<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

157 Käyttäjää paikalla! 0.0065951347351074

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1982_1 | A_1982_2 | A_1982_3 | A_1982_4 | A_1982_5 | B_1982_1 | B_1982_2 | C_1982_1 | C_1982_2 | D_1982 | E_1982_1 | E_1982_2 | E_1982_3 | E_1982_4 | F_1982_1 | F_1982_2 | F_1982_3 | Hak_1982 | PTK_1982_1 | PTK_1982_2 | PTK_1982_3 | PTK_1982_4 | PTK_1982_5 |

1: Vuoden 1982
2: VALTIOPÄIVÄT
3:
4:
5:
6:
7: Asiakirjat
8: E2
9: Toivomusaloitteet 1-671
10:
11:
12:
13: VALTIONeUVOSTON
14: . !v\NSL!A.
15:
16:
17: HELSINKI 1982
18: Helsinki 1982. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23:
24: Toivomusaloitteet 1- 671
25:
26: Siv. Siv.
27: - 1 Almgren ym.: Ympäristöministeriön perus- - 16 Lillqvist ym.: Kielenkääntäjän virkojen
28: tamisesta .............................. . 1 perustamisesta keskusvirastoihin ruotsinkieli-
29: - 2 Eenilä: Komitean asettamisesta selvittämään sen palvelun parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 18
30: mahdollisuuksia säätää oikeus olla tappamat- 17 Mattila ym.: Päätösvallan siirtämisestä kes-
31: ta perusoikeudeksi ..................... . 2 kushallinnosta alemmille hallintotasoille 19
32: - 3 Halonen ym.: Valtionlakimiehen viran pe- - 18 Norrback m. fl.: Om revidering av valet
33: rustamisesta ........................... . 4 av republikens president . . . . . . . . . . . . . . . . 21
34: - 4 Hautala ym.: Tasavallan presidentin vaali- - 18 Norrback ym.: Tasavallan presidentin vaa-
35: järjestelmän muuttamisesta ja toimikausien ra- litavan uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
36: joittamisesta ........................... . 5
37: - 19 Perho ym.: Satakunnan läänin perustamis-
38: - 5 Hautala ym.: Kansanedustajain vaaleista
39: annetun lain muuttamisesta suhteellisuuden päätöksen kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
40: tehostamiseksi ......................... . 6 - 20 Sillantaus ym.: Tasavallan presidentin vaa-
41: - 6 Hirvelä ym.: Saamelaisväestön aseman pa- litavan muuttamisesta suoraksi kansanvaaliksi 24
42: rantamisesta ........................... . 7 - 21 Sillantaus ym.: Eduskunnan päätäntäval-
43: - 7 Impiö ym.: Saamelais- ja kohtaväestön edus- lan vahvistamisesta hallitusta muodostettaes-
44: tuksesta eduskunnassa ................... . 8 sa ja erityisesti pääministeriä valittaessa . . . . 26
45: ~ 8 Jaatinen ytn.: Veron määräämisvallan pa- - 22 P. Vennamo ym.: Tasavallan presidentin
46: lauttamisesta lainsäädäntövallan käyttäjille .. 9 vaalitavan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 27
47: - 9 Anna-Liisa Jokinen ym.: Kansainvälisen - 23 Vänskä ym.: Kansanedustajain paikkojen
48: naistenpäivän saattamisesta viralliseksi lipu- jakoa vaa~lipiirien kesken koskevien säännös-
49: tuspäiväksi •............................ 10 ten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
50: - 10 Joutsenlahti ym.: Hovioikeuden saattami- - 24 Vänskä ym.: Valitsijamies: ja eduskunta-
51: sesta valtioneuvoston jäsenten virkarikosten vaalien kustannusten saattamisesta valtion vas-
52: oikeuspaikaksi ......................... . 11 tattaviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
53: - 11 Joutsenlahti: Suodenniemen, Lavian ja Kii- - 25 Ahde ym.: Taloudellisen rikollisuuden eh-
54: koisten kuntien sijoittamisesta samaan lääniin käisemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
55: uusia läänejä perustettaessa ·............. . 12 - 26 Astala ym.: Raakojen ja väkivaltaisten
56: - 12 Kivitie ym.: Erityisten tutkimusvalidkun- videofilmien levittämisen ehkäisemisestä . . . . 32
57: tien perustamisesta eduskuntaan ......... . 13 - 27 Eenilä: Avioliittolain korvaamisesta uudel-
58: - 13 Kivitie ym.: Kansanvaltaisen maakuntahal- la yhteiselämää ja yhteisvastuuta koskevalla
59: linnon toteuttamisesta .................. . 14 lailla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
60: - 14 Kivitie ym.: Valtion ja kunnan palveluk- - 28 Hakala: Shekkilain muuttamisesta sekki-
61: sessa olevan estämisestä omistamasta työnan- nimikkeen käyttöönottamiseksi . . . . . . . . . . . . 35
62: tajaan liikesuhteissa olevien yritysten osak- - 29 Jaakonsaari: Vuokra-asuntojen vuokrata-
63: keita ................................. . 15 son ja vuokrankorotusperusteiden paikkakun-
64: - 15 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Ympäristönsuo- takohtaisesta määrittelemisestä . . . . . . . . . . . . 36
65: jeluministeriön perustamisesta ........... . 16 - 30 Jaatinen ym.: Keski-Suomen läänin maa-
66: - 16 Lillqvist m. fl.: Om inrättande av trans- oikeuden perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
67: latorstjänster vid centrala ämbetsverk i syfte - 31 Kortesalmi: Avioliittoa ja perhe-elämää
68: att förbättra den svenskspråkiga servicen .. 17 tukevan lainsäädännön aikaansaamisesta . . . . 38
69:
70: 088200189C
71: 4 Sisällysluettelo
72:
73: Siv. Siv.
74: - 32 Kortesalmi ym.: Vankeinhoitokäytännön - 53 Tuovinen ym.: Niiralan rajanylityspaikan
75: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 avaamisesta henkilöliikenteelle . . . . . . . . . . . . 63
76: - 33 Pekkarinen ym.: Haapamäen varavankilan - 54 Aaltio ym.: Luonnonsuojelua edistäville
77: tontin hankkimisesta valtiolle . . . . . . . . . . . . 40 yhteisöille tehtävien lahjoitusten verovapau-
78: - 34 Petäjäniemi ym.: Oikeusneuvonnan saami- desta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
79: sesta asianajaja1ta neuvontamaksua vastaan . . 41 - 55 Aaltio ym.: Komitean asettamisesta tutki-
80: - 35 Pohto ym.: Perintöasian ratkaisemisesta maan maaseudun autioitumisen syitä . . . . . . 65
81: ulkomaille siirtyneen perillisen ollessa tiety· - 56 Aaltonen ym.: Invalidien autojen verotuk-
82: mättömissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 sellisen kohtelun lieventämisestä . . . . . . . . . . 66
83: - 36 Ronkainen ym.: Epäsiveellisten julkaisujen - 57 Astala ym.: Työllistämistukimuotoja käyt-
84: poistamisesta myynnistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 täen hoidettujen julkisen alan tehtävien vaki-
85: - 37 Saarikoski: Vaasan hovioikeuden ylimää- naistamises ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
86: räisen jaoston toiminnan jatkamisesta . . . . . . 44 - 58 Astala ym.: Valtion Raision virastotalon
87: - 38 Suonio ym.: Vapautuneiden vankien sel- rakentamisen kiirehtiruisestä . . . . . . . . . . . . . . 68
88: viytymismahdollisuuksiin liittyvien sosiaalis- - 59 Breilin ym.: Asuntotuotannon voima-va-
89: ten ja taloudellisten sivuseuraamusten selvit- rojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
90: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 - 60 Elo ym.: Satakunnan osuuden lisäämises-
91: - 39 Vähäkangas ym.: Vesioikeuksien ja vesi- tä asuntolainoituksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
92: ylioikeuden toimintaedellytysten parantami- - 61 Hakala: Valtion Orimattilan virastotalon
93: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 laajentamisesta ........................ 72
94: - 40 Ahde ym.: Kehitysyhteistyön puitelain - 62 Hautrua ym.: Ammattimaisen kuol.'1ma-
95: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 auto1Hkenteen yritysten investointien vapaas-
96: - 41 Almgren ym.: Kehitysyhteistyömääräraho- ta poisto-oikeudesta ja hankintavarauksen .te-
97: jen asteittaisesta lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 49 kemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
98: - 42 Halonen ym.: Nicaraguan saattamisesta - 63 Hautala ym.: Esityksen antamisesta laiksi
99: Suomen kehitysyhteistyön ohjelmamaaksi . . 50 maksullisten osakeantien verovapaudesta . . 74
100: - 43 Kanerva ym.: Kehitysyhteistyömääräraho- - 64 Helminen ym.: Valtion budjettikäytännön
101: jen asteittaisesta lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 51 ja virastojen toimintasuunnittelun muuttami-
102: - 44 Kivitie ym.: Kansalaisjärjestöjen kehitys- sesta työllisyyden hoitotavoitteita toteutta-
103: yhteistyötä koskevan tiedotustoiminnan tuen viksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76
104: lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 - 65 Hietala ym.: Sairauskulujen vähennysoi-
105: - 45 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Kehitysyhteis- keuden lisäämisestä verotuksessa . . . . . . . . . . 78
106: työn asiantuntijakoulutuksen lisäämisestä . . 53 - 66 Holvitie: Jäänmurtajakaluston käytöstä
107: - 46 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Kehitysyhteis- aiheutuvien kustannusten vähentämisestä . . 79
108: työmäärärahojen asteittaisesta lisäämisestä . . 54 - 67 Hyrynkangas ym.: Osa-aikatyöjärjestelmän
109: - 47 E. Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton luomisesta julkisen hallinnon viranhaitijoille 80
110: taloudellista yhteistyötä koskevan kehittämis- - 68 Hyrynkangas ym.: Syrjäseutujen kauppa-
111: suunnitelman valmistelemisesta . . . . . . . . . . . . 55 palvelujen turvaamisesta tukitoimia kehittä-
112: - 48 E. Laine ym.: Kansainvälisen työjärjestön mällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
113: hyväksymän maantiekuljetusten työ- ja lepo- - 69 lmpiö ym.: Dieselöljyn polttoaineveron
114: aikoja koskevan yleissopimuksen ratifioimi- poistamisesta ammattimaiselta kuorma- ja pa-
115: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 kettiautoliikenteeltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
116: - 49 Leppänen ym.: Rajanylityspaikan aikaan- - 70 Jaakonsaari: Turpeen jatkojalostuslaitok-
117: saamisesta Ilomantsiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 sen perustamisesta Pudasjärvelle . . . . . . . . . . 83
118: - 50 Martikainen ym.: Maatalouteen kohdistu-
119: - 71 Jaakonsaari: Määrärahasta asuntotuotan-
120: van avun osuuden nostamisesta Suomen ke-
121: non lisäämiseksi .. . .. .. .. .. . .. .. .. . .. .. . 84
122: hitysavussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
123: - 51 Männistö ym.: Kehitysyhteistyömääräraho- - 72 Jaatinen ym.: Verotarkastustoimintaa kos-
124: jen asteittaisesta lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 59 kevan lainsäädännön aikaansaamisesta . . . . . . 85
125: - 52 Söderman m. fl.: Om lagstiftning som för- - 73 Anna-Liisa Jokinen ym.: Verovalitusruuh-
126: hindrar investeringar i Sydafrika . . . . . . . . . . 61 kien purkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
127: - 52 Söderman ym.: Sijoitukset Etelä-Afrik- - 74 Anna-Liisa Jokinen ym.: Vaatetus- ja teks·
128: kaan estävän lainsäädännön aikaansaamisesta 62 tiilialan viennin turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 87
129: Sisällysluettelo 5
130:
131: Siv. Siv.
132: - 75 Joutsenlahti ym.: Maataloudenharjoittajien - 95 Kortesalmi ym.: Pienehköistä vuokra-
133: erillisverotuksen toteuttamisesta . . . . . . . . . . 88 asunnoista saatavan vuokratulon verotuksen
134: - 76 Joutsenlahti ym.: Päätoimiseksi katsotta- huojentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109
135: vana opiskeluaikana ansaittujen tulojen vapa- - 96 Kortesalmi ym.: Verovähennysten määrien
136: uttamisesta verosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
137: - 77 Joutsenlahti: Ka1kkien sairauskulujen - 97 Kortesalmi ym.: Matkakustannusten saat·
138: saattamisesta vähennyskelpoisiksi verotuksessa 90 tamisesta kokonaan vähennyskelpoisiksi vero-
139: - 78 Joutsenlahti ym.: Invalidiverovähennyk- tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
140: sen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 - 98 Kortesalmi ym.: Rehun hinnanalennus-
141: - 79 Joutsenlahti: Virka-asuntoina käytettyjen korvausten saattamisesta verottomiksi pien- ja
142: vanhojen pappiloiden verotusarvojen alentami- perheviljelmien osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
143: sesta pappilakulttuurin säilyttämiseksi . . . . . . 92 - 99 Kortesalmi ym.: Lehmänpitoavustuksen
144: - 80 Joutsenlahti ym.: Tuen myöntämisestä saattamisesta verottomaksi tuloksi pienten kar-
145: vaatetusalan yrittäjille ulkomaisille messuille janomistajien osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
146: osallistumista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 - 100 Kortesalmi ym.: Salaojitetuista alueista
147: - 81 Joutsenlahti: Kokemäen teollisuuskylän ra- verotuksessa myönnettävästä poisto-oikeudesta 114
148: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 - 101 Kortesalmi ym.: Liikevaihtoveron poista-
149: - 82 Joutsenlahti: Parkanon teollisuuskylän ra- misesta eräiltä välttämättömyystarvikkeilta . . 115
150: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 - 102 Kortesalmi ym.: Maidon ja sianlihan
151: - 83 Joutsenlahti: Eduskunnan päätösvallan markkinoimismaksujen poistamisesta Pohjois-
152: lisäämisestä päätettäessä uusien ydinvoimaloi- Suomen pien- ja perheviljelmiltä . . . . . . . . . . 116
153: den rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 - 103 Kortesalmi ym.: Työpaikkojen maksa-
154: - 84 Joutsenlahti ym.: Hämeenkyrön siirtämi- mien aloitepalkkioiden muuttamisesta stipen-
155: sestä kehitysalueen kolmanteen perusvyöhyk- din luonteisrksi ...... , .. .. .. . .. .. . .. .. . 117
156: keeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 - 104 Kortesalmi ym.: Kotimaisen energiankäy-
157: - 85 Joutsenlahti ym.: Kihniön siirtämisestä ke- tön lisäämisestä Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . . . 118
158: hitysalueen toiseen perusvyöhykkeeseen . . . . 98 - 105 Kortesalmi ym.: Turpeen ja puun var-
159: - 86 Joutsenlahti ym.: Polttoaineen ostotosit- muusvarastoinnin aloittamisesta . . . . . . . . . . . . 119
160: teen käyttämisestä osoittamaan traktorin ol- - 106 Kortesalmi ym.: Pitkäaikaisten lainojen
161: leen muussa kuin maatilatalouteen kuuluvassa myöntämisestä pien- ja perheyrityksille . . . . 120
162: ajossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 - 107 Kortesalmi ym.: Kehitysalueiden pien-
163: - 87 H. Järvenpää: Alueelliset kehittyneisyys- yrittäjätoiminnan saattamisesta kehitysalue-
164: erot ja tuotannollisen toiminnan perusedelly- lainsäädännön piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
165: tykset huomioon ottavan aluelainsäädännön - 108 Kortesalmi ym.: Kainuun muodostamises-
166: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 ta aluepoliittiseksi kokeilualueeksi . . . . . . . . '122
167: - 88 Järvilehto ym.: Kroonikkojen, pitkäaikais- - 109 Kortesalmi ym.: Halpakorkoisten laino-
168: sairaiden ja lapsiperheiden sairauskuluvähen- jen järjestämisestä maatilalta muihin elinkei-
169: nyksen korottamisesta verotuksessa . . . . . . . . 101 noihin siirtyville tilan osakkaille . . . . . . . . . . 123
170: - 89 Kauppi ym.: Sotilasammatin harjoittajien - 110 Kortesalmi ym.: Maaseudulla asuvien
171: verotuskohtelun yhtenäistäruisestä . . . . . . . . . . 102 nuorten parien asunnon hankkimisen tuke-
172: - 90 Kauppi ym.: Poliisi- ja oikeustalon raken- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
173: tamisesta Vaasaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 - 111 Kortesalmi ym.: Oulun asuntolainatar-
174: peen tyydyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
175: - 91 Kivitie ym.: Kirjojen liikevaihtoveron pois-
176: - 112 Kortesalmi ym.: Paikallislehtien posti-
177: tamisesta ja kotimaisen kaunokirjallisuuden
178: maksujen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
179: kustannustoiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . 104
180: - 113 E. Laine ym.: Sairauskulujen verovähen-
181: - 92 Koivisto ym.: Verotuksen sairauskuluvä- nysoikeuden enimmäisrajan kaksinkertaistami-
182: hennysjärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . 106 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
183: - 93 Koppanen: Kausivaihteluiden tasaamisesta - 114 E. Laine ym.: Maakaasuputken rakenta-
184: valtion asuntolainoittamassa omakotirakenta- misesta Lounais-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . 128
185: misessa .............................. ,107 - 115 E. Laine ym.: Asumiskustannusten alen-
186: - 94 Kortesalmi ym.: Pienituloisten vapauttami- tamista tarkoittavien toimenpiteiden toteut-
187: sesta kaikista veroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
188: 6 Sisällysluettelo
189:
190: Siv. Siv.
191: - 116 E. Laine ym.: Turun ja Porin läänin - 137 Muurman: Erityisalueiden investointien
192: osuuden korottamisesta asuntolainoituksessa 130 tukemisesta kuntien välityksellä jaettavin
193: - 117 Lattula: Haja-asutusalueiden kauppapal- budjettilainoin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
194: velujen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 - <138 Muurman: Karkkilan elinkeinotoiminnan.
195: - 118 Lattula: Maatilatalouden saattamisesta ko- kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . r153
196: konaisuudessaan aluepoliittisen lainsäädännön - 139 Mäkynen: Vuokralaisten oikeudesta vä-
197: piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 hentää valtionverotuksessa vuokraan sisälty-
198: - 119 Lattula: Asuntolainojen korkojen vero- vän vuokratalon asuntolainan korko-osuus . . 154
199: vähennysoikeuden supistamisen estämisestä . . 133 .,- 140 Mäkynen: Tontinvuokrien poistamisesta
200: - 120 Leppänen ym.: Itsenäisenl( ammatinhar- valtion maalla sijaitseviita opiskelija-asunto-
201: joittajana tai yrittäjänä itsensä työllistävälle yhteisöjen .rakennuksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
202: henkilölle myönnettävän verovapauden toteut- - 141 Nieminen-Mäkynen ym.: Asunnon vuok-
203: tamisesta . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 raan sisältyvän lainan korko-osuuden saatta-
204: - 1121 Leppänen ym.: Autiona olevien pienti- misesta vähennyskelpoiseksi vuokralaisen ve-
205: lojen viljelijöiksi ryhtyvien henkilöiden vero- rotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
206: vapauden toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 135 - i142 Nieminen-Mäkynen: Liikevaihtoveron
207: - 122. Leppänen ym.: Metsäveron poistamises- poistamisesta Suomen Kustannusyhdistyksen
208: ta tuottamattomalta metsäitä . . . . . . . . . . . . . . 136 oikeuksilla toimiviita kirjakaupoilta . . . . . . . . 157
209: - 123 Leppänen ym.: Selvityksen laatimisesta - 143 Nieminen-Mäkynen ym.: Opiskelija-
210: kiinteistöjen korkoja vastaavan verovähennyk- asuntojen rahoitusrakenteen parantamisesta 158
211: sen myöntämisestä aravakiinteistöissä asuville 13 7 - 144 Nikkilä ym.: Vuokra-asuntojen tarjonnan
212: - 124 Leppänen ym.: Selvityksen laatimisesta lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
213: kesämökkien verotuksen huojentamisesta . . 138 - 145 Pekkarinen ym.: Omakotitalokauppojen
214: - 125 Leppänen ym.: Autoveron alentamisesta 139 leimaveron alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 161
215: - 126 Leppänen ym.: Kotimaisten virvoitusjuo- - 146 Pekkarinen ym.: Valtion teknillisen tut-
216: mien verotuksen huojentamisesta ulkomaisiin kimuskeskuksen kotimaisten polttoaineiden
217: tiivistevalmisteisiin verrattuna . . . . . . . . . . . . 140 laboratorion toimintojen kehittämisestä . . . . 162
218: - 127 Leppänen ym.: Kotimaisten ravintoras- - 147 Peltola ym.: Tulo- ja varallisuusverolain
219: vojen vapauttamisesta veroista . . . . . . . . . . . . 141 muuttamisesta perustoimeentuloon tarvittavan
220: - 128 Leppänen ym.: Kerman ja vähärasvaisen tulon saattamiseksi verovapaaksi . . . . . . . . . . 163
221: maidon tasausmaksulain kumoamisesta . . . . 142 - 148 Perho ym.: Liikevaihtoveron poistamises-
222: - 129 Leppänen ym.: Kymen läänin kuntien si- ta kylvösiemeneltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
223: joittamisesta aluelainsäädännön edellyttämiin - i149 Pohjala ym.: Maatalousverotuksen ke-
224: vyöhykkeisiin . . .. . .. . . .. . . . . . .. . .. . .. .. . 143 hittämisestä varausjärjestelmien avulla . . . . . . 165
225: - 130 Linna: Totalisaattoripelin pelipanoksista - !150 Pohto ym.: Moottorikelkan bensiinin va-
226: kannettavaa verolainsäädäntöä tarkoittavan pauttamisesta verosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
227: esityksen antamatta jättämisestä . . . . . . . . . . 144 - 151 Pohto ym.: Moottorisahakustannusten
228: - 131 Malm m.fl.: Om finansiering av inköp saattamisesta kokonaan vähennyskelpoisiksi
229: av gamla bostäder med statslån . . . . . . . . . . 145 verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
230: - 131 Malm ym.: Vanhojen asuntojen ostojen - ,152 Pohto ym.: Moottorisahojen polttoaine-
231: rahoittamisesta valtion lainoin . . . . . . . . . . . . 146 veron poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
232: - 132 Martikainen ym.: Sementin yhtenäishin- - 153 Pohto ym.: Sähköverolain kumoamisesta 169
233: tajärjestelmän aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . 147 - 154 Pohto ym.: Lannoiteveron poistamisesta 170
234: - 133· Mattila ym.: Tutkijalautakunnan saatta- - 155 Pohto ym.: Leimaveron poistamisesta
235: misesta ensiasteen valitusinstanssiksi verotus- kiinteistökaupoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171
236: ta koskevassa muutoksenhaussa '......... 148 - 156 Pohto ym.: Turpeen jatkojalostuslaitok-
237: - 134 Mattila ym.: Haja-asutusalueiden myymä- sen perustamisesta Viropeliin . . . . . . . . . . . . 172
238: läpalvelujen turvaamisesta myymäläautojen - 157 Pokka ym.: Myymäläautojen toiminnan
239: polttoaineen vero-osuus · palauttamalla . . . . 149 tukemisesta dieselöljyn valmiste.vero palautta-
240: - 135 Miettinen ym.: Sisävesien kalan talteen- malla , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
241: oton tehostamisesta verotusta huojentamalla . 150 - 158 Pokka ym.: Kemijoen voimalaitosten
242: - 136 Muurman: Kirkkonummen kunnan muo- tuottaman taloudellisen hyödyn käyttämises-
243: dostamisesta omaksi veropiiriksi .. , . . . . . . . 151 tä sähkön hinnan alentamiseen Lapissa . . . . 174
244: Sisällysluettelo 7
245:
246: Siv. Siv.
247: - 159 Pokka ym.: Syrjäseutujen kuljetuskustan- - 179 Starast ym.: Korkotukilainojen palautta-
248: nusten tasaamisesta tahtiavustusjärjestelmää misesta Postipankin välityksellä jaettavaksi . . 198
249: kehittämällä ............................ 175 - 180 A. Stenbäck ym.: Asuntolainojen myön-
250: - 160 Pokka ym.: Raakapuun kuljetustuen tämisperusteiden uudistamisesta . . . . . . . . . . 199
251: maksamisesta Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . . . 176 - 181 A. Stenbäck ym.: Asuntolainojen ja kor-
252: - 161 Raatikainen ym.: Komiteoiden, toimi- kotukilainojen myöntämisestä nuorten aviopa-
253: kuntien ja työryhmien käytön tarpeellisuuden rien ensiasunnon hankintaan . . . . . . . . . . . . . . 200
254: selvittämisestä . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 177 - ,1,82 Säilynoja ym.: Sosiaaliluonteisten vero-
255: - 162 Raatikainen ym.: Määrärahasta pääkau- vähennysten jälkeenjääneisyyden poistamisesta 201
256: punkiseudun kuntien asuntotuotannon tuke- - 183 Säilynoja ym.: Asumiskustannusten alen-
257: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 tamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
258: - :163 Rajantie ym.: Savonlinnan seudun saat- - 184 Särkijärvi: iHyvityskoron maksamisesta
259: tamisesta .erityistukialueeksi . . . . . . . . . . . . . . J. 79 ennen eräpäivää maksettaville verosuorituksil-
260: - 164 Raudaskoski ym.: Verovelvollisten le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
261: oikeusturvan parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 180 - 185 Särkijärvi: Asuntosäästöjen rcaaliarvon
262: - 165 Raudaskoski ym.: Liikevaihtoveron ja turvaamisesta asuntosijoitusyhtiöitä käyttämäl-
263: tuontimaksujen poistamisesta elintarvike- lä ..................................... 204
264: tuotannossa käytettäviltä koneilta ja laitteilta 181 - 186 Söderman ym.: Merimiesverolain uudis-
265: - 166 Raudaskoski ym.: Energiapuun kuljetta- tamisesta merenkulkupoliittisen ohjelman
266: misesta .verottomalla pohtoaineella . . . . . . . . '182 mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205
267: - 167 Raudaskoski ym.: Eri elinkeinojen val- - 187 Tenhiälä ym.: Maataloudelle soveltuvan
268: tiolta saaman taloudellisen tuen jakaantumi- investointivarausjärjestelmän aikaansaamisesta 206
269: ·sen selvittämisestä . .. . . . . .. . . . .. . . . .. .. . J183 - 188 Tuomaala: Kotiapulaisten palkkojen vä-
270: - 1168 Rehn: Om justering av rätten att av- hennysoikeutta verotuksessa koskevasta selvi-
271: draga sjukvårdskostnader vid beskattningen 184 tyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
272: - 168 Rehn: Sairauskuluvähennysoikeuden tar- - 189 Tuovinen ym.: Talkkimalmin rikasta-
273: kistamisesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . 185 misesta Polvijärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209
274: - 169 Ruotsalainen ym.: Savonlinnan alueen - 190 Tuovinen ym.: Kaukolämmön runkover-
275: saattamisesta erityistwkialueeksi . . . . . . . . . . 186 koston rakentamisesta Joensuuhun . . . . . . . . 210
276: - 1110 Rönnholm ym.: Teknisen huollon tarkoi- - 191 Valo ym.: Varallisuusveron vähennys-
277: tuksenmukaisten ratkaisujen selvittämisestä oikeuden laajentamisesta yritysverotuksessa . . 211
278: koerakentamisen avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187 - 192 Valo: Investointien vapaan poisto-oikeu-
279: - 171 Saarikoski: Työttömyysturvaetuuksien den ja hankintavarauksen käyttökohteen laa-
280: saattamisesta veronalaiseksi tuloksi . . . . . . . . 188 jentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212
281: - 172 Saarikoski: Liikkeen- ja ammatinharjoit- - 193 Valo: Investointivarauslain mukaisen in-
282: tajien saattamisesta yhdenvertaiseen asemaan vestointivarauksen käyttökohteiden laajenta-
283: palkansaajien kanssa matkapäivärahaoikeuden misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
284: suhteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 - 194 Valo ym.: Ammattimaisen liikenteen
285: - 173 Savola ym.: Sairauskuluvähennyksen ko- yrittäjien sukupolvenvaihdoksen helpottami•
286: rottamisesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . 190 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214
287: - 174 Savola ym.: Sisävesialueilla tapahtuvan - 195 Valtonen ym.: Kehitysyhtiön perustami-
288: luonnonkalan pyynnin 'tuoton verovapaudesta 19.1 sesta valtion ja Porin kaupungin yhteistyönä 216
289: - 175 Sillantaus ym.: Inflaation huomioon ot- - 196 P. Vennamo ym.: Vuorotyölisän vero-
290: tamisesta yritysten verotuksellisessa ja kirjan- tuksen poistamisesta . .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. 217
291: pidollisessa tuloslaskennassa . . . . . . . . . . . . . . 192 - 197 P. Vennamo ym.: Äitiys- ja sairauspäivä-
292: - 176 Sillantaus ym.: Autoverotuksen koko- rahan saattamisesta verovapaaksi tuloksi . . 218
293: naisuudistuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 - 198 P. Vennamo ym.: Pienten tapaturmava-
294: - 177 Sillantaus ym.: Nuorten perheiden asun- kuutuslain ja liikennevakuutuslain nojalla
295: to-olosuhteiden lainsäädännöllisestä kehittä- maksettavien korvausten saattamisesta vero-
296: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196 vapaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
297: - 178 Starast: Kymen läänin taloudellisesta tu- - 199 P. Vennamo ym.: Invalidivähennysoikeu-
298: kemisesta aluepoliittisin toimin . . . . . . . . . . . . 197 den laajentamisesta verotuksessa . . . . . . . . . . 220
299: 8 Sisällysluettelo
300:
301: Siv. Siv.
302: - 200 P. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron pois- - 219 Fred ym.: Määrärahasta raittiustyöhön
303: tamisesta kenttäsirkkeleiltä . . . . . . . . . . . . . . . 221 sekä alkoholijuomien haittojen ehkäisemiseen
304: - 201 P. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron pois- annettavaan valtionapuun ............... , 246
305: tamisesta moottorisahailta . . . . . . . . . . . . . . . . 222 - 220 Halonen ym.: Lapsivesitutkimusten suo-
306: - 202 P. Vennamo ym.: Invalidien autoveron rittamisen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 247
307: palautusoikeuden ulottamisesta koskemaan - 221 Helminen ym.: Aikuisten ja vanhusten
308: astmapotilaita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223 terveysneuvonnan saattamisesta jatkuvaksi,
309: - 203 P. Vennamo ym.: Invalidiauton veron- koko väestön kattavaksi toiminnaksi . . . . . . 248
310: palauttamista koskevan ennakkopäätÖsjärjes- - 222 Hirvelä ym.: Säännöllisten rintasyövän
311: telmän aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224 seulontatutkimusten järjestämisestä . . . . . . . . 250
312: - 204 P. Vennamo ym.: Palkkojen indeksikiel- - 223 Hyrynkangas ym.: Lääkeinformaatiolau-
313: Ion kumoamisesta pienten paikkojen osalta 225 takunnan perustamisesta . . . . . . . . . . . . .. . . . . 251
314: - 205 P. Vennamo 'ym.: Pienten ansioiden ja - 224 Anna-Liisa Jokinen ym.: Ilmansuojelu-
315: säästöjen saattamisesta indeksiturvan piiriin . .226 lain tarkistamisesta erityisesti lasten tervey-
316: - 206 P. Vennamo ym.: Vähittäiskaupan toi- den suojelemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
317: mintaedellytysten turvaamisesta kehitysalueilla 227 - 225 P. Jokinen ym.: Leukemiaa ja muita syö-
318: - 207 P. Vennamo ym.: Palvelujen turvaami- päsairauksia sairastavien lapsipotilaiden hoi-
319: sesta harvaan asutuilla alueilla . . . . . . . . . . . . 228 don tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255
320: - 208. Westerlund m.fl.: Om en .totalöversyn - 226 P. Jokinen ym.: Kouvolan-Valkealan
321: av de nyländska kommunernas ställning med kansanterveystyön kuntainliiton pääterveysase-
322: tanke på regionallagstiftningen . . . . . . . . . . . . 229 man toisen vuodeosaston käyttöönottamisesta 256
323: - 208 Westerlund ym.: Uudenmaan kuntien - 227 Joutsenlahti ym.: Rahankeräyslain muut-
324: asemaa aluelainsäädännön kannalta koskevan t~isesta aatteellisten yhdistysten aseman hel-
325: kokonaistarkistuksen suorittamisesta . . . . . . 230 pottamiseksi ............ , . . . . . . . . . . . . . . . 257
326: - 209 Viljanen ym.: Linjaliikenteessä käytettä- - 228 Järvilehto ym.: Kadmiumin käyttöä eh-
327: vien Iinja-autojen veronhuojennuksista . . . . . 231 käisevän lainsäädännön aikaansaamisesta . . . . 258
328: - 210 Viljanen ym.: Moottoriajoneuvoveron - 229 Kauppi ym.: Määrärahasta kunnille al-
329: poistamisesta ammattimaiselta kuorma-autolii- koholivaroist_a myönnettävän avustuksen ko-
330: kenteeltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232 .rottamiseksi ........................... ; 259
331: - 211 Viljanen ym.: Päijät-Hämeen .alueen - 230 Kemppainen ym.: Erikoismaksuluokka-
332: asuntotuotantomäärärahojen korottamisesta . . 233 järjestelmän poistamisesta sairaaloista . . . . . . 261
333: - 212 Vänskä ym.: Valtion teknillisen tutki- ~ 2)1 Kivitie ym.: Tarpeettomien röntgentutki-
334: muskeskuksen tuotekehittely- ja markkinointi- musten poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262
335: yksikön perustamisesta Pohjois-Karjalaan . . . . 234 - 232 Kivitie ym.: Pienmyymälöiden vapautta-
336: - 213 Vänskä ym.: Vientiasiamiehen viran pe- misesta aukioloaikalain noudattamisesta . . . . 263
337: rustamisesta Pohjois-Karjalan lääniä varten . . 235 - 233 Korhonen ym.: Uusien kunnaneläin-
338: - 214 Väänänen: Uudenmaan koeaseman ja lääkärin virkojen perustamisesta . . . . . . . . . . 264
339: Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittamises- - 234 Kortesalmi ym.: Huumerikollisuuden le-
340: ta Mäntsälään . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 236 viämisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265
341: - 215 Särkijärvi: Suomen Pankkia koskevan - 235 Kortesalmi: Työpaikkatupakoinnin lain-
342: selontekojärjestelmän aikaansaamisesta . . . . . . 237 säädännöllisestä kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . 266
343: - 216 Bärlund m. fl.: Om sanering av Ekåsens - 236 Kortesalmi ym:.: Moottoriajoneuvojen
344: centralsinnessjukhus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238 tyhjäkäyn.niri aiheuttamien saastehaittojen es-
345: - 216 Bärlund ym.: Tammiharjun keskusmieli- tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267
346: sairaalan saneeraamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 239 - 237 Kortesalmi ym.: Myymäläautotoiminnan
347: - 217 Bärlund m.fl.: Om flera psykiatriska turvaamisesta Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268
348: tjänster i östra Ny'land .... ; . . . . . . . . . . . . . 240 - 238 E. Laine ym.: Kansanterveyspalvelujen
349: - 217 .Bärlund ym.: Psykiatrisen hoidon virko- määrällisen ja laadullisen tason korottamisesta
350: jen lisäämisestä Itä-Uudellamaalla ..... , .. , . 242 Turun ja Porin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . 269
351: - 218 Bärlund ym.: Psykiatristen palvelujen - 239 E. Laine ym.: Turun ja Porin läänin
352: tarjonnan parantamisesta itäisellä Uudella" kehitysvammahuollon jälkeenjääneisyyden
353: maalla ................................ , 244 poistamisesta .......... ., .. . .. .. .. . .. .. 270
354: Sisällysluettelo 9
355:
356: Siv. Siv.
357: - 240 E. Laine ym.: Tuki- ja liikuntaelinten - 257 Ronkainen ym.: Suojalainsäädännön ai-
358: sairauksien ennalta ehkäisemisestä raskaissa ja kaansaamisesta huoltoasema-alan yrittäjäkun-
359: terveydelle vaarallisissa ammateissa 271 nan toimiedellytysten parantamiseksi . . . . . . 292
360: - 241 Laitinen ym.: Kehitysvammaisten lasten - 258 Rosnell ym.: Satakunnan keskussairaa-
361: hoidon kehittämisestä perhelääkärijärjestelmän lan toisen rakennusvaiheen kiirehtimisestä . . 294
362: avulla ................................ 272 - 259 Saarikoski: Vähänkyrön kunnaNiskodin
363: - 242 Lattula: Eräiden jätjestöjen varojen han- sairasosaston muuttamisesta terveyskeskuksen
364: kinnan mahdollistamisesta rahankeräyslain sairaalaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295
365: tulkintaa lieventämällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273 - 260 Saarikoski: Eläinlääkärin virkojen lisää-
366: - 243 Lillqvist: Aikuisväestön hammashuollon misestä Vaasan lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296
367: kehittämisestä ja hammashoitovakuutuksen - 261 Salminen: Ilmansuojelulain muuttamises-
368: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 274 ta ilman laadun tarkkailun ja päästämittaus-
369: - 244 Louvo ym.: Elintarvikkeiden raaka-ainei- ten tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297
370: den hiven- ja kivennäisainepitoisuuden il- ~ 262 Savolainen ym.: Äitiysneuvoloiden toi-
371: moittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275 minnan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298
372: - 245 Luttinen ym.: Yhteisen kuluttajaneuvo- - 263 Skinnari ym.: Syöpäsairaiden toipilas- ja
373: jan viran aikaansaamisesta Lahden kaupunki- kuntouttamisjakson kulujen korvaamisesta . . 299
374: seudun kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277 - 264 Skinnari ym.: Valtakunnallisen allergia-
375: - 246 Manninen ym.: Raittiuskasvatusliiton keskuksen perustamisesta Etelä-Hämeeseen . . 301
376: muodostamisesta raittiuskasvatuksen koordi- - 265 Starast: Syöpäpotilaiden hoitokustannus-
377: naatio-, konsultti- ja toimintaelimeksi . . . . 278 ten korvaamisesta lakisääteisesti kuntien va-
378: - 247 Martikainen ym.: Psoriaatikkojen hoito- roista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 302
379: mahdollisuuksien lisäämisestä terveyskeskuk- - 266 Suonio ym.: Terveydenhuollon voimava-
380: sissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279 rojen suuntaamisesta Uudellemaalle . . . . . . . . 303
381: - 248 Muroma ym.: Leukemiaa ja muita syö- - 267 Söderström: Vaasan sairaanhoitopiirin sä-
382: päsairauksia sairastavien lasten hoidon tehos- dehoitoyksikön kehittämisestä . . . . . . . . . . . . 304
383: tamisesta .............. , . . . . . . . . . . . . . . . . 280 - 268 Valtonen ym.: Päivystys- ja ilmaislääkkei-
384: - 249 Mäki•Hakola: Ammattimaisesta mootto- den jakamisesta terveyskeskuksesta . . . . . . . . 305
385: riajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen 2 - 269 P. Vennamo ym.: Lasten leukemian ja
386: §:n säännösten selventämisestä polttoaineen syöpäsairauksien hoidon tehostamisesta . . . . 306
387: myyntitoiminnan osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281 - 270 Zilliacus m. fl.: Om publicering av SFS-
388: - 250 Männistö ytn.: Ympäristöperäisten sikiö- standard på svenska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307
389: vaurioiden torjumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282 - 270 Zilliacus ym.: SFS-standardin julkaisemi-
390: - 251 Pursiainen ym.: Lääkehuollon saattami- sesta ruotsiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308
391: sesta lainsäädännöHisesti terveydenhuollon - 271 Ajo ym.: Vastustusta herättäneistä vesi-
392: os~si ................................ 284 rakennushankkeista luopumisesta . . . . . . . . . . 309
393: - 252 Raatikainen ym.: Terveydenhuoltopalve- - 272 Ajo: Ounasjoen rakentamisen lainsäädän-
394: lujen lisäämisestä Uudellamaalla . . . . . . . . . . 285 nöllisestä estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311
395: - 253 Raudaskoski: Alkoholinkulutuksen alen- - 273 Astala ym.: Ympäristönsuojelun tutki-
396: tamisesta alkoholipoliittisin toimenpitein . . . . 286 muslaitoksen perustamisen selvittämisestä . . 312
397: - 274 Fred ym.: Koirien irtipitoaikana aiheut-
398: - 254 Rehn m. fl.: Om effektiverad korttids-
399: tamien vahinkojen korvaamisesta . . . . . . . . . . 313
400: vård av handikappade . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287
401: - 275 Hakala: Kunnallishallinnon suunnittelu-
402: - 254 Rehn ym.: Kehitysvammaisten lyhytai- järjestelmän yksinkertaistamisesta . . . . . . . . . . 314
403: kaishoidon tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 288 - 276 Hakala: Kylähallintoa koskevan lainsää-
404: - 255 Renlund ym.: Määrärahasta :raittiusjärjes- dännön aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315
405: töjen toimitilojen sekä koulutus- ja leirikes· - 277 Hyrynkangas ym.: Riistanhoito-opetuksen
406: krusten kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289 antamisesta Pyhäjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316
407: - 256 Renlund m. fl.: Om sänkning av restau- - 278 Ihamäki: Päijänteen tulvatilanteen ehkäi-
408: rangpriserna på alkoholfria cfu:ycker . . . . . . . . 290 semisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317
409: - 256 Renlund ym.: Alkoholittomien juomien - 279 Ihamäki: Saimaan säännöstelysuunnitelc
410: ravinto~ahintojen alentamisesta . . . . . . . . . . . . 291 masta luopumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318
411:
412:
413: 2 088200189C
414: 10 Sisällysluettelo
415:
416: Siv. Siv.
417: - 280 Ihamäki: öljyvahinkojen torjunnan te- - 301 Mäkynen: Poliisin toaruen lisäämisestä
418: hostamisesta Saimaan vesistöalueella 319 pääkaupunkiseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
419: - 281 Impiö: Tornionjokisuun ruoppaamisesta - 302 Mäkynen ym.: Ympäristörikosten tutkin-
420: kalatien avaamiseksi sekä elinkeinoelämän ja nan sisällyttämisestä poliisikoulutukseen . . . . 345
421: virkistyskäytön tarpeiden tyydyttämiseksi . . 321 - 303 Männistö ym.: Ympäristönsuojelun yleis-
422: - 282 Itälä ym.: Turpeen käyttöä sääntelevän lain aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346
423: lain aikaa,nsaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323 - 304 Nieminen-Mäkynen ym.: Opiskelijan
424: - 283 Jaatinen ym.: Valtionosuuksien ja -apu- opiskelupaikkakunnan saattamisesta hänen
425: jen tarkastusmenettelyn yksinkertaistamisesta . 325 kotipaikakseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348
426: - 284 Jaatinen ym.: Passin osittain korvaavan - 305 Ndeminen-Mäkynen ym.: Passikäytännön
427: henkilötodistuksen aikaansaamisesta . . . . . . . . 326 helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
428: - 285 Joutsenlahti ym.: Byrokratian vähentämi- - 306 Nieminen-Mäkynen ym.: Suurkatastrofi·
429: sestä kuntien valtionapujen kohdalla . . . . . . 327 harjoitusten toimeenpanen turvaamisesta . . . . 350
430: - 286 Juntumaa ym.: Rahaston muodostamises- - 307 Nieminen-Mäkynen ym.: Tornionjoen lo-
431: ta keksijäin käytettäväksi vesistöjen puhdista- hikannan säilyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
432: mista koskevaa tutkimustyötä varten . . . . . . 328 - 308 Pekkarinen: Lievestuoreen Lipeälammen
433: - 287 Kortesalmi ym.: Kuntien kalleusluokituk- jäteliemen hävittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 352
434: sen yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329 - 309 Pohjala ym.: Maanomistajien oikeustur-
435: - 288 Kortesalmi ym.: Lapin kuntien valtion- van parantamisesta luonnon- ja kansallispuis-
436: apujen suorittamisen jouduttamisesta . . . . . . 330 toja perustettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353
437: - 289 Kortesalmi ym.: Kalaportaiden rakenta· - 310 Pokka ym.: Tenojoen kalastuskuntien
438: misesta Iijoen vesivoimalaitosten yhteyteen . 331 aseman turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354
439: - 290 Kortesa,lmi ym.: Lisäyksestä valtion vuo- - 311 Raatikainen ym.: "Kaupunki hyväksi
440: den 1982 tulo- ja menoarvioon Suomussal- elää" -kampanjan tukemisesta työllisyysvaroin 355
441: men ekokuntakdkeHun ,turvaamiseksi 33<2 - 312 Rehn m. fl.: Om mångsidigare forsk-
442: - 291 J. Laine ym.: Liikuntarajoitteisten henki- ningsprojekt beträffande avfallshantering . . 356
443: löiden kannalta tärkeiden näkökohtien ottami- - 312 Rehn ym.: Jätteiden käsittelyä koskevan
444: sesta huomioon ympäristön suunnittelua ja ra- tutkimushankkeen monipuolistamisesta 357
445: kentamista koskevassa lainsäädännössä 333
446: - 292 Laitinen ym.: Energiametsämarssin järjes- - 313 Rosnell ym.: Kokemäenjoen keskijuoksun
447: tämisestä luonnonsuojelualueiden lunastamis- tulvien torjuntatyön tehostamisesta . . . . . . . . 358
448: rahaston perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334 - 314 Ruotsalainen ym.: Saimaan säännöstely-
449: - 293 Lehtinen ym.: Ympäristönsuojelun lääni· suunnitelmista luopumisesta . . . . . . . . . . . . . . 359
450: ja kuntatason hallinnon tehostamisesta . . . . 335 - 315 Rönnholm ym.: Pihakatujen rakentami-
451: - 294 Leppänen ym.: Kitisen Porttikosken val- sen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360
452: jastamisen estämisestä Sodankylässä . . . . . . . . 336 - .3116 Rönnholm ym.: Valtakunnallisen jäte·
453: - 295 Lillqvist m. fl.: Om effektiverad svensk- huoltoselvityksen ja -suunnitelman laatimi-
454: språkig polisutbildning . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361
455: - 295 Lillqvist ym.: Ruotsinkielisen poliisikou- - 317 Saarikoski: Katumaksulain epäkohtien
456: lutuksen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338 korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362
457: - 296 Manninen ym.: Ympäristönsuojelun te- - 318 Sutinen ym.: Pohjois-Karjalan kuntien
458: hostamisesta valtion väliportaanhallinnossa . . 339 kunnanvirastotalojen rakentamisen avustami-
459: - 297 Mattila ym.: Kuntien kantokykyluokitus- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364
460: perusteiden muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 340 - 319 Tenhiälä ym.: Kokemäenjoen vesistön
461: - 298 Mattila ym.: Katumaksubin epäkohtien Valkeakosken yläpuolisen vesistöalueen tul-
462: poistamisesta .......................... 341 vien estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365
463: - 299 Mattila ym.: Helsinki-Vantaan lentoase- - 320 Tuominen ym.: Määrärahasta Geologisel-
464: man turvatavkastusten siirtämisestä poliisivi- le tutkimuslaitdkselle soravarojen inventointi-
465: ranomaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 342 tutkimuksen suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 366
466: - 300 Muurman: Lisäyksestä vuoden 1982 tu- - 321 Tuovinen ym.: Kunnallisen työllistämis·
467: lo- ja menoarvioon Keski-Uudenmaan meri· tuen porrastamisesta kantokykyluokituksen
468: viemärihanketta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343 pohjalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367
469: Sisällysluettelo 11
470:
471: Siv. Siv.
472: - .322 Westerlund m. fl.: Om minimering av ~ 340 Anna-Liisa Jokinen ym.: Kaarinassa sijait-
473: riskerna i samband med lagring av använt sevan Tuodan tähtitieteellis-optillisen laitok-
474: atombränsle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368 sen kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390
475: - 322 Westerlund ym.: Käytetyn ydinpolttoai- - 341 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahasta
476: neen varastointiin liittyvien riskien vähentä- kansantanssi- ja lauluyhtyeiden ohjaajien palk-
477: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369 kaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 391
478: - 323 Vähäkangas ym.: Elinkeinoasiamiesjärjes- - 342 Joutsenlahti ym.: Harjaantumisopetuksen
479: telmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 370 sisällyttämisestä peruskoulun opetusohjelmaan 392
480: - 343 Joutsenlahti ym.: Uskonnonopetuksen li-
481: - 324 Zilliacus m. fl.: Om en lag angående to-
482: säämisestä peruskoulun yläasteella . . . . . . . . 394
483: talfredning av säl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
484: - 344 Joutsenlahti ym.: Televisioluvan lunas-
485: - 324 Zilliacus ym.: Hylkeen täydellistä rau- tusvelvollisuuden poistamisesta opiskelijoilta . 395
486: hoittamista koskevan lain aikaansaamisesta . 372 - 345 Joutsenlahti ym.: Kirjojen liikevaihtove-
487: - 325 Ajo ym.: Peruskoulun yläasteen uskon- rotuoton luovuttamisesta kirjailijoille . . . . . . 396
488: nonopetuksen tuntimäärän lisäämisestä . . . . 373 - 346 Juntumaa ym.: Hotelli- ja ravintola-alan
489: - .326 Ala-Kapee ym.: Ammatillisen koulutuk- oppilaitoksen perustamisesta Tampereelle . . . 397
490: sen aloituspaikkojen lisäämisestä Uudellamaal- - 347 M. Järvenpää ym.: Valtion ruokailutuen
491: la . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374 myöntämisestä kunnallisissa teknillisissä oppi-
492: - 327 Eenilä: Rauhankasvatuksen ottamisesta laitoksissa opiskeleville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398
493: opetussuunnitelmiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 376 - 348 Kangas ym.: Opintokerhokohtaisen val-
494: tionavun saattamisesta vastaamaan kansalais-
495: - 328 Elo ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 tulo·
496: ia työväenopistojen opintopiirien saamaa tu-
497: ja menoarvioon kunnallisten ja yksityisten
498: kea . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399
499: teknillisten oppilaitosten ruokailutukeen . . . . 377
500: ~ 349 Karhuvaara ym.: Opintotuen lainajärjes-
501: - 329 Elo ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 tulo- telmän epäkohtien poistamisesta . . . . . . . . . . . . 400
502: ja menoarvioon opintotuen lapsikorotuksen - 350 Karhuvaara ym.: Lukion opettajien elä-
503: maksamiseksi huoltajanlisänä . . . . . . . . . . . . . . 378 keiän alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 401
504: - 330 Hakala: Orimattilan kotitalousopiston - .351 Kauppi ym.: Kielenkääntäjäkoulutuksen
505: karjarakennuksen rakentamisesta . . . . . . . . . . 379 jatkumisen turvaamisesta Vaasan korkeakou-
506: - 331 Hautala ym.: Oppisopimukseen perustu- lussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402
507: van koulutuksen kehittämisestä . . . . . . . . . . 380 - 352 Kauppi ym.: Oppisopimusjärjestelmän
508: - 332 Hyrynkangas ym.: Logopedian opetulcsen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 403
509: kehittämisestä Oulun yliopistossa . . . . . . . . . . 381 - 353 Kauppinen ym.: Korpiselkä-talohankkeen
510: - 333 Hyrynkangas ym.: Sairaanhoito-oppilai- toteuttamisesta Tuupovaarassa . . . . . . . . . . . . 404
511: tosten nimityksen muuttamisesta terveyden- - 354 Koppanen: Ammatillisten oppilaitosten
512: huolto-oppilaitoksiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382 opettajien ajankohtaisen tiedon lisäämisestä
513: - 334 Ihamäki ym.: Heinolan kurssikeskuksen rakennustekniikassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405
514: mahdollisuuksien hyväksikäytöstä keskiasteen - 355 Korhonen ym.: Määrärahasta teologian
515: koulutuksen hallinto- ja opetuskoulutuk- professorin viran perustamiseksi Joensuun
516: sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383 korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406
517: - 335 Ihamäki: Maatalousoppilaitoksen perusta- - 356 Korhonen ym.: Määrärahasta Nurmeksen
518: misesta Kangasniemelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . .385 evankelisen kansanopiston rakennuslainojen
519: - 336 Jaakonsaari:. Vihanuin kotiseutukeskuk- lyhentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407
520: sen saattamisesta valtakunnalliseksi kokeilu- - .357 Korhonen ym.: Konservatorio-osaston pe-
521: keskukseksi ja sen aikaansaamisesta valtion rustamisesta Joensuun musiikkiopistoon . . . . 408
522: tuen turvin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386 - 358 Korhonen ym.: Joensuun maakunta-arkis-
523: - 337 Jaatinen ym.: Ympäristöntutkimuskes- ton rakennushankkeen toteuttamisesta . . . . 409
524: kuksen perustamisesta Jyväskylän yliopistoon 387 - 359 Kortesalmi ym.: Peruskoulun päivän-
525: - 338 Jaatinen ym.: Kauppaoppilaitosten oppi- avauksen sisällön säilyttämisestä . . . . . . . . . . 410
526: laiden ohjatun työharjoittelun kokeilun käyn- - 360 Kortesalmi ym.: Maatalouskoulutuksen
527: nistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388 vakinaistamisesta Kestiiässä . . . . . . . . . . . . . . . 411
528: - 339 Aila Jokinen ym.: Koulujen vapaa-aika- 361 Kuoppa ym.: Kanjonin koulun rakenta-
529: käytön tehostamisesta , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .389 misesta Tampereen Hervantaan . . . . . . . . . . . . 412
530: 12 Sisällysluettelo
531:
532: Siv. Siv.
533: - 362 Kuoppa ym.: Linnainmaan koulun raken- - 379 Nieminen-Mäkynen ym.: Vanhojen kor-
534: tamisesta Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413 keakoulujen voimavarojen kehittämisestä . . . . 434
535: - 363 Kuoppa ym.: Pirkkalan Naistenmatkan - 380 Nieminen-Mäkynen ym.: Korkeakoulu-
536: peruskoulun yläasteen ruokalan saneeraami- opiskeliioiden laboratorio- ja työainemaksujen
537: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414 poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 435
538: - 364 Kuoppa ym.: Pirkkalan Nuolialan kou- - 381 Nieminen-Mäkynen ym.: Opintolainajär-
539: lun peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415 jestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 436
540: - 365 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Monitieteisen - 382 Norrback ym.: Korkeakoulujen henkilö-
541: lapsi- ja nuorisotutkimuksen edistämisestä . . 416 kunnan lisäämisestä opiskelija/opettaja -epä-
542: - 366 Lahti-Nuuttila ym.: Koulujen uudis- ja suhteen tasoittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 437
543: lisärakentamisen edellytysten parantamisesta 417 - 383 Paakkinen ym.: Lastenkulttuurin kehittä-
544: - 367 E. Laine ym.: Kuntien koulurakennus- misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 438
545: hankkeiden rahoituksen turvaamisesta Turun - 384 Palmunen ym.: Korkeakouluopiskelijoi-
546: ja Porin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419 den Opintorahan perusosan korottamisesta 440
547: - 368 Lattula: Opiskelijoiden velkataakan ke- - 385 Palmunen ym.: Opintorahan lapsikoro-
548: ventämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420 tusten muuttamisesta huoltajanlisäksi . . . . . . 441
549: - 369 Laurila ym.: Lasten ja nuorten kuvatai- - 386 Pekkarinen ym.: Lukion perusopetusryh-
550: dekoulujen saattamisesta valtionosuuden pii- mäkoon pienentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442
551: riin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421 - 387· Perho ym.: Alastaron peruskoulun yläas-
552: - 370 Louvo ym.: Hiven- ja kivennäisainetut- teen toimitilojen saneerauksesta ja laajennuk-
553: kimusyksikön perustamisesta Kuopion korkea- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443
554: kouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422 - 388 Pesola ym.: Korkeakoulujen kielikeskuk-
555: - 371 Louvo ym.: Reitkallin puutarhurikoulun sen johtajan viran perustamisesta ja tutkijoi-
556: toiminnan jatkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423 den paikkaamisesta keskukseen . . . . . . . . . . . . 444
557: - 372 Luttinen ym.: Taloudellisten edellytysten - 389 Pesola ym.: Määrärahasta Tarvaalan maa-
558: luomisesta keskiasteen koulunuudistuksen var- talousoppilaitoksen laajentamiseksi . . . . . . . . . 445
559: mistamisek5i asiaa koskevien kehittämislain ja - 390 Pesola ym.: Työnantajalle oppisopimus-
560: -suunnitelmien puitteissa . . . . . . . . . . . . . . . . 424 koulutuksesta aiheutuvien todellisten koulu-
561: - 373 Luttinen ym.: Määrärahasta Päijät-Hä- tuskustannusten korvaamisesta . . . . . . . . . . . . 446
562: meen taidemuseon rakennushankkeen avusta- - 391 Pesola ym.: Määrärahasta Äänekosken
563: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425 keskusurheilukentän perusparantamiseen 447
564: - 374 Maijala ym.: Tampereen yliopiston ope- - 392 Pesola ym.: Alueellista ja paikallista mu-
565: tusjaostojen ja täydennyskoulutuskeskuksen si- seotoimintaa koskevan lain aikaansaamisesta 448
566: sällyttämisestä korkeakoulujen kehittämislain- - 393 Petäjäniemi ym.: Kuusivuotiaiden esiope-
567: säädännön piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 426 tuksen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449
568: - 375 Malm m. fl.: Om ökat statsbidrag för - 394 Raudaskoski ym.: Lukioasteen koulutuk-
569: kombinerade ungdoms-, idrotts-, kultur- och sen aloittamisesta Kärsämäellä . . . . . . . . . . . . 450
570: nykterhetssekreterartjänster . . . . . . . . . . . . . . . 428 - 395 Raudaskoski ym.: Kestiiän maamieskou-
571: - 375 Malm ym.: Yhdistettyjen nuoriso-, urhei- lun muuttamisesta kaksivuotiseksi . . . . . . . . 451
572: lu-, kulttuuri- ja raittiussihteerin virkojen - 396 Rehn m. fl.: Om extra statsbidtag tili
573: palkkaukseen suoritettavan valtionavun tehos- Nylands svenska musikinstitut för effektive-
574: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429 ring av verksamheten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452
575: - 376 Malm m. fl.: Om ansiag i försökssyfte - 396 Rehn ym.: Nylands svenska musikinsti-
576: för utvecklande av finlandssvensk populär- tut -nimisen oppilaitoksen ylimääräisestä val-
577: kultur . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430 tionavusta laitoksen toiminnan tehostamiseksi 453
578: - 376 Malm ym.: Määrärahasta suomenruotsa-
579: - 397 Renlund m. H.: Om ökad utbildnings-
580: laisen populäärikulttuurin kokeilutoiminnan
581: kapacitet för svenskspråkiga barn- och ung-
582: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 431
583: domsinvalider . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454
584: - 377 Mikkola: Kotitalouden neuvontajärjestö-
585: jen koulu.tuksellisen ja taloudellisen aseman - 397 Renlund ym.: Ruotsinkielisten lapsi- ja
586: vakiinnuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432 nuorien invalidien koulutuskapasiteetin lisää-
587: - 378 Nietninen-Mäkynen ym.: Korkeakoulujen misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 455
588: henkilökunnan lisäämisestä opiskelija/opettaja - 398· Rönnholm ym.: Vanhojen oppikoulura-
589: -epäsuhteen tasoittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 433 kennusten saneeraamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 456
590: Sisällysluettelo 13
591:
592: Siv. Siv.
593: - 399 Rönnholm ym.: Turun suomenkielisen - 419 Vähäkangas ym.: Määrärahasta Pattijoen
594: merimiesammattikou!.un tilojen uusimisesta . . 457 uuden pääkirjaston rakentamiseen . . . . . . . . 482
595: - 400 Sa11rikoski: Vaasan korkeakoulun muut- - 420 Väänänen ym.: Musiikkiosastojen perus-
596: tamisesta kaksikieliseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 458 tamisesta kansalais- ja työväenopistoihin . . . . 483
597: - 401 Saadkoski: Metsäalan koulutuksen vaki- - 421 Hakala: Kasvinviljelykoeaseman perusta-
598: naistamisesta Kauhajoella . . . . . . . . . . . . . . . . . 459 misesta Uudellemaalle . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . 484
599: - 402 Saarikoski: Tutkisalan opetuksen järjes- - 422 Hautala ym.: Viljan pienvarastoverkoston
600: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460 rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 485
601: - 403 Saukkonen ym.: Peruskoulun vähätuntis- - 423 Hautala ym.: Suomenhevosten määrän
602: ten oppiaineiden aseman turvaamisesta . . . . 461 lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486
603: - 404 Saukkonen ym.: Peruskoulun yläasteen - 424 Impiö ym.: Maatalouspoliittisen runko-
604: uskonnonopetuksen tuntimäärän lisäämisestä . 462 ohjelman aiJkaansaamisesta Pohjois-Suomea var-
605: - 405 Skinnari ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 ten ............................... .. . 487
606: tulo- ja menoarvioon Lahden kansainvälisen - 425 Impiö: Lapin lääniä koskevan erillisen
607: urkuviikon tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463 metsätalouden perusohjelman aikaansaamisesta 489
608: - 406 Skinnari ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 - 426 P. Jokinen ym.: Tulvavahinkojen korvaa-
609: tulo- ja menoarvioon Nastolan uimahallin ra- misesta maanviljelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 491
610: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464 - 427 Joutsenlahti: Nuorten parien tilojen han-
611: - 407 Skinnari ym.: Määrärahasta Suomen lii- kinnan taloudellisesta tukemisesta ..... , . . 492
612: kunta- ja terveysopiston suunnitteluun Etelä- - 428 Joutsenlahti ym.: Pakettipeltojen naapu-
613: Hämeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465 ruudessa maata viljelevän oikeuttamisesta lu-
614: - 408 Surakka ym.: Rauhan:kasvatusopetus- ja nastamaan pakettipellot itselleen . . . . . . . . . . 493
615: -tutkimustoiminnan aloittamisesta Jyväskylän - 429 Joutsenlahti ym.: Koristekasvien tutkimi-
616: yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467 sesta ja koetoiminnan järjestämisestä . . . . . . 494
617: - 409 Söderström: Kaksikielisen yliopiston pe- - 430 Kemppainen ym.: Korvauksen suorittami-
618: rustamisesta Vaasaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469 sesta maidon kuljettamisesta maitoauton rei-
619: - 410 Tapiola: Jyväskylän näkövammaisten tille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495
620: koulun kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470 - 431 Kivitie ym.: Luonnonmukaisen viljelyn
621: - 411 Tenhiälä: Määrärahasta Suomen elokuva- neuvonnan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 496
622: säätiölle korkeatasoisten elokuvien alueellisen - 43!2 Kortesahni ym.: Ylivieskan maataJ:ous-
623: tarjonnan lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471 piirin vakinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497
624: - 412 Tuovinen ym.: Määrärahasta koulujen ra- - 433 Kortesalmi ym.: Karjarakennusten raken-
625: kentamiseen Pohjois-Karjalan lääniin . . . . . . 472 tamisavustusten perusteiden tarkistamisesta
626: - 413 Ursin ym.: Korkeakoulujen laite-, kirjal~ Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498
627: Hsuus- ja laitosmäärärahojen kehittämisohjel- - 434. Kortesalmi yrn.: Tyollistämistuen palaut-
628: man laatimisesta vuosiksi 1983-1986 . . . . . . 473 tamisesta maatalousharjoittelijoita pitäville ti-
629: - 4114 Valtonen ym.: Lääkintävoimistelijakoulu- loille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
630: tuksen aloittamisesta Porin sairaanhoito-oppi- - 435 Kortesalmi ym.: Metsiin jäävien kanto-
631: laitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 4 jen hyötykäytön tehostamisesta . . . . . . . . . . . . 500
632: - 415 P. Vennamo ym.: Lasten vanhempien - 436 Kortesalmi yrn.: Oljen hyötykäytön te-
633: edustuksen turvaamisesta uuden koululain- hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501
634: säädännön mukaisissa koulujen johtokunnissa 475 - 4.37 Kortesalmi ym.: Uuden porotilalain
635: - 416 P. Vennamo ym.: Kuopion konservato- aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502
636: rion kirkkomusiikkilinjan liittämisestä Sibe- - 438 Kortesalmi yrn.: Haikasuon kalanviljely-
637: lius-Akatemiaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476 laitoksen perusparantamistöiden jatkamisesta . 503
638: - 417' Westerlund m. fl.: Om effektivering av - 439 Lattula: Maatalousväestön ansiotason ja
639: den regionala taltidningsverksamheten . . . . . . 478 sosiaaliturvan turvaamisesta uudessa maata-
640: - 417 Westerlund ym.: Näkövammaisten alueel- loustulolaissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 504
641: lisen äänilehtitoiminnan tehostamisesta . . . . . 479 - 440 Lattula: Riittävän väestöpohjan turvaa-
642: - 418 Westerlund m. fl.: Om inledande av ut- misesta Kainuun kylissä tuotannon moni-
643: byggnaden av Ekenäs forstinstitut . . . . . . . . 480 puolistamisen avulla . . . . . . .. . . .. .. .. . . . . . 505
644: - 418 Westerlund ym.: Tammisaaren metsäopis- - 441 Malm m. fl.: Om ett system med start-
645: ton laajennustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . 481 bidrag tili nya lantbrukare . . . . . . . . . . . . . . . . 506
646: 14 Sisällysluettelo
647:
648: Sivo Sivo
649: - 441 Malm ymo: Käynnistysavustusjärjestelmän - 461 Eenilä ymo: Elatusmaksujen perinnän te-
650: aikaansaamisesta aloitteleville maanviljelijöille 507 hostamisesta maksun laiminlyöneiden luettelo
651: - 442 Mattila ymo: Vanhojen metsäojien kun- julkaisemalla 0 • 0 532 0 0 0 0 0 0 •• 0 •• 0 0 0 0 • 0 0 0 0 • 0 0 0 •
652:
653:
654:
655:
656: nostamiseen tarvittavan rahoitusjärjestelmän ~ 462 Eenilä: Lauantain poistamisesta työpäi-
657: luomisesta o 0 0 0 0 0 0 508 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 vien joukosta vuosilomaa laskettaessa . 533 0 0 0 0 0
658:
659:
660:
661:
662: - 443 Miettinen ymo: Valtionapupaikkaisen pii- - 463 Eenilä ymo: Työelämän ja muun nimik-
663: riagrologin paikkaamisesta Mikkelin läänin keistön muuttamisesta sukupuolten tasa-arvon
664: maatalouskeskukseen o o o o 509 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ja käytännön edellyttämällä tavalla o o. 534 0 0 0 0 0
665:
666:
667:
668:
669: - 444 Mörttinen: Valtakunnan elintarvikehuol- - 464 Elo ymo: Työsuojelutoiminnan tehostami-
670: tokyvyn turvaamisesta viljanviljelyn edellytyk- sesta Turun ja Porin työsuojelupiirin alueen
671: siä parantamalla o ooo oo o 510 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 telakoilla o o oo 0 0 0 0 535 0 • 0 0 • 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
672:
673:
674:
675:
676: - 445 Nikkilä ymo: Vihannes- ja juurikasvien - 465 Hirvelä ymo: Lasten sijaishuollon perhe-
677: saattamisesta satovahinkojen korvaamisesta hoidon kehittämisestä ooo o 536 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
678:
679:
680:
681:
682: annetun lain piiriin 511 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - 466 Holvitie: Sairausloman myöntämiseen il-
683: - 446 Perho ymo: Ilmajoen maatalousopiston man lääkärintodistusta vaikuttavien päätösten
684: nuorisoneuvontalinjan . ja Paimion maatalous- ja säädösten yhtenäistämisestä 538 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
685:
686:
687:
688:
689: kerho-opiston tutkintojen yhdenvertaistami- - 467 Holvitie ymo: Työttömyysvakuutusmak-
690: sesta ........ 0 • o 0 o o 512
691: ••• 0 0 0 •• 0 • 0 0 0 0 0 0 0 • 0 , 0 sun saattamisesta liikevaihdon perusteella
692: - 447 Pihlajamäki ymo: Maatalouden neuvon- määräytyväksi . 0 539 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 • 0 0 •
693:
694:
695:
696:
697: tatyössä toimivien maatalouskerhoneuvojien - 468 Hyrynkangas ymo: Sairausvakuutuksen
698: ja agrologien aseman yhdenmukaistamisesta 513 0 päivärahan suorittamisesta kotityötä tekevälle
699: - 448 Pihlajamäki ymo: Työhevoskannan tur- tai pienyrittäjälle työkyvyttömyyden alkami-
700: vaamisesta kriisiarkoja varten 514 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 sesta lukien ooo. ooo. ooooo. 540 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 •
701:
702:
703:
704:
705: - 449 Poutanen ymo: Maatilalain mukaisen kor- - 469 Hyrynkangas ymo: Sairausvakuutuksen
706: kotukilainoituksen kohdevalikoiman laajenta- lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistukses-
707: misesta 0 0o 0 0 0 0 0 0 0 515 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 •• 0 0 0 • 0 0 0 0 0 ta o o oo o o
708: 0 0 0 0 o, o o 0 541
709: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
710:
711:
712:
713:
714: - 450 Raudaskoski ymo: Kotimaisten lannoittei- - 470 Hyrynkangas ymo: Lymfaterapeutin anta-
715: den käyttöä koskevan tutkimuksen edistämi- man lymfahoidon saattamisesta sairausvakuu-
716: sestä Pohjois-Suomen tutkimuspisteen avulla. 516 tuslain piiriin o oooooooooooo ooo oo 542 0 0 0 0 0 0 0 0 •
717:
718:
719:
720:
721: - 451 Saarikoski: Energianeuvojan toimien pe- - 471 Hyrynkangas ymo: Valtionrautateiden
722: rustamisesta maatalouskeskuksiin oo 517 0 0 0 • 0 0 0 0 eläkeläis- ja invalidialennuslippujen käyttö-
723: - 452 Po Vennamo ymo: Satovahinkojen korvaa- rajoitusten poistamisesta .. o 543 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 • 0 •
724:
725:
726:
727:
728: mista koskevan lainsäädännön uudistamisesta 518 - 472 Jaatinen ym.: Työnantajan työvoimaveron
729: - 453 Po Vennamo ymo: Hukkakauran leviämi- luontoisten maksujen poistamisesta alle 25-
730: sen estämisestä ooooo o ooooooo ooo 519 0 0 0 0 0 • 0 • 0 •
731: vuotiaiden työntekijöiden osalta o 544 0 0 0 0 0 0 0 0 •
732:
733:
734:
735:
736: - 454 Westerlund mo fl.: Om statsstöd till unga - 473 Jaatinen ymo: Nuoriin työttömiin kohdis-
737: od!lare i samband med generationsväxling o 520 0
738: tuvien erityistoimenpiteiden yläikärajan nosta-
739: - 454 Westerlund ymo: Nuorten viljelijöiden misesta . o
740: 0 0 o.
741: 0 0 0 545
742: • 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0
743:
744:
745:
746:
747: käynnistysavustusjärjestelmän toteuttamisesta - 474 Jaatinen ymo: Vajaakuntoisten työvoima-
748: sukupolvenvaihdoksen yhteydessä . o 521 0 0 0 0 • 0 0 0
749:
750: palvelun voimavarojen yhdistämiskokeilun
751: - 455 Ahde ymo: Pienten lasten hoitomahdolli- käynnistämisestä Jyväskylän työvoimapiirissä 546 0
752:
753:
754:
755: suuksien parantamisesta o. o 522
756: - 475 Aila Jokinen ymo: Terveydenhuollon
757: 0 0 •• 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0
758:
759:
760:
761:
762: - 456 Ahde ymo: Työntekijöiden työsuhdetur- opettajien vapaaehtoisesta eläkkeelle siirtymi-
763: van kehittämisestä o o oo ooo 523 0 0 0 0 0 0 0 •• 0 •• 0 • 0 0
764: sestä keskiasteen koulunuudistuksen yhtey-
765: - 457 Ahde ymo: Vuokrakustannusten nousun dessä oo oooo oo o o o
766: 0 0 547 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 •• 0 0. 0 0
767:
768:
769:
770:
771: hillitsemisestä 0 0 0 525
772: 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0
773: - 476 Anna-Liisa Jokinen ymo: Työajan lyhen-
774: .,- 458 Alppi ymo: Työttömyysturvajärjestelmän tämisestä ansiotasoa alentamatta o ooo 548 0 0 0 0 0 0
775:
776:
777:
778:
779: kokonaisuudistuksesta 527 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •
780: - 477 Anna-Liisa Jokinen ymo: Vuoro- ja yö-
781: - 459 Alppi ymo: Työttömyyseläkettä saavien työtä tekevien työntekijäin eläkeiän alentami-
782: matkalippualennuksista valtionrautateillä oo 529 0 0 sesta ja eläkkeiden korottamisesta . oooooooo 550
783: - 460 Bärlund ymo: Nuorten yhteiskunnallisen - 478 Joutsenlahti ymo: Lapsilisien reaaliarvon
784: takuujärjestelmän toteuttamisesta oo. ooooooo 530 korottamisesta ooooo oooooo o o. o 551 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0
785: Sisällysluettelo 15
786:
787: Siv. Siv.
788: - 479 Joutsenlahti ym.: Lapsilisän maksamises- - 499 Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1982
789: ta 18 vuoden ikään asti työelämän ulkopuo· tulo- ja menoarvioon ,työpaikkatukikokeilun
790: lella olevalle nuorelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552 järjestämiseksi Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . . . 572
791: - 480 Joutsenlahti ym.: Yleisaineiden opetta- - 500 Kortesalmi ym.: Kostamus-urakan jälki-
792: jien eläkeiän alentamisesta ............... , 553 hoitotoimenpiteiden valmistelemisesta . . . . . . 573
793: - 481 Joutsenlahti: Metsäalan koulujen liikun- - 501 Kortesalmi ym.: Konealan pienyrittäjien
794: tatuntien saattamisesta tapaturmavakuutuksen työllisyyden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 574
795: piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554 - 502 Kortesalmi ym.: Lukion opettajien eläke-
796: iän alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575
797: - 482 Juntumaa ym.: Opettajan oikeudesta - 503 Kortesalmi ym.: Sota-ajan palvelusajan
798: siirtyä eläkkeelle 35 vuoden palvelun jälkeen 555 saattamisesta yleisesti eläkkeeseen oikeutta-
799: - 483 Juntumaa ym.: Kaikkien sodan aikana vaksi ajaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576
800: maanpuolustustehtäviin osallistuneiden oikeut- ~ 504 Kortesalmi ym.: Yrittäjäeläkemaksu5en
801: tamisesta veteraanien varhaiseläkkeeseen . . . . 556 poistamisesta yrittäjien työttömyyden aikana . 577
802: - 484 Juntumaa ym.: Sotilasvammalain mukai- - 505 Koskenniemi ym.: Metsureiden eläkeiän
803: sen korvaushakemuksen uudelleen käsittele- alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578
804: misestä vamman 'tai sairauden antaessa siihen - 506 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Lasten terveys-
805: aihetta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 557 ja kuntoutuspalvelujen sekä lääkehoidon saat-
806: - 485 Juntumaa ym.: Erikoistyövoimaneuvojan tamisesta maksuttomaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 579
807: virkojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558 - 507 E. Laine ym.: Lasten päivähoidon ke-
808: - 486 Järvilehto ym.: Lakisääteisen hoitoloman hittämisestä Turun ja Porin läänissä . . . . . . 580
809: järjestämisestä lapsen vanhemmalle lapsen tai - 508 E. Laine ym.: Vammaisten työnsaannin
810: lapsen hoitajan sairastuessa . . . . . . . . . . . . . . 559 turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581
811: - 487 Järvilehto ym.: Vammaisten kotihoidon - 509 Lattula: Nuorisotyöttömyyden ratkaisemi-
812: tuen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 560 sesta erityisesti Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . 582
813: - 488 Kangas ym.: Sairausvakuutuksen vähim- - 510 Lattula: Nuorten perheiden asunto-olojen
814: mäispäivärahan korottamisesta . . . . . . . . . . . . 561 helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583
815: - 489 Kangas ym.: Ylieläkeongelman ratkaise- - 511 Lattula: Vuosina 1925 ja 1926 syntynei-
816: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562 den rintamaveteraanien varhaiseläkkeelle pää-
817: semisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584
818: - 490 Kauppi ym.: Lasten kotihoidon tuen - 512 Lillqvist: Sairausvakuutuksen lääkekor-
819: maksamista uuden äitiysrahakauden alkaessa vausjärjestelmän parantamisesta . . . . . . . . . . . . 585
820: koskevan käytännön muuttamisesta . . . . . . 563 - ~U Lillqvist: Silmälasien ja muiden vastaa-
821: - 491 Kauppi ym.: Määrärahasta lasten koto- vien apuvälineiden hankintakustannusten saat-
822: na tapahtuvan hoidon tukemiseksi . . . . . . 564 tamisesta sairausvakuutuksen piiriin . . . . . . . 586
823: - 492 Kauppi ym.: Äitiyslomasijaisen oikeudes- - 514 Martikainen ym.: Suojatyön tavoitteiden
824: ta äitiyslomaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565 ja hallinnon selkiinnyttämisestä . . . . . . . . . . . . 587
825: - 493 Kauppinen ym.: TEL-eläkemaksun pois- - 515 Miettinen ym.: Mikkelin läänin työlli-
826: tamisesta alle 23-vuotiailta työntekijöiltä . . . . 566 syystilanteen parantamisesta työllisyystöinä
827: - 494 Kivitie ym.: Lapsen elatusturvan paran- suoritettavien tietöiden määrärahoja lisäämällä 588
828: tamisesta elatusvelvollisten laiminlyödessä ela- - 516 Muroma ym.: Yksinäisten naisten van-
829: tusmaksun suorittamisen . . . . . . . . . . . . . . . . . 567 huudentuen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 589
830: - 517 Niskanen ym.: Vanhempainloman kehit-
831: - 495 Kivitie ym.: Naispuolisen yrittäjän lesken tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 590
832: oikeuttamisesta yrittäjäeläkkeeseen . . . . . . . . 568 - 518 Niskanen ym.: Pienten lasten hoidon tu-
833: - 496 Kivitie ym.: Eronneena leskeytyneen las- kijärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . 592
834: ta huoltaneen henkilön oikeuttamisesta perhe- - 519 Niskanen ym.: Naisten tasa-arvoa koske-
835: eläkkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 569 van esityksen antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 594
836: - 497 Korhonen ym.: Maatalousyrittäjien vuosi- - 520 Peltola ym.: Lapsiperheiden sosiaalitur-
837: lomajärjestelmän laajentamisesta . . . . . . . . . . 570 van parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
838: - 498 Kortesalmi ym.: Lapin työllisyyden tur- - 521 Perho ym.: Rintamaveteraanien varhais-
839: vaamisesta puolueiden Lapin piirijärjestöjen eläkejärjestelmän ulottamisesta kaikkiin vete-
840: suunnitelmien mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . 571 raaneihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598
841: 16 Sisällysluettelo
842:
843: Siv. Siv.
844: - 522 Pesola ym.: Lymfaterapian korvaamisesta - 544 Söderström: Om reserverande av resur-
845: asiakkaalle sairausvakuutuslain nojalla . . . . . . 600 ser för en vårdenhet för svårt handikappade
846: - 523 Petäjäniemi ym.: Osa-aikatyön ja sen so- i svenska Österbotten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625
847: siaaliturvan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 601 - 544 Söderström: Voimavarojen varaamisesta
848: - 524 Petäjäniemi: Perheneuvonnan kehittämi- vaikeavammaisten hoitoyksikköä varten ruot-
849: sestä ... ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602 sinkielisellä Pohjanmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . 626
850: - 525 Pihlajamäki ym.: Rintamaveteraanien var- - 545 Tenhiälä ym.: Sairausvakuutuslain ja työ-
851: haiseläkelain soveltamisalan laajentamisesta . . 603 sopimuslain muuttamisesta sairaan lapsen ko-
852: - 526 Pohto ym.: Sodassaoloajan ottamisesta tihoidon mahdollistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 627
853: huomioon e1äkevuosia määrättäessä . . . . . . . . 604 - 546 Tenhiälä: Harvialan koulukodin siirtämi-
854: - 527 Pok.ika ym.: Lapsiperheiden taloudellisen sestä Perttulan Ylänteen koulukodin tiloihin . 628
855: aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605 - 547 Tennilä: Eläkeiän alentamista koskevan
856: - 528 Pokka:· Työsuhdeturvan järjestämisestä esityksen antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629
857: kotona lastaan hoitavalle vanhemmalle . . . . 606 - 548 Tuovinen ym.: Työaikalain muuttamises-
858: - 529 Pokka ym.: Metsätyöntekijöiden asunto- ta yhtäläisen työaikasuojan takaamiseksi . . . . 630
859: olojen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607 - 549 Uitto ym.: Työhön toiselle paikkakun-
860: - 530 Raatikainen ym.: Ylimääräisen eläketur- nalle muuttavan muuttotorvasta . . . . . . . . . . 631
861: van järjestämisestä sodan aikana teollisuuden - 550 Uitto ym.: Joustavaa eläkkeelle siirtymis-
862: ja maataiouden palveluksessa ·sekä muissa tä koskevan esityksen antamisesta . . . . . . . . 634
863: vastaavissa tehtävissä olleille naisille . . . . . . 608 - 5511 Ursin ym.: Psoriasiksen ilmastohoidon
864: - 531 Raudaskoski ym.: Rintamalisään oikeu- järjestämisen selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . 636
865: tettujen henkilöiden piirin laajentamisesta . . 609 - 552 Valtonen ym.: Sairausvakuutuslain mu-
866: - 532 Renlund m. fl.: Om utbildning av kaisten korvausten maksamisesta suoraan lää-
867: svenskspråkiga talterapeuter . . . . . . . . . . . . . . 610 kärille tai laitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638
868: - 532 Renlund ym.: Ruotsinkielisten puhetera- - 553 P. Vennamo ym.: Työttömyysmääräraho-
869: peuttien kouluttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 611 jen käytön tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 639
870: - 533 Ronkainen ym.: Loppiaisen ja helators- - 554 P. Vennamo ym.: Lapsilisien reaaliarvon
871: tain siirtämisestä entisille paikoilleen . . . . . . 612 korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640
872: - 534 Savolainen ym.: Avustusten myöntämi- - 555 P. Vennamo ym.: Tarpeettomien lapsi-
873: sestä asevelvollisuusaikana syntyvien asumis- lisien poistamisesta suurituloisilta . . . . . . . . . 641
874: ja opiskeluvelkojen :kustannuksiin sotilas- - 556 P. Vennamo ym.: Sairausvakuutuksen
875: avustuslain nojalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613 päivärahan maksamisesta karjatalouden har-
876: - 535 Savolainen ym.: Viikonloppurajoitusten joittajille sunnuntai- ja pyhäpäiviltä . . . . . . . . 642
877: poistamisesta vaikeavammaisten alennuslipuis- - 557 P. Vennamo ym.: Eläkkeiden tulosidon-
878: ta valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 614 naisuuden uudelleenjärjestämisestä . . . . . . . . . 643
879: - 536 Skinnari ym.: Hieronnan korvaamisesta - 558 P. Vennamo ym.: Sotilasvammalain mu-
880: sairausvakuutuslain nojalla . . . . . . . . . . . . . . . . 615 kaisen korvauksen saattamisesta etuoikeute-
881: - 537 Stenius-Kaukonen ym.: Sairausvakuutuk- tuksi tuloksi kansaneläkkeeseen nähden . . . . 644
882: sen väihimmäispäivärahan korottamisesta . . 616 - 559 P. Vennamo ym.: Kansaneläkekustannus-
883: - 538 Stenius-Kaukonen ym.: Kansaneläke- ten keventämisestä ns. vanhusvoittoisissa kun-
884: uudistuksen neljännen vaiheen toteuttamisesta 617 nissa 645
885: - 539 Sutinen ym.: Vammaisten ja vaikeasti - 560 P. Vennamo ym.: Rintamasotilaslisän ko-
886: työrajoitteisten työllisyyden parantamisesta . . 618 rottamisesta 646
887: - 540 Sutinen ym.: Kuntien tukiosaosuuden
888: saattamisesta samaksi kdko maassa . . . . . . . . 619 - 561 P. Vennamo ym.: Maaseudun vanhuksille
889: - 541 Sutinen ym.: Rintamapalvelustunnuksen tarjottavien palvelujen saattamisesta vastaa-
890: omaavien ja perhe-eläkettä saavien naisleskien maan vanhusten palvelutalojen palveluja . . . . 647
891: oikeuttamisesta rintamalisään . . . . . . . . . . . . . . 620 - 562 Westerlund: Om utredning av behovet
892: - 542 Säilynoja ym.: Vammaisten työnsaannin av lagstiftning om pensionärsomsorgen . . . . . 648
893: turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621 - 562 Westerlund: Eläkeläisten huoltoa koske-
894: - 543 Söderman ym.: Kansainvälisen työjärjes- van lainsäädännön tarpeen selvittämisestä . . 650
895: tön yleissopimuksen n:o 155 ratifioimisen - 563 Vähäkangas ym.: Sosiaalietuoksien ikära-
896: mahdollistavista toimenpiteistä ; . . . . . . . . . . . 623 jan yhdenmukaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 652
897: Sisällysluettelo 17
898:
899: Siv. Siv.
900: - 564 Vähäkangas ymo: Asumistukijärjestelmän - 579 Elo ymo: Tiemäärärahojen lisäämisestä
901: !kehittämisestä ooooooooooooooooooooo oo 653 0 Satakunnan seutukaava-alueella . . . . . . . . . . . . 671
902: - 565 Vähäkangas. ymo: Vammaisten erityispal- - 580 Elo ym.: Määrärahasta postilaitoksen vi-
903: veluja ja tukitOimenpiteitä koskeV-an lakiesi- ransijaisten ·ja satunnaisten apulaisten palk-
904: tyksen antamisesta oo o oooo. . . . . . . . . . . . . 654
905: 0 0 kaamiseen ... ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672
906: - 566 Vähäkangas ym.: Lapsen elatuksen tur- - 581 Hakala: Maantien il:o 3531 parantami-
907: ·vaamisesta annetun lain muuttamisesta ela- sesta ja päällystämisestä välillä Vastila-
908: tustuen määrän korottamiseksi . . . . . . . . . . 655 Ruotsinkylä . .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . . .. . 673
909: - 567· Vähäkangas ym.: Sotilasavustuslain muut- - 582 Haklrla: Lahden-Loviisan rautatien pe-
910: tamisesta avioliiton ulkopuolella syntyneen, rusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674
911: bpsen aseman turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . 656 - 583 Halonen ym.: Tulo- ja menoarviossa
912: - 568 Vähäkangas ym.: Sairaan lapsen kotihoi- Uudellemaalle tie- ja talohankkeisiin osoitet·
913: don helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 657 tujen määrärahojen käyttämisestä hyväksytyn
914: - 569 Zilliacus m.fl.: Om samma ställning för määräisinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675
915: adoptivföräldrar som för biologiska föräldrar - 584 Helminen ym.: Anjalankoskelta Elimäen
916: i fråga om förmånerna enligt sjukförsäkrings- kautta länteen suuntautuvan tieyhteyden pa-
917: lagen . o 0 0 o..... '"................... 658
918: ••• rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677
919: - 569 Zilliacus ym.: OttOvanhempien saattami- - 585 Hietala ym.: Maantien n:o 4474 peruspa-
920: sesta samaan asemaan biologisten vanhempien rantamisesta välillä Haukivuori - Porsas-
921: ·kanssa sairausvakuutuslain mukaisten etujen koski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678
922: suhteen ... o. oo.............. o. . . . . . . . . . 659 - 586 Hyrynkangas ym.: Postilinja-autoliiken-
923: - 570 Aaltio ymo: Yliskylän paikallistien paran- teen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä . . . . 679
924: tamisesta valtatien n:o 9 ja Kangasalan - - 587 Ihamäki: Mikkelin päätiehankkeiden lop-
925: Oriveden maantien välillä ... 660 0 • • • • • • • • • • • • puunsaattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680
926: - 5.~1 Aa!tio ym.: Maantien n:o 328 peruspa- - 588 Ihamäki: Kinnarahon Simanalan
927: rantamisesta Länkipohjan ja Västi1än välillä 661 maantien perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . 681
928: - 572 Aaltio ym.: Maantien n:o 335 (Kuru- - 589 Ihamäki: Mäntyharjun kanavan rakenta-
929: Virrat) parantamisesta . 00000.. 0.......... 662 mismahdollisuuksien tutkimisesta . . . . . . . . . . 682
930: - 573 Alppi: Pälkäneen - Luopioisten - - 590 Ihamäki: Laivalaitureiden rakentamises·
931: Rautajärven maantien perusikorjaustöiden jat- ta Rantasalmen Mustalahteen ja Linnansa·a-
932: •kamisesta . 000... 0.•. 0.. 0. . . . . . . . • . . • • . • 663 reen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 683
933: - 574 Bärlund: Om anslag för grundförbättring - 591 Impiö ym.: Määrärahasta Aavasaksan-
934: av Fagervik-vägen på avsnittet Snappertuna- Kantomaanpään tieosuuden peruskorjaamisek.
935: Ingå .. 0•. 0..•..•..•••.. 0............... 664 si YlitOrniolla ............... 0 • • • • • 684
936: • • • • •
937:
938:
939:
940:
941: - 574 Bärlund: Määrärahasta Fagervikin tien - 592 Impiö ym.: Sevettijärven tietöiden jatka-
942: perusparantamiseen välillä Snappertuna - misesta työllisyysvaroin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685
943: Inkoo . 0000............. 00.............. 665 - 593 Impiö ym.: Määrärahasta Pellon kunnan
944: Juoksengin .kylän jalankultku-pyörätien ja tie-
945: - 575 Bärlund: Om anslag för grundförbättrin,g
946: valaistuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 686
947: av vägen Sandnäsud~Rösund-Brokarls i
948: - 594 Itälä ym.: ·Vapaan paikallisradiotoimin-
949: Ekenäs ................................ 666
950: nan aikaansaamisesta . .. .. . .. .. .. .. .. .. . .. 687
951: - 575 Bärlund: Määrärahasta Sandnäsuddin - - 595 Anna-Liisa Jokinen ymo: Kevyen liiken-
952: Rösundin - Brokarlsin tien perusparantami- teen väylien sijoittamisesta ja tienoikaisujen
953: seen Tammisa11tessa .. 0 • • • • • • 66 7
954: • • • • • • • • • • • • •
955:
956: suorittamisesta tarpeetonta haittaa aiheutta-
957: - 576 .Bärlund ym.: Kevyen liikenteen väylän matta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688
958: rakentamisesta Ruotsinpyhtään Tesjoelta Lo- - 5% Anna-Liisa Jokinen ym.: Valtion(autatei-
959: viisaan .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 668 den palvelujen parantamisesta .... : . . . . . . . 690
960: - 577 Eenilä ym.: Parlamentaarisen työryhmän - 597 P. Jokinen ym.: Kahnusjärven.:._ Vehk-
961: asettamisesta selvittämään liikennejuopumus- järven paikallistien parantamisesta . . . . . . . . 692
962: säännösten uudistamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669 - 598 P. Jokinen ymo: Korian keskustan tiejär-
963: - 578 Eenilä ym.: Maaseudun postinjakajien jestelyjen aikaansaamisesta ............. '.. 693 0
964:
965:
966:
967:
968: saattamisesta tasa-arvoiseen asemaan kaupun- - 599 P. Jokinen ymo: Kymijoen sillan raken-
969: kien postinjakajien kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . 670 tamisesta Korialla ......... 0.. 0.. 0.... 00. 694
970: 3 088200189C
971: 18 Sisälly~luettelo
972:
973:
974: Siv. Siv.
975: - 600 ll. Jokinen ym.: :{,J1,1,den.. sillan rakenta!lli- - 621 Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1982
976: sesta Voikkaalle . ; .... , .... , ..•• , . , ... , . , ... :. 695 tulo- ja menoarviOon Vuoiijoen kirkonkylän.
977: - 601 Jout~enlah~i y1IJ.,: J<;ritasoliittymän rakelJ.~. ja Ötanmäen .välisen pavkaliistien muuttami~
978: tamisesta valtatien n:o .2 risteykseen. Ruia- seksL maan~ieksi .•. ~ .......... <••.••...•.. , 716
979: vall!lssa ...... : .....................• : ..... 696 - 622 Kortesalmi ym.: Sangink,yl,än ja Yli-
980: - 602 Joutsel1Jahti ym.: Eritl)soristeyksel! rakenc Utoksel).' . välisen tieqsuuden', ·para'lltarrusesta
981: tamisesta valtatien n:l) 2 ristey~seen Nakki~ .. UtajiirveUä . , .. ~ ... : .. , .. ~· .. , ..... : , ... :. 717
982: lan keskustassa ...................... , . , .. , , · 697 ~ 623 Kortesalmi ym,:. Työläisjuna~pärin liiken7
983: - 603 Joutsenlahti ym.: .Pohjoisen satamatien . · teen säilyttämise~tä välillä Tuomioja - R~uk- ··
984: rakentamisesta Ahlaisten Ämptöstä Reposaa- ki ....:. OUlu ·: ; ..... :: .. ....... "...·...... . 718
985: ren Lampaluotoon ........ , ...... , .. : .. ,. 698 - 624 Koskennie~i YW·=; Saa~nenkiellsen teie~i-
986: - 604 Jo\l.tse~htL ym:: Bon!kakosken . - Rii-. siotoimi~nan kehittämi~stä ......... : ..... · 719
987: hon maantien peru:marantamisesta . , ....•... ; 699 - 625 Lahti-Nuuttila ym.: Pirkanmaan tiestön
988: - 605 Joutsenlahti ym.: Järvikylän - Tervas- rakentamisen ja kunnostamise~ j:ilkeenjäänei-
989: mäen tien kestopäällystämisestä Nakkilassa . . 700 syyden .poistamisesta ..... , .............. . 720
990: - 606 Joutsenlahti: Parkanon - Kurun tien - 626 L~hti-Nuuttila ym.: Narvan ·taajaman tie-
991: perusparantamisesta ............... , . . . . . . . 701 olojen parantamisesta ........ : .......... . 722
992: - 607 Joutsenlahti: Tieyhteyden rakentamisesta - 627 Lahti:Nuuttila, ym.: Rautateiden paikal-
993: Järvi-Suomen tieltä Parkanoo asemalle .... , . . 702 lisliikenteen palvelutason turvaamisesta Tam-
994: - 608 Joutsenlahti: Porin - Helsingin tieltä pereen seudulla . ~ ......... : ........... ~ 723
995: Lauttakylään johtavan sisääntuloväylän raken- - 628 Lattula: Henkilöliikenteen säilyttämisestä
996: nustöiden. loppuunsaattamisesta . . . . . . . . . . . . 703 Tuomiojan - Oulun rataosuudella ....... . 724
997: - 609 Joutsenlahti: . Lauttakylän - Vuoren- - 629 Lattula: Henkilöliikenteen säilyttämisestä
998: maan tien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 704 Kontiomäen - Taivalkosken rataosuudella ... 725
999: - 6i10 Joutsenlahti: Vesannolta Viitasaarelle - 630 Lattula: Kiskoauto H 870:n pysähtymisen
1000: ·johtavan ns. Koiralammintien perusparantami- järjestämisestä Aihmaksen pysäkillä rataosuu-
1001: sesta välillä Ilolanmäki -: Ahveninen . . . . . . 705 della Oulu - Kontiomäki ............. . 726
1002: - 611 Joutsenlahti: Porin- Haapamäen radan - 631 Leppänen ym.: Jäppilän - Maaveden
1003: perusparantamisesta , ............. , . . .. . . . . 706 paikallistien perusparantamisen toteuttamisesc .
1004: - 6112 Jo\ltsenlahti ym.: Henkilöliikenteen pa- ta ...... ~ ....................·.......... 727
1005: lauttamisesta Haapamäen - Porin radalle . . 707 - 632 Leppänen ym.: Lisäyksestä vuoden 1982
1006: - 613 Joutsenlahti ym.;. Eräiden junaparien pll>- tulo- ja menoarvioon Vantaalla sijaitsevan Ha-
1007: lauttamisesta . liikennöimään välillä Oulu - nalan rautatiepysäkin säilyttämiseksi ..... . 728
1008: Haapamäki -:- Helsinki . . . . . . . . . . . . • . . . . . 708 - 633 Miettinen ym.: Maanteiden n:oi 426 ja
1009: - 614 Joutsenlahti: Merikarvian sataman väyläl;l. 428 (Kuortti - Pertuomaa - Toivola) pe-
1010: syventämisestä . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 709 rusparantamisesta · ja päällystämisestä Pertut\:-
1011: - 615 Joutsenlahti: Porin lyhytaaltoaseman te- maalla ......................... ·........ · 729
1012: hon parantamisesta •...•..... : . ... •· .. : . . . 710 - 634 Miettinen ym.: Pöyryn - Kälän maan-'
1013: tien parantamisesta Hirvensalmella . ,; . : . .. 730
1014: - 616 Kaarna ym.: ·Määrärahasta vanhan Viipu-
1015: - 635 Muurman: Kantatien n:e 53 peruspara!l-'·
1016: rin maantien peruskorjaamiseksi välillä Ka· ·
1017: tamisesta vruillä Hanko - Tammisaari .... 73·1
1018: sukkala - Nuijamaan kirkonkylä .... -'' . . 711
1019: - 636 Muurman: Orimattilasta Lahteen johta-.
1020: - 617 Korhonen ym.: Lisäyksestä vuoden 19&2 van tien paranta,misesta ..· , ...........• , .. 732
1021: tulo-. ja·· menoarvioon. tiehankkeen toteuttami- - 637 Pohto ym.: Paikallisteiden hoidon siirtä~
1022: seksi Valtimon keskustan kohdalla . . . . . . . . ·• 712 misestä kokonaan valtiolle ...........• , ... 733
1023: - 618 Kortesalmi ym,: Yksityisteiden valtion - 638 Pohto ym.: Tieosuuden perusparantami~.
1024: hoitoon ja omistu$seen siirtämisen joud~tta- sesta välillä Otonmäki - Järviranta - Lii-
1025: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713 pantönkkä ............ , . , . .. . . . . . .. . .. . ... 734
1026: - 619 Kortesalmi ')llll.: Yksityisteiden valtion- - 639. Pohto .ym.: . Tieosuuden perusparantaini- .
1027: apuJärjestelmän tarkist~mls'esi:a .',,., •....... 714 sesta välilla Untamala ...,.- Kosola • . . . . . . . . . . 735
1028: - 620 Kortesalmi ym.: Kestil~n - Vaalall; - 640 Pohto ym.: Tieosuuden parantamisesta
1029: maan~en rakental]lisen aloittamisesta. . . . . . . . 715 välilllf. Valtaala - Orisberg -:- Huissi .... 736
1030: Sisällysluettelo 19
1031:
1032: Siv. Siv.
1033: - 641 Pohto ym.: Liikennelupien myöntämis- - 657 Valo ym.: Tuusulantien (mt n:o 137)
1034: perusteiden muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 737 parantamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • . . . 753
1035: - 642 Poutaneo ym.: Latvalammen - Pöytä- - 658 Valo ym.: Maataloustraktorilla suoritetta-
1036: lahden maantien perusparantamisesta Heinä- vasta kuljetustoiminnasta am!Ilattimaisen lii·
1037: vedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738 kenteen kannalta ........................ 754
1038: - 643 Raatikainen ym.: Määrärahasta pääkau- - 659 P. Vennamo ym.: Rautatien perusparan-
1039: punkiseudun liikenteen taloudelliseksi tuke- tamisesta välillä Kirkkonummi - Turku . . . 755
1040: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 739 - 660 P. Vennamo ym.: Neljännesvuoden voi-
1041: - 644 Rajantie ym.: Kiskotuksen parantamises- massa olevasta televisioluvasta . . . . . . . . . . . . 756
1042: ta rataosuudella Savonlinna - Pieksämäki 740 - 661 Vesterinen ym.: Yksityisten teiden kun-
1043: - 645 Rosnell ym.: Tien parantamisesta välillä nossapitoon osoitettavien määrärahojen lisää-
1044: Rauma - Raijala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 741 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 757
1045: - 646 Saarikoski: Määrärahasta maantien n:o - 662 Westerlund m.fl.: Om genomförande av
1046: 663 suunnitteluun välillä Karijdki - Päntäne 742 Landsbrovägprojektet i Karis . . . . . . . . . . . . 758
1047: - 647 Saarikoski: Maantien n:o 665 (Ravi - - 662 Westerlund ym.: Maasillantie-hankkeen
1048: Myrkky - Tiukka) parantamisesta . . . . . . . . 743 toteuttamisesta Karjaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . 759
1049: - 648 Saarikoski: Teuvan - Jurvan tien n:o - 663 Hyrynkangas ym.: Varusmiesten ilmais-
1050: 684 perusparannuksen aikaistamisesta . . . . . . 744 matkajärjestelyjen kehittämisestä . . . . . . . . . . 760
1051: - 649 Saarikoski: Metsäautoteiden rakentami- - 664 P. Jokinen ym.: Korian varuskunnan pe-
1052: sen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 745 ruskorjauksien suorittamisesta . . . . . . . . . . . . . 761
1053: - 650 Saarikoski: Kaskisten satamaolojen kehit- - 665 Juntumaa ym.: Siviilipalvelumiesten käyt-
1054: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 746 tämisestä kunnallisen sosiaali- ja terveystoi-
1055: - 651 Skinnari ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 men tehtävissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 762
1056: tulo- ja menoarvioon :kevyen IHkenteen väy- - 666 Kivitie ym.: Siviilipalvelumiesten oikeut-
1057: lien rakentamiseksi Lahden seudulle . . . . . . 747 tamisesta matkustusalennusten piiriin . . . . . . 763
1058: - 652 Söderström: Määrärahasta sillan suunnit- - 667 Korhonen ym.: Määrärahasta varusmies-
1059: telemiseen Alskatin ja Raippaluodon välille. 748 ten päivärahan korottamiseksi . . . . . . . . . . . . 764
1060: - 653 Tamminen ym.: Invalidien liikennöinnin - 668 Lattula: Puolustusvoimien materiaalisten
1061: turvaamisesta liikenteellisillä erityisalueilla . . 749 puutteiden poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 765
1062: - 669 Astala ym.: Tuotevastuulainsäädäntöä
1063: - 654 Tuomaala: Turvallisuuden parantamises- koskevan esityksen antamisesta . . . . . . . . . . . . 766
1064: ta ns. Suupohjan radalla . . . . . . . . . . . . . . . . 750 - 670 Anna-Liisa Jokinen ym.: Aliurakoitsijoi-
1065: - 655 Tuomaala: Ilmajoen Rengonharjun lento- den asemaa konkurssissa koskevan lainsäädän-
1066: kentän kehittämisestä reittilentokentäksi . . . . 751 nön aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 767
1067: - 656 Tuominen ym.: Kotkan -Haminan - - 671 Ruotsalainen ym.: LEL-vakuutusmaksu-
1068: Luumäen oikoradan rakentamisen kiirehtimi- jen perimisestä konkurssitilaan joutuneilta
1069: sestä 752 yrityksiltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 768
1070: 1982 vp.
1071:
1072: Toivomusaloite n:o 1
1073:
1074:
1075:
1076:
1077: Almgren ym.: Ympäristöministeriön perustamisesta
1078:
1079:
1080: Eduskunnalle
1081:
1082: Vuosi 1980 oli ympanstovuosi. Vuoden ai- Nykyinen, haitalliseksi koettu hajaannustila pi-
1083: kana pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota täisi Suomessa lopettaa perustamalla yksi ratio-
1084: ympäristökysymyksiin. Näyttää kuitenkin siltä, nalisoitu, tehtävien puolesta tarkoin määritelty
1085: että ympäristövuoden aikana saatiin valitetta- keskuselin, ympäristöministeriö, joka hoitaisi
1086: van vähän aikaan todellisia tuloksia. Valitet- kaikki ne ympäristönsuojelua koskevat asiat,
1087: tava tosiasia on, että ympäristökysymykset yhä jotka nyt hoidetaan hajautetusti eri ministeriöi-
1088: edelleen ovat monen ministeriön ja viraston den ja virastojen toimesta. Valitettavasti on
1089: käsitehäviä asioita. Nykytilanne johtaa väistä- todettava, että Suomi on tähän asti ollut sekä
1090: mättömästi tehottomuuteen ja hajanaisuuteen lainsäädännön että käytettävissä olevien varojen
1091: ympäristökysymyksiä ratkaistaessa. Suomi on ja eritasoisten virkailijain määrän puolesta ym-
1092: jäänyt jälkeen monien muiden valtioiden kehit- päristönsuojelun alalla kehitysmaa.
1093: täessä omaa keskitettyä ympäristönsuojeluaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1094: Kuitenkin monet kansainvälisestikin tunnetut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1095: tiedemiehemme ovat jo viime vuosisadalla ja tä-
1096: män vuosisadan alussa kiinnittäneet huomiota että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
1097: ympäristönsuojeluun. piteisiin ympäristöministeriön perustami-
1098: seksi.
1099: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
1100:
1101: Esko Almgren Sauli Hautala Erkki Korhonen
1102: Impi Muroma Jorma Fred Olavi Ronkainen
1103: Väinö Rautiainen Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
1104:
1105:
1106:
1107:
1108: 08.8200139C
1109: 2 1982 vp.
1110:
1111: Toivomusaloite n:o 2
1112:
1113:
1114:
1115:
1116: Eenilä: Komitean asettamisesta selvittämään mahdollisuuksia
1117: säätää oikeus olla tappamatta perusoikeudeksi
1118:
1119:
1120: Eduskunnalle
1121:
1122: Ydinsodan uhka ei va1sty asein eikä armei- Ei liene mahdotonta ajatella vastedes päästä-
1123: join, vaan luopumalla aseista ja armelJOlsta. vän sellaiseen järjestelmään puolustuslaitoksem-
1124: Ydinsodan uhan edessäkin kuitenkin kaikkialla me osalta, että asevelvollisuus ei olisi samalla
1125: maailmassa edelleen säilytetään aseet ja armei- tavoin pakollinen kansalaisvelvollisuus kuin se
1126: jat kansallisen turvallisuuden takeina. Näin nykyisellään on. Tulevaisuuden rauhan maail-
1127: meiNäkin. Eikä aseidenriisunta, edes liennytys- massa, aseistariisunnan jälkeen ei edes 'tar-
1128: kään kilpavarustelussa ole helppo asia. Olemme vita kansallisia armeijoita. Tähänhän tähtääm-
1129: kiinni vanhassa, emme voi uudistaa maailmaa me. Kansojen välinen ystävyys, yhteistyö ja rau-
1130: hetkessä. Uudet asenteet, mullistavat ratkaisut hanomainen rinnakkaiselo, luottamus yli rajojen
1131: ovat kuitenkin välttämättömiä elämän ja ihmi- yleistyy, riidat ja ongelmat ratkaistaan kanso-
1132: sen pelastamiseksi muutoin väistämättömältä jen kesken neuvottelupöytien ääressä, aivan
1133: ydin tuholta. kuin yksityisten kansalaisten riidat ja ongel-
1134: Yclintuhon uhan edessä ihmiset kaikkialla mat nykyään. - Emmehän hyväksy enää aseita
1135: maailmassa itsesäilytysvaistonsa sanelemina ovat ihmisten keskinäisten välien selvittelyissä. Kan-
1136: heränneet vaatimaan aseistariisuntaa, rauhaa sojen välillä ne hyväksytään vielä pelottelutar-
1137: maailmaan. Rauhanliike laajenee kulovalkean ta- koituksessa.
1138: voin. Rauhanliike, kuten muutkin kansanliik- Koska tavoitteena on rauhan maailma, on
1139: keet, on ihmisen asialla. Se laajenee ja raivaa luonnollista, että jo tässä vaiheessa voimme va-
1140: esteet tieltään, kunnes saavuttaa päämääränsä. kavasti keskustella siitä, että Suomessakin voi-
1141: Rauhanliikkeen päämäärä on rauhan maail- simme säätää hallitusmuotoomme kansalaisten
1142: ma. Saavuttaako rauhanliike päämääränsä, en- perusoikeudeksi oikeuden olla tappamatta. Kos-
1143: nen kuin vahinko tapahtuu: tässä epävarmuu- ka tämä ei ole ainoastaan oma asiamme eikä
1144: dessa elämme jatkuvasti. Siksi jokaisen kansan yksinkertainen asia, työhön tarvitaan parlamen-
1145: on omalta osaltaan tehtävä kaikkensa rauhan taarinen komitea.
1146: edistämiseksi. Nykyisellään aseistakieltäytyminen on meillä
1147: Tiedämme jokainen, että se kansallinen ar- kovin vaikeata. Kuitenldn ·rauhanliikkeen laaje-
1148: meija, joka meilläkin on, puolustuslaitoksemme, neminen, ydinsodan uhan läheisyys, lisää auto-
1149: on voimaton, mikäli jokin ydinkatastrofi meitä maattisesti aseistakieltäytyjien määrää. Aseista-
1150: kohtaa. Koko yhteiskunnan toiminta lamaan- kieltäytyjät eivät ole rikollisia. Heitä ei sellai-
1151: tuu. Sairaanhoitojärjestelmä, sen paremmin kuin sina saa käsitellä. He ovat ihmisyyden asialla,
1152: mikään muukaan ihmisten luoma inhimillinen olivatpa heidän perustelunsa mitkä tahansa.
1153: järjestelmä ei silloin toimi. Voimme ainoastaan Meidän tulee tajuta, että ihminen itse on vää-
1154: toivoa, että vahinkoa ei satu. ristänyt arvonsa ja tehnyt maailmansa nykyisen-
1155: Emme luonnorlisestikaan hetkessä emmekä laiseksi aseisiin tuottavaksi maailmaksi. Ihmisen
1156: yksipuolisesti voi luopua niistä järjestelmistä, luonnollisena perusoikeutena on ihmisyyteen pe-
1157: esimerkiksi puolustus'laitoksestamme, joiden rustuva oikeus olla tappamatta, tarttumatta
1158: pohja on osittain yya-sopimuksessamme. Kui- aseeseen. Tätä ihmisen oikeutta, hänen oman-
1159: tenkin tiedämme, että Neuvostoliitto tekee tuntonsa vaatimusta, hänen vakaumustaan rau-
1160: kaikkensa rauhan edistämiseksi maailmassa. han puolesta, tulee yksinomaan kunnioittaa.
1161: Rauhantyössä on myös oma maamme ansioitu- Ainoastaan tältä pohjalta olisi ihmisten tullut
1162: nut. maailmansa rakentaa.
1163: Toivomusaloite n:o 2 3
1164:
1165: Asevelvollisuuslainsäädäntöä tulee pyrkiä kor- siin nuoria välttämättömiin kansalaistaitoihin
1166: jaamaan siten, että asevelvollisuus on vapaaeh- ja palvelumieleen käytännössä. Myös rauhan-,
1167: toista, niin kauan kuin puolustusJaitostamme on kansainvälisyys-, yhteisvastuu-, ihmissuhde-,
1168: ylläpidettävä. Tulee pyrkiä siihen, että siviili- perhe- ja lasten kasvatus olisivat koulutustoi-
1169: palvelu tulee asevelvollisuuden vaihtoehdoksi minnan ohjelmissa. Olisi siis kyse eräänlaisesta
1170: siten, että jo kutsunnoissa asianomainen voi aikuiskasvatuksen muodosta, joka kouluttaisi
1171: ilmoittaa haluavansa siviilipalveluun. Näin on ja kasvattaisi meitä ihmisenä olemisen välttä-
1172: joissakin maissa. - Tämä edellyttää voima- mättömissä taidoissa. - Se olisi myös osa-apu
1173: kasta siviilipalvelutoiminnan kehittämistä. Voi- työttömyyden ongelman ratkaisuun.
1174: daan ajatella, että siviilipalvelutoiminnasta ke- Kuitenkin jo ennen uudistustakin niin ase-
1175: hitettäisiin yhteiskunnallinen palveluvelvolli- velvollisten kuin siviilipalvelumiesten koulu-
1176: suus, joka pitäisi sisällään ehkä monenlaistakin tukseen tulisi sisällyttää yhtä hyvin rauhan- ja
1177: koulutusjaksoa palvelutoimintoineen. Esimer- yhteisvastuu- sekä kansainvälisyyskasvatus kuin
1178: kiksi sairaiden, vammaisten, vanhusten, jopa ihmissuhde-, perhe- ja lasten kasvatus.
1179: lasten hoidon ja lähimmäispalvelun, samoin Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kun-
1180: rauhantyön, jopa ympäristönsuojelun tehtävissä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1181: ja esim. erilaisissa pelastustoiminnoissa olisi muksen,
1182: sopivia tehtäviä tämän kansalaisvelvollisuuden
1183: täyttämiseksi mielekkäällä tavalla. että hallitus asettaisi komitean sel-
1184: Kaukaisemmassa tulevaisuudessa, silloin kun vittämään mahdollisuuksia tulevaisuu-
1185: asevelvollisuus ei enää olisi tarpeen kansalais- dessa säätää hallitusmuotoomme kansa-
1186: velvollisuutena, siviilipalvelutoiminnasta voitai- laisten perusoikeudeksi oikeus olla tap-
1187: siin kehittää niin miehille kuin naisillekin kan- pamatta.
1188: salaisvelvollisuus, jonka puitteissa koulutettai-
1189: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1190:
1191: Paula Eenilä
1192: 4 1982 vp.
1193:
1194: Toivomusaloite n:o 3
1195:
1196:
1197:
1198:
1199: Halonen ym.: Valtionlakimiehen viran perustamisesta
1200:
1201:
1202: Eduskunnalle
1203:
1204: Oikeuskanslerilla on hallitusmuotomme mu- valtioneuvoston asema talous- ja finanssipoli-
1205: kaan erittäin tärkeä asema valtiokoneistos- tiikan, sosiaali- ja kulttuuripolitiikan keskeisim-
1206: samme. Näihin laajoihin tehtäviin sisältyy val- pänä johtoelimenä korostuu. Tällöin ilmeisesti
1207: tioneuvoston toiminnan kannalta merkittävim- on tarpeen lisätä valtioneuvoston koneistossa
1208: pänä valvonta siitä, että lakia ja asetuksia kansantaloudellista, sosiaalipoliittista sekä ope-
1209: noudatetaan (HM 46 § 1 mmn. ja oikeus- tus- ja kulttuurialan erikoistuntemusta. Tällai-
1210: kanslerin ohjesääntö 1 §). Samalla on oikeus- nen monipuolisempi asiantuntemus, niin hyö-
1211: kansleri kuitenkin joutunut toimimaan valtio- dyllinen ja välttämätön kuin se onkin, ei saisi
1212: neuvoston lainopillisena neuvonantajana. Nämä johtaa lailli<suusnäkökohtien jäämiseen riittävää
1213: laajat tehtävät ovat kaksitahoisia ja asiamäärän huomiota vaille. Luonnollisestikin valtionlaki-
1214: vuosittain jatkuvasti kasvaessa ei luonnollises- miehen rviran mahdollinen perustaminen edel-
1215: tikaan oikeuskanslerilla ole aina mahdollisuut- lyttää hallituksen toimesta suoritettavaa yksi-
1216: ta huolehtia molemmista tehtävistä samanaikai- tyiskohtaista valmistelua joko erillisenä kysy-
1217: sesti. Periaatteelliselta kannalta voitaneen myös myksenä tai mahdollisesti valtioneuvoston ko-
1218: pitää kyseenalaisena, onko koko nykyisen teh- ko organisaation kehittämistä koskevan selvi-
1219: täväpiirin säilyttäminen oikeuskanslerilla paras tyksen yhteydessä.
1220: mahdollinen ratkaisu. Perustamalla etillinen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
1221: valtionlakimiehen virka valtioneuvoston ylim- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1222: mäksi lainapilliseksi neuvonantajaksi sekä
1223: mahdollisesti samalla yleisesti huolehtimaan val- että hallitus selvityttäisi soveliaaksi
1224: tion edun valvomisesta voitaisiin oikeuskans- katsomallaan tavalla valtionlakimiehen
1225: lerin toimintamahdollisuuksia lainvalvojana ja viran mahdollisen perustamisen sekä
1226: ylimpänä 5yyttäjänä edistää. Monissa maissa selvityksen perusteella antaisi eduskun-
1227: on nämä kaksi korkeata virkaa hallituksen yh- nalle tarpeellisiksi katsottavat esityk-
1228: teydessä erillisinä. Kumpikin viranhaltija huo- set.
1229: lehtii omasta tehtäväpiiristään. Vuosi vuodelta
1230: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
1231:
1232: Tarja Halonen Peter Muurman Kaisa Raatikainen
1233: 1982 vp. 5
1234:
1235: Toivomusaloite n:o 4
1236:
1237:
1238: Hautala ym.: Tasavallan presidentin vaalijärjestelmän muutta-
1239: misesta ja toimikausien rajoittamisesta
1240:
1241: Eduskunnalle
1242:
1243: Maamme nykyinen välillinen tasavallan pre- lan presidentti ja valtioneuvosto käyttävät toi-
1244: sidentin vaalijärjestelmä ei vastaa kansanvaltai- meenpanovaltaa, eduskunta käyttää lainsäädän-
1245: suudelle nykyisin asetettavia vaatimuksia. Vaa- tövaltaa ja tuomiovaltaa käyttävät riippumatto-
1246: lijärjestelmä on syntynyt aikana, jolloin kansa- mat tuomioistuimet. Kansanvallan toteutumi-
1247: laisten kiinnostus yhteiskunnallisia kysymyksiä sen kannalta on ihanteellista, että vallankäyttöä
1248: kohtaan oli alhainen ja myöskin tiedon taso vä- on hajautettu toisistaan riippumattamille val-
1249: häinen. tioelimille, jotka voivat kuitenkin kontrolloida
1250: Nykyinen vaalijärjestelmä, jossa 301 puolu- toinen toistensa vallankäyttöä. Näin esimerkik-
1251: eiden asettamista ehddkkaista valittua valitsija- si meidän valtiosääntömme mukaan valtioneu-
1252: miestä toimittavat presidentinvaalin, saattaa voston jäsenten tulee nauttia eduskunnan luot-
1253: johtaa jopa siihen, että valituksi tulee ehdokas, tamusta ja toisaalta tasavallan presidentti voi
1254: joka ei lainkaan ole ollut yleisessä keskustelus- hajottaa eduskunnan, määrätä uudet vaalit toi-
1255: sa mukana mahdollisena ehdokkaana. Meillä mitettavaksi tai jättää vahvistamatta eduskun-
1256: vallalla oleva monipuoluejärjestelmä johtaa ta- nan hyväksymän lakiehdotuksen.
1257: vallisesti siihen, että vaaleissa on tarjolla useita Tasavallan presidentin valitseminen suoraan
1258: ehdokkaita, joista kukaan ei saa taakseen va- äänestäjien toimesta ilman valitsijamiehiä, jois-
1259: litsijamieskunnan ehdotonta enemmistöä. Presi- ta suuri osa tavallisesti on kansanedustajia, ko-
1260: dentin va'linta jää tällöin puolueiden keskinäis- rostaisi näin ollen tasavallan presidentin riip-
1261: ten neuvottelujen varaan. pumattomuutta ja siten vahvistaisi vallan kol-
1262: Mielipidetiedustelujen mukaan selvä enem- mijako-oppiin pohjautuvaa kansanvaltaista hal-
1263: mistö kansalaisista kannattaa siirtymistä suo- litusmuotoamme.
1264: raan kansanvaaliin presidenttiä valittaessa. Tasavallan presidentin vaikutusvalta on si-
1265: Vaali tulisi toteuttaa kaksivaiheisena siten, että doksissa myös hänen toimikautensa pituuteen.
1266: ellei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan presi- Varsin yleisesti hyväksytty käsitys on, ettei sa-
1267: dentin paikalle tarjolla olevista ehdokkaista saa maa presidenttiä saisi valita uudelleen kuin
1268: ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, on enintään kahdeksi perättäiseksi kaudeksi. Pre-
1269: toimitettava uusintavaali, jossa hyväksytään ai- sidentin vaalitapaa uudistettaessa olisi toteutet-
1270: noastaan kahden edellisessä vaalissa eniten tava tämä rajoitus meidänkin maassamme.
1271: ääniä saaneen ehdokkaan hyväksi annetut Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1272: äänet. Se, joka heistä saa tällöin enemmän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1273: ääniä, on tullut valituksi seuraavaksi presiden- muksen,
1274: tiksi.
1275: Presidentin vaalitavan muutosta vastustaneet että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
1276: ovat esittäneet väitteen, että presidentinvaalin menpiteisiin tasavallan presidentin vaali-
1277: muuttaminen suoraksi kansanvaaliksi vahvis- järjestelmän muuttamiseksi kaksivaihei-
1278: taisi presidentin valtiosääntöoiiket1dellista ase- seksi suoraksi kansanvaaliksi ja presi-
1279: maa. Tämän vastapainona on vaadittu presi- dentin perättäisten toimikausien ,ajoit-
1280: dentin valtaoikeuksien kaventamista. tamiseksi enintään kahteen.
1281: Suomen valtiosääntö on laadittu vallan kol-
1282: mijako-opin perustalle. Sen mukaisesti tasaval-
1283: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
1284:
1285: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
1286: Impi Muroma Erkki Korhonen Olavi Ronkainen
1287: Esko Almgren Jorma Fred Ulla Järvilehto
1288: 6 1982 vp.
1289:
1290: Toivomusaloite n:o 5
1291:
1292:
1293: Hautala ym.: Kansanedustajain vaaleista annetun iain muutta·
1294: misesta suhteellisuuden tehostamiseksi
1295:
1296: Eduskunnalle
1297:
1298: Valtiopäiväjärjestyksen 4 §:n mukaan kan- edustajapaikkoja vaalipiireittäin valittujen edus-
1299: sanedustajat valitaan salaisilla ja suhteellisilla tajien joukkoon.
1300: vaaleilla. Nykyisin käytössä olevasta ääntenlas- Tasauspaikkojen täyttämiseen on olemassa
1301: kumenettelystä johtuen suhteellisuus ei kuiten- useita menettelyjä. Eräs tapa on laskea kaikil-
1302: kaan toteudu, vaan vaalijärjestelmämme suosii le edustajille va1takunnal:tiset vertausluvut. Tä-
1303: suuria puolueita. Niinpä viimeksi toimitetuissa mä menettely todennäköisesti suosisi suurissa
1304: eduskuntavaaleissa sosialidemokraattinen puo- vaalipiireissä ehdolla olleita edustajia. Kun pie-
1305: lue sai 52 edustajaa, vaikka sen saama suhteel- nillä puolueilla muutenkin on paremmat mah-
1306: linen osuus annetuista äänistä olisi edellyttänyt dollisuudet saada edustajiaan valituksi suurista
1307: vain 48 edustajaa. Vastaavasti Kansallinen Ko- vaalipiireistä, olisi harkittava mahdollisuutta
1308: koomus sai 47 edustajaa, vaikka sen kannatus jakaa tasauspaikat sen mukaan, missä vaalipii-
1309: olisi edellyttänyt 43 edustajaa. rissä edustaja on saanut suhteellisesti suurim-
1310: Eniten nykyisestä järjestelmästä joutuvat man kannatuksen.
1311: kärsimään ne puolueet, joiden kannatus koko Tasauspaikkajärjestelmästä on hyviä koke-
1312: maassa tai vaalipiirikohtaisesti ei ylitä edusta- muksia monissa maissa. Tosin niihin on yleen-
1313: japaikkaan tarvittavaa suhteellisen korkeaa sä liitetty äänikynnys poliittisen kentän liialli-
1314: äänikynnystä. Pienissä vaalipiireissä tämä kyn- sen pirstoutumisen estämiseksi. Äänikynnyksen
1315: nys on lähes 10 prosenttia ja suurissakin vaa- käyttö on kuitenkin yleensä hätävarjelun liioit-
1316: lipiireissä 5 prosentin luokkaa. Selvästi tämä telua. Kansanvallan olemukseen kuuluu vapaa
1317: näkyi esimerkiksi vuoden alussa toimitetuissa puolueenmuodostus, jota ei saisi estää hallin-
1318: tasavallan presidentin valitsijamiesvaaleissa, nollisilla toimenpiteillä.
1319: joissa noudatetaan samaa vaalijärjestelmää kuin Eduskunnalle on keväällä 1979 jätetty laki-
1320: kansanedustajien vaaleissa. Kristillinen liitto, aloite valtiopäiväjärjestyksen 2 ja 4 §:n muut-
1321: SMP ja Liberaalinen kansanpuolue saivat yh- tamisesta sekä kansanedustajien vaaleista anne-
1322: teensä vain kaksi valitsijamiestä, vaikka niiden tun lain muuttamisesta (lakialoite n:o 7/1979
1323: yhteinen kannatus, kuusi prosenttia, olisi edel- vp.). Mielestämme se muodostaisi hyvän poh-
1324: lyttänyt 18 valitsijamiestä. jan vaalilain epäkohtien korjaamiselle. Ellei
1325: Vaaliliittojen avulla voidaan lieventää vaali- näin suureen muutokseen haluta ryhtyä edus-
1326: järjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta aiheu- taja-aloitteen pohjalta, tulisi eduskunnan kii-
1327: tuvia haittoja. Vaaliliittojen solmimiseen liittyy rehtiä hallituksen toimenpiteitä kansanedusta-
1328: kuitenkin se epäkohta, ettei äänestäjä voi etu- jain vaalista annetun lain korjaamiseksi.
1329: käteen tietää, minkä puolueen hyväksi vaalilii- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1330: ton ehdokkaille annettu ääni lopulta menee. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1331: Suhteellisuuden parantamiseen on kehitetty muksen,
1332: useita menetelmiä. Oikeudenmukaisimpaan tu-
1333: lokseen johtaisi ns. tasauspaikkajärjestelmä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1334: Sen mukaan vaalipiireittäin valittujen edusta· menpiteisiin kansanedustajain vaaleista
1335: jien antamaa vaalitulosta täydennetään valta- annetun lain korjaamiseksi siten, että
1336: kunnallisilla tasauspaikoilla, jotka täytettäisiin suhteellisuus nykyistä paremmin toteu-
1337: niiden puolueiden edustajista, jotka eivät ole tuisi edustajapaikkoja jaettaessa.
1338: saaneet suhteellista ääniosuuttaan vastaavia
1339: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
1340:
1341: Sauli Hautala Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
1342: Impi Muroma Erkki Korhonen Jorma Fred
1343: Olavi Ronkainen Esko Almgren Ulla Järvilehto
1344: 1982 vp. 7
1345:
1346: Toivomusaloite n:o 6
1347:
1348: Hirvelä ym.: Saamelaisväestön aseman parantamisesta
1349: Eduskunnalle
1350: Maassamme asuu noin 4 500 kolmeen eri vaaminen edellyttää laajoja ja monipuolisia toi-
1351: kieliryhmään kuuluvaa saamelaista. Omaan kie- mia. Osa näistä tulisi toteuttaa maamme yleis-
1352: leen pohjautuvan elävän saamelaiskulttuurin tä lainsäädäntöä 'säädeHäessä, jolloin erikseen
1353: perustaminen riippuu valtion erityistoimista, olisi tarvittaessa annettava poikkeavat säännök-
1354: sillä saamelaiset elävät taloudellisesti vaikeissa set saamelaisalueiden osalta. Tämän lisäksi olisi
1355: oloissa luontaiselinkeinojen harjoittamisen vai- syytä tutkia pikaisesti erityisen saamelaislain
1356: keuduttua ja työttömyyden ollessa Lapissa säätämistä, mistä saamelaiskomitea on laatinut
1357: yleensäkin suurempaa kuin muualla maassa. ehdotuksensa (Komiteanmietintö 1973: 46).
1358: Pieni väestömäärä ei myöskään tarjoa itsestään Edelleen saamelaisväestö ja saame tulisi tun-
1359: samanlaisia edellytyksiä taloudellisesti kannat- nustaa perustuslaeissamme. Tällä hetkellähän
1360: tavan lehtien ja kirjallisuuden kustannustoimin- vain suomi ja ruotsi ovat kielinä tunnustettuja.
1361: nan, teatterilaitoksen ja monen muun vastaa- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
1362: van henkisen kulttuurin toiminnan harjoitta- toivomuksen,
1363: miseen siinä mitassa ja runsaudessa kuin se on
1364: pääväestölle mahdollista. että saamelaisväestön taloudellisen
1365: Saamelaisalueella on nykyään mahdollista aseman, kielen ja kulttuurin kehittämi-
1366: saada opetusta saameksi, mutta aikuisväestön seksi
1367: keskuudessa on monia, joilla tätä mahdolli- a) hallitus vuosittain tulo- ja meno-
1368: suutta ei aikanaan ollut. Päinvastoin aikaisem- arvion yhteydessä tekisi eduskunnalle
1369: min esiintyi jopa kielellistä sortoa siten, että selkoa tulo- ja menoarvion vaikutuksis-
1370: lapsia koetettiin välitunnillakin pakottaa puhu- ta saamelaisväestön asemaan,·
1371: maan suomea. Nyt olisikin välttämätöntä lisätä b) hallitus antaisi eduskunnalle esi-
1372: saamelaisen aikuisväestön tietämystä siitä, mitä tyksen laiksi hallitusmuodon muuttami-
1373: mahdollisuuksia tällä hetkellä on omakieliseen sesta siten, että saamelaisväestön asema
1374: kulttuuriin ja toimintaan, mutta ennen kaikkea tulisi tunnustetuksi ja suojatuksi;
1375: lisätä saamenkielellä oman kulttuurin ja histo- c) hallitus pikaisesti antaisi eduskun-
1376: rian tuntemusta, mikä olisi omiaan herättämään nalle esityksen erityiseksi saamelaislaik-
1377: väestöä myös itse toimimaan omaksi hyväk- si, mistä ehdotuksen on laatinut saame-
1378: seen. Tämä edellyttäisi saamenkielisen työläis- laiskomitea; ja
1379: ja kansalaisopistotoiminnan kehittämistä sekä d) hallitus muutoin ryhtyisi tarvit-
1380: luonnollisesti myös radion ja television saamen- taviin toimiin saamelaisväestön aseman
1381: kielisen toiminnan mg;hdöllisuuksien hyväksi- kohentamiseksi, mistä kysymyksistä saa-
1382: käyttöä. melaiskomitea mm. on myös ehdotuk-
1383: Saamelaisten oikeuksien suojaaminen ja tur- sia tehnyt.
1384: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1385:
1386: Inger Hirvelä Kauko Tamminen Ulla-Leena Alppi
1387: Niilo Koskenniemi Pauli Uitto J. Juhani Kortesalmi
1388: Aarne Saarinen Unto Ruotsalainen Aulis Juvela
1389: Mikko Jokela Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
1390: P. Savola Anneli Kivitie Arvo Kemppainen
1391: Martti Ursin Pentti Lahti-Nuuttila Jarmo Wahlström
1392: Seppo Tikka Mikko Ekorre Saara-Maria Paakkinen
1393: Elisabeth Rehn Helvi Hyrynkangas Tarja Halonen
1394: Aimo Ajo Jaakko Itälä M.-L. Salminen
1395: Marjatta Stenius-Kaukonen Ilkka Kanerva Eeva Kauppi
1396: Antero Juntumaa Toivo Mäkynen Boris Renlund
1397: Lauha Männistö Heli Astala Sakari Knuuttila
1398: Kati Peltola I.-C. Björklund Liisa Jaakonsaari
1399: 8 1982 vp.
1400:
1401: Toivomusaloite n:o 7
1402:
1403:
1404: Impiö ym.: Saamelais- ja kohtaväestön edustuksesta eduskun-
1405: nassa
1406:
1407:
1408: Eduskunnalle
1409:
1410: Pohjoisimmassa Suomessa asuu perinteisesti Mielestämme on koittanut ajankohta, jolloin
1411: sikäläisiin luonnonolosuhteisiin sopeutunut saa- ilman laajempia - kuitenkin kaikille riittävän
1412: melaisväestö, jolla itsenäisessä Suomessa ei ole hyvin tiedossa olevia - perusteluja luettele-
1413: ollut milloinkaan virallista edustusta sen pa- matta on ryhdyttävä selvittämään keinoja, joil-
1414: remmin eduskunnassa kuin lääninhallinnossa- la saamelaisväestön edustus valtiopäivillä lain-
1415: kaan. Epävirallisia elimiä, joiden todellinen val- säädännöllisesti järjestetään. Edustus ei toki
1416: lankäytön merkitys on rajoittunut lausuntojen ratkaise sellaisenaan yhä kasvavia ongelmia niin
1417: tai muun sellaisen antamisen tasolle, on aika perinteisen Suomessa asuvan saamelaisväestön
1418: ajoin asetettu. Niistä ehkä merkittävin on saa- kuin maailmansotien jälkeen Inarin kunnan
1419: melaisvaltuuskunta, sami parlamenta (Asetus alueelle asettuneen kolttaväestönkään keskuu-
1420: 824/7 3) . Vaitioneuvoston kanslian alaisuu- dessa. Valtiopäivillä oleva edustus olisi yhtääl-
1421: dessa toimivan saamelaisvaltuuskunnan merki- tä asiantuntijaedustus ja toisaalta asenteissa yh-
1422: tys saamelaisväestön keskuudessa koetaan kui- teyden rakentaja muihin Suomen kansalaisiin.
1423: tenkin ratkaisuna, joka on jäänyt saamelaisten Kysymys on myös syvästi kultturellinen ja se
1424: etuja ja oikeuksia ajettaessa puolitiehen. omaa ainutlaatuisen historiallisen perinteen ja
1425: Viime aikoina on eri maissa vähemmistökan- tämänpäiväisen leiman.
1426: sojen huomioon ottaminen päätöksiä tehtäessä Käytännöllinen kysymyksen ratkaisu voi läh-
1427: kasvanut. Saman tien meillä pienen saamelais- teä esimerkiksi siltä pohjalta, että kansanedus-
1428: väestön, ehkä 4 500 henkeä, ongelmat ovat voi- tajien määrä pysyvästi kohotetaan 201 edusta-
1429: mal~:kaasti lisääntyneet. Erityisesti luontoa kos- jaan, jolloin muut järjestelyt eivät olisi tarpeen.
1430: kevat lait, kansallis- ja luonnonpuistot, soiden- Kun kuitenkin samanaikaisesti väestökatoalu-
1431: suojelu, maa- ja vesistökysymykset, kalastus- eella esiintyy vaatimuksia jonkinlaisesta kan-
1432: ym. oikeudet ovat saattaneet ikimuistoisista sanedustajamäärän alueellisesta kiintiöimisestä,
1433: nautintaoikeuksistaan tietoiset saamelaiset kas- voisi selvitystyö saman tien olla laajempikin.
1434: vavaan asenteelliseen arvosteluun sekä suoma- Sen ei tule kuitenkaan haudata alleen edellä
1435: laisväestöä että sen valitsemaa eduskuntaa koh- esitettyä, missä pyrkimyksenä on saamelaisväes-
1436: taan. Ja vaikka saamelaisväestö on muiden kan- tön edustuksen saaminen valtiopäiville.
1437: salaisten tavoin osallistunut eduskuntavaalei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1438: hin, ei sen äänimäärä eri puo1ueille jakaantu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1439: neena ole johtanut parlamenttiedustukseen. muksen,
1440: Yhtenäinen puoluetunnuksista irrallinen esiin-
1441: tyminerrkään ei äänimäärän vähäisyyden vuoksi että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
1442: johda edustajan saamiseen eduskuntaan. menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
1443: Aika ajoin on keskusteltu saamelaisten pa- seksi niin, että saamelais- ja kolttaväes-
1444: rissa siitä, että heidän edustuksensa valtiopäi- tö saisi pysyvästi yhden edustajansa
1445: villä on turvattavissa ainoastaan etilkoislainsää- eduskuntaan.
1446: dännöHä. Usein on viitattu Ahvenanmaan maa-
1447: kunnan parlamenttiedustukseen.
1448: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
1449:
1450: Lauri Impiö Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen
1451: Erkki Pystynen Ilkka Kanerva Anna-Kaarina Louvo
1452: Juuso Häikiö Eero Lattula Mauri Vänskä
1453: 1982 vp. 9
1454:
1455: Toivomusaloite n:o 8
1456:
1457:
1458:
1459:
1460: Jaatinen ym.: Veron määräämisvallan palauttamisesta lainsää-
1461: däntövallan käyttäjille
1462:
1463:
1464: Eduskunnalle
1465:
1466: Suomen Hallitusmuodon 61 §:n mukaan ve- Edellä selostetun epäkohdan poistamiseksi
1467: rosta säädetään lailla. Tästä selkeästä säännök- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
1468: sestä huolimatta on verotustilanne maassamme syttäväksi toivomuksen,
1469: vähitellen muotoutunut sellaiseksi, että tosi-
1470: asiallinen verotusvalta on luisunut hallintovi- että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
1471: ranomaisille. Kansalaisilta kannettavat verot menpiteisiin hallintoviranomaisille siir-
1472: määräytyvätkin nykyisin varsin laajasti hallin- tyneen veron määräämisvallan palautta-
1473: nollisin päätöksin, joita tekevät mm. valtiova- miseksi lainsäädäntövallan käyttäjille.
1474: rainministeriö, verohallitus ja muut veroviran-
1475: omaiset.
1476: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
1477:
1478: Matti Jaatinen Heikki Perho
1479:
1480:
1481:
1482:
1483: 2 088200189C
1484: 10 1982 vp.
1485:
1486: Toivomusaloite· n:o 9
1487:
1488:
1489:
1490:
1491: Anna-Liisa Jokinen ym.: Kansainvälisen naistenpäivän saattami-
1492: sesta viralliseksi liputuspäiväksi
1493:
1494:
1495: Eduskunnalle
1496:
1497: Rauhan lujittamisen ja kansainvälisen ystä- voidaan tähdentää. Siitä syystä olisi myös Suo-
1498: vyyden merkittäväksi symboliksi on muodostu- men tasavallassa otettava virallisesti käyttöön
1499: nut kansainvälisen naistenpäivän vietto maalis- kansainvälisen naistenpäivän vietto, ja päivä tu·
1500: kuun kahdeksantena päivänä. lisi samalla hyväksyä viralliseksi liputuspäiväk-
1501: Sen rauhantahtoa ilmentävät periaatteet ovat si. Tämän laajalti kansainvälistä merkitystä
1502: peräisin jo vuosisadan alkupuolelta, jolloin päi- omaavan päivän vieton yksityiskohdista olisi
1503: vän vietto syntyi levottomuuden ja sodan uha- tarkemmin päätettävä, jotta sen merkitys pal-
1504: tessa. Päivän vieton tarkoituksena oli jo tuol- velisi parhaalla mahdollisella tavalla sitä arvo-
1505: loin vaikuttaa eri kansojen naisten tahdon yh- kasta asiaa, rauhan ja ystävyyden lujittumista
1506: distämiseen yli rajojen ja niin, että uhkaava kaikkien kansojen kesken, jolle tämän päivän
1507: maailmanpalo olisi voitu estää. vietto perustuu esim. Neuvostoiiitos'sa.
1508: Vähitellen on kansainvälisen naistenpäivän Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
1509: vietto laajentunut kautta maailman ja se on jo tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1510: tällä hetkellä monissa maissa paikallinen vapaa- sen,
1511: päivä. Rauha ja ystävyys ovat tämän juhlapäi-
1512: vän keskeisimmät tavoitteet, mutta juhlapäi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1513: vän vieton yhteydessä kiinnitetään huomiota menpiteisiin sellaisen toimikunnan aset-
1514: myös naisen aseman parantamiseen ja tasa-ar- tamiseksi> joka ryhtyisi valmistelemaan
1515: von sekä oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen kansainvälisen naistenpäivän viettoa
1516: kaikissa maissa. Suomessa maaliskuun kahdeksantena
1517: Tällä hetkellä on erityisen tärkeää korostaa niin> että siitä muodostuisi virallinen li-
1518: kaikkia niitä tekijöitä, joilla rauhantilan mer- putuspäivä.
1519: kitystä ja kansainvälisen ystävyyden lujittamista
1520: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1521:
1522: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö
1523: Inger Hirvelä Helvi Niskanen Ensio Laine
1524: I.-C. Björklund Unto Ruotsalainen
1525: 1982 vp. 11
1526:
1527: Toivomusaloite n:o 10
1528:
1529:
1530:
1531:
1532: Joutsenlahti ym.: Hovioikeuden saattamisesta valtioneuvoston
1533: jäsenten virkarikosten oikeuspaikaksi
1534:
1535:
1536: Eduskunnalle
1537:
1538: Hallitusmuodon 5 § :n mukaan kaikki Suo- kansleri, eduskunnan oikeusasiamies, poliisiyli-
1539: men kansalaiset ovat tasavertaisia lain edessä. johtaja, poliisiylitarkastaja, keskusrikospoliisin
1540: Tavallinen kansalainen joutuu syytteeseen ali- päällikkö, keskusrikospoliisin apulaispäällikkö,
1541: oikeudessa automaattisesti normaalin virkamies- keskusrikospoliisin rikostarkastaja. Poliisipiirin
1542: kunnan suorittaman tutkimuksen perusteella. päällikkö, apulaispäällikkö, alioikeuksien syyt-
1543: Ministerivastuulain tarkoittamassa asiassa mi- täjäviranomainen, läänin poliisitarkastaja, lää-
1544: nisteri joutuu tutkittavaksi vain valtakunnanoi- nin apulaispoliisitarkastaja niillä alueilla missä
1545: keudessa. Tämä on osittain poliittinen, ei siis heillä on toimivalta.
1546: puhtaasti oikeudellinen elin. Sen kokoontumi- Ministerin pidätysmääräyksen saisivat antaa
1547: nen on eduskunnan päätöksen varassa. edellä luetellut henkilöt normaaliin rikokseen
1548: Tässä ei siis ole kysymys tasa-arvosta. perustuvilla periaatteilla.
1549: Erityisen räikeänä tämä asia tuli ilmi Salora- Pidätysajat olisivat myös kuten laeissa on
1550: ja Valco-skandaalien yhteydessä, jolloin mm. muutenkin säädetty. Jos ministeri joutuu pidä-
1551: kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällik- tetyksi, on valtioneuvosto oikeutettu ottamaan
1552: kö Bror Wahlroos tuomittiin sakkorangaistuk- toisen jäsenen hänen sijalleen.
1553: seen lahjastereoiden vastaanottamisesta. Samal- Ministerin vapauttamisesta tehtävistään tut-
1554: la kuitenkin valtionyhtiöiden ministerivaltuus- kinnan ja oikeuskäsittelyn ajaksi päättäköön
1555: kunnan jäsenet pääsivät vastaavien stereoiden eduskunta.
1556: kanssa kuin koira veräjästä. Jos toista valtioneuvoston jäsentä joudutaan
1557: Tämän vuoksi ministerien ko. tuomioistuin- kuulemaan todistajana, on hänellä tähän RL
1558: käsittelyä ja tutkintaa olisi muutettava lähem- 17: 4 § :n mukaan samanlainen velvollisuus
1559: mäs kansalaisten oikeuskäsittelyä seuraavalla ta- kuin muillakin kansalaisilla.
1560: valla: Ministerin on saavuttava edellä mainitun
1561: Ministerin ensimmäisenä oikeusistuimena tu- viranomaisen ja tutkivan viranomaisen käskystä
1562: lisi olla sen alueen hovioikeus, jossa rikos on kuulusteluun kuten muunkin kansalaisen asuin-
1563: tapahtunut. Syyttäjänä ministeriä vastaan tulisi tai oleskelupaikkakunnan mukaan.
1564: olemaan hovioikeuden kanneviskaali. Oikeuskä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1565: sittelyn olisi ainakin ensimmäisessä istunnossa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
1566: tapahduttava samojen periaatteiden mukaan vomuksen,
1567: kuin alioikeudessakin.
1568: Ministerin epäillyistä rikkomuksista suorittai- että hallitus nopeasti ryhtyisi kansa-
1569: si tutkinnan aina keskusrikospoliisi. Päätutki- laisten yhdenvertaisuus lain edessä -pe-
1570: jana olisi oltava poliisipäällystöön kuuluva ri- riaatteen mukaisesti lainsäädäntöuudis-
1571: kostutkija. tukseen, jonka mukaan rikokseen syyl-
1572: Käskyn rikoksesta epäillyn ministerin tut- listyneiden ministereiden ensimmäisenä
1573: kintaan saisivat antaa itsenäisesti seuraavat oikeusistuimena olisi hovioikeus ja jonka
1574: viran tai toimen haltijat: mukaan myös esitutkinta- ja syyttämis-
1575: Koko maassa oikeuskansleri, apulaisoikeus- menettely uudistettaisiin.
1576: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1577:
1578: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
1579: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
1580: 12 1982 vp.
1581:
1582: Toivomusaloite n:o 11
1583:
1584:
1585:
1586:
1587: Joutsenlahti: Suodenniemen, Lavian ja Kiikoisten kuntien si-
1588: joittamisesta samaan lääniin uusia läänejä perustettaessa
1589:
1590:
1591: Eduskunnalle
1592:
1593: Tulevan lääniratkaisun yhteydessä olisi tur- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1594: vattava pienkuntien yhteistyöalueiden säilymi- sen,
1595: nen samassa läänissä. Tämän johdosta olisi Sa-
1596: takunnan lääniin sisällytettävä kokonaisuudes- että hallitus nopeasti ryhtyisi sellai-
1597: saan Suodenniemen, Lavian ja Kiikoisten kun- siin toimenpiteisiin uusien läänien pe-
1598: nat, joilla nyt on yhteinen terveystyön kuntain- rustamisen yhteydessä, että Lavian,
1599: liitto ja paljon muuta perinteistä yhteistoimin- Suodenniemen ja Kiikoisten kunnat nii-
1600: taa. den yhteistyön vuoksi säilytetään kaik-
1601: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- ki samassa Satakunnan läänissä.
1602: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1603:
1604: Anssi Joutsenlahti
1605: 1982 vp. 13
1606:
1607: Toivomusaloite n:o 12
1608:
1609:
1610:
1611:
1612: Kivitie ym.: Erityisten tutkimusvaliokuntien perustamisesta
1613: eduskuntaan
1614:
1615:
1616: Eduskunnalle
1617:
1618: Suomalaisen poliittisen järjestelmän pahaksi Tutkimusvaliokunnan työskentely ei sen si-
1619: puutteeksi on osoittautunut se, ettei eduskun- jaan perustuisi kenenkään syytteeseen asettami-
1620: nalla ole edellytyksiä riittävän kokonaisvaltai- seen. Eduskunta pelkästään päättäisi perustaa
1621: sesti tutkia ja selvittää laajoja valtionhallintoon tutkimusvaliokunnan selvittämään jotakin ky-
1622: ja esimerkiksi valtionyhtiöiden toimintaan liit- symystä, ei tutkimaan joidenkin nimeltä mai-
1623: tyviä kysymyksiä. Näin ovat eduskunnan mah- nittujen henkilöiden syyllisyyttä tai syyttö-
1624: dollisuudet toisaalta osallistua päätösten val- myyttä, eikä myöskään tekemään esityksiä
1625: misteluun ja toisaalta suorittaa valvontaa jää- syytteeseen asettamisesta.
1626: neet vajavaisiksi. Nykyisessä tilanteessa tutkimusvaliokuntien
1627: Ongelman ratkaisemiseksi eduskunnan pitäisi perustaminen ei ole mahdollista. Valtiopäivä-
1628: voida perustaa valtionhallintoon liittyviä laajoja järjestys rajoittaa varsin tarkasti eduskunnan
1629: kysymyksiä selvittämään erillisiä tutkimusvalio- mahdollisuudet puuttua valtionhallintoon. Ne
1630: kuntia, jotka voisivat selvitellä asioita kokonai- kysymykset, joissa eduskunta voi puuttua hal-
1631: suutena eikä ainoastaan kapeina osasina. lintokysymyksiin, on erikseen määritelty valtio-
1632: Millä tavoin esitetty tutkimusvaliokunta päiväjärjestyksessä. Jotta tutkimusvaliokuntien
1633: eroaisi nykyisistä eduskunnan elimistä? Tutki- perustaminen tulisi mahdolliseksi, olisi valtio-
1634: musvaliokunta olisi eduskunnan nimeämä, jo- päiväjärjestykseen tehtävä vastaava poikkeus-
1635: takin hallintoon liittyvää erityiskysymystä sel- säännös myös niiden osalta.
1636: vittelevä valiokunta. Oleellinen tekijä tutkimus- Tutkimusvaliokuntien perustamista on käsi-
1637: valiokunnan työssä olisi se, että sen käsittelyt, telty mm. valtiosääntökomitean mietinnössä,
1638: asiantuntijoiden ja todistajien kuulemiset olisi- jossa selvä enemmistö komitean jäsenistä aset-
1639: vat julkisia. Tutkimusvaliokunta olisi siis selvä tui kannattamaan tutkimusvaliokuntien perus-
1640: vaihtoehto asioiden salaiselle käsittelylle sa- tamista. Myös komitean mietinnöstä esitetyistä
1641: moin kuin pelkälle mielipiteiden vaihdolle. puolueiden lausunnoista selvä enemmistö tuki
1642: Tutkimusvaliokunnan perustaminen olisi tutkimusvaliokuntien perustamista.
1643: myös keino sen ongelman korjaamiseksi, jonka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
1644: nykyisin valtakunnanoikeuteen vietävien asioi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1645: den korkea kynnys aiheuttaa. Esimerkiksi Val-
1646: coa koskevan välikysymyksen yhteydessä tuli että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1647: esille se, että asioiden vieminen valtakunnanoi- valmistellakseen eduskunnalle esityksen
1648: keuteen on maassamme käytännössä hyvin vai- valtio päiväjärjestyksen muuttamisesta
1649: keaa, ja jo joutuminen syytetyksi valtakunnan- siten) että tutkimusvaliokuntien perus-
1650: oikeudessa on käytännössä rangaistus riippu- taminen eduskunnassa tulisi mahdolli-
1651: matta oikeuden käsittelyn tuloksesta. seksi.
1652: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
1653:
1654: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
1655: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
1656: 14 1982 vp.
1657:
1658: Toivomusaloite n:o 13
1659:
1660:
1661:
1662:
1663: Kivitie ym.: Kansanvaltaisen maakuntahallinnon toteuttamisesta
1664:
1665:
1666: Eduskunnalle
1667:
1668: Väliportaanhallinnon uudistaminen on kes- maakuntien asioiden hoitamiseen. Samalla maa-
1669: keinen osa kansanvaltaisen järjestelmämme ke- kunnallisen yhteisyyden lisääntyminen edistäisi
1670: hittämistä. Nykyisellään väliportaan päätöksen- maakuntien taloudellista omavaraisuutta ja
1671: teko muodostuu pelkästä valtion aluehallinnos- maamme kulttuurin monipuolisuutta.
1672: ta ja kuntainliittojen hallinnosta, jotka kumpi- Maakuntahallinnon toimivuuden takaamiseksi
1673: kin ovat lähes täysin kansanvaltaisen kontrol- olisi maakuntavaltuustoille myönnettävä riittä-
1674: lin ulkopuolella. Huomattava joukko päätöksiä, vät toimintaresurssit. Tämä edellyttäisi sitä, et-
1675: jotka voitaisiin siirtää kansanvaltaiselle maa- tä maakunnille vuosittain myönnettäisiin val-
1676: kuntatason hallinnolle, tehdään nykyisin val- tion keräämistä verovaroista maakunnan väes-
1677: tion keskusvirastoissa, jotka myös ovat kan- tömäärän ja kehittyneisyyden perusteella koko-
1678: sanvaltaisen valvonnan ulkopuolella. naisavustus, jonka käytöstä maakuntavaltuusto
1679: Väliportaanhallinnon kansanvaltaistamiseksi itsenäisesti päättää. Samoin aluepoliittisen tuen
1680: olisi maakuntien johtoon valittava täydellistä pääosan käytöstä päätösvalta olisi siirrettävä
1681: suhteellisuutta toteuttavilla vaaleilla valittava maakuntavaltuustolle.
1682: valtuusto, jonka alaisuuteen koottaisiin nykyi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
1683: nen lääninhallinto sekä maakunnallisen tason kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1684: kuntainliitot. Samalla olisi siirrettävä keskus-
1685: hallitusten päätösvaltaa maakunnille. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
1686: Kansanvaltainen maakuntahallinto lisäisi voi- piteisiin kansanvaltaisen maakuntahal-
1687: makkaasti alueellista kehittämistyötä ja maa- linnon toteuttamiseksi.
1688: kuntavaltuuston vaalit lisäisivät kiinnostusta
1689: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1690:
1691: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
1692: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
1693: 1982 vp. 15
1694:
1695: Toivomusaloite n:o 14
1696:
1697:
1698:
1699:
1700: Kivitie ym.: Valtion ja kunnan palveluksessa olevan estämises'tä
1701: bmis'tamasta työnantajaan liikesuhteissa olevien yritysten osak-
1702: keita
1703:
1704:
1705: Eduskunnalle
1706:
1707: Viranhaltijoiden oman edun tavoittelusta vi- Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
1708: rinneessä julkisessa keskustelussa on käynyt il- vomuksen,
1709: mi, että valtion, kuntain tai kuntainliittojen
1710: hankintojen käsittelyyn osallistuvat viranhalti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1711: jat tai heidän esimiehensä saattavat olla eri ta- sellaisen lain säätämistä varten, että
1712: voin sitoutuneita tavaran tarjoajiin ja/tai myy- valtion, kunnan tai kuntainliiton viran
1713: jiin esiintyen näiden puolestapuhujina. tai pysyväisen toimen haltija ei saa
1714: Tällainen yhteisen edun mukaisen vapaan omistaa työnantajaansa liikesuhteissa
1715: kilpailun tyrehdyttävä, jopa kilpailurajoitusso- olevien yritysten osakkeita eikä työs-
1716: pimuksiin johtanut toiminta ja viranhaltijoiden kennellä näiden palveluksessa eikä suo-
1717: nauttimaa yleistä luottamusta horjuttava me- rittaa näille palkkiollisia tehtäviä.
1718: nettely olisi estettävä.
1719: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1720:
1721: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
1722: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
1723: 16 1982 vp.
1724:
1725: Toivomusaloite n:o 15
1726:
1727:
1728:
1729:
1730: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Ympäristönsuojeluministeriön perusta-
1731: misesta
1732:
1733:
1734: Eduskunnalle
1735:
1736: Hyväksyessään lain, jolla perustettiin nykyi- Alueiden käytön suunnitteluun liittyvät asiat
1737: sen ympäristönsuojelun keskushallinnon keskei- tulisi jättää ministeriön ulkopuolelle sekä sa-
1738: simmät yksiköt, sisäasiainministeriön ympäris- moin alkuperäisen luonnon suojelu, jolla on
1739: tönsuojeluosasto ja maa- ja metsätalousministe- kiinteä yhteys maa- ja metsätalousministeriön
1740: riön luonnonvarainhoitotoimisto, joulukuussa hallinnonalalla myös olevaan uusiutuvien luon-
1741: 1972 eduskunta edellytti selvitettävän erityisen nonvarojen hoitoon.
1742: ympäristönsuojeluministeriön perustamisen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1743: Hallitus onkin useissa eri yhteyksissä selvittä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1744: nyt kysymystä, laajimmin valtion keskushallin- muksen,
1745: tokomitean työssä. Useimmat selvityksistä ovat
1746: päätyneet ehdottamaan ympäristönsuojelun kes- että hallitus kiirehtisi toimia ympä-
1747: kushallinnon kokoamista omaksi ministeriöksi. ristönsuojelun keskushallinnon kokoami-
1748: Ympäristönsuojelun heikoimmin kehittyneet seksi ympäristönsuojeluministeriöksi,
1749: lohkot ovat ns. pilaantumiskysymyksiä. Tämän jonka toimialaan kuuluisivat vesiensuo-
1750: vuoksi tulisi perustettavaksi ehdotetun ministe- jelu, ilmansuojelu, jätehuolto, kemikaali-
1751: riön toimialassa kiinnittää erityinen huomio ve- valvonta ja muu ympäristön pilaanlumi-
1752: siensuojeluun, jätehuoltoon, ilmansuojeluun ja sen ehkäisemiseen tarkoitettu toiminta.
1753: kemiallisten aineiden ympäristövaikutuksiin.
1754: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
1755:
1756: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kalevi Mattila Markku Kauppinen
1757: Petter Savola Helvi Hyrynkangas Lauri Palmunen
1758: 1982 rd. 17
1759:
1760: Hemställningsmotion nr 16
1761:
1762:
1763:
1764:
1765: Lillqvist m. fl.: Om inrättande av translatorstjänster vid centrala
1766: ämbetsvetik i syfte att förbättra den svenskspråkiga servicen
1767:
1768:
1769: Till Riksdagen
1770:
1771: Det faktum att den svenskspråkiga skriftliga heterna dock i fråga om den svenskspråkiga
1772: informationen från statsförvaltningen ofta är informationen från vissa centrala ämbetsverk,
1773: bristfällig och starkt försenad utgör ett stort såsom bostadsstyrelsen och socialstyrelsen.
1774: problem såväl för de svenskspråkiga och två- Med hänvisning tili ovanstående motive-
1775: språkiga kommunerna som för den enskilda ringar föreslår undertecknade att riksdagen vil-
1776: medborgaren med otillräckliga kunskaper i le besluta hemställa
1777: finska språket. Bristfälliga och försenade direk-
1778: tiv på svenska kan direkt äventyra rättssäker- att regeringen måtte vidta åtgärder
1779: heten och leda tili ekonomiska förluster. för att förbättra den svenskspråkiga
1780: Bristerna i den svenskspråkiga informationen servicen i statens ämbetsverk genom
1781: gäller statliga myndigheter både på central och att inrätta ett tillräckligt antal trans-
1782: regional nivå. Mest framträdande är bristfällig- latorstiänster vid centrala ämbetsverk.
1783: Helsingfors den 9 februari 1982
1784:
1785: Bror Lillqvist Ingvar S. Melin Gunnar Häggblom
1786: Inger Hirvelä Håkan Malm Elisabeth Rehn
1787: Jutta Zilliacus 1.-C. Björklund Boris Renlund
1788: Ole Norrbaek Jacob Söderman
1789:
1790:
1791:
1792:
1793: 3 08.8200189C
1794: 18 1982 vp.
1795:
1796: Toivomusaloite n:o 16 Suomennos
1797:
1798:
1799:
1800:
1801: Lillqvist ym.: Kielenkääntäjän virkojen perustamisesta keskus-
1802: virastoihin ruotsinkielisen palvelun parantamiseksi
1803:
1804:
1805: Eduskunnalle
1806:
1807: Tosiasia on, että valtiovallan taholta tuleva sinkielisen informaation puute näkyviin kuiten·
1808: ruotsinkielinen tiedotus on usein puutteellista kin eräiden keskusviranomaisten, kuten asunto-
1809: ja paljon myöhässä, ja tästä aiheutuu melkoisia hallituksen ja sosiaalihallituksen kohdalla.
1810: pulmia sekä ruotsinkielisille että kaksikielisille Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
1811: kunnille ja niille yksityisille kansalaisille, joi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1812: den suomen kielen taito on riittämätön. Puut-
1813: teelliset ja myöhästyneet ruotsinkieliset ohjeet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1814: voivat suorastaan vaarantaa oikeusturvaa ja valtion virartojen ruotsinkielisen palve-
1815: johtaa taloudellisiin menetyksiin. lun parantamiseksi perustamalla riittä·
1816: Ruotsin kielellä tapahtuvan tiedottamisen vän määrän kielenkääntäjän virkoja kes·
1817: puute koskee sekä valtion keskusvirastoja että kusvirastoihin.
1818: alueellisia viranomaisia. Selvimmin tulee ruot-
1819: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
1820:
1821: Bror Lillqvist Ingvar S. Melin Gunnar Häggblom
1822: Inger Hirvelä Håkan Malm Elisabeth Rehn
1823: Jutta Zilliacus 1.-C. Björklund Boris Renlund
1824: Ole Norrback Jacob Söderman
1825: 1982 vp. 19
1826:
1827: Toivomusaloite n:o 17
1828:
1829:
1830:
1831:
1832: Mattila ym.: Päätösvallan siirtämisestä keskushallinnosta alem-
1833: mille hallintotasoille
1834:
1835:
1836: Eduskunnalle
1837:
1838: Valtioneuvosto on päätöksillään 4. 9.1975 keskushallintokomitean mietintöä ole toteu-
1839: ja 28. 4. 1977 velvoittanut eri ministeriöt laa- tettu.
1840: timaan selvitykset mahdollisuuksista siirtää teh- Hajasijoituskomitean ja väliportaanhallinto-
1841: täviä ja toimivaltaa keskushallinnolta lääni- ja komitean mietinnöissä on vuorostaan puututtu
1842: muulle väliportaanhallinnon tasolle. Eräillä hal- keskushallinnon, väliportaanhallinnon ja paikal-
1843: linnonaloilla onkin päästy jo varsin hyvään al- lishallinnon välisten toimivaltasuhteiden tarkis-
1844: kuun tässä delegointitehtävässä. Suoritetuista tamiseen. Näissä onkin esitetty varsin laajamit-
1845: tehtävä- ja toimivallan siirroista on ollut pel- taisia tehtävien ja toimivallan siirtoja keskus-
1846: kästään myönteistä palautetta. Samalla kun on hallinnolta alemmille hallintotasoille. Saman-
1847: lisätty hallinnon joustavuutta, on voitu osal- suuntaisia kannanottoja sisältyy viimeaikaisiin
1848: taan karsia epätervettä byrokratiaa. valtioneuvoston periaatepäätöksiin väliportaan-
1849: Suoritetuissa toimissa ei kuitenkaan ole riit- hallinnon uudistamiseksi. Mittavimmin em. eh-
1850: tävässä määrin kajottu demokraattisten päätän- dotuksia on toteutettu sosiaali- ja terveyshal-
1851: täelinten lähes ulottumattomissa olevien yli 20 linnon piirissä vuodesta 1977 lukien. Näiltä-
1852: keskusviraston aseman uudelleen järjestelyihin kään osin ei ole edetty vielä niin pitkälle kuin
1853: tulevissa hallinnon uudistuksissa. Keskusviras- olisi ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
1854: tot ovat aikoinaan olleet korvaamassa myös Varsin laaja poliittinen yksimielisyys vallit-
1855: puuttuvaa väliportaanhallintoa, mutta sen ke- see siitä, että kansalaisia koskevan päätöksen-
1856: hittyessä varsinainen tehtävä- ja toimivallan teon tulee tapahtua mahdollisimman lähellä
1857: siirto keskusvirastoilta välipartaalle on jäänyt päätöksentekokohdetta. Hallintoasioissa tämä
1858: varsin vähäiseksi. Keskusvirastot ovat käytän- merkitsee sitä, että toimivaltaa eri asioissa olisi
1859: nössä lähes tyystin demokraattisen valvonnan uskottava sellaiselle hallintoviranomaiselle, jolla
1860: ulottumattomissakin. on riittävät tiedot ja tarkka paikallistuntemus
1861: Maamme hallinnolle on tyypillistä perintei- kyseisen asian hoitamiseen. Käytännössä tämä
1862: sen vahva paikallishallinto kunnallisen itsehal- merkitsee pääsääntöisesti valtion lääni- ja muun
1863: linnon myötä. Monien asioiden osalta itse- väliportaan sekä paikallishallinnon sekä toisaal-
1864: hallinnollinen asema on kuitenkin jäänyt lähes ta kunnallishallinnon päätöksentekovallan lisää-
1865: kirjaimen asemaan kuntien joutuessa toteutta- mistä. Tämän laajalti hyväksytyn periaatteen
1866: maan päätöksenteossaan keskusvirastojen lähes toteutumisen esteenä on suurelta osin keskus-
1867: viimeisteltyjä päätöksiä. virastojärjestelmämme, mikä on johtanut de-
1868: Hallinnon ongelma on em. pohjalta yhtäältä mokraattisen päätöksentekotavan ulkopuolisen
1869: valtion keskushallinnon sisäinen - ministeriön ylimääräisen hallintoportaan muodostumiseen
1870: ja keskusviraston keskeinen - toisaalta taas ja samalla byrokratian lisääntymiseen sekä myös
1871: keskushallinnon ja väliportaanhallinnon samoin kansalaisten etääntymiseen yhteiskunnan pää-
1872: kuin keskushallinnon ja paikallishallinnon väli- töksentekohallinnosta.
1873: nen. Mm. valtion paikallishallinnon kehittymättö-
1874: Valtion keskushallintokomitea on mietinnös- myys tietää palveluja tarvitsevalle kansalaiselle
1875: sään korostanut keskushallinnon sisäisten on- tarpeettoman pitkiä ja epätaloudellisia asiointi-
1876: gelmien purkamista esittämällä, että ministe- matkoja.
1877: riöt voisivat nykyistä paremmin puuttua kes- Samalla kun tehtävien ja toimivallan siirtä-
1878: kusvirastojen päätöksentekoon. Näiltä osin ei mistä keskushallinnolta alemmille hallintotasoil-
1879: 20 Toivomusaloite n:o 17
1880:
1881: le selvitellään ja väliportaanhallintoa määrätie- tisen valvonnan purun. Tämä olisi osaltaan
1882: toisesti kehitetään, olisi välttämätöntä ottaa myös varmistamassa tasapuolista ja koko maan
1883: koko nykyinen keskusvirastojärjestelmämme, kattavaa hajasijoittamista.
1884: sen toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus nyky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1885: aikana perusteellisesti tutkittavaksi. Hallinnon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1886: joustavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden peri- muksen,
1887: aate edellyttää keskusvirastotasoisen päätäntä-
1888: vallan siirtämistä toisaalta osaksi ministeriöis- että hallitus kiirehtisi tehtävien ja
1889: sä tapahtuvaa päätöksentekoa, mutta varsinkin. toimivallan siirtämistä keskushallinnolta
1890: osaksi alue- ja paikallishallintotasolla tapahtu- alemmille hallintotasoille myös niin,
1891: vaa päätöksentekotapaa. Näin karsittaisiin suu- että keskusvirastojärjestelmän epäkoh-
1892: relta osin hallinnossa nyt tapahtuvaa päällek- dat voitaisiin poistaa, sekä hallinnolli-
1893: käistä ja osin tehotonta työtä ja voitaisiin hal- sen päätöksenteon ja palvelujen siirtä-
1894: linnollinen päätöksenteko tuoda lähelle palve- miseksi lähemmäksi palveluja tarvitse-
1895: luja tarvitsevia sekä saattaa hallinto demokraat· via kansalaisia.
1896: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
1897:
1898: Kalevi Mattila Juhani Saukkonen Paavo Vesterinen
1899: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä Väinö Raudaskoski
1900: Mauno Manninen Helvi Hyrynkangas
1901: 1982 rd. 21
1902:
1903: Hemställningsmotion nr 18
1904:
1905:
1906:
1907: Norrback m. fl.: Om revidering av valet av repubiikens
1908: president
1909:
1910:
1911: Tili Riksdagen
1912:
1913: Det nuvarande sättet att via elektor välja Hall en så hred majoritet inte skul1e nås i riks-
1914: president i vårt Iand uppfattas inte Iängre som dagen skulle folkvai förrättas. I det skulle
1915: ändamålsenligt. I valrörelsen inför senaste pre· förslagsvis de 3-4 kandidater som fått mest
1916: sidentval framkom ett starkt intresse bland understöd i riksdagen delta i valet. Också en-
1917: väljarna för ett ökat direkt väljarinflytande ligt den modellen kan man bli tvungen att
1918: i valet. En översyn av Iagen om vai av repub- förrätta en andra valomgång för att få majo-
1919: likens president är därför påkallad. ritet av väljarna bakom någon av kandidaterna.
1920: I vårt Iand har presidenten mycket stora Ä ven andra modeller kan tänkas där vai av
1921: maktbefogenheter. Det har sagts att presiden- president skulle ske i en kombination av folk-
1922: tens ställning ytterligare skulle stärkas på rege- vai och vai i riksdagen. Den ovan skisserade
1923: ringens och riksdagens bekostnad om presiden- modellen har den fördelen att riksdagen kan
1924: ten skulle väljas direkt av folket. Det är tvek- förrätta vaiet endast om den är nästan helt
1925: samt om så skulle ske. Det kan emellertid enig.
1926: finnas skäl att se över presidentens maktbe- En annan modell rekommenderades av den
1927: fogenheter, men den ftågan behöver inte nöd- s.k. Haltiakommitten i ett betänkande från år
1928: vändigtvis sammankopplas med valsättet. 1960. Enligt den modellen skulle väljarna sam-
1929: Inför ett direkt folkvai av presidenten kan tidigt rösta på såväl en presidentkandidat som
1930: presidentkandidaterna nomineras på flera olika på en elektor. I det fall att ingen president-
1931: sätt, av partierna, av ett bestämt antal med- kandidat får majoritet skulle elektorerna sam-
1932: borgare eller av riksdagen för att nämna några manträda och förrätta valet.
1933: exempel. Modeller för ett ökat väljarinflytande vid
1934: I valet skulle den som erhåller majoritet av vai av presidenten är många. Målet för en för-
1935: rösterna bli vald. Det ·franska valsystemet ändring av valsättet borde vara att införa
1936: kunde tjäna som förebild. Om ingen kandidat direkt folkvai av presidenten. Ifall det inte
1937: i ett direkt folkvai får majoritet i första om- lyckas bör man nå så nära folkvai som möjligt.
1938: gången förrättas en andra valomgång, då väljar- Förberedelserna för ändringarna av lagen
1939: na har att rösta mellan de två kandidater som om presidentval borde inledas omedelbart så
1940: erhållit mest röster i första omgången. att lagen har trätt i kraft i god tid före det
1941: Hall försiaget att ändra lagen så att presi- presidentval som kommer att hållas år 1988.
1942: denten t.ex. på ovan skisserat sätt skulle väljas Med ovanstående motivering föreslås vörd-
1943: direkt av folket, inte får tillräckligt understöd, samt att riksdagen ville besluta hemställa
1944: kan olika modeller tänkas där väljarnas infly-
1945: tande kännbart utökas. att regeringen till riksdagen måtte
1946: En sådan alternativ modell har skisserats av avlåta en proposition med förslag till
1947: Jan-Magnus Jansson och populärt gått under lag angående ändring av lagen om val
1948: benämningen "Janssons frestelse". Enligt den- av republikens president så att presi-
1949: na modell skulle riksdagen förrätta en första denten väljs genom folkval, eller om
1950: valomgång mellan de uppställda kandidaterna. tillräckligt understöd inte kan fås för
1951: För att en person då skall kunna förklaras ett sådant förslag, att presidenten skul-
1952: vald kunde det behövas förslagsvis 314 eller le väljas enligt en kombinerad modell
1953: 516 majoritet i riksdagen. med val i riksdagen eller av elektrorer
1954: och folkval.
1955: Helsingfors den 12 februari 1982
1956:
1957: Ole Norrback Boris Renlund Gunnar Häggblom
1958: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn Håkari Malm
1959: 22 1982 vp.
1960:
1961: Toivomusaloite n:o 18 Suomennos
1962:
1963:
1964: Norrback ym.: Tasavallan presidentin vaalitavan uudistamisesta
1965:
1966: Eduskunnalle
1967: Nykyistä tapaa, jolloin presidentin valitse- enemmistöä, suoritettaisiin kansanvaali. Tähän
1968: vat valitsijamiehet, ei maassamme enää pidetä osallistuisivat esimerkiksi ne 3-4 ehdokasta,
1969: tarkoituksenmukaisena. Viime presidentinvaa- jotka ovat eduskunnassa saaneet eniten ääniä.
1970: lia edeltäneen vaaliliikehdinnän aikana tuli ää- Myös tämän mallin mukaan voidaan joutua
1971: nestäjien taholta selvästi esiin voimakas halu suorittamaan toinen vaalikierros, jotta saatai-
1972: äänestäjän suoran vaikuttamisen lisäämiseksi siin äänten enemmistö jonkun ehdokkaan taak-
1973: vaalien yhteydessä. Tästä syystä olisi lakia ta- se.
1974: savallan presidentin vaalista tarkistettava. Myös muita mahdollisuuksia voidaan ajatel-
1975: Presidentillä on maassamme hyvin suuret la, jolloin presidentti valittaisiin yhdistämällä
1976: valtaoikeudet. On sanottu, että presidentin kansanvaali ja eduskunnassa tapahtuva vaali.
1977: asema muodostuisi entistä vahvemmaksi halli- Edellä kaavaillulla mallilla on se etu, että
1978: tuksen ja eduskunnan kustannuksella, jos pre- eduskunta voi suorittaa vaalin vain, jos se on
1979: sidentti valittaisiin suoralla kansanvaalilla. On lähes yksimielinen.
1980: kyseenalaista, tulisiko näin tapahtumaan. Saat- Vuoden 1960 mietinnössään suosittelee ns.
1981: taa kuitenkin olla paikallaan tarkistaa presiden- Haltian komitea toisenlaista mallia. Tämän mal-
1982: tin valtaoikeuksia, mutta tätä kysymystä ei lin mukaan äänestäjät äänestäisivät samanaikai-
1983: välttämättä tarvitse liittää vaalitapaan. sesti presidenttikandidaattia ja valitsijamiestä.
1984: Valittaessa presidenttiä suoralla kansanvaa- Ellei kukaan presidenttiehdokas saa enemmis-
1985: lilla voidaan presidenttiehdokkaat nimetä eri töä, kokoontoisivat valitsijamiehet suoritta-
1986: tavoin, sen voivat tehdä puolueet, tietty määrä maan vaalin.
1987: kansalaisia tai eduskunta, vain muutamia esi- Malleja äänestäjien vaikutusmahdollisuuk-
1988: merkkejä mainitaksemme. sien lisäämiseksi presidentinvaalin yhteydessä
1989: Vaaleissa tulisi valituksi se, joka on saanut on useita. Vaalitavan muuttamisen tarkoituk-
1990: ääntenenemmistön. Ranskan vaalijärjestelmä sena tulisi olla presidentin valitseminen suo-
1991: voisi olla esikuvana. Jos kukaan ehdokkaista ralla kansanvaalilla. Ellei tämä onnistu, tulisi
1992: ei ole suorassa kansanvaalissa saanut ensim- päästä niin lähelle kansanvaalia kuin mahdol-
1993: mäisessä äänestyksessä enemmistöä, toimitetaan lista.
1994: toinen vaalikierros, jolloin äänestäjät joutuvat Presidentin vaalista annetun lain muuttami-
1995: äänestämään kahden ensimmäisellä kierroksella sen valmistelut tulisi aloittaa välittömästi niin,
1996: eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. että laki tulisi voimaan hyvissä ajoin ennen
1997: Jollei lainmuutos siten, että presidentti esim. presidentinvaalia, joka tullaan pitämään vuon-
1998: edellä esitetyllä tavalla valitaan suoraan kansan- na 1988.
1999: vaalilla, saa riittävästi tukea, voidaan ajatella Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
2000: erilaisia muotoja, jotka tuntuvasti lisäisivät oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2001: äänestäjien vaikutusvaltaa. sen,
2002: Erään tällaisen vaihtoehtoisen mallin on kaa- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
2003: vaillut Jan-Magnus Jansson ja sitä kutsutaan tyksen tasavallan presidentin vaalista
2004: kansanomaisesti "Janssonin kiusaukseksi". Tä- annetun lain muuttamiseksi siten, että
2005: män mallin mukaan eduskunta suorittaisi en- presidentti valittaisiin kansanvaalilla, tai
2006: simmäisen vaalikierroksen valittaviksi asettu- ellei tällainen ehdotus saa riittävää kan-
2007: neiden ehdokkaiden välillä. Jotta joku voitai- natusta, että presidentti valittaisiin yh-
2008: siin julistaa valituksi, tarvittaisiin esimerkiksi distetyn mallin mukaan eduskunnassa
2009: eduskunnan 3/4:n tai 5/6:n enemmistö. tapahtuvalla vaalilla tai hänen valitse-
2010: Jollei eduskunnassa saataisi näin suurta misekseen käytettäisiin valitsijamiehiä
2011: ja kansanvaalia yhdessä.
2012: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2013:
2014: Ole Norrback Boris Renlund Gunnar Häggblom
2015: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn Håkan Malm
2016: 1982 vp. 23
2017:
2018: Toivomusaloite n:o 19
2019:
2020:
2021:
2022:
2023: Perho ym.: Satakunnan läänin perustamispäätöksen kumoami-
2024: sesta
2025:
2026:
2027: Eduskunnalle
2028:
2029: Eduskunta on 2 palVana maaliskuuta 1962 sidotun toiminnan vuoksi takaperoisesta kehi-
2030: hyväksynyt lain läänien lukumäärästä maassam- tyksestä. Kun aikoinaan kahden läänin rajalle
2031: me~ Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että syntynyt pientalousalue jaettaisiin nyt kolmen
2032: eduskunta on tehnyt päätöksen Satakunnan ja läänin kesken, taantuvaa kehitystä on vaikea,
2033: Tampereen eli Pirkanmaan läänien perustami- jopa mahdoton vastustaa, vaikka alue jo tähän
2034: sesta. Lain sisältämä päätös on tämän jälkeen mennessä tapahtuneen heikon kehityksen vuok-
2035: ollut valmisteltavana lähes 20 vuoden ajan eri si on nimetty aluepoliittiseksi tukialueeksi.
2036: portaissa. Kuluvan vuoden alkuun mennessä Paitsi Loimaan alueen kuntia läänin perus-
2037: hallitus on katsonut valmistelujen edenneen tamista vastustetaan muissakin kunnissa tai
2038: niin pitkälle, että se näki mahdolliseksi tehdä hankkeeseen suhtaudutaan varsin viileästi, ku-
2039: tammikuun 25 päivänä päätöksen edellä mai- ten on tilanne muun muassa Rauman kaupun-
2040: nittujen kahden läänin ja lisäksi Kainuun lää- gissa. Kun Pirkanmaan lääniin joka tapaukses-
2041: nin perustamisen aikataulusta ja tähän liitty- sa tullaan liittämään lisäksi kuntia nykyisen Tu-
2042: vistä toimenpiteistä. tun ja Porin läänin pohjoisista osista, ja jos
2043: On esitettävä vakava kysymys, voiko jo lä- Vammalan seutu saa tahtonsa mukaisesti liit-
2044: hes 20 vuotta sitten tehty läänien perustamis- tyä Pirkanmaan lääniin, muodostuu Satakun-
2045: päätös kaikilta osin enää olla perusteltu ja nan läänistä tynkälääni, jonka perustaminen ja
2046: asukkaiden kannalta myönteinen. Epäilyyn on ylläpito tulee ensinnäkin perin kalliiksi. Kun
2047: sitä suurempi aihe, kun tiedetään jo tässä vai- kuntien suhtautuminen suurelta osalta perus-
2048: heessa erityisesti Satakunnan läänin perusta- tettavaksi suunnitellun läänin alueella on kiel-
2049: misen tuovan mukanaan paljon kielteistä, min- teinen, tulee tehtyä päätöstä tarkastella hyvin
2050: kä vuoksi monet kunnat kyseessä olevalla alueel- kriittisesti.
2051: la suhtautuvat läänihankkeeseen torjuvasti tai Viimeisten 20 vuoden kuluessa maamme
2052: vähintään viileästi. kulku- ja tiedotusvälineissä on tapahtunut val-
2053: Suurimmat vaikeudet aiheutuvat luonnolli- tava kehitys, joka edelleen jatkuu kiihtyvällä
2054: sesti perustettavaksi suunnitellun Satakunnan vauhdilla. Tämä seikka on suurimmalta osin
2055: läänin raja-alueilla. Tulisihan lääninraja katko- joko tehnyt lääninhallituksessa käynnit tarpeet-
2056: maan monia luonnollisia kuntien ja pientalous- tomiksi tai sitten lyhentänyt matkaan tarvitta·
2057: alueiden olemassa olevia rajoja siksi, että mo- vaa aikaa erittäin runsaasti. Lääninhallituksen
2058: net viime vuosien aikana säädetyt lait määrit- sijaintipaikalla on tämän vuoksi tulevaisuudes-
2059: televät niiden sisältämien alojen toiminnan ta- sa entistä pienempi merkitys asukkaiden kan-
2060: pahtuvaksi lääninrajojen puitteissa. nalta katsottuna.
2061: Rauman suunnalla tiedetään olevan vaikeuk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
2062: sia rajan määrittelyssä ja Vammalan seutua ol- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2063: laan liittämässä suuntaan, jonne kunnat eivät
2064: itse halua. Erittäin· pahaksi muodostuu tilanne että hallitus peruuttaisi Satakunnan
2065: Loimaan talousalueella, joka jo tällä hetkellä läänin perustamista koskevan päätöksen-
2066: kärsii koulu~, sosiaali- ja terveyspalvelulainsää- sä ja antaisi eduskunnalle tätä tarkoit-
2067: dännön mukaisesti mielivaltaisiin lääninrajoihin tavan lakiesityksen.
2068: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
2069:
2070: Heikki Perho Arto Lampinen Tapio Holvitie
2071: 24 1982 vp.
2072:
2073: Toivomusaloite n:o 20
2074:
2075:
2076:
2077:
2078: Sillantaus ym.: Tasavallan presidentin vaalitavan muuttamisesta
2079: suoraksi kansanvaaliksi
2080:
2081:
2082: Eduskunnalle
2083:
2084: Presidentinvaalitaistelun yhteydessä vilkastui valittaessa enslSlJalsena vaiheena olisi välitön
2085: keskustelu valtiosäännön uudistamistarpeista. kansanvaali, mutta jollei siinä kukaan saisi eh-
2086: Esillä olivat lähinnä presidentin vaalitapaa, vaa- dotonta enemmistöä, samalla kerralla valitut
2087: likausien lukumäärää ja pääministerin valintaa valitsijamiehet suorittaisivat presidentin valin-
2088: koskevat kysymykset. Kun eduskunta 6 päivä- nan vaalissa eniten ääniä saaneiden joukosta.
2089: nä marraskuuta 1981 hyväksyi kiireellisenä va- Eduskunta päätti 1 päivänä huhtikuuta 1969
2090: litsijamiesten lukumäärää koskevan hallitusmuo- eräiden presidentin vaalitapaa koskevien aloit-
2091: don 23 § :n muutoksen, saavutti laajaa kanna- teiden johdosta lausua toivomuksen, että halli-
2092: tusta ajatus siitä, että valmistelutyö valtiosään- tus kiireellisesti suorituttaisi tutkimuksen siitä,
2093: nön muuttamiseksi olisi luontevaa käynnistää olisiko perusteltua syytä järjestää tasavallan
2094: uuden presidentin virkakauden alussa. presidentin valitseminen tapahtuvaksi välittö-
2095: Kokoomuksen eduskuntaryhmän työvalio- mällä kansanvaalilla, sekä valmistaisi ja antaisi
2096: kunta katsoi julkilausumassaan 5 päivänä mar- eduskunnalle esityksen sellaisista muutoksista
2097: raskuuta 1981, että olisi asetettava parlamen- voimassa olevaan lainsäädäntöön, johon tutki-
2098: taarinen toimikunta selvittämään lyhyellä mää- muksen tulos antaa aihetta.
2099: räajalla, onko mahdollisuuksia lähiaikoina ryh- Perustuslakivaliokunta katsoi mietinnössään
2100: tyä uudistamaan valtiosääntöämme presidentin n:o 15/1970 vp., joka koski niin ikään presi-
2101: vaalitapaan, vaalikausien lukumäärään ja pää- dentin vaalitavan muuttamista koskevia aloit-
2102: ministerin valintatapaan liittyvien kysymysten teita, että tasavallan presidentin valitseminen
2103: osalta. olisi järjestettävä tapahtuvaksi välittömällä kan-
2104: Vaitiosäännön uudistamistyön käynnistämi- sanvaalilla. Mietinnön johdosta eduskunta lau-
2105: seksi eduskuntaryhmämme jättää eduskunnalle sui 3 päivänä marraskuuta 1970 toivomuksen,
2106: mainittuja asioita koskevat aloitteensa. että hallitus asettaisi komitean tehtäväksi val-
2107: Hallitusmuodon 23 § :n mukainen tasavallan mistella esityksen tasavallan presidentin vaalin
2108: presidentin vaalitapa on välillinen. Sen mu- toimittamisesta välittömällä kansanvaalilla niin,
2109: kaan vaalin suorittavat 301 valitsijamiestä. että komitean ehdotus asiassa olisi valmiina
2110: Presidentinvaalien käytäntö on kuitenkin eri- mahdollisimman pian.
2111: tyisesti 1950-luvulta alkaen kehittynyt siihen Presidentin vaalitavan muuttamista valmistel-
2112: suuntaan, että puolueiden vaalikampanjat on tiin sittemmin laajasti valtiosääntökomiteassa.
2113: aiempaa selkeämmin käyty asetettujen presi- Valtiosääntökomitean välimietinnössä (KM
2114: denttiehdokkaiden nimissä. Äänestäjät ovat yhä 1974: 27) komitean vasemmistosta ja osittain
2115: selvemmin antaneet äänensä valitsijamiesehdok- keskustasta muodostuneen enemmistön mieles-
2116: kaiden kautta suoraan presidenttiehdokkaille, tä eduskunnan olisi suoritettava presidentin vaa-
2117: ja vaalista on tullut enemmän henkilö- kuin li. Komitean vähemmistön, johon lukeutui ko-
2118: puoluevaali. Kysymys välittömän kansanvaltai- koomuksen edustaja, mielestä välitön kansan-
2119: suuden lisäämisestä ja tasavallan presidentin vaali ensisijaisena valintamuotona toteuttaisi
2120: valitsemisen järjestämisestä välittömällä kansan- parhaiten kansanvaltaisuutta. Vähemmistö tote-
2121: vaalilla tapahtuvaksi on useaan otteeseen ollut si, että "presidentin asema puolueiden ylä- ja ul-
2122: huomion kohteena. Vaaliuudistusta 1950-luvun kopuolella korostuisi, jos kansa hänet valitsisi.
2123: lopulla valmistellut komitea päätyi ehdotta- Jos sen sijaan presidentin valitseminen uskot-
2124: maan järjestelmää, jonka mukaan presidenttiä taisiin eduskunnalle, joka valitaan kokonaan
2125: Toivomusaloite n:o 20 25
2126:
2127: muita kuin tätä tehtävää varten, heikentyisi lia koskeva käytäntö saattaa olla pysyvästi
2128: kansanvaltaisuus vielä nykyisestäänkin. Tosi- muuttunut suoran kansanvaalin suuntaan.
2129: asiallisesti presidentin valinta tulisi kansan vai- Äänestäjien käyttäytyminen eduskunta- ja pre-
2130: kutus syrjäyttäen tapahtumaan puoluejohtajien sidentinvaaleissa poikkeaa huomattavasti toisis-
2131: välisillä sopimuksilla." taan: valitsijamiesvaaleissa äänestettiin harvi-
2132: Kokoomus asettui valtiosääntökomiteassa tu- naisen runsaasti yli puoluerajojen. Silmiinpistä-
2133: kemaan presidentin välitöntä kansanvaalia ensi- vä piirre oli myös äänten keskittyminen pää-
2134: sijaisena valintamuotona. Valtiojärjestyksessäm- ehdokkaat asettaneille vaaliliitoille. Vaalin tu-
2135: me tulee säilyttää useita itsenäisiä valtakeskuk- los osoittaa, että äänestäjien mielipiteet eivät
2136: sia, jottei valta pääsisi keskittymään ja jää- jakaudu eduskuntavaaleissa ja presidentinvaa-
2137: mään kansan kontrollin ulottumattomiin. Niin- leissa läheskään samalla tavoin. Tämänkään
2138: pä tasavallan presidentin asema tulee kokoo- vuoksi eduskunta ei ole sovelias elin presiden-
2139: muksen mielestä edelleen säilyttää vahvana. tin valitsijaksi.
2140: Tätä asemaa korostaa se, että presidentin va- Kansan tahdon väärentämättömäksi toteutta-
2141: linta suoritetaan suoralla kansanvaalilla. Myös miseksi presidenttiä valittaessa, demokratian
2142: presidentin itsenäinen asema ulkopolitiikan joh- toimivuuden lisäämiseksi ja kansan poliittista
2143: tajana edellyttää, että hän saa valtakirjansa päätöksentekojärjestelmää kohtaan tunteman
2144: eduskunnasta riippumattamaila vaalilla. Kokoo- luottamuksen vahvistamiseksi kokoomuksen
2145: mus totesi jo valtiosääntökomitean mietinnöstä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä kansalaisten vä-
2146: antamassaan lausunnossa suoran kansanvaalin littömien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä
2147: toteuttavan parhaiten myös kansanvaltaisuutta, presidenttiä valittaessa.
2148: jonka kehittäminen on asetettu valtiosääntö- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
2149: uudistuksen erääksi päätavoitteeksi. kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
2150: Tammikuun 1982 presidentinvaalit osoitta- toivomuksen,
2151: vat, että presidentinvaali on saamassa enene-
2152: vässä määrin suoraa kansanvaalia muistuttavia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2153: piirteitä. Vaikka välillistä vaalijärjestelmää kos- tasavallan presidentin vaalitavan muut-
2154: kevia säännöksiä ei muutettaisi, presidentinvaa- tamiseksi suoraksi kansanvaaliksi.
2155: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2156:
2157: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Matti Pelttari
2158: Matti Jaatinen Eeva Kauppi Helena Pesola
2159: Heikki Perho Esko J. Koppanen Tuulikki Petäjäniemi
2160: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Toivo T. Pohjala
2161: Matti Hakala Arto Lampinen Eva-Maija Pukkio
2162: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Ulla Puolanne
2163: Matti Hokkanen Ritva Laurila Erkki Pystynen
2164: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Helge Saarikoski
2165: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Pertti Salolainen
2166: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jouni J. Särkijärvi
2167: Lauri Impiö Saara Mikkola Jalmari Torikka
2168: Aila Jokinen Pentti Mäki-Hakola Martti Ursin
2169: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
2170: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Matti Viljanen
2171: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Mauri Vänskä
2172: Ben Zyskowicz
2173:
2174:
2175:
2176:
2177: 4 0&8200189C
2178: 26 1982 vp.
2179:
2180: Toivomusaloite n:o 21
2181:
2182:
2183: Sillantaus ym.: Eduskunnan päätäntävallan vahvistamisesta hal-
2184: litusta muodostettaessa ja erityisesti pääministeriä valit-
2185: taessa
2186:
2187: Eduskunnalle
2188:
2189: Presidentti kutsuu hallitusmuodon 36 §: n kettyä mallia, jossa tasavallan presidentillä on
2190: nojalla valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee aloitetehtävä ja eräissä tapauksissa myös rat-
2191: nauttia eduskunnan luottamusta, rehellisiksi ja kaisuvalta. Kokoomus yhtyi lausunnossaan val-
2192: taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä Suomen kan- tiosääntökomitean välimietinnöstä edustajansa
2193: salaisia. Vaitiosääntökomitea totesi välimietin- esittämiin käsityksiin. Kokoomus näki edus-
2194: nössään, että hallituksen muodostaminen on kunnan myötävaikutuksen lisäämisen tarpeel-
2195: ollut maassamme useasti pitkäaikainen ja moni- lisena, mutta toisaalta ei pitänyt perusteltuna
2196: vaiheineo sekä vaivalloinen prosessi. Vertailu komitean enemmistön tavoin presidentinkään
2197: muihin samankaltaisen yhteiskuntarakenteen pois sulkemista tästä valtiollisessa elämässä
2198: omaaviin maihin osoittaa komitean mukaan, keskeisestä tapahtumasta.
2199: että hallituksen muodostaminen on yleensä vai- Kokoomuksen eduskuntaryhmä yhtyy kokoo-
2200: keaa. Komitean enemmistöstä ( 10 jäsentä) muksen taholta aiemmin esitettyihin näkemyk·
2201: näytti siltä, että tilanne selkiytyisi ja helpot- siin ja korostaa, että uudistuksen tulisi edistää
2202: toisi huomattavasti, jos eduskunnalle annettai- laajapohjaisten enemmistöhallitusten syntymistä
2203: siin tässäkin kysymyksessä keskeinen tehtävä sekä samalla estää kapeapohjaisten vähemmis-
2204: ja eduskunta kytkettäisiin välittömästi mukaan töhallitusten syntyminen. Mielestämme on erit-
2205: hallituksen muodostamiseen. Enemmistön mu- täin keskeistä, että hallitusten kokoonpano pe-
2206: kaan hallituksen muodostaminen on niin tär- rustuu äänestäjien vaaleissa ilmaisemaan poliit·
2207: keä valtiollinen tapahtuma, että se olisi siir- tiseen mielipiteeseen. Tätä tavoitetta silmällä
2208: rettävä tasavallan presidentin valtapiiristä edus- pitäen parlamentarismiamme olisi aktivoitava
2209: kunnan määräysvaltaan. Pääministerin nimittä- siten, että eduskunnan päätäntävaltaa päämi-
2210: miskysymyksen osalta komitean sama enem- nisterin valinnassa vahvistetaan.
2211: mistö katsoi, että eduskunnan tulisi valita pää- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
2212: ministeri ja tämän muut ministerit. Näistä yh- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2213: deksän jäsenen mielestä pääministerin valinnan vomuksen,
2214: olisi tapahduttava eduskunnan puhemiehen esi-
2215: tyksestä. Yhden enemmistöön kuuluvan jäse- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2216: nen mielestä pääministerin valinnan olisi ta- valtiosääntömme muuttamiseksi siten,
2217: pahduttava tasavallan presidentin ehdotuksesta. että eduskunnan päätäntävaltaa hallitus-
2218: Kokoomuksen edustaja valtiosääntökomiteassa ta muodostettaessa ja erityisesti päämi-
2219: ehdotti kolmen muun jäsenen tavoin eduskun- nisteriä valittaessa vahvistetaan.
2220: nan myötävaikutukseen nykyistä enemmän kyt-
2221: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2222:
2223: Pentti Sillantaus Aila Jokinen Pekka Löyttyniemi Ulla Puolanne
2224: Matti Jaatinen Pekka Jokinen Mauri Miettinen Erkki Pystynen
2225: Heikki Perho Heikki Järvenpää Saara Mikkola Helge Saarikoski
2226: Sampsa Aaltio Ilkka Kanerva Pentti Mäki-Hakola Pertti Salolainen
2227: Matti Hakala Sinikka Karhuvaara Toivo Mäkynen Jouni J. Särkijärvi
2228: Elsi Hetemäki-Olander Eeva Kauppi Tapani Mörttinen Jalmari Torikka
2229: Matti Hokkanen Esko J. Koppanen Olavi Nikkilä Martti Ursin
2230: Tapio Holvitie Juhani Laitinen Matti Pelttari Tauno Valo
2231: Juuso Häikiö Arto Lampinen Helena Pesola Matti Viljanen
2232: Timo Ihamäki Eero Lattula Tuulikki Petäjäniemi Mauri Vänskä
2233: Lauri Impiö Ritva Laurila Toivo T. Pohjala Ben Zyskowicz
2234: Anna-Kaarina Louvo Eva-Maija Pukkio
2235: 1982 vp. 27
2236:
2237: Toivomusaloite n:o 22
2238:
2239:
2240:
2241:
2242: P. Vennamo ym.: Tasavallan presidentin vaalitavan muuttami-
2243: sesta
2244:
2245:
2246: Eduskunnalle
2247:
2248: Käydyt presidentinvaalit osoittivat, että Suo- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
2249: men kansa haluaa valita presidenttinsä suoraan tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
2250: ilman välikäsiä. Nykyinen voimassa oleva va- väksi toivomuksen,
2251: litsijamiesmenettely on aikansa elänyt ja antaa
2252: mahdollisuuden valita presidentiksi henkilö, että hallitus antaisi kiireesti edus-
2253: joka ei nauti kansan l'uottamus'ta. Tämän estä- kunnalle esityksen tasavallan presiden-
2254: miseksi ja todellisen kansanvallan toteuttami- tin vaalitavan muuttamisesta suoraksi,
2255: seksi olisi presidentinvaali muutettava suoraksi, tarvittaessa kaksivaiheiseksi kansanvaa-
2256: tarvittaessa kaksivaiheiseksi kansanvaaliksi, ku- liksi.
2257: ten SMP on jo aikaa sitten jättämässään laki-
2258: aloitteessa edellyttänyt.
2259: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2260:
2261: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
2262: 28 1982 vp.
2263:
2264: Toivomusaloite n:o 23
2265:
2266:
2267: Vänskä ym.: Kansanedustajain paikkojen jakoa vaalipiirien kes-
2268: ken koskevien säännösten muuttamisesta
2269:
2270:
2271: Eduskunnalle
2272:
2273: Laissa kansanedustajain vaaleista määrätään jatkUJVuuden turvaaminen peruselinkeinoissa.
2274: suhteellisilla vaaleilla valittavien kansanedusta- On huomattava, ettei näitä ole suinkaan näh-
2275: jain paikkojen jako vaalipiirien kesken toimi- tävä yksin kehitysalueiden, vaan kokö kansan-
2276: tettavaksi asukaslukuun perustuen. Sitominen taloutemme ongelmina, jotka saa-ttavat osoit-
2277: asukaslukuun on aiheuttanut sen, että maamme tautua yhteiskunnallisesti jopa työttömyys-
2278: muuttotappioalueiden kansanedustajain määrä ongelmaa suuremmiksi.
2279: on muutamassa vuosikymmenessä vähentynyt Ratkaisujen löytymistä edesauttaa varmasti
2280: merkittävästi. Suurimman menetyksen on kär- se, että lakia muuttamalla turvataan niiden
2281: sinyt Pohjois-Karjala, missä kansanedustajain mukanaolo lainsäädäntötyössä ja sen valmiste-
2282: määrä on nykyisin 7 oltuaan suurimmillaan 12. lussa, joita ongelmat omakohtaisesti kosketta-
2283: Maassamme noudatettavan aluepolitiikan vat.
2284: kannalta edellä kuvattu kehitys on varsin huo- Varsin merkittävä korjaus vaalilakiin olisi
2285: lestuttava. Aluepolitiikan yleislinjaksi on yli se, että kunkin vaalipiirin asukaslukuun, jonka
2286: puoluerajojen hyväksytty viime vuosina alue- perusteella kansanedustajain paikat jaetaan, las-
2287: poliittisessa lainsäädännössä noudatettava valta- kettaisiin ulkomaille muuttaneet asukkaat. Esi-
2288: kunnan eri osien tasapuolinen kehittäminen ja merkiksi Pohjois-Karjalan osalta tämä luku on
2289: asuinpaikasta riippumaton kansalaisten tarpeis- .. arviolta noin 15 000, jonka mukaanottaminen
2290: ta huolehtiminen. Tätä periaatetta tulisi kun- merkitsisi 1-2 kansanedustajapaikkaa. Toinen
2291: nioittaa myös valittaessa kansanedustajia päät- tarpeellinen toimenpide olisi se, että kehitys-
2292: tämään koko valtakuntaa koskevasta lainsää- alueiden äänen kuuluminen päätäntäpaikoilla
2293: dännöstä. Kysymys ei tietenkään ole vain turvattaisiin kiintiöimällä kansanedustajain pai-
2294: paikkajaosta eduskunnassa, vaan sen mukai- kat vaalipiireittäin. Viimeksi mainitussa tapa-
2295: sesti määräy!tyvistä edustuksista kymmenissä, uksessa olisi tähänastiset menetykset korvatta-
2296: jopa sadoissa valtioneuvoston asettamissa työ- va nostamalla kehitysalueiden vaalipiirien kan-
2297: ryhmissä, kemiteoissa ja neuvottelukunnissa, sanedustajamäärää kohtuullisella tavalla.
2298: joissa tehdään ratkaiseva lainsäädännön valmis- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
2299: telutyö ja joihin mandaatit määräytyvät käy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2300: tännössä paijoiti eduskunnan alueellisen jakau- muksen,
2301: tuman perusteella. Ellei näissä valtiollisissa
2302: toimielimissä ole riittävästi kehitysalueiden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2303: edustajia, on selvää, etteivät myöskään kehitys- menpiteisiin vaalilain muuttamiseksi si-
2304: alueiden näkökohdat tule huomioon otetuiksi ten, että kansanedustajain paikkojen ja-
2305: parhaalla mahdollisella tavalla. ko toteutetaan ottaen vaalipiirin asukas-
2306: Kehitysalueiden ja erityisesti haja-asutusalu- lukua laskettaessa huomioon myös
2307: eiden polttavia ongelmia ovat tällä hetkellä maasta muuttaneet kansalaiset ja että
2308: muuttotappion lisäksi ja osaksi siitä johtuen, kansanedustajapaikat kiintiöidään vaali-
2309: mm. peruspalvelujen saannin uhkaava tyrehty- piireittäin korvaamalla kohtuullisesti ke-
2310: minen, viljelijäväestön korkea ikärakenne ja hitysalueiden tähänastiset menetykset.
2311: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
2312:
2313: Mauri Vänskä Pentti Poutanen Hannele Pokka
2314: Mikko Jokela Helge Saarikoski NiUo Koskenniemi
2315: Aimo Ajo Eero Lattula Lea Sutinen
2316: Lauri Impiö P. Mäki-Hakola Mauno Manninen
2317: Einari Nieminen Boris Renlund Väinö Raudaskoski
2318: Martti Ursin Alvar Saukko
2319: 1982 vp. 29
2320:
2321: Toivomusaloite n:o 24
2322:
2323:
2324:
2325:
2326: Vänskä ym.: Valitsijamies- ja eduskuntavaalien kustannusten
2327: saattamisesta valtion vastattaviksi
2328:
2329:
2330: Eduskunnalle
2331:
2332: Suomen kunnat joutuivat maksamaan vuo- myös näiden vaalien aiheuttamien kustannus-
2333: den 1978 presidentin valitsijamiesvaalien kus- ten maksumiehiksi. Menettely ei ole myöskään
2334: tannuksia yhteensä 19 833 000 markkaa, mikä sopusoinnussa sen yleisen periaatteen kanssa,
2335: muutettuna vuoden 1981 rahanarvoksi on jonka mukaan valtion tulee antaessaan kunnille
2336: 26 578 000 markkaa. Vuoden 1979 eduskun- tämänkaltaisia toimeksiantotehtäviä vastata
2337: tavaalit puolestaan maksoivat kunnille oikeudenmukaisesti myös aiheutuvista kustan-
2338: 16 597 000 markkaa, mikä on vuoden 1981 nuksista. Niin ikään on todettava, että valtiol-
2339: rahanarvona 20 7 43 000 markkaa. listen vaalien kustannukset ovat omalta osal-
2340: Vertailun vuoksi todettakoon, että kunnallis- taan lisäämässä painetta veroäyrin hintaa koh-
2341: vaalit vuonna 1980 aiheuttivat Suomen kun- taan:, jota painetta ovat varsin monet viime
2342: nille yhteensä 32 miljoonan markan kustan- aikoina tehdyt lait olleet aiheuttamassa.
2343: nukset. · Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
2344: Kun kunnallisvaaleissa valitaan kansalaisia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2345: kunnanvaltuustoihin, siis välittömästi kuntia muksen,
2346: palveleviin luottamustehtäviin, on luonnollista, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2347: että kunnat maksavat myös kunnallisvaalien valtiollisten vaalien kustannusten iakoa
2348: kustannukset. Kun sekä valitsijamiesvaaleissa koskevien säännösten muuttamiseksi si-
2349: että eduskuntavaaleissa valitaan kansalaisia val- ten, että valtio vastaisi kokonaisuudes-
2350: tiollisiin tehtäviin, on sekä epäloogista että saan sekä valitsiiamiesvaalien että edus-
2351: epäoikeudenmukaista, että kunnat joutuvat kuntavaalien kustannuksista.
2352: Helsingissä 11· päivänä helmikuuta 1982
2353:
2354: Mauri Vänskä Lea Sutinen Pentti Lahti-Nuuttila
2355: Martti Ursin Lauri Impiö Saara M"tkkola
2356: Pertti Salolainen P. Mäki-Hakola Eero Lattula
2357: Juhani Tuomaala Olavi Martikainen Toivo T. Pohjala
2358: Mikko Jokela Helge Saarikoski Tapio Holvitie
2359: Mikko Elo Matti Jaatinen Heikki Perho
2360: Ole Norrback Toivo Mäkynen Jouni J. Särkijärvi
2361: Aimo Ajo Alvar Saukko Eeva Kauppi
2362: Tauno Valo
2363: 30 1982 vp.
2364:
2365: Toivomusaloite n:o 25
2366:
2367:
2368:
2369:
2370: Ahde ym.: Taloudellisen rikollisuuden ehkäisemisestä
2371:
2372:
2373: Eduskunnalle
2374:
2375: Useat taloudellista rikollisuutta koskeneet rikosten selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on
2376: paljastukset ovat viime aikoina kuohuttaneet Suomessa tehty huomattavasti vähemmän kuin
2377: yleistä mielipidettä. Kysytään miten laajalle ta- monessa muussa kehittyneessä teollisuusmaassa.
2378: loudellinen rikollisuus on yhteiskunnassamme Poliisi- ja veroviranomaiset joutuvat kanta-
2379: levinnyt ja mitä aiotaan tehdä sen kitkemi- maan keskeisen vastuun taloudellisen rikolli-
2380: seksi. suuden selvittämisessä ja valvonnassa. Siitä
2381: Taloudellisen rikoksen käsitettä on vaikea huolimatta, että eräitä parannuksia näiden vi-
2382: täsmällisesti ja yksiselitteisesti määritellä ja ranomaisten valmiuksiin suoriutua tästä tehtä-
2383: rajata. Tutkittavaksi tulevista rikoksista talou- västään on toteutettu, tilanne on edelleen var-
2384: dellisina rikoksiha pidetään muun muassa kon- sin puutteellinen ja osin suorastaan heikko.
2385: kurssirikoksia, veropetoksia ja lahjomisrikok- Ellei ryhdytä todella tehokkaisiin toimiin, po-
2386: sia. Taloudellisen rikoksen muodostaa useim- liisi- ja veroviranomaiset eivät pysty henkilö-
2387: miten erilaisista teoista syntyvä kokonaisuus. kuntavoimavarojensa osalta eivätkä tiedoissa ja
2388: Luonteenomaista taloudellisen rikollisuuden pii- taidoissa enenevässä määrin uusinta teknologiaa
2389: riin Iuettavilie teoille on niiden laajalle hei- hyväksikäyttävien taloudellisten rikollisten tah-
2390: jastuva haittavaikutus. dissa. Taloudellisen rikollisuuden kansainvälis-
2391: Taloudellisilla rikoksilla pyritään yleensä ta- tyminen vaikeuttaa entisestään näiden rikosten
2392: loudellisen hyödyn saavuttamiseen väittämällä selvittämistä.
2393: julkiselle vallalle kuuluvien suoritusten lain- Keskeinen ongelma on viranomaisten talou-
2394: mukaista noudattamista. Verorikostoimikunnan dellisen rikollisuuden selvittämiseen pystyvän
2395: 1970-luvun alussa suorittamien arvioiden poh- henkilökunnan vähäisyys. Laajat ja vaikeasti
2396: jalta voidaan laskea, että menetykset tällä het- selvitettävät taloudelliset rikokset tulevat pää-
2397: kellä saattavat nousta useiden miljardien mark- asiallisesti keskusrikospoliisin tutkittaviksi. Täl-
2398: kojen tasolle vuodessa. lä hetkellä keskusrikospoliisissa on varsin paha
2399: Taloudellinen rikollisuus nakertaa hyvinvoin- ruuhka tutkintaa odottavia taloudellisia rikok-
2400: tiyhteiskunnan perusteita. Verovilppi ja muut sia. Työruuhkasta johtuen uusi juttu joutuu
2401: talousrikokset siirtävät kohtuuttamaila ja epä- odottamaan tutkiotavuoroaan jopa kaksi vuot-
2402: oikeudenmukaisella tavalla osan yhteisesti pää- ta. Tutkinnan viivästyminen saattaa vaarantaa
2403: tetyistä suorituksista ainoastaan rehellisten asian selviämisen ja ainakin verorikosten osalta
2404: kansalaisten suoritettaviksi. Yhteiskuntamoraali viivästyminen aiheuttaa yhteiskunnalle suurta
2405: heikkenee sekä julkisten päätösten toteutta- vahinkoa ja menetyksiä saamatta jäävien kor-
2406: minen käytännössä vinoutuu. Mitä laajemmal- vausten vuoksi. Keskusrikospoliisi onkin toden-
2407: le taloudellinen rikollisuus leviää, sitä vaike- nut, ettei se tarvittavien resurssien puuttuessa
2408: ampaa on käytännössä toteuttaa oikeudenmu- ole enää vuosiin pystynyt asianmukaisesti hoi-
2409: kaista vero- ja muuta yhteiskuntapolitiikkaa. tamaan taloudellisen rikollisuuden vastustami-
2410: Taloudellisten rikosten monitahoisuus ja mo- seen kuuluvia tehtäviä.
2411: nimutkaisuus sekä viranomaisten vähäiset voi- Viime aikoina on todettu, että taloudelliset
2412: mavarat yhdistettyinä puutteelliseen lainsäädän- rikokset ovat tulleet yhä monimutkaisemmiksi
2413: töön heikentävät mahdollisuuksia vähentää ta- ja niiden selvittäminen vaatii entistä enemmän
2414: loudellista rikollisuutta. Ilmeistä on niin ikään, aikaa. Taloudellisten rikosten tutkintaa suorit-
2415: ettei lainsäädäntöä ole riittävästi kehitetty si- tavalla poliisimiehellä pitäisi olla liike- ja ta-
2416: ten, että taloudellisten rikosten suorittaminen louselämästä monenlaisia erikoistietoja, joita
2417: pyrittäisiin ennalta ehkäisemään. Taloudellisten tavanomaisessa rikostutkinnassa ei tarvita. Vas-
2418: Toivomusaloite n:o 25 31
2419:
2420: ta parin viime vuoden aikana keskusrikospolii- tarkastushenkilöstön riittämättömyys rajoitta-
2421: silla on ollut mahdollisuus järjestää talous- vat edelleen veroviranomaisten mahdollisuuksia
2422: rikollisten tutkintaan osallistuville poliisimie- valvoa tehokkaasti lain säännösten noudatta-
2423: hille erikoiskoulutusta. Taloudelliseen rikolli- mista omalla toimialallaan.
2424: suuteen liittyviä erityistietoja tarvitsisivat usein Edellä sanottu osoittaa selvästi sen, ettei
2425: myös syyttäjät ja tuomioistuinten jäsenet. Suomessa ole paneuduttu riittävän painokkaasti
2426: Tällä hetkellä taloudellista rikollisuutta sel• yhteiskuntamoraalia kaivavan taloudellisen ri-
2427: vittävän henkilökunnan palkkaus on niin alhai- kollisuuden selvittämiseen ja ehkäisemiseen.
2428: nen, ettei riittävän asiantuntevaa henkilökuntaa Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kat-
2429: ole helppoa palkata edes olemassa oleviin vir- soo, että taloudellisen rikollisuuden ehkäisemi-
2430: koihin ja toimiin keskusrikospoliisiin. seen tarvittavat toimet olisi saatava pikaisesti
2431: Verolainsäädäntöä tulisi pikaisesti uudistaa laajapohjaisen selvittelyn alaiseksi. Tässä yh-
2432: siten, että taloudellisten rikosten tekomahdol- teydessä olisi tutkittava millaisia lainmuutok-
2433: lisuuksia voidaan vähentää. Verovalvontaa kos- sia tarvitaan tilanteen parantamiseksi sekä lain-
2434: kevaa säännöstöä pitäisi uusia, verorikostutkin- säädännön ennalta ehkäisevän vaikutuksen te-
2435: taa tehostaa sekä tarkastusorganisaatiota pa- hostamiseksi. Edelleen olisi laadittava koko-
2436: rantaa. Erityistä huomiota olisi myös kiinni- naisohjelma siitä, miten taloudellisen rikolli-
2437: tettävä ATK-koulutuksen lisäämiseen sekä suuden ehkäisemisen kannalta keskeisten viran-
2438: ATK-menetelmien hyväksikäytön tehostami- omaisten voimavaroja tulisi kehittää niin, että
2439: seen. viranomaiset voisivat suoriutua tehtävistään
2440: Verohallitus asetti vuoden 1979 tammikuus- tällä alalla.
2441: sa työryhmän selvittämään niitä puutteellisuuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2442: sia, jotka rajoittavat oikean ja yhdenmukaisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2443: verotuksen toimittamista. Työryhmän muistio
2444: valmistui saman vuoden kesäkuussa. Muistion että hallitus selvittäisi pikaisesti mil-
2445: perusteella ei ole tehty lainmuutosesityksiä. laisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä ta-
2446: Verohallinnon verorikostutkijoiden määrän loudellisen rikollisuuden tehokkaaksi
2447: vähäisyys, tutkijoiden valtuuksien suppeus sekä ehkäisemiseksi Suomessa.
2448: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2449:
2450: Matti Ahde Markus Aaltonen Jorma Rantala
2451: Kaarina Suonio Matti Luttinen Peter Muurman
2452: Reino Breilin Aimo Ajo Eino Loikkanen
2453: Olli Helminen Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
2454: Tarja Halonen Pirkko Valtonen Kaisa Raatikainen
2455: Maija Rajantie Kaj Bärlund Mikko Elo
2456: Pertti Hietala Kalevi Sorsa Sakari Knuuttila
2457: Pirjo Ala-Kapee Juhani Raudasoja Seija Karkinen
2458: Arvo Salo Lasse Lehtinen Tellervo Koivisto
2459: Jouko Tuovinen Seppo Tikka Liisa Jaakonsaari
2460: Jouko Skinnari Erkki Liikanen Anna-Liisa Piipari
2461: Hannu Tapiola Lea Savolainen Mikko Rönnholm
2462: Pekka Starast Jermu Laine Paula Eenilä
2463: Matti Puhakka Eino Grönholm Jacob Söderman
2464: Helge Siren Niilo Hämäläinen
2465: 32 1982 vp.
2466:
2467: Toivomusaloite n:o 26
2468:
2469:
2470:
2471:
2472: Astala ym.: Raakojen ja väkivaltaisten videofilmien levittämi-
2473: sen ehkäisemisestä
2474:
2475:
2476: Eduskunnalle
2477:
2478: Videolaitteiden yleistyminen tekee ennen pit- Mikäli osoittautuu ongelmalliseksi säätää
2479: kää tarpeelliseksi erityisten säännösten laatimi- yleisempää lakia, tulisi ainakin alkuun edus-
2480: sen väkivaltaa sisältävien videofilmien levittä- kunnan pikaiseen käsittelyyn saada ehdotus
2481: misen säätelemiseksi. Oikeusministeriön asetta- laiksi, jolla estettäisiin liian raakojen ja väki-
2482: ma työryhmä onkin selvittänyt kysymystä ja valtaisten videofilmien joutuminen lasten ulot-
2483: laatinut raportin keinoista väkivaltaa sisältä- tuville. Tällöin ei sinänsä arvostettava pyrki-
2484: vien videofilmien levittämisen rajoittamiseksi mys sananvapauden turvaamiseen turhaan vii-
2485: yleensä sekä erityisesti niiden leviämisen estä- vyttäisi lainsäädäntöä siltä osin kuin kysymys
2486: miseksi nuorten ja lasten pariin. ei voi mitenkään olla sananvapauden turvaami-
2487: Myös muissa Pohjoismaissa on asiaan paneu- sesta.
2488: duttu. Norjassa asiaa koskevan lain ennakoi- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
2489: daan tulevan pian käsittelyyn. Ruotsissa taas toivomuksen,
2490: on jo säädetty laki väkivaltaa sisältävien elo-
2491: kuvien ja videofilmien antamisesta alle 15- että hallitus antaisi pikaisesti edus-
2492: vuotiaille. Sen sijaan yleisempi rajoituslaki on kunnalle esityksen laiksi raakojen ja
2493: lepäämässä Ruotsin perustuslain sananvapau- väkivaltaisten videofilmien lapsille levit-
2494: denturvasäännösten takia. tämisen ehkäisemisestä.
2495: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
2496:
2497: Heli Astala Mikko Ekorre Aulis Juvela
2498: Helvi Niskanen Niilo Koskenniemi Juhani Vähäkangas
2499: Kati Peltola Inger Hirvelä Pauli Uitto
2500: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen
2501: Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi V. J. Rytkönen
2502: 1.-C. Björklund
2503: 1982 vp. 33
2504:
2505: Toivomusaloite n:o 27
2506:
2507:
2508:
2509:
2510: Eenilä: Avioliittolain korvaamisesta uudella yhteiselämää ja yh-
2511: teisvastuuta koskevalla lailla
2512:
2513:
2514:
2515: Eduskunnalle
2516:
2517: Elämme Yhdistyneiden Kansakuntien kan- Ehkä vain tilapäisesti, mutta joka tapauksessa
2518: sainvälisestä Naisten Vuodesta 1976 alkaneen vähentyneet. Samalla perheitten hajoaminen on
2519: Naisten Vuosikymmenen jälkipuoliskolla. 1985 yleistynyt. Vuonna 1950 meillä tutkimusten
2520: tuo vuosikymmen päättyy. Sukupuolten tasa- mukaan purkautui avioeroissa hieman alle
2521: arvossa on tänä aikana tapahtunut edistystä, 3 700 avioliittoa, mutta v. 1980 luku oli noin
2522: tähän asti kuitenkin lähinnä asennetasolla. 6 000 suurempi. Nykyään eroon päättyy lähes
2523: Lainsäädännössä on päästy alkuun niissä toi- 10 000 avioliittoa vuodessa. Niitä solmitaan
2524: missa, joita edellytetään, jotta Suomi voisi rati- noin 26 000 vuodessa, joten noin kolmasosa
2525: fioida naisten syrjintää koskevan Yhdistyneiden purkautuu vuosittain. Putkautumassa olevia
2526: Kansakuntien sopimuksen hallituksensa Köö- avioliittoja voisi siis arvioida olevan lähes puo-
2527: penhaminassa kansainvälisessä naisten konfe- let liitoista.
2528: renssissa kesällä 1980 antaman lupauksen mu- Perhettä pidetään yhteiskunnan tärkeimpänä
2529: kaisesti. perusyksikkönä. Elivätpä vanhemmat avioliitos-
2530: Hallitus on syksyllä 1981 antanut ensim- sa tai avoliitossa, perhe on lapsen kannalta
2531: mäisen tasa-arvolain, esityksen sukunimilaiksi yhtä merkityksellinen perusyksikkö, jolle on
2532: eduskunnalle. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta annettava kaikki mahdollinen yhteiskunnan
2533: on kesällä hallitukselle jättämässään mietinnös- tuki. Onhan perhe ja sen ihmissuhteet lasten
2534: sä tehnyt esityksensä niistä lainsäädäntötoimis- turvalliselle ja tasapainoiselle kehitykselle ja
2535: ta, joita naisten syrjintää koskevan sopimuk- kasvulle välttämätön perusta. Avoliitto ja avio-
2536: sen ratifioiminen edellyttää. Tärkeimpinä näis- liitto antavat yhtäläiset puitteet lapsen elämäl-
2537: tä ovat työsuhdeturvan parantaminen ja avio- le, kasvulle ja kasvatukselle.
2538: liittolain uudistaminen. Jo lapsen oikeuksien toteuttaminen, erilai-
2539: Avioliittolain uudistaminen on ollut pitkään sissa perhemuodostelmissa elävien lasten keski-
2540: valmisteilla. Sen uudistamisen yhteydessä olisi näinen tasa-arvo, lapsen etu kaiken kaikkiaan,
2541: kuitenkin vakavasti tarkasteltava yhteiskunta- vaatii siis avoliiton lakisääteistämistä.
2542: kehitystämme perhe-elämän osalta. Ei liene enää Lienee lähdettävä siitä, että avioliittolaki on
2543: aiheellista, tuskin mahdollistakaan, perhettä nyky-yhteiskunnassa käynyt tarpeettomaksi. Se
2544: koskevaa peruslainsäädäntöä uudistettaessa pi- voidaan ja on aiheellista kumota ja korvata
2545: täytyä pelkästään avioliittoa koskevissa sään- uudella lailla, joka sääntelee yhteiselämää, yh-
2546: nöksissä ja ikään kuin näin kiistää avioliiton teisvastuuta, omaisuussuhteita, vanhempain vas-
2547: rinnalla meilläkin yleistyneen, vakiintuneen ja tuuta ja oikeuksia. Tavoitteina yhteiselämää
2548: muualla lainsäädännössä jo tunnustetun ja jopa koskevalla lailla tulee olla ennen kaikkea lap-
2549: valtion varoilla tuetuo perhemuodostelman, avo- sen turvatun toimeentulon ja tasapainoisen hen-
2550: liiton, olemassaoloa. kisen kasvun ja kehityksen kannalta ensiarvoi-
2551: Avoliitossa elää nykyisin parisataatuhatta sen tärkeiden läheisten ihmissuhteiden säilymi-
2552: suomalaista. Avoliitto yleistyi viime vuosikym- sen turvaaminen. Samalla lain tulee pyrkiä van-
2553: menellä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja oi- hempain tai huoltajain oikeudenmukaisen, tasa-
2554: keusministeriö ovat yhteistyössä kolmen viime arvoisen keskinäisen aseman turvaamiseen ja
2555: vuoden aikana tutkineet avoliiton yleistymistä. vastuun yhtäläiseen jakautumiseen.
2556: Samaan aikaan kun avoliitot ovat lisäänty- Lain tulisi sisältää myös säännökset yhteis-
2557: neet ja yleistyneet, avioliitot ovat vähentyneet. elämän päättymisen varalta omaisuudenjaosta,
2558: 5 '088200189C
2559: 34 Toivomusaloite n:o 27
2560:
2561:
2562: vanhempain vastuun ja oikeuksien jakaantumi- kasvatusta ja kehitystä sekä perheiden ihmis-
2563: sesta sekä lapsen oikeuksista molempiin van- suhteiden säilyvyyttä.
2564: hempiinsa. Molemmille vanhemmille tulisi taa- Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kun-
2565: ta oikeus osallistua lapsensa kasvatukseen ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2566: huoltoon myös yhteiselämän päätyttyä. muksen,
2567: Lakiin tulisi kenties sisällyttää säännökset että hallitus ryhtyisi kiireisesti toi-
2568: myös niistä yhteiskunnallisista palvelu- ja tuki- menpiteisiin avioliittolain kumoamiseksi
2569: järjestelmistä, jotka on tarkoitettu tukemaan ja sen korvaamiseksi uudella lailla yh-
2570: perheen toimeentuloa, asumista, lastenhoitoa, teiselämästä ja yhteisvastuusta.
2571: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2572:
2573: Paula Eenilä
2574: 1982 vp. 35
2575:
2576: Toivomusaloite n:o 28
2577:
2578:
2579:
2580:
2581: Hakala: Shekkilain muuttamisesta sekki-nimikkeen käyttöön-
2582: ottiimiseksi ·
2583:
2584:
2585: Eduskunnalle
2586:
2587: Viime vuosina on rahaliikkeessä yhä yleisem- suomen sanakirjassa vuodelta 1973 suositellaan
2588: min alettu käyttää shekkejä. Sekä tavalliset jo muotoa sekki.
2589: shekkitilit että etenkin käyttöshekkitilit ovat Pankkien piirissä oltaisiin halukkaita siirty-
2590: tulleet yleisiksi palkkatileiksi ja niiden käyttö mään käyttämään sekki-muotoa, mutta se ei
2591: on tavallisille kansalaisille jokapäiväistä. Sana ole mahdollista muuttamatta shekkilakia, jossa
2592: shekki siten kirjoitettuna ja lausuttuna kuin se ko. sana kirjoitetaan h-kirjaimen sisältävässä
2593: nykyisen shekkilain, annettu 14. 2.1932, mu- muodossaan.
2594: kaan on tehtävä, on suomenkielessä vieras. Ko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2595: timaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimis~ taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2596: to suosittaakin sanan kirjoittamista muodossa
2597: sekki, ilman h-kirjainta. Tämä sen takia, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2598: siitä on muodostunut jokapäiväisen kielenkäy- shekkilain muuttamiseksi siten, että sii·
2599: tön sana eikä voida· edellyttää, että suuri yleisö nä tarkoitetusta maksuvälineestä voidaan
2600: käyttäisi vierasperäistä muotoa. Myöskin Nyky- käyttää nimeä sekki.
2601: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
2602:
2603: Matti Hakala
2604: 36 1982 vp.
2605:
2606: Toivomusaloite n:o 29
2607:
2608:
2609:
2610:
2611: Jaakonsaari: Vuakra-asuntojen vuokråtason ja vuokrankorotus-
2612: perusteiden paikkakuntakohtaisesta määrittelemisestä
2613:
2614:
2615: Eduskunnalle
2616:
2617: Viime vuosina ovat vuokrat nousseet koh- Edellä mainituista tekijöistä johtuen paikka-
2618: tuuttoman nopeasti sekä kovan rahan että ara- kunnilla, joissa kaukonäköisten ja edullisten
2619: valainoitetuissa vuokra-asunnoissa. Osa koro- kaukolämpö- ja energiapoliittisten ratkaisujen
2620: tuksista on perustunut yleisiin hoito- ja pää- ansiosta lämmityskulut ovat keskimääräistä al-
2621: omakustannusten nousuihin, mutta osassa koro- haisemmat, joutuvat vuokralaiset maksamaan
2622: tuksia on aivan ilmeisesti käytetty yleisen kus- vuokranantajille ylisuuria vuokria todellisia läm-
2623: tannustason nousua perusteettomasti hyväksi mityskustannuksia suurempien vuokrankorotuk-
2624: vuokria korotettaessa. sien muodossa. Tällaisia paikkakuntia, joilla
2625: Erään merkittävän osatekijän, jota paikal- edulliset kunnalliset lämmitysratkaisut hyödyt-
2626: lista vuokratasoa määritettäessä aivan ilmeisesti tävät vuokralaisten asemesta perusteettomasti
2627: ei riittävän tarkoin ole selvitetty, muodostaa vuokranantajia, ovat Oulun läänissä muun
2628: kaukolämpö- ja vesimaksujen hintataso ja sen muassa Oulu ja Raahe.
2629: vaikutus vuokra-asuntojen hoitokustannuksiin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit·
2630: ja edelleen vuokriin. Paikkakunnilla, joissa pai- taen eduskunnan hyväksyttävaksi toivomuksen,
2631: kallinen kaukolämmitys perustuu voittopuoli-
2632: sesti kotimaisiin energialähteisiin tai se ei muu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
2633: toin ole suoranaisesti sidoksissa tuontipoltto- piteisiin, joilla vuokra-asuntojen vuokra-
2634: aineiden hintatasoon, joutuvat vuokralaiset taso ja vuokrankorotusperusteet määri-
2635: maksamaan perustelemattoman suuria lämmi- teltäisiin nykyistä yksilöidymmin ja
2636: tyskustannuksiin sidottuja vuokrankorotuksia. paikkakuntakohtaisesti, niin ettei vuok-
2637: Näin tapahtuu sen takia, että asuntohallituksen ria voitaisi korottaa muilla perusteilla
2638: vuokratason määritysperusteissa ei oteta riittä- kuin todellisilla, kyseisellä paikkakun-
2639: västi huomioon paikallisia lämmitys- ja muita nalla tapahtuneilla kiinteistökustannus-
2640: kustannustekijöitä. ten kohoamisilla.
2641: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
2642:
2643: Liisa Jaakonsaari
2644: 1982 vp. 37
2645:
2646: Toivomusaloite n:o 30
2647:
2648:
2649:
2650:
2651: Jaatinen ym.: Keski-Suomen läänin maaoikeuden perustamisesta
2652:
2653:
2654: Eduskunnalle
2655:
2656: Koska Keski-Suomen läänissä ei ole maa- tuntojen välisinä aikoina maaoikeustuomarin
2657: oikeutta, kuuluu läänin pohjoisosa Oulussa si- tai maaoikeusinsinöörin joutuvat matkustamaan
2658: jaitsevan Pohjois-Suomen maaoikeuden I jaos- Rovaniemelle.
2659: ton toimipiiriin ja läänin eteläosa maaoikeuden Jo vuonna 1978 totesi mm. eduskunnan
2660: Rovaniemellä sijaitsevan II jaoston toimipii- apulaisoikeusasiamies, ettei maaoikeuksien pii-
2661: riin. rijako ainakaan Keski-Suomen läänin osalta ole
2662: Rovaniemellä toimivan jaoston maaoikeus- asianmukainen.
2663: tuomari ja maaoikeusinsinööri joutuvat jatku- Edellä mainitun epäkohdan poistamiseksi eh-
2664: vasti tekemään virkamatkoja Keski-Suomen lää- dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
2665: nin eteläosiin. Matkat vievät kohtuuttomasti syttäväksi toivomuksen,
2666: aikaa ja aiheuttavat valtiolle muun ohessa tar-
2667: peettomia kustannuksia. Ei ole myöskään asian- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
2668: mukaista, että Keski-Suomen läänin eteläosissa menpiteisiin Keski-Suomen läänin maa-
2669: olevat maaoikeuden asiakkaat tavatakseen is- oikeuden perustamiseksi.
2670: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
2671:
2672: Matti Jaatinen Pentti Sillantaus Helena Pesola
2673: 38 1982 vp.
2674:
2675: Toivomusaloite n:o 31
2676:
2677:
2678:
2679:
2680: .Kortesalmi: Avioliittoa ja perhe-elämää tukevan lainsäädännön
2681: aikaansaamisesta
2682:
2683:
2684: Eduskunnalle
2685:
2686: Suomen Kirkko on nyt virallisesti ilmoitta- kymmenen aikana joutuneet erityisesti julkises-
2687: nut kantansa avoliittoihin. Avoliitossa eli avo- sa sanassa voimakkaan hyökkäilyn, jopa pilkan-
2688: suhteessa eläminen on kristillisen uskon näkö- teon kohteiksi. Nyt olisi valtiovallan kiireesti
2689: kulmasta edesvastuutonta. Avioliiton tulisi olla ryhdyttävä korjaamaan aiheutettuja vahinkoja.
2690: elinikäinen ja sen solmiminen julkinen asia. Hallituksen olisi korkea aika ryhtyä tehok-
2691: Käsitellessään avosuhteen ja avioliiton väli- kaasti tukemaan avioliittoa ja ehyttä perhe-
2692: siä suhteita kirkolliskokous totesi, että kor- elämää.
2693: jausta vaativana epäkohtana on mm. perhe- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
2694: eläkettä nauttivan lesken asema. Samoin kir- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2695: kolliskokous katsoi, että eräillä. verotusta ja muksen,
2696: eläkepolitiikkaa koskevilla säännöksillä on ny-
2697: kyisellään avioliittoa syrjivä ·vaikutus. että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
2698: Kirjelmässään kirkolliskokous. katsoo, että miin sellaisen · lainsäädännön aikaansaa-
2699: nyt on aiheellista tutkia, onko enää pakotta- miseksi, jonka turvin avioliittoa ja
2700: vaa tarvetta pitää avioliitossa oleville tulevia ehyttä perhe-elämää tuetaan ja vahvis-
2701: sosiaalisia suorituksia pienempinä kuin kahden tetaan lasten ja nuorten sekä koko yh-
2702: yksinäisen saamia. .. . teiskuntamme onneksi ja menestyk-
2703: Avioliitto ja perhe-elämä ovat viime vuosi- seksi.
2704: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2705:
2706: J. Juhani Kortesalmi
2707: 1982 vp. 39
2708:
2709: Toivomusaloite n:o 32
2710:
2711:
2712:
2713:
2714: Kortesalmi ym.: Vankeinhoitokäytännön muuttamisesta
2715:
2716:
2717: Eduskunnalle
2718:
2719: Käytännön tosiasiat ovat osoittaneet, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2720: vankilaolojemme liberalisointi 1970-luvulla on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2721: aiheuttanut uusintarikollisuuden kasvua eli muksen,
2722: ammattirikollisuuden lisääntymistä.
2723: Tilastot osoittavat, että seitsemän kertaa että hallitus 1970-luvulla tapahtu-
2724: rikoksesta vankilaan tuomittujen määrä on neen vankilaolojemme liberalisoitumi-
2725: noin 10 vuodessa kasvanut jo yli kaksinkertai- sen kielteisten seurausten poistamiseksi
2726: seksi. Tämä antaa vakavaa aihetta tarkastella ryhtyisi kiireesti toimiin lainsäädäntöm-
2727: vankeinhoitopolitiikkaa nimenomaan ammatti- me ja vankilaolojemme muuttamiseksi
2728: rikollisten osalta uudelleen. sellaisiksi) että ammattirikollisuus ei li-
2729: säänny vaan vähenee.
2730: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2731:
2732: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
2733: 40 1982 vp.
2734:
2735: Toivomusaloite n:o 33
2736:
2737:
2738:
2739:
2740: Pekkarinen ym.: Haapamäen varavankilan tontin hankkimisesta
2741: valtiolle
2742:
2743:
2744: Eduskunnalle
2745:
2746: Varavankiloiden tarvetta ja rakentamista sel- hyvin täyttää mamltussa avolaitostyöryhmän
2747: vitellyt avolaitostyöryhmä jätti mietintönsä mietinnössä esitetyt kriteerit. Se sijaitsee rauta-
2748: 7. 6. 1979. Mietinnössä esitetään mm. uuden teiden risteyspaikassa ja paikkakunnalta löytyy
2749: avolaitoksen perustamista Keski-Suomeen. varsin hyvin varavankilan tarpeisiin sopivat
2750: 24. 9. 1980 tekemällään periaatepäätöksellä on maa-alueet.
2751: hallitus päättänyt sijoittaa yhden rakennetta- Hankkeen käynnistymisen kannalta ensim-
2752: vista varavankiloista Keuruun kunnan Haapa- mäisiä toimia onkin varavankilan tarvitseman
2753: mäelle. tontin hankkiminen valtiolle.
2754: Haapamäen kylätaajama on viime vuosien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2755: aikana menettänyt paljon valtiovallan toimien, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2756: lähinnä VR:n toiminnan supistamisen seurauk- muksen,
2757: sena. Muun muassa työpaikkojen määrä on
2758: vähentynyt kymmenen vuoden kuluessa noin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2759: 400:lla. Tätäkin taustaa vasten avolaitoksen Haapamäelle perustettavaksi päätetyn
2760: rakentaminen Haapamäelle on perusteltu. varavankilan tontin hankkimiseksi val-
2761: Muutoinkin paikkakuntana Haapamäki varsin tiolle.
2762: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2763:
2764: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
2765: 1982 vp. 41
2766:
2767: Toivomusaloite n:o 34
2768:
2769:
2770:
2771:
2772: Petäjäniemi ym.: Oikeusneuvonnan saamisesta asianajajalta neu-
2773: vontamaksua vastaan
2774:
2775:
2776: Eduskunnalle
2777:
2778: Kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen markaHa, mikä on eräänlainen suojamaksu tar-
2779: toteuttamiseksi ja oikeusvaltioperiaatteen mu- peettomien neuvonpyyntöjen torjumiseksi.
2780: kaisesti kansalaisilla tulee olla tarvittaessa mah- Asianajajat on puolestaan velvoitettu antamaan
2781: dollisuudet saada asiantuntevaa apua oikeudelli- oikeusneuvontaa sitä tarvitseville niin, että
2782: sissa asioissa taloudellisten sei.klkojen estämättä. neuvonnasta saa kieltäytyä vain pätevästä syys-
2783: Tässä tarkoituksessa on säädetty lait maksut- tä.
2784: tomasta oikeudenkäynnistä ja yleisestä oikeus- Asianajajan neuvonnasta veloittama maksu
2785: aputoiminnasta. on rajattu ohjepaJik:kion suuruiseksi.
2786: Maksuttarnasta oikeudenkäynnistä annettu Kansalaisille olisi tärkeätä, että he voisivat
2787: laki turvaa verraten laajalti mahdollisuuden oi- myös oikeusneuvoa tarvitessaan kääntyä sellai-
2788: keusavun saamiseen, mutta vain oikeudenkäyn- sen la:kimiehen puoleen, jonka asiaikas katsoo
2789: tiasioissa, sekä myös vallan valita tietyissä ra- tiedoiltaan ja taidoiltaan parhaa<ksi avustajak-
2790: joissa arvustajaksi luottamusta nauttiva ja tehtä- seen. Asianajajissa on varsin pitkänkin koke-
2791: vään sopiva asianajaja tai muu lakimies. muksen omaavia henkilöitä, jotka ovat usein
2792: Sen sijaan oikeudeHisen neuvon kansalaiset erikoistuneet omalle alueelleen. Myös heidän
2793: voivat saada maksutta vain oman kuntansa ylei- antamansa neuvonta tulisi olla vähätuloistenkin
2794: seltä oikeusavustajalta niillä paikkakunnilla, joi- saavutettarvissa yleisen oikeusaputoiminnan oi-
2795: hin on perustettu yleinen oikeusaputoimi:sto. keusneuvontaa koskevan säännöstön avulla.
2796: Kansalaisten valinnanvapauden turvaamiseksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2797: myös oikeudellista neuvontaa koskevissa asiois- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2798: sa olisi luotarva oikeusneuvontaa koskeva sään- muksen,
2799: nöstö, jonka avulla pienituloiset henkilöt olisi-
2800: vat oikeutettuja saamaan neuvoja oikeusasioissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2801: valitsemaitaan asianajajalta vähäistä neuvonta- sellaisen oikeusneuvontaa koskevan
2802: maksua vastaan. Tähän tapaan on menetelty säännöstön luomiseksi, jonka avulla pie-
2803: vuoden 1981 alussa Norjassa ja Saksan Hitto- nituloiset henkilöt olisivat oikeutettuja
2804: tasavallassa voimaan tuHeissa oikeusapua ja oi- saamaan neuvoja oikeusasioissa valitse-
2805: keusneuvontaa koskevissa laeissa. maitaan asianajajalla vähäistä neuvonta-
2806: Saksan Hittotasavallan lain mukaan vähätu- maksua vastaan.
2807: loinen kansalainen saa oikeusneuvon 20 Saksan
2808: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2809:
2810: Tuulikki Petäjäniemi Aila Jokinen Eva-Maija Pukkio
2811: Toivo Mäkynen Helena Pesola Ilkka Kanerva
2812: Sampsa Aaltio Anna-Kaarina Louvo
2813:
2814:
2815:
2816:
2817: 6 088200189C
2818: 42 1982 vp.
2819:
2820: Toivomusaloite n:o 35
2821:
2822:
2823:
2824:
2825: Pohto ym.: Perintöasian ratkaisemisesta ulkomaille siirtyneen
2826: perillisen ollessa tietymättömissä
2827:
2828:
2829: Eduskunnalle
2830:
2831: Perintöasioiden hoitamisessa Suomesta ulko- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2832: maille muuttaneiden ja entisten Suomen kan- menpiteisiin perintöasioiden hoitamises-
2833: salaisten kohdalla on tavan takaa ilmennyt suu- sa Suomesta ulkomaille muuttaneiden
2834: ria vaikeuksia nimenomaan sen vuoksi, että ja entisten Suomen kansalaisten koh-
2835: Suomessa olevat sukulaiset eivät ole saaneet dalla esiintyvien epäkohtien korjaami-
2836: minkäänlaisia tietoja kyseisten ulkomaille muut- seksi siten, että tällaiset perintöasiat
2837: taneiden henkilöiden olinpaikasta ja kohta- voidaan Suomessa ratkaista tietyn koh-
2838: losta. Tällainen tilanne viivästyttää ja vaikeut- tuullisen ajan kuluttua, ellei sitä ennen
2839: taa kohtuuttomasti perintöasioiden hoitoa ja ulkomaille pysyvästi asumaan muutta-
2840: lopullista kuntoon saattamista Suomessa asu- neesta sukulaisesta ole saatu mitään tie-
2841: vien omaisten parissa. toja.
2842: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2843: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2844: sen,
2845: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2846:
2847: Urho Pohto Urpo Leppänen
2848: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
2849: Pekka Vennamo
2850: 1982 vp. 43
2851:
2852: Toivomusaloite n:o 36
2853:
2854:
2855:
2856:
2857: Ronkainen ym.: Epäsiveellisten julkaisujen poistamisesta myyn-
2858: nistä
2859:
2860:
2861: Eduskunnalle
2862:
2863: Maassamme on hyvä painovapautta säänte- distä antanut langettavan tuomion, saavat ky-
2864: levä lainsäädäntö. Se on hengeltään tervettä seiset lehdet edelleen ilmestyä kenenkään estä-
2865: elämäntapaa edistävä ja puolustava. Kuitenkin mättä. Vastaavanlaisia lehtiä maassamme on
2866: jo vuosien ajan ovat erilaiset miestenlehdet useampiakin kuin vain ne, joiden julkaise-
2867: myrkyttäneet ilmapiiriä jakamalla kuukaudesta minen on todettu rikolliseksi toiminnaksi.
2868: toiseen sairasta seksuaaliopetusta ja monella ta- Sananvapauden verhon taakse ei voida kätkeä
2869: valla halventamalla ihmisen arvoa. Tavallisten toimintaa, joka on selvästi kansan etujen vas-
2870: miestenlehtien rinnalle on lisäksi noussut eri- taista ja joka tapahtuu pelkästään taloudelli-
2871: tyisesti nuorisoon tähtäävä, pornografinen sar- sen hyödyn saamiseksi jopa lainvastaisin kei-
2872: jakuvalehdistö, jossa sukuvietti liitetään erilai- noin.
2873: siin väkivaltaisiin ilmeneruismuotoihin kuten Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2874: sadismiin, murhiin, raiskauksiin jne. Tällainen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2875: sarjakuvalehdistö antaa varsinkin lapsille ja
2876: nuorisolle. epäinhimillisen ja suorastaan eläimel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2877: lisen käsityksen ihmissuhteista. epäsiveellisten, säännöllisesti ilmesty-
2878: Erityisesti on aiheuttanut ihmettelyä se, että vien julkaisujen poistamiseksi myyn-
2879: vaikka korkein oikeus on eräistä miestenleh- nistä.
2880: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
2881:
2882: Olavi Ronkainen Sauli Hautala Asser Stenbäck
2883: Erkki Korhonen Esko Almgren Jorma Fred
2884: Impi Muroma Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen
2885: Antero Juntumaa
2886: 44 1982 vp.
2887:
2888: Toivomusaloite n:o 37
2889:
2890:
2891:
2892:
2893: Saarikoski: Vaasan hovioikeuden ylimääräisen jaoston toiminnan
2894: jatkamisesta
2895:
2896:
2897: Eduskunnalle
2898:
2899: Hovioikeuksiimme saapuvien asioiden mää- den loppuun mennessä noin 600 jutulla. Vaa-
2900: rä on vakiintumassa. Aikaisempina vuosina san hovioikeudessa ei myöskään ole enää käsi-
2901: syntyneen jutturuuhkan purkamisen edistymi- teltävänä erityisen vanhoja juttuja: vanhimmat
2902: seen on vaikuttanut uusien hovioikeuksien pe- esittelyssä olevat jutut ovat tulleet hovioikeu-
2903: rustaminen. Jutturuuhka jakautuu kuitenkin teen vuoden 1980 lopussa. Jutturuuhkan pur-
2904: edelleen epätasaisesti hovioikeuksien kesken. kamista on helpottanut ylimääräisen jaoston
2905: Vaikein tilanne on ollut Vaasan hovioikeudes- ohella osaltaan myös eduskunnan päätös, jolla
2906: sa. Tämä johtuu pohjimmiltaan siitä, että Vaa- vuodenvaihteessa 1980-81 siirrettiin yli 400
2907: san hovioikeuden henkilökunta suhteessa väes- juttua Rovaniemen hovioikeuspiiriin.
2908: tömäärään on ollut pienempi kuin muissa ho- On ilmeistä, että Vaasan hovioikeuden juttu-
2909: vioikeuksissa: perinteisesti Vaasan hovioikeu- ruuhkan lopullisen purkamisen aikatauluun
2910: dessa on ollut yksi jaosto 200 000 asukasta vaikuttaa olennaisesti jaostojen lukumäärä.
2911: kohden, kun vastaavat luvut Helsingin hovi- Hovioikeudessa laadittujen arvioiden mukaan
2912: oikeuspiirissä ovat yksi jaosto 90 000 asukasta kuudennen, ns. puolikkaana toimivan jaoston
2913: kohden ja Turussa yksi jaosto 100 000 asukas- lakkauttaminen tämän vuoden loppupuolella
2914: ta kohden. vähentäisi ruuhkan purkamista noin 3.50 ju-
2915: Vaasan hovioikeuden jutturuuhkaa on viime tulla. Vaasan hovioikeus pääsisi viidellä jaos-
2916: vuosina purettu ylimääräisen 6. jaoston avulla. tolla toimiessaan työtilanteessa ajan tasalle
2917: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvion perustelui- vuonna 198.5, mutta kuudennen jaoston toi-
2918: den mukaisesti Vaasan hovioikeudessa toimi- minnan jatkaminen jouduttaisi kehitystä va-
2919: van ylimääräisen jaoston toiminnan piti lakata jaalla kahdella vuodella. Mainituista syistä oli-
2920: jo 31. 10. 1981, mutta eduskunnan mainittua sikin toivottavaa, että Vaasan hovioikeuden
2921: tulo- ja menoarviota käsitellessään hyväksy- ylimääräinen jaosto voisi jatkaa toimintaansa
2922: män lausuman mukaisesti seurattiin hovioikeu- tämänhetkisellä henkilökunnalla ainakin vuo-
2923: den työtilanteen kehittymistä. Kuluvan vuo- den 1983 ajan.
2924: den tulo- ja menoarviota hyväksyttäessä edus- Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
2925: kunta päätti jutturuuhkan purkamiseksi koh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2926: tuullisessa ajassa hallituksen esityksen nojalla muksen,
2927: pysyttää ylimääräisen jaoston toiminnassa -
2928: erikoisjärjestelyin ja supistetulla henkilöstöllä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2929: - marraskuun loppuun 1982 saakka. Vaasan hovioikeuden ylimääräisen kuu-
2930: Vaasan hovioikeuden työtilanne onkin viime dennen jaoston toiminnan jatkamiseksi
2931: vuosina olennaisesti parantunut. Vuodelle 1982 ainakin vuoden 1983 ajan hovioikeuden
2932: siirtyi rikos- ja riita-asioita 2830 kpl, ja seu- jutturuuhkan lopullisen ratkaisemisen
2933: raavalle vuodelle siirtyvien juttujen määrää jouduttamiseksi.
2934: voidaan vähentää nykyisellä työvoimalla vuo-
2935: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
2936:
2937: Helge Saarikoski
2938: 1982 vp. 45
2939:
2940: Toivomusaloite n:o 38
2941:
2942:
2943:
2944:
2945: Suonio ym.: Vapautuneiden vankien selviytymismahdollisuuksiin
2946: liittyvien 1sosiaaHsten ja taloudelHsten sivuseuraamusten sel-
2947: vittämisestä
2948:
2949:
2950: Eduskunnalle
2951:
2952: Vankeusrangaistukseen tuomitulle ja tuomio- olisikin aina jätettävä perimättä takaisin van-
2953: taan suorittavalle aiheutuu rangaistuksesta va- kilassaoloajalta ellei vanki ole työsiirtolassa tai
2954: pauden menetyksen ohella useita sellaisia sivu- avovankilassa, joissa työstä maksetaan työehto-
2955: seuraamuksia, jotka eivät välittömästi liity tuo- sopimuksen mukainen palkka. (Laki lapsen ela-
2956: mittuun rangaistukseen mutta jotka tosiasialli- tuksen turvaamisesta).
2957: sesti vaikuttavat merkittävästi rangaistustaan Työttömyysturva vankilasta vapautuneelle on
2958: suorittavan ja hänen perheensä asemaan sekä puutteellinen tai olematon. Työttömyyskorvaus-
2959: vankilassaolon aikana että sen jälkeen. Seuraa- ta kyllä suoritetaan, jos on ollut työsuhteessa
2960: vassa käsitellään esimerkinomaisesti eräitä sel- vankilaanmenoon saakka tai on saanut työttö-
2961: laisia sivuseuraamuksia, jotka johtuvat suoraan myyskorvausta välittömästi ennen tuomion täy-
2962: lainsäädännöstämme. Tässä yhteydessä ei ole täntöönpanoa. Tällöinkin noudatetaan seitsemän
2963: puututtu niihin epäkohtiin, joita vankiloiden vuorokauden karenssiaikaa. Muissa tapauksissa
2964: sisäiset epäkohdat, vankien puutteellinen jälki- työttömyyskorvaus saattaa kokonaan jäädä saa-
2965: huolto tai yhteiskunnassamme vankeihin koh- matta. Vankilassa tehtyä työtä ei siis pidetä
2966: distuvat kielteiset asenteet aiheuttavat siitä huo- työttömyysturvaa annettaessa tavallisen työn
2967: limatta, että niillä on usein ratkaiseva merki- veroisena. (TyöttömyyskassaL, TyöllisyysL).
2968: tys vankilasta vapautuneen selviytymismahdolli- Eläkeoikeus heikkenee vankeustuomiota suo-
2969: suuksiin. Tässä mainitut epäkohdat ovat luon- rittavalta merkittävästi. Kysymys ei ole niin-
2970: teeltaan sellaisia, että niiden poistaminen lain- kään eläkkeen suuruudesta - vangin palkka
2971: säädännöstä on suhteellisen yksinkertaista eikä ei eläkettä juuri korota - vaan siitä, ettei
2972: aiheuta mainittavia kustannuksia. työeläke kerry vankeusaikana. Vankilassa työtä
2973: Huoltovelvollisuus luonnollisesti säilyy van- ei siis pidetä työssäoloaikana eläkettä lasket-
2974: keusrangaistuksen suorittamisesta huolimatta. taessa. Tämä luonnollisesti pienentää vangin
2975: Käytännössä juuri kellään vangilla ei tieten- aikanaan saamaa työeläkettä. Vankeustuomion
2976: kään ole mahdollisuuksia huoltovelvollisuuten- saanutta rangaistaan siis vielä lisäksi osittai-
2977: sa täyttämiseen. Niinpä elatusrästit kasaantu- sella eläkeoikeuden menetyksellä. Toinen eläk-
2978: vat vankilassaolon aikana. Tällaisissa tapauk- keisiin liittyvä epäkohta koskee myönnettyjä
2979: sissa kunta suorittaa vangin lapsille elatustukea. eläkkeitä. Oikeus myönnettyyn eläkkeeseen ni-
2980: Elatustuki peritään kuitenkin pääsäännön mu- mittäin menetetään, jos vankilassaoloaika kes-
2981: kaan huoltovelvollisilta takaisin. Elatustuki jä- tää yli kolme kuukautta. Paitsi itse eläkeoikeu-
2982: tetään perimättä takaisin vain siltä osin kuin den menettämistä on tästä seurauksena run-
2983: elatusavun maksamatta jättäminen on johtunut saasti käytännön ongelmia. Eläkelaitos sen pa-
2984: elatusvelvollisen sairaudesta, vammaisuudesta, remmin kuin vanki itsekään ei näet läheskään
2985: työttömyydestä tai muusta niihin verrattavasta aina tiedä tuleeko rangaistuksen täytäntöönpane
2986: syystä. Kun vankityön keskiansio nykyisin on kestämään yli vai alle kolme kuukautta. Tämä
2987: noin 1 mar).cl(a tunnissa suljetussa laitdksessa, kolmen kuukauden sääntö on muutenkin mel-
2988: ja esimerkiksi sairastuneen saama turva on hei- ko heikosti tunnettu ja aiheuttaa vangeille vai-
2989: koimmillaankin tähän verrattuna moninkertai- keuksia yllättävinä takaisinperintöinä ja jopa
2990: nen, ei nykyistä tilannetta elatustuen takaisin- harhautussyytteinä. (Työntekijäin eläkelaki,
2991: perimisestä voida pitää perusteltuna. Elatustuki Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
2992: 46 Toivomusaloite n:o 38
2993:
2994:
2995: jöiden eläkelaki, Valtion eläkelaki, Kunnallinen tarpeelliseksi ja tämä esittää selvityksen siitä,
2996: eläkelaki) . mitä tarkoitusta varten tietoja pyydetään. Muu-
2997: Opintotukea vangit eivät saa, vaikka voi- toinkaan voimassa oleva rikosrekisteriasetus ei
2998: massa oleva lainsäädäntö antaa vangille mahdol- riittävästi turvaa kansalaisten intimiteettisuo-
2999: lisuuden opiskeluun työn vaihtoehtona. Varsin- jaa. (Rikosrekisteriasetus).
3000: kin osittain vankilan ulkopuolella tapahtuva Edellä olevat esimerkit osoittanevat sen, että
3001: opiskelu edellyttää kuitenkin muun muassa varsinaisen rangaistuksen lisäksi rikoksen teh-
3002: matkustamista, vankilan ulkopuolella tapahtu- nyt henkilö ja hänen omaisensa joutuvat kes-
3003: vaa ruokailua sekä opiskeluvälineiden hankki- tämään lukuisia muitakin "rangaistuksia" kuin
3004: mista. Vangilla ei kuitenkaan ole ilman ulko- sen mikä rikoksesta tuomittiin. Nykyaikaiseen
3005: puolista tukea mahdollisuutta maksaa näitä yhteiskuntaan soveltuu kuitenkin varsin huo-
3006: menoeriä. Vähäinenkin opintotuki merkitsisi nosti esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksien heiken-
3007: opiskelevalle vangille ratkaisevaa parannusta tyminen rangaistuksen suorittamisen jälkeen.
3008: nykyiseen tilanteeseen verrattuna. (Opintotuki- Ei myöskään voida pitää kohtuullisena esimer-
3009: laki). kiksi sitä, että nuoruudessa tehty rikos ja siitä
3010: Huoltoapua suoritetaan vangin omaisille sa- tuomittu rangaistus seuraa rikosrekisteritietona
3011: moin perustein kuin kuntalaisille yleensä. Tämä asianomaista koko hänen loppuikänsä.
3012: on tietenkin periaatteessa oikein. Kuitenkin Edellä esitetyn lisäksi lainsäädännössämme
3013: vangin omaisella on usein sellaisia nienoeriä, on lukuisia epäkohtia, jotka ovat käytännössä
3014: joita tavallisella kuntalaisella ei ole, mutta jot- eräänlaisia ylimääräisiä rangaistuksia ja vaikeut-
3015: ka kiistatta ovat tarpeellisia. Tällaisia ovat tavat rikoksen tehneen selviytymismahdolli-
3016: muun muassa tapaamismatkat vangin luo. Kun- suuksia kohtuuttomasti. Jo esitetyt esimerkit-
3017: nat eivät kuitenkaan yleensä anna huoltoapua kin kuitenkin oikeuttanevat vaatimaan asian
3018: tällaisiin matkakustannuksiin. Jos vanki suo- laajaa tutkimista ja lainsäädännön korjaamista.
3019: rittaa tuomiotaan etäällä kotipaikkakunnastaan, Tämä tulisi toteuttaa oikeusministeriön, työ-
3020: ei varaton perhe voi pitää käytännössä min- voimaministeriön, sosiaali- ja terveysministe-
3021: käänlaista yhteyttä tuomiotaan suorittavaan. riön ja opetusministeriön yhteistyönä,
3022: (Huoltoapulain nojalla annettavat ohjeet) . Edellä sanotun nojalla ehdotamme eduskun-
3023: Rikosrekisterimerkintä merkitsee useissa ta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3024: pauksissa olennaista estettä uuteen ammattiin
3025: tai työpaikkaan pääsylle. Rikosrekisteritietoja että hallitus selvittäisi oikeusministe-
3026: annetaan varsin laajalti ulkopuolisille ja jopa riön, työvoimaministeriön, sosiaali- ja
3027: puhelimitse. Ei liene perusteltua hankkia rikos- terveysministeriön sekä opetusministe-
3028: rekisteritietoja esimerkiksi asevelvollisista, vaik- riön yhteistyönä vankeusrangaistukseen
3029: ka se voimassa olevan lainsäädännön mukaan liittyvien, vapautuvien vankien selviyty-
3030: onkin mahdollista. Vielä vähemmän voidaan mismahdollisuuksia vaikeuttavien sosiaa-
3031: puolustella rikosrekisteritietojen antamista yksi- listen ja taloudellisten sivuseuraamus/en
3032: tyiselle henkilölle vain sillä perusteella, että kor;aamistarpeen ;a ryhtyisi tarvittaviin
3033: niiden saaminen on katsottava asianomaiselle lainsäädäntötoimiin.
3034: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3035:
3036: Kaarina Suonio Tarja Halonen
3037: 1982 vp. 47
3038:
3039: Toivomusaloite n:o 39
3040:
3041:
3042:
3043:
3044: Vähäkangas ym.: Vesioikeuksien ja vesiylioikeuden toiminta-
3045: edellytysten parantamisesta
3046:
3047:
3048: Eduskunnalle
3049:
3050: Tehtyjen selvitysten mukaan Suomessa on van kohentamiseksi vesiasioissa. Tämä voisi ta-
3051: runsaasti vireillä vesioikeuksissa asioita, joita pahtua mm. lisäämällä henkilöstöä em. oikeuk-
3052: on käsitelty jo vuosia. Vesistörakentaminen on siin.
3053: kasvamassa ja näin ollen myös riitaisuuksien Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
3054: määrä kasvaa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3055: Asioiden ruuhkautuminen vesioikeuksiin ja
3056: vesiylioikeuteen loukkaa vakavasti kansalaisten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3057: oikeusturvaa, kuten esimerkiksi Kemijoen, Ii- vesioikeuksien ja vesiylioikeuden toi-
3058: joen ja Oulujoen tapaukset osoittavat. mintaedellytysten parantamiseksi ja jut-
3059: Mielestämme valtiovallan on ryhdyttävä pi- turuuhkien purkamiseksi.
3060: kaisesti toimenpiteisiin kansalaisten oikeustur-
3061:
3062: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
3063:
3064: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen
3065: 48 1982 vp.
3066:
3067: Toivomusaloite n:o 40
3068:
3069:
3070: Ahde ym.: Kehitysyhteistyön puhelain aikaansaamisesta
3071:
3072: Eduskunnalle
3073:
3074: Viimeksi kuluneiden vuosien aikana on ylei- kehitysyhteistyöstä. Se ei kuitenkaan saa sisäl-
3075: nen mielipide maassamme kiitettäväiTä tavalla tää pelkästään ajatusta valtionapuautomatiikas-
3076: vahvistunut vaatimaan kehitysyhteistyömäärä- ta, vaan sen tulee olla luonteeltaan yleinen ja
3077: rahojen nopeata lisäämistä. Kaikki eduskunnas- ohjaava.
3078: sa edustettuina olevat puolueet ovat osaltaan Puitelain tulisi myös sisältää kehitysyhteis-
3079: ilmoittaneet tukevansa 0,7 prosentin tavoitteen työmme pääperiaatteet avun kohtaantumisesta
3080: saavuttamista. Sosialidemokraattinen eduskunta- ja sen laadullisista painotuksista samoin kuin
3081: ryhmä pitää tärkeänä, että tavoite saavutetaan antaa suuntaviivat kohdemaiden valinnassa nou-
3082: nopeammin kuin vuonna 1988, mitä hallitus datettavista periaatteista.
3083: on esittänyt. Jo kymmenen vuotta sitten vuonna 1972
3084: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa osoi- eduskunta katsoi aiheelliseksi todeta, että sen
3085: tetaan kehitysyhteistyöhön yhteensä 732 milj. mielestä "olisi pyrittävä luomaan järjestelmä,
3086: markkaa, joka vastaa 0,32 prosenttia brutto- joka antaisi eduskunnalle nykyistä paremmat
3087: kansantuotteesta. Verrattuna vuoden 1981 mää- mahdollisuudet ottaa kantaa kehitysyhteistyön
3088: rärahoihin 'tämä merkitsee 170 milj. markan yleiseen suuntautumiseen sekä sen eri muoto-
3089: lisäystä. 0,7 prosentin tavoitteen saavuttami- jen ja kohteiden keskinäiseen painotukseen.
3090: nen edellyttää tulevinakin vuosina runsaan 200 Tämänkaltaiset eduskunnan kannanotot pitkän
3091: milj. markan lisäystä kerrallaan. tähtäyksen ohjelmiin ja periaatekysymyksiin oli-
3092: Näinkin runsaat määrärahojen lisäykset tus- sivat eduskunnan mielestä paikallaan maamme
3093: kin ovat jatkossa mahdollisia, ellei voida luoda kehitysyhteistyötä koskevan suunnittelun kan-
3094: järjestelmää, joka poistaa taloudellisista ja po- nalta. Sanotun perusteella eduskunta ilmoittaa
3095: liittisista suhdanteista johtuvat erisuuntaiset pitävänsä tarpeellisena kehitysyhteistyötä kos-
3096: paineet määrärahoista kunakin vuonna päätet- kevan yleislain valmistelun kiirehtimistä".
3097: täessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
3098: On toisaalta välttämätöntä, että näin keskei- nioittaen,
3099: sessä kysymyksessä eduskunnalla tulee olla
3100: mahdollisuus aktiivisesti osallistua ja valvoa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3101: toiminnan toteutusta. Siksi tarvitaan puhelaki kehitysyhteistyön puitelain säätämiseksi.
3102: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3103:
3104: Matti Ahde Matti Luttinen Arvo Salo
3105: Kaarina Suonio Aimo Ajo Jorma Rantala
3106: Reino Breilin Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman
3107: Olli Helminen Pirkko Valtonen Eino Loikkanen
3108: Tarja Halonen Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen
3109: Maija Rajantie Kalevi Sorsa Kaisa Raatikainen
3110: Pertti Hietala Helge Siren Mikko Elo
3111: Pirjo Ala-Kapee Juhani Raudasoja Sakari Knuuttila
3112: Jouko Tuovinen Lasse Lehtinen Seija Karkinen
3113: Jouko Skinnari Erkki Liikanen Tellervo Koivisto
3114: Hannu Tapiola Lea Savolainen Liisa Jaakonsaari
3115: Pekka Starast Jermu Laine Anna-Liisa Piipari
3116: Matti Puhakka Eino Grönholm Seppo Tikka
3117: Markus Aaltonen Niilo Hämäläinen Mikko Rönnholm
3118: Paula Eenilä Jacob Söderman
3119: 1982 vp. 49
3120:
3121: Toivomusaloite n:o 41
3122:
3123:
3124:
3125: Almgren ym.: Kehitysyhteistyömäärärahojen asteittaisesta lisää-
3126: misestä
3127:
3128:
3129: Eduskunnalle
3130:
3131: Suomi sitoutui Yhdistyneiden Kansakuntien tuotteesta. Velvoitteen toteuttamisen lykkäämi-
3132: yleiskokouksen . 25. istunnossa syksyllä 1970 nen peräti vuoteen 1988 saakka ei ole perus-
3133: nostamaan julkiseh kehitysapunsa 0,7 prosent- teltavissa valtiolta, joka kuuluu maailmart rik-
3134: tiin bruttokansantuotteesta vuosikymmerten kaimpiin.
3135: puolimaissa. Muut pohjoismaat ovat jo useita Monenkeskisessä avussa hallintokulujen osuus
3136: vuosia sitten täyttäneet tämän velvoitteen. on osoittautunut hämmästyttävän korkeaksi,
3137: Ruotsi ja Norja antavat kehitysyhteistyöhön Jotta Suomi voisi itse valvoa kehitysprojektien
3138: tällä hetkellä jo lähes prosentin bruttokansan- tehokkuutta, on kehitysapu ohjattava kahden-
3139: tuotteestaan. Suomen julkinen kehitysapu sen välisiin projekteihin. . .
3140: sijaan jää vuod~n 1982 tulo- ja menoarvion Hyviä kokemuksia on saatu lähetysjärjestö-
3141: mukaan edelleen vain 0,32 prosenttiin brutto- jen kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamisesta.
3142: kansantuotteesta: Lähetysjärjestöjen työntekijät harjoittavat koh-
3143: Kehitysyhteistyöpolitiikka on osa ulkopoli- demaissaan monipuolista terveydenhuolto- ja
3144: tiikkaa. Ulkopolitiikkamme uskottavuutta ei koulutustoimintaa. Tämä toiminta tapahtuu
3145: voi olla vakavasti heikentämättä se, että olem- useimmiten maaseudulla tavallisen kansan pa-
3146: me näin pitkään jättäneet sitoumuksemme täyt- rissa, jolloin apu tehokkaimmin hyödyttää ke-
3147: tämättä. hitysmaiden kansalaisia. Lähetysjärjestöjen toi-
3148: Kehitysyhteistyöpolitiikka on myös rauhan- minnassa hallintokulut ovat murto-osa muiden
3149: politiikkaa. Rauhanomaisen kehityksen jatkumi- kanavien kautta toimitetun avun kustannuk-
3150: nen maailmassa edellyttää rikkaiden ja köyhien sista.
3151: maiden välisen elintasokuilun kaventamista. Lähetysjärjestöjen kehitysprojektien laajenta-
3152: Tämä on mahdollista vain, jos teollistuneet mista haittaa se, että tähän mennessä järjes-
3153: maat tinkimättä täyttävät ne velvoitukset, joi- töiltä on itseltään edellytetty 50 prosentin oma-
3154: hin ne ovat kansainvälisissä yhteistyöelimissä rahoitusosuutta. Tämä rajoitus olisi poistettava.
3155: sitoutuneet. Suomella, joka aikaisemmin on Samalla lähetysjärjestöjen osuus kehitysyhteis-
3156: tullut tunnetuksi maana, joka vaikeissakin olois- työn kokonaisosuudesta tulisi nostaa muiden
3157: sa täyttää sitoumuksensa, on tähän erityinen Pohjoismaiden tapaan viiteen prosenttiin.
3158: syy.
3159: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3160: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3161: Näistä syistä maamme julkinen kehitysapu muksen,
3162: olisi nopeasti nostettava luvatulle tasolle. Hal-
3163: lituksen olisikin tämän vuoksi hyväksyttävä si- että hallitus hyväksyisi sitovan aika-
3164: tova aikataulu, jonka mukaan kehitysyhteistyö- taulun, jonka mukaan valtion tulo- ja
3165: määrärahat asteittain nostetaan 0,7 prosenttiin menoarviossa kehitysyhteistyöhön osoi-
3166: bruttokansantuotteesta vuoteen 1985 mennessä. tetut määrärahat asteittain vuoteen 1985
3167: Tasaisesti edeten tämä merkitsee sitä, että ke- mennessä nostetaan sitoumustemme
3168: hitysavun tulisi vuonna 1983 olla 0,45 pro- edellyttämään OJ prosenttiin brutto-
3169: senttia ja 1984 0,58 prosenttia bruttokansan- kansantuotteesta.
3170: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
3171:
3172: Esko ·Almgren Sauli Hautala Erkki Korhonen
3173: Väinö Rautiainen Impi Muroma Ulla Järvilehto
3174: Jorma Fred OJavi Ronkainen Antero Juntumaa
3175: 7 088200'189C
3176: 50 1982 vp.
3177:
3178: Toivomusaloite n:o 42
3179:
3180:
3181:
3182: Halonen ym.: Nicaraguan saattamisesta Suomen kehitysyhteis-
3183: työn ohjelmamaaksi
3184:
3185:
3186: Eduskunnalle
3187:
3188: Uusi Nicaragua, Nicaragua Libre, on suurissa duttu säännöstelemään, nälkä ja aliravitsemus
3189: taloudellisissa vaikeuksissa. Nicaragua tarvitsee on vielä yleistä, koulutus ja terveydenhuolto
3190: ulkopuolista apua ja käy neuvotteluja niin ovat vailla välttämättömimpiäkin resursseja
3191: sosialististen kuin kapitalististenkin maiden eikä tuotantoakaan ole taloudellisten vaikeuk-
3192: kanssa. Nicaraguan hallitus haluaa pitää poliit- sien vuoksi saatu käynnistymään riittävän
3193: tisen linjansa erossa taloudellisten ongelmien tehokkaasti.
3194: rarkaisuista: hallitus on ilmoittanut, että se ei Kaikesta huolimatta Nicaragua on päättä-
3195: halua apua, johon liittyy poliittisia ehtoja. väisesti valinnut oman kehitystiensä, joka
3196: Nicaraguan pitkäaikaisen yksinvaitiaan Anas- kiistatta eroaa edukseen useimpien Latina-
3197: tasia Somozan syrjäyttäminen kansannousulla laisen Amerikan maiden- ei vähiten naapuri-
3198: kesällä 1979 avasi mahdollisuudet kansan maiden: Guatemalan, Salvadorin ja Hondu-
3199: enemmistön etuja palvelevalle kehitykselle. rasin - hallitusten omaksumasta kehityspoli-
3200: Välittömästi vallankumouksen jälkeen toteutet- tiikasta. Se miten Nicaraguan muihin maan-
3201: tiin laajamittainen lukutaittokampanja, jonka osan maihin ja useimpiin muihin kehitysmaihin
3202: aikana aikuisväestön lukutaidottomuus pudotet- verraten todella kansanvaltainen ja kansan
3203: tiin 53 % :sta 12 % :iin. Vuoden 1979 jälkeen valtaenemmistön etuihin perustuva taloudelli-
3204: Nicaraguan bruttokansantuote on kohonnut nen, poliittinen ja yhteiskunnallinen kehitys
3205: 11 % ja työttömyys on laskenut liki 30 % :sta onnistuu, riippuu huomattavalta osalta ulko-
3206: alle 20 % :iin. Nämä ovat joitakin esimerkkejä puolisesta tuesta. Nicaraguan talouden perusta
3207: Vapaan Nicaraguan hallituksen halusta ja ky- on kehittymätön ja taloudellisten v.aikeuksien
3208: vystä parantaa kansansa elinolosuhteita. Mutta ratkaiseminen maan omilla resursseilla ei vielä
3209: edelleen haasteet ovat valtavat. ole mahdollista - hallituksen kiistattomasta
3210: Kansannousun viime vaiheissa, keväällä ja halusta huolimatta.
3211: kesällä 1979, Anastasio Somoza antoi armei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3212: jansa pommittaa omia kaupunkejaan. Sekä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3213: ihmisuhrien - kuolleiden, haavoittuneiden ja muksen,
3214: pysyvästi vammautuneiden - että aineellisten
3215: vahinkojen määrät olivat hirvittäviä. Jälleen- että hallitus ryhtyisi ottaen huomioon
3216: rakennus on aloitettu, mutta tehtävän laa- Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan peri-
3217: juuden vuoksi se on vieläkin kesken. Yhdys- aatteet sellaisiin toimenpiteisiin, että
3218: valtain hallituksen jäädytettyä taloudellisen Nicaragua otetaan Suomen kehitysyh-
3219: tukensa vuonna 1980 Nicaraguassa on ollut teistyön ohielmamaaksi.
3220: puutetta kaikesta: leipäviljan jakelua on jou-
3221: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3222:
3223: Tarja Halonen Kaisa Raatibinen Jaakko Itälä
3224: Tellervo Koivisto Seppo Tikka Ensio Laine
3225: Jacob Söderman Heli Astala Markku Kauppinen
3226: Erkki Liikanen Inger Hirvelä Antero Juntumaa
3227: Lasse Lehtinen Kari Peltola Jouni J. Särkijärvi
3228: Saara-Maria Paakkinen Jutta Zilliacus Peter Muurman
3229: Terhi Nieminen-Mäkynen Urpo Leppänen
3230: 1982 vp. 51
3231:
3232: Toivomusaloite n:o 43
3233:
3234:
3235:
3236:
3237: Kanerva Ytn·= :K:ehitysyhteistyömäärärahojen asteittaisesta lisää-
3238: misestä
3239:
3240:
3241: Eduskunnalle
3242:
3243: Suomi sitoutui Yhdistyneiden Kansakuntien sa täyttää sitoumuksensa, on tähän erityinen
3244: yleiskokouksen 25. istunnossa syksyllä 1970 syy.
3245: nostamaan julkisen kehitysapunsa 0,7 prosent- Näistä syistä maamme julkinen kehitysapu
3246: tiin bruttokansantuotteesta vuosikymmenen olisi nopeasti nostettava Iuvatulle tasolle. Hal-
3247: puolimaissa. Muut pohjoismaat ovat jo useita lituksen olisikin tämän vuoksi hyväksyttävä si-
3248: vuosia sitten täyttäneet tämän velvoitteen. tova aikataulu, jonka mukaan kehitysyhteis·
3249: Ruotsi ja Norja antavat kehitysyhteistyöhön työmäärärahat asteittain nostetaan 0,7 prosent-
3250: tällä hetkellä jo lähes prosentin bruttokansan- tiin bruttc>kansantuotteesta vuoteen 1985 men-
3251: tuotteestaan. Suomen julkinen !kehitysapu sen nessä. Tasaisesti edeten tämä ·merkitsee sitä,
3252: sijaan jää vuoden 1982 tulo- ja menoarvion että kehitysavun tulisi vuonna 1983 olla
3253: mukaan edelleen vain 0,32 prosenttiin brut- 0,45% ja vuonna 1984 0,58 % bruttokansan-
3254: tdkansantuotteesta. tuotteesta. Velvoitteen toteuttamisen lykkäämi-
3255: Kehitysyhteistyöpolitiikka on osa ulkopdli- nen peräti .vuoteen 1988 saakka ei ole perus-
3256: tiikkaa. UJkopolitiikkamme uskottavuutta ei voi teltavissa valtiolta, joka k1.1uluu maailman rik-
3257: olla vakavasti heikentämättä se, että olemme kaimpiin.
3258: näin pitkään jättäneet sitoumuksemme täyttä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3259: mättä. nioittavasti eduskunnan .hyväksyttäväksi toivo-
3260: Kehitysyhteistyöpolitii:kka on myös rauhan- muksen,
3261: politiikkaa. Rauhanomaisen !kehityksen jatkumi- että hallitus ryhtyisi 'toi?netipiteisiin
3262: nen maailmassa edellyttää rikkaiden ja köyhien sitovan aikataulun aikaansaamiseksi,
3263: maiden välisen elintasokuilun kaventamista. ionka mukaan valtion tulo- ;a menoar-·
3264: Tämä on mahdollista vain, jos teollistuneet viossa kehitysyhteistyohön osoitetut
3265: maat tinkimättä täyttävät ne velvoitukset, joi- määrärahat asteittain vuoteen 1985,
3266: hin ne ovat kansainvälisissä yhteistyöelimissä mennessä nostetaan sitoumustemme
3267: sitoutuneet. Suomella, joka aikaisemmin on tul- edellyttämään 0,7 prosenttiin· brutto-
3268: lut tunnetuksi· maana, jdka vaikeissakin olois- kansantuotteesta.·
3269: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
3270:
3271: Ilkka Kanerva Helena Pesola Martti Ursin
3272: Tuulikki Petäjäniemi Ben Zyskowicz Matti Pelttari
3273: Toivo Mäkynen Tapani Mörttinen Heikki Perho ·
3274: Jouni J. Särkijärvi Toivo T. Pohjala Mauri Miettinen
3275: Heikki Järvenpää · Eva-Maija Pukkio Lauri lmpiö
3276: Matti Hokkanen Ritva Laurila Pertti Salolainen
3277: Eero Lattula Saara Mikkola
3278: 52 1982 vp.
3279:
3280: Toivomusaloite n:o 44
3281:
3282:
3283:
3284:
3285: Kivitie ym.: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä koskevan tie-
3286: dotustoiminnan tuen lisäämisestä
3287:
3288:
3289: Eduskunnalle
3290:
3291: Kansalaisten tietoisuus kehitysyhteistyön ta- vaikutukset myös oman maamme talouselämälle
3292: voitteista ja sen merkityksestä sekä maamme ovat voimakkaasti tuoneet esille sen, että kan-
3293: harjoittaman kehitysyhteistyön muodoista on salaisilla tulisi olla kokonaisvaltainen näkemvs
3294: useaan otteeseen todettu varsin puutteelliseksi. kansainvälisen talouden ja politiikan uusista
3295: On pidetty tärkeänä, että tätä tietoisuutta py- ongelmista ja kehitysyhteistyön yleisestä merki-
3296: ritään mahdollisimman voimakkaasti lisäämään. tyksestä.
3297: Kehitysapuasiain neuvottelukunta totesi kan- Komitea pitää tärkeänä, että kehitystiedo-
3298: nanotossaan vuonna 1971, että kehitysyhteis- tukseen suunnattuja määrärahoja lisätään pai-
3299: työtiedottamisella pyritään paitsi valaisemaan nottaen erityisesti kansalaisjärjestöjen kehitys-
3300: kansalaisille julkisten varojen käyttöä, myös tiedotuksen osuutta.
3301: osin vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen suo- Erityisen tärkeänä voidaan kansalaisjärjestö-
3302: peamman suhtautumisen aikaansaamiseksi kehi- jen kehitystiedotuksessa pitää sitä, että ne voi-
3303: tysyhteistyötä kohtaan. Vuonna 1973 eduskun- vat tiedotuksessaan pohtia laajasti asioiden
3304: ta lausui kantanaan, että tehokasta tiedotus- taustoja ja selkeästi ottaa kantaa kehitysyhteis-
3305: toimintaa on pidettävä tärkeänä edellytyksenä työn muotoihin ja tavoitteisiin. Tällainen tie-
3306: kehitysyhteistyön edelleenkehittämiselle. dotus ehkä parhaiten virittää kansalaisten pii-
3307: Hallituksen kehitysyhteistyön periaateohjel- rissä keskustelua kehitysyhteistyöhön ja kehi-
3308: massa vuodelta 1974 todetaan kehitystiedotuk- tysmaiden asemaan liittyvistä kysymyksistä.
3309: sesta seuraavaa: Tämän vuoksi kansalaisjärjestöjen harjoittamaa
3310: . "Kehitysyhteistyön .tiedotustoiminnan pää- kehitystiedotusta voidaan pitää "virallisen"
3311: määrä on antaa ,tietoa kotimaassa kehitysmais- tiedotuksen merkittävänä täydentäjänä.
3312: ta, kehitysongelmista sekä kehitysmaiden ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
3313: teollisuusmaiden suhteista, ja tehdä tunnetuksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3314: Suomen harjoittamaa kehitysyhteistyötä koti-
3315: maa~sa ja ulkomailla. Tiedotustoiminta tulee 'että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3316: ulottaa myös kansainväliseen, erityisesti YK:n kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä
3317: puitteissa tapahtuvaan kehitysyhteistyöhön." koskevan tiedotustoiminnan tuen lisää-
3318: Samaan asiaan kiinnitti huomiota myös kehi- miseksi siten, että tuen suuruus olisi
3319: tysyhteistyökomitea. Komitean mielestä viime vuosittain 0,1 % kehitysyhteistyömäärä-
3320: vuosien kansainvälinen kehitys ja sen Seuraus- rahojen kokonaissummasta.
3321: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3322:
3323: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
3324: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
3325: 1982 vp. 53
3326:
3327: Toivomusaloite n:o 45
3328:
3329:
3330:
3331:
3332: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Kehitysyhteistyön asiantuntijakoulu-
3333: tuksen lisäämisestä
3334:
3335:
3336: Eduskunnalle
3337:
3338: Samalla kun kehitysyhteistyömäärärahamme seen tiedekuntaan perustettava kehityskysy-
3339: lähivuosina toivottavasti edelleen voimakkaasti myksiin perehdyttävä oppiaine. Myös poikki~
3340: lisääntyvät, on kiinnitettävä kasvavaa huomiota tieteellistä tutkimusta ja koulutusta kehitys-
3341: harjoitetun kehitysyhteistyön laatuun ja tulok- kysymyksistä olisi lisättävä turvaamalla ensi
3342: selJisuuteen. vaiheessa Helsingin yliopiston kehitysmaainsti-
3343: Suomalainen asiantuntija-apu on vastaanot- tuutin toimintaedellytykset.
3344: tajamaissa haluttua ja toivottua, mutta kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3345: yhteistyöasiantuntijat eivät aina onnistu tehtä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo•
3346: vissään sen vuoksi, että heidän koulutuksensa muksen,
3347: on ollut liian teoreettinen ja länsimaiseen ajat-
3348: teluun painottunut. 'että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3349: Sen vuoksi kehitysyhteistyötehtäviin valmen- kehitysasiantuntijakoulutuksen lisäämi-
3350: tavaa koulutusta olisi kaikilla asianomaisilla se~i kehitysyhteistyömm'e laadun pa-
3351: opinaloilla lisättävä ja maatalous-metsätieteelli- rantamiseksi.
3352: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
3353:
3354: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Hannele Pokka Markku Kauppinen
3355: Esko Pekonen Kalevi Mattila Kauko Juhantalo
3356: Petter Savola Helvi Hyrynkangas Lauri Palmunen
3357: 54 1982 vp.
3358:
3359: Toivomusaloite n:o 46
3360:
3361:
3362:
3363:
3364: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Kehitysyhteistyömäärärahojen asteittai-
3365: sesta lisäämisestä
3366:
3367:
3368: Eduskunnalle
3369:
3370: Kehitysyhteistyöpolitiikka on rauhanpolitiik- tokansantuotteesta, on nopeutettava sitovalla
3371: kaa. Rauhanomaisen kehityksen jatkumisen aikataululla. Kehitysapuvelvoitteen toteuttami·
3372: edellytyksenä on rikkaiden ja köyhien maiden sen lykkääminen ei ole perusteltua valtiolta,
3373: elintasokuilun kaventaminen. Köyhiin maihin joka kuuluu maailman rikkaimpiin.
3374: sijoittaminen vahvistaa maailmanlaajuisesti kan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3375: santalouden perustaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3376: Teollistuneiden maiden on täytettävä vel- muksen,
3377: voitteet, joihin on sitouduttu kansainvälisissä
3378: yhteistyöelimissä. Kehitysyhteistyön avulla luo- että hallitus hyväksyisi nopeutetun
3379: daan myös pohjaa etelän ja pohjoisen välisen aikataulun, ;onka mukaan valtion tulo-
3380: poliittisen ja taloudellisen keskustelun edistä- ;a menoarviossa kehitysyhteistyöhön
3381: miseksi. · osoitetut määrärahat nostetaan asteittain
3382: Aikataulua, jonka mukaan kehitysyhteistyö- sitoumustemme edellyttämään OJ pro-
3383: määrärahat nostetaan asteittain 0,7 %:iin brut- senttiin bruttokansantuotteesta.
3384: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
3385:
3386: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kauko Juhantalo Orvokki Kangas
3387: Markku Kauppinen Hannele Pokka Lauri Palmunen
3388: 1982 vp. 55
3389:
3390: Toivomusaloite n:o 47
3391:
3392:
3393:
3394:
3395: E. Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton taloudellista yhteistyö-
3396: tä koskevan kehittämissuunnitelman valmistelemisesta
3397:
3398:
3399: Eduskunnalle
3400:
3401: Vuonna 1977 solmittu Suomen ja Neuvosto- PAO on Neuvostoliitossa lainvoimainen. Suo-
3402: liiton kaupallis-taloudellista, tuotannollista ja messa sitä pidetään vain suositusluonteisena.
3403: tieteellis-teknistä yhteistyötä koskeva pitkän Vaitiovalta ei ole ryhtynyt mihinkään erityis-
3404: ajanjakson ohjelma (PAO) sisältää suuntavii- toimiin PAO:n toteuttamiseksi, joten se jää
3405: vat kaupan, projektiyhteistyön, tuotannollisen varsin keskeisesti riippumaan yksityisten yri-
3406: yhteistyön ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehit- tysten intresseistä.
3407: tämiselle. Vuonna 1980 ohjelmaa täydennettiin Taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kans-
3408: ja jatkettiin vuoteen 1995. sa on mm. työllisyyden turvaamisen kannalta
3409: Pitkän ajanjakson ohjelma on toteutunut erit- erityisen tärkeää. Se on suhdannevaihteluista
3410: täin hyvin Suomen viennin lisääntymisen ja vapaata ja bilateraalista. Sen avulla on voitu
3411: Neuvostoliitossa rakennettavien projektien monipuolistaa maamme tuotantorakennetta.
3412: osalta. Myös tuotannollinen yhteistyö on alka- Kauppaa ja muuta taloudellista yhteistyötä voi-
3413: nut lupaavin esimerkein. Nämä hankkeet ovat daan suunnitelmallisesti kehittää. PAO:n täysi-
3414: olleet maamme tuotantoelämälle hyvin edullisia. painoinen hyväksikäyttö loisi edellytyksiä jouk-
3415: Sen sijaan eräät Suomen osalta aktiivisuutta komittaisen työttömyyden poistamiselle ja
3416: ja vastavuoroisuutta edellyttävät PAO:n ta- maamme tuotantoelämän monipuoliselle kehit-
3417: voitteet ovat toteutuneet epätyydyttävästi tai tämiselle.
3418: eivät ole toteutuneet lainkaan. Esim. koneiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
3419: ja laitteiden tuonti Neuvostoliitosta ei ole to- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3420: teutunut PAO:n edellyttämällä tavalla. Loviisan
3421: voimalan jälkeen ei ole tapahtunut projektiyh- että hallitus valmistelisi pitkän ajan-
3422: teistyötä Suomen alueella. Suomalainen teolli- jakson ohjelman (PAO:n) täysipainoista
3423: suus ei ole tuntenut kiinnostusta pyytää neu- hyväksikäyttöä ja Suomen ja Neuvosto-
3424: vostoliittolaista teollisuutta tuotannollista yh- liiton taloudellista yhteistyötä koskevan
3425: teistyötä edellyttäviin hankkeisiinsa. kehittämissuunnitelman.
3426: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
3427:
3428: Ensio Laine Aarne Koskinen
3429: 56 1982 vp.
3430:
3431: Toivomusaloite n:o 48
3432:
3433:
3434:
3435:
3436: E. Laine ym.: Kansainvälisen työjärjestön hyväksymän maantie-
3437: kuljetusten työ- ja lepoaikoja 'koskevan yleissopimuksen rati-
3438: fioimisesta
3439:
3440:
3441: Eduskunnalle
3442:
3443: Käsiteltäessä vuonna 1981 eduskunnalle an- lain mukaan tauko on annettava jokaista 5,5
3444: nettua hallituksen esitystä n:o 9/1981 vp., tunnin pituista työjaksoa .kohti. Maamme lain-
3445: joka koski mm. Kansainvälisen työjärjestön säädännössä ei ole säännelty ajoajan pituutta,
3446: yleissopimusta maantiekuljetusten työ- ja lepo- mitä taas yleissopimus nimenomaan edellyttää.
3447: ajoista, hallitus ilmoitti tarkoituksenaan olevan Liikenneturvallisuusnäkökohdat puoltaisivat
3448: ensi tilassa· selvittää, mihin. toimenpiteisiin tulisi yleissopimuksen määräysten soveltamista myös
3449: ryhtyä mainitun yleissopimuksen ratifioimisedel- omistaja-kuljettajiin ja heidän perheenjäseniin-
3450: lytysten. toteuttamiseksi. sä ..
3451: Autonkuljettajien työ- ja lepoaikoja koskeva Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
3452: maassamme voimassa oleva lainsäädäntö poik- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3453: keaa edelleen mainitusta yleissopimuksesta.
3454: Poikkeamiset koskevat erityisesti autonkuljetta- että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
3455: jien työaikaa, vuorokautista lepoaikaa ja pako!~ Kansainvälisen työjärjestön 65. työ-
3456: lisia lepotaukoja. Yleissopimuksen mukaart konferenssin hyväksymän maantiekulje-
3457: autonkuljettajalle on annettava tauko viisitunti- tusten työ- ja lepoaikoja koskevan yleis-
3458: sen yhtäjaksoisen työskentelyajan jälkeen, kun sopimuksen ratifioimiseksi.
3459: taas voimassa olevan autonkuljettajien työaika-
3460: He1singissä 5 päivänä helmikuuta 1982
3461:
3462: Ensio Laine Aarne Koskinen
3463: 1982 vp. 57
3464:
3465: Toivomusaloite n:o 49
3466:
3467:
3468:
3469:
3470: Leppänen ym.: Rajanylityspaikan aikaansaamisesta Ilomantsiin
3471:
3472:
3473: Eduskunnalle
3474:
3475: Suomen ja Neuvostoliiton kanssakäymisen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3476: edistämiseksi sekä rajakaupan kehittämiseksi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3477: on tarpeen lisätä rajanylityspaikkoja. Yksi täl-
3478: lainen on rajanylityspaikan saaminen Ilomant- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3479: siin. rajanylityspaikan saamiseksi Ilomantsiin.
3480: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
3481:
3482: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
3483:
3484:
3485:
3486:
3487: 8 0882()0189C
3488: 58 1982 vp.
3489:
3490: Toivomusaloite n:o 50
3491:
3492:
3493:
3494:
3495: Martikainen ym.: Maatalouteen kohdistuvan avun osuuden nos-
3496: tamisesta Suomen kehitysavussa
3497:
3498:
3499: Eduskunnalle
3500:
3501: Suomen harjoittamassa kehitysyhteistyössä voidaan myös hidastaa maiden sisäistä muutto-
3502: on maatalouteen kohdistuvan kehitysavun liikettä ja ihmisen kannalta tuhoisaa kaupun-
3503: osuus OECD-maista alhaisin, siitä huolimatta gistumista.
3504: että painopiste on pyritty asettamaan maa- Samalla on selvitettävä suomalaisten asian-
3505: seudun kehittämiseen ja että Suomella olisi tuntijoiden ja yritysten mahdollisuudet välittää
3506: tarjottavanaan korkeatasoista maataloudellista kehitysmaiden olosuhteisiin soveltuvaa "peh-
3507: asiantuntemusta ja kehitysmaiden kannalta meää" maatalousteknologiaa ja -tietotaitoa ja
3508: hyödyllistä kokemusta. huolehdittava maaseutuyhteisöjen omaehtoisen
3509: Maatalouden kehittämiseen kohdistettua kehityksen edellytyksistä.
3510: kehitysapuosuutta olisi mahdollisimman pian Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3511: korotettava Ruotsin tasolle eli n. 25 prosenttiin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3512: annetusta avusta. Näin kehitysyhteistyö koituu muksen,
3513: kehitysmaiden enemmistöä ja kaikkein köyhintä
3514: väestönosaa edustavan maaseutuväestön perus- .että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3515: tarpeitten tyydyttämisen hyväksi. Kehitysmai- maatalouteen kohdistuvan kehitysavun
3516: den maaseudun saaminen elinvoimaiseksi on osuuden nostamiseksi Suomen antamas-
3517: edellytys kaikelle muulle kehitykselle. Näin sa kehitysavussa.
3518: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
3519:
3520: Olavi Martikainen Matti Maijala Mauno Manninen
3521: Mikko Jokela Hannu Tenhiälä Mikko Pesälä
3522: Markku Kauppinen Paavo Vesterinen Petter Savola
3523: 1982 vp. 59
3524:
3525: Toivomusaloite n:o 51
3526:
3527:
3528:
3529:
3530: Männistö ym.: Kehitysyhteistyömäärärahojen asteittaisesta lisää-
3531: misestä
3532:
3533:
3534: Eduskunnalle
3535:
3536:
3537: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3538:
3539: SKDL:n eduskuntaryhmä esittää eduskunnan nen loppuun mennessä 1 % :iin bruttokansan-
3540: hyväksyttäväksi toivomuksen, että kehitysyh- tuotteesta. Aloitteessa viitataan myös siihen,
3541: teistyöhön osoitettavia määrärahoja asteittain että yhä tärkeämmäksi tulee myös kehitys-
3542: nostettaisiin niin, että ne olisivat vuoteen yhteistyövarojen kohdentaminen niiden suuruu-
3543: 1985 mennessä 0,7 prosenttia bruttokansan- den rinnalla.
3544: tuotteesta. Näin voitaisiin päästä vuosikymme-
3545:
3546:
3547:
3548:
3549: ALOITTEEN PERUSTELUT
3550:
3551: Syksyllä 1970 Yhdistyneiden Kansakuntien taulu kehitysyhteistyömäärärahojen nostami-
3552: 25. istunnossa Suomi sitoutui nostamaan julki- seksi asteittain 0, 7 % :iin bruttokansantuot-
3553: sen kehitysapunsa 0,7 prosenttiin bruttokansan- teesta vuoteen 1985 mennessä. Näin vuosi-
3554: tuotteesta vuosikymmenen puolimaissa. Muut kymmenen lopulla päästäisiin 1 % :iin, mitä
3555: pohjoismaat ovat jo useita vuosia sitten täyt- lukua ei suinkaan voi pitää kohtuuttomana.
3556: täneet velvoitteen. Ruotsi ja Norja antavat Tasaisesti edeten kehitysavun tulisi vuonna
3557: kehitysyhteistyöhön jo lähes prosentin brutto- 1983 olla 0,45 % ja seuraavana vuonna 0,58
3558: kansantuotteestaan. Suomen julkinen kehitys- %. Vaidontaloudellisia tai maksutasesyitä aika-
3559: apu sen sijaan jää vuoden 1982 tulo- ja meno- taulun hidastamiseksi ei ole olemassa.
3560: arviossa edelleen vain 0,32 prosenttiin. Kehitysyhteistyön lisääntyessä entistä tärke-
3561: Kehitysyhteistyö on osa ulkopolitiikkaa. ämmäksi tulevat niiden maiden valinta, joiden
3562: Sitoumuksen täyttämättä jättäminen usean vuo- kanssa ensisijaisesti ollaan yhteistyössä, sekä ne
3563: den ajan on omiaan heikentämään maamme perusteet, joilla kohteet valitaan. On näet
3564: ulkopolitiikan uskottavuutta. entistä enemmän ilmennyt pyrkimystä valjastaa
3565: Kehitysyhteistyö on samalla myös työtä rau- kehitysyhteistyö palvelemaan puhtaasti yritys-
3566: han hyväksi. Rauhanomaisen kehityksen jatku- ten vientitoimintaa, jolloin kehitysyhteistyö uh-
3567: minen maailmassa edellyttää vauraiden ja köy- kaa muuttua pelkäsi vientitueksi. Eri yhteyk-
3568: hien maiden välisen elintasokuilun kaventa- sissä olemmekin korostaneet kehitysyhteistyön
3569: mista. Osana tässä ja välttämättömänä osana sisällön merkitystä (esim. raha-asia-aloite n :o
3570: on se, että teollistuneet maat tinkimättä täyttä- 365/1981 vp.). Tässä sisältöön ei perusteelli-
3571: vät velvoitteet, joihin ne ovat kansainvälisissä semmin kajota.
3572: elimissä sitoutuneet. Ehdotamme SKDL:n eduskuntaryhmän kan-
3573: tana eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3574: Maamme julkinen kehitysapu olisikin nope-
3575: asti nostettava sitoumuksen mukaiselle tasolle. että hallitus hyväksyisi sitovan aika-
3576: Hallituksen olisi siksi hyväksyttävä sitova aika- taulun, jonka mukaan valtion tulo- ja
3577: 60 Toivomusaloite n:o 51
3578:
3579:
3580: menoarvzotssa kehitysyhteistyöhön osoi- edellyttämään OJ prosenttiin brutto-
3581: tetut määrärahat asteittain nostetaan kansantuotteesta.
3582: vuoteen 1985 mennessä sitoumustemme
3583: Helsingissä 12 päivänä helmikuu ta 1982
3584:
3585: Lauha Männistö Matti Järvenpää Mikko Ekorre
3586: Jarmo Wahlström Kauko Tamminen Arvo Kemppainen
3587: Helvi Niskanen Aulis Juvela Kati Peltola
3588: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
3589: Terho Pursiainen Unto Ruotsalainen Aarne Saarinen
3590: 1.-C. Björklund Heli Astala Niilo Koskenniemi
3591: Pauli Uitto
3592: 1982 rd. 61
3593:
3594: Hemställningsmotion nr 52
3595:
3596:
3597:
3598:
3599: Söderman m.fl.: Om lagstiftning som förhindrar investeringar
3600: i Sydafrika
3601:
3602:
3603: Till Riksdagen
3604:
3605: ApartheidpoHtiken i Sydafrika och landets utgör ett skäl att i brådskande ordning följa
3606: illegala ockupation av Namibia fortsätter utan FN:s och de nordiska utrikesministrarnas re-
3607: garantier för en positiv utveckling. Som ett kommendationer och i likhet med Sverige för-
3608: led i FN:s strävanden att beivra de kränk- bjuda nya investeringar. En dylik åtgärd är
3609: ningar av intemationell rätt och moral som nu lätt att genomföra och skulle förhindra en
3610: Sydafrika fortsättningsvis gör sig skyldig till ökning av investeringsverksamheten i fram-
3611: har generalförsamlingen godkänt resolutioner tiden. Samtidigt skulle åtgärden bidra tili att
3612: bl.a. om stopp av utländska investeringar och markera Finlands fördömande av Sydafrikas
3613: lån till landet. De nordiska utrikesministrarna politik. Ett nationellt investeringsförbud förut-
3614: har år 1978 godkänt ett program om Syd- sätter inte säkerhetsrådets rbindande sanktions-
3615: afrikapolitiken i vilket bl.a. rekommenderas ett beslut då internationella avtal inte uppställer
3616: stopp för nya investeringar i Sydafrika. förpliktelser att investera i något särskilt land.
3617: I Sverige har år 1979 antagits en lag och Underlåtenhet att följa FN:s rekommenda-
3618: en förordning om förbud mot investeringar i tioner på denna punkt kunde å andra sidan
3619: Sydafrika och Namibia (SFS 1979: 487- väcka pinsam uppmärksambet i anslutning till
3620: 488). Enligt lagen (1 §) får svensk juridisk den studie rörande nyinvesteringar i Sydafrika
3621: person inte mot vederlag förvärva rörelse som som pågått vid FN:s skolnings- och forsk-
3622: drivs i Sydafrika eller Namibia, förvärva aktie ningsinstitut (UNITAR) .
3623: eller andel i sydafrikanskt eller namibiskt Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
3624: företag eller ge sådant företag tillskott av att riksdagen ville besluta hemställa
3625: pengar eller kredit med en löptid över två år.
3626: Svensk juridisk person får inte heller genom att regeringen måtte vidta åtgärder
3627: handling eller underlåtenhet bidra till att för att förbjuda nya investeringar i
3628: dylika åtgärder vidtas av utländskt dotterbolag. Sydafrika, antingen genom att föreslå
3629: Norge har medelst regeringsbeslut begränsat särskild lagsti/tning för detta ändamål
3630: kapitalexporten till Sydafrika. Motsvarande eller genom att föreslå komplettering
3631: arrangemang saknas i Finland. av gällande lagstiftning rörande verk-
3632: Den finländska investeringsverksamheten i ställande av sanktioner vidtagna av FN.
3633: Sydafrika torde vara obetydlig. Detta faktum
3634: Helsingfors den 12 februari 1982
3635:
3636: Jacob Söderman Erkki Liikanen Kaarina Suonio
3637: Liisa Jaakonsaari Lasse Lehtinen Peter Muurman
3638: Kaj Bärlund Tarja Halonen 1.-C. Björklund
3639: Jouko Skinnari
3640: 62 1982 vp.
3641:
3642: Toivomusaloite n:o 52 Suomennos
3643:
3644:
3645:
3646:
3647: Söderman yrn.: Sijoitukset Etelä-Afrikkaan estävän lainsäädän-
3648: nön aikaansaamisesta
3649:
3650:
3651: Eduskunnalle
3652:
3653: Etelä-Afrikan apartheid-politiikka ja maan Suomalaisten Etelä"Afrikassa tapahtuva in-
3654: laiton Namibian miehitys jatkuvat ilman että vestointitoiminta lienee vähäistä. Tämä tosiasia
3655: olisi olemassa mitään takeita myönteisestä antaa aiheen kiireellisesti noudattaa YK:n ja
3656: kehityksestä. Eräänä vaiheena YK:n pyrki- pohjoismaiden ulkoministeriöiden suosituksia ja
3657: myksissä torjua niitä kansainvälisen oikeuden Ruotsin tavoin kieltää uudet investoinnit.
3658: ja moraalin loukkauksia, joihin Etelä-Afrikka Tällainen toimenpide on nyt helppo toteuttaa
3659: jatkuvasti on syyllistynyt, yleiskokous on hy- ja se tulisi estämään investointitoiminnan tule-
3660: väksynyt päätöslauselmia mm. maahan tehtä- vaisuudessa. Samalla tämä toimenpide olisi,
3661: vien sijoitusten ja sille annettavien lainojen omiaan korostamaan sitä, että Suomi tuomitsee
3662: lakkauttamisesta. Pohjoismaiden ulkoministerit Etelä-Afrikan. politiikan. Kansallinen investoin-
3663: ovat vuonna 1978 hyväksyneet Etelä-Afrikkaa tikielto ei edellytä turvallisuusneuvoston sito-
3664: koskevan politiikan ohjelman, jossa mm. suo- vaa sanktiopäätöstä, koska kansainväliset sopi-
3665: sitellaan Etelä-Afrikkaan tehtävien uusien sijoi- mukset eivät aseta velvoitteita investoida jo-
3666: tusten lopettamista. honkin tiettyyn maahan. YK:n tätä tarkoitta-
3667: Ruotsissa on vuonna 1979 hyväksytty laki ja van suosituksen Iaiminlyöminen saattaisi herät-
3668: asetus, jotka koskevat Etelä-Afrikkaan ja tää kiusallista huomiota YK:n koulutus- ja
3669: Namibiaan tapahtuvia investointeja (SFS tutkimusinstituutin (UNITAR) Etelä-Afrik-
3670: 1979:487-488). Lain (1 §) mukaan ruotsa- kaan tapahtuvia uusinvestointeja koskevien
3671: lainen oikeushenkilö ei saa harjoittaa vastik- tutkimusten yhteydessä.
3672: keellista liiketoimintaa Etelä-Afrikassa tai Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3673: Namibiassa, hankkia osaketta tai osuutta ete- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3674: läafrikkalaisessa tai namibialaisessa yritykses- muksen,
3675: sä tai luovuttaa tällaiselle yritykselle rahapa-
3676: nosta tai luottoa enemmäksi kuin kahdeksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3677: vuodeksi. Ruotsalainen oikeushenkilö ei myös- Etelä-Afrikkaan tapahtuvien bwestoin-
3678: kään saa toimellaan tai laiminlyönnillään myö- tien kieltämiseksi ;oko ehdottamalla
3679: tävaikuttaa siihen, että ulkomainen tytäryhtiö erityistä lainsäädäntöä tätä tarkoitusta
3680: suorittaa tällaisia toimenpiteitä. Norja on halli- varten tai ehdottamalta voimassa ole-
3681: tuksen päätöksin ·rajoittanut pääoman vientiä van lain täydentämistä, ;oka koskee
3682: Etelä-Afrikkaan. Vastaavanlaisia järjestelyjä ei YK:n hyväksymien sanktioiden täytän-
3683: ole tehty Suomessa. töönpanoa.
3684: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3685:
3686: Jacob Söderman Erkki Liikanen Kaarina Suonio
3687: Liisa Jaakonsaari Lasse Lehtinen. Peter Muurman
3688: Kaj Bärlund Tarja Halonen 1.-C. Björklund
3689: Jouko Skinnari
3690: 1982 vp. 63
3691:
3692: Toivomusaloite n:o .53
3693:
3694:
3695:
3696:
3697: Tuovinen ym.: Niiralan rajanylityspaikan avaamisesta henkilö-
3698: liikenteelle
3699:
3700:
3701: E d u s k u n n alle
3702:
3703: Suomen ja Neuvostoliiton välisen turistilii- kanssa tarjoamat erilaiset reitinvalintavaihto-
3704: kenteen kasvaessa nykyiset rajanylityspaikat ehdot.
3705: eivät tule riittämään. Lisäksi on huomattava, Niiralan raja-aseman tavaraliikenne lähinnä
3706: ettei maittemme välisen rajan keskiosissa ole rautateitse on kasvanut viime vuosina valta-
3707: vielä yhtään rajanylityspaikkaa matkailijoille. vasti. Sen vuosittainen kasvu on ollut 30-
3708: Mielestämme tällaiseksi sopii erinomaisesti Nii- 40 %. Siksi raja-aseman ratapihaa on jouduttu
3709: ralan raja-asema Värtsilän kunnassa. useita kertoja laajentamaan. Suomen puolella
3710: Erityisen suuri merkitys Niiralan avaami- on parannettu myös maantieyhteyksiä ja lisää
3711: sella henkilöliikenteelle olisi Suomen ja Neu- on suunnitteilla. Rautatie ja maantie kulkevat
3712: vostoliiton välisen matkailun kehittämiselle. raja-asemalla rinnakkain, joten tavaraliikennettä
3713: Ainakin silloin, jos olisi mahdollista päästä varten siellä toimivat tulli ja rajavartiosto
3714: Laatokan pohjoispuolitse Sortavalan kautta Pet- voisivat palvella pienin lisäyksin myös henkilö-
3715: roskoihin, tulisi tätä reittiä kulkemaan suuri liikennettä.
3716: osa matkailijoita. Myös Viipuriin, Leningradiin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3717: ja muualle Neuvostoliittoon suuntautuvasta tu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuk-
3718: rismista kulkisi huomattava osa Niiralan kaut- sen,
3719: ta. Tämä koskee nimenomaan Suomen ja
3720: Skandinavian keski- ja pohjoisosien asukkaita. :että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3721: Lisäksi on otettava huomioon Neuvostoliitosta Värtsilän kunnassa olevan Niiralan ra-
3722: Suomeen suuntautuva turismi sekä Niiralan janylityspaikan avaamiseksi myös hen-
3723: yhdessä Vaalimaan, Nuijamaan ja Rajajoosepin kilöliikenteelle.
3724: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3725:
3726: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen Lea Sutinen
3727: Matti Puhakka P. Puhakka Mauri Vänskä
3728: 64 1982 vp.
3729:
3730: Toivomusaloite n:o 54
3731:
3732:
3733:
3734:
3735: Aaltio ym.: Luonnonsuojelua edistäville yhteisöille tehtävien lah-
3736: joitusten verovapaudesta
3737:
3738:
3739: Eduskunnalle
3740:
3741: Eduskunta käsitteli tulo- ja varallisuusvero- suojelua edistävä säätiö on Maailman Luonnon
3742: lain muutosta vuoden 1981 valtiopäivillä. Val- Säätiön Suomen Rahasto. Niin vapaaehtoisilla
3743: tiovarainvaliokunnassa oli voimakkaasti esillä järjestöillä kuin säätiöillä on merkittävä teh-
3744: yleishyödyllisten lahjoitusten piirin laajentami- täväkenttä luonnonsuojelutoiminnan edistämi-
3745: nen. Asian monitahoisuuden johdosta valiokun- sessä. Järjestöjen ja säätiöiden toimintaa ovat
3746: ta päätyi kuitenkin vain lausumaan, jonka mu- kuitenkin haitanneet taloudellisesti varsin ah-
3747: kaan "valiokunta . . . toivoo hallituksen pikai- taat toimintaedellytykset. Valtionapu kattaa
3748: sesti selvittävän, voitaisiinko antajalleen vero- järjestöjen tuloista vain noin neljänneksen.
3749: tuksessa vähennyskelpoisia lahjoituksia saavien Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksyt-
3750: yhteisöjen piiriä laajentaa". ty eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän joh-
3751: Valtioneuvosto on 30. 12. 1981 antanut ase- tokunnassa. ·
3752: tuksen tulo- ja varallisuusveroasetuksen muut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3753: tamisesta (1052/81), jossa mainitut yhteisöt nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3754: rajataan yksinomaan tiedettä ja taidetta edis- muksen,
3755: täviin yhdistyksiin, laitoksiin sekä säätiöihin.
3756: Maamme vapaaehtoisen luonnonsuojelun että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
3757: edistämiseksi toimivat valtakunnalliset luonnon- menpiteisiin luonnonsuojelua edistävien
3758: suojelujärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto järjestöjen ja säätiöiden sisällyttämiseksi
3759: sekä Natur och Miljö. Merkittävin Iuonnon- verovapaiden lahjoitusten piiriin.
3760: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
3761:
3762: Sampsa Aaltio Lauri Impiö Ritva Laurila
3763: Elisabeth Rehn Ben Zyskowicz Urho Pohto
3764: Matti Hakala Antero Juntumaa Heikki Perho
3765: Orvokki Kangas Anneli Kivitie Pertti Salolainen
3766: Erkki Pystynen Pekka Vennamo M.-L. Salminen
3767: Matti Pelttari Alla Jokinen Inger Hirvelä
3768: Jaakko Itälä Anna-Kaarina Louvo Liisa Jaakonsaari
3769: 1982 vp. 65
3770:
3771: Toivomusaloite n:o 55
3772:
3773:
3774:
3775:
3776: Aaltio ym.: Komitean asettamisesta tutkimaan maaseudun
3777: autioitumisen syitä
3778:
3779:
3780: Eduskunnalle
3781:
3782: Viime vuosina syntyneistä lapsista syntyi vil- Koska kysymyksessä on valtakunnan tule-
3783: jelijäperheisiin vuosittain 1 500-2 000 lasta eli vaisuuden kannalta huolestuttava pulma, olisi-
3784: vajaat 3 prosenttia syntyneitten lasten luku- kin asian kaikinpuoliseksi selvittämiseksi pe-
3785: määrästä. Jos syntyväisyys viljelijäperheissä oli- rustettava komitea tutkimaan tällaiseen kehi-
3786: si samaa luokkaa kuin keskimäärin koko maas- tykseen johtaneita syitä ja tekemään esityksiä
3787: sa, pitäisi tämän prosenttimäärän olla kymmen- tilanteen parantamiseksi.
3788: kunta prosenttia eli saman kuin viljelijäväes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3789: tön osuuden koko väestöstä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3790: Suurelta osalta syy tällaiseen kehitykseen muksen,
3791: on siinä, että maassamme on suuri määrä poi-
3792: kamiesisäntiä, jotka syystä tai toisesta eivät ole että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3793: saaneet emäntää itselleen. Tällaiseen kehityk- komitean asettamiseksi tutkimaan maa-
3794: seen johtaneita syitä ja keinoja tilanteen pa- seudun autioitumisen ;a ukkoutumisen
3795: rantamiseksi ei tiettävästi ole tarkemmin tut- syitä ;a tekemään esityksiä tarpeelli-
3796: kittu. siksi toimenpiteiksi.
3797: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3798:
3799: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Unto Ruotsalainen
3800: Tauno Valo Mauri Vänskä Veikko Pihlajamäki
3801: Timo Ihamäki Mikko Pesälä Orvokki Kangas
3802: 66 ,1982. vp.
3803:
3804: Toivomusaloite n:o 56
3805:
3806:
3807:
3808:
3809: Aaltone11 ym.: ~Invalidien autojen verotuksellisen kohtelun lie-
3810: ventä~isestii ...
3811:
3812:
3813:
3814: Ed u s k.u n n a:ll e
3815:
3816: .. · Vammaisten · asemaa . tulisi parantaa muun jälkikäteen. hakemuksesta palauttaa tiettyjen. pe-
3817: ohella .· verotuksellisin keinoin. Erääksi keskei- rusteiden muk;aan polttoaineveroa. Osittain tä·
3818: simmistä verotuksellisista toimenpiteistä muo- mä toteutuu myöntämällä tuloverotuksessa työ-
3819: .dostuu tällöin auto- ja ·polttoaineverotus. !'Jäi- matkavähennys todellisten. autonkäyttökustan-
3820: ,tä . veroja alentamalla voitaisiin helpottali inva- J1USten perusteella. · Tämä etu ei kuitenkaan
3821: lidien mahdollisuutta liikkua., Autoveroa onkin jakaudu tasapuolisesti, . k()ska kai~ki vai:nmai-
3822: alennettu invalidien osalta siten, että he saa- set eivät käytä autoa sa~alla tavoin työniat-
3823: vat autoveron palautuksena. tietyn määrän au~ koihiri. 'Kaikkl. kuitenkin joutuvat vammai~uu
3824: toverosta. Kaikkien 1nviilidien ei kuitenkaan tensa vuoksi käyttäijlään autoa. Tämän vuoksi
3825: ole taloudellisista syistä mahdollista hankkia h,eille .tulisi palauttaa. osa p 0 lttoaineverosta.
3826: .uutta autoa, .joten he joutuvat ostamaan käy- Invalidien .autoveron. palautusta. on·. jossakin
3827: tettyjä. autoja ja· siten suorittamaan tässä yh- määrin viime. vuosina korotettU,· mutta .koro-
3828: ,teydessä myös . autoveroa. Siten taloudellisesti .tus !cl. ole ·tapahtunut .säännöllisesti vuosittain.
3829: kaikkein heikoimmassa asemassa olevat vam- J{orotus .ei ·nwösk~än ol,e ollut]iit~ävä~ Siten
3830: maiset eivä( saa käytännössä helpotusta veron- invalidien maksettavaksi jäa useimpien auto-
3831: alennuksen muodossa eli sitä yhteiskunnan tu- merkkien osalta edelleen autoveroa, minkä li-
3832: kea, minkä muut vammaiset saavat. Tämän saksi; he· siis ma~savat .täyd~ polttöllitieveron.
3833: vuoksi olisikin selvitettävä mahdollisuudet, voi- Tätä ei voida pitää perusteltuna.
3834: daanko autoveron palautus ulottaa koskemaan Edellä olevan perusteella, ehdotamme edus-
3835: myös käytettyjä autoja. · .• kunnan hyvaksyttäväksi toivomuksen,
3836: Merkittävin vammaisten verojen huojennus
3837: tapahtuisi, jos voitaisiin alentaa invalidien käyt- että hallitus ·ryhtyisi pikaisesti toi-
3838: tämän auton polttoaineveroa. Käytännössä tämä menpiteisiin, ioilla invalidien autoveron
3839: kuitenkin saattaisi muodostua vaikeaksi, kos- palautus voitaisiin toteuttaa täysimää-
3840: ka ei voida ajatella voimaan kaksihintajärjes- räisenä ja palautuksen määrää vuosit-
3841: telmää, jonka perusteella invalidit saisivat suo- tain tarkistaa vähintään inflaatiota vas-
3842: raan ostaa polttoainetta alhaisempaan hintaan taavasti, ja että selvitettäisiin mahdol-
3843: kuin muut auton käyttäjät. Jos polttoaineve- lisuudet palauttaa invalideille osa hei-
3844: roa halutaan invalidien osalta alentaa, olisikin dän maksamastaan polttoaineverosta.
3845: luotava järjestelmä, jossa invalidille voitaisiin
3846: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3847:
3848: Markus Aaltonen Juhani Raudasoja Eino Loikkanen
3849: Olli Helminen Jouko Skinnari Matti Luttinen
3850: Lasse Lehtinen Eino Grönholm Aimo Ajo
3851: 1982 vp. 67
3852:
3853: Toivomusaloite n:o 57
3854:
3855:
3856:
3857:
3858: Astala ym.: Työllistämistukimuotoja käyttäen hoidettujen julki-
3859: sen alan tehtävien vakinaistamisesta
3860:
3861:
3862: Eduskunnalle
3863:
3864: Kunnallistalouden järjestelyasiakirja on ra- tävä. Toiseksi tilapäisyyteen pohjautuva jär-
3865: joittanut kuntien henkilöstön kasvua. Heikon jestelmä ei ole omiaan edistämään tehtävien
3866: työllisyystilanteen vuoksi käytössä oleva työllis- parasta mahdollista hoitoa. Ja kolmanneksi työ-
3867: tämistukijärjestelmä on tarjonnut mahdolli- voimahallinnon voimavaroja ei voida suunnata
3868: suuden hoitaa kuntien kannalta tarpeellisia ja työllistämiseen, kun ne sidotaan näihin tehtä-
3869: välttämättömiäkin tehtäviä tilapäisin voimin. viin.
3870: Yleisemminkin on julkisella lohkolla esiintynyt Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
3871: perusteetonta pyrkimystä rajoittaa uuden henki- toivomuksen,
3872: löstön ottamista, mistä aiheutunut henkilöstön
3873: puute on purkautunut tilapäisen työvoiman että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
3874: käyttönä. vakinaistettaisiin ne tehtävät, joita jul-
3875: Kun julkisella lohkolla teetetään eri työlli- kisella lohkolla hoidetaan eri työllistä-
3876: syystukimuotoja käyttäen töitä, jotka sen mistukimuotoja käyttäen, mutta jotka
3877: muussa tapauksessa olisi itse järj-estettävä, on muutoinkin olisi joka tapauksessa hoi-
3878: tästä seurauksena useita haittoja. Ensinnäkin dettava.
3879: työntekijälle tällainen työsuhde on epämiellyt-
3880: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
3881:
3882: Heli Astala Juhani Vähäkangas Anna-Liisa Jokinen
3883: Mikko Ekorre Pauli Uitto Kati Peltola
3884: Niilo Koskenniemi Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja
3885: Inger Hirvelä Arvo Kemppainen Lauha Männistö
3886: Aulis Juvela I.-C. Björklund V. J. Rytkönen
3887: Helvi Niskanen
3888: 68 1982 vp.
3889:
3890: Toivomusaloite n:o 58
3891:
3892:
3893:
3894:
3895: Astala ym.: Valtion Raision virastotalon rakentamisen kiirehti-
3896: misestä
3897:
3898:
3899: Eduskunnalle
3900:
3901: Raision kaupunki on kehittynyt läntisen - poliisin ja nimismiehen osalta tilantarve
3902: Turun seudun keskukseksi. Sen väestöllinen ja noin 1 000 m2•
3903: teollinen kehitys on ollut maakunnan nopeinta. Edellä esitetyn mukaisesti tulisi Raision val-
3904: Se on tuonut mukanaan myös määrätyn kehi- tion virastotaloon varata tiloja yhteensä noin
3905: tysvastuun. 2 500 m2 • Rakennusoikeudeksi muutettuna tä-
3906: Raisiolaiset eivät voi saada useita välttä- mä tarkoittaa noin 3 000 krs-m2 • Raision kåu-
3907: mättömiä palveluja kotikaupungistaan, koska pungintalon rakennuskustannuksiin vertaamalla
3908: Raision osalta eräät virastot sijaitsevat Turun hankkeen kokonaiskustannukseksi muodostuu
3909: kaupungissa. Toisaalta valtion ylläpitämät pal- noin 7,4 miljoonaa markkaa. Raision kaupunki
3910: velut Raisiossa sijaitsevat hajallaan eri puolilla on varannut virastotalolle uuden kaupungin-
3911: kaupunkia. Turussa sijaitsevien vero- ja työ- talon välittömästä läheisyydestä hallinto-
3912: voimatoimistojen siirtymisestä Raisioon on ole- keskusalueen korttelin n:o 3014 tontin n:o 3,
3913: massa jo päätös. jonka rakennusoikeus on 6 000 m2 • Alueen
3914: Valtiovarainministeriö on hyväksynyt Turun asemakaava on vahvistettu 5. 10. 1979. Ra-
3915: ja Porin läänissä kolme uutta virastotalohan- kennuksen yleispiirustukset ovat valmiina.
3916: ketta, nimittäin Turkuun, Raisioon ja Rau- Hallintokeskusalueen kunnallistekniikan smm-
3917: malle. Viisivuotisinvestointisuunnitelmaan ei nittelussa ja toteutuksessa on huomioitu mm.
3918: näitä kohteita kuitenkaan ole sisällytetty. Tällä valtion virastotalon rakentaminen. Rakennus
3919: hetkellä Turun ja Porin läänissä ei ole raken- voidaan liittää kaukolämpöön ja muut kunnal-
3920: teilla yhtään virastotaloa. listekniset työt toteuttaa siten, että rakennus-
3921: Raision virastotaloon tulisi varautua siioitta- työt voidaan tarvittaessa aloittaa välittcömästi.
3922: maan ainakin seuraavat toiminnot oheisine Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3923: tilan tarpeineen: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3924: - verotoimiston tilantarve noin 580 m2 • muksen,
3925: Veropiiriin tulisi kuulumaan Raisio, Lemu,
3926: Masku, Rusko ja Vahto. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3927: - kansaneläkelaitoksen tilantarve noin 320 valtion Raision virastotalon rakentami-
3928: mz sen kiirehtimiseksi.
3929: - postin, puhelimen, lennättimen tilantarve
3930: noin 600 m2
3931: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3932:
3933: Heli Astala Paula Eenilä
3934: Mikko Rönnholm Ensio Laine
3935: Anna-Liisa Jokinen
3936: 1982 vp. 69
3937:
3938: Toivomusaloite n:o 59
3939:
3940:
3941:
3942:
3943: Breilin ym.: Asuntotuotannon voimavarojen lisäämisestä
3944:
3945:
3946:
3947: Eduskunnalle
3948:
3949: Viimeisten viiden vuoden aikana asuntohal- Eduskunnan tulo- ja menoarviokäsittelyn yh-
3950: linnon kokonaismäärärahat ovat supistuneet teydessä päättämät valtion lainoittaman asunto-
3951: valtion tulo- ja menoarviossa reaalisesti lähes tuotannon tavoitteet ovat jääneet viime vuosi-
3952: 17 prosenttia ja tuotantomäärärahat noin 23 na toteutumatta, koska valtioneuvoston esityk-
3953: prosenttia. Valtion nettorahavirta, jolla tarkoi- sessä ei ole otettu huomioon täysimääräisenä
3954: tetaan budjetissa esitettyä määrärahojen ja van- rakennuskustannusten nousua. Tätä asiantilaa
3955: hoista lainoista saatavien lyhennysten ja kor- on pidettävä päätöksenteon kannalta ongelmal-
3956: kojen erotusta, on supistunut samanaikaisesti lisena.
3957: kolmanneksen. Valtion lainoittamien uusien Samaan aikaan kun lainoitusta asuntojen uus-
3958: asuntojen tuotanto on alentunut yli 10 000 tuotantoon on vähetmetty, ovat vuokra-asunto-
3959: asunnolla. jonot kasvaneet ja omaa asuntoaan varten sääs-
3960: Maamme asunto-olot ovat viime vuosina ke- täneet joutuneet kokemaan sen, että jopa lu-
3961: hittyneet keskimäärin kohtuullisesti. Kuitenkin vattu säästötavoite ei ole toteutunut.
3962: keskitason alapuolella oleva usein pieni- tai
3963: keskituloinen väestönosa asuu vielä heikosti. Valtioneuvoston olisikin ryhdyttävä toimen-
3964: Näiden ihmisten asunto-oloja ei voida kohen- piteisiin, joilla asuntorahoitusta voidaan koko-
3965: taa ilman valtion tukea; he eivät kykene hank- naisuudessaan lisätä valtion ja rahalaitosten ta-
3966: kimaan yleisiltä asuntomarkkinoilta tarvettaan holta. Vuoden 1982 aikana on annettava lisä-
3967: vastaavaa asuntoa. Näin voimakkaat määräraho- menoarvio, niin että kuluvana vuonna voidaan
3968: jen supistukset ovat aiheuttaneet vaikeita on- aloittaa kaikkiaan 27 000 arava-asunnon tuot-
3969: gelmia laajalle joukolle kansalaisia. Erityisesti taminen. Vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa
3970: vuokra-asuntokannan ja -tuotannon vähentymi- tulee osoittaa varat vähintään samalle määrälle
3971: nen on ollut pahimpana esteenä asuntopolitii- aloitettavia asuntoja. Nämä rahoitusjärjestelyt
3972: kan harjoittamiselle. Samaan aikaan on kuiten- on voitava tehdä ilman määrärahojen siirtoja
3973: kin valtioneuvoston toimenpitein lisätty yleistä eri vuosina. Samalla on ryhdyttävä toimenpitei-
3974: tukea asunto-olojen kohentamisessa. Tuki on siin, joilla voidaan yhä enemmän raha- ja va-
3975: suuntautunut jo pääosin hyvin asuvien väestö- kuutuslaitosvaroja saattaa asuntotuotannon ra-
3976: ryhmien osaksi. Asumiseen liittyvien verotus- hoittamiseen.
3977: etuoksien kasvu viime vuosina on ollut tästä Valtion lainoittamaa tuotantoa tulisi suun-
3978: osoituksena. Harjoitettu asuntopolitiikka on nata yhä enemmän vuokra-asuntotuotannon
3979: johtanut siihen, että hyvätuloisten ja jo hyvin hyväksi. Olisi myös ryhdyttävä kiireellisiin toi-
3980: asuvien asumistason parantamisedellytyksiä on menpiteisiin tuotantoedellytysten parantamisek-
3981: lisätty, kun toisaalta valtion lainan tarpeessa si sekä kunnille että yleishyödyllisille yhtei-
3982: olevien mahdollisuuksia kohottaa asunto-olo- söille.
3983: jaan on ratkaisevasti kavennettu.
3984: 70 Toivomusaloite n:o 59
3985:
3986:
3987: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ja
3988: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tehokkaisiin toimenpiteisiin asuntotuo-
3989: muksen, tannon voimavarojen lisäämiseksi.
3990: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
3991:
3992: Reino Breilin Aimo Ajo Paula Eenilä
3993: Matti Luttinen Lea Savolainen Tarja Halonen
3994: Hannu Tapiola Kaj Bärlund Mikko Elo
3995: Erkki Liikanen Bror LiUqvist Pirkko Valtonen
3996: Lasse Lehtinen Pertti Hietala Seppo Tikka
3997: Niilo Hämäläinen Helge Siren Sakari Knuuttila
3998: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantala Seija Karkinen
3999: Arvo Salo Eino Loikkanen Risto Tuominen
4000: Jermu Laine Jouko Tuovinen Matti Puhakka
4001: Juhani Raudasoja Saara-Maria Paakkinen Tellervo Koivisto
4002: Eino Grönholm Juhani Surakka Pekka Starast
4003: Peter Muurman Kaarina Suonio Olli Helminen
4004: Mikko Rönnholm Liisa Jaakonsaari Kaisa Raatikainen
4005: Anna-Liisa Piipari
4006: 1?82:.vp.
4007:
4008: Toivomusaloite n:o 60
4009:
4010:
4011:
4012:
4013: ' : ,: • . Elo ym.: .,. Satakunnan· .'osuuden j lisäämisestä asuntolainoituksessa
4014:
4015:
4016: E.d uskonnalle
4017:
4018: ·•.Satakunnan osuus asuntOlainoista ja samalla me:· vanbusvoittoisimpia läänejä ja; entylsesti
4019: lainamääräf. o~at .jatkuvasti .pienentyneet V\10-'. Satakunnassa . ori: väestön keski-ikä erittäin kor-
4020: desta . 1978 lähtien. Kehityksen ··suunta näyt" kea .. Näin ollen Satakunnassa tanrittaisiin mää~
4021: tääkin; maakunnan asunto-olojen. 'kehittämisen rärahoja mm. vanhusten asuntojen rakentä~
4022: kannalta fruolestuttavalta.· Kiintiöfden. jatkuva miseen · ·ja peruskorjaamiseen enemmän kuin
4023: supistuminen viime vuosina ·on kääntänyt asun~ muualla maassamme. Myös Satakunnan .työUi-
4024: totuotanrion varsin jyrkkään laskuun .vaikeut- syystilanne on viime vuosina hälyyttävästi .huo-
4025: taen ja hidastaen asunto-olojen kehittämistä. nontunut, ja tästäkin johtuen olisi toivottavaa,
4026: Asunto-olojen (.asumistason· · .ja asumisväljyr että, asuntomäärärahojen osuus voitaisiin .Sata·
4027: den) saattaminen vastaamaan· edes koko maan kunnassa nostaa ennen vuotta 1978 vallinneelle
4028: keskitasoa edellyttää, että Satakuntaan kohden~ tasolle.
4029: netaan asuntolainoja tulevaisuudessa vähintään · Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus·
4030: väestöosuuden suhteessa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4031: Viime vuosina harjoitetun aluepolitiikan joh-
4032: dosta Satakunnan alueen väestöennusteita on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4033: jatkuvasti· tarkistettu alaspäin ja tästä johtuen Satakunnan osuuden lisäämiseksi asun·
4034: Satakunnan osuus asuntolainoista on pienenty- tohallituksen asuntolainoista,
4035: n~t· Kuitenkin Turun ja Porin lääni on maam-
4036:
4037: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4038:
4039: Mikko Elo Pirkko Valtonen
4040: 72 1982 vp.
4041:
4042: Toivomusaloite n:o 61
4043:
4044:
4045:
4046:
4047: Hakala: Valtion Orimattilan virastotalon laajentamisesta
4048:
4049:
4050: Eduskunnalle
4051:
4052: Orimattilassa st)attseva valtion virastotalo, Valtion virastotalon alkuperäiset suunnitel-
4053: joka on valmistunut vuonna 1971, on toimin- mat olivat 4-kerroksisen mukaiset. Tästä toteu-
4054: tojen laajentumisen johdosta käynyt ahtaaksi. tettiin vain 3 kerrosta. Virastotalon laajenta-
4055: Valtion virastotalossa toimivat verotoimisto, minen rakentamalla siihen neljäs kerros olisi
4056: Kansaneläkelaitoksen piiritoimisto, tuomiokun- teknisesti helppo toteuttaa. Saatava lisätila olisi
4057: nan kanslia, nimismies ja poliisi, posti ja ulos- yhteensä n. 490 m2 •
4058: ottoapulaisten toimisto. Lisäksi virastotalossa Orimattilassa sijaitseva valtion virastotalo
4059: pidetään tuomiokunnan käräjät. Tilanahtaudes- palvelee Orimattilan kunnan alueen lisäksi
4060: ta ovat erityisesti kärsineet tuomiokunta ja myös useita lähikuntia, mm. Artjärveä, Myrs-
4061: työvoimatoimisto niin, että työvoimatoimisto kylää, Pukkilaa ja eräiltä osin Mäntsälää ja
4062: on jopa jouduttu siirtämään muualle yksityisil- Askolaa. Kun lisäksi otetaan huomioon Ori-
4063: tä vuokrattuihin tiloihin ja tuomiokunta on mattilan seudun vaikea työllisyystilanne, olisi
4064: joutunut vuokraamaan ulkopuolelta lisätiloja. virastotalon laajennushankkeen toteuttaminen
4065: Lisäksi on parhaillaan selvitettävänä Kansanelä- tärkeää.
4066: kelaitoksen piiritoimiston siirtäminen muualta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4067: vuokrattaviin tiloihin, jotta saataisiin turvatuk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4068: si verotoimiston ja tuomiokunnan toiminnot.
4069: Tämä luonnollisesti aiheuttaa toimintojen kan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4070: nalta vaikeuksia. Laaditun selvityksen mukaan menpiteisiin Orimattilassa siiaitseva11
4071: virastotalossa toimivien laitosten lisätilantarve valtion virastotalon laaientamiseksi.
4072: on 500m2•
4073: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
4074:
4075: Matti Hakala
4076: 1982 vp. 73
4077:
4078: Toivomusaloite tt:o 62
4079:
4080:
4081:
4082:
4083: Hautala ym.: Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen yritysten in-
4084: vestointien vapaasta poisto-oikeudesta ja hankintavarauksen
4085: tekemisestä
4086:
4087:
4088: Eduskunnalle
4089:
4090: Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityk- Lakiesitys asettaakin yritykset eriarvoiseen
4091: sen, jossa esitetään myönnettäväksi teollisuus- asemaan. Tämä tulee varmasti lamaannutta-
4092: rakennusten ja niissä käytettävien uusien ko- maan yritysintoa huonomman kohtelun alaisek-
4093: neiden ja laitteiden hakintamenoista vapaa si jäävien yritysten piirissä. Näin ollen myös
4094: poisto-oikeus. Lisäksi siinä ehdotetaan mah- ammattimaista kuorma-autoliikennettä harjoit-
4095: dollisuutta vähentää kehitysalueella hankinta- tavien yritysten tulisi saada investointiensa va-
4096: menon määräinen hankintavaraus jo rakennus- paa poisto-oikeus sekä mahdollisuus tehdä han-
4097: ten sekä koneiden rakentamis- ja tilausaikana. kintavaraus jo investointien hankinta- ja tilaus-
4098: Hallituksen esityksellä on myönteistä merki- aikana.
4099: tystä laman kourissa kamppailevalle teollisuu- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
4100: delle. Lakiesitys koskee kuitenkin vain teollisia dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4101: investointeja. Mm. ammattimaista kuorma-auto- muksen,
4102: liikennettä harjoittavat yritykset on jätetty laki-
4103: esityksen ulkopuolelle. Kuitenkin nekin ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
4104: rinnastettavissa PKT-yrityksiin, kun esim. in- jotta ammattimaista kuorma-autoliiken-
4105: vestointien markkamääriä verrataan toisiinsa. nettä harjoittavien yritysten investoin-
4106: Saattaahan yhden täysperävaunuyhdistelmän neille myönnettäisiin vapaa poisto-
4107: hinta lisälaitteineen lähennellä yhtä miljoonaa oikeus sekä mahdollisuus tehdä inves-
4108: markkaa.
4109: tointien hankintavaraus jo investointien
4110: rakentamis- ja tilausaikana.
4111: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
4112:
4113: Sauli Hautala Antero Juntumaa Erkki Korhonen
4114: Jorma Fred Olavi Ronkainen Esko Almgren
4115: Väinö Rautiainen Impi Muroma
4116:
4117:
4118:
4119:
4120: 10 08820018C
4121: 74 l~SZ:vp.
4122:
4123:
4124: Toivomusaloite n:o 63 : ; ' ... _.·:·. ;:..
4125:
4126:
4127:
4128:
4129: ··Hautala ym.: Esityksen antamisesta laiksi maksullisten osake-
4130: antien· verQvapaudesta
4131:
4132:
4133: Eduskunnalle
4134:
4135: Elinkeinoelämän eräs ongelma on paaomien olisivat kuitenkin erittäin tarpeellisia. Kun
4136: puute; Tämä·· estää suorittamasta sellaisiakin maksulliset osakeannit saatetaan verottomiksi,
4137: investointeja, jotka .olisivat välttämättömiä ja yhtiöt voivat toteuttaa maksullisen osakeannlll.;
4138: taloudellisesti kannattavia. Investointitoimin- vaikka osakkeiden kurssi olisi nimellisarv:ossa 1
4139: nan vilkastuminen eri heijastusvaikutuksineen jopa allekin, koska veroton osake saattaa olla
4140: helpottaisi merkittävästi vaikeata työllisyysti- jopa 30---,50 % arvokkaampi kuin verollil:len
4141: lannetta. Elinkeinoelämän pääomahuoltoa voi" vanha osake. Uudet maksulliset osakkeet tuli·
4142: taisiin huomattavasti parantaa sallimalla yri- sivat siis erittäin halutuiksi.
4143: tyksille mahdollisuus laskea liikkeelle. verova· 3. Vuosina 1957 ja 1967 devalvaation avul-
4144: paita osakkeita. Lakiesitys tästä voisi nouda- la toteutetut talouden elvytykset · ·ovat johta-
4145: tella seuraavia yleisiä suuntaviivoja: neet varsin samanlaisiin seurauksiin osakekurs-
4146: 1. Verottomuus olisi saatettava voimaan sien kehityksessä. Ilmaisilla osakeanneilla ja
4147: mahdollisimman pian ja sen tulisi kestää vä· yhtiöiden tuottoisaa toimintaa mainostamalla
4148: hintään viisi vuotta. osakkeiden hinnat on saatu devalvaation jäl~.
4149: 2. Maksutlisessa osakeannissa merkitty osa- keen rajusti nousemaan, ja huippu on saavu-
4150: ke tulisi saattaa vähintään viideksi vuodeksi tettu 3-4 vuoden kuluttua. Sitten on seu-.
4151: verottomaksi, ja verottomuus olisi syytä rajoit- rannut lasku, ja monelle säästäjälle on aiheutu-
4152: taa koskemaan vain osakkeen alkumerkitsijää, nut huomattavia taloudellisia tappioita jyrkistä
4153: jolloin keinottelu voidaan estää. Näin myös kurssivaihteluista. Edellisillä kerroilla ei ole mi-
4154: pysyisivät osakekaupassa vaihdettavat osakesar- tenkään edes yritetty ohjailla niitä vaikutuk-
4155: jat yhtenäisinä eikä aiheutettaisi verottomien sia, joita elvytyksellä on osakekursseihin, ja
4156: vaihdon mukanaan tuomaa sekaannusta. Verot- näin huomattava osa· talouden elvytyksen hyö-
4157: tomuus siis päättyisi, jos merkitsijä myisi osak- dystä on ohjautunut aivan muille kuin niille,
4158: keet ennen kuin viisi vuotta on kulunut um- jotka ovat tehneet uhrauksia~ Verottomuudella
4159: peen. saavutetaan seuraavat ohjailuvaikutukset:
4160: 3. Verottomuus voidaan käytännössä toteut- 3. 1. Ilmaisantien osuus vähenee ja
4161: taa liittämällä uusiin maksullisiin osakkeisiin maksullisten osakeantien osuus vastaa·
4162: viiden vuoden verottomuuskupongit, joissa on vasti lisääntyy; rahoitustuki tehostuu.
4163: merkitsiiän nimi ja henkilötunnus. 3. 2. Kun osakkeiden kysynnän taas
4164: vilkastuttua tarjolla on runsaasti edul-
4165: 4. Valtioneuvoston luvalla emissiokurssi voi- lisia maksullisia uusia osakkeita, osake-
4166: si olla myös alle 100 %, esim. 80-100 %. kurssit eivät kohoa epäterveen rajusti,
4167: Aloitteen perusteluiksi voidaan esittää vielä ja näin voidaan vähentää tappiota tuot-
4168: seuraavaa: tavia sijoituksia.
4169: 1. Aloitteen tarkoittama toimi ei rasita val- 4. Osakesäästämistä hallitusti lisäämällä tue-
4170: tiontaloutta, koska kyseessä on oikeastaan tal- taan kansakuntaa vahvistavaa yhteiskuntakehi-
4171: letustoiminnan erityismuoto. tystä, kun tuotantopääoman omistuspohjaa voi-
4172: 2. Osakekurssit ovat niin alhaalla, että yri- daan merkittävästi laajentaa ja voidaan todella
4173: tykset eivät ilman lisäkiihokkeita ja tukitoimia tehokkaasti jarruttaa omistuksen keskittymis-
4174: voi toteuttaa vielä pitkiin aikoihin maksullisia tä, josta viime aikoina on ollut merkkejä ha-
4175: osakeanteja, jotka talouden elpymisen vuoksi vaittavissa. Näin voidaan myös varmistaa, että
4176: Toivomu~oite n:o 6.3 75
4177:
4178: palkkatulojen rinnalla yhä suurempi osa tuot- 6. Aloitteen toteutuminen . poistatsl. kaksin·
4179: tavuuden noususta tulee yhä laajemman kan- kertaisen verotuksen osinkotulojen osalta.
4180: sanosan hyväksi pääomatuloina. Näin voidaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus·
4181: merkittävällä tavalla vahvistaa tuotantoelämäm- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4182: me henkistä pohjaa: tuottavuus tulee koko
4183: kansan huolenpidon kohteeksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4184: 5 .. Aloite on reaalinen toimi säästäjän ase· lakiesityksen antamiseksi maksullisten
4185: mari parantamiseksi ja säästämisen rohkaisemi- osakeantien verovapaudesta.
4186: seksi;
4187: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
4188:
4189: Sauli Hautala Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
4190: Impi Muroma Antero Juntumaa Jorma Fred
4191: Esko Almgren
4192: 76 1982 vp.
4193:
4194: Toivomusaloite n: o 64
4195:
4196:
4197:
4198:
4199: Helminen ym.: Valtion budjettikäytännön ja virastojen toiminta-
4200: suunnittelun muuttamisesta työllisyyden hoitotavoitteita
4201: toteuttaviksi
4202:
4203:
4204: Eduskunnalle
4205:
4206: TalouspolitiikM perustavoitteena tulee olla jettitaloudelle voittamattomia ongelmia. Bud-
4207: työttömyyden mahdollisimman tehokas torjunta jetin laatimisohjeissa on annettava asiaa kos-
4208: ja työn järjestäminen kaikille työhön haluk- kevat tarkemmat ohjeet käytännön esteiden
4209: kaille. Kun yksityinen sektori ei pysty riittä- raivaamiseksi uudelleensovellutuksen tieltä.
4210: västi työllistämään, on töitä järjestettävä julki- Julkisen sektorin eri alueilla ongelmat ovat
4211: sen sektorin piirissä. Samalla kun julkisia pal- erilaisia. Yhtäällä ongelmana ovat välttämättö-
4212: veluja kehittämällä työllistetään työnhakijoita, mäksi todetun palvelutuotannon riittämättömät
4213: vilkastutetaan myös yksityisen sektorin kysyn- määrärahat ja henkilökunnan puute ja toisaalla
4214: tää ja parannetaan muutenkin yritysten toi- ongelmana saattaa olla koneellistamisen ja auto-
4215: mintaedellytyksiä. Työttömien määrän vähene- matisoinnin aiheuttama henkilökunnan supista-
4216: minen ja vapaana olevien tuotantoresurssien minen ja investointimenojen kasvu. Ongelmaksi
4217: käyttöönotto lisäävät myös valtion verotuloja koetaan myös julkisen sektorin tehtävien siir-
4218: ja vähentävät menoja ilman veroasteen tai lai- täminen yksityisille lisäämällä urakointia ja
4219: nanoton tason korottamista. palvelujen ostoja yrityksiltä tehtävissä, jotka
4220: Täystyöllisyyteen tähtäävän perustavoitteen aiemmin on hoidettu viraston tai laitoksen toi-
4221: ohella talouspolitiikan tavoitteena tulee olla mesta. Liikenneministeriön hallinnonalalla työn-
4222: julkisen paivelutuotannon määrällinen ja laadul- tekijöiden määrä väheni 1970-luvulla kymme-
4223: linen kehittäminen taloudellisesti ja tuotta- nellätuhannella (n. 88 OOO:een v. 1979).
4224: vasti tarpeetonta byrokratiaa vähentäen ja Vähennyksestä osa on johtunut tehtäväraken-
4225: turhia työvaiheita karsien. Näin turvataan teen muutoksesta ja tehtävien siirrosta muualle.
4226: käytettävissä olevien niukkojen budjettivarojen Huomattava osa vähennyksestä on aiheutunut
4227: riittäminen mahdollisimman moneen kohtee- teknillisestä kehityksestä, koneellistamisesta ja
4228: seen, ensisijaisesti lasten päivähoidon, koulu- automatisoinnista. Työntekijät ja työntekiiä-
4229: tuksen, terveydenhoidon ja asuntotuotannon järjestöt ovat kokeneet monet muutokset tällä
4230: kehittämiseen. Julkisen palvelutuotannon talou- alueella kielteisinä. Ei voida vaatia, että he
4231: dellisuuden ja tuottavuuden parantaminen on olisivat nähneet tässä sen myönteisen piirteen,
4232: siten nähtävä palvelujen määrän ja laadun ke- että vastaavasti ovat helpottuneet välttämättö-
4233: hittämisvälineenä eikä palvelutuotannon supis- mät henkilökuntalisäykset muilla valtionhallin-
4234: tamisvälineenä, kuten poliittinen oikeisto usein non alueilla ja uuden palvelutuotannon järjes-
4235: esittää. tämisessä.
4236: Julkisen palvelutuotannon oikein suuntaami- Edellä esitetyistä työvoiman kehityspiirteistä
4237: nen ja mitoittaminen ottaen huomioon työllis- ja niiden syistä ei ole käytettävissä riittävästi
4238: tämistavoitteet entistä paremmin edellyttää val- tietoa. Liikenneministeriön olisi tullut laatia
4239: tion budjettimenettelyn uudistamista ja viras- selvityksiä asiasta vastauksena työntekijäjärjes-
4240: tojen ja laitosten toimintasuunnittelun kehittä- töjen kysymyksiin ja huomautuksiin. Riittävää
4241: mistä. Valtionhallinnossa on opittava näke- tietoa ei ole myöskään ongelman luonteesta ja
4242: mään, että välttämättöm1ksi koettujen julkisten eroista liikenneministeriön alaisissa virastoissa
4243: palvelujen ja työttömien työllistäminen ovat ja laitoksissa. Perusteltua olisi, että eri liiken-
4244: periaatteessa toisiaan tukevia tavoitteita, joiden nemuodot olisi asetettava keskinäisessä vertai-
4245: samanaikainen toteuttaminen ei aiheuta bud- lussa samalle lähtöviivalle. Nyt työvoimaa jou-
4246: Toivomusaloite n:o 64 77
4247:
4248: dutaan Valtionrautateillä virhentämään toimin- Tätäkin vaatimusta tulisi vielä tarkastella työl-
4249: nan liikekirjanpidollisen kannattamattomuuden Iistämistavoitteiden kannalta.
4250: ja alijäämän kasvun vuoksi. Rautateiden ra- Valtionrautateillä on korkeatasoinen kone-
4251: kentaminen ja kunnossapito on periaatteessa paja-asiantuntemus ja ammattitaitoista henkilö-
4252: rahoitettava käyttäjiltä perittävin maksuin: kuntaa ·sekä tuotantokapasiteettia. Konepajojen
4253: matkalipuilla ja rahtimaksuilla. Teiden teke- työiiisyyttä voitaisiin parantaa tiivistämäiiä
4254: minen tapahtuu:budjettivaroin eikä sen kannat- yhteistyötä Rautaruukin kanssa sen aloittaessa
4255: tavuutta vaadita. Sama käytäntö vallitsee kana- tuhansien tavaravaunujen tuotannon Neuvosto-
4256: vien osalta. Eräs ratkaisu olisi sisällyttää liiton vientiin. Yhteistyön aikaansaaminen edel-
4257: Valtionrautateiden tulokseen vain varsinaisen lyttää ennakkoluulotonta asian selvittelyä. Tar-
4258: liikenteenhoidon kulut ja tuotot rasittamatta vittaessa tulee olla valmiutta lisätä VR:n ko-
4259: tulosta ratakustannuksilla. Investoinnit rat:tkais- nepajojen organisatorista itsenäisyyttä suhteessa
4260: taisiin liikennetarpeen mukaisesti työllistämis~ Valtionrauta teihin.
4261: velvoitteet huomioon ottaen. Samalla kun ener- Vaidonrautateiden ongelmien ja sen tehtii-
4262: gian säästäminen ja ympäristönsuojelun sekä vien selkiinnyttäminen edellyttää laitoksen
4263: liikenneturvallisuuden vaatimukset edellyttävät kehittämisohjelman käynnistämistä valtioneu-
4264: kiskoliikenteen suosimista, ei voi olla tarkoi- voston toimesta.
4265: tuksenmukaista käyttää sellaisia lyhytnäköisiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4266: taloudellisia kriteereitä, jotka eivät ota huo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4267: mioon lueteltujen tärkeiden tavoitteiden vaati- muksen,
4268: muksia. Edellä esitetty VR:n tuloksen esittä-
4269: mistavan muutos edellyttää VR:n talouslain että hallitus ryhtyisi toim>enpiN:isiin
4270: muuttamista. v·altion budjettikäytännön sekä viras-
4271: Valtionrautateiden tulisi saada myös korvaus tojen ja laitostetz toimintasuunnittelun
4272: yleisistä yhteiskunnallisista syistä ylläpidetystä muuttamiseksi niin, että julkisten pal-
4273: liikenteestä voimassa olevan VR:n talouslain velujen tuotannon kehittäminen näh-
4274: mukaan. Rautatiehallitus esitti viimeksi vuoden dään myös työllistämistavoitteen toteut-
4275: 1982 budjettiin määrärahaa kannattamattoman tajana, ja
4276: paikallisliikenteen yiläpitoon ja kehittämiseen, että hallitus ryhtyisi totinenpiteisiin
4277: mutta määrärahaa ei otettu budjettiin. Nyt Valtionrautateiden talouslain, organi-
4278: jouduttaneen tuota liikennettä voimakkaasti saation ja suunnittelukäytännön muutta-
4279: supistamaan, koska budjetin lausuman mukaan miseksi työllistämistavoitteen entistä
4280: VR:n alijäämää on supistettava 500 milj. mk paremmin huomioon ottavaksi sekä laa-
4281: vuoteen 1991 mennessä. Kaiken kaikkiaan dituttaisi erityisen rautateiden kehittä-
4282: alijäämän supistamistavoite edellyttänee hen- misohjelman aseteltavan komitean tai
4283: kilökunnan vähentämistä parilla tuhannella. toimikunnan toimesta.
4284: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4285:
4286: Olli Helminen Niilo Hämäläinen Markus Aaltonen
4287: Paula Eenilä Peter Muurman Kaj Bärlund
4288: Kaarina Suonio Juhani Surakka Mikko Rönnholm
4289: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Aimo Ajo
4290: Helge Siren Pirjo Ala-Kapee Eino Loikkanen
4291: Lea Savolainen Jouko Skinnari Jacob Söderman
4292: Jermu Laine Lasse Lehtinen Hannu Tapiola
4293: Juhani Raudasoja Reino Breilin Pekka Starast
4294: Eino Grönholm Matti Luttinen Risto Tuominen
4295: Tellervo Koivisto Mikko Elo
4296: 78 1982 vp.
4297:
4298: Toivomusaloite n:o 65
4299:
4300:
4301:
4302:
4303: Hietala ym.: Sairauskulujen vähennysoikeuden lisäämisestä vero-
4304: tuksessa
4305:
4306:
4307: Eduskunnalle
4308:
4309: Sairaudesta aiheutuneiden kulujen vähentä- ta, joka koskettaa kaikkein kipeimmin juuri
4310: minen verotuksessa on vuodelta 1975 tapahtu- sellaisia vähävaraisia verovelvollisia, joilla tai
4311: neen verotuksen osalta sekä sen jälkeen suori- joiden perheessä on ollut verovuoden aikana
4312: tetuissa verotuksissa ollut perheettömän henki- runsaasti sairaudesta aiheutuneita kustannuksia.
4313: lön osalta enintään 800 markkaa ja perheel- Näin ollen olisi em. epäkohta ja epäoikeuden-
4314: lisen osalta 1 600 markkaa sekä kultakin ala- mukaisuus saatava mitä pikimmin korjatuksi.
4315: ikäiseltä lapselta 200 markkaa vuodessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus·
4316: Sairauskustannukset ovat kuitenkin taksako- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4317: rotusten yms. johdosta kohonneet tänä aikana
4318: varsin huomattavasti. Tästä huolimatta ei vä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi"
4319: hennysten enimmäismääriä ole noin seitsemän menpiteisiin sairaudesta johtuvien kulu·
4320: vuoden aikana lainkaan korotettu siitä huoli- jen vähennysoikeuksien enimmäi$mää-
4321: matta, että monet muut verotuksessa tapah- rien korottamiseksi verotuksessa niin 1
4322:
4323: tuvat vähennykset ovat seuranneet yleisen hin· että ne vastaavat nykyistä hinta- ja .kus-
4324: tatason muutoksia. Sairauskulujen vähennysten tannustasoa verrattuna vuoden 1975
4325: enimmäismäärien pysyttäminen verotuksessa hinta- ja kustannustasoon.
4326: vuosien 1974-75 tasolla on ilmeinen epäkoh-
4327: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4328:
4329: Pertti Hietala Kaisa Raatikainen Bror Lillqvist
4330: Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund Mikko Rönnholm
4331: Olli Helminen Hannu Tapiola
4332: 198.2 vp. 79
4333:
4334: Toivomusaloite n:o 66
4335:
4336:
4337:
4338:
4339: Holvitie: Jäänmurtajakaluston käytöstä aiheutuvien kustannusten
4340: vähentämisestä
4341:
4342:
4343: Eduskunnalle
4344:
4345: Suomalaiset' varustamot ovat investoineet Valtion jäämaksuilla keräämien tulojen
4346: voimakkaasti jäävahvistettuihin ja konetehol- alueellinen jakautuminen v. 1979:
4347: taan suorituskykyisiin aluksiin, jotka tarvitse- Rannikkoalue Jäämaksutulot (mk) %
4348: vat jäänri:mrtajapalveluksia vähemmän kuin
4349: vielä vuosikymmen sitten. Etelä-Suomen ja Perämeri 567 994 5,5
4350: Ruotsin ·välillä liikennöivät matkustaja-autolau- Selkämeri 990 878 9,6
4351: tfl.t eivät lainkaan tarvitse jäänmurtaja-apua, Lounais-Suomi 3 692 4,53 35,7
4352: 'vaan päinvastoin toimivat itse jäähmurtajina Suomenlahti . 5 098 716 49,3
4353: pitäen säännöllisellä liikenteellä väylät avoinna. Yhteensä 10 350 041
4354: Seuraava ta'ulukko osoittaa, että jäänmurtaja~
4355: kalustoa 'käytetään eniten Perämerellä. · Vertailemalla taulukoita toisiinsa: havaitaan
4356: jäänmmtajatoiminnan suoritteiden ja: toiminnas-
4357: Jäänmurtajien toimintapäivät alueittain sekä ta perittyjen maksujen kohdentuvan alueelli-
4358: älueiden · osuus (%) jäänmurtajakapasiteetin sesti aivan päinvastaisella tavalla. Kysymykses-
4359: käytöstä talvella 1978~79: sä on siis huima tulonsiirto, joka toteutetaan
4360: ... mm. perimällä Etelä-Suomen satamiin liiken-
4361: Osuus (%)
4362: nöiviltä aluksilta jäänmurtajapalveluksia tarvit-
4363: kapasiteetin semattomilta .. aluksilta maksuja, joiden tuotto
4364: Toiminta-alue Toimintapäiviä käytöstä käytetään Perämerellä purjehtivien harvojen
4365: Perämeri 541 57,4 alusteh avustamiseen.
4366: Selkämeri 185 9,9 Mikäli jäänmurtajatoiminnan perusteluiksi
4367: Lounais-Suomi 66 4,1 esitetään, kuten yhä enenevässä määrin teh-
4368: Suomenlahti 445 28,5 dään, erinäisiä. suhdanne- ja yhteiskuntapoliit-
4369: tisia tekijöitä, tulee myös muiden. tahojen kuin
4370: merenkulkuelinkeinon osallistua jäänmurtajien
4371: Seuraavasta taulukosta nähdään, miten val- käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
4372: tion jäämaksuilla perityt tulot alueellisesti ja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
4373: kautuvat. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4374: sen,
4375: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4376: miin jäänmurtajakaluston toiminnasta
4377: aiheutuvien kustannusten vähentämisek-
4378: si Perämerellä ja merenkulkuelinkeinon
4379: osalta.
4380: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4381:
4382: Tapio Holvitie
4383: 80 1982 vp.
4384:
4385: Toivomusaloite n:o 67
4386:
4387:
4388:
4389:
4390: Hyrynkangas ym.: Osa-aikatyöjärjestelmän luomisesta julkisen
4391: hallinnon viranhaitijoille
4392:
4393:
4394: Eduskunnalle
4395:
4396: Maatamme vuoden sisällä uhkaavan ennätys- työhön siirtyminen. Halukkaita voisivat olla
4397: työttömyyden lieventämiseksi ei ole odotetta- pienten lasten äidit tai lähellä eläkeikää olevat
4398: vissa radikaaleja työvoimapoliittisia toimenpi- viranhaltijat.
4399: teitä. Työvoimapolitiikan purevuotta vähentä- Jos julkisen hallinnon piirissä viranhaitijois-
4400: vät näkemyserot keinoista, joilla työttömyyttä ta 10 % haluaisi tehdä osa-aikatyötä, tarjou-
4401: tulisi lieventää. tuisi lähes 50 000 uutta työpaikkaa, eivätkä
4402: Osa-aikaisen työvoiman osuus koko maan palkkakustannukset nousisi olennaisesti. Osa-
4403: työllisestä työvoimasta oli vuoden 1979 syk- aikatyön järjestäminen olisi halpa ratkaisu ja
4404: syllä runsaat 7 % eli 162 000 henkilöä, joista se lisäisi yksilön valinnanvapautta.
4405: naisia suurin osa eli 126 000 henkilöä (78 %) . Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4406: Osa-aikatyön käytön edellytys on, että osa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4407: aikaisiin tehtäviin otetaan henkilöitä, jotka itse
4408: ovat halukkaita osa-aikatyöhön. Osa-aikaisen että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
4409: työvoiman käyttö on tähän saakka rajoittunut piteisiin, joilla mahdollistetaan julkisen
4410: pääosin yksityisen sektorin palveluammatteihin. hallinnon viranhaitijoille vapaaehtoi-
4411: Julkisella sektorilla valtion, kuntien ja kuntain- seen, määräaikaiseen osa-aikatyöhön
4412: liittojen viroissa tulisi mahdollistaa kokeilu- siirtyminen.
4413: mielessä määräajaksi vapaaehtoiseen Osa-aika-
4414: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4415:
4416: Helvi Hyrynkangas Impi Muroma Väinö Raudaskoski
4417: Terhi Nieminen-Mäkynen Jorma Fred Hannele Pokka
4418: Jaakko Itälä Kalevi Mattila Lea Sutinen
4419: Ulla Järvilehto
4420: 1982 vp. 81
4421:
4422: Toivomusaloite n:o 68
4423:
4424:
4425:
4426:
4427: Hyrynkangas ym.: Syrjäseutujen kauppapalvelujen turvaamisesta
4428: tukitoimia kehittämällä
4429:
4430:
4431: Eduskunnalle
4432:
4433: Viime vuosina tapahtunut maamme haja- taa, jolloin vähäiset marjaerät on saatu kul-
4434: asutusalueiden väestökato on vaikeuttanut har- jetetuiksi kaupan piiriin.
4435: vaan asuttujen alueiden elintarvikehuollon tur- Myymäläautojen toiminnan turvaamiseksi oli-
4436: vaamista ja saavutettavuutta. Valtiovallan suo- si investointiavustuksia korotettava ja poltto-
4437: rittamat tukitoimenpiteet haja-asutusalueiden aineveroa palautettava samoin kuin linja-auto-
4438: kauppa- ja myymäläautopalvelujen turvaamisek- jen osalta.
4439: si eivät ole riittäviä. Myymäläautopalvelut, joi- Merkittävä osa syrjäseutujen kauppapalvelu-
4440: ta käyttää lähes 300 000 kauppapalvelujen suh- jen ylläpitämisessä on myös kylien viimeisillä
4441: teen heikoimmassa asemassa olevaa asukasta, kaupoilla. Säilyäkseen elinkelpoisena kylä tar-
4442: ovat vaarassa loppua heikon kannattavuuden vitsee kaupan. Nykyisten tukitoimien avulla
4443: vuoksi. Jos myymäläautopalvelut loppuvat, hei- pystytään tällainen kauppa kunnostamaan, mut-
4444: dän kauppamatkansa kasvaa Jyväskylän yliopis- ta tämän lisäksi se tarvitsee toimintatukea. Tä-
4445: tossa suoritetun tutkimuksen mukaan 0,4 kilo- män vuoksi olisi perustettava yksinkertainen,
4446: metristä 7,2 kilometriin. pysyvä toimintatukijärjestelmä, jonka perusteel-
4447: Monet myymäläautokauppiaat ovat tehneet la jokainen kunnostettu kylän viimeinen kaup-
4448: jo lopettamispäätöksen tappiollisen toiminnan pa saa yhtä paljon tukea. Kotiinkuljetustuen
4449: takia. Syy tappiolliseen toimintaan on kustan- yksinkertaistamiseksi pakettiautot olisi otetta-
4450: nusten (kuten palkkojen, polttoaineen, kalus- va investointiavustuksen piiriin.
4451: ton) voimakas kasvu, jota ei voida kompen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
4452: soida myynnin eikä tuottavuuden kasvulla, sillä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4453: haja-asutusalueella asuvien asukkaiden määrä
4454: vähenee ja kotitalouksien etäisyydet pitenevät. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4455: Myös myymäläauton ja sitä hoitavan henkilös- syrjäseutujen kauppapalvelujen turvaa-
4456: tön mahdollisuudet ovat rajalliset. miseksi kehittämällä myymäläautoille ja
4457: Myymäläautot ovat kauppapalvelujen tarjon- kylän viimeisille kaupoille osoitettuja
4458: nan ohessa hoitaneet myös syrjäseuduilta luon- tukitoimia.
4459: nontuotteiden, kuten marjojen, keräilytoimin-
4460: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4461:
4462: Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä Väinö Raudaskoski
4463: Anneli Kivitie Kalevi Mattila Hannele Pokka
4464: Terhi Nieminen-Mäkynen Ulla Järvilehto Lea Sutinen
4465:
4466:
4467:
4468:
4469: 11 088200189C
4470: 82 1982 vp.
4471:
4472: Toivomusaloite n:o 69
4473:
4474:
4475:
4476:
4477: Impiö ym.: Dieselöljyn polttoaineveron poistamisesta ammatti-
4478: maiselta kuorma- ja pakettiautoliikenteeltä
4479:
4480:
4481: Eduskunnalle
4482:
4483: Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kus- ainevero ja sallimalla ammattiliikenteen käyttää
4484: tannukset ovat viime vuosina nousseet varsin polttoaineena kevyttä polttoöljyä voidaan mer-
4485: nopeassa tahdissa. Kuljetusmaksujen kautta kittävästi alentaa kuljetusmaksuihin kohdistu-
4486: kustannuspaineet heijastuvat tuotteiden hintoi- vaa kustannuspainetta. Hyöty tästä kuljetus-
4487: hin lisäten siten inflatorista kehitystä. Kuorma- maksujen korotuspaineen kevennyksestä koi-
4488: autoliikenne on yhteiskunnan kannalta välttä- tuisi koko talouselämämme sekä myös yksityi-
4489: mätön kuljetusmuoto eikä se ole korvattavissa sen kuluttajan hyväksi.
4490: vaikeissakaan kriisitilanteissa kuin vähäisessä Ulkomaanliikenteen osalta on jo edellä mai-
4491: määrin muilla liikennemuodoilla. Tämän vuoksi nittu edistysaskel otettu. Mitä pikimmin kaiva-
4492: olisi erittäin tärkeätä pyrkiä valtiovallan taholta taan samaa ratkaisua kotimaan kuorma-auto-
4493: edistämään ammattimaisen kuorma-autoliiken- liikenteessä mm. laskukauden kilpailukyvyn
4494: teen kustannusten kurissa pysymistä. Viime kä- säilyttämiseksi esim. metsäteollisuuden piirissä,
4495: dessähän kaikki kuljetuskustannusten nousut missä puun kuljettaminen kuorma-autoilla on
4496: maksaa tavallinen kuluttaja ostamiensa tava- merkittävä kustannustekijä.
4497: roiden kohonneissa hinnoissa. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
4498: Polttoainekustannukset ovat jatkuvien hin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4499: nankorotusten myötä nousseet yhdeksi merkit-
4500: tävimmistä kustannustekijöistä ammattimaisessa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
4501: kuorma-autoliikenteessä. Oma osuutensa poltto- menpiteisiin dieselöljyn polttoaineveron
4502: aineen hinnan korkeuteen on dieselöljyn hin- poistamiseksi ammattimaiselta kuorma-
4503: taan sisältyvällä polttoaineverolla, jonka osuus ja pakettiautoliikenteeltä, jolloin se
4504: myyntihinnasta on jatkuvasti kasvanut. Poista- voisi käyttää polttoaineenaan kevyttä
4505: malla ammattimaiselta kuorma-autoliikenteeltä polttoöljyä.
4506: linja-autoliikenteen tapaan dieselöljyn poltto-
4507: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4508:
4509: Lauri Impiö Helge Saarikoski
4510: Matti Viljanen Mauri Vänskä
4511: Tauno Valo
4512: 1982 vp. 83
4513:
4514: Toivomusaloite n:o 70
4515:
4516:
4517:
4518:
4519: Jaakonsaari: Turpeen jatkojalostuslaitoksen perustamisesta Pu-
4520: dasjärvelle
4521:
4522:
4523: Eduskunnalle
4524:
4525: Oulun läänin keskimääräinen työttömyysaste Pudasjärvellä on entytsen laajat turvesuot.
4526: on jo pitkään ollut lähes 10 prosenttia. Useissa Siuruan allasalueella ovat alkaneet toimet tur-
4527: kunnissa työttömyys on noussut jopa yli 20 peen nostamiseksi. Pudasjärven erityisen vai-
4528: prosentin. Pääosa vaikeimmin työttömyydestä kean työllisyystilanteen ja alueen raaka-aine-
4529: kärsivistä kunnista on Iijokialueella. varojen takia olisi erityisen perusteltua perus-
4530: Erityisen vaikeassa asemassa on Pudasjärven taa turpeen jatkojalostuslaitos Pudasjärvelle.
4531: kunta, jonka työttömyyden voittamiseen pitäisi Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
4532: kiinnittää huomiota päätöksenteon kaikilla hyväksyttäväksi toivomuksen,
4533: tasoilla. Mikäli olennaista parannusta Pudas-
4534: järven kunnan työllisyystilanteeseen ei saada, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4535: uhkaa aluetta väestörakenteen lopullisesti vi- turpeen jatkojalostuslaitoksen perusta-
4536: nouttava muuttoliike, minkä jälkeen voimak- miseksi Pudasjärven kuntaan.
4537: kaatkin elvytystoimet voivat valua hukkaan.
4538: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
4539:
4540: Liisa Jaakonsaari
4541: 84 1982 vp.
4542:
4543: Toivomusaloite n:o 71
4544:
4545:
4546:
4547:
4548: Jaakonsaari: Määrärahasta asuntotuotannon lisäämiseksi
4549:
4550:
4551: Eduskunnalle
4552:
4553: Työllisyyserot maan eri osien välillä ovat Asuntotuotantomäärärahojen voimakas lisää-
4554: edelleen varsin suuret. Oulun työvoimapiirin minen parantaisi ratkaisevasti työllisyyttä ja
4555: työttömyysaste on tällä hetkellä 8,2 %, kun se olisi omiaan houkuttelemaan Oulun lääniin
4556: esimerkiksi Helsingissä on noin 2,1 % ja koko teollisuutta ja pysyviä työpaikkoja.
4557: maassa 5,1 %. Korkeimmat työttömyysluvut Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioitta-
4558: nousevat Oulun läänissä yli 20% :n. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4559: Pohjois-Pohjanmaan vaikeita kehitysongelmia
4560: kuvaa se, että valtioneuvosto on nimennyt maa- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
4561: kuntaamme kaksi aluetta, jotka vaativat eri- tyksen riittävän suuren määrärahan ot-
4562: tyisiä kehittämistoimenpiteitä - Iijokilaakson tamisesta lisäyksenä vuoden 1982 tulo-
4563: ja Suomenselän projektialueet. ja menoarvioon asuntotuotantoa varten
4564: Työllisyyden parantumista jarruttaa riittämä- ja ottaisi valtion vuoden 1983 tulo- ja
4565: tön asuntotuotanto, joka on muodostunut eri- menoarvioesitykseen tarpeellisen määrä-
4566: tyisen suureksi ongelmaksi Oulun läänin ete- rahan 25 000 asunnon tuottamiseksi.
4567: läisessä osassa ja Iijokilaaksossa, mitkä alueet
4568: ovat myös voimakkaana jatkuvan Ruotsista pa-
4569: luumuuton kohteita.
4570: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
4571:
4572: Liisa Jaakonsaari
4573: 1982 vp. 85
4574:
4575: Toivomusaloite n:o 72
4576:
4577:
4578:
4579:
4580: Jaatinen ym.: Verotarkastustoimintaa koskevan lainsäädännön
4581: aikaansaamisesta
4582:
4583:
4584: Eduskunnalle
4585:
4586: Verotarkastustoiminta on viime vuosina huo- koineen, ovat toimenpiteet oikeusvaltioon so-
4587: mattavasti tehostunut maassamme. Siltä osin veltumattomia.
4588: kuin tämän seurauksena todelliset vilppitapauk- Koska useimmat verotarkastustoimintaan liit-
4589: set ovat tulleet esille, on toiminnan tehostami- tyvät epäkohdat aiheutuvat siitä, että toimintaa
4590: nen luonnollisesti ollut paikallaan. Toisaalta ei ole säädelty laissa, vaan se on lähinnä hal-
4591: verotarkastustoiminnan luonne on selvästi lintomenettelyä, ehdotamme kunnioittavasti
4592: muuttunut asenteelliseksi siten, että yrittäjiin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4593: kohdistetaan epäluuloja silloinkin, kun tähän
4594: ei ole olemassa perusteltua aihetta. Silloin kun että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
4595: jopa nimettömien ilmiautojen perusteella käyn- menpiteisiin verotarkastustoimintaa kos-
4596: nistetään verovelvollista kuulematta voimak- kevan lainsäädännön aikaansaamiseksi.
4597: kaat toimenpiteet pidätyksineen ja takavarik-
4598: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
4599:
4600: Matti Jaatinen Heikki Perho
4601: 86 1982 vp.
4602:
4603: Toivomusaloite n:o 73
4604:
4605:
4606:
4607:
4608: Anna-Liisa Jokinen ym.: Verovalitusruuhkien purkamisesta
4609:
4610:
4611: Eduskunnalle
4612:
4613: Verovalitusten käsittely maassamme on erit- rusteltuja myös vaikean työllisyystilanteen vuok-
4614: täin pahasti ruuhkautunut. Monissa lääninoi- si. Vaikka verovirkailijoiden määrän lisäämi-
4615: keuksissa valituksen käsittely kestää keskimää- nen ei sinänsä loisi uutta arvoa kansantalou-
4616: rin kolmekin vuotta. Tämä ei voi olla vaaran- dessa, olisi se kuitenkin perusteltua näiden
4617: tamatta vakavalla tavalla kansalaisten oikeus- työpaikkojen edullisuuden ja kansalaisten saa-
4618: turvaa verotuksessa. Valitusten viipyminen joh- mien palvelujen paranemisen vuoksi.
4619: taa myös siihen, että verovelvollinen joutuu Myös hallinnon oikeusturvakomitea, joka hil-
4620: vuosittain uudelleen valittamaan samasta asias- jattain jätti mietintönsä, on tehnyt esityksiä
4621: ta, ja näin käsittelyruuhka entisestään pahenee. verovalitusruuhkien purkamiseksi. Mikäli pai-
4622: Katumaksulain voimaantulo on vaikeuttanut ti- kallisella tasolla lisättäisiin henkilöresursseja,
4623: lannetta entisestään katumaksuvalitusten sitoes- voitaisiin siirtyä käytäntöön, jossa verovelvolli-
4624: sa lääninhallitusten työvoimaa. selle annetaan tilaisuus antaa lausuntonsa vero-
4625: Tilanteen korjaamiseksi vaadittaisiin pikaisia tuksesta ennen kuin se päätetään. Samoin voi-
4626: toimenpiteitä. Ennen kaikkea olisi lisättävä ve- taisiin valitus tutkijalautakuntaan säätää pakol-
4627: rotoimistojen ja lääninhallitusten henkilöresurs- liseksi ja tätä kautta vähentää valituksia lää-
4628: seja. Verotoimistoissa joudutaan veroilmoituk- ninoikeuteen.
4629: set käsittelemään nyt niin pikaisesti, että pa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4630: kosta sattuu virheitä, jotka johtavat valituksiin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4631: Jos verotoimistoilla olisi enemmän työvoimaa,
4632: voisi valitusten määrä ratkaisevasti alentua. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4633: Olemassa olevien ruuhkien purkamiseksi on tarvittavien lainsäädäntötoimenpiteiden
4634: välttämätöntä lisätä myös lääninhallitusten työ- ja henkilöstön palkkaamisen toteuttami-
4635: voimaa. Nämä toimenpiteet ovat erittäin pe- seksi verovalitusruuhkien purkamiseksi.
4636: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4637:
4638: Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä I.-C. Björklund
4639: Juhani Vähäkangas Aulis Juvela Unto Ruotsalainen
4640: M.-L. Salminen Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen
4641: 1982 vp. 87
4642:
4643: Toivomusaloite n:o 74
4644:
4645:
4646:
4647:
4648: Anna-Liisa Jokinen ym.: Vaatetus- ja tekstiilialan viennin tur-
4649: vaamisesta
4650:
4651:
4652: Eduskunnalle
4653:
4654: Vaatetus- ja tekstiilialan työllisyys on jo vuo- hän asiaan tulee kiinnittää vakava huomio.
4655: sia ollut hyvin epävarmaa, ja jälleen näyttää Maamme vaatetus- ja tekstiiliteollisuus on voi-
4656: tilanne heikentyvän. Suomalaisten tuotteiden nut toimia nimenomaan sosialistisiin maihin
4657: korkea tasokaan ei auta tämän alan kannalta suuntautuvan kaupan avulla. Toisaalta halpa-
4658: tärkeässä itäviennissä, jota jatkuvasti rajoittaa tuonti on samanaikaisesti heikentänyt kilpailua
4659: se tosiasia, että riittävästi tuontia ei ole löy- omassa maassamme. Tämä puolestaan on joh-
4660: detty. tanut siihen, että näiden alojen teollisuus on
4661: Tekstiili- ja vaatetusalalla on viennin jatku- entistä enemmän riippuvainen Neuvostoliiton
4662: misessa kysymys tuhansien ihmisten työpaikois- ja muiden sosialististen maiden kanssa aikaan-
4663: ta. Siitä syystä tämän alan vientiin tulisi kiin- saaduista sopimuksista.
4664: nittää aivan erityistä huomiota, kun ulkomaan- Viennin heikkeneminen ja varsinkin sen py-
4665: kaupastamme neuvotellaan ja päätetään. sähtyminen merkitsisi suoranaista katastrofia ja
4666: Metalliteollisuuden ja laivanrakennusalan tuhansia · työttömiä lisää. Koska vaatetus- ja
4667: vientimme on neuvotteluissa ensimmäisellä ti- tekstiiliala on hyvin työvaltainen, on sen työl-
4668: lalla ia viimeaikaiset sopimukset ovat merkin- lisyyden turvaaminen äärimmäisen tärkeää,
4669: neet hyvää työllisyyttä alalle. Mutta myös mui- jotta työttömyysluvut voidaan pitää kurissa.
4670: den alojen työllisyyden turvaaminen on tuiki Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
4671: tärkeä asia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4672: Neuvostoliittoon ja sosialistisiin maihin on
4673: viime vuosina toimitettu runsaasti tekstiili- ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4674: vaatetusalan tuotteita, mutta viennin jatkuvuut- menpiteisiin vaatetus- ja tekstiilialan
4675: ta ei kuitenkaan ole saatu turvatuksi. Siksi tä- viennin turvaamiseksi.
4676: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4677:
4678: Anna-Liisa Jokinen Unto Ruotsalainen Heli Astala
4679: Helvi Niskanen Kati Peltola Vappu Säilynoja
4680: Inger Hirvelä Aulis Juvela Mikko Ekorre
4681: M.-L. Salminen I.-C. Björklund Ensio Laine
4682: V. J. Rytkönen Pauli Uitto
4683: 88 1982 vp.
4684:
4685: Toivomusaloite n:o 75
4686:
4687:
4688:
4689:
4690: Joutsenlahti ym.: Maataloudenharjoittajien erillisverotuksen to-
4691: teuttamisesta
4692:
4693:
4694: Eduskunnalle
4695:
4696: Koska muillakin aviopuolisoilla on voimassa että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
4697: erillisverotus, olisi sama käytäntö saatava myös piteisiin maataloudenharjoittajien erillis-
4698: maataloudenharjoittajien verotusta koskevaksi, verotuksen toteuttamiseksi.
4699: jotta tasa-arvo vallitsisci tässäkin asiassa.
4700: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4701: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4702: muksen,
4703: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4704:
4705: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
4706: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
4707: J. Juhani Kortesalmi
4708: 1982 vp. 89
4709:
4710: Toivomusaloite n:o 76
4711:
4712:
4713:
4714:
4715: Joutsenlahti ym.: Päätoimiseksi katsottavana opiskeluaikana an-
4716: saittujen tulojen vapauttamisesta verosta
4717:
4718:
4719: Eduskunnalle
4720:
4721: Päätoimiseksi katsottavan opiskelun aikana että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
4722: olisi opiskelulle välttämättömien henkilökoh- miin verolainsäädännön muuttamiseksi
4723: taisten ansioiden oltava verottomia. siten, että päätoimiseksi katsottavana
4724: Tällä perusteella ehdotamme kunnioittavasti opiskeluaikana verovelvollisen saama
4725: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, työansio olisi verotonta niiltä osin kuin
4726: sen ei katsota ylittävän verovuoden
4727: aikana opiskeluun käytetyn ajan elin- ja
4728: opintokustannuksia.
4729: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
4730:
4731: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
4732: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
4733:
4734:
4735:
4736:
4737: 12 088200189C
4738: 90 1982 vp.
4739:
4740: Toivomusaloite n:o 77
4741:
4742:
4743:
4744:
4745: Joutsenlahti: Kaikkien sairauskulujen saattamisesta vähennys-
4746: kelpoisiksi verotuksessa
4747:
4748:
4749: Eduskunnalle
4750:
4751: Sairauskulujen verovähennys on pysynyt SMP:n mielestä pitäisi kaikki sairauskulut saa-
4752: vuosikausia samana eli 800 markkana. Tämän da vähennyskelpoisiksi.
4753: johdosta jo noin 600 000 henkilöä on joutunut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4754: jättämään osan sairauskuluista vähentämättä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4755: verotuksessa. Jotta epäkohdasta päästäisiin, sen,
4756: olisi sairauskuluja saatava vähentää huomatta- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
4757: vasti enemmän, sillä sairastaminen ei saisi tul- piteisiin kaikkien sairauskulujen oikeut-
4758: la yksityisen ihmisen taloutta rasittamaan. tamiseksi verovähennyksiin.
4759: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4760:
4761: Anssi Joutsenlahti
4762: 1982 vp. 91
4763:
4764: Toivomusaloite n:o 78
4765:
4766:
4767:
4768:
4769: Joutsenlahti ym.: Invalidiverovähennyksen korottamisesta
4770:
4771:
4772: Eduskunnalle
4773:
4774: Invalideilla on paljon invaliditeettiinsä liitty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4775: viä ongelmia ja taloudellisia vaikeuksia, joihin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4776: he oikeutetusti haluaisivat korjauksia. muksen,
4777: Verotuksessa invalidivähennyksen arvo on
4778: pysynyt vuodesta 1965 lähtien ennallaan ja että hallitus pikaisesti antaisi edus-
4779: 1950-luvun tasosta sen arvo on vain noin kunnalle esityksen verotuksessa myön-
4780: 30 %. Jotta invalidivähennys palautuisi enti- nettävän invalidivähennyksen korotta-
4781: selleen rcaaliarvon mukaan, tulisi se nostaa misesta 6 000 markkaan.
4782: 6 000 markkaan.
4783: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4784:
4785: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
4786: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
4787: 92 1982 vp.
4788:
4789: Toivomusaloite n:o 79
4790:
4791:
4792:
4793:
4794: Joutsenlahti: Virka-asuntoina käytettyjen vanhojen pappiloiden
4795: verotusarvojen alentamisesta pappilakulttuurin säilyttämi-
4796: seksi
4797:
4798:
4799: Eduskunnalle
4800:
4801: Vanhan pappilakulttuurin säilyttämiseksi oli- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
4802: si saatava pappilaissa asuvien pappien korkeita piteisiin pappiloiden asukkaiden asumi-
4803: asumisesta johtuvia verotusarvoja alennettua, sesta johtuvan verotusarvon tuntuvaksi
4804: jotta papeilla olisi paremmat taloudelliset edel- alentamiseksi vanhan pappilakulttuurin
4805: lytykset asua vanhoissa arvokkaissa ja todella säilyttämiseksi.
4806: säilyttämisen arvoisissa pappiloissa.
4807: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4808: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4809: sen,
4810: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4811:
4812: Anssi Joutsenlahti
4813: 1982 vp. 93
4814:
4815: Toivomusaloite n:o 80
4816:
4817:
4818:
4819:
4820: Joutsenlahti ym.: Tuen myöntämisestä vaatetusalan yrittäjille
4821: ulkomaisille messuille osallistumista varten
4822:
4823:
4824: Eduskunnalle
4825:
4826: Vaatetusalan teollisuus työllistää melkoisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4827: työntekijöitä työvoimavaltaisena teollisuuden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4828: harjoittajana. Jotta alan työllisyys turvattaisiin muksen,
4829: ja saataisiin sitä vielä lisättyäkin~ olisi myös
4830: valtiovallan huolehdittava omalta osaltaan, että että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
4831: alan tuotteilla riittäisi menekkiä ulkomaille. piteisiin tukeakseen vaatetusalan yrittä-
4832: Tätä varten tarvittaisiin valtiovallan tukea yrit- jien osallistumista ulkomaisille messuille
4833: täjille, jotka osallistuvat messuille ulkomailla vaatetusalan tuotteiden viennin lisää-
4834: myydäkseen siellä tuotteitaan ulkomaisille osta- miseksi ulkomaille.
4835: jille.
4836: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4837:
4838: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
4839: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
4840: J. Juhani Kortesalmi
4841: 94 1982 vp.
4842:
4843: Toivomusaloite n:o 81
4844:
4845:
4846:
4847:
4848: Joutsenlahti: Kokemäen teollisuuskylän rakentamisesta
4849:
4850:
4851: Eduskunnalle
4852:
4853: Kokemäen teollisuuskylän rakentamista olisi Tulonmuodostus ei ole kehittynyt Koke-
4854: kiirehdittävä ja investointirahaston varoja saa- mäellä läheskään niin hyvin kuin muissa in-
4855: tava kunnan ja yrittäjien käyttöön. vestointirahastolain muutoksen perusteluissa
4856: Hanke on tällä hetkellä Satakunnassa ainoa mainituilla paikkakunnilla. Veroäyrimäärien
4857: hanke, joka on otettu huomioon investointira- vertailuissa äyri/ asukas Riihimäki on parhaalla
4858: hastoa koskevan lain perusteluissa. sijalla ja Kokemäki huonoimmalla.
4859: Kaupungin valmius rakentaa teollisuuskylä Uusia yrittäjiä on tulossa ja he ovat tiedus-
4860: on hyvä. Maa-alue on lähes kokonaan kaupun- telleet kaupungilta teollisuuskylän perustamis-
4861: gin hallussa, kunnallisteknilliset työt on lähes ja rakentamisajankohdan alkua.
4862: kokonaan alueella suoritettu. Alue on kaavoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4863: tettu. Vastaavaa valmiutta ei tarjoa läänin toi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4864: sen teollisuuskylän sijoituspaikka, Loimaa, sen,
4865: vaikka se on asetettu läänin puitteissa etu-
4866: sijalle. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
4867: Työttömyysaste Kokemäellä on korkeampi piteisiin Kokemäen teollisuuskylän ra-
4868: kuin Tampereen työvoimapiirin työttömyysaste kentamiseksi.
4869: keskimäärin.
4870: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
4871:
4872: Anssi Joutsenlahti
4873: 1982 vp. 95
4874:
4875: Toivomusaloite n:o 82
4876:
4877:
4878:
4879:
4880: Joutsenlahti: Parkanon teollisuuskylän rakentamisesta
4881:
4882:
4883: Eduskunnalle
4884:
4885: Teollisuuskylän perustaminen Parkanoen olosuhteet ovat hyvät, kunnallistekniikka on
4886: olisi Parkanon kaupungin elinkeinorakenteen helposti saatavissa ja perusselvitykset kaavoi-
4887: monipuolistamiseksi tarpeen. Teollisuus on ny- tusta varten suoritettu.
4888: kyisellään liian yksipuolista ja siten melko haa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4889: voittuvaa. Työttömyysaste on tällä hetkellä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4890: huomattavasti yli Tampereen työvoimapiirin sen,
4891: keskimääräisen työttömyysasteen. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
4892: Kaupungin hallussa on useita teollisuuskylän piteisiin Parkanon teollisuuskylän ra-
4893: alueeksi sopivia alueita, joissa liikenteelliset kentamiseksi.
4894: Helsingissä 15 päivänä helmikuu ta 1982
4895:
4896: Anssi Joutsenlahti
4897: 96 1982 vp.
4898:
4899: Toivomusaloite n:o 83
4900:
4901:
4902:
4903:
4904: Joutsenlahti: Eduskunnan päätösvallan lisäämisestä päätettäes-
4905: sä uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta
4906:
4907:
4908: Eduskunnalle
4909:
4910: Ydinvoimasta on Suomessakin tulossa yhä sia sopimuksia neuvostoliittolaisen osapuolen
4911: voimakkaammin poliittinen kysymys. Ydinvoi- kanssa.
4912: ma ei ole pelkästään tekninen kysymys, jonka Imatran Voimassa on syyllistytty suoranais-
4913: suhteen päätösvalta voitaisiin jättää pelkästään ta virkavirhettä vastaavaan toimintaan julkai-
4914: ydinvoimalateollisuuden asiantuntijoiden va- semalla energiapoliittisten päätösten vastaisesti
4915: raan. Ydinvoiman käytöllä on vaikutuksensa väitteitä, että ydinvoimalahankkeesta on jo pää-
4916: ympäristöön, terveysriskeihin ja kansantalou- tetty.
4917: teen sekä yhteiskunnan kehitykseen. Myös tek- Energiapoliittinen päätöksenteko on palautet-
4918: nisestä turvallisuudesta on erittäin voimak- tava demokraattisesti valituille elimille. Talous-
4919: kaasti eriäviä käsityksiä pätevimpien asiantun- komission tekemät mahdolliset sopimukset on
4920: tijoidenkin keskuudessa. Toisaalta tiedon taso julkistettava. 1000 MW:n ydinvoimalan suun-
4921: myös vaihtoehtoisista energianlähteistä kasvaa nittelusopimusta ei tule allekirjoittaa ellei vas-
4922: jatkuvasti mm. aurinkoenergian hyväksikäytön taavia resursseja käytetä vaihtoehtoisten ener-
4923: alalla. gianlähteiden tutkimiseen. Valmisteilla olevan
4924: Parlamentaarinen energiapolitiikan neuvosto ydinenergialain on taattava eduskunnalle riittä-
4925: ja valtioneuvosto ovat päättäneet, että päätös vä päätösvalta energiapolitiikassa.
4926: uudesta, joko ydinvoimaan, hiileen tai turpee- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4927: seen perustuvasta suurvoimalasta tehdään aikai- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4928: sintaan v. 1982. Suomalais-neuvostoliittolainen sen,
4929: talouskomissio ja Imatran Voima Oy ovat kui- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
4930: tenkin viemässä hanketta eteenpäin parlamen- piteisiin antaakseen eduskunnalle pää-
4931: taarisista elimistä piittaamatta solmimalla salai- tösvallan uusia ydinvoimaloita perustet-
4932: taessa.
4933: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4934:
4935: Anssi Joutsenlahti
4936: 1982. vp. 97
4937:
4938: Toivomusaloite n:o 84
4939:
4940:
4941: Joutsenlahti ym.: Hämeenkyrön siirtämis.estä kehitysalueen kol-
4942: manteen perusvyöhykkeeseen
4943:
4944: Eduskunnalle
4945:
4946: Hämeenkyrön kunta on valtioneuvoston pää- kojen puutteena. Kunnassa ei ole juuri lain-
4947: töksellä 4. 1. 1979 määrätty kehitysalueiden kaan metalliteollisuutta. Sen sijaan ammatti-
4948: ulkopuoliseksi tukialueeksi. Hämeenkyrön si- koulu ja alan ammattityövoimaa on. Tilantees-
4949: jainti on kuitenkin edelleen elinkeinopolitii- ta on välittömänä seurauksena ollut nuoren ja
4950: kan näkökulmasta ongelmallinen. Tukialue-edut ammattitaitoisen työvoiman muutto kunnasta,
4951: eivät myöskään ole riittävästi tasoittaneet si- millä on pitkällä tähtäimellä ollut selvästi kiel-
4952: jaintietua verrattuna Tampereen kaupunkiin ja teinen vaikutus kunnan kehitykselle.
4953: sen lähiympäristössä sijaitseviin kuntiin. Näin Kolmas merkittävä ongelma Hämeenkyrössä
4954: Hämeenkyrö on joutunut tavallaan väliinputoa- on naistyöpaikkojen jatkuva puute. Naisten
4955: jan asemaan. Sama tilanne on koko työssäkäyn- työhönosallistuvuus on kunnassa poikkeukselli-
4956: tialueella, jonka asukasluvun laskeminen on jat- sen alhainen. Samoin työmatkat kunnan ulko-
4957: kunut. puolella sijaitseviin yrityksiin ovat pitkät, jol-
4958: Edellä mainituista syistä kunnan elinkei- loin työajat muodostuvat useissa tapauksissa
4959: nopoliittinen kilpailukyky on suureksi osaksi tarpeettoman pitkiksi. Tilanne on viime vuosi-
4960: riippunut pelkästään kunnan omista voimava- na jonkin verran parantunut, mutta kovin suu-
4961: roista. Jatkossa kunnalla on kuitenkin useita reen optimismiin ei nykyisten kehittämisedelly-
4962: välttämättömiä sosiaalitoimen ja terveydenhuol- tysten vallitessa ole syytä.
4963: lon hankkeita, mikä merkitsee elinkeinoelämän Hämeenkyrön elinkeinopoliittiset ongelmat
4964: edistämiseen käytettävissä olevien resurssien ovat syviä ja pitkään jatkuneita. Näiden ongel-
4965: supistumista. Näin etenkin kun toiminta kun- mien poistaminen tai lievittäminen on mahdol-
4966: nallisen toiminnan luonteen huomioonottaen on lista vain, jos valtiovalta tukee kunnan pon-
4967: enemmän tai vähemmän marginaalista. nisteluja lisätyin aluepoliittisin etuuksin. Kun-
4968: Näin kunnan elinkeinopoliittisen kilpailuky- nan voimavarat eivät tähän yksin riitä nykyis-
4969: vyn turvaaminen, asukasluvun laskun pysähty- ten etuuksien puitteissa.
4970: minen sekä työvoiman ym. resurssien täysipai- Muussa tapauksessa on vaarana, että uusia
4971: noinen hyväksikäyttäminen on mahdollista vain työpaikkoja ei synny ja pääasiassa nuoresta,
4972: kunnan aluepoliittista asemaa tarkistamalla. ammattitaitoisesta väestöstä koostuva väestö-
4973: Lisäperusteita aluepoliittisen aseman tarkista- kato jatkuu. Tällöin myös kunnan paikalliset
4974: miselle saadaan tarkasteltaessa Hämeenkyrön ja alueelliset (kuntaryhmäkeskus) kehittämis-
4975: elinkeinorakennetta. Hämeenkyrö on yhden edellytykset jäävät käyttämättä ja laajan maa-
4976: suuren teollisuusyrityksen (Oy Kyro Ab, jolla seutualueen tyhjeneminen väestöstä nopeutuu
4977: on n. 1 100 työntekijää) kunta tyypillisimmil- entisestään.
4978: lään, mikä tekee kunnasta erittäin suhdanne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4979: herkän ja muutenkin haavoittuvan. Kunnasta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4980: puuttuu lähes täysin keskisuuri yritystoiminta muksen,
4981: (50-200 työntekijää) , jota yleisesti pidetään että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
4982: kuntatasolla elinkeinopoliittisena perustana. pite.isiin Hämeenkyrön kunnan siirtä-
4983: Kunnan elinkeinorakenteen yksipuolisuus miseksi kehitysalueen kolmanteen pe-
4984: tuntuu selvimmin metalliteollisuuden työpaik- rusvyöhykkeeseen.
4985: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4986:
4987: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
4988: Urho Pohto Pekka Vennamo
4989: Urpo Leppänen
4990: 13 088200189C
4991: 98 1982 vp.
4992:
4993: Toivomusaloite n:o 85
4994:
4995:
4996:
4997:
4998: Joutsenlahti ym.: Kihniön siirtämisestä kehitysalueen toiseen
4999: perusvyöhykkeeseen
5000:
5001:
5002: Eduskunnalle
5003:
5004: Kihniön kunta kamppailee erittäin vaikeissa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5005: taloudellisissa oloissa raskaan työttömyyden ja muksen,
5006: väestökadon kourissa. Siksi kunnan elinmah-
5007: dollisuuksien turvaamiseksi olisi kunta siirret- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
5008: tävä kehitysalueen kakkosvyöhykkeen kunnak- piteisiin Kihniön kunnan siirtämiseksi
5009: si. kehitysalueen toisen perusvyöhykkeen
5010: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kunnaksi.
5011: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5012:
5013: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
5014: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
5015: Pekka Vennamo
5016: 1982 vp. 99
5017:
5018: Toivomusaloite n:o 86
5019:
5020:
5021:
5022:
5023: Joutsenlahti ym.: Polttoaineen ostotositteen käyttämisestä osoit-
5024: tamaan traktorin olleen muussa kuin maatilatalouteen kuu-
5025: luvassa ajossa
5026:
5027:
5028: Eduskunnalle
5029:
5030: Maataloustraktoreissa on käytettävä verollis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5031: ta polttoainetta, kun traktoria käytetään muu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5032: hun kuin maatalousajoon. Polttoaineen vaihta- muksen,
5033: minen tankkiin on kuitenkin erittäin hankalaa, että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
5034: joten todisteeksi verollisella polttoaineelia aja- piteisiin, ;otta polttoaineen hankinta-
5035: misesta pitäisi riittää verollisen polttoaineen kuitin esittäminen riittäisi maataloustöi-
5036: kuitti, joka todistaa, että polttoaine on juuri den ulkopuolisen traktoriajon todista-
5037: silloin ostettu ja tullaan näin ollen käyttämään miseksi veronalaista polttoainetta käyt-
5038: traktorin tankissa. täväksi.
5039: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5040:
5041: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
5042: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
5043: Pekka Vennamo
5044: 100 1982 vp.
5045:
5046: Toivomusaloite n:o 87
5047:
5048:
5049:
5050:
5051: H. Järvenpää: Alueelliset kehittyneisyyserot ja tuotannollisen
5052: toiminnan perusedellytykset huomioonottavan aluelainsäädän-
5053: nön aikaansaamisesta
5054:
5055:
5056: Eduskunnalle
5057:
5058: Alueellisia kehittyneisyyseroja tasapainotta- nassa on. se, että ne eivät anna kaikilta osin
5059: vat toimet ovat perustuneet kaavamaiselle vyö- tietoa niistä olosuhteista, joiden kehittämiseen
5060: hykeajattelulle. Pääsääntönä on pidetty, että aluelakien tavoitteet ja keinot on tarkoitettu.
5061: etelästä pohjoiseen siirryttäessä aste asteelta Valitut kriteerit eivät ilmaise kehittyneisyys-
5062: alueellinen kehitys heikkenee. Suomalaisessa eroja itse tuotantotoiminnan edellytyksissä ja
5063: yhteiskunnassa tapahtuneen rakennemuutok- elinkeinojen kehittämismahdollisuuksissa. Kun
5064: sen johdosta ei alueellisia eroja tasapainotta- nykyisen lainsäädännön eräs keskeisistä päämää-
5065: va lainsäädäntö voi enää perustua jäykälle ja ristä on toimeentulokysymysten ohella tuotan.
5066: kaavamaiselle vyöhykeajattelulle. Tämän ovat torakenteen monipuolistaminen, olisi tarkastel-
5067: selvästi osoittaneet ne lähinnä ns. Väli-Suomen tava myös muita tuotannontekijöitä kuin vain
5068: alueella havaitut, ennen kaikkea teollistuneilla työvoimaa. Nyt valituilla tekijöillä ei voida
5069: paikkakunnilla ilmenneet ongelmat. myöskään kuvata olosuhteita mm. sellaisten la-
5070: Nykyistä aluelainsäädäntöä sovellettaessa, sii- kiin liittyvien tavoitteiden kuin tärkeiden pal-
5071: hen tarkistuksia tehtäessä ja uutta aluelain- velujen saatavuuden tai hyvän elinympäristön
5072: säädäntöä valmisteltaessa onkin otettava huo- turvaamisen kannalta.
5073: mioon alueiden todelliset kehittyneisyyserot. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5074: Perustana tulee tällöin olla aluerakenteeseen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5075: pohjautuva tarkastelu. Näin voidaan nykyis- sen,
5076: tä tehokkaammin saavuttaa alueelliselle tasa- että hallitus nykyistä aluelainsäädän-
5077: painottamiselle asetetut vaatimukset. Kaavamai- töä tarkistaessaan ja uutta valmistelles-
5078: sen vyöhykejaottelun lisäksi toinen nykyiseen saan ottaisi keskeiseksi lähtökohdaksi
5079: lainsäädäntöön liittyvä perusheikkous on niiden aluerakenteeseen perustuvan tarkastelun
5080: kriteerien valinnassa, joiden perusteella alueel- samalla huolehtien siitä, että alueellisia
5081: lisia kehittyneisyyseroja pyritään kuvaamaan. kehittyneisyyseroja kuvataan monipuoli-
5082: Kriteereinä on käytetty työllisyyttä, tulotasoa, semmin ja ottaen nykyistä paremmin
5083: muuttoliikettä ja väestörakennetta. Niillä py- huomioon tuotannollisen toiminnan pe-
5084: ritään kuvaamaan eri alueiden yleistä kehitty- rusedellytykset.
5085: neisyyttä. Olennaisin heikkous kriteerien valin-
5086: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5087:
5088: Heikki Järvenpää
5089: 1982 vp. 101
5090:
5091: Toivomusaloite n:o 88
5092:
5093:
5094:
5095:
5096: Järvilehto ym.: Kroonikkojen, pitkäaikaissairaiden ja lapsiperhei-
5097: den sairauskuluvähennyksen korottamisesta verotuksessa
5098:
5099:
5100: Eduskunnalle
5101:
5102: Sairauskuluvähennys verotuksessa on kroo- hennysoikeus tai, jos täydellinen vähennysoi-
5103: ttikkoja ja: pitkäaikaissairaita ajatellen jäänyt keus ei ole mahdollista, tietyn pienen oma-
5104: aivan liian alhaiseksi. Se ei kata läheskään vastuuosuuden ylittävien sairauskulujen vähen-
5105: sairaudesta ja sen heijastusvaikutuksista aiheu- nysoikeus ilman ylärajaa. Vähin, mitä olisi teh-
5106: tuvaa veronmaksukyvyn alenemista. Vähennyk- tävä, on nykyisen ylärajan tuntuva korottami-
5107: sen ylärajaa, joka on 800 mk yksinäisellä, 1 600 nen kroonikkojen, pitkäaikaissairaiden ja lapsi-
5108: mk aviopuolisoilla ja 200 mk alaikäistä lasta perheiden tarpeita paremmin vastaavaksi.
5109: kohti, ei ole nostettu vuoden 1975 jälkeen. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun•
5110: Tämä tilanne on erityisen kohtuuton lapsiper• nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5111: heille, sillä lapsen sairastaminen ei tule yhtään muksen,
5112: sen halvemmaksi kuin aikuisenkaan. Tällaisena että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5113: vähennys on myös edullisempi lyhytaikaisesta verotuksen sairauskuluvähennyksen ko-
5114: sairaudesta kärsiville, nopeasti toipuville poti- rottamiseksi kroonikkojen} pitkäaikais-
5115: laille kuin pitkäaikaissairaille, joiden taloutta sairaiden ja lapsiperheiden todellisten
5116: sairaus koettelee ankarammin. Periaatteellisesti sairauskulujen aiheuttamaa veronmaksu-
5117: oikeampi olisi joko kaikkien sairauskulujen vä- kyvyn vähenemistä vastaavaksi.
5118: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
5119:
5120: Ulla Järvilehto Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
5121: Jorma Fred Impi Muroma Olavi Ronkainen
5122: Erkki Korhonen Asser Stenbäck Sauli Hautala
5123: Esko Almgren
5124: 102 1982 vp.
5125:
5126: Toivomusaloite n:o 89
5127:
5128:
5129:
5130: Kauppi ym.: Sotilasammatin harjoittajien verotuskohtelun yhte-
5131: näistämisestä
5132:
5133:
5134: Eduskunnalle
5135:
5136: Sotilasammatin harjoittajat joutuvat amma- asemassa olevat joutuvat usein t01m1maan vi-
5137: tissaan palvelemaan useilla eri paikkakunnilla. rallisissa edustustilaisuuksissa virkansa puoles-
5138: Tällöin on voitu todeta erityisen selvästi, ettei ta ja järjestämään tilaisuuksia, joiden kustan-
5139: verotuskäytäntö verovähennysoikeuksien osalta nukset he joutuvat maksamaan. Edustusvelvol-
5140: ole eri kunnissa samanlainen. Tulon hankki- lisuuteen liittyy olennaisena osana vaimon mu-
5141: misesta aiheutuvina kuluina pidetään joissakin kana olo. Puolustusvoimien edustusmäärärahat
5142: kunnissa vain varsinaisia ammattiyhdistysjäsen- ovat niin vähäiset, että ne riittävät yleensä
5143: maksuja, jotka aiheutuvat Upseeriliiton tai Toi- vain sotilasläänin komentajan lippujuhlapäivän
5144: miupseeriliiton jäsenyydestä, kun useissa kun- vastaanottoon. Tämän vuoksi tulisi komentaja-
5145: nissa hyväksytään tämän lisäksi jäsenmaksut, asemassa olevien oikeus edustuskulujen vähen-
5146: jotka syntyvät jäsenyydestä sotilasammatin har- tämiseen verotuksessa määritellä niin, ettei eri
5147: joittamiseen olennaisesti kuuluvissa yhdistyksis- varuskuntapaikkakuntien välillä pääse synty-
5148: sä. Sotilasammatti poikkeaa muista ammateista mään eroja.
5149: sikäli, että varsinaisia ammattikirjoja on vaikea Sotilashenkilö on velvollinen siirtymään puo-
5150: määrittää, koska henkilön erikoiskoulutuksella lustusvoimien edun niin vaatiessa paikkakun-
5151: on huomattava vaikutus siihen, mitä voidaan nalta toiselle. Hänelle maksetaan siirrosta
5152: pitää ammattikirjallisuutena. Ammattikirjalli- aiheutuvien kulujen peittämiseksi ns. siirtomää-
5153: suus koostuu lähinnä sotahistoriaan ja turvalli- rärahaa, joka on korkeimman hallinto-oikeuden
5154: suuspolitiikkaan liittyvästä aineistosta. Eri kun- päätöksen mukaan verotettavaa tuloa niiltä osin
5155: nissa on ammattikirjallisuuden rajat määritelty kuin sitä ei voida osoittaa käytetyn siirrosta
5156: hyvin eri tavoin. Verotuskäytäntö sotilashenki- aiheutuneiden kulujen peittämiseen. Todelliset
5157: löillä kurssimatkojen ja -kulujen sekä omalla siirtymiskustannukset ovat kuitenkin moninker-
5158: autolla tehtyjen virkamatkojen korvaamisesta taiset siirtorahaan verrattuna. Koska eri kun-
5159: on muodostunut epäyhtenäiseksi. Oman auton tien välillä on siirtymiskuluina hyväksytty pe-
5160: käytöstä virkamatkoihin aiheutuneiden kustan- rusteiltaan suuressa määrin toisistaan poikkea-
5161: nusten kohdalla verotuskäytännössä on epä- via kulueriä, tulisi siirrosta aiheutuneiden kus-
5162: kohta aiheutunut siitä, että kilometrikorvauk- tannusten osalta antaa nykyistä tarkemmat
5163: sia ei puolustusministeriön päätöksen mukai- ohjeet.
5164: sesti saa maksaa kuljetusmomentilta, vaan mat- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5165: kat -momentilta, joka puolestaan on niin niuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5166: ka, että siltä korvausta ei voi maksaa. Verotus-
5167: käytäntö on eri kunnissa toisistaan poikkea- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5168: vaa myös virkapukujen hankintakustannusten menpiteisiin sotilasammatin harjoitta-
5169: vähennyskelpoisiksi hyväksymisen osalta, eri- jien verotuksellisen eriarvoisuuden pois-
5170: koisvarusteiden ja työvälineiden osalta, joita tamiseksi ja verotuskäytännön yhtenäis-
5171: sotilas tarvitsee toimiakseen kenttäoloissa, mut- tämiseksi eri kunnissa.
5172: ta joita työnantaja ei kustanna. Komentaja-
5173: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5174:
5175: Eeva Kauppi P. Mäki-Hakola Asser Stenbäck
5176: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Eva-Maija Pukkio
5177: s~a MikkQ~ EskQ Alm~en Jaakko Itälä
5178: 1982 vp. 103
5179:
5180: Toivomusaloite n:o 90
5181:
5182:
5183:
5184:
5185: Kauppi ym.: Poliisi- ja oikeustalon rakentamisesta Vaasaan
5186:
5187:
5188: Eduskunnalle
5189:
5190: Vaasaan on jo vuö'sia pyritty saamaan poliisi- kunnoltaan tai varustetasoltaan. Hankkeen suun-
5191: ja oikeustaloa. Kyseessä on 5000--6000 m2:n nittelu ja toteutus olisi kiireellisesti aloitettava.
5192: hanke. Vaasan kaupunki on esittänyt useiden Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
5193: eri ministeriöiden ja keskusvirastojen edustajien kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
5194: vierailujen aikana useampia vaihtoehtoja talon vomuksen,
5195: rakentamiseksi. Mustasaaren, mutta erityisesti
5196: Vaasan poliisin toimitilat eivät tällä hetkellä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5197: alkuunkaan vastaa ajan vaatimuksia määrältään, poliisi- ia oikeustalon rakentamiseksi
5198: Vaasaan.
5199: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5200:
5201: Eeva Kauppi Timo Ihamäki P. Mäki-Hakola
5202: 104 1982 vp.
5203:
5204: Toivomusaloite n:o 91
5205:
5206:
5207:
5208:
5209: Kivitie ym.: Kirjojen liikev~tihtoveron poistamisesta ja kotimai-
5210: sen kaunokirjallisuuden kustannustoiminnan tukemisesta
5211:
5212:
5213: Eduskunnalle
5214:
5215: Kiinnitämme eduskunnan huomiota siihen vi- tannukset maassamme ovat keskimäärin kor-
5216: noutuneeseen kehitykseen, joka on valtaamassa keammat. Kielialue ·on vielä rajallisempi, ja
5217: alaa suomalaisessa kirjankustannustoiminnassa. ostajakunta huomattavasti vähälukuisempi. Sii-
5218: Erityisesti syksy 1980 osoitti havainnollises- tä huolimatta valtiovalta ei ole ryhtynyt tarpeel-
5219: ti, kuinka tasoltaan kyseenalainen ulkomainen lisiin toimenpiteisiin kotimaisen kirjallisuuden
5220: viihde- ja best seller -kirjallisuus ovat tunke- tukemiseksi.
5221: massa kotimaista kaunokirjallisuutta yhä ah- Tästä on vauhdittunut myös· toinen,· melko
5222: taammalle. Kaikkein vaikeimpaan asemaan ovat arveluttava kehityssuunta: kustannustoiminnan
5223: joutuneet lahjakkaat suomalaiset esikoiskirjai- keskittyminen yhä harvempiin käsiin. Jo pit-
5224: lijat, joiden on tällä hetkellä lähes mahdoton- lcään on ollut tunnettu tosiasia, että runouden
5225: ta saada teoksiaan julkaistuiksi. Niinpä viime julkaiseminen ei kannata. Siihen on ollut mah-
5226: syksynä suurimpien ja vakavaraisimpienkin kus- dollisuuksia vain suurilla ja· vakavaraisilla kus-
5227: tannusliikkeiden ohjelmaan mahtui vain yksi tantajilla, ja yhä useampi lahjakaskin runoili-
5228: tai kaksi esikoisromaania. Jos tarkastellaan ja on saanut teoksensa julkisuuteen vain itse
5229: myyntitilastoja, vain muutama tunnetuin kir- sen kustantamalla. Nyt tämä tilanne uhkaa
5230: jailijamme kykenee säilyttämään edes jonkin- levitä myös proosakirjallisuuteen. Esikoisteos-
5231: laiset asemat keskinkertaisen kansainvälisen ten osalta näin on pitkälle jo tapahtunut ja
5232: viihdekiri allisuuden keskellä. muutoinkin kotimainen kaunokirjallinen tuote
5233: Samanaikaisesti on kustannustoiminnan kriisi on suuri riski pienelle kustannusliikkeelle. Il-
5234: heijastunut kirjakauppa-alalla. Räikeä kaupalli- meisesti nämäkin tulevat pian keskittymään
5235: suus on työntänyt kirjakerhot perinteisten kir- vain muutamille harvoille.
5236: jakauppojen sijaan, jolloin viimemainitut ovat
5237: joutuneet etsimään kompensaatiota muista kuin Tätä tendenssiä on ollut omiaan kiihdyttä-
5238: kirja tuotteista. mään myös se tapa, jolla yhteiskunta on suo-
5239: Valtiovallan harjoittamalla välinpitämättö- sinut muutamaa oppikirjakustantamoa. Tuotta-
5240: mällä kulttuuripolitiikalla onkin ollut merkit- malla tarpeettoman kalliita oppikirjoja, joiden
5241: tävä osuutensa tämän vinosuuntauksen tuke- voitto on ollut hyvinkin huomattavaa luokkaa,
5242: misessa. on tuettu yksipuolisesti vain muutamia kustan-
5243: Suomi on tällä hetkellä ainoa pohjoismaa, tamoita. Siten näiden on kannattanut harjoit-
5244: jossa kirjoista on maksettava liikevaihtoveroa taa huonosti kannattavan lyriikan ja kaunokir-
5245: tai muuta siihen verrattavissa olevaa veroa. jallisuuden julkaisemista, koska kustannustoi-
5246: Maamme on jäänyt jälkeen myös muissa toi- minnan rakenteen yleinen vinoutuminen on pi-
5247: menpiteissä, joiden avulla kirjallisuutta on poh- tänyt uudet kilpailijat poissa pelistä ja pakot-
5248: joismaissa tuettu. Niinpä mm. Norjassa valtio tanut nämä keskittymään aloille, joilla todel-
5249: ostaa tuhat ( 1 000) kappaletta jokaista maas- lista kilpailutilannetta ei vallitse. Tämän seu-
5250: sa kustannettua norjalaista kaunokirjallista tuo- rauksena Suomessa, toisin kuin muissa poh-
5251: tetta. Tätä tukimuotoa on perusteltu kirjan- joismaissa, muutama suurkustantaja vastaa
5252: kustannustoiminnan kalleudella, kielialueen pie- noin 60 % :sta koko kustannustoiminnasta. Tä-
5253: nuudella sekä lukevan yleisön lukumäärällä. mä ei voi olla yhteiskuntamme edun mukaista.
5254: Suomen osalta kaikki nämä tekijät ovat Valtiovallan tulisikin ryhtyä pikaisiin toimen-
5255: oleellisesti voimakkaammin haittaamassa alan piteisiin kotimaisen kirjallisuuden kustannustoi-
5256: kannattavuutta kuin Norjassa. Kirjan tekokus- minnan tukemiseksi,
5257: Toivomusaloi.t~ n:o 91 105
5258:
5259: Edellä esittämiimme näkökohtiin viitaten eh- menpiteisiin kirjojen liikevaihtoveron
5260: dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt· poistamiseksi välittömästi sekä pikaises-
5261: täväksi toivomuksen, ti selvityttäisi, millä toimenpiteillä yh-
5262: teiskunta voisi tukea kotimaisen kau-
5263: että hallitus ryhtyisi nopeisiin toi- nokirjallisuuden kustannustoimintaa.
5264: . Helsingissä 13 päivänä h~ikuuta 1982
5265:
5266: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
5267: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
5268: 106 1982 vp.
5269:
5270: Toivomusaloite n:o 92
5271:
5272:
5273:
5274:
5275: Koivisto ym.: Verotuksen sairauskuluvähennysjärjestelmän kehit-
5276: tämisestä
5277:
5278:
5279: Eduskunnalle
5280:
5281: Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 1 mo- niillä pienillä sairauskuluerillä, jotka nykyisin
5282: mentin 6 kohdan mukaan saa tuloverotuksessa ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, ei ole to-
5283: vähentää sairauskuluja yksinäinen henkilö 800 siasiallisesti vaikutusta veronmaksukykyyn. Ve-
5284: markkaa ja, milloin kysymyksessä ovat puoli- ronmaksukyvyn kannalta arvosteltuna sairaus-
5285: sot, puolisot yhteensä enintään 1 600 markkaa, kuluvähennyksen merkitys on kääntynyt pää-
5286: minkä lisäksi enimmäismäärää korotetaan 200 laelleen. Merkityksettömät sairauskulut saa vä-
5287: markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kas- hentää verotuksessa, mutta veronmaksukykyyn
5288: vattilapsesta, jota verovelvollinen on verovuon- vaikuttavat eivät ole vähennyskelpoisia. Tämän
5289: na elättänyt. Siten sairauskuluvähennyksen ylä- vuoksi koko sairauskuluvähennyksen tekemis-
5290: rajat, jotka ovat olleet samansuuruisina koko järjestelmä olisi järjestettävä uudelleen. Merkit-
5291: tulo- ja varallisuusverolain voimassaoleajan eli tävänä lähtökohtana tulisi tällöin pitää, että
5292: vuodesta 197 5 lähtien ja osittain jo sitä aikai- todella huomattavat, veronmaksukykyyn vaikut-
5293: semminkin, ovat niin alhaiset, että käytännös- tavat sairauskulut olisivat verotuksessa täysi-
5294: sä yleensä kaikilla on sairauskuluja enemmän määräisesti vähennyskelpoisia.
5295: kuin he saavat vähentää. Siten sairauskuluvä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5296: hennys on tosiasiassa menettänyt kokonaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5297: merkityksensä. Jokaisella sellaisella kansalaisel- muksen,
5298: la, joka joutuu esimerkiksi käymään hammas-
5299: lääkärillä tai hankkimaan uudet silmälasit, on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5300: vuoden aikana enemmän sairauskuluja kuin verotuksessa tehtävän sairauskuluvähen-
5301: mitä hänen on mahdollista vähentää verotuk- nysjärjestelmän kehittämiseksi siten,
5302: sessaan. että sairauskulujen todellinen vaikutus
5303: Kansalaisen veronmaksukykyyn vaikuttavat t•eronmaksukykyyn tulisi otetuksi huo-
5304: merkittävästi suuret sairauskulut. Sitä vastoin mioon.
5305: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5306:
5307: Tellervo Koivisto Matti Puhakka Pirjo Ala-Kapee
5308: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Paula Eenilä
5309: Pertti Hietala Reino Breilin Jouko Skinnari
5310: Helge Siren Kaarina Suonio Juhani Surakka
5311: Olli Helmine11 Pekka Starast Risto Tuominen
5312: Hannu Tapiola Eino Loikkanen Jermu Laine
5313: Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari Matti Luttinen
5314: Lea Savolainen Kaj Bärlund Peter Muurman
5315: Juhani Raudasoja
5316: 1982 vp. 107
5317:
5318: Toivomusaloite n:o 93
5319:
5320:
5321:
5322:
5323: Koppanen: Kausivaihteluiden tasaamisesta valtion asuntolainoit·
5324: tamassa omakotirakentamisessa
5325:
5326:
5327: Eduskunnalle
5328:
5329: Asuntotuotannon pientalovaltaistumisen on Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
5330: yleisesti arvioitu jatkuvan maassamme. Siksi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5331: tällaisen myönteisen kehityksen jatkumiselle on
5332: luotava suotuisat olosuhteet. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
5333: · Erityisesti valtion lainaittamassa omakotira- menpiteisiin asuntotuotantolain 2 §:n
5334: kentamisessa on havaittu kausivaihtelua, joka muuttamiseksi sellaiseksi, että sen pe-
5335: aiheuttaa haittoja. Kausivaihtelun tasaamisella rusteella voitaisiin antaa ehdollinen en-
5336: saavutettaisiin konkreettista hyötyä. Yleensä nakkopäätös hakijalle valtion asuntotai-
5337: kausivaihteluilmiöt ovat säännöllisiä, vuodesta noitiamassa omakotirakentamisessa jo
5338: toiseen samalla tavalla ajoittuvia ja mitoittu· lainoitusvuotta edeltävänä syksynä tai
5339: via vaihteluita. Myös hallinnollisilla tekijöillä että vaihtoehtoisesti myönnettäisiin
5340: on oma vaikutuksensa omakotirakentamisen asuntolainojen lisämyöntämisvaltuutus
5341: ajoittumiseen. tällaisen menettelyn takaamiseksi jo
5342: vuoden 1982 syksyllä.
5343: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5344:
5345: Esko J. Koppanen
5346: 108 1982·-vp.
5347:
5348: Toivomusaloite n:o 94
5349:
5350:
5351:
5352:
5353: ·Kortesalmi ym;: Pienituloisten: vapauttamisesta kaikista veroista
5354:
5355:
5356: Eduskunnalle
5357:
5358: Pienten eläkkeiden saajat ja muut plerutu- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
5359: loiset olisi vapautettava kaikista veroista. Tällä pienten eläkkeiden saajien · ;a muiden
5360: tavoin taloudellisimmin lisättäisiin k;msamme pienituloisten ·vapauttamiseksi kaikista
5361: välttämätöntä ostokykyä työllisyyden paranta· veroista kansallemme välttämättömän
5362: miseksi. Näin myös poistettaisiin kansamme vi· ostokyvyn parantamiseksi ;a turhan ;a
5363: haama tarpeeton verolomakebyrokratia ja sääs- kalliin paperisodan ;a verobyrokratian
5364: tettäisiin valtion varoja sekä verovirkailijoiden poistamiseksi.
5365: turhaa työtä.
5366: Siksi ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan
5367: hyväksyttäväksi toivomuksen,
5368: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
5369:
5370: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
5371: Pekka Vennamo Urho Pohto
5372: Urpo Lepp~nen
5373: 1982.vp. 109
5374:
5375: Toivomusaloite n:o 95
5376:
5377:
5378:
5379:
5380: Kortesalmi ym.: Pienehkäistä vuokra-asunnoista saatavan vuokra-
5381: tulon verotuksen huojentamisesta
5382:
5383:
5384: Eduskunnalle
5385:
5386: Koska asioiden huonon hoidon vuoksi asun- rohelpotus. Tästä järjestelystä hyötyisi sekä yh-
5387: topula maassamme yhä jatkuu, tästä kärsivät teiskunta, koska ei tarvitsisi rakentaa kalliita
5388: erityisesti vähävaraiset ja nuoret perheet. Toi- vuokra-asuntoja yhteiskunnan varoin, että
5389: saalta maassamme on sangen runsaasti, jopa asianomainen sijoittaja ja - mikä tärkeintä
5390: huolestuttavassa määrin, tyhjillään ns. sijoitus- - vaikeassa asemassa olevat vuokra-asuntojen
5391: asuntoja siitä syystä, että näiden asuntojen tarvitsijat.
5392: omistajien verokuorma on niin korkea, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5393: heidän kannattaa mieluummin pitää vuokralle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5394: aikomiansa asuntoja tyhjillään kuin antaa niitä muksen,
5395: vuokrattavaksi. ,
5396: Vuokra-asuntojen määrä maassamme onkin että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
5397: vähentynyt huolestuttavasti. 1970-luvulla mää- ja antaisi eduskunnalle esityksen, jonka
5398: rä on alentunut noin 100 OOO:lla, vaikka yh- perusteella sijoituskohteena oleville pie-
5399: teiskunnan verovaroin on pystytty rakentamaan tzehköille vuokra-asunnoille myönnettäi-
5400: myös sangen paljon vuokra-asuntoja. siin määräsuuruinen verohelpotus asun-
5401: Korjaus asuntotilanteeseen saataisiin nopeas- topulan poistamtseksi sekä pienomistuk-
5402: ti aikaan, jos pienehköjen sijoitusvuokra-asun, · · sen ja säästämisharrastuksen turvaami-
5403: tojen omistajille turvattaisiin kohtuullinen ve- seksi maassamme.
5404: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
5405:
5406: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
5407: Pekka Vennamo Urho Pohto
5408: Urpo Leppänen
5409: 110 1982 vp.
5410:
5411: Toivomusaloite n:o 96
5412:
5413:
5414:
5415:
5416: Kortesalmi ym.: Verovähennysten määrien korottamisesta
5417:
5418:
5419: Eduskunnalle
5420:
5421: Erilaisten verovähennysten reaaliarvo on jat- nallisesta vääryydestä ja katkeruudesta ei ole
5422: kuvasti jäänyt jälkeen hintavyöryn ja inflaation välitetty. Se ei ole oikein, vaan asiantilaan
5423: aikana. Jos näitä vähennyksiä on korjattu, niin on saatava kiireellinen korjaus aikaan.
5424: se on melkeinpä aina tapahtunut liian niukasti. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5425: Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5426: erityisesti on tehty vääryyttä lapsi-, invalidi-
5427: ja vanhuusvähennyksiä tarvitseville. Sama kos- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
5428: kee perusvähennyksiä. verovähennysten, erityisesti lapsi-, inva-
5429: K-linja on siis suunnitelmallisesti siirtänyt lidi- ja vanhuusvähennysten reaaliarvon
5430: kasvavaa verorasitusta maamme pienituloisten saattamiseksi entiselle t4solleen pienitu-
5431: sekä vanhusten kannettavaksi. Tuloerot ja elin- loisten ja vaikeuksissa olevien veroriis-
5432: tasoerot ovat koko ajan kasvaneet. Yhteiskun- ton estämiseksi.
5433: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
5434:
5435: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
5436: Pekka Vennamo Urho Pohto
5437: Urpo Leppänen
5438: 1982 vp. 111
5439:
5440: Toivomusaloite n:o 97
5441:
5442:
5443:
5444:
5445: Kortesalmi ym.: Matkakustannusten saattamisesta kokonaan vä-
5446: hennyskelpoisiksi verotuksessa
5447:
5448:
5449: Eduskunnalle
5450:
5451: Matkakustannukset muodostuvat maamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5452: väestölle aina .vain raskaammiksi. Ne ovat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5453: kuitenkin selvästi ansion saannin välttämättö- sen,
5454: miä kustannuksia.
5455: Jos matkakustannukset saataisiin kokonaan että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
5456: vähentää verotuksessa, autettaisiin suuresti matkakustannusten muuttamiseksi koko-
5457: syrjemmällä asuvien sekä köyhien alueiden ja naan verovähennyskelpoisiksi.
5458: pienviljelijöiden toimeentuloa.
5459: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5460:
5461: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
5462: Pekka Vennamo Urho Pohto
5463: Urpo Leppänen
5464: 112 1982 vp.
5465:
5466: Toivomusaloite n:o 98
5467:
5468:
5469:
5470:
5471: Kortesalmi ym.: Rehun hinnanalennuskorvausten saattamisesta
5472: verottomiksi pien- ja perheviljelmien osalta
5473:
5474:
5475: Eduskunnalle
5476:
5477: Karjatalouden harjoittajille maksetaan ns. re- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5478: hunalennuksia. Kuitenkin nämä ovat verotetta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5479: vaa tuloa. Rehunalennusten verottaminen kos- muksen,
5480: kee kipeästi erityisesti pienten karjojen omis-
5481: tajia eli pien- ja perheviljelmiä. Koska pien- ja että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
5482: perheviljelmät kamppailevat suurissa vaikeuk- ns. rehunalennusten tekemiseksi verot-
5483: sissa, olisi . oikein ja kohtuullista, että edes tomiksi ainakin pien- ;a perheviljelmien
5484: nämä rehunalennukset tehtäisiin verottomiksi. osalta.
5485: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5486:
5487: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5488: 1982 vp. 113
5489:
5490: Toivomusaloite n:o 99
5491:
5492:
5493:
5494:
5495: Kortesalmi ym.: Lehmänpitoavustuksen saattamisesta verotto-
5496: maksi tuloksi pienten karjanomistajien osalta
5497:
5498:
5499: Eduskunnalle
5500:
5501: Lehmänpitoavustuksesta eli ns. häntärahasta kitse, mutta yksityiselle pien- ja perheviljeli-
5502: menee veroa, vaikka kysymyksessä olisi lehmä- jälle, muutaman lehmän omistajalle, tällä on
5503: luvultaan pienenkin karjan omistaja. Tätä ei usein hyvinkin ratkaiseva merkitys, ja verojen
5504: pidetä oikeana eikä kohtuullisena maamme poistaminen ainakin kannustaisi viljelijäväestöä
5505: pien- ja perheviljelmien piirissä. Työvoimaval- pysymään kotiseudullaan ja yrittämään amma-
5506: tainen pien- ja perheviljelmä on maassamme tissaan entistä enemmän.
5507: työllisyydenkin hoidon kannalta kaikkein edul- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5508: lisinta. Pienten karjojen ylläpito mahdollistaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5509: myös järkevän osa-aikaviljelyn ja sen, että per- muksen,
5510: heen jäsenet voivat hankkia elantonsa muista-
5511: kin ammateista kuin pelkästään karjataloudesta. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
5512: Maamme laajan maaseudun pien- ja perhe- maamme laajan maaseudun tulevaisuu-
5513: viljelmien piirissä onkin pidetty kohtuullisena, denuskon kohentamiseksi ja yritteliäi"
5514: että sellaisilta karjanomistajilta, jotka omista- syyden lisäämiseksi poistamalla lehmän-
5515: vat 1-10 lehmää, poistettaisiin kokonaan leh- pitoavustuksilta veron niissä tapauksis-
5516: mänpitoavustusten vero. Valtiolle ja yhteiskun- sa, joissa karjanomistajan lehmäluku on
5517: naLle tämä veronpoisto ei kovin suuria mer- 1-10.
5518: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5519:
5520: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5521:
5522:
5523:
5524:
5525: 15 088200189C
5526: 114 1982 vp.
5527:
5528: Toivomusaloite n:o 100
5529:
5530:
5531:
5532:
5533: Kortesalmi ym.: Salaojitetuista alueista verotuksessa myönnettä-
5534: västä poisto-oikeudesta
5535:
5536:
5537: Eduskunnalle
5538:
5539: Salaojituksen kustannuksista verotuksessa Lakia sovelletaan ensimmäistä kertaa vuo-
5540: myönnettiin aikaisemmin vain 10 %:n vuosit- den 1982 verotuksessa. Kuitenkin ennen lain
5541: tainen poisto. Viljelijät näkivät tämän liian voimaantuloa salaojitettujen peltojen poisto-oi-
5542: alhaisena nykyisen voimakkaan inflaation aika- keus jää edelleen ennalleen eli 10 % :iin, joten
5543: na. Viljelijöitten piirissä oltiinkin sitä mieltä, lakiin on tullut valmisteluvaiheessa työtapatur-
5544: että poisto-oikeus muutaman vuoden kuluttua ma, sillä alun perin on ollut tarkoitus, että
5545: kustannuksen syntymisestä menettää mer'kitys- myös ennen vuotta 1982 ojitetut alueet olisivat
5546: tänsä markan arvon alenemisen myötä. saaneet saman poisto-oikeuden. SMP:n mielestä
5547: SMP on ollut koko ajan sitä mieltä, että syntynyt lainsäädäntökömmähdys onkin oikais-
5548: rahan arvon alenemisella ei saa rangaista vai- tava. Samoin on vielä nostettava salaojituksen
5549: keuksissa kamppailevaa viljelijäväestöä. Siksi poisto-oikeutta 20 % :sta 30 % :iin, jotta pois-
5550: SMP on vaatinut verotukseen tulevaa sala- tot olisivat tasaveroisia kilpailussa konepoisto-
5551: ojituskustannusten poistoprosenttia korotetta- jen kanssa.
5552: vaksi. Tältä pohjalta SMP:n eduskuntaryhmän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5553: puolesta kansanedustaja J. Juhani Kortesalmi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5554: teki 19. helmikuuta 1981 myös kirjalllisen kysy- muksen,
5555: myksen hallitukselle (kirjallinen kysymys n:o
5556: 76/1981 vp.). että hallitus antaisi kiireesti eduskun-
5557: Myös maatalousverokomitea on kiinnittänyt nalle lakiesityksen, jonka nojalla sala-
5558: huomiota salaojien poistoprosentin pienuuteen. ojite1tuille alueille myönnetään 30 %:n
5559: Hallitus antoikin poisto-oikeuden korottamises- poisto-oikeus maatalousverotuksessa mu-
5560: ta 20 % :iin esityksen eduskunnalle syksyllä kaan lukien myös ennen vuotta 1982
5561: 1981 ja laki tuli voimaan vuoden 1982 alusta. salaojitetut kohteet.
5562: Näin siis SMP on ollut oikeassa tässäkin asias-
5563: sa.
5564: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5565:
5566: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5567: 1982 vp. 115
5568:
5569: Toivomusaloite n:o 101
5570:
5571:
5572:
5573:
5574: Kortesalmi ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta eräiltä välttä·
5575: mättömyystarvikkeilta
5576:
5577:
5578: Eduskunnalle
5579:
5580: Tähän saakka valtaa pitäneet puolueet ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
5581: yksimielisesti saattaneet kaikki välttämättömät taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5582: tarvikkeet liikevaihtoveron alaisiksi. Näin jou-
5583: tuvat verotetuksi mm. lääkkeet, elintarvikkeet että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
5584: ja työvaatteet. Tämä alentaa kansan elintasoa ja liikevaihtoveron kokonaan poistamiseksi
5585: rasittaa erityisesti taloudellisesti kaikkein vai- välttämättömyystarvikkeilta kuten lääk-
5586: keimmassa asemassa olevia. Tästä syystä olisi keiltä, elintarvikkeilta ja työvaatteilta.
5587: liikevaihtovero poistettava kaikilta välttämättö-
5588: myystarvikkeilta kansamme valtaenemmistön ja
5589: vähävaraisten edun mukaisesti.
5590: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5591:
5592: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
5593: Pekka Vennamo Urho Pohto
5594: Urpo Leppänen
5595: 116 1982 vp.
5596:
5597: Toivomusaloite n:o 102
5598:
5599:
5600:
5601:
5602: Kortesalmi ym.: Maidon ja sianlihan markkinoimismaksujen pois-
5603: tamisesta Pohjois-Suomen pien- ja perheviljelmiltä
5604:
5605:
5606: Eduskunnalle
5607:
5608: Valtiovalta on vahvistanut useimmille maa- johtaneet viljelyn lopettamiseen sekä maaseu-
5609: talouden tuotannonaloille tuotantokatot, joiden dun autioitumiseen ja köyhtymiseen.
5610: ylittävältä osalta markkinointivarat kannetaan Maatalouspolitiikassa onkin ryhdyttävä tote-
5611: viljelijöiltä markkinoimismaksuina ja valmis- uttamaan alueellisiin erityisolosuhteisiin perus-
5612: teveroina. Pohjois-Suomessa, erityisesti Kai- tuvaa työnjakoa. Tämä voidaan hoitaa mm.
5613: nuussa, Koillis-Pohjanmaalla ja Lapissa tuotan- oikeudenmukaisesti ja järkevästi kohdistetulla
5614: non rajoitustoimet haittaavat olennaisesti maa- markkinoimismaksupolitiikalla.
5615: talouden kehittämistä ja nimenomaan maakun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5616: taan luontaisesti parhaiten soveltuvilla ja maa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5617: seudun väestöpohjaa tukevilla tuotannon muksen,
5618: aloilla.
5619: Niinpä esimerkiksi vuoden 1970 jälkeen on että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
5620: Kainuun pelloista poistunut tuotannon piiristä maidon ja sianlihan markkinoimismak-
5621: yli 25 % ja maidon lähettäjien lukumäärä on sttjen poistamiseksi Kainuun, Koillis-
5622: laskenut yli 50 %. Kun tuotantosuunnan vaih· Pohjanmaan ja Lapin pien- ja perhe-
5623: taminen on vain harvassa tapauksessa mahdol- viljelmiltä.
5624: lista, tuotannon rajoitustoimet ovat osaltaan
5625: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5626:
5627: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5628: 1982 vp. 117
5629:
5630: Toivomusaloite n:o 103
5631:
5632:
5633:
5634:
5635: Kortesalmi ym.: Työpaikkojen maksamien aloitepalkkioiden
5636: muuttamisesta stipendin luonteisiksi
5637:
5638:
5639: Eduskunnalle
5640:
5641: Työpaikoilla on jo kauan ollut käytäntönä olisi muutettava stipendeiksi, jolloin niistä ei
5642: ns. aloitetoiminta. Käytännön työssä mukana menisi veroa. Tämä on täysin kannatettava
5643: olevat työntekijät keksivät usein käyttökelpoi- ja oikeudenmukainen ajatus.
5644: sia ideoita ja toimintatapoja, jopa koneita, lait- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5645: teita ja suuriarvoisempiakin keksintöjä työta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5646: pojen ja työmenetelmien sekä prosessien kehit- muksen,
5647: tämiseksi ja tehostamiseksi.
5648: Parhaat aloitteista palkitaan. Etenkin työn- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
5649: tekijöiden ja ammattiyhdistysväen piirissä on työpaikkojen aloitepalkkioiden muutta-
5650: herättänyt jo kauan pahaa verta se, että aloi- miseksi stipendeiksi, jolloin niistä ei
5651: tepalkkioista verotetaan ankarinta kaavaa nou- menisi kohtuutonta veroa, vaan hyvien
5652: dattaen eli puolet palkkioista otetaan veroina aloitteiden tekijät saisivat lyhentämät-
5653: pois. Tämä on valtiovallan puolelta kohtuuton- tömänä heille kuuluvan palkkion, jol-
5654: ta politiikkaa eikä ole omiaan kannustamaan loin myös maamme teollisen tuotannon
5655: työntekijöitä aloitteiden tekoon. sekä virastojen ja laitosten ym. työ-
5656: Työntekijöiden ja ammattiyhdistysväen piiris- paikkojen tehokkuutta pa1'haiten edistet-
5657: sä onkin herännyt ajatus, että aloitepalkkiot täisiin.
5658: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5659:
5660: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5661: 118 1982 vp.
5662:
5663: Toivomusaloite n:o 104
5664:
5665:
5666:
5667:
5668: Kortesalmi ym.: Kotimaisen energian käytön lisäämisestä Kai-
5669: nuussa
5670:
5671:
5672: Eduskunnalle
5673:
5674: Kainuun tuotantokelpoisten polttoturvesoi- turvesuota. Tulevaisuudessa turvetta ryhdytään
5675: den pinta-ala on noin 100 000 ha. Suurimmat käyttämään myös jalostetummassa muodossa.
5676: turvesuot sijaitsevat maakunnan länsiosissa, eri- Tällöin jyrsinturvetta on mahdollista käyttää
5677: tyisesti Vaalan kunnassa. Turpeen käytön li- esimerkiksi pellettien raaka-aineena. Kainuussa
5678: säämiseksi maakuntaan tarvitaan turpeen jalos- on edistettävä myös ns. isäntälinjan turvetuo-
5679: tuslaitoksia, jotka on sijoitettava siten että tantoa, mm. tukemalla suotutkimuksia ja in-
5680: otetaan huomioon turvesoiden sijainti sekä vestointeja sekä järjestämällä neuvontaa. Myös
5681: suurimmat käyttäjät. Kainuussa on myös hy- jätepuun käyttöä energian tuotantoon on lisät-
5682: vät mahdollisuudet lisätä merkittävästi hak- tävä.
5683: keen hyväksikäyttöä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5684: Kajaanin-Sotkamon-Otanmäen alueella nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5685: tarvitaan jyrsinturvetta vuosittain noin 1,5 mil- muksen,
5686: joonaa m3 1980-luvun loppupuolella. Tarvear-
5687: vio perustuu mm. alueen seitsemän suurim- että hallitus kiireesti ryhtyisi sopi-
5688: man kuluttajan turpeen käyttösuunnitelmiin. viksi katsotluihin toimiin kotimaisen
5689: Tutkimusten mukaan sopivien kuljetusetäisyyk- energian, erityisesti turpeen ia hakkeen,
5690: sien päässä kuluttajista on tarvittava määrä käytön lisäämiseksi Kainuussa.
5691: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5692:
5693: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5694: 1982 vp. 119
5695:
5696: Toivomusaloite n:o 105
5697:
5698:
5699:
5700:
5701: Kortesalmi ym.: Turpeen ja puun varmuusvarastoinnin aloittami-
5702: sesta
5703:
5704:
5705: Eduskunnalle
5706:
5707: Nykyinen ~lintasomme on saavutettu ja se kyisen kotimaisen energian tuotantomme lähes
5708: on ylläpidettävissä vain riittävän ja kohtuulli- kolminkertaiseksi. Tämä merkitsee sitä, että
5709: sen hintaisen energian saannin vallitessa. Elin- voimme päästä tilanteeseen, jossa puolet maam-
5710: tason jyrkkä lasku on vääjäämätön seuraus, me kokonaisenergiantarpeesta tuotetaan koti-
5711: ellei viivyttelemättä siirrytä tuontipohtoaineista maisin keinoin.
5712: kotimaisiin niin suuressa määrin kuin suinkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5713: on mahdollista. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5714: Tämän vuoksi Suomessa olisi heti ryhdyt- muksen,
5715: tävä turpeen ja puun varmuusvarastointiin.
5716: Turve ja puu eivät ole energiaraaka-aineita että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
5717: tuoreina, mutta ne voidaan kuivata aurinko- miin turpeen ja puun varmuusvaras-
5718: energian avulla noin vuoden kuluessa korjuus- toinnin suunnittelemiseksi ja aloittami-
5719: ta. Yksistään tämä seikka vaatii varmuusvaras- seksi maassamme ja varaisi sitä varten
5720: tointia. riittävät määrärahat valtion vuode11
5721: Vuoteen 2000 mennessä voimme nostaa ny- 1982 ensimmäiseen lisämenoarvioon.
5722: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5723:
5724: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5725: 120 1982 vp.
5726:
5727: Toivomusaloite n:o 106
5728:
5729:
5730:
5731:
5732: Kortesalmi ym.: Pitkäaikaisten lainojen myöntämisestä pien- ja
5733: perheyrityksille
5734:
5735:
5736: Eduskunnalle
5737:
5738: Teollisuuden ja maatalouden yrittäjät saavat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5739: pitkäaikaisia ja halpakorkoisia lainoja erilaisia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5740: uudistuksia ja hankintoja varten, mutta pienet muksen,
5741: koneyrittäjät eivät tällaisia halpakorkoisia lai-
5742: noja saa. Tämä on suuri epäkohta, joka on että hallitus kiireesti ryhtyisi tozmzzn
5743: kiireesti korjattava. Esim. pienet koneyrittäjät pien- ja perheyritysten, esimerkiksi ko-
5744: ovat merkittävä työllistäjä tässä maassa ja hei- nealan yritysten toiminnan tukemiseksi
5745: dän kauttaan yhteiskunta saa edullisen työpa- ja helpottamiseksi järjestämällä tällai-
5746: noksen. Tämän vuoksi lainoitusjärjestelmää oli- sille yrittäjille mahdollisuuden saada
5747: sikin kiireesti muutettava sellaiseksi, että myös halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja sa-
5748: pienet koneyrittäjät, kuten esimerkiksi kaivin- maan tapaan kuin teollisuus ja. maata-
5749: koneiden ja metsätalous- ja maansiirtokonei- louskin saavat.
5750: den omistajat ja tämän alan yrittäjät saisivat
5751: tällaisia lainoja.
5752: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5753:
5754: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5755: 1982 vp. 121
5756:
5757: Toivomusaloite n:o 107
5758:
5759:
5760:
5761:
5762: Kortesalmi ym.: Kehitysalueiden pienyrittäjätoiminnan saattami-
5763: sesta kehitysaluelainsäädännön piiriin
5764:
5765:
5766: Eduskunnalle
5767:
5768: Kehitysaluelainsäädäntö on puutteellinen ja tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
5769: virheellinen. Suuret puolueet ovat unohtaneet väksi toivomuksen,
5770: tässä lainsäädännössä perhe- ja pienviljelmät,
5771: palveluelinkeinot, työliikkeet ja yleensä muun- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimi-
5772: kin pienyritteliäisyyden. maan siten, että kehitysaluelainsäädän-
5773: Kaiklci. nämä puutteet ovat aikaansaaneet sen, töä uudistettaessa ja tehostettaessa lain
5774: että keskustapuolueen johtama kehitysaluepoli- piiriin otetaan myös perhe- ja pienvil-
5775: tiikka ei ole pelastanut kehitysalueita autioitu- jelmät, palveluelinkeinot, työliikkeet ja
5776: miselta eikä köyhtymiseltä. muu kehitysalueiden pienyrittäjätoi-
5777: Edellä esitettyjen perustelujen nojalla ehdo- minta.
5778: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1982
5779:
5780: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
5781: Pekka Vennamo Urho Pohto
5782: Urpo Leppänen
5783:
5784:
5785:
5786:
5787: 16 088200189C
5788: 122 1982 vp.
5789:
5790: Toivomusaloite n:o 108
5791:
5792:
5793:
5794:
5795: Kortesalmi ym.: Kainuun muodostamisesta aluepoliittiseksi ko-
5796: keilualueeksi
5797:
5798:
5799: Eduskunnalle
5800:
5801: Viime vuosien kokemukset ovat osoittaneet, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5802: että kansanrintamahallitusten aluepoliittiset toi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5803: menpiteet eivät ole olleet riittävän tehokkaita muksen,
5804: maamme eri alueiden kehityserojen poistami-
5805: seksi. Siksi aluepolitiikan tehoa on lisättävä ja että Kainuu-ohjelma II:n esittämällä
5806: uusia aluepoliittisia keinoja on otettava käytän- tavalla Kainuusta muodostettaisiin kii-
5807: töön. Tätä kaivataan erityisesti Kainuun maa- reesti aluepoliittinen kokeilualue, jossa
5808: kunnassa. eri aluepoliittisten toimenpiteiden ja
5809: Kainuu-ohjelma II:ssa esitetäänkin, että Kai- vaihtoehtojen vaikutuksia selvitetään.
5810: nuusta muodostettaisiin aluepoliittinen kokeilu-
5811: alue, jossa eri aluepoliittisten toimenpiteiden
5812: ja vaihtoehtojen vaikutuksia selvitettäisiin.
5813: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5814:
5815: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5816: 1982 vp. 123
5817:
5818: Toivomusaloite n:o 109
5819:
5820:
5821:
5822:
5823: Kortesalmi ym.: Halpakorkoisten lainojen järjestämisestä maa-
5824: tilalta muihin elinkeinoihin siirtyville tilan osakkaille
5825:
5826:
5827: Eduskunnalle
5828:
5829: Maatiloja jaettaessa maatilalta poislähtevät miljoonia markkoja. Jos nämä rahat olisi käy-
5830: sisarukset joutuvat usein vaikeaan asemaan. tetty esimerkiksi tuottavaan toimintaan halpa-
5831: Heidän olisi hankittava itsellensä uusi ammatti korkoisina pitkäaikaisina lainoina maataloudesta
5832: ja uusi asunto. Tällöin tarvitaan kipeästi pää- poissiirtyville perheenjäsenille ja heidän asian-
5833: omia. mukaisiin asuntolainoihinsa, rahat olisivat men-
5834: Tilalta poismuuttaville olisikin yhteiskunnan neet oikeaan tarkoitukseen. Tämä esimerkki
5835: voimin turvattava kunnon edellytykset uudessa osoittaa, että paljon vinoutumia on yhteisten
5836: elämässä alkuun pääsemiseen. Olisikin oikein ja verovarojen käytössä. Korjaus on kiireellinen
5837: kohtuullista, että tilalta poislähteville taataan ja välttämätön.
5838: samantapaiset perusoikeudet valtion halpakor- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5839: keisiin pitkäaikaisiin lainoihin kuin tilalle jää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5840: väliekin perilliselle. Tilalta poismuuttava saat- muksen,
5841: taisi mielellään perustaa oman liikeyrityksen,
5842: verstaan tai muun sellaisen, ja hän tarvitsisi että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
5843: myös halpakorkeista pitkäaikaista lainaa uutta halpakorkoisten1 pitkäaikaisten asunto-
5844: asuntoa varten. ja yrittäjälainojen järjestämiseksi maati-
5845: Hallitusrintamalla on ollut varaa tuhlata esi- lalta muualle ja muihin elinkeinoihin
5846: merkiksi Valco-yritykseen, valtiojohtoiseen kan- siirtyville tilan osakkaille.
5847: nattamattomaan kuvaputkiteollisuuteen satoja
5848: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5849:
5850: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5851: 124 1982 vp.
5852:
5853: Toivomusaloite n:o 110
5854:
5855:
5856:
5857:
5858: Kortesalmi ym.: Maaseudulla asuvien nuorten parien asunnon
5859: hankkimisen tukemisesta
5860:
5861:
5862: Eduskunnalle
5863:
5864: Laajan maaseutumme syrjäkylien elämänus- välttämättömyydeksi ja edellytykseksi maaseu-
5865: kon elvyttäminen on välttämätöntä. Tämän on dun uuteen nousuun.
5866: tapahduttava viimeistään nyt kun maallemuut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun·
5867: tohalukkuutta on ilmentynyt varsinkin nuoressa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5868: polvessa. Parhaita elvytysruiskeita on myöntää muksen,
5869: maaseudun nuorille pareille oman kodin hank-
5870: kimista varten avustuksia ja halpakorkoisia lai- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
5871: noja. Näin kylät todella aletaan saada eläviksi. laajan maaseutumme syrjäkylien elvyttä-
5872: Avustusta tulisi yhtä nuorta paria kohden miseksi siten että nuorille pareille myön-
5873: myöntää 10 000-15 000 markkaa ja pääosa nettäisiin riittävästi asunnon hankkimis-
5874: halpakorkoisena lainana, kuitenkin niin että ta varten avustusta sekä halpakorkoi-
5875: esimerkiksi viisi prosenttia nuorella parilla olisi sia lainoja} joiden laina-aika olisi 30
5876: omaa pääomaa. Laina-ajan tulisi olla 30 vuotta. vuotta.
5877: Tämä katsotaan maaseudullamme todelliseksi
5878: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1982
5879:
5880: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
5881: Pekka Vennamo Urho Pohto
5882: Urpo Leppänen
5883: 1982 vp. 125
5884:
5885: Toivomusaloite n:o 111
5886:
5887:
5888:
5889:
5890: Kortesalmi ym.: Oulun asuntolainatarpeen tyydyttämisestä
5891:
5892:
5893: Eduskunnalle
5894:
5895: Asuntotuotannon suurimmaksi ongelmaksi kehittämisen merkittävimmän esteen Oulussa.
5896: Oulussa on muodostunut valtion osalainoitta- Siksi Oulun kaupunginjohto esittää, että asun-
5897: man tuotannon jatkuva ja nopea väheneminen. totuotantomäärärahoja on Oulun osalta lisättä-
5898: Kun vielä 1970-luvun puolivälissä ns. arava- vä ja kiintiöiden laskentaperusteita muutettava
5899: asuntoja valmistui vuosittain noin 700, määrä niin, että työpaikkamäärä otetaan entistä kes-
5900: on nyt laskenut noin 400 asuntoon. Mikäli keisemmin niissä huomioon.
5901: valtion asuntomäärärahat eivät lähivuosina kas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5902: va, tulee esimerkiksi kaupungin oman vuokra- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5903: asuntotuotannon tavoite laskemaan 175 asun- muksen,
5904: non määrästä noin 125 asuntoon vuodessa.
5905: Kun SMP:n eduskuntaryhmä Pohjois-Pohjan- että hallitus asuntolainamäärärahojen
5906: maalle suuntautuneella maakuntamatkallaan jaossa ottaisi huomioon Oulun kaupun-
5907: 17.9.1981 vieraili Oulun kaupungissa, kau- gin reaalisen asuntolainamäärärahatar-
5908: pungin johto totesi, että Oulun asuntolaina- peen eli muuttaisi kiintiöiden laskenta-
5909: määrärahat olivat vuonna 1981 laskeneet reaali- perusteita siten, että työpaikkamäärä
5910: sesti noin 30 %. otetaan entistä keskeisemmin niissä huo-
5911: Asuntotilanne muodostaakin elinkeinoelämän mioon.
5912: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5913:
5914: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5915: 126 1982 vp.
5916:
5917: Toivomusaloite n:o 112
5918:
5919:
5920:
5921:
5922: Kortesalmi ym.: Paikallislehtien postimaksujen alentamisesta
5923:
5924:
5925: Eduskunnalle
5926:
5927: Paikallislehtien postimaksuasetus on kohtuu- dessa. Tällainen hinnoittelu tekee selvää vaa-
5928: ton. Tätä mieltä on ollut viimeksi jopa valtio- ryyttä yksi- ja kaksipäiväisille paikallislehdille.
5929: varainministeri Ahti Pekkala, joka on sanonut, Oikeuden ja kohtuuden nimessä yksi- ja kaksi-
5930: että oikaisu on välttämätön. päiväisiä paikallislehtiä tulee postimaksuasiassa
5931: Siitä huolimatta valtion postimaksulautakun- kohdella tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
5932: ta on esittänyt, että taksoja ei korjata, vaan Yksi- ja kaksipäiväisten paikallislehtien posti-
5933: kaikkien lehtiryhmien postimaksut kohoavat taksaa on siis kiireesti korjattava.
5934: 11-12%. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5935: Paikallislehdistön piiristä on jälleen kään- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5936: nytty eduskunnan puoleen. muksen,
5937: Yksi- ja kaksipäiväisten paikallislehtien koh-
5938: telu postimaksuasiassa ei ole oikeudenmukai- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
5939: nen. Nykyinen tilanne on keskimääräisen esi- yksi- ja kaksipäiväisien paikallislehtien
5940: merkin havainnollistamana seuraava: postimaksun saattamiseksi yhdenvertai-
5941: Kun yksipäiväisen lehden vuotuinen posti- seksi vähintään kolmesti viikossa ilmes-
5942: maksu on 51 000 mk, kaksipäiväisen on tyvien sanomalehtien postimaksun
5943: 102 000 mk ja kolmipäiväisen 75 000 mk vuo- kanssa.
5944: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5945:
5946: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5947: 1982 vp. 127
5948:
5949: Toivomusaloite n:o 113
5950:
5951:
5952:
5953:
5954: E. Laine ym.: Sairauskulujen verovähennysoikeuden enimmäis-
5955: rajan kaksinkertaistamisesta
5956:
5957:
5958: Eduskunnalle
5959:
5960: Sairauskulujen vähennysoikeuden markka- den markkamääräisen enimmalStajan tuntuvaa
5961: määräinen raja verotuksessa ei ole seurannut korottamista erityisesti lapsiperheiden osalta
5962: rahan arvossa tapahtuneita muutoksia ja inflaa- puoltaa mm. se, että alle kouluikäisten sairaus-
5963: tiovauhtia. Terveyspalveluista, lääkkeistä ja sai- kulut ovat usein erittäin suuret. Kouluikäisten
5964: raanhoidosta perittävien maksujen ja kustan- osalta tuo helpotusta kouluterveydenhuolto.
5965: nustason noususta johtuen on sairauskulujen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5966: määrä monissa tapauksissa noussut moninkertai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5967: seksi vähennysoikeuteen verrattuna. Edtyisesti
5968: hammashuoltokustannukset ovat muodostuneet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5969: kohtuuttoman korkeiksi. Siksi ei ole perusteltua sairauskulujen verovähennysoikeuden
5970: jäädyttää verovähennysoikeutta nykyiselle alhai- enimmäisrajan kaksinkertaistamiseksi
5971: selle tasolle. Sairauskulujen ve.tcovähennysoikeu- 1.1. 1983 lukien.
5972: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
5973:
5974: Ensio Laine Aarne Koskinen
5975: 128 1982 vp.
5976:
5977: Toivomusaloite n:o 114
5978:
5979:
5980:
5981:
5982: E. Laine ym.: Maakaasuputken rakentamisesta Lounais-Suo-
5983: meen
5984:
5985:
5986: Eduskunnalle
5987:
5988: Maakaasu on todettu ympäristöystävälliseksi Mikäli Ruotsi tulee ostamaan maakaasua
5989: ja muutoinkin luotettavaksi pohtoaineeksi koti- Neuvostoliitosta ja toimitus tapahtuu Suomen
5990: talouksien ja teollisuuden käyttöön. Suomen ja kautta, on maakaasuputken rakentaminen Lou-
5991: Neuvostoliiton kesken solmitut maakaasutoimi- nais-Suomeen taloudellisesti erittäin perusteltu.
5992: tuksia koskeneet sopimukset ovat luoneet mah- Valmistelut maakaasuputkiverkon ulottami-
5993: dollisuuksia tämän edu1lisen ja tarkoituksenmu- seksi Lounais-Suomeen tulisi aloittaa kiireel-
5994: kaisen energian toimittamiseksi myös Lounais- lisesti.
5995: Suomeen, jossa on suuria väestökeskuksia ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5996: teollisuuslaitoksia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5997: Vuodelle 1982 solmitun tavaranvaihtopöytä-
5998: kirjan mukaan Neuvostoliitto toimittaa kulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5999: vana vuonna maakaasua 1,0 miljardia m3 • Pit- maakaasuputken rakentamiseksi Lou-
6000: kän ajanjakson ohjelman mukaan maakaasutoi- nais-Suomeen.
6001: mitusten määrää voidaan huomattavasti vielä
6002: korottaa.
6003: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
6004:
6005: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
6006: 1982 vp. 129
6007:
6008: Toivomusaloite n:o 115
6009:
6010:
6011:
6012:
6013: E. Laine ym.: Asumiskustannusten alentamista tarkoittavien
6014: toimenpiteiden toteuttamisesta
6015:
6016:
6017: Eduskunnalle
6018:
6019: SKDL:n eduskuntaryhmän toivomusaloittees- toisaalta asuntohallituksen päätöksestä sallia
6020: sa n:o 104/1981 vp. ehdotettiin lukuisia toi- aravataloissa 2,50 mk:n, jopa 3,50 mk:n suu-
6021: menpiteitä asumiskustannusten alentamiseksi. ruiset korotukset asuntoneliötä kohti. Viimek-
6022: Koska siinä ehdotettuihin toimenpiteisiin ei ole si päätettyjä vuokrien korotuksia ei ole otet-
6023: ryhdytty, asumiskustannusten nousuvauhti jat- tu huomioon palkkoja ja eläkkeitä makset-
6024: kuu ja kiihtyy. Esim. Turun Rintamamiesve- taessa ja niitä koskevia korotuspäätöksiä teh-
6025: teraanit ry:n omistamissa aravavuokra-asunnois- täessä. Asumiskustannusten nousun estämisek-
6026: sa on vuokra noussut 3 vuodessa n. 80 % si olisi luovuttava päätetyistä vuokrien koro-
6027: eli 1. 3. 1979 olleesta 10,37 mk/m2 1. 3. 1982 tuksista tai toteutettava muilla toimenpiteillä
6028: mennessä 18,80 mk/m1 • Asunnosta, josta 3 asumiskustannusten alentaminen SKDL:n aloit-
6029: vuotta sitten perittiin vuokraa 377,40 mk, tul- teessa ehdotetulla tavalla.
6030: laan nyt perimään 683,95 mk. Asunnon vuok- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6031: ra on kohonnut yhteensä 306,55 mk vuok- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6032: ralaisen työeläkkeen kohotessa vastaavana aika-
6033: na vain pari markkaa enemmän eli 308,80 mk. että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
6034: Vuokrien kohtuuttomuudesta kertoo myös se, SKDL:n eduskuntaryhmän toivomus-
6035: että Helsingin kaupungin aravavuokratalossa aloitteessa n:o 104 (1981 vp.) ehdo-
6036: asuvalta kuusihenkiseltä perheeltä peritään 90 tettujen asumiskustannusten alentamis-
6037: m2 :n suuruisesta asunnosta vuokraa 1 850 ta merkitsevien toimenpide-ehdotusten,
6038: markkaa sen kohottua puolessa vuodessa n. mm. asuntolainojen takaisinmaksuaiko-
6039: 550 markkaa. ien pidentämisen vähintään 45 vuoteen
6040: Näin suuret vuokrien korotukset johtuvat ;a asuntolainojen korkotason tuntu-
6041: toisaalta valtioneuvoston päätöksestä korottaa van alentamisen, toteuttamiseksi välit-
6042: aravakorkoa ja ns. kovan rahan asuntojen vuok- tömästi.
6043: ria jopa laittomiksi osoitetuin perustein sekä
6044: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
6045:
6046: Ensio Laine Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen
6047: M.-L. Salminen Marjatta Stenius-Kaukonen E.-J. Tennilä
6048: Pauli Puhakka Pentti Liedes Irma Rosnell
6049: Sten Söderström
6050:
6051:
6052:
6053:
6054: 17 0882001189C
6055: 130 1982. vp.
6056:
6057: Toivomusaloite n:o 116
6058:
6059:
6060:
6061:
6062: E. Laine ym.: Turun ja Porin läänin osuuden korottamisesta
6063: asuntolainoituksessa
6064:
6065:
6066: Eduskunnalle
6067:
6068: Suoritettujen selvitysten ja laskelmien mu- asunto-oloina. Viime vuoden tammi-lokakuus-
6069: kaan Turun ja Porin läänissä asuu ahtaasti sa myönnetyt rakennusluvat ennakoivat raken-
6070: 72 000 henkilöä. Pelkästään tästä johtuvan nusalan taantuman voimistumista Turun ja Po-
6071: asunto-ongelman ratkaisemiseksi olisi nopeasti rin läänissä, jossa rakennuslupien aleneroa oli
6072: rakennettava 24 000 asuntoa. maan keskiarvolukua suurempi.
6073: Vielä 1970-luvun puolivälissä valtion osalai- Läänin asunto-olojen parantaminen ja raken-
6074: noittamana rakennettiin läänissä vuosittain nusalan työttömyyden vähentäminen edellyttä-
6075: 5 200 asuntoa, mutta viime vuosina valtion vät asuntotuotantomäärärahojen tuntuvaa lisää-
6076: lainoitusta on riittänyt vain n. 3 000 asuntoon. mistä.
6077: Pudotus on n. 40 % :n luokkaa. Nykyisin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6078: valtio antaa lääniin asuntolainoitusta n. 200 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6079: milj. markkaa tarpeen ollessa vähintään 500
6080: -600 milj. markkaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6081: Tilanteesta kärsivät lähes kaikki läänin kau- Turun ja Porin läänin valtion asunto-
6082: pungit ja kunnat, joissa on lainoituskelpoisia lainoitusosuuden tuntuvasti korottami-
6083: rakennushankkeita. Seuraukset näkyvät myös seksi jo vuoden 1982 aikana ja siitä
6084: työttömyyslukujen kasvuna ja puutteellisina eteenpäin.
6085: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
6086:
6087: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
6088: 1982 vp. 131
6089:
6090: Toivomusaloite n:o 117
6091:
6092:
6093:
6094:
6095: Lattula: Haja-asutusalueiden kauppapalvelujen turvaamisesta
6096:
6097:
6098: Eduskunnalle
6099:
6100: Haja-asutusalueiden palvelutaso heikkenee parantaa haja-asutusalueiden kaupan toiminta-
6101: jatkuvasti väestöpohjan pienenemisen myötä. edellytyksiä,
6102: Kauppojen lukumäärän suhteellinen vähentymi- - myöntää aluepoliittista tukea haja-asutus-
6103: nen väestön vähenemiseen verrattuna on 1970- alueen kaupalle työvoimakustannuksia alenta-
6104: luvun alkupuoliskolla ollut kaksinkertainen. vana toimenpiteenä,
6105: Niinpä kiinteän myymäläverkoston harvenemi- - lisätä valtion korkotukiluottoja ja inves-
6106: nen on tullut kauppapalveluiden saavutettavuu- tointiavustuksia,
6107: den keskeisimmäksi ongelmaksi erityisesti haja- - lieventää kaupoille asetettuja hygieeni-
6108: asutusalueilla. Viime aikoina myymäläkuolemat syysvaatimuksia varsinkin haja-asutusalueiden
6109: ovat tosin vähentyneet, mutta lakkauttamisen pienissä ja vanhoissa myymälöissä,
6110: voidaan odottaa kohtaavan vielä monia kauppa- - soveltaa tapauskohtaisesti esim. työaika-
6111: toimipaikkoja etenkin haja-asutusalueilla. ja terveydenhoitolain määräyksiä,
6112: Vähittäiskauppapalvelujen kehittämisessä ta- - porrastaa liikevaihtoveroa,
6113: voitteena tulee olla sellainen kiinteiden kaup- - poistaa harkintaverotus ja
6114: patoimipaikkojen ja myymäläautoreittien ver- - suunnata kuntien hankinnat paikallisiin
6115: kosto, että sen avulla voidaan turvata asuin- kauppoihin.
6116: paikasta ja liikkumismahdollisