset; sosiaalitilat puuttuvat käytän-
17823: ryhtymään hankkeen toteuttamisen edellyttä- nöllisesti katsoen kokonaan.
17824: miin suunnittelutoimenpiteisiin. Vuosien 1979 Turun maakunta-arkiston lisärakennustyön
17825: -81 tulo- ja menoarvioissa osoitettujen määrä- aloittamisella olisi merkittävä vaikutus myös
17826: rahojen turvin lisärakennuksen suunnittelu on tulevien vuosien rakennusalan työllisyyden tur-
17827: toteutettu. Opetusministeriön vahvistaman vaamisessa Turun seudulla.
17828: suunnitelman mukaan olisi itse rakentaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17829: tullut suorittaa vuosina 1980-81 sekä nykyi- että Eduskunta ottaisi· valtion vuoden
17830: sen, v. 1932 valmistuneen arkistorakennuksen 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17831: peruskorjaus vuoden 1983 aikana. markan määrärahan Turun maakunta-
17832: Kun lähes kaikki valtion piiri- ja paikallis- arkiston lisärakennustöiden aloittamista
17833: hallintoviranomaiset kamppailevat vaikeiden varten.
17834: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
17835:
17836: Jacob Söderman Reino Breilin
17837: 1981 rd. 1227
17838:
17839: Finansmotion nr 1116
17840:
17841:
17842:
17843:
17844: ·Söderman: Om anvisande av arislag för förnyande av vissa för-
17845: bindelsebåtsbryggor i Dragsfjärds skärgård
17846:
17847:
17848: Ti 11 R i k s d a g e n
17849:
17850: I 1982 års staltsförslag föreslår regeringen an- damålsenligt sätt är dock att bryggor finns vid
17851: slag. föri byggande av förbindelsebåtsbryggor i de holmar där den fasta befolkningen är bosatt.
17852: Abolands västra skärgård, vilket är positivt. Med hänvisning tili det ovan sagda föreslås,
17853: Däremot saknas helt anslag för byggande och
17854: förbättrande av förbindelsebåtsbryggor i Åbo- att Riksdagen i statsförslaget för år
17855: lands Östra skärgård dät de:n fast bosatta skär- 1982 måtte uppta ett anslag om 450 000
17856: gårdsbefolkningen uppgår tili ett 400-tal perso- mark för förbättring av förbindelse-
17857: ner. Under de senastte åren har förbindelsebåt- båtens brygga på Tunnhamn och för
17858: systeinet utvecklats ·i en konstruktiv riktning. byggande av brygga på Bolax i Drags-
17859: En förutsättning för att skärgårdens transpor- fjärds kommuns skärgård.
17860: ter även framgent skall kunna skötas på ett än-
17861: Helsingfors den 2 oktober 1981
17862:
17863: Jacoh Söderman
17864: 1228 1981 vp.
17865:
17866: Raha-asia-aloite n:o 1116 Suomennos
17867:
17868:
17869:
17870:
17871: Söderman: Määrärahan osoittamisesta eräiden yhteysvenelaitu-
17872: reiden uusimiseen Dragsfjärdin saaristossa
17873:
17874:
17875: Eduskunnalle
17876:
17877: Hallitus on ehdottanut vuoden 1982 tulo- ja daan hoitaa tarkoituksenmukaisesti, on kuiten-
17878: menoarvioon otettavaksi määrärahan yhteysve- kin se, että laitureita on niillä saarilla, joilla on
17879: neiden laitureiden rakentamista varten Turun- pysyvää asutusta.
17880: maan läntiseen saaristoon, mikä on sinänsä Edellä olevan perusteella ehdotan,
17881: myönteinen asia. Sitävastoin puuttuu määräraha
17882: kokonaan Turunmaan itäisen saariston yhteys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17883: veneiden laitureiden rakentamiseksi ja paranta- 1982 tulo- ja menoarvioon 450 000
17884: miseksi; tämän saaristoalueen pysyvän väestön markkaa T unnhamnin yhteysvenelaiturin
17885: määrä on noin 400 henkilöä. Viime vuosien parantamiseksi ja laiturin rakentamiseksi
17886: aikana on yhteysvenejärjestelmää kehitetty ra- Dragsfjärdin saaristossa sijaitsevaan Bo-
17887: kentavalla tavalla. Edellytyksenä sille, että laxiin.
17888: saariston kuljetuksia myös tulevaisuudessa voi-
17889: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
17890:
17891: Jacob Söderman
17892: 1981 vp. •1229
17893:
17894: Raha-asia-aloite n: o 1117
17895:
17896:
17897:
17898:
17899: Söderman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta radan perus-
17900: parannukseen välillä Turku-Salo
17901:
17902:
17903: Eduskunnalle
17904:
17905: Turun maakunnan kannalta tärkein rauta- joutuisaan rakentamiseen tarvittaisiin kolme
17906: tiehanke on Salon ja Turun välisen rautatieyh- kertaa enemmän rahaa.
17907: teyden nopea perusparannus. Valtion tämän vuo- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
17908: den tulo- ja menoarviossa oli tarkoitukseen
17909: varattu 4 miljoonaa markkaa, joka loppui kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17910: ken. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon on 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17911: merkitty 7 miljoonaa markkaa, joka on aivan 14 000 000 markkaa Turun ja Salon
17912: .riittämätön. välisen rautatien perusparannukseen .
17913: Rautatieviranomaisten laskelmien mukaan
17914: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
17915:
17916: Jacob Söderman Reino Breilin
17917: 1230 1981 vp.
17918:
17919: Raha-asia-aloite n:o 1118
17920:
17921:
17922:
17923:
17924: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta radan sähköistämiseen
17925: ja perusparannukseen välillä Turku-Toijala
17926:
17927:
17928: Eduskunnalle
17929:
17930: Maan rautatieverkoston kehittämisessä V ar- minlyöminen suunnata myös ulkomaankauppaan
17931: sinais-Suomi on jäämässä pahasti jälkeen liittyviä kuljetuksia ohi Varsinais-Suomen h.ion-
17932: muualla maassa tapahtuvasta kehityksestä. non- ja sääolojen kannalta, edullisten ja suori-
17933: Henkilöliikenteessä tämä on paikallisliiken- tuskykyisten satamien.
17934: teen kohdalla koettu - tarkoitusta varten Turun-Toijalan radan varrella • siJaitsee
17935: suunnitellun diesel-kaluston vanhetessa ja myös kehitysvaikeuksista kärsivä Loimaan ta-
17936: uusien puuttuessa - jatkuvina supistuksina lousalue, jonka kehitysedellytyksiin tämän rau-
17937: ja supistusuhkana. Pitempimatkaisen henkilölii- tatien kunnolla on ratkaiseva vaikutus.
17938: kenteen kohdalla tilanne tulee ennen pitkää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17939: vaikeuttamaan kohtuuttomasti myös Turun ja
17940: Naantalin satamien kautta kulkevan kansain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17941: välisen matkustajaliikenteen jatkokuljetuksia ja 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17942: suuntaamaan niitä energiatalouden kannalta epä- markan määrärahan Turun-Toijalan
17943: edullisempiin kuljetusmuotoihin. radan sähköistämisen ja perusparannuk-
17944: Tavaraliikenteen kohdalla uhkaa erityisesti sen suunnittelua varten.
17945: rataosuuden Turku-Toijala kehittämisen lai-
17946: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
17947:
17948: Jacob Söderman Reino Breilin
17949: 1981 rd. 1231
17950:
17951: Firiansmotion nr 1119
17952:
17953:
17954:
17955:
17956: Söderman: Om anvisande av anslag för anskaffning av hydro-
17957: koptrar
17958:
17959:
17960: Till Riksdagen
17961:
17962: Under en följd av år har Nils Erikssons menföre i skärgården har farkosterna befunnits
17963: verkstad i Pargas levererat hydrokoptrar tili vara mycket ändamålsenliga.
17964: följande länder: Finland 50, Sverige 16, Norge Med hänvisning till det ovan sagda föreslås,
17965: 1. Hydrokoptrarna som levererats tili hem-
17966: landet har i huvudsak gått tili sjöbevakningen, att Riksdagen i statsförslaget för år
17967: försvarsmakten och televerket. Verkstaden som 1982 måtte uppta ett anslag om
17968: specialiserat sig på hydrokopterproduktion har 800 000 mark för anskaffning av 4
17969: ett tiotal anställda. Sysselsättningen vid denna hydrokoptrar vilka skulle placeras vid
17970: småindustri är allvarligt hatad såframt icke be- lotsstationer och sjöbevakningsstationer
17971: ställningar på flere hydrokoptrar erhålles. Vid i Skärgårdshavet.
17972: Helsingfors den 2 oktober 1981
17973:
17974: Jacob Söderman
17975: 1232 1981 vp.
17976:
17977: Raha-asia-aloite n:o 1119 \: 1
17978: Suomennos
17979:
17980:
17981:
17982:
17983: Söderman: Määrärahan osoittamisesta hydrokoptereiden hankin-
17984: taan
17985:
17986:
17987: Eduskunnalle
17988:
17989: · Useiden vuosien aikana on Paraisilla sijait- nevälineiden on todettu olevan erittäin tarkoi-
17990: seva Nils Erikssonin konepaja toimittanut hyd- tuksenmukaisia kelirikkaaikaan saaristossa.
17991: rokoptereita seuraaviin maihin: Suomeen 50, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17992: Ruotsiin 16, Norjaan 1. Kotimaahan toimitetut taen,
17993: hydrokopterit ovat etupäässä menneet meri-
17994: vartiolaitokselle, puolustusvoimille ja posti- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17995: telelaitokselle. Konepaja on erikoistunut hydro- 1982 tulo- ja menoarvioon 800 000
17996: koptereihin ja sillä on palveluksessaan kymmen- markkaa neljän hydrokopterin hankki-
17997: kunta henkilöä. Tämän pienteollisuuden haa- miseksi} jotka sijoitettaisiin Saaristome-
17998: ran työllisyys on vakavasti uhattu, ellei hydro- ren luotsi- ja merivartioasemille.
17999: koptereiden lisätilauksia saada. Näiden liiken-
18000: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18001:
18002: Jacob Söderman
18003: 1981 vp. 1233
18004:
18005: Raha-asia-aloite n:o 1120
18006:
18007:
18008:
18009:
18010: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaispiiripäälliköiden
18011: virkojen perustamiseen eräisiin työsuojelupiireihin
18012:
18013:
18014: Eduskunnalle
18015:
18016: Varsinaisen tarkastustoiminnan ohella työ ter- puolestaan on lisännyt erityisesti vuoden 1979
18017: veyshuoltolain ( 7 43/78), työneuvostosta ja kesäkuun alusta lukien työneuvostolle aikai-
18018: työsuojelun poikkeusluvista annetun lain ( 26/ semmin kuuluneiden poikkeuslupien käsittelyn
18019: 79) ja terveydelle vaarallisten aineiden sekä siirtäminen lailla työsuojelulautakuntien poik-
18020: syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien aineiden keuslupajaostoille. Jaoston puheenjohtajana toi-
18021: käyttöä koskevien määräysten uusiminen on mii työsuojelupiirin piiripäällikkö, jonka työ-
18022: huomattavasti lisännyt työsuojelupiirien tehtä- määrää lainmuutos osaltaan on lisännyt.
18023: viä. Työsuojelupiirien lisääntyneiden tehtävien
18024: Työsuojeluhallinnon toimintakertomukset vuoksi tarkastustoiminnan ja poikkeuslupa-
18025: työsuojelutarkastusten kattavuudesta osoittavat, asioiden sekä henkilöstöhallinnollisten tehtä-
18026: että työpaikkatarkastuksilla tavoitetaan vain 35 vien asianmukaiseksi hoitamiseksi olisi Uuden-
18027: prosenttia koko työvoimasta ja teollisuuden maan, Turun ja Porin sekä Hämeen työsuo-
18028: työvoimastakin vain noin puolet. Kansainväli- jelupiiriin perustettava ylimääräiset apulaispiiri-
18029: nen työjärjestö ILO on asettanut tavoitteeksi, päällikön toimet (B 3). Kustannukset olisivat
18030: että jokaisessa työpaikassa tehtäisiin kerran vuositasolla yhteensä enintään 290 000 mark-
18031: vuodessa työsuojelutarkastus. Suomessa tähän kaa.
18032: tavoitteeseen ei ole päästy. Erityisen puutteel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18033: liseksi työsuojelun valvonta on osoittautunut nioittaen,
18034: työsuojelun piirihallinnon tarkastustoiminnassa
18035: teollisuuspiireissä, joissa teollisuudessa työsken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18036: televien palkansaajien lukumäärä on suurin eli 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18037: Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen työ- 33.03.01 (Palkkaukset) 290 000 mark-
18038: suojelupiireissä. Näissä on myös eniten tapa- kaa kolmen ylimääräisen apulaispiiri-
18039: turma-alttiita ja terveydelle vaarallisia työpaik- päällikön toimen ( B 3) perustamiseksi
18040: koja. Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hä-
18041: Työsuojelupiirien toimistotehtävien määrää meen työsuojelupiireihin.
18042: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
18043:
18044: Jacob Söderman Reino Breilin Pentti Lahti-Nuuttila
18045:
18046:
18047:
18048:
18049: 155 088100408~
18050: 1234 1981 vp.
18051:
18052: Raha-asia-aloite n:o 1121
18053:
18054:
18055:
18056:
18057: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojelua ja yhteis-
18058: toimintaa yrityksissä koskevien julkaisujen ilmaisjakeluun
18059:
18060:
18061: Eduskunnalle
18062:
18063: Työsuojeluhallituksen toimivallasta antaa si- nyt vaikeuksia muun muassa yhteistoiminnasta
18064: tovia työsuojelumääräyksiä syntyneen tulkinta- yrityksissä annetun lain soveltamisessa. Näiden
18065: erimielisyyden johdosta paine sitomattoman epäkohtien välttämiseksi olisi tiedotusaineiston
18066: aineiston julkaisemiseen on edelleen kasvanut. jakelu työpaikoille suoritettava työsuojelupiirien
18067: Tarvetta on lisännyt 1. 7. 1979 voimaan tullut ja kuntien terveyslautakuntien toimesta.
18068: laki yhteistoiminnasta yrityksissä ( 725/78). Tämän vuoksi vuoden 1982 menoarviossa
18069: Lain tarkoituksena on kehittää yrityksen toi- työsuojelua ja yritysdemokratiaa koskevien jul-
18070: mintaa ja työolosuhteita sekä tehostaa työnan- kaisujen ilmaisjakelujen aloittamiseksi tarkoi-
18071: tajan ja henkilöstön välistä sekä henkilöstön tukseen olisi varattava työsuojeluhallituksen
18072: keskinäistä yhteistoimintaa. alkuperäisen esityksen mukaan lisäystä 325 000
18073: Työsuojelua ja yritysdemokratiaa koskevia markkaa.
18074: julkaisuja ei ole voitu toistaiseksi määräraho- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18075: jen pienuuden vuoksi jakaa riittävässä laajuu- nioittaen,
18076: dessa työpaikoilla työnantajan edustajille, työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18077: suojeluvaltuutetuille, työsuojelutoimikuntien jä- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18078: senille ja työsuojeluasiamiehille. Julkaisujen 33.03.29 (Muut kulutusmenot) 325 000
18079: maksullisuus on myös ollut esteenä niiden markkaa työsuojelua ja yhteistoimintaa
18080: hankkimiselle työpaikoille. Osittain puutteel- yrityksissä koskevien julkaisujen ilmais-
18081: listen tietojen vuoksi työpaikoilla on esiinty- jakelua varten.
18082: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
18083:
18084: Jacob Söderman Reino Breilin
18085: Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttila
18086: 1981 vp. 1235
18087:
18088: Raha-asia-aloite n:o 1122
18089:
18090:
18091:
18092:
18093: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta eräille aluetyöterveys-
18094: laitoksille pienille ja keskisuurille yrityksille annettavien pal-
18095: velumuotojen tukemiseksi
18096:
18097:
18098: Eduskunnalle
18099:
18100: Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituk- laitosten palveluja työpaikkojen työhygienisten
18101: sesta annetun lain (159 /78) 3 § :n 1 momentin olojen mittaamisessa ja selvittämisessä, koska
18102: mukaan laitoksen toiminnan rahoittamiseksi niillä ei ole itsellään voimavaroja tuottaa täl-
18103: suoritetaan valtion vuotuisessa tulo- ja meno- laisia palveluja. Tämän vuoksi aluetyöterveys-
18104: arviossa hyväksytyn laitoksen toiminnan laa- laitosten palvelutoiminta on vaarassa supistua,
18105: juuden mukaan vuosittain valtionosuutena nel- vaikka työpaikoilla olisi tarvetta jopa lisätä
18106: jä viidesosaa laitoksen talousarvion mukaisista aluetyöterveyslaitosten asiantuntemuksen käyt-
18107: kustannuksista. Erityistehtävien suorittamista töä muun muassa työterveyshuoltolain edellyt-
18108: tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten tämien työpaikkaselvitysten ja muiden mit-
18109: voidaan lain 3 §:n 2 momentin mukaan tulo- 1tausten suorittamisessa. Aluetyöterveyslaitosten
18110: ja menoarvion rajoissa laitokselle antaa lisät- pienille ja keskisuurille yrityksille suorittama
18111: tyä valtionapua. palvelutoiminta tarvitsee siten erityistä tukea.
18112: Työterveyshuo1tolaki (743/78) ja tehostettu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18113: työsuojelu ovat asettaneet työsuojeluhallinnolle nioittaen,
18114: uusia tehtäviä. Työsuojeluviranomaisten on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18115: muun muassa valvottava, että työnantajat jär- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18116: jestävät työterveyshuoltolain ja sen nojalla an- 33.06.50 (Valtionapu työterveyslaitok-
18117: nettujen määräysten mukaiset työterveyshuolto- sen menoihin) lisäyksenä 600 000 mark-
18118: palvelut. Koska työterveyslaitos joutuu katta- kaa Helsingin, Turun, Tampereen, Lap-
18119: maan yhden viidesosan talousarviostaan oman peenrannan, Kuopion ja Oulun aluetyö-
18120: toimintansa tuotolla, on paine kohdistunut terveyslaitoksille myönnettävänä valtion-
18121: myös palveluista ja suoritteista perittäviin mak- apuna aluetyöterveyslaitosten pienille ja
18122: suihin. Pienet ja keskisuuret yritykset käyttävät keskisuurille yrityksille antamien palve-
18123: toisaalta varsin laajasti hyväksi aluetyöterveys- lutoimintojen tukemiseksi.
18124: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
18125:
18126: Jacob Söderman Reino Breilin
18127: Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttila
18128: 1236 1981 vp.
18129:
18130: Raha-asia-aloite n:o 1123
18131:
18132:
18133:
18134:
18135: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristötarkastajien
18136: virkojen perustamiseksi lääninhallituksiin
18137:
18138:
18139: Eduskunnalle
18140:
18141: Ympäristönsuojelun järjestäminen läänikoh- olemaan läheskään riittävä lakisääteisten vel-
18142: taisesti edellyttää ennen kaikkea asiantuntevaa voitteiden noudattamiseksi.
18143: henkilökuntaa. Tällä hetkellä lääninhallituksis- Lääninhallituksessa tarvitaan välttämättä li-
18144: sa toimii vain yksi viranhaltija, jolla on toimi- sää tarkastajatason henkilökuntaa.
18145: alanaan ympäristönsuojelu ja ympäristön valvo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18146: minen. Soralain ja ilmansuojelulain voimaan
18147: tullessa lääninhallitusten tehtävät laajenevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18148: merkittävästi, ja vaikka valtion vuoden 1982 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18149: tulo- ja menoarviossa esitetään perustettavaksi 26.05.01 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
18150: ympäristöasiain toimistot toimistopäällikköi- ympäristötarkastajien virkojen perusta-
18151: neen, ei henkilökuntamäärä läänintasolla tule miseksi lääninhallituksiin.
18152: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18153:
18154: Sten Söderström E.- J. Tennilä
18155: M.-L. Salminen P. Puhakka
18156: Mikko Kuoppa
18157: 1981 vp. 1237
18158:
18159: Raha-asia-aloite n:o 1124
18160:
18161:
18162:
18163:
18164: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäris-
18165: tönsuojelun tutkimuksen kehittämiseen
18166:
18167:
18168: Eduskunnalle
18169:
18170: Ympäristönsuojeluun suunnatut tutkimus- Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesi-
18171: määrärahat ovat vuosikausia olleet maassamme tyksessä ei ole huomioitu ympäristön pilaan-
18172: erittäin vähäiset. Etenkin tutkimus,työ eri ym- tumiseen liittyviä vaaratekijöitä.
18173: päristönormien aikaansaamiseksi on ollut mitä- Metsäojituksen aiheuttamia haittoja kasvilli-
18174: töntä, miltei olematonta. suudelle ja pohjavesimuutoksia ei ole tutkittu.
18175: Esim. puunjalostusteollisuuden aiheuttamat Lisäksi seuranta vesistöjärjestelytöiden osalta on
18176: vahingot vesistöillemme ovat jääneet perusteel- miltei olematonta. Ilmansuojeluun ja käyttö-
18177: lisesti tutkimatta, ja edelleen puunjalostusteolli- veden tutkimukseen suunnatut varat ovat täy-
18178: suus saa miltei vapaasti tyhjentää jätevetensä sin riittämättömät. Eräiden tutkijoiden mukaan
18179: luonnonkauniita alueita tuhoten. Pietarsaares- ilmantutkimusta tarvittaisiin tarkemmin yli
18180: sa esim. Oy Wilh. Schauman Ab on jo 30-lu- 40:ssä maamme kaupungissa.
18181: vuha saakka poikkeusluvalla pilann01t Larsmon Turpeen teollisen käytön aiheuttamat haitat
18182: luonnonkauniin saariston. ovat myös melko laajasti tutkimatta.
18183: Maassamme tarvitaan tutkimustyötä saastei- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18184: den aiheuttamien epäkohtien selvittämiseksi se-
18185: kä normien aikaansaamiseksi ennen kaikkea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18186: teollisuudelle, joka tänä päivänä pilaa ympä- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18187: ristömme niin ilman kuin vedet. 26.73.25 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
18188: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon ympäristösaasteiden ja -vaikutusten tut-
18189: varatut määrärahat eivät riitä alkuunkaan katta- kimiseen sekä normien kehittämiseen
18190: maan tarkemman tutkimuksen alullepanoa. ympäristönsuojelua varten.
18191: Helsingissä 6 päivänä lokaku01ta 1981
18192:
18193: Sten Söderström E.-J. Tennilä P. Liedes
18194: M.-L. Salminen P. Puhakka Mikko Kuoppa
18195: Irma Rosnell
18196: 1238 1981 vp.
18197:
18198: Raha-asia-aloite n:o 1125
18199:
18200:
18201:
18202:
18203: Söderström ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta perus-
18204: koulujen perustamiskustannuksiin ja rakennuslainoihin
18205:
18206:
18207: Eduskunnalle
18208:
18209: Momenteille 29.46.34 ja 29.46.81 (Valtion- keista voidaan kuitenkin vuosittain toteuttaa
18210: osuus peruskoulujen perustamiskustannuksiin vain pieni osa valtionavun turvin, koska vuo-
18211: ja rakennuslainat peruskouluille) on ehdotettu sittain myönnettävät määrärahat jäävät riittä-
18212: valtionosuuksia varten 90 milj. mk ja lainoja mättömiksi.
18213: varten 28,5 milj. mk. Näistä ehdotetuista mää- Koulujen rakennuskanta on keskimäärin ver-
18214: rärahoista joudutaan kuitenkin maksamaan jo rattain iäkästä ja koulurakennusten varustelu-
18215: aikaisemmin myönnettyjen rakennuslupien vaa- taso on hyvin vaihteleva. Erityisen kiireellisiä
18216: timia valtionosuuksia ja lainoja siten, että vuo- ovat koulujen lämpö- ja vesihuoltoon liittyvien
18217: deksi 1982 myönnettäviin uusiin kouluraken- peruskorjausten tekeminen. Lisäksi valtaosassa
18218: nuslupiin on osoitettu vain 40 milj. mk. Van- koulurakennuskannasta on puutteelliset työn-
18219: hojen koulujen peruskorjauksiin on esitetty tekijöiden sosiaalitilat. Edelleen on varsinkin
18220: myönnettäväksi vain 20 milj. mk. Peruskoulu- maaseudun pienten koulujen paloturvallisuus
18221: asetuksen 21 ja 181 §:n muuttaminen on kyseenalainen. Kaikkien edellä mainittujen,
18222: lisännyt peruskoulun ala-asteen opetusryhmien usein kustannuksiltaan pienehköjen perusparan-
18223: määrää usealla sadalla. Monessa tapauksessa nustöiden toteuttaminen viivästyy vuosittain
18224: tästä on aiheutunut lisätilan tarvetta, jota mo- myönnettävien määrärahojen niukkuudesta joh-
18225: mentin perusteluissa ei kuitenkaan ole otettu tuen.
18226: huomioon. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18227: Vuosittain uusien koulujen rakennuslupia
18228: anotaan yli sataan kohteeseen. Lisäksi anotaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18229: lupia useiden kymmenien koulurakennusten 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18230: muutos- ja perusparannustöihin. Edelleen kun- 29.46.34 lisäyksenä 35 000 000 mark-
18231: nilla on useita satoja hankkeita vireillä sellai- kaa sekä momentille 29.46.81 lisäyk-
18232: siin kohteisiin, jotka eivät edellytä opetusminis- senä 16 500 000 markkaa peruskoulujen
18233: teriön rakennuslupaa. Näistä esitetyistä hank- perustamis- ja lainavarojen lisäämiseksi.
18234: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18235:
18236: Sten Söderström E.-J. Tennilä Irma Rosnell
18237: M.-L. Salminen P. Puhakka Mikko Kuoppa
18238: 1981 vp. 1239
18239:
18240: Raha-asia-aloite n:o 1126
18241:
18242:
18243:
18244:
18245: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Gamla Vasa - Roparnäs
18246: lågstadium -n1misen koulun ja Vanhan Vaasan yläasrteen ja lu-
18247: kion perustamiskustannuksiin ja lainoihin
18248:
18249:
18250: Eduskunnalle
18251:
18252: Vaasan kaupungin edessä on lähivuosina laa- kielistä luokkaa toiseen kouluun, koska opetus-
18253: joja koulurakennusprojekteja. Lähimpien viiden tilat puuttuvat. Kaikkein polttavimpina Vaasan
18254: vuoden aikana tulisi 9 uutta koulua rakentaa osalta koetaan tällä hetkellä ruotsinkielinen
18255: ja moni muu koulu tulisi edelleen peruskor- Gamla V asa - Roparnäs lågstadium -koulu
18256: jata. Kustannukset näiden projektien osalta sekä Vanhan Vaasan yläaste ja lukio.
18257: nousevat 65-70 miljoonaan markkaan. Nämä Gamla Vasa - Roparnäs lågstadium -koulun
18258: laajat investoinnit koulurakennuksiin Vaasan on arvioitu maksavan 7,1 miljoonaa markkaa.
18259: kaupungin osalta vaativat valtion mukaantuloa. Kaupunki on suunnitellut koulun rakennetta-
18260: Mikäli tilanne ei ratkea, kasvavat oppilaiden vaksi vuonna 1982. Valtion osuutena raken-
18261: kyydityskustannukset kohtuuttoman suuriksi ja nuskustannuksiin tulisi 1,5 miljoonaa markkaa
18262: mikäli tilanne jatkuu edelleen, muodostuu ja lainaosuutena 658 000 markkaa.
18263: tilanne kaupungin kouluissa kestämättömäksi. Vanhan Vaasan yläasteen lukion osalta kus-
18264: Läänin suunnittelun mukaisesti vuosille 1982 tannusarvio on 20,4 miljoonaa markkaa. Val-
18265: -86 tullaan Vaasan läänin alueelle valtion- tion osuudeksi normaalihinnasta ( 14,3 miljoo-
18266: osuuksina myöntämään noin 65 miljoonaa naa markkaa) muodostuisi Vaasan kaupungin
18267: markkaa. Kyseessä siis on yhtä suuri summa kohdalla 5,3 miljoonaa markkaa.
18268: kuin mikä tarvittaisiin ainoastaan Vaasan kau- Lainaosuus olisi 2,2 miljoonaa markkaa.
18269: pungissa. Koska tilanne yläasteen ja lukion osalta on hyvin
18270: Kaikkein suurimman ongelman Vaasan kau- kiireellinen, tulisi suunnittelu ja rahoitus jär-
18271: pungin alueella muodostavat Ristinummen ja jestää mahdollisimman nopeasti.
18272: Vanhan Vaasan alueet. Suomenkielisissä kou- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18273: luissa tällä alueella on tällä hetkellä 34 ope-
18274: tusryhmää, mutta ainoastaan 28 opetustilaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18275: Tällä hetkellä puuttuu siis kuusi luokkahuo- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18276: netta. Lokakuun alusta puuttuu neljä huonetta, 29.46.34 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
18277: kun Ristinummen nuorisotalon tilat otetaan ja momentille 29.46.81 1 000 000 mark-
18278: koulun käyttöön. Ensi vuoden alusta tilanpuute kaa Gamla Vasa- Roparnäs lågstadium
18279: kasvaa kahdeksaan opetustilaan. Tämä johtaa -nimisen koulun ja Vanhan Vaasan ylä-
18280: vuorolukuun, mikä ei opetuksen kannalta ole asteen ja lukion perustamiskustannuksina
18281: läheskään tyydyttävää. Samalta alueelta kyydi- ja lainoina.
18282: tetään tällä hetkellä jatkuvasti kaksi ruotsin-
18283: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18284:
18285: Sten Söderström
18286: 1240 1981 vp.
18287:
18288: Raha-asia-aloite n:o 1127
18289:
18290:
18291:
18292:
18293: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Ähtärin kirjasto-, nuoriso-
18294: ja kansalaisopistotalon rakentamiseksi
18295:
18296:
18297: Eduskunnalle
18298:
18299: Ähtärin kunnassa on tällä hetkellä suuri Kouluhallitus on päätynyt toteuttamisohjel-
18300: puute kirjastotiloista. Pääkirjasto sijaitsee kir- man ensimmäisen vaiheen hyväksymispäätök-
18301: konkylän ala-asteen yhteydessä koulun sisäpi- sessä seuraavaan: varsinaiset kirjastotilat 500-
18302: halla olevassa huoneistossa. Varsinaiset kirjas- 540 m2, kirjastoauton säilytystilat 50-65 m2 •
18303: totilat ovat hyvin niukat, vain 105 m2• Tämän lisäksi samaan rakennukseen olisi tar-
18304: Uuden pääkirjastorakennuksen suunnittelu on koitus varata tilat kansalaisopistoa, nuorisoa,
18305: ollut vireillä noin 10 vuotta. Valtion kirjasto- av-keskusta ja musiikinopetusta varten.
18306: viranomaisten taholta on jopa kiirehditty ko. Rakennuksen kerrosalaksi kirjastotilat mu-
18307: hankesuunnittelua, koska nykyiset kirjastotilat kaan luettuna on arvioitu 1 900 neliömetriä.
18308: eivät vastaa toiminnan laajuuden edellyttämiä Kirjasto-, nuoriso- ja kansalaisopistotalon ko-
18309: vaatimuksia. Kun paikkakysymys kiistelyjen konaiskustannusarvioksi on arvioitu viisi mil-
18310: jälkeen saatiin selväksi, voitiin tilaohjelma val- joonaa markkaa. Aloitusvuodeksi ja -kuukau-
18311: mistella lopullisesti. Kouluhallitus vahvisti pää- deksi on tarkoitettu elokuuta 1982. 50 pro-
18312: kirjaston toteuttamisohjelman ensimmäisen vai- sentin valtionapuosuuden mukaisesti valtion
18313: heen eli tilaohjelman 13. 5. 1981. Toteuttamis- osuudeksi tulisi täten 2,5 miljoonaa markkaa.
18314: ohjelman II vaihe eli varsinainen kirjaston Edellä olevan perusteella ehdotan,
18315: monitoimitalon suunnittelu on päätetty toteut-
18316: taa pikaisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18317: Uusien kirjastotilojen rakentaminen johtuu 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18318: nykyisen tilan ahtaudesta ja epäkäytännöllisyy- 29.56.31 2 500 000 markkaa Ahtärin
18319: destä. Keskustan kasvun johdosta tilanne tulee kirjasto-, nuoriso- ja kansalaisopistota-
18320: jatkuvasti vaikeutumaan, mikäli uusia tiloja ei lon rakentamiseksi.
18321: saada.
18322: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18323:
18324: Sten Söderström
18325: 1981 vp. 1241
18326:
18327: Raha-asia-aloite n:o 1128
18328:
18329:
18330:
18331:
18332: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen ja
18333: SNTL:n opetusministeriöiden yhteistyöstä aiheutuviin kustan-
18334: nuksiin
18335:
18336:
18337: Eduskunnalle
18338:
18339: Suomen opetusministeriön ja SNTL:n ope- Maamme koululaitoksen kehittäminen edel-
18340: tusministeriön välillä 4. 8. 1977 allekirjoitetun lyttää mahdollisimman monipuolista kansainvä-
18341: yhteistyöohjelman 2. artiklan mukaan osapuo- listä vuorovaikutusta nimenomaan oPetussuun-
18342: let edistävät yhteisten seminaarien järjestämistä nitelmallisissa kysymyksissä tällä hetkellä. Vuo-
18343: vuorotellen kummassakin maassa yhteisesti rovaikutuksen ja kanssakäymisen lisäämiseen
18344: sovituista yleispedagogisista aiheista tai erilli- Neuvostoliiton kanssa myös kouluasioissa anta-
18345: sistä kysymyksistä. vat aihetta muun ohella vilkastunut kauppa
18346: Sopimuksen 4. artiklan mukaan osapuolet maidemme välillä, kasvanut matkailu ja muut
18347: jatkavat koulukirjojen, opetusmateriaalin ja yhteydet varsinkin tieteen ja tekniikan alalla.
18348: muun opetusalan informaatioaineiston vaihtoa. Yhteisten seminaarien järjestäminen, oppikir-
18349: Sopimuksen 6. artiklan mukaan osapuolet jojen sekä muun kasvatus- ja koulualan kirjalli-
18350: auttavat vastavuoroisesti tutustumisohjelmien suuden kääntäminen ja opintomatkojen järjes-
18351: järjestämisessä kummankin maan opetusminis- täminen Neuvostoliiton koululaitokseen tutus-
18352: teriön alaisiin laitoksiin turisteina maahan saa- tumista varten edellyttävät määrärahan varaa-
18353: puville opetusalan erikoisryhmille. mista kyseiseen toimintaan.
18354: Sopimus on voimassa vuoden 1980 loppuun Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18355: saakka, mutta uusi vastaava sopimus on valmis-
18356: teltu saatujen tietojen mukaan opetusministe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18357: riössä ja on valmis allekirjoitettavaksi. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18358: Voimassa olevan sopimuksen antamia mah- 29.98.25 lisäyksenä 300 000 markkaa
18359: dollisuuksia ei sopimuskaudella ole riittävästi yhteistyöstä Suomen opetusministeriön
18360: käytetty hyväksi. Tulo- ja menoarvioissa ei ole ja SNTL:n opetusministeriön välillä
18361: erikseen varattu määrärahoja tähän toimintaan aiheutuviin kustannuksiin.
18362: siinä laajuudessa kuin tarvetta on esiintynyt.
18363: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18364:
18365: Sten Söderström E.-J. Tennilä P. Liedes
18366: M.-L. Salminen P. Puhakka Mikko Kuoppa
18367: Irma Rosnell
18368:
18369:
18370:
18371:
18372: 156 088100408~
18373: 1242 1981 vp.
18374:
18375: Raha-asia-aloite n:o 1129
18376:
18377:
18378:
18379:
18380: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tuotan-
18381: nollisen yhteistoiminnan käynnistysavustuksiin
18382:
18383:
18384: Eduskunnalle
18385:
18386: Maatilalaissa on omaksuttu periaate, että lyistä jne. Tilojen välisen yhteistoiminnan avul-
18387: maatilojen välisen tuotannollisen yhteistoimin- la mahdollistetaan myös maataloudessa siirty-
18388: nan edistämiseksi voidaan myöntää halpakorkoi- minen viisipäiväiseen työviikkoon, 8 tunnin
18389: sia luottoja samoin edellytyksin kuin yksityi- työpäivään ja vuosilomiin.
18390: sille viljelijöille. Tämän säännöksen täytäntöön- Laajempimittainen tilojen välinen tuotannol-
18391: panoa viivyteltiin. Kun vihdoin asetus annet- linen yhteistoiminta ei kuitenkaan käynnisty il-
18392: tiin, jätettiin yhteiskoneet halpakatkoisen lai- man erikoistoimia. Syynä on alkupääomien puu-
18393: noituksen ulkopuolelle. te. Tästä syystä maatilojen välisen tuotannolli-
18394: Tilojen välisestä tuotannollisesta yhteistoi- sen yhteistyön edistämiseksi on otettava käyt-
18395: minnasta ovat entistä enemmän kiinnostuneet töön käynnistysavustukset. Samalla tulee laajen-
18396: itse viljelijät. On nähty, että tuotantokustan- taa halpakorkoisen valtion luoton saaminen
18397: nuksia voidaan tuntuvasti alentaa tuotannolli- myös yhteiskoneita koskevaksi.
18398: sen yhteistoiminnan avulla. Varsinkin pienvil- Tuotannollisen yhteistoiminnan käynnistys-
18399: jelmien on suorastaan mahdotonta hankkia avustusmääräraha voisi olla aluksi 35 miljoo-
18400: kaikkia maatalouskoneita. Eikä se ole edes jär- naa markkaa. Vastaava summa voitaisiin vä-
18401: kevää, sillä eräiden koneiden käyttöaika on hentää esim. kesannointipalkkiojärjestelmästä.
18402: vain muutama päivä vuodessa. Näin on mm. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
18403: leikkuupuimureiden, perunannosto-, kylvö- ja
18404: maanmuokkauskoneiden suhteen. Tilojen väli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18405: sen yhteistoiminnan avulla voidaan tuntuvasti 1982 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
18406: konekustannuksia alentaa. markkaa maatalouden tuotannollisen yh-
18407: Maassamme on myönteisiä kokemuksia yh- teistoiminnan käynnistysavustuksia var-
18408: teisistä navetoista, kuivaamoista, kotitarvemyi- ten.
18409: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18410:
18411: Sten Söderström E.-J. Tennilä P. Liedes
18412: M.-L. Salminen P. Puhakka Mikko Kuoppa
18413: Irma Rosnell
18414: 1981 vp. 1243
18415:
18416: Raha-asia-aloite n:o 1130
18417:
18418:
18419:
18420:
18421: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta luontoystävällisten
18422: menetelmien käytön edistämiseen vesakentorjunnassa metsä-
18423: hallituksen metsissä
18424:
18425:
18426: Eduskunnalle
18427:
18428: Vesakkojen hävittäminen myrkyttämällä, var- lisi kunnilla olla oikeus päättää lentomyrkytys-
18429: sinkin lentomyrkytysten käyttö on herättänyt ten kieltämisestä tai sallimisesta alueellaan.
18430: laajaa vastustusta ja useat kunnat ovat olleet Toisaalta valtion tulisi edistää luonnon ja ih-
18431: halukkaita kieltämään myrkytykset. Vesakko- misen terveydelle edullisten menetelmien käyt-
18432: myrkkyjen kulkua ja kasaantumista ravintoket- töä vesakontorjunnassa.
18433: jussa ja terveydellisiä haittoja on tutkittu perin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18434: vähän ja tutkimustulokset ovat olleet ristirii-
18435: taisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18436: Vesakkomyrkkyjen käytöstä, vähintäänkin 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18437: summittaisista lentolevityksistä tulisikin luopua 4 000 000 markkaa luontoystävällisten
18438: kunnes on kiistatta selvitetty, ettei myrkkyjen menetelmien käytön edistämiseen vesa-
18439: käytöstä ole muun luonnon tasapainolle eikä kontorjunnassa metsähallituksen met-
18440: ihmisen terveydelle haittaa. Ensi vaiheena tu- sissä.
18441: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18442:
18443: Sten Söderström E.-J. Tennilä P. Liedes
18444: M.-L. Salminen P. Puhakka Mikko Kuoppa
18445: Irma Rosnell
18446: 1244 1981 vp.
18447:
18448: Raha-asia-aloite n:o 1131
18449:
18450:
18451:
18452:
18453: Söderström: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 717 (Vaasa
18454: - Vähäkyrö) rakentamiseen
18455:
18456:
18457: Eduskunnalle
18458:
18459: Vaasan kaupungissa työskentelee monia ihmi- liikenne välillä Vaasa-Vähäkyrö on jatkuvasti
18460: siä lähikunnista Vähästäkyröstä, Mustasaaresta nopeasti lisääntynyt sekä Veikkaalan että Meri-
18461: ja Laihialta. Yleisesti ottaen ovat kulkuyhtey- kaarron asuntoalueiden kasvun vuoksi, on syytä
18462: det sekä Mustasaaresta että Laihialta melko nopeuttaa rakentamisaikataulua.
18463: hyvät, kun taasen Vaasan-Vähänkyrön maan- Edelleen voidaan todeta, että hankkeen nopea
18464: tie on sekä mutkainen että vaarallinen. toteutuminen vaikuttaisi suopeasti Vähänkyrön
18465: Vaasan tiepiirin toimenpideohjelmassa 1980 elinkeinoelämään ja palvelujen saantiin. Tavoit-
18466: -1985 on Vaasan-Vähänkyrön tie (mt. n:o teenahall tulisi olla luoda työpaikkoja asukkai-
18467: 717) suunniteltu aloitettavaksi vasta vuonna den kotiympäristön välittömään läheisyyteen.
18468: 1984. Hankkeen kustannusarvio on 37 miljoo- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18469: naa markkaa, joka jakautui seuraavasti:
18470: 1984 3 miljoonaa markkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18471: 1985 11 miljoonaa markkaa. 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
18472: Loppuosa, n. 23 miljoonaa markkaa, Jalsl markkaa maantien n:o 717 (Vaasa-
18473: täten suunnittelukauden ulkopuolelle. Koska V ähäkyrö) rakentamiseen.
18474: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18475:
18476: Sten Sö•lerström
18477: 1981 vp. 1245
18478:
18479: Raha-asia-aloite n:o 1132
18480:
18481:
18482:
18483:
18484: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Alskatin ja Raippaluodon
18485: välisen kiinteän tieyhteyden suunnitteluun
18486:
18487:
18488: Eduskunnalle
18489:
18490: Raippaluodon saariston asukkaat ovat aina tettu, lienee paikallaan ensin varata määräraha
18491: olleet eristettyinä mantereesta, koska kiinteää kiinteän tieyhteyden suunnitteluun ja siihen,
18492: tieyhteyttä ei ole. Kiinteä tieyhteys voisi antaa mikä vaikutus sillä mahdollisesti saattaisi olla
18493: saaristolaisille työmahdollisuuksia heidän koti- veden laatuun ja kalastukseen, ja sen jälkeen
18494: seudullaan, parempia palveluja jne. Kun man- myöntää määräraha sopivan sillan rakentamista
18495: tereen ja Raippaluodon väliset liikenneyhteydet varten.
18496: jo kauan on hoidettu lauttaliikenteellä, vaati- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18497: mukset kiinteän yhteyden saamiseksi ovat tul- taen,
18498: leet yhä ajankohtaisemmiksi ja tie- ja vesira-
18499: kennuspiirin edustajat ovat myös tutustuneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18500: tilanteeseen. Sitäpaitsi tulevat lauttaliikenteen 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18501: huolto- ja ylläpitokustannukset ajan oloon kal- 300 000 markkaa Alskatin ja Raippaluo-
18502: liimmiksi kuin sillan rakentaminen. don välisen kiinteän tieyhteyden selvi-
18503: Koska suunnittelu toistaiseksi on vasta aloi- tys- ja suunnittelutyötä varten.
18504: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18505:
18506: Sten Söderström
18507: 1246 1981 vp.
18508:
18509: Raha-asia-aloite n:o 1133
18510:
18511:
18512:
18513:
18514: Söderström: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 67 suun-
18515: nitteluun välillä Yläjepua - Uudenkaarlepyyn keskusta
18516:
18517:
18518: Eduskunnalle
18519:
18520: Ylihärmän ja Yläjepuan välille suunniteltua kaupungin omien itään suuntautuvien liikenne-
18521: kantatietä n:o 67 varten on otettu määräraha yhteyksien ohella huomattavasti paran~amaan
18522: vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon. kunnan sisäisiä liikenneyhteyksiä ja ennen
18523: Suunnitelma on kuitenkin jäänyt puolitiehen kaikkea Jepuan ja Yläjepuan yhteyksiä kau-
18524: sikäli, ettei tietä ole suunniteltu ulotettavaksi pungin keskustaan.
18525: Uudenkaarlepyyn keskustaan asti. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18526: Uudenkaarlepyyn liikenneyhteyksien kehittä- taen,
18527: misen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeätä, että
18528: kantatien n:o 67 jatkamisen suunnittelu Ylä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18529: jepuan ja Uudenkaarlepyyn keskustan välille 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18530: aloitettaisiin välittömästi ja että tiesuunnitelma 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
18531: toteutetaan kokonaisuudessaan Ylihärmästä Yläjepuan ja Uudenkaarlepyyn keskus-
18532: Uudenkaarlepyyn keskustaan. tan välisen kantatien n:o 67 osuuden
18533: Tälle tiesuunnitelmalle kaupungin asukkaat suunnittelua ja töiden aloittamista var-
18534: ovat antaneet yksimielisen tukensa ja tie tulisi ten.
18535: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18536:
18537: Sten Söderström
18538: 1981 vp. 1247
18539:
18540: Raha-asia-aloite n:o 1134
18541:
18542:
18543:
18544:
18545: Söderström: Määrärahan osoittamisesta tutkisalan teollistamiseen
18546: ja koulutukseen
18547:
18548:
18549: Eduskunnalle
18550:
18551: Maassamme toimii erittäin mittava turkis- tutkimus, M-konsultointi). Tämä johtuu ennen
18552: tuotanto. Sen ongelmana on kuitenkin alhai- kaikkea siitä, että turkisten käsittely ja vii-
18553: nen jalostusaste. Maamme turkisnahkavienti on meistelytyö on hyvin työvoimavaltaista ja mo-
18554: mittavaa ja sen tuotot ovat vuosina 1978- nivaiheista. Suomen tuotantorakenteen muut-
18555: 79 olleet noin 900 miljoonaa markkaa. Tämän tamiseksi olisikin toivottavaa, että valtio ryh-
18556: lisäksi valmiiden turkisten vienti on ollut noin tyisi toimenpiteisiin raakaturkisten edelleen
18557: 50 miljoonaa markkaa. jalostamiseksi. Tämä olisi omiaan monipuolis-
18558: Kaiken kaikkiaan maassamme on noin 4 000 tamaan maamme tuotantorakennetta ja myös-
18559: turkistarhaa, jotka pääasiallisesti ovat perhe- kin voimakkaasti työllistämään. Turkisteolli-
18560: tarhoja ja joita hoitavat yksittäiset perheet. suudessa avautuu todella mittavat mahdollisuu-
18561: Täten turkistarhaus on ensisijaisesti pienyri- det. Kun kuitenkin ongelmina ovat ammatti-
18562: tystoimintaa ja erittäin työvoimavaltaista. Tur- taitoisen työvoiman ja riittävien pääomien
18563: kistarhaustoiminta on koonnut ympärilleen puute, tulisi valtion omalta osaltaan auttaa ja-
18564: myös laajan alihankintateollisuuden, josta eläin- lostusasteen kohottamisessa. Turkistarhaajat
18565: häkkien ja rehutraktorien tuotannon voi mai- eivät pienyrittäjinä pysty sijoittamaan suuria
18566: nita esimerkkinä. Lisäksi voidaan todeta, että pääomia laajan jalostuskoneiston rakentami-
18567: kalastuksenkin kannalta turkistarhaus on erit- seksi. Siksi valtion tulisi ryhtyä ensisijaisesti
18568: täin tärkeätä. Kaikki rehukalahan nimittäin on kouluttamaan korkeakoulu- ja ammattikoulu-
18569: tänä päivänä turkistarhauksen käytössä. tasoista henkilökuntaa turkistuotannon jalosta-
18570: Maamme asema turkisten tuotannossa on to- miseksi kotimaassa. Par'aikaa Helsingin yli-
18571: della merkittävä, mutta toisaalta turkisten jalos- opistossa suunnitellaan opettajakoulutuksen
18572: tuksessa maamme on jälkeen jäänyt kehitys- aloittamista työnjohtajia ja tuotesuunnittelijoita
18573: maa. Eräiden selvitysten mukaan, joissa myös- varten turkisalalle, jotta myöhemmin voitaisiin
18574: kin kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut mu- aloittaa muokkaajien ja muotoilijoiden koulutus
18575: kana, todettiin, että maamme tuottaa noin ammattikouluissa. Lisäksi tulisi perustaa val-
18576: 20 % minkinnahoista ja jopa 50 % siniketun- tionyhtiö, joka laajamittaisesti voisi aloittaa tur-
18577: nahoista koko maailmassa. Nämä turkikset myy- kisnahkojen jalostustyön. Tämä on perusedelly-
18578: dään kansainvälisillä huutokaupoilla ja menevät tys sille, että todella Suomessa pystyisimme
18579: ostajamaihin jalostettaviksi ja täten koko ja- jalostamaan kaikki turkisnahat valmiiksi tur-
18580: lostusvaihe siirtyy ulkomaille merkittävänä keiksi. Mikäli valtio ei lähde jalostustoimin-
18581: työllistävänä seikkana. Turkisjalostus toimii ul- taan mukaan, on vaarana, etteivät nykyiset
18582: komama ennen kaikkea siksi, että kotimaasta pienet jalostamot pysty jalostusta hoitamaan ja
18583: puuttuu ammattitaitoinen henkilökunta ja sen että myöskin perusturkistarhaus siirtyy ulko-
18584: lisäksi suuria taloudellisia sijoituksia ei turkis- maille jalostarnoiden yhteyteen.
18585: toimintaan toistaiseksi ole Suomessa sijoitettu. Edellä olevan perusteella ehdotan,
18586: Mikäli kaikki Suomessa tuotetut turkiseläin-
18587: ten nahat jalostettaisiin valmiiksi turkeiksi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18588: voitaisiin suoraan työllistää turkisten muok- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18589: kauksessa, levittämisessä ( bodie-valmistus) 300 000 markkaa Helsingin yliopistolle
18590: sekä turkisten valmistelussa ja viimeistelyssä työnjohtajien ja tuotesuunnittelijoiden
18591: kaiken kaikkiaan noin 6 500 ihmistä ( turkis- opettajakoulutusta varten turkisalalle,
18592: 1248 Raha-asia-aloite n:o 1134
18593:
18594:
18595: 300 000 markkaa ammatillisen koulu- tion turkisjalostusyhtiön perustamiseksi
18596: tuksen suunnittelun aloittamiseksi tur- ja toiminnan alullepanemiseksi.
18597: kisalalla sekä 5 000 000 markkaa val-
18598: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18599:
18600: Sten Söderström
18601: 1981 vp. 1249
18602:
18603: Raha-asia-aloite n:o 1135
18604:
18605:
18606:
18607:
18608: Söderström ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta uusien
18609: virkojen perustamiseksi terveyskeskuksiin ja kunnallisen eri-
18610: koissairaanhoidon piiriin
18611:
18612:
18613: Eduskunnalle
18614:
18615: Elvytysvuosien aikana on valtion tulo- ja me- tävä, jotta vallitseva epäkohta voitaisiin kor-
18616: noarviossa yhä laajemmin pyritty sellaisen tilan- jata.
18617: teen luomiseen, jossa terveydenhuollon kustan- Vaidonosuudeksi kunnille terveyskeskusten
18618: nukset pysähtyisivät. Tämä toteutuikin jo vii- käyttökustannuksiin budjettiesityksessä on osoi-
18619: me vuoden tulo- ja menoarviossa, jossa tervey- tettu 2 117,6 miljoonaa markkaa. Tulo- ja me-
18620: denhuoltoon suunnatut varat olivat reaaliarvol- noarviossa esitetään 1162 uuden henkilön paik-
18621: taan edellisvuotista alhaisemmat. kaamista. Momentille 33.76.30 on varattu eri-
18622: Terveydenhuollon käyttökustannusten osalta koissairaanhoidon käyttökustannusten valtion-
18623: on ennen kaikkea virkakiintiöiden kohdalla ta- osuuksiin 5 256,9 miljoonaa markkaa. Erikois-
18624: pahtunut voimakasta rajaamista, joka on ajoit- sairaaloihin on esitetty enintään 700 uutta vir-
18625: tain johtanut siihen, että yli 50 % kuntien kaa.
18626: esittämistä viroista on jäänyt perustamatta val- Jotta valtion ja kuntien sosiaali- ja terveys-
18627: tionavun puuttuessa. virastojen esitykset tulisivat toteutetuiksi, tulisi
18628: Viime vuosien aikana terveydenhuollon kus- kuntiin perustaa 2 660 uutta virkaa (hallitus
18629: tannusten rajoittaminen on ollut julkisen sek- 1 162) ja erikoissairaanhoidon piiriin perustaa
18630: torin taloudessa eräänä pääpyrkimyksenä. Sen 2 080 virkaa (hallitus 700). Näissä esityksissä
18631: sijaan valtio on budjeteissaan voimakkaasti li- on 1 400 virkaa tarkoitus perustaa jo sovittu-
18632: sännyt määrärahoja asehankintoihin ja teolli- jen työajanlyhennyssopimusten mukaisesti. Lisä-
18633: suuden erimuotoisiin tukiaisiin. kustannustarve momentille 33.75.30 olisi täten
18634: Tämän esityksen pohjana ovat olleet aikoi- 45,2 miljoonaa markkaa sekä momentille
18635: naan karsitut ja hyväksytyt kansanterveystyön 33.76.30 47 miljoonaa markkaa.
18636: ja sairaanhoidon 5-vuotissuunnitelmat vuosiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18637: 1975-1979, 1976-1980 sekä lääkintöhalli-
18638: tuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön esityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18639: set. Myös laskentaperusteet ovat olleet samat, 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18640: joita valtion viranomaiset ovat käyttäneet. Ta- 33.75.30 lisäyksenä 45 200 000 mark-
18641: voitteena on tällä hetkellä vain lykättyjen ja kaa 1 498 viran perustamiseksi tervej•s-
18642: hidastettujen kehittämishankkeiden toteuttami- keskuksiin sekä momentille 33.76.30
18643: nen vuodesta 1982 lähtien, aikaisemmin suun- lisäyksenä 47 000 000 markkaa 1 380
18644: nitellussa ja hyväksytyssä laajuudessa ja tavalla. viran perustamiseksi kunnallisen erikois-
18645: Vuosittain olisi terveydenhuollon osuutta Iisät- sairaanhoidon piiriin.
18646: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18647:
18648: Sten Söderström E.-J. Tennilä P. Liedes
18649: M.-1. Salminen P. Puhakka Mikko Kuoppa
18650: Irma Rosnell
18651:
18652:
18653:
18654:
18655: 157 08810040811
18656: 1250 1981 vp.
18657:
18658: Raha-asia-aloite n:o 1136
18659:
18660:
18661:
18662:
18663: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmaishammashuollon
18664: järjestämiseksi
18665:
18666:
18667: Eduskunnalle
18668:
18669: Hammassairaudet, hammaskaries (hammas- eräitä erityisryhmiä. Suuri osa maalaiskuntia
18670: mätä) sekä ientulehdus ym. hampaiden kiinni- on antanut aikuisväestölle oikeuden käyttää
18671: ty,skudossairaudet ovat yleisimmät kansantautim- terveyskeskusten maksullisia palveluja, joiden
18672: me, todetaan lääkintöhallituksen asettaman ham- hinnat ovat arviolta 60 % yksityishammaslää-
18673: mashuollon kehittämistyöryhmän vuonna 1979 käreiden perimistä palkkioista. Kuitenkin valta-
18674: antamassa muistiossa. Karies on Suomessa poik- osa, keskimäärin noin 80 % aikuisväestöstä jou-
18675: keuksellisen vaikea ongelma: taudin esiintyvyys tuu käymään yksityishammaslääkäreiden vas-
18676: on kansainvälisestikin tarkasteltuna poikkeuk- taanotoilla. Kaupungeissa vain noin 12 % ai-
18677: sellisen korkea. Kansaneläkelaitoksen sosiaali- kuisten hoitokäynneistä tapahtui terveyskeskuk-
18678: turvan tutkimuslaitoksen suorittaman tutkimuk- sissa. Mainitut erot hammashoitopalvelujen käy-
18679: sen mukaan vuonna 1976 joka neljäs 18 vuotta tössä eivät ole havaittavissa alle 17-vuotiaiden
18680: täyttänyt henkilö oli menettänyt kaikki ham- hammashoidossa. Tässä ikäryhmässä terveyskes-
18681: paansa. Koko maassa oli arviolta 865 000 kaik- kuksissa annettu ilmaishoito on tuottanut tu-
18682: ki hampaansa menettänyttä henkilöä. Ham- loksia: hoito on kohdentunut tarvetta vastaa-
18683: paansa menettäneitä oli maalaiskunnissa suhteel- vasti. Tervehampaisten 5-vuotiaitten määrä on
18684: lisesti enemmän kuin kaupungeissa ja alem- kolmen vuoden aikana noussut 10 % :sta
18685: missa tuloluokissa enemmän kuin ylimmissä. 30 %:iin.
18686: Tuloluokituksen alimmassa viidenneksessä heitä Aikuisväestön hammashuollon kehittämiseksi
18687: oli 42% ja ylimmässä viidenneksessä 12 %. on esitetty kaksi vaihtoehtoa: yksityishammas-
18688: Vuonna 1972 voimaan tulleen kansanterveys- lääkärien antaman hoidon korvaaminen sairaus-
18689: lain mukaan myös väestön yleinen hammashoito vakuutuksen kautta tai kansanterveyslain mu-
18690: olisi tullut järjestää kokonaisvaltaisuuden, suun- kainen hammashuolto terveyskeskuksissa. Ham-
18691: nitelmallisuuden, tasa-arvoisuuden ja maksut- mashuollossa on kuitenkin jouduttu umpiku-
18692: tomuuden periaatteiden mukaisesti. Hammas- jaan, koska terveyskeskusten yhteydessä tapah-
18693: huoltoa oli määrä kehittää nopeasti järjestel- tuva hammashuolto on vaikeuksissa virkojen
18694: mällisenä ja maksuttomana nuorista ikäluokista puutteen vuoksi. Toisaalta sairausvakuutusjär-
18695: vanhempiin edeten. Henkilökuntaa piti kehit- jestelmässä ei ole tapahtunut kehitystä viimeis-
18696: tää nopeasti perustamalla vuosittain 150 ham- ten viiden vuoden aikana.
18697: maslääkärin virkaa sekä tarpeellinen määrä Järjestelmällisestä hammashuollosta saatujen
18698: muuta kansanterveystyötä suorittavaa henkilö- hyvien hoitotulosten ja kokemusten perusteella
18699: kuntaa. Viime vuosien aikana kansanterveyslain järjestelmälliseen hoitoon oikeutettujen piiriä
18700: johtavat periaatteet on kuitenkin vesitetty voi- tulee jatkuvasti laajentaa, toteaa mm. edellä
18701: makkaasti. Maksuttomuusperiaate ei ole laa- mainittu lääkintöhallituksen työryhmä. Tarkoi-
18702: jentunut, vaikka suunnitelmallinen hammas- tuksenmukaisinta olisi laajentaa terveyskeskus-
18703: huolto on ulotettu myöskin 17-vuotiaisiin. Sai- ten maksutonta hammashoitoa ikäluokittain.
18704: rausvakuutuslain nojalla hammashoidosta suo- Edellä sanotun perusteella on esitettävissä
18705: ritetaan korvauksia eräissä harvoissa tapauk- seuraava ohjelma 17-29 -vuotiaiden maksutto-
18706: sissa. man hammashuollon järjestämisestä terveyskes-
18707: Eräät kunnat ovat omin toimin ulottaneet kuksissa vuosina 1982-87. Näihin ikäluokkiin
18708: terveyskeskusten antamat hammashoitopalve- kuuluu 1 040 000 henkeä. Hoitohenkilöstön
18709: lukset koskemaan maksuttomina muitakin kuin vähimmäistarve on 865 hammaslääkäriä ja 1 200
18710: kansanterveyslain edellyttämiä ikäluokkia sekä hammashoitajaa. Hoitohenkilöstön palkat ja so-
18711: Raha-asia-aloite n:o 1136 1251
18712:
18713: siaaliturvamaksut, perustamiskustannukset ja merkitsisi vuonna 1982 lisärahoitustarvetta 49
18714: käyttökulut aiheuttavat noin 220 miljoonan miljoonaa markkaa.
18715: markan kustannukset. Hammashuollon piiriin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18716: tulisi vuonna 1982 kolme ikäluokkaa: 17-
18717: 19 -vuotiaat ja sen jälkeen vuosittain kaksi ikä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18718: luokkaa lisää. Vuonna 1982 kustannukset oli- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18719: sivat hammaslääkärien palkkauksen kohdalta 33.75.30 lisäyksenä 46 800 000 mark-
18720: 25,6 miljoonaa markkaa, hoitajien palkkauk- kaa ja momentille 33.75.31 lisäyksenä
18721: seen 16,1 miljoonaa markkaa, perustamiskus- 2 200 000 markkaa järjestelmällisen il-
18722: tannuksiin 2,2 miljoonaa markkaa ja käyttöku- maishammashuollon järjestämiseksi.
18723: luina 5,1 miljoonaa markkaa. Yhteensä tämä
18724: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18725:
18726: Sten Söderström E.-J. Tennilä P. Liedes
18727: M.-L. Salminen P. Puhakka Mikko Kuoppa
18728: Irma Rosnell
18729: 1981 vp.
18730:
18731: Raha-asia-aloite n:o 1137
18732:
18733:
18734:
18735:
18736: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Vaasan terveyskeskuksen
18737: vuodeosaston rakentamiseksi
18738:
18739:
18740: Eduskunnalle
18741:
18742: Tilanne Vaasan kaupungissa on kroonikko- laista tilannetta voi hyväksyä. Kansalaisten
18743: hoidon osalta tällä hetkellä erittäin vaikea. oikeusturva kärsii ratkaisevasti, mikäli raken-
18744: Vaasan sairaalaan jonottaa satoja potilaita ilman taminen siirtyy niin pitkälle tulevaisuuteen.
18745: minkäänlaisia mahdollisuuksia saada hoitopaik- Vaikka kaupunkiin valmistuu tänä syksynä
18746: kaa lähitulevaisuudessa. Samalla Vaasan kes- vanhainkodin laajennus, tilanne ei tämän joh-
18747: kussairaalassa sekä kirurgisella että sisätauti- dosta ratkaisevasti muutu. Kaupunkiin tarvit-
18748: osastolla on suuri määrä kroonikkoja, joiden taisiin välttämättä vähintään 90-paikkainen vuo-
18749: hoito ei vaadi keskussairaalatasoista palvelua. deosaston laajennusrakennus, jotta tilanne hel-
18750: Vaasan kaupungin sairaanhoitotilanne on jo pottuisi ainakin osittain. Kaupungin vaikean
18751: pitkään ollut vaikea ja vuodeosaston laajenta- terveydenhuoltotilanteen ratkaisemiseksi vuode-
18752: misen tarve on pitkään ollut ilmiselvä. osaston laajennus tulisi pikaisesti panna alulle.
18753: Vaasan kaupungin osalta kansanterveystyön Edellä olevan perusteella ehdotan,
18754: viisivuotissuunnitelmassa on lääninhallituksen ja
18755: lääkintöhallituksen toimesta siirretty vuodeosas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18756: ton rakentamista aina eteenpäin ja se on tällä 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
18757: hetkellä sijoitettuna vuodelle 1985. Siihen men- markkaa Vaasan terveyskeskuksen vuo-
18758: nessä tilanne kaupungin osalta tulee kuitenkin deosaston rakentamiseksi.
18759: ajautumaan niin vaikeaan pisteeseen, ettei sel-
18760: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18761:
18762: Sten Söderström
18763: 1981 vp. 1253
18764:
18765: Raha-asia-aloite n:o 1138
18766:
18767:
18768:
18769:
18770: Tamminen: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainoihin
18771:
18772:
18773: Eduskunnalle
18774:
18775: 1970-luvun alkuvuosina eduskunta tulo- ja rahaston kautta. Pitkäaikaisen käytännön koke-
18776: menoarvion käsittelyn yhteydessä useaan ottee- muksen perusteella voidaan todeta, että tehok-
18777: seen lausui hallitukselle kehotuksen palauttaa kaimmin pienteollisuuden lainansaantia ja ke-
18778: tulo- ja menoarvioon momentti ja määräraha hitystä voidaan turvata ottamalla tätä tarkoi-
18779: pienteollisuuden lainoja varten. Tähän kantaan tusta varten tulo- ja menoarvioon riittävä mää-
18780: ovat yhtyneet mm. kauppa- ja teollisuusminis- räraha, josta kauppa- ja teollisuusministeriön
18781: teriön asiantuntijat, kehitysalueiden neuvottelu- ja sen piiriorganisaation asiantuntemusta käyt-
18782: kunta ja Pienteollisuuden Keskusliitto. täen myönnetään lainoja kehitys- ja toiminta-
18783: Eduskunnan toistuvien kannanottojen kehot- kykyiselle pienteollisuudelle.
18784: tamana hallitus otti vihdoinkin vuoden 1974 Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
18785: toiseen lisämenoarvioon 15 miljoonan markan taen,
18786: määrärahan käytettäväksi lainoina pienteolli-
18787: suudelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18788: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksestä 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
18789: kuitenkin puuttuu pienteollisuuslainamomentti uudelle momentille 40 000 000 markan
18790: ja -määräraha. Sen sijaan hallitus aikoo hoitaa määrärahan käytettäväksi l~inoina pien-
18791: pienteollisuuden lain:oitusta valtion investointi- teollisuudelle.
18792: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18793:
18794: Kauko Tamminen
18795: 1254 1981 vp.
18796:
18797: Raha-asia-aloite n:o 1139
18798:
18799:
18800:
18801:
18802: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vai-
18803: keavammaisten lasten ja heidän perheittensä aseman selvittä-
18804: miseen
18805:
18806:
18807: Eduskunnalle
18808:
18809: Eri tutkimusten perusteella voidaan päätellä, esim. CP-vammaiset, selkäydinvammaiset, reu-
18810: että vammaisia lapsia on maassamme useita maa ja lihastauteja sairastavat lapset sekä lapset,
18811: tuhansia. Syntymävamma tai lapsuusiässä syn- joilla on synnynnäisiä raajojen puutostiloja.
18812: tynyt vamma merkitsee näille lapsille ja heidän Tutkimuksen tarkoituksena on antaa asia-
18813: perheilleen tavanomaista suurempaa rasitusta. tietoja uusien palvelujen ja toimintojen aikaan-
18814: Heille tulisi siksi yhteiskunnan taholta osoittaa saamiseksi ja nykyisten palvelujen kehittämi-
18815: erityistä tukea. Nykyään nämä lapset kuitenkin seksi siten, että vaikeavammaisten lasten tar-
18816: paljolti on unohdettu. Taloudellisesti vammais- peet tulevat niissä huomioiduksi. Kokonaisuu-
18817: ten lasten perheitä tuetaan minimaalisesti, dessaan projektin tarkoituksena on tehdä käy-
18818: kuntoutuspalvelut ovat hajanaisia ja ympäris- tännön toimenpide-ehdotuksia, joilla edistetään
18819: tön suhtautuminen on kielteistä. Vammaisten vaikeavammaisten lasten asemaa koko maassa,
18820: lasten vanhemmat eivät saa asiallista tietoa ja alueellisesti ja paikallisesti.
18821: tukea, vaan joutuvat selviytymään ongelmistaan Tutkimustyö ja kokeilu suoritetaan muuta-
18822: yksin. milla edustavasti valituilla alueilla. Koko pro-
18823: Vammaisten lasten ja heidän perheittensä jektin on arvioitu kestävän 2-3 vuotta. Ar-
18824: aseman edistämiseksi tarvitaan kokonaisval- vioidut kustannukset ovat n. 200 000 markkaa.
18825: taista tietoa heidän tilanteestaan ja heidän
18826: kohtaamistaan vaikeuksista. Tästä asiasta ei ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18827: tarvittavaa selvitystä. Sen vuoksi Invalidiliitto taen,
18828: suunnittelee tutkimus- ja kokeiluprojektia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18829: jossa kartoitetaan vaikeavammaisten lasten ja 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 33.44
18830: heidän perheittensä elämäntilannetta ja heidän uudelle momentille 100 000 markan
18831: tarvitsemiaan palveluja. Samalla tulisi selvittää määrärahan Invalidiliitto r.y:lle käytet-
18832: viranomaisten ja eri työntekijäryhmien asen- täväksi vaikeasti tuki- ja liikuntaelin-
18833: teita, kokemuksia ja toivomuksia vaikeavam- vammaisten lasten ja heidän perheittensä
18834: maisten lasten hoidon alueella. Tutkimus tulee elämäntilannetta ja palvelujen tarvetta
18835: kohdistumaan lapsiin, joilla on vaikea tuki- tai selvittelevän tutkimus- ja kokeiluprojek-
18836: liikuntaelinten vamma. Sellaisia lapsia ovat tin järjestämiseen.
18837: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
18838:
18839: Kauko Tamminen Antero Juntumaa
18840: 1981 vp. 1255
18841:
18842: Raha-asia-aloite n:o 1140
18843:
18844:
18845:
18846:
18847: Tapiola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin
18848:
18849:
18850: Eduskunnalle
18851:
18852: Vuonna 1982 on tavoitteeksi asetettu yh- voitteiden kannalta valtion lainoituksen määrää
18853: teensä 24 500 asunnon aloittaminen valtion lai- ei enää tulisi vähentää, pitäisi asuntolainojen
18854: noin. Tähän lukuun sisältyvät aikaisemmilta reaalisen arvon pysyä vähintään ennallaan.
18855: vuosilta siirtyvät asunnot. Siirtyviä asuntoja on Vaikka vuoden 1982 rahoilla arvioidaan aloi-
18856: 7 500 asuntoa ja vuoden 1982 rahoista arvioi- tettavan budjetin mukaan 24 500 asunnon ra-
18857: daan puolestaan siirtyvän noin 4 600 asuntoa. kentaminen, ovat kuitenkin asuntoviranomai-
18858: Siten vuonna 1982 tullaan aloittamaan netto- set arvioineet nyt esitetyllä määrärahalla voi-
18859: määräisesti 21 600 asunnon rakentaminen val- tavan aloittaa korkeintaan 23 000 asunnon ra-
18860: tion lainojen turvin. Kun samaan aikaan arvioi- kentaminen siirrot mukaan lukien. Syynä tähän
18861: daan vapaarahoitteisia asuntoja aloitettavan on rakennuskustannusten muuta inflaatiota
18862: 22 500, on valtion lainoittamien asuntojen nopeampi nousu.
18863: määrä vuoden 1982 rahoilla putoamassa alle Jotta asuntolainoituksen reaalinen arvo ei
18864: puoleen kokonaisuudesta. Budjettiesityksen nyt putoaisi, tulisi asuntolainoihin osoittaa vuonna
18865: osoittama linja asuntolainojen määrissä on sa- 1982 2 350 miljoonan markan maksatusmäärä-
18866: manlainen kuin viime vuosina; valtion lainoit- raha. Tämä merkitsisi vuonna 1982 aloitetta-
18867: tamien asuntojen lukumäärä putoaa jatkuvasti. vaksi kaikkiaan 25 700 uutta valtion lainoitet-
18868: Tällä on suuri vaikutus vähävaraisten ihmisten tavaa asuntoa.
18869: mahdollisuuksiin toteuttaa asumistasonsa paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18870: taminen. Myös kunnissa on varauduttu maa-
18871: politiikassa ja kunnallistekniikan rakentamisessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18872: huomattavasti suurempaan valtion lainoittamien 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
18873: asuntojen kokonaismäärään. 26.12.83 (Asuntolaina!) lisäyksenä
18874: Vuodesta 1981 asuntolainojen reaaliarvo, 120 000 000 markkaa, ;olloin vuonna
18875: olettaen että rakennuskustannuksissa tapahtuu 1982 voitaisiin aloittaa kaikkiaan 25 700
18876: noin 10 prosentin nousu, putoaa esityksen mu- uuden valtion lainoittaman asunnon ra-
18877: kaan 5 prosenttia. Kun asuntopoliittisten ta- kentaminen.
18878: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18879:
18880: Hannu Tapiola Maija Rajantie Tarja Halonen
18881: Markus Aaltonen Lea Savolainen Juhani Surakka
18882: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Grönholm Pertti Hietala
18883: Sakari Knuuttila Jouko Skinnari
18884: tzsu 1981 vp.
18885:
18886: Raha-asia-aloite n:o 1141
18887:
18888:
18889:
18890:
18891: Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ympäristönsuo-
18892: jelun tehostamiseen
18893:
18894:
18895: Eduskunnalle
18896:
18897: Kunnallishallinto on ympäristönsuojelun to- säädännön aikana. Viranhaltijan saaminen te-
18898: teuttamisen yhteiskunnallinen perustaso, jolla hostaisi olennaisesti kunnallishallinnon mahdol-
18899: tapahtuvasta toiminnasta paljolti riippuvat ym- lisuuksia ympäristönsuojelussa ja lisäisi sen
18900: päristön tila ja sen kehittyminen maassa. Kun- kykyä palvella asukkaita ympäristöasioissa.
18901: nallishallinnon mahdollisuuksien parantaminen Kunnissa toimivien ympäristönsuojelujärjestö-
18902: myös ympäristönsuojelun alalla lisää myös kun- jen tukeminen lisäisi taloudellisesti edullisella
18903: tien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis- tavalla ympäristöasioiden tiedottamismahdolli-
18904: mahdollisuuksia heidän omaa elinympäristöään suuksia ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuk-
18905: koskevien asioiden hoitoon. sia, joissa kulumassa oleva ympäristövalistuksen
18906: Ympäristön tilaa koskevia perusselvityksiä on vuosi on osoittanut olevan merkityksellisiä
18907: tähän mennessä laadittu ainoastaan muutamissa puutteita.
18908: maamme kunnissa. Vain tällaisten selvitysten, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18909: joiden tulisi kattaa sekä alkuperäinen luonto,
18910: rakennettu ympäristö, luonnonvarain suojelu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18911: että ympäristön pilaantuminen, perusteella on 1982 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
18912: mahdollista edetä suunnitelmalliseen ympäris- markkaa käytettäväksi avustuksiin kun-
18913: tön hyväksikäyttöön ja suojelemiseen. nille niiden ympäristön tilan perussel-
18914: Ympäristönsuojeluun laajasti perehtyneitä se- vityksiin, kunnan ympäristönsuojelun
18915: kä sen suunnittelua ja yhteensovittamista kos- yleissuunnittelua ja -valvontaa sekä ym-
18916: kevia viranhaltijoita on toistaiseksi alle kym- päristöasioiden yhteensovittamista hoita-
18917: menessä kunnassa. Tämän puutteen on todettu vien henkilöiden palkkaamiseen ja pai-
18918: selvästi haitauneen kuntien mahdollisuuksia kallisten ympäristönsuojeluyhClistysten
18919: edistää ympäristönsuojelua erityisesti nykyisen tukemiseen.
18920: vielä kehittymättömän ympäristönsuojelun Iain-
18921: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18922:
18923: Hannu Tapiola Pertti Hietala Pekka Starast
18924: Markus Aaltonen Pirkko Valtonen Jouko Skinnari
18925: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila
18926: 1981 vp. 1257
18927:
18928: Raha-asia-aloite n:o 1142
18929:
18930:
18931:
18932:
18933: Tapiola: Määrärahan osoittamisesta Työväen Arkiston toiminnan
18934: kehittämiseen
18935:
18936:
18937: Eduskunnalle
18938:
18939: Vuonna 1909 perustetussa Työväen Arkis- väestöön ja työväenliikkeeseen tulee lähivuosina
18940: tossa on nykyisin tallennettua arkistoaineistoa voimakkaasti lisäämään Työväen Arkistoon si-
18941: noin 2 300 hyllymetriä. Sen kirjastossa on joitettavan aineiston määrää.
18942: 100 000 erilaista painotuotetta ja ehkä 100 000 Tässä tilanteessa arkistolle olisi välttämättä
18943: valokuvaa, joista vasta toinen puoli järjestetty- ja nopeasti luotava lisämahdollisuuksia toimin-
18944: nä. Vuonna 1980 pidetyssä Unescon järjestä- nan kehittämiseen. Yksityisarkistolakia olisi ke-
18945: mässä työväenliikkeen ja työväenluokan kan- hitettävä siten, että Työväen Arkisto suurena
18946: sainvälisen tutkimuksen kansainvälisessä fooru- kansallisena arkistolaitoksena saisi sataprosent-
18947: missa Työväen Arkisto todettiin aineistomääräl- tisen valtionavun nykyisen 80 prosentin sijaan.
18948: tään erääksi suurimmista laitoksista. Henkilö- Tilapäisesti ja tällaista muutosta valmistel-
18949: kuntansa määrän osalta se oli kaikkein pienin taessa olisi kohennusta aikaansaatavissa erityis-
18950: tehtyyn kyselyyn vastanneista laitoksista. määrärahalla Työväen Arkiston toiminnan ke-
18951: Työväen Arkistossa toimii viisi vakituista hittämiseksi. Tätä ei voida pitää kohtuuttomana
18952: arkistotyöntekijää ja lisäksi yksi Työväen Muis- muiden samankaltaisten arkistojenkaan taholta,
18953: titietotoimikunnan tutkija. Henkilöstön määrä koska Työväen Arkisto on aineistomäärältään
18954: on aivan alimittainen tarpeeseen nähden. Todet- suurempi kuin viisi muuta yhteiskunnallis-po-
18955: takoon, että Ruotsin vastaavassa laitoksessa ai- liittista arkistoa yhteensä. Sen tilanne on myös
18956: neiston määrä on pienempi, mutta työntekijöitä tästä johtuen kaikkein vaikein ja avuntarve kii-
18957: on 34. reellisin.
18958: Työvoiman suuresta vajauksesta johtuen Työ- Edellä olevan johdosta ehdotan,
18959: väen Arkistoa ei suorastaan ole voitu hoitaa
18960: tämän toiminnan vaatimuksia vastaavasti. Eräis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18961: sä arvioissa on esitetty, että pelkästään nykyi- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 29.93
18962: sen aineiston järjestelyyn tarvittaisiin kymme- uudelle momentille 400 000 markkaa val-
18963: niä miestyövuosia vastaava henkilöstön lisäys. tionavustuksena Työväen Arkiston toi-
18964: Perinnepolitiikan vahva suuntautuminen työ- minnan kehittämiseen.
18965: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
18966:
18967: Hannu Tapiola
18968:
18969:
18970:
18971:
18972: 158 08810040811
18973: 1258 1981 vp.
18974:
18975: Raha-asia-aloite n:o 1143
18976:
18977:
18978:
18979:
18980: Tapiola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväenperin-
18981: teen keräämiseen ja tutkimiseen
18982:
18983:
18984: Eduskunnalle
18985:
18986: TSL:n Keski-Suomen piirijärjestö ry. on vuo- 1982 Keski-Suomen museossa keskisuomalaista
18987: desta 1979 kerännyt selvityksiä alueen työväen- työväenitaloa koskeva näyittely.
18988: taloista. Työväentalot on luetteloitu, niistä on Työväenperinnetyöryhmän mietinnössä ( ko-
18989: hankittu valokuvia ja koottu esineistöä sekä miteanmietintö 1981: 7) esitetään, että työ-
18990: kirjo~tettu historiikki. Keruutyön yhteydessä on väenperinteen aihepiiristä pitäisi saada aikaan
18991: suoritettu haastatteluita ja luetteloitu arkisto- suppeamuotoisia kiertonäyttelyi:tä, koska niiden
18992: materiaali. Näin kerättyä aineistoa säilytetään kautta perinteestä kiinnostuneet kansalaisryhmät
18993: Jyväskylän maakunta-arkistossa ja Keski-Suo- ovat tavoitettavissa kaikilla maamme paikka-
18994: men museossa. Jyväskylän yliopiston etnologian kunnilla.
18995: laitos tekee aineiston perusteella tutkimusita Edellä esitettyyn vi~taten ehdotamme,
18996: työväentalojen merkityksestä maaseutuväestön
18997: kontakti- ja vuorovaikutustilanteissa. Jyväsky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18998: län yliopiston Suomen historian la~toksella on 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
18999: suunnitteilla Keski-Suomen työväenjärjestöjä 29.99.50 lisäyksenä 100 000 markkaa
19000: koskeva tutkimusprojekti. TSL:n Keski-Suomen työväenkulttuurin aineellisen ja henki-
19001: piirijärjestön toimesta toteutetaan alkuvuodesta sen perinteen keräämistä, tutkimista ja
19002: esittelemistä varten.
19003: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19004:
19005: Hannu Tapiola Kaarina Suonio
19006: Eino Grönholm Sakari Knuuttila
19007: 1981 vp. 1259
19008:
19009: Raha-asia-aloite n:o 1144
19010:
19011:
19012:
19013:
19014: Tenhiälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesäyliopis-
19015: tojen valtionapuun
19016:
19017:
19018: Eduskunnalle
19019:
19020: Maassamme toimii 21 kesäyliopistoa, joiden vuodelle 1982 ei edes kata opetusministeriön
19021: tarjoamia koulutuspalveluita käyttää vuosittain rvahvistamien tunitiopetuspalkkioiden nousua
19022: hyväkseen noin 40 000 henkilöä. Kesäyliopisto- seurausvaikutuksineen. Kesäyliopistojen valtion-
19023: jen tärkein toimintamuoto on avoin korkeakou- apua on pidettävä kohtuuttoman vähäisenä tar-
19024: luopetus, joka tyydyttää sekä varsinaisiten kor- kasteltaessa kesäyliopistojen toimintaa opiskeli-
19025: keakouluopiskelijoiden kesäopetustarpeen että jamäärien ja toiminnan laajuuden valossa.
19026: aikuisväestön ammatillisen, yleissivistävän ja Kesäyliopistotoiminnan päärahoittajina ovat
19027: harrastustavoit!teisen avoimen korkeakouluope- ·kunnat, joiden osuus rahoituksesta on keskimää-
19028: tuksen tarpeen. Korkeakouluopetukseen osallis- rin 40 %. Toiminnan luonteen huomioon ot-
19029: tuu vuos1ttain noin 16 000 henkilöä. Toinen taen ja erityisesti verrattaessa muihin koulutus-
19030: merkittävä toimintamuoto on ammatillinen täy- muotoihin ei kuntien rahoitusosuutta ole enää
19031: dennyskoulutus, johon osallistuu noin 15 000 mahdollista kasvaJttaa. Opiskelijoilta perittävin
19032: henkilöä. Muu osa kesäyliopistojen toiminnasta maksuin joudutaan kattamaan keskimäärin 30,
19033: koostuu kielikursseista sekä keskiasteen tuki- ja paikoin jopa 50 % kesäyliopistojen menoista.
19034: lisäopetuksesta. Kaikkiaan kesäyliopistot järjes- Jatkuvat opiskelijamaksujen korotukset saatta-
19035: tävät vuosittain noin 2 200 erilaista kurssia ja vat heikentää kesäyliopisto-opetuksen avoimuut-
19036: seminaaria. ta ja monipuolisuutita.
19037: Kesäyliopistotoiminnan kokonaismenot ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19038: kuluvana vuonna runsaat 14 milj. markkaa.
19039: Toiminnan :tukemiseen hallituksen esityksessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19040: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1982 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
19041: osoitet!tu valtionapu on samanaikaisesti 29.37.51 lisäyksenä 1 350 000 markkaa
19042: 2 300 000 mariekaa eli valtio rahoittaa kesä- kesäyliopistojen toimintaedellytysten pa-
19043: yliopistotoiminnan menoista ensi vuonna vain rantamiseen.
19044: runsaat 10 %. Esitetty valtionavun korotus
19045: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
19046:
19047: Hannu Tenhiälä Helge Siren Kauko Tamminen
19048: Eino Grönholm Jouko Skinnari Matti Maijala
19049: Saara Mikkola Juhani Saukkonen Ulla Järvilehto
19050: Tapani Mörttinen Lea Savolainen Mauri Pekkarinen
19051: Matti Luttinen Aarne Koskinen Boris Renlund
19052: 1260 1981 vp.
19053:
19054: Raha-asia-aloite n:o 1145
19055:
19056:
19057:
19058:
19059: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Päivöiän Kansanopiston
19060: henkilökunnan asuntojen rakentamiseen Valkeakoskelle
19061:
19062:
19063: Eduskunnalle
19064:
19065: Päivöiän Kansanopistoon Valkeakoskella on Kouluhallitus on suosittanut Päivöiän Kan-
19066: hakeutunut vuosittain yhä suurempi opiskeli- sanopiston rakentamisjärjestystä sellaiseksi, että
19067: joiden määrä. Sisäoppilaitosopiskelijoiden mää- henkilökunnan asunnot rakennettaisiin ensin.
19068: rä on viime vuosina ollut yli 2 000 oppilasta. Tätä varten rakennusohjelmat ja rakennusval-
19069: Tämä on tiennyt shä, että opetushenkilökuntaa mius ovat olemassa. Rakennus tultaisiin liittä-
19070: sekä muuta henkilökuntaa on jouduttu palk- mään opiston lämpökeskukseen sekä vesijohto-
19071: kaamaan lisää. Vakinaista henkilökuntaa varten ja viemäri-puhdistuslaitosverkostoon.
19072: pitää olla asunnot, jotta opisto voisi toimia Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta·
19073: nykyaikaisena sisäoppilaitoksena. vasti,
19074: Tällä hetkellä opiston henkilökunta-asuntojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19075: vähyyden vuoksi vakinaiseSita henkilökunnasta 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19076: kieltenopettaja, kurssisihteeri ja talonmies asu- markkaa Päivölän Kansanopiston hen-
19077: vat opiston ulkopuolella ja lisäksi yksi opettaja kilökunnan asuntojen rakentamista var-
19078: opiston pienessä yksiössä. Lyhytkurssit edellyt- ten Valkeakoskelle.
19079: tävät myös asuntoja opelttajilleen.
19080: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19081:
19082: Hannu Tenhiälä
19083: 1981 vp. 1261
19084:
19085: Raha-asia-aloite n:o 1146
19086:
19087:
19088:
19089:
19090: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta kalatalouspiirikonsulentin
19091: toimen perustamiseksi Itä-Hämeen Maatalouskeskukseen
19092:
19093:
19094: Eduskunnalle
19095:
19096: J,tä-Hämeen Maatalouskeskuksen totmmta- kahden kalataloustoimihenkilön palkkausta var-
19097: alue on kalataloudellisesti hyvin merkittävä. ten.
19098: Vaikkakin ammattikalastajien määrä on vähäi- Vuonna 1971 maa- ja metsätalousministeriön
19099: nen, niin laajat vesistöt tarjoavat omatarve- kalastus- ja metsästysosasto ilmo~tti, elttei vi-
19100: ja virkistyskalastajille erinomaiset kalastuskoh- reillä olevan kalatalousneuvonnan keskittämi-
19101: tteet; varsinkin jos kalakantojen säilyttämiseksi sen vuoksi ole syytä ryhtyä siinä vaiheessa
19102: ja parantamiseksi toimitaan kyllin tehokkaasti. muuttamaan jakoperusteita. Kuten tiedämme,
19103: Alueella sijaitsee useita suurehkoja sisäjärviä, ei keskittämistä ole 1tapahtunut, ellei oteta huo-
19104: kuten Päijänne, Vesijärvi, Jääsjärvi, Suontee, mioon tuon ajankohdan jälkeen syntyneen
19105: Ruotsalainen ja Konnevesi sekä lukuisa määrä uuden järjestön keskittämistä Kalatalouden Kes-
19106: näitä pienempiä Kymijoen vesistön järviä. Vesi- kusliittoon ja sen jäsenjärjestöihin.
19107: pinta-alaa on yhteensä 1 827 km2 • Maa- ja metsätalousministeriö teki vuonna
19108: Maatalouskeskuksessa on valtion määrärahan 1976 esityksen valtiovarainministeriölle kalata-
19109: turvin palkaittu johtava kalatalouskonsulentti. louspiirikonsulentin toimen perustamisesta Itä-
19110: Vuodesta 1963 lähtien on järjestön omin va- Hämeen Maatalouskeskukseen. Koska tuolloin
19111: roin palkattu kalastusmestari, joka on samalla ryhdyttiin valtion menoissa säästötoimiin, mikä
19112: hoitanut piirikonsulentin tehtäviä. merkitsi mm. uusien vakanssien perustamiskiel-
19113: Toimihenkilöiden keskeisenä tehtävänä on toa, niin määrärahan saaminen jälleen raukesi.
19114: jäsenjärjestöjen: kalastuskunltien, kalastushoito- Edellä olevan perusteella ehdotan,
19115: yhtymien ja kalastusseurojen ohjaus ja niissä
19116: suoritettava neuvonta. Tähän osallistuvat mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19117: lemmat toimihenkilöt, koska tehtävä yhdelle 1982 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
19118: olisi täysin ylivoimainen. kaa kalatalouspiirikonsulentin toimen
19119: Itä-Hämeen Mallitalouskeskus on toisrtuvasti perustamiseksi Itä-Hämeen Maatalous-
19120: aina 1960-luvun alkupuolelta lähtien tehnyt keskukseen.
19121: vuosittain anomuksensa määrärahan saamiseksi
19122: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19123:
19124: Hannu Tenhiälä
19125: 1262 1981 vp.
19126:
19127: Raha-asia-aloite n:o 1147
19128:
19129:
19130:
19131:
19132: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Kapsuon tien rakentamiseksi
19133: Asikkalassa
19134:
19135:
19136: Eduskunnalle
19137:
19138: Asikkalassa on niin kutsuttu Kapsuon tie, Jankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus
19139: joka yhdistää kuntakeskuksen Vääksyn ja Kalk- edellyttävät pikaisia toimenp~teitä tien paranta-
19140: kisten taajamaan. Tämä tieyhteys on kunnol- miseksi. Tiesuunnitelman laatimiseen nykyisiä
19141: taan ja rakenteeltaan äärettömän huonossa kun- tarpeita silmällä p~täen olisi ryhdyttävä välittö-
19142: nossa. Sen lisäksi, että Kalkkisten alueen asuk- mästi sekä heti tien rakennustöihin.
19143: kaille tämä tieyhteys on elintärkeä, asuu tien Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
19144: varrella useita kymmeniä talouksia, jotka päi- tavasti,
19145: vittäin käyttävät Kopsuon tietä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19146: Kopsuon tien liikenne vilkastuu erityisesiti 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
19147: kesäkausina johtuen runsaasta kesäloma-asu- markkaa tiesuunnitelman laatimiseksi
19148: tuksesta, jota 1tien välittömässä läheisyydessä sekä rakentamistöihin ryhtymiseksi Kap-
19149: on. Tiellä tapahtuva moottoriliikenne sekä ja- suon tiellä Asikkalan kunnassa.
19150: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19151:
19152: Hannu Tenhiälä
19153: 1981 vp. 1263
19154:
19155: Raha-asia-aloite n:o 1148
19156:
19157:
19158:
19159:
19160: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan rakennustöiden
19161: aloittamiseksi Tervolassa
19162:
19163:
19164:
19165: Eduskunnalle
19166:
19167: Oikeusministeriön työryhmä on esittänyt syk- läänin maalaiskuntien työttömyys oli huomatta-
19168: syllä 1978 neljän uuden lääninvankilan raken- vasti pienempi.
19169: tamista. Yksi uusista lääninvankilois.ta tulisi Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja
19170: Lapin lääniin. Lapin lääniin rakennettava lää- työpaikkojen lisääminen on välttämätöntä. Sen
19171: ninvankila helpottaisi nykyisin koko Pohjois- lisäksi, että Tervolan kunta kuuluu valtioneu-
19172: Suomea palvelevan Oulun lääninvankilan tilan- voston päätöksellä kehitysalueiden !-vyöhyk-
19173: ahtautta, johon myös vaLtiontilintarkastajat keen lisätukialueeseen, tarvitaan Tervolan kun-
19174: ovat kiinnittäneet huomiota. Valtiontilintar- nan elinkeinoelämän voimistamiseksi ja työpaik-
19175: kastajien mukaan Oulun lääninvankilan käyttö kojen luomiseksi myös muita valtiovallan toi-
19176: on ollut ajoittain jopa yli 100-prosenttista. menpiteitä. Tällaisena Lapin lääniä tasapuoli-
19177: Aivan viime aikoina Oulun lääninvankilan sesti keh1ttävänä toimenpiteenä tulisi kyseeseen
19178: vankiluku on ollut jopa yli 100, kun vanki- Lapin lääninvankilan sijoittaminen Tervolan
19179: paikkoja on ainoastaan 96. kuntaan.
19180: Oikeusministeriön työryhmän mukaan läänin- Perusteluina Lapin lääninvankilan sijoittami-
19181: vankiloita sijoitettaessa on perusteltua ottaa seksi Tervolaan voidaan esittää
19182: huomioon liikenteelliset tekijät ja väestön pai- - liikenteelliset tekijät
19183: nopistealueet, koska tutkiotavankien säilyttämi- Hyvistä liikenneyhteyksistä voidaan mrumta
19184: nen edellyttää yhteyksiä tuomioistuimiin ja Tervolan kautta kulkeva Kemijoen länsipuoli-
19185: muihin viranomaisiin. neo vaLtatie n:o 4 ja Kemijoen itäpuolinen
19186: Edellä mainituista syistä ja koska laitosten maantie. Lisäksi Tervolaila on hyvät rautatie-
19187: hajasijoittamisella on lisäksi huomattava alue- liikenneyhteydet ja kunnassa sijaitsee yksityinen
19188: poliittinen merkitys niiden työllistäessä paikka- pienlentokenttä.
19189: kuntalaisia, on painavat ja perustellut syyt si- - sijainti Lapin läänin väestön painopiste-
19190: joittaa Lapin lääninvankila Tervolan kuntaan. alueella
19191: Tervola on ollut voimakas maatalouspitäjä. Tervola sijaitsee Lapin läänin väestöllisessä
19192: Maa- ja metsätalouden työllistävän merHtyksen painopisteessä ja huomattava osa Lapin väes-
19193: vähentyessä ei ole voitu luoda muissa elinkei- töstä asuu kohtuullisella etäisyydellä Tervo-
19194: noissa riittävästi työpaikkoja, joten seurauksena lasta.
19195: on ollut voimakas tappiollinen väestön muutto- - lyhyet etäisyydet tuomioistuinpaikkakun-
19196: liike ja suuri työttömyys. Runsaan kymmenen nille, joista Lapissa merkittävimmät ovat Rova-
19197: vuoden aikana Tervolan väkiluku on pienenty- niemi, Tornio ja Kemi
19198: nyt kolmanneksella henkikirjoitetun väkiluvun - sijainnista johtuen vangeilla mahdollisuus
19199: ollessa 1. 1. 1979 4 850 henkilöä. Viime vuo- yhteydenpitoon omaisiin, työpaikkoihin ja koti-
19200: sien aikana Tervolan kunta on kuulunut Lapin paikkakunnan sosiaali- ja muihin viranomaisiin
19201: vaikeimpiin työttömyyskuntiin. Vuonna 1979 - yläaste ja useat keskiaSiteen oppilaitok-
19202: työttömyysaste kunnassa oli keskimäärin set tarjoavat lääninvankilan henkilökunnalle
19203: 19,3 %, mikä merkitsee sitä, että talvikuukau- koulutusmahdollisuuksia
19204: sina työttömänä oli yli 20 % työikäisestä väes- - terveysaseman avohoito- ja sairasosasltojen
19205: töstä. Vastaavana ajanjaksona koko läänin ja palvelut.
19206: 1264 Raha-asia-aloite n:o 1148
19207:
19208:
19209: Edellä olevan perusteella ehdotan, markkaa lääninvankilan rakennustöiden
19210: aloittamiseen Tervolan kunnassa.
19211: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19212: 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19213: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
19214:
19215: Esko-Juhani Tennilä
19216: 1981 vp. 1265
19217:
19218: Raha-asia-aloite n:o 1149
19219:
19220:
19221:
19222:
19223: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta erityisvaltionapuna Kemilie
19224:
19225:
19226: Eduskunnalle
19227:
19228: Kemin kaupungin taloudellisia vaikeuksia on Kemin vaikeuksien voittamiseen tarvitaan
19229: käytetty hyväksi voimakkaan kommunisminvas- valtion myönteistä asennetta. Tämän tulee nä-
19230: taisen kampanjan nostattamisessa. Porvarillinen kyä muun muassa siten, että Kemilie annetaan
19231: tiedotuskoneisto on luonut sellaisen käsityksen, enemmän varoja asuntojen, erityisesti vuokra-
19232: että Kemin vaikeudet johtuvat kommunistien asuntojen rakentamiseen. Nykyisinhän hyvin
19233: vahvasta asemasta kaupungissa. moni Kemissä työssä käyvä asuu naaapurikun-
19234: Tosiasiassa Kemin vaikeuksien perussyynä on nissa ja maksaa veronsakin sinne, koska Ke-
19235: valtinoapujen vähentäminen. Yksistään kanto- mistä ei tahdo asuntoja löytyä.
19236: kykyluokkalain muutoksen vuoksi Kemi on me- Kemille tulee myöntää myös harkinnanva-
19237: nettänyt valtion avustuksia kymmeniä miljoo- raista valtionapua vaikean tilanteen voittami-
19238: nia markkoja. Myös monet muut kunnat ovat seksi. Kemin vaikeuksien perussyynähän todel-
19239: ajautuneet valtion harjoittaman politiikan seu- lakin on valtion politiikka ja siksi valtion tu-
19240: rauksena suuriin vaikeuksiin. lee nyt olla auttamassa vaikeuksien voittami-
19241: Kemin vaikeuksia syventää edelleen laaja sessa.
19242: työttömyys, jota ovat pahentaneet kaupungissa Edellä olevan perusteella ehdotan,
19243: toimivien suurten puunjalostuslaitosten rationa-
19244: lisointitoimet. Merkille pantavaa on se, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19245: Kemissä toimivat suuryhtiöt eivät maksa Ke- 1982 tulo- ia menoarvioon 10 000 000
19246: mille veroja nimeksikään. markkaa harkinnanvaraisena valtionapu-
19247: na Kemin kaupungille.
19248: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19249:
19250: Esko-Juhani Tennilä
19251:
19252:
19253:
19254:
19255: 159 088100408~
19256: 1266 1981 vp.
19257:
19258: Raha-asia-aloite n:o 1150
19259:
19260:
19261:
19262:
19263: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
19264: päivärahan korottamiseksi
19265:
19266:
19267: Eduskunnalle
19268:
19269: Vuonna 1975 suoritettu tutkimus osoitti, Varusmiesten päivärahan jälkeenjääneisyys
19270: että varusmies joutuu käyttämään päivärahan on selviö, mutta hallitus kuitenkin esittää vain
19271: pienuuden vuoksi palveluaikanaan omia tai yhden markan korotusta ja sitäkin vasta loka-
19272: omaistensa varoja yli 3 000 markkaa. Nyt sum- kuussa 1982. Tämä ei vamsmiehiä tietenkään
19273: ma on varmasti suurempi. tyydytä, ja siksi ehdotamme,
19274: Suomessa maksettavan varusmiesten päivä-
19275: rahan pienuus käy ilmi myös kansainvälisessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19276: vertailussa. Esimerkiksi Ruotsissa päiväraha oli 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19277: viime vuonna 12,70-14,50 mk ja Norjassa 20 000 000 markkaa varusmiesten päi-
19278: 16,00 mk. värahan korottamiseksi 2 markalla 1.
19279: 1. 1982 lukien.
19280: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19281:
19282: Esko-Juhani Tennilä M.-L. Salminen
19283: Heli Astala P. Puhakka
19284: 1981 vp. 1267
19285:
19286: Raha-asia-aloite n:o 1151
19287:
19288:
19289:
19290:
19291: Tennilä: Määrärahan osoittamiSesta Ylitornion peruskoulun kir-
19292: konkylän ala-asteen ja Ainiovaaran yläasteen perusparannus-
19293: töitä varten
19294:
19295:
19296: Eduskunnalle
19297:
19298: Ylitornion kirkonkylän ala-asteen ja Ainio- nalle, on korjaustoimenpiteet jätetty kokonais-
19299: vaaran peruskoulun yläasteen muutos- ja perus- hankkeen yhteyteen. Kuitenkin työsuojelupiiri
19300: parannustöiden suorittamista koskeva hanke on on jälleen 27. 8. 1980 vaatinut kunnalta selvi-
19301: ollut vireillä jo usean vuoden ajan. Kuitenkin tystä, mihin toimenpiteisiin epäkohtien poista-
19302: käytettävissä olevien varojen niukkuudesta joh- miseksi on ryhdytty, ja samalla on ilmoitettu
19303: tuen on kouluhallituksen taholta siirretty hank- harkittavan työsuojelun valvonnasta annetun
19304: keen toteuttamista vuosi vuodelta eteenpäin. lain 15 § :n mukaista pakkokeinojen käyttöä.
19305: Hankkeen toteuttamista kiirehtii osaltaan se, Edellä olevan perusteella ehdotan,
19306: että jo vuonna 197 4 työsuojelutarkastuksessa
19307: todettiin ko. koululla puutteellisuuksia ja epä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19308: kohtia, joiden korjaaminen sisältyy em. muutos- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19309: ja perusparannustyöhankkeeseen. Koska ko. toi- markkaa Ylitornion kirkonkylän ala-
19310: menpiteiden suorittaminen erillisenä, ennen var- asteen ja Ainiovaaran peruskoulun ylä-
19311: sinaisia perusparannustöitä, olisi aiheuttanut asteen muutos- ja perusparannustöiden
19312: ylimääräisiä ja tarpeettomia kustannuksia kun- suorittamiseen.
19313: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
19314:
19315: Esko-Juhani Tennilä
19316:
19317:
19318:
19319:
19320: ,
19321: 1268 1981 vp.
19322:
19323: Raha-asia-aloite n:o 1152
19324:
19325:
19326:
19327:
19328: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Tornion uimahallin raken-
19329: nustöiden aloittamiseen
19330:
19331:
19332: Eduskunnalle
19333:
19334: Tornialaiset joutuvat käyttämään Haaparan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19335: nan uimahallia, sillä Torniossa ei omaa uima- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19336: hallia ole. Vaikka matka Haaparantaan ei pitkä markkaa Tornion uimahallin rakennus-
19337: olekaan, monet seikat puoltavat oman uimahal- töiden aloittamiseen.
19338: lin rakentamista. Tämän vuoksi ehdotan,
19339: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19340:
19341: Esko-Juhani Tennilä
19342:
19343:
19344:
19345:
19346: '
19347: 1981 vp. 1269
19348:
19349: Raha-asia-aloite n:o 1153
19350:
19351:
19352:
19353:
19354: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Vapaa-ajat-
19355: telijain Liitolle
19356:
19357:
19358: E duskunn alle
19359:
19360: Maassamme totmtva atetsttsta ja uskonto- yhdistykselle esitetään vain 70 000 markan
19361: kriittistä työtä tekevä Vapaa-ajattelijain Liitto avustusta. Se ei ole lähimainkaan riittävä, ja
19362: ry. on niiden ihmisten puolestapuhuja, jotka ei- siksi ehdotammekin,
19363: vät ole uskonnollisia. Tällaisia ihmisiä on maas-
19364: samme runsaasti, mutta Vapaa-ajattelijain Lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19365: ton saama valtion ltuki on kuitenkin suorastaan 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
19366: minimaalista. markkaa avustuksena V apaa-ajattelijain
19367: Vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvioon Liitolle.
19368: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
19369:
19370: Esko-Juhani Tennilä Seppo Tikka Ulla-Leena Alppi
19371: 1.-C. Björklund Liisa Jaakonsaari
19372: 1270 1981 vp.
19373:
19374: Raha-asia-aloite n:o 1154
19375:
19376:
19377:
19378:
19379: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Vuotoksen altaan rakentamis-
19380: uhan aiheuttamien menetysten korvaamiseen
19381:
19382:
19383: Eduskunnalle
19384:
19385: Kemijoki Oy on suunnitellut pitkään Vuo- seen, metsien tuoton korvaamiseen, maatalou-
19386: toksen altaan rakentamista. Uhka altaan raken- den elvyttämiseen, Viitarannan kylän sähköis-
19387: tamisesta on suuresti vaikeuttanut suunnitellun tämiseen ja kuntien veromenetysten korvaami-
19388: altaan alueella asuvien ihmisten elämää ja ai- seen.
19389: heuttanut tuntuvia menetyksiä. Edellä olevan perusteella ehdotankin,
19390: Nämä menetykset onkin nyt korvattava, kun
19391: Pelkosenniemen kunta on tehnyt lopullisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19392: kielteisen päätöksen altaan suhteen. Pelkosen- 1982 tulo- ja menoarvioon 23 000 000
19393: niemen kunnan laskelmat osoittavat, että kor- markkaa V uotoksen altaan rakentamis-
19394: vauksia on maksettava noin 23 miljoonaa mark- uhan aiheuttamien menetysten korvaa-
19395: kaa. Summa tarvitaan mm. metsien kunnostami- miseen.
19396: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
19397:
19398: Esko-Juhani Tennilä
19399: 1981 vp. 1271
19400:
19401: Raha-asia-aloite n:o 1155
19402:
19403:
19404:
19405:
19406: Tennilä: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsämarja- ja sie-
19407: nitutkimuksen toteuttamiseen
19408:
19409:
19410: Eduskunnalle
19411:
19412: Luonnonmarjojen ja sienten tutkimus on rahoitukseksi Metsäntutkimuslaitoksessa. Mää-
19413: maassamme määrältään varsin vähäistä ja haja- räraha on kuitenkin riittämätön, ja siksi ehdo-
19414: naista sekä vailla pitkäjänteisyyttä. Kuitenkin tan,
19415: talteen otetun sadon arvo on vuosittain ollut
19416: noin 200 milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19417: Alan tutkimuksen kiinteyttämiseksi on bud- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19418: jetissa ehdotettu 150 000 mk pitkäaikaisen met- 150 000 markkaa metsämarja- ja sieni-
19419: sämarja- ja sieniprojektin ensimmäisen vuoden tutkimuksen tehostamiseen . .
19420: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19421:
19422: Esko-Juhani Tennilä
19423: 1272 1981 vp.
19424:
19425: Raha-asia-aloite n:o 1156
19426:
19427:
19428:
19429:
19430: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ivalon-Nellimin maantien
19431: perusparannustöiden aloittamiseen
19432:
19433:
19434: Eduskunnalle
19435:
19436: Ivalosta Nelliniiin johtava. tie on erittäin hei- Edellä olevan perusteella ehdotan,
19437: kossa kunnossa. Kuitenkin tietä käytetään hyvin
19438: paljon. Normaalin henkilöautoliikenteen lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19439: tiellä liikkuu runsaasti raskaassa lastissa olevia 1982 tulo• ja menoarvioon 2 000 000
19440: tukkiautoja. Tien heikko kunto rasittaa autoja markkaa Ivalon-Nellimin tien perus-
19441: ja aiheuttaa myös vaaratilanteita. parannustöiden aloittamiseen.
19442: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
19443:
19444: Esko-Juhani Tennilä
19445: 1981 vp. 1273
19446:
19447: Raha-asia-aloite n:o 1157
19448:
19449:
19450:
19451:
19452: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta uuden sillan rakentamiseksi
19453: Kemijoen yli Rovaniemellä
19454:
19455:
19456: Eduskunnalle
19457:
19458: Rovaniemen kaupungista Ounasvaaran puo- Tilanne on kuitenkin niin sietämätön, että
19459: lelle, Ounasrinteelle ja Ranuan tielle suuntau- uutta siltaa on ryhdyttävä rakentamaan kiireel-
19460: tuva liikenne ruuhkautuu jatkuvasti aamuisin lisesti. Siksi ehdotan,
19461: ja töiden päätyttyä Ounaskosken sillalle. Uuden
19462: sillan rakentamisesta Kemijoen yli onkin pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19463: jon puhuttu, mutta tiettävästi rakentamisen 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19464: aloittaminen on virallisissa suunnitelmissa ajoi- markkaa uuden sillan rakentamiseksi
19465: tettu vasta vuosikymmenen loppupuolelle. Kemijoen yli Rovaniemen kaupungissa.
19466: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19467:
19468: Esko-Juhani Tennilä
19469:
19470:
19471:
19472:
19473: 160 088100408~
19474: 1274 1981 vp.
19475:
19476: Raha-asia-aloite n:o 1158
19477:
19478:
19479:
19480:
19481: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen työttömyys-
19482: päivärahaan sen maksamiseksi jokaiselta viikonpäivältä
19483:
19484:
19485: Eduskunnalle
19486:
19487: Työttömien toimeentulo on vaikeutunut en- maksetaan vain ns. työpäiviltä. Kun työtön· ei
19488: tisestaan työttömyyspäivärahojen reaaliarvon saa päivärahaa lauantailta eikä suununtailta eikä
19489: putoamisen vuoksi. Päivärahojen reaalitaso on myöskään juhlapyhiltä, hänen asemansa on täs-
19490: pudonnut useita kymmeniä prosentteja viime täkin syystä hyvin vaikea. Joka päivä on syöitä-
19491: vuosien aikana. Yksinäistenkin henkilöiden on vä, mutta pientäkään päivärahaa ei työttömälle
19492: hyvin vaikealta tulla päivärahalla toimeen per- joka päivältä makseta. Epäkohta on aivan selvä.
19493: heellisistä työttömistä puhumattakaan. Edellä olevan perusteella ehdotan,
19494: Työttömyysturvan parantaminen onkin vält- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19495: tämätöntä. Päivärahoja tulee korottaa välittö- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
19496: mästi vähintäänkin 20 markalla. Tämän lisäksi markkaa ylimääräiseksi työttömyyspäivä-
19497: päivärahaa on ruvettava maksamaan työttömäl- rahaksi sen maksamiseksi jokaiselta vii-
19498: le jokaiselta päivältä viikossa. Nyt päivärahaa konpäivältä.
19499: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
19500:
19501: Esko-Juhani Tennilä
19502: 1981 vp. 1275
19503:
19504: Raha-asia-aloite n:o 1159
19505:
19506:
19507:
19508:
19509: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työllisyyden
19510: turvaamiseksi
19511:
19512:
19513: Eduskunnalle
19514:
19515: Suomen kommunistisen puolueen ja SKDL:n Työttömyyden torjumiseksi on tarpeen mui-
19516: päättävät elimet sekä SKDL:n eduskuntaryhmä den määrärahakorotusten lisäksi myös budjet-
19517: ovat asettaneet valtion vuoden 1982 budjetin tiin merkittyjen työmäärärahojen tuntuva lisää-
19518: tärkeimmäksi tehtäväksi työttömyyden vähen- minen. Työmäärärahojahan voidaan käyttää eri-
19519: tämisen. Näin siksi, että työttömyys aiheuttaa tyisesti vaikeimmilla työttömyysalueilla työ-
19520: valtavia taloudellisia ongelmia uhreilleen. Työt- paikkoja välittömästi antavien työkohteiden kii-
19521: tömyys myös suoranaisesti tuhoaa erityisesti reelliseen avaamiseen.
19522: nuorisoa henkisesti. Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
19523: Valitettavasti muut hallituspuolueet kokoo-
19524: muksesta ja muusta oikeistosta puhumattakaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19525: eivät pidä työtJtömyyden vähentämistä tärkeim- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
19526: pänä asiana. Suurtyöttömyyteen suhtaudutaan 34.50.77 lisäyksenä 1 000 000 000
19527: välinpitämättömästi. Tämä käy ilmi myös Koi- markkaa työttömyyden torjumisen te-
19528: viston hallituksen budjettiesityksestä. Se ei estä hostamiseen.
19529: suut1työttömyyden kasvua. Siksi SKP:n poliitti-
19530: nen toimikunta vaatikin syyskuussa budjetin
19531: korjaamista eduskunnassa.
19532: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981 .
19533:
19534: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen P. Liedes
19535: Mikko Kuoppa Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen
19536: 1276 1981 vp.
19537:
19538: Raha-asia-aloite n:o 1160
19539:
19540:
19541:
19542:
19543: Tikka: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraiseksi rahoitus-
19544: avustukseksi Imatralle
19545:
19546:
19547: Eduskunnalle
19548:
19549: Imatran kaupunki on sitä kohdanneiden on- Finnvalcon ja Ovakon päätökset merkitse-
19550: gelmien jälkeen hyvin suurissa rahoitusvaikeuk- vät kaupungille noin 10 miljoonan markan ve-
19551: sissa. Imatran ongelmat alkoivat jokin aika sit- rotulojen menetyksiä. Kun Enso-Gutzeitin ve-
19552: ten, jolloin Enso-Gutzeit lopetti käytännössä ropäätös on arvoltaan noin viisi miljoonaa,
19553: lähes täysin kunnallisveron maksamisen Imat- kaupungin talous on todella vaikeuksissa.
19554: ran kaupungille. Tämä tarkoitti noin viiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
19555: miljoonan markan tulonmenetystä Imatran kau-
19556: pungille. Finnvalcon lopettaminen ja Ovako että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19557: Oy:n henkilöstön supistaminen ovat aiheutta- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19558: neet noin 1 000 ihmisen työttömyyden noin markan määrärahan Imatran kaupungil-
19559: vuoden kuluessa. Kaupunki on menettänyt näi- le myönnettäväksi harkinnanvaraiseksi
19560: den supistusten vuoksi huomattavasti verotulo- rahoitusavustukseksi.
19561: jaan ja on pakotettu korottamaan veroäyrinsä
19562: hintaa pelkästään teollisuuden toimenpiteitten
19563: vuoksi.
19564: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19565:
19566: Seppo Tikka
19567: 1981 vp. 1277
19568:
19569: Raha-asia-aloite n:o 1161
19570:
19571:
19572:
19573:
19574: Tikka: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen altaan virkistyskalas-
19575: tuskäytön aloittamiseksi
19576:
19577:
19578: Eduskunnalle
19579:
19580: Imatran kaupungin keskustassa virtaava Kalastusaltaan puuhaajat ovat sitä mieltä,
19581: Vuoksi on kahdella sillalla rajattu yhdeksi al- että yhdessä paikkakunnan muun matkailuelin-
19582: taaksi. Kun Vuoksen vedet ovat viime aikoina keinon kanssa on mahdollista järjestää erilai-
19583: puhdistuneet, myös kalat ovat alkaneet viih- sia ohjelmallisia kalastuspaketteja. Ennen kuin
19584: tyä virrassa. Tämän siltojen rajaaman altaan ke- näin pitkällä ollaan, on altaasta todella tehtävä
19585: hittäminen virkistyskalastusalueeksi on viime allas ja monimutkaiset oikeudelliset kysymyk-
19586: aikoina noussut keskustelujen piiriin. Näyttää set selvitettävä.
19587: siltä, että kalastusoikeuksien omistajat suhtau- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
19588: tuvat hankkeeseen myönteisesti.
19589: On selvää, että virkistyskalastuksen puolesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19590: jokiallas on todella hyvä. Järvitaimen viihtyy 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
19591: Vuoksessa nykyisin ja virrasta on jo muuta- kan määrärahan Vuoksen altaan virkis-
19592: mana kesänä tavattu myös Saimaan lohia. tyskalastuskäytön aloittamiseksi.
19593: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19594:
19595: Seppo Tikka
19596: 1278 1981 vp.
19597:
19598: Raha-asia-aloite n:o 1162
19599:
19600:
19601:
19602:
19603: Tikka: Määrärahan osoittamisesta Raotjärven Simpeleen paperi-
19604: tehtaan jätevedenpuhdistamon rakennustöiden aloittamiseksi
19605:
19606:
19607: Eduskunnalle
19608:
19609: Raotjärven Simpeleellä on harjoitettu paperi- tehtaan toiminta loppuu, se merkitsee satojen
19610: ja kartonkiteollisuutta jo yli 70 vuoden ajan simpeleläisten työttömyyttä ja samalla koko
19611: ja koko yhdyskunnan olemassaolo on rakentu- yhdyskunnan kuihtumista.
19612: nut tämän teollisuuden olemassaoloon. Uuden jäteveden puhdistuslaitoksen kustan-
19613: Rajavesikomissio on esittänyt vesihallituksel- nusarvio on tällä hetkellä noin 13 miljoonaa
19614: le, että sen olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin ra- markkaa.
19615: jan yli Neuvostoliiton puolelle johtavan Kok- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
19616: kolanjoen jätevesikuormituksen keventämiseksi.
19617: Simpeleen tehdas laskee jätevesiään Kokkolan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19618: jokeen. Vesihallitus on tehnyt vesioikeudelle 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19619: esityksen kireämpien lupaehtojen määräämiseksi markan määrärahan Rautjärven Simpe-
19620: tehtaan jätevesien laskemiselle Kokkolanjokeen. leen paperitehtaan jätevedenpuhdista-
19621: Tehtaan tuleva toiminta on vaarassa, jos teh- mon rakennustöiden aloittamista varten.
19622: das joutuu puhdistamaan jätevetensä puhtaam-
19623: maksi kuin paperiteollisuus yleensä tekee. Jos
19624: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19625:
19626: Seppo Tikka
19627: 1981 vp. 1279
19628:
19629: Raha-asia-aloite n:o 1163
19630:
19631:
19632:
19633:
19634: Tikka: Määrärahan osoittamisesta Ukonsalmen sillan rakennus-
19635: töiden aloittamiseksi
19636:
19637:
19638: Eduskunnalle
19639:
19640: Imatran seudun työllisyystilanne on jatku- saasti työpaikkoja. Ruokolahden kunnan ja Sai-
19641: vasti ollut eräs Etelä-Suomen vaikeimmista. maan saaristoalueen kannalta sillalla on erittäin
19642: Vaikeudet tulevat jatkumaan ja vielä voimistu- tärkeä merkitys, koska Ukonsalmi nykyisin ja-
19643: maan. Rakennusalan työllisyyden kannalta ni- kaa Ruokolahden keskustaajaman kahtia.
19644: menomaan vuosi 1983 tulee muodostumaan hy- Edellä olevan perusteella ehdotan,
19645: vin vaikeaksi, koska useat teollisuuden projektit
19646: valmistuvat silloin ja myös Svetogorsk vähen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19647: tää ratkaisevan paljon työvoimaansa. 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
19648: Ukonsalmen sillan suunnittelu on piakkoin kan määrärahan Ukonsalmen sillan ra-
19649: alkamassa. Sillan rakentaminen tuo melko run- kennustöiden aloittamista varten.
19650: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19651:
19652: Seppo Tikka
19653: 1280 1981 vp.
19654:
19655: Raha-asia-aloite n:o 1164
19656:
19657:
19658:
19659:
19660: Tikka: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan teletalon rakennus-
19661: töiden aloittamiseksi
19662:
19663:
19664: Eduskunnalle
19665:
19666: Kouvolan telealueen pääpaikalliskeskus sijait- peliverkon keskipisteen muuttaminen muualle
19667: see vanhassa puhelintalossa. Nykyisessä talossa on erittäin kallis ratkaisu.
19668: on tiloja vain 850 m2 • Tämä rakennus on täyt- Edellä olevan perusteella ehdotan,
19669: tymässä ja siksi uuden keskuksen rakentaminen
19670: on erittäin tarpeellista ja kiireellistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19671: Suunnitelmat ovat tiettävästi jo melkoisen 1982 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
19672: pitkällä. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että uuden markan määrärahan Kouvolan teletalon
19673: paikalliskeskuksen sijoittaminen vanhan puhe- rakennustöiden aloittamiseen.
19674: lintalon tontille on edullisinta jo siksi, että kaa-
19675: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19676:
19677: Seppo Tikka
19678: 1981 vp. 1281
19679:
19680: Raha-asia-aloite n:o 1165
19681:
19682:
19683:
19684:
19685: Tikka: Määrärahan osoittamisesta tiedotuskampanjan järjestämi-
19686: seksi pienen ja keskisuuren teollisuuden saamiseksi Imatralle
19687:
19688:
19689: Eduskunnalle
19690:
19691: Imatran seudun vaikeudet ovat laajalti tun- lemaan. Siitä syystä tarvitaan myös ulkopuo-
19692: netut. Noin vuoden kuluessa tapahtuneet Finn- lista apua.
19693: valcon lopettaminen ja Ovako Oy:n irtisano- Edellä olevan perusteella ehdotan,
19694: miset ovat jättäneet paikkakunnalle noin 1 000
19695: työtöntä. Enso-Gutzeit harjoittaa myös poli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19696: tiikkaa, jonka mukaan uusia työntekijöitä ei 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19697: oteta lainkaan entisten jäädessä työstä pois. markan määrärahan pien- ja keskisuu-
19698: Pienen ja keskisuuren teollisuuden saaminen riin yrityksiin suunnatluun tiedotuskam-
19699: paikkakunnalle on ensiarvoisen tärkeää. On il- panjaan, jossa selostetaan Imatran seu-
19700: meistä, että kunta yksin ei pysty merkittävästi dun tarjoamia mahdollisuuksia.
19701: tuota teollisuutta Imatran seudulle houkutte-
19702: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19703:
19704: Seppo Tikka
19705:
19706:
19707:
19708:
19709: 161 088100408~
19710: 1282 1981 vp.
19711:
19712: Raha-asia-aloite n:o 1166
19713:
19714:
19715:
19716:
19717: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta kahdenvälisenä lahjamuu-
19718: toisena kehitysapuna Angolalle, Etiopialle, Zimbabwelle, Mo-
19719: sambikille ja Nicaragualie
19720:
19721:
19722: Eduskunnalle
19723:
19724: Arvioitaessa niitä maita, joihin lahjamuotois- Edellä olevan perusteella ehdotan,
19725: ta kehitysapua kohdistetaan, on otettava huo-
19726: mioon seuraavaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19727: Angolan tilanne on tällä hetkellä hyvin vai- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
19728: kea Etelä-Afrikan suorittaman tuhoisan hyök- 24.30.67 kahdenväliseen lahjamuotoi-
19729: käyksen jälkeen. Etiopiassa on kuivuuden seu- seen kehitysapuun lisäyksenä 30 000 000
19730: rauksena erittäin vaikea ruokatilanne. Myös markkaa Angolalle, 20 000 000 mark-
19731: Nicaraguassa ruokatilanne on vaikea, ja halli- kaa Etiopialle, 20 000 000 markkaa
19732: tuksen tärkeätä mutta kallista lukutaitokam- Zimbabwelle, 20 000 000 markkaa Mo-
19733: panjaa olisi tuettava. Zimbabwen ja Mosarn- sambikille ja 30 000 000 markkaa Nica-
19734: bikin itsenäistä, riippumatonta kehitystä on ragualle.
19735: myös tuettava.
19736: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19737:
19738: Seppo Toiviainen
19739: 1981 vp. 1283
19740:
19741: Raha-asia-aloite n:o 1167
19742:
19743:
19744:
19745:
19746: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Afrikan Kan-
19747: salliskongressille (ANC) ja Lounais-Afrikan kansan järjes-
19748: tölle (SWAPO)
19749:
19750:
19751: Eduskunnalle
19752:
19753: Tilanne eteläisessä Afrikassa on uudelleen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19754: kärjistynyt, erityisesti Etelä-Afrikan Namibian den 1982 tulo- ja menoarvioon mo-
19755: kautta Angolaan suorittaman hyökkäyksen seu- mentille 24.30.69 5 000 000 markkaa
19756: rauksena. Tämä edellyttää kansallisten vapau- Afrikan Kansalliskongressille ( ANC) ja
19757: tusliikkeiden tukemista alueella. 5 000 000 markkaa Lounais-Afrikan
19758: Edellä olevan perusteella ehdotan, kansan järjestölle (SWAPO) annetta-
19759: vaan tukeen.
19760: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19761:
19762: Seppo Toiviainen
19763: 1284 1981 vp.
19764:
19765: Raha-asia-aloite n:o 1168
19766:
19767:
19768:
19769:
19770: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun
19771: Vietnamille, Kamputsealle, Angolalle, Etiopialie ja Salva-
19772: dorille
19773:
19774:
19775: Eduskunnalle
19776:
19777: Useat kehitysmaat ovat viime vuosina kyen- avustuksiin tähdätyt humanitaarisen avun mää-
19778: neet luomaan pohjan alikehittyneisyytensä voit- rärahat olleet niin pienet, ettei maallamme ole
19779: tamiselle kukistamalla imperialismin tukeman ollut mahdollisuutta reagoida kehitysyhteistyö-
19780: diktatuurihallinnon ja valitsemalla imperialisti- poliittisten periaatteittensa mukaisesti suurta
19781: sesta riippuvuussuhteesta. vapaan yhteiskunnalli- inhimillistä kärsimystä aiheu1Jtaviin tapauksiin
19782: sen kehitystien. Kamppailu kohti poliittista ja kuin nimellisesti. Sen sijaan kehitysyhteistyö-
19783: taloudellista itsenäisyyttä on kuitenkin kohdan- määrärahoista on jopa rahoitettu kohteita, jotka
19784: nut valtavia ongelmia kansallisten diktatuurien ovat osasyyllisiä edistyksellisen kehitystien va-
19785: ja kansainvälisen imperialismin taholta. Esi- linneiden maiden ongelmiin. Tällainen on esim.
19786: merkkejä on runsaasti: Somozan verinen dikta- Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, jota kehi-
19787: tuuri Nicaraguassa, hyökkäykset Vietnamia vas- tysmaat perustellusti syyttävät uuskolonialisti-
19788: taan, Kamputsean ongelmat, eräiden kansain- sen alistussuhteen vahvistamisesta.
19789: välisten rahoituslaitosten kiristyspolitiikka jne. Edellä olevan perusteella ehdotan,
19790: Nämä aiheuttavat kehitysmaissa suuria huma-
19791: nitaarisia ongelmia silloinkin, kun edistykselli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19792: sen yhteiskunnallisen kehityksen perusta on sel- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
19793: vä. Polttavimpia ongelmia ovat elintarvikehuol- 24.30.69 20 000 000 markkaa Vietna-
19794: lon ja muiden perustarpeiden tyydyn:tämisen min, 20 000 000 markkaa Kamputsean,
19795: edellytysten luominen. Tällaisten ongelmien 20 000 000 markkaa Angolan ja
19796: poistaminen on perusedellytyksiä kansallisen 10 000 000 markkaa Etiopian tukemi-
19797: jälleenrakennustyön käynnistämiselle. seksi sekä 10 000 000 markkaa Salva-
19798: Suomen kehitysyhteistyössä ovat kiireellisiin dorin pakolaisten tukemiseksi.
19799: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19800:
19801: Seppo Toiviainen
19802: 1981 vp. 1285
19803:
19804: Raha-asia-aloite n:o 1169
19805:
19806:
19807:
19808:
19809: Toiviainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahaan
19810: sen korottamiseksi
19811:
19812:
19813: Eduskunnalle
19814:
19815: Opintotukijärjestelmän puutteellisuudet ovat 7,1 vuotta ja matemaattisluonnontieteelliseltä
19816: käytännössä osoittautuneet niin suuriksi, ettei alalta valmistuneen 7,2 vuotta. Valtiotieteen
19817: nykyisellä järjestelmällä opintojen rahoitusta kandidaattien keskimääräinen valmistumisaika
19818: pystytä turvaamaan. Ainoan kestävän pohjan oli 5,8 vuotta.
19819: opintotukijärjestelmän kehittämiselle tarjoaa Opintotuen reaaliarvo on heikentynyt erit-
19820: sen irrottaminen pankkien ja suurpääoman val- täin voimakkaasti viime vuosina. Opiskeli-
19821: vonnasta sekä siirtyminen opintokustannukset joiden velkaantuminen on jatkunut voimakkaa-
19822: kattavaan opiskelijapalkkajärjestelmään. Opis- na, koska opintotuen riittämättömyydestä ja
19823: kelijapalkan kehittäminen tulisi aloittaa välit- opintorahaosuuden pienuudesta johtuen opiske-
19824: tömästi. luaika on kasvanut ja lainaa joudutaan otta-
19825: Opintotukijärjestelmän suurimpana epäkoh- maan useille vuosille.
19826: tana pidetään opiskelijoiden ,tavatonta velkaan- Tällä hetkellä opintorahan perusosan tulisi
19827: tumista, koska suoran opintotuen osuus oli olla vähintään 2 000 markkaa, mikäli haluttai-
19828: jo järjestelmän voimaan tullessa liian vähäi- siin säilyttää vuoden 1972 reaalitaso. Lisäksi
19829: nen ja se on vuosien mittaan reaaliarvoltaan opintorahan tulisi kaikilla koulutusaloilla olla
19830: vain pienentynyt. Opintolainojen enimmäismää- samansuuruinen, jottei ajettaisi eri aloilla opis-
19831: rän supistamisella ei opiskelijoiden velkaantu- kelevia eriarvoiseen asemaan. Lisäksi opinto-
19832: mista pystytä pysäyt:Jtämään, sillä opintotuen rahan asumislisää tulisi korottaa asumiskustan-
19833: riittämättömyys johtaa opiskeluajan pitenemi- nusten nousun johdosta.
19834: seen. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan Edellä sanotun perusteella ehdotan,
19835: ylemmän akateemisen tutkinnon suorittamiseen
19836: kuluva aika on erittäin p~tkä. Esimerkiksi filo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19837: sofian kandidaatin, joka on opiskellut huma- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
19838: nistisia tieteitä, keskimääräinen valmistumis- 29.39.55 lisäyksenä 90 000 000 mark-
19839: aika oli vuonna 1978 7,6 vuotta, yhteiskunta- kaa ylimääräiseksi opintorahaksi sen
19840: tieteen alan filosofian kandidaatin keskimääräi- korottamiseksi.
19841: nen valmistumisaika oli samana ajankohtana
19842: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1980
19843:
19844: Seppo Toiviainen
19845: 1286 1981 vp.
19846:
19847: Raha-asia-aloite n:o 1170
19848:
19849:
19850:
19851:
19852: Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteri-
19853: ryhmien kiertuetukeen
19854:
19855:
19856: Eduskunnalle
19857:
19858: Kulttuuritoiminnan tavoitteena pidetään usein arvioesityksessä ehdotetaan "Tea:eteriryhmien
19859: moniarvoisuutta ja kuLttuuripalvelujen tasaista kiertuetukeen ja laitehankintoihin" määrära-
19860: jakamista. Teatteriryhmät, liikkuvat ammatti- haksi 725 000 markkaa. Lisäys on kuluvaan
19861: teatterit, ovat jo yli kymmenen vuoden ajan vuoteen verrattuna 16,9 %.
19862: merkittävästi rikastuttaneet maamme teatteri- Koska määräraha teatteriryhmien kiertuetyön
19863: elämää viemällä teatteria aikaisemmin syrj~tyille tarpeisiin nähden on alimitoitettu eikä sen nou-
19864: yleisöryhmille. Varsinkin lasten- ja nuortenteat- su takaa edes nykyistä vajavaista subventiota-
19865: terin alueella ne ovat tehneet uraauurtavaa työ- soa, ja toisaalta, koska tulo- ja menoarvioesi-
19866: tä. tyksessä myös on esitellty erillistä määrärahaa
19867: Liikkuvien ammattiteattereiden !toiminnasta "Teattereiden teknillisiä laitteita ja perushan-
19868: keskimäärin 75 % tapahtuu kiertueilla oman kintoja varten", ehdotamme edellä olevan pe-
19869: kotikunnan ulkopuolella. Valtion teatteriryh- rusteella, että Eduskunta valtion vuoden 1982
19870: mille antama kiertuetuki on niiden toiminnan tulo- ja menoarviossa muuttaisi momentin
19871: kannalta elintärkeä. Tavo~tteena on, että sen 29.90.53 käyttösuunnitelman takaisin muotoon
19872: avulla liikkuvien ammattiteattereiden esitykset "Teatteriryhmien kiertuetuki" ja ottaisi momen-
19873: ovat yleisölleen yhtä edullisia koko maassa ja tille lisäyksenä 400 000 markkaa.
19874: yhtä edullisia kuin alueteattereiden esitykset Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19875: omissa lääneissään.
19876: Tähän tavoitteeseen on vielä pitkä matka, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19877: sillä teatteriryhmien saama valtion kiertuetuki 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
19878: ei toistaiseksi kata ja kohdistu kuin osaan niitä 29.90.53 lisäyksenä 400 000 markkaa
19879: kustannuksia, joita kiertävästä työstä aiheutuu. teatteriryhmien kiertuetukeen momentin
19880: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1981 käyttösuunnitelmaan merkityn 725 000
19881: oli "Teatteriryhmien kiertuetukeen" osoitettu markan lisäksi.
19882: 650 000 markkaa. Ensi vuoden tulo- ja meno-
19883: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19884:
19885: Seppo Toiviainen Heli Astala Esko-Juhani Tennilä
19886: 1981 vp. 1287
19887:
19888: Raha-asia-aloite n:o 1171
19889:
19890:
19891:
19892:
19893: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi 0. W. Kuu-
19894: sisen säätiölle 0. W. Kuusisen puhe- ja kirjoituskokoelman
19895: julkaisemiseen
19896:
19897:
19898: Eduskunnalle
19899:
19900: 0. W. Kuusisen säätiön tarkoituksena on bibliografia kyseisiltä vuosilta. Sen julkaisemi-
19901: tukea yhteiskunnallista tutkimus- ja valistus- nen palvelee merkittävällä tavalla kyseisen ajan-
19902: työtä. Säätiön toiminta on viime vuosina kes- jakson historian tUJtkimusta ja se muodostaa
19903: kittynyt erityisesti vasemmistolaisen työväen- tärkeän lähdeaineiston.
19904: liikkeen historian tutkimukseen ja tunnetuksi- Kyseisen teoksen julkaisemisesta säätiölle
19905: tekoon. aiheutuvat kustannukset ovat noin 60 000 mark-
19906: Säätiö on vuoden 1981 aikana, jolloin on kaa. Säätiön taloudelliset mahdollisuudet niiden
19907: tullut kuluneeksi 100 vuotta tunnetun Suomen kattamiseen ovat kuft:enkin vähäiset.
19908: ja kansainvälisen työväenliikkeen johtohenkilön, Ehdotankin,
19909: merkittävän historiallisen ja kult:tuurihenkilön
19910: Otto Wille Kuusisen syntymästä, toteuttanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19911: mm. laajan, hänen varhaisempaa kirjallista tuo- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
19912: tantoaan koskevan tutkimus- ja julkaisuhank- 29.99.50 lisäyksenä 30 000 markkaa
19913: keen. Sen tuloksena on ilmestynyt syksyllä avustuksena 0. W. Kuusisen säätiölle
19914: 1981 0. W. Kuusisen puhe- ja kirjoituskokoel- 0. W. Kuusisen puhe- ja kirjoitusko-
19915: ma vuosilta 1905-1918, "Asian periaatteelli- koelman vuosilta 1905-1918, "Asian
19916: nen puoli", säätiön julkaisemana. Teos pohjau- periaatteellinen puoli", julkaisemisesta
19917: tuu mm. opetusministeriön avustuksella suori- aiheutuneiden kustannusten kattami-
19918: tettuun tutkimustyöhön ja siihen sisältyy 0. seen.
19919: W. Kuusisen kirjallisten teosten täydellinen
19920: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
19921:
19922: Seppo Toiviainen
19923: 1981 vp.
19924:
19925: Raha-asia-aloite n:o 1172
19926:
19927:
19928:
19929:
19930: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin metron raken-
19931: tamiskustannusten tukemiseen
19932:
19933:
19934: Eduskunnalle
19935:
19936: Uusien energiataloudellisten arvioiden mu- aikataulusta sen johdosta, että Helsingin kau-
19937: kaan on erityisen suuri huomio energian sääs- pungin mahdollisuudet sijoittaa siihen tarvit-
19938: tämisessä kiinnitettävä ·toimenpiteisiin, joilla tavia määrärahoja ovat olennaisesti viime vuo-
19939: vähennetään epätarkoituksenmukaisen liiken- sina heikentyneet.
19940: teen jatkuvaa lisääntymistä. Tässä mielessä Ulkomaiset esimerkit osoittavat, että kaik-
19941: energiaa säästävän joukkokuljetusliikenteen ke- kialla valtio osallistuu pääkaupunkiseudun ja
19942: hittäminen on tullut entistä tärkeämmäksi ta- yleensä suurten kaupunkien joukkokuljetuslii-
19943: voitteeksi kaikkialla siellä, missä se voi olennai- kenteen rakentamiseen ja kustantamiseen sekä
19944: sesti vähentää energian kulutusta ja samalla metron rakentamiseen erityisen tuntuvalla osuu-
19945: poistaa ympäristöön kohdistuvia haittoja, joita della. Näin tulisi tapahtua myös Helsingin
19946: jatkuvasti kasvava yksityisautoilu merkitsee. seudulla ottaen huomioon sen, että valtio ke-
19947: Joukkokuljetusliikenteen tehokas järjestämi- rää autoliikenteeltä verot ja maksut osallistu-
19948: nen maamme tärkeimmällä talousalueella, Hel- matta kuitenkaan niiden aiheuttamiin teiden
19949: singin seudulla, jossa asuu neljännes maan kunnossapitovelvollisuuksiin ja uusien katujen
19950: väestöstä, ja jossa on erittäin runsaasti valta- ja teiden rakentamiseen. Lisäksi erittäin huo-
19951: kunnan eri osista ja maan rajojen ulkopuolelta mattava osa tästä moottoriajoneuvoliikenteestä
19952: tapahtuvaa päivittäistä moottoriajoneuvoliiken- on muuta kuin Helsingin ja lähikuntien omien
19953: nettä, on katsottava erittäin keskeiseksi valta- moottoriajoneuvojen käyttämää.
19954: kumiailiseksi kehittämiskohteeksi, johon myös Kun metron rakentaminen on jo ehtinyt mel-
19955: valtion toimenpiteiden olisi suuntauduttava. koisen pitkälle, ovat kaikki perustelut olemassa
19956: Helsingin seudun kehitteillä oleva joukkokul- sille, että sen valmistumista myös valtion toi-
19957: jetusliikenne rakentuu perusrungoltaan raidelii- menpitein edistetään.
19958: kenteeseen, sähköistettyyn VR:n hallinnassa Edellä sanotun perusteella ehdotan,
19959: olevaan lähiliikenneverkostoon ja valmisteilla
19960: olevaan metroon, jonka rahoittaminen on tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19961: asti ollut yksinomaan Helsingin kannettavana. 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
19962: Metron valmistuminen liikenteeseen olennai- markan määrärahan Helsingin seudun
19963: sesti vähentää yksityisautoilua, parantaa työssä joukkokuljetusliikenteen parantamista
19964: käyvien työmatkojen nopeutumista ja vähen- edistävän metron rakentamiskustannus-
19965: tää ilman saasteita. Metron valmistuminen uh- ten tukemiseen.
19966: kaa kuitenkin jatkuvasti siirtyä tavoitetustakin
19967: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19968:
19969: Seppo Toiviainen
19970: 1981 vp. 1289
19971:
19972: Raha-asia-aloite n:o 1173
19973:
19974:
19975:
19976:
19977: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Helsingin
19978: kaupungille vanhusten asuin- ja palvelutalojen rakentamiseen
19979:
19980:
19981: Eduskunnalle
19982:
19983: Helsingin kaupungissa on suuri puute van- Jonot vanhusten asuintaloihin ja vanhusten-
19984: huksille tarkoitetuista asunnoista ja palveluista. huoltolaitoksiin ovat jatkuvasti pitkät. Suuret
19985: Vanhusten asuintaloissa ja vanhustenhuoltolai- luvutkaan eivät anna oikeata kuvaa tilanteen
19986: toksissa on yksityisetkin laitokset mukaan lu- kurjuudesta, sillä osa vanhuksiS<ta hakee asun-
19987: kien paikkoja vain vähän yli 8 000 vanhukselle. toa asunnonjakotoimiston kautta, osa ei heik-
19988: Kotonaan asuvia yli 50 000 eläkeläistä palvele- kokuntoisuutensa vuoksi pysty edes hakeutu-
19989: vat lähinnä Kontulan ja Töölön vanhustenhuol- maan jonoon.
19990: tokeskukset sekä Riistavuoren ja Suursuon Edellä olevan perusteella ehdotan,
19991: vanhainkotien yhteydessä olevat palvelupisteet.
19992: Kun myös kotiavustajien määrä on täysin riit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19993: tämätön, joutuvat kotona asuvat vanhukset itse 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19994: huolehtimaan ruuasta, siivouksesta jne. Monien markkaa avustuksena Helsingin kau-
19995: kohdalla tilannetta vaikeuttavat vielä huonot pungille vanhusten asuin- ja palvelutalo-
19996: asunto-olot. jen raleentamista varten.
19997: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
19998:
19999: Seppo Toiviainen
20000:
20001:
20002:
20003:
20004: 162 088100408NI
20005: 1290 1981 vp.
20006:
20007: Raha-asia-aloite n:o 1174
20008:
20009:
20010:
20011:
20012: Tuominen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kotkan
20013: puutalousopiston kaluston hankkimiseen
20014:
20015:
20016: Eduskunnalle
20017:
20018: Kotkan Mussalossa on kuluvana syksynä Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä on
20019: otettu käyttöön maamme nykyaikaisin puu- varattu Kotkan puutalousopiston kaluston hank-
20020: talousalan opetuslaitos. Tämä valtion varoilla kimiseen kuitenkin vain 3 miljoonaa markkaa.
20021: rakennettu Kotkan puutalousopiston uudisra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20022: kennus tarjoaa nyt erittäin modernit opetustilat, taen,
20023: hatjoittelupaikat ja tutkimusmahdollisuudet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20024: Uuden koulurakennuksen kalustaminen on kui- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20025: tenkin edelleen pahasti kesken, ja jotta tämä 29.72.70 ehdotetun 7 600 000 markan
20026: puute voitaisiin poistaa, tarvitsee oppilaitos lisäksi 3 000 000 markkaa Kotkan puu-
20027: tätä tarkoitusta varten vuonna 1982 rahaa vielä talousopiston kaluston hankkimiseen.
20028: noin 6-7 miljoonaa markkaa.
20029: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20030:
20031: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari Olli Helminen
20032: 1981 vp. 1291
20033:
20034: Raha-asia-aloite n:o 1175
20035:
20036:
20037:
20038:
20039: Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminasta Luumäelle
20040: rakennettavan rautatien tutkimiseen ja suunnitteluun
20041:
20042:
20043: Eduskunnalle
20044:
20045: Oikorataa Kotka-Hamina-Luumäki pide- mainitun rataosuuden valmistumisen jälkeen ol-
20046: tään laajasti Kymen läänissä ns. HELI-radan taisiin valmiita jatkamaan uutta rataa Luu-
20047: tärkeimpänä ja toteuttamiskelpoisimpana osana. mäelle, on paikallaan tehostaa tutkimus- ja
20048: Tämän osuuden rakentaminen on tutkimuksissa suunnittelutyötä välillä Hamina-Luumäki.
20049: osoitettu myös kannattavimmaksi maassamme Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20050: vireillä olevista ratahankkeista johtuen Kotkan taen,
20051: ja Haminan satamien maamme vientiteollisuut-
20052: ta palvelevasta liikenteestä sekä yhä kasvavasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20053: Neuvostoliiton kauttakulkuliikenteestä. 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20054: Parhaillaan rakennetaan tämän radan osaa markkaa rataosan Hamina-Luumäki
20055: Kotkan Tavastilasta Haminan Salmenkylään. tutkimiseen ja suunnitteluun.
20056: Kun on järkevää ja johdonmukaista, että edellä
20057: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20058:
20059: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari Olli Helminen
20060: 1292 1981 vp.
20061:
20062: Raha-asia-aloite n:o 1176
20063:
20064:
20065:
20066:
20067: Tuominen: Määrärahan osoittamisesta Haminan luotsiaseman
20068: rakentamiseksi
20069:
20070:
20071: Eduskunnalle
20072:
20073: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon taat, että samaan huoneeseen on sijoitettu
20074: olisi välttämätöntä sisällyttää uuden luotsiase- kolme saman työvuoron luotsia.
20075: man rakentaminen Haminaan. Nykyinen asema Edellä olevan perusteella ehdotan,
20076: on rakenteensa ja sijaintinsa puolesta sellainen,
20077: että siellä lepovuorossa olevien omien sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20078: vierailevien luotsien lepo on mahdotonta liiken- 1982 tulo- ;a menoarvioon 4 000 000
20079: teen meluhaittojen ja rakennuksen olematto- markkaa Haminan luotsiaseman raken-
20080: man äänieristyksen takia. Tilat ovat niin ah- tamiseksi.
20081: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20082:
20083: Risto Tuominen
20084: 1981 vp. 1293
20085:
20086: Raha-asia-aloite n:o 1177
20087:
20088:
20089:
20090:
20091: Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion tukitoimin-
20092: taan aluepoliittisen lainsäädännön tarkoittamilla erityisalueilla
20093:
20094:
20095: Eduskunnalle
20096:
20097: Eduskunta hyväksyi viime keväänä keskei- useille eteläisen Suomen taantuville teollisuus-
20098: simmät aluepoliittiset lait, mutta jätti hallituk- seuduille ja muille taantuville alueille ja kun
20099: sen ra:tkaistavaksi aluepoliittisen tuen perus- lisäksi vyöhykejaon jäykkyydestä johtuen jäi
20100: taksi tulevan vyöhykejaon ja lain mahdollista- myös ns. kehitysalueiden sisälle joukko ongel-
20101: mat erityisalueet. Hallitus onkin jo tehnyt pää- mia, jotka voitaisiin poistaa erityisaluejärjes-
20102: töksen vyöhykejaosta, mutta jättänyt erityis- telyillä, tulisi eduskunnan osaltaan varmistaa jo
20103: aluekysymykset toistaiseksi ratkaisematta, eikä ennakkoon erityisalueiden muodostaminen va-
20104: näin ollen myöskään valtion vuoden 1982 tulo- raamalla tarkoitukseen varoja varsinaiseen tulo-
20105: ja menoarvioesitykseen ole ehdotettu määrära- ja menoarvioon.
20106: haa erityisalueille myönnettävään valtion tu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20107: keen. taen,
20108: Tiettävästi hallitus on keskuudessaan sopi-
20109: nut, että erityisaluekysymykseen palataan mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20110: dollisimman pim ja varat tarkoitukseen osoite- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
20111: taan ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarvios- markkaa valtion tukitoimintaan aluepo-
20112: sa. liittisen lainsäädännön tarkoittamilla eri-
20113: Kun tiedetään erityisaluepäätöksen merkitys tyisalueilla.
20114: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
20115:
20116: Risto Tuominen Mikko Rönnholm Eino Grönholm
20117: Olli Helminen Kaj Bärlund Anna-Liisa Piipari
20118: 1294 1981 vp.
20119:
20120: Raha-asia-aloite n:o 1178
20121:
20122:
20123:
20124:
20125: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdyskuntajätteiden
20126: lajittelun ja hyötykäytön koelaitoksen rakentamiseksi Joen-
20127: suuhun
20128:
20129:
20130: Eduskunnalle
20131:
20132: Jätteiden hyötykäytön edistämiseksi tarvi- rattuna. Mikäli lajilteltu jäte saadaan hyötykäyt-
20133: taan maassamme voimakkaita valtiovallan toi- töön, näin saatavat tulot osittain kompensoivat
20134: menpiteitä sekä tutkimuksen että käytännön kasvavia menoja.
20135: toimenpiteiden rahoituksen suhteen. Maassam- Joensuun kaupunki on neuvotellut sisäasiain-
20136: me tarvitaan eräitä koe- ja mallilaitoksia, joi- ministeriön, VTT:n ja Kaupunkiliiton kanssa
20137: den avulla jätteiden hyötykäyttö saadaan alkuun yhdyskuntajätteiden lajittelun ja hyötykäytön
20138: ja samalla voidaan vähentää myöhempiä virhe- koelaitoksen aikaansaamiseksi maahamme. Jo-
20139: investointeja. Talousjätteiden erottelussa on va- ensuuta on pidetty sopivana koelaitoksen paik-
20140: littavana kaksi eri tietä: erottelu tapahtuu jo kana sekä kaupungin koon että muiden o losuh-
20141: keittiössä ja talouksien jätesäiliöissä tai erottelu teiden puolesta.
20142: suoritetaan kaatopaikalla. Keittiössä tapahtuva Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20143: erottelu osoittautunee asenteista ja valvonlta- nioittaen,
20144: vaikeuksista sekä myös tilakysymyksistä joh-
20145: tuen vaikeaksi. Keskitetty kaatopaikalla tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20146: tuva erottelu lienee tulevaisuudessa pääasialli- 1982 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
20147: sesti kysymykseen tuleva vaihtoehto. Tällöin markan määrärahan yhdyskuntajätteiden
20148: kaatopaikan ylläpitokustannukset kohoavat lajittelun ja hyötykäytön koelaitoksen
20149: Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan 3-5- rakentamiseksi Joensuuhun.
20150: kertaisiksi perinteiseen kaatopaikan hoitoon ver-
20151: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20152:
20153: Jouko Tuovinen Markku Kauppinen Erkki Korhonen
20154: Lea Sutinen Matti Puhakka P. Puhakka
20155: Mauri Vänskä
20156: 1981 vp. 1295
20157:
20158: Raha-asia-aloite n:o 1179
20159:
20160:
20161:
20162:
20163: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan kes-
20164: kusammattikoulun puutyöosaston rakentamiseksi
20165:
20166:
20167: Eduskunnalle
20168:
20169: Yksi Pohjois-Karjalan läänin metsä- sekä me- ole ollut käytettävissä koulutussahaa eikä puu-
20170: talli- ja konepajateollisuuden suurimmislta ke- levylinjan tarvitsemia tiloja koneineen ja lait-
20171: hittämisesteistä on ollut koulutetun työvoiman teineen. Kyseinen hanke tukisi merkittävällä
20172: niukkuus. Jotta koulutetun työvoiman puoles- tavalla myös Joensuun metsä- ja puutalous-
20173: ta pystyttäisiin luomaan edellytykset näiden opistossa tapahtuvaa opetusta.
20174: läänin teollisuustoiminnan kehittämisen kannal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20175: ta keskeisten toimialojen laajentumiselle, tulee nioittaen,
20176: läänissä parantaa erityisesti kyseisille toimialoil-
20177: le tähtäävän ammattikoulutuksen toimintamah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20178: dollisuuksia. Tällöin tärkeimpänä kehittämis- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20179: kohteena on Pohjois-Karjalan keskusammatti- 29.68.74 lisäyksenä 6 000 000 markan
20180: koulun Joensuussa sijaitseva puutyö- ja metal- määrärahan Pohjois-Karjalan keskusam-
20181: liosasto. mattikoulun puutyöosaston koulutussa-
20182: Keskusammattikoulun puutyöosaston toimin- han ja siihen liittyvien tilojen rakenta-
20183: tamahdollisuuksia on rajoittanut se, ettei sillä miseksi.
20184: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20185:
20186: Jouko Tuovinen Markku Kauppinen Erkki Korhonen
20187: P. Puhakka Matti Puhakka Lea Sutinen
20188: Mauri Vänskä
20189: 1296 1981 vp.
20190:
20191: Raha-asia-aloite n:o 1180
20192:
20193:
20194:
20195:
20196: Tuovinen ym.: .Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
20197: 4H-liiton toimintaan uusien neuvojan toimien perustamiseksi
20198:
20199:
20200: Eduskunnalle
20201:
20202: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on valtionapuun. Kun tämän taloudellisen ruoton
20203: kansainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- lisäksi syntyy runsaasti koulutusimpulsseja ja
20204: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden on pak- varsinaisia neuvonnallisia tuloksia, on toiminta
20205: ko löytää ratkaisuja. Automaation lisääntyessä valtiontalouden kannalta tarkas.teltuna varsin
20206: ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus pystyisi perusteltua. Erityisesti 4H-nuoret on. saatu en-
20207: ainakaan pitemmällä aikavälillä lisäämään suh- nakkoluulottomina osallistumaan uusimuotoisiin
20208: teellista osuuttaan käytettävissä olevasta työ- kokeiluihin, joita ovat esim. metsien moninais-
20209: voimasta. Palveluelinkeinojen joustavara saat- käyttö, energiametsät, biologinen viljely, luon-
20210: taa olla jossain määrin suurempi. Toisaalta on totuotteiden muu talteenotto, vain muutamia
20211: kansakunnan tasasuhtaisen kehittämisen kannal- luettelomaisesti mainitaksemme. Syvällisemmät
20212: ta välttämätöntä,. että perustuotannossa voidaan 4H-järjestön yritystoiminnalliset tulokset ovat
20213: pysyttää riittävä ja ammattitaitoinen osa työvoi- löydettävissä marjojen ja vihannesten sopimus-
20214: masta. Tämän. vuosikyrp.menen aikana joudutaan viljelytuotannosta sekä metsätalouden sektorilta.
20215: korostamaan kotimaisen energiantuotannon vält· Vähäarvoisia eivät ole käytännön työsuoritusten
20216: tämättömyyttä. Sen lisäksi perinteiset alkutuo- välityksellä saadut ammattivirikkeet ja tuntuma
20217: tannon alat elintarvike- ja puuntuotanto on tur- elinkeinoelämään.
20218: vattava riittävällä työvoimalla. Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
20219: Nuorten työttömyyttä . on tilapäisesti lieven- koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjestö
20220: netty järjestämälläheille lisäkoulutusta sekä lä- tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan
20221: hinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta ollut
20222: avustuksen turvin. Liian vähälle huomiolle on suopea, mikä perustunee järjestön toiminnan
20223: jäänyt nuorten työpanoksen suuntaaminen tuo· painopisteen sijoittamiseen kä)'ltännön alojen
20224: tannolliseen toimintaan, jolloin nuori itsekin neuvontaan sekä hyödylliseen työhön ohjaami-
20225: voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten työ- seen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto lisään-
20226: kasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut 4H- tyneen vapaa-ajan tai työttömien päivien viet-
20227: järjestö on useaan otteeseen esittänyt, että sen toon.
20228: kehittämät menetelmät nuorten työllistämiseksi Ottamalla valtion vuoden 1982 tulo- ja me-
20229: tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyttöön. noarvioon lisäyksenä 873 000 markan määrä-
20230: Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamalla toi- raha voidaan varojen turvin perustaa yhteensä
20231: minta niihinkin kuntiin, missä sitä vielä ei 18 4H-neuvojan tointa niihin kuntiin, jotka
20232: ole. Saadut kokemukset osoittavat, että yksi ilmaisevat valmiutensa osallistua kunnan omalla
20233: koulutettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 nuorta rahoituksella osaan neuvojan palkkauskustan-
20234: järjestäen heille mahdollisuuksia osallistua tuo- nuksista. Nuoria työllistyisi 4H-kerhoissa arvioi-
20235: tannolliseen toimintaan ja ansaita itse rahaa. den ja aikaisemmin saatujen kokemusten perus-
20236: Vuoden 1980 tilinpäätöstietojen mukaan yksi teella noin 6 200-6 300 nuorta. Nuorten tuo-
20237: 4H-neuvoja aikaansai keskimäärin 91 700 mar- tannollisen toiminnan kokonaistuotoksi voidaan
20238: kan kerholaisten yritystoiminnan bruttotuoton. arvioida 2 300 000 markkaa ja nettotuotoksi
20239: Tästä tuotosta suoranainen työpalkka nuorison noin 1 500 000 markkaa.
20240: käteen oli yhteensä 60 400 markkaa, joka tuot- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20241: to on yli kaksinkertainen verrattuna sijoitettuun taen,
20242: Raha-asia-aloite n:o 1180 1297
20243:
20244: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 873 000 markkaa 18 uuden 4H-neuvo-
20245: 1982 tulo- ja menoarvioon momentin jan toimen perustamiseksi.
20246: 30.30.46 alamomentille 1 lisäyksenä
20247: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20248:
20249: Jouko Tuovinen Mikko Ekorre Toivo Yläjärvi
20250: Mikko Pesälä Orvokki Kangas Vappu Säilynoja
20251: Paavo Vesterinen Matti Järvenpää Aimo Ajo
20252: Erkki Korhonen Matti Hakala Kaisa Raatikainen
20253: Olavi Martikainen Sampsa Aaltio Paula Eenilä
20254: Esko Pekonen Olavi Nikkilä Pentti Lahti-Nuuttila
20255: Håkan Malm Henrik Westerlund Mikko Jokela
20256: Bror Lillqvist Markku Kauppinen Lea Sutinen
20257:
20258:
20259:
20260:
20261: 163 08810040811
20262: 1298 1981 vp.
20263:
20264: Raha-au\;aloite n:o 1181
20265:
20266:
20267:
20268:
20269: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakon-
20270: torjuntaan Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin alueella
20271:
20272:
20273: Eduskunnalle
20274:
20275: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
20276: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesaleontorjunta
20277: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
20278: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
20279: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimis- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkkyjen
20280: tölle ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuu- vaaraa ilmenisi.
20281: teen uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20282: vaarallisuudesta. Viime aikoina on jopa paljas- tavasti,
20283: tunut näiden tutkimustulosten salailua. Myös
20284: esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vähek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20285: syntää vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta koh- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20286: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
20287: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä ylei- käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
20288: sön ankarasta vastustuksesta huolimatta. juntaan Pohjois-Karjalan tie- ja vesira-
20289: kennuspiirin alueella.
20290: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20291:
20292: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Mauri Vänskä
20293: Lea Sutinen Markku Kauppinen Erkki Korhonen
20294: 1981 vp. 1299
20295:
20296: Raha-asia-aloite n:o 1182
20297:
20298:
20299:
20300:
20301: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin-Herajoen maan-
20302: tien rakentamisen aloittamiseksi
20303:
20304:
20305: Eduskunnalle
20306:
20307: Kolin-Herajoen tiehanke liittyy koko Kolin vät samaa vauhtia. Tällöin tarvitaan ilman muu-
20308: alueen matkailun kehittämiseen. Tämä tieyhteys ta myös paranevia liikenneyhteyksiä, joista
20309: luo kokonaan uuden väylän Kolille Enon suun- vasta Ahmovaaran ja Loma-Kolin välinen tie-
20310: nasta ja tiereitin luonnonkauneus tulee var- yhteys on parannettu.
20311: masti jo sinänsä lisäämään sen käyttöä. Tie- Kolin alueen matkailun kehittämisen kan-
20312: verkkosuunnitelman yhteydessä suoritetut mää- nalta olisi tärkeää, että tieyhteys Koli-Hera-
20313: räpaikkatutkimukset eivät selvitä kokonaisuu- joki rakennettaisiin mahdollisimman pikaisesti.
20314: dessaan Kolin-Herajoen tien tarvetta, sillä Sarrlna se helpottaisi alueen huonoa työlli-
20315: varmasti Ahvenisen kautta kulkeminen Kolille syystilannetta. Matkailun lisäksi tiellä olisi
20316: lisääntyy huomattavasti ko. tieyhteyden valmis- suuri merkitys myös puutavarankuljetusten ja
20317: tuttua. paikallisen liikenteen kannalta.
20318: Suunniteltu Kolin matkailukaupunki koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20319: naisuudessaan tulee valmistumaan vasta vähi- nioittaen,
20320: tellen vuosikymmenien mittaan, mutta nähtä-
20321: vyyksiltään ainoalaatuisen Kolin matkailu vää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20322: jäämättömästi kasvaa noin 10-20 prosentin 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20323: vuosivauhdilla ja tämä tietää sitä, että mat- markan määrärahan Kolin-Herajoen
20324: kailijoiden majoitus- ja palvelupisteet lisäänty- maantien rakentamisen aloittamiseksi.
20325: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20326:
20327: Jouko Tuovinen Matti Puhakka P. Puhakka
20328: Lea Sutinen Markku Kauppinen Mauri Vänskä
20329: Erkki Korhonen
20330: 1300 1981 vP·
20331:
20332: Raha-asia-aloite n:o 1183
20333:
20334:
20335:
20336:
20337: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Aittalahden ja Väärän-
20338: mäen välisen maantien n:o 480 parantamiseksi
20339:
20340:
20341: Eduskunnalle
20342:
20343: Kesälahden kunnan yksi keskeisimpiä liiken- perusparantamiseksi, mutta aloitteet eivät ole
20344: teellisiä ongelmia on kunnan pohjoisosan ja johtaneet tulokseen. Mainittakoon, että edellä
20345: kuntakeskuksen välisen tieyhteyden parantami- mainittu tieosuus oli muutamia wosia sitten
20346: nen. Tämä Aittolahden-Vääränmäen maantie TVL:n Pohjois-Karjalan piirin tienpidon toi-
20347: n:o 480 on sorapintainen, mutkainen, mäldnen menpideohjelmassa mukana, mutta sen jälkeen
20348: ja tästä johtuen erittäin hidaskulkuinen. Tie se on sieltä jätetty pois.
20349: on pituudeltaan 26 kilometriä ja se johtaa, val- Kesälahden kunnan työllisyyden, matkailun
20350: tatieltä n:o 6 kantatielle n:o 71. Keväisrn ja kehittämisen ja kuntakokonaisuuden säilyttämi-
20351: syksyisin kelirikka tällä tiellä muodostuu niin sen kannalta ko. tien rakenteen perusparanta-
20352: pahaksi, että kunnan pohjoisosan asukkaat minen tulisi aloittaa mahdollisimman pikaisesti.
20353: Vilialan ja Hummovaaran kylistä joutuvat mat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20354: kustamaan Kesälahden kirkonkylälle Puhoksen nioittavasti,
20355: kautta, mikä luonnollisesti aiheuttaa lisäkus-
20356: tannuksia matkan pidetessä. Tästä on myöskin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20357: seurauksena se, että Villalan ja Hummovaaran 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
20358: kylien asukkaat joutuvat asioimaan melko pal- markan suunnittelumäärärahan Aittalah-
20359: jon Kerimäellä taikka Kiteellä ja tämä hajoit- den ja Vääränmäen välisen maantien
20360: taa pahasti kuntakokonaisuutta. n:o 480 parantamiseksi.
20361: Kesälahden kunta on tehnyt useita aloitteita
20362: TVL:n Pohjois-Karjalan piirille tämän tien
20363: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20364:
20365: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Mauri Vänskä
20366: Lea Sutinen P. Puhakka Erkki Korhonen
20367: 1~8lvp. 13()1
20368:
20369: Raha-asia-aloite n:o 1184
20370:
20371:
20372:
20373:
20374: Tuovinen ytil.: Määrärahan osoittamisesta Kuorevaaran paikal-
20375: listien n:o 15781 perusparannukseen
20376:
20377:
20378: Eduskunnalle
20379:
20380: .Pohjois~Karjalan lomakeskus Huhmari toimii siä ja saataisiin valtion työllisyyskohteita Polvi-
20381: Polvijärven kunnassa erittäin luonnonkauniilla järven kuntaan.
20382: paikalla. Matkailijoiden kulkuyhteyksien paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20383: tamiseksi lomakeskukseen olisi välttämätöntä, nioittaen,
20384: että Kuorevaaran paikallistie n:o 15781 kor-
20385: jattaisiin ja muutettaisiin maantieksi ja samassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20386: yhteydessä pääasiallisesti lomakeskusta palve- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20387: leva Huhmarisvaaran yksityistie muutettaisiin markan määrärahan Kuorevaaran pai-
20388: maantieksi. Näin edistettäisiin lomakeskuksen kallistien n:o 1.5781 rakenteen paranta-
20389: toimintamahdollisuuksia ja samalla parannettai- miseksi ja muuttamiseksi maantieksi
20390: siin Polvijärven kunnan sisäisiä liikenneyhteyk- sekä Huhmarisvaaran yksityistien kor-
20391: jaamiseksi ja muuttamiseksi maantieksi.
20392: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20393:
20394: Jouko Tuovinen Matti Puhakka P. Puhakka
20395: Lea Sutinen Markku Kauppinen Mauri Vänskä
20396: Erkki Korhonen
20397: 1302
20398:
20399: Raha-asia-aloite n:o 1185
20400:
20401:
20402:
20403:
20404: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Käsämän-Sotkuman
20405: maantien n:o 80.} 1 perusparannukseen
20406:
20407:
20408: Eduskunnalle
20409:
20410: Käsämän-Sotkuman maantie n:o 8031 on töntä. Samalla se toimisi merkittävänä työllisyys-
20411: suorin yhteys tultaessa Varkauden tai Savon- kohteena parannustyön toteuttamisaikana.
20412: linnan suunnasta Polvijärvelle. Nykyisen tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
20413: heikon kunnon johdosta liikenne edellä maini- nioittaen,
20414: tuista suunnista Polvijärvelle vaikeutuu, jou-
20415: dutaan käyttämään kiertotietä, ja näin Polvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20416: järven kunnan liikenteellinen ja matkailullinen 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20417: asema kärsii. Tästä syystä Käsämän-Sotkuman markan määrärahan Käsämän-Sotku-
20418: maantien parantaminen olisi erittäin välttämä- man maantien n:o 8031 rakenteen pa-
20419: rantamiseksi.
20420: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20421:
20422: Jouko Tuovinen Matti Puhakka P. Puhakka
20423: Lea Sutinen Markku Kauppinen Mauri Vänskä
20424: Erkki Korhonen
20425: 1981 vp. 1303
20426:
20427: Raha-asia-aloite n:o 1186
20428:
20429:
20430:
20431:
20432: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaidonrau-
20433: tateiden talonrakennustöitä varten
20434:
20435:
20436: Eduskunnalle
20437:
20438: Vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa on mo- ns. työllisyysmäärärahoja. Momentin määrära-
20439: mentilta 31.90.74 supistettu määrärahoja esi- hojen supistus vaikuttaa myös suoranaisesti
20440: tyksen mukaan 28 miljoonaa markkaa. Vairion- rautatielaitoksen palveluksessa olevan henkilö-
20441: rautateillä on kuitenkin vanhana valtion laitok- kunnan työllisyyteen.
20442: sena erittäin suuria tarpeita työsuhdeasuntojen Rautatielaitoksen suotuisan kehityksen ja
20443: ja työ- sekä sosiaalitilojen saneerauksiin. uudistuspolitiikan turvaaminen sekä vakinaisen
20444: Vaitiovailaita odotetaan, että se valtiotyön- henkilökunnan työllisyyden turvaaminen edel-
20445: antajana noudattaa työturvallisuuslain ja työsuo- lyttäisi, että määrärahoja kyseiselle momentille
20446: jeluviranomaisten määräyksiä sekä työnantaja- lisättäisiin vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon.
20447: na soimimiaan työ- ja virkaehtosopimuksia. Tämän perusteella ehdotamme,
20448: Kuitenkin kyseiselle momentille kohdistuvat
20449: supistusesitykset viivästyttävät mm. rautatielai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20450: toksen toimenpiteitä työsuojelulain ja -mää- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20451: räysten sekä VES- ja TES-sopimusten toteutta- 31.90.74 lisäyksenä 10 000 000 markan
20452: miseksi. Varsinkin Etelä-Suomessa on erittäin määrärahan Valtionrautateiden talonra-
20453: suuria tarpeita työ- ja sosiaalitilojen uudistami- kennustöitä varten.
20454: seen, koska tällä alueella ei ole käytettävissä
20455: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20456:
20457: Jouko Tuovinen Mikko Rönnholm Eino Grönholm
20458: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari Kaarina Suonio
20459: Pertti Hietala Hannu Tapiola Bror Lillqvist
20460: Risto Tuominen Lea Savolainen Sakari Knuuttila
20461: Jouko Skinnari Matti Puhakka Pekka Starast
20462: 1304 1981 vp.
20463:
20464: Raha-asia-aloite n:o 1187
20465:
20466:
20467:
20468:
20469: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun rautatiease-
20470: man tavaraterminaalin rakentamiseen
20471:
20472:
20473: Eduskunnalle
20474:
20475: Joensuun rautatieaseman tavaraterminaali on naalille ei voida enää lisätä purkausraiteita,
20476: jo useita kymmeniä vuosia vanha, joten se ei vaikka jatkuvasti lisääntyvät kappaletavaravau-
20477: täytä lisääntyvän kappaletavaraliikenteen aset- nut sitä ehdottomasti vaatisivat. Myös asiakas-
20478: tamia vaatimuksia. Terminaalin pienuudesta suhteet terminaalin epäkäytännöllisyydestä joh-
20479: ja epäkäyitännöllisyydestä on monenlaista hait- tuen saattavat vaarantua.
20480: taa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20481: Mm. tavaroita rikkoontuu luval!toman paljon nioittaen,
20482: koneellisesti tapahtuvassa purkauksessa, kuor-
20483: mauksessa ja siirroissa. Myös työturvallisuus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20484: vaarassa trukkien liikkuessa edestakaisin ka- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20485: peilla laitureilla ja käytävissä. markan määrärahan Valtionrautateiden
20486: Ratapihahenkilökunnalle aiheutuu myös yli- ] oensuun rautatieaseman tavaratermi-
20487: määräistä vaihtotyötä, koska nykyiselle termi- naalin rakentamiseksi.
20488: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20489:
20490: Jouko Tuovinen Matti Puhakka P. Puhakka
20491: Lea Sutinen Markku Kauppinen Mauri Vänskä
20492: Erkki Korhonen
20493: 1981 vp. 1305
20494:
20495: Raha-asia-aloite n:o 1188
20496:
20497:
20498:
20499:
20500: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun aseman jär-
20501: jestelyratapihan rakentamiseksi
20502:
20503:
20504: Eduskunnalle
20505:
20506: Joensuun rautatieaseman järjestelyratapiha tuvasta ratojen sähköistämisestä johtuen Joen-
20507: on jo kauan osoittautunut aivan liian ahtaaksi suun aseman järjestelyratapiha on rakennettava
20508: ja epäkäytännölliseksi jatkuvasti kasvavaa lta- mahdollisimman pikaisesti.
20509: varaliikennettä palvelemaan. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
20510: Muun muassa Suomen ja Neuvostoliiton nioittavasti,
20511: rautatieliikenne on voimakkaasti kasvanut vuo-
20512: desta toiseen ja sama kehitys näyttää jatkuvan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20513: Myös öljyn hinnan nopea nousu on lisän- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20514: nyt VR:n tavarakuljetuksia voimakkaasti. Näis- markan määrärahan Joensuun aseman
20515: tä sekä Imatralta lähivuosina Joensuuhun ulot- järjestelyratapihan rakentamiseksi.
20516: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20517:
20518: Jouko Tuovinen Matti Puhakka P. Puhakka
20519: Lea Sutinen Markku Kauppinen Mauri Vänskä
20520: Erkki Korhonen
20521:
20522:
20523:
20524:
20525: 164 08810040811
20526: 1306 1981 vp.
20527:
20528: Raha-asia-aloite n:o 1189
20529:
20530:
20531:
20532:
20533: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan-Kontiomäen
20534: rataosan perusparannukseen
20535:
20536:
20537: Ed u s k u n nalle
20538:
20539: Pohjois-Karjalan alueella on useita VR:n tär- vaikutuspiirissä tot'mlvat mm. Kaukaan Nur-
20540: keitä rakennuskohteita, jotka maakunnan kan- meksen Saha, Serlachiuksen Höljäkän kyllästä·
20541: nalta olisi pikaisesti toteutettava. Tärkeimpiä mö, Enso-Gutzeitin Pankakosken ja Lieksan
20542: näistä on Lieksan-Nurmeksen-Kontiomäen tehtaat sekä Veitsiluodon Kevätniemen saha.
20543: radan peruskorjaus, kiskoovaihto ja sepelöinti. Ennen kaikkea radan parantaminen vaikuttaisi
20544: Lieksan-Kontiomäen rataosuudella on suo- edistävästi uuden teollisuuden syntymiseen ko.
20545: ritettu vuosien mittaan työllisyysvaroin pieniä alueelle.
20546: parannustöitä, mutta raskasta kiskotusta radalle Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
20547: ei vieläkään ole saatu, vaikka asia on vuosit- kunnioittaen,
20548: tain esitetty liikenneministeriölle ja rautatiehal-
20549: litukselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20550: Nykyisin radalla ei voida ajaa raskailla den 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
20551: kuormilla eikä suurilla nopeuksilla. Kuitenkin tille 31.90.78 lisäyksenä 10 000 000
20552: alueen raakapuun ja teollisuuden kuljetukset markan määrärahan Lieksan-Kontio-
20553: edellyttävät nykyistä raskaampia kuormia ja mäen rataosan perusparannustöiden
20554: myös junien nopeuksien lisäämistä. Rataosan aloittamiseksi.
20555: Helsingissä 2 päivänä lökakuuta 1981
20556:
20557: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Mauri Vänskä
20558: P. Puhakka Markku Kauppinen Lea Sutinen
20559: Erkki Korhonen
20560: 1981 "iJ. U07
20561:
20562: Raha-asia-aloite n:o 1190
20563:
20564:
20565:
20566:
20567: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta malmitut-
20568: kimuksiin
20569:
20570:
20571: Eduskunnalle
20572:
20573: Maamme maaperätutkimuksia ja malminet- Geologisia vyöhykkeitämme, joista on jo
20574: sintää on viime vuosina huomattavasti tehos- löytynyt malmeja, ei ole läheskään tarpeeksi
20575: tettu, ei kuitenkaan riittävästi. Useammassa tutkittu. Niin ikään ovat tutkimatta suurelta
20576: tapauksessa löydety;t malmit tarkemmassa tut- osin tunnettujen malmioiden jatkeet. Nimen-
20577: kimuksessa osoittautuvat joko heikoiksi taikka omaan näiden alueiden, jotka sijoittuvat pää-
20578: muutoin vaikeusasteeltaan sellaisiksi, että ne osiltaan Itä-Suomeen ja Lappiin, tutkimista
20579: heikon kannattavaisuutensa vuoksi eivät johda olisi tuntuvasti tehostettava.
20580: kaivostoiminnan aloittamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20581: Pitemmälle meneviä maaper~tutkimuksia ei nioittaen,
20582: voida tehdä umpimähkäisesti. Tarvitaan toi-
20583: veita herättävä löydös taikka muutoin perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20584: tellut johtopäätökset, ennen kuin edes porauk- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20585: siin voidaan ryhtyä. Selvää kuitenkin on, että 32.40.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
20586: malmeja on etsittävä aktiivisesti koko ajan. malmitutkimuksiin.
20587: Sattuman varaan emme voi asiaa jättää.
20588: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20589:
20590: Jouko Tuovinen Matti Puhakka P. Puhakka
20591: Lea Sutinen Markku Kauppinen Mauti Vänskä
20592: Erkki Korhonen
20593: 1308 1981 vp.
20594:
20595: Raha-asia-aloite n:o 1191
20596:
20597:
20598:
20599:
20600: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen tut-
20601: kimuskeskuksen tuotekehitys- ja markkinointiyrityksen perus-
20602: tamiseksi Joensuuhun
20603:
20604:
20605: Eduskunnalle
20606:
20607: Kehitysaluerahasto Oy:n Joensuun aluekont- tiyksiköt Helsinkiin ja Ouluun. Nämä yksiköt
20608: tori laati vuonna 1980 - Pohjois-Karjala toi- on perustettu edistämään pienten ja keskisuur-
20609: mikunnan esityksestä - selvityksen Pohjois- ten teollisuusyritysten tuotekehitystoimintaa,
20610: Karjalan läänin pienen ja keskisuuren yritysroi- mutta niiden palvelut ovat liian kaukana Itä-
20611: minnan kehitysmahdollisuuksista. Tämän selvi- Suomen ja erityisesti Pohjois-Karjalan kannal-
20612: tyksen mukaan kyseisen yritystoiminnan kehi- ta. Tällainen Valtion teknillisen tutkimuskes-
20613: tystä rajoittavat erityisesti mekaanisen puun- kuksen tuotekehitys- ja markkinointiyksikkö tu-
20614: jalostusteollisuuden, tekstiili- ja vaatetusteolli- Usi pikaisesti perustaa Joensuuhun, jossa se
20615: suuden sekä metalliteollisuuden toimialoilla tuo- palvelisi koko Itä-Suomen aluetta. Toiminta
20616: tekehityksessä, markkinoinnissa ja koulutustoi- tulisi aloittaa kokeiluluontoisesti vuoden 1982
20617: minnassa esiintyvät puutteellisuudet. Mekaani- alusta lukien mekaanisen puunjalostusteollisuu-
20618: sessa puunjalostusteollisuudessa olisi pieniä den, tekstiili- ja vaatetusteollisuuden sekä me-
20619: puusepän- ja huonekaluyrityksiä tuettava vien- talli- ja konepajateollisuuden toimialoilla.
20620: timarkkinoinnin käytännön kehittämistyön ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20621: tuotannon monipuolistamisen kannalta merkit- nioittaen,
20622: tävien hankkeiden vaatiman tuotekehitysrahoi-
20623: tuksen osalta. Tekstiili- ja vaatetusteollisuudes- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20624: sa :tulisi lisätä julkista tukea markkinatutki- den 1982 tulo- ja menoarvioon
20625: muksiin ja selvittää yritysten yhteismarkkinoin- 2 000 000 markan määrärahan Valtion
20626: timahdollisuuksia. Metalliteollisuudessa olisi teknillisen tutkimuskeskuksen tuoteke-
20627: edistettävä alihankintojen varassa toimivien yri- hitys- ja markkinointiyrityksen perusta-
20628: tysten omaa tuotekehitystä, yrityskohtaisten miseksi Joensuuhun, jonka toimialana
20629: erikoistumismahdollisuuksien selvittämistä sekä olisi ensisi;aisesti mekaaninen puunja-
20630: yleensä tuotantomenetelmien ja tuotekehityksen lostusteollisuus, tekstiili- ja vaatetusteol-
20631: tason kohottamista. lisuus sekä metalli- ja konepajateollisuus
20632: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yhtey- ja jonka toimialueena olisi koko Itä-
20633: teen on perustettu tuotekehitys- ja markkinoin- Suomi.
20634: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20635:
20636: Jouko Tuovinen Matti Puhakka P. Puhakka
20637: Lea Sutinen Markku Kauppinen Mauri Vänskä
20638: Erkki Korhonen
20639: 1981 vp. Cl309
20640:
20641: Raha-asia-aloite n:o 1192
20642:
20643:
20644:
20645:
20646: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähittäis-
20647: kaupan investointien tukemiseen haja-asutusalueilla
20648:
20649:
20650: Eduskunnalle
20651:
20652: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen toi- vioon 1 500 000 mk vähittäiskaupan investoin-
20653: minnan loppuminen on viime vuosina ollut var- tien tukemiseen haja-asutusalueilla, vaikka tarve
20654: sin yleistä johtuen ylläpitokustannusten jatku- on huomattavasti suurempi. Mikäli vähittäis-
20655: vasta noususta ja ostokykyisen väestön muutta- kaupan investointien tukemiseen ei saada riittä-
20656: misesta pois paikkakunnalta. Kaupan lisärasit- västi valtion varoja, tulevat kauppakuolemat
20657: teena ovat olleet myös työsuojelu- ja terveysvi- edelleen jatkumaan.
20658: ranomaisten asettamat velvoitteet, jotka osal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20659: taan ovat vaikuttaneet kaupan lopettamiseen. nioittaen,
20660: Kaupan palvelujen loppuminen varsinkin
20661: maaseudulla merkitsee ainakin vanhuksille pak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20662: komuuttoa asutustaajamiin. Myös muille ihmi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20663: sille se merkitsee lisääntyviä kuluja, koska kau- 32.61.41 lisäyksenä 2 000 000 marlekaa
20664: pan palvelut on haettava asutuskeskuksista. vähittäiskaupan investozntzen tukemi-
20665: Hallitus esittää ensi vuoden tulo- ja menoar- seen haja-asutusalueilla.
20666: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20667:
20668: Jouko Tuovinen Matti Puhakka P. Puhakka
20669: Lea Sutinen Markku Kauppinen Mauri Vänskä
20670: Erkki Korhonen
20671: 13t0 1981 Vp.
20672:
20673: Raha-asia-aloite n:o 1193
20674:
20675:
20676:
20677:
20678: Uitto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten
20679: Keskusliiton toiminnan tukemiseen
20680:
20681:
20682: Eduskunnalle
20683:
20684: Asumiseen liittyvät toimenpiteet asumiskus- ohjeita asuntodemokratian ja asuinympilristön
20685: tannusten alentamiseksi eivät suoranaisesti ole säilyttämisen ja kehittämisen kannalta.
20686: johtaneet myönteiseen tulokseen. Tosin juuri Kansainvälinen Vuokralaisliitto ( Internatio-
20687: nyt suunnitteilla olevat eräät ratkaisut osaltaan nal Union of Tenants, IUT) pitää konferenssin
20688: saattavat johtaa toivottuun tulokseen - aina- ja siihen liittyvän seminaarin Suomessa 19.-
20689: kin osoittautua oikeaan suuntaan johtaviksi. 22. 5. 1982. IUT:n jäseninä ovat kansalliset
20690: Vuokralaisten Keskusliitto on omilla toimenpi- vuokralaisliitot Pohjoismaista, Saksan Liitto-
20691: teillään ja valtion pieneksi katsottavan rahoi- itasavallasta, Ranskasta ja Sveitsistä sekä Ita-
20692: tustuen edell)1'tyksin pyrkinyt edesauttamaan liasta. Lisäksi kokoukseen osallistuu tarkkaili-
20693: vuokralla-asumisen mahdollisuuksia. Liitto pyr- joita mm. Englannista. Kun Vuokralaisten Kes-
20694: kii toimenkuvansa mukaisesti enenevässä mää- kusliitto joutuu hoitamaan kokoukseen liittyviä
20695: rin suorittamaan tärkeäksi katsottavaa valistus- järjestelyjä, tulevat nämä aiheuttamaan liitolle
20696: työtä vuokralla-asujien ja vuokralaisjärjestöjen tulevana toimi111tavuonna huomattavia lisäkus-
20697: piirissä. Liiton asiantuntemusta on käytetty mo- tannuksia.
20698: nissa yhteyksissä käsiteltäessä asuntopolitiikan Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotam-
20699: kokonaisuuden keskeisiä kysymyksiä. me kunnioittavasti,
20700: Vuokralaisten Keskusliitto osallistuu voima-
20701: varojensa mukaan myös alan kansainväliseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20702: toimintaan. Nämä yhteydet on katsottava vält- 1982 tulo- ja menoarvioon 60 000
20703: tämättämiksi alan kehityksen, laajemman seu- markkaa Vuokralaisten Keskusliiton toi-
20704: rannan ja asuntopolitiikan järjestötyön voimista- minnan tukemiseen ja kansainvälisen
20705: miseksi Suomessa. Näillä yhteyksillä on saata- konferenssin järjestämisen kustannuksien
20706: vissa myös käyttökelpoisia ideoita ja sovellutus- peittämiseen.
20707: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
20708:
20709: Pauli Uitto Mikko Ekorre
20710: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen
20711: Unto Ruotsalainen
20712: 1981 vp. t3U
20713:
20714: Raha-asia-aloite n:o 1194
20715:
20716:
20717:
20718:
20719: Uitto: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnitte-
20720: lemiseksi Hyvinkäälie
20721:
20722:
20723: Eduskunnalle
20724:
20725: Valtion virastotalon rakentaminen Hyvin- Edellä mainitun lisäksi on vielä huomioitava,
20726: käälle on nykyisten suunnitelmien mukaisesti että Hyvinkään kaupunki on varautunut osoit-
20727: tarkoitus aloittaa v. 1983. Virastotalon tarve tamaan rakennusalueen valtion virastotaloa var-
20728: Hyvinkäällä on kuitenkin tällä hetkellä erittäin ten.
20729: suuri, sillä mm. kihlakunnanoikeuden, työvoi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20730: matoimiston, verotoimiston sekä poliisin toimi-
20731: tilat sijaitsevat tällä hetkellä erittäin epätarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20732: tuksenmukaisissa ja ahtaissa tiloissa. Sanottujen 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20733: toimintojen parantamiseksi ja myös huomioiden 28.64.76 (Virastotalojen rakentaminen)
20734: työllisyysnäkökohdat olisi nykytilanteessa Hy- 1 000 000 markkaa valtion Hyvinkäätt
20735: vinkäälle rakennettavan valtion virastotalon ra- virastotalon rakentamissuunnittelun
20736: kennussuunnitelmaa aikaistettava. käynnistämiseksi.
20737: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20738:
20739: Pauli Uitto
20740: 1312 1981 Vp.
20741:
20742: Raha-asia-aloite n:o 1195
20743:
20744:
20745:
20746:
20747: Uitto: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnit-
20748: telemiseksi Nurmijärvelle
20749:
20750:
20751: Eduskunnalle
20752:
20753: Valtion rahatilanteen vuoksi valtion virasto- kunnassa, valtion virastojen toiminnat ovat ha-
20754: taloja ei ole viime vuosina rakennettu tarvetta jautetut vuokratiloihin eri puolille kuntaa. Kun-
20755: vastaavasti. Tämän johdosta valtion virastot, nan asukkaiden, siis kaikkien veronmaksajien
20756: kuten posti, verotoimisto, Kansaneläkelaitos ja myös valtion taloudenhoidon kannalta ei
20757: jne. joutuvat työskentelemään monilla paikka- nykyinen käytäntö ole oikeudenmukainen. Tä-
20758: kunnilla varsin ahtaissa ja epätarkoituksenmu- män johdosta olisi tärkeätä valtion toimesta
20759: kaisissa vuokratiloissa. rakentaa virastotalo Nurmijärven kuntaan niin,
20760: Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen tai sairaus- että se palvelisi mahdollisimman tehokkaasti
20761: vakuutuksen toimisto saattaa sijaita paikassa, kunnan asukkaiden tarpeita.
20762: johon liikuntavammaisten tai iäkkäämpien hen- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20763: kilöiden on hyvin vaikea päästä.
20764: Useissa tapauksissa vuokranantajina ovat va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20765: kuutuslaitokset, pankit tai jopa yksityiset hen- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
20766: kilötkin, ja lähes poikkeuksetta vuokrataso on 28.64.76 1 000 000 markkaa valtion
20767: korkea. Nurmijärven virastotalon rakennussuun-
20768: Näin on myös tällä hetkellä Nurmijärven nittelun käynnistämiseksi.
20769: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
20770:
20771: Pauli Uitto
20772: 1981 vp. 1313
20773:
20774: Raha-asia-aloite n:o 1196
20775:
20776:
20777:
20778:
20779: Uitto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskuk-
20780: sille luentotoimintaa varten annettavaan valtionapuun
20781:
20782:
20783: Eduskunnalle
20784:
20785: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- kahdeksan opintokeskuksen kesken, muodostu-
20786: le 1982 esitetään momentin 29.57.55 alamo- vat osuudet siinä määrin pienrksi, että luento-
20787: mentille 3 määrärahaa, jota pidämme hyvin toimintaa ei myöskään työtapana kyetä riittä-
20788: vähäisenä. västi kehittämään.
20789: Perusteluna toteamme valtion kansansivistys- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20790: lautakunnan tapaan, että kurssitoiminnan pii-
20791: riin ei enää hyväksytä kuutta tuntia lyhyempiä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20792: kursseja, mistä seuraa painetta luentomää,rära- 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
20793: han kehittämiseen. Tätä muutosta tulo- ja me- 29.57.55 alamomentille 3 !isäyksenä
20794: noarvioesityksessä ei ole otettu huomioon. Kun 1 200 000 markkaa valtionapuna opin-
20795: ehdotettu luentomääräraha jakautuu vähintään tokeskusten luentotoimintaa varten.
20796: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20797:
20798: Pauli Uitto 1.-C. Björklund Terho Pursiainen
20799: Mikko Ekorre Vappu Säilynoja Kati Peltola
20800:
20801:
20802:
20803:
20804: 165 088100408~
20805: 1314 1981 vp.
20806:
20807: Raha-asia-aloite n:o 1197
20808:
20809:
20810:
20811:
20812: Uitto: Määrärahan osoittamisesta Kaltevan jätevedenpuhdistamon
20813: runkoviemärin rakentamiseen
20814:
20815:
20816: Eduskunnalle
20817:
20818: Hyvinkään kaupungille esitetään velvoitetta typen poistovaatimus, joka asumaJatevesien
20819: rakentaa 1. 4. 1982 ja 30. 9. 1984 välisenä ajan- osalta on aivan uutta Suomessa. Esitetyistä nor-
20820: jaksona keskusjätevedenpuhdistamo. Puhdista- maalia tiukemmista vaatimuksista juuri johtuu
20821: mon hankintakustannuksiksi on arvioitu 23 uuden keskuspuhdistamon rakentamistarve. Hy-
20822: miljoonaa markkaa ja puhdistamolle johtavan vinkään kaupunki joutuu näin toteuttamaan
20823: runkoviemärin rakentamiskustannuksiksi 12 hankkeen, josta pääasiallisen hyödyn saavat
20824: miljoonaa markkaa. Näin suuri, kokonaismääräi- Vantaan alajuoksun varrella olevat kunnat Kes-
20825: tään yli 35 miljoonan markan investointi, on ki-Uudellamaalla ja Helsingin seudulla.
20826: omiaan vaikuttamaan Hyvinkään kokoisen kau- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotan,
20827: pungin talouteen erittäin merkittävästi, jopa
20828: niin, että sillä saattaa olla haitallinen vaikutus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20829: muuhun kaupunkikebitykseen. 1982 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
20830: Hyvinkäällä on jo toiminnassa jätevedenpuh- markan määrärahan Kaltevan jäteveden-
20831: distamot, joita muualla Suomessa pidettäisiin puhdistamon runkoviemärin rakentami-
20832: kaikki puhdistusvaatimukset täyttävinä. Hyvin- sen aloittamiseksi vuoden 1982 aikana.
20833: kään kaupungille on asetettu esim. ammonium-
20834: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20835:
20836: Pauli Uitto
20837: 1981 vp. 1315
20838:
20839: Raha-asia-aloite n:o 1198
20840:
20841:
20842:
20843:
20844: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta betonisillan rakentamiseen
20845: Palojoen ylittävälle Palajärven Palakosken yksityistielle
20846:
20847:
20848: Eduskunnalle
20849:
20850: Palajärven-Palakosken yksityistien piiriin tuunsa kylän kohdalla tapahtuvan Tarvontien
20851: kuuluu Palajärven kylän keskustassa sijaitseva rakentamisen ajaksi. Tarvontien valmistuttua
20852: Palojoen puusilta. silta jälleen palautettiin ko. yksityistien hal-
20853: Palojoen sillalla on nykyisin vilkas liikenne, tuun. Sillan uusiminen - näin lyhyen ajan
20854: koska sitä käyttävät paikallistien asukkaiden jälkeen - on jälleen tullut ajankohtaiseksi,
20855: lisäksi ulkopuoliset. johtuen osaksi siitä, että silta Tarvontietä
20856: Mainittakoon, että yksityistien päässä sijait- rakennettaessa joutui kovalle koetukselle paina-
20857: see luonnonkaunis Palakoski, jota Vihdin kunta vien tiekoneiden ja maansiirtoautojen käytettyä
20858: ja Vihti-seura mainostavat turistinähtävyytenä. sitä.
20859: Kosken rannalla sijaitsee Uudellamaalla ainut- Tien osakkaat ovat tehneet päätöksen sillan
20860: laatuinen talonpoikaistorppa, Henrikfarsin mu- rakentamisesta betonista. Vihdin kulllta on
20861: seotila. teettänyt betonisillan piirustukset sekä kustan-
20862: Palakosken päässä tien kahden puolen sijait- nusarvion sillan rakentamiseksi. Kustannusarvio
20863: sevia erämaa-alueita käytetään erittäin paljon sillalle on noin 105 000 mk.
20864: erilaiseen leirintä- ja kilpailutoimintaan. Tai~ Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20865: vella Palajärvellä on järjestetty myös kalastus-
20866: kilpailuja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20867: Palojoen sillan uusimiseSita ja vahvistami- 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20868: sesta aiheutuneet kustannukset ovat yksityistien 65 000 markkaa avustuksena Palajärven
20869: osakkaat joutuneet maksamaan useaan kertaan. -Palakosken yksityistien tiekunnalle
20870: Viimeksi Palojoen silta täydellisesti kunnostet- Palojoen ylittävän betonisillan rakenta-
20871: tiin Tarvontien rakentamisen lähestyessä Pala- mista varten.
20872: järven kylää, minkä jälkeen valtio otti sillan hal-
20873: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
20874:
20875: Pauli Uitto Juhani Vähäkangas Mikko Ekorre
20876: 1316 1981 vp.
20877:
20878: Raha-asia-aloite n:o 1199
20879:
20880:
20881:
20882:
20883: Uitto: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään-Hangon rautatien
20884: sähköistämiseksi
20885:
20886:
20887: Eduskunnalle
20888:
20889: Valtionrautateiden sähköistäminen on osoit· tä, mutta sen sijaan raskas tavaraliikenne on
20890: tautunut liike- ja energiataloudellisesti oikea- huomattavaa. Muun muassa Lohjan kalkkiteh-
20891: suuntaiseksi ratkaisuksi. Erityisesti henkilölii- taan rautatiekuljetukset ovat varsin merkittä-
20892: kenne on sähköistämisen jälkeen nopeutunut vää luokkaa. Myös Hangon sataman rautateitse
20893: merkittävästi. tapahtuva tavaraliikenne on ajoittain vilkasta.
20894: Lähiliikenne on :tullut entistä tehokkaam- Hyvinkään-Hangon rataosuutta ei ole vielä
20895: maksi ja joustavammaksi ja sen johdosta VR:n sähköistetty, vaikka liikenteellisesti, energiata-
20896: palvelutaso on huomattavasti parantunut. loudellisesti ja ympäristönsuojelua ajatellen tä-
20897: Myönteisistä kokemuksista johtuen rautateiden mä rataosuus olisi hyödyllistä nopeasti sähköis-
20898: sähköistämistä on syytä edelleen jatkaa. tää ja muutenkin ajanmukaistaa.
20899: Tässä tarkoituksessa olisi sähköistämistoimia Sähköistämisen jälkeen sanotulla rataosuu-
20900: kiirehdittävä alueilla, joilla liikennetiheys on jo della voisivat liikennöidä Sm-tyyppiset sähköju-
20901: nyt korkea. nat, mikä merkitsisi huomattavaa liikenneolo-
20902: Sähköistämistarvetta harkittaessa olisi lähtö- suhteiden parantumista Hangon, Tammisaaren,
20903: kohdaksi otettava myös liikenneturvallisuuden Karjaan, Lohjan ja Hyvinkään seudun asuk-
20904: kehittäminen. Teollisuuden tuotteiden ja raaka- kaille.
20905: aineiden kuljetukset olisi keskitettävä pääasias- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20906: sa rautateille, sillä maantiekuljetusten mahdol-
20907: linen lisääntyminen erityisesti taajaan asutulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20908: Uudellamaalla aiheUittaa jatkuvasti vakavan on- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20909: nettomuusvaaran. markan määrärahan Hyvinkään-Han-
20910: Rautatieosuudella Hyvinkää-Hanko henki- gon rataosuuden sähköistämissuunnitel-
20911: löliikenne on tällä hetkellä suhteellisen vähäis- man käynnistämiseksi.
20912: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
20913:
20914: Pauli Uitto
20915: 1981 vp. 1317
20916:
20917: Raha-asia-aloite n:o 1200
20918:
20919:
20920:
20921:
20922: Uitto: Määrärahan osoittamisesta Keravan tavara-aseman raken-
20923: tamiseen
20924:
20925:
20926: Eduskunnalle
20927:
20928: Tavaraliikenteen nopeuttamiseksi ja rautatie- - kappaletavaraliikenne
20929: sekä maantieliikenteen yhteensoveltamisen to- lähtevä saapuva
20930: teuttamiseksi on viime vuosina useilla paikka- vuonna 1980 20 078 tn 8 730 tn
20931: kunnilla perustettu tavara-asemia. Kokemukset kasvu ed. v. 10% 7%
20932: tavara-asemien toimivuudesta ovat olleet myön-
20933: teisiä. vaunukuormaliikenne
20934: Keravalle perustettavan tavara-aseman raken- lähtevä saapuva
20935: taminen on valtinn investointiohjelmassa ajoi- vuonna 1980 681 806 tn 106 079 tn
20936: tettu vuodelle 1985. kasvu ed. v. 28 % 15%
20937: ~eravan kaupungin ja elinl~einoelämän tahol- Kuluvana vuonna on liikennemäärien kasvu
20938: ta on kuitenkin pidetty tärkeänä, että tavara- edelleen jatkunut.
20939: aseman rakentaminen aloitettaisiin jo aikaisem- Keravan tavara-aseman merkitys tulisi ole-
20940: min. Keravan kaupungin toimesta tehdyt selvi- maan varsin ratkaiseva Keski-Uudenmaan lii-
20941: tykset osoittavat, että suunnitelman edellyttämä kenneolosuhteiden kehittämisessä ja sen johdos-
20942: lisäalue on kaavassa osoitettu ja on kokonai- ta olisi tärkeätä, että Keravan tavara-aseman ra-
20943: suudessaan kaupungin omistuks·essa. kentaminen voisi alkaa mahdollisimman no-
20944: Edelleen on selvitetty, että mm. "teollisuus- peasti.
20945: raidetutkimus on suoritettu yhteistyössä VR:n Edellä olevaan viitaten ehdotan,
20946: asianomaisten virkamiesten kanssa".
20947: Liikennemääräkehityksestä suoritetut tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20948: mukset osoittavat, että liikennemäärät Keravan den 1982 tulo- ja menoarvioon
20949: terminaalipiirissä ovat viime vuosina kehitty- 5 000 000 markan määrärahan Keravan
20950: neet seuraavasti: tavara-aseman rakentamisen aloittami-
20951: seksi vuonna 1982.
20952: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20953:
20954: Pauli Uitto
20955: 1318 1981 vp.
20956:
20957: Raha-asia-aloite n:o 1201
20958:
20959:
20960:
20961:
20962: Uitto: Määrärahan osoittamisesta alikulkukäytävän rakentamiseen
20963: Jokelan asemalle
20964:
20965:
20966: Eduskunnalle
20967:
20968: Rataosuus Helsinki-Riihimäki on maamme täntö eri tasoon rakennetut jalankulkutiet, joita
20969: vilkkaimmin liikennöityjä ratoja ja sen johdosta on jo monille rautatieasemille viime vuosina
20970: onnettomuusriskit ovat sanotulla rataosuudella rakennettukin.
20971: huomattavan suuret, siitäldn huolimatta, että Vilkkaasti liikennöidyllä Jokelan asemalla
20972: rautatielaitoksen toimesta on junaturvallisuUitta on kuitenkin vielä matkustajia varten tasoris--
20973: erityisesti viime vuosina merkittävästi lisätty. teys, josta johtuen matkustajien turvallisuus
20974: T asoristeyksillä tapahtuneet onnettomuudet ei ole täysin varmistettu.
20975: ovat tänäkin vuonna aiheuttaneet useita ihmis- Tämän johdosta pidän tarpeellisena, että
20976: henkien menetyksiä. Asemilla olevilla pääradan Jokelan asemalle rakennetaan jalankulkijoita
20977: ylittävillä kävelyteillä on usein syntynyt vaara- varten alikulkukäytävä.
20978: tilanteita ja on tapahtunut jopa kuolemaan Edellä olevan perusteella ehdotan,
20979: johtaneita onnettomuuksia erityisesti sen joh-
20980: dosta, että nopeita ja äänettömästi kulkevia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20981: sähköjunia on jalankulkijoitten vaikea ajoissa 1982 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
20982: havaita. markan määrärahan alikulkukäytävän
20983: Asemien liikennejärjestelyissä on jalankulki- rakentamiseksi Jokelan asemalle.
20984: joitten kannalta ehdottomasti turvallisin käy-
20985: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
20986:
20987: Pauli Uitto
20988: 1981 vp. 1319
20989:
20990: Raha-asia-aloite n:o 1202
20991:
20992:
20993:
20994:
20995: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta Yleisradiolle saamatta jää-
20996: vien televisiolupamaksujen aiheuttaman tulonvähennyksen
20997: korvaamiseksi
20998:
20999:
21000: Eduskunnalle
21001:
21002: Vaitioneuvoston päätös yleisradiovastaanottoa olisi perusteltua, enty1sesti nam vammaisten
21003: tarkoittavista laitteista ja luvista ( 291/3 3) an- vuotena, ryhtyä myöntämään vapautuksia ja
21004: taa liikenneministeriölle mahdollisuuden myön- helpotuksia televisiolupamaksuista. Asia olisi
21005: tää vapautuksen tai helpotusta lupamaksuista. mahdollista järjestää Oy Yleisradio Ab:n ta-
21006: Radiolupamaksujen poistamisen jälkeen minis- loutta vaarantamatlta siten, että valtio korvaisi
21007: teriö on suhtautunut torjuvasti vapautusten ja tälle saamatta jääneet lupamaksut.
21008: helpotusten myöntämiseen perustellen kantaan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21009: sa toisaalta sillä, että perustiedotuspalveluista ei
21010: enää peritä lupamaksua, ja toisaalta sillä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21011: parhaillaan on vireillä laajempia uudistushank- 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 31.99
21012: keita, joiden yhteydessä maksuvapautusasiatkin uudelle momentille 500 000 markan
21013: tulevat uudelleen harkittaviksi. määrärahan käytettäväksi Oy Yleisra-
21014: Television merkitys joukkotiedotusvälineenä dio Ab:lle suoritettaviin korvauksiin
21015: on jatkuvasti kasvanut. Monille vaikeasti vam- vaikeavammaisille myönnettävien vapau-
21016: mautuneille ihmisille se voi olla kaikkein kes- tusten ja helpotusten vuoksi saamatta
21017: keisin side ympäröivään yhteiskuntaan. Siksi jäävistä televisiolupamaksuista.
21018: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
21019:
21020: Pauli Uitto Kauko Tamminen
21021: Arvo Kemppainen Niilo Koskenniemi
21022: 1320 1981 vp.
21023:
21024: Raha-asia-aloite n:o 1203
21025:
21026:
21027:
21028:
21029: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta SEV-maiden kanssa käy-
21030: tävän kaupan edistämiseen
21031:
21032:
21033: Eduskunnalle
21034:
21035: Suomen ja Keskinäisen Talousavun Neuvos- Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon hallitus
21036: ton ( SEV) maiden välinen talousyhteistyö on es~ttää momentille 32.46.21, "Ulko- ja koti-
21037: jatkuvasti lisääntynyt ja monipuolistunut. Tä- maankauppaan liittyvä tutkimustoiminta", 2,4
21038: män yhteistyön myönteinen vaikUitus maamme milj. markkaa eli lisäystä 350 000 markkaa pe-
21039: talouteen ja työllisyyteen on kasvanut. Se on rustellen lisäystä hyvin yleisillä syillä - "lisäys
21040: merkittävästi auttanut tasaamaan suhdanne- aiheutuu tutkimustarpeen lisääntymisestä ... "
21041: vaihteluita sekä monipuolistanut maamme teol- - ja hintojen nousulla. Olisi kuitenkin vält-
21042: lisuutta. Erityisesti kauppa Neuvostoliiton kans- tämätöntä lisätä nimenomaan Keskinäisen Ta-
21043: sa onkin viime vuosina kasvanut tuntuvasti ja lousavun Neuvoston maiden kanssa käytävän
21044: kaupan kehityksessä on voitu nojautua pitkän kaupan tutkimustoimintaa, jolloin vähimmäis-
21045: ajan ohjelmointiin. lisäys vuoteen 1981 verrattuna olisi 650 000
21046: Kaikkea ei vielä kuitenkaan ole kaupan ke- tai 700 000 markkaa.
21047: hittämiseksi tehty eikä sen tarjoamia vienti- ja Ehdotammekin,
21048: tuontinäkymiä ole tarpeeksi hyödynnetty. Olisi
21049: tarpeen voimistaa tutkimuspanosta, jotta kaup- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21050: paa ja taloudellista yhteistyötä Keskinäisen Ta- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
21051: lousavun Neuvoston maiden kanssa voiJtaisiin 32.46.21 (Ulko- ja kotimaankauppaan
21052: edelleen laajentaa ja monipuolistaa. Tällöin liittyvä tutkimustoiminta) 2 700 000
21053: ongelmana on mm. tuonnin monipuolistaminen markkaa, siten että lisäyksestä 300 000
21054: sekä yhteishankkeiden kehittäminen, mitkä ovat markkaa käytettäisiin erityisesti Keski-
21055: edellytyksenä vientimme kasvattamiseksi Kes- näisen Talousavun Neuvoston ( SEV)
21056: kinäisen Talousavun Neuvoston maiden kanssa maiden kanssa käytävän kaupan edistä-
21057: käytävässä bilateraalikaupassa. miseen sen ohella mitä hallitus esittää.
21058: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
21059:
21060: Pauli Uitto Juhani Vähäkangas Mikko Ekorre
21061: 1981 vp. 1321
21062:
21063: Raha-asia-aloite n:o 1204
21064:
21065:
21066:
21067:
21068: Valo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Keski-Uuden-
21069: maan meriviemärin rakentamisen kiirehtimiseksi välillä Savio
21070: - Koivukylä
21071:
21072:
21073: Eduskunnalle
21074:
21075: Keski-Uudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava, taan kannalta erittäin keskeinen hanke niin
21076: Tuusula ja Vantaa ryhtyivät vuonna 1976 to- kunnallistaloudellisesti, kunnallisteknillisesti
21077: teuttamaan yhteensä noin 173 miljoonan mar- kuin ympäristönsuojelunkin kannalta. Tämän
21078: kan investoinnit vaativaa ns. Keski-Uudenmaan vuoksi ja jotta meriviemärihankkeen etenemi-
21079: meriviemäriä. Investoinneista on tähän mennes- nen voitaisiin todella suorittaa asianmukaisesti,
21080: sä suorite~tu noin 50 miljoonaa markkaa. Valtio tulisi valtionosuus korottaa jo vuonna 1982 3
21081: on rahoittanut hanketta vuosina 1975-80 yh- miljoonaan markkaan.
21082: teensä 7 500 000 markalla avustuksena ja val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21083: tion vesihuoltotöinä, minkä lisäksi hankkeeseen nioittaen,
21084: on myönnetty korkotukilainoja.
21085: Vuoden 1982 budjettiesityksessä hallitus esit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21086: tää meriviemäritunnelin louhimiseen välillä Sa- 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
21087: vio-Koivukylä 1 miljoona markkaa. Tämän 30.40.77 alamomentille 2 (Uudet työt)
21088: osahankkeen kustannusarvio on kaikkiaan 18 lisäyksenä 2 000 000 markkaa valtion-
21089: miljoonaa markkaa ja valtionosuus 3 miljoonaa osuutena Keski-Uudenmaan meriviemäri-
21090: markkaa. tunnelin louhimiseen välillä Savio-
21091: Keski-Uudenmaan meriviemärin rakentami- Koivukylä.
21092: nen on Järvenpään, Keravan, Tuusulan ja Van-
21093: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21094:
21095: Tauno Valo Elisabeth Rehn Impi Muroma
21096: Saara-Maria Paakkinen Pauli Uitto Terhi Nieminen-Mäkynen
21097: Toivo Mäkynen Esko J. Koppanen Peter Muurman
21098: Pirjo Ala-Kapee Kaj Bärlund
21099:
21100:
21101:
21102:
21103: 166 088100408M
21104: 1322 1981 vp.
21105:
21106: Raha-asia-aloite n:o 1205
21107:
21108:
21109:
21110:
21111: Valtonen: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspiirin perustami-
21112: seen Satakuntaan
21113:
21114:
21115: Eduskunnalle
21116:
21117: Satakunta kuuluu nykyään Turun ja Porin suuren Turun ja Porin läänin teollisuuspiirin
21118: läänin teollisuuspiiriin. Satakunnassa on vain jakamista Turun teollisuuspiiriksi ja Satakun-
21119: teollisuuspiirin alatoimisto. Alatoimiston toi- nan teollisuuspiiriksi. Satakunnan oman teolli-
21120: mintojen määrä on ollut varsin runsasta ja suuspiirin perustaminen loisi edellytykset tarjo-
21121: verrattavissa Turun piiritoimiston vastaaviin ta maakuntaan monipuoliset, sen tarvitsemat
21122: toimintoihin. Satakunnan väestön kannalta on ja luonteeseen kuuluvat palvelut.
21123: erikoisen tärkeää, että sen alueella yritystoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
21124: minta voisi kehittyä edelleenkin. Sitä varten vasti,
21125: yritystoiminnan tulisi saada parhaat mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21126: set yhteiskunnan järjestämät palvelut. Vaikka 1982 tulo- ia menoarvioon 50 000 mar-
21127: hallitus on luvannut kehittää teollisuuspiirien kan määrärahan teollisuuspiirin perusta-
21128: toimintaedellytyksiä, olisi nyt harkittava myös miseksi Satakuntaan.
21129: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
21130:
21131: Pirkko Valtonen
21132: 1981 vp. 1323
21133:
21134: Raha-asia-aloite n:o 1206
21135:
21136:
21137:
21138:
21139: Valtonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suojatyö-
21140: toiminnan laajentamiseen
21141:
21142:
21143: Eduskunnalle
21144:
21145: Vammaisten suojatyötoiminta on maassamme kukset vaatisivat yhteensä n. 50 valtionavullista
21146: järjestetty hyvin puutteellisesti. Toiminta on virkaa.
21147: tarkoitettu henkilöille, jotka eivät vammaisuu- Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa on osoi-
21148: den tai muun työrajoitteisuuden vuoksi voi tettu määräraha ainoastaan 30 uuden valtion-
21149: saada työtä vapailla työmarkkinoilla. Suojatyö apuviran perustamiseksi suojatyötoimintaan.
21150: on siten heille miltei ainoa mahdollisuus osal- Kun jo edelliseltä vuodelta siirtyneiden hank-
21151: listua työelämään ja tuotantoon. keiden toteuttaminen edellyttäisi n. 50 val-
21152: Viranomaisten arvioiden mukaan Suomessa tionapuviran perustamista, ja kun lääninhalli-
21153: ,tarvitaan noin 15 000 suojatyöpaikkaa. Tällä tusten esittämien alustavien arvioiden mukaan
21154: hetkellä niitä on eri järjestelmien alaisina yh- kunnalliseen suojatyötoimintaan tarvitaan vuon-
21155: teensä noin 4 200. Viime vuosiin asti invaliidi- na 1982 n. 170 uutta va1tionapuvirkaa, tulisi
21156: huoltolain mukaista suojatyötoimintaa on jär- tarkoitukseen varattavan määrärahan olla tuntu-
21157: jestetty lähinnä vammaisjärjestöjen toimesta. vasti esitettyä suurempi.
21158: Tällä hetkellä näyttää siltä, että järjestöjen Suojatyötoimintaa laajentamalla voidaan ai-
21159: voimavarat eivät riitä toiminnan olennaiseen kaansaada säästöjä sosiaalihuollon ja -vakuutuk-
21160: laajentamiseen. Uusien suojatyöpaikkojen ai- sen menoissa sekä vähentää laitoshoidon !tar-
21161: kaansaaminen edellyttää siten kunnallisen toi- vetta. Suojatyö voi tarjota monelle vammaiselle
21162: minnan laajentumista. Kunnat ja muun muassa mahdollisuuden mielekkääseen toimintaan. Tä-
21163: kehitysvammahuoltoa toteuttavat kuntainliitot män vuoksi määrärahojen niukkuus ei saisi olla
21164: ovatkin halukkaita järjestämään invaliidihuolto- esteenä tämän hyödylliseksi havaitun toiminnan
21165: lain mukaista suojatyötoimintaa. tarpeenmukaiselle laajentamiselle.
21166: Toiminnan laajentamisen esteeksi on kuiten- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21167: kin muodostunut valtion tulo- ja menoarvioon nioitltaen,
21168: hyväksyttyjen määrärahojen niukkuus. Esimer-
21169: kiksi vuonna 1981 jäi määrärahojen puutteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21170: suuden vuoksi toteuttamatta 12 suunnitellun 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
21171: suojatyökeskuksen perustaminen ja n. 250 33.44.33 lisäyksenä 5 300 000 markkaa
21172: uuden suojatyöpaikan aikaansaaminen. Yksin- yhteensä 100 uuden valtionapuviran pe-
21173: omaan nämä perustamatta jääneet suojatyökes- rustamiseen suojatyötoimintaan.
21174: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
21175:
21176: Pirkko Valtonen Saara-Maria Paakkinen Olli Helminen
21177: Tarja Halonen Seija Karkinen Juhani Surakka
21178: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila Risto Tuominen
21179: Pertti Hietala Kaarina Suonio Mikko Rönnholm
21180: Pekka Starast Sakari Knuuttila Eino Grönholm
21181: Jouko Skinnari Kaj Bärlund Tellervo Koivisto
21182: Pirjo Ala-Kapee Matti Luttinen Aimo Ajo
21183: Maija Rajantie Matti Puhakka
21184: 1324 1981 vp.
21185:
21186: Raha-asia-aloite n:o 1207
21187:
21188:
21189:
21190:
21191: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomakotien Liitto
21192: ry:lle erityislomatoimintaa varten
21193:
21194:
21195: Eduskunnalle
21196:
21197: Perinteisenä sosiaalisena lomajärjestönä on edellä mainittuja perheitä ajatellen siten, että
21198: Lomakotien Liitto ry:n toiminnassa viime vuo- aktiivisesti pyritään löytämään kaikkein vai-
21199: sina huolestuneena havaittu eräiden vähävarais- keimmassa asemassa olevat perheet ja mahdol-
21200: ten lapsiperheiden väliinputoajan asema eri so- listamaan heille loman, jonka ohjelma on suun-
21201: siaalisten palvelujen hyväksikäyttäjinä. Tällaisia niteltu tuo1Jtamaan kokonaisvaltaista virkisty-
21202: ovat perheet, joissa perheenjäsenen työttömyys mistä ja itsetunnon kohennusta. Henkilöstö pal-
21203: on jatkunut pitkään. Tilanteen seurauksena ai- kataan tätä tarkoitusta varten erikseen. Kysy-
21204: heutuu ongelmia sekä perheen sisäisiin ihmis- myksessä ovat toimintamuoto, joka ei toteudu
21205: suhteisiin että perheen jäsentymisessä ulkopuoli- järjestön normaalin toiminnan resurssein, ja
21206: seen yhteisöön, vakavimpana ilmiönä koko per- kohderyhmät, jotka muutoin jäisivät vastaavien
21207: heen eristäytyminen. Toisen väliinputoajaryh- palveluiden ulkopuolelle. Näihin tarkoituksiin
21208: män muodostavat perheet, joissa on vammai- Lomakotien Liitto ry. tarvitsee 100 000 mk.
21209: nen lapsi. Usein perheen loman ajaksi lapsi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21210: joudutaan sijoittamaan laitoshoitoon tai vastaa-
21211: vasti laitoksessa hoidettavana olevaa lasta ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21212: voida ottaa perheen loman ajaksi kotiin. 1982 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
21213: Vuoden 1982 toiminnassaan haluaisi Loma- uudelle momentille 100 000 markkaa
21214: kotien Liitto ry. toteuttaa erityislomavuorot käytettäväksi Lomakotien Liitto ry:n
21215: toteuttamaan erityislomatoimintaan.
21216: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
21217:
21218: Pirkko Valtonen Sakari Knuuttila Eino Grönholm
21219: Saara-Maria Paakkinen Kaj Bärlund Tellervo Koivisto
21220: Pirjo Ala-Kapee Pertti Hietala Aimo Ajo
21221: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen Maija Rajantie
21222: Kaarina Suonio Olli Helminen Matti Puhakka
21223: Seija Karkinen Juhani Surakka Tarja Halonen
21224: Mikko Rönnholm
21225: 1981 vp. 1325
21226:
21227: Raha-asia-aloite n:o 1208
21228:
21229:
21230:
21231:
21232: P. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolai-
21233: noihin
21234:
21235:
21236: Eduskunnalle
21237:
21238: Eräs keskeisimpiä ongelmia maassamme muu- daan turvata 24 500 asunnolle lainoitus. Tämä
21239: tamana viime vuonna on ollut asuntotuotan- määrä ei ole kuitenkaan riittävä, minkä vuoksi
21240: non riittämättömyys. Tämä on merkinnyt sitä, määrärahaa tulisi voimakkaasti lisätä niin, että
21241: että työvoima ei ole voinut hakeutua sinne, ensi vuonna voitaisiin turvata ainakin 30 000
21242: missä työtä olisi tarjolla, koska asuntoja ei asuntolainoitetun asunnon rakentaminen.
21243: ole saatavilla. Myöskään pienet kunnat eivät Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21244: ole määrärahojen riittämättömyyden vuoksi tamme kunnioittaen,
21245: kyenneet turvaamaan edes nykyisille asukkail-
21246: leen kunnollisia asunto-olosuhteita, mikä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21247: johtanut muuttoliikkeeseen ja väestökatoon laa- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
21248: joilla alueilla maassamme. 26.12.83 lisäyksenä 600 000 000 mark-
21249: Hallituksen budjettiesityksen mukaan ehdo- kaa asuntolainoihin.
21250: tukseen sisältyvillä asuntolainamäärärahoilla voi-
21251: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
21252:
21253: Pekka Vennamo Urho Pohto
21254: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21255: Urpo Leppänen
21256: 1326 1981 vp.
21257:
21258: Raha-asia-aloite n:o 1209
21259:
21260:
21261:
21262:
21263: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta palvelutalojen ra-
21264: kentamiseen sotaveteraaneille ja invalideille
21265:
21266:
21267: Eduskunnalle
21268:
21269: Sotiemme veteraanien asuntokysymys on kaaseen sekä itsenäistä elämistä raJolttavaan
21270: edelleen laajalti hoitamatta. Erityisen vaikeassa laitosasumiseen. Palvelutaloja tulisi kiireesti
21271: asemassa ovat osittain sairaat, mutta vielä saada lisää.
21272: itsenäistä elämää viettävät veteraanit, joille Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21273: yleensä ainoa mahdollisuus elämiseen ja asumi- tamme kunnioittaen,
21274: seen on vanhainkoti, vaikka he pystyisivät vielä
21275: elämään itsenäisesti palvelutalotyyppisessä asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21276: nossa. 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
21277: Veteraanien palvelutaloista on huutava puu- markkaa ns. palvelutalojen rakentami-
21278: te. Kuitenkin näiden asuntojen ja talojen ra- seen sotiemme veteraaneille ja invali-
21279: kentaminen olisi yhteiskunnalle jopa taloudel- deille.
21280: lisesti helpompaa verrattuna kalliiseen ja ras-
21281: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
21282:
21283: Pekka Vennamo Urho Pohto
21284: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21285: Urpo Leppänen
21286: 1981 vp. 1327
21287:
21288: Raha-asia-aloite n:o 1210
21289:
21290:
21291:
21292:
21293: P. Vennamo ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta luon-
21294: nonsuojelua edistäviin tutkimuksiin ja selvityksiin
21295:
21296:
21297: Eduskunnalle
21298:
21299: Valtioneuvosto teki kesäkuussa 1980 peri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21300: aatepäätöksen ympäristötutkimuksen määrära- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
21301: hojen huomattavasta lisäämisestä. Tämän peri- 26.73.25 4 000 000 markkaa sisäasiain-
21302: aatepäätöksen tulisi näkyä jo vuoden 1981 ministeriön ympäristötutkimuksiin ja
21303: budjetissa siten, että sisäasiainministeriön, -selvityksiin sekä momentille 30.02.21
21304: opetusministeriön ja maa- ja metsätalousminis- 1 000 000 markkaa maa- ja metsätalous-
21305: teriön käyttöön ohjataan riittävästi resursseja ministeriön luonnonsuojelua edistäviin
21306: tutkimuksen tehostamiseksi. tutkimuksiin ja selvityksiin.
21307: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21308: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
21309:
21310: Pekka Vennamo Urho Pohto
21311: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21312: Urpo Leppänen
21313: 1328 1981 vp.
21314:
21315: Raha-asia-aloite n:o 1211
21316:
21317:
21318:
21319:
21320: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rahoitusavustuk-
21321: seksi Taivassalolle
21322:
21323:
21324: Eduskunnalle
21325:
21326: Taivassalon kunta Varsinais-Suomessa on ras T aivassaloon, johon Kustavista valmistuu
21327: varsin vakavien vaikeuksien keskellä. Asukas- nyt myös maayhteys Kaitaisten sillan myötä,
21328: luvun kehitys on pitkään ollut huolestuttava, on niin korkea, että teollisuus ja yrityselämä
21329: pahimmillaan vuotuinen asukasluvun vähene- eivät ole hakeutuneet T aivassaloon. Kunta tuli-
21330: minen on ollut jopa yli 3 %. Myös väestön sikin saada kehitysalueeseen mukaan tai sille
21331: ikärakenne aiheuttaa Taivassalon kunnalle tulisi edes maksaa avustusta vastaavasti esi-
21332: ongelmia ja kustannuksia. Veroäyrin hinta on merkiksi rahoitusavustuksena.
21333: noussut jo 17 penniin ja äyrinhintaan kohdis- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21334: tuu edelleen korotuspaineita. Kunnan velkai- tamme kunnioittaen,
21335: suusaste on myös hyvin korkea, asukasta kohti
21336: yli 2 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21337: Taivassalon kunta ei ole vaikeasta tilantees- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
21338: taan huolimatta päässyt kehitysalue-etuuksista markkaa ylimääräiseksi kehitysalue-
21339: osalliseksi. Erityisen vaikea tilanne on siksi, etuuksia vastaavaksi rahoitusavustuk-
21340: että naapurikunta Kustavi on kuulunut kehi- seksi Taivassalon kunnalle.
21341: tysalueen I vyöhykkeen lisätukialueeseen. Pot-
21342: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
21343:
21344: Pekka Vennamo Urho Pohto
21345: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21346: Urpo Leppänen
21347: 1981 vp. 1329
21348:
21349: Raha-asia-aloite n:o 1212
21350:
21351:
21352:
21353:
21354: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokyky-
21355: luokitusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien selvittämi-
21356: seksi
21357:
21358:
21359: Eduskunnalle
21360:
21361: Kuntien kantokykyluokitus on pahasti epä- tulisikin pikaisesti selvittää, miten kantokyky-
21362: oikeudenmukainen ja paikoilleen jähmettynyt. luokkajärjestelmää voitaisiin korjata.
21363: Tilannetta on edelleen pahentanut se, että kan- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21364: tokykyluokkien muutosten tulee vastata toi- tamme kunnioittaen,
21365: siaan, eli jos jossakin kunnassa tulee kantoky-
21366: kyluokan pudotus tarpeelliseksi, täytyy jossakin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21367: muualla vastaavasti kantokykyluokkaa korottaa. 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
21368: Erityisen hankala tilanne on mm. Varsinais- markkaa kuntien kantokykyluokitusjär-
21369: Suomen pienissä kunnissa, joiden kantokyky- jestelmän epäoikeudenmukaisuuksien sel-
21370: luokka rasittaa voimakkaasti niiden taloutta vittämiseksi ja korjausehdotusten laati-
21371: valtionapujen pienuuden vuoksi. Tämän vuoksi miseksi.
21372: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
21373:
21374: Pekka Vennamo Urho Pohto
21375: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21376: Urpo Leppänen
21377:
21378:
21379:
21380:
21381: 167 088100408~
21382: 1981 vp.
21383:
21384: Raha-asia-aloite n:o 1213
21385:
21386:
21387:
21388:
21389: P . .Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun
21390: poliisitalon rakennustöiden aloittamiseen
21391:
21392:
21393: Eduskunnalle
21394:
21395: Turun poliisilaitos on joutunut jo pitkään van vuoden aikana tapahtuvaa kustannusten
21396: toj.mjl:p;aan täysin ala-arvoisissa ja suorastaan nousua. Tarkoitukseen tulisi saada vuosittain
21397: terveydelle , v.aarallisissa tiloissa. Uutta poliisi- ainakin 20 miljoonaa markkaa, kuten maakun-
21398: taloa) o~. su~qiteltu ja luvattu rakennustöiden tallittakin on esittänyt.
21399: aloittamista jo vuosikausia1 ;mutta yhä edelleen Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21400: Turun poliisi joutuu toimimaan vanhoissa tar- tamme kunnioittaen,
21401: koituksee:q sopimattomissa tilö.issa·. ·
21402: Turun poliisitalon kus.tannuksiksi uuden ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21403: keqt~misen ·.· osalt~t . on arvioitu 63 miljoonaa 1982 tulo- ia menoarvioon momentille
21404: markkaa. Hallitus on esittänyt kuitenkih kysei- 28.64.76 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
21405: s~n. tarkoi~!lks.eenhu.djettiesityksessäiin vain 5 Turun poliisitalon suunnitteluun ia ra-
21406: miljoonaa markkaa, 'mikä ei va(it~l:l edes tule- kennustöiden aloittamiseen.
21407: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
21408:
21409: Pekka· Vennamo Urho:Pohto
21410: . . A.nssi Joutse!:lJahti J. Juhani. Kortesalmi
21411: · 'Urpo•. Lepp~en.
21412: 1331
21413:
21414: Raha-asia-aloite n:o 1214
21415:
21416:
21417:
21418:
21419: P. Venhamoc ynt;:i Määrärahan osoittamisesta Alastaron perus-
21420: koulun yläasteen· råkennushankkeen aloittamiseksi
21421:
21422:
21423:
21424:
21425: Kouluolot :Aiastaron kunnassa :ovat erityi- Edella mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21426: sen puutteelliset yläasteen osalta. Tämän vuoksi tamme kunnioittaen,
21427: on jo pitkään ollut vireillä yläasteen rllkennus-
21428: hanke, joka käsittää nykyisen kouluråketinUk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21429: sen saneerauksen, laajennuksen' ja erillisen lisä+ c ., 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21430: rakennuksen. Hanke on hyväksytty 1 vaiheen · markkaa Alastaron peruskoulun yläas~
21431: osalta köuluhällituksessa · jo woriri:a 1979, mut- · teen rakennushankkeen· käynnistämistä
21432: ta rakennuslupaa ei ole ··kunnan håkemuksista varten.
21433: huolimatta vielä saatu. Hankk~e~en:tarvittai
21434: siin rahåa, jotta· se . saataisiin .käynnistettyä.
21435: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta ·1981
21436: r'.-
21437: Pekka Vennamo Urho Poht<i
21438: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21439: · · ; ·Urpo Leppänen
21440:
21441: , i _.•. f r ~ :' •
21442: 1332 1981 vp.
21443:
21444: Raha-asia-aloite n:o 1215
21445:
21446:
21447:
21448:
21449: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhankasvatuksen
21450: aloittamiseksi peruskouluissa
21451:
21452:
21453: Eduskunnalle
21454:
21455: Rauha on yhteinen ja jakamaton asia, jonka eikä rauhankasvatuksella saisi luoda ristiriitoja
21456: edistämiseen ei voida uhrata liiaksi voimava- erilaisen yhteiskuntajärjestelmän valinneiden
21457: roja. Erityisen välttämätöntä on se, että uudet maailman kansojen välille.
21458: ikäpolvet kasvatetaan ymmärtämään ja vaali- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21459: maan rauhaa itsenäisten ja riippumattomien tamme kunnioittaen,
21460: kansakuntien kesken. Tätä edellyttää myös rau-
21461: hantahtoineo puolueettomuuspoliittinen linjam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21462: me Suomessa. 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
21463: Rauhankasvatuksesta tulisi huolehtia erityi- markkaa puoluepoliittisista arvovärityk-
21464: sesti nuorimpien ikäluokkien kohdalla jo perus- sistä vapaan ja puolueettomuuspoli-
21465: koulussa. Rauhankasvatuksen tulisi olla vapaata tiikkaamme tukevan rauhankasvatuksen
21466: poliittisista ideologioista ja arvovärityksistä aloittamiseksi peruskouluissa.
21467: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
21468:
21469: Pekka Vennamo Urho Pohto
21470: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21471: Urpo Leppänen
21472: 1981 vp. 1333
21473:
21474: Raha-asia-aloite n:o 1216
21475:
21476:
21477:
21478:
21479: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravin-
21480: tolakoulun perustamiseen Turun talousalueelle
21481:
21482:
21483: Eduskunnalle
21484:
21485: Varsinais-Suomi on hotelli- ja ravintola-alalla Hotelli- ja ravintolakoulua on suunniteltu
21486: varsin vilkasta aluetta jo voimakkaan matkai- Turun alueelle jo varsin pitkään, joten valmius
21487: Ionkin vuoksi. Lisäksi alueen palvelukset tällä koulun perustamiseen on hyvä. Puute on tällä
21488: alalla omaavat eräitä erityispiirteitä, jotka aset- hetkellä vain määrärahoista.
21489: tavat mm. henkilökunnalle erityisvaatimuksia. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21490: Tämän vuoksi Turun talousalueelle tarvittaisiin tamme kunnioittaen,
21491: ehdottomasti valtion rahoittama hotelli- ja ra-
21492: vintolakoulu. Tämä olisi välttämätöntä jo sen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21493: kin vuoksi, että Etelä-Suomessa ei toimi kuin 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21494: yksi hotelli- ja ravintolakoulu, joka sijaitsee markan määrärahan hotelli- ja ravinto-
21495: Helsingissä ja johon liittyy myös opisto. lakoulun suunnittelemiseksi ja perusta-
21496: miseksi Turun talousalueelle viipymättä.
21497: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1981
21498: :'·
21499: Pekka Vennamo Urho Pohto
21500: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21501: Urpo Leppänen
21502: 1334 JQ.81 vp.
21503:
21504: Raha-asia-aloite n:o 1217
21505:
21506:
21507:
21508:
21509: ·•. P, V~,n<) ~.:. Määtätahan.osoittamisesta Loimaan maatalous-
21510: ,oppllaitoksen ·~$Untolan) rakennustöiden aloittamista varten
21511:
21512:
21513:
21514:
21515: Loimaan maatalousoppilaitos on alueen .ti)aa- ~ttä Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21516: talousopetukselle elintärkeä ·laitos .. Qppi,laitokc 1982 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
21517: :Sen kehittäminen on tällä hetkellä pahasti kiinni · '' markkaa Loimaan maatalousoppilaitqk-
21518: asuntolatilojen heikkoudesta ja puutteellisuu'- sen asuntolan suunnittelun loppuun-
21519: desta, johon pitäisi saada pikainen k()f.jaus. saat.tamiseksi ia rakennustöiden aloittf!-
21520: Tarkoitukseen ei ole kuitenkaan hallituksen •mi.seksi.
21521: budjettieshykse~>sä esitetty varoja.
21522: Mainiituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21523: taen,
21524: Helsingissä· 6 päivänä lokakuuta 1981
21525:
21526: Pekka .Vennamo , Urho Pohto .
21527: Anssi Joutsenlahti J. J:uiiani Kortesalmi
21528: Urpo Leppänen
21529:
21530: ,("
21531: 1981 vp. 1335
21532:
21533: Raha-asia-aloite n:o 1218
21534:
21535:
21536:
21537:
21538: P. Vennamo ym.~ Määrärahan: osoittamisesta maatalousoppilai-
21539: toksen perustamiseen Perniöön
21540:
21541:
21542: Eduskunnalle
21543:
21544: Maatalousopetuksen tulisi kattaa koko maan Edellä mainitsemillamme ·perusteilla ehdo-
21545: tarpeet mahdollisimman tehokkaasti. Näin ei tamme kunnioittaen,
21546: kuitenkaan ole · asianlaita, esimerkiksi Salon
21547: seutu Varsinais-Suomessa on kokonaan vailla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21548: maatalousoppilaitosta. Tämä laitos voitaisiin 1982 tulo- ja menoarvioon 100'000
21549: erinomaisesti sijoittaa vaikkapa Perniöön, joka markan määrärahan maatalousoppilai~
21550: joka suhteessa täyttää tällaisen oppilaitoksen toksen suunnittelemiseksi ja perustami-
21551: sijoituspaikalle asetettavat vaatimukset,. seksi Perniön kuntaan.
21552: Helsingissä 29 .päivänä .syyskuuta 1981
21553:
21554: Pekka Vennamo Urho Pohto
21555: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21556: Urpo Leppänen
21557: 1336 1981 vp.
21558:
21559: Raha-asia-aloite n:o 1219
21560:
21561:
21562:
21563:
21564: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta opistotasoisen kou-
21565: lutuksen aloittamiseksi Mynämäen kotiteollisuuskoulussa
21566:
21567:
21568: Eduskunnalle
21569:
21570: Kotiteollisuusopetuksen tehostaminen on nalla on myös Turun ja Porin lääninhallitus.
21571: maassamme kiireellinen ja välttämätön tehtä- Asiassa olisi ryhdyttävä sanoista tekoihin.
21572: vä. Kotiteollisuudella voitaisiin turvata työ- Edellä mainivsemillamme perusteilla ehdo-
21573: paikkojen säilyminen ja lisääntyminen myös tamme kunnioittaen,
21574: sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole suurem-
21575: paa teollisuutta tai yritystoimintaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21576: Mynämäen kunta on viime vuosina voimak- 1982 tulo- ;a menoarvioon 800 000
21577: kaasti kehittänyt kunnassa sijaitsevaa Kotiteol- markkaa opistotasoisen koulutuksen
21578: lisuuskoulua. Koulun kehittäminen tästä eteen- suunnittelemiseksi ;a aloittamiseksi My-
21579: päin on kiinni siitä, saadaanko koulun yhtey- nämäen Kotiteollisuuskoulussa.
21580: teen myös opistoasteen koulutusta. Tällä kan-
21581: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
21582:
21583: Pekka Vennamo Urho Pohto
21584: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21585: Urpo Leppänen
21586: 1981 vp. 1337
21587:
21588: Raha-asia-aloite n:o 1220
21589:
21590:
21591:
21592:
21593: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun maakunta-
21594: arkiston rakennustöiden aloittamiseen
21595:
21596:
21597: Eduskunnalle
21598:
21599: Maakunta-arkistojen kehittämistä on kulu- reellinen ja välttämätön. Jo pelkästään jatku-
21600: neina vuosina pidetty tärkeinä ja välttämättö- van kustannusten nousemisen vuoksi raken-
21601: minä hankkeina. Valtion tulo- ja menoarvioi- nushanke tulisi käynnistää viipymättä.
21602: hin onkin kuluneina vuosina sijoitettu huomat- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21603: tava määrä rahaa maakunta-arkistojen rakenta- tamme kunnioittaen,
21604: miseen eri maakuntien alueilla. Näin pitää olla-
21605: kin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21606: Jostain syystä on myös tässä asiassa Turku 1982 tulo- ia menoarvioon 3 000 000
21607: ja koko !äänikin jäänyt sivuun. Turun maa- markkaa Turun maakunta-arkiston ra-
21608: kunta-arkiston rakentamiseen ei hallitus vielä- kennustöiden aloittamiseen.
21609: kään ole esittänyt rahaa, vaikka hanke on kii-
21610: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
21611:
21612: Pekka Vennamo Urho Pohto
21613: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21614: Urpo Leppänen
21615:
21616:
21617:
21618:
21619: 168 088100408~
21620: 1338 1981 vp.
21621:
21622: Raha-asia-aloite n:o 1221
21623:
21624:
21625:
21626:
21627: ·· P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laati-
21628: miseksi Turun raakavesiongelman ratkaisemisesta ilman ve-
21629: denottoa Pyhäjärvestä
21630:
21631:
21632: Eduskunnalle
21633:
21634: Turun juoma- ja käyttövesi on tunnetusti sille asukkaille. Turun vesikysymys olisikin
21635: aika ajoin suorastaan kelvotonta käytettäväksi. ratkaistava muilla keinoin, jotka olisi kiireesti
21636: Haju- ja makuhaitat tekevät sen erityisesti ke- tutkittava.
21637: väisin vastenmieliseksi, mikä on pakottanut Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21638: Turun asukkaat paljolti tyydyttämään veden- tamme kunnioittaen,
21639: tarpeensa muilla keinoin. Tästä on aiheutunut
21640: turkulaisille kohtuutonta haittaa ja kustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21641: sia. den 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
21642: Turun raakavesiongelman ratkaisuksi on eräi- markan määrärahan sen· seikan selvittä-
21643: den tahojen toimesta otettu esiin veden otto miseksi, miten Turun kaupungin asuk-
21644: Pyhäjärvestä. Tämä ei käsityksemme mukaan kaiden puhtaan juoma- ja käyttöveden
21645: ole kciitenkaan mikään ratkaisu Pyhäjärven ve- saanti voitaisiin turvata ilman veden-
21646: den oton aiheuttaessa suuria ongelmia paikalli- ottoa Pyhäjärvestä.
21647: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21648:
21649: Pekka Vennamo Urho Pohto
21650: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21651: Urpo Leppänen
21652: 1339
21653:
21654: Raha-asia-aloite n:o 1222
21655:
21656:
21657:
21658:
21659: P. Vennaino ym.: Määrärahan osoittamisesta Mellilän jäteveden-
21660: puhdistamon rakentamisen aloittamista varten valtion vesi-
21661: huoltotyönä
21662:
21663:
21664: Eduskunnalle
21665: ,.
21666: Taloudellisissa vaikeuksissa .oleva Mellilän materiaalikustannuksista vastaisi Mellilän kunta
21667: kunJa Turun ja Porin läänissä on joutull;lassa ja .työkustannuksista valtio.
21668: täysin kestämättömään taloudelliseen tilantee: Edellä ma,initsemillamme perusteilla ehdo-
21669: seeri. Kunta, jossa veroäyrin hinta on korkea tamme kunr:J.i.oittaen,
21670: ( 17 p) ja velkamäärä asukasta kohti !l\lUri
21671: ( 3 000 mk/ as), joutuu aloittamaan jäteveden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21672: puhdistamon rakentamisen; jonka. investointi- 1982 . tulo- ja menoarvioon 800 000
21673: kustannus on ·noin 4 miljoonaa .markkaa. Tästä markkaa Mellilän jätevedenpuhdistamon
21674: suoriutuminen ~i ole mahdollista, ellei .hanketta rakentamisen aloittamiseksi valtion vesi-
21675: toteuteta ,i.lk. valtion vesihuoltotyönä. Tällöin ht~Qltotyönä.
21676:
21677: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta ·1981
21678: , ..
21679:
21680:
21681: Pekka Vennamo Urho Pohto
21682: Anssi Joutseplapti J, Juhani. Kortesalmi
21683: Urpo Leppänen
21684: 1340 1981 vp.
21685:
21686: Raha-asia-aloite n:o 1223
21687:
21688:
21689:
21690:
21691: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta alemmanasteisen
21692: tieverkon kunnostamiseen Varsinais-Suomessa
21693:
21694:
21695: Eduskunnalle
21696:
21697: Alemmanasteinen tieverkko ja sen kunnosta- sorapäällysteisiä teitä yli 50 %, mikä muodos-
21698: minen ovat maassamme jääneet pahasti suurten taa myös selvän haitan liikenneturvallisuuden
21699: tie- ja liikennehankkeiden jalkoihin. Kuitenkin kannalta. Asiantilaan on saatava pikainen kor-
21700: juuri alemmanasteiset tiet ovat niitä, jotka vä- jaus.
21701: littömimmin liittyvät kansalaisten liikkumiseen Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo~
21702: suurimman osan työ-, koulu-, asiointi- ym. lii- tamme kunnioittaen,
21703: kenteestä keskittyessä näille teille. Tämän
21704: vuoksi näiden teiden kuntoon tulee kiinnittää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21705: erityistä huomiota. 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
21706: V arsinais-Suoinen alemmånasteinen tieverkko markkaa alemmanasteisen tieverkon kun-
21707: on tiheästä asutuksesta johtuen hyvin tiheä. nostamiseen ja kestopäällystämiseen
21708: Turun tiepiirin teistä on kuitenkin vielä Savi- Varsinais-Suomessa.
21709: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
21710:
21711: Pekka Vennamo . Urho Pohto
21712: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21713: Urpo Leppänen
21714: 1981 vp. 1341
21715:
21716: Raha-asia-aloite n:o 1224
21717:
21718:
21719:
21720:
21721: P. Vennamo ytn.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomen
21722: saariston liikenneolosuhteiden parantamiseen
21723:
21724:
21725: Eduskunnalle
21726:
21727: Jokaisella maamme kansalaisella tulee olla Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21728: mahdollisuus liikkumiseen ilman ylivoimaisia tamme kunnioittaen,
21729: vaikeuksia tai kohtuuttomiksi muodostuvia kus-
21730: tannuksia. Tämä yleisesti hyväksytty periaate että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21731: ei kuitenkaan päde kaikkialla maassamme, eri- 1982 tulo- ja menoarvioon 250 000
21732: tyisesti saaristoalueilla on liikkumisen suhteen markan määrärahan Lounais-Suomen
21733: pahoja puutteita. saariston liikenne- ja kulkuyhteyksien
21734: Saariston liikenneyhteyksiä voidaan parantaa parantamiseksi sekä tieverkon kehittä-
21735: sekä uusia teitä rakentamalla että erityisesti miseksi ja liikkumiskelpoisten kelirikka-
21736: kelirikon ja vaikeiden jääolojen vallitessa liik- ajoneuvojen hankkimiseksi.
21737: kumiskelpoisia kelirikkoajoneuvoja hankkimal-
21738: la.
21739: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21740:
21741: Pekka Vennamo Urho Pohto
21742: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21743: Urpo Leppänen
21744: 1342 198f Vp.
21745:
21746: Raha-asia-aloite n:o 1225
21747:
21748:
21749:
21750:
21751: P. VenfialiW ym;:· Määtätahan osoittamisesta moottoriliikennetien
21752: suunnitteluun välille Salo--Turku
21753:
21754:
21755:
21756:
21757: Maantie välillä Helsinki-Turku on.'liiken- dostuu erityisesti väli Turku-Paimio ruuh-
21758: teeseen verrattuna osin varsin heikkokuntoinen kautuneeksi. ja vaikeuttaa Kaarinan ja Piikkiön
21759: ja pahasti ruuhkautunut. Erityisesti valtatie välisen taajamanauhan toimintoja. Tien suunnit-
21760: n: o 1 välillä Salo-Turku tulisi mahdollisim- telun loppuun saattamisella ja rakentamisen
21761: man nopeasti rakentaa moottoriliikennetieksi, aloitltamisella on tämän vuoksi kiire.
21762: jotta lisäruuhkilta vältyttäisiin ja tätnä maam- · Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21763: me keskeinen liikenneväylä saataisiin vastaa- tamme kunn~~ittaen,
21764: maan nykyajan vaatimuksia. Myös Turun ta-
21765: lousalueen kehittyminen edellyttää tätä ehdotto- · ·· etta Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21766: masti. · ·· ,\, 1982 ·tulo- ja menoarvioon 3 000 000
21767: Salon-Turun tieosan tämänhetkiset liiken- markan määrärahan moottoriliikennetien
21768: nemäärät ovat noin 5 000-9 000 ajoneuvoa suunnittelemiseksi ja rakentamisen aloit-
21769: vuorokaudessa. Mikäli liikenne kasvaa arvioi- tamiseksi välille Salo-Turku.
21770: dun mukaisesti ainakin 2-3 % vuodessa, muo-
21771: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21772:
21773: Pekka Vennamo Urho Pohto
21774: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21775: Urpo Leppänen
21776: 1981 vp. 1343
21777:
21778: Raha-asia-aloite n:o 1226
21779:
21780:
21781:
21782:
21783: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun uloimman
21784: ohikulkutien eräiden osien rakentamiseen
21785:
21786:
21787: Eduskunnalle
21788:
21789: Poikittaisliikenneyhteydet Varsinais-Suomes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21790: sa ovat pahasti puutteelliset ja vajavaiset. Ns. 1982 . tulo- ja meno~rt)ioon 100 000
21791: Turun uloin kehätie on edelleen monista suun- markan määrärahan ·Turun uloimman
21792: nitelmista .huolimatta rakentamatta lukuunot- ohikulkutien rakentamisen aloittamisek-
21793: tamatta väliä Salo-Marttila. Tietä rulisi kii- si välille Marttila-Aura ja suunnitel-
21794: reellisesti jatkaa ainakin Auraan saakka. Samoin mien loppuunsaattamiseksi välillä Aura
21795: tulisi suunnitelmat. jatkosta Mynämäkeen saat- -Mynämäki.
21796: taa valmiiksi.
21797: Edellä mainitsemillamme pet~Jsteilla ehdo-
21798: tamme kunnioittaen,
21799: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21800:
21801: Pekka Vennamo Urho Pohto
21802: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21803: Urpo Leppänen
21804: 1344 1981 vp.
21805:
21806: Raha-asia-aloite n:o 1227
21807:
21808:
21809:
21810:
21811: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
21812: miseksi välille Halikko-Mynämäki-Kustavi
21813:
21814:
21815: Eduskunnalle
21816:
21817: Poikittaisliikeqneyhteydet maantieverkon Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21818: suhteen mm. Vakka-Suomen alueella ovat pal- tamme kunnioittaen,
21819: jolti vajavaiset. Tilanteeseen toisi korjausta
21820: mm. ns. Haku-tien rakentaminen välille Ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21821: likko-Mynämäki-Kustavi erityisesti länsipään 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
21822: osalta Mynämäen ja Kustavin välillä. Tien lin- markan määrärahan ns. Haku-tien
21823: jauskin on vielä avoin ja suunnittelu vasta suunnittelemiseksi ja oikean linjauksen
21824: .alkuvaiheessa. Asiaa tulisi kiirehtiä ja löytää löytämiseksi tielle erityisesti välillä My-
21825: tielle linjaus, joka ei tuhoa olemassa olevaa nämäki-Kustavi.
21826: asutusta eikä haittaa peruselinkeinojen harjoit-
21827: tamista.
21828: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
21829:
21830: Pekka Vennamo Urho Pohto
21831: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21832: Urpo Leppänen
21833: 1981 vp. 1345
21834:
21835: Raha-asia-aloite n:o 1228
21836:
21837:
21838:
21839:
21840: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Alastaron-Köy-
21841: liönkylän-Kojonkulman tien perusparannukseen
21842:
21843:
21844: Eduskunnalle
21845:
21846: Varsinais-Suomen maantiestö on suurelta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21847: osin varsin heikkokuntoista ja osin päällystä- 1982 tulo- ja menoarvioon 75 000 mar-
21848: mätöntäkin. Tämä koskee mm. tieyhteyttä kan määrärahan Alastaron-Köyliön-
21849: Alastaro-Köyliönkylä-Kojonkulma, joka on kylän-Kojonkulman tien perusparanta-
21850: kokonaan perusparantamatta ja osin jopa pääl- misen ja kestopäällystämisen aloitta-
21851: lystettä vailla. Tie tulisi kiireesti jo kasvavan miseksi.
21852: liikenteenkin vuoksi kunnostaa.
21853: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21854: tamme kunnioittaen,
21855: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21856:
21857: Pekka Vennamo Urho Pohto
21858: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21859: Urpo Leppänen
21860:
21861:
21862:
21863:
21864: 169 088100408~
21865: 1346 1981 vp.
21866:
21867: Raha-asia-aloite n:o 1229
21868:
21869:
21870:
21871:
21872: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvensalon-Kaks-
21873: kerran tien perusparannukseen Turussa
21874:
21875:
21876: Eduskunnalle
21877:
21878: Turun kaupungissa on valtion hoidossa oleva Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21879: tie, joka muodostaa ainoan tieyhteyden Hir- tamme kunnioittaen,
21880: vensalon ja Kakskerran saariin. Tämä tie on
21881: osin heikkokuntoinen ja huonosti pengerretty, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21882: mikä merkitsee sitä, että tie on usein liiken- 1982 tulo- ja menoarvioon 400 000
21883: nöimättömässä kunnossa tai suorastaan poikki markkaa Turun kaupungin alueella ole-
21884: mm. tulvien johdosta. Valtion laiminlyönnit van Hirvensalon-Kakskerran tien kun-
21885: tässä suhteessa tulee pikaisesti korjata. nostamiseen ja perusparantamiseen.
21886: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
21887:
21888: Pekka Vennamo Urho Pohto
21889: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21890: Urpo Leppänen
21891: 1981 vp. 1347
21892:
21893: Raha-asia-aloite n:o 1230
21894:
21895:
21896:
21897:
21898: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Krouvinnummin-
21899: Kovion-Pehtsalon tien muuttamiseen kokonaan paikallis--
21900: tieksi
21901:
21902:
21903: Eduskunnalle
21904:
21905: Laitilan ja Kaiannin kuntien välillä kulkee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21906: tie Krouvinnummi-Kovio-Pehtsalo, joka 1982 tulo- ja menoarvioon 120 000
21907: yhdistää valtatien n:o 8 ja maantien n:o markan määrärahan Krouvinnummin-
21908: 1953. Tästä yhdystiestä on osuus Kovio- Kovion-Pehtsalon tien muuttamiseksi
21909: Pehtsalo edelleen yksityistietä, vaikka tiellä lii- kokonaan paikallistieksi ja sen perus-
21910: kennöidään säännöllisesti jopa linja-autolla. Tie korjaamisen ja kunnostamisen aloittami-
21911: tulisi saada kokonaisuudessaan paikallistieksi ja seksi.
21912: kunnostaa ja peruskorjata.
21913: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehd<r
21914: tamme kunnioittaen,
21915: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21916:
21917: Pekka Vennamo Urho Pohto
21918: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21919: Urpo Leppänen
21920: 1348 1981 vp.
21921:
21922: Raha-asia-aloite n:o 1231
21923:
21924:
21925:
21926:
21927: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Loka-
21928: lahden välisen Lehmänkurkun tien suunnittelun loppuun-
21929: saattamiseen
21930:
21931:
21932: Eduskunnalle
21933:
21934: Kustavin kunta Varsinais-Suomessa on tällä nitella nopeasti ja rakentaminen aloittaa viipy-
21935: hetkellä pahassa liikennemotissa. Kunnan etelä- mättä.
21936: osan liikennettä palvelee usein pahasti ruuh- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21937: kautuva Kaitaisten lossi, jonka sillan rakenta- tamme kunnioittaen,
21938: misen aloittamiseen on hallitus esittänyt ensim-
21939: mäiset määrärahat vuoden 1980 tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21940: arviossa. 1982 tulo- ;a menoarvioon 500 000
21941: Kustavin pohjoisosan ja Lokalahden välillä ei markan määrärahan ns. Lehmänkurkun
21942: ole tällä hetkellä minkäänlaista tieyhteyttä. tien suunnitelmien loppuunsaattamiseksi
21943: Alueelle on pitkään suunniteltu ns. Lehmänkur- ;a rakentamisen aloittamiseksi Kustavin
21944: kun tietä, joka purkaisi Kustavin pahan liiken- kunnan ja Uudenkaupungin Lokalahden
21945: nemotin nopeasti ja tehokkaasti. Tie tulisi Suun- välille.
21946: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21947:
21948: Pekka Vennamo Urho Pohto
21949: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21950: Urpo Leppänen
21951: 1981 vp. 1349
21952:
21953: Raha-asia-aloite n:o 1232
21954:
21955:
21956:
21957:
21958: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan-Alasta-
21959: ron-Yläneen-Hinnerjoen tien rakentamisen aloittamiseen
21960:
21961:
21962: Eduskunnalle
21963:
21964: Varsinais-Suomen pohjoisosille välttämätön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21965: poikittaisyhteys Uusikaupunki-Loimaa puut- 1982 tulo- ja menoarvioon 150 000
21966: tuu edelleen väliltä Hinnerjoki-Loimaa. Tietä markan määrärahan Loimaan-Alasta-
21967: on suunniteltu vuosikausia, mutta suunnittelu ron-Yläneen-Hinnerjoen tien suun-
21968: on tällä hetkellä keskeytetty. Suunnitelmat oli- nitelmien loppuunsaattamiseksi ja raken-
21969: sivat ainakin välin Yläne-Hinnerjoki osalta tamisen aloittamiseksi.
21970: loppuunsaatettavissa noin 6 kuukaudessa, jonka
21971: jälkeen rakennustöihin voitaisiin ryhtyä.
21972: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21973: tamme kunnioittaen,
21974: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
21975:
21976: Pekka Vennamo Urho Pohto
21977: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21978: Urpo Leppänen
21979: 1350 1981 vp.
21980:
21981: Raha-asia-aloite n:o 1233
21982:
21983:
21984:
21985:
21986: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien eritaso-
21987: risteyksen rakentamiseen Loimaan kaupunkiin
21988:
21989:
21990: Eduskunnalle
21991:
21992: Loimaan kaupunkiin on pitkään ollut suun- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
21993: nitteilla nykyisen rautatietasoristeyksen sijaan tamme kunnioittaen,
21994: eritasoristeys. Tämä valmiiksi suunniteltu ra-
21995: kennuskohde on sekä turvallisuuden että jous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21996: tavan kaupunkiliikenteen kannalta kiireellinen 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
21997: ja välttämätön. Rakentamisen aloittamisen vii- markkaa valmiiksi suunnitellun rauta-
21998: västyminen aiheuttaa myös tontin- ja maan- tien eritasoristeyksen rakentamiseksi
21999: omistajille vaikeuksia rakennuskieltojen muo- Loimaan kaupunkiin.
22000: dossa. Eritasoristeys tulisi pikaisesti rakentaa.
22001: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22002:
22003: Pekka Vennamo Urho Pohto
22004: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22005: Urpo Leppänen
22006: 1981 vp. 1351
22007:
22008: Raha-asia-aloite n:o 1234
22009:
22010:
22011:
22012:
22013: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-Kyrön
22014: -Riihikosken-Niitynpään tieyhteyden suunnittelun lop-
22015: puunsaattamiseen ja töiden aloittamiseen
22016:
22017:
22018: Eduskunnalle
22019:
22020: Monista suunnitelmista huolimatta Varsinais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22021: Suomen poikittaiset maantieyhteydet ovat valta- 1982 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar-
22022: osaltaan edelleen rakentamatta. Esimerkiksi kan määrärahan Marttilan-Kyrön-Rii-
22023: tieyhteydet Marttilan, Karinaisten, Yläneen ja hikosken-Niitynpään tieyhteyden suun-
22024: Pöytyän välillä ovat puutteelliset ja osin puut- nitelmien loppuunsaattamiseksi ja raken-
22025: tuvat kokonaan. Kunnollinen tieyhteys näiden tamisen aloittamiseksi.
22026: kuntien välillä olisi kuitenkin välttämätön.
22027: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22028: tamme kunnioittaen,
22029: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22030:
22031: Pekka Vennamo Urho Pohto
22032: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22033: Urpo Leppänen
22034: 1352 1981 vp.
22035:
22036: Raha-asia-aloite n:o 1235
22037:
22038:
22039:
22040:
22041: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avus-
22042: tukseksi kunnille valtionosuuden korottamiseksi katurasitus-
22043: kustannuksissa
22044:
22045:
22046: Eduskunnalle
22047:
22048: Katumaksulaki on pahasti epäonnistunut ja osoittaa niin huomattavasti, että ainakin oma-
22049: väärämielineo sekä lisää asumiskustannuksia koti- ja pientaloasukkaitten ylikorkeita rasituk-
22050: kauttaaltaan voimakkaasti. Tämän vuoksi SMP:n sia voitaisiin alentaa ja vapauttaa sotiemme ve-
22051: käsityksen mukaan katumaksulaki tulisi ku- teraanit ja invalidit sekä eläkeläiset tästä mak-
22052: mota ja vapauttaa asukkaat katumaksuvelvolli- susta.
22053: suudesta. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22054: Mikäli katumaksua ei saada kumotuksi, on tamme kunnioittaen,
22055: valtion ainakin voimakkaasti osallistuttava katu-
22056: maksuihin omalla osuudellaan. Tämä on välttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22057: mätöntä jo siksi, että valtio kerää itselleen mil- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
22058: jardien markkojen ylijäämän liikenteen maksa- markkaa ylimääräiseksi avustukseksi
22059: mista veroista ja maksuista. Heti ensi vaiheessa kunnille valtionosuuden korottamiseksi
22060: tulisi rahaa katumaksujen valtionosuuksiin katurasituskustannuksissa.
22061: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
22062:
22063: Pekka Vennamo Urho Pohto
22064: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22065: Urpo Leppänen
22066: 1981 vp. 1353
22067:
22068: Raha-asia-aloite n:o 1236
22069:
22070:
22071:
22072:
22073: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Uuden-
22074: kaupungin välisen rautatien henkilöpaikallisliikenteen säilyt-
22075: tämiseen
22076:
22077:
22078: Eduskunnalle
22079:
22080: Rautateiden paikallisliikenne edustaa huo- junien huolto- ja korjaustoiminta on keskitetty
22081: mattavatie osalle kansaamme ainoata tehok- Turkuun. Tällaista takaperoista rautatieliiken-
22082: kaasti käytettävissä olevaa liikkumismuotoa. teen kehittämistä ei voi hyväksyä.
22083: Näin on erityisesti mm. Varsinais-Suomen Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22084: alueella, jossa Turun ja Uudenkaupungin väli- tamme kunnioittaen,
22085: nen paikallisliikenne palvelee suurta joukkoa
22086: päivittäin tätä liikennemuotoa hyväkseen käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22087: tävää kansaamme. 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22088: VR suunnittelee paikallisliikenteen huomat- markkaa Turun ja Uudenkaupungin vä-
22089: tavaa heikentämistä Turun ja Uudenkaupungin lisen rautatien henkilöpaikallisliikenteen
22090: välillä. Hämmästyttävästi on myös suunniteltu säilyttämiseen ja sen palvelutason paran-
22091: ns. lättähattujen poistamista liikenteestä ensim- tamiseen.
22092: mäiseksi tältä rataosalta, vaikka kyseisten
22093: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22094:
22095: Pekka Vennamo Urho Pohto
22096: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22097: Urpo Leppänen
22098:
22099:
22100:
22101:
22102: 170 08810040811
22103: 1354 1981 vp.
22104:
22105: Raha-asia-aloite n:o 1237
22106:
22107:
22108:
22109:
22110: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Tampereen
22111: radan sähköistämisen suunnittelun aloittamiseksi
22112:
22113:
22114: Eduskunnalle
22115:
22116: Rautatieinvestoinnit ja olemassaolevien rato- nen, jonka suunnittelu pikaisesti pitäisi aloit-
22117: jen korjaus ja ylläpitäminen on Turun seudulla taa. Asiaa varten tulisi budjettiin merkitä eri-
22118: jäänyt lähes kokonaan huomiotta. Turun-Hel- tyinen määräraha.
22119: singin radan laiminlyönnin ohella esimerkiksi Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22120: rautateiden sähköistyshankkeita ei Varsinais- tamme kunnioittaen,
22121: Suomen alueella ole edes suunniteltu, vaikka
22122: tarvetta olisi. Asiantilaan on saatava pikainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22123: korjaus. 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
22124: Turun-Tampereen rata omaa varsin hyvät markkaa Turun ja Tampereen välisen
22125: mahdollisuudet liikenteen voimakkaaseen kehit- rautatien sähköistämisen suunnittelun
22126: tymiseen ja lisääntymiseen. Tämän edellytyksenä aloittamiseksi.
22127: olisi kuitenkin kyseisen rataosan sähköistämi-
22128: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22129:
22130: Pekka Vennamo Urho Pohto
22131: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22132: Urpo Leppänen
22133: 1981 vp. 1355
22134:
22135: Raha-asia-aloite n:o 1238
22136:
22137:
22138:
22139:
22140: P. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun-
22141: Helsingin radan perusparannukseen
22142:
22143:
22144: Eduskunnalle
22145:
22146: Valtavia varoja nielevä ja epätarkoituksen- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22147: mukainen ELSA-ratahanke ja sen jäädyttämi- tamme kunnioittaen,
22148: nen toistaiseksi on merkinnyt Turun-Helsin-
22149: gin rautatien kehittämisen pysähtymistä. Näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22150: ei saisi kuitenkaan tapahtua, onhan kyseinen 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22151: rataosuus selvästi pääradoistamme heikoin. Ny- 20 000 000 markkaa nykyisen Turun ja
22152: kyistä rantarataa tulisi nopeasti ryhtyä korjaa- Helsingin välisen rautatien perusparan-
22153: maan. tamiseen ja kunnostamiseen.
22154: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22155:
22156: Pekka Vennamo Urho Pohto
22157: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22158: Urpo Leppänen
22159: 1356 1981 vp.
22160:
22161: Raha-asia-aloite n:o 1239
22162:
22163:
22164:
22165:
22166: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta laitoksissa asuvien
22167: vanhusten televisiolupien poistamiseksi
22168:
22169:
22170: Eduskunnalle
22171:
22172: Vanhuksille ja eläkeläisille sekä esimerkiksi tiloissa, puhumaJttakaan erimielisyyksistä mm.
22173: liikuntavammaisille muodostavat radio ja eri- seurattavan ohjelman suhteen. Asia olisi kor-
22174: tyisesti televisio usein ainoan jokapäiväisen jattava siten, että vanhainkodeissa, vanhusten
22175: yhteyden muuhun maailmaan. Tämän vuoksi palvelutaloissa ja vastaavissa vapautettaisiin
22176: tulisi jokaiselle näissä ryhmissä turvata riit- asukkaat erillisistä televisiolupamaksuista.
22177: tävä oikeus television ohjelmien seuraamiseen Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22178: ilman taloudellisia rasituksia tai häiriöitä. tamme kunnioittaen,
22179: Nykyisin mm. vanhainkodeissa ja vanhusten
22180: asuintaloissa tilanne on sellainen, että jokainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22181: vanhus joutuu omasta televisiostaan maksamaan 1982 tulo- ja menoarvioon 800 000
22182: erillisen TV-luvan. Näin tapahtuu silloinkin, markkaa eläkeläisten ja vanhusten sekä
22183: kun laitoksessa tai talon yhteisissä tiloissa on muiden laitoksiin sidottujen maksetta-
22184: yhteinen televisio, josta menee vain yksi maksu. vaksi tulevien TV-lupamaksujen poista-
22185: Näin vanhukset ovat pakotettuja seuraamaan miseen ainakin laitoksissa ja erilaisissa
22186: televisiota yhteisissä usein rauhattomissakin palvelutaloissa.
22187: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22188:
22189: Pekka Vennamo Urho Pohto
22190: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22191: Urpo Leppänen
22192: 1981 vp. 1357
22193:
22194: Raha-asia-aloite n:o 1240
22195:
22196:
22197:
22198:
22199: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen rin-
22200: tamalisään lisän yhteismäärän korottamiseksi
22201:
22202:
22203: Eduskunnalle
22204:
22205: Eläkkeellä oleville sotiemme veteraaneille poistamisella ja muiden tuhlailumenojen karsi-
22206: maksettava rintamalisä on edelleen häpeällisen misella saavutetaan vastaava säästö.
22207: pieni, eikä hallitus esitä sitä korotettavaksi Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22208: ensi vuoden alusta lukien. Rintamalisä tulee tamme kunnioittaen,
22209: korottaa 300 markkaan heti ensi vuoden alusta
22210: lukien sotiemme veteraanien oikeutettujen vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22211: timusten mukaisesti. Tämä edes jossain määrin 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
22212: turvaisi eläkkeellä oleville sotiemme veteraa- 33.21.52 lisäyksenä 330 000 000 mark-
22213: neille ihmisarvoisen toimeentulon. Valtion voi- kaa ylimääräiseen rintamalisään rinta-
22214: makkaasti kasvanut budjetti kestää helposti malisän korottamiseksi 300 markkaan
22215: tämän määrärahalisäyksen, jo puoluetukiaisten kuukaudessa 1. 1. 1982 lukien.
22216: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22217:
22218: Pekka Vennamo Urho Pohto
22219: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22220: Urpo Leppänen
22221: 1358 1981 vp.
22222:
22223: Raha-asia-aloite n:o 1241
22224:
22225:
22226:
22227:
22228: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaseläk-
22229: keen ylimääräiseen lisään rintamavuosien huomioon ottami-
22230: seksi kaksinkertaisena veteraanien eläkkeiden korottamiseksi
22231:
22232:
22233: Eduskunnalle
22234:
22235: Sodan aikana rintamalla vietetyt vuodet oli- mioon. Vain tällä tavalla voimme edes osittain
22236: vat lähes epäinhimillinen rasitus ja ponnistus korvata isänmaamme puolustajille niitä uhrauk-
22237: kaikille siellä olleille. Rintama-aika merkitsi sia, joita he joutuivat tekemään.
22238: työtä vuorotta . isänmaan hyväksi, jota ilman Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdO:
22239: emme olisi tänä päivänä itsenäinen kansakunta. tamme kunnioittaen,
22240: Jokaisen ihmisen eläkettä määrättäessä tulee
22241: ottaa kaikki hänen tekemänsä työvuodet huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22242: mioon. Tällöin ei suinkaan saa panna yhteisen 1982 tulo- ;a menoarvioon 220 000 000
22243: isänmaan eteen tehtyä työtä muuta huonom- markan määrärahan rintamasotilaseläk-
22244: paan asemaan puhumattakaan siitä, että sen keen ylimääräiseen lisään kaikkien eläk~
22245: voisi jättää kokonaan huomiotta, kuten nyt va- keellä olevien veteraanien eläkkeiden
22246: litettavasti maassamme mm. työeläkkeiden korottamiseksi niin, että rintamalla vie-
22247: kohdalla tapahtuu. tetyt vuodet otetaan eläkettä määrät-
22248: Rintamalla vietettyjen vuosien raskaus edel- täessä työvuosina kaksinkertaisesti huo-
22249: lyttää sitä, että ne otetaan jokaisen kohdalla mioon.
22250: eläkettä määrättäessä kaksinkertaisina huo-
22251: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
22252:
22253: Pekka Vennamo Urho Pohto
22254: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22255: Urpo Leppänen
22256: 1981 vp. 1359
22257:
22258: Raha-asia-aloite n:o 1242
22259:
22260:
22261:
22262:
22263: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta puhelinkustannus-
22264: ten korvaamiseksi näkövammaisille
22265:
22266:
22267: Eduskunnalle
22268:
22269: Näkövammaisille puhelin on välttämättö- maisille puhelimesta heille aiheutuneet kulut.
22270: myys, jota ilman ei voi tulla toimeen. Puhe- Summalla ei ole suurta valtiontaloudellista mer-
22271: lin edesauttaa myös näkövammaisten mahdolli- kitystä, mutta se olisi merkittävä kädenojennus
22272: suuksia selvitä itse ilman laitoshoito- ja muita näkövammaisille.
22273: palveluja, mikä on sekä yhteiskunnan talouden Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22274: että inhimillisyyden kannalta kiistaton etu. Pu- tamme kunnioittaen,
22275: helinkustannukset ovat kuitenkin maassamme
22276: siksi korkeat, että ne estävät monen näkövam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22277: maisen mahdollisuuksia hankkia itselleen pu- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
22278: helin tai ainakin käyttää sitä tarpeellisessa mää- markkaa puhelinkustannusten korvaa-
22279: rin. Yhteiskunnan tulisikin korvata näkövam- miseen maamme näkövammaisille.
22280: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
22281:
22282: Pekka Vennamo Urho Pohto
22283: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22284: Urpo Leppänen
22285: 1360 1981 vp.
22286:
22287: Raha-asia-aloite n:o 1243
22288:
22289:
22290:
22291:
22292: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaarinan-Piikkiön
22293: pääterveysaseman rakentamisen aloittamiseen
22294:
22295:
22296: Eduskunnalle
22297:
22298: Terveyskeskuspalvelut ovat heikkoja erityi- vuoteen 1984 ellei pitemmällekin. Tämä ei ole
22299: sesti Turun seudulla. Maan keskiarvoa huomat- hyväksyttävää, rakennushanke tulisi saada käyn-
22300: tavasti vajavaisemmat terveyskeskuspalvelut tiin niin nopeasti kuin mahdollista.
22301: ovat pakottaneet palveluja tarvitsevat paljolti Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22302: turvautumaan yksityisiin palveluihin ja jonot tamme kunnioittaen,
22303: ovat olleet pitkät. Tässä suhteessa palveluja
22304: tulisi parmtaa paitsi Turussa myös sen ympäris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22305: tössä. 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
22306: Jo pitkään on ollut vireillä Kaarinan-Piik- markkaa Kaarinan-Piikkiön pääterveys-
22307: kiön pääterveysaseman rakentaminen. Jälleen aseman loppusuunnitteluun ia rakentami-
22308: kerran kuitenkin hallituksen budjettiesityksen sen aloittamiseen.
22309: valossa tätä hanketta uhkaa siirtyminen ainakin
22310: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
22311:
22312: Pekka Vennamo Urho Pohto
22313: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22314: Urpo Leppänen
22315: 1981 vp. 1361
22316:
22317: Raha-asia-aloite n:o 1244
22318:
22319:
22320:
22321:
22322: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen
22323: vuodeosaston rakentamiseen Pöytyän Riihikoskelie
22324:
22325:
22326: Eduskunnalle
22327:
22328: Pöytyän sairaanhoitotilat ovat pahasti puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22329: teelliset ja vajavaiset. Erityisesti Riihikosken 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
22330: vuodeosaston tilat ovat tarkoitukseen kelpaa- markkaa terveyskeskuksen vuodeosaston
22331: mattomat jo paloturvallisuudenkin vuoksi. Uusi suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi
22332: terveyskeskuksen vuodeosasto Pöytyän Riihi- Pöytyän kunnan Riihikoskelle.
22333: koskeTie on kiireellinen ja välttämätön.
22334: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22335: tamme kunnioittaen,
22336: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22337:
22338: Pekka Vennamo Urho Pohto
22339: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22340: Urpo Leppänen
22341:
22342:
22343:
22344:
22345: 171 088100408~
22346: 1362 1981 vp.
22347:
22348: Raha-asia-aloite n:o 1245
22349:
22350:
22351:
22352:
22353: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Salon aluesairaalan
22354: laajentamiseen
22355:
22356:
22357: Eduskunnalle
22358:
22359: Sairaalapaikkojen puute Salossa on varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22360: suuri. Tästä huolimatta Salon aluesairaalan ra- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
22361: kennustyö on edelleen loppuunsaattamatta. markan määrärahan Salon aluesairaalan
22362: Monista suunnitelmista huolimatta asia on laajennushankkeen toteuttamiseen.
22363: edelleen kesken. Asiassa olisi päästävä puheista
22364: tekoihin.
22365: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22366: tamme kunnioittaen,
22367: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22368:
22369: Pekka Vennamo Urho Pohto
22370: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
22371: Urpo Leppänen
22372:
22373:
22374:
22375:
22376: : j
22377: 1981 vP· 1363
22378:
22379: Raha-asia-aloite n:o 1246
22380:
22381:
22382:
22383:
22384: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta hissien rakentami-
22385: seksi yleisön pääsyn helpottamiseksi eduskunnan täysistun-
22386: tosalin lehtereille
22387:
22388:
22389: Eduskunnalle
22390:
22391: Eduskuntataloa on laajennettu niin, että peellinen määräraha. Jos nam ei tapahdu, on
22392: siitä on tullut eräässä mielessä kansanedusta- olemassa jo käynnistetyissä korjauksissa todettu
22393: jille lomahotelliin verrattava. Mutta sitä vas- vaara, että nämä hissit unohtuvat, koska K-
22394: toin eduskunnan lehterillä käyviä tavallisia kan- linjalle tavalliset kansalaiset ja äänestäjät ovat
22395: salaisia varten ei ole järjestetty hissejä, vaikka vain käyttöhiivaa.
22396: nousu rappusia myöten on monelle varsin han- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22397: kala. taen,
22398: Kun julkisuudessa on ilmoitettu, että edus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22399: kuntatalon laajentamisen jälkeen on tarkoitus 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
22400: perusteellisesti korjata vanhaa eduskuntataloa, kan arviomäärärahan tarpeellisten his-
22401: niin on välttämätöntä, että eduskunnan lehte- sien rakentamiseksi yleisön pääsyn hel-
22402: reiden yleisön hissejä varten myönnetään tar- pottamiseksi eduskunnan lehtereille.
22403: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22404:
22405: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22406: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22407: 1364 1981 vp.
22408:
22409: Raha-asia-aloite n:o 1247
22410:
22411:
22412:
22413:
22414: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan täys-
22415: istuntojen radioimiseksi
22416:
22417:
22418: Eduskunnalle
22419:
22420: Vallankeskitys on johtanut tiedon pimentä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22421: miseen maassamme. Kansalaisia harhaotetaan 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
22422: ja tästä syystä kansalaiset äänestävät laajalti markkaa käytettäväksi eduskunnan täys-
22423: vaaleissa todellisen tahtonsa vastaisesti vääriä istuntojen radioimisen kustannusten
22424: puolueita. peittämiseen.
22425: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22426: taen,
22427: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22428:
22429: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22430: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22431: 1981 vp. 1365
22432:
22433: Raha-asia-aloite n:o 1248
22434:
22435:
22436:
22437:
22438: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholin käytön
22439: valvomiseen Eduskuntatalossa
22440:
22441:
22442: Eduskunnalle
22443:
22444: Alkoholin erilainen väärinkäyttö on jatku- Myös oluen tarjoilu eduskunnan kahvilassa
22445: vasti pahentunut maassamme. Siksi olisi vält- ja ravintolassa sekä uima-altaalla erityisesti
22446: tämätöntä, että eduskunta näyttäisi alkoholi- istunnon aikana olisi lopetettava.
22447: asioissa hyvää esimerkkiä Suomen kansalle. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22448: Ei voida pitää hyväksyttävänä, että Edus- taen,
22449: kuntatalossa kansanedustajilla on käytettävis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22450: sään vapaasti alkoholia ja olutta. Vaikutuksia 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 mark-
22451: tästä on havaittavissa jopa eduskunnan istun- kaa käytettäväksi alkoholin käytön val-
22452: noissa. vomiseksi Eduskuntatalossa päämääränä
22453: täysraittius.
22454: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22455:
22456: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22457: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22458: 1366 1981 vp.
22459:
22460: Raha-asiaa-loite n:o 1249
22461:
22462:
22463:
22464:
22465: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten mak-
22466: settaviksi lankeavien ulosottopalkkioiden suorittamiseen val-
22467: tion varoista
22468:
22469:
22470: Eduskunnalle
22471:
22472: Vähävaraiset kansalaiset joutuvat maassamme Ellei näin tehdä, joutuvat useasti mm. lapset ja
22473: useasti maksamaan raskaan korvauksen siitä, sairaat kärsimään siitä, että rästimaksujen pe-
22474: että heiltä pakkoperimisen kautta peritään ve- rinnän yhteydessä menevät perheenhuoltajalta
22475: roja ja maksuja. Perintäkulut ovat maassamme perintäkulujen kohtuuttomuuksiin ne varat, jot-
22476: vyöryneet yli äyräittensä. Niistä on muodostu- ka tarvittaisiin jokapäiväiseen toimeentuloon.
22477: nut nylkyrikoron kiskontaan verrattava keino, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnio1t-
22478: jota mm. valtiovalta käyttää säälittä vähävarai- taen,
22479: sinta yhteiskunnan jäsentä kohtaan. Silloin kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22480: on kysymyksessä todella vähävarainen kansalai- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
22481: nen, ei ole oikein, että häntä riistetään kohtuut- markkaa vähävaraisten maksettaviksi
22482: toman korkeilla ulosottokuluilla. Tällaisissa ta- lankeavien ulosottopalkkioiden maksa-
22483: pauksissa on kulut korvattava valtion varoista. miseksi valtion varoista.
22484: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22485:
22486: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
22487: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
22488: 1981 vp. H67
22489:
22490: Raha-asia-aloite n:o 1250
22491:
22492:
22493:
22494:
22495: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rikoksen johdosta
22496: kärsimään joutuneiden taloudellisten vahinkojen korvaami-
22497: seen
22498:
22499:
22500: Eduskunnalle
22501:
22502: Väkivalta ja rikokset rehottavat maassamme Sitäpaitsi monasti käy niin, että rikoksen
22503: laajalti. Tämä on mahdollista myös maamme johdosta vahinkoa kärsinyt ei saa juuri min-
22504: valtaa pitävien välinpitämättömyyden vuoksi. käänlaista korvausta syylliseltä. Näin syytön
22505: SMP katsoo, että jokaisella kansalaisella tu- ehkä joutuu kärsimään ainakin taloudellisesti
22506: lee maassamme olla turva väkivaltaa vastaan kaikkein eniten. Tämä ei ole hyväksyttävää
22507: sekä oikeus saada täysi korvaus rikoksella lainalaisessa yhteiskunnassa.
22508: aiheutetusta vahingosta. Näin ei kuitenkaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22509: valitettavasti ole asianlaita. taen,
22510: Aivan oikein on maassamme turvattu rikok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22511: sesta syytetyn puolustus, jotta vääriä tuomioita 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22512: ei pääsisi tapahtumaan. Mutta sitävastoin rikok- markkaa käytettäväksi rikoksen johdosta
22513: sen ja vahingon kohteeksi joutunut on laajalti kärsimään joutuneen taloudellisten ja
22514: turvaton eikä hänen puolustustaan ole asian- muiden vahinkojen korvaamiseen myön-
22515: mukaisesti järjestetty. nettäviin avustuksiin.
22516: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22517:
22518: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22519: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22520: 1368 1981 vp.
22521:
22522: Raha-asia-aloite n:o 1251
22523:
22524:
22525:
22526:
22527: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vankien jälkihuol-
22528: lon tehostamiseen
22529:
22530:
22531: Eduskunnalle
22532:
22533: Vankien jälkihuolto on maassamme laajalti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22534: laiminlyöty. Tämä on epäinhimillistä ja johtaa 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
22535: uusiin rikoksiin. Asiantilaan olisi saatava kii- markkaa käytettäväksi vankien jälki-
22536: reellinen korjaus. huollon tehostamiseksi rikollisuuden ja
22537: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- inhimillisten onnettomuuksien estämi-
22538: taen, seksi ja vankien vähentämiseksi.
22539: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22540:
22541: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22542: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22543: 1981 vp. 13.69
22544:
22545: Raha-asia-aloite n:o 1252
22546:
22547:
22548:
22549:
22550: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanäänestyksen
22551: toimittamiseen eräissä asioissa
22552:
22553:
22554: Eduskunnalle
22555:
22556: Veronmaksajien varoista otetuilla rappeutta- vapaa kansanäänestys puoluetuesta, atomivoi-
22557: villa puoluetukirahoilla pönkitetty puoluedik- malaitoksista, suorasta presidentinvaalista ja yli-
22558: tatuuri ei ole kansanvaltaa. Se on todellisuu- suurista eläkkeistä, vain nämä mainitaksen1me.
22559: dessa keskitettyä harvainvaltaa, jossa eduskun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22560: taa käytetään harvainvallan peitteenä. taen,
22561: Kun Suomi on demokratian varjossa kulke-
22562: nut kohti tällaista epäkansanvaltaisuutta, on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22563: välttämätöntä, että maassamme suoritetaan tär- 192 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
22564: keistä asioista kansanäänestyksiä kansalaisten kaa kansanäänestyksen toteuttamiseksi
22565: todellisen mielipiteen esille saamiseksi. vaikkapa vaalien yhteydessä, ennen kaik-
22566: SMP katsoo, että maassamme olisi kiireelli- kea puoluetuesta, atomivoimalaitoksista
22567: sesti suoritettava vaikkapa vaalien yhteydessä ja suorasta presidentinvaalista.
22568: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22569:
22570: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
22571: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22572:
22573:
22574:
22575:
22576: 172 0881004081[
22577: 1370 1981 vp.
22578:
22579: Raha-asia-aloite n:o 1253
22580:
22581:
22582:
22583:
22584: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eräissä asioissa suo-
22585: ritettavan kunnallisen kansanäänestyksen kustannuksiin
22586:
22587:
22588: Eduskunnalle
22589:
22590: Kunnallinen järjestelmämme on alkuaan syn- ten vapaaseen tahtoon. Mutta sitä olisi edis-
22591: tynyt vapaitten kansalaisten yhteiseksi toimin- tettävä valtion taloudellisella tuella. Olisi kat-
22592: naksi. Mutta yhteiskunnallisen kehityksen tu- kaistava kehitys, joka on johtanut siihen, että
22593: loksena kunnallinen toiminta maassamme on myös kuntalaiset etääntyvät yhä enemmän päät-
22594: byrokratisoitunut ja valta keskittynyt aina vain täjistä.
22595: harvempien henkilöiden käsiin. Jopa kunnalli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22596: sista luottamushenkilöistä on tullut poliittisia taen,
22597: napinpainajia, joten asia tahtoo yhä enemmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22598: unohtua kuntalaisten korvaamaaomaksi vahin- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22599: goksi. markkaa käytettäväksi kunnallisen kan-
22600: Mainituista syistä tarvitaan maassamme ki- sanäänestyksen kustannusten korvauk-
22601: peästi kunnallista kansanäänestystä. SMP esitti siin niissä tapauksissa, joissa kunta ha-
22602: tällaista säännöstä uuteen kunnallislakiin, mut- luaa vaikkapa ydinvoimalaitoksen, ve-
22603: ta jäi yksin. sakkomyrkytyksen tai kunnallisen puo-
22604: Niin kauan kuin lakia ei ole muutettu, kun- luetuen asiassa toteuttaa kunnallisen
22605: nallinen kansanäänestys siis perustuu kuntalais- kansanäänestyksen.
22606: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22607:
22608: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22609: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Peldm Vennamo
22610: 1981 vp. 1371
22611:
22612: Raha-asia-aloite n:o 1254
22613:
22614:
22615:
22616:
22617: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi-
22618: seksi ammattijärjestöjen toiminnan luonteesta ja niiden kan-
22619: sanvaltaisuuden tehostamisesta
22620:
22621:
22622: Eduskunnalle
22623:
22624: Maamme ammattijärjestöjen, joista suurin ja Koko . kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestel-
22625: mahtavin on SAK, velvollisuus sääntöjensä mu- mämme pelastamiseksi ja etujen vuoksi on siis
22626: kaan on puolustaa palkanansaitsijoiden etuja. välttämättä ryhdyttävä kiireellisiin korjaustoi-
22627: SAK:ssa, jossa on yli miljoona jäsentä, on ilmei- menpiteisiin.
22628: sesti eniten maamme pienituloisia. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22629: Käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut, taen,
22630: että SAK:n johto on asettanut nimenomaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22631: pienempituloisten asian toiselle tilalle ja on ryh- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
22632: tynyt palkanansaitsijat unohtaen palvelemaan markkaa sen kiirellisesti selvittämiseksi,
22633: nimenomaan sosialistien ja kommunistien tar- millä tavoin maamme ammattijärjestöt
22634: koitusperiä. Tämä on johtanut Suomen kansan ja erityisesti SAK saataisiin hoitamaan
22635: köyhtymiseen hyvästä ajasta huolimatta. sääntöjensä mukaisesti ensisijaisesti pal-
22636: On myös todettavissa, että terve suomalainen kanansaitsijoiden ja nimenomaan pieni-
22637: kansanvalta ei toimi monastikaan maamme am- palkkaisten asioita ilman poliittista si-
22638: mattlJarJestotssa. Niinpä SAK:n jäsenistöstä donnaisuutta ja mitenkä terve pohjois-
22639: vain vähemmän kuin 1/10 ottaa osaa järjestön mainen kansanvaltainen toiminta saatai-
22640: toimintaan. Tämä on vaarallista harvainvaltaa. siin todella voimaan näissä ammattijär-
22641: Järjestön luottamuselimiä ei valita todella kan- jestöissä .vapaan yhteiskuntajärjestelmäm-
22642: sanvaltaisesti vaan keskitetyn vallan byrokraat- me .ja koko kansamme elinetujen mukai-
22643: tisesti. sesti.
22644: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22645:
22646: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22647: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22648: 1372 1981 vp.
22649:
22650: Raha-asia-aloite n:o 1255
22651:
22652:
22653:
22654:
22655: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaan tiedotus-
22656: toiminnan sensuuritoimenpiteiden selvittämiseksi
22657:
22658:
22659: Eduskunnalle
22660:
22661: Jopa Yhdistyneissä Kansakunnissa on to- todellisen tiedon avulla. Tällöin kansalaiset
22662: dettu, että tiedotustoiminta ei ole Suomessa äänestävät ja suorittavat vaaleissa valintansa
22663: vapaa. YK:n arvovaltainen elin on havainnut, tosiasioiden pohjalta eivätkä harhautettuina tai
22664: että sellainen maa, jossa radio ja televisio ovat väärän uskon perusteella.
22665: hallituksen määräysvallan alaisia, ei ole todel- Maassamme on siis kiireellisesti selvitettävä
22666: lisuudessa vapaan ja sensuroimattoman tiedo- tiedon pimentämisen keinot ja sensuurin ta-
22667: tustoiminnan maa. Näin on asianlaita Suo- paukset, jotta ne saataisiin poistetuiksi. Tätä
22668: messa. voi vastustaa vain se, joka todellisuudessa ei
22669: Lisäksi maassamme julk:ista sanaa kahlehdi- ole kansanvaltaisen järjestelmän kannalla, vaan
22670: taan monella tavoin, ei vähiten erilaisilla huo- kannattaa poliittista peliä pimennetyn ja har-
22671: mattavilla lehdistötukiaisilla ja K-linjan keksi- haotetun kansan avulla.
22672: mällä itsesensuurilla. Jopa eduskunnan johto- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22673: kin on ryhtynyt sensuroimaan eduskunnasta taen,
22674: jaettavaa tietoa, jotta kansa kulkisi pimeydessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22675: Mutta tähänkin kansanvaltamme häpäisemiseen 1982 tulo- ;a menoarvioon 20 000 mark-
22676: on alistuttu. kaa käytettäväksi vapaan tiedotustoimin-
22677: Jos kuitenkin haluamme pelastaa kansanval- nan sensuuritoimenpiteiden selvittämi-
22678: taisen järjestelmämme ja todellisen demokratian, seksi ;a ehdotusten tekemiseksi niiden
22679: niin meidän on ryhdyttävä kiireellisiin toimen- kiireelliseksi poistamiseksi, iotta sake-
22680: piteisiin sensuuriajattelun ja sensuuritoimenpi- neva pimeyden verho kansanvallalle vaa-
22681: teiden murtamiseksi. Terve kansanvalta säilyy rallisena saataisiin poistetuksi kansamme
22682: ja toimii vain vapaan tiedotustoiminnan ja yltä.
22683: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22684:
22685: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
22686: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
22687: 1981 vp. 1373
22688:
22689: Raha-asia-aloite n:o 1256
22690:
22691:
22692:
22693:
22694: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotiemme veteraa-
22695: nien ja invalidien asuntojen korjaamisen avustamiseen
22696:
22697:
22698: Eduskunnalle
22699:
22700: Sotiemme veteraanien ja invalidien asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22701: asioissa on paljon korjattavaa. Jo alkeellisinkin 1982 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
22702: kiitollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan edel- markkaa sotiemme veteraanien ja inva-
22703: lyttäisi näiden asioiden kiireellistä kuntoon lidien asuntojen korjaamisen avustami-
22704: saattamista. seksi.
22705: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22706: taen,
22707: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22708:
22709: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22710: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22711: 1374 1981 vp.
22712:
22713: Raha-asia-aloite n:o 1257
22714:
22715:
22716:
22717:
22718: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi eläke-
22719: läisten omien asuntojen peruskorjaustöihin Kuopion läänissä
22720:
22721:
22722: Eduskunnalle
22723:
22724: Kuopion läänissä on paljon eläkeläisiä, jotka Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22725: tarvitsisivat kiireellisesti ja kipeästi asuntojensa taen,
22726: peruskorjausta. Tämän edistämiseksi taas tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22727: vitaan riittävästi avustusvaroja. Kokemukset 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22728: osoittavat, että tällaisen avustuksen enimmäis- markkaa käytettäväksi avustuksina elä-
22729: määrän tulisi olla 10 000 markkaa yhtä kor- keläisten omien asuntojen peruskorjaus-
22730: jattavaa asuntoa kohti. töihin Kuopion läänissä.
22731: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22732:
22733: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22734: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22735: 1981 vp. 1375
22736:
22737: Raha-asia-aloite n:o 1258
22738:
22739:
22740:
22741:
22742: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun asunto-
22743: tiloja ja -tontteja koskeviin halpakorkoisiin lainoihin
22744:
22745:
22746: Eduskunnalle
22747:
22748: Maaseudun asuntotiloja ja asuntotontteja syr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22749: jitään jatkuvasti. Kuj:t:enkin juuri nämä pien- 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
22750: omistajat tarvitsevat erilaisia halpakorkoisia lai- markkaa halpakorkoisten lainojen sopi-
22751: noja kipeästi. · valla tavalla myöntämiseksi maaseudun
22752: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- asuntotiloille ja asuntotonteille.
22753: taen,
22754: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22755:
22756: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
22757: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
22758: 1376 1981 vp.
22759:
22760: Raha-asia-aloite n:o 1259
22761:
22762:
22763:
22764:
22765: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
22766: asuntojen hankkimista varten
22767:
22768:
22769: Eduskunnalle
22770:
22771: Hallitus on täysin unohtanut rintamaveteraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22772: nien asunnon puutteen. Rahaa tähän tarkoi- 1982 tulo- ja menoarvioon 120 000 000
22773: tukseen ei ole esitetty. Tämä on väärin. markkaa käytettäväksi lainoina tai
22774: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- muulla tavoin asuntojen hankkimiseksi
22775: taen, niitä tarvitseville rintamaveteraaneille ja
22776: heidän perheilleen.
22777: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22778:
22779: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22780: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22781: 1981 vp. 1377
22782:
22783: Raha-asia-aloite n:o 1260
22784:
22785:
22786:
22787:
22788: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien asuntojen
22789: rakentamiseen Varkauteen
22790:
22791:
22792: Eduskunnalle
22793:
22794: Varkauden kaupungissa on paha asuntopula. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22795: Tämä vaikeuttaa jopa työllisyyttä. Varoja asun- 1982 tulo- ja menoarvioon 7 500 000
22796: tojen rakentamiseksi olisi saatava lisää. markkaa käytettäväksi sopivalla tavalla
22797: Kahdessa vuodessa on Varkaudessa vuokra- uusien asuntojen rakentamiseen V arkau-
22798: asunnon hakijoiden määrä noussut yli 60 %. den kaupungissa.
22799: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22800: taen,
22801: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
22802:
22803: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22804: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22805:
22806:
22807:
22808:
22809: 173 08810040811
22810: 1378 1981 vp.
22811:
22812: Raha-asia-aloite n:o 1261
22813:
22814:
22815:
22816:
22817: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen kau-
22818: pungin veljeskotihankkeen tukemiseen
22819:
22820:
22821: Eduskunnalle
22822:
22823: Suonenjoen kaupunkiin rakennetaan vanhus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22824: tenkotiyhdistyksen ns. veljeskoti. Veljeskotiin taen,
22825: tulee asumaan suonenjokilaisia noin 20 % ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22826: muut asukkaat ovat koko Kuopion läänin 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
22827: alueelta. markkaa Suonenjoen kaupungin veljes-
22828: On täysin asianmukaista, että veljeskodin kotihankkeen tukemista varten.
22829: hankintaa tuetaan valtion varoin.
22830: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
22831:
22832: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
22833: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
22834: 1981 vp. 1379
22835:
22836: Raha-asia-aloite n:o 1262
22837:
22838:
22839:
22840:
22841: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäismaksuasun-
22842: tojen rakentamiseksi nuorille pareille ja vähävaraisille
22843:
22844:
22845: Eduskunnalle
22846:
22847: Nuorten parien ja vähävaraisten tulisi myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22848: voida saada omistusasunto. Tämä tapahtuu par- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
22849: haiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jolloin markkaa vähittäismaksuasuntojen raken-
22850: asunnon hinta maksetaan vähitellen jälkikäteen tamiseksi nuorille pareille ja vähävarai-
22851: vuokran yhteydessä. sille, jolloin omarahoitusosuus on enin-
22852: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tään 5 % ja asunnon hinta maksetaan
22853: taen, jälkikäteen vuokraa maksettaessa.
22854: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22855:
22856: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22857: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22858: 1380 1981 VJ?.
22859:
22860: Raha-asia-aloite n:o 1263
22861:
22862:
22863:
22864:
22865: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen
22866: asumiskustannusten alentamiseksi
22867:
22868:
22869: Eduskunnalle
22870:
22871: Vuokra-asuntojen pula erityisesti suurissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22872: asutuskeskuksissamme on huomattava. Vuokra- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
22873: asuntojen määrä suorastaan koko ajan alenee markkaa vuokra-asuntojen asumiskus-
22874: virheellisen asuntopolitiikan vuoksi. Tästä kär- tannusten tehokkaimmalla tavalla alenta-
22875: sivät pienituloiset kaikkein eniten. Sama kos- miseksi samalla uusien vuokra-asuntojen
22876: kee nuoria perheitä. aikaansaamista edistäen.
22877: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22878: taen,
22879: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
22880:
22881: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22882: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22883: 1981 vp. 1381
22884:
22885: Raha-asia-aloite n:o 1264
22886:
22887:
22888:
22889:
22890: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asumisesta perit-
22891: täviä veroja vastaavien avustusten suorittamiseksi pienitu-
22892: loisille
22893:
22894:
22895: E d u s k u n n all e
22896:
22897: Asuminen on maassamme kohtuuttoman kal- asianomaisille takaisin riistoveronsa niin kauan
22898: lista. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että kuin nykyisiä asumisen vääriä verolakeja ei
22899: valtio perii rakentamisesta ja asumisen kus- saada yleensäkin korjatuiksi.
22900: tannuksista monenlaisia raskaita veroja. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22901: Näin on ajauduttu siihen, että pienempitu- taen,
22902: loinen kansalainen ei ansiollaan pysty asumaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22903: asianmukaisessa asunnossa ilman asumistukea. 1982 tulo- ;a menoarvioon 200 000 000
22904: V aitio riistää toisella kädellä asumisen asiassa markkaa käytettäväksi yleishyödylliseksi
22905: pienituloista ja jakaa sitten kalliin byrokratian katsottavasta asumisesta valtion perimiä
22906: kautta tälle riistetylle avustusta. Tällainen ei vero;a vastaavan avustuksen suorittami-
22907: ole vapaan yhteiskunnan järkevää asioiden hoi- seen pienituloisille niin, että asumiskus-
22908: toa. tannukset muodostuvat heille kohtuul-
22909: SMP katsoo, että yleishyödylliseksi katsot- lisiksi.
22910: tavasta asumisesta valtion olisi palautettava
22911: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22912:
22913: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22914: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22915: 1382 1981 vp.
22916:
22917: Raha-asia-aloite n:o 1265
22918:
22919:
22920:
22921:
22922: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avus-
22923: tuksena katumaksua varten eläkeläisille ja pienituloisille oman
22924: kodin omistajille
22925:
22926:
22927: Eduskunnalle
22928:
22929: Katumaksulain nojalla perittävät katumaksut olevien pienomistajien heille raskaiden katu-
22930: ovat laajalti väärämielisiä ja kohtuuttomia. maksujen suorittamiseen.
22931: Kuitenkaan hallitus ei ole ryhtynyt toimenpi- SMP ei hyväksy lähinnä maamme asutus-
22932: teisiin joko tämän väärämielisen katumaksu- keskuksissa suurten puolueiden toimesta aloi-
22933: lain kumoamiseksi tai sen säännösten saatta- tettua hyökkäystä pienomistuksen murtami-
22934: miseksi oikeudenmukaisiksi ja kohtuullisiksi. seksi, niinkuin on jo laajalti toteutettu talon-
22935: Katumaksulain seurauksena ovat omakotita- pojan tappolinjan avulla maaseudulla pienvil-
22936: lojen omistajat ja muut pienituloiset oman jelyksen suhteen. Omakotitalot ja omistetut
22937: asunnon omistajat ja eläkeläiset joutumassa yli- kodit on pelastettava rahan mahdin ja yhteis-
22938: voimaisiin taloudellisiin vaikeuksiin, semmin- kunnan mahdin puristuksesta.
22939: kin kun pienomistukseen on kohdistettu ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22940: kohdistetaan aina vain lisää kunnallisia mak- taen,
22941: suja ja velvoituksia.
22942: Kuitenkin valtio perii liikenteestä vuosittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22943: erilaisia veroja ja maksutuloja yli 8 000 mil- 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
22944: joonaa markkaa, mutta käyttää samaan tarkoi- markkaa ylimääräisenä avustuksena käy-
22945: tukseen vain noin 3 000 miljoonaa markkaa tettäväksi katumaksun kokonaan tai
22946: vuodessa. On oikein ja kohtuullista, että val- osittain suorittamiseksi eläkeläisille ja
22947: tion n. 5 000 miljoonan markan ylijäämästä muille pienituloisille omakotitalon ja
22948: pieni vaatimaton osa käytetään vaikeuksissa omistetun kodin omistajille.
22949: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
22950:
22951: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
22952: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
22953: 1981 vp. 1383
22954:
22955: Raha-asia-aloite n:o 1266
22956:
22957:
22958:
22959:
22960: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntopulan poista-
22961: miseksi Kuopiosta
22962:
22963:
22964: Eduskunnalle
22965:
22966: Asuntopula on Kuopion kaupungissa jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22967: vasti paha. Tämä johtuu valtapuolueiden lai- 1982 tulo- ;a menoarvioon 50 000 000
22968: minlyönneistä ja virheistä. Kiireellinen korjaus markkaa asuntopulan poistamiseksi Kuo-
22969: on kuitenkin välttämätön. pion kaupungista.
22970: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22971: taen,
22972: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
22973:
22974: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22975: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
22976: 1384 1981 vp.
22977:
22978: Raha-asia-aloite n:o 1267
22979:
22980:
22981:
22982:
22983: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen asu-
22984: mistuen myöntämiseksi omistusasunnoissa asuville
22985:
22986:
22987: Eduskunnalle
22988:
22989: Valtaenemmistö Suomen kansasta haluaa Näistä syistä olisi omistusasunnoissa asuville
22990: itsellensä omistetun asunnon turvallisuuden. myönnettävä ylimääräistä asumistukea niin, että
22991: Mutta nykyinen valtasuuntaus haluaisi ohjata he asumistuen saannissa ovat joka suhteessa
22992: kansalaiset aina vain enemmän vuokra-asunto- samassa asemassa vuokra-asunnoissa asuvien
22993: jen orjuuteen. kanssa.
22994: Siksi voimassa olevien säännösten mukaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22995: omistusasunnoissa asuville myönnetään vain taen,
22996: hyvin rajoitetusti ja poikkeustapauksissa asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22997: rnistukea. Kuitenkin perustuslakimme mukaan 1982 tulo- ja menoarvioon 11 000 000
22998: kaikkien kansalaisten tulisi lain edessä olla markkaa ylimääräisen asumistuen myön-
22999: samanarvoisia, eikä perustuslakimme missään tämiseksi omistusasunnoissa asuville
23000: tapauksessa edellytä, että omistusasunnon omis- niin, että he ovat joka suhteessa sa-
23001: tajia syrjitään tai sorretaan. massa asemassa vuokra-asunnoissa asu-
23002: viin verrattuna.
23003: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23004:
23005: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23006: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23007: 1981 vp. 1385
23008:
23009: Raha-asia-aloite n:o 1268
23010:
23011:
23012:
23013:
23014: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokralaisille suo-
23015: ritettaviin avustuksiin vuokranmaksurasituksen huojentami-
23016: seksi
23017:
23018:
23019: Eduskunnalle
23020:
23021: · Asumisen kustannukset ovat maassamme jo jaus. Joka tapauksessa valtion ja kunnan vuok-
23022: laajalti kohtuuttomat. Tämä johtuu asioiden ralaiselta tällä tavoin kohtuuttomasti kiskoma
23023: huonosta hoidosta sekä valtiovallan rakentami- lisävero on suurta vääryyttä.
23024: seen ja asumiseen kohdistamista kohtuuttomista Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23025: veroista, joita SMP on koko olemassaolonsa taen,
23026: ajan vaatinut poistettaviksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23027: On samoin kohtuutonta, että vuokralainen 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
23028: ei saa suorittaa vuokramaksuistaan minkään- markkaa käytettäväksi sen summan
23029: laista verojen vähennystä. Tämä on johtamassa maksamiseksi asunnon vuokralaiselle}
23030: monen vuokralaisen umpikujaan ja joka tapauk- jonka hän joutuu kohtuuttomasti mak-
23031: sessa vuokrakustannukset näin muodostavat samaan valtion ja kunnan veroina} kun
23032: kohtuuttoman suuren osan kaikista tuloista. vuokran vähennysoikeutta verotuksessa
23033: Ei edes asumistuki poista tätä vääryyden tilaa. ei ole olemassa.
23034: Asiantilaan on siis saatava kiireellinen kor-
23035: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23036:
23037: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23038: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23039:
23040:
23041:
23042:
23043: 174 088100408~
23044: 1386 1981 vp.
23045:
23046: Raha-asia-aloite n:o 1269
23047:
23048:
23049:
23050:
23051: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kortteli- ja kylä-
23052: poliisijärjestelmän toteuttamiseen
23053:
23054:
23055: Eduskunnalle
23056:
23057: Kunnollisen kansalaisen ruumiillinen turval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23058: lisuus on suojeltava ehdottomasti maassamme. 1982 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
23059: Tämä vaatii saatujen kokemusten mukaan kau- markkaa joustavan ja tarkoituksenmu-
23060: punkien korttelipoliiseja ja maaseudun kyläpo- kaisen kaupunkien korttelipoliisi- ja
23061: liisijärjestelmää, joka järjestelmä olisi luotava maaseudun kyläpoliisijärjestelmän to-
23062: joustavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. teuttamiseksi maassamme.
23063: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23064: taen,
23065: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23066:
23067: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23068: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23069: 1981 vp. 1387
23070:
23071: Raha-asia-aloite n:o 1270
23072:
23073:
23074:
23075:
23076: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta suurten taloudellis-
23077: ten väärinkäytösten selvittämiseen
23078:
23079:
23080: Eduskunnalle
23081:
23082: Maassamme on jatkuvasti paljastunut suuria Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23083: taloudellisia väärinkäytöksiä johtavilla paikoilla taen,
23084: niin talouselämässä kuin julkisissa tehtävissä.
23085: Rappio näyttää levinneen yhteiskuntamme vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23086: kutusvaltaisille paikoille syövän tavoin. Puh- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
23087: distus on välttämätön. markkaa käytettäväksi suurten taloudel-
23088: Virkakoneiston mahdollisuudet suorittaa tut- listen väärinkäytös/en selvittämiseksi
23089: kimuksia ja ryhtyä syytetoimenpiteisiin ja esit- maassamme niin johtavissa julkisissa
23090: tää korvausvaatimuksia ovat kuitenkin rajoi- tehtävissä kuin talouselämässä, jotta
23091: tetut. Tarvitaan lisää työvoimaa, joka on eri- laki olisi kaikille sama sekä voitaisiin
23092: tyisesti koulutettu näihin vaativiin tehtäviin. asianmukaisesti nostaa syytteet ja vaatia
23093: Se taas vaatii erityisvaroja. korvaukset tehdyistä väärinkäytöksistä.
23094: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23095:
23096: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23097: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23098: 1388 1981 vp.
23099:
23100: Raha-asia-aloite n:o 1271
23101:
23102:
23103:
23104:
23105: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asiattomien raken-
23106: nuskieltojen selvittämiseen
23107:
23108:
23109: Eduskunnalle
23110:
23111: Maassamme on edelleen tarpeettomasti laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23112: joja alueita rakennuskiellossa. Tämä vaikeuttaa 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 mark-
23113: asuntopulan poistamista sekä syrjii asiattomasti kaa asiattomien rakennuskieltojen kii-
23114: omistetun tontin omistajia. Sitä paitsi perus- reellisesti selvittämiseksi ja tarpeellisiin
23115: tuslakiemme mukaan jokaisella Suomen kansa- toimenpiteisiin ryhtymiseksi selvityksen
23116: laisella tulee olla oikeus vapaasti valita asuin- pohjalta kansalaistemme ja kansamme
23117: paikkansa. etujen mukaisesti.
23118: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23119: taen,
23120: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23121:
23122: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
23123: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
23124: 1981 vp. 1389
23125:
23126: Raha-asia-aloite n:o 1272
23127:
23128:
23129:
23130:
23131: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
23132: yleisiä rahoitusavustuksia varten
23133:
23134:
23135: Eduskunnalle
23136:
23137: Nimenomaan kehitysalueiden ja sivualueiden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23138: kunnat ovat ajautumassa aina vain suurempiin taen,
23139: taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä merkitsee väis-
23140: tämättä veroäyrin hinnan nousua, joka on koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23141: tuutonta taloudellisissa vaikeuksissa olevia kun- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23142: talaisia ajatellen. Lisäksi tällainen tilanne vain 26.97.30 lisäyksenä 35 000 000 markkaa
23143: kiihdyttää autioitumista ja myös työttömyys kuntien yleisiä rahoitusavustuksia var-
23144: väestön vähenemisestä huolimatta kasvaa. ten.
23145: Kuitenkaan hallitus ei ole esityksessään val-
23146: tion budjetiksi vuodelle 1982 riittävästi korot-
23147: tanut kuntien yleistä rahoitusavustusta.
23148: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23149:
23150: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23151: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23152: 139() 1981 vp.
23153:
23154: Raha-asia-aloite n:o 1273
23155:
23156:
23157:
23158:
23159: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen kaupun-
23160: gille annettavaa kuntien yleistä rahoitusavustusta varten
23161:
23162:
23163: Eduskunnalle
23164:
23165: Suonenjoen kaupunkia on jatkuvasti vaivan- keinoelämän edistämiseen ja kunnallistaloudelli-
23166: nut laaja työttömyys. Taloudelliset vaikeudet seen vaikeaan tilanteeseen.
23167: ovat nuorella kaupungilla myös hyvin suuret. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23168: Näistä syistä Suonenjoen kaupunki tarvitsee taen,
23169: kipeästi rahoitusavustusta, jota on myönnetty
23170: kunnille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23171: Erityisesti tätä avustusta tarvittaisiin jäte- 1982 tulo- ja menoarvioon JOO 000
23172: veden puhdistamoa varten, jonka Itä-Suomen markkaa Suonenjoen kaupungin kuntien
23173: vesioikeus on velvoittanut rakentamaan, elin- yleistä rahoitusavustusta varten.
23174: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
23175:
23176: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23177: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23178: 1981 vp. 1391
23179:
23180: Raha-asia-aloite n:o 1274
23181:
23182:
23183:
23184:
23185: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisille kun-
23186: nille kunnallisveroäyrin hinnan tasaamista tarkoittaviin kor-
23187: vauksiin
23188:
23189:
23190: Eduskunnalle
23191:
23192: Kansanrintamahallitus on ahkeroinut näen- Ei nimittäin voi olla oikein, että maamme
23193: näisissä valtion verojen alentamisen asioissa, valtaa pitävät ahkeroivat vain suurituloisten
23194: mutta kunnallisten verojen ja maksujen raskau- veroasioiden kanssa, mutta Suomen kansan
23195: teen ja kasvuun hallituspuolueet eivät ole kiin- enemmistö, eli pienituloiset, joutuu aina vain
23196: nittäneet minkäänlaista huomiota. Tämä mer- raskaampien rasitusten alaiseksi.
23197: kitsee sitä, että nimenomaan pienempituloiset Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23198: joutuvat maassamme aina vain raskaampien taen,
23199: verojen ja maksujen alaisiksi. Suomen kansan
23200: elinmahdollisuudet kapenevat. Tämä ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23201: hyväksyttävää. 1982 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
23202: SMP katsoo, että jos nykyisessä tilanteessa markkaa käytettäväksi korvauksiksi
23203: kunnallisveroäyrin hinta ylittää 17 penniä ensi niille vähävaraisille kunnille, joiden ve-
23204: vuonna, niin tämä 17 pennin ylittävä verorasi- roäyrin hinta ylittää 17 penniä, ehdolla,
23205: tus olisi maksettava kunnalle valtion varoista että valtion varoista maksettu summa
23206: velvoituksin, että maksettu summa palautetaan asianmukaisesti palautetaan veronmaksa-
23207: asianmukaisesti veronmaksajille. jille.
23208: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23209:
23210: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23211: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23212: 1392 1981 vp.
23213:
23214: Raha-asia-aloite n:o 1275
23215:
23216:
23217:
23218:
23219: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta oikeudenmukaiseen
23220: verotulojen tasaukseen perustuvan kuntien keskinäisen ta-
23221: soitusjärjestelmän aikaansaamiseksi
23222:
23223:
23224: Eduskunnalle
23225:
23226: Yhä selvemmäksi on käynyt, että kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23227: kesken on maassamme kiireellisesti toteutettava 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23228: oikeudenmukainen verotulojen tasaus. Hallituk- markan arviomäärärahan käytettäväksi
23229: set ovat kuitenkin laiminlyöneet tämän kiireel- kuntien oikeudenmukaiseen ja sopivaan
23230: lisen ja välttämättömän korjauksen toteuttami- verotulojen tasaukseen perustuvan tasoi-
23231: sen. tusjärjestelmän aikaansaamiseksi.
23232: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23233: taen,
23234: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23235:
23236: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23237: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23238: 1981 vp. 1393
23239:
23240: Raha-asia-aloite n:o 1276
23241:
23242:
23243:
23244:
23245: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
23246: nille kunnallisen maksurasituksen huojentamiseksi
23247:
23248:
23249: Eduskunnalle
23250:
23251: Eduskunta on viime vuosina säätänyt mo- SMP katsoo, että valtiovallan on ensi vuo-
23252: nenlaisia kunnallisia maksuja, jotka alkavat den alusta alkaen osallistuttava huomattavalla
23253: astua yhä enemmän voimaan ensi vuoden alusta osalla katumaksun ym. tällaisten rasitusten suo-
23254: ja täten nostavat muutoinkin yliraskaita asumi- rittamiseen semminkin, kun budjettisuunnitel-
23255: sen kustannuksia. Tällaisia maksuja ovat katu- mien mukaan valtio ensi vuonna perii kulje-
23256: maksu, vesimaksu, jäteves,imaksu, jätteiden tustoimen alalta yli 5 000 miljoonaa markkaa
23257: poistomaksu jne. Vain SMP on eduskunnassa enemmän veroja kuin mitä maksaa tie- ja katu-
23258: vastustanut tällaista veroriistoa. kustannuksia.
23259: Kaikki nämä erilaiset maksut korottavat asu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23260: misen kustannuksia ja vuokria monasti koh- taen,
23261: tuuttomasti. Lisäkorotus voi olla asunnon neliö-
23262: metriltä useita markkoja. Tilanne on siis kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23263: tämätön. 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
23264: Kaikki tämä johtuu siitä, että valtiovalta on markkaa käytettäväksi avustuksina kun·
23265: siirtänyt sille kuuluvia velvoituksia kuntien kan- nille kunnallisen katu- ym. maksurasi-
23266: nettavaksi. Tämä ei ole oikein. Jos tällaista tuksen alentamiseen tai poistamiseen
23267: yhteiskunnallisen elämämme vinoutumista jat- niissä tapauksissa, joissa nämä maksut
23268: ketaan, niin se ennemmin tai myöhemmin joh- kohtuuttomasti rasittavat pienomistusta,
23269: taa koko vapaan yhteiskuntajärjestelmämme pienituloisia ja vuokralaisia.
23270: luhistumiseen.
23271: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23272:
23273: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23274: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23275:
23276:
23277:
23278:
23279: 175 08810040811
23280: 1394 1981 vp.
23281:
23282: Raha-asia-aloite n:o 1277
23283:
23284:
23285:
23286:
23287: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille käytettä-
23288: väksi ylimääräisinä veronhuojennusavustuksina pienituloi-
23289: sille kuntalaisille
23290:
23291:
23292: Eduskunnalle
23293:
23294: Koiviston-Pekkalan-Saarron kansanrinta- enty1sesti kunnallisten verojen välityksellä.
23295: mahallitus on esittänyt valtion ensi vuoden tulo- SMP ei voi hyväksyä tällaista talouspolitiikkaa.
23296: ja menoarviossa näennäisiä veronalennuksia SMP katsoo, että verohelpotukset maas-
23297: tavallisille kansalaisille. Todellisuudessa nämä samme on ensisijaisesti annettava kunnallisve-
23298: veronalennukset eivät vastaa edes inflaation roissa. Tämä tekee oikeutta kansamme laajoille
23299: aiheuttamaa verorasitusten lisäystä. Näin ollen kerroksille.
23300: puheet verohelpotuksista ovat katteettomia. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23301: Mutta kaiken kukkuraksi Koiviston-Pekka- taen,
23302: lan-Saarron kansanrintamahallitus on täysin
23303: unohtanut kunnallisverot ja niiden jatkuvan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23304: kasvun. Kuitenkin kunnallisverot erityisesti ra- 1982 tulo- ;a menoarvioon 300 000 000
23305: sittavat kansamme enemmistöä ja pienituloisia. markkaa kunnille käytettäväksi ylimää-
23306: Koiviston hallitus on siis veroesityksissään suo- räisinä veronhuo;ennusavustuksina pie-
23307: sinut suurituloisia ja suuryrityksiä, mutta unoh- nempituloisille kuntalaisille niin, että
23308: tanut tavalliset kansalaiset ja tarkoituksellisesti he saavat todellisen verohelpotuksen tar-
23309: suunnitellut lisättäväksi heidän verorasitustaan peeseensa kunnallisveroista.
23310: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23311:
23312: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23313: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23314: 1981 ~vp. 1395
23315:
23316: Raha-asia-aloite n:o 1278
23317:
23318:
23319:
23320:
23321: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen oikeus-
23322: asiamiehen viran perustamiseksi
23323:
23324:
23325: Eduskunnalle
23326:
23327: Kansanvalta edellyttää lainalaisuutta ja yksi• On ilmeisestä, että kunnallinen elämämme
23328: lön oikeusturvaa. Kunnallisella alalla tämä oi• tarvitsee erityisen kunnallisen oikeusasiamiehen
23329: keusturva on alkanut yhä enemmän järkkyä, koko maata varten. Tällä tavoin voitaisiin te-
23330: eikä valtakunnallisella tasolla toimivista kor- hokkaasti puuttua kunnallisiin väärinkäytöksiin
23331: keimmista lainvalvojista näytä olevan riittävästi ja yksityisellä kunnan jäsenellä olisi todellinen
23332: apua. mahdollisuus saada oikeusturvaa.
23333: On myös todettavissa, että poliittinen enem- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23334: mistövoima kunnallisella tasolla yhä enemmän taen,
23335: vaientaa vääryyksiä ja väärinkäytöksiä. Ne pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23336: netaan villaisella semminkin, kun jäsenkirjani- 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
23337: mitykset lakiemme vastaisesti rehottavat aina markkaa käytettäväksi kunnallisen oi-
23338: vain enemmän. keusasiamiehen viran perustamiseksi
23339: maahamme.
23340: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23341:
23342: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23343: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23344: 1396 1981 vp.
23345:
23346: Raha-asia-aloite n:o 1279
23347:
23348:
23349:
23350:
23351: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. kunnallista puo-
23352: luetukea maksavien kuntien selvittämiseksi
23353:
23354:
23355: Eduskunnalle
23356:
23357: Maamme valtapuolueet ovat ajaneet ja to- masti maksetut kuntalaisten veromarkat sääs-
23358: teuttaneet jo melko laajalti kunnallista puolue- tää muihin todellisiin tarkoituksiin.
23359: tukea eri muodoissa, vaikka kunnallinen puo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23360: luetuki on voimassa olevan lain vastaistakin. taen,
23361: Kuitenkin lakia on kunnioitettava ja noudatet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23362: tava. 1982 tulo- ja menoarvioon 30 000 mar-
23363: Olisi siis kiireellisesti selvitettävä kaikki ne kan arviomäärärahan sen seikan selvittä-
23364: tapaukset, joissa muodossa 1tai toisessa lainvas- miseksi, missä kunnissa maksetaan muo-
23365: taista kunnallista puoluetukea valtapuolueiden dossa tai toisessa laitonta ja rappeutta-
23366: tahdosta eri kunnissa toteutetaan. Tämän jäl- vaa puoluetukea, tällaisen veronmaksa-
23367: keen tämä laittomuus voidaan poistaa ja laitto- jien varojen lainvastaisen käytön estä-
23368: miseksi.
23369: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23370:
23371: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23372: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23373: 1981 vp. 1397
23374:
23375: Raha-asia-aloite n:o 1280
23376:
23377:
23378:
23379:
23380: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varus-
23381: miesten päivärahan korottamiseksi
23382:
23383:
23384: Eduskunnalle
23385:
23386: Asevelvollisuuttaan suorittavien päiväraha ei luomaan varusmiesten keskuuteen eriarvoisuut-
23387: enää vastaa niitä vaatimuksia, jotka sille on ta. Tämä ei voi olla tervehenkisen puolustus-
23388: asetettava. Päiväraha on pysynyt vuodesta toi- laitoksen tarkoitus. Tasavertaisuuden ja oikeu-
23389: seen lähes samana, muutamien pennien nousuja denmukaisuuden saavuttamiseksi on varusmies-
23390: on silloin tällöin tapahtunut. Millään tavoin ei ten päiväraha korotettava 12 markkaan päivältä.
23391: korotuksissa ole otettu huomioon hintojen eikä Mainituilla 'perusteilla ehdotamme kunnioit-
23392: vallankaan matkakustannusten nousua. OlemaJt- taen,
23393: tomien päivärahojen vuoksi joutuvat vähävarai-
23394: semmat varusmiehet tilanteeseen, josta on seu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23395: rauksena kotilomien estyminen tai ainakin har- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
23396: veneminen, kun sitävastoin henkilöt, joilla on markan arviomäärärahan varusmiesten
23397: varakas koti, voivat käydä siellä jopa viikot- päivärahan korottamiseksi 12 markkaan.
23398: tain. Nykyinen päivärahakäytäntö on omiaan
23399: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23400:
23401: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23402: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23403: 1398 1981 vp.
23404:
23405: Raha-asia-aloite n:o 1281
23406:
23407:
23408:
23409:
23410: V. Vennamo ym;: Korotetun määrärahan osoittamisesta varus-
23411: miesten ilmaisia lomamatkoja varten
23412:
23413:
23414: Eduskunnalle
23415:
23416: Asepalvelusta vakinaisessa väessä on velvol- ei myös korvata matkakustannuksia edes val-
23417: linen suorittamaan jokainen Suomen kansalai- tionrautateillä. Tällainen epäkohta tulisi mitä
23418: nen. Tämä aika on vajaa vuosi, johon sisältyy nopeimmin korjata. Se tapahtuu parhaiten anta-
23419: määrätty määrä lomia ja myönnettäviä kuntoi- malla valtion toimesta vapaalippu varusmiehelle
23420: suuslomia, samoin myös varuskuntalomia. Va- hänen lomamatkojensa suorittamiseksi yleisissä
23421: rusmiesajalta maksettava päiväraha ei riitä mat- kulkuneuvoissa.
23422: kakuluihin vallankaan nyt, kun lippujen hinnat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23423: ovat jatkuvasti kohonneet. Taloudellinen tilanne taen,
23424: varusmiehen kohdalla monasti ratkaisee miten
23425: usein hän pääsee kotona käymään. Varakkaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23426: käyvät useasti, köyhimmät harvemmin. Näin 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23427: siis eriarvoisuus tulee korostetusti esiin puolus- 1 000 000 markkaa varusmiesten ilmais-
23428: tusvoimissa, joissa palvelevien pitäisi olla sa- ten loma- ja viikonloppumatkojen to-
23429: manarvoisia. Tämä vain siitä syystä, että valtion teuttamiseksi.
23430: toimesta ei makseta kunnon päivärahaa, mutta
23431: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23432:
23433: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23434: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23435: 1981 vp. 1399
23436:
23437: Raha-asia-aloite n:o 1282
23438:
23439:
23440:
23441:
23442: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaakirjeoikeuden
23443: järjestämiseksi varusmiehille
23444:
23445:
23446: Eduskunnalle
23447:
23448: Varusmiesten päivärahat ovat olemabtJoman sitä sovellettaisiin varusmiehiin. Heidän yhtey-
23449: pienet, niistä ei riitä läheskään kaikkiin tarpei- tensä kotiin ja perheisiinsä lisääntyisi, samalla
23450: siin, joita esiintyy jokapäiväisenä menona. tarjoten vapaa-ajan käytölle uusia mahdolli-
23451: Päivärahatilannetta voitaisiin helpottaa huo- suuksia.
23452: mattavasti myöntämällä varusmiehille vapaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23453: kirjeoikeus. Tämä on välttämätöntä, koska pos- taen,
23454: tin kuljetusmaksuihin on jälleen odotettavissa
23455: huomattava korotus. Ei liene oikein, että kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23456: jeen lähettämisestä valtio perii varusmieheltä 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 mark-
23457: huomattavan osan hänen päiväansiostaan. V a- kaa vapaakirjeoikeuden järjestämiseksi
23458: paakirjeoikeudella olisi todellinen merkitys, kun varusmiehille.
23459: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23460:
23461: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
23462: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
23463: 1400 1981 vp.
23464:
23465: Raha-asia-aloite n:o 1283
23466:
23467:
23468:
23469:
23470: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
23471: rakentamiseksi Kuopioon
23472:
23473:
23474: Eduskunnalle
23475:
23476: Kuopion kaupunki on osoittanut valtion vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23477: rastotalolle tontin edustavalta paikalta kaupun- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23478: gin keskustasta. Virastotalohanke on ollut vi- markkaa valtion virastotalon rakentami-
23479: reillä 1970-luvun alkupuoliskolta lähtien. Tu- sen toteuttamiseksi Kuopion kaupungis-
23480: loksia ei kuitenkaan ole tullut, vaikka valtion sa.
23481: tilan tarve on entisestään vaikeutunut.
23482: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23483: taen,
23484: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
23485:
23486: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23487: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23488: 1981 vp. 1401
23489:
23490: Raha-asia-aloite n:o 1284
23491:
23492:
23493:
23494:
23495: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastota-
23496: lon rakentamiseksi Varkauteen
23497:
23498:
23499: Eduskunnalle
23500:
23501: Varkauden kaupunki tarvitsee valtion viras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23502: totalon. Jo työllisyyden vuoksi olisi rakennus-- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23503: työt aloitettava suunnitelmien mukaisesti vuon- markkaa valtion virastotalon toteutta-
23504: na 1982. mista varten Varkauden kaupungissa.
23505: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23506: taen,
23507: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
23508:
23509: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23510: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23511:
23512:
23513:
23514:
23515: 176 08810040811
23516: 1402 1981 vp.
23517:
23518: Raha-asia-aloite n:o 1285
23519:
23520:
23521:
23522:
23523: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion palveluk-
23524: sessa olevien pieni- ja keskituloisten ansioiden parantamiseen
23525:
23526:
23527: Eduskunnalle
23528:
23529: Koiviston hallitus on lähtenyt valtion vuoden maassamme kansalaisten ansioita, niin on tällä
23530: 1982 tulo- ja menoarviossa siitä, että reaalian- hetkellä mahdotonta arvioida, kuinka paljon va-
23531: siot jäädytetään. Tätä ei voi pitää hyväksyttä- roja tarvitaan budjetissa ensi vuonna julkisissa
23532: vänä erityisesti julkisessa tehtävässä olevien tehtävissä olevien ansioiden korjaamiseen. Siksi
23533: pienituloisten ja keskituloisten kohdalla. olisi tarkoitukseen varattava 100 miljoonan
23534: Jotta valtion ensi vuoden menoarvio ei poik- markan arviomääräraha.
23535: keaisi todellisuudesta, on siis varattava riittävä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23536: määräraha julkisessa tehtävässä olevien pienitu- taen,
23537: loisten ja keskituloisten ansioiden parantamista
23538: varten. Eduskunta ei saa hyväksyä kansalaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23539: köyhdyttävää ja ostokykyä heikentävää ansio- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
23540: tulojen jäädy!ttämistä ensi vuonna. markkaa valtion palveluksessa olevien
23541: Kun viime kädessä riippuu työmarkkinajär- pieni- ja keskituloisten ansioiden paran-
23542: jestöistä, miten paljon ensi vuonna parannetaan tamiseen.
23543: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23544:
23545: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
23546: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
23547: 1981 vp. 1403
23548:
23549: Raha-asia-aloite n:o 1286
23550:
23551:
23552:
23553:
23554: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta reaalipalkkojen kor-
23555: jaamista koskevan selvityksen suorittamiseen
23556:
23557:
23558: Eduskunnalle
23559:
23560: Suomessa ovat tavallisten kansalaisten palkat Koiviston-Pekkalan-Saarron kansanrinta-
23561: Länsi-Euroopan alhaisimmat. Me olemme maa- mahallitus on kuitenkin valtion ensi vuoden
23562: ilman teollisuusmaista paikoissa aivan häntä- budjetissa kulkenut vanhoja latuja Sorsan halli-
23563: päässä. Tämä on maamme valtapuolueiden ja tuksen peruslinjoja noudattaen. Näin ei saa
23564: SAK:n harjoittaman palkka- ja talouspolitiikan jatkua. Muutos on välttämätön.
23565: tulosta. SMP ei voi sitä hyväksyä. Kaikista näistä syistä on kiireellisesti selvi-
23566: Mutta näistä kumoamattomista tosiasioista tettävä, mihin todella tehokkaisiin toimenpitei-
23567: huolimatta, jotka myös on todennut SAK:n siin maassamme olisi ryhdyttävä, jotta vapaa
23568: johto lehdessään Palkkatyöläinen, Koiviston- pohjoismainen yhteiskuntajärjestyksemme säi-
23569: Pekkalan-Saarron kansanrintamahallitus esit- lyisi ja tavallisten kansalaisten palkat saataisiin
23570: tää yksimielisesti valtion ensi vuoden tulo- ja todella länsieurooppalaiselle tasolle. Asiaa sel-
23571: menoarviossa jatkettavaksi samaa kansaa köyh- vittämään tarvitaan neuvottelukunta, jossa ovat
23572: dyttävää ansiopolitiikkaa. Hallitus puhuu maltil- edustettuina kaikki eduskuntapuolueet. Lop-
23573: lisesta työmarkkinaratkaisusta ja tarkoittaa to- puunpalaneiden voimien tilalle on saatava uusia
23574: dellisuudessa ansioiden reaaliarvon alentumista ajatuksia ja uusia tekoja.
23575: inflaation vuoksi myös ensi vuonna hyvästä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23576: ajasta huolimatta. Tällainen talouspolitiikka ei taen,
23577: ole vain epäoikeudenmukainen, vaan se on myös
23578: virheellinen ja uutta talouslamaa ja työttömyyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23579: tä kasvattava. 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
23580: SMP katsoo, että oikeudenmukaisin ja järke- markkaa niiden kiireellisten taloudellis-
23581: vin toimenpitein on tavallisten kansalaisten an- ten toimenpiteiden selvittämiseksi, joilla
23582: siotaso saatettava maassamme nopeasti länsieu- viivytyksettä tavallisten kansalaisten
23583: rooppalaiselle tasolle. Me emme voi ilman ta- reaalipalkat saadaan länsieurooppalaisel-
23584: loudellista umpikujaa jatkaa puolikehitysmaan le tasolle ja pohjoismainen vapaa yhteis-
23585: talouspolitiikkaa kansamme valtaenemmistön kuntajärjestelmämme pelastetaan.
23586: unohtaen.
23587: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23588:
23589: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23590: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23591: 1404 1981 vp.
23592:
23593: Raha-asia-aloite n:o 1287
23594:
23595:
23596:
23597:
23598: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselöljyyn sisäl-
23599: 'tyvää veroa vastaavan avustuksen suorittamiseksi autoilija-
23600: pienyrittäjille
23601:
23602:
23603: Eduskunnalle
23604:
23605: SMP ei hyväksy kohtuutonta dieselöljyn val- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23606: ,tionveroa. Päinvastoin meidän tulisi maassamme taen,
23607: tukea ja edistää kuorma-autopienyritteliäisyyttä
23608: ja muuta autoilija-pienyritteliäisyyttä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23609: Vasta sitten, kun kotimaisesta raaka-aineesta 1982 tulo- ja menoarvioon 9 000 000
23610: valmistettu pohtoneste on käytettävissä, on kan- markkaa käytettäväksi dieselöljyn veroa
23611: santaloudellisesti oikein verottaa ulkomaisia vastaavan avustuksen suorittamiseksi
23612: öljyjä. Näin ei kuitenkaan ole asianlaita lai- kuorma-autoilijoille ja muille autoilija-
23613: minlyöntien johdosta tämän päivän Suomessa. pienyrittäjille.
23614: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23615:
23616: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23617: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23618: 1981 vp. 1405
23619:
23620: Raha-asia-aloite n:o 1288
23621:
23622:
23623:
23624:
23625: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ortodok-
23626: sisen kirkkomuseon valtionapua varten
23627:
23628:
23629: Eduskunnalle
23630:
23631: Ortodoksisen kirkon kirkkomuseon toimintaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23632: <>lisi kaikin tavoin edistettävä ja taloudellisesti 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
23633: tuettava. Valtion tarkoitukseen antama avustus 29.05.50 lisäyksenä 50 000 markkaa
23634: ei ole SMP:n mielestä riittävä. . käytettäväksi ortodoksisen kirkkomu-
23635: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seon hyväksi.
23636: taen,
23637: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23638:
23639: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23640: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23641: 1406 1981 vp.
23642:
23643: Raha-asia-aloite n:o 1289
23644:
23645:
23646:
23647:
23648: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ortodoksisen pap-
23649: piskoulutuksen kehittämiseksi Kuopion korkeakoulun yhtey-
23650: dessä
23651:
23652:
23653: Eduskunnalle
23654:
23655: Ortodoksista pappiskoulutusta olisi kehitettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23656: vä Kuopion korkeakoulun yhteydessä asetetun 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
23657: työryhmän raportin mukaisesti. markkaa käytettäväksi ortodoksisen pap-
23658: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- piskoulutuksen kehittämiseksi Kuopion
23659: taen, korkeakoulun yhteydessä ja siihen tu-
23660: keutuen.
23661: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
23662:
23663: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23664: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23665: 1981 vp. 1407
23666:
23667: Raha-asia-aloite n:o 1290
23668:
23669:
23670:
23671:
23672: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienkoulujen pe-
23673: lastamista koskevan selvityksen laatimiseksi
23674:
23675:
23676: Eduskunnalle
23677:
23678: Pienkoulujen hävittäminen on aikaansaanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23679: tuhoisaa jälkeä laajalla maaseudullamme sekä taen,
23680: syrjäseuduilla ja syrjäalueilla. Tätä kansamme
23681: etujen vastaista koulukeskittämisen linjaa ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23682: vuosikymmeniä tukeneet kaikki muut puolueet 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 mark-
23683: paitsi SMP. kaa sen kiireellisesti selvittämiseksi,
23684: Nyt jäljet jo pelottavat, mutta kuitenkaan millä tavoin jäljellä olevat pienkoulut
23685: ei ole ryhdytty tehokkaisiin toimenpiteisiin voitaisiin pelastaa sekä uudelleen herät-
23686: pienkoulujen pelastamiseksi ja uudelleen elvyt- tää henkiin tarpeellisessa laajuudessa jo
23687: tämiseksi. Puheet ja lupaukset ilman tekoja ei- tuhotut pienkoulut myös tyhjinä olevia:
23688: vät riitä. kansakouluja hyväksikäyttäen.
23689: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23690:
23691: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23692: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23693: 1408 1981 vp.
23694:
23695: Raha-asia-aloite n:o 1291
23696:
23697:
23698:
23699:
23700: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden
23701: kuntien peruskoulun suorittamatta olevien valtionosuuksien
23702: maksamiseen
23703:
23704:
23705: Eduskunnalle
23706:
23707: Kehitysalueiden kunnilla on taloudellisista Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23708: vaikeuksistaan huolimatta rästissä paljon ennen taen,
23709: kaikkea kansa- ja peruskoulun valtionavustuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23710: sia. Nämä rästiavustukset lienevät tällä hetkellä 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
23711: yhteensä suuruudeltaan kymmeniä miljoonia markan arviomäärärahan käytettäväksi
23712: markkoja. Kuitenkin kehitysalueiden kunnat kehitysalueiden kuntien ennen kaikkea
23713: tarvitsevat kipeästi niille kuuluvat valtion avus- kansa- ja peruskoulun suorittamatta ole-
23714: tusrahat. vien valtionavustusten maksamiseen.
23715: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23716:
23717: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23718: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23719: 1981 vp. 1409
23720:
23721: Raha-asia-aloite n:o 1292
23722:
23723:
23724:
23725:
23726: V. Vennamo ym.: Määrärahanosoittamisesta Kaavin pääkirjaston
23727: laajennus- ja saneeraushapkkeen toteuttamiseen
23728:
23729:
23730: E d u s k u n: n a ll:e
23731:
23732: Pääkirjaston laajennus- ja saneeraushanke on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23733: Kaavin kunnassa kiireellinen. Se poistaisi myös 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
23734: laajaa työttömyyttä. Jopa kouluhallitus on tä- markkaa käytettäväksi pääkirjaston laa-
23735: män rakennustyön takana. jennus- ja saneeraushankkeen toteutta-
23736: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseen Kaavin kunnassa.
23737: taen,
23738: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
23739:
23740: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
23741: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
23742:
23743:
23744:
23745:
23746: 177 088100408~
23747: 1410 1981 vp.
23748:
23749: Raha-asia-aloite n:o 1293
23750:
23751:
23752:
23753:
23754: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjasto-kulttuuri-
23755: talon rakentamiseksi Keiteleelle
23756:
23757:
23758: Eduskunnalle
23759:
23760: Keiteleen kunnassa Kuopion läänissä olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23761: saatava kirjasto-kulttuuritalon rakentaminen 1982 tulo- ia menoarvioon 500 000
23762: käyntiin. Tämä edistäisi paikkakunnan kehitystä markkaa kir;asto-kulttuuritalon rakenta-
23763: varteenotettavasti. misen edistämiseksi Keiteleen kunnassa
23764: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Kuopion läänissä.
23765: taen,
23766: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23767:
23768: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23769: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23770: 1981 vp. 1411
23771:
23772: Raha-asia-aloite n:o 1294
23773:
23774:
23775:
23776:
23777: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjaston rakenta-
23778: miseksi Nilsiään
23779:
23780:
23781: Eduskunnalle
23782:
23783: Kuopion lääniin ei ole kahden vuoden aikana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23784: saatu yhtään kirjaston rakentamislupaa. Tämä 1982 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
23785: ei ole hyväksyttävää. markkaa kiriaston rakentamisen toteut-
23786: Kuitenkin Nilsiän kunta tarvitsisi kipeästi tamiseen Nilsiän kunnalle.
23787: uuden kirjastorakennuksen.
23788: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23789: taen,
23790: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
23791:
23792: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23793: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23794: 1412 1981 vp.
23795:
23796: Raha-asia-aloite n:o 1295
23797:
23798:
23799:
23800:
23801: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastotalon ra-
23802: kentamiseksi Varpaisjärvelle
23803:
23804:
23805: Eduskunnalle
23806:
23807: V arpaisjärven kuntaan Kuopion läänissä olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23808: rakennettava kirjastotalo. Asia on viipynyt jo 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
23809: viisi vuotta. Tämä edistäisi tämän syrjäisen kun- markkaa kirjastotalon rakentamisen tu-
23810: nan tulevaisuutta. kemiseksi Varpaisjärven kunnassa.
23811: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23812: taen,
23813: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23814:
23815: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23816: Urho Pohto J. ·Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23817: 1981 vp. 1413
23818:
23819: Raha-asia-aloite n:o 1296
23820:
23821:
23822:
23823:
23824: V. Vennamo ym.: Määrärahan· osoittamisesta valtion hotelli- ja
23825: ravintolakoulun laajennukseen Kuopiossa
23826:
23827:
23828: Eduskunnalle
23829:
23830: Valtion. hotelli- ja ravintolakoulun laajenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23831: minen Kuqpion kaupt,Ingissa on kiireellinen ja 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
23832: välttämätön. Asiaan olisi saatava entistä enem- markkaa käytettäväksi valtion hotelli- ja
23833: män vauhtia. ravintolakoulun laajennukseen Kuopion
23834: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kaupungissa. ·
23835: taen,
23836: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
23837:
23838: Veikko V enniuno Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23839: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23840: 1414 1981 vp.
23841:
23842: Raha-asia-aloite n:o 1297
23843:
23844:
23845:
23846:
23847: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisest'a Suonenjoen maa-
23848: talousoppilaitoksen oppilasasuntolaa varten
23849:
23850:
23851: Eduskunnalle
23852:
23853: Suonenjoen maatalousoppilaitoksen opetustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23854: mintaa haittaa majoitustilojen puute. Välitön 1982 tulo- ;a menoarvioon 600 000
23855: tarve on 64 oppilasasuntolapaikkaa. Ne olisi markkaa Suonen;oen maatalousoppilai-
23856: saatava kiireellisesti ..aikaan. toksen oppilasasuntolaa varten.
23857: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23858: taen,
23859: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
23860:
23861: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23862: Urho. Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23863: 1981 vp. 1415
23864:
23865: Raha-asia-aloite n:o 1298
23866:
23867:
23868:
23869:
23870: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesikalatalouden
23871: opetuksen aikaansaamiseksi
23872:
23873:
23874: Ed u s kun n a.ll e
23875:
23876: Vaikka Suomi on kymmenientuhansien jär- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23877: vien maa, niin valtaosa käyttämästämme kalasta taen,
23878: tuodaan ulkomailta. Kalastusasioittemme hoito että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23879: on siis pahasti laiminlyöty. Tämä johtuu siitä, 1982 tulo- ;a menoarvioon 500 000
23880: että maassamme ei ole huolehdittu riittävästä markkaa riittävän sisävesikalatalouden
23881: sisävesikalatalouden opetuksesta. Tämä olisi kui- opetuksen kiireellisesti aikaansaamiseksi
23882: tenkin välttämätöntä. maassamme.
23883: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23884:
23885: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23886: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23887: 1416 1981 vp.
23888:
23889: Raha-asia-aloite n:o 1299
23890:
23891:
23892:
23893:
23894: V, Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalousalan am-
23895: mattioppilaitoksen perustamiseksi Vehmersalmelle
23896:
23897:
23898: Eduskunnalle
23899:
23900: Sisä-Suomen vesirikkaimpaan Vehmersalmen maa-alueita tällaiselle oppilaitokselle.
23901: kuntaan olisi perustettava kiireellisesti kalata- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23902: lousalan oppilaitos. Tällaisia ammattioppilaitok- taen,
23903: siahan on suunniteltu. ·
23904: Vehmersalmen kunta on saaristokunta, jossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23905: on puhtaat kalarikkaat vedet; Talousalueen kes- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
23906: kipiste Kuopio on suhteellisen lähellä. Kunta kaa kalatalousalan ammattioppilaitoksen
23907: kuuluu kehitysalueen ensimmäiseen vyöhykkee- perustamisen käynnistämiseksi V ehmer-
23908: seen. Kunnan omistuksessa on erittäin sopivia salmen kuntaan Kuopion läänissä.
23909: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23910:
23911: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23912: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23913: 1981 vp. 1417
23914:
23915: Raha-asia-aloite n:o 1300
23916:
23917:
23918:
23919:
23920: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen turkis-
23921: talouskoulun perustamiseksi Juankoskelie
23922:
23923:
23924: Eduskunnalle
23925:
23926: Itä-Suomen turkistalouskoulu olisi lopulta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23927: perustettava Juankoskelie Kuopion läänissä. . 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
23928: Tämä on Juankosken kunnanhallituksen yksi- markkaa käytettäväksi Itä-Suomen tur-
23929: mielinen kanta ja esitys. kistalouskoulun perustamisen edistämi-
23930: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seen Juankoskelle.
23931: taen,
23932: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
23933:
23934: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23935: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23936:
23937:
23938:
23939:
23940: 178 088100408~
23941: 1418 1981 vp.
23942:
23943: Raha-asia-aloite n:o 1.301
23944:
23945:
23946:
23947:
23948: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi am-
23949: mattikoulun rakentamiseksi Siilinjärvelle
23950:
23951:
23952: Eduskunnalle
23953:
23954: Siilinjärven kuntaa on tuettava ammattikou- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23955: lun rakentamisessa. Kouluun on suunniteltu 7 taen,
23956: opintolinjaa. Kustannusarvio on tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23957: 15 miljoonaa markkaa. Työllistämisen vaikutus 1982 tulo- ;a menoarvioon 500 000
23958: on huomattava. markkaa avustukseksi ammattikoulun
23959: rakentamiseksi Siilin;ärvelle.
23960: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
23961:
23962: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23963: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23964: 1981 vp. 1419
23965:
23966: Raha-asia-aloite n:o 1302
23967:
23968:
23969:
23970:
23971: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamis~sta Kuopion teknilli-
23972: sen oppilaitoksen laboratoriotilojen laaj~nnuksen toteutta-
23973: mista varten
23974:
23975:
23976: Eduskunnalle
23977:
23978: Kuopion teknillisen oppilaitoksen laborato- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23979: riotiloja olisi laajennettava. Asia ei siedä enää 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23980: viivytystä. markkaa Kuopion teknillisen oppilaitok-
23981: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioilt:- sen laboratoriotilojen laajennuksen suun-
23982: taen, nittelua ja toteuttamista varten.
23983: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
23984:
23985: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlaht; Urpo Leppänen
23986: Urho Pohto J. Juhani Korte~almi Pekka Vennamo
23987: 1420 1981 vp.
23988:
23989: Raha-asia-aloite n:o 1303
23990:
23991:
23992:
23993:
23994: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalousopiston
23995: ja emäntäkoulun suunnittelua ja rakentamista varten Suonen-
23996: joelle
23997:
23998:
23999: Eduskunnalle
24000:
24001: ··· Suonenjoen kotitalousopistoa ja emäntäkou- että Eduskunta· ottaisi valtion vuoden
24002: lua olisi lopulta ryhdyttävä rakentamaan. Lu- 1982 tulo- ja menoarvioon 1000 000
24003: paukset on muutettava teoiksi. markkaa Suonenjoen kotitalousopiston
24004: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ja emäntäkoulun suunnittelua ja raken-
24005: taen, tamista varten.
24006: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24007:
24008: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
24009: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
24010: 1981 vp. 1421
24011:
24012: Raha-asia-aloite n:o 1304
24013:
24014:
24015:
24016:
24017: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta palo- ja pelastus-
24018: toimen miehistötasoisen koulutusyksikön perustamiseksi Kuo-
24019: pioon
24020:
24021:
24022: Eduskunnalle
24023:
24024: Kuopion kaupunginhallitus on esittänyt, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24025: JiCuopion kaupunkiin .perustettaisiin ja sijoitet- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
24026: taisiin palo- ja pelastustoimen miehistötasoinen markkaa käytettäväksi p.alo- ja pelastus-
24027: koulutusyksikkö, Asia on kann~~ettava. toimen miehistötasoisen koulutusyksikön
24028: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- perustamiseksi Kuopion kaupunkiin.
24029: taen,
24030: H~lsingissä .5 päf:vä.n,~ lohkuuta 1981
24031:
24032: , 'veik:ko Vennarpo ~ · Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24033: 'urllo Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24034: 1422 1981 vp.
24035:
24036: Raha-asia-aloite n:o 1305
24037:
24038:
24039:
24040:
24041: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotilojen ra-
24042: kentamiseen ja kunnostamiseen
24043:
24044:
24045: Eduskunnalle
24046:
24047: Maamme valtapuolueiden tahdosta on perhe- muutta siitäkin huolimatta, että samalla edis-
24048: politiikkamme ollut retuperällä ja syy:ttömät tettäisiin valtakunnan sisäistä taloutta. On siis
24049: nuoret ovat saaneet kärsiä työn ja kunnollisten jo korkea aika ryhtyä riittäviin toimenpitei-
24050: ansioiden puutteesta. Tämä ei ole hyväksyttä- siin.
24051: vää. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24052: Tällaisessa tilanteessa on edes välttämätöntä, taen,
24053: että kaikkialla maassamme nuorisolla on asian-
24054: mukaiset ja riittävät nuorisotilat ja nuorisota- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24055: lot. Näin edistettäisiin asianmukaisesti nuori- 1982 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
24056: son harrastuksia, itsensä kehittämistä ja omatoi- markkaa käytettäväksi nuorisotilojen ra-
24057: misuutta. kentamisen ja kunnostamisen edistämi-
24058: Kuitenkin nuorisotalojen ja nuorisotilojen seen.
24059: asiassa on ollut paljon penseyttä ja saamatto-
24060: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24061:
24062: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24063: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24064: 1981 vp. 1423
24065:
24066: Raha-asia-aloite n:o 1306
24067:
24068:
24069:
24070:
24071: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotalon raken-
24072: tamiseksi Kiuruvedelle
24073:
24074:
24075: Eduskunnalle
24076:
24077: Kiuruveden kuntaan tarvitaan välttämättä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24078: nuorisotalo. Tämä olisi rakennettava taajama- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24079: keskukseen, joka on huomattavan suuri. markkaa nuorisotalon rakentamisen Kiu-
24080: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ruveden kunnan keskukseen toteuttami-
24081: taen, seksi.
24082: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24083:
24084: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24085: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24086: 1424 198r vp.
24087:
24088: Raha-asia-aloite n:o 1307
24089:
24090:
24091:
24092:
24093: V .. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä tu-
24094: kena nuorisotilojen kunnostamiseksi Vehmersalmella
24095:
24096:
24097: Ed: u s k u n n alle
24098:
24099: Vehmersalmen kunta tarvitsee nuorisotilojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24100: kunnostamista varten ylimääräistä taloudellista 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
24101: tukea. Kokonaiskustannusarvio on noin 750 000 markkaa käytettäväksi ylimääräisenä tu-
24102: markkaa. kena nuorisotilojen kunnostamiseksi
24103: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Vehmersalmen kunnassa.
24104: taen,
24105: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24106:
24107: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
24108: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
24109: 1981 vp. 1425
24110:
24111: Raha-asia-aloite n:o 1308
24112:
24113:
24114:
24115:
24116: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden nuorisota-
24117: lon rakentamisen avustamiseen Vesannon Niinivedellä
24118:
24119:
24120: Eduskunnalle
24121:
24122: Niiniveden nuorisoseuran talo Vesannon kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24123: nassa on tuhoutunut tulipalossa. Uuden talon 1982 tulo- ja menoarvioon 250 000
24124: rakentamisen kustannusarvio on 1,3 miljoonaa markkaa käytettäväksi uuden Niiniveden
24125: markkaa. Taloudellista tukea tarvitaan välttä- nuorisotalon rakentamisen avustamiseen
24126: mättä. Vesannon kunnassa palaneen tilalle:
24127: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24128: taen,
24129: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24130:
24131: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
24132: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
24133:
24134:
24135:
24136:
24137: 179 088100408~
24138: 1426 19.81 vp.
24139:
24140: Raha-asia-aloite n:o 1309
24141:
24142:
24143:
24144:
24145: V. VeQD~o ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen nuo-
24146: rison kurssi- ja leirikeskuksen rakentamiseksi Rautavaaraan
24147:
24148:
24149: Edus.kunnalle
24150:
24151: Kansainvälinen nuorison kurssi- ja leirikes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24152: kus olisi Rautavaaran kunnassa viivyttelemättä 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24153: toteutettava. Hanke on kuitenkin edistynyt markkaa kansainvälisen nuorison kurssi-
24154: hitaasti varojen puutteen vuoksi. ja leirikeskuksen rakentamisen edistä-
24155: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseen Rautavaaran kunnassa.
24156: taen,
24157: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24158:
24159: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
24160: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
24161: 1981 vp. 1427
24162:
24163: Raha-asia-aloite n:o 1310
24164:
24165:
24166:
24167:
24168: V. Vennarilb ym.: Määrärahan osoittamisesta markkinoimismak-
24169: suja vastaavan avustuksen suorittamiseksi perhe- ja pienvil-
24170: jelmille
24171:
24172:
24173: Eduskunnalle
24174:
24175: Koiviston-Pekkalan-Saarron kansanrinta- ja käytännöllisin järjestelyin sekä ilman byro-
24176: mahallitus on lähtenyt valtion ensi vuoden kratiaa.
24177: talousarviossa siitä, että perhe- ja pienviljel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit•
24178: mille väärämidineo markkinointimaksu edd- taen,
24179: leen jatkuu ja jopa nousee. Maassamme on
24180: muka edelleen liikaa elintarviketuotantoa. SMP että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24181: ei hyväksy tällaista talonpojan tappolinjaa, joka 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000 000
24182: johtaa jokaisen kansalaisen nälkäuhkaan aina- markkaa markkinoimismaksuja vastaa-
24183: kin poikkeuksellisissa olosuhteissa. van avustuksen suorittamiseksi perhe- ja
24184: Näistä syistä SMP:n eduskuntaryhmä kat- pienviljelmille vuoden 1982 aikana sopi-
24185: soo, että perhe- ja pienviljelmiltä perittävät vin ja kiiytännöllisin toimenpitein sekä
24186: markkinoimismäksut olisi ainakin vuoden 1982 ilman byrokratiaa.
24187: ajalta palautettava viljelijöille takaisin sopivin
24188: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24189:
24190: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
24191: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
24192: 1.428 19..81 vp.
24193:
24194: Raha-asht-a}Qlte n:o 1311
24195:
24196:
24197:
24198:
24199: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asutusteiden kun-
24200: toonpanoon ja kunnossapitoon
24201:
24202:
24203: Eduskunnalle
24204:
24205: Hallitus on esittänyt asutusteiden maarara- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24206: han kokonaan poistettavaksi ensi vuoden tulo~ taen,
24207: ja menoarviossa. Perhe- ja pienviljelmien hävit-
24208: tämisen linja siis edelleen jatkuu. eUii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24209: SMP ei hyväksy maaseudun autioittamista 1982 · tulo- ja menoarvioon 200 000
24210: ja perhe- ja pienviljelmien hävittämistä, vielä markkaa asutusteiden kuntoonpanoon ja
24211: vähemmän kansamme saattamista nälkäuhan kunnossapitoon.
24212: alaiseksi.
24213: Hdsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24214:
24215: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24216: Urho Pohto . J. Juhani Kortesal.tQi Pekka Vennamo
24217: 1981 vP· 1'429
24218:
24219: Raha-asia-aloite n:o 1312
24220:
24221:
24222:
24223:
24224: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
24225: apuna kuivatustöihin
24226:
24227:
24228: Eduskunnalle
24229:
24230: Koiviston hallitus on varsin vähän lisännyt Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24231: valtion ensi vuoden budjetissa kuivatustöiden taen,
24232: valtionavun määrärahaa, vaikka työllisyys ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24233: kansantaloutemme etu edellyttäisi kuivatustöi- 1982 tulo- ;a menoarvioon momentiile
24234: den lisäämistä. Tätä ei voida pitää hyväksyt" 30.32.40 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
24235: tävänä. valtionapuna kuivatustöihin.
24236: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24237:
24238: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
24239: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
24240: 1430 1981 vp.
24241:
24242: Raha-asia-aloite n:o 1313
24243:
24244:
24245:
24246:
24247: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maankuivatustöiden
24248: toteuttamiseksi Kuopion läänissä
24249:
24250:
24251: Eduskunnalle
24252:
24253: Talonpojan tappolinja on johtanut siihen, että pion läänissä peltoa 175 000 hehtaaria.
24254: maankuivatukset Kuopion läänissä ovat pudon- Perhe- ja pienviljelmien tuhoamisessa on
24255: neet muutamassa vuodessa 20 prosenttia siitä menty jopa niin pitkälle, että valtio saa vuo-
24256: mitä ne olivat aikaisemmin. sittain maankuivatuslainojen lyhennyksinä ja
24257: Kuopion läänissä pelloista on noin 75 pro- korkoina enemmän rahaa kuin mitä kuivatuk-
24258: senttia sellaisia, joiden viljely ei ole mahdol- siin käytetään.
24259: lista ilman kuivatusta. Kuivatus joudutaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24260: yleensä uusimaan perusteellisesti noin 30 vuo- taen,
24261: den välein.
24262: Kuitenkin maankuivatoksiin on viime vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24263: sina Kuopion lääniin saatu varoja vain keski- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
24264: määrin 370 000 markkaa vuodessa, jolla raha- markkaa välttämättömien ja kiireellis-
24265: määrällä on saatu tehdyksi kuivatustöitä 300- ten maankuivatustöiden toteuttamiseksi
24266: 400 hehtaaria vuosittain. Kaikkiaan on Kuo- Kuopion läänissä.
24267: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24268:
24269: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24270: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24271: 1981 vp. 1431
24272:
24273: Raha-asia-aloite n: o 1314
24274:
24275:
24276:
24277:
24278: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
24279: talouden korkotukilainoja varten
24280:
24281:
24282: Eduskunnalle
24283:
24284: Perhe- ja pienviljeltnien rahoitustilanne on tävänä, vaan siihen tarvitaan lisäystä vähintään
24285: satovahinkojen vuoksi vaikea. Tämä johtuu 30 000 000 markkaa.
24286: lisäksi kohonneista kustannuksista ja siitä, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24287: laajalti edellisinä vuosina on ollut huomattavia taen,
24288: satomenetyksiä. Raskaat verot näyttelevät tässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24289: suhteessa myös tärkeätä osaa. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
24290: Näistä syistä on välttämätöntä huolehtia 30.32.42 lisäyksenä 30 000 000 mark-
24291: perhe- ja· pienviljelmien rahoituksen hoidosta. kaa maatalouden korkotukilainojen me-
24292: Siksi hallituksen esittämää määrärahaa maatalou- noja varten perhe- ja pienviljelmien
24293: den korkotukilainoja varten ei voida pitää riit- rahoitustilanteen helpottamiseksi tarpeel-
24294: lisilla lainoilla.
24295: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24296:
24297: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
24298: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
24299: 1432 1981 vp.
24300:
24301: Raha-asia-aloite n:o 1315
24302:
24303:
24304:
24305:
24306: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
24307: maatilatalouden kehittämisrahastoon
24308:
24309:
24310: Eduskunnalle
24311:
24312: Maatilatalouden kehittämisrahastosta ovat den kehittämisrahastoon tarvitaan enemmän
24313: rahat viimeisinä vuosina loppuneet käytännölli- varoja kuin Koiviston hallitus on esittänyt.
24314: sesti katsoen jo kunkin vuoden ensimmäisellä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24315: neljänneksellä. Tällainen tilanne on kestämätön taen,
24316: ja paljastaa K-linjan suunnitelmallisen talon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24317: pojan tappolinjan maaseudun autioittamiseksi 1982 tulo- ;a menoarvioon momentille
24318: sekä perhe- ja pienviljelmien vähentämiseksi 30.32.60 lisäyksenä hallituksen esittä-
24319: uhkaavasta elintarvikepulasta välittämättä. miin varoihin 180 000 000 markkaa siir-
24320: - On kiistatonta, että koko kansamme ja kan- tona maatilatalouden kehittämisrahas-
24321: santaloutemme etujen mukaisesti maatilatalou- toon.
24322: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24323:
24324: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
24325: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
24326: 1981 vp. 1433
24327:
24328: Raha-asia-aloite n:o 1316
24329:
24330:
24331:
24332:
24333: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta }ainoiksi
24334: kuivatustöihin
24335:
24336:
24337: Eduskunnalle
24338:
24339: Hallitus on syrjinyt kuivatustöiden lainava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24340: roja valtion ensi vuoden budjetissa, vaikka niitä 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
24341: terveen järjen mukaan olisi nykyisessä tilan- 30.32.83 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
24342: teessa huomattavasti lisättävä. lainoina kuivatustöihin.
24343: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24344: taen,
24345: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24346:
24347: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24348: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24349:
24350:
24351:
24352:
24353: 180 08810040811
24354: 1434 1981 vp.
24355:
24356: Raha-asia-aloite n:o 1317
24357:
24358:
24359:
24360:
24361: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikaviljelyn
24362: edistämiseen
24363:
24364:
24365: Eduskunnalle
24366:
24367: SMP ei hyväksy perhe- ja pienviljelmien jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24368: kuvaa hävittämistä. Tämä merkitsee autioitu- 1982 tulo- ia menoarvioon 10 000 000
24369: vaa maaseutua ja väkiluvultaan pienenevää kan- markkaa käytettäväksi osa-aikaviliel·yn
24370: saa. Tämä on kansallista itsemurhapolitiikkaa. edistämiseksi maassamme.
24371: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24372: taen,
24373: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24374:
24375: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24376: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24377: 1981 Vp. 1435
24378:
24379: Raha-asia-aloite n:o 1318
24380:
24381:
24382:
24383:
24384: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta satovahinkoja kär-
24385: sineiden ja taloudellisissa vaikeuksissa olevien lainojen korko-
24386: kustannusten alentamiseen
24387:
24388:
24389: Eduskunnalle
24390:
24391: Laajat satovahingot, jatkuva työttömyys ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24392: metsäkauppojen vaikeutuminen ovat yhdessä taen,
24393: korkean lainakoron kanssa aikaansaaneet maa-
24394: seudulla kasvavia taloudellisia vaikeuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24395: Erityisesti viime kesän sadon menetykset 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
24396: vaikeuttavat rahaliikettä ja estävät taloudel- markkaa korkotueksi satovahinkoja kär-
24397: lista toimintaa säteillen tätä tietä kaikkialle sineiden ja taloudellisissa vaikeuksissa
24398: yhteiskuntaamme. Raha on siis jälleen saatava olevien tarvitsemien lainojen korkokus-
24399: riittävästi liikkumaan myös maaseudullamme. tannusten alentamiseksi.
24400: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24401:
24402: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24403: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24404: 1436 1981 vp.
24405:
24406: Raha-asia-aloite n:o 1319
24407:
24408:
24409:
24410:
24411: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainarahaston pe-
24412: rustamiseksi lasinalaista viljdyä varten
24413:
24414:
24415: Eduskunnalle
24416:
24417: Lasinalainen viljely on maassamme turvat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24418: tava. Ruotsissa on päädytty siihen, että lasin- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
24419: alainen viljely menestyäkseen tarvitsee erityi- markkaa lainarahaston perustamiseksi
24420: sen lainarahaston. Näin on ilmeisesti asianlaita Ruotsin esikuvan mukaan lasinalaista
24421: myös Suomessa. viljelyä varten maahamme.
24422: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24423: taen,
24424: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24425:
24426: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24427: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24428: 1981 vp. 1437
24429:
24430: Raha·asia-aloite n:o 1320
24431:
24432:
24433:
24434:
24435: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelyn ja
24436: kalatalouden kehittämiseen
24437:
24438:
24439: Eduskunnalle
24440:
24441: Suömi on kymmenien tuhansien järvien maa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24442: Meri ,on laajalti valtakuntamme rajana. Kui- taen,
24443: tenkin on kalanviljely ja kalatalouden hyväksi-
24444: käyttö maassamme laajalti laiminlyöty. On kä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24445: sittämätöntä, että vuodesta vuoteen on keskus- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
24446: tapuolueen johdolla näin voinut tapahtua. markkaa kalanviljelyn ja kalatalouden
24447: Asiantilaan on siis saatava kiireellinen korjaus, yrityspohjalta maassamme todella -kii-
24448: sillä tuodaanhan ulkomailta suurin osa ravin- reellisesti kehittämiseksi koko kan-
24449: noksi käyttämästämme kalasta. Tämä on luon- samme etujen mukaisesti ja tizyös työl-
24450: notonta. lisyyttä silmälläpitäen.
24451: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24452:
24453: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24454: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24455: 1438 1981 vp.
24456:
24457: Raha-asia-aloite n:o 1321
24458:
24459:
24460:
24461:
24462: V. Vennatno ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kalanviljely-
24463: laitoksen aikaansaamiseksi Kuopion lääniin
24464:
24465:
24466: Eduskunnalle
24467:
24468: Kuopion lääni ja siihen liittyvät alueet ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24469: Suomen vesirikkainta aluetta. Tästä syystä olisi 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24470: Kuopion lääniin saatava kiireellisesti valtion markkaa valtion kalanviljelylaitoksen
24471: kalanviljelylaitos. Tällainen sijoitus on valta- kiireellisesti aikaansaamiseksi Kuopion
24472: kunnallisesti edullista. läänin alueelle.
24473: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24474: taen,
24475: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24476:
24477: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24478: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24479: 1981 vp. 1439
24480:
24481: Raha-asia-aloite n:o 1322
24482:
24483:
24484:
24485:
24486: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmien laati-
24487: miseksi kalojen rodunjalostuslaitoksen perustamisesta Nilsiän
24488: Pieksänkoskelle
24489:
24490:
24491: Eduskunnalle
24492:
24493: Eduskunta on edellyttänyt, että Nilsiän Piek- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24494: sänkoskella aloitetaan kalanviljely. Asiaa on taen,
24495: selvittänyt työryhmä. Kuopion lääni ja siihen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24496: rajoittuvat alueet ovat hyvin vesistörikkaita. 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
24497: Selvitysten mukaan Nilsiän Pieksänkoski on markkaa kalojen, erityisesti kirjolohen,
24498: varsin sopiva kalojen rodunjalostuslaitoksen pe- rodunjalostuslaitoksen perustamissuun~
24499: rustamiseen. Laitoksen kokonaiskustannusarvio nitelman laatimista ja muita toimenpi-
24500: lienee vaille 20 miljoonaa markkaa. teitä varten Nilsiän kunnan Pieksän-
24501: koskelle Kuopion läänissä.
24502: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24503:
24504: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24505: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24506: 1440 1981 vp.
24507:
24508: Raha-asia-aloite n:o 1323
24509:
24510:
24511:
24512:
24513: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylä-H~ajaisen luon-
24514: nonravintolammikon rakentamiseksi Vieremällä
24515:
24516:
24517: Eduskunnalle
24518:
24519: Vieremän kuntaan olisi rakennettava Ylä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24520: Haajaisen luonnonravintolammikko. Suunnitel- 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
24521: ma on valmis. Tämä ravintolammikko on kalan kaa Ylä-Haajaisen luonnonravintolammi-
24522: kasvatuksen ja kalastuksen edistämisen kannalta kon rakentamiseksi Vieremän kunnassa;
24523: tärkeä.
24524: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24525: taen,
24526: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24527:
24528: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24529: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24530: 1981 vp. 1441
24531:
24532: Raha-asia-aloite n:o 1324
24533:
24534:
24535:
24536:
24537: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Postipankille vesi-
24538: huoltotöiden lainojen korkotukea varten
24539:
24540:
24541: Eduskunnalle
24542:
24543: Vesihuoltotöissä tarvitaan kipeästi Postipan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24544: kin lainoitusta. Tätä varten Postipankki tar- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24545: vitsee korkotukirahaa. markkaa Postipankille käytettäväksi
24546: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- korkotukena tämän pankin vesihuolto-
24547: taen, töihin myöntämiä lainoja varten.
24548: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24549:
24550: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24551: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24552:
24553:
24554:
24555:
24556: 181 088100408~
24557: 1442 1981 vp.
24558:
24559: Raha-asia-aloite n:o 1325
24560:
24561:
24562:
24563:
24564: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden
24565: vesiensuojeluinvestointien tukemiseen
24566:
24567:
24568: Eduskunnalle
24569:
24570: Tehokas vesiensuojelu on maassamme vält- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24571: tämätön. Teollisuudelle annetaan veronmaksa- taen,
24572: jien varoista tukea vesiensuojeluinvestoin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24573: neille. Näin ei kuitenkaan tapahdu maatilata- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24574: louden osalta. Tämä on väärin. markkaa maatilatalouden vesiensuojelu-
24575: investointien tukemiseen.
24576: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24577:
24578: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24579: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24580: 1981 vp. 1443
24581:
24582: Raha-asia-aloite n:o 1326
24583:
24584:
24585:
24586:
24587: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakontorjuntaan
24588: muuten kuin myrkkyjä käyttämällä
24589:
24590:
24591: Eduskunnalle
24592:
24593: Vesakkomyrkytys on kiireellisesti lopetettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24594: terveydelle ja luonnolle vaarallisena maas- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
24595: samme, niinkuin on tapahtunut Ruotsissa. Sa- markan arviomäärärahan vesakkojen 1'ai-
24596: ma:lla olisi edistettävä muunlaista vesakkojen vauksen edistämiseksi muulla tavoin
24597: raivausta myös työtä kansallemme antavana. kuin myrkkyjä käyttämällä.
24598: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24599: taen,
24600: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24601:
24602: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24603: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24604: 1444 1981 vp.
24605:
24606: Raha-asia-aloite n:o 1327
24607:
24608:
24609:
24610:
24611: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen met-
24612: sänviljelyn koeaseman henkilökunnan asuinrakennuksen ra-
24613: kentamiseksi
24614:
24615:
24616: Eduskunnalle
24617:
24618: Suonenjoen metsänviljelyn koeasema tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24619: see kipeästi henkilökunnan asuinrakennuksen. 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
24620: Hanke olisi saatava kiireellisesti toteutetuksi. markkaa Suonenjoen metsänviljelyn koe-
24621: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- aseman henkilökunnan asuinrakennusta
24622: taen, varten tarkoitukseen myönnettävien
24623: työllisyysvarojen lisäksi.
24624: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24625:
24626: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
24627: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
24628: 1981 vp. 1445
24629:
24630: Raha-asia-aloite n:o 1328
24631:
24632:
24633:
24634:
24635: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Syväniemen eka-
24636: keskuksen rakentamisen avustamiseksi Karttulassa
24637:
24638:
24639: Eduskunnalle
24640:
24641: Karttulan Syväniemen kylä on hiljentynyt Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24642: aikaisemmasta teollisuusyhdyskunnasta maaseu- taen,
24643: tukyläksi, jolla kuitenkin on poikkeuksellinen
24644: palveluvarustus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24645: Kuopion lääninhallituksen johdolla on suun- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
24646: niteltu, että Syväniemestä kehitetään ekovilje- markan määrärahan Syväniemen ekakes-
24647: lyn tutkimuksen, koulutuksen ja tiedotuksen kuksen rakentamisen tukemiseksi Kart-
24648: keskus. Eräät kunnat ja Kuopion korkeakoulu tulan kunnassa.
24649: ovat perustaneet tätä var:ten ympäristöterveys-
24650: säätiön.
24651: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24652:
24653: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24654: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24655: 1981 vp.
24656:
24657: Raha-asia-aloite n:o 1329
24658:
24659:
24660:
24661:
24662: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis-
24663: ·ten teiden kunnossapidon ja rakentamisen avustamiseen
24664:
24665:
24666:
24667:
24668: Yksityisiä. teitä käytetään laajalti yleiseen verottamista, joka ei ole hyväksyttävää.
24669: liikenteeseen. Kun kaikkia teitä ei maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24670: tahdota ylläpitää yhteisillä varoilla, on välttä- taen,
24671: mätöntä antaa tukea yksityisten teiden kun-
24672: nossapitoon. että Eduskunta ottaisi valtion· vuoden
24673: Yåmä tuki on kuitenkin esitetty• hallituksen 1982 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24674: ensi vuoden budjetissa jäiteen liian pieneksi. J,' 000 000· markkaa yksityisten teiden
24675: On kohtuutonta maksattaa yhteisiä menoja kunnossapidon ja rakentamisen avusta~
24676: yksityisillä kansalaisilla. Tämä on ylimääräistä miseksi:
24677: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24678:
24679: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24680: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi- Pekka Vennamo
24681: 19'81 vp. 1447
24682:
24683: Raha-asia-aloite n:o 1330
24684:
24685:
24686:
24687:
24688: V. V~nnamo yin.: Määrärahim osoittamisesta yksityisteiden ra-
24689: kentamiseen· Kuopion läänin saaristoalueelia
24690:
24691:
24692: Ed u s k u ill'J.a He
24693:
24694: Kuopion läänissä on maakunnan vesistörik- Mainituilla -perusteilla ehdotamme kunnioit-
24695: kauden vuoksi hyvin paljon enemmän tai vä- taen,
24696: hemmän saaristokunniksi katsottavia kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24697: alueita. Tällaisilla alueilla myös yksityisteiden 1982 tulo- ja menoarvioon 1 00()1 000
24698: rakentaminen tulee suhteettoman kalliiksi. markkaa ylimääräisiksi avustuksi'ksi
24699: Tämä taas edellyttää korotettua yhteiskunnan Kuopion läänin saaristoalueelta yksityis-
24700: tukea. teiden rakentamisessa.
24701: Helsingissä 2.9 päivänä syyskuuta 1981
24702:
24703: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24704: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24705: 1448 1981 vp.
24706:
24707: Raha-asia-aloite n:o 1331
24708:
24709:
24710:
24711:
24712: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n tukikohdan
24713: rakentamiseksi Sonkajärvelle
24714:
24715:
24716: Eduskunnalle
24717:
24718: Sonkajärvelle olisi rakennettava tie- ja vesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24719: rakennushallituksen asianmukainen tukikohta. 1982 tulo- ;a menoarvioon 100 000
24720: Liikenneministeriö on samalla kannalla. markkaa TVL:n tukikohdan rakentami-
24721: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sen edistämiseen Sonkaiärvellä.
24722: taen,
24723: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24724:
24725: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24726: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24727: 1981 vp. 1449
24728:
24729: Raha-asia-aloite n:o 1332
24730:
24731:
24732:
24733:
24734: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisten teiden pa-
24735: rannukseen Kuopion läänissä
24736:
24737:
24738: Eduskunnalle
24739:
24740: Yleiset tiet ovat nimenomaan Ylä-Savossa, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24741: mutta myös koko Kuopion läänissä maamme taen,
24742: heikoimmat. Kuitenkaan kepujobtoinen TVH että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24743: ei ole ryhtynyt tarpeellisiin korjaustoimenpitei- 1982 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
24744: siin, vaikka Kuopion läänin paha työttömyys markkaa yleisten teiden parantamiseksi
24745: edellyttäisi yleisten teiden parannustöitä. Se Ylä-Savossa ja koko Kuopion läänissä
24746: olisi joka suhteessa järkevää ja taloudellista. myös työllisyyden tarpeita silmälläpi-
24747: täen. ·
24748: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24749:
24750: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24751: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24752:
24753:
24754:
24755:
24756: 182 0881004081!
24757: 1450 1981 vp;
24758:
24759: Raha-asia-aloite n:o 1333
24760:
24761:
24762:
24763:
24764: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta turvekuljetusten
24765: edellyttämiä tienparannuskohteita varten Kuopion läänissä
24766:
24767:
24768: Eduskunnalle
24769:
24770: Turvekuljetukset edellyttävät Kuopion lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24771: nissä huomattavia tienparannuksia. Koko kan- 1982 tulo~ j'a menoarvioon 2' 000 000
24772: santaloutemme etu edellyttää näiden teiden markkaa energiahuollon kannalta vält- ·
24773: kiireellistä kUI11Wstamista. tämiittömien ympärivuotisten lu,vekul-
24774: Mainituilla penisteilla ehdOtamme kunnioit- jetuste'fl! edellyttämien tienparannwskoh-
24775: taen, teiden toteuttamiseksi Kuopion läänissä.
24776: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24777:
24778: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo·· Leppänen
24779: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24780: 1981 vp. 1451
24781:
24782: Raha-asia-aloite n:o 1334
24783:
24784:
24785:
24786:
24787: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Airakselan-Syvä-
24788: niemen maantien parannukseen
24789:
24790:
24791: Eduskunnalle
24792:
24793: Airakselan-Syväniemen maantien n:o 5942 Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24794: parantaminen on kiireellinen ja välttämätön. taen,
24795: Tie kärsii kelirikosta ja voi olla jopa läpipää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24796: semätön. Tiellä tapahtuu laaja:a puutavarankul- 1982 tulo- ;a menorzTvioon 500' 000
24797: jetusta ja se on elinvoimaisen kylän ainoa markkaa käytettäväksi Airakselan-Sy-
24798: yhteys kuntakeskukseen. väniemen maantien n:d 5942 paranta-
24799: miseen.
24800: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24801:
24802: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24803: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24804: 1452 1981 vp.
24805:
24806: Raha-asia-aloite n:o 13.35
24807:
24808:
24809:
24810:
24811: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hietaanpohjan-Pel-
24812: lonniemen maantien parannukseen vä1illä Muuruvesi-Väs-
24813: tinniemi
24814:
24815:
24816: Eduskunnalle
24817:
24818: Hietaanpohjan-Pellonniemen maantleta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24819: Juankosken kunnassa olisi parannettava välillä 1982 tulo- ;a menoarvioon 500 000
24820: Muuruvesi-Västinniemi. Suunnitelmat ovat jo markan arviomäärärahan käytettäväksi
24821: valmiina. Hietaanpoh;an-Pellonniemen maantien
24822: Tätä tietyötä tarvittaisiin erityisesti kuorma- parantamiseksi välillä Muuruvesi-Väs-
24823: autoilijoiden vaikean työllisyystilanteen vuoksi. tinniemi Kuopion läänissä.
24824: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24825: taen,
24826: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24827:
24828: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24829: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24830: 1981 vp. 1453
24831:
24832: Raha-asia-aloite n:o 1336
24833:
24834:
24835:
24836:
24837: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Pyhä-
24838: järven maantien perusparannukseen
24839:
24840:
24841: Eduskunnalle
24842:
24843: Keiteleen-Pyhäjärven erittäin heikkopohjai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24844: nen ja sorapäällysteinen tie palvelee teollisuu- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
24845: den raaka-aine- ja työvoimakuljetuksia ja kou- markan määrärahan käytettäväksi yh-
24846: lulaiskuljetuksia sekä toimii yhdyssiteenä Kei- dessä muiden tarkoitukseen irrotetta-
24847: teleeltä Pohjois-Suomeen suuntautuvalle liiken- vien määrärahojen kanssa Keiteleen-
24848: teelle. Tien perusparantaminen on siis kiireel- Pyhäjärven maantien kiireelliseen perus-
24849: linen ja välttämätön. parantamiseen.
24850: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24851: taen,
24852: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24853:
24854: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24855: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24856: 1454 1981 vp.
24857:
24858: Raha-asia-aloite n:o 1337
24859:
24860:
24861:
24862:
24863: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kummunkylän
24864: maantien peruskorjaamiseen Keiteleellä
24865:
24866:
24867: Eduskunnalle
24868:
24869: Kummunkylän maantien peruskorjaus Keite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24870: leen kunnassa välillä Vesannontie-Kummun- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
24871: kylä on hyvin tarpeellinen. Ilmeisesti tämä pe- markkaa käytettäväksi Kummunkylän
24872: ruskorjaus olisi aloitettava Häkäharjun puo- maantien peruskorjaamiseen ennen kaik-
24873: leisesta päästä. kea välillä V esannontie-Kummunkylä.
24874: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24875: taen,
24876: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
24877:
24878: Veikko Vennamo Anssi Joutserilahti Urpo Leppänen
24879: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24880: 1981 vp. 1455
24881:
24882: Raha-asia-aloite n:o 1338
24883:
24884:
24885:
24886:
24887: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylmänmäen-
24888: Talluskylän tien perusparannukseen Tervossa
24889:
24890:
24891: E du sku nn alle
24892:
24893: Kylmänmäen-Talluskylän tie on Tervon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24894: :kunnassa kunnan sisäisten liikenneyhteyksien 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
24895: kannalta tärkein tieyhteys. Tietä käytetään markkaa käytettäväksi Kylmänmäen-
24896: myös läpikulkutienä. T alluskylän tien perusparantamiseen
24897: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Tervon kunnassa.
24898: taen,
24899: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24900:
24901: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti UJ:Po Leppänen
24902: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennåmo
24903: 1456 1981 vp.
24904:
24905: Raha-asia-aloite n:o 1339
24906:
24907:
24908:
24909:
24910: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Poromäen-Laaka-
24911: järven maantien petosparannukseen Sonkajärvellä
24912:
24913:
24914: Eduskunnalle
24915:
24916: Poromäen-Laakajärven maantie Sonkajärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24917: kunnassa olisi perusparannettava. Siksi tarkoi- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
24918: tukseen olisi myönnettävä varoja. markkaa Poromäen-Laakajärven maan-
24919: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tien perusparantamisen edistämiseen
24920: taen, Sonkajärven kunnassa.
24921: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24922:
24923: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
24924: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
24925: 1981 vp. 1457
24926:
24927: Raha-asia-aloite n:o 1340
24928:
24929:
24930:
24931:
24932: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautalanunin-
24933: Kerkonkosken maantien perusparannukseen
24934:
24935:
24936: Eduskunnalle
24937:
24938: Loppuosa Rautalammin - Kerkonkosken että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24939: maantiestä olisi parannettava. Ainakin 12 kilo- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
24940: metriä on vielä kunnostamatta. markkaa Rautalammin-Kerkonkosken
24941: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- maantien loppuosan perusparantamisen
24942: taen, edistämiseksi.
24943: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24944:
24945: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24946: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24947:
24948:
24949:
24950:
24951: 183 088100408~
24952: 1458 1981 vp.
24953:
24954: Raha-asia-aloite n:o 1341
24955:
24956:
24957:
24958:
24959: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Salahmin-Kiuru-
24960: veden ja siihen liittyvän Vieremän-Amerikan tien perus-
24961: parannukseen
24962:
24963:
24964: Eduskunnalle
24965:
24966: Salahmin-Kiuruveden ja siihen liittyvä Vie- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
24967: remän-Amerikan tie olisi kiireellisesti perus- markkaa Salahmin-Kiuruveden maan-
24968: parannettava. Tämä työ antaisi :työtä myös tien ja siihen liittyen Vieremän-Ame-
24969: kuorma-autoilijoille. rikan tien perusparantamisen toteutta-
24970: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseen lyhimpänä kuntakeskusten väli-
24971: taen, senä tieyhteytenä.
24972: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24973: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24974:
24975: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24976: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24977: 1981 vp. 1459
24978:
24979: Raha-asia-aloite n:o 1342
24980:
24981:
24982:
24983:
24984: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmisen-Palo-
24985: kankaan tien perusparannukseen Suonenjoella
24986:
24987:
24988: Eduskunnalle
24989:
24990: Puutavaraa kuljetetaan Suonenjoen kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24991: alueelta Varkauteen 11 kilometriä pitempää 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
24992: tietä Ilvesjärven kautta sen vuoksi, että Salmi- markkaa Salmisen-Palokankaan tien
24993: sen-Palokankaan tie tarvitsee kipeästi perus- perusparantamisen toteuttamisen eteen-
24994: parannusta. Tämän tien perusparantaminen olisi päin viemiseen Suonenjoen kunnassa
24995: siis kansantaloudellisesti hyvin kannattava. puutavaran kuljetuksen lyhentämiseksi
24996: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Varkauden kaupunkiin.
24997: taen,
24998: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
24999:
25000: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25001: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25002: 1460 1981 vp.
25003:
25004: Raha-asia-aloite n:o 1343
25005:
25006:
25007:
25008:
25009: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Soisalon saaren tie-
25010: verkoston perusparannukseen
25011:
25012:
25013: Eduskunnalle
25014:
25015: Soisalon saari on Suomen suurin saari Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25016: pion läänissä. Autioitumisen estämiseksi ja ta- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25017: loudellisen toimeentulon parantamiseksi on Soi- markkaa Soisalon saaren tieverkoston
25018: salon saaren tieverkosto nopeasti saatettava kiireellistä perusparantamista varten
25019: asianmukaiseen kuntoon. Tätä puoltavat myös Kuopion läänissä päämääränä saattaa
25020: työllisyyden seikat. saaren tieverkosto riittävän kelvolliseksi.
25021: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25022: taen,
25023: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25024:
25025: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25026: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25027: 1981 vp. 1461
25028:
25029: Raha-asia-aloite n:o 1344
25030:
25031:
25032:
25033:
25034: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervon-Utrian-
25035: lahden paikallistien perusparannukseen
25036:
25037:
25038: Eduskunnalle
25039:
25040: T ervon-Utrianlahden paikallistien peruspa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25041: rantaminen on välttämätöntä, koska siitä on tul- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
25042: lut läpikulkutie ja koska tietä tarvitsee eräs markkaa käytettäväksi T ervon-Utrian-
25043: maamme suurimmista kalanviljelylaitoksista. lahden paikallistien perusparantamisen
25044: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- edistämiseen.
25045: taen,
25046: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25047:
25048: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25049: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25050: 1462 1981 vp.
25051:
25052: Raha-asia-aloite n:o 1345
25053:
25054:
25055:
25056:
25057: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien rakenta-
25058: miseen välillä Teholahden silta - Toholahti
25059:
25060:
25061: Eduskunnalle
25062:
25063: Teholahden sillan ja Teholahden välisen kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25064: tatien osuuden rakentaminen Rautalammin kun- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
25065: nassa olisi toteutettava. Tämä on kunnan esi- markkaa käytettäväksi Taholahden sil-
25066: tys. lan ja Taholahden välisen kantatien
25067: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- osuuden rakentamisen edistämiseen.
25068: taen,
25069: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25070:
25071: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25072: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25073: 1981 vp. 1463
25074:
25075: Raha-asia-aloite n:o 1346
25076: •h.
25077:
25078:
25079:
25080:
25081: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaajasalmen-Ter-
25082: von maantien parannukseen
25083:
25084:
25085: Eduskunnalle
25086:
25087: Vaajasalmen-Tervon maantien parantaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25088: on kiireellinen ja välttämätön. Asiaa ajavat sekä 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
25089: Suonenjoen kaupunki että Tervon kunta. markkaa Vaajasalmen-Tervon maan-
25090: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tien parantamista varten.
25091: taen,
25092: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25093:
25094: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
25095: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25096: 1464 1981 vp.
25097:
25098: Raha-asia-aloite n:o 1347
25099:
25100:
25101:
25102:
25103: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 545
25104: perusparannukseen välillä Vesanto--Kerkonkoski
25105:
25106:
25107: Eduskunnalle
25108:
25109: Maantien n:o 545 perusparantamista Vesan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25110: non ja Kerkonkosken välillä olisi kiirehdittävä. 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
25111: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- markan arviomäärärahan maantien n:o
25112: taen, 545 kiireellisen perusparantamisen edis-
25113: tämiseksi välillä V esanto-Kerkonkoski.
25114: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25115:
25116: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25117: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25118: 1981 vp. 1465
25119:
25120: Raha-asia-aloite n:o 1348
25121:
25122:
25123:
25124:
25125: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vieremän-Mesi-
25126: län-Salahmin tien rakentamiseksi
25127:
25128:
25129: Eduskunnalle
25130:
25131: Vieremän-Mesilän-Salahmin tiestä on noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25132: 3 kilometriä rakentamatta. Jos se saataisiin ra- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
25133: kennetuksi, niin tiestä tulisi taloudellinen läpi- markan arviomäärärahan Vieremän-
25134: kulkutie ja yleinen liikenneväylä. Mesilän-Salahmin läpikulkutien raken-
25135: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tamiseksi.
25136: taen,
25137: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25138:
25139: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25140: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25141:
25142:
25143:
25144:
25145: 184 08810040811
25146: 1466 1981 vp.
25147:
25148: Raha-asia-aloite n:o 1349
25149:
25150:
25151:
25152:
25153: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vieremän-Vuori-
25154: sen-Kauppilanmäen maantien perusparannukseen
25155:
25156:
25157: Eduskunnalle
25158:
25159: Vieremän-Vuorisen-Kauppilanmäen maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25160: tie olisi perusparannettava. Tieyhteys on tär- 1982 tulo- ;a menoarvioon 500 000
25161: keä kunnan etäisten osien liikenteen kannalta markkaa Vieremän-Vuorisen-Kauppi-
25162: ja tie on myös tärkeä yhteys valtatielle n:o 5. lanmäen maantien perusparantamisen
25163: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- edistämiseen.
25164: taen,
25165: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25166:
25167: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25168: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25169: 1981 vp. 1467
25170:
25171: Raha-asia-aloite n:o 1350
25172:
25173:
25174:
25175:
25176: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvikosken ja
25177: Tallussalmen siltojen päällysrakenteen uusimiseen ja Karttu-
25178: lan-Särkisen maantien parannukseen
25179:
25180:
25181: Eduskunnalle
25182:
25183: Hirvikosken ja Tallussalmen siltojen päällys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25184: rakenteet olisi uusittava sekä Karttulan kk:n- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
25185: Särkisen maantie n:o 5513 parannettava. Näitä markkaa Hirvikosken ja Tallussalmen
25186: toimenpiteitä pitää Karttulan kunta välttämät- siltojen päällysrakenteen uusimisen sekä
25187: töminä. Turvekuljetukset ja puutavaran kulje- Karttulan kk:n- Särkisen maantien pa-
25188: tukset vaativat näitä korjaustoimenpiteitä. rantamisen eteenpäin viemiseksi.
25189: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25190: taen,
25191: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25192:
25193: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25194: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25195: 1468 1981 vp.
25196:
25197: Raha-asia-aloite n:o 1351
25198:
25199:
25200:
25201:
25202: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Meltusvirran sillan
25203: rakennustöiden aloittamiseksi Kaavissa
25204:
25205:
25206: Eduskunnalle
25207:
25208: Meltusvirran sillan rakentaminen on kiireel- rakentamiseen lisää varoja, ehdotamme kun-
25209: linen ja välttämätön. Sillan rakentaminen on nioittaen,
25210: Kaavin ja Luikonlahden välisen maantien liiken-
25211: neturvallisuuden kannalta erittäin tärkeä. Ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25212: kaan rekka-autoliikenteen määrä on huomat- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
25213: tava. Talkkia kuljetetaan Luikonlahden kaivok- markkaa käytettäväksi Meltusvirran sil-
25214: selta Myllykoskelle. lan rakentamisen edistämiseen Kaavin
25215: Kun mainituilla perusteilla tarvitaan sillan kunnassa.
25216: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
25217:
25218: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25219: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25220: 1981 vp. 1469
25221:
25222: Raha-asia-aloite n:o 1352
25223:
25224:
25225:
25226:
25227: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Puutossalmen sillan
25228: suunnittelua ja rakennustöiden aloittamista varten
25229:
25230:
25231: Eduskunnalle
25232:
25233: Puutossalmen silta Kuopion läänissä on kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25234: santaloudellisesti ja liikenteellisesti välttämätön. taen,
25235: Se turvaisi myös laajalla alueella Kuopion lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25236: nissä maaseudulla asutusta. Sillan rakentami- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25237: nen työllistäisi erityisesti kuorma-autoilijapien- markkaa Puutossalmen sillan suunnitte-
25238: yrittäjiä. lun jatkamista ja töiden aloittamista
25239: varten Kuopion läänissä.
25240: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25241:
25242: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25243: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25244: 1470 1981 vp.
25245:
25246: Raha-asia-aloite n:o 1353
25247:
25248:
25249:
25250:
25251: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen sil-
25252: lan rakentamisen käynnistämiseksi
25253:
25254:
25255: Eduskunnalle
25256:
25257: Vehmersalmen kunnanvaltuusto ja kunnan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25258: hallitus pitävät Vehmersalmen lautan korvaa- taen,
25259: mista sillalla erittäin tarpeellisena ja kiireelli-
25260: senä. Silta parantaisi kunnan yhtenäisyyttä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25261: tukisi kirkonkylän kehittymistä. Silta edesaut- 1982 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
25262: taisi myös Soisalon saaren elinkeinoelämän markkaa V ehmersalmen sillan rakenta-
25263: eteenpäin viemistä. Hyvä yhteys Kuopioon on misen käynnistämiseksi.
25264: hyvin tarpeellinen.
25265: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25266:
25267: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25268: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25269: 1981 vp. 1471
25270:
25271: Raha-asia-aloite n:o 1.3.54
25272:
25273:
25274:
25275:
25276: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta siltojen ja tierum-
25277: pujen vahvistamiseksi Kuopion läänissä
25278:
25279:
25280: Eduskunnalle
25281:
25282: Kuopion läänissä on yli kolmesataa vahvis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25283: tusta kaipaavaa siltaa ja liikenteessä tärkeätä 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
25284: rumpua. Tämän seurauksena voi olla jopa markkaa siltojen ja rumpujen vahvista-
25285: kokonaisia kuntia liikenteellisessä motissa. Täl- miseksi Kuopion läänissä niin) että lii-
25286: lainen tilanne on erittäin huolestuttava ja ta- kenne ei kärsi eikä kokonaisia kuntia
25287: loudellista vahinkoa tuottava. ole tärkeiltä osin liikenteellisessä mo-
25288: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tissa.
25289: taen,
25290: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25291:
25292: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25293: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25294: 1472 1981 vp.
25295:
25296: Raha-asia-aloite n: o 1355
25297:
25298:
25299:
25300:
25301: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden hoi-
25302: don siirtämistä kunnilta valtion kustannettaviksi koskevia
25303: alkutoimenpiteitä varten
25304:
25305:
25306: Eduskunnalle
25307:
25308: On vaann, että kunnat joutuvat aina vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25309: enemmän taloudellisesti uhraamaan paikallis- 1982 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
25310: teiden ylläpitoon ja hoitoon. Kuitenkin nämä markkaa paikallisteiden hoidon siirtä-
25311: tiet ovat yleisiä liikenneväyliä. mistä kunnilta kokonaisuudessaan val-
25312: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tion kustannettaviksi koskevia alkutoi-
25313: taen, menpiteitä varten.
25314: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25315:
25316: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25317: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25318: 1981 vp. 1473
25319:
25320: Raha-asia-aloite n:o 1356
25321:
25322:
25323:
25324:
25325: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvendaiturin ra-
25326: kentamiseksi Vehmersalmen kirkonkylään
25327:
25328:
25329: Eduskunnalle
25330:
25331: Vehmersalmen kunnan johto pitää pienvene- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25332: laiturin rakentamista Vehmersalmen kirkonky- taen,
25333: lään hyvin .tarpeellisena. Pienvenelaituri raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25334: nettaisiin kevyenä ponttoonilaiturina tai erik- 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000
25335: seen rakennuskaavassa merkitylle venelaituri- markkaa pienvenelaiturin rakentamisen
25336: alueelle. Pienveneliikenne on lisääntynyt viime tukemiseksi Vehmersalmen kirkonky-
25337: vuosina huomattavasti. Sitä tarvitsevat myös lään.
25338: matkailijat.
25339: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25340:
25341: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25342: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25343:
25344:
25345:
25346:
25347: 185 088100408~
25348: 1474 1981 vp.
25349:
25350: Raha-asia-aloite n:o 1357
25351:
25352:
25353:
25354:
25355: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Iisalmen
25356: väylän parantamiseen
25357:
25358:
25359: Eduskunnalle
25360:
25361: Vesiliikenne on aina vain taloudellisempaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25362: liikennettä suuren maailman tapahtumien joh- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
25363: dosta. Tästä syystä olisi viivytyksettä paran- 31.27.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
25364: nettava Iisalmen väylää Kuopion läänissä eri- Iisalmen väylän parantamiseen Kuopion
25365: tyisesti myös Maaningan ja Lapinlahden kun- läänissä.
25366: tien osalta.
25367: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25368: taen,
25369: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
25370:
25371: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25372: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25373: 1981 vp. 1475
25374:
25375: Raha-asia-aloite n:o 1358
25376:
25377:
25378:
25379:
25380: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisveden-Hauki-
25381: veden kanavahankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen
25382:
25383:
25384: Eduskunnalle
25385:
25386: Haukiveden-Hsveden vesitieyhteyden ja ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25387: navan rakentaminen olisi aloitettava viivytyk- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
25388: settä. SMP on tehnyt tästä asiasta budjetin markkaa Haukiveden-Iisveden vesitie•
25389: yhteydessä esityksen jo vuosikausia. Nyt olisi yhteyden ja kanavan suunnittelua ja
25390: puheet lopulta muutettava teoiksi. toteuttamista varten.
25391: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25392: taen,
25393: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
25394:
25395: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25396: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25397: 1476 1981 vp.
25398:
25399: Raha-asia-aloite n:o 1359
25400:
25401:
25402:
25403:
25404: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijän-
25405: teen kanavan toteuttamisen aloittamiseen
25406:
25407:
25408: Eduskunnalle
25409:
25410: Vesistökuljetukset on maassamme typerästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25411: laiminlyöty. Kanava Keitele-Päijänne olisi 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
25412: pitänyt rakentaa jo aikoja sitten. markkaa Keiteleen-Päijänteen kanavan
25413: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- toteuttamisen aloittamiseen.
25414: taen,
25415: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25416:
25417: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
25418: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25419: 1981 vp. 1477
25420:
25421: Raha-asia-aloite n:o 1360
25422:
25423:
25424:
25425:
25426: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Nerkoon kanavan
25427: laajentamiseksi Lapinlahdella
25428:
25429:
25430: Eduskunnalle
25431:
25432: Vesiliikenne on aina vain taloudellisempaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25433: liikennettä suuren maailman tapahtumien joh- 1982 tulo- ja menoarvioon .500 000
25434: dosta. Tästä syystä olisi kiireellisesti laajennet- markan arviomäärärahan Nerkoon kana-
25435: tava myös Nerkoon kanavaa Lapinlahden kun- van laajennuksen eteenpäin viemiseksi
25436: nassa Kuopion läänissä. Lapinlahden kunnassa Kuopion läänissä.
25437: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25438: taen,
25439: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25440:
25441: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25442: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25443: 1478 1981 vp.
25444:
25445: Raha-asia-aloite n:o 1361
25446:
25447:
25448:
25449:
25450: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
25451: paikallisliikenteen säilyttämiseksi Kuopion, Pieksämäen ja
25452: Joensuun alueilla
25453:
25454:
25455: Eduskunnalle
25456:
25457: Valtionrautateiden paikallisliikenne palvelee tusti, jotta vastustus ei tulisi liian kovaksi,
25458: työssäkävijöitä ja tavallisten kansalaisten tar- mutta lopullinen päämäärä on paikallisliiken-
25459: peita. Siksi hallituksen suunnitelmat rautateiden teen suurimmalta osalta lopettaminen. Tämä ei
25460: paikallisliikenteen rajoittamiseksi ja jopa laa- ole hyväksyttävää.
25461: jalti lopettamiseksi eivät ole hyväksyttäviä. Rau- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25462: tatielaitos on palvelulaitos eikä mikään liike- taen,
25463: laitos. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25464: Hallitus ja rautatiehallitus ovat kuitenkin 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
25465: yleisen mielipiteen vastustuksesta huolimatta markkaa Valtionrautateiden paikallislii-
25466: päättäneet rajoittaa laajalti rautateiden paikal- kenteen säilyttämiseksi Kuopion, Pieksä-
25467: lisliikennettä tuhansien työssäkävijöiden ja ta- mäen ja Joensuun alueilla työssäkävijöi-
25468: vallisten kansalaisten korvaamattomaksi vahin- den ja kehitysalueiden väestön tarpeiden
25469: goksi. Liikkeelle on kuitenkin lähdetty rajoite- mukaisesti.
25470: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25471:
25472: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25473: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25474: 1981 vp. 1479
25475:
25476: Raha-asia-aloite n:o 1362
25477:
25478:
25479:
25480:
25481: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden lento-
25482: kentän siirtämiseksi valtion haltuun
25483:
25484:
25485: Eduskunnalle
25486:
25487: Varkauden lentokentän tulisi siirtyä valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25488: kustannettavaksi. Asiaa tutkinut työryhmä on 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
25489: esittänyt tällaista ratkaisua 1. 3. 1982 alkaen. markan arviomäärärahan Varkauden len-
25490: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tokentän siirtämiseksi valtiotie viivy"
25491: taen, tyksettä.
25492: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
25493:
25494: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25495: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25496: i•480 1981 vp.
25497:
25498: Raha-asia-aloite n:o 1363
25499:
25500:
25501:
25502:
25503: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienoislentokentän
25504: rakentamisen aloittamiseksi Suonenjoella
25505:
25506:
25507: Eduskunnalle
25508:
25509: Pienoislentokenttä on Suonenjoella hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25510: tarpeellinen. Vanhan lentoke!ltän käyttö on 1982 tulo- ;a menoarvioon 100 000
25511: vaarallisena kielletty. Uuden lentokentän paikka markkaa pienoislentokentän rakentami-
25512: on- jo varattu. sen aloittamiseksi Suonen;oelle.
25513: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25514: taen,
25515: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25516:
25517: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25518: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25519: 1981 vp. 1481
25520:
25521: Raha-asia-aloite n:o 1364
25522:
25523:
25524:
25525:
25526: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lehtien postimaksu-
25527: jen erilaisuuden poistamiseksi
25528:
25529:
25530: Eduskunnalle
25531:
25532: Lehtien eriarvoisuus postimaksuissa on vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25533: toin perustuslakiemme henkeä ja tarkoitusta. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25534: Hallituksen vahvistama uusi postimaksujen markkaa lehtien postimaksujen erilai-
25535: asetus on vain lisännyt tätä eriarvoisuutta. suuden poistamiseksi perustuslain hen-
25536: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- gen ja tarkoituksen vastaisena sekä va-
25537: taen, paata tiedonvälitystä rajoittavana.
25538: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25539:
25540: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
25541: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25542:
25543:
25544:
25545:
25546: 186 08810040811
25547: 1482 1981 vp.
25548:
25549: Raha-asia-aloite n:o 1365
25550:
25551:
25552:
25553:
25554: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallislehtien toi-
25555: minnan turvaamiseen
25556:
25557:
25558: Eduskunnalle
25559:
25560: Hallitus ja K-linja ovat nostaneet jatkuvasti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25561: paikallislehtien kuljetuskustannuksia. Tämä taen,
25562: vaarantaa maassamme vapaan paikallisen tie-
25563: dotustoiminnan. SMP ei voi hyväksyä sitä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25564: että raskailla rasituksilla puolueeton tiedotus- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
25565: toiminta nujerretaan ja Suomen kansa saate- markkaa avustuksiksi paikallislehtien
25566: taan K-linjan yksisilmäisen ja pimentävän tie- toiminnan turvaamiseen maassamme.
25567: dotustoiminnan aivopesun alaiseksi.
25568: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25569:
25570: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25571: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25572: 1981 vp. 1483
25573:
25574: Raha-asia-aloite n:o 1366
25575:
25576:
25577:
25578:
25579: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tavaralinjaliiken-
25580: nettä harjoittavien yhteisterminaalin rakentamisen aloittami-
25581: seksi Kuopiossa
25582:
25583:
25584: Eduskunnalle
25585:
25586: Valtionrautateiden tavaraterminaali toimii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25587: Kuopion kaupungissa ahtaissa ja puutteellisissa 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
25588: tiloissa. Kaupunkiin tarvitaan kiireellisesti Val- markkaa käytettäväksi V altionrautatei-
25589: tionrautateiden ja muiden tavaralinjaliikennettä den ja muiden tavaralinjaliikennettä har-
25590: harjoittavien yhteisterminaali. joittavien yhteisterminaalin viivytyksettä
25591: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- rakentamisen aloittamiseksi Kuopion
25592: taen, kaupungissa.
25593: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
25594:
25595: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25596: Urho Pohto ]. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25597: 1484 1981 vp.
25598:
25599: Raha-asia-aloite n:o 1367
25600:
25601:
25602:
25603:
25604: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaalla sijaitse-
25605: van Hanalan rautatiepysäkin säilyttämiseksi
25606:
25607:
25608: Eduskunnalle
25609:
25610: Hanalan rautatiepysäkkiä Vantaalla Helsingin ti, oli Hanalan pysäkin kunnostamisen ja säilyt-
25611: lähellä tarvitsi ja käytti monta tuhatta henkilöä tämisen kannalla.
25612: päivässä. Mutta byrokratia ja härkäpäisyys halu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25613: sivat hävittää Hanalan pysäkin kestämättömillä taen,
25614: perusteilla. SKDL:n liikenneministerikin istui
25615: asiassa kahdella tuolilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25616: Jopa vuosi sitten viime syksynä budjetin kä- 1982 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
25617: sittelyn yhteydessä eduskunta pantiin asiassa markkaa Hanalan rautatiepysäkin Van-
25618: polvilleen, vaikka kansanedustajien enemmistö, taalla kunnostamiseksi ja säilyttämiseksi
25619: kuten vapaasti suoritettu äänestys ensiksi osoit- pysäkkiä käyttävien etujen mukaisesti.
25620: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
25621:
25622: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25623: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25624: 1981 vp. 1485
25625:
25626: Raha-asia-aloite n:o 1368
25627:
25628:
25629:
25630:
25631: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteiskuljetusten
25632: järjestämiseksi takseilla sivualueilta palvelukeskukseen kun-
25633: nan toimesta
25634:
25635:
25636: Eduskunnalle
25637:
25638: Yhteydet sivualueilta ja autioituvilta alueilta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25639: maaseudulla keskuksiin vaikeutuvat ja heikkene- taen,
25640: vät jatkuvasti. Asiantilaan on saatava kiireelli-
25641: nen korjaus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25642: Tarkoituksenmukaisesti järjestetyt yhteiskul- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25643: jetukset taksiautoilla ovat osoittautuneet talou- mark,~aa käytettäväksi taksien yhteiskul-
25644: dellisiksi ja suosituiksi. Kunnan toimesta voi- jetusten tarkoituksenmukaiseksi järjestä-
25645: taisiin tällaisia yhteyksiä järjestää, kun vain on miseksi sivualueilta ja autioituvilta
25646: riittäviä taloudellisia edellytyksiä. alueilta palvelukeskukseen kunnan toi-
25647: mesta.
25648: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25649:
25650: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25651: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25652: 1486 1981 vp.
25653:
25654: Raha-asia-aloite n:o 1369
25655:
25656:
25657:
25658:
25659: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
25660: varmuusvarastorahastoon
25661:
25662:
25663: Eduskunnalle
25664:
25665: Maamme valtapuolueet ja hallitus olivat täy- ovat kuitenkin aivan liian pienet. Tämä mer-
25666: sin laiminlyöneet kansallemme tärkeiden tar- kitsee elintärkeiden asioiden laiminlyömistä.
25667: vikkeiden varmuusvarastoinnin. Kriisitilanteessa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25668: olisimme olleet jopa heikommassa asemassa taen,
25669: kuin syksyllä 1939 ennen toista maailmansotaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25670: Kun SMP puuttui eduskunnassa tähän vaka- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
25671: vaan skandaalitilanteeseen, on hallitus ryhtynyt 32.06.60 lisäyksenä 100 000 000 mark-
25672: hitaasti korjaustoimenpiteisiin varmuusvaras- kaa siirtona varmuusvarastorahastoon
25673: toinnin asiassa. käytettäväksi varmuusvarastointitilan-
25674: Budjetissa tarkoitukseen esitetyt määrärahat teen kiireelliseksi korjaamiseksi.
25675: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25676:
25677: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25678: Urho Pohto J. Juha:ni Kortesalmi Pekka Vennamo
25679: 1981 vp. 1487
25680:
25681: Raha-asia-aloite n:o 1370
25682:
25683:
25684:
25685:
25686: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta välttämättömimpien
25687: raaka-aineiden varmuusvarastointia varten
25688:
25689:
25690: Eduskunnalle
25691:
25692: Välttämätön varmuusvarastointi on maassam- louselämällemme välttämättömiä raaka-aineita
25693: me pahasti laiminlyöty. Olemme jopa huonom- kriisitilanteessa, niin koko talouselämämme py-
25694: min varustautuneet kriisitilanteeseen kuin syk- sähtyy ja olemme myös puolustuskyvyttömiä
25695: syllä 1939. Tämä ei ole vastuullista asioiden strategisten raaka-aineiden puutteen vuoksi.
25696: hoitoa. Asiantilaan on siis saatava korjaus, jonka hal-
25697: Jossain määrin Koiviston hallitus on ensi Htus on laajalti laiminlyönyt. Hallitus on vain
25698: vuoden tulo- ja menoarviossaan esittänyt varoja ilmoittanut, että nimenomaan metalliraaka-ai-
25699: öljyjen ja viljan varmuusvarastoinnin lisäämi- neista pitäisi neuvotella yritystoiminnan kanssa.
25700: seksi. Mutta viljankin kohdalta tämä on vain Tämä ei riitä, semminkin kun raaka-aineiden
25701: teoriaa, sillä varastoinoin tulisi tapahtua koti- hinnat ovat tällä hetkellä suuressa maailmassa
25702: vuoksi mahdollista. alhaisella tasolla. Odotetaanko hirmunousuja
25703: Sitävastoin hallitus on unohtanut kokonaan ennen kuin ryhdytään ostamaan.
25704: maisessa viljassa, mikä ei ole satovahinkojen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25705: maamme teollistumisen vaikutuksen ns. strate- taen,
25706: gisiin raaka-aineisiin ja muihin teollisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25707: välttämättä tarvitsemiin raaka-aineisiin. Teolli- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
25708: suus ei juuri enää käytä varastointia kovan kil- markkaa välttämättömimpien raaka-ai-
25709: pailun vuoksi. neiden kiireelliseksi varmuusvarastoimi-
25710: Jos Suomella ei ole teollisuudellemme ja ta- seksi.
25711: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
25712:
25713: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25714: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25715: 1488 1981 'vp.
25716:
25717: Raha-asia-aloite n:o 1371
25718:
25719:
25720:
25721:
25722: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Kumpu-
25723: saaressa olevien varmuusvarastojen laajentamista varten
25724:
25725:
25726: Eduskunnalle
25727:
25728: Öljyjä olisi varastohava lisää Itä-Suomea var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25729: ten. Tästä syystä olisi laajennettava Kuopion 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
25730: Kumpusaaressa olevia kauppa- ja teollisuusmi- markkaa Kuopion Kumpusaaressa ole-
25731: nisteriön varmuusvarastoja. Vesiliikenneyhtey- vien varmuusvarastojen laajentamista
25732: det ovat :tässä suhteessa edulliset. varten Itä-Suomen tarpeisiin.
25733: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25734: taen,
25735: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
25736:
25737: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25738: Urho Pohto J. Juhani l{ortesalmi Pekka Vennamo
25739: 1981 vp. 1489
25740:
25741: Raha-asia-aloite n:o 1372
25742:
25743:
25744:
25745:
25746: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntatoimen-
25747: piteiden tehostamiseen
25748:
25749:
25750: Eduskunnalle
25751:
25752: Ahvenanmaata ja Suomen saaristoa uhannut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25753: öljykatastrofi paljasti, että hallitukset ja valta- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25754: puolueet ovat laiminlyöneet maamme varautu- markkaa riittävää koulutettua iskuhen-
25755: misen öljykatastrofin varalta. SMP ei voi hy- kilökuntaa ja sen tarvitsemaa kalustoa
25756: väksyä tällaista vastuuttomuutta. varten vakavien öljykatastrofien varalta.
25757: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25758: taen,
25759: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25760:
25761: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25762: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25763:
25764:
25765:
25766:
25767: 187 08810040811
25768: 1490 1981 vp.
25769:
25770: Raha-asia-aloite n:o 1373
25771:
25772:
25773:
25774:
25775: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vaarallisten ainei-
25776: den poistamista elintarviketuotannosta koskevan :sdvityiksen
25777: suorittamiseen
25778:
25779:
25780: Eduskunnalle
25781:
25782: Selvästi syöpä leviää maassamme aina vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25783: enemmän siitä syystä, että elintarvikkeita on 1982 tulo- ;a menoarvioon 300 000
25784: käsitelty vaarallisilla aineilla. markkaa sen seikan kiireellisesti selvit-
25785: Kuitenkin kotimainen elintarviketuotantom- tämiseksi, millä tavoin elintarviketuotan-
25786: me voidaan turvata ilman, että toteutetaan elin- nostamme voidaan poistaa vaaralliset
25787: tarvikkeiden myrkyttämisen linjaa samalla myös aineet ja toteuttaa maassamme saasteet-
25788: syöpää viljelijöiden keskuuteen levittäen. lomien elintarvikkeiden tuotanto ja
25789: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- käyttö sekä kuluttajien että viljelijöiden
25790: taen, etujen mukaisesti.
25791: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25792:
25793: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25794: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25795: 1981 vp. 1491
25796:
25797: Raha-asia-aloite n:o 1374
25798:
25799:
25800:
25801:
25802: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Geologiselle tutki-
25803: muslaitokselle maaperätutkimusten tehostamiseksi Kuopion
25804: läänissä
25805:
25806:
25807: Eduskunnalle
25808:
25809: Maaperätutkimuksia olisi kiireellisesti tehos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25810: tettava Kuopion läänissä ja muualla Itä-Suo- 1982 tulo- ;a menoarvioon 200 000
25811: messa. Tätä varten tarvitaan lisävaroja. markkaa Geologiselle tutkimuslaitokselle
25812: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- maaperätutkimusten tehostamiseksi Kuo-
25813: taen, pion läänin alueella.
25814: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25815:
25816: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25817: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25818: 1492 1981 vp.
25819:
25820: Raha-asia-aloite n:o 1375
25821:
25822:
25823:
25824:
25825: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Geologisen tutki-
25826: muslaitoksen Väli~Suomen aluetoimiston toimitalon rakenta-
25827: miseksi Kuopioon·
25828:
25829:
25830: Eduskunnalle
25831:
25832: Geologisen )tutkimuslaitoksen Kuopiossa si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25833: jaitseva Väli-Suomen aluetoimisto tarvitsee toi- 1982 tulo- ja menoarvioon 800 000
25834: mitalon. Kaavin tapaus ja muut uhkaavat kai- markkaa Geologisen tutkimuslaitoksen
25835: vosmineraalien loppumiset velvoittavat selostet- Väli-Suomen aluetoimiston toimitalon
25836: tuun tutkimustoimintaan. Samalla edistetään suunnittelua ja rakentamisen aloittamis•
25837: välttämätöntä työllisyyttä. ta varten Kuopion kaupungissa.
25838: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25839: taen,
25840: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
25841:
25842: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25843: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25844: 1981 vp. 1493
25845:
25846: Raha-asia-aloite n:o 1376
25847:
25848:
25849:
25850:
25851: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimais-
25852: ten polttoaineiden käytön edistämiseen
25853:
25854:
25855: Eduskunnalle
25856:
25857: K-linjan aikana ovat energia-asiamme joutu- riittämättömät ja samoin on myös riittämätön
25858: neet hunningolle. Olemme ajautuneet ulkomai- Koiviston hallituksen valtion vuoden 1982 bud-
25859: sesta energiasta pahasti riippuvaisiksi, minkä jettiin esittämä määräraha. Sitä on siis lisät-
25860: seurauksena kuluvanakin vuonna joudutaan täl- tävä.
25861: laisesta energiasta maksamaan ulkomaille yli Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25862: 18 000 000 000 markkaa. Se on raskasta sekä taen,
25863: tarpeetonta ja kansaamme köyhdyttävää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25864: Siksi on lopulta ryhdyttävä todella tehok- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
25865: kaisiin toimenpiteisiin kotimaisen energian mah- 32.44.40 lisäyksenä 10 000 000 mark~
25866: dollisuuksien hyväksikäyttämiseksi. Tässä suh- kaa kotimaisten polttoaineiden käytön
25867: teessa kuitenkin hallituksen toimenpiteet ovat edistämiseen.
25868: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
25869:
25870: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25871: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25872: 1494 1981 vp.
25873:
25874: Raha-asia-aloite n:o 1377
25875:
25876:
25877:
25878:
25879: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten ilmais-
25880: polttoaineiden hyväksikäytön edistämiseksi
25881:
25882:
25883: Eduskunnalle
25884:
25885: Maassamme on laiminlyötynä valtavat mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25886: dollisuudet korvata lämmitysöljy kotoisilla 1982 tulo- ;a menoarvioon 200 000
25887: ilmaispolttoaineilla kuten talousjätteillä, puu- markkaa tilakohtaisien ;a omakotitalo-
25888: roippeella, kuorijätteillä, hakkeilla, sahanpu- kohtaisien kotoisten ilmaispolttoainei-
25889: rulla, oljilla jne. Näin voitaisiin säästää ulko- den hyväksikäytön tehokkaaksi edistä-
25890: maisessa energiassa. Maamme valtapuolueet miseksi myös näitä koskevia laitteita
25891: ovat kuitenkin kaiken tämän laiminlyöneet. kehittämällä.
25892: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25893: taen,
25894: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25895:
25896: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25897: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25898: 1981 vp. 1495
25899:
25900: Raha-asia-aloite n:o 1378
25901:
25902:
25903:
25904:
25905: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaista poltto-
25906: ainetta käyttävän aluelämpöjärjestelmän rakentamisen tuke-
25907: miseen Kuopion läänissä
25908:
25909:
25910: Eduskunnalle
25911:
25912: Kuopion läänissä ovat kunnat halukkaita Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25913: siirtymään kotimaista polttoainetta käyttävään taen,
25914: aluelämpöjärjestelmään. Kysymys on vain va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25915: roista ja taloudellisista mahdollisuuksista. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25916: Koko kansamme ja kansantaloutemme etu markkaa käytettäväksi kotimaista polt-
25917: on, että kotimaisia polttoaineita käytettäisiin toainetta käyttävän aluelämpöjärjestel-
25918: mahdollisimman laajasti. Tällöin säästyttäisiin män rakentamisen tukemiseen ja edis-
25919: köyhdyttävästä ulkomaisen öljyn ostosta. tämiseen Kuopion läänin alueella.
25920: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25921:
25922: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25923: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25924: 1496 1981 vp.
25925:
25926: Raha-asia-aloite n:o 1379
25927:
25928:
25929:
25930:
25931: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin
25932: sähköistystä varten
25933:
25934:
25935: Eduskunnalle
25936:
25937: Kuopion läänin maaseudun sähköistys on 35 000 markkaa taloudelta, ehdotamme kun-
25938: edelleen kesken. Sähköistettäviksi kelpaavia ta- nioittaen,
25939: louksia on vielä yhteensä 800 kappaletta. Li-
25940: säksi Kuopion läänin alueella toimivalla Savon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25941: Voima Oy:llä on saamatta valtion avustuksia 1982 tulo- ia menoarvioon 20 000 000
25942: aikaisemmilta vuosilta. markkaa käytettäväksi avustuksina Kuo-
25943: Mainituilla perusteilla, ja kun jäljellä olevien pion läänin sähköistystä varten.
25944: talouksien sähköistäminen maksaa keskimäärin
25945: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25946:
25947: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25948: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25949: 1981 vp. 1497
25950:
25951: Raha-asia-aloite n:o 1380
25952:
25953:
25954:
25955:
25956: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuun hyväksi-
25957: käytön tehostamiseksi
25958:
25959:
25960: Eduskunnalle
25961:
25962: Meillä on maassamme valtavasti pienpuuta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25963: joka jää käyttämättä. Tämä on suurta tuhlausta. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25964: Terveen järjen mukaan pienpuu olisi käy- markkaa pienpuun hyväksikäytön todella
25965: tettävä yleisesti hyväksi. On jo korkea aika tehostamiseksi ja monipuolistamiseksi
25966: tehostaa pienpuun käyttöä. Tällä tavoin sääs- kansantaloutemme etujen mukaisesti.
25967: tettäisiin paljon varoja ja ulkomaan valuuttaa.
25968: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25969: taen,
25970: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
25971:
25972: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25973: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25974:
25975:
25976:
25977:
25978: 188 08810040811
25979: 1498 1981 vp.
25980:
25981: Raha-asia-aloite n:o 1381
25982:
25983:
25984:
25985:
25986: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden elin-
25987: keinoasiamiestoiminnan tehostamiseen
25988:
25989:
25990: Eduskunnalle
25991:
25992: Byrokraattinen lainsäädäntö on vaikeuttanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25993: kuntien elinkeinoasiamiesten verkoston laajen- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25994: tamista ja kehittämistä. Tämän ovat todenneet markkaa maakunnallisten elinkeinoasia-
25995: kehitysalueiden maakuntaliitot yksimielisesti. miesten palkkaamiseen kehitysalueilla
25996: Nämä maakuntaliitot ovat myös esittäneet, että maakuntaliittojen yhteyteen sekä kun-
25997: valtion olisi tuettava samoin maakunnallisten nallisten elinkeinoasiamiesten tehtävien
25998: elinkeinoasiamiesten paikkaamista. laajentamiseen samoilla alueilla.
25999: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26000: taen,
26001: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26002:
26003: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26004: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26005: 1981 vp. 1499
26006:
26007: Raha-asia-aloite n:o 1382
26008:
26009:
26010:
26011:
26012: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. mustan kiven
26013: laadun ja sijainnin selvittämiseksi Varpaisjärvellä
26014:
26015:
26016: Eduskunnalle
26017:
26018: Varpaisjärven kunnassa on taloudellisesti hyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26019: dyllistä ns. mustaa kiveä. Tämän kiven laatu 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
26020: ja sijainti olisi tutkimuksilla riittävästi selvi- kaa ns. mustan kiven laadun ja sijain-
26021: tettävä. Kiven lisääntyvällä jalostamisella ja nin selvittämiseksi V arpaisjärven kun-
26022: käytöllä voitaisiin korvata ulkomailta tuotavaa nassa ja sanotun kiven käytön lisäämi-
26023: kiviraaka-ainetta. seksi maamme tarpeen tyydyttämiseksi
26024: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- niin, että ulkomailta tuonti vähenisi.
26025: taen,
26026: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26027:
26028: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26029: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26030: 1500 1981 vp.
26031:
26032: Raha-asia-aloite n:o 1383
26033:
26034:
26035:
26036:
26037: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi kor-
26038: vauksiksi yrityksille sosiaaliturvamaksurasituksen huojenta-
26039: miseksi
26040:
26041:
26042: Eduskunnalle
26043:
26044: Kauniista puheista ja lupauksista huolimatta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26045: Koiviston-Pekkalan-Saarron kansanrintama- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
26046: hallitus ei ole esittänyt helpotusta sosiaaliturva- markkaa arviomäärärahana käytettäväksi
26047: maksujen perimiseksi yrityksiltä liikevaihdon ylimääräisenä korvauksena niin, että so-
26048: perusteella. Kuitenkin sosiaaliturvamaksujen pi- siaaliturvamaksujen rasitus yritysten kes-
26049: täisi olla oikeudenmukaisia ja kohtuullisia kun- ken tasaantuu liikevaihdon perustalle.
26050: kin yrityksen kohdalla.
26051: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26052: taen,
26053: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26054:
26055: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26056: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26057: 1981 vp. 1501
26058:
26059: Raha-asia-aloite n:o 1384
26060:
26061:
26062:
26063:
26064: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta keskisuuren ja pie-
26065: nen· yritystoiminnan lainan saannin edistämiseen
26066:
26067:
26068: Eduskunnalle
26069:
26070: Maamme valtaa pitävät ovat tarkoitukselli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26071: sesti ylläpitäneet kireätä rahapolitiikkaa myös 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
26072: estääkseen kunnollisen ansiotason maassamme. markkaa käytettäväksi sopivalla tavalla
26073: Tämän seurauksena pienen ja keskisuuren keskisuuren ja pienen yritystoiminnan
26074: yritystoiminnan on ollut monasti hyvin vaikea lainan saannin edistämiseen kansamme
26075: saada lainaa. Tämä puolestaan on ylläpitänyt elintason ja toimeentulon turvan pysy-
26076: laajaa työpaikan epävarmuutta ja jopa työttö- västi parantamiseksi.
26077: myyttä hyvänäkin aikana.
26078: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26079: taen,
26080: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26081:
26082: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26083: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26084: 1502 1981 vp.
26085:
26086: Raha-asia-aloite n:o 1385
26087:
26088:
26089:
26090:
26091: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta enty1sen valtion
26092: takauslaitoksen perustamiseksi kehitys- ja sivualueita varten
26093:
26094:
26095: Eduskunnalle
26096:
26097: Valtion takauslaitos ei pysty riittävästi täyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26098: tämään kehitysalueiden elinkeinoelämän tarpei- 1982 tulo- ja menoarvioon 2 000000
26099: ta. Siksi on välttämätöntä perustaa ennen kaik- markkaa käytettäväksi valtion erityisen
26100: kea maamme kehitys- ja sivualueita varten oma takauslaitoksen perustamista erityisesti
26101: valtion takauslaitos. maamme kehitys- ja sivualueita varten
26102: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- koskevan selvityksen laatimiseen ja pe-
26103: taen, rustamisen käynnistystoimiin.
26104: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26105:
26106: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26107: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26108: 1981 vp. 1503
26109:
26110: Raha-asia-aloite n:o 1386
26111:
26112:
26113:
26114:
26115: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen pientä
26116: ja keskisuurta yritystoimintaa palvelevan tuotekehitys- ja
26117: markkinointiyksikön perustamiseksi Kuopioon
26118:
26119:
26120: Eduskunnalle
26121:
26122: Kuopion läänissä ja koko Itä-Suomessa olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26123: tehokkaasti monipuolistettava ja vahvistettava 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
26124: pientä ja keskisuurta teollisuutta ja muuta yri- kan arviomäärärahan asianmukaisen tuo-
26125: tystoimintaa. Vain ;tällä tavalla voidaan turvata tekehitys- ja markkinointiyksikön perus-
26126: näille alueille riittävä työllisyys ja riittävä tamiseksi Kuopion kaupunkiin Itä-Suo-
26127: väestö. men pientä ja keskisuurta yritystoimin-
26128: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- taa varten.
26129: taen,
26130: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
26131:
26132: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26133: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26134: 1504 1981 vp.
26135:
26136: Raha-asia-aloite n:o 1387
26137:
26138:
26139:
26140:
26141: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen teollisuus-
26142: kylän töisen vaiheen rakentamiseksi
26143:
26144:
26145: Eduskunnalle
26146:
26147: Iisalmen teollisuuskylän rakentaminen on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26148: edennyt vasta puolitiehen, eikä teollisuuskylä taen,
26149: nykyisellään ole täyttänyt niitä aluepoliittisia
26150: odotuksia, jotka sille on asetettu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26151: Ylä-Savon aluepolitiikka edellyttää todellisia 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
26152: tekoja. Tämä taas merkitsee teollisuuskylän toi- markkaa Iisalmen teollisuuskylän raken-
26153: sen vaiheen rakentamista. Tällöin Iisalmen kau- tamisen toisen vaiheen eteenpäin viemi-
26154: punginhallitus edellyttää erityisesti myös val- seksi.
26155: tiojohtoisen teollisuuden sijoittamista teolli-
26156: suuskylään.
26157: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26158:
26159: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26160: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26161: 1981 vp. 1505
26162:
26163: Raha-asia-aloite n:o 1388
26164:
26165:
26166:
26167:
26168: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkon suunnittele-
26169: man etanolitehtaan perustamiseksi Kuopioon
26170:
26171:
26172: Eduskunnalle
26173:
26174: Teollisuus menetti 1970-luvun loppupuolella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26175: Kuopiossa noin 1 500 työpaikkaa. Tilanne on 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
26176: huolestuttava. markkaa käytettäväksi Oy Alko Ab:n
26177: SMP katsoo, että välttämättömät syyt vaati- suunnitteleman etanolitehtaan perusta-
26178: vat, että alkoholiliike perustaisi suunnitteilla miseksi Kuopion kaupunkiin.
26179: olevan etanolitehtaan Kuopion kaupunkiin.
26180: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26181: taen,
26182: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
26183:
26184: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26185: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26186:
26187:
26188:
26189:
26190: 189 088100408~
26191: 1506 1981 vp.
26192:
26193: Raha-asia-aloite n:o 1389
26194:
26195:
26196:
26197:
26198: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamrsesta korvaavan yritys-
26199: toiminnan kehittämiseksi Kaavin Luikonlahden kaivosalueella
26200:
26201:
26202: Eduskunnalle
26203:
26204: Kun Luikonlahden kaivoksen malmivarat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26205: Kaaviti kunnassa näyttävät olevan rajalliset, niin 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
26206: on välttämätöntä kehittää alueelle korvaavaa markkaa korvaavan yritystoiminnan kii-
26207: yritystoimintaa. Näin turvataan myös jo n~t reelliseksi kehittämiseksi Luikonlahden
26208: suoritetut investoinnit. kaivosalueella Kaavin kunnassa malmi-
26209: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- varojen rajallisuuden vuoksi.
26210: taen,
26211: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26212:
26213: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26214: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26215:
26216:
26217:
26218:
26219: ·.••·
26220: 1981 vp. 1507
26221:
26222: Raha-asia-aloite n:o 1390
26223:
26224:
26225:
26226:
26227: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta brikettitehtaan ra-
26228: kentamisen aloittamiseksi Kiuruvedellä
26229:
26230:
26231: Eduskunnalle
26232:
26233: Brikettitehtaan rakentaminen Kiuruveden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26234: aseman teollisuusalueelle on ollut jo kauan vi- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
26235: reillä. Valtion budjetissa on tarkoitukseen va- markkaa brikettitehtaan rakentamisen
26236: rattu jo 32,5 miljoonaa markkaa. Mutta teot välittömästi aloittamiseksi Kiuruveden
26237: puuttuvat. aseman teollisuusalueelle.
26238: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26239: taen,
26240: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
26241:
26242: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26243: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26244: 1508 1981 vp.
26245:
26246: Raha-asia-aloite n:o 1391
26247:
26248:
26249:
26250:
26251: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän kvartsi-
26252: hiekan käytön laajentamiseksi
26253:
26254:
26255: E d u s ku n n a 11 e
26256:
26257: Malmivarat ovat ehtymässä kolmessa Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26258: pion läänin kunnassa. Muita teollisuutta ja yri- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
26259: tystoimintaa edistäviä toimenpiteitä siis tarvi- markkaa Nilsiän kvartsihiekan käytön
26260: taan kiireellisesti. tarkoituksenmukaisen laajentamisen
26261: Tosiasiat puoltavat Nilsiän kva~tsihiekan käy- edistämiseksi.
26262: tön laajentamista.
26263: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26264: taen,
26265: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26266:
26267: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen .
26268: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26269: 1981 vp. 1509
26270:
26271: Raha-asia-aloite n:o 1392
26272:
26273:
26274:
26275:
26276: V. Vennamo yqt.: Määrärahan osoittamisesta Paakkilan kaivok-
26277: sen toiminnan käynnistämiseksi Tuusniemellä
26278:
26279:
26280: Eduskunnalle
26281:
26282: Tuusniemen kunnan Paakkilan kaivoksella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26283: Kuopion lääilissä ei ole toimintaa. Kysymyk- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
26284: sessä ovat kUitenkin Ttiusniemen kuntalaisille markkaa Tuusniemen kunnan Paakkilan
26285: varsin merkittävät työpaikat. kaivoksen toiminnan käynnistämisen
26286: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- edistämiseksi.
26287: taen,
26288: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26289:
26290: Veikko· Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26291: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26292: 151{) 1981 vp.
26293:
26294: Raha-asia-aloite n:o 1393
26295:
26296:
26297:
26298:
26299: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Säviän kupari-
26300: esiintymän hyödyntämiseksi Pielavedellä
26301:
26302:
26303: Eduskunnalle
26304:
26305: Pielaveden kunnan Säviän kupariesiintymää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26306: ei ole vieläkään hyödynnetty. Kuitenkin on mi- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
26307: neraaleista maassamme puutetta ja Outokum- markkaa Säviän kupariesiintymän hyö-
26308: mun kaivoksia uhkaa lopettaminen. dyntämiseksi kaivostoimenpiteillä Piela-
26309: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- veden kunnassa.
26310: taen,
26311: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26312:
26313: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26314: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26315: 1981 vp. 1511
26316:
26317: Raha-asia-aloite n:o 1394
26318:
26319:
26320:
26321:
26322: V. Vennam.o ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäiskaupan tu-
26323: kitoimenpiteisiin sivu- j~ kehitysalueilla
26324:
26325:
26326: Eduskl;lnn~lle
26327:
26328: Vähittäiskaupan vaikeudet ennen kaikkea ha- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26329: jasijoitusalueilla ja kehitysalueilla ovat suuret. taen,
26330: Ne ovat kasvamal,ltl päin ja kauppakuolemat jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26331: kuvat. Näin palvelu heikkenee. 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26332: On selvää, että asiantilaan on kiireellisesti markkaa vähittäiskauppajärjestijjen sopi-
26333: saatava todellinen korjaus puheitten ja hallituk- viksi ja tehokkaiksi katsomiksi tukitoi-
26334: sen budjetissa esittämän näennäisen korjauksen menpiteiksi tällaisille kaupoille ennen
26335: sijasta. kaikkea hajasijoitusalueille, sivualueille
26336: ja kehitysalueille.
26337: Helsingissä 29 pi\ivänä syyskuuta 1981
26338:
26339: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26340: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26341: 1512 1981 vp.
26342:
26343: Raha-asia-aloite n:o 1395
26344:
26345:
26346:
26347:
26348: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupan kehitys-
26349: rahaston perustamiseksi
26350:
26351:
26352: Eduskunnalle
26353:
26354: Kauppakuolemat ovat vakava tosiasia. Maam- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26355: me valtapuolueet ovat kuitenkin edelleen välin- taen,
26356: pitämättömiä ja tehottomia. Kuitenkin kaupan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26357: palvelustehtäviä tarvitaan kaikkialla. 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
26358: Tosiasiat osoittavat, että maahamme tarvi- markkaa k.aupan kehitysrahaston perus-
26359: taan kiireellisesti kaupan kehitysrahasto. tamiseksi.
26360: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26361:
26362: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26363: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26364: 1981 vp. 1513
26365:
26366: Raha-asia-aloite n:o 1396
26367:
26368:
26369:
26370:
26371: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi kul-
26372: jetustueksi kehitysalueilla
26373:
26374:
26375: Eduskunnalle
26376:
26377: Kehitysalueiden alueellinen kuljetustuki on täydellisesti romahtaisi kehitysalueilla, tarvitaan
26378: ollut niukka. Sen merkitys on entisestään vä- siis kiireellisesti näiden alueiden yritystoimin-
26379: hentynyt, kun Vaidonrautatiet ovat muutta- taa varten ylimääräistä kuljetustukeå. Tällä
26380: neet rautatietariffejaan, ja sama koskee muu- kannalla ovat myös kehitysalueiden maakunta-
26381: takin kustannusten nousua. liitot.
26382: Kuitenkin nimenomaan kehitysalueilla mat- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26383: kat ovat pitkät ja yliraskas kuljetustoimen alan taen,
26384: verotus riistää siis erityisesti kehitysalueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26385: väestöä ja vaikeuttaa näiden alueiden elinkei- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
26386: notoimintaa. markkaa ylimääräiseksi kuljetustueksi
26387: Jotta työllisyys ei seuraavana lamakautena ennen kaikkea kehitysalueilla.
26388: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26389:
26390: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26391: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26392:
26393:
26394:
26395:
26396: 190 088100408M
26397: 1514 1981 vp.
26398:
26399: Raha-asia-aloite n:o 1397
26400:
26401:
26402:
26403:
26404: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rahtituen järjestä-
26405: miseksi syrjäseuduilla
26406:
26407:
26408: Eduskunnalle
26409:
26410: MaamJ:Jte laajojen alueiden ja syrJaseutujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26411: talouselämän edistämiseksi tarvitaan nykyisessä 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26412: tilanteessa välttämättä erilaista rahtitukea. markkaa tarpeellisen rahtituen järjestä-
26413: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseksi maamme laajoilla alueilla ja syr-
26414: taen, jäseuduilla elinkeinoelämän edistämi-
26415: seksi ja työttömyyden poistamiseksi.
26416: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26417:
26418: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26419: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26420: 1981 vp. 1515
26421:
26422: Raha-asia-aloite n:o 1398
26423:
26424:
26425:
26426:
26427: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi-
26428: seksi Ylä-Savon kehityksen turvaamiseksi annetun valtioneu-
26429: voston päätöksen sovelluttamisesta eräisiin Kuopion läänin
26430: kuntiin
26431:
26432:
26433: Eduskunnalle
26434:
26435: Karttulan, Tervon, Tuusniemen ja Vesan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26436: non kunnat ennen kaikkea tarvitsevat erityisiä 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
26437: toimenpiteitä kehityksensä turvaamiseksi. Nämä markkaa sen selvittämiseksi, olisiko
26438: kunnat ovat täysin verrattavissa Suomenselän mahdollisesti Karttulan, Tervon, Tuus-
26439: .alueen sekä Ylä-Savon kuntien kehitykseen, niemen ja Vesannon sekä myös Rauta-
26440: jopa nämä kunnat ovat eräissä suhteissa hei- vaaran, V arpaisjärven, Kaavin, Rauta-
26441: kommassa asemassa Ylä-Savon kuntiin verrat- lammin, Maaningan ja Vehmersalmen
26442: tuna. Kuntien väkiluku on ollut jatkuvasti ale- kuntien osalta jossakin suhteessa poiket-
26443: nemassa ja niiden väestön toimeentulo raken- tava Ylä-Savon kehityksen twvaami-
26444: tuu tärkeältä osin alkutuotantoon. seksi annetusta valtioneuvoston päätök-
26445: Käytännöllisesti katsoen samassa asemassa sestä vai olisiko tätä päätöstä sellaise-
26446: ovat Rautavaaran, Varpaisjärven, Kaavin, Rau- · naan sovellettava myös näihin kaikkiin
26447: talammin, Maaningan ja Vehmersalmen kunnat. kuntiin.
26448: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26449: taen,
26450: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
26451:
26452: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26453: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26454: 1516 1981 vp.
26455:
26456: Raha-asia-aloite n:o 1399
26457:
26458:
26459:
26460:
26461: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysaluelakien
26462: mukaisia etuja vastaavan ylimääräisen tuen myöntämiseksi
26463: Kuopion kaupungille, sen asukkaille ja yritystoiminnalle
26464:
26465:
26466: Eduskunnalle
26467:
26468: Kuopion kaupungille ja sen väestölle on ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26469: hitysaluelakien uudessa perusvyöhykkeiden 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26470: jaossa tehty vääryyttä. Kuopion kaupungin olisi markkaa arviomäärärahana, jotta Kuo-
26471: pitänyt päästä toiseen perusvyöhykkeeseen. pion kaupunki ja sen asukkaat sekä
26472: Kaupungissa on kasvavia taloudellisia vaikeuk- yritystoiminta saavat kehitysaluelakien
26473: sia, jatkuva laaja työttömyys ja paha asunto- toisen perusvyöhykkeen mukaiset talou-
26474: pula.. · delliset edut ylimääräisenä tukena.
26475: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26476: taen,
26477: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
26478:
26479: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26480: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26481: 1981 vp. 1517
26482:
26483: Raha-asia-aloite n:o 1400
26484:
26485:
26486:
26487:
26488: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysaluelakien
26489: mukaisia etuja vastaavan ylimääräisen tuen myöntämiseksi
26490: Suonenjoen kaupungille, sen asukkaille ja yritystoiminnalle
26491:
26492:
26493: Eduskunnalle
26494:
26495: Suonenjoen kaupunki on sijoitettu kehitys- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26496: aluelakien kolmanteen vyöhykkeeseen, vaikka taen,
26497: työttömyys tässä kaupungissa on Kuopion työ-
26498: voimapiirin korkeimpia. Lisäksi kaupungin vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26499: kiluku on vähentynyt koko ajan ja väestön 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
26500: tulotaso ori ollut Kuopion läänin kaupungista markan arviomäärärahan käytettäväksi
26501: kaikkein alhaisin ja selvästi alle Kuopion lää- siten, että Suonenjoen kaupunki ja. sen
26502: nin kuntien keskiarvon. asukkaat sekä yritystoiminta saavat ke-
26503: Suonenjoen kaupunginhallitus pitää välttä- hitysaluelakien toisen perusvyöhykkeen
26504: mättömänä, että kaupunki sijoitetaan kehitys- mukaiset taloudelliset edut ylimääräi-
26505: aluelakien toiseen perusvyöhykkeeseen. senä tukena.
26506: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
26507:
26508: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26509: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26510: 1518 1981 vp.
26511:
26512: Raha-asia-aloite n:o 1401
26513:
26514:
26515:
26516:
26517: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysaluelakien
26518: mukaisia etuja vastaavan ylimääräisen tuen myöntämiseksi
26519: Varkauden kaupungille, sen asukkaille ja yritystoiminnalle
26520:
26521:
26522: Eduskunnalle
26523:
26524: Hallitus on sijoittanut Varkauden kaupungin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26525: kehitysaluelakien kolmanteen vyöhykkeeseen. 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
26526: Tämä ei ole oikein. Laajasta työttömyydestä markan arviomäärärahan käytettäväksi
26527: kärsivän Varkauden kaupungin tulisi olla toi- siten, että Varkauden kaupunki ja sen
26528: sessa vyöhykkeessä. asukkaat sekä yritystoiminta saavat ke-
26529: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- hitysaluelakien toisen vyöhykkeen edut
26530: taen, ylimääräisenä tukena.
26531: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
26532:
26533: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26534: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26535: 1981 vp. 1519
26536:
26537: Raha-asia-aloite n:o 1402
26538:
26539:
26540:
26541:
26542: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysaluelakien
26543: mukaisia etuja vastaavan ylimääräisen korvauksen suorittami-
26544: seksi Rautalammin kunnalle, sen asukkaille ja yritystoimin-
26545: nalle
26546:
26547:
26548: Eduskunnalle
26549:
26550: Hallitus on yksimielisesti jättänyt Rauta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26551: lammin kunnan Kuopion läänissä kehitysalue- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
26552: lakien kolmanteen perusvyöhykkeeseen. Tämä markkaa arviomäärärahana käytettäväksi
26553: on suuri vääryys. siten, että Rautalammin kunta ja sen
26554: Rautalammin kunnan tulisi olla aluelakien asukkaat sekä yritykset saavat ylimää-
26555: toisessa perusvyöhykkeessä. Näin on asianlaita räisenä korvauksena ne taloudelliset
26556: naapurikunnissa. . edut, jotka tulevat kehitysaluelakien
26557: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- toisen perusvyöhykkeen kunnille.
26558: taen,
26559: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
26560:
26561: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26562: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26563: 1520 1981 vp.
26564:
26565: Raha-asia-aloite n:o 1403
26566:
26567:
26568:
26569:
26570: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritteliäisyyden,
26571: palveluelinkeinojen sekä perhe- ja pienviljelmien tuotanto-
26572: tueksi sivualueilla
26573:
26574:
26575: Eduskunnalle
26576:
26577: Kehitysalueiden tuotannollisen toiminnan tu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26578: kemisessa on varsinainen pienyritteliäisyys sa- taen,
26579: moin kuin palveluelinkeinot sekä perhe- ja
26580: pienviljelmät jääneet lapsipuolen asemaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26581: Tämä on johtanut kehitysalueiden ja sivualuei- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26582: den pahaan köyhtymiseen ja autioitumiseen. markkaa käytettäväksi sivualueiden pien-
26583: Kuitenkin terveen järjen mukaan pitäisi ni- yritteliäisyyden sekä palveluelinkeino-
26584: menomaan sivualueiden pienyritteliäisyydelle jen ja perhe- ja pienviljelmien tuotan-
26585: sekä palveluelinkeinoille ja perhe- ja pienvil- totueksi.
26586: jelmille antaa tuotantotukea. Tämä olisi koko
26587: maamme etujen mukaista.
26588: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26589:
26590: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26591: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26592: 1981 vp. 1521
26593:
26594: Raha-asia-aloite n:o 1404
26595:
26596:
26597:
26598:
26599: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta peruselinkeinojen
26600: ja pienyritteliäisyyden edistämiseen Kuopion läänissä
26601:
26602:
26603: Eduskunnalle
26604:
26605:
26606: Kuopion läänissä on väestön toimeentulo nistumisen ja virheellisyyden. Valtakunnallisiin
26607: suhteellisesti eniten riippuvainen maaseudun korjaustoimenpiteisiin ei kuitenkaan ole val-
26608: elinkeinoista muihin maakuntiin verrattuna. tion ensi vuodenkaan budjetissa ryhdytty. Tämä
26609: Tästä huolimatta ovat valtapuolueet vuodesta on huolestuttavaa.
26610: vuoteen autioittaneet maaseutua ja tukahdutta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26611: neet Kuopion läänin peruselinkeinoja, niin maa- taen,
26612: taloutta kuin kalastusta sekä erilaista pienyrit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26613: teliäisvvttä, vain nämä mainitaksemme. 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
26614: Asiantilaan on siis kiireellisesti saatava kor- markkaa Kuopion läänin peruselinkeino-
26615: jaus. Kun Lappi on ajautumassa täydelliseen jen ja pienyritteliäisyyden sopivimmalla
26616: umpikujaan, on hallitus jo tunnustanut suur- tavalla tehokkaaksi edistämiseksi ilman
26617: teollisuuden ja suurtilalinjan täydellisen epäon- byrokratiaa ja Helsinki-keskeisyyttä.
26618: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
26619:
26620: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26621: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26622:
26623:
26624:
26625:
26626: 191 08810040S]d
26627: 1522 1981 vp.
26628:
26629: Raha-asia-aloite n:o 1405
26630:
26631:
26632:
26633:
26634: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanjalostusteh-
26635: taan perustamiseksi Savoon
26636:
26637:
26638: Eduskunnalle
26639:
26640: Kotimaisten elintarvikkeittemme edelleen ja- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26641: lostus on maassamme laajalti laiminlyöty. Näin taen,
26642: on asianlaita myös kotoisten marjojemme teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26643: dasmaisessa jalostuksessa. 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
26644: Tämä puute on erityisesti havaittavissa myös markkaa käytettäväksi asianmukaisen
26645: Savossa, vaikka maaseudun väki kärsii toimeen- marjanjalostustehtaan aikaansaamiseksi
26646: tulon puutteesta. Asiantilaan on siis saatava Savoon.
26647: korjaus.
26648: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26649:
26650: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26651: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26652: 1981 vp. 1523
26653:
26654: Raha-asia-aloite n:o 1406
26655:
26656:
26657:
26658:
26659: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta matkai-
26660: lun edistämiseen
26661:
26662:
26663: Eduskunnalle
26664:
26665: Matkailu on selvästi laajeneva elinkeino Mainituilla perusteilla ehdotamme kunriioit-
26666: maassamme. Tämä koskee myös ulkomaan tu- taen,
26667: risteja. Matkailuelinkeinojen kehittämisellä voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26668: daan siis lisätä kansamme tuloja ja parantaa 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
26669: työllisyyttä. 32.80.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
26670: matkailun edistämiseen.
26671: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26672:
26673: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26674: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26675: 1524 1981 vp.
26676:
26677: Raha-asia-aloite n:o 1407
26678:
26679:
26680:
26681:
26682: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeen noston
26683: edistämiseen Lapinlahdella
26684:
26685:
26686: Eduskunnalle
26687:
26688: Turpeen käyttöä olisi edistettävä ja tuet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26689: tava myös Lapinlahden kunnassa Kuopion lää- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
26690: nissä. markkaa turpeen noston ja mahdollisen
26691: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- jalostuksen edistämisen tukemiseksi La-
26692: taen, pinlahden kunnassa Kuopion läänissä.
26693: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26694:
26695: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26696: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26697: 1981 vp. 1525
26698:
26699: Raha-asia-aloite n:o 1408
26700:
26701:
26702:
26703:
26704: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pohtoturvetuotan-
26705: non edistämiseksi Pielavedellä
26706:
26707:
26708: Eduskunnalle
26709:
26710: Tutkimukset ovat osoittaneet, että Pielave- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26711: den kunnassa on huomattavat turvetuotantoon 1982 tulo- ia menoarvioon 200 000
26712: soveltuvat suoalueet. Turvetuotantoa varten on markkaa polttoturvetuotannon tehok-
26713: jo suoritettu soiden kuivatusta. Lisävaroja kui- kaaksi edistämiseksi Pielaveden kun-
26714: tenkin tarvitaan. nassa.
26715: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26716: taen,
26717: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26718:
26719: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26720: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26721: 1S26 1981 vp.
26722:
26723: Raha-asia-aloite n:o 1409
26724:
26725:
26726:
26727:
26728: V, Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi-
26729: seksi valtionenemmistöisen teollisuuden sijoittamisesta Kuo-
26730: pion lääniin
26731:
26732:
26733: Eduskunnalle
26734:
26735: Kun yksityinen teollisuus ei ole turvannut humattakaan turpeen tuotekehittelystä ja jat-
26736: Kuopion läänissä väestön jatkuvaa työllisyyttä, kojalostuksesta.
26737: on välttämätöntä, että maakuntaan sijoitetaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26738: valtion teollisuutta, niinkuin on tapahtunut mo- taen,
26739: nilla maamme alueilla.
26740: Selvitysten mukaan Kuopion läänissä voisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26741: menestyä autoteollisuuteen tukeutuva teolli- 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
26742: suus ja samoin olisi puolustusvoimien tarkoi- kaa sen seikan kiireelliseksi selvittämi-
26743: tuksia palvelevan teollisuuden suhteen asianlaita. seksi, mitä tarpeellista valtionenemmis-
26744: Myöskään ei pitäisi väheksyä valtionenemrnis- töisiä teollisuutta olisi järkevää sijoittaa
26745: töisten yhtiöiden alihankintojen teollisuutta Kuopion lääniin väestön pysyvän työlli-
26746: eikä sairaalateknologiaa ja lääketeollisuutta pu- syyden turvaamiseksi.
26747: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26748:
26749: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26750: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26751: 1981 v:p. 1527
26752:
26753: Raha-asia-aloite n:o 1410
26754:
26755:
26756:
26757:
26758: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työryhmän asetta-
26759: miseksi selvittämään uusien kaivoksien perustamista ja en-
26760: tisten kaivospaikkakuntien elinkeinotoiminnan kehittämistä
26761: Kuopion läänissä
26762:
26763:
26764: Eduskunnalle
26765:
26766: . Maan uumenissa olevien mineraalirikkauk- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26767: sien tehokasta etsimistä ja hyväksikäyttöä on taen,
26768: maassamme vuodesta vuoteen laiminlyöty. Päin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26769: vastoin on oltu saamattomia, vaikka tunnettuja 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 mark-
26770: kaivoksia uhkaa malmin loppuminen ja kaivok- kaa pysyväisluontoista työryhmää var-
26771: sen lopettaminen. Näin on asianlaita myös Kuo- ten, jonka tehtävänä olisi selvittää Kuo-
26772: pion läänin alueella. pion läänissä uusien kaivosten perusta-
26773: Kuopion läänin alueella siis ·tarvitaan kiireel- misen mahdollisuudet ja tarvittavat tu-
26774: lisiä toimenpiteitä, että lopulta selvitetään, mi- kitoimenpiteet sekä millaisiin toimenpi-
26775: tenkä tiedossa olevia roineraatirikkauksia voitai- teisiin olisi ryhdyttävä kaivostoiminnan
26776: siin käyttää kaivostoiminnassa hyväksi sekä loppumisen uhkaamilla paikkakunnilla
26777: myös viivytyksettä selvitetään niiden paikka- väestön toimeentulon turvaamiseksi.
26778: kuntien ja asutuskeskusten tulevaisuus, joissa
26779: kaivostoiminta kulkee loppuansa kohti.
26780: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
26781:
26782: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26783: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26784: 1528 1981 vp.
26785:
26786: Raha-asia-aloite n:o 1411
26787:
26788:
26789:
26790:
26791: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintäoikeuden
26792: perustamista koskeviin toimenpiteisiin
26793:
26794:
26795: Eduskunnalle
26796:
26797: Sairaiden oikeusturva on monessa suhteessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26798: maassamme heikko. Tämän pahan epäkohdan 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
26799: poistamiseksi tarvitaan maassamme oikeustur- markkaa toimenpiteisiin ryhtymiseksi
26800: vaa antava lääkintäoikeus. tarpeellisen lääkintäoikeuden perustami-
26801: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi maahamme sairaiden ja lääkäreiden
26802: taen, oikeusturvan toteuttamiseksi.
26803: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26804:
26805: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26806: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26807: 1981 vp. 1529
26808:
26809: Raha-asia-aloite n:o 1412
26810:
26811:
26812:
26813:
26814: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta käytäntöön soveltu-
26815: van työsuojelun tehostamiseksi
26816:
26817:
26818: Eduskunnalle
26819:
26820: Työsuojelun edistäminen terveyden säilyttä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26821: miseksi ja tapaturmien välttämiseksi on koko taen,
26822: kansamme etujen mukaista. Nämä asiat on kui-
26823: tenkin hoidettava käytännöllisesti ja joustavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26824: niin, ettei yritystoiminnalle aiheudu tarpeetto- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
26825: mia kustannuksia, mutta kuitenkin työturvalli- markkaa käytäntöön soveltuvan tehok-
26826: suus on riittävä. Missään tapauksessa poliittisia kaan työsuojelun eteenpäin .viemiseksi
26827: ympyröitä ei saa sekoittaa näihin tärkeisiin maassamme.
26828: asioihin, niin kuin valitettavasti maassamme on
26829: tapahtunut.
26830: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26831:
26832: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26833: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26834:
26835:
26836:
26837:
26838: 192 088100408~
26839: 1530 1981 vp.
26840:
26841: Raha-asia-aloite n:o 1413
26842:
26843:
26844:
26845:
26846: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen avus-
26847: tuksen maksamiseen lasta kotona hoitaville äideille
26848:
26849:
26850: Eduskunnalle
26851:
26852: Lasten päivähoidon puutteista kärsivät lapsi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26853: perheet ja yksinhuoltajat. Poliittisista syistä ei taen,
26854: ole haluttu antaa vanhemmille vapaata valin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26855: nan mahdollisuutta. Kotihoitoa on syrjitty, 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
26856: vaikka se on nimenomaan pienille lapsille markkaa ylimääräisen avustuksen mak-
26857: parasta ja veronmaksajille edullista. Tuleehan samiseksi lasta kotona haitaville äideille
26858: kunnallinen päivähoito maksamaan moninker- lasten kotihoidon eli äidinpalkan tehok-
26859: taisesti enemmän kuin oman äidin kotihoito. kaaksi alkuunsaattamiseksi koko kan-
26860: samme etujen mukaisesti.
26861: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26862:
26863: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26864: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26865: 1981 vp. 1531
26866:
26867: Raha-asia-aloite n:o 1414
26868:
26869:
26870:
26871:
26872: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen lapsi-
26873: lisän maksamiseen
26874:
26875:
26876: Eduskunnalle
26877:
26878: Tutkimusten mukaan riittävillä lapsilisillä saa 18 ikävuoteen saakka, eikä niin kuin nyt
26879: voidaan taloudellisimmin ja tarkoituksenmukai- vain 16 vuoteen saakka.
26880: simmin nostaa lapsiperheitä köyhyysloukusta. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26881: Hallitukset ovat kuitenkin vuodesta vuoteen taen,
26882: esittäneet lapsilisiin vain näennäisiä korjauksia.
26883: Lapsilisien reaaliarvo on jopa alentunut, vaikka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26884: tarkoitukseen on kerätty riittävästi varoja. Näi- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
26885: tä lasten varoja on jopa käytetty väärin muihin markkaa ylimääräisen lapsilisän maksa-
26886: tarkoituksiin. miseksi niin, että lapsiperheet ja yksin-
26887: SMP myös katsoo, että lapsilisää pitäisi mak- huoltajat pelastuvat köyhyysloukusta.
26888: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26889:
26890: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26891: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26892: 1532 1981 vp.
26893:
26894: Raha-asia-aloite n:o 1415
26895:
26896:
26897:
26898:
26899: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avus-
26900: tuksena lasten kotihoidon tukemiseen ja äidinpalkan maksa-
26901: miseen
26902:
26903:
26904: Eduskunnalle
26905:
26906: Lasten vanhemmilla tulee olla mahdollisuus määrin pienten lasten kotihoitoa yhteiskunnan
26907: ja oikeus valita haluavatko he hoitaa pienet lap- tuella. Siksi on valtion ensi vuoden budjetissa-
26908: set kotona vai viedä heidät päivähoitoon. Täl- kin tarkoitukseen osoitettu mitätön määräraha
26909: laista valinnanmahdollisuutta ei kuitenkaan ole päivähoidon menokustannuksiin verrattuna. To-
26910: Suomessa, koska perhevihamieliset suuren rahan dellisuudessahan kotihoito tulee kaikille kaik-
26911: ja sosialismin voimat ovat halunneet lapset päi- kein halvimmaksi ja lisäksi se parantaa työlli-
26912: vähoitoon pois äidin ja kodin vaikutuspiiristä. syystilannetta ja työssä käyvien palkkojen kor-
26913: Tällaisella järjestelyllä ovat nimittäin toisaalta jaamisen mahdollisuuksia.
26914: hyötyneet suuren rahan yrittäjät, kun äitejä on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioirt:-
26915: pakotettu työmarkkinoille enemmän kuin on taen,
26916: ollut työpaikkoja, sekä toisaalta sosialistiset voi-
26917: mat, jotka haluavat kasvatltaa lapsista pakko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26918: sosialistisen yhteiskunnan kuuliaista joukkoa. 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
26919: Kun Suomen kansan valtaenemmistö kuiten- markkaa ylimääräisenä avustuksena käy-
26920: kin haluaa itsellensä vaihtoehto-oikeuden sekä tettäväksi lasten kotihoidon tukemiseen
26921: äidille kotonaolon mahdollisuuden tai edes osa- ja äidinpalkan maksamiseen tarkoituk-
26922: aikatyömahdollisuuden, niin valtapuolueet ovat senmukaisessa laajuudessa.
26923: olleet pakotetut näennäisesti sallimaan jossain
26924: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
26925:
26926: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26927: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26928: 1981 vp. 1533
26929:
26930: Raha-asia-aloite n:o 1416
26931:
26932:
26933:
26934:
26935: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaiden ja vam-
26936: maisten lasten ylimääräiseksi hoitotueksi
26937:
26938:
26939: Eduskunnalle
26940:
26941: Sairaiden ja vammaisten, erityisesti lasten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26942: hoito on edelleen maassamme varsin puutteelli- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
26943: nen. Tässä jos missä paljastuu vallitseva inhi- markkaa erityisesti sairaiden ja vammais-
26944: millinen kylmyys kauniista puheista huolimatta. ten lasten ylimääräiseksi hoitotueksi eri-
26945: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tyistapauksissa.
26946: taen,
26947: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26948:
26949: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26950: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26951: 1534 1981 vp.
26952:
26953: Raha-asia-aloite n:o 1417
26954:
26955:
26956:
26957:
26958: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen sai-
26959: rauspäivärahan maksamiseen päivärahan alimman määrän ko-
26960: rottamiseksi
26961:
26962:
26963: Eduskunnalle
26964:
26965: Sairauspäivärahan tulee olla riittävä. SMP että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26966: ei myöskään hyväksy eriarvoisuutta eri ihmisten 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
26967: kesken sairauspäivärahan suuruudessa. Jokainen markkaa arviomäärärahana käytettäväksi
26968: ihminen ja jokainen elämä on arvokas. ylimääräisen korvauksen maksamiseksi
26969: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sairauspäivärahan saajille niin, että ke-
26970: taen, nenkään sairauspäiväraha ei ole alle 35
26971: markkaa päivältä.
26972: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
26973:
26974: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26975: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26976: 1981 vp. 1535
26977:
26978: Raha-asia-aloite n:o 1418
26979:
26980:
26981:
26982:
26983: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi vä-
26984: himmäiseläkkeiksi
26985:
26986:
26987: Eduskunnalle
26988:
26989: Eläkkeiden puutteet ja niiden epäkohdat vaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26990: . tiva:t kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Tässä yh- taen,
26991: teydessä olisi ehdottomasti huolehdittava, että
26992: liian suurille eläkkeille määrättäisiin katto, jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26993: nämä varat voitaisiin käyttää liian pienten eläk- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
26994: keiden ja eläkkeentarvitsijoiden hyväksi. markkaa ylimääräisiä vähimmäiseläkkeitä
26995: Kiireellinen ja tärkeä tehtävä on, että jokai- varten niin, että jokaiselle tarvitsevalle
26996: selle eläkkeen tarvitsijalle turvataan vähintään turvataan ihmisarvoinen eläke.
26997: eläke, joka olisi suurin piirtein vähimmäispal-
26998: kan suuruinen.
26999: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27000:
27001: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27002: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27003: 1536 1981 vp.
27004:
27005: Raha-asia-aloite n:o 1419
27006:
27007:
27008:
27009:
27010: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläke-
27011: korvauksen suorittamiseksi siirtoväen ja rintamasotilaiden
27012: asutus- ja jälleenrakennustehtävissä työskennelleille
27013:
27014:
27015: Eduskunnalle
27016:
27017: Toisen maailmansodan jälkeen siirtoväen ja tästä isänmaallisesta työstänsä, niin kuin on
27018: rintamasotilaiden asutustehtävissä ja jälleenra- syrjitty ja rangaistu sotiemme veteraaneja isän-
27019: kennustehtävissä työskennelleet ovat eläke- maamme pelastamisesta.
27020: asioissa joutuneet räikeän syrjinnän ja kohtuut- Asiantilaan olisi siis kiireellisesti saatava
27021: tomuuden alaisiksi. Monikaan ei ole näistä ras- lopulta korjaus.
27022: kaista työvuosista saanut minkäänlaista eläkettä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27023: ja vain harvoissa poikkeustapauksissa on näistä taen,
27024: vuosista myönnetty edes ylimääräistä eläkettä.
27025: SMP ja allekirjoittaneet olemme monia eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27026: teitä, ei vähiten eduskunnan kautta, yrittäneet 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27027: saada asiaan korjausta aikaan. Mutta kylmyy- markkaa asianmukaisen ylimääräisen
27028: den ja välinpitämättömyyden seinä on ollut eläkekorvauksen maksamiseksi toisen
27029: vastassa. maailmansodan jälkeen siirtoväen ja rin-
27030: Tuntuu aivan siltä, että elintärkeässä jälleen- tamasotilaiden asutus- ja jälleenraken-
27031: rakennustyössä mukana olleita rangaistaan nustehtävissä työskennelleille.
27032: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27033:
27034: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27035: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27036: 1981 vp. 1537
27037:
27038: Raha-asia-aloite n:o 1420
27039:
27040:
27041:
27042:
27043: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisuuteen
27044: perustuvan varhaiseläkejärjestelmän luomiseen
27045:
27046:
27047: Eduskunnalle
27048:
27049: Kaikki ovat sitä mieltä, että on järjetöntä Suurten puolueiden eduskuntaryhmien kun-
27050: pitää nuorisaamme rappeuttavassa työn ja toi- nallisvaaleja silmälläpitäen lupaama. sotiemme
27051: meentulon puutteessa, mutta samanaikaisesti veteraanien eläkeikärajan alentaminen. vuodesta
27052: sairaat ja vanhat joutuvat käymään pakkotyössä, 1982 alkaen on kokemuksen mukaan vain lu-
27053: koska he eivät vielä ole saavuttaneet riilttävää paus ja lisäksi jo tällöin veteraanien keski-ikä
27054: eläkeikää. Kaiken kukkuraksi tämän seurauk- on jo niin korkea, että rtällainen etu on käytän-
27055: s~na suurin osa eläkkeeseen oikeutetuista ei nössä varsin vähämerkityksellinert. Nämä .kor-
27056: pääse koskaan nauttimaan eläkevuosista, vaikka jaukset on toteutettava tänään eikä huomenna.
27057: ovat .tätä varten säästäneet rahaa yhteiskunnan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27058: haltuun vuodesta vuoteen. Nämäkin heidän taen,
27059: rahansa uppoavat yhteiskunnan pohjattomaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27060: pussiin maamme valtaklikin holtittomasti käy- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
27061: tettäväksi. markkaa käytettäväksi vapaaehtoiseen
27062: SMP:n mielestä on todella kiireellisesti to- ennenaikaiseen eläkkeeseen, ennen kaik-
27063: teUJtettava vapaaehtoinen . eläkeikärajan alenta- kea sotiemme veteraaneille ja invalideille
27064: minen maassamme erityisesti sotiemme. veteraa- sekä raskaassa kuluttavassa 1yössä ol-
27065: neja ja invalideja sekä raskaassa työssä olleita leille.
27066: ajatelleh.
27067: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27068:
27069: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27070: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27071:
27072:
27073:
27074:
27075: 193 088100408~
27076: 1538 1981 vp.
27077:
27078: Raha-asia-aloite n:o 1421
27079:
27080:
27081:
27082:
27083: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien yli-
27084: määräisiä eläkkeen luontoisia avustuksia varten vapaaehtoi-
27085: sen varhaiseläkejärjestelmän toteuttamiseksi
27086:
27087:
27088: Eduskunnalle
27089:
27090: On jyrkästi tuomittavaa; että vieläkään 55 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27091: vuotta täyttänyt sotiemme veteraani ja inva- 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
27092: lidi ei voi päästä ennenaikaiselle eläkkeelle, markkaa käytettäväksi riittävän ylimää-
27093: vaikka hän niin haluaisi. Samanaikaisesti kui- räisen eläkkeen luontoisen avustuksen
27094: tenkin nuoria ja työkykyisiä kansalaisia kulkee maksamiseksi niille sotiemme veteraa-
27095: ilman työtä· ja elää työttömyyskorvausten va- neille ja invalideille, jotka 55 vuotta
27096: rassa. Tällainen asiantila on häpeällinen, eikä täytettyään vapaaehtoisesti haluavat siir-
27097: SMP voi sitä koskaan hyväksyä. tyä eläkkeelle, kunnes he täyttävät voi-
27098: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- massa olevien lakiemme mukaiset eläke-
27099: 'tae~, ehdot.
27100: .Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27101:
27102: Veikko Vennamo · Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27103: . Urho P6hto · · J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo ·
27104: 1981 vp. 1539
27105:
27106: Raha-asia-aloite n:o 1422
27107:
27108:
27109:
27110:
27111: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin rin-
27112: tamaveteraanien eläkkeisiin ja korvauksiin
27113:
27114:
27115: Eduskunnalle
27116:
27117: Sotiemme veteraanien unohtaminen ja talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27118: dellinen pettäminen on koko kansamme yhtei- 1982 tulo- ja menoarvioon 600 000 000
27119: nen häpeä. Niin idässä kuin lännessä on rinta- markkaa käytettäväksi ylimääräisiin rinl
27120: maveteraaneille turvattu kunnolliset eläkkeet tamaveteraanien eläkkeisiin ja korvauk-
27121: ja kunnollinen asunto, eikä edes rintamavete- siin.
27122: raanien perheitä ole unohdettu. Mutta toisin
27123: on Suomessa valtapuolueiden rappion vuoksi.
27124: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27125: taen,
27126: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27127:
27128: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27129: Urho: Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27130: 1540 1981 vp.
27131:
27132: Raha-asia-aloite n:o 1423
27133:
27134:
27135:
27136:
27137: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläk-
27138: keiksi sotien aikana kotirintamalla työskennelleiden toimeen-
27139: tulon turvaamiseksi
27140:
27141:
27142: Eduskunnalle
27143:
27144: Sotiemme aikana monet joutuivat taatamaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27145: kotirintamalla ylettömästi. Tämän seurauksena taen,
27146: on terveys ja työkyky menetetty ennenaikai-
27147: sesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27148: SMP katsoo, että tällaisille henkilöille olisi 1982 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
27149: myönnettävä ylimääräinen eläke aikaisemmin. markkaa ennenaikaisiksi ;a ylimääräisiksi
27150: Paitsi, että tämä on inhimillisesti oikein, se eläkkeiksi sotiemme aikana kotirinta-
27151: myös edistäisi maassamme oikeudenmukaisesti malla ankarasti työskennelleiden toi-
27152: välttämätöntä ostokykyä. meentulon turvaamiseksi.
27153: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27154:
27155: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27156: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27157: 1981 vp. 1541
27158:
27159: Raha-asia-aloite n:o 1424
27160:
27161:
27162:
27163:
27164: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläk-
27165: keen suorittamiseksi sitä sairauden tai muun ·syyn vuoksi tar-
27166: vitseville sotaveteraaneille
27167:
27168:
27169: Eduskunnalle
27170:
27171: Moni sotiemme veteraani on kipeästä tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27172: peesta huolimatta vailla eläkettä tai eläke on 1982 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
27173: liian pieni. Tämä on kiitos maamme itsenäi- markkaa kunnollisen ylimääräisen eläk-
27174: syyden ja vapauden pelastajille. Sitä ei voida keen järjestämiseksi sairauden ja muun
27175: hyväksyä. tällaisen syyn vuoksi sitä tarvitseville
27176: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sotiemme veteraaneille.
27177: taen,
27178: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27179:
27180: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27181: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27182: 1542 1981 vp.
27183:
27184: Raha-asia-aloite n:o 1425
27185:
27186:
27187:
27188:
27189: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaussodan vete-
27190: raanien toimeentulon turvaamiseksi
27191:
27192:
27193: Eduskunnalle
27194:
27195: Maassamme on elossa vapaussotamme vete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27196: raaneja vielä yli 3 000. Monen kohdalla toi- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27197: meentulo on heikko. Tämäkin kunnia-asia on markkaa vapaussotamme veteraanien
27198: jäänyt· maamme valtaa pitäviltä hoitamatta. ihmisarvoisen toimee11tulon turvaami-
27199: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi.
27200: taen,
27201: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27202:
27203: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27204: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27205: 1981 vp. 1543
27206:
27207: Raha-asia-aloite n:o 1426
27208:
27209:
27210:
27211:
27212: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kotiut-
27213: tamisrahan suorittamiseen
27214:
27215:
27216: Eduskunnalle
27217:
27218: Asevelvollisten kotiutta1nisraha on liian pieni, että Eduskunta ottaisi valtion vt~,oden
27219: mutta Koiviston hallitus ei ole .halunnut asiaa 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
27220: varsinaisesti korjata, . . markkaa käytettäväksi. ylimääräisttfla ko-
27221: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tiuttamisrahana kotiuttamisrahan nosta-.
27222: taen, miseksi yhteensä 500 markkaan. .
27223: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27224:
27225: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27226: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27227: 1544 1981 vp.
27228:
27229: Raha-asia-aloite n:o 1427
27230:
27231:
27232:
27233:
27234: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen inva-
27235: lidirahan maksamiseksi vammaisille
27236:
27237:
27238: Eduskunnalle
27239:
27240: invalidiraha tulisi maksaa jokaiselle vammai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27241: selle ilman nykyistä työvelvoitetta. Tällöin 1982 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
27242: invalidiraha olisi haittakorvaus, mikä on täysin markkaa ylimääräisen invalidirahan mak-
27243: oikeudenmukaista ja inhimillistä. samiseksi vammaisille ilman työvelvoi-
27244: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tetta.
27245: taen,
27246: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27247:
27248: Veikko Vennamo ,Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27249: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27250: 1981 vp. 1545
27251:
27252: Raha-asia-aloite n:o 1428
27253:
27254:
27255:
27256:
27257: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta n1ttav1en palva-
27258: hoitopaikkojen puutteessa olevia lapsiperheitä ja yksinhuol-
27259: tajia varten
27260:
27261:
27262: Eduskunnalle
27263:
27264: Maamme valtapuolueet ovat ajaneet äidit ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27265: din ulkopuolelle töihin suuren rahan edun mu- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
27266: kaisesti. Tällä tavoin on pystytty pitämään markkaa sopivien päivähoitopaikkojen
27267: palkkataso maassamme hyvin alhaisena. järjestämiseksi lapsille niillä alueilla,
27268: Mutta samanaikaisesti on laiminlyöty rHttä- missä riittäviä päivähoitopaikkoja lapsi-
27269: vien päivähoitopaikkojen järjestäminen lapsille perheiden ja yksinhuoltajien tarpeiden
27270: puhumattakaan lasten kotihoidosta. Tämä on mukaan ei ole olemassa kohtuullisin kus-
27271: epäinhimillistä ja väärin. tannuksin.
27272: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27273: taen,
27274: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27275:
27276: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27277: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27278:
27279:
27280:
27281:
27282: 194 088100408~
27283: 1546 1981 vp.
27284:
27285: Raha-asia-aloite n:o 1429
27286:
27287:
27288:
27289:
27290: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vuorotyötä tekevien
27291: tai epäsäännölliseen aikaan työskentelevien vanhempien las-
27292: ten hoidon parantamiseksi
27293:
27294:
27295: Eduskunnalle
27296:
27297: Vuorotyötä tekevien tai muuten epäsäännöl- että .Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27298: liseen aikaan työskentelevien vanhempien las- 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27299: ten hoitomahdollisuuksiep. järjestämisessä on markkaa vuorotyötä tekevien tai muu-
27300: edelleen kohtuuttoman suuria puutteita. Nii- ten epäsään~ölliseen aikaan työskente-
27301: den korjaaminen ei ole rahakysymys, vaan levien vanhempien lasten hoidon paran-
27302: poliittisten päättäjien tahdon kysymys. tamiseksi.
27303: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27304: taen,
27305: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27306:
27307: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27308: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27309: 1981 :vp. 1547
27310:
27311: Raha-asia-aloite n:o 1430
27312:
27313:
27314:
27315:
27316: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avus-
27317: tukseksi invalidien· suojatyökeskuksen rakentamiseksi Juan-
27318: koskelie
27319:
27320:
27321: Eduskunnalle
27322:
27323: Juankosken kunta on tehnyt esityksen inva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27324: lidien suojatyökeskuksen rakentamiseksi. Kus- 1982 tulo- ja menoarvioon 200 000
27325: tannusarvio on noin 2 miljoonaa markkaa. ma1'kkaa invalidien suojatyökeskuksen
27326: Rakentamisvaihe antaisi työtä. rakentamisen ylimääräiseksi ttJkemiseksi
27327: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ] uankoskelle.
27328: taen,
27329: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27330:
27331: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27332: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27333: 1548 1981 vp.
27334:
27335: Raha-asia-aloite n:o 1431
27336:
27337:
27338:
27339:
27340: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopiossa sijaitse-
27341: van vammaisten erityiskoulun kalusto- ja konehankintoja
27342: varten
27343:
27344:
27345: Eduskunnalle
27346:
27347: Kuopion kaupungissa Sl}aitseva vammaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27348: erityiskoulu, jota kutsutaan Mäntykankaan kou- 1982 tulo- ja menoarvioon 250 000
27349: luksi, tarvitsee kipeästi kalusto- ja konehan- markan määrärahan vammaisten erityis-
27350: kintoja. Nämä hankinnat olisi saatava kiireel- koulun ( Mäntykankaan koulun) kalusto-
27351: lisesti edes alkuun. ja konehankintoja varten Kuopion kau-
27352: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- pungissa.
27353: taen,
27354: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27355:
27356: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27357: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27358: 1981 vp. 1549
27359:
27360: Raha-asia-aloite n:o 1432
27361:
27362:
27363:
27364:
27365: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien tukemi-
27366: seksi paloturvallisten kunnalliskotien aikaansaamiseksi
27367:
27368:
27369: Eduskunnalle
27370:
27371: Kunnalliset vanhainkodit ovat vielä laajalti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27372: maassamme puutteelliset, ei vähiten palotur- 1982 tulo- ia menoarvioon 100 000 000
27373: vallisuuden kannalta. Jopa ihmishenkiä on me- markkaa kuntien taloudelliseksi tukemi-
27374: netetty yleistä mielipidettä tyrmistyttävissä pa- seksi paloturvallisten kunnalliskotien
27375: loissa. Kiireelliset korjaukset ovat siis välttä- perusparantamiseksi ja rakentamiseksi.
27376: mättömät.
27377: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27378: taen,
27379: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27380:
27381: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27382: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27383: 1550 1981 vp.
27384:
27385: Raha-asia-aloite n:o 1433
27386:
27387:
27388:
27389:
27390: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäavustukseksi
27391: Rautalammin kunnalliskodin peruskorjaustyöhön
27392:
27393:
27394: Eduskunnalle
27395:
27396: Rautalammin kunnalliskoti on peruskorjat- veroäyriä kohti vuositasolla. Tämä on kohtuu-
27397: tava. Peruskorjauksen kustannukset ovat nyt tonta.
27398: kuitenkin nousseet 1,4 miljoonaan markkaan, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27399: mutta valtio on antanut avustusta vain taen,
27400: 569 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27401: Jos kunta ei saa lisäavustusta, niin kunnal- 1982 tulo- ja menoarvioon 280 000
27402: liskodin peruskorjaus merkitsee 2,4 penniä markkaa lisäavustukseksi Rautalammin
27403: kunnalliskodin peruskorjaus/yöhön . .
27404: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27405:
27406: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27407: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27408: 1981 vp. 1551
27409:
27410: Raha-asia-aloite n:o 1434
27411:
27412:
27413:
27414:
27415: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi uuden
27416: kunnalliskodin rakentamiseksi Aittakosken kunnalliskodin
27417: tilalle Sonkajärvellä
27418:
27419:
27420: Eduskunnalle
27421:
27422: Aittakosken kunnaliiskoti Sonkajärven kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27423: nassa on vanha, epäkäytännöllinen ja liian kau- 1982 tulo- ja menoarvioon 300 000
27424: kana kuntakeskllksesta. Kunnanhallitus pitää markkaa käytettäväksi ylimääräisenä
27425: uuden kunnalliskodin rakentamista ensi tilassa avustuksena uuden\ kunnalliskodin ra-
27426: välttämättömänä. kentamiseksi Aittäkosken vanhan kun-
27427: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- nalliskodin tilalle Sonkajärven kunnassa.
27428: taen,
27429: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27430:
27431: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27432: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27433: 1552 1981 vp.
27434:
27435: Raha-asia-aloite n:o 1435
27436:
27437:
27438:
27439:
27440: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avus-
27441: tukseksi Tervon uuden kunnalliskodin rakentamiseen
27442:
27443:
27444: Eduskunnalle
27445:
27446: Tervon kunnalliskoti on vanha ja heikko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27447: kuntoinen. Paloturvallisuus on myös huono. 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
27448: Kuntaan olisi kiireellisesti rakennettava uusi markkaa ylimääräiseksi avustukseksi
27449: kunnalliskoti, mutta tämä ei ole. mahdollista Tervon uuden kunnalliskodin rakentac
27450: ilman valtion lisättyä tukea. miseen.
27451: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27452: taen,
27453: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27454:
27455: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27456: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27457: 1981 vp. 1553
27458:
27459: Raha-asia-aloite n:o 1436
27460:
27461:
27462:
27463:
27464: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesannon kunnal-
27465: liskodin yleisen osaston tilojen uusrakentamiseen
27466:
27467:
27468: Eduskunnalle
27469:
27470: Vesannon kunnalliskodin yleisen osaston tilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27471: eivät ole paloturvallisia. Ne olisi uudistettava. 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
27472: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- markkaa käytettäväksi Vesannon kun-
27473: taen, nalliskodin yleisen osaston tilojen uusra-
27474: kentamisen tukemiseksi.
27475: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27476:
27477: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27478: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27479:
27480:
27481:
27482:
27483: 195 088100408~
27484: 1554 1981 vp.
27485:
27486: Raha-asia-aloite n:o 1437
27487:
27488:
27489:
27490:
27491: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnalliskodeissa
27492: pysyväishoidossa olevien hoitomaksujen alentamiseksi
27493:
27494:
27495: Eduskunnalle
27496:
27497: Koiviston-Väyrysen-Saarron kansanrinta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27498: mahallituksen päätökset pysyväishoidossa ole- taen,
27499: vien kunnalliskotien hoitomaksuista ovat ai-
27500: kaansaaneet kohtuuttomuuksia ja myös vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27501: keuksia kunnille. Asiantilaan olisi saatava kii- 1982 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
27502: reellinen korjaus, sillä kunnat eivät ole vel- markkaa käytettäväksi kunnalliskodeissa
27503: volliset hoitamaan valtakunnallisia kustannuk- pysyväishoidossa olevien hoitomaksujen
27504: sia, eikä myöskään ole oikein, että nousseilla epäoikeudenmukaisuuksien ja kohtuut-
27505: hoitomaksuilla riistetään pienituloisia ja pien- tomuuksien sekä kuntien lisärasitusten
27506: omistajia. korvaamiseksi.
27507: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27508:
27509: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27510: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27511: 1981 vp. 1555
27512:
27513: Raha-asia-aloite n:o 1438
27514:
27515:
27516:
27517:
27518: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten kodinpe-
27519: rustamislainoja varten
27520:
27521:
27522: Eduskunnalle
27523:
27524: Kodinperustamislainoja tarvitaan maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27525: kipeästi. Mutta valtapuolueet ovat vastaan. taen,
27526: Nuorten parien vaikeuksista ei todellisuudessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27527: välitetä. SMP on asiassa kuitenkin täysin toista 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
27528: mieltä. markkaa nuorten kodinperustamislainoja
27529: varten.
27530: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27531:
27532: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27533: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27534: 1556 1981 vp.
27535:
27536: Raha-asia-aloite n:o 1439
27537:
27538:
27539:
27540:
27541: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta myrkkyjen aiheut-
27542: tamien menetysten korvaamiseen
27543:
27544:
27545: Eduskunnalle
27546:
27547: SMP ei hyväksy luonnon myrkyttämistä eikä näyttää myrkytyksen aiheuttama vahinko. Tä-
27548: myöskään vaarallisten myrkkyjen käyttämistä mähän ei käytännössä eikä tieteellisestikään ole
27549: elintarviketuotannossa ja teollisuudessa. Näiden monastikaan mahdollista.
27550: myrkkyjen aiheuttamat kaikki vahingot ja ter- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27551: veysmenetykset on korvattava asianomaisille taen,
27552: täysimääräisinä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27553: Myrkkyvahinkoja korvattaessa on lähdettävä 1982 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
27554: siitä, että kun vahinko ja terveyden menetys markkaa käytettäväksi myrkkyjen aiheut-
27555: on mahdollinen, niin tällöin jo korvaus suo- tamien terveysmenetysten ja muiden va-
27556: ritetaan. SMP ei hyväksy sitä, että vahinkoa hinkojen korvaamiseen täysimääräisinä
27557: kärsineelle maksetaan korvaus jopa terveyden jo silloin, kun tällainen myrkkyvahinko
27558: menetyksestä vain silloin, kun voidaan täysin terveen järjen mukaan on mahdollinen.
27559: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27560:
27561: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27562: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27563: 1981 vp. 1557
27564:
27565: Raha-asia-aloite n:o 1440
27566:
27567:
27568:
27569:
27570: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta myrkky-
27571: jen käytön valvonnan tehostamiseen
27572:
27573:
27574: Eduskunnalle
27575:
27576: Ihmisen ja luonnon suojeleminen myrkyiltä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27577: on välttämätöntä ja kiireellistä. Hallitus on taen,
27578: kuitenkin ollut varsin välinpitämätön myrk-
27579: kyjen käytön valvonnassa ja nykyinenkin hal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27580: litus on sallinut jopa myrkkyjen levittämisen 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
27581: lentokoneesta ja vesakkojen hävittämisen yhtey- 33.72.23 lisäyksenä 30 000 markkaa
27582: dessä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä. myrkkyjen käytön valvonnan tehosta-
27583: Näistä syistä on nimenomaan elintarvikkei- miseksi.
27584: den myrkkyjen käytön valvontaa tehostettava
27585: ja tarkoitukseen myönnettävä riittävästi rahaa.
27586: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27587:
27588: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27589: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27590: 1558 1981 vp.
27591:
27592: Raha-asia-aloite n:o 1441
27593:
27594:
27595:
27596:
27597: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoistoimenpitei-
27598: siin myrkky- ja saastevaaran torjumiseksi
27599:
27600:
27601: Eduskunnalle
27602:
27603: Myrkyt ja saaste uhkaavat yhä enemmän Tarvitaan siis tehokkaita erikoistoimenpiteitä
27604: maassamme työtä tekeviä ja tavallisia kansalai- yllättävän myrkkyvaaran ja saasteen vuoksi.
27605: sia. Näitä vaaroja vastaan ei useinkaan pystytä Tämä 1taas vaatii ylimääräisiä varoja.
27606: taistelemaan työsuojelun tavanomaisin keinoin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27607: ja normaalilla koneistolla. taen,
27608: Niinpä paljastui hiivapölyn terveysvaara Ää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27609: nekoskella Metsäliiton tehtailla. Mutta vasta 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
27610: pitkän viivyttelyn jälkeen asiassa ryhdyttiin to- markkaa kiireellisiä erikoistoimenpiteitä
27611: dellisiin korjaustoimenpiteisiin, vaikka sadat varten yllättävän tai paljastuneen myrk-
27612: ihmiset olivat jatkuvasti vaaravyöhykkeessä ja kyvaaran ja saastevaaran uhatessa työn-
27613: korvaamattomia terveysmenetyksiä oli jo tapah- tekijöitä ja kansalaisia.
27614: tunut.
27615: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27616:
27617: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27618: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27619: 1981 vp. 1559
27620:
27621: Raha-asia-aloite n:o 1442
27622:
27623:
27624:
27625:
27626: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen
27627: vuodeosaston rakentamiseksi Rautavaaraan
27628:
27629:
27630: Eduskunnalle
27631:
27632: Rautavaaran kuntaan olisi kiireellisesti kun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27633: talaisten edun mukaisesti rakennettava uusi 20 taen,
27634: sairaansijan vuodeosasto korvaamaan entiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27635: tilat. Tähän yhteyteen olisi rakennettava myös 1982 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27636: muut kunnassa tarpeelliset terveydenhoidolli- markkaa käytettäväksi 20-sairaansijaisen
27637: set tilat. Suunnitelmien mukaan rakennushank- vuodeosaston tarpeellisine muine tiloi-
27638: keen kustannusarvio on noin 4,5 miljoonaa neen rakentamiseksi Rautavaaran kun-
27639: markkaa. taan.
27640: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27641:
27642: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27643: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27644: 1560 1981 vp.
27645:
27646: Raha-asia-aloite n:o 1443
27647:
27648:
27649:
27650:
27651: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta syväsädehoidon van-
27652: hentuneiden laitteiden uusimiseen keskussairaaloissa
27653:
27654:
27655: Eduskunnalle
27656:
27657: Selvityksen mukaan on koko maan sädehoito- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27658: tilanne katastrofaalinen. Laitteet ovat vanhen- 1982 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
27659: tuneita ja syöpä leviää. markkaa syväsädehoidon vanhentuneiden
27660: Kysymyksessä eivät kuitenkaan ole suuret laitteiden kiireelliseen uusimiseen nimen-
27661: rahat, mutta sitävastoin kyllä välinpitämättö- omaan keskussairaaloissa syöpäsairaiden
27662: myys elämästä ja kärsivistä ihmisistä. elämän pelastamiseksi.
27663: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27664: taen,
27665: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27666:
27667: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27668: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27669: 1981 vp. 1561
27670:
27671: Raha-asia-aloite n:o 1444
27672:
27673:
27674:
27675:
27676: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon vähä-
27677: varaisten kuntien vapauttamiseksi keskussairaalan perusta-
27678: miskustannuksista
27679:
27680:
27681: Eduskunnalle
27682:
27683: Kuopion yliopistollisen keskussairaalan pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27684: rustamiskustannusten osuudet ovat kohtuutto- 1982 tulo- ja menoarvioon 900 000
27685: mat erityisesti vähävaraisille kunnille. Ainakin markkaa Pohjois-Savon vähävaraisten
27686: nämä kunnat olisi vapautettava tästä huomatta- kuntien kokonaan tai osittain vapaut-
27687: vasta rasituksesta. tamiseksi Kuopion yliopistollisen kes-
27688: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kussairaalan perustamiskustannusosuu-
27689: taen, den suorittamisesta.
27690: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27691:
27692: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27693: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27694:
27695:
27696:
27697:
27698: 196 088100408~
27699: 1562 1981 vp.
27700:
27701: Raha-asia-aloite n:o 1445
27702:
27703:
27704:
27705:
27706: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laati-
27707: miseksi Kuopion läänin kunnille yliopistollisesta keskussai-
27708: raalasta aiheutuvien rasitusten huojentamisesta
27709:
27710:
27711: Eduskunnalle
27712:
27713: Kuopion yliopistollisen keskussairaalan rasi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27714: tus läänin kunnille on huomattava. Erityisesti taen,
27715: näin on asianlaita vähävaraisten kuntien osalta.
27716: Tämän seurauksena kuntalaiset joutuvat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27717: maksamaan raskasta kunnallisen veroäyrin hin- 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 mark-
27718: taa. kaa kiireellistä selvittelyä varten, ;otta
27719: Oikeudenmukaisuus vaatii, että taloudelli- Kuopion läänin kuntien rasitukset yli-
27720: sissa vaikeuksissa olevat Kuopion läänin kun- opistollisesta keskussairaalasta erityisesti
27721: nat vapautetaan kokonaan yliopistollisen kes- vähävaraisempien kuntien osalta koko-
27722: kussairaalan rasituksista tai että ainakin Kuo- naan poistettaisiin tai ainakin huoleh-
27723: pion läänin kuntien osuudet keskussairaalan dittaisiin, että tämä rasitus Kuopion
27724: osalta olisivat enintään samaa tasoa kuin on läänin kunnille olisi enintään samaa
27725: Oulun yliopistollisen keskussairaalan osakas- tasoa kuin Oulun yliopistollisen keskus-
27726: kuntien suhteen. sairaalan osakaskuntien rasitukset.
27727: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
27728:
27729: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27730: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27731: 1981 vp. 1563
27732:
27733: Raha-asia-aloite n:o 1446
27734:
27735:
27736:
27737:
27738: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
27739: veteraanien kuntoottamiseen
27740:
27741:
27742: Eduskunnalle
27743:
27744: Koiviston hallitus on esittänyt valtion vuo- maton osa tarvitsijoista. Tämä ei ole arvokasta
27745: den 1982 tulo- ja menoarvioon sotiemme vete- menettelyä. Rahasta ei tämän asian korjaami-
27746: raanien kuntootustoimintaa varten vain vai- nen voi olla kiinni.
27747: vaiset 22 miljoonaa markkaa. Kuitenkin so- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27748: tiemme veteraaneja on elossa yli 300 000 ja taen,
27749: he ovat rasitusten vuoksi melkeinpä poikkeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27750: setta enemmän tai vähemmän sairaita. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
27751: SMP ei voi hyväksyä sotiemme veteraanien 33.85.56 lisäyksenä 200 000 000 mark-
27752: ja invalidien syrjintää. Hallituksen esittämällä kaa rintamaveteraanien kuntouttami-
27753: kuntoutustahalla ei voida kuntouttaa kuin ole- seen.
27754: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27755:
27756: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27757: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27758: 1564 1981 vp.
27759:
27760: Raha-asia-aloite n:o 1447
27761:
27762:
27763:
27764:
27765: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
27766: ilmaisen terveydenhoidon järjestämiseen
27767:
27768:
27769: Eduskunnalle
27770:
27771: Suoritettujen tutkimusten mukaan sotiemme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27772: veteraanit ovat melkeinpä laidasta laitaan enem- taen,
27773: män tai vähemmän sairaita sotien aiheuttamien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27774: rasitusten vuoksi. Tästä syystä on inhimillistä 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
27775: ja oikein, että heille järjestetään ilmainen ter- markkaa käytettäväksi sotiemme vete-
27776: veyden- ja sairaanhoito. raaneille ilmaiseksi terveydenhoidoksi ja
27777: sairaanhoidoksi.
27778: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27779:
27780: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27781: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27782: 1981 vp. 1565
27783:
27784: Raha-asia-aloite n:o 1448
27785:
27786:
27787:
27788:
27789: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien il-
27790: maisiin terveys tarkastuksiin
27791:
27792:
27793: Eduskunnalle
27794:
27795: On korkea aika lopulta saattaa koko maassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27796: voimaan sotiemme veteraanien terveystarkas- 1982 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
27797: tukset ja heidän kuntoutuksensa todella käyn- markkaa käytettäväksi sotiemme vete-
27798: tiin. Tämä ei ole liikaa pyydetty maan pelas- raanien ilmaisiin terveystarkastuksiin.
27799: tajilta.
27800: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27801: taen,
27802: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27803:
27804: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27805: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27806: 1566 1981 vp.
27807:
27808: Raha-asia-aloite n:o 1449
27809:
27810:
27811:
27812:
27813: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden ylläpi-
27814: tämiseksi Kuopion läänissä
27815:
27816:
27817: Eduskunnalle
27818:
27819: Työttömyys on saavuttanut Kuopion läänin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27820: alueella laajan jatkuvuuden. Tästä huolimatta taen,
27821: työvoimaa valtion töissä vähennetään. Tällai-
27822: nen asioiden hoito on käsittämätöntä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27823: SMP katsoo, että myös Kuopion läänissä on 1982 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
27824: ryhdyttävä todella tehokkaisiin erityistoimen- markkaa työllisyyden tehokkaaksi ja
27825: piteisiin työllisyyden palauttamiseksi. Tämä joustavaksi toteuttamiseksi Kuopion lää-
27826: vaatii varoja ja jäykän byrokratian jousta- nissä.
27827: vuutta.
27828: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27829:
27830: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27831: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27832: 1981 vp. 1567
27833:
27834: Raha-asia-aloite n:o 1450
27835:
27836:
27837:
27838:
27839: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuorma-autoilijoi-
27840: den työllisyyden turvaamiseksi
27841:
27842:
27843: Eduskunnalle
27844:
27845: Hyvästä ajasta huolimatta kuorma-autoilijoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27846: den työllisyys nimenomaan kehitysalueilla on 1982 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
27847: edelleen puutteellinen. Kuitenkin maamme on markkaa kuorma-autoilijoiden työllisyy-
27848: täynnä tekemätöntä työtä ja kaikkien edun den turvaamiseksi erityisesti kehitys-
27849: mukaista on, että työtä tehtäisiin ja raha kier- alueilla.
27850: täisi omassa maassa.
27851: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27852: taen,
27853: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27854:
27855: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27856: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27857: 1568 1981 vp.
27858:
27859: Raha-asia-aloite n:o 1451
27860:
27861:
27862:
27863:
27864: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttö-
27865: myyskorvauksia varten
27866:
27867:
27868: Eduskunnalle
27869:
27870: Vaikka keinottelu työttömyydellä ei ole hy- sanrintamahallituksen valtion budjettiesityksessä
27871: väksyttävää, niin kun maamme talousasioita on vuodelle 1982.
27872: hallituksen toimesta hoidettu niin huonosti, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27873: meillä on laajaa työttömyytitä, johon kansalai- taen,
27874: set ovat syyttömiä, niin on välttämätöntä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27875: työttömyyskorvaukset säilytetään reaaliarvol- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
27876: taan edes entisen suuruisina. Näin ei ole ta- 34.60.50 lisäyksenä 20 000 000 mark-
27877: pahtunut Koiviston-Pekkalan-Saarron kan- kaa asianmukaisia työttömyyskorvauksia
27878: varten.
27879: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27880:
27881: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27882: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27883: 1981 vp. 1569
27884:
27885: Raha-asia-aloite n:o 1452
27886:
27887:
27888:
27889:
27890: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion työmailla
27891: työskentelevien kuorma-autoilijain ja konemiesten saatavien
27892: turvaamiseksi konkurssitapausten yhteydessä
27893:
27894:
27895: Eduskunnalle
27896:
27897: Maanrakennus- ja muissakin valtion raken- alaurakoitsija melkeinpä poikkeuksetta jää
27898: nuskohteissa on viime vuosina tullut käytän- vaille työpalkkojaan. Tällaisten tapausten va-
27899: nöksi, että ne ensinnä urakoi valtiolta jokin ralta pitäisi asioita hoitaa siten, että alaura-
27900: suuri rakennusyhtiö. Näiden yhtiöiden johdossa koitsijana toimivien turva saataisiin aikaan.
27901: ja osake-enemmistön haitijoina on yhä useam- Tähän ratkaisuun ei eduskunta ollut valmis
27902: min lähellä poliittista päätöksentekoa olevia asiaa käsiteltäessä, pienyrittäjän palkkaturvaa
27903: henkilöitä, siis poliittisia bulvaaneja. Työt teke- ei haluttu lakiin palkkaturvasta säätää. Tällöin
27904: vät tällaisilla työmailla ja työkohteissa useasti on asia hoidettava valtion tulo- ja menoarvion
27905: pienet alaurakoitsijat. Nämä muodostuvat pää- kautta.
27906: asiassa auto ja mies -yrittäjistä, samoin kone Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27907: ja mies -yrittäjistä. Kokemukset osoittavat, taen,
27908: että tällaiset pienyrittäjät ovat avuttomia sil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27909: loin kun valtion, siis työnantajan, ja tällaisen 1982 tulo- ;a menoarvioon 800 000
27910: pienyrittäjän välissä on bulvaanina suurempi markkaa valtion työmailla työskentele-
27911: yrittäjä, jonka konkurssi on eräänä päivänä vien kuorma-autoiliioiden ;a konemies-
27912: tosiasia. Pienyrittäjäautoilija ja konemies ovat ten saatavien turvaamiseksi sattuvien
27913: kuin nalli kalliolla. Yleensä nämä huivaanifir- konkurssitapausten yhteydessä.
27914: mat hoitavat asiansa ennen konkurssia niin, että
27915: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
27916:
27917: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
27918: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27919:
27920:
27921:
27922:
27923: 197 088100408~
27924: 1570 1981 vp.
27925:
27926: Raha-asia-aloite n:o 1453
27927:
27928:
27929:
27930:
27931: Vesterinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
27932: apuun Työtehoseuralle metsätalouden rationalisoimistyön tu-
27933: kemiseen
27934:
27935:
27936: Eduskunnalle
27937:
27938: Maa- ja metsätalousministeriön 14. 1. 1980 vasti ja kiireellisesti lisättävä. Tällöin on kiin-
27939: asettama hankintahakkuiden työryhmä on mie- nitettävä huomiota erityisesti maataloustrakto-
27940: tinnössään 30. 10. 1980 todennut, että metsän- rin käyttökelpoisuuteen metsätyössä ja muihin
27941: omistajien tekemän omatoimisen puunkorjuu- edullisiin "isännän linjan" ratkaisuihin sekä
27942: työn määrä on 1970-luvulla vähentynyt huo- otettava huomioon Työtehoseuran erikoisasema
27943: mattavasti ja siten heikentänyt pientilojen elin- maatilametsätöiden rationalisoinnissa. Siksi työ-
27944: kelpoisuutta ja samalla :todennäköisesti vähen- ryhmä ehdotti, että valtion tulo- ja menoar-
27945: tänyt myös metsänomistajien kiinnostusta met- vioon varataan momentille 30.59.40 Työteho-
27946: sätalouteen ja puuntuotannon lisäämiseen. seuran asianomaiseen tutkimuskäyttöön 2 milj.
27947: Maamme yksityismetsien hankintahakkuiden mk:n määräraha vuodesta 1982 alkaen. Mietin-
27948: määrän vähenemistä viime vuosina osoittavat nöstä antamissaan lausunnoissa mm. Suomen
27949: seuraavat työvoimaministeriön tilastoon perus- Metsäteollisuuden Keskusliitto ja Maatalous-
27950: tuvat luvut: tuottajain Keskusliitto kannattivat tämän määrä-
27951: Osuus rahan myöntämistä.
27952: yksityis- Osuus Jotta puunhankinta, puuntuotanto ja niiden
27953: metsien kaikista edellyttämä metsätyövoiman saanti :turvattai-
27954: Hank. hakkuu- markkina-
27955: hakkuita määrästä, hakkuista, siin, ehdotamme maa- ja metsätalousministeriön
27956: Korjuukausi milj. m' % % asettaman hankintahakkuiden työryhmän ehdo-
27957: 1978-79 8 264 28,3 22,6 tuksen mukaisesti,
27958: 1979-80 7 340 24,6 20,3
27959: 1980-81 6 582 20,5 16,9 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27960: 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
27961: Maa- ja metsätalousministeriölle jättämässään 30.59.40 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
27962: mietinnössä hankintahakkuiden työryhmä yksi- Työtehoseuralle hankintahakkuiden työ-
27963: mielisesti katsoi, että metsänomistajien puun- menetelmien, -välineiden ;a -koneiden
27964: korjuutyötä tukeva tutkimus- ja kehittämistyö tutkimus-, kehittämis- ;a koetoimintaan.
27965: on ollut liian vähäistä, joten sitä on huomatta-
27966: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
27967:
27968: Paavo Vesterinen Helge Saarikoski Toivo T. Pohjala
27969: V. J. Rytkönen Urho Pohto Mauri Miettinen
27970: Niilo Hämäläinen Sampsa Aaltio Juhani Laitinen
27971: Heimo Linna Mikko Pesälä Mauri Pekkarinen
27972: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Håkan Malm
27973: 1981 rd. 1571
27974:
27975: Finansmotion nr 1454
27976:
27977:
27978:
27979:
27980: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för byggnadsbidrag
27981: tili finlandssvenska folkhögskolor
27982:
27983:
27984: Til1 Riksdagen
27985:
27986: I vårt land har vi i dag många folkhögskolor Med hänvisning tili ovan anförda anhåller
27987: som kämpar med ekonomiska svårigheter. Ofta undertecknade om,
27988: har skolorna gamla utslitna byggnader både för
27989: undervisningen och som internatsbyggnader. De att Riksdagen i statsförslaget för år
27990: skolor som byggt nytt eller renoverat gamla 1982 på moment 29.57.52 måtte upp-
27991: byggnader brottas ofta med ekonomiska svårig- taga ett anslag på 300 000 mark att
27992: heter på grund av stora lån, amorteringar och fördelas till finlandssvenska folkhög-
27993: räntor. Mot denna bakgrund och utgående från skolor.
27994: att folkhögskolorna utför en viktig uppgift i
27995: folkbildningsarbetet finnes det skäl för att
27996: statsmaktens stöd till folkhögskolorna ökar.
27997: Helsingfors den 6 oktober 1981
27998:
27999: Henrik Westerlund Boris Renlund Ole Norrback
28000: Håkan Malm Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
28001: 1572 1981 vp.
28002:
28003: Raha-asia-aloite n:o 1454 Suomennos
28004:
28005:
28006:
28007:
28008: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten
28009: kansanopistojen rakennusavustuksiin
28010:
28011:
28012: Eduskunnalle
28013:
28014: Tällä hetkellä ovat monet maamme kansan- arvokasta kansansivistystyötä, on syytä lisätä
28015: opistot suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. valtion tukea kansanopistoille.
28016: Opistojen sekä opetukseen käytettävät että asun- Edellä olevan perusteella ehdotatnme kun-
28017: tolarakennukset ovat useinkin vanhoja ja kun- nioittaen,
28018: noltaan heikkoja. Niillä kouluilla, jotka ovat
28019: rakentaneet uutta tai uudistaneet vanhoja ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuode1z
28020: kennuksia, on taloudellisia vaikeuksia suurten 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28021: lainojen, lyhennysten ja korkojen takia. Tämän 29.57.52 300 000 markkaa jaettavaksi
28022: huomioon ottaen ja kun kansanopistot tekevät maamme ruotsinkielisten kansanopisto-
28023: jen kesken.
28024: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28025:
28026: Henrik Westerlund Boris Renlund Ole Norrback
28027: Håkan Malm Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
28028: 1981 rd. 1573
28029:
28030: Finansmotion nr 1455
28031:
28032:
28033:
28034:
28035: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag som stöd tili de fin-
28036: landssvenska hembygdsföreningarna
28037:
28038:
28039: Tili· Riksdagen
28040:
28041: Hembygdsföreningarna har under långa tider De ekonomiska resurserna för dessa hem-
28042: utfört ett kulturellt värdefullt arbete. Deras bygdsföreningar har ofta skapats genom kom-
28043: arbete för att bevara gamla byggnader, gamla munala anslag, anslag från fonder eller frivilliga
28044: redskap och dokumentera gamla traditioner är privata insatser. Under senare år har statsstöd
28045: ovärderligt. Genom frivilligt arbete och ofta kunnat erhållas, av varierande storlek, tili de
28046: med knappa ekonomiska resurser har man finlandssvenska hembygdsföreningarna. Mot
28047: skapat anläggningar som på ett naturligt sätt bakgrunden av den kulturellt värdefulla insats
28048: åskådliggör boendet, arbetet och näringarna i dessa föreningar gör är det skäl att också i
28049: gamla tider. fortsättningen ge föreningarna stöd.
28050: I Svenskfinland finnes hembygdsföreningar i Med hänvisning tili ovan anförda anhåller
28051: varje kommun. De utför arbete av varierande undertecknade om,
28052: slag och varierande omfattning. Ofta har för-
28053: eningarna specialiserat sig på olika områden. att Riksdagen i statsförslaget för år
28054: Man har dokumenterat hantverk, jordbruk, 1982 måtte upptaga ett anslag på
28055: fiske, sjöfart mm. och samlat på föremål av 200 000 mark som stöd till de finlands-
28056: olika slag. I praktiskt taget varje kommun svenska hembygdsföreningarna.
28057: finnes ett eller flera museiområden ,som upprätt-
28058: hålles just av hembygdsföreningarna.
28059: Helsingfors den 6 oktober 1981
28060:
28061: Henrik Westerlund Boris Renlund Elisabeth Rehn
28062: Håkan Malm Ingvar S. Melin Ole Norrback
28063: 1574 1981 vp.
28064:
28065: Raha-asia-aloite n:o 1455 Suomennos
28066:
28067:
28068:
28069:
28070: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten
28071: kotiseutuyhdistysten toiminnan tukemiseen
28072:
28073:
28074: Eduskunnalle
28075:
28076: Kotiseutuyhdistykset ovat pitkän ajan ku- alueita, joita juuri kotiseutuyhdistykset yllä-
28077: luessa suorittaneet arvokasta kulttuurityötä. pitävät.
28078: Niiden korvaamaton työ on käsittänyt vanhojen Näiden kotiseutuyhdistysten varat on usein
28079: rakennusten säilyttämistä, vanhojen työkalujen saatu kunnallisina määrärahoina, rahastoista tul-
28080: ja vanhojen traditioiden taltioimista. V apaaeh- leina määrärahoina tai vapaaehtoisina avustuk-
28081: toisin työvoimin ja usein hyvin niukoin varoin sina. Viime vuosina on saatu vaihtelevan suu-
28082: on pystytetty rakennelmia, jotka luonnollisella ruisia valtion tukiavustuksia maamme ruotsin-
28083: ja havainnollisella tavalla esittävät entisaikojen kielisille kotiseutuyhdistyksille. Näiden yhdis-
28084: työtä ja asumista. tysten arvokas kulttuurhoiminta huomioon
28085: Suomen ruotsinkielisillä alueilla on kotiseu- ottaen olisi syytä myös tulevaisuudessa tukea
28086: tuyhdistyksiä joka kunnassa. Ne suorittavat laa- näitä yhdistyksiä.
28087: dultaan ja laajuudeltaan erilaista työtä. Yhdis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28088: tykset ovat usein erikoistuneet jollekin alalle.
28089: On dokumentoitu käsityötä, maanviljelyä, kalas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28090: tusta, merenkulkua jne. ja kerätty näitä koske- 1982 tulo- ;a menoarvioon 200 000
28091: via erilaisia esineitä. Käytännöllisesti katsoen markkaa maamme ruotsinkielisten koti-
28092: joka kunnassa on yksi tai useampia museo- seutuyhdistysten toiminnan tukemiseen.
28093:
28094: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28095:
28096: Henrik Westerlund Boris Renlund Elisabeth Rehn
28097: Håkan Malm Ingvar S. Melin Ole Norrback
28098: 1981 rd. 1575
28099:
28100: Finan~motion nr 1456
28101:
28102:
28103:
28104:
28105: Westerlund: Om anvisande av anslag för föreningen Brages
28106: urklippsarkiv
28107:
28108:
28109: Tili Riksdagen
28110:
28111: Artiklar, notiser etc., som publicerats i fin- skaffningen av medel för verksamheten är en
28112: landssvenska tidningar och tidskrifter, samlas källa tili bekymmer för Brages urklippsarkiv.
28113: systematiskt genom föreningen Brages urklipps- ökade kostnader kommer i fortsättningen att
28114: verksamhet. Urklippen systematiseras i tre av- ytterligare anstränga ekonomin.
28115: delningar: en biografisk, en topografisk och en Med hänvisning tili det ovan anförda före-
28116: allmän. Urklippsverksamheten, som inleddes slås vördsamt,
28117: 1910, är unik i Norden.
28118: Urklippsarkivet anlitas bl.a. av forskare, stu- att Riksdagen i statsförslaget för år
28119: derande och journalister. Antalet besökare i ur- 1982 måtte upptaga ett anslag på
28120: klippsarkivet har ökat stadigt under de senaste 100 000 mark för Brages urklippsverk-
28121: åren. samhet.
28122: Urklippsarkivets verksamhet finansieras med
28123: understöd av mer eller mindre tillfällig art. An-
28124: Helsingfors den 6 oktober 1981
28125:
28126: Henrik Westerlund
28127: 1576 1981 vp.
28128:
28129: Raha-asia-aloite n:o 1456 Suomennos
28130:
28131:
28132:
28133:
28134: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta Brage-nimisen yhdistyk-
28135: sen lehtileikearkistoinnin tukemiseen
28136:
28137:
28138: Eduskunnalle
28139:
28140: Brage-yhdistyksen lehtileiketoiminta käsittää paljolti satunnaisia. Bragen leikearkiston mer-
28141: suomenruotsalaisissa sanomalehdissä ja aika- kittävänä huolen aiheena on ollut toimintaa
28142: kauslehdissä julkaistujen artikkeleiden, tiedon- varten tarvittavien varojen hankkiminen. Näh-
28143: antojen jne. järjestelmällisen keräämisen. Leik- tävissä oleva kustannusten kasvaminen tulee
28144: keet on järjestetty käsittämään kolme osastoa: jatkossa entistäkin enemmän rasittamaan ta-
28145: elämäkerrallisen, topografisen ja yleisen osas- loutta.
28146: ton. Vuonna 1910 aloitettu lehtileiketoiminta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28147: on ainutlaatuinen Pohjoismaissa. tavasti,
28148: Leikearkistoa käyttävät mm. tutkijat, opis-
28149: kelijat ja lehtimiehet. Leikearkistossa kävijöi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28150: den lukumäärä on viime vuosina noussut tasai- 1982 tulo- ja menoarvioon 100 000
28151: sesti. markkaa Bragen lehtileiketoimintaa var-
28152: Leikearkiston toimintaa on rahoitettu erilai- ten.
28153: silla avustuksilla, jotka ovat luonteeltaan olleet
28154: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28155:
28156: Henrik Westerlund
28157: 1981 rd. 1577
28158:
28159: Finansmotion nr 1457
28160:
28161:
28162:
28163:
28164: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för slutplanering av
28165: Tessjö ås vattenregleringsprojekt samt för påbörjande av
28166: vattenregleringsarbetet
28167:
28168:
28169: Till Riksdagen
28170:
28171: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för störst i vårt land, såväl med tanke på omfatt-
28172: Tessjö å's vattenreglering. Kostnaderna för för- ning som karaktär. I medeltal under åren täcker
28173: verkligandet av projektet har uppskattats till översvämningarna ca 10 % av odlingarna, men
28174: 12,5 milj. mk och de uppnådda fördelarna har under svåra år som några av exempelvis de
28175: uppskattats till 15,7 milj. mk. Förverkligandet senaste är översvämningseffekten flerfaldig.
28176: av vattenregleringsföretaget skulle eliminera Hänvisande tili ovanstående föreslås vörd-
28177: översvämningsolägenheterna för ett område om samt,
28178: ca 2 700 ha enbart i Strömfors, Lappträsk och
28179: Elimäki kommuner. Översvämningsområdena är att Riksdagen i statsförslaget för år
28180: nästan i sin helhet odlade åkrar. Därtill kunde 1982 på moment 30.40.77 (Vatten-
28181: Tessjö å's avrinning ökas ca 8-10 gånger från dragsarbeten) måtte upptaga ett anslag
28182: den nuvarande samt förutsättningar skapas för om 1 000 000 mark för slutplanering
28183: vattenområdets användning för rekreationsän- av T essjö å's vattenregleringsprojekt
28184: damål i nuvarande vattendrag utan sjöar. samt för påbörjandet av vattenregle-
28185: Den relativa andel av odlingar, som besväras ringsarbetet.
28186: av översvämningar, är i Tessjö å's vattendrag
28187: Helsingfors den 5 oktober 1981
28188:
28189: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
28190:
28191:
28192:
28193:
28194: 198 088100408~
28195: 1578 1981 vp.
28196:
28197: Raha-asia-aloite n:o 1457 Suomennos
28198:
28199:
28200:
28201:
28202: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tesjoen säännöstely-
28203: suunnitelman viimeistelemiseen ja säännöstelytöiden aloitta-
28204: miseen
28205:
28206:
28207: Eduskunnalle
28208:
28209: Vesihallitus on tehnyt suunnitelman Tesjoen laajuudeltaan että laadultaan. Tulvat peittävät
28210: veden säännöstelemiseksi. Suunnitelman toteut- vuosittain keskimäärin 10 % viljelyksistä,
28211: tamisen kustannukset arvioidaan 12,5 milj. mutta hankalina vuosina, kuten muutamana
28212: markaksi ja saavutettava etu 15,7 milj. mar- viime vuotena, tulvan vaikutus on moninker-
28213: kaksi. Veden säännöstelytoimet poistaisivat tul- tainen.
28214: vahaitat n. 2 700 ha:n suuruiselta alueelta pel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28215: kästään Ruotsinpyhtään, Lapinjärven ja Elimäen nioittavasti,
28216: kunnissa. Tulva-alueet ovat lähes kokonaisuu-
28217: dessaan viljeltyjä peltoja. Tämän lisäksi Tes- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28218: joen virtaamaa voitaisiin lisätä 8-10-kertai- den 1982 tulo- ja menoarvioon momen-
28219: seksi nykyisestä ja luoda edellytykset vesialueen tille 30.40.77 (Vesistötyöt) 1 000 000
28220: käyttämiseksi virkistykseen tällä hetkellä jär- markkaa T esjoen säännöstelysuunnitel-
28221: vettömässä vesistössä. man loppuun saattamiseksi ja säännös-
28222: Tesjoen vesistön tulvien vaivaamien viljelys- telytöiden aloittamiseksi.
28223: ten suhteellinen osuus on maamme suurin sekä
28224: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
28225:
28226: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
28227: 1981 rd. 1579
28228:
28229: Finansmotion nr 1458
28230:
28231:
28232:
28233:
28234: Westerlund m. fl.: On anvisande av anslag för inledande av Björn-
28235: träsk-Lill-Lennox-Stor-Lennox va ttenregleringsprojekt
28236:
28237:
28238: Tili Riksdagen
28239:
28240: Björnträsket med Lill- och Stor-Lennox vat- mk/ha och tomtpriserna tili det fyrdubbla.
28241: tenregleringsprojekt i Sjundeå och Kyrkslätt Markbeloppet, som skulle matsvara främjandet
28242: kommuner borde med det snaraste regleras en- av rekreationsmöjligheterna, har man inte kun-
28243: ligt de föreliggande planerna. nat uppskatta.
28244: Avsikten med projektet är att minska över- Vattenlagsenlig syneförrättning slutfördes år
28245: svämn'ngar inom vattendraget, iståndsätta sjöar 1978 och tili vattenrätten riktade anmärkningar
28246: och förbättra möjligheterna att använda dem samt bemötande gjordes år 1979. Den slutliga
28247: för rekreation. Enligt planerna kommer man tillståndsresolutionen torde redan vara klar ellet
28248: att sänka översvämningsnivån med 0,5-0,7 m. blir klar under de närmaste månaderna.
28249: De lägsta vattenståndsnivåerna under somrarna Ur miljösynpunkt förbättras situationen av-
28250: höjes ';,ned i medeltal 0,2 m i syfte att främja sevärt genom en reglering, då de stora varia-
28251: sjöarnas iståndsättande och användning för tionerna i vattennivån på detta sätt kan und-
28252: rekreation. vikas. För jordbruket i bygden har regleringen
28253: Kostnadsförslaget för projektet är 500 000 stor betydelse, nu försvårar förekomsten av ett
28254: mk, varav andelen för rensning och dämnings- rikligt flödvatten en ändamålsenlig jordbruks-
28255: konstruktioner utgör 450 000 mk samt för ut- drift.
28256: dikning 40 000 mk. Avsikten är att förverkliga Med hänvisning till ovan anförda föreslås
28257: projektet inom ramen för statens vattendrags- vördsamt,
28258: arbeten.
28259: Nyttoområdet, som erhålles genom skydd att Riksdagen i statsförslaget för år
28260: mot översvämningar, är 315 ha. I detta tai in- 1982 under moment 30.40.77 (Vatten-
28261: går förutom lant- och skogsbruksområden även dragsarbeten) måtte upptaga ett anslag
28262: 41 · tomter avsedda närmast för semesterbe- om 200 000 mark för inledandet av
28263: byggelse. Nyttao av skyddet mot översväm- Björnträsk - Lill- och Stor-Lennox vat-
28264: ningar beräknas utgå med 1 040 000 mk då tenregleringsprojekt inom Sjundeå och
28265: åkermarkens gängse pris uppskattas tili 15 000 Kyrkslätt kommuner.
28266: Helsingfors den 5 oktober 1981
28267:
28268: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
28269: 1580 1981 vp.
28270:
28271: Raha-asia-aloite n:o 1458 Suomennos
28272:
28273:
28274:
28275:
28276: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta vesistöjärjestelykoh-
28277: teen Björnträsk-Lill-Lennox-Stor-Lennox töiden aloittami-
28278: seen
28279:
28280:
28281: Eduskunnalle
28282:
28283: Siuntion ja Kirkkonummen kunnissa sijait- tien hintaa nelinkertaisena. Virkistyskäytön
28284: sevan Björnträskin säännöstely siihen liitty- edistämisestä aiheutuvan hyödyn markkamäärää
28285: vine Lill- ja Stor-Lennoxin vedensäännöstely- ei ole voitu arvioida.
28286: hankkeineen tulisi toteuttaa mitä pikimmin val- Vesilain mukainen katselmus suoritettiin
28287: miina olevien suunnitelmien mukaisesti. loppuun vuonna 1978 ja vesioikeudelle osoite-
28288: Hankkeen tarkoituksena on vesistön tulvien tut muistutukset ja vastineet käsiteltiin vuonna
28289: vähentäminen, järvien kunnostaminen ja niiden 1979. Lopullinen lupapäätös lienee jo valmis
28290: virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. tai se tulee valmiiksi lähikuukausina.
28291: Suunnitelmien mukaisesti tullaan tulvarajaa las- Ympäristön kannalta tilanne paranee sään-
28292: kemaan 0,5-0,7 m. Alimpia kesävedenkor- nöstelyn kautta huomattavasti, kun suuret ve-
28293: keuksia korotetaan keskimäärin 0,2 m järvien denkorkeuden vaihtelut voidaan sen avulla vält-
28294: kunnostamisen edistämiseksi ja niiden käyttä- tää. Seudun maanviljelylle säännöstelyllä on huo-
28295: miseksi virkistystarkoituksiin. mattava merkitys; tällä hetkellä vaikeuttaa ve-
28296: Hankkeen kustatmusarvio on 500 000 mark- den runsas tulviminen tarkoituksenmukaista
28297: kaa, josta perkaustöiden ja patorakenteiden maatalouden harjoittamista.
28298: osuus on 450 000 markkaa ja ojituksen osuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28299: 40 000 markkaa. Tarkoituksena on toteuttaa nioittavasti,
28300: hanke valtion vesistötöiden puitteissa.
28301: Hyötyalue, joka syntyy rakentamalla suoja että Edusku~tta ottaisi valtio1t vuode1t
28302: tulvia vastaan, on 315 ha. Tähän lukuun sisäl- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28303: tyy maa- ja metsätalousalueiden lisäksi myös 30.40.7 7 (Vesistötyöt) 200 000 mark-
28304: 41 tonttia, jotka on lähinnä tarkoitettu loma- kaa Björnträsk - Lill- ja Stor-Lmnoxin
28305: asutukseen. Tulvasuojan hyöty arvioidaan vedensäännöstelyhankkeen töiden aloit-
28306: 1 040 000 markaksi kun peltomaan käypänä tamiseksi Siuntion ja Kirkkonummen
28307: hintana pidetään 15 000 markkaa/ha ja tont- kuntien alueella.
28308: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
28309:
28310: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
28311: 1981 rd. 1581
28312:
28313: Finansmotion nr 1459
28314:
28315:
28316:
28317:
28318: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för rälshyte på hanan
28319: Lovisa-Lahtis
28320:
28321:
28322: T i 11 R i ks d a g en
28323:
28324: Den nuvarande undermåliga rälsheläggningen Utan någon som helst överdrift kan man
28325: av Lovisa-Lahtis hanan medför i många av- fastslå att landets viktigaste transporter med
28326: seenden hetydande olägenheter för Östra Ny- tanke på riskmomenten, nämligen avfallet från
28327: land och Lovisanejden. Hästholmens kärnkraftverk sker genom denna
28328: Då staten 1960 övertog Lovisa-Vesijärvi hana. Därtill kommer de tunga godstransporter-
28329: hanan breddades densamma genom att utnyttja na tili Sovjetunionen, som delvis går genom
28330: redan då gamma! räls, som inte tål över 17 Lovisa-Lahtis hanan, varför åtgärden måste
28331: tons axeltyngd. ses som ytterst nödvändig. Byggnadskostnader-
28332: Den nuvarande situationen innebär att en na för förnyandet av rälsen är för närvarande
28333: ytterst fördyrande omlastning i många fall beräknade tili ca 40 miljoner mark. En kost-
28334: måste ske då rälsheläggningen inte tål större nad, som alltså i förhållande tili nytta och
28335: axeltryck än 17 ton. Detta har medfört att verkan är tämligen blygsam.
28336: många företag förståeligt nog sökt andra ut- Med hänvisning tili den hämmande verkan,
28337: vägar för att på ett mera ekonomiskt lönsamt som förorsakas utvecklingen i Östra Nyland
28338: sätt lösa sina hefraktningsbehov. Inte minst genom att Lovisa-Lahtis hanans räls är under-
28339: med tanke på Lovisanejdens delvis outnyttjade målig och de väldiga risktransporter, som sker
28340: kapacitet ifråga om hl.a. hamnen och frilager- på densamma, föreslås vördsamt,
28341: området vore det nödvändigt att skyndsamt
28342: ersätta den nuvarande rälsen med den tyngre att Riksdagen i statsförslaget för år
28343: typ, som tål avsevärt högre helastning än vad 1982 på moment 31.90.78 måtte upp-
28344: som för närvarande är fallet. taga ett anslag om 2 000 000 mark för
28345: Detta sakförhållande har gång på gång påbörjandet av Lovisa-Lahtis banas
28346: under årens lopp aktualiserats och uppmärksam- rälsombyte.
28347: mats hos de statliga myndigheterna och enligt
28348: de senaste långtidsplanerna har projektets för-
28349: verkligande återigen uppskjutits.
28350: Helsingfors den 5 oktoher 1981
28351:
28352: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
28353: 1582 1981 vp.
28354:
28355: Raha-asia-aloite n:o 1459 Suomennos
28356:
28357:
28358:
28359:
28360: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Loviisan-Lahden
28361: radan kiskotuksen vaihtamiseen
28362:
28363:
28364: Eduskunnalle
28365:
28366: Nykyinen Loviisan-Lahden radan ala-arvoi- Lainkaan liioittelematta voidaan todeta, että
28367: nen kiskotus aiheuttaa monessa suhteessa huo- maamme tärkeimmät kuljetukset riskialt-
28368: mattavia haittoja Itä-Uudellemaalle ja Loviisan tiutta ajatellen tapahtuvat tätä rataosaa pit-
28369: seudulle. kin, nimittäin Hästholmenin ydinvoimalan jät-
28370: Kun valtio vuonna 1970 otti haltuunsa Lovii- teiden kuljetukset. Näiden lisäksi tulevat ras-
28371: san-Vesijärven radan, sitä levennettiin käyt- kaat Neuvostoliittoon tapahtuvat kuljetukset,
28372: tämällä jo silloin vanhaa kiskoa, joka ei kestä jotka osittain tapahtuvat Loviisan-Lahden ra-
28373: yli 17 tonnin akselipainoa. dan kautta, minkä vuoksi toimenpidettä on pi-
28374: Tämänhetkinen tilanne edellyttää useissa ta- dettävä äärimmäisen tärkeänä. Kiskojen uusi-
28375: pauksissa erittäin kallista jälleenlastausta, koska misen rakennuskustannukset ovat tällä hetkellä
28376: kiskotus ei kestä 17 tonnia suurempaa akseli- arviolta n. 40 milj. markkaa. Näin Yaatima-
28377: painoa. Tästä on ollut seurauksena, että monet tonta suuruusluokkaa ovat siis kustannukset
28378: yritykset ovat ymmärrettävistä syistä etsineet niiden hyötyyn ja vaikutukseen verrattuna.
28379: muita kannattavampia ratkaisuja kuljetustar- Viitaten edellä esitettyyn Itä-Uuteenmaahan
28380: peita ratkaistessaan. Nimenomaan ajatellen Lo- kohdistuvaan kielteiseen vaikutukseen, joka joh-
28381: viisan alueen osittain käyttämättä jäävää mm. tuu Loviisan-Lahden radan kiskotuksen ala-
28382: satama- ja vapaasatama-aluetta olisi välttämä- arvoisuudesta ja sillä tapahtuvien kuljetusten
28383: töntä pikaisesti vaihtaa nykyiset kiskot raskas- valtavasta riskialttiudesta, ehdotamme kunnioit-
28384: tyyppisempiin, jotka kestävät nykyisiä kiskoja tavasti,
28385: suuremman kuormituksen.
28386: Tämä asianlaita on vuodesta toiseen ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28387: ajankohtainen ja huomion kohteena siitä valtion 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28388: viranomaisille muistutettaessa mutta uusimmissa 31.90.78 2 000 000 markkaa Lahden-
28389: pitkän ajanjakson suunnitelmissa on hankkeen Loviisan radan kiskotuksen vaihtamisen
28390: toteuttamista jälleen kerran 1ykä tty. aloittamiseksi.
28391: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
28392:
28393: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
28394: 1981 rd. 1583
28395:
28396: Finansmotion nr 1460
28397:
28398:
28399:
28400:
28401: Westerlund: Om anvisande av anslag för uppmuddring av den
28402: s .k. Fladan som förbinder Kroksnäs sund och Seitlaxfjärden
28403:
28404:
28405: Tili Riksdagen
28406:
28407: Ofta nog påtalas nödvändigheten av olikarta- synpunkt som i framtiden kommer att göra sig
28408: de åtgärder i syfte att förbättra skärgårds- och gällande. Denna ca 3 1;2 km långa smala vat-
28409: Hskarbefolkningens levnads- och trivselbetingel- tenfarled är t.o.m. i våra förhållanden unik, ett
28410: ser. Kommunikationsledernas förbättrande är pärlband i den nyländska bygden.
28411: väl i detta avseende en första rangens åtgärd Under de senaste åren har uppmuddringen
28412: för ett förverkligande av den ovan nämnda av farleden ifråga varit föremål för ett aktivt
28413: målsättningen. intresse såväl från statliga som korumunala
28414: Den vattenled, den s.k. Fladan, som förbin- myndigheters sida. Vid de diskussioner, som
28415: der Kroksnäs sund och Seitlaxfjärden i Borgå fördes i samband med en platsgranskning på
28416: landskommun håller på grund av tidens in- ort och ställe för drygt två år sedan konsta-
28417: verkan på att fyllas igen, främst genom den allt terade även de sakkunniga från väg- och vat-
28418: yvigare växtligheten som under årens förlopp tenbyggnadsmyndigheternas sida att arbetets
28419: åstadkommit en allt större mängd av dy och förverkligande med hänseende tili bl. a. ovan
28420: förruttnad vass i vattenleden. Numera börjar anförda synpunkter bör anses som synnerligen
28421: denna inte oviktiga trafikled att bli allt mera brådskande.
28422: omöjlig att passera t.o.m. för mindre småbåtar Det egentliga projekteringsarbetet är redan
28423: s.s. motorbåtar och t.o.m. för roddbåtar, då den klart sedan 1978 och den volym ellet massa,
28424: egentliga farleden blivit allt smalare och grun- som skall upptagas, stiger tili drygt 30 000 m3
28425: dare. och de totala kostnaderna torde för närvaran-
28426: Ifrågavarande flada är av stor betydelse inte de uppgå tili ca 700 000 mark.
28427: endast för Vessölandet utan också för en stor Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
28428: del av den övriga skärgårdsbefolkningen. vördsamt,
28429: Vid storm och svårare oväder är möjligheten
28430: att kunna färdas genom fladan ovärderlig. att Riksdagen i statsförslaget för år
28431: Vidare underlättas båtarnas färd mellan Borgå 1982 under moment 31.27.77, Vatten"
28432: stad med bl.a. Kardrag och Pellinge, Fagerstad vägsarbeten ( reservationsanslag), måtte
28433: och Vålax. Mindre båtar har vid blåst och säm- upptaga ett anslag på 200 000 mark för
28434: re väder stora svårigheter att runda sydspetsen påbörjandet av åtgärder för att farleden,
28435: vid Vessölandets södra udde och föredrar då den s.k. Fladan, som förbinder Kroksnäs
28436: farleden genom fladan om den existerar. sund och Seitlaxfjärden skall bli upp-
28437: Påpekas bör den inte oväsentliga betydelse muddrad.
28438: fladan har ur en allt mera betydelsefull turist-
28439: Helsingfors den 2 oktober 1981
28440:
28441: Henrik Westerlund
28442: 1584 1981 vp.
28443:
28444: Raha-asia-aloite n:o 1460 Suomennos
28445:
28446:
28447:
28448:
28449: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta Kroksnäsin salmen ja
28450: Seitlahden selän yhdistävän ns. Fladan väylän ruoppaamiseen
28451:
28452:
28453: Eduskunnalle
28454:
28455: Usein otetaan puheeksi erilaisten toimenpi- Tämän lisäksi on syytä korostaa sitä, et-
28456: teiden välttämättömyys saaristo- ja kalastaja- tei "Fladan" merkitys turistireittinä ole vähäi-
28457: väestön elinehtojen ja viihtyvyyden parantami- nen ja se tulee olemaan vastaisuudessa entistä
28458: seksi. Lilleenneväylien parantaminen on kaiketi merkittävämpi. Tämä n. 3 1;2 km pitkä ja kapea
28459: tätä silmälläpitäen ensiarvoinen toimenpide vesireitti on meidän olosuhteissamme jopa ainut-
28460: edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. laatuinen, uusmaalaisen maiseman todellinen
28461: Vesireitti, ns. Flada, joka liittää Kroksnäsin helmi.
28462: salmen ja Porvoon maalaiskunnan Seitlahden Viime vuosien aikana kyseisen väylän ruop-
28463: selän toisiinsa, on ajan mittaan täyttymässä, paaminen on ollut sekä valtion että kun-
28464: ensi sijassa yhä rehevöityvän kasvillisuuden nallisten viranomaisten mielenkiinnon koh-
28465: vuoksi, joka vuosien mittaan on lisännyt vesi" teena. Paikalla suoritetun katselmuksen yh-
28466: reitteihin liejua ja mädännyttä kaislaa. Nykyi- teydessä runsaat kaksi vuotta sitten käy-
28467: sin tämän tärkeähkön liikenneväylän kautta dyissä keskusteluissa totesivat myös tie- ja ve-
28468: liikennöiminen alkaa olla lähes mahdotonta pie- sirakennusviranomaisia edustavat asiantuntijat,
28469: nillekin veneille, kuten moottoriveneille ja jopa että töiden toteuttamista mm. edellä maini-
28470: soutuveneillekin, varsinaisen väylän tultua yhä tuista syistä olisi pidettävä sangen kiireellisenä.
28471: kapeammaksi ja matalammaksi. Varsinainen hankkeen suunnittelutyö on ollut
28472: Edellä mainitulla matalalla vesireitillä on huo- valmiina jo vuodesta 1978 ja tuopattavan
28473: mattava merkitys ei ainoastaan Vessölandetille ainesmäärän tilavuus ja massa on n. 30 000 m3
28474: vaan myös suurelle osalle muuta saariston väes- ja kokonaiskustannukset noussevat tällä het-
28475: töä. kellä n. 700 000 markkaan.
28476: Myrskyn ja rajuilman vallitessa on mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28477: suus kulkea "Fladan" kautta korvaamaton. tavasti,
28478: Tämän lisäksi reitti helpottaa liikennettä Por- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28479: voon kaupungin ja mm. Kardragin ja Pellingin, 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28480: Fagerstadin ja Voolahden välillä. Pienveneiden 31.27.77, Vesistötyöt ( arviomääräraha),
28481: on tuulisen ja huonon sään vallitessa melkoisen 200 000 markkaa töiden aloittamiseksi,
28482: vaikeata kiertää Vessölandetin eteläkärki ja ne jotta väylä, ns. Flada, joka yhdistää
28483: pitäisivät tällöin parempana "Fladan" läpi kul- Kroksnäsin salmen ja Seitlahden selän,
28484: kevaa väylää, jos sellainen olisi olemassa. saataisiin ruopatuksi.
28485: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
28486:
28487: Henrik Westerlund
28488: 1981. .rd. 1585
28489:
28490: Finansll:J.otion nr 1461
28491:
28492:
28493:
28494:
28495: W~sterlund m. 0.: Om anvisande av anslag tili Invalidförbundet
28496: för översättning tili svenska av materia! som informerar om
28497: handikapp
28498:
28499:
28500: TiP Riksdagen
28501:
28502: Handikapp på grund av sjukdom ellet olycks- nen behövs ständigt informationsmaterial för
28503: fall.ställer stora krav på anpassning på den han- att stärka medlemsföreningarnas möjlighet att
28504: dikappade. 1 denna situation har den handikap- verka för handikappade.
28505: pade och hans anhöriga ett stort behov av in- Såsom tvåspråkig organisation önskar lnva-
28506: formation om följderna av handikapp liksom Iidförbundet vända sig även tili den finlands-
28507: om samhällets servicemöjligheter. lnformatio- svenska befolkningen.
28508: nen från sjukhus, rehabiliteringsanstalter och de Förbundet har tolv medlemsföreningar inom
28509: sociala myndigheterna är tilisvidare otillräck- det svenska bosättningsområdet med ca 1 000
28510: lig. Vid sidan om direkt personlig information svenskspråkiga medlemmar. Många av dem kan
28511: är det synnerligen viktigt att erbjuda handikap- ta del endast av svenskt materia!. För att kun-
28512: pade skriftligt informationsmaterial, som kan na betjäna sina svenska medlemmar liksom den
28513: studeras hemma och anlitas under en längre tid. finlandssvenska befolkningen överhuvudtaget
28514: Även •den stora allmänheten och personai har Invalidförbundet inom ramen för sina eko-
28515: t.ex. inom undervisning, hälso- och sjukvård nomiska möjligheter översatt finskt informa-
28516: hehöver upplysning om vad olika former av tionsmaterial till svenska. För en privat orga-
28517: handikapp innebär. Sådan upplysning är en av nisation är de stora kostnaderna för översätt-
28518: förutsättriingarna för att attityderna tili handi- ning dock ofta ett hinder för att kunna ge den
28519: kapp skall förändras i positiv riktning. Det svenskspråkiga befolkningen fullgod service.
28520: intemationella handikappåret har aktiverat Det finns därför ett ständigt behov av flera
28521: många kretsar i vårt samhälle tili att ta upp svenska översättningar och utökat svenskt in-
28522: frågor, i anknytning tili handikapp. Handikapp- formationsmaterial.
28523: organisationerna har därmed upplevt en stark Med hänvisning till föregående föreslår vi
28524: efterfrågan på informationsmaterial såsom högaktningsfullt,
28525: broschyrer, artiklar och diabilder med text.
28526: Invalidförbundet strävar tili att tiligodose att Riksdagen i statsförslaget för år
28527: behovet av information om handikapp både för 1982 måtte upptaga ett anslag på
28528: handikappade själva och för allmänheten. För- 30 000 mark för att användas av Inva-
28529: bundet har under de senaste åren bLa. publi- lidförbundet r.f. för att översätta infor-
28530: cerat en del småskrifter om handikapp, broschy- mationsmaterial i anknytning till handi-
28531: rer med information om invalidvård och rehabi- kapp tili svenska.
28532: litering samt diaserier. Även inom organisatio-
28533: Helsingfors den 6 oktober 1981
28534:
28535: Henrik Westerlund Boris Renlund
28536:
28537:
28538:
28539:
28540: 199 088100408~
28541: 1586 1981 vp.
28542:
28543: Raha-asia-aloite n:o 1461 Suomennos
28544:
28545:
28546:
28547:
28548: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vam-
28549: maisuutta koskevan tiedotusmateriaalin kääntämiseksi ruot-
28550: siksi
28551:
28552:
28553: Eduskunnalle
28554:
28555: Sairaudesta tai onnettomuudesta aiheutunut sarjoja. Myös järjestön puitteissa tarvitaan jat-
28556: vammaisuus asettaa vammaisen sopeutumiselle kuvasti tiedotusmateriaalia jäsenyhdistysten
28557: suuret vaatimukset. Näissä olosuhteissa tarvitse- mahdollisuuksien parantamiseksi vammaisten
28558: vat sekä vammainen että hänen omaisensa pal- hyväksi työskenneltäessä.
28559: jon tietoa vammaisuuden seurauksista samoin Kaksikielisenä järjestönä Invalidiliitto haluaa
28560: kuin yhteiskunnan mahdollisuuksista palvella myös kohdistaa toimintansa maamme ruotsin-
28561: vammaisia. Tiedottaminen, joka tapahtuu sai- kieliseen väestöön. Liitolla on kaksitoista jäsen-
28562: raaloissa, kuntoutuslaitoksissa ja sosiaaliviran- järjestöä ruotsinkielisellä asutusalueella ja näi-
28563: omaisten taholta, on toistaiseksi riittämätöntä. den järjestöjen ruotsinkielisiä jäseniä on n.
28564: Henkilökohtaisen tiedottamisen ohella on mitä 1 000 henkilöä. Useat heistä pystyvät saamaan
28565: tärkeintä tarjota vammaiselle kirjallista tiedo- tietonsa vain ruotsinkielisestä materiaalista.
28566: tusmateriaalia, jota voidaan käyttää kotona pit- Voidakseen palvella ruotsinkielisiä jäseniään
28567: kän ajan kuluessa. samoin kuin maamme ruotsinkielistä väestöä
28568: Myös suuri yleisö ja esim. opetustoimen, ter- yleensäkin Invalidiliitto on taloudellisten mah-
28569: veydenhoidon ja sairaanhoidon alojen henkilö- dollisuuksiensa puitteissa kääntänyt suomen-
28570: kunta tarvitsee tietoja erilaisesta vammaisuu- kielistä tiedotusmateriaalia ruotsiksi. Yksityi-
28571: desta. Tämä tiedotus on eräänä edellytyksenä selle järjestölle tämä merkitsee huomattavaa
28572: sille, että asenteet vammaisia kohtaan muuttui- käännöstyöstä aiheutuvaa kuluerää ja on usein
28573: sivat myönteisemmiksi. Kansainvälinen vam- esteenä sille, että ruotsinkieliselle väestönosalle
28574: maisten vuosi on aktivoinut yhteiskuntamme voitaisiin antaa moitteetonta palvelua. Tästä
28575: monia piirejä ottamaan puheeksi vammai- syystä tarvitaan jatkuvasti lisää ruotsinkielisiä
28576: suuteen liittyviä kysymyksiä. Vammaisten käännöksiä ruotsinkielisen tiedotusmateriaalin
28577: järjestöihin on tällöin kohdistunut ankaraa pai- lisäämiseksi.
28578: netta tiedotusmateriaalin, kuten esitteiden, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28579: artikkeleiden ja tekstitettyjen diakuvien kysyn- nioittavasti,
28580: nän muodossa.
28581: Invalidiliitto pyrkii tyydyttämään vammaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28582: koskevaa tiedottamisen tarvetta sen koskiessa 1982 tulo- ;a menoarvioon 30 000 mark-
28583: vammaista itseään ja yleisöä. Liitto on viime kaa Invalidiliitto r.y:lle käytettäväksi
28584: vuosina mm. julkaissut eräitä pienehköjä kir- vammaisuuteen liittyvän tiedotusmate-
28585: joitelmia vammaisuudesta sekä esitteitä inva- riaalin kääntämiseksi ruotsiksi.
28586: lidien hoidosta ja kuntouttamisesta sekä dia-
28587: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28588:
28589: Henrik Westerlund Boris Renlund
28590: 1981 vp. 1587
28591:
28592: Raha-asia-aloite n:o 1462
28593:
28594:
28595:
28596:
28597: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden pääkirjaston
28598: rakentamiseen Pattijoelle
28599:
28600:
28601: Eduskunnalle
28602:
28603: Pattijoen kunnan kirjasto on jo kauan toimi- Kunnalla on valmius uuden kirjaston rakenta-
28604: nut toimintaansa nähden aivan liian puutteel- miseen vuonna 1981.
28605: lisissa tiloissa. Kirjavarasto on Iainausten mää- Uuden kirjastorakennuksen kiireellisyyttä li-
28606: rään verrattuna ehdottomasti liian pieni. Kirjo- sää se, että nykyinen kirjastotila on tarkoitus
28607: jen määrää ei voida enää lisätä pelkästään jo muuttaa kirkonkylän koulun musiikin opetus-
28608: tilojen ahtauden vuoksi. Myös nykyaikaiseen tilaksi. Muutoksella on kiire siksi, että oppilas-
28609: kirjastoon kuuluvat lukusali ja musiikkikirjas- määrän nopeasti kasvaessa koululla on suuri
28610: to puuttuvat. Samoin puuttuvat kirjastonhoi- puute opetustiloista ja lisätilojen tarve kasvaa
28611: tajan työ- ja sosiaalitilat. Tilojen ahtaus on entisestään tulevina vuosina.
28612: tehnyt mahdottomaksi kirjastotoiminnan kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28613: tämisen. nioittaen,
28614: Lokakuussa 1976 vahvistetun huonetilaohjel-
28615: man mukaan uuden pääkirjaston pinta-ala olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28616: 350-450 neliömetriä (nykyisen pääkirjaston 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28617: pinta-ala on 110 neliömetriä). Hankkeen kus- 29.56.31 1 200 000 markkaa Pattijoen
28618: tannusarvio oli vuonna 1979 968 000 markkaa. kunnan uuden pääkirjaston rakentami-
28619: seen.
28620: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
28621:
28622: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
28623: 1588 1981 vp.
28624:
28625: Raha-asia-aloite n:o 1463
28626:
28627:
28628:
28629:
28630: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Sirola-opistolle kor-
28631: kojen ja lainanlyhennysten maksamiseen
28632:
28633:
28634: Eduskunnalle
28635:
28636: :Kouluhallitus on 29. 10. 1980 hyväksynyt Si- tunut maksamaan vuosina 1974-1980 raken-
28637: rola-opiston lisärakentamis- ja muutostyöohjel- nusten vuokra-arvon ulkopuolelle jääviä kor-
28638: man, jonka alustava kustannusarvio on 5,2 koja 988 563 markkaa. Vuonna 1982 opiston
28639: milj. markkaa vuoden 1980 kustannustason lainoja lankeaa maksettavaksi 575 000 markkaa
28640: mukaan. Lisärakennus- ja muutostyöt on ajoi- ja korkoja 195 696 markkaa.
28641: tettu vuosille 1981-1985. Rakennusohjelman Paitsi opiston sivistystehtävän kannalta on
28642: toteuttamiseksi opisto anoi vuodelle 1982 ra- opiston rakennuksen, Vanajan kartanon, yllä-
28643: kennusavustusta 1,5 milj. mk aikaisempien ra- pito ja kunnostaminen myös yleishyödyllisesti
28644: kennushankkeiden aiheuttamien lainojen ja kor- arvokasta, sillä vuonna 1924 valmistunut kar-
28645: kojen maksamiseen sekä uusien rakennushank- tano on kulttuurihis,toriallisesti ja rakennustai-
28646: keiden toteuttamiseen. Vuoden 1982 tulo- ja teellisesti arvokas.
28647: menoarvioksi hallitus esittää tältä osin kuiten- Ehdotammekin,
28648: kin'vain 0,5 milj. mk.
28649: Opistolla on maksamattornia lainoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28650: '2 032 333 markkaa, jotka ovat syntyneet vuo- 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
28651: sina 197~1980 opistolla suoritetuista lisära- markkaa Sirola-opistolle annettavaksi
28652: kentamis- ja muutostöistä sekä kunnossapito- avustukseksi vuokra-arvojen ulkopuo-
28653: kustannuksista. Rakennushankkeisiin ja kun- lelle jäävien korkojen ja lyhennysten
28654: nossapitoon otetuista lainoista opisto on jou- maksamiseen.
28655: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
28656:
28657: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Ensio Laine
28658: Unto Ruotsalainen V. J. Rytkönen Vappu Säilynoja
28659: Matti Järvenpää Aulis Juvela Heli Astala
28660: Aarne Koskinen
28661: 1981 vp. 1589
28662: :. '.
28663: Raha-asia-aloite n:o 1464
28664:
28665:
28666:
28667:
28668: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Viliannin järvien
28669: kunnostamiseen
28670:
28671:
28672: Eduskunnalle
28673:
28674: Vihanoinjoen latvoilla Vihannin ·kirkonkylän Suunnitelma on sHs pahasti aikataulusta jäl-
28675: välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Kirkko- jessä. Vihannln järvien osalta vesihallitus ei
28676: järven, Saarelanjärven ja Rantasenjärven vesi- saanut valtioneuvostolta toimeenpanolupaa ja
28677: jätät. Ne kuivatettiin osittain 1950-luvun alus- näin ollen hanke on pysähdyksissä. Kuitenkin
28678: sa. Järvien halki kaivetulla ojalla saadaan vesi- järvien vesittämisellä on ratkaiseva merkitys
28679: jätöille 30-40 cm kuivatus keskikesällä. Vesi~ Viliannin kunnan tulevalle kehitykselle. Järvi-
28680: jättöjen täydellinen kuivatus ei ole taloudelli- alue liittyy välittömästi kirkonkylän taajamaan,
28681: sesti mahdollista, sillä Vihanuinjoki laskee erit- joten vesittäminen olisi maisemallisesti ja vir-
28682: täin tasaisesti koko 18 kilometrin matkan Kirk- kistyskäyttöä ajatellen omiaan lisäämään viih-
28683: kojärvestä Piipsanjoen yhtymäkohtaan. Epätäy- tyvyyttä. Samalla se antaisi maatalouden har-
28684: dellisestä kuivatuksesta johtuen on kuivioista joittajille mahdollisuuden. viljelyksien kastdulle
28685: muodostunut taloudellisesti arvoton ja Vihan- ja siten edesauttaisi voimaperäisen vihannes- ja
28686: nin kirkonkylää rumentava lähes täysin um- juurikasviviljelyn leviämistä. Ilmeisesti pinta-
28687: peenkasvanut pensaikko. vesien viipymä edistäisi pohjavesien muodos-
28688: Vi:hannin kunta on esittänyt vesijättöjen pa- tusta. Kun Vihannlnharjun pohjavesivaroja tul-
28689: dottamista järviksi Vihannln kirkonkylän ym- laan yhä laajenevassa määrin käyttämään myös
28690: päristön parantamiseksi ja uintimahdollisuuk- ympäristössä. olevien yhdyskuntien tarpeisiin,
28691: sien luomiseksi. Vihannin kunnan alueella ei olisikin välttämätöntä, että pohjavesien riittä-
28692: ole virkistyskäyttöön soveliaita järviä, joten vyydestä huolehdittaisiin muodostamaila uusia
28693: ko. padotuksella on alueelle suuri merkitys. järviä. Kun laajalla ympäristöalueellakaan ·ei ole
28694: Vesityshanke liittyy osana Pyhäjoen vesistön järviä, on Vihannln järvien kunnostamisella
28695: yleissuunnitelmaan ja se oli alun alkaen tarkoi- alueellisestikin merkitystä.
28696: tettu kulkemaan yhdessä Piipsjärven vesittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28697: misen kanssa, mikä työ on jo valmistunut. Py- nioittaen,
28698: häjoen vesistön yleissuunnitelmassa Piipsjärven
28699: ja Viliannin järvien vesittäminen oli vesistö- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28700: töiden ensimmäisessä vaiheessa. Toimenpitei- den 1982 tulo- ja menoarvioon
28701: den aikataulussa työt oli merkitty vuosille 1974 4 000 000 markan määrärahan Vibannin
28702: -1976. järvien kunnostamiseen.
28703: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
28704:
28705: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
28706: 1590 1981 VP'~
28707:
28708: Raha-asia-aloite n:o 1465
28709:
28710:
28711:
28712:
28713: Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teiden ja
28714: siltojen suunnitteluun
28715:
28716:
28717: Eduskunnalle
28718:
28719: Vaitioneuvoston vahvistamassa energiapoliit- ensin rakentamismahdollisuuksien tutkimista.
28720: tisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi koti- Tarkoitukseen on arvioitu tarvittavan varoja
28721: maisen energian tuotannon ja käytön lisäämi- noin 20 milj. markkaa. Kaikkein kiireellisim-
28722: nen. Vuoden 1982 tul<r ja menoarvioesitykses- pien tutkimushankkeiden käynnistämiseksi oli-
28723: sä todetaan tarpeelliseksi tehostaa kotimaisten si ensi vuonna saatava käyttöön vähintään 2
28724: polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lisääviä in- milj. markkaa.
28725: vestointeja. Sen vuoksi tulo- ja menoarvioesityksessä tei-
28726: Valtion polttoainekeskus ja Turveruukki Oy den ja siltojen yleis-, tie- ja rakennussuunnitte-
28727: ovat hankkineet pohjoiselta Pohjanmaalta suu- luun varattua määrärahaa tulisi korottaa em.
28728: ria suoalueita, joita on tarkoitus hyödyntää ko· tarkoitusta varten 2 milj. markkaa~
28729: timaisen polttoaineen saamiseksi. Nämä suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28730: alueet sijaitsevat Vihannin, Ruukin, Pyhännän,
28731: Ylikiimingin, Kiimingin, Iin ja Pudasjärven että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
28732: kunnissa. 1982 tulo- ja menoarvioon momentin
28733: Soiden käyttöön ottamisen estää kuitenkin 31.24.77 alamomentille 15 lisäyksenä
28734: toistaiseksi sopivien teiden puuttuminen. Siksi 2 000 000 markkaa teiden ja siltojen
28735: olisi kiireellisesti käynnistettävä turpeenkulje- suunnitteluun.
28736: tusteiden rakentaminen. Se kuitenkin edellyttää
28737: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
28738:
28739: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja Helvi Niskanen
28740: 1981 vp. 1591
28741:
28742: Raha-asia-aloite n:o 1466
28743:
28744:
28745:
28746:
28747: Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
28748: dun sähköistämisen tukemiseen
28749:
28750:
28751: Eduskunnalle
28752:
28753: Sähköenergia on tärkeimpiä ihmisten jokapäi- nessä. Maaseudun kehittämisen kannalta tätäkin
28754: väisessä elämässään tarvitsemista perushyödyk- aikataulua on pidettävä pitkänä.
28755: keistä. Sellaisena sen saanti on turvattu koh- Maaseudun sähköistämistä ei kuitenkaan ole
28756: tuullisin kustannuksin myös harvaan asuttujen valtion vuosittaisen määrärahan vähyyden
28757: alueiden väestölle. Riittävä ja ajoissa tapahtuva vuoksi voitu noteuttaa edes työryhmän ehdotta-
28758: sähköistäminen parantaa monasti ratkaisevasti massa aikataulussa. Vuonna 1979 tarkoitukseen
28759: maaseudun elinmahdollisuuksia. Nykyaikaisen osoitettiin 18 milj. markkaa. Vähimmäistavoit-
28760: maatalouden harjoittaminen edellyttää sähkö- teena on kuitenkin pidettävä selvityksen suo-
28761: energian saantia. sittamaa vuotuista 35 milj. markan määrärahaa.
28762: Vuonna 1979 suoritettujen sähköistämislaa- Useiden maaseudun sähkölaitosten taloudellisia
28763: jennusten jälkeen on sähköverkon ulkopuolella vaikeuksia on lisännyt uudistussähköistykseen
28764: vielä 1. 1. 1980 noin 5 300 koti- ja maatalout- myönnettyjen valtionosuuksien viivästyminen.
28765: ta. Näiden sähköistäminen on mahdollista vain Vuodeksi 1981 hallitus esiHää 28 miljoonaa
28766: valtion määrärahan turvin. Vaidon uudissäh- markkaa.
28767: köistyksen tukemiseen osoittaman määrärahan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28768: jatkuva väheneminen on kuitenkin vaikeutta-
28769: nut sähköistysohjelman loppuunsaattamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28770: Yhdentoista alueellisen sähkölaitoksen sel- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28771: vityksen mukaan tarvitaan maaseudun sähköis- 32.44.41 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
28772: tämiseen vuosittain vähintään 35 milj. mark- maaseudun sähköistämisen tukemiseen.
28773: kaa. Näin voitaisiin turvata jäljellä olevan säh-
28774: köistyksen toteuttaminen vuoteen 1985 men-
28775: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
28776:
28777: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
28778: 1592 19ln V'p.
28779:
28780: Raha-asia-aloite n:o 1467
28781:
28782:
28783:
28784:
28785: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sinibarettiliiton
28786: toiminnan tukemiseen
28787:
28788:
28789: Eduskunnalle
28790:
28791: Suomen Sinibarettiliitto ry. on suomalaisten messa kolmatta kertaa. Osallistujia saapunee
28792: YK:n rauhanturvaamistehtävissä palvelleiden ja 120-180.
28793: palvelevien henkilöiden järjestö. Sääntöjensä Toteuttaakseen suomalaisten rauhanturvaa-
28794: 2 § :n 4 kohdan mukaisten oikeudellisten, so- jien keskuudessa tapahtuvaa työtään liitto an-
28795: siaalisten ja palkkauksellisten etujen parantami- saitsisi allekirjoittaneiden mielestä valtiolta ra-
28796: seksi liitto on aloitteiden :tekijänä ja lausunto- hallista tukea, joka vuonna 1982 käytettäisiin
28797: jen antajana valtion viranomaisille. Liitto on osaksi pohjoismaisen kesäkokouksen kulujen
28798: saavuttanut etujärjestöaseman YK:n palveluk- kattamiseen.
28799: sessa olevien asioiden ajajana. Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
28800: Liitto on sääntöjensä 6 § :n perusteella Poh- nioittavasti,
28801: joismaisen Sinibarettikomitean (The Commit-
28802: tee of the Nordic Blue Berets) jäsen. Vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28803: 1982 Suomen Sinibarettiliitto ry. järjestää 10. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28804: pohjoismaisen kesäkokouksen 2-4. 7. Rauman 29.99.50 10 000 markan määrärahan
28805: kaupungissa. Kokoukseen on kutsuttu pohjois- Suomen Sinibarettiliitto ry:n toiminnan
28806: maisten jäsenyhdistysten sinibarettien lisäksi tukemiseen.
28807: Itävallan edustajat. Kesäkokous pidetään Suo-
28808: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
28809:
28810: Mauri Vänskä Olavi Martikainen Lauri lmpiö
28811: Mauri Miettinen Eero Lattula Pekka Löyttyniemi
28812: Asser Stenbäck Erkki Pystynen Ritva Laurila
28813: Pertti Hietala Tapio Holvitie
28814: 1981 vp. 1593
28815:
28816: Raha-asia-aloite n:o 1468
28817:
28818:
28819:
28820:
28821: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen liikuntaopis-
28822: ton käyttökulujen valtionosuudeksi
28823:
28824:
28825:
28826: Eduskunnalle
28827:
28828: Itä-Suomi muodosti aikaisemmin urheilu- ja toiminta viemään lävitse hyvin, eikä opiston it-
28829: liikuntaopistoverkostossa selvän aukon. Mat- sensä tarvitse rakentaa harjoitustiloja ollenlman.
28830: kakustannusten rajun nousun vuoksi lisääntyi Opiston käyttömenot ovat vuodessa noin mil-
28831: tarve saada alueelle oma liikuntaopisto. joona markkaa, josta avustuksien osuus on
28832: Joensuun kaupunki perusti 1. 8. 1979 Itä- noin 700 000 markkaa. Opetusministeriöltä on
28833: Suomen liikuntaopiston, jonka toiminta-ajatus anottu vuosittain harkinnanvaraista toiminta-
28834: poikkeaa perinteisistä opistoista. Liikuntaopis- avustusta, mutta avustusta ei ole myönnetty.
28835: tolle laadittiin kokeiluohjelma. Opetusministe- Perusteluna tälle on mainittu, että alueopisto-
28836: riöltä anottiin kokeilulupaa sekä avustusta ko- asia opetusministeriössä on kesken käsittelyn.
28837: keilutoiminnan kustannuksiin. Kokeiluohjelman tulokset ovat erittäin posi-
28838: Uudenmuotoinen kokeiluohjelma käsitti toi- tiivisia ja toimintaa voidaan jatkaa tällä uuden-
28839: minnallisen, organisatorisen ja laitoskokeilun. muotoisuuden periaatteella pienin muutoksin,
28840: Toiminnallinen kokeilu: SVUL:n, TUL:n ja mikäli avustusta toimintaan saadaan. Kurssivuo-
28841: SPL:n piiriorganisaatiot seuroineen muodosta- rokausia kertyi vuonna 1980 noin 9 000 sekä
28842: vat liikuntaopiston peruskäyttäjäryhmän. Tämän lisäksi kurssitunteja noin 20 000. Opiston pal-
28843: lisäksi muunlaistakin lyhytkurssi- ja leiritoimin- veluksia käytti hyväkseen yli 11 000 henkeä.
28844: taa opisto järjestää itse. Vuonna 1981 vastaavat luvut ovat noin
28845: Kurssitoiminta jakaantuu seuraavasti: 30% suuremmat.
28846: 1. Urheilujärjestöjen ja -seurojen kurssit Valtion urheiluneuvosto asetti työryhmän,
28847: 2. Koululiikunnan kurssit jonka tehtäväksi asetettiin "uudenmuotoisten
28848: 3. Terveys-, työ- ja työpaikkaliikuntakurssit koulutustoimintaa järjestävien harjoituskeskus-
28849: 4. Julkishallinnon kurssit ten perustamisen selvittäminen". Mietinnössä
28850: 5. Opiston omat kurssit esitetään mm., että Joensuun hankkeen koh-
28851: dalla tulisi tehdä selvitys perustamiseen liit-
28852: Organisatorinen kokeilu: toiminta tukeutuu tyvistä kysymyksistä. Mietinnössä esitetään
28853: pitkälle jo olemassa olevien organisaatioiden hy- 30 % :n valtionosuutta hyväksyttäviin menoi-
28854: väksikäyttöön. Tällä menettelyllä voidaan oman hin.
28855: henkilökunnan määrä pitää vähäisenä. Opistolla Kokeilun perusteella voidaan sanoa, että Itä-
28856: on vakinaisena kuusi henkeä ja kaksi osapäi- Suomen liikuntaopisto on tarpeellinen. Sen
28857: väisenä työntekijänä. käyttöluvut osoittavat selvästi, että Itä-Suomen
28858: Laitoskokeilu: liikuntaopiston uudenmuotoi- alueella tarvitaan liikuntaopisto. Kokeilu on
28859: suus näkyy selvimmin investointien kohdalla. lisäksi osoittanut uudentyyppisen toiminnan
28860: Hallinto, luento, majoitus ja ruokala toimii edut, joista taloudellisuus on tärkeällä sijalla.
28861: vuokratiloissa. Harjoituksia ja käytännön ope- Edelliseen viitaten olisikin tärkeää saada Itä-
28862: tusta varten tilat ja paikat vuokrataan Joensuun Suomen liikuntaopisto valtionavun piiriin em.
28863: kaupungin liikuntalautakunnalta. Kokeilu on mietinnön periaatteen mukaisesti. Tällöin val-
28864: osoittanut, että organisoimaila eri liikuntatilo- tionosuudeksi tulisi noin 300 000 markkaa vuo-
28865: jen käyttöä pystytään tämän suuruinen kurssi- dessa.
28866: 200 088100408~
28867: 1594 Raha-asia-aloite n:o 1468
28868:
28869:
28870: Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28871: nioittavasti, 29.91.50 300 000 markan määrärahan
28872: Itä-Suomen liikuntaopiston valtionosuu-
28873: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden deksi.
28874: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28875:
28876: Mauri Vänskä Lea Sutinen Jouko Tuovinen
28877: Pauli Puhakka Erkki Korhonen Markku Kauppinen
28878: Matti Puhakka
28879: 1981 vp. 1595
28880:
28881: Raha-asia-aloite n:o 1469
28882:
28883:
28884:
28885:
28886: Vänskä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtoväen
28887: eräiden sankarihautojen hoitoon
28888:
28889:
28890: Ed u s kunnalle
28891:
28892: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain leen rahoitusalijäämän kattamiseksi. Myöskin
28893: momentilla 29.99.50 varattu määräraha eräiden sankarihautojen hoitotasoa on rahoituksen puut-
28894: siirtoväen sankarihautojen hoitoon. Näitä san- teessa jouduttu alentamaan.
28895: karihautoja, joiden hoitaminen on kyseisen mää- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
28896: rärahan rajoissa paikallisten muistotoimikuntien nioittavasti,
28897: tehtävänä, on Joensuussa, Lappeenrannassa ja
28898: Luumäellä. Budjetissa olevaa määrärahaa ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28899: nostettu kustannustason nousua vastaavasti mo- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28900: neen vuoteen. Muistotoimikunnat ovat tästä 29.99.50 lisäyksenä 25 000 markkaa
28901: syystä yhä enenevässä määrin joutuneet kään- siirtoväen sankarihautojen hoitoa var-
28902: tymään sijaintikuntiensa ja seurakuntien puo- ten.
28903: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28904:
28905: Mauri Vänskä Erkki Korhonen
28906: Lea Sutinen Eero Lattula
28907: 1596 1981 vP·
28908: Raha-asia-aloite n:o 1470
28909:
28910:
28911:
28912:
28913: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuosalmen laivalaiturin
28914: rakentamiseen
28915:
28916:
28917: Ed u s kun ri alle
28918:
28919: TVL:n Pohjois-Karjalan pnrm 1976 teettä- 350-paikkaisella aluksella Vuoniemeen, jossa
28920: mässä Pyhäselän-Oriveden alueen laiva- ja nykyisin on vain tilapäinen pieni ponttoonilaic
28921: monikäyttölaituriselvityksessä on Rääkkylän turi. Matkustajamäärän yksin Joensuusta Vuo-
28922: kunnan Sintsin kylässä sijaitseva Vuoniemi kat- niemeen on arvioitu olevan kesäisin 7 000-
28923: sottu ylimaakunnallisen, maakunnallisen ja seu'- 8 000. Lisäksi todettakoon, että Vuoniemen
28924: dullisen reittiliikenteen vaatimaksi laituripai- laituri voi hyvin tulla kysymykseen tulevaisuu-
28925: kaksi. Viime aikoina tapahtunut Pohjois-Karja- dessa myös Saimaan reittiliikenteen laivojen
28926: lan matkailun ja erityisesti järvimatkailun kehi- pysähdyspaikkana.
28927: tys viittaa siihen, että tämä laiturihanke olisi Vuoniemen laivalaiturin aikaansaaminen on
28928: Pyhäselän-Oriveden alueen kiireellisin. Tämä tärkeä maakunnallisesti, mutta ennen kaikkea
28929: johtuu siitä, että luonnonkauniille Vuoniemelle Rääkkylän kunnan kannalta, joka on vuosikau-
28930: on perustettu matkailu- ja lomakeskus, jota on sia aktiivisesti tehnyt työtä kaikilla elinkeino-
28931: uuden omistajan toimesta ryhdytty voimakkaas- sektoreilla työpaikkojen luomiseksi alueelleen.
28932: ti kehittämään. Vuoniemen matkailun kehittä- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
28933: minen perustuu paljolti vesiliikenteen hyväksi- nioittavasti,
28934: käyttöön. Alueella on leirintä- ja mökkimajoi-
28935: tuspalvelujen lisäksi ohjelma- ja huvipalveluja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28936: mm. rantakalatilaisuuksia ja suuri tanssilava, 1982 tulo- ja menoarvioon 400 000
28937: jonka yhteydessä on karuselli lapsia varten. markan määrärahan V uosalmen laivalai-
28938: Vuoden 1979 kesäkuussa aloitettiin päivittäinen turin rakentamiseen.
28939: reittiliikenne Joensuusta Nurmes-Marina Oy:n
28940: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28941:
28942: Mauri Vänskä Lea Sutinen Matti Puhakka
28943: P. Puhakka Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
28944: Markku Kauppinen
28945: 1~81 vp. 1~97
28946:
28947:
28948: Raha-asia-aloite n:o 1471
28949:
28950:
28951:
28952:
28953: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotiteolli-
28954: suusoppilaitosten ammattikurssitoimintaan
28955:
28956:
28957: Eduskunnalle
28958:
28959: Käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset hoitavat sin riittämätön tarpeeseen verrattuna. Esite-
28960: säädösten mukaisesti suomalaisen käsityön sekä tystä kurssitoiminnasta on ammattikasvatushal-
28961: käsi- ja pienteollisuuden työalojen peruskoulu- litus voinut rahoittaa noin 30 %.
28962: tuksen lisäksi alan jatko- ja täydennyskoulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28963: tustoimintaa sekä aikuisten ammatillista perus-
28964: koulutusta ja ns. nuorisokursseja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28965: Käsi- ja pienteollisuusalojen kurssitoimin- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
28966: nalla on huomattava työllistävä merkitys. Val- 29.85.28 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
28967: tion tulo- ja menoarvioissa osoitettu em. kurs- kotiteollisuusoppilaitosten ammattikurs-
28968: sitoiminnan määräraha on jo pitkään ollut täy- sitoimintaa varten.
28969: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28970:
28971: Marjatta Väänänen Einari Nieminen Orvokki Kangas
28972: Lea Sutinen Olavi Martikainen Toivo Yläjärvi
28973: Hannu Tenhiälä Juhani Saukkonen Heimo Linna
28974: Alvar Saukko
28975: 1598 1981 vp.
28976:
28977: Raha-asia-aloite n:o 1472
28978:
28979:
28980:
28981:
28982: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö-
28983: taiteellisen harrastustoiminnan tukemiseen
28984:
28985:
28986: Eduskunnalle
28987:
28988: Suomen Harrastajateatteriliitto tekee arvo- taamaan kaikkiin niihin haasteisiin, joita sille
28989: kasta työtä maan mohien järjestöjen keskuu- esitetään.
28990: dessa ohjaamalla ja kouluttamalla niiden jäse- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
28991: nistöä harrastajanäyttämötoiminnan pariin ja
28992: edistämällä siten perinteistä näyttämötaidehar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28993: rastusta maan eri puolilla asutuskeskuksissa ja 1982 tulo- ja menoarvioon momentitle
28994: maaseutukunnissa. Sen valtionapu on kuiten- 29.90.53 lisäyksenä 200 000 markkaa
28995: kin jäänyt jälkeen vastaavien muiden järjestö- näyttämötaiteellista harrastustoimintaa
28996: jen valtionavusta eikä se pysty sen vuoksi vas- varten.
28997: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
28998:
28999: Marjatta Väänänen Mikko Pesälä Einari Nieminen
29000: Markku Kauppinen Hannu Tenhiälä Olavi Martikainen
29001: Mauno Manninen Lea Sutinen Juhani Saukkonen
29002: Kauko Juhantalo Orvokki Kangas
29003: 1981 vp . 1599
29004:
29005: .aha-asia-aloite n:o 1473
29006:
29007:
29008:
29009:
29010: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueorkes-
29011: tereiden toiminnan tukemiseen
29012:
29013:
29014: Eduskunnalle
29015:
29016: Maamme alueellisen kulttuuritoiminnan ke- nousseet. Kuitenkin alueorkesterijärjestelmän
29017: hittämiseksi ryhdyttiin 1970-luvun alusta läh- edistämistoimenpiteet on laiminlyöty ja sen val-
29018: tien tukemaan mm. alueteatteri-, aluemuseo- ja tion tuki jäänyt oleellisesti jälkeen.
29019: alueorkesteritoimintaa. Alueteatterijärjestelmää Tämän vuoksi on välttämätöntä, että alue-
29020: onkin edistetty siinä määrin, että tuki vuoden orkesteritoimintaa ryhdytään kehittämään val-
29021: 1982 tulo- ja menoarviossa nousee yli 10 mil- mistelemalla alueorkestereita koskeva lainsää-
29022: joonan markan. Sen sijaan alueorkesteritoimin- däntö sekä nostamalla alueorkesterien osaksi
29023: nan kehittäminen ja tukeminen on jäänyt tois- tulevaa valtion tukea orkestereitten lukumää-
29024: taiseksi varsin vähäiseksi siitä huolimatta, että rän ( 20 ammatti- ja runko-orkesteria) edellyttä-
29025: laki musiikkioppilaitoksista on ollut voimassa mälle tasolle.
29026: jo n. 10 vuoden ajan, että musiikkiopistojen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29027: määrä on lisääntynyt oleellisesti ja että mm. taen,
29028: orkesterimuusikoitten koulutus lain seurauksena
29029: on huomattavasti lisääntynyt. Samalla on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29030: yleisön kiinnostus orkesterimusiikkia kohtaan 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29031: lisääntynyt ja sen orkesterien tekniselle ja tai- 29.90.53 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
29032: teelliselle tasolle asettamat vaatimukset ovat alueorkestereitten toiminnan tukemiseen.
29033: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1982
29034:
29035: Marjatta Väänänen Markku Kauppinen Einari Nieminen
29036: Esko Pekonen Mauno Manninen Olavi Martikainen
29037: Lea Sutinen Kauko Juhantalo Juhani Saukkonen
29038: Orvokki Kangas Mikko Pesälä Alvar Saukko
29039: Petter Savola Hannu Tenhiälä Heimo Linna
29040: 1600 1981 vp.
29041:
29042: Raha-asia-aloite n:o 1474
29043:
29044:
29045:
29046:
29047: '·· Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään keskusjäte-
29048: vedenpuhdistamon runkoviemärityön aloittamiseen
29049:
29050:
29051: Eduskunnalle
29052:
29053: Hyvinkään kaupunki on saanut velvoitteen Tämä Suomen tiheimmin asutulla seudulla kul-
29054: rakentaa 30. 9.1984 mennessä uuden keskus- keva joki tarjoaa monipuoliset virkistyskäyttö-
29055: jätevedenpuhdistamon. Puhdistamon hankinta- mahdollisuudet erittäin suurelle asukasmäärälle,
29056: kustannuksiksi on arvioitu 2.3 miljoonaa mark- mikäli veden laatu saadaan riittävän hyväksi.
29057: kaa ja puhdistamolle johtavan runkoviemärin Vantaanjoki säilyy edelleenkin pääkaupunkiseu-
29058: rakentamiskustannuksiksi 12 miljoonaa mark- dun vararaakavesilähteenä.
29059: kaa. Koska Hyvinkään uuden jätevedenpuhdista-
29060: Tällä hetkellä Hyvinkäällä on jo toiminnassa mon rakentamisella on valtakunnallista merki-
29061: jätevedenpuhdistamot, joita muualla Suomessa tystä sekä alueellisen vaikutuksensa että siinä
29062: pidettäisiin kaikki vaatimukset täyttävinä. Hy- käytettävän uuden puhdistustekniikan vuoksi,
29063: vinkään . kaupungille on kuitenkin asetettu nyt olisi perusteltua, että valtio osallistuisi hank-
29064: mm. ammoniumtypen poistovaatimus, joka asu- keen toteuttamiseen runkoviemärin osalta vesi-
29065: majätevesien osalta on aivan uutta Suomessa. huoltotyön muodossa.
29066: Normaaleja tiukemmista puhdistusvaatimuksista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29067: johtuen on Hyvinkäälie rakennettava kokonaan nioittaen,
29068: uutta puhdistustekniikkaa hyväksi käyttävä
29069: uusi keskuspuhdistamo. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29070: Hyvinkään kaupunki joutuu toteuttamaan 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29071: hankkeen, josta on hyötyä lähinnä muiden kun- 30.40.77 1 000 000 markkaa Hyvinkään
29072: tien kuin Hyvinkään itsensä asukkaille. Puh- keskusjätevedenpuhdistamon runkovie-
29073: distamolla tulee olemaan erittiiin suuri merki- märityön aloittamista varten vesihuolto-
29074: tys Vantaanjoen virkistyskäy•ön kannalta. työnä.
29075: Helsmgissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29076:
29077: Marjatta Väänänen Einari Nieminen
29078: 1981 vp. 1601
29079:
29080: Raha-asia-aloite n:o 1475
29081:
29082:
29083:
29084:
29085: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien päällystys-
29086: töiden loppuunsaattamiseen välillä Artjärvi-Kausala
29087:
29088:
29089: Eduskunnalle
29090:
29091: Itä-Uudenmaan tiestö ei ole viime vuosina ovat kohentuneet. Artjärven-Kausalan tie n:o
29092: kehittynyt alueen liikenteen kasvua vastaavasti. rajan takana tie on jo päällystetty.
29093: Yhteydet esimerkiksi Kymen läänin suuntaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29094: ovat huonot, kun taas naapuriläänin tieolot taen,
29095: ovat kohentuneet. Artjärven-Kausalan tie n:o
29096: 173 olisi päällystettävä vain 8 kilometrin mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29097: kalta. Tällöin yhteydet Kymenlaakson suuntaan 1982 tulo- ja menoarvioon 500 000
29098: paranisivat tältä osin huomattavasti. Läänin- markkaa Artjärven-Kausalan maantien
29099: päällystystöiden loppuunsaattamiseksi.
29100: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29101:
29102: Marjatta Väänänen Mikko Pesälä
29103: Elisabeth Rehn Hannu Tenhiälä
29104: Henrik Westerlund
29105:
29106:
29107:
29108:
29109: 201 0881004081['
29110: 1602 1981 vp.
29111:
29112: Raha-asia-aloite n:o 1476
29113:
29114:
29115:
29116:
29117: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien päällystämiseen
29118: välillä Artjärvi-Kimonkylä
29119:
29120:
29121: Eduskunnalle
29122:
29123: Itä-Uudenmaan tieolot ovat viime vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29124: jääneet vaille alueen liikenteen kasvun edellyt- 1982 tulo- ja menoarvioon 600 000
29125: tämiä perusparannuksia. Artjärven liikenneyh- markkaa Artjärven-Kimonkylän tien
29126: teyksien parantaminen edellyttäisi Kimonkylän- päällystystöiden käynnistämiseksi ja si-
29127: tien n:o 11917-11919 luokan nostamista ja ten kiirehtisi kauan vireillä ollutta tie-
29128: päällystämistä. hanketta.
29129: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29130: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29131:
29132: Marjatta Väänänen Mikko Pesälä
29133: Elisabeth Rehn Hannu Tenhiälä
29134: Henrik Westerlund
29135: 1981 vp. 1603
29136:
29137: Raha-asia-aloite n:o 1477
29138:
29139:
29140:
29141:
29142: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittamiseen
29143: tieosuudella Potnainen-Lahdentie
29144:
29145:
29146: Eduskunnalle
29147:
29148: Uudellamaalla on Askolan, Myrskylän, Mon- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29149: ninkylän ja Potnaisten keskustain tieyhteydet
29150: Lahdentielle ja sitä kautta Helsinkiin varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29151: kehnot. Erityisesti tieosuus Potnainen-Lahden- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29152: tie on todettu kohtuuttoman kehnoksi. Huoli- 31.24.77 1 500 000 markkaa tiesuunnit-
29153: matta lukuisten lausunnonantajien ao. tiehan- teluun ja tietöiden aloittamiseen tieosuu-
29154: ketta puoltavista lausunnoista sekä kunnan ul- della Pornainen-Lahdentie.
29155: kopuolelle suuntautuvasta lisääntyneestä työ-
29156: matkaliikenteestä toimenpiteisiin tien paranta-
29157: miseksi ei ole ryhdytty.
29158: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
29159:
29160: Marjatta Väänänen Hannu Tenhiälä
29161: Mikko Pesälä Henrik Westerlund
29162: 1604 1981 vp.
29163:
29164: Raha-asia-aloite n:o 1478
29165:
29166:
29167:
29168:
29169: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuus-
29170: yritysten tuotteiden markkinoinnin edistämiseen
29171:
29172:
29173: Eduskunnalle
29174:
29175: Suomalaisten käsi- ja pienteollisuustuotteiden symys, niiden vientimahdollisuudet sekä vien-
29176: kotimaahan ja etenkin ulkomaille tapahtuva nin organisointikysymykset.
29177: markkinointi on rajoitettua sen vuoksi, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29178: alan yksittäisillä yrityksillä ei ole riittävästi taen,
29179: mahdollisuuksia valmistuttaa korkeatasoisia
29180: tuotteita varastoon ja harjoittaa laajamittaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29181: tuotteiden vientiä. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29182: Käsiteollisuuden tuotteiden markkinoinnin 32.60.41 200 000 markkaa käsi- ja pien-
29183: tehostamiseksi ja alan työtilaisuuksien enentä- teollisuusyritysten tuotteiden varastoin-
29184: miseksi tulisi kauppa- ja teollisuusministeriön ti-, markkinointi- ja vientikysymyksen
29185: yhdessä alan keskeisten järjestöjen kanssa sel- selvittämiseksi.
29186: vittää alan tuotteiden varastoinnin rahoitusky-
29187: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29188:
29189: Marjatta Väänänen Petter Savola Mikko Pesälä
29190: Lea Sutinen Markku Kauppinen Hannu Tenhiälä
29191: Esko Pekonen Mauno Manninen Einari Nieminen
29192: Orvokki Kangas Kauko Juhantalo Juhani Saukkonen
29193: Alvar Saukko Henrik Westerlund
29194: 1981 vp. 1605
29195:
29196: Raha-asia-aloite n:o 1479
29197:
29198:
29199:
29200:
29201: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalous-
29202: ja pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen lomatoimintaan
29203:
29204:
29205: Eduskunnalle
29206:
29207: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1982 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29208: on momentilla 33.57.58 varattu maatalous- ja taen,
29209: pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen toimintaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29210: varten määräraha. Siitä huolimatta, että maan 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29211: eri puolilla tarvitaan lomatoiminnan laajen- 33.57.58 lisäyksenä 500 000 markkaa
29212: nuttua tähänastista enemmän em. väestönosan käytettäväksi maatalous- ja pienyrittäjä-
29213: 1omauttamiseen tiloja ja mahdollisuuksia, mää- väestön lomajärjestöjen harjoittamaan
29214: räraha ei ole vuoden 1981 tasosta lainkaan lomatoimintaan.
29215: ehdotuksessa noussut.
29216: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
29217:
29218: Marjatta Väänänen Hannu Tenhiälä Olavi Martikainen
29219: Mauno Manninen Lea Sutinen Juhani Saukkonen
29220: Kauko Juhantalo Henrik Westerlund Toivo Yläjärvi
29221: Mikko Pesälä Orvokki Kangas Heimo Linna
29222: Einari Nieminen
29223: 1606 1981 vp.
29224:
29225: Raha-asia-aloite n:o 1480
29226:
29227:
29228:
29229:
29230: Yläjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisen työvoiman
29231: vakinaistamiseen Itä-Suomen korkeakouluissa ja tutkimus-
29232: laitoksissa
29233:
29234:
29235: Eduskunnalle
29236:
29237: Maassamme on tällä hetkellä edelleen vaka- Tilapäinen työsuhde on yksilön kannalta on-
29238: via työllisyysongelmia eikä tulevaisuuskaan näy- netonta, koska se merkitsee toimeentulon epä-
29239: tä tässä suhteessa hyvältä. Korkeakoulujen ja varmuutta.
29240: muiden tutkimuslaitosten avulla olisi mahdollis- Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kannal-
29241: ta vaikuttaa sekä työllisyyteen että elinkeino- ta henkilökunnan vaihtuvuuden aiheuttama jat-
29242: elämään myönteisesti, mikäli ne voisivat tehos- kuva uudelleenkoulutus haittaa alimiehitettyjen
29243: taa tiedon siirtoa yhteiskuntaan. yksiköiden toimintaa.
29244: Itä-Suomen korkeakoulut, Joensuun ja Kuo- Itä-Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslai-
29245: pion korkeakoulut sekä Lappeenrannan teknil- tosten toimintakykyisyyden parantamiseksi olisi
29246: linen korkeakoulu perustettiin korkeakoulujen tarpeelliseksi osoittautunut ja pätevöitynyt hen-
29247: resurssikehityksen kannalta liian myöhään, vas- kilökunta kiinnitettävä vakinaiseen työsuhtee=
29248: ta runsaat 10 vuotta sitten. 1970-luvulla ei val- seen varaamaila riittävät määrärahat korkeakou-
29249: tiontalouden yleistilanne antanut mahdollisuuk- lujen ja tutkimuslaitosten omille momenteille
29250: sia niiden saattamiseksi kunnolla toimintakel- valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
29251: poisiksi. Ne jäivät keskeneräisiksi henkilöstö- 1982.
29252: ja nimenomaan apuhenkilöstökehityksen osalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29253: Osa-avun huonoon tilanteeseen ovat tuoneet nioittaen,
29254: työllisyysvarat. Avustavasta henkilökunnasta
29255: yli puolet on tilapäisessä työsuhteessa ja jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29256: vasti vaihtuvaa. Tämän henkilöstön määrä on 1982 tulo- ja menoarvioon 8 500 000
29257: Itä-Suomen korkeakouluissa ja tutkimuslaitok- markkaa Itä-Suomen korkeakoulujen ja
29258: sissa tällä hetkellä noin 300. tutkimuslaitosten työllisyysvaroin tila-
29259: Edellisestä seuraa se, että korkeakoulujen ja päiseen työsuhteeseen palkattujen henki-
29260: tutkimuslaitosten palvelumahdollisuudet sekä löiden kiinnittämiseksi vakinaiseen !'yÖ-
29261: sisään- että myös yhteiskuntaan päin ovat epä- suhteeseen.
29262: tyydyttävät.
29263: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29264:
29265: Toivo Yläjärvi Heikki Järvenpää Pertti Hietala
29266: Petter Savola Risto Tuominen Esko Pekonen
29267: Jorma Rantala Olli Helminen Pentti Poutanen
29268: Lasse Lehtinen Pekka Jokinen Unto Ruotsalainen
29269: Juhani Laitinen Mikko Pesälä Pauli Puhakka
29270: Olavi Martikainen Anna-Liisa Piipari Markku Kauppinen
29271: Lauha Männistö Pekka Starast Lea Sutinen
29272: V. J. Rytkönen Terho Pursiainen Jouko Tuovinen
29273: Veikko Vennamo Esko Almgren Matti Puhakka
29274: Juuso Häikiö Urpo Leppänen Mauri Vänskä
29275: Juhani Saukkonen Erkki Liikanen Erkki Korhonen
29276: Maija Rajantie
29277: 1981 rd. 1607
29278:
29279: Finansmotion nr 1481
29280:
29281:
29282:
29283:
29284: Zilliacus: Om anvisande av anslag för en utredning beträffande
29285: avlöning vid vattendomstolarna av personer med slutexamen
29286: i naturvetenskap
29287:
29288:
29289: Till Riksdagen
29290:
29291: En revision av vattenlagen är för närvarande slutexamen i t. ex. biologi. Dessa personers
29292: under beredning i justitieministeriet. En mål- kompetens skulle närmast vara rådgivande. På
29293: sättning för revisionen bör vara att vatten- detta sätt kunde man under en övergångsperiod
29294: domstolarna i framtiden bättre än hittills be- bättre i vattendomstolsbehandlingen beakta
29295: aktar biologiska och ekologiska faktorer i sina miljöaspek~er. Samtidigt får man erfarenhet av
29296: avgöranden. För närvarande gör vattendom- hur den biologiska aspekten skall komma tili
29297: stolarna bl.a. en s.k. nettokalkyl, då man tals i domstolsbehandlingen och dra nytta där-
29298: jämför de lrostnader och den nytta man kunde av vid revisionen av vattenlagen.
29299: ha av olika vattenprojekt. Alldeles uppenbart Med beaktande av ovanstående vill under-
29300: är, att man i detta sammanhang inte tillräckligt tecknad föreslå,
29301: har beaktat de ekologiska faktorerna. Ensidig
29302: utredning med betoning på den tekniska sak- att Riksdagen i statsförslaget för år
29303: kunskapen har fått dominera. 1982 under momentet 25.40.01 måtte
29304: Det vore därför viktigt att man redan nu upptaga i tillägg 200 000 mark för av-
29305: som ett experiment vid vattendomstolarna löning vid vattendomstolarna av perso-
29306: skulle anställa några personer med akademisk ner med slutexamen i naturvetenskap.
29307: Helsingfors den 2 oktober 1981
29308:
29309: Jutta Zilliacus
29310: 1608 1981 vp.
29311:
29312: Raha-asia-aloite n:o 1481 Suomennos
29313:
29314:
29315:
29316:
29317: Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta luonnontieteellisen lopputut-
29318: kinnon suorittaneiden henkilöiden paikkaamista vesioikeuk-
29319: siin koskevaan selvitykseen
29320:
29321:
29322: Eduskunnalle
29323:
29324: Vesilain uudistustyö on parhaillaan käynnissä kitys. Tällä tavoin vmta1s11n ylimenokautena
29325: oikeusministeriössä. Uudistamisen eräänä tavoit- asioita vesioikeuksissa käsiteltäessä ottaa ympä-
29326: teena tulee olla, että vesioikeudet paremmin ristötekijät paremmin huomioon. Samalla saa-
29327: kuin tähän asti ottavat päätöksenteossaan huo- daan kokemusta siitä, miten biologiset näkö-
29328: mioon biologiset ja ekologiset tekijät. Tällä het- kohdat tulisi ottaa huomioon tuomioistuinkä-
29329: kellä tekevät vesioikeudet mm. ns. nettolaskel- sittelyssä ja käyttää tätä kdkemusta hyväksi
29330: man, jossa vertaillaan eri vesihankkeiden kus- vesilakia uudistettaessa.
29331: tannuksia ja hyötyä toisiinsa. On aivan ilmeistä, Edellä ol~van perusteella ehdotan kunnioit-
29332: että tässä yhteydessä ei ole riittävässä määrin tavasti,
29333: otettu huomioon ekologisia tekijöitä. Vallalla
29334: on ollut yksipuolinen selvitys, jonka määrää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29335: vänä tekijänä on ollut tekninen asiantuntemus. 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29336: Tästä syystä olisi tärkeätä, että jo nyt koe- 25.40.01 lisäyksenä 200 000 markkaa
29337: mielessä otettaisiin vesioikeuksien palvelukseen luonnontieteellisen loppututkinnon suo-
29338: akateemisen loppututkinnon suorittaneita hen- rittaneiden henkilöiden paikkaamista
29339: kilöitä, esim. biologeja. Näiden henkilöiden varten vesioikeuksiin.
29340: pätevyydellä olisi lähinnä neuvoa-antava mer-
29341: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29342:
29343: Jutta Zilliacus
29344: 1981 rd. 1609
29345:
29346: Finansmotion nr 1482
29347:
29348:
29349:
29350:
29351: Zilliacus: Om anvisande av höjt anslag för sommargymnasieverk-
29352: samheten
29353:
29354:
29355: Tili Riksdagen
29356:
29357: Den stora oron i dagens skolor är allmänt har. många sommargymnasier utvecklat spe-
29358: omvittnad. Oton har givetvis många orsaker. ciella arbetsformer, som mera allsidigt ger ung-
29359: Stora skolenheter ovh överstma klasser leder domen möjlighet att utvecklas, t.ex. att ut-
29360: klart. tili aft arbetsmiljön försämras. Men också trycka sig. Det vore därför olyckligt om denna
29361: det att undervisningen är rätt teoretisk leder alternativa skolform skulle stanna i utveck-
29362: tili problem. Vidare är det svårt att förneka lingeh p.g,a .. hrist på medd. Detta är fallet
29363: att artbetsmetoderna i dagens skolor är pas- om anslaget för sommargymnasieverksamhet
29364: siverande, trots ett stort antal experiment, höjs med endast 10 000 mk till 105 000 mk
29365: försök och ändringar. Sommargymnasieverk- såsom i propositionen till statsförslaget för år
29366: samheten bör därför ses som ett positivt kom- 1982.
29367: plement tili ·den traditionella skolundervisning- Erfarenheterna har också visat at:t man inom
29368: en. ramen för sommargymnasierna förmått utveck-
29369: Dagens ungdom ställer ett stort antal frågor, la elevernas språkliga färdigheter, detta gäller
29370: som kan vara s'våta att besvara inom ramen t. ex. de finlandssvenska eleveroa och barn från
29371: för den vanliga skolan. Frågorna kan gälla alla Sverige med finska som hemspråk.
29372: livs- och samhällsområden, men sällan besvaras Med anledning av det ovan anförda önskar
29373: de av lärarna. Sommargymnasierna är ut- undertecknade föreslå,
29374: märkta fora för en friare undervisning som
29375: kan •berika dagens skolelever, och där ett friare att Riksdagen i statsförslaget för år
29376: åsiktsutbyte kan äga rum. Vi vet också att ut- 1982 under momentet 29.44.52 måtte
29377: rymmet för skapande verksamhet är för litet upptaga ett anslag på 150 000 mark
29378: i den vanliga skolan. Under de gångna åren för sommargymnasieverksamheten.
29379: Helsingfors den 2 oktober 1981
29380:
29381: Jutta Zilliacus
29382:
29383:
29384:
29385:
29386: 202 088100408~
29387: 1610 1981 vp.
29388:
29389: Raha-asia-aloite n:o 1482 Suomennos
29390:
29391:
29392:
29393:
29394: Zilliacus: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesälukiotoimin-
29395: nan tukemiseen
29396:
29397:
29398: Eduskunnalle
29399:
29400: Kouluissamme tällä hetkellä vallitseva mel- tavallisissa kouluissa. Kuluneiden vuosien aikana
29401: koinen rauhattomuus on yleisesti tunnustettu monet kesälukiot ovat kehittäneet erityisiä työ-
29402: tosiasia. Rauhattomuuteen on luonnollisesti muotoja, jotka mahdollistavat oppilaille kaikin-
29403: useita syitä. Kouluyksiköiden suuruus ja liian puolisen kehittymisen esim. ilmaisun alalla.
29404: suuret luokat ovat ilmeisiä syitä siihen, että työ- Näin ollen olisi valitettavaa, jos tämän vaihto-
29405: ympäristö huononee. Myös se seikka, että ope- ehtoisen koulumuodon kehitys pysähtyisi varo-
29406: tus on varsin teoreettista, aiheuttaa ongelmia. jen puutteen johdosta. Näin tapahtuu, jos kesä-
29407: Tämän lisäksi on vaikeata kieltää sitä, että ny- lukiotoiminnan määrärahaa korotetaan ainoas-
29408: kykoulujen työskentelymenetelmät passivoivat taan 10 000 markalla 105 000 markkaan val-
29409: oppilaita huolimatta lukuisista kokeiluista, yri- tion vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa.
29410: tyksistä ja muutoksista. Kesälukiotoimintaa tu- Kokemus on myös osoittanut, että kesälukioi-
29411: lisi tästä syystä pitää tavanomaisen kouluope- den puitteissa on pystytty kohentamaan oppilai-
29412: tuksen myönteisenä täydennyksenä. den valmiutta eri kielissä, tämä koskee esim.
29413: Tämän päivän nuoriso asettaa lukuisia kysy- Suomen ruotsinkielisiä lapsia ja niitä Ruotsista
29414: myksiä, joihin voi olla vaikeata vastata taval- tulleita lapsia, joiden kotikieli on suomi.
29415: lisen koulun puitteissa. Kysymykset saattavat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29416: koskea kaikkia elämän ja yhteiskunnan aloja, tavasti,
29417: mutta opettajat vastaavat niihin harvoin. Kesä-
29418: lukiot ovat erinomaisia paikkoja vapaata ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29419: tusta varten, joka saattaa rikastuttaa tämän päi- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29420: vän koululaista ja joissa mielipiteiden vaihto 29.44.52 150 000 markkaa kesälukiotoi-
29421: on vapaampaa. Tiedossamme on myös, että mintaa varten.
29422: tilat luovaa toimintaa varten ovat liian pienet
29423: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29424:
29425: Jutta Zilliacus
29426: 1981 rd. 1611
29427:
29428: Finansmotion nr 1483
29429:
29430:
29431:
29432:
29433: Zilliacus: Om anvisande av höjt anslag som statsunderstöd tili
29434: Suomen Rauhan liitto, YK-yhdistys, Finlands Fredsförbund,
29435: förening för FN r.f.
29436:
29437:
29438: Tili Riksdagen
29439:
29440: Befolkningen i Europa känner idag en stark att förbundet skall kunna utvecklas på ett sätt
29441: <oro för kappn1stningen. Denna oro har tagit som tillfredsställer den stadigt växande med-
29442: sig många uttryck under det senaste året. lemskåren behöver förbundet mera resurser.
29443: Kvinnornas fredsmarsch tili Paris var en I propositionen angående statsförslaget för år
29444: stor och balanserad manifestation för ett kärn- 1982 har anslaget för Fredsförbundet ökat med
29445: vapenfritt Europa. Också på Nordiskt pian har bara 10 000 mk (mom. 29.99.50). En utökning
29446: fredsarbetet aktiverats mycket påtagligt. De- av verksamheten t. ex. bland de svenskspråkiga
29447: ba:tten och aktionerna för ett kärnvapenfritt avdelningarna och medlemmarna understryker
29448: Norden har tagit ny fart och blivit folkligt behovet av mera medel. Finlands Fredsförbund
29449: förankrade. har också i avsikt att utveckla det nordiska
29450: I juni stod Finlands Fredsförbund, förening samarbetet mellan fredsorganisationerna.
29451: för FN r.f. värd för ett Nordiskt fredsmöte Med beaktande av ovanstående föreslår un-
29452: som samlade ett stJOrt antal deltagare. Också dertecknad,
29453: i övrigt har man kunnat märka att allt flera
29454: medborgare vill göra en konkret insats i freds- att Riksdagen i statsförslaget för år
29455: arbetet. Många finner att Finlands Fredsför- 1982 under momentet 29.99.50 måtte
29456: bund är det rätta forumet för deras insats. upptaga ett anslag om 200 000 mark
29457: Förbundet har gjort sig känt för en balanserad, som statsunderstöd till Suomen Rau-
29458: konstruktiv verksamhet. Förbundet strävar att han liitto, YK-yhdistys, Finlands Freds-
29459: på ett uppbyggande sätt informera om freds- förbund, förening för FN r.f.
29460: frågor, och peka på positiva åtgärder. För
29461: Helsingfors den 2 oktober 1981
29462:
29463: Jutta Zilliacus
29464: 1612 1981 vp.
29465:
29466: Raha-asia-aloite n:o 1483 Suomennos
29467:
29468:
29469:
29470:
29471: Zilliacus: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan
29472: liitto, YK-yhdistys, Finlands Fredsförbund, förening för FN
29473: r.f. -nimisen yhdistyksen valtionapuun
29474:
29475:
29476: Eduskunnalle
29477:
29478: Euroopan väestö on tällä hetkellä syvästi koskevista kysymyksistä ja viitteitä myöntei-
29479: huolestunut kilpavarustelun johdosta. Tämä sistä toimista. Jotta liittoa voitaisiin kehittää
29480: huolestuneisuus on viime vuosien aikana ilmen- tyydyttävästi sen jatkuvasti kasvavan osanot-
29481: nyt monin eri tavoin. tajamäärän kannalta, se tarvitsee lisää varoja.
29482: Naisten rauhanmarssi Pariisiin oli mahtava ja Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa Rauhanlii-
29483: maltillinen mielenosoitus ydinaseettoman Euroo- ton määrärahaa on lisätty vain 10 000 markalla
29484: pan puolesta. Myös pohjoismaisella tasolla rau- (mom. 29.99.50). Toiminnan lisääminen esim.
29485: hantyö on tuntuvasti aktivoitunut. Keskustelu ruotsinkielisten osastojen ja jäsenten puitteissa
29486: ja toiminnat ydinaseettoman Pohjolan puolesta vain korostaa varojen lisäämisen tarvetta. Suo-
29487: ovat päässeet jälleen vauhtiin kansalliselta poh- men Rauhanliiton aikomuksena on myös kehit-
29488: jalta. tää pohjoismaisten rauhanjärjestöjen välistä
29489: Kesäkuussa Suomen Rauhan liitto, YK-yh- yhteistyötä.
29490: distys oli pohjoismaisen rauhankokouksen isän- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29491: tänä osanottajamäärän ollessa huomattava. tavasti,
29492: Muutenkin on voitu panna merkille, että yhä
29493: useammat kansalaiset haluavat osallistua kon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29494: kreettisesti rauhantyöhön. Monen mielestä Suo- 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
29495: men Rauhanliitto on oikea yhteisö tämän työn 29.99.50 200 000 markkaa valtionavus-
29496: tekemiselle. Liitto on tullut tunnetuksi maltil- tuksena Suomen Rauhan liitto, YK-yh-
29497: lisesta, rakentavasta toiminnastaan. Liitto pyrkii distys, Finlands Fredsförbund, /örening
29498: rakentavassa mielessä antamaan tietoja rauhaa för FN r.f. -nimiselle yhdistykselle.
29499: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
29500:
29501: Jutta Zilliacus
29502: 1981 rd. 1613
29503:
29504: Finansmotion nr 1484
29505:
29506:
29507:
29508:
29509: .Zilliacus: Om anvisande av höjt anslag för nedsättning av nyhets-
29510: och notisbyråernas samt deras kundtidningars telekostnader
29511:
29512:
29513: Tili Riksdagen
29514:
29515: I tio år har ett anslag i statsverkspropositio- nyheter med högre linjehastighet än för när-
29516: nen (31.55.41.2) beviljats för nedsättning av varande stiger också hyran för teleprinterlin-
29517: nyhets- och notisbyråernas samt deras kund- jerna.
29518: tidningars telekostnader. I budgeten för år 1982 har föreslagits, att
29519: Anslaget uppgick år 1981 tili 3 700 000 för nedsättning av nyhets- och notisbyråernas
29520: mark. Med hänvisning tili förnyandet av den samt deras kundtidningars telekostnader skulle
29521: tekniska utrustningen i branschen samt löne- beviljas oförändrat 3 700 000 mark.
29522: avtalens och den inflatoriska utvecklingens Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
29523: inverkan föreslog nyhets- och notisbyråerna i vördsamt,
29524: en skrivelse tili statsrådet 4. 3. 1981, att ett
29525: anslag på 4 100 000 mark skulle reserveras för att Riksdagen i statsförslaget för
29526: telekostnadernas nedsättning ·i budgeten för år 1982 måtte upptaga ett 400 000
29527: 1982. Senare har det framkommit, att telefon- mark stort tilläggsanslag till moment
29528: och telexavgifterna år 1982 kommer att stiga 31.55.41.2 för nedsättning av nyhets-
29529: med ca 10 procent. Då byråerna med hjälp av och notisbyråernas samt deras kundtid-
29530: den tekniska utvecklingen övergår att sända ningars telekostnader.
29531: Helsingfors den 5 oktober 1981
29532:
29533: Jutta Zilliacus
29534: 1614 1981 vp.
29535:
29536: Raha-asia-aloite n:o 1484 Suomennos
29537:
29538:
29539:
29540:
29541: Zilliacus: Korotetun määrärahan osoittamisesta uutis- ja tieto-
29542: toimistojen sekä niiden asiakaslehtien telekustannusten alen-
29543: tamiseen
29544:
29545:
29546: Eduskunnalle
29547:
29548: Kymmenen vuoden ajan on valtion tulo- ja nopeudella, nousevat myös kaukokirjoittimien
29549: menoarvioon sisältynyt määräraha (31.5 5 .41.2 ) linjojen vuokrat.
29550: uutis- ja tietotoimistojen sekä niiden asiakasleh- Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä
29551: tien telekustannusten alentamiseksi. on ehdotettu, että uutis- ja tietotoimistojen sekä
29552: Määräraha oli vuonna 1981 3 700 000 mark- niiden asiakaslehtien telekustannusten alentami-
29553: kaa. Viitaten alan teknisen välineistön uusimi- seksi myönnettäisiin edelleen 3 700 000 mark-
29554: seen sekä palkkasopimusten ja inflatorisen kehi- kaa.
29555: tyksen vaikutukseen uutis- ja tietotoimistot Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29556: ehdottivat kirjelmässään valtioneuvostolle 4. 3. tavasti,
29557: 1981, että telekustannusten alentamista varten
29558: vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon otettaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29559: 4 100 000 markan määräraha. Myöhemmin on 1982 tulo- ;a menoarvioon momentin
29560: ilmennyt, että puhelin- ja telexmaksut tulevat 31.55.41 alamomentille 2 lisäyksenä
29561: vuonna 1982 nousemaan n. 10 prosenttia. Kun 400 000 markkaa uutis- ;a tietotoimis-
29562: toimistot teknisen kehityksen myötä siirtyvät to;en sekä niiden asiakaslehtien telekus-
29563: lähettämään uutisia nykyistä suuremmalla Iinja- tannusten alentamiseksi.
29564: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1981
29565:
29566: Jutta Zilliacus
29567: