<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

157 Käyttäjää paikalla! 0.0061349868774414

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1982_1 | A_1982_2 | A_1982_3 | A_1982_4 | A_1982_5 | B_1982_1 | B_1982_2 | C_1982_1 | C_1982_2 | D_1982 | E_1982_1 | E_1982_2 | E_1982_3 | E_1982_4 | F_1982_1 | F_1982_2 | F_1982_3 | Hak_1982 | PTK_1982_1 | PTK_1982_2 | PTK_1982_3 | PTK_1982_4 | PTK_1982_5 |

1: Vuoden 1982
2: VALTIOPÄIVÄT
3:
4:
5:
6:
7: Asiakirjat
8: E1
9: Lakialoitteet 1-156
10:
11:
12:
13:
14: HE LS 1 N K 1 1983 VALTIONEUVOSTON
15: KANSLIA
16: Helsinki 1983. Valtion painatuskeskus
17: SISÄLLYSLUETTELO
18:
19:
20:
21:
22: Lakialoitteet 1-156
23: (4-121 tehty yleisenä aloiteaikana, 1-3 ja 122-156 yleisen aloiteajan jälkeen)
24:
25: Siv. Siv.
26: - 4 Alppi ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli- - 17 Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
27: tusmuodon 23 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 1 rallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta . . . . 32
28:
29: - 5 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli- - 18 Björklund ym.: Ehdotus laiksi perintö-
30: tusmuodon 23 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 2 ja lahjaverolain 11 ja 12 §:n muuttamisesta 33
31:
32: - 6 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär- - 19 Hautala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
33: jestyksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 rallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta . . . . 34
34:
35: - 7 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär- - 20 Jaakonsaari ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
36: jestyksen 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 4 varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta 36
37:
38: - 8 Pukkio ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli- - 21 Joutsen!.ahti ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
39: tusmuodon 6 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 6 varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta . . . . 38
40:
41: - 9 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi Suomen - 22 Koivisto ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
42: Hallitusmuodon muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 8 rallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta 40
43:
44: - 10 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi Suomen - 23 Korhonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
45: Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta . . . . 10 rallisuusverolain 29 § :n muuttamisesta . . . . . . 42
46:
47: - 11 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tasavallan - 24 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi lannoiteve-
48: presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun rosta annetun lain kumoamisesta . . . . . . . . . . 43
49: lain 12 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 12
50: - 25 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
51: - 12 Wahlström ym.: Ehdotukset laeiksi Suo- rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 45
52: men Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen
53: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 - 26 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Ehdotus laiksi
54: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttami-
55: - 13 Väänänen ym.: Ehdotus laiksi Suomen sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
56: Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta . . . . ... 22
57: - 27 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon
58: - 14 Halonen ym.: Ehdotus laiksi osakeyhtiö- verottamisesta eräissä tapauksi-ssa annetun lain
59: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
60:
61: - 15 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi asunto- - 28 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
62: osakeyhtiöistä annetun lain 8 §:n muutta- moottoripyöräverosta annetun lain 7 §:n muut-
63: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
64:
65: ·- 16 Söderman ym.: Ehdotus laiksi rikosiain - 29 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi tasapainoi-
66: täyderitämisestä viikivaltakuvauksen levittämis- sen alueellisen kehityksen edi-stämisestä anne-
67: tä koskevilla säännöksillä .........•.. , .. , 28 tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
68:
69: 088300275Y
70: 4 Sisällysluettelo
71:
72: Siv.
73: - .30 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi luottolai- - 46 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi elinkeino-
74: tosten varoista myönnettävistä eräistä korko- tulon verottamisesta annetun lain muuttami-
75: tukilainoista annetun lain 2 §:n muuttami- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84
76: sesta 53
77: - 47 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi elinkeino-
78: - 31 Muroma ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal- tulon verottamisesta annetun lain 18 ja 61 §:n
79: lisuusverolain 21 §:n muuttamisesta ..... . 54 muuttamisesta 87
80:
81: - 32 Mäki-Hakola ym.: Ehdotus laiksi maatila- - 48 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi konserni-
82: talouden tuloverolain 13 §:n muuttamisesta 55 avustuksesta verotuksessa ............... . 89
83: - 33 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi - 49 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi eräitä tuo-
84: tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n muuttami- tannollisia investointeja koskevista poi:kkeuk-
85: , sesta 56 sista liikevaihtoverolakiin ............... . 93
86:
87: - 34 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi - 50 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
88: tulo- ja varallisuusverolain 27 §:n muuttami- moottoripyöräverosta annetun lain muuttami-
89: sesta . ·• ............................... . 57 sesta ................................ , .. 97
90: - 35 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi - 51 A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
91: tulo-. ja varallisuusverolain 33 §:n muutta- varallisuusverolain 31 §:n muuttamisesta . . 100
92: misesta 58
93: - 52 A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
94: - 36 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi varallisuusverolain 32 a §:n muuttamisesta . . 101
95: tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttami-
96: sesta 59 - 53 Valo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
97: suusverolain 29 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 103
98: ,___ 37 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus asunto-
99: tuotannon veronhuojennuslaiksi . . . . . . . . . . . . 60 - 54 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
100: vara1Hsuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . 105
101: - 38 Pesälä: Ehdotus laiksi valtion siementar-
102: kastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kau- - 55 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi obligaa-
103: pungista Elimäen kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . 64 tiolainojen veronhuojennuslain l §:n muutta-
104: misesta 109
105: - 39 Ed. Pohto ym.: Ehdotus la~ksi öljyjen
106: enimmäisveroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 - 56 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi neste-
107: mäisten polttoaineiden varmuusvarastointimak-
108: - 40 Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi leima- susta am1etun lain 3 §:n muuttamisesta . . . . 110
109: verolain 16 ja 26 §:n muuttamisesta . . . . . . 66
110: - 57 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi alueel-
111: - 41 Rönnholm ym.: Ehdotus laiksi liikevaihto- lisesta kuljetustuesta annetun lain 2 §:n muut-
112: verolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
113:
114: - 58 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi indeksi-
115: - 42 Salolainen: Ehdotus laiksi auto- ja mootto-
116: ehdon käytön rajoittamisesta annetun lain
117: ripyöräverosta annetun lain 17 §: n muutta-
118: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
119: misesta 70
120: - 59 Vänskä ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotu-
121: - 43 SHlantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- lon verottamisesta annetun lain 8 §:n muut-
122: rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 72 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114
123: - 44 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja - 60 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi liikepankki-
124: varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta 80 lain 22 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 116
125:
126: - 45 SiUantaus ym.: Ehdotus laiksi verotuslain - 61 Pokka ym.: Ehdotukset alkoholilaiksi ja
127: 77 ja 83 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . .. 82 la1ksi keskioluesta annetun lain.kumoamisesta 117
128: Sisällysluettelo 5
129:
130: Sivo Siv.
131: - 62 Astala ymo: Ehdotus laiksi rakennuslain 3 - 78 M. Järvenpää: Ehdotus laiksi maatalOtis-
132: ja 125 S:n muuttamisesta o ooooooooooooooo 143 lautakunnista annetun lain 4 S :n muutta·
133: misesta .0 0 0 0 0 oo..
134: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 • 0 190
135: - 63 Ekorre ymo: Ehdotus laiksi kunnallislain
136: 42 ja 44 §:n muuttamisesta oo oooooo 145 0 0 0 0 - 79 Kortesalmi ymo: Ehdotus laiksi satova-
137: hinkojen korvaamisesta annetun lain 1 S:n
138: - 64 Ihamäki ymo: Ehdotus laiksi kunnalle muuttamisesta oo ooo
139: 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 191
140: suoritettavasta katumaksusta annetun lain
141: muuttamisesta 147 - 80 Leppänen ymo: Ehdotus laiksi maatalous-
142: tuiolain 15 §:n muuttamisesta ooooooooo 0 0 0 192
143: - 65 Jaakonsaari ymo: Ehdotus turvelaiksi o 0 0 o 150
144: - 81 Leppänen ymo: Ehdotus laiksi sato-
145: - 66 Norrback mo fi.: Förslag till lag angående vahinkojen korvaamisesta annetun lain 3 S:n
146: ändring av lagen om gatuavgift tili kommun 156 muuttamisesta o oo oooooo0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 193
147: - 66 Norrback ymo: Ehdotus laiksi kunnalle suo- - 82 Nieminen ymo: Ehdotus laiksi kotimaisen
148: ritettavasta katumaksusta annetun lain muut- sokerin tuotannosta ooooooo o• . . . • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 194
149: tamisesta o oo
150: 0 0 0 0 oo
151: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 158
152: - 83 Halonen ymo: Ehdotus laiksi lapsilisälain
153: - 67 Puk!kio ymo: Ehdotus laiksi kunnallislain 1 ja 2 §:n muuttamisesta o o 198 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0
154:
155:
156:
157:
158: muuttamisesta o ooooooo
159: 0 0 ooo0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 160
160: - 84 Halonen ymo: Ehdotus lai:ksi työsopimus-
161: - 68 Rehn ymo: Ehdotus laiksi metsästysbio lain muuttamisesta . ° 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 • 199
162: muuttamisesta 162
163: - 85 Hyrynkangas ymo: Ehdotus laiksi lapsilisä-
164: - 69 Sillantaus ymo: Ehdotus laiksi kunnalle lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta .. o. oo. 201 0 0 0
165:
166:
167:
168:
169: suoritettavasta katumaksusta annetun lain ku-
170: - 86 Hyrynkangas ymo: Ehdotus lai:ksi sairaus-
171: moamisesta o· o 167 vakuutuslain 23 §:n muuttamisesta .. o. 203
172: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
173:
174: 0 0 0.
175:
176:
177:
178:
179: - 70 Suonio ymo: Ehdotus laiksi ampuma-aseis- - 87 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi rintama-
180: ta ja ampumatarpeista annetun lain 1 S:n veteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 1
181: muuttamisesta oooo ooo ooooo ooo ooooo 0 0 0 0 0 0 169 ja 14 S:n muuttamisesta . 00............. 205
182:
183: - 71 Söderman ymo: Ehdotus laiksi saariston - 88 Jou'tsenlahti ym.: Ehdotus la~si sairaus-
184: käytöstä ja suojelusta oooo oooooo o oo ooo 172 0 0 0 0 vakuutuslain 23 §:n muuttamisesta ....... . 206
185:
186: - 72 Wahlström ymo: Ehdotus laiksi kunnalle - 89 Joutsenlahti ymo: Ehdotus laiksi työnanta·
187: suoriotettavasta katumaksusta annetun lain jan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta
188: muuttamisesta 175 vuonna 1983 ..... 0 ••••••••••••••••••• 0 208
189:
190: - 90 Joutsenlahti ymo: Ehdotus lai:'ksi eläkeka-
191: - 73 Po Vennamo ymo: Ehdotus laiksi kunnal-
192: lislain muuttamisesta 0 0 o ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 oo 0 0 0 179
193: tosta 209
194: - 91 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi kansaneläke-
195: - 74 Ala-Kapee yrno: Ehdotus laiksi opintotuki- lain 33 §:n muuttamisesta ..... 0 •••••••• 210
196: lain 7 S:n muuttamisesta o o 0 0 0 0 0 oo ooo 0 0 0 0 183
197: - 92 Kauppinen ym.: Ehdotus la~ksi rintama-
198: - 75 Leppänen ymo: Ehdotus laiksi opintotuki- veteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 5
199: lain 6 §:n muuttamisesta ooo 0 0 0 0 0 0 0 ooo 0 0 0 184 ja 7 §:n muuttamisesta .... 0 ••••• 0 ....... 211
200:
201: - 76 Leppänen ymo: Ehdotus laiksi opintotuki- - 93 Koivisto ym.: Ehdotus laiksi kansaneläike-
202: lain 10 §:n muuttamisesta oo o oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 185 lain 20 §:n .muuttamisesta ............... . 213
203:
204: - 77 Suonio ymo: Ehdotus laiksi koulupsyko- - 94 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme
205: logeista ja koulukuraattoreista o ooooooo o 186 0 0 0 veteraanien eläkkeistä . 214 0 0 •••••••••••••••••
206: 6 Sisällysluettelo
207:
208: Siv. Siv.
209: - 95 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Ehdotus laiksi - 111 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi
210: maatalousyrittäjien eläkelain 8 §:n muutta- asumistukilain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 245
211: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217
212: - 112 Söderman: Ehdotus työsuhdeturvalaiksi 247
213: - 96 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotukset laeiksi
214: työntekijäin eläkelain 4 §:n ja perhe-eläkelain - 113 Tuovinen ym.: Ehdotus laiksi sairaus-
215: 6 ja 15 §:n muuttamisesta .... _......... 220 vakuutuslain 19 ja 20 §:n muuttamisesta . . 251
216:
217: - 97 Lampinen ym.: Ehdotukset laeiksi kan- - '114 Wahlström ym.: Ehdotukset työsuhdetur-
218: sanedustajain eläkelain ja kimsanedustajain valaiksi ja laiksi työsopimuslain muuttami-
219: perhe-eläkelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 222 sesta 252
220:
221: - 98 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi työllisyys- - 115 Valo: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain
222: lain 6 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 225 5 §:n ja sairausvakuutuslain 34 §:n muut-
223: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 275
224: - 99 Liedes ym.: Ehdotukset laeiksi työllisyys-
225: . ·lain 17 §:n ja valtakunnallisista työttömyys- - 116 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsili-
226: kassoista annetun lain 16 §:n muuttamisesta 226 sälain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 277
227:
228: - 100 Lillqvist: Förslag till lag om iindring av - 117 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsili-
229: 3 § semesterlagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 sälain 1 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 278
230:
231: - 100 Lillqvist: Ehdotus laiksi vuosilomalain - 118 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työlli-
232: 3 §:n muuttamisesta . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . 229 syyslain 17 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 279
233:
234: - 101 Niskanen ym.: Ehdotus laiksi työnteki- - 119 Vänskä ym.: Ehdotus laiksi leipomotyö-
235: jäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 230 lain 2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 280
236:
237: - 102 Niskanen ym;: Ehdotus laiksi valtakun- - 120 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi tieliikenne-
238: nallisista työttömyyskassoista annetun lain 14 lain muuttamisesta _........ _. . . . . . . . . . . . 282
239: §:n 2-5 momentin kumoamisesta . . . . . . . . 231 - 121 Astala ym.: Ehdotus laiksi aseettomasta
240: palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun
241: - 103 Pekkarinen ym.: ·Ehdotus laiksi 'työlli-
242: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284
243: syyslain 24 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 232
244:
245: ~ 104 Piipari ym.: Ehdotus kansaneläkelai- - 1 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi raittiustyön
246: toksen luottamushenkilöiden eläkelaiksi . . . . 234 järjestämisestä . - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289
247: - 2 Hautala ym.: Ehdotus laiksi raittiustyön
248: - 105 Poutanen ym.: Ehdotus laiksi maatalous-
249: järjestämisestä .................... _.... _ 292
250: yrittäjän vuosiloman ja sijaisavun järjestämi-
251: sestä annetun lain 7 a §:n muuttamisesta . . 235 - 3 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lasten päivä-
252: hoidosta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 294
253: - 106 Pukkio: Ehdotus laiksi työsuojelun val-
254: vonnasta annetun lain 8 §:n muuttamisesta 236 - 122 Peltola ym.: Ehdotukset peruskoululaiksi
255: ja lukiolaiksi .. . . .. . .. . .. . . . .. . .. .. . . .. .. 295
256: - 107 Pukkio ym.: Ehdotus laiksi työsuojelu-
257: rahastolain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 238 - 123 Juntumaa ym.: Ehdotus peruskoululaiksi 297
258:
259: - 124 Kortesalmi ym.: Ehdotukset peruskoulu-
260: - 108 Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi lapsen
261: laiksi ja lukiolaiksi sekä niihin liittyväksi
262: hoitokorvauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
263: lainsäädännöksi . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 298
264: - 109· Savola ym.: Ehdotus laiksi sotilasvamma- - 125 Itälä ym.: Ehdotukset peruskoululaiksi
265: lain 6 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 242 ja lukiolaiksi . . . .. . .. .. . .. . .. . .. .. .. . .. .. 310
266:
267: - 110 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi sai- - 126 Hautala ym;: Ehdotukset peruskoululaiksi
268: .. · rausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta . . . • 243 ja lukiolaiksi . . .. . . . .. . . .. .. . . . . .. . .. . .. . 313
269: Sisällysluettelo 7
270:
271: Siv. Siv.
272: - 127 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi metsäs- - 141 Leppänen: Ehdotus laiksi palo- ja pelas-
273: tyslain muuttamisesta ................... . 316 tustoimesta annetun lain muuttamisesta . . . . 365
274:
275: - 128 Luttinen ym.: Ehdotukset laiksi valtio- - 142 Nikkilä ym.: Ehdotus laiksi kotieläintuo-
276: neuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja ylei- tannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa anne-
277: sestä toimialasta annetun lain 1 ja 3 § :n sekä tun lain 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 367
278: eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 318
279: - 143 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme
280: veteraanien eläkkeistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368
281: - 129 Luttinen ym.: Ehdotukset laiksi eräiden
282: virastojen ja laitosten menosääntöjen perus- - 144 Hautala ym.: Ehdotus laiksi rintamavete-
283: teiden muuttamisesta ja laiksi eräiden sopi- raanien varhaiseläkkeestä annetun lain muut-
284: muspaikkaisten virkojen täyttämisestä annetun tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
285: lain 2 §:n muuttamisesta ............... . 327
286: - 145 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi rintamave-
287: - 130 Sillantaus ym.: Ehdotukset laiksi valtio- teraanien varhaiseläkkeestä annetun lain muut-
288: neuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja ylei- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372
289: sestä toimialasta annetun lain 1 ja 3 §:n
290: sekä eräiden siihen liittyvien lakien muutta- - 146 Liedes ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
291: misesta 331 rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 375
292:
293: - 131 A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja - 147 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
294: varallisuusverolain muuttamisesta ......... . 343 varallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . 377
295:
296: - 132 Rehn m. fl.: Förslag tili lag angående - 148 Pihlajamäki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
297: ändring av lagen om skatt på inkomst och varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta 379
298: förmögenhet .. . .. . . .. . . .. . . . . .. . . . .. .. . . 346
299: - 149 Hautala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
300: - 132 Rehn ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- rallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta 381
301: suusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 348
302: - 150 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
303: - 133 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi leimavero- rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 383
304: lain 16 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 350
305: - 151 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
306: - 134 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi rintama- varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta 385
307: veteraanien kuntoutuksesta .............. 351
308: - 152 Hautala ym.: Ehdotukset laeiksi verotus-
309: - 135 Leppänen: Ehdotus vartioimisliikelaiksi 352 lain 72 §:n 1 momentin 4 kohdan ja 2-4
310: momentin sekä tappiontasauksesta tulovero-
311: - 136 Linna: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain tuksessa annetun lain 10 §:n kumoamisesta 387
312: muuttamisesta 356
313: - 153 Impiö: Ehdotus laiksi Ounasjoen erityis-
314: - 137 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi sairausva-
315: suojelusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389
316: kuutuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 358
317: - 154 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi pellon
318: - 138 Muroma ym.: Ehdotus laiksi sairausva-
319: kuutuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 360 käytön rajoittamisesta annetun lain muuttami-
320: sesta 394
321: - 139 Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
322: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362 - 155 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisä-
323: lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 396
324: - 140 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi työttömän
325: ja asevelvollisuuttaan suorittavan lainojen kor- - 156 Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi lapsilisä-
326: kojen maksusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364 lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397
327: 1982 vp.
328:
329: Lakialoite n:o 4
330:
331:
332:
333:
334: Alppi ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muut-
335: tamisesta
336:
337:
338: Eduskunnalle
339:
340: Valtiosääntömme on osoittanut harvinaislaa- hallitusmuodon 23 §: ssä esiintyvä kielellinen
341: tuista sitkeyttä pysyessään muuttumattomana vanhanaikaisuus, eli saattaa sana "valitsijamies"
342: yhteiskunnallisten olosuhteiden monin tavoin nykyaikaisempaan asuun.
343: muututtua. Kun on oletettavissa, elltei siihen Ehdotammekin,
344: saada oleellisia muutoksia esimerkiksi tasaval-
345: lan presidentin valintatavan suhteen pitkään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
346: aikaan, olisi aiheellista korjata edes Suomen lakiehdotuksen:
347:
348:
349: Laki
350: Suomen Hallitusmuodon 23 § :n muuttamisesta
351:
352: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:s·sä maara-
353: tyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 23 § :n
354: 2 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (738/81),
355: ja 3 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (490/77),
356: näin kuuluviksi:
357:
358: 23 § denttiä. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpi-
359: lipuin, joku saa enemmän kuin puolet annetuis-
360: Presidentin vaalin toimittavat presidentin va- ta äänistä, hänet on valittu. Muussa tapauk-
361: litsijat, joiden lukumäärä on 301. Vaalioikeu- sessa toimitetaan heti uusi vaali, ja jollei sil-
362: desta ja vaalikelpoisuudesta presidentin valitsi- loinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä,
363: jain vaaleissa sekä sovekuvilta kohdin vaalin vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdokkaan
364: rtavasta ja järjestyksestä ·sekä varavalitsijain välillä, jotka toisessa vaalissa ovat saaneet suu-
365: asetltamise~>ta on voimas!Sa, mitä edus1tajavaa:lista rimmat äänimäärät. Äänten jakautuessa tasan
366: on säädetty. ratkaisee arpa.
367: Presidentin valitsijain vaalit toimitetaan tam-
368: mikuun kolmantena sunnuntaina ja sitä seuraa-
369: vana maanantaina, ja seuraavan helmikuun 15
370: päivänä kokoontuvat presidentin valitsijat pää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
371: min1s•terin puheenjohdolla val1tsemaan presi- kuuta 198 .
372:
373:
374: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
375:
376: Ulla-Leena Alppi Irma Rosnell Saara-Maria Paakkinen
377: Liisa Jaakonsaari Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Juhani Vähäkangas
378: Jutta ,Zilliacus Kati Peltola M.-L. Snlminen
379: Antero Tuntumaa Inger Hirvelä Tarja Halonen
380: Jacob SÖderman Ole Norrback Mikko Ekorre
381: 088200112W
382: 2 1982 vp.
383:
384: Lakialoite n:o 5
385:
386:
387: Kivitie ytn.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n
388: muuttamisesta
389:
390:
391: Eduskunnalle
392:
393: Eduskunta hyväksyi 1. 4. 1969 toivomuksen, hallituksen tuli asettaa valtiosääntökomitealle
394: että hallitus kiireellisesti suorituttaisi tutkimuk- tehtäväksi valmistella esitys tasavallan presiden-
395: sen siitä, olisiko perusteltua syytä järjestää tin vaalin toimittamisesta välittömällä kansan-
396: presidentin valitseminen tapahtuvaksi välittö- vaalilla.
397: mällä kansanvaalilla ja rajoittaa presidentin toi- Viitaten näihin eduskunnan kannanottoihin
398: mikausien määrää, sekä valmistaisi ja antaisi sekä siihen, että valtiosäännön kokonaisuudis-
399: eduskunnalle esityksen sellaisista muutoksista tus on pysähdyksissä, ehdotamme kunnioittaen,
400: voimassa olevaan lainsäädäntöön, johon tutki-
401: muksen tulos antaa aihetta. Puolisentoista että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
402: vuotta myöhemmin - 3. 11. 1970 - edus- lakiehdotuksen:
403: kunnassa hyväksyttiin ponsi, jonka mukaan
404:
405: Laki
406: Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta
407:
408: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
409: tyllä tavalla, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 § näin kuuluvaksi:
410:
411: 23 § jotka vaalissa ovat saaneet suurimmat ääni-
412: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kan- määrät.
413: sa syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta Jos eduskunnan jäsen vaHtaan presidentiksi,
414: aina kuudeksi vuodeksi. Ketään ei voida valita [akkaa hänen edustajantoimensa. Valtion vi-
415: presidentiksi kolmanneksi perättäiseksi toimi- rassa tai toimessa oleva henkilö, joka valitaan
416: kaudeksi. presidentiksi, katsotaan virasta eronneeksi.
417: Presidenttiehdokkaan voi asettaa rekisteröi- Tarkemmat määräykset presidenttiehdokkai-
418: ty puolue tai 5 000 kansanedustajain vaalissa den asettamisesta ja presidentin vaalista anne-
419: äänioikeutettua kansalaista, jotka sopivat eh- taan lailla. Äänioikeudesta presidentin vaaleis-
420: dokkaan nimeämisestä. sa sekä soveltuvin osin vaalin tavasta ja jär-
421: Milloin ehdokkaita on asetettu useampia, jestyksestä on voimassa, mitä kansanedustajain
422: toimitetaan tammikuun kolmantena sunnunt:ti- vaaleista on säädetty.
423: na ja seuraavana maanantaina samanaikaisesti Jos tässä hallitusmuodossa muualla kuin tä-
424: koko maassa välitön ja salainen tasavallan pre- män pykälän 4 momentissa säädetty määräpäi-
425: sidentin vaali. Jos presidentin vaalissa joku vä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seur<aava
426: ehdokkaista on koko maassa saanut enemmän arkipäivä määräpäivänä.
427: kuin puolet annetuista äänistä, on hänet va-
428: littu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauk-
429: sessa suoritetaan kahden viikon kuluttua uusin- Tämä laki tulee voimaan päivänä
430: taäänestys niiden kahden ehdokkaan välillä, kuuta 19
431: -----
432: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
433:
434: Anneli Kivitie Taakka Itälä
435: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
436: 1982 vp.
437:
438: Lakialoite n:o 6
439:
440:
441: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
442:
443: Eduskunnalle
444:
445: Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime aloitejärjestelmä. Se tarkoittaa, että kun laissa
446: aikoina moneen otteeseen tullut esille tyyty- määrätty määrä kansalaisia allekirjoituksellaan
447: mättömyys parlamentaarisen järjestelmämme ilmoittaa kannattavansa jotakin aloitetta, se on
448: toimintaa kohtaan. Sen ongelmiksi on todettu alistettava kansanäänestykseen. Käytäntö on
449: kansalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien osoittanut, että kansanaloitteen kautta saadaan
450: vähäisyys sekä päätösvallan liukuminen viralli- esille sellaisia yleisen mielipiteen tukemia näke-
451: silta päätöksentekoelimiltä puolueille sellaisissa- myksiä, jotka edustuksellisen demokratian kaut-
452: kin asioissa, joissa puolueet ovat itse asiassa ta eivät välity päätöksentekoon asti.
453: jäävejä päätösten suhteen. Tällaisia asioita ovat Kansanaloitteesta olisi säädettävä yleinen
454: mm. vaalilaki sekä puoluetuen jakoperusteet. laki. Siinä voitaisiin asettaa kansanäänestyksen
455: Tyytymättömyys edustuksellista demokratiaa järjestämisen edellytykseksi esimerkiksi, että vä•
456: kohtaan on purkautunut osaltaan ns. suorana hintään 15 000 allekirjoittajaa tukee aloitetta.
457: toimintana. Kansanäänestys olisi järjestettävä myös, jos
458: Tällainen kansalaisten oma-aloitteisuus ilmen- eduskunta hyväksyy sitä koskevan aloitteen.
459: tää melko välittömästi, että jokin tietty lain- Kansanäänestyksestä säädentäisiin lailla aina
460: säännös tai muu yhteiskunnan käytäntö on asiakohtaisesti.
461: vanhentunut tai muuten korjausta kaipaava. Ensimmäisenä vaiheena olisi valtiopäiväjär-
462: Monissa yhteiskunnallisissa uudistuksissa olisi jestykseen otettava perussäännökset kansan-
463: myös voitava suoraan selvittää kansalaisten kä- aloitteesta ja kansanäänestyksestä. Tämän jäl-
464: sitys asiasta. Mielestämme olisikin etsittävä keen voitaisiin valmistella muut tarvittavat Jait.
465: keinoja, joilla virallista järjestelmää voitaisiin ke- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
466: hittää siten, että se paremmin tarjoaisi kansa- taen,
467: laisille vaikutusmahdollisuuksia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
468: Useassa läntisessä demokratiassa on edustuk- lakiehdotuksen:
469: sellista demokratiaa täydentämässä ns. kansan-
470:
471: Laki
472: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
473:
474: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
475: tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annettuun valtiopäiväjärjestykseen (7 f
476: 28) uusi näin kuuluva 38 a §:
477:
478: 38 a § aloitteen hyväksymisestä annettava eduskun:ul-
479: Kansanäänestyksen toimittamisesta ja kansan- Ie esitys kansanäänestyksen toimittamisesta
480: aloitteesta kansanäänestyksen toimittamiseksi aloitteessa tarkoitetusta asiasta.
481: säädetään lailla.
482: Jos eduskunta hyväksyy toivomusaloitteen
483: kansanäänestyksen toimittamisesta, hallituksen Tämä laki tulee voimaan päivänä
484: on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kuuta 19
485:
486: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
487:
488: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
489: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
490: 1982 vp.
491:
492: Lakialoite n:o 7
493:
494:
495:
496:
497: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 10 §:n muut-
498: tamisesta
499:
500:
501: Eduskunnalle
502:
503: 1 Oikeus asettaa ehdokkaita kansanedustajain poliittisten päämäärien puolesta, kuin mitä
504: .vaaleissa kuuluu näistä vaaleista annetun lain edustavana hänet valittiin ja mitkä hänen kan-
505: (391/69) 26 §:n nojalla oikeusministeriössä nattajansa ja tukijansa tuntevat omikseen, on
506: pidettävään puoluerekisteriin merkityille puo- samalla saadun luottamuksen vakava rikkomi-
507: ;lueille. Tämä merkitsee, että edustajat valitaan nen. Näin on erityisesti sen vuoksi, että -
508: ,jonkin tietyn puolueen nimissä. Vaikka heidät kuten nykyisin on laita- toisen puolueen edus-
509: .on valittu kansanedustajiksi yksityisinä henki- tajaksi siirtynyt henkilö voi edelleen jatkaa
510: löinä, heidän valintansa viime kädessä on tulos eduskunnan jäsenenä, vaikkei hän enää voi no-
511: :heidät ehdokkaaksi asettaneiden puo~ueiden jautua vaaleissa mitattuun kannatukseen.
512: saamasta kannatuksesta. Kansanedustajalle on perustuslaissa taattu
513: . Vaalityö muodostaa luonnostaan tärkeän ja vapaus toimia vain oman näkemyksensä mu-
514: keskeisen osan puolueiden toiminnasta. Tämä il- kaisesti. Selvää myös on, että kansanedusta-
515: menee mm. siinä, että puolueilta kuluu oman jaksi valitulla on oikeus jättää se puolue, jonka
516: ,linjansa ja ehdokkaidensa esittelyyn varsin huo- nimissä hänet on valittu ja siirtyä jonkin toi-
517: mattavasti varoja ja että puolueiden keskuseli- sen puolueen kannattajaksi. Tämän ei kuiten-
518: missä ja eri järjestöissä työskentelee ehdokkai- kaan tarvitse merkitä, että hän saa jatkaa kan-
519: .den vaalimenestyksen hyväksi lukuisia henki- sanedustajana niin kauan kuin hänen todellista
520: löitä vapaaehtoisuuden pohjalta. Useiden koh- kannatustaan äänestäjien keskuudessa ei ole
521: ,dalla tämä työ jatkuu vaalien jälkeenkin, vali- uudelleen mitattu. Päinvastoin on perusteltua,
522: tun tai uuteen yritykseen valmistautuvan eh- että hänen on samalla luovuttava kansanedusta-
523: dokkaan eri muodoissa tapahtuvana tukemisena. jantoimestaan, jolloin sijaan tulee hänen aikai-
524: Eduskuntavaalien yleisen valtakunnallisen sempaa poliittista linjaansa kannattava vara-
525: merkityksen johdosta äänestäjien valinnat pe- mies. Tämän ei voida katsoa olevan edellä vii-
526: rustuvat oleellisesti sen poliittisen yleissuun- tatun kansanedustajan perustuslaillisen vapau-
527: . tauksen tukemiseen, jota asianomaisen ehdok- den kanssa ristiriidassa, koska se parhaiten vas-
528: ·kaan asettanut puolue edustaa. Tämä ei mer- taa sitä tulosta, jonka äänestäjäkunta on vaa-
529: ,kitse, etteivätkö ehdokkaiden henkilökohtaiset leille antanut.
530: :ominaisuudet olisi tärkeällä sijalla valitsijan Periaatteen ei kuitenkaan tulisi koskea niitä
531: suorittaessa äänestyspäätöstä. Tällöinkin ehdok- tapauksia, jolloin edustaja - mahdollisesti yh-
532: kaita kuitenkin arvioidaan paljolti sen perus- dessä muiden kanssa - muodostaa eduskun-
533: :teella, miten hyvin heidän voidaan olettaa kyke- taan kokonaan uuden ryhmittymän, koska tämä
534: nevän toimimaan vaaleissa edustamansa yhteis- saattaa merkitä järjestäytymisvapauden kanssa
535: kunnallisen suuntauksen toteuttamiseksi. Olen- sopusoinnussa olevaa vastaavaa uudelleenryh-
536: naista lisäksi on, että ehdokkaan tunnetuksi- mittymistä edustajan entisen puolueen kannat-
537: . tulo ja hänen poliittinen toimintansakin ratkai- tajakunnassa ja jäsenistössä.
538: sevasti perustuu puolueen ja sen aktiivisen kan- Periaatteen toteuttaminen voitaisiin suorit-
539: nattaiakunnan taustatukeen. taa siten, että valtiopäiväjärjestykseen otettai-
540: Valituksi tulleen ehdokkaan siirtyminen kes- siin säännös kansanedustajan vapauttamisesta
541: ken toimikauttaan toisen puolueen edustajaksi toimestaan toiseen puolueeseen siirtymisen joh-
542: ja tästä aiheutuva voimasuhteiden muutos mer- dosta. Tämän mukaan edustaja olisi vapautet-
543: kitsee siten vaalien tuloksen vääristymistä. tava toimestaan, mikäli hän siirtyy toisen sel-
544: Edustajan siirtyminen toimimaan toisenlaisten laisen puolueen edustajaksi, joka on asettanut
545: Lakialoite n:o 7
546:
547: ehdokkaita niissä kansanedustajain vaaleissa, vapauttaminen valtiopäiväjärjestyksen 10 §: ssäi:
548: joissa asianomainen tuli valituksi. Säännös tu- nykyisin mainituilla perusteilla. Vapauttamis-
549: lisi ottaa valtiopäiväjärjestyksen 10 §: ään uute- menettelystä ei siten tarvittaisi erityissäännök-
550: na 2 momenttina, jolloin nykyinen 2 momentti siä.
551: siirtyisi 3 momentiksi, koska tässä pykälässä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
552: muutenkin säädetään edustajantoimesta vapaut-
553: tamisesta. Kysymys edustajan vapauttamisesta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
554: toimestaan toiseen puolueeseen siirtymisen lakiehdotuksen:
555: vuoksi käsiteltäisiin samassa järjestyksessä kuin
556:
557:
558: Laki
559: valtiopäiväjärjestyksen 10 §:n muuttamisesta
560:
561: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka 011 tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara- ;
562: tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen (7/28)
563: 10 §: ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti: 1•
564:
565: 10 § hänet ehdokkaaksi edellisissä kansanedustajail~~
566: vaaleissa.
567: Edustajaksi valittu on vapautettava tästä toi- - - - - - - - - - - ---<:
568: mestaan, jos hän toimikautensa aikana siirtyy
569: toisen puolueen edustajaksi tai muuten ilmoit- Tämä laki tulee voimaan päivänä
570: taa luopuvansa siitä vaaliliitosta, joka asetti kuuta 19
571:
572:
573: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
574:
575: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
576: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
577:
578:
579:
580: .:<;
581:
582:
583:
584:
585: .
586: '
587: :6 1982 vp.
588:
589: Lakialoite n:o 8
590:
591:
592:
593:
594: Pukkio ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 6 §:n
595: muuttamisesta
596:
597:
598: Eduskunnalle
599:
600: Kansalaisten perusoikeuksien uudistamismah- misjärjestelmien välityksellä edistetään henki-
601: .dollisuuksia on selvitelty pitkään. Lainvalmis- löstön viihtyvyyttä työssä, työn mielekkyyttä ja
602: telun tähänastiseen epäonnistumiseen ei ole vai- henkilöstön kehittämistä. Yhteistoiminnan,
603: kuttanut niinkään säädös1teknisen osaamisen osallistumisen ja osallistuvan johtamisen myön-
604: puute tai perusoikeuksien merkityksen vähek- teiset vaikutukset työelämään eivät rajoitu tä-
605: syminen. Perusoikeusreformin vitkastumisen on hän. Työmarkkinoittemme konfliktiherkkyyden
606: pikemminkin aiheuttanut se seikka, ettei ole vähentäminen on mainittava vain erääksi ta-
607: voitu löytää poliittista yksimielisyyttä sellaisten voitteeksi, johon työorganisaatioiden ilmapiirin
608: perusoikeusjärjestelyiden voimaansaattamiseen, parantamisella on pyrittävä. Yhteistoiminnasta
609: joiden osalta kaikesta huolimatta on olemassa yrityksissä annettu laki (725 /78), lakiin ja so-
610: riittävän voimakasta kansalaisyhteisymmärrystä. pimuksiin perustuva työsuojelun yhteistoiminta
611: On unohdettu, että perusoikeuksia, kuten muu· sekä julkisella työmarkkinasektorilla noudatet-
612: takin valtiosääntöämme, voidaan uudistaa myös tavat virastodemokratia- ja työpaikkademokra-
613: vähittäin ja osittaisen kehittämisen keinoin. tiajärjestelmät toteuttavat edellä mainittuja yh-
614: Yksityisen kansalaisen ja koko kansakunnan teistoiminta- ja osallistumisperiaatteita.
615: hyvinvoinnin kannalta työelämä muodostaa kiis- Työelämän suhteiden muodollinen ja tosi-
616: tatta erään keskeisimmistä elämänalueista. Yh- asiallinen kehittyminen yhteistoiminta- ja osal-
617: teiskunnan kehittäminen on johtanut siihen, listumissuhteiksi edellyttää myös perusoikeu-
618: että työelämässä jotkut voimassaolevan lainsää- dellista toteuttamista. Hallitusmuodon 6 § :n 2
619: dännön turvaamat järjestelyt ja oikeudet ovat momentin säännökseen, joka sisältää ainoan
620: muodostuneet siinä määrin keskeisiksi tai työ- työtä koskevan perusoikeuden, olisi lisättävä
621: elämän kehityssuuntia oleellisesti kuvaaviksi, määräys siitä, että yhteistoiminnasta työyhtei-
622: että niiden korostaminen perusoikeuksina on söissä sekä Suomen kansalaisen oikeudesta osal-
623: tarpeellista. Työelämän organisaatioiden sisäi- listua omaa työtään ja työyhteisöään koskevien
624: set vuorovaikutussuhteet teollisuudessa, palve- päätösten tekemiseen tai valmisteluun säädetään
625: luelinkeinoissa sekä julkisella sektorilla tunnus- erikseen lailla. Säännös viittaisi yhteistoimin-
626: tetaan nykyään laajasti työnantajan ja henkilös- nasta yrityksissä annettuun lakiin. Samalla
627: tön yhteistoimintaan ja henkilöstön osallistu- säännös muodostaisi perustuslaillisen toimeksi-
628: mis- ja vaikuttamismahdollisuuksille rakentu- annon julkishallinnossa toimivien henkilöstön
629: viksi suhteiksi. Työnantajan ja henkilöstön yh- osallistumisjärjestelmien lakisää teistämiseksi.
630: teistoiminta sekä henkilöstön osallistuminen vä- Valtionhallinnossa tällainen selvittelytyö on par-
631: litöntä työympäristöään koskevaan päätöksen- haillaan käynnissä.
632: tekoon koetaan työmarkkinajärjestöissä arvok- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
633: kaaksi keinoksi parantaa työyhteisöjen toimin-
634: nallisuutta sekä työn tuottavuutta ja tehok- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
635: kuutta. Toisaalta yhteistoiminta- ja osallistu- lakiehdotuksen:
636: Lakialoite n:o 8 7
637:
638:
639: Laki
640: Suomen Hallitusmuodon 6 §:n muuttamisesta
641:
642: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
643: lä tavalla, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 6 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28
644: päivänä heinäkuuta 1972 annetussa laissa (592/72), näin kuuluvaksi:
645:
646: 6 § osaa omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin
647: päätöksiin tai niiden valmisteluun sekä muusta
648: Kansalaisen työvoima on valtakunnan erikoi- yhteistoiminnasta työyhteisöissä säädetään lailla.
649: sessa suojeluksessa. Vaitiovallan asiana on tarc
650: vittaessa järjestää Suomen kansalaiselle mah-
651: dollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin Tämä laki tulee voimaan päivänä
652: säädetty. Suomen kansalaisen oikeudesta ottaa kuuta 19
653:
654:
655: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
656:
657: Eva-Maija Pukkio Tarja Halonen
658: 8 1982 vp.
659:
660: Lakialoite n:o 9
661:
662:
663:
664:
665: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muutta-
666: misesta
667:
668:
669:
670: Eduskunnalle
671:
672: Suomen valtiosääntö ei tunne kansanäänes- ta vaatia, että se alistetaan kansanäänestyk-
673: tysmenettelyä. Ainoa erikseen säädetyn lain pe- seen. Tällaisen vaatimuksen jälkeen eduskunta
674: rusteella toimeenpantu kieltolakia koskeva kan- voi lyhyessä määräajassa peruuttaa lain hyväk-
675: sanäänestys suoritettiin 50 vuotta sitten, joten symisen, jolloin siitä ei tule lakia eikä kansan-
676: koko kansanäänestysmenettely on maassamme äänestystäkään toimiteta. Kansanäänestykseen
677: surkastumassa käytön puutteessa. Eduskunta- alistettu laki hylätään, jos äänestäneiden enem-
678: aloitteissa myöhemmin tehdyt ehdotukset ad mistö ja samalla vähintään 30 prosentJtia ääni-
679: hae -tyyppisten kansanäänestysten toimittami- oikeutetuista sitä vastustaa. Eräitä lakeja, kuten
680: sesta tai kansanäänestysinstituutin liittämisestä budjettilakeja, ei kuitenkaan voida tällä tavoin
681: pysyvästi lainsäädäntöömme eivät ole johtaneet alistaa kansanäänestykseen.
682: tulokseen. Valtiosääntökomitean enemmistö Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa, että
683: katsoi, että perustuslakiin olisi otettava sään- keskustelu kansalaistottelemattomuuden tietyn-
684: nös mahdollisuudesta käyttää neuvoa-antavaa asteisesta sallittavuudesta ja suoran vaikuttami-
685: kansanäänestystä, milloin kysymyksessä on laa- sen lisääntymisestä osoittaa, että perinteiset
686: jakantoinen j~a yhteiskunnallisesti merkittävä edustuksellisen demokratian vaikutuskanavat
687: asia. Vähemmistö ei pitänyt sääMöstä kansan- eivät kansalaisten mielestä toimi kunnolla. Yh-
688: äänestyksestä tarpeellisena. den asian liikkeet ovat ajankohtainen tapa tuo-
689: Esimerkkinä valtioista, joissa sekä kansan- da esiin kansalaismielipidettä. Niiden avulla ei
690: äänestys että kansanaloite ovat laajasti käytössä, kuitenkaan voida punnita sitä kansanvallan pe-
691: on tunnetuin Sveitsi, joskin Sveitsin valtiojär- riaatteiden kannalta olennaista seikkaa, onko
692: jestys rakentuu olennaisesti toiselle periaatteelle kysymys enemmistön vai vähemmistöjen mieli-
693: kuin Suomen. Ruotsissa, jossa on vallalla sa- piteestä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo,
694: mantapainen edustuksellinen demokratia kuin että kansanäänestyksen käyttäminen mielipiteen
695: Suomessa, lisättiin hallitusmuotoon vuoden mittaajana olisi suositeltava ja parlamentaarista
696: 1980 alusta voimaan tulleella lailla kansan- järjestelmäämme täydentävä kansalaisten suo-
697: äänestystä koskevat säännökset. Ruotsin halli- ran vaikuttamisen muoto. Kansanäänestys saat-
698: tusmuodon 4 § : ssä on yleisluontoinen säännös, taisi olla eduskunnalle monessa tapauksessa tu-
699: jonka mukaan neuvoa-antavan kansanäänestyk- kipiste. Kun eduskunta on vaikean periaatteel-
700: sen toimeenpanemisesta säädetään lailla. Me- lisen, poliittisen päätöksen edessä, olis'i sen
701: nettelystä kansanäänestyksissä on säädetty kan- hyödyllistä kysyä kansan mielipidettä.
702: sanäänestyslaissa. Jokaisesta kansanäänestykses- Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että
703: tä on lisäksi yksinkertaisella enemmistöllä sää- neuvoa-antavan kansanäänestyksen käyttöön-
704: dettävä erityinen laki, jossa mm. kansanäänes- ottoa puoltavat monet seikat. Se on periaattees-
705: tykseen alistettavat kysymykset on täsmällisesti sa puhtain ja välittömin kansanvallan toteutu-
706: ilmaistava. Tämäin lisäksi kansanäänestysmenet- mismuoto ja se toisi tarpeen vaatiessa mahdol-
707: tely liittyy Ruotsissa nykyisin perustuslain sää- lisuuden selvittää kansan enemmistön kanta
708: tämismenettelyyn. Tanskassa puolestaan kansan- muun muassa kysymyksiin, joihin asen-
709: äänestysmenettely on kytketty normaaliin lain- noituminen ei ole selkeästi puoluesidonnai-
710: säädäntömenettelyyn: Tanskan vuoden 1953 suudesta riippuvainen. Kansanäänestyksellä olisi
711: perustuslain mukaan, kun lakiehdotus on tullut myös symboliarvoa; sen käyttäminen vahvistai-
712: eduskunnassa hyväksytyksi, voi 1/3 edustajis- si kansalaisten uskoa päätöksentekojärjestel-
713: Lakialoite n:o 9 9
714:
715: mään ja estäisi yhteiskunnallista vieraantumista. äänestystä laajakantoisissa ja yhteiskunnallisesti
716: Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa, että merkittävissä asioissa. Ehdotuksemme mukaan
717: kansanäänestysmenettelyyn alistettavien asioi- eduskunta päättäisi ainoassa käsittelyssä neu-
718: den tulisi kuulua kansalaisten yleiseen koke- voa-antavan kansanäänestyksen toimeenpanemi-
719: mus- ja tietopiiriin. Äänestettävää ongelmaa ei sesta kussakin yksittäistapauksessa. Kansan-
720: myöskään saisi käsitellä asiayhteydestään irral- äänestyksessä noudatettavasta menettelystä olisi
721: lisena, eikä kansanäänestykseen tulisi saattaa säädettävä pysyvä laki.
722: asioita, joista ei voida kansalaisille välittää riit- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
723: tävää ja yksiselitteistä tietoa. kunnioittaen,
724: Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että
725: hallitusmuotoomme olisi otettava säännös mah- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
726: dollisuudesta käyttää neuvoa-antavaa kansan- lakiehdotuksen:
727:
728:
729:
730: Laki
731: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
732:
733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
734: lä tavalla, lisätä<in 17 päivänä heinäkuuta 1919 annettuun Suomen Hallitusmuotoon (94/
735: 19) uusi näin kuuluva III a luku:
736:
737: III a. Neuvoa-antava kansanäänestys Säännöksiä kansanäänestyksessä noudatetta-
738: vasta menettelystä annetaan lailla.
739: 22 a §
740: Laajakantoisissa ja yhteiskunnallisesti merkit-
741: tävissä asioissa voidaan toimeenpanna neuvoa-
742: antava kansanäänestys. Neuvoa-antavan kansan- Tämä laki tulee voimaan päivänä
743: äänestyksen toimeenpanemisesta kussakin ta- kuuta 19
744: pauksessa erikseen päättää eduskunta.
745:
746:
747: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
748:
749: Pentti Sillantaus Pekka Löyttyniemi Matti Pelttari
750: Matti Jaatinen Timo Ihamäki Jouni J. Särkijärvi
751: Heikki Perho Lauri Impiö Helena Pesola
752: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Tuulikki Petäjäniemi
753: Esko J. Koppanen Aila Jokinen Jalmari T orikka
754: Matti Hakala Saara Mikkola Toivo T. Pohjala
755: Juhani Laitinen Pekka Jokinen Martti Ursin
756: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Mäki-Hakola Eva-Maija Pukkio
757: Arto Lampinen Heikki Järvenpää Tauno Valo
758: Matti Hokkanen Toivo Mäkynen Ulla Puolanne
759: Eero Lattula Ilkka Kanerva Matti Viljanen
760: Tapio Holvitie Tapani Mörttinen Erkki Pystynen
761: Ritva Laurila Sinikka Karhuvaara Mauri Vänskä
762: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä Helge Saarikoski
763: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi Pertti Salolainen
764: Ben Zyskowicz
765:
766:
767:
768:
769: 2 088200112W
770: 10 1982 vp.
771:
772: Lakialoite n:o 10
773:
774:
775:
776:
777: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n
778: muuttamisesta
779:
780:
781:
782:
783: Presidentin toimikausien määrän mahdolli- neen Jasenen tavoin, että sama henkilö tulisi
784: nen rajoittaminen on ollut eräs valtiosäännön voida valita presidentiksi enintään kahdeksi pe-
785: uudistamistarpeista käydyn keskustelun keskei- rättäiseksi kaudeksi. Kokoomus katsoi valtio-
786: siä kysymyksiä. Eduskunta päätti 1 päivänä sääntökomitean välimietinnöstä 30. 10. 1974
787: huhtikuuta 1969 eräiden aloitteiden johdosta antamassaan lausunnossa, että valtioelinten ta-
788: lausua toivomuksen, että hallitus kiireellisesti sapainon säilyttäminen vaatii, että samaa hen-
789: suorittaisi tutkimuksen siitä, olisiko perusteltua kilöä ei tulisi voida valita presidentiksi useam-
790: syytä järjestää tasavallan presidentin valitsemi- maksi kuin kahdeksi kaudeksi peräkkäin. To-
791: nen tapahtuvaksi välittömällä kansanvaalilla, ja dettakoon vielä, että tammikuun 1982 presi-
792: siitä, olisiko syytä rajoittaa presidentin toimi- dentinvaalien presidenttiehdokkaat olivat kaik-
793: kausien määrää. Kysymys presidenttinä olevan ki sitä mieltä, että presidentin toimikausia voi-
794: henkilön uudelleen valinnasta oli esillä myös taisiin rajoittaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä
795: valtiosääntökomiteassa, jossa todettiin, että ky- yhtyy kokoomuksen edellä esitettyihin kannan-
796: symys voidaan ratkaista nykyiseltä pohjalta il- ottoihin.
797: man rajoituksia, rajoittamalla peräkkäisten toi- Edellä esittämämme perusteella ja pysähdyk-
798: mikausien määrää tai rajoittamalla saman hen- sissä olevan valtiosäännön uudistamisen eteen-
799: kilön toimikausia yleensä. päin viemiseksi ehdotamme kunnioittaen,
800: Valtiosääntökomitean mielestä tasavallan
801: presidentin uudelleenvalinnalle on asetettava että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
802: rajoituksia. Kokoomuksen edustaja katsoi yh- lakiehdotuksen:
803: dessä 12 muun komitean enemmistöä edusta-
804: Lakialoite n:o 10 11
805:
806:
807:
808:
809: Laki
810: Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta
811:
812: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
813: lä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon (94/
814: 19) 23 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
815:
816: 23 § ei voi tulla valituksi uudelleen seuraavaksi vir-
817: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa kakaudeksi.
818: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta
819: aina kuudeksi vuodeksi. Jos henkilö on ollut
820: presidenttinä kaksi virkakautta peräkkäin, hän Tämä laki tulee voimaan päivänä
821: kuuta 19
822:
823: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
824:
825: Pentti Sillantaus Timo Ihamäki Helena Pesola
826: Matti Jaatinen Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
827: Heikki Perho Lauri Impiö Toivo T. Pohjala
828: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Jalmari Torikka
829: Matti Hakala Aila Jokinen Tuulikki Petäjäniemi
830: Esko J. Koppanen Saara Mikkola Martti Ursin
831: Juhani Laitinen Pekka Jokinen Eva-Maija Pukkio
832: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
833: Arto Lampinen Heikki Järvenpää Ulla Puolanne
834: Matti Hokkanen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
835: Eero Lattula Ilkka Kanerva Erkki Pystynen
836: Tapio Holvitie Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
837: Ritva Laurila Sinikka Karhuvaara Helge Saarikoski
838: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
839: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi Pertti Salolainen
840: Matti Pelttari
841: 12 1982 vp.
842:
843: Lakialoite n:o 11
844:
845:
846:
847:
848: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi t~savallan presidentin vaHtsija-
849: miesten vaaleista annetun lain 12 §:n muuttamisesta
850:
851:
852: Eduskunnalle
853:
854: Valitsijayhdistysten perustaminen valtiollisis- leista annetussa laissa (392/69) viitataan use-
855: sa vaaleissa oli mahdollista ennen kansanedus- assa kohdassa kansanedustajain vaaleista annet-
856: tajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 an- tuun lakiin. Niinpä lain 12 § :n mukaan valitsi-
857: netun lain (391/69) säätämistä. Tämän lain jamiesehdokkaiden asettamisesta ja vaaliliitoista
858: mukaan oikeus asettaa ehdokkaita kansanedus- valitsijamiesten vaaleissa on voimassa, mitä kan-
859: tajiksi pidätettiin puoluerekisteriin merkityille sanedustajain vaaleista annetun lain 3 luvussa ja
860: puolueille, kunnes 16. 5. 1975 annetulla lailla 105 §:ssä on säädetty. Viittaussäännös merkit-
861: (319/75) lisättiin kansanedustajain vaaleista see sitä, että oikeus valitsijamiesehdokkaiden
862: annettuun lakiin uusi 3 a luku, jossa sallittiin asettamiseen on ainoastaan puolueilla. Kokoo-
863: äänioikeutettujen kansalaisten muodostamien muksen eduskuntaryhmä ei näe mitään perus-
864: valitsijayhdistysten puolueiden ohella asettaa tetta sille, että ehdokkaiden asettamistapa edus-
865: ehdokkaita kansanedustajain vaaleissa. Hallituk- kuntavaaleissa ja valitsijamiesvaaleissa on toi-
866: sen esitys perustui valtiosääntökomitean väli- sistaan poikkeava. Vaalioikeuden yhtäläisyy-
867: mietinnössä (1974:27) esitettyyn komitean yk- den, kansalaisten tasa-arvoisuuden sekä kansan-
868: simieliseen kantaan. Komitea katsoi, että vaik- valtaisuuden turvaamisen vuoksi olisi mahdol-
869: ka Suomen poliittinen järjestelmä toimiikin lisuus valitsijayhdistysten perustamiseen ulotet-
870: pääasiassa puolueiden välityksellä, kansalaisilla tava valtiosääntökomitean edellä mainittuihin
871: tulisi olla mahdollisuus puolueista riippumatto- perusteluihin viitaten koskemaan myös valitsija-
872: mia valitsijayhdistyksiä perustamalla pyrkiä vai- miesvaaleja. Kokoomuksen tavoitteena on presi-
873: kuttamaan kansanvaltaisuuden toteutumisen dentin vaalitavan muuttaminen suoraksi kan-
874: kannalta keskeisen instituution, kuten eduskun- sanvaaliksi. Mikäli tavoitteemme ei toteutuisi
875: nan, jäsenten valintaan jo ehdokkaiden asetta- ennen seuraavia presidentinvaaleja, olisi tasaval-
876: misen yhteydessä. Komitea totesi, että valitsija- lan presidentin valitsijamiesten vaaleista anne-
877: yhdistysten perustamismahdollisuus antaisi mah- tun lain 12 §:ää puolueiden ulkopuolisten valit-
878: dollisuuden kansalaisten käsitysten esille tuo- sijayhdistysten mahdollistamiseksi ennen ko.
879: miseen niissäkin tapauksissa, joissa puoluejär- vaaleja muutettava siten, että siinä viitattaisiin
880: jestelmä ei kykene riittävästi ottamaan huo- myös valitsijayhdistysten perustamista koske-
881: mioon joidenkin suurehkojen kans,alaisryhmien vaan kansanedustajain vaaleista annetun lain
882: erityisiä tarpeita. Komitean mukaan järjestel- 3 a lukuun.
883: män uudistaminen vaikuttaisi puolueiden sisäi- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
884: sesti estämällä puoluejohtoa syrjimästä ehdo- kunnioittaen,
885: kasasettelun yhteydessä vähemmistöryhmiä,
886: kun nämä voisivat tarvittaessa asettaa ehdok- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
887: kaita valitsijayhdistysten välityksellä. lakiehdotuksen:
888: Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaa-
889: Lakialoite n:o 11 13
890:
891:
892:
893: Laki
894: tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun lain 12 §:n muuttamisesta
895:
896: Eduskunnan päätöksen mukais·esti muutetaan ,tasavallan presidentin valitsijamiesten vaa-
897: leista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain ( 392/69) 12 § :n 1 momentti näin kuulu-
898: vaksi:
899: 12 § Tämä laki ·tulee voimaan päivänä
900: Ehdokkaiden asettamisesta ja vaaliliitoista kuuta 19
901: valitsijamiesten vaaleissa on voimassa, mitä
902: kansanedustajain vaaleista annetun lain 3 Ja 3 a
903: luvussa sekä 105 §:ssä on säädetty.
904:
905:
906:
907:
908: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
909:
910: Pentti Sillantaus Timo Ihamäki Helena Pesola
911: Matti Jaatinen Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
912: Heikki Perho Lauri Impiö Tuulikki Petäjäniemi
913: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Jalmari Torikka
914: Esko J. Koppanen Aila Jokinen Toivo T. Pohjala
915: Matti Hakala Saara Mikkola Martti Ursin
916: Juhani Laitinen Pekka Jokinen Eva-Maija Pukkio
917: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
918: Arto Lampinen Heikki Järvenpää Ulla Puolanne
919: Matti Hokkanen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
920: Eero Lattula Ilkka Kanerva Erkki Pystynen
921: Tapio Holvitie Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
922: Ritva Laurila Sinikka Karhuvaara Helge Saarikoski
923: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
924: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi Pertti Salolainen
925: Matti Pelttari
926: 14 1982 vp.
927:
928: Lakialoite n:o 12
929:
930:
931:
932:
933: Wahlström ym.: Ehdotukset laeiksi Suomen Hallitusmuodon ja
934: valitiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
935:
936:
937:
938: Eduskunnalle
939:
940:
941: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
942:
943: Aloitteen tarkoituksena on ennenaikaisia minen presidentiltä valtioneuvostolle sekä pre-
944: vaaleja koskevan päätöksenteon sekä pääminis- sidentin vallan jättää lakiehdotus vahvistamatta
945: terin nimittämisen siirtäminen tasavallan presi- muuttaminen palautusoikeudeksi, jota valtio-
946: dentiltä eduskunnalle, asetuksenantovallan ja neuvosto käyttää.
947: korkeimpien virkamiesten nimittämisen siirtä-
948:
949:
950:
951:
952: ALOITTEEN PERUSTELUT
953:
954: Suomen perustuslait ovat uudistamisen tar- oikeuksia, joihin kajoaminen osittaisuudistuk-
955: peessa. Kun kokonaisuudistukselle ei tällä het- sen yhteydessä on paikallaan, ovat ennenaikais-
956: kellä näytä olevan edellytyksiä, on harkittava ten edustajainvaalien määrääminen, valtioneu-
957: osittaisuudistuksia. Yksi osittaisuudistuksen voston jäsenten nimittäminen, eduskunnan
958: kohteista on eduskunnan, tasavallan presiden- päättämän lakiehdotuksen vahvistamatta jättä-
959: tin ja valtioneuvoston toimivallan ja keskinäis- minen, asetusten antaminen sekä korkeimpien
960: suhteiden osittainen uudelleen järjestäminen, virkamiesten nimittäminen. Ehdotamme
961: mihin tarjoutuu sopiva tilaisuus viimeaikaisten SKDL:n eduskuntaryhmän kantana hallitus-
962: valtiollisten tapahtumien johdosta. muotoa ja valtiopäiväjärjestystä näiden valtuuk-
963: Lähtökohdaksi ylimpien valtioelinten suh- sien osalta tarkistettavaksi seuraavasta lähem-
964: teita järjestettäessä tulisi ottaa periaate, jonka min ilmeneväliä tavalla.
965: mukaan kansan valitsemasta eduskunnasta muo-
966: dostetaan keskeinen valtioelin, jonka rinnalla
967: ei ole muita sen kanssa kilpailevia toimielimiä Ennenaikaisten vaalien määrääminen
968: ja jonka kansanvaltaisen arvon ja ensisijaisuu-
969: den kaikki tunnustavat. Nykyisten perustuslakien mukaan kansan-
970: Mainittu periaate voidaan täydellisesti to- edustajien vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi.
971: teuttaa vasta perustuslakien kokonaisuudistuk- Tasavallan presidentillä on kuitenkin oikeus
972: sen yhteydessä. Tässä vaiheessa on toteutetta- määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ennen neli-
973: va sellaisia osittaisuudistuksia, jotka kohenta- vuotiskauden päättymistä. Käytännön valtio-
974: vat eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan elämässä saattaakin esiintyä tarvetta lyhen-
975: valtioneuvoston asemaa sisäpolitiikan alalla, tää eduskunnan vaalikautta määräämällä kan-
976: kun taas ulkopolitiikan alalla tasavallan presi- sanedustajain vaalit toimitettaviksi, ennenkuin
977: dentin asema jäisi edelleen korostumaan. Seli~i perustuslaissa määrätty nelivuotiskausi on päät-
978: sia tasavallan presidentin sisäpoliittisia valta- tynyt. Ennenaikaiset vaalit saattavat esimer-
979: Lakialoite n:o 12 15
980:
981: kiksi joskus olla ainoa pääsytie poliittisesta um- hemies tekisi neuvoteltuaan eduskuntaryhmien
982: pikujasta. V aitioelinten keskinäissuhteen kan- kanssa. Eduskunnan tiedossa olisi pääministeriä
983: nalta ei kuitenkaan ole yhdentekevää, kenelle valittaessa pääministeriehdokkaan laatima mi-
984: kuuluu tehdä päätös ennenaikaisis·ta vaaleista. nisterilista, mutta muodollisesti pääministeri
985: Vaalimääräyksellä on näet merkittäviä vaiku- määräisi muut valtioneuvoston jäsenet. Äänes-
986: tuksia eduskunnan lainsäädäntötoimintaan. tys pääministeristä järjestettäisiin sellaiseksi,
987: Määräämällä ennenaikaiset vaalit voidaan myös että puhemiehen ehdotus katsottaisiin hylätyk-
988: aiheuttaa hallituksen vaihdos ja vaalien ajan- si, jos enemmän kuin puolet annetuista äänistä
989: kohtaan puuttumisella harjoittaa poliittista kei- vastustaisi ehdotusta; muussa tapauksessa puhe-
990: nottelua jonkin ryhmän hyväksi. Jos valta mää- miehen esittämä pääministeriehdokas olisi kat-
991: rätä ennenaikaiset vaalit kuuluu eduskunnan sottava valituksi. Tällainen äänestystapa mah-
992: ulkopuoliselle valtioelimelle, kuten nykyisin dollistaisi myös parlamentaaristen vähemmistö-
993: on laita, tätä valtaa voidaan käyttää tavalla, hallitusten syntymisen: osa kansanedustajista
994: jota eduskunnan enemmistö ei hyväksy, jopa voisi äänestämästä pidättymällä sallia pääminis-
995: eduskunnan enemmistöä ja sen kannattamaa terin valinnan vaikkei sitä nimenomaisesti kan-
996: politiikkaa vastaan. Näistä syistä onrkin tarpeen nattaisikaan.
997: siirtää ennenaikaisista vaaleista päättäminen Puhemiehen ehdokkaan tultua hylätyksi olisi
998: eduskunnalle itselleen. eduskunnan vielä kolmasti yritettävä löytää rat-
999: Ehdotamme hallitusmuotoa ja valtiopäiväjär- kaisua pääministerikysymykseen. Jos puhemie-
1000: jestystä muutettavaksi siten, että tasavallan hen ehdotus vielä neljännellä kerralla hylättäi-
1001: presidentin valtuus määrätä ennenaikaiset vaa- siin, olisi eduskunnan tehtävä päätös ennen-
1002: lit toimitettaviksi ja eduskunta hajaantumaan aikaisista vaaleista, ellei lakimääräisiä edusta-
1003: poistettaisiin. Eduskunnalla olisi itsellään valta jainvaaleja toimitettaisi yhdeksänkymmenen päi-
1004: päättää ennenaikaisista vaaleista. Aloite vaali- vän kuluessa siitä, kun eduskunta teki viimei-
1005: määräyksen antamisesta otettaisiin käsiteltäväk- sen puhemiehen ehdotuksen hylkäämistä koske-
1006: si, jos vähintään kaksikymmentä kansanedusta- van päätöksensä. Vaalien jälkeen eduskunnassa
1007: jaa sitä pyytäisi. Vaalimääräyksen antamisesta otettaisiin uudelleen esille kysymys pääministe-
1008: eduskunta päättäisi enemmistöllä. - Hajaantu- rin valinnasta. Ennenaikaisten vaalien uhka
1009: mismääräyksen antamismahdollisuus poistettai- luultavasti pakottaisi eduskunnan etsimään rat-
1010: siin; maa tarvitsee toimintakykyisen eduskun- kaisua pääministerikysymykseen niin tehokkaas-
1011: nan siihen asti, kunnes uudet kansanedustajat ti, ettei päätöstä vaaleista useinkaan tarvitsisi
1012: saavat valtakirjansa. tehdä.
1013: Vaalimääräyksen antamisvaltuuden siirtämi- Valtioneuvoston vaihdos todettaisiin viralli-
1014: nen eduskunnalle aiheuttaisi muutoksia halli- sesti tilaisuudessa, jota nimitettäisiin tasavallan
1015: tusmuodon 27 §:ään sekä valtiopäiväjärjestyk- presidentin esittelyksi. Asialliset päätökset pää-
1016: sen 3, 20, 22 ja 84 §:ään. Sen ohella valtio- ministerin valinnasta ja muiden valtioneuvoston
1017: päiväjärjestykseen olisi lisättävä uusi 37 b §. jäsenten määräämisestä olisi tehty tätä ennen.
1018: Nykyisessä hallitusmuodossa ei ole nimen-
1019: omaisia säännöksiä, kenellä on valta vapauttaa
1020: Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen ja tehtävästä valtioneuvoston jäsenet. Käytännössä
1021: vapauttaminen on katsottu, että presidentti toimeenpanee va-
1022: pauttamisen, kun valtioneuvoston jäsen pyytää
1023: Nykyisten perustuslakien mukaan, siten kuin eroa tai kun eduskunta on antanut valtioneu-
1024: niitä on tulkittu, tasavallan presidentillä on voston jäsenelle nimenomaisen epäluottamus-
1025: merkittävä valta vaikuttaa ministeristön ko- lauseen. Hallitusmuoto ei myönnä tasavallan
1026: koonpanoon. Jos sisäpoliittisen vallankäytön presidentille oikeutta vapauttaa valtioneuvos-
1027: painopistettä aiotaan siirtää eduskunnan suun- ton jäsentä muissa tapauksissa; silti tällainen
1028: taan, on yksi keskeisiä toimia valtioneuvoston oikeus on joskus tahdottu presidentille tunnus-
1029: jäsenten nimittämisen järjestäminen uudestaan. taa. Epäselvyyksien välttämiseksi ehdotamme
1030: Ehdotamme hallitusmuotoa ja valtiopäiväjär- hallitusmuotoa muutettavaksi siten, että siihen
1031: jestystä muutettavaksi siten, että tasavallan pre- otetaan nimenomaiset säännökset valtioneuvos-
1032: sidentin valta nimittää valtioneuvoston jäsenet ton jäsenten tehtävästä vapauttamisesta. Va-
1033: poistetaan. Pääministerin valitsisi vastedes pauttaminen kuuluisi pääministerin osalta edus-
1034: eduskunta puhemiehen ehdotuksesta, jonka pu- kunnan puhemiehelle ja muiden ministerien
1035: 16 Lakialoite n:o 12
1036:
1037:
1038: osalta pääministerille. Valtioneuvoston jäsen, ta poistetaan. Sen tilalle tulisi valtioneuvoston
1039: joka eduskunnan nimenomaisen päätöksen mu- oikeus palauttaa eduskunnan päättämä lakieh-
1040: kaan ei nauti sen luottamusta, olisi vapautetta- dotus eduskunnassa uudelleen käsiteltäväksi.
1041: va tehtävästä. Samoin olisi vapautettava valtio- Päätös palauttamisesta olisi valtioneuvostossa
1042: neuvoston jäsen, joka sitä pyytää. Pääministeri tehtävä kuukauden kuluessa siitä, kun lakieh-
1043: voisi muussakin tapauksessa, siis ilman epäluot- dotus on valtioneuvostolle toimitettu. Uusinta-
1044: tamus·lausetta tai eronpyyntöä, vapauttaa teh- käsittely palautuksen jälkeen eduskunnassa olisi
1045: tävästä oman ministeristönsä jäsenen. mahdollisimman yksinkertainen. Eduskunta voi-
1046: Vaitioneuvoston jäsenten nimittämisen ja si tässä käsittelyssä hylätä lakiehdotuksen tai
1047: vapauttamisen uusi sääntely aiheuttaisi muu- hyväksyä sen muuttamattamassa tai muutetussa
1048: toksia hallitusmuodon 36 §:ään. Sen ohella muodossa. Asiallisesti lakiehdotusten sisältö tu-
1049: hallitusmuoroon olisi lisättävä uusi 36 a § ja lisi vahvistetuksi eduskunna111 tekemän lopulli-
1050: valtiopäiväjärjestykseen uusi 2 a luku. sen hyväksymispäätöksen yhteydessä. Vaikka
1051: presidentin tekemästä vahvistuspäätöksestä luo-
1052: vuttaisiin, säilytettäisiin silti juhlamuotoinen
1053: Eduskunnan päättämän lakiehdotuksen menettely, jossa presidentti antaa eduskunnan
1054: palauttaminen päättämän lain allekirjoittamalla sen, sitten lrun
1055: ministeri on sen varmentanut. Presidentillä ei
1056: Nykyisten perustuslakien mukaan eduskun- kuitenkaan olisi valtaa kieltäytyä eduskunnan
1057: nan päättämä lakiehdotus on toimitettava tasa- päättämää lakiehdotusta lakina antamasta.
1058: vallan presidentiile vahvistamista ja lakina an- Vahvistamatta jättämisen muuttaminen pa-
1059: tamista varten. Presidentillä on valta jättää la- lautusmenettelyksi aiheuttaisi muutoksia halli-
1060: kiehdotus vahvistamatta. Jos presidentti käyt- tusmuodon 19 ja 20 §:ään sekä valtiopäivä-
1061: tää tätä valtuuttaan, lakiehdotus jää lepäämään järjestyksen 73, 74 ja 84 §:ään.
1062: ja se otetaan vasta vaalien jälkeen eduskunnas-
1063: sa uudelleen käsiteltäväksi. Jos eduskunta täl-
1064: löin muuttamattamassa muodossa hyväksyy la- Asetusten antaminen
1065: kiehdotuksen uudelleen, se tulee voimaan ilman
1066: presidentin vahvistustakin. Nykyisten pemstuslakien mukaan tasavallan
1067: Perustuslakien mukaan presidentin veto- presidentillä on valta antaa asetuksia mm. niis-
1068: oikeus on vain lykkäävä. Muuttamattomuus- tä asioista, jotka ennen vuoden 1919 hallitus-
1069: vaatimus ja määräaikaisten lakien käyttäminen muodon voimaantuloa olivat ilman eduskunnan
1070: ovat vaikuttaneet siihen, että veto-oikeudesta myötävaikutusta säänneltyjä. Asetuksella voi-
1071: monissa tapauksissa on tullut ehdoton. Mutta daan antaa myös tarkempia määräyksiä lakien
1072: niissäkin tapauksissa, joissa vahvistamatta jät- täytäntöönpanosta. Lisäksi eduskunta on eri-
1073: täminen vain lykkää lakiehdotuksen voimaantu- näisiä kertoja lailla siirtänyt presidentille ase-
1074: loa muutamalla vuodella, veto-oikeuden käyttä- tuksenautovaltaa yli hallitusmuodossa nimen-
1075: mistä ei voi pitää periaatteellisesti hyväksyttä- omaisesti mainittujen tapausten.
1076: vänä, koska siinä hallitus asettuu vastustamaan Periaatteessa eduskunnalle pitäisi keskittää
1077: eduskunnan nimenomaista lainsäädäntötahtoa. runsaasti lainsäädäntövaltaa. Käytännössä tämä
1078: Toisaalta käytännössä on ilmennyt ja saat- ei ole aina mahdollista. Tarpeellinen joustavuus
1079: taa edelleenkin ilmetä tapauksia, joissa edus- lainsäädännön aJalla saavutetaan joskus vain
1080: kunnan päättämään lakiehdotukseen havaitaan siten, että säännökset antaa muu elin kuin
1081: jääneen jonkin teknisluontoisen virheen tai si- eduskunta. Näissä tapauksissa s.ääntelyvalta oli-
1082: säis·en ristiriitaisuuden. Eduskunnalle tulisi tar- si kuitenkin uskottava presidentin sijasta val-
1083: jota tilaisuus välittömästi, ennen kuin sen päät- tioneuvostolle, joka toimii suuremmassa mää-
1084: tämä lakiehdotus tulee lakina voimaan, ilman rin eduskunnan valvonnan alaisena kuin presi-
1085: enempiä viivytyksiä korjata ehdotuksessa il- dentti.
1086: mennyt virhe tai puutteellisuus. Tähän ei kui- Ehdotamme hallitusmuotoa muutettavaksi
1087: tenkaan tarvita nykyisenkaltaista vahvistamatta- siten, että presidentin valta antaa asetuksia
1088: jättämisjärjestelmää. poistetaan. Samalla poistettaisiin lähes koko-
1089: Ehdotamme hallitusmuotoa ja valtiopäiväjär- naan (HM 40, 77 ja 85 §:ssä mainittuja ta-
1090: jestystä muutettavaksi siten, että tasavallan pre- pauksia lukuunottamatta) hallituksen alkuperäi-
1091: sidentin valtuus jättää lakiehdotus vahvistamat- nen, suoraan perustuslakiin nojaava asetuksen-
1092: Lakialoite n:o 12 17
1093:
1094: antovalta, jonka juuret ovat monarkistisessa neiston tärkeimmät virat. Kun virkamiehillä
1095: menneisyydessä. Tilalle tulisi järjestelmä, jossa on runsaasti sekä valmisteluvaltaa että itsenäis-
1096: valtioneuvosto antaisi asetuksia vain niissä asi- täkin päätösvaltaa, presidentti virkanimitysval-
1097: oissa, joissa sille tämä valtuus lailla nimenomai- taansa käyttämällä vaikuttaa välillisesti siihen,
1098: sesti uskottaisiin. Tavallisimpia tapauksia olisi miten hallintokoneisto toimii. Kysymyksessä on
1099: lain täytäntöönpanoa koskevien säännösten an- sisäpoliittisesti tärkeä valtuus, joka on syytä
1100: taminen, josta jo nyt monet lait sisältävät eri- siirtää valtioneuvostolle, jos valtioneuvoston
1101: tyisvaltuutuksen. asemaa eduskunnan luottamusta nauttivana
1102: Samalla olisi tarpeen perustuslainsäännöksin toimeenpanovallan käyttäjänä aiotaan kohentaa.
1103: rajata lainsäädännöllisen valtuutuksen ala. Se Ehdotamme hallitusmuotoa muutettavaksi si-
1104: tapahtuisi säätämällä, että kansalaisten oikeuk- ten, että siinä säännellyt tasavallan presidentin
1105: sien ja velvollisuuksien keskeisestä sisällöstä nimitysvaltuudet poistetaan. Samalla annettai-
1106: olisi aina säädettävä eduskuntalailla. siin valtioneuvostolle valta nimittää niihin vir-
1107: Samassa yhteydessä olisi myös tarkistettava koihin, joihin presidentti hallitusmuodon ja eri-
1108: sanamuotoa hallitusmuodon 2 § :ssä, jossa sää- näisten muiden lakien mukaan aikaisemmin on
1109: detään valtiollisten perustehtävien jaosta val- nimittänyt. Tasavallan presidentille jäisi nimit-
1110: tioelinten kesken. Lainsäädäntövaltaa käyttä- tämisvalta vain presidentin kanslian osalta.
1111: vien elinten joukossa olisi mainittava valtio- Nim1ttämisvallan siirtäminen valtioneuvostol-
1112: neuvosto; myös presidentti jäisi tähän luette- le aiheuttaisi muutoksia hallitusmuodon 87 ja
1113: loon, koska hänellä säilyisi valta antaa lakiesi- 90 §:ään. Lisäksi olisi hallitusmuotoon lisät-
1114: tyksiä eduskunnalle. Samassa pykälässä olisi tävä uusi 87 a §.
1115: myös tarkistettava ylintä toimeenpanovaltaa
1116: koskevaa säännöstä siten, että sen sanamuoto Ehdottamamme muutokset hallitusmuotoon
1117: vastaisi nyt käsillä olevan osittaisen perustus- ja valtiopäiväjärjestykseen aiheuttaisivat toteu-
1118: lakiuudistuksen sisä1töä. tettuina muutoksia myös muualla lainsäädän-
1119: Asetuksenautovallan siirtäminen valtioneu- nössä. Hallituksen ja eduskunnan asiana on
1120: vostolle aiheuttaisi muutoksia hallitusmuodon panna vireille lainsäädännön muuttaminen vii-
1121: 2 ja 21 §:ään. Lisäksi olisi kumottava hallitus- meksi mainitultakin osalta, sitten kun perus-
1122: muodon 28 § ja lisätitävä hallitusmuotoon uusi tuslain muutos on ensin aikaan saatu.
1123: 40 a §.
1124: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
1125: SKDL:n eduskuntaryhmän kantana,
1126: Virkaan nimittäminen
1127: että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
1128: Nykyisten perustuslakien sekä eräiden lakien lakiehdotukset:
1129: nojalla ,tasavallan presidentti täyttää valtioko-
1130:
1131:
1132:
1133:
1134: 3 088200112\V
1135: 18 Lakialoite n:o 12
1136:
1137:
1138:
1139: 1.
1140: Laki
1141: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
1142: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä määrätyl-
1143: lä tavalla,
1144: kumotaan heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 28 § ja .34 §:n
1145: .3 momentti,
1146: muutetaan Hallitusmuodon 2 §:n 2 ja .3 momentti, 19 §, 20 §:n 2 momentti, 21, 27, .36,
1147: 87 ja 90 §, sekä
1148: lisätään Hallitusmuotoon uusi näin kuuluva .36 a, 40 a ja 87 a §, seuraavasti:
1149:
1150: 2 § 27 §
1151: Tasavallan presidentin asiana on kutsua
1152: Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdes- eduskunta ylimääräisille valtiopäiville sekä ava-
1153: sä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ta ja päättää valtiopäivät.
1154: kanssa.
1155: Ylin toimeenpanovalta on uskottu osin tasa- .36 §
1156: vallan presidentille, osin valtioneuvostolle. Vaitioneuvostossa on pääministeri ja muita
1157: ministereitä.
1158: 19 § Pääministeri valitaan siinä järjestyksessä kuin
1159: Sitten kun eduskunta on päättänyt lakiehdo- valtiopäiväjärjestyksen 2 a luvussa säädetään.
1160: tuksen, se toimitetaan valtioneuvostolle. Valtio- Pääministeri määrää muut ministerit.
1161: neuvoston on kuukauden kuluessa siitä, kun Kun eduskunta on valinnut pääministerin ja
1162: lakiehdotus on sille toimitettu, esiteltävä laki- pääministeri ilmoittanut eduskunnalle, ketkä
1163: ehdotus tasavallan presidentille tai palautettava hän on määrännyt valtioneuvoston jäseniksi,
1164: lakiehdotus eduskunnassa uudelleen käsiteltä- toimitetaan valtioneuvoston vaihdos tasavallan
1165: väksi. Jos eduskunta hyväksyy toistamiseen sil- presidentin esittelyssä. Eduskunnan puhemies
1166: le palautetun lakiehdotuksen muuttamattamas- on tässä tilaisuudessa läsnä.
1167: sa tai muutetussa muodossa, valtioneuvoston Presidentti antaa valtioneuvoston vaihdok-
1168: on, saatuaan eduskunnan vastauksen, kuukau- sesta avoimen kirjeen, joka julkaistaan siinä jär-
1169: den kuluessa esiteltävä lakiehdotus presiden- jestyksessä, kuin lakien julkaisemisesta on sää-
1170: tille. detty.
1171: Lakiehdotusta ei saa palauttaa eduskunnalle 36 a §
1172: uudelleen käsiteltäväksi, jos edustajainvaltuuk- Valtioneuvoston jäsen, joka eduskunnan ni-
1173: sien päättymiseen on aikaa vähemmän kuin menomaisen päätöksen mukaan ei nauti sen
1174: kaksikymmentäyksi päivää. luottamusta, on vapautettava tehtävästään. Sa-
1175: Tasavallan presidentti antaa lait allekirjoitta- moin on vapautettava valtioneuvoston jäsen,
1176: malla ne sen jälkeen, kun asianomainen minis- joka sitä pyytää.
1177: teri on ne varmentanut. Presidentti ei saa kiel- Päätöksen vapauttamisesta tekee pääministe-
1178: täytyä lakina antamasta eduskunnan päättämää rin osalta eduskunnan puhemies ja muun val-
1179: lakiehdotusta. Laki on annettava seitsemän päi- tioneuvoston jäsenen osalta pääministeri.
1180: vän kuluessa siitä, kun se esiteltiin presiden- Pääministeri voi muussakin kuin 1 momen-
1181: tille. tissa tarkoitetussa tapauksessa vapauttaa tehtä-
1182: 20 § västä valtioneuvoston jäsenen.
1183: Jos pääministeri vapautetaan tehtävästään tai
1184: Valtioneuvoston on julkaistava lait Suomen jos hän kuolee, eduskunnan puhemiehen on
1185: säädöskokoelmassa. vapautettava tehtävästä muut valtioneuvoston
1186: jäsenet.
1187: 21 § 40 a §
1188: Valtioneuvoston oikeudesta antaa asetuksia Eduskunta voi lailla valtuuttaa valtioneuvos-
1189: säädetään 40 a § : ssä. ton asetuksella säätämään lainsäädäntövallan
1190: Lakialoite n:o 12 19
1191:
1192: alaan kuuluvasta asiasta, mikäli perustuslaissa 4) yliopistojen kanslerit, Suomen Akatemian
1193: ei ole toisin määrätty. Kansalaisten oikeuksien tutkijaprofessorit, hallintojohtajan ja tutkimus-
1194: ja velvollisuuksien keskeinen sisältö on säädet- johtajan, yliopiston ja korkeakoulujen professo-
1195: tävä lailla. rit ja hallintojohtaja!;
1196: Sikäli kuin aikaisemmin on perustuslaissa tai 5) keskusvirastojen päälliköt ja maaherrat
1197: laissa annettu valtuus säätää asetuksella josta- sekä keskusvirastojen jäsenet ja lääninneuvok-
1198: kin asiasta, tätä valtuutta käyttää valtioneu- set;
1199: vosto. 6) Suomen Pankin johtokunnan puheenjoh-
1200: Asetukseen älköön otettako säännöstä, joka tajan ja jäsenet sekä Kansaneläkelaitoksen halli-
1201: sisältäisi lain muutoksen. tuksen puheenjohtajan ja jäsenet,
1202: Asetukset annetaan ja julkaistaan, niinkuin
1203: laeista on 20 §:ssä säädetty. 7) valtioneuvoston esittelijät sekä korkeim-
1204: man oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
1205: 87 § esityksestä näiden tuomioistuinten esittelijät;
1206: Presidentti nimittää tasavallan presidentin 8) ulkomaanedustuksen viranhaltijat; sekä
1207: kanslian kansliapäällikön. 9) puolustusvoimien upseerit.
1208:
1209: 87 a § 90 §
1210: Valtioneuvosto nimittää: Siitä, missä järjestyksessä oikeuslaitoksen vi-
1211: 1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin; rat, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä Suomen
1212: 2) arkkipiispan ja piispat; Akatemian virat, evankelis-luterilaisen ja orto-
1213: 3) korkeimman oikeuden ja korkeimman doksisen kirkon virat, Suomen Pankin sekä
1214: hallinto-oikeuden presidentit, korkeimman oi- Kansaneläkelaitoksen virat ovat täytettävät, on
1215: keuden esityksestä sen jäsenet ja hovioikeuk- voimassa erityisiä säännöksiä.
1216: sien presidentit, korkeimman hallinto-oikeuden
1217: esityksestä sen jäsenet, hovioikeuksien jäsenet,
1218: vesiylituomarin ja insinöörineuvokset, työtuo-
1219: mioistuimen presidentin ja jäsenet sekä mark- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1220: kinatuomioistuimen puheenjohtajan ja jäsenet; kuuta 198 .
1221:
1222:
1223:
1224:
1225: 2.
1226: Laki
1227: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
1228: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
1229: lä tavalla,
1230: muutetaan tammikuun 28 päivänä 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 3 §:n 2 momentti,
1231: 20 §, 22 §:n 1 momentti, 73, 74 ja 84 §, sekä
1232: lisätään valtiopäiväjärjestykseen uusi näin kuuluva 2 a luku ja 37 b §:
1233:
1234: 3 § ta sitä ennen tämän momentin nojalla päätä,
1235: että seuraavat vaalit on toimitettava aikaisem-
1236: Eduskunnalla on oikeus päättää, että uudet min.
1237: vaalit on toimitettava ennen 1 momentissa mai-
1238: nitun nelivuotiskauden päättymistä. Tällaisia 20 §
1239: ennenaikaisia vaaleja lähinnä seuraavat vaalit Jos eduskunta päättää ennenaikaisten vaa-
1240: toimitetaan neljäntenä vuonna sen jälkeen, kun lien toimittamisesta, on eduskunnan vaalien jäl-
1241: ennenaikaiset vaalit toimitettiin, ellei eduskun- keen kokoonnuttava varsinaisille valtiopäiville
1242: 20 Lakialoite n:o 12
1243:
1244:
1245: sen kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä, dollista eduskunnalle, ketkä hän on määrännyt
1246: joka alkaa lähinnä yhdeksänkymmenen päivän valtioneuvoston jäseniksi.
1247: kuluttua ennenaikaisia vaaleja koskevan pää-
1248: töksen tekemisestä, taikka sinä aikaisempana 37h §
1249: päivänä, jonka eduskunta on päättänyt. Kysymys ennenaikaisten vaalien toimittamis-
1250: Jos päätös ennenaikaisten vaalien toimittami- ta koskevan päätöksen tekemisestä otetaan
1251: sesta tehdään sen jälkeen, kun varsinaiset val- eduskunnan käsiteltäväksi, jos vähintään kaksi-
1252: tiopäivät on päätetty, eikä vaaleja ennätetä suo- kymmentä edustajaa sitä puhemieheltä kirjalli-
1253: rittaa loppuun ennen seuraavan helmikuun en- sesti pyytää. Kun asia on eduskunnassa esitet-
1254: simmäistä päivää, lykätään varsinaisten valtio- ty, puhemiehen on otettava asia eduskunnassa
1255: päivien alkaminen sen kalenterikuukauden en- päätettäväksi viidentoista päivän kuluessa pyyn-
1256: simmäiseen päivään, joka seuraa vaalien tulok- nön esittämisestä. Eduskunta voi tehdä asiasta
1257: sen julkaisemisen jälkeen. päätöksen välittömästi keskustelun jälkeen tai
1258: asian oltua ensin perustuslakivaliokunnan val-
1259: 22 § misteltavana.
1260: Tasavallan presidentin määräykset, joita tar- 73 §
1261: koitetaan 18 ja 21 § :ssä, julistetaan siinä jär- Lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsitJtely
1262: jestyksessä, kuin lakien ja asetusten julkaisemi- on vireille pantava ensimmäisillä vaalien jäl-
1263: sesta on säädetty. Sama \koskee eduskunnan keen pidettävillä varsinaisilla valtiopäivillä sekä,
1264: päätöstä, jota tJarkoitetaan 20 §: ssä. asianomaisen valiokunnan annettua asiasta lau-
1265: suntonsa, muuttamatta hyväksyttävä tai hylät-
1266: tävä.
1267: Valtioneuvoston eduskunnalle uudelleen käsi-
1268: 2 a luku teltäväksi palauttaman lakiehdotuksen käsittely
1269: on vireille pantava välittömästi samoilla valtio-
1270: Pääministerin valinta päivillä. Kun asianomainen valiokunta on anta-
1271: nut asiasta lausuntonsa, eduskunta päättää, hy-
1272: 27 a § väksyykö se lakiehdotuksen muuttamattamassa
1273: Kun pääministeri on valittava, kutsuu puhe- tai muutetussa muodossa vai hylkääkö se laki-
1274: mies jokaisen eduskuntaryhmän edustajat neu- ehdotuksen.
1275: votteluun. Tämän jäLkeen hän tekee eduskun- Hyväksyminen tai hylkääminen päätetään
1276: nalle ehdotuksen siitä, kenet on valittava pää- äänten enemmistöllä, paitsi 67 §:n 1 momen-
1277: ministeriksi. tissa mainituissa tapauksissa.
1278: Puhemiehen ehdotuksesta eduskunnan on,
1279: lähettämättä sitä valiokuntaan, äänestettävä vii- 74 §
1280: meistään neljäntenä päivänä ehdotuksen teke- Ehdotuksen lepäämään jättäminen ei estä an-
1281: misestä. Jos enemmän kuin puolet annetuista tamasta uutta hallituksen esitystä eikä teke-
1282: äänistä vastustaa ehdotusta, se katsotaan hylä- mästä eduskunta-aloitetta asiasta, jota ehdotus
1283: tyksi. Muussa tapauksessa se on hyväksytty. koskee. Jos eduskunta tällaisen esityksen tai
1284: Jos eduskunta hylkää puhemiehen ehdotuk- eduskunta-aloitteen johdosta on päättänyt asias-
1285: sen, puhemies tekee uuden ehdotuksen, josta ta uuden lakiehdotuksen, katsotaan lepäämään
1286: äänestetään, niiin kuin 2 momentissa on sää- jäänyt ehdotus rauenneeksi.
1287: detty. Jos eduskunta on neljä kertaa hylännyt
1288: puhemiehen ehdotuksen, keskeytetään vaalime- 84 §
1289: nettely ja sitä jatketaan vasta, kun edustajain- Eduskunnan päättämä lakiehdotus toimite-
1290: vaalit on toimitettu. Ellei lakimääräisiä edusta- taan eduskunnan kirjelmässä valtioneuvostolle
1291: jainvaaleja toimiteta yhdeksänkymmenen päivän tasavallan presidentille esittelemistä ja lakina
1292: kuluessa, on eduskunnan päätettävä, että toimi- antamista varten. Jos valtioneuvosto palauttaa
1293: tetaan ennenaikaiset vaalit. lakiehdotuksen eduskunnassa uudelleen käsitel-
1294: täväksi, on tästä ilmoitettava eduskunnalle nel-
1295: 27b § jäntoista päivän kuluessa siitä, kun päätös pa-
1296: Kun eduskunta on hyväksynyt puhemiehen lauttamisesta on tehty. Jollei eduskunta ole
1297: ehdotuksen uuden pääministerin valitsemisesta, silloin koolla, on puhemiehen kutsuttava se
1298: uusi pääministeri ilmoittaa niin pian kuin mah- koolle asiaa käsittelemään.
1299: Lakialoite n:o 12 21
1300:
1301: Muut eduskunnan päätökset, jotka ovat vas- tukset hallitukselle tiedotetaan valtioneuvostol-
1302: tauksia hallituksen esityksiin, niin myös ennen- le eduskunnan kirjelmällä.
1303: aikaisten vaalien toimittamista koskeva edus-
1304: kunnan päätös sekä muut eduskunna!ll ilmoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1305: kuuta 198 .
1306:
1307:
1308: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1309:
1310: Jarmo Wahlström Matti Järvenpää Heli Astala
1311: Helvi Niskanen Kauko Tamminen Pauli Uitto
1312: Lauha Männistö Aulis Juvela Arvo Kemppainen
1313: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen Kati Peltola
1314: Terho Pursiainen Unto Ruotsalainen Inger Hirvelä
1315: 1.-C. Björklund Mikko Ekorre Aarne Saarinen
1316: Niilo Koskenniemi
1317: 22 1982 vp.
1318:
1319: Lakialoite n:o 13 ·
1320:
1321:
1322:
1323:
1324: Väänänen ym.: Ehdotus lai'ksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n
1325: muuttamisesta
1326:
1327:
1328: Eduskunnalle
1329:
1330:
1331: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1332:
1333: Aloitteessa ehdotetaan tasavallan presidentin
1334: vaalin muuttamista suoraksi kansanvaaliksi ja
1335: toimikausien rajoittamista kahteen.
1336:
1337:
1338:
1339:
1340: ALOITTEEN PERUSTELUT
1341:
1342: Hallitusmuodon 23 § :n 1 momentin mukaan Kansanvaalissa puolueilla ja puolueiden ulko-
1343: tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa puolella olevilla kansalaisryhmillä pitäisi olla
1344: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta mahdollisimman suuri vapaus asettaa president-
1345: aina kuudeksi vuodeksi. Saman pykälän 2 mo- tiehdokkaita ja määrämuotoinen ehdokkaaksi
1346: mentissa säädetään kuitenkin, että presidentin asettaminen olisikin jo teknisistä syistä tarpeel-
1347: vaalin toimittavat valitsijamiehet, joiden luku- lista. Jotta suoralla kansanvaalilla valittava
1348: määrä on 301. presidentti voisi aloittaa toimikautensa riittä-
1349: Tämä presidentin valinnan välillisyys on vän hyvillä edellytyksillä, olisi lähdettävä siitä,
1350: poikkeus hallitusmuodon 23 §:n 1 momentin että valituksi tuleminen edellyttää vähintään
1351: ilmaisemasta oikeasta periaatteesta, että Suo- puolta kansanvaalissa annetuista äänistä. Va-
1352: men kansan ja valtion korkeimman valtiollisen paan ehdokasasettelun vallitessa tätä ei aina
1353: toimihenkilön valinta kuuluu suoraan kansalle. voida saavuttaa yhdellä äänestyskierroksella,
1354: Suora kansanvaali vahvistaisi presidentin ase- jonka vuoksi olisi järjestettävä toinen äänes1tys-
1355: maa puolueiden ylä- ja ulkopuolella olevana kierros kahden ensimmäisellä kierroksella eni-
1356: valtionpäämiehenä ja helpottaisi hänen toimin- ten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.
1357: taansa kaikin voimin edistää Suomen kansan Useimmissa ulkomaisissa perustuslaeissa on
1358: menestystä. rajoitettu valtionpäämiehenä toimivan presiden-
1359: Vuodesta 1962 lähtien suoritetuissa presi- tin toimikausien määrä kahteen. Ulkomaisissa
1360: dentin vaaleissa on myös selvästi ilmennyt kan- perustuslaeissa presidentin toimikauden pituus
1361: sallinen kypsyys ja kansalaisten halu valita pre- on yleensä neljästä viiteen vuotta. Suomessa
1362: sidentti suoralla kansanvaalilla. Näissä presiden- tasavallan presidentin toimikauden pituus ja
1363: tin vaaleissa äänestäjät ovat puoluesidonnai- uudelleen valinnan rajoittamattomuus poikkea-
1364: suuksista välittämättä äänestäneet parhaana pi- vat siten yleisestä kansainvälisestä käytännös-
1365: tämänsä ehdokkaan valitsijamiehiä. Kansanval- tä. Saman henkilön mahdollisuus asettua eh-
1366: taisen mielipiteenilmaisun ja kansalaisten suo- dokkaaksi tasavallan presidentin kansanvaalissa
1367: ran vaikutusmahdollisuuden parantamiseksi täs- virassa olevana presidenttinä useamman kuin
1368: sä keskeisessä valtiollisessa kysymyksessä tasa- yhden kerran on omiaan tosiasiallisesti rajoitta-
1369: vallan presidentin vaali olisi muutettava suo- maan kansalaisten mahdollisuuksia vapaaseen
1370: raksi kansanvaaliksi. valintaan vaalissa. Toisaalta toimikausien rajoit-
1371: Lakialoite n:o 13 23
1372:
1373: taminen vähentää vaaraa, ettei kolmanneksi tai set tulisi antaa lailla. Aloitteen tultua hyväksy-
1374: sitä useammaksi toimikaudeksi valittava presi- tyksi voidaan tarpeettomana kumota laki tasa-
1375: dentti enää täytä korkean tehtävänsä vaati- vallan presidentin valitsijamiesten vaaleista
1376: muksia. Tämä tasavallan presidentin toimikau- (392/69) siihen myöhemmin tehtyine muutok-
1377: sien määrä olisi myös Suomessa rajoitettava sineen ja laki tasavallan presidentin vaalista
1378: enintään kahteen, jolloin sama henkilö voisi (59/24).
1379: toimia presidenttinä yhteensä kaksitoista vuot- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1380: ta. Tämä on vielä pitempi aika kuin useim- nioittaen,
1381: missa muissa maissa on mahdollista.
1382: Ehdokasasectelun ja kansanvaalin suoritta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1383: miseksi tarpeeJis~t muut tarkemmat säännök- lakiehdotuksen:
1384:
1385:
1386:
1387:
1388: Laki
1389: Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta
1390: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
1391: tyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon (94/
1392: 19) 23 §:n 1, 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin 2 momentti on 13 päivänä marraskuuta 1981
1393: annetussa laissa (738/81) ja 3 momentti 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (490/
1394: 77), näin kuuluviksi:
1395:
1396: 23 §
1397: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kan- tenkaan lukuun ottamatta. Jos joku ehdokkaista
1398: sa syntyperäisten Suomen kansalaisten joukos- saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä,
1399: ta aina kuudeksi vuodeksi. Sama henkilö voi- on hänet valittu. Muussa tapauksessa toimite-
1400: daan valita enintään kahdeksi kuuden vuoden taan seuraavan helmikuun toisena sunnuntaina
1401: toimikaudeksi. ja sitä seuraavana maanantaina toinen äänes-
1402: Tasavallan presidentti valitaan suoralla kan- tyskierros niiden kahden ehdokkaan välillä, jot-
1403: sanvaalilla. Vaalioikeudesta on voimassa mitä ka ensimmäisellä äänestyskierroksella saivat
1404: edustajavaalista on säädetty. Presidenttiehdok- enimmät äänet. 25 § :n 1 momentissa tarkoite-
1405: kaiden asettamisesta säädetään lailla. tuissa tapauksissa valtioneuvosto määrää vaali-
1406: Presidentinvaalin ensimmäinen äänestyskier- päivät.
1407: ros toimitetaan tammikuun kolmantena sun-
1408: nuntaina ja sitä seuraavana maanantaina kuu-
1409: dentena vuotena sen jälkeen, jona tasavallan Tämä laki tulee voimaan päivänä
1410: presidentti viimeksi valittiin sitä vuotta kui- kuuta 198 .
1411:
1412:
1413: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
1414:
1415: Marjatta Väänänen Mikko Kaarna Paavo Vesterinen
1416: Pentti Poutanen Juhani Saukkonen Veikko Pihlajamäki
1417: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila Mauno Manninen
1418: Hannele Pokka Lea Sutinen Matti Maijala
1419: Hannu Tenhiälä Heimo Linna
1420: 24 1982 vp.
1421:
1422: Lakialoite n:o 14
1423:
1424:
1425:
1426:
1427: Halonen ym.: Ehdotus laiksi osakeyhtiölain muuttamisesta
1428:
1429:
1430: Eduskunnalle
1431:
1432: Tämän vuosikymmenen alun tietyt tapaukset, sista yritysten hallintoon liittyykin yleensä jo
1433: jopa suurtenkin yritysten yllättävistä käänteis- lisätyt oikeudet taloudelliseen tarkastukseen.
1434: tä, ovat lisänneet vaatimuksia sekä tarvetta Osakeyhtiölain 10 luvun 4 §:n mukaan yri-
1435: noudattaa yhä tarkemmin lakia yhteistoimin- tyksissä, joiden sidottu pääoma on yli kaksi
1436: nasta yrityksissä (725/78) ja tätä koskevia so- miljoonaa markkaa tai joiden palveluksessa on
1437: pimuksia. Näiden sinänsä vaatimatlomien yri- vähintään 500 henkilöä tai jotka ovat pörssi-
1438: tysdemokratiaan tähtäävien uudistusten lisäksi yhtiöitä, on vähintään yhden tilintarkastajan
1439: on ay-liikkeen piirissä noussut kysymys siitä, oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä. Täten
1440: miten henkilöstön panos yritysten vakaaseen nämä suomalaisen mittapuun mukaan melko
1441: kehittämiseen voitaisiin taata paremmin. Erää- suuret yritykset ovat jo erityisen sääntelyn koh-
1442: nä mahdollisuutena on nähty yritysten talou- teena. Lainsäädännöllä tulisikin lisäksi mahdol-
1443: dellista tilaa koskevan tarkastusoikeuden laajen- listaa, että yrityksiin, joiden suuruus on mää-
1444: taminen nimenomaan henkilöstön suuntaan. ritelty edellä mainitulla tavalla, saisivat hen-
1445: Tämänsuuntaisilla uudistuksilla tänä päivänä kilöstöjärjestöt asettaa yhden taloudellisen tar-
1446: käytävä keskustelu yritysilmapiiristä saisi avoi- kastajan samoin oikeuksin kuin osakkeenomis-
1447: memman kuvan ja muun muassa valtiojobtoi- tajienkin tilintarkastajat tai taloudelliset tar-
1448: siin yrityksiin kohdistuva luottamus lisääntyisi. kastajat. Sanotut tarkastajat voisivat olla esi-
1449: Käyttökelpoinen malli tarkastusoikeuksien merkiksi palkansaajajärjestöjen esittämiä.
1450: laajentamisesta on löydettävissä uudesta osake- Näiden henkilöstön asettamien tarkastajien
1451: yhtiölaista (734/78). Lain 10 luvun 1 §:n 3 osalta tulisi myös hal'kita tilintarkastajia kos-
1452: momentin mukaan yrityksen osakkeenomista- kevien rajoituksien lieventämistä. Jotta ko. tar-
1453: jien tietyllä vähemmistölläkin on oikeus asettaa kastajan tarkoitus, syventää yhteistoimintaa ja
1454: yksi tilintarkastaja osallistumaan tilintarkastuk- lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yri-
1455: seen muiden tilintarkastajien ohella. Saman lu- tyksen vakaaseen kehittämiseen, toteutuisi, ei
1456: vun 14 §:n mukaan samansuuruisella osakkeen- häneen tulisi soveltaa myöskään osakeyhtiölain
1457: omistajien vähemmistöllä on myös oikeus vaa- 10 luvun salassapitomääräyksiä kokonaisuudes-
1458: tia erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön saan. Hänen tulisi voida raportoida yhteistoi-
1459: hallinnosta tai kirjanpidosta tietyltä päättyneei- mintalain mukaisille henkilöstön edustajille tai
1460: tä ajanjaksolta tai tietyistä toimenpiteistä tai neuvottelukunnalle ainakin henkilöstölle olen-
1461: seikoista. Samoin voidaan perustellusti ajatella, naisista yhtiöön liittyvistä ongelmista.
1462: että henkilöstölle annetaan tämä oikeus oman Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1463: tilintarkastajansa nimeämiseen tai tarkastuksen nioittaen,
1464: toimittamiseen. Ulkomaisiin malleihin työnteki- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1465: jöiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuk- lakiehdotuksen:
1466:
1467:
1468:
1469: Laki
1470: osakeyhtiölain muuttamisesta
1471:
1472: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä syyskuuta 1978 annettuun osake-
1473: yhtiölakiin (734/78) uusi näin kuuluva 14 a §:
1474: Lakialoite n:o 14 25
1475:
1476: 14 a § tusta. Hakemukseen on suostuttava, jos 1 mo-
1477: Yhtiössä, jossa yhden tiliotatkastajan tulee mentissa mainitut edellytykset täyttyvät. Lää-
1478: tämän luvun 4 §:n 1 ja 2 momentin mu- ninhallituksen päätöksessä on mainittava lisäksi
1479: kaan olla Keskuskauppakamarin hyväksymä, on tarkastajan palkkioperusteet.
1480: yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain Mitä tilintarkastajasta on säädetty 8 ja 12
1481: (725/78) 3 §:n 2 momentin mukaisilla henki- § :ssä, on vastaavasti sovellettava tässä pykä-
1482: löstön edustajilla oikeus vaatia erityisen talou- lässä tarkoitettuun taloudelliseen tarkastajaan.
1483: dellisen tarkastuksen toimittamista yrityksen Tarkastuksesta on yhtiön henkilöstöryhmien
1484: hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeitä edustajille annettava perusteltu lausunto vii-
1485: ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai meistään kahden viikon kuluessa tarkastuksen
1486: seikoista. Tätä koskeva ehdotus on tehtävä yh- toimittamisesta. Tämä lausunto on saatettava
1487: tiön hallitukselle. Jos yhtiön hallitus ei suostu myös yhtiön hallituksen detoon.
1488: asettamaan tällaista taloudellista tarkastajaa,
1489: voivat henkilöstön edustajat kuukauden kulues-
1490: sa ehdotuksen tekemisestä hakea lääninhalli- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1491: tukselta tarkastajan määräämistä. kuuta 198 .
1492: Lääninhallituksen on kuultava yhtiön halli-
1493:
1494:
1495: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1496:
1497: Tarja Halonen Peter Muurman Kaisa Raatikainen
1498: Liisa Jaakonsaari
1499:
1500:
1501:
1502:
1503: 4 08&200112W
1504: 26 1982 vp.
1505:
1506: Lakialoite n:o 15
1507:
1508:
1509:
1510:
1511: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi asunto-osakeyhtiöistä annetun
1512: lain 8 § :n muuttamisesta
1513:
1514:
1515: Eduskunnalle
1516:
1517: Voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain 8 §:n että vastike yksiöissä on jopa 25 % liian suuri
1518: 1 momentin mukaan muun muassa yhtiövastik- muihin verrattuna.
1519: keen laskentaperusteen muuttamiseksi vaadi- Korjaus asiantilaan on saatavissa muuttamal-
1520: taan kaikkien osakkeenomistajien suostumus. la asunto-osakeyhtiöistä annettua lakia niin, että
1521: Säännös on käytännössä monta kertaa osoittau- yhden tai vain muutaman osakkaan niskoitte-
1522: tunut kohtuuttoman ankaraksi. lulla ei voida estää oikeuden tekemistä osak-
1523: Yhtiön harvat perustajat saattavat määrätä keenomistajien suurelle enemmistölle.
1524: yhtiövastikkeen laskentaperusteen yhtiöjärjes- Muutos olisi voitava tehdä aina, kun sitä
1525: tykseen sellaiseksi, että se suosii heitä tai mui- kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa yhtiöko-
1526: ta yksittäisiä osakkaita. Tämän jälkeen ei muu- kouksessa edustettuina olevien osakkeiden pe-
1527: tosta asiantilaan saada. Niin ikään saattavat rusteella määräytyvistä äänistä. Muutosta olisi
1528: yhtiön rakennusaikaiset syyt, esimerkiksi asun- yhtiössä noudatettava, vaikka yhtiöjärjestyksen
1529: tolainojen hoitaminen, olla perusteena yhtiövas- muutoksena sitä ei rekisteröitäisi. Oikeusturva-
1530: tikkeen laskemistavan määräämiselle. Yhtiön syistä muutosta ei kuitenkaan saisi yhtiöko-
1531: rakennuksen valmistuttua ja lainojen tultua kouksessa päättää, ellei muutosta ole osakkaille
1532: maksetuiksi nämä perusteet poistuvat, mutta selvitetty kutsussa yhtiökokoukseen.
1533: epäonnistunut yhtiövastikkeen laskentaperuste Muutettua lakia olisi voitava soveltaa myös
1534: jää pakosta noudatettavaksi. ennen lain voimaantuloa perustetuissa asunto-
1535: Vallitsevasta tilanteesta joutuvat ehkä eni- osakeyhtiöissä, minkä vuoksi lain säätämisjär-
1536: ten kärsimään pienten asuntojen osakkaat, joi- iestys olisi erikseen tutkittava.
1537: den vastike määräytyy selvästi liian suureksi Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
1538: muihin osakkaisiin verrattuna. Tiedossa on, nioittavasti,
1539: että neliömetriltä kuukaudessa perittävä vastike
1540: saattaa yksiön omistajalle olla yli markan suu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1541: rempi kuin suurista asunnoista maksettava ne- lakiehdotuksen:
1542: liövastike. Suhteellisesti laskien tämä merkitsee,
1543:
1544:
1545: Laki
1546: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta
1547:
1548: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1549: muutetaan asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmikuuta 1926 annetun lain (.30/26) 8 §:n
1550: 1 momentti, sekä
1551: lisätään lain 8 §:ään uusi 1 momentti, jolloin muutettu 1 momentti siirtyy uudeksi 2 mo-
1552: mentiksi ja nykyinen 2 momentti .3 momentiksi, seuraavasti:
1553:
1554: 8 § tarkoitetun perusteen muuttamisesta, jos muu-
1555: Yhtiökokous voi sen estämättä, mitä yhtiö- tosta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa yh-
1556: järjestyksen muuttamisesta on yhtiöjärjestykses- tiökokouksessa edustettuina olevista äänistä.
1557: sä määrätty, tehdä päätöksen .3 §:n 6 kohdassa Muutosta ei kuitenkaan saa tehdä, ellei sitä ole
1558: Lakialoite n:o 15 27
1559:
1560: kutsussa yhtiökokoukseen selostettu. Tämän vät kaikki osakkeenomistajat kannata päätöstä.
1561: momentin säännösten mukaisesti muutettua pe-
1562: rustetta on yhtiössä noudatettava, vaikka sitä
1563: ei ole rekisteröity yhtiöjärjestyksen muutok- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1564: sena. kuuta 198 , ja sitä on sovellettava myös
1565: Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua muu- asunto-osakeyhtiöön, jonka yhtiöjärjestys on
1566: tosta, joka koskee osakkeisiin liittyvää hallinta- vahvistettu ennen lain voimaantuloa.
1567: oikeutta, ei saa yhtiöjärjestykseen tehdä, ellei-
1568:
1569:
1570: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
1571:
1572: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itä!ä Terhi Nieminen-Mäkynen
1573: Anneli Kivitie
1574: 28 1982 vp.
1575:
1576: Lakialoite n:o 16
1577:
1578:
1579: Söderman ym.: Ehdotus laiksi rikoslain täydentämisestä väki-
1580: valtakuvauksen levittämistä koskevilla säännöksillä
1581:
1582:
1583: Eduskunnalle
1584:
1585: Raakaa väkivaltaa esittävät kuvakasetit ja Yksinkertaiseen ,kieltosäännOkseen voidaan
1586: muut videolaittein katseltavat tallenteet ovat päästä siten, että väkivaltakasettien maahan-
1587: olleet viime aikoina voimakkaasti esillä julki- tuonti, valmistaminen, esittäminen ja levittämi-
1588: suudessa. Asian on tehnyt ajankohtaiseksi se, nen määrätään rangaistavaksi.
1589: että kuvakasettinauhurien ja kuvalevyjärjestel- Rangaistussäännöksen heikkoutena voidaan
1590: mien on arvioitu lähivuosina moninkertaistuvan pitää sitä, ettei sen noudattamisen valvonnas.sa
1591: maassamme. Suomesta on siten nopeasti muo- voitane päästä sataprosenttiseen tulokseen. Lä-
1592: dostumassa markkina-alue, joka tulee vetämään hes säännönmukaista kuitenkin on, että ilmi
1593: puoleensa alan erilaisia yrittäjiä. tulevien rikosten ohella esiintyy vastaavanlai-
1594: Raakojen väkivaltakuvausten leviämisestä ku- sia piiloon jääviä rikoksia. Myöskään muulla
1595: vakasetteina ja muina tallenteina tulee olemaan tavoin ei näytä olevan kehitettävissä järjestel-
1596: hyötyä vain niiden kaupallisille levittäjille. Yh- mää, joka täydellisesti pystyisi estämään väki-
1597: teiskunnalla ei ole mitään syytä sallia tällaista valtakasettien esiintymisen maassamme.
1598: monella tavalla vahingollista toimintaa. Jos vä- Rangaistusuhkaan perustuva täyskieltosään-
1599: kivaltakasettien levittämiseen ei pian oteta sel- nös on myös tehokkain asenteiden muokkaa-
1600: keää kielteistä kantaa, joutuu yhteiskunta vä- jana. Lopulta juuri asenteenmuodostuksesta jää
1601: lillisesti tukemaan kaupallisesti edullisten mark- riippumaan, miten pystytään vaikuttamaan vä-
1602: kinoiden syntymistä. On selvää, että tallentei- kivaltakasettien katseluun kodeis.sa ja muissa
1603: den levittämistä tullaan hatjoittamaan laillisuu- suljetuissa piireissä.
1604: teen vetoamalla, jollei sitä torjuta yksiselittei- Väkivaltakuvausten levittämisen rankaisemis-
1605: sellä kiellolla. ta koskeva säännös voidaan laatia lakiteknisesti
1606: Väkivaltakasettien levittämiseen ei liity mi- yksinkertaiseksi. Sen vuoksi ja teon paheksut-
1607: tään sellaista yhteiskunnallista suojaa tarvitse- tavuuden korostamiseksi voidaan tarvittava
1608: vaa etua tai perusarvoa, joka edellyttäisi pidät- säännös sijoittaa rikoslakiin. Rikoslaissa asiaa
1609: tyväistä suhtautumista väkivaltakasettien levit- koskeva pykälä on sijoitettavissa luontevimmin
1610: tämisen kieltämiseen. Sen vuoksi on syytä pyr- 16 lukuun. Luvun otsikko kuuluu "Rikoksista
1611: kiä yksinkertaiseen kieltosäännökseen, jonka julkista viranomaista ja yleistä järjestystä vas-
1612: avulla parhaiten pystytään vetämään rajat kiel- taan". Väkivaltakuvauksen levittämistä voidaan
1613: letylle toiminnalle. pitää rikoksena yleistä järjestystä vastaan. Ri-
1614: Todennäköisesti väkivaltakasettien katselemi- koslain 16 luvussa ehdotettu säännös voidaan
1615: nen aiheuttaa eniten haittavaikutuksia alaikäi- lisätä luvun loppuun uudeksi 26 §:ksi.
1616: sille. Nuoret oppivat niistä väkivaltaisia käyt- Ehdotetun 16 luvun 26 §:n lisäksi on tar-
1617: täytymismalleja ja tuntuvat suhtautumaan väki- peellista muuttaa 2 luvun 17 §:ää. Tässä sään-
1618: valtaan myönteisesti tai välinpitämättömästi. nöksessä on kysymys rikollisen tuotteen me-
1619: Kuitenkin myös täysi-ikäisten joukosta löytyy nettämisestä. Tässä yhteydessä voidaan tyytyä
1620: henkilöitä, jotka ovat tässä suhteessa rinnas- täydentämään säännöstä siten, että sen perus-
1621: tettavissa alaikäisiin. Sitä paitsi väkivaltakaset- teella myös raakaa väkivaltaa sisältävät tallen-
1622: tien levittämisen ja esittämisen täyskiellon ra- teet voitaisiin määrätä menetetyiksi ja hävittää.
1623: joittaminen vain alaikäisiin tekisi asiasta kielle- Sellaisenaan olisivat rikokseen sovellettavissa
1624: tyn hedelmän, joka erityisesti kiehtoisi henki- rikoksella saadun hyödyn ja rikoksen tekoväli-
1625: sesti heikkoja nuoria. Lisäksi jos väkivaltaka- neen menettämistä koskevat yleissäännökset.
1626: settien esittäminen aikuisille olisi sallittua, olisi Ehdotuksessa uudeksi rikoslain 16 luvun 26
1627: käytännössä hankalaa estää nuoria katselemasta §:ksi rikoksen tunnusmerkistö on laadittu läh-
1628: samoja kasetteja suljetuissa tiloissa. tien täyskieltoperiaatteesta. Kiellettyä ja ran-
1629: Lakialoite n:o 16 29
1630:
1631: gaistavaa olisi väkivaltakuvausten maahantuon- uhkaus tai vastaava ei siten vielä täyttäisi tun-
1632: ti, valmistaminen, esittäminen ja levittäminen. nusmerkistöä. Tuhoisan väkivallan ohella esi-
1633: Mahdolliset rikokset tapahtuisivat todennäköi- merkkinä raa'asta väkivallasta mainitaan ihmi-
1634: sesti usein jossakin määrin järjestäytyneesti har- sen tai eläimen tuskallinen kiduttaminen tai
1635: joitettavan liiketoiminnan yhteydessä. Jotta ran- piinaaminen.
1636: gaistussäännös ulottuisi toiminnan johtoportaa- Tunnusmerkistön mukaan säännös koskisi
1637: seen, on rangaistavaksi ehdotettu paitsi tun- myös elokuvia. Julkisesti esitetJtävät elokuvat
1638: nusmerkistössä tarkoitettu tekeminen myö,s vas- on ennakkoon viranomaisten toimesta tarkas-
1639: taava teettäminen. Lisäksi tulisivat sovelletta- tettava. Tämä ennakkotarkastus koskee myös
1640: viksi yleiset rikokseen osallisuutta koskevat julkisesti esitettäväksi tarkoitettuja videoka-
1641: säännökset. Niiden perusteella olisi rangaista- setteja. Jos esitettäväksi tarkoitettu elokuva si-
1642: vaa esimerkiksi avunanto väkivaltakuvauksen sältää raakaa väkivaltaa, voidaan ,sen esittämi-
1643: levittämiseen. nen kieltää tai määrätä siitä ennen esittämistä
1644: Säännös kohdistuisi ensisijaisesti ns. video- poistettavaksi väkivaltwkohtaukset. Jos eloku-
1645: kasetteihin. Näihin on kuitenkin syytä rinnas- vien tarkastusviranomainen on hyväksynyt elo-
1646: taa kaikki elokuvat ja muut liikkuvia kuvia kuvan julkisesti esitettäväksi, ei siihen ole syy-
1647: sisältävät tallenteet. tä soveltaa ehdotettua rangaistussäännöstä. Jos
1648: Tunnusmerkistön ydin on raa'an väkivallan tarkastusviranomainen olisi määrännyt siitä
1649: käsite. Kiellettyä olisi sellaisen tallenteen levit- poistettavaksi jonkin osan, saattaisi elokuvan
1650: täminen, jossa esitetään raakaa väkivaltaa. Kä- esittäminen lyhentämättömänä täyttää väkival-
1651: site on tulkinnanvarainen. Mahdollisimman yh- takuvauksen levittämisen tunnusmerkistön. Sel-
1652: tenäiseen tulkintaan pääsemiseksi ehdotetaan 2 vyyden vuoksi asiasta ehdotetaan otettavaksi
1653: momentissa tämän käsitteen täsmentämistä mää- säännös pykälän 3 momenttiin. Vastaavasti jos
1654: rittelemällä sitä. tallenteen sisältämä elokuva on sellaisenaan esi-
1655: Ehdotettu 2 momentin määritelmä ei olisi tetty radiovastuusta annettujen säännösten mu-
1656: tyhjentävä, vaan se käsittää esimerkkitapauk- kaisesti ylei:sradiotoiminnassa, ei ehdotettua ri-
1657: sia, joissa selvästi on kysymys raa'asta väkival- koslain säännöstä ole tarpeellista soveltaa. Asia
1658: lasta. Esimerkkinä mainitaan ensinnäkin ihmi- jäisi siten yleisradiotoimintaa koskevien sään-
1659: seen tai eläimeen kohdistuva tuhoisa väkivalta. nösten varaan. Epäselvyyksien välttämiseksi oli-
1660: Tuhoisaa väkivaltaa olisi arkoihin elimiin suun- si tässä yhteydessä myös säädettävä, ettei elo-
1661: tautuva, voimakas tai intensiivinen väkivalta. kuvana tarkastettavaksi aiotun tallenteen maa-
1662: Lisäksi tuntuu tarpeelliselta sisällyttää raakaan hantuojaa tai haltijaa ole tuomittava rangais-
1663: väkivaltaan myös tuhoisalla väkivallalla uhkaa- tukseen 1 momentin perusteella.
1664: minen. Uhkaamisen tulisi kuitenkin olla pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1665: nostavaa tai kauhua herättävää. Tällaiseksi voi-
1666: taneen yleensä ymmärtää todentuntuinen ja te- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1667: hokas uhkaaminen. Ohimennen lausuttu tappo- lakiehdotuksen:
1668:
1669:
1670:
1671: Laki
1672: rikoslain täydentämisestä väkivaltakuvauksen levittämistä koskevilla säännöksUlä
1673:
1674: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1675: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 2 luvun 17 § ja
1676: lisätään 16 lukuun uUJsi 26 § seuraavasti:
1677:
1678: 2 luku sen on todettu sisältävän 16 luvun 26 §:ssä
1679: tarkoitettua raakaa väkivaltaa, on ne kappa-
1680: Rangaistul{sista leet, jotka ovat tekijän, julkaisijan, kustanta-
1681: jan, valmistajan, levittäjän, näytteillepanijan,
1682: 17 § maahantuojan tai myyjän hallussa, samoin myös
1683: Jos painotuote, kirjoitus tai kuvallinen esitys laatat ja kaavat, jotka olisivat yksinomaisesti
1684: on julistettu sisällykseltään loukkaavaksi tai aiotut sen tuotteen valmistamiseen, riippumatta
1685: 30 Lakialoite n:o 16
1686:
1687:
1688: siitä kenen ne ovat, tuomittava menetetyiksi tai muun liikkuvia kuvia sisältävän tallenteen,
1689: ja hävitettävä. Jos ainoastaan joku osa edellä jossa esitetään raakaa väkivaltaa, on tuomittava
1690: tarkoitetusta tuotteesta havaitaan loukkaavaksi väkivaltakuvauksen levittämisestä sakkoon tai
1691: tai raakaa väkivaltaa sisältäväksi ja jos sen vä- enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.
1692: hällä vaivalla saattaa muista osista erottaa, on Edellä 1 momentissa tarkoitetaan raa'alla
1693: tuomittava ainoastaan loukkaava tai raakaa vä- väkivallalla erityisesti ihmiseen tai eläimeen
1694: kivaltaa sisältävä osa sekä sitä vastaava laatan kohdistuvaa tuhoisaa väkivaltaa taikka tällai-
1695: tai kaavan osa menetetyksi. sella väkivallalla uhkaamista painostavasti tai
1696: kauhua herättävästi sekä ihmisen tai eläimen
1697: tuskallista kiduttamista tai piinaamista.
1698: 16 luku Mitä edellä 1 momentissa on säädetty, ei
1699: sovelleta, jos elokuvan tai muun tallenteen si-
1700: sältämä esitys on elokuvien tarkastuksessa hy-
1701: Rikoksista julkista viranomaista ja yleistä väksytty sellaisenaan julkisesti esitettäväksi tai
1702: järjestystä vastaan on radiovastuusta annettujen säännösten mu-
1703: kaisesti sellaisenaan esitetty yleisradiotoimin-
1704: 26 § nassa. Jos näytetään, että talienne oli tarkoi-
1705: Joka tuo tai tuottaa maahan, valmistaa tai tettu välittömästi toimitettavaksi elokuvana
1706: valmistuttaa, esittää tai esityttää, kuljettaa, tarkastettavaksi, kappaleen maahantuojaa ei ole
1707: kaupaksi tarjoaa, ostaa, myy, välittää taikka tuomittava rangaistukseen 1 momentin perus-
1708: muulla tavoin levittää tai levityttää elokuvan teella.
1709:
1710:
1711: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1982
1712:
1713: Jacob Söderman Ulla Järvilehto 1\IJ:atti Ahde
1714: Markus Aaltonen Olavi Ronkainen Bror LiHqvist
1715: Juhani Raudasoja Pekka Löyttyniemi Pauli Uitto
1716: Impi Muroma Juhani Laitinen Matti Puhakka
1717: Timo Ihamäki Tauno Valo Eino Grönholm
1718: Erkki Pystynen Matti Viljanen I.-C. Björklund
1719: Kaisa Raatikainen Erkki Korhonen Unto Ruotsalainen
1720: Kaarina Suonio Asser Stenbäck Ulla-Leena Alppi
1721: Marjatta Stenius-Kaukonen Väinö Rautiainen Pauli Puh2kka
1722: Jouko Tuovinen Hannele Pokka Aulis Juvela
1723: Tarja Halonen Esko Almgren Vappu Säilynoja
1724: Kaj Bärlund Mauri Pekkarinen Peter Muurman
1725: Pirjo Ala-Kapee Helvi Hyrynkangas Aimo Ajo
1726: Olli Helminen Sampsa Aaltio Eino Loikkanen
1727: Matti Luttinen Antero Juntumaa Paula Eenilä
1728: Mikko Elo Pekka Vennamo Lauha Männistö
1729: Pirkko Valtonen Matti Hokkanen Arvo Kemppainen
1730: Inger Hirvelä Esko Pekonen Pentti Liedes
1731: Heli Astala Urpo Leppänen Anna-Liisa Piipari
1732: Juhani Vähäkangas Sinikka Karhuvaara Pentti Lahti-Nuuttila
1733: Maija Rajantie Jouni J. Särkijärvi Seppo Tikka
1734: Helge Siren Boris Renlund V. J. Rytkönen
1735: Seppo Toiviainen P. Jokinen Lea Savolainen
1736: Lasse Lehtinen Anna-Kaarina Louvo Anneli Kivitie
1737: Pertti Hietala Torma Fred Urho Pohto
1738: Tuhani Surakka Terhi Nieminen-Mäkynen Väinö Raudaskoski
1739: Mikko Rönnholm Einari Nieminen Sauli Hautala
1740: Sten Söderström Kati Peltola Kalevi Mattila
1741: Tellervo Koivisto Helvi Niskanen Juhani Tuomaala
1742: Lakialoite n:o 16 31
1743:
1744: Eeva Kauppi Ilkka Kanerva Jalmari Torikka
1745: Matti Pelttari Veikko Pihlajamäki Marjatta Väänänen
1746: Matti Maijala Tapio Holvitie Helena Pesola
1747: Miltmo Manninen Esko J. Koppanen Eva-Maija Pukkio
1748: Juhani Saukkonen Orvokki Kangas Toivo Mäkynen
1749: Petter Savola Paavo Vesterinen Tapani Mörttinen
1750: Hannu Tenhiälä Veikko Vennamo Mikko Kaarna
1751: Heimo Linna Eero Lattula Matti Hakala
1752: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti M.-L. Salminen
1753: Lea Sutinen Lauri Impiö
1754: 32 1982 vp.
1755:
1756: Lakialoite n:o 17
1757:
1758:
1759:
1760:
1761: Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 § :n
1762: muuttamisesta
1763:
1764:
1765: Eduskunnalle
1766:
1767: Tulo- ja varallisuusverolaissa (1043/74), sen tensa toukokuun lopussa, ei opiskelija voi teh-
1768: 5 luvussa, on säädetty kokonaistulosta kunnal- dä vähennystä ensimmäisen opiskeluvuotensa
1769: lisverotuksessa tehtävät vähennykset. Lain 36 verotuksessa eikä myöskään viimeisen opiskelu-
1770: § :n 4 kohdan mukaan ,suurimman osan vero- vuotensa verotuksessa. Ensimmäisestä lukuvuo-
1771: vuodesta Suomessa asunut henkilö saa kunnal- desta tulee opiskeluaikaa yleensä vain 4 kuu-
1772: lisverotuksessa vähentää "2 000 markkaa an- kautta ja viimeisestä 5 kuukautta. Eräissä yli-
1773: siotulostaan, jos hän on verovuonna vähintään oppilaspohjaisissa opistoissa kokonaisopiskelu-
1774: seitsemän kuukauden ajan saanut säännöllistä aika on vain kaksi vuotta. Nykyisin opiskelija
1775: ja täyttä opetusta kansa-, perus-, ammatti-, ilta- on usein oikeutettu vähennykseen tosiasiassa
1776: oppi- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai vain yhdeltä vuodelta.
1777: muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa". Jotta opiskelijoiden kohdalla toteutuisi koh-
1778: Laissa mainittua seitsemän kuukauden aikaa tuullisuus, ehdotamme,
1779: on pidettävä epäkohtana. Kun koulut yleensä
1780: aloittavat lukukautensa elokuun lopulla tai että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1781: syyskuun alussa ja toisaalta lopettavat lukukau- lakiehdotuksen:
1782:
1783:
1784:
1785: Laki
1786: tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
1787:
1788: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
1789: varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 4 kohta näin kuuluvaksi:
1790:
1791: 36 § korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa
1792: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä
1793: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen-
1794: tää:
1795: Tämä laki tulee voimaan pa!Vana
1796: 4) 3 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
1797: on verovuonna vähintään neljän kuukauden kerran siltä verovuodelta toimitettavaan vero-
1798: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan- tukseen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen
1799: sa-, perus-, ammatti-, Htaoppi- tai oppikoulussa, ensinnä päättyy.
1800:
1801:
1802: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
1803:
1804: Esko Almgren Sauli Hautala Erkki Korhonen
1805: Impi Muroma Jorma Fred Olavi Ronkainen
1806: Väinö Rautiainen Asser Stenbäck Ulla Järvilehto
1807: Antero Juntumaa
1808: 1982 vp. 33
1809:
1810: Lakialoite n:o 18
1811:
1812:
1813: Björklund ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaverolain 11 ja
1814: 12 § :n muurttamisesta
1815:
1816: Eduskunnalle
1817:
1818: Niin sanotut avoliitot ovat maassamme li- avopuoliso joutuu perintöveron maksaakseen
1819: sääntyneet voimakkaasti. Vaikka eräiden alojen myymään pariskunnan yhteisen asunnon.
1820: lainsäädännössä tämä kehitys on otettu huo- Epäkohta olisi mahdollista korjata muutta-
1821: mioon, syrjii lainsäädäntömme edelleen monin malla perintö- ja lahjaverolalda siten, että testa-
1822: tavoin niitä henkilöitä, jotka syystä tai toisesta mentinsaajana oleva avopuoliso tulisi samaan
1823: valitsevat yhteiselämälleen toisen muodon kuin asemaan kuin aviopuoliso. Mahdolliset väärin-
1824: avioliiton. Yhteiselämän muodon valinta on sy- käytökset olisivat estettävissä sillä, että testa-
1825: västi henkilökohtainen asia, eikä yh~eiskunnalla mentin edellyteHäisiin olevan sanamuodoltaan
1826: ole syytä puuttua siihen ilman pakottavaa syy- sellainen, että se osoittaisi testamentinsaajan ja
1827: tä. Näin ollen lainsäädännöstämme olisi poistet- perittävän eläneen avioliitonomaisissa olosuh-
1828: tava avoliittoja syrjivät säännökset. teissa.
1829: Eräs keskeinen epäkohta liittyy perintövero- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1830: tukseen. Avopuolisot voivat testamentata omai-
1831: suutensa toisilleen, mutta tällöin perintövero että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1832: muodostuu varsin korkeaksi. Eräissä tapauksis- lakiehdotuksen:
1833: sa seurauksena saattaa olla, että eloonjäänyt
1834:
1835: Laki
1836: perintö- ja lahjaverolain 11 ja 12 §:n muuttamisesta
1837:
1838: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö-
1839: ja lahjaverolain (378/40) 11 §:n 1 momentti ja 12 §:n 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat 16
1840: päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (318/79), seuraavasti:
1841:
1842: 11 § III. muut sukulaiset ja vieraat.
1843: Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat lue-
1844: taan seuraaviin kolmeen veroluokkaan:
1845: I. perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, avio- 12 §
1846: puolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhem- Veronalaisesta perintöosuudesta saavat vä-
1847: mat, lapsen tai ottolapsen rintaperillinen, sekä hentää:
1848: testamentinsaaja, joka tosiasiallisesti ja testa- 1) perinnönjättäjän puoliso ja testamentin-
1849: mentin sanamuodon mukaan on elänyt perin- saaja, joka tosiasiallisesti ja testamentin sana-
1850: nönjättäjän kanssa avioliitonomaisissa olosuh- muodon mukaan on elänyt perinnönjättäjän
1851: teissa; kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa, 25 000
1852: II. perinnönjättäjän veli, sisar ja veli- tai markkaa;
1853: sisarpuoli, veljen, sisaren ja veli- tai sisarpuo-
1854: len jälkeläinen sekä henkilö, joka vähintään vii-
1855: meiset kymmenen vuotta perinnönjättäjän kuo-
1856: linhetkeen asti on ollut hänen palveluksessaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
1857: ja häntä hoitanut; sekä kuuta 198 .
1858:
1859: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1860:
1861: 1.-C. Björklund Matti Järvenpää Kati Peltola
1862: Aulis Juvela V. J. Rytkönen
1863: 5 088200112W
1864: 34 1982 vp.
1865:
1866: Lakialoite n:o 19
1867:
1868:
1869:
1870:
1871: Hautala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 33 § :n
1872: muuttamisesta
1873:
1874:
1875: Eduskunnalle
1876:
1877: Suomi on Yhdistyneissä Kansakunnissa hy- tettalSlm edellä mainittuihin lahjoituksiin eikä
1878: väksynyt suosituksen, jonka mukaan teollistu- niistä siis perittäisi valtiolle veroa. Tämän voi-
1879: neiden maiden tulisi ohjata 1 % bruttokansan- daan olettaa lisäävän kansalaisten halua ja mah-
1880: tuotteestaan kehitysapuna köyhille maille. Tä- dollisuuksia antaa vapaaehtoista kehitysapua ja
1881: mä jakautuisi siten, että 0,7 % olisi julkista eli siten parantavan kehitysmaissa avustustoimin-
1882: valtion kautta annettavaa kehitysapua ja 0,3 % taa suorittavien järjestöjen mahdollisuuksia lie-
1883: vapaaehtoista, yksityissektorin välityksellä an- vittää köyhissä maissa koettua hätää. Muun
1884: nettavaa apua. muassa kirkolliskokous, Suomen Punainen Ris-
1885: Kummastakin tavoitteesta Suomi on huomat- ti, Suomen Unicef-yhdistys ja Suomen Rauhan-
1886: tavasti jäljessä. Vaikka julkisen kehitysavun ta- liitto ovatkin tehneet kehitysyhteistyölahjoitus-
1887: voite luvattiin saavuttaa jo 1970-luvun puoli- ten verovapautta tarkoittavia esityksiä, jotka
1888: välissä, se on vuoden 1982 tulo- ja menoarvion kuitenkaan eivät ole johtaneet tulokseen.
1889: mukaan edelleen vain 0,32% bruttokansan- Tulo- ja varallisuusverolaissa lahjoituksille
1890: tuotteesta. Erilaisten avustusjärjestöjen arvioi- asetetut vähimmäis- ja enimmäisrajat eivät kui-
1891: daan vuonna 1981 antaneen kehitysapua noin tenkaan sovellu kehitysyhteistyölahjoituksiin.
1892: 75 miljoonaa markkaa, mikä oli vain 0,036 % Verovapauden eräänä tarkoituksenahan on kan-
1893: bruttokansantuotteesta. Vaikka vapaaehtoinen nustaa mahdollisimman monia henkilökohtaises-
1894: kehitysapu onkin muun muassa prosenttiliik- ti omalla panoksellaan osallistumaan kehitys-
1895: keen toiminnan ansiosta viime vuosina huomat- maiden auttamiseen ja siten edistää myös ylei-
1896: tavasti lisääntynyt, on ilmeistä, että se edelleen- sesti kehitysyhteistyölle myönteisen ilmapiirin
1897: kin on kaukana 0,3 % :n tavoitteesta. leviämistä maassamme. Varsin harvoilla on kui-
1898: Valtiovallan tulisi, samalla kun julkinen ke- tenkin mahdollisuus lahjoittaa 5 000 markkaa
1899: hitysapu mahdollisimman nopeasti nostetaan vuodessa tai sitä enemmän. Vähimmäisraja on
1900: luvatulle tasolle, edistää myös vapaaehtoiselle myös epäoikeudenmukainen, koska se asettaisi
1901: kehitysavulle asetetun tavoitteen saavuttamista. pieni- ja keskituloiset lahjoittajat verotukselli-
1902: Tällöin olisi käytettävä hyväksi muun muassa sesti huonompaan asemaan kuin sellaiset suuri-
1903: verotuksellisia keinoja. Tulo- ja varallisuusvero- tuloiset, jotka voivat lohkaista tuloistaan 5 000
1904: lain 33 §:n 1 momentin nojalla verovelvolli- markkaa vuodessa kehitysapuun. Koska ei ole
1905: nen saa valtionverotuksessa vähentää vähintään mitään syytä rajoittaa suuriakaan kehitysapu-
1906: 5 000 ja enintään 150 000 markan suuruiset lahjoituksia, ei myöskään enimmäisraja ole tar-
1907: lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen sen peen.
1908: mukaan kuin asetuksella säädetään. Tulo- ja On vielä huomattava, että vaikka kehitys-
1909: varallisuusveroasetuksen 2 §: ssä on säädetty, yhteistyölahjoitukset verovapauden johdosta
1910: että verovelvollinen, myös yksityinen henkilö, olennaisestikin lisääntyisivät, on sen merki-
1911: saa vähentää valtiolle maanpuolustusta edistä- tys valtiontalouden kannalta lähes mitätön,
1912: vään tarkoitukseen antamansa lahioitukset. mutta kehitysyhteistyöpolitiikan ja maamme ke-
1913: Eräät yhteisöt voivat lisäksi vähentää suoma- hitysyhteistyöilmapiirin kannalta huomattava.
1914: laisille sodan uhreille sekä tiedettä ia taidetta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1915: tukevaan tarkoitukseen antamansa lahjoitukset. nioittavasti,
1916: Edellä esitetvn vuoksi olisi perusteltua, että
1917: kehitvsvhteistyöhön tai humanitaariseen toimin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1918: taan kehitysmaissa annetut lahjoitukset rinnas- lakiehdotuksen:
1919: Lakialoite n:o 19 35
1920:
1921:
1922:
1923: Laki
1924: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta
1925:
1926: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
1927: varallisuusverolain (1043/74) 33 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesä-
1928: kuuta 1981 annetussa laissa (432/81), uusi näin kuuluva 8 kohta:
1929:
1930: 33 §
1931: V aidonverotuksessa saa verovelvollinen vä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
1932: hentää lisäksi: kuuta 1982. Lakia sovelletaan ensimmäisen
1933: kerran vuodelta 1983 toimitettavassa verotuk-
1934: 8) lahjoitukset kehitysyhteistyöhön ja huma- sessa.
1935: nitaariseen toimintaan kehitysmaissa sen mu-
1936: kaan kuin asetuksella säädetään.
1937: -------------
1938: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1982
1939:
1940: Sauli Hautala Ulla Järvilehto Esko Almgren
1941: Impi Muroma Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
1942: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen Jorma Fred
1943: 36 1982 vp.
1944:
1945: Lakialoite n:o 20
1946:
1947:
1948:
1949:
1950: Jaakonsaari ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
1951: 33 §:n muuttamisesta
1952:
1953:
1954: Eduskunnalle
1955:
1956: Suomi on Yhdistyneissä Kansakunnissa hy- tettatslm edellä mainittuihin lahjoituksiin eikä
1957: väksynyt suosituksen, jonka mukaan teollistu- niistä siis perittäisi valtiolle veroa. Tämän voi-
1958: neiden maiden tulisi ohjata 1 % bruttokansan- daan olettaa lisäävän kansalaisten halua ja mah-
1959: tuotteestaan kehitysapuna köyhille maille. Tä- dollisuuksia antaa vapaaehtoista kehitysapua ja
1960: mä jakautuisi siten, että 0,7 % olisi julkista siten parantavan kehitysmaissa avustustoimintaa
1961: eli valtion kautta annettavaa kehitysapua ja suorittavien järjestöjen mahdollisuuksia lievit-
1962: 0,3 % vapaaehtoista, yksityissektorin välityk- tää köyhissä maissa koettua hätää. Muun muas-
1963: sellä annettavaa apua. sa kirkolliskokous, Suomen Punainen Risti,
1964: Kummastakin tavoitteesta Suomi on huo- Suomen Unicef-yhdistys ja Suomen Rauhanliit-
1965: mattavasti jäljessä. Vaikka julkisen kehitysavun to ovatkin tehneet kehitysyhteistyölahjoitusten
1966: tavoite luvattiin saavuttaa jo 1970-luvun puoli- verovapautta tarkoittavia esityksiä, jotka kui-
1967: välissä, se on vuoden 1982 tulo- ja menoarvion tenkaan eivät ole johtaneet tulokseen.
1968: mukaan edelleen vain 0,32% bruttokansan- Tulo- ja varallisuusverolaissa lahjoituksille
1969: tuotteesta. Erilaisten avustusjärjestöjen arvioi- asetetut vähimmäis- ja enimmäisrajat eivät kui-
1970: daan vuonna 1981 antaneen kehitysapua noin tenkaan sovellu kehitysyhteistyölahjoituksiin.
1971: 75 miljoonaa markkaa, mikä oli vain 0,036 % Verovapauden eräänä tarkoituksenahan on kan-
1972: bruttokansantuotteesta. Vaikka vapaaehtoinen nustaa mahdollisimman monia henkilökohtai-
1973: kehitysapu onkin muun muassa prosenttiliik- sesti omalla panoksellaan osallistumaan kehitys-
1974: keen toiminnan ansiosta viime vuosina huomat- maiden auttamiseen ja siten edistää myös ylei-
1975: tavasti lisääntynyt, on ilmeistä, että se edelleen- sesti kehitysyhteistyölle myönteisen ilmapiirin
1976: kin on kaukana 0,3 % :n tavoitteesta. leviämistä maassamme. Varsin harvoilla on kui-
1977: V aitiovallan tulisi, samalla kun julkinen ke- tenkin mahdollisuus lahjoittaa 5 000 markkaa
1978: hitysapu mahdollisimman nopeasti nostetaan vuodessa tai sitä enemmän. Vähimmäisraja on
1979: luvatulle tasolle, edistää myös vapaaehtoiselle myös epäoikeudenmukainen, koska se asettaisi
1980: kehitysavulle asetetun tavoitteen saavuttamista. pieni- ja keskituloiset lahjoittajat verotukselli-
1981: Tällöin olisi käytettävä hyväksi muun muassa sesti huonompaan asemaan kuin sellaiset suuri-
1982: verotuksellisia keinoja. Tulo- ja varallisuusvero- tuloiset, jotka voivat lohkaista tuloistaan 5 000
1983: lain 33 §:n 1 momentin nojalla verovelvollinen markkaa vuodessa kehitysapuun. Koska ei ole
1984: saa valtionverotuksessa vähentää vähintään mitään syytä rajoittaa suuriakaan kehitysapu-
1985: 5 000 ja enintään 150 000 markan suuruiset lahjoituksia, ei myöskään enimmäisraja ole tar-
1986: lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen sen peen.
1987: mukaan kuin asetuksella säädetään. Tulo- ja On vielä huomattava, että vaikka kehitys-
1988: varallisuusveroasetuksen 2 § : ssä on säädetty, yhteistyölahjoitukset verovapauden johdosta
1989: että verovelvollinen, myös yksityinen henkilö, olennaisestikin lisääntyisivät, on sen merki-
1990: saa vähentää valtiolle maanpuolustusta edistä- tys valtiontalouden kannalta lähes mitätön,
1991: vään tarkoitukseen antamansa lahjoitukset. mutta kehitysyhteistyöpolitiikan ja maamme ke-
1992: Eräät yhteisöt voivat lisäksi vähentää suoma- hitysyhteistyöilmapiirin kannalta huomattava.
1993: laisille sodan uhreille sekä tiedettä ja taidetta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1994: tukevaan tarkoitukseen antamansa lahjoitukset. nioittavasti,
1995: Edellä esitetyn vuoksi olisi perusteltua, että
1996: kehitysyhteistyöhön tai humanitaariseen toimin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1997: taan kehitysmaissa annetut lahjoitukset rinnas- lakiehdotuksen:
1998: Lakialoite n:o 20 37
1999:
2000:
2001:
2002: Laki
2003: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta
2004:
2005: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2006: varallisuusverolain (1043/74) 33 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesä-
2007: kuuta 1981 annetussa laissa (432/81) , uusi näin kuuluva 8 kohta:
2008:
2009: 33 §
2010: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
2011: hentää lisäksi: kuuta 1982. Lakia sovelletaan ensimmäisen
2012: kerran vuodelta 1983 toimitettavassa verotuk-
2013: 8) lahjoitukset kehitysyhteistyöhön ja huma- sessa.
2014: nitaariseen toimintaan kehitysmaissa sen mu-
2015: kaan kuin asetuksella säädetään.
2016:
2017:
2018:
2019: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2020:
2021: Liisa Jaakonsaari Lea Savolainen Kaisa Raatikainen
2022: Jermu Laine Seppo Tikka Anna-Liisa Piipari
2023: Tellervo Koivisto Hannu Tapiola Kaarina Suonio
2024: tasse Lehtinen Helge Siren Pekka Starast
2025: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm Tarja Halonen
2026: Niilo Hämäläinen Aimo Ajo Paula Eenilä
2027: Mikko Elo Pertti Hietala Olli Helminen
2028: Erkki Liikanen Reino Breilin Jouko Skinnari
2029: Kaj Bärlund Juhani Raudasoja Lasse Lehtinen
2030: Sakari Knuuttila Matti Puhakka Pirkko Valtonen
2031: 38 1982 vp.
2032:
2033: Lakialoite n:o 21
2034:
2035:
2036:
2037:
2038: Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
2039: 33 §:n muuttamisesta
2040:
2041:
2042: Eduskunnalle
2043:
2044: • Suomi · on Yhdistyneissä Kansakunnissa hy- tetta1s11n edellä mainittuihin lahjoituksiin eikä
2045: väksynyt suosituksen, jonka mukaan teollistu- niistä siis perittäisi valtiolle veroa. Tämän voi-
2046: neiden maiden tulisi ohjata 1 % bruttokansan- daan olettaa lisäävän kansalaisten halua ja mah-
2047: tuotteestaan kehitysapuna köyhille maille. Tä- dollisuuksia antaa vapaaehtoista kehitysapua ja
2048: mä jakautuisi siten, että 0,7 % olisi julkista siten parantavan kehitysmaissa avustustoimintaa
2049: eli valtion kautta annettavaa kehitysapua ja suorittavien järjestöjen mahdollisuuksia lievit-
2050: 0,3 % vapaaehtoista, yksityissektorin välityk- tää köyhissä maissa koettua hätää. Muun muas-
2051: sellä annettavaa apua. sa kirkolliskokous, Suomen Punainen. Risti,
2052: Kummastakin tavoitteesta Suomi on huo- Suomen Unicef-yhdistys ja Suomen Rauhanliit-
2053: mattavasti jäljessä. Vaikka julkisen kehitysavun to ovatkin tehneet kehitysyhteistyölahjoitusten
2054: tavoite luvattiin saavuttaa jo 1970-luvun puoli- verovapautta tarkoittavia esityksiä, jotka kui-
2055: välissä, se bn vuoden 1982 tulo- ja menoarvion tenkaan eivät ole johtaneet tulokseen.
2056: mukaan edelleen vain 0,32% bruttokansan- Tulo- ja varallisuusverolaissa lahjoituksille
2057: tuotteesta. Erilaisten avustusjärjestöjen arvioi- asetetut vähimmäis- ja enimmäisrajat ·eivät kui-
2058: daan vuonna 1981 antaneen kehitysapua noin tenkaan sovellu kehitysyhteistyölahjoituksiin.
2059: 75 miljoonaa markkaa, mikä oli vain 0,036 % Verovapauden eräänä tarkoituksenahan on kan-
2060: bruttokansantuotteesta. Vaikka vapaaehtoinen nustaa mahdollisimman monia henkilökohtai-
2061: kehitysapu onkin muun muassa prosenttiliik- sesti omalla panoksellaan osallistumaan kehitys-
2062: keen toiminnan ansiosta viime vuosina huomat- maiden auttamiseen ja siten edistää myös ylei-
2063: tavasti lisääntynyt, on ilmeistä, että se edelleen- sesti kehitysyhteistyölle myönteisen ilmapiirin
2064: kin on kaukana 0,3 % :n tavoitteesta. leviämistä maassamme. Varsin harvoilla on kui-
2065: V aitiovallan tulisi, samalla kun julkinen ke- tenkin mahdollisuus lahjoittaa 5 000 markkaa
2066: hitysapu mahdollisimman nopeasti nostetaan lu- vuodessa tai sitä enemmän. Vähimrnäisraja on
2067: vatulle tasolle, edistää myös vapaaehtoiselle ke- myös epäoikeudenmukainen, koska se asettaisi
2068: hitysavulle asetetun tavoitteen saavuttamista. pieni- ja keskituloiset lahjoittajat verotukselli-
2069: Tällöin olisi käytettävä hyväksi muun muassa sesti huonompaan asemaan kuin sellaiset suuri-
2070: verotuksellisia keinoja. Tulo- ja varallisuusvero- tuloiset, jotka voivat lohkaista tuloistaan 5 000
2071: lain 33 §:n 1 momentin nojalla verovelvolli- markkaa vuodessa kehitysapuun. Koska ei ole
2072: nen saa valtionverotuksessa vähentää vähintään mitään syytä rajoittaa suuriakaan kehitysapu-
2073: 5 000 ja enintään 150 000 markan suuruiset lahjoituksia, ei myöskään enimmäisraja ole tar-
2074: lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen sen peen.
2075: mukaan kuin asetuksella säädetään. Tulo- ja On vielä huomattava, että vaikka kehitysyh-
2076: varallisuusveroasetuksen 2 §: ssä on säädetty, teistyölahjoitukset verovapauden johdosta olen-
2077: että verovelvollinen, myös yksityinen henkilö, naisestikin lisääntyisivät, on sen merkitys
2078: saa vähentää valtiolle maanpuolustusta edistä- valtiontalouden kannalta lähes mitätön, mutta
2079: vaan tarkoitukseen antamansa lahjoitukset. kehitysyhteistyöpolitiikan ja maamme kehitys-
2080: Eräät yhteisöt voivat lisäksi vähentää suoma- yhteistyöilmapiirin kannalta huomattava.
2081: laisille sodan uhreille sekä tiedettä ja taidetta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2082: tukevaan tarkoitukseen antamansa lahjoitukset. nioittavasti,
2083: Edellä esitetyn vuoksi olisi perusteltua, että
2084: kehitysyhteistyöhön tai humanitaariseen toimin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2085: taan kehitysmaissa annetut lahjoitukset rinnas- lakiehdotuksen:
2086: Lakialoite n:o 21 39
2087:
2088:
2089:
2090: Laki
2091: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta
2092:
2093: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
2094: varallisuusverolain (1043/74) 33 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesä-
2095: kuuta 1981 annetussa laissa (432/81), uusi näin kuuluva 8 kohta:
2096:
2097: 33 §
2098: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
2099: hentijä lisäksi: kuuta 1982. Lakia sovelletaan ensimmäisen
2100: kerran vuodelta 1983 toimitettavassa verotuk-
2101: 8) lahjoitukset kehitysyhteistyöhön ja huma- sessa.
2102: nitaariseen toimintaan kehitysmaissa sen mu-
2103: kaan kuin asetuksella säädetään.
2104:
2105:
2106:
2107:
2108: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2109:
2110: Anssi Joutsenlahti · Pekka Vennamo
2111: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
2112: 40 1982 vp.
2113:
2114: Lakialoite n:o 22
2115:
2116:
2117:
2118:
2119: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 ja
2120: 57 § :n muuttamisesta
2121:
2122:
2123: Eduskunnalle
2124:
2125: Verotuksessa pyritään eräillä vähennyksillä tuntuvampi kuin esimerkiksi alaikäisen lapsen
2126: tukemaan lapsiperheiden asemaa. Kunnallisvero- elättämisen perusteella myönnettävä vähennys.
2127: tuksessa myönnettävän vähennyksen suuruus Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen mää-
2128: on 1100 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap- rä on 14 700 markkaa, joten sen vaikutus ve-
2129: sesta. Vähennys tehdään tulosta, joten sen vai- roihin on noin 3 000 markkaa. Valtionverotuk-
2130: kutus veroihin on käytännössä 200-250 mark- sen tulosta tehtävän eläketulovähennyksen suu-
2131: kaa vuodessa. Valtionverotuksessa vähennyksen ruus on 11 500 markkaa. Näin ollen eläkeläi-
2132: suuruus on yhdestä lapsesta 550 markkaa, kah- sen verotusta lievennetään varsinkin pienten
2133: desta 1 200 markkaa, kolmesta 1 950 markkaa eläkkeiden osalta varsin tuntuvasti. Lapsiper-
2134: sekä jokaisesta sitä useammasta alaikäisestä heiden saattamiseksi edes osittain s'arnaan ase-
2135: lapsesta lisäksi 1 000 markkaa. Vähennys teh- maan kuin eläkeläisperheet tulisi lapsista myön-
2136: dään suoraan valtion tuloverosta. nettävien verovähennysten vaikutusta tuntuvas-
2137: Lasten elättämisen perusteella myönnettäviä ti lisätä. Täten lapsiperheiden asema tulisi oi-
2138: vähennyksiä ei ole riittävästi eikä säännöllisesti keudenmukaiseksi ja heidän mahdollisuutensa
2139: korotettu viime vuosina. Siten vähennyksen kulutuskysynnän lisäämiseen olisivat merkittä-
2140: vaikutus veroon on yhden lapsen osalta vain vät. Tällä seikalla olisi myönteisiä vaikutuksia
2141: 700-800 markkaa vuodessa. Vähennys on täy- koko kansantalouteemme. Tämän vuoksi ehdo-
2142: sin riittämätön. Lapsiperheiden tukeminen tetaan, että lapsista verotuksessa myönnettäviä
2143: myös verotuksellisin toimenpitein olisi sekä vähennyksiä korotettaisiin erittäin tuntuvasti.
2144: väestöpoliittisesti että kansantaloudelliset näkö- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
2145: kohdat huomioon ottaen kuitenkin erittäin tär- nioittaen,
2146: keää.
2147: Kansaneläkeuudistuksen yhteydessä otettiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2148: käyttöön eläkeläiselle myönnettävä eläketulovä- lakiehdotuksen:
2149: hennys. Eläketulovähennys on varsin paljon
2150:
2151:
2152: Laki
2153: tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 § :ri muuttamisesta
2154:
2155: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2156: varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 1 momentin 2 kohta ja 57 §:n 1 momentin 1 kohta,
2157: sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80), näin kuulu-
2158: viksi:
2159:
2160: 36 § vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys
2161: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin,
2162: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyk-
2163: sen saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteis-
2164: 2) 3 000 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap- määrä on suurempi (lapsivähennys),
2165: sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero-
2166: Lakialoite n:o 22 41
2167:
2168: 57 § niin, että vähennys myönnetään vain sille puo-
2169: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman lisoista, jonka tuloveron määrä on suurempi
2170: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove- (huoltajavähennys),
2171: rosta vähennetään:
2172: 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-
2173: tä lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta
2174: lapsesta 1 500 markkaa, kahdesta 3 000 mark- Tämä laki tulee voimaan patvana
2175: kaa, kolmesta 4 500 markkaa sekä jokaisesta kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2176: sitä useammasta alaikäisestä lapsesta tai kas- kerran verovuodelta 198 toimitettavassa ve-
2177: vattilapsesta lisäksi 2 000 markkaa, kuitenkin rotuksessa.
2178:
2179:
2180: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2181:
2182: Tellervo Koivisto Kaj Bärlund Peter Muurman
2183: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Jermu Laine
2184: Pertti Hietala Matti Puhakka Hannu Tapiola
2185: Helge Siren Anna-Liisa Piipari Tarja Halonen
2186: Juhani Raudasoja Paula Eenilä Lea Savolainen
2187: Olli Helminen Jouko Skinnari Pekka Starast
2188: Matti Luttinen Juhani Surakka Eino Loikkanen
2189: Risto Tuominen
2190:
2191:
2192:
2193:
2194: 6 088200112W
2195: 42
2196:
2197: Lakialoite n:o 23
2198:
2199:
2200:
2201: Korhonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n
2202: muuttamisesta
2203:
2204:
2205: Eduskunnalle
2206:
2207: Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 1 mo- Jos sairauskuluja on hyvin paljon, voidaan
2208: mentin 6 kohdan mukaan verovelvollinen saa verovelvolliselle myöntää veronmaksukyvyn
2209: vähentää tuloistaan omia ja perheenjäsentensä alentumisvähennys. Sen myöntäminen on kui-
2210: sairauskuluja enintään 800 markkaa tai, milloin tenkin verottajan harkinnassa.
2211: kysymyksessä ovat puolisot, yhteensä enintään Epäkohtana on myös pidettävä sitä, että vä-
2212: 1 600 markkaa. Lisäksi enimmäismääriä koro- hennysoikeus on rajoitettu pelkästään sairaus-
2213: tetaan 200 markalla jokaisesta alaikäisestä lap- kuluihin. Sen sijaan kuntoutushoidosta tai
2214: sesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvollinen muusta terveyden ylläpidosta aiheutuvia kuluja
2215: on verovuonna elättänyt. ei saa vähentää verotuksessa. Kuitenkin sai-
2216: Saliiessaan sairauskulujen vähentämisen yh- rauksien ennaltaehkäisyn tukeminen olisi yh-
2217: teiskunta haluaa ottaa huomioon sairauden teiskunnankin kannalta edullisempaa, koska si-
2218: vuoksi verovelvollisen veronmaksukyvyssä ta- ten voidaan vähentää sairaanhoidosta yhteis-
2219: pahtuneen heikentymisen. kunnalle aiheutuvia kustannuksia.
2220: Sairauskulujen enimmäi:smääriä ei ole viime Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2221: vuosina korotettu. Kun kustannustaso kuiten- nioittaen,
2222: kin on vuosi vuodelta kohonnut, on tämä joh-
2223: tanut siihen, että yhä useammilla sairauskulut että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2224: vuoden aikana ylittävät verotuksessa vähennys- lakiehdotuksen:
2225: kelpoiseksi katsottavan enimmäismäärän.
2226:
2227:
2228: Laki
2229: tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n muuttamisesta
2230:
2231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2232: varallisuusverolain (1043/74) 29 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 25 päivänä
2233: heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75), näin kuuluvaksi:
2234:
2235: 29 §
2236: Verovelvollisella on oikeus vähentää: Tämä laki tulee voimaan pa1vana
2237: kuuta 198 , ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2238: 6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut kerran vuodelta 198 toimitettavassa verotuk-
2239: sekä myös terveydenhoidosta ja kuntoutuksesta sessa.
2240: aiheutuneet kustannukset sen mukaan kuin
2241: asetuksella tarkemmin säädetään.
2242:
2243:
2244:
2245: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2246:
2247: Erkki Korhonen Impi Muroma Esko Almgren
2248: Olavi Ronkainen Antero Juntumaa Jorma Fred
2249: 1982 vp. 43
2250:
2251: Lakialoite n:o 24
2252:
2253:
2254:
2255:
2256: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi lannoiteverosta annetun lain ku-
2257: moamisesta
2258:
2259:
2260: Eduskunnalle
2261:
2262: Hallitus antoi vuonna 1979 eduskunnalle tuksen esittämän 11 pennin kilolta asemesta
2263: esityksen laiksi lannoiteverosta (HE n:o 93/ lannoiteveroa perittäisiin vain 1 penni kilolta.
2264: 1979 vp.). Tämän esityksen eduskunta hyväk- SMP:n eduskuntaryhmän tarkoitus oli, että
2265: syi sellaisenaan. Esitys lannoiteverosta on eräs eduskunnassa olisi saatu voimaa tämän SMP:n
2266: osa sitä varsin johdonmukaista mutta väärää linjan taakse ja täten laki menemään eduskun-
2267: linjaa, jolla hallitus on tietoisesti kuluneina nassa läpi mahdollisimman lievänä sekä kulut-
2268: vuosina ja koko kuluneella vuosikymmenellä tajien että viljelijöiden kannalta. Kun SMP:n
2269: pyrkinyt vaikeuttamaan ja rankaisemaan maa- eduskuntaryhmä ei saanut tukea muilta edus-
2270: talouden harjoittajia ja vähentämään maatalous- kuntaryhmiltä, SMP:n ryhmä esitti tätä halli-
2271: tuotantoa. Tätä lannoiteveroesitystähän on pe- tuksen väärää taokaisulakia hylättäväksi. Vali-
2272: rusteltu nimenomaan maatalouden ylituotan- tettavasti kuitenkin eduskunnan äänestyksessä
2273: nolla. Yhä edelleen annetaan eduskunnalle ja vain 32 kansanedustajaa tuli SMP:n eduskunta-
2274: Suomen kansalle sellainen kuva, että muka ryhmän hylkäysesitystä tukemaan. 87 äänesti
2275: Suomessa tuotettaisiin esim. viljaa ja muita lain hyväksymistä hallituksen linjan mukaisena,
2276: maatalouden tuotteita liikaa, vaikka tosiasiassa poissa oli peräti 78 kansanedustajaa. Yli kol-
2277: tilanne on se, kuten jo laajalti tiedetään, että mannes eduskunnasta ei siis tuntenut minkään-
2278: joudumme esim. leipäviljan kulutuksemme val- laista huolta sen enempää kuluttajan kuin vil-
2279: taosaltaan kattamaan ulkomaisella tuonnilla. jelijäväestönkään ongelmista.
2280: Jo yksinomaan tämän vuoksi on enemmän Todettakoon edelleen, että tilaston mukaan
2281: kuin hämmästyttävää se, että tämänkin tosi- maassamme vuonna 1977 lopetti peräti noin
2282: asian tietäen sekä hallitus että maatalousminis- 5 000 maanviljelystilaa toimintansa. Tämä tar-
2283: teri Tähkämaa antoivat yksimielisesti tämänkal- koittaa sitä, että joka päivä joutui 13 maa-
2284: taisen lakiesityksen eduskunnalle, lakiesityksen, talouden harjoittajaa lopettamaan maanviljelyn
2285: joka merkitsee voimakasta lisärasitusta maata- harjoittamisen. Maahamme on jouduttu tuo-
2286: louden harjoittajille. maan satoja miljoonia kiloja leipäviljaa mm.
2287: Kaikissa tämän lannoiteverolain käsittelyvai- vuonna 1979. Vain joka viides leipä nykyisin
2288: heissa SMP:n eduskuntaryhmä toi voimakkaasti on valmistettu kotimaisesta viljasta. Nykyistä
2289: julki kielteisen kantansa asiaan. SMP on vas- tilannetta on vaikea ymmärtää muutoin kuin
2290: tustanut joka kerta aikaisemminkin tämänkal- siten, että Suomessa yksinkertaisesti on tuudit-
2291: taisia maatalouden harjoittajien lisärasituksia. tauduttu siihen uskoon, että Suomi tulee toi-
2292: Onhan todettava, että sekä kuluttajien että meen jatkuvalla leipäviljan ulkoatuonnilla. Suo-
2293: myös maatalouden harjoittajien kannalta olisi messa ei ole nykyisten vallanpitäjien aikana
2294: välttämätöntä päinvastoin kannustaa maata- otettu huomioon sitä, että jokin yllättävä kan-
2295: loustuotannon lisäämistä tässä maassa nykyisin sainvälinen kriisi tai uhka saattaisi suuresti vai-
2296: eikä suinkaan pyrkiä sitä rajoittamaan. kuttaa tai suorastaan katkaista leipäviljan tuon-
2297: SMP:n eduskuntaryhmä on vastustanut lan- nin ulkomailta. Tällaisessa tilanteessa Suomesta
2298: noiteveroa myös siitä syystä, että sen toteutta- loppuisi leipä, väittäköötpä maataloudelle viha-
2299: minen merkitsee elintarvikkeiden hintojen nou- mieliset piirit mitä tahansa.
2300: sua ja myös viljelijöiden ansiotason laskua. Tä- On laskettu, että lannoiteverolla valtio ke-
2301: män vuoksi SMP:n eduskuntaryhmä asian ol- rää maanviljelijöiltä vuosittain noin 120 mil-
2302: lessa esillä 1979 valtiopäivillä teki rinnakkais- joonaa markkaa. Tämä on yksi maatalousväes-
2303: lakialoitteen. SMP:n ryhmä esitti, että halli- tölle asetettu mitä epäoikeudenmukaisin vero-
2304: 44 Lakialoite n:o 24
2305:
2306: rasite. Tämä on erittäin kova vero. Yksistään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2307: siis lannoiteverolaki vaikuttaa voimakkaasti nioittavasti,
2308: elintarvikkeiden kuluttajahintoihin ja samoin
2309: myös maaseudun autioitumiseen. SMP ei voi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2310: tällaista kustannusten nostamista hyväksyä. Sik- lakiehdotuksen:
2311: si SMP on johdonmukaisesti vastustanut lan-
2312: noiteverolakia.
2313:
2314:
2315: Laki
2316: lannoiteverosta annetun lain kumoamisesta
2317:
2318: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2319:
2320: Täten kumotaan lannoiteverosta 7 pa1vana
2321: joulukuuta 1979 annettu laki (881/79).
2322:
2323:
2324: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1982
2325:
2326: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
2327: Pekka Vennamo Urho Pohto
2328: Urpo Leppänen
2329: 1982 vp. 45
2330:
2331: Lakialoite n:o 25
2332:
2333:
2334:
2335: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
2336: misesta
2337:
2338:
2339: Eduskunnalle
2340:
2341: Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:ssä määri- merkitystä, joka sillä on ollut kaikkein pienitu-
2342: tellään vähennykset, joita verovelvollinen saa loisimpien verotaakan keventämiseksi. Mikäli
2343: tehdä. Pykälässä ei kuitenkaan ole erityistä perusvähennys aiotaan saattaa vastaamaan sitä
2344: kohtaa, joka oikeuttaisi vähentämään sairaus- tasoa ja merkitystä, mikä sillä oli 1960-luvun
2345: kassoibio maksettavat maksut. Sairauskassojen puolivälissä, perusvähennys tulee korottaa
2346: jäsenille yleensä tulee vain poikkeustapauksissa 8 000 markkaan vuodessa.
2347: suuria lääkekulu- ja sairausmenoja, sillä sairaus- On suorastaan käsittämätöntä, että perusvä-
2348: kassat korvaavat monissa tapauksissa sairaus- hennys, josta eivät pääse osalliseksi suurituloi-
2349: kassan jäsenelle lääkkeiden hinnan. Sairauskas- set, on menettänyt suurimman osan merkitys-
2350: san jäsen maksaa jäsenmaksuja lähes poikkeuk- tään. Kaikkihan ovat luvanneet verohelpotuk-
2351: setta enemmän kuin mitä nyt laissa annetaan sia pienituloisille, mutta verohelpotukset on
2352: vähentää, ja koska ei tule esim. lääkekuluvä- kuitenkin annettu suurituloisille ja rikkaille.
2353: hennyksiä, joutuu sairauskassan jäsen tältä osin Kunnallisverobao on suhteellisesti kaikkein
2354: muita huonompaan asemaan verotuksen suh- epäoikeudenmukaisin, koska se kohdistuu jo
2355: teen. Tämän johdosta tulee tulo- ja varallisuus- aivan pienituloisiin veronmaksajiin, kuten pie-
2356: verolain 29 §:n 1 momenttiin lisätä uusi 7 nen työeläkkeen varassa eläviin eläkeläisiin ja
2357: kohta, jossa määrättäisiin sairauskassamaksujen jopa opiskelijoihin. Pienituloisiin kohdistuvaa
2358: verovapaudesta. raskasta kunnallisveroa voidaan keventää ko-
2359: Tulo- ja varallisuusverolain 37 § :n mukaan rottamalla perusvähennyksen enimma1smaara
2360: verovelvollinen saa kunnallisverotuksessa perus- ainakin rahan arvoa ja hintojen nousua vas-
2361: vähennyksenä vähentää, mikäli hänen kokonais- taavalle tasolle.
2362: tulonsa eivät muiden verovähennysten jälkeen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2363: ylitä 3 400 markkaa, kyseisen summan tulois-
2364: taan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2365: Kyseinen 3 400 markan perusvähennys on lakiehdotuksen:
2366: inflaation vuoksi menettänyt sitä vähäistäkin
2367:
2368:
2369: Laki
2370: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
2371:
2372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2373: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 37
2374: §, sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (899/81), sekä
2375: lisätään lain 29 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975 anne-
2376: tussa laissa (608/75), uusi 7 kohta seuraavasti:
2377:
2378: 29 § 37 §
2379: Verovelvollisella on oikeus vähentää: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-
2380: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
2381: 7) suorittamaosa sairauskassamaksut koko- keen ei ole 8 000 markan määrää suurempi,
2382: naisuudessaan. on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa-
2383: notun tulon määrä, tai jos tulo on 8 000 mark-
2384: 46 Lakialoite n:o 25
2385:
2386:
2387: kaa suurempi, 8 000 markkaa vähennettynä Tämä laki tulee voimaan päivänä
2388: yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 80 mar- kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2389: kan määrästä, jolla tulo ylittää 8 000 markan kerran vuoden 1982 verotuksessa.
2390: määrän (perusvähennys).
2391:
2392:
2393: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2394:
2395: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
2396: '1982 vp. 47
2397:
2398: Lakialoite n:o 26
2399:
2400:
2401:
2402:
2403: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
2404: lain 33 §:n muuttamisesta
2405:
2406:
2407: Eduskunnalle
2408:
2409: Suomi on Yhdistyneissä Kansakunnissa hy- tettarsnn edellä mainittuihin lahjoituksiin eikä
2410: väksynyt suosituksen, jonka mukaan teollistu- niistä siis perittäisi valtiolle veroa. Tämän voi-
2411: neiden maiden tulisi ohjata 1 % bruttokansan- daan olettaa lisäävän kansalaisten halua ja mah-
2412: tuotteestaan kehitysapuna köyhille maille. Tä- dollisuuksia antaa vapaaehtoista kehitysapua ja
2413: mä jakautuisi siten, että 0,7 % olisi julkista eli siten parantavan kehitysmaissa avustustoimin-
2414: valtion kautta annettavaa kehitysapua ja 0,3 % taa suorittavien järjestöjen mahdollisuuksia lie-
2415: vapaaehtoista, yksityissektorin välityksellä an- vittää köyhissä maissa koettua hätää. Muun
2416: nettavaa apua. muassa kirkolliskokous, Suomen Punainen Ris-
2417: Kummastakin tavoitteesta Suomi on huomat- ti, Suomen Unicef-yhdistys ja Suomen Rauhan-
2418: tavasti jäljessä. Vaikka julkisen kehitysavun ta- liitto ovatkin tehneet kehitysyhteistyölahjoitus-
2419: voite luvattiin saavuttaa jo 1970-luvun puoli- ten verovapautta tarkoittavia esityksiä, jotka
2420: välissä, se on vuoden 1982 tulo- ja menoarvion kuitenkaan eivät ole johtaneet tulokseen.
2421: mukaan edelleen vain 0,32% bruttokansan- Tulo- ja varallisuusverolaissa lahjoituksille
2422: tuotteesta. Erilaisten avustusjärjestöjen arvioi- asetetut vähimmäis- ja enimmäisrajat eivät kui-
2423: daan vuonna 1981 antaneen kehitysapua noin tenkaan sovellu kehitysyhteistyölahjoituksiin.
2424: 75 miljoonaa markkaa, mikä oli vain 0,036 % Verovapauden eräänä tarkoituksenahan on kan-
2425: bruttokansantuotteesta. Vaikka vapaaehtoinen nustaa mahdollisimman monia henkilökohtai-
2426: kehitysapu onkin muun muassa prosenttiliik- sesti omalla panoksellaan osallistumaan kehitys-
2427: keen toiminnan ansiosta viime vuosina huo- maiden auttamiseen ja siten edistää myös ylei-
2428: mattavasti lisääntynyt, on ilmeistä, että se edel- sesti kehitysyhteistyölle myönteisen ilmapiirin
2429: leenkin on kaukana 0,3 % :n tavoitteesta. leviämistä maassamme. Varsin harvoilla on kui-
2430: V aitiovallan tulisi, samalla kun julkinen ke- tenkin mahdollisuus lahjoittaa 5 000 markkaa
2431: hitysapu mahdollisimman nopeasti nostetaan lu- vuodessa tai sitä enemmän. Vähimmäisraja on
2432: vatulle tasolle, edistää myös vapaaehtoiselle ke- myös epäoikeudenmukainen, koska se asettaisi
2433: hitysavulle asetetun tavoitteen saavuttamista. pieni- ja keskituloiset lahjoittajat verotukselli-
2434: Tällöin olisi käytettävä hyväksi muun muassa sesti huonompaan asemaan kuin sellaiset suuri-
2435: verotuksellisia keinoja. Tulo- ja varallisuusvero- tuloiset, jotka voivat lohkaista tuloistaan 5 000
2436: lain 33 §:n 1 momentin nojalla verovelvollinen markkaa vuodessa kehitysapuun. Koska ei ole
2437: saa valtionverotuksessa vähentää vähintään mitään syytä rajoittaa suuriakaan kehitysapu-
2438: 5 000 ja enintään 150 000 markan suuruiset lahjoituksia, ei myöskään enimmäisraja ole tar-
2439: lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen sen peen.
2440: mukaan kuin asetuksella säädetään. Tulo- ja va- On vielä huomattava, että vaikka kehitys-
2441: rallisuusveroasetuksen 2 § :ssä on säädetty, että yhteistyölahjoitukset verovapauden johdosta
2442: verovelvollinen, myös yksityinen henkilö, saa olennaisestikin lisääntyisivät, on sen merki-
2443: vähentää valtiolle maanpuolustusta edistävään tys valtiontalouden kannalta lähes mitätön,
2444: tarkoitukseen antamansa lahjoitukset. Eräät yh- mutta kehitysyhteistyöpolitiikan ja maamme ke-
2445: teisöt voivat lisäksi vähentää suomalaisille so- hitysyhteistyöilmapiirin kannalta huomattava.
2446: dan uhreille sekä tiedettä ja taidetta tukevaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2447: tarkoitukseen antamansa lahjoitukset. nioittavasti,
2448: Edellä esitetyn vuoksi olisi perusteltua, että
2449: kehitysyhteistyöhön tai humanitaariseen toimin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2450: taan kehitysmaissa annetut lahjoitukset rinnas- lakiehdotuksen:
2451: 48 Lakialoite n~o 26
2452:
2453:
2454:
2455:
2456: Laki
2457: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta
2458:
2459: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2460: varallisuusverolain (1043/74) 33 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesä-
2461: kuuta 1981 annetussa laissa (432/81), uusi näin kuuluva 8 kohta:
2462:
2463: 33 §
2464: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
2465: hentää lisäksi: kuuta 1982. Lakia sovelletaan ensimmäisen
2466: kerran vuodelta 1983 toimitettavassa verotuk-
2467: 8) lahjoitukset kehitysyhteistyöhön ja huma- sessa.
2468: nitaariseen toimintaan kehitysmaissa sen mu-
2469: kaan kuin asetuksella säädetään.
2470:
2471:
2472:
2473: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
2474:
2475: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Helvi Hyrynkangas Hannele Pokka
2476: Petter Savola Markku Kauppinen Lauri Palmunen
2477: Kalevi Mattila Kauko Juhantalo Orvokki Kangas
2478: 1982 .vp; 49
2479:
2480: .Lakialoite n:o 27
2481:
2482:
2483:
2484:
2485: Leppänen ·ym.: ·Ehdotus laiksi asuntotulon verottamises-ta eräissä
2486: tapauksissa annetun lain 1 § :n muuttamisesta
2487:
2488:
2489: Eduslkunnalle
2490:
2491: Lainsäädäntö lähtee edelleen siltä pohjalta, Verotuksen lähtökohdan tulee olla se, että. ve-
2492: että omassa asunnossa asuminen on jollakin rotettavaa tuloa syntyy vain jos todellista tuloa
2493: tavalla rangaistavaa eli että. siitä pitää verot- syntyy. ·
2494: taa. Koko käsite asuntotulo on harhaanjohta- Tältä pohjalta SMP katsoo, että omassa
2495: ~a. Omassa ainoassa ·. asurmossa asuminen ei asunnossa asumisesta ei tule verottaa lainkaan.
2496: aikaansaa tuloa. Pikemminkin omassa asunnos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2497: sa asumisen kustannukset koko ajan ovat nous- nioittaen,
2498: seet lämmitys- ja korjaus- ym. kustannusten
2499: nousun takia. Hallituksen linja keinotekoisen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2500: tulon muodostamiseksi asumisesta on väärä. lakiehdotuksen:
2501:
2502:
2503: Laki
2504: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta ·
2505:
2506: Eduskunnan päätökse~ mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1973 asuntotulon ve-
2507: rottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 21
2508: päivänä marraskuuta 1980 annetussa laissa (741/80), näin kuuluvaksi:
2509:
2510: 1 § Tämä laki tulee voimaan päivänä·
2511: kuuta 198 .
2512: Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään
2513: verotta1Ilatta.
2514:
2515:
2516:
2517:
2518: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2519:
2520: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
2521:
2522:
2523:
2524:
2525: 7 088200112W
2526: 50 1982 vp.
2527:
2528: Lakialoite n:o 28
2529:
2530:
2531:
2532:
2533: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
2534: annetun lain 7 § :n muulttamisesta
2535:
2536:
2537: Eduskunnalle
2538:
2539: Kaikki mahdollinen olisi maassamme tehtävä Ammattiautoilijoiden autovero olisi koko-
2540: ammattiautoilijoiden kustannusten alentamisek- naan poistettava.
2541: si auton tarvitsijoiden etujen mukaisesti. Kun Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2542: ammattiautoilijoiden taksat ovat kohtuulliset, taen,
2543: niin se ohjaa autojen käyttöä kansantaloudelli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2544: sesti edullisimpaan suuntaan. lakiehdotuksen:
2545:
2546:
2547: . Laki
2548: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
2549:
2550: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 palVana
2551: marraskuuta 1967 annetun lain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulu-
2552: kuuta 1981 annetussa laissa (822/81), näin kuuluvaksi:
2553:
2554: 7 § piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa
2555: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on suoritetun autoveron määrän. Palautusta on
2556: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- uhalla, että oikeus sen saamiseen on menetetty,
2557: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä· haettava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun ha-
2558: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton kija on merkitty autorekisteriin auton omista-
2559: omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä jaksi.
2560: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen,
2561: oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä kui-
2562: tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton Tämä laki tulee voimaan päivänä
2563: omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin kuuta 198 .
2564:
2565:
2566: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
2567:
2568: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
2569: 1982 vp. 51
2570:
2571: Lakialoite n:'o 29
2572:
2573:
2574:
2575:
2576: Leppänen ym.: Ehdotus la~ksi tasapainoisen alueellisen kehltyik-
2577: sen edistämisestä annetun lain muuttamisesta
2578:
2579:
2580: Eduslkunnalle
2581:
2582: Eduskunta on hyväksynyt lain tasapainoisen Perusvyöhykkeistä päättäminen tulisi alistaa
2583: alueellisen kehityksen edistämisestä. Kysymyk- eduskunnan hyväksyttäväksi, jotta tarvittaessa
2584: sessä on aluepolitiikan peruslaki. Laki on kir- korkeimman valtioelimen tahto voisi toteutua.
2585: joitettu puitelain muotoon. Tukialueista päätettäessä kuntien tulisi saada
2586: Mielestämme puitelailla ei saa rajoittaa ko- antaa lausuntonsa sekä lääninhallituksen Jaa-
2587: konaisvaltaista järkevää aluepolitiikkaa. Tämän tiessaan ehdotustaan tulisi kuulla kuntien vi~
2588: vudksi lain tulee sisältää myös muun elinkeino- ranomaisia.
2589: toiminnan rakenteen kuin tuotannon monipuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2590: listamisen päämäärä. Tulevaisuudessa ei enää
2591: voida puhua pelkästään tulotason nostamisen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2592: tavoitteesta. Tasapuoliseen kehitykseen kuuluu lakiehdotuksen:
2593: myös elämisen laadun nostamisen tavoite.
2594:
2595:
2596:
2597:
2598: Laki
2599: tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisestä annetun lain muuttamisesta
2600:
2601: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämi-
2602: sestä 10 päivänä heinäkuuta 1981 annetun lain (532/81) 2 §, 3 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 mo-
2603: mentti ja 7 § näin kuuluviksi:
2604: 2 § 3 §
2605: Aluepolitiikan tavoitteet Aluepoliittiset toimenpiteet
2606: Aluepolitiikan tavoitteena on: Aluepolitiikan tavoitteet toteutetaan tuke-
2607: 1) edistää väestönkehityksen alueellista tasa- malla tuotanto- ja elinkeinotoimintaa ja paran-
2608: painoisuutta; tamalla yritystoiminnan yleisiä toimintaedelly-
2609: tyksiä, ohjaamalla yritysten sijoittumista, suun-
2610: 2) turvata koko maassa tasapuolisesti kun- taamaila julkisia palveluja, hajauttamalla alueel-
2611: kin alueen väestölle: lisesti hallintoa ja päätösvaltaa sekä ryhtymällä
2612: a) pysyvän työpaikan saannin mahdollisuus muihin tarvittaviin toimenpiteisiin.
2613: pyrkien erityisesti rakennetyöttömyyden poista-
2614: miseen;
2615: b) tulotason ja elämisen laadun nousu; 5 s
2616: c) tärkeiden palveluiden saatavuus; ja
2617: d) hyvä elinympäristö; sekä Perushyödykkeet
2618: .3) muutoinkin edistää väestön elinolojen
2619: alueellisesti tasapainoista kehitystä sekä tuo- Valtioneuvosto päättää valtioneuvoston kans-
2620: tanto- ja elinkeinorakenteen monipuolistumista. lian esityksestä, mitkä kunnat kuuluvat kufum;.
2621: 52
2622:
2623: ldn perusvyöhykkeeseen. Päätös on alistettava töstä pyydettävä siitä ehdotus .asianomaisilta
2624: eduskunnan hyväksyttäväksi. lääninhallituksilta ja kunnilta.
2625: Lääninhallituksen on ehdotusta laatiessaan
2626: oltava yhteistoiminnassa läänin alueella toimi-
2627: 7 § vien seutukaavaliittojen kanssa sekä kuultava
2628: alueella toimivia läänin- ja piirihallinnon ja
2629: Tukialueita koskevat .Päätökset kuntien viranomaisia.
2630: Edellä 6 §:ssä tarkoitetut päätOkset tekee
2631: valtioneuvosto valtioneuvoston kanslian esityk-
2632: sestä. Vaitioneuvoston kanslian on valmistel- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2633: lessaan 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua pää- kuuta 198 .
2634:
2635: Helsingissä 12 päiväqä helmikuuta 1982
2636:
2637: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
2638:
2639:
2640:
2641:
2642: ' '
2643:
2644: '\
2645: l98i:vp. 53
2646:
2647: Lakialoite n:o 30
2648:
2649:
2650:
2651:
2652: Leppänen· ym.: Ehdotus [aiksi luottolaitosten varoista myönnet-
2653: tävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain 2 § :n muutta-
2654: misesta
2655:
2656:
2657: Eduskunnalle
2658:
2659: Korkotukilainoja voidaan myöntää energian- teen myös muun dihkeinotoiminnan energian-
2660: säästöinvestointeihin. Nämä on rajoitettu vain säästöinvestoinnit ovat samassa asemassa.
2661: teollisuuden energiansäästöinvestointeihin. Kaik- Edellä olevan perust~ella ehdotamme,
2662: kialla muuallakin kuin teollisuudessa suoritetut
2663: energiansäästöinvestoinnit ovat kuitenkin yhtä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2664: arvokkaita energian säästön kannalta. Tämän lakiehdotuksen:
2665: vuoksi SMP katsoo, että korkotukilainojen suh-
2666:
2667:
2668:
2669: Laki
2670: luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain
2671: 2 §:n muuttamisesta
2672:
2673: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä
2674: korkotukilainoista annetun lain 2 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 3 päivänä
2675: marraskuuta 1978 annetulla lailla (824/78) ja 16 päivänä hclmikuuta 1979 annetulla lailla
2676: (173/79), uusi näin kuuluva 7 kohta:
2677:
2678: 2 §
2679: Korkotukilainoja voidaan antaa: Tämä laki tulee voimaan päivänä
2680: kuuta 198 .
2681: 7) elinkeinotoiminnan energiansäästöinves-
2682: tointien suorittamiseen.
2683:
2684:
2685: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
2686:
2687: Urpo Leppänen J. Juhanl. Kortesalmi
2688:
2689:
2690:
2691: ; '.l
2692: 54 1982 vp.
2693:
2694: Lakialoite n:o .31
2695:
2696:
2697:
2698:
2699: Muroma ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal1isuusverolain 21 §:n
2700: muuttamisesta
2701:
2702:
2703: Eduskunnalle
2704:
2705: Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n mukaan settava takaisin riippuen siitä, kuinka pitkän
2706: satunnainen myyntivoitto on veronalaista tuloa, ajan auto on ollut invalidin käytössä. Palautet-
2707: jos luovutettava omaisuus on ollut luovuttajan tavan veron määrää vähennetään yhdellä kol-
2708: hallussa viittä vuotta lyhyemmän ajan. Satun- maskymmeneskuudesosalla jokaiselta kuukau-
2709: nainen myyntivoitto lasketaan siten, että omai- delta, minkä auto on ollut invalidin käytössä.
2710: suuden luovutushinnasta vähennetään hankinta- Näin ollen invalidiauto voidaan myydä kolmen
2711: menon poistamatta oleva osa ja voiton hankki- vuoden kuluttua ilman että vero määrätään
2712: misesta aiheutuneet menot. maksettavaksi takaisin.
2713: Sanotun lainkohdan mukaan veronalaista sa- Jos invalidi myydessään autonsa kolmen vuo-
2714: tunnaista myyntivoittoa saattaa syntyä sellai- den kuluttua saa kuitenkin auton luovutukses-
2715: sessakin tapauksessa, jossa myyntivoiton verot- ta myyntivoittoa, on hänen maksettava tästä
2716: tamista ei voida pitää kohtuullisena. Auto- ja tuloveroa. Tämä ilmeinen ristiriita tulee kor-
2717: moottoripyöräverosta annetun lain mukaan jata säätämällä invalidiauton luovutuksesta saa-
2718: myönnetään sanotussa laissa !tiarkoitetusta ve- tu myyntivoitto verovapaaksi.
2719: rosta palautusta sellaisista autoista, jotka ensi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2720: kertaa rekisteröitäessä tulevat invalidin käyt- nioittaen,
2721: töön. Jos tällainen auto myydään muulle kuin
2722: veronpalautukseen oikeutetulle invalidille, ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2723: ronpalautus on joko kokonaan tai osittain mak- lakiehdotuksen:
2724:
2725:
2726:
2727: Laki
2728: tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n muuttamisesta
2729:
2730: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tUlo- ja
2731: varallisuusverolain (1043/74) 21 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
2732:
2733: 21 §
2734: auto on ollut myy]an hallussa vähintään kol-
2735: Satunnaisena myyntivoittona ei pidetä 14 men vuoden ajan.
2736: päivänä marraskuuta 1'967 auto- ja moottori-
2737: pyöräverosta annetun lain (482/67) 17 §:n
2738: 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen autojen luo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2739: vutuksesta saatua myyntivoittoa, jos luovutettu kuuta 198 .
2740:
2741: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2742:
2743: Impi Muroma Sauli Hautala Asser Stenbäck
2744: Olavi Ronkainen Esko Almgren Jorma Fred
2745: Erkki Korhonen Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
2746: 1982 vp. 55
2747:
2748: Lakialoite n:o 32
2749:
2750:
2751:
2752:
2753: Mäki-Hakola ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain
2754: 13 §:n muuttamisesta
2755:
2756:
2757: Eduskunnalle
2758:
2759: Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja pide- mukaan metsänhoitomaksu ja metsäteiden han-
2760: tään verotuksessa vähennyskelpoisina tulon- kintamenon poisto.
2761: hankkimiskuluina. Niiden vähentäminen tapah- Niinpä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksua-
2762: tuu maataloustulojen osalta maatilatalouden tu- kaan ei verohallituksen kirjeen n:o 9392/43/
2763: loverolain 6 §:n 1 momentin 11 kohdan perus- 81 17. 12. 1981 mukaan hyväksytä vähennettä-
2764: teella, palkkatulojen osalta tulo- ja varallisuus- väksi menoksi.
2765: verolain 26 § :n 1 momentin 4 kohdan perus- Tätä ei voi pitää oikeudenmukaisena, sillä
2766: teella ja elinkeinotulon osalta elinkeinotulon tuottoperusteita määrättäessä jäsenmaksuja ei
2767: verottamisesta annetun lain 8 § :n 9 kohdan pe- ole voitu ottaa alentavana tekijänä huomioon.
2768: rusteella. Jotta kaikkia käsiteltäisiin samanarvoisina, on
2769: Metsätalouden osalta verotus tapahtuu maa- lainsäädäntöä tässä suhteessa syytä muuttaa.
2770: tlla~alouden tuloverolain 11 ja 13 § :ien perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2771: teella. Vähennyksinä verotukseen ei kuitenkaan nioittaen,
2772: hyväksytä tulon hankkimisesta aiheutuneina että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2773: kuluina kuin lain nimenomaisen säännöksen lakiehdotuksen:
2774:
2775:
2776:
2777: Laki
2778: maatilatalouden tuloverolain 13 §:n muuttamisesta
2779:
2780: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
2781: talouden tuloverolain (543/67) 13 § näin kuuluvaksi:
2782:
2783: 13 § nen vuoden aikanå•. sen kalenterivuoden alusta
2784: Verovelvollisella on oikeus metsätalouden lukien, jona sanottu tie on valmistunut, sekä
2785: puhtaas:ta : tUlosta erikseen vähentää suoritta- lisäksi työmarkkinajärjestöjen jäse,nmaksut.
2786: mansa metsänhoitomaksu sekä 30 prosenttia
2787: hänelle aiheutuneista pääasiassa metsätalouden Tämä laki tulee voimaan patvana
2788: kuljetuksiin 'kautta vuoden autolla liikennöitä- kuuta 1982 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2789: v.äksi tarkoitettujen metsäteiden rakentamis- kerran vuodelta 1983 toimitettavaan verotuk-
2790: menOista ·yhtäsuurina vuotuisina erinä kymme- seen.
2791:
2792:
2793: Helsingissä 11 päivänä .helmikuuta 1982
2794:
2795: Pentti Måki-Hakola Eeva Kauppi
2796: Olavi Nikkilä Sampsa Aaltio
2797: 56 19.82, vp.
2798:
2799: Lakialoite n:o 33
2800:
2801:
2802:
2803:
2804: Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi •tulo- ja varallisuusvero-
2805: lain 26 § :n muuttamisesta
2806:
2807:
2808: E;d u s iku nn alle
2809:
2810: Tulo- ja varallisuusverolain 25 §:ssä tode- tuksella jopa suoraan kunnan toimesta palkkion
2811: taan yleisesti, että verovelvollisell~ on oikeus maksun yhteydessä. Kunnallisen puoluemaksun
2812: tulostaan vähentää tulon hankkimisesta tai säi- maksamista on sinänsä pidettävä oikeana toi-
2813: lyttämisestä johtuneet menot. Lain 26 §:ssä menpiteenä. Se on omiaan luomaan mahdolli-
2814: tällaisiksi menoiksi katsotaan mm. valtiollisen suuksia ja edistämään puolueiden kunnallista
2815: luottamustehtävän hoitamisesta välittömästi toimintaa. Luonteeltaan maksu on täysin ver-
2816: aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Yleisesti rattavissa valtiollisesta luottamustehtävästä
2817: tämän säädöksen on katsottu sisältävän myös maksettuun puoluemaksuun. Yhtenäisen käy-
2818: luottamustehtävästä puolueelle maksetut ns. tännön aikaansaamiseksi sekä valtiollisten että
2819: puoluemaksut. Vastaavanlaista mahdollisuutta kunnallisten luottamustehtävien hoidon osalta
2820: ei kuitenkaan ole kunnallisten luottamustehtä- tulisi tulo- ja varallisuusverolakia tiutä osin
2821: vien osalta. tarkistaa.
2822: Nykyinen käytäntö on johtanut siihen, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2823: puolueet perivät myös kunnallisten luottamus- nioittaen,
2824: tehtävien hoidosta maksetuista palkkioista tie-
2825: tyn suuruisen "puolueveron". Useissa kunnissa että Eduskunta hyväksyisi sekraavan
2826: perintä tapahtuu luottamushenkilöitten valtuu- lakiehdotuksen:
2827:
2828:
2829:
2830: Laki
2831: tulo- ja varallisuusverolain 26 § :n muuttamisesta
2832:
2833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetUn' tulo- ja
2834: varallisuusverolain (1043/74) 26 §:n 1 momentin 7 kohta näin kuuluvaksi:
2835:
2836: 26§ tuulliset kustannukset sen mukaan ~ vero-
2837: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat hallitus tarkemmin määrää. ·
2838: muun ohessa:
2839: Tämä laki tulee voimaan päivänä' .
2840: - - - - - - - -. - - - - - - kuuta 1982 ja sitä sovelletaan··ensimtnäisen
2841: 7) valtiollisen ja kunnallisen luottamustehtä- kerran vuodelta 1983 toimitettava~, v~tuk
2842: vän hoitamisesta välittömästi aiheutuneet koh- seen.
2843:
2844: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2845:
2846: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
2847: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä.
2848: 1~82 YP•· 57
2849:
2850: Lakialoite n:o .34
2851:
2852:
2853:
2854:
2855: Nieminen~Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
2856: lain 27 S:n muuttamisesta
2857:
2858:
2859: Eduslkunna.lle
2860:
2861: Yhteiskunnan toimesta järjestetty lasten päi- talouksissa tehtävä työ on otettava mukaan
2862: vähoito. samoin kuin muukin esimerkiksi van- kansantulolaskelmiin sekä myönnettävä, että
2863: husten ja vammaisten hoito ei ole vielä riittä- kotiapulaiselle maksettu palkka on tulon han-
2864: vää. Koska hoito on kuitenkin järjestettävä, jää kinnasta aiheutunut kulu. Välttämättömäksi
2865: usein ainoaksi mahdollisuudeksi järjestää hoito verovähennyksen tekee lisäksi se, että kotiapu-
2866: omassa kodissa palkkaamalla sinne kotiapulai- laisen palkan säätäminen vähintään mimmipal-
2867: nen. Joissakin tapauksissa tämä on myös ainoa kan suuruise::ksi aiheuttaa sen, että kotiapulaista
2868: vaihtoehto esimerkiksi sairauden tms. aiheutta- on mahdotonta taloudellisista syistä pitää. Ny-
2869: masta syystä. Nykyisen tulo- ja varallisuusvero- kyinen tilanne on valitettavasti johtanut myös
2870: lain mukaan kotiapulaisen palkkaa ei kuiten- siihen, että kotiapulaisia pidetään "pimeästi".
2871: kaan katsota tulon hankkimisesta tai säilyttä- Tämä ei kuitenkaan ole työnantajan eikä työn-
2872: misestä johtuvaksi menoksi. Tällainen tulkinta tekijänkään osalta toivottava tilanne. Nykyinen
2873: on varsin outo. Joudutaanhan kotiapulainen käytäntö on myös omiaan vaarantamaan koko
2874: palkkaamaan pääsääntöisesti juuri sen vuoksi, kotitaloustyöntekijöiden ammattikunnan ole-
2875: että pystytään itse käymään ansiotyössä kodin massaolon.
2876: ulkopuolella. Toisaalta vähennyskelpoisuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2877: epääminen johtunee myös vanhasta käsitykses- nioittaen,
2878: tä, jonka mukaan perhe, koti ei ole sellainen
2879: tuottava yksikkö kuin esimerkiksi yritys eikä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2880: siis näin ollen voi toimia työnantajana. Tällai- lakiehdotuksen:
2881: sesta tulkinnasta on päästävä eroon ja koti-
2882:
2883:
2884: Laki
2885: tulo- ja varallisuusverolain 27 §:n muuttamisesta
2886:
2887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2888: varallisuusverolain ( 1043/74) 27 § näin kuuluvaksi:
2889:
2890: 27 §
2891: · Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä joh- Tämä laki tulee voimaan patvana
2892: tuneina menoina ei saa vähentää verovelvolli- kuuta 1982 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2893: sen ja hänen perheensä elantokustannuksia, joi- kerran vuodelta 1983 toimitettavaan verotuk-
2894: ta on myös asunnon vuokra. seen.
2895:
2896:
2897: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2898:
2899: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
2900: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
2901: 8 0882.00112W
2902: 58 1982 vp.
2903:
2904: Lakialoite n:o 35
2905:
2906:
2907:
2908: Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
2909: lain 33 §:n muuttamisesta
2910:
2911:
2912: Eduskunnalle
2913:
2914: Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) kannustava vaikutus lahjoitusten tekoon. Toi-
2915: 33 S:n 6 kohdan mukaan valtionverotuksessa saalta myös, koska monet kansainväliset avus-
2916: saa vetovelvollinen vähentää vähintään 3 000 tukset Suomen osalta hoidetaan lähes pääasial-
2917: markan ja enintään 100 000 markan suuruiset lisesti eri vapaaehtoisten yhteisöjen ja yksityis-
2918: lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen, sen ten kansalaisten toimesta, on varsin kohtuullis-
2919: mukaan kuin asetuksella säädetään. Tulo- ja ta, että kansalaiset voivat vähentää lahjoitta-
2920: varallisuusveroasetuksen (1056/74) 2 §:n 2 maosa määrän verotuksessa. Onhan tällainen
2921: momentin mukaan valtiovarainministeriö voi lahjoitus katsottava myös osaksi Suomen val-
2922: yhteisön, laitoksen tai säätiön hakemuksesta tion avustustoimintaa kehitysmaille ja muille
2923: päättää, että lahjoitukset, jotka määrättynä ai- hätääkärsiville.
2924: kana niille annetaan sodasta kärsimään joutu- Samassa yhteydessä on paikallaan tarkistaa
2925: neiden avustamiseksi tai tiedettä tai taidetta myös TVL:n määrittämää vähennyskelpoisen
2926: edistävään tarkoitukseen, lahjoittaja saa joko lahjoituksen alarajaa. Yksityiselle kansalaiselle
2927: osaksi tai kokonaan ja muutoin päätöksessä 3 000 markkaa on suuri summa kerralla lah-
2928: mainituin ehdoin vähentää tulostaan. joitettavaksi. Jos lahjoituksen sen sijaan voi vä-
2929: Koska tulo- ja varallisuusveroasetuksella on hentää verotuksessa, yksityinenkin voisi J.ah.
2930: "yleishyödyllinen tarkoitus" rajattu vain kah- joittaa hieman enemmän.
2931: teen edellä mainittuun kokonaisuuteen, eivät , Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2932: esimerkiksi kansainväliseen kehitys- tai humani- nioittaen,
2933: taariseen apuun annetut lahjoitukset ole kuulu-
2934: neet lain tarkoittaman vähennysoikeuden pii- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2935: riin. Mikäli nämä lahjoitukset olisivat vähen- lakiehdotuksen:
2936: nyskelpoisia verotuksessa, olisi sillä kieltämättä
2937:
2938: Laki
2939: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta
2940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 anneitun tulo- ja
2941: varallisuusverolain (1043/74) 33 §:n 1 momentin 6 kohta näin kuuluvaksi:
2942: 33 §
2943: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
2944: hentää lisäksi: kuuta 1982 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2945: kerran vuodelta 1983 toimitettavaan verotuk-
2946: 6) lahjoitukset kansainväliseen kehitys- tai seen.
2947: hUmanitaariseen apuun tai muuhuri yleishyödyl-
2948: liseen tarkoitukseen, sen mukaan kuin asetuk~
2949: sella säädetään.
2950:
2951:
2952:
2953: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2954:
2955: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
2956: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
2957: 1982 v:p. 59
2958:
2959: Lakialoite n:o 36
2960:
2961:
2962:
2963:
2964: Nieminen.Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
2965: lain 36 §:n muuttamisesta
2966:
2967:
2968: Eduskunnalle
2969:
2970: Opintotuen alhaisuuden vuoksi useimmilla ten tavoin omasta työstään, opiskelusta, aiheu-
2971: opiskelijoilla kesätöistä saatavat tulot muodos- tuneita kustannuksia verotuksessa. Näin ollen
2972: tavat merkittävän osan kokonaistoimeentulosta. opiskelijavähennyksen eräs tehtävä olisi myös
2973: Paitsi taloudelliselta kannalta, opiskelijoiden osaltaan korvata tästä johtuvaa opiskelijoiden
2974: kesätöitä voidaan pitää hyödyllisinä myös siksi, joutumista muita kansalaisia huonompaan ase-
2975: että opiskelijat pääsevät tutustumaan käytän- maan.
2976: nön työelämään, mikä vähentää suljetun opin- On huomattava myös, että vieraalla paikka-
2977: toyhteisön sisällä tapahtuvaa vieraantumista yh- kunnalla opiskelevat eivät pääse käytännössä
2978: teiskunnallisesta todellisuudesta. nauttimaan minkään kunnan palveluista. Siksi
2979: Kunnallisverotuksessa opiskelijat saavat on varsin kohtuutonta, että opiskelijat joutu-
2980: vuonna 1981 vähentää 2 250 markkaa verotet- vat vähäisistä kesätuloistaan maksamaan kun-
2981: tavasta tulostaan. Tämä summa yhdessä perus- nallisveroa.
2982: vähennyksen kanssakin on niin alhainen, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2983: opiskelijalle on taloudellisesti lähes kannatta- nioittaen,
2984: matonta olla työssä kuin pieni osa kesästä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2985: Opiskelija ei voi vähentää muiden kansalais- lakiehdotuksen:
2986:
2987:
2988:
2989: Laki
2990: tulo. ja varallisuusverolain 36 § :n muuttamisesta
2991:
2992: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2993: varallisuusverolain 36 §:n 2 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta
2994: 1980 annetussa laissa (123/80), näin kuuluvaksi: ·
2995:
2996: 36 § tavassa oppilaitoksessa ( opiskeli;avähennys),
2997: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- sekä
2998: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
2999:
3000: 4) · 5 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän
3001: on verovuonna vähintään seitsemän kuukauden Tämä laki tulee voimaan pruvana .
3002: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta pe- kuuta 1982 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
3003: ruskoulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammattikou- kerran vuodelta 1983 toimitettavaan verotuk-
3004: lussa, korkeakoulussa tai muussa näihin verrat- seen.
3005:
3006:
3007: Helsingissä. 12 päivänä helmikuuta 1982
3008:
3009: Terhi· Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
3010: Helvi Hyrynkangas · Jaakko 1tälä
3011: 60 1982 vp.
3012:
3013: Lakialoite n:o 37
3014:
3015:
3016:
3017:
3018: Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus asuntotuotannon veronhuojen-
3019: nuslaiksi
3020:
3021:
3022: Eduskunnalle
3023:
3024: Vuokra-asuntojen maara on viime vuosina jatkuva kaupungistuminen ovat lisänneet vuok-
3025: supistunut tuntuvasti, koska ns. vapaarahoittei- ra-asuntojen kysyntää. Kun valtion ja kuntien
3026: sia vuokra-asuntoja on myyty omistusasun- taloudelliset resurssit eivät lähivuosina riitä
3027: noiksi enemmän kuin on pystytty tuottamaan lisäämään riittävästi vuokra-asuntotuotantoa, on
3028: uusia arava-rahoitteisia vuokra-asuntoja. Vapaa- ratkaisua vuokra-asuntopulaan haettava yksityis-
3029: rahoitteisten vuokra-asuntojen poistuminen on ·ten sijoitusten ohjaamisella tekemällä asuntoi-
3030: johtunut vuokrien tiukasta vuokrasäännöstelys- hin tehdyt sijoitukset tuotoltaan kilpailukykyi-
3031: tä, mikä on tehnyt vuokra-asunnot kannatta- siksi muiden sijoitusmuotojen kanssa.
3032: mattomiksi sijoituskohteiksi. Lisäksi yksityisten Edellä olevin perustein ehdotamme,
3033: kansalaisten halua sijoittaa vuokra-asuntoihin
3034: on vähentänyt pääomatulojen verotuskohtelu. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3035: Suurten ikäluokkien tulo työmarkkinoille ja lakiehdotuksen:
3036:
3037:
3038:
3039: Asuntotuotannon veronhuojennuslaki
3040: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3041:
3042: 1 § Rakennuksen tai rakennusryhmän rakentami-
3043: Asuntotarkoitukseen käytettävän rakennuk- nen katsotaan aloitetuksi, elleivät erityiset sei-
3044: sen omistajalle sekä sille, jolla asunto-osake- kat muuta osoita, silloin kun mahdollisia kai-
3045: yhtiön osakkaana tai asunto-osuuskunnan jä- votöitä lukuun ottamatta rakennuksen tai ra-
3046: senenä on oikeus hallita tällaisessa rakennuk- kennusryhmään kuuluvan ensimmäisen raken-
3047: sessa olevaa asuinhuoneistoa, myönnetään tulo- nuksen perustustyö on aloitettu.
3048: ja omaisuusverotuksessa ja kunnallisverotukses-
3049: sa sekä leimaveron suorittamisesta veronhuo- 3 §
3050: jennuksia niinkuin tässä laissa säädetään. Veronhuojennukset myönnetään rakennuk-
3051: Mitä tässä laissa säädetään rakennuksesta, sesta, jossa
3052: sovelletaan myös yhtenäisen rakennussuunnitel- 1) asuinhuoneistojen pinta-ala on vähintään
3053: man mukaan rakennettuun, samalle omistajalle 85 prosenttia rakennuksen huoneistojen koko-
3054: kuuluvaan rakennusryhmään. naispinta-alasta; ja
3055: Omakotitalona pidetään tässä laissa raken- 2) rakennuksen asuinhuoneistojen kokonais-
3056: nusta, jossa on enintään kaksi huoneistoa ja luvusta enintään kolmannes on pinta-alaltaan
3057: ne kumpikin ovat asuinhuoneistoja. pienempiä kuin 50 neliömetriä ja jossa min-
3058: kään asuinhuoneiston pinta-ala ei ole suurempi
3059: 2 § kuin 150 neliömetriä. .
3060: Tätä lakia sovelletaan rakennuksiin, joid~ Niin ikään myonnetään veronhuojennukset
3061: rakentaminen on aloitettu aikaisintaan 1 pal- sellaisesta lämpökeskus- tai huoltorakennukses-
3062: vänä tammikuuta 1983 ja viimeistään 31 päi- ta, jota pääasiallisesti käytetään yhtä tai useam-
3063: vänä joulukuuta 1986. paa edellä tarkoitettua rakennusta varten.
3064: Lakialoite n:o 37 61
3065:
3066: Edellä 1 momentin 2 kohtaan sisältyvää Edellä 1, 2 ja 3 momentissa mainitut veron"
3067: säännöstä, jonka mukaan rakennuksen asuin- huojennukset myönnetään tonttimaan osalta,
3068: huoneistojen kokonaisluvusta enintään kolman- mikäli se on hankittu aikaisintaan vuonna;
3069: nes saa olla pinta-alaltaan pienempiä kuin 50 1980. Tonttimaana pidetään enintään raken-
3070: neliömetriä, ei, sen mukaan kuin siitä asetuk- nuksen pohjapinta-alan viisinkertaista määrää,
3071: sella tarkemmin säädetään, sovelleta rakennuk- kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Asema-
3072: seen, jota käytetään yksinomaan vanhusten tai kaavoitetulla alueella olevaa tonttia, josta on
3073: opiskelijoiden asuntotarkoitukseen. rakennettu vähintään 90 prosenttia kaavassa
3074: sallitusta määrästä, pidetään kuitenkin koko-
3075: naan edellä tarkoitettuna tonttimaana.
3076: 4§
3077: Edellä 3 § :ssä tarkoitettuna rakennuksena
3078: ei pidetä rakennusta, jota käytetään vain loma- 7 §
3079: aikojen viettämiseen tai muuhun vastaavaan ti- Milloin 3 §: ssä tarkoitetut rakennukset ja
3080: lapäiseen oleskeluun. niiden 6 §: ssä tarkoitetut tonttimaat muodos-
3081: tavat vähintään kolme neljäsosaa asunto-osake-
3082: yhtiön tai asunto-osuuskunnan kokonaisvarois-
3083: 5 § ta, asunto-osakeyhtiön osakkaan tai asunto-
3084: Asuinhuoneiston pinta-alaan on luettava osuuskunnan jäsenen veronalaisena tulona ei
3085: huoneiston osalle tuleva suhteellinen osuus ra- pidetä tällaisessa rakennuksessa olevasta asuin-
3086: kennuksessa olevien asumiseen liittyvien ja huoneistosta, johon hänellä yhtiöjärjestyksen
3087: asukkaitten yhteiskäyttöön rtarkoitettujen huo- tai osuuskunnan sääntöjen nojalla on hallinta-
3088: netilojen pinta-alasta. oikeus, saatua etua eikä siitä saatuja muita tu-
3089: Rakennuksen huoneistojen kokonaispinta- loja, mikäli huoneisto on verovuoden ollut pää-
3090: alaa laskettaessa ei autotallitiloja oteta huo- asiallisesti osakkaan tai jäsenen taikka hänen
3091: mioon siltä osalta, kuin ne eivät ylitä 10 pro- perheensä käytössä tai mikäli rakennuksen ra-
3092: senttia rakennuksen huoneistojen kokonais- kentaminen on aloitettu vuonna 1983.
3093: pinta-alasta, kuitenkin niin, että omakotitalos- Mikäli 1 momentissa tarkoitettu asuinhuo-
3094: sa ja sellaisessa rivitalossa, jossa on ainoastaan neisto ei verovuotta ole ollut pääasiallisesti
3095: asuinhuoneistoja, olevaa autotallia, joka on ta- osakkaan tai jäsenen taikka hänen perheensä
3096: lon asuinhuoneiston haltijan yksinomaisessa käytössä, pidetään osakkaan tai jäsenen veron-
3097: käytössä, ei lueta huoneistoksi. alaisena tulona, jos rakennuksen rakentaminen
3098: on aloitettu vuonna 1981, kolmea neljäsosaa
3099: 6 § ja, jos rakentaminen on aloitettu vuonna 1985
3100: Rakennuksen omistajan veronalaisena tulona tai 1986, puolta huoneistosta saatujen tulojen
3101: ei pidetä verovuoden pääasiallisesti omistajan määrästä.
3102: tai hänen perheensä tarpeeseen asuntona käy- Osakkeita ja osuuksia, jotka oikeuttavat 1
3103: tetystä 3 §:ssä tarkoitetusta rakennuksesta ja momentissa tarkoitetussa rakennuksessa olevan
3104: sen tonttimaasta tai rakennuksessa olevasta asuinhuoneiston hallintaan, ei pidetä osakkaan
3105: asuinhuoneistosta saatua etua ja muita tuloja. tai jäsenen veronalaisena omaisuutena.
3106: Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja, ra-
3107: kennuksesta ja sen tonttimaasta saatuja tuloja 8 §
3108: ei pidetä rakennuksen omistajan veronalaisena Verovelvollisen muusta kuin 6 ja 7 §:n mu-
3109: tul0 na, jos rakennuksen rakentaminen on aloi- kaan verovapaasta tulosta ei saa vähentää sa-
3110: tettu vuonna 1983. Jos rakentaminen on aloi- notuissa lainkohdissa tarkoitetun verovapaan
3111: tettu vuonna 1984, ei omistajan veronalaisena tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtunei-
3112: tulona pidetä kolmea neljäsosaa ja, jos raken- ta kustannuksia, joiksi katsotaan myös korko-
3113: taminen on aloitettu vuonna 1985 tai 1986, menot.
3114: puoka näiden tulojen määrästä. Sellaisella 3 §: ssä mainitut edellytykset täyt-
3115: . Edellä 3 § :ssä tarkoitettua, pääasiallisesti tävän omakotitalon omistajalla samoin kuin
3116: omistajan tai hänen perheensä asuntona vero- 7 §:ssä tarkoitetun asunto-osakeyhtiön tai
3117: vuoden käytettyä omakotitaloa ja sen tontti- asunto-osuuskunnan osakkaalla tai jäsenellä, jo-
3118: m!{ata ei katsota rakennuksen omistajan veron- ka on käyttänyt ·rakennusta tai huoneistoa, jo-
3119: alaiseksi omaisuudeksi. hon hänellä yhtiöjärjestyksen tai osuuskunnan
3120: 62 Lakialoite .a;o 37
3121:
3122: sääntöjen nojalla on hallintaoikeus, omana tai nellä on oikeus hakemuksesta saada •asianomai-
3123: perheensä asuntona, on kuitenkin oikeus korko- selta lääninhallitukselta takaisin mainitun tont-
3124: menojen vähentämisestä yleensä voimassa ole- timaan omistusoikeuden tai vuokraoikeuden
3125: vien säännösten mukaisesti vähentää veronalai- luovutuskirjasta suoritettu leimavero.
3126: sesta tulostaan myös sanottuun rakennukseen Jos 1 momentissa tarkoitettu rakennus ra-
3127: tonttimaineen tai sanottuun huoneistoon oi- kennustyötä kohdanneen, verovelvollisesta riip-
3128: keuttaviin osakkeisiin tahi osuuksiin kohdistu- pumattoman esteen vuoksi tai siitä syystä, että
3129: vien velkojen korot siltä osin, kuin ne kohdis- omistaja on pääasiallisesti itse suorittanut ra-
3130: tuvat hänen tai hänen perheensä käytössä koko kennustyön, on valmistunut asuttavaan kun-
3131: verovuoden olleen asuinhuoneistoalan mukai- toon myöhemmin kuin kolmen vuoden kulues-
3132: seen rakennuksen ja sen tonttimaan tai huo- sa tonttimaan hankkimisesta, valtiovarainminis-
3133: neiston osaan. Tässä tarkoitetun omakotitalon teriö voi verovelvollisen hakemuksesta kuiten-
3134: omistajalla on oikeus kunnallisverotuksessakin kin määrätä, että hänellä on oikeus mainitusta
3135: vähentää samassa kunnassa verotettavista muis- määräajasta riippumatta saada suorittamansa
3136: ta tuloistaan sanottuun rakennukseen kohdistu- leimavero takaisin.
3137: van velan edellä tarkoitetulla tavalla laskettu Milloin 1 momentissa tarkoitetun kiinteis-
3138: korko. tön pinta-ala ylittää sen määrän, mitä 6 §:n
3139: Verovelvollisen veronalaisista varoista ei saa 2 momentin mukaan enintään voidaan pitää
3140: vähentää 6 ja 7 § :n mukaan verovapaaseen verovapaana tonttimaana, taikka luovutuskir-
3141: omaisuuteen kohdistuvia velkoja. Kuitenkin saa jalla on luovutettu myös rakennuksia tai irtai-
3142: 2 momentissa tarkoitettu verovelvollinen vä- mistoa, katsotaan luovutuskirja vapaaksi leima-
3143: hentää siinä mainittua vähennyskelpoista kor- verosta vain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun
3144: koa vastaavan osan rakennukseen tonttimaineen tonttimaan arvon osalta.
3145: tai huoneistoon oikeuttaviin osakkeisiin tai
3146: osuuksiin kohdistuvista veloista muista veron- 12 §
3147: alaisista varoistaan. Asianomaisen lääninhallituksen on hakemuk-
3148: sesta palautettava leimavero, joka on suoritet-
3149: 9 § tu, kun osakeyhtiön tai osuuskunnan perustaja
3150: Tämän lain mukaiset veronhuojennukset on ensi kerran siirtänyt 7 §: ssä tarkoitetun
3151: myönnetään tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä huoneiston hallintaan oikeuttavan osakkeen tai
3152: kunnallisverotuksessa vuosilta 1983-1992 toi- osuuden sellaiselle uudelle omistajalle, joka on
3153: mitettavissa verotuksissa. käyttänyt ja käyttää huoneistoa pääasiallisesti
3154: omana tai perheensä asuntona, mikäli siirtämi-
3155: 10§ nen on tapahtunut vuoden kuluessa rakennuk-
3156: Veronhuojennuksien myöntämisen esteenä ei sen valmistumisesta asuttavaan kuntoon.
3157: ole se, että rakennus ei ole vielä valmistunut,
3158: jos esitetyn selvityksen perusteella on ilmeistä, 13 §
3159: että rakennus valmistuttuaan asuttavaan kun- Sen leimaveron suorittamista, joka 11 tai
3160: toon täyttää veronhuojennuksen edellytykset. 12 § :n mukaan olisi palautettava, älköön vaa-
3161: Jos rakennuksen valmistuttua asuttavaan kun- dittako, jos verovelvollinen esittää selvityksen
3162: toon ilmenee, että veronhuojennusta ei olisi pi- siitä, että sanotuissa pykälissä säädetyt palau-
3163: tänyt myöntää, on se vero, mikä on jäänyt pa- tuksen edellytykset ovat olemassa jo silloin,
3164: nematta, sekä mahdollinen veronkorotus mää- kun luovutuskirja annetaan asianomaiselle vi-
3165: rättävä jälkiverotuksin noudattaen, mitä siitä ranomaiselle taikka osakkeen tai osuuden luo-
3166: on erikseen säädetty. vutuksesta tehty laskelma näytetään verojohta-
3167: jalle.
3168: 11 § 14 §
3169: Milloin 3 §:ssä mamttut edellytykset täyttä- Rakentamista valvovien sekä muiden kun-
3170: vän omakotitalon omistaja, joka on käyttänyt nan ja valtion viranomaisten on toimitettava
3171: ja käyttää rakennusta pääasiallisesti omana tai tässä laissa säädettyjen veronhuojennusten edel-
3172: perheensä asuntona, on hankkinut sen tontti- lytysten toteamiseksi tarpeelliset katselmukset
3173: maan aikaisintaan kolme vuotta ennen raken- sekä annettava tarvittavat lausunnot ja todis-
3174: nuksen valmistumista asuttavaan kuntoon, hä- tukset.
3175: ~itea.:o 37 63
3176:
3177: 15 § Asetuksella säädetään myös, minkälainen
3178: Tarkemmat määräykset siitä, mitä on pidet- selvitys verovelvollisen tulee esittää saadakseen
3179: ,tävä tässä laissa tarkoitettuina rakennusryhmi- tässä laissa säädetyt veronhuojennukset.
3180: nä ja huoneistoina, sekä niiden pinta-alan laske-
3181: misesta samoin kuin siitä, ketkä luetaan per- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
3182: heeseen kuuluviksi, ynnä muusta tämän lain kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
3183: täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan kerran vuodelta 1983 toimitettavaan verotuk-
3184: asetuksella. seen.
3185:
3186: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
3187:
3188: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
3189: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
3190: \ • 1982' vt»~ .
3191:
3192: (. '
3193:
3194:
3195:
3196:
3197: Pesälä: EhdotUs laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtämi-
3198: sestä Helsingin kaupungista Elimäen kuntaan
3199:
3200:
3201: Eduskunnalle
3202:
3203: Kun maassamme kartoitettiin maataloustuo- tannon kannalta toisesta näkökohdasta, on to-
3204: tannon aluepoliittisia kysymyksiä, tuli lähtö- dettava, että mm. liikelaitokset ovat huoman-
3205: kohdaksi se, että oli löydettävä suomalaisen neet tämän tosiasian ja perustaneet siemenvilja-
3206: maatalouden kannalta optimiolosuhteet, joihin keskuksen pohjoiseen Kymenlaaksoon. Valtion
3207: voitiin verrata maamme eri osia maataloustuo- viljavarasto Elimäellä on selvä osoitus myös
3208: tannon kannalta. Tällainen optimikunta maas- näistä tosiasioista. Samoin valtion siementar-
3209: samme oli Elimäen kunta. Elimäki kuuluu sel- kastuslaitoksen kannalta tärkeä tutkimustoimin-
3210: laiseen maatalousalueeseen, jossa varsin voimak- ta, joka on keskitetty Anjalankoskelle, palvelisi
3211: kaan katjatalouden lisäksi on myös aivan suo- näitä näkökohtia.
3212: malaisiin olosuhteisiin katsoen tyypillistä vil- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3213: janviljelyaluetta. Sen naapurikunnat Anjalan- taen,
3214: koski, Iitti ja Artjätvi ovat mitä tyypillisimpiä
3215: viljanviljelyalueita. Kun katsomme Pohjois-Ky- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3216: menlaaksoa myös siemenviljan viljelyn ja tuo- lakiehdotuksen:
3217:
3218:
3219: Laki
3220: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Elimäen kuntaan
3221:
3222: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3223:
3224: 1 § nettu ja tulo- ja menoarviossa on myönnetty
3225: Valtion siementarkastuslaitos siirretään Hel- siirtoa varten varat, säädetään laitoksen siirtä-
3226: singin kaupungista Elimäen kuntaan. misestä asetuksella.
3227: Laitoksen henkilöstön asemasta ja oikeustur- 2 §
3228: vasta siirron yhteydessä säädetään lailla. Tämä laki tulee voimaan päivänä
3229: Kun 2 momentissa tarkoitettu laki on an- kuuta 198 .
3230:
3231:
3232: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
3233:
3234: Mikko Pesälä
3235: 1982 vp. 65
3236:
3237: Lakialoite n:o 39
3238:
3239:
3240:
3241:
3242: Pohto ym.: Ehdotus laiksi öljyjen eni!mmäisverois.ta
3243:
3244:
3245: Eduskunnalle
3246:
3247: Öljy on taloutemme toiminnassa tärkeä voi- nen tarvike. Siksi on sen verottamiselle ja öl-
3248: man ja lämmön lähde. Siksi öljyjen kohtuuton jyistä saataville voitoille pantava lakipohjainen
3249: verottaminen riistää kansaa, nostaa elinkustan- katto. ·
3250: nuksia ja aiheuttaa inflaatiota. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3251: :Samaan kansamme etujen vastaiseen tulok- taen,
3252: seen johtaa myös se, kun valtion monopoliyh-
3253: tiö Neste Oy perii kohtuuttomia välityspalk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3254: kioita ja voittoja. lakiehdotuksen:
3255: Ulkomailta tuotava öljy on siis yleishyödylli-
3256:
3257:
3258: Laki
3259: öljyjen enimmäisveroista
3260:
3261: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3262:
3263: 1 § 3 §
3264: Valtio saa periä öljyistä erilaisia veroja ja Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
3265: maks,uj'a yhteensä enintään kymmenen prosent- panosta annetaan asetuksella.
3266: tia kuluttajahinnasta.
3267: 2 §
3268: Neste Oy:n välityspalkkioiden ja voittojen Tämä laki tulee voimaan päivänä
3269: tulee ·olla kohtuullisia. kuuta 198 .
3270:
3271:
3272: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
3273:
3274: Urho Pohto Pekka Vennamo
3275: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
3276:
3277:
3278:
3279:
3280: 9 088200112W
3281: 66 1982 vp.
3282:
3283: Lakialoite n:o 40
3284:
3285:
3286: Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 ja 26 § :n
3287: muuttamisesta
3288:
3289: Eduskunnalle
3290: Kiinteän ja siihen verrattavan omaisuuden poille. Jo 20 000 markan ylittävästä kauppa-
3291: luovutusleimavero määräytyy nykyisin vuodes- hinnasta on suoritettava leimaveroa 6 %.
3292: ta 1956 asti muuttamattomana voimassa olleen Leimaverolakia tulisikin muuttaa siten, että
3293: progressiivisen asteikon mukaan. Ottaen huo- asunto- ja maataloustarkoitukseen pääasialli-
3294: mioon rahanarvon heikkenemisen asteikko ei sesti käytettävästä kiinteistöstä ja asunto-osa-
3295: vastaa enää lainsäätäjän tarkoitusta. Toisaalta keyhtiön osakkeista olisi luovutuksen yhteydes-
3296: asunto-osakeyhtiön osakkeiden luovutuksesta sä suoritettava leimaveroa saman verokannan
3297: suoritetaan vain 1,2 %:n suuruinen leimavero. mukaisesti. Muiden kiinteistöjen, kuten va-
3298: Näin eri asumismuodot joutuvat erilaisen, pien- paa-ajan asuntojen, teollisuus- yms. kiinteistö-
3299: taloasuminen kohtuuttoman, rasituksen koh- jen luovutuksesta leimavero suoritettaisiin pro-
3300: teeksi. Kuitenkin pienehkö asunto-osake tällä gressiivisen asteikon mukaan.
3301: hetkellä saattaa kaupungeissa maksaa yhtä pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3302: jon ja enemmänkin kuin iso talo maaseudulla. nioittaen,
3303: Leimavero asettaa esteitä ja kustannuksia
3304: myös järkeville tilan koon suurentamiseen ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3305: maatalouden ratianalisointiin tähtääville kau- lakiehdotuksen:
3306:
3307: Laki
3308: leimaverolain 16 ja 26 §:n muuttamisesta
3309: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimavero-
3310: lain 16 §, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa (862/77) ja 26
3311: §, sellaisena kuin se on 25 päivänä maaliskuuta 1955 annetussa laissa (135/55), näin kuu-
3312: luviksi:
3313:
3314: 16 § sekä
3315: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskiria yli 1 000 000 markan . . . . . . . . . . 6 %.
3316: varustetaan, kun lainhuUJtoa haetaan, seuraa-
3317: vin leimamäärin: 26 §
3318: 1) pääasiallisesti asunto- tai maatalous- Kaupungissa olevaa vuokratonttia rakennuk-
3319: tarkoituksiin käytettävä kiinteistö 1,2 % sineen koskeva luovutuskirja on, kun vuokra-
3320: oikeuden siirto ilmoitetaan kunnalliselle viran-
3321: 2) muuhun tarkoitukseen käytettävä omaiselle, varustettava leimalla kiinteistöä kos-
3322: kiinteistö, arvon ollessa enintään kevan kauppakirjan leimaamisesta 16 §:ssä
3323: 50 000 markkaa . . . . . . . . . . . . . . 2 % säädettylliin määriin. Soveltuvin kohdin on
3324: yli 50 000, mutta alle 150 000 mar- noudatettava myös, mitä 17, 20-25 §:issä ja
3325: kan ........................ 3% 30 § :n 1 momentin 1 ja 5 kohdissa on sää-
3326: yli 150 000, mutta alle 500 000 detty.
3327: markan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 %
3328: yli 500 000, mutta alle 1 000 000 Tämä laki tulee voimaan päivänä
3329: markan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 % kuuta 198 .
3330:
3331: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
3332:
3333: Väinö Raudaskoski Hannele Pokka Mikko Pesälä
3334: Einari Nieminen Helvi Hyrynkangas Paavo Vesterinen
3335: Kalevi Mattila
3336: 1982 vp. 67
3337:
3338: Lakialoite n:o 41
3339:
3340:
3341:
3342:
3343: Rönnholm ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta
3344:
3345:
3346: Eduskunnalle
3347:
3348: Suomella on pitkä rantaviiva, suuri saaristo asema, minkä lisäksi myös Hangon kaupungin
3349: sekä laajat sisävesialueet. Suomen vesistöt tar- palo- ja pelastuspalvelu oli onnettomuuspaikan
3350: joavat erittäin hyvät mahdollisuudet vesillä liik- läheisyydessä. Kaikilla kolmella ensin mainitul-
3351: kumiseen. Vesillä liikkumiseen, kuten maa- ja la yksiköllä oli alueella jatkuva päivystys on-
3352: ilmaliikenteeseenkin, liittyy omat vaaratekijän- nettomuuden tapahtumisaikaan, mutta siitä
3353: sä. Sellaisia olosuhteita ei ole, etteikö vesillä huolimatta aluksen lähettämiä hätämerkkejä ei
3354: liikkumisessa olisi aina joitakin vaaratekijöitä. havaittu riittävällä tarkkuudella. Kaikki venees-
3355: Tämän vuoksi on ryhdyttävä jo ennakolta, en- sä olleet kymmenen ihmistä kuolivat. Veneessä
3356: nen vesille lähtöä tarpeellisiin toimenpiteisiin. ei ollut pelastuslauttaa.
3357: Ensinnäkin alusten on oltava vallitseviin olo- Syksyllä 1979 järjestettiin Englannin lounais-
3358: suhteisiin rakennetut ja luotettavassa kunnossa. rannikolla Fastnet Race -niminen purjehduskil-
3359: Laivojen ja muiden ammattimaiseen vesillä liik- pailu avomeriveneille, joita kilpailuun otti osaa
3360: kumiseen tarkoitettujen alusten katsastuksista useita satoja. Kilpailu suuntautui Irlannin kaak-
3361: on säädetty erikseen. Muiden alusten tasoa on koisrannikolla olevalle Fastnet-majakalle ja siel-
3362: voitu viime vuosina kohottaa viranomaisten, tä takaisin Irlannin meren ylitse Plymouthiin.
3363: vakuutuslaitosten ja eri yhdistysten toimenpi- Suurimman osan veneistä ollessa Irlannin me-
3364: tein, kuten alusten kantavuutta osoittavien suo- rellä Fastnet-majakan tuntumassa nousi lounaas-
3365: situskilpien asentamisilla, alusten katsastustoi- ta myrsky, jonka voimasta aallot muodostuivat
3366: minnalla ja muilla rekisteröintitoimenpiteillä. jopa 30 metrin korkuisiksi tuulen voiman olles-
3367: Alusten lisäksi huomiota on kiinnitetty nii- sa 30-100 metriä sekunnissa. Englannin puo-
3368: den kuntoon ja varustetasoon. Erityistä huo- lustusvoimat järjesti mittavan pelastusoperaa-
3369: miota on kiinnitettävä niihin turvavarusteisiin, tion raskailla helikoptereilla ja muulla käytettä-
3370: joihin on turvauduttava hätätapausten sattues- vissä olevalla kalustolla. Huolimatta erittäin
3371: sa. Vesillä liikkujan turvallisuutta pyritään edis- laajasta ja tehokkaasta pelastusoperaatiosta 15
3372: tämään myös sekä valtion pelastusorganisaatioi- ihmistä kuoli myrskyn seurauksena.
3373: den että yksityisten meripelastusyhdistysten ja Itämerellä kaatui ja upposi joulukuussa 1979
3374: muiden järjestöjen toiminnalla. rahtialus Malmi. Onnettomuuden sattuessa
3375: Ruotsin pelastuspalvelu toimi esimerkillisesti.
3376: Viimeaikaiset onnettomuudet Tarkoitukseen soveltuvat ruotsalaiset pelastus-
3377: helikopterit olivat onnettomuuden sattuessa
3378: Viime aikoina sattuneet merionnettomuudet käytännöllisesti katsoen heti paikalla ja toimi-
3379: antavat kouriintuntuvan kuvan eri pelastautu- vat äärimmäisen tehokkaasti. Samalla tehokkuu-
3380: misvälineiden ja -organisaatioiden mahdolli- della ja päättäväisyydellä toimi myös paikalla
3381: suuksista turvata ihmishenkien pelastuminen. ollut toinen suomalaisalus. Onnettomuus sattui
3382: Kuuluisa Viikinki-vene ajoi 30. 9. 1978 noin yöllä kovassa myrskyssä. Esimerkillisen tehok-
3383: kello 22.00 muutaman meripeninkulman pääs- kaista pelastustoimenpiteistä huolimatta puolet
3384: sä Hangosta karille. Alus upposi suhteellisen rahtialus Malmin väestä menehtyi, kaikkiaan
3385: lyhyessä ajassa, ehkä muutaman tunnin kulues- 14 ihmistä. Kukaan pelastuslauttoihin päässeis-
3386: sa. Sää oli onnettomuushetkellä hyvä, joskin tä ei kuitenkaan kuollut.
3387: oli pimeää, näkyvyys oli normaali ja merenkävn-
3388: tikin oli erittäin heikko. Onnettomuuspaikan Suomen pelastuspalvelu
3389: välittömässä läheisyydessä sijaitsivat mm. raja-
3390: vartiolaitoksen tukikohta, luotsiasema ja tulli- Suomen pelastuspalvelun tehoa arvioitaessa
3391: 68 Lakioleite n:o 41
3392:
3393:
3394: on todettu, etta JOS esimerkiksi rahtialus Mal- Sen lisäksi, että pelastuslautta on olemassa,
3395: min uppoaminen olisi tapahtunut Suomen ve- on tiedettävä ja tunnettava, miten sitä käyte-
3396: sillä, vaikkapa Hangon tai Helsingin edustalla, tään. Tämän vuoksi on harjoiteltava lautan
3397: niin yhtään ihmishenkeä ei olisi mitä suurim- käyttöä ja huolehdittava sen määräa!kaistarkas-
3398: malla todennäköisyydellä voitu pelastaa. Rahti- tuksista.
3399: ah~s Malmin onnettomuuden jälkeen Suomeen Pelastusliivien tai veneilyliivien tulee aina
3400: on hankittu uutta helikopterikalustoa nimen- kuulua jokaisen aluksen varusteisiin. Pelastus-
3401: omaan pelastuspalvelutehtäviin. Kun kuitenkin liivien ja veneilyliivien hyväksynnän suorittaa
3402: otetaan huomioon Suomen vesialueiden laajuus, merenkulkuhallitus. Hyvien liivien tulee pysyä
3403: niin kolmen uuden helikopterin ja yhden van- henkilön päällä vaikeissakin meriolosuhteissa ja
3404: han pelastushelikopterin avulla ei voida kovin- pitää tajuton ihminen selällään.
3405: kaan tehokkaasti suorittaa nopeita pelastusope-
3406: raatioita Suomen vesialueilla tai niiden välittö- Usein vaaratilanteet vesillä syntyvät siitä,
3407: mässä läheisyydessä. Tämän vuoksi Suomen että pudotaan aluksesta. Tämän vuoksi alus-
3408: vesillä ei kukaan vesillä liikkuja voi luottaa pi- ten turvavarusteisiin kuuluvat tarkoituksenmu-
3409: kaiseen apuun hätätilanteessa, vaan jokaisen on kaiset turvavyöt putoamisen estämiseksi.
3410: vastattava omasta hengestään. Tämä ammatti- Jotta pelastustoimenpiteet voidaan aloittaa,
3411: merenkulkijoiden ja -veneilijöiden johtopäätös tarvitaan tieto tapahtuneesta onnettomuudesta.
3412: jo aiemmilta ajoilta on viime aikoina entises- Tämän vuoksi jokaisessa aluksessa on oltava
3413: tään vahvistunut tapahtuneiden onnettomuuk- tarkoituksenmukaiset hätämerkinantolaitteet,
3414: sien ja meripelastusharjoituksissa syntyneiden kuten hätäraketit ja -soihdut, jotka on uusitta-
3415: tilanteiden johdosta. va annettujen määräysten mukaisesti toiminta-
3416: Koska meripelastusoperaatioiden toteuttami- varmuuden takaamiseksi. Meri-VHF-radio on
3417: nen on erittäin vaikeaa, huomiota on kiinnitet- tehokkain tapa hätäviestin antamiseen. Muut
3418: tävä paitsi varsinaisten pelastusorganisaatioiden radiolaitteet, kuten LA-puhelimet, eivät ole hä-
3419: kykyyn ja mahdollisuuksiin suorittaa pelastus- tätapauksessa luotettavia.
3420: toimenpiteitä myös alusten omaan turvallisuus-
3421: kalustoon. Huomiota on kiinnitettävä pelastus- Turvallisuuden parantaminen
3422: liiveihin, itsestään täyttyviin pelastuslauttoihin,
3423: pelastuspukuihin, meri-VHF-radioihin, hätära- Meripelastusorganisaation Jatjestammen ja
3424: ketteihin ja muihin pelastusvälineisiin. Tällöin meripelastuksen tehon kasvattaminen on erit-
3425: ei riitä, että aluksessa on pelastusvälineitä, vaan täin kallista. Lisäksi parantunut!kaan pelastus-
3426: niiden on oltava todella toimintakykyisiä ja teho ei vielä takaa sitä, että vastaisuudessa voi-
3427: toimintavarmoja, sellaisia, joiden varaan voi taisiin välttyä ihmishenkien menetyksiltä vesi-
3428: henkensä jättää. Esimerkiksi tahtialus Malmissa alueillamme. Kun ihmishenkien säilyttäminen
3429: pelastusliivit olivat ainakin osittain kiellettyä on var:masti myös valtion edun mukaista, olisi
3430: tyyppiä ja sellaisia, jotka eivät pysyneet ve- kiinnitettävä huomiota kaikkiin niihin ·toimen-
3431: dessä oltaessa päällä. piteisiin, joilla voidaan edesauttaa aluksissa ole-
3432: vien ihmisten pelastautumista hätätilanteissa.
3433: Aluskohtaiset pelastusvälineet Toisaalta valtiovalta käyttää suuriakin summia
3434: pelastuspalvelun järjestämiseen, kun se .toisaalta
3435: Vaikka jokaisessa laivassa on pelastusveneet, verottaa pelastusvälineiden hankkimisesta aluk-
3436: niin ensisijaisia pelastautumisvälineitä ovat pe- siin. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä pikaisesti
3437: lastuslautat, jotka täyttyvät joko painesäiliön toimenpiteisiin, jotta alusten pelastusvälineiltä
3438: avulla tai muuten puhaltamalla. Pienemmissä kuten pelastusliiveiltä, veneilyliiveiltä, pelastus-
3439: aluksissa pelastuslautat ovat ainoa keino pysyä puvuilta, meri-VHF-radioilta ja pelastuslautail-
3440: hengissä, sillä kylmän veden varaan joutuessaan ta poistettaisiin liikevaihtovero. Veron poista-
3441: ihminen pysyy tajuissaan hyvin rajoitetun ajan, minen ei merkitsisi ilmeisestikään valtiolle
3442: pahimmassa tapauksessa vain muutamia minuut- suuria verotulojen menetyksiä. Sen sijaan se
3443: teja. Tämä on käynyt selville myös kaikissa voisi auttaa sitä, että alusten turvallisuusvarus-
3444: edellä mainituissa onnettomuuksissa. Tarkoi- telussa käytettäisiin mahdollisimman tarkoituk-
3445: tuksenmukaiset ja kunnossa olevat lautat si- senmukaisia ja käyttökelpoisia välineitä. Näin
3446: sältävät välttämättömän tarpeiston elämän yllä- voitaisiin tehokkaasti ennalta estää kalliiden
3447: pitämiseen vaikeissakin meriolosuhteissa. meripelastustoimenpiteiden suorittamista.
3448: Lakialoite n:o 41 69
3449:
3450: V aitio on jo suhtautunut eräillä aloilla turva- Samoin kuin autojen myös alusten turvalait-
3451: varusteiden verotukseen myönteisesti. Auto- ja ,teet ovat usein ne ainoat välineet, joiden va-
3452: moottoripyöräverosta annetun lain ( 482/6 7) rassa ihmishenki on. Tämän vuoksi kaikkien
3453: 5 § :n 3 momentin mukaan ajoneuvon verotus- alusten turvavälineiltä olisikin poistettava lii-
3454: arvoon ei lueta valonheitinten pesulaitetta, ta- kevaihtovero. Jotta pelastuslauttojen ominai-
3455: kaheijastimia, ulkopuolisia taustapeilejä, tuuli- suuksiin tutustuttaisiin harjoittelemalla niiden
3456: lasin pesulaitetta, takalasin huurteenpoistolai- laukaisemista ja käyttöä ja jotta pelastuslautto-
3457: tetta, roiskeläppiä, laitetta ajoneuvon luvatto- jen määräaikaistarkastuksia ei laiminlyötäisi, ve-
3458: man käytön estämiseksi, etuistuinten pääntu- rovapauden tulisi koskea myös jokaisen laukai-
3459: kia, suojapuskuria, sisälokasuojia eikä kerros- semisen jälkeen ja yleensä lautan tarkistamisen
3460: tuulilasia. Myöskään turvavöitä, varoituskol- yhteydessä uusittavia lautan varusteita ja niihin
3461: mioita, vararengasta ja auton akkua ei lueta liittyvää työtä.
3462: auton verotusarvoon, jos ne asetetaan autoon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3463: vapaavarastossa, vapaasatamassa tai muualla nioittavasti,
3464: maassa. Auton turvavarusteet ovat siis eri ase-
3465: massa verotuskäytännössä kuin muut autovarus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3466: teet ja auto. lakiehdotuksen:
3467:
3468:
3469: Laki
3470: liikevaihtoverolain muuttamisesta
3471:
3472: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annettuun liike-
3473: vaihtoverolakiin (532/63) uusi näin kuuluva 3 a §:
3474:
3475: 3a § 2) meri-VHF-radiot varusteineen;
3476: Verotonta on myös seuraavien tavaroiden 3) alusten hätämerkinantolaitteet kuten hä-
3477: myynti ja maahantuonti: täraketit ja -soihdut; sekä
3478: 1) hyväksytyt pelastus- ja veneilyliivit, pe- 4) heittoliinat ja aluksessa käytettävät tur-
3479: lastus,renkaat, pelastuspuvut, itsetäyttyvät ja vavyöt.
3480: puhallettavat pelastuslautat varusteineen, näihin
3481: pelastuslauttoihin kohdistuva tarkistus-, pak- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3482: kaus-, muutos-, puhdistus-, korjaus-, kunnosta- kuuta 198 .
3483: mis- tai asentamistyö sekä työhön käytetyn ja Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
3484: työn yhteydessä pelastuslauttaan asennetun ta- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
3485: varan luovutus; menpiteisiin.
3486:
3487:
3488: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3489:
3490: Mikko Rönnholm Pertti Hietala
3491: Kaj Bärlund Anna-Liisa Piipari
3492: 70 1982 vp.
3493:
3494: Lakialoite n:o 42
3495:
3496:
3497:
3498:
3499: Salolainen: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
3500: lain 17 § :n muuttamisesta
3501:
3502:
3503: Eduskunnalle
3504:
3505: Auto- ja moottoripyöräverosta vuonna 1967 Palautettavan autoveron markkamäärien ko-
3506: annetun lain (482/67) 17 §:n perusteella voi- rotus on vuosien varrella jäänyt jälkeen auto-
3507: daan vaikeasti näkö- tai liikuntavammaiselle jen hinnan noususta. Lisäksi auton käyttö- ja
3508: sekä työssä käyvälle taikka ammattiopintojaan ylläpitokulut ovat nousseet kohtuuttoman kor-
3509: harjoittavalle vammaiselle palauttaa auton hin- keiksi. Tämä on suuresti vaikeuttanut vam-
3510: taan sisältyvä autovero joko kokonaan tai osit- maisten auton hankintaa ja käyttöä. Kuitenkin
3511: tain takaisin. Vuoden 1982 alusta lukien on henkilökohtainen kulkuväline on edellä maini-
3512: palautettavan autoveron määrä ollut vähintään tun kaltaiselle vammaiselle välttämätön joko
3513: 80 % :n näkö- tai liikuntavamman taikka vä- päivittäisten palvelujen hankkimisessa tai työ-
3514: hintään 60 % :n pysyvän vamman omaavalle matkojen kulkemisessa. Palautettavan autove-
3515: henkilölle enintään 17 700 markkaa. Vähin- ron markkamääriä ,tulisi korottaa olosuhteissa
3516: tään 40 % :n alataajavamman omaavalle henki- tapahtuneita muutoksia vastaavasti.
3517: lölle palautus on 60 % autoveron määrästä ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3518: enintään 11 600 markkaa. Vamman vuoksi au- taen,
3519: tomaattivaihteistoa käyttämään joutuvalle pa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3520: lautus on enintään 23 300 markkaa. lakiehdotuksen:
3521:
3522:
3523:
3524: Laki
3525: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 § :n muuttamisesta
3526:
3527: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
3528: raskuuta 1967 annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momentti,
3529: sellaisina kuin ne ovat 4 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (822/81), näin kuulu-
3530: viksi:
3531:
3532: 17 § tai auton hintaan sisältyvä vero, kuitenkin enin-
3533: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa tään 21 000 markkaa. Milloin hakija ajokor-
3534: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistaja!ksi tai tissa olevalla merkinnällä tai muutoin luotetta-
3535: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- vasti osoittaa, että hänen on käytettävä auto-
3536: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä maattivaihteista autoa, veroa palautetaan edel-
3537: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka lä mainituin edellytyksin enintään 27 000
3538: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sel- markkaa. Jos auto on ollut haltijan käytössä,
3539: lainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vä- vero palautetaan vasta, kun haltija on rekiste-
3540: hintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta röity auton omistajaksi. Hakemus voidaan teh-
3541: on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin val- dä ennen kuin hakija on rekisteröity auton
3542: mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita- omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään
3543: miseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin piiri- 7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
3544: tullikamarin on hakemuksesta määrättävä aset- Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
3545: tamillaan ehdoilla valtion varoista maksettavak- ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
3546: si takaisin maahantuonnin yhteydessä suoritettu haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
3547: Lakialoite n:o 42 71
3548:
3549: ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen nen toimensa tai työnsä tai ammattiin valmis-
3550: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitami-
3551: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-as- seksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voidaan
3552: teeosa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton
3553: piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentis- omistajaksi, mutta se on ·tehtävä viimeistään
3554: sa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va- 7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
3555: roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia
3556: maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai au-
3557: ton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin enin-
3558: tään 15 000 markkaa. Palautusta myönnetään Tämä laki tulee voimaan päivänä
3559: vain autosta, jonka hankinta on invalidille hä- kuuta 198 .
3560:
3561:
3562: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
3563:
3564: Pertti Salolainen
3565: 72 1982 vp.
3566:
3567: Lakialoite n:o 43
3568:
3569:
3570: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi ,tulo- ja varallisuusverolain muut-
3571: tamisesta
3572:
3573:
3574: Eduskunnalle
3575:
3576: Viime vuosina harjoitetulle talouspolitiikalle puolisovähennyksen markkamäärät ovat jääneet
3577: on ollut ominaista julkisten menojen voimakas vuosien takaiselle alhaiselle tasolle.
3578: kasvuvauhti ja valtion tulo- ja menoarvion tasa- Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että
3579: painottaminen valtion velanottoa paisuttamalla. välittömien verojen osuuden kasvu on ehkäis-
3580: Edellinen hallitus ei pystynyt estämään vero- tävä. Meneillään olevassa laskusuhdanteessa oli-
3581: rasituksen kasvua, vaan ratkaisuksi kuluvan si jo tälle vuodelle pitänyt tehdä verotuksessa
3582: vuoden valtion budjetin kasvaneen menopuolen keskimääräistä suuremmat inflaatiotarkistukset,
3583: kattamiseksi valittiin kansalaisten välittömän jos verotus aiotaan keskipitkällä aikavälillä pi-
3584: verotuksen kiristäminen. Bruttoveroasteen on tää ennallaan ja samalla harjoittaa oikeansuun-
3585: arvioitu nousevan tänä vuonna noin 36,3 pro- taista suhdannepolitiikkaa. Kokoomuksen edus-
3586: senttiin viime vuodeksi lasketusta noin 35,8 kuntaryhmän mielestä uuden hallituksen on
3587: prosentista. Vaikka muutoksen määrä ei ole- ryhdyttävä toimenpiteisiin verotuksen painopis-
3588: kaan huomattavan suuri, se on kuitenkin edel- teen siirtämiseksi pysyvästi kulutuksen puolel-
3589: lisen hallituksen asettamien tavoitteiden, mm. le. Tässä tarkoituksessa esitämme, että kaikkia
3590: keväällä 1981 tulopoliittisten neuvottelujen yh- tulo- ja varallisuusverolain vähennyksiä tarkis-
3591: teydessä palkansaajajärjestöille annettujen lu- tetaan vuodelle 1983 vähintään 10 prosentilla
3592: pausten vastainen. Bruttoveroastetta koskevaan arvioitua kuluttajahintojen nousua vuonna 1982
3593: lukuun on vielä lisättävä yksityiselle sektorille vastaavasti ja että lisäksi korjataan eräiden vä-
3594: pakolliset vakuutusmaksut, joiden vaikutus on hennysten huomattava jälkeenjääneisyys. Ehdo-
3595: noin 4,5 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että tamme lisäksi korjauksia tulo- ja varallisuus-
3596: kuluvan vuoden bmttoveroaste nousee kaiken verolain eräisiin säännöksiin verotuskäytännön
3597: kaikkiaan lähelle 41 prosenttia. horjuvuuden poistamiseksi ja mm. perheyritys-
3598: Verotuksen painopiste suuntautuu tänä vuon- ten verorasituksen saattamiseksi nykyistä koh-
3599: na entistä voimakkaammin välittömän verotuk- tuullisemmalle tasolle. Esittämissämme muutok-
3600: sen puolelle ja erityisesti tulo- ja varallisuus- sissa korostamme erityisesti seuraavia seikkoja.
3601: verojen nousuvauhti on huolestuttava: tänä Hallituksen toimenpiteet puolisoiden erillis-
3602: vuonna tulo- ja varallisuusverojen tuoton on verotuksen toteuttamiseksi ovat jääneet kesken-
3603: arvioitu olevan 28,3 prosenttia valtion tuloista, eräisiksi. Vaiheittaisessa siirtymisessä erillisvero-
3604: kun viime vuonna määrä on ollut 27,8 prosent- tukseen erillisverotettavan pääomatulon määrää
3605: tia. Hallitus ilmoitti vielä kuluvan vuoden bud- tulisi korottaa tuntuvasti. Erillisverotuksen to-
3606: jettiesitystä valmistellessaan tarkistavansa tulo- teuttamiseksi ja samalla verotuksen yksinker-
3607: ja varallisuusverolain tärkeimpiä vähennyksiä taistamiseksi kokoomuksen eduskuntaryhmän
3608: inflaatiokehitystä vastaavasti. Kuitenkin halli- mielestä olisi tässä vaiheessa puolisoiden erillis-
3609: tuksen esittämät ja eduskunnan hyväksymät verotettavien pääomatulojen määrä korotettava
3610: tulo- ja varallisuusverolain vähennyksiin tehdyt 10 000 markkaan. Maatilatalouden harjoittajien
3611: korotukset jäivät hintatason nousu huomioon ja muiden vastaavalla tavalla perheyrityksessä
3612: ottaen riittämättömiksi, mikä on suurin syy toimivien puolisoiden verotus kaipaa erillisve-
3613: rotuksen mainitunlaisen kehittämisen ohella eri-
3614: välittömien verojen osuuden kasvuun. Keskeis-
3615: tyissäännöksiä. Yrittäjäpuolisoiden verotuksessa
3616: tä työtulovähennystä hallitus korotti tälle vuo- joudutaan joka tapauksessa soveltamaan tasaus-
3617: delle vain 6 prosentin verran. Lisäksi hallitus menettelyn piirteitä tapauksissa, joissa henkilö-
3618: jätti monia tärkeitä vähennyksiä kokonaan tar- ja yritysverotus on yhdistetty. Perheyrityksissä
3619: kistamatta. Monet perhepolitiikan kannalta kes- työskentelevien puolisoiden verorasituksen pa-
3620: keisten vähennysten, kuten sairauskulu- ja lauttamiseksi samalle tasolle palkanansaitsija-
3621: .73
3622:
3623: puolisoiden verotuksen kanssa ja perheyritysten tysten työntekijät, jotka ovat saaneet alennuk-
3624: tulorahoituksen parantamiseksi olisi tulo- ja va- sia työnantajansa tuottamista tai välittäqnstä
3625: rallisuusve.rolain 17 b § :n 3 momentista sanoo- hyödykkeistä, esimerkiksi bens.iinistä. Mieles-
3626: ta "eikä tätä työskentelyä ole pidettävä vähäi- tämme mainitut alennukset tulisi kohtuulliseen
3627: senä" poistettava. Sanonta on johtanut verotus- määrään saakka pitää verovap$na, joten ehd0-
3628: käytännössä kirjavaan menettelyyn sekä yritys~ tamme 22 §:n 1 momenttiin tätä tarkoittavaa
3629: kohtaiseen ja: alueelliseen eriarvoisuuteen erityi- täydennystä.
3630: sesti viljelijäpuolisoiden kohdalla. Tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n ] mo-
3631: Tulo- ja varallisuusverolain 17 b §:n 2 mo- mentin 7 kohdan vähennystä, jonka mukaan
3632: mentin mukaan perheyrityksissä ansiotuloksi valtiollisen luottamustehtävän hoitamisesta vä-
3633: katsottavan tulon yläraja on niin ikään liian al. littömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset
3634: hainen, etenkin jos molemmat puolisot työsken- ovat tulon hankkimisesta jontunei:ta menoja,
3635: televät yrityksessä. Useassa tapauksessa esimer- olisi laajennettava koskemaan kai:krkia j:ul:ki:sia
3636: kiksi kaupan alalla palkatun henkilöstön palkat luottamustehtäviä.
3637: ylittävät kyseisen ansiotuloksi katsottavan tulon Koska työ- ja yrittäjäeläkejärjestelmät eivät
3638: ylärajan. Tämän vuoksi ja myös verotuksen yk- vielä toimi täysimääräisesti, on maassamme lu-
3639: sinkertaistamiseksi kokoomuksen eduskuntaryh- kuisia yrittäjiä ja muita vanhempia henkilöitä,
3640: mä esittää perheyritysten puhtaan tulon yhteis- jotka ovat joutuneet hankkimaan itselleen vapaa-
3641: määrän ylärajan korottamista 110 000 mark- ehtoista lisäeläketurvaa. Niistä aiheutuvia mak-
3642: kaan. suja ei nykyisen lainsäädännön puitteissa ole
3643: Mielestämme metsätalouden veronhuojennus- mahdollista kokonaisuudessaan vähentää. Mie-
3644: laki, jonka mukaan metsätalouden puhtaasta lestämme 29 §:n 1 momendn 5 kohtaa tulisi
3645: tuotosta lasketaan 17 b §:n 2 momentista poi- muuttaa siten, että periaatteessa kaikki eläke-
3646: keten ansiotuloksi vuosien 1979-83 verotuk- vakuutusmaksut voitaisiin vähentää säännök-
3647: sessa korkeintaan 9 000 markkaa, on riittämä- sen nojalla.
3648: tön poistamaan sitä ongelmaa, että metsätalou- Perheiden sairauskulut nousevat nykyisin lu-
3649: den puhtaasta tuotosta pääomatuloksi lasketta- kuisissa tapauksissa useisiin tuhansiin markkoi-
3650: vaan osuuteen sisältyy edelleenkin monissa ta- hin, varsinkin silloin, kun joku perheenjäsen
3651: pauksissa maatilatalouden harjoittajan työpanos. on pitemmän aikaa sairaana. Jo silmälasien han-
3652: Katsommekin, että metsätalouden puhdas tuot- kinta tai hammaslääkärissä käynti on nykyisin
3653: to olisi poistettava tulo- ja varallisuusverolain niin kallista, että 29 §:n 1 momentin 6 koh-
3654: 17 b § :n 2 momentin luettelosta, jossa määri- dan sairauskuluvähennys, joka on pysynyt en-
3655: tellään tulot, joita ei missään tapauksessa ole nallaan vuodesta 1975 lähtien, ei riitä näitä
3656: pidettävä ansiotulona. Mainitun muutoksen li- kuluja peittämään. Verohallituksen maksuunpa-
3657: säksi järkevän metsätalouden harjoittaminen notilaston mukaan vuoden 1980 tulojen vero-
3658: edellyttää käsittääksemme varallisuusveron tun- tuksessa lähes 600 000 tulonsaajalla jäi osa il-
3659: tuvaa lieventämistä tuotanto-omaisuudelta: tä- moitetuista sairauskuluista vähentämättä. Näi-
3660: män vuoksi ehdotamme lain 45 §:n 2 momen- den lisäksi on laskettava ne lukuisat veronmak-
3661: t1ssa metsän varallisuusarvon määrittämisestä sajat, jotka eivät ole edes ilmoittaneet lafdsää-
3662: käytettävän kertoimen alentamista nykyisestä teisen vähennyksen ylärajan ylittäviä sairaus-
3663: 10:stä 6:een. kulujansa. Tämän yhä useampaa veronmaksajaa
3664: Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 mo- koskettavan epäkohdan poistamiseksi kokoo-
3665: mentti, jossa määritellään rahanarvoisia etuja, muksen eduskuntaryhmä esittää vähennyksen
3666: joita ei lueta veronalaiseksi tuloksi, on käytän- rajoihin tuntuvia korotuksia. Korottamista tu-
3667: nössä osoittautunut suppeaksi ja tulkinnanva- kee myös se seikka, että veronmaksukyvyn
3668: raiseksi. Veronalaisiksi on katsottu yhä useam- alentumisvähennystä on äärimmäisen harvoissa
3669: pia verottamatta jääneitä etuuksia. Nykyinen tapauksissa suurten sairauskulujen johdosta
3670: tulkinta, jonka mukaan työntekijän työnantajal- myönnetty.
3671: ta merkkipäivänä saama lahja puolen kuukau- Tulo- ja varallisuusverolain perhepoliittisiksi
3672: den palkkaa vastaavaan arvoon saakka on vero- katsottavat vähennykset ovat laskennallisia, ei-
3673: vapaa, ei ole riittävä. Mielestämme verovapaan vätkä merkitse todellisten perhekustannusten
3674: lahjan ylärajaksi tulisi lakisääteisesti määrätä vähentämismahdollisuutta. Perheiden tukemi-
3675: kuukauden palkkaa vastaava rahamäärä. Lisäve- nen kaikin yhteiskuntapoliittisin keinoin on
3676: rojen kohteeksi ovat joutuneet myös eräiden yri- ensiarvoisen tärkeää. Ottaen huomioon yhteis-
3677: 10 0&8200112W
3678: 74 Lakialoite n:o 43
3679:
3680:
3681: kunnan suorien tukimuotojen kohdentuminen merkiksi asevelvollisuutta kesken opintojen suo-
3682: vain harvoille ja lapsiperheiden usein huomat- ritettaessa ei ole mahdollista täyttää lainkoh-
3683: tavan kireä verotus olisi kokoomuksen edus- dassa mainittua 7 kuukauden opiskeluajan vaa-
3684: kuntaryhmän mielestä ensi vuodesta lähtien timusta. Tämän vuoksi ehdotamme säännöstä
3685: perheille annettava mahdollisuus vähentää tulo- muutettavaksi siten, että henkilö saa kunnallis-
3686: verotuksestaan kotiapulaisen palkkauskustan- verotuksessa 2 200 markan opiskelijavähennyk-
3687: nukset. Ehdotamme lisättäväksi 29 §:n 1 mo- sen lukukautta kohden, jos hän on lukukauden
3688: menttiin tätä tarkoittavan 7 kohdan. Samalla aikana vähintään 3 kuukauden ajan saanut
3689: vammaisen tai vanhuksen hoidosta aiheutuneet säännöllistä ja täyttä opetusta lainkohdassa mai-
3690: kustannukset olisi voitava nykyistä paremmin nituissa oppilaitoksissa. Sama ongelma koskee
3691: ottaa huomioon verotettavaa tuloa vähentävänä 33 §:n 1 momentin 5 kohdan koulutusvähen-
3692: seikkana. Tämän vuoksi esitämme 31 §:ään si- nystä valtionverotuksessa, joten esitämme tähän
3693: sällytettäväksi uuden tätä tarkoittavan 2 mo- vastaavaa muutosta.
3694: mentin. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan edistä-
3695: Joulukuun 19 päivänä 1980 annetulla tulo- miseen on mm. hallituksen tulo- ja menoarvio-
3696: ja varallisuusverolain muutoksella toteutettu esityksen perusteluissa tälle vuodelle kiinnitetty
3697: 32 a § :n osinkotulovähennyksen laajentaminen runsaasti huomiota. Yhtenä olennaisena keino-
3698: koskemaan myös eräitä vuokratuloja ja korko- na tuotekehittelytoiminnan edistämisessä ko-
3699: tuloja hämärsi pykälän aikaisemman tarkoituk- koomuksen eduskuntaryhmän mielestä on se,
3700: sen, joten ehdotamme, että edellä mainitut pää- että työntekijät tehtävistä riippumatta aktiivi-
3701: omatulovähennykset lainsäädännöllisesti jälleen sesti kiinnittäisivät huomiota kilpailukykyä pa-
3702: erotettaisiin toisistaan. Esitämme korkotulovä- rantaviin uudistusmahdollisuuksiin ja työllisyyt-
3703: hennystä sijoitettavaksi eri momenttiin kuin tä edistäviin tuotekehitystoimiin. Työntekijöille
3704: osinkotulovähennystä sekä samalla näiden mo- onkin ryhdytty maksamaan palkkioita tehdyistä
3705: lempien vähennysten ylärajojen korottamista. merkittävistä tuotekehitysaloitteista. Eräiden
3706: Korotukset ova.t välttämättömiä osakesäästämi- aloitteiden ja tuotekehitystoimintojen metkity,s
3707: sen edistämiseksi sekä vuokratulovähennyksen on arvioitu huomattavan suureksi. Ongelmaksi
3708: kohdalla vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuo- työntekijän verotuksessa on aloitepalkkioiden
3709: tannon elvyttämiseksi. maksamisen johdosta muodostunut se, että
3710: Palkansaajajärjestöt vaativat kuluvan vuoden työnantajan maksamat korvaukset ovat vain
3711: verotuksessa työtulovähennykseen täysimääräis- yhden vuoden eli sen vuoden veronalaista tu-
3712: tä inflaatiokorjausta, mutta eduskunta hyväksyi loa, jona palkkio on maksettu. Kuitenkin aloit-
3713: vähennyksen hallituspuolueiden kannan mukai- teet voivat perustua huomattavan pitkään tuo-
3714: sesti vain 6 prosentin suuruisena. Kokoomuk- tekehittelytyöhön. Työntekijöiden aloitteiden
3715: sen eduskuntaryhmän mielestä palkansaajajär- tekemisen edistämiseksi olisi mielestämme aloit-
3716: jestöjen vaatimus oli oikeutettu, joten esitäm- teista ja keksinnöistä työnantajalta saatuihin
3717: me nyt tapahtuneen jälkeenjääneisyyden kor- korvauksiin, ellei niitä voida katsoa joiltakin
3718: jaamista sekä vähennyksen korottamista tämän osin verovapaiksi, sovellettava tulo- ja varalli-
3719: vuoden arvioitua inflaatiota vastaavasti. Samal- suusverolain 60 §: n tulontasausta koskevia
3720: la ehdotamme, että lain 33 § :n 2 a kohdassa periaatteita.
3721: oleva palkkavähennys korotetaan hintatason Lain 65 §:ään sisältyvä kattosääntö ei nyky-
3722: nousua vastaavasti ja yhdistetään työtulovähen- muodossaankaan estä sitä, etteivätkö verovel-
3723: nykseen, jolloin työtulovähennysprosentti nou- vollisen välittömät verot edelleenkin saata ylit-
3724: see 25 prosentista 26 prosenttiin sekä työtulo- tää hänen verotettavien tulojensa määrää. Mie-
3725: vähennyksen yhteenlaskettu enimmäismäärä lestämme kohtuuttomaksi muodostuvan vero-
3726: 11 500 markkaan. Tällöin työtulovähennys kos- tuksen estämiseksi olisi kattosääntöä tarkistet-
3727: kisi palkansaajien ohella myös yrittäjiä ja eläke- tava siten, ettei verojen ja maksujen määrä
3728: läisiä eli kaikkia ns. ansiotulonsaajia. ylittäisi, varallisuusvero mukaanluettuna, 80
3729: Tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n vähen- prosenttia verotettavasta tulosta.
3730: nyksiä koskevista ehdotuksistamme mainitta- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
3731: koon erityisesti 1 momentin 4 kohdan opiske-
3732: lijavähennys, jonka muoto aiheuttaa kohtuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3733: tonta eriarvoisuutta eri opiskelijoiden välillä. lakiehdotuksen:
3734: Opintoja aloitettaessa ja päätettäessä sekä esi-
3735: Lakialoite n:o 43 75
3736:
3737:
3738:
3739: Laki
3740: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
3741:
3742: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3743: kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n 1 mo-
3744: mentin 2 a kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/
3745: 80),
3746: muutetaan lain 17 § :n 2 momentti, 17 b § :n 2 ja 3 momentti, 26 § :n 1 momentin 7
3747: kohta, 28 §, 29 §:n 1 momentin 4, 5 ja 6 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 31 §:n 1 mo-
3748: mentti, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2 sekä 3-5 kohta, 36 §:n 1 ja 3 momentti, 37 §,
3749: 45 §:n 2 momentti, 50 ja 53 §, 57 §:n 1 ja 3 momentti, 60 §:n 2 momentin 3 kohta
3750: sekä 65 §,
3751: sellaisina kuin niistä ovat 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 3 momentti, sekä 33 §:n 1 mo-
3752: mentin 4 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75), 29 §:n 2 momentti
3753: 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (510/77), 65 § 1 päivänä joulukuuta 1978
3754: annetussa laissa (913/78), 29 §:n 1 momentin 5 kohta 21 päivänä joulukuuta 1979 anne-
3755: tussa laissa (972/79), 17 §:n 2 momentti, 29 §:n 1 momentin 4 kohta, 31 §:n 1 momentti,
3756: 50 ja 53 § sekä 57 §:n 1 momentin 2 kohta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa
3757: (845/80), 17 b §:n 2 momentti, 28 §, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohta, 36
3758: §:n 1 momentin 2, 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, 37 §, sekä 57 §:n 1 momentin 1 kohta
3759: ja 3 momentti 18 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (899/81) ja 36 §:n 1 momentin
3760: 5 kohta 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (111/82), sekä
3761: lisätään lain 22 §:n 1 momenttiin uusi 3 a ja 3 b kohta, 29 §:n 1 momenttiin uusi 7 koh-
3762: ta, 31 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä 32 a
3763: §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
3764:
3765: 17 § osa sanottujen tulojen yhteismäärästä katsoa
3766: ansiotuloksi. Ansiotuloksi ei kuitenkaan katso-
3767: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las- ta korkotuloa, osinkoa, vuokratuloa, asuntotu-
3768: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansio- loa, arvopapereita ja kiinteän omaisuuden
3769: tuloja vähemmän kuin toisella puolisolla tai luovutuksesta saatua voittoa, kiinteistön aines-
3770: jolla ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot osan luovutuksesta saatua korvausta eikä muu-
3771: kuin ansiotulot, siltä osin kuin niiden verotet- ta näihin tuloihin rinnastettavaa tuloa.
3772: tava määrä ylittää 10 000 markkaa, toisen puo- Mikäli varsinaiseksi yrittäjäksi katsottavan
3773: lison tuloihin. Jos kummallakin puolisalia on verovelvollisen puoliso on työskennellyt puoli-
3774: vain muita tuloja kuin ansiotuloja, lisätään soiden yhdessä harjoittamassa liikkeessä, am-
3775: sen puolison, jolla on vähemmän tuloja, tulo matissa tai maatilataloudessa, katsotaan val-
3776: siltä osin kuin se ylittää 10 000 markkaa toisen tionverotuksessa 2 momentissa tarkoitetusta an-
3777: puolison tuloihin. siotulosta verovelvollisen tai hänen puolisonsa
3778: vaatimuksesta, mikäli verovelvollinen ei muuta
3779: selvitystä esitä, puolet puolison ansiotuloksi.
3780: 17 b §
3781:
3782: Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai puo-
3783: lisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taikka 22 §
3784: ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puhtaan Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:
3785: tulon yhteismäärä katsotaan 110 000 markan
3786: määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. Mikäli
3787: verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että ve- 3 a) sitä etua, jon1ka työntekijä on työnanta-
3788: rovelvollisen tai puolisoiden harjoittamassaan jalta saanut merkkipäivänsä, palvelusaikansa
3789: liikkeessä, ammatissa tai maatilataloudessa suo- tai eläkkeelle siirtymisensä johdosta siltä osin
3790: rittaman työn kohtuullinen arvo ylittää 110 000 kuin edun arvo ei ylitä hänen kuukausipalk-
3791: markkaa, voidaan myös tämän määrän ylittävä kansa arvoa,
3792: 76 Lakialoite n:o 43
3793:
3794:
3795: 3 b) kohtuullista alennusta, jonka työntekijä perusparannuksesta aiheutuneiden velkojen sekä
3796: on saanut työnantajansa tuottamista ja välittä- verovelvollisen tai hänen perheensä elantokus-
3797: mistä hyödykkeistä, tannuksiksi katsottavien velkojen korot ja in-
3798: deksi- ja kurssitappiot vähennetään sen puoli-
3799: son tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jol-
3800: 26 § lei vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin
3801: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat puolisot ovat sitä vaatineet, tehdään vähennys
3802: muun ohessa: ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka ansio-
3803: tulojen yhteismäärä on suurempi. Edellä mai-
3804: nitut vähennykset tehdään saman suuruisina
3805: 7) julkisen luottamustehtävän hoitamisesta
3806: välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustan- valtion- ja kunnallisverotuksessa.
3807: nukset sen mukaan kuin verohallitus tarkem- Verovelvollinen henkilö, joka ei ole koko
3808: min määrää. verovuotta asunut Suomessa, sekä ulkomainen
3809: yhteisö saa tehdä 1 momentin 1-3 sekä 5
3810: kohdassa tarkoitetun vähennyksen vain, jos se
3811: 28 § kohdistuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen,
3812: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan josta täällä on suoritettava veroa. Edellä tar-
3813: tulonhankkimisvähennyksenä 500 markkaa li- koitettu henkilö saa tehdä 1 momentin 4, 6 ja
3814: sättynä 4 prosentilla palkkatulon määrästä, ei 7 kohdassa tarkoitetun vähennyksen siten, että
3815: kuitenkaan enempää kuin 1 500 markkaa ja vähennyksen enimmäismäärä on niin suuri osa
3816: enintään palkkatulon määrän. Tulonhankkimis- sanottujen kohtien mukaisesta enimmäismääräs-
3817: vähennys korvaa palkkatulosta tehtävät luon- tä kuin hänen Suomessa asumansa aika on koko
3818: nolliset vähennykset lukuun ottamatta 26 §:n verovuodesta. Kalenterikuukauden osa luetaan
3819: 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja vähen- tällöin täydeksi kuukaudeksi.
3820: nyksiä, jollei korvattavien vähennysten määrä
3821: ylitä tulonhankkimisvähennyksen määrää. 31 §
3822: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön
3823: 29 § veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-
3824: Verovelvollisella on oikeus vähentää: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon
3825: ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvel-
3826: 4) omasta tai puolisonsa tai lastensa tahi vollisuuden, työttömyyden tai sairauden johdos-
3827: sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on ta olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta
3828: verovuonna elättänyt, henki- tai muusta henki- kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää
3829: lövakuutuksesta suorittamansa maksut, lukuun kuin 6 600 markkaa (veronmaksukyvyn alen-
3830: ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa tumisvähennys).
3831: tarkoitettuja maksuja sekä kansaneläkevakuu- Tos verovelvollinen on huoltanut kotihoidos-
3832: tusmaksua, kuitenkin yhteensä enintään 450 sa ·huollon tarpeessa olevaa vammaista tai en-
3833: markkaa kutakin perheenjäsentä kohti, nen verovuoden päättymistä 65 vuotta täyttä-
3834: 5) omasta ja perheenjäsenensä eläkevakuu- vää henkilöä, verovelvollisella on oikeus 1 mo-
3835: tuksesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta, suo- mentissa mainittuun vähennykseen.
3836: rittamansa maksut,
3837: 6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja
3838: enintään 1 600 markkaa tai, milloin kysymyk- 32 a §
3839: sessä ovat puolisot, yhteensä enintään 3 200 Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
3840: markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on ko- vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa
3841: rotettava 1 000 markalla jokaisesta alaikäisestä vähentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuus-
3842: lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli- kunnalta saaduista osingoista ja osuuspääoman
3843: nen on verovuonna elättänyt, sekä koroista taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi
3844: 7) kotitaloudessaan työskennelleen kotiapu- osuuspankilta saaduista niiden lisärahastosijoi-
3845: laisen palkkamenot ja työnantajan maksetta- tuksille maksettavista koroista 3 000 markkaa
3846: vaksi kuuluvat sosiaaliturvakustannukset. ( osinkotulovähenwvs).
3847: Edellä 1 momentin 4--7 kohdissa mainitut Lisäksi 1 mom~tissa mainittu verovelvolli-
3848: vähennykset sekä verovelvollisen tai hänen per- nen saa vähentää muusta veronalaisesta koros-
3849: heensä vakituisen asunnon hankkimisesta ja ta sekä muuna asuntona kuin vapaa-ajan asun-
3850: Lakialoite n:o 43 77
3851:
3852: tona käytettäväksi vuokratusta asunnosta saa- nut henkilö saa !kunnallisverotuksessa vähen-
3853: dusta vuokratulosta yhteensä 3 000 markkaa tää:
3854: (korko- ja vuokratulovähennys).
3855: 2) 1 700 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
3856: 33 § sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero-
3857: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys
3858: hentää lisäksi: myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos
3859: 1) 26 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen
3860: enintään 11 500 markkaa (työtulovähennys), saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä
3861: 2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin on suurempi (lapsivähennys),
3862: enmtaan 5 000 markkaa, jos verovelvolline~ 3) 2 000 markkaa, jos hänellä verovuodelta
3863: on verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan ta1 on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk-
3864: kasvattilastaan, minkä lisäksi vähennyks.en seen tai 3.3 §:n 1 momentin 5 kohdan mukai-
3865: enimmäismäärää korotetaan 1 700 markalla, JOS seen koulutusvähennykseen eikä häneen ole
3866: verovelvollinen on elättänyt verovuonna enin- sovellettava tämän lain puolisoita koskevia
3867: tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti- säännöksiä (kunnallisverotuksen yksinhuoltaja-
3868: lastaan kuitenkin niin, että puolisoista vähen- vähennys),
3869: nyksen' saa vain se, jonka ans~?tuloj~n maara 4) 2 200 mar:kkaa ansiotulostaan lukukautta
3870: on pienempi (ylimääräinen tyotulovahennys), kohden, jos hän on lukukauden aikana vähin-
3871: tään kolmen kuukauden ajan saanut säännöllis-
3872: 3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin eni~
3873: tä ja täyttä opetusta peruskoulussa, lukiossa,
3874: tään 5 500 markkaa, jos sellainen verovelvolh-
3875: iltaoppi- tai ammattikoulussa, korkeakoulussa
3876: nen, johon ei sovelleta tämän lain pu?,li~?ita
3877: tai muussa näihin verrattavassa oppilaitoksessa
3878: koskevia säännöksiä, on verovuonna elattanyt
3879: ( opiskelijavähennys), sekä
3880: alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan tai jolla
3881: 5) 8 800 markkaa ansiotulosta, ei kuiten-
3882: on oikeus verovuodelta 5 kohdan mukaiseen
3883: kaan eläketulosta, jos hänellä on verovuoden
3884: koulutusvähennykseen (valtionverotuksen yk-
3885: aikana ollut muuta ansiotuloa kuin eläketuloa
3886: sinhuoltajavähennys),
3887: ja jos hänellä on sairaudesta, viasta tai vam-
3888: 4) 8 800 markkaa, milloin verovelvo~lise~ masta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haitta-
3889: puolisolla ei ole lainkaan hänen veronala1seks1 aste esitetyn selvityksen mukaan on 100 pro-
3890: tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisolla on senttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
3891: sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
3892: tulojen yhteismäärä on suurempi, vähen!ää senttimäärän osoittama osuus 8 800 markasta
3893: 8 800 markkaa vähennettynä 25 prosenulla (invalidivähennys). Asetuksella voidaan antaa
3894: toisen puolison tulon määrästä ( puolisovähen- määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan
3895: nys), haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-
3896: 5) 850 markkaa lukukautta kohden jokai- sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
3897: sesta verovuonna elättämästään sellaisesta lap-
3898: sestaan tai kasvattilapsestaan, joka ennen vero- Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit-
3899: vuoden aLkua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuot- tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön
3900: ta ja joka lukukauden aikana vähintään kolmen mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-
3901: kuukauden ajan on saanut säännöllistä ja täyttä tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna suo-
3902: opetusta peruskoulussa, lukiossa, iltaoppi- tai rittamansa sanotun elatusavun määrän, kuiten-
3903: ammattikoulussa, korkeakoulussa tai muussa kin enintään 3 000 markkaa alaikäistä lasta
3904: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, kuitenkin kohden (elatusvelvollisuusvähennys).
3905: niin, että vähennys myönnetään vain toiselle
3906: puolisoista, jolloin, jos molemmilla puolisoilla 37 §
3907: on tuloja, vähennyksen saa vain se puoliso, Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-
3908: jonka tulojen yhteismäärä on suurempi (koulu- kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
3909: tusvähennys), keen ei ole 3 800 markan määrää suurempi,
3910: on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa-
3911: notun tulon määrä, tai jos tulo on 3 800 mark-
3912: 36 § kaa suurempi, 3 800 markkaa vähennettynä
3913: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 30 mar-
3914: 78 Lakialoite n:o 43
3915:
3916:
3917: kan määrästä, jolla tulo ylittää 3 800 markan vähennyksen saa vain se puoliso, jonika varojen
3918: määrän (perusvähennys). määrä on suurempi.
3919:
3920: 45 § 57 §
3921: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
3922: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
3923: Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuk- verosta vähennetään:
3924: sessa vahvistettu puhdas tuotto kerrottuna lu- 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-
3925: vulla 6. Jos maatilan metsän puuston arvo tä lastaan tai kasvattilastaan, 900 markkaa jo-
3926: olennaisesti poikkeaa samassa kunnassa olevien kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että
3927: samanlaatuisten metsämaiden puustojen keski- vähennys myönnetään vain sille puolisoista,
3928: maatmsestä arvosta, on metsän edellä maini- jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja-
3929: tuin tavoin laskettua arvoa harkinnan mukaan vähennys),
3930: korotettava tai alennettava. Metsäksi luetaan 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
3931: maapohja ja puusto. tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
3932: 1 100 markkaa, milloin hänen sanotussa
3933: lainkohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
3934: 50 § prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
3935: Jos verovelvollinen on verovuoden päättyes- mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
3936: sä käyttänyt omistamaansa rakennusta tai asun- senttimäärän osoittama osuus 1 100 markasta,
3937: to-osakeyhtiön osakkuuden taikka asunto-osuus- sekä
3938: kunnan jäsenyyden perusteella hallitsemaansa
3939: huoneistoa yksinomaan tai pääasiallisesti omana Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3
3940: taikka perheensä asuntona, alennetaan raken- momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen-
3941: nuksen ja sen tonttimaan sekä osakkeen ja nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan
3942: osuuden tämän luvun säännösten mukaan mää- verovuonna suorittamaosa elatusavun määrästä,
3943: ritettyä arvoa siltä osin kuin se ei ylitä 220 000 kuitenkin enintään 700 markkaa alaikäistä lasta
3944: markkaa, 40 prosentilla. kohden.
3945: Jos verovelvollisen omistamassa rakennuk- 60 §
3946: sessa on kaksi tai useampia huoneistoja, joista
3947: verovelvollinen on verovuoden päättyessä käyt-
3948: Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä
3949: tänyt jotakin huoneistoa yksinomaan tai pää- tulona voidaan pitää muun muassa:
3950: asiallisesti omana taikka perheensä asuntona,
3951: alennetaan rakennuksen omana asuntona käy- 3) tuloja tekijänoikeudesta, patentista sekä
3952: tetyn osan ja sitä vastaavan tonttimaan arvoa, keksintö-, aloite- ja muista vastaavista palk-
3953: siltä osin kuin se ei ylitä 220 000 markkaa, kioista, jotka saadaan työnantajalta,
3954: 1 momentissa säädetyllä tavalla.
3955:
3956: 53 § 65 §
3957: Suomessa asuvien puolisoiden yhteenlaske- Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon-
3958: tuista varoista vähennetään 22 000 markkaa. nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
3959: Jos toisella puolisolla tällöin on velkoja enem- verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
3960: män kuin varoja, otetaan erotus huomioon toi- den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion-
3961: sen puolison verotettavan varallisuuden vähen- veron sekä hänelle määrätyn kunnallisveron,
3962: nyksenä, ei kuitenkaan enempää kuin kolman- kirkollisveron, kansaneläkevakuutusmaksun ja
3963: nes viimeksi mainitun puolison verotettavasta sairausvakuutusmaksun yhteismäärä on suurem-
3964: varallisuudesta. pi kuin 80 prosenttia verovelvollisen valtion-
3965: Verovelvollisen, joka on asunut Suomessa ja verotuksessa vahvistetusta verotettavasta tulos-
3966: verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, varois- ta, verovelvollisen maksettavaksi ei panna sa-
3967: ta vähennetään jokaisesta sellaisesta lapsesta notun määrän yli menevää valtionveron osaa.
3968: 11 000 markkaa, kuitenkin niin, että vähennys Verotuslain 77 §:n nojalla määrätty veronkoro-
3969: myönnetään vain toiselle yhteenlasketun varal- tus on pantava maksuun kokonaan.
3970: lisuuden perusteella verotettavista puolisoista, Verojen ja maksujen enimmäismäärää 1 mo-
3971: jolloin, jos molemmilla puolisoilla on varoja, mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon
3972: Lakialoite n:o 43 79
3973:
3974: tuloja, joista on suoritettava vain kunnallisve- Tämä laki tulee voimaan 1 palVana tammi-
3975: roa eikä verotuslain 77 §:n nojalla määrättyä kuuta 1983. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
3976: veronkorotus ta. ran verovuodelta 1983 toimitettavassa verotuk-
3977: Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 mo- sessa.
3978: mentissa tarkoitettu veron maksuunpanematta
3979: jättäminen kummankin puolison osalta erik-
3980: seen.
3981:
3982:
3983:
3984: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3985:
3986: Pentti Sillantaus Timo Ihamäki Jouni J. Särkijärvi
3987: Heikki Perho Pekka Löyttyniemi Helena Pesola
3988: Matti Jaatinen Lauri Impiö Tuulikki Petäjäniemi
3989: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Jalmari Torikka
3990: Esko J. Koppanen Aila Jokinen Toivo T. Pohjala
3991: Matti Hakala Saara Mikkola Martti Ursin
3992: Juhani Laitinen Pekka Jokinen Eva-Maija Pukkio
3993: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
3994: Arto Lampinen Heikki Järvenpää Ulla Puolanne
3995: Matti Hokkanen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
3996: Eero Lattula Ilkka Kanerva Erkki Pystynen
3997: Tapio Holvitie Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
3998: Ritva Laurila Sinikka Karhuvaara Helge Saarikoski
3999: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
4000: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi Pertti Salolainen
4001: Matti Pelttari
4002: 80 1982 'VI'·
4003:
4004: Lakialoite n:o 44
4005:
4006:
4007:
4008:
4009: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 3 3 §: n
4010: muuttamisesta
4011:
4012:
4013: Eduskunnalle
4014:
4015: Suomi on Yhdistyneissä Kansakunnissa hy- nastetta1s1111 edellä mainittuihin lahjoituksiin
4016: väksynyt suosituksen, jonka mukaan teollistu- eikä niistä siis perittäisi valtiolle veroa. Tä-
4017: neiden maiden tulisi ohjata 1 prosentti brutto- män voidaan olettaa lisäävän kansalaisten halua
4018: kansantuotteestaan kehitysapuna köyhille mail- ja mahdollisuuksia antaa vapaaehtoista kehitys-
4019: le. Tämä jakautuisi siten, että 0,7 % olisi jul- apua ja siten parantavan kehitysmaissa avustus-
4020: kista eli valtion kautta annettavaa kehitysapua toimintaa suorittavien järjestöjen mahdollisuuk-
4021: ja 0,3 % vapaaehtoista, yksityissektorin väli- sia lievittää köyhissä maissa koettua hätää.
4022: tyksellä annettavaa apua. Muun muassa kirkolliskokous, Suomen Punai-
4023: Kummastakin tavoitteesta Suomi on huomat- nen Risti, Suomen Unicef-yhdistys ja Suomen
4024: tavasti jäljessä. Vaikka julkisen kehitysavun ta- Rauhanliitto ovatkin tehneet kehitysyhteistyö-
4025: voite luvattiin saavuttaa jo 1970-luvun puoli- lahjoitusten verovapautta tarkoittavia esityksiä,
4026: välissä, se on vuoden 1982 tulo- ja menoar- jotka kuitenkaan eivät ole johtaneet tulokseen.
4027: vion mukaan edelleen vain 0,32 % bruttokan- Tulo- ja varallisuusverolaissa lahjoituksille
4028: santuotteesta. Erilaisten avustusjärjestöjen ar- asetetut vähimmäis- ja enimmäisrajat eivät kui-
4029: vioidaan vuonna 1981 antaneen kehitysapua tenkaan sovellu kehitysyhteistyölahjoituksiin.
4030: noin 75 miljoonaa mark'kaa, mikä oli vain Verovapauden eräänä tarkoituksenahan on kan-
4031: 0,036% bruttokansantuotteesta. Vaikka vapaa- nustaa mahdollisimman monia henkilökohtai-
4032: ehtoinen kehitysapu onkin muun muassa pro- sesti omalla panoksellaan osallistumaan kehitys-
4033: senttiliikkeen toiminnan ansiosta viime vuosina maiden auttamiseen ja siten edistää myös ylei-
4034: huomattavasti lisääntynyt, on ilmeistä, että se sesti kehitysyhteistyölle myönteisen ilmapiirin
4035: edelleenkin on kaukana 0,3 % :n tavoitteesta. leviämistä maassamme. Varsin harvoilla on kui-
4036: Valtiovallan tulisi, samalla kun julkinen ke- tenkin mahdollisuus lahjoittaa 5 000 markkaa
4037: hitysapu mahdollisimman nopeasti nostetaan lu- vuodessa tai sitä enemmän. Vähimmäisraja on
4038: vatulle tasolle, edistää myös vapaaehtoiselle ke- myös epäoikeudenmukainen, koska se asettaisi
4039: hitysavulle asetetun tavoitteen saavuttamista. pieni- ja keskituloiset lahjoittajat verotukselli-
4040: Tällöin olisi käytettävä hyväksi muun muassa sesti huonompaan asemaan kuin sellaiset suuri-
4041: verotuksellisia keinoja. Tulo- ja varallisuusvero- tuloiset, jotka voivat lohkaista tuloistaan 5 000
4042: lain 33 § :n 1 momentin nojalla verovelvollinen markkaa vuodessa kehitysapuun. Koska ei ole
4043: saa valtionverotuksessa vähentää vähintään mitään syytä rajo1ttaa suuriakaan kehitysapu-
4044: 5 000 ja enintään 150 000 markan suuruiset lahjoituksia, ei myöskään enimmäisraja ole
4045: lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen sen tarpeen.
4046: mukaan kuin asetuksella säädetään. Tulo- ja On vielä huomattava, että vaikka kehitys-
4047: varallisuusveroasetuksen 2 §: ssä on säädetty, yhteistyölahjoitukset verovapauden johdosta
4048: että verovelvollinen, myös yksityinen henkilö, olennaisestikin lisääntyisivät, on sen merkitys
4049: saa vähentää valtiolle maanpuolustusta edistä- valtiontalouden kannalta lähes mitätön, mutta
4050: vään tarkoitukseen antamansa lahjoitukset. kehitysyhteistyöpolitiikan ja maamme kehitys-
4051: Eräät yhteisöt voivat lisäksi vähentää suoma- yhteistyöilmapiirin kannalta huomattava.
4052: laisille sodan uhreille sekä tiedettä ja taidetta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4053: tukevaan tarkoitukseen antamansa lahjoitukset. nioittavasti,
4054: Edellä esitetyn vuoksi olisi perusteltua, että
4055: kehitysyhteistyöhön tai humanitaariseen toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4056: mintaan kehitysmaissa annetut lahjoitukset rin- lakiehdotuksen:
4057: Lakialoite n:o 44 81
4058:
4059:
4060:
4061: Laki
4062: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta
4063:
4064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4065: lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 33 §:n
4066: 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (432/81),
4067: uusi näin kuuluva 8 kohta:
4068:
4069: 33 §
4070: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
4071: hentää lisäksi: kuuta 1982. Lakia sovelletaan ensimmäisen
4072: kerran vuodelta 1983 toimitettavassa verotuk-
4073: 8) lahjoitukset kehitysyhteistyöhön ja hu- sessa.
4074: manitaariseen toimintaan kehitysmaissa sen mu-
4075: kaan kuin asetuksella säädetään.
4076:
4077:
4078:
4079:
4080: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4081:
4082: Pentti Sillantaus Timo Ihamäki Helena Pesola
4083: Matti Jaatinen Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
4084: Heikki Perho Lauri Impiö Tuulikki Petäjäniemi
4085: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Jalmari Torikka
4086: Esko J. Koppanen Aila Jokinen Toivo T. Pohjala
4087: Matti Hakala Saara Mikkola Martti Ursin
4088: Juhani Laitinen Pekka Jokinen Eva-Maija Pukkio
4089: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää Tauno Valo
4090: Arto Lampinen Toivo Mäkynen Ulla Puolanne
4091: Matti Hokkanen Ilkka Kanerva Matti Viljanen
4092: Eero Lattula Tapani Mörttinen Erkki Pystynen
4093: Tapio Holvitie Sinikka Karhuvaara Mauri Vänskä
4094: Ritva Laurila Olavi Nikkilä Helge Saariko:;ki
4095: Juuso Häikiö Eeva Kauppi Ben Zyskowicz
4096: Anna-Kaarina Louvo Matti Pelttari Pertti Salolainen
4097:
4098:
4099:
4100:
4101: 11 088200112W
4102: 82 1982 vp.
4103:
4104: Lakialoite n:o 45
4105:
4106:
4107:
4108:
4109: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi verotuslain 77 ja 83 §:n muutta-
4110: misesta
4111:
4112:
4113: Eduskunnalle
4114:
4115: Tulo- ja varallisuusverotuksessa jälkiverotus- jälkiverotussäännökset olisi kohtuussyistä muu-
4116: aika on viisi vuotta säännönmukaisen verotus- tettava liikevaihtoverotuksen jälkiverotusta vas-
4117: vuoden päättymisestä lukien. Jälkiverotuksessa taaviksi.
4118: verovelvolliselle on määrättävä jälkiveron lisäk- Verotuslain 77 §:n mukaan verolautakunnan
4119: si sille laskettu viivästysikorkoa vastaava korko on aina määrättävä veronkorotus. Liikevaihto-
4120: sekä veronkorotus. Mainittu 12 % :n suurui- verolaissa veronkorotuksen määräämistä koske-
4121: nen korko lasketaan verotusasetuksen 4 2 § :n va säännös on sen sijaan kirjoitettu siten, että
4122: mukaan säännönmukaisen verotuksen toimitta- verotuksen toimittajalla on mahdollisuus jättää
4123: misvuotta lähinnä seuranneen vuoden alusta jäl- veronkorotus kokonaan määräämättä. Kokoo-
4124: kiverolle määrättävää eräpäivää edeltävän kuu- muksen eduskuntaryhmä katsoo, että myös
4125: kauden loppuun. Nykyinen jälkiverotusjärjestel- tulo- ja varallisuusverotuksessa tulisi olla mah-
4126: mä on osoittautunut veronmaksajalle kohtuut- dollista jättää veronkorotus eräissä tapauksissa
4127: toman ankaraksi esimerkiksi tapauksissa, joissa määräämättä. Sen vuoksi esitämmekin verotus-
4128: on ollut kyse tahattomasta jaksotusvirheestä tai lain 77 §:ää muutettavaksi siten, että veron-
4129: muusta vähäisestä virheestä, joka kohdistuu korotus voitaisiin jättää määräämättä muissa
4130: viimeiseen jälkiverotusvuoteen. Tällöin veron kuin niissä tapauksissa, joissa laiminlyönti tai
4131: määrä veronkorotuksineen ja viivästyskorkoa väärän tiedon antaminen on tapahtunut tahal-
4132: vastaavine korkoineen voi muodostua jälkivero- laan tai törkeästä huolimattomuudesta.
4133: tettua tuloa suuremmaksi. Liikevaihtoverotuk- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
4134: sessa jälkiverotusaika on kolme vuotta. Lisäksi kunnioittaen,
4135: määräaikana maksamatta jätetylle liikevaihto-
4136: verolle määrättävä veronlisäys voidaan jättää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4137: osittain maksuunpanematta. Kokoomuksen edus- lakiehdotuksen:
4138: kuntaryhmän mielestä välittömän verotuksen
4139:
4140:
4141: Laki
4142: verotuslain 77 ja 83 § :n muuttamisesta
4143:
4144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4145: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 77 §:n 1 momentti
4146: ja 83 §,sellaisena kuin 83 §on 13 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa (155/76), sekä
4147: lisätään lain 77 § :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
4148: momentei:ksi, sekä 83 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
4149:
4150: 77 § vasti saamaansa kehotusta sen korjaamiseen,
4151: Verolautakunta voi määrätä veroa korotetta- enintään 20 prosentilla;
4152: vaksi ( veronkorotus): 2) jos verovelvollinen ilman pätevää syytä
4153: 1) jos veroilmoituksessa tahi muussa tiedos- on laiminlyönyt veroilmoituksen tahi muun sää-
4154: sa tai asiakirjassa on vähäinen puutteellisuus detyn tiedon tai asiakirjan oikeassa ajassa an-
4155: eikä verovelvollinen ole noudattanut todistetta- tamisen taikka antanut ne olennaisesti vaillinai-
4156: Lakialoite n:o 45
4157:
4158: sina, enintään 20 prosentilla ja, jos hän sääde- rotuksen to1m1ttamisvuotta seuraavista kolmes-
4159: tyn kehotuksen todistettavasti saatuaankin on ta vuodesta määrättävä se vero, joka maini-
4160: ilman hyväksyttävää estettä jättänyt velvolli- tusta syystä on jäänyt hänelle panematta, ve-
4161: suutensa kokonaan tai osaksi täyttämättä, vielä ronmaksun laiminlyömisen johdosta suoritetta-
4162: enintään 20 prosentilla; sekä vaksi säädettyä viivästyskorkoa vastaavine kor-
4163: 3) jos verovelvollinen on tietensä tai tör- koineen sekä säädetty veronkorotus (jälkivero-
4164: keästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti tus). Ennen jälkiverotuksen toimittamista vero-
4165: väärän veroilmoituksen tahi muun säädetyn tie- velvolliselle on, mikäli mahdollista, varattava
4166: don tai asiakirjan, enintään kaksinkertaiseksi. tilaisuus tulla asiasta kuulluksi. Tilaisuuden va-
4167: Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa raaminen kuulemiseen ei kuitenkaan ole tar-
4168: tapauksissa veronkorotus on aina määrättävä. peen, jos kuulemisella ei ilmeisesti ole merki-
4169: tystä asian ratkaisemiselle.
4170: Viivästyskorkoa vastaava korko voidaan eri-
4171: 83 § tyisistä syistä jättää kokonaan tai osittain mää-
4172: Jos verovelvollinen sen johdosta, että hän räämättä.
4173: on jättänyt antamatta veroilmoituksen taikka
4174: antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän
4175: veroilmoituksen tahi muun tiedon tai asiakir-
4176: jan, on säännönmukaisessa verotuksessa jäänyt Tämä laki tulee voimaan pa1Vana
4177: kokonaan tai osaksi verottamatta, on hänen kuuta 19 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
4178: suoritettavakseen jonakin säännönmukaisen ve- vuodelta 19 toimitettavassa verntuksessa.
4179:
4180:
4181: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4182:
4183: Pentti Sillantaus Timo Ihamäki Helena Pesola
4184: Matti Jaatinen Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
4185: Heikki Perho Lauri lmpiö Tuulikki Petäjäniemi
4186: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Jalmari T orikka
4187: Esko J. Koppanen Aila Jokinen Toivo T. Pohjala
4188: Matti Hakala Saara Mikkola Martti Ursin
4189: Juhani Laithien Pekka Jokinen Eva-Maija Pukkio
4190: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
4191: Arto Lampinen Heikki Järvenpää Ulla Puolanne
4192: Matti Hokkanen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
4193: Eero Lattula Ilkka Kanerva Erkki Pystynen
4194: Tapio Holvitie Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
4195: Ritva Laurila Sinikka Karhuvaara Helge Saarikoski
4196: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
4197: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi Pertti Salolainen
4198: Matti Pelttari
4199: 84 1982 vp.
4200:
4201: Lakialoite n:o 46
4202:
4203:
4204:
4205:
4206: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta an-
4207: netun lain muuttamisesta
4208:
4209:
4210:
4211:
4212: Eduskunnalle
4213:
4214: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on useassa Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan meno-
4215: yhteydessä korostanut tieteellisen tutkimustoi- jen yhteismäärä oli vuonna 1977 yri tyssekto-
4216: minnan ja yritysten tuotekehittelyn ratkaisevaa rissa noin 674 miljoonaa markkaa, ja vuonna
4217: merkitystä kilpailukykymme parantamisessa. 1980 niiden on arvioitu nousseen 800-900
4218: Kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta välttämä- miljoonaan markkaan. Voidaan myös arvioida,
4219: tön teollisuuden rakennemuutos ja tekniikan että palkkamenojen osuus kaikista tutkimus-
4220: kehitys kansainvälisellä tasolla merkitsevät sitä, ja tuotekehitysmenoista on ollut 60 %. Useissa
4221: että myös Suomen on tuotannossaan pystyttä- kilpailijamaissamme valtio osallistui yritysten
4222: vä tulevaisuudessa yhä enemmän erikoistumaan. tutkimustoiminnan edistämiseen eri tavoin, ku-
4223: Mm. teollisuusneuvottelukunnan 2. 4. 1980 jul- ten esimerkiksi avustuksin, mutta myös erilai-
4224: kaisemassa mietinnössä (1980: 20) on kiinni- sin verotuksellisin keinoin. Suomessa yritykset
4225: tetty huomiota siihen, että tutkimustoimintaan ovat joutuneet itse rahoittamaan tutkimustoi-
4226: tulisi sijoittaa entistä enemmän varoja, jotta mintansa menoista selvästi suuremman osan
4227: pystyisimme pitämään asemamme ja paranta- kuin muissa Pohjoismaissa: kun vuonna 1977
4228: maan sitä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän suomalaisten yritysten tutkimus- ja tuotekehi-
4229: vaatimuksen on todettu koskevan sekä julkista tystoiminnasta yritykset rahoittivat itse 95 %,
4230: että yksityistä sektoria. oli Ruotsissa teollisuusyritysten oma osuus
4231: Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kustan- 82 % ja Norjassa 7 4 %. Useissa muissa maissa
4232: nuksista merkittävä osa on tutkimus- ja tuote- valtion osuus oli vieläkin merkittävämpi.
4233: kehitystyötä tekevien henkilöiden palkkausme- Tutkimustoimintaa koskevat verosäännökset
4234: noja. Tärkeätä paitsi kilpailutekijöiden kannalta kaipaavat Suomessa kehittämistä. Elinkeinotu-
4235: myös työllisyyssyistä on, että yrityksiä kannus- lon verottamisesta annetussa laissa, tulo- ja
4236: tetaan säilyttämään tutkijoiden määrä ja myös varallisuusverolaissa sekä investointivarauslaissa
4237: lisäämään sitä määrää. Tuotekehittelyn nykyis- on tosin eräitä tutkimus- ja tuotekehitystoimin-
4238: tä huomattavasti tuntuvamman tukemisen tar- nan verotuskohtelun kannalta merkityksellisiä
4239: vetta osoittaa vuodelta 1975 oleva OECD:n säännöksiä. Nykyiset verosäännökset perustu-
4240: tilasto, jonka mukaan tutkimuksen bruttokan- vat menojen jaksottamiseen ja siten merkitse-
4241: santuoteosuus on ollut Suomessa OECD-mai- vät vain veroluottomahdollisuutta. Näin ollen
4242: den alhaisimpia. Suomessa käytettiin vuonna ne eivät sanottavasti edistä tutkimus- ja tuote-
4243: 1975 tutkimukseen 0,9% bruttokansantuot- kehitystoimintaa. Eräissä kilpailijamaissamme,
4244: teesta, kun sitä vastoin huomattavassa osassa kuten esimerkiksi Ruotsissa, on jo useita vuo-
4245: maita käytettiin noin 2 % kansantuotteesta. sia sitten katsottu, että teknologian tason ko-
4246: Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan hottaminen edellyttää myös verotuksellisia tu-
4247: kustannukset verrattuna tuotannon arvoon oli- kitoimia. Tämä on huomattava näkökohta myös
4248: vat Suomessa 0,6 %, kun ne olivat Norjassa Suomen kannalta, sillä tutkimus- ja tuotekehi-
4249: noin 0,8% ja Ruotsissa noin 1,7 %. Sveitsis- tystoimintaan käyttämämme varat ovat, kuten
4250: sä, Saksan Liittotasavallassa, Iso-Britanniassa ja edellä todettiin, kilpailijamaihin ja esimerkiksi
4251: USA:ssa määrä oli suunnilleen yhtä suuri kuin Ruotsiin verrattuna vähäisiä. Kokoomuksen
4252: Ruotsissa. eduskuntaryhmä katsoo, että verotusta koske-
4253: Lakialoite n:o 46
4254:
4255:
4256: vien huojennusten eräänä tavoitteena nykytilan- Yritykset joutuvat usein hankkimaan 'tutki·
4257: teessa tulisi olla myös tutkimustyöhön soveltu- mus- ja tuotekehitystoiminnassaan tarpeellisia
4258: van koulutuksen saaneiden henkilöiden työlli- palveluksia ulkopuolisilta tutkimuslaitoksilta tai
4259: syyden edistäminen. sellaisilta yrityksiltä, jotlka ovat erikoistuneet
4260: Kysymys tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tutkimustoimeksiantojen suorittamiseen. Tämä
4261: edistämisestä oli esillä yritysverotustoimikun- koskee erityisesti pieniä ja keskisu\}ria yrityk-
4262: nassa. Toimikunta katsoi, että ko. toiminnan siä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä
4263: tukeminen tapahtuisi tehokkaimmin siten, että myös mainittujen tilastojen tutkimuspalvelusten
4264: tuotantotoimintaa harjoittaville yrityksille hankintamenot tulisi ottaa huomioon vähen-
4265: myönnettäisiin verotuksessa ylimääräinen vä- nyksen perusteena. Tällöin on kuitenkin yritys-
4266: hennys, joka tehtäisiin elinkeinotulolähteen tu- verotustoimikunnan esittämällä tavalla johdon-
4267: losta kirjanpidon ulkopuolella. Tällöin verotuk- mukaista pitää vähennysperusteena sitä osaa tut-
4268: sellisesta edusta hyötyä saavien yritysten piiri kimuspalveluksesta maksetusta vastikkeesta,
4269: muodostuisi laajaksi, sillä edun saaminen ei jonka voidaan arvioida kattavan tutkimushen-
4270: olisi siddksissa siihen, onko yritys käyttänyt kilökunnan palkkoja. Vähennyksen perusteeksi
4271: kulukirjausmahdollisuutensa loppuun vai ei. tulisi mielestämme ottaa 60 % verovelvollisen
4272: Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo yritys- tilaamien ja verovuonna vastaanottamien tutki-
4273: verotustoimikunnan mietintöön (KM 1980: 42) muspalvelusten hankintamenosta, jolloin vähen-
4274: viitaten, että tutkimustoimintaa ja tuotekehi- nysperusteen ulkopuolelle jäisivät mm. rojaltit
4275: tystoimintaa suorittavien henkilöiden palkkame- ja muut niihin verrattavat korvaukset, jotka
4276: nojen tulisi olla vähennyksen pääasiallinen pe- maksetaaan vastikkeeksi toisella jo olevan im-
4277: ruste. Tällöin on otettu huomioon järjestelmän materiaalisen oikeuden tai tiedon käyttämises-
4278: hallittavuus ja yksinkertaisuus sekä se seikka, tä. Kunnallisverotuksessa saattaisi ylimääräisen
4279: että tässä järjestelmässä voidaan työllisyysnäkö- vähennyksen myöntämisessä mm. vielä voimas-
4280: kohdat parhaiten ottaa huomioon. sa olevan harkintaverotusjärjestelmän vuoksi
4281: Huomioon tulisi ottaa palkkamenot täysi- esiintyä vaikeuksia, minkä vuoksi kokoomuk-
4282: määräisesti niiden henkilöiden osalta, jotka sen eduskuntaryhmä ehdottaa, että vähennys
4283: joutuvat työajastaan käyttämään pääasiallisen koskisi tässä vaiheessa valtionverotusta.
4284: ajan tutkimus- tai tuotekehitystoimintaan. Vä- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
4285: hennyksen tulisi lisätä yrityksen tutkimuspanos- kunnioittaen,
4286: ten määrää, mikä puoltaisi tuntuvaa vähennys-
4287: tä. Tutkimustoiminnan tehostamista silmällä pi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4288: täen kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä lakiehdotuksen:
4289: on perusteltua, että vähennyksen määrä olisi
4290: 20 % laskentaperusteesta.
4291:
4292:
4293:
4294:
4295: Laki
4296: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
4297:
4298: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4299: lisätään elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annettuun lakiin (360/
4300: 68) uusi näin kuuluva 18 a §:
4301:
4302: 18 a § henkilöille maksetuista ennakonpidätyksen alai-
4303: Verovelvollisella on tutkimusvähennyksenä sista pa1koista ja määrästä, joka on 60 prosent-
4304: oikeus vähentää valtionverotuksessa veronalai- tia verovelvollisen tilaamien ja verovuonna vas-
4305: sesta tulostaan 20 prosenttia verovuoden aika- taanottamien tutkimuspalvelujen hankintame-
4306: na pääasiassa tutkimustoimintaa suorittaneille nosta. Vähennys otetaan huomioon vahvistet-
4307: taessa tappio:ntasauksesta tuloverotuksessa an- Tämä laki tulee voimaan pa1Vana
4308: netussa laissa tarkoitettua tappiota. kuuta 19 . Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
4309: ran vuodelta 19 toimitettavassa verotuksessa.
4310:
4311:
4312: HelsingiS:sä 12 päivänä helmikuuta 1982
4313:
4314: 'Peritti Sillantaus Pekka Löyttyniemi Helena Pesola
4315: Matti Jaatinen Timo Ihamäki Jouni J. Särkijärvi
4316: Heikki Perho Lauri Impiö Tuulikki Petäjäniemi
4317: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Jalmari T orikka
4318: 'Esko J. Koppanen Aila Jokinen Toivo T. Pohjala
4319: ·Matti Hakala Saara Mikkola Martti Ursin ·
4320: Nhani Laitinen Pekka Jokinen Eva-Maija Pukkio
4321: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
4322: ':Arto Lampinen Heikki Järvenpää Ulla Puolanne
4323: Matti Hokkanen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
4324: 'Eero Lattula Ilkka Kanerva Erkki Pystynen
4325: tapio Holvitie Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
4326: ltitva Laurila Sinikka Karhuvaara Helge Saarikoski
4327: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
4328: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi Pertti Salolainen
4329: Matti Pelttari
4330: 1982 vp. 87
4331:
4332: Lakialoite n:o 47
4333:
4334:
4335:
4336:
4337: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta an-
4338: netun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta
4339:
4340:
4341: Eduskunnalle
4342:
4343: Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain lisesti kaksinkertaista. Osakerahoituksesta ai-
4344: mukaista osingonjakovähennystä sdvelletaan heutuukin yrityksille verotuksen vuoksi enem-
4345: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 män kustannuksia kuin lainarahoituksesta, mi-
4346: ja 61 §:n muuttamisesta 4 päivänä joulukuuta kä on omiaan heikentämään yritystemme rahoi-
4347: 1981 annetun lain (823/81) mukaan 60 pro- tusrakennetta.
4348: sentin suuruisena vielä vuodelta 1982 toimi- Jotta monella tavalla yhä voimakkaammin
4349: tettavassa verotuksessa. Lain 18 §:n 4 kohdan korostettu pyrkimys yritysverotuksen olennai-
4350: perusteella osakeyhtiö ja osuuskunta saavat vä- seksi keventämiseksi vähitellen toteutuisi, olisi
4351: hentää valtionverotuksessa verotettavasta tulos- kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä yri-
4352: taan 60 prosenttia jakamaosa osingon ja osuus- tysten omarahoitusta lisättävä osakerahoituksen
4353: pääoman koron määrästä. Lain 61 §:n mukaista kautta. Tämän vuoksi ehdotamme yhtiöiden
4354: 100 prosentin osingonjakovähennystä sovelle- osingonjakovähennystä ulotettavaksi myös kun-
4355: taan niin ikään vielä kuluvana vuonna rekiste- nallisverotukseen muuttamalla elinkeinotulon
4356: röitäviin uusiin yhteisöihin sekä kuluvana vuon- verottamisesta annetun lain 18 §:n 4 kohtaa
4357: na rekisteröityyn tai kertyneeseen uuteen pää- sekä 61 §:n 1 momenttia.
4358: omaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä>on kui- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
4359: tenkin pitänyt epäkohtana sitä, että huojennus-
4360: ta sovelletaan vain valtionverotukseen, mikä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4361: merkitsee sitä, että kunnallisverotus on täydel- lakiehdotuksen:
4362:
4363:
4364:
4365:
4366: Laki
4367: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta
4368:
4369: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4370: muutetaan elinkeinotulon verottamises;ta 24 päivänä keså'kuuta 1968 ·annetun lain (360/
4371: 68) 18 § :n 4 kohta, sellaisena kuin se on väliaikaisesti muuJtettuna 4 päivänä joulukuuta
4372: 1981 annetulla lailla (823/81), ja 61 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 4 päivänä jou-
4373: lukuuta 1981 annetussa laissa (823/81), näin kuuluviksi:
4374:
4375: 18 § 61 §
4376: Vähennyskelpoisia ovat myös: Poiketen siitä, mitä 18 §:n 4 kohdassa on
4377: säädetty, katsotaan 1. 1. 1969-31. 12. 1986
4378: 4) 60 prosenttia osakeyhtiön jakamasta osin- välisenä aikana rekisteriin ilmoitetun osakeyh-
4379: gosta tai osuuskunnan jakamasta osuuspääoman tiön tai osuuskunnan osakkailta tai jäseniltä
4380: korosta taikka .säästöpankin ja osuuspankin lisä- peritylle osake- tai osuuspääomalle tai sanottu-
4381: rahastosijoitukselle maksamasta korosta, joista na aikana rekisteriin ilmoitetun säästöpankin
4382: on vähennetty 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetut tai osuuspankin lisärahastosijoitukselle taikka
4383: verovapaat osingot ja korot. sanottuna aikana rekisteriin merkitylle tai ker-
4384: 88 Lakialoite n:o 47
4385:
4386:
4387: tyneelle ma!ksulliselle osake- tai osuuspaaoman tuneen verotuksen välttämiseksi, vähennetään
4388: korotukselle taikka lisärahastosijoitukselle re- tämän momentin perusteella vain pienimmän
4389: kisteröimis- tai maksuvuodelta ja viideltä sitä osinko- tai korkoprosentin mukainen osinko tai
4390: seuraavalta vuodelta jaettavaksi päätetyn osin- korko.
4391: gon tai osuuspääoman taikka lisärahastosijoi-
4392: tuksen koron koko määrä vähennyskelpoiseksi
4393: menoksi, ei kuitenkaan yhtenä verovuotena
4394: enempää kuin 20 prosenttia osakkeista tai Tämä laki tulee voimaan 1 palVana tammi-
4395: osuuksista osakeyhtiöön tai osuuskuntaan mak- kuuta 1983. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
4396: setulle osake- tai osuuspääomalle tai säästö- ran vuodelta 1983 toimitettavassa verotuksessa.
4397: pankkiin tai osuuspankkiin maksetulle lisära- Lain 18 §:n 4 kohtaa sovelletaan väliaikai-
4398: hastosijoitukselle. Mikäli uudelle osake- tai sesti tässä laissa säädetyssä muodossaan yhtei-
4399: osuuspääomalle tai lisärahastosijoitukselle on sön vuodelta 1983 päättyneeitä tilikaudelta ja-
4400: päätetty jakaa suurempi osinko tai korko kuin kamiin osinkoihin ja osuuspääoman kot~koihin
4401: muulle osake- tai osuuspääomalle tahi lisära- sekä sanotulta tilikaudelta ma!ksamiin lisärahas-
4402: hastosijoitukselle ja jaon voidaan olettaa tapah- tosijoituksen korkoihin.
4403:
4404:
4405: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4406:
4407: Pentti Sillantaus Pekka Löyttyniemi Helena Pesola
4408: Matti Jaatinen Timo Ihamäki Jouni J. Särkijärvi
4409: Heikki Perho Lauri Impiö Tuulikki Petäjäniemi
4410: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Jalmari Torikka
4411: Esko J. Koppanen Aila Jokinen Toivo T. Pohjala
4412: Matti Hakala Saara Mikkola Martti Ursin
4413: Juhani Laitinen Pekka Jokinen Eva-Maija Pukkio
4414: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
4415: Arto Lampinen Heikki Järvenpää Ulla Puolanne
4416: Matti Hokkanen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
4417: Eero Lattula Ilkka Kanerva Erkki Pystynen
4418: Tapio Holvitie Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
4419: Ritva Laurila Sinikka Karhuvaara Helge Saarikoski
4420: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
4421: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi Pertti Salolainen
4422: Matti Pelttari
4423: 1982 vp. 89
4424:
4425: Lakialoite n:o 48
4426:
4427:
4428:
4429:
4430: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi konserniavustuksesta verotuksessa
4431:
4432:
4433: Eduskunnalle
4434:
4435: Yritysten kasvu, rationalisointi, kasvavat ris- emoyhtiön antama konserniavustus on tytäryh-
4436: kit ja pääomien lisääntyvä tarve pakottavat ke- tiön veronalaista tuloa, mikäli se katsotaan vä-
4437: hittämään uusia organisaatio- ja yhteistyömuo- littömäksi tai välilliseksi korvaukseksi tytär-
4438: toja, joiden avulla on mahdollista saavuttaa yhtiön liiketoiminnassaan luovuttamasta suorit-
4439: tuotantoteknisiä, hallinnollisia, kaupallisia ja teesta. Tytäryhtiön veronalaista tuloa ei liioin
4440: rahoituksellisia etuja. Jotta verotus ei vaikut- ole konserniavustus, jota voidaan pitää vastik-
4441: taisi estävästi yritysryhmän organisoitumismuo- keettomana ja siten pääomansijoituksen luon-
4442: toon, konserniksi organisoituneen yritystoimin- teisena rahoitustukena. Viimeksi mainittuja
4443: taa harjoittavan yksikön verotuksellisen kohte- konserniavustuksia voidaan antaa esim. heikos-
4444: lun tulisi periaatteessa vastata yhdeksi yhtiöksi ti menestyneelle tytäryritykselle sen vastaisen
4445: organisoituneen yksikön verotuksellista kohte- toiminnan turvaamiseksi. Toisaalta konserni-
4446: lua. Konserniavustusta koskevat verotussään- avustuksen on, ollakseen emoyhtiön vähennys-
4447: nökset voidaan lähtokohtaisesti perustaa maini- kelpoinen meno, liityttävä välittömästi tai vä-
4448: tulle pääperiaatteelle. Verotussäännösten tulisi lillisesti elinkeinotoiminnassa tulon hankkimi-
4449: olla neutraaleja siten, että itsenäisinä verovel- seen tai säilyttämiseen. Pääomansijoituksen
4450: vollisina pidettävät, mutta konserniksi yhteen luonteista konserniavustusta ei siten voida vä-
4451: liittyneet yhtiöt ja toisaalta fuusioituneet yhtiöt hentää antajansa menona, ellei voida katsoa,
4452: olisivat samanlaisen verotuskohtelun alaisia. että emoyhtiön tytäryhtiöön tekemä sijoitus,
4453: Konserniavustuksen tarkoituksena on pyrkiä jota on pidettävä kulumattoman käyttöomai-
4454: turvaamaan saajan toiminnan jatkuvuus ja kan- suuden hankintamenona, on EVL:n 42 §:ssä tar-
4455: nattavuus. Konserniavustusta koskevat sään- koitetulla tavalla jo verovuoden päättyessä me-
4456: nökset vähentäisivät konserniyhtiöiden välillä nettänyt arvonsa.
4457: tarvittavien tuloksensiirtojen ja muiden tukitoi- Osakeyhtiölaki (734/78) ei sisällä konsernin
4458: menpiteiden peiteltyä suorittamista esimerkiksi sisäisten suoritteiden sallittavuutta, hinnoitte-
4459: sisäisen hinnoittelun kautta. lua tai arvostamista koskevia erityissäännöksiä.
4460: Useissa maissa on konserniavustusta koske- Osakeyhtiölain 12 luvun 7 §:n sisältämä ·kielto
4461: vat säännökset otettu verolainsäädäntöön. Suo- antaa rahalainaa yhtiön tai samaan konserniin
4462: men verolainsäädäntö ei tunne konserniavustuk- kuuluvan yhtiön osakkeenomistajalle tai muul-
4463: sen käsitettä eikä sisällä säännöksiä sen vero- le säännöksessä mainitulle intressitaholle ei eri-
4464: tuksellisesta käsittelystä. Sikäli kuin konserni- tyisen määräyksen mukaan kuitenkaan koske
4465: avustusta on käytännössä esiintynyt, sen ve- lainan antamista samaan konserniin kuuluvalle
4466: ronalaisuus saajalleen ja vähennyskelpoisuus an- yhtiölle. Lain 1 luvun 2 §:n sisältämä konser-
4467: tajalleen on jouduttu perustamaan EVL:n ylei- nin määritelmä osoittaa, että muussakin muo-
4468: siin periaatteisiin tulon veronalaisuudesta (EVL dossa kuin lainmukaisena voitanjakana tapah-
4469: 4 §) • ja menon vähennyskelpoisuudesta (EVL tuva tuloksensiirto konserniyhtiöiden kesken
4470: 7 §). Jollei konserniavustus ole täyttänyt näitä on osakeyhtiölaissa mielletty käytännössä mah-
4471: edellytyksiä, sitä on pidetty pääomasijoituksen dolliseksi. Sanotussa säännöksessä asetetaan
4472: luonteisena. näet yhdeksi konsernikriteeriksi emoyhtiön
4473: Tästä taas on ollut seurauksena, ettei avus- huomattava osuus tytäryhtiön toiminnan tulok-
4474: tusta ole pidetty antajan verotuksessa vähen- sesta. Myös erillisen konsernitilinpäätöksen vaa-
4475: nyskelpoisena eikä vastaavasti saajan verotuk- timinen ja sen asettaminen osaltaan pohjaksi
4476: sessa veronalaisena tulona. Tämän mukaisesti emoyhtiön voitanjaolle osoittaa sinänsä tiedos-
4477: 12 088200112W
4478: 90 Lakialoite n:o 48
4479:
4480:
4481: tetuksi konsernikäytännössä tapahtuvat konser- menetys liittyy liiketoimintaan ja onko se vä-
4482: niyhtiöiden väliset, toisistaan riippumattomiin hennyskelpoinen. Ehdotetun lain vaikutus ra-
4483: yrityksiin nähden poikkeavat toiminnot. jautuisi näin ollen vain niihin tilanteisiin, jotka
4484: Tuloksensiirto konserniyhtiöiden välillä voi laissa nimenomaan mainitaan.
4485: yhtiöoikeudellisesti tapahtua joko peitellysti tai Ehdotettua lakia sovellettaisiin ainoastaan
4486: avoimesti. Avointa tuloksensiirto on silloin, liiketoimintaa harjoittaviin, suhteellisen vero-
4487: kun se avoimesti, yleensä tilinpäätösinformaa- kannan mukaan verotettaviin verovelvollisiin.
4488: tioon sisältyvänä, ilmaistaan konsernin ulkopuo- Tästä syystä lain soveltamisalan ulkopuolelle
4489: lisille etutahoille, kuten vähemmistöosakkeen- jäisivät esimerkiksi avoimet ja kommandiitti-
4490: omistajille, luotonantajille ja veroviranomaisille. yhtiöt. Asunto-, kiinteistö- yms. yhtiöt jäisivät
4491: Silloin kun julkista tilinpäätösinformaatiota tu- lain soveltamisen ulkopuolelle siitä syystä,
4492: loksensiirron osalta ei anneta, katsotaan tulok- etteivät ne harjoita liiketoimintaa.
4493: sensiirto peitellyksi. Tällöin tuloksensiirron vai- Konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden
4494: kutukset jäävät vain konsernin itsensä, lähinnä edellytyksenä olisi sen merkitseminen sekä an-
4495: sen keskusjohdon ja ao. tytäryhtiön tai -yhtiöi- tajan että saajan kirjanpitoon. Konserniavus-
4496: den johdon tietoon. Konserninsisäinen tulok- tuksen kuluksi ja tuotoksi lukeminen antajalla
4497: sensiirto saattaa myös olla peiteltyä tuloksen- ja saajalla tapahtuisi samanaikaisesti. Ratkaise-
4498: tasausta jonkin konserniyhtiön osalta erityisesti va olisi se verovuosi, jona avustus on suoritet-
4499: silloin, kun tuloksensiirrolla on pyritty estä- tu. Käytännössä avustuksen suoritustapa voisi
4500: mään tuloksen näyttäminen yrityksessä, josta olla esimerkiksi kirjanpidollinen tilisiirto. Li-
4501: tuloa siirretään tarkoituksella välttää yhtiössä säksi avustuksen suorittamisesta ja vastaanotta-
4502: oleville vähemmistöosakkeenomistajille tapahtu- misesta tulisi verovelvollisten antaa tieto vero-
4503: va voitonjako. ilmoituksessaan, minkä vuoksi verotusasetuksen
4504: Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaakin 26 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 10. koh-
4505: edellä esitettyihin näkökohtiin ja yritysverotus- ta, jossa osakeyhtiö ja osuuskunta velvoitettai-
4506: toimikunnan mietintöön (KM 1980: 42) viita- siin ilmoittamaan antamastaan ja saamastaan
4507: ten, että konserniavustuksen käsittelystä vero- konserniavustuksesta.
4508: tuksessa säädettäisiin erityinen laki. Lakiehdo- Saajan osinkovähennyksen määrää laskettaes-
4509: tuksen tavoitteena on toisaalta selkeyttää kon- sa olisi saatu avustus vähennettävä laskennan
4510: serniavustuksen nykyistä verotuksellista käsitte- perusteena olevasta voitosta samalla tavoin
4511: lyä ja toisaalta sallia sellaisen uuden vähennyksen kuin saadut verovapaat osingot ja os~uspää
4512: tekeminen verotuksessa, joka tähän mennessä ei oman korot. Tällä määräyksellä pyrittäisiin es-
4513: ole ollut vähennyskelpoinen. On tosin huomat- tämään pelkkää osingonjakoa varten tapahtuva
4514: tava, että samat verotukselliset edut, jotka saa- tuloksensiirto sille konserniyhtiölle, jonka ti-
4515: vutetaan ehdotetulla konserniavustussäännöstöl- lanne osinkovähennyksen suhteen kulloinkin
4516: lä, ovat jo nykyisinkin yritysten saavutettavissa on edullisin.
4517: fuusioiden avulla. Ei ole kuitenkaan tarkoituk- Konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden
4518: senmukaistll saattaa yritystoiminnan harjoitta- edellytykseksi on vielä ehdotettu, että kon-
4519: mista konsernina olennaisesti epäedullisempaan sernisuhde olisi kestänyt vähintään koko vero-
4520: asemaan kuin yritystoiminnan harjoittamista vuoden, että antajalla ja saajalla olisi pääsään-
4521: yhden suuren yrityksen puitteissa. Yritystalou- töisesti sama tilikausi ja ettei antaja tai saaja
4522: delliset ja -organisatoriset seikat saattavat jois- olisi raha-, vakuutus- tai eläkelaitos eikä arvo-
4523: sakin tapauksissa painavin perustein puoltaa paperikauppias. ,
4524: yrityskokonaisuuden säilyttämistä konsernina. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4525: Ehdotetulla lailla ei ole myöskään tarkoitettu taen,
4526: muuttaa sitä arviointia, jota lain soveltamisalan
4527: ulkopuolella edelleen jouduttaisiin suoritta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4528: maan selvitettäessä sitä, millä tavoin meno tai lakiehdotuksen:
4529: 91
4530:
4531:
4532:
4533:
4534: Laki
4535: konserniavustuksesta verotuksessa
4536: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4537:
4538: l§ sessa sen verovuoden kuluksi ja saajansa sen
4539: Konserniavustuksen vähentämisestä tulosta verovuoden tuotoksi, jolloin se on suoritettu.
4540: ja sen lukemisesta veronalaiseksi tuloksi sääde-
4541: tään tässä laissa. 5 §
4542: Verovelvollisella on oikeus vähentää anta-
4543: 2 § mansa konserniavustus kuluna vain, mikäli vas-
4544: Konserniavustuksella tarkoitetaan liiketoi- taavat meno- ja tulokirjaukset on tehty antajan
4545: mintaa harjoittavan osakeyhtiön tai osuuskun- ja saajan kirjanpidossa.
4546: nan toiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle sen
4547: harjoittamaa liiketoimintaa varten muuna kuin 6 §
4548: pääomansijoituksena suorittamaa avustusta, jota Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
4549: ei elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 4 kohdan sekä 61 §:n mukaisten vä-
4550: (360/68) mukaan saa vähentää tulosta. hennysten määrää laskettaessa otetaan saatu
4551: konserniavustus vähennyksenä samalla tavalla
4552: 3 § huomioon kuin mainitun lain 6 §:n 1 momen-
4553: Jos kotimainen osakeyhtiö tai osuuskunta tin 5 kohdan mukaiset verovapaat osingot ja
4554: (emoyhtiö) omistaa vähintään puolet toisen osuuspääoman korot.
4555: kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan ( ty-
4556: täryhtiö) osake- tai osuuspääomasta, emoyhtiö 7 §
4557: saa vähentää tytäryhtiölleen suorittamaosa kon- Avustuksen käsitteleminen konserniavustuk-
4558: serniavustuksen veronalaisesta liiketulostaan. sena edellyttää lisäksi:
4559: Suoritetun konserniavustuksen määrä luetaan 1) että edellä 3 §: ssä tarkoitettu konserni-
4560: tytäryhtiön veronalaiseksi liiketuloksi. suhde antajan ja saajan kesken on kestänyt ko-
4561: Tytäryhtiönä pidetään myös sellaista osake- ko verovuoden,
4562: yhtiötä tai osuuskuntaa, jonka osake- tai osuus- 2) että sekä antajan että saajan tilikaudet
4563: pääomasta emoyhtiö yhden tai useamman tytär- päättyvät samanaikaisesti, mikäli kirjanpitolau-
4564: yhtiönsä kanssa omistaa vähintään puolet. takunta ei ole myöntänyt osakeyhtiölain 11 lu-
4565: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan vun 10 §:ssä säädettyä poikkeusta, ja
4566: vastaavasti myös konserniavustukseen, jonka 3) ettei antaja eikä saaja ole elinkeinotulon
4567: tytäryhtiö on suorittanut emoyhtiölleen tai verottamisesta annetun lain 6 § :n 2 momen-
4568: emoyhtiön toiselle tytäryhtiölle. tissa tarkoitettu verovelvollinen.
4569:
4570: 8 §
4571: 4 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
4572: Konserniavustus luetaan antajaosa verotuk- kuuta 198 .
4573:
4574:
4575: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4576:
4577: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Ritva Laurila
4578: Matti Jaatinen Elsi Hetemäki-Olander Juuso Häikiö
4579: Heikki Perho Arto Lampinen Anna-Kaarina Louvo
4580: Sampsa Aaltio Matti Hokkanen Pekka Löyttyniemi
4581: Esko J. Koppanen Eero Lattula Timo Ihamäki
4582: Matti Hakala Tapio Holvitie Lauri lmpiö
4583: 92 Lakialoite n:o 48
4584:
4585: Mauri Miettinen Sinikka Karhuvaara Martti Ursin
4586: Aila Jokinen Olavi Nikkilä Eva-Maija Pukkio
4587: Saara Mikkola Eeva Kauppi Tauno Valo
4588: Pekka Jokinen Matti Pelttari Ulla Puolanne
4589: Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola Matti Viljanen
4590: Heikki Järvenpää Jouni J. Särkijärvi Erkki Pystynen
4591: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Mauri Vänskä
4592: Ilkka Kanerva Jalmari Torikka Helge Saarikoski
4593: Tapani Mörttinen Toivo T. Pohjala Ben Zyskowicz
4594: Pertti Salolainen
4595: 1982 vp. 93
4596:
4597: Lakial~ite n:o 49
4598:
4599:
4600:
4601:
4602: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi eräitä tuotannollisia investointeja
4603: koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin
4604:
4605:
4606:
4607: Eduskunnalle
4608:
4609: Tuotannollisten investointien väliaikaisten ja mus katsoo, että kilpailukykymme takaamiseksi
4610: osittaisten liikevaihtoverohelpotusten voimassa· tuotantotoiminnassa käytettävät rakennukset,
4611: oloaikaa on pidennetty vuodella. Eduskunta koneet, laitteet, työkalut, voiteluaineet ym. vas-
4612: hyväksyi tätä tarkoittavan lain eräitä tuotannol- taavat tavarat olisi edellä mainituista syistä py-
4613: lisia investoinueja koskevista väliaikaisista poik- syvästi vapautettava liikevaihtoverosta ja näin
4614: keuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 8 eliminoitava liikevaihtoveron kertautuva vai-
4615: ja 9 §:n muuttamisesta (858/11. 12. 1981). kutus. Kokoomus on jo pitkään, viimeksi voi-
4616: Kokoomus on jo vuosia vaatinut liikevaihto- massa olevassa lakialaitteessa n:o 129/1979 vp.
4617: verojärjestelmän kokonaisuudistusta. Tuotanto- esittänyt, että liikevaihtoverolain 14 §:ää olisi
4618: välineiden hankintahintaan sisältyvä liikevaihto- muutettava siten, että verovelvollisen katsot-
4619: vero korottaa Suomessa tuotantokustannuksia taisiin hankkivan kaikki liiketoiminnassa käy-
4620: ja sitä tietä edelleen yritysten valmistamien ta- tettäviksi tarkoitetut verolliset tavarat ja työ-
4621: varoiden hintoja. Tuotantokustannuksia rasitta- suoritukset laissa tarkoitettuun myyntitarkoi-
4622: va liikevaihtovero siirtyy piilevänä kuluttajan tukseen.
4623: maksettavaksi, ja tavaroiden lopullisessa hin- Koska osittaiset ja väliaikaiset tuotannollis-
4624: nassa on aina enemmän veroa kuin laissa sää- ten investointien liikevaihtoverohelpotukset on
4625: detty verokanta edellyttää, jopa niin, että maas- tällä hetkellä toteutettu poikkeuslailla, esitäm-
4626: samme valmistettuihin tavaroihin sisältyy kes- me lakiteknisistä syistä tässä vaiheessa voimas-
4627: kimäärin 3-4 % edellä mainituin tavoin ker- sa olevan väliaikaisen poikkeuslain muuttamista
4628: tautuuutta liikevaihtoveroa. ilman aikarajaa voimassa olevaksi poikkeuslaik-
4629: Kilpailijamaissamme valmistettujen tavaroi- si, joka nykyistä lakia paremmin vie liikevaih-
4630: den hintaan ei sisälly kertaantunutta veroa. toverojärjestelmäämme kohti arvonlisäverojär-
4631: Muun muassa Ruotsissa on vuodesta 1968 lu- jestelmää. Tuotannollisten investointien liike-
4632: kien sovellettu arvonlisäverojärjestelmää, jonka vaihtoverohelpotusten vuosittainen jatkaminen
4633: mukaisesti investointitavaroihin ei enää jää lyhyeksi ajaksi kerrallaan on teollisten inves-
4634: lainkaan liikevaihtoverorasitusta. Lisäksi Ruot- tointien suunnitelmallisen järjestämisen, yritys-
4635: sissa on tällä hetkellä voimassa väliaikainen ten tulevien vuosien verorasituksen ennakoimi-
4636: liikevaihtoverohelpotus, jonka mukaan 1. 10. sen ja koko taloudellisen toiminnan pitkäjän-
4637: 81-31. 12. 82 välisenä aikana hankittavan ir- teisen hoitamisen kannalta epäonnistunut lain-
4638: taimen käyttöomaisuusinvestoinnin verottomas- säädäntöraukaisu.
4639: ta arvosta on oikeus tehdä 10% :n vähennys. Vä- Liikevaihtoverohelpotusten säätäminen täysi-
4640: hennys tehdään suoraan yrityksen myyntituot- määräisenä ja pysyvästi voimaan vuoden 1983
4641: teesta maksettavasta liikevaihtoverosta: näin alusta lähtien merkitsisi askelta kokonaisuudis-
4642: ollen yrityksen verottomat investointikustan- tuksen suuntaan. Toimenpiteellä olisi mainittu-
4643: nukset alenevat vielä ylimääräiset 10 %. Uusi na ajankohtana toteutettuna samalla tärkeä in-
4644: väliaikainen investointivähennys on subventio- vestointitoimintaa elvyttävä suhdannepoliittinen
4645: luonteinen toimenpide, mikä aiheuttaa suoma- vaikutus. Tutkimukset osoittavat, että riittävän
4646: laisen tuotannon suhteellisen kilpailukyvyn investointiasteen ylläpitämisellä on ratkaiseva
4647: heikkenemistä Ruotsiin nähden. Ruotsissa in- merkitys kilpailukykymme säilyttämisen ja työl-
4648: vestomtttavarat ovat vähennyksen johdosta lisyystilanteen parantamisen kannalta. Kokoo-
4649: 25-28 % halvempia kuin Suomessa. Kokoo- muksen eduskuntaryhmän mielestä investoin-
4650: 94 Lakialoite n.:o 49
4651:
4652:
4653: tien verottaminen on erityisen perusteetonta myös niiden asennustöistä. Siinä ei siis ole mai-
4654: voimakkaassa laskusuhdanteessa ja suoranaises- nintaa korjaus-, uudistus-, kunnostamis- ja muu-
4655: sa investointilamassa, kun kilpailijamaissamme tostöiden vähennyskelpoisuudesta. Säännös ai-
4656: vastaavassa tilanteessa investointeja suositaan. heuttaa jatkuvaa tulkinnailista epäselvyyttä,
4657: Voimassa olevan lain 3 §:n 1 momentin koska sinänsä vähennyskelpoisiksi esitetyt asen-
4658: teollisuusrakennuksen määritelmän mukaan on nustyöt ostetaan juuri koneissa ilmenevien kor-
4659: verovapauden edellytyksenä, että tuotannollis- jaus- ym. muiden tarpeiden johdosta. Tämän
4660: ten yritysten toimisto-, sosiaali- ja muut sellai- vuoksi ehdotamme mainittujen liikevaihtovero-
4661: set tilat on rakennettava itse tehtaan ja työpaja- lain 1 §:n 3 momentissa lueteltujen työsuori-
4662: rakennuksen yhteyteen. Tämä vaatimus hou- tusten sisällyttämistä täyden vähennyksen pii-
4663: kuttelee epätarkoituksenmukaiseen rakennusta- riin.
4664: paan, koska huojennuksen saaminen pienentää Veronhuojennus ei voimassa olevan lain mu-
4665: yritysten rakennuskustannuksia jopa 10,5 % :lla. kaan vieläkään koske vuokrattavia koneita ja
4666: Säännöksen vuoksi ei myöskään jätevedenpuh- laitteita. Tämä tosiseikka on aiheuttanut haittaa
4667: distamoja ole voitu hyväksyä verovapaiksi. Mai- erityisesti pkt-yrityksille, joilla ei usein ole tar-
4668: nittujen epäkohtien vuoksi ehdotammekin, että vittavia pääomia kalliiden koneiden ja laittei-
4669: nämä samoin kuin muut tuotantolaitoksen toi- den ostamiseen. Myös tasapuolisuuden vuoksi
4670: mintaan välittömästi liittyvät rakennukset saa- olisi verolliset vuokranmaksut kokoomuksen
4671: tetaan verovapauden piiriin. eduskuntaryhmän mielestä säädettävä lain
4672: Liikevaihtoverolain 1 § :n 3 momentin mu- 4 §:n 1 momentissa kokonaan vähennyskel-
4673: kaan on koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat poisiksi.
4674: muutos-, uudistus-, korjaus-, kunnostamis- ja Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme,
4675: asennustyöt ostettava verollisin hinnoin. Voi-
4676: massa olevan lain 4 § :n sanamuodon mukaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4677: yritykset saavat huojennuksen verollisina hank- lakiehdotuksen:
4678: kimistaan koneiden ja laitteiden osista sekä
4679:
4680:
4681:
4682:
4683: Laki
4684: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin
4685:
4686: Eduskunnan päältöksen mukaisesti säädetään:
4687:
4688: 1 § tikanavien, vesi-, viematl-, lämpö-, kaasu- ja
4689: Voimassa olevasta liikevaihtoverolainsäädän- sähköjohtojen samoin kuin muiden sellaisten
4690: nöstä poiketen saadaan myynnin verotusarvoa laitteiden ja niihin kohdistuvien uutta teolli-
4691: laskettaessa vähentää eräistä tuotannollisista in- suusrakennusta rakennettaessa suoritettujen töi-
4692: vestoinneista aiheutuvat menot sen mukaisesti den sekä mainituissa töissä käytettyjen mken-
4693: kuin tässä laissa säädetään. · nusaineiden ja -tarvikkeiden ostohintojen yh-
4694: teismäärää. Verovelvollisen kokonaan tai osaksi
4695: 2 § itse rakentaman teollisuusrakennuksen ostohin-
4696: V erovelvollinen saa vähentää 75 sadasosaa taan luetaan lisäksi verovelvollisen rakennus-
4697: rakennustyön suorittajalta hankkimansa tai itse paikalla suoritetusta rakennustyöstä sekä siihen
4698: rakentamansa liikevaihtoverolaissa tarkoitetus- välittömästi kohdistuvasta suunnittelu- ja muus-
4699: sa liiketoiminnassa käyttämänsä uuden teolli- ta vastaavasta työstä suorittamat palkkamenot
4700: suusrakennuksen ostohinnasta. Teollisuusraken· sosiaalikuluineen. Milloin verovelvollinen ottaa
4701: nuksen ostohinnalla tarkoitetaan teollisuusra- edellä tarkoitetussa omassa rakennustoiminnas-
4702: kennuksen maa- ja vesialueisiin kohdistuvien, saan käytettäväksi itse valmistamansa, tavan-
4703: sen rakentamistyössä tarpeellisten työsuoritus- omaisena myyntituotteena pidettävän tavaran,
4704: ten, varsinaisten rakennustöiden ja suunnittelu- ostohintana pidetään tällaisen tavaran osalta 80
4705: töiden sekä rakennukseen kuuluvien ilmastoin- sadasosaa sen käyvästä myyntihinnasta vähen-
4706: Lak,Woiw n:o 49 95
4707:
4708: nettynä niiden rakennusaineiden ja -tarvikkei- Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osalta
4709: den ostohinnalla, jotka edellä olevan mukai- hän on tehnyt 1 momentin mukaisen vähennyk-
4710: sesti on erikseen luettu teollisuusrakennuksen sen, luetaan myynnin verotusarvoon tavarap
4711: ostohintaan. myyntihinta. Jos verovelvollinen ottaa sanotun
4712: 3 § tavaran käytettäväksi muussa kuin 1 momen-
4713: Teollisuusrakennuksena pidetään rakennusta tissa tarkoitetussa valmistustoiminnassa tai lo-
4714: tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään tehtaa- pettaa sanotun valmistustoiminnan harjoittami-
4715: na, työpajana, voima-asemana tai varastona, toi- sen, luetaan tavaran ostohinta tai liikevaihto-
4716: misto- tai sosiaalitilana tahi muuhun tuotanto- verolain 17 § :n 1 momentin mukaisesti vero-
4717: laitoksen toimintaan välittömästi liittyvään tar- velvollisen myynnin verotusarvoon luettu määrä
4718: koitukseen. tahi, jos tavaran käypä myyntihinta on näitä
4719: Sellaisen uuden rakennuksen, jota verovel- pienempi, käypä myyntihinta myynnin verotus-
4720: vollinen tulee osittain käyttämään teollisuusra- arvoon.
4721: kennuksena ja osittain muuhun tarkoitukseen, 5 ~
4722: ostohinta saadaan vähentää 2 § :n mukaisesti Verovelvollinen saa 2 §:n mukaisesti vähen-
4723: vain siltä osin kuin rakennusta käytetään teol- tää uuden teollisuusrakennuksen ostohinnasta
4724: lisuusrakennuksena. Jos ensiksi mainittu käyt- kultakin kalenterikuukaudelta sen osan, jonka
4725: tötarkoitus on vähintään 90 sadasosaa raken- hän on kalenterikuukauden aikana sovitun
4726: nuksen kaikesta käyttötarkoituksesta, sen osto- maksutaulukon mukaisesti tai muuten raken-
4727: hinnasta saadaan kuitenkin 2 § :n mukaisesti nustyön tai muun rakentamiseen kuuluvan työn
4728: tehdä vähennys kaikilta osin. Jos ensiksi mai- suorittajalle tehdystä työstä ja työhön käytetyis-
4729: nittu käyttötarkoitus on vähemmän kuin 10 tä aineista maksanut. Verovelvollisen itse suo-
4730: sadasosaa rakennuksen kaikesta käyttötarkoi- rittamassa rakennustyössä saadaan vähentää
4731: tuksesta, sen ostohintaa ei saa vähentää miltään käytettyjen rakennusaineiden ja -tarvikkeiden
4732: osin. ostohinnat edellä mainitun lainkohdan mukai-
4733: Valtiovarainministeriö vahvistaa ne perus- sesti siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana
4734: teet, joiden mukaan 2 momentissa tarkoitettu verovelvollista on sanotuista hänelle toimite-
4735: vähennyskelpoinen suhteellinen osuus raken- tuista aineista ja tarvikkeista veloitettu, sekä
4736: nuksen ostohinnasta lasketaan. mainitusta rakennustyöstä sekä siihen välittö-
4737: mästi kohdistuvasta suunnittelu- ja muusta työs-
4738: 4 § tä maksetut korvaukset ja palkat sosiaalikului-
4739: Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava neen vastaavalla tavalla siltä kalenterikuukau-
4740: verovelvollinen saa vähentää tässä to1m1nnassa delta, jonka aikana ne on maksettu. Rakennus-
4741: käytettäväksi hankkimiensa tai itse maahantuo- työssä käytetyn, verovelvollisen itse valmista-
4742: miensa koneiden, laitteiden ja työkalujen sekä man, tavanomaisena myyntituotteena pidettä-
4743: hliden osien samoin kuin niihin kohdistuvien vän tavaran ostohintana 2 §:n mukaisesti pi-
4744: verollisten muutos-, puhdistus-, korjaus-, kun- dettävä määrä saadaan vähentää edellä maini-
4745: nostamis- ja asentamistöiden sekä sanottujen tulla tavalla siltä kalenterikuukaudelta, jonka
4746: töiden yhteydessä käytettävien tarvikkeiden aikana sanottu tavara on otettu rakennustyössä
4747: ostohinnat, tai jos verovelvollinen on itse val- käytettäväksi.
4748: mistanut mainitut tavarat, liikevaihtoverolain
4749: 17 § :n 1 momentin mukaisesti myynnin vero-
4750: 6 §
4751: tusarvoon luettavan määrän. Jos edellä tarkoi- Edellä 4 § :n 1 momentissa tarkoitettu vä-
4752: tettu kone, laite, työkalu tai niiden osa han- hennys saadaan tehdä siltä kalenterikuukaudel-
4753: kitaan vuokrattuna kotimaasta, saa tavaroiden ta, jonka aikana vähennykseen oikeutettua on
4754: valmistustoimintaa harjoittava verovelvollinen tälle toimitetusta tavarasta tai tälle tehdystä
4755: vähentää verolliset vuokramaksut. Jos kone, asennustyöstä veloitettu tahi maahantuotu ta-
4756: laite, työkalu tai niiden osa vuokrataan suo- vara on tullattu, taikka verovelvollisen itse val-
4757: raan ulkomailta, saadaan vähentää hinta, josta mistaman tavaran arvo on luettu myynnin vero-
4758: maahantuonnin yhteydessä on laskettu liike- tusarvoon.
4759: vaihtovero, sekä sanottu vero. 7 §
4760: Edellä 1 momentissa tarkoitettuina koneina Jos tässä laissa tarkoitettuja vähennyksiä ei
4761: tai laitteina ei pidetä henkilö-, paketti- ja kuor- voida myynnin verotusarvoa asianomaiselta ka-
4762: ma-autoja. lenterikuukaudelta laskettaessa tehdä täysiroää-
4763: 96 Lakialoite n:o 49
4764:
4765:
4766: räisinä, noudatetaan vähentämättä jääneen mää- annettava lain soveltamisessa tarpeellisia selvi-
4767: rän vähentämisessä soveltuvin osin liikevaihto- tyksiä ja lausuntoja.
4768: verolain 22 § :n 2 ja 3 momentin säännöksiä.
4769: 9 §
4770: Myynnin verotusarvoa tässä laissa säädettyjen Lain 4 §:ää sovelletaan niihin sanotussa py-
4771: perusteiden mukaan laskettaessa ja muutoinkin kälässä tarkoitettuihin tavaroihin, jotka on toi-
4772: on soveltuvin osin voimassa mitä liikevaihto- mitettu tai luovutettu tullivalvonnasta vähen-
4773: verosta on säädetty. nyksen tekemiseen oikeutetulle verovelvolliselle
4774: 8 § tahi jotka tämä on ottanut käytettäväksi muu-
4775: Lain 2 § : ää sovelletaan niihin rakennuksiin, hun kuin myyntitarkoitukseen lain voimaan-
4776: joiden rakentamiseen on ryhdytty lain voimaan- tulopäivänä tai sen jälkeen, sekä niiden koti-
4777: tulopäivänä tai sen jälkeen. maasta vuokrattujen tavaroiden vuokranmak-
4778: Rakentamiseen katsotaan ryhdytyn, jolleivät suihin, jotka koskevat vuokra-aikaa lain voi-
4779: erityiset seikat muuta osoita, kun mahdollisia maantulopäivältä tai sen jälkeiseltä ajalta.
4780: .kaivutöitä lukuun ottamatta rakennuksen tai ra- Sellaisten tavaroiden ostohinnoista, joiden
4781: kennelman perustustyöt on aloitettu. Rakenta- ostohinnoista kolmasosa on tämän lain voi-
4782: misen aloittamisajankohdasta sekä, jos raken- maan tultua eräitä tuotannollisia investointeja
4783: nuksen ostohinta saadaan 3 § :n 2 momentin koskevista väliaikaisista poikkeuksista liikevaih-
4784: mukaan vähentää vain osittain, ostohinnan vä- toverolakiin annetun lain 4 §:n mukaisesti vä-
4785: hennyskelpoises.ta osuudesta on verovelvollisen hennettävissä, saa tämän lain 4 § :n 1 momen-
4786: annettava luotettava selvitys sen verokauden tista poiketen vähentää ainoastaan jäljelle jää-
4787: veroilmoituksessaan, jonka myynnin verotusar- vän osan.
4788: vosta 5 § :n mukainen vähennys ensimmäisen 10 §
4789: kerran tehdään. Rakentamista valvovan viran- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4790: omaisen on liikevaihtoverotoimiston pyynnöstä kuuta 1983.
4791:
4792:
4793: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4794:
4795: Pentti Sillantaus Pekka Löyttyniemi Helena Pesola
4796: Matti Jaatinen Timo Ihamäki Jouni J. Särkijärvi
4797: Heikki Perho Lauri lmpiö Tuulikki Petäjäniemi
4798: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Jalmari Torikka
4799: Esko J. Koppanen Aila Jokinen Toivo T. Pohjala
4800: Matti Hakala Saara Mikkola Martti Ursin
4801: Juhani Laitinen Pekka Jokinen Eva-Maija Pukkio
4802: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
4803: Arto Lampinen Heikki Järvenpää Ulla Puolanne
4804: Matti Hokkanen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
4805: Eero Lattula Ilkka Kanerva Erkki Pystynen
4806: Tapio Holvitie Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
4807: Ritva Laurila Sinikka Karhuvaara Helge Saarikoski
4808: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
4809: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi Pertti Salolainen
4810: Matti Pelttari
4811: 1982 vp. 97
4812:
4813: Lakialoite n:o 50
4814:
4815:
4816:
4817:
4818: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta an-
4819: netun lain muuttamisesta
4820:
4821:
4822: Eduskunnalle
4823:
4824: Henkilöautoihin kohdistuva tuonnin yhtey- dotuksen mukaan kannettavasta verosta, Mie-
4825: dessä kannettava vero on sen koko voimassa- lestämme auto- ja moottoripyöräverosta päät-
4826: olaajan pysynyt rakenteeltaan lähes muuttu- täminen tulee kaikilta osin säilyttää eduskun-
4827: mattomana. Suuren kertoimen osuus tullaus- ja nalla, emmekä pidä valtioneuvostolle myönnet-
4828: verotusarvoon on ollut määräävänä. Sen vuok- tyä valtuutta perusteltuna.
4829: si autojen vähittäishinnat ovat nousseet sekä Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaa, et-
4830: kansainvälisen että kotimaisen hintatason nou- .tä autokoulun kouluautona käytettävät autot
4831: sua huomattavasti nopeammin. Verotuksen rinnastettaisiin auto- ja moottoripyöräverolain
4832: vuoksi auton hinta nousee nykyään tuotanto- 7 §:ssä ammattimaiseen liikenteeseen käytettä-
4833: kustannusten nousuun verrattuna yli 2,45-ker- viin autoihin. Autokouluautoja käytetään pää-
4834: taisesti. asiallisesti opetuskäyttöön ja ne on myös varus-
4835: Kokoomuksen taholta on usein korostettu, tettu tätä tarkoitusta varten. Auto on autokou-
4836: että henkilöautojen verotus olisi pikaisesti saa- lulle työlealuihin verrattava investointi, jota ei
4837: tettava nykyistä huomattavasti kohtuullisem- tulisi kohtuuttomasti verottaa. Ehdotam.mekin,
4838: malle tasolle. Autoverotus kaipaakin kokonais- että kouluautoista maksettava vero palautettai-
4839: uudistusta, jota koskevan toivomusaloitteen siin auto- ja moottoripyöräverolain 7 §:ssä sää-
4840: olemmekin jättäneet. detyllä tavalla samoin kuin taksiautojen koh-
4841: Auto- ja moottoripyöräverosta annettua lakia dalla. on asianlaita. Näin saataisiin autdkoulujen
4842: muutettiin 4 päivänä joulukuuta 1981 annetul- opetusmaksutkin alennetuksi 12-14 prosentil-
4843: la lailla (822/81) siten, että yli vuoden van- la, mikä aiheuttaisi huomattavaa sääSitöä aj.okor~
4844: hojen, uusina myytävien autojen ja moottori- tin suorittajille.
4845: pyörien kulutukseen joutumisen rajoittamisek- Lain 17 § ;.ssä on korotettu aivan riittämättö-
4846: si korotettiin näistä ajoneovoista suoritettavaa mästi vaikeasti näkö- ja liikuntavammaiselle sekä
4847: veroa 20 prosentilla. Lain perusteluissa tode- työssä käyvälle taikka ammattiopintoja harjoitta-
4848: taan, että henkilöautojen pitkäaikaisesta varas- valle vammaiselle palaotettavan auton hintaan
4849: toinnista voisi aiheutua ajoneuvoille sellaisia sisältyvän autoveron määrää. Jo aikaisempina
4850: vaurioita, jotka lyhentävät niiden käyttöikää. vuosina ovat invalidien autoveropalautukset
4851: Mielestämme tämänkaltaisia veronkorotuksia jääneet jälkeen taksiliikenteelle myönnetyistä
4852: ei olisi tullut toteuttaa pelkkien olettamusten veronpalautuksista. Veronpalautuksia on tak-
4853: varassa. Käytännössä yli vuoden vanhojen, uusi- siliikenteelle korotettu vuodesta 1977 vuoteen
4854: na myytävien ajoneuvojen myynnistä ei aiheu- 1982 saakka yli 150 prosentilla ja invalideille
4855: du sellaista vahinkoa kuluttajalle, että myyn- vain noin 60 prosentilla.
4856: tiä pitäisi rajoittaa verotuksellisin keinoin. Ku- Kokoomuksen eduskuntaryhmä kats.oo, että
4857: luttajat ovat autoa hankkiessaan tietoisia nii- invalidien autoveropalautusten jälkeenjäänei-
4858: den vuosimallista ja iästä ja heitä suojaavat syys on nyt korjattava, ja ehdotammekin tar-
4859: mm. kuluttajansuojalain säännökset. Sen vuok- vittavia korotuksia lain 17 §: ään.
4860: si ehdotamme laip 4 a §:ää poistettavaksi. Edellä esittämämme perusteella ehdotamme.
4861: Lakiin sisällytettiin samassa·· yhteydessä uusi kunnioittaen,
4862: 4 b §, jossa valtioneuvostolle myönnettiin val-
4863: tuus jo siinä vaiheessa, kun eduskunnalle on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4864: annettu auto- ja moottoripyöräveron muutta- lakiehdotuksen:
4865: mista koskeva hallituksen esitys, määrätä eh-
4866: U 088200112W
4867: 98 Lakialoite n:o 50
4868:
4869:
4870:
4871:
4872: Laki
4873: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
4874:
4875: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4876: kumotaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 patvana marraskuuta 1967 annettuun lakiin
4877: (482/67) 4 päivänä joulukuuta 1981 annetulla lailla (822/81) lisätty 4 a ja 4 b §, sekä
4878: muutetaan lain 3 §, 7 §:n 1 momentti, sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne '
4879: ovat 4 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (822/81), seuraavasti:
4880:
4881: 3 § on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han-
4882: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin
4883: määrä korotettuna 30 prosentilla ja vähennet- valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoi•
4884: tynä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että veron tamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin pii•
4885: määrä aina on vähintään 50 prosenttia vero- ritullikamarin on hakemuksesta · määrättävä
4886: tusarvosta. Käytettynä maahan tuodun ja käy- asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset-
4887: tettyinä maahan tuoduista osista valmistetun tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suo-
4888: auton vero on 90 prosenttia vastaavan uuden ritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kuiten-
4889: auton verosta. kin enintään 23 000 markkaa. Milloin hakija
4890: 7 § ajokortissa olevalla merkinnällä tai muutoin
4891: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on luotettavasti osoittaa, että hänen on käytettä·
4892: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- vä automaattivaihteista autoa, veroa palaute-
4893: teriin ammattimaiseen liikenteeseen tai auto- taan edellä mainituin edellytyksin enintään
4894: koulun kouluautona käytettäväksi, on se, joka 30 000 markkaa. Jos auto on ollut haltijan
4895: tällöin on rekisteröity auton omistajaksi tai hal- käytössä, vero palautetaan vasta, kun haltija
4896: tijaksi ja joka käyttää sitä pääasiallisesti am- on rekisteröity auton omistajaksi. Hakemus
4897: mattimaiseen liikenteeseen tai autokoulun kou- voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröi•
4898: luautona, oikeutettu, auton oltua haltijan käy- ty auton omistajaksi, mutta se on tehtävä vii-
4899: tössä kuitenkin vasta tämän tultua rekisteröi- meistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
4900: dyksi auton omistajaksi, hakemuksesta saa- Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
4901: maan Helsingin piiritullikamarilta takaisin maa- ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
4902: han tuotaessa suoritetun autoveron määrän, haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
4903: kuitenkin enintään 45 500 markkaa. Palautus- ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puut-
4904: ta on uhalla, että oikeus sen saamiseen on me- tumisen tahi toiminnanvajavuuden vuoksi si-
4905: netetty, haettava 6 kuukauden kuluessa siitä, ten ·alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteen-
4906: kun hakija on merkitty autorekisteriin auton sa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin piiri-
4907: omistajaksi. tullikamarin on hakemuksesta 1 momentissa
4908: säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion varoista
4909: maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maahan-
4910: 17 § tuonnin yhteydessä suoritetusta tai auton hin-
4911: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa taan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään
4912: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai 15 500 markkaa. Palautusta myönnetään vain
4913: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- autosta, jonka hankinta on invalidille hänen
4914: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy- toimensa tai työnsä tai ammattiin valmis-
4915: vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitami-
4916: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, seksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voidaan
4917: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton
4918: Lakialoite n:o 50 99
4919:
4920: omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4921: 7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa. kuuta 198.3.
4922:
4923:
4924:
4925:
4926: Helsingissä 12 päilvänä helmikuuta 1982
4927:
4928: Pentti Sillantaus Lauri lmpiö Helena Pesola
4929: Matti Jaatinen Mauri Miettinen Jouni J. Särkijärvi
4930: Heikki Perho Aila Jokinen Tuulikki Petäjäniemi
4931: Esko J. Koppanen Saara Mikkola Jalmari Torikka
4932: Matti Hakala Pekka Jokinen Toivo T. Pohjala
4933: Juhani Laitinen Pentti Mäki-Hakola Martti Ursin
4934: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Järvenpää Eva-Maija Pukkio
4935: Arto Lampinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
4936: Matti Hokkanen Ilkka Kanerva Ulla Puolanne
4937: Eero Lattula Tapani Mörttinen Matti Viljanen
4938: Tapio Holvitie Sinikka Karhuvaara Erkki Pystynen
4939: Ritva Laurila Olavi Nikkilä Mauri Vänskä
4940: Juuso Häikiö Eeva Kauppi Helge Saarikoski
4941: Pekka Löyttyniemi Matti Pelttari Ben Zyskowicz
4942: Timo Ihamäki Sampsa Aaltio Pertti Salolainen
4943: Anna-Kaarina Louvo
4944: 100 l982·vp.·
4945:
4946: Lakialoite n:o 51 ,
4947:
4948:
4949:
4950:
4951: A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
4952: 31 §:n muuttamisesta
4953:
4954:
4955: Eduskunnalle
4956:
4957: Maamme sosiaaliturvan kehittämisessä pai- na johtuvat siitä, että samalla kun tulot ovat
4958: nopiste on viime vuosina ollut eläkeläisten toi- pienimmillään, ovat perheen perustamisesta ai-
4959: meentulon parantamisessa. Merkittävä uudis- heutuvat menot kuitenkin suuret.
4960: tus tässä suhteessa on . vuoden alussa säädetty Nuorten perheiden taloudellista asemaa tu-
4961: laki kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuk- lisi eri keinoin helpottaa. Yhtenä mahdollisuu-
4962: sesta, joka tulee asteittain voimaan lähivuosi- tena on myöntää avioliiton solmineille nuoril-
4963: na. Eläkeläisten perustoimeentulon tultua var- le verotuksessa ylimääräinen vähennys esim.
4964: mistetuksi tulisi päähuomio kiinnittää lapsiper- kolmen ensimmäisen avioliittovuoden ajan.
4965: heiden taloudellisen aseman parantamiseen. Tämä kävisi päinsä lisäämällä tulo- ja varalli-
4966: Lapsiperheiden taloudellinen asema on usein suusverolain 31 §:ään uusi 3 momentti.
4967: heikoimmillaan avioliiton ensimmäisinä vuosi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4968: na. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi monet nioittaen,
4969: joutuvat jopa lykkäämään avioliiton solmimis-
4970: ta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4971: Perheiden taloudelliset ongelmat alkuvuosi- lakiehdotuksen:
4972:
4973:
4974: Laki
4975: tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n muuttamisesta
4976:
4977: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4978: varallisuusverolain (1043/74) 31 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
4979:
4980: 31 § kaa edellyttäen, etteivät molemmat puolisot
4981: avioliittoa solmittaessa olleet täyttäneet 30
4982: Tämän lain 2 a §:n 1 momentissa tarkoite- vuotta (perheenperustamisvähennys).
4983: tuilla puolisoilla on oikeus avioliiton solmi-
4984: misvuotena ja kahtena sitä seuraavana vuote- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4985: na tuloistaan vähentää yhteensä 4 000 mark- kuuta 198 .
4986:
4987:
4988: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
4989:
4990: Asser Stenbäck Esko Almgren Impi Muroma
4991: Jorma Fred Erkki Korhonen Antero Juntumaa
4992: Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
4993: 101
4994:
4995: Lakialoite n:o 52
4996:
4997:
4998:
4999:
5000: A. Stenbäck ym.: ·Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
5001: 32 a §:n muuttamisesta
5002:
5003:
5004: Eduskunnalle
5005:
5006: Vuokra-asuntotilanne on varsinkin maamme kan muuttamalla aikaisemmin valtionverotuk-
5007: suurissa asutuskeskuksissa jo pitkään ollut huo- sessa myönnetty osinkotulovähennys omaisuus-
5008: no. Asuntojonot ovat pitkät, niissä on useita tulovähennykseksi, joka saadaan tehdä myös
5009: tuhansia asunnontarvitsijoita. Uusia vuokra- vuokratulosta. Tästä ei kuitenkaan ole hyötyä
5010: asuntoja kyllä maahamme rakennetaan, mutta sellaisille verovelvollisille, joilla on jo ennes-
5011: niiden määrä ei riitä tyydyttämään kysyntää, tään osinko- tai muita pääomatuloja mainitun
5012: koska myös vuokra-asuntojen poistuma on vähennyksen enimmäismäärän verran.
5013: suuri. Jotta vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen
5014: Vuokra-asuntojen tarjonnan vähenemiseen on tarjontaa voitaisiin lisätä, tulisikin vähennyk-
5015: ratkaisevasti vaikuttanut se, ettei asuntojen tar- sen määrää korottaa nykyisestä 2 500 markasta.
5016: joaminen vuokralle ole enää taloudellisesti kan- Maassamme on runsaasti vuokra-asunnoiksi so-
5017: nattavaa. Tätä osoittaa mm. se, että vuokrat veltuvia huoneistoja, joita pidetään tyhjinä sen
5018: valtion tuella rakennetuissa vuokrataloissa ovat vuoksi, ettei vuokraaminen ole taloudellisesti
5019: kiivenneet kohtuuttoman korkeiksi. Vapaara- kannattavaa. Omaisuustulovähennyksen tulisi
5020: hoitteisten asuntojen vuokria on pitänyt koh- olla suuruudeltaan ainakin kaksinkertainen
5021: tuullisempana jo pitkään harjoitettu tiukka nykyiseen verrattuna.
5022: vuokrasäännöstely, mutta samalla se on merkin- Vuokratulosta myönnettävän vähennyksen
5023: nyt vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjon- suurentaminen keventäisi todennäköisesti myös
5024: nan vähenemistä. painetta vuokrien korotuksiin, koska vuokran-
5025: Asuntojen vuokralle tarjoamisen kannatta- antajalle jäisi alhaisemmastakin vuokrasta suu-
5026: vuuteen vaikuttaa ratkaisevasti verotus. Tämä rempi nettotulo.
5027: johtuu siitä, että vuokratulo on monessa ta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5028: pauksessa marginaaliveron alaista tuloa, josta
5029: joudutaan maksamaan veroa 50 prosenttia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5030: Vuokranantajien verotusta lievennettiin hiu- lakiehdotuksen:
5031: 102 Lakialoite n,:o 52
5032:
5033:
5034:
5035:
5036: Laki
5037: tulo- ja varallisuusverolain 32 a §:n muuttamisesta
5038: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
5039: ja varallisuusverolain (1043/74) 32 a §, sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1981
5040: annetussa laissa (899/81), näin kuuluvaksi:
5041:
5042: 32 a §
5043: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- vapaa-ajan asuntona käytettäväksi wokratusta
5044: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa asunnosta saadusta vuokratulosta yhteensä
5045: vähentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuus- 5 000 markkaa, kuitenkin enintään edellä tar-
5046: kunnalta saaduista osingoista ja osuuspääoman koitettujen tulojen yhteismäärä ( omaisuustulo-
5047: koroista taikka kotimaiselta säästöpankilta tai vähennys).
5048: osuuspankilta saaduista niiden lisärahastosijoi-
5049: tuksille maksettavista koroista ja muusta ve- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5050: ronalaisesta korosta sekä muuna asuntona kuin kuuta 198 .
5051:
5052:
5053: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
5054:
5055: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen Erkki Korhonen
5056: Jorma Fred Esko Almgren Impi Muroma
5057: Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
5058: 1982 vp. 103
5059:
5060: Lakialoite n:o 53
5061:
5062:
5063:
5064:
5065: Valo ym.: Ehdotus laiksi ;tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muut-
5066: tamisesta
5067:
5068:
5069: Eduskunnalle
5070:
5071: Voimassa olevassa tulo- ja varallisuusvero- että tämänhetkinen huolestuttavan alhainen syn-
5072: laissa (1043/74) on määritelty menot, jotka tyvyystasomme voitaisiin saada nousemaan. Mit-
5073: yksityisen verovelvollisen on mahdollista vähen- kään ponnistelut vallitsevan tilan muuttami-
5074: tää veronalaisista tuloistaan. Luetteloon ei ole seksi eivät ole turhia.
5075: sisällytetty palkkaa, jonka verovelvollinen mak- Muuttamalla tulo- ja varallisuusverolakia si-
5076: saa palveluksessaan olevalle apulaiselle. Olemas- ten, että kotiapulaisen palkka olisi vähennys-
5077: sa oleva tila on nyky-yhteiskunnan pitkälle kelpoinen meno tuloverotuksessa, voitaisiin
5078: edenneen työnjaon ja kansantalouden kehitty- maahamme ilman lisäinvestointeja luoda uusia
5079: misen kannalta epätarkoituksenmukainen. työpaikkoja, mikä olisi nykyisessä, usein juuri
5080: Yhä useammin aviopuolisot tai yksinhuoltajat naisille vaikeassa työllisyystilanteessa erinomai-
5081: ovat saaneet yhteiskunnalle ja asianomaiselle nen apu. Kun kotona tapahtuvaa kasvatusta
5082: erityiskoulutuksen. Tällöin on järkevämpää, että on pidetty lapsen kehityksen kannalta edulli-
5083: he käyvät koulutustaan vastaavassa työssä kuin simpana kasvatusmuotona, yleistyisi nykyisin
5084: jäävät kotiin hoitamaan lapsia ja kotia. Lasten omalla erityislailla säädelty kotiapulaistoiminta
5085: ja kodin hoito on edullisinta jättää kotiapulai- huomattavasti.
5086: sen tehtäväksi. Nykyinen vähennysjärjestelmä ei Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
5087: kuitenkaan suosi tällaista työnjakoa, vaan päin- dotamme,
5088: vastoin estää tehokkaasti kotiapulaisten palk-
5089: kaamisen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5090: Jos lasten hoito omassa kodissa tehtäisiin lakiehdotuksen:
5091: nykyistä edullisemmaksi, olisi todennäköistä,
5092:
5093: Laki
5094: tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
5095:
5096: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5097: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74)
5098: 29 §:n 2 ja 3 momentti,
5099: näistä 2 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (510/
5100: 77), sekä
5101: lisätään 29 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta, seuraavasti:
5102:
5103: 29 § perusparannuksesta aiheutuneiden velkojen sekä
5104: Verovelvollisella on oikeus vähentää: verovelvollisen tai hänen perheensä elantokus-
5105: tannuksiksi katsettavien velkojen korot ja in-
5106: 7) kotitaloudessaan työskennelleen kotiapu- deksi- ja kurssitappiot vähennetään sen puoli-
5107: laisen palkkamenot ja työnantajan maksetta- son tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jol-
5108: vaksi kuuluvat sosiaaliturvakustannukset. lei vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin
5109: Edellä 1 momentin 4-7 kohdissa mainitut puolisot ovat sitä vaatineet, tehdään vähennys
5110: vähennykset sekä verovelvollisen tai hänen per- ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka ansio-
5111: heensä vakituisen asunnon hankkimisesta ja tulojen yhteismäärä on suurempi. Edellä mai-
5112: 104 Lakialoite n:o 53
5113:
5114:
5115: nitut vähennykset tehdään saman suuruisina val- 7 kohdassa tarkoitetun vähennyksen siten~ että
5116: tion- ja kunnallisverotuksessa. vähennyksen enimmäismäärä on niin suuri osa
5117: Verovelvollinen henkilö, joka ei ole koko sanottujen kohtien mukaisesta enimmäismääräs-
5118: verovuotta asunut Suomessa, sekä ulkomainen tä kuin hänen Suomessa asumaosa aika on
5119: yhteisö saa tehdä 1 momentin 1-3 sekä 5 koko verovuodesta. Kalenterikuukauden osa
5120: kohdassa tarkoitetun vähennyksen vain, jos se luetaan tällöin täydeksi kuukaudeksi.
5121: kohdistuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen,
5122: josta täällä on suoritettava veroa. Edellä tar- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5123: koitettu henkilö saa tehdä 1 momentin 4, 6 ja kuuta 19
5124:
5125:
5126: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
5127:
5128: Tauno Valo Sampsa Aaltio Matti Viljanen
5129: Helge Saarikoski Lauri lmpiö Pekka Löyttyniemi
5130: 1982 vp. 105
5131:
5132: Lakialoite n:o 54
5133:
5134:
5135:
5136:
5137: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
5138: muuttamisesta
5139:
5140:
5141: Eduskunnalle
5142:
5143: Verotus on maassamme osin hallituksen sää- män vähennyksen enimmäismäärää korotetta-
5144: tämistä laeista, osin inflaatiosta johtuen ki- vaksi 400 markkaan. Lisäksi tulisi kaikki vero-
5145: ristynyt sietämättömälle tasolle. Tuloveron velvollisen ja hänen perheenjäsentensä sairaus-
5146: progressio koskee jo erittäin voimakkaasti sel- kulut saada vähentää täysimääräisinä. 1 mo-
5147: laisiakin pienituloisia, jotka vielä 1970-luvun mentin 6 kohtaa tulee tämän vuoksi korjata.
5148: alkupuolella eivät joutuneet ollenkaan maksa- 31 §. Veronmaksukyvyn alentumisvähennys
5149: maan valtion tuloveroa. on joulukuussa tapahtuneen korotuksen jäl-
5150: Eräs perussyy tuloveron kiristymiseen on keenkin edelleen alhainen. Tämän vuoksi, kun
5151: siinä, että tulo- ja varallisuusverolaissa säädetyt on kysymyksessä nimenomaan vaikeimmassa ta-
5152: markkamääräiset vähennykset ovat inflaation loudellisessa asemassa olevien veronmaksajien
5153: myötä jatkuvasti menettäneet merkitystään. tukeminen, tulisi veronmaksukyvyn alentumis-
5154: Tämän vuoksi tulisi vähennyksiä ja tulo- ja vähennys korottaa 10 000 markkaan. Lain 31
5155: varallisuusverolain säännöksiä muuttaa ainakin §:ää tulisi korjata.
5156: tapahtunutta rahan arvon alenemista vastaa- 33 §. Valtionverotuksessa myönnettäviä vä-
5157: vasti. hennyksiä tulisi korottaa niiden merkityksen
5158: Tämän vuoksi ehdotamme tulo- ja varalli- säilyttämiseksi edes ennallaan ja niiden todel-
5159: suusverolakia muutettavaksi seuraavasti: lisen vaikutuksen varmistamiseksi oikeudenmu-
5160: 17 §. Aviapuolisoiden erillisverotus ei vielä kaisen veron määräämisessä. Tämän vuoksi tu-
5161: tässä vaiheessa koske pääomatuloja kuin siltä lisi työtulovähennyksen prosenttimäärä korot-
5162: osin kuin niiden määrä jää alle 2 000 markan. taa 25 prosentista 50 prosenttiin, mikä paran-
5163: Jotta kaikkien tulojen osalta päästäisiin mah- taisi erityisesti pienituloisten asemaa, sekä
5164: dollisimman täydelliseen erillisverotukseen, mi- enimmäismäärä korottaa 10 000 markkaan. Vas-
5165: kä on yleisesti hyväksytty tavoite, tulisi eril- taavasti ylimääräisen työtulovähennyksen pro-
5166: lään verotettavien muiden kuin ansiotulojen senttimäärä tulisi korottaa 20:stä 40:een ja
5167: määrä korottaa tässä vaiheessa 8 000 mark- enimmäismäärä korottaa 4 500 markkaan. Palk-
5168: kaan. Lain 17 § :n 2 momenttia tulisi korjata kavähennyksen prosenttimäärä tulisi nostaa kol-
5169: tältä osin. meen ja enimmäismäärä 1 200 markkaan. Val-
5170: 22 §. Matkakorvaukset, päivärahat, ateria- tionverotuksen yksinhuoltajavähennys tulisi
5171: korvaukset, majoituskorvaukset, työmatkakor- nostaa 20:stä 40:een prosenttiin ja enimmäis-
5172: vaukset ja muut vastaavat korvaukset ovat voi- määrä 4 500 markkaan. Puolisovähennys tulisi
5173: massa olevan lain mukaan verovapaita vain sil- korottaa 10 000 markkaan sekä koulutusvähen-
5174: loin, kun työnantaja on määrännyt työntekijän nys 1 500 markkaan.
5175: työhön vieraalle paikkakunnalle. Lakia tulisi 36 §. Myös kunnallisverotuksessa myönnet-
5176: muuttaa siten, että nämä korvaukset ovat aina täviä vähennyksiä tulisi korottaa. Tämän joh-
5177: verovapaita. dosta esitämme aloitteessamme vanhuusvähen-
5178: 28 §. Palkkatulovähennys on nykyisellään nyksen korottamista 5 000 markkaan, lapsivä-
5179: aivan liian pieni. Tämän vuoksi esitämme sitä hennyksen korottamista 1 500 markkaan, kun-
5180: korotettavaksi 1 200 markkaan. nallisverotuksen yksinhuoltajavähennyksen ko-
5181: 29 §. Henki- ja henkilövakuutusten maksu- rottamista 2 000 markkaan, opiskelijavähennyk-
5182: jen vähennyskelpoinen määrä on jäänyt inflaa· sen korottamista 5 000 markkaan, invalidivä-
5183: tion myötä jälkeen. Tämän vuoksi esitämme tä- hennyksen korottamista 10 000 markkaan ja
5184: 14 088200112W
5185: 106 Lakialoite n:o 54
5186:
5187:
5188: vähimmäisinvaliditeettiprosentin alentamista 30 500 markkaan. Lisäksi tulisi elatusvelvollisen
5189: prosentista 20 prosenttiin sekä elatusvelvolli- vähennys verosta korottaa 900 markkaan.
5190: suusvähennyksen korottamista 5 000 markkaan. 65 §. Käsityksemme mukaan ei ketään sai-
5191: 37 §. Perusvähennyksen merkitys kunnallis- si maassamme verottaa niin, että verot vievät
5192: verotuksessa on erityisen suuri kaikkein pieni- yli 75 prosenttia asianomaisen tuloista. Lain
5193: tuloisimpien kohdalla. Tämän vuoksi esitämme 65 §:ään tulisi kirjoittaa tätä tarkoittava sään-
5194: perusvähennystä korotettavaksi 10 000 mark- nös.
5195: kaan, mikä hyväksyttynä merkitsisi sitä, ettei Edellä esittämiämme korotettuja vähennyk-
5196: kunnallisveroa perittäisi alle 10 000 markan siä ja muita tulo- ja varallisuusverolain kor-
5197: vuosituloista ollenkaan. jauksia tulisi käsityksemme mukaan soveltaa jo
5198: 57 §. Suoraan verosta tehtävät vähennyk- vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa.
5199: set ovat myös inflaation jatkumisen vuoksi me- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
5200: nettäneet merkitystään. Tämän vuoksi tulisi tamme kunnioittaen,
5201: verosta tehtävä huoltajavähennys korottaa
5202: 1 000 markkaan, invalidivähennys verosta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5203: 1 500 markkaan sekä vanhuusvähennys verosta lakiehdotuksen:
5204:
5205:
5206:
5207: Laki
5208: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
5209:
5210: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5211: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74)
5212: 17 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 momentin 8 kohta, 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohdat,
5213: 31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1-5 kohdat, 36 §:n 1 momentin 1-5 kohdat ja
5214: 3 momentti, 37 §, 57 §:n 1 momentin 1-3 kohdat ja 3 momentti sekä 65 §,
5215: sellaisina kuin niistä ovat 17 §:n 2 momentti, 29 §:n 1 momentin 4 kohta, 31 §:n 1 mo-
5216: mentti, 33 §:n 1 momentin 1-4 kohta, 36 §:n 1 momentin 2-5 kohta, 37 § ja 57 §:n
5217: 1 momentin 1 ja 2 kohta 18 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (899/81), 22 §:n
5218: 1 momentin 8 kohta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (510/77), 28 § 25 päi-
5219: vänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (848/77), 29 §:n 1 momentin 6 kohta, 33 §:n 1
5220: momentin 4 kohta ja 57 §:n 1 momentin 3 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa
5221: laissa (608/75), 57 §:n 3 momentti 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (885/79) ja
5222: 65 § 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (913/78), seuraavasti:
5223:
5224: 17 §
5225: 8) tehdystä virka- tai työmatkasta saatua
5226: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las- virka- tai työehtosopimuksen mukaista matkus-
5227: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansiotu- tamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ate-
5228: loja vähemmän kuin toisella puolisolla tai jolla riakorvausta, majoituskorvausta, yömatkarahaa
5229: ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot kuin an- ja muun nimistä hyvityksenä suoritettua matka-
5230: siotulot, siltä osin kuin niiden verotettava mää- kustannusten korvausta, niin myös ulkomaille
5231: rä ylittää 8 000 markkaa, toisen puolison tuloi- työnantajan määräyksestä tehdystä virka- tai
5232: hin. Jos kummallakin puolisolla on vain muita työmatkasta saatua vastaavaa korvausta;
5233: tuloja kuin ansiotuloja, lisätään sen puolison,
5234: jolla on vähemmän tuloja, tulo siltä osin kuin
5235: se ylittää 8 000 markkaa toisen puolison tuloi- 28 §
5236: hin. Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan
5237: palkkatulovähennyksenä 1 200 markkaa, ei kui-
5238: tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän.
5239: 22 § Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta tehtä-
5240: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: vät luonnolliset vähennykset, jollei niiden mää-
5241: rä ylitä 1 200 markkaa.
5242: Lakialoite n:o .54 107
5243:
5244: 1 29 § tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisalia on
5245: Verovelvollisella on oikeus vähentää: sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka
5246: tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää
5247: 4) o~pasta taikka puolisonsa tai lastensa tahi 10 000 markkaa vähennettynä 25 prosentilla
5248: sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on toisen puolison tulon määrästä ( puolisovähen-
5249: verovuonna elättänyt, henki- .tai muusta henki- nys)1
5250: lövakuutuksesta suorittamansa maksut, lukuun 5) 1 500 markkaa jokaisesta verovuonna
5251: ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa elättämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvatti'-
5252: tarkoitettuja maksuja sekä kansaneläkevakuu- lapsestaan, joka ennen verovuoden alkua oli
5253: tusmaksua, kuitenkin yhteensä enintään 400 täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka verOJo
5254: markkaa kutakin perheenjäsentä kohti, vuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan on
5255: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-,
5256: 6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa,
5257: kokonaisuudessaan, korkeakoulussa tai muussa niihin verrattavassa
5258: oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että vähennys
5259: myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin,
5260: 31 § jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyk-
5261: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön sen saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteis-
5262: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä määrä on suurempi (koulutusvähennys) 1
5263: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo-
5264: mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten ela-
5265: tusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden 36 §
5266: johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään tu- Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
5267: losta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enem- nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
5268: pää kuin 10 000 markkaa (veronmaksukyvyn
5269: alentumisvähennys). 1) 5 000 markkaa, milloin hän ennen vero-
5270: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
5271: täviisi vuotta ( vanhuusvähennys) 1
5272: 33 § 2) 1 500 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
5273: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero-
5274: hentää lisäksi: vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys
5275: myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos
5276: 1) 50 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen
5277: enintään 10 000 markkaa (työtulovähennys) 1 saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä
5278: 2) 40 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin enin- on suurempi (lapsivähennys) 1
5279: tään 4 500 markkaa, jos verovelvollinen on ve- 3) 2 000 markkaa, jos hänellä verovuodelta
5280: rovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, minkä li- on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk-
5281: säksi vähennyksen enimmäismäärää korotetaan seen eikä häneen ole sovellettava tämän lain
5282: 1 500 markalla, jos verovelvollinen on elättänyt puolisoita koskevia säännöksiä (kunnallisvero-
5283: verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyttä las- tuksen yksinhuoltajavähennys) 1
5284: taan tai kasvattilastaan, kuitenkin niin, että
5285: 4) 5 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän
5286: puolisoista vähennyksen saa vain se, jonka
5287: on verovuonna vähintään seitsemän kuukauden
5288: ansiotulojen määrä on pienempi (ylimääräinen ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan-
5289: työtulovähennys) 1 sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa,
5290: 2 a). 3 prosenttia palkkatulostaan, kuitenkin korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa
5291: enintään 1 200 markkaa (palkkavähennys), oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys) 1 sekä
5292: 3) 40 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin- 5) 10 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
5293: tään 4 500 markkaa, jos sellainen verovelvolli- ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait-
5294: nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu-
5295: koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä
5296: alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan (valtion- on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 20
5297: verotuksen yksinhuoltajavähennys) 1 prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus
5298: 4) 10 000 markkaa, milloin verovelvollisen 10 000 markasta (invalidivähennys). Milloin
5299: puolisalia ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi verovelvollinen on verovuonna saanut pakolli-
5300: 108 Lakialoite n:o 54
5301:
5302: seeri eläketur\Taån perustuvaa työkyvyttömyys- 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1.mom~tin
5303: eläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen~
5304: e.ri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on 1 500 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
5305: myönnetty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on ' 100
5306: on myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvolli- prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
5307: sen haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella mutta kuitenkih vähintään 30 prosenttia, pro-
5308: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi- senttimäärän osoittama osuus 1 500 markasta,
5309: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu- sekä
5310: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen, 3) jos hänellä on oikeus 36 §:n l momen-
5311: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van- tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,
5312: huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää- 500 markkaa.
5313: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haitta-
5314: aste määritellään, sekä invalidivähennyksen saa- Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 § :n }
5315: miseksi esitettävästä selvityksestä. momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen-
5316: nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan
5317: Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit- verovuonna suorittamansa elatusavun määrästä,
5318: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön kuitenkin enintään 900 markkaa alaikäistä lasta
5319: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis- kohden.
5320: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna suo- 65 §
5321: rittamansa sanotun elatusavun määrän, kuiten- Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon-
5322: kin enintään 5 000 markkaa alaikäistä lasta nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
5323: kohden (elatusvelvollisuusvähennys). verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
5324: den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion-
5325: 37 § veron sekä hänelle määrätyn kunnallisveron,
5326: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- kirkollisveron, kansaneläkevakuutusmaksun ja
5327: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- sairausvakuutusmaksun yhteismäärä on suurem-
5328: keen ei ole 10 000 markan määrää suurempi, pi kuin 75 prosenttia verovelvollisen valtion-
5329: on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa- verotuksessa vahvistetusta verotettavasta tulos-
5330: notun tulon määrä, tai jos tulo on 10 000 ta, verovelvollisen maksettavaksi ei panna sa-
5331: markkaa suurempi, 10 000 markkaa vähennet- notun määrän yli menevää valtionveron osaa.
5332: tynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 100 Verotuslain 77 § :n nojalla määrätty veronkoro-
5333: markan määrästä, jolla tulo ylittää 10 000 mar- tus on pantava maksuun kokonaan.
5334: kan määrän (perusvähennys). Verojen ja maksujen enimmäismäärää 1 mo-
5335: mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon
5336: 57 § tuloja, joista on suoritettava vain kunnallis-
5337: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman veroa eikä verotuslain 77 §:n nojalla määrättyä
5338: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo- veronkorotusta.
5339: verosta vähennetään: Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 mo-
5340: mentissa tarkoitettu veron maksuunpanematta
5341: 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis- jättäminen kummankin puolison osalta erik-
5342: tä lastaan tai kasvattilastaan, 1 000 markkaa seen.
5343: jokaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin,
5344: että vähennys myönnetään vain sille puoli-
5345: soista, jonka tuloveron määrä on suurempi Tätä lakia sovelletaan ensimmrusen kerran
5346: (huolta;avähennys), verovuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa.
5347:
5348:
5349: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5350:
5351: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
5352: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
5353: 1982 vp. 109
5354:
5355: Lakialoite n:o 55
5356:
5357:
5358:
5359:
5360: P. Vennamo ym.: Ehdotus lai:ksi obligaatiolainojen veronhuojen-
5361: nuslain 1 § :n muuttamisesta
5362:
5363:
5364: Eduskunnalle
5365:
5366: Kun suurituloiset ja varakkaat ostavat vero- maan kunnanverot myös heidän puolestaan.
5367: vapaita valtion ja suuryhtiöiden obligaatioita, Tätä ei voida pitää oikeana.
5368: niin he voimassa olevan lain mukaan eivät mak- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-.
5369: sa penniäkään valtionveroa, mutta eivät myös- taen,
5370: Itään kunnallisveroa hyvätuottoisista obligaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5371: tioistaan. Tällöin pienituloiset joutuvat maksa- lakiehdotuksen:
5372:
5373:
5374:
5375: Laki
5376: obligaatiolainojen veronhuojennuslain 1 §:n muuttamisesta
5377:
5378: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1981 annetun obli-
5379: gaatiolainojen veronhuojennuslain (785/81) 1 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
5380:
5381: 1 §
5382: Vuosina 1982-1985 liikkeeseen lasketun sessa veronhuojennuksia sen mukaan kuin tässä
5383: suomenrahan määräisen obligaatiolainan koros- laissa säädetään.
5384: ta ja pääomasta myönnetään valtionverotuk-
5385:
5386:
5387: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5388:
5389: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
5390: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
5391: 110 1982 vp.
5392:
5393: Lakialoite n:o 56
5394:
5395:
5396:
5397:
5398: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi nestemäisten polttoaineiden
5399: varmuusvarastointimaksusta annetun lain 3 § :n muuttami-
5400: sesta
5401:
5402:
5403: Eduskunnalle
5404:
5405: Nykyisessä tilanteessa olisi tehtävä kaikki Varmuusvarastointimaksu olisi siis ainakin tois-
5406: mahdollinen nestemäisten polttoaineiden kulut- taiseksi kumottava kokonaan.
5407: tajahintojen alentamiseksi. Tästä syystä SMP Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5408: katsoo, että varmuusvarastointimaksun perimi- taen,
5409: nen nestemäisiltä polttoaineilta on virhe, koska
5410: jo aikaisemmin kerättyjä tällaisia maksuja on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5411: kymmeniä miljoonia markkoja käyttämättä. lakiehdotuksen:
5412:
5413:
5414:
5415: Laki
5416: nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastointimaksusta annetun lain 3 § :n muuttamisesta
5417:
5418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nestemäisten polttoaineiden varmuusvaras-
5419: tointimaksusta 11 päivänä joulukuuta 1981 annetun lain (853/81) 3 § näin kuuluvaksi:
5420:
5421: 3 §
5422: Nestemäisiltä polttoaineilta ei peritä var- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5423: muusvarastointimaksua. kuuta 198 .
5424:
5425:
5426: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5427:
5428: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5429: 1982 vp. 111
5430:
5431: Lakialoite n:o 57
5432:
5433:
5434:
5435:
5436: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi alueellisesta kuljetustuesta an-
5437: netun lain 2 § :n muuttamisesta
5438:
5439:
5440: Eduskunnalle
5441:
5442: Kuorma-autoilijoita syrjitään j,atkuvasti kuljetusta ja syrjii tavallista kuorma-autoilijaa.
5443: alueellisessa kuljetustuessa Valtionrautateihin Tämä on todella raskas vääryys, joka on saa-
5444: verrattuna. Tämä on sosialismin ja suuren ra- tava oikaistuksi.
5445: han etujen mukaista. SMP ei sitä kuitenkaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5446: hyväksy. taen,
5447: Kun kuljetustukea maksetaan yhteisistä rau-
5448: tatie- ja kuorma-autokuljetuksista, niin tällöin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5449: kin voimassa oleva laki suosii suurkuorma-auto- lakiehdotuksen:
5450:
5451:
5452:
5453: Laki
5454: alueellisesta kuljetustuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
5455:
5456: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan alueellisesta kuljetustuesta 9 päivänä tammi-
5457: kuuta 1976 annetun lain 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta 1979
5458: annetussa laissa (674/79), näin kuuluvaksi:
5459: 2 § senttimäärä määräytyy yhdistetyn rautatie- ja
5460: kuorma-autokuljetusmatkan pituuden mukaan.
5461: Kuljetustukea maksetaan myös 1 momentissa
5462: mainittujen rautatiekuljetusten ja ammattimais-
5463: ten kuorma-autokuljetusten yhdistelmistä. Täs- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5464: sä momentissa tarkoitetun kuljetustuen pro- kuuta 198 .
5465:
5466:
5467: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5468:
5469: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5470: 112 1982 vp.
5471:
5472: Lakialoite n:o 58
5473:
5474:
5475:
5476:
5477: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoitta-
5478: mis~ta annetun lain muuttamis·es,ta
5479:
5480:
5481:
5482: Eduskunnalle
5483:
5484: Vastoin SAK:n lupauksia ja valtapuolueiden SMP katsoo, että nimenomaan jatkuvan hin-
5485: puheita ovat suuret puolueet yhteisessä rinta- tavyöryn aikana jokaisella Suomen kansalaisella
5486: massa ajaneet eduskunnassa läpi lain palkkojen palkanansaitsijoista piensäästäjiin saakka tulee
5487: ja niihin verrattavien korvausten indeksiturvan olla riistoa vastaan indeksiturva. Tämä indeksi-
5488: kieltämisestä. Tämä laki on voimassa kaksi turva on saatava lakipohjaiseksi.
5489: vuotta. Tarkoitettu indeksiturva ei rasita kansanta-
5490: Kysymyksessä on yhteinen sopimus Suomen louttamme, jos riistoa ei tapahdu maamme pie-
5491: kansan leivän kaventamiseksi ja ansiotason nituloisia ja pienyrittäjiä vastaan. Ehdotettava
5492: alentamiseksi. Vain SMP on ollut tämän vää- laki on siis hyvin oikeudenmukainen.
5493: ryyden renkaan ulkopuolella. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5494: Indeksiturvan kielto liittyy siihen kansan taen,
5495: vastaiseen talouspolitiikkaan, jota maassamme
5496: on jo harjoitettu monta vuotta. Näennäisillä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5497: erimielisyyksillä ovat suuret puolueet peitelleet lakiehdotuksen:
5498: tämän vakavan totuuden Suomen kansalta.
5499:
5500:
5501:
5502: Laki
5503: indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta
5504:
5505: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään indeksiehdon käytön rajoittamisesta 22 päivänä
5506: joulukuuta 1978 annetun lain (1029/78) 2 §:n 1 momenttiin uudet 9-12 kohdat, uusi 2
5507: momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 3 §:ään uusi 4 momentti, sekä
5508: 6 §:ään uudet 2-4 momentit seuraavasti:
5509:
5510: 2 § 12) lapsilisään ja muihin perhepoliittisiin
5511: Tätä lakia ei sovelleta: korvauksiin.
5512: Samoin on elinkustannusindeksin muutoksiin
5513: 9) palkkaan, eläkkeeseen, hautausapuun, perustuva indeksiehto sallittu, milloin kysy-
5514: elatusapuun ja muuhun korvaukseen siltä osin myksessä on pankkiin tai muuhun vastaavaan
5515: kuin se ei ylitä 1 800 markkaa kuukaudessa, rahalaitokseen sijoitettu pientalletus. Valtioneu-
5516: kuitenkin niin, että jos 1 800 markkaa kuukau- voston on tarkemmin määrättävä, mitä on pi-
5517: dessa pienempi palkka, eläke ja korvaus tä- dettävä pientalletuksena.
5518: män lain johdosta ylittää sanotun rajan, niin
5519: 1 800 markan jo aikaisemmin ylittänyt palkka, 3 §
5520: eläke ja korvaus korotetaan samaan määrään;
5521: 10) valtion maksamaan hintapoliittiseen tu- Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletta-
5522: keen; koon myös sellaiseen urakkasopimukseen, jon-
5523: 11) metsätyömiehen ansioon; ja ka aliurakoitsija tekee pääurakoitsijan kanssa.
5524: Lakialoite n:o 58 113
5525:
5526: 6 ~ korvaus niin, että asumisen ja kuljetustoimen
5527: alan kustannukset pysyvät entisellään.
5528: Hyväksytyn työehtosopimuskauden aikana Mikäli valtio korottaa peruselintarvikkeiden
5529: valtio ei saa korottaa maksujaan. Lisäksi val- tai muiden välttämättömyystavaroiden hintoja
5530: tion on huolehdittava, että sen maksamat mak- työehtosopimuskauden aikana vastoin sopimus-
5531: sut pysyvät reaaliarvoltaan samanlaisina. ta tai tarkoitusta, on valtion korvattava asian-
5532: Kunta ei saa nostaa asumisen tai kuljetustoi- omaiselle tapahtunut hinnankorotus niin, että
5533: men alan kustannuksia hyväksytyn työehtoso- kuluttajahinta ei nouse.
5534: pimuskauden aikana. Jos näin tapahtuu valtion ----
5535: kustannuskorotusten johdosta, valtion on suo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuu-
5536: ritettava korotuksesta kunnalle asianmukainen ta 1982.
5537:
5538:
5539: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5540:
5541: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
5542: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
5543:
5544:
5545:
5546:
5547: 15 088200112W
5548: 114 1982 vp.
5549:
5550: Lakialoite n:o 59
5551:
5552:
5553:
5554:
5555: Vänskä ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
5556: tun lain 8 §:n muuttamisesta
5557:
5558:
5559: Eduskunnalle
5560:
5561: Eräät pienyrittäjäryhmät, joista tyypillisim- käyttävä liikkeenharjoittaja on sen sijaan voi-
5562: piä ovat maansiirto- ja kaivinkoneurakoitsijat, nut veloittaa verohallituksen ohjeiden mukai-
5563: ovat osaksi lainsäädännöstä ja osaksi niihin sesti huomattavasti pienemmän päivärahan. Vii-
5564: pohjautuvista verohallituksen verolautakunnille meksi mainitun tietyn markkamäärän ylittämi-
5565: vuosittain antamista päätöksistä johtuen jou- nen on käynyt Iiikkeenharjoittajalie päinsä vain
5566: tuneet omia työntekijöitänsä huonomman, päi- osoittamalla tositteilla päivärahaa vastaavat ku-
5567: värahoja koskevan verotuskäytännön kohteiksi. lut suuremmiksi. Työntekijällä ei sen sijaan ole
5568: TVL:n 22 §:n 1 momentin 8 kohdassa sää- huomattavasti korkeampaa, täsmälleen samojen
5569: detään mm., että saajansa veronalaiseksi tulok- kulujen vastikkeena olevaa päivärahaa nostaes-
5570: si ei katsota työnantajan määräyksestä tehdys- saan kulujensa näyttövelvollisuutta.
5571: tä virka- tai työmatkasta saatua matkustamis- Pienyrittäjiä kohtaan edellä kuvattu, vuosia
5572: kustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakor- jatkunut käytäntö on selvä epäoikeudenmukai-
5573: vausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja suus, joka ymmärrettävästikin herättää paitsi
5574: muun nimisenä hyvityksenä suoritettua matka- katkeruutta lainsäätäjää kohtaan myös epäilyjä
5575: kustannusten korvausta. veroviranomaisen mielivallasta. Allekirjoittanei-
5576: Edellä olevaa säännöstä on verohallituksesta den mielestä asia on korjattavissa muuttamalla
5577: annettujen soveltamisohjeiden mukaan sovel- päivärahasäännökset koskemaan edellä kuva-
5578: lettu kategorisesti siten, että yrittäjän palve- tuissa tilanteissa yhtä lailla liikkeenharjoittajaa
5579: luksessa oleva henkilö on saanut veloittaa työ- itseään kuin hänen työntekijäänsäkin.
5580: matkoista päivärahat vuosittain verohallituksen Edellä t:sitettyyn viitaten ehdotamme,
5581: antamien ohjeiden tai työehtosopimuksissa mai-
5582: nittujen enimmäismäärien mukaisina. Samaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5583: työtä, samalla työmaalla ja samaa majapaikkaa lakiehdotuksen:
5584:
5585:
5586:
5587:
5588: Laki
5589: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 § :n muuttamisesta
5590: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5591: lisätään elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68)
5592: 8 §:ään uusi näin kuuluva 12 kohta:
5593:
5594: 8 §
5595: Edellä 7 §: ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi- momentin 8 kohdassa ma1mttua verohallituk-
5596: sia menoja ovat muun ohessa: sen päätöstä soveltaen lasketut elinkeinonhar-
5597: joittajan työmatkakustannukset.
5598: 12) tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1
5599: Lakialoite .n:o 59 115
5600:
5601: Tämä laki tulee voimaan patvana kerran vuodelta 1983 toimitettavassa verotuk-
5602: kuuta 1982 ja sitä sovelletaan ensimmäisen sessa.
5603:
5604:
5605: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
5606:
5607: Mauri Vänskä Pertti Salolainen Väinö Rautiainen
5608: Jouko Tuovinen Eeva Kauppi Paavo Vesterinen
5609: Lea Sutinen Tauno Valo Matti Pelttari
5610: Markku Kauppinen Eero Lattula Sauli Hautala
5611: P. Puhakka Lauri Impiö Elisabeth Rehn
5612: E. Korhonen Jaakko Itälä Matti Jaatinen
5613: Matti Puhakka Urho Pohto Toivo T. Pohjala
5614: Ulla Puolanne Helge Saarikoski Tapio Holvitie
5615: Erkki Pystynen Niilo Hämäläinen Heikki Perho
5616: Pentti Sillantaus Jouni J. Särkijärvi
5617: 116 1982 vp;
5618:
5619: Lakialoite n:o 60
5620:
5621:
5622:
5623:
5624: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi liikepankkilain 22 §:n muutta-
5625: misesta
5626:
5627:
5628: Eduskunnalle
5629:
5630: Kun voimassa olevan pankkilain määräyksis- 22 § :n asianomaista momenttia ja vastaavalla
5631: tä huolimatta neljä pankkiryhmittymää omistaa tavalla säästöpankkilain ja osuuspankkilain
5632: kiinteistönvälitysyhtiöiden osakkeita tavalla, jo- asianomaisia pykäliä.
5633: ka merkitsee niiden tosiasiallista osallistumista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5634: kiinteistönvälitykseen, on välttämätöntä selven- nioittaen,
5635: tää pankkilakien asianomaista määräystä niin,
5636: että pankit eivät saa omistaa lainkaan osakkei- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5637: ta kiinteistönvälitystä harjoittavissa yhtiöissä. lakiehdotuksen:
5638: Tämä tapahtuu muuttamalla liikepankkilain
5639:
5640:
5641:
5642:
5643: Laki
5644: liikepankkilain 22 §:n muuttamisesta
5645: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5646: muutetaan 29 päivänä elokuuta 1969 annetun liikepankkilain (540/69) 22 §:n 20 mo-
5647: mentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (966/79), näin
5648: kuuluvaksi:
5649:
5650: 22 § Erityinen kassa, säätiö tai muu laitos, jonka
5651: tarkoituksena on eläkkeiden tai avustusten
5652: Liikepankki saa omistaa osakkeita tai osuuk- maksaminen pankin toimihenkilöille tai heidän
5653: sia 1 momentissa tarkoitettuja elinkeinoja har- omaisilleen, luetaan pankkiin kuuluvaksi tätä
5654: joittavassa yhteisössä enintään määrän, joka on suhdelukua laskettaessa.
5655: kaksikymmentä prosenttia yhteisön koko osake-
5656: tai osuuspääomasta ja kaikkien osakkeiden tai
5657: osuuksien äänimäärästä lukuunottamatta kiin-
5658: teistönvälitystä harjoittavan yhteisön osakkei- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5659: ta, joita liikepankki ei saa omistaa lainkaan. kuuta 198 .
5660:
5661:
5662: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
5663:
5664: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
5665: 1982 vp. 117
5666:
5667: Lakialoite n:o 61
5668:
5669:
5670:
5671:
5672: Pokka ym.: Ehdotukset alkoholilaiksi ja laiksi keskioluesta anne-
5673: tun lai:n kumoamisesta
5674:
5675:
5676: Eduskunnalle
5677:
5678:
5679: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5680:
5681: Vuoden 1969 alussa voimaan tullut alko- laskua vastaavasti. Väkijuomamyymälät ehdo-
5682: holilainsäädäntö merkitsi alkoholijuomien saa- tetaan pidettäviksi suljettuina lauantaisin koko
5683: tavuuden huomattavaa helpottumista. Laki teki vuoden sekä lisäksi eräinä aattopäivinä. Alko-
5684: mahdolliseksi kaikkien alkoholimyymälöiden lu- holijuomien vähittäismyymälöistä ja anniskelu~
5685: kumäärän lisäämisen ja niiden sijoittamisen paikoista päättäminen ehdotetaan siirrettäväksi
5686: myös maaseudun asutuskeskuksiin. Alkoholi- alkoholiyhtiön hallintoneuvostolta lääninhalli-
5687: ravintoloiden lukumäärä ja niitten asiakaspaik- tuksille, joiden tulisi myymälöistä pyytää kun-
5688: kojen lukumäärä ovat myös lisääntyneet. Keski- nanvaltuuston lausunto. Anniskeluravintoloita
5689: oluesta annettu laki merkitsi sitä, että tämän voitaisiin avata vain kunnanvaltuuston suostu-
5690: alkoholijuoman jakelu tuli lähes yhtä vapaaksi muksella.
5691: kuin varsinaisten kulutushyödykkeiden. Vaitioneuvoston tehtäväksi tulisi lääninhalli-
5692: Samalla helpotettiin myös varsinaisten alko- tuksia, alkoholiyhtiötä ja raittiusliikettä kuul-
5693: holimyymälöiden aukioloaikoja koskevia sään- tuaan vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön
5694: nöksiä sekä poistettiin useita väestöryhmiä valmistama alkoholipolitiikan viisivuotissuunni-
5695: koskeneet myynti- ja anniskelukiellot sekä alko- telma. Eri viranomaisten tulisi pyytää sosiaali-
5696: holijuomien ostamista, hallussapitoa ja kulu- ja terveysministeriöitä lausunto sellaisista sää-
5697: tusta koskeneet rajoitukset. dösehdotuksista, määräyksistä ja suunnitelmista,
5698: Päinvastoin kuin uutta lakia säädettäessä joilla voi olla raittius- ja alkoholipoliittista
5699: arveltiin, laki ei ole edistänyt haitattomien merkitystä. Hallituksen vuosittain eduskunnalle
5700: juomatapojen syntymistä, vaan päinvastoin vai- antamaan kertomukseen alkoholiolojen kehityk-
5701: kuttanut alkoholihaittojen sosiaalisten ja eri- sestä tulisi liittää alkoholiyhtiön hallintoneu-
5702: tyisesd terveydellisten haittojen tuntuvaan kas- voston ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liiton se-
5703: vuun. Lakialoitteen tarkoituksena on rajoittaa lostukset omilla toimialoillaan suorittamistaan
5704: älkoliolijuomien saatavuutta sosiaalisten, ter- toimenpiteistä.
5705: veydellisten ja taloudellisten haittojen vähentä- Kun hillitus on antanut esityksen laeiksi
5706: miseksi. Aloitteessa ehdotetaan keskioluesta raittiustyön järjestämisestä ja alkoholilain 69
5707: annetun lain · kumoamista ja keskioluen vähit- §:n muuttamisesta, ei lakiin enää ehdoteta
5708: i:äisniY,Ynnin ja anniskelun palauttamista alko- kunnallista raittiustyötä eikä raittiusjärjestötoi-
5709: holiyhtiön myymälöihin ja varsinaisiin annis- minnan avustamista koskevia määräyksiä.
5710: keluravintoloihin. Lain periaatepykälään ehdo- Ehdotukset on tarkoitettu tulemaan voimaan
5711: tetaan palautettavaksi kulutuksen vähentämis- vuoden 1984 alusta lukien, jolloin alkoholilaki
5712: tavoite · ja lisättäväksi voitontavoittelun rajoit- ja keskiolutlaki kumottaisiin ja määrättäisiin
5713: taminen; · mihin asti alkoholiyhtiön antama oikeus keski-
5714: · · Alkoholijuomien hinnat ehdotetaan tarkistet- oluen vähittäismyyntiin tai anniskeluun olisi
5715: tavaksi vuosittain yleisen hintatason nousua ja voimassa.
5716: 118 Lakialoite n:o 61
5717:
5718:
5719:
5720:
5721: YLEISPERUSTELUT
5722:
5723: Voimassa olevan, 26 palVana heinäkuuta keä kohti, se seuraavana vuonna oli 4,21 litraa,
5724: 1968 annetun alkoholilain (459/68) mukaan ja vuonna 1974 6,45 litraa. Sen jälkeen kulutus
5725: alkoholijuoman ja väkiviinan valmistus, maahan- on tasoittunut, mutta on edelleen yli kolmin-
5726: tuonti, maastavienti ja myynti ovat laissa sää- kertainen vuoden 1960 ja sitä edeltäneiden
5727: detyin poikkeuksin alkoholiyhtiöksi sanotun vuosikymmenien tasoon verrattuna.
5728: osakeyhtiön yksinoikeutena (2 §). Näin oli Alkoholijuomien kulutuksen nopea ja voima-
5729: määrätty myös 9 päivänä helmikuuta 1932 kas kasvu oli yllättävä kaikille piireille, niille-
5730: väkijuomista annetussa laissa (45/32). kin, jotka olivat jyrkästi vastustaneet alkoholi-
5731: Väkijuomalakiin verrattuna alkoholilaki ja juomien saatavuuden helpottamista.
5732: siihen liittyvät lait merkitsivät alkoholijuomien Alkoholilainsäädäntöä käsiteltäessä vuoden
5733: saatavuuden helpottumista. Kun väkijuomalain 1968 valtiopäivillä luotettiin siihen, että alko-
5734: yleisen ohjeen mukaan väkijuomaliike oli jär- holijuomien kulutuksen ja alkoholihaittojen kes-
5735: jestettävä siten, että samalla kun estetään lai- kinäinen riippuvuus ei olisi niin kiinteä kuin
5736: tonta liikettä, väkijuomain käyttöä supistetaan miksi sitä raittiusväen taholla oli väitetty ja
5737: mahdollisimman vähiin sekä juoppoutta ja sen miksi se uudesta alkoholilainsäädännöstä saa-
5738: turmiollisia vaikutuksia ehkäistään (5 §), alko- vutettujen kokemusten perusteella on osoittau-
5739: holilain mukaan alkoholiasioita hoidettaessa ja tunut. Kuvaavaa silloiselle ajattelutavalle oli,
5740: järjestettäessä on pyrittävä siihen, että alko- että pyrittiin muuttamaan ihmisen ja alkoholin
5741: holista aiheutuvat haitat ja vauriot muodostu- suhdetta ihmiselle vaarattomammaksi omaksu-
5742: vat mahdollisimman vähäisiksi (5 §). malla lisääntyvän yksilöllisen vapauden ja vas-
5743: Hallituksen 8 päivänä syyskuuta 1967 anta- tuun tie. Kuviteltiin, että kulutuksen lisääntyes-
5744: massa esityksessä eduskunnalle alkoholilaiksi ja sä aikaisemmin raittiit ja kohtuukäyttäjät lisää-
5745: siihen liittyviksi laeiksi ( 1967 vuoden valtio- vät kulutustaan, joten kokonaiskulutus tasaan-
5746: päivät n:o 82) oli 5 §:n mukaan alkoholi- tuu eri väestöryhmien kesken ja haittoja aiheut-
5747: asioita hoidettava siten, että sekä alkoholista tava kulutus vähenee. Alkoholitutkijat ovat
5748: aiheutuvat haitat ja vauriot että myös alko- meillä Suomessa ja muissa maissa saavutettujen
5749: holijuomien käyttö muodostuisivat mahdollisim- kokemusten perusteella kuitenkin tulleet siihen
5750: man vähäisiksi. Eduskunnan alkoholilakivalio- käsitykseen, että näin ei ole asian laita, vaan
5751: kunta poisti tavoitteesta kulutuksen rajoittami- kokonaiskulutuksen lisääntyessä liikakäyttäjien
5752: sen. osuus kulutuksesta kasvaa. Eräät tutkijat ovat
5753: Alkoholilakivaliokunta lausui mietinnössään, esittäneet, että kokonaiskulutuksen kasvaessa
5754: että haittojen ja vaurioiden minimointi on alko- kaksinkertaiseksi liikakäyttö nelinkertaistuu ja
5755: holipolitiikan keskeisenä inhimillisenä ja sosiaa- kokonaiskulutuksen kolmiokertaistuessa liika-
5756: lisena tavoitteena muodostava periaatepykälän käyttö yhdeksänkertaistuu. Tämä perustuu sekä
5757: sisällön. Kulutuksen rajoittamisen valiokunta eräissä maissa kulutuksen kasvaessa tehtyihin
5758: sen sijaan katsoi kuuluvan käytännöllisen alko- havaintoihin että pienen ja suuren kulutuksen
5759: holipolitiikan piiriin. Alkoholilakivaliokunta piti maitten käyttäjäryhmien vertailuun.
5760: kulutuksen minimointimahdollisuutta epärealis- Valtioneuvosto asetti 14 päivänä huhtikuuta
5761: tisena, mutta luotti valistus- ja ohjaustyön 197 6 komitean laatimaan käytettävissä olevien
5762: mahdollisuuksiin haittojen ja vaurioiden rajoit- tutkimusten ja tilastojen avulla selvitystä alko-
5763: tamisessa. holinkulutuksemme viime vuosien kasvun syistä
5764: Heti uuden alkoholilainsäädännön ensimmäi- sekä kasvun aiheuttamista haitoista ja vau-
5765: senä vuotena kulutus nousi 46 % edellisen rioista. Komitean tuli erityisesti kiinnittää huo-
5766: vuoden kulutuksesta. Kun vuoden 1967 kulutus miota alkoholin saatavuudessa ja tuotannossa
5767: oli vain 1,85 litraa puhdasta alkoholia henkeä . tapahtuneisiin muutoksiin sekä alkoholilainsää-
5768: kohti ja vuoden 1968 kulutus 2,88 litraa hen- däntöä, keskiolutlainsäädäntö mukaan lukien,
5769: Lakialoite n:o 61 119
5770:
5771: toteutettaessa esiin tulleisiin epäkohtiin ja tehdä vastustamaan periaatepykälän tiukentamista ja
5772: epäkohtien korjaamiseksi tarvittavat muutos- alkoholipoliittisten suunnitelmien laatimista.
5773: ehdotukset. Ehdotuksen mukaan keskioluesta annettu laki
5774: Komitean 27 päivänä kesäkuuta 1978 jäte- (462/68) olisi kumottu ja keskioluen erikois-
5775: tyssä mietinnössä esitettiin alkoholiolojen val- myyntiä koskevat määräykset sisällytetty alko-
5776: tiollisen säätelyn perustavoitteeksi alkoholin holista annettavaan lakiin.
5777: aiheuttamien haittojen ja vaurioiden supistami- Komitean esitysten perusteella sosiaali- ja
5778: nen alentamalla kulutustasoa. Komitea ehdotti, terveysministeriössä laadittu lakiehdotus lähe-
5779: että alkoholilain ja keskioluesta annetun lain tettiin hallituksessa edustettujen puolueiden
5780: periaatepykäliä olisi täydennettävä mainitse- eduskuntaryhmien puheenjohtajille 17. 8. 1979
5781: maila niissä haittojen ja vaurioiden minimoin- ja tiedusteltiin heidän kantaansa lakiesityksen
5782: nin lisäksi nimenomaisesti kulutuksen mini- antamiseen. Tiettävästi tällöin vain keskusta-
5783: mointi. Komitean käsityksen mukaan alkoholin puolueen eduskuntaryhmä vastasi ja vastaus oli
5784: kulutuksen alentaminen ja haittojen ja vaurioi- myönteinen. Uuteen maaliskuussa 1981 lähe-
5785: den supistaminen edellyttävät entistäkin tiu- tettyyn tiedusteluun vastasivat kaikki hallituk-
5786: kempaa tuotanto-, hinta- ja jakelupolitiikkaa. sessa edustettujen puolueiden eduskuntaryh-
5787: Alkoholikomitea teki useita ehdotuksia al- mät. Vastauksista keskustapuolueen vastaus oli
5788: koholijuomien saatavuuden rajoittamiseksi. Ne varauksettomasti myönteinen, muiden puoluei-
5789: koskevat erityisesti hintapolitiikan kiristämis- den eräin varauksin.
5790: tä ja vähittäismyynnin, anniskelun ja erityis- Parlamentaarisen alkoholikomitean mietinnön
5791: myynnin rajoituksia. Keskioluen alkoholipitoi- jättämisestä on kulunut yli kolme ja puoli
5792: suutta komitea ehdotti alennettavaksi. vuotta, mutta hallitus ei vieläkään ole antanut
5793: Komitea ehdotti, että valtioneuvosto vahvis- eduskunnalle esitystä alkoholilainsäädännön tar-
5794: taisi viideksi vuodeksi laadituo alkoholipoliit- kistamiseksi. Julkisuudessa on viivyttelyn pe-
5795: tisen yleissuunnitelman ja sen vuosittaiset tar- rusteluna esitetty se, että alkoholijuomien ku-
5796: kisteet. Sosiaali- ja terveysministeriön ja alko- lutus ei enää ole kasvanut. Tällöin ei ole riit-
5797: holiyhtiön työnjakoa komitea ehdotti täsmen- tävästi huomiota kiinnitetty siihen, että nykyi-
5798: nettäväksi. Komitea ehdotti myös lääninhalli- nen kulutustaso tuottaa ,ajan mittaan sellaisia
5799: tuksen aseman kehittämistä, sosiaali- ja terveys- sosiaalisia ja erityisesti kansanterveydellisiä
5800: ministeriön ja alkoholiyhtiön organisaatioiden haittoja, jotka helposti ylittävät kansamme kes-
5801: kehittämistä ja valvonnan uudistamista sekä tokyvyn.
5802: eräitä kansainvälistä alkoholipolitiikkaa, alko- Vuonna 1979 pitämässään yleiskokouksessa
5803: holitutkimusta ja alkoholimenojen verovähen- Maailman Terveysjärjestö hyväksyi päätöslau-
5804: nyskelpoisuutta jne. koskevia uudistuksia. selman, jossa se totesi alkoholin liikakäytön
5805: Tämä ns. parlamentaarisen alkoholikomitean kuuluvan maailman suurimpiin terveysongel-
5806: mietintö lähetettiin laajalle lausuntokierrok- miin ja kehotti kaikkien maiden hallituksia
5807: selle kesällä 1978. ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoho-
5808: Saaduissa lausunnoissa useimmat viranomai- lijuomien kulutuksen vähentämiseksi, mm. te-
5809: set, järjestöt ja laitokset kannattivat komitean hokkaisiin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin.
5810: ehdotuksia, jopa eräät vaativat tiukempia toi- Kun hallitus ei vieläkään ole antanut alko-
5811: menpiteitä, kun taas toiset esittivät eräitä va- holijuomien kulutuksen vähentämiseen tähtää-
5812: rauksia. Alkoholiyhtiö sekä alkoholijuomien vää esitystä alkoholilain muuttamiseksi, on kä-
5813: tuotannosta ja jakelusta elatuksensa saavat pii- sityksemme mukaan eduskunnan käytettävä
5814: rit arvostelivat jyrkästi eräitä komitean alko- tässä asiassa sille kuuluvaa lainsäädäntöoikeut-
5815: holijuomien saatavuuden rajoittamista tarkoit- ta.
5816: tavia ehdotuksia. Lähinnä parlamentaarisen alkoholikomitean
5817: Alkoholikomitea ei pukenut ehdotuksiaan ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liiton esittämien
5818: lakipykälien muotoon. Sen sijaan Oy Alko näkökohtien perusteella on laadittu oheinen
5819: Ab:n hallintoneuvosto hyväksyi jo 29. 3. 1979 lakialoite, jonka tarkoituksena on alkoholijuo-
5820: yhtiön piirissä laadituo ~hdotuksen alkoholi- mien kulutuksen ja niistä aiheutuvien haitto-
5821: lainsäädännön muuttamiseksi. Siinä se asettui jen vähentäminen.
5822: 120 Lakialoite n:o 61
5823:
5824:
5825:
5826:
5827: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5828:
5829: 1. Yleiset säännökset kertomuksen alkoholiolojen kehityksestä ja niis-
5830: tä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty alkoholi-
5831: 1 §. Alkoholilakiin verrattuna on poistettu lain 5 §:ssä määriteltyjen tarkoitusten toteut-
5832: määräykset keskioluesta, koska keskiolutlaki tamiseksi. Katsomme, että tällainen määräys
5833: ehdotetaan kumottavaksi. voidaan sisällyttää alkoholilakiin, kuitenkin
5834: Juomien alkoholipitoisuudet ilmaistaan kan- niin, että kertomuksessa tulisi selostaa myös
5835: sainvälisen käytännön mukaan tilavuusprosent- toimenpiteet alkoholivammaisten kuntouttami-
5836: teina eikä enää painoprosentteina. seksi, ja siten, että tähän ministeriön antamaan
5837: 2 §. Alkoholiyhtiön toimiala on ilmaistu kertomukseen liitetään alkoholiyhtiön hallinto-
5838: tarkemmin kuin alkoholilaissa. neuvoston ja Suomen Raittiusjärjestöjen Lii-
5839: 3 §. Mallasjuomien ja kotiviinin valmistus ton selostukset niiden periaatepykälän toteut-
5840: ehdotetaan sallituksi alkoholilaissa olevin ra- tamiseksi suorittamista toimenpiteistä.
5841: joituksin.
5842: 4 §. Myös tästä pykälästä on poistettu kes-
5843: kiolutta koskeva maininta. 2. A 1 koho Ii yhtiö
5844: 5 §. Alkoholilaissa mamttun tavoitteen,
5845: haittojen ja vaurioitten minimoimisen, lisäksi 10 §. Uuden osakeyhtiölain mukaan ehdo-
5846: on palautettu väkijuomalain määräys kulutuk- tetaan alkoholilaissa oleva nimitys johtokunta
5847: sen supistamisesta mahdollisimman vähiin se- muutettavaksi tässä ja seuraavissa pykälissä ni-
5848: kä pohjoismaisen sosiaalisen alkoholilainsää- mitykseksi hallitus.
5849: dännön periaatteiden mukaisesti on lisätty ta- 11 §. Parlamentaarisen alkoholikomitean
5850: loudellisen edun tavoittelun minimoiminen. esittämien periaatteiden mukaisesti ehdotetaan,
5851: 6 §. Sekä väkijuomalain että alkoholilain että hallituksessa on pääjohtajan lisäksi neljä
5852: aikana ei alkoholijuomien hintoja ole voitu valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan
5853: aina korottaa muiden hyödykkeiden hintoja ja määräämää jäsentä alkoholiyhtiön ulkopuolelta,
5854: tulotason nousua vastaavasti. Tämä on ollut joista valtioneuvosto nimeää yhden hallituksen
5855: eräs tärkeimmistä tekijöistä siihen, että kulutus varapuheenjohtajaksi. Näistä yksi edustaa so-
5856: on päässyt nousemaan moninkertaiseksi. Siksi siaali- ja terveysministeriötä ja yksi valtiova-
5857: ehdotetaan lakiin erityistä pykälää, jonka mu- rainministeriötä. Lisäksi hallitukseen kuuluu
5858: kaan alkoholijuomien hinnat sidotaan maan kaksi hallintoneuvoston kolmeksi vuodeksi ker-
5859: yleiseen hintatasoon ja ne tarkistetaan vuosit- rallaan valitsemaa alkoholiyhtiön johtajaa.
5860: tain. 12 §. Pykälän teksti vastaa alkoholilain 8
5861: 7 §. Parlamentaarisen alkoholikomitean eh- §:ää siten muutettuna, että yhden hallintoneu-
5862: dotuksen mukaisesti on lakialoitteeseen kirjoi- voston jäsenen valtioneuvosto määrää kuul-
5863: tettu alkoholipolitiikan viisivuotissuunnitelman tuaan alkoholiyhtiön henkilöstöä edustavia jär-
5864: laatimista koskeva määräys. jestöjä.
5865: 8 §. Monet viranomaisten ja hallituksen an- 13 ;a 14 §. Vastaavat asiallisesti alkoholi-
5866: tamat säädökset, määräykset ja niiden laatimat lain 9 ja 10 §:ää.
5867: suunnitelmat ovat sellaisia, että niissä ei ole 15 §. Hallintoneuvoston valtuuksia esite-
5868: otettu huomioon toimenpiteen mahdollisia hai- tään sekä lisättäväksi että vähennettäväksi. Li-
5869: tallisia alkoholipoliittisia seurauksia. Siksi eh- säyksistä on tärkein osallistuminen alkoholipo~
5870: dotetaan, että tällaisista säädösehdotuksista, liittisen yleissuunnitelman laadintaan ja sen pe-
5871: määräyksistä ja suunnitelmista tulisi ennen rusteella tehtävän toimintasuunnitelman laati-
5872: asian ratkaisemista pyytää sosiaali- ja terveys- minen sekä alkoholijuomien hintojen määrää~
5873: ministeriön lausunto. minen 6 §:ssä ilmaistun periaatteen mukaisesti.
5874: 9 §. Nykyisin on eri lailla määrätty, että Hallintoneuvoston valtuuksia ehdotetaan vä-
5875: valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle hennettäväksi siten, että lääninhallitukset päät-
5876: Lakialoite n:o 61 121
5877:
5878: täisivät vähittäismyyntipaikan avaamisesta ja 5. A 1 koho Ii j u omien myynti
5879: sulkemisesta ja anniskeluluvan myöntämisestä
5880: tai peruuttamisesta. Näiden toimeenpano jäisi 5.1. Vähittäismyynti
5881: Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston tehtäväksi.
5882: Myös on katsottu, että laissa ei nimenomaan 32 §. Yhä yleisemmäksi on valtion hallin-
5883: tarvitse mainita hallintoneuvoston tehtävänä nossa tullut tehtävien siirtäminen lääninportaa-
5884: toimialaansa koskevien esitysten tekemistä val- seen. Käsityksemme mukaan lääninhallitus tun-
5885: tioneuvostolle. tee paikalliset olot paremmin kuin pääkaupun-
5886: 16-23 §. Vastaavat alkoholilain 12-20 gissa alkoholiyhtiön hallintoneuvosto, joten
5887: § :iä. Huomattava poisto on alkoholilain 16 päätös vähittäismyyntipaikan avaamisesta ja
5888: §:ssä ilmaistu kertomuksen jättäminen valtio- sulkemisesta kuuluu käsityksemme mukaan lää-
5889: neuvostolle. Sama asia on ilmaistu tämän laki- ninhallitukselle. Paikallisen kansanvallan to-
5890: ehdotuksen 9 §: ssä. teuttamiseksi olisi, kuten alkoholilaissakin,
5891: myynti sallittava vain niillä paikkakunnilla,
5892: joissa kunnanvaltuusto on antanut siihen suos-
5893: tumuksen. Lisäksi kutakin vähittäismyyntipaik-
5894: .3. Alkoholijuomien kaa koskevassa asiassa olisi kuultava asian-
5895: valmistus omaista kunnanvaltuustoa. Vähittäismyyntilu-
5896: vista päättäessään lääninhallituksen olisi nou-
5897: 24 §. Vastaa alkoholilain 21 §:ää.
5898: datettava lakialoitteen 7 § :ssä tarkoitettua al-
5899: 25 §. Alkoholilaissa oli luovuttu aikaisem-
5900: koholipolitiikan yleissuunnitelmaa. Jotta kun-
5901: masta periaatteesta, jonka mukaan hankittuja nanvaltuustossa ei yleissuostumuksesta tai yk-
5902: oikeuksia ei alkoholijuomien valmistajille tulisi
5903: sittäisestä vähittäismyyntiluvasta jouduttaisi
5904: syntyä. Luvat tulisi antaa määräaikaisiksi. Tä-
5905: päättämään tarpeettoman usein, esitetään, että
5906: män mukaisesti ehdotetaan, että lupa alkoholi- tällainen päätös voitaisiin tehdä kerran valtuus-
5907: juoman tehdasmaiseen valmistamiseen annettai-
5908: ton nelivuotisen toimikauden aikana. Myös
5909: siin määräajaksi, korkeintaan 10 vuodeksi ker- myyntipaikkojen lukumäärästä ja niiden sijain-
5910: rallaan ja että tällöin hallintoneuvoston on
5911: nista lääninhallituksen olisi kuultava kunnan-
5912: noudatettava mitä 7 §: ssä tarkoitetussa alko- valtuustoa.
5913: holi poliittisessa yleissuunnitelmassa on määrät- 33 §. Parlamentaarisen alkoholikomitean
5914: ty. Samalla on vahvistettava valmistuskorvauk-
5915: mukaisesti olisi vähittäismyyntipaikoissa lope-
5916: sen määrä tai sen määräytymisperusteet, joita
5917: tettava alkoholijuomien itsepalvelumyynti.
5918: voidaan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa 34 §. Vastaa alkoholilain 31 §:ää.
5919: tarvittaessa tarkistaa.
5920: 35 §. Kulutuksen supistamiseksi olisi vähit-
5921: 26-29 §. Vastaavat alkoholilain 23-26 täismyyntipaikkojen aukioloaika rajoitettava
5922: §:ää. maanantaista perjantaihin kello 10-18 väli-
5923: seksi ajaksi. Alkoholilain 32 §:ssä mainittujen
5924: juhlapäivien aattojen lisäksi ehdotetaan myy-
5925: 4. A 1 koho 1 i j u o m i en m a a h a n- mälät pidettäväksi suljettuina helluntain val-
5926: tuonti ja maastavienti mistuspäivän ja toukokuun 1 päivän edellisenä
5927: päivänä.
5928: 30 §. Käsityksemme mukaan ulkomailta 36 §. Vastaa alkoholilain 33 §:ää.
5929: saapuvalle matkustajalle riittää oikeus tuoda 37 §. On muuten sama kuin alkoholilain
5930: vähäinen määrä omaa tarvettaan varten. Ns. 34 §, mutta siitä on poistettu sana "ilmeises-
5931: maksutta ylittävän määrän tuominen maahan ti" 20 vuotta nuorempi tai "ilmeisesti" on al-
5932: erityismaksun maksamalla on nähdäksemme koholin tai muun päihdyttävän tai huumaavan
5933: tarpeeton. Tämä oikeus on lakialoitteesta pois- aineen vaikutuksen alainen. Sana ilmeisesti on
5934: tettu. ollut liian väljä ja jättänyt vähittäismyyntipai-
5935: Parlamentaarinen alkoholikomitea piti kaup- kan henkilökunnalle mahdollisuuden myydä
5936: paedustajien toimintaa tarpeettomana. Niin myös alaikäisille ja päihtyneille.
5937: myös heidän oikeutensa tuoda maahan tulles- 38 §. On asiallisesti sama kuin alkoholilain
5938: saan näytteitä on lakialoitteesta poistettu. 35 §, mutta alkoholiyhtiön antaman henkilölli-
5939: 31 §. Matkustajan oikeus viedä omaa tar- syystodistuksen asemesta puhutaan viranomai-
5940: vettaan varten vähäinen määrä on säilytetty. sen antamasta henkilöllisyystodistuksesta.
5941: 16 088200112W
5942: 122 Lakialoite n:o 61
5943:
5944:
5945: Henkilöllisyystodistusta voidaan käyttää os- 50 §. Vastaa alkoholilain 47 §:ää, mutta 3
5946: tojen tietokoneella tapahtuvaan kirjaamiseen, momentin mukaan parlamentaarisen alkoholi-
5947: jonka avulla voidaan kirjanpito ohjelmoida si- komitean ehdotuksen mukaisesti on anniskelu
5948: ten, että se paljastaa kaikki suurostajat, eri- lopetettava viimeistään kello 24.00.
5949: tyisesti salakauppiaat ja alkoholistit, joiden 51 §. Vastaa alkoholilain 48 §:ää, mutta sii-
5950: kohdalla voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpi- hen on lisätty määräys, joka estää matkustaja-
5951: teisiin. huoneeseen anniskelun muissa kuin I luokan
5952: 39 §. Välityskielto on tehokas vasta, jos ravintolaoikeudet omaavassa matkustajaliikkees-
5953: siihen saadaan lakialoitteen mukainen toinen sä.
5954: momentti, joka kieltää alkoholijuoman välittä- 52 §. Vastaa muuten alkoholilain 49 §:ää,
5955: misen henkilölle, jolle alkoholijuomaa lain mu- mutta 2 momentin toisessa kohdassa on tar-
5956: kaan ei saa myydä. kennettu luottokorttijärjestelyä siten, että se
5957: 40 §. On sama kuin alkoholilain 38 §. koskee vain matkailua ja liikematkoja palvele-
5958: 41 §. On sama kuin alkoholilain 37 §. vaa luottokorttijärjestelyä, eikä siis oikeuta
5959: Raittiuslautakunnasta tullaan säätämään raitti- kotipaikkakunnalla tapahtuvaan anniskeluun.
5960: ustyön järjestämisestä annetuissa laissa, joten 53 §. Vastaa alkoholilain 50 §:ää, mutta 2
5961: maininta tästä laista on liitetty pykälään. momentissa oppilaiden käyttö alkoholijuomien
5962: tarjoiluun määrätään lopetettavaksi kello 21.00.
5963: 54 §. On sama kuin alkoholilain 51 §.
5964: 55 §. Vastaa alkoholilain 52 §:ää, mutta
5965: 5.2. Anniskelu sanonta "ilmeisesti" 1 momentin 1 kohdassa
5966: on poistettu, koska sen turvin on voitu annis-
5967: 42 §. Samoin kuin edellä 32 §:ssä vähit- kella alaikäisille. 1 momentin 3 kohdaksi on
5968: täismyynnistä päättäminen on uskottu läänin- liitetty määräys siitä, että anniskelu on kiellet-
5969: hallitukselle, on anniskelu tässä pykälässä us- tyä henkilölle, jonka tiedetään olevan lähdössä
5970: kottu lääninhallitukselle, jonka tulee anniske- kuljettamaan moottoriajoneuvoa. Liikennetur-
5971: luluvasta päättäessään noudattaa alkoholipolitii- vallisuuden kannalta tämä määräys on tärkeä
5972: kan yleissuunnitelmaa. Parlamentaarisen alko- ja se on valvottavissa, sillä anniskeluravintolan
5973: holikomitean ehdotuksen mukaisesti esitetään henkilökunnalla on useimmiten tiedossa, ketkä
5974: alkoholijuomien itsepalvelumyynti anniskelupai- ovat saapuneet autolla ja ketkä aikovat sillä
5975: kassa kielletyksi. lähteä.
5976: 43 §. Vastaa alkoholilain 40 §:ää, mutta
5977: tämän lain 1, 3 ja 4 momentissa puhutaan 56-57 §. Vastaavat alkoholilain 53-54
5978: kunnallisvaltuuston sijasta kunnanvaltuustosta §:iä.
5979: ja 5 momentissa määrätään, että lääninhalli- 58 §. Alkoholilain 55 §:n sanamuotoon on
5980: tuksen on kuultava kunnanvaltuustoa eikä kun- lisätty määräys siitä, että ennen rangaistustoi-
5981: nanhallitusta, niin kuin alkoholilaissa sanotaan. menpiteisiin ryhtymistä hallintoneuvoston on
5982: 44-45 §. Vastaavat alkoholilain 41-42 kuultava lääninhallitusta.
5983: §:iä. 59 §. Uusi 59 § on osoittautunut tarpeelli-
5984: 46 §. Vastaa alkoholilain 43 §:ää siten seksi, koska vain siten voidaan ravintolan pitä-
5985: muutettuna, että alkoholiyhtiö myöntää annis- jä velvoittaa korvaamaan ylihintaan tapahtu-
5986: keluoikeuden vasta sitten kun lääninhallitus neen anniskelun tuottama voitto.
5987: on antanut 42 §:ssä tarkoitetun luvan. 60 §. Vastaa alkoholilain 56 §:ää, mutta
5988: 47 §. Vastaa alkoholilain 44 §:ää, mutta 2 momentissa on poliisipiirin päällikön anniske-
5989: määräys siitä, että tilapäisen annniskelupaikan lukielto katsottu voitavan ulottaa anniskelu-
5990: vastaavan hoitajan ja sijaisen hyväksyy alko- ajan päättymiseen saakka.
5991: holiyhtiö, on poistettu.
5992: 48 §. 1 momentissa lääninhallitus määrää
5993: anniskelutilat. Muuten pykälä on sama kuin 5.3. Erityismyynti
5994: alkoholilain 45 §.
5995: 49 §. 2 momentissa on alkoholilain sanon- 61 §. On muuten asiallisesti sama kuin al-
5996: taa vahvistettu siten, että alkoholittomien juo- koholilain 57 §, mutta 3 momentin 3 kohdassa
5997: mien tulee anniskelupaikassa olla tasaveroisesti on tiukennettu määräys valtiolle edustustiloissa
5998: tarjolla ja esillä. käytettäväksi myytävästä alkoholijuomasta.
5999: Lakialoite n:o 61 123
6000:
6001: 62-63 §. Vastaavat alkoholilain 58 ja 59 70-73 §. Vastaavat alkoholilain 65-68
6002: §:iä. §:iä.
6003:
6004:
6005: 5.4. Mainonta 8. Lain noudattamisen valvonta
6006:
6007: 64 §. Vastaa alkoholilain 59 a §:ää. 74 §. 2 momentissa on sosiaali- ja terveys-
6008: ministeriön valvontatehtäviä selvennetty.
6009: 75 §. Vastaa alkoholilain 70 §:ää.
6010: 6. A 1 koho 1 i juomien k u 1 j etu s 76 §. 76 §:n 2 momentissa mainitaan lää-
6011: ja hallussapito ninhallituksen ja poliisin lisäksi raittiuslauta-
6012: kunnat säännösten ja määräysten noudattami-
6013: 65 §. Vastaa alkoholilain 60 §:ää. sen valvojana.
6014: 66 §. Poikkeaa vastaavasti alkoholilain 61 77-85 §. Nämä pykälät vastaavat alko-
6015: §: stä siinä, että lakialoitteen mukaan asetuk- holilain 72-75 ja 77-80 §:iä. Niissä on kui-
6016: sella on säädettävä, kuinka paljon alkoholijuo- tenkin selvennetty lääninhallituksen valvonta-
6017: mia henkilö voi pitää hallussaan ja kuljettaa, tehtäviä ja edellytetty, että kunnallinen alko-
6018: samoin kuin siitä, minkälainen lupa voidaan holitarkastaja toimii yhteistyössä raittiuslauta-
6019: antaa tarkoitettuja suurempien määrien kuljet- kunnan kanssa.
6020: tamiseen.
6021: Erityisesti suurien määrien hallussapidon ja
6022: kuljettamisen rajoittamiseen tulee olla ehdotet- 9. Rangaistukset ja muut
6023: tu mahdollisuus, sillä sen avulla voidaan es- seuraamukset tämän lain
6024: tää suurimittainen katukaupustelu, johon nyt rikkomisesta
6025: on vaikea päästä käsiksi, ellei saada näyttöä
6026: esim. autossa olevan suurehkon alkoholivaras- 86-92 §. Vastaavat alkoholilain 81-87
6027: ton käyttämisestä salakauppaan. §:iä.
6028: 93 §. Tässä pykälässä esitetään toimenpi-
6029: teet siinä tapauksessa, että 86-92 §:ssä tar-
6030: 7. Väkiviina koitetuista rikoksista epäilty kätkemällä tai hä-
6031: vittämällä omaisuuttaan koettaa välttää rikok-
6032: 67 §. Vastaa alkoholilain 62 §:ää. sen perusteella otaksuttavasti tuomittavan me-
6033: 68 §. Poikkeaa alkoholilain vastaavasta 63 nettämisseuraamuksen täytäntöönpanoa.
6034: §: stä siinä, että lupa väkiviinan tehdasmaiseen 94-104 §. Vastaavat alkoholilain 88..,....97
6035: valmistukseen voidaan antaa määräajaksi, kor- §:iä.
6036: keintaan 10 vuodeksi, ja että lupia myönnet- 105-106 §. Alkoholilain 98 ja 99 §:stä
6037: täessä alkoholiyhtiön hallintoneuvoston on nou- ovat näissä pykälissä kunnallisen alkoholitar-
6038: datettava valtakunnallista alkoholipoliittista kastuksen valtionapua koskevat määräykset.
6039: yleissuunni telmaa. 107-116 §. Vastaavat alkoholilain 99-
6040: 106 ja 108-109 §:iä.
6041: 69 §. Vastaa alkoholilain 64 §:ää, mutta
6042: kauppaedustajan oikeus tuoda väkiviinaa maa- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioit-
6043: han näytteenä on poistettu. Alkoholijuomien taen,
6044: muu tuonti tapahtuu lakialoitteen mukaan so-
6045: siaali- ja terveysministeriön eikä enää alkoholi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6046: yhtiön valvonnassa. lakiehdotukset:
6047: 124 Lakialoite n:o 61
6048:
6049:
6050:
6051: 1. Alkoholilaki
6052: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6053:
6054: 1 luku Alkoholiyhtiön tehtävänä on pitää kaupan
6055: myös korkeatasoisia alkoholiuomia juhla-· ja
6056: Yleiset säännökset seurajuomia ja muutoinkin edistää niiden käyt-
6057: 1 § töä.
6058: Tässä laissa tarkoitetaan:
6059: 3 §
6060: 1) alkoholijuomalla nautittavaksi aiottua Tämän lain estämättä saa kotitaloudessa
6061: juomaa, joka sisältää enemmän kuin 2.8 tila• omaksi kotitarpeeksi ainoastaan maltaista ja
6062: vuusprosenttia etyylialkoholia; alkoholijuomis- muista viljatuotteista valmistaa olutta yksin-
6063: ta enintään 21 tilavuusprosenttia etyylialkoho- omaan käymisen avulla niin, että juoman alko-
6064: lia sisältävät ovat mietoja ja muut väkeviä al- holi muodostuu pääasiassa siitä sokerista, joka
6065: koholijuomia; on syntynyt valmistuksessa käytetyistä maltais-
6066: 2) oluella pääasiassa maltaista, humalista ja ta ja niiden ohella käytetyistä muista viljatuot-
6067: vedestä yksinomaan käymisen avulla valmis- teista.
6068: tettua alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi val-
6069: kuin 2.8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia; mistaa viiniä ainoastaan tuoreista tai kuiva-
6070: .3) väkiviinalla etyylialkoholia tai etyylialko- tuista hedelmistä, marjoista, raparperista ja
6071: holin vesiliuosta, jossa on tätä alkoholia enem- rypäleistä. Valmistuksen tulee tapahtua yksin-
6072: män kuin 2.8 tilavuusprosenttia ja jota liuos- omaan käymisen avulla ja siten, että sanotut
6073: ta ei ole aiottu alkoholijuomana nautittavaksi; valmistusaineet tai niiden käymisen yhteydessä
6074: sekä syntyneet maku- ja atomiainekset ovat juomas-
6075: 4) alkoholivalmisteella tuotetta, jossa on sa selvästi havaittavissa.
6076: enemmän kuin 2.8 tilavuusprosenttia etyylial-
6077: koholia, mutta joka ei ole alkoholijuomaa eikä
6078: väkiviinaa ja joka ei ole denaturoitua; 4 §
6079: 5) alkoholipitoisella aineella tarkoitetaan Alkoholivalmisteista ja denaturoiduista alko-
6080: alkoholijuomaa, mukaanluettuna olut, väkivii- holipitoisista aineista sekä denaturoimisesta
6081: naa ja alkoholivalmistetta; säädetään asetuksella.
6082: 6) alkoholittomalla juomalla juomaa, joka Tämän lain säännöksiä ei ole sovellettava ap-
6083: ei sisällä lainkaan tai sisältää alle 2.8 tila- teekeissa tai apteekkitavaratehtaissa tapahtu-
6084: vuusprosenttia alkoholia; sekä vaan alkoholipitoisten lääkkeiden valmistukseen
6085: 7) aluksella sekä vesi- että ilmakulkuneu- eikä myöskään sellaisten lääkkeiden myyntiin
6086: voa. apteekeista, apteekkitavaratehtaista tai apteek-
6087: Alkoholipitoinen aine on denaturoitua, kun kitavarain tukkuliikkeistä, niiden maahantuon-
6088: siihen on lisätty sosiaali- ja terveysministeriön tiin, maastavientiin, hallussapitoon tai kuljetuk-
6089: määräämiä aineita tarkoituksella tehdä alkoho- seen, vaan on niistä voimassa, mitä erikseen
6090: lipitoinen aine nautittavaksi kelpaamattomaksi on säädetty.
6091: tai kun sosiaali- ja terveysministeriö aineen ko- Alkoholijuoman ja väkiviinan luv·attoman
6092: koomuksen perusteella on sen hyväksynyt de- valmistuksen estämiseksi voidaan, sen lisäksi
6093: naturoiduksi alkoholipitoiseksi aineeksi. mitä 97 ja 98 §:ssä on säädetty, asetuksella
6094: säätää, että tällaiseen valmistukseen soveliaiden
6095: 2 § kojeiden ja niiden osien maahantuontia, valmis-
6096: Alkoholijuoman ja väkiviinan valmistus, tusta tai kauppaa harjoittava on velvollinen
6097: maahantuonti, maastavienti ja myynti sekä näi- tekemään ilmoituksen tästä toiminnastaan ja
6098: hin toimintoihin osallistuminen elinkeinotar- pitämään siitä kirjaa. Toiminnan valvonnasta
6099: koituksessa ovat, sellaisin poikkeuksin kuin on vastaavasti voimassa, mitä tämän lain 74,
6100: jäljempänä tässä laissa säädetään, alkoholiyh- 76, 82, 84 ja 85 §:ssä on säädetty. Tarkemmat
6101: tiöksi sanotun osakeyhtiön yksinoikeutena ja säännökset valvonnan suorittamisesta annetaan
6102: toimialana. asetuksella.
6103: Lakialoite n:o 61 125
6104:
6105: Jos ainetta, joka sisältää muuta alkoholia 2 luku
6106: kuin etyylialkoholia, käytetään huomattavassa
6107: määrässä päihdyttävänä aineena, voidaan sellai- Alkoholiyhtiö
6108: sen väärinkäytön estämiseksi asetuksella antaa
6109: säännöksiä mainitun aineen valmistuksesta, 10 §
6110: maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja Alkoholiyhtiön osakkeet omistaa valtio, kui-
6111: varastossapidosta. tenkin niin, että kaksi osaketta voi olla mui-
6112: den omistuksessa.
6113: 5 § Alkoholiyhtiöllä on hallintoneuvosto ja hal-
6114: Alkoholiasioita hoidettaessa ja järjestettäessä litus.
6115: on pyrittävä siihen, että alkoholista aiheutu-
6116: vat haitat ja vauriot, alkoholijuomien käyttö 11 §
6117: sekä taloudellinen voitontavoittelu alkoholijuo- Hallituksessa on puheenjohtaja ja kuusi muu-
6118: milla muodostuvat mahdollisimman vähäisiksi. ta jäsentä.
6119: Hallituksen puheenjohtajana on alkoholiyh-
6120: 6 § tiön pääjohtaja sekä muina jäseninä neljä val-
6121: Alkoholijuomien vähittäismyynti, anniskelu- tioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan
6122: ja erityismyyntihinnat tai niiden määräytymis- määräämää jäsentä alkoholiyhtiön ulkopuolelta,
6123: perusteet sidotaan maan yleiseen hintatasoon. joista valtioneuvosto nimeää yhden hallituksen
6124: Alkoholijuomien hinnat tulee tarkistaa hinta- varapuheenjohtajaksi, näistä yksi edustaa so-
6125: tason noustua tai laskettua vähintään viisi pro- siaali- ja terveysministeriötä ja yksi valtiova-
6126: senttia. rainministeriötä. Hallitukseen kuuluu lisäksi
6127: Samalla kun alkoholijuomien hinnat tarkiste- kaksi hallintoneuvoston kolmeksi vuodeksi
6128: taan, on tarkistettava anniskelusta tulevan kor- kerrallaan valitsemaa alkoholiyhtiön johtajaa.
6129: vauksen suuruus tai sen määräytymisperusteet. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjoh-
6130: tajan ja varapuheenjohtajan lisäksi vähintään
6131: puolet hallituksen muista jäsenistä on saapu-
6132: 7 § villa. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi
6133: Valtioneuvosto vahvistaa sosiaali- ja terveys- puheenjohtajan kannattama mielipide. Vaaleis-
6134: ministeriön lääninhallituksia, alkoholiyhtiötä ja sa ratkaisee arpa.
6135: raittiusliikettä kuultuaan valmistaman alkoho-
6136: lipolitiikan viisivuotisen yleissuunnitelman ja
6137: sen vuotuiset tarkisteet. Yleissuunnitelmasta 12 §
6138: voidaan poiketa vain sosiaali- ja terveysminis- Hallintoneuvostossa on yhdeksän varsmals-
6139: teriön suostumuksella. ta jäsentä ja kolme varajäsentä. Valtioneuvosto
6140: määrää hallintoneuvoston jäsenet ja varajäse-
6141: net.
6142: 8 § Valtioneuvosto maaraa hallintoneuvoston
6143: Säädösehdotuksista, määräyksistä ja suunni- jäsenet ja varajäsenet kolmeksi kalenterivuo-
6144: telmista, joilla voi olla raittius- ja alkoholipo- deksi kerrallaan valiten samalla hallintoneuvos-
6145: liittista merkitystä, on asianomaisen viranomaic ton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan hal-
6146: sen ennen asian ratkaisemista pyydettävä so- lintoneuvoston varsinaisista jäsenistä, kuitenkin
6147: siaali- ja terveysministeriön lausunto. niin, että yhden jäsenen määrää valtioneuvosto
6148: kuultuaan alkoholiyhtiön henkilöstöä edustavia
6149: 9 § järjestöjä sen mukaan kuin asetuksella sääde~
6150: Hallitus antaa vuosittain eduskunnalle ker- tään.
6151: tomuksen alkoholiolojen kehityksestä sekä niis- Hallintoneuvoston jäsen ja varajäsen voidaan
6152: tä toimenpiteistä, joihin ön ryhdytty täniän"lain vapauttaa tehtävästään toimikauden kestäessä,
6153: 5 §:ssä määriteltyjen tarkoitusten toteuttami" jolloin uusi jäsen on määrättävä hänen sija!·
6154: seksi ja alkoholivammaisten kuntouttamiseksi.. leen jäljellä olevaksi kaudeksi.
6155: Kertomukseen on liitettävä alkoholiyhtiön hal- Hallintoneuvosto on päätösvaltairien, kun
6156: lintoneuvoston ja Suomen Raittiusjärjestöjen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ·lisäksi
6157: Liiton selostukset omilla· toimialoillaan suorit~ vähintään puolet hallintoneuvoston muista jäo
6158: tamista toimenpiteistä; senistä on saapuvilla.
6159: 126 Lakialoite n:o 61
6160:
6161:
6162: 13 § korvausten yleiset perusteet sekä alkoholijuo-
6163: Hallintoneuvoston jäseniä ja varaJasema se- mien anniskelusta tulevan korvauksen suuruus
6164: kä hallituksen jäseniä määrättäessä samoin kuin ja sen määräytymisperusteet ottaen huomioon
6165: johtajia toimeen otettaessa on kiinnitettävä edellä 5 § :ssä mainitut periaatteet;
6166: huomiota siihen, että perehtyneisyys yhteis- 8) päättää prokuran antamisesta sekä joh-
6167: kunnalliseen alkoholikysymykseen ja alkoholi- tokunnan oikeudesta antaa jonkun tai joiden-
6168: yhtiön eri toimialojen tuntemus sanotuissa hal- kuiden keskuudestaan taikka yhtiön jonkun
6169: lintoelimissä ovat edustettuina. toimihenkilön tietyissä asioissa toimia yhtiön
6170: puolesta;
6171: 14 § 9) vahvistaa valtioneuvoston 7 §:ssä mai-
6172: Hallituksen tehtävänä on edustaa alkoholi- nitun alkoholipolitiikan yleissuunnitelman puit-
6173: yhtiötä ja hoitaa sen asiat, mikäli niistä huo- teissa toimintasuunnitelma seuraavaksi viisi-
6174: lehtiminen ei kuulu hallintoneuvostolle tai yh- vuotiskaudeksi ja esittää se sosiaali- ja terveys-
6175: tiökokoukselle. ministeriön hyväksyttäväksi;
6176: Hallituksen jäsenet kirjoittavat alkoholiyh- 10) vahvistaa tulo- ja menoarvio seuraavaa
6177: tiön toiminimen kaksi yhdessä. vuotta varten;
6178: 11) päättää osakepääoman korottamista
6179: 15 § tarkoittavan esityksen tekemisestä yhtiöko-
6180: Hallintoneuvoston tehtävänä on: koukselle;
6181: 1) edellä 5 §:ssä määriteltyä tarkoitusta sil- 12) antaa sosiaali- ja terveysministeriön
6182: mällä pitäen seurata maan alkoholiolojen kehi- antamien yleisten ohjeiden mukaisesti 64 §: ssä
6183: tystä ja antaa yleisiä ohjeita siitä, mitä alkoho- tarkoitetun alkoholijuomien mainontaa ja muu-
6184: liyhtiön hoidossa on otettava varteen; ta myynninedistämistoimintaa koskevan kiellon
6185: noudattamisesta ja mainitun pykälän nojalla sal-
6186: 2) osallistua oman toimialansa osalta 7 litusta mainonnasta tarpeellisia ohjeita alkoho-
6187: §:ssä tarkoitetun valtakunnallisen alkoholipo- lijuomien valmistukseen, maahantuontiin ja
6188: liittisen yleissuunnitelman laadintaan; myyntiin osallistuville siltä osin kuin edellä
6189: 3) valvoa alkoholiyhtiön asioiden hoitoa mainitun kiellon noudattamisen ja mainonnan
6190: sekä sen tytäryhtiöiden hallintoa ja toimintaa; valvonta kuuluu alkoholiyhtiölle;
6191: 4) ottaa toimeen alkoholiyhtiön pääjohtaja 13) antaa vuosittain hallitukselle kertomus
6192: ja johtajat sekä tarvittaessa heidät siitä va- alkoholiolojen kehityksestä sekä niistä erityi-
6193: pauttaa samoin kuin vahvistaa heidän tehtävän- sistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty 5 §:ssä
6194: sä ja palkkauksensa sekä heidän välisensä työn- määritellyn tarkoituksen saavuttamiseksi;
6195: jako; 14) päättää yhtiökokouksen hallintoneuvos-
6196: 5) päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, ton käyttövaroiksi myöntämien varojen jaka-
6197: myymisestä ja kiinnittämisestä, pitkäaikaisen misesta; sekä
6198: lainan ottamisesta sekä muista taloudellisesti 15) päättää muista hallintoneuvostolle tä-
6199: tai periaatteellisesti tärkeistä alkoholiyhtiön män lain ja sen nojalla annettujen säännösten
6200: toimintaan kuuluvista asioista; ja määräysten mukaan kuuluvista asioista.
6201: 6) antaa lääninhallituksen 32 §:n 1 mo- Päätös, joka koskee alkoholiyhtiön liiketoi-
6202: mentin mukaan tekemän päätöksen edellyttä- minnan ulottamista uusille aloille tai yhtiön
6203: mä määräys vähittäismyyntipaikan avaamisesta varojen sijoittamista yhtiön toimialan ulkopuo-
6204: tai sulkemisesta ja anniskeluoikeuden myöntä- lella olevaan liiketoimintaan, on alistettava val-
6205: misestä tai peruuttamisesta sekä antaa tarkem- tioneuvoston hyväksyttäväksi.
6206: mat määräykset alkoholijuomien vähittäismyyn-
6207: tipaikkojen päivittäisistä aukioloajoista; 16 §
6208: 7) vähintään kerran vuodessa määrätä myy- Hallintoneuvoston johtosääntö annetaan ase-
6209: tävien alkoholijuomien hinnat siten, että ne py- tuksella.
6210: syvät yleisen hinta- ja tulokehityksen tasolla, Johtosäännössä annetaan tarkemmat mää-
6211: alkoholiyhtiön myymän väkiviinan hinnat, koti- räykset hallintoneuvoston tehtävien hoitamises-
6212: maassa valmistettavien alkoholijuomien alkoho- ta samoin kuin puheenjohtajan, varapuheen-
6213: lipitoisuudet, väkiviinan ja alkoholijuomien yk- johtajan, jäsenten ja asetettujen jaostojen
6214: sityisille valmistajille maksettavien valmistus- oikeudesta toimia hallintoneuvoston puolesta.
6215: Lakialoite n:o 61 127
6216:
6217: 17 § Alkoholiyhtiön vuosivoitto on suoritettava
6218: Hallintoneuvoston keskuudestaan määräämil- valtiolle, sitten kun siitä on erotettu valtio-
6219: lä jäsenillä on oikeus olla saapuvilla alkoholi- neuvoston vahvistama kohtuullinen määrä va-
6220: yhtiön hallituksen kokouksessa ja yhtiökokouk- rarahastoon sekä osinkoa enintään seitsemän
6221: sessa sekä ottaa siellä osaa keskusteluun. prosenttia yhtiöön maksetusta pääomasta.
6222: Hallituksen jäsenillä on oikeus olla saapu- Kulloinkin kulumassa olevalta vuodelta odo-
6223: villa hallintoneuvoston ja sen jaostojen kokouk- tettavissa olevasta vuosivoitosta on alkoholi-
6224: sissa sekä yhtiökokouksessa ja lausua mielipi- yhtiö velvollinen suorittamaan valtiolle enna-
6225: teensä niissä käsiteltävistä asioista. kolta enintään sen määrän, mikä yhtiön toi-
6226: mintaa haittaamatta voidaan sanottuna vuonna
6227: 18 § kertyneistä varoista suorittaa. Ennakon suu-
6228: Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarain- ruuden ja suoritusajat määrää alkoholiyhtiötä
6229: ministeriön edustajalla on oikeus seurata asiain kuultuaan valtiovarainministeriö.
6230: käsittelyä hallituksen ja hallintoneuvoston lm-
6231: kouksissa sekä yhtiökokouksessa ja on minis- 23 §
6232: teriön edustajalla niissä oikeus ottaa osaa kes- Mikäli tässä laissa ei ole t01sm säädetty, so-
6233: kusteluun. velletaan alkoholiyhtiöön osakeyhtiöistä voi-
6234: Ministeriön edustajan vaatimuksesta on massa olevia säännöksiä.
6235: muussa kuin yhtiökokouksessa käsiteltävä, ensi
6236: kertaa esillä oleva asia siirrettävä seuraavaan
6237: kokoukseen.
6238: 3 luku
6239: 19 §
6240: Alkoholiyhtiön hallintoa ja tilejä tarkasta- Alkoholijuomien valmistus
6241: maan asetetaan vuosittain neljä tilintarkastajaa 24 §
6242: ja heille kaksi varamiestä. Valtioneuvosto valit- Alkoholijuomatehdas on suunniteltava sekä
6243: see kaksi tilintarkastajaa määräten samalla toi- valmistus ja varastoimineo järjestettävä niin,
6244: sen heistä puheenjohtajaksi, sekä yhden vara- että tehokas valvonta on mahdollista.
6245: miehen. Muut tilintarkastajat ja toisen vara-
6246: Ennen kuin tehdas aloittaa toimintansa, so-
6247: miehen valitsee yhtiökokous. Yhden tilintar-
6248: siaali- ja terveysministeriön on se hyväksyttä-
6249: kastajista tulee olla Keskuskauppakamarin hy-
6250: vä käyttöön otettavaksi.
6251: väksymä.
6252: Tilintarkastuskertomus lausuntoineen ja eh-
6253: dotuksineen sekä hallituksen sen johdosta ehkä 25 §
6254: antama selitys on annettava hallintoneuvostolle, Alkoholijuoman tehdasmaisen valmistamisen
6255: joka esittää sen sekä yhtiön vuosikertomuksen voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lu-
6256: yhtiökokoukselle ja sen jälkeen toimittaa yh- kuun antaa asettaminsa ehdoin määräajaksi,
6257: tiökokouksen ehdotuksen ja oman lausuntonsa korkeintaan 10 vuodeksi kerrallaan, sille, jolla
6258: valtioneuvostolle. harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytykset
6259: ja vaadittava luotettavuus.
6260: 20 § Lupia myönnettäessä hallintoneuvoston on
6261: Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapu- noudatettava, mitä 7 §: ssä tarkoitetussa val-
6262: heenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten, hallituk- takunnallisessa alkoholipoliittisessa yleissuunni-
6263: sen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkas- telmassa on määrätty. Samalla on vahvistet-
6264: tajien palkkiot määrää valtioneuvosto ja suorit- tava valmistuskorvauksen määrä tai sen mää-
6265: taa alkoholiyhtiö. räytymisperusteet, joita voidaan olosuhteiden
6266: 21 § olennaisesti muuttuessa tarvittaessa tarkistaa.
6267: Palkkauksia alkoholiyhtiössä älköön määrät- Antamansa valmistusoikeuden hallintoneu-
6268: täkö riippuviksi yhtiön tuloista tai voitosta vosto voi korvauksetta peruuttaa, jollei annet-
6269: taikka myynnin määrästä. tuja säännöksiä tai määräyksiä taikka asetettuja
6270: ehtoja noudateta taikka jos valmistuksessa ha-
6271: 22 § vaitaan muuta väärinkäyttöä tai valmistajan
6272: Alkoholiyhtiön velvollisuudesta suorittaa val- katsotaan menettäneen 1 momentissa tarkoite-
6273: tiolle ja kunnalle veroa on säädetty erikseen. tut edellytykset tai luotettavuutensa.
6274: 128 Lakialoite n:o 61
6275:
6276:
6277: 26 § daan muualla valmistettua alkoholijuomaa,
6278: Jokaisessa tehtaassa, jossa 25 § :n nojalla val- sekä 25 §: ssä tarkoitetun valmistajan erilliseen
6279: mistetaan alkoholijuomaa, tulee olla sosiaali- ja varastoon, jossa säilytetään alkoholijuomia al-
6280: terveysministeriön hyväksymä vastaava johtaja koholiyhtiön lukuun, kuitenkin niin, ettei 24
6281: ja tämän sijainen. §:n 2 momentin ja 25-26 §:n säännöksiä so-
6282: Vastaavan johtajan ja hänen sijaisensa on velleta erillisiin varastoihin, joissa alkoholiyh-
6283: valvottava, että tätä lakia, sen nojalla annettuja tiön, valmistajan tai tukkumyyntioikeuden hal-
6284: säännöksiä ja määräyksiä sekä asetettuja eh- tijan lukuun säilytetään ainoastaan olutta tai al-
6285: toja tehtaan toiminnassa noudatetaan. koholiyhtiön lukuun pienehköjä määriä muita
6286: Jos vastaava johtaja tai hänen sijaisensa lai- alkoholijuomia. Viimeksi mainittujen varastojen
6287: minlyö tehtävänsä taikka muutoin osoittautuu toiminnan ja valvonnan järjestämisestä antaa
6288: siihen sopimattomaksi, sosiaali- ja terveysminis- yhtiön hallintoneuvosto tarkemmat määräykset.
6289: teriö voi peruuttaa hyväksymisen.
6290:
6291: 27 § 4 luku
6292: Alkoholijuoman valmistaja ei saa muille kuin
6293: alkoholiyhtiölle tai sen määräämälle luovuttaa Alkoholijuomien maahantuonti
6294: eikä ilman yhtiön lupaa tai välitystä käyttää ja maastavienti
6295: valmistamaansa alkoholijuomaa muuhun kuin 30 §
6296: valmistussopimuksessa mainittuun tarkoituk- Alkoholiyhtiön lisäksi saa alkoholijuomaa
6297: seen. tuoda maahan:
6298: 28 § 1) ulkomailta saapuva matkustaja ja ulko-
6299: Jos todetaan, että valmista tai valmisteilla maanliikenteessä olevan kulkuneuvon henkilö-
6300: olevaa tai valmistusaineeksi luovutettua alkoho- kuntaan kuuluva mukanaan omaa tarvettaan
6301: lijuomaa ei 25 §: ssä tarkoitetun valmistus- varten vähäisiä määriä sen mukaan kuin ase-
6302: oikeuden saaneessa tehtaassa ole sitä määrää, tuksella säädetään; ja
6303: mikä sitä kirjanpidon ja tarvittaessa hankitun 2) ulkovallan Suomessa toimiva diplomaat-
6304: muun selvityksen mukaan tulisi olla, on val- tinen ja muu samassa asemassa oleva edustusto
6305: mistajan suoritettava todetusta vajauksesta val- virkakäyttöön sekä ulkomainen diplomaattinen
6306: tiolle korvaus, joka vastaa puuttuvan alkoholi- virkamies ja lähetetty konsuli henkilökohtai-
6307: juomamäärän vähittäismyyntihinnan ja sellaisen seen käyttöön.
6308: juoman ostohinnan välistä erotusta. Sosiaali- ja terveysministeriö voi määräämil-
6309: Puuttuvasta alkoholijuoman valmistusaineek- lään ehdoilla myöntää ulkomaan liikenteessä
6310: si luovutetusta väkiviinasta on valtiolle suoritet- olevan aluksen haltijalle sekä laivakauppiaalle
6311: tava korvaus, joka vastaa sanotun määräisestä luvan tuoda maahan ja tullivarastossa säilyttää
6312: väkiviinasta valmistetun viinan arvoa laskettu- ulkomaan liikenteessä olevan aluksen muona-
6313: na halvimman kotimaisen viinalaadun vähittäis- varoiksi tarkoitettuja alkoholijuomia.
6314: myyntihinnan perusteella. Samalla tavalla laske- Ulkomailta saapunut alkoholijuomaa sisältävä
6315: taan korvaus väkiviinatehtaassa valmistetusta lahja- tai muu lähetys voidaan, milloin määrä
6316: puuttuvasta väkiviinasta. on vähäinen eikä ole syytä epäillä väärinkäyt-
6317: Jos vajaus johtuu vahingosta tai muusta sel- töä, tullista luovuttaa kaksikymmentä vuotta
6318: laisesta syystä, ettei valmistajan tai hänen pal- ja mietoa alkoholijuomaa sisältävä lähetys kah-
6319: veluksessaan olevan voida katsoa saaneen siitä deksantoista vuotta täyttäneelle vastaanottajal-
6320: laitonta hyötyä, ja tästä esitetään luotettava sel- le, mikäli hän suorittaa, sen lisäksi mitä
6321: vitys, ei valmistaja ole velvollinen suorittamaan muualla on säädetty, alkoholiyhtiölle vahviste-
6322: siitä korvausta. tun suuruisen maksun saapuneista alkoholijuo-
6323: Tässä pykälässä tarkoitetut riitaiseksi saate- mista. Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston tehtä-
6324: tut korvausasiat käsitellään ja ratkaistaan ylei- vänä on vahvistaa maksun suuruus huomioon-
6325: sessä tuomioistuimessa. ottaen, että alkoholiyhtiön vähittäismyynnissä
6326: olevan saman tai siihen verrattavan alkoholi-
6327: 29 § juoman vähittäismyyntihinnasta vähennetään
6328: Mitä edellä 24-28 §:ssä säädetään, sovelle- saapuneen alkoholijuoman vastaava arvo lähe-
6329: taan myös tehtaaseen ja laitokseen, jossa astioi- tysmaassa alkoholiyhtiön arvion mukaan.
6330: Lakialoite n:o 61 129
6331:
6332: Tarkempia määräyksiä siitä, mitä tarkoitetaan Päättäessään alkoholijuomien vähittäismyyn-
6333: 30 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 31 §:n 1 mo- tiä koskevasta luvasta lääninhallituksen on
6334: mentissa mainitulla vähäisellä määrällä, anne- kuultava asianomaista kunnanvaltuustoa.
6335: taan asetuksella. Alkoholijuomien vähittäismyyntiä saa harjoit-
6336: Mitä 28 §:n 1, 2 ja 4 momentissa on sää- taa ainoastaan sellaisessa väestö- ja liikekeskuk-
6337: detty alkoholijuomien valmistajan velvollisuu- sessa, jossa lääninhallitus paikkakunnan asukas-
6338: desta suorittaa todetusta vajauksesta korvausta luvun, lähimmän vähittäismyyntipaikan etäisyy-
6339: valtiolle, on soveltuvin osin noudatettava va- den ja muut olosuhteet huomioon ottaen kat-
6340: rastonhaltijaan siinä tapauksessa, että vajaus soo myynnin tarpeelliseksi.
6341: todetaan 2 momentissa tarkoitetuissa: muoni- Lääninhallituksen on vähittäismyyntiluvasta
6342: tusvarastoissa. päättäessään noudatettava voimassa olevaa 7
6343: § :ssä tarkoitettua alkoholipolitiikan yleissuun-
6344: 31 § nitelmaa.
6345: Alkoholiyhtiön lisäksi saa alkoholijuomaa Milloin kunnanvaltuusto on päättänyt pe-
6346: maasta viedä: ruuttaa 1 momentissa tarkoitetun suostumuk-
6347: 1) ulkomaille lähtevä matkustaja sekä ulko- sen, on vähittäismyynti kunnassa lopetettava
6348: maan liikenteessä olevan kulkuneuvon henkilö- viimeistään vuoden kuluessa sen jälkeen kun
6349: kuntaan kuuluva mukanaan omaa tarvettaan sanottu päätös on saanut lainvoiman.
6350: varten vähäisiä määriä sen mukaan kuin ase- Kunnanvaltuusto voi tehdä 1 ja 4 momentis-
6351: tuksella säädetään; sa tarkoitetun päätöksen vain kerran valtuus-
6352: 2) oman maan diplomaattinen edustaja mat- ton nelivuotisen toimikauden aikana.
6353: kustaessaan toimipaikkaansa ulkomaille ja 30 Myyntipaikkojen lukumäärästä ja niiden si-
6354: §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu vie- jainnista lääninhallituksen on kuultava kunnan-
6355: raan valtion edustaja diplomaatti- tai virkapas- valtuustoa.
6356: silla matkustaessaan; sekä
6357: 3) alkoholiyhtiön suostumuksin valmistami- 33 §
6358: aan juomia se, jolla on 25 § :n nojalla an- Vähittäismyyntipaikassa saa alkoholijuomaa
6359: nettu valmistusoikeus. myydä ainoastaan pois vietäväksi, ei paikalla
6360: Erityisten syiden sitä vaatiessa voi alkoholi- nautittavaksi. Vähittäismyyntipaikoissa ei saa
6361: yhtiö antaa suostumuksen alkoholijuoman järjestää alkoholijuomien itsepalvelumyyntiä.
6362: maastavientiin muussakin kuin 1 momentin 3 Suurimmista ja vähimmistä määristä alkoho-
6363: kohdassa mainitussa tapauksessa. lijuomia, jotka kerrallaan saa vähittäin myydä
6364: Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, saa, sen samalle ostajalle, antaa alkoholiyhtiön hallinto-
6365: mukaan kuin asetuksella säädetään, pieniä mää- neuvosto tarvittaessa määräykset.
6366: riä alkoholijuomia lähettää ulkomailla oleval-
6367: le vastaanottajalle.
6368: Toimitettaessa alkoholijuomia ulkomaille on 34 §
6369: noudatettava, mitä asiasta on erikseen säädet- Alkoholijuomaa saa alkoholiyhtiö lähettää ti-
6370: ty. laajalle tai ostajalle yhtiön hallintoneuvoston
6371: antamia ohjeita noudattaen.
6372:
6373: 5 luku
6374: 35 §
6375: Alkoholijuomien myynti Vähittäismyyntipaikat voidaan pitää avoimi-
6376: na maanantaista perjantaihin kello 10.00-
6377: 1. Vähittäismyynti 18.00 välisenä aikana.
6378: 32 § Vähittäismyyntipaikka on pidettävä suljettu-
6379: Luvan alkoholijuomien vähittäismyyntiin na joulu- ja uudenvuodenpäivän, pitkäperjan-
6380: määräajaksi tai toistaiseksi voi lääninhallitus tain, pääsiäis-, helluntainvalmistuspäivän ja ju-
6381: antaa alkoholiyhtiölle vain sellaiseen kuntaan, hannuspäivän edellisenä päivänä, itsenäisyyspäi-
6382: jossa kunnanvaltuusto on antanut alkoholijuo- vänä sekä toukokuun 1. päivänä sekä touko-
6383: mien vähittäismyyntiin suostumuksen. kuun 1. päivän edellisenä päivänä.
6384:
6385: 17 088200112W
6386: 130 Lakialoite n:o 61
6387:
6388: 36 § Lääninhallituksella on valta markkinain, tori-
6389: Vähittäismyyntipaikassa älköön alkoholijuo- päivien tai sotilaskuljetuksen vuoksi tai milloin
6390: mia myymässä käytettäkö henkilöä, joka ei ole muut senkaltaiset syyt niin vaativat, enintään
6391: täyttänyt kahtakymmentä vuotta. kuudeksi päiväksi kerrallaan kokonaan tai osak-
6392: si kieltää alkoholijuomien vähittäismyynti kun-
6393: 37 § nassa.
6394: Alkoholijuomaa ei saa vähittäismyyntipaikas- 41 §
6395: sa myydä: Toimikunta, johon kuuluu kunnallinen alko-
6396: 1) henkilölle, joka on kahtakymmentä vuot- holitarkastaja, yksi sosiaalilautakunnan ja yksi
6397: ta nuorempi; raittiustyön järjestämisestä annetun lain 5 §:ssä
6398: 2) henkilölle, joka on alkoholin tai muun tarkoitetun raittiuslautakunnan valitsema jäsen
6399: päihdyttävän tai huumaavan aineen vaikutuk- sekä vähittäismyynnin paikallinen esimies, voi
6400: sen alainen taikka on sellaisessa tilassa olevan yksimielisellä päätöksellä, niin kuin asetuksella
6401: seurassa; eikä tarkemmin säädetään, kieltää määräajaksi, vä-
6402: 3) jos on aihetta olettaa juoman väärin- hintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kol-
6403: käyttöä. meksi vuodeksi, alkoholijuomien vähittäismyyn-
6404: nin sille, joka:
6405: Sen estämättä, mitä 1 momentin 1 kohdassa
6406: on säädetty, saa kuitenkin mietoja alkoholijuo- 1) on joutunut päihdyttävien aineiden vää-
6407: mia myydä henkilölle, joka on kahdeksantoista rinkäyttäjien huollosta säädetyssä laissa tarkoi-
6408: vuotta täyttänyt. tettujen huoltotoimenpiteiden kohteeksi;
6409: Alkoholijuomaa ei saa myydä velaksi tai 2) alkoholijuomia saadakseen on erehdyttä-
6410: panttia vastaan eikä myöskään vaihtokaupalla. nyt tai yrittänyt erehdyttää alkoholiyhtiötä tai
6411: sen palveluksessa olevaa;
6412: 3) on tuomittu alkoholilainsäädännön rik-
6413: 38 § komisesta;
6414: Alkoholijuoman ostaja on velvollinen vähit- 4) on tuomittu ajoneuvon tai aluksen kuljet-
6415: täismyyntipaikassa vaadittaessa todistamaan tamisesta juopuneena taikka alkoholin tahi
6416: henkilöllisyytensä viranomaisen antamalla hen- muun päihdyttävän tai huumaavan aineen vai-
6417: kilöllisyystodistuksella. kutuksen alaisena tai sellaisessa tilassa tehdvs-
6418: tä rikoksesta; tahi ·
6419: 39 § 5) muutoin ilmeisesti käyttää väärin alko-
6420: Älköön kukaan palkkiota tai muuta hyvitystä holijuomia tai muita päihdyttäviä aineita.
6421: vastaan yleisölle välittäkö alkoholijuomaa. Alkoholijuomien myynti voidaan 1 momen-
6422: Alkoholijuoman välittäminen ilman palkkio- tissa säädetyksi ajaksi poliisipiirin päällikön tai
6423: ta tai muuta hyvitystä henkilölle, jolle alkoho- sosiaalilautakunnan esityksestä kieltää myös il-
6424: lijuomaa 37 §:n mukaan ei saa myydä, on meisesti täyttä ymmärrystä vailla olevalle sekä
6425: kielletty. sellaisessa tapauksessa, jossa alkoholijuomien
6426: käytöstä ilmeisesti aiheutuu haittaa tai vaaraa
6427: 40 § asianomaiselle itselleen tai hänen ympäristöl-
6428: Valtioneuvosto voi erityisten syiden vaatiessa leen.
6429: koko maassa tai jollakin paikkakulmalla väliai-
6430: kaisesti kokonaan tai osaksi kieltää alkoholi- 2. Anniskelu
6431: juomien vähittäismyynnin tai rajoittaa myynti- 42 §
6432: päiviä. Alkoholijuomien anniskelua saa lääninhalli-
6433: Valtioneuvosto voi kieltää alkoholijuomien tuksen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan
6434: vähittäismyynnin tai sitä rajoittaa vakinaisessa antamalla luvalla harjoittaa ainoastaan alkoholi-
6435: väessä palveleville asevelvollisille. yhtiö ja se, jolle lääninhallitus on antanut an-
6436: Alkoholiyhtiön hallintoneuvosto voi tarpeen niskeluluvan.
6437: vaatiessa enintään kolmen viikon ajaksi kerral- Lääninhallituksen on anniskeluluvasta päättä-
6438: laan antaa 1 momentissa mainitun kiellon tai essään noudatettava voimassa olevaa 7 §: ssä
6439: rajoittaa vastaavana aikana myyntipäiviä koko tarkoitettua alkoholipolitiikan yleissuunnitel-
6440: maassa tai jollakin paikkakunnalla. maa.
6441: Lakialoite n:o 61 131
6442:
6443: Anniskelua saa to1m1ttaa ainoastaan ravitse- Alkoholiyhtiö voi hakemuksesta poikkeusta-
6444: misliikkeen yhteydessä sekä 45 §:n 1 mo- pauksessa määrääminsä ehdoin sallia suljetuille
6445: mentissa tarkoitetuissa kulkuneuvoissa ja 46 seurueille myös väkevien alkoholijuomien an-
6446: §: n 2 momentissa tarkoitetussa paikassa. niskelu 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoi-
6447: Alkoholijuomien itsepalvelumyynti anniskelu- tetuissa kulkuneuvoissa.
6448: paikassa on kielletty. Alkoholiyhtiön hallintoneuvosto voi määrää-
6449: minsä ehdoin sallia myös väkevien alkoholijuo-
6450: 43 § mien anniskelun 1 momentin 3 kohdassa tar-
6451: Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa koitetussa matkustaja-aluksessa, jos matkailul-
6452: ainoastaan kunnassa, jossa kunnanvaltuusto on liset tai muut erityiset syyt sitä puoltavat ja
6453: antanut siihen suostumuksen. jos aluksen ravitsemisliikkeen harjoittamiseen
6454: tarkoitetut tilat täyttävät sellaiset vaatimukset,
6455: Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa jotka ovat edellytyksenä tällaisen anniskelun
6456: ainoastaan: sallimiseen yleensä ravitsemisliikkeissä.
6457: 1) väestö- tai liikekeskuksessa, milloin lää- Alkoholijuomien anniskelu matkustaja-aluk-
6458: ninhallitus katsoo anniskelun paikkakunnan sessa sen ollessa satamassa on kielletty, jollei
6459: asukasluvun, lähimmän anniskelupaikan etäi- alkoholiyhtiö hakemuksesta määrääminsä eh-
6460: syyden ja muut olosuhteet huomioon ottaen doin ole antanut siihen lupaa.
6461: tarpeelliseksi; ja
6462: 2) teollisuuslaitoksen tai puolustuslaitoksen 46 §
6463: varuskunnan taikka muun yhteisön kerhoravin- Edellä 42 §:ssä tarkoitetun anniskeluoikeu-
6464: tolassa, milloin lääninhallitus katsoo sen tar- den alkoholiyhtiön lukuun korkeintaan asian-
6465: peelliseksi. omaisessa anniskeluluvassa tarkoitetuksi määrä-
6466: Milloin kunnanvaltuusto on päättänyt pe- ajaksi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto antaa ha-
6467: ruuttaa 1 momentissa tarkoitetun suostumuk- kemuksesta määrääminsä ehdoin yksityiselle tai
6468: sen, on anniskelu kunnassa lopetettava viimeis- yhteisölle, jolla harkitaan olevan siihen tarvit-
6469: tään vuoden kuluessa sen jälkeen kun sanottu tavat edellytykset ja vaadittava luotettavuus.
6470: päätös on saanut lainvoiman. Alkoholiyhtiö voi erityisten syiden sitä puol-
6471: Kunnanvaltuusto voi tehdä 3 momentissa taessa asianomaista kunnanvaltuustoa kuul-
6472: tarkoitetun päätöksen vain kerran valtuuston tuaan antaa tilapäisen oikeuden alkoholijuo-
6473: nelivuotisen toimikauden aikana. mien anniskeluun alkoholiyhtiön lukuun enin-
6474: Anniskeluluvasta päättäessään lääninhallituk- tään yhden kuukauden ajaksi juhlahuoneistossa
6475: sen on kuultava kunnanvaltuustoa. tai muussa sopivaksi katsomassaan paikassa.
6476: Anniskeluoikeutta älköön kuitenkaan annet-
6477: taka sille, jolle on annettu tehtäväksi valmistaa
6478: 44 § alkoholijuomia alkoholiyhtiön lukuun eikä
6479: Edellä 43 §:ssä säädettyjen rajoitusten estä- myöskään yhteisölle, jossa tällainen alkoholi-
6480: mättä saa, sen jälkeen kun asianomaista kun- juomien valmistaja on osakkaana.
6481: nanvaltuustoa on kuultu, anniskelua harjoittaa
6482: myös matkailuliikenteen kannalta tärkeänä pi-
6483: dettävässä ravitsemusliikkeessä. 47 §
6484: Jokaisessa anniskelupaikassa tulee olla vas-
6485: taava hoitaja ja hänellä tarpeellinen määrä si-
6486: 45 § jaisia. Vastaavan hoitajan ja sijaisen hyväksyy
6487: Sen lisäksi, mitä edellä 43 ja 44 §:ssä on lääninhallitus anniskeluoikeuden haltijan hake-
6488: säädetty, saa anniskella: muksesta alkoholiyhtiötä kuultuaan.
6489: 1) alkoholijuomia kotimaisessa lentoliiken-
6490: teessä olevassa ilma-aluksessa, ei kuitenkaan 48 §
6491: sen ollessa lentokentällä tai säännöllisessä reit- Anniskelu on sallittu vain lääninhallituksen
6492: tiliikenteessä; tähän tarkoitukseen hyväksymissä tiloissa,
6493: 2) mietoja alkoholijuomia rautateiden ravin- joissa anniskelua voidaan tehokkaasti valvoa.
6494: tolavaunussa aterioitsijoille; sekä Alkoholiyhtiön hallintoneuvosto voi rajoittaa
6495: 3) mietoja alkoholijuomia kotimaassa kulke- kaikkien tai joidenkin alkoholijuomien annis-
6496: vassa matkustaja-aluksessa. kelun aterian yhteydessä tapahtuvaksi, päättää
6497: 132 Lakialoite n:o 61
6498:
6499: suurimmista anniskeltavista määristä sekä antaa 1) j~s maksun periminen käteisellä tilaisuu-
6500: ohjeita ja määräyksiä järjestyksen ylläpitämi- den laadun tai laajuuden vuoksi tuottaisi koh-
6501: seksi anniskelupaikassa ja muutoinkin päättää, tuutonta hankaluutta;
6502: mitä anniskelun aiheuttamien haittojen ja vau- 2) kansainvälisessä käytännössä hyväksyttyä
6503: rioiden vähentämiseksi siellä on otettava var- matkailua ja liikematkoja palvelevaa luottojär-
6504: teen. jestelyä noudattaen; sekä
6505: 3) hotellissa ja motellissa asuvalle matkusta-
6506: 49 § jalle.
6507: Anniskelupaikassa ei saa anniskella tai naut- Anniskelusta alkoholijuomasta on asiakkaalle
6508: tia muuta alkoholijuomaa kuin sitä, joka on pyytämättä annettava lasku tai muu tosite sen
6509: sinne alkoholiyhtiön toimesta tai suostumuk- mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, jollei
6510: sin anniskeltavaksi toimitettu. alkoholiyhtiö ole myöntänyt tästä vapautusta.
6511: Anniskelupaikassa tulee olla kohtuullisesta
6512: hinnasta tasaveroisesti tarjolla ja esillä myös 53 §
6513: riittävä valikoima alkoholiuomia juomia. Anniskelupaikassa alkoholijuomia tarjoile-
6514: massa ei saa käyttää henkilöä, joka ei ole täyt-
6515: 50 §
6516: tänyt kahtakymmentä vuotta, ellei hän ole
6517: Anniskelua ei saa aloittaa ennen kello kahta- hankkinut riittävää ammattikoulutusta ammat-
6518: toista. Olutta saa kuitenkin alkoholiyhtiön tikasvatushallituksen hyväksymässä ravintola-
6519: hallintoneuvoston mahdollisesti määräämin ra- alan oppilaitoksessa tai oppisopimuslaissa edel-
6520: joituksin anniskella kello yhdeksästä alkaen. lytetyin tavoin.
6521: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sanot- Oppilasta saadaan käyttää opetusohjelman
6522: tu, voi alkoholiyhtiö erityisten syiden sitä mukaiseen alkoholijuomien tarjoiluun vasta,
6523: vaatiessa poikkeuksellisesti antaa oikeuden kun hän on täyttänyt kahdeksantoista vuotta ja
6524: aloittaa kaikkien alkoholijuomien anniskelu vain ammattioppilaslautakunnan hyväksymän
6525: ennen kello kahtatoista. edellisessä momentissa tarkoitetun koulutuksen
6526: Anniskelu on lopetettava, sen mukaan kuin saaneen kaksikymmentä vuotta täyttäneen
6527: hallintoneuvosto tarkemmin määrää, viimeis- kouluttajan ohjaamana ja valvonnassa ja vain
6528: tään kuitenkin kello kaksikymmentäneljä. kello yhdeksän ja kahdenkymmenenyhden väli-
6529: senä aikana.
6530: 51 §
6531: Alkoholijuomaa saa anniskella ainoastaan an- 54 §
6532: niskelupaikassa nautittavaksi. Matkustajahuo- Päihtynyttä henkilöä ei saa päästää anniske-
6533: neeseen saa siellä asuvalle matkustajalle ja lupaikkaan. Siellä päihtyneenä oleva on pois-
6534: hänen vieraalleen anniskella olutta anniskelu- tettava.
6535: sopimuksessa mahdollisesti määrätyin ehdoin, 55 §
6536: jollei alkoholiyhtiön hallintoneuvosto ole sitä Alkoholijuomaa ei saa anniskella:
6537: kieltänyt. Hallintoneuvosto voi määräämillään 1) henkilölle, joka on kahdeksaatoista vuot-
6538: ehdoilla antaa oikeuden muunkin alkoholijuo- ta nuorempi;
6539: man anniskeluun matkustajahuoneeseen hotel- 2) henkilölle, joka on päihtynyt taikka on
6540: lissa tai ulkomaisen matkailuliikenteen kannal- sellaisen seurassa;
6541: ta tärkeässä majoitusliikkeessä, jossa anniskel- 3) henkilölle, jonka tiedetään olevan läh-
6542: laan kaikkia alkoholijuomia, jossa sen ei kat- dössä kuljettamaan moottoriajoneuvoa; eikä
6543: sota vaikeuttavan järjestyksenpitoa eikä aiheut- 4) muussa tapauksessa, jos on aihetta olet-
6544: tavan alkoholijuomien väärinkäyttöä. taa väärinkäyttöä.
6545: Anniskelua varten anniskelupaikkaan toimi- Jos oikeus anniskeluun on annettu kerho-
6546: tetun alkoholijuoman vieminen sieltä on kiel- ravintolalle, älköön siellä alkoholijuomaa annis-
6547: letty. keltako muille kuin kerhon jäsenluetteloon
6548: merkityille jäsenille ja heidän vierailleen.
6549: 52 §
6550: Alkoholijuomaa ei saa anniskella velaksi tai 56 §
6551: panttia vastaan eikä vaihtokaupalla. Tanssia sekä sirkus-, varietee-, tanssi- ja
6552: Sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sää- muita sen kaltaisia esityksiä saadaan anniskelu-
6553: detään, voidaan alkoholijuomaa kuitenkin an- paikan yhteydessä järjestää ainoastaan erityisen
6554: niskella velaksi: luvan nojalla, mikäli luvan myöntäminen on
6555: Lakialoite n:o 61 133
6556:
6557: paikalliset olosuhteet huomioon ottaen tarkoi- 60 §
6558: tuksenmukaista. Luvan myöntää hakemuksesta Mitä 40 §: ssä säädetään valtioneuvoston,
6559: enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan läänin- lääninhallituksen ja hallintoneuvoston oikeu-
6560: hallitus. desta kieltää alkoholijuomien vähittäismyynti
6561: 57 § tai rajoittaa sitä, on vastaavasti voimassa myös
6562: Anniskeluoikeuden haltija sekä anniskelupai- anniskelusta.
6563: kan vastaava hoitaja ja hänen sijaisensa ovat Poliisipiirin päälliköllä on valta, milloin jär-
6564: velvollisia huolehtimaan siitä, että anniskelussa jestyksen ylläpitäminen anniskelupaikassa niin
6565: noudatetaan hyviä tapoja ja että alkoholijuo- vaatii, keskeyttää anniskelu siellä enintään an-
6566: mien väärinkäyttöä ei tapahdu sekä että annis- niskeluajan päättymiseen saakka.
6567: kelupaikassa muutoinkin noudatetaan tätä la-
6568: kia, sen nojalla annettuja säännöksiä ja mää- 3. Erityismyynti
6569: räyksiä sekä asetettuja ehtoja.
6570: Vastaava hoitaja ja hänen sijaisensa tulee 61 §
6571: vapauttaa riittävässä määrin muista tehtävistä Alkoholiyhtiö myy lääkintöhallituksen maa-
6572: anniskelun valvontaan. räämin ehdoin ja rajoituksin alkoholijuomaa
6573: apteekkitavaratehtaisiin, apteekkeihin, sairaan-
6574: 58 § hoitolaitoksiin, terveyskeskuksiin sekä lääkin-
6575: Jos anniskelupaikassa on rikottu tätä lakia töhallituksen luvalla perustettuihin yksityisiin
6576: tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määrä- sairaanhoito- ja tutkimuslaitoksiin lääkintätar-
6577: yksiä tahi asetettuja ehtoja taikka siellä on koituksiin tai niiden työssä käytettäväksi.
6578: ilmennyt muita väärinkäytöksiä taikka jos an- Alkoholiyhtiö myy sosiaali- ja terveysministe-
6579: niskeluoikeuden haltijalla ei katsota enää ole- riön määräämin ehdoin ja rajoituksin alkoholi-
6580: van anniskeluun tarvittavia edellytyksiä tai sii- juomaa:
6581: hen vaadittavaa luotettavuutta, voi alkoholi- 1) tieteelliselle tai opetuslaitokselle tieteel-
6582: yhtiön hallintoneuvosto korvauksetta peruuttaa liseen tai opetukselliseen tarkoitukseen käytet-
6583: antamansa anniskeluoikeuden tahi määräajaksi, täväksi;
6584: enintään kuudeksi kuukaudeksi, kieltää annis- 2) tarkastuslaitokselle ja muulle kuin 1 mo-
6585: kelun tai supistaa anniskeluaikaa tahi rajoittaa mentissa tarkoitetulle tutkimuslaitokselle nii-
6586: anniskeltavien alkoholijuomien lajeja taikka den työssä käytettäväksi;
6587: määrätä, että anniskeluoikeuden haltija on enin- 3) teollisuuslaitokselle tai ammatinharjoitta-
6588: tään kuuden kuukauden ajalta menettävä an- jalle tuotteiden valmistuksessa tai työssä käy-
6589: niskelukorvauksensa tai osan siitä tahi ryhtyä tettäväksi;
6590: muuhun sopivaksi harkitsemaansa toimenpitee- 4) laivakauppiaalle 62 §: ssä mainittuun tar-
6591: seen epäkohdan poistamiseksi ja sen uusiutu- koitukseen; sekä
6592: misen ehkäisemiseksi. 5) ulkomaanliikenteessä olevan aluksen hal-
6593: Ennen tässä momentissa tarkoitettuihin toi- tijalle aluksen muonitukseen käytettäväksi.
6594: menpiteisiin ryhtymistä on alkoholiyhtiön hal-
6595: lintoneuvoston kuultava asianomaista läänin- Alkoholiyhtiö voi määrääminsä ehdoin myy-
6596: hallitusta. dä alkoholijuomaa:
6597: Lääninhallituksen oikeudesta antaa anniskelu- 1) evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle
6598: liikkeen harjoittajalle, toimitusjohtajalle, vastaa- seurakunnalle sekä uskonnonvapauslain mukai-
6599: valle hoitajalle ja tämän sijaiselle varoitus tai sesti rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskun-
6600: ryhtyä muuhun anniskelupaikkaa koskevaan toi- nalle ja yhdistysrekisteriin merkitylle uskon-
6601: menpiteeseen, on voimassa, mitä majoitus- ja nolliselle yhdistykselle uskonnollisissa menoissa
6602: ravitsemisliikkeistä on säädetty. käytettäväksi;
6603: 2) ulkovaltojen Suomessa toimiville diplo-
6604: 59 § maattisille ja muille samassa asemassa oleville
6605: Jos anniskelluista alkoholijuomista on perit- edustusteille virkakäyttöön sekä ulkomaisten
6606: ty hallintoneuvoston vahvistamaa enimmäishin- diplomaattisten virkamiesten ja lähetettyjen
6607: taa korkeampi hinta, on anniskeluoikeuden konsulien henkilökohtaiseen käyttöön;
6608: haltijan suoritettava valtiolle korvaus, joka 3) valtion edustuspaikoille ja -tiloille valtion
6609: vastaa perityn hinnan ja vahvistetun enimmäis- ylimpien edustajien edustustilaisuuksia varten;
6610: hinnan välistä erotusta. sekä
6611: 134 Lakialoite n:o 61
6612:
6613: 4) sille, joka valmistaa alkoholijuomaa alko- 66 §
6614: holiyhtiön lukuun. Kaksikymmentä vuotta täyttänyt henkilö saa
6615: pitää hallussaan ja kuljettaa laillisesti hankit-
6616: 62 § tuja alkoholijuomia niin suuren määrän kuin
6617: Edellä 30 §:n 2 momentissa ja 61 §:n 2 asetuksella säädetään. Kahdeksantoista vuotta
6618: momentin 4 kohdassa tarkoitetulla laivakaup- täyttänyt henkilö saa pitää hallussaan ja kul-
6619: piaana on oikeus myydä tämän lain nojalla jettaa laillisesti hankittuja mietoja alkoholijuo-
6620: hankkimaansa alkoholijuomaa ulkomaanliiken- mia niin suuren määrän kuin asetuksella sääde-
6621: teessä olevalle alukselle sekä 3 0 § :n 2 momen- tään.
6622: tissa tarkoitetuille aluksen haltijalle ja laiva- Suurempien määrien kuljetukseen ja hallussa-
6623: kauppiaalle käytettäväksi ulkomaanliikenteessä pitoon on saatava lupa, josta niin ikään sääde-
6624: olevan aluksen muonitukseen. tään asetuksella.
6625: Myyntitarkoituksessa alkoholijuoman hallus-
6626: 63 § sapito ja kuljetus on kielletty, jollei tämän lain
6627: Alkoholijuomien myynnistä Suomen ja ulko- säännöksistä muuta johdu.
6628: maiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluk- Asetuksella voidaan säätää, missä liikenne-
6629: sissa säädetään asetuksella. välineissä saa ottaa kuljetettaviksi alkoholijuo-
6630: Suomalaisessa junassa tapahtuvasta alkoholi- mia samoin kuin tällaiseen kuljetukseen mah-
6631: juomien anniskelusta Suomen ja ulkomaiden dollisesti vaadittavasta luvasta.
6632: välillä matkustaville säädetään asetuksella.
6633: Alkoholijuomien myynnistä ulkomaille mat-
6634: kustaville erityisestä lentokentällä olevasta ve-
6635: rottomasta myymälästä säädetään erikseen.
6636: 7 luku
6637: 4. Mainonta Väkiviina
6638: 64 § 67 §
6639: Alkoholijuomien mainonta ja kuluttajiin koh- Mitä 24 §:ssä säädetään, on voimassa myös
6640: distuva muu alkoholijuomien myynninedistä- väkiviinatehtaasta.
6641: mistoiminta sekä niiden liittäminen muiden
6642: tuotteiden tai palvelujen mainontaan tai myyn- 68 §
6643: ninedistämistoimintaan on kielletty. Luvan väkiviinan tehdasmaiseen valmistuk-
6644: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää- seen voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto mää-
6645: detty, alkoholijuomien mainonta on sallittua räajaksi, korkeintaan 10 vuodeksi, antaa sille,
6646: majoitus- ja ravitsemisalan ammattijulkaisuissa jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edelly-
6647: sekä alkoholijuomien vähittäismyynti- ja annis- tykset ja vaadittava luotettavuus. Lupia myön-
6648: kelupaikoissa siten kuin sosiaali- ja terveys- nettäessä hallintoneuvoston on noudatettava
6649: ministeriö siitä tarkemmin määrää. mitä 7 §: ssä tarkoitetussa valtakunnallisessa
6650: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei myös- alkoholipoliittisessa yleissuunnitelmassa on
6651: kään sovelleta mainontaan sellaisessa ulkomai- määrätty.
6652: sessa painokirjoituksessa, jonka pääasiallinen Antamansa valmistusoikeuden voi hallinto·
6653: tarkoitus ei ole alkoholijuomien mainonta. neuvosto korvauksetta peruuttaa, jollei annet-
6654: tuja säännöksiä tai määräyksiä taikka asetettuja
6655: ehtoja noudateta taikka jos valmistuksessa ha-
6656: vaitaan muuta väärinkäyttöä tai valmistajan
6657: 6 luku katsotaan menettäneen 1 momentissa tarkoite-
6658: Alkoholijuomien kuljetus ja hallussapito tut edellytykset tai luotettavuutensa.
6659: Valmistusluvan omaaja, joka suurehkossa
6660: 65 § määrin käyttää etyylialkoholia teollisuustoimin-
6661: Kuljetettaessa alkoholijuomaa alkoholiyhtiön nassaan, saa alkoholiyhtiön valvonnassa käyt-
6662: toimesta tai sen lukuun, tulee mukana olla tää valmistamaansa väkiviinaa omassa tuotan-
6663: yhtiön tätä tarkoitusta varten hyväksymä tai nossaan.
6664: antama asiakirja, josta käy selville, että juoma Tässä tarkoitettuun väkiviinan valmistukseen
6665: kuuluu yhtiölle tai on sen myymää. on sovellettava mitä 26-29 §:ssä säädetään.
6666: Lakialoite n:o 61 135
6667:
6668: 69 § Joka on laillisesti valmistanut tai maahan
6669: Alkoholiyhtiön lisäksi saa väkiviinaa tuoda tuonut taikka 71 §:n nojalla hankkinut väki-
6670: maahan: viinaa, saa pitää sen hallussaan ja kuljettaa, ja
6671: 1) sosiaali- ja terveysministeriön suostumuk- on kuljetuksessa noudatettava alkoholiyhtiön
6672: sin pieniä määriä se, joka käyttää sitä tieteel- antamia määräyksiä.
6673: liseen, tutkimus- ja tarkastustoimintaan; sekä
6674: 2) sosiaali- ja terveysministeriön valvonnas-
6675: sa se, joka suurehkossa määrin käyttää etyyli- 8 luku
6676: alkoholia teollisuustoiminnassaan sanotun teol-
6677: lisuuden raaka- tai apuaineeksi. Lain noudattamisen valvonta
6678: 74 §
6679: 70 § Sosiaali- ja terveysministeriön asiana on, huo-
6680: Alkoholiyhtiön lisäksi saa väkiviinaa maasta mioonottaen kuitenkin mitä 76 §: ssä sääde-
6681: viedä se, jolla on 68 § :n 1 momentin nojalla tään, valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla an-
6682: annettu valmistusoikeus. Kustakin vientierästä nettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan
6683: on viipymättii tehtävä ilmoitus alkoholiyhtiölle. ja lisäksi että alkoholiyhtiö ja 78 § :ssä maini-
6684: Toimitettaessa väkiviinaa ulkomaille on nou- tut kunnalliset alkoholitarkastajat sekä raittius-
6685: datettava, mitä asiasta on säädetty. työn järjestämisestä annetun lain 5 §:ssä mai-
6686: nitut raittiuslautakunnat suorittavat kukin toi-
6687: 71 § mialallaan niille tämän lain ja sen nojalla annet-
6688: Alkoholiyhtiö myy lääkintöhallituksen maa- tujen säännösten ja määräysten mukaan kuulu-
6689: räämin ehdoin ja rajoituksin väkiviinaa ap- vat valvonta- ja muut tehtävät.
6690: teekkitavaratehtaisiin, apteekkeihin, sairaaloi- Sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii alko-
6691: hin, terveyskeskuksiin sekä asianomaisen viran- holijuomien tehdasmaisen valmistuksen ja edel-
6692: omaisen luvalla perustettuihin yksityisiin sai- lä 30 §:n 2 momentissa tarkoitetun maahan-
6693: raanhoito- ja tutkimuslaitoksiin lääkintätarkoi- tuonnin välittömästä valvonnasta sekä myyn-
6694: tuksiin tai näiden työssä käytettäväksi. nin, mainonnan ja mainontaa ja muuta myyn-
6695: Alkoholiyhtiö myy sosiaali- ja terveysminis- ninedistämistoimintaa koskevan kiellon välittö-
6696: teriön määräämin ehdoin ja rajoituksin väki- mästä valvonnasta Suomen ja ulkomaiden vä-
6697: viinaa: lillä kulkevissa suomalaisissa aluksissa.
6698: 1) tieteelliselle tai opetuslaitokselle tieteelli-
6699: seen tai opetukselliseen tarkoitukseen käytet- 75 §
6700: täväksi; Muilta osin säädetään sosiaali- ja terveys-
6701: 2) tarkastuslaitokselle ja muulle kuin 1 mo- ministeriön valvontatehtävästä asetuksella.
6702: mentissa tarkoitetulle tutkimuslaitokselle nii- Alkoholijuoman valmistuksen, maahantuon-
6703: den työssä käytettäväksi; sekä nin, maastaviennin, myynnin, mainonnan, käy-
6704: 3) teollisuuslaitokselle tai ammatinharjoitta- tön, varastoinnin, hallussapidon ja kuljetuksen
6705: jalle tuotteiden valmistuksessa tai työssä käy- samoin kuin mainontaa ja muuta myynninedis-
6706: tettäväksi. tämistoimintaa koskevan kiellon noudattamisen
6707: Alkoholiyhtiö voi myydä väkiviinaa sille, välittömästä valvonnasta huolehtii alkoholiyh-
6708: joka valmistaa alkoholijuomaa alkoholiyhtiön tiö sen mukaan kuin asetuksella säädetään.
6709: lukuun. Väkiviinan, edellä 1 §:n 1 momentissa tar-
6710: Erityisten syiden sitä vaatiessa voi alkoholi- koitettujen alkoholivalmisteiden ja 1 §:n 2 mo-
6711: yhtiö myydä pieniä määriä väkiviinaa tuottei- mentissa tarkoitettujen denaturoitujen alkoho-
6712: den valmistuksessa tai työssä käytettäväksi lipitoisten aineiden valmistuksen, maahantuon-
6713: muillekin kuin 2 momentin 1-3 kohdassa nin, maastaviennin, myynnin, käytön, varastoin-
6714: tarkoitetuille. nin, hallussapidon ja kuljetuksen sekä 30 § :n
6715: 72§ 2 momentissa tarkoitettujen laivakauppiaan
6716: Väkiviinan välittämisestä on vastaavasti voi- maahantuomien alkoholijuomien myynnin välit-
6717: massa, mitä 39 § :ssä säädetään. tömästä valvonnasta huolehtii alkoholiyhtiö sen
6718: mukaan kuin asetuksella säädetään. Yhtiön tä-
6719: 73 § hän valvontatehtävään asettamat ja sosiaali- ja
6720: Mitä 65 § :ssä säädetään, on voimassa myös terveysministeriön hyväksymät tarkastajat toi-
6721: väkiviinan kuljetuksesta. mivat virkamiehen vastuulla.
6722: 136 Lakialoite n:o 61
6723:
6724:
6725: 76 § 79 §
6726: Lääkintöhallitus valvoo lääkkeiksi tahi niiden Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa, että
6727: puolivalmisteiksi tai niiden raaka-aineeksi tar- tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä
6728: koitettujen alkoholipitoisten aineiden käyttöä ja määräyksiä sekä asetettuja ehtoja noudate-
6729: ja myyntiä apteekeissa sekä apteekkitavarateh- taan läänin alueella.
6730: taissa samoin kuin apteekkitavaran tukkuliik-
6731: keiden harjoittamaa maahantuontia ja myyntiä 80 §
6732: sekä antaa niistä tarkempia määräyksiä. Lää- Kunnallisen alkoholitarkastajan ja hänen apu-
6733: kintöhallitus valvoo myös sairaaloille, terveys- laisensa viran tai sivuviran ylläpitämisestä
6734: keskuksille sekä lääkintöhallituksen luvalla pe- aiheutuvat kuntien ja kuntainliittojen valtion-
6735: rustetuille yksityisille sairaanhoito- ja tutkimus- osuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/
6736: laitoksille lääkintätarkoituksessa tai niiden työs- 73) 5 §:n 2, 4 ja 5 kohdissa tarkoitetut käyt-
6737: sä käytettäväksi luovutettujen alkoholipitoisten tökustannukset sekä 7 kohdassa tarkoitetut
6738: aineiden samoin kuin alkoholipitoisten lääkkei- koulutuskustannukset korvataan kunnalle tä-
6739: den käyttöä. män lain 105 ja 106 §:n säännösten mukai-
6740: Lääninhallitusten ja poliisin sekä raittiustyön sesti.
6741: järjestämisestä annetun lain 5 §: ssä tarkoitet-
6742: tujen raittiuslautakuntien asiana on toimialal- 81 §
6743: laan valvoa tämän lain ja sen nojalla annettu- Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset
6744: jen säännösten ja määräysten noudattamista. ohjeet kunnallisen alkoholitarkastajan ja hänen
6745: Lääninhallitusten ja poliisin asiana on toimi- apulaisensa tehtävistä.
6746: alallaan valvoa tämän lain ja sen nojalla annet- Kunnallista alkoholitarkastajaa ja hänen apu-
6747: tujen säännösten ja määräysten noudattamista. laistaan varten on hyväksyttävä ohjesääntö,
6748: Rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen valvonta- joka on alistettava sosiaali- ja terveysministe-
6749: tehtävästä on säädetty erikseen. riön vahvistettavaksi.
6750: Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset
6751: ohjeet 78 ja 79 § :ssä tarkoitetun valvonnan
6752: 77 § suorittamisesta.
6753: Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston antamat
6754: alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun 82 §
6755: hoitoa ja valvontaa koskevat sekä 15 §:n 1 Sosiaali- ja terveysministeriön sekä läänin-
6756: momentin 12 kohdassa tarkoitetut samoin kuin hallituksen asianomaisella viran- tai toimenhal-
6757: 75 § :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua valvon- tijalla on oikeus päästä tarkastamaan tässä lais-
6758: taa koskevat määräykset ja ohjeet on toimi- sa tai sen nojalla annetussa asetuksessa tarkoi-
6759: tettava tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle tettua tehdasta ja muuta valmistuspaikkaa ja
6760: sekä alkoholijuomien vähittäismyynnin, annis- työpaikkaa, laitosta ja myyntipaikkaa sekä nii-
6761: kelun, mainonnan sekä mainontaa ja muuta den varastoja, kirjanpitoa, luetteloita ja muita
6762: myynninedistämistoimintaa koskevan kiellon valvonnassa tarvittavia asiakirjoja. Sama oikeus
6763: osalta myös kunnallisille alkoholitarkastajille. on alkoholiyhtiön asettamalla ja 75 § :n 3 mo-
6764: mentissa tarkoitetuissa tapauksissa sosiaali- ja
6765: terveysministeriön hyväksymällä yhtiön tarkas-
6766: 78 § tajalla, sekä olutta valmistavan tehtaan osalta
6767: Kunnassa, jossa on alkoholijuomien vähittäis- valmisteverokonttorin asianomaisella viran- tai
6768: myynti- tai anniskelupaikka, tulee olla yksi tai toimenhaltijalla ja vähittäismyynti- ja anniskelu-
6769: useampi kunnallinen alkoholitarkastaja valvo- paikan osalta kunnallisella alkoholitarkastajalla
6770: massa, että tätä lakia ja sen nojalla annettuja ja hänen apulaisellaan sekä raittiustyön järjes-
6771: säännöksiä ja määräyksiä sekä asetettuja ehtoja tämisestä annetun lain 5 § :ssä tarkoitetun rait-
6772: noudatetaan, ja lääninhallituksen niin määrä- tiuslautakunnan jäsenellä.
6773: tessä hänellä apulainen. Lääninhallituksen suos- Valmistaja, tehtaan, laitoksen tai varaston
6774: tumuksella virka voi olla yhteinen kahdelle tai tahi 1 momentissa tarkoitetun työ- taikka
6775: useammalle kunnalle. myyntipaikan vastaava johtaja tai tämän sijai-
6776: Alkoholitarkastajan tulee toimia yhteistyössä nen, alkoholiyhtiön asianomainen toimihenkilö
6777: raittiustyön järjestämisestä annetun lain 5 §:ssä ja anniskelupaikan vastaava hoitaja tai tämän
6778: tarkoitetun raittiuslautakunnan kanssa. sijainen ovat velvolliset antamaan 1 momentis-
6779: Lakialoite n:o 61 137
6780:
6781: sa mainitulle tarkastuksen toimittajalle kaikki Alkoholijuoman tai väkiviinan valmistuksena
6782: tarkastuksessa tarpeelliset tiedot ja muutoinkin pidetään myös muun alkoholipitoisen aineen
6783: avustamaan häntä tutkittavana olevien seikko- kuin alkoholijuoman käsittelemistä siten, että
6784: jen selvittämisessä. Valmistajan on korvaukset- se muuttuu alkoholijuomaksi tai väkiviinaksi.
6785: ta annettava tarkastuksen toimittajan käytettä-
6786: viksi tarkastuksessa tarvittavat välineet ja näyt- 87 §
6787: teet. Joka luvattomasti maahan tuo tai maasta
6788: Alkoholijuomatehtaan ja väkiviinatehta•m vie alkoholijuomaa tai väkiviinaa taikka sitä
6789: hankkijan on annettava tarkastuksen toimitta- yrittää, tuomittakoon alkoholipitoisen aineen
6790: jalle tiedot tehtaalle toimittamistaan tavaroista. salakuljetuksesta sakkoon tai vankeuteen enin-
6791: Tarkastuksen toimittaja on velvollinen pitä- tään kahdeksi vuodeksi.
6792: mään salassa tarkastuksessa tietoonsa tulleet Jos alkoholijuoman tai väkiviinan määrä on
6793: seikat, mikäli niiden ilmoittaminen ei ole epä- vähäinen ja asianhaarat muuten lieventävät,
6794: kohdan korjaamiseksi tai syytettä varten vält- olkoon rangaistus sakkoa.
6795: tämätöntä.
6796: 88 §
6797: 83 § Milloin ulkomailta tulevan tai sinne mene-
6798: Poliisimiehellä tulee olla esteetön pääsy alko- vän, Suomen alueelta tavatun aluksen muona-
6799: holipitoisten aineiden vähittäismyynti- tai an- varastossa tai lastissa muualla kuin matkusta-
6800: niskelupaikkaan valvoakseen, että niissä pide- jalle henkilökohtaista käyttöä varten varatussa
6801: tään yllä järjestystä ja hoidetaan liikettä lain paikassa on alkoholijuomaa tai väkiviinaa
6802: sekä annettujen säännösten ja määräysten mu- enemmän kuin aluksen ja sen henkilökunnan
6803: kaisesti. sekä matkustajien tarpeeksi eikä selvitetä, että
6804: ainetta kuljetetaan kauttakulkutavaralla tai suo-
6805: 84 § malaiseen satamaan poikkeavan aluksen lastina
6806: Milloin taman lain noudattamisen valvomi- tullilainsäädännön määräyksiä noudattaen tai et-
6807: seksi toimeenpannussa tarkastuksessa on ha- tä alus on todellisen hädän pakottamana tullut
6808: vaittu epäkohtia, tehtäköön niistä, jos aihetta Suomen alueelle ja on seurannut tavallista kaut-
6809: on, ilmoitus ja ehdotus niiden poistamiseksi takulkutietä lastauspaikasta määräpaikkaan tar-
6810: sosiaali- ja terveysministeriölle, muulle asian- peettomasti pysähtymättä, tuomittakoon aluk-
6811: omaiselle viranomaiselle tai alkoholiyhtiölle. sen päällikkö, jollei hänen harkita täyttäneen,
6812: mitä hänen valvontavelvollisuuteensa kohtuul-
6813: 85 § lisesti katsotaan kuuluvan, alkoholipitoisen
6814: Sosiaali- ja terveysmm1stenon ja lääninhalli- aineen salakuljetuksesta niin kuin 87 § :ssä sää-
6815: tuksen asianomaisella viran- tai toimenhalti- detään.
6816: jalla, alkoholiyhtiöllä sekä kunnallisella alkoho-
6817: litarkastajana ja hänen apulaisellaan on oikeus 89 §
6818: saada viranomaisilta virka-apua sekä tarpeelli- Joka avustaakseen alkoholijuoman tai väki-
6819: sia tietoja ja lausuntoja tämän lain noudattami- viinan luvatonta maahantuontia käyttää alusta
6820: sen valvomista ja alkoholipitoisten aineiden tai muuta kulkuneuvoa taikka tiedotusvälinettä
6821: väärinkäytön selville saamista ja ehkäisemistä yhteyden välittämiseksi Suomesta Suomen
6822: varten. alueella tai sen ulkopuolella olevaan alukseen
6823: tai muuhun kulkuneuvoon, jota ilmeisesti on
6824: tarkoitettu käyttää tuollaiseen luvattomaan
6825: 9 luku maahantuontiin, rangaistakoon niin kuin 87
6826: § : ssä säädetään.
6827: Rangaistukset ja muut seuraamukset tämän
6828: lain rikkomisesta
6829: 90 §
6830: 86 § Joka luvattomasti myy tai muutoin korvaus-
6831: Joka luvattomasti valmistaa tai valmistuttaa ta tahi hyvitystä vastaan luovuttaa taikka luvat-
6832: alkoholijuomaa tai väkiviinaa taikka sitä yrit- tomasti välittää, kaupaksi tarjoaa tai kaupan pi-
6833: tää, tuomittakoon luvattomasta alkoholipitoisen tää alkoholijuomaa tai väkiviinaa, tuomittakoon
6834: aineen valmistuksesta sakkoon tai vankeuteen alkoholipitoisen aineen myynnistä sakkoon tai
6835: enintään kahdeksi vuodeksi. vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
6836: 18 '088200112W
6837: 138 Lakialoite n:o 61
6838:
6839:
6840: Sama olkoon laki, jos se, joka on saanut 93 §
6841: alkoholijuoman tai väkiviinan saantiin oikeutta- Milloin on perusteltua aihetta otaksua, että
6842: van todistuksen tai lääkemääräyksen, korvausta edellä 86-92 §:ssä tarkoitetuista rikoksista
6843: tai hyvitystä vastaan luovuttaa sen toiselle. todennäköisin syin epäilty kätkemällä tai hä-
6844: Luvattomasta alkoholipitoisen aineen myyn- vittämällä omaisuuttaan koettaa välttää rikok-
6845: nistä tuomittakoon myös annlskeluoikeuden sen perusteella otaksuttavasti tuomittavan mc-
6846: haltija tai anniskelupaikassa toimessa oleva, jo- nettämisseuraamuksen täytäntöönpanoa, voi
6847: ka luovuttaa anniskeltavaksi saatua alkoholijuo- ulosotonhaltija poliisin tai syyttäjän hakemuk-
6848: maa anniskelupaikasta pois vietäväksi taikka sesta määrätä pantavaksi takavarikkoon tai
6849: anniskelupaikassa tai sen yhteydessä anniskelee hukkaamiskicltoon hänen omaisuuttaan menet-
6850: muuta kuin 49 § :n mukaisesti sinne toimitet- tämisseuraamusta vastaavan määrän.
6851: tua alkoholijuomaa. Jos asia ei siedä viivytystä, saa esitutkinnan
6852: Jos joku vastikkeesta, joka ei ole suurempi johtaja tai syyttäjä ottaa irtainta omaisuutta säi-
6853: kuin minkä hän itse on suorittanut, satunnai- löön, kunnes määräys sen panemisesta hukkaa-
6854: sesti toiselle luovuttaa vähäisen määrän alkoho- miskieltoon tai vakuustakavarikkoon on an-
6855: liyhtiön vähittäismyyntipaikasta ostamaansa tai nettu.
6856: laillisesti maahan tuomaansa allmholijuomaa, on
6857: virallisella syyttäiällä harkintansa mukaan valta 94 §
6858: olla luovuttajaa syyttämättä ja tuomioistuimella Sitä, joka 90 tai 92 § :ssä tarkoitetussa ta-
6859: valta jättää luovuttaja rangaistukseen tuomitse- pauksessa on poliisin tai virallisen syyttäjän
6860: matta. toimittamassa esitutkinnassa tai tuomioistui-
6861: messa syyttäjän ilmoittamana todistajana kuu-
6862: 91 § lusteltaessa kertonut vastaanottaneensa alkoho-
6863: Jos jok_u luvattomasti pitää hallussaan, kul- lijuomaa tai väkiviinaa, älköön pantako syyttee-
6864: jettaa ta1 yrittää kuljettaa alkoholijuomaa seen sen ainemäärän luvattomasta hallussapi-
6865: myyntitarkoituksessa taikka muuta kuin lailli- dosta tai kuljetuksesta, jonka hän on kertonut
6866: sesti valmistettua tai maahan tuotua alkoholi- vastaanottaneensa rikoksesta epäiliyltä tai ju-
6867: juomaa tai, jos kahdeksantoista mutta ei kahta- tussa syytetyitä henkilöltä. Kuitenkin on lu-
6868: kymmentä vuotta täyttänyt henkilö pitää hal- vattomasti hallussapidetty tai kuljetettu aine
6869: lussaan, kuljettaa tai yrittää kuljettaa väkevää tässäkin tapauksessa viranomaisen toimesta ta-
6870: alkoholijuomaa tai kahdeksaatoista vuotta nuo- kavarikoitava ja, niin kuin 102 §:ssä säädetään,
6871: rempi henkilö alkoholijuomaa, hänet on tuomit- menetetyksi tuomittava.
6872: tava alkoholijuoman laittomasta hallussapidosta
6873: sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuo- 95 §
6874: deksi. Rikoslain 5 luvun säännöksiä osallisuudesta
6875: Joka luvattomasti pitää hallussaan, kuljettaa ei ole 90 ja 92 §: ssä tarkoitetuissa tapauksis-
6876: tai yrittää kuljettaa väkiviinaa, on tuomittava sa sovellettava alkoholijuoman tai väkiviinan
6877: väkiviinan laittomasta hallussapidosta sakkoon myyjän, luovuttajan tai välittäjän ja sen vas-
6878: tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. taanottajan väliseen suhteeseen.
6879: Jos 1 momentissa tarkoitetussa teossa on
6880: ollut kysymys vähäisestä määrästä laillisesti 96 §
6881: valmistettua tai maahan tuotua alkoholijuomaa, Joka syyllistyy kahteen tai useampaan 86-
6882: jota ei ole pidetty hallussa, kuljetettu tai yri- 92 § :ssä mainituista rikoksista siten, että ku-
6883: tetty kuljettaa myyntitarkoituksessa, ja rikosta kin rikos koskee samaa erää alkoholijuomaa
6884: on muutkin seikat huomioon ottaen pidettävä tai väkiviinaa taikka sen osaa, tuomittakoon,
6885: vähäisenä, rikoksentekijä on tuomittava alkoho- jollei jokin näistä rikoksista jo sisälly toiseen,
6886: lijuoman hallussapitorikkomuksesta sakkoon. kaikista rikoksista yhteen rangaistukseen sen
6887: lainkohdan säätämissä rajoissa, jossa ankarin
6888: rangaistus on säädetty.
6889: 92 §
6890: Joka ottaa 86-91 § :ssä tarkoitetun rikolli- 97 §
6891: sen toiminnan tai sen rahoittamisen ammatik- Joka tuo maahan, valmistaa, kaupaksi tar-
6892: seen tai tavakseen, tuomittakoen vankeuteen joaa tai pitää kaupan alkoholijuoman tai väki-
6893: vähintään kuudeksi kuukaudeksi. viinan valmistukseen soveliaan kojeen tai sen
6894: Lakialoite n:o 61 139
6895:
6896: osaa siinä tarkoituksessa, että kojetta tai sen annettuja säännöksiä, rangaistakoen sakolla,
6897: osaa tultaisiin käyttämään alkoholijuoman tai jollei sanotuissa säännöksissä ole ankarampaa
6898: väkiviinan luvattomaan valmistukseen, taikka rangaistusta määrätty.
6899: sitä yrittää, tai joka luovuttaa alkoholijuoman
6900: tai väkiviinan valmistukseen soveliaan kojcen 101 §
6901: tai sen osan, vaikka hänellä oli syytä varoo Tässä laissa tarkoitetun rikoksen tuottama
6902: sitä käytettävän alkoholijuoman tai väkiviinan taloudellinen hyöty tuomittakoon menetetyksi
6903: luvattomaan valmistukseen, on tuomittava al- niin kuin rikoslaissa on säädetty.
6904: koholipitoisen aineen luvattoman valmistamisen
6905: edistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään 102 §
6906: yhdeksi vuodeksi. Menetetyksi tuomittakoon:
6907: Joka pitää hallussaan alkoholijuoman tai vä- 1) luvattomasti valmistettu alkoholijuoma
6908: kiviinan valmistukseen soveliasta kojetta tai sen tai väkiviina ja sen raaka-aine astiaineen sekä
6909: osaa sellaisissa olosuhteissa, että on pemstel- valmistuksessa käytetyt kojeet;
6910: tua aihetta otaksua sitä käytettävän luvatto- 2) luvattomasti maahan tuotu taikka myyty
6911: maan valmistukseen, on tuomittava alkoholi- tai muutoin korvausta tahi hyvitystä vastaan
6912: pitoisen aineen valmistuskojeen hallussapidosta luovutettu taikka luvattomasti välitetty, kau-
6913: sakkoon. paksi tarjolla, kaupan pidetty, hallussa ollut
6914: tai kuljetettu alkoholijuoma tai väkiviina astiai-
6915: 98 § neen ja päällyksineen;
6916: Joka mainostamalla tai muutoin yleisölle 3) 97 ja 98 §: ssä tarkoitetut kojeet ja ko-
6917: esittelemällä tai pitämällä esillä alkoholijuo- jeen osat sekä 98 § :ssä tarkoitetut painotuot-
6918: man tai väkiviinan valmistukseen soveliasta ko- teet ja muut kirjalliset esitykset sen mukaan
6919: jetta tai sen osaa kehottaa, opastaa tai hou- kuin rikoslain 2 luvun 17 §: ssä ja painovapaus-
6920: kuttelee alkoholijuoman tai väkiviinan luvatto- laissa siitä on säädetty;
6921: maan valmistukseen, on tuomittava houkuttele- 4) sellainen alkoholijuoma tai väkiviina as-
6922: misesta alkoholipitoisen aineen valmistukseen tioineen, jota nautitaan vastoin 107 §:n 1 mo-
6923: sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuo- mentin säännöksiä tai jota sanotun momentin
6924: deksi. 2 kohdassa tarkoitetun paikan omistaja tai vas-
6925: Joka mainostamalla, myymällä tai levittä- taava hoitaja säilyttää tai hallussapitää vastoin
6926: mällä alkoholijuoman tai väkiviinan valmista- mainitun pykälän 3 momentin säännöksiä;
6927: miseen opastavaa painotuotetta kehottaa, opas- 5) moottoriajoneuvo, juhta, alus tai muu
6928: taa tai houkuttelee alkoholijuoman tai väkivii- kuljetusväline, jolla on yksinomaisena tai pää-
6929: nan luvattomaan valmistukseen taikka yleises- asiallisena kuormana tai lastina luvattomasti
6930: ti tietoon saatetussa kirjoituksessa tai esityk- kuljetettu tai yritetty kuljettaa alkoholijuomaa
6931: sessä sanotussa tarkoituksessa antaa tietoja al- tai väkiviinaa, taikka jota on sillä tehdyllä mat-
6932: koholijuoman tai väkiviinan valmistuksesta, on kalla pääasiallisesti käytetty sellaisen rikoksen
6933: tuomittava niin kuin 1 momentissa on säädet- toteuttamiseen tahi edistämiseen, ei kuitenkaan
6934: ty. milloin kuljetettu tai kuljetettavaksi aiottu
6935: ainemäärä, vaikka se olisikin yksinomaisena tai
6936: 99 § pääasiallisena kuormana tai lastina, on niin vä-
6937: Jos alkoholijuoman tai väkiviinan luvatta- häinen, että kuljetusvälineen menetetyksi tuo-
6938: massa maahantuonnissa, maastaviennissä tai mitsemista olisi pidettävä kohtuuttomana;
6939: kuljetuksessa tahi niitä yritettäessä käytetyn 6) alus tai muu kulkuneuvo tahi tiedotus-
6940: moottoriajoneuvon, juhdan, aluksen tai muun väline, jota on käytetty 89 §:ssä mainittuun
6941: kuljetusvälineen omistaja, joka ei ole rikokseen tarkoitukseen; sekä
6942: osallinen, on antanut sen toisen käytettäväksi, 7) luvattomasti saatu alkoholijuoman tai vä-
6943: vaikka hänellä oli syytä varoa sitä käytettä- kiviinan saantiin oikeuttava todistus tai lääke-
6944: vän sellaisen rikoksen tekemiseen, tuomitta- määräys.
6945: koen hänet siitä sakkoon. Arvosteltaessa, onko luvattomasti kuljetettua
6946: alkoholijuomaa tai väkiviinaa 1 momentin 5
6947: 100 § kohdassa mainitussa tapauksessa pidettävä pää-
6948: Joka muulla kuin edellä tässä luvussa sano- asiallisena kuormana tai lastina, on otettava
6949: tulla tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla huomioon sen ja muun kuorman tai lastin ar-
6950: 140 Lakialoite n:o 61
6951:
6952:
6953: von keskinäinen suhde, viimeksi mainittuun 10 luku
6954: kuitenkaan lukematta kuljetusvälineessä olevaa
6955: rahaa, jaloja metalleja, arvoesineitä, arvopape- Erinäiset säännökset
6956: reita tai muuta niihin verrattavaa. Jos kuiten- 105 §
6957: kin luvattomasti kuljetettu määrä on niin suuri, Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
6958: että on perusteltua syytä katsoa muun kuorman otettava määräraha käytettäväksi kunnille suo-
6959: tai lastin tarkoittavan kuljetusvälineen suo- ritettaviin 80 §: ssä tarkoitettuihin korvauksiin.
6960: jelemista menetetyksi tuomitsemiselta, pidettä-
6961: köön luvattomasti kuljetettua alkoholijuomaa 106 §
6962: tai väkiviinaa edellä mainitusta suhteesta riip- Siltä osin kuin tässä laissa ei ole t01sm
6963: pumatta pääasiallisena kuormana tai lastina. säädetty, noudatetaan 10 5 §: ssä tarkoitetusta
6964: Jos selvitetään, että 1 momentin 5 kohdassa määrärahasta kunnille suoritettaviin korvauk-
6965: tai 89 § :ssä tarkoitetulla tavalla käytetty omai- siin soveltuvin osin, mitä kuntien ja kuntain-
6966: suus on rikoksen tietä joutunut pois omistajalta liittojen valtionosuuksista ja -avustuksista anne-
6967: tai siltä, jonka käytettävänä se oli, taikka jos tun lain 7 ja 8 §:ssä sekä 4, 5, 7 ja 9 luvussa
6968: on ilmeistä, ettei omistajalla ollut syytä va- valtionosuudesta käyttökustannuksiin on sää-
6969: roa, että sitä käytettäisiin mainitulla tavalla, detty.
6970: älköön omaisuutta tuomittako menetetyksi. Valtioneuvosto voi antaa yleisiä ohjeita siitä,
6971: Milloin rikoksentekijä on hukannut tai hävit- milloin 80 §: ssä tarkoitettuja käyttökustan-
6972: tänyt 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden tai nuksia on kuntien ja kuntainliittojen valtion-
6973: se on sen arvoa vastaavasta vastikkeesta luo- osuuksista ja -avustuksista annetun lain 8 § :n
6974: vutettu toiselle taikka jos sitä 3 momentin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla pidettävä
6975: mukaan ei voida tuomita menetetyksi, tuomit- tehtävän asianmukaisen hoitamisen kannalta
6976: takoon omaisuuden asemesta sen arvo menete- tarpeellisina.
6977: tyksi. Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
6978: ja -avustuksista annetussa laissa tarkoitettuna
6979: 103 § valtion asianomaisena viranomaisena toimii tässä
6980: Vangitsemiseen oikeutettu viranomainen saa laissa säädetyistä toiminnoista aiheutuviin kus-
6981: todistettavasti hävittää tai hävityttää sellaisen tannuksiin suoritettavia valtionosuuksia kos-
6982: 102 §:n 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoite- kevissa asioissa sosiaali- ja terveysministeriö,
6983: tun alkoholipitoisen aineen, raaka-aineen, as- kuitenkin niin, että lain 19 §: ssä tarkoitettu-
6984: tian, kojeen tai kojeen osan, joka voidaan ta- na valtion asianomaisena viranomaisena toimii
6985: kavarikoida, mikäli on todennäköistä, että tuo valtiovarainministeriö.
6986: omaisuus tultaisiin tuomitsemaan valtiolle me-
6987: netetyksi, eikä sillä ole sanottavaa myynti- tai 107 §
6988: käyttöarvoa. Alkoholijuoman ja väkiviinan nauttlmmen
6989: on kielletty, jollei tämän lain muista sään-
6990: 104 § nöksistä muuta johdu:
6991: Jos alkoholijuomaa tai väkiviinaa on takava- 1) huoneistossa, jossa harjoitetaan alkoholi-
6992: rikoitu niin suuri määrä, että sen säilyttämises- juomien vähittäismyyntiä, sekä muussa avoi-
6993: tä aiheutuu viranomaiselle huomattavaa hait- messa kauppaliikkeessä;
6994: taa, aineen saa antaa alkoholiyhtiön haltuun. 2) ravitsernisliikkeessä ja muussa paikassa,
6995: Yhtiöllä on oikeus, sen jälkeen kun asiaa kos- missä vleisölle maksusta pidetään saatavana
6996: keva rikosjuttu on pantu vireille, harkintansa ruokaa, 'kahvia, teetä, virvoitusjuomia tai muu-
6997: mukaan käyttää vastaanottamansa aine tässä ta sellaista;
6998: laissa säädettyyn tarkoitukseen.
6999: Milloin 1 momentin mukaisesti käytetty sa- 3) huoneistossa tai muussa paikassa, johon
7000: nottu aine on tuomioistuimen päätöksen perus- on järjestetty yleinen kokous-, juhla-, näyttely-,
7001: teella annettava asianomaiselle takaisin, korvat- huvi- tai muu sellainen tilaisuus;
7002: koon yhtiö käyttämänsä aineen luovuttamalla 4) kadulla, torilla, tiellä, puistossa tai muul-
7003: vastaavan määrän samanlaista ainetta tai, jollei la yleisellä paikalla;
7004: sitä yhtiöllä ole eikä yhtiö voi sitä hankkia, 5) kotimaan liikenteen aluksessa, junassa,
7005: suorittamalla rahana siitä todistettavasti olleet linja-autossa sekä muussa yleisön käytettävänä
7006: hankintakustannukset. olevassa kulkuneuvossa; sekä
7007: Lakialoite n: o 61 141
7008:
7009: 6) ulkomaanliikenteessä olevalla suomalai- oikeus ottaa juoma pois, mutta on juoma, mi-
7010: sella aluksella muissa kuin sosiaali- ja terveys- käli se on laillisesti valmistettu tai maahan
7011: ministeriön anniskelutiloiksi hyväksymissä tuotu, asiakkaan poistuessa luovutettava hä-
7012: tiloissa. nelle. Muussa tapauksessa meneteltäköön niin
7013: Edellä 1 momentin 1-3 ja 5-6 kohdassa kuin 1 momentissa on sanottu.
7014: tarkoitetussa paikassa tai kulkuneuvossa älköön
7015: paikan omistaja tai vastaava hoitaja tahi tilai- 110 §
7016: suuden toimeenpanija tai järjestysmies taikka Menetetyksi tuomittu tai muutoin valtiolle
7017: kulkuneuvon päällikkö, kuljettaja tai junailija joutunut alkoholijuoma tai väkiviina luovute-
7018: salliko alkoholijuoman tai väkiviinan nautti- taan alkoholiyhtiölle, joka siitä suorittaa alko-
7019: holiyhtiön hallintoneuvoston määräämän hin ·
7020: mista.
7021: Älköön myöskään 1 momentin 2 kohdassa nan.
7022: tarkoitetussa paikassa sen omistaja tai vastaava Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös
7023: hoitaja säilyttäkö tai hallussapitäkö alkoholi- ulosmitattuja sanottuja aineita.
7024: juomaa tai väkiviinaa älköönkä salliko näiden 111 §
7025: hallussapitoa. Tämä kielto ei kuitenkaan koske Kun juopuneelta häntä kiinni otettaessa ta-
7026: ruoan valmistukseen käytettävää vähäistä alko- vataan alkoholijuomaa tai väkiviinaa, jota hä-
7027: holimäärää eikä alkoholijuomaa, joka on sääde- nellä tämän lain tai sen nojalla annettujen
7028: tyssä järjestyksessä luovutettu siellä anniskel- säännösten tai määräysten mukaan muutoin on
7029: tavaksi, tai alkoholijuomaa taikka väkiviinaa, oikeus pitää hallussaan, saa sen ottaa häneltä
7030: joka asiakkaalla on mukanaan matkatavaroihin pois sekä asetuksella säädetyin edellytyksin ja
7031: suljettuna tai jonka hän on jättänyt asianmu- tavoin pitää viranomaisen huostassa tai hävit-
7032: kaisesti säilytettäväksi. tää.
7033: Mitä 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 ja 3 Milloin vankilaan tai muuhun suljettuun lai-
7034: momentissa on sanottu, ei koske parantolaa, tokseen taikka huoltolaitokseen otettavalla on
7035: lepokotia tai muuta sen luonteista laitosta. mukanaan alkoholijuomaa tai väkiviinaa, jonka
7036: hallussapitämiseen hänellä 1 momentissa mai-
7037: 108 § nittujen säännösten tai määräysten mukaan muu-
7038: Milloin muussa kuin edellä 107 §:n 1 toin on oikeus, saa aineen asetuksella säädetyin
7039: momentin 2 kohdassa tarkoitetussa yleisessä edellytyksin ja tavoin hävittää, jollei hän osoi-
7040: huoneistossa järjestetään perhejuhla tai muu ta paikkaa, jonne aine hänen kustannuksellaan
7041: siihen verrattava suljettu tilaisuus, voi poliisi- voidaan toimittaa.
7042: piirin päällikkö, sen estämättä, mitä 107 §:tsä 112 §
7043: säädetään, jollei ole syytä varoa väärinkäyttöä, Edellä 87-89 § :ssä mainitut rikokset, sa-
7044: hakemuksesta sallia alkoholijuomien säilyttämi- moin kuin 99 §:ssä mainittu rikos, silloin kun
7045: sen ja nauttimisen tilaisuudessa. se liittyy salakuljetuksena rangaistavaan tekoon,
7046: käsitellään oikeudessa tullirikoksina.
7047: 109 §
7048: Milloin vastoin 107 §:n 1 momentissa mai- 113 §
7049: nittua kieltoa on nautittu alkoholijuomaa tai Kun omaisuutta, joka tämän lain nojalla voi-
7050: väkiviinaa, on samassa pykälässä tarkoitetun daan tuomita menetetyksi, on takavarikoitu,
7051: huoneiston, liikkeen tai muun paikan omista- mutta rikoksentekijä tai omaisuuden omistaja
7052: jalla, vastaavalla hoitajalla, tilaisuuden toimeen- on tuntematon tai häntä ei ole tavattu, kutsu-
7053: panijalla ja järjestysmiehellä sekä yleisön käy- koen tuomari hänet oikeuden ilmoitustaululle
7054: tettävänä olevan kulkuneuvon päälliköllä, kul- kiinnitettävällä haasteelia saapumaan oikeuteen
7055: jettajalla ja junassa junailijalla oikeus ottaa määräpäivänä, jota ei ole asetettava aikaisem-
7056: kiellon rikkoneelta pois aine astioineen. Pois maksi kuin seitsemänneksi päiväksi julkipanon
7057: otettu aine astiaineen on viipymättä luovutet- jälkeen. Omaisuuden menettämistä koskeva
7058: tava poliisille. asia voidaan tällöin ratkaista haastetun poissa-
7059: Jos 107 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- olasta huolimatta.
7060: tetun paikan asiakas muulla kuin sanotun pykä- 114 §
7061: län 3 momentissa mainitulla tavalla säilyttää Joka katsoo toimenpiteen, johon alkoholi-
7062: tai hallussapitää alkoholijuomaa, on mainitun yhtiön hallitus tai edellä 41 §:ssä tarkoitettu
7063: paikan omistajalla tai vastaavalla hoitajalla toimikunta taikka yhtiön palveluksessa oleva
7064: 142 Lakialoite n:o 61
7065:
7066:
7067: tämän lain taikka sen nojalla annettujen saan- senhausta huolimatta päätös menee kuitenkin
7068: nösten tai määräysten perusteella toimensa puo- täytäntöön, jollei toisin ole säädetty tai se vi-
7069: lesta on häntä kohtaan ryhtynyt, loukkaavan ranomainen, jolta muutosta haetaan, toisin
7070: yksityistä oikeuttaan, saa yhtiön hallintoneuvos- määrää.
7071: tolta hakea oikaisua siihen. Oikaisun tai muutoksen hakemukseen on
7072: Joka ei tyydy alkoholiyhtiön hallintoneuvos- asianomaisen liitettävä päätöstä tai toimenpi-
7073: ton 1 momentissa mainitussa asiassa teke- dettä koskeva pöytäkirja tai muu asiakirja.
7074: mään päätökseen tai katsoo hallintoneuvoston
7075: tai kunnallisen alkoholitarkastajan toimenpiteen 115 §
7076: olevan sellaisen kuin 1 momentissa on sanottu, Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
7077: saa hakea siihen muutosta sosiaali- ja terveys- tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
7078: ministeriöitä kolmenkymmenen päivän kuluessa piteisiin.
7079: tiedoksi saamisesta. 116 §
7080: Lääninhallituksen päätös, jossa ei ole otettu Tarkempia määräyksiä tämän lain taytan-
7081: huomioon kunnanvaltuuston 32 § :n 2 momen- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvit-
7082: tissa tai 43 §:n 4 momentissa tarkoitetussa taessa asetuksella.
7083: asiassa antamaa kielteistä lausuntoa tai lausun-
7084: toon liittyviä rajoituksia, on alistettava sosiaali- 117 §
7085: ja terveysministeriön vahvistettavaksi. Tämä laki tulee voimaan päivänä
7086: Hallintoviranomaisen tähän lakiin perustu- kuuta 19 ja sillä kumotaan 26 päivänä hei-
7087: vaan päätökseen ja toimenpiteeseen saadaan näkuuta 1968 annettu alkoholilaki ( 459/68)
7088: muutoin hakea muutosta niin kuin sellaisesta ja sen nojalla annetut säännökset ja määräyk-
7089: muutoksenhausta yleensä on säädetty. Muutok- set.
7090:
7091:
7092: 2.
7093:
7094: Laki
7095: keskioluesta annetun lain kumoamisesta
7096:
7097: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7098:
7099: 1 § tai oikeus jää voimaan toistaiseksi, enintään
7100: Täten kumotaan keskioluesta 26 pmvana kuitenkin kahdeksi vuodeksi tämän lain voi-
7101: heinäkuuta 1968 annettu laki (462/68) sii- maantulosta. Kunnanvaltuuston keskioluesta an-
7102: hen myöhemmin tehtyine muutoksinecn. netun lain nojalla antama suostumus keskioluen
7103: vähittäismyyntiin ja anniskeluun jää edelleen
7104: 2 § voimaan. Samoin mainitun lain nojalla myön-
7105: Tämä laki tulee voimaan päivänä netty valmistusoikeus ja tukkumyyntioikeus
7106: kuuta 19 jäävät edelleen voimaan.
7107: 3 § Edellä 1 momentissa tarkoitetusta luvasta,
7108: Keskioluesta annetun lain ja sen nojalla an- oikeudesta ja suostumuksesta on soveltuvin
7109: nettujen säännösten perusteella myönnetty lupa osin voimassa, mitä alkoholilaissa on säädetty.
7110:
7111:
7112: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7113:
7114: Hannele Pokka Sakari Knuuttila Väinö Raudaskoski
7115: Ensio Laine Jorma Fred Einari Nieminen
7116: Aimo Ajo Boris Renlund Pentti Poutaneo
7117: Heitno Linna Matti Järvenpää Kalevi Mattila
7118: Anssi Joutsenlahti Eeva Kauppi Mauno Manninen
7119: Eero Lattula Lauri Impiö Juhani Saukkonen
7120: J. Juhani Kortesalmi Orvokki Kangas Marjatta Väänänen
7121: Lea Sutinen
7122: 1982 vp. 143
7123:
7124: Lakialoite n:o 62
7125:
7126:
7127:
7128:
7129: Astala ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain 3 ja 125 §:n muutta-
7130: misesta
7131:
7132:
7133: Eduskunnalle
7134:
7135:
7136: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7137:
7138: Aloitteessa ehdotetaan kansalaisten vaikutus- tiivinen tiedotusvelvollisuus sekä kunnan jä-
7139: mahdollisuuksien lisäämistä rakentamisessa ja senten yleinen kuulemis- ja muistutusmahdolli-
7140: kaavoituksessa. Aloitteen mukaan rakennusla- suus rakennusjärjestyksen, kaavan tai tonttijaon
7141: kiin sisällytettäisiin kaavoitusviranomaisten ak- laatimisessa.
7142:
7143:
7144:
7145:
7146: ALOITTEEN PERUSTELUT
7147:
7148: Ihmisten välittömät vaikutusmahdollisuudet sa lähiympäristön suunnitteluun, vaan ovat jou-
7149: heitä itseään ja lähiympäristöään koskevassa tuneet tyytymään rakentajien ja rakennuttajien
7150: yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ovat maas- taloudellisin perustein heille osoittamiin ratkai-
7151: samme demokratian toteutumisen kannalta riit- suihin. Myöskään asuinympäristöääri koskeviin
7152: tämättömät. Demokratian laajentaminen työ- muutoksiin asukkaat eivät ole voineet vaikut-
7153: paikoilla ja asuinalueilla tuleekin ottaa erääksi taa riittävästi, vaikka rakentamisen ohjaus ja
7154: keskeisimmäksi vhteiskuntamme kehittämisen valvonta periaatteessa ovat julkisen vallan kä-
7155: tavoitteeksi lähi~uosina. sissä. Hallinnolliset menettelyt eivät ole jättä-
7156: Julkisessa keskustelussakin on viime vuosina neet sijaa asukkaiden riittävälle osallistumiselle
7157: kiinnitetty yhä enemmän huomiota siihen, että edes kunnallishallinnon piirissä tapahtuvaan
7158: asuinympäristömme laatu on monin paikoin päätöksentekoon, vaikka tämä onkin demokraat-
7159: huono eikä vastaa asukkaitten tarpeita ja toi- tisin hallintotaso.
7160: veita. Osittain tämä johtuu siitä, että maamme Asuinympäristön suunnittelu ja kehittäminen
7161: hallitsematon kaupungistuminen ja yhdyskunta- ovat suuresti riippuvaisia siitä, miten kaavoitus-
7162: rakenteen asukkaiden eduista piittaamaton ta ja muuta maankäytön suunnittelua toteute-
7163: suunnittelu ovat johtaneet eri toimintojen - taan. Asukkaat voivat vaikuttaa kunnissa kaa-
7164: työssäkäynnin, perhe-elämän ja levon, vapaa-ajan voitukseen lähinnä valittujen edustajiensa väli-
7165: vieton sekä näitä toimintoja yhdistävän liiken- tyksellä, joiden mahdollisuudet välittää tar-
7166: teen - liialliseen eritytymiseen, jolloin elinym- peeksi laajasti asukkaiden tahtoa ovat kuitenkin
7167: päristöt eivät enää muodosta toiminnallisesti varsin rajoitetut. Kaavoitettavien alueiden asuk-
7168: mielekästä kokonaisuutta. Tämä ongelma esiin- kaiden välittömät vaikutus- ja myös tiedon-
7169: tyy kärjistetyimmillään suurimpien kaupun- saantimahdollisuudet ovat hyvin puutteelliset.
7170: kiemme vaikutusalueilla. Kaavoitusviranomaisetkin on velvoitettu kuule-
7171: Yhdyskuntarakenteen kielteisten kehityspiir- maan lähinnä maanomistajia, joita asia koskee.
7172: teitten lisäksi asukkaat eivät useimmiten ole Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia
7173: voineet millään tavalla osallistua asuinalueiden- asuinympäristönsä suunnitteluun ja kehittämi-
7174: 144 Lakialoite n:o 62
7175:
7176:
7177: seen tulee kaikin keinoin lisätä. Tämä kytkey- misvelvoite ulotetaan maanomistajien lisäksi
7178: tyy läheisesti koko yhteiskunnan demokratisoi- selvästi kaikkiin niihin, joiden asumiseen, työn-
7179: miseen ja edellyttää suuria yhteiskunnallisia tekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikut-
7180: uudistuksia, jotka ulottuvat aina omistussuh- taa.
7181: teisiin asti. Näiden muutosten yhteydessä olisi raken-
7182: Osallistumismahdollisuuksia on ryhdyttävä nusasetukseen tehtävä täydennykset käytännön
7183: välittömästi lisäämään poistamalla nykyisessä menettelyistä. Asetuksella olisi mm. säädettävä
7184: lainsäädännössämme olevia epäkohtia. Kaavoi- siitä, miten tiedotusvälineitä käytetään kuule-
7185: tukseen liittyvien menettelytapojen uudistami- misessa ja miten kuuleminen tarkemmin tapah-
7186: seksi rakennuslakia on muutettava. Rakennus- tuu.
7187: lain 3 § :ää olisi muutettava siten, että siihen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7188: otettaisiin velvoite kaavoitusviranomaisille mah-
7189: dollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvasta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7190: aktiivisesta tiedottamisesta kunnan jäsenille. lakiehdotuksen:
7191: Lain 125 § :ää tulee muuttaa niin, että kuule-
7192:
7193:
7194:
7195: Laki
7196: rakennuslain 3 ja 125 § :n muuttamisesta
7197:
7198: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus·
7199: lain (370/58) 3 § sekä 125 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluviksi:
7200:
7201: 3 § jaettava laatimisvaiheen kuulemiseen ennen eh-
7202: Tässä laissa tarkoitettujen kaavoitusviran- dotuksen valmistumista sekä muistutusmahdolli-
7203: omaisten tulee kaavoitustyön mahdollisimman suuden varaamiseen ennen ehdotuksen hyväksy-
7204: varhaisessa vaiheessa aktiivisesti tiedottaa kaa- mistä siten, kuin asetuksella tarkemmin sääde-
7205: van laatimisesta. Kunnan jäsenille on vastaa- tään.
7206: vasti taattava mahdollisimman laajat edellytyk- Kunnanvaltuusto voi kaavoitusta varten hy-
7207: set seurata kaavoitusta ja vaikuttaa kaavan laa- väksyä työohjelman, joka sisältää edellä 1 mo-
7208: timiseen. mentissa mainittuja lukuisampia tiedotus- ja
7209: 125 § kuulemisvaiheita.
7210: Kunnan jäsenten, joiden asumiseen, työnte-
7211: koon tai muihin oloihin asia saattaa vaikuttaa,
7212: kuuleminen rakennusjärjestyksen, kaavan tai
7213: tonttijaon laatimisessa ja edellä 3 §: ssä tarkoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7214: tetun vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi, on kuuta 198 .
7215:
7216:
7217: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7218:
7219: Heli Astala Pauli Uitto Anna-Liisa Jokinen
7220: Ulla-Leena Alppi Jarmo Wahlström 1.-C. Björklund
7221: Helvi Niskanen Lauha Männistö Aulis Juvela
7222: Terho Pursiainen Aarne Saarinen Unto Ruotsalainen
7223: Arvo Kemppainen Mikko Ekorre Inger Hirvelä
7224: Kati Peltola Matti Järvenpää Vappu Säilynoja
7225: 145
7226:
7227: Lakialoite n:o 63
7228:
7229:
7230:
7231:
7232: Ekorre ym.: Ehdotus laiksi. kunnallislain 42 ja 44 §:n ~~utta
7233: misesta
7234:
7235:
7236: Eduskunnalle
7237:
7238: Vuonna 1977 voimaan tullut kunnallislaki Kunnanvaltuusto on kunnan korkeinta paa-
7239: on osoittautunut oikeansuuntaiseksi ja kunnal- tösvaltaa käyttävä luottamuselin. Kunnanval-
7240: lishallinnon kansanvaltaisuutta sekä suhteelli- tuuston asemaa ja arvovaltaa heikentää kuiten-
7241: suutta lisänneeksi uudistukseksi. Yhtenä ta- kin se, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja
7242: voitteena lakia säädettäessä pidettiin sitä, että ja varapuheenjohtajat valitaan vain kalenteri-
7243: kunnanvaltuuston puheenjohtajia valittaessa vuodeksi kerrallaan. Kunnanvaltuuston aseman
7244: suhteellisuusperiaatetta voitaisiin toteuttaa ai- vahvistamiseksi kunnanhallitukseen nähden tu-
7245: kaisempaa paremmin. Kunnallislain 42 §:ssä lisi kunnallislain 42 §:ää tarkistaa siten, että
7246: säädetäänkin, että valtuuston puheenjohtaja puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittaisiin
7247: sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja koko vaalikaudeksi kuten lautakuntien pt,ilieen-
7248: valitaan samassa vaalitoimituksessa, kuitenkin johtajat ja varapuheenjohtajat.
7249: siten, että myös suhteellinen vaali tulisi suo- Kunnallislain tulkinnan mukaan kunnassa ei
7250: rittaa kunnallislain 28 § :n 2 momentin nojalla. vraalikauden vaihtuessa ole kunnanvaltuuston
7251: Kun l~n ei kirjoitettu tarkempia määräyksiä puheenjohtajaa eikä varapuheenjohtajia. Kun-
7252: siitä, ;miten samanaikainen vaali tulisi suorittaa, nallislakiin kirjoitettiin tämän johdosta myös
7253: ovat suositukset vaalin toimittamisesta olleet säännös, jonka mukaan vaalikauden ensim-
7254: ristiriitaisia ja sekavia. mäisen kunnanvaltuuston kokouksen kutsuu
7255: Eräiden suositusten mukaan vaalissa olisi koolle edellisen kunnanvaltuuston valitse-
7256: vaalilippuun voitava kirjoittaa enintään kolmen man kunnanhallituksen puheenjohtaja. Pu-
7257: ehdokkaan nimi, eräiden. suositusten mukaan hetta uudessa kunnanvaltuustossa johtaisi
7258: kolmen ehdokkaan nimi ja eräiden suositusten iältään vanhin valtuutettu siksi, kunnes
7259: mukaan vain yhden ehdokkaan nimi. Miki_i.li puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on va-
7260: vaalilippuun voidaan kirjoittaa yhden, kahden littu. Kun sekä kunnanhallituksen että lauta-
7261: tai kolmen ehdokkaan nimet, saattaa vaalin kuntien toimikaudet jatkuvat myös vaalikauden
7262: lopputulos olla sattumanvarainen ja arvaama- vaihtuessa siihen asti, kunnes uudet toimieli-
7263: ton. Tällöin tavoiteltu suhteellisuus ei toteu- met on valittu, olisi johdonmukaista, että myös
7264: tuisikaan. kunnanvaltuuston puheenjohtajien toimikausi
7265: Samanaikainen vaali on edullista ainoastaan jatkuisi, kunnes uudet puheenjohtajat on valit-
7266: sellaiselle valtuustossa edustettuna olevalle ryh- tu. Edellisen valtuuston puheenjohtaja voisi
7267: mälle, jonka valtuutettujen lukumäärä ei vielä vaalikauden vaihtuessa antaa kutsun uuden val-
7268: anna lain 28 § :n 2 momentin mukaista oikeutta tuuston ensimmäiseen kokoukseen, jossa hän
7269: vaatia suhteellista vaalia. Näin ollen onkin johtaisi puhetta, kunnes uusi puheenjohtaja ja
7270: luonnollista, että niissä tapauksissa, joissa val- varapuheenjohtajat on valittu.
7271: tuusto ei voi suorittaa yksimielistä samanaikais- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
7272: ta valintaa, vaatii suurempi ryhmittymä tai dotamme,
7273: osa siitä suhteellisen vaalin. Kunnallislain 42
7274: §:ää tulisikin tarkistaa siten, että suhteellinen
7275: vaali tulisi 28 § :n 2 momentin määräyksestä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7276: poiketen suorittaa aina, kun valtuusto ei voi lakiehdotuksen:
7277: olla yksimielinen puheenjohtajien valinnasta.
7278:
7279:
7280: 19 088200112W
7281: 146 Lakhlloite o:o 63
7282:
7283:
7284:
7285:
7286: Laki
7287: kunnallislain 42 ja 44 §:n muuttamisesta
7288:
7289: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnal-
7290: lislain (953/76) 42 § ja 44 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
7291:
7292: 42 §
7293: Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat puheenjohtaja. Jos molemmilla varapuheenjoh-
7294: Kunnanvaltuusto valitsee keskuudestaan pu- tajilla:kin on este, kutsun antaa kunnanhallituk-
7295: heenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen vara- sen puheenjohtaja. Kutsun valtuuston ensim-
7296: puheenjohtajan. Mikäli kunnanvaltuusto ei ole mäiseen kokoukseen antaa edellisen kunnanval-
7297: valinnasta yksimielinen, toimitetaan vaali suh- tuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ol-
7298: teellisena. lessaan varapuheenjohtaja, joka avaa kokouksen
7299: Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimi- ja johtaa siinä puhetta, kunnes valtuuston pu-
7300: kausi kestää, kunnes kunnallisvaaleissa valittu heenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu.
7301: uusi kunnanvaltuusto on valinnut keskuudes- Jos molemmilla varapuheenjohtajillakin on este,
7302: taan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. kutsun valtuuston ensim..mäiseen kokoukseen
7303: }oS" puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja va- antaa ja järjestäytymistoimet suorittaa konnan-
7304: litaan kunnanhallitukseen, hänen toimensa pu- hallituksen puheenjohtaja.
7305: heenjohtajana tai varapuheenjohtajana päättyy.
7306:
7307: 44 §
7308: Kokouskutsu
7309: Kokouskutsun antaa kunnanvaltuuston pu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7310: heenjoht:aja tai hänen estyneenä ollessaan vara- kuuta 1985.
7311:
7312:
7313: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7314:
7315: Mikko Ekorre Juhani Vähäkangas
7316: Niilo Koskenniemi Pauli Uitto
7317: Anna-Liisa Pi.ipari
7318: 1982" "P'· 147
7319:
7320:
7321:
7322:
7323: Ihamäki ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katumak-
7324: susta annetun lai.n muuttamisesta
7325:
7326:
7327:
7328:
7329: Vuoden 1980 alusta voimaan tullut laki kun- Katumaksulain 6 § merkitsee yleisesti sitä,
7330: nalle suoritettavasta katumaksusta aiheuttaa jat- että III luokan tiestöympäristössä oleva tie-
7331: kuvasti erittäin suuria tulkintavaikeuksia sekä osakaskiinteistö nostetaan II luokkaan kiitok-
7332: epäoikeudenmukaisuutta eri kiinteistönomista- seksi siitä, että kiinteistö on osallistunut yksi-
7333: jien kesken. Tästä osoituksena ovat mm. teh- tyistien perustamiskustannuksiin ja ehkä useita
7334: dyt noin 5 500 valitusta lääninoikeuksiin. vuosia tien kuntoa kohottaviin tienparannuskus-
7335: Kipeimmin korjausta kaipaavia katumaksu- tannuksiin. Lienee varsin harvinainen poikkeus,
7336: lain kohtia ovat kiinteistön arvon määräytymi- että tällainen tie voisi olla I luokan tie (mm.
7337: nen sekä katumaksun määräytymisperusteet. vahvistettu katupiirustus). Pykälä voitaneen
7338: Kaupunkimaisen asutuksen levittyä viljely- ja jättää kokonaan pois laista tai sitten se olisi
7339: asuntoviljelytilojen alueelle ovat talouskeskuk- muotoiltava niin, että ko. kiinteistö kuuluu
7340: set useasti jääneet pelkästään asuntokäyttöön, kymmenen vuotta lain voimaantulosta yhtä
7341: vaikkakin pihapiirissä on edelleen käytöstä pois luokkaa alempaan maksuluokkaan kuin mitä
7342: jääneitä navettoja, aittoja, latoja jne. Asukkaille kadun laatu edellyttäisi.
7343: ei useinkaan ole näistä hyötyä, mutta ne kuu- Kadun laadun perusteella myönnetyt alen-
7344: luvat erottamattomasti pihamiljööseen. Katu- nukset ovat kohtuuttoman suuret. Oman kiin-
7345: maksulaki ei saa pakottaa purkamaan näitä ra- teistön kohdalla olevan kadun laadulla ei ole
7346: kennuksia. niin suurta merkitystä kuin alennukset antavat
7347: Katumaksuluokkia on kohtuulliseksi katsot- ymmärtää. Esimerkiksi Heinolan kaupungissa
7348: tavan tuloksen saamiseksi aihetta lisätä yhdellä on varsin laaja kaupunginosa, jossa on vain I
7349: eli kolmesta neljään. Raja II ja III luokan vä- luokan kadunpätkä, muiden katujen ollessa III
7350: 1illä on kiinteistölle hyvin ratkaiseva, mutta luokan katuja. Kukaan ei voi hyväksyä selitystä,
7351: saattaa johtua hyvin merkityksettömästä seikas- että muutamat I luokan kadun varrella olevat
7352: ta, esimerkiksi katupiirustuksen hyväksymisestä. kiinteistöt saavat kadusta 233 prosenttia suu-
7353: Tämä ei ehkä mitenkään vaikuta siihen, millai- remman hyödyn kuin kaupunginosan kaikki
7354: nen katu on kiinteistön kannalta. Jokaisessa muut kiinteistöt. Hyötyähän muodostuu vain
7355: kaupungissa on lukuisasti III luokan katuja, hiukan helpommasta puhtaanapitovelvoitteesta
7356: joista osa on päällystetty asfaltilla,. hitumi- tai sekä pölyämättömyydestä. Kiinteistön aiheutta-
7357: öljysoralla ja jotka kiinteistön ja käyttäjän kan. masta liikenteestä kohdistuu ehkä alle promille
7358: nalta ovat parempia kuin lain II luokan kadut. oman tontin kohdalla oleva1Ie katuosuudelle.
7359: Samoin sorakadut ovat keskenään hyvin saman- Paljon tärkeämpää on esimerkiksi oman kau-
7360: arvoisia riippumatta siitä, ovatko ne tehdyt hy- punginosan katuverkoston yleistaso kiinteistön
7361: väksyttyjen piirustusten mukaan vai ilman pii- liikennettä ja jopa kiinteistön arvoa ajatellen.
7362: rustuksia tahi ehkä jostakin kustannussyystä IV maksuluokan kiinteistöille esitettyä melko
7363: piirustuksista hiukan poiketen. Kiinteistön kan- tuntuvaa alennusta voidaan perustelia niillä
7364: nalta on tärkeintä kadusta saatava hyöty tai tienpitokustannuksilla, joita kiinteistöille aiheu-
7365: siitä johtuva kustannus. Uusi IV luokka onkin tuu, jotta se pääsisi yhteiskunnan ylläpitämän
7366: nimenomaan tarpeen sellaisille kiinteistöille, tieverkoston yhteyteen.
7367: jotka kustannuksellaan joutuvat ylläpitämään Tässä yhteydessä on muistettava myös lain
7368: tietä tai käyttämään ehkä venettä ennen kuin 2:7 §: ää. Valtaosa alennusedusta osalliseksi pää-
7369: he pääsevät yhteiskunnan ylläpitämälle tielle. sevistä on henkilöitä, jotka ovat ostaneet ~tont-
7370: 148 LakialQite n:Q 64
7371:
7372:
7373: tinsa kaupungilta ja yleensä hintaan, joka on tyminen. Maanhankintalain mukaiset , asutus-
7374: jo eräänlainen lahja yhteiskunnalta, kuvitelta- kadut ovat hyvin usein sellaisenaan pal-
7375: koon hinnan sisältävän mitä tahansa osatekijöi- velleet vuosikymmeniä kaupunkiliikennettä
7376: tä. Kaupungit eivät ole pakolla myyneet ainoa- tasavertaisina kaupungin rakentaman katu-
7377: takaan tonttia, vaan yleensä niistä on kovasti verkoston osina. Tällaiset tilat tai tontit
7378: kilpailtu. Näin ollen on oikeudenmukaista pie- on jopa muodostettu kaupungin aikaisemmin
7379: nentää ,27 §;n mukaista etua katumaksuluok- omistamalle maalle. Näin ollen ihmiset pe-
7380: kien ·å1ennusproserittia. pienentämällä. ., rustellusti katsovat osallistuneensa kaupungin
7381: 27 §:n 1 momenttia on syytä myös jatkaa katuverkon kustannuksiin, joten on ymmärret-
7382: turhien tulkintavaikeuksien poistamiseksi. Mi- tävää näiden ihmisten vaatimus tulla rinnaste-
7383: käli sana tontti luettaisiin hyvin ahtaasti, me- tuksi henkilöihin, jotka ovat ostaneet tonttiosa
7384: nettäisi kaupungin aikoinaan luovuttama tontti kaupungilta.
7385: sille tarkoitetun edun pelkästään sillä, että kau- 27 § :n 3 momentin loppuosa on myös han-
7386: punki on laatinut uuden asemakaavan, jolla ton- kala, koska lause on erittäin vaikeasti tulkit-
7387: tin kulmasta on voitu lunastaa esimerkiksi 4 tavana aiheuttava kohtuuttomasti riitaa. Tämän
7388: neliömetriä risteyksen kulman pyöristämiseksi. vuoksi se tulisi jättää laista pois. ·
7389: Lunastushinta ei varmaankaan ole korvannut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7390: katumaksulain 27 §:n mukaista etua. nioittaen,
7391: 27 §:n 2 momenttiin on syytä tehdä
7392: lisäys, koska tavallinen ihminen pitää val- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7393: tiota ja kuntaa toisiinsa rinnastettavina julkis- · lakiehdotuksen:
7394: yhteisöinä, joiden määräyksiin yksilön on tyy-
7395:
7396:
7397:
7398:
7399: Laki
7400: kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain muuttamisesta
7401: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7402: kumotaan kunnalle suoritettavasta katumaksusta 31 päivänä elokuuta 1978 annetun lain
7403: . (670/78) 6 §,
7404: muutetaan lain 5 §:n 1-4 momentti, 7 §:n 4 momentti, 26 § ja 27 §:n 1 ja 2 momentti,
7405: sekä
7406: lisätään lain 4 §:ään uusi 6 momentti, seuraavasti:
7407:
7408: 4 §
7409: III kiinteistö, jonka kohdalla on muunlainen
7410: Tontilla olevat asemakaavan käyttötarkoituk- kunnan kunnasapitämä katu tai muu lii-
7411: sen vastaiset karja- ja varastorakennukset ote- kenneväylä;
7412: taan verotusarvoa määrättäessä huomioon vain IV kiinteistö, joka tai jonka rakennuspaikaksi
7413: niiden nykyistä käyttöastetta vastaavalta osalta. katsottava alue sijaitsee lyhintä yksityisesti
7414: tai tiekunnan toimesta ylläpidettävää kul-
7415: 5 § kuyhteyttä pitkin mitattuna 100 metriä
7416: Kiinteistöt jaetaan kiinteistön kohdalla ole- kauempana lähintä sellaista kunnan tai val-
7417: van, sen käyttöä palvelemaan tarkoitetun kadun tion kunnossapitämää katua, tietä tai muu-
7418: laadun perusteella neljään maksuluokkaan: ta liikenneväylää, jolle kiinteistön liikenne
7419: I kiinteistö, jonka kohdalla oleva katu on ra- voi tapahtua.
7420: kennettu vahvistetun katupiirustuksen mu- Jollei kiinteistö vahvistetun asemakaavan
7421: kaisesti ja on kestopäällystetty; mukaan rajoitu katuun, määräytyy maksuluokka
7422: II kiinteistö, jonka kohdalla oleva katu on sen kadun mukaan, jolta liikenne kiinteistölle
7423: rakennettu vahvistetun katupiirustuksen pääasiallisesti tapahtuu, mikäli kiinteistö ei 1
7424: mukaisesti, mutta ei ole kestopäällystetty; momentin mukaan kuulu IV maksuluokkaan.
7425: Lakialoite n:o 64 149
7426:
7427: Jos kiinteistö raJOlttuu useaan katuun, mää- ritetuksi. Tässä laissa tarkoitetuksi ·korvauk-
7428: räytyy kiinteistön maksuluokka sen kadun mu- sesi ei katsota rakennuslain 148 §:n 3 mo-
7429: kaan, joka on laadultaan parhain. mentissa tarkoitettua korvausta.
7430: Kiinteistö, jolle liikenne pääasiallisesti tapah-
7431: tuu 100 metriä lähempänä kiinteistöä olevan 27 §
7432: yleisen tien kautta tai sellaisen yleisenä tienä Tontti, jonka kunta on luovuttanut ennen ra-
7433: rakennetun liikenneväylän kautta, jonka kun- kennuslain voimaantuloa taikka luovuttanut ra-
7434: nossapitotehtävät kuuluvat kuimalle mutta jota kennuslain voimaantulon jälkeen pidättämättä
7435: ei ole asemakaavalain ( 145/31) tai rakennus- itselleen oikeutta rakennuslain mukaisen kor-
7436: lain (370/58) mukaisesti luovutettu yleiseen vauksen perimiseen, kuuluu 5 § :n 1 momen-
7437: käyttöön, kuuluu 1 momentissa tarkoitettuun tissa tarkoitettuun II! maksuluokkaan 20 vuot-
7438: I maksuluokkaan. ta kiinteistöllä olevan rakennuksen rakentami-
7439: sesta, kuitenkin vähintään 5 vuotta, mutta
7440: 7 § enintään 20 vuotta tämän lain voimaantulosta.
7441: . Tässä tarkoitetuksi tontiksi katsotaan myös
7442: Tätä pykälää sovellettaessa on II maksuluok- Juovutuksen jälkeen rajailtaan muuttunut ·tont-
7443: kaan kuuluvan kiinteistön arvoa alennettava 20 ti, mikäli sen pinta-alasta on enemmän kuin 75
7444: prosentilla, II! maksuluokkaan kuuluvan ki.in- prosenttia kaupungin tonttimaana luoviittamaa
7445: teistön: arvoa alennettava 30 prosentilla ja IV aluetta. "
7446: maksuluokkaan kuuluvan kiinteistön arvoa alen- Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan
7447: nettava 50 prosentilla. vastaavasti rakennuspaikkaan, jonka muu kunta
7448: kuin kaupunki on luovuttanut rakeimusjärjes~
7449: tyksen .voimaantulon jälkeen pidättämättä itsel-
7450: 26 § leen oikeutta rakeqnusjärjestyksen rriukaisiin
7451: Sen estämättä, mitä on säädetty, kuuluu kiin- korvauksiin. Sama koskee rakennuspaikkaa, jo-
7452: teistö, jonka osalta on maksettu tai ,maksetaan ka on muodostettu maanhankintalain perusteel-
7453: asemakaavalain tai rakennuslain tai rakennusjär- la kunnan laatiman tai hyväksymän suunnitel-
7454: jestyksen . mukainen korvaus kadun rakentami- man mukaisesti ja edellyttäen, että muodostettu
7455: sesta taikka jonka .osalta sellaisen korvauksen tila tai tontti on osallistunut toimituksen yhtey-
7456: periminen on asemakaavalain 38 §: n 4 momen- dessä rakennettujen asutusteiden kustannuksiin.
7457: tissa tarkoitetulla tavalla rauennut, 5 §:n 1 mo- Tämä ei koske kuitenkaan tilasta tai tontista
7458: mentissa tarkoitettuun II! maksuluokkaan 20 myöhemmin muodostettuja uusia rakennuspaik-
7459: vuotta siitä, kun kiinteistönomistajan velvolli- koja, vaan ainoastaan sitä, mikä on katsottava
7460: suus suorittaa rakennuslain tai rakennusjärjes- alkuperäiseksi rakennuspaikaksi.
7461: tyksen mukaiset kadun rakentamisesta aiheutu- - · - - - - - ...:.....------ __..:_---
7462:
7463: neet kustannukset on syntynyt, 'kuitenkin vä-
7464: hintään 5 vuotta tämän· lain voimaantulosta.
7465: Sama. koskee kiinteistöä, jonka osalta voidaan Tämä laki tulee voimaan päivänä·
7466: katsoa edellä mainitun korvauksen tulleen suo- kuuta 19
7467:
7468:
7469: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7470:
7471: . Timo Ihamäki . Aila Jokinen Pekka Jokinen
7472: 150 1982 vp.
7473:
7474: Lakialoite tuo 65
7475:
7476:
7477:
7478:
7479: Jaakonsaari ym.: Ehdotus turvelaiksi
7480:
7481:
7482:
7483: Eduskunnalle
7484:
7485: Maassamme ei tällä hetkellä ole lakia, joka alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten
7486: yhtenäisesti sääntelisi turpeen ottamista. Tur- on muutenkin suunnitellessaan alueiden käyttöä
7487: peen käytön voimakas kasvu toisaalta ja toi- koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden
7488: saalta tarve varmistaa riittävien suoalueiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä
7489: säilyminen luoonontilaisina ovat olennaisesti li- vaikeuteta seutukaavan toteutumista. Yksityis-
7490: sänneet tarvetta turpeen käytön ohjaamiseen. ten toimesta tapahtuvaa soiden käyttöä yoi vah-
7491: Kun turpeen ottaminen ei ole edellyttänyt lu- vistettu seutukaava kuitenkin rajoittaa vain sil-
7492: paa eikä myöskään ole säännöksiä, jotka olisi- loin, jos kaavaan on otettu rakennuslain 135
7493: vat edellyttäneet turpeen ottamisessa huomioon § :ssä tarkoitettuja erityisiä suojeluniääräyksiä.
7494: otettaviksi myös luonnonsuojelun ja muut ylei- Turve on erittäin hitaasti uusiutuva luon-
7495: sen edun vaatimukset, on turpeen hyötykäytön nonvara. Soidensuojelun kannalta turpeen otta-
7496: ja soidensuojelun välille syntynyt kasvavia risti- minen merkitsee suon luonnontilan muuttamis-
7497: riitoja. ta käytännöllisesti katsoen peruuttamattomasti.
7498: Soidensuojelun kannalta valtakunnallisesti Turpeen ottamisen sääntelyä puoltaa myös se,
7499: merkittäviä kohteita sisältyy valtioneuvoston että suunnittelemattomasta ottamisesta saattaa
7500: 19. 4. 1979 ja 26. 3. 1981 hyväksymään soiden- aiheutua myös vesistön ja pohjaveden pilaarrtu-
7501: suojelun perusohjelmaan. Suoluontoa sisältyy mista ja muitakin haittoja ympäristölle.
7502: jossain määrin myös valtioneuvoston 24. 2. Toisaalta on ollut havaittavissa turpeen käy-
7503: 1978 vahvistamaan kansallis- ja luonnonpuisto- tön erityisesti ·p<>lttoaineeksi voima1<:kaasti li-
7504: jen kehittämisohjelmaan. Näihin ohjelmiin sisäl- sääntyessä monin paikoin vaikeuksia saada koh-
7505: tyvien soidenkin säilyminen kaikilta osin hyöty- tuulliselta etäisyydeltä kulutuspisteesf.i riittä-
7506: käytön ulkopuolella on osoittautunut epävar- västi turvetta käyttöön. Tätä näkökohtaa pal-
7507: maksi, koska ohjelmiin ei liity maanomistajaan velee kylläkin 7. 8. 1942 annettu laki turvesuon
7508: kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia muutoin pakkolunastuksesta (641/42), joka osittain
7509: kuin valtion maiden osalta. Soidensuojelun pe- muutettuna 30. 6. 1947 ·annetun lain nojalla
7510: rusohjelrnaiin sisältyvien soiden suojelun tur- (541/47) en edelleen voimassa.
7511: vaaminen siihen asti kun ne muodostetaan luon· Hyväksyessään soran ja eräiden muiden
7512: nonsuojelulain mukaisesti suojelluiksi alueiksi maankamaran ainesten ottamista sääntelevän
7513: edellyttääkin turpeen ottamista sääntelevää lain- maa-aineslain (555/81) kevätistuntokauden
7514: säädäntöä. On myös syytä huomata, että mai- 1981 päätteeksi eduskunta edellytti erikseen
7515: nitut ohjelmat toteuttavat lähinnä vain valta- valmisteltavaksi turpeen ottamista koskevan
7516: kunnallisia suojelutavoitteita. Maakunnallisesti lain, jonka nojalla voidaan toteuttaa soidensuo-
7517: ja paikallisesti . merkittäviä suojeltavia soita ei jelun ja turpeen tarkoituksenmukaisen hyväksi-
7518: ohjelmiin sen sijaan sisälly. käytön tavoitteet.
7519: Pääosa soidensuojelun perusohjelmiin sisälty- Turpeen ottamisen sääntelyllä, kuten maa-
7520: vistä soista on osoitettu suojeltaviksi hyväksy- aineslain mukaisella muidenkin maankamaran
7521: tyissä tai vahvistetuissa seutukaavoissa. Lisäksi ainesten ottamista koskevalla sääntelyllä, pyri-
7522: seutukaavoihin sisältyy perusohjelmaan kuulu- tään ohjaamaan ottaminen sellaisille alueille,
7523: mattomia, paikallisesti arvokkaita soita. Vahvis- joilla se ilman huomattavia haittoja voi tapah-
7524: tettu seutukaava on rakennuslain 26 §:n mu- tua. Lailla tulee voida turvata riittävien eri
7525: kaan ohjeena yksityiskohtaisemmalle kaavoituk- suotyyppejä edustavien luonnontilaisten soiden
7526: selle ja ryhdyttäessä muihin toimenpiteisiin säilyminen jälkipolville ja estää turpeen otta-
7527: Lakialoite n:o 6.5 151
7528:
7529: misesta aiheutuvat huomattavat tai laajalle ympäristöhaitat, JOtta sääntelyllä pyritään vält-
7530: ulottuvat vahingolliset muutokset luonnonolo- tämään, usein aiheutuvat jo turpeen ottamista
7531: suhteissa ja muut haitat ympäristölle. Säännök- valmistelevista toimenpiteistä, 'kuten suoo ajit-
7532: sillä pyritään lisäksi järjestämään turpeen otta- tamisesta, olisi lupa ,saatava ennen kuin tällai-
7533: minen yksityiskohtaisesti niin, että siitä aiheu- siin valmisteleviin toimenpiteisiin ryhdytään.
7534: tuvat ympäristölliset haitat jäävät mahdollisim- Lupa ei kuitenkaan olisi tarpeen, jos turvetta
7535: man vähäisiksi. otetaan omaa tai toisen tavanomaista kotitar-
7536: Turpeen ottamisen ohjaamisella alueille, joilla vekäyttöä varten.
7537: se ilman huomattavia haittoja voi tapahtua, voi- Ehdotuksen mukaan lupaviranomaisena olisi
7538: daan välttää soidensuojelun ja muun ympäris- kunnanhallitus. Kunnanhallituksen päätös olisi
7539: tönsuojelun ja turpeen käytön välisiä ristirii- ehdotuksen mukaan alistettava lääninhallituk-
7540: toja. Turvetuotannon suunnitelmallisuutta voi- sen vahvistettavaksi. Luonnonsuojelun tai tur-
7541: daan näin parantaa ja lisätä varmuutta kulloin- vetuotannon kannalta yhtenäisenä pidettävät
7542: kin tarvittavan turpeen saamisesta käyttöön. suoalueet ulottuvat usein monen lmnnan alueel-
7543: Ehdotuksen mukaan turvetta ei saa ottaa le. Alistusvelvollisuutta on tämän vuoksi pidet-
7544: eikä ottamista valmisteleviin toimenpiteisiin tävä tarpeellisena yhtenäistä, useaan kuntaan
7545: ryhtyä niin, että siitä aiheutuu luonnon mer- kuuluvaa suoaluetta koskevien päätösten yhden-
7546: kittävien kauneusarvojen tai erikoisten luon- mukaisuuden turvaamiseksi.
7547: nonesiintymien tuhoutumista, eläimistön tai Lupa turpeen ottamiseen tulisi myöntää mää-
7548: kasviston merkittävää köyhtymistä, huomatta- räajaksi. Sopivana määräaikana voidaan pitää
7549: via tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutok- 15 vuotta. Varsinkin laajojen turpeenottohank-
7550: sia luonnonolosuhteissa tai muuta huomattavaa keiden kohdalla saattaa kuitenkin suo1itettujen
7551: haittaa luonnonsuojelun toteutumiselle. Jos ot- investointien riittävän pitkäaika1sen käyttömah-
7552: tamisesta aiheutuu jokin edellä mainituista seu- dollisuuden varmistamiseksi olla tarpeen luvan
7553: raamuksista eikä sitä voida myöskään lupaan myöntäminen pitemmäksi ajaksi. Ehdotuksen
7554: llitettävillä yksityiskohtaisemmilla määräyksillä mukaan lupa voitaisiinkin erityisistä syistä
7555: estää, lupaa ei voida myöntää. Muussa tapauk- myöntää pitemmäksi ajaksi, jos se hankkeen
7556: sessa sen sijaan lupa on myönnettävä. Luvan laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja
7557: myöntämistä koskeva harkinta on oikeushar- muihin turpeen ottamisessa huomioon otetta-
7558: kintaa. viin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi.
7559: Muiden maankamaran ainesten ottamista Lupaa haettaessa olisi turpeen ottamisesta
7560: sääotelevän maa-aineslain tapaan ehdotetaan ja ympäristön hoitamisesta esitettävä yleensä
7561: myös turpeen ottamista koskevaan lakiin sään- ottamissuunnitelma. Sen sisältö vastaisi sovel-
7562: nöstä, joka ohjaisi ottamistoiminnan yksityis- tuvin osin maa-aineslaissa muiden maa-ainesten
7563: kohtaista järjestämistä. Lupaa haettaessa olisi osalta edellytettyä ottarnissuunnitelmaa. Otta-
7564: ensitinäkin turpeen ottamisesta ja ympäristön missuunnitelmassa olisi mikäli mahdollista esi-
7565: hoitamisesta sekä, mikäli mahdollista alueen tettävä myös suunnitelma alueen myöhemmäs-
7566: myöhemmästä käyttämisestä esitettävä ottamis- tä käyttämisestä. Velvollisuutta suunnitelman
7567: suunnitelma. Tämä ei kuitenkaan olisi tarpeen, laatimiseen ei kuitenkaan olisi silloin, kun han-
7568: jos .. hapke .Jaajn1Jdeltaan ja vaikutuksiltaan on ke laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan on vähäi-
7569: vähäinen. Suunnitelmaa laadittaessa on ehdo- nen.
7570: tuksen mukaan tarvittavassa laajuudessa selvi- Jotta lupaa käsiteltäessä voitaisiin saada sel-
7571: tettävä vallitsevat luonnonolosuhteet sekä hank- ville turpeen ottamisen vaikutukset luonnon-
7572: keen vaikutukset ympäristöön ja luonnonolo- olosuhteisiin, olisi suunnitelmaa laadittaessa 'tar-
7573: suhteisiin. Ehdotuksen mukaan ottamispaikat vittavassa laajuudessa selvitettävä vallitsevat
7574: on sijoitettava ja turpeen ottaminen muuten- luonnonolosuhteet sekä hankkeen vaikutukset
7575: kin järjestettävä niin, että ottamisen vahingol- ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin.
7576: linen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää Turpeen ottamista koskevaan lupaan olisi eh-
7577: mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta dotuksen mukaan liitettävä tarpeelliset mää-
7578: aiheudu· asutukselle tai ympäristölle kohtuul~ räykset hankkeesta aiheutuvien haittojen vält-
7579: sin ·'kUstannuksirl vältettävissä· olevaa haittaa. tämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräykset koski-
7580: Eh~otuksen mukaan turpeen ottaminen saa~ sivat muun muassa ottamisalueen rajausta, otta-
7581: tettaisiin yleisesti luvanvaraiseksi. Koska sellai- miseen liittyvän varastoinnin ja liikenteen jär-
7582: set. muutoksdt •''luonnonolosuhteissa tai muut jestämistä sekä vesistön ja pohjaveden suojele-
7583: 152 .Lakialoite n;o 6.5
7584:
7585:
7586: mista. Lupamääräyksiä vo1ta1s11n lisäksi antaa Lakiin ei ole ~hdotettu otettavaksi yleistä
7587: mu~n muassa puuston ja· muun kasvillisuuden korvaussäännöstä niitä tapauksia varten, joissa
7588: säilyttämisestä tai uusimisesta ja uusista istu- turpeen ottaminen laili 3 §:il nojalla jouduttai-
7589: tuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lupa- siin epäämään. Ottan1isen kokonaan epääminen
7590: määräyksc::t ·eivät saisi aihet,~ttaa luvan saajalle voisi tulla kysymykseen vain silloin kun otlla-
7591: sellaist;:t vahinkoa ja haittaa, jota on pidettävä misesta aiheutuvat seuraukset olisivat yleisen
7592: hankkeen laajuuteen ja hänen saamaansa hyö- edun kannalta ilmeisen haitallisia. Yleensä oh
7593: tyyn nähden kohtuuttomana. myös kysymys alueesta, joka maanomistajan h~
7594: Turpeen ottamista koskevaan lupaan liitettä- kemuksesta voidaan määrätä rauhoitetuksi luon-
7595: vistä. lupamääräyksistä huolimatta saattaisi nonsuojelulain (71/23) nojalla. Tällöin omis-
7596: eräissä . tapauksissa turpeen ottaminen alentaa tajalle maksetaan tämän lain 11 a §:n nojalla
7597: lähistöllä sijaitsevien kiinteistöjen arvoa tai korvaus taloudellisista menetyksistä, ·jotka· hä-
7598: aiheuttaa muuta haittaa kiinteistön käyttämisel- nelle aiheutuvat rauhoittamispäätöksen ·mukai-
7599: le, Tämän vuoksi ehdotetaan, että kiinteistön sista alueen käyttöoikeuden rajoituksista.
7600: omistajalla ja haltijalla olisi oikeus saada tur- Eduskunnan perustuslakivaliokunta oir halli-
7601: peen ottajalta täysi korvaus haitasta, joka otta- tuksen esityksestä n:o 88 (198'0 vp.) soran-
7602: misesta hänelle aiheutuu. Korvausta ei kuiten- ottolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi an-
7603: kaan <olisi suoritettava ·vähäisenä pidettävästä tamassaan lausunnossa (lausunto n:o 3, 20. 3.
7604: vahingosta tai haitasta. Jollei korvauksesta so- 1981) katsonut, ettei uusiutumattomien tai
7605: vita, ·kysymys oikeudesta korvaukseen ja kor- erittäin hitaasti uusiutuvien luonnonvarojen ot-
7606: vauksen määrästä ratkaistaisiin kiinteän omai- tamistoiminnan saattaminen hallituksen esityk-
7607: suuden ja erityisten . oikeuksien lunastuksesta sessä ehdotetulla tavalla ja laajuudessa luvan-
7608: annettua lakia ·soveltuvin osin noudattaen. varaiseksi myöskään turpeen osalta loukkaa
7609: EhdotitkSeti mukaan luvanvaraisen jo aloite- omistajan normaalia, kohtuullista ja järkevää
7610: tun·. tutpeen ottamisen tai sen valmistelun jat- omaisuutensa hyväksikäyttämistä. Ottamistoi-
7611: kamiseen olisi haettava lupa vuoden kuluessa minta voidaan siten perustuslakivaliokunnan
7612: lain voimaantulosta. Lakiehdotus sisältää lisäksi mukaan saattaa hallituksen esityksessä tarkoite-
7613: siirtymasäännoksessä olevan korvausV'elvoitteen. tulla tavalla luvanvaraiseksi ·valtiopäiväjärjes-
7614: Jos 'lupa ennen 1 päivää tammikuuta 1982 aloi- tyksen 66 §:ssä määrätyssä järjestyksessä käsi~
7615: tetun ,tut;peen ottamis.en jatkamiseen evätääri, teltävällä lailla.
7616: olisfmaanomistajalla tai käyttöoikeuden halti- Nyt kysymyksessä olevan ehdotuksen mu-
7617: jalla oikeus saada korvaus vahingosta, joka· hä- kaan turpeen ottamisen. lupajärjestelmä ·vastaisi
7618: nelle i1,.1van epäämisestä aiheutuu. Oikeus ·. kor- soranottolakia koskevaan hallituksen esitykseen
7619: vauks~n saamiseen olisi myös, jos turpeen otta- sisältyneen lupajärjestelmän periaatteita. ·Näin
7620: minen luvan epäämisen johdqsta estyy sellaisel- ollen on katsottava, että ehdotus voidaah .hy-
7621: la alu~lla, joka ennen mainittua ajankohtaa on väksyä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä määrä-
7622: hankittu. nimenomaisesti turpeen ottamistarkoi- tyssä järjestyksessä käsiteitäväliä lailla.
7623: tuksessa · ja jolla jo on ryhdytty erityisiä kus- Edellä. esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7624: tannuks~a aiheuttaviin toimenpiteisiin turpeen nioittavasti,
7625: ott.amise·n aloittamiseksi. Viimeksi mainitussa
7626: tapauksessa korvausvelvollis~utta ei kuitenkaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7627: olisi,. jos aluetta muuten voidaan käyttää koh~ lakiehdotuksen:
7628: tuullista hyötyä tuottavalla tavalla:;
7629:
7630:
7631:
7632: Turvelaki
7633: Eduskunnan· päätöksen mukaisesti säädetään:
7634: 1 § pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoita-
7635: vaksi tai jalostettavaksi, jollei ·2 §:stä .muuta
7636: Lain soveltamisala johdu. · ...•.
7637: · Turpeen ottamisessa. on tämän lain·· lis~ksi
7638: T~tä. ,lakia soVelletaan turpeen . ottamiseen noudatettava, mitä m\lu~a laissa on sä~~~y..
7639: Lakialoite n:o 65
7640:
7641:
7642: 2 § 7'§
7643: Poikkeukset soveltamisalaan Ottajan korvau,svelvollisuus
7644: Tätä lakia ei sovelleta alueella, jolla on voi- Ottajan korvausvelvollisuudesta ottamisen
7645: massa rakennuslain (378/58) 124 a §:ssä tar- aiheuttamasta vahingosta tai haitasta on, voi-
7646: koitettU toimenpidekielto. massa, mitä maa-aineslain 9 §:ssä on säädetty.
7647:
7648: 3 § 8 §
7649: Turpeen ottamisen rajoitukset Luvan voimassaolo
7650: Turvetta ei· saa ottaa eikä ottamisen valmis- Lupa turpeen ottamiseen myönnetään ,määrä-
7651: telmitf ryhtyä niin, että siitä aiheutuu luonnon ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuo-
7652: merkittävien kauneusarvojen. tai erikoisten deksi kerrallaan.
7653: luoruionesimtymien tuhoutumista, eläimistön Erityisistä syistä lupa voidaan myöntää pi-
7654: tai kasviston merkittävää köyhtymistä, huomat- temmäksi ajaksi, jos. se hankkeen laajuuteen,
7655: tavia ·tai laajalle · ulottuvia vahingollisia muu- esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin tur-
7656: toksia luonnonolosuhteissa tai muuta huomatta- peen ottamisessa huomioon otettaviin seikkoi-
7657: vaa haittaa luonnonsuojelun toteuttamiselle. hin nähden katsotaan sopivaksi.
7658: Ottamispaikat on sijoitettava ja turpeen otta-
7659: minen järjestettävä niin:· että ottamisen vahin-
7660: gollinen vaikutus luontoon jää mahdollisimman 9 §
7661: vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutuksel- Lupamääräykset
7662: le tai ·ympäristölle kohtuullisin kustannuksin
7663: vältettävissä olevaa haittaa. Turpeen ottamista koskevaan lupaan on lii-
7664: tettävä määräykset siitä, mitä hakijan on nou-
7665: datettava hankkeesta aiheutuvien haittojen vält-
7666: 4 § tämiseksi tai rajoittamiseksi.
7667: Luvanvaraisuus Lupamääräykset on annettava:
7668: ' i
7669:
7670: Tässä laissa tarkoitettuun turpeen ottami- 1) ottamisalueen rajauksesta, ottamisen sy-
7671: seen on saatava lupa. Lupa on saatava ennen vyydestä sekä ottamistoiminnan etenemissuun-
7672: kuin ryhdytään ottamista valmisteleviin toi- nista;
7673: menpiteisiin, jotka. saattav11t muuttaa luonnon- 2) ottamiseen, liittyvän varastoinoin ja lii-
7674: olosuhteita. kenteen järjestämisestä, varastoinnista ja liiken-
7675: teestä lähistöllä sijaitseville kiinteistöille aiheu-
7676: Lupa ' ei ole tarpeen, jos turvetta otetaan
7677: tuvan haitan välttämiseksi; sekä
7678: omaa ·täi toisen vahäistä kotitarvekäyttöä var-
7679: 3) vesistön ja pohjaveden suojelemisesta.
7680: ten.
7681: Lupamääräyksiä voidaan lisäksi antaa:
7682: 5 § 1) puuston ja muun kasvillisuuden säilyttä-
7683: Ottamissuunnitelma ja luvan myöntämisen misestä, uusimisesta ja uusista istutuksista otta-
7684: ·• edellytykset misen aikana ja sen jälkeen; sekä
7685: 2) ajasta, jonka kUluessa tämän pykälän no-
7686: · Ottarhlssuunnitelmasta ja luvan myöntämi- jalla määrätyt .toimenpiteet on suoritettava.
7687: sen edellytyksistä on voimassa, mitä maa-aines-
7688: lain (555/81) 5 ja 6 §:ssä on säädetty.
7689: 10 §
7690: 6 § Kuuleminen ja lausunnot
7691: Lupaviranomainen · Lupahakemuksen johdosta on kunnan'· j~se
7692: nille sillä tavoin, kuin asetuksella säädetään •
7693: . .Luvan ,turpeen ottamiseen myöntää kunnan- varattava .tilaisuus lausua mielipiteensä ,asiasta.
7694: halliW& .... Muusta asianosaisten kuUlemisesta ~ ja; lau-
7695: ,·.. J(.~~allituksen •p'liätö~ · <:>rt alistettava lää- suntojen hankkimisesta lupahakemuksesta: .säa-
7696: ninhällituksen vahvistettavaksi. detään asetuksella. , ., : ~
7697: 2Q 088200U2W
7698: 154
7699:
7700: 11 § tämän lain säännöksiä, on tuomittava turvelain
7701: Uhkasakko ja teettämisuhka säännösten rikkomisesta sakkoon.
7702: Jos toimenpide tai laiminlyönti on aiheutta-
7703: Jos turpeen ottamiseen tai ottamista valmis- nut huomattavia tai laajalle ulottllVia · vahin-
7704: televiin toimenpiteisiin, jotka saattavat muut- gollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai va-
7705: taa luonnooolosuhtdta, ryhdytään vastoin tä- kavaa vaaraa toisen hengelle, terveydelle tai
7706: män lain säännöksiä taikka sen nojalla annet- omaisuudelle ja rikosta on näissä tai muissa ta-
7707: tuja säännöksiä tai määräyksiä taikka muutoin pauksissa, huomioon ottaen rikokseen johtaneet
7708: laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuk- ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuudessaan, pi-
7709: sien täyttäminen, rakennuslautakunnan on vel- dettävä törkeänä, on rikGksentekijä tuomittava
7710: voitettava asianomainen noudattamaan sään- törkeästä turvelain säännösten rikkomisesta
7711: nöksiä ja määräyksiä, poistamaan tai muutta- vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi 'tai sa~k
7712: maan tehdyn työn vaikutukset taikka palautta- koon.
7713: maan vallinnut olotila ja täyttämään velvolli- Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen ri-
7714: suutensa sakon uhalla ,tai sillä uhalla, että teke- kosten tuottaman taloudellisen hyödyn ja rikos-
7715: mät~å jätetty suoritetaan laiminlyöjän kustan- ten tekemiseen k~ytetyn esineen tai muun
7716: nuksdla. Jos virhe on vähäinen, voidaan toi- omaisuuden tuomitsemisessa menetetyksi on
7717: menpiteisiin olla ryhtymättä. noudatettava mitä rikoslain 2 luvun 16 §:ssä
7718: Teettämisuhkaan sisältyvän velvoitteen nou- on säädetty.
7719: dattamatta jättämisen vuoksi suoritetun työn 14 §
7720: kustannukset maksetaan etukäteen kunnan va- Viittaussäännös
7721: roista ja peritään niskoittelevalta siinä järjes-
7722: tyksessä kuin varojen ja maksujen perimisestä Vakuuden antamisesta, lupamääräysten muut-
7723: ulosottotoimin on säädetty. tamisesta ja luvan peruuttamisesta, ilmoitukses-
7724: ta syytteen nostamiseksi, päätöksen julkipanos-
7725: ta, muutoksenhausta, lainvoimaa vailla olevan
7726: 12 § päätöksen noudattamisesta sekä valvontamak-
7727: Ottamisen keskeyttäminen susta ja valtion avustuksesta on soveltuvin osin
7728: voimassa, mitä maa-aineslain (555/81) 12, 16,
7729: Jos turpeen ottamiseen tai ottamista valmis- 18-21 ja 23 §:ssä on säädetty.
7730: televiin toimenpiteisiin, jotka saattavat muuttaa
7731: luonnonolosuhteita, ryhdytään vastoin tämän 15 §
7732: lain säännöksiä taikka sen nojalla annettuja
7733: säännöksiä tai määräyksiä tai laiminlyödään nii- Asetuksenantovaltuus
7734: den noudattaminen, rakennuslautakunta, raken- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
7735: nustarkastaja tai rakennuslautakunnan johto- töönpanemisesta ja soveltamisesta annetaan
7736: säännössä määrätty viranhaltija voi keskeyttää asetuksella. ·
7737: ottamisen sopivaksi katsottavalla tavalla. Kes-
7738: keyttämisestä on rakennustarkastajan tai viran- 16 §
7739: haltijan viivytyksettä ilmoitettava· rakennuslau- V oimaantuiosäännös
7740: takunnalle. Keskeyttämistoimista on heti luO-
7741: vuttava, jos rakennuslautakunta niin määrää. Tämä laki tulee. voimaan päiväriä
7742: kuuta 198 .
7743: Poliisiviranomainen on velvollinen antamaan Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
7744: 1 niomentisså · mainituissa tapauksissa virka- täytäntöönpanon edellyttämiin. to~iteisiin,
7745: apua.
7746: 13§ 17 §
7747: Rangaistussäännös Siirtymäsäännös
7748: Joka ilmfin' tämiin lain mukaan vaa<littavaa Tämän lain .mukaan luvanvaraisen, jo aloi-
7749: lupaa r;rhtyy ottkmaan turvettä tai ryhtyy otta- tetun turpeen ottamisen tai sen valmistelun jat-
7750: mista valmisteleviin toimenpiteisiin, jotka saat- kamiseen on haettava lupa vuoden ·kUluessa
7751: tavat muuttaa luonnonolosuhteita, laiminlyö lain voimaantulosta. Kunnanhallitus voi erityi-
7752: 9. §:n nojalla annettujen lupamääräysten il.Ou- sestä syystä pidentää tätä määräaikaa ·enintään
7753: dattamisen tai muutoin ottaa turvetta vastoin vuodella.
7754: Lakialoite DlO 65 155
7755:
7756: Jollei lupaa ennen 1 palVaa tammikuuta siin turpeen ottamisen aloittamiseksi eikä aluet-
7757: 1982 aloitetun .turpeen ottamisen jatkamiseen ,ta enää voi käyttää kohtuullista hyötyä tuotta-
7758: myönnetä, on maanomistajalla tai käyttöoikeu- valla tavalla. Vahingonkorvausvelvollisuutta
7759: den haltijalla oikeus saada kunnalta tai, mikäli määrättäessä on noudatettava, mitä kiinteän
7760: alueella on luonnonsuojelun kannalta valtakun- omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk-
7761: nallista merkitystä, valtiolta korvaus vahingos- sesta annetussa laissa on säädetty. Korvausvel-
7762: ta, joka hänelle- lavan epäämisestä aiheutuu. vollisuutta ja korvauksen määrää arvioitaessa
7763: Laki on sama, jos turpeen ottaminen luvan en otettaV-a huomioon 9 §:ssä mainittujen mää-
7764: epäämisen johdosta estyy alueella, joka ennen räysten vaikutus sekä onko hakijalla mahdolli-
7765: tätä ajankohtaa on hankittu nimenomaisesti suus saada lupa turpeen ottamiseen toisesta pai-
7766: turpeen ottamistarkoituksessa, ja on ryhdytty kasta.
7767: erityisiä kustannuksia aiheuttaviin toimenpitei-
7768:
7769:
7770: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
7771:
7772: Ui.sa Jaakonsaari Kaisa Raatikainen Anna-Liisa Piipari
7773:
7774:
7775:
7776:
7777: ':.1
7778:
7779:
7780:
7781:
7782: ·'L· . ·.!.
7783: 156 1982 rd.
7784:
7785: Lagmotion nr 66
7786:
7787:
7788:
7789:
7790: Norrback m.fl.: Förslag tili l;tg angående ändring av lagen om
7791: gatuavgift tili kommun
7792:
7793:
7794: Till Riksdagen
7795:
7796: Den lag om gatuavgift riksdagen godkände sekvenserna av lagen och först när de är klara
7797: år 1978 och som ändrades delvis år 1981, kan det vara motiverat att göra den . totala
7798: har visat sig ha många brister. Det mest översyn av gatuavgiftslagen, soni enligt ailmän
7799: iögonenfallande problemet med lagen är att den uppfattning är nödvändig.
7800: ger utslag, som uppfattas som starkt orättvisa. Gatuavgiftslagen innehåller så pass många
7801: Kostnaderna, som gatuavgiftslagen slår fast, är oklarheter och orättvisor att den egentligen
7802: också i många sammanhang mycket höga och borde upphävas. Då de inkomster gatuavgifter-
7803: lagen har medfört att boendekostnaderna på na ger en del städer och kommuner är rätt
7804: många håll stigit, också rätt kännbart. kännbara, kan det vara svårt att helt upphäva
7805: I samband med att riksdagen godkände lagen i väntan på en nödvändig totalrevidering.
7806: vissa ändringar år 1981, uppmanade riksdagen En framkomlig väg skulle vara att gatuavgiften
7807: regeringen att framlägga förslag tili justering inte skulle höjas från 1981 års nivå, då en
7808: av lagen om gatuavgift. En arbetsgrupp, tillsatt tredjedel av den beräknade avgiften uppbars
7809: av inrikesministeriet, har nyligen framlagt en innan den nödvändiga totalrevideringen gjorts.
7810: del förslag tili ändringar och kompletteringar Dessutom borde staten reservera tillräckligt
7811: av lagen. med medel för att i enlighet med arbets-
7812: Någon större enighet i viktiga frågor tycks gruppens förslag redan för det här året efter
7813: arbetsgruppen inte ha nått. Flera reservationer prövning kunna bevilja understöd för betalning
7814: till arbetsgruppens betänkande har inlämnats. av gatuavgift, då avgiften stigit orimligt
7815: De försl;tg gruppen gjort utgår närmast från mycket.
7816: de önskemål, som framfördes i riksdagen. Med ovanstående motivering föreslås här-
7817: Arbetsgruppen har av inrikesministeriet upp- med,
7818: manats att få arbetet klart före utgången av
7819: januari och detta har åstadkommit tidsnöd i att Riksdagen måtte godkänna följan-
7820: arbetet. Dessutom pågår utredningar av kon- de lagförslag:
7821:
7822:
7823: Lag
7824: angående ändring av lagen om gatuavgift till kommun
7825:
7826: I enlighet med riksdagens beslut
7827: ändras i lagen den 31 augusti 1978 om gatuavgift till kommun (670/78) 17, 20 och
7828: 25 S§ samt
7829: fogas tilllagen en ny 14 a §, som följer:
7830: 14a S 17 s
7831: Till kommun, vars gatuavgiftsprocent är
7832: oproportionerligt hög, kan statsbidrag beviljas Ändring i beslut om fastställande av gatu-
7833: inom ramen för anslag i statsbudgeten. Trafik- avgift kan sökas hos den länsrätt inom vars
7834: ministeriet beviljar och utbetalar statsbidraget. område fastigheten är belägen inom 30 dagar
7835: Lagmotion nr 66 i57
7836:
7837: från::den,·.dag då kommunstyrelsens beslut en- 25 §
7838: ligt 12 § 1 mom. utställts tili påseende.
7839: Gatuavgift påföres tili en tredjedel av den
7840: 20 § enligt andra stadganden i lagen uträknade gatu-
7841: Om den gatuavgift som fastställts för fastig- avgiften.
7842: heten på synnerli8en väg!Ulde ,grunder kan
7843: arises: soth :oskäligj. kan .kOtiimtiiteh .på ansökan
7844: bevilja nedsättning av eller befrielse från av- Denna lag träder i kraft den 1982.
7845: gift.
7846:
7847: Helsingfors den 12 februari 1982
7848:
7849: 'Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Malm
7850: Elisabeth Rehn · Ingvar S. Melin Boris Renlund
7851:
7852:
7853:
7854:
7855: .. : i ·;
7856:
7857:
7858:
7859:
7860: 1':.
7861: 15.8 l9&a yp.
7862:
7863: Lakialoite n:o 66 ·! · Suomennos·
7864:
7865:
7866:
7867:
7868: Norrback ym.: Ehdotua, laiksi kwma.1le suotiteuavasta katl!lmak-
7869: susta annetun lai.n muuttamisesta
7870:
7871:
7872: Eduskunnalle
7873:
7874: Laki katumaksusta. jonka eduskunta hyväk- tykset, ja vasta kun ne ovat valmiit, saattaa
7875: syi vuonna 1978 ja jota muutettiin osittain olla perusteltua tarkastella koko katumaksu-
7876: vuonna 1981, on osoittautunut monella tavoin lakia, mikä toimenpide yleisen mielipiteen mu-
7877: puutteelliseksi. Silmiinpistävin lakiin sisältyvä kaan on välttämätön.
7878: ongelma on se, että se johtaa päätöksiin, jotka Katumaksulaki sisältää niin monia epäsel-
7879: koetaan peräti epäoikeudenmukaisiksi. Katu- vyyksiä ja epäoikeudenmukaisuuksia, että se
7880: maksulailla säädetyt kustannukset ovat useissa itse asiassa tulisi kumota. Koska katumaksut
7881: tapauksissa korkeat ja lain seurauksena asumis- merkitsevät tuntuvia tuloja eräille kaupungeille
7882: kustannukset ovat useissa tapauksissa tuntuvas- ja kunnille, saattaa olla vaikeata kokonaan
7883: tikin nousseet. kumota lakia uutta, välttämätöntä kokonais-
7884: Hyväksyessään eräät lakiin tehdyt muutok- uudistusta odotettaessa. Eräs vaihtoehto olisi,
7885: set vuonna 1981 eduskunta kehotti hallitusta että katumaksua ei korotettaisi vuoden 1981
7886: antamaan esityksen katumaksulain tarkistami- tasosta, jolloin kolmannes arvioidusta katumak-
7887: seksi. Sisäasiainministeriön asettama työryhmä susta kannettiin, ennen kuin välttämätön ko-
7888: on äskettäin esittänyt eräitä ehdotuksia muu- konaisuudistus on tapahtunut. Valtion tulisi
7889: toksiksi lakiin ja sen täydentämiseksi. sitäpaitsi varata riittävästi varoja, jotta se työ-
7890: Mitään mainittavaa, tärkeitä kysymyksiä kos- ryhmän ehdotuksen mukaisesti voisi jo tälle
7891: kevaa yksimielisyyttä ei työryhmä näytä saa- vuodelle myöntää harkinnan mukaan tukea ka-
7892: vuttaneen. Työryhmän mietintöön on jätetty tumaksun suorittamiseksi silloin, kun maksu
7893: useita vastalauseita. Työryhmän tekemät ehdo- on noussut kohtuuttomaksi.
7894: tukset lähtevät lähinnä eduskunnassa esitetty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7895: jen toivomusten pohjalta. Sisäasiainministeriö nioittavasti,
7896: on kehottanut työryhmää saattamaan päätök-
7897: seen työnsä ennen tammikuun loppua, ja tämä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7898: seikka on aiheuttanut aikapulan. Tämän lisäksi lakiehdotuksen:
7899: jatkuvat lain aiheuttamien seurauksien selvi-
7900:
7901:
7902: Laki
7903: kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain muuttamisesta
7904:
7905: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7906: muutetaan kunnalle suoritettavasta katumaksusta 31 päivänä elokuuta 1978 annetun lain
7907: (670/78) 17, 20 ja 25 § sekä
7908: lisätään lakiin uusi 14 a §, seuraavasti:
7909:
7910: 14 a § 17 §
7911: Kunnalle, jonka katumaksuprosentti on suh-
7912: teettoman korkea, voidaan myöntää valtion Katumaksun määräämistä koskevaan päätök-
7913: tukea valtion tulo- ja menoarvion määrärahojen seen voidaan hakea muutosta sen läänin läänin-
7914: puitteissa. Liikenneministeriö myöntää ja mak- oikeudessa, jonka alueella kiinteistö sijaitsee,
7915: saa valtion tuen. 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona kunnan-
7916: Lakialoite n:o 66
7917:
7918:
7919: hallituksen päätös on 12 S:n 1 momentin 25 s
7920: nojalla asetettu nähtäville.
7921: Katumaksun määrä on kolmasosa lain mui-
7922: 20 s den säännösten mukaan lasketusta katumak-
7923: susta.
7924: Jos kiinteistölle määrättyä katumaksua on
7925: erityisen painavista syistä pidettävä, kohtuutto-
7926: mana, kunta voi hakemuksesta alentaa maksua Tämä laki tulee voimaan päivänä
7927: tai myöntää siitä vapautuksen. kuuta 1982.
7928:
7929:
7930: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7931:
7932: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Malm
7933: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin Boris Renlund
7934: 160 ·. 1982 vp.
7935:
7936: Lakialoite n:o 67 .1.1
7937:
7938:
7939:
7940:
7941: ' '
7942: . . .
7943: Pukkio ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta' ·•
7944:
7945:
7946: Eduskunnalle
7947:
7948: KunnallishalHnto oli ensimmamen työmark- sesta aiheutuu työnantajalle monia hyötyjä esi-
7949: kinasektori Suomessa, jossa valtakunnallisessa merkiksi poissaolojen ja vaihtuvuuden vähen-
7950: mittakaavassa ryhdyttiin soveltamaan henkilös- tymisenä sekä henkilöstön parempana sitoutu-
7951: tön osallistumisjärjestelmiä. Kunnallisen sopi- misena työyhteisöönsä ja kasvavana valmiu-
7952: musvaltuuskunnan toimiston johtokunnan ja tena kehittää itseään parempiin ja haasta-
7953: kunnallisten keskusjärjestöjen sekä kunnallisen vampiin työsuorituksiin. Kunnallisen työpaikka-
7954: alan pääsopijajärjestöjen välillä allekirjoitettiin demokratian vahvistaminen on mitä suurim-
7955: 29. 4. 1977 suositussopimus kunnallisesta työ- massa määrin kunnallishallinnon etujen mu-
7956: patkkademokratiasta. Suositussopimuksen no- kaista. Toisaalta on todettava, että suositus-
7957: jalla henkilöstön osallistuminen toteutuu toi- sopimuksen mukainen työpaikkademokratia on
7958: saalta edustuksellisena työpaikkademokratiana tällä hetkellä toiminnassa miltei kaikissa kun-
7959: sen toimielinten yhteistoimintakomitean ja hen- nissa ja kuntainliitoissa. Työpaikkademokratia-
7960: kilökuntaneuvoston välityksellä, sekä toisaalta järjestelmä olisikin saatettava sillä tavoin osaksi
7961: välittömänä työpaikkademokratiana, jolloin kunnallishallintoa, että työpaikkademokratian
7962: henkilöstö voi suoraan vaikuttaa omaa työ- toimintasäännöstä tehtäisiin virkasäännön kal-
7963: tään, työnsä toteuttamista ja työyhteisöään tainen pakollinen johtosääntö. Kunnat ja kun-
7964: koskevien päätösten valmisteluun. Suositus- tainliitot voisivat kuitenkin itsehallintonsa
7965: sopimus ei sellaisenaan ole kuntia tai puitteissa ratkaista, millaista työpaikkademo-
7966: kuntainliittoja sitova. Sen sitovuus yksittäisessä kratiaa ne haluavat hallinnassaan toteuttaa.
7967: kunnassa perustuu valtuuston antamaan työ- Aivan pienissä kunnissa, joissa henkilöstön
7968: paikkademokratian toimintasääntöön, jonka määrä on alle sata, ei tällaista työpaikkademo-
7969: valmistelevat suositussopimuksen pohjalta pai- kratian toimintasäännön vahvistamispakkoa
7970: kallinen kuntatyönantaja ja henkilöstöjärjestö- olisi, vaan henkilöstön osallistuminen voisi val-
7971: jen edustajat. Vuoden 1979 loppupuolella noin tuuston niin päättäessä näissä kunnissa edel-
7972: 90 prosenttia kunnallishallinnon henkilöstöstä leenkin pohjautua vapaaehtoisuuden varaan.
7973: kuului organisoidun työpaikkademokratian pii- Kunnanhallitukselle tulisi asettaa yleinen vel-
7974: riin. vollisuus pitää huolta siitä, että työpaikka-
7975: Valtionhallinnossa ei virastodemokratiajärjes- demokratiaa kehitetään po. kunnassa. Tämä
7976: telmä ulotu kaikkiin virastoihin tai laitoksiin. velvollisuus on tarpeen siitä syystä, että työ-
7977: Yksityisellä työmarkkinasektorilla työnantajan paikkademokratian toimiminen edellyttää jat-
7978: ja henkilöstön yhteistoiminta saatettiin voimaan kuvaa kehittämis- ja seurantatoimintaa, jonka
7979: yhteistoiminnasta yrityksissä annetulla lailla. toteuttamisvastuu on kunnanhallituksella·.
7980: Henkilöstön osallistumisjärjestelmät nähdään Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7981: tärkeänä demokraattisen johtamisen keinona.
7982: Niiden soveltaminen lisää työyhteisöjen toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7983: mintakykyä ja tuottavuutta sekä henkilöstön lakiehdotuksen:
7984: viihtyvyyttä työssä. Työmotivaation parantumi-
7985: Lakialoite n:o 67 161
7986:
7987:
7988:
7989:
7990: Laki
7991: kunnallislain muuttamisesta
7992:
7993: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7994: muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 9 §:n 1 mo-
7995: mentti, sekä
7996: lisätään lakiin uusi 79 a §, seuraavasti:
7997:
7998: 9 § annetaan määräykset kunnan työpaikkademo-
7999: kratian toimintasäännössä. Siinä määrätään
8000: Johto- ja ohjesäännöt kuntaa työnantajana edustavien henkilöiden
8001: Kunnan hallinnon järjestämiseksi kunnan- sekä viranhaltijoiden ja työntekijöiden yhteis-
8002: valtuusto hyväksyy kunnanvaltuuston työ- toimintaa varten perustettavien toimielinten
8003: järjestyksen ja kunnanhallituksen johto- kokoonpanosta, tehtävistä ja toimikaudesta,
8004: säännön sekä kunnan palkkiosäännön, vir- työpaikkakokouksista ja muista henkilöstön
8005: kasäännön, työpaikkademokratian tmmm- välittömistä osallistumismuodoista ja sisäisestä
8006: tasäännön, taloussäännön ja tilintarkastus- tiedottamisesta.
8007: säännön samoin kuin muut tarpeelliset joh- Kunnassa, jonka henkilöstön määrä on alle
8008: tosäännöt. 100, voi valtuusto päättää, ettei toimintasään-
8009: töä anneta.
8010: Kunnanhallituksen asiana on edistää työ-
8011: 79 a § paikkademokratiaan kuuluvia toimintoja kun-
8012: nan hallinnossa.
8013: Työpaikkademokratia
8014: Viranhaltijoiden ja työntekijöiden osallistu-
8015: misesta omaa työtään, työnsä toteuttamista ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
8016: työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun kuuta 19
8017:
8018:
8019: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
8020:
8021: Eva-Maija Pukkio Tarja Halonen
8022:
8023:
8024:
8025:
8026: 21 088200112W
8027: 162 1982 vp.
8028:
8029: Lakialoite n:o 68
8030:
8031:
8032:
8033:
8034: Rehn ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain muuttamisesta
8035:
8036:
8037: Eduskunnalle
8038:
8039: Nykyinen metsästyslaki on pääosin vuodelta luonnontieteellinen tutkimus tuottanut uutta tie-
8040: 1962 eikä se vastaa enää tämän päivän tilannet- toa mm. riistaeläinten elinehdoista. Tämä kaik-
8041: ta vaikka lakiin vuosien mittaan on tehty joita- ki edellyttää, että myös maamme metsästyslaki
8042: kin muutoksia. saatetaan ajan tasalle. Eduskunta hyväksyikin
8043: Paine maamme luontoa kohtaan on viime keväällä 1981 talousvaliokunnan mietinnön n:o
8044: vuosikymmeninä merkittävästi lisääntynyt, min- 2/81 perusteella toivomuksen, jossa mm. edel-
8045: kä luonnontieteellinen ja riistabiologinen tutki- lytettiin hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin
8046: mus on selvästi osoittanut. Teollistuneen yhteis- metsästyslain tarkistamiseksi siten, ettei eläin-
8047: kunnan suuresti tehostunut ja luontoa peruutta- ten pyydystäminen aiheuta niille tarpeetonta
8048: mattomasti muuttava maankäyttö on huonon- kärsimystä. Syysistuntokaudella 1981 hallitus
8049: tanut merkittävästi monien eläinlajien elinolo- antoikin esityksen metsästyslain muuttamisesta
8050: suhteita. Ympäristön saastuminen ja luonnon (204/81), mutta laki- ja talousvaliokunta katsoi
8051: ravintoketjuihin rikastuvat myrkyt ovat vaka- tuolloin mietinnössään (n:o 17 /81), ettei koko
8052: vasti pienentäneet monien eläinlajien kantoja. muutosesitystä voitu käytettävissä olevan ajan
8053: Edellä kuvattu kehitys on - joitakin harvoja puitteissa käsitellä, vaan hallitukselta odotetaan
8054: poikkeuksia lukuunottamatta- koitunut myös uutta esitystä mahdollisimman pian.
8055: luonnonvaraista riistakantaamme uhkaavaksi te- Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän joh-
8056: kijäksi. tokunta on käsitellyt aloitteen kokouksessaan
8057: Samaan aikaan metsästäjien lukumäärä on ja hyväksynyt sen.
8058: noussut voimakkaasti, metsästystavat muuttu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8059: neet, metsästäjien asenteet ja taidot kehittyneet
8060: määrätietoisen koulutuksen tuloksena sekä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8061: luonnon- ja eläinsuojelunäkökohdat saaneet yhä lakiehdotuksen:
8062: kasvavaa huomiota osakseen yhteiskunnassa ja
8063:
8064: Laki
8065: metsästyslain muuttamisesta
8066:
8067: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8068: kumotaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästyslain (290/62) 12 §:n 2 ja .3 mo-
8069: mentti sekä 1.3 §, 27 §:n 2 momentti sekä 28 §, 38 § ja 40 § sekä
8070: muutetaan 2 luvun otsake, 12 §:n 1 momentti, 15 §:n 2 momentti, 16 §, 24 §, 25 §,
8071: 27 §:n 1 momentti, 30 §:n 2 momentti sekä 31 §:n 2 momentti, 34 §:n 2 momentti sekä
8072: 35 §:n 1 momentti, 39 §, 41 § sekä 42 §:n 3 momentti, 46 §:n 1 momentti, 49 §:n 1
8073: momentti, 64 § ja 66 § sekä
8074: lisätään lain 42 §:ään uudet momentit 3 ja 5 sekä uusi 64 a § sekä 64 b §, seuraavasti:
8075:
8076: 2 luku varaista siten kuin näiden eläinlajien metsäs-
8077: Eräiden riistalajien vähentäminen tystä koskevassa asetuksessa on säädetty. Ase-
8078: tuksen perusteella myönnettävät pyyntiluvat an-
8079: 12 § netaan ensisijaisesti paikallisille asukkaille.
8080: Karhun, suden ja ahman metsästys on luvan-
8081: Lakialoite n:o 68 163
8082:
8083: 15 § Riistaeläinten metsästysajoista säädetään ase-
8084: tuksella.
8085: Sama oikeus on alueen haltijalla, kun hilleri Metsästyksen säätelemiseksi voidaan riista-
8086: tai metsäsika eli mäyrä on tullut pihaan, puu- eläimen metsästäminen säätää asetuksella luvan-
8087: tarhaan tai puistoon ja kun silkkiuikku, iso- tai varaiseksi sekä antaa sen metsästämisestä eläin-
8088: pikkukoskelo tahi piisami on tullut kalanviljely- kannan säilyttämiseksi tarpeellisia säännöksiä.
8089: lammikolle. Hirvieläinten, karhun, suden ja ahman met-
8090: sästämisestä säädetään asetuksilla. Niihin on
8091: otettava myös metsästysturvallisuuden ja eläin-
8092: 16 § kantojen säilyttämisen vuoksi tarpeelliset sään-
8093: Kissan, joka tavataan irrallaan muualla kuin nökset.
8094: omistajan pihamaalla tai puutarhassa, saa met- Muutoin ovat riistaeläimet rauhoitetut, jollei
8095: sästysoikeuden haltija, eläinsuojeluviranomainen tässä laissa ole muuta säädetty.
8096: tai aluetta varten asetettu metsästyksenvartija
8097: lopettaa sen jälkeen kun on todettu sen olevan 27 §
8098: villiintynyt yksilö. Hirvieläinten metsästyksestä on suoritettava
8099: Minkin, joka on päässyt tarhasta irralleen tai valtiolle maksu, jonka suuruus on määrättävä
8100: villiintynyt, saa maan tai veden omistaja tai sellaiseksi, että valtiolle maksuista sekä valtion
8101: haltija ja metsästys- tai kalastusoikeuden haltija lukuun myydyistä hirvieläimistä vuosittain ker-
8102: alueellaan tappaa tai pitää. tyvät tulot vastaavat hirvieläinten aiheutta-
8103: Joka tarhassa kasvattaa turkis- tai muita eläi- mien vahinkojen korvaamisesta sekä vahinkojen
8104: miä, jotka irralleen päästyään voivat aiheuttaa estämistä tarkoittavista toimenpiteistä valtiolle
8105: vahinkoa, on velvollinen noudattamaan niitä aiheutuviksi arvioituja menoja. Maksun suuruu-
8106: määräyksiä, jotka maatalousministeriö eläinten desta ja perimisestä säädetään tarkemmin ase-
8107: irralleen pääsyn estämiseksi antaa. tuksella.
8108:
8109: 24 § 30 §
8110: Riistaeläimiä ovat:
8111: 1) metsäjänis, rusakko, orava, kanadan- ja Milloin saaren, saariryhmän tai muun rajail-
8112: euroopan majava, piisami, susi, kettu, sinikettu, taan selvästi määriteltävän alueen erityinen rau-
8113: supikoira, karhu, kärppä, minkki, hilleri, näätä, hoittaminen osoittautuu riistalintujen lisäänty-
8114: ahma, mäyrä eli metsäsika, ilves, harmaahylje, misen kannalta tarpeelliseksi, voi lääninhallitus
8115: norppa, villisika, kuusipeura, saksanhirvi, met- maan omistajan tai haltijan pyynnöstä tai suos-
8116: säkauris, hirvi, valkohäntäpeura ja mufloni; tumuksella määrätä, että oleskelu sellaisella
8117: sekä alueella ilman sen omistajan tai haltijan lupaa
8118: 2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, on aikaisintaan 1 päivänä huhtikuuta alkavana
8119: heinä- eli sinisorsa, jouhisorsa, haapana, tavi, ja viimeistään 15 päivänä heinäkuuta päättyvä-
8120: heinätavi, lapasorsa, lapasotka, tukkasotka, pu- nä aikana sakon uhalla kielletty.
8121: nasotka, telkkä, alli, pilkkasiipi, meriteeri eli
8122: mustalintu, haahka, tukka- eli pikkukoskelo,
8123: isokoskelo, riekko, kiiruna, metso, teeri, pyy, 31 §
8124: peltopyy, fasaani, nokikana, taivaanvuohi, lehto-
8125: kurppa ja sepelkyyhky. Lupa, jota 1 momentissa tarkoitetaan, voi-
8126: Jos erityisistä syistä osoittautuu tarpeelliseksi, daan antaa myös riistan pyydystämiseen sen va-
8127: voidaan asetuksella määräajaksi joko koko pauteen päästämistä varten tai sen pyydystämi-
8128: maassa tai sen osassa määrätä jokin muukin seen hoitoa ja lisäämistä varten julkisessa eläin-
8129: kuin 1 momentissa mainittu eläin riistaeläi- tarhassa.
8130: meksi.
8131: 25 § 34 §
8132: Kaikki riistaeläimet ovat lisääntymisaikanaan
8133: rauhoitettuja, ellei tämän lain säädöksistä Mitä edellä on sanottu, ei koske koiraa, joka
8134: muuta johdu. on viittä kuukautta nuorempi, eikä estä käyttä-
8135: 164 Lakialoite n:o 63
8136:
8137: mästä koiraa 12 §:ssä tarkoitettuun riistaeläin- ladata useammalla kuin kahdella haulikon pat-
8138: ten metsästämiseen tai luolakoiraa ketun ja ruunalla, eikä myöskään pienoiskivääriä muussa
8139: metsäsian eli mäyrän pyydystämiseen pesästä kuin oravan ja riekon metsästyksessä sekä rau-
8140: eikä vesilinnun tai kyyhkyn metsästämiseen hoittamattomien lintujen ampumiseen.
8141: opetettua koiraa tämän riistan pyyntiin sinä Nuolien, keihäiden ja vastaavien pyyntiväli-
8142: aikana, kun :se 'Oll luvallista. Erityisestä syystä neiden käyttö metsästyksessä on kielletty.
8143: voi maatalousministeriö myös myöntää poik-
8144: keuksia l momentissa säädetystä kiellosta.
8145: 46 §
8146: Kun jonkin riistaeläimen metsästäminen ei
8147: 35 § ole kautta vuoden sallittua, on sen tai sen
8148: Milloin koira, jota 34 §:ssä säädetty kielto muokkaamattoman nahan hallussapito rauhoi-
8149: koskee, siinä mainittuna aikana tavataan irral- tusaikana kielletty, jollei sitä ole merkitty ase-
8150: laan muualla kuin sen omistajan tai haltijan tuksessa säädetyllä tavalla riistamerkillä, mil-
8151: pihamaalla tai puutarhassa, on metsästyslain loin maatalousministeriö on sen määrännyt
8152: noudattamista valvovalla viranomaisella oikeus merkittäväksi. Sama koskee tuoreita riistaeläin-
8153: tappaa se, ellei hän saa otetuksi sitä talteen. ten osia.
8154: Sama oikeus on, koiran ollessa vieraalla alueel- Tämän lain tai luonnonsuojelulain nojalla
8155: la, jolla riista voi .oleskella tai toisen piha- rauhoitetut eläimet kuuluvat kuolleena löydet-
8156: maalla taikka puutarhassa, myös alueen met- täessä tai vastoin tämän lain määräyksiä pyy-
8157: sästysoikeuden haltijalla, eläinsuojeluviranomai- dystettyinä aina valtiolle.
8158: sella tai aluetta varten asetetulla metsästyksen-
8159: vartijalla. Koiraa älköön kuitenkaan tapettako,
8160: jos sen omistaja tai haltija on sen mukana tai 49 §
8161: hän kehotuksen saatuaan kytkee sen. Älköön kukaan ampuma-asein tai muuulaisin
8162: pyyntineuvoin taikka koiran tai muun pyyntiin
8163: harjoitetun eläimen avulla harjoittako riista-
8164: 39 § eläinten metsästystä, ellei hän ole suorittanut
8165: Rautojen ja myrkkyjen käyttäminen riista- riistanhoitomaksua. Mitä tässä on sanottu, ei
8166: eläinten pyyntiin on kielletty. kuitenkaan koske riistaeläinten vähentämistä
8167: 12-16 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa eikä
8168: 32 §:n 2 momentissa mainittua riistan pyy-
8169: 41 § dystämistä. Samoin on sallittu vesilintumetsäs-
8170: Eläimen elävänä pyytävää loukkua tai muuta tyksen yhteydessä noutavaa koiraa ohjaavan
8171: siihen verrattavaa pyyntilaitetta saa käyttää aseettoman henkilön osallistuminen koiran-
8172: majavan, piisamin, ketun, siniketun, supikoi- ohjaajana vesilintujen metsästykseen ilman, että
8173: ran, kärpän, minkin, hillerin, näädän ja mäyrän häneltä vaaditaan voimassa olevaa riistanhoito-
8174: eli metsäsian pyyntiin sekä luonnonsuojelu- maksukuittia.
8175: laissa mainittujen rauhoittamattomien lintujen
8176: ja kissan pyydystämiseen. Samoin saa ansoja
8177: käyttää riekon ja kiirunan pyyntiin Enontekiön, 64 §
8178: Inarin ja Utsjoen kunnissa. Muutoin kaiken- Joka
8179: laisten satimien, loukkujen, ansojen ja koukku- 1) tappaa tai pyydystää elävänä muun kuin
8180: jen sekä muiden niihin verrattavien pyynti- 2 kohdassa sanotun riistaeläimen taikka haa-
8181: neuvojen käyttäminen riistaeläinten pyyntiin on voittaa tai hätyyttää sitä vastoin tämän lain
8182: kielletty. säännöksiä sen rauhoitusaikana tai ilman siihen
8183: oikeuttavaa viranomaisen lupaa,
8184: 42 § 2) hätyyttää hirvieläintä vastoin tämän lain
8185: säännöksiä taikka huolimattomuudellaan tai
8186: Haulikkoa älköön käytettäkö hanhien met- varomattomuudellaan tappaa hirvieläimen tai
8187: sästyksessä. haavoittaa sitä tahi 25 § :n 3 momentin pe-
8188: Metsästykseen älköön käytettäkö ilmakivää- rusteella annetun luvan nojalla tapahtuvassa
8189: riä älköönkä sellaista haulikkoa, joka voidaan hirvieläinten metsästyksessä huolimattomuudel-
8190: Lakialoite n:o 68 165
8191:
8192: laan tai varomattomuudellaan rikkoo määräyk- on tuomittava, jollei toos11a muualla ole sää-
8193: siä, jotka koskevat metsästysaluetta, metsästet- detty ankarampaa rangaistusta, metsästysrikok-
8194: täväksi sallittujen eläinten määrää, ikää, suku- sesta sakkoon tai enintään kahdeksi wodeksi
8195: puolta, hirvieläinlajia tai muita lupaehtoja, vankeuteen sekä määräaikaiseen metsästyskiel-
8196: 3) metsästää vastoin tuomioistuimen, läänin- toon vähintään yhdeksi ja enintään viideksi
8197: hallituksen tai riistanhoitoyhdistyksen kieltoa, vuodeksi.
8198: 4) käyttää metsästyksessä kiellettyä asetta Rikoslaissa on säädetty, miten on rangais-
8199: tai muuta kiellettyä pyyntilaitetta taikka met- tava sitä, joka luvattomasti metsästää toisen
8200: sästää muutoin kielletyllä tavalla, metsästysalueella taikka ylittää sen metsästys-
8201: 5) rikkoo tämän lain säännöksiä riistaeläin- oikeuden, joka hänellä on yhteisen alueen osak-
8202: ten tai niiden nahkojen merkitsemisestä, hal- kaana tai metsästysvuokrasopimuksen tahi lu-
8203: lussapidosta, kuljetuksesta tai kaupasta, van nojalla.
8204: 6) metsästää suorittamatta riistanhoitomak- 64 b §
8205: sua, taikka Joka on syyllistynyt 64 §: ssä tarkoitettuun
8206: 7) metsästää muutoin vastoin tämän lain metsästysrikkomukseen, on tuomittava menet-
8207: säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä tämään valtiolle metsästyksessä käyttämänsä
8208: tahi muutoin rikkoo tämän lain kieltoa tai kielletyt pyyntilaitteet tai niiden arvo.
8209: käskyä, Joka on syyllistynyt 64 a §:ssä tarkoitettuun
8210: on tuomittava, jollei teosta muualla ole sää- metsästysrikokseen, on tuomittava menettä-
8211: detty ankarampaa rangaistusta, metsästysrikko- mään valtiolle metsästykseen käyttämänsä aseet
8212: muksesta sakkoon. ja pyyntilaitteet tai niiden arvo. Jos koneelli-
8213: Sitä, jolla metsästämässä ollessaan ei ole sen kulkuneuvon tai ääntä synnyttävän koneel-
8214: ollut riistanhoitomaksun suorittamisesta annet- lisen laitteen käyttämisellä välittömästi apuna
8215: tua kuittia mukanaan, ei kuitenkaan ole pan- metsästyksessä on ollut oleellinen osuus met-
8216: tava tämän johdosta syytteeseen, jos hän vii- sästykseen ja tällaisesta metsästyksestä saadun
8217: meistään kolmantena päivänä sen jälkeen esit- saaliin arvo on huomattava, on kulkuneuvon
8218: tää kuitin asianomaiselle poliisiviranomai- tai laitteen käyttäjä lisäksi tuomittava menet-
8219: selle, ja asianhaaroista käy ilmi, että laimin- tämään ne tai niiden arvo valtiolle.
8220: lyönti on johtunut tilapäisestä huomaamatto-
8221: muudesta.
8222: 64 a § 66 §
8223: Joka Jos riistaeläin on tapettu tai pyydystetty
8224: 1) metsästää vastoin tämän lain säännöksiä
8225: vastoin tämän lain säännöksiä ilman alueen
8226: koneellista kulkuneuvoa tai ääntä synnyttävää metsästysoikeuden haltijan lupaa tai muutoin
8227: koneellista laitetta välittömästi apuna käyttäen, loukkaamalla toisen oikeutta sellaisissa olosuh-
8228: 2) tappaa tai pyydystää elävänä hirvieläi- teissa, joissa toisella oli oikeus pyydystää tai
8229: men taikka haavoittaa sitä tahallaan ilman sii- ottaa se, kuuluu riistaeläin tai sen arvo sille,
8230: hen oikeuttavaa viranomaisen lupaa tahi 25 § :n jonka oikeutta on loukattu, siitä riippumatta,
8231: 3 momentin perusteella annetun luvan nojalla onko pyynti muustakin syystä tämän lain vas-
8232: tapahtuvassa hirvieläinten metsästyksessä ta- taista. Riistaeläimen arvo lasketaan elävän riis-
8233: hallaan rikkoo määräyksiä, jotka koskevat met- tan ostoarvon mukaan.
8234: sästysaluetta, metsästettäväksi sallittujen eläin- Jos riistaeläin on tapettu tai pyydystetty
8235: ten määrää, ikää, sukupuolta, hirvieläinlajia tai vastoin tämän lain säännöksiä ilman, että toi-
8236: muita lupaehtoja, tahi sella oli oikeus pyydystää tai ottaa se, mutta
8237: 3) harjoittaa 64 §:n 1-5 kohdassa tarkoi- olosuhteissa, joissa rangaistusta ei ole tuomit-
8238: tettua toimintaa huomattavassa laajuudessa tai tava, tai syyllistymällä 64 §:n 1-5 kohdassa
8239: siten, että tekoa on huomioon ottaen siihen mainittuun metsästysrikkomukseen tai 64 a
8240: johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuu- §: ssä mainittuun metsästysrikokseen, kuuluu
8241: dessaan pidettävä tärkeänä, riistaeläin tai sen saalisarvo valtiolle. Saalisarvo
8242: 4) tappaa tai pyydystää elävänä rauhoitetun, lasketaan saaliin ostoarvon mukaan. Jos riista-
8243: uhanalaiseksi luokitellun eläinlajin, eläin on pyydystetty syyllistymällä 64 a §:ssä
8244: 166 Lakialoite n:o 68
8245:
8246:
8247: mainittuun metsästysrikökseen, on valtiolle li- lisäksi suoritettava hirvieläinten metsästyksestä
8248: säksi korvattava riistaeläimen saalisarvon ja 27 §:ssä säädetty maksu valtiolle.
8249: elävän riistan ostoarvon välinen erotus. Hirvi-
8250: eläimen tappamiseen 64 §:n 1-5 kohdassa Tämä laki tulee voimaan päivänä
8251: tai 64 a §:ssä sanotulla tavalla syyllistyneen on kuuta 198 .
8252:
8253:
8254: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
8255:
8256: Elisabeth Rehn Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
8257: Liisa Jaakonsaari Antero Juntumaa Inger Hirvelä
8258: Pertti Salolainen Boris Renlund Terhi Nieminen-Mäkynen
8259: Sampsa Aaltio Jutta Zilliacus Sinikka Karhuvaara
8260: Ole Norrback
8261: 1982 vp. 167
8262:
8263: Lakialoite n:o 69
8264:
8265:
8266:
8267:
8268: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katumak-
8269: susta annetun lain kumoamisesta
8270:
8271:
8272: Eduskunnalle
8273:
8274: Eduskunta hyväksyi kevätistuntokauden sätä ja pyrkiä katumaksuvalitusten vähentämi-
8275: 1978 lopussa ns. katurasituslait, jotka tulivat seen muuttamalla oikaisumenettelyä. Kunnan-
8276: voimaan vuoden 1980 alusta. Katurasituslait si- hallituksille ehdotetaankin nykyistä laajempia
8277: sältävät lain kadun ja eräiden yleisten alueiden oikeuksia oikaista virheelliset katumaksut. Työ-
8278: kunnossa- ja puhtaanapidosta, lain kunnalle ryhmä ehdottaa lisäksi selvennettäväksi sään-
8279: suoritettavasta katumaksusta ja lain rakennus- nöksiä, jotka koskevat mm. kiinteistöjen arvon
8280: lain muuttamisesta. määräämis-tä sekä katumaksun soveltamisvel-
8281: Koko katurasituslainsäädäntö, mutta erityi- vollisuuden huojentamista.
8282: sesti katumaksulaki, on aiheuttanut julkisuu- Työryhmän ehdotukset eivät toteutuessaan
8283: dessa erittäin kärkevää keskustelua varsinkin kuitenkin tuo muutoksia niihin lainkohtiin, jot-
8284: jo muutoinkin korkeita asumismenoja lisäävien ka on koettu kaikkein vaikeimmiksi ja epä-
8285: vaikutustensa vuoksi. Katumaksulakiin edus- oikeudenmukaisimmiksi. Muutoksia ei nimittäin
8286: kunnan jo tekemät muutokset eivät ole johta- esitetä maksuluokkiin eikä verotusarvoihin.
8287: neet toivottuihin tuloksiin. Melko nopeasti Esimerkkinä juuri näiden korjaamistarpeesta
8288: lain voimaantulon jälkeen tehtyjä muutok- voidaan kuitenkin todeta se, että esimel'kiksi
8289: sia voitaneen pitää selvänä osoituksena kesken- Kymen lääninoikeudelle tehdyistä katumaksu-
8290: eräisestä lainvalmistelutyöstä. valituksista on yksi kolmannes koskenut mak-
8291: Erityisesti kiinteistönomistajat ovat olleet suluokkia ja toinen kolmannes kiinteistöjen ve-
8292: sitä mieltä, että katumaksulaki aiheuttaa koh- rotusarvoja. Viimeinen kolmannes valituksista
8293: tuuttomia rasituksia. Kunnissa on kuitenkin on puolestaan sellaisia, joissa oikeutta hakevat
8294: toisaalta todettu, että katujen ja rakennuskaa- eivät ilmoituksensa mukaan ole käsittäneet
8295: vateiden kunnossa- ja puhtaanapito on vih- lainkaan koko katumaksua.
8296: doinkin saatu lainsäädännön pohjalle. Kaikkien Jo ennakkoon oli arvioitavissa, että erityi-
8297: mielestä katurasituslaeissa ja erityisesti katu- sesti katumaksulaki aiheuttaa valitusruuhkia
8298: maksulaissa on kuitenkin erittäin vaikeita epä- lääninoikeuksiin. Tällä hetkellä katumaksua
8299: selvyyksiä. koskevia valituksia onkin jätetty maamme lää-
8300: Hallitus on luvannut katuma'ksulakiin sen ninoikeuksiin jo yli 6 000. Katumaksulaki on
8301: kipeimmin kaipaamia korjauksia. Tätä varten siten omalta osaltaan lisäämässä lääninoikeuk-
8302: on vastikään valmistunut erityisen katurasitus- sien jo muutoinkin erittäin raskasta työtaakkaa
8303: lainsäädäntötyöryhmän mietintö, jossa esitetään ja viivästyttämässä muiden valitusten käsittely-
8304: mm. valtion osallistumista katujen kunnossapi- arkaa. Ilman katumaksulakiin tehtäviä muutok-
8305: don ohella myös katujen rakentamiskustannuk- sia tilanne tulee todennäköisesti jat..~ossa vielä
8306: siin. Valtionosuutta ehdotetaan lisäksi nostetta- pahenemaan, koska katumaksujen suuruus on
8307: vaksi 20 prosenttiin eli noin 4-5-kertaiseksi siirtymäsäännöksistä johtuen vuonna 1982 kak-
8308: nykyiseen verrattuna. Työryhmä ehdottaa edel- sinkertainen ja vuonna 1983 kolminkertainen
8309: leen, että kunnille annettaisiin mahdollisuudet vuoden 1981 tasoon verrattuna.
8310: jakaa nykyistä tasapuolisemmin katujen kunnos- Katumaksuprosentit vaihtelevat maamme eri
8311: sapidosta ja rakentamisesta aiheutuvat kustan- kunnissa erittäin paljon. Selvitysten mukaan
8312: nukset kiinteistönomistajien kesken. Kunta voi- alin katumaksuprosentti on 0,09 ja korkein
8313: si myös osallistua poikkeuksellisen raskaisiin 1,99. Keskimääräinen katumaksuprosentti on
8314: kunnossapitokustannuksiin. Työryhmän mieles- 0,42. On lähes mahdotonta täsmällisesti sanoa,
8315: tä ktmtien päätäntävaltaa tulisi muutoinkin Ii- mistä näinkin suuri vaihtelu katumaksuprosen-
8316: 168 Lakialoite n:o 69
8317:
8318:
8319: teissa johtuu. Pääasiassa maksun suuruuteen kuitenkaan suoranaista yhteyttä kadun hoitami-
8320: vaikuttavat kuitenkin kuntien erilainen raken- sesta ja käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Li-
8321: ne ja se, kuinka paljon katuja on maamme säksi katumaksua säädettäessä esitettiin vaati-
8322: kunnissa viime aikoina rakennettu. mus, ettei maksusta saa muodostua uutta ve-
8323: Vaikka edellä mainittu työryhmä esittääkin roa. Nyttemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että
8324: katumaksulakiin monia parannusta tuovia muu- kiinteistöille tulevat kustannukset nousevat var-
8325: toksia ja erityisesti valtionosuuden selvää li- sin selvästi aiempaan tilanteeseen verrattuna.
8326: säystä tämänhetkiseen verrattuna, jäävät lakiin Lisäksi katumaksulle on kaikesta huolimatta
8327: työryhmän ehdotusten mahdollisesta toteutumi- muodostunut varsin selviä veronluonteisen
8328: sesta huolimatta edelleen ne pääongelmat, jot- maksun tunnusmerkkejä. Kuntalaisten on lisäk-
8329: ka liittyvät maksuluokkiin ja verotusarvoihin. si lähes mahdotonta ilman ylivoimaisia ponnis-
8330: Sitä paitsi ei ole mitenkään varmaa, että esi- tuksia itse kontrolloida katumaksujen perus-
8331: merkiksi työryhmän ehdotus valtionosuuden teita.
8332: nostamisesta todella toteutuisi siitä huolimatta, Katumaksulaki ei ehdotettujen muutosten
8333: että valtio kerää esim. vuonna 1982 tieliiken- jälkeenkään tuo sitä oikeudenmukaisuutta eikä
8334: teeltä noin 8 mrd markkaa veroja ja veronluon- toteuta niitä tavoitteita, joihin lailla alunperin
8335: teisia maksuja ja käyttää vastaaviin menoihL.< pyrittiin. Erityisesti kustannusten muodostumi-
8336: vain noin 3,2 mrd markkaa. nen ja niiden jakaminen eri osapuolten kesken
8337: Kun katumaksulakia säädettiin, käytiin voi- jää edelleenkin epäselväksi. Tästä syystä on sel-
8338: makasta keskustelua maksuperusteiden mahdol- vintä, että katumaksulaki kumotaan.
8339: lisesti aiheuttamista epäoikeudenmukaisuuksis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8340: ta sekä lain yleisistä kustannuksia lisäävistä vai-
8341: kutuksista. Lähtökohdaksi otettiin kiinteistön että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8342: arvioitu maksukyky eli verotusarvo, jolla ei ole lakiehdotuksen:
8343:
8344: Laki
8345: kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain kumoamisesta
8346: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8347:
8348: Täten kumotaan kunnalle suoritettavasta ka- Tämä laki tulee voimaan palVana
8349: :tumaksusta 31 päivänä elokuuta 1978 annettu kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
8350: laki (670/78). kerran määrättäessä katumaksua vuodelta 1982.
8351:
8352:
8353: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8354:
8355: Pentti Sillantaus Timo Ihamäki Matti Pelttari
8356: Matti Jaatinen Pekka Löyttyniemi Helena Pesola
8357: Heikki Perho Lauri lmpiö Jouni J. Särkijärvi
8358: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Tuulikki Petäjäniemi
8359: Esko J. Koppanen Aila Jokinen Jalmari Torikka
8360: Matti Hakala Saara Mikkola Toivo T. Pohjala
8361: Juhani Laitinen Pekka Jokinen Martti Ursin
8362: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Mäki-Hakola Eva-Maija Pukkio
8363: Arto Lampinen Heikki Järvenpää Tauno Valo
8364: Eero Lattula Toivo Mäkynen Ulla Puoianne
8365: Matti Hokkanen Ilkka Kanerva Matti Viljanen
8366: Tapio Holvitie Tapani Mörttinen Erkki Pystynen
8367: Ritva Laurila Sinikka Karhuvaata Mauri Vänskä
8368: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä Helge Saarikoski
8369: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi Ben Zyskowicz
8370: Pertti Salolainen
8371: 1982 vp. 169
8372:
8373: Lakialoite n:o 70
8374:
8375:
8376:
8377:
8378: Suonio ym.: Ehdotus laiksi ampuma-aseista ja ampumatarpeista
8379: annetun lain 1 § :n muuttamisesta
8380:
8381:
8382: Eduskunnalle
8383:
8384: Useimmissa maissa äänenvaimentajien käyt- kossa ei siis tarvita äänenvaimenninta, jos ol-
8385: töä ampuma-aseissa on lainsäädännöllä rajoitet- laan laillisilla asioilla.
8386: tu. Niinpä Ruotsin vuoden 1973 aselainsäädän- Ampuma-aseiden äänenvaimentimia mainoste-
8387: nössä äänenvaimentajien käyttö ampuma-aseissa taan tarpeellisiksi myös sen vuoksi, että am-
8388: on luvanvarainen ja lupa voidaan myöntää pumaratojen ammunta häiritsee läheisyyden
8389: ainoastaan villi- ja vahinkoeläinten hävittämi- asutuksia. Tähän on todettava, että ampuma-
8390: seen tiheään asutuilla seuduilla. Ruotsin met- rata perustetaan yleisen järjestyssäännön puit-
8391: sästyslaki kieltää äänenvaimentajan käytön met- teissa. Tämä tarkoittaa myös harjoitteluammun·
8392: sästyksessä. Yhdysvalloissa ampuma-asesäännök- taa maastossa yms. vastaavassa paikassa. Luvan
8393: set ovat varsin väljät, mutta äänenvaimentajan antajan on huolehdittava siitä, että ampuma-
8394: käyttöön suhtaudutaan erittäin tiukasti. rata ei aiheuta asujamistolle kohtuutonta melu-
8395: Suomen ampuma-aselainsäädännössä ei ole haittaa. Jos ajatellaan turvallisuusmääräyksiä,
8396: äänenvaimentajien käytöstä säännöksiä. Maas- voidaan todeta, että äänenvaimentajalla varus-
8397: samme ei harjoiteta siviilikäyttöön tarkoitettu- tettu ase muodostaa tietyn riskin. Sivullinen
8398: jen ampuma-aseiden äänenvaimentajien teollista saattaa huomaamattaan joutua ampuma-alueelle,
8399: valmistusta. Sen sijaan eräät aseliikkeet ovat mikäli laukausten ääniä ei kuulu.
8400: sekä suorittaneet äänenvaimentajien valmistusta Ampuma-aseiden vaimentimien käyttöön ei
8401: että tuottaneet maahan ulkomaista alkuperää löydy myöskään urheilullisia perusteita. Vai-
8402: olevia äänenvaimentimia. Viime aikoina am- mentimen asentaminen ampuma-aseeseen vä-
8403: puma-aseiden äänenvaimentimia on markkinoitu hentää poikkeuksetta aseen tarkkuutta, minkä
8404: verrattain aktiivisesti, minkä vuoksi on syytä vuoksi ampumaurheilun harrastajat eivät hy-
8405: pelätä, että niiden käyttö yleistyy erityisesti väksy vaimentimia aseisiinsa.
8406: metsästysaseissa. Ainoa tilanne, jossa teoreettisesti ajatellen
8407: Aseiden varustaminen äänenvaimentimilla voitaisiin tarvita aseiden äänenvaimennusta, on
8408: voi johtaa, tai ainakin houkuttelee, aseen vää- vahinkoeläinten hävittäminen tiheään asutuilla
8409: rinkäyttöön. Pääasiallisin syy äänenvai.~enti seuduilla. Käytännössä ei kuitenkaan ole il-
8410: men hankkimiseen lienee salametsästys. Aänen- maantunut tällaista tarvetta. Esimerkiksi Hel-
8411: vaimentimen tarpeellisuutta metsästysuseissa on singin kaupungissa ei ole tarvittu äänenvaimen-
8412: perusteltu sillä, että metsästys, kuten hirvi- tai timilla varustettuja aseita vahinkoeläinten hä-
8413: peurajahti, häiritsee paikallista väestöä. Voi- vi ttämiseen.
8414: daan kuitenkin todeta, että paikallinen väestö Koska aseiden äänenvaimentimilla ei ole mi-
8415: on tietoinen jokasyksyisestä metsästyksestä ja tään mielekästä käyttöä ja koska äänenvaimen-
8416: yleensä hyväksyy sen. On edelleen selvitetty, timien käyttö ampuma-aseissa vaarantaa yleistä
8417: että hirvi- tai peurajahdissa ammutaan vain jo- turvallisuutta ja johtaa mm. salametsästyksen
8418: kunen laukaus. Sakon ja metsästäjäin keskus- yleistymiseen, olisi ampuma-aseista ja ampuma-
8419: järjestön vuonna 1981 julkistamun tutkimuksen tarpeista annettua lakia sekä sen nojalla annet-
8420: mukaan kaadettua hirveä kohti ammutaan 1,7 tua asetusta muutettava siten, että äänenval-
8421: laukausta, merkkilaukauksia vastaavasti 1,08 mentajan käyttö ampuma-aseessa kielletään.
8422: laukausta ja armonlaukauksia tarvitsi 59 % hir- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
8423: vistä. Suurimman melun tyypillisessä suomalai-
8424: sessa hirven ajometsästyksessä saavat aikaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8425: ajomiehet huutoineen ja räikkineen. Hirviluodi- lakiehdotuksen:
8426: 22 088200112W
8427: 170 Lakialoite n:o 70
8428:
8429:
8430:
8431: Laki
8432: ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
8433: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8434: lisätään ampuma-aseista ja ampumatarpeista 27 päivänä tammikuuta 1933 annetun lain
8435: (33/33) 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi ja
8436: nykyinen 3 momentti 4 momentiksi, seuraavasti:
8437:
8438: 1 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
8439: kuuta 198 .
8440: Äänenvaimentajan käytöstä ampuma-aseessa
8441: säädetään asetuksella.
8442:
8443:
8444:
8445:
8446: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
8447:
8448: Kaarina Suonio Paula Eenilä Matti Luttinen
8449: Anna-Liisa Piipari Peter Muurman Tarja Halonen
8450: Lakialoite n:o 70 171
8451:
8452: Liite
8453:
8454:
8455:
8456:
8457: Asetus
8458: ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun asetuksen 19 §:n muuttamisesta
8459: Sisäasiainministeriön esittelystä lisätään 27 päivänä tammikuuta 1933 annetun asetuksen
8460: (34/33) 19 §:ään, sellaisena kuin tämä pykälä on 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa
8461: asetuksessa (582/78), uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi,
8462: 5 momentti 6 momentiksi ja 6 momentti 7 momentiksi, seuraavasti:
8463:
8464: 19 §
8465:
8466: Lupaa älköön myönnettäkö äänenvaimenta-
8467: jalla varustetulle ampuma-aseelle.
8468:
8469: Helsingissä päivänä kuuta 198
8470: 172 1982 vp.
8471:
8472: Lakialoite n:o 71
8473:
8474:
8475:
8476:
8477: Söderman ym.: Ehdotus laiksi saariston käytöstä ja suojelusta
8478:
8479:
8480: Eduskunnalle
8481:
8482: Suomen alueelle suuntautuvat ulkomaalaisten vähennä tällaisia rasituksia. Saariston kehityk-
8483: veneilijöiden purjehdukset ovat lisääntyneet vii- sen edistämisestä annettu laki ei takaa ulko-
8484: me vuosina huomattavasti. Varsinaisesti ulko- maalaisten veneilijöiden runsaudesta huolimat-
8485: maalaisten veneilijöiden käyttäytymistä ja liik- ta taloudellista tukea saaristokunnille. Ulko-
8486: kumista säätelevää lainsäädäntöä meillä on hy- maalaisten liikkumisen rajoittamista ei tule
8487: vin vähän. Valtakunnan maa- ja vesialueen sekä tehdä niin, että estetään saaristoväestön mah-
8488: ilmatilan valvonnasta annettu asetus (185/63), dollisuuksia kohtuullista korvausta vastaan tar-
8489: jota on osittain muutettu 16 päivänä lokakuuta jota heille kauppa- ja muita palveluksia.
8490: 1981 annetulla, suoja-alueita koskevalla asetuk- Hyvin järjestetty ulkomaalaisten veneilijöi-
8491: sella (703/81), koskee ulkomaalaisten kauppa- den vastaanottaminen ja huoltaminen on eräs
8492: alusten ja sota-alusten ohella myös ulkomaalai- keino suoja-alueiden ohella pyrittäessä ohjaile-
8493: sia veneilijöitä. Valtioneuvosto on mainitun maan ja valvomaan näiden alusten liikkumista
8494: asetuksen nojalla tehnyt päätöksen Suomen alu- Suomen saaristossa. Samalla voidaan saada pe-
8495: eella olevista suoja-alueista sekä ulkomaalais- rityksi saariston käyttäjiltä tästä käytöstä kun-
8496: ten ja ulkomaisten alusten liikkumisesta ja oles- nille ja valtiolle saariston luonnontilan säilyttä-
8497: kelusta niillä (723/81). Näiden säännösten misestä aiheutuvia kustannuksia. Tällaisia mak-
8498: ohella on 1 päivänä marraskuuta 1981 tullut suja voidaan käyttää myös veneilijöille tarkoi-
8499: voimaan saariston kehityksen edistämisestä an- tettujen satamien ja palvelujen perustamiseen,
8500: nettu laki (494/81). mikä puolestaan lisää saaristoalueellamme ki-
8501: Suomen saaristo on luontonsa puolesta ainut- peästi kaivattavia työtilaisuuksia samoin kuin
8502: laatuinen koko maailmassa. Tämän saaristo- parantaa veneilijöiden valvottua liikkumista saa-
8503: alueen luonnon ja alueen vakinaisen väestön, ristossa ja vähentää siten luonnon kulumista.
8504: joka saa sieltä toimeentulonsa, elinehtojen säi- Ulkomaalaisten veneilijöiden liikkumista
8505: lyttäminen on tärkeää. Ulkomaiset veneilijät maan vesialueelia ja saaristossa on rajoitettu
8506: ovat voineet käyttää miltei rajoituksetta hy- myös muissa pohjoismaissa.
8507: väkseen saaristomme luontoa ilman, että heiltä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8508: olisi saatu mitään korvausta, vaikka nämä ve- nioittavasti,
8509: neilijät ovat aiheuttaneet kustannuksia ja va-
8510: hinkoa luonnolle ja asianomaisille kunnille. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8511: Suoja-alueiden perustaminen ja niistä annettu- lakiehdotuksen:
8512: jen määräysten noudattamisen valvonta eivät
8513: Lakialoite n:o 71 173
8514:
8515:
8516:
8517:
8518: Laki
8519: saariston käytöstä ja suojelusta
8520: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8521:
8522: 1 § sesti muutoin tärkeälle alueelle on säädetty
8523: Lain tarkoitus erikseen.
8524: 5 §
8525: Tämän lain tarkoituksena on Suomen saaris-
8526: ton luonnontilan säilyttäminen ja saariston va- Saariston käyttömaksu ja vierasmaksu
8527: kinaisten asukkaiden toimeentuloedellytysten Ulkomaalaisen aluksen on saapuessaan Suo-
8528: turvaaminen sekä Suomen alueen turvallisuu- men sisäisille kulkuvesille suoritettava saariston
8529: den lisääminen. käyttömaksu, joka oikeuttaa yhden kuukauden
8530: 2 § oleskeluun Suomen sisäisillä kulkuvesillä. Mak-
8531: sun suorittamisen yhteydessä ulkomaalaiselle
8532: Soveltamisala alukselle on annettava luettelo niistä satamista,
8533: Tätä lakia sovelletaan Suomen sisäisillä kul- joissa alus saa pysähtyä. Näiden satamien käy-
8534: kuvesillä tapahtuvaan vesiliikenteeseen. Lakia töstä voidaan periä aluksesta vierasmaksu.
8535: ei sovelleta kauppa-aluksiin eikä sota-aluksiin. Saariston käyttömaksun suuruudesta, perin-
8536: nästä ja muista siihen liittyvistä seikoista sa-
8537: moin kuin poikkeamisista 1 momentissa tar-
8538: 3 § koitetun oleskeluajan pituudesta määrää tar-
8539: Määritelmät kemmin valtioneuvosto.
8540: Vierasmaksun suuruuden määrää sataman
8541: Tässä laissa tarkoitetaan: haltija.
8542: 1) sota-aluksella sellaista sotalaivaston luet-
8543: teloon merkittyä alusta, jossa on päällikkönä 6 §
8544: sotilashenkilö ja jonka henkilöstö on sotilaalli- Maksuista kertyvien varojen käyttö
8545: sen kurin alainen ja jolla on oikeus käyttää
8546: sotalippua, sekä sellaista hallintoalusta, jota Saariston käyttömaksusta kertyvät varat on
8547: käytetään merivartiotehtäviin; käytettävä sisäisten kulkuvesien luonnontilan
8548: 2) kauppa-aluksella tarkoitetaan kauppame- suojeluun tehostamalla jätteiden keräystä, ra-
8549: renkulkuun käytettävää alusta; kentamalla vierassatamia ja muilla valtioneu-
8550: 3) aluksella kaikkia muita aluksia; voston määräämillä ja saariston kehityksen
8551: 4) sisäisillä kulkuvesillä järviä, jokia, kana- edistämisestä annetussa laissa (494/81) tarkoi-
8552: via sekä merialuetta, jonka ulkorajan muodos- tetuilla tavoilla.
8553: taa se viiva, jonka jokainen piste on 2 meri- 7 §
8554: peninkulman etäisyydellä lähimmästä sisäisiä
8555: aluevesiä rajaavasta perusviivan pisteestä. Toiminta sisäisillä kulkuvesillä
8556: Aluksella ei saa ryhtyä toimeen, josta voi
8557: 4 § aiheutua vesien tai saariston pilaantumista.
8558: Ulkomaalaisten alusten sisäisten kulkuvesien Sisäisillä kulkuvesillä on sen lisäksi, mitä
8559: käyttöoikeus meren pilaantumisen ehkäisemisestä annetussa
8560: laissa (298/79), aluksista aiheutuvan vesien
8561: Ulkomaalaisen aluksen on käytettävä Suo- pilaantumisen ehkäisemisestä annetussa laissa
8562: men sisäisillä kulkuvesillä yleisiä kulkuväyliä, (300/79) ja jätehuoltolaissa (673/78) on sää-
8563: joilta se saa poiketa korkeintaan yhden meri- detty, huolehdittava siitä, että aluksesta ei las-
8564: peninkulman väylän kummallekin puolelle, el- keta käsittelemätöntä käymäläjätevettä aluksen
8565: lei asiasta muutoin ole määrätty. ollessa rannassa tai vähintään 200 metrin
8566: Aluksen pääsystä linnoitetulle tai sotilaalli- päässä rannasta.
8567: 174 Lakialoite n:o 71
8568:
8569:
8570: 8 s 10 §
8571: Valvonta Tarkemmat määräykset
8572: Tämän lain noudattamista valvovat yhteis- Vaitioneuvosto antaa tarkempia määräyksiä
8573: toiminnassa merenkulku-, ilmailu-, tulli-, polii- tämän lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta.
8574: si-, sotilas- ja rajavartio- sekä asianomaiset si-
8575: viiliviranomaiset. 11§
8576: Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia Tiedottaminen
8577: määräyksiä viranomaisten yhteistoiminnan to-
8578: teuttamisesta. Tämä laki ja sen nojalla annetut säännökset
8579: ja määräykset on selvitettävä ulkomaalaisen
8580: 9 § aluksen päällikölle saariston käyttömaksun suo-
8581: rittamisen yhteydessä.
8582: Rangaistukset
8583: Joka rikkoo tämän lain säännöksiä tai sen 12 §
8584: nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, Voimaantulo
8585: tuomitaan, jollei rikoksesta ole muualla anka-
8586: rampaa rangaistusta säädetty, sakkoon tai enin- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8587: tään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. kuuta 19
8588:
8589:
8590: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
8591:
8592: Jacob Söderman Mikko Rönnholm
8593: Reino Breilin Kaj Bärlund
8594: 1982 vp. 175
8595:
8596: Lakialoite n:o 72
8597:
8598:
8599:
8600: Wahlström ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katu-
8601: maksusta annetun lain muuttamisesta
8602:
8603:
8604:
8605: Eduskunnalle
8606:
8607:
8608: ALOITTEEN P ÅÅASIALLINEN SISÄLTö
8609:
8610: Tässä SKDL:n eduskuntaryhmän ryhmäaloit- käyttötarkoituksen, eikä nykyiseen tapaan kiin-
8611: teessa ehdotetaan muutoksia katumaksulakiin. teistöä palvelevan kadun laadun mukaan. Täl-
8612: Aloitteen mukaan kunnat saisivat valtionapua löin asuinkiinteistöjen katumaksurasitus piene-
8613: myös katujen rakentamiseen, ja valtionosuus nisi. Edelleen ehdotetaan kunnan harkintaval-
8614: korotettaisiin 20 prosenttiin. Katumaksun pe- taa muun muassa helpotusten myöntämisessä
8615: rusteena olevaa Iuokitusta uudistettaisiin siten, katumaksusta lisättäväksi.
8616: että se määräytyisi ennen muuta kiinteistön
8617:
8618:
8619:
8620:
8621: ALOITTEEN PERUSTELUT
8622:
8623: Yleisperustelut vero rasittaa raskaimmin pienituloisia. Katu-
8624: maksusta elinkeinoelämän osuus jo nykyisen
8625: Katumaksulakia kohtaan on esitetty runsaas- lain ollessa voimassa on selvästi suurempi kuin
8626: ti kritiikkiä. Ennen muuta muutosvaatimusten kunnallisverosta. Kun näköpiirissä ei ole sellais-
8627: kanssa liikkeellä ovat olleet omakotitalojen ta järjestelmää kadunpitokustannusten keräämi-
8628: asukkaat, joita maksusta huolimatta rasittaa seksi, joka olisi katumaksulakia selvästi so-
8629: edelleen myös velvollisuus pitää jalkakäytävä siaalisempi, on tärkeää pyrkiä katumaksulain
8630: puhtaana lumesta. Monasti katumaksu on näh- korjaamiseen siten, että toisaalta lisätään kun-
8631: ty vain uutena veromuotona, joka vaikuttaa nille tulevaa valtionosuutta - joka rahoite-
8632: asumiskustannuksia kohottavasti. Myös uuden taan suurituloisia eniten rasittavalla progressii-
8633: lainsäädännön aiheuttama byrokratia on herät- visella tuloverolla - ja toisaalta kevennetään
8634: tänyt kritiikkiä. Jyrkimmät vaatimukset ovat asuinkiinteistöjen katumaksurasitusta liike- ja
8635: lähteneet siitä, että koko katumaksulaki on teollisuuskiinteistöjen katumaksua korottamalla.
8636: epäonnistuneena kumottava. Tässä aloitteessa tähdätään myös nykyisen
8637: Tässä aloitteessa tähdätään katumaksulain katumaksulain eräiden kohtuuttomuuksien kor-
8638: pahimpien epäkohtien korjaamiseen. Lakia ei jaamiseen. Nykyisen lain osalta on epäkohdaksi
8639: esitetä kumottavaksi sen vuoksi, että tällöin todettu se, että kiinteistöt on asetettu eri
8640: olisi seurauksena katujen rakentamisesta ja katumaksuluokkiin niitä palvelemaan tarkoite-
8641: kunnossapidosta aiheutuvien kustannusten siir- tun kadun laadun mukaan. Tällainen luokitus
8642: tyminen kannettavaksi kunnallisverona, joka on jo sinänsä epätarkoituksenmukainen, koska
8643: kohtaantuu katumaksua epäsosiaalisemmin. se ei millään tavoin vastaa kiinteistöjen ai-
8644: Kunnallisverosta luonnolliset henkilöt maksa- heuttamaa liikennetuotosta, minkä lisäksi se on
8645: vat 80-90 prosenttia ja elinkeinoelämä siten johtanut yksittäistapauksissa lukuisiin kohtuut-
8646: vain 10-20 prosenttia. Jakoverona kunnallis- tomuuksiin.
8647: 176 Lakialoite n:o 72
8648:
8649:
8650: Aloitteen tarkoituksena on lisätä myös kun- niiden kustannusten suhteen, jotka katumak·
8651: nan harkintavaltaa. Tämä ehdotetaan toteutet- suina peritään. Jos kunnassa on runsaasti kau-
8652: tavaksi toisaalta siten, että kunta saisi harkin- ko- tai kauttakulkuliikennettä tai kunnan eri
8653: tavaltaa siinä, onko runsaan kauttakulku- ja osien yhdysliikennettä, voi kunta halutessaan
8654: yhdysliikenteen johdosta syytä periä katumak- pienentää katumaksuina perittävien kustannus-
8655: suna tavallista pienempi osa kadunpitokustan- ten määrää.
8656: nuksista. Toisaalta aloitteessa ehdotetaan katu- 4 momentti on kirjoitettu uutta maksu-
8657: maksulain 20 §:n uudistamista siten, että kun- luokkajärjestelmää vastaavaksi.
8658: nan harkintavallan avulla voitaisiin nykyistä 5 momentti on poistettu ja säännös on muu-
8659: olennaisesti useammassa tapauksessa myöntää tettuna siirretty 8 §:ään.
8660: vapautus tai helpotusta katumaksusta. 8 §. Voimassa olevan lain 8 § on osoittau-
8661: tunut varsin tulkinnanvaraiseksi. Sitä on tul-
8662: Yksityiskohtaiset perustelut kittu hyvin eri tavoin eri kunnissa. Säännöksen
8663: vaikutus katumaksuina perittävien kustannus-
8664: 1 §. Asemakaava- ja rakennuskaava-alueiden ten määrään on yleensä osoittautunut vähäi-
8665: ulkopuolella on taajaan rakennettuja alueita, seksi. Asiakokonaisuus on siirretty 7 §: ään.
8666: joilla sijaitsevat kiinteistöt eivät ole voimassa Muutettu 8 § antaa kunnille harkintamah-
8667: olevan lainsäädännön mukaan katumaksuvelvol- dollisuuden alentaa tai korottaa tiettyjen kiin-
8668: lisia. Usein kunta on rakentanut näille alueille teistöjen katumaksuja enintään 20 prosentilla,
8669: tieverkon ja vastaa sen ylläpidosta. Tavoitteena mikäli suoritettu liikennetutkimus antaa toi-
8670: tulisi olla, että taajaan rakennetuille alueille menpiteelle perusteen.
8671: vahvistettaisiin asemakaavat tai rakennuskaa- 10 §. Alle 20 markan katumaksuja ei ole
8672: vat. Koska kaavoitustoimenpiteet vievät yleen- syytä periä muun muassa perimiskustannusten
8673: sä suhteellisen pitkän ajan, tulisi kunnalla olla suuruuden vuoksi.
8674: mahdollisuus saattaa harkintansa mukaan tiet- 13 §. Voimassa olevan lain mukainen val-
8675: tyjä kaavoittamattomien alueiden kiinteistöjä tionosuus on varsin pieni. Vuoden 1980 ka-
8676: katumaksuvelvollisuuden piiriin. dunpitomenoihin maksetaan valtionosuutta alle
8677: 5 §. Voimassa olevassa lainsäädännössä kiin- yhden prosentin. Eduskunta on kannanotois-
8678: teistön maksuluokan ratkaisee sen kadun laatu, saan edellyttänyt valtionosuuden huomattavaa
8679: johon kiinteistö rajoittuu. Tämä on käytän- lisäystä. Muutosehdotuksen mukaan valtion-
8680: nössä osoittautunut melko sattumanvaraiseksi osuus lisääntyisi nykyisestä alle 10 miljoonasta
8681: perusteeksi. Kaksi katua saattavat olla tekni- noin 200 miljoonaan markkaan. Valtionosuu-
8682: sesti aivan samanlaiset, esimerkiksi samalla ta- den lisäystä voidaan perustella muun muassa
8683: valla päällystetyt, mutta niiden varsilla olevat valtion tieliikenteeltä saamilla suurilla tuloilla,
8684: kiinteistöt ovat eri maksuluokissa. Kiinteistön jotka ylittävät moninkertaisesti tieliikenteestä
8685: käyttötarkoitusta on pidettävä katumaksulain valtiolle aiheutuneet menot.
8686: tarkoitukseen nähden parempana maksuluokan Valtionosuutta maksettaisiin sekä rakenta-
8687: perusteena, koske se kuvaa muun muassa kiin- mis- että kunnossapitomenoihin. Lakiehdotuk-
8688: teistön aiheuttamia liikennemääriä. Tämän sen mukaan valtionosuus jakaantuu kiinteistö-
8689: vuoksi on asuinkiinteistöjä ja muita kiinteistöjä jen omistajien ja kuntien kesken kuten nykyi-
8690: käsiteltävä erillisinä ryhminä. Asuinkiinteistöt sessä laissa.
8691: on ehdotuksessa jaettu kahteen ryhmään sen Kantokykyluokkien perusteella jaettava val-
8692: kadun laadun perusteella, jolle kiinteistön lii- tionosuuden osa poikkeaa nykyisestä siten, että
8693: kenne pääasiallisesti tapahtuu. Asuinkiinteistö- valtionosuusprosenttia on korotettu 2-6 pro-
8694: jen kannalta kadun laadulla on suurempi mer- senttiyksikköä kantokykyluokissa 5-1 ja 2
8695: kitys kuin muiden kiinteistöjen kannalta, koska prosenttiyksikköä kantokykyluokissa 10-6.
8696: useimmat asunnoista lähtevät matkat suuntau- 20 §. Lakiehdotuksen mukaan kunnan har-
8697: tuvat lähietäisyydelle. Voimassa olevan lain il- kintavaltaa myöntää hakemuksesta osittainen
8698: maisu "kiinteistön kohdalla oleva, sen käyttöä tai täydellinen vapautus katumaksusta tai lyk-
8699: palvelemaan tarkoitettu katu" on tulkinnan- käystä maksun suorittamiseen on lisätty. Pe-
8700: varainen. Ehdotuksen mukaan asuinkiinteistön rusteena voivat olla muun muassa sosiaaliset
8701: ajoyhteys ratkaisee maksuluokan. syyt sekä katumaksun lisäksi kiinteistöä rasit-
8702: 7 §. 8 §:n muutoksesta johtuen ehdotetaan tavat muut tiemenot kuten yksityistiemaksut
8703: 7 § :n 3 momenttiin kunnalle harkintavaltaa ja kadun kunnossapitovelvollisuus.
8704: Lakialoite n:o 72 177
8705:
8706: · 26 §. 'Lakiehdotuksessa on nykyisen lain mana on pidettävä sitä, että jopa satpjen \Ttlo-
8707: '26 ja' 27 S yhdistetty. Tavoitteena on ollut sien takaiset maanluovutukset vaikuttaisivat
8708: se, että siirtymäsäännöksestä aiheutuva maksu- katurriaksuihin.
8709: helpotus on samanlainen riippumatta siitä, onko Ehdotetun säännöksen mukaan maksuhelpo-
8710: korvaus kadun rakentamisesta aikoinaan mak- tukset eivät siirry muiden· katumaksuvelvol-
8711: settu ~ontin myyntihinnan tai vuokran muo- listen maksettaViksi vaan ·kunta jättää he peri-
8712: dossa tai muulla· tavoin. Siirtymäsäännöksen mättä.
8713: ~hdot täyttävät kiinteistöt vapautuvat siitä Edellä olevan perusteella ehdotamme
8714: katumaksun osasta, joka määräytyy kadun ra- SKDL:n eduskuntaryhmän kantana,
8715: kentariiiskustannusten perusteella. Vain 1. 1.
8716: 1932 jälkeiset tapahtumat oikeuttavat siirty- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8717: mäsäännöksen maksuhdpotukseen. Tarpeetto- lakiehdotuksen:
8718:
8719:
8720:
8721: Laki
8722: kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain muuttamisesta
8723:
8724: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8725: kumotaan kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain (670/78) 6 §, 7 §:n 5
8726: momentti, 24 §:n 2 ja 3 momentit, '25 §:n 3 momentti ja 27 §;
8727: muutetaan lain 5 §, 7 §:n 3 ja 4 momentti sekä 8, 13, 14, 20 ja 26 §, sekä
8728: lisätään lain 1 §:ään uusi .3 mome~tti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5
8729: mometiteiksi, 10 §:ään uusi 3 momentti sekä 16 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
8730: 1 § tai mikäli kunta poikkeuksellisen suuren
8731: -Kunnanvaltuuston
8732: - - - - - -päätöksellä
8733: . .. . . - - -voidaan
8734: - - -mää-
8735: .- eri
8736: kauko- tai kauttakulkuliikenteen tai kunnan
8737: '
8738:
8739: osien välisen yhdysliikenteen vuoksi niin
8740: rätä, et.tä myös asemakaava~ tai rakennuskaava- päättää, vähintään 50 prosenttia ja enintään
8741: alue~n Ulkopuolella sijaitsevan kiinteistön omis- 60 prosenttia, kunnalle katumaksun vahvista-
8742: taja,rl: tai omistajan veroisen haltijan on suo- mista välittömästi edeltäneenä kolmena kalen-
8743: ritettava'. katumaksua tai ·rakennuskaavatiemak- terivuonna aiheutuneiden ·mainittujen kustan-
8744: sua, ·mlkäli. kyseessä olevan kiinteistön tämän nusten keskiarvosta vähennettynä tämän lain
8745: lain .4 §:n 1 tai '2 momentin mukai!lesti niää- 13 §:n nojalla katumaksun vahvistamista edel-
8746: raytyVÖ arvO ,on .
8747: vähintään miljoona markkaa. täneenä vuotena 60 prosentin osaan kustan-
8748: -~-- .. --.--------~- nuksista saamalla valtionosuudella. · ·
8749: Tijtä pykälää sovellettaessa on I ·maksuluok-
8750: '5 § kaan kuuluvan kiinteistön arVoa alennettava
8751: Kiinteistöt jaetaan kolmeen maksuluokkaan: 50 ja II maksuluokkaan kuuluvan kiinteistön
8752: , I · asuinkiinteistöt, · joille liikenne pääasialli- arvoa 70 prosentilla.
8753: sesti tapahtuu vahvistetun katupiirustuksen
8754: mukaisesti rakennetun kestopäällystetyn kadun 8 §
8755: kautta;. · . · · ·Jos suoritetun liikennetutkimuksen perus-
8756: II muut asuinkiinteistöt; sekä teella todetaan kiinteistöstä johtuva liikenne
8757: III muut kiinteistöt. . ·. .· · erityisen vilkkaaksi tai. raskaaksi, voidaan kiiri-
8758: Asuinkiinteistöksi katsotaan tätä lakia sovel- teistölle määrättävää kåtumaksua korottaa enin-
8759: lettaessa kiinteistö, jonka kerrosalasta vähin- tään 20 prosentilla. Jos · liikenne vastaavasti
8760: tään kuusikymmentä prosenttia on asuinkäy- todetaan erityisen vähäiseksi, voidaan katu-
8761: tössä. maksua alentaa enintään 20 prosentilla.
8762: 7 §
8763: 10 §
8764: Katumaksuprosenttia laskettaessa otetaan ka-
8765: dun rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheu- Jos kiinteistön katumaksu on pienempi kuin
8766: tuneina kustannuksina huomioon 60 prosenttia, 20 markkaa, jätetään se perimättä.
8767: 23 088200U2W
8768: 178 Lakialoite n:o 72
8769:
8770:
8771: 13§ desta, tapaturmasta, työttömyydestä tai muusta
8772: . Kunnalle suoritetaan valtionosuutta katujen niihin rinnastettavasta syystä on alhainen tai
8773: rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin. Val- olennaisesti vähentynyt;
8774: tionosuuteen oikeuttaviksi kustannuksiksi kat- 2) asuinkiinteistön omistaja tai haltija on
8775: sotaan kunnanhallituksen 9 §:n 1 momentin kuollut;
8776: mukaisesti vahvistamat kustannukset. Kuntien 3) maksun periminen on rakennusten tu-
8777: tulee vuosittain ilmoittaa tie- ja vesirakennus- houtumisen tai purkamisen . vuoksi ilmeisen
8778: hallitukselle katumaksun perusteeksi vahviste- kohtuutonta;
8779: tut kustannukset sekä muutkin valtionosuuden 4) maksun suuruus on kiinteistön tosiasial-
8780: määräämiseksi tarpeelliset tiedot. liseen käyttöasteeseen nähden .ilmeist:n kohtuu-
8781: · Vaidonosuutta suoritetaan 1 momentissa tar- ton·
8782: koitettuihin kustannuksiin 60 prosentin osalta 5) kiinteistön omistaja tai haltija osallistuu
8783: 20 prosentin mukaan sekä 40 prosentin osalta yksityisistä teistä annetun lain (358/62) no-
8784: kuntien kantokykyluokituksesta annetussa lais- jalla tienpidosta aiheutuviin kustannuksiin siinä
8785: sa ( 665/6 7) tarkoitettujen kantokykyluokkien määrin, että katumaksua on pidettävä koh-
8786: perusteella seuraavasti: tuuttomana; taikka
8787: 6) kiinteistön omistajan tai haltijan velvol-
8788: Kunnan Valtionosuus lisuudet kadun ja eräiden yleisten alueiden
8789: kantokykyluokka prosentteina kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain
8790: 1 ..................... 34 (669/78) 4 §:n 3 momentin nojalla ovat niin
8791: 2 ..................... 31 raskaat, että katumaksua on pidettävä koh-
8792: 3 ..................... 28 tuuttomana.
8793: 4 ..................... 25 26 §
8794: 5 ..................... 22 Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, va-
8795: 6 ..................... 20 pautetaan kiinteistö, jonka osalta on maksettu
8796: 7 ..................... 18 tai maksetaan asemakaavalain tai rakennuslain
8797: 8 ..................... 16 tai rakennusjärjestyksen mukainen korvaus ka-
8798: 9 ..................... 14 dun rakentamisesta, sekä kiinteistö, jonka kun-
8799: 10 ..................... 12 ta on luovuttanut 1. 1. 1932 jälkeen pidättä-
8800: mättä itselleen oikeutta rakennuslain mukaisen
8801: 14 § korvauksen perimiseen, 7 § :n mukaisen katu-
8802: Tässä laissa tarkoitetun valtionosuuden maksun siitä osasta, joka määräytyy kadun
8803: ·myöntää ja maksaa tie- ja vesirakennushallitus. rakentamisesta aiheutuneiden kustannusten pe-
8804: rusteella 20 vuodeksi siitä, kun kiinteistön-
8805: 16 § omistajan velvollisuus suorittaa rakennuslain
8806: tai rakennusjärjestyksen mukaiset kadun raken-
8807: Muutosta saa hakea myös katumaksun pe- tamisesta aiheutuneet kustannukset on synty-
8808: rusteena olevaan tämän lain 4 §:n 1 tai 2 nyt, kuitenkin vähintään 3 vuodeksi tämän
8809: momentin mukaisesti vahvistettuun arvoon. lain voimaantulosta. Sama koskee kiinteistöä,
8810: jonka osalta voidaan katsoa' edellä mainitun
8811: 20 § korvauksen tulleen suoritetuksi. Tässä laissa
8812: Kunta voi harkintansa mukaan myöntää ha- tarkoitetuksi korvaukseksi ei katsota rakennus-
8813: kemuks~sta osittais~n tai täydellisen vapautuk- lain 148 §:n 3 momentissa tarkoitettua kor-
8814: ·sen katumaksusta taikka lykkäystä maksun suo- vausta.
8815: rittamiseen, mikäli
8816: 1) kiinteistön omistajan tai haltijan maksu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8817: kyky hänen tai hänen perheenjäsenensä sairau- kuuta 198 .
8818: -----
8819: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8820:
8821: Jarmo Wahlström 1.-C. Björklund Pauli Uitto
8822: Helvi Niskanen Kauko Tamminen Arvo Kemppainen
8823: Lauha Männistö Aulis Juvela Kati Peltola
8824: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
8825: Unto Ruotsalainen Unto Ruotsalainen Aarne Saarinen
8826: Matti Järvenpää Mikko Ekorre Niilo Koskenniemi
8827: Heli Astala
8828: 1982 vp. .p,9
8829:
8830: Lakialoite n:o 73
8831:
8832:
8833:
8834:
8835: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamis~stå
8836:
8837:
8838: Eduskunnalle
8839:
8840: Maassamme on vuoden 1977 alusta tullut Uusi kunnallislaki ei tunne välikysymysme-
8841: voimaan uusi kunnallislaki. Tämä kunnallislaki nettelyä kunnanhallitusta vastaan. Tällainen
8842: on kuitenkin niin epäkansanvaltainen ja edistää välikysymys olisi voitava tehdä jo viiden val-
8843: niin suuresti vallan keskitystä, että sitä on tuutetun toimesta. Mikäli valtuuston enem-
8844: kiireellisesti muutettava. mistö tällöin toteaa, että kunnanhallitus ei
8845: Niinpä nykyinen kunnallislaki sallii kuntien nauti valtuuston luottamusta, olisi valtuuston
8846: pakkoliitokset, ilman kuntalaisten kunnallisessa viivyttelemättä valittava uusi kunnanhallifus.
8847: kansanäänestyksessä antamaa suostumusta. Tä- Tätä tarkoittavat säännökset olisi saatava uu-
8848: mä ei ole hyväksyttävää. teen kunnallislakiin.
8849: Samoin uusi kunnallislaki sallii kunnallisten Samoin olisi kunnallinen kyselytunti s~atet
8850: maksujen ja taksojen siirtämisen pois valtuus- tava lakipohjaiseksi kuntalaisten edun mukai-
8851: tolta pimentoon. Tämä ei ole tervettä kansan- sesti ennen valtuuston istuntoa. ·
8852: valtaa. Edelleen uusi kunnallislaki olisi muutettava
8853: Samoin uusi kunnallislaki sallii kohtuuttomat niin, että kunnanhallituksen toimikausi olisi
8854: luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset määrättävä kalenterivuodeksi. Tämä on todel-
8855: sekä niillä keinottelun. lista kansanvaltaa.
8856: Samoin uusi kunnallislaki tekee mahdollisek- Kokemus osoittaa, että byrokratian estämi-
8857: si enemmistön diktatuurin niin, että pienet val- seksi ja kansanvallan lisäämiseksi kunnan tär-
8858: tuustoryhmät eivät pääse riittävästi osallistu- keimmät toimihenkilöt olisi valittava tehtäviin-
8859: maan lautakunnissa ja muissa toimielimissä asi- sä määräajaksi. Tällaista mahdollisuutta uusi
8860: oiden valmisteluun. kunnallislaki ei tunne. ,·,,,
8861: Hämmästyttävästi myös uusi kunnallislaki Veroriiston estämiseksi olisi uudessa kunnal~
8862: hyväksyy valtuutettujen poliittisen loikkauksen, lislaissa säädettävä kunnallisen veroäyrin hin-
8863: joka on häpeämätöntä äänestäjien pettämistä. nalle lakimääräinen katto, niin kuin esimerkiksi
8864: Tämä on poliittista rappiota. Norjassa. Veroäyrin hinta saisi tällöin olla enin-
8865: Harhauttavasta propagandasta huolimatta tään 17 penniä.
8866: kuntalaisten aloiteoikeus on edelleen hyvin te- Väärinkäytösten estämiseksi olisi lakipohjai-
8867: hoton. Sitä on siis korjattava. sesti määrättävä, että kunnan . tilintarkastaj~
8868: Uusi kunnallislaki ei tunne kunnallista kan- olisi valittava ainakin yksi henkilö kaikista val-
8869: sanäänestystä, .vaikka kaikki puolueet tätä lu- tuustossa edustettuina olevista ryhmistä. Tällö~~
8870: pasivat valheellisesti kunnallisvaalien alla. Kui- myös estettäisiin kuntalaisten varojen tuhlailu
8871: tenkin vähintään 5 prosentin kuntalaisista tulisi puoluepoliittisiin tarkoituksiin.
8872: voida saada tärkeästä asiasta toteutetuksi kan- Uudessa kunnallislaissa on peitetysti hyväk-
8873: sanäänestys, jos valtuusto ei siitä suosiolla sytty kunnallinen puoluetuki. Kansamme valta-
8874: päätä. enemmistö on tätä vastaan. Siksi olisi kunnallis-
8875: Kunnallinen tiedotustoiminta on edelleen lakiin otettava selvä säännös siitä, että kun-
8876: hyvin rajoitettua. Terve kansanvalta ei kuiten- nallinen puoluetuki on kielletty. · · ' . ,.
8877: kaan ole pimentämistä. Perustuslain edellyttämä tasa-arvo vaatii, ett.ä
8878: Kokemusperäisesti olisi myös parempi, jos kohtuuhintaiset kunnalliset palvelukset turva~
8879: valtuuston toimikausi olisi vain kolme vuotta taan kaikille kuntalaisille kunnasta riippumatt;t~
8880: eikä neljä vuotta, niin kuin uudessa kunnallis- Myös tästä olisi otettava selvä säännös uuteen
8881: laissa. kunnallislakiin.
8882: iso Lakialoite n:o 73
8883:
8884: Samoin olisi uuteen kunnallislakiin otettava perusteella joudu kohtuuttoniiin taloudellisiin
8885: selvä säännös, että valtiovalta ei saa siirtää vaikeuksiin.
8886: kunnallisia tehtäviä kuntien kannettavaksi ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8887: taloudellisiksi rasituksiksi. Samoin olisi laki- taen,
8888: pohjaisesti turvattava, että kehitysalueiden ja
8889: sivualueiden kunnat eivät uuden kunnallislain että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8890: :.:· lakiehdotuksen:
8891:
8892:
8893:
8894:
8895: : .. Laki
8896: kunnallislain muuttamisesta
8897: ' Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnal-
8898: lislain (953/76) 2 §:n 2 momentti, 6 §, 7 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 momentti, 21 §:n 1 ja .
8899: . 2 momentti, 36 §:n 1 momentti, 41 §:n 1 momentti, 54 §, 56 §:n 1 momentti ja 81 §:n
8900: J momentti sekä lisätään 11 §:n 2 momenttiin uusi 5 kohta, 22 §:ään uusi 4 momentti, 36
8901: . §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 37 §:ään uusi
8902: ,.2 ja 3 momentti, 50 §:ään uusi 2 momentti, 53 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen
8903: l momentti siirtyy 2 momentiksi, 69 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti
8904: . siirtyy 3 momentiksi, 85 §:ään uusi 3 ja 4 momentti, 86 §:ään uusi 4 momentti, 92 §:ään
8905: : uusi 4 momentti ja 99 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
8906: '.
8907: 1 i
8908: 2 § 11 §
8909: Kunnan alue ja nimi Päätösvallan siirtäminen
8910:
8911: Kuntaa ei saa kuitenkaan liittää toiseen kun- Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske:
8912: taan tai lakkauttaa tahi sen aluetta supistaa
8913: ilman enemmistön kunnallisen kansanäänestyk- 4) lainan ottamista tai uudistamista taikka
8914: sen kautta antamaa suostumusta. sen maksujen pienentämistä; sekä
8915: 5) kunnan jäsenten maksettavaksi koituvan
8916: 6 § veron, maksun ja taksan sekä sen suuruuden
8917: määräämistä.
8918: Säännösten soveltaminen
8919: 13 §
8920: Kunnan hallinnossa on noudatettava tätä
8921: takia, jollei lailla erikseen ole toisin säädetty. Kuntasuunnitelma
8922: :·· ~unnan varoista ei saa myöntää minkään- Kunp.alla on oltava·· kunnanvaltuuston. ohjeel-
8923: flP.Sta välitöntä tai välillistä puoluetukea..· ' · lisena hyväksymä kunnan olojen kehittämistä,
8924: !.1 !,; J)
8925: hallinnon ja talouden hoitamista sekä alueiden
8926: 7 § yleispiirteistä käyttämistä koskeva kuntasuunni-
8927: Kunnan toimielimet telma. Suunnitelma on laadittava vähintään
8928: viideksi vuodeksi etukäteen ja se ·on määrä-
8929: ·-·------------- ajoin tarkistettava. Suunnitelman tulee raken·
8930: Valmistelu, täytäntöönpano ja muu hallinto tua kuntalaisten etujen ja tarpeiden perustalle.
8931: on kunnanhallituksen ja sen valvonnan alai-
8932: &elUl lautakuntien, joissa tulee olla edustettu-
8933: na· jokainen kunnanvaltuustossa oleva puolue, 21 §
8934: johtokuntien ja toimikuntien sekä virkamlesten Palkkiot ja korvaukset
8935: asiana.
8936: Luottamushenkilölle suoritetaan:
8937: Lakialoite n:o 73 18t
8938:
8939: 1) kohtQullista palkkiota . luottamustoimen 41 §
8940: hoitamisesta; Vaalin toimittaminen
8941: 2) kohtuullista korvausta ansionmenetykses-
8942: tä samoin kuin kustannuksista, joita luottamus- Valtuutetut ja heidän varajäsenensä valit~
8943: toimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaami· varsinaisissa kunnallisvaaleissa kolmeksi kalen-,
8944: sesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta terivuodeksi kerrallaan, niin kuin siitä on erik-
8945: vastaavasta syystä; sekä seen säädetty.
8946: 3) matkakustannusten korvausta ja päivä-
8947: rahaa. ·
8948: Palkkion ja. korvausten perusteet määrätään 50 §
8949: palkkiosäännössä, jonka kunnanvaltuusto hy- Määräenemmistö
8950: väksyy. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan .·.,~
8951:
8952: tehtävästä tai muusta luottamushenkilön eri-
8953: tyisestä tehtävästä voidaan palkkiosäännössä Viisi valtuutettua voi tehdä ·kunnanhallitusta
8954: määrätä suoritettavaksi kohtuullinen palkkio. vastaan välikysymyksen. Mikäli valtuuston
8955: enemmistö toteaa, että kunnanhallitus ei nauti
8956: valtuuston luottamusta, on valtuuston viivytte-
8957: 22 § lemättä valittava uusi kunnanhallitus. Vanha
8958: kunnanhallitus hoitaa kuitenkin juoksevia teh-
8959: Toimikausi ja toimen lakkaaminen täviä, kunnes uusi kunnanhallitus on valittu.
8960:
8961: Jos valtuutettu siirtyy pois laillisesti sekä 53 §
8962: tehtyjen päätösten ja säännösten mukaisesti Valtuutetun oikeus saada tietoja :·.;
8963: toimineesta ryhmästään, tulee valtuuston todeta
8964: hänen luopuneen V!lltuutetun tehtävästä ja kut- Ennen valtuuston istuntoa on aina Jaqes~
8965: sua hänen paikalleen ensimmäinen varamies. tettävä kyselytunti, jonka aikana valtuutetUt
8966: voivat esittää kunnanhallitukselle ja kunnåti
8967: johdolle suullisia kysymyksiä. Näihin kyS.~
8968: 36 § myksiin vastataan välittömästi. Kyselytunti on
8969: Kunnan jäsenten aloitteet julkinen.
8970: Kunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita
8971: kunnan hallintoa koskevissa asioissa. Tällainen 5 luku
8972: aloite on käsiteltävä viivyttelemättä.
8973: Jos vähintään viisi prosenttia kuntalaisista Kunnanhallitus
8974: vaatii, on määrätyssä asiassa· suoritettava viipy-
8975: mättä kunnallinen kansanäänestys. Tämän 54 §
8976: äänestyksen tulos on kunnan lakkauttamisen Kokoonpano ja toimikausi
8977: asiassa sitova.
8978: Kunnanhallitukseen kuuluvat valtuuston va-
8979: litsemat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja
8980: viisi muuta jäsentä. Kunnanhallitukseen ei saa
8981: 37 § valita henkilöä, joka ei täytä 40 §.:ssä tarkoi;.
8982: T tedotustoiminta tettua vaalikelpoisuutta.
8983: Valtuusto valitsee jokaiselle kunnanhallituk-
8984: sen jäsenelle varajäsenen.
8985: Ainakin kerran vuodessa on jokaiselle kunta- Kunnanhallituksen toimikausi on kalenteri-
8986: laiselle lähetettävä tiedote, jossa selostetaan vuosi niin, että uuden kunnanhallituksen vaali
8987: tehdyt tärkeimmät ratkaisut sekä tärkeimmät suoritetaan tammikuussa.
8988: vireillä olevat asiat.
8989: Vähintään kerran kuukaudessa on kuntalai- 56 §
8990: sille kunnanhallituksen toimesta järjestettävä Kunnanjohtaja
8991: kyselyoikeus. Valtuuston puheenjohtajan ja eri
8992: ryhmien edustajien on oltava läsnä. Vastaukset Kunnassa on kunnanjohtajan päätoiminen
8993: on annettava välittömästi. virka, jonka haltijan tehtävänä on kunnanhalli-
8994: Lakialoite n:o 73
8995:
8996: tuksen alaisena johtaa kunnan hallintoa. Kun- varoja perustettavasta kunnallisen veroayrm
8997: nanjohtajan valitsee kunnanvaltuusto viiden tasausrahastosta tai antaa kunnalle helpotusta
8998: vuoden ajaksi kerrallaan. Sama henkilö voi- valtion asettamista velvoituksista niin, että
8999: däan valita kunnanjohtajaksi useamman kerran. kunnan veroäyrin hinta säästäväliä talouden-
9000: hoidolla saadaan alennetuksi 81 §:ssä mainit-
9001: tuun enimmäismäärään.
9002: 69 § Jos kunnan taloutta hoidetaan tuhlailevasti
9003: tahi jättämällä huomioonottamatta kunnan to-
9004: Lautakunnan vaali delliset taloudelliset mahdollisuudet, voi valtio-
9005: neuvosto määrätä kunnan taloudelliseen hol-
9006: Lautakunnan jäsenet tulee valita niin, että houkseen veroäyrin hinnan kurissa pitämiseksi.
9007: vähintään kaksi kolmannesta heistä on muita
9008: kuin valtuutettuja. Lautakunnan jäsenten tulee 86 §
9009: toimia tasapuolisesti ja puoluesidonnaisuudesta Rahastot
9010: yapaina.
9011: Valtuusto ei kuitenkaan voi 2 momentissa
9012: tarkoitetulla rahaston säännöllä siirtää varojen
9013: 81 § sijoittamista koskevaa päätäntävaltaansa muille
9014: Kunnallisvero ja verontasausrahasto toimielimille.
9015: 92 §
9016: Veroäyrin hinta saa olla enintään seitsemän- Tilintarkastajat
9017: toista penniä. Vähimmäistulosta ei myöskään
9018: saa' määrätä kunnallisveroa sen mukaan kuin
9019: siltä erikseen säädetään. Kunnallisvero on ale- Tilintarkastajiin on nimettävä ainakin yksi
9020: nevasti progressiivinen. Muilta osin kunnallis- kunkin valtuustoryhmän esittämä henkilö.
9021: verosta säädetään erikseen.
9022: 99 §
9023: 85 § Kunnanosavaltuusto
9024: V eroäyrin hinta Valittujen jäsenten lisäksi saa kukin valtuus-
9025: tossa edustettuna oleva ryhmä nimetä kunnan-
9026: Mikäli veroäyrin hinta sitä 1 ja 2 momen- osavaltuustoon yhden jäsenen.
9027: tissa mainitulla tavalla laskettaessa ylittää 81
9028: §:n 3 momentissa mainitun enimmäismäärän, Tämä laki tulee voimaan päivänä
9029: tulee valtioneuvoston myöntää kunnalle lisää kuuta 198 .
9030:
9031: .:_;.
9032: .. · Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9033: ;:·,"
9034: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9035:
9036:
9037:
9038: ~; '
9039:
9040:
9041:
9042:
9043: ,, ·,
9044: 1982 vp. 183
9045:
9046: Lakialoite n:o 7 4
9047:
9048:
9049:
9050:
9051: Ala-Kapee ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 7 § :n muuttami-
9052: sesta
9053:
9054:
9055: Eduskunnaille
9056:
9057: Opintotuki on pysynyt voittopuolisesti val- Opintotukilakiin esitetyn muutoksen johdos-
9058: tiovallan lupauksista huolimatta lainamuotoise. ta olisi myös opintotukiasetusta muutettava
9059: na. Elinkustannusten· noustessa on varsin mo- vastaavalla tavalla.
9060: nien opintonsa päättäneiden velkataakka nous- Luottolaitos ja lainansaaja voisivat myös kes-
9061: sut sellaisiin mittasuhteisiin, joista selviytymi- kenään sopia lyhyemmästä tai pitemmästä ta·
9062: nen asunto- ja perhehuolien kanssa kamppaile- kaisinmaksuajasta kuitenkin niin, että ensim-
9063: valle nuorelle on muodostunut vakavaksi uh- mäinen lyhennyserä on suoritettava viimeistään
9064: kaksi. Ongelmaa on vielä kärjistänyt lisäänty- 15 vuoden kuluttua ensimmäisestä lainan nos-
9065: vä työttömyys. Tämän vuoksi esitämme opinto- tamista lähinnä seuraavasta koronmaksupäiväs-
9066: tukilain ja sitä täydentävän asetuksen muutos- tä lukien ja että ·takaisinmaksuaika saa olla
9067: ta, jolla helpotettaisiin opintolainan takaisin- enintään 21 vuotta ensimmäisen lyhennyserän
9068: maksua. suorittamisesta.
9069: Opintotukilain 7 § :n 2 momentissa säädet- Opintolainoina otetaan huomioon vain sa-
9070: tyä takaisinmaksuaikaa olisi sen vuoksi piden- massa luottolaitoksessa olevat opintolainat.
9071: nettävä niin, että takaisinmaksu alkaisi kolmen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9072: vuoden kuluttua valmistumisesta. Voimassa ole-
9073: van lain mukaan takaisinmaksu alkaa jo puo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9074: lentoista vuoden kuluttua valmistumisesta. Ta- lakiehdotuksen:
9075: kaisinmaksu olisi kuitenkin suoritettava 15
9076: vuoderi · k~luttua ensimmäisen lainaerän nosta-
9077: misesta.
9078:
9079: Laki
9080: opintotukilain 7 § :n muuttamisesta
9081: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
9082: tukilain (28/72) 7 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
9083:
9084: 7 § tään 15 vuoden kuluttua siitä, kun lain.ilerä on
9085: ensimmäisen kerran nostettu.
9086: Korkotuen maksaminen lopetetaan kolmen
9087: vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä tarkoi-
9088: tettujen opintojen päättymiskuukautta seuraa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9089: vasta koronmaksupäivästä, kuitenkin viimeis- kuuta 19
9090:
9091:
9092: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9093:
9094: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Heli Astala
9095: Esko Almgren Anssi Joutsenlahti Jaakko Itälä
9096: Liisa Jaakonsaari Sinikka Karhuvaara
9097: 184 1982 vp.
9098:
9099: Lakialoite n:o 75
9100:
9101:
9102:
9103:
9104: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 6 § :n muuttamisesta
9105:
9106:
9107: Eduskunnalle
9108:
9109: Syksyllä 1979 voimaan tulleessa laissa opin- nässä. Näin ollen valtion takaussaatavan van-
9110: t()tukilain muuttamisesta huononnetaan ratkai- henemisen viidessä vuodessa on oltava ehdo-
9111: sevasti vähävaraisten opiskelijoiden ja talou- ton.
9112: dellisissa vaikeuksissa olevien opintonsa päät- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9113: täneiden tai lopettaneiden asemaa opintolaino- nioittavasti,
9114: jen takaisin perinnässä. Ei ole mielekästä, että
9115: vaikeuksien takia maksamattomat opintolainat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9116: seuraavat ihmistä koko elämän ulosottoperin- lakiehdotuksen:
9117:
9118:
9119:
9120: Laki
9121: opintotukilain 6 §:n muuttamisesta
9122: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opin-
9123: totukilain 6 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1980 annetussa
9124: laissa (23/80), näin kuuluvaksi: ·
9125:
9126: 6 § misen vanhentumisesta, koskee tämän lain mu-
9127: kaisia opintolainoja, joita ei sanotun låin van-
9128: Valtion varoista luottolaitokselle suoritettu henemissäännösten jälkeen saa periä· ri:J.uiden-
9129: opintolaina saadaan ilman tuomiota tai pää- kaan lakien perusteella. ··
9130: töstä ulosottaa lainan saajalta siinä järjestyk-
9131: sessä kuin verojen ja maksujen perimisestä
9132: ulosottotoimin annetussa laissa (367 /61) on Tämä laki tulee voimaan päivänä
9133: säädetty. Mitä sanotussa laissa on säädetty saa- kuuta 198 .
9134:
9135:
9136: Helsingissä 12 p~vänä helmikuuta 1982
9137:
9138: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
9139: 1982 -vp. 185
9140:
9141: Lakialoite n:o 76
9142:
9143:
9144:
9145:
9146: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muuttami-
9147: sesta
9148:
9149:
9150: Eduskunnalle
9151:
9152: Ei dle mielekästä, että vaikeuksien takia tamisessa tulisi nimenomaan edetä opintorahan
9153: maksamattomat opintolainat seuraavat ihmistä parantamisen suunnassa. ·
9154: koko elämän ulosottqperinriässä. Näin ollen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9155: valtion takaussaatavan vanhenemisen viidessli nioittavasti,
9156: vuodessa on oltava ehdoton. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9157: Opiskelijoiden taloudellisen aseman paran" lakiehdotuksen:
9158:
9159:
9160:
9161: Laki
9162: ;,pintotukilain 10 § :n muuttamisesta
9163:
9164: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
9165: tukilain (28/72) 10 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä tammikuuta 1981
9166: annetussa laissa (36/81)' näin kuuluvaksi:
9167:
9168: 10 §
9169: -·----:------:"'- -.------- 3) yliopistoissa ja .muissa korkeakouluissa
9170: Opintorahan. perusasana myönnetään kerral- sekä asetuksella erikseen säädetyissä oppilai-
9171: laan enintään yhdeksi opintovuodeksi: toksissa. 3 000 markkaa.
9172: 1) lukiossa taf lukioasteella tulo- ja meno-
9173: arvion rajoissa enintään 1 500 markkaa,
9174: 2) ammatillisessa koulutuksessa sekä kan-
9175: sanopistoissa, jollei 3 kohdasta muuta johdu; Tämä laki tulee voimaan päivänä
9176: 3 000 markkaa; ja kuuta 198 .
9177:
9178:
9179: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
9180:
9181: Urpo Leppänen J. Juhani ·Kortesalnii
9182:
9183:
9184:
9185:
9186: 24 088200112W
9187: 186 1982 vp.
9188:
9189: Lakialoite n:o 77
9190:
9191:
9192:
9193:
9194: Suonio ym.: Ehdotus laiksi koulupsykologeista ja koulukuraat-
9195: toreista
9196:
9197:
9198: EduskunnaHe
9199:
9200: Kuntien omin varoin ylläpitämää koulupsy- logien ja koulukuraattorien tarve kiistämätön.
9201: kologitoimintaa pn maassamme ollut vuodesta Kqulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminnan
9202: 1965 ja ·koulukuraattoritoimintaa vuodesta tavoitteena on toisaalta oppilaiden kaikinpuoli-
9203: 1966 alkaen, Kmdupsykologisen ja koulukura- sen hyvinvoinnin ja . tasapainoisen kehityksen
9204: tiivisen työn tarve on nykyistä työntekijöitten tukeminen, toisaalta koulunkäynnin ja oppimi-
9205: määrää huomattavasti suurempi. Työntekijöiden sen edistäminen sekä opp1misvaikeuksien vä-
9206: määrä on jäänyt vähäiseksi mm. siitä syystä, hentäminen. Koulupsykologisessa toiminnassa
9207: että kunnat eivät ole saaneet virkojen perus- tavoitteet katsotaan saavutettavan edistämällä
9208: tamiseen valtionapua. Valtionavun puute on psykologisen tiedon soveltamista opetussuunni-
9209: johtanut myös siihen, että maamme noin sa- . telmiin ja -sisältöihin samoin kuin koulun työ-
9210: dasta koulukuraattorista ja noin viidestäkym- tapojen ja työskentelyolosuhteiden kehittämi-
9211: menestä koulupsykologista puolet on sijoittunut seen, sekä vaikuttamalla ennaltaehkäisevästi op-
9212: Uudenmaan lääniin. pimista ja mielenterveyttä vaaraotavien tekijöi-
9213: Koska maata kåttavaa koulupsykologi- ja kou- den ·syntymiseen. Koulukuraattoritoiminnassa
9214: lukuraattoriverkostoa ei ole, on koululaitos jou- pyritiiän ennaltaehkäisemään sosiaalisten ongel-
9215: tunut käyttämään terveyskeskuspsykologipalve- matilanteiden syntyminen sekä edistämään kou-
9216: luja sekä kasvatusneuvoloiden ja mielenterveys- lun mahdollisuuksia mm. opiskelua vaikeutta-
9217: toimistojen palveluja. Näiden palvelut ovat vien sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden ha-
9218: osoittautuneet .. '· tiittämättömiksi. Esimerkiksi vaitsemiseen sekä niiden lieventämiseen ja pois-
9219: vuonna 1977 kasvatusneuvolaissa tutkittiin tamiseen.
9220: noin 15 000 (n. 2,3 %) oppivelvollista. Sa- Tämänlaatuinen, koulun yleisiin tavoitteisiin
9221: manaikaisesti erityisopetusta saavien oppilaitten liittyvä ja niitä tukeva toiminta edellyttää kou~.
9222: määrä koululaitoksessa oli 87 020 ( 13 % ) . lupsykologi- ja koulukuraattoritoiminnan sisäl-
9223: Näiden kuntoutuminen osaltaan edellyttää kou- lyttämistä kiinteästi koululaitokseen. Käytän~
9224: lupsykologi- ja koulukuraattoripalvelujen saa- nössä koulupsykologit ja koulukuraattorit pyrki-
9225: mista. Käytäntö on osoittanut, että koulutoi- vät toiminnallaan vaikuttamaan koko kouluyh-
9226: men ulkopuolella sijaitsevat palvelut koetaan teisöön ja siinä olevien opiskelua häiritsevien
9227: liian irrallisiksi ja osin epätarkoituksenmukai- ja vaikeuttavien •tekijöitten poist~seen. Työ
9228: siksi kouluvaikeuksien hoitamiseen. edellyttää ennen kaikkea yhteistyötä ja yhteis-
9229: Koulupsykologien ja kouluk1,J.taattorien tar- toimintaa opettajien kanssa, ei niinkään toimin-
9230: vetta korostaa edelleeri .runsas . opintojen kes- taa yksittäisten oppilaitten parissa, joskin kou-
9231: keyttämisten määrä. Esimerkiksi lukioissa luku- lupsykologien ja koulukuraattorien vastaanotoil-
9232: vuonna 1978-79 keskeytti 5,4% ensimmäi- la käy runsaasti myös yksilötapauksia akuuttien
9233: seltä luokalta ja peräti 14,4 % toiselta luokalta koulussa esiintyvien ongelmien selvittämiseksi.
9234: opintonsa. Molemmilla luokkatasoilla keskeyttä- Koulun sisällä toimiva koulupsykologi- ja koulu-
9235: neiden lukumäärä oli suurempi kuin Iuokalle kuraattoritoiminta tukee myös opettajien työtä
9236: jääneiden lukumäärä. Suuri keskeytysten määrä ja on omiaan työnohjauksen luonteisesti autta-
9237: on ongelmana myös ammatillisissa oppilaitok- maan opettajien suorittaman opetus- ja kasva-
9238: sissa. tustyön tukemisessa.
9239: Vaikka kouluissa opettajien panos on ensi- Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta
9240: sijainen myös oppilashuollossa, on koulupsyko- tulisi saattaa lakisääteiselle pohjalle samanai-
9241: Lakialoite n:o 77 187
9242:
9243: kaisesti kun peruskoulua ja lukiota koskeva 5 §. Koulupsykologien ja ~kuraattorien ai-
9244: lainsäädäntö tulee uudistettavaksi. Tämän vuok- heuttamien kustannuslisäysten säätelemiseksi
9245: si tulisi säätää laki koulupsykologeista ja koulu- esitetään järjestelmää, jonka mukaan valtion-
9246: kuraattoreista. Lakiin tulisi sisällyttää myös val- osuuteen oikeuttavan viran perustamiseen vaa-
9247: tionapusäännökset. · Koulupsykologi- ja koulu- ditaan valtion tulo- ja menoarviossa vahvis-
9248: kuraattoritoiminnasta valtiolle aiheutuvista kus- tettu määräraha sekä kouluhallituksen lupa.
9249: tannuksista on todettava, että ennaltaehkäise- Lupahakemuiksesta tulee soveltuvin osin. käydä
9250: vän työn lisääminen, mielenterveydellisten nä- ilmi ne seikat, joita yleensä edellytetään ryh-
9251: kökohtien painottaminen koulutyössä sekä opet- dyttäessä valtionosuuteen oikeuttavaan toimin-
9252: tajien työn kaikinpuolinen tukeminen on ensi- taan. Tältä osin on tarkoitus soveltaa yleistä
9253: arvoisen tärkeää, koska koulutyön häiriöiden ja valtionosuuslakia eli lakia kuntien ja kuntain-
9254: ongelmien poistaminen jälkikäteen aiheuttaa liittojen valtionosuuksista ja -avustuksista (35 /
9255: usein suurempia kustannuksia kuin niiden en- 73).
9256: naltaehkäiseminen. Kustannuskehityksen sääte- 6 §. Vastaavasti kuin 5 § :n mukaan koulu-
9257: lemiseksi ehdotetaaan kuitenkin, että valtion- psykölogin ja -kuraattorin virkojen perustami-
9258: avustusta koulupsykologien ja koulukuraatto- seen sovelletaan ktmtien ja kuntainliittojen
9259: rien palkkaamiseen suoritetaan kulloinkin val- valtionosuuksista ja -avustuksista annettua la-
9260: tion tulo- ja menoarviossa asetetun enimmäis- kia, tulisi myös käyttökustannuksiin sovellet-
9261: määrän rajoissa. tavaksi mainittu laki. Koska kysymys on koulu-
9262: toimeri valtionosuuksista, on tarkoituksenmu-
9263: kaista, . että. valtionosuusviranomaisena toimii
9264: kouluhallitus. · ·
9265: Yksityiskohtaiset perustelut 7 §. Valtionosuutta esitetään myönnettä-
9266: väksi saman prosenttimäärän mukaan kuin kan-
9267: 1 §. Säännöksessä määritellään koulupsyko- santerveyslain muikaan myönnetään terveys-
9268: logi ja koulukuraattori. Sekä koulupsykologit keskusta ylläpitävälle kunnalle valtionosuutta
9269: että -kuraattorit olisivat kunnan koululautakun- terveyskeskuksen käyttökustannuksiin. Tämä
9270: nan johdon ja valvonnan alaisia viranhaltijoita. johtuu· siitä, että on pyritty siihen, että ter~
9271: Tämä olisi lähinnä se tekijä, joka erottaa hei- veyskeskuspsykologin ja koulutoimen piirissä
9272: dät terveyskeskusten vastaavista viranhoitajista olevan psykologin palkkaukseen myönnettävä
9273: ja osoittaa sitä, että heidän tehtäväalansa on valtionosuus olisi samansuuruinen. Koulutoi-
9274: nimenomaan kunnan koululaitoksen ja muiden men valtionosuudet ovat yleensä merkittävästi
9275: oppilaitosten piirissä. suurempia kuin kansanterveystyöhön myönne-
9276: Koulupsykologin ja koulukuraattorin tehtä- tyt valtionosuudet. Menettelyllä pyritään vält-
9277: vistä otettaisiin asetukseen suhteellisen yksityis- tämään sitä, että terveyskeskuspsykologien vir-
9278: kohtainen säännös. Tarkempia määräyksiä voi- kojen perustaminen ei lakkaisi. Valtionosuus-
9279: tahdin antaa johtosäännössä, jotta kunnalliset järjestelmän yksinkertaistamiseksi maarataan
9280: erityistarpeet voitaisiin riittävässä määrin ottaa valtionosuus aina myönnettäväksi viran perus-
9281: huomioon. taneen kunnan kantokykyluokan mukaisesti.
9282: 2 §. Säännöksessä tarkennetaan koulupsy- Kun kuitenkin koulupsykologin tai -kuraatto-
9283: kologin ja -kuraattorin toimintakenttää ja an- rin viran haltija voi toimia eri kunnista olevien
9284: netaan opetusministeriölle valtuudet määrätä oppilaiden kanssa, esitetään, että oppilaitosten
9285: tarkemmin, mihin muihin kouluhallituksen ja oppilasmäärien suhteessa jaetaan käyttökustan-
9286: ammattikasvatushalLituksen alaisiin oppilaitok- nukset kuntien kesken siltä osin kuin niihin
9287: siin kuin peruskouluihin ja lukioihin heidän ei saada valtionosuutta tai -avustusta. Kunnille
9288: toimintansa kohdistuu. on kuitenkin annettu mahdollisuus sopia myös
9289: 3 §. Psykologien ja kuraattorien kelpoi- muunlaisesta kustannusten jakoperusteesta.
9290: suusehdoista säädettäisiin asetuksella. Tarkoi- 8 §. Säännös sisältää tavanomaisen , mää-
9291: tuksenmukaista on, että näistä kelpoisuuseh- räyksen tarkempien säännösten antamisesta ase-
9292: doista voidaan myöntää erivapaus. tuksella.
9293: 4 §. Koska viranhaltijat ovat koululauta- 9 §. Laki voidaan saattaa voimaan halu-
9294: kunnan alaisia, on ohilenomaisesti koululauta- tusta päivämäärästä. Yleensä olisi tarkoituksen-
9295: kunnan tehtäväksi säädetty myös virkojen täyt- mukaista · säätää voimaantulo koulujen luku-
9296: täminen. vuoden alkuun, 1 päivään elokuuta. .
9297: 188 Lakialoite n:o 77
9298:
9299: Tarkemmat säännökset ja määräykset Voimaantulo
9300:
9301: Laki koulupsytkologeista ja kou1ukuraatto- Laki esitetään tulevaksi voimaan samimaikai-
9302: reista edellyttää annettavaksi asiasta asetuk- sesti peruskoululain ja lukiolain sekä muiden
9303: sen, joka sisältää mm. mainittujen virkojen näihin liittyvien lakien kanssa.
9304: haltijoiden tehtävät ja kelpoisuusehdot. Li- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9305: säksi saattaa olla muitakin määräyksiä, joita
9306: on tarpeen antaa mm. virkojen perustamisesta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9307: Lakiehdotuksen mukaan on opetusministeriön lakiehdotuksen:
9308: annettava ohjeet siitä, miten ammattikasvatus-
9309: hallituksen alaisiin oppilaitoksiin sovelletaan
9310: mainittua lakia.
9311:
9312:
9313:
9314:
9315: Laki
9316: koulupsykologeista ja koulukuraattoreista
9317:
9318: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9319:
9320: 1 § 4 §
9321: Koulupsytkologilla tarkoitetaan tässä laissa Koulupsykologin ja koulukuraattorin virat
9322: kunnan koululautakunnan johdon ja valvonnan täyttää koululautakunta.
9323: alaista viranhaltijaa, jonka toimialaan kuulu-
9324: vat kunnan kouiulaitokseen kuuluvien koulujen 5 §
9325: sekä muiden jäljempänä säädettyjen oppilai- Kouluhallitus myöntää luvat valtionosuuteen
9326: tosten psykologista asiantuntemusta edellyttä- ja -avustukseen oikeuttavien koulupsykologin
9327: vät tehtävät. ja koulukuraattorin virkojen perustamiseen
9328: Koulukuraattorilla tarkoitetaan tässä laissa valtion tulo- ja menoarviossa asetetun enim-
9329: kunnan koululautakunnan johdon ja valvonnan mäismäärän rajoissa.
9330: alaista viranhaltijaa, jonka toimialaan kuuluvat Haettaessa 1 momentissa tarkoitettua lupaa
9331: kunnan koululaitokseen kuuluvien koulujen tulee hakemuksesta soveltuvin' osin käydä
9332: sekä muiden jäljempänä säädettyjen oppilaitos- ilmi, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtion-
9333: ten sosiaalityön alaan kuuluvat sosiaalityön osuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/
9334: asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. 73) , jäljempänä valtionosuuslaki, 9 § :n 1 mo-
9335: Koulupsykologin ja koulukuraattorin tehtä- mentin 2 ja 6 kohdassa sekä 10 §:n 1 mo-
9336: vistä säädetään asetuksella. Tarkempia mää~ mentin 5 ja 6 kohdassa on säädetty.
9337: räyksiä voidaan antaa johtosäännössä.
9338: 6 §
9339: 2 § Koulupsykologi-ja koulukuraattoritoimintaan
9340: Koulupsykologin ja koulukuraattorin toi- kunta saa v.altionosuutta ja ,avustusta valtion-
9341: minta kohdistuu kunnan koululaitokseen kuu- osuuslain mukaisesti sen mukaan kuin jäljem-
9342: luviin kouluihin, sekä sen mukaan kuin ope- pänä säädetään.
9343: tusministeriö määrää, muihin kouluhallituksen Valtionosuuslaissa tarkoitettuna asianomai-
9344: ja ammattikasvatushallituksen alaisiin oppilai- sena viranomaisena toimii kouluhallitus, jollei
9345: toksiin. tässä laissa toisin säädetä.
9346: 3 §
9347: Koulupsykologin ja koulukuraattorin kelpoi- 7 §
9348: suusehdoista säädetään asetuksella. Opetus- Valtionosuutta myönnetään kuntakohtaisesti
9349: ministeriö voi erityisestä syystä myöntää ase- valtionosuuslain 5 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoi"
9350: tuksella säädetyistä kelpoisuusehdoista eriva- tettuihin käyttökustannuksiin kantokykyluokit-
9351: pauden. tain saman suuruisten prosenttimäärien mu-
9352: Lalåaloite n:o 77 189
9353:
9354: kaan kuin kansanterveyslain (66/72) mukaan lasmäärien suhteessa, joihin koulupsykologin
9355: myönnetään terveyskeskusta ylläpitävälle kun- tai koulukuraattorin toiminta 2 § :n mu!kaisesti
9356: nalle valtionosuutta terveyskeskuksen käyttö- kohdistuu, jolleivät kunnat ole sopineet muun-
9357: kustannuksiin. laisesta kustannusten jakoperusteesta.
9358: Valtionosuus kahden tai useamman kunnan
9359: yhteisen koulupsykologin tai koulukuraattorin 8 §
9360: viran 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuk- Tarkemmat säännökset taman lain sovelta-
9361: siin määräytyy viran perostaneen kunnan val- misesta annetaan asetuksella.
9362: tionosuuden muikaan.
9363: Milloin koulupsykologin tai koulukuraatto- 9 §
9364: rin toiminta kohdistuu eri kunnista oleviin Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
9365: oppilaisiin, ovat nämä kunnat velvolliset osal- kuuta 198 .
9366: listumaan valtionosuuteen oikeuttaviin koulu- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
9367: psykologin ja koulukuraattorin viran käyttö- tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
9368: kustannuksiin, joista on vähennetty valtion- piteisiin.
9369: osuus ja -avustus, niiden Qppilaitosten oppi-
9370:
9371:
9372: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
9373:
9374: Kaarina Suonio Mikko Elo Markus Aaltonen
9375: Pekka Starast Pirkko Valtonen Jorma Rantala
9376: Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen Jouko Skinnari
9377: Liisa Jaakonsaari Hannu Tapiola Helge Siren
9378: Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen
9379: Tellervo Koivisto Juhani Surakka Peter Muurman
9380: Matti Puhakka Eino Loikkanen Niilo Hämäläinen
9381: Risto Tuominen Aimo Ajo Eino Grönholm
9382: Seija Karkinen Mikko Rönnholm Jermu Laine
9383: Sakari Knuuttila Kaj Bärlund Lea Savolainen
9384: Jouko Tuovinen
9385: 190 1982 vp.
9386:
9387: Lakialoite n:o 78
9388:
9389:
9390:
9391:
9392: M. Järvenpää: Ehdotus laiksi maatalouslautakunnista annetun
9393: . lain 4 § :n muuttamisesta
9394:
9395:
9396: Eduskunna:He
9397:
9398: Maatalouslautakunnista annetussa laissa sää- sillä yleensä maatalouslautakunnissa on vain
9399: detään maatalouslaut~kunnan vaalissa nouda- neljä jäsentä, ja nykyisen vaalitavan vallitessa
9400: tettavaksi toisenlaista menettelyä kuin kunnal- voi sellainenkin ryhmä, jonka kannatus on 20
9401: lislain nojalla lautakuntien valinnassa yleisesti prosenttiyksikön luokkaa, jäädä kokonaan ilman
9402: käytettävä. Kun kunnallislain mukaan kunnan- edustusta lautakunnassa.
9403: valtuusto ensin valitsee lautakunnan jäsenet ja Jo johdonmukaisuuden vuoksi olisi syytä
9404: sitten heidän keskuudestaan puheenjohtajan, . muuttaa maatalouslautakunnan vaalitapa kun-
9405: valitaan maatalouslautakunta siten, että ensin nallislain yleissäännöstä vastaavaksi.
9406: valitaan puheenjohtaja ja sitten muut jäsenet. Edellä olevan perusteella ehdotan,
9407: Seurauksena on, että maatalouslautakunnan ko-
9408: koonpano ei tule vastaamaan poliittista suhteel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9409: lisuutta. Epäkohdan vaikutus on varsin suuri, lakiehdotuksen:
9410:
9411:
9412:
9413: Laki
9414: maatalouslautakunnista annetun lain 4 § :n muuttamisesta .
9415: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalouslautakunnista 27 päivänä tammikuuta
9416: 1971 annetun lain (87 /71) 4 § näin kuuluvaksi:
9417:
9418: 4 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
9419: Maatalouslautakunnassa on vähintään vus1 kuuta 198 .
9420: jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.
9421:
9422:
9423: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9424:
9425: Matti Järvenpää
9426: 1982 vp. -191
9427:
9428: Lakialoite n:o 79
9429:
9430: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen korVaamisesta an-
9431: netun lain 1 §:n muuttamisesta
9432:
9433: EduskunnaHe · ·
9434: Kansanrintamahallitusten eduskunnalle anta- den, myrskyjen ja rajuilman, poikkeuksellisen
9435: mat lakiesitykset satovahinkojen korvaamisesta kuivuuden sekä hirvien, porojen, jänisten, myy-
9436: ovat olleet jatkuvasti puutteellisia. Muutenkin rien, tuhohyönteisten taikka muun vastaavan
9437: satovahinkoasioissa on viivytelty kohtuuttoman viljelijästä riippumattoman luonnonvoiman kas-
9438: kauan. Myöskään eduskunnassa satovahinkolait vavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle
9439: eivät ole muuttuneet tarpeeksi hyviksi, jotta aiheuttamat. vahingot· samoin' kuin poikkeuk-
9440: viljelijöille vihdoinkin tehtäisiin oikeutta sato- sellisten talvehtimisolosuhteiden talvehtivalle
9441: vahinkojen korvaamisessa. kasville ·aiheuttamat ·kaikki. • vahingot, joista
9442: Hallituspolitiikan ·linja on ollut valitettavasti meidän mielestämme on maksettava täysimää-
9443: se, että satovahinkolaki ei ole tullut koskemaan räinen korvaus valtion varoista.
9444: kaikkia luonnonvahinkoja. Lisäksi pienemmät SMP:n mielestä on välttämätöntä, että myös
9445: tilat ja pienemmät vahingot ovat jääneet kor- vihannesviljelijöiden kärsimät satovahingot on
9446: vausten ulkopuolelle. Tätä SMP ei missään liitettävä satovahinkojen lakimääräisten kor-
9447: tapauksessa voi pitää oikeudenmukaisena. vausten piiriin. Hallituksen tulee joka vuosi
9448: SMP:n eduskuntaryhmän mielestä vahinko- osoittaa riittävä määräraha valtion tulo- ja me-
9449: jen korvaaminen ei myöskään saa riippua edus- noarvioon siirtomäärärahana, jotta satovahingot
9450: kunnan kulloisestakin enemmän tai vähemmän voidaan täysimääräisesti korvata. SMP pitää
9451: häilyvästä enemmistöstä. Satovahinkokorvaus- kiinni myös siitä, että maahan on saatava ny-
9452: ten tulee olla kaikilta osin lakipohjaisia, jottei kyistä oikeudenmukaisempi, pysyvä ja täydelli-
9453: kenellekään satovahingoista kärsineelle voida nen koko maatalouselinkeinoamme koskeva sa-
9454: tehdä vääryyttä. tovahinkolainsäädäntö.
9455: SMP:n eduskuntaryhmän mielestä satovahin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9456: kolain 1 § :n tulee täysin kattaa kaikki luon-
9457: non aiheuttamat satovahlngot. SMP:n mielestä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9458: satovahinkojen piiriin on luettava hallan, tul- ·lakiehdotuksen:
9459: van, rae- ja kaatosateen, pitkäaikaisten satei-
9460:
9461: Laki
9462: satovahinkojen korvaamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
9463: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan satovahinkojen korvaamisesta 4 päivänä heina:
9464: kuuta 1975 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 13 päivänä marraskuuta 1981 annetussa
9465: laissa ( 748/81), näin kuuluvaksi: · · ·
9466:
9467: 1 § ten talvehtimisolosuhteiden ·talvehtivalle kas-
9468: Hallan, tulvan, rae- ja kaatosateen, pitkä- ville aiheuttamista· kaikista vahingoista makse-
9469: aikaisten sateiden, myrskyjen ja rajuilman, taan täysimääräistä korvausta valtion varoista
9470: poikkeuksellisen kuivuuden sekä hirvien, po- sen mukaan .kuin jäljempänä säädetään.
9471: rojen, jänisten, myyrien, tuhohyönteisten taikka
9472: muun vastaavan viljelijästä riippumattoman Tämä laki tulee voimaan patvana
9473: luonnonvoiman kasvavalle tai korjuuvaiheessa kuuta 198 . Sitä voidaan soveltaa ensimmäisen
9474: olevalle sadolle ja vihannesviljelmälle aiheutta- kerran talvikautena 1981-1982 tapahtuneisiin
9475: mista vahingoista samoin kuin poikkeuksellis- talvehtimisvahinkoihin.
9476:
9477: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9478:
9479: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
9480: 192 1982 vp.
9481:
9482: Lakialoite n:o 80
9483:
9484:
9485:
9486:
9487: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi maataloustulolain 15 §:n muutta-
9488: misesta
9489:
9490:
9491: Edu.s'kunnaHe
9492:
9493: Hallituksen linja perustuu siihen väärään sekä perhe- ja pienviljdmiä rasittavista ylimää-
9494: .johtopäätökseen, että maassamme olisi koti- räisistä veroista tulisi luopua. Jos ylituotantoa
9495: maisten elintarvikkeiden ylituotantoa. Maata- katsotaan olevan vielä sen jälkeen kun luovu-
9496: loustuotteille on määrätty keinotekoiset tuo- taan tarpeettomasta elintarvikkeiden ulkomaan-
9497: tantokatot ja näiden ylityksistä peritään mak- tuonnista sekä kun huolehditaan varmuusvaras-
9498: sua markkinoimismaksuina ja erilaisina ylimää- toinnista, kohtuulliset ylituotantomaksut tulisi
9499: räisinä veroina. periä teollisuusmaiselta maataloustuotannolta.
9500: SMP katsoo, että perhe- ja pienviljelmät Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9501: eivät voi vastata maataloustuotteiden alihintaan
9502: viennistä ulkomaille. Tämän vuoksi tuotanto· että Eduskunta. hyväksyisi seuraavan
9503: katot tulisi poistaa. Markkinoimismaksuista lakiehdotuksen:
9504:
9505:
9506:
9507: Laki
9508: maataloustulolain 15 §:n muuttamisesta
9509: Edusk\Ult!.an päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1977 annetun maata-
9510: loustulolain· (1102/77) 15 §,sellaisena kuin se on 12 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa
9511: (399/81), näin kuuluvaksi: · ·
9512:
9513: 15 § riittävästä varmuusvarastoinnista on huolehdit-
9514: V aitio vastaa maataloustuotteiden vientikus- tu. Markkinoimis- ja muita maksuja peritään
9515: tannuksista kuitenkin niin, että teollisuusmai- sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
9516: selle maataloudelle voidaan määrätä kohtuulli-
9517: sia markkinoimis: ja muita maksuja, jos maata- Tämä laki ·tulee voimaan päivänä
9518: krustuottdden ylituotantoa jää sen jälkeen, kun kuuta 198 .
9519:
9520: • • 1
9521:
9522: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9523:
9524: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesahni .
9525: 1982 Vp. 193
9526:
9527: Lakialoite n:o 81
9528:
9529:
9530:
9531:
9532: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen korvaamisesta an-
9533: netun lain 3 §:n muuttamisesta
9534:
9535:
9536: EduskunnaHe
9537:
9538: Satovahingot ovat maassamme ilmastollisista yhteiskunnalle. Satovahingoista on tähän sa:lk-
9539: olosuhteista johtuen huomattavat. Ei kuiten- ka korvattu viljelijöille n. 10 %. Tätä ei voida
9540: kaan ole oikeudenmukaista, että viljelijä jou- pitää riittävänä. Tämän vuoksi tulisi lakia sato-
9541: tuu taloudelliseen ahdinkoon satovahingon ta- vahinkojen korvaamisesta muuttaa niin, että
9542: kia. Tämän vuoksi yhteiskunnan tulee· riittä- valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosittain
9543: västi osallistua satovahinkojen korvaamiseen. riittävä siirtomääräraha.
9544: Ei myöskään ole oikein, että satovahinko lue- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9545: taan maataloudesta saadun tulon kehittämi~tä nioittavasti,
9546: tarkoittavassa järjestelmässä maataloudesta saa-
9547: duksi tuloksi, koska tällöin osa viljelijöistä jou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9548: tuu osallistumaan osan satovahinkojen korvaa- lakiehdotuksen:
9549: miseen. Satovahinkojen korvaaminen kuuluu
9550:
9551:
9552:
9553: Laki
9554: satovahinkojen korvaamisesta annetun lain 3 § :n muuttamisesta
9555: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan satovahinkojen korvaamisesta 4 päivänä hei-
9556: näkuuta 1975 annetun lain 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä syyskuuta
9557: 1979 annetussa laissa ( 71/79), näin kuuluvaksi:
9558:
9559: 3 §
9560: Korvausten suorittamista varten ovetaan val- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9561: tion tulO' ja menoarvioon vuosittain riittävä kuuta 19
9562: siirtomääräraha, jota ei lueta maataloudesta
9563: saadun tulon kehittämistä tarkoittavassa järjes-
9564: telmässä maataloudesta saaduksi tuloksi.
9565:
9566:
9567:
9568:
9569: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1982
9570:
9571: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
9572:
9573:
9574:
9575:
9576: 25 088200112W
9577: 194 1982 vp.
9578:
9579: Lakialoite n:o 82
9580:
9581:
9582:
9583:
9584: Nieminen ym.: Ehdotus laiksi kotimaisen sokerin tuotannosta
9585:
9586:
9587: Eduskunnalle
9588:
9589: Voimassa oleva laki kotimaisen sokerin tuo- Koska perusjuurikasmäärän korottaminen ja
9590: tannosta koskee vielä vuonna 1982 tuotettuja alentaminen 100 milj. kilolla aiheuttaa liian
9591: sokerijuurikkaita. Tämä nelivuotinen laki on suuren vaihtelun sekä viljelijöitten että teolli-
9592: osoittautunut kaikkien osapuolten kannalta suuden kannalta, ehdotetaan, että valtioneu-
9593: melko hyväksi. Laki on mahdollistanut pitkä- vosto voisi korottaa tai alentaa perusjuurikas-
9594: jänteisen sokeripolitiikan harjoittamisen, jolloin määrää enintään 50 milj. kilolla. Ylijäämäjuu-
9595: myös sokeriteollisuutta on voitu kehittää. Vil- rikkaiden hinnan osuutta perusjuurikkaiden
9596: jelijät ovat voineet erikoistua sokerijuurikkaan hinnasta ehdotetaan tarkistettavaksi 70-100
9597: viljelyyn ja viljelyala on voitu nostaa yli kol- %:ksi.
9598: meenkymmeneentuhanteen hehtaariin. Kun Laki ehdotetaan säädettäväksi pysyväksi.
9599: sokerijuurikkaiden kokonaissato nykyisen lain Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9600: voimassaolon aikana nousi kerran lain salli-
9601: maan enimmäismäärään, ehdotetaan lakialait- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9602: teessa sokerijuurikkaan perusmäärä:ä nostetta- lakiehdotuksen:
9603: vaksi nykyistä tuotantoa vastaavalle tasolle.
9604:
9605:
9606:
9607:
9608: Laki
9609: kotimaisen sokerin tuotannosta
9610:
9611: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9612:
9613: 1 § Valtioneuvostolla on oikeus vuosittain tar-
9614: Kotimaisen sokerintuotannon turvaamiseksi kistaa 1 momentissa tarkoitettua perusmäärää
9615: tuetaan sokerijuurikkaan viljelyä ja sellaisia siten, että se voi ylittää tai alittaa edellä mai-
9616: juurikassokeritehtaita, joissa tuotanto on aloi- nitun määrän enintään 50 miljoonalla kilolla.
9617: tettu ennen 1 päivää tammikuuta 1982, sen Tarkistamisesta on vuosittain neuvoteltava
9618: mukaan kuin tässä laissa säädetään. maataloustuottajain keskusjärjestöjen kanssa.
9619: Mitä tämän lain 8 §:n 2-4 momentissa ja Näissä neuvotteluissa on kuultava juurikas-
9620: 10-12 §:ssä on säädetty, on soveltuvin osin sokeritehtaita.
9621: noudatettava myös muiden sokeritehtaiden Vaitioneuvoston on, perusmäärää 2 momen-
9622: kuin juurikassokeritehtaiden osalta. tissa tarkoitetulla tavalla tarkistettaessa, teh-
9623: tävä päätös seuraavan kasvukauden perusjuu-
9624: 2 § rikasmäärästä tammikuun 15 päivään mennes-
9625: Juurikassokeritehtaiden tekemien viljelysopi- sä.
9626: musten perusteella kotimaassa tuotettavien 3 §
9627: sokerijuurikkaiden perusmäärä on 850 miljoo- Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa hel-
9628: naa kiloa. Perusmäärään sisältyviä sokerijuurik- mikuun 15 päivään mennessä kunkin juurikas-
9629: kaita sanotaan tässä laissa perusjuurikkaiksi. sokeritehtaan osuuden perusjuurikasmäärästä
9630: Lakialoite n:o 82' 195
9631:
9632: tehtaiden tekemän yksimielisen sopimuksen 5 §
9633: mukaisesti. Jos tällaista sopimusta ei ole toi- Mikäli viljelijän juurikassokeritehtaalle toi-
9634: mitettu ministeriölle helmikuun 5 päivään mittamien juurikkaiden keskimääräinen sokeri-
9635: mennessä, vahvistaa maa- ja mets.ätalousminis- pitoisuus, joka määritetään valtioneuvoston pää-
9636: teriö · tehtaiden osuudet perusjuurikasmäärästä. töksessä tarkemmin määrättävällä tavalla, ylit-
9637: Mikäli valtioneuvosto jonakin vuonna 2 tää 14,5 prosenttia, on viljelijälle ylityksen kul-
9638: §: ssä tarkoitetulla tavalla tarkistaa sokerijuu- takin prosenttiyksikön kymmenesosalta kysy-
9639: rikkaiden perusmäärää, on kunkin tehtaan myksessä olevan vuoden sadosta suoritettava
9640: osuus perusjuurikasmäärän lisäyksestä tai vä- sokeripitoisuuslisää. Sokeripitoisuuslisän · suu-
9641: hennyksestä yhtä suuri. ruus. on 0,085 prosenttia sanotun vuoden syys-
9642: kuun 15 päivänä voimassa olleen irrallisen ta-
9643: vallisen kidesokerin verottomasta tuottajan
9644: 4 § myynti'hinnasta. Mikäli viljelijän tehtaalle toi-
9645: Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain perus- mittamien sokerijuurikkaiden keskimääräinen
9646: juurikkaiden perushinnan. Jos juurikassokeri- sokeripitoisuus alittaa 14,0 prosenttia, on vH-
9647: tehtaiden yhteensä vastaanottama juurikas- jelijän saama hinta alituksen kultakin prosentti-
9648: määrä jonakin käyntikautena on suurempi kuin yksikön kymmenesosalta vastaavasti alempi.
9649: sille käyntikaudelle vahvistettu perusjuurikas- Valtioneuvoston erikseen määrittelemillä kah-
9650: määrä, vahvistaa valtioneuvosto näille ylimää- della alueella maksetaan valtioneuvoston vah-
9651: räjuurikkaille hinnan, joka saa olla 70-100 vistamien perusteiden mukaan juurikkaista lisä-
9652: prosenttia perusjuurikkaiden hinnasta. Kukin hintaa, jonka määrä voi I lisähinta-alueella olla
9653: tehdas voi alueellaan maksaa viljelijöille juu- enintään 8 prosenttia perusjuurikkaiden hinnas-
9654: rikkaiden hinnan joko siten, että perusjuurik- ta ja II lisähinta-alueella enintään 15 prosent-
9655: kaiden ja ylimääräjuurikkaiden hinta tilitetään tia perusjuurikkaiden hinnasta.
9656: erikseen niille vahvistettujen hintojen mukai- Sokerijuurikkaiden kuljetuksesta maksetaan
9657: sesti tai että kaikista juurikkaista maksetaan kuljetusavustusta valtioneuvoston vahvistamien
9658: hinta, joka on laskettu perusjuurikkaiden ja perusteiden mukaan, kuitenkin siten, että kul-
9659: ylimääräjuurikkaiden vahvistetuista hinnoista jetuksen tapahtuessa rautateitse avustuksena
9660: näiden juurikkaiden määrien mukaan punnit- suoritetaan täydeltä vaunukummalta kiloa koh-
9661: tuna keskihintana. den laskettu valtion rautatietariffin mukainen
9662: Jos jonakin käyntikautena tehtaiden yhteen- rahti, enintään kuitenkin todelliset rahtikustan-
9663: sä vastaanottama juurikasmäärä ei ylitä sille nukset.
9664: vuodelle vahvistettua perusjuurikasmäärää, mut- 6 §
9665: ta jokin tehdas kuitenkin ylittää sille vahviste- Juurikassokeritehtaille maksetaan tuotanto-
9666: tun perusjuurikasmäärän, ovat tällöin kaikki palkkiota kullekin tehtaalle 3 § :n mukaisesti
9667: juurikkaat tämänkin tehtaan alueella perushin- määrätyn perusjuurikasmäärän jalostuksesta.
9668: taisia. Tuotantopalkkion suuruuden vastaanotettua
9669: Valtioneuvosto vahvistaa seuraavan satokau- juurikaskiloa kohti vahvistaa valtioneuvosto
9670: den perusjuurikkaiden hinnan saman vuoden kauppa- ja teollisuusministeriön esityksestä vuo-
9671: helmikuun loppuun mennessä ja ylimääräjuurik- sittain helmikuun loppuun mennessä. Tuotanto-
9672: kaiden hinnan saman satokauden marraskuun palkkion määräämistä varten on juurikassokeri-
9673: loppuun mennessä. Valtioneuvoston on neuvo- tehtaiden toimitettava kauppa- ja teollisuusmi-
9674: teltava ennen perus- ja ylimääräjuurikkaiden nisteriölle vaaditut selvitykset sen määräämässä
9675: hinnan vahvistamista maataloustuottajain kes- ajassa. Tuotantopalkkion suuruus vahvistetaan
9676: kusjärjestöjen kanssa. Neuvotteluissa on kuul- kulloinkin ky,symyksessä olevan vuoden syys-
9677: tava juurikassokeritehtaita ja kuluttajien edus- kuun 15 päivänä voimassa olevaa tavallisen, ir-
9678: tajia. rallisen kidesokerin verotonta tuottajan myynti-
9679: Milloin erityiset syyt sitä vaativat, valtioneu- hintaa perustana pitäen ja noudattaen soveltu-
9680: vosto voi, neuvoteltuaan maataloustuottajain vin osin hintavalvontalakia ( 156/7 4) ja sen
9681: keskusjärjestöjen kanssa ja kuultuaan juurikas- nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, kui-
9682: sokeritehtaita, tarkistaa viimeistään syyskuun tenldn niin, että juurikkaiden jalostuksesta ai-
9683: 15 päivänä edellä 1 momentin nojalla vahvis- heutuvat kohtuulliset kiinteät kustannukset tu-
9684: tettua perusjuutil<'kaiden perushintaa. levat tuotantopalkkiota määrättäessä keskimää-
9685: 196 Lakialoite n:o 82
9686:
9687: rin katetuiksi. Mikäli matmtum perustein las- juurikasraaka-aineen hankkimisesta aiheutunei-
9688: kettu ' tuotantopa>lkkio johtaisi kohtuuttomiin den lisäkustannusten korvaamiseksi 5 § :n 2
9689: eroihin tehtaiden käyntikausituloksissa, voidaan momentissa tarkoitetuilta alueilta vastaanote-
9690: tämä ottaa huomioon tuotantopalkkioiden suu- tuista juurikkaista 0,6 penniä kilolta.
9691: ruutta vahvistettaessa, kuitenkin siten, ettei Mikäli juurikassokeritehdas tässä pykälässä
9692: tuotantopalkkioiden kokonaismäärä tästä syystä säädettyjen perusteiden mukaisesti joutuisi suo-
9693: kasva. ritusvelvolliseksi valtiolle, on tehdas velvolli-
9694: Tuotantopalkkio maksetaan kullekin tehtaalle nen suorittamaan valtiolle määrän, jonka valtio-
9695: siitä juurikasmäärästä, josta tehdas on maksa- neuvosto kauppa- ja teollisuusministeriön esl-
9696: nut viljelijöille perushinnan, kuitenkin enintään tyksestä vahvistaa.
9697: tehtaalle vahvistetusta perusjuurikasmäärästä.
9698: Jos kaikkien juurikassokeritehtaiden yhteensä 7 §
9699: vastaanottama juurikasmäärä on enintään yhtä Edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut lisä-
9700: suuri kuin kysymyksessä olevalle vuodelle vah- hinnat ja 3 momentissa tarkoitetut kuljetus-
9701: vistettu perusjuurikasmäärä, maksetaan tuotan- avustukset samoin kuin 6 §:ssä tarkoitetut tuo-
9702: topaJkkio kuitenkin kaikista vastaanotetuista tantopalkkiot ja hankintakustannusten korvauk-
9703: juurikkaista edellyttäen, että tehtaat ovat mak- set maksetaan valtion varoista juurikassokeri-
9704: saneet niistä perushinnan. tehtaalle edellyttäen, että tehdas maksaa viljeli-
9705: Jos tehdas on alueellaan maksanut juurik- jöille vähintään 4 ja 5 §:ssä tarkoitetut hinnat,
9706: kaista hinnan, joka on laskettu perusjuurikkai- lisähinnat ja kuljetusavustukset sekä noudattaa
9707: den ja yhmääräjuurikkaiden määrien ja hinto- 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua laatumaksu-
9708: jen mukaan punnittuna keskihintana, tulee täl- tapaa.
9709: la1sen tehtaan toimittaa kauppa- ja teollisuus- 8 §
9710: ministeriölle tuotantopalkkion saamista varten Tavallisen irrallisen kidesokerin tuottajan ve-
9711: yksityiskohtainen juurikkaiden hintalaskelma, rottamalla myyntihinnalla tarkoitetaan tässä
9712: josta ilmenee se juurikasmäärä, joka on laskel- laissa viranomaisen vahvistamaa tai viranomai-
9713: massa otettu huomioon perushintaisena. sen ja juurikassokeritehtaiden sekä sokerin maa-
9714: Milloin juurikassokeritehdas käyttää sokerin hantuojien kesken sovittua hintaa tahi, jollei
9715: valmistuksessa ylimääräjuurikkaita tai ulko- hintaa ole vahvistettu tai sovittu, maahan tuo-
9716: maista raaka-ainetta tahi jalostaa tuotteitaan pi- tavan tavallisen, irrallisen kidesokerin cif-hin-
9717: temmälle kuin kidesokeriksi, otetaan tällaisen taa, johon on lisätty tuontimaksu, tullr, tuulaa-
9718: tuotannon kohtuullisella yrittäjän ansiolla lisä- ki ja liikennemaksu, huolinta- ja purkauskulut
9719: tyt välittömät valmistuskustannukset ylittävät sekä hankintaan sijoitetun pääoman korko maa-
9720: tuotot huomioon 1 momentin mukaan mää- hantulopäivään saakka.
9721: räytyvän tuen vähennyksenä. Juurikassokeriteh- Mikäli tavallisen, irrallisen kidesokerin vero-
9722: das on siinä tapauksessa, että vähennettävät ton tuottajan myyntihinta syyskuun 15 päivän
9723: tuotot ylittävät tuen määrän, velvollinen suo- ja käyntikauden päättymisen välisenä aikana ale-
9724: rittamaan valtiolle 7 momentissa tarkoitetun nee, suoritetaan juurikassokeritehtaalle hinnan
9725: määrän. Mikäli kuitenkin tehtaan käyttäessä alentumisen jälkeen tehtaassa valmistettavan ja
9726: muuta kuin juurikasraaka-ainetta tai jalostaes- sokerin hinnan alentuessa juurikassokeritehtaan
9727: saan tuotteitaan pitemmälle kuin kidesokeriksi varastossa ja sen omistuksessa olevan sokerijuu-
9728: tällainen toiminta aiheuttaa kiinteänluontoisia rikkaista kotimaassa valmistetun sokerin osalta
9729: lisäkustannuksia, otetaan ne huomioon vähen- määrä, joka vastaa tavallisen, irrallisen kideso-
9730: nyksen määrää laskettaessa. kerin verottoman tuottajan myyntihinnan alen-
9731: Milloin juurikassokeritehdas toimittaa ulko- tumista. Tuottajan myyntihinnan noustessa on
9732: maisesta raaka-aineesta valmistamansa sokerin juurikassokeritehdas velvollinen maksmnaan val-
9733: yksinomaan vientiin, otetaan poiketen siitä, tiolle sokerin hinnannousua vastaavan määrän.
9734: mitä 4 momentissa on säädetty, 1 momentin Jos ji.Iurikassokeritehtaalla sinä hetkenä käyn-
9735: mukaan määräytyvän tuen vähennyksenä huo- tikauden päättymisen jälkeen, jolloin tavallisen,
9736: mioon ainoastaan vientituotantoa vastaava osa irrallisen kidesokerin veroton tuottajan myynti-
9737: kiinteistä kustannuksista. hinta muuttuu, on omistuksessaan sokerijnurik-
9738: Edellä tässä pykälässä tarkoitettujen suori- kaista kotimaassa valmistettua sokeria, suorite-
9739: tusten lisäksi maksetaan juurikassokeritehtaille taan tästä sokerista tuottajan myyntihinnan
9740: Lakialoite n:o 82 ·197
9741:
9742: alentuessa juurikassokeritehtaille hinnaneroa toon. Valtiovarastoon tulootetaan myös se mää-
9743: vastaava määrä. Tuottajan myyntihinnan nous- rä, jonka tehtaat joutuvat 6 § :n 7 momentin
9744: tessa on tehdas velvollinen maksamaan valtiolle ja 8 §:n 2 ja 3 momentin nojalla suorittamaan.
9745: vastaavan hinnaneron. Juurikassokeritehtaalle maksetaan valtion va-
9746: Jos juurikassokeritehdas valmistaa raakasoke- roista korvausta sillä edellytyksellä, että tehdas
9747: ria tai puolivalmistetta tahi jalostaa tuotteitaan 6 § :n 7 momentin ja 8 § :n 2 ja 3 momentissa
9748: pitemmälle kuin kidesokeriksi tai sillä on va- tarkoitetuissa tapauksissa suorittaa sanotuissa
9749: rastossaan näitä tuotteita, muunnetaan ne kide- säännöksissä mainitut maksut valtiolle. Tähän
9750: sokeriksi kauppa- ja teollisuusministeriön mää- suoritusvelvollisuuteen on tehtaan ilman eri
9751: räämien perusteiden mukaan. sopimustakin katsottava sitoutuneen, jos tehdas
9752: Milloin juurikassokeritehtaalla on toukokuun on hakenut tämän lain mukaan valtion varoista
9753: 1 päivänä omistuksessaan tehdasalueella varas- juurikassokeritehtaille maksettavia suorituksia.
9754: toituna sokeria, voidaan siitä määrästä, joka
9755: saadaan, kun tehtaan kotimaisista juurikkaista 11 §
9756: asianomaisen käyntikauden aikana valmistaman Kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtii täs-
9757: sokerin kokonaismäärästä vähennetään asian- sä laissa tarkoitettujen suoritusten maksami-
9758: omaisen käyntikauden alusta huhtikuun lop- sesta.
9759: puun mennessä myydyn sokerin määrä, ei kui- Milloin tehdas tämän lain nojalla joutuu
9760: tenkaan siitä sokerista, jonka juurikassokeriteh- suoritusvelvolliseksi, on kauppa- ja teollisuus-
9761: das käyttää omassa tuotantolaitoksessaan, mak- ministeriön määrättävä suoritusten maksuaika.
9762: saa erityisistä syistä varastoimiskorvausta tar- Jos tehdas laiminlyö suorituksen tai sen osan
9763: koitusta varten tulo- ja menoarviossa myönne- maksamisen määräaikana, on se velvollinen suo-
9764: tyn määrärahan puitteissa ja valtioneuvoston rittamaan erääntyneelle määrälle viivästyskor-
9765: kauppa- ja teollisuusministeriön esityksestä tar- koa veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta
9766: kemmin määräämien perusteiden mukaan. Va- annetun lain ( 145/7 6) mukaan, mikäli kauppa-
9767: rastoimiskorvausta ei kuitenkaan makseta elo- ja teollisuusministeriö ei erityisistä syistä toisin
9768: kuun lopun jälkeen varastossa olevasta soke- määrää. Valtiolle suoritettavat määrät saadaan
9769: rista. periä siinä järjestyksessä kuin verojen ulosotos-
9770: 9 § ta on säädetty.
9771: Tämän lain 4 §:ssä tarkoitetut hinnat, 5 §:ssä 12 §
9772: tarkoitetut sokeripitoisuuslisät ja -vähennykset Tarkemmat määräykset taman lain täytän-
9773: sekä lisähinnat ja kuljetusavustukset samoin töönpanosta ja soveltamisesta 6, 7, 8, 9, 10 ja
9774: kuin 6 §:ssä tarkoitetut tuotantopalkkiot ja 11 §:n osalta antaa kauppa- ja teollisuusminis-
9775: hankintakustannusten korvaukset lasketaan ja teriö. Lain muulta osalta antaa tarkemmat mää-
9776: suoritetaan tehtaan vastaanottamien sokerijuo- räykset maa- ja metsätalousministeriö.
9777: rikkaiden puhdaspainon mukaan. Valtioneuvosto tekee tässä laissa tarkoitetut
9778: päätökset maa- ja metsätalousministeriön esityk-
9779: 10 § sestä, ellei tässä laissa ole toisin säädetty.
9780: Tässä laissa tarkoitettujen korvausten suorit-
9781: tamista varten otetaan valtion tulo- ja meno- 13 §
9782: arvioon tarvittavat määrärahat. Mikäli juurikas- Tämä laki tulee voimaan 1 patvana tammi-
9783: sokeritehtaan valtiolle tämän lain mukaan suo- kuuta 1983 ja koskee vuonna 1983 ja :sen
9784: ritettavat maksut ylittävät sen valtiolta saata- jälkeen tuotetusta sokerijuorikkaasta valmistet-
9785: vat korvaukset, tulootetaan erotus valtiovaras- tua sokeria.
9786:
9787:
9788: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
9789:
9790: Einari Nieminen Toivo Yläjärvi Hannu Tenhiälä
9791: Orvokki Kangas Esko Pekonen Mikko Jokela
9792: Väinö Raudaskoski Heimo Linna Juhani Tuomaala
9793: Veikko Pihlajamäki Markku Kauppinen Marjatta Väänänen
9794: Kauko Juhantalo Pentti Poutaneo
9795: 198 1982 vp.
9796:
9797: Lakialoite n:o 83
9798:
9799:
9800:
9801:
9802: Halonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 2 §:n muuttami-
9803: sesta
9804:
9805:
9806: Eduskunnalle
9807:
9808: Nykyinen lapsilisälaki säädettiin vuonna Tämä epäkohta on ainakin osaksi korjatta-
9809: 1948. Tuolloin lakiin otettiin ikäraja, jonka vissa pidentämällä lapsilisän maksukautta 18
9810: mukaan lapsilisää suoritetaan siihen saakka, vuoteen saakka. Luonnollisesti olisi myös opin-
9811: kun lapsi täyttää 16 vuotta. Tämä ikäraja on totukijärjestelmää tästä huolimatta kehitettävä
9812: edelleen voimassa. edelleen myös näiden ikäluokkien osalta. Lap-
9813: Vanhempien lasten osuus perheen kulutuk- silisän maksuajan pidentäminen on johdonmu-
9814: sesta on erityisesti pidentyneen opiskeluajan kaista myös lapsen elatuksen turvaamisesta an-
9815: myötä 1940-luvun loppuun verrattuna nyky- netussa lainsäädännössä omaksuttujen periaat-
9816: aikana olennaisesti· lisääntynyt. Yhteiskunnan teiden kanssa. Tämän mukaanhan mm. elatus-
9817: perheille osoittama ·tuki nimenomaan vanhem- tukea suoritetaan siihen saakka, kun lapsi täyt-
9818: pien lasten osalta on kuitenkin jäänyt riittä- tää 18 vuotta.
9819: mättömäksi. Esimerkiksi 1970-luvulla muuten Edellä esitettyihin perusieluihin viitaten eh-
9820: voimakkaasti kehittynyt opintotukijärjestelmä dotamme kunnioittaen,
9821: ei ole merkittävästi vaikuttanut tämän ikäluo-
9822: kan lasten asemaan. Voidaan siten perustel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9823: lusti todeta, että 16-18-vuotiaat lapset ovat lakiehdotuksen:
9824: tässä suhteessa jääneet väliinputoajiksi.
9825:
9826:
9827:
9828: Laki
9829: lapsilisälain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
9830:
9831: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä-
9832: 'låin (541/48) 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentti,
9833: näistii ensiksi mainittu lainkohta sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 anne-
9834: tussa laissa (337 /62), näin kuuluviksi:
9835:
9836: 1 § alusta, joka seuraa vuosineljännestä, minkä ku-
9837: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suori~ luessa lapsi tai oikeus lapsilisään on syntynyt,
9838: tetaan valtion varoista lapsilisää Suomessa asu~ sen vuosineljänneksen loppuun, jonka kuluessa
9839: vasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta lap- lapsi täyttää 18 vuotta.
9840: sesta.
9841:
9842:
9843: 2 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
9844: Lapsilisää suoritetaan sen vuosineljänneksen kuuta 198 .
9845:
9846: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
9847:
9848: Tarja Halonen Kaj Bärlund Kaisa Raatikainen
9849: 1982 vp. 199
9850:
9851: Lakialoite n:o 84
9852:
9853:
9854:
9855:
9856: Halonen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta
9857:
9858:
9859: Eduskunnalle
9860:
9861: Oleellinen osa työntekijöiden irtisanomissuo- Erilaisia laittomiin 1rt1sanom1s1m liittyviä
9862: jaa on se, millä tavoin heitä suojataan laitto- jatkuvuusjärjestelmiä on toteutettu lähes kai-
9863: milta irtisanomisilta. Laittomiin irtisanomisiin kissa Euroopan maissa. Toimiviropia ne ovat
9864: liittyvän seuraamusjärjestelmän tulisi olla en- olleet Ruotsissa ja Norjassa.
9865: sinnäkin sellainen, että se suojaa toimeentulon Suomessa laittomissa irtisanomisissa tuomit-
9866: pitkähköltäkin ajalta. Toisaalta sen tulisi olla tujen vahingonkorvauksien määrät ovat jääneet
9867: työnantajiin päin sellainen, että se ennaltaeh- niin alhaisiksi, etteivät ne ennalta ehkäise laitto-
9868: käisee laittomien irtisanomisien syntymistä. mia irtisanomisia. Niin ikään ne eivät missään
9869: Laittomiin irtisanomisiin liittyviä oikeussuo- määrin edistä sitä, että työnantajat patauttaisi-
9870: jakeinoja on nykyisellään pidettävä riittämättö- vat työsuhteen sen jälkeen kun irtisanominen
9871: minä. Tuntuvan vahingonkorvausjärjestelmän on todettu laittomaksi.
9872: ohella on kohtuullista, että laittomissa irtisano- Eduskunta on v. 1978 yksimielisesti hyväk-
9873: mistapauksissa työntekijällä on mahdollisuus synyt ponnen, jonka mukaan laittomissa irti-
9874: työpaikkansa säilyttämiseen tuomioistuimen sanomisissa on tunnustettava työsuhteen kat-
9875: päätöksin. keamattomuuden periaate samalla kun kehite-
9876: Työntekijän toimeentulo- ja oikeusturvan tään irtisanomisia ennalta ehkäiseviä järjestel-
9877: kannalta on tärkeätä, että työsuhde jatkuisi miä.
9878: tuomioistuinkäsittelyyn saakka silloin, kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9879: työntekijä on riitauttanut irtisanomisperusteen. nioittaen,
9880: Tällainen järjestely on toteutettu sellaisissa
9881: Suomelle läheisissä vertailumaissa kuin Ruot- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9882: sissa ja Norjassa. lakiehdotuksen:
9883:
9884:
9885:
9886:
9887: Laki
9888: työsopimuslain muuttamisesta
9889:
9890: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annettuun työ-
9891: sopimuslakiin (320/70) uusi 38 a, 51 a ja 51 b § seuraavasti:
9892:
9893: 38 a § saatuaan irtisanomisilmoituksen. Työsuhde ei
9894: Työsuhteen jatkuminen irtisanomisen jälkeen tällöin irtisanomisen perusteella pääty, ennen
9895: kuin riita on lopullisesti ratkaistu. Tuomiois-
9896: Jos työntekijä katsoo työsopimuksen tulleen tuin voi erityisestä syystä määrätä työsuhteen
9897: irtisanotuksi tai puretuksi lainvastaisesti ja vaa- lakkaavaksi.
9898: tii työsuhteen jatkumista, on hänen ilmoitetta- Jos työntekijä vaatii yksinomaan vahingon-
9899: va tästä työnantajalle kahden viikon kuluessa korvauksia tämän lain perusteella, on hänen il-
9900: 200 Lakialoite n:o 84
9901:
9902: moitettava siitä työnantajalle viiden kuukauden 51 b §
9903: kuluessa saatuaan irtisanomisilmoituksen. Vahingonkorvausvelvollisuus
9904: Työntekijällä on oikeus palkkaan ja muihin työsuhteen lakatessa
9905: työsopimuksen mukaisiin etuihin siihen asti,
9906: kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Työnantaja, joka on tämän lain irtisanomis-
9907: Tuomioistuin voi erityisistä syistä määrätä, ia purkamisperusteiden vastaisesti irtisanonut
9908: että työsuhde jatkuu purkamisesta huolimatta · tai purkanut työntekijän työsopimuksen, on
9909: riidan lopulliseen ratkaisuun asti. Tällöin so- velvollinen suorittamaan palkan ja muiden työ-
9910: velletaan edellä 3 momentissa olevia säännök- sopimuksesta johtuvien etuuksien lisäksi kor-
9911: siä työntekijän oikeudesta palkkaan ja muihin vauksen;:t laittomasta irtisanomisesta tai purus-
9912: työsopimuksen mukaisiin etuihin. ta syntyneestä vahingosta vähintään kuuden
9913: kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkan.
9914: 51 a § Työnantaja, joka ei noudata tuomioistuimen
9915: Työntekijän ilmoitus ja työsuhteen jatkuminen edellä 51 a §:ssä tarkoitettua tuomiota, jolla
9916: työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen
9917: Mikäli työntekijä on vaatinut työsuhteensa on julistettu pätemättömäksi, ja työsopimus-
9918: jatkumista laitonta irtisanomista tai purkamista suhde lakkaa, on velvollinen suorittamaan 1
9919: koskevassa kanteessa ja tuomioistuin on lainvoi- momentissa säädetyn vahingonkorvauksen
9920: maisella tuomiolla todennut, että työnantajan enimmäismäärän.
9921: toimittama työsopimuksen irtisanominen tai
9922: purkaminen on tapahtunut lainvastaisesti, tuo~
9923: mioistuimen on julistettava irtisanominen tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
9924: purkaminen pätemättömäksi. kuuta 198 .
9925:
9926:
9927: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1982
9928:
9929: Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
9930: Peter Muurman Kaisa Raatikainen
9931: Eva-Maija Pukkio
9932: 1982 vp. 201
9933:
9934: Lakialoite n:o 85
9935: :·,
9936:
9937:
9938:
9939:
9940: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muut-
9941: tamisesta
9942:
9943:
9944: Eduskunnalle
9945:
9946: Lapsilisäjärjestelmä on keskeisin lapsiperhei- Koulutuksen rakenne on viime vuosikym-
9947: den tukimuoto. Maksettavien lapsilisien määrä menenä muuttunut siten, että lapsista vain
9948: on nykyisin kuitenkin riittämätön kattamaan harva poikkeus on 16-vuotiaana työelämässä.
9949: lasten edes kaikkein välttämättömimmistä pe- Hänenkin osaltaan työttömyys on kaventanut
9950: rustarpeista aiheutuvia kuluja. Vuosien kulues- itsenäisen toimeentulon mahdollisuuksia. Opin-
9951: sa lapsista aiheutuvat menot ovat moninker- totukijärjestelmät eivät myöskään ole kehitty-
9952: taistuneet lastenhoitojärjestelyiden ja pitemmän neet tarvetta vastaaviksi. Myös useimmat yh-
9953: koulunkäynnin ansiosta ja samalla on lapsi- teiskunnan tukimuodot päättyvät lasten täyt-
9954: lisien arvo inflaation myötä vähentynyt. Lapsi- täessä 16 vuotta.
9955: lisien tuntuvan korottamisen ja maksuajan pi- Säännöllinen tuki lapsilisän muodossa siihen
9956: dentämisen tarve on kiistaton. saakka kun lapsi täyttää 18 vuotta helpottaisi
9957: Kunnallisten perhepäivähoitopaikkojen ja perheiden taloudellista asemaa ja vaikuttaisi
9958: päiväkotipaikkojen vähyyden vuoksi lasten hoi- positiivisesti lasten ja vanhempien keskinäisiin
9959: to on usein järjestettävä yksityisesti joko ko- suhteisiin. Taloudellinen riippuvuus aiheuttaa
9960: tona tai perhepäivähoidossa. Etenkin alle 3- usein säröjä lasten ja vanhempien keskinäisiin
9961: vuotiaiden lasten hoito on useasti järjestettävä suhteisiin. Nuorten terve omanarvontunto ja
9962: siten, että jompikumpi vanhemmista hoitaa hyvät suhteet vanhempiin ovat tärkeä suoja
9963: lapsia kotona tai hoitaja palkataan kotiin. erilaisille nuorten ongelmille ja häiriöille.
9964: Suurten hoitokustannusten lisäksi lapsesta ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9965: heutuvat kulut ovat tällöin muutoinkin suu- nioittaen,
9966: rimmillaan. Myöskään verotuksessa ei ole mah-
9967: dollista vähentää lapsen hoidosta aiheutuvia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9968: kuluja, vaikka ne ovat useimmiten rinnastetta- lakiehdotuksen:
9969: vissa tulon hankinnasta aiheutuviin menoihin.
9970:
9971: Laki
9972: lapsilisälain 1 ja 1 a § :n muuttamisesta
9973:
9974: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
9975: lisälain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa
9976: (337 /62), ja 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1981 annetussa
9977: laissa (1030/81), sekä 1 a §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1981 annetussa
9978: laissa (1030/81), näin kuuluviksi:
9979: 1 §
9980: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suori- sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 2 400
9981: tetaan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, markkaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 800
9982: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa markkaa vuodessa sekä neljännestä ja kustakin
9983: asuvasta 18 vuotta nuoremmasta lapsesta. seuraavasta lapsesta 3 400 markkaa vuodessa,
9984: Lapsilisän määrä on 2 000 markkaa vuodes- paitsi milloin lapsi on 6 §: ssä tarkoitetulla
9985: sa. Jäljempänä 3 §: ssä mainitun, lapsilisän tavalla hoidettavana laitoksessa.
9986: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap-
9987: 26 0882200112~
9988: 202 Lakialoite n:o 85
9989:
9990:
9991: 1a §
9992: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9993: lisään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmas- kuuta 198 .
9994: ta lapsesta korotettuna 1 200 markalla vuo-
9995: dessa.
9996:
9997:
9998:
9999: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
10000:
10001: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
10002: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
10003:
10004:
10005:
10006:
10007: ; ~·
10008:
10009:
10010:
10011:
10012: ··'
10013: 1982 vp. 203
10014:
10015: Lakialoite n:o 86
10016:
10017:
10018:
10019:
10020: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 § :n
10021: muuttamisesta
10022:
10023:
10024: Eduskunnalle
10025:
10026: Alhaiset syntyvyysluvut sekä eläkeikäisten oleva nainen voi jäädä äitiyslomalle raskauden
10027: voimakkaasti kasvava suhteellinen osuus väes- kestettyä 32 viikkoa eli 48 arkipäivää ennen
10028: töstämme ovat useiden vuosien ajan johtaneet laskettua synnytysaikaa. Ratkaisu antaisi äidille
10029: yhä voimistuviin vaatimuksiin sosiaalipolitiikan paremman mahdollisuuden yksilöllisesti huo-
10030: painopisteen siirtämisestä perhepolitiikkaan. lehtia terveydestään sekä riittävästi levätä ja
10031: Kun tiedetään myös, miten merkittäviä juuri valmentautua tulevaa synnystä sekä lapsen vas-
10032: ensimmäiset elinkuukaudet ovat lapsen psyyk- taanottamista varten.
10033: kiselle kehitykselle sekä kasvamiselle tasapainoi- Vanhempainlomajärjestelmää kehitettäessä ei
10034: seksi kansalaiseksi, tulisi äitiyspäivärahan mak- ole riittävästi kiinnitetty huomiota väliinputoa-
10035: sukautta pidentää viime vuosien toimenpiteitä jien aseman parantamiseen, kuten esimerkiksi
10036: tuntuvammin. Yhä useammalle äidille ja isälle synnytyksessä kuolleen äidin äitiyspäivärahaoi-
10037: pitäisi suoda mahdollisuus taloudellisesti tur- keuden siirtämiseen lapsen isälle tai muulle lap-
10038: vattuna hoitaa lastaan kotona, kunnes lapsi sen huollosta vastaamaan tulevalle henkilölle.
10039: täyttää yhden vuoden. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10040: Äidin ja lapsen terveyden kannalta on käy-
10041: nyt yhä ilmeisemmäksi tarve aloittaa äitiysloma että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10042: nykyistä aikaisemmin eli siten, että raskaana lakiehdotuksen:
10043:
10044:
10045:
10046: Laki
10047: sairausvakuutuslain 23 § :n muuttamisesta
10048:
10049: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
10050: vakuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1981 anne-
10051: tussa laissa ( 471/81), näin kuuluvaksi:
10052:
10053: 23 § da äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä arkipäi-
10054: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 336 arkipäi- vältä. Jos lapsi kuolee tai lapsi luovutetaan
10055: vältä siten, että 48 arkipäivää siitä kohdistuu pois myöhemmin äitiysrahan suorittamisaikana,
10056: laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee- lapsen äidillä ei ole tämän jälkeen oikeutta
10057: seen ja 288 arkipäivää sitä välittömästi seuraa- saada äitiysrahaa.
10058: vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikai- Äitiysrahaa suoritetaan 288 arkipäivältä lap-
10059: semmin kuin 24 arkipäivää ennen laskettua sen äidille ja 48 arkipäivältä joko äidille tai ai-
10060: synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistu- kaisintaan 192 arkipäivän kuluttua äitiysraha-
10061: van raskauden keskeytymispäivää välittömästi oikeuden alkamisesta äidin suostumuksella lap-
10062: seuraavaan 336 arkipäivään. Jos lapsi syntyy sen isälle, joka on avioliitossa lapsen äidin kans-
10063: kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän kuluessa sa ja joka ei asu hänestä erillään välien rikkou-
10064: synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä aikana tumisen vuoksi, kun isä on lapsen hoidon takia
10065: luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuo-
10066: hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on oikeus saa- lella suoritettavasta työstä. Samoin edellytyksin
10067: 204 Lakialoite n:o 86
10068:
10069:
10070: voidaan äitiysrahaa suorittaa lapsen isälle myös suoritettavan äitiysrahan määrä on yhtä suuri
10071: lapsen syntymän yhteydessä vähintään 6 ja kuin se päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos
10072: enintään 12 arkipäivältä, jolloin äitiysrahan suo- häntä olisi kohdannut sairaus. Mitä tämän py-
10073: rittamisaika lyhenee vastaavasti. Isälle suorite- kälän 2 momentissa on säädetty ilmoitusvelvol-
10074: taan äitiysrahaa siten kuin asetuksella sääde- lisuudesta, koskee myös ottovanhempia.
10075: tään. Isälle suoritettavan äitiysrahan määrä päi- Siltä ajalta, jolta äitiysrahaa suoritetaan, ei
10076: vää kohti on yhtä suuri · kuin se päiväraha, sairauden perusteella makseta päivärahaa.
10077: jonka hän olisi saanut, jos häntä olisi kohdan- Jos äitiysrahan suorittamisaikana alkaa oikeus
10078: nut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan suorittamisek- uuteen äitiysrahaan, edellisen äitiysrahan suo-
10079: si isälle samoin kuin ilmoitus työnantajalle isän rittaminen päättyy jälkimmäisen äitiysrahaoi-
10080: jäämisestä pois ansiotyöstä edellä olevasta syys- keuden alkaessa.
10081: tä sekä ilmoitus äitiysrahan suorittamiseen vai-
10082: kuttavista muutoksista on tehtävä siten kuin
10083: asetuksella tarkemmin säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10084: Ottolapsen hoidon johdosta äitiysraha suori- kuuta 1983.
10085: tetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, jon- Tätä lakia sovelletaan niihin vakuutettuihin,
10086: ka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on joiden laskettu synnytysaika tai synnytyspäivä
10087: kulunut 288 arkipäivää, kuitenkin vähintään on 1 päivänä tammikuuta 1983 tai sen jälkeen.
10088: 96 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuksella Laki ei kuitenkaan koske vakuutettua, jonka
10089: voidaan hänen äitiysrahakautensa 48 arkipäi- raskaus on keskeytynyt ennen 1 päivää joulu-
10090: vältä, siten kuin asetuksella tarkemmin sääde- kuuta 1982.
10091: tään, suorittaa äitiysrahaa hänen puolisolleen, Ottolapseksi otettavan lapsen hoidon perus-
10092: joka ei asu hänestä erillään välien rikkoutumi- teella maksettavaa äitiysrahaa koskevia sään-
10093: sen vuoksi. Mitä 21 §:n 2 momentissa on sää- nöksiä sovelletaan silloin, kun lapsen hoitoon
10094: detty vakuutetun työstä poissa olosta, sovelle- ottaminen on tapahtunut 1 päivästä tammi-
10095: taan vastaavasti hänen puolisoonsa. Puolisolie kuuta 1983 lukien.
10096:
10097:
10098: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
10099:
10100: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
10101: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
10102: 1982 vp. 205
10103:
10104: Lakialoite n:o 87
10105:
10106:
10107:
10108: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläk-
10109: keestä annetun lain 1 ja 14 §:n muuttamisesta
10110:
10111:
10112: Eduskunnalle
10113:
10114: Valtioneuvosto antoi heinäkuussa 1978 ase- tus- ja muissa palveluammateissa. Useat he1stä
10115: tuksen (554/78), jonka perusteella rintamapal- toivoisivat vapaaehtoista, nykyistä varhempaa
10116: velu- ja vastaavissa tehtävissä sotien 1939- eläkkeellesiirtymismahdollisuutta. Tuon tyyppi-
10117: 45 aikana toimineet naiset saava>t rintamapalve- set työt edustavat usein fyysisesti ja henkisesti
10118: lustunnuksen. Rintamapalvelustunnus oikeuttaa raskaita työalueita. Usein heidän lähipiirissään
10119: kansaneläkettä saavat naiset 1. 7. 1981 lähtien on joku työtön ammattiin valmistunut, jolle
10120: rintamalisän saajien piiriin sekä 1. 9. 1982 läh- elämänuran avautuminen olisi mitä nopeimmin
10121: tien rintamasotilaseläkelain piiriin. välttämättömyys. Mikäli rintamapalvelustun-
10122: Rintamapalvelustunnuksen saaneita naisia oli nuksen saaneet naiset oikeut,etaan hakeutumaan
10123: vuoden 1982 alussa n. 22 000, joista työikäisiä, rintamaveteraanien varhaiseläkkeelle, vapautuu
10124: vuonna 1919 tai sen jälkeen syntyneitä on noin työpaikkoja nuorille, koulutetuille työttömille.
10125: 8 000 naista. Karkean arvion mukaan heistä n. Rintamapalvelustunnuksen saaneiden naisten
10126: 3 000 naisella oHsi ikä huomioonottaen mahdol- pääsemisen rintamaveteraanien varhaiseläkejär-
10127: lisuus hakeutua varhaiseläkkeelle rintamavete- jestelmän piiriin tulisi alkaa 1. 7. 1983 lähtien
10128: raanien varhaiseläkkeestä annetun lain nojalla. asteittain samoilla edellytyksillä kuin rintama-
10129: VarhaiseläkkeelLe hakeutumisen tarve on ilmei- veteraaneille on ko. laissa säädetty.
10130: sintä vammaisilla naispuolisilla sotainvalideilla, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10131: jotka eivät myöskään kuulu rintamaveteraanien nioittavasti,
10132: varhaiseläkkeen piiriin. Rintamapahnelustunnuk-
10133: sen saaneet naiset työskentelevät valtion ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10134: kuntien palveluksessa sekä yksityisissä työsuh- lakiehdotuksen:
10135: teissa. Heitä on mm. eri hoito-, huolto-, ope-
10136:
10137: Laki
10138: rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 1 ja 14 §:n muuttamisesta
10139:
10140: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 7 palva-
10141: nä tammikuuta 1982 annetun lain (13/82) 1 §:n 2 momentti sekä 14 § näin kuuluviksi:
10142:
10143: 1 § mapalvelustunnus, siten kuin siitä on erikseen
10144: Suomessa asuvalle rintamaveteraanille myön- säädetty.
10145: netään varhaiseläke tämän lain mukaisesti. 14 §
10146: Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
10147: jolle on annettu rintamasotilastunnus tai rinta- kuuta 1983.
10148:
10149: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10150:
10151: Helvi Hyrynkangas Sakari Knuuttila Saara Mikkola
10152: Lea Sutinen Jaakko Itälä Heimo Linna
10153: Eeva Kauppi Terhi Nieminen-Mäkynen Jorma Fred
10154: Anneli Kivitie Antero Juntumaa Väinö Raudaskoski
10155: Impi Muroma Aila Jokinen
10156: 206 1982 vp.
10157:
10158: Lakialoite n:o 88
10159:
10160:
10161:
10162:
10163: Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n
10164: muuttamisesta
10165:
10166:
10167: Eduskunnalle
10168:
10169: Lapsen kehityksen kannalta tärkein asia on tävää työtä, joka on myös korvattava kuten
10170: se, että laps·elle annetaan mahdollisuus ensim- kaikki muukin työ.
10171: mäisinä kuukausinaan viettää mahdollisimman Sosiaalivaliokunnassa esiintyneiden asiantun-
10172: paljon ajastaan äidin kanssa. Tällöin luonnon- tijoiden mukaan on tieteellisesti voitu todistaa
10173: kin tarkoittama tasapaino äidin ja lapsen vä- rintaruokinnan vaikuttavan .sdvästi varhaiseen
10174: lillä toteutuu. Lapsi tarvitsee elämänsä alussa tulehdustautien 'esiintymiseen estävästi. Samoin
10175: turvaa ja läheisyyttä, jota voi parhaiten antaa sen on todettu moninkertaisesti vähentävän
10176: äiti. Suurin syy siihen, että äiti joutuu jättä- allergisten oireiden esiintymistä ainakin ensim-
10177: mään lapsensa laitoshoitoon ja siis vieraiden mäisinä elinvuosina, kun taas merkittävällä
10178: hoidettavaksi on siinä, että perheen talous ei osalla päivähoitopaikoissa hoidetuista lapsista
10179: kestä äidin kotona oloa lastaan hoitamassa. on tutkimuksissa todettu olevan paljon enem-
10180: Tämän vuoksi yhteiskunnan tulisi huolehtia män toistuvia infektiotauteja kuin kotona hoi-
10181: siitä, ettei äidin tarvitsisi taloudellisten vai- detuilla.
10182: keuksien vuoksi lähteä kotoa työhön liian ai- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
10183: kaisin. Äitiysloma tulisi pidentää sellaiseksi, kunnioittaen,
10184: että em. tavohe saavutetaan ja äiti voisi hoitaa
10185: lastaan kotona vähintään yhden vuoden ajan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10186: Tämä on yhteiskunnallisestikin erittäin merkit- lakiehdotuksen:
10187:
10188:
10189:
10190: Laki
10191: sairausvakuutuslain 23 § :n muuttamisesta
10192:
10193: Eduskunnan päätöksen mukais,esti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
10194: vakuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1981 an-
10195: netussa laissa ( 4 71/81 ) , näin kuuluvaksi:
10196:
10197: 23 § net ottolapseksi, lapsen äidillä on oikeus saada
10198: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 300 arki- äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä arkipäivältä.
10199: päivältä siten, että 50 arkipäivää siitä kohdistuu Jos lapsi kuolee tai lapsi luovutetaan pois myö-
10200: laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee- hemmin äitiysrahan suorittamisaikana, lapsen
10201: seen ja 250 arkipäivää sitä välittömästi seuraa- äidillä ei ole tämän jälkeen oikeutta saada
10202: vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikai- äitiysrahaa.
10203: semmin kuin 50 arkipäivää ennen laskettua Äitiysrahaa suoritetaan lapsen äidille 276
10204: synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistu- ensimmäiseltä arkipäivältä ja 24 seuraavalta ar-
10205: van raskauden keskeytymispäivää välittömästi kipäivältä joko äidille tai hänen suostumuksel-
10206: seuraavaan 250 arkipäivään. Jos lapsi syntyy laan lapsen isälle, joka on avioliitossa lapsen äi-
10207: kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän kuluessa syn- din kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien
10208: nytyksestä taikka lapsen äiti tänä aikana luo- rikkoutumisen vuoksi, kun isä on työnantajalle
10209: vuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa hä- yhtä kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa
10210: Lakialoite n;o 88 207
10211:
10212: tekemänsä ilmoituksen perusteella lapsen hoi- voidaan hänen äitiysrahakautensa 24 viimeiseltä
10213: don takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin arkipäivältä, siten kuin asetuksella tarkemmin
10214: ulkopuolella suoritettavasta työstä. Isälle suo- säädetään, suorittaa äitiysrahaa hänen puolisol-
10215: ritetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella sää· leen, joka ei asu hänestä erillään välien rik-
10216: detään. Samoin edellytyksin voidaan äitiysrahaa koutumisen vuoksi. Mitä 21 § :n 2 momentissa
10217: suorittaa lapsen isälle myös lapsen syntymän on säädetty vakuutetun työstä poissa olosta,
10218: yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 arki- sovelletaan vastaavasti hänen puolisoonsa. Puo-
10219: päivältä, jolloin äitiysrahan suorittamisaika ly- lisolle suoritettavan äitiysrahan määrä on yhtä
10220: henee vastaavasti. Isälle ,suoritettavan äitiys-' suuri kuin se päiväraha, jonka hän olisi saanut,
10221: rahan määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin jos häntä olisi kohdannut sairaus. Mitä tämän
10222: se päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä pykälän 2 momentissa on säädetty ilmoitusvel-
10223: oliså. kohdannut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan vollisuudesta, koskee myös ottovanhempia.
10224: suorittamiseksi isälle samoin kuin ilmoitus Siltä ajalta, jolta äitiysrahaa suoritetaan, ei
10225: työnantajalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä sairauden perusteella makseta päivärahaa.
10226: edellä olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan
10227: suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10228: tehtävä siten kuin asetuksella tarkemmin sää- kuuta 1983.
10229: detään. Tätä lakia sovelletaan niihin vakuutettuihin,
10230: Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suo- joiden laskettu synnytysaika tai synnytyspäivä
10231: ritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, on 1 päivänä tammikuuta 1982 tai sen jälkeen.
10232: jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä Laki ei kuitenkaan koske vakuutettua, jonka
10233: on kulunut 250 arkipäivää, kuitenkin vähintään raskaus on keskeytynyt ennen 1 päivää joulu-
10234: 72 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuksella kuuta 1982.
10235:
10236:
10237: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
10238:
10239: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10240: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10241: 208 1982 vp.
10242:
10243: Lakialoite n:o 89
10244:
10245:
10246:
10247:
10248: Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi työnantajan työttömyysvakuutus-
10249: maksun suuruudesta vuonna 1983
10250:
10251:
10252: Edu·skunnalle
10253:
10254: Hallituksen esitys työnantajan työttömyys- ten yritysten työttömyysvakuutusmaksua maa-
10255: vakuutusmaksun suuruudesta vuonna 1982 rättäessä palkkojen kokonaissummasta ensin
10256: alentaa maksua vuonna 1980 voimassa olevasta vähennettävä 150 000 markkaa, jonka yli mene-
10257: 0,9 pros·ent1sta suoritettujen palkkojen määräs- västä osasta vasta tulisi maksaa työnantajan
10258: tä 0,4 prosenttiin. rtyöttömyysvakuutusmaksu. Satnahla pienenisi
10259: Mutta koska hallituksen esityksen peruste- keskuskassan arvioitu ylijäämä,. koska kassan
10260: luissa todetaan, että työttömyyskassojen kes- tarvitsemat varat pitäisi kerätä vuosittain ilman
10261: kuskassan ylijäämä tulee olemaan noin 400 mitään ylijäämiä.
10262: miljoonaa markkaa, ei tällainen asiantila liene Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10263: oikeudenmukaista semminkin, kun olemme me-
10264: nossa kohden laskusuhdannetta ja sitä tietä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10265: kohden taloudellisia vaikeuksia. Tämän vuoksi lakiehdotuksen:
10266: olisi työvoimavaltaisten pienten ja keskisuur-
10267:
10268:
10269:
10270: Laki
10271: työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 1983
10272: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10273:
10274: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suu- kun työnantajan 1 päivästä tammikuuta tai sen
10275: ruus on 0,4 prosenttia työnantajan vuonna 1983 jälkeen maksamien palkkojen kokonaissummas-
10276: suorittamien palkkoj-en määrästä, joka saadaan, .ta vähennetään 150 000 markkaa.
10277:
10278:
10279: Hels·ingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10280:
10281: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10282: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10283: 1982 vp. 209
10284:
10285: Lakialoite n:o 90
10286:
10287:
10288:
10289:
10290: Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi eläkekatosta
10291:
10292:
10293: EduskunnaHe
10294:
10295: SMP lähtee siitä, että on aikaansaatava kun- SMP katsoo, etteivät pieneläkeläiset voi
10296: nollinen peruseläketurva kaikille eläkeläisille. odottaa enää vuosia kansaneläkejärjestelmän
10297: Tällaisen vähimmäiseläkkeen tulisi olla 1 800 uudistuksen siirtymävaiheiden voimaantuloa,
10298: mk/kk sidottuna täysimääräisesti :indeksiin. vaan peruseläkeuudistus on toteutettava heti.
10299: Peruseläkkeen lisäksi kokona:iseläkettä paran- Suomen kansantulo on niin suuri, että koko
10300: tava työeläkejärjestelmä on tarpeellinen. ke-lain muutos olisi tullut kirjoittaa peruseläk-
10301: SMP ei hyväksy kenenkään eläkeläisen ri- keen pohjalta.
10302: kastumista, eli SMP katsoo, että ylieläkkeistä Edellä olevan perust:eella ehdotamme kun-
10303: on luovuttava eli on määrättävä eläkekatto, jon- nioittavasti,
10304: ka suuruus tällä hetkellä sai·si olla 5 000 mk/
10305: kk. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10306: lakiehdotuksen:
10307:
10308:
10309:
10310: Laki
10311: eläkekatosta
10312: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10313: 1 § 3 §
10314: Sen estämättä, mitä eri .. ~läkelaeissa on sää- Tämän lain seurauksena eläkelaitoksille ja
10315: detty, ei kenellekään maksettavien eläkkeiden valtiolle säästyvät varat käytetään pienten eläk-
10316: yhteismäärä saa nousta tässä Jai,ssa säädettyä . keiden korottamis~.
10317: eläkekattoa korkeammaksi.
10318: 4 §
10319: 2 § T·arkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
10320: Eläkekatto on 5 000 markkaa kuukaudessa. sesta annetaan asetuksella.
10321: Edellä 1 momentissa mainittu markkamäärä
10322: vastaa maaliskuun 1981 elinkustannusindeksin
10323: pistelukua ja sitä korotetaan vuosit:tain elinkus- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
10324: tannusindeksin nousua vastaavasti, kuuta 1982.
10325:
10326:
10327: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10328:
10329: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10330: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10331:
10332:
10333:
10334:
10335: 27 088200112W
10336: 210 1982 vp.
10337:
10338: Lakialoite n:o 91
10339:
10340:
10341:
10342: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 33 §:n muuttami-
10343: sesta
10344:
10345:
10346: EduskunnaUe
10347:
10348: Kansaneläkelain voimassa olevien säännösten seen silloin, kun vainaja on ennen kuolemaansa
10349: mukaan hautausavustusta ei makseta vainajan ehtinyt saada vanhuus- tai työkyvyttömyyselä-
10350: edunsaajalle siinä tapauksessa, että vakuutettu kettä yhtä vuotta pitemmän ajan.
10351: oli saanut kansaneläkettä kuolemaansa välittö- Käsityksemme mukaan olisi oikeudenmukais-
10352: mästi edeltäneen vuoden pituiselta ajalta. Täl- ta kansaneläkelain 33 §:n sisällön muuttaminen
10353: löin vähennetään hautausavustuksen määrästä sellaiseksi, että kaikkien kansaneläkelain piiriin
10354: yksi kahdestoista osa kultakin kuukaudelta, kuuluvien vakuutettujen kuoltua hautausavus-
10355: jolta eläke on erääntynyt maksettavaksi. Vaina- tus maksettaisiin täysimääräisenä vakuutetun
10356: jan vähävaraisille omaisille aiheutuu vainajan jälkeenjääneille omaisille. Tällä menettelyllä vä-
10357: kunniallisesti hautaan saattamisesta tästä syystä hennettäisiin kuntien maksamaa huoltoapua ja
10358: usein taloudellisia vaikeuksia. Jos omaiset ovat vähävaraisetkin omaiset voisivat saattaa vaina-
10359: täysin varattomia, niin hautauskustannuksista jan kunniallisesti hautaan.
10360: joutuvat vastaamaan kotikuntien sosiaalilauta- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
10361: kunnat kuntien myöntämän huoltoavun turvin. tamme,
10362: Yleisestikään asiaa ajatellen ei voida pitää
10363: oikeudenmukaisena sitä, että kansaneläkevakuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10364: tus poistaa omaisilta oil{euden hautausavustuk- lakiehdotuksen:
10365:
10366:
10367: Laki
10368: kansaneläkelain 33 §:n muuttamisesta
10369: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
10370: eläkelain 33 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 ja 18 päivänä kesäkuuta
10371: 1971 annetuissa laeissa ( 705/65 ja 499/71), näin kuuluvaksi:
10372:
10373: 33 § tyy hänen oikeutensa siihen ensiksi kuolleen
10374: Kansaneläkelain 1 §: ssä nuurutun vakuute- puolison kuolinpesälle. •
10375: tun kuoltua suoritetaan hänen puolisolleen hau- Hautausavustusta on uhalla, että oikeus sen
10376: tausavustus. Jos vakuutetulta ei jäänyt puolisaa saamiseen muuten: on menetetty, haettava siten
10377: tai jos vakuutettu ja hänen puolisonsa asumus- kuin asetuksella määtätään, yhden vuoden ku-
10378: eron tai muutoin välien rikkoutumisen tahi luessa vakuutetun kuolinpäivästä. Kuolinpe8äit
10379: muun sellaisen syyn vuoksi asuivat erillään, hoitajalla on oikeus kuolinpesän puolesta' hakea
10380: suoritetaan hautausavustus kuolinpesälle. ja nostaa hautausavustus.
10381: Jos hautausavustukseen oikeutettu puoliso
10382: on kuollut ennen avustuksen myöntämistä, siir- Tämä laki tulee voimaan
10383: kuuta 198 .
10384:
10385: Helsingissä ~2 päivänä helmikuuta 1982
10386:
10387: Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi Esko Almgren
10388: Helena Pesola Ulla Järvilehto Asser Stenbäck
10389: Saara Mikkola Impi Muroma Eva-Maija Pukkio
10390: 1982 vp. 211
10391:
10392: Lakialoite n:o 92
10393:
10394:
10395:
10396:
10397: Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläk-
10398: keestä annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta
10399:
10400:
10401: Eduskunnaile
10402:
10403: Rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä anne- tamiseen maksamalla vakuutusmaksua. Tämän
10404: tun lain säätämisen tarkoituksena oli antaa vuoksi ei ole oikein, että luopumiseläke ka-
10405: niille rintamaveteraaneille, joiden menestymis- ventaa heidän muuta eläketurvaansa. Luopu-
10406: mahdollisuudet työelämässä eivät rintamalla misjärjestelmää kehitettäessä pidettiin peri-
10407: saatujen rasitteiden seurauksena enää vastaa aatteina pientilojen suosimista ja valinnanvarai-
10408: yleistä suoritustasoa, ~dollisuus siirtyä var- suutta eri luopumisvail1toehtojen välillä.
10409: haiseläkkeelle. Hallituksen esityksessä todettiin, Valinnanvaraisuutta suosivan suuntauksen
10410: että vaikka rintamaolosuhteiden rasitteiden kanssa on ristiriidassa se, että luopumiseläke
10411: vaikutuksia on vaikea mitata, rintamapalvelus- estää rintamaveteraanien varhaiseläkkeen kuten
10412: aika merkitsee monille veteraaneille terveydel- työeläkkeet, mutta luopumiskorvaus ei.
10413: lisiä haittoja ja ennenaikaista vanhenemista. Rintamaveteraanien varhaiseläkkeen ei myös-
10414: Tarkoituksena on myös ollut turvata veteraa- kään tulisi estää luopumiseläkkeen saamista.
10415: nien toimeentulo täyden työkyvyttömyyseläk- Jos varhaiseläkkeen saanut veteraani vähentää
10416: keen suuruisella varhaiseläkkeellä heidän ve- ansiotyötään ja sittemmin luopuu tilastaan luo-
10417: täytyessään työelämästä. Tämän vuoksi on työ- pumiseläkelain mukaan, tulisi hänen saada
10418: kyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä saavien rin- myös luopumiseläkettä. Todettakoon, että jos
10419: tamaveteraanien osalta kohtuutonta, että he hän varhaiseläkkeen sijasta olisi saanut täyden
10420: eivät voi saada rintamaveteraanien varhais- työkyvyttömyyseläkkeen, voisi hän työkyvyttö-
10421: eläkettä, vaikka he muuten täyttäisivät varhais- myyseläkkeestä mitenkään riippumatta saada
10422: elälr.keen saamisen ehdot. luopumiseläkkeen.
10423: Koska varhaiseläke on osatyökyvyttömyys- Viljelijän on tätä nykyä vaikea arvioida luo-
10424: eläkettä suurempi, tulisi osaeläkettä saavien pumisjärjestelmien vaihtoehtojen keskinäistä
10425: rintamaveteraanien saada varhaiseläkkeenä täy- edullisuutta, koska luopumisetuudet vaikutta-
10426: den työkyvyttömyyseläkkeen ja osaeläkkeen vat eri tavoin viljelijän saamiin muihin etuuk-
10427: erotus. siin. Luopumiseläkkeen ja -korvauksen saatta-
10428: Rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä anne- minen rintamaveteraanien varhaiseläkkeeseen
10429: tun lain mukaan luopumiseläkelain mukaista nähden samanvaikutteisiksi tekisi näitten vaih-
10430: luopumiseläkettä saava veteraani ei voi saada toehtojen edullisuuden arvioinnin mahdolli-
10431: rintamaveteraanien varhaiseläkettä ja toisaalta seksi.
10432: varhaiseläkettä saava ei voi saada luopumis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10433: eläkettä. tavasti,
10434: Luopumiseläke ei ole työeläke, vaan se on
10435: korvaus tilasta luopumisesta. Luopumiseläk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10436: keen saajat osallistuvat itse eläkkeensä kustan- lakiehdotuksen:
10437: 212 Lakialoite n:o 92
10438:
10439:
10440:
10441: Laki
10442: rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta
10443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 7 palva-
10444: nä tammikuuta 1982 annetun lain (13/82) 5 § sekä 7 §:n 1 ja 2 momentti näin kuulu-
10445: viksi:
10446:
10447: 5 § 7 §
10448: Varhaiseläkkeenä suoritetaan maara, jonka Varhaiseläkettä ei suoriteta sellaiselle rinta-
10449: rintamaveteraani olisi saanut työntekijäin eläke- maveteraanille, joka saa työ- tai virkasuhtee-
10450: lain 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, seen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa van-
10451: säännösten tai määräysten taikka merimieselä- huus-, työttömyys- tai täyttä työkyvyttömyys-
10452: kelain mukaan, jos hänelle olisi varhaiseläkkeen eläkettä taikka maatalousyrittäjien eläkelain
10453: sijasta myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke. mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä.
10454: Työkyvyttömyyseläkettä · osaeläkkeenä saavalle Rintamaveteraanille, joka saa tämän lain mu-
10455: rintamaveteraanille suoritetaan varhaiseläkkee- kaista varhaiseläkettä, ei myönnetä työkyvyttö-
10456: nä täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyö- myys- tai työttömyyseläkettä työ- tai virkasuh-
10457: kyvyttömyyseläkkeen erotus. Varhaiseläkkeessä teen tai yrittäjätoiminnan perusteella eikä 1
10458: ei kuitenkaan oteta huomioon työntekijäin elä- momentissa mainittua sukupolvenvaihdoselä-
10459: kelain 11 §: ssä, maatalousyrittäjien eläkelain kettä.
10460: (467 /69) 11 §:ssä eikä yrittäjien eläkelain
10461: (468/69) 11 §:ssä tarkoitettuja lisäetuja.
10462: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10463: kuuta 1982.
10464:
10465:
10466: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10467:
10468: Markku Kauppinen Olavi Martikainen Heimo Linna
10469: Matti Maijala Mikko Jokela Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10470: Hannu Tenhiälä Paavo Vesterinen Lea Sutinen ·
10471: 1982 vp. 213
10472:
10473: Lakialoite n:o 93
10474:
10475:
10476: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 20 §:n muutta-
10477: misesta
10478:
10479:
10480: Eduskunnalle
10481:
10482: Vuoden 1980 alussa voimaan tulleella kan- massa. Toisaalta työttömyyseläkkeen saamiseen
10483: saneläkelain muutoksella kumottiin säännös liittyy ehtoja, jotka rajaavat eläkeoikeuden ul-
10484: vanhuudentuen maksamisesta 60-65-vuotiaal- kopuolelle henkilöitä, joille eläkkeen myöntä-
10485: le naispuoliselle yksinäiselle henkilölle, joka ei minen kuitenkin olisi hyvin perusteltua.
10486: saa työkyvyttömyys-, työttömyys- eikä perhe- Näistä syistä johtuen jää useita satoja yksi-
10487: eläkettä. näisiä naisia ilman toimeentulo- tai sosiaalitur-
10488: Lainmuutoksesta saatujen kokemusten perus- vaa. Sen vuoksi olisi perusteltua, että yksinäis-
10489: teella va1kuttaa siltä, ettei se ole ollut loppuun ten naishenkilöiden eläketurvan parantamiseksi
10490: saakka harkittu. olisi vanhuudentukea koskeva säännös palau-
10491: Vanhuudentuen lakkauttaminen on aiheutta- tettava takaisin kansaneläkelakiin.
10492: nut eläkelainsäädännössämme uuden väliinpu- EdeHä sanotun perusteella ehdotamme,
10493: toajien ryhmän, jolla ei ole minkäänlaista toi-
10494: meentuloturvaa. 60-65-vuotiaat yksinäiset nai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10495: set ovat työmarkkinoilla varsin heikossa ase- lakiehdotuksen:
10496:
10497:
10498: Laki
10499: kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta
10500: Eduskunnan päätöksen mukai·sesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
10501: eläkelain 20 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa
10502: laissa (588/78), näin kuuluvaksi:
10503:
10504: 20 § 4) vanhuudentukea 60, mutta ei vielä 65
10505: Kansaneläkkeenä maksetaan: vuotta täyttäneelle naispuoliselle vakuutetulle,
10506: 1) vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle joka ei ole naimisissa eikä saa työkyvyttömyys-
10507: vakuutetuile; tai työttömyyseläkettä ja jolla ei ole oikeutta
10508: 2) työkyvyttömyyseläkettä työkyvyttömälle perhe-eläkelain ( 38/69) mukaiseen perhe-eläk-
10509: vakuutetuUe, joka on 65 vuotta nuorempi, 22 keeseen.
10510: §: ssä tarkoitetuissa tapauksissa;
10511: 3) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoite-
10512: tuissa tapauksissa 60, mutta ei vrelä 65 vuotta
10513: täyttäneelle pitkäaikaisesti työttömälle vakuu- Tämä laki tuLee voimaan päivänä
10514: tetulle, joka ei saa työkyvyttömyyseläkettä, tai kuuta 19
10515:
10516: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10517:
10518: Tellervo Koivisto Paula Eenilä Lea Savolainen
10519: Kaj Bärlund Juhani Raudasoja Matti Puhakka
10520: Pertti Hietala Jouko Skinnari Jouko Tuovinen
10521: Helge Siren Juhani Surakka Reino Breilin
10522: Pentti Lahti-Nuuttila Olli Helminen Kaarina Suonio
10523: Pirjo Ala-Kapee Hannu Tapiola Pekka Starast
10524: Jermu Laine Matti Luttinen Eino Loikkanen
10525: Risto Tuominen Peter Muurman Anna-Liisa Piipari
10526: Tarja Halonen
10527: 214 1982 vp.
10528:
10529: Lakialoite n:o 94
10530:
10531:
10532:
10533:
10534: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien eläkkeistä
10535:
10536:
10537:
10538:
10539: Suomen kansa ei tänä päivänä eläisi vapaassa jausesitykset sotiemme veteraanien, rintama-
10540: isänmaassa eikä pohjoismaisessa yhteiskuntajär- naisten ja sotavammaisten eläke- ja kuntoutus-
10541: jestelmässä, ellei kansakuntamme kohtalon vuo- asioiden kertakaikkisesti kuntoon saattamiseksi.
10542: sina Suomesta olisi löytynyt miehiä ja naisia, Elokuussa 1981 SMP:n Seinäjoen puolueko-
10543: jotka olivat valmiit uhraamaan kaikkensa isän- kous käsitteli laajasti veteraaniasioita. Kokous
10544: maan vapauden puolesta. totesi, että taloudelliset seikat eivät de estee-
10545: Siksi Suomen Maaseudun Puolue on koko nä veteraanien asioiden hoitamisdle. Puolue-
10546: olemassaolonsa ajan ollut ja on edel1eenkin se kokous vaati, että lähes 1 000 milj. markkaan
10547: eduskuntapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin nousevat kansanvaltaamme rappeuttavat puo-
10548: ja johdonmukaisimmin on pyrkinyt ajamaan so- luetukirahat on käytettävä veteraanien hyväk-
10549: tiemme veteraanien, invalidien sekä rintama- si, minkä lisäksi asioiden järkevällä hoidolla
10550: naisten asioita. SMP on aina katsonut, että saadaan aikaan myös huomattavia säästöjä val-
10551: kansakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huo- tion ja kuntien työllisyyden, terveydenhoidon ja
10552: lehtia näistä miehistä ja naisista turvaamalla sosiaaliturvan menoissa. Suomalaisella yhteis-
10553: heille kunnollinen toimeentulo ja riittävät eläk- kunnalla on rahaa, jos hyvää tahtoa vain riittää
10554: keet. veteraanien asioiden hoitamiseen. Mainittakoon
10555: SMP on veteraaniasioita ajaessaan aina myös vain, että yksistään Salora-Valco -skandaaliin
10556: korostanut sitä, että kysymyksessä on kunnia- hukutettiin vastuuttomas<ti noin 1 miljardi yh-
10557: velan maksaminen isänmaal1isten puolustustais- teiskunnan varoja, kun otetaan huomioon skan-
10558: telujemme ryhdikkäille veteraaneille, sotavam- daalin kaikki kerrannaisvaikutukset.
10559: maisille sekä rintamanaisille eikä mikään puo- SMP:n Seinäjoen puoluekokous 1981 korosti
10560: luepoliittinen taktiikka eikä kaupanteko. veteraaniasioiden kuntoon saattamiseksi erityi-
10561: Vuodesta vuoteen SMP on kuitenkin valitet- sesti seuraavia seikkoja:
10562: tavasti joutunut toteamaan, että huolimatta 1. Veteraanien varhaiseläkejärjestelmä on
10563: kaikkien poliittisten puolueiden lupauksista toteutettava heti niin, että mahdollisimman
10564: hoitaa sotiemme veteraanien ja invalidien sekä pian jokaisella 55 vuotta täyttäneellä sotiemme
10565: rintamanaisten asiat kuntoon, nämä asiat ovat veteraanilla, sotavammaisella sekä kaikilla rin-
10566: jääneet hoitamatta. tamaolosuhteissa palvelleilla naisilla on mahdol-
10567: SMP:n eduskuntaryhmä on tehnyt kaikkensa lisuus niin halutessaan siirtyä vapaaehtoiselle
10568: eduskunnassa veteraanien, ·sotavammaisten sekä täysimääräiselle eläkkeelle. Näin avautuu myös
10569: rintamanaisten asioiden kohentamiseksi. SMP:n huomattava määrä avoimia työpaikkoja nuorille
10570: ryhmä on jopa kaksi kertaa välikysymyksen työttömille.
10571: avulla pyrkinyt vauhdittamaan näitä asioita. 2. Veteraanien ja invalidien maksuton kun-
10572: SMP:n eduskuntaryhmä hyväksyy nyt ne tu- toutus on lakisääteisesti hoidettava siten, että
10573: lossa olevat korjaukset, joihin pitkien viivytte- jokaisella kuntoutusta tarvitsevalla veteraanilla
10574: lyjen jälkeen muut puolueet on saatu mukaan, on mahdollisuus ainakin viikon mittaiseen kun-
10575: mutta SMP:n eduskuntaryhmä ei voi alistua toutukseen kerran vuodessa.
10576: siihen, että luopuisimme perustavaa laatua ole- 3. Rintamalisä on heti nostettava 300 mark-
10577: vista aloitteistamme, jotka olemme tehneet ve- kaan kuukaudessa ja sitä on maksettava kai-
10578: teraanien hyväksi tälläkin vaalikaudella eli vuo- kille siihen oikeutetuille sotiemme veteraaneil-
10579: den 1979 vaalien jälkeen. Siksi SMP:n edus- le, sotavammaisille sekä rintamaolosuhteissa
10580: kuntaryhmä tulee tekemään kaikki tarvittavat palveileille naisille sekä muille vastaavassa ase·
10581: määräraha-aloitteet sekä lainsäädännölliset kor- massa sodan aikana olleille.
10582: Lakialoite n:o 94 215
10583:
10584: 4. Rintamallaolovuodet on otettava kaikissa kaikki eduskuntaryhmien puheenjohtajat alle-
10585: maassamme sovellettavissa eläkejärjestelmissä kirjoittivat yhteiset rinnakkaislakialoitteet, joi-
10586: eläkkeeseen vaikuttavina kaksinkertaisesti huo- den avulla saatiin aikaan eräitä korjauksia.
10587: mioon; SMP eduskuntapuolueena liittyi mukaan näihin
10588: 5. Jokaiselle veteraanille ja sotavammaiselle korjausesityksiin allekirjoittajana.
10589: sekä näiden perheille on turvattava oikeus riit- Kuitenkin SMP:n velvollisuus puoluekokouk-
10590: tävään ja kohtuuhintaiseen asuntoon. sensa päätöksiä sekä äänestäjäkuntaansa koh-
10591: Edelleen SMP:n Seinäjoen puoluekokous taan on, että SMP pitää kiinni niistä lupauksis-
10592: 1981 totesi, että SMP tukee varauksetta vete- ta, joita olemme äänestäjillemme sekä ennen
10593: raanijärjestöjen ja rintama-asiain neuvottelu- kaikkea sotiemme veteraaneille ja sotavammai-
10594: kunnan ehdotuksia veteraanien ja sotavammais- sille sekä rintamanaisille antaneet heidän
10595: ten asioiden korjaamiseksi. Puoluekokous lisäk- asioittensa lopultakin kuntoon sa11ttamiseksi
10596: si vaati, että eduskunnan on heti syysistunto- oikeudenmukaisella tavalla.
10597: kauden alettua ryhdyttävä todellisiin lainsää- Kun esimerkiksi hallitus esitti, että oikeus
10598: däntötoimiin näiden tavoitteiden toteuttamisek- varhaiseläkkeeseen on 60 vuotta täyttäneillä
10599: si sen mukaan kuin puolueet ovat veteraaneille rintamaveteraaneilla, j'a eduskuntaryhmät pu-
10600: antaneet lupauksia. dottivat rinnakkaislakialoitteessaan tämän ikä-
10601: SMP:lle veteraanien ja sotavammaisten sekä rajan 58 vuoteen, ei tämä voi tyydyttää
10602: rintamanaisten asian hoitaminen on kunniaky- SMP:tä, koska ikärajan tulee olla 55 vuotta.
10603: symys eikä puoiuepoliittis.ta taktikointia. SMP Veteraanien piirissä ei myöskään pidetä suo-
10604: ja sen eduskuntaryhmä tukevat kaikkia vete- tavana käyttää ilmausta "varhaiseläke". Vete-
10605: raanien, invalidien sekä rintamanaisten aseman raanit katsovat, että heille kuuluu jo normaali-
10606: parantamiseen tähtääviä ehdotuksia, tulivatpa eläke, joten lain nimikkeessä tämä seikka on
10607: ne miltä suunnalta tahansa. otettava huomioon.
10608: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rinta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10609: maveteraanien varhaiseläkkeestä ja eräiksi sii-
10610: hen liittyviksi laeiksi (HE n:o 195/1981 vp.) että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10611: oli veteraaneja ja sotavammaisia sekä rintama- lakiehdotuksen:
10612: naisia kohtaan nuiva ja riittämätön. Siksi jopa
10613:
10614:
10615: Laki
10616: sotiemme veteraanien eläkkeistä
10617: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10618:
10619: 1 § sen työssä työvelvollisena tahi naistyövoimana
10620: Jokaisella 55 vuotta täyttäneellä sotiemme tulen alla rintama-alueella sekä sotavankia, in-
10621: veteraanilla, invalidilla ja rintamaolosuhteissa ternoitua ja sotaleskeä, joka ei ole avioliitossa.
10622: palvelleella naisella on mahdollisuus niin halu- Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen on oikeu-
10623: tessaan siirtyä vapaaehtoiselle täysimääräiselle tettu myös nainen, joka on vuosien 1939-
10624: eläkkeelle sen mukaan kuin tässä laissa sääde- 1945 sotien aikana Suomen kansalaisena
10625: tään. palvellut rintamapalvelukseen rinnastettavissa
10626: Tos sotiemme veteraani, sotavammainen ja tehtävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyh-
10627: rintamaolosuhteissa palvellut nainen on alle 55- tymän joukoissa taikka ilmatorjunta- tai rannik-
10628: vuotias, hänelle voidaan tarpeen mukaan myön- kojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai il-
10629: tää ylimääräistä veteraanieläkettä tämän lain mavoimien lentoyksiköissä tahi muutoin toimi-
10630: mukaan. nut rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtä-
10631: vissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän
10632: 2 § alueella.
10633: Rintamasotilaalla tarkoitetaan henkilöä, joka 3 §
10634: on osallistunut vuoden 1918 taisteluihin tai Sotiemme veteraanien eläke myönnetään
10635: joka on ollut mukana vuosien 1939-1945 so- Suomen kansalaiselle, joka asuu maassa tai
10636: dissa tai näiden sotien aikana puolustuslaitok- Pohjoismaissa.
10637: 216 Lakialoite n:o 94
10638:
10639:
10640: 4 § järjestelmän tountptstetssa siten kuin asetuk-
10641: Veteraanieläkkeen suuruus on 14 400 mark- sella tarkemmin määrätään.
10642: kaa vuodessa. Veteraanieläkkeeseen kytketään Tämän lain nojalla myönnettävistä eläkk.eis-
10643: inflaatiotarkistus joka vuosi. tä eläkelaitoksille aiheutuvat kustannukset kor-
10644: vataan valtion varoista.
10645: 5 §
10646: Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutet- 10 §
10647: tu saamaan asumistukea ilman rajoituksia sen Veteraanieläke on veroton.
10648: mukaan kuin asetuksella määrätään.
10649: 11 §
10650: 6 § Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutettu
10651: Jos tässä laissa tarkoitetulla henkilöllä ei ole vapaasti matkustamaan valtion ja valtionyhtiöi-
10652: tyydyttävää omaa tai vuokra-asuntoa, valtio- den kulkuvälineissä.
10653: neuvosto on velvollinen osoittamaan varoja hä-
10654: nen asunnonpuutteensa poistamiseksi, jolloin 12 §
10655: asianomaisella on myös oikeus saada lainaa Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu-
10656: omistusasunnon hankkimista varten. vin osin voimassa mitä kansaneläkelaissa on
10657: säädetty.
10658: 7 § 13 §
10659: Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutettu Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
10660: valtion varoilla ilmaiseen terveystarkastuk::seen panosta ja sovellutuksista annetaan asetuksella.
10661: sekä vähintään viikon mittaiseen kuntoutuk-
10662: seen kerran vuodessa. 14 §
10663: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10664: 8 § kuuta 198 .
10665: Tämän lain tarkoittaman henkilön rintamalla- Tällä lailla kumotaan kaikki sen kanssa risti-
10666: oloaika on otettava kaikissa maassamme sovel- riidassa olevat säännökset.
10667: lettavissa eläkejärjestelmissä eläkkeeseen vaikut-
10668: tavana kaksinkertaisesti huomioon. 15 §
10669: Ennen tämän lain voimaantuloa on työeläke-
10670: 9 § järjestelmän ja Kansaneläkelaitoksen hyvissä
10671: Tämän lain mukaiset tehtävät hoidetaan yh- ajoin ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin lain täy-
10672: teistoimin työeläkejärjestelmän ja kansaneläke- täntöönpanoa varten.
10673:
10674: Helsingissä 11 päivänä helmi:kuuta 1982
10675:
10676: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10677: 1982 vp. 217
10678:
10679: Lakialoite n:o 95
10680:
10681:
10682:
10683: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien elä-
10684: kelain 8 § :n muuttamisesta
10685:
10686:
10687: Eduskunnalle
10688:
10689:
10690: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10691:
10692: Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi maa- tilan vakuutettujen yhteisestä työtulosta. Sa-
10693: talousyrittäjien eläkelain säännöksiä maatilata- malla lisätään aviopuolisoiden mahdollisuutta
10694: louden harjoittajan ,työtulon määräytymisestä vaikuttaa työtulon määrittelyyn heidän yksi-
10695: niin, että maatilan emäntä voisi saada työ- löllisiä olosuhteitaan vastaavaksi.
10696: tulokseen oikeudenmukaisemman osuuden maa-
10697:
10698:
10699:
10700: YLEISPERUSTELUT
10701:
10702: 1. Nykyinen tilanne ja tulo on jaettu tällä tavoin poikkeavasti noin
10703: ehdotetut muutokset 25 prosentille maatiloista.
10704: Työtulon jakosäännöksillä pyritään määritte-
10705: Eläkkeen laskemista ja vakuutusmaksun pe- lemään isännälle ja emännälle työtulo, joka
10706: rimistä varten vahvistaa Maatalousyrittäjien vastaa kummankin osuutta maatilataloudessa
10707: eläkelaitos maatalousyrittäjälle työtulon. Maa- tehdystä työstä. Tällöin ei kotitalouden hy-
10708: tilatalouden harjoittajan työtulo määritellään väksi tehtyä työtä oteta huomioon. Maatalous-
10709: maatalousyrittäjien eläkelain (46 7/69, jäljem- yrittäjien eläkelaitoksen suorittamien tutkimus-
10710: pänä MYEL) 8 §:n 2 momentin mukaan siten, ten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että
10711: että isännälle ja emännälle lasketaan ensin MYEL:n mukaan määritelty työtulojen jako
10712: viljelmän maatalousmaahehtaarien ja laissa ole- johtaa joissakin tapauksissa virheelliseen ja
10713: vien markkamäärien perusteella yhteinen työ- nimenomaan emännälle pieneen työtuloon. Eri-
10714: tulo. Tästä yhteisestä työtulosta pidetään emän- tyisesti tämä koskee lypsykarjataloutta harjoit-
10715: nän vuotuisena työtulona 2 200 markkaa (vuo- tavia tiloja, joilla emännän työpanos maata-
10716: den 1982 indeksitasossa 9 336,04 markkaa), loudessa on säännönmukaisesti yhtä suuri kuin
10717: kuitenkin enintään puolta yhteisestä työtulosta. isännän. Lisäksi on todettu, että työnjakoon
10718: Käytännössä tämä kaavamainen laskutapa mer- liittyvät olosuhteet ovat eri maatiloilla hyvin
10719: kitsee sitä, että emännän työtulo on puolet yksilölliset ja että samallakin tilalla työnjako
10720: yhteenlasketusta työtulosta, jos m:tatilan maa- vaihtelee vuodenajasta ja muista tilanteista riip-
10721: talousmaahehtaarien määrä on 8 tai vähemmän. puen.
10722: Tilakoon suuretessa tulee lisähehtaareista ker- Edellä olevan vuoksi olisi säännöksiä työ-
10723: tyvä työtulo yksinomaan isännälle. tulon määrittelystä muutettava niin, että maa-
10724: MYEL:n 8 § :n 2 momenttiin sisältyy kui- tilan emäntä voisi saada työpanostaan tarkem-
10725: tenkin mahdollisuus jakaa työtulo edellä mai- min vastaavan osuuden yhteisestä työtulosta.
10726: nitusta kaavamaisesta pääsäännöstä poiketen, Samalla olisi pyrittävä ottamaan huomioon
10727: jos työnjako viljelmällä sitä edellyttää. Tällai- aviopuolisoiden yksilölliset olosuhteet antamalla
10728: nen poikkeava jako on kuitenkin mahdollinen enemmän kuin tähän saakka merkitystä sille,.
10729: vain, jos Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle mitä he yhteisesti esittävät työnjaostaan.
10730: selvitetään perusteet yksilölliselle jaolle. Työ- Yhteistä työtuloa, jota lakiehdotuksessa kut-
10731: 28 0882:00112W
10732: 218 Lakialoite n:o 95
10733:
10734:
10735: sutaan viljelmän työtuloksi, koskevat säännök- lopputulokseen kuin tämän laskusäännön ·avulla
10736: set sisältyisivät MYEL:n 8 §:n 2 momenttiin. päästään korottamalla harkinnanvaraisesti vil-
10737: Tämä viljelmän työtulo jaettaisiin ehdotetun jelmän työtuloa. Tätä koskeva lisäys, jonka
10738: uuden MYEL:n 8 §:n 3 momentin mukaan tarkoituksena ei ole muuttaa nykyistä käytän-
10739: maatilatalouden harjoittajien kesken siinä suh- töä, esitetään 2 momentin loppuosaan. Näin
10740: teessa kuin he ottavat osaa viljelmän työhön. voidaan entinen 3 momentti kumota kokonai-
10741: Edellä mainittu pääsääntö työtulon jaosta suudessaan. Samalla päästään siihen, ettei va-
10742: koskisi myös aviopuolisoita, mutta tämän li- kuutettuja ole tarpeen erikseen nimetä isän-
10743: säksi ehdotetaan heidän osaltaan tarkentavia niksi ja emänniksi, vaan voidaan käyttää pel-
10744: säännöksiä. Niiden mukaan kumpikin puoliso kästään nimikettä maatilatalouden harjoittaja.
10745: saisi puolisoiden yhteisestä työtulosta kolman-
10746: neksen. Jäljellä oleva kolmannes jaettaisiin
10747: heille siten kuin he ovat yhteisessä työtulo- 2. A 1 o i t te en ta 1 o u d e 11 i se t
10748: hakemuksessaan esittäneet. Jos tällaista hake- vaikutukset
10749: musta tai yksimielisyyttä ei olisi, määrättäisiin
10750: tämäkin osuus puolisoille tasan. Nämä sään- Maatalousyrittäjän vakuutusmaksu pentään
10751: nökset antaisivat aviopuolisoille mahdollisuu- korkeamman maksuprosentin, niin sanotun pe-
10752: den tietyltä osin yhdessä määritellä omat työ- rusprosentin mukaan siltä osin kuin hänelle
10753: panoksensa. Jos he eivät sitä halua tai eivät vahvistettu työtulo ylittää 33 949,24 (vuoden
10754: jostain syystä pääse yksimielisyyteen, jaettaisiin 1982 indeksitaso, MYEL:n 10 §:n 1 moment-
10755: viljelmän työtulo heille tasan. Tasajakoa ei siis ti). On ilmeistä, että ainakin osa isäntien työ-
10756: enää rajoitettaisi 8 hehtaaria ja sitä pienempiin tuloista, jotka ylittävät tuon rajamäärän, siir-
10757: tiloihin. retään emännille. Tämä nostaa MYEL:n mu-
10758: Puolisoiden työtulojen jakoa koskevat eri- kaista valtionavustusta. Vastakkaiseen suuntaan
10759: tyissäännökset saattavat joissakin tapauksissa vaikuttaa tosin MYEL:n 8 §:n 2 momentin
10760: johtaa tosiasioita selvästi vastaamattomaan lop- muutos 42 hehtaarin ylärajan korottamisesta
10761: putulokseen. Esimerkiksi sairaalloiselle tai maa- 62 hehtaariksi.
10762: tilan ulkopuolella työskentelevälle esitetään hä- Esitetty lainmuutos nostaa valtion menoja
10763: nen työpanostaan olennaisesti korkeampaa työ- vuodessa arviolta 1 milj. mk.
10764: tuloa. On myös mahdollista, että vähemmän
10765: työskentelevä puoliso ei halua myötävaikuttaa
10766: työtuloselvitykseen ja näin saa ilman muuta 3. Voimaan t u 1 o
10767: puolet yhteenlasketosta työtulosta. Tällaisissa
10768: tapauksissa olisi eläkelaitoksella mahdollisuus Lainmuutos esitetään tulemaan voimaan 1
10769: poiketa puolisoiden esityksestä tai lain puoli- päivänä tammikuuta 1983. Tällä perusteella
10770: tussäännöstä. olisi eläkelaitoksen päätöksellään tarkistettava
10771: Viljelmän työtuloa koskevat MYEL:n 8 §:n niiden vakuutettujen työtulot, jotka työsken-
10772: 2 momentin säännökset esitetään pysytettä- televät yli 42 maatalousmaahehtaarin viljel-
10773: väksi lähes ennallaan. Nykyaikaista maataloutta millä.
10774: ajatellen on kuitenkin laissa oleva 42 hehtaarin Työtulon jakoa koskevia säännöksiä sovel-
10775: yläraja, jonka jälkeen viljelmälle ei enää kerry lettaisiin työtuloihin, jotka tulisivat vahvistet-
10776: työtuloa, ilmeisesti liian alhainen. Maatilaa voi- taviksi tai tarkistettaviksi lain voimaantulon
10777: daan pitää noin kahden henkilön hoidettavissa jälkeiseltä ajalta. On kuitenkin kohtuullista,
10778: olevana perheviljelmänä, vaikka sen MYEL:n että aviopuolisot, joiden työtulot on jaettu van-
10779: mukaisten maatalousmaahehtaarien määrä olisi han lain mukaan, voisivat halutessaan siirtyä
10780: 50-100. Tästä syystä esitetään kysymyksessä uuden lain piiriin. Heihin sovellettaisiin uusia
10781: oleva yläraja nostettavaksi 62 hehtaariin. Tämä jakosäännöksiä, jos he tekevät tästä yhteisen
10782: tapahtuu niin, että 50 markan mukaista heh- hakemuksen yhden vuoden kuluessa lain voi-
10783: taarityötuloa esitetään karttuvaksi 10 hehtaarin maantulosta.
10784: asemesta 30 hehtaarilta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10785: Voimassa olevassa MYEL:n 8 §:n 3 momen- nioittaen,
10786: tissa on yksityiskohtaiset ja kaavamaiset sään-
10787: nökset sen varalta, että viljelmällä on useita että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10788: isännän ja emännän työtä suorittavia. Samaan lakiehdotuksen:
10789: Lakialoite n:o 95 219
10790:
10791:
10792: Laki
10793: maatalousyrittäjien eläkelain 8 § :n muuttamisesta
10794: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maa-
10795: talousyrittäjien eläkelain (467 /69) 8 §:n 1-3 momentti,
10796: sellaisina kuin ne ovat, 8 §:n 1 ja 3 momentti 23 päivänä joulukuuta 1970 annetussa
10797: laissa (830/70) ja 2 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (511/71),
10798: näin kuuluviksi:
10799:
10800: 8 § saan esittäneet tai, jollei tällaista hakemusta
10801: Eläkkeen perusteena olevan työtulon maa- ole tehty, kummallekin tasan. Erityisestä syystä
10802: räämistä varten maatalousyrittäjälle vahviste- työtulon jakautuminen puolisoiden kesken voi-
10803: taan se työtulo, jonka hänen voidaan kohtuu- daan kuitenkin vahvistaa edellä sanotusta poi-
10804: della arvioida jatkuvasti saavan tämän lain pii- keten.
10805: riin kuuluvasta toiminnastaan.
10806: Maatilataloudessa katsotaan viljelmän vuo-
10807: tuisen työtulon olevan maatalousmaan hehtaa-
10808: ria kohden 550 markkaa ensimmäisiltä 12 heh- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10809: taarilta, 225 markkaa seuraavilta 10 hehtaa- kuuta 1983.
10810: rilta, 125 markkaa seuraavilta 10 hehtaarilta Tämän lain säännöksiä työtulon jakamisesta
10811: ja 50 markkaa seuraavilta 30 hehtaarilta. Työ- maatilatalouden harjoittajien kesken sovelle-
10812: tulo voidaan kuitenkin määrittää edellä sano- taan, jos työtulo tulee vahvistettavaksi tai tar-
10813: tusta poiketen, jos viljely- tai muu tuotanto- kistettavaksi lain voimaantulon jälkeiseltä ajal-
10814: tapa, viljelmällä työskentelevien maatilatalou- ta. Vaikka työtuloon vaikuttavat seikat eivät
10815: den harjoittajien poikkeuksellinen määrä, vil- olisi sillä tavoin olennaisesti muuttuneet kuin
10816: jelmän tuottavuus tai muu näihin verrattava maatalousyrittäjien eläkelain 8 §:n 6 momen-
10817: syy niin edellyttää. tissa tarkoitetaan, voidaan aviopuolisoiden työ-
10818: Viljelmän työtulo jaetaan maatilatalouden tulon jakautuminen kuitenkin tarkistaa tämän
10819: harjoittajien kesken siinä suhteessa kuin he lain mukaiseksi, jos puolisot tekevät tästä
10820: ottavat osaa viljelmän työhön. Tällöin avio- yhteisen hakemuksen ennen 1 päivää tammi-
10821: puolisoiden yhteenlasketosta työtulosta jaetaan kuuta 1984.
10822: kummallekin puolisoista yksi kolmasosa ja lo- Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
10823: put siten kuin he ovat yhteisessä hakemukses- vuodelle 1970 vahvistettua palkkaindeksilukua.
10824:
10825:
10826: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
10827:
10828: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Petter Savola Mauno Manninen
10829: Orvokki Kangas Kauko Juhantalo Juhani Saukkonen
10830: Paavo Vesterinen Olavi Martikainen Toivo Yläjärvi
10831: Hannu Tenhiälä Matti Maijala Juhani Tuomaala
10832: Markku Kauppinen Pentti Poutanen Väinö Raudaskoski
10833: Marjatta Väänänen Alvar Saukko Einari Nieminen
10834: Lauri Palmunen Matti Ruokola Hannele Pokka
10835: Kalevi Mattila Esko Pekonen Mikko Jokela
10836: Mikko Kaarna Lea Sutinen Heimo Linna
10837: Mikko Pesälä
10838: 220 1982 vp.
10839:
10840: Lakialoite n:o 96
10841:
10842:
10843:
10844: Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotukset laeiksi työntekijäin eläkelain 4
10845: §:n ja perhe-eläkelain 6 ja 15 §:n muuttamisesta
10846:
10847:
10848: Eduskunnalle
10849:
10850: Perhe-eläkelainsäädännössämme on eräitä maiselle lapselle maksettavan hoitotuen suurui-
10851: ke,skeisiä puutteita, joista merkittävin on se, nen ja täysi orvoneläke erittäin vaikeavammai-
10852: ettei perheen isä voi saada leskeneläkettä. Tä- selle lapselle maksettavan hoitotuen suuruinen.
10853: mä koskee sekä yksityisen sektorin työeläkejär- Leskeneläkkeeseen ehdottamarrnme muutok-
10854: jestelmää että kansaneläkelaitoksen hoitamaa sen lisäkustannukset olisiv,at työeläkejärjestel-
10855: perhe-eläkejärjestelmää. Naisten työssäkäynti ja mässä vuonna 1983 noin 10 miljoonaa mark-
10856: osallistuminen perheen yhteisiin talousmenoihin kaa ja kansaneläkejärjestelmässä noin 20 mil-
10857: edellyttää kuitenkin, että perheen isä voisi ta- joonaa markkaa. Työeläkejärjestelmän menot
10858: savertaisesti perheenäidin kanssa olla edunsaa- nousisivat asteittain noin 20 miljoonaa mark-
10859: jana, kun toinen perheen huoltajista kuolee. kaa vuosittain, mikä vuonna 1987 merkitsisi
10860: Sen vuoksi ehdotamme, että työeläkejärjestel- noin 90 miljoonan markan lisäkustannusta.
10861: mästä ja kansaneläkelaitoksen hoitamasta perhe- Puoliorvon eläkkeen määrän nostaminen mer-
10862: eläkejärjestelmästä poistettaisiin edellä mainittu kitsisi noin 150 miljoonan markan lisäkustan-
10863: eriarvoisuutta ylläpitävä edellytys miespuolises- nuksia ja täysorvon eläkkeen korottaminen puo-
10864: ta edunjättäjästä. lestaan noin 5 miljoonan markan lisäkustannuk-
10865: Kansaneläkelaitoksen hoitamassa perhe-eläke- sia. Uudistus koskisi noin 15 000 miesleskeä ja
10866: järjestelmässä on lasten kannalta suurimpana noin 39 000 orpoa.
10867: puutteena pidettävä orpojen eläkkeiden alhaista Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10868: tasoa. Lasten toimeentulo olisikin perheen äi-
10869: din tai isän kuoleman jälkeen pyrittävä kaikin että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
10870: keinoin turvaamaan. Sen vuoksi ehdotamme, lakiehdotukset:
10871: että puoliarvoille maksettava eläke olisi vam-
10872:
10873:
10874: 1.
10875:
10876: Laki
10877: työntekijäin eläkelain 4 § :n muuttamisesta
10878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki-
10879: jäin eläkelain (395/61) 4 §:n 5 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat 16 päivänä joulu-
10880: kuuta 1966 annetussa laissa (639/66) , näin kuuluviksi:
10881:
10882: 4 § sesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huoleh-
10883: tineet, 4 a §: ssä säädetyin rajoituksin edunsaa-
10884: Jos työntekijällä kuollessaan oli oikeus tä- jina oikeus saada perhe-eläkettä. Lapsena pide-
10885: män lain vähimmäisehtojen mukaiseen vanhuus- tään tällöin myös ottolasta sekä avioliiton ulko-
10886: tai työkyvyttömyyseläkkeeseen taikka jos hän puolella syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä on
10887: sai mainittua eläkettä, on tällaisen edunjättäjän laillisesti tunnustanut tai jota koskeva edunjät-
10888: jälkeen edunjättäjän leskellä, jonka avioliitto täjän elatusvelvollisuus on sopimuksella tai tuo-
10889: oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttä- mioistuimen päätäks.ellä vahvistettu.
10890: nyt 65 vuotta, sekä edunjättäjän lapsella ja mai- Työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja an-
10891: nitun lesken sellaisella lapsella, jonka elatuk- siokyvyn parantamiseksi voidaan työntekijälle
10892: Lakialoite n:o 96 221
10893:
10894: antaa lääkintähuoltoa, koulutusta ja työhuoltoa sä edellytettyä vakuutta. Samoin edellytyksin
10895: sekä työntekijän kuoltua hänen leskelleen antaa laina saadaan sen estämättä, mitä 19 a §:ssä
10896: lainaa koulutusta ja työhuoltoa varten. Edellä säädetään, periä takaisin lainan saajan perhe-
10897: sanotun mukaisesti myönnetty laina saadaan so- eläk:keestä.
10898: siaaliministeriön vahvistamin ehdoin käyttää
10899: vakuutusrahaston ja eläkevastuun katteena vaa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10900: timatta eläkelaitoksia koskevassa lainsäädännös- kuuta 198 .
10901:
10902:
10903: 2.
10904: Laki
10905: perhe-eläkelain 6 ja 15 § :n muuttamisesta
10906: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-
10907: eläkelain (38/69) 6 §:n 1 momentti ja 15 §, sellaisena kuin 15 § on 5 päivänä helmikuuta
10908: 1982 annetussa laissa (105/82), näin kuuluviksi:
10909:
10910: 6 §
10911: Edunsaajia ovat jäljempänä säädetyin edelly- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10912: tyksin ja poikkeuksin edunjättäjän lapset ja kuuta 198 .
10913: leski. Tämän lain 15 §:ssä säädetyt markkamää-
10914: rät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin
10915: sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1980
10916: 15 § heinäkuussa maksettavina olevien kansaneläk-
10917: Lapseneläke · on puoliorvolle 400 markkaa ja keiden suuruus on laskettu.
10918: täysorvolle 600 markkaa kuukaudessa.
10919:
10920:
10921: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10922:
10923: Pentti· Lahti-Nuuttila Antero Juntumaa Jaakko 1tälä
10924: Jacob Söderman Ulla-Leena Alppi Esko J. Koppanen
10925: Olli Helminen Seija Karkinen Sauli Hautala
10926: Jouko Skinnari Pekka Starast Petter Savola
10927: Aimo Ajo Juhani Raudasoja Elisabeth Rehn
10928: Matti Luttinen Erkki Liikanen Lauha Männistö
10929: Markus Aaltonen Lasse Lehtinen Tapio Holvitie
10930: Reino Breilin Pertti Hietala Pentti Poutanen
10931: Pirkko Valtonen Hannu Tapiola Mauri Vänskä
10932: Kaarina Suonio Mikko Rönnholm Väinö Raudaskoski
10933: Kaj Bärlund Sakari Knuuttila Anssi Joutsenlahti
10934: Jermu Laine Eino Grönholm Pauli Uitto
10935: Risto Tuominen Arvo Salo Matti Järvenpää
10936: Niilo Hämäläinen Helge Siren Helvi Hyrynkangas
10937: Helvi Niskanen Lea Savolainen Lea Sutinen
10938: Tellervo Koivisto Peter Muurman Mikko Ekorre
10939: Juhani Surakka Jorma Rantala Lauri Palmunen
10940: Saara-Maria Paakkinen Eino Loikkanen Matti Maijala
10941: Mikko Elo Seppo Tikka Boris Renlund
10942: Paula Eeriilä Mikko Kuoppa Pirjo Ala-Kapee
10943: Liisa Jaakonsaari Anna-Liisa Jokinen Eino Loikkanen
10944: Anna-Liisa Piipari Niilo Koskenniemi Terhi Nieminen-Mäkynen
10945: Matti Puhakka Mauno Manninen Inger Hirvelä
10946: Sampsa Aaltio
10947: 222 1982 vp.
10948:
10949: Lakialoite n:o 97
10950:
10951:
10952:
10953:
10954: Lampinen ym.: Ehdotukset laeiksi kansanedustajain eläkelain ja
10955: kansanedustajain perhe-eläkelain muuttamisesta
10956:
10957:
10958: Eduskunnalle
10959:
10960: Voimassa olevan kansanedustajain eläkelain dotamme tehtäväksi edellä selostettua muutosta
10961: (329/67) mukaisesti kansanedustajan eläke vastaavat muutokset.
10962: karttuu 11/40 % kuukaudessa eli 3 3/to % Valtion eläkelain 9 a §:n 1 momenttia, jossa
10963: vuodessa. Näin kansanedustaja voi saada täyden säädetään mainitun lain mukaisen työttömyys-
10964: eläkkeen, jonka suuruus on 66 % eläkkeen pe- eläkkeen saamisen edellytyksistä, on muutettu
10965: rusteena olevasta edustajanpalkkiosta tai mää- valtion eläkelain 9 a §:n muuttamisesta anne-
10966: rästä, oltuaan kansanedustajana 20 vuotta. tulla lailla ( 498/77). Koska kansanedustajain
10967: Eduskunnan kansliatoimikunta on valtioneu- eläkelain työttömyyseläkettä koskeva säännös
10968: vostolle osoittamassaan 14 päivänä helmikuuta on aikaisemminkin ollut samansisältöinen val-
10969: 1979 allekirjoitetussa kirjeessä muun ohessa tion eläkelain vastaavan säännöksen kanssa, eh-
10970: kehottanut hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin dotetaan kansanedustajain eläkelain 3 a §:ään
10971: kansanedustaja1n eläkelain ja perhe-eläkelain tehtäväksi valtion eläkelain 9 a §:ää vastaavat
10972: muuttamiseksi niin, että täyden eläkkeen saa- muutokset. Valtion eläkelain 9 a §:n muutta-
10973: miseksi kansanedustajan olisi oltava edustajan- minen aiheutui lähinnä työllisyyslainsäädännös-
10974: toimessa 15 vuotta. sä tapahtuneista muutoksista. Aikaisemmin voi-
10975: Kansanedustajantoimen säilyttäminen edellyt- massa olleessa valtion eläkelain 9 a §:ssä viitat-
10976: tää, että kansanedustaja saa vaaleissa riittävän tiin ja voimassa olevassa kansanedustajain elä-
10977: kannatuksen. Kansanedustaja ei useinkaan en- kelain 3 a §:ssä viitataan työttömyyskorvauk-
10978: nen edustajantoimensa lopullista päättymistä sesta annettuun lakiin (645/67), joka on kui-
10979: ole ollut edustajana täyden eläkkeen saamiseen tenkin kumottu 1 päivänä tammikuuta 1972
10980: vaadittavaa 20 vuotta. Eduskunnan kansliatoi- voimaan tulleella työllisyyslama (946/71) .
10981: mikunta on havainnut, että tällaisten tapausten Valtion eläkelain 9 §:ään on 1 päivänä tam-
10982: lisääntyminen on aiheuttanut kasvavaa tarvetta mikuuta 1980 voimaan tulleella lailla (962/
10983: myöntää entisille kansanedustajille ylimääräisiä 79) lisätty uusi 3 momentti, jonka tarkoituk-
10984: eläkkeitä. Koska harkinnanvarainen ylimääräi- sena on pykälän 1 momentin säännöksen estä-
10985: nen eläke on kuitenkin tarkoitettu myönnettä- mättä saattaa niin sanotut rintamamiesikäluo-
10986: väksi vain silloin, kun sen myöntämiseen on kat työttömyyseläkejärjestelmän piiriin. Vuo-
10987: erityisiä syitä ja hakijan toimeentulo riippuu den 1981 alusta voimaan tulleella lailla (840/
10988: ylimääräisestä eläkkeestä, ei ole asianmukaista, 80) on valtion eläkelain 9 §:n · 3 momenttia
10989: että entisten kansanedustajien eläketurvaa ylei- muutettu siten, että työttömyyseläkettä voi
10990: sesti parannetaan tällaisilla eläkkeillä. Tämän ·saada vuonna 1926 tai sitä erinen syntynyt
10991: vuoksi on perusteltua, että kansanedustajain edunsaaja. Kansanedustajain eläkelakiin ehdo-
10992: eläkelain 6 §:ää muutetaan siten, että kansan- tamme lisättäväksi valtion eläkelain 9 § :n 3
10993: edustaja voisi saada täyden eläkkeen oltuaan momenttia vastaavan säännöksen. ·
10994: kansanedustajana nykyisen 20 vuoden sijasta Kansanedustajain eläkelain 19 §:n 2 mo-
10995: 15 vuotta. mentin ja kansanedustajain perhe-eläkelain
10996: Ruotsissa kansanedustaja voi saada täyden 16 §:n 3 momentin ehdotamme kumottavaksi.
10997: eläkkeen oltuaan kansanedustajana 12 vuotta. Mainituissa lainkohdissa on samansisältöinen
10998: Kansanedustajain perhe-eläkelain (791/68) säännös siitä, että ylimääräisren eläkkeiden osal-
10999: 5 §:ään, joka sisältää kansanedustajain perhe- ta on soveltuvin kohdin noudatettava, mitä val-
11000: eläkkeen· karttumista koskevan säännöksen, ,eh- tion ylimääräisistä eläkkeistä on voimassa. Val-
11001: Lakialoite n:o 97 223
11002:
11003: tion ylimääräisiä eläkkeitä koskevat määräyk- ylimääräisiin eläkkeisiin ei ole tarpeenkaan,
11004: set sisältyvät 30 päivänä joulukuuta 1959 an- koska mainituissa laeissa on riittävät ja tarkoi-
11005: nettuun valtioneuvoston päätökseen. On esiin- tuksenmukaiset ylimääräisiä eläkkeitä koskevat
11006: tynyt jatkuvaa epäselvyyttä siitä, miltä osin säännökset.
11007: mainittu valtioneuvoston päätös voi soveltua· Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11008: eduskunn:m kansliatoimikunnan myönnettäviin nioittaen,
11009: ylimääräisiin eläkkeisiin. Päätöksen soveltami-
11010: nen kansanedustajain eläkelain ja kansanedusta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11011: jain perhe-eläkelain perusteella myönnettäviin lakiehdotukset:
11012:
11013:
11014:
11015:
11016: 1.
11017:
11018: Laki
11019: kansanedustajain eläkelain muuttamisesta
11020: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11021: kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1967 annetun kansanedustajain eläkelain (329/67)
11022: 19 §:n 2 momentti,
11023: muutetaan 3 a §:n 1 momentti sekä 6 §:n 1 momentti, näistä 3 a §:n 1 momentti sellai-
11024: sena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (864/71), sekä
11025: lisätään 3 a §:ään uusi 3 momentti, seuraavasti:
11026:
11027: 3a §
11028: Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
11029: on, että kansanedustajana toiminut on täyttänyt detty työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevas-
11030: 60 vuotta ja että hän esittää työvoimaviran- ta alaikärajasta, työttömyyseläkettä on oikeus
11031: omaisen todistuksen siitä, ettei hänelle voida saada myös vuonna 1926 tai sitä ennen synty-
11032: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamises- neellä kansanedustajana toiroineelia edunsaa-
11033: ta hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeut- jalla.
11034: taan työllisyyslain (946/71) mukaiseen työt- 6 §
11035: tömyyskorvaukseen, sekä siitä, että hän lasket- Eläkkeen määrä on jokaiselta eläkeajaksi lue-
11036: tuna päivästä, joka on aikaisintaan kuukautta tulta täydeltä kuukaudelta eläkkeen perusteena
11037: ennen edellä sanotun todistuksen antamispäi- olevasta edustajanpalkkiosta tai määrästä 11/30
11038: vää, on 60 viimeksi kuluneen viikon aikana prosenttia.
11039: saanut valtakunnallisista työttömyyskassoista
11040: annetun lain (125/34) mukaista päiväavustus-
11041: ta tai työllisyyslain mukaista työttömyyskor- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
11042: vausta yhteensä vähintään 200 päivältä, taikka kuuta 1982. Sitä sovelletaan, milloin eläketa-
11043: ettei hänellä sanotun valtakunnallisista työttö- pahtuma on sattunut lain voimassa ollessa. Tä-
11044: myyskassoista annetun lain enimmäisavustusta män lain mukaisesti vahvistetaan myös ennen
11045: koskevien säännösten mukaan enää ole oikeutta lain voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin
11046: päiväavustukseen. perustuvat kansanedustajain eläkelain (329 /
11047: 67) mukaiset eläkkeet.
11048: 224 Lakialoite n:o 97
11049:
11050:
11051:
11052:
11053: 2.
11054: Laki
11055: kansanedustajain perhe-eläkelain muuttamisesta
11056: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11057: kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun kansanedustajain perhe-eläkelain (791/68)
11058: 16 §:n 3 momentti ja
11059: muutetaan 5 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
11060:
11061: 5 §
11062: Perhe-eläke on 1/6 prosenttia jokaiselta Tämä laki tulee voimaan pa1vana
11063: edunjättäjän eläkettä varten eläkeajaksi luetta- kuuta 1982. Sitä sovelletaan, milloin eläke-
11064: valta, enintään 180 kuukaudelta k!ansanedusta- tapahtuma on sattunut lain voimassa ollessa.
11065: jan eläkkeen perusteena olevasta palkasta ja Tämän lain mukaisesti vahvistetaan myös ennen
11066: siihen lisätään, jos edunsaajia on useampia, toi- lain voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin
11067: sesta edunsaajasta 1/18 prosenttia ja jokaisesta perustuvat kansanedustajain perhe-eläkelain
11068: sen lisäksi olevasta edunsaajasta 1/36 prosent- (791/68) mukaiset perhe-eläkkeet.
11069: tia. Perhe-eläke saa kuitenkin olla enintään 66
11070: prosenttia edellä mainitusta palkasta.
11071:
11072:
11073:
11074: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11075:
11076: Arto Lampinen Kauko Tamminen
11077: Reino Breilin Mikko Jokela
11078: 1982 vp. 225
11079:
11080: Lakialoite n:o 98
11081:
11082:
11083:
11084:
11085: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain 6 a § :n muuttami-
11086: sesta
11087:
11088:
11089: Eduskunnalle
11090:
11091: Maamme perustuslai~sa taataan jokaiselle tuslaillisen työnoikeuden edellyttämään muo-
11092: työnoikeus. Käytännössä tämä on kuitenkin toon.
11093: maamme hallitusten ja valtaa pitävien toimesta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11094: täysin laiminlyöty. Vain osa perustuslain työn- tavasti,
11095: oikeuden määräyksen vaikutuksesta halutaan
11096: toteuttaa käytännössä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11097: SMP on sitä mieltä, että työllisyyslain asian- lakiehdotuksen:
11098: >Jmainen kohta on kirjoitettava todella perus-
11099:
11100:
11101:
11102: Laki
11103: työllisyyslain 6 a §:n muuttamisesta
11104: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 23 päivänä joulukuuta 1971 annettuun työlli-
11105: syyslakiin (946/71) uusi näin kuuluva 6 a §:
11106:
11107: 6a § söille ja yksityisille. Kuitenkin myönnettäessä
11108: Toimeentulon ja työnoikeuden jokaiselle työllisyysmäärärahoista rahoitusta henkilöstön
11109: turvaamiseksi voidaan työllisyyden hoitoon palkkaamiseen työvoimaviranomaiset myöntävät
11110: osoitctuista valtion työllisyysmäärärahoista nii- määrärahat työnantajille siten kuin siitä on
11111: den käyttötarkoituksen puitteissa tarvittaessa erikseen säädetty tai määrätty.
11112: osoittaa määrärahoja valtion virastoille ja lai-
11113: toksille niiden tarpeisiin käytettäväksi sekä
11114: asianomaisille ministeriöille valtionavun myön-
11115: tämiseksi kunnille ja kuntainliitoille sekä val- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11116: tioneuvoston päätöksen perusteella myös yhtei- kuuta 198 .
11117:
11118:
11119: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
11120:
11121: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11122:
11123:
11124:
11125:
11126: 29 0882.00112W
11127: 226 1982 vp.
11128:
11129: Lakialoite n:o 99
11130:
11131:
11132:
11133:
11134: Liedes ym.: Ehdotukset laei:ksi työllisyyslain 17 §:n ja valtakun-
11135: nallisista työttömyyskassoista annetun lain 16 §:n muutta-
11136: misesta
11137:
11138:
11139:
11140: Edu,skunnalle
11141:
11142: Työttömien taloudellinen asema on käynyt den eli 25 prosenttia, nousivat hinnat huhti-
11143: sietämättömäksi_ Työttömyysavustusten ja -kor- kuusta 1976 joulukuuhun 1981 mennessä jo
11144: vausten päivärahat eivät o1e nousseet hintojen 71,4 prosentt~a (440 pisteestä 754 pisteeseen),
11145: nousua vastaavasti kuuteen vuoteen. Korkeim- ja hinnat ehtivät tämän vuoden ensimmäisellä
11146: mankaan päivärahan saaja, huoltovelvollinen, puoliskolla nousta vielä 5 %, jolloin 76,4 pro-
11147: ei kykene 65 markan päivärahalla hankkimaan sentin hintojen nousua vastaava nykyinen päi-
11148: perheelleen elatusta, maksamaan asumisesta värahan korotustarve olisi 1. 7. 1982 lähes 30
11149: aiheutuvia kulujaan, hoitamaan lainojen korko- markkaa päivää kohti. Noilla korotuksilla saa-
11150: ja ja lyhennyksiä. Yhtä mahdottomassa talou- vutettaisiin vasta sama taso kuin mikä oli hin-
11151: dellisessa asemassa on alhaisinta 35 markan tojen ja päivärahojen suhde huhtikuussa 1976.
11152: päivärahaa saava yksinäinen henkilö. Työttömien määrän voimakas lisääntyminen
11153: Taloudellisen ahdinkansa vuoksi työttömät ja heidän taloudelliset vaikeutensa on tunnus-
11154: joutuvat tekemään kauppoihin "syöntivelkaa" tettu yhteiskuntamme kipeimmäksi epäkohdak-
11155: ja siirtämään maksujaan toivottomalta tuntu- si. Valtiovallan tehokkaalla toiminnalla työttö-
11156: vaan tulevaisuuteen sekä joutuvat turvautu- myystöiden järjestämiseksi voitaisiin tuhansien
11157: maan sukulaistensa ja tuttaviensa taloudelliseen työttömien hätää lieventää, mutta sillä ei rat~
11158: apuun. kaista 200 OOO:een nousevan työttömien mää-
11159: Tämän johdosta tulisi hallituksen ja eduskun- rän taloudellisia vaikeuksia. ·· ' '
11160: nan korottaa viipymättä päivärahoja 30 mark- Kun suomalainen yhteiskunta ei kykene .jär-
11161: kaa päivältä sekä saattaa korotetut päivärahat jestämään työttömille työtä, tulee hallituksen
11162: voimaan viimeistään 1. 7. 1982 alkaen. ja eduskunnan pikaisesti parantaa työttömyys-
11163: Työttömyyskassa-avustukset ovat nousseet turvaa. Siihen on ainoa todellinen keino korot-
11164: 1. 4. 1976 jälkeen taa työttömyyspäivärahaa tapahtuneita hintojen'
11165: nousua vastaavasti.
11166: huoltovelvollisella 51 markasta 65 markkaan, Hallituksen tulisi samalla ryhtyä kaikkiin toi-
11167: yksinäisellä 37 , 46 , menpiteisiin asetusten muuttamiseksi niin, että
11168: Työttömyyskorvaukset ovat vastaavasti nous- valtion maksamaa työttömyyskorvausta makse-
11169: seet taan kaikille todellisille työttömille.
11170: huoltovelvollisella 38 markasta 50 markkaan, Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
11171: yksinäisellä 27,50 , 35 , dotamme,
11172:
11173: Kun edellä kerrottu työttömyysavustuksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11174: nousu on 9-7 mk päivässä huollettavaa koh- lakiehdotukset:
11175: Lakialoite n:o 99 227
11176:
11177: 1.
11178: Laki
11179: työllisyyslain 17 §:n muuttamisesta
11180: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun työlli-
11181: syyslain 17 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä huhtikuuta 1979 annetussa laissa (206/79),
11182: näin kuuluvaksi:
11183:
11184: 17 § Huoltovelvollisen henkilön työttömyyskor-
11185: Työttömyyskorvauksena suoritetaan voimassa vausta korotetaan kolmella markalla jokaista
11186: olevan kuntien kalleusluokituksen mukaan päi- huollettavaa lasta kohden.
11187: vää kohti: Valtioneuvoston tulee vuosittain muuttaa 1
11188: I II ja III
11189: momentissa säädettyjä korvausmääriä kuluttaja-
11190: kalleus- kalleus- hintaindeksin nousua vastaavassa suhteessa.
11191: luokassa luokassa
11192: yksinäiselle henkilölle 66,00 65,00 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
11193: huoltovelvolliselle 81,00 80,00 kuuta 1982.
11194:
11195:
11196:
11197:
11198: 2.
11199: Laki
11200: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 16 §:n muuttamisesta
11201: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23 pal-
11202: vänä maaliskuuta 1934 annetun lain 16 §:n 1 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 9 päi-
11203: vänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (281/79), näin kuuluviksi:
11204:
11205: 16 § Kun yleinen hintataso nousee, tulee valtio-
11206: Päiväavustuksen suuruus on 95 markkaa sil- neuvoston vuosittain korottaa 1 momentissa
11207: le, jolla on 2 momentissa mainittuja omaisia, säädettyjä päiväavustuksen määriä kuluttaja-
11208: ja 76 markkaa muille jäsenille. Jokaista 2 mö- hintaindeksin nousua vastaavassa suhteessa.
11209: mentin 1 kohdassa tarkoitettua lasta kohti ko-
11210: rotetaan edellä sanottua korkeampaa päiväavus-
11211: tusta kolmella markalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
11212: kuuta 1982.
11213:
11214:
11215: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
11216:
11217: Pentti Liedes Mikko Kuoppa
11218: Irma Rosnell M.-L. Salminen
11219: P. Puhakka
11220: 228 1982 rd.
11221:
11222: Lagmotion nr 100
11223:
11224: Lillqvist: Förslag tili lag om ändring av 3 § semesterlagen
11225:
11226: Tili Riksdagen
11227: Under 1970"talet förbättrades semesterför- lifikationsmånad. Hela semestern ges vanligen
11228: månerna flera gånger. Bl. a. förlängdes semes- under .semesterperioden och ifall en del av den
11229: tern så att enligt nu gällande lag beviljas två uttages i form av vintersemester förlängs ledig-
11230: semesterdagar för varje full kvalifikationsmå- heten.
11231: nad. Om igen anställningen hos samma arbets- Av detta framgår, at:t ,semesterförmånerna
11232: givare fortgått utan avbrott i minst tre år är fortfarande är olika i vårt land. Om vi ser tili
11233: arbetstagaren berättigad att åtnjuta semester helheten och rättvisan borde semester- och
11234: under en tid av två och en halv vardag för även andra sociala förmåner vara desamma för
11235: varje full kvalifikationsmånad, vilket motsvarar alla som arbetar och bor i republiken Finland.
11236: fem veckors semester per år. Detta är den Vem som är vår arbetsgivare borde inte få ha
11237: längsta semestem som för närvarande kan be- någon betydelse.
11238: viljas enligt lagen inom den s.k. privata sek- På grund härav borde semesterlagen ändras
11239: torn. sålunda, att om anställningen utan avbrott fort-
11240: Av ovan nämnda semesterdagar måste minst gått i minst sex år, skulle arbetstagaren be-
11241: två dagar per månad ges under semesterperio- viljas tre semesterdagar per kvalifikationsmå-
11242: den, viiken är från den 2 maj tili och med nad. I praktiken torde den föreslagna förläng-
11243: den 30 september. Resten ges vanligen i form ningen bäst kunna genomföras genom en för-
11244: av vintersemester. Tili detta system har man längning av vintersemestern.
11245: sannolikt gått för att få en jämnare sysselsätt- Med hänvisning tili ovanstående motivering-
11246: ning ooder hela året. ar föreslår undevtecknade vördsamt,
11247: Inom den offentliga sektorn är semesterför-
11248: månen något bättre. Efter minst 15 års oav- att Riksdagen måtte godkänna föl-
11249: bruten anställningstid beviljas sex veckors se- jande lagförslag:
11250: mester per år e1ler tre dagar för wrje full kva-
11251:
11252: Lag
11253: om ändring av 3 § semesterlagen
11254: I enlighet med riksdagens beslut ändras 3 § 1 mom. semesterlagen den 30 mars 1973, så-
11255: dant detta lagrum lyder i lag av den 2 mars 1979 (254/79), som följer:
11256: 3 § semester under en tid av två och en halv var-
11257: dag för varje full kvalifikationsmånad och igen
11258: Semesterns längd arbetstagare, var:s arbetsförhållande före ut-
11259: gången av det år, kvalifikationsår, enligt vilket
11260: Arbetstagare är berättigad att åtnjuta semes- semestern fastställes och vilket föregår semes-
11261: ter unider en tid av två vardagar för varje full terperioden, fortgått minst 6 år utan avbrott,
11262: månad, kvalifikationsmånad, enligt viiken se- är berättigad att åtnjuta semester under en tid
11263: mestern fastställes. Arbetstagare, vars arbets- av tre vardagar för varje full kvalifikations-
11264: förhållande före utgången av det år, kvalifika- månad. Blir semesterdagamas summa vid uträk-
11265: tionsår, enligt vilket semestem fastställes och nande av semesterns längd icke ett helt tai,
11266: vilket föregår semesterperioden, for:tgått minslt skall del av dag givas som full semesterdag.
11267: tre år utan avbrott, är berättigad att åtnjuta
11268:
11269: Helsingfors den 11 februari 1982
11270:
11271: Bror LiUqvist
11272: 1982 vp. 229
11273:
11274: Lakialoite n:o 100 Suomennos
11275:
11276: Lillqvist: Ehdotus laiksi vuosilomalain 3 § :n muuttamisesta
11277:
11278: Eduskunndle
11279: Vuosilomaetuja parannettiin useita kertoja täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Koko
11280: 1970-luvulla. Vuosilomaa pidennettiin mm. si- loma annetaan tavallisesti lomalkauden aikana,
11281: ten, että voimassa olevan lain nojalla annetaan ja jos osa siitä otetaan talvilomania, loma pite-
11282: kaksi lomapäivää kultakin täydeltä lomanmää- nee.
11283: räytymiskuukaudelta. Jos taas työsuhde saman Edellä olevasta ilmenee, että lomaedut ovat
11284: työnantajan palveluksessa on jatkunut keskey- maassamme edelleen erilaiset. Kokonaisuutta ja
11285: tyksettä vähintään kolmen vuoden ajan, työn- oikeudenmukaisuutta ajatellen tulisi ~oma- ja
11286: tekijä saa lomaa kaksi ja puoli päivää kultakin muiden sosiaalisten etujen olla samat kaikille
11287: täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, mikä niille, jotka asuvat Suomen tasavallassa. Työn-
11288: vastaa viiden viikon vuosilomaa. Tämä on pisin antajalla ei saisi o1la mitään merkitystä.
11289: vuosiloma, joka vo1daan myöntää lain nojalla Tästä syystä vuosilomalakia tulisi muuttaa
11290: ns. yksityisellä sektorilla. siten, että jos työsuhde on keskeycyksettä jat-
11291: Edellä mainituista lomapäivistä täytyy vähin- kunut vähintään kuusi vuotta, työntekijälle tu-
11292: tään kaksi päivää kuukautta kohden antaa la- lisi antaa kolme vuosilomapäivää kultakin lo-
11293: makautena, joka on toukokuun 2 päivästä syys- manmääräytymiskuukaudelta. Käytännössä voi-
11294: kuun 30 päivän loppuun. Loppu annetaan ta- taneen ehdotetJtu pidennys parhaiten toteuttaa
11295: vallisesti talvilomana. Tähän järjestelmään on talvilomaa pidentämällä.
11296: todennäköisesti päädytty työllisyyden tasaami- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotan
11297: seksi koko vuoden ajalle. kunnioittavasti,
11298: Julkisen sektorin lomaetuudet ovat jonkin
11299: verran paremmat. Vähintään 15 vuoden keskey- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11300: tyksettömän palvelusajan jälkeen annetaan kuu- lakiehdotuksen:
11301: den viikon vuosiloma eli kolme päivää kultakin
11302:
11303: Laki
11304: vuosilomalain 3 §:n muuttamisesta
11305: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä maaliskuulla 1973 annetun vuosi-
11306: lomalain 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa lais-
11307: sa (254/79), näin kuuluvaksi:
11308:
11309: 3 § manmääräytymiskuukaudelta ja sellaisella työn-
11310: tekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltä-
11311: Vuosiloman pituus vän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennes-
11312: sä keskeytymätltä jatkunut vähintään kuusi
11313: Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi vuotta, on oikeus saada lomaa kolme arkipäivää
11314: arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymis- kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudel-
11315: kuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on ta. Jos lomapäivien yhteenlaskettu määrä vuosi-
11316: lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loman pituutta laskettaessa ei ole kokonaislu-
11317: loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vä- lm, osa päivästä tulee antaa kokonaisena vuos,i-
11318: hintään kolme vuotta, on oikeus saada lomaa lomapäivänä.
11319: kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lo-
11320:
11321: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
11322:
11323: Bror Lillqvist
11324: 230 1982 vp.
11325:
11326: Lakialoite n:o 101
11327:
11328:
11329:
11330: Niskanen ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 7 §:n muut-
11331: tamisesta
11332:
11333:
11334: Eduskunnalle
11335:
11336: Työntekijäin eläkelain mukainen eläke mää- jatkaa työskentelyään täysitehoisesti loppuun
11337: räytyy paljolti henkilön viimeisten työssäolo- saakka.
11338: vuosien ansiotason mukaan. Etenkin työkyvyt- Epäkohta voitaisiin korjata ainakin osittain
11339: tömyyseläkkeiden osalta saattaa tästä syntyä siten, että eläkkeen perusteena olevaa palkkaa
11340: kohtuuttomuuksia silloin, kun henkilö on alka- laskettaessa otettaisiin huomioon myös työn-
11341: vasta vammasta tai sairaudesta huolimatta yrit- tekijän sairausvakuutuslain ja tapaturmavakuu-
11342: tänyt jatkaa työntekoaan. Vaikka työntekijäin tuslain nojalla kyseisinä vuosina saamåt ansion-
11343: eläkelain 7 § :n 2 momentti mahdoHistaa eräis- menetyskorvaukset.
11344: sä tapauksissa työkyvyn alenemisen aiheutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11345: man ansiotason alenemisen korjaamisen eläkettä
11346: määriteltäessä, ei se suin'kaan kata kaikkia nii- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11347: tä tapauksia, joissa henkilön eläke olisi muo- lakiehdotuksen:
11348: dostunut korkeammaksi, mikäli hän olisi voinut
11349:
11350:
11351: Laki
11352: työntekijäin eläkelain 7 § :n muuttamisesta
11353:
11354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki-
11355: jäin eläkelain (395/61) 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1978
11356: annetussa laissa (980/78), näin kuuluvaksi:
11357:
11358: 7 § lenterivuotta, jätetään niistä huomioon ottamat-
11359: Eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään ta se vuosi, jona työansioiden keskimäärä kuu-
11360: kustakin työsuhteesta erikseen laskemalla enin- kautta kohden on pienin, ja jos valittavina on
11361: tään neljästä viimeisestä kalenterivuodesta, joi- neljä kalenterivuotta, jätetään myös buomioon
11362: na työsuhde on jatkunut, jäljempänä sanotulla ottamatta se vuosi, jona työansioiden keski-
11363: tavalla valittujen kahden kalenterivuoden 9 § :n määrä kuukautta kohden on suurin. Jos ·työ-
11364: 1 momentin mukaisesti tarkistettujen yht:eenlas- suhde on jatkunut vain yhden kalenterivuoden
11365: kettujen työansioiden keskimäärä kuukautta aikana, eläkkeen perusteena olevana palkkana
11366: kohti. Työansiona otetaan huomioon myös käytetään työansioiden keskimäärää kuukautta
11367: työntekijälle sairausvakuutuslain (364/63) tai kohden. Eläkkeen perusteena olevaa palkkaa
11368: tapaturmavakuutuslain (608/48) noj-alla työ- määrättäessä ei kuitenkaan oteta huomioon
11369: palkan sijaan maksettu korvaus. Jos työsuhde aikaa, jolta työntekijä on saanut 6 §:n 1 mo-
11370: on jatkunut useamman kuin kahden kalenteri- mentissa tarkoitettua työkyvyttörilyysdäkettä.
11371: vuoden aikana, työsuhteen alkamisvuotta ei
11372: oteta huomioon, ellei työsuhde sanottuna ka-
11373: lenterivuonna ole ja11kunut vähintään kuutta Tämä laki tulee voimaan päivänä
11374: kuukautta. Jos näin on valittavina kolme ka- kuuta 198 .
11375:
11376: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11377:
11378: Helvi Niskanen Matti Järvenpää P. Uitto
11379: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö
11380: Heli Astala P. Puhakka Pentti Lahti-Nuuttila
11381: 1982 vp. 231
11382:
11383: Lakialoite n:o 102
11384:
11385:
11386:
11387:
11388: Niskanen ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisista työttömyyskas-
11389: soista annetun lain 14 §:n 2-5 momentin kumoamisesta
11390:
11391:
11392: Eduskunn'alle
11393:
11394: Valtakunnallisista työttömyyskassoista anne- tyy kovan pakkasen vuoksi talvella. Karenssi-
11395: tun lain niin sanottuihin kateossisäännöksiin säännösten johdosta henkilö saattaa pakkasen
11396: liittyy lukuisia epäkohtia. Lain mukaan avus- - johon hänessä itsessi:[än ei todellakaan voi
11397: tusta ei saa suorittaa ennen kuin henkilö on olla mitään syytä - takia menettää sekä pal-
11398: ollut viisi päivää työttömänä. Lisäksi karenssi- kan että työttömyyskassa-avustuksen l<'ahdelta
11399: aika on kunakin kalenterivuotena kärsittävä kokonaiselta viikolta.
11400: uudelleen. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11401: Karenssisäännökset merkitsevät tarpeetonta
11402: lisämenetystä työttömyydestä kärsimään joutu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11403: valle. Suoranaisia kohtuuttomuuksia syntyy esi- lakiehdotuksen:
11404: merkiksi niissä tapauksissa, joissa työ keskey-
11405:
11406:
11407: Laki
11408: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 14 §:n 2-5 momentin kumoamisesta
11409:
11410: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11411:
11412: Täten kumotaan valtakunnallisista työttö- 3-5 momentti 29 päivänä joulukuuta 1976
11413: myyskassoista 23 päivänä maaliskuuta 1934 an- annetussa laissa (1102/76).
11414: netun lain (125/34) 14 §:n 2-5 momentti,
11415: sellaisina kuin niistä 2 momentti on 18 päivänä Tämä laki tulee voimaan päivänä
11416: kesäkuuta 1971 annetussa laissa (513/71) ja kuuta 198 .
11417:
11418:
11419: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11420:
11421: Helvi Niskanen Matti Järvenpää P. Uitto
11422: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö
11423: Heli Astala P. Puhakka Pentti Lahti-Nuuttila
11424: 232 1982 vp.
11425:
11426: Lakialoite n:o 103
11427:
11428:
11429:
11430:
11431: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain 24 §:n muutta-
11432: misesta
11433:
11434:
11435:
11436: EduskunnaUe
11437:
11438: Nykyisen työllisyyslain mukaan on muutok- oikeuden päätöksestä voisi tehdä valitusta kor-
11439: senhaku työvoimatoimikunnan päätökseen jär- keimmalle hallinto-oikeudelle. Tästä valituskiel-
11440: jestetty siten, että valituksen käsittelee työvoi- losta huolimatta olisivat ylimääräiset muutok-
11441: maministeriö, jonka päätöksestä ei enää saa va- senhakukeinot luonnollisesti käytettävissä.
11442: littaa. Eri yhteyksissä on kiinnitetty huomiota Tässä yhteydessä ehdotetaan myös päätöksen
11443: siihen, että nykyinen muutoksenhakujärjestelmä tiedoksiautomenettely järjestettäväksi siten, että
11444: ei ole asianmukainen, koska työvoimaministeriö päätöksen katsotaan tulleen asianomaiselle tie-
11445: on sekä valitusviranomainen että se viranomai- doksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun
11446: nen, jonka tehtävänä on valvoa työvoimahallin- päätös on annettu postin kuljctettavaksi. Tätä
11447: non toimintaa ja antaa tässä ominaisuudessa pidetään välttämättömänä päätösten suuren lu-
11448: esimerkiksi yleisohjeita työttömyyskorvausjär- kumäärän vuoksi. Esimerkiksi vuonna 1980
11449: jestelmästä. Tähän seikkaan on kiinnitetty huo- tehtiin yhteensä runsaat 200 000 työttömyys-
11450: miota muun muassa parlamentaarisessa työlli- korvausta koskevaa päätöstä työvoimatoimikun-
11451: syyslainsäädäntökomiteassa ja oikeustieteen toh- nissa.
11452: tori Matti Mikkolan väitöskirjassa. Koska ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11453: kyistä järjestelmää vastaan esitettyä kritiikkiä nioittaen,
11454: voidaan pitää aiheellisena, ehdotetaan, että
11455: muutoksenhakujärjestelmää muutettaisiin siten, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11456: että valitusviranomaisena olisi lääninoikeus. lakiehdotuksen:
11457: Asian luonteen vuoksi ehdotetaan, ettei läänin-
11458:
11459:
11460:
11461:
11462: Laki
11463: työllisyyslain 24 §:n muuttamisesta
11464: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työllisyyslain 24 §, sellaisena kuin se on 29
11465: päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (654/76), näin kuuluvaksi:
11466:
11467: 24 § Valituskirja on toimitettava 30 patvan ku-
11468: Työvoimatoimikunnan päätökseen tyytymät- luessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä
11469: tömällä on oikeus hakea siihen valittamalla tiedon, työvoimatoimikunnalle, joka toimittaa
11470: muutosta lääninoikeudelta. Valtion puolesta sen viivytyksettä omine lausuntoineen läänin-
11471: käyttää muutoksenhakuoikeutta valtion asia- oikeudelle. Valittajan katsotaan, jollei muuta
11472: mies, jona toimii työvoimaministeriön tähän näytetä, saaneen päätöksestä tiedon seitsemän-
11473: tehtävään määräämä työvoimapiirin toimiston tenä päivänä sen jälkeen, kun valituk!senalainen
11474: piiritarkastaja. päätös on annettu postin kuljetettavaksi.
11475: Lakialoite n:o 103 233
11476:
11477: Työvoimatoimikunnan päätös on valtion puo- Valituksen johdosta annettuun lääninoikeu-
11478: lesta tehdystä valituksest!a huolimatta pantava den päätökseen ei saa hakea muutosta valitta-
11479: heti täytäntöön, ellei lääninoikeus er.i!tyisestä malla.
11480: syystä kiellä täytäntöönpanoa.
11481:
11482: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11483:
11484: Mauri Pekkarinen Toivo Yläjärvi
11485: Lauri Palmunen Mikko Jokela
11486: Olavi Martikainen Boris Renlund
11487: Hannu Tenhiälä Hannele Pokka
11488:
11489:
11490:
11491:
11492: 30 088200112W
11493: 234 :'. 1982 vp.
11494:
11495: Lakialoite n:o 104
11496:
11497:
11498: Piipari ym.: Ehdotus kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöiden
11499: eläkelaiksi
11500:
11501:
11502: Eduskunnalle
11503:
11504: Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöiden luottamushenkilöiden eläkkeistä ( 1977/57 8) .
11505: eläketurvaa ei ole toistaiseksi järjestetty. Asia Vastaavaan tapaan olisikin säädettävä Kansan-
11506: on ollut selvitysten alaisena, mutta lainsäädän- eläkelaitoksen luottamushenkilöitä koskeva elä-
11507: tö- ja muihin toimenpiteisiin ei ole kuitenkaan kelaki.
11508: ryhdytty. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11509: Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöt ovat
11510: monessa suhteessa verrattavissa kunnallisiin että Eduskunta byvälesyisi seuraavmz
11511: luottamushenkilöihin. Heidän osaltaan eläketur- lakiehdotuksen:
11512: va on järjestetty erityisellä lailla kunnallisten
11513:
11514: Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöiden eläkelaki
11515: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11516:
11517: 1 §
11518: Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöllä on Eläketurvasta, joka käsittää vanhuus-, työ-
11519: hänelle suoritettujen palkkioiden perusteella kyvyttömyys- ja perhe-eläketurvan, määrätään
11520: oikeus eläketurvaan siten kuin tässä laissa sää- Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöiden elä-
11521: detään. kesäännössä, jonka Kansaneläkelaitoksen val-
11522: Tätä lakia sovelletaan Imnsaneläkelaissa ja tuutetut hyväksyvät.
11523: sairausvakuutuslaissa tarkoitJettuihin luottamm:-
11524: henkilöihin. 3 §
11525: 2 § Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
11526: Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöiden kuuta 19
11527: däketurvasta huolehtii Kansaneläkelaitos.
11528:
11529:
11530: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11531:
11532: Anna-Liisa Piipart Eero Lattula Reino Breilin
11533: Pentti Hietala Jouko Tuovinen Aila Jokinen
11534: Liisa Jaakonsaari Juhani Surakka Veikko Vennamo
11535: Pirkko Valtonen Peter Muurman Antero Juntumaa
11536: Pirjo Ala-Kapee Matti Luttinen Pekka Jokinen
11537: Pekka Starast Olli Helminen Anna-Kaarina Louvo
11538: Niilo Hämäläinen Seija Karkinen Sampsa Aaltio
11539: Mikko Rönnholm Lasse Lehtinen Matti Hakala
11540: Saara-Maria Paakkinen Eino Grönholm Erkki Korhonen
11541: Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen Tauno Valo
11542: Markus Aaltonen Helvi Hyrynkangas Eino Loikkanen
11543: Jouko Skinnari Jorma Fred Aimo Ajo
11544: Juhani Raudasoja Esko Almgren Bror Lillqvist
11545: Risto Tuominen Mikko Ekorre Kaj Bärlund
11546: Kaisa Raatikainen Kati Peltola Jorma Rantala
11547: Helge Siren Tarja Halonen
11548: 1982 vp. 235
11549:
11550: Lakialoite n:o 105
11551:
11552:
11553:
11554:
11555: Poutanen ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjän vuosiloman ja
11556: sijaisavun järjestämisestä annetun lain 7 a § :n muuttami-
11557: sesta
11558:
11559:
11560: Eduskunn,aJle
11561:
11562: Maatalousyrittäjien vuosiloman ja SlJalsavun Sijaisavun rajoittaminen tällaisissa tapauksis-
11563: järjestämisestä annetun lain mukaan sijaisapua sa kolmeen päivään aiheuttaa maatalousyrittä-
11564: voidaan antaa yli kolmen päivän ajaksi vain jille kohtuuttomia hankaluuksia ja asettaa hei-
11565: sairauden, tapaturman ja synnytyksen perusteel- dät eriarvoiseen asemaan muiden väestöryhmien
11566: la. Esimerkiksi tapauksissa, joissa. maatalous- kanssa. Lakia pitäisikin muuttaa siten, että
11567: yrittäjä kutsutaan reservin kertausharjoituksiin, sijaisapua olisi mahdollista saada koko kertaus-
11568: jotka usein kestävät 10-12 päivää, ei sijais- harjoitusten keston ajaksi.
11569: apua voi saada kuin kolmeksi päiväksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11570: Tällainen lain säännös aiheuttaa sen, että taen,
11571: maatalousyrittäjä joutuu kertausharjoitusten
11572: ajaksi palkkaamaan itse sijaisensa tai käyttä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11573: mään kertausharjoituksiin vuosilomansa. lakiehdotuksen:
11574:
11575:
11576:
11577: Laki
11578: maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun järjestämisestä annetun lain 7 a §:n muuttamisesta
11579: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun
11580: järjestämisestä 3 päivänä helmikuuta 1978 annetun lain ( 102/78) 7 a § :n 2 momentti, sel-
11581: laisena kuin se on 23 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (64/81), näin kuulu-·
11582: vaksi:
11583:
11584: 7a § tettu määräaikainen työkyvyttömyys kestää. Re-
11585: servin kertausharjoituksiin Osallistuvalle voi-
11586: Mikäli sijaisavun tarve jatkuu yli edellä 1 daan myöntää sijaisapua kertausharjoitusten
11587: momentissa mainitun ajan sairauden, tapatur- keston ajaksi.
11588: man tai synnytyksen johdosta sijaisapua voi-
11589: daan antaa tarpeen mukaisesti enintään kuiten- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11590: kin siksi ajaksi, jonka lääkärintodistuksella osoi- kuuta 198 .
11591:
11592:
11593: Helsingissä 9 päivänä helmrkuuta 1982
11594:
11595: Pentti Poutanen Heimo Linna Hannu Tenhiälä
11596: Paavo Vesterinen Lea Sutinen Orvokki Kangas
11597: Mikko Kaarna Marjatta Väänänen
11598: 236 1982 vp.
11599:
11600: Lakialoite n:o 106
11601:
11602:
11603:
11604: Pukkio: Ehdotus laiksi työsuojelun valvonnasta annetun lain
11605: 8 §:n muuttamisesta
11606:
11607:
11608: EduskunnaUe
11609:
11610: Työsuojelun valvonnasta annetun lain (131/ tuivat valvontalain säätämisen jälkeen sopeutta-
11611: 7 3) 2 luku sisältää pui tteelliset säännökset maan jopa puoliväkisin omat työorganisaatioi-
11612: työnantajan ja työntekijän yhteistoiminnasta densa erityispiirteistä johtuvat yhteistoiminta-
11613: työsuojelua koskevissa asioissa. Valvontalain järjestelynsä valvontalainsäädännön, ja siis eri-
11614: 8 §:n 2 ja 3 momenttien nojalla työsuojelua tyisesti teollisuuden malleille rakenneltuihin
11615: koskeva yhteistoiminta voidaan valtakunnallisil- järjestelyihin. Työsuojelun yhteistoiminnan so-
11616: la työsuojelun yhteistoimintasopimuksilla järjes- pimuksiin perustuvan valtakunnallisen ohjauk-
11617: tää toisinkin kuin lais·sa ja sitä täydentävässä sen kannalta tällainen asiantila on koettu epä-
11618: työsuojelun valvonnasta annetussa asetuksessa kohtana, joka edellyttää valvontalain pakotta-
11619: (954/73) säädetään. Poikkeuksena tälle valta- vlen, sopimusvapautta rajaavien säännös•ten väl-
11620: kunnalliselle sopimusvapaudelle on valvonta- jentämistä valtion- j,a kunnallishallinnossa.
11621: lain 8 § :n 4 momentissa ja 11 § :n 5 momen- Valvontalain pakottavat säännökset kieltävät
11622: tissa säädetty muun muassa työsuojeluvaltuu- sopimasta julkishallinnossa mm. seuraavista sei-
11623: tetun asettamista, toimikautta ja oikeuksia kos- koista:
11624: kevat järjestelyt. - työntekijöitä tai toimihenkilöitä edusta-
11625: Lainsäätäjän alkuperäisen tarkoituksen mu- van työsuojeluvaltuutetun toimikauden pituu-
11626: kaisesti työnantajan ja henkilöstön välinen yh- desta,
11627: teistoiminta työsuojelussa perustuu tällä hetkel- - työntekijöiden ja toimihenkilöiden mää-
11628: lä miltei koko työmar~kinalcentän kattaviin rittelystä työsuojeluyhteistoiminnassa (esim.
11629: valtakunnallisiin yhteistoimintasopimuksiin. Tä- kunnallishallinnossa esiintyy toimialoja kuten
11630: män johdosta työpaikkojen työsuojeluyhteistoi- koulut, sairaalat ym., joiden henkilökunnan
11631: minta on sananmukaisesti sopimuksiin perustu- osalta jaottelu "työntekijöihin" ja toisaalta
11632: vaa ja siinä merkityksessä vapaaehtoista yhteis- "toimihenkilöihin" legaalimääritelmien valossa
11633: toimintaa. Lain pakottavat tai toissijaiset tah- johtaa täydellisiin mielettömyyksiin) ,
11634: donvaltaiset säännökset toimivat ainoastaan vii- - henkilöstöä edustavien järjestöjen oikeu-
11635: tekehyksinä yhteistoimintasopimuksista neuvo- desta valita ns. "sopuvaalilla" henkilöstön edus-
11636: teltaessa tai yhteistoimintaa muutoin kehitet- tajat työsuojelun yhteistoimintaan.
11637: täessä. Valvontalainsäädännöstä heijastuvat sovelta-
11638: Työsuojelun valvontalainsäädäntöä valmistel- misvaikeudet eivät suinkaan julkisella sektorilla
11639: taessa pidettiin ensisijaisena lähtökohtana sen tyhjenny edellä lueteltuihin puutteellisuuksiin.
11640: soveltuvuutta yksityisen työmarkkinasektorin Työnantajan ja henkilöstön keskeinen työsuo-
11641: olosuhteisiin. Rakentuihan valvontalakia kos- jeluyhteistyö kaipaa monilta osin nykyaikaista-
11642: keva hallituksen esitys paljolti teollisuuden työ- mista, jonka tulee heijastua kauttaaltaan kaikH-
11643: markkinajärjestöjen vuonna 1969 solmiman val- le aloille. Valitettavasti vain tällaiseen uudis-
11644: takunnallisen työturvallisuussopimuksen varaan, tustyöhön ei toistaiseksi ole kyetty. Julkinen
11645: mitä seikkaa ei maltettu olla erityisesti koros- työmarkkinasektori ei kaikesta huolimatta voi
11646: tamatta. Julkisen työmarkkinasektorin, siis val- odotella valtakunnallista työmarkkinakonsen-
11647: tion- ja kunnallishallinnon, omat erikoispiirteet susta tai sosiaali- ja terveysministeriön lainval-
11648: jäivät säädäntätyössä vähemmälle huomiolle. mistelutyöstä vastaavien virkamiesten piristy-
11649: Nämä työmarkkinasektorit, joista kunnallishal- mistä, vaan joihinkin valvontalainsäädännön
11650: linnossa oli ennen valvontalain säätämistä laa- muutoksiin on ryhdyttävä välittömästi. Näitä
11651: joja kokemuksia valtakunnallisesta sopimukseen ovat kaikki edellä mainitut kolme julkisen sek-
11652: perustuvasta työsuojeluyhteistoiminnasta, jou- torin sopimusoikeutta rajaavaa kohtaa, joiden
11653: Lakialoite n:o 106 237
11654:
11655: on sekä työnantajapuolella että pääsopijajärjes- Valvontalain 10 §:n on joskus katsottu estä-
11656: töissä todettu kaipaavan nopeaa korjausta. vän myös henkilöstön jaottelun paikallisesti so-
11657: Valvontalain 10 §:n 1 momentin säännök- vittavalla tavalla toimihenkilöihin ja työnteki-
11658: sen estämättä tulisi julkisella työmarkkinasek- jöihin. Ehdottomammin säännöskohta rajoittaa
11659: torilla, jolla tarkoitan valtion- ja kunnallishal- henkilöstön jaottelemista kahteen eri ryhmään,
11660: lintoa, voida sopia valtakunnallisesti työsuojelu- joista käytettäisiin muita kuin "toimihenkilö"-
11661: valtuutetun toimikauden pidentämisestä enin- "työntekijä" -nimitystä. Henkilöstön tarkoituk-
11662: tään neljäksi kalenterivuodeksi. Työsuojeluval- senmukainen ja po. työmarkkinasektorille so-
11663: tuutettujen tehtäviinsä perehdyttäminen ja kou- veltuva jaottelu tulisi valtakunnallisin sopimuk-
11664: luttaminen maksaa huomattavasti yhteisiä ve- sin tehdä mahdolliseksi.
11665: rovaroja. Olisi järkevää työsuojeluvaltuutettu- Lopuksi valvontalaki näyttää edellyttävän,
11666: jen omankin kehityksen kannalta, että he voisi- että työsuojeluvaltuutettu valitaan aina vaalilla.
11667: vat rauhassa hankkia ammattitaitoa vaativiin Muitakin valintamuotoja, joissa henkilöstön
11668: tehtäviinsä ilman, että heidän täytyy ottaa huo- oikeusturva on riittävästi järjestetty, pitäisi sal-
11669: mioon toimikauden katkeaminen joka toinen lia. Julkisella ns. korkean järjestäytymisasteen
11670: vuosi. Sitäpaitsi julkishallinnossa työsuojeluval- sektorilla sellainen sopuvaali, jonka henkilöstö-
11671: tuutetut käytännössä pysyvät tehtävissään mel- järjestöjen paikalliset edustajat toimittavat, mut-
11672: ko pitkiä toimikausia. Suomalaisen kansanval- ta jossa kaikille henkilöstön jäsenille varataan
11673: lan toimintaan on sekä kuntatasolla että valta- eräänlainen mahdollisuus reagoida sopuvaalia
11674: kunnallisessa mittakaavassa katsottu riittäväksi vastaan, olisi paras ja tarkoituksenmukaisin
11675: nelivuotinen toiminta-aika. Miksi ei tällaista menettelytapa "vaalin" toimittamiseksi. Myös
11676: voitaisi soveltaa myös työsuojeluyhteistoimin- tästä seikasta tulisi olla maininta lak1tekstissä,
11677: taan? Siltä varalta, että valittu työsuojeluval- sillä tulkinnallisesti sopuvaalien toimittaminen
11678: tuutettu osoittautuisi toimeensa kelvottomaksi, on edelleen epävarmaa.
11679: pitäisi ainakin valtion- ja kunnallishallinnon pii- Edellä esitettyyn vHtaten ehdotan,
11680: rissä voida valtakunnallisesti sopia myös työ-
11681: suojeluvaltuutetun toimestaan erottamisen eh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11682: dois,ta ja uuden valtuutetun tulemisesta tämän lakiehdotuksen:
11683: tilalle.
11684:
11685:
11686:
11687: Laki
11688: työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
11689:
11690: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsuojelun valvonnasta 16 päivänä helmi-
11691: kuuta 1973 annetun lain (131/73) 8 §:n 4 momentti näin kuuluvaksi:
11692:
11693: 8 § misesta muutoinkin kuin toimihenkilöihin ja
11694: työntekijöihin, yhteistoimintaa varten valittu-
11695: Sopimuksissa ei saa tehdä poikkeuksia siitä, jen edustajien toimikauden kestosta enintään
11696: mitä jäljempänä 10 ja 11 §:ssä säädetään. Edel- neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan, tällaisten
11697: lä 3 momentissa tarkoitetuilla viranomaisilla ja edustajien erottamisesta toimestaan kesken toi-
11698: kunnallisella sopimusvaltuuskunnalla on kui- mikauden sekä edustajan valintamenettelystä.
11699: tenkin oikeus sopia 10 §:ssä säädetystä poik-
11700: keavasti työsuojelun yhteistoiminnan kannalta Tämä laki tulee voimaan päivänä
11701: tarkoituksenmukaisesta henkilökunnan jakautu- kuuta 19
11702:
11703:
11704: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
11705:
11706: Eva-Maija Pukkio
11707: 238 1982 vp.
11708:
11709: Lakialoite n:o 107
11710:
11711:
11712:
11713:
11714: Pukkio ym.: Ehdotus laiksi työsuojelurahastolain 1 §:n muut-
11715: tamisesta
11716:
11717:
11718: Eduskunnalle
11719:
11720: Työsuojelurahastolailla ( 407/79) perustettu jan ja henkilöstön yhteis,voimintaa sekä henki-
11721: työsuojelurahasto on ollut toiminnassa runsaat löstön osallistumisjärjestelmien toimintaa ja ke-
11722: kaksi vuotta. Rahaston perustaminen on selväs- hittämistä koskevaa tutkimustyötä,. koulutusta
11723: ti eläväittänyt työsuojelu- ja työympäristötut- ja tiedottamista. Työelämän yhteistoiminta- ja
11724: kimusta Suomessa. Rahaston toimiala rajattiin osallistumisjärjestelmien tutkimukselle ja ke-
11725: laissa alun alkaen varsin suppeaksi. Sen teh· hittämiselle avautuisi tällä tavoin uudenlainen
11726: tävänä on myöntää varoja työsuojelututkimuk- rahoituspohja. Työorganisaatioiden kehittämi-
11727: seen, työsuojelukoulutukseen, työsuojelutietou- sen tulisi myös Suomessa pohjoismaiseen ta-
11728: den keräämiseen ja työsuojelua koskevaan tie- paan rakentua laajasti tutkimustiedon varaan.
11729: dottamiseen. Sen lisäksi rahaston varoista Työ- Tämä hyödyttää työelämän eri osapuolia ja ko-
11730: turvallisuuskeskuksen Kannatusyhdistys ry yllä- ko yhteiskuntaa.
11731: pitää työturvallisuuskeskusta. Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
11732: Ruotsin Arbetarskyddsfondenin osalta omak-
11733: sutun mallin mukaisesti työsuojelurahasto voisi että Edurkunta hyväksyisi seuraavan
11734: myös meillä Suomessa rahoittaa myös työnanta- lakiehdotuksen:
11735:
11736:
11737:
11738:
11739: Laki
11740: työsuojelurahastolain 1 §:n muuttamisesta
11741:
11742: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1979 annetun työsuo-
11743: jelurahastolain (407 /79) 1 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
11744:
11745: 1 § työsuojelua koskevaan tiedottamiseen. Rahasto
11746: Työsuojelurahaston toiminta voi lisäksi myöntää varoja työnantajan ja hen-
11747: kilöstön yhteistoimintaa sekä osallistumisjärjes-
11748: Tapaturmavakuutuslain ( 608/48) perusteel- telmiä koskevaan tutkimukseen, koulutukseen
11749: la vakuutusvelvollisten työnantajien ja näiden ja tiedottamiseen.
11750: palveluksessa olevien työntekijöiden etuja pal-
11751: velevan työsuojelun edistämiseksi on työsuoje-
11752: lurahasto. Rahaston tehtävänä on myöntää va-
11753: roja työsuojelututkimukseen, työsuojelukoulu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11754: tukseen, työsuojelutietouden keräämiseen ja kuuta 19
11755:
11756:
11757: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
11758:
11759: Eva-Maija Pukkio Tarja Halonen
11760: 198i vp. 239
11761:
11762: Lakialoite n:o 108
11763:
11764:
11765:
11766:
11767: Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi lapsen hoitokorvauksesta
11768:
11769:
11770: Eduskunnalle
11771:
11772: Tausta on tehty tukea saavista perheistä. Tuen piiriin
11773: ovat useimmiten tulle,et maatilojen lapset se-
11774: Mauno Koiviston II hallitus esitti eduskun- kä kaupunkien hyväosaisten lapset. Sosiaali- ja
11775: nalle antamassaan perhepoliittisessa selonteossa terveysministeriössä syksyllä 1981 valmistu-
11776: ( 25. 3. 1980) hoitokorvausjärjestelmän perus- neessa koko maata koskeneessa selvityksessä
11777: tamista. Tarkoituksena oli, että 700 mk:n suu-
11778: todettiin, että vain yksi prosentti kotihoidon
11779: ruista tukea maksettaisiin lapsilisälain täyden-
11780: tuen saajista oli yksinhuoltajaperheitä.
11781: nyksenä kaikille pienille lapsille, aluksi yksi
11782: vuosi äitiyspäivärahakauden päättymisen jäl- Yhdessäkään tähänastisessa selvityksessä ei
11783: keen ja myöhemmin mahdollisesti myös toinen ole voitu osoittaa, että kotihoidon tuella olisi
11784: vuosi tämän lisäksi. Kunnille oli tarkoitus luotu uusia päivähoitopaikkoja. Tämä antaa-
11785: myöntää tuen maksamiseen va1tionosuus. kin aiheen ounastella, ettei siitä ole kehittynyt
11786: Kyseisestä selonteosta on nyt kulunut kaksi selot;t~~s~.~ to~_:ro.:tu~ perheiden valinnanvapaut-
11787: vuotta ilman että hallitus olisi antanut esitys- ta lisaavaa pa1Vaho1don muotoa. Tuki ei ole
11788: tä hoitokorvausta koskevaksi lainsäädännöksi. johtanut perheitä toisenlaisiin päivähoidon va-
11789: Sen sijaan valtioneuvoston toimesta on ripeästi lintoihin kuin mihin nämä ilman tukeakin oli-
11790: kehitetty kotihoidontukijärjestelmää, johon on sivat päätyneet. - Toisesta näkökulmasta tar-
11791: tähänastisin päätöksin sidottu valtion varoja ka~teltuna .tämä merkitsee, että nykyinen koti-
11792: vuositasolla 160-170 miljoonaa markkaa. h01don tuki on muotoutunut yksipuolis.eksi per-
11793: Yhtenäisenä piirteenä viimeksi mainhun jär- hekustannusten tasauksen muodoksi. Sillä on
11794: jestelmän kehittämisessä on ollut, ~Cttä tukeen siirretty tuloja perheilLe, jotka eivät ole olleet
11795: ovat oikeutettuja ainoastaan yksityisessä päivä- ensimmäisenä tukea tarvitsemassa, ja jätetty
11796: hoidossa olevat lapset, ts. vanhemp1en tai koti~ ulkopuolelle ne perheet, jotka olisivat tukea ki-
11797: apulaisen hoidossa olevat taikka yksityisessä peimmin tarvinneet.
11798: perhepäivähoidossa tai pelkän yksityisen rahoi- Kotihoidon tuki ei ole kehittynyt hoitokor-
11799: tuksen turvin toimivissa päivähoitolaitoksissa vauksen suuntaan myöskään kuntien valtion-
11800: hoidetut lapset. Valtioneuvoston viimeisen pää- osuuksien suhteen. Päivähoitoon nähden eri-
11801: töksen mukaan (29. 1. 1982) tuen piiriin on laiselle rahoituspohjalle perustuvana se voikin
11802: oikeutettu 3- ja Useampilapsisten perheiden li- vastaisuudessa muodostua esteeksi muun päi-
11803: säksi myös osa 2-lapsisista perheistä. vähoidon kehittämiselle. Siitä ei ehkä muo-
11804: dostukaan muun päivähoidon vaihtoehtoa, vaan
11805: Nykyisen järjestelmän epäkohdat sen kehittämisen este.
11806:
11807: Valtioneuvoston selonteossa esitettyyn hoi- H aitokorvaus
11808: tokorvausjärjestelmään verrattuna nykyisen jär-
11809: jestelmän näkyvimpänä puutteena onkin, että . ~~~nt~n lasten päivähoitoa tulisi yleensä ke-
11810: kunnallisessa päivähoidossa olevat lapset on hlttaa suhen suuntaan, että lasten vanhemmille
11811: jätetty tuen ulkopuolelle ja ettei järjestelmää luotaisiin todelliset mahdollisuudet itse valita
11812: ole kehitetty kaikkia 1-2-vuotiaita lapsia kos- perheeseensä kuuluvien lasten päivähoidon
11813: kevaksi, kuten selonteossa oli kaavailtu. muodosta.
11814: Järjestelmän yksipuolinen kehittäminen on Hoitokorvauksen osalta tämä merkitsee
11815: tullut esiin myös niissä selvityksissä, joita kun- - että se ulotetaan koskemaan kaikkia ao.
11816: tien ja sosiaali- ja terveysministeriön toimesta ikäluokkiin kuuluvia lapsia,
11817: 240 Lakialoite n:o 108
11818:
11819: - että tuki maksetaan lapsikohtaisesti ja olevaan tukeen. Korotettua lapsilisää ei voi-
11820: - että kunnille maksettava valtionosuus on maantulon edellyttämänä ylimenokautenakaan
11821: yhtäläinen muun päivähoidon kanssa. maksettaisi sellaiselle lapselle, joka olisi hoito-
11822: Näin toteutettuna hoitokorvausjärjestelmä korvaukseen oikeutettu.
11823: atntaisi vanhemmille mahdollisuuden itse valita, Jo nyt esillä olevaa lakia säädettäessä tulisi
11824: hoitavatko he lapsensa kotonaan vaiko päivä- myös ryhtyä toimenpiteisiin, joilla lapsen huol-
11825: hoidossa, jolloin hoitokorvausta voitaisiin käyt- tajan työhön paluu turvataan. Äitiys- ja van-
11826: tää muun muassa hoitomaksujen peittämiseen. hempainlomaan kytketty työsuhdeturva tulisi
11827: Sikäli kuin hoitokorvaus ei kuluisi kokonaan ensi vaiheessa ulottaa siihen asti, kun lapsi
11828: päivähoitomaksuihin, jäisi 1oppu perheelle lap- täyttää puolitoista vuotta.
11829: sesta aiheutuvien kulujen tasaamiseen. Lomien Hallituksen tulisi antaa näitä asioita koske-
11830: aikana, jolloin ulkopuolista päivähoitoa ei olisi, vat esitykset eduskunnalle niin, että muutok-
11831: jäisi koko hoitokorvaus perheen käyttöön. set voisivat tulla voimaan yhtäaikaisesti lapsen
11832: Kunnallista päivähoitomaksua määrättäessä hoitokorvauksesta annettavan lain kanssa.
11833: hoitokorvaus luettaisiin sellaisenaan perheen tu-
11834: loksi. Käytännössä tämä merkitsisi, että suu- Voimaantulo ja kustannukset
11835: rimmasta osasta tukeen oikeutettuja lapsia mak-
11836: settaisiin ylin mahdollinen päivähoitomaksu, jo- Laki tulisi voimaan asteittain vuosina 1984-
11837: ka nykyisin on 500 mk/kk. Perheelle jäisi 200 1986.
11838: mk/kk lapsesta aiheutuvien muiden kustannus- Vuonna 1984 uudistuksista aiheutuisi kus-
11839: ten peittämiseen. tannuksia vuositasolla n. 600 mmk, josta valtio
11840: Näin toteutettuna hoitokorvausjärjestelmä ja kunnat vastaisivat sosiaali- ja ,terveydenhuol-
11841: olisi myös riittävän joustava suhteessa alati lon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun
11842: yleistyvään osa-aika työhön/ osa-aikahoitoon, jos- lain mukaisesti. Ottaen huomioon alle 3-vuo-
11843: sa viimeksi mainitussa päivähoitomaksut ovat tiaiden lasten korotetusta lapsilisästä ja nykyi-
11844: kokopäivähoitoa huomattavasti alhaisemmat. - siin päätöksiin perustuvasta kotihoidon tuesta
11845: Loppuosa hoitokorvauksesta jäisi tällaisessa aiheutuvat säästöt, valtion lisärahoitukseksi
11846: tapauksessa perheen käyttöön eräänlaisena kor- muodostuisi vuonna 1984 vajaa 100 miljoonaa
11847: vauksena saamatta jääneistä ansioista. markkaa. Vuonna 1985 ja 1986 lisämenot olisi-
11848: Perheen tuloiksi huomioituina ja nykyistä vat kumpaisenakin vuonna yhteensä 210-220
11849: päivähoitomaksujärjestelmää noudattaen uudis- mmk, josta valtion lisäosuudeksi jäisi korote-
11850: tus ei edellyttäisi uusia hallinnollisia järjeste- tusta lapsilisästä aiheutuvat säästöt huomioon
11851: lyjä, vaan hallinnollisesti toimittaisiin kuten ottaen molempina vuosina noin 100 mmk.
11852: tähänkin asti. Koko järjestelmän voimaansaattamiseen tar-
11853: vittaisiin valtiollista lisärahoitusta vuoteen
11854: Liitännäisjärjestelyt 1986 mennessä vajaat 300 mmk.
11855: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11856: Hoitokorvausjärjestelmän luominen ei tulisi nioittaen,
11857: vaikuttamaan lapsilisäjärjestelmän kehittämiseen
11858: muilta osin kuin että alle 3-vuotiaille maksetta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11859: va korotettu lapsilisä yhdistettäisiin nyt esillä lakiehdotuksen:
11860: Lakialoite n:o 108 241
11861:
11862:
11863:
11864: Laki
11865: lapsen hoitokorvauksesta
11866: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11867:
11868: 1 §
11869: Hoitokorvauksella tarkoitetaan kunnassa asu- Jos sosiaalilautakunta tai sen määräämä vi-
11870: vien pienten lasten hoidon tukemiseksi ja hoi- ranhaltija erityisistä syistä katsoo, että hoito-
11871: dosta aiheutuvien kustannusten korvaukseksi korvauksen nostamiseen oikeutettu henkilö ei
11872: kunnan varoista suoritettavaa taloudellista tu- ole siihen sopiva, tulee hoitokorvaus suorittaa
11873: kea. toiselle vanhemmista, lastenvalvoialle tai muulle
11874: 2 § sopivalle henkilölle.
11875: Tuen maata on lasta kohden 700 markkaa
11876: kuukaudessa.
11877: 6 §
11878: Edellä 1 momentissa mainittua määrää ko- Hoitokorvauksesta aiheutuviin kustannuksiin
11879: rotetaan tai alennetaan elinkustannusten nou- suoritetaan valtionosuutta sosiaali- ja tervey-
11880: sua tai laskua vastaavasti siten kuin eräiden denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
11881: elatusapujen sitomisesta elinkustannusindeksiin annetun lain mukaisesti.
11882: annetussa laissa (660/66) on säädetty.
11883: 7 §
11884: 3 § Sen estämättä, mitä päivähoidon maksuista
11885: Tukea maksetaan enintään kahden vuoden muutoin on säädetty, otetaan hoitokorvaus val-
11886: ajan sen kuukauden alusta, jona sairausvakuu- tionosuutta saavan päivähoidon tai perhepäivä-
11887: tuslaissa (364/63) tarkoitetun äitiyspäivärahan hoidon osalta tulona huomioon päivähoitomak-
11888: suorittaminen lakkaa. Tukea suoritetaan kuiten- sua määrättäessä.
11889: kin aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona ha- 8 §
11890: kemus on tehty. Tarkempia määräyksiä ja ohjeita 'tämän lain
11891: Tukea maksetaan sen kuukauden loppuun, soveltamisesta antaa valtioneuvosto.
11892: jona äitiyspäivärahan suorittamisen päättymises-
11893: tä on kulunut kaksi vuotta. 9 §
11894: Tämä laki tulee voimaan päivänä
11895: 4 § kuuta 19 .
11896: Tuen myöntää hakemuksesta sosiaalilauta- Vuonna 1984 tukea maksetaan enintään yh-
11897: kunta tai sen määräämä viranhaltija. den vuoden ajalta sen kuukauden alusta, jona
11898: sairausvakuutuslaissa (364/63) tarkoitetun äi-
11899: 5 § tiyspäivärahan suorittaminen lakkaa. Perheelle,
11900: Jos vanhemmat huoltavat lasta yhteisesti, jossa on kolme alle kouluikäistä lasta, tukea
11901: kuuluu oikeus hoitokorvauksen nostamiseen maksetaan kuitenkin yhden vuoden sijasta enin-
11902: lapsen äidille tai, jos äiti poissaolon, sairauden tään kahden vuoden ajan.
11903: tai muun syyn vuoksi on pitkähkön ajan esty- Vuonna 1985 tukea maksetaan enintään kah-
11904: nyt ottamasta osaa lapsen huoltoon, isälle sekä delta vuodelta myös perheelle, jossa on vähin-
11905: muussa tapauksessa sille, jonka huollossa lapsi tään kaksi lasta.
11906: on. Vuonna 1986 tukea maksetaan kaikilta osin
11907: Oikeus lapsilisän nostamiseen kasvattilap- 3 §:n mukaisesti.
11908: sesta kuuluu, jollei sosiaalilautakunta tai sen Tällä lailla kumotaan lasten kotihoidon tuen
11909: määräämä viranhaltija toisin määrää, kasvatta- myöntämisen perusteista • 198 annettu
11910: jalle. valtioneuvoston päätös.
11911:
11912:
11913: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
11914:
11915: Kaisa Raatikainen Peter Muurman
11916: 31 088200112W
11917: 242 1982 vp.
11918:
11919: Lakialoite n:o 109
11920:
11921:
11922:
11923:
11924: Savola ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain 6 §:n muuttami-
11925: sesta
11926:
11927:
11928: Eduskunnalle
11929:
11930: Sotilasvammalain mukaan vahingoittuneelle syntyneestä vammasta tai sairaudesta. Tästä
11931: tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on syystä olisi perusteltua alentaa työkyvyttömyys-
11932: vähintään 30 prosenttia, voidaan korvata kun- asteen prosenttimäärä 15 prosenttiin.
11933: touttaminen ja laitoshoito myös silloin, kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11934: niiden tarve johtuu muustakin kuin korvatusta nioittaen,
11935: vammasta tai sairaudesta.
11936: Sotainvalidien ikääntyessä heidän kuntoutuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11937: sen tarpeensa kasvaa jatkuvasti, ja usein tarve lakiehdotuksen:
11938: tähän johtuu juuri muustakin kuin aikanaan
11939:
11940:
11941: Laki
11942: sotilasvammalain 6 § :n muuttamisesta
11943:
11944: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilas-
11945: vammalain (404/48) 6 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä helmikuuta 1971
11946: ja 26 päivänä toukokuuta 1978 annetuissa laeissa (180/71 ja 398/78), näin kuuluvaksi:
11947:
11948: 6 § kyvyttömyysaste on vähintään 15 prosenttia,
11949: voidaan korvata kuntouttaminen ja laitoshuolto
11950: Sen mukaan kuin asetuksella säädetään, kor- myös milloin niiden tarve johtuu muustakin
11951: vataan sairaanhoitona myös määräaikainen lää- kuin korvatusta vammasta tai sairaudesta.
11952: kärintarkastus, työ- tai toimintakyvyn palautta-
11953: mista tai säilyttämistä tarkoittava kuntouttami-
11954: nen sekä erityisessä laitoksessa annettu huolto. Tämä laki tulee voimaan päivänä
11955: Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työ- kuuta 198 .
11956:
11957:
11958: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11959:
11960: Petter Savola Helvi Hyrynkangas Timo Ihamäki
11961: Martti Ursin Kalevi Mattila Arvo Kemppainen
11962: Jalmari T orikka Ulla Järvilehto Aulis Juvela
11963: Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen Pekka Jokinen
11964: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Maija Rajantie Eeva Kauppi
11965: Orvokki Kangas
11966: 1982 vp. 243
11967:
11968: Lakialoite n:o 110
11969:
11970:
11971:
11972:
11973: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 § :n
11974: muuttamisesta
11975:
11976:
11977: Eduskunnalle
11978:
11979: Vanhempainloma, joka kestää siihen saakka kumpi vanhemmista jää kotiin hoitamaan lasta.
11980: kunnes lapsi täyttää yhden vuoden, on perus- Äidin ja lapsen terveyden kannalta on käy-
11981: teltu niin lapsen, vanhempien kuin yhteiskun- nyt yhä ilmeisemmäksi tarve aloittaa äitiys-
11982: nankin kannalta. Tästä hallituksen hyväksy- loma nykyistä aikaisemmin. Siksi vanhempain-
11983: mästä tavoitteesta jää 1. 8. 1981 voimaan tul- loman kehittämistä tulee jatkaa myös siten,
11984: leesta pidennyksestä huolimatta edelleen puut- että vanhempainlomaan lisättäisiin vielä yksi
11985: tumaan 2,5 kuukautta. Osana lapsiperheiden kuukausi ennen synnytystä äidille myönnettä-
11986: aseman parantamiseen kiireellisesti tarvittavia vän loman pidentämiseksi kahteen kuukauteen.
11987: toimenpiteitä tulisi tavoitteeseen edetä pikai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11988: sesti. Kuten sosiaali- ja terveysministeriössä val-
11989: mistellussa ehdotuksessa esitetään, tulisi äitiys- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11990: avun maksukauden yhdeksän viimeisen kuu- lakiehdotuksen:
11991: kauden osalta vanhempien voida sopia siitä,
11992:
11993:
11994: Laki
11995: sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
11996:
11997: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
11998: vakuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/
11999: 80), näin kuuluvaksi:
12000:
12001: 23 § Äitiysrahaa suoritetaan 120 arkipäivältä lap-
12002: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 336 arki- sen äidille ja 216 arkipäivältä joko äidille tai
12003: päivältä siten, että 48 arkipäivää siitä kohdis- aikaisintaan 120 arkipäivän kuluttua äitiysraha-
12004: tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edel- oikeuden alkamisesta äidin suostumuksella lap-
12005: täneeseen ja 288 arkipäivää sitä välittömästi sen isälle, joka ei asu hänestä erillään välien
12006: seuraavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt rikkoutumisen vuoksi, kun isä on lapsen hoidon
12007: aikaisemmin kuin 48 arkipäivää ennen lasket- takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulko-
12008: tua synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan koh- puolella suoritettavasta työstä. Samoin edelly-
12009: distuvan raskauden keskeytymispäivää välittö- tyksin voidaan äitiysrahaa suorittaa lapsen
12010: mästi seuraavaan 336 arkipäivään. Jos lapsi isälle myös lapsen syntymän yhteydessä enin-
12011: syntyy kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän ku- tään 24 arkipäivältä, jolloin äitiysrahan suo-
12012: luessa synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä rittamisaika lyhenee vastaavasti. Isälle suori-
12013: aikana luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan tetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella sää-
12014: antaa hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on detään. J sälle suoritettavan äitiysrahan määrä
12015: oikeus saada äitivsrahaa vain 96 ensimmäiseltä päivää kohti on yhtä suuri kuin se päiväraha,
12016: arkipäivältä. Jos· lapsi kuolee tai lapsi luovu- jonka hän olisi saanut, jos häntä olisi kohdan-
12017: tetaan pois myöhemmin äitiysrahan suorittamis- nut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan suorittamiseksi
12018: aikana, lapsen äidillä ei ole tämän jälkeen isälle samoin kuin ilmoitus työnantajalle isän
12019: oikeutta saada äitiysrahaa. jäämisestä pois ansiotyöstä edellä olevasta
12020: 244 Lakialoite n:o 110
12021:
12022: syystä sekä ilmoitus äitiysrahan suorittamiseen pykälän 2 momentissa on säädetty ilrrioitus-
12023: vaikuttavista muutoksista on tehtävä siten kuin velvollisuudesta, koskee myös ottovanhempia.
12024: asetuksella tarkemmin säädetään. Mitä tässä momentissa on säädetty puolisosta,
12025: Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suo- koskee myös henkilöä, joka asuu vakuutetun
12026: ritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
12027: jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä Siltä ajalta, jolta äitiysrahaa suoritetaan, ei
12028: on kulunut 312 arkipäivää, kuitenkin vähin- sairauden perusteella makseta päivärahaa. Jos
12029: tään 96 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuk- lapsen äiti tulee työkyvyttömäksi äitiysrahan
12030: sella voidaan hänen äitiysrahakautensa 48 arki- maksukauden aikana ja lapsen isä lapsen hoi-
12031: päivältä, siten kuin asetuksella tarkemmin sää- don vuoksi on poissa ansiotyöstä tai muus,ta
12032: detään, suorittaa äitiysrahaa hänen puolisolleen, kodin ulkopuolella suoritettavasta työstä, mak-
12033: joka ei asu hänestä erillään välien rikkoutumi- setaan myös lapsen isälle äitiysrahaa äidin työ-
12034: sen vuoksi. Mitä 21 §:n 2 momentissa on sää- kyvyttömyyden ajalta. Äitiysrahan suuruus las-
12035: detty vakuutetun työstä poissa olosta, sovelle- ketaan tällöin 2 momentin mukaan.
12036: taan vastaavasti hänen puolisoonsa. Puolisolie
12037: suoritettavan äitiysrahan määrä on yhtä suuri
12038: kuin se päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos Tämä laki tulee voimaan päivänä
12039: häntä olisi kohdannut sairaus. Mitä tämän kuuta 198 .
12040:
12041:
12042: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1982
12043:
12044: Marjatta Stenius-Kaukonen Inger Hirvelä
12045: Ulla-Leena Alppi M.-L. Salminen
12046: Heli Astala
12047: 1982 vp. 245
12048:
12049: Lakialoite n:o 111
12050:
12051:
12052:
12053:
12054: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi asumistukilain muutta-
12055: misesta
12056:
12057:
12058: Eduskunnalle
12059:
12060: Asumistuki on keino, jolla voidaan lievittää Lain nykyinen sovellutus ei myöskään riittä-
12061: kohtuuttomien asumiskustannusten aiheuttamia vän joustavasti ota huomioon asumiskustannuk-
12062: ongelmia. sissa tapahtuvia muutoksia. Lain 15 §:ää tulisi-
12063: Asumiskustannusten alentamiseksi tulee val- kin ryhtyä tulkitsemaan siten, että asumistuet
12064: tiovallan ensisijaisesti ryhtyä toimenpiteisiin tarkistetaan aina kohonneita kustannuksia vas-
12065: yleisen vuokratason saattamiseksi kohtuullisek- taavasti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
12066: si. Tämän lisäksi tarvitaan asumistukijärjestel- Asumistuen määrää tulisi nostaa. Asumis-
12067: män kehittämistä pienituloisten asumistasoa tuen tulisi pienituloisimmilla kattaa asumisme-
12068: turvaavaksi. noista niin suuren osan, etteivät tuen jälkeen
12069: Asumistuki ei nykyisellään ,turvaa kaikkien asumismenot ylitä 10 % perheen käytettävissä
12070: pienituloisten ja vähävaraisten asumistasoa eikä olevista tuloista. Kenenkään tuensaajan asumis-
12071: aina ota huomioon tuensaajien todellista tulo- menojen osuus käytettävissä olevista tuloista ei
12072: tasoa tai sen huononemista. saisi ylittää 20 %. Tämän toteuttamiseksi tulee
12073: Nykyisen asumistukijärjestelmän ulkopuolelle valtioneuvoston päätöksellä määrättäviä perus-
12074: jää useita tuentarvitsijaryhmiä, kuten avoparit, omavastuuosuuksia laskea ja tulorajoja korot-
12075: alivuokralaisasunnoissa asuvat sekä melkoinen taa.
12076: osa lapsettomista aviopareista. Asumistukilakia Asumismenojen perustana olevien kohtuullis-
12077: tulisikin muuuaa siten, että asumistukea voisi- ten asumismenojen tulisi vastata nykyistä vuok-
12078: vat saada tasavertaisina kaikki pienituloiset per- ratasoa. Hyväksyttyjen enimmäisasumismenojen
12079: hesuhteista riippumatta. Tämän johdosta ehdo- neliömetriä kohti tulisi kattaa suurimmatkin
12080: tetaan myös 3 §:n 2 momentti kumottavaksi, aravavuokratalojen neliömetrivuokrat. Tämän
12081: koska sen nojalla on rajattu tuen ulkopuolelle toteuttamiseksi tulee valtioneuvoston päätöksel-
12082: perheet, joilla on alivuokralaisia. lä neliömetriä kohden kuukaudessa määrättäviä
12083: Asumistukilaki ei myöskään ota riittävästi enimmäisasumismenojen rajoja korottaa.
12084: huomioon tuensaajien olosuhteissa tapahtuneita Asumistukijärjestelmää tulee yksinkertaistaa.
12085: muutoksia esimerkiksi työttömyyden, äitiyslo- Sitä palvelevat edellä mainitut tuensaajapiiriä
12086: man, varusmiespalvelun tai vuotta lyhyemmän ja tulojen huomioon ottamista koskevat laki-
12087: opiskelun vuoksi. Nämä merkitsevät yleensä uudistukset. Tuensaajapiirin laajentaminen
12088: kuitenkin ratkaisevaa tulojen alentomista ja poistamalla erilaisia rajoituksia vähentäisi val-
12089: niin ollen myös lisääntyvää tuen tarvetta. Asu- vonnan ja selvitysten esittämisen tarvetta. Tu-
12090: mistukilain 10 § tulisikin muuttaa siten, että lojen huomioon ottaminen todellisena taas pois-
12091: asumistuki myönnetään hakemuksesta alentu- taisi nyt usein vuodenkin vanhojen tulotietojen
12092: neita tuloja vastaavasti olosuhteissa tapahtunut- selvittämisen.
12093: ta muutosta seuraavan kuukauden alusta. Tulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12094: jen pysyvällä alentumisella tarkoitettaisiin tu-
12095: lojen laskua, joka on kestänyt 3 kuukautta tai että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12096: kauemmin. lakiehdotuksen:
12097: 246 Lakialoite n:o 111
12098:
12099:
12100:
12101:
12102: Laki
12103: asumistukilain muuttamisesta
12104:
12105: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12106: kumotaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/75) 2 § sekä 3 §:n 1
12107: momentin 2 kohta ja 2 momentti, näistä 2 § sellaisena kuin se on 27 päivänä toukokuuta
12108: 1976, 17 päivänä kesäkuuta 1977 ja 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetuissa laeissa (421/
12109: 76, 484/77 ja 431/81), ja 3 §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 momentti 27 päivänä toukokuuta
12110: 1976 (421/76) annetussa laissa, sekä
12111: muutetaan lain 1 ja 1 a § sekä 15 § :n 2 momentin 1 kohta ja 3 momentti, näistä 1 § sel-
12112: laisena kuin se on osittain muutettuna 17 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (484/
12113: 77), 1 a § 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (431/81) sekä 15 §:n 2 momentin 1
12114: kohta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (866/80) ja 3 momentti 27 päivänä tou-
12115: kokuuta 1976 annetussa laissa (421/76), seuraavasti:
12116:
12117: 1 § Asumistuen myöntämisen ja 1 momentissa
12118: Asumismenojen alentamiseksi voidaan myön- tarkoitetun tarkistamisen taikka tarkoitettujen
12119: tää pää- tai alivuokralaisina vuokra-asunnoissa tarkistamisten välisenä aikana asumistuen mää-
12120: asuville taikka omassa asunnossa asuville asu- rä tarkistetaan lisäksi aina kun 10 §:n 1 mo-
12121: mistukea valtion varoista siten kuin tässä laissa mentissa mainittu olosuhteiden muutos on ta-
12122: säädetään. pahtunut. Tarkistaminen suoritetaan tämän mo-
12123: 1a § mentin nojalla hakemuksesta, kun tulojen alen-
12124: Mitä tässä laissa on säädetty perheestä, so- tuminen on kestänyt kolme kuukautta. Asumis-
12125: velletaan koskemaan kaikkia ruokakuntia, jotka tuki määrätään suurempana alentuneita tuloja
12126: eivät saa asumistukea eläkkeensaajien asumis- vastaavasti olosuhteissa tapahtunutta muutosta
12127: tukilain (591/78) nojalla tai asumislisää opin- seuraavan kuukauden alusta. Muutoin asumis-
12128: totukilain (28/72) nojalla. tuen saamiseen tai määrään vaikuttavissa sei-
12129: koissa tapahtuneen muutoksen perusteella ei
12130: 15 § saa asumistuen määrää muuttaa. Asumistuen
12131: myöntämistä tai tarkistamista koskevan päätök-
12132: Asumistuki tulee lakkauttaa ennen 1 mo- sen oikaisemisesta säädetään jäljempänä 19
12133: mentissa tarkoitetun tarkistuksen suorittamista: § :ssä erikseen.
12134: 1) jos 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tar-
12135: koitettuja edellytyksiä ei enää ole olemassa;
12136: tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
12137: kuuta 198 .
12138:
12139:
12140: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12141:
12142: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi M.-L. Salminen
12143: Arvo Kemppainen Seppo Toiviainen Heli Astala
12144: Inger Hirvelä Irma Rosnell
12145: 1982 vp. 247
12146:
12147: Lakialoite n:o 112
12148:
12149:
12150:
12151:
12152: Söderman: Ehdotus työsuhdeturvalaiksi
12153:
12154:
12155: Eduskunnalle
12156:
12157: Työsuhteeseen liittyvän oikeussuojajärjestel- tuntemuksen hyväksikäyttämistä on pidettävä
12158: män yhteiskunnallinen merkitys on huomattava. työsuhdeturvaa koskevia oikeudellisia riitoja
12159: Muodostaahan työ ja siitä saatava toimeentulo ratkaistaessa eräänä tärkeänä tavoitteena. Tämä
12160: ihmisen sosiaalisen turvallisuuden perustan. On on mahdollista säätämällä työsuhdeturvaa kos-
12161: tärkeätä, että työntekijöitä suojataan lakiin pe- kevat riita-asiat käsiteltäväksi kiireellisenä.
12162: rustumattomia irtisanomisia vastaan. Työpaikan Työsuhdeturvalain säännökset rakentuisivat
12163: pysyvä ja väliaikainenkin menettäminen on työsopimuslain sisältämien työsopimusta ja työ-
12164: omiaan johtamaan paitsi taloudellisiin vaikeuk- suhdetta koskevien yleisten säännösten varaan.
12165: siin myös erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Työsuhteen päättämistä koskevat aineelliset
12166: Työsuhdeturvan uudistaminen lainsäädäntö- säännökset sisältyvät työsopimuslakiin. Lakieh-
12167: teitse edellyttää erityisen työsuhdeturvalain sää- dotuksia laadittaessa on lähdetty siitä, että nä-
12168: tämistä. Työsuhdeturvalaki sisältäisi karkeasti mä jäisivät uuden työsuhdeturvalain säätämises-
12169: jaotellen kahdenlaisia säännöksiä. Ensiksikin tä huolimatta työsopimuslakiin.
12170: työsuhdeturvalaissa säännöstettäisiin työsuhteen Tämän ehdotuksen käsittelyn yhteydessä olisi
12171: päättymiseen liittyvää menettelyä muun muassa selvitettävä, voisiko aloitteessa ehdotettu me-
12172: irtisanomisen toimittamisesta, paikallisen ja liit- nettely myös koskea työvoiman lomauttamista.
12173: totason neuvotteluja riitautetun työsuhteen Samoin olisi harkittava työsopimuslain irtisano-
12174: päättämisen johdosta sekä tuomioistuinmenet- missuojaa koskevia muita parannuksia. Lakieh-
12175: telyä työsuhdeturvaa koskevaa riita-asiaa käsi- dotuksessa ei oteta kantaa sen soveltamiseen
12176: teltäessä. Toiseksi työsuhdeturvalakiin sisälly- merimieslakiin. Tärkeää on, että samantasoiset
12177: tettäisiin säännökset työsuhteen laittoman päät- määräykset samalla tulisivat voimaan myös suo-
12178: tämisen seuraamuksista eli vahingonkorvaukses- malaisten merenkulkijain osalta joko muutta-
12179: ta sekä irtisanotun työntekijän työsuhteen jat- malla merimieslaki tai tämän lain soveltamis-
12180: kamisen tai takaisin työsuhteeseen ottamisen alan ulottamisella koskemaan myös tätä lakia.
12181: vaikutuksista vahingonkorvauksen suoritusvel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
12182: vollisuuteen. vasti,
12183: Työsuhdeturvaa koskevien riitojen ratkaise-
12184: misen nopeuttamista oikeusturvaa vaarantamat- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12185: ta sekä työmarkkinajärjestöjen edustaman asian- lakiehdotuksen:
12186:
12187:
12188:
12189:
12190: Työsuhdeturvalaki
12191: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12192:
12193: 1 § 2 s
12194: Lain soveltamisala Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen tai
12195: purkamisen syistä ilmoittaminen
12196: Työsopimuslain (320/70) mukaan tehtyä
12197: työsopimusta irtisanottaessa tai purettaessa on Ennen irtisanomisen tai purkamisen toimitta-
12198: noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. mista työnantajan on kuultava työntekijää.
12199: 24'8 Lakialoite n:o 112
12200:
12201: Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyt- 6§
12202: tää avustajaa. Työnantajan ja työntekijän ilmoitusvelvollisuus
12203: Työnantajan on työntekijän pyynnöstä välit-
12204: tömästi ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopi- Irtisanoessaan ,tai purkaessaan työsopimuk-
12205: muksen irtisanomisen tai purkamisen syyt. sen työnantajan on ilmoitettava työntekijälle,
12206: miten ja minkä ajan kuluessa työntekijän on tä-
12207: 3 § män lain mukaan meneteltävä, jos hän katsoo
12208: irtisanomisen tai purkamisen tapahtuvan lain
12209: Irtisanomisen tai purkamisen toimittaminen vastaisesti.
12210: Työnantajan on toimitettava irtisanominen, Jos työntekijä katsoo työsopimuksen tulleen
12211: ellei syy ole jo aikaisemmin menettänyt merki- irtisanotuksi tai puretuksi lain vastaisesti, hä-
12212: tystään, kahden viikon kuluttua siitä, kun työ- nen on ilmoitettava tästä työnantajalle kolmen
12213: sopimuslain 37 §:n 2 momentissa tarkoitettu viikon kuluessa saatuaan 1 momentissa tarkoi-
12214: erityisen painava syy irtisanomiseen ilmaantui tetun oilceata menettelyä koskevan ilmoituksen.
12215: tai, jos peruste on jatkuva, siitä kun saatiin
12216: tieto sen lakkaamisesta.
12217: Jos irtisanomista kohtaa pätevä este, saadaan 7 §
12218: irtisanominen toimittaa viikon kuluessa esteen Neuvotteluvelvollisuus
12219: lakkaamisesta.
12220: Työsopimuksen purkamisoikeuden raukeami- Saatuaan 6 §: ssä tarkoitetun ilmoituksen
12221: sesta on voimassa, mitä työsopimuslain 44 §:ssä työnantajan on viivytyksettä neuvoteltava työn-
12222: säädetään. tekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen tai
12223: purkamisen laillisuudes:ta.
12224: 4 § Ellei irtisanomista koskevaa erimielisyyttä ole
12225: Irtisanomisesta tai purkamisesta ilmoittaminen voitu ratkaista 1 momentin mukaisissa neuvot-
12226: teluissa, työnantaja tai työntekijä voi saattaa
12227: Kirjallinen ilmoitus irtisanomisesta tai purka- erimielisyyden neuvoteltavaksi heitä edustavien
12228: misesta on toimitettava työnantajalle tai tämän työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välillä.
12229: edustajalle sekä työntekijälle henkilökohtaisesti.
12230: Ellei 1 momentin tarkoittama menettely ole Neuvottelut käydään mainittuja yhdistyksiä
12231: mahdollinen, voidaan ilmoitus lähettää postitse sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen
12232: työnantajan tai työntekijän ilmoittamaan tai solmimista viimeksi sitoneen työehtosopimuk-
12233: muutoin tiedossa olevaan postiosoitteeseen. sen neuvottelumenettelyä koskevien määräysten
12234: mukaisessa järjestyksessä. Työnantaja- ja työn-
12235: tekijäyhdistys voivat sopia muusta neuvottelu-
12236: 5 § menettelystä.
12237: Irtisanomisen tai purkamisen toteutuminen
12238: Työsopimuksen irtisanominen tai purkami- 8 §
12239: nen katsotaan toimitetuksi silloin, kun työn- Neuvotteluvelvollisuuden täyttyminen
12240: antaja tai työntekijä on saanut tiedon irtisano-
12241: misesta. Jollei muusta menettelystä ole sovittu, lain
12242: Mikäli ilmoitus työsopimuksen irtisanomises- 7 § :n mukainen neuvotteluvelvollisuus katso-
12243: ta tai purkamisesta on 4 § :n mukaisesti taan täytetyksi, kun asiaa on työnantajan ja
12244: lähetetty postitse, katsotaan työsopimuksen ir- työntekijän sekä vastaavasti työnantaja- ja työn-
12245: tisanominen tai purkaminen toimitetuksi seitse- tekijäyhdistyksen välillä käsitelty ja neuvotte-
12246: mäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on luista laadittu 2 momentissa tarkoitettu pöytä-
12247: annettu postin kuljetettavaksi. kirja.
12248: Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mu- Työnantaja- ja työntekijäyhdistyksen välisistä
12249: kaisella vuosilomalla katsotaan postitse lähetet- neuvotteluista on laadittava pöytäkirja, josta
12250: tyyn . ilmoitukseen perustuva irtisanominen tai käy ilmi tehdyn ratkaisun sisältö tai, ellei asias-
12251: purkaminen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan ta ole päästy yksimielisyyteen, kummankin osa-
12252: ensimmäisenä loman päättymistä seuraavana puolen mielipide neuvottelun kohteena olleesta
12253: arkipäivänä. erimielisyydestä.
12254: Lakialoite n:o 112 249
12255:
12256: 9 § työntekijälle korvauksena vähentämisjärje8tyk-
12257: Kanteen nostaminen tuomioistuimessa sen rikkomisesta vähintään kolmen kuukauden
12258: ja enintään 18 kuukauden palkan.
12259: Jollei työsopimuksen irtisanomista tai purka- Työnantajan on, ellei erityisiä perusteita
12260: mista koskevasta riidasta ole päästy sovintoon poikkeuksen tekemiseen osoiteta, viimeksi irti-
12261: tämän lain mukaisissa neuvotteluissa, työnanta- sanottava työntekijöiden luottamushenkilöitä,
12262: ja tai työntekijä voi saattaa asian tuomioistui- raskaana olevia työntekijöitä ja saman työnanta-
12263: men ratkaistavaksi. Työsopimuksen irtisanonut jan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Tä-
12264: tai purkanut työnantaja tai työntekijä on tar- tä vähentämisjärjestystä sovellettaessa on lisäk-
12265: vittaessa velvollinen näyttämään toteen irtisa- si kiinnitettävä huomiota työsuhteen kesto-
12266: nomisen tai purkamisen tapahtuneen. aikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden mää-
12267: Tämän lain soveltamispiiriin kuuluva riita- rään.
12268: asia on pantava vireille yleisessä alioikeudessa
12269: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun työn- 12 §
12270: antaja on saanut työntekijän 6 § :n 2 momendn Korvauksen suuruuden määrääminen
12271: mukaisen ilmoituksen.
12272: Tämän lain soveltamisalaan kuuluva riita- Tämän lain 10 ja 11 §:ssä säädetyissä ra-
12273: asia on käsiteltävä kiireellisesti. joissa korvauksen suuruutta määrättäessä ote-
12274: taan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä
12275: seikkana huomioon muun muassa työnantajan
12276: 10 § tuottamuksen aste, työntekijän itsensä antama
12277: Korvausvelvollisuus erityisissä irtisanomis- ja aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen kesto
12278: purkutapauksissa ja siihen liittyvä ansion menetys, työsuhteen
12279: kestoaika, työntekijän ikä, hänen mahdollisuu-
12280: Työnantaja, joka on työsopimuslaissa säädet- tensa saada myöhemminkään ammattiaan tai
12281: tyjen perusteiden vastaisesti irtisanonut tai pur- koulutustaan vastaavaa työtä, irtisanomisesta
12282: kanut palveluksessaan yhdenjaksoisesti vähin- johtuva muu kuin välitön aineellinen vahinko
12283: tään viisi vuotta olleen työntekijän tai työsopi- sekä muut näihin verrattavat seikat.
12284: muslain 53 §:ssä tarkoitetun luottamusmiehen
12285: tahi työsuojelun valvonnasta annetussa laissa
12286: tarkoitetun työsuojeluvaltuutetun työsuhteen, 13 §
12287: on velvollinen maksamaan työntekijälle kor- Kanneajan päättyminen
12288: vauksena laittomasta irtisanomisesta tai purka-
12289: misesta vähintään 12 kuukauden ja enintään Jollei kannetta ole nostettu kahden vuoden
12290: 24 kuukauden palkan, jollei työnantaja jatka kuluessa työsuhteen irtisanomisesta tai purka-
12291: tai palauta työsuhdetta, vaikka tuomioistuin on misesta, ei oikeutta saada korvausta tämän lain
12292: tätä työntekijän pyynnöstä lainvoimaisella tuo- mukaan ole enää olemassa.
12293: miollaan edellyttänyt.
12294: 14 §
12295: 11 § Säännösten ehdottomuus
12296: Korvausvelvollisuus muissa irtisanomis- ja Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tä-
12297: purkutapauksissa män lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön.
12298: Työnantaja, joka on työsopimuslaissa säädet-
12299: tyjen perusteiden vastaisesti irtisanonut tai pur-
12300: 15 §
12301: kanut työntekijän työsuhteen muissa kuin 10 Asetttksenanto-oikeus
12302: S: ssä tarkoitetuissa tapauksissa, on velvollinen Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
12303: maksamaan irtisanotulle työntekijälle korvauk-
12304: panosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa
12305: sena laittomasta irtisanomisesta vähintään kuu- asetuksella.
12306: den kuukauden ja enintään 20 kuukauden pal-
12307: kan. 16 §
12308: Jos työnantaja on työntekijän irtisanoessaan
12309: V oimaantulosäännös
12310: tahallisesti rikkonut ainoastaan 3 momentissa
12311: säädettyä työvoiman vähentämisjärjestystä, Tämä laki tulee voimaan päivänä
12312: llän on velvollinen maksamaan irtisanotulle kuuta 198 •
12313: 32 088200112W
12314: 250 Lakialoite n:o 112
12315:
12316:
12317: Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn työ- työsopimuslain 39 §:ssä sanotaan, on sopimus-
12318: sopimukseen sovelletaan, ellei toisin sovita, tä- suhteeseen siitä lähtien sovellettava tätä lakia.
12319: tä ennen voimassa ollutta lakia, ei kuitenkaan, Tämän lain säännöksiä ilmoitus- ja neuvot-
12320: jos sopimus on tehty toistaiseksi, kauemmin telumenettelystä sekä tuomioistuinkäsittelystä
12321: kuin jos työnantaja olisi sen irtisanonut tämän ei sovelleta, milloin irtisanominen tai purkami-
12322: lain voimaantulopäivänä. Jos sopimus tämän nen on tapahtunut ennen tämän lain voimaan-
12323: lain voimassa ollessa lakkaisi tapahtuneen irti- tuloa tai aikana, jolloin sopimussuhteeseen on
12324: sanomisen, sovitun määräajan päättymisen tai 2 momentin mukaisesti ollut sovellettava tätä
12325: muun syyn takia, mutta työ jatkuu niin kuin ennen voimassa ollutta lakia.
12326:
12327:
12328: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12329:
12330: Jacob Söderman
12331: 1982 vp. 251
12332:
12333: Lakialoite n:o 113
12334:
12335:
12336: Tuovinen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 19 ja 20 §:n
12337: muuttamisesta
12338: Eduskunnalle
12339: Sairausvakuutuslakia hallintoviranomaisten Sairausvakuutuslaki olisikin mielestämme vii-
12340: toimesta sovellettaessa aiheuttaa epäselvyyttä meinkin muutettava niin selväksi, ettei epäsel-
12341: saman sairauden käsite työkyvyttömyyden joh- vyyttä synny lakia sovellettaessa.
12342: dosta päivärahaa myönnettäessä. Lääketieteelli- Ehdotuksemme mukaan sairausvakuutuslaista
12343: sin käsittein ei ilmeisesti ole lainkaan mahdol- olisi poistettava epämääräinen saman sairauden
12344: lista tarkoin määrittää samaa sairautta. Tarkem- käsite. Päivärahaa maksettaessa laskettaisiin yh-
12345: pien tutkimustulosten seurauksena sairauden teen eri työkyvyttömyysjaksot siitä riippumatta,
12346: diagnoosikin saattaa usein vaihtua. Kun vakuu- mikä sairaus työkyvyttömyyden on aiheuttanut.
12347: tetulla on useita sairauksia, saattaa syntyä on- Päivärahan enimmäissuoritusaika olisi edel-
12348: gelmatilanne sairauksien yhdessä aiheuttaessa leen 300 arkipäivää. Työkyvyttömyysjaksojen
12349: työkyvyttömyyttä. yhteenlaskemisen keskeyttäisi kuitenkin aina
12350: Epäkohta on jo pidemmän aikaa ollut tie- kuuden kuukauden työkykyisyysaika. Tällöin ei
12351: dossa. Eduskunnan sosiaalivaliokuntakin lausui kuitenkaan vähäisiä työkyvyttömyysaikoja, lä-
12352: asiasta mietintönsä perusteluissa (sosiaalivalio- hinnä enintään ns. karenssiajan pituisia aikoja
12353: kunnan mietintö n:o 5/1973 vp.) seuraavaa: otettaisi lukuun. Työkyvyttömyysjaksoja ei las-
12354: "Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan suo- kettaisi yhteen pidemmältä kuin kahden vuo-
12355: ritusaikaa laskettaessa sovelletaan saman sai- den ajalta.
12356: rauden käsitettä olisi harkittava muutettavaksi Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
12357: niin, että tästä käsitteestä johtuvat vaikeat tul- nioittaen,
12358: kintakysymykset vältettäisiin."
12359: Sosiaalivaliokunnan lausumasta huolimatta ei että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12360: kuitenkaan ole tapahtunut mitään muutosta. lakiehdotuksen:
12361:
12362: Laki
12363: sairausvakuutuslain 19 ja 20 §:n muuttamisesta
12364: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
12365: vakuutuslain (364/63) 19 §:n 2 momentti ja 20 § näin kuuluviksi:
12366:
12367: 19 § sot päivärahapäivien osalta lasketaan yhteen
12368: 19 §:n 3 momentissa mainittua aikamäärää las-
12369: Jos työkyvyttömyys alkaa uudelleen 30 päi- kettaessa. Yhteenlaskemisessa ei kuitenkaan
12370: vän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi suo- oteta huomioon niitä työkyvyttömyyskausia,
12371: ritettiin päivärahaa tai jolloin vakuutettu oli jotka ovat päättyneet kaksi vuotta ennen edellä
12372: hoidettavana sairaalassa tai muussa sairaanhoi- yhteenlaskettavaa työkyvyttömyysaikaa.
12373: tolaitoksessa, suoritetaan päivärahaa uuden työ- Yhteenlaskemista ei suoriteta, jos vakuutettu
12374: kyvyttömyyden alkamispäivää seuraavasta arki- päivärahaan oikeuttavan sairauden estämättä on
12375: päivästä. ollut työkykyinen yhdenjaksoisesti kuuden kuu-
12376: kauden ajan.
12377: 20 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
12378: Sairauksien aiheuttamat työkyvyttömyysjak- kuuta 19
12379:
12380: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12381:
12382: Jouko Tuovinen P. Puhakka
12383: Matti Puhakka Kaisa Raatikainen
12384: Olli Helminen
12385: 252 1982 vp.
12386:
12387: Lakialoite n:o 114
12388:
12389:
12390:
12391:
12392: Wahlström ym.: Ehdotukset työsuhdeturvalaiksi ja laiksi työ-
12393: sopimuslain muuttamisesta
12394:
12395:
12396:
12397: Eduskunnalle
12398:
12399:
12400: YLEISPERUSTELUT
12401:
12402: 1. Nykyinen tilanne hityksestä, joka edellä sanottujen kysymysten
12403: osalta on tapahtunut yhteiskunnallisilta ·olosuh-
12404: Työntekijöiden ja toimihenkilöiden nykyinen teiltaan ja kehitystasoltaan meihin rinnastetta-
12405: työsuhdeturva Suomessa on tasoltaan erittäin vissa länsimaissa ja erityisesti meitä lähellä ole-
12406: heikko. Työnantajan suorittaessa työsopimuksen vissa Pohjoismaissa.
12407: perusteettoman irtisanomisen tai purkamisen Eduskunta on vuonna 1978 vastauksessaan
12408: palkansaajalla ei ole minkäänlaisia lakiin perus- hallituksen esitykseen (HE n:o 100/1978 vp.)
12409: tuvia oikeuskeinoja estää tämän laittoman toi- hyväksynyt yksimielisesti lausuman, jossa edus-
12410: menpiteen täytäntöönpanoa. Työnantaja ei ole kunta edellytti, että työsuhdeturvan kokonais-
12411: velvollinen peruuttamaan tai lykkäämään toi- uudistusta koskevan komiteatyön pohjalta laa-
12412: menpidettä edes siksi ajaksi, kun siitä työn- dittavassa työsopimuslain uudistuksessa hallitus
12413: antaja- ja työntekijäpuolen kesken vielä neuvo- ottaisi huomioon alalla tapahtuneen kansainväli-
12414: tellaan tai toimenpiteen laillisuutta koskeva sen ja erityisesti pohjoismaisen kehityksen.
12415: asia on oikeudessa selvitettävänä. Vaikka oikeus Tämä tarkoittaisi mm. työsuhteen jatkuvuuden
12416: toteaisi lainvoimaisella päätöksellään työnanta- turvaamista siten, että työsuhteen katkeamat-
12417: jan suorittaman työsuhteen päättämisen laitto- tomuuden periaate laittomissa irtisanomista-
12418: maksi, ei oikeus voi nykyisen lainsäädännön pauksissa hyväksyttäisiin. Yksittäisen työnteki-
12419: mukaan julistaa työnantajan menettelyä päte- jän oikeusturvaa olisi lausuman mukaan kehi-
12420: mättömäksi ja määrätä tätä jatkamaan työsuh- tettävä erilaisin menettelytapasäännöksin, en-
12421: detta. Ainoa seuraamus, johon työnantaja voi- nalta ehkäisevillä järjestelmillä ja suojasäännös-
12422: daan monasti useita vuosia kestävän ja työn- ten rikkomiseen liittyvän seuraamusjärjestelmän
12423: tekijäpuolelle raskaaksi ja kalliiksi tulevan oi- tehostamisella.
12424: keudenkäynnin jälkeen tuomita, on suhteellisen
12425: vähäinen vahingonkorvaus.
12426: Työsopimuslain työsuhdeturvaa koskevien 2. Ehdotuksen pääasia 11 i ne n
12427: säännösten heikkous ja puutteellisuus ovat tul- sisältö
12428: leet selvästi ilmi viime vuosien aikana. Työn-
12429: tekijöiden suoja on erittäin puutteellinen tai Ehdotuksemme peruslähtökohtana ovat edel-
12430: jopa olematon paitsi työntekijän henkilöstä joh- lä kerrottu eduskunnan lausuma ja työntekijä~
12431: tuvista syistä tapahtuvissa irtisanomisissa eri- puolen oikeutetut korjausvaatimukset sekä
12432: tyisesti työnantajan suorittaessa työntekijäin työntekijän henkilöstä johtuvista että taloudel-
12433: irtisanomisia, joita perustellaan automaatiosta, lisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneissa
12434: rationalisoinnista, teknologisesta muutoksesta irtisanomisissa, purkamisissa ja lomautuksissa.
12435: tai yrityksen ns. saneerauksesta johtuvilla talou- Ehdotuksessa on pyritty ottamaan huomioon
12436: dellisilla ja tuotannollisilla syillä. se kehitys, joka on tapahtunut muiden ja eri-
12437: Suomi on viimeksi kuluneen vuosikymmenen tyisesti pohjoismaisten naapuriemme lainsää-
12438: aikana jäänyt huolestuttavasti jälkeen siitä ke- dännössä. Ehdotuksen keskeiset periaatteet
12439: Lakialoite n:o 114 253
12440:
12441: ovat samoja, jotka on toteutettu Ruotsin vuo- yms. etujen menetyksen lisäksi oikeus saada
12442: den 1974 työsuhdeturvalaissa. vähintään kuuden kuukauden ja enintään 30
12443: kuukauden palkan suuruinen vahingonkorvaus
12444: laittoman työsuhteen päättämisen johdosta
12445: 2.1. Työsuhdeturvalaki (11 §).
12446: Jos työnantaja jättää noudattamatta työsuh-
12447: Säädetään työnantajalle velvollisuus antaa teen päättämisen pätemättömäksi julistamista
12448: työntekijäjärjestölle ennakkoilmoitus laissa erik- koskevan oikeuden päätöksen, työsuhde kat-
12449: seen sanotussa määräajassa ennen aiottua irti- sotaan purkautuneeksi ja työnantajan on välit-
12450: sanomis-, lomautus- tai purkamistoimenpidettä tömästi suoritettava työntekijälle 30 kuukau-
12451: sekä eräissä muissa tapauksissa (2 §). Työn- den palkkaa vastaava korvaus (12 §).
12452: antajan on työntekijäjärjestön pyytäessä neu- Työsuhdeturvalain ja työsopimuslain työsuh-
12453: voteltava aiotusta toimenpiteestä eikä sitä saa deturvaan liittyvien säännösten noudattamisen
12454: neuvottelujen jatkuessa toteuttaa (3 §). tehosteeksi säädetään vähintään työntekijän
12455: Irtisanomisen, purkamisen ja 1omauttamisen yhden kuukauden ja enintään kuuden kuukau-
12456: toimittamisesta säädetään nykyistä olennaisesti den palkan suuruinen aineeton vahingonkor-
12457: yksityiskohtaisemmat määräykset ( 4 §) . vaus. Ehdotuksessa on huomioitu se, ettei sa-
12458: Toteutetaan työsuhteen jatkuvuusperiaate si- masta rikkomuksesta voi tulla kahta päällek-
12459: ten, ettei työntekijän työsuhde hänen vaaties- käistä korvausta ( 13 §) .
12460: saan sen jatkamista ja riitauttaessaan asianmu- Työsuhteen ehtojen lainvastaisen muuttami-
12461: kaisesti irtisanomisen lakkaa ennen kuin asia sen osalta säädetään samankaltainen menettely
12462: on työntekijän kanteesta lainvoimaisella oikeu- ja seuraamusjärjestelmä kuin laittomissa irtisa-
12463: den päätöksellä ratkaistu (5 §). Purkamisia nomistapauksissa (14 §).
12464: varten säädetään omasta, näihin tapauksiin so- Työsuhdeturvalain saannösten heikentämi-
12465: veltuvasta menettelystä. nen sopimusteitse kielletään (15 §).
12466: Työnantajalle asetetaan neuvotteluvelvolli- Kanneajalle asetetaan kolmen vuoden taka-
12467: suus niissä tapauksissa, joissa työntekijä on raja, mikä lasketaan työsopimuksen irtisano-
12468: määräajassa irtisanomisilmoituksen saatuaan il- misesta (16 §).
12469: moittanut pitävänsä irtisanomista tai purka-
12470: mista lain vastaisena (6 ja 7 §) .
12471: Lakiin otetaan säännökset oikeudenkäynti- 2.2. Työsopimuslain muutokset
12472: menettelystä ja lyhyistä kanneajoista niissä ta-
12473: pauksissa, joissa työntekijä vaatii työsuhteen Määräaikaisten työsopimusten (2 §) käyt-
12474: jatkumista (8 §:n 1 momentti). tömahdollisuutta rajoitetaan olennaisesti ta-
12475: Jos kyseessä on pelkkä vahingonkorvaus- tai pauksiin, joissa olosuhteet sitä edellyttävät.
12476: siihen rinnastettava saamiskanne, työntekijän Koeaikasäännös (3 §) laaditaan sellaiseksi,
12477: käytettävissä oleva kanneaika on olennaisesti että se vastaa koeajan tarkoitusta.
12478: pitempi (8 §:n 3 momentti). Työntekijöiden suojaa ja työnantajan vastuu-
12479: Koska ehdotus rakentuu keskeisesti ns. jat- ta pakkolomautuksissa (30 §:n 4 momentti)
12480: kuvuusmalliin, ehdotetaan jutut järjestäytyneen parannetaan säätämällä työnantajalle tietyn ajan
12481: kentän osalta käsiteltäväksi työtuomioistuimes- jälkeen alkava palkanmaksuvelvollisuus.
12482: sa ja muissa tapauksissa yleisessä alioikeudessa, Raskaana olevien työntekijöiden ja synny-
12483: jonka päätöksestä voidaan hakea muutosta työ- tys1omalaisten ja siltä palaavien irtisanomis-
12484: tuomioistuimelta (8 §:n 2 ja 4 momentti). suojaa parannetaan olennaisesti (34 §:n 1 mo-
12485: Jos irtisanominen tai purkaminen on tapah- mentti, 37 §:n 5 momentti).
12486: tunut lain vastaisesti ja se on työntekijän Työntekijöiden irtisanomissuojaa työn py-
12487: kanteesta oikeuden päätöksellä julistettu päte- syvissä vähentymistilanteissa parannetaan sää-
12488: mättömäksi, työnantajan on jatkettava työnte- tämällä työnantajille uudelleensijoittamis• ja
12489: kijän työsuhdetta ( 10 §) . kouluttamisvelvollisuus (37 §:n 2 momentti).
12490: Jos työntekijä ei ole vaatinut työsuhteen Nimenomaisella lainsäännöksellä kielletään
12491: jatkamista, vaan pelkästään vahingonkorvausta, työsopimussuhteen ehtojen vastaisesti suorite-
12492: hänellä on laittoman irtisanomisen tai purka- tut yksipuoliset työsuhteen ehtojen huonon-
12493: misen tapauksessa ennen oikeuden lainvoimai- nukset (37 §:n 4 momentti).
12494: sen päätöksen antamista syntyneen palkka- Säädetään selväpiirteinen työvoiman vähen-
12495: 254 Lakialoite n:o 114
12496:
12497:
12498: tämisjärjestys työn vähyyteen perustuvissa irti- Säädetään työnantajalle velvollisuus ottaa
12499: sanomisissa ja lomautuksissa (3 7 a §) . työn puutteen vuoksi irtisanottu työntekijä ta-
12500: Irtisanomisaikoja pidennetään olennaisesti kaisin, mikäli työnantaja tarvitsee uutta tyÖ·
12501: siitä, mitä ne ovat nykyisen lain ja voimassa voimaa yhden vuoden kuluessa irtisanomi-
12502: olevien työehtosopimusten nojalla (38 §). sesta (42 a §).
12503: Työnantajan erityistä irtisanomisoikeutta kos- Kumotaan työnantajan oikeus purkaa työn-
12504: keva säännös liikkeen luovutustilanteissa ku- tekijän työsuhde työtaisteluun osallistumisen
12505: motaan (40 §). vuoksi (43 §:n 4 momentti).
12506:
12507:
12508:
12509: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12510:
12511: Työsuhdeturvalaki 2 §. Työnantajan aikoessa ryhtyä 1-6
12512: kohdissa lueteltuihin toimenpiteisiin, tällä on
12513: 1 §. Työsuhdeturvalain menettelytapamää- velvollisuus antaa sille työntekijäjärjestölle,
12514: räyksiä ja sanktiojärjestelmää tulee voida so- jota aiotun toimenpiteen kohteeksi joutuvan
12515: veltaa kaikkiin työsopimusten irtisanomis- ja työntekijän pääluottamusmies edustaa, ennak-
12516: purkamistapauksiin sekä työntekijäin lomau- koilmoitus suunnittelemastaan toimenpiteestä.
12517: tuksiin. Tällöin voivat tulla laiminlyödyiksi Säännös on asialliselta sisällöltään samanlainen
12518: erilaiset sekä työsopimuslakiin että työsuhde- kuin Ruotsin työsuhdeturvalain 29-31 §:ssä
12519: turvalakiin liittyvät velvoitteet. Näistä laimin- olevat määräykset.
12520: lyönneistä johtuvat seuraamukset, kuten esi- Ehdotus koskee vain sellaista työnantajaa,
12521: merkiksi irtisanomisajan palkan maksaminen joka mahdollista työehtosopimuksetauta tilaa
12522: (TSL 38 §) , lomautusajan palkan maksuvel- lukuun ottamatta on työehtosopimuslain nojalla
12523: voite (TSL 30 §) ja muut edellä sanottui- asianomaisella työalalla tai työssä noudatetta·
12524: hin tilanteisiin liittyvät sivukysymykset, on van työehtosopimuksen sitoma, eli toisin sa-
12525: voitava tutkia samassa prosessissa. Tähän liit- noen ns. järjestäytynyttä työnantajaa. Sanotun-
12526: tyy myös ehdotus 13 §:ksi, jossa on lueteltu kaltaisella työnantajalla on ennakkoilmoitus•
12527: työsuhdeturvalakiin kuuluvien velvoitteiden velvollisuus myös silloin, kun toimenpiteen
12528: lisäksi myös ne työsopimuslaissa olevat, työn- kohteena on työehtosopimuksen soveltamis-
12529: tekijän työsuhdeturvaa eri tavoin sääntelevät alalla työskentelevä järjestäytymätön tai johon-
12530: määräykset, joiden rikkominen on sanktioitu kin muuhun työntekijäjärjestöön kuuluva työn-
12531: työsuhdeturvalaissa. tekijä.
12532: Ennakkoilmoitus tehdään sille työntekijä-
12533: Olisi erittäin epätarkoituksenmukaista, jos järjestölle, jonka edustajana asianomaisen
12534: osa irtisanomisiin, purkamisiin tai lomautta- työntekijän pääluottamusmies tai vastaava
12535: misiin liittyvistä kysymyksistä kuuluisi järjestäy- muu työntekijäpuolen edustaja kuten esimer-
12536: tyneidenkin työnantajien ja työntekijöiden osal- kiksi toimihenkilöiden yhdysmies toimii. Käy-
12537: ta työtuomioistuimen ja osa yleisen tuomio- tännössä sanottu yhdistys on yleensä se pai~
12538: istuimen toimivaltaan. Asioiden käsitteleminen kallinen ammattiosasto, jonka asettama pää-
12539: samassa prosessissa on paitsi asiallisesti myös luottamusmies työpaikalla on. Joillakin työ-
12540: prosessi taloudellisesti perusteltua. aloilla, kuten esimerkiksi rakennusalalla, pää-
12541: Suomeen verrattavien muiden maiden lain- luottamusmies on poikkeuksellisesti suoraan
12542: säädännössä on lähdetty siitä, että ao. maan työntekijäliiton edustaja. Tämän vuoksi 2 mo-
12543: työsuhdeturvasäännösten laiminlyöminen tar- menttiin on otettu säännös, jonka mukaan
12544: vittaessa tutkitaan yhdessä ja samassa proses- asianomainen työntekijä- ja työnantajaliitto
12545: sissa kaikkien perusteiden ja laiminlyöntien voivat esimerkiksi rakennusalan osalta sopia,
12546: osalta (ks. esimerkiksi Ruotsin ja Norjan että ennakkoilmoitus aiotusta toimenpiteestä
12547: asianomaiset säännökset). annetaan ja näin ollen myös neuvottelu käy-
12548: Myös työsuhteen ehtojen muuttamista kos- dään jonkin muun työntekijäyhdistyksen kuin
12549: kevat kiistat, jotka ehdotuksessa on rinnastet- liiton kanssa. Kysymykseen voivat tulla joko
12550: tu irtisanomistapauksiin, kuuluvat lain sovel- asianomainen alue- tai piirijärjestö tai paikal-
12551: tamisalaan. linen ammattiosasto.
12552: Lakialoite n:o 114 255
12553:
12554: Ennakkoilmoitussäännöksillä pyritään olen- Neuvottelu voi päättyä siihen, että työnantaja
12555: naisesti lisäämään työntekijäpuolen kontrolli- luopuu aikomastaan toimenpiteestä, lieventää
12556: ja vaikutusmahdollisuuksia erityisesti ns. sitä tai ryhtyy siihen kaikesta huolimatta alun-
12557: kollektiivisten irtisanomis- ja lomautustapaus- pitäen aikamassaan muodossa.
12558: ten osalta. Ennakkoilmoitus on annettava vii- Neuvottelun on sisällöltään oltava sellai-
12559: meistään säädetyssä määräajassa ennen sitä nen, että molemmat osapuolet myötävaikutta-
12560: hetkeä, jolloin työnantaja ryhtyy toimenpitee- vat siihen, että aiottu toimenpide tulee to-
12561: seen eli esimerkiksi antaa työntekijöitä koske- dellisen käsittelyn ja neuvottelun kohteeksi.
12562: van irtisanomisilmoituksen tai suorittaa lomau- Työnantajan on esimerkiksi selvitettävä aiot-
12563: tuksen. Ennakkoilmoituksen on oltava yksilöi- tujen toimenpiteiden perusteet ja tuotava
12564: ty siten, että siitä käy muun ohella ilmi, ketä esiin ne asianhaarat, joihin hän aikomansa toi-
12565: tai keitä työntekijöitä se koskee. menpiteen nojaa. Työnantajan on myös esitet-
12566: Ennakkoilmoituksen laiminlyönti ei tee tävä vastapuolelle asiaan vaikuttavat tiedot,
12567: irtisanomista tai muuta toimenpidettä pätemät- jotka hänen käytettävissään ovat. Esimerkiksi
12568: tömäksi. Kyseessä on järjestysluontoinen mää- työn vähyydestä johtuvan irtisanomisen tai lo-
12569: räys, jonka rikkominen on sanktioitu 13 mautuksen kyseessä ollen työnantajan on en-
12570: §:ssä. siksi selvitettävä toimenpiteensä ja mahdolli-
12571: suutensa työntekijän uudelleen sijoittamiseksi
12572: 3 momentissa oleva säännös koskee 1 mo-
12573: ja kouluttamiseksi ja jos näidenkään velvoit-
12574: mentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja ns. indi-
12575: teiden huomioon ottamisen jälkeen aiottu toi-
12576: viduaaliperusteisia irtisanomisia tai purkami-
12577: menpide ei työnantajan käsityksen mukaan ole
12578: sia. Ennakkoilmoitus on näissä tapauksissa an-
12579: vältettävissä, luettelo niistä työntekijöistä, jot-
12580: nettava myös työntekijälle henkilökohtaisesti.
12581: ka tulisivat olemaan toimenpiteen kohteena.
12582: Säännös koskee, toisin kuin 1 momentti,
12583: Ennakkoilmoitus- ja neuvotteluvelvoitteiden
12584: kaikkia eli myös ns. järjestäytymättömiä työn-
12585: täyttämisen laiminlyöminen ei tee aiottua toi-
12586: antajia. menpidettä pätemättömäksi, vaan seurauksena
12587: Siltä varalta, että ennakkoilmoituksen anta- on 13 §:ssä säädetty korvausvelvollisuus.
12588: mista kohtaa sellainen este, ettei sitä objek-
12589: 4 §. Kohtuullisen ajan pituuden määritte-
12590: tiivisesti arvioiden ole voitu antaa säädetyssä
12591: ly tuottaa vaikeuksia erityisesti silloin, kun
12592: määräajassa, voidaan se laillisesti tehdä myö-
12593: kysymyksessä ovat työntekijän henkilökohtai-
12594: hempänä ajankohtana niin pian kuin se voi
12595: siin olosuhteisiin liittyvät perusteet. Tämän
12596: tapahtua. Säännöksellä tarkoitetaan tilannetta,
12597: vuoksi lakiin olisi otettava selvä säännös siitä,
12598: jossa on sattunut sellainen tapahtuma, jota
12599: missä ajassa työnantajan on vedottava edellä
12600: työnantaja ei ole voinut etukäteen nähdä eikä
12601: sanottuun syyhyn, mikäli tämä aikoo tuon
12602: ottaa huomioon, minkä vuoksi myös ennak-
12603: syyn vuoksi suorittaa irtisanomisen. Kysymyk-
12604: kovaroituksen antaminen ajoissa on ollut mah-
12605: sessä ovat toisin sanoen ns. individuaaliperus-
12606: dotonta.
12607: teiset irtisanomiset.
12608: 3 §. Ehdotettu säännös on pitkälle yhte- Ehdot<:>ttu kolmen viikon määräaika nivel-
12609: nevä Ruotsin työsuhdeturvalain 32 § :n kanssa. tyy edellä ehdotuksen 2 §:ssä olevaan ennak-
12610: Se, jolla on oikeus saada ennakkoilmoitus tai koilmoi tusvel vollisuu teen. Ennakkoilmoitus
12611: 2 § :n 3 momentin mukainen ilmoitus, on 1 aiotusta toimenpiteestä on näissä ns. indivi-
12612: momentin nojalla oikeutettu vaatimaan työn- duaalitapauksissa annettava vähintään kahta
12613: antajalta neuvottelua tämän aikomasta toimen- viikkoa ennen irtisanomista. Jos asiasta on
12614: piteestä. Määräaika neuvottelujen vaatimiselle 3 §:n nojalla käyty neuvotteluja, työnantaja
12615: on viikko siitä, kun ilmoitus on tullut vas- voi kolmen viikon määräajan umpeenkulumisen
12616: taanottajalle tiedoksi. estämättä toimittaa irtisanomisen viikon ku-
12617: Työnantajalla on asiassa neuvotteluvelvolli- luessa neuvottelujen päättymisestä. Tämä sään-
12618: suus, jos työntekijäpuoli on neuvottelua vaa- nös on tarpeellinen sen vuoksi, ettei työnantaja
12619: tinut. Työnantaja ei saa ryhtyä aikamaansa toi- saa ryhtyä irtisanomiseen niin kauan kuin 3
12620: menpiteeseen ennen kuin tilaisuus neuvottele- § :n mukaisia neuvotteluja asiasta käydään.
12621: miseen on suotu ja mikäli työntekijäpuoli on Työntekijällä on 2 momentin mukaan oi-
12622: tilaisuutta käyttänyt, neuvottelut loppuunkäy- keus tulla kuulluksi ennen irtisanomista, pur-
12623: ty. Neuvotteluissa työntekijä- ja työnantajapuo- kamista tai Iomauttamista koskevan ilmoituk-
12624: li pyrkivät luonnollisesti yhteisymmärrykseen. sen antamista.
12625: 256 Lakialoite n:o 114
12626:
12627: 3 momentin mukaan työnantajan toimesta Momentin lopussa olevan säännöksen mu-
12628: tapahtuva irtisanominen, purkaminen tai lo- kaan työnantajan on työntekijän pyynnöstä il-
12629: mauttaminen on suoritettava kirjallisesti. Kir- moitettava kirjallisesti työsopimuksen irtisano-
12630: jallinen muotovaatimus perustuu siihen, että misen tai purkamisen syy.
12631: irtisanomis-, purkamis- ja lomaotusmenettely 5 §. Mikäli työntekijä haluaa säilyttää työ-
12632: saadaan niin selväksi ja yksiselitteiseksi, ettei paikkansa työnantajan suorittamasta ja työnte-
12633: kiistoja siitä, mitä on tapahtunut, pääse synty- kijän perusteettomana pitämästä irtisanomises-
12634: mään. Selvyys näissä asioissa on tarpeen paitsi ta tai purkamisesta huolimatta, on kohtuullista,
12635: työnantajan ja työntekijän välisen suhteen että työntekijä reagoi tilanteeseen varsin no-
12636: myös yleisen edun kannalta. peasti sen jälkeen, kun työnantaja on antanut
12637: Kysymyksessä on ns. järjestysmääräys. Se, hänelle 4 § :n 5 momentissa tarkoitetun osoi-
12638: että työnantaja laiminlyö kirjallisen muodon tuksen oikeasta menettelystä tällaisessa tapauk-
12639: noudattamisen, ei tee toimenpidettä pätemättö- sessa.
12640: mäksi. Laiminlyönnistä on seurauksena ehdo- Kun työntekijä on kahdessa viikossa osoituk-
12641: tuksen 13 §: ssä säädetty vahingonkorvausvel- sesta ilmoittanut työnantajalle pitävänsä tämän
12642: vollisuus. suorittamaa irtisanomista lain vastaisena ja tu-
12643: Jos työntekijä väittää, ettei irtisanomista levansa vaatimaan työsuhteen jatkamista, työn.
12644: ole tapahtunut, on työnantajalla todistustaakka antaja ei saa päättää työsuhdetta irtisanomis-
12645: siitä, että irtisanominen on siitä huolimatta ajan umpeen kuluttuakaan. Työsuhde jatkuu
12646: suoritettu, tosin kirjallista muotoa noudatta- niin kauan, kunnes irtisanomisen pätevyyttä
12647: matta. Työnantajan todistelulle näissä tapauk- koskeva riita on lopullisesti ratkaistu. Viimeksi
12648: sissa on asetettava varsin ankarat vaatimukset. sanottu tarkoittaa käytännössä joko oikeuden
12649: Momentissa ehdotetaan mahdolliseksi suorit- lainvoimaista ratkaisua tai sellaista työnantaja-
12650: taa irtisanominen postitse silloin, kun ilmoi- ja työntekijäpuolen välisissä neuvotteluissa saa-
12651: tusta ei voida antaa henkilökohtaisesti. vutettua tulosta, jonka on katsottava sitovan
12652: työntekijää.
12653: 4 momentissa oleva säännös siitä, milloin Nyt puheena olevan 5 §:n säännökset ovat
12654: irtisanominen tai purkaminen katsotaan toimi- koko lain kannalta keskeisiä. Niihin ja näitä
12655: tetuksi tai lomaotusilmoitus annetuksi, pyrkii täydentäviin muihin säännöksiin sisältyy pal-
12656: mahdollisimman selvästi ja yksiselitteisesti kansaajapuolen erittäin tärkeänä pitämä jat-
12657: määrittelemään tuon tärkeän ajankohdan. kuvuusperiaate laittomissa irtisanomistilanteis-
12658: Ehdotuksen 5 momentin mukaan työnanta- sa. Kysymys on 5 §:n osalta ns. ensiasteen
12659: jan on irtisanoessaan tai purkaessaan työsopi- jatkuvuudesta eli työsuhteen jatkuvuuden tor-
12660: muksen ilmoitettava työntekijälle, kuinka tä- vasta siihen saakka, kunnes työnantajan toi~
12661: män on meneteltävä katsoessaan irtisanomisen menpiteen laillisuus on lainvoimaisesti selvi-
12662: tai purkamisen tapahtuneen lain vastaisesti. tetty. Tämän säännöksen työntekijän oikeus-
12663: Ohjauksenantovelvollisuus johtuu siitä, että turvaa parantava ja mielivailaita suojaava vai-
12664: työsuhdeturvalaki sisältää yksityiskohtaisen ja kutus on suuri.
12665: suhteellisen lyhyiden määräaikojen noudatta- Tuomioistuimelle on annettu mahdollisuus
12666: mista edellyttävän irtisanomisen ja purkami- oikeudenkäynnin aikana erityisistä syistä mää-
12667: sen laillisuuden selvittämistä koskevan menet- rätä työsuhde lakkaavaksi ennen lainvoimaisen
12668: tely- ja oikeudenkäyntijärjestelmän. Näin on tuomion antamista. Sanottua määräyksen anta-
12669: asian laita erityisesti silloin, kun työntekijä misoikeutta on tulkittava varsin suppeasti. Se
12670: haluaa ajaa kannetta irtisanomisen tai purka- tulee kysymykseen vain silloin, kun työntekijä
12671: misen pätemättömäksi julistamiseksi. Ilman on riitaottanut sellaisen irtisanomisen, että jo
12672: ehdotuksessa olevaa säännöstä työntekijä jou- oikeudenkäynnin tässä vaiheessa on varsin il-
12673: tuisi helposti tietämättömyydestä johtuen kär- meistä, että irtisanomiselle ovat olemassa lail-
12674: simään oikeudenmenetyksiä. liset syyt. Tällaista määräystä ei voi antaa,
12675: Käytännössä säännös edellyttää työnantajan jos irtisanomiskysymys on epäselvä. Säännök-
12676: toimesta annettavaa kirjallista ohjausta. Jos sen tarkoituksena on estää työsuhdeturvamää-
12677: ohjaus on annettu suullisesti, työnantajalle on räysten shikaaniluontoinen käyttäminen.
12678: asetettava varsin ankara todistustaakka, että 2 momentissa on kysymys erityisesti niistä
12679: hän on antanut ohjauksen ja että se lisäksi tapauksista, joissa työntekijä ei siitä huoli-
12680: on ollut sisällöltään oikea. matta, että pitää työnantajan menettelyä lain
12681: Lakialoite n:o 114 257
12682:
12683: vastaisena, pyri työsuhteen jatkamiseen, vaan laillisia perusteita työstä sulkemiselle ole, oi-
12684: vaatii työsuhteen päättämisen pätemättömäksi keuden on työntekijän sitä vaatiessa annettava
12685: julistamisen sijasta pelkästään vahingonkorva- sanotunkaltainen päätös. Jos työnantaja jättää
12686: uksia. Tämän momentin tarkoittamissa tapauk- tämän päätöksen noudattamatta, on tapausta
12687: sissa työsuhde päättyy normaalisti irtisanomis- lain 13 §: n mukaisen vahingonkorvauksen
12688: ajan päättyessä tai purkamisen tapahduttua. määrää harkittaessa pidettävä törkeänä.
12689: Ehdotus koskee myös niitä tapauksia, joissa Selvyyden vuoksi on syytä vielä erikseen
12690: työntekijä vaatii vahingonkorvausta ehdotuksen todeta, että työntekijän palkan ja muiden työ-
12691: 13 §:n nojalla siinä mainituista muun kaltai- sopimuksen mukaisten etujen saamisen edelly-
12692: sista kuin itse työsuhteen päättämisen perus- tyksenä on niissä tapauksissa, joissa työnantaja
12693: tetta koskevista laiminlyönneistä ja rikkomuk- asianmukaisesti sallii työntekijän tehdä työtä,
12694: sista. että työntekijä on tavalliseen tapaan työnanta-
12695: 3 momentissa oleva ehdotus liittyy 1 mo- jan käytettävissä.
12696: menttiin. Säännöksessä on nimenomainen kiel- Työsopimuksen purkaminen työnantajan toi-
12697: to sulkea sellaista työntekijää, joka vaatii työ- mesta tulee työsopimuslain 43 §:n mukaan
12698: suhteen jatkumista, pois työstä edes täydellä kysymykseen vain poikkeustapauksissa. Yleen-
12699: p~kalla. Säännöksellä pyritään luomaan todella sä kyseessä ovat varsin vakavanlaatuiset työn-
12700: käytännössä edellytykset työsuhteen jatkumi- tekijän laiminlyönnit ja rikkomukset. Näistä
12701: selle laittomissa irtisanomistilanteissa. Jos työn- syistä johtuen 4 momentissa lähdetään siitä,
12702: antajalla olisi oikeus, vaikkapa täyttä palkkaa että työsuhde ei automaattisesti jatku siitä
12703: työntekijälle edelleen maksaen, sulkea työnte- huolimatta, että työntekijä pitää työnantajan
12704: kijä pois työstä niin pitkäksi aikaa, kunnes menettelyä perusteettomana. Jos työntekijä on
12705: asia on lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu, laissa säädettyä menettelytapaa noudattaen rii-
12706: voisi tämä huomattavasti vähentää irtisanomi- taottanut asian ja saattanut sen määräajassa
12707: sen pätemättömäksi toteavan tuomion merki- oikeuden käsiteltäväksi vaatien purkamisen pä-
12708: tystä työntekijän kannalta. Työnantaja voisi temättömäksi julistamista, siis työsuhteen pa-
12709: työpaikalla suorittamillaan uudelleenjärjestelyil- lauttamista, voi hän samassa yhteydessä vaatia
12710: lä, ottamalla toisen työntekijän poissuljetun oikeutta antamaan välipäätöksen, jolla työsuh-
12711: tilalle ym. vastaavilla toimilla tehdä työnteki- de palautetaan ennalleen ja työtä ryhdytään
12712: jän paluun entisiin tehtäviinsä erittäin vaikeak- tekemään ja palkkaa maksamaan kesken oikeu-
12713: si · tai jopa käytännössä mahdottomaksi. Työn- denkäynnin siihen saakka, kunnes lainvoimai-
12714: tekijän työstä poissulkemista koskeva kielto nen päätös on annettu. Edellytyksenä on, että
12715: koskee myös työntekijän siirtämistä irtisano- oikeus katsoo painavien syiden puhuvan sen
12716: misen yhteydessä tai sen jälkeen toisiin tehtä- puolesta, että olosuhteet ovat sellaiset, ettei
12717: viin kuin niihin, joita hän on aikaisemmin edes irtisanomisperusteita olisi ollut olemassa.
12718: tehnyt. Sitä tapausta varten, että edellä sanottu· oikeu-
12719: Erityisiä syitä, joilla työnantaja· voi poik- den määräys on annettu, lakiin on selvyyden
12720: keuksellisesti sulkea työntekijän täydellä pal- vuoksi otettu säännös, joka kieltää työnantajaa
12721: kalla pois työstä, on tulkittava suppeasti. Esi- sulkemasta työntekijää pois työstä samoin kuin
12722: merkkinä voidaan mainita tapaukset, joissa työntekijän oikeudesta täyteen palkkaan ja
12723: työntekijä voi toiminnallaan aiheuttaa vaaraa muihin työsopimuksen mukaisiin etuihin.
12724: työpaikalla tai että työntekijällä on työnanta- 6 §. Työsuhdeturvalakiehdotuksen tarkoi-
12725: jan palveluksessa sellainen näkyvä asema, että tuksena olevan irtisanomisen laillisuutta kos-
12726: hänen sopimaton käytöksensä vaikuttaa vahin- kevan tehostetun selvittelyjärjestelmän aikaan-
12727: gollisesti työnantajan ja tämän asiakaskunnan saaminen edellyttää neuvottelumenettelyä kos-
12728: väliseen luottamukseen. Mikäli työnantaja sul- kevien säännösten ottamista lakiehdotukseen.
12729: kee työntekijän työstä ilman sanotunkaltaisia Tätä koskevat säännökset sisältyvät ehdotuk-
12730: perusteita, joutuu hän ehdotuksen 13 §: ssä s~n 6 §:ään sekä siihen liittyvään 7 §:ään.
12731: säädetyn vahingonkorvausvelvollisuuden alai- Ehdotuksen 6 §:n 1 momentin mukaan työn-
12732: seksi. antajan velvollisuutena on viivytyksettä käydä
12733: Työntekijällä on mvös mahdollisuus pyytää neuvottelut työntekijän kanssa saatuaan tältä
12734: oikeudelta päätöstä, jolla tällainen ennen oikeu- lakiehdotuksen 5 § : n mukaisen ilmoituksen.
12735: den lainvoimaista päätöstä tapahtunut työstä Nämä paikalliset neuvottelut on käytävä kah-
12736: sulkeminen määrätään lopetettavaksi. Jollei den viikon kuluessa siitä, kun työnantaja on
12737: 33 088200112W
12738: 258 Lakialoite n:o 114
12739:
12740: saanut työntekijäitä lakiehdotuksen 5 §: ssä Tältä osin lakiehdotus siis sisältää eräänlaisen
12741: tarkoitetun ilmoituksen siitä, että tämä katsoo rajoitetun neuvottelumääräyksiä koskevan le-
12742: työsopimuksen tulleen irtisanotuksi tai pure- gaalisen jälkivaikutuksen.
12743: tuksi lain vastaisesti. Säännösehdotuksessa on tehty mahdolliseksi
12744: Ellei työnantajan ja työntekijän välisissä erityisen työsuhdeturvalain piiriin kuuluvien
12745: paikallise!l tason neuvotteluissa saada erimieli- erimielisyyksien selvittelyyn liittyvän neuvotte-
12746: syyttä ratkaistuksi, joudutaan seuraavassa vai- lumenettelyä koskevan sopimuksen solmiminen
12747: heessa turvautumaan ehdotuksen 6 § :n 2 mo- liittojen välillä. Tällaisen sopimuksen tekemi-
12748: mentin mukaisiin liittotason neuvotteluihin. nen saattaa tulla kysymykseen lähinnä kahdes-
12749: Oikeus saattaa erimielisyys liittotason neuvot- sa tapauksessa. Ensiksikin on mahdollista, että
12750: teluihin on sekä työnantajalla että työntekijällä. liittojen mielestä työehtosopimuksista johtu-
12751: Luonnollisesti tätä oikeutta tulisi lähinnä työn- vien riitojen selvittelyä varten luotu neuvot-
12752: tekijä käyttämään hyväkseen. Joissakin tapauk- telujärjestelmä ei sovi työsuhdeturvalain mu-
12753: sissa saattaa kuitenkin myös työnantajapuolella kaisista erimielisyyksistä neuvoteltaessa. Täl-
12754: olla tarvetta saada oma-aloitteisesti erimieli- löin voidaan siis sopia erityisestä vain näitä
12755: syyskysymys selvitetyksi liittotason neuvotte- riitakysymyksiä koskevasta neuvottelujärjestel-
12756: luissa. Liittotason neuvottelut on puolestaan mästä. Tällainen sopimus voi olla joko työ-
12757: käytävä kuuden viikon kuluessa siitä, kun ehtosopimuslaissa säädetyt edellytykset täyttävä
12758: työnantaja on saanut työntekijäitä lakiehdotuk- työehtosopimus tai muu liittojen välillä sol-
12759: sen 5 § :n mukaisen ilmoituksen. mittu neuvottelumääräykset sisältävä sopimus.
12760: Lakiehdotusta .laadittaessa ei ole - nopeu- Toiseksi tällaisen sopimuksen tekeminen saattaa
12761: tettuun menettelyyn pyrkimisestä huolimatta tulla tarpeelliseksi niissä tapauksissa, joissa
12762: - katsottu aiheelliseksi minkään erityisen irti- neuvotteluosapuolina olevat yhdistykset eivät
12763: sanomistapauksia koskevan neuvottelumenette- syystä taikka toisesta yleensäkään solmi työ-
12764: lyn luomista. Ehdotuksessa lähdetäänkin siitä, ehtosopimuksia keskenään. Tällainen tilanne
12765: että irtisanomisen laillisuutta koskevat erimie- vallitsee muun muassa ylempien toimihenki-
12766: lisyydet neuvoteltaisiin yleisten työehtosopi- löiden työsuhteen ehtojen määräytymisjärjes-
12767: muksen neuvottelujärjestystä koskevien määrä- telmässä.
12768: ysten mukaan, vaikka kysymys onkin .lakiin Jotta säännösehdotuksen mukainen kuuden
12769: eikä työehtosopimukseen perustuvien riitojen viikon pituinen määräaika ei sinänsä johtaisi
12770: ratkaisemisesta. Työsuhdeturvalakiehdotuksen liittotason neuvottelujen vaikeutumiseen, on 6
12771: piiriin kuuluvat neuvottelut on kuitenkin käy- §:n 2 momentin viimeisen virkkeen mukaan
12772: tävä normaalia neuvottelukäytäntöä nopeam- liitoilla oikeus yksittäistapauksissa sopia kirjal-
12773: min. lisesti tämän määräajan pidentämisestä. Tämä
12774: Liittotason neuvottelut tulevat pääsääntöi- ei kuitenkaan merkitse sitä, että määräaika
12775: sesti kysymykseen vain siinä tapauksessa, että riidan saattamiseksi työtuomioistuimen käsitel-
12776: sekä työnantaja että työntekijä ovat järjestäy- täväksi vastaavasti pitenisi.
12777: tyneet ja lisäksi sellaisiin liittoihin, jotka ovat 7 §. Työsuhdeturvalakiehdotuksessa asetet-
12778: solmineet neuvottelumääräykset sisältävän työ- tujen tavoitteiden toteutuminen on erittäin
12779: ehtosopimuksen keskenään. Ellei tällaista sopi- suurelta osin riippuvainen paikallisella ja liitto-
12780: musta ole solmittu, ei työsuhdeturvalakiehdo- tasolla käytävien neuvottelujen onnistumisesta.
12781: tus tule 6 § :n osalta eikä myöskään siihen Tästä syystä ehdotuksen 7 § :ään on otettu
12782: liittyvien menettelytapaa koskevien säännöseh- neuvottelujen käymistä koskeva säännös. Tämä
12783: dotusten osalta sovellettavaksi. säännösehdotus on luonnollisesti täysin suun-
12784: Säännösehdotuksessa on otettu huomioon ir- taa antava. Sillä ei edes pyritä täsmällisesti
12785: tisanomista koskevien neuvottelujen käyminen määräämään käytävistä neuvotteluista. Työsuh-
12786: ns. sopimuksettoman tilan aikana. Tällainen tu- teen päättämistä koskevien neuvottelujen lo-
12787: lee kysymykseen silloin, kun neuvottelumäärä- pullinen muoto jää riippumaan osapuolten vä-
12788: ykset sisältävä työehtosopimus on lakannut ole- lisistä sopimuksista sekä neuvotteluja koske-
12789: masta voimassa, eikä uutta sopimusta ole vielä vasta yleisestä työmarkkinakäytännöstä.
12790: ehditty solmia. Lakiehdotuksen mukaan on Ehdotuksen 7 § :n 1 momentti sisältää sään-
12791: siinä tarkoitettuja erimielisyyksiä koskevat neu- nöksen neuvotteluvelvollisuuden täyttämisestä.
12792: vottelut tällöin käytävä noudattaen lakanneen Velvollisuus on täytetty, kun asiaa on käsitelty
12793: sopimuksen mukaisia neuvottelumääräyksiä paikallisen ja vastaavasti liittotason neuvotte-
12794: Lakialoite n:o 114 259
12795:
12796: luissa. Toisaalta tästä säännösehdotuksesta käy taisuudesta on käyty neuvottelut, paitsi JOS
12797: ilmi, että asiaa on osapuolten välillä käsiteltä- asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syy-
12798: vä, jotta lakiehdotuksessa tarkoitetuista neu- pää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen.
12799: votteluista olisi kysymys. Toisaalta siitä käy Vaikka lakiehdotuksen 7 §:n 2 momentin mu-
12800: ilmi se seikka, että neuvotteluvelvollisuuden kaan liittotason neuvotteluista on laadittava
12801: täyttäminen ei suinkaan edellytä, että osapuol- pöytäkirja, ei tämän velvollisuuden laiminlyö-
12802: ten välillä olisi· päästy yksimielisyyteen irtisa- minen suinkaan estä asian saattamista työtuo-
12803: nomisen tai purkamisen laillisuudesta tai lait- mioistuimen tutkittavaksi.
12804: tomuudesta. Koska erimielisyyksistä neuvotte- 8 §. Koska ehdotus rakentuu keskeisesti
12805: leminen edellyttää onnistuakseen suurta jousta- työsuhteen jatkuvuusperiaatteeseen, on vält-
12806: vuutta, on 7 § :n 1 momentin säännös tahdon- tämätöntä, että oikeudenkäynnit voidaan saat-
12807: valtainen. Osapuolet voivat siis täysin vapaas- taa päätökseen varsin nopeasti. Tällöin jää
12808: . ti sopia tästä säännöksestä toisin. Tällaisena käytännössä tällä hetkellä ainoaksi mahdolli-
12809: sopimuksena tulee kysymykseen joko työehto- suudeksi juttujen siirtäminen työtuomioistui-
12810: sopimus tai esimerkiksi paikallisesti solmittu men käsiteltäväksi ns. järjestäytyneen kentän
12811: näitä erimielisyyksiä koskevaan neuvottelume- osalta ensimmäisenä ja ns. järjestäytymättömän
12812: nettelyyn liittyvä sopimus. kentän osalta muutoksenhakuasteena. Tämä-
12813: Työsuhdeturvalakiehdotuksen tarkoituksena kin ehdotus edellyttää, että työtuomioistuimen
12814: oleva irtisanomisten ja purkamisten laillisuu- kapasiteettia olennaisesti lisätään. Juttujen kä-
12815: den tehostettu selvittäminen edellyttää eri- sitteleminen yleisissä tuomioistuimissa edellyt-
12816: mielisyyteen liittyvien tosiasioiden mahdolli- täisi melkoisen laajan alioikeusuudistuksen to-
12817: simman tyhjentävää kirjaamista erimielisyy- teuttamista sekä hovioikeusmenettelyn nopeut-
12818: destä neuvoteltaessa. Muuten lakiehdotukseen tamista, mikä ei ainakaan llihiaikoina ole na-
12819: otettu työsuhteiden päättämisen Laillisuuden köpiirissä. .
12820: nopea selvittäminen saattaa johtaa oikeusvar- Ehdotus on laadittu silmällä pitäen työsuh-
12821: muuden vähenemiseen. Tästä syystä ehdotuk- teen }atkuvuusjärjestelmän toteuttamista ja sii-
12822: sen 7 §:n 2 momentissa säädettäisiin, että hen luonnollisesti kuuluvaa nopeaa kanteen
12823: liittotason neuvotteluista on aina laadittava vireillepanoa. Kun työntekijä haluaa työsuh~
12824: pöytäkirja. Olisi erittäin tärkeätä, että myös teen jatkuessa selvityttää irtisanomisen lailli-
12825: paikallisen tason neuvotteluista laadittaisiin suuden ja ajaa kannetta irtisanomisen tai purka-
12826: pöytäkirja, josta erimielisyyden kohde ja osa- misen pätemättömäksi julistamiseksi, hänen on
12827: puolten kannat kävisivät selvästi ilmi. Ot- sanotun oikeuden menettämisen uhalla toimi-
12828: taen kuitenkin huomioon työsuhdeturvalaki- tettava haastehakemus työtuomioistuimelle lY,-
12829: ehdotuksen laaja soveltamisala ei velvollisuutta hyessä määräajassa, joksi tässä on ehdotettu
12830: pöytäkirjan laatimiseen ole voitu ulottaa kos- neljä viikkoa neuvottelujen päättymisestä.
12831: kemaan paikallisen tason neuvotteluja. Jos eri- Mikäli irtisanomista tai purkamista koske"
12832: mielisyydestä on neuvotteluissa päästy ratkai- van riidan osapuolet tai toinen heistä ei kuulu
12833: suun, on ratkaisun sisältö syytä ottaa pöytä- 6 §: ssä tarkoitetun yhdistysten välisen neuvot-
12834: kirjaan. Muussa tapauksessa sittemmin ratkai- telumenettelyn piiriin, asia käsitellään 2 mo-
12835: sua toteutettaessa sen sisällöstä saattaa syn- mentin mukaan ensimmäisenä asteena yleises-
12836: tyä uusia erimielisyyksiä. Ellei neuvotteluissa sä alioikeudessa. Työsuhteen jatkuvuuteen täh-
12837: ole päästy asiasta yksimielisyyteen, on pöytä- täävä kanne on pantava oikeuden menettämi-
12838: kirjaan kirjattava kummankin osapuoJen kanta sen uhalla vireille kuudessa viikossa siitä, kun
12839: riitakysymyksestä. Riitakysymyksen kirjaaminen työnantaja on saanut työntekijän 5 §:n mukai-
12840: tällä tavalla helpottaa sen käsittelemistä työ- sen ilmoituksen.
12841: tuomioistuimessa. Mikäli kanne koskee työsuhdeturvalain mu-
12842: Työnantaja, joka laiminlyö ehdotuksen mu- kaista vahingonkorvausta tai tähän lakiin tai
12843: kaisen neuvotteluvelvoitteen, voidaan tuomita työsopimuslakiin perustuvaa palkkaa tai muuta
12844: ehdotuksen 13 §: ssä säädettyyn vahingonkor- etua, on haastehakemus työtuomioistuimelle
12845: vaukseen. Neuvotteluvelvollisuuden laimin- toimitettava tai kanne yleisessä alioikeudessa
12846: lyömisellä on myös merkitystä työtuomioistui- pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun
12847: mesta annetun lain (646/74) 11 §:n 2 mo- vahinko syntyi tai palkka tai muu etu etään-
12848: menttia sovellettaessa. Sen mukaanhan työtuo- tyi.
12849: mioistuin ei tutki riita-asiaa, ennen kuin rii- On luonnollista, että kanteen vireillepano-
12850: 260 Lakialoite n:o 114
12851:
12852:
12853: :aika voi olla olennaisesti pitempi silloin, kun myöntäminen edellyttää, että määräajan noudat-
12854: on kysymys pelkästään vahingonkorvauksesta 'tamatta jättämiseen on ollut syynä joko lailli-
12855: tai palkasta tai muusta siihen verrattavasta nen este tai hakija muutoin esittää hakemuk-
12856: edusta. Säännös on periaatteeltaan samansuun- sensa tueksi painavia syitä. Laillisella esteellä
12857: :tainen kuin Ruotsin työsuhdeturvalain vastaa- tarkoitetaan tässä säännösehdotuksessa oikeu-
12858: va säännös. Kanneaikaa on selvästi lyhennet- denkäymiskaaren 12 luvun 19 §:ssä määriteltyä
12859: ty tällä hetkellä noudatettavasta yleisestä 10 laillista estettä. Sen mukaan "laillinen este on
12860: vuoden vanhentumisajasta. On kohtuullista, sillä, joka sairauden tai yleisen liikenteen kes-
12861: :että työsuhdeturvan toteuttamiseen liittyvät keytymisen vuoksi on estynyt olemasta tuomio-
12862: oikeudenkäynnit pannaan vireille ilman tarpee- istuimessa läsnä tai suorittamasta hänelle oikeu-
12863: tonta viivytystä. denkäynnissä kuuluvaa muuta tehtävää". Jos
12864: 4 momentissa on säädetty; että muutosta ali- ilmoitetaan tai muutoin tiedetään muu este,
12865: oikeuden työsuhdeturvasäännösten noudatta- joutuu tuomioistuin harkitsemaan, voidaanko
12866: mista koskevaan ratkaisuun haetaan työtuomio- este hyväksyä lailliseksi. Oikeudenkäymiskaa-
12867: istuimelta. ren 12 luvun 19 §:n 2 momentissa säädetään
12868: Ehdotuksen 5 momentti sisältää säännöksen edelleen, että mikäli oikeudenlkäyntiasiamiehellä
12869: työsuhdeturvalain mukaisen tuomlolstuinme- on laillinen este eikä toista asiamiestä ole voi-
12870: ,nettelyn suhteesta välimiesmenettelystä anne- tu ajoissa hänen sijaansa saada, katsotaan asian-
12871: tun lain (46/28) mukaiseen välimiesmenette- osaisen poissaolon johtuneen laillisesta esteestä.
12872: lyyn. Uuden määräajan myöntäminen tulee kysymyk-
12873: 9 §. Lakiehdotuksen 5 § sisältää työnteki- seen myös niissä tapauksissa, joissa hakija muu-
12874: jän ilmoitusta koskevan kahden viikon ja nel- toin esittää hakemuksensa tueksi painavia syi-
12875: jän kuukauden pituisen määräajan sekä 8 § tä. Painavien syiden ala on luonnollisesti laa-
12876: puolestaan määräajat, joiden kuluessa erimie- jempi kuin laillisen esteen muodostavien seik-
12877: lisyys tulee saattaa tuomioistuimen ratkaista- kojen piiri. Mitään täsmällistä määritelmää pai-
12878: vaksi. Joissakin tapauksissa tällaisen määrä- navista syistä ei lakiehdotuksen perusteluissa
12879: ajan noudattamista saattaa kohdata sellainen voida esittää, vaan työtuomioistuin joutuu har-
12880: este, ettei määräajan noudattamatta jättämisen kitsemaan tämän kussakin yksittäistapauksessa.
12881: seuraamuksia voida pitää kohtuullisina. Toi- Lähtökohtana voidaan tällöin pitää, että paina-
12882: saalta työsuhdeturvalakiehdotuksen tavoitteet vien syiden piiriin lankeavat tilanteet ovat ver-
12883: eddlyttävät, että säädettyjen määräaikoj,en nou- rattavissa laillisiin esteisiin. Tulkinnassa voi-
12884: dattamatta jättäminen osapuolten toimesta daan jossakin määrin kiinnittää huomiota myös
12885: merkitsee myös luopumista työsopimuksen siihen, kuinka korkein oikeus on tulkinnuterit-
12886: paättymisen laillisuuteen tai laittomuuteen liit- täin painavan syyn käsitettä oikeudenkäymis-
12887: tyvien vaatimusten esittämisestä. Toisaalta on kaaren 31 luvun 17 §: ää soveltaessaan.
12888: selvää, että tällaista seuraamusta ei voida il- Uuden määräajan myöntämistä haetaan työ-
12889: :man muuta liittää niihin tapauksiin, joissa tuomioistuimelta. Ennen hakemukseen suostu-
12890: määräajan noudattamatta jättämiseen on ollut mista työtuomioistuimen on kuultava asiasta
12891: jokin pätevä este eikä siis se, että laiminlyöjä vastapuolta. Jos työtuomioistuin harkitsee oi-
12892: ·oli päättänyt luopua esittämästä vaatimuksia keaksi uuden määräajan myöntämisen, voi se
12893: irtisanomisen johdosta. Koska näissä tapauk- myöntää korkeintaan yhtä pitkän määräajan
12894: sissa ei ole kysymyksessä sellainen ns. proses- kuin ehdotuksen 5 §:ssä ja 8 §:n 1-3 momen-
12895: ' suaalinen määräaika, joka voitaisiin palauttaa tissa on säädetty ilmoituksen tekemistä ja asian
12896: oikeudenkäymiskaaren 31 Luvun 17 §:n nojalla tuomioistuinkäsittelyyn saattamista varten. Työ-
12897: korkeimman oikeuden toimesta, on lakiehdo- tuomioistuin voi harkintansa mukaan rajoittaa
12898: tukseen jouduttu ottamaan erityinen säännös uuden määräajan lyhyemmäksi kuin edellä mai-
12899: uuden määräajan myöntämisestä näissä poik- nituissa säännöksissä on säädetty.
12900: .keustapauksissa. Lakiehdotuksen 9 § :n 2 momentin mukaan
12901: Uuden määräajan myöntäminen koskee 9 § :n uutta määräaikaa haetaan kirjallisesti työtuo-
12902: 1 momentin mukaan 5 § :n mukaista ilmoitusta mioistuimelta. Jotta oikeustilan epävarmuus ei
12903: säädetyssä määräajassa sekä asian saattamista näissäkään tapauksissa jatkuisi pitempään kuin
12904: työtuomioistuimen tai yleisen alioikeuden rat- mitä oikeuden menetysten estäminen edellyttää,
12905: kaistavaksi lakiehdotuksen 8 §:n 1-3 momen- on 2 momentissa ehdotettu säädettäväksi, että
12906: tissa säädetyissä määräajoissa. Uuden määräajan hakemus on tehtävä kahden viikon kuluessa es-
12907: Lakialoite n:o 114 261
12908:
12909: teen lakkaamises,ta ja viimeistään kuuden kuu- Jos oikeus katsoo irtisanomisen tapahtuneen
12910: kauden kuluessa siitä päivästä, jona määräaika laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti, työn-
12911: päättyi. tekijällä on oikeus täyteen korvaukseen siitä
12912: 10 §. Kun työntekijä on vaatinut lrtlsano- palkan ja muiden työsopimussuhteesta johta-
12913: misen julistamista pätemättömäksi ja oikeus to- vien etuuksien menetyksestä, jonka hän on kär-
12914: teaa, että työnantajalla ei ollut työsopimuslaissa sinyt ennen lainvoimaisen päätöksen antamista
12915: säädettyjä irtisanomi:sperusteita tai että työn- työsuhteen ollessa katkenneena. Tämän lisäksi
12916: tekijän irtisanominen on tapahtunut vähentä- oikeuden on tuomittava työnantaja maksamaan
12917: misjärjestyksen vastaisesti, oikeuden on 1 mo- työntekijälle korvaus, jonka suuruus on vähin~
12918: mentin nojalla julistettava irtisanominen päte- tään työntekijän kuuden kuukauden ja enintään
12919: mättömäksi. 30 kuukauden palkan suuruinen.
12920: Purkamistapauksessa oikeuden on julistetta- Korvauksen suuruus määräytyy asiassa il~
12921: va purkaminen työntekijän kanteesta pätemät- menneiden asianhaarojen perusteella. Korvauk-
12922: tömäksi, jos kyseessä olevassa tapauksessa ei sen määrä jää laissa sanotuissa rajoissa oikeu~
12923: olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irti- den kussakin tapauksessa erikseen harkittavak-
12924: sanomiselle. Sanotunkaltainen päätös merkitsee si. Lähtökohtana tässä harkinnassa on oltava se,
12925: myös sitä, että työnantajalla on velvollisuus että taloudellinen menetys, jonka työntekijän
12926: maksaa työntekijälle täysi palkka ja muut työ- arvioidaan tulevan kärsimään lainvoimaisen pää-
12927: sopimussuhteeseen liittyvät etuudet siltä ajalta, töksen jälkeisenä aikana, korvataan vähentä-
12928: jonka työntekijä on joutunut olemaan poissa mättömänä työsuhteen päättämisen ollessa lai-
12929: työstä purkamisen tapahduttua ennen lainvoi- ton. Tässä on kysymys lähinnä työttömyydestä
12930: maista tuomiota. Tämä johtuu siitä, että purka- tai alentuneesta ansiotasosta johtuvista mene~
12931: minen käy alusta lähtien pätemättömäksi. tyksistä. Muunkaltaiset tekijät, kuten esimer-
12932: Mikäli oikeus toteaisi, että laillisia perusteita kiksi työntekijän itsensä irtisanomiseen antama
12933: työsopimuksen purkamiselle ei ole ollut ole- aihe, otetaan huomioon harkittaessa korvauksen
12934: massa, mutta että työnantajalla olisi ollut lailli- suuruutta edellä sanotun ylittävältä osalta. Kor-
12935: nen syy työsopimuksen irtisanomiseen, purka- vaukselle asetetusta kuuden kuukauden patkkaa
12936: mista ei julisteta pätemättömäksi, mutta työn- vastaavasta alarajasta johtuu, että oikeus on sii~
12937: tekijällä on oikeus pa1hl:aan ja muihin työsopi- hen sidottu silloinkin, kun aineellinen menetys
12938: mussuhteeseen liittyviin etuihin irtisanomisajal- jäisi tätä pienemmäksi.
12939: ta. Tämän lisäksi työnantaja joutuu 13 §:ssä 12 §. Tehostettu korvausvelvollisuus liittyY
12940: säädettyyn vahingonkorvausvastuuseen sen vain siihen tapaukseen, että työnantaja jättää
12941: vuoksi, että on käyttänyt työntekijän kannalta noudattamatta oikeuden lainvoimaisen päätök~
12942: kovempaa menetJtelyä eli purkamista tilanteessa, sen, jolla irtisanominen tai purkaminen on ju~
12943: jossa olisi ollut oikeus ,työsuhteen päättämiseen listettu pätemättömäksi. Työsuhdetta ei pyrit~
12944: vain irtisanomismenettelyä käyttäen. esimerkiksi viranomaisten pakkotoimenpitein
12945: 2 momentissa oleva säännösehdotus asettaa pitämään voimassa tai palauttamaan. Työnanta-
12946: työnantajalle velvollisuuden jatkaa työsuhdetta jan kieltäytyessä oikeuden päätöksestä piittaa-
12947: sen jälkeen, kun irtisanominen tai purkaminen matta päästämästä työntekijää siihen työhön,
12948: on julistettu pätemättömäksi. Tämä käy ilmi jossa työntekijä on ennen irtisanomis,ta ·tai pur-
12949: siten, että työnantajaa nimenomaan kielletään kamista ollut, työsuhde katsotaan purkautu-
12950: sulkemasta työntekijää pois työstä sillä perus- neeksi. Työnantajalla on ·tällöin välittömästi
12951: teella, joka on aiheuttanut irtisanomisen tai velvollisuus maksaa työntekijälle 'kertakaikki-
12952: purkamisen. Säännös ja siihen liittyvä tehostet- nen korvaus, joka on 11 §:ssä säädetyn vahin-
12953: tu sanktio 12 § :ssä pyrkivät varmistamaan, gonkorvauksen enimmäismäärän eli 30 kuukau•
12954: että työsuhteen jatkuvuusperiaate laittomissa den palkan suuruinen.
12955: irtisanomis- ja purkamistapauksissa toteutuu Tämä korvaus tulee siis kysymykseen, kun
12956: myös lainvoimaisen tuomion jälkeen. työnantaja tietensä rikkoo oikeuden lainvoimai-
12957: 11 §. Säännös koskee niitä työsopimussuh- sen päätöksen ja kieltäytyy työsuhteen jatkami~
12958: teen irtisanomisia tai purkamisia, joissa työn- sesta. Jotta työsuhdeturvalaissa oleva jatkuvuus-
12959: tekijä ei ole vaatinut työsuhteen jatkumista, periaate laittomissa irtisanomis- ja purkamista-
12960: vaan on tyytynyt pelkkään vahingontkorvauskan- pauksissa toteutuisi, on sanktion oltava niin
12961: teeseen. Se seikka, kummankokaltaista kannetta voimakas, että se myös käytännössä yleensä
12962: työntekijä ajaa, on vapaasti hänen valittavis- johtaa työsuhteen jatkuvuuteen. Toisaalta kor.:.
12963: saan. vauksen suuruuden on oltava niin selvästi mää-
12964: 262 Lakialoite n:o 114
12965:
12966: ritelty, ettei sen määrästä jouduta enää uuteen sestä periaatteesta, ettei samasta työnantajan
12967: aikaa vievään oikeudenkäyntiin. Säännös on rikkomisesta tule kahta tai useampaa "päällek-
12968: eräs lakiehdotuksen keskeisimpiä. käistä" vahingonkorvausta. Jos työnantaja jät-
12969: 13 §. Ehdotettu aineetonta vahingonkor- tää työsuhteen päättäimisen pätemättömäksi ju-
12970: vausta koskeva säännös on keskeinen työsuhde- listamista koskevan tuomion noudattamatta, ei
12971: turvalain sekä 1 momentissa lueteltujen, työ- siitä rikkomuksesta voida tuomita 13 § :ssä tar-
12972: suhdeturvaan liittyvien työsopimuslain säännös- koitettua vahingonkorvausta, vaan ainoaksi seu-
12973: ten noudattamisen kannaJlta. raamukseksi jää 12 §:ssä säädetty tehostettu
12974: vahingonkorvaus. Jos työntekijä on pätemättö-
12975: Työsuhdeturvan taso määräytyy siitä koko- myyskanteen sijasta ajanut pelkän vahingonkor-
12976: naisuudesta, joka muodostuu paitsi työsuhde- vauskanteen, ei 11 §: ssä tuomitun vahingon-
12977: turvalain myös erityisesti työsopimuslain sään- korvauksen lisäksi voida tuomita 13 §:ssä tar-
12978: nöksistä. Esimerkkinä mainittakoon itse irti- koitettua vahingonkorvausta, mikäli työnanta-
12979: sanomisen tai purkamisen perusteita koskevien jan Jaiminlyönti koskee vain sitä, että tämä on
12980: määräysten lisäksi erilaiset ennakkoilmoitusta, ilman laillisia perusteita päättänyt työsuhteen.
12981: neuvotteluvelvollisuutta, irtisanomisessa ja pur- Selvyyden vuoksi tästä on 'kirjoitettu säännös
12982: kamisessa noudatettavaa menettelytapaa, määrä- 1 momentin viimeiseen virkkeeseen. Mikäli
12983: aikaisen työsopimuksen käytön rajoittamista, lo- työnantaja on kuitenkin 'samailla kertaa rikko-
12984: rilauttamista, työntekijän oikeutta uuteen työ- nut muitakin 1 momentissa sanottuja velvolli-
12985: suhteeseen ym. seikkoja koskevat säännökset. suuksiaan, 13 §:n mukainen vahingonkorvaus
12986: Näiden mahdollisimman hyvän noudattamisen voidaan luonnollisesti 11 §: ssä säädetyn kor-
12987: tehosteeksi on niiden rikkomisen oltava sank- vauksen lisäksi tuomita.
12988: tioitu siinäkin tapauksessa, ettei työntekijä ky-
12989: kene esittämään laiminlyönnistä syntyneen suo- 2 momentissa on todettu se aineetonta va-
12990: ranaista rahassa mitattavaa menetystä. hingonkorvausta määrättäessä keskeisenä pidet-
12991: tävä seikka, että olennainen korvauksen mää-
12992: Vahingonkorvauksen määrä kunkin laimin- rään vaikuttava tekijä on työntekijän intressi
12993: lyönnin osa1ta on työntekijän 1-6 kuukauden sen suhteen, että työsuhdeturvasäännöksiä nou-
12994: palkan suuruinen. Jos työnantaja on laiminlyö- datetaan. Tämä on samansuuntainen Ruotsin
12995: nyt kahta tai useampaa säännöstä, korvaus mää- työsuhdeturvalain 3 8 § :ssä olevan määräyksen
12996: ritellään kustakin erikseen ja 13 § :n mukais- kanssa. Ruotsissa aineetonta vahingonkorvausta
12997: ten korvausten yhteismäärä voi luonnollisesti voidaan työntekijän lisäksi tuomita myös työn-
12998: tällöin olla kuuden kuukauden palkkaa suurem- tekijän ammattijärjestölle.
12999: pi. Oikeuden harkintaan on kunkin tapauksen .14 §. 1 momentissa oleva ehdotus liittyy
13000: laatu ja asianhaarat huomioon ottaen jätetty, ehdotettuun uuteen työsopimuslain 37 §:n 4
13001: kuinka suureksi korvaus minimin ja maksimin momenttiin. Työnantajan, joka aikoo suorittaa
13002: ;rajoissa määrätään. Säännös vastaa Ruotsin työ- työsopimuslaissa tarkoitetun työsuhteen ehtojen
13003: suhdeturvalain 38 §:ssä olevaa vahingonkor- yksipuolisen muuttamisen, on meneteltävä .so-
13004: vaussäännöstä sillä erotuksella, että Ruotsissa veltuvin osin samoin kuin irtisanoessaan työn-
13005: ei korvauksen ala- tai ylärajaa ole määrätty. tekijän työsopimuksen.
13006: 1 momentissa tarkoitettu vahingonkorvaus Jos työntekijä katsoo, että työsuhteen ehto-
13007: voidaan tuomita, mikäli esim. menettelytapaa jen yksipuolinen muuttaminen on tapahtunut
13008: koskevia säännöksiä on rikottu, vaikkei itse ir- työsopimuslain 37 §:n vastaisesti, hänen on,
13009: tisanomisen perusteen laillisuus olisi kiistan- m1käli aikoo saada muuttamisen julistetuksi pä-
13010: alainen. Työsuhteen jatkuvuutta koskevan kan- temättömäksi, meneteltävä samoin kuin irtisa-
13011: teen tapauksessa 13 §:ssä tarkoitettu korvaus nomisen pätemättömäksi julistamista koskevas-
13012: tulee tuomittavaksi silloinkin, kun oikeus on sa asias·sa. Tämä merkitsee muun ohella sitä,
13013: julistanut irtisanomisen tai purkamisen päte- ettei työsuhteen yksipuolinen muuttaminen pää-
13014: mättömäksi ja työnantaja on antanut työsuh- sääntöisesti tule voimaan ennen kuin asia on
13015: teen jatkua. Työnantaja on näet joka tapauk- lopullisesti ratkaistu. .
13016: sessa suorittanut lainvastaisen irtisanomisen tai Jos työntekijä ei näin menettele, hänelle jää
13017: purkamisen ja työntekijä on joutunut tämän vain nykyisen oikeusjärjestyksen mukainen
13018: toimenpiteen torjumiseksi käynnistämään itsel- mahdollisuus vaatia aineellista vahingonkor-
13019: leen usein sekä henkisesti että aineellisesti ras- vausta mahdollisesta varallisuus.vahingosta ku-
13020: kaan oikeudenkäyntimenettelyn. ten esimerkiksi palkkaetujen menetyksestä.
13021: Ehdotettu säännös lähtee edelleen siitä ylei- Toisessa momentissa on säännelty seuraamus,
13022: Lakialoite n:o 114 263
13023:
13024: mikä kohtaa sellaista työnantajaa, joka ei nou- tai että se koskee myös muita kuin toistaiseksi
13025: data oikeuden pätemättömäksi julistamista kos- 1tehtyjä työsopimuksia. Mikäli työsopimus lain
13026: kevaa tuomiota. Työsuhde ei tällöin sHs pur- voimaantulon jälkeen lakkaisi tapahtuneen irti-
13027: kaudu, ellei työntekijä halua käyttää hänellä sanomisen, sovitun määräajan päättymisen ·tai
13028: olevaa purkuoikeutta, vaan työnantaja on vel- muun syyn takia, mutta työ jatkuu työsopimus-
13029: vollinen maksamaan 30 kuukauden palkkaa lain 39 §:ssä säädetyn sopimussuhteen hiljai-
13030: vastaavan vahingonkorvauksen. Työntekijällä sen pidennyksen vuoksi, on sopimussuhteeseen
13031: on lisäksi tässä tapauksessa työsuhteen edelleen siitä lähtien sovellettava työsuhdeturvalain sään-
13032: tuomion jälkeen jatkuessa mahdollisuus vaatia nöksiä.
13033: tuomiosta eteenpäin mahdollisesti syntyvän va-
13034: rallisuusvahingon korvaamista.
13035: 15 §. Eräissä lakiehdotuksen säännöksissä Laki työsopimuslain muuttamisesta
13036: on todettu, että niistä voidaan sopia ao. sään-
13037: nöksessä sanotuin tavoin toisin. Koska työsuh- 2 §. Ehdotetun uuden 2 momentin tarkoi-
13038: deturvalaiHa pyritään suojaamaan ,työntekijää tuksena on olennaisesti rajoittaa oikeutta mää-
13039: erityisesti perusteettornissa työsuhteen päättä- räaikaisten työsopimusten tekemiseen. Ehdotuk-
13040: mistilanteissa, on katsottava aiheelliseksi, että semme on asialliselta sisällykseltään samanlai-
13041: työsuhdeturvalain säännökset muutoin ovat pa- nen kuin Ruotsin työsuhdeturvalain vastaava
13042: kottavia siten, kuin työoikeudessa pakottavuus säännös (5 §) .
13043: yleisesti on ymmärretty. Pätevästi voidaan toi- Määräaikaiseen työsopimukseen ei liity iliti-
13044: sin sanoen sopia työntekijälle laissa säädettyjen sanomissuojaa sanan varsinaisessa merkitykses-
13045: etujen parantamisesta. sä, sillä määräaikainen työsopimussuhde päättyy
13046: 16 §. Koska työsuhdeturvaJakiehdotuksessa määräajan päättyessä. M~käli työnantajalla on
13047: pyritään irtisanomisia koskevien riitojen . no- vapaa oikeus määräaikaisten työsopimusten te-
13048: peaan ratkaisemiseen, sisältää se suhteellisen kemiseen, voidaan irtisanomissuojasäännökset
13049: lyhyet määräajat eri toimenpiteisiin ryhtymistä tätä kautta kiertää. Tällaista menettelyä esiin~
13050: varten. Työnantajan laiminlyödessä velvollisuu- tyy työmarkkinoilla nykyäänkin. Mikäli työn-
13051: tensa saattaa seurauksena olla lakiehdotuksen tekijän työsuhdeturvaa toistaiseksi voimassa
13052: mukaan riitakysymyksen jääminen avoimeksi. olevien työsuhteiden osalta · parannetaan, tulisi
13053: Toisaalta tällöin on kohtuullista, että työnteki- määräaikaisten työsopimusten käyttö enrtises-
13054: jällä on suhtedlisen pitkä aika käytettävissään tään lisääntymään.
13055: voidakseen reagoida lainvastaisena pitämästään Ehdotetulla · säännöksdlä pyritään edellä sa-
13056: irtisanomisesta. Toisaalta ei voida pitää koh- notun lisäksi siihen, että työnantajat huolelli~
13057: tuuiHsena tällaisen "ke&tovelkasuhteeseen" liit- semmin ja pitkäjännitteisemmin suunnittelisivat
13058: tyvän oikeusriidan pitämistä selvittämättömänä henkilökuntapoliti~kkaansa.
13059: jopa kymmenen vuoden ajan. Tästä syystä laki- Ehdotuksen mukaan määräaikainen työsopi-
13060: ehdotuksen 10 § sisähää säännösehdotuksen, mus saadaan tehdä, milloin työtehtävien eri-
13061: jonka mukaan o~keus työsuhdeturvalain mu- koisluonne, sijaisuus tai harjoittelu sitä edellyt-
13062: kaan määrättävään korvaukseen on viimeistään tävät.
13063: rauennut, jollei ka:nnetta ole nostettu kolmen Sijaisuus tarkoittaa sitä, että työstä poissa
13064: vuoden kuluessa sopimuksen irtisanomisesta. oleva työntekijä korvataan sijaisella, jonka työ-
13065: Säännösehdotus koskee siis vain kanneoikeuden suhde kestää ensiksi mainitun poissaolon ajan.
13066: raukeamista. Siinä ei puututa mahdollisuuteen Poissaolo voi johtua esim. lomasta, sairaudesta
13067: vaatia irtisanomisen johdosta neuvotteluja. Täl- tai muusta vastaavasta syystä.
13068: tä osin raukeaminen jää riippumaan osapuolten Harjoittelulla tarkoitetaan sellaista palvelua,
13069: välisistä sopimuksista ja niihin perustuvasta joka kuuluu yhtenä osana työntekijän ammatti-
13070: käytännöstä. koulutukseen. Harjoitteluksi ei sen sijaan tätä
13071: 18 §. Työsuhdeturvalaki tulee ennen päi- lakia sovellettaessa ole luettava esim. sitä ta-
13072: vänä kuuta 198 solmittujen työ- pausta, että työntekijä suoritetun tutkinnon
13073: sopimusten osalta voimaan, jos sopimus on teh- jälkeen hankkii itselleen käytännön kokemusta
13074: ty toistaiseksi, sen jälkeen kun lain voimaan- kysymyksessä olevalla aJalla.
13075: tulopäivästä on kulunut työnantajan noudatet- Esimerkkeinä työtehtävien erikoisluonteesta
13076: tava irdsanomisaika. On kuitenkin mahdollista mainittakoon rakennusalalla laudoi tusurakkaa
13077: sopia, että laki tulee voimaan aikaisemminkin koskevan sopimuksen solmiminen, että työnte-
13078: 264 Lakialoite n:o 114
13079:
13080:
13081: kijä, jolla on erityisiä ammattitietoja, palkataan Koeajan tarkoitus on yleensä ymmärretty si-
13082: tiettyä määrättyä työtehtävää varten, joka edel- ten, että se toisaalta varaa työnantajahle . mah-
13083: lyttää sanottuja tietoja ja tuntemusta, tai että dollisuuden saada selvyys siitä, kykeneekö työn-
13084: työntekijä otetaan sellaiseen työhön, jota luon- tekijä siihen työhön, mihin hänet on otettu, ja
13085: non vaihteluista tai vastaavista seikoista joh- toisaalta mahdollistaa työntekijälle työsopimuk·
13086: tuen voidaan tehdä vain tiettynä aikana vuo- sen purkamisen ilman irtisanomisaikaa, jos työ
13087: desta. Joskin poikkeussäännöstä voitaisiin so- ei häntä syystä tai toisesta miellytä.
13088: veltaa silloin, kun työntekijä palkataan konsult- Koeaikana työnantajien puolelta suoritetut
13089: tityöhön tai tiettyä projektia varten, ei ole mah- työsopimuksen purkamiset ovat lisääntyneet
13090: dollista solmia määräaikaista työsopimusta ker- huolestuttavasti. Ehdotuksen päätarkoitus on
13091: ran toisensa jälkeen tiettyä projektia varten, parantaa työntekijöiden työsuhdeturvaa koe-
13092: jos sanotun työntekijän työtehtävät ovat rin- aikana. Koeajasta on ehdotuksen mukaan ni-
13093: nastettavissa niiden kanssa, joita toistaiseksi menomaisesti sovittava työnantajan ja työnteki-
13094: voimassa olevassa työsopimussuhteessa oleva jän kesken. Tämä merkitsee muutosta voimassa
13095: henkilökunta suorittaa. olevaan säännökseen siten, etltei työehtosopi-
13096: Määräaikainen työsopimus voidaan katsoa muksilla voitaisi sitovasti sopia siitä, että jokai-
13097: oikeutetuksi sellaisessa taiteellisessa tai luon- nen uusi työntekijä otetaan työhön koeajalla.
13098: teeltaan siihen rinnastettavassa työssä, jossa si- Ehdotukseen on myös kirjattu se käytännös-
13099: toumus perinteeellisesti on kytketty tiettyyn se- sä hyväksytty periaate, että kunkin työsuhteen
13100: sonkiin, kiertueeseen tai tiettyyn näytöskau- osalta voidaan sopia vain yhdestä koeajasta, jo-
13101: teen. ka aina alkaa kulua työsuhteen alkamisesta ja
13102: Lain mukaan määräaikaista työsopimusta ei voi kestää enintään kolme kuukautta.
13103: voida tehdä esim. tapauksessa, jossa määräaikai- Työntekijän purkuoikeuden osalta ehdotus
13104: suutta pyritään perustelemaan vain tuotannon on voimassa olevan lain mukainen. Sen sijaan
13105: suhdanne- tai sesonkihuipullia eli siis olosuh- työnantajan purkuoikeutta on tiukennettu siten,
13106: teilla, jotka eivät johdu työtehtävien erikoisesta että purkuperusteena tulee, muualla työsopi-
13107: luonteesta. muslaissa säädettyjen purku- ja irtisanomispe-
13108: Vaikka ehdotettu säännös ilman nimenomais- rusteiden lisäksi, kysymykseen vain se, ettei
13109: ta toteamustakin olisi ilmeisesti katsottava pa- työntekijä ilmeisesti työhön opastuksesta ja oh-
13110: kottava:ksi, on tämä sei:kka ehdotuksessa ni- jauksesta huolimatta kykene työsopimuksen
13111: menomaisesti todettu. Luonnollisesti voidaan mukaiseen työhön. Ehdotus vastaa tältä osin
13112: pätevästi sopia siitä, että työnantajan oikeutta koeajan tarkoitusta.
13113: määräaikaisten sopimusten tekemiseen työnteki- Mikäli työnantaja on laiminlyönyt antaa
13114: jän. intressissä rajoitetaan laissa sanotusta. opastusta ja ohjausta työhön, tämä ei voi ve-
13115: 3 §. Koeaikaa koskeva säännös otettiin voi- dota purkuperusteena siihen, että työntekijä on
13116: massa olevaan työsopimuslakiin sisällöhään sen ilmeisesti kyvytön työsopimuksen mukaiseen
13117: mukaisena kuin se oli vanhassa työsopimuslais- työhön. Opastuksen ja ohjauksen riittävyys on
13118: sa (141/1922). Säännös on iältään jo liki 60 arvioitu objektiivisesd ottaen erityisesti huo-
13119: vuotta eikä se enää vastaa nykyajan työelämälle mioon työn vaativuus. Mikäli työntekijä työ~
13120: ja työntekijöiden suojeluperiaatteelle asetettavia sopimuksen mukaisesti on velvollinen suoritta-
13121: vaatimuksia ottaen erityisesti huomioon työsuh- maan useammanlaatuista työtä, työhön kykene-
13122: deturvassa tapahtuneen kehityksen viimeisten mättömyyden tulee ilmetä ensi sijassa sen työn
13123: vuosikymmenten aikana. kohdalla, jota työntekijä pääasiassa joutuu teke-
13124: Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen mään. Jotta 1 momentin ehdotus työntekijöitä
13125: voi työnantaja työsopimuslain 37 §:n 2 mo- suojaavana säännöksenä johtaisi toivottuun tu-
13126: mentin ja 43 §:n mukaan irtisanoa tai purkaa lokseen, ehdotetaan 2 momentissa, että sään-
13127: vain erityisen painavasta syystä. Määräaikaisen nös olisi pakottava.
13128: työsopimuksen työnantaja voi purkaa 43 §:ssä 30 §. Ehdotus on pit'källe samankaltainen
13129: mainituin edellytyksin. Oikeuskirjallisuudessa kuin Ruotsin työsuhdeturvalain vastaava sään-
13130: ja -käytännössä on katsottu, että koeaikana nös. Ruotsissa tosin huomattavaa osaa työnte-
13131: eivät mainitut yleiset irtisanomis- ja purku- kijöistä (esim. toimihenkilöt) ei voida laisin-
13132: edellytykset ole voimassa. Tämä merkitsee sitä, kaan lomauttaa. Lomautusoi:keus koskee vain
13133: että työsuhdeturva koeaikana on olennaisesti tuntipaikkaisia tai viikkopaikkaisia työntekijöi-
13134: huonompi kuin 'työsuhteen muuna kestoaikana. tä sekä urakkatyössä olevia, jollei asianomai-
13135: Lakialoite n:o 114 265
13136:
13137: sessa työehtosopimuksessa lomautusoikeutta ole vastaan. Ongelma ei tosin ole ratkaistavissa
13138: näidenkin osalta erikseen rajoitettu. Tämän li- pelkästään työsuhdeturvaa koskevin Jainsäädän-
13139: säksi Ruotsin työmarkkinoilla solmitulla ns. tötoimin, vaan edellyttää myös perustavaa laa-
13140: lomautussopimuksella on säädetty työnantajalle tua olevia uudistuksia koko kansantalouden oh-
13141: palkanmaksuvelvollisuus siltä lomautuksen alus- jausjärjestelmässä. Kuitenkin näissä tilanteissa,
13142: sa olevalta viiden päivän karenssiajalta, jolta jotka tulevaisuudessa jatkuvasti yleistyvät, on
13143: työttömyysavustusta ei makseta. Näin ollen eh- myös työsuhdeturvasäännöksillä lisättävä työn-
13144: dotettu säännös on kokonaisvaikutuksiltaan antajan vastuuta omasta työvoimastaan. Tässä
13145: työnantajan kannalta selvästi lievempi kuin tarkoituksessa työnantajan irtisanomisoikeus on
13146: Ruotsissa vallitseva tilanne. tiukasti rajattava niihin tapauksiin, joissa yri-
13147: Lomautukseen liittyvien vastuukysymysten tyksen sisällä on ensin tutkittu kaikki työllis-.
13148: uudelleen sääntely on Suomessakin entistä vält- tämisvaihtoehdot perusteellisesti. Mikäli työn-
13149: tämättömämpi. Työntekijän suojaa erityisesti tekijälle on järjestettävissä muuta työtä joko
13150: kollektiivisessa työvoiman vähentämistilanteessa yrityksen samalla tai jollakin muulla työpaikalla
13151: on voimakkaasti lisättävä. tai toimintayksikössä, työnantajalla on velvolli-
13152: Ehdotettu palkanmaksuvelvollisuus tietyn suus menetellä näin. Jo nykyisen 37 §:n 2 mo-
13153: aikaa kestäneen lomautuksen jälkeen on luulta- mentin 4 kohdan nojalla on yleisesti katsottu
13154: vasti omiaan saamaan työnantajat tarkemmin työnantaja1la olevan työntekijän suorittaman
13155: suunnittelemaan yrityksensä toimintaa ja henki- työn vähetessä muun työn järjestämisvelvoili-
13156: löstöpolitiikka niin, ettei ainakaan pitempiin suus yrityksen piirissä. Tämä periaate on kui-
13157: pakkolomautuksiin enää ryhdyttäisi yhtä her- tenkin syytä kirjata selvästi lakiin. EsimerkikSi
13158: kästi kuin nykyään. Samalla ehdotuik:sella pyri- Ruotsin työsuhdeturvalaissa (7 §) on työnan-
13159: tään tasoittamaan yritystoimintaan liittyvää ris~ tajalla todettu olevan sanotunkaltainen velvol-
13160: kinjakoa siten, että pitempien pakkolomautus- lisuus.
13161: ten seuraamukset eivät, toisin kuin nykyään, Jos muuta työtä on järjestettävissä vain
13162: jäisi täysin työntekijän kannettaviksi. uudelleen kouluttamalla työntekijä joko yrityk-
13163: 34 §. Synnytyslomalta palaavan työntekijän sessä tai sen ulkopuolella yrityksen tai yhteis-
13164: ongelmana on, että hänet paluun yhteydessä kunnan toimesta, työnantajalla on velvollisuus
13165: siirretään muihin tehtäviin. Synnytys11omalta pa- tarjota työntekijälle tilaisuus tällaiseen uudel·
13166: luuta ei saisi käyttää vastoin työntekijän suos- leen koulutukseen. Jos työnantaja ei järjestä
13167: tumusta tapahtuviin siirtoihin. Tämän vuoksi työntekijälle sanottua uudelleen koulutusta tai,
13168: on tarpeen luoda säännökset .työntekijän oikeu- mikäli se yrityksessä ei ole mahdollista, järjestä
13169: desta palata niihin tehtäviin, joita hän hoiti hänelle tilaisuutta uudelleen koulutuksen hank-
13170: ennen synnytys,lomaansa. Jos näitä tehtäviä ei kimiseen yrityksen ulkopuolella, vaan irtisanoo
13171: enää ole osoitettavissa työntekijälle, häntä ei työntekijän tapauksessa, jossa työntekijälle olisi
13172: kuitenkaan saa siirtää sellaiseen työhön, joka ilmeisesti voitu uudelleen kouluttamalla järjes-
13173: vaativuudeltaan ja palkkaukseltaan poikkeaa sii- tää työtä, työnantaja syyllistyy lainvastaiseen
13174: tä, missä hän oli äitiyslomalle lähtiessään. irtisanomiseen.
13175: 37 §. Ehdotettu muutos työsopimuslain Koulutusvelvollisuuden laajuutta harkittaessa
13176: 37 §:n 2 momentin 4 kohtaan sisältää, asian- on lähdettävä siitä, että työnantajan vastuuta
13177: omaisen työntekijän suorittaman .työn pysyvästi työntekijöistään nykyisestään olennaisesti lisä-
13178: vähentyessä, työnantajalle asetetun uudelleen- tään. Uudelleen koulutukseen työnantajalta vaa~
13179: sijoittamis- ja kouluttamisvelvoitteen. dittavaa taloudellista panosta arvioitaessa on
13180: Se, milloin työn katsotaan pysyvästi vähen- otettava huomioon työnantajan mahdollisuudet.
13181: tyneen, jätetään oikeuskäytännössä määriteltä- Kohtuus edellyttää, ettei työnantajalta voida
13182: väksi. Tuon kaltainen tilanne ei voi kuitenkaan vaatia niin suuria taloudellisia uhrauksia, että
13183: olla kysymyksessä silloin, kun työn vähentymi- ne vaarantaisivat yrityksen toiminnan jatkuvuu-
13184: nen kestää enintään 75 päivää. den.
13185: Ehdotettu muutos tässä tärkeässä irtisano- Työnantajan uudelleenkouluttamisvelvolli-
13186: misen perustetta sääntelevässä mää.räyksessä on suutta koskeva määräys ei ole tuntematon
13187: merkitykseltään eräs keskeisimmistä työntekijä- muuallakaan länsimaissa. Esimerkiksi Saksan
13188: puolen uudistusvaatimuksista työsuhteiden tur- Liittotasavallassa voimassa olevien irtisanomis-
13189: vaamiseksi muun muassa automaatiota, ratio- suojamääräysten mukaan irtisanominen on lain
13190: nalisointia ja uuden tekniikan käyttöönottoa vastainen, jos työnantaja irtisanoo työnteki-
13191: 34 088200112W
13192: 266 Lakialoite n:o 114
13193:
13194: jän, joka olisi voinut jatkaa työnantajan palve- detyt määräykset voivat myös merkitä poik-
13195: luksessa sellaisen uudelleen koulutuksen jäl- keusta ehdotettuun pääsääntöön. On näet läh-
13196: keen, jota kohtuudella voidaan vaatia työn- dettävä siitä, että luottamusmiesasemassa olevat
13197: antajan järjestävän. työntekijät ovat, riippuen luonnollisesti kussa-
13198: Nykyisestä lainsäädännöstä puuttuu nimen- kin tapauksessa heidän ammattitaidostaan, vii-
13199: omaan säännös, jossa työnantajaa kielletään meisenä vähennettäviä työntekijöitä.
13200: työntekijän työsopimussuhteessa noudatettava- 3 7 a §. Ehdotettu säännös on •keskeiseltä
13201: na olevien ehtojen vastaisesti muuttamasta il- sisällöltään samanlainen kuin Ruotsin työsuhde-
13202: man työntekijän suostumusta työsuhteen ehtoja turvalaissa. Sen tarkoituksena on sellaisissa kol-
13203: työntekijän vahingoksi. Tosin täUainen kielto lektiivisissa irtisanomis- ja lomautustilanteissa,
13204: on jo nytkin johdettavissa yleisestä siviilioikeu- joissa työnantajalla on sinänsä muutoin lailliset
13205: dessa noudatettavasta "paeta sunt servanda" perusteet työvoiman vähennykselle, luoda sel-
13206: -periaatteesta. vät pelisäännöt, joiden mukaan on toimittava.
13207: Tällainen työsopimussuhteen muuttamiskicl-
13208: to on selvästi kirjattu ehdotettuun uuteen 4 Säännös suojaa ensisijaisesti työntekijäin luot-
13209: momenttiin. Raskaana olevan työntekijän suo- tamushenkilöitä (luottamusmiehiä, työsuojelu-
13210: jelua koskeva · säännös, johon on myös tehty valtuutettuja ja näihin rinnastettavia). Tämän
13211: muutoksia, siirtyy siten 5 momentiksi. jälkeen vähentämisjärjestys määräytyy työnan-
13212: tajan palveluksessa ollun ajan ja, mikäli nämä
13213: Jotta työnantajalla olisi oikeus ehdotuksessa ovat yhtä pitkät, työntekijän iän perusteella.
13214: sanottuun yksipuoliseen muutokseen, työnanta- Säännös estää työnantajan mielivaltaisen menet-
13215: jalla täytyy olla työntekijään nähden irtisano- telyn valittaessa vähennettäviä.
13216: misperuste. Jos työriantajalla on 2 momentissa
13217: mainittu· irtisanomisperuste, tämä voi joko sa- Jos edellä sanotun listan mukaisesti suori-
13218: noa työntekijän irti tai suorittaa työsuhteen tettavan vähennyksen jälkeen toimintayksik-
13219: ehtojen muuttamisen. Työnantaja on velvolli- köön jäävät työntekijät eivät kohtuullisen opet-
13220: nen näissä muuttamistapauksissa noudattamaan teluajan jälkeenkään kykenisi suoriutumaan
13221: soveltuvin osin samaa menettelyä kuin irtisa- niistä tehtävistä, joita vähennettävät suoritta-
13222: nomisessa eli noudattamaan esim. irtisanomis- vat, ei vähentämisjärjestystä tältä osin nouda-
13223: aikaa. teta. Mikäli vähentämisjärjestyksen noudattami-
13224: seksi jouduttaisiin työntekijä sijoittamaan
13225: Ehdotettu työsuhteen ehtojen muuttamiskiel- uudelleen toiseen työtehtävään, ei työntekijällä
13226: to koskee myös määräaikaisten työsopimusten ole etuoikeutta sellaiseen työhön, jota hän ei
13227: ehtojen muuttamista. kvkene tekemään. Säännöksellä turvataan se
13228: Raskaana tai synnytyslomalla olevan työn- työnantajan kannalta keskeinen intressi, että
13229: tekijän irtisanomissuojaa on kierretty myös tois- työvoiman vähentämisen jälkeenkin yritykseen
13230: taiseksi voimassa olevien työsopimusten osalta jää sellainen työntekijäkunta, joka soveltuu teh-
13231: ilmoittamalla tekaistun irtisanomisen syyksi jo- täviinsä.
13232: kin muu syy kuin raskaus tai synnytysloma. Toisen momentin mukaan vähentämisjärjes-
13233: Tällöin työntekijä, joka olettaa irtisanomisen tys määritellään toimintayksiköittäin. Toiminta-
13234: johtuvan ·tosiasiassa raskaudesta tai synnytys- yksikkö yrityksessä voi tapauksesta riippuen
13235: lomasta, joutuu käytännössä mahdottoman to- tarkoittaa esimerkiksi yrityksen osaa, joka si-
13236: distamistehtävän eteen. Irtisanomissuojan te- jaitsee samassa rakennuksessa, tai jollakin työ-
13237: hostamiseksi tulisi nykyistä työsopimuslain alalla yrityksen organisaation mukaan määräy-
13238: 37 §:n 4 momenttia, joka ehdotuksessa siirtyy tyviä rajoja.
13239: 5 momentiksi, muuttaa siten, ettei raskaana tai
13240: synnytyslomalla olevan työntekijän työsopimus 38 §. Ehdotuksemme muutetuksi 38 · §:ksi
13241: olisi millään perusteella irtisanottavissa. Turvaa on työntekijän noudatettavana olevaa irtisano-
13242: on syytä laajentaa koskemaan myös välittömäs- misaikaa lukuun ottamatta samansisältöinen
13243: ti synnytyslomalta paluuta seuraavaa aikaa. Täl- kuin Ruotsin työsuhdeturvalain vastaava sään-
13244: laiseksi karenssiajaksi ehdotetaan kuutta kuu- nös. Se merkitsee työntekijöiden suurimman
13245: kautta. Liikkeen lakkaaminen on kuitenkin ,sel- osan kannalta työnantajan noudatettavana ole-
13246: lainen syy, jonka vuoksi myös raskaana tai syn- vien irtisanomisaikojen olennaista pitentämistä.
13247: nytyslomalla oleva työntekijä on voitava irti- Työntekijän oikeutta laissa sanottuihin irti-
13248: sanoa. Luottamusmiesasemassa olevan työnte- sanomisaikoihin voidaan rajoittaa vain valta-
13249: kijän suojaksi työn vähentymistilanteessa sää- kunnallisella työehtosopimuksella.
13250: Lakialoite n:o 114 2.67
13251:
13252: 4 momentissa oleva säännös työntekijän oi- jonka osalta ei ole noudatettu .työriitojen sovit-
13253: keudesta palkkaan irtisanomisaikana lähinnä telua koskevia lain säännöksiä tai joka on työ-
13254: vain selventää nykyistä oikeustilaa. Työntekijän sopimuslain tai työehtosopimuksen määräysten
13255: oikeus paikalliseen vapaaseen kohtuullisessa vastainen.
13256: määrin irtisanomisaikana on myös samansisäl- Lain ·kirjoitetun sanamuodon mukaan on ti-
13257: töinen kuin Ruotsin vastaava määräys. lanne täten se, että työnantaja mahdollisesti voi
13258: 40 §. Koko 40 § olisi kumottava tarpeetto- työntekijän osallistuessa ns. kiellettyyn lakkoon
13259: mana. Liikkeen luovutus sinänsä ei ole riittävä purkaa työsuhteen, mutta ei voi samasta syystä
13260: peruste joihinkin poi:kkeuksiin :työsuhdeturvaan irtisanoa häntä, ja kuitenkin työsuhteen purka-
13261: liittyvien säännösten noudattamisessa. minen on työntekijän kannalta huomattavasti
13262: 42 a §. Ehdotus työsopimuslain 42 a §:n ankarampi toimenpide kuin irtisanominen. Eh-
13263: muuttamiseksi samankaltaiseksi kuin Ruotsin dotus poistaisi yllä mainittujen lain säännösten
13264: työsuhdeturvalain vastaava säännös perustuu ristiriitaisuuden ja siitä aiheutuneen epävar-
13265: siihen, että nykyinen normi on liian väljä ja muuden työmarkkinajärjestöjen sekä tuomio-
13266: epämääräinen eikä se toimi. Sen noudattami- istuinten piirissä. Ehdotuksen mukaan purku-
13267: seen ei liity sanktioita. oikeutta ei ole, mikäli työntekijä tai työnantaja
13268: 1 momentissa on ehdotettu, että työnantajan osallistuu työtaisteluun siitä riippumatta, onko
13269: on säännöksessä sanotussa tapauksessa nimen- se työriitojen sovittelulain, työehtosopimuslain
13270: omaan otettava yhteyttä asianomaiseen työnte- tai työehtosopimuksen vastainen. Mainittujen
13271: kijään ja tarjottava työtä hänelle eikä pelkäs- lakien vastaisesta työtaistelusta on säädetty
13272: tään tiedusteltava työvoimatoimistosta, sattuu- seuraamukset ko. laeissa. Termi työtaistelu ym-
13273: ko työntekijä sillä hetkellä olemaan nimen- märretään tässä kuten työsopimuslain 37 §:n 2
13274: omaan tuossa toimistossa työnhakijana. momentin 2 kohdassakin laajassa merkityksessä
13275: Jos usealla työntekijällä on oikeus uuteen ja ·se kattaa kaikki mahdolliset työtaistelutoi-
13276: työsuhteeseen, noudatetaan 37 a §: ssä sanottua menpiteet.
13277: järjestystä niin, että viimeksi vähennettävällä Voimaantulosäännös. Työsopimuslain muu-
13278: on etusija ennen aikaisemmin vähennettävää. tokset tulevat ennen pa1vana
13279: 3 momentin m1.11kaan työntekijällä on oikeus kuuta 198 solmittujen työsopimusten osalta
13280: tarjouksen saatuaan kohtuulliseen haJ.ikinta- voimaan, jos sopimus on tehty toistaiseksi, sen
13281: aikaan. Jos työntekijä ilman laissa sanottuja pe- jälkeen kun lain voimaantulopäivästä on kulu-
13282: rusteita torjuu työnantajan tarjouksen, työn- nut työnantajan noudatettava irtisanomisaika.
13283: tekijän oikeus on ·rauennut. On kuitenkin mahdollista sopia, että muutok-
13284: 43 §. Voimassa olevaa työsopimuslakia saa- set tulevat voimaan aikaisemminkin tai että ne
13285: dettäessä sisällytettiin vasta eduskuntatyön ai- koskevat myös muita kuin toistaiseksi tehtyjä
13286: kana lakiin 37 § :n 2 momentin irtisanomissuo- työsopimuksia. Mikäli työsopimus muutosten
13287: jaa koskevat määräykset. Tällöin ei kuitenkaan voimaantulon jälkeen lakkaisi tapahtuneen irti-
13288: puututtu enää 43 §:n sisältöön, mistä johtuen sanomisen, sovitun määräajan päättymisen tai
13289: mainitut säännökset ovat tietyiltä osin ristirii- muun syyn takia, mutta työ jatkuu työsopimus-
13290: dassa keskenään. lain 39 §: ssä säädetyn sopimussuhteen hiljaisen
13291: Lain 37 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan pidennyksen vuoksi, on sopimussuhteeseen siitä
13292: erityisen painavana syynä, jonka johdosta työn- lähtien sovellettava työsopimuslain säännöksiä
13293: antaja voisi irtisanoa työntekijän, ei voida pitää niiden muutetussa muodossa. ·
13294: työntekijän osallistumista lakkoon tai muuhun Edellä olevan perusteella ehdotamme SKDL:n
13295: työtaisteluun. Sen sijaan 43 §:n 4 momentin eduskuntaryhmän tkantana,
13296: mukaan, mikäli mainitun pykälän 1 momentin
13297: edellytykset täyttyvät, työnantaja voi purkaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13298: työsopimuksen, jos työntekijä ryhtyy lakkoon, lakiehdotukset:
13299: 26S Lakialoite n:o 114
13300:
13301:
13302: 1.
13303:
13304:
13305:
13306:
13307: Työsuhdeturvalaki
13308: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13309:
13310: 1 § 6. Uutta työsuhdetta Vähintään kahta viik-
13311: Lain soveltamisala silloin, kun työn- koa ennen työn .tar-
13312: tekijällä on sii- joamista.
13313: Tätä lakia sovelletaan työsopimuslaissa hen työsopimus-
13314: (320/70) tarkoitettuun lomautukseen sekä työ- lain 42 a § :n mu-
13315: sopimuksen irtisanomiseen, purkamiseen ja työ- kaan oikeus.
13316: suhteen ehtojen muuttamiseen.
13317:
13318: 2 § Tämän lain 6 § :ssä tarkoitetut työnantaJaUl
13319: Ennakkoilmoitus ja työntekijäin yhdistykset voivat sopia, että
13320: ennakkoilmoitus annetaan 1 momentissa sano-
13321: Työnantajan on annettava sille työntekijäyh- tun yhdistyksen sijasta jollekin muulle sopivak-
13322: distykselle, jota asianomaisen työntekijän pää- si katsotulle työntekijäyhdistykselle.
13323: luottamusmies tai tätä vastaava yhdysmies edus- Jos asia koskee edellä 1 tai 2 kohdassa tar-
13324: taa, ennakkoilmoitus aiotusta toimenpiteestä, koitettua toimenpidettä, työnantajan on ilmoi-
13325: joka koskee nyt puheena olevaa työntekijää, tettava aiotusta toimenpiteestä asianomaiselle
13326: seuraavasti: työntekijälle saman ajan kuluessa kuin työnte-
13327: Asia koskee Ennakkoilmoitus kijäjärjestöllekin.
13328: Jos ennakkoilmoituksen tekemistä niissä ta-
13329: 1. Irtisanomista työn- Vähintään kahta viik~
13330: pauksissa, joita tarkoitetaan 3-6 kohdissa,
13331: tekijän henkilö- koa ennen irtisano- kohtaa este siten, ettei ilmoitusta voi antaa sää-
13332: kohtaisten olosuh- mista. detyssä ajassa, ennakkoilmoitus on sen sijaan
13333: teiden perusteella. annettava niin pian kuin se voi tapahtua.
13334: 2. Työsopimuksen Niin pian kuin se voi
13335: purkamista. tapahtua.
13336: 3. Irtisanomista työn Vähintään kuukautta 3 §
13337: vähyyden johdosta. ennen irtisanomista. Ilmoituksen jälkeinen neuvotteluvelvollisuus
13338: 4. Lomautusta, joka Vähintään kuukautta
13339: luonteeltaan ei ole ennen lomautusta. Se, jolla 2 § :n 1 tai 2 momentin mukaan on
13340: yksittäistä ja ly- oikeus saada ennakkoilmoitus tai 3 momentin
13341: hytaikaista eikä mukainen ilmoitus, on oikeutettu vaatimaan
13342: liioin johdu siitä, työnantajalta neuvottelua aiotusta toimenpitees-
13343: että työ on kausi- tä. Neuvottelua on vaadittava viimeistään vii-
13344: luontoista tai muu- kon kuluttua siitä, kun ennakkoilmoitus tai
13345: toin luonteeltaan muu ilmoitus annettiin.
13346: sellaista, ettei se Jos neuvottelua on vaadittu, työnantaja ei
13347: ole yhtäjaksoista. saa ryhtyä toimenpiteeseen ennen kuin tilaisuus
13348: 5. Työntekijää uudel- Vähintään kahta viik- neuvottelemiseen on suotu. Neuvotteluvelvolli-
13349: leen työhön otta- koa ennen uudelleen suus katsotaan täytetyksi, kun asia on työnanta-
13350: mista lomautuksen työhön ottamista. jan ja työntekijäyhdistyksen sekä työntekijän
13351: jälkeen. välillä käsitelty.
13352: Lakialoite n:o 114 269
13353:
13354: 4§ tuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päätty-
13355: Irtisanomisen, purkamisen ;a Iomauttamisen mistä seuraavana arkipäivänä.
13356: toimittaminen Irtisanoessaan tai putkaessaan työsopimuk-
13357: se~ työnantajan on ilmoitettava työntekijälle,
13358: Työnantajan on toumtettava 1rt1sanominen, miten ja minkä ajan kuluessa työntekijän on
13359: ellei syy ole jo aikaisemmin menettänyt merki- 5 §:n mukaan meneteltävä, jos hän katsoo irti-
13360: tystään, kohtuullisessa ajassa siitä, kun työso- sanomisen tai purkamisen tapahtuneen lain vas-
13361: pimuslain 37 §:n 2 momentissa tarkoitettu eri- taisesti. Työnantajan on lisäksi työntekijän
13362: tyisen painava syy irtisanomiseen ilmaantui tai, pyynnöstä välittömästi ilmoitettava tälle kirjal-
13363: jos peruste on jatkuva, siitä, kun saatiin tieto lisesti työsopimuksen irtisanomisen tai purka-
13364: sen lakkaamisesta. Mikäli irtisanominen tapah- misen syyt.
13365: tuu työntekijän henkilökohtaisten olosuhteiden
13366: perusteella, se on toimitettava kolmen viikon 5 §
13367: kuluessa syyn ilmaantumisesta tai perusteen Työntekijän ilmoitus ja työsuhteen jatkuminen
13368: ollessa jatkuva sen lakkaamisesta. Jos asiasta
13369: on 3 § :n mukaan käyty neuvotteluja, voidaan Jos työntekijä katsoo työsopimuksen tulleen
13370: irtisanominen viimeksi sanotussa tapauksessa irtisanotuksi tai puretuksi lain vastaisesti ja
13371: kuitenkin toimittaa viikon kuluessa neuvottelun vaatii työsuhteen jatkumista, hänen on ilmoi-
13372: päättymisestä, vaikka kolmen viikon määräaika tettava tästä työnantajalle kahden viikon ku-
13373: olisikin jo kulunut umpeen. Jos irtisanomista luessa saatuaan 4 § :n 5 momentissa tarkoitetun
13374: kohtaa ,pätevä este, saadaan irtisanominen toi- oikeata menettelyä koskevan ilmoituksen. Työ-
13375: mittaa viikon kuluessa esteen lakkaamisesta. suhde ei tällöin irtisanomisen perusteella pääty
13376: Työsopimuksen .purkamisoikeuden raukeamises- ennen kuin riita on lopullisesti ratkaistu. Tuo-
13377: mioistuin voi erityisestä syystä määrätä työ-
13378: .
13379: ta on säädetty työsopimuslain 44 §:ssä.
13380: Työnantajan on ennen ivtisanomista, purka-
13381: suhteen lakkaavaksi irtisanomisajan päättyessä
13382: tai myöhempänä ajankohtana.
13383: mista tai Iomauttamista koskevan ilmoituksen · Ellei työntekijä vaadi työsuhteen jatkumista,
13384: antamista kuultava työntekijää, missä tilaisuu- vaan sen sijaan vahingonkorvauksia tämän lain
13385: dessa työntekijällä· on oikeus käyttää avustajaa. perusteella, on hänen ilmoitettava siitä työn-
13386: 'Työnantajan on irtisanottava tai purettava antajalle neljän kuukauden kuluessa saatuaan
13387: työntekijän työsopimus tai Iomautettava työn- 2 § :n 5 ·momentissa tarkoitetun oikeata menet-
13388: tekijä hänelle henkilökohtaisesti annetulla kir- telyä koskevan ilmoituksen.
13389: jallisella ilmoituksella. Ellei tämä ole mahdol- Työnantaja ei saa riitautetun irtisanomisen
13390: lista, voidaan irtisanomista koskeva ilmoitus lä- perusteella sulkea työntekijää työstä ilman eri-
13391: hettää. postitse työntekijän ilmoittamaan tai tyisiä syitä. Työntekijällä on oikeus täyteen
13392: muutoin tiedossa olevaan postiosoitteeseen. palkkaan ja muihin työsopimuksen mukaisiin
13393: Työsopimuksen päättänyt tai työntekijän lo- etuihin siihen asti, kunnes asia on lopullisesti
13394: mauttanut työnantaja on tarvittaessa velvolli- ratkaistu. Oikeus voi määrätä, että tässä tar-
13395: nen näyttämään toteen ilmoituksen toimittami- koitettu työstä sulkeminen on lakkaava.
13396: sen. Oikeus voi määrätä, että työsuhde jatkuu
13397: Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen purkamisesta huolimatta riidan lopulliseen rat-
13398: katsotaan toimitetuksi ja lomautusilmoitus an- kaisuun asti. Tällöin on sovellettava edellä 3
13399: netuksi silloin, kun työnantaja tai työntekijä momentissa olevia säännöksiä työntekijän oi-
13400: on saanut tiedon toimenpiteestä. Mikäli ilmoi- keudesta palkkaan ja muihin työsopimuksen
13401: tus työsopimuksen irtisanomisesta on 3 mo- mukaisiin etuihin. Jos edellä sanottu määräys
13402: mentin mukaisesti lähetetty postitse, katsotaan on annettu, työnantaja ei saa sen syyn perus-
13403: työsopimuksen irtisanominen toimitetuksi seit- teella, joka on aiheuttanut purkamisen, sulkea
13404: semäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus työntekijää työstä.
13405: on annettu postin kuljetettavaksi. Työntekijän 6 §
13406: ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosi- Neuvotteluvelvollisuus
13407: lomalla taikka työajan tasoittumisesta johtuval-
13408: la vähintään kahden viikon pituisella vapaa- Saatuaan 5 §: ssä tarkoitetun ilmoituksen,
13409: ajalla katsotaan postitse lähetettyyn ilmoituk- on työnantajan viivytyksettä neuvoteltava työn-
13410: seen perustuva irtisanominen kuitenkin toimite- tekijän kanssa irtisanomisen tai purkamisen
13411: 270 Lakialoite n:o 114
13412:
13413:
13414: laillisuudesta. Nämä paikalliset neuvottelut on viikon kuluessa siitä, kun työnantaja on saa-
13415: käytävä kahden viikon kuluessa siitä, kun työn- nut työntekijän 5 § :n mukaiset} .ilmoituksen.
13416: antaja on saanut työntekijän 5 §:n mukaisen Milloin kanne koskee tämän' lain mukaisia
13417: ilmoituksen. vahingonkorvauksia ·hu · tähän lakiin tai työ-
13418: Ellei erimielisyyttä ole voitu ratkaista paikal- sopimuslain 30, 38 ja 42 §:iin perustuvaa
13419: lisissa neuvotteluissa, voi työnantaja tai työn- palkkaa tai muuta etua, on haastehakemus toi~
13420: tekijä saattaa erimielisyyden neuvoteltavaksi .mitettava työtuomioistuimelle vuoden kuluessa
13421: heitä edustavien työnantaja- ja työntekijäyhdis- siitä, kun vahinko syntyi tai palkka tai muu
13422: tysten vä1illä. Elleivät työnantaja- ja työntekijä- etu erääntyi. Mikäli riidan osapuolet tai toi-
13423: yhdistys ole sopineet muusta neuvottelumenet- nen heistä ei kuulu 6 §:ssä tarkoitetun yhdis-
13424: telystä, neuvottelut käydään näitä yhdistyksiä tysten välisen neuvottelumenettelyn piiriin, on
13425: sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen so- kanne pantava samassa ajassa vireille yleisessä
13426: veltamista viimeksi sitoneen työehtosopimuksen alioikeudessa. ' ·
13427: neuvottelumenettelyä koskevien määräysten Muutosta alioikeuden ratkaisuun haetaan
13428: mukaisessa järjestyksessä. Nämä neuvottelut on työtuomioistuimelta valittamalla. Muutoksen-
13429: käytävä kuuden viikon kuluessa siitä, kun haussa noudatetaan soveltuvin osin oikeuden-
13430: työnantaja on saanut työntekijäitä 5 § :n: mukai- käymiskaaren 25 luvun säännöksiä muutoksen-
13431: sen ilmoituksen. Yksittäistapauksissa edellä hausta aliolkeudesta hovioikeuteen.
13432: mainitut yhdistykset voivat kuitenkin kirjalli- Jos työnantaja ja työntekijä tai 6 §:ssä tar-
13433: sesti sopia tämän määräajan pidentämisestä. koitetut työnantajain ja työntekijäin yhdistys
13434: niin sopivat, voidaan työsopimuksen irtisa-
13435: 7 § nomista tai purkamista koskeva erimielisyys
13436: saattaa välimiesmenettelystä annetun lain (46/
13437: Neuvottelujen käyminen 28) mukaisessa menettelyssä ratkaistavaksi.
13438: Jollei muusta menettelystä ole sovittu, lain
13439: mukainen neuvotteluvelvollisuus katsotaan täy- 9 §
13440: tetyksi, kun asia on työnantajan ja työntekijän Uuden määräajan myöntäminen
13441: tai vastaavasti työnantaja- ja työntekijäyhdistyk-
13442: sen välillä käsitelty. Sille, joka laillisen esteen takia ei ole voi-
13443: Työnantaja- ja työntekijäyhdistyksen välisistä nut tehdä 5 §:n mukaista ilmoitusta sääde-
13444: neuvotteluista on laadittava pöytäkirja, josta tyssä määräajassa tai saattaa asiaa tuomioistui-
13445: käy ilmi tehdyn ratkaisun sisältö, tai ellei asias- men ratkaistavaksi 8 §:ssä säädetyssä määrä-
13446: ta ole päästy yksimielisyyteen, kummankin osa- ajassa tai joka muutoin esittää anomuksensa
13447: puolen mielipide neuvottelun kohteena olleesta tueksi painavia syitä, työtuomioistuin voi ha-
13448: erimielisyydestä. kemuksesta, kuultuaan asiasta ensin vastapuol-
13449: ta, myöntää uuden, enintään mainituissa sään-
13450: 8 § nöksissä säädetyn pituisen määräajan ilmoituk-
13451: sen tekemiseksi tai asian saattamiseksi tuomio-
13452: Tuomiaistuinkäsittely istuimen ratkaistavaksi.
13453: Jollei työsopimuksen irtisanomista tai pur- Uutta määräaikaa on haettava kirjallisesti
13454: kamista koskevasta riidasta ole päästy sovin- työtuomioistuimelta kahden viikon kuluessa 1
13455: toon tämän lain mukaisissa neuvotteluissa, momentissa tarkoitetun estymisen lakkaamises-
13456: voi työnantaja tai työntekijä saattaa asian tuo- ta ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa
13457: mioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistui- siitä päivästä, jona määräaika päättyi.
13458: mesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukai-
13459: nen haastehakemus on toimitettava neljän vii- 10 §
13460: kon kuluessa 7 §: ssä tarkoitettujen neuvotte-
13461: lujen päättymisestä, jos työntekijä vaatii työ- Työsuhteen jatkuminen
13462: suhteen jatkumista. Mikäli työntekijä on vaatinut työsuhteen
13463: Mikäli riidan osapuolet tai toinen heistä jatkumista ja oikeus on lainvoimaisella tuo-
13464: ei kuulu 6 §:ssä tarkoitetun yhdistysten vä- miolla tod<:!nnut, että työnantajan toimittama
13465: lisen neuvottelumenettelyn piiriin, on kanne työsopimuksen irtisanominen on tapahtunut
13466: pantava vireille yleisessä alioikeudessa kuuden lain vastaisesti ja purkamisen kysymyksessä
13467: Lakialoite n:o 114 271
13468:
13469: ollen, ettei perustetta edes irtisanomiselle oli- 14 §
13470: si ollut, oikeuden on julistettava irtisanomi- Työsuhteen ehtojen muuttaminen
13471: nen tai purkaminen pätemättömäksi.
13472: Jos irtisanominen tai purkaminen on lain- Ilman työntekijän suostumusta tapahtunee-
13473: voiman saaneelia tuomiolla julistettu pätemät- seen työsuhteen ehtojen muuttamiseen ja sen
13474: tömäksi, työnantaja ei saa sillä perusteella, pätevyyttä koskevaan kiistaan noudatetaan so-
13475: joka on aiheuttanut irtisanomisen tai purka- veltuvin osin, mitä edellä 4-10 ja 12-13
13476: misen, sulkea työntekijää työstä. §:ssä on säädetty sen tapauksen varalta, että
13477: työntekijä katsoo tulleensa irtisanotuksi ilman
13478: 11 § laillisia perusteita ja vaatii irtisanomisen ju-
13479: listamista pätemättömäksi.
13480: Korvausvei vollisuus Jos oikeus on julistanut työsuhteen ehtojen
13481: Työnantaja, joka on lain vastaisesti irti- muuttamisen pätemättömäksi, mutta työnan-
13482: sanonut tai purkanut työntekijän työsopimuk- taja ei noudata tuomiota, työsuhdetta ei kat-
13483: sen, on velvollinen suorittamaan työntekijälle sota purkautuneeksi, jollei työntekijä sitä pura,
13484: ennen lainvoimaisen päätöksen antamista syn- mutta työnantaja on velvollinen suorittamaan
13485: tyneen palkan ja muiden työsopimussuhteesta työntekijälle 11 §:ssä säädetyn vahingonkor-
13486: johtuvien etuuksien menetyksen lisäksi kor- vauksen enimmäismäärän.
13487: vauksena laittomasta irtisanomisesta tai pur-
13488: kamisesta syntyneestä vahingosta vähintään 15 §
13489: kuuden kuukauden ja enintään .30 kuukauden Säännösten ehdottomuus
13490: palkan.
13491: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tä-
13492: 12 § män lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön.
13493: Tehostettu korvausvelvollisuus 16 §
13494: Työnantaja, joka ei noudata tuomioistuimen Kanneaika
13495: edellä 10 §: ssä tarkoitettua tuomiota, jolla Työntekijän oikeus tässä laissa tarkoitettuun
13496: työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen korvaukseen on viimeistään rauennut, jollei
13497: on julistettu pätemättömäksi, ja työsopimus- kannetta ole nostettu kolmen vuoden kuluessa
13498: suhde lakkaa, on velvollinen suorittamaan työn- työsopimuksen irtisanomisesta.
13499: tekijälle 11 §: ssä säädetyn vahingonkorvauk-
13500: sen enimmäismäärän. 17 §
13501: 13 § Asetuksenanto-oikeus
13502: Aineeton vahingonkorvaus Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
13503: panosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa
13504: Jos työnantaja laiminlyö tässä laissa tai työ- asetuksella.
13505: sopimuslain 2, .3, .30, .30 a, .30 h, .34, .36-.39,
13506: 18 §
13507: 42-43, 45 ja 5.3 §:ssä säädettyjä velvolli-
13508: suuksiaan, hänen on maksettava työntekijälle V oimaantulosäännös
13509: sen lisäksi, mitä edellä 11 ja 12 §:ssä sano- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13510: taan, korvausta syntyneestä aineettomasta va- kuuta 198 . Ennen tämän lain voimaantuloa
13511: hingosta vähintään työntekijän yhden kuukau- tehtyyn työsopimukseen sovelletaan, ellei toi-
13512: den ja enintään kuuden kuukauden palkkaa sin sovita, tätä ennen voimassa ollutta lakia,
13513: vastaavan määrän. Korvausta ei kuitenkaan ei kuitenkaan, jos sopimus on tehty toistaisek-
13514: määrätä, jos 11 §: ssä tarkoitetuissa tapauksissa si, kauemmin kuin jos työnantaja olisi sen irti-
13515: sanotun säännöksen nojalla tuomittuun kor- sanonut tämän lain voimaantulopäivänä. Jos so-
13516: vaukseen jo sisältyy hyvitys tapahtuneesta pimus tämän lain voimassa ollessa lakkaisi ta-
13517: rikkomuksesta. pahtuneen irtisanomisen, sovitun maaraaJan
13518: Arvosteltaessa vahingon määrää otetaan eri- päättymisen tai muun syyn takia, mutta työ
13519: tyisesti huomioon se intressi, joka työnteki- jatkuu niin kuin työsopimuslain .39 §:ssä sano-
13520: jällä on siihen, että työnantaja noudattaa edel- taan, on sopimussuhteeseen siitä lähtien sovel-
13521: lä sanottuja lain säännöksiä. lettava tätä lakia.
13522: 272 Lakialoite n:o 114
13523:
13524:
13525: 2.
13526:
13527:
13528:
13529:
13530: Laki
13531: työsopimuslain muuttamisesta
13532:
13533: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13534: kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 40 §,
13535: muutetaan 3 §, 34 §:n 1 momentti, 37 §:n 2 momentin 4 kohta, 37 §:n 4 momentti,
13536: 38 §, 42 a § ja 43 §:n 4 momentti, näistä 37 §:n 4 momentti sellaisena kuin se on muutet•
13537: tuna 1 päivänä joulukuuta 1978 annetulla lailla (925/78), 38 § sellaisena kuin se on muu~
13538: tettuna 16 päivänä .kesäkuuta 1978 annetulla lailla (476/78) ja 42 a § sellaisena kuin se on
13539: 16 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa (476/78), sekä
13540: lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2, 3 ja 4 momentti siirtyvät 3, 4ja 5
13541: momenteiksi, 30 §:ään uusi 4 momentti, 37 §:ään uusi 5 momentti sekä lakiin uusi 37 ä §,
13542: seuraavasti:
13543:
13544: 2 § män pykälän mukaan kuuluvia etuja, on mitä-
13545: tön.
13546: Kestoaika 30 §
13547: Lomauttaminen
13548: Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä, jos
13549: työtehtävien erikoisluonne, sijaisuus tai harjoit- ------------·-
13550: telu sitä edellyttävät. Jos määräaikainen työ- Kun työntekijä on ollut lomautettuna kakSi
13551: sopimus on tehty muissa kuin edellä mainituis- viikkoa tai saman kalenterivuoden aikana yh-
13552: sa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuk- teensä 30 päivää, on hänellä oikeus saada täysi
13553: sia on ilman pätevää syytä solmittu toistuvasti, palkka seuraavilta lomautuspäiviltä. Muu sopi-
13554: pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa ole- mus on mitätön.
13555: vana työsopimuksena. Muu sopimus on mitä-
13556: tön. 34 §
13557: Synnytysloma
13558: 3 § Naispuolisella työntekijällä, jonka raskaus on
13559: Koeaika kestänyt vähintään 180 päivää, on oikeus saada
13560: synnytyslomaksi se aika, johon hänelle sairaus-
13561: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia erttYI- vakuutuslain mukaan tulevan äitiysrahan katso-
13562: sestä koeajasta, jonka pituus voi olla enintään taan kohdistuvan tai, jollei hänellä ole oikeutta
13563: kolme kuukautta työsuhteen alkamisesta. Koe- äitiysrahaan, katsottaisiin kohdistuvan, jos hä-
13564: aikana voi työnantaja purkaa työsuhteen, sen nellä sellainen oikeus olisi. Synnytysloman aika
13565: lisäksi mitä purku- ja irtisanomisedellytyksistä ei kuitenkaan pääty aikaisemmin kuin kuuden
13566: muualla tässä laissa on säädetty, vain sillä pe- viikon kuluttua synnytyksestä. Synnytyslomalta
13567: rusteella, ettei työntekijä ilmeisesti työhön palaava työntekijä on oikeutettu palaamaan nii-
13568: opastuksesta ja ohjauksesta huolimatta kykene hin tehtäviin, jotka olivat hänen varsinaisia
13569: työsopimuksen mukaiseen työhön. Työntekijäl- tehtäviään synnytyslomalle lähtiessä. Mikäli näi-
13570: lä on oikeus koeaikana vapaasti purkaa työ- tä tehtäviä ei enää ole osoitettavissa työnteki-
13571: suhde. jälle, ei häntä kuitenkaan saa siirtää työhön,
13572: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tä- joka vaativuudeltaan tai palkkaukseltaan poik-
13573: Lakialoite n:o 114 .273
13574:
13575: keaa siitä, missä hän oli äitiyslomalle lähties- vähentämisjärjestystä, jonka mukaan viimeksi
13576: sään. irtisanotaan tai lomautetaan työntekijöiden luot-
13577: tamushenkilöitä. Tämän lisäksi noudatetaan
13578: sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai
13579: 37 § lomautetaan työntekijä, jonka yhteenlaskettu
13580: työssäoloaika työnantajan palveluksessa on pi-
13581: Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset sin. Työssäoloaikojen ollessa yhtä pitkät on
13582: iältään vanbernmaila työntekijällä etuoikeus
13583: Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää i1man saada jäädä työsuhteeseen. Mikäli työntekijälle
13584: erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä ei vain uudelleen sijoittamalla voidaan antaa tyÖ-
13585: voida pitää ainakaan: tä työnantajan palveluksessa, hänen etuoikeu-
13586: tensa edellytyksenä on, että hänellä on riittävä
13587: kyky tuohon toiseen työhön. Työehtosopimuk-
13588: 4) työn tilapäistä vähentymistä, jonka ajaksi sella voidaan sopia muunkinlaisesta vähentä-
13589: työnantajan on pyrittävä järjestämään muuta misjärjestyksestä.
13590: työtä. Jollei työn tilapäisen vähentymisen ajaksi
13591: voida järjestää muuta työtä, voidaan työntekijä Jos työnantajalla on useita toimintayksiköitä,
13592: lomauttaa. Mikäli työntekijän työ on pysyvästi vuorojärjestys määrätään erikseen kutakin toi-
13593: vähentynyt, työnantaja voi irtisanoa työnteki- mintayksikköä varten.
13594: jän työsopimuksen vain siinä tapauksessa, ettei
13595: työntekijälle voida järjestää muuta työtä uudel- 38 §
13596: leen sijoittamalla tai kouluttamalla. Irtisanomisaika
13597: Työnantaja ei saa ilman 2 momentissa mai- Työsopimus voidaan irtisanoa päättymään
13598: nittua erityisen painavaa syytä työsopimussuh- työnantajan toimesta aikaisintaan kuukauden
13599: teessa noudatettavana olevien ehtojen vastaises- kuluttua ja työntekijän toimesta aikaisintaan
13600: ti ilman työntekijän suostumusta muuttaa työn- 14 päivän kuluttua.
13601: tekijän vahingoksi työsuhteen ehtoja. Sanotun- Työntekijällä, joka irtisanomisen tapahtuessa
13602: kaltaisessa työsuhteen ehtojen ilman työnteki- on ollut työsuhteessa työnantajaan viimeiset
13603: jän suostumusta tapahtuvassa muuttamisessa kuusi kuukautta tai yhteensä vähintään 12 kuu-
13604: työnantajan on meneteltävä muutoinkin sovel- kautta kahden viimeksi kuluneen vuoden ku-
13605: tuvin osin samoin kuin irtisanoessaan työsopi- luessa, on oikeus irtisanomisaikaan, joka on
13606: muksen. Mitä tässä momentissa on sanottu, kaksi kuukautta, jos hän on täyttänyt 25
13607: koskee soveltuvin osin myös määräaikaista työ- vuotta
13608: sopimusta.
13609: kolme kuukautta, jos hän on täyttänyt 30
13610: Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työ- vuotta
13611: sopimusta tämän raskauden aikana eikä 34 § :n
13612: 1 momentissa tarkoitetun työehtosopimuksen neljä kuukautta, jos hän on täyttänyt 35
13613: tai työnantajan ja työntekijän kesken sovitun, vuotta
13614: enintään 12 kuukauden pituisen synnytysloman viisi kuukautta, jos hän on täyttänyt 40
13615: aikana eikä päättyväksi kuuden kuukauden ku- vuotta
13616: luessa siitä, kun työntekijä on palannut synny- kuusi kuukautta, jos hän on täyttänyt 45
13617: tyslomalta. Mitä edellä on sanottu, ei rajoita vuotta.
13618: työnantajan oikeutta irtisanoa työsopimus liik- Työntekijän oikeutta 1 ja 2 momentissa mai-
13619: keen lakkaamisen johdosta tai jos luottamus· nittuun irtisanomisaikaan voidaan rajoittaa vain
13620: miesasemassa olevan työntekijän suojaksi sää- valtl!kunnallisten työmarlclcinajärjestöjen välisel-
13621: detyistä määräyksistä työn vähentymistilantees- lä työehtosopimuksella.
13622: sa muuta johtuu.
13623: Työntekijällä on oikeus palkkaan ja muihin
13624: työsopimuksen mukaisiin etuihin irtisanomis-
13625: 37 a § aikana, vaikkei työnantaja tarjoaisi hänelle työ-
13626: TyötJoiman vähentämisjärjestys tä. Irtisanomisaikana työntekijällä on oikeus
13627: paikalliseen vapaaseen kohtuullisessa määrin,
13628: Työn vähyyteen perustuvassa irtisanomisessa jotta hän voisi kä}'dä työnvälityksessä tai muu-
13629: tai lomautuksessa on työnantajan noudatettava toin hakea työtä.
13630: 35 088200112W
13631: 274 Lakialoite n:o 114
13632:
13633: 42 a § 43 §
13634: Irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen Purkamisoikeus
13635: Milloin työnantaja on irtisanonut työsopi-
13636: muksen muista kuin työntekijästä johtuvista Tämän pykälän 1 ja 2 momentista riippu-
13637: syistä ja työnantaja vuoden kuluessa tarvitsee matta työtaisteluun osallistuminen ei oikeuta
13638: työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, työsopimuksen purkamiseen.
13639: on työntekijällä oikeus uuteen työsuhteeseen
13640: työnantajan palveluksessa. Työnantajan on tar- Voimaantulosäännös
13641: jottava työtä ensisijassa tässä tarkoitetuille en-
13642: Tämä laki tulee voimaan pa1vana
13643: tisille työntekijöille. Jos usealla työntekijällä
13644: kuuta 198 . Ennen tämän lain voimaantuloa
13645: on oikeus uuteen työsuhteeseen, etuoikeus on
13646: tehtyyn työsopimukseen sovelletaan, ellei toi-
13647: annettava 37 a § :ssä säädetyssä järjestyksessä sin sovita, tätä ennen voimassa ollutta lakia,
13648: siten, että sanotun säännöksen mukaan viimek- ei kuitenkaan, jos sopimus on tehty toistaisek-
13649: si vähennettävätie annetaan etusija ennen aikai- si, kauemmin kuin jos työnantaja olisi sen irti-
13650: semmin vähennettävää. sanonut tämän lain voimaantulopäivänä. Jos
13651: Saatuaan uutta työsuhdetta koskevan tar- työsopimus tämän lain voimassa ollessa lakkaisi
13652: jouksen työntekijällä on oikeus kohtuulliseen tapahtuneen irtisanomisen, sovitun määräajan
13653: harkinta-aikaan. päättymisen tai muun syyn takia, mutta työ
13654: Jos työntekijä torjuu uutta työsuhdetta kos- jatkuu niin kuin työsopimuslain 39 §:ssä sano-
13655: kevan tarjouksen, joka hänen kohtuudella olisi taan, on sopimussuhteessa siitä lähtien sovellet-
13656: pitänyt hyväksyä, etuoikeus raukeaa. tava tätä lakia.
13657:
13658:
13659: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13660:
13661: Jarmo Wahlström Matti Järvenpää Heli Astala
13662: Helvi Niskanen Kauko Tamminen Pauli Uitto
13663: Lauha Männistö Aulis Juvela Arvo Kemppainen
13664: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
13665: Terho Pursiainen Unto Ruotsalainen Aarne Saarinen
13666: 1.-C. Björklund Mikko Ekorre Niilo Koskenniemi
13667: Kati Peltola
13668: 1982 vp. 275
13669:
13670: Lakialoite n:o 115
13671:
13672:
13673:
13674:
13675: Valo: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 5 §:n ja sairausvakuu-
13676: tuslain 34 § :n muuttamisesta
13677:
13678:
13679: Eduskunnalle
13680:
13681: Kansaneläkelain 5 § :n 2 momentin ja sai- Hän ei useinkaan työskentele yrityksessä, vaan
13682: rausvakuutuslain 34 §:n mukaan erillisenä vero- on yleisen käsityksen mukaan osakeyhtiön osak-
13683: velvollisena verotettavalle yhtymälle määrätyis- kaaseen rinnastettava rahoittaja. Kommandiitti-
13684: tä veroäyreistä luetaan osakkaan vakuutusmak- yhtiön vastuunalainen yhtiömies puolestaan on
13685: sun perusteeksi se osa yhtymän veroäyreistä, mielestäni kansaneläkelain ja sairausvakuutus-
13686: joka vastaa hänen osuuttaan yhtymästä. Kor- lain mainituissa säännöksissä tarkoitetussa mie-
13687: keimman hallinto-oikeuden ennakkopää tösrekis- lessä avoimen yhtiön yhtiömiestä vastaava osa-;
13688: terin mukaan lain nykyinen tulkinta on se, että kas, jonka maksettavaksi on perusteltua asettaa.
13689: myös erillisenä verovelvollisena verotetun kom- vakuutusmaksuja. .
13690: mandiittiyhtiön äänettämän yhtiömiehen on Sen vuoksi ko. säännöksiä olisi muutettava
13691: ollut suoritettava kansaneläke- ja sairausvakuu- siten, että osakkaalla tarkoitettaisiin komman-
13692: tusmaksu sen yhtiölle vahvistetun äyrimäärän diittiyhtiössäkin vastuunalaisia yhtiömiehiä.
13693: perusteella, joka on vastannut hänen osuuttaan Myös kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen
13694: yhtiössä. Ennakkopäätösrekisterissä julkaistu perinnän selkeyttämisen ja yksinkertaistamise{\
13695: päätös on verovuodelta 1975. Mainittu tulkinta kannalta olisi tarkoituksenmukaista tehdä sään-
13696: perustuu säännösten sanamuotoon, jonka mu- nösten soveltamisalaan tällainen rajoitus.
13697: kaan osakkaalla voidaan ymmärtää sekä vas- Edellä esittämäni perusteella ehdotan,
13698: tuunalaisia että äänettömiä yhtiömiehiä. Tul-
13699: kinta ei kuitenkaan voine olla lain hengen mu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13700: kainen. Äänetön yhtiömies on antanut yrityk- lakiehdotukset:
13701: seen useimmiten lähinnä pääomapanoksensa.
13702:
13703:
13704: 1.
13705: Laki
13706: kansaneläkelain 5 §:n muuttamisesta
13707: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13708: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347 /56) 5 §:n 2 mo-
13709: mentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (506/76), näin
13710: kuuluvaksi:
13711: 5 §
13712: veroäyreistä luetaan vastuunalaisen osakkaan
13713: Erillisenä verovelvollisena verotettavan kuo- vakuutusmaksun perusteeksi se osa yhtymän
13714: linpesän veroäyreistä otetaan pesän osakkaalle veroäyreistä, joka vastaa hänen osuuttaan yhty-
13715: määrättävän vakuutusmaksun perusteeksi se ve- mässä. Erillisenä verovelvollisena verotettavaksi
13716: roäyrimäärä, joka perustuu hänen pesän hyväk- yhtymäksi katsottavalle kalastuskunnalle, vesi-
13717: si suorittamansa työn arvoon. Erillisenä vero- ja jakokunnalle sekä muulle niihin verrattavalle
13718: velvollisena verotettavalle yhtymälle määrätyistä yhteisetuudelle määrättyjä veroäyrejä ei kuiten-
13719: 276 Lakialoite n:o 115
13720:
13721:
13722: kaan · oteta lukuun vastuunalaisen osakkaan va- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13723: kuutusmaksua määrättäessä. kuuta 19
13724:
13725:
13726:
13727:
13728: 2.
13729: Laki
13730: sairausvakuutuslain 34 §:n muuttamisesta
13731: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13732: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 34 S, sellai-
13733: sena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (507/76), näin kuuluvaksi:
13734:
13735: 34 §
13736: Erillisenä verovelvollisena verotettavan kuo- mässä. Erillisenä verovelvollisena verotettavaksi
13737: linpesän veroäyreistä otetaan pesän osakkaalle yhtymäksi katsottavalle kalastuskunnalle, vesi-
13738: määrättävän vakuutusmaksun perusteeksi se ve- ja jakokunnalle sekä muulle niihin verrattavalle
13739: roäyrimäärä, joka perustuu hänen pesän hyväksi yhteisetuudelle määrättyjä veroäyrejä ei kuiten-
13740: suorittamaosa työn arvoon. Erillisenä verovel- kaan oteta lukuun vastuunalaisen osakkaan va-
13741: vollisena verotettavalle yhtymälle määrätyistä kuutusmaksua määrättäessä.
13742: veroäyreistä luetaan vastuunalaisen osakkaan
13743: vakuutusmaksun perusteeksi se osa yhtymän Tämä laki tulee voimaan päivänä
13744: veroäyreistä, joka vastaa hänen osuuttaan yhty- kuuta 19
13745:
13746:
13747: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13748:
13749: Tauno Valo
13750: 1982 vp 217
13751:
13752: Lakialoite n:o 116
13753:
13754:
13755:
13756:
13757: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n muutta-
13758: misesta
13759:
13760:
13761: Eduskunnalle
13762:
13763: Jo inhimillisyys vaatii, että lasten toimeen- On välttämätöntä, että kaikki kerätyt lapsi-
13764: tulo turvataan kaikissa olosuhteissa. Sitäpaitsi lisävarat käytetään tähän tarkoitukseensa. Tä-
13765: lapsissa on kansamme tulevaisuus. mä mahdollistaa ainakin 300 markan suuruisen
13766: Kuitenkin lapsilisien reaalinen arvo on jäänyt lapsilisän maksamisen kuukaudessa jokaista
13767: jälkeen hintavyöryn aikana. Näin on tapahtu- lasta kohden.
13768: nut siitä huolimatta, että huomattava osa lap- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13769: silisävaroista on jätetty jakamatta kerättyyn taen,
13770: tarkoitukseensa. Valtio on ne käyttänyt muihin
13771: menoihinsa, mikä on ollut lapsiin ja perheisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13772: kohdistettu vääryys. lakiehdotuksen:
13773:
13774:
13775:
13776: Laki
13777: lapsilisälain 1 § :n muuttamisesta
13778: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
13779: lisälain 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa
13780: (1030/81), näin kuuluvaksi:
13781:
13782: 1 s
13783: Tämä laki tulee voimaan päivänä'
13784: Lapsilisän määrä on 3 600 markkaa vuo- kuuta 198 .
13785: dessa.
13786:
13787:
13788:
13789:
13790: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13791:
13792: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
13793: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
13794: '2:78 1982 vp.
13795:
13796: Lakialoite n:o 117
13797:
13798:
13799:
13800:
13801: · P. Venna111o ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 a §:n muutta-
13802: misesta
13803:
13804:
13805: Eduskunnalle
13806:
13807: Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on hin- nuksia alle kouluikäisten lasten osalta. Lakia
13808: tojen ja·· maksujen jatkuvasti ja hillittömästi tulisikin muuttaa siten, että alle kouluikäisille
13809: vuosi vuodelta noustessa tullut varsin suureksi lapsille maksettaisiin lapsilisä korotettuna 3 000
13810: taloudelliseksi rasitukseksi erityisesti pienitu- markalla.
13811: loisille perheille. Tämän vuoksi olisi lapsilisiä Samoin olisi lain käsittelyn yhteydessä lau-
13812: korjattava, jotta ne saataisiin oikeudenmukai- suttava hallitukselle toivomus siitä, että se
13813: selle tasolle. Tällä voitaisiin samalla myös estää ryhtyisi toimenpiteisiin lapsilisien poistamiseksi
13814: viime vuosien vahingollinen kehitys ja sen jat- rikkailta ja suurituloisilta.
13815: kuminen, ·.joka on näkynyt erityisesti koko Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
13816: maamme väkiluvun vähentymisenä. kunnioittaen,
13817: Ei voine kukaan olla eri mieltä siitä, että
13818: lapsilisä ei ole riittävä lapsen hoitoon eikä sil- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13819: lä saada myöskään peitettyä päivähoitokustan- lakiehdotuksen:
13820:
13821:
13822:
13823: ! ~ • Laki
13824: lapsilisälain 1 a §:n muuttamisesta
13825: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
13826: lisälain 1 a §,sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (1030/81),
13827: näin kuuluvaksi:
13828:
13829: 1a §
13830: Lapsilisä suoritetaan 1 § :n mukaan lapsi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13831: lisään oikeutetulle, alle kouluikäiselle lapselle kuuta 198 .
13832: korotettuna 3 000 markalla vuodessa.
13833:
13834:
13835: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13836:
13837: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
13838: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
13839: 1982 vp. 279
13840:
13841: Lakialoite n:o 118
13842:
13843:
13844:
13845:
13846: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain 17 §:n muut-
13847: tamisesta
13848:
13849:
13850: Eduskunnalle
13851:
13852: Hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan taan saatettavaksi voimaan, tulisi työttömyys-
13853: vuoksi maassamme on jatkuvasti suuri määrä korvausten määriksi nyt säätää yksinäiselle hen-
13854: työttömiä, joiden ja heidän perheidensä toi- kilölle 42 markkaa ja huoltovelvolliselle 60
13855: meentulo on pääasiassa työttömyyskorvausten markkaa. Lakia tulisikin tältä osin korjata.
13856: tai työttömyyskassa-avustusten varassa. Koska Työttömyyskorvausten ja työttömyyskassa-
13857: näitä korvauksia ja avustuksia on pidettävä avustusten välillä vallitsee tällä hetkellä ilmei-
13858: merkittävässä määrin korvauksena työn puuttu- nen ristiriita kalleusluokituksen suhteen. Vaik-
13859: misen vuoksi saamatta jääneestä palkasta, tulee ka työttömyyskassa-avustukset ovat kaikkialla
13860: yhteiskunnan huolehtia edes siitä, että näiden maassa samansuuruiset kalleusryhmistä riippu-
13861: korvausten ja avustusten reaaliarvo säilyy. matta, hallitus ehdottaa edelleen työttömyys-
13862: Työttömyyskorvauksen määrä oli 1. 1. 1979 korvausten maksamista erisuuruisina kalleusryh-
13863: lukien yksinäiselle henkilölle 1 kalleusluokassa mistä riippuen. Hallituksen esitystä tulisi myös
13864: 30 markkaa ja perheelliselle 42 markkaa. Ku- tältä osin korjata ja maksaa työttömyyskorvauk-
13865: luttajahintaindeksin tapahtuneella nousulla jou- set samansuuruisina kaikille.
13866: lukuuhun 1981 mennessä korjattuna näiden kor- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
13867: vausten tulisi olla yksinäiselle henkilölle mk tamme kunnioittaen,
13868: 40,27 ja huoltovelvolliselle mk 56,38. Kun ote-
13869: taan lisäksi huomioon jo nyt ennakoitavissa ole- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13870: va kuluttajahintojen nousu heinäkuuhun 1982 lakiehdotuksen:
13871: mennessä, jolloin korotetut korvaukset ehdote-
13872:
13873:
13874:
13875: Laki
13876: työllisyyslain 17 §:n muuttamisesta
13877: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun työlli-
13878: syyslain 17 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa lais-
13879: sa (495/80), näin kuuluvaksi:
13880:
13881: 17 §
13882: Työttömyyskorvauksena suoritetaan yksinäi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
13883: selle henkilölle 42 markkaa ja huoltovelvollisel- kuuta 1982.
13884: le 60 markkaa päivää kohti.
13885:
13886:
13887:
13888:
13889: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13890:
13891: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
13892: ]. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
13893: 280 1982 vp.
13894:
13895: Lakialoite n:o 119
13896:
13897:
13898:
13899:
13900: Vänskii ym.: Ehdotus laiksi leipomotyölain 2 §:n muuttamisesta
13901:
13902:
13903: Eduskunnalle
13904:
13905: Leipomoyrityksissä noudatettavaa työaikaa sensä työskentelyn aamulla ennen klo 05. Tä-
13906: säätelee vuodelta 1961 peräisin oleva leipomo- män kaltaisia rajoituksia ei mihinkään muuhun
13907: työlaki siihen vuonna 1968 tehtyine muutoksi- lainsäädäntöömme sisälly. Tilannetta voidaan
13908: neen. Leipomotyö>laki pohjautuu leipomoiden tältä osin pitää yleisen oikeusjärjestyksemme
13909: yötyötä koskevaan Kansainvälisen Työjärjestön vastaisena ja se olisi oikaistava.
13910: (ILO) vuonna 1925 hyväksymään ja Suomessa Leipomoalan tulee palveluluonteen omaavana
13911: vuonna 1928 ratifioituun kansainväliseen sopi- voida toimittaa tuore leipä kaupan portaaseen
13912: mukseen, joka pääsääntöisesti kieltää leipomo- sekä erityisasiakasryhmille aikaisin aamupäiväl-
13913: työn ennen klo 05.00 aamulla. Tästä muodos- lä. Kun työt nykylainsäädännön mukaan pää-
13914: taa merkittävimmän poikkeuksen 3-vuorotyö, sääntöisesti voidaan aloittaa vasta klo 05, ai-
13915: joka vuoden 1968 lainmuutoksella tehtiin mah- heutuu tästä suuria hankaluuksia. Yritykset
13916: dolliseksi pitkälle koneellistetuissa leipomoissa. ovat muun muassa joutuneet suuriin yli-inves-
13917: Tällä hetkellä luvanvaraista 3-vuorotyötä suo- tointeihin hankkiessaan rinnakkaisia valmistus-
13918: rittaa viisi (5) Etelä-Suomessa sijaitsevaa lei- linjoja, jotka toimivat vain kolme-neljä tun-
13919: pomoa. Leipomoiden kokonaismäärä on noin tia aamuisin. Sallimalla leipominen jo klo
13920: 650. 03:sta lähtien aamulla, voitaisiin tilannetta huo-
13921: Leipomotyölaki ei vastaa nykyajan vaatimuk- mattavasti parantaa. Mm. Ruotsissa leipominen
13922: sia. Se estää tuottavuuden kehitystä ja rajoittaa yleisesti aloitetaan klo 01-02 yöllä.
13923: epäterveellä tavalla alan kilpailua. Missään Kolmivuorotyö on nykyisin mahdollista työ-
13924: muussa teollistuneessa maassa ei leipomoiden markkinajärjestöjen sopimuksella ja työsuojelu-
13925: työaika tiettävästi ole niin tiukkojen rajoitusten viranomaisten luvalla. Järjestöille luovutettu
13926: alainen kuin Suomessa. Nykyiset työaikamää- sopimismahdollisuus on käytännössä johtanut
13927: räykset ovat johtaneet alalla voimakkaaseen siihen, että kolmivuorotyön suorittamista kos-
13928: keskittymisprosessiin, jonka hillitsemiseksi lain- kevia hakemuksia on työntekijäliiton toimesta
13929: säädäntö olisi saatettava alan yrittäjiä tasapuo- mielivaltaisin perustein hylätty. Lainsäädäntö
13930: lisesti kohtelevaksi. Ellei lainsäädäntöä uudis· tulisikin muuttaa sellaiseksi, että kolmivuoro-
13931: teta, leipomoiden lukumäärä tulee edelleen jyr- työn suorittaminen olisi pelkästään työsuojelu-
13932: kästi laskemaan valmistuksen keskittyessä Etelä- viranomaisten päätännässä objektiivisin kritee-
13933: Suomeen. Kysymyksen ollessa leipomoiden kal- rein.
13934: taisesta kotimarkkinatuotannosta tämä kehitys Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
13935: ei voi olla järkevää aluepoliittiselta kannalta.
13936: Suurimmaksi epäkohdaksi lainsäädännössä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13937: on koettu se, että se kieltää myös yrittäjän it- lakiehdotuksen:
13938: Lakialoite n:o 119
13939:
13940:
13941:
13942:
13943: Laki
13944: leipomotyölain 2 §:n muuttamisesta
13945: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13946: muutetaan 9 päivänä kesäkuuta 1961 annetun leipomotyölain (302/61) 2 §:n 1 ja 3 mo-
13947: mentti, sellaisina kuin ne ovat 3 päivänä toukokuuta 1968 annetussa laissa (247 /68), näin
13948: kuuluviksi:
13949:
13950: 2 §
13951: Tämän lain alaista työtä saa jäljempänä tässä sa tai sellaisen osassa, jonka tekniset laitteet ja
13952: pykälässä sekä ), 4, 5 ja 7 §:ssä mainituin työolot ovat sellaiset, ettei yötyön teettämises-
13953: poikkeuksin tehdä ainoastaan kello kolmen ja tä aiheudu työntekijöille erityistä haittaa tai
13954: kello kahdenkymmenenkahden välisenä aikana. vaaraa terveydelle, järjestää kolmeen tai useam-
13955: Tämä rajoitus ei koske itsenäisen yrittäjän ase- paan vuoroon mikäli työsuojelupiiri antaa tä-
13956: massa olevaa henkilöä. hän luvan määräajaksi.
13957:
13958: Sen estämättä, mitä edellä tässä p}"kälässä
13959: on säädetty, saadaan työ miespuolisten työn- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13960: tekijöiden osalta teollisuuslaitoksessa, leipomos- kuuta 19
13961:
13962:
13963: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
13964:
13965: Mauri Vänskä Olavi Martikainen Eero Lattula
13966: Mikko Jokela Helge Saarikoski Toivo T. Pohjala
13967: Lauri Impiö Matti Jaatinen Tapio Holvitie
13968: Einari Nieminen Arto Lampinen Heikki Perho
13969: Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo Pentti Sillantaus
13970: Juhani Tuomaala Matti Viljanen Jouni J. Särkijärvi
13971: Eeva Kauppi
13972:
13973:
13974:
13975:
13976: 36 088200112W
13977: 282 1982 vp.
13978:
13979: Lakialoite n:o 120
13980:
13981:
13982:
13983:
13984: Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain muuttamisesta
13985:
13986:
13987: Eduskunnalle
13988:
13989: Uutta 1. 4. 1982 voimaan tulevaa tieliikennt:- mustulosten perusteella on tavoitteeksi asetettu
13990: lakia säädettäessä oli. esillä voimakkaasti myös muun muassa alkoholia nauttin~ena ajavien kul-
13991: tieliikennettä köskevan täyden raittiuden peri- jettajien määrän minimoiminen. Täyden raittiu-
13992: aatteen sisällyttäminen itse lakiin. Jo hallitus den periaate liikenteessä edistäisi tämän tavoit-
13993: oli ottanut esitykseensä säännöksen, joka koski teen toteutumista.
13994: ajon kieltämistä alkoholia nauttineelta. Sekä Puhuttaessa liikenneonnettomuuksista on
13995: eduskunnan lakivaliokunta että liikennevalio- muistettava, että jokaisen tilastonumeron taak-
13996: kunta päätyivät mietinnöissään puoltamaan tätä se kätkeytyy inhimillistä kärsimystä ja surua.
13997: ns. täyden raittiuden periaatetta, mikä perus- Yksi vaikeimmin puolusteltavissa olevista ta-
13998: tuikin eduskunnan jo aikaisemmin ilmaisemaan pauksista sattui syksyllä 1981 . .Äänekoskella,
13999: kantaan. Eduskunnan suuressa valiokunnassa missä tien pientareella pyöräilleet koulupojat
14000: sekä sen jälkeen eduskunnan täysistunnossa Jukka Tapani Vilander ja Timo Kalevi Viik
14001: äärimmäisen niukalla enemmistöllä täyden rait- saivat rattijuopon yliajamina surmansa. Tekoon
14002: tiuden periaate liikenteessä tuli kuitenkin hy- syyllistynyttä oli jo aikaisemmin kolme kertaa
14003: lätyksi lakitekstin osalta. Eduskunta korosti rangaistu rattijuoppoudesta. Tässäkin tapauk-
14004: vain lausumallaan, ettei moottorikäyttöistä ajo- sessa jo paljon ennen onnettomuuden sattumis-
14005: neuvoa tai .r;aitiovaunua tulisi ryhtyä kuljetta- ta oli sivullisten taholta huomattu ilmeinen
14006: maan vähänkään alkoholia nauttineena, ja piti rattijuopumus, mutta juopumuksen aste oli ja
14007: tärkeänä, että raittiuden merkitys liikenteessä on aina silmämääräisesti vaikea tarkoin arvioi-
14008: saatetaan uuden lain voimaantulosta järjestet- da. Sen vuoksi jo vähänkin alkoholia nautti-
14009: tävän tiedotuskampanjan yhteydessä tehokkaasti neen ajon estäminen on varmin keino onnetto-
14010: tienkäyttäjien tietoon. muuksien estämiseksi.
14011: Uuden tieliikennelain säätämisen jälkeen on Edellä mainittuun viitaten on perusteltua si-
14012: jo valmistunut uutta tieteellistä tutkimusta al- sällyttää myös tieliikennelakiin täyden raittiu-
14013: koholijuomien käytön osuudesta tieliikenteen den periaate.
14014: turvallisuuteen. Tämän mukaan alkoholijuomien Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
14015: käyttö tieliikenteen turvallisuusongelmana on dotamme kunnioittaen,
14016: merkinnyt 1970-luvulla 189 kuollutta ja 1 910
14017: loukkaantunutta vuosittain. Lisäksi aiheuttaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14018: rattijuopumus yhteiskunnalle vuosittain kustan- lakiehdotuksen:
14019: nuksia noin 314 miljoonaa markkaa. Tutki-
14020: Lakialoite n:o 120 283
14021:
14022:
14023:
14024:
14025: Laki
14026: tieliikennelain muuttamisesta
14027: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annettuun tieliiken-
14028: nelakiin uusi näin kuuluva 95 a §:
14029:
14030: 95 a § tää häntä kuljettamasta moottorikäyttöistä ajo-
14031: Ajon kieltäminen alkoholia nauttineelta neuvoa tai raitiovaunua, kunnes hänen elimis-
14032: tössään ei enää ole havaittavaa määrää alko-
14033: Jos mahdollisesti nautitun alkoholin totea- holia.
14034: miseksi tehtävässä kokeessa moottorikäyttöisen Sisäasiainministeriö antaa tarkemmat ohjeet
14035: ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajan havai- ajon kieltämisen edellytyksistä ja menettelystä
14036: taan nauttineen alkoholia, mutta kokeen tu- edellä mainituissa tapauksissa.
14037: loksen perusteella ei ole todennäköisiä syitä
14038: epäillä hänen syyllistyneen liikennejuopumuk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
14039: seen, poliisimies voi kieltää tai tarvittaessa es- kuuta 198 .
14040:
14041:
14042: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
14043:
14044: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila Ensio Laine
14045: Antero Juntumaa Hannu Tapiola Lea Sutinen
14046: J. Juhani Kortesalmi Inger Hirvelä
14047: 284 1982 vp.
14048:
14049: Lakialoite n:o 121
14050:
14051:
14052:
14053:
14054: Astala ym.: Ehdotus laiksi aseettomasta palveluksesta ja siviili-
14055: palveluksesta annetun lain muuttamisesta
14056:
14057:
14058: Eduskunnalle
14059:
14060: Siviilipalvelus on laissa myönnetty oikeus, sia ja esitti 14. 4. 1981 antamassaan mietinnös-
14061: jota miespuoliset kansalaiset ovat oikeutetut sä siviilipalveluksen laajentamista yleishyödylli-
14062: hakemaan, mikäli · uskonnolliseen tai eettiseen siin valtionapua nauttiviin järjestöihin sekä sel-
14063: vakaumukseen perustuvat omantunnonsyyt estä- laisiin muodostelmiin, joita itsenäisestä asemas-
14064: vät heitä suorittamasta asevelvollisuutta ase- taan huolimatta voidaan pitää osana valtionhal-
14065: velvollisuuslaissa säädetyssä järjestyksessä. lintoa.
14066: Siviilipalvelus on rauhaa edistävä, yhteiskun- Aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluk-
14067: nallisesti merkittävä palvelumuoto. Sen kehittä- sesta annetun lain 2 §:ää tulisi muuttaa siten,
14068: misen tiellä on yhä monia esteitä, joista eräs että siviilipalveluksen suorittaminen näissä lai-
14069: on palveluspaikkojen puute. toksissa tulisi mahdolliseksi. Muutos vaatisi
14070: Hyväksyessään 2. 5. 1978 hallituksen esityk- myös lain 11 §:n uudistamista sekä uuden
14071: sen aseettomasta palvelusta ja siviilipalveluk- 11 a § :n säätämistä. Niin ikään olisi lainmuu-
14072: sesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta edus- toksen seurauksena muutettava vastaavaa ase-
14073: kunta edellytti, että hallitus tutkisi mahdolli- tusta.
14074: suuksia, miten myös yksityisoikeudelliset sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14075: raalat ja vastaavat laitokset voisivat saada si-
14076: viilipalvelusmiehiä aputyövoimakseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14077: Työvoimaministeriön 14. 4. 1980 asettama lakiehdotuksen:
14078: työryhmä pyrki tutkimaan näitä mahdollisuuk-
14079:
14080:
14081:
14082: Laki
14083: aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain muuttamisesta
14084:
14085: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14086: muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1969 aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta
14087: annetun lain (132/69) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1978
14088: annetussa laissa (364/78) ja 11 §, ja
14089: lisätään lakiin uusi 11 a §, seuraavasti:
14090:
14091: 2 §
14092: 3) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai
14093: Jos 1 §:ssä tarkoitetut omantunnonsyyt es- Suomen ortodoksisen kirkkokunnan taikka nii-
14094: tävät asevelvollista suorittamasta myös aseeton- den seurakuntien tehtävissä,
14095: ta palvelusta puolustusvoimissa, hänen on suo- 4) muun julkisoikeudellisen tai sellaiseen
14096: ritettava siviilipalvelusta verrattavan yhteisön tehtävissä, jos sen järjes-
14097: 1) valtion siviilihallinnon ja itsenäisten jul- tysmuodosta tai toiminnasta on säädetty laissa
14098: kisoikeudellisten laitosten tehtävissä, tai asetuksessa, tai
14099: 2) kunnan tai kuntainliiton tehtävissä taik- 5) sellaisen yhdistyksen tai säätiön palve-
14100: ka yliopistollisessa keskussairaalassa, luksessa, joka harjoittaa yleishyödyllistä toimin-
14101: Lakialoite n:o 121 285
14102:
14103: taa ja joka saa tomuntaansa varten rahoitusta 11 a §
14104: julkisista varoista. Siviilipalveluksen järjestäminen samoin kuin
14105: Palvelus edellä 4 ja 5 kohdassa tarkoitetussa siviilipalvelusmiehen valvonta ja kurinpito kuu-
14106: laitoksessa on mahdollista vain, jos valtioneu- luvat sen laitoksen päällikölle tai hänen mää-
14107: vosto on hyväksynyt sen siviilipalvelusta järjes- räämälleen laitoksen virkamiehelle, jossa asian-
14108: täväksi laitokseksi. omainen suorittaa siviilipalvelusta.
14109: Jos palvelusta suoritetaan 11 §: ssä tarkoite-
14110: 3 luku tun sopimuksen perusteella, kuuluvat 1 mo-
14111: mentissa tarkoitetut tehtävät laitoksen johta-
14112: Siviilipalvelus jalle tai muulle laitoksessa vakinaisessa toimes-
14113: 11 § sa olevalle henkilölle, jonka työvoimaministe-
14114: Siviilipalvelusta suoritetaan siinä laitoksessa, riö laitoksen esityksestä on suostumuksen pe-
14115: jonka työvoimaministeriö asianomaisen laitok- rusteella siihen tehtävään määrännyt.
14116: sen kanssa sovittuaan osoittaa. Edellä 2 momentissa tarkoitettuun henkilöön
14117: Jos siviilipalvelusta suoritetaan 2 §:n 1 mo- on tuossa tehtävässään sovellettava, mitä virka-
14118: mentin 4 ja 5 kohdan tarkoittamassa laitok- vastuusta on valtion virkamiehen osalta sää-
14119: sessa, työvoimaministeriön on ennen palveluk- detty.
14120: sen alkamista tehtävä laitoksen kanssa kirjalli-
14121: nen sopimus siviilipalveluksen järjestämisestä.
14122: Määräykset sopimuksen sisällöstä annetaan ase- Tämä laki tulee voimaan päivänä
14123: tuksella. kuuta 198 .
14124:
14125:
14126: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14127:
14128: Heli Astala Lauha Männistö Unto Ruotsalainen
14129: Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre Inger Hirvelä
14130: Pauli Uitto Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja
14131: Kati Peltola I.-C. Björklund
14132:
14133:
14134:
14135:
14136: 088200112W
14137: 1982 vp. 289
14138:
14139: Lakialoite n:o 1
14140:
14141:
14142:
14143:
14144: E. Laine ym.: Ehdotus laiksi raittiustyön järjestämisestä ·.
14145:
14146:
14147: Eduskunnalle
14148:
14149: Hallitus on 5. 2. 1982 antanut eduskunnalle 33.29.30 (Valtionosuus ja -avustus kunnille
14150: esityksen laeiksi raittiustyön järjestämisestä ja alkoholivaroista kuntien yleisiin tarpeisiin) . ·
14151: alkoholilain 69 §:n muuttamisesta (HE n:o Määräraha oli vähimmäismäärän mukainen
14152: 17/1982 vp.). Raittiustyölakiehdotuksen 8 (3 markkaa asukasta kohti) vuoteen 1973,
14153: §:ssä ovat säännökset kunnille raittiustyöhön jonka jälkeen se vuonna 1975 nostettiin 4'
14154: myönnettävistä valtionosuuksista ja 12 §:ssä markkaan, vuonna 1975 5 markkaan ja vuon-
14155: säännös valtakunnalliseen raittiustyöhön käy- na 1980 6 markkaan asukasta kohti.
14156: tettäväksi määrärahaksi. Alkoholijuomien myynnin raha-arvo on vuO.:
14157: sina 1955-80 noussut yli kaksikymmenkertai-
14158: seksi ja vuoden 1969 tasoon verrattuna lähes
14159: viisinkertaiseksi ( 1969 tuli voimaan nykyinen·
14160: 1. Kunnille myönnettävä! valtionosuudet alkoholilaki).
14161: Nykyisin määräraha on kahdella momentilla, Kuntien alkoholivaraosuus olisi kehittynyt
14162: 33.51.30 (Valtionosuus ja -avustus kunnille seuraavasti, jos sitä olisi nostettu valtiolle ai!
14163: alkoholivaroista raittiustyöhön ja päihdyttä- koholijuomista kertyvien tulojen kasvua vas.
14164: vien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon) ja taavasti:
14165: Kuntien al-
14166: koholiva- Kuntien
14167: raosuus alkoholi· :
14168: korotettu-
14169: Valtion na em. in· Valtion k~~~~~~~a;
14170: Valtion alkoholi- deksin nou- alkoholi- t;m. indek·1·
14171: alkoholi- tulojen sua vastaa.. tulojen sm nousua
14172: Vuosi tulot indeksi vasti indeksi vastaavasti .
14173: milj. mk (1955=100) mk/asukas (1%9=100) mk/asukas,
14174: 1955. . . . . . . . . . . . . . . . . . 195,4 100 2,40
14175: 1965 ................. 486,4 249 5,98
14176: 1969 ................. 860,1 440 10,56 100 3,00
14177: 1971 ................. 1196,4 612 14,69 139 4,17
14178: 1973 ................. 1 651,4 845 20,28 192 5,76
14179: 1975 ................. 2 350,5 1203 28,87 273 8,19.
14180: 1979 ................. 3 808,0 1949 46,77 443 13,29 '
14181: 1980 ................. 4 275,8 2188 52,51 497 14,91
14182:
14183:
14184: Lisäksi kunnille suoritettavan valtionosuu- se olisi vuonna 1981 ollut 17,49 mk. Tulo-
14185: den reaaliarvoon vaikuttaa yleinen kustannus- ja menoarvioon merkittiin tähän tarkoitukseen
14186: tason nousu. Mikäli valtionosuutta olisi koro- kuitenkin vain. 6,-/ asukas.
14187: tettu elinkustannusindeksin nousua vastaavasti,
14188:
14189:
14190: 37 088300275Y
14191: 390' Lakialoite n:o 1
14192:
14193: Kuntien Ktlntlen
14194: osuus ko- osuus ltO-
14195: rotettuna rotettuna
14196: Kuntien em. indek- em. nou..
14197: valtion- Elinkustan- sin nousua Elinkustan- sua vas-
14198: VuOii osuus nusindeksi vastaavasti nusindeksi taavasti
14199: mk/asukas (1951=100) mk/asukas (1969=100) mk/asukas
14200: l95) ................. 2,44 100 2,40
14201: 196.5 ................. 2,40 178 4,27
14202: 1969 ................. 3,00 217 5,21 100 3,00
14203: 1971 ................. 3,00 237 5,69 109 3,27
14204: 1973 ................. 3,00 284 6,82 131 3,93
14205: 1975 • • • • • "' . . . . . . . . . io •• 5,00 392 9,41 181 5,43
14206: 1979 ................. 5,00 583 13,99 269 8,07
14207: 1980 ................. 6,00 651 15,62 300 9,00
14208: 1981 ................. 6,00 729 17,49 336 10,08
14209:
14210:
14211:
14212: 2 . . Määräraha valtakunnalliseen raittiustyöhön Raittiustyöhön sekä alkoholijuomista aiheu..;
14213: tuvien haittojen ehkäisemiseen myönnettävä
14214: Vuosina 1979-1980 oli tulo- ja menoar- määräraha on vuosi vuodelta jäänyt yhä enem-
14215: viossa momentilla 33.51.50 (Valtionapu rait- män jälkeen verrattuna muille tahoille myön-
14216: tiustyöhön sekä alkoholijuomista aiheutuvien nettäviin valtionavustuksiin. Seuraavassa tau-
14217: haittojen ehkäisemiseen) määräraha, joka vas- lukossa on verrattu em. määrärahojen kehitys-
14218: tasi 1 markkaa 25 penniä asukasta kohti. tä. Mukana ovat myös alkoholistihuollon mää-
14219: Vuonna 1981 oli määräraha 1 markka 50 pen- rärahat.
14220: niä asukasta kohti ja kuluvana vuonna 1
14221: markka 75 penniä asukasta kohti.
14222:
14223: Raittius- Alkoholisti· Urheilu- Nuoriso.
14224: Vuosi järjestöt huolto järjestöt työ
14225: tnk mk mk mk
14226: 1968 ................. 1119 514 3 011 210 17 400 000 2169 000
14227: 1969 ................. 1 637 900 5 101 700 16 400 000 2 239 000
14228: 1970 ................. 1 545 000 7 399 900 17 986 000 2 439 000
14229: 1971 ................. 1 648 100 8 041 500 19 800 000 2 633 000
14230: 1972 ................. 2 106 900 9 929 500 33 400 000 5 500 000
14231: 1973 • '"• • • • • •'" • re • • • • re • 2 127 000 10 739 700 50 700 000 12 500 000
14232: 1974 ......... ,. ........ 2 600 700 12 700 000 12 191 300 18 000 000
14233: 1975 ..... .......... •.• 4 734 700 15 878 600 70 400 000 22 500 000
14234: 1976 .................. 4 747 500 28 812 700 84 450 000 24 250 000
14235: 1977 ................. 4 730 800 40 175 500 93 700 000 32 500 000
14236: 1978 ................. 4 743 500 40 751700 106 400 000 34 000 000
14237: 1979 ................. 5 929 000 45 685 900 114 200 000 36 700 000
14238: 1980 ................. 5 947 000 54 203 000 137 645 000 46 000 000
14239: 1981 .................. 7 125 000 71072 600 172 450 000 58 400 000
14240: 1982 • • • • • • • • re • • • • • • • • 8 379 000 80 428 000 191 575 000 63 500 000
14241:
14242: Tulo- ja menoarvion pää- 50
14243: luokka/luku/ momentti 33.51.50 33.53-55 29.91.25 29.91.51
14244: 53
14245:
14246:
14247: Määrärahan jälkeenjääneisyyden lisäksi rait- Palkkatason nousu ja toimiehtosopimusjär-
14248: tiusjärjestöjen toimintamahdollisuuksia on ka- jestelmään liittyminen ovat myös heikentäneet
14249: Yentanut yleinen kustannusten nousu. raittiusjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Vuosi-
14250: Lakialoite n:o 1 291
14251:
14252: na 1975-80 kohosivat järjestöjen palkkame- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14253: not 70 %, kun valtionavun kasvu vastaavana
14254: aikana oli vain 26 %. että Eduskunta hyväksyisi seumavan
14255: lakiehdotuksen:
14256:
14257:
14258:
14259: Laki
14260: raittiustyön järjestämisestä
14261:
14262: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14263:
14264: 1-7 § 9-11 §
14265: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
14266:
14267: Kunnille myönnettävät valtionosuudet 12 §
14268: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
14269: 8 § otettava:
14270: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
14271: otettava: (1 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
14272: 1) määräraha, josta jokaiselle kunnalle suo- 2) määräraha, joka vastaa vähintään kahta
14273: ritetaan valtionosuutta vähintään kahdeksan markkaa viittäkymmentä penniä kutakin edel-
14274: markkaa kutakin kunnassa edellisenä vuonna lisenä vuonna maassa henkikirjoitettua asu-
14275: henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi kasta kohti, käytettäväksi raittiustyöhön.
14276: kunnassa suoritettavaan raittiustyöhön; sekä
14277: (2 kohta kuten hallituksen esityksessä.) 13-16 §
14278: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
14279:
14280:
14281: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14282:
14283: Ensio Laine Sakari Knuuttila Boris Renlund
14284: Hannele Pokka Jorma Fred Anssi Joutsenlahti
14285: Eeva Kauppi Matti Järvenpää
14286:
14287:
14288:
14289:
14290: /
14291: 292 1982 vp: .
14292: Lakialoite n:o 2
14293:
14294:
14295:
14296:
14297: Hautala ym.: Ehdotus laiksi raittiustyön järjestämisestä
14298:
14299:
14300: Eduskunnalle
14301:
14302: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen aikaisempaan tasoon verrattuna kolminkertai-
14303: laiksi raittiustyön järjestämisestä (HE n:o 17/ seksi. Alkoholin haittakustannuksiksi on ar-
14304: 1.982 vp.). Uuden lain avulla pyritään selkeyt- vioitu yli 2 miljardia markkaa vuodessa.
14305: 'tämään maassamme tehtävää raittiustyötä ja Hallituksen esityksen eräs heikkous on siinä,
14306: turvaamaan sille taloudelliset toimintaedelly- ettei se esitä raittiustyön voimavaroja· lisättä-
14307: tykset. Lakiehdotuksen 1 §:n mukaan raittius- väksi nykyisestään. Lakiehdotuksen mukaan
14308: tyÖllä tarkoitetaan toimintaa raittiuden ·edistä- sekä kunnalliseen että valtakunnalliseen rait-
14309: miseksi. Lakipykälän sanamuoto saattaa johtaa tiustyöhön varattavat määrärahat säilytettäisiin
14310: tulkinnanvaraisuuksiin. Tämän vuoksi raittiu- tämänvuotisella tasolla. Mahdolliset korotukset
14311: den käsite tulisi määritellä tarkemmin. ' olisivat harkinnanvaraisia.
14312: Raittiudella ymmärretään päihteiden käytös- Mielestämme raittiustyön määrärahat tulisi
14313: tä vapaata, tervettä elämäntapaa. Mielestämme sitoa alkoholijuomaveron tuottoon sekä Oy Al-
14314: tämä määritelmä tulisi sisällyttää nyt käsitel- ko Ab:n ylijäämään. Näin voitaisiin turvata se,
14315: tävänä olevaan lainsäädäntöön. että raittiustyömäärärahat kasvavat samassa
14316: Raittiustyön pahimpana esteenä on viime suhteessa kuin tarve raittiustyöhänkin lisään-
14317: vuosina ollut tarkoitukseen varattujen määrä- tyy.
14318: rahojen riittämättömyys ja raittiustyötä koh- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14319: taan tunnetun . arvostuksen puute. Raittiustyö- nioittaen,
14320: määrärahojen reaaliarvo on vuosi vuodelta vä-
14321: hentynyt, vaikka raittiustyön tarve on tehostu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14322: nut. Alkoholin käyttö aloitetaan yhä nuorem- lakiehdotuksen:
14323: pana. 1970-luvulla alkoholin kulutus kasvoi
14324:
14325:
14326:
14327: Laki
14328: raittiustyön järjestämisestä
14329:
14330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14331:
14332: Yleiset säännökset Kunnan raittiustoimen hallinto
14333: 1 § 5-7§
14334: Raittiustyöllä tarkoitetaan tässä laissa toi- (Kuten hallituksen esityksessä.)
14335: mintaa päihteiden käytöstä vapaan, terveen
14336: elämäntavan edistämiseksi. Kunnille myönnettävä! valtionosuudet
14337: 8 §
14338: 2-4 § Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
14339: (Kuten hallituksen esityksessä.) otettava:
14340: Lakialoite n:o 2 293
14341:
14342: 1) määräraha, josta jokaiselle kunnalle suo- 1) määräraha, joka vastaa 0,1 prosenttia sa~
14343: ritetaan valtionosuutta vähintään kahdeksan mana varainhoitovuonna kertyväksi arvioidus-
14344: markkaa kutakin kunnassa edellisenä vuonna ta alkoholijuomaveron ja Oy Alko Ab:n ylijää-
14345: henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi män yhteismäärästä käytettäväksi päihteiden
14346: kunnassa suoritettavaan raittiustyöhön; sekä käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemistä
14347: (2 kohta kuten hallituksen esityksessä.) tarkoittavaan toimintaan sosiaali- ja terveys-
14348: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) ministeriön vuosittain vahvistaman käyttösuun-
14349: nitelman mukaisesti; sekä
14350: 9-11 § . 2) määräraha, joka vastaa 0,5 prosenttia
14351: (Kuten hallituksen esityksessä.) samana varainhoitovuonna kertyväksi arvioi-
14352: dusta alkoholijuomaveron ja Oy Alko Ab:n yli-
14353: Määräraha valtakunnalliseen raittiustyöhön jäämän yhteismäärästä käytettäväksi raittius-
14354: työhön.
14355: 12 §
14356: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain 13-16 §
14357: otettava: (Kuten hallituksen esityksessä.)
14358:
14359: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14360:
14361: Sauli Hautala Olavi Ronkainen Esko Almgren
14362: Impi Muroma Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
14363: Asser Stenbäck Ulla Järvilehto
14364: 294 1982 vp.
14365:
14366: l..akialoite n:o 3
14367:
14368:
14369:
14370: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lasten päivähoidosta annetun lairi
14371: muuttamisesta
14372:
14373:
14374: Eduskunnalle
14375:
14376: Hallituksen esityksessä laiksi lasten päivä- Edellä olevan perusteella ehdotamme, että
14377: hoidosta annetun lain muuttamisesta (HE n:o hallituksen esitykseen olisi lisättävä kohta,
14378: 16/1982 vp.) esitetään lasten päivähoidosta jolla rauhankasvatus tehdään erääksi keskei-
14379: annettuun lakiin nykyistä täsmällisempiä sään- seksi tavoitteeksi päivähoitolaitosten toimin-
14380: nöksiä kasvatustavoitteista. nassa.
14381: Päivähoi tolai toksissakin kasvatustavoitteista Hallituksen esityksessä korostetaan eräänä
14382: tärkeimmän tulisi olla lapsen kasvattaminen kasvatustavoitteena uskonnollista kasvatusta.
14383: toimimaan rauhan puolesta, kasvattaminen Mielestämme kaikessa kasvatuksessa tulisi hy-
14384: toisten ihmisten ja kansojen kunnioittamiseen väksyä uskonnonvapauden periaate ja kunnioit-
14385: sekä kansojen väliseen ystävyyteen. taa sitä. Kun hallituksen esityksen tulkinta
14386: Maailman epävarmuus ja sodan uhka on saattaisi johtaa siihen, että uskonnonopetukses-
14387: alistanut monet ihmiset toivattomuuteen ja ta ja uskonnon opettamisesta muodostuisi päi-
14388: passiivisuuteen. Monet aikuiset yhä edelleen vähoitolaitoksiin kaikkia koskeva pakkoperi-
14389: ajattelevat, etteivät tavalliset ihmiset voi teh- aate, ehdotamme ko. kohdan poistamista hal-
14390: dä mitään rauhan säilyttämiseksi. Rauhanliike lituksen esityksestä.
14391: taistelee tällaisia asenteita vastaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14392: Erityisen tärkeää olisi rohkaista lapsia ja
14393: nuoria rakentamaan ystävyyttä ja rauhaa. Rau- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14394: hantyötä lasten keskuudessa pitäisi kaikin ta- lakiehdotuksen:
14395: voin edistää ja sisällyttää rauhankasvatus kaik-
14396: keen kasvatustyöhön.
14397:
14398: Laki
14399: lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
14400:
14401: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14402: muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36/73) 2 §:n
14403: 2 momentti sekä
14404: lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti:
14405:
14406: 2 § sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tu-
14407: (Kuten hallituksen esityksessä.) kea lapsen esteettistä, älyllistä ja eettistä kas-
14408: vatusta.
14409: 2a § Päivähoidon tulee edistää lapsen kasvamis-
14410: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) ta kunnioittamaan toisia ihmisiä ja kansoja,
14411: Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukai- rohkaista lapsia kansainvälisen ystävyyden ra-
14412: sesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperin- kentamiseen ja työhön rauhan puolesta.
14413: ne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä,
14414:
14415: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14416:
14417: Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen M.-L. Salminen
14418: Kati Peltola Heli Astala 1.-C. Björklund
14419: Ulla-Leena Alppi
14420: 1982 v.p: 295
14421:
14422: Laklaloite n:o 122
14423:
14424:
14425:
14426:
14427: Peltola ym.: Ehdotukset peruskoululaiksi ja~lukiolaiksi
14428:
14429:
14430: Eduskunnalle
14431:
14432: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Tutustuminen erilaisiin aatejärjestelmiin ja
14433: peruskoululaiksi ja lukiolaiksi sekä niihin liitty- uskontoihin on yleissivistyksen kannalta välttä-
14434: väksi lainsäädännöksi (HE n:o 30/1982 vp.). mätöntä. Nyky-yhteiskunnassa lapsilla ja nuo-
14435: Esityksen mukaan peruskoulussa annetaan op- rilla on riittävästi mahdollisuuksia uskontoihin
14436: pilaille opetusta joko evankelisluterilaisen tai ja niiden historiaan tutustumiseen ilman että
14437: ortodoksisen tunnustuksen mukaisesti tai tä- heille järjestetään koko kouluajan kestävää pa-
14438: män sijasta opetetaan uskontotietoa ja etiikkaa. kollista uskonnon tai uskontotiedon opetusta.
14439: Uskonnonvapauslain nojalla oppilaan huoltajan Paras ratkaisu olisi luopua uskonnon kouluope-
14440: on haettava lapselle vapautusta uskonnon ope- tuksesta ja jättää uskonnon opettaminen jokai-
14441: tuksesta. Jos lapsi kuuluu kirkkoon, hänen on sen uskontokunnan omaksi tehtäväksi.
14442: aina osallistuttava uskonnon opetukseen, mikäli Suomalaisten enemmistö toivoo kuitenkin
14443: sitä järjestetään koulussa. lapsilleen uskonnon opetusta koulussa. Tästä
14444: Uskonnonvapaus on Suomessa puutteellinen, syystä emme esitä sen poistamista, mutta sen
14445: koska lapsen on mukauduttava vanhempiensa sijaan ehdotamme, että lapselle annetaan oikeus
14446: uskontokuntaan. Vasta viisitoistavuotias voi va- päättää itse osallistumisestaan uskonnon ope-
14447: pautua uskonnon opetuksesta, jos hän eroaa tukseen. Oikeus valita oman uskontokuntansa
14448: kirkosta. Tähän hänen on kuitenkin saatava mukainen opetus on ulotettava kahden suurim-
14449: holhoojansa lupa. Uskonnottomien on osallis- man kirkon lisäksi myös muihin uskonnollisiin
14450: tuttava uskontotiedon opetukseen, jos sitä jär- ryhmiin.
14451: jestetään koulussa, vaikka vanhemmat tai lapsi Uskonnonvapauden toteuttamiseksi ehdotam-
14452: itse eivät hyväksyisi opetuksen sisältöä. Tähän me kunnioittaen,
14453: saakka ei ole edes hyväksytty vanhempien jär-
14454: jestämää oman vakaumuksensa mukaista kor- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
14455: vaavaa opetusta, jos tämä opetus ei ole ollut lakiehdotukset:
14456: jonkin uskonnon opettamista.
14457:
14458:
14459:
14460: 1.
14461: Peruskoululaki
14462: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14463:
14464: 1-27 § uskonnon opetusta oppilaan uskontokunnan
14465: (Kuten hallituksen esityksessä.) tunnustuksen mukaisesti, mikäli opetusryh-
14466: mään tulee vähintään kolme oppilasta.
14467: 28 §
14468: Uskonnon opetukseen osallistuminen on op- 29-107 §
14469: pilaalle vapaaehtoista. Peruskoulussa annetaan (Kuten l.allituksen esityksessä.)
14470: 296 Lakialoite n:o 122
14471:
14472:
14473:
14474:
14475: 2.
14476: Lukiolaki
14477: Eduskunnan pä.~töksen mukaisesti säädetään:
14478:
14479: 1--18 § konnon opetusta oppilaan uskontokunnan tun-
14480: (Kuten hallituk'>en esityksessä.) nustuksen mukaisesti, mikäli opetusryhmään
14481: tulee vähintään kolme oppilasta.
14482: 19 §
14483: Uskonnon opetukseen osallistuminen on op- 20-49 §
14484: pilaalle vapaaehtoista. Lukiossa annetaan us- (Kuten hallituksen esityksessä.)
14485:
14486:
14487: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1982
14488:
14489: Kati Peltola Pauli Uitto Terho Pursiainen
14490: Inger Hirvelä Niilo Koskenniemi Tarja Halonen
14491: M.-L. Salminen 1.-C. Björklund Pirjo Ala-Kapee
14492: 1982 vp. 297
14493:
14494: Lakialoite n:o 123
14495:
14496:
14497:
14498:
14499: Juntumaa ym.: Ehdotus peruskoululaiksi
14500:
14501:
14502: Eduskunnalle
14503:
14504: Suuri osa opettajista ehtii ennen eläkeikää lut joutuu toimimaan opetustyössä 60-vuotiaak-
14505: saada täyteen 30 palvelusvuotta. Osa voi päästä si asti, ei ole edelliseen verrattuna kohtuullista.
14506: 35 palvelusvuoteen asti. Raskaassa opetustyössä Koska lainmuutos, joka antaisi 35 vuotta pal-
14507: näinkin kauan toimineille olisi aiheellista antaa velleille opettajille mahdollisuuden päästä iäs-
14508: eläkkeellepääsymahdollisuus jo ennen varsinais- tään riippumatta eläkkeelle, koskee varsin pien-
14509: ta eläkeikää. Se olisi työllisyydenkin kannalta tä ryhmää, ei asia ole valtiontalouden kannalta
14510: myönteistä. merkittävä, mutta se olisi periaatteellinen tun-
14511: On myös otettava huomioon, että erityis- nustus pitkän "päivätyön" tehneille opettajille.
14512: luokkien opettajille eläkkeelle pääsy on mah- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14513: dollista jo 55 vuoden iässä. Se, että esim. 35
14514: vuotta ehkä vaikeillakin normaaliluokilla palvel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14515: lakiehdotuksen:
14516:
14517:
14518: Peruskoululaki
14519: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14520:
14521: 1-71 § hoitaja ja tuntiopettaja voi päästä eläkkeelle
14522: (Kuten hallituksen esityksessä.) iästä riippumatta.
14523: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14524: 72 §
14525: Viranhoitajan ja tuntiopettajan eläkeikä on 73-107 §
14526: 60 vuotta. Kuitenkin 35 vuotta palvellut viran- (Kuten hallituksen esityksessä.)
14527:
14528:
14529: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1982
14530:
14531: Antero Juntumaa Erkki Korhonen
14532:
14533:
14534:
14535:
14536: 38 088300275Y
14537: 298 1982 vp~
14538:
14539: Lakialoite n:o 124
14540:
14541:
14542:
14543:
14544: Kortesalmi ym.: Ehdotukset peruskoululaiksi ja lukiolaiksi sekä
14545: niihin liittyväksi lainsäädännöksi
14546:
14547:
14548:
14549: Eduskunnalle
14550:
14551: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen asteiden opettajien tarkoituksenmukainen käyt-
14552: peruskoululaiksi ja lukiolaiksi sekä niihin liit- tö sekä virkojen säilyminen ja muodostuminen.
14553: tyVäksi lainsäädännöksi (HE n:o 30/1982 Luvan myöntämisen edellytyksenä tulisi olla,
14554: vp.). SMP:n mielestä koululakeihin on edus- ettei toimenpiteellä vaaranneta ala-asteen kou~
14555: kunnassa syvennyttävä todella huolellisesti. hm toimintaa tai ala-asteen opettajien työlli-
14556: Opettajien Ammattijärjestö OAJ on vuo- syyttä. Vuosiluokan yhdistäminen yläasteeseen
14557: desta 1976 lähtien ollut mukana valmistele- tulisi kysymykseen lähinnä suurikokoisissa asu-
14558: mas.sa uutta lainsäädäntöä. Asiaan huolellisesti 'tuskeskuksissa.
14559: perehtyneenä OAJ on joutunut puuttumaan Peruskoulun lisäopetuksesta eli ns. kymme-
14560: useihinkin hallituksen lakiesityksen kohtiin, nennestä luokasta tulisi säätää selkeästi asetuk-
14561: joita se pitää epätäydellisinä. SMP:n eduskun- sella eikä jättää opetuksen toteuttamista alem-
14562: taryhmän mielestä OAJ:n korjausesitykset ovat man tasoisten päätösten, mutkikkaamman me-
14563: oikeaan osuneita ja siksi edellytämme, että ne nettelyn ja ehkä vuosittain vaihtelevan käytän-
14564: eduskuntakäsittelyssä otetaan vakavasti harkit- nön varaan.
14565: tavaksi hallituksen esityksen rinnalla.
14566: Peruskoulun esiopetus
14567: Peruskoululaki Esiopetuksen laajentamisessa tulee ottaa huo-
14568: mioon se, ettei peruskoulun yhdysluokkaan
14569: Peruskoulun tehtävä tule sijoittaa kuusivuotiaita kuin poikkeusta-
14570: SMP katsoo, että terve isänmaallisuus ja pauksissa, esimerkiksi silloin, kun koulun •lak-
14571: oman isänmaan kunnioittaminen kuuluu ·jokai- kauttaminen voidaan. estää.
14572: sen ihmisen ja kansakunnan perusetuoikeuksiin.
14573: Siksi tämän tulee ilmetä myös peruskoulun Erityiskoulujen asema
14574: tavoitteista säätävässä laissa.
14575: Pysyväisluonteisen erityisopetuksen tarve vai-
14576: keuksien lisääntyessä ja laitospaikkojen vähen-
14577: Peruskoulun lisäopetus tyessä on kasvamaan päin, joten tarvitaan vä-
14578: Hallituksen esityksen mukaan peruskoulussa hintään nykylaajuinen erityiskoulujen määrä.
14579: voidaan järjestää valtioneuvoston määräämin Koulujen asema on varmistettava lain tasoisella
14580: perustein ja opetusministeriön luvalla lisäope- säännöksellä. Myös luokkamuotoista opetusta
14581: tusta peruskoulun oppimäärän suorittaneille. Li- on kehitettävä määrällisesti.
14582: säopetus tulisi säätää kunnille pakolliseksi, jos
14583: tietty määrä oppilaita siihen ilmoittautuu. Op- Työrauhan ylläpito
14584: pilaille lisäopetuksen tulee olla vapaaehtoista.
14585: Pääasiallisia syitä, joihin vuosiluokan Opettajakunnan merkitystä kollegiaalisena
14586: yhdistäminen yläasteeseen koulukohtaisena elimenä on lisättävä työrauhan ylläpidossa, mikä
14587: ratkaisuna yksityistapauksissa voi perus- edellyttää että lakiin lisätään selvä määräys sen
14588: tua, ovat mm. koulun toiminnan turvaaminen, mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvit-
14589: samassa koulurakennuksessa toimivien koulu- taessa johtosäännössä määrätään.
14590: Lakialoite n:o 124 299
14591:
14592: Erityiskoulun rehtorisäännökset Vastaavasti 52 §:ään on oppilaskodin hoi-
14593: taja -nimikkeen tilalle muutettava oppilasasun-
14594: Runsas pari vuotta sitten virkaehtosopimus., tolan hoitaja.
14595: osapuolten ja kouluviranomaisten yhteistyönä
14596: tehty rehtoriratkaisu määritteli erityiskoulun
14597: rehtorirajaksi kolme perusopetusryhmää tietyin Opinto-ohjaajan virkanimike poistettava
14598: edellytyksin. Sen vuoksi ei voida hyväksyä ra- Opinto-ohjaajan virkanimike on poistettava
14599: jan nostamista kuuteen perusopetusryhmään koska oppilaan ohjaus on yksi oppiaine. Muu-
14600: vaan luku on pidettävä kolmena. tos perustuu oppiaineluetteloa koskevaan muu-
14601: tosesitykseen.
14602: Johtajan tehtävistä pois talouden hoito
14603: Koulun taloudenhoidon keskittäminen koulu- Yhteiset opettajan virat ministeriön ohjeiden
14604: toimistoon on oikea ja järkevä ratkaisu. Sen pohjalle
14605: vuokSi se on poistettava johtajan tehtävistä. Peruskoulun yhteiset opettajan virat tarkoi-
14606: tettiin alkuaan sellaisia tapauksia varten, joissa
14607: Kouluvuosi päättymään toukokuun lopussa muut toimenpiteet eivät ole antaneet mahdolli~
14608: suuksia täysin pätevien opettajien saantiin tai
14609: Koulun työvuosi tulee säätää niin, että kou- joissa työllisyyden hoito ei muilla toimenpiteillä
14610: lutyö päättyy viimeistään toukokuun loppuun ole ollut mahdollista. Jotta uudistuksen tar-
14611: mennessä. koitus toteutuisi, tarvitaan ministeriön ohjeet.
14612:
14613: Erikoiskursseja peruskouluun Viran lakkauttaminen
14614: Opetussuunni~man kehittäminen ja moni- Koska on syytä estää harkitsemattomuudet
14615: puolistaminen niin~ että se tarjoaa eri tavoin ja tarkemmin sekä työntekijöiden kannalta
14616: lahjakkaille ja erilai~ia valmiuksia, taipumuksia oikeudenmukaisemmin on syytä säädellä sitä
14617: ja tavoitteita omaaville oppilaille yksilöllisiä milloin virka voidaan lakkauttaa, tarvitaan
14618: opiskelumahdollisuuksia, edellyttää erikoiskurs- 55 §:n 3 momenttiin eräitä täsmentäviä muu-
14619: sien palauttamista peruskouluun. Sen vuoksi toksia.
14620: 26 §:ssä tulee olla määräys että peruskoulu-
14621: oppilaille voidaan järjestää myös oppiaineiden
14622: opetusta tukevia erikoiskursseja. Viran lakatessa siirto-oikeus myös lukioon
14623: Tarkoituksenmukaisuussyyt puoltavat sitä
14624: Oppilaan ohjaus oppiaineluetteloon että 56 § :n 1 momenttiin, jonka mukaan vaki-
14625: nainen opettaja, jonka virka on lakkautettu, voi-
14626: Oppilaan ohjaus tulee rinnastaa muihin pe- daan siirtää paitsi hänelle soveltuvaan toiseen
14627: ruskoulun oppiaineisiin ja opinto-ohjaajan vir- peruskoulun opettajan virkaan myös lukion
14628: kanimike on muutettava tämän edellyttämällä opettajan virkaan vaihtoehtoisesti lakkautuspal-
14629: tavalla opinto-ohjauksen lehtoriksi. kalle asettamisen kanssa.
14630:
14631: Opetusryhmien koko lakiin
14632: Lukiolaki
14633: Koska kouluelämässä opetusryhmien koko on
14634: sangen keskeinen asia, on siitä annettava varsin Iltalinjan edustus johtokunnassa
14635: yksityiskohtaiset määräykset itse lakitekstissä.
14636: Mikäli lukioon kuuluu iltalinja, on johdon-
14637: mukaista että silloin lukion johtokuntaan kuu-
14638: Oppilasasuntola-nimike
14639: ,; . .
14640: säilytettävä luu myös iltalinjan edustus.
14641: .· Nimike oppilasasuntola on tarpeen säilyttää
14642: ennallaan eikä muuttaa sitä oppilaskodiksi. Ko- Kullekin lukiolle ·oma johtokunta
14643: ti ja asuntola ovat täysin eri asioita, joten ne on
14644: syytä pitää koululaissakin erillään. Tarpeetto- Koska johtokunnan tulee perehtyä syvälli-
14645: mien illuusioiden luomiseen ei ole aihetta. sesti lukion koko toimintaan, tästä seuraa, että
14646: 300 Lakialoite n:o 124
14647:
14648:
14649: kullakin lukiolla tulee olla oma johtokuntansa. olla yksi oppiaine, jota opettaa lukion rehtori.
14650: Siksi 6 § :n 2 momentin lopusta on poistettava Siksi 27 §:n 1 momentista on poistettava
14651: kaksi viimeistä virkettä. aineenopettajan ja opinto-ohjaajan virat.
14652:
14653: Työrauhan ylläpito Lukion opettajien eläkeiäksi 60 vuotta
14654: Samoin kuin peruskoulun, on myös lukion On oikeus ja kohtuus, että myös lukion
14655: opettajakunnalle turvattava oikeus ja velvolli- opettajien eläkeikä alennetaan 60 vuoteen.
14656: suus koulun työrauhan ylläpitoon. Siksi lukio- Tämä on välttämätöntä yksinomaan lukion
14657: lain 8 §:n 2 momenttiin on lisättävä tästä sel- opettajan työtaakan rasittavuuden vuoksi.
14658: keä maininta.
14659: Lukion lakkautuspalkkaoikeus
14660: Peruskoululle ja lukiolle yhteinen rehtori vain
14661: kokeilutapauksissa Koska lukiossa ei tällä hetkellä ole sopi-
14662: musta lakkautuspalkasta eikä henkilökohtaisesta
14663: Tarkoituksenmukaisuussyyt edellyttävät että palkanlisästä, on tästä lakiin sisällytettävä selvä
14664: vain koulukokeilutapauksissa voi peruskoulun määräys, joka on voimassa ainakin siihen
14665: yläasteen johtaja hoitaa samalla myös lukion saakka kunnes vastaava sopimus saadaan aikaan
14666: rehtorin tehtäviä. Tätä koskeva tarkka mää- lukion puolella.
14667: räys on pantava lukiolain 11 §:n 2 momenttiin.
14668: :Samoin kuin peruskoululaissakaan ei myös-
14669: kään lukiolaissa tule sisällyttää taloudenhoita- Iltalukiolaki
14670: jan tehtäviä rehtorille. Siksi taloudenhoitovel-
14671: vollisuus on poistettava 11 §:n 3 momentista. Iltalinjan mahdollisuus on säilytettävä
14672: Hallitus esittää ehdotuksessaan iltalukiolaiksi
14673: Perusopetusryhmän koosta säädettävä lailla nykyisten oppikoulujen iltalinjojen muuttamista
14674: Hallituksen esityksessä lukion opetusryhmien hallinnollisesti erillisiksi iltalukioiksi. Kuitenkin
14675: koko esitetään säädettäväksi asetuksella. Li- iltalinjojen säilyttäminen on edelleen välttä-
14676: säksi hallituksen lakiesitys lähtee siitä, että lu- mätöntä. Tällä hetkellä iltakouluja on kaikkiaan
14677: kion perusopetusryhmän kokoa alennettaisiin 42. Niistä on oppikoulujen iltalinjoja 37.
14678: nykyisestä 36 oppilaasta 34 oppilaaseen luku- Useimmat iltalinjat ovat lisäksi melko pieniä.
14679: vuoden 1986-87 alusta lukien. Varsinkin niiden toiminta on todettu huomat-
14680: Asian tärkeyden vuoksi on välttämätöntä, tavasti tehokkaammaksi iltalinjana kuin erilli-
14681: että lukion perusopetusryhmän koosta sääde- senä iltaoppikouluna. Tästä syystä iltalukiolain
14682: tään lailla. Muilta opetusryhmien muodosta- 1 §:ään on lisättävä uusi 4 momentti, jossa
14683: mista koskeviita osin riittää asetuksen tasoinen iltalinjamahdollisuus säilytetään.
14684: säädös. Koulualan keskeinen asiantuntijaelin
14685: Opettajien Ammattijärjestö OAJ katsoo, että Kouluneuvosto tarpeeton myös iltalukiossa
14686: lukion perusopetusryhmän koon alentaminen 30
14687: oppilaaseen lukuvuoden 1984-85 alusta on Uudessa koululainsäädännössä esitetään kou-
14688: perusteltua. luneuvosto lakkautettavaksi peruskoulusta ja
14689: päivälukiosta. Iltalukiossa kouluneuvosto esi-
14690: tetään kuitenkin säilytettäväksi oppilaskunnan
14691: Oppilaan määräaikainen erottaminen · lisäksi.
14692: opettajakunnalle Kouluneuvoston säilyttäminen iltakoulussa ei
14693: Koska nimenomaan opettajakunta tuntee par- ole tarkoituksenmukaista, iltakaulussahan oppi-
14694: haiten sekä oppilaan että koulun tilanteen, tu- lailla on vielä vähemmän kuin päivälukialaisilla
14695: lee opettajakunnalla olla oikeus erottaa oppilas aikaa muuhun kuin varsinaiseen opiskeluun.
14696: kurinpitosyistä määräajaksi. Myös iltaopiskelijat pystyvät johtokunnan ja
14697: oppilaskunnan kautta esittämään omat näke-
14698: Lukion virkatyyppien selkiinnyttäminen myksensä koulun sisäisen yhteistyön ja opetuk-
14699: sen kehittämisestä. Sen vuoksi hallituksen esi~
14700: Aineenopettajan ja opinto-ohjaajan virat ovat tyksen iltalukion kouluneuvostoa koskevat 7,
14701: lukiossa tarpeettomia. Oppilaan ohjauksen tulee 8 ja 9 § on poistettava.
14702: Lakialoite n:o 124 301
14703:
14704: Iltalukion työajasta säädettävä lailla yhtenäisten ja samalla toimivien ohjeiden anta-
14705: minen ei ole mahdollista. Siksi 16 §:n 2 mo-
14706: Peruskoulun ja lukion työpäivien määrä sää- mentista on poistettava sanat "opetusministe-
14707: detään lailla. Sen sijaan iltalukion työajasta esi- riön ohjeiden mukaan".
14708: tetään säädettäväksi asetuksella. Tämä epäjoh-
14709: donmukaisuus on poistettava ja siksi iltalukio-
14710: lain 10 §:n 2 momentti on poistettava ja lisät- Oppilaan erottaminen opettajakunnalle ja
14711: tävä iltalukiolakiin uusi 2 momentti, jossa on johtokunnalle
14712: säännös iltalukion työajasta.
14713: Käytännön syistä ja mm. palkan määräyty- Viitaten peruskoululain 42 §:n sekä lukio-
14714: misen vuoksi on siirrytty iltalukioissa 165 päi- lain 25 §:n muutosesitystä koskey.iin kohtiin
14715: vän työaikaan, joka vastaa 33 viisipäiväistä työ- todettakoon, että oppilaan erottamiseen pätevät
14716: viikkoa. · iltakoulussa samat periaatteet kuin edellä mai~
14717: nituissakin oppilaitoksissa.
14718: Sen vuoksi iltalukiolain 18 §:ää on muutet-
14719: Lähi- ja etäopetus vakinaiseksi opetusmuodoksi tava siten, että opettajakunta voi erottaa ilta-
14720: lukiosta oppilaan määräajaksi, enintään 1 kuu-
14721: Osa aikuisopiskelijoista ei voi vuorotyön, kaudeksi, ja johtokunta voi erottaa oppilaan
14722: pitkien välimatkojen, lastenhoito-ongelmien opettajakunnan esityksestä lopullisesti.
14723: yms. syiden vuoksi käydä iltakoulua säännölli-
14724: sesti. Näille opiskelijoille on kokeiluluontei-
14725: sesti annettu mahdollisuus suorittaa perusaste Opinto-ohjaaja -virkanimike poistettava
14726: tai lukio lähi- ja etäopetuksen avulla. Tätä
14727: aikuisten kannalta tehokkaaksi ja koulutuksen Koska oppilaan ohjauksen tulee olla yksi
14728: tasa-arvoa lisääväksi osoittautunutta opetus- oppiaine, on myös opinto-ohjaaja -virkanimike
14729: muotoa on tuettava ja siksi se on vakinaistet- poistettava.
14730: tava iltakoulujen yhdeksi opetusmuodoksi. Kus-
14731: tannusvaikutuksiltaan lähi- ja etäopetus on
14732: normaalia iltakouluopetusta edullisempi opetus- Eläkeikä
14733: muoto. Siksi 12 § :n loppuun on lisättävä uusi Yhdenmukaisuuden vuoksi tulee myös ilta-
14734: 4 momentti, jossa määrätään, että osa iltalu- lukion opettajan eläkeikä alentaa 60 vuoteen.
14735: kion opetuksesta voidaan antaa etäopetuksena.
14736:
14737: Yksityinen iltalukio
14738: Aineenopiskelu joustavaksi
14739: Mikäli yksityinen iltalukio on paikkakunnan
14740: Hallituksen esityksen 16 §:n 2 momentin ainoa iltalukio, on tärkeätä, että tällä koululla
14741: mukaan iltalukion oppilaiksi voidaan opetus~ on tarvittaessa mahdollisuus antaa opetusta
14742: ministeriön ohjeiden mukaan ottaa myös hen- myös oman toimipaikkansa ulkopuolella ( esim.
14743: kilö, jonka tarkoituksena on opiskella yhden vankilassa) . Sen vuoksi iltalukiolain 23 § :ää
14744: tai useamman iltalukiossa opetetun aineen oppi- on täydennettävä viittauksena saman lain 25
14745: määrän suorittamiseksi. §:ään, jossa mahdollistetaan iltalukion opetuk-
14746: Yleissivistävää opetusta haluavien aikuisopis- sen antaminen valtioneuvoston luvalla myös
14747: kelijoiden tarpeet ovat hyvin erilaisia. Joku varsinaisen toimipaikan ulkopuolella.
14748: saattaa tarvita vain jonkin aineen joidenkin
14749: kurssien opetusta, joku toinen taas useamman
14750: aineen kaikkien kurssien opetusta. Myös annet- Voimaantulosäännökset
14751: tavan opetuksen ajoituksessa aikuisopiskelijoi- Koska iltalinjan muuttaminen hallinnollisesti
14752: den tarpeet ovat erilaisia. itsenäisiksi iltalukioiksi ei ole hyväksyttävää,
14753: Jotta iltakoulut voisivat koko iltakoulun toi- on iltalukion 28 § muutettava vastaamaan
14754: minnan kannalta tarkoituksenmukaisesti pal- tilannetta, joka mahdollistaa iltalinjojen säily-
14755: vella myös yhden tai useamrrian aineen aikuis- misen tai niiden muuttumisen itsenäisiksi ilta-
14756: opiskelijoita, tulee tämä opetusmuoto tehdä lukioiksi. - Muuta kuin opetustehtäviä suo-
14757: mahdollisimman joustavaksi ja koulukohtaisin rittavaa henkilökuntaa varten tarvitaan lisäksi
14758: ratkaisuin toteutettavaksi. ·Valtakunnallisesti oma siirtosäännös.
14759: 302 Lakialoite n:o 124
14760:
14761:
14762: Laki kunnan kouluhallinnosta nalla tulee olla oikeus valita pysyviä asiantuno.
14763: tijoita. Tästä on kirjoitettava säännös 8 §:ään.
14764: Koululautakunnan iäsenyys
14765: Opetustoimi on siinä määrin erityislainsää- Opetuspäällikkö
14766: dännön varassa, ettei opettajien ja rehtoreiden
14767: nykyistä mahdollisuutta toimia koululautakun- Useat kunnat ovat nimittäneet kouluhallin-
14768: nan jäsenenä, puheenjohtajana tai varapuheen- toansa enty1sen opetuspäällikön. Mikäli lain-
14769: johtajana tule rajoittaa. Myös koulun johtaja säädännössä opetuspäällikköä ei mainita, tästä
14770: tai rehtori tulee voida valita koululautakunnan seuraa huomattavaa kirjavuutta opetuspäälliköi-
14771: jäseneksi. Siksi 5 §:n 2 momentin toisen virk- den kelpoisuudessa, jonka kunnat vapaasti mää-
14772: 'keen lopusta on poistettava sanat "ei kuiten- rittelisivät. Sen vuoksi opetuspäälliköllä tulee
14773: kaan koulun johtaja". aina olla laissa määrätty kelpoisuus peruskou-
14774: lun ja lukion opettajan virkaan sekä kokemusta
14775: opetustyössä. Opetuspäällikön nimike ja kel-
14776: Koululautakunnan pysyvät asiantuntiiat poisuusvaatimukset on kirjoitettava lakiin eli
14777: Koska koululautakunnassa ei aina voi olla 10 §:n uudeksi 3 momentiksi.
14778: peruskoulun eri asteiden eikä lukion edustusta, edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14779: on yleiseksi käytännöksi muodostunut taata nioittavasti,
14780: kaikkien koulumuotojen ja -asteiden asiantun-
14781: temus pysyvien asiantuntijoiden avulla. Tätä ei että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
14782: ole syytä rajoittaa. Sen vuoksi koululautakun- lakiehdotukset:
14783:
14784:
14785:
14786:
14787: 1. Peruskoululaki
14788: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14789:
14790: 1 luku nen vuosiluokan tai viidennen ja kuudennen
14791: vuosiluokan peruskoulun yläasteeseen. Jollei
14792: Peruskoulun tehtävä ja rakenne asetuksella toisin säädetä, on tällaisen yläas-
14793: teen yhdistetyn vuosiluokan opetuksesta ja
14794: 1 s työajasta voimassa, mitä vastaavan ala-asteen
14795: (Kuten hallituksen esityksessä.) vuosiluokan osalta on säädetty ja määrätty.
14796: 2 § 5 §
14797: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Peruskouluun voi kuulua erityiskouluja ja
14798: Peruskoulun tulee kasvattaa oppilaansa si- erityisluokkia.
14799: veellisyyteen, hyviin tapoihin ja terveeseen (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14800: isänmaanrakkauteen sekä antaa heille elämässä
14801: tarpeellisia tietoja ja taitoja.
14802: {3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 2 luku
14803: 3 s Peruskoulun järjestämisvelvollisuus ja
14804: (Kuten hallituksen esityksessä.) piirijako
14805:
14806: 4s 6 s
14807: (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessi.)
14808: Lääninhallitus voi yksittäistapauksessa ope-
14809: tusministeriön antamien ohjeiden mukaan 7-11 s
14810: myöntää luvan yhdistää peruskoulun kuuden- (Kuten hallituksen esityksessä.)
14811: Lakialoite b:o 124 303
14812:
14813: 3 Iliku 20 ja 21 §
14814: (Kuten hallituksen esityksessä.)
14815: Peruskoulun hallinto
14816:
14817: 12 §
14818: Peruskoulussa on johtokunta. Kunnan kou- 4 luku
14819: luohjesäännössä voidaan määrätä, että kahdella Peruskoulun työaika ja opetus
14820: tai useammalla peruskoululla on yhteinen joh-
14821: tokunta. Johtokunnassa on seitsemän jäsentä. 22-25 §
14822: Jäsenistä yksi on valittava koulun opettajista (Kuten hallituksen esityksessä.)
14823: ja yksi muusta henkilök~asta. . ..
14824: (2 ja .3 mom. kuten hallituksen es1tyksessa.) 26 §
14825: Peruskoulun ala-asteella kaikkien oppilaideri
14826: 13 ja 14 § opetus on pääasiassa samansisältöistä. Yläas-
14827: {Kuten hallituksen esityksessä.) teella opetetaan kaikille oppilaille yhteisiä
14828: aineita ja valinnaisia aineita sekä lisäksi voi-
14829: daan järjestää peruskoulun oppilaiden opetusta
14830: 15 § tukevia erikoiskursseja.
14831: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) . (2--4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14832: Opettajakunnan tehtävänä on koulutyön
14833: 8uunnitteluun ja edistämiseen sekä työrauhan
14834: ylläpitoon liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin 27 §
14835: asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosään- Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee si-
14836: nössä määrätään. sältyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään,
14837: äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita
14838: 16 ja 17 § kieliä, ympäristöoppia, kansalaistaitoa, uskon-
14839: (Kuten hallituksen esityksessä.) toa, historiaa ja yhteiskuntaoppia, matematiik-
14840: kaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa,
14841: liikuntaa, musiikkia, kuvaamataitoa, käsityötä,
14842: 18 § teknistä työtä, tekstiilityötä, koritaloutta sekä
14843: Peruskoulussa on johtaja. Yläasteella ja sel- oppilaanohjausta. Saamelaisten kotiseutualueel-
14844: laisella ala-asteella, jossa on pysyvästi vähin- la asuvalle oppilaalle voidaan opettaa äidin-
14845: tään kaksitoista perusopetusryhmää, koulun kielen oppiaineena saamen kieltä ja suomen
14846: johtajana on rehtori. Erityisluokista muodo,s- kieltä, sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa
14847: tettuun peruskouluun on perustettava rehtorm määrätään. Opetussuunnitelmaan voi kuulua·
14848: virka, milloin koulussa on pysyvästi vähintään muitakin asetuksella säädettäviä peruskoulun
14849: kolme perusopetusryhmää, joista ainakin yh- tehtävään kuuluvia oppiaineita.
14850: dessä on peruskoulun yläasteen oppilaita. Ruotsinkielisen peruskoulun ala-asteen ja:
14851: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevan pe-
14852: Johtosäännössä voidaan erityisestä syystä ruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi
14853: määrätä, että kahdella tai useammalla perus- kuulua myös yksi vapaaehtoinen aine. Suo-
14854: koululla on yhteinen johtaja. menkielisen peruskoulun ala-asteen opetussuun-
14855: Milloin peruskoulun yläaste ja kunnan lukio nitelmaan voi lääninhallituksen luvalla kuulua
14856: toimivat samassa rakennuksessa tai rakennus- yksi vapaaehtoinen aine.
14857: ryhmässä, voi kunnanvaltuusto koulukokeilun (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14858: vuoksi poiketen 1 momentin säännöksistä mää- Yhteisenä aineena opetettavat vieraat kielet
14859: rätä, että lukion johtaja hoitaa myös perus· ovat englannin, ranskan, saksan ja venäjän
14860: koulun yläasteen johtajan tehtävät. kieli. Kunnan opetussuunnitelmaan tulee, sen
14861: mukaan kuin asetuksella säädetään, kuulua
14862: 19 § yhteisenä aineena useita mainituista kielistä ja
14863: Johtajan tehtävänä on johtaa, ohjata ja val- toinen kotimainen kieli siten, että kielet ovat
14864: voa peruskoulun opetus- ja kasvatustyötä sekä oppilaalle keskenään vaihtoehtoisia aineita.
14865: suorittaa hänelle määrätyt hallinto· ja opetus-
14866: tehtävät. Tarkempia määräyksiä johtajan teh- 28-30 §
14867: tävistä annetaan asetuksella. (Kuten hallituksen esityksessä.)
14868: 304 Lakialoite n:o 124
14869:
14870:
14871: 31 § 7 luku
14872: Peruskoulun petosopetusryhmässä voi, mil-
14873: loin opetusryhmään kuuluu ensimmäisen tai Peruskoulun virat, viranhoitajat ja
14874: toisen vuosiluokan oppilaita, olla enintään kak- tuntiopettajat
14875: sikymmentäviisi oppilasta, muissa ta~auksissa
14876: enintään kaksikymmentäseitsemän oppilasta. 52 §
14877: Peruskoulussa voi olla rehtorin virka sekä
14878: Perusopetusryhmään ei saa kuulua eri kou- opettajan ja oppilasasuntolan hoitajan virkoja.
14879: luasteiden oppilaita eikä yläasteen perusopetus- Opettajanvirkoja ovat ~eh~orin, aineen~pett~
14880: ryhmään ilman lääni?hallituksen. s~ostumusta jan, luokanopettajan, entyisluokanopettaJan Ja
14881: yhtä useamman vuosiluokan oppilaita. erityisopettajan virat. . . ..
14882: Muiden opetusryhmien muodostamisesta sää- (2 ja .3 mom. kuten hallituksen esityksessa.)
14883: detään asetuksella.
14884: Erityisluokan opetusryhn;äss~ voi olla eni~ 5.3 §
14885: tään kymmenen oppilasta, Jollei a~etuksella h~ (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14886: kunnan , musiikin ' valinnaisen tai vapaaeht01-
14887: .. Milloin se on tarkoituksenmukaista, opetta-
14888: sen aineen osalta toisin säädetä. Opetusminis- janvirat voidaan opetusministeriön ohjeiden
14889: teriö voi määrätä, missä erityisopetuksen ope- mukaan perustaa kunnan peruskoulujen yhtei-
14890: tusryhmän tulee olla kymmentä pienempi. siksi viroiksi.
14891: Tarkemmat ohjeet opetusryhmien muodos- (.3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14892: tamisesta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston
14893: päätöksellä.
14894: 54 §
14895: (Kuten hallituksen esityksessä.)
14896: 5 luku
14897: Oppivelvollisuus ja koulunkäyntioikeus 55 §
14898: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksess~.)
14899: .32-4.3 § Peruskoulun virka voidaan lakkauttaa, JOS
14900: (Kuten hallituksen esityksessä.) sen mukaan kuin asetuksella säädetään viran-
14901: hoitajan palkkaukseen ei myönnetä valtion-
14902: osuutta tai avoin virka katsotaan tarpeetto-
14903: maksi. Jos koulu tai oppilasasuntola lakkau-
14904: 6 luku tetaan lakkaavat samalla sen virat, jollei niitä
14905: siirretä toisen koulun tai oppilasasuntolan vi-
14906: Peruskoulun oppilashuolto roiksi.
14907: 44-47 § 56 §
14908: (Kuten hallituksen esityksessä.) Vakinainen opettaja, jonka virka on lakka~
14909: tettu on siirrettävä hänelle soveltuvaan toi-
14910: 48 § seen 'peruskoulun tai lukion opettaj~nvirkaan
14911: tai asetettava lakkautuspalkalle. Jollei samassa
14912: Jollei 47 §:n 1 n:omentissa t~rko~te!~.a k~~
14913: jetusta voida tarkOltuksenmuk~tsesti JarJ~s~aa, kunnassa ole avoinna opettajanvirkaa, siirre-
14914: on kunnan järjestettävä oppilaalle maJOltus tään hänet soveltuvaan virkaan muualle.
14915: oppilasasuntolassa tai muu tarkoituksenmukai- Omalla suostumuksellaan ja sen mukaan kuin
14916: nen majoitus. asetuksella säädetään hänet voidaan siirtää
14917: myös muun kunnan peruskoulun opettajanvir-
14918: Peruskoulun oppilasasuntolassa ja muussa kaan, vaikka omassa kunnassa on hänelle so-
14919: kunnan järjestämässä majoituksessa olevan veltuva opettajanvirka avoinna. Oman kunnan
14920: oppilaan täysihoito on oppilaalle maksuton. opettajan virkaan opettajan siirtää kunnanhal-
14921: Oppilasasuntolaan sijoitetut oppi~aat ova~ ..:":l- litus ja muun kunnan opettajan virkaan k?u-
14922: volliset suorittamaan kohtuullisen maaran luhallitus. Lakkautuspalkalle asettaa opettaJan
14923: heille soveltuvia oppilasasuntolan tehtäviä. kunnanvaltuusto kouluhallituksen suostumuk-
14924: sella.
14925: 49-51 § · Jos opettajanvirka pii~ijaon t~i kun11:a~~se?
14926: (Kuten hallituksen esityksessä.) jaoituksen muuttuessa tai kouluJen yhdtstaffil-
14927: Lakialoite n:o 124 305
14928:
14929: sen takia muutetaan toisen koulun tai kun- 91uku
14930: nan viraksi, siirretään vakinainen opettaja
14931: muutettuun virkaan. Peruskouluopetusta antavat yksityiset koulut
14932: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14933: 77~83 §
14934: Jos lakkautuspalkalle asetettua Ol_:>ettajaa ei
14935: ole voitu siirtää hänelle soveltuvaan opettajan- (Kuten hallituksen esityksessä.)
14936: virkaan, kouluhallitus voi määrätä hänet hänen
14937: suostumuksellaan väliaikaisena tai . sijaisena
14938: hoitamaan peruskoulun tai lukion virkaa sen
14939: estämättä, ettei hän täytä virkaan vaadittuja 10 luku
14940: kelpoisuusehtoja. Erinäisiä säännöksiä
14941: (5 ja 6 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14942: 84-94 §
14943: 57-73 § (Kuten hallituksen esityksessä.)
14944: (Kuten hallituksen esityksessä.)
14945:
14946:
14947: 8 luku 11 luku
14948: Peruskoulun kiinteistö ja irtaimisto Voimaantulosäännökset
14949:
14950: 74-76 § 95-107 §
14951: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
14952:
14953:
14954:
14955:
14956: 2. Lukiolaki
14957: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14958:
14959: 1 luku 6 §
14960: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14961: Lukion tehtävä, rakenne ja perustaminen Opettajista valittava jäsen ja hänen varajäse-
14962: nensä valitaan opettajakunnan keskuudestaan
14963: l-4 § ehdottamista henkilöistä, muusta henkilökun-
14964: (Kuten hallituksen esityksessä.) nasta valittava jäsen ja hänen varajäsenensä
14965: tämän henkilökunnan keskuudestaan ehdotta-
14966: mista henkilöistä ja oppilaista valittava jäsen
14967: 2 luku ja hänen varajäsenensä oppilaskunnan keskuu-
14968: destaan ehdottamista henkilöistä. Kunkin
14969: Lukion hallinto edellä tarkoitetun ehdotuksen perusteella erik-
14970: seen toimitetaan jäsenen ja hänen henkilökoh-
14971: 5 § taisen varajäsenensä vaali noudattaen samaa
14972: (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) menettelyä kuin johtokunnan puheenjohtajaa
14973: Mikäli lukioon kuuluu iltalinja, kunnanval- ja varapuheenjohtajaa valittaessa. Oppilaiden
14974: tuusto valitsee toimikauttaan vastaavaksi ajaksi keskuudestaan ehdottamien joukosta valittava
14975: lisäksi jäsenen iltalinjan opettajakunnan ehdot• jäsen ja varajäsen valitaan lukuvuodeksi ker-
14976: tamien joukosta ja lukuvuodeksi kerrallaan rallaan. Johtokunnan jäseneksi valittavan oppi-
14977: jäsenen iltalinjan oppilaskunnan ehdottamien laan tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Tässä mo-
14978: joukosta. Iltalinjan opettaja- ja oppilasjäsenet mentissa tarkoitetuksi jäseneksi ja varajäse-
14979: ottavat osaa johtokunnan kokouksiin silloin, neksi voi lukion ylläpitäjäkunnan kunnanval-
14980: kun johtokunnassa käsitellään iltalinjaa kos- tuusto valita myös muussa kunnassa asuvia.
14981: kevia kysymyksiä. (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14982: 39 088300275Y
14983: 306 Lakialoite n:o 124
14984:
14985:
14986: 7 s 21 §
14987: (Kuten hallituksen esityksessä.) Lukion perusopetusryhmässä voi olla enin-
14988: tään 30 oppilasta. Perusopetusryhmässä ei saa
14989: 8 § olla yhtä useamman vuosiluokan oppilaita.
14990: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Milloin lukion toisella vuosiluokalla on ollut
14991: Opettajakunnan tehtävänä on koulutyön kaksi perusopetusryhmää saadaan perusopetus-
14992: suunnitteluun ja edistämiseen sekä työrauhan ryhmät kolmannella vuosiluokalla säilyttää mi-
14993: ylläpitoon liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin käli kolmannen vuosiluokan oppilasmäärä on
14994: asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosään- vähintään 25. Jokaista seuraavaa 25 oppilasta
14995: nössä määrätään. kohti saadaan säilyttää yksi perusopetusryhmä.
14996: Lukion muiden opetusryhmien muodostami-
14997: 9 ja 10 § sesta säädetään asetuksella.
14998: (Kuten hallituksen esityksessä.)
14999: 22 §
15000: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15001: 11 §
15002: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15003: Milloin lukio ja peruskoulun yläaste toimi- 4 luku
15004: vat samassa rakennuksessa tai rakennusryh-
15005: massa, voi kunnanvaltuusto koulukokeilun Lukion oppilaat
15006: vuoksi määrätä, että peruskoulun yläasteen 23 ja 24 §
15007: johtaja hoitaa myös lukion rehtorin tehtävät. (Kuten hallituksen esityksessä.)
15008: Rehtorin tehtävänä on johtaa, ohjata ja val-
15009: voa lukion opetus- ja kasvatustyötä sekä suo- 25 §
15010: rittaa hänelle määrätyt hallinto- ja ope- Oppilaan, joka ei ole lukion muilla kurin-
15011: tustehtävät. Tarkempia säännöksiä ja määräyk- pitokeinoilla ojennettavissa, voi opettajakunta
15012: siä rehtorin tehtävistä annetaan asetuksella ja erottaa lukiosta määräajaksi, enintään kuudeksi
15013: tarvittaessa johtosäännössä. kuukaudeksi, tai johtokunta opettajakunnan
15014: esityksestä lopullisesti.
15015: 12 ja 13 §
15016: (Kuten hallituksen esityksessä.) 26 §
15017: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15018:
15019: 3 luku 5 luku
15020: Lukion työaika ja opetus Lukion virat, viranhoitajat ja tuntiopettajat
15021:
15022: 14-17 § 27 §
15023: (Kuten hallituksen esityksessä.) Lukiossa voi olla rehtorin virka ja opettajan
15024: virkoja. Opettajan virkoja ovat vanhemman
15025: 18 § lehtorin ja nuoremman lehtorin virat.
15026: Lukion opetussuunnitelmaan tulee sisältyä,
15027: sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äidin- 28 §
15028: kieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, (Kuten. hallituksen esityksessä.)
15029: uskontoa, filosofiaa, psykologiaa, historiaa ja 29 §
15030: yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, ke- Lukion viroista, viranhoitajista ja tuntiopet-
15031: miaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, terveys- tajista on soveltuvin osin voimassa, mitä perus-
15032: tietoa, .musiikkia ja kuvaamataitoa sekä oppi- koulun viroista, viranhoitajista ja tuntiopetta~
15033: laanohiausta. jista 'on säädetty peruskoululain ( / ) 53,
15034: · (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 55, 56, 57 ja 58 §:ssä, 59 §:11 1 ja 2 momen-
15035: tissa, 60-68 §:ssä, 69 §:n 1, 3 ja 4 momen-
15036: 19 ja 20 § tissa, 70, 71; 72 ja 73 §:ssä; paitsi että lukion-
15037: (Kuten hallituksen esityksessä.) opettajien eläkeikä on 60 vuotta.
15038: Lakialoite n:o 124 307
15039:
15040: 6 luku 9 luku
15041: Lukion kiinteistö ja irtaimisto Voimaantulosäännökset
15042:
15043: 30 § 42-44 §
15044: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
15045:
15046: 45 §
15047: 7 luku Kunnes toisin sovitaan on tässä laissa tarkoi-
15048: Yksityinen lukio tettuja virkoja ja tuntiopettajan tehtäviä kos-
15049: kevista sopimuksenvaraisista palvelussuhteen
15050: 31-35 § ehdoista voimassa, mitä valtion vastaavista vi-
15051: (Kuten hallituksen esityksessä.) roista ja tehtävistä on sovittu tai määrätty
15052: sekä lakkautuspalkkaoikeudesta ja oikeudesta
15053: henkilökohtaiseen palkanlisään, mitä siitä kun-
15054: 8 luku nallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on
15055: sovittu peruskoulun viranhaltijoiden osalta.
15056: Erinäisiä säännöksiä (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15057:
15058: 36-41 § 46-49 §
15059: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
15060:
15061:
15062:
15063:
15064: 3. Iltalukiolaki
15065: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15066:
15067: 1 luku 3 luku
15068: Iltalukion tehtävä, rakenne ja Iltalukion työaika ja opetus
15069: perustaminen
15070: 7 §
15071: 1 § (1 mom. kuten hallituksen esityksen 10 §:n
15072: ( 1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 1 mom.)
15073: Mitä tässä laissa säädetään iltalukiolaista, on Iltalukion lukuvuodessa on, lukioasteen
15074: soveltuvin osin voimassa myös kunnan lukioon ylintä vuosiluokkaa lukuunottamatta, satakuusi-
15075: kuuluvasta iltalinjasta. kymmentäviisi työpäivää. Työpäivien lukumää-
15076: rästä voi opetusministeriö, sen mukaan kuin
15077: asetuksella säädetään tai pakottavasta syystä
15078: 2-4 § muutoinkin, myöntää poikkeuksen.
15079: (Kuten hallituksen esityksessä.) Lukioasteen ylimmän vuosiluokan lukuvuo-
15080: den työpäivistä määrää kouluhallitus.
15081:
15082: 2 luku 8 §
15083: (Kuten hallituksen esityksen 11 §.)
15084: Iltalukion hallinto
15085: 9 §
15086: 5 ja 6 § Iltalukion opetussuunnitelmaan tulee sisäl-
15087: (Kuten hallituksen esityksessä.) tyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään,
15088: 308 Lakialoite n:o 124
15089:
15090:
15091: äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kie- 19 §
15092: liä, uskontoa, filosofiaa, psykologiaa, historiaa, Iltalukion viroista, viranhoitajista ja tunti-
15093: yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, ke- opettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä
15094: miaa, biologiaa, maantietoa ja oppilaanohjausta. peruskoulun viroista, viranhoitajista ja tunti-
15095: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksen. 12 opettajista on säädetty peruskoululain ( /
15096: §:n 2 ja 3 mom.) ) 53 §:n 1 momentissa, 55, 56, 57 ja 58
15097: Osa iltalukion opetuksesta voidaan antaa §:ssä, 59 §:n 1 momentissa, 60-68 §:ssä,
15098: etäopetuksena. 69 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 70 ja 71 §:ssä,
15099: 72 §:n 1 momentissa, 73 ja 101 §:ssä.
15100: 10-12 §
15101: {Kuten hallituksen esityksen 13-15 §.)
15102: 6 luku
15103:
15104: 4 luku Yksityinen iltalukio
15105:
15106: Iltalukion oppilaat 20 §
15107: Yksityisen iltalukion osalta on vastaavasti
15108: 13 § voimassa, mitä tämän lain 1-3, 7-16, 21 ja
15109: (1 mom. kuten hallituksen esityksen 16 §:n 22 §:ssä, 26 §:n 1 momentissa ja 28 §:ssä
15110: 1 mom.) sekä lukiolain 8-10 §:ssä, 11 §:n 1 ja 3 mo-
15111: Iltalukion oppilaaksi voidaan ottaa myös hen- mentissa, 12, 13 ja 35 §:ssä on säädetty kui-
15112: kilö, jonka tarkoituksena on opiskella yhden tenkin siten, että koululautakunnalle määrätyt
15113: tai useamman iltalukiossa opetetun aineen oppi- tehtävät hoitaa yksityisen iltalukion johto-
15114: määrän suorittamiseksi. kunta.
15115: (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksen
15116: 16 §:n 3 ja 4 mom.)
15117: 7 luku
15118: 14 § Erinäisiä säännöksiä
15119: (Kuten hallituksen esityksen 17 §.)
15120: 21-23 §
15121: 15 § (Kuten hallituksen esityksen 24-26 §.)
15122: Oppilaan, joka ei ole iltalukion muilla kurin-
15123: pitokeinoilla ojennettavissa, voi opettajakunta
15124: erottaa iltalukiosta määräajaksi, enintään kuu- 8 luku
15125: deksi kuukaudeksi, tai johtokunta opettajakun-
15126: nan esityksestä lopullisesti. Voimaantulosäännökset
15127:
15128: 16 § 24 §
15129: (Kuten hallituksen esityksen 19 §.) {Kuten hallituksen esityksen 27 §.)
15130:
15131: 25 s
15132: 5 luku Tämän lain voimaan tullessa muuttuu ilta-
15133: oppikoulu iltalukiaksi ja oppikoulun iltalinja
15134: lltalukioo virat, viranhoitajat ja tuntiopettajat lukion iltalinjaksi.
15135: Ennen tämän lain voimaantuloa perustetut
15136: 17 s kunnallisen iltaoppikoulun vakinaiset ja yli-
15137: Iltalukiossa voi olla rehtorin virka ja opet- määräiset rehtorin ja opettajan toimet muuttu-
15138: tajan virkoja. Opettajan virkoja ovat iltalukion vat lain voimaan tullessa entisen nimisiksi ja
15139: lehtorin virat. muutoinkin vastaaviksi lukion viroiksi siten,
15140: (2 ja 3 motn. kuten hallituksen esityksen että vakinainen toimi muuttuu vakinaiseksi vi-
15141: 20 §:n 2 ja 3 mom.) raksi ja ylimääräinen toimi vakinaiseksi viraksi.
15142: Kunnanhallitus siirtää, mikäli mahdollista,
15143: 18 § yksityisen iltalukion palveluksessa olevan hen-
15144: {Kuten hallituksen esityksen 21 §.,) kilön, joka siihen suostuu, lähinnä hänen en-
15145: Lakialoite n:o 124 309
15146:
15147: tistä tointaan tai tehtäväänsä vastaavaan ilta- ja, jos hänet katsotaan kykeneväksi virkaa •tai
15148: lukion virkaan tai tehtävään sitä haettavaksi tehtävää hoitamaan.
15149: julistamatta, jos koulun ylläpito-oikeus siirre- Jollei tässä pykälässä tarkoitettua opettajaa
15150: tään kouluhallituksen luvalla koulun sijainti- tai rehtoria voida muutoin siirtää kunnanhalli-
15151: kunnalle. tuksen tai hänen suostumuksellaan kouluhalli-
15152: Jollei kunnanhallitus voi siirtää 3 momen- tuksen toimesta uuteen virkaan, saadaan ilta-
15153: tissa tarkoitettua henkilöä, on sen ilmoitettava lukioon, kunnan lukioon tai kunnan lukion ilta-
15154: asiasta kouluhallitukselle. Kouluhallitus voi 3 linjalle perustaa asianomaiselle virka, vaikka
15155: momentissa säädetyin edellytyksin siirtää hä- viran hoitajan hoidettavaksi ei voida tarjota
15156: net peruskoulun tai kunnan lukion taikka toi~ hänen opetusvelvollisuuttaan vastaavaa työmää-
15157: sen kunnan iltalukion virkaan tai tehtävään. rää.
15158: Edellä 4 momentissa tarkoitettu siirto voi-
15159: daan suorittaa, vaikkei asianomainen · henkilö 26-29 §
15160: täytä uuden viran tai tehtävän kelpoisuusehto- (Kuten hallituksen esityksen 29~32 §.)
15161:
15162:
15163:
15164:
15165: 4.
15166: Laki
15167: kunnan koululuUlinnosta
15168:
15169: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: .
15170:
15171: 1-4 § 8 s
15172: (Kuten hallituksen esityksessä.) Oikeudesta olla läsnä koululautakunnan. ja
15173: sen osaston kokouksessa ja käyttää siinä. puhe-
15174: 5 § valtaa säädetään asetuksella. Koululautakunnalla
15175: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) on oikeus valita pys.yviä asiantuntijoita. ·
15176: Koululautakunnan jäsenistä tulee kahden olla
15177: opettajia, jotka eivät kuitenkaan voi olla pu· 9 §
15178: heenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Opetta- (Kuten hallituksen esityksessä.)
15179: jajäsenen ja hänen varajäsenensä tulee olla kun-
15180: nan koululaitokseen kuuluvan oppilaitoksen 10 §
15181: opettajanviran taikka 3 § :n 1 momentin 2 tai Koulutoimen johtajan tehtävistä säädeti\ät)
15182: 3 kohdassa tarkoitetun oppilaitoksen opettajan- asetuksella. Mikäli kuntaan nimitetään ope~
15183: toimen haltija. Muutoin eivät 3 § :n 1 momen- päällikkö, hänellä tulee olla kelpoisuus penis~
15184: tin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen oppilaitosten koulun tai lukion opettajan virkaan ·sekä riittä-
15185: palveluksessa olevat henkilöt ole vaalikelpoisia vä kokemus opetustyössä. Tarkempia määräyk~
15186: koululautakuntaan koulunsa sijaintikunnassa. siä voidaan antaa johtosäännössä. . , ,'
15187: ( 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) .
15188:
15189: 6 ja 7 § 11-18 §
15190: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
15191:
15192:
15193: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1982
15194:
15195: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
15196: Urho.Pohto Veikko Vennamo
15197: ·Urpo Leppänen
15198: 310 1982 vp.
15199:
15200: Lakialoite n:o 125
15201:
15202:
15203:
15204:
15205: Itälä ym.: Ehdotukset peruskoululaiksi ja lukiolaiksi
15206:
15207:
15208: Eduskunnalle
15209:
15210: Hallituksen esitykseen n:o 30/1982 vp. ryhmän koolla on monella tavoin vaikutusta
15211: eduskunnalle sisältyvän peruskoululakiehdotuk- kasvatus- ja opetustyön kokonaisuuteen. Edus-
15212: sen mukaan peruskoulussa olisi peruskoulun kunnalla tulee tästä syystä olla välitön mahdol-
15213: kouluneuvoston sijasta koulukohtainen johto- lisuus päättää peruskoulun opetusryhmistä.
15214: kunta. Johtokunnassa tulisi olemaan opettajien, Hallituksen esitykseen sisältyvän lukiolain
15215: koulun muun henkilökunnan ja oppilaiden edus- 21 §:n mukaan lukion opetusryhmien muodos-
15216: tus. Edelleen on ehdotettu, että muista kuin tamisesta säädetään asetuksella. Säännösehdo-
15217: edellä mainituista jäsenistä vähintään kolmen tuksen perustelujen mukaan asetuksella on tar-
15218: sekä heidän varajäsentensä on oltava oppilai- koitus pienentää nykyistä lukion perusopetus-
15219: den vanhempia. Johtokunnan jäsenet valitsee ryhmäkokoa 36:sta 34:ään oppilaaseen sekä
15220: oppilasjäseniä ja näiden varajäseniä lukuun ot- alentaa vastaavasti lukion 3. luokan perusope-
15221: tamatta valtuusto. Lakiesityksen mukaan opet- tusryhmän säilyttämisrajaa lukuvuoden 1986-
15222: tajien ja muun henkilökunnan edustaja ja näi- 1987 alusta asteittain.
15223: den varajäsenet valitaan asianomaisten ryhmien Perusopetusryhmän koon suuren pedagogisen
15224: keskuudestaan ehdottamien henkilöiden jou- ja taloudellisen merkityksen sekä sen työllisyys-
15225: kosta. Samanlaista menettelyä ei kuitenkaan ole vaikutuksien vuoksi tulisi siitä säätää lainta-
15226: ehdotettu liitettäväksi oppilaiden vanhempien soisella säännöksellä. Keskiasteen koulutuksen
15227: joukosta valittavien jäsenten vaalimenettelyyn. kehittämisestä annetun lain mukainen lukion
15228: Oppilaiden vanhempien vaikutusmahdollisuu- oppilasmäärien mitoittaminen merkitsee lukion
15229: det · paranisivat huomattavasti, mikäli oppilai- 1. luokan. oppilasmäärän · alentumista 8 900 op-
15230: den vanhemmilla olisi samanlainen "ehdolle- pilaalla vuoteen 1988 mennessä. Perusbpetus-
15231: pano-oikeus". ryhmiksi muutettuna tämä merkitsee lähes 240
15232: Peruskoululakiehdotuksen 31 §: n mukaan perusopetusryhmän häviämistä lukion 1. luo-
15233: peruskoulun · opetusryhmien muodostamisesta kalta. Lukion määrällisellä supistamisella on
15234: säädetään asetuksella. Perustelujen mukaan ase- näin ollen voimakas heikentävä vaikutus lukion
15235: tuksella on tarkoitus säätää perusopetusryhmän opettajien työllisyyteen. Lisäksi kokeilulukiois-
15236: e'nimmäiskoko nykyiseksi eli 1. ja 2. vuosiluo- ta saatu palaute on osoittanut, että ·normaali-
15237: kalla 25 :ksi ja sitä ylemmillä vuosiluokilla opetukseen verrattuna henkilökohtaisen ohjauk-
15238: 32:ksi. sen tarve lisääntyy keskitettyyn opetukseen siir-
15239: Oppilaiden erilaisuudesta johtuen on opetus- ryttäessä. Myös lukion oppilasaineksen aikai-
15240: ja kasvatustavoitteiden saavuttamiseksi kaikilla sempaa suurempi heterogeenisuus edellyttää
15241: opetukseen liittyvillä tekijöillä oma merkityk- pienempiä opetusryhmiä, jotta erilaisten ja eri-
15242: sensä; Työympäristöllä, mm. opetusryhmillä on tasoisten oppilaiden oppimiskyky voitaisiin ot-
15243: vaikutusta asenteisiin koulunkäyntiä kohtaan, taa paremmin huomioon. Näistä syistä hallituk-
15244: oppimishalu).ckuuteen sekä· koulusuorituksiin. sen esityksen mukaiset toimenpiteet lukion pe-
15245: Opettajan mahdollisuudet päästä yksilöllisem- rusopetusryhmän koon alentamiseksi eivät ole
15246: pään opetukseen eivät voi onnistua suurissa riittäviä, vaan perusopetusryhmän enimmäis-
15247: luokissa. Suurissa kouluissa perusopetusryhmät koko tulisi säätää 30 oppilaaksi siten, että muu-
15248: ovat aina lähes maksimikokoisia. Työrauhaon- toS tulee kokonaisuudessaan voimaan lain voi-
15249: gelmia syntyy helpommin suurissa luokissa ja maan tullessa.
15250: suurissa kouluissa. Hallituksen esityksen yleisperustelujen mu-
15251: Opetusryhmien koon alentaminen on kes- kaan on mm. lukion virkoja ja viranhoitajia
15252: keinen koulupoliittinen toimenpide. Opetus- koskevat säännökset pyritty muodollisesti ja
15253: LakialQite n:o 125 311
15254:
15255: mahdqllisuuksien · · mukaan aineellisestikin yh- ja lukion yhteisillä. opettajilla, on jo nykyään
15256: denmukaistamaan peruskoululakiehdotuksen alempi 60 vuoden eläkeikä. On myös huo--
15257: vastaavien säännösten kanssa. Kuitel:lkin esityk- mattava lukion opettajien heikentyvä työllisyys-
15258: se~ä on pysytetty lukion opettajien eläkeikä tilanne, mikä erottaa lukion muista keskiasteen
15259: nykyisellään di · 63; vuotena. Mitkään syyt eivät oppilaitoksista.
15260: puolla lukion opettajien korkeampaa eläkeikää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15261: peruskouluun verrattuna. Molemmat opettaja-
15262: ryhmät tekevät samanluontoista työtä ja usein että Eduskunta hyväksyisi -seuraavat
15263: vielä samoissa tiloiss.a. Lisäksi osalla lukiossa lakiehdotukset:
15264: opettavista opettajista, nimittäin peruskoulun
15265:
15266: 1. Peruskoululaki
15267: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15268:
15269: 1-12 § 31 §
15270: (Kuten hallituksen esityksessä.) Peruskoulun perusopetusryhmässä voi, mil-
15271: loin opetusryhmään kuuluu ensimmäisen tai
15272: 13 § toisen vuosiluokan oppilaita, olla enintään
15273: Johtokunnan muut kuin opettajista, muusta kaksikymmentäviisi oppilasta ja muissa tapauk-
15274: henkilökunnasta ja oppilaista valittavat jäsenet sissa enintään kaksikymmentäseitsemän oppi-
15275: ja heidän varajäsenensä valitaan sekä puheen- lasta.
15276: johtaja ja varapuheenjohtaja nimetään näistä Perusopetusryhmään ei saa kuulua eri kou-
15277: jäsenistä siten kuin kunnallislaissa ( 953/7 6) luasteiden oppilaita eikä yläasteen perusopetus-
15278: on säädetty johtokunnasta. Vähintään kolmen ryhmään ilman lääninhallituksen suostumusta
15279: edellä tarkoitetuista jäsenistä sekä heidän vara- yhtä useamman vuosiluokan oppilaita.
15280: jäsentensä on kuitenkin oltava oppilaiden van- Muiden opetusryhmien muodostamisesta sää-
15281: hempia ja heidät valitaan vanhempainkokouk- detään asetuksella.
15282: sen koulun oppilaiden vanhempien keskuudesta Erityisluokan opetusryhmässä voi olla enin-
15283: ehdottamista henkilöistä. Milloin peruskoulu on tään kymmenen oppilasta, jollei asetuksella lii-
15284: kahden tai useamman kunnan yhteinen, on jä- kunnan, musiikin, valinnaisen tai vapaaehtoi-
15285: senten valinnasta ja vaalikelpoisuudesta voi- sen aineen osalta toisin säädetä. Opetusministe-
15286: massa mitä kunnallislain 104 §:n 1 momen- riö voi määrätä, missä erityisopetuksen opetus-
15287: tissa säädetään. ryhmän tulee olla kymmentä pienempi.
15288: Tarkemmat ohjeet opetusryhmien muodosta-
15289: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) misesta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston
15290: päätöksellä.
15291: 14-30 § 32-107 §
15292: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
15293:
15294:
15295:
15296: 2. Lukiolaki
15297: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15298:
15299: 1-20 §
15300: (Kuten hallituksen esityksessä.) Milloin lukion toisella vuosiluokalla on ollut
15301: kaksi perusopetusryhmää, saadaan perusopetus-
15302: 21 § ryhmät kolmannella vuosiluokalla säilyttää, mi-
15303: Lukion perusopetusryhmässä voi olla enin- käli kolmannen vuosiluokan oppilasmäärä on
15304: tään 30 oppilasta. Perusopetusryhmässä ei saa vähintään 25. Jokaista seuraavaa 25 oppilasta
15305: olla yhtä useamman vuosiluokan oppilaita. kohti saadaan säilyttää yksi perusopetusryhmä.
15306: 312 Lakialoite n:o 12.5
15307:
15308:
15309: Lukion muiden opetusryhmien muodostami- koulun· Viroista, viranhoitajista ja· trintlOpett\}-
15310: sesta säädetään asetuksella. jist:i oo Siadetty peruskoululain ( · /'. ) 53,
15311: 55, 57 f'J'58 §.:ssä, 59 §:n 1 ja 2 momentissa,
15312: 22'-28 s 60......:.68 ~:&U, 69 §:n 1, J ja 4 momentissa,
15313: (Kuten hallituksen esityksessä.) 70 ja 71 ~:ssii, 72 §:n 1 ja 3 momenris.sa ja
15314: 73 S:ssi. .
15315: 29 §
15316: Lukion viroista, viranhoitajista ja tuntiopet- 30-4'9 §
15317: tajista on soveltuvin osin voimassa, mitä perus- (Kuten ·hallituksen esityksessä.)
15318:
15319:
15320: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1982
15321:
15322: Jaakko Itälä flelvi Hyrynkangas
15323: 1982 vp. 313
15324:
15325: Lakialoite n:o 126
15326:
15327:
15328:
15329:
15330: Hautala ym.: Ehdotukset peruskoululaiksi ja lukiolaiksi
15331:
15332:
15333: Eduskunnalle
15334:
15335: Hallitus· o.n antanut eduskunnalle esityksen tuksen merkitystä oppilaan persoonallisuuden
15336: peruskoululaiksi ja lukiolaiksi sekä niihin liit- kehittymisessä. Tämän keskeisen merkityksen
15337: tyväksi lainsäädännöksi (HE n:o 30/1982 vp.). vuoksi tulisi uskonto mielestämme säilyttää op-
15338: Kristillisen liiton eduskuntaryhmä ei ole tyyty- piaineluettelossa ensimmäisenä.
15339: väinen peruskoululain ja lukiolain kasvatusta- Peruskoulu- ja lukiolakiin ei sisäUy mainin-
15340: voitepykäliin. Mielestämme koulun kasvatusta- taa koulujen päivänavauksesta ja niiden luon-
15341: voitteet on niissä määritelty liian kapea-alai- teesta. Kristillisen liiton mielestä päivänavauk-
15342: sesti. sen tulee edelleenkin liittyä myönteisellä ta-
15343: Peruskoululain 2 § :n mukaan kasvatustavoit- valla koulussa annettavaan uskonnolliseen kas-
15344: teissa painottuvat ensisijaisesti työelämän aset- vatukseen. Valiokunnan tulisi harkita, onko päi-
15345: tamat vaatimukset. Koulun kasvatustehtävä tu- vänavauksia koskeva maininta otettava suoraan
15346: lisi kuitenkin nähdä laajempana. Mm. esteettis- lakiin.
15347: ten, eettisten ja uskonnollisten arvojen osuus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15348: koulun opetusohjelmassa on ollut aivan liian nioittaen,
15349: vähäinen. Tämä puute olisi nyt koululainsää-
15350: däntöä uudistettaessa korjattava. että Eduskunta byträkJyisi set~raavat
15351: Erityisesti haluamme painottaa uskonnonope- lakiehdotukset:
15352:
15353:
15354:
15355: 1. Peruskoululaki
15356: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15357:
15358: 1 luku 3-5 §
15359: (Kuten hallituksen· esityksessä.)
15360: Peruskoulun tehtävä ja rakenne
15361:
15362: 1 §
15363: (Kuten hallituksen esityksessä.) 2 luku
15364:
15365: 2 § Peruskoulun järjestämisvelvollisuus ja piirijako
15366: Peruskoulun tulee opettaa oppilaansa tajua-
15367: maan uskonnollisia, eettisiä ja esteettisiä arvoja, 6-11 §
15368: kasvattaa heitä siveellisyyteen ja hyviin tapoi- (Kuten hallituksen esityksessä.)
15369: hin sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tie-
15370: toja ja taitoja.
15371: Peruskoulun tulee pyrkiä kasvattamaan oppi- 3 luku
15372: laansa tasapainoiseksi, hyväkuntoiseksi, vas-
15373: tuuntuntoiseksi, itsenäiseksi, luovaksi, yhteis- Peruskoulun hallinto
15374: työkykyiseksi ja rauhantahtoiseksi ihmiseksi ja
15375: yhteiskunnan jäseneksi. 12-21 §
15376: ( 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
15377: 40 088300275Y
15378: 314 Lakialoite n:o 126
15379:
15380:
15381: 4 luku 7 luku
15382: Peruskoulun työaika ja opetus Peruskoulun virat, viranhoitajat ja
15383: tuntiopettajat
15384: 22-26 §
15385: (Kuten hallituksen esityksessä.) 52-73 §
15386: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15387: 27 §
15388: Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee sisäl-
15389: tyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään,
15390: uskontoa, äidinkieltä, toista kotimaista kieltä,
15391: 8 luku
15392: vieraita kieliä, ympäristöoppia, kansalaistaitoa,
15393: historiaa ja . yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, Peruskoulun kiinteistö ja irtaimisto
15394: fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa; liikun-
15395: taa, musiikkia,, kuvaamataitoa, käsityötä, tek- 74-76 §
15396: nistä työtä, tekstiilityötä ja kotit~outta. Lisäksi (Kuten hallituksen esityksessä.)
15397: opetussuunnitelPJ,aan tulee sisältyä oppilaan-
15398: ohjausta. Saamelaisten kotiseutualueella . asu-
15399: valle oppilaalle voidaan opettaa: äidinkielen
15400: oppiaineena saamen kieltä ja suomenkieltä, sen
15401: . 9 luku
15402: mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
15403: Opetussuunnitelmaan voi kuulua muitakin ase- · Peruskouluopetusta antavat yksityiset koulut .
15404: tuksella säädettäviä peruskoulun tehtävään kuu- .
15405:
15406: luvia oppiaineita. 77-83 §
15407: . (2 ja 3. mom.. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)·
15408: 28-31 §
15409: ·. (Kuten ·hallituksen esityksessä.)
15410: 1Ö luku
15411: 5 luku Erinäisiä säännöksiä
15412: Oppivelvollisuus ja koulunkäyntioikeus
15413: 84-94 §
15414: 32-43 § (Kuten hallituksen esityksessä.)
15415: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15416:
15417:
15418: 6 luku 11 luku
15419: Peruskoulun oppilashuolto Voimaantulosäännökset
15420:
15421: 44-51 § 95:..:_107 §
15422: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
15423: Lakialoite n:o 126 315
15424:
15425: 2. Lukiolaki·.
15426: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15427:
15428: 1 luku 19-22 §
15429: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15430: Lukion tehtävä, rakenne ja perustaminen
15431:
15432: 1 § 4 luku
15433: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15434: Lukion oppilaat
15435: 2 § . 23-26 § .
15436: Lukion tulee opettaa oppilaai1sa tajuamaan ,(Kuten hallituksen esityksessä.)
15437: uskonnollisia, eettisiä ja esteettisia arvoja, kas-
15438: vattaa heitä siveellisyyteen ja hyviin tapoihin
15439: sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja 5 luku
15440: taitoja.
15441: (2-4 mom. kuten hallituksen esityksen 1- Lukion virat,. viranhoitajat ja .tuntiopettajat
15442: 3 mom.) ' ' -~ . ,'
15443:
15444: ,. ,27~29 § ....
15445: 3 ja 4 §. (Kuten haWtuksen esityksessä.)
15446: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15447: ,-.6l~ku
15448:
15449: 2 luku Lukion .ldinteiS:tö 'ja ·irtaimiste
15450: Lukion hallinto. · . '
15451: ,. ..: •,•,': 30 :§.·.:
15452: 5-13 §' .
15453: {Kuten h~ttiksen, ~ esityksessä.}
15454: ''· (Kuten hallituksen esityksess~.).
15455: :!
15456:
15457:
15458: <.•;
15459: .. . ] luku
15460:
15461: ) luku ·' ''\'ksityinen lukio •
15462: ,,,. ; .'t'
15463:
15464: Lukion työaika ja öpetus ; 'i. '31-'--35• §
15465: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15466: ,. 14-17§
15467: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15468: 8 luku
15469: 18 § Erinäisiä säännöksiä
15470: : LUkibn opetussuunnitelmaan tulee sisältyä,
15471: sen mukaan kuin asetuksella säädetään, us- 36c-41·§
15472: kontoa, äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, (Kuten hallituksen esityksessä.)
15473: vieraita kieliä, filosofiaa, psykologiaa, historiaa
15474: ja yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa,
15475: kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, ter- 9 luku
15476: veystietoa, musiikkia ja kuvaamataitoa. Lisäksi Voimaantulosäännökset
15477: opetussuunnitelmaan tulee sisältyä oppilaanoh-
15478: jausta. 42-49 §
15479: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
15480:
15481: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1982
15482:
15483: Sauli Hautala Väinö Rautiainen
15484: Jorma Fred Erkki Korhonen
15485: Olavi Ronkainen Esko Almgren
15486: Impi Muroma Asser Stenbäck
15487: 316 . 1982 Vp.
15488:
15489: Lakialoite n:o 127
15490:
15491:
15492:
15493:
15494: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain muuttanllsesta
15495:
15496:
15497: Eduskunnalle
15498:
15499: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi met- koislupamenettelyllä sen pyyntiä ·tosiasiallisesti
15500: sästyslain muuttamisesta (HE n:o 75/1982 tehostettu. SuoJUessa on liikkunut parhai.mmil-
15501: vp.} on eräiltä osin luonnonsuojeluhengen vas- laan muutama kymmenen ahmayksilöä, ja kan-
15502: tainen. Jo Suomen maine luonnonsuojelusta nan luontainen lisääntyminen <>n heikk-oa, j~
15503: huolehtivana valtiona velvoittaa huolellisuuteen ten laji tarvitsee kaiken mahdolHsen suojelun.
15504: tehtäessä luontoa · koskevia päätöksiä. Tässä Saimaanhyljettä tavataan vain Suomessa.
15505: mielessä lakiesityksen 24 § on tärkein, koska Kanta on arvioitu hiukan yli sadaksi yksilöksi.
15506: siinä luetellaan ne eläinlajit, joita tästä eteen- Heikon lisääntymistuloksen vuoksi sen ikära-
15507: päin pidetään riistaeläiminä, siis eläiminä, joi- kenne on yhä enemmän painottunut vanhqihin
15508: den kannat lisääntyvät vuosittain siinä määrin, ikäluokkiin. Lajia voidaan maapallolla suojella
15509: että ihminen voi niitä niiden olemassaoloa vaa- siis vain Suomessa. Se on kansallinen ja kan-
15510: rantamatta metsästää. sainvälinen velvollisuutemme.
15511: Hallitus ilmoittaa pyrkimyksenään olevan Viiriäisen ja jänkäkurpan kannat ovat selväs-
15512: luettelon yhdenmukaistaminen naapurimaiden ti taantuneet viime vuosikymmenien aikana.
15513: distaeläinluetteloiden kanssa. Mielestämme Suo- Edellistä lajia tavattiin kolmen vuoden aikana
15514: men pitää osoittaa edistyksellisyyttä suhteessa 1977-79 vain alle 10 koirasyksilöä. Vastaval-
15515: luontoon ja siinä erityisesti suhteessa taantu- mistuneen Liminganlahti-tutkimuksen mukaan
15516: viin eläinlajeihin. Hallituksen esitys sisältää sel- jänkäkurpan Perämeren rannikon kanta on
15517: laiset eläinlajit kuten vesikko, ahma, saimaan- taantunut 1960-luvulta meidän päiviimme.
15518: hylje, viiriäinen ja jänkäkurppa, joiden kannat Tiettävästi samoin on tapahtunut myös Itä-Suo-
15519: eivät kestä verotusta. Virheitä, joita mahdolli- messa.
15520: sesti naapurivaltioissa on tehty, ei tule meillä Rautojen käyttö eläinten pyynnissä tulisi ra-
15521: toistaa. joittaa minimiin. Uhanalaisen ahman pitäminen
15522: Vesikkoa ·ei ole Suomessa tiettävästi tavattu rautapyynnin kohdeluettelossa ei ole perustel-
15523: vuoden 1970 jälkeen lainkaan, joten sen kir- tua. ..
15524: jaamiselle riistaeläinluetteloon tuskin löytyy Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15525: perusteluja.
15526: Ahmakanta on jatkuvasti taantunut. Vaikka että Eduskunta hyväksyisi seurtJavan
15527: lajia on pyritty asetusteitse suojelemaan, on eri- lakiehdotuksen:
15528: Lakialoite n:o 127 317
15529:
15530:
15531: Laki
15532: metsästyslain muuttamisesta
15533:
15534: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15535: kumotaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästyslain (290/62) 27 §:n 2 mo-
15536: mentti, 28 § ja 40 §:n 2 momentti,
15537: näistä 27 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 24 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa
15538: lais'sa (545/76),
15539: muutetaan 24 ja 25 §, 27 §:.n 1 momentti, 33 §:n 3 momentti, 39 ja 41 §, 56 §:n 1
15540: momentti, 62 §:n 3 momentti, 64 § ja 66 §:n 1 momentti,
15541: sellaisina kuin niistä ovat 27 §:n 1 momentti mainitussa 24 päivänä kesäkuuta 1976 anne-
15542: tussa laissa, 39 § 30 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (764/66), 56 §:n 1 momentti
15543: mainitussa 24 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa sekä 64 § osittain muutettuna 28 päi-
15544: vänä marraskuuta 1969 ja 16 päivänä helmikuuta 1973 annetullia laeilla (713/69 ja 147 /73),
15545: sekä
15546: lisätään 61 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 64 a ja 64 b § sekä 66 §:ään uusi 2 mo-
15547: mentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
15548:
15549: 24 § 25, 27 ja 33 §
15550: Riistaeläimiä ovat: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15551: 1) orava, majava, piisami, susi, tarhanaali
15552: eli sinikettu, kettu, 1supikoira, karhu, kärppä, 39 §
15553: minkki, hilleri, näätä, mäyrä, saukko, ilves, Rautoja saa käyttää piisamin pyyntiin sekä
15554: norppa, halli, metsäjänis, rusakko, villisika, riistanhoitopiirin luvalla suden, tarhanaalin eli
15555: kuusipeura, saksanhirvi, valkohäntäpeura, hirvi, siniketun, ketun ja supikoiran pyyntiin. Lisäksi
15556: metsäpeura, metsäkauris j·a mufloni; sekä saa rautoja, jotka tappavat eläimen heti, käyttää
15557: 2) sinisorsa, 'tavi, heinätavi, haapana, jouhi- majavan, kärpän, ninkin, hillerin, näädän ja
15558: sorsa, lapasorsa, lapasotka, tukkasotka, puna- saukon pyyntiin. Muutoin rautojen käyttäminen
15559: sotka, telkkä, alli, pilkka:siipi, muSitalintu, haah- riistaeläinten pyyntiin on kielletty.
15560: ka, tukkakoskelo, isokoskelo, ristisorsa, meri-
15561: hanhi, metsähanhi, sepelhanhi, kanadanhanhi, 41, 56, 61, 62, 64, 64 a, 64 b ja 66 §
15562: riekko, kiiruna, teeri, metso, pyy, peltopyy, (Kuten hallitu:ben esityksessä.)
15563: fasaani, nokikana, taivaanvuohi, lehtokurppa,
15564: uuttukyyhky ja sepelkyyhky. Voimaantulosäännös
15565: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
15566:
15567:
15568: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1982
15569:
15570: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
15571: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
15572: 318 1982 vp.
15573:
15574: Lakialoite n:o 128
15575:
15576:
15577:
15578:
15579: Luttinen ym.: Ehdotukset laiksi valtioneuvoston ministeriöiden
15580: lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain 1 ja 3 S:n
15581: sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
15582:
15583:
15584: Eduskunnalle
15585:
15586: Ympäristön suojelun, hoidon ja kehittämisen 6) meriympäristön suojelua,
15587: tavoitteiden saavuttaminen sekä tähän tähtäävän 7) myrkkyjen ja muiden kemikaalien aiheut-
15588: tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan ympäristö- tamien ympäristöhaittojen torjuntaa,
15589: politiikan harjoittaminen edellyttävät ympäristo- 8) kartasto- ja maanmittaustointa,
15590: asioiden hoidon uudistamista valtion keskus- 9) kaavoitus- ja rakennustointa sekä
15591: hallinnossa. Yhteiskunta- ja ympäristöpolitiikan 10) asuntotointa
15592: näkökohtien · riittävän yhteensovittamisen var- sikäli kuin edellä mainitut asiat eivät kuulu
15593: mistaminen vaatii keskeisten ympäristöasioiden muulle ministeriölle.
15594: hoidon uskomista. perustettavalle uudelle mi-
15595: nisteriölle, ympäristöministeriölle. Ympäristöministeriön perustaminen edellyttää
15596: Tämän ympäristöministeriön vastuualueen tu- myös vesihallinnosta ja öljysuojarahastosta an-
15597: lee olla laajempi kuin hallituksen eduskunnalle nettujen lakien muuttamista.
15598: antamassa esityksessä laiksi valtioneuvoston Ympäristöministeriö olisi perustettava 1 päi-
15599: ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimi- västä lokakuuta 1983 lukien. Tämä on mah-
15600: alasta annetun lain muuttamisesta (HE n:o dollista, kun tarvittavat määrärahat sisällyte-
15601: 147/1982 vp.) on ehdotettu. Ympäristöminis- tään, niin kuin tulee tehdä, vuoden 1983 tulo-
15602: teriön toimialan tulisi käsittää asiat, jotka kos- ja menoarvioon. Tästä eduskunnalle jätetään
15603: kevat: asianomainen raha-asia-aloite.
15604: Ympäristöministeriön perustamisen edellyttä-
15605: 1 ) ympäristönsuojelua, mien virkojen ja toimien perustamista koske-
15606: 2) luonnonsuojelua, vista säännöksistä jätetään eduskunnalle toinen
15607: 3) ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä, lakialoite. Virkojen ja toimien siirtämistä koske-
15608: 4) vesihallintoa, . vat säännökset sen sijaan on asianmukaista an-
15609: .5) öljyvahinkojen torjuntaa, taa tässä yhteydessä .
15610:
15611:
15612:
15613: YLEISPERUSTELUT
15614:
15615: 1. U u d e 11 e e n j ä r j e s t e 1 y j e n y 1 e i- Suomen vertaaminen muihin teollisuusmaihin
15616: nen tavoite ja merkitys osoittaa, että yhteiskunnan toimet ympäristö-
15617: asioissa ovat maassamme riittämättömiä. Tämä
15618: Ympäristön suojelu, hoito ja kehittäminen koskee erityisesti viranomaisten toimintaa, jossa
15619: ovat verraten nuori yhteiskuntapolitiikan lohko. heijastuvat alan lainsäädännön ja hallinnon
15620: Erityisesti teollisuusmaissa, myös Suomessa, monet puutteet. Ympäristöhallinto on nykyisin
15621: ympäristön pilaantumisilmiöt ovat viime vuosi- hajanainen, selkiytymätön ja osin järjestämä-
15622: kymmeninä voimakkaasti lisääntyneet. Tämän tönkin erityisesti valtion keskushallinnossa ja
15623: seurauksena ympäristökysymykset ovat saaneet kunnissa. Hallinnon voimavarat ovat myös
15624: yhteiskunnassa yhä suuremman merkityksen. yleensä riittämättömiä.
15625: Lakialoite n:o 128 319
15626:
15627: Ympäristöhallintoa tulisi tehokkaasti kehittää Merkittävimmät ministeriöt ovat slsaaslam-
15628: sen kaikilla tasoilla. Yli 80 maassa on tällä ministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.
15629: hetkellä ympäristöministeriö tai vastaava kes- Sisäasiainministeriölie kuuluvat ympäristönsuo-
15630: kushallinnon virasto. Myös Suomessa on ilmeis- jelun lohkaista Nmansuojelu, jätehuolto, jätteen
15631: tä tarvetta koota keskushallinnossa eri viran- hyötykäytön edistäminen, meluntorjunta, ulkoilu
15632: omaisille kuuluvien tehtävien hoitoa yhteen ja luonnon virkistyskäyttö, meriympäristön suo-
15633: siinä laajuudessa kuin on mahdollista ja järke- jelu ja haitallisten aineiden ympäristövaiku-
15634: vää. Järjestelyjen tulisi koskea paitsi varsi- tusten arviointi. Ministeriön tulee huolehtia
15635: naisia ympäristönsuojelutehtäviä myös erinäisiä myös ympäristönsuojelun yleissuunnittelusta,
15636: ympäristön kehittämisen kannalta keskeisiä valvonnasta, kehittämisestä ja näihin liittyvien
15637: muita tehtäviä. tehtävien yhteensovittamisesta. Sisäasiainminis-
15638: · Ympäristöhallinnon hajanaisuus vaikeuttaa teriölie kuuluvat tärkeinä ympäristö- ja niihin
15639: viranomaisten yhteistoimintaa. Keskushallin- liittyvinä tehtävinä myös kaavoitus- ja rakennus-
15640: nossa ei ole tällä hetkellä ympäristöasioista toimi sekä asuntotoimi.
15641: selvästi kokonaisvastuussa olevia viranomaisia. Maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvat
15642: Suunnittelu- ja kehittämistehtäviä sen paremmin ympäristönsuojelun lohkaista luonnonsuojelu ja
15643: kuin valvonta- ja muita täytäntöönpanotehtäviä vesihallinto, mm. vesiensuojelu ja öljyvahin-
15644: ei pystytä riittävästi sovittamaan yhteen. Tämä kojen torjunta maa-alueilla. Ministeriön hallin-
15645: johtaa epätasaiseen kehitykseen eri lohkoilla nonalalle kuuluvat myös torjunta-aineita koske-
15646: sekä toimivaltaongelmiin viranomaisten kesken. vat asiat, ympäristön hoidon kannalta tärkeät
15647: Nykyinen tilanne ei myöskään edistä ympäristö- kalastus- ja metsästysasiat sekä maanmittaus-
15648: hallinnon niukkojen resurssien tehokasta ja hallinto.
15649: tarkoituksenmukaista käyttöä. Ne osittais- Sosiaali- ja terveysministeriön ja sen alaisen
15650: uudistukset, jotka viimeksi kuluneen vuosi- lääkintöhallituksen tehtävät ympäristöhygieni-
15651: kymmenen aikana on ympäristöhallinnon kehit~ assa liittyvät ympäristönsuojeluun useilla loh-
15652: tämiseksi valtion keskushallinnossa toteutettu, koilla. Näille viranomaisille kuuluu myös mer-
15653: ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Nykyisten kittävä osa terveydelle vaarallisten aineiden ja
15654: ministeriöiden puitteissa ympäristötehtävien myrkkyjen valvontatehtävistä. Ministeriön alai-
15655: hoitoa ei voida keskushallinnossa riittävästi nen työsuojeluhallitus huolehtii työympäristön
15656: kehittää. suojeluun liittyvistä tehtävistä. Ministeriön
15657: Näistä syistä olisi perustettava ympäristö- hallinnonalalle ja lähinnä säteilyturvallisuuslai-
15658: ministeriö. Sen toimiala ja organisaatio olisi toksen, lääkintöhallituksen ja työsuojeluhalli-
15659: järjestettävä niin, että tulee mahdolliseksi suun- tuksen tehtäviin kuuluu myös säteilyturvalli-
15660: nitella ja toteuttaa johdonmukaista ja teho- suuden valvonta.
15661: kasta, kansalaisten vaatimukset täyttävää ympä- Kauppa- ja teollisuusministeriölle ja sen alai-
15662: ristöpolitiikkaa. Hallinnon uudistaminen merkit- selle merenkulkuhallitukselle kuuluvat meren-
15663: see toiminnan tehostumista, voimavarojen kulkuun liittyvät ympäristönsuojelutehtävät,
15664: entistä säästävämpää käyttöä sekä byrokratiah erityisesti aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen
15665: vähentymistä. Ympäristöministeriön perustami- torjunta. Ministeriön hallinnonalalle kuuluvat
15666: nen parantaa· ratkaisevasti mahdollisuuksia myös ydinenergian käytön ja säteilyn teollisten
15667: lisätä ympäristöntutkimusta sekä kehittää ja sovellutusten turvallisuusvalvonta ja ydinvoima-
15668: yhtenäistää alan lainsäädäntöä ja mm. myös loiden ympäristövaikutusten selvittäminen ja
15669: sekavaa ilmoitus-, lupa- ja valvontajärjestelmää. valvonta.
15670: Opetusministeriön hallinnonalalle kuuluvat
15671: ympäristökasvatusta ja -koulutusta koskevat
15672: 2. Ny k y i n en tila n ne j a asian asiat. Ministeriö ja sen alainen museovirasto
15673: valmistelu huolehtivat myös muun muassa kulttuuri-
15674: historiallisesti huomattavien rakei:musten suo-
15675: 2.1. Nykyinen tilanne jelusta ja muinaismuistojen suojelusta.
15676: Liikenneministeriön hallinnonalalle kuuluvat
15677: Keskeisiä ympäristötehtä~iä · hoitavat useat eräät liikenteestä aiheutuvat ympäristökysy-
15678: eri ministeriöt: Vastuu monista tehtävistä on mykset. Ministeriön ':tiainen ilmatieteen laitos
15679: jakautunut useiden eri viranomaisten kesken. huolehtii ilmansuojelun tutkimuksesta.
15680: 320 Lakialoite D!O 128
15681:
15682: 2 .2. Asian valmistelu - ympäristönsuojelutehtävieJ1 .osalta ypm-
15683: voiman käytön valvonnan ja ydinjätehuollon,
15684: Ympäristöhallinnon järjestämistä valtion säteilyturvallisuuden sekä öljy- ja kemikaalit
15685: keskushallinnossa on selvitetty eri yhteyksissä vahinkojen torjunnan ja meriympäristön suoje--
15686: aina 1960-luvulta lähtien. Kysymys on ollut lun järjestely ja sijoitus valtion keskushallin-
15687: tarkoituksenmukaisen järjestysmuodon löytämi- nossa, .,
15688: sestä ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun ja - vesihallinnon tarkoituksenmukaiset järjt!s-
15689: vesiensuojelun hallinnolle sekä myös siitä, miten telyt ja sijoitus ympäristöhallinnon yhteydessä
15690: ympäristön kehittämiseen keskeisesti liittyvien ja sijoitettuna ympäristöhallinnon muihin järjes~
15691: tehtävien, kuten kaavoitus- ja rakennustoimen, telyihin,
15692: kartasto- ja maanmittaustoimen sekä asunto- - ministeriöÖn kuulumattomien ympärist<f.
15693: toimen hallinto olisi tässä yhteydessä järjestet- tehtävien hoidon ja yhteensovittamisen tarkoi-
15694: tävä valtion keskushallinnossa. Myös eduskunta tuksenmukainen järjestely valtion, keskushallin-
15695: on edellyttänyt hallitukselta selvitystoimia ja nossa sekä
15696: ehdotuksia asiasta. - ympäristöhallinnon tarkoituksenmukainen
15697: V aitioneuvosto antoi kuluvan vuoden touko- järjestely valtion alue- ja paikallishallinnossa
15698: kuun 4 päivänä eduskunnalle tiedonannon, jossa sekä kunnallishallinnossa sekä tehdä selvitykseQ
15699: selostettiin kysymystä ympäristöhallinnon uudel- perusteella ehdotuksensa toteutettavista järjes-
15700: leenjärjestämisestä ja siihen liittyvistä näkökoh- telyistä. ,
15701: dista sekä katsottiin, että asiaa olisi harkittava Komitea, joka on ottanut nimekseen ympä~
15702: lähinnä kolmen eri hallintovaihtoehdon poh- ristöministeriökomitea, on antanut välimietin,.
15703: jalta. Tiedonannossa hallitus toivoi eduskunnan nön 20 päivänä elokuuta 1982. Komitean eh~
15704: määrittelevän kantansa ympäristöasioiden kes- dotusten lähtökohtana on ollqt, että ympäristö,.
15705: kushallinnon järjestämiseen. ministeriö voitaisiin heti alkuvaiheessa perusta:J
15706: Perustuslakivaliokunnan käsiteltyä asiaa edus- keskeiseltä toimialaltaan siinä laajuudessa kuin
15707: kunta valiokunnan mietinnön pohjalta hyväksyi katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Näin minis,.
15708: 23 päivänä kesäkuuta kannanoton asiasta. teriön toimialaa ei ole tarpeen olennaisesti
15709: Eduskunta edellytti kannanotossaan muun muuttaa heti perustamisen jälkeen.
15710: muassa,
15711: - että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimen-
15712: piteisiin sisällyttääkseen vuoden 1983 tulo- ja .3. Y m p ä r i s t ö mini s te r i ö n
15713: menoarvioesitykseen tarvittavat määrärahaesi- perustaminen
15714: tykset ympäristöministeriön perustamiseksi ja
15715: antaakseen samassa yhteydessä eduskunnalle Eduskunnan kannanoton ja sen perusteella
15716: käsiteltäväksi tarvittavat esitykset säädös- asetetun ympäristöministeriökomitean ehdotus-
15717: muutoksiksi, ten mukaisesti tulisi perustaa ympätistöministe.
15718: riö vuoden 1983 aikana. Tässä tarkoituksessa
15719: - että ministeriön toimialaan kuuluvat olisi annettava seuraavat lait:
15720: ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu, ulkoilu ja
15721: luonnon virkistyskäyttö ja vesiensuojelu ja sen - laki valtioneuvoston ministeriöiden 111'-
15722: valvonta, kumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain
15723: muuttamisesta,
15724: - että kysymys vesihallinnon järjestelyistä - laki vesihallintolaista annetun lain muut--
15725: sekä kaavoitus- ja rakennustoimen ja niihin tamisesta,
15726: läheisesti liittyvän asuntotoimen tarkoituksen- - laki öljysuojarahastosta annetun lain
15727: mukainen järjestely ja sijoitus keskushallinnossa muuttamisesta.
15728: selvitetään ministeriön perustamisen yhteydessä.
15729: Eduskunnan kannanoton mukaisesti valtio-
15730: neuvosto asetti 30 päivänä kesäkuuta parla- 4. Y m p ä r i s t ö m i n i s t e r i ö n
15731: mentaarisen komitean, jonka tehtävänä oli 31 toimiala
15732: päivään joulukuuta 1982 mennessä selvittää:
15733: - onko tarkoituksenmukaista sisällyttää Edellä esitetyn mukaisesti ympäristöministe-
15734: kaavoitus-, rakennus- ja asuntoasiat ympäristö- riön toimialaan tulisi kuulua asiat, jotka koske-
15735: ministeriön yhteyteen, vat:
15736: Lakialoite n:o 128 321
15737:
15738: 1) ympäristönsuojelua, misen sekä valvmman ja kehittämisen kannalta
15739: 2) luonnonsuojelua, keskeisessä asemassa. Se on erittäin merkityk-
15740: 3) ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä, sellinen nimenomaan myös ympäristönsuojelun
15741: 4) vesihallintoa, tavoitteiden toteuttamista ajatellen. Rakennus-
15742: 5) öljyvahinkojen torjuntaa, tointa ei puolestaan voida erottaa kaavoitustoi-
15743: 6) meriympäristön suojelua, mesta. Lisäksi maanmittaustoimi liittyy kiinteäs-
15744: 7) myrkkyjen ja muiden kemikaalien aiheut- ti etenkin kaavoitustoimeen.
15745: tamien ympäristöhaittojen torjuntaa, Asuntotoimi liittyy erittäin laheisesti paitsi
15746: 8) kartasto- ja maanmittaustointa, kaavoitustoimeen erityisesti myös rakennustoi-
15747: 9) kaavoitus- ja rakennustointa sekä meen. Onhan rakentamisesta varsin suuri osa
15748: 10) asuntotointa asuntorakentamista. Asuntotoimen jättäminen
15749: sikäli kuin edellä mainitut asiat eivät kuulu eri ministeriölle kuuluvaksi kuin sille, jonka
15750: muulle ministeriölle. vastuulla rakennustoimi on, olisi perin epätar-
15751: koituksenmukaista. Se soveltuu ympäristöminis-
15752: Ympäristöministeriön vastuualueeseen kuului- teriölle selvästi paremmin kuin millekään muul-
15753: sivat vesiasioista muut paitsi maankuivatus, le ministeriölle.
15754: kastelu ja uitto, jotka jäisivät edelleen maa- ja
15755: metsätalousministeriölle, sekä vesivoiman käyt-
15756: tö; joka siirrettäisiin kauppa- ja teollisuusminis- 5. 0 r g a n i sato r i se t vaikutukset
15757: teriölle.
15758: Ympäristöministeriölle olisi keskitettävä maa- Ympäristöministeriölle kuuluvia tehtäviä ny-
15759: alueilla tapahtuvien ja aluksista aiheutuvien kyisin hoitavat yksiköt siirrettäisiin ympäristö-
15760: öljyvahinkojen torjunnan yleinen johto, kehittä- ministeriöön tai sen alaisuuteen 1. 10. 1982
15761: minen ja valvonta. Vastuu torjuntatehtävien lukien. Tämän mukaisesti ympäristöministe-
15762: käytännön ohjauksesta ja järjestamisestä olisi riöön siirrettäisiin:
15763: uskottava vesihallitukselle. Tämän seurauksena 1) sisäasiainministeriön ympäristönsuojelu-
15764: aluksistå aiheutuvien öljyvahinkojen torjunnan osasto,
15765: järjestäminen ja torjuntatoiminnan kehittämi- 2) saman ministeriön kaavoitus- ja rakennus-
15766: nen siirrettäisiin merenkulkuhallitukselta vesi- osasto,
15767: hallitukselle. 3) saman ministeriön läänin-, kunnallis- ja
15768: Ympäristöministeriölle tulisi myös siirtää si- asuntohallinto-osaston asuntotoimisto,
15769: säasiainministeriölle nykyisin kuuluvat tehtävät 4) maa- ja metsätalousministeriön yleisen
15770: meriympäristön suojelussa. :Kauppa- ja teolli- osaston vesitoimisto,
15771: suusministeriölle jäisivät edelleen aluksista ai- 5) saman ministeriön yleisen osaston luon-
15772: heutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä nonvarainhoitotoimisto.
15773: annetun lain mukainen valvonta sekä kansain-
15774: välisen merenkulkujärjestön piiriin kuuluva kan- Ympäristöministeriön alaisiksi siirrettäisiin:
15775: sainvälinen yhteistyö. 1) vesihallitus piiriorganisaatioineen ja ve-
15776: Ympäristöministeriön tehtäviin myrkkyjen ja sien tutkimuslaitos,
15777: muiden kemikaalien torjunnassa kuuluisivat 2) maanmittaushallitus piiriorganisaatioineen
15778: yleinen torjunta, sen kehittäminen ja koordi- ja geodeettinen laitos sekä
15779: nointi sekä kansainvälinen yhteistyö. Ministe- 3) asuntohallitus.
15780: riön tehtävien yksityiskohtaisempi määräytymi-
15781: nen jäisi riippumaan alan lainsäädännön kehit- Vesihallinto jäisi kuitenkin edelleen maata-
15782: tämisestä. lousmaan peruskuivatusta, salaojitusta ja kaste-
15783: Ydinvoiman käytön, ydinjätehuollon sekä sä- lua koskevien tehtävien osalta maa- ja metsä-
15784: teilyturvallisuuden yleinen valvonta järjestetään talousministeriön alaiseksi. Vesihallituksen uit-
15785: uudistettaessa ydinenergialainsäädäntöä. Tässä totoimisto olisi vuonna 19 84 siirrettävä metsä-
15786: yhteydessä tullaan ratkaisemaan myös, mille hallitukseen metsätalouskomitean ( 1981:67)
15787: viranomaisille valvonta tulee kuulumaan. esittämällä tavalla.
15788: Kaavoitus- ja rakennustoimen tulisi kuulua Kauppa- ja teollisuusministeriön hoidossa ny-
15789: ympäristöministeriön toimialaan. Kaavoitustoimi kyisin oleva öljysuojarahasto olisi siirrettävä
15790: on ympäristön käytön, suunnittelun ja toteutta- ympäristöministeriön hoitoon.
15791:
15792: 41 088300275Y
15793: 322 Lakialoite n:o 128
15794:
15795:
15796: 6. T a 1o u d e lli s e t v a i k u t u k s e t 1983 menojen lisäykset on ympäristöministe-
15797: riön perustamisesta 1. 10. 1983 lukien arvioitu
15798: Edellä ehdotetun mukaisen ympäristöminis- seuraaviksi:
15799: teriön perustaminen merkitsee valtiolle noin
15800: 1,6 miljoonan markan lisämenoja vuonna 1983 mk
15801: ja noin 5,4 miljoonan markan lisämenoja seu-
15802: raavina vuosina. Lisämenot aiheutuvat pääasias- - palkkaukset (ml. sotu ja eläkkeet) 1 235 000
15803: sa ministeriön perustamisen vaatiman lisähenki- - työtilat ja muut kulutusmenot . 152 000
15804: löstön palkkauksista, työtila- ja muista kulutus- - kalustohankinnat . . . . . . . . . . . . 250 000
15805: menoista sekä kalustohankinnoista. Vuoden Yhteensä 1 63 7 000
15806:
15807:
15808:
15809: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
15810:
15811: 1. Lakiehdotukset kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen
15812: torjuntaa, kartasto- ja maanmittaustointa, kaa-
15813: 1.1. Laki valtioneuvoston ministeriöiden luku- voitus- ja rakennustointa sekä asuntotointa si-
15814: määrästä ja yleisestä toimialasta käli 1kuin edellä mainitut asiat eivät kuulu
15815: muulle ministeriölle.
15816: 1 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muu-
15817: tettavaksi siten, että ministeriöitä olisi nykyis-
15818: ten 11 ministeriön sijasta 12. Luetteloa minis- 1.2. Laki vesihallinnosta
15819: teriöistä ehdotetaan täydennettäväksi lisäämällä
15820: siihen ympäristöministeriö. 1 §. Pykälän 2 momentissa olevaan luette-
15821: 3 §. Pykälän 1 momentin 4 kohtaa ehdote- loon niistä tehtävistä, jotka eivät kuulu vesihal-
15822: taan muutettavaksi poistamalla sisäasiainminis- linnolle, olisi lisättävä vesivoiman käytön edis-
15823: teriön toimialaan kuuluvista asioista ne, jotka tämistä koskevat asiat.
15824: siirrettäisiin ympäristöministeriön toimialaan. 2 §. Pykälää olisi muutettava siten, että
15825: Kohdasta poistettaisiin näin ollen kaavoitus- ja vesihallitus olisi ympäristöministeriön alainen.
15826: rakennustointa, asuntotuotantoa ja asunto-oloja Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan jää-
15827: sekä ympäristönsuojelua koskevat asiat. Samalla vien tehtävien ohjaussuhde järjestettäisiin niin,
15828: ehdotetaan ilmaisu palotoimi korvattavaksi il- että ministeriölle kuuluisi tehtävien materiaali-
15829: maisulla palo- ja pelastustoimi, jota palo- ja sen sisällön ohjaus. Ympäristöministeriö hoitaisi
15830: pelastustoimesta annetussa laissa (559/75) käy- talous-, henkilöstö- ja muut hallintotehtävät
15831: tetään. koko vesihallinnon osalta.
15832: Pykälän 1 momentin 8 kohtaa ehdotetaan 3 §. Pykälässä olevasta vesihallinnon tehtä-
15833: muutettavaksi poistamalla maa- ja metsätalous- väluettelosta tulisi poistaa vesivoiman käytön
15834: ministeriön toimialaan kuuluvista asioista ne, edistämistä koskeva tehtävä.
15835: jotka siirrettäisiin ympäristöministeriön toimi-
15836: alaan. Kohdasta poistettaisiin näin ollen maan-
15837: mittausta ja ympäristönsuojelua koskevat asiat. 1.3. Laki öljysuojarahastosta
15838: Vesiasioista maa- ja metsätalousministeriölle tu-
15839: lisivat edelleen kuulumaan maatalousmaan pe- 1 §. Pykälään tulisi tehdä sellainen muutos,
15840: ruskuivatusta, salaojitusta, kastelua ja uittoa että öljysuojarahasto olisi ympäristöministeriön
15841: koskevat asiat. hoidossa.
15842: Pykälän 1 momentin 13 kohtaan ehdotetaan
15843: lisättäväksi luettelo ympäristöministeriön käsi-
15844: teltävistä asioista. Ympäristöministeriö käsitte- 2. Voimaan t u 1o- ja siirtymä-
15845: lisi asiat, jotka koskevat ympäristönsuojelua, säännökset
15846: luonnonsuojelua, ulkoilua ja luonnon virkistys-
15847: käyttöä, vesihallintoa, öljyvahinkojen torjuntaa, Lakien olisi tultava voimaan 1. 10. 1983 lu-
15848: meriympäristön suojelua, myrkkyjen ja muiden kien. Valtioneuvoston ministeriöiden lukumää-
15849: Lakialoite n:o 128 323
15850:
15851: tästä ja yleisestä toimialasta annettuun lakiin Tarkoituksena on, että myös muu kuin edellä
15852: tulisi ottaa yleissäännös siitä, että mitä ympäris- mainittu henkilökunta, jonka palvelussuhde si-
15853: töministeriön toimialaa koskevissa asioissa on säasiainministeriössä tai maa- ja metsätalousmi-
15854: säädetty tai määrätty muista ministeriöistä, kos- nisteriössä päättyy, siirtyy heille soveltuvaan
15855: kee tämän lain tultua voimaan vastaavasti ym- palvelussuhteeseen ympäristöministeriössä. Siten
15856: päristöministeriötä. ne ylimääräisten ja tilapäisten tointen haltijat
15857: Muissa ministeriöissä vireillä olevat ympäris- sekä työsopimussuhteessa olevat, joiden palve-
15858: töministeriön toimialaan kuuluvat asiat olisi lussuhde sisäasiainministeriöön sekä maa- ja
15859: siirrettävä tämän lain tullessa voimaan ympä- metsätalousministeriöön on ollut pysyvä, siirtyi-
15860: ristöministeriön käsiteltäviksi. Vesivoiman käy- sivät heille soveltuvaan palvelussuhteeseen ym-
15861: tön edistämistä koskevat asiat siirtyisivät kui- päristöministeriössä. Tätä varten lakiin ei kui-
15862: tenkin kauppa- ja teollisuusministeriön käsitel- tenkaan ehdoteta otettavaksi säännöstä. Palve-
15863: täviksi. lussuhteen laatu ja edut selvitettäisiin kunkin
15864: Ne sisäasiainministeriön ja maa- ja metsäta- siirrettävän henkilön kohdalta erikseen.
15865: lousministeriön viran tai pysyvän toimen halti- Vesihallinnosta annettuun lakiin olisi otet-
15866: jat, joiden virat ja toimet lakkautetaan vuoden tava säännös siitä, että vesihallituksessa vireillä
15867: 1983 tulo- ja menoarvion mukaan, tulisi siirtää olevat vesivoiman käytön edistämistä koskevat
15868: saman tulo- ja menoarvion mukaan perustetta- asiat siirtyvät tämän lain tullessa voimaan kaup-
15869: viin asianomaisille soveltuviin virkoihin tai py- pa- ja teollisuusministeriön käsiteltäviksi. Vesi-
15870: syviin toimiin. Tästä olisi lakiin otettava sään- hallitus voisi suorittaa näitä tehtäviä kauppa-
15871: nös. ja teollisuusministeriön toimeksiannosta.
15872: Pääosa peruspalkkaisten virkojen ja toimien Öljysuojarahastosta annettuun lakiin tulisi
15873: haitijoista siirtyisi heille soveltuvaan virkaan vastaavasti ottaa säännös siitä, että kauppa- ja
15874: tai toimeen. Jos joku viran tai toimen haitijois- teollisuusministeriössä vireillä olevat, tämän
15875: ta ei haluaisi siirtyä tai häntä ei muista syistä lain mukaista korvausta koskevat asiat siirtyvät
15876: voida siirtää, hänet asetettaisiin lakkautuspal- tämän lain tullessa voimaan ympäristöministe-
15877: kalle. riön käsiteltäviksi.
15878: Myös ne sopimuspaikkaisten virkojen halti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15879: jat, joiden virat lakkaavat, olisi voitava suostu- nioittavasti,
15880: muksensa mukaisesti siirtää heille soveltuviin
15881: perustettaviin sopimus- tai peruspalkkaisiin vir- että Eduskunta hJ'väksyisi seuraavat
15882: koihin. Tästäkin lakiin olisi otettava säännös. lakiehdotukset:
15883: 324 Lakialoite n:o 128
15884:
15885:
15886: 1.
15887: Laki
15888: valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain 1 ja 3 §: n
15889: muuttamisesta '
15890:
15891: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15892: muutetaan valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä
15893: maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) 1 §:n 1 momentti ja 3 §:n 1 momentin 4, 8 ja
15894: 12 kohta,
15895: sellaisina kuin niistä 1 §:n 1 momentti on 7 kohtaa ja 11 kohtaa lukuun ottamatta 4
15896: päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (481/53) sekä 7 kohta sellaisena kuin se on 15.
15897: päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa ( 4 3/71) ja 11 kohta sellaisena kuin se on 9
15898: päivänä tammikuuta 1970 annetussa laissa (16/70), sekä 3 §:n 1 momentin 4 ja 8 kohdat
15899: sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä tammikuuta 197 3 annetussa laissa (34 /7 3) , sekä
15900: lisätään 3 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 9 päivänä tammikuuta 1970 annetussa
15901: laissa ( 16/70), uusi 13 kohta, jolloin nykyinen 13 kohta siirtyy 14 kohdaksi, seuraavasti:
15902:
15903: 1 §
15904: (Kuten hallituksen esityksessä.) Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
15905: kuuta 1983.
15906: 3 § Mitä 3 §:n 1 momentin 13 .kohdassa maini-
15907: Valtioneuvostolle kuuluvista asioista käsitte- tuissa, ympäristöministeriön toimialaa koskevis-
15908: lee: sa asioissa on säädetty tai määrätty muista mi-
15909: nisteriöistä, koskee tämän lain tultua voimaan
15910: 4) sisäasiainministeriö asiat, jotka koskevat vastaavasti ympäristöministeriötä.
15911: yleistä järjestystä ja turvallisuutta, läänien hal- Muissa ministeriöissä vireillä olevat 3 §: n 1
15912: lintoa, kunnallishallintoa lukuun ottamatta kun- momentin 13 kohdassa mainitut asiat siirtyvät
15913: nallisvaalia, väestökirjanpitoa, palo- ja pelastus- tämän lain tullessa voimaan ympäristöministe-
15914: tointa, väestönsuojelua sekä rajavartiolaitosta; riön käsiteltäviksi kuitenkin niin, että maa- ja
15915: metsätalousministeriössä vireillä olevat vesivoi-
15916: 8) maa- ja metsätalousministeriö asiat, jotka man käytön edistämistä koskevat asiat siirtyvät
15917: koskevat maataloutta, metsätaloutta, asutustoi- kauppa- ja teollisuusministeriön käsiteltäviksi.
15918: mintaa, eläinlääkintää, kalastusta ja metsästys- Tämän lain voimaan tullessa siirretään sisä-
15919: tä sekä vesiasioita maatalousmaan peruskuiva- asiainministeriön ja maa- ja metsätalousministe-
15920: tuksen, salaojituksen, kastelun ja uiton osalta; riön ne viran tai pysyvän toimen haltijat, joi-
15921: den virat tai pysyvät toimet lakkautetaan val-
15922: 12) työvoimaministeriö asiat, jotka koskevat tion vuoden 1983 tulo- ja menoarvion mukaan,
15923: työvoimapolitiikan suunnittelua ja ohjausta sekä säädettyä järjestystä noudattaen saman tulo- ja
15924: työllisyyden edistämistä ja työttömyyden torjun- menoarvion mukaan perustettaviin asianomaisil-
15925: taa; le soveltuviin virkoihin tai pysyviin toimiin
15926: 13) ympäristöministeriö asiat, jotka koskevat ympäristöministeriössä taikka, mikäli heitä ei
15927: ympäristönsuojelua, luonnonsuojelua, ulkoilua sanotuin tavoin siirretä edellä tarkoitettuun tai
15928: ja luonnon virkistyskäyttöä, vesihallintoa, öljy- muuhunkaan soveltuvaan virkaan tai toimeen,
15929: vahinkojen torjuntaa, meriympäristön suojelua, asetetaan lakkautuspalkalle.
15930: myrkkyjen ja muiden kemikaalien aiheuttamien Sopimuspaikkaisten virkojen haltijat, joiden
15931: ympäristöhaittojen torjuntaa, kartasto- ja maan- virat lakkautetaan valtion vuoden 1983 tulo- ja
15932: mittaustointa, kaavoitus- ja rakennustointa sekä menoarvion mukaan, voidaan suostumuksensa
15933: asuntotointa sikäli kuin edellä mainitut asiat mukaisesti siirtää ja nimittää saman tulo- ja
15934: eivät kuulu muulle ministeriölle; sekä menoarvion mukaan perustettaviin asianomai-
15935: (14 kohta kuten 13 kohta voimassa olevassa sille soveltuviin sopimus- tai peruspalkkaisiin
15936: laissa.) virkoihin.
15937: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
15938: tyä sitä varten tarpeellisiin toimenpiteisiin.
15939: Lakialoite n:o 128 325
15940:
15941: 2.
15942: Laki
15943: vesihallinnosta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
15944:
15945: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15946: kumotaan vesihallinnosta 9 päivänä tammikuuta 1970 annetun lain (18/70) 3 §:n 5
15947: kohta, jolloin nykyinen 6 ja 7 kohta siirtyvät 5 ja 6 kohdaksi,
15948: muutetaan 2 § :n 1 momentti sekä
15949: lisätään 1 §:n 2 mmnenttiin uusi 7 kohta, jolloin nykyinen 7 ja 8 kohta siirtyvät 8 ja 9
15950: kohdaksi, seuraavasti:
15951:
15952: 1 §
15953: nisteriön alaisena keskusvirastona vesihallitus.
15954: Vesihallinnon tehtäviin eivät kuulu, ellei
15955: erikseen ole toisin säädetty;
15956:
15957: 7) vesivoiman käytön edistämistä koskevat Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
15958: asiat; kuuta 1983.
15959: Vesihallituksessa vireillä olevat vesivoiman
15960: käytön edistämistä koskevat asiat siirtyvät tä-
15961: 2 § män lain tullessa voimaan kauppa- ja teolli-
15962: Vesihallintoa johtaa ja valvoo ympäristömi- suusministeriön käsiteltäviksi.
15963:
15964:
15965: 3.
15966: Laki
15967: öljysuojarahastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
15968:
15969: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15970: muutetaan öljysuojarahastosta 24 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (379/74) 1 §,
15971: sellaisena kuin se on 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (301/79), näin kuulu-
15972: vaksi:
15973:
15974: 1 §
15975: Maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen tor- m1ssaan raJOissa siirtää korvauksesta päättämi-
15976: jumisesta annetussa laissa (378/74) ja aluk- sen jäljempänä mainitulle öljyvahinkolautakun-
15977: sista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäise- nalle.
15978: misestä annetussa laissa (300/79) tarkoitettu-
15979: jen öljyvahinkojen ja niiden torjuntakustannus- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
15980: ten korvaamista varten on valtion tulo- ja kuuta 1983.
15981: menoarvion ulkopuolella öljysuojarahasto. Ra- Kauppa- ja teollisuusministeriössä vireillä ole-
15982: hasto on ympäristöministeriön hoidossa. Rahas- vat, tämän lain mukaiset korvausta koskevat
15983: tosta maksettavista korvauksista päättää valtio- asiat siirtyvät tämän lain tullessa voimaan ym-
15984: neuvosto. Valtioneuvosto voi kuitenkin määrää- päristöministeriön käsiteltäviksi.
15985:
15986:
15987: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
15988:
15989: Matti Luttinen Veikko Saarto
15990: Olli Helminen Vappu Säilynoja
15991: Mikko Elo Aulis Juvela
15992: Saara-Maria Paakkinen Heli Astala
15993: Juhani Surakka Kati Peltola
15994: 326 Lakialoite n:o 128
15995:
15996:
15997: Helge Siren Arvo Kemppainen
15998: Pekka Starast Ulla-Leena Alppi
15999: Kaisa Raatikainen Sten Söderström
16000: Mikko Rönnholm Lauha Männistö
16001: Risto Tuominen Marjatta Stenius-Kaukonen
16002: Kaj Bärlund Pauli Uitto
16003: Liisa Jaakonsaari Mikko Ekorre
16004: Sinikka Luja-Penttilä M.-L. Salminen
16005: Pirjo Ala-Kapee Niilo Koskenniemi
16006: Reino Breilin Pentti Liedes
16007: Riitta Järvisalo-Kanerva Irma Rosnell
16008: Eino Grönholm E.-J. Tennilä
16009: Seppo Tikka Seppo Toiviainen
16010: Jouko Skinnari Mikko Kuoppa
16011: Maija Rajantie Pauli Puhakka
16012: Lea Savolainen Unto Ruotsalainen
16013: Niilo Hämäläinen Anna-Liisa Jokinen
16014: Jouko Tuovinen Juhani Vähäkangas
16015: Pertti Hietala Inger Hirvelä
16016: Pertti Paasio M. Kainulainen
16017: Markus Aaltonen
16018: .Bror Lillqvist
16019: Lasse Lehtinen
16020: Pentti Lahti-Nuuttila
16021: Matti Puhakka
16022: Tarja Halonen
16023: Juhani Raudasoja
16024: Seija Karkinen
16025: Anna-Liisa Piipari
16026: Eino Loikkanen
16027: Mauno Forsman
16028: Aimo Ajo
16029: Hannu Tapiola
16030: Sakari Knuuttila
16031: Peter Muurman
16032: Jorma Rantala
16033:
16034:
16035:
16036: '
16037: .<'
16038: 1982 vp. · 327
16039:
16040: Lakialoite n:o 129
16041:
16042:
16043:
16044:
16045: Luttinen ym.: Ehdotukset laiksi eräiden virastojen ja laitosten
16046: menosääntöjen perusteiden muuttamisesta ja laiksi eräiden
16047: sopimuspaikkaisten virkojen täyttämisestä annetun lain 2 § :n
16048: muuttamisesta
16049:
16050:
16051: Eduskunnalle
16052:
16053: Eduskunnan käsiteltäväksi on annettu halli- Edellä esitetyn perusteella ympäristöminis-
16054: tuksen esitys laiksi eräiden virastojen ja lai- teriöön olisi perustettava alussa mainittujen
16055: tosten menosääntöjen perusteiden muuttamises- kolmen viran lisäksi seuraavat virat ja toimet:
16056: ta (HE n:o 145/1982 vp.) Esityksen mukaan
16057: ympäristöministeriöön voidaan perustaa halli- 1) peruspalkkaiset virat (v) tai toimet (t)
16058: tusneuvoksen, osastopäällikkönä, ja hallitusneu- yliarkkitehti (v)
16059: voksen, toimistopäällikkönä, peruspalkkaiset vanhempi hallitussihteeri (v)
16060: virat sekä kansliapäällikön sopimuspaikkainen yli-insinööri (v)
16061: virka. ylitarkastaja (v)
16062: Eduskunnan käsiteltävänä on niin ikään hal- luonnonsuojelunvalvoja (v)
16063: lituksen esitys laiksi valtioneuvoston . ministe- toimistoarkkitehti (v)
16064: riöiden. lukumäärästä ja· yleisestä toimialasta toimistoinsinööri (v)
16065: annetun lain sekä siihen liittyvien lakien muut- nuorempi hallitussihteeri (v)
16066: tamisesta. Koska ympäristöministeriön toi- kanslisti ( t) ·
16067: mialan tulisi olla laajempi kuin . hallituksen apulaiskansiisti ·· (t)
16068: eduskunnalle antamassa esityksessä on ehdotet- konekirjoittaja (t)
16069: tu, eduskunnalle on tehty lakialoite n:o 128 toimistoapulainen ( t)
16070: vastuualueeltaan laajemman ympäristöministe-
16071: riön perustamisesta. Tämän ympäristöministe- 2) sopimuspaikkaiset virat
16072: riön perustaminen edellyttää, että ministeriös- osastopäällikkö, ylijohtaja
16073: sä on heti perustamisesta lähtien sen toiminnan osastopäällikkö
16074: kannalta tarpeelliset virat ja toimet. Ympäris- apulaisosastopäällikkö
16075: töministeriöön on näin ollen perustettava mai- toimistopäällikkö
16076: nitun kolmen viran lisäksi muut tarpeelliset ylitarkastaja
16077: virat ja toimet. toimistoinsinööri
16078: Eduskunnalle on myös tehty raha-asia-aloite tutkija
16079: vastuualueeltaan laajemman ympäristöminis- suunnittelija
16080: teriön perustamisesta. Tämän aloitteen mukaan toimistoinsinööri
16081: ympäristöministeriön henkilökunnan määräksi toimistoinsinööri
16082: tulisi 171 mukaan luettuina tilapäiset toimihen-
16083: kilöt ja työsopimussuhteessa olevat työnteki- Edellä mainittujen virkojen perustamiseksi
16084: jät. Pääosan tästä muodostavat sisäasiainminis- on eduskunnalle annettua hallituksen esitystä
16085: teriöstä ja maa- ja metsätalousministeriöstä laiksi eräiden virastojen ja laitosten menosään-
16086: siirrettävät virkamiehet. Muiden virkamiesten töjen perusteiden muuttamisesta täydennettävä
16087: tarve aiheutuu lähinnä ympäristöministeriöön lisäämällä ympäristöministeriötä koskeviin koh-
16088: tulevasta yleisestä osastosta ja ministeriön osas- tiin nämä virat ja toimet.
16089: tojen yhteisestä henkilökunnasta, josta vain Ympäristöministeriössä tarvitaan lisäksi sopi-
16090: osa voidaan saada sisäasiainministeriöstä sekä muspaikkainen lainsäädäntöneuvoksen virka,
16091: maa- ja metsätalousministeriöstä. joka siirrettäisiin sisäasiainministeriöstä. Kun
16092: 328 Lakialoite n:o 129
16093:
16094:
16095: lainsäädäntöneuvoksen virat yleensä täytetään siihen matmnta ympäristöministeriön lainsää-
16096: määräajaksi, on perusteltua, että myös ympä- däntöneuvoksen virasta ja poistettava samalla
16097: ristöministeriön lainsäädäntöneuvoksen virka maininta sisäasiainministeriön lainsäädäntöneu-
16098: on määräaikainen. voksen virasta.
16099: Lainsäädäntöneuvoksen viran perustamiseksi Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
16100: on eduskunnalle annettua hallituksen esitystä dotamme kunnioittaen,
16101: laiksi eräiden sopimuspaikkaisten virkojen
16102: täyttämisestä annetun lain 2 §:n muuttamisesta että Eduskunta hyväksyisi settraavat
16103: (HE n:o 146/1982 vp.) muutettava lisäämällä lakiehdotukset:
16104:
16105:
16106:
16107:
16108: 1.
16109: Laki
16110: eräiden virastojen ja laitosten menosääntöjen perusteiden muuttamisesta
16111:
16112: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16113:
16114: 1 §
16115: Jäljempänä mainittujen virastojen ja laitos- konekirjoittaja ( t)
16116: ten menosääntöjen perusteita muutetaan siten, toimistoapulainen ( t)
16117: että niihin voidaan perustaa seuraavat virat ja
16118: toimet: 2) Sopimuspaikkaiset virat
16119: (Väliotsikosta Oikeusministeriö väliotsik-
16120: 1) Peruspalkkaiset virat (v) ja toimet {t) koon Ympäristöministeriö kuten hallituksen
16121: (Väliotsikosta Ulkoasiainhallinnon virat ja esityksessä.)
16122: toimet väliotsikkoon Ympäristöministeriö ku-
16123: ten hallituksen esityksessä.) Ympäristöministeriö
16124: kansliapäällikkö
16125: Ympäristöministeriö osastopäällikkö, ylijohtaja
16126: hallitusneuvos, osastopäällikkönä (v) osastopäällikkö
16127: hallitusneuvos, toimistopäällikkönä {v) apulaisosastopäällikkö
16128: yliarkkitehti (v) toimistopäällikkö
16129: vanhempi hallitussihteeri {v) ylitarkastaja
16130: yli-insinööri (v) toimistoinsinööri
16131: ylitarkastaja (v) tutkija
16132: luonnonsuojelunvalvoja (v) suunnittelija
16133: toimistoarkkitehti (v) toimistoinsinööri
16134: toimistoinsinööri (v) toimistoinsinööri
16135: nuorempi hallitussihteeri (v)
16136: kanslisti ( t) 2 §
16137: apulaiskansiisti (t) (Kuten hallituksen esityksessä.)
16138: Lakialoite n:o 129 329
16139:
16140: 2.
16141: Laki
16142: eräiden sopimuspaikkaisten virkojen täyttämisestä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
16143:
16144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden sopimuspaikkaisten virkojen täyttä-
16145: misestä 27 päivänä tammikuuta 1971 annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä
16146: joulukuuta 1981 annetussa laissa (1066/81) näin kuuluvaksi:
16147:
16148: 2 § lutuslaitosten harjoittelukoulujen rehtorien so-
16149: Edellä 1 §: ssä tarkoitettuja virkoja ovat, pimuspalkkaiset virat;
16150: sen lisäksi mitä muissa laeissa on säädetty, Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekun-
16151: seuraavat virat: nan Turun opettajankoulutuslaitoksen ja Rau-
16152: man opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukou-
16153: ulkoasiainministeriön sopirrmspalkkainen lujen rehtorien sopimuspaikkaiset virat;
16154: lainsäädäntöneuvoksen virka; Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tie-
16155: oikeusministeriön lainvalmisteluosaston apu- dekunnan Tampereen opettajankoulutuslaitok-
16156: laisosastopäällikön, lainsäädäntöjohtajana ja sen ja Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitok-
16157: lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen sen harjoittelukoulujen ·rehtorien sopimuspaik-
16158: sopimuspaikkaiset virat; kaiset virat sekä humanistisen tiedekunnan pro-
16159: puolustusministeriön pääsihteerin ja yleissih- fessorin (teatterityö) sopimuspaikkainen virka;
16160: teerin sopimuspaikkaiset virat; Abo Akademin kasvatustieteiden tiedekuntaa
16161: valtiovarainministeriön valtiosihteerin, osas- varten ylläpidettävän harjoittelukoulun rehtorin
16162: tojaon ulkopuolella olevan neuvottelevan virka- sopimuspaikkainen virka;
16163: miehen ja vero-osaston lainsäädäntöneuvoksen teatterikorkeakoulun rehtorin, apulaisrehto-
16164: sopimuspaikkaiset virat; rin, koulutuskeskuksen johtajan ja näyttelijän-
16165: taloudellisen suunnittelukeskuksen apulais- työnlaitoksen professorin sopimuspaikkaiset vi-
16166: johtajan sopimuspaikkainen virka; rat·
16167: opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosas- ;aideteollisen korkeakoulun rehtorin, koulu-
16168: ton osastopäällikön sopimuspaikkainen virka; tuskeskuksen johtajan ja professorin sopimus-
16169: Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osas- paikkaiset virat;
16170: ton opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukou- Suomen Akatemian sopimuspaikkainen tutki-
16171: lujen rehtorien sopimuspaikkaiset virat; musjohtajan virka;
16172: Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tie- maa- ja metsätalousministeriön sopimuspaik-
16173: dekunnan opettajankoulutuslaitoksen harjoitte- kainen lainsäädäntöneuvoksen virka;
16174: lukoulun rehtorin sopimuspaikkainen virka; sosiaali- ja terveysministeriön sopimuspaik-
16175: Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekun- kainen lainsäädäntöneuvoksen virka; ja
16176: nan Oulun opettajankoulutuslaitoksen ja Kajaa- ympäristöministeriön sopimuspaikkainen lain-
16177: nin opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukou- säädäntöneuvoksen virka.
16178: lujen rehtorien sopimuspaikkaiset virat;
16179: Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden Voimaantulosäännös
16180: osaston Joensuun ja Savonlinnan opettajankou- (Kuten hallituksen esityksessä.)
16181:
16182:
16183: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
16184:
16185: Matti Luttinen Veikko Saarto
16186: Olli Helminen Vappu Säilynoja
16187: Seija Karkinen Aulis Juvela
16188: Mikko Elo Heli Astala
16189: Saara-Maria Paakkinen Kati Peltola
16190: Juhani Surakka Arvo Kemppainen
16191: Helge Siren Ulla-Leena Alppi
16192: Pekka Starast Sten Söderström
16193: 42 088300275Y
16194: 330 Lakialoite n:o 129
16195:
16196:
16197: Kaisa Raatikainen Lauha Männistö
16198: Mikko Rönnholm Marjatta Stenius-Kaukonen
16199: Risto Tuominen Pauli Uitto
16200: Kaj Bärlund Mi.kko Ekorre
16201: Liisa Jaakonsaari M.-L. Salminen
16202: Sinikka Luja-Penttilä Niilo Koskenniemi
16203: Pirjo Ala-Kapee Pentti Liedes
16204: Reino Breilin Irma Rosnell
16205: Riitta Järvisalo-Kanerva E.-J. Tennilä
16206: Eino Grönholm Seppo Toiviainen
16207: Seppo Tikka Mikko Kuoppa
16208: Jouko Skinnari Pauli Puhakka
16209: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
16210: Lea Savolainen Anna-Liisa Jokinen
16211: Jorma Rantala Juhani Vähäkangas
16212: Jouko Tuovinen Inger Hirvelä
16213: Pertti Hietala M. Kainulainen
16214: Niilo Hämäläinen
16215: Pertti Paasio
16216: Markus ·Aaltonen
16217: Arvo Salo
16218: Bror Lillqvist
16219: Lasse Lehtinen
16220: Pentti Lahti-Nuuttila
16221: Matti Puhakka
16222: Juhani Raudasoja
16223: Anna-Liisa Piipari
16224: Eino Loikkanen
16225: Mauno Forsman
16226: Aimo Ajo
16227: Hannu Tapiola
16228: Sakari Knuuttila
16229: Peter Muurman
16230: Tarja Halonen
16231: 1982 vp. 331
16232:
16233: Lakialoite n:o 130
16234:
16235:
16236:
16237:
16238: Sillantaus ym.: Ehdotukset laiksi valtioneuvoston ministeriöiden
16239: lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain 1 ja 3 § :n
16240: sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
16241:
16242:
16243: Eduskunn.alle
16244:
16245: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen teriöstä pois siirrettävistä kaavoitus- ja raken-
16246: laiksi valtioneuvoston ministeriöiden lukumää- nustoimen, asuntotoimen ja ympäristönsuojelun
16247: rästä ja yleisestä toimialasta annetun lain ja sii- tehtävistä tulisi muodostaa perustettavan ympä-
16248: hen liittyvien lakien muuttamisesta (HE n:o ristöministeriön pääasiallinen toimiala sisä-
16249: 147/1982 vp.). Esityksessään hallitus ehdot- asiainministeriöön jäljelle jäävien tehtävien
16250: taa uuden ministeriön, ympäristöministeriön muodostaessa tehtäväkentältään nykyistä sup-
16251: perustamista ja siitä johtuvia toimenpiteitä. peamman sisäasiainministeriön toimialan. Teh-
16252: Jokaisen keskushallinnon yksikön tulee täviä hoitavien ministerien lukumäärä pysyist
16253: muodostaa oma hallinnollinen ja toiminnallinen ennallaan, koska sekä ympäristöministeriötä
16254: kokonaisuutensa, jonka puitteissa toisiinsa kyt- että sisäasiainministeriötä johtaisi kumpaakin
16255: keytyvät tehtävät voidaan tehokkaasti hoitaa. yksi ministeri.
16256: Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat tehtä- Tehokasta ympäristöhallintoa koottaessa olisi
16257: vät ovat lisääntyneet ja kehittyneet siinä mää- ministeriöön siirrettävä sellaiset toiminnot, jot-
16258: rin, että ministeriön toimiala on nykyisellään ka toteuttavat mahdollisimman hyvin ympäris-
16259: liian laaja ja epäyhtenäin\!n. Etenkin ympäris- töministe.riön tarkoituksen.
16260: tönsuojelutehtä·vien ja niihin kytkeytyvien mui- Ympäristöministeriön toimialan· tulee olla
16261: den ympäristöasioiden hoitaminen on jäänyt osin toisenlainen kuin hallituksen eduskunnalle
16262: tehottomaksi hallinnon epäkohdista johtuen. antamassa esityksessä laiksi valtioneuvoston mi-
16263: Ympäristöhallinnon tehtävänä on varmistaa nisteriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialas-
16264: ympäristön säilyminen mahdollisimman hyvin ta annetun lain muuttamisesta on ehdotettu.
16265: luonnonmukaisessa tasapainossa, terveellisenä, Ympäristöministeriön tulisi käsitellä asiat, jot-
16266: kauniina ja viihtyisänä. Tämän on tapahduttava ka koskevat:
16267: siten, että ihmisen hyvinvoinoille tarpeellinen 1) ympäristönsuojelua,
16268: taloudellinen toiminta turvataan ja että ympä- 2) luonnonsuojelua,
16269: ristö säilyy hyvin toimivana ja taloudellisesti 3) vesiensuojelua,
16270: tuottavana. 4) ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä,
16271: Eduskunta on 23 päivänä kesäkuuta 1982 hy- 5) öljyvahinkojen torjuntaa,
16272: väksynyt kannanoton ympäristöministeriön pe- 6) meriympäristön ~uojelua, ·.. .
16273: rustamisesta. Ed\lskunta on edellyttänyt, että 7) myrkkyjen ja muiden kemikaalien ympä-
16274: ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat ym" ristöhaittojen torjuntaa,
16275: päriStönsuojelu, ·luonnonsuojelu, ulkoilu ja 8) kaavoitus- ja rakennustointa sekä
16276: luonnon virkistyskäytto sekä v.esiensuojelu ja 9) asuntötointa.
16277: että. eräiden muiden ' toimialojen kuten kaavoi-
16278: tus- ja rakennustoimen; asUntotoimen ja vesi- Ympäristöministeriön perustaminen edellyt-
16279: hallinnon järjestelyt ja sijoitus selvitetään mi- tää·. myös vesihallinnosta ja öljysuojarahastosta
16280: nisteriön perustamisen ·yhteydessä. ånriettujen lakien muuttamista.
16281: · Y mpäristöministetiökeskustelun yhteydessä Ympäristöminist.eriö olisi perustettava 1 päi-
16282: on käynyt selväksi, että toimialaltaan liian laa- västä lokakuuta 1983 lukien. Tarvittavat mää-
16283: jaksi· kasvanut kahden ministerin· sisäasiainmi- rätahat tulisi sisällyttää vuoden 1983 tulo- ja
16284: nisteriö 'On sy:ytä jakaa kahtia. Sisäasiainminis- menoarvioon. Hallituksert esitystä eduskunnalle
16285: 332 Lakialoite n:o 130
16286:
16287:
16288: vuoden 1983 tulo- ja menoarvioksi tulisi tältä tenon perustamisen edellyttämien virkojen ja
16289: osin täydentää eduskuntakäsittelyn aikana. Sa- toimien perustamista sekä virkojen ja toimien
16290: moin tulee valmistella ja antoo ympäristöminis- haltijoiden siirtämistä koskevat säännökset.
16291:
16292:
16293:
16294:
16295: YLEISPERUSTELUT
16296:
16297: 1. Uudistuksen tavoitteet jaksi kasvanut kahden mmtsterin stsaastammi-
16298: nisteriö on syytä jakaa kahtia. Sisäasiainminis-
16299: Valtion keskushallinnon tehtävien asianmu- teriöstä pois siirrettävistä kaavoitus- ja raken-
16300: kainen ja tehokas suorittaminen edellyttää toi- nustoimen, asuntotoimen ja ympäristönsuojelun
16301: mintakykyisiä ja tehokkaita hallinnollisia yksi- tehtävistä tulisi muodostaa perustettavan ym-
16302: köitä. Kunkin keskushallinnon yksikön tulee päristöministeriön pääasiallinen toimiala sisä-
16303: muodostaa oma toiminnallinen kokonaisuuten~ asianministeriöön jäljelle jäävien tehtävien muo-
16304: sa, jonka puitteissa toisiinsa kytkeytyvät tehtä~ dostaessa tehtäväkentältään nykyistä suppeam~
16305: vät voidaan tehokkaasti hoitaa. man sisäasiainministeriön toimialan; Tehtäviä
16306: Ympäristöhallinnon tehtävänä on varmist.aa hoitavien ministerien lukumäärä pysyisi ennal-
16307: ympäristön säilyminen mahdollisimman .hyvin laan, koska sekä ympäristöministeriötä että si-
16308: luonnonmukaisessa tasapainossa, terveellisenä, säasiainministeriötä johtaisi kumpaakin yksi
16309: kauniina ja viihtyisänlL Tämän on tapahdutta~ ministeri.
16310: va siten, että· ihmisen hyvinvoinnille tarpeellic Tehokasta ympäristöhallintoa koottaessa mi-
16311: nen taloudellinen .toiminta turvataan ja että nisteriöön ·'on siirrettävä sellaiset toiminnot,
16312: ytnpäristö säilyy hyvin toimivana ja taloudelli- jotka toteuttavat mahdollisimman hy\rin ympä-
16313: sesti tuottavana. ristöministeriön tarkoituksen.
16314: Sisäasiainministeriön tehtävät. ovat ·kasvaneet
16315: ja kehittyneet tavalla, joka on johtanut liian .Edellä esitetyistä syistä olisi hallintoa uudis-
16316: laajaan ja epäyhtenäiseen toimialaan. Sisäasiain- tettava perustamalla· ympäristöministeriö, jonka
16317: ministeriössä on toisaalta keskeiset yleishallin- toimiala ja organisaatio olisi järjestettävä niin,
16318: totehtävät kuten läänin- ja piirihallintoa, val- että siitä muodostuu muihin hallinnonaloihin
16319: tion ~allishallintoa ja kunnallishallintoa sekä ja ministeriöihin verrattavissa oleva toiminta-
16320: väestökirjanpitoa koskevat .asiat sekä keskeiset kykyinen ja tehokas kokonaisuus ..
16321: järjestys- ja turvallisuustehtävät kuten poliisi-
16322: toimi, palo- ja pelastustoimi ja väestönsuojelu
16323: ja rajavartiolaitos ja toisaalta näistä tehtävistä 2. Nykyinen tilanne ja asian
16324: luonteeltaan selvästi poikkeavat kaavoitus- ja valmistelu
16325: rakennustoimi, asuntotoimi ja ympäristönsuoje-
16326: luasiat. 2.1. Nykyinen tilanne
16327: Eduskunta on 23 päivänä kesäkuuta 1982
16328: hyväksymässään kannanotossa edellyttänyt, että Sisäasiainministeriössä käsitellään toisaalta
16329: maahan perustetaan ympäristöministeriö, jonka yleishallintoon liittyviä läänin- ja piidhallinto-
16330: toimialaan kuuluvat ympäristönsuojelu, luon- asioita, valtion paikallishallintoa, kunnallishal-
16331: nonsuojelu, ulkoilu ja luonnon virkistyskäyttö lintoa ja väestökirjanpitoa koskevia asioita sekä
16332: sekä vesiensuojelu ja että eräiden muiden toi- keskeisiä järjestys- ja turvallisuusasioita> kuten
16333: mialojen kuten vesihallinnon ja kaavoitus- ja poliisitoimen, palo- ja pelastustoimen, väestön-
16334: rakennustoimen sekä asuntotoimen järjestelyt suojelun ja rajavartiolaitoksen tehtävät, sekä toi-
16335: ja .sijoitus selvitetään ministeriön perustamisen saalta näistä luonteeltaan selvästi poikkeavia
16336: yhteydessä. Selvityksiä tekemään asetetun par- kaavoitus- ja rakennustoimen, asuntotoimen ja
16337: lamentaarisen komitean, ympäristöministeriöko- ympäristönsuojelun asioita.
16338: mitean, välimietinnössä on tehty ehdotukset Sisäasiainministeriössä on vastuu näistä teh-
16339: mm. edellä mainituista seikoista. tävistä jaettu kahden ministerin kesken siten,
16340: Ympäristöministeriökeskustelun yhteydessä että toinen vastaa yleishallinnosta ja järjestys-
16341: on käynyt selväksi, että toimialaltaan liian laa- ja turvallisuusasioista ja toinen kaavoitus- ja ra~
16342: Lakialoite n:o 130 333
16343:
16344: kennustoimen, asuntotoimen ja ympäristönsuo- riölle ja sen alaiselle museovirastolle kuuluvat
16345: jelun tehtävistä. myös mm. kulttuurihistoriallisesti huomatta-
16346: Yleishallintoasioissa sekä poliisitoimessa, pe- vien rakennusten suojelua ja muinaismuistojen
16347: lastustoimessa, väestönsuojelussa, kaavoitus- ja suojelua koskevat asiat.
16348: rakennustoimessa, asuntotoimessa ja ympäris- Liikenneministeriön hallinnonalalle kuuluvat
16349: tönsuojeluasioissa toimii väliportaan virimomai- eräät liikenteestä aiheutuvat ympäristökysymyk-
16350: sena~ lääninhallitus. Asuntohallitus toimii puo- set. Ministeriön alainen ilmatieteen laitos suo-
16351: lestaan asuntotoimen keskusvirastona sisäasiain- rittaa ilmansuojelun tutkimusta.
16352: ministeriön alaisuudessa. ·
16353: Sisäasiainministeriö käsittelee ne ympäristön-
16354: suojeluasiat, jotka eivät kuulu muulle ministe- 2.2. Asian valmistelu
16355: riölle. Näitä ovat ilmansuojelua, jatehuoltoa ja
16356: jätteen hyötykäytön edistämistä, meluntorjun- Valtion keskushallinnon uudistamista ja ym-
16357: taa, ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä, meri- päristöhallinnon järjestämistä on selvitetty
16358: ympäristön suojelua ja haitallisten aineiden 1960-luvulta alkaen lukuisissa komiteoissa, toi-
16359: ympäristövaikutusten arviointia koskevat asiat. mikunnissa ja työryhmissä.
16360: Lisäksi ministeriön tulee huolehtia ympäristön- Tärkeimpiä asiaa koskevia selvityksiä ovat
16361: suojelun yleissuunnittelusta, valvonnasta, kehit- valtion keskushaUintokomitean I osamietintö
16362: tämisestä ja näihin: liittyvien tehtävien yhteen- (komiteanmietintö 1975: 120), ympäristöhal-
16363: sovittamisesta. Väliportaan ympäristönsuojelu- linnon keskushallinnon kehittämistä tutkineen
16364: viranomaisena toimii siis lääninhallitus. kansliapäällikkötyöryhmän m1etmto · ( 26. 5.
16365: Maa- ja metsätalousministeriö käsittelee ym- 1981), ympäristönsuojelun kunnallishallintoa
16366: päristöasioista 'luonnonsuojelua ja vesiensuoje- selvittäneen työryhmän mietintö (komiteanmie-
16367: lua ja öljyvahinkojen torjuntaa maa-alueilla kos- tintö 1981: 61) ja läänien ympäristöhallinto-
16368: kevat asiat. Lisäksi ministeriön hallinnonalalle työryhmän mietintö (11. 3. 1981).
16369: kuuluvat mm. torjunta-aineita koskevat asiat Vaitioneuvosto antoi 4 päivänä toukokuuta
16370: sekä kalastus- ja metsästysasiat. 1982 eduskunnalle tiedonannon, jossa selostet-
16371: Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa tiin kysymystä ympäristöhallinnon uudelleen-
16372: ~oimiva vesihallitus toimii piiriorganisaatioi-
16373: järjestämisestä ja siihen liittyvistä näkökohdis,.
16374: rieen käytännön vesihallintoviranomaisena. Ve- ta sekä katsottiin, että asiaa olisi harkittava
16375: silain mukaisessa lupamenettelyssä toimii Iuvan lähinnä kolmen eri hallintovaihtoehdon pohjal-
16376: antajana vesioikeus. ta. Tiedonannossaan hallitns toivoi eduskunnan
16377: Sosiaali- ja terveysministeriön ja sen alaisen määrittelevän kantansa ympäristöasioiden kes-
16378: lääkintöhallituksen tehtävät ympäristöhygientas- kushallinnon järjestämiseen.
16379: sa liittyvät ympäristönsuojeluasioihin. Pääasias-
16380: sa nämä viranomaiset vastaavat myrkkyjen käy- Eduskunta hyväksyi 23 päivänä kesäkuuta
16381: tön ja myrkyistä aiheutuvien terveyshaittojen 1982 kannanoton asiasta perustuslakivaliokun-
16382: ehkäisyn ylimmästä valvonnasta. Ministeriön nan mietinnön (1982 vp. - PeVM n:o 16)
16383: alainen työsuojeluhallitus huolehtii työympäris- perusteella. Eduskunta edellytti kannanotossaan
16384: tön suojeluun liittyvistä tehtävistä. Ministeriön muun muassa,
16385: hallinnonalalle ja lähinnä säteilyturvallisuuslai- - että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimen-
16386: toksen, lääkintöhallituksen ja työsuojeluhalli- piteisiin sisällyttääkseen vuoden 1983 tulo- ja
16387: tuksen tehtäviin kuuluu myös säteilyturvalli- menoarvioesitykseen tarvittavat määrärahaesi-
16388: suuden valvonta. tykset ympäristöministeriön perustamiseksi ja
16389: Kauppa- ja teollisuusministeriö ja sen alainen antaakseen samassa yhteydessä eduskunnan kä-
16390: merenkulkuhallitus käsittelevät merenkuJkuun siteltäviksi tarvittavat esitykset säädösmuutok-
16391: liittyvät ympäristönsuojelutehtävät, erityisesti siksi,
16392: aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen torjuntaa. - että ympäristöministeriön toimialaan kuu-
16393: Ministeriön hallinnonalalle kuuluu myös ydin- luvat ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu, ulkoi-
16394: energian käytön ja säteilyn teollisten sovellu- lu ja luonnon virkistyskäyttö sekä vesiasiat sen
16395: tusten turvallisuusvalvonta ja ydinvoimaloiden toimialaan kuuluvilta osin,
16396: ympäristövaikutusten selvittäminen ja valvonta. - että kysymys vesihallinnon järjestelyistä
16397: Opetusministeriö käsittelee ympäristökasva- selvitetään ministeriön perustamisen yhteydes-
16398: tusta ja -koulutusta koskevat asiat. Ministe- sä ja
16399: 334 Lakialoite n:o 130
16400:
16401:
16402: -.että kaavoitus- ja rakennustoimen ja nii- 7) myrkkyjen ja muiden kemikaalien aiheut-
16403: hin läheisesti >liittyvän asuntotoimen tehtävien tamien ympäristöhaittojen torjuntaa,
16404: tarkoituksenmukainen järjestely ja sijoitus kes- 8) kaavoitus- ja rakennustointa sekä
16405: kushallinnossa selvitetään ministeriön perusta- 9) asuntotointa.
16406: misen yhteydessä.
16407: Ympäristönsuojelu käsittäisi sisäasiainminis-
16408: Eduskunnan päätöksen mu:kaisesti valtioneu- teriön ympäristönsuojeluosaston nykyiset tehtä-
16409: vosto asetti 30 päivänä kesäkuuta 1982 parla- vät mukaan lukien ulkoilun ja luonnon virkis-
16410: mentaarisen komiDean, jonka tehtävänä oli. 31 tyskaytön ·tehtävät. Luonnonsuojelutehtävät
16411: päivään joulukuuta 1982 mennessä selvittää, tarkoittavat maa- ja metsätalousministeriön
16412: - onko tarkoituksenmukaista sisällyttää luonnonvarainhoitotoimiston tehtävien siirtoa
16413: kaavoitus- ja rakennus- sekä asuntoasiat perus- ympäristöministeriöön.
16414: tettavan ympäristöministeriön toimialaan, Ympäristöministeriön toimialaan vesiasioissa
16415: - ympäristönsuojeluun liittyvien tehtävien kuuluvat luontevimmin vesiensuojelu ja sen
16416: osalta ydinvoiman käytön valvonnan ja ydinjäte- alaisuuteen vesihallinnosta vesiensuojelutehtä-
16417: huollon, sätei'lyturvallisuuden sekä öljy- ja ke- vien hoidon vaatimat voimavarat. Ministeriön
16418: mikaalivahinkojen torjunnan ja meriympäristön tehtävänä olisi hoitaa vesiensuojelun ylin johto
16419: suojelun järjestelyt ja sijoitus valtion keskus- ja valvonta, johon sisältyisi muun ohella ve-
16420: hallinnossa, siensuojelutoiminnan kehittäminen. Ministeriön
16421: - vesihallinnon tarkoituksenmukaiset Jar- alais·en vesihallinnon osan tehtävänä olisi ve-
16422: jestelyt ja sijoitus ympäristöhallinnon yhteydes- siensuojelun toteuttaminen ja valvonta mukaan
16423: sä sovitettuina ympäristöhallinnon muihin jär- luettuina vesiensuojelua koskevat ennakkoilmoi-
16424: jestelyihin, tukset.
16425: - ympäristöministeriölle kuulumattomien Kaavoitus- ja rakennustoimi ehdotetaan siir-
16426: ympäristötehtävien hoidon ja yhteensovittami- rettäväksi ympäristöministeriöön siinä laajuu-
16427: sen tarkoituksenmukainen järjestely valtion dessa kuin mainitut tehtävät :kuuluvat nykyisin
16428: keskushallinnossa, sekä sisäasiainministeriölle. 1'ässä yhteydessä on
16429: - ympäristöhaHinnon tarkoituksenmukai- kuitenkin painotettava, että rakennustoimen
16430: nen järj.estely valtion alue- ja paikallishallinnos- kohdalla on kyse ennen kaikkea maankäyttöön
16431: sa, sekä tehdä selvityksen perusteella ehdotuk- ja rakentamiseen kohdistuvasta ohjaus- ja ·val-
16432: sensa toteutettavista järjestelyistä. vontatoiminnasta niiltä osin kuin sen katsotaan
16433: Komitea, joka otti nimekseen ympäristömi- kuuluvan keskushaHinnolle. Lisäksi on koros-
16434: nisteriökomitea, antoi välimietintönsä 20 päi- tettava kaavoitusjärjestelmän nopean yksinker-
16435: vänä elokuuta 1982. Komitean ehdotusten läh- taistamisen välttämättömyyttä sekä kuntien ny-
16436: tökohtana on ollut, että ympäristöministeriö kyistä itsenäisempää päätäntävaltaa kaavoitus-
16437: voisi heti alusta alkaen toimia keskeiseltä toi- asioissa. Seutukaavaliittojen asemaa maankäy-
16438: mialaltaan siinä laajuudessa, joka katsotaan tar- tön suunnittelussa ei saisi heikentää.
16439: koituksenmukaiseksi. Kartasto- ja maanmittaustoimi jäisivät maa-
16440: ja metsätalousministeriön alaisuuteen.
16441: Maa-alueilla tapahtuvien ja aluksista aiheu-
16442: 3. Ympäristöministeriön per u s- tuvien öljyvahinkojen torjunnan yleinen johto,
16443: taminen ja toimiala kehittäminen ja valvonta ehdotetaan ympäristö-
16444: ministeriön tehtäviin. Niin ikään sisäasiainminis-
16445: Eduskunnan kannanoton ja komitean ehdo- teriöön ny:kyisin kuuluvat meriympäristön suo-
16446: tusten mukaisesti tulisi ympäristöministeriö pe- jelutehtävät kuuluisivat ympäristöministeriön
16447: rustaa 1 päivästä lokakuuta 1983 lukien. toimialaan. Kauppa- ja teollisuusministeriölle
16448: Ympäristöministeriön toimialaan tulisi kuu- jäisivät edelleen aluksista aiheutuvan vesien pi-
16449: lua asiat, jotka koskevat: laantumisen ehkäisemisestä annetun lain mukai-
16450: 1) ympäristönsuojelua, nen valvonta sekä kansainvälisen merenkulku-
16451: 2) luonnonsuojelua, järjestön piiriin kuuluva kansainvälinen yhteis-
16452: 3) vesiensuojelua, työ.
16453: 4) ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä, Myrkkyjen ja kemikaa'lien ympäristöhaittojen
16454: 5) öljyvahinkojen torjuntaa, torjuntatehtävät kuuluisivat ympäristöministe-
16455: 6) meriympäristön suojelua, riöön yleisen torjunnan, sen kehittämisen ja
16456: Lakialoite n:o 130 335
16457:
16458: koordinoimisen sekä \kansainvälisen yhteistyön koskeva selvittelytyö on käynnistettävä välittö-
16459: osalta. Ministeriön tehtävien yksityiskohtaisem- mästi. Samalla on huolehdittava siitä, että kaik-
16460: pi määräytyminen ratkaistaisiin alan lainsäädän- kiin vesiasioihin keskeisesti kuuluvat tehtävät
16461: nön kehittämisen yhteydessä. kuten esim. tutkimustoiminta tulevat koko ajan
16462: Ydinvoiman ·käytön, ydinjätehuollon sekä sä- asianmukaisella tavalla hoidetuiksi.
16463: teHyturva:llisuuden yleinen valvonta järjestettäi- Kauppa- ja teomsuusministeriön hoidossa
16464: siin uudistettaessa ydinenergialainsäädäntöä. nykyisin oleva öljysuojarahasto olisi siirrettävä
16465: ympäristöministeriön hoitoon.
16466:
16467: 4. U u d i s t u k s en organisatoriset
16468: vaikutukset 5. Uudistuksen taloudelliset
16469: vaikutukset
16470: Ympäristöministeriölle kuuluvia tehtäviä ny-
16471: kyisin hoitavat yksiköt siirrettäisiin ympäristö- HaHituksen esityksessä vuoden 1983 tulo- ja
16472: ministeriöön tai. sen alaisuuteen. Tämän mu- menoarvioksi on ehdotettu eräitä uusia virkoja
16473: kaisesti ympäristöministeriöön siirrettäisiin: ja toimia perustettavi!ksi ympäristöministeriön
16474: 1) sisäasiainministeriön ympäristönsuojelu- yleishallintotehtäviä varten samoin kuin eräitä
16475: osasto, muita menoja varten määrärahaa. Kun ympä-
16476: 2) sisäasiainministeriön kaavoitus- ja raken- ristöministeriö tulisi perustaa tarpeellisessa laa-
16477: nusosasto, juudessaan 1 päivästä lokakuuta 1983 alkaen,
16478: 3) sisäasiainministeriön läänin-, kunnallis- ja tulisi uuteen ympäristöministeriön hallinnon-
16479: asuntohallinto-osaston asuntotoimisto, alan pääluokkaan 35 ottaa määrärahat ympäris-
16480: 4) maa- ja metsätalousminis.teriön yleisen töministeriön toimialaan kuuluvien tehtävien
16481: osaston vesitoimisto tarpeellisilta osin ja hoitamista varten vuoden 1983 osalta edellä
16482: 5) maa- ja metsätalousministeriön yleisen mainitusta ajankohdasta 'lukien. Määrärahat tu-
16483: osaston Juonnonvarainhoitotoimisto. lisi jakaa alku- ja loppuvuoden osalta eri pää-
16484: Ympäristöministeriön alaiseksi siir.rettäisiin luokkiin ja osittain eri viranomaisille.
16485: asuntohallitus. Maanmittaushallituksen alaisine Ympäristöministeriön perustamisen edellä
16486: organisaatioineen ja geodeettisen laitoksen ase- ehdotetun mukaisesti voidaan arvioida merkit-
16487: ma säNyisi ennallaan. sevän valtiolle noin 1,5 miljoonan markan lisä-
16488: Vesiensuojelun hoitoa varten ympäristömi- menoja vuonna 1983. Lisämenot aiheutuvat
16489: nisteriöön siirretään tehtävän edellyttämässä pääasiassa ministeriön perustamisen vaatiman
16490: laajuudessa maa- ja metsätalousministeriön ylei- lisähenkilöstön palkkauksista, työtila- ja muista
16491: sen osaston vesitoimisto sekä ministeriön alai- kulutusmenoista sekä kalustohankinnoista. Sa-
16492: suuteen vesihallintoa tarpeelliselta osin. Ympä- moin tulee valmistella ja antaa ympäristömi-
16493: ristöministeriökomitean työn yhteydessä on nisteriön perustamisen edellyttämien virkojen
16494: kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että vesihallinnon ja toimien perustamista sekä virkojen ja toi-
16495: organisaatio ja hallinnollinen asema edellyttä- mien haltijoiden siirtämistä koskevat säännök-
16496: vät eräiden muiden hallinnonalojen tapaan set.
16497: uudelleenjärjestelyjä ja ajanmukaistamista. Tätä
16498:
16499:
16500:
16501:
16502: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
16503:
16504: 1. Lakiehdotukset Ministeriöluettelon 12 kohdaksi ehdotetaan li-
16505: sättäväksi ympäristöministeriö.
16506: 1.1. Laki valtioneuvoston ministeriöiden luku- 3 §. Pykälän 1 momentin 4 kohtaa ehdo-
16507: määrästä ja yleisestä toimialasta tetaan muutettavaksi poistamalla sisäasiainmi-
16508: nisteriön toimialaan kuuluvista asioista ne, jot-
16509: 1 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muu- ka siirrettäisiin ympäristöministeriön toimi-
16510: tettavaksi siten, että ministeriöitä olisi nykyis- alaan. Kohdasta poistettaisiin näin ollen kaa-
16511: ten yhdentoista ministeriön sijasta kaksitoista. voitus- ja rakennustointa, asuntotuotantoa ja
16512: 336 Lakialoite n:o 130
16513:
16514:
16515: asunto-oloja sekä ympäristönsuojelua koskevat 1.3. Laki öljysuojarahastosta
16516: asiat. Samalla ehdotetaan ilmaisu palotoimi kor-
16517: vattavaksi ilmaisulla palo- ja pelastustoimi, jota 1 §. Pykälään tulisi tehdä sellainen muutos,
16518: palo- ja pelastustoimesta annetussa laissa että öljysuojarahasto olisi ympäristöministeriön
16519: (559 /75) käytetään. · · hoidossa.
16520: Pykälän 1 momentin 8 kohtaa ehdotetaan
16521: muutettaVaksi poistamalla maa- ja metsätalous-
16522: ministeriön toimialaan kuuluvista asioista ne, 2. Voimaan t u 1o- ja siirtymä-
16523: jotka siirrettäisiin ympäristöministeriön toimi- säännökset
16524: alaan. Kohdasta poistettaisiin näin ollen ympä-
16525: ristönsuojelua koskevat asiat. Vesihallinto- Lait tulisivat voimaan 1. 10. 1983 lukien.
16526: asioista todettaisiin, että maa- ja metsätalous- V aitioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja
16527: ministeriö käsittelee vesihallintoa koskevat yleisestä toimialasta annettuun 1lakiin tulisi
16528: asiat, sikäli kuin ne eivät kuulu muulle minis- ottaa yleissäännös siitä, että mitä ympäristö-
16529: teriölle. Kun vesiensuojelu sisällytettäisiin ym- ministeriön toimialaan koskevissa asioissa on
16530: päristöministeriön tehtäväluetteloon, se rajattai- aiemmin säädetty tai määrätty muista ministe-
16531: siin pois maa- ja metsätalousministeriön toimi- riöistä, koskee tämän lain· tultua voimaan vas-
16532: alasta. taavasti ympäristöministeriötä.
16533: Pykälän 1 momentin 13 kohdaksi ehdotetaan Muissa ministeriöissä vireillä olevat ympä-
16534: lisättäväksi luettelo ympäristöministeriön käsi- ristöministeriön toimialaan kuuluvat asiat olisi
16535: teltävistä asioista, jolloin nykyinen 13 kohta siirrettävä tämän lain tullessa voimaan ympä-
16536: siirtyisi 14 kohdaksi. Ympäristöministeriö kä- ristöministeriön käsiteltäviksi.
16537: sittelisi asiat, jotka koskevat ympäristönsuo- öljysuojarahastosta annettuun lakiin tulisi
16538: jelua, luonnonsuojelua, vesiensuojelua, ulkoilua ottaa säännös siitä, että kauppa- ja teollisuus-
16539: ja luonnon virkistyskäyttöä, öljyvahinkojen tor- ministeriössä vireillä oleva.t, tämän lain mukais-
16540: juntaa, meriympäristön suojelua, myrkkyjen ta korvausta koskevat asiat siirtyvät tämän lain
16541: ja muiden kemikaalien aiheuttamien ympäristö- tullessa voimaan ympäristöministeriön käsitel-
16542: haittojen torjuntaa, kaavoitus- ja rakennustoin- täviksi.
16543: ta sekä asuntotointa.
16544: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16545: nioittavasti,
16546: 1.2. Laki vesihallinnosta
16547: että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
16548: 2 §. Pykälää olisi muutettava siten, että lakiehdotukset:
16549: ympäristöministeriö voisi johtaa ja valvoa ve-
16550: siensuojelua käyttäen vesihallintoa apunaan.
16551: Lakialoite n:o 130
16552:
16553:
16554: 1.
16555: Laki
16556: valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain 1 ja 3 § :n
16557: muuttamisesta ' · •.
16558:
16559: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16560: muutetaan valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 palVana
16561: maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) 1 §:n 1 momentti ja 3 §:n 1 momentin 4, 8 ja 12
16562: kohta, · · :
16563: sellaisina kuin niistä 1 § :n 1 momentti on 7 kohtaa ja 11 kohtaa lukuun ottamatta 4 päi-
16564: vänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (481/53) sekä 7 kohta sellaisena kuin se on 15 päi-
16565: vänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (43/71) ja 11 kohta sellaisena kuin se on 9. päivä-
16566: nä tammikuuta 1970 annetussa laissa (16/70), sekä 3 §:n 1 momentin 4 ja 8 kohta sellai-
16567: sina kuin ne ovat 19 päivänä tammikuuta 1973 annetussa laissa (34/73), sekä
16568: lisätään 3 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 9 päivänä tammikuuta 1970 annetussa
16569: laissa (16/70), uusi 13 kohta, jolloin nykyinen 13 kohta siirtyy 14 kohdaksi, seuraavasti:
16570: 1 § siensuojelua, ulkoilua ja luonnon virkistyskäyt-
16571: (Kuten hallituksen esityksessä.) töä, öljyvahinkojen torjuntaa, meriympäristön
16572: suojelua, myrkkyjen ja muiden kemikaalien
16573: 3 § aiheuttamien ympäristöhaittojen torjuntaa, kaa-
16574: Valtioneuvostolle kuuluvista asioista käsit- voitus- ja rakennustointa sekä asuntotointa;
16575: telee: sekä
16576: ( 14 kohta kuten 13 kohta voimassa olevassa
16577: 4) sisäasiainministeriö asiat, jotka koskevat laissa.)
16578: yleistä järjestystä ja turvallisuutta, läänien hal•
16579: lintoa, kunnallishallintoa lukuun ottamatta kun-
16580: nallisvaalia, väestökirjanpitoa, palo- ja pelastus- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
16581: tointa, väestönsuojelua sekä rajavartiolaitosta; kuuta 1983.
16582: Mitä 3 § :n 1 momentin 13 kohdassa maini-
16583: 8) maa- ja metsätalousministeriö asiat, jotka tuissa, ympäristöministeriön toimialaan koske-
16584: koskevat maataloutta, metsätaloutta, maanmit- vissa asioissa on säädetty tai määrätty muista
16585: tausta, asutustoimintaa, eläinlääkintää, kalas- ministeriöistä, koskee tämän lain tultua voi-
16586: tusta ja metsästystä sekä, sikäli kuin ne eivät maan vastaavasti ympäristöministeriötä. .
16587: kuulu muulle ministeriölle, vesihallintoa; Muissa ministeriöissä vireillä olevat 3 §:n 1
16588: momentin 13 kohdassa mainitut asiat siirtyvät
16589: 12) työvoimaministeriö asiat, jotka koske- tämän lain tullessa voimaan ympäristöministe-
16590: vat työvoimapolitiikan suunnittelua ja ohjausta riön käsiteltäviksi.
16591: sekä työllisyyden edistämistä ja työttömyyden Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
16592: torjuntaa; tyä lain täytäntöönpanon kannalta tarpeellisiin
16593: 13) ympäristöministeriö asiat, jotka koske- toimenpiteisiin.
16594: vat ympäristönsuojelua, luonnonsuojelua, ve-
16595:
16596:
16597:
16598:
16599: 43 088300275Y
16600: l38 Lakialoite n:o 130
16601:
16602:
16603: 2.
16604: Laki
16605: vesihallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
16606:
16607: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16608: muutetaan vesihallinnosta 9 päivänä tammikuuta 1970 annetun lain ( 18/70) 2 §:n 1
16609: momentti näin kuuluvaksi:
16610:
16611: 2 § ohjaa vesiensuojelua koskevien asioiden käsit-
16612: Vesihallintoa johtaa ja valvoo maa- ja metsä- telyä vesihallinnossa.
16613: talousministeriön alaisena keskusvirastona vesi-
16614: hallitus. Vesiensuojelun ylin johto ja valvonta
16615: kuuluvat kuitenkin ympäristöministeriölle, joka Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
16616: kuuta 1983.
16617:
16618:
16619: 3.
16620: Laki
16621: öljysuojarahastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
16622:
16623: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16624: muutetaan öljysuojarahastosta 24 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (379/74) 1 §,
16625: sellaisena kuin se on 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (301/79), näin kuulu-
16626: vaksi:
16627:
16628: 1 § räämissään raJolssa siirtää korvauksesta päättä-
16629: Maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen tor- misen jäljempänä mainitulle öljyvahinkolauta-
16630: jumisesta annetussa laissa (378/7 4) ja aluk- kunnalle.
16631: sista aiheutuvan vesien pilaantomisen ehkäise-
16632: misestä annetussa laissa (300/79) tarkoitettu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
16633: jen öljyvahinkojen ja niiden torjuntakustannus- kuuta 1983.
16634: ten korvaamista varten on valtion tulo- ja Kauppa- ja teollisuusministeriössä vireillä
16635: menoarvion ulkopuolella öljysuojarahasto. Ra- olevat, tämän lain mukaiset korvausta koskevat
16636: hasto on ympäristöministeriön hoidossa. Rahas- asiat siirtyvät tämän lain tullessa voimaan ym-
16637: tosta maksettavista korvaoksista päättää valtio- päristöministeriön käsiteltäviksi.
16638: neuvosto. Vaitioneuvosto voi kuitenkin mää-
16639: Lakialoite n:o 130 339
16640:
16641: Liite 1
16642:
16643:
16644: 1.
16645: Laki
16646: valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain 1 ja .3 §:n
16647: muuttamisesta
16648:
16649: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16650: muutetaan valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja· yleisestä toimialasta 30 päivänä
16651: maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) 1 §:n 1 momentti ja 3 §:n 1 momentin 4, 8 ja 12
16652: kohta,
16653: sellaisina kuin niistä 1 § :n 1 momentti on 7 kohtaa ja 11 kohtaa lukuun ottamatta 4 päi-
16654: vänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (481/53) sekä 7 kohta sellaisena kuin se on 15 päi-
16655: vänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (43/71) ja 11 kohta sellaisena kuin se on 9 päivä-
16656: nä tammikuuta 1970 annetussa laissa (16/70), sekä 3 §:n 1 momentin 4 ja 8 kohta sellai-
16657: sina kuin ne ovat 19 päivänä tammikuuta 1973 annetussa laissa (34/73), sekä
16658: lisätään 3 § :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 9 päivänä tammikuuta 1970 annetussa
16659: laissa (16/70), uusi 13 kohta, jolloin nykyinen 13 kohta siirtyy 14 kohdaksi, seuraavasti:
16660:
16661: Voimassa oleva laki Ehdotus
16662:
16663: 1 § 1 §
16664: Valtioneuvostossa on yleistä hallitusta ja eri Valtioneuvostossa on yleistä hallitusta ja eri
16665: hallinnonhaaroja varten yksitoista ministeriötä, hallinnonhaaroja varten kaksitiosta ministeriö-
16666: nimittäin: tä, nimittäin:
16667: 1) ulkoasiainministeriö, 1) ulkoasiainministeriö,
16668: 2) oikeusministeriö, 2) oikeusministeriö,
16669: 3) sisäasiainministeriö, 3) sisäasiainministeriö,
16670: 4) puolustusministeriö, 4) puolustusministeriö,
16671: 5) valtiovarainministeriö, 5) valtiovarainministeriö,
16672: 6) opetusministeriö, 6) opetusministeriö,
16673: 7) maa- ja metsätalousministeriö, 7) maa- ja metsätalousministeriö,
16674: 8) liikenneministeriö, 8) liikenneministeriö,
16675: 9) kauppa- ja teollisuusministeriö, 9) kauppa- ja teollisuusministeriö,
16676: 10) sosiaali- ja terveysministeriö, sekä 10) sosiaali- ja terveysministeriö,
16677: 11 ) työvoimaministeriö. 11) työvoimaministeriö, sekä
16678: 12) ympäristöministeriö.
16679:
16680: 3 §
16681: Valtioneuvostolle kuuluvista asioista käsit-
16682: telee:
16683:
16684: 4) sisäasiainministeriö asiat, jotka koskevat 4) sisäasiainministeriö asiat, jotka koskevat
16685: yleistä järjestystä ja turvallisuutta, läänien hal- yleistä järjestystä ja turvallisuutta, läänien hal-
16686: lintoa, kunnallishallintoa lukuun ottamatta kun- lintoa, kunnallishallintoa lukuun ottamatta kun-
16687: nallisvaalia, väestökirjanpitoa, kaavoitus- ja nallisvaalia, palo- ja pelastustointa, väestönsuo-
16688: rakennustointa, asuntotuotantoa ja asunto-oloja, jelua sekä rajavartiolaitosta;
16689: palotointa, väestönsuojelua ja rajavartiolaitosta,
16690: sekä, sikäli kuin ne eivät kuulu muulle minis-
16691: teriölle, ympäristönsuojelua;
16692: 340 Lakialoite n~o 130
16693:
16694:
16695: Voimassa oleva laki Ehdotus
16696:
16697: 8) maa- ja metsätalousministeriö asiat, jotka 8) maa- ja metsätalousministeriö asiat, jotka
16698: koskevat maataloutta, metsätaloutta, maanmit- koskevat maataloutta, metsätaloutta, maanmit-
16699: tausta, asutustoimintaa, eläinlääkintää, kalas- tausta, asutustoimintaa, eläinlääkintää, kalastus-
16700: tusta ja metsästystä, vesihallintoa lukuun otta- ta ja metsästystä sekä, sikäli kuin ne eivät
16701: matta vesiliikennettä sekä, siltä osin kuin niin kuulu muulle ministeriölle, vesihallintoa;
16702: on -säädetty, ympäristönsuojelua;
16703:
16704: 12) työvoimaministeriö asiat, jotka koske- 12) työvoimaministeriö asiat, jotka koske-
16705: vat työvoimapolitiikan suunnittelua ja ohjaus- vat työvoimapolitiikan suunnittelua ja ohjausta
16706: ta sekä työllisyyden edistämistä ja työttömyy- sekä työllisyyden edistämistä ja työttömyyden
16707: den torjuntaa; sekä torjuntaa;
16708: 13) ympäristöministeriö asiat, jotka koske-
16709: vat ympäristönsuojelua, luonnonsuojelua, ve-
16710: siensuojelua, ulkoilua ja luonnon virkistyskäyt-
16711: töä, öljyvahinkojen torjuntaa, meriympäristön
16712: suojelua, myrkkyjen ja muiden kemikaalien
16713: aiheuttamien ympäristöhaittojen torjuntaa, kaa-
16714: voitus- ja rakennustointa sekä asuntotointa;
16715: sekä
16716: 13) kansanhuoltoministeriö, milloin se on 14) (Kuteh 13 kohta voimassa olevassa
16717: asetettu, asiat, jotka koskevat väestön toi- laissa.)
16718: meentulon turvaamista sekä talouselämän ja
16719: työvoiman käytön säännöstelyä sodan tai muun
16720: :Poikkeuksellisen tilanteen aikana ja niitä tar-
16721: koittavia valmisteluja, mikäli niitä ei ole jätetty
16722: jollekin muulle ministeriölle.
16723:
16724:
16725: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
16726: kuuta 1983.
16727: Mitä 3 §:n 1 momentin 13 kohdassa maini-
16728: tuissa, ympäristöministeriön toimialaa koske-
16729: vissa asioissa on säädetty tai määrätty muista
16730: ministeriöistä, koskee tämän lain tultua voi-
16731: maan vastaavasti ympäristöministeriötä.
16732: Muissa ministeriöissä vireillä olevat 3 §:n 1
16733: momentin 13 kohdassa mainitut asiat siirtyvät
16734: tämän lain tullessa voimaan ympäristöministe-
16735: riön käsiteltäviksi.
16736: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
16737: tyä lain täytäntöönpanon kannalta tarpeellisiin
16738: toimenpiteisiin.
16739: Lakialoite n:o 130 341
16740:
16741: Liite 2
16742:
16743: 2.
16744: Laki
16745: vesihallinnosta ann(!tun lain 2 § :n muuttamisesta
16746:
16747: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16748: muutetaan vesihallinnosta 9 päivänä tammikuuta 1970 annetun lain (18/70) 2 §:n 1
16749: momentti näin kuuluvaksi:
16750:
16751: Voimassa oleva laki Ehdotus
16752: 2 § 2 §
16753: Vesihallintoa johtaa ja valvoo maatalousmi- Vesihallintoa johtaa ja valvoo maa- ja metsä-
16754: nisteriön alaisena keskusvirastona vesihallitus. talousministeriön alaisena keskusvirastona vesi-
16755: hallitus. Vesiensuojelun ylin johto ja valvonta
16756: kuuluvat kuitenkin ympäristöministeriölle, joka
16757: ohjaa vesiensuojelua koskevien asioiden käsit-
16758: telyä vesihallinnossa.
16759:
16760:
16761: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka~
16762: kuuta 1983.
16763: 342 Lakialoite n:o 130
16764:
16765:
16766: Liite 3
16767:
16768: 3.
16769: Laki
16770: öljysuojarahastosta anneturi lain 3 § :n muuttamisesta
16771:
16772: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16773: muutetaan öljysuojarahastosta 24 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (3 79/7 4) 1 §,
16774: sellaisena kuin se on 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (301/79), näin kuulu-
16775: vaksi:
16776:
16777: Voimassa oleva laki Ehdotus
16778: 1 § 1 §
16779: Maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen tor- Maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen tor-
16780: jumisesta annetussa laissa (378/74) ja aluk- jumisesta annetussa laissa (378/74) ja aluk-
16781: sista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäise- sista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäise-
16782: misestä annetussa laissa (300/79) tarkoitettu- misestä annetussa laissa (300/79) tarkoitettu-
16783: jen öljyvahinkojen ja niiden torjuntakustannus- jen öljyvahinkojen ja niiden torjuntakustannus-
16784: ten korvaamista varten on valtion tulo- ja ten korvaamista varten on valtion tulo- ja
16785: menoarvion ulkopuolella öljysuojarahasto. Ra- menoarvion ulkopuolella öljysuojarahasto. Ra-
16786: hasto on kauppa- ja teollisuusministeriön hoi- hasto on ympäristöministeriön hoidossa. Rahas-
16787: dossa. Rahastosta maksettavista korvauksista tosta maksettavista korvauksista päättää valtio-
16788: päättää valtioneuvosto. Valtioneuvosto voi kui- neuvosto. Vaitioneuvosto voi kuitenkin mää-
16789: tenkin määräämissään rajoissa siirtää korvauk- räämissään rajoissa siirtää korvauksesta päättä-
16790: sesta päättämisen jäljempänä mainitulle öljy- misen jäljempänä mainitulle öljyvahinkolauta-
16791: vahinkolautakunnalle. kunnalle.
16792:
16793:
16794: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
16795: kuuta 1983.
16796: Kauppa- ;a teollisuusministeriössä vireillä
16797: olevat, tämän lain mukaiset korvausta koskevat
16798: asiat siirtyvät tämän lain tullessa voimaan ym-
16799: päristöministeriön käsiteltäviksi.
16800:
16801: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
16802:
16803: Pentti Sillantaus Ilkka Kanerva Matti Pelttari
16804: Matti Jaatinen Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
16805: Heikki Perho Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi
16806: Sampsa Aaltio Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala
16807: Matti Hakala Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio
16808: Elsi Hetemäki-Olander Arto Lampinen Ulla Puolanne
16809: Matti Hokkanen Eero Lattula Erkki Pystynen
16810: Tapio Holvitie Ritva Laurila Pertti Salolainen
16811: Juuso Häikiö Anna-Kaarina Louvo Jouni J. Särkijärvi
16812: Timo Ihamäki Pekka Löyttyniemi Jalmari T orikka
16813: Lauri lmpiö Mauri Miettinen Martti Ursin
16814: Aila Jokinen Saara Mikkola Matti Viljanen
16815: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Mauri Vänskä
16816: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Ben Zyskowicz
16817: Olavi Nikkilä
16818: 1982 vp.
16819:
16820: Lakialoite n:o 131
16821:
16822:
16823:
16824:
16825: A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
16826: muuttamisesta
16827:
16828:
16829:
16830: Eduskunnalle
16831:
16832: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen osalle. Kuitenkin oikeudenmukainen verotus-
16833: tulo- ja varallisuusverolain perusteella myönnet- kohtelu edellyttäisi, että perheen käytettävissä
16834: tävien verovähennysten markkamäärien korot- oleva tulo jaettaisiin perheen huollettavien lu-
16835: tamisesta (HE n:o 129/1982 vp.). Hallituk- kumäärällä ja vasta näin syntyvään tuloon voi-
16836: sen esitys liittyy osana pyrkimyksiin eliminoida taisiin soveltaa veroprogressiota.
16837: inflaation verotusta kiristävä vaikutus ja luoda Toinen epäkohta, joka rasittaa erityisesti
16838: edellytyksiä maltilliselle tuloratkaisulle. lapsiperheitä, on se, ettei sairauskuluvähennys-
16839: Hallituksen esityksessä onkin useimpia kes- ten ylärajaa esitetä korotettavaksi. Koska sai-
16840: keisiä verovähennyksiä tarkistettu vähintään rauskulut suoraan vaikuttav:l!t perheen veron-
16841: inflaation mukaisesti. Sitä vastoin eräät vähen- maksukykyyn, tulisi SKL:n käsityksen mukaan
16842: nykset ovat jääneet kokonaan korotusta vaille. sairauskulut voida vähentää rajoituksetta vero-
16843: Erityisen valitettavaa on, ettei puolisovähen- tuksessa. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun
16844: nyksen markkamäärää esitetä vieläkään koro- viime vuosina sairausvakuutusjärjestelmää on
16845: tettavaksi, vaikka se on ollut muuttumattoma- huononnettu korottamalla potilaan omavastuu-
16846: na eli 4 500 markan suuruisena vuodesta 1975 osuuksia.
16847: lähtien. Invalidivähennyksiä on korotettu inflaatio-
16848: Puolisovähennyksen jälkeenjääneisyys on ki- vauhdin tahdissa, mutta kun ne pidettiin useita
16849: ristänyt verotusta erityisesti niissä perheissä, vuosia muuttamattomina, on niiden reaaliarvo
16850: joissa vain toisella puolisoista on ansiotuloja, jäänyt jälkeen alkuperäisestä tasostaan.
16851: esim. sen vuoksi, että toinen puolisoista hoi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16852: taa kotona perheen lapsia, vanhusta tai vam-
16853: maista omaista. Jyrkän progression vuoksi ve- että Eduskunta hyväksyisi se~r4t1Van
16854: rotus muodostuu erittäin raskaaksi silloin, kun lakiehdotuksen:
16855: perheen tulot tulevat yhden perheenjäsenen
16856: Lakialoite n:o 131
16857:
16858:
16859:
16860: Laki
16861: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
16862:
16863: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16864: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74)
16865: 11 §:n 1 kohta, 17 b §:n 2 momentti, 22 §:n 1 momentin 23 kohta, 25 §:n 1 momentti,
16866: 27 §, 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohta,
16867: "36 .§:n 1 momentin 2, 3, 4 ja 5 kohta sekä 3 momentti, 37 §, 53 § ja 57 §:n 1 momentin
16868: 1 ja 2 kohta sekä 3 momentti,
16869: sellaisina kuin niistä ovat 11 §:n 1 kohta 9 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa
16870: (292/79), 17 b §:n 2 momentti, 28 §, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohta,
16871: 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, 37 § ja 57 §:n 1 momentin 1
16872: kohta ja 3 momentti 18 päivänä joululruuta 1981 annetussa laissa (899/81), 29 §:n 1
16873: momentin 4 kohta, 53 § ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta 19 päivänä joulukuuta 1980 an-
16874: netussa laissa (845/80) sekä 36 §:n 1 momentin 5 kohta 5 päivänä helmikuuta 1982
16875: annetussa laissa (111/82), ja
16876: lisätään lain 22 §:n 1 momenttiin uusi 5 a kohta, 36 §:ään uusi 4 momentti ja 41 §:ään
16877: uusi 8 a kohta seuraavasti:
16878:
16879: 11, 17b, 22 ja 25 § toisen puolison tulon määrästä ( puolisovähen-
16880: (Kuten hallituksen esityksessä.) nys),
16881: (5 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
16882: 27 §
16883: Tulon hankkimisesta johtuneena menona pi-
16884: detään myös kohtuullisia lasten hoidon järjes- 36 §
16885: tämisestä aiheutuneita kustannuksia mukaan Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
16886: lukien kotiapulaisen palkkausmenot. nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
16887:
16888: 28 § ( 2-4 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
16889: (Kuten hallituksen esityksessä.) 5) 5 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
16890: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait-
16891: 29 § ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu-
16892: Verovelvollisella on oikeus vähentää: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä
16893: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30
16894: ( 4 kohta kuten hallituksen esityksessä.) prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus
16895: 5 000 markasta (invalidivähennys). Jos vero-
16896: 6) omat ·ja perheenjäsentensä sairauskulut. velvollinen on verovuonna saanut pakolliseen
16897: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket-
16898: 32 a § tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri
16899: (Kuten hallituksen esityksessä.) selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön-
16900: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on
16901: 33 § myönnetty osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen
16902: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella
16903: hentää lisäksi: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi-
16904: ( 1 ja 2 kohta kuten hallituksen esityksessä.) lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu-
16905: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen,
16906: ( 3 kohta kuten hallituksen esityksessä.) kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van-
16907: 4) 9 000 markkaa, milloin verovelvollisen huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää-
16908: puolisolla ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haitta-
16909: tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisolla on aste määritellään, sekä invalidivähennyksen saa-
16910: sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka miseksi esitettävästä selvityksestä.
16911: tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää
16912: 9 000 markkaa vähennettynä 25 prosentilla ( 3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
16913: Lakialoite n:o 131 345
16914:
16915: 37, 41 ja 53 § kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
16916: (Kuten hallituksen esityksessä.) prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
16917: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
16918: 57 § senttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta,
16919: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman sekä
16920: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
16921: verosta vähennetään: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
16922: ( 1 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
16923: 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
16924: tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
16925: 1 000 markkaa, milloin hänen sanotussa lain- verovuodelta 1983 toimitettavassa verotuksessa.
16926:
16927:
16928: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
16929:
16930: Asser Stenbäck Esko Almgren Impi Muroma
16931: Jorma Fred Erkki Korhonen Antero Juntumaa
16932: Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen Sauli Hautala
16933:
16934:
16935:
16936:
16937: 44 088300275Y
16938: 346 1982 rd.
16939:
16940: Lagmotion ru: 132
16941:
16942:
16943:
16944:
16945: Rehn m.fl.: Förslag tili lag angående ändting av lagen om
16946: skatt på inkomst och förmögenhet
16947:
16948:
16949: Till Riksdagen
16950:
16951: Under hela den tid inkomst- och förmögen- inkomsterna i det närmaste fördubblats. Också
16952: hetsskattelagen varit i kraft har det i dess 36 § i övrigt har den studerande ungdomens ekono-
16953: stadgats om ett studieavdrag för heltidsstude- miska ställning försämrats. Sedan andra hälften
16954: rande, som åtnjuter undervisning i skolor, av 70-talet har det reella värdet hos studie-
16955: gymnasier, yrkesläroanstalter, högskolor ovs. stödets olika former sjunkit. En höjning av
16956: Avsikten med avdraget torde ha varit att studieavdragets belopp vore ett sätt att kom-
16957: sporra studerande tili sommarjobb, och att för- pensera de studerande.
16958: tjänsterna för detta skulle bli skattefria i.o.m. Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
16959: avdraget. Avdragets belopp har dock inte hållit undertecknade
16960: jämna steg vare sig med löneutvecklingen eller
16961: inkomstnivån. Ar 1975 var avdragets belopp att Riksdagen måtte godkänna följan-
16962: nämligen 2 000 mk, medan det 1982 stigit de lagförslag:
16963: tili 2 500 mk, fastän de genomsnittliga löne-
16964:
16965:
16966: Lag
16967: angående ändring av lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
16968:
16969: I enlighet med riksdagens beslut
16970: ändras i lagen den 31 december 1974 om skatt på inkomst och förmögenhet (1043/74)
16971: 11 § 1 punkten, 17 b § 2 mom., 22 § 1 mom. 23 punkten, 25 § 1 mom., 28 §, 29 § 1 mom.
16972: 4 punkten, 32 a §, 33 § 1 mom. 1, 2, 3 och 5 punkterna, 36 § 1 mom. 2, 3, 4 och 5
16973: punkterna samt 3 mom., 37 §, 53 § och 57 § 1 mom. 1 och 2 punkterna samt 3 mom.,
16974: av dessa lagrum 11 § 1 punkten sådan den lyder i lag av den 9 mars 1979 (292/79),
16975: 17 b § 2 mom., 28 §, 32 a §, 33 § 1 mom. 1, 2, 3 och 5 punkterna, 36 § 1 mom. 2, 3
16976: och 4 punkterna samt 3 mom., 37 § och 57 § 1 mom. 1 punkten och 3 mom. sådana de
16977: lyder i lag av den 18 december 1981 (899/81), 29 § 1 mom. 4 punkten, 53 § och 57 §
16978: 1 mom. 2 punkten sådana de lyder i lag av den 19 december 1980 (845/80) samt 36 §
16979: 1 mom. 5 punkten sådan den lyder i lag av den 5 februari 1982 (111/82), och
16980: fogas tili lagens 22 § 1 mom. en ny 5 a punkt, tili 36 § ett nytt 4 mom. samt tili
16981: 41 § en ny 8 a punkt som följer:
16982:
16983: 11, 17 b, 22, 25, 28, 29, 32 a och 33 §§
16984: (Såsom i regeringens proposition.) (Punkterna 2 och 3 såsom i regeringens
16985: proposition.)
16986: 36 § 4) 4 000 mark av sin förvärvsinkomst, om
16987: Person, som största delen av skatteåret varit han under skatteåret i minst sju månaders tid
16988: bosatt i Finland, får vid kommunalbeskattningen har fått regelbunden och full undervisning i
16989: avdraga: grundskola, gymnasium, yrkesskola, aftonläro-
16990: Lagmotion Dr 132 347
16991:
16992: verk, bögskola eller annan med dem jämför- 37, 41, 53 ocb 57 §§
16993: bar läroanstalt ( studieavdrag), samt (Såsom i regeringens proposition.)
16994: (Punkt 5 såsom i regeringens proposition.)
16995:
16996: (3 och 4 mom. såsom i regeringens propo- lkraftträdelsestadgande
16997: sition.) (Såsom i regeringens proposition.)
16998:
16999:
17000: Helsingforsden 30 september 1982
17001:
17002: Elisabeth Rehn Boris Renlund Håkan Malm
17003: 348 1982 vp.
17004:
17005: Lakialoite n:o 132 Suomennos
17006:
17007:
17008:
17009:
17010: Rehn ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
17011: misesta
17012:
17013:
17014: Eduskunnalle
17015:
17016: Koko sinä aikana, jonka tulo- ja varallisuus- ja vuoteen 1982 mennessä se oli noussut 2 500
17017: verolaki on ollut voimassa, sen 36 §:ssä on markkaan, vaikka keskimääräiset palkkatulot
17018: säädetty opiskelijavähennyksestä, jonka ovat olivat lähes kaksinkertaistuneet. Opiskelevan
17019: saaneet tehdä kokopäiväopiskelijat, jotka saavat nuorison taloudellinen tilanne on muutenkin
17020: opetusta kouluissa, lukioissa, ammattioppilaitok- huonontunut. Opintotuen eri muotojen reaali-
17021: sissa, korkeakouluissa jne. arvo on laskenut 1970-luvun jälkipuoliskolta
17022: Vähennyksen tarkoituksena lienee ollut alkaen. Opiskelijavähennyksen määrän korotta-
17023: kannustaa opiskelijoita tekemään kesätöitä sekä minen olisi oikea tapa tukea opiskelijoita talou-
17024: tehdä tämän vähennyksen avulla tulot näistä dellisesti.
17025: töistä verovapaiksi. Vähennyksen määrä ei kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17026: tenkaan ole pysynyt samassa tahdissa palkka-
17027: kehityksen tai tulotason kanssa. Vuonna 1975 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17028: vähennyksen määrä oli nimittäin 2 000 markkaa lakiehdotuksen:
17029:
17030:
17031: Laki
17032: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
17033:
17034: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17035: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74)
17036: 11 §:n 1 kohta, 17 b §:n 2 momentti, 22 §:n 1 momentin 23 kohta, 25 §:n 1 momentti,
17037: 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 kohta, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohta, 36 §:n
17038: 1 momentin 2, 3, 4 ja 5 kohta sekä 3 momentti, 37 §, 53 § ja 57 §:n 1 momentin 1 ja
17039: 2 kohta sekä 3 momentti,
17040: sellaisina kuin niistä ovat 11 §:n 1 kohta 9 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa
17041: (292/79), 17 b §:n 2 momentti, 28 §, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohta,
17042: 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, 37 § ja 57 §:n 1 momentin 1
17043: kohta ja 3 momentti 18 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (899/81), 29 §:n 1
17044: momentin 4 kohta, 53 § ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta 19 päivänä joulukuuta 1980 anne-
17045: tussa laissa (845/80) sekä 36 §:n 1 momentin 5 kohta 5 päivänä helmikuuta 1982
17046: annetussa laissa ( 111/82) , ja
17047: lisätään lain 22 §:n 1 momenttin uusi 5 a kohta, 36 §:ään uusi 4 momentti ja 41 §:ään
17048: uusi 8 a kohta seuraavasti:
17049:
17050: 11, 17 b, 22, 25, 28, 29, 32 a ja 33 §
17051: (Kuten hallituksen esityksessä.) (2 ja 3 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
17052: 4) 4 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän on
17053: 36 § verovuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan
17054: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- saanut säännöllistä ja täyttä opetusta peruskou-
17055: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: lussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammattikoulussa,
17056: Lakial~ite n:o. 132 349
17057:
17058: korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa 37, 41, 53 ja 57 §
17059: oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä (Kuten hallituksen esityksessä.)
17060: (5 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
17061: Voimaantulosäännös
17062: (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
17063:
17064:
17065: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
17066:
17067: Elisabeth Rehn Boris Renlw;td Håkan Malm
17068: :II
17069: 350 1982 vp.
17070:
17071: Lakialoite n:o 13.3
17072:
17073:
17074:
17075:
17076: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 §:n muuttami-
17077: sesta
17078:
17079:
17080: Eduskunnalle
17081:
17082: Kiinteän omaisuuden kaupasta perittävä lei- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17083: mavero on nykyisellään täysin kohtuuton. Hal-
17084: lituksen esitys (HE n:o 139/1982 vp.) laik- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17085: si leimaverolain muuttamisesta ei korjaa asiaa lakiehdotuksen:
17086: juuri lainkaan.
17087:
17088: Laki
17089: leimaverolain 16 §:n muuttamisesta
17090:
17091: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaver()o
17092: lain 16 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 851/80), näin
17093: kuuluvaksi:
17094:
17095: 16 §
17096: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja Vero on 1,2 prosenttia kauppahinnasta.
17097: on lainhuutoa haettaessa varustettava veron
17098: määrää vastaavilla leimamerkeillä.
17099:
17100: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17101:
17102: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
17103: 1982 vp. 351
17104:
17105: Lakialoite n:o 134
17106:
17107:
17108:
17109:
17110: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien kuntoutuk-
17111: sesta
17112:
17113:
17114: Eduskunnalle
17115:
17116: Hallituksen esitys laiksi rintamaveteraanien rärahat, jotta laki voidaan panna täytäntöön
17117: kuntoutuksesta (HE n:o 115/1982 vp.) on ilman rajoituksia. Nyt on viimeinen hetki teh~
17118: vain periaatelaki, joka ei vielä takaa kuntou- dä oikeutta sotiemme veteraaneille ja invali~
17119: tusta kenellekään. SMP:n mielestä laki tulee deille.
17120: kirjoittaa ehdottomaan ja selvään muotoon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17121: niin, että jokaisella rintamaveteraanilla on oi-
17122: leus vuosittaiseen kuntoutukseen. Valtion tu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17123: lo- ja menoarvioon on otettava riittävät mää- lakiehdotuksen:
17124:
17125:
17126:
17127:
17128: Laki
17129: rintamaveteraanien kuntoutuksesta
17130:
17131: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17132:
17133: 1 § 3 §
17134: Jokaisella rintamaveteraanilla on vuosittai- Kuntoutuksesta sekä sen aikaisesta ylläpi-
17135: nen oikeus saada kuntoutusta siten kuin tässä dosta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset kor-
17136: laissa säädetään, jollei hänellä ole oikeutta vataan valtion varoista.
17137: saada kuntoutusta muun lain nojalla. ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
17138: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
17139: 4-6 §
17140: 2 § (Kuten hallituksen esityksessä.)
17141: (Kuten hallituksen esityksessä.)
17142:
17143: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17144:
17145: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17146: 352 1982 vp.
17147:
17148: Lakialoite n:o 135
17149:
17150:
17151:
17152:
17153: Leppänen: Ehdotus vartioimisliikelaiksi
17154:
17155:
17156: Eduskunnalle
17157:
17158: Hallituksen esitys vartioimisliikelaiksi (HE Koska vartijalla ei ole oikeutta ottaa napls-
17159: n:o 108/1982 vp.) sisältää asioita, joita on täjää kiinni edes vartioitavan omaisuuden alu-
17160: syytä harkita valiokuntakäsittelyvaiheessa, jotta eelta tai sen välittömästä läheisyydestä, vartija
17161: laki tulisi mahdollisimman tarkoituksenmukai- voi ainoastaan kehottaa näpistäjää poistumaan.
17162: seksi ja toimivaksi. Tämän vuoksi ovat paikal- Tällöin tekijä jää yleensä tuntemattomaksi.
17163: laan eräät huomiot lakiehdotuksen johdosta. Useimmiten yöllisen vierailijan asioinnin jäl~
17164: 1. Uusi laki sallisi ottaa kiinni vain sellai- keen havaitaan tapahtuneen törkeämpiäkin ri-
17165: sen henkilön, joka on tehnyt rikoksen, josta koksia, ja on syytä epäillä, että juuri saman
17166: saattaa seurata vankeutta. {Vrt. myös RVA henkilön toimesta, jonka vartija sattumalta ta-
17167: 23 §:n 1 mom.) Toisaalta voitaisiin ottaa kiin- pasi yöllä. Saattaa ilmetä esimerkiksi törkeitten
17168: ni eräät rähinöitsijät ja epämääräisesti oleske- varkauksien yrityksiä (murto).
17169: levat henkilöt, esimerkiksi alueilta, joissa jul- Tekovälineitten perusteella henkilö voitaisiin
17170: kinen viranomainen on rajoittanut oleskelua, yhdistää lukuisiin muihin tekoihin, mutta hä-
17171: vain niissä tapauksissa, joissa asianomainen hen- nethän on jo poistettu. Tällaista menettelyä
17172: kilö on juovuksissa. (Vrt. Poliisilain 20 §:n 4 mahtaisivat ihmetellä myöskin asiakkaat, joista
17173: mom.) ainakin kunta, valtio ja seurakunta investoivat
17174: Kun eniten tehtäviä on odotettavissa juuri yksistään pääkaupunkiseudulla vartioimistoimin-
17175: sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka eivät ole taan lähes kymmenen miljoonaa (10 000 000)
17176: juovuksissa, eivät ole uhkaavia tms. eivätkä markkaa. (Vrt. RVA 11 ja 12 §.)
17177: ole syyllistyneet sellaisiin rikoksiin, joista tu- Olisi hankalaa, jos vartijan valtuudet jou-
17178: lee vankeutta, ollaan suurissa vaikeuksissa. duttaisiin poimimaan lukuisista eri säädöksistä
17179: Tällaisia rikoksia löytyy kaupungin järjestys- ja näin vaarannuttaisiin vapaaseen lain analo-
17180: säännöstä, rikoslaista jne. Tyypillisimpiä rikok- giaan. Ilmeisestikin silloin vaarannettaisiin oi-
17181: sia, joista tulee vain sakkoa, ovat näpistykset. keusvaltion johtavia periaatteita. Ns. isännän-
17182: Tuntuisi järjettömältä, että silloin kun vartija valtuuden siirtämisestä ja käyttämisestä voi-
17183: havaitsee esimerkiksi rautateillä, satamissa, daan tietenkin olla eri mieltä.
17184: metroalueelia tai muualla valtion tai kaupun- Vartijalla tulisi olla aina oikeus ottaa kiinni
17185: gin omistamalla alueella tapahtuneen sakkoon jokainen, joka on syyllistynyt mihinkä tahansa
17186: johtavan rikoksen, hänellä olisi ainoastaan oi- rikokseen vartioimiskohteessa tai vartiokohteen
17187: keus poistaa mainittu rikoksentekijä. Tämä ei välittömässä läheisyydessä, vaikka teko oli-
17188: liene lainsäätäjänkään tarkoitus. sikin kohdistunut vaikkapa vain vartijaan it-
17189: Niin ikään on odotettavissa vaikeuksia siitä seensä tahi ulkopuoliseen henkilöön. Hänellä
17190: syystä, että lakiehdotuksen mukaan vartijan ei tulisi olla myös oikeus ottaa kiinni vartioimis-
17191: tarvitse eikä hänellä edes rikostapauksessa kohteessa asiattomasti oleskeleva, mikäli tämä
17192: ole oikeutta varmistaa rikoksentekijän tai ei luotettavasti selvitä henkilöllisyyttään. Mi-
17193: muunkaan epämääräisen liikkujan henkilölli- käli tämä luvaton tunkeilija olisi lisäksi syyl-
17194: syyttä. Tiedossahan on, että mainitut hämärä- listynyt rikokseen, toimittaisiin edellä mainitul-
17195: miehet eivät anna henkilötietojaan ja niitä on la tavalla. Kyseenalainen tilanne on myöskin ns.
17196: poliisinkin vaikea tarkistaa, ennen kuin poliisi rauhallisen juopuneen poistaminen vartioimis-
17197: vie tekijän poliisiasemalle, jossa henkilöllisyys kohteesta.
17198: varmistetaan. Henkilöllisyyden selvittäminen On syytä muistaa, että esimerkiksi metsäs-
17199: ei tulisi mahdolliseksi, mikäli lakiehdotus hy- tys- ja kalastuslaeissa on suotu eräille henki-
17200: väksyttäisiin esitetyssä muodossa. löille, jotka eivät ole virkamiehiä, laajennettuja
17201: Lakialoite n:o 135. ~53
17202:
17203:
17204: oikeuksia ja jopa konfiskaation kaltaisia pakk<r 6. Missään tapauksessa ketään ei saisi ottaa
17205: toimioikeuksia. Näitä ovat mm. oikeus ottaa palvelukseen vartijaksi tai muihinkaan tehtä-
17206: ase tai kalastusvälineet talteen ,todisteeksi.· viin, ennen kuin poliisi on antanut hyväksymi-
17207: 2. Vartioimisliikkeen tulisi anoa jokainen sensä kirjallisen hakemuksen perusteella. Alalla
17208: palveluksessaan oleva henkilö poliisilta, jotta on liiaksi kokemusta ja näyttöjä siitä, mihin
17209: puhdasmaineisuus saataisiin tarkistettua myös nykyinen käytäntö on johtanut. Alalla on ollut
17210: esimerkiksi hälytyslaiteasen tajilta, asiakashank- lukuisia rikollisia ja jopa vankikarkureita, jot-
17211: kijoilta, tarkastajilta ja päivystyskeskuksen hoita- ka ovat olleet etsintäkuulutettuja, sekä sotilas-
17212: jilta. Kiistaton totuus on, että juuri nämä hen- karkureita.
17213: kilöt, joista l'aki ei käyttäisi vartija-nimikettä, Tuntuu oudolta, että näissäkin tapauksissa
17214: saavat huomattavasti laajemmat tiedot asiakas- annetaan yksityiskohtainen koulutus, työpaikka-
17215: kohteensa turvallisuudesta ja heikoista kohdista kohtainen opastus, vartijan puku ja välineet,
17216: ja suojausmenetelmistä aikatauluineen . toimikortti ja vieläpä asiakaskohteiden yleis-
17217: .3. Koska osakkailta ei kysytä puhdasmainei- avaimet, hälytyslaiteavaimet ja tarkat varti<r
17218: suutta, voitaisiin käytännössä joutua tilantee- sopimusohjeet.
17219: seen, jossa moninkertainen rikollinen ·perustaisi Tähän olisi ehdottomasti puututtava. Toi-
17220: vartioimisosakeyhtiön ja hankkisi siihen palka- saalta poliisille tulisi antaa lisähenkilöstöä kä-
17221: tut puhdasmaineiset johtajat ja johtokunnan, sittelemään uusia hakemuksia. Samalla tulisi
17222: eli hallituksen. Luonnollisestikin osakas saisi ajanmukaistaa ja selventää monimutkaista hy-
17223: tietoonsa omassa yhtiössään asioita, joita ei väksymisprosessia. Usein poliisin hyväksyntä
17224: missään tapauksessa saisi antaa epäluotettaville kestää yli kuukauden ja joillakin paikkakunnilla
17225: henkilöille. Lisäksi mm. OYL:n säännökset jopa 4-8 kuukautta.
17226: jopa veivoittaisivat rikollistakin osakasta ·seu- 7. Lakiehdotus ei veivoittaisi vartijaa teke-
17227: raamaan tarkoin yhtiön toimintaa. mään erillistä ilmoitusta poliisille aseen käy-
17228: 4. Uusi laki kieltäisi, kuten oikein onkin, töstä. Tämä lienee puute erityisesti nyt, kun
17229: virassa olevien poliisitoimenhaltijoitten toimi- käytössä on kyynelkaasusumuttimia, joita voi-
17230: misen vartijoina. Olisiko näin myös · tarkasta- daan käyttää äänettömästi sivullisen huomaa-
17231: jina, päivystäjinä, asiakashankkijoina ym. teh- matta, väärin perustein tahi hätiköidysti. Jäl-
17232: tävissä toimivilla, joiden kohdalla ristiriitai- kikäteen tilanteita on vaikea selvittää, vaikka
17233: suustilanteita tulisi edelleenkin yksityishenki- vartija olisikin menetellyt laillisesti esim. hätä-
17234: lö- ja poliisin virkavelvollisuusroolin · kanssa·? varjelusäännösten nojalla.
17235: Kouluttajana poliisin tulisi edelleenkin voida 8. Koska vartioimistyö on paljolti liikku-
17236: toimia, mikäli hänellä on tähän tehtävään asi- mista ja vartioimista vartiokoiran kanssa, tulisi
17237: anmukainen sivutoimilupa. Ainakin satamakau- tarkoin säätää,· minkä tasoisia koiria saadaan
17238: pungeissa olisi lisäksi kyseenalaista, ellei p<r työssä käyttää, koska yli 80 % nykyisistäkin
17239: liisimiehille asetettuja rajoituksia sovellettaisi vartiokoirista on täysin opettamattomia ja jopa
17240: myös tullin henkilökuntaan~ vaarallisen aggressiivisia. Tuskin täytyy saada
17241: Esteellisyyksiä voi tulla myöskin eräiden lisää julkisuutta niistä kymmenistä koirilla pu-
17242: muiden viran- ja toimenhaitijoitten kohdalla, rettamisista, joita on tapahtunut alalla. Kohtei-
17243: joille on myönnetty eräitä poliisioikeuksia na ovat olleet mm. puhelinyhdistyksen lakk<r
17244: (PolL), kuten puolustuslaitoksen tutkijat, laiset, irtolaiset, rakennustyömiehet, pikkulap-
17245: Vaidonrautateiden etsivät, posti- ja telelaitok- set, satamatyöntekijät, virassa olevat tulli- ja
17246: sen liikennetarkastajat ym. poliisiviranomaiset.
17247: 5. Suurin murhe alalla on siinä, että epä- Tuomioistuin on luonnollisestikin antanut
17248: sopivaksi havaittu vartija poistetaan tehtävis- ankarat tuomiot vartijoille tällaisissa tapauk-
17249: tään ilmoittamalla siitä vain eropäivämäärä p<r sissa. Hämmästystä on sen sijaan aiheuttanut
17250: liisille. Yleensä syytä ei ilmoiteta ja jos on se, että miltei poikkeuksetta vartijat ovat pu<r
17251: ilmoitettukin, poliisi ei juuri ole antanut pai- lustautuneet sillä, että heidän koiransa ei ole
17252: noa näille ilmoituksille. Sopimattomuuspoista- saanut koulutusta, että se on vartioimistyöhön
17253: misiin ovat yleisimmin syynä alkoholisoitumi- soveltumaton tai että koira on jopa aina ollut
17254: set, jatkuvat työstä poissa olot, pikku vilpit, liian aggressiivinen. Voitaisiin harkita verova-
17255: väkivaltaisuudet, asiattomat käytökset jne. pauspistejärjestelmää esim. Kennel-liiton toi-
17256: Poistettu henkilö saattaa vuosikausia liikkua mesta erikseen järjestettävien kokeiden perus-
17257: liikkeestä toiseen, josta hänet taas poistetaan, teella, jolloin koira tulisi testattua ja hyväk-
17258: kun havaitut epäkohdat ovat tulleet esiin. syttyä.
17259: 45 088300275Y
17260: S54
17261:
17262: 9. Lskiendörokse!l' mui{acan vm-tioimisliike kma· miSsi vastt::mNinen hoitaj'a tl1f j\?1\t'<lja'
17263: ei V'O'i.si hoitaft jä'rjestysmiest~htäviä esimerkik- asuisi.
17264: si huvipaikoilla ja ravitsemusliikkeissii. Tämä 14. Niin vastuullisten henkilöiden· kuin var-
17265: ei I'iene ollut lains~äjin tarkoi-tus. Toiminta tij'oi'rteakin' mlisi olla myös henlcisesrr terveitä,
17266: pitäisi hyväksyä, mikäli järjes-tysmieheksi aiottu jotta heidlin tekemistään rikoksista ei joudUttaisi
17267: vartija on saanut lisäksi po:l.iisipiirinsä päälli- antama>an· viihennettyä rangaistusta. Heillä> ei
17268: költä. järjestysmieskortin ja näin tullut julkis- s~isi olla: myöskään sellcaista fyysistä vammaa
17269: öikeudeltisefi hätävarjelusaäimöstön piitiin. tcai haitma, josta voisi oUa estettä työn täydel-
17270: 10. Vartioimisliikkeen tulisi antaa muille- liseen· suorittamiseen.
17271: kin kuia vartijoille toimikortti, koska asiakas 15. Olisi ·myös edelleen määrättävä., mitä
17272: ja valvova viranomainen eivät voi muutoin tulla muita elinkeinoja voitaisiin hoitaa vartioimis-
17273: vakuuttuneiksi asianomaisen rdolista vartioimis- liikkeen ohessa. Tänään on käytäntänä se, että
17274: Iiikkeen palveluksessa. Osittain tällainen käy- eräät vartioimisliikkeet hoitavat myös lumen-
17275: täntö jo on suuremmissa liikkeissä. Toi- luontia, puutarhcatöitä, siivousta ja lukuisia
17276: mikortit tulisi määrätä esitettäväksi valvovalle muita tehtäviä, jotka eivät kuulune vartioimis-
17277: viranomaiselle ja vaadittaessa myös asiakkaalle alaan. Samalla tulee epäselvyyksiä siitä, pitäi-
17278: vartioimiskohteessa. sikö nämä: lumenluojat yms. henkilöt anoa var-
17279: 11. Perustettaessa vartioimisliikettä tulisi tijoiksi, koska he päivittäin saisivat kuitenkin
17280: edelleenkin vaatia riittävän laajaa vastuuva- alan tietoja itselleen.
17281: kuutusta, riittävän korkeata osakepääomaa 16. Koska vartioimistyö on erikoistyötä, jos-
17282: (esim. 100 000 markkaa), toiminnassa käy- sa poikkeuksellisesti viranomainen antaa elin-
17283: tettävää liikehuonetta, puhelinliittymiä, vies- keinoluvan, säätää tarkat ehdot, tutkii työnte-
17284: tintävälineitä ym., jotka viranomainen tarkas- kijöitten taustat yms., olisi tästä vedettävä se
17285: taisi. Osakepääoman tulisi olla hakemuksen ajan looginen johtopäätös, ·että laissa tai asetuksessa
17286: tallennettuna rahalaitokseen, jotta varmistuttai· olisi pykälä, jossa määrättäisiin sanktiot varti-
17287: siin todellisesta sijoituksesta. joille, jotka laiminlyövät tehtävänsä, tekevät
17288: ne tahallisesti virheellisesti, lähtevät liian aikai~
17289: 12. Radio- ja päivystyskeskuksen tulisi jo sin pois vahvistetulta työvuoroltaan, · tulevat
17290: työturvallisuuden ja asiakasedunkin takia toi- työvuorolleen liian myöhään, tahi jäävät ta-
17291: mia ympäri vuorokauden toiminnan varmista- hallaan pois työvuorostaan ilman laillista syy-
17292: miseksi. Usein käy siten, että palokunta, po- tä, tahi laillisen syyn ollessa kyseessä, jättävät
17293: liisi tai asiakas soittaa vartioimisliikkeeseen, hyvissä ajoin ilmoittamatta siitä vartioimisliik-
17294: että pitäisi saada pian avaimet vartioimiskoh- keelle. Näistä laiminlyönneistä ja välinpitämät-
17295: teeseen, mutta annetussa puhelinnumerossa vas- tömyyksistä on muodostunut melkoisia vaara-
17296: t~takin automaattinen puhelinvastaaja. Erittäin
17297: tilanteita asiakaskunnalle ja jopa suurelle ylei-
17298: yleistä tämä on koko maassa viikonloppuisin sölle, kun muistetaan se tosiasia, että vartijat
17299: ja kesällä miltei aina "virka-ajan" ulkopuolella. vastaavat tänä päivänä miljoonava:stuista ja
17300: Tämä on vastuutonta, koska yleisiä hälytys- sadoista ihmishengistä mm:
17301: tapauksia ovat mm. tapaukset, joUoin joku on - atomivoimaloissa
17302: jäänyt kiinteistön hissiin tai ovien taakse, ky- - ratapihoilla
17303: symyksessä on vesi-, kaasu- tai sähkövahinko - satamissa
17304: tai muu häiriö, tulipalo tai kohteessa on tapah- - kaupunkien työmailla ja kiinteistöissä
17305: tunut tai tapahtumassa rikos, josta jopa ulko- - kaasu- ja vesilaitoksilla
17306: puolinen on tehnyt havainnon ja ilmoituksen. - sähkönjakelukeskuksissa
17307: Asiat eivät saisi jäädä höitamatta minään kel- - metrovaunuissa ja -asemilla
17308: lonai:kana. - kouluissa ja sairaaloissa.
17309: 13. Uusia lupia myönnettäessä tulisi lää- Useimmiten vartijan tehtäviin on sisällytetty
17310: ninhallitusten käyttää ns. tarveharkintaa ja myös· eräiden palo- ja pelastustoimeen kuuluvien
17311: pyytää lausuntoja laajemmin alan yrittäjäjärjes- lakien valvomista ja suoranaista vastaamista ja
17312: töiltä sekä pyytää laajempi lausunto poliisilta. päivittäistä hoitamista. Epäsäännöllisyydet näis-
17313: Poliisin taasen tulisi aina hankkia lausunto sä ovat kohtalokkaita.
17314: myös anottavan liikkeen vastuullisen hoitajan 17. Vartioimisliikkeen tulisi säilyttää kassa-
17315: ja johtajan nykyisen ja entisten kotipaikka- kaapeissa salassa pidettävät asiapaperit ja hal-
17316: kuntien poliisiviranomaisilta. Useinhan anot- tuunsa· saarnat vartioimiskohteitten käyttöavai-
17317: tava liike tulisi toimimaan eri paikkakunnilla met, joista tulisi pitää luetteloa.
17318: 18. Lupaviranomaisen tulisi vaatia edelleen- antovelvollisuus on oltava &m; te€ln tap~~
17319: kin vastuulliselta hoitajalta ammattitutkinto ja misen jälkeenkin. Tätä edellyttää jo vartija-
17320: vartijoilta pakollista tarkoin määrättyä koulu- moraali.
17321: tusta. 21. Koska monet henkilöt hakeutuvat var-
17322: 19. V artioimisliikkeet tulisi tarkastaa vä- tioimisalalle sivutoimisiksi työntekijöiksi saa-
17323: hintään kerran vuodessa (vuositarkastus) ja dakseen itselleen aseen hallussapitoluvan, tulisi
17324: vähintään yhden kerran vuodessa lisäksi yllä- tämä estää siten, että aseen hallussapitolupa
17325: tystarkastuksena pistokokein. annettaisiin vain sellaiselle henkilölle, jonka
17326: 20. Vartijalla olisi oltava laajempi ilmianto- työpanos vartioimisliikkeessä on päätyötä tai
17327: velvollisuus eräistä rikoksista, kuten RL 16 tuntimäärältään siihen rinnastettavaa.
17328: luvun 19 §:n tarkoittamista ja muista tiedos- Vartijalla ja muulla vartioimisliikkeen hen-
17329: saan olevista rikoksista, jotka ovat sattuneet kilöllä, jolla on työsuhteen avulla saatu voi-
17330: vartiopaikkaa tai siellä olevaa omaisuutta massa oleva aseen hallussapitolupa, tulisi olla
17331: kohtaan, sekä kaikista tiedossaan olevista ri- kielto pitää asetta mukanaan v,apaa-aikana. N'åis-
17332: koksista, joista hän on saanut tiedon työvuo- tä tapauksista on jo surullisen monta ikäviä
17333: roillaan, vaikka ne eivät koskisikaan itse pal- esimerkkiä.
17334: kattua työkenttää. Tuntuu mielettömältä, että Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17335: vartija saa pitää tällä hetkellä tiedossaan ri-
17336: koksia ja jopa niiden tekijät, koska hän ei että Eduskunta hyväksyisi seUttatW4JI
17337: tahdo sekaantua toisten asioihin tai koska ei lakiehdotuksen:
17338: ole olemassa määräystä ilmiantamisesta. Ilmi-
17339:
17340: V artioimisliikelaki
17341: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17342:
17343: 1 § nenä eikä palkattuna työntekijänä yhteisössä,
17344: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) joka harjoittaa vartioimisliikettä, eikä kuulua
17345: VartioimiskohteeHa tarkoitetaan tässä laissa sen hallintoelimiin.
17346: toimeksiantosopimuksessa yksilöityä kiinteistöä
17347: tai laitosta, taikka sellaista yleistä paikkaa tai .3 §
17348: aluetta, jossa oleskelua julkinen viranomainen Vartioimisliikettä on harjoitettava siten, ettei
17349: on rajoittanut, tahi paikkaa tai tilaisuutta, jos- toiminnalla vaikeuteta viranomaiselle kuuluvaa
17350: sa olevalle järjestysmiehelle on poliisipiirin tehtävää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
17351: päällikkö myöntänyt julkisoikeudelliset järjes- voimassapitämiseksi eikä haitata viranomaisten
17352: tysmiesvaltuudet. · esitutkintaa.
17353: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
17354: 4 §
17355: 2 § Vartijalla on oikeus poistaa vartiointikoli-
17356: Vartioimisliikettä saa harjoittaa vain se, joka . teesta siellä luvattomasti oleskeleva henkilö.
17357: on saanut siihen luvan. Lupa vartioimisliikkeen Samoin on vartijalla oikeus poistaa vartioin--
17358: harjoittamiseen voidaan antaa Suomen kansa- tikohteesta tai sen välittömästä läheisyydestä
17359: laiselle tai suomalaiselle yhteisölle tarpeen vaa- henkilö, jonka voidaan todennäköisin perustein
17360: tiessa, jonka tarkoituksena on sen sääntöjen epäillä syyllistyvän vartiointikohdetta tai varti-
17361: mukaan harjoittaa vartioimisliikettä. Lupaa ei jaa vastaan suunnattuon rikokseen, taikka jon-
17362: kuitenkaan voida antaa sellaiselle suomalaiselle ka voidaan hänen väkivaltaisen, uhkaavan, me-
17363: yhteisölle, jota tarkoitetaan ulkomaalaisten sekä luavan käyttäytymisensä tahi juopumukSensa
17364: eräiden yhteisöjen oikeudesta omis.taa ja hal- perusteella päätellä todennäköisesti aiheuttavan
17365: lita kiinteätä omaisuutta ja· osakkeita annetun ·häiriötä tai vaarantavan turvallisuutta vartioin-
17366: lain 2 § :n 1 momentissa. tikohteessa.
17367: Poliisimies ei saa harjoittaa vartioimisliikettä 5-9§
17368: eikä olla osakkaana, toimitusjohtajana tai jäse- (Kuten hallituksen esityksessä.)
17369:
17370: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
17371:
17372: Urpo Leppänen
17373: 1982 vp.
17374:
17375: Laldaloite n:o 136
17376:
17377:
17378:
17379:
17380: Linna: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
17381:
17382:
17383: Eduskunnalle
17384:
17385: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen mk. Äitiyspäivärahoista on 10 % ollut 27,50
17386: laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE mk:n minimipäivärahoja, 46% alle 77 mar-
17387: n:o 178/1982 vp.). Hallitus perustelee esitys- kan ja 96 % alle 148 markan päivärahoja.
17388: tään sillä, että taloudellisen tilanteen vaikeu- Kun sairaus- ja äitiyspäivärahat on säädetty
17389: tuminen on syynä esitykseen. Hallitus pitää kuluvan vuoden alusta lähtien verolliseksi tu-
17390: tarkoituksenmukaisena esittää suurituloisimpien loksi, on erityisesti minimipäivärahojen anta-
17391: osalta sairaus_- ja äitiyspäivärahojen tason alen- ma taloudellinen turva todettava niin heikoksi,
17392: tamista. Käytännössä hallituksen esityksen mer- ettei yhteiskunta mitään muuta tietä näin heik-
17393: kitys suurituloisimpien sairaus- ja äitiyspäivä- koa turvaa kansalaisilleen anna. Vertailukoh-
17394: rahojen tasaajana on erittäin vähäinen eikä se daksi voidaan ottaa vaikka työttömille makset-
17395: oleellisesti korjaa voimassa olevan sairausva- tavat verovapaat työttömyyskorvaukset, jotka
17396: kuutuslain epäsosiaalista sisältöä. ovat perheellisillä kuntaryhmästä riippuen 57-
17397: Nykyinen sairausvakuutuslaki on syntynyt 58 markkaa päivältä ja yksinäisellä 39-40
17398: vuonna 1981 sovitun n. Pekkasratkaisun tu- markkaa päivältä. Verovapaa kassa-avustus on
17399: loksena. Tämä vahvojen ammattl)aqesto)en vastaavasti perheellisellä 73 markkaa ja yksi-
17400: keskeinen sopimus oli hyvätuloisia suosiva ja näisellä 50 markkaa päivältä.
17401: jätti sairausvakuutuslain turvan osalta pieni- Sairausvakuutuslain sisältöä pitäisi muuttaa
17402: tuloiset ja tulottomat ihmiset heikkoon ase- siihen suuntaan, että se nykyistä paremmin
17403: maan. Kun sairausvakuutuslakia käsiteltiin ·kohtaantuisi tasa-arvoisemmalla tavalla erilai-
17404: eduskunnassa, jätin jo silloin lakialoitteen vä- sissa olosuhteissa eläviin ihmisiin. Jo inhimil-
17405: himmäispäivärahojen korottamisesta 50 mark- liset näkökohdat hallituksen ylimpiä sairaus-
17406: kaan päivältä. Aloite ei saanut kannatusta, ja ja äitiyspäivärahoja leikkaavan esityksen lisäksi
17407: 'sairaus- ja äitiyspäivärahan minimipäiväraha jäi puoltavat sellaista ratkaisua, että eduskunta
17408: 27,50 markan tasolle. korottaa sairaus- ja äitiyspäivärahan minimi-
17409: Pekkasratkaisun nimellä kulkevan tulopoliit- rajan 50 markkaan päivältä. ·
17410: tisen kokonaisratkaisun sanelemasta sairaus- Hallitus on perustellut esitystään valtion-
17411: vakuutuslaista, jota on toteutettu vuoden 1982 taloudellisilla näkökohdilla. Kun hallitus on
17412: alusta lähtien, on saatu jo alustavia tietoja tasapainottanut esityksensä valtion vuoden
17413: julkisuuteen. Otantaan perustuvat tiedot ker- 1983 tulo- ja menoarvioksi 8 950 miljoonan
17414: tovat, että maksetuista verollisista sairauspäivä- markan lainanotolla, ei valtion tulo- ja meno-
17415: rahoista tämän vuoden alkupuolella on ollut arvion pohja romutu, vaikka sairaus- ja äitiys-
17416: vain 7 % 27,50 markan minimipäivärahoja, päivärahan minimimäärä korotetaan 50 mark-
17417: 55% alle 103 markan ja 96% alle 176 mar- kaan.
17418: kan päivärahoja. Keskimääräinen sairauspäivä- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
17419: raha on ollut 94,10 mk.
17420: Äitiyspäivärahan saajat ovat keskimäärin hei- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17421: kompituloisia kuin sairauspäivärahan saajat ja lakiehdotuksen:
17422: keskimääräinen äitiyspäiväraha on ollut 77,80
17423: Lakialoite n:o .136 357
17424:
17425: Laki
17426: sairausvakuutuslain muuttamisesta
17427:
17428: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17429: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 8 §:n 1 mo-
17430: mentti, 9 §, 10 §:n 1 momentti, 16 §, 23 §:n 2 momentti ja 59 §:n 2 momentti,
17431: sellaisina kuin ne ovat, 8 §:n 1 momentti ja 9 § 22 päivänä joulukuuta 1978 annetussa
17432: laissa (1079/78), 10 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa (1087 /
17433: 77), 16 §, 23 §:n 2 momentti ja 59 §:n 2 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa
17434: laissa (471/81), sekä
17435: lisätään lakiin uusi 76 b § seuraavasti:
17436:
17437: 8-10 § Jollei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana
17438: (Kuten hallituksen esityksessä.) ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää koh-
17439: den on vähimmäispäivärahan suuruinen.
17440: 16 § (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
17441: Päivärahan määrä päivää kohden on vähim-
17442: mäispäiväraha, 50 markkaa lisättynä 30 pro- 23, 59 ja 76 b §
17443: sentilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella (Kuten hallituksen esityksessä.)
17444: säädettävänä kalenterivuotena todettujen työtu-
17445: lojen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään Voimaantulosäännös
17446: 80 prosenttia työtulojen kolmassadasosasta, jos (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
17447: työtulot eivät ylitä 72 000 markkaa. Jos työ- Tämän lain 16 § :n 1 momentissa säädetyt
17448: tulot ylittävät 72 000 markkaa, päivärahan määrät 50 markkaa vastaa vuodelle 1982 ja
17449: määrä on 80 prosenttia 72 000 markan kol- 72 000 markkaa vuodelle 1983 vahvistettua
17450: massadasosasta lisättynä 50 prosentilla 72 000 palkkaindeksilukua.
17451: markkaa ylittävän osan kolmassadasosasta. (5 ja 6 mom. kuten ha:llituksen esityksessä.)
17452:
17453:
17454: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1982
17455:
17456: Heimo Linna
17457: Lakialoite n:o 137
17458:
17459:
17460:
17461:
17462: :Si;liantaus ·ym~: Ehdotus laåk:si sairausv:ak.uuruslam muuttami-
17463: sesta
17464:
17465:
17466:
17467: Edus'kunna1le
17468:
17469: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ei sairaus- ja äitiyspäivärahoja tulisi alentaa.
17470: laiksi s.airauswakuutuslain muuttamisesta (HE Maamme väestön ikärakenteen muuttuessa yhä
17471: n:ro 17,8/1982 vp.). Esityksessä ehdotetaan vanhusvoittoisemmaksi tulisi kaikin tavoin tu-
17472: päivä- ja äitiy.sr.ahan .tasoa :alenoettavaksi ja v.a- kea syntyvyyden lisäämistä.
17473: kuutetun itsensä sllLOl'itettavaa osuutta tutki- Päivärahojen leikkaus loisi jälleen uuden
17474: mus-, hoito-, lääke- ja matkakustannuksista v.äliinputoajien ryhmän. Ene.tnrnän ansa:itseviin
17475: korotettavaksi. henkilöihin sovelletaan jyrkästi nousevaa v.ero-
17476: Hallituksea .esityksen perusteluissa todetaan, asltcikkoa. Toisaalta he .eivät ole oikeutettuja
17477: että taloudellisen ti1anteen vuoksi on välttä- yhteiskunnan suomiin etuuksiim. Kuitenkin he
17478: mätöntä alentaa .os:i.ttain päivä- ja äitiysrahojen maksavat yhtä suuren sairausvakuutusmaksun
17479: tasoa Ja -että ,sosiaa:lipoliittisesti on tarkoituk- kuin tähänkin asti, mutta .eivät ole oikeutettu-
17480: senmukaisin.ta kohdistaa alentms suurimpiin ja vastaavaan ko.rvaukseen. Markkamäärään si"
17481: päivä- j;a äitiyspäivärahoihin. dottu raja johtaa helposti myös samoihin epä-
17482: . VJJOdem 1981 tulopo:liittisen ratkaisun poh- kohtiin, joita sove-ratkaisulla pyrittiin ·korjaa-
17483: jalta eduskunnassa säädettiin äitiysrahan mää- maan.
17484: J;äkii vnoclesta 19&2 lukien 80 prosenttia työ- Yli 6 000 markkaa ansaitsevien tuloryhmään
17485: tulosta sadalta ensimmäiseltä arkipäivältä ja kuuluvat muiden muassa naiset, joilla on pitkä
17486: sen jälkeiseltä ajalta eli 158 arkipäivältä '7{) koulutus. Tämän vuoksi heillä usein on suu-
17487: prosenttia työtulosta. Samassa yhteydessä sää- ret opinto-, asunto- ja muut velat maksetta-
17488: dettiin, että äitiysrahaa nostetaan 70 prosentis- vina ensimmäisten kymmenen työssäolovuoden
17489: ta 80 prosenttiin työtulosta 1. 4. 198.3 lukien aikana eli samaan aikaan kuin mihin lasten
17490: koko äitiysloma-ajalta eli 258 arkipäivältä. · hankkiminen ajoittuisi. He eivät myöskään
17491: Hyväksyttävää ei ole, että hallitus ensin kuulu siihen väestönosaan, joka pääsisi nautti-
17492: myötävaikuttaa voimakkaasti tulopoliittisen maan yhteiskunnan suomista sosiaalisista eduis-
17493: ratkaisun syntyyn ja sisältöön ja rikkoo sitä ta kuten esimerkiksi kunnallisesta päivähoi-
17494: puolitoista vuotta myöhemmin. Kokoomuksen dosta tai verohelpotoksista lasten kotona ta-
17495: mielestä sopimuksista on pidettävä kiinni, kos- pahtuvan hoidon kustannusten osalta.
17496: ka se on välttämätön ehto myös tulevien vuo- Koko sosiaalipoliittista ajattelua maassamme
17497: sien sopimusten onnistumiselle. Kokoomuksessa vaivaa selkiyttämisen puute. Tämän vuoksi
17498: ei myöskään ymmärretä sitä, että rahoituslas- sosiaalivakuutusjärjestelmässä vallitsee useita
17499: kelmat ovat voineet heittää siinä määrin kuin epäselvyyksiä mm. perhepoliittisten tukitoimien
17500: nyt jälleen kerran on tapahtunut. tarpeellisuudesta ja kohdentamisesta. Myöskään
17501: Nyt hallitus esittää, että äitiysrahaa makset- tästä syystä ei sairaus- ja äitiyspäivärahojen
17502: taisiin sadan ensimmäisen arkipäivän jälkeiseltä leikkauksiin ole nyt perusteltua ryhtyä.
17503: ajalta vuoden 1983 loppuun 70 prosenttia työ- Samaan hallituksen esitykseen sisältyvien
17504: tulosta 80 prosentin sijasta kuitenkin niin, että sairausvakuutuksen omavastuuosuuksien korot-
17505: yli 6 000 markan menevältä osalta äitiysrahan tamisella ei saa vaikeuttaa yksityisten lääkäri-
17506: määrä olisi 50 prosenttia työtulosta. 10 pro- palvelujen asemaa.
17507: sentin leikkaus koskee siis kaikkia äitiysrahan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17508: saajia eikä ole vain yli 6 000 markkaa ansait- nioittavasti,
17509: seviin kohdistuva alennus.
17510: Syntyvyyden lisäämisen ja perheiden tuke- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17511: mista ajavan perhepolitiikan tärkeyden vuoksi lakiehdotuksen:
17512: LakWPite fl!O 137
17513:
17514:
17515:
17516:
17517: Laki
17518: sairausvakuutuslain muuttamisesta
17519:
17520: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17521: .ont/#ll.tet:aan 4 päivänä heinäkuNta i1.'963 ·annet1.11n .sairausvakuutuslain (364/63) 8 §:n 1 mo-
17522: mentti, 9 §, 10 §:n 1 momentti, 23 §:n 2 momentti ja 59 §:n 2 momentti,
17523: sellaisina kuin ne ovat, 8 §:n 1 momentti ja 9 § 22 päivänä joulukuuta 1978 annetussa
17524: laissa (1079/78), 10 §:n 1 momentti JO ,päivänä j(r)uJukuuta 1977 annetussa laissa (1087 /
17525: 77), 23 §:n 2 momentti ja 59 §:n 2 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa
17526: !471/81), sekä
17527: IIisiitäiin lakiin uusi 76 b •§ seuraavasti:
17528:
17529: 8-10 § Voimaantulosäännös
17530: '(Kttt:en hallituksen esityksessä:) (1-3 mom. kuten lhallituksen esityksessä.)
17531: Lain 16 §:n 1 momentissa säädetty määrä
17532: 23,59 ja 76b § 27,50 markkaa vastaa vuodelle 1-982 vahvis-
17533: '(Kuten hallitUksen esityksessä.') tettua palkkaindeksilukua.
17534: ,(5 ja 6 mom. kuten 1hallituksen es~ksessä.)
17535:
17536:
17537: He1singissä 8 päivänä lokakuuta :1982
17538:
17539: Pentti Sillantaus &ara Mikkola Matti ·Pelttari
17540: Matti Jaatinen Toivo .Mäkynen Helena Pesola
17541: Heikki Perho Olavi Nikkilä Toivo 1'. Pohjala
17542: Sampsa Aaltio Mldti Hakala Ulla Puolatme
17543: Elsi Hetemäki..Olander Matti Hokkanen Hdge "Saarikoski
17544: Tapio Helvitie Juuso Häikiö Jouni J. Särkijiiltvi
17545: Timo Ihamäki :Lauri Impiö .Matrt:ti :Ursin
17546: .Alla Jokinen Peklkå Jokinen MHtti Viljanen
17547: Heikki Järvenpää illklm Kanerva Ben Zyslrowicz
17548: .Sinikka Kuhnvaara Eeva :Kauppi Tmilikki !P.etäjäniemi
17549: Esko J. Koppanen Jtilmni Laitinen Eva-<Maija Pdkkio
17550: Arto Lampinen . Eem Lattula Erkki Pystynen
17551: Ritva Laurila Anna-Kaarina Lou~o · Pertti Salolainen
17552: PeKka Löytty.niemi Mauri Miettinen J almsm 'forikka
17553: Tauno Valo · itapani Mörttinen Mauri iVänskä
17554:
17555:
17556:
17557:
17558: < ~. ; • • • • •• ;
17559:
17560:
17561:
17562:
17563: ', ...
17564: 360 1982 vp.
17565:
17566: Lakialoite n:o 138
17567:
17568:
17569:
17570:
17571: Muroma ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
17572:
17573:
17574: Eduskunnalle
17575:
17576: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kamäärä on sidottu palkkaindeksiin, on se mie-
17577: sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE n:o lestämme ehdottomasti liian alhainen. Alinta
17578: 178/1982 vp.). Ehdotuksella pyritään huonon- päivärahaa saavat mm. sellaiset perheenäidit,
17579: tamaan sairausvakuutusjärjestelmän etuisuuksia. joilla ei ole ansiotuloja, koska he ovat jääneet
17580: Potilaiden omavastuuosuuksia esitetään koro- kotiin hoitamaan pieniä lapsia. Työstä kotiin
17581: tettavaksi sekä lääkärintutkimusten että lääke- jääminen merkitsee perheelle jo suurta talou-
17582: ja matkakustannusten osalta. dellista uhrausta. Koska lasten kotona tapah-
17583: Lisäksi esitetään, että sairaus- ja äitiyspäivä- tuva hoito on kustannuksiltaan yhteiskunnalle
17584: rahaa leikattaisiin 72 000 markan vuositulon hyvin edullista kodin ulkopuolella tapahtuvan
17585: ylittävältä osalta. päivähoidon kustannuksiin verrattuna, ei yh-
17586: Sairausvakuutusjärjestelmän avulla pyritään teiskunta saisi enää rangaista kotiäitejä alem-
17587: tasaamaan sairaudesta vakuutetulle aiheutuneita man päivärahan muodossa.
17588: kustannuksia. Jo tällä hetkellä järjestelmä toi- Äitiyspäivärahaa suoritetaan tällä hetkellä
17589: mii puutteellisesti ja etuudet ovat huomatta- 258 päivältä eli noin 10 kuukaudelta. Tavoit-
17590: vasti alle todellisten kustannusten. Esimerkiksi teena on kuitenkin pidentää äitiyspäiväraha-
17591: päiväraha on vain 80 prosenttia ansiotulosta, kausi 13 kuukauteen. Näin voitaisiin turvata
17592: ja siitä on vielä maksettava vero. lapselle mahdollisuus olla kotona vanhempiensa
17593: Hallituksen esitys päivärahan tason alenta- hoidossa ainakin ensimmäisen ikävuotensa ajan.
17594: misesta on herättänyt voimakasta tyytymättö- Useissa tutkimuksissa on osoitettu rintaruo-
17595: myyttä erityisesti niissä henkilöissä, jotka ovat kinnan positiivinen vaikutus mm. tehokkaana
17596: jäämässä synnytyslomalle ensi vuoden alkupuo- suojana allergiaa vastaan. lmetyksen edistä-
17597: lella. Monille asuntovelkojen ja opintolainojen miseksi tulisi äitiyspäivärahakauden kuusi en-
17598: kanssa kamppaileville perheille äitiyspäivärahan simmäistä kuukautta turvata yksinomaan äidin
17599: leikkaaminen aiheuttaa ylivoimaisia taloudelli- käyttöön.
17600: sia vaikeuksia. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17601: Sairausvakuutuslakia keväällä 1981 muutet-
17602: taessa säädettiin alimmaksi päivärahamääräksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17603: 27 markkaa 50 penniä. Vaikka kyseinen mark- lakiehdotuksen:
17604:
17605:
17606: Laki
17607: sairausvakuutuslain muuttamisesta
17608:
17609: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17610: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364 /63) 16 § ja 23
17611: §:n 2 momentti,
17612: sellaisina kuin ne ovat 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (471/81), sekä
17613: lisätään lakiin uusi 76 b § seuraavasti:
17614:
17615: 16 § tilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella sää-
17616: Päivärahan maara pa1vaa kohden on vähim- dettävänä kalenterivuotena todettujen työtulo-
17617: mäispäiväraha, 50 markkaa lisättynä 30 prosen- jen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään
17618: Lakialoite n:o 138 361
17619:
17620: 80 prosenttia työtulojen kolmassadasosasta. tiysrahan suorittamisaika lyhenee vastaavastL
17621: Jollei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana Isälle suoritetaan äitiysrahaa siten kuin ase-
17622: ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää koh- tuksella säädetään. Isälle suoritettavan äitiys-
17623: den on vähimmäispäivärahan suuruinen. rahan määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin
17624: Mitä työtulolla tarkoitetaan tätä lakia sovel- 16 §:ssä tarkoitettu päiväraha. Ilmoitus äitiys-
17625: lettaessa, säädetään asetuksella. rahan suorittamiseksi isälle samoin kuin ilmoi-
17626: tus työnantajalle isän jäämisestä pois ansiotyös-
17627: 23 § tä edellä olevasta syystä sekä ilmoitus äitiys-
17628: rahan suorittamiseen vaikuttavista muutoksista
17629: Äitiysrahaa suoritetaan 212 arkipäivältä lap- on tehtävä siten kuin asetuksella tarkemmin
17630: sen äidille ja 100 arkipäivältä joko äidille tai säädetään.
17631: aikaisintaan 168 arkipäivän kuluttua äitiysraha-
17632: oikeuden alkamisesta äidin suostumuksella lap-
17633: sen isälle, joka on avioliitossa lapsen äidin 76 b §
17634: kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien (Kuten hallituksen esityksessä.)
17635: rikkoutumisen vuoksi, kun isä on lapsen hoi-
17636: don takia poissa ansiotyöstä tili muusta kodin Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17637: ulkopuolella suoritettavasta työstä. Samoin kuuta 1983.
17638: edellytyksin voidaan äitiysrahaa suorittaa lapsen Tämän lain 16 §:n 1 momentissa säädetty
17639: isälle myös lapsen syntymän yhteydessä vähin- määrä 50 markkaa vastaa vuodelle 1983 vah-
17640: tään 6 ja· enintään 12 arkipäivältä, jolloin äi- vistettua palkkaindeksilukua.
17641:
17642:
17643: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1982
17644:
17645: Impi Muroma Jorma Fred
17646: Asser Stenbäck Sauli Hautala
17647:
17648:
17649:
17650:
17651: 46 088300275Y
17652: 1:982.
17653:
17654:
17655:
17656:
17657: Muroma flll.: Ehdet1:1s laiksi lapsimähtin ml:ltlttmnisesta
17658:
17659:
17660:
17661:
17662: .Eduskunnalle
17663:
17664: Hallitus cm· amtannt eduskunnalle esityksen lisi saattaa voimaan ~viimeistiia · . huhtikuun
17665: lapsilisien korottamisesta 8 prosentilla 1 päi- lthtsta.
17666: västä lokakn:1:uta 1'983 lukien (HE n:G 172/ Ldpsilisien maksatUs päättyy, hwn lapsi täyt-
17667: i982 v.p.;). · tää 16 vuotta. Tämä säännös ;on· syntynyt ai-
17668: Viime aikoina Wl .eri yhteyksisSä !kiinnitetty kana, jolloin lroruurikäynti y1eemsä päättyi jo
17669: huomiota maamme uhkaavaan väestökehityk- 16-vuotiaana ja lapsi saattoi siirtyä työelämään.
17670: seen ja vaadittu tehokkaita toimenpiteitä lapsi- Tänä päivänä tilanne on kuitenkin aivan toi-
17671: perheiden taloudellisen aseman helpottamisek- nen, 16-18-~imta lapsista. ,ai:Jlretl!tuu per-
17672: si. Lapsilisät ovat merkittävä perhekustannus- heelle usein kaikkein suurimmat menot mm.
17673: ten tasausjärjestelmä sen vuoksi, että ne ovat koulutuksen, harr.aswsten ja vaatteiden vuoksi.
17674: tuloharkinnasta riippumattomia ja sellaisenaan Tämän vuoksi lapswsie11 maksuaikaa tulisi jat-
17675: korvaavat lapsista aiheutuvia lisäkustannuksia kaa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18
17676: perheen tulotasosta riippumatta. vuotta.
17677: Hallituksen ehdottama 8 prosentin korotus Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17678: on mielestämme riittämätön. Lapsilisiä tulisi
17679: korottaa vähintään 20 prosentilla niiden osto- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17680: arvon heikkenemisen estämiseksi. Korotus tu- lakiehdotuksen:
17681:
17682:
17683:
17684:
17685: Laki
17686: lapsilisälain muuttamisesta
17687:
17688: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä-
17689: lain (541/48) 1 §:n 2 momentti, 1 a § ja 2 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat
17690: 1 §:n 2 momentti ja 1 a § 23 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (1030/81), näin
17691: kuuluviksi:
17692:
17693: 1 § kaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 700
17694: markkaa vuodessa sekä neljännestä ja kusta-
17695: Lapsilisän määrä on 1 960 markkaa vuo- kin seuraavasta lapsesta 3 364 markkaa vuo-
17696: dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän dessa, paitsi milloin lapsi on 6 § :ssä tarkoi-
17697: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap- tetulla tavalla hoidettavana laitoksessa.
17698: sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 2 268 mark-
17699: < '• • • ' ' -~
17700: Lakialoite 11l'8 139
17701:
17702: 1a S minkä kuluessa lapsi tai oikeus J,apsi.lisäiA iOn
17703: Lapsilisä suoritetaan 1 §: n mukaan lapsili- syntynyt, sen vuosineljänneksen loppuun saak-
17704: sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta ka, jonka kuluessa lapsi · täyttää kahdeksan-
17705: lapsesta korotettuna 1 128 markalla vuodessa. toista vuotta.
17706:
17707: 2 §
17708: J...apsilisä mo.tiretaan sen wosineijännekseo · Tämä lm tulee voimaan 1 päivänä huhti-
17709: alusta lukien, joka seuraa Vl:lOSimeijännestä, kuuta 198).
17710:
17711:
17712: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1'82
17713:
17714: Llapi Mmoma Esko Almgren Jomu .Fred
17715: Antero }Ufltumaa Asser Stenbäck Sauli Hautala
17716: ': 1982 Vp.
17717:
17718: Lakialoite n:o 140
17719:
17720:
17721:
17722:
17723: ·• Leppänen ·ym.: Ehdotus laiksi työttömän ja asevelvollisuuttaan
17724: suorittavån lainojen korkojen maksusta
17725:
17726:
17727: Eduskunnalle
17728:
17729: Kun mielestämme·· hallituksen esitys laiksi laki työttömän ja asevelvollisuuttaan suoritta-
17730: opintotukilain 7 ja 10 §:n muuttamisesta (HE vim lainojen korkojen maksusta.
17731: n:o 162/1982 vp.) antaa aihetta kehittää jo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17732: kaisen työttömän ja jokaisen asevelvollisuuttaan
17733: suorittavan toimeentuloturvaa lainan korkojen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17734: osalta, katsomme, että eduskunnan tulisi säätää lakiehdotuksen:
17735:
17736:
17737:
17738: Laki
17739: työttömän ja asevelvollisuuttaan suorittavan lainojen korkojen maksusta
17740:
17741: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17742:
17743: 1 § 2 §
17744: Henkilökohtaisen lainan erääntyneet korot Tarkemmat säännökset lain toimeenpanosta
17745: maksetaan kokonaan valtion varoista ilman ta- annetaan asetuksella. Asetuksella voidaan mää-
17746: kaisinmaksuvelvollisuutta, jos lainansaaja: rätä lainan enimmäismäärän suuruus, joka on
17747: katsottava henkilökohtaiseksi lainaksi.
17748: 1) on työtön henkilö, tai
17749: 2) on ollut suorittamassa asevelvollisuut- 3 §
17750: taan koron erääntymiskuukauden aikana. Tämä laki tulee voimaan päivänä
17751: kuuta 198 .
17752:
17753:
17754: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1982
17755:
17756: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Veikko Vennamo
17757: 1982 vp. 365
17758:
17759: Lakialoite n:o 141
17760:
17761:
17762:
17763:
17764: Leppänen: Ehdotus laiksi palo- ja pelastustoimesta annetun lain
17765: muuttamisesta
17766:
17767:
17768: Eduskunnalle
17769:
17770: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kunnallisten nuohouslaitosten kunnissa korote-
17771: laiksi palo- ja pelastustoimesta annetun lain taan. Selvästi näyttää olevan kysymys siitä,
17772: muuttamisesta (HE n:o 181/1982 vp.). Halli- että kunnille halutaan kerätä lisää rahaa nuo-
17773: tus esittää, että nuohouksesta ja ilmanvaihto- housmaksun avulla samaan tapaan kuin jo ta-
17774: hormien puhdistuksesta suoritettavan maksun pahtuu jätevesimaksun, vesimaksun ja katumak-
17775: määräisi kunnanvaltuusto. Hallitus perustelee sun avulla. On katsottu, että poliittisesti tämä
17776: tätä esitystään sillä, että olosuhteet eri kunnissa temppu on vietävissä läpi, kun pienkiinteistöjen
17777: ovat erilaiset ja että kun nuohousmaksun mää- omistajat ovat olleet laajalti tyytymättömiä ny-
17778: räämisessä on työmarkkinaratkaisun piirteitä, kyiseen nuohousmaksujärjestelmään.
17779: niin entinen käytäntö, että sisäasiainministeriö Ei voi olla oikein, että nuohousmaksu tulisi
17780: määräisi nuohousmaksun suuruuden kaikkialla muodostumaan suuresti erilaiseksi niissä kun-
17781: maassa saman suuruiseksi yksikköä kohden, ei nissa, joissa nuohous hoidetaan kunnan toimes-
17782: ole hallituksen mielestä oikea ratkaisu. ta, kuin niissä samassa asemassa olevissa kun-
17783: On todennäköistä, että hallituksen esityksellä nissa, joissa nuohous hoidetaan yksityisten piiri-
17784: tavoitellaan lähinnä sitä, että nuohousmaksua nuohoojien yritysten kautta. Hallituksen tarkoi-
17785: voitaisiin ratkaisevasti korottaa niissä kunnissa, tuksena näyttää olevan huolehtia vain kunnalli-
17786: joissa jo tällä hetkellä toimii kunnallinen nuo- sesta nuohouksesta ja jättää yksityiset piirinuo-
17787: houslaitos. Näissä kunnissa nuohouksen tappiot boojat täysin poliittisen nuohousmaksun mää-
17788: ovat nimittäin olleet hyvin suuret; esimerkkinä räämisen varaan. Nuohous on paloturvallisuu-
17789: tästä mainittakoon Imatran kaupunki. Toisaal- den kannalta välttämätöntä toimintaa, josta on
17790: ta ilmeisesti hallituksen pyrkimyksenä lienee se, huolehdittava. Nuohous tulee tehokkaammin
17791: että vähitellen yhä useammassa kunnassa siir- hoidetuksi, kun nuohous säilytetään yrittäjä-
17792: ryttäisiin kunnalliseen nuohoukseen. Hallituk- pohjalla. Tällöin nuohousmaksut on määrättävä
17793: sen linjana on siis tosiasiassa pyrkimys nuo- niin, että ne eivät tule kenellekään kohtuutto-
17794: housmaksujen korottamiseen niissä kunnissa, miksi ja että ne ovat suhteessa tehtyyn työhön
17795: joissa se on hallituksen mielestä kunnallistalou- ja ammattitaitoon asianmukaisia sekä että ne
17796: den kannalta edullista, sekä toisaalta vähitellen turvaavat piirinuohoojan ja hänen alaisinaan
17797: ajaa yksityiset piirinuohoojat kestämättömään olevien nuohoojien kunnollisen toimeentulon ja
17798: tilanteeseen niissä kunnissa, joissa jälkeen jää- nuohoustoimen kehittämisen mahdollisuudet.
17799: väliä nuohousmaksulla yksityisen piirin nuohoo- Tältä perustalta on huolehdittava siitä, että
17800: jan toiminta tehdään mahdottomaksi. nuohousmaksun määrääminen ei jää poliittisen
17801: Sisäasiainministeriön vahvistamissa nuohous- mielivallan varaan. Nuohousmaksun tulee mää-
17802: taksoissa on ollut epäkohtia, ja monet pientalo- räytyä tosiasioiden ja nuohouksen vaatiman
17803: jen omistajat ovat joutuneet maksamaan koh- työn pohjalta.
17804: tuuttoman suuria maksuja. Vastuussa tästä ovat Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
17805: olleet sisäasiainministeriön virkamiehet ja sisä- nioittaen,
17806: asiainministeriö. Epäkohtia ei ole haluttu korja-
17807: ta. Nuohousmaksujen epäoikeudenmukaisuudet että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17808: eivät kuitenkaan sillä korjaannu, että näitä lakiehdotuksen:
17809: epäoikeudenmukaisuuksia lisätään ja maksuja
17810: Laki
17811: palo- ja pelastustoimesta annetun lain muuttamisesta
17812:
17813: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17814: kumotaan palo- ja pelastustoimesta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain (559/75) 55
17815: ~:n 9 momentti., sellaiMJna,lmin se on m~~tuna 29 päi:vänä;joulukuuta 1976 annetulla lailla
17816: (1130/76), ..
17817: muutetaan 6 §:n 1 momentti, 13 §:n 2 momentti, 21, 24 ja 51 §,
17818: lisätään 13 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3-5 momentti siirtyvät 4-6 momen-
17819: tiksi, seuraavasti:
17820:
17821: 6, 13 ia 21 § sopimien palkankorotusten prosenttimäärällä.
17822: ~Kuten haM'iruben esityAsessä'.) Milloin nuohous" tai. puhdistUJskohteelte· ei ole
17823: määrätty yksikkölukua on maksu suonitettava
17824: 24 §. 60 yksikön mukaan tunnilta. Asianosaiset voi-
17825: (t mom. kntet'l hallituksen' esityksessä.) vat keskenään sopia nuohous- ja puhdistustyön
17826: Nuohouksesta j>a pundistuksest& rakenrmksen suorittamisesta erikoistapauksissa työurakkana.
17827: omistajan ort suoritettava maksu, joka sa:ftdaan
17828: kertomalla kertyneiden yksiköiden moorällä yk- n §
17829: sikön hinta. Yksiköft. hinnan' päättää konnan" (Kuten hallituksen esityksessä.)
17830: valtuusto Vl!losittain. PiirinueJ\oojien paikaRis.ta
17831: etujärjestöä on kuultava ennell' päätöksentekoa.
17832: Piirinuol.'loojan asianmukaisen• ansion turvaami'-
17833: seksi ja paloturval1isuuden· tak:mtmiseksi.i yksik- 'Voimaantulasäännös
17834: köhintaa on korotettava työtnar~ltinajärj;estnjen (Kuten hallituksen esityksessä-.)~
17835:
17836: Helsfu:gissä 19. päivä.aä lokakuuta 1!982
17837:
17838: ul'l» l.eppänen
17839: 1962 vp.
17840:
17841: Lakialoite n:o 142
17842:
17843:
17844:
17845:
17846: :Nifddlä ym·.: Ehdotus laiksi kotieläintuotannon ohjaamisesta
17847: eräissä tapauksissa annetun lain 4 § :n muuttamisesta
17848:
17849:
17850: Eduskunnalle
17851:
17852: Hallittrs ·on antanut viime lokakuun 22' päi- ns. perheviljelmää suurempi. Kun täll'öin on ky-
17853: vänä eduskunnalle esityksen kotieläintuotannon symys aikaisemmin tehdyistä huomattavan suu-
17854: clijaamisesta' eräissä tapauksissa annetun l-ain rista investoinneista, jotka sukupolvenvaihdos-
17855: muuttamisesta (HE n:o 207/1982 vp.)'. Esi-- tapauksissa menisivät hukkaan, · on tällaista
17856: ,tyksen pääasiaHisena tarkoituksena on antaa asiain tilaa pidettävä erittäin· köhtunttomana ja
17857: ·valtioneuvmool1e nykyistä suuremmat valtuudet epäoikeudenmukaisena. Mielestämme tämä epä-
17858: asettaa l<aissa •tarkoitettujen lupien myöntämi- oikeudenmukaisuus pitäisi poistaa, ja se tapah-
17859: $tille li~är~ituksi:a tai keskeyttää niiden myön- tuisi yksinkertaisimmin lisäämällä 4 5:n 3 mo-
17860: täminen tolistaiseksi. Käytännössä on kuitenkin mentin poikkeussäännöstöön myös tilakokoa
17861: esiintynyt et:äitä~ tosin harvinaisia tapauksill!, koskeva maininta. Kysymys on erittäin harvi-
17862: joissa luvaa- myöntämisen edellytyksiä pitäisi naisista tapauksista, eikä tä11aisell'a lainmuutok-
17863: llykyisestään·. laajentaa. Voimassa olevan lain sella siten ole tuotantopoliittista merkitystä,
17864: mukaanhan ·voi maatilahallitus myöntää luvan, mutta se tekee mahdolliseksi sukupolvenvaih-
17865: jollei erityisistä. syistä muuta johdu, maatilalla dOksen myös näissä tapauksissa.
17866: .laillisesti harjoitetun yrityksen jatkamiseen en· Edellä lausutun perusteel!a j'a viitaten valtio-
17867: dsessä laajuucle;;saan yritystoiminnan harjoitta.- päiväjärjestyksen 32 §:ään ehdotamme kun-
17868: .ilan vaihd111ttua. silloinkin, kun tila ei täytä re- nioittaen,
17869: bunsaantia'.. koakevaa vaatimusta tai kun tilalla
17870: on laiss~ sditrua määrää enemmän eläimiä. LUr että Eåuskunttt hyväksyisi seuraavan
17871: paa ei kuit~~an; voida myöntää, jos yritys om lakiehåotuksen:
17872:
17873:
17874: Laki
17875: lotielamtuotanno'n ohjaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 4 §:a
17876: muuttamisesta
17877:
17878: Edusktmnan ,päätöksen mukaisesti muutetaan kotieläintuotannon ohjaamise$ta eräissä ta-
17879: pauksissa 3& päivänä joulukuuta 1981 annetun lain (1080/81} 4 §:n 3 momentti näin kuu-
17880: . luvaksi:
17881:
17882: 4 5
17883: tetun yrityksen jatkamiseen entisessä la«juudes-
17884: : Edellä 1 m~ntissa mainitun tilakokoa ja sa yritystoiminnan harjoittajan vaihduttua.
17885: :rehunsaantia~ koskevan vaatimuksen sekä 2 §:n
17886: :3 momentissa mainitun kiellon estämättä voi
17887: maa:tilahallitu$ myöntää luvan, jollei erityisistä Tämä laki tulee voimaan --päivänä
17888: ·syistä muuta: johdu, maatilalla laillisesti harjoi- kuuta 198 .
17889:
17890:
17891: Helsihg~ssä 2 päivänä marraskuuta 1982
17892:
17893: Olavi Nikkilä Matti Hakala Ingvar S. Melin
17894: 368 1982 vp.
17895:
17896: Lakialoite n:o 143
17897:
17898:
17899:
17900:
17901: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien eläkkeistä
17902:
17903:
17904: Eduskunnalle
17905:
17906: Nyt on jo viimeisellekin sotiemme veteraa- hoitaa sotiemme veteraanien ja invalidien sekä
17907: nille paljastunut, että ns. veteraanien varhais- rintamanaisten asiat kuntoon, nämä asiat ovat
17908: eläkelaki on muodostunut suureksi huiputuk- jääneet hoitamatta.
17909: seksi. SMP:n eduskuntaryhmä on tehnyt kaikkenSa
17910: Koko laki oli alun alkuaankin jo syntyes- eduskunnassa veteraanien, sotavammaisten sekä
17911: säänkin täysi "susi", ja lisäksi lakia käytännös- rintamanaisten asioiden kohentamiseksi. SMP:n
17912: sä sovellettiin erittäin törkeästi ja epäoikeuden- ryhmä on jopa kaksi kertaa välikysymyksen
17913: mukaisesti. · avulla pyrkinyt vauhdittamaan _näitä asioita.
17914: Lain puutteet SMP:n eduskuntaryhmä toi SMP:n eduskuntaryhmä hyväksyy nyt ne
17915: eduskunnassa jo tuoreeltaan julki. Koska tote- tulossa olevat korjaukset, joihin pitkien viivyt·
17916: simme, että laki on siis täysin kelvoton, SMP:n telyjen jälkeen muut puolueet on saatu mu-
17917: eduskuntaryhmä jätti 2 päivänä marraskuuta kaan, mutta SMP:n eduskuntaryhmä ei voi
17918: 1981 kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen se- alistua siihen, että luopuisimme perustavaa
17919: kä muiden SMP:n kansanedustajien yhteisesti laatua olevista aloitteistamme, jotka olemme
17920: allekirjoittaman SMP:n eduskuntaryhmän rin- tehneet veteraanien hyväksi tälläkin vaalika~~
17921: nakkaislakialoitteen sotiemme veteraanien eläk- della eli vuoden 1979 vaalien . jälkeen. Siksi
17922: keiden ja kuntoutuksen todella oikeudenmukai- SMP:n eduskuntaryhmä tulee tekemään kaikki
17923: sella tavalla järjestämiseksi. tarvittavat määräraha-aloitteet sekä lainsäädän-
17924: Suomen kansa ei tänä päivänä eläisi vapaassa nölliset korjausesitykset sotiemme- veteraanien
17925: isänmaassa eikä pohjoismaisessa yhteiskunta- .
17926: rmtamanaisten ja sotavammaisten eläke- ja kun-'
17927: järjestelmässä, ellei kansakuntamme kohtalon
17928: toutusasioiden kertakaikkisesti kuntoon saatta~
17929: vuosina Suomesta olisi löytynyt miehiä ja nai-
17930: miseksi.
17931: sia, jotka olivat valmiit uhraamaan kaikkensa
17932: isänmaan vapauden puolesta. Elokuussa 1981 SMP:n Seinäjoen puolue-
17933: Siksi Suomen Maaseudun Puolue on koko kokous käsitteli laajasti veteraaniasioita. Ko-
17934: olemassaolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se kous totesi, että taloudelliset seikat eivät ole
17935: eduskuntapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin esteenä veteraanien asioiden hoitamiselle. Puo-
17936: ja johdonmukaisimmin on pyrkinyt ajamaan luekokous vaati, että lähes 1 000 milj. mark-
17937: sotiemme veteraanien, invalidien sekä rintama- kaan nousevat kansanvaltaamme rappeuttavat
17938: naisten asioita. SMP on aina katsonut, että puoluetukirahat on käytettävä veteraanien hy-
17939: kansakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on väksi, minkä lisäksi asioiden järkevällä hoidolla
17940: huolehtia näistä miehistä ja naisista turvaa- saadaan aikaan myös huomattavia säästöjä val-
17941: malla heille kunnollinen toimeentulo ja riittä- tion ja kuntien työllisyyden, terveydenhoidon
17942: vät eläkkeet. ja sosiaaliturvan menoissa. Suomalaisella yhteis-
17943: SMP on veteraaniasioita ajaessaan aina myös kunnalla on rahaa jos hyvää tahtoa vain riittää
17944: korostanut sitä, että kysymyksessä on kunnia- veteraanien asioiden hoitamiseen. Mainittakoon
17945: velan maksaminen isänmaallisten puolustus- vain, että yksistään Saiora-Valeo -skandaaliin
17946: taistelujemme ryhdikkäille veteraaneille, sota- hukutettiin vastuuttomasti noin 1 miljardi
17947: vammaisille sekä rintamanaisille eikä mikään yhteiskunnan varoja, kun otetaan huomioon
17948: puoluepoliittinen taktiikka eikä kaupanteko. skandaalin kaikki kerrannaisvaikutukset.
17949: Vuodesta vuoteen SMP on kuitenkin vali- SMP:n Seinäjoen puoluekokous 1981 korosti
17950: tettavasti joutunut toteamaan, että huolimatta veteraaniasioiden kuntoon saattamiseksi erityi-
17951: kaikkien poliittisten puolueiden lupauksista sesti seuraavia seikkoja:
17952: Lakialoite n:o 143 369
17953:
17954: 1. Veteraanien varhaiseläkejärjestelmä on tamiseksi sen mukaan kuin puolueet ovat vete-
17955: toteutettava heti niin, että mahdollisimman raaneille antaneet lupauksia.
17956: pian jokaisella 55 vuotta täyttäneellä sotiemme SMP:lle veteraanien ja sotavammaisten sekä
17957: veteraanilla, sotavammaisella sekä rintamaolo- rintamanaisten asian hoitaminen on kunnia-
17958: suhteissa palvelleilla naisilla on mahdollisuus kysymys eikä puoluepoliittista taktikointia.
17959: niin halutessaan siirtyä vapaaehtoiselle täysi- SMP ja sen eduskuntaryhmä tukevat kaikkia
17960: määräiselle eläkkeelle. Näin avautuu myös huo- veteraanien, invalidien sekä rintamanaisten ase-
17961: mattava määrä avoimia työpaikkoja nuorille man parantamiseen tähtääviä ehdotuksia, tuli-
17962: työttömille. vatpa ne miltä suunnalta tahansa.
17963: 2. Veteraanien ja invalidien maksuton kun- Kohtuuttoman kauan vallassa ollut ja vete-
17964: toutus on lakisääteisesti hoidettava siten, että raaneja jatkuvasti pettänyt kansanrintamasuun-
17965: jokaisella kuntoutusta tarvitsevalla veteraanilla taus on kuitenkin vaalien edellä yrittänyt pai-
17966: on mahdollisuus ainakin viikon mittaiseen kun- kata laiminlyöntejään ja jättänyt eduskunnalle
17967: toutukseen kerran vuodessa. ehdotuksia sotiemme veteraanien eläkkeiden ja
17968: 3. Rintamalisä on heti nostettava 300 kuntoutuksen osittaiskorjauksiksi. Hallituksen
17969: markkaan kuukaudessa ja sitä on maksettava korjaukset ovat kuitenkin jääneet vain vaali-
17970: kaikille siihen oikeutetuille sotiemme veteraa- syöteiksi ja siis pelkäksi näpertelyksi. Tämä
17971: neille, sotavammaisille sekä rintamaolosuhteissa linja ei voi tyydyttää SMP:tä eikä myöskään
17972: palvelleille naisille sekä muille vastaavassa ase- satojatuhansia sotiemme veteraaneja. Siksi hal-
17973: massa sodan aikana olleille. lituksen esityksen (HE n:o 231/1982 vp.)
17974: 4. Rintamallaolovuodet on otettava kaikissa rinnalle tarvitaan todellinen sotiemme veteraa-
17975: maassamme sovellettavissa eläkejärjestelmissä nien eläkkeitä ja kuntoutusta koskeva rinnak-
17976: eläkkeeseen vaikuttavina kaksinkertaisesti huo- kaislakialoite.
17977: mioon. SMP:n eduskuntaryhmän velvollisuus puo-
17978: 5. Jokaiselle veteraanille ja sotavammaiselle luekokouksemme päätöksiä sekä äänestäjäkun-
17979: sekä näiden perheille on turvattava oikeus riit- taamme kohtaan on, että SMP pitää kiinni niis-
17980: tävään ja kohtuuhintaiseen asuntoon. tä lupauksista, joita olemme äänestäjillemme
17981: Edelleen SMP:n Seinäjoen puoluekokous sekä ennen kaikkea sotiemme veteraaneille, so-
17982: 1981 totesi, että SMP tukee varauksetta vete- tavammaisille sekä rintamanaisille antaneet hei-
17983: raanijärjestöjen ja rintamaveteraaniasiain neu- dän asioittensa lopultakin kuntoon saattamisek-
17984: vottelukunnan ehdotuksia veteraanien ja sota- si oikeudenmukaisella tavalla.
17985: vammaisten asioiden korjaamiseksi. Puolueko- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17986: kous lisäksi vaati, että eduskunnan on heti
17987: syysistuntokauden alettua ryhdyttävä todellisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17988: lainsäädäntötoimiin näiden tavoitteiden toteut- lakiehdotuksen:
17989:
17990:
17991:
17992: Laki
17993: sotiemme veteraanien eläkkeistä
17994:
17995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17996:
17997: 1 §
17998: Jokaisella 55 vuotta täyttäneellä sotiemme myöntää· ylimääräistä veteraanieläkettä tämän
17999: veteraanilla, invalidilla ja rintamaolosuhteissa lain mukaan.
18000: palvelleella naisella on mahdollisuus niin ha-
18001: lutessaan siirtyä vapaaehtoiselle täysimääräiselle 2 §
18002: eläkkeelle sen mukaan kuin tässä laissa sääde- Rintamasotilaana tarkoitetaan henkilöä, joka
18003: tään. on osallistunut vuoden 1918 taisteluihin tai
18004: Jos sotiemme veteraani, sotavammainen ja joka on ollut mukana vuosien 1939-1945
18005: rintamaolosuhteissa palvellut nainen on alle sodissa tai näiden sotien aikana puolustuslai-
18006: 55-vuotias, hänelle voidaan tarpeen mukaan toksen työssä työvelvollisella tahi naistyövoi-
18007: 47 088300275Y
18008: 370 Lakialoite n:o 14}
18009:
18010:
18011: mana tulen alla rintama-alueella, sekä sotavan- 8 §
18012: kia, internoitua ja sotaleskeä, joka ei ole avio- Tämän lain tarkoittaman henkilön rinta-
18013: liitossa. mallaoloaika on otettava kaikissa maassamme
18014: Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen on oikeu- sovellettavissa eläkejärjestelmissä eläkkeeseen
18015: tettu myös nainen, joka on vuosien 1939- vaikuttavana kaksinkertaisesti huomioon.
18016: 1945 sotien aikana Suomen kansalaisena pal-
18017: vellut rintamapalvelukseen rinnastettavissa teh- 9 §
18018: tävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhty- Tämän lain mukaiset tehtävät hoidetaan
18019: män joukoissa taikka ilmatorjunta- tai rannik- yhteistoimin työeläkejärjestelmän ja kansan-
18020: kojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai il- eläkejärjestelmän toimipisteissä siten kuin ase-
18021: mavoimien lentoyksiköissä tahi muutoin toimi- tuksella tarkemmin määrätään.
18022: nut rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtä- Tämän lain nojalla myönnettävistä eläkkeistä
18023: vissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän eläkelaitoksille aiheutuvat kustannukset korva-
18024: alueella. taan valtion varoista.
18025: 3 §
18026: Sotiemme veteraanien eläke myönnetään 10 §
18027: Suomen kansalaiselle, joka asuu maassa tai Poh- Veteraanieläke on veroton.
18028: joismaissa.
18029: 11 §
18030: 4 § Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeu-
18031: Veteraanieläkkeen suuruus on 14 400 mark- tettu vapaasti matkustamaan valtion ja valtion-
18032: kaa vuodessa. Veteraanieläkkeeseen kytketään yhtiöiden kulkuvälineissä.
18033: inflaatiotarkistus joka vuosi.
18034: 12 §
18035: 5 § Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu-
18036: Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutettu vin osin voimassa mitä kansaneläkelaissa on
18037: saamaan asumistukea ilman rajoituksia sen mu- säädetty.
18038: kaan kuin asetuksella määrätään. 13§
18039: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
18040: 6 § panosta ja sovellutuksista annetaan asetuksella.
18041: Jos tässä laissa tarkoitetulla henkilöllä ei
18042: ole tyyqyttävää omaa tai vuokra-asuntoa, val- 14 §
18043: tioneuvosto on velvollinen osoittamaan varoja Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18044: hänen asunnonpuutteensa poistamiseksi, jolloin kuuta 1983.
18045: asianomaisella on myös oikeus saada lainaa Tällä lailla kumotaan rintamaveteraanien var-
18046: omistusasunnon hankkimista varten. haiseläkkeestä 7 päivänä tammikuuta 1982 an-
18047: nettu laki ( 13/82) .
18048: 7 § 15 §
18049: Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeu- Ennen tämän lain voimaantuloa on työeläke-
18050: tettu valtion varoilla ilmaiseen terveystarkas- järjestelmän ja Kansaneläkelaitoksen hyvissä
18051: tukseen sekä vähintään viikon mittaiseen kun- ajoin ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin lain täy-
18052: toutukseen kerran vuodessa. täntöönpanoa varten.
18053:
18054:
18055: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1982
18056:
18057: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
18058: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18059: 1982 vp. 371
18060:
18061: Lakialoite n:o 144
18062:
18063:
18064:
18065:
18066: Hautala ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
18067: annetun lain muuttamisesta
18068:
18069:
18070: Eduskunnalle
18071:
18072: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Kristillisen Liiton eduskuntaryhmän mielestä
18073: rintamaveteraanien varhaiseläkelain muuttami- ehdotetut korjaukset eivät ole riittäviä. Mieles-
18074: sesta (HE n:o 231/1982 vp.). Esityksellä py- tämme jokaiselle halukkaalle rintamaveteraanil-
18075: ritään korjaamaan niitä epäkohtia, joita heinä- le tulisi antaa mahdollisuus jäädä vapaaehtoi-
18076: kuun alussa voimaan tulleessa varhaiseläkelaissa sesti eläkkeelle. Tästä aiheutuvia valtiontalou-
18077: on havaittu. dellisia kustannuksia arvioitaessa on otettava
18078: Eläkkeen saamisen ehdot ovat osoittautuneet huomioon, että eläkkeelle siirtyviltä veteraaneil-
18079: niin tiukoiksi ja lain perusteella myönnettävät ta vapautuu työpaikkoja, joten vastaavasti työt-
18080: eläkkeet niin pieniksi, että vain harvoilla rinta- tömyydestä aiheutuvat kustannukset alenevat.
18081: maveteraaneilla on ollut mahdollisuus siirtyä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18082: lainmukaiselle varhaiseläkkeelle. nioittaen,
18083: Hallitus esittää nyt eläkkeen myöntämiseh-
18084: toja lievennettäviksi. Eläkeoikeus ulotettaisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18085: tietyin edellytyksin myös rintamapalvelustun- lakiehdotuksen:
18086: nuksen omaaviin naisiin.
18087:
18088:
18089:
18090: Laki
18091: rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain muuttamisesta
18092:
18093: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18094: muutetaan rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 7 päivänä tammikuuta 1982 annetun lain·
18095: (13/82) 2 §, 4 §:n 2 momentti, 5 §, 7 §:n 1 ja 2 momentti ja 9 § sekä
18096: lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 4 a § seuraavasti:
18097:
18098: 1 § man vuoksi on siinä määrin alentunut, että se
18099: haittaa hänen ansiotyötään.
18100: Mitä tässä laissa on säädetty rintamavete-
18101: raanista, sovelletaan myös rintamapalvelustun- 4, 4 a, 5, 7 ja 9 §
18102: nuksen saaneeseen henkilöön. (Kuten hallituksen esityksessä.)
18103:
18104: 2 §
18105: Oikeus varhaiseläkkeeseen on rintamavete- "oimaantulosäännös
18106: raanilla, jonka työkyky sairauden, vian tai vam- (Kuten hallituksen esityksessä.)
18107:
18108:
18109: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1982
18110:
18111: Sauli Hautala "äinö Rautiainen Jorma Fred
18112: Impi Muroma Erkki Korhonen Antero Juntumaa
18113: Asser Stenbäck
18114: 372 1982 vp.
18115:
18116: Lakialoite n:o 145
18117:
18118:
18119:
18120:
18121: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläk-
18122: keestä annetun lain muuttamisesta
18123:
18124:
18125:
18126: Eduskunnalle
18127:
18128: Hallitus ehdottaa esityksessään (HE n: o nuorimmatkin veteraanit normaalin eläkeiän
18129: 231/1982 vp.) muutoksia rintamaveteraanien saavutettuaan tavanomaisten eläkejärjestelmien
18130: varhaiseläkelakiin ( 13/82) . Hallitus esittää piiriin. Tässä mielessä hallituksen nyt ehdotta-
18131: korjattavaksi eräitä niistä epäkohdista, joita mia sinänsä myönteisiä toimenpiteitä ei voida
18132: varhaiseläkejärjestelmässä on voitu havaita jo pitää riittävinä. Kokoomuksen mielestä var-
18133: ennen lain voimaantuloa kuluvan vuoden hei- haiseläkemahdollisuuden on toteuduttava vai-
18134: näkuun alussa. heittain siten, että jokainen veteraani voi siir-
18135: Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa tyydy- tyä niin halutessaan varhaiseläkkeelle viimeis-
18136: tyksellä, että hallituksen esityksessä on huo- tään vuonna 1984. Jotta näin tapahtuisi, on
18137: mioitu useita niistä parannuksista, joita kokoo- hallituksen esitykseen tehtävä eräitä oleellisia
18138: mus on esittänyt varhaiseläkelakiin veteraanien parannuksia. Kokoomus on jättänyt asian to-
18139: aseman parantamiseksi. Näin ollen myönteisenä teuttamista varten myös vastaavan raha-asia-
18140: on todettava, että sotainvalidien eläkkeellepää- aloitteen vuoden 1983 budjettiesityksen valio-
18141: syä helpotetaan poistamalla heiltä eläkkeen saa- kuntaan lähettämisen yhteydessä.
18142: misen edellytyksenä oleva ikävaatimus ja mää- V arhaiseläkelain 2 § sisältää useita tapauk-
18143: räys rintamapalvelusajasta. Oikein on myös sittaista harkintaa edellyttäviä kohtia. Tällaisia
18144: rintamapalvelusaikavaatimuksen lyhentäminen ovat olennaisesti työkykyyn vaikuttava sairaus
18145: kahdesta vuodesta yhteen vuoteen ja sen pois- ja vian tai vamllJ,an sekä rasittavan työn mää-
18146: taminen kokonaan 63 vuotta täyttäneiltä rinta- rittely. Näiden seikkojen täsmällinen määrittely
18147: maveteraaneilta. Eläkejärjestelmä ulotetaan ja oikeudenmukainen huomioon ottaminen on
18148: koskemaan myös vuosien ~939-1945 sotiin kuitenkin käytännössä lähes mahdotonta, kuten
18149: osallistuneita naisia, jotka ovat täyttäneet 63 sosiaali- ja terveysministerinkin näkemyksistä
18150: vuotta tai jotka ovat sotainvalideja. Keskeistä ilmenee (vastaus kirjalliseen kysymykseen n:o
18151: on myös lain tarkistaminen siltä osin kuin on 275/1982 vp.).
18152: kysymys varhaiseläkkeen maksamisesta eläk- Vaatimua, että työn ~:m pitänyt olla ennen
18153: keensaajille ja työnantajan mahdollisuudesta eläkkeelle siirtymistä rasittavaa, on kohtuuton.
18154: suorittaa varhaiseläkettä saavalle veteraanille Siviilitehtävien hoitaminen sodanjälkeisinä vuo-
18155: vapaaehtoisia lisäetuja. Myönteisenä on todet- sina on ollqt kaikin tavoin ja kaikille .raskasta
18156: tava myös varhaiseläkkeen saamista koskevan senaikaisissa olosuhteissa. Silloinen teknolo-
18157: työn lopettamisehdon lieventäminen poistamal- gian taso huomioon ottaen sotakorvausten val-
18158: la laista vaatimus, että ansiotulojen on alen- mistaminen, jälleenrakennustyöhön osallistumi-
18159: nuttava vähintään 3/5:lla. Varhaiseläkkeen vai- nen ja . tuhottujen kotien jälleenrakentaminen
18160: kutuksen muuttaminen osaeläkkeeseen ja suku- on ollut huomattavasti raskaampaa kuin viime
18161: polvenvaihdos- tai luopumiseläkkeisiin on niin vuosien työnteko pitkälle kehitettyjen konei-
18162: ikään nähtävä edistysaskeleina. den, laitteiden ja muiden apuvälineiden avulla.
18163: Kokoomus on asettanut johdonmukaisesti ta- Kuitenkin juuri sodanjälkeisiin tehtäviin ovat
18164: voitteeksi sen, että kaikille veteraaneille anne- rintamaveteraanit osallistuneet täydellä työpa-
18165: taan mahdollisimman nopeasti mahdollisuudet noksellaan.
18166: siirtyä varhaiseläkkeelle niin halutessaan. On Hyvin vaikeaa on selvittää myös se, millai-
18167: muistettava, että vuonna 1990 siirtyvät iältään nen henkinen työ on rasittavaa kullekin vete-
18168: Lakialoite n:o 145 373
18169:
18170: raanille. Työn rasittavuus yleensäkin on hyvin Eduskunnassa vuosien ponnistelujen jälkeen
18171: henkilökohtaista, koska rasittavuuden kokemi- löytynyt yksimielisyys käynnisti rintamaveteraa-
18172: nen riippuu paljolti myös työntekijän mielty- nien varhaiseläkejärjestelmän kuluvan vuoden
18173: myksestä työtehtävään tai työhönsä yleensä. heinäkuun alusta lukien. Järjestelmä . sisältää
18174: Samoin on eräissä tapauksissa erittäin vaikeata kuitenkin epäkohtia, jotka ovat viivästyttäneet
18175: arvioida sairauden, vian tai vamman vaikutusta eläkejärjestelmän laajentamista ja saattaneet
18176: asianomaisen työkykyyn. Edellä mainittujen myös rintamaveteraanit keskenään epäoikeuden-
18177: seikkojen perusteella kokoomus esittää tulkin- mukaiseen asemaan. Myöskään kansaneläke-
18178: nanvaraisten ja epäoikeudenmukaisten kohtien uudistuksen myötä tapahtuneet veteraaneja kos-
18179: poistamista 2 §:stä. kevat parannukset eivät ole ratkaisevasti edes-
18180: Hallitus esittää rintamapalvelusaikavaatimuk- auttaneet rintamaveteraanien eläkejärjestelyjä.
18181: sen poistamista 63 vuotta täyttäneiltä veteraa- Kun varhaiseläkejärjestelmästä on nyt saatu
18182: neilta kokonaan. Tämä ikäraja on kuitenkin konkreettisia kokemuksia, tulisi epäkohdat pyr-
18183: jo tänä päivänä liian korkea ja kohtelee eri kiä poistamaan mahdollisimman nopeasti. Ko-
18184: tavalla yksityisessä ja julkisessa palveluksessa koomuksen mielestä tavoite tulee olla se, että
18185: työssä olevia veteraaneja. 60 vuotta on laki- kaikki rintamaveteraanit voivat niin halutessaan
18186: sääteinen eläkeikäraja myös työttömyyseläk- siirtyä varhaiseläkkeelle viimeistään vuonna
18187: keessä ja sukupolvenvaihdoseläkkeessä. Tosin 1984. Kustannusvaikutukset tulevat kokoomuk-
18188: työttömyyseläkkeen saamisen ikärajaa on vai- sen ehdottamalla tavalla olemaan suurimmil-
18189: kean työllisyystilanteen vuoksi tilapäisesti täs- laan vuosina 1983-1985, jonka jälkeen kus-
18190: täkin alennettu. Sodan rasitukset ovat nyt tannukset laskevat vuosittain melko tasaisesti
18191: 60-63-vuotiaille olleet myös pitkäaikaisimmat aina vuoteen 1990 saakka.
18192: ja raskaimmat. Kokoomus katsookin, että jokai- Kokoomuksen mielestä nyt istuvan eduskun-
18193: sen 60 vuotta täyttäneen rintamaveteraanin tu- nan, joka konkreettisesti käynnisti rintamavete-
18194: lisi voida siirtyä varhaiseläkkeelle ilman rinta- raanien varhaiseläkejärjestelmän, tulisi saattaa
18195: mapalvelusaikavaatimusta. se myös loppuun. Kokoomuksen eduskunta-
18196: Suomessa on vuosien 1939-1945 sotiin ryhmä uskoo, että asian toteuttaminen kokoo-
18197: osallistuneita veteraaneja runsaat 300 000 ja muksen ehdottamalla tavalla saa tuekseen erit-
18198: näiden keski-ikä 66 vuotta. Työelämässä vete- täin laajan kansalaismielipiteen.
18199: raaneista on mukana arviolta runsaat 60 000. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18200: Veteraanien määrä vähenee vuosittain noin nioittavasti,
18201: 13 OOO:lla. Lisäksi, kuten jo aiemmin todettiin,
18202: viimeisetkin rintamaveteraanit siirtyvät tavan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18203: omaisten eläkejärjestelmien piiriin noin kah- lakiehdotuksen:
18204: deksan vuoden kuluttua.
18205:
18206:
18207:
18208: Laki
18209: rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain muuttamisesta
18210:
18211: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18212: muutetaan rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 7 päivänä tammikuuta 1982 annetun lain
18213: (13/82) 2 §, 4 §:n 2 momentti, 5 §, 7 §:n 1 ja 2 momentti ja 9 § sekä
18214: lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 4 a § seuraavasti:
18215:
18216: 1 § kaineo työkyvyttömyysaste on vähintään 10
18217: prosenttia.
18218: Mitä tässä laissa on säädetty rintamaveteraa-
18219: nista, sovelletaan myös rintamapalvelustunnuk- 2 s
18220: sen saaneeseen henkilöön, joka on täyttänyt Oikeus varhaiseläkkeeseen on rintamavete-
18221: 60 vuotta tai joka on täyttänyt 58 vuotta ja raanilla, joka on täyttänyt 60 vuotta tai hän
18222: hänen rintamapalvelusaikansa on vähintään on täyttänyt 58 vuotta ja hänen rintamapalve-
18223: vuosi tai jonka sotilasvammalain ( 404/48) mu- lusaikansa on vähintään vuosi.
18224: 374 Lakialoite n:o 14.5
18225:
18226: .Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske 4, 4 a, 5, 7 ja 9 §
18227: rintamaveteraania, joka on sotainvalidi tai joka (Kuten hallituksen esityksessä.)
18228: on ollut sotavankina.
18229: ( 3 mom. kuten 4 mom. hallituksen esityk- Voimaantulosäännös
18230: sessä.) · (Kuten hallituksen esityksessä.)
18231:
18232:
18233: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1982
18234:
18235: Pentti Sillantaus Toivo Mäkynen Matti Pelttari
18236: Matti Jaatinen Olavi Nikkilä Helena Pesola
18237: Heikki Perho Matti Hakala Toivo T. Pohjala
18238: Sampsa Aaltio Matti Hokkanen Ulla Puolanne
18239: Elsi Hetemäki-Olander Juuso Häikiö Helge Saarikoski
18240: Tapio Holvitie Lauri lmpiö Jouni J. Särkijärvi
18241: Timo Ihamäki Pekka Jokinen Martti Ursin
18242: Aita Jokinen Ilkka Kanerva Matti Viljanen
18243: Heikki Järvenpää Eeva Kauppi Ben Zyskowicz
18244: Sinikka Karhuvaara Juhani Laitinen Tuulikki Petäjäniemi
18245: Esko J. Koppanen Eero Lattula Eva-Maija Pukkio
18246: Arto Lampinen Anna-Kaarina Louvo Erkki Pystynen
18247: Ritva Laurila Mauri Miettinen Pertti Salolainen
18248: Pekka Löyttyniemi Pentti Mäki-Hakola Jalmari Torikka
18249: Saara Mikkola Tapani Mörttinen Tauno Valo
18250: Mauri Vänskä
18251:
18252:
18253:
18254:
18255: ! ;,
18256: 1982 vp. 375
18257:
18258: Lakialoite n:o 146
18259:
18260:
18261: Liedes ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
18262: misesta
18263:
18264:
18265: Eduskunnalle
18266:
18267: Vuosi sitten eduskunnassa hyväksyttiin elä- eläkeläisten aikaisemmin saamia verovähennyk-
18268: kelakien uudistus. Siinä yhteydessä myöskin siä, v:anhuusv.ähennystä ja invailidivähennystä
18269: muutettiin eläkkeiden verotusta niin, että elä- kunnallisverotuksessa sekä kansaneläkkeiden
18270: keläisille a:nnettiin eläkeläisten verovähennys ja verovapautta ei palauteta. Mikäli tämä verovä-
18271: poistettiin eläkeläisiltä invalidivähennys, van- hennys rajoitetaan yksistään vain valtionvero-
18272: huusvähennys 1sekä saatettiin veronalaiseksi tu- tusta koskevaan invalidivähennykseen, niin ko-
18273: loksi kansaneläke. Jo tuoilloin oli tiedossa, että vin harvat :suurituloisimmat invalidit tulevat
18274: verotus tulee kiristämään noin 200 000 eläke- saamaan tämän vähennyksen, mutta pienituloi-
18275: läisen eläketuloja. Tämän johdosta eräät simmat invalidieläkeläiset eivät sitä saa.
18276: SKDL:n edusktlllltaryhmän kansanedustajat esit- Meidän mielestämme olisi asia hoidettava
18277: tivätkin kansaneläkkeiden jättämistä verotuk- ruin, että kenellekään eläkeläiselle ei verotus
18278: sen ulkopuolelle. Ehdotus kuitenkin hylättiin, lisääntyisi eläkeuud1stuksen johdosta, ja .sen
18279: ja nyt kun lain p1täisi tulla voimaan ensi vuo- vuoksi ehdotamme, että myöskin kunnallisvero-
18280: den .alusta, on herätty siihen, että noin 200 000 tuksessa annettaisiin niin invalidivähennys, van-
18281: eläkeläiseill.e verotus tulee lisääntymään ja siitä huusvähennys kuin myöskin kansaneläkkeen
18282: johtuen eläkkeen käteen jäävä osuus tulee pie- verovapaus ja että samalla tavoin meneteltäi-
18283: nenemään. siin myöskin valtionverotuksessa. Tällöin eläke-
18284: Hallitus on nyt antanut eduskunnalle tulo- uudistus ei korottaisi kenenkään verotusta.
18285: ja varallisuusverolain 57 § :n muutosesityksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18286: (HE n:o 254), jossa ehdotetaan, että aikaisem-
18287: mista verovähennyksistä palautettaisiin valtion- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18288: verotuksessa ollut invalidivähennys. Sen sijaan lakiehdotuksen:
18289:
18290:
18291:
18292: Laki
18293: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
18294: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18295: kumotaan 31 päiv.änä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain 20 §:n 8 kohta,
18296: muutetaan 36 § :n 1 momentin 5 kohta ja 57 § ::n 1 momentin 2 kohta,
18297: sellaisina kuin ne ovat 20 §:n 8 kohta 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (111/
18298: 82) sekä 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta 3 päivänä joulukuuta
18299: 1982 annetussa laissa (870/82), sekä
18300: lisätään lain 36 §:n 1 momenttiin siitä edellä mainitulla 5 päivänä helmikuuta 1982 anne-
18301: tulla lailla (111/82) kumotun 1 kohdan sijaan uusi 1 kohta seuraavasti:
18302:
18303: 5 luku 1) 1 000 markkaa, milloin hän ennen vero-
18304: Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
18305: vähennykset täviisi vuotta ( vanhuusvähennys),
18306:
18307: 36 § 5) 2 600 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
18308: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
18309: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan
18310: 376 Lakialoite n:o 146
18311:
18312:
18313: on 100 prosenttia, tal JOS prosenttimäärä on kyvyttömyyseläke on muuttunut vanhuuseläk-
18314: pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 pro- keeksi. Asetuksella voidaan 'antaa määräyksiä
18315: senttia, prosenttimäärän osoittama osuus 2 600 niistä perusteista, joiden mukaan haitta-aste
18316: markasta (invalidivähennys). Jos verovelvolli- määritellään, sekä invalidivähennyksen saami-
18317: nen on verovuonna saanut pakolliseen eläke- seksi esitettävästä sel~ityksestä.
18318: turvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,
18319: katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri sel-
18320: vitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty
18321: ,täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on myön- 57 §
18322: illetty osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen haitta- (Kuten hallituksen esityksessä.)
18323: asteen esitetyn ~selvityksen perusteella katsota
18324: olevan suurempi. Verovelvol:linen säilyttää oi-
18325: keutensa ,työkyvyttömyyseläkkeen mukaisee!1 Voimaantulo- ja soveltamissäännös
18326: invalidivähennykseen senkin jälkeen, kun työ- (Kuten hallituksen esityksessä.)
18327:
18328:
18329: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1982
18330:
18331: Pentti Liedes M. Kainulainen Sten Söderström
18332: Irma Rosnell Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
18333: 1982 vp. 377
18334:
18335: Lakialoite n:o 147
18336:
18337:
18338:
18339:
18340: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
18341: muuttamisesta
18342:
18343:
18344: Eduskunnalle
18345:
18346: Eduskunta on päättänyt tammikuussa 1982 jille. Eläkkeiden vähimmäis- ja enimmatsraJOJa
18347: säätämällään tulo- ja varallisuusverolain muu" tulisi vuosittain korjata inflaation muutoksia
18348: toksella ( 111/82) panna kansaneläkkeet verol- vastaavasti.
18349: le ja poistaa eläkeläisiltä verotuksessa eräitä SMP:n peruslinjan toteuttaminen vaatii kan-
18350: välttämättömiä vähennyksiä. Samaan asiaan liit- saneläkkeiden vapauttamista veroista. Tämän
18351: tyen eduskunta on päättänyt myös saattaa vuoksi tulisi tulo- ja varallisuusverolain 20 § :n
18352: muun sosiaaliturvan verolle, mikä sairaus- ja 1 momentin 8 kohta kumota ja liittää kansan-
18353: äitiyspäivärahojen osalta on jo osittain toteu- eläkkeet lain 22 §:n 12 kohtaan verovapaiksi
18354: tettu. Nämä päätökset ovat osoittautuneet pa- tuloiksi. Samoin tulisi johdonmukaisuuden
18355: haksi virheeksi, joka on syytä korjata. vuoksi menetellä vähimmäistoimeentulon tur-
18356: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vaavien sairaus- ja äitiyspäivärahojen osalta, mi-
18357: tulo- ja varallisuusverolain korjaamisesta vain käli ne eivät ylitä 60 markkaa päivässä, jonka-
18358: eräältä vähäiseltä osaltaan tehdyn virheen kor- laiseksi SMP:n käsityksen mukaan tasasuurui-
18359: jaamiseksi. Tämä esitys (HE n:o 254/1982 nen päiväraha tulisi määrätä. Ehdotammekin
18360: vp.) ei kuitenkaan korjaa niitä keskeisiä vääriä lakiin tätä tarkoittavat muutokset.
18361: päätöksiä, joita sosiaaliturvan ja kansaneläk-
18362: keiden verollepanon yhteydessä on tehty. Halli-
18363: tuksen esitystä pitäisikin tältä pohjalta myös Invalidi- ja vanhuusvähennys
18364: saatujen kokemusten valossa voimakkaasti kor-
18365: jata. SMP:n eduskuntaryhmä vaatiikin seuraa- Eduskunta poisti osin hallituksen esityksestä
18366: via voimakkaita korjauksia valittuun väärään osin enemmistöpäätöksellään eläkeläisiltä inva-
18367: linjaan: lidi- ja vanhuusvähennykset. Tämä merkitsee
18368: eläkeläisten verotuksen kiristymistä ja sitä, että
18369: huomattavan suuri osa eläkeläisistä saa tulevana
18370: Kansaneläkkeiden verotus vuonna käteensä vähemmän eläkettä kuin tänä
18371: vuonna. Tätä emme voi pitää oikeana, minkä
18372: SMP:n eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että vuoksi lakiin tulisi palauttaa invalidi- ja van-
18373: kansaneläkkeestä tulee kehittää kansalaisten huusvähennykset. Näin tulisi menetellä niin
18374: verovapaa peruseläke, joka turvaa jokaiselle elä- kunnallisverotuksen kuin valtionverotuksenkin
18375: keläiselle välttämättömän perustoimeentulon. osalta. Hallituksen esitys invalidivähennyksen
18376: Tämän verovapaan kansaneläkkeen tulisi olla palauttamisesta vain valtionverotukseen ei ole
18377: mielestämme 1 800 markkaa kuussa, jota vä- riittävä. Samalla tulisi käsityksemme mukaan
18378: hempää ei kenellekään eläkeläiselle saisi jäädä invalidi- ja vanhuusvähennysten markkamääriä
18379: käteen eläkkeestään. Samalla vaadimme, että korottaa aikaisemmin vallinneelta tasolta.
18380: ylisuurten eläkkeiden estämiseksi suurille eläk- Edellä esittämillämme perusteilla ja viitaten
18381: keille pannaan riittävän alhainen katto, esimer- hallituksen asiasta antamaan esitykseen n:o
18382: kiksi 5 000 markkaa kuukaudessa, jolloin myös 254 ehdotamme kunnioittaen,
18383: jo kerätyt ja edelleen kertyvät eläkerahastot
18384: riittävät hyvin eläkkeiden maksamiseen ilman että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18385: lisääntyviä rasituksia palkansaajille tai yrittä- lakiehdotuksen:
18386: 48 088.300275Y
18387: 378 Lakialoite n:o 147
18388:
18389:
18390:
18391:
18392: Laki
18393: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
18394:
18395: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18396: kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 20
18397: §:n 1 momentin 8 ja 9 kohta, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1982 anne-
18398: tussa laissa (111/82),
18399: muutetaan 22 §:n 1 momentin 12 kohta, 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 mo-
18400: mentin 2 kohta,
18401: sellaisina kuin niistä ovat 22 §:n 1 momentin 12 kohta ja 36 §:n 1 momentin 5 kohta
18402: 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (111/82) ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta 3
18403: päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (870/82), sekä
18404: lisätään lakiin siitä 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla (111/82) kumottujen 36
18405: §:n 1 momentin 1 kohdan ja 57 §:n 1 momentin 3 kohdan tilalle uudet 36 §:n 1 mo-
18406: mentin 1 kohta ja 57 §:n 1 momentin 3 kohta seuraavasti:
18407:
18408: 22 § markasta (invalidivähennys). Asetuksella voi-
18409: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: daan antaa säännöksiä niistä perusteista, joiden
18410: mukaan haitta-aste määritellään, sekä invalidi-
18411: 12) kansaneläkettä lisineen, eläkkeensaajien vähennyksen saamiseksi esitettävästä selvityk-
18412: asumistukilain (591/78) mukaista asumistukea, sestä.
18413: perhe-eläkelain (38/69) mukaista perhe-eläket-
18414: tä tai koulutustukea, huoltoapulain 5 §:n mu-
18415: kaista elatusta eikä enintään 60 markkaa päi- 57 §
18416: vässä suuruista päivä- tai äitiysrahaa tahi muuta Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
18417: korvausta, joka suoritetaan sairausvakuutuslain osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
18418: (364/63) tai pakollisen tapaturma- tai liiken- rosta vähennetään:
18419: nevahinkoturvan nojalla,
18420: 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentiri
18421: 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
18422: 36 § 1 320 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
18423: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
18424: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi
18425: 1) 2 000 markkaa, milloin hän ennen vero- mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
18426: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikym- senttimäärän osoittama osuus 1 320 markasta,
18427: mentäviisi vuotta ( vanhuusvähennys), sekä
18428: 3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momen-
18429: 5) 5 200 markkaa, jos hänellä on sairaudes- tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,
18430: ta, viasta tai vammasta ·aiheutunut pysyvä hait- 200 markkaa.
18431: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu-
18432: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä
18433: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 pro- Voimaantulo- ja soveltamissäännös
18434: senttia, prosenttimäärän osoittama osuus 5 200 (Kuten hallituksen esityksessä.)
18435:
18436:
18437: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1982
18438:
18439: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
18440: Urho Pohto Urpo Leppänen
18441: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
18442: 1982 vP· 379
18443:
18444: Lakialoite n:o 148
18445:
18446:
18447:
18448:
18449: Pihlajamäki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36
18450: ja 57 §:n muuttamisesta
18451:
18452:
18453: Eduskunnalle
18454:
18455: Ensi vuoden alussa sosiaalietuuksien vero- eläketulovähennyksen m1t01ttamisesta sellaisek-
18456: tettavuuden laajentuessa myös kansaneläkkei- si, että se saattoi korvata myös invalidivähen-
18457: siin saavat pienituloiset eläkeläiset erityisen nyksen. Sovellutusesimerkit osoittavat nyt kui-
18458: eläketulovähennyksen. Valtionverotuksessa se tenkin, että eläkkeellä olevien invalidien vero-
18459: on lähes täyden kansaneläkkeen suuruinen ja tus kiristyy nykyisestään merkittävästi jo suh-
18460: kunnallisverotuksessa hieman sitä suurempi. teellisen alhaisella tulojen tasolla, vaikka sa-
18461: Eläketulon vähennysoikeus supistuu jyrkästi manaikaisesti muilla eläkkeensaajilla verotuksen
18462: kokonaistulon ylittäessä täyden vähennyksen. lieventyminen lisää tuloja.
18463: Siten tätä vähennystä ei enää saa valtion tulo- Erityisesti ikääntyneiden ja vaikeavammais-
18464: verotuksessa sellainen eläkkeensaaja, jonka ko- ten invalidien itsenäisen toimeentulon ja oma-
18465: konaistulo ylittää 2 700 markkaa kuukaudessa. vastuisen elämisen mahdollisuuksien turvaami-
18466: Kunnallisverotuksessa vastaava tuloraja on noin seksi tulisi heillä edelleen olla oikeus tehdä val-
18467: 3 000 markkaa. tion- ja kunnallisverotuksessa myös eläketulois-
18468: Hallituksen esitystä eduskunnalle tulo- ja va- taan kohtuullinen vähennys invaliditeetista
18469: rallisuusverolain muuttamiseksi, vanhuusvähen- aiheutuvien erityisten lisämenojen ja toimeen-
18470: nyksestä luopumiseksi sekä invalidivähennyksen tulovaikeuksien vuoksi.
18471: poistamiseksi eläketulojen osalta perusteltiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18472: eläketulovähennyksen aikaansaamisella. Esityk-
18473: sen eduskuntakäsittelyssä otettiin huomioon että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18474: keskeisenä näkökohtana hallituksen ilmoitus lakiehdotuksen:
18475:
18476:
18477:
18478:
18479: Laki
18480: tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta
18481:
18482: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
18483: varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta
18484: 1982 annetussa laissa (111/82), sekä 57 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 3
18485: päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa ( 870/82), näin kuuluviksi:
18486:
18487: 36 § kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä
18488: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30
18489: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen- prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus
18490: tää: 2 600 markasta (invalidivähennys). Jos vero-
18491: velvollinen on verovuonna saanut pakolliseen
18492: 5) 2 600 markkaa, jos hänellä on sairaudes- eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket-
18493: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait- tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri sel-
18494: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- vitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnet-
18495: 380 Lakialoite n:o 148
18496:
18497:
18498: ty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on myön- määritellään, sekä invalidivähennyksen saami-
18499: netty osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen hait- seksi esitettävästä selvityksestä.
18500: ta-asteen esitetyn selvityksen perusteella kat-
18501: sota olevan suurempi. Verovelvollinen säilyttää
18502: oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen 57 §
18503: invalidivähennykseen senkin jälkeen kun työ- (Kuten hallituksen esityksessä.)
18504: kyvyttömyyseläke on muuttunut vanhuuseläk-
18505: keeksi. Asetuksella voidaan antaa määräyksiä Voimaantulo-ja soveltamissäännös
18506: niistä perusteista, joiden mukaan haitta-aste (Kuten hallituksen esityksessä.)
18507:
18508:
18509: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1982
18510:
18511: Veikko Pihlajamäki Eino Loikkanen
18512: 1982 vp. 381
18513:
18514: Lakialoite n:o 149
18515:
18516:
18517:
18518:
18519: Hautala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 ja
18520: 57 § :n muuttamisesta
18521:
18522:
18523: Eduskunnalle
18524:
18525: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Hallitus ei esitä invalidivähennyksen markka-
18526: invalidivähennyksen palauttamisesta eläkeläisille määriä korotettavaksi, vaikka niiden reaaliarvo
18527: (HE n:o 254). Hallituksen esitys on kuiten- on vuosien kuluessa laskenut murto-osaan alku-
18528: kin puutteellinen siltä osin, että se koskisi peräisestä arvostaan. Tämän vuoksi invalidivä-
18529: vain valtionverotuksessa myönnettävää invalidi- hennys olisi kunnallisverotuksessa korotettava
18530: vähennystä. vähintään 5 000 markkaan ja valtionverotuk-
18531: Kansaneläkkeiden verollepanon yhteydessä sessa 1 000 markkaan.
18532: invalidivähennys kuitenkin poistettiin sekä Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18533: kunnallis- että valtionverotuksessa. Näin ollen
18534: se tulisi palauttaa myös kunnallisverotukseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18535: lakiehdotuksen:
18536:
18537:
18538:
18539:
18540: Laki
18541: tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta
18542: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
18543: varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin
18544: ne ovat 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (870/82), näin kuuluviksi:
18545:
18546: 36 § se on myönnetty osaeläkkeenä, jollei verovel-
18547: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- vollisen haitta-asteen esitetyn selvityksen perus-
18548: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: teella katsota olevan suurempi. Verovelvolli-
18549: nen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläk-
18550: 5) 5 000 markkaa, jos hänellä on sairau- keen mukaiseen invalidivähennykseen senkin
18551: desta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttu-
18552: haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen nut vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan
18553: mukaan on 100 prosenttia, tai jos prosentti- antaa määräyksiä niistä perusteista, joiden mu-
18554: määrä on pienempi, mutta kuitenkin vähin- kaan haitta-aste määritellään, sekä invalidivä-
18555: tään 30 prosenttia, prosenttimäärän osoittama hennyksen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
18556: osuus 5 000 markasta (invalidivähennys). Jos
18557: verovelvollinen on verovuonna saanut pakolli-
18558: seen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyys- 57 §
18559: eläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
18560: eri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
18561: myönnetty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos verosta vähennetään:
18562: 382 Lakialoite n:o 149
18563:
18564: senttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta,
18565: 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin sekä
18566: 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
18567: 1 000 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
18568: kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
18569: prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi, Voimaantulo- ja soveltamissäännös
18570: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro- (Kuten hallituksen esityksessä.)
18571:
18572:
18573: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1982
18574:
18575: Sauli Hautala Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
18576: Esko Almgren Antero Juntumaa Erkki Korhonen
18577: Väinö Rautiainen Impi Muroma Jorma Fred
18578: 1982 vp. 383
18579:
18580: Lakialoite n:o 150
18581:
18582:
18583:
18584: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
18585: misesta
18586:
18587:
18588: Ed u sk u n n a 11 e
18589:
18590: Hallitus esittää tulo- ja varallisuusverolain läisille, joiden käteen jäävä tulo ilman korjauk-
18591: 57 § :n muuttamista siten, että valtionverotuk- sia tai hallituksen esityksen mukaisella pienellä
18592: sessa verosta myönnettävä invalidivähennys parannuksella vähenisi ja joka kuitenkin halli-
18593: myönnettäisiin myös silloin, kun verovelvolli- tuspuolueidenkin olisi mahdollista hyväksyä.
18594: sella on vain eläketuloa. Valtionverotuksen in- Jotta parannusta saataisiin aikaan esitämme in-
18595: validivähennyksen palauttaminen lisäisi verovel- flaatiotarkistuksen suuruisia korotuksia aiem-
18596: vollisen käytettävissä olevaa tuloa enintään 55 min hyväksyttyihin tai hallituksen nyt esittä-
18597: markalla kuukaudessa siitä, mitä se vuodeksi miin markkamääriin.
18598: 1983 säädettyjen veroperusteiden mukaan olisi. Vuonna 1974 tehdyt työeläke- ja kansanelä-
18599: Huomattavaa on, että hallitus ei sisällyttänyt kelain muutokset korottivat eläkkeiden kerty-
18600: kyseisen vähennyksen palauttamista aiemmin män enimmäismääriä 40 %:sta 60 %:iin. Täl-
18601: syksyllä antamaansa tulo- ja varallisuusverolain löin etuoikeutettiin TEL-järjestelmän vähim-
18602: muutosesitykseen, vaan teki muutosesityksensä mäisehtojen mukainen eläke kokonaan siten.
18603: vasta eduskunnassa ja julkisuudessa käydyn että se ei vaikuttanut eläkkeensaajan kansan-
18604: voimakkaan keskustelun ja vaatimusten jälkeen. eläkkeen tukiosan saamiseen. Näin ollen näiden
18605: Hallituksen esittämä invalidivähennys valtion- eläkkeensaajien verovapaan kansaneläkkeen
18606: verotuksessa ei tuo kuitenkaan riittävää paran- osuus kokonaiseläkkeestä oli suurempi kuin
18607: nusta niille noin 200 000 eläkkeensaajalle, 1. 7. 1975 jälkeen eläkkeelle jääneiden, mistä
18608: joiden käteen jäävän tulon on arvioitu vähene- nyt aiheutuu suhteellisesti suurempi veronkoro-
18609: vän kansaneläkeuudistuksen yhteydessä vuoden tus kuin muille eläkkeensaajille. Hallitus myön-
18610: 1983 alusta. tää ongelman olemassaolon ns. vanhojen työ-
18611: Kokoomus esittikin aiemmin syksyllä tulo- eläkkeiden osalta, mutta ei edes yritä poistaa
18612: ja varallisuusverolain vuoden 1983 verotukses- sitä. Tämän epäkohdan poistamiseksi esitämme
18613: sa noudatettaviksi tarkoitettuja muutosesityk- näille eläkkeensaajille myönnettäväksi erityistä
18614: siä käsiteltäessä invalidi- ja vanhuusvähennyk- 7 000 markan kunnallisverotuksessa ja 700
18615: sen palauttamista sekä valtionverosta tehtäväksi markan valtionverosta tehtävää työeläkevähen-
18616: että kunnallisverotukseen. Kansaneläkeuudistuk- nystä 36 ja 57 §:ään.
18617: sen yhteydessä oli tarkoitus, että eläketulovä- Jos invaliditeetin määrittely hyväksyttäisiin
18618: hennys korvaa vanhuusvähennyksen ja invalidi- hallituksen esityksen mukaisesti, johtaisi tämä
18619: vähennyksen. Eläketulovähennys on kuitenkin siihen, että valtionverotuksessa ja kunnallisve-
18620: tulovähenteinen, joten kaikki eivät voi käyttää rotuksessa invalidivähennys myönnettäisiin eri
18621: sitä hyväkseen, jolloin jo hyvinkin alhaisissa perusteilla ja eläkeläisten osalta myös invalidi-
18622: tuloluokissa tapahtuu nettotulon vähennystä. teetin määrittely poikkeaa toisistaan.
18623: Tämän vuoksi kokoomus esitti invalidi- ja van- Hallitukselle on sosiaali- ja terveysministe-
18624: huusvähennysten palauttamista lieventääkseen riössä valmisteltu eläkkeiden indeksitarkistuk-
18625: eläkeläisten tuloissa tapahtuvia nettotulon vä- sen varhennusta, joka siirtäisi korotuksen suo-
18626: hennyksiä. Näitä ehdotuksia eivät tuolloin hal- ritettavaksi 1. 7. 1983 sijasta jo helmikuussa
18627: lituspuolueet kuitenkaan hyväksyneet. 1983. Katsomme, että tämä varhennus tulisi
18628: toteuttaa, vaikkakin sen vaikutus eläkeläisten
18629: Kokoomus esittää edelleen invalidi- ja van- käteen jäävään tuloon on melko vähäinen.
18630: huusvähennysten palauttamista sekä valtionve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18631: rotukseen että kunnallisverotukseen myös vain
18632: eläketuloa saaville. Esitämme tässä yhteydessä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18633: vaihtoehtoa, joka toisi parannusta niille eläke- lakiehdotuksen:
18634: 384 Lakialoite n:o 150
18635:
18636:
18637:
18638: Laki
18639: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
18640:
18641: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18642: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- j&. varallisuusverolain 36 §:n 1 mo-
18643: mentin 5 kohta ja 57 § :n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat 3 päivänä joulukuuta
18644: 1982 annetussa laissa (870/82), sekä
18645: lisätään lakiin siitä 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla (111/82) kumottujen
18646: 36 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 57 §:n 1 momentin 3 kohdan tilalle uusi 36 §:n 1 mo-
18647: mentin 1 kohta ja 57 §:n 1 momentin 3 kohta sekä uusi 36 §:n 1 momentin 1 a kohta ja
18648: 57 §:n 1 momentin 3 a kohta seuraavasti:
18649:
18650: 36 § 57 §
18651: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
18652: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: osan vuodesta on asunut Suomessa, tuloverosta
18653: 1) 1100 markkaa, milloin hän ennen vero- vähennetään:
18654: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
18655: täviisi vuotta ( vanhuusvähennys), 2) jos hänelle on myönnetty 36 § :n 1 mo-
18656: 1 a) 7 000 markkaa, jos hän on siirtynyt työ- mentin 5 kohdan mukainen 2 850 markan suu-
18657: eläkkeelle ennen 1. 7. 1975 ja saanut 1. 7.1975 ruinen invalidivähennys 7 30 markkaa, ,tai jos
18658: -31. 12. 1982 työeläkkeen lisäksi sekä kansan- 36 § :n 1 momentin 5 kohdan mukaan myön-
18659: eläkkeen perusosan että tukiosan, netty vähennys on määrältään pienempi kuin
18660: 2 850 markkaa, vastaava suhteellinen osuus
18661: 5) 2 850 markkaa ansiottilostaan, jos hänellä 730 markasta, sekä
18662: on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut 3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
18663: pysyvä haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvi- tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,
18664: tyksen mukaan on 100 prosenttia, tai jos pro- 110 markkaa,
18665: senttimäärä on pienempi, mutta kuitenkin vä- 3 a) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
18666: hintään 30 prosenttia, prosenttimäärän osoitta- tin 1 a kohdan mukaiseen vähennykseen, 700
18667: ma osuus 2 850 markasta (invalidivähennys). markkaa.
18668: Vähennys myönnetään kuitenkin enintään an-
18669: siotulon suuruisena. Asetuksella voidaan antaa
18670: säännöksiä niistä perusteista, joiden mukaan
18671: haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-
18672: sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä. Voimaantulosäännös
18673: (Kuten hallituksen esityksessä.)
18674:
18675: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1982
18676:
18677: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
18678: Matti Jaatinen Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi
18679: Heikki Perho Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala
18680: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio
18681: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne
18682: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen
18683: Matti Hokkanen Ritva Laurila Helge Saarikoski
18684: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen
18685: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
18686: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari Torikka
18687: Lauri lmpiö Saara Mikkola Martti Ursin
18688: Aila Jokinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
18689: Pekka Jokinen Tapani Mörttinen Matti Viljanen
18690: Heikki Järvenpää Olavi Nikkilä Mauri Vänskä
18691: Ilkka Kanerva Matti Pelttari Ben Zyskowicz
18692: 1982 vp. 385
18693:
18694: Lakialoite n:o 151
18695:
18696:
18697:
18698:
18699: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain :36
18700: ja 57 § :n muuttamisesta
18701:
18702:
18703: Eduskunnalle
18704:
18705: . Edu!ikunta on päättänyt tammikuussa 1982 keille pann~tan riittävän alhainen kAtto, esimer-
18706: ~äätiimiUlään tulo-. ja varallisuusverolain muu- kiksi 5 000 markkaa kuukaudessa, jolloin ~pyös
18707: tokSella (111/82) panna kansaneläkkeet verolc jo kerätyt ja edelleen kertyvät · eläkerahastot
18708: le ja. poistaa eläkeläisiltä verotuksessa eräitä riittävät hyviri eläkkeiden maksamiseen ilman
18709: vält~äin.ättömiä vähennyksiä. Sar:naan ,as~:an liit- lisääntyviä rasituksia palkansaajille tai yrittä:
18710: tyen edusktinta on päättänyt myös saattaa muun jille. EläkkeiCI.en: · vähimmäis~ ja· enimmliisrajoja
18711: sosiaaHturvan verolle, mikä sairaus- ja. äitiyspäi- tulisi vuosittain korjata inflaation muutoksia
18712: värahoj~n osalta on jo osittain toteutc;;ttu. Nä~ vastaavasti.
18713: ipä päätökset ovat osoittautuneet pa}laksi vir~
18714: heeksi, jo~a on syytä korjata. · . ·. ,
18715: .·. Hallims on antanut eduskup11al1e. esityksen Invldidi} ja varihuusväheoriys
18716: tUJ.c}:; ja · varallisuusverolain korjaamisesta vain,
18717: eräältä .v~häiseltä .. osaltaan tehdyn.. virhe~n ;~or~Eduskunta poisti osin hallituksen esitykses~
18718: jaaroise~sj . .Tämä esitys (HE; h:o 254/t9~4 tä . osin enemmistöpäatöksellään eläkeläisiltä
18719: vp .. ) ei-kuitenkaan korjaa niidi keskeisiä vää- irivalidi- ja vanhuusvähehnykset. ·Tämä merkit~
18720: riä päätöksiä, joita sosiaaliturvan ·ja k~nsan~ see eläkeläisten :verotuksen kiristymistä. ja sitä;
18721: eläkkeiden verollepanen yhteydessä on tehty. että huomattavan suuri osa eläkeläisistä . saa
18722: Hallitul.csen .·esitystä . pitäisi~® .. .tältä ·,pohjalta
18723: tulevana vuonna käteensä vähemmän eläkettä
18724: myös saafujeti kokemusten valoss~ voiJW!~kaas kuiri tänä vuonna. Tatä emme voi pitää oikea~
18725: ti korjata. SMP:n eduskuntaryhmä vaatiikin na, minkä vuoksi lakiin tulisi palauttaa inva-
18726: voimakkaita korjauksia valittuun väärään lin- lidi- ja vanhuusvähennykset. Näin tulisi mene-
18727: jaan. tellä niin kunnallisverotuksen kuin valtionve-
18728: rotuksenlrin dsalta.: Hallituksen ·esitys. 'in\ralidi-
18729: vähennyksen palauttamisesta vain valtionvero-
18730: ;.· Kansaneläkkeiden :verotus , tukseen · ei ole riittävä. Sama:lla tUlisi käsityk-
18731: semme mukaan invalidi- .· ja vanhuusvähennys-
18732: SMP:n edusk~ntaryhmä. o~ sitä mieltä, että ten markkamääriä korottaa aikaisemmiri vallin-
18733: kansaneläkkeestä tulee kehittää kansalaisten ve- neelta tasolta.
18734: rovapaa peruseläke, joka turvaa jokaiselle elä- Edellä esittämillämme perusteilla ja viitaten
18735: keläiselle välttämättömän perustoimeentulon. hallituksen asiasta antamaan esitykseen n:o
18736: Tämän verovapaan kansaneläkkeen tulisi olla 254 ehdotamme kunnioittaen,
18737: mielestämme 1 800 markkaa kuussa, jota vä-
18738: hempää ei kenellekään eläkeläiselle saisi jäädä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18739: käteen eläkkeestään. Sama.lla vaadimme, että lakiehdotuksen:
18740: ylisuurten eläkkeiden estämiseksi suurille eläk-
18741:
18742:
18743:
18744:
18745: 49 08830027.5Y
18746: Lakialoite a:o 151
18747:
18748:
18749:
18750: Laki
18751: tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta
18752:
18753: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18754: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 36
18755: §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta,
18756: sellaisina kuin niistä ovat 36 §:n 1 momentin 5 kohta 5 päivänä helmikuuta 1982 anne-
18757: . tussa laissa (111/82) ja 57 §:n 1 m.omentin 2 kohta 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa
18758: laissa (870/82), sekä
18759: lisätään lakiin siitä 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla (111/82) kumottujen 36
18760: §:n 1 momentin 1 kohdan ja 57 §:n 1 momentin 3 kohdan tilalle uudet 36 §:n 1 momentin
18761: 1 kohta ja 57 §:n 1 momentin 3 kohta seuraavasti:
18762:
18763: 36 § 57 §
18764: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
18765: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää~ osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
18766: 1) 2 000 markkaa, milloin hän ennen verfr verosta vähennetään:
18767: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
18768: täviisi vuotta (vanhuusvähennys), 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
18769: tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
18770: 5) 5 200 markkaa, jos häneHä on sairaudes- 1 320 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
18771: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait- kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
18772: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
18773: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
18774: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 pro- senttimäärän osoittama osuus 1 320 markasta,
18775: senttia, prosenttimäärän osoittama osuus 5 200 sekä
18776: markasta (invalidivähennys). Asetuksella voi- 3} jos hänellä on oikeus 36 s~n 1 momen-
18777: daan antaa säännöksiä niistä perusteista, joi- tin t kohdan mukaiseen vanhuusvähetmykseen,
18778: den mukaan haitta-aste määritellään, sekä inva- 200 markkaa.
18779: lidiväbennyksen saamiseksi esitettävästä selvi-
18780: tyksestä.
18781: Voimaantulo- ja soveltamissäännös
18782: (Kuten hallituksen esityksessä.)
18783:
18784:
18785: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1982
18786:
18787: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
18788: Urpo Leppänen Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
18789: 1982 vp. 387
18790:
18791: Lakialoite n:o 152
18792:
18793:
18794:
18795:
18796: Hautala ym.: Ehdotukset laeiksi verotuslain 72 §:n 1 momentin
18797: 4 kohdan ja 2-4 momentin sekä tappiontasauksesta tulo-
18798: verotuksessa annetun lain 10 §:n kumoamisesta
18799:
18800:
18801: Eduskunnalle
18802:
18803: Hallitus esittää eräitä lievennyksiä harkin- Mielestämme harkintaverotuksesta tulee
18804: taverotukseen (HE n:o 251). Mielestämme kokonaan luopua. Tämän vuoksi ehdotamme,
18805: ehdotukset eivät kuitenkaan ole riittäviä. että verotuslain 72 § :n 1 momentin 4 kohta
18806: Harkintaverotus soveltuu huonosti yleiseen sekä 2, 3 ja 4 momentti kumottaisiin.
18807: oikeustajuntaan, koska siinä verovelvollinen Hallituksen esityksen viides lakiehdotus liit-
18808: joutuu maksamaan veroa olemattomasta tulos- tyy tulolähteen tappion määrittelyyn harkinta-
18809: ta. Mielestämme harkintaverotuksesta tulisi ko- verotusta sovellettaessa. Koska ehdotamme
18810: konaan luopua. harkintaverotuksesta luovuttavaksi, tulisi tap-
18811: Harkintaverotusta on perusteltu sillä, että piontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain
18812: näin turvataan kunnille mahdollisuus saada 10 § myös kumota.
18813: verotuloja sen alueella toimiviita yrityksiltä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18814: Tätä tavoitetta harkittaessa on muistettava, että
18815: yritykset tuovat kuntiin työpaikkoja ja sitä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
18816: kautta verotuloja. Monessa kunnassa yritykset lakiehdotukset:
18817: joutuvat lisäksi maksamaan kuntien järjestämis-
18818: tä energiahuolto- ym. palveluista.
18819:
18820:
18821:
18822:
18823: 1.
18824:
18825: Laki
18826: verotuslain 72 § :n 1 momentin 4 kohdan sekä 2-4 momentin kumoamisesta
18827:
18828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18829:
18830: Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 laissa (388/76) ja 4 momentti 31 päivänä jou-
18831: annetun verotuslain (48/58) 72 §:n 1 momen- lukuuta 1974 annetussa laissa (1024/74).
18832: tin 4 kohta sekä 2, 3 ja 4 momentti, sellaisina
18833: kuin niistä ovat 2 momentti 24 päivänä kesä-
18834: kuuta 1968 annetussa laissa ( 36 7/68), 3 mo- Voimaantulo-ja soveltamissäännös
18835: mentti 14 päivänä toukokuuta 1976 annetussa (Kuten hallituksen esityksessä.)
18836: 388 I.akiJ4}oite n: o 152
18837:
18838:
18839:
18840: 2.
18841: Laki
18842: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 10 §: n kumoamisesta
18843:
18844: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18845:
18846: Täten kumotaan tappiontasauksesta tulove- Voimaantulo- ja soveltamissäännös
18847: rotuksessa 24 päivänä kesäkuuta 1968 anne- (Kuten hallituksen esityksessä.)
18848: tun lain (362/68) 10 §.
18849:
18850:
18851: ' Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1982
18852:
18853: · Sauli Hautala Erkki Korhonen Impi Muroma
18854: Esko Almgren Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
18855: : Olavi Ronkainen Jorma Fred Asser Stenbäck .
18856:
18857:
18858: .. i~:
18859: 1982 vp. 389
18860:
18861: Lakialoite n:o 153
18862:
18863:
18864:
18865:
18866: Impiö: Ehdotus laiksi Ounasjoen erityissuojelusta
18867:
18868:
18869:
18870: Eduskunnalle
18871:
18872: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Vesilain järjestelmä hyväksyisi sinänsä Ounas-
18873: laiksi Ounasjoen erityissuojelusta (HE n:o joen voimatalouden hyväksikäytön tietyin edel-
18874: 279/1982 vp.). Esityksen mukaan voimalaitok7 lytyksin. Tämän vuoksi on mielestäni joh~
18875: sen rakentamiseen Ounasjoessa, siihen laskevis• donmukaista, että lainsäädännössä sallitun vesi-
18876: sa sivujoissa sekä Ounasjärveen laskevissa joissa voiman käytön estyminen tulee yhteiskunnan
18877: ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tarkoitet- taholta hyvittää kuten luonnonsuojelussa yleen-
18878: tua lupaa. Näiltä osin voin yhtyä hallituksen sä on tapana; näin tapahtui esimerkiksi hiljat-
18879: esitykseen ja totean hallituksen tavoin, että esi- tain UKK-puiston osalta. Ounasjoen suojelemi-
18880: tys merkitsee poikkeusta vesilain mukaisiin ve- nen arvokkaana vesistökokonaisuutena on tar-
18881: den käyttöä koskeviin säännöksiin ja kysymys peellista. Tämän tulee kuitenkin tapahtua poik-
18882: on erillisratkaisusta, josta on säädettävä nimen- keamatta lainsäädännössä yleisesti omaksutuista
18883: omaisella erityislailla. periaatteista.
18884: Lakiesityksen mukaan rakentamlskiellosta ai- Mielestäni tarkoituksenmukaisin keino olisi
18885: heutuvasta korvausvelvollisuudesta säädetään ollut toteuttaa Ounasjoen suojelu siten, että
18886: tarvittaessa erikseen. Tähän en voi yhtyä sen valtio olisi ostanut Ounasjoen koskiosuudet.
18887: paremmin periaatteelliselta kuin käytännöllisel- Näin olisi voitu välttyä vesivoiman käytön es-
18888: täkään kannalta. Ellei lakiin sisälly korvaus• tymisen korvaamiselta erikseen Ounasjoen suo-
18889: säännöksiä tai niistä säädetä muutoin saman~ jelulaissa tai muussa lainsäädännössä. Hankit-
18890: aikaisesti, syntyy ennakkotapaus siitä, että mer- taessa kosket valtiolle olisi voitu käyttää sitä
18891: kittäviä taloudellisia arvoja voidaan siirtää suo. hintatasoa, joka· saadaan selville Ounasjoella
18892: jelun piiriin ilman korvauksia ja kompensaa- suoritetuista koskikaupoista muutettuna tämän
18893: tioita niin yksityisten kuin kuntien samalla ta- päivän hintatasoon. Kun vesivoima olisi ollut
18894: valla kuin eri yhtiöiden osalta. Tarveharkintai- valtion hallussa, suojelumääräys olisi voitu an-
18895: nen korvausvelvollisuus joskus tulevaisuudessa t;la yksinkertaisella Ounasjoen vesistöjen suo-
18896: synnyttää välittömästi mahdollisuuden, joka sal• jelulailla. Tätä ratkaisua puoltaisi se seikka,
18897: lii vuosien, jopa vuosikymmenten viivyttelyn. että Kemijoki Oy:ssä, joka omistaa Ounas-
18898: Käytännöllisenä esimerkkinä ovat Kemijoen pää~ joessa 94,4% joen koko vesivoimasta, on puo-
18899: uoman vuosikymmeniä viipyneet korvauskysy- lestaan Suomen valtio suurimpana osakkeep-
18900: mykset. Erityisen outoon valoon joutuu Ounas- omistajana. .
18901: jokivarren kuntien asema, mikäli korvauskysy- Kahden ajankohtaisen esimerkin avulla voi-
18902: mykset hoidetaan tarpeen mukaan, kun jo ole~ daan osoittaa, että Ounasjoen· suojelupäätök-
18903: massa olevalla lainsäädännöllä kuntien erityis- sellä ilman samanaikaista korvm,tslainsään-
18904: tarpeet tunnustetaan tänä hetkenä, jolloin vesi~ nöstöä synnytetään välittömästi korvaustarve,
18905: voiman hyödyntäminen ainakin periaatteessa on joka ei toteudu välittömästi, tuskin milloin-
18906: mahdollista. Aluepoliittisten lakien perusteella kaan. Enontekiön·. kunnanvaltuuston päätöks€1,.
18907: valtioneuvoston päätöksellä Kittilän ja Enonte- lä tuetaan tällä hetkellä kunnan sähkölaitok-
18908: kiön kunnat on nimetty erityisaluekunniksi. sen suunnittelemaa pienvoimalahanketta erää-
18909: Tämä edellyttää sitä, että kaikki toimenpiteet seen Ounasjoen sivujokeen, }ota suojelupäätös
18910: tukevat kuntien kehitystä. myös koskee. Pienvoimalahanke. on erittäin vah-
18911: Vesialueen hyväksikäyttö estyy lakiesityksen vasti perusteltu sähköenergian riittävyyden, toi-
18912: mukaan· vesilain 3 luvussa säännellyn vesivoi- mitusvarmuuden turvaamisen sekä energil}n
18913: man käytön osalta aina pienvoimaloita myöten. toimituslaadun .parantamisen näkökohpilla •..Se
18914: 390 Lak.ialuite n:o 153
18915:
18916: takaisi myös sähköenergian kuluttajahintojen asetti 3. 11. 1982 toimikunnan, jonka tehtävä-
18917: pysyttäm1sen mahdollisimman alhaisina, mer- nä on selvittää verotusta koskevan lain muu-
18918: kitsisi työllistävää vaikutusta maan pahimman tosta.
18919: prosentuaalisen työttömyyden kunnassa ja var- Kittilän kunnanvaltuuston tekemiin päätök-
18920: mistaisi sen, ettei Enontekiöllä olisi yli sata siin viitaten Kittilän kunnanhallitus esittää
18921: sähkökatkosta kuten vuonna 1982. Sähkö tulee 19. 1. 1983 eduskuntaryhmille jättämässään
18922: kaiken lisäksi Ruotsista, joka on lisäksi vaa- muistiossa seuraavaa: "Kittilän kunnalle aiheu-
18923: timassa vajaan kymmenen vuoden kuluttua tuu useiden miljoonien äyrien jatkuva menetys
18924: Enontekiön kunnalta ainakin 10 milj. markkaa, vesivoimatulojen verotusmahdollisuuden menet-
18925: kun kasvavan energiantarpeen johdosta syöt- tämisestä. Tämän menetyksen osittain kompen-
18926: tölinjaa Kiirunan ja Kaaresuvannon välillä on soimiseksi Kittilän kunta on esittänyt vesivoi-
18927: vahvistettava 130 kV :n jännitteelle. Enonteki- malaitosten verotusta koskevien säännösten
18928: ön kunnan liittäminen Suomen valtakunnan ver- muuttamista siten, että voimayhtiöiden vero-
18929: kostoon on toistaiseksi vain puheenaiheena. Mi- tuotto jaetaan eri voimalaitoksille niiden teho-
18930: käli tämän päivän hinnoilla energia tulisi suo- jen suhteessa ja että kullekin vesistön varrella
18931: malaisesta valtakunnan verkosta, olisi sähkö- sijaitsevalle kunnalle tuleva osuus määräytyisi
18932: energian keskihintaa laskettava vähintään 10 siten, että sijaintikunta saisi puolet verotuotosta
18933: p/kWh, jotta Enontekiön kunta voisi pitää si- ja toinen puoli tuotosta jaettaisiin vesistön va-
18934: tä varteenotettavana energiahuoltovaihtoehto- luma-alueen kunnille valuma-alueen suuruuden
18935: na taloudellisesti. Lisäksi valtion tulisi sitoutua mukaisessa suhteessa. Säännöstelyaltaiden osal-
18936: vastaamaan 100-prosenttisesti syöttöverkoston ta voimayhtiöiden verotuksen tulisi tapah-
18937: vuotuisista siirto-, hoito- ja kunnossapitokus- tua kuitenkin siten, että altaiden johdosta syn-
18938: tannuksista. Kunta on luonnollisesti uhrannut tyvä energian lisätuotto verotetaan kaikkien sa-
18939: varoja pienvoimalahankkeen suunnitteluun. To- massa vesistössä olevien voimalaitosten osalta
18940: teuttamista ajatellen kunta vastustaa jyrkästi altaan sijaintikuntaan." Edelleen Kittilän kun-
18941: Ounasjoen sivujoen, johon voimalaitos on tar- nanhallitus esittää seuraavaa: "Kemijoki Oy:n
18942: koitus rakentaa, suojelemista. Kunnan ja kun- osakkaat ovat oil{eutetut saamaan ns. osakas-
18943: talaisten taholla pidetään luonnollisesti valtion sähköä yhtiöjärjestyksen perusteella määrättä-
18944: korvausvelvollisuutta itsestään selvänä asiana vään omakustannushintaan omistamiensa osak-
18945: siinä tapauksessa, että eduskunta katsoo vas- keiden mukaisessa suhteessa. Osakassähkön
18946: toin kunnan tahtoa ja etua Ounasjoen suojelun saantiin ei ole vaikuttanut, onko yhtiötä perus-
18947: sivujokineen välttämättömäksi. Pienvoimalan tettaessa apportoitu Kemijoen pääuoman vai
18948: rakentaminen olisi ollut perusteltua kohtuulli- sivujokien vesivoimaa, vaan osakkaat ovat oi-
18949: sen sähkönhinnan vuoksi sekä asumista suojaa- keutetut saamaan em. osuutensa kulloinkin tuo-
18950: vana että elinkeinoelämää kehittävänä. tetusta Kemijoki Oy:n sähköstä. Apporttina on
18951: Toisena esimerkkinä monista mahdollisista yhtiöön pantu vesiosuuksia koko Kemijoen ve-
18952: esimerkkitapauksista on syytä ottaa esille Kit- sistöalueella ja siis myös Ounasjoen alueella.
18953: tilän kunnanvaltuuston kannanotto varsin eri- Kittilän kunta katsoo, että koska Kemijoki
18954: laisesta lähtökohta-asetelmasta johtuen ja siitä Oy:n osakkuussähkön määrää laskettaessa ote-
18955: riippumatta. Kittilän kunnanvaltuuston enem- taan huomioon yhtiön osakkaiden muun muas-
18956: mistö päinvastoin kuin Enontekiön kunnanval- sa Ounasjoessa omistamat vesiosuudet, olisi jo
18957: tuuston enemmistö pitää Ounasjoen suojelua tämänkin vuoksi vesivoimalaitosten verotus-
18958: tarpeellisena. Tästä huolimatta Kittilän kun- säännösten muuttaminen Kittilän kunnan esi-
18959: nanvaltuusto on selvästi asettanut korvausvaa- tyksen mukaisesti erittäin perusteltua. Ounas-
18960: timuksia kuten työpaikkojen menetysten osal- joen erityissuojelua koskevan lain säätämisen
18961: ta kompensaatiovaatimuksia sekä toimittanut yhteydessä tulisi tehdä päätös vesivoimalaitos-
18962: ne valtioneuvoston tietoon ennen lakiesityksen ten verotuskäytännön muuttamisesta Kittilän
18963: antamista. Ehkä merkittävin periaatteellinen ky- kunnan esityksen mukaisesti."
18964: symys on voimalaitosten verotusta koskevien Kittilän niin kuin Enontekiönkin kunnan
18965: säännösten mauttamisesitys, josta Kittilän kun- näkökannalta katsottuna Kemijoen valjastami-
18966: ta on tehnyt yksimielisen päätöksen saattaen nen on merkinnyt Ounasjoen sulkemista mo-
18967: sen eri yhteyksissä ·myös valtioneuvoston tie- nessa merkittävässä asiassa taloudellisen tuoton
18968: toon. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on ulkopuolelle. KHO:n päätöksen mukaan Ounas-
18969: katsonut esityksen selvittämisen arvoiseksi ja joki kuuluu kalatalouden osalta velvoitehoito-
18970: Lakialoite D:o 153 3-91
18971:
18972: alueeksi. Ounasjoen alueelle ei voida istuttaa Merkittävää on se, että Kittilän kunta esit-
18973: valtion laitosten tuottamia kalanpoikasia. Eikö tää samanaikaisesti ·suojelupäätöksen kanssa jo-
18974: Ounasjoen suojelemista koskevan lainsäädännön kivarren elinkeinoelämän elvyttämisestä ja ke-
18975: yhteydessä olisi tehtävä päätös Ounasjoen ve- hittämisestä, korvaavien työpaikkojen (noin
18976: sistöalueen kalanhoidon pysyvästä järjestämises- 2 600 miestyövuotta) perustamisesta, nykyisten
18977: tä? Menetyksiä on tapahtunut, kuten hallituk- työpaikkojen säilyttämisestä ja luontaiselinkei-
18978: sen esityksessä myönnetään, lohen ja meritaime- nojen kehittämisestä säännöksiä, jotka hallituk-
18979: nen osalta~ Riittääkö paikallisen väestön koti- sen esitys sivuuttaa vain maininnalla. Monien
18980: tarve- tai matkailua korostavan virkistyskalas- muiden samanlaisten esitysten kohtaloksi on
18981: tUksen kannalta se, mitä hallituksen esityksessä tullut hallituksen esityksessä vain maininta jos
18982: painotetaan, että Ounasjoella on merkittävä sitäkään.
18983: asema kalataloudellisena tutkimuskohteena, kos- UKK-kansallispuistoa perustettaessa otettiin
18984: ka alueella on mahdollista tutkia, miten muut lakiin säännökset työpaikkojen menetysten kor-
18985: kalakannat ovat kehittyneet lohen ja meritaime- vaamisesta. Lähtökohtana oli, että työpaikka-
18986: nen nousun loputtua. Ounasjoki sopii lakiesi- menetyksistä aiheutuvat haitat korvataan luo-
18987: tyksen mukaan sekä suuruudeltaan että tyypil- malla vastaava määrä uusia työpaikkoja, vaik-
18988: tään vertailujoeksi esimerkiksi Muonionjoen kakin työn laatu välttämättä muuttuu. Samoin
18989: kanssa, jossa on vielä luontaiset lohi- ja meri- oli lähtökohtana, ettei puiston perustamisella
18990: taimenkannat. Kun hallituksen esityksen tarkoi- aiheuteta haittaa paikallisen väestön elinkei-
18991: tuksena on järjestää Ounasjoen käyttöä siten, noille ja toirninnoille. Midestäni tämän laki-
18992: että erityises.ti luonnontalouden ja paikallisen esityksen yhteydessä tulisi vastaavasti huolehtia
18993: väestön edut tulevat vastedeskin turvatuiksi, työpaikkojen säilymisestä ennen kaikkea tuke-
18994: joutuu lakitekstin pelkkää suojelua koskevan malla elinkeinoelämää siten, että työpaikka-
18995: pykälän ja täysin säätelemättä olevan korvaus- menetykset voidaan korvata. Sen vuoksi esitän
18996: pykälän johdosta kysymään, miten se tapahtuu asiaa koskevan pykälän lisäämistä lakiin.
18997: ja riittääkö siihen kalatalouden osalta vertaileva Mikäli Ounasjoki-laki säädetään hallituksen
18998: tutkimus Muonionjoen kanssa. Hallituksen esi- esittämässä muodossa, ei tulevaisuudessa ole
18999: tys ei tuo esille mitään muuta konkreettista mitään takeita siitä, että valtioneuvoston raha-
19000: alueelle, jolta on arvokala hävinnyt ja jolla asiainvaliokunnan asettaman verotusta koskevan
19001: työttömyysprosentti oli v. 1982 yli 20. lain muutosta selvittelevän toimikunnan työn
19002: Enontekiön ja Kittilän kuntien alueella on tulokset koskaan tulevat tuomaan .oikeutta Kit-
19003: esitetty joukko korvausvaatimuksia, joita halli- tilän ja Enontekiön kunnille voimalaitosten ve-
19004: tuksen esityksessä ei kaikkia erikseen esitellä. rottamiskysymyksessä siinäkään tapauksessa,
19005: Enontekiön kunnan taholla edellytetään kor- että toimikunta päätyisi Kittilän kunnan yksi-
19006: vausten suorittamista kunnan alueella olevista mielisen kannan tukemiseen, jota myös Enon-
19007: suojeltavista koskiosuuksista, joita ei ole myy- tekiön kunta on samansuuntaisesti esittänyt.
19008: ty voimalaitosyhtiöille kuten etelämpänä Ounas- Tässäkään tapauksessa ei ole kys.y.mys siitä, et-
19009: joella, vaan vesiosuudet kuuluvat edelleen jako- teikö korvausvelvollisuudesta säätämisen tar-
19010: kuntien osakastiloille. Kittilässä edellytetään peellisuutta olisi jo nyt, sillä valtioneuvoston
19011: sivujokien vesivoiman lunastamista yksityisiltä raha-asiainvaliokunta on toimikunnan asettaes-
19012: tilallisilta, erityisesti mainiten Aakenusjoki. Ro- saan itse asiassa pitänyt jo ennen Ounasjoki-
19013: vakairan Sähkö Oy:n osakkaille vaaditaan kor- lain antamista mahdollisena sitä, että ilman
19014: vattavaksi Sinetän vesivoiman ja maa-alueiden suojelulakiakio eräänlainen korvausten uudel-
19015: omistus- ja käyttöoikeuden hankintakustannuk- leen järjestäminen saattaa olla mahdollista. Mi-
19016: set ja voimalaitoksen suunnittelukustannukset låili Ounasjoki-laki ~ hallituksen esittä-
19017: sekä Sinetän vesivoiman nettotuoton pääomitet- mässä muodossa, voidaan itse asiassa pitää lop-
19018: tu arvo. Kittilän kunta omistaa Rovakairan puun käsiteltynä niin Kittilän kuin Enontekiön
19019: Sähkö Oy:n osakekannasta 28 prosenttia. Yhtiö kuntien mahdollisuutta saada voimalaitosten ve-
19020: on vuosien 1965-1981 aikana käyttänyt Sine- rotusmiljoonia valuma-alueen ·kunnissa. On-
19021: tän vesivoiman ja 111M-alueiden omistus- ja han Ounasjoki tuolloin rakentamisen ulkopuo-
19022: käyttöoikeuksiin sekä tutkimus- ja suunnittdo- lella totaalisesti ·eilåi Ketnijom val;astaminen
19023: töibin 557 270 markkaa. Sinetän vesivoiman vuosikymmeniä sitten rilttämättä kosketa Qu.
19024: nettotuoton pääomitetuksi arvoksi on saatu DaSjoen kuntia, joilla m käytettävissä muiden
19025: woden 1981 hintatiedom 10 miljoonaa mark- elinkeinojen ja vapaana virtaavan joen lu.onnon-
19026: kaa.
19027: 392 Lakialoite · n:o 153
19028:
19029:
19030: kauneudellinen tuotto matkailoineen tai· vbei- nastuslaissa säädelty täyden korvauksen peri-
19031: lyineen, varsinkin kun hallituksen esityksen mu- aate: vesivoiman käytön estyminen on · toisin
19032: kaan Ounasjoen muuta käyttöä ei aiota rajoit- sanoen lunastuslain 3 §: n 2 kohdan mukaista
19033: taa voimalaitosrakentamista lukuun ottamatta. omaisuuden käytön estytnistä. Kun kuitenkin
19034: Katson, että · korvausvelvollisuus Ounasjoki- vesivoiman käytön estymisestä aiheutuvan va•
19035: varren kunnille ei välttämättä synny vain Ou- hingon arviointi johtaa erilaisia arviointimeto-
19036: nasjoki-lain säätämisen kanssa samanaikaisesti, deja käytettäessä erilaisiin korvausmääriin ja
19037: jolloin katson sen viimeistään syntyvän, vahingon täysi arvo on sit~ vaikea määritel·
19038: vaan yhdyn · valtioneuvoston raha-asiainvalio- lä, ja koska mainittu arviointitapa saattaisi joh-
19039: kunnan kannanottoon, että määrätynlainen kor- taa valtiontalouden kannalta kohtuuttomiin ja
19040: vaamistarve on ollut mahdollisesti olemassa jo epätarkoituksenmukaisiin lopputuloksiin, esitän•,
19041: Kemijoen· voimalaitosten rakentamisen jälkeen että syntyneen· vahingon · arviointiperusteena
19042: välittömästi Kemijoen vesistön valuma-alueen käytettäisiin rakentamauoman vesivoiman ni-
19043: kunnissa Ounasjokilaaksossa. mellistä luonnonmukaista tehoa, ··jonka ·pohjal-
19044: Edellisten esimerkkien jälkeen on todetta- ta laskettavan korvauksen vesioikeus määrää
19045: va, että eri yhteyksissä on esitetty runsas mää- vesilain mukaisessa järjestyksessä. Esitän niin
19046: rä muita todennäköisiä korvausvelvollisuuksia, ikään, että Kemijoki Oy:n Ounasjoen valjasta-
19047: jotka on ainakin tutkittava eri tahojen omistus- misen hyväksi käyttämät erilaiset kustannukset,
19048: oikeuden näkökulmasta.· Hallitus esityksessään kuten suunnittelukustannukset, korvataan täs-
19049: viittaa niihin muuta johtopäätöstä tekemättä sä laissa. Mielestäni esittämäni korvausmalli
19050: kuin mitä lakiesitvksen 2 §:n sanamuoto edel- johtaa kaikkien osapuolten kannalta kohtuulli·
19051: lyttää: "Korvausvelvollisuudesta säädetään tar- seen ja oikeudenmukaiseen lopputulokseen, ja
19052: vittaessa erikseen". Niinpä hallituksen esityksen sitä olisi sovellettava myös vastaisuudessa luo-
19053: mukaan Ounasjoen kalataloudelliset käyttömah- taessa lainsäädäntöä muiden vesistöjen ja kos-
19054: dollisuudet vähenisivät rakentamisen yhteydes- kien erityissuojelusta. '
19055: sä. Lainkaan ei tarkastella kalataloutta -siitä Ehdottamani laki, kuten hallituksen esityskin,
19056: näkökulmasta, että. kahtstamisen mahdollisuudet on säädettävä perustuslain säätämisjärjestykses~
19057: ovat vähentyneet aivan ratkaisevasti Kemijo~ sä, koska tämänkin ehdotuksen mukainen suo-
19058: patoamis~ yhteydessä. . . . jelu tarkasti ottaen. merkitsee poikkeusta lunas--
19059: Suomen oikeusjärje!!tykselle on vierasta, että tuslain ·säätlhnästä ·täyden korvauksen periaat-
19060: suojelukysymys ratkaistaan • ilman, että .·• suojelu- teesta.
19061: laiss.a samanaikaisesti otettaisiin kantaa suoje- . Edellä esittämääni viitaten ehdotan kun-
19062: .lun aiheuttamiin vahinkoihin ja muihin edun- nioittavasti, · ·
19063: menetykslln, Katson; että suojelu ja sen .joh~
19064: dosta maksettavat korvaukset on ratkaistava että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19065: samanaikaisesti ·lainsäännöksin. Korvauskysy- lakiehdotukgn: . e,·
19066: myksen ratkaisulähtökohdaksi on asetettava lu:-
19067:
19068:
19069:
19070: ·Laki
19071: Ounasjoen erityissuojelusta
19072:
19073: EduskUnnan- päätöksen mukaisesti, ·joka .on tehty valtiopäiväjärjestyksen · 67 § :ssä määrä- .
19074: tyllä tavalla; säädetään:
19075: ' l § 2 §-
19076: Poiketen siitä, mitä vesilaissa (264/61) on Vesivoiman omistajalle · tai käyttöoikeuden
19077: vesivoimaa hyväksi' käyttävän voimalaitoksen haltijalle, joka 1 .§:ssä säädetyn kiellon joh-
19078: rakentamisen edellytyksistä säädetty, on tällai- dosta ei voi käyttää hyväksi omistamaansa. tai
19079: sen voimalaitoksen rakentaminen kielletty Ou- hallitsemaansa vesivoimaa, on suoritettava kor-
19080: nasjoessa,' siihen .laskevissa siVujoissa sekä Ou- vaus tämän vesivoiman ·arvosta sen luonnon-
19081: nasjärveen laskevissa joissa. mukaisen niroellistehon perusteella; mikäli muut
19082: 393
19083: kuin alueen omistusta koskevat vesilain 2 lu- soveltuvin osin, mitä hakemtisasiiilii käsittelys~
19084: vun 7 §:ssä säädetyt ja yhteistä vesivoimaa tä vesilaissa on säädetty. Korvauksen maksaa
19085: koskevat 3 luvun 9 §:ssä säädetyt edellytyk- vesihallitus lainvoimaisen päätöksen perus-
19086: set ovat olemassa. Muilta osin on korvausta teella.
19087: määrättäessä noudatettava soveltuvin osin lu- Hakemuksen käsittelyyn ja muutoksenhakuun
19088: nastuslain (603/76) säännöksiä. . . . , .. hakemuksen johdosta annettavaan päätökseen
19089: ', Milloin .ve~ivoiman omistajå t~~ käyttooili:e~: .sovelletaan; ·mitä vesilaissa hakemusasioiden
19090: den haltija on suorittanut erityisiä toimenpi- käsittelystä ja muutoksenhausta tällaisissa
19091: teitä vesivoiman käyttöönottamiseksi, korva- asioissa annettavasta päätöksestä on säädetty.
19092: taan myös näistä toimenpiteistä aiheutuneet
19093: kustannukset. ' '· . r ,. 4 §
19094: Valtion toimenpitein tulee luoda edellytykset
19095: 3 §' '• .. ... . . ·• tässä laissa tarkoitetun erityiS!luoj~unjohdosta
19096: Mikäli· 2 §: ssä tarkoitetusta· korvauksesta' ei
19097: men:.tet~yje_n työpaikkojen korvaamis.e~i uusil-
19098: päästä sophDUkse'en' vuoden kiiluessa tämän laiti
19099: voimaantulosta, .tulee valtion kuuden kuukau- la tyopatkoilla. • .... ''···. , . 1
19100:
19101: den kuluessa saattaa asia hakeniuksella vireille 5 ja 6 § .. ..
19102: vesioikeudesiiå. Asian käsittely~sä noudatetaan (Kuten hallituksen esityksen } ja 4 §.)
19103:
19104:
19105: Helsirigissä 25 päivänä tammikuuta 198,3
19106:
19107: Lauri Impiö ·'.
19108:
19109:
19110:
19111:
19112: \ \
19113:
19114:
19115:
19116:
19117: . ·;;
19118:
19119: ; 'i"'·
19120:
19121:
19122:
19123:
19124: ,,
19125:
19126:
19127:
19128:
19129: 50 088300275Y
19130: 394 1982 vp••
19131:
19132: Lakialoite. n:o 154. . , ,. l
19133:
19134:
19135:
19136:
19137: Leppänen ym.,: Ehdotus laik!>i pellon käytön flli9ittamise~>ta
19138: annetun lain muuttamise~ta
19139:
19140:
19141: Eduskunnalle
19142:
19143: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen nen pakettip~llon omistaja joko it!lt! ryhtyy vil-
19144: laiksi pellon käytön rajoittamisesta annetun jelljiiksi tai hän voi vapaasti royydä J:>.aketti~l
19145: lain muuttamisesta (HE n:o 282/1962 vp.). tonsa toiselle selhiselle henkilölle, joka ryhFYY
19146: Hallitus esittää, että tämän lain avulla ns. viljelemään näitä pdtoja. Tällöin p.akettipellon
19147: pakettipellot . saatettait,;iin suurempien tilojen omistajalla on oltava vapaus myydä peltonsa
19148: lisämaiksi. Korvausta maksettaisiin paketti· joko toiselle henkilölle lisämaaksi tai sitten
19149: pellon omistajalle silloin, kun asianomainen itsenäiseksi viljelmäksi taikka osa-ajan viljel-
19150: myy peltoa sellaiselle viljelijälle, joka on muun roäksi tai vuokrata peltonsa toiselle henkilölle
19151: maatalouslainsäädännön perusteella katsottu vilj el täväksi.
19152: elinkelpoisen tilan viljelijäksi. SMP:n eduskuntaryhmän mielestä tulee toi-
19153: Koko pakettipeltojärjestelmään siirtyminen mia nimenomaan niin, että viljelijöiksi haluk-
19154: oli aikanaan hirvittävä maatalouspoliittinen vir- kaat henkilöt voivat siirtyä omille pelloilleen
19155: he. Sen seurauksena maassamme kymmenet- asutuskeskuksista sekä ryhtyä hankkimaan toi-
19156: tuhannet pienviljelijät menettivät toimeentulo- meentuloaan entisillä pakettipelloilla. Nimen-
19157: mahdollisuutensa ja joutuivat myöhemmin omaan pakettipeltojen omistajien lapsilla tähän
19158: työttömyyskortistoihin. tulee olla erityinen oikeus.
19159: Nyt hallituksen päämääränä näyttää kepun Kun lakia tulisi korjata SMP:n eduskunta-
19160: tahdon mukaisesti olevan saattaa pakettipelto- ryhmän esityksen mukaisesti, samalla tulisi
19161: jen omistajien maat selvällä alihinnalla suur- muuta maatalouspoliittista lainsäädäntöä kor-
19162: omistajien haltuun. Tällainen linja on peri- jata niin, että taloudellista tukea annetaan pa-
19163: aatteellisesti väärä eikä se ratkaise maamme kettipellon viljelijälle. Tällainen toiminta olisi
19164: elintarvikeomavaraisuuden peruskysymystä. todellista maaseudun elinvoiman parantamista
19165: SMP:n eduskuntaryhmän mielestä lakia on tulevaisuutta ajatellen.
19166: perusteellisesti hallituksen esityksestä korjat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19167: tava. Kun on tarkoituksenmukaista saada pa- nioittavasti,
19168: kettipeltoja viljelyyn erityisesti viljaomavarai-
19169: suutemme turvaamiseksi, pakettipeltojen vilje- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19170: lyyn ottaminen tulee tehdä niin, että asianomai- lakiehdotuksen:
19171:
19172:
19173:
19174: Laki
19175: pellon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta
19176:
19177: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään pellon käytön rajoittamisesta 11 päivänä huhti-
19178: kuuta 1969 annettuun lakiin (216/69) uusi näin kuuluva 14 c §:
19179:
19180: 14 c §
19181: Milloin viljelijä ryhtyy itse viljelemään, luo- taarin viljelykelpoista peltoa, pien- ja perhe-
19182: vuttaa tai vuokraa vähintään vuotta ennen viljelijälle, maatilahallitukselle taikka muulle
19183: sopimuskauden loppua maatilansa pellot tai ostajalle tai vuokraajalle, suoritetaan siten käyt-
19184: osan niistä, kuitenkin vähintään yhden heh- töön otetun tai luovutetun viljelykelpoisen
19185: pellon osalta yhdellä kertaa koko pellonvaraus- Jos asianomainen itse W hAAen ~d.'l#ell
19186: korvaus käyttöönotto- tai luovutusajankohtana jäsenensä tahi joku muu sopiva· henKilö ryh-
19187: jäljellä olevalta sopimuskaudelta lisättynä mää- tyy viljelemään laissa tarkoitettua peltoa, on
19188: rällä, joka vastaa viljelmäkoon mukaisena hinta- tällöin asianomaista sopivin toimenpitein tuet-
19189: poliittisena tukena paikkakunnalla vastaavalta tava, josta tuesta säädetään erikseen asetuk-
19190: peltoalalta suoritettavaa enimmäismäärää ker- sella.
19191: ~hlma ftW.oittuat ojW®WJ~ iälå«Ui mwim Tijmi Ltki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
19192: täysien sopimusvuosien luvulla.
19193: (2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) kuuta 1983.
19194:
19195:
19196: Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1983
19197:
19198: Urpo Lf'lPllMim
19199: 396 1982 vp. "•
19200: Laldal()ite · ri:o 155 .1; •..
19201:
19202: ~· ! ,, .
19203: l:
19204:
19205:
19206: Leppänen ym.: Ehdönis ldiksi lapsilisälain :1 jå 1 a §~n muuttae
19207: misesta .. ,
19208:
19209:
19210: Eduskunnalle
19211: ::~ :: .... • : f
19212:
19213: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lisillä kaikkein tehokkaimmin voida!lll paran-
19214: a
19215: lapsilisälain 1· ja 1 §:·ri muuttamisesta (HE taa lapsiperheiden ostokykyä.
19216: n:o 284/1982 vp.). Hallitus esittää lapsilisiä Jotta lapsilisällä olisi käytännön merkitystä
19217: korotettavaksi huhtikuun 1 päivästä 1983 lu- terveen perhepolitiikan edistämiseksi, on nyt
19218: kien 15 prosentilla, jolloin luovutaan aikaisem- lapsilisiä todella tuntuvasti korotettava. SMP:n
19219: min päätetystä lapsilisien korotuksesta 1 päi- eduskuntaryhmän mielestä lapsilisän tulee olla
19220: västä lokakuuta 1983 alkaen. jokaista lasta kohden 400 markkaa kuukau-
19221: Tämä hallituksen esitys lapsilisien korotta- dessa sekä alle kolmevuotiaiden osalta tätä on
19222: misesta ei korvaa edes jo aikaisemmasta ko- vielä korotettava 100 markalla kuukaudessa.
19223: rotuksesta tapahtunutta hintojen nousua ja in- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19224: flaatiokehitystä. Näin ollen hallituksen esitys nioittavasti,
19225: merkitsee edelleen sitä, että lapsilisien reaali-
19226: arvo tulee tänä vuonna ja ensi vuonna ale- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19227: nemaan. lakiehdotuksen:
19228: SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, että lapsi-
19229:
19230:
19231:
19232: Laki
19233: lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta
19234:
19235: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lap-
19236: silisälain 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 14 päivänä tammikuuta 1983
19237: annetussa laissa (49/8,), näin kuuluviksi:
19238:
19239: 1 s
19240: lisään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmas-
19241: Lapsilisän määrä on 4 800 markkaa vuo- ta lapsesta korotettuna 1 200 markalla vuo-
19242: dessa. · dessa.
19243:
19244: 1a § Voimaantulosäännös
19245: Lapsllisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsi- (Kuten hallituksen esityksessä.)
19246:
19247:
19248: Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1983
19249:
19250: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Pekka Vennamo
19251: · 1982 vp. 397
19252:
19253: Lakialoite n!o 156
19254:
19255:
19256:
19257: ·Junti.Imaa ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
19258:
19259:
19260: Eduskunnalle
19261:
19262: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ta. Kun maltillinen keskitetty tulosopimus on
19263: lapsilisien korottamisesta (HE n:o 284/1982 sen . jälkeen kariutunut ja oli pelättävissä inf-
19264: vp.) . Esitys merkitsee 15 prosentin koro- laation nopeutuminen hallituksen arvioimasta
19265: tusta lapsilisien tämänhetkisiin määriin. n. 10 prosentin tasosta, on SKL:n alkuperäi-
19266: Esityksen antamisen syynä on, että lapsi- nen kanta yhä perustellumpi.
19267: perheiden elinkustannukset nousevat mm. kesä- Lapsilisät olisi myös sidottava elinkustan-
19268: kuun alussa voimaan tulevan liikevaihtoveron nusindeksiin niiden ostoarvon turvaamiseksi.
19269: korotuksen seurauksena. Jo sitä ennen hinta- Lapsiperheiden kannalta ongelmallista on, että
19270: paineita aiheuttaa lokakuun alussa toteutettu lapsilisien maksatus lakkaa lapsen täyttäessä
19271: Suomen markan ulkoisen arvon alentaminen, 16 vuotta. Perheen menot tuossa iässä koulun-
19272: joka korottaa tuontitavaroiden hintoja ja ulot- käyntiään vielä jatkavasta lapsesta ovat usein
19273: taa heijastusvaikutuksensa myös kotimaassa suurimmillaan. Tällä perusteella maksukautta
19274: tuotettujen tuotteiden hintoihin niitä korotta- tulisi jatkaa lapsen 18 ikävuoden loppuun
19275: vasti. saakka.
19276: Näiden tiedossa olleiden seikkojen vuoksi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
19277: Kristillisen Liiton eduskuntaryhmä esitti jo nioittaen,
19278: viime vuoden lopulla eduskunnan käsitellessä
19279: edellistä lapsilisälain muutosehdotusta, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19280: lapsilisiä on korotettava vähintään 20 prosent- lakiehdotuksen:
19281: tia hallituksen ehdottaman 8 prosentin asemes-
19282:
19283:
19284: Laki
19285: lapsilisälain muuttamisesta
19286:
19287: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä-
19288: lain (541/48) 1 §:n 2 momentti, 1 a §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §,sellaisena kuin niistä ovat
19289: 1 §:n 2 momentti ja 1 a § 14 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (49/83) ja 13 § 1
19290: päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337 /62), näin kuuluviksi:
19291: 1 § 1a §
19292: Lapsilisä suoritetaan 1 § :n mukaan lapsi-
19293: Lapsilisän määrä on 1 960 markkaa vuo- lisään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta
19294: dessa. Jäljempänä 3 § :ssä mainitun, lapsilisän lapsesta korotettuna 1128 markalla vuodessa.
19295: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap-
19296: sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 2 268 2 §
19297: markkaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 700 Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen
19298: markkaa vuodessa, neljännestä 3 600 markkaa alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä,.
19299: vuodessa sekä viidennestä ja kustakin seuraa- minkä kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on
19300: vasta lapsesta 4 .320 markkaa vuodessa, paitsi syntynyt, sen vuosineljänneksen loppuun saak-
19301: milloin lapsi on 6 §: ssä tarkoitetulla tavalla ka, jonka kuluessa lapsi täyttää kahdeksan-
19302: hoidettavana laitoksessa. toista vuotta.
19303:
19304: 088300275Y
19305: 398 Lakialoite n:o 156
19306:
19307: 13 § säädetyt markkamäärät vastaavat elinkwltännus~
19308: Edellä 1 ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät indeksin pistelukua, joka vahvistetaan tammi-
19309: sidotaan elinkustannusindeksiin noudattaen so- kuussa 1983 vallitsevien elinkustannusten pe-
19310: veltuvin osin, mitä 8 päivänä kesäkuuta 1956 rusteella.
19311: annetussa laissa kansaneläkelaissa säädettyjen
19312: eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkus- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
19313: tannuksiin (348/56) on säädetty. Tässä laissa kuuta 1983.
19314:
19315:
19316: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1983
19317:
19318: Antero Juntumaa Sauli Hautala Erkki Korhonen
19319: Impi Muroma Esko Almgren Ulla Järvilehto
19320: Väinö Rautiainen Jorma Fred Asser Stenbäck·
19321: Olavi Ronkaineft
19322: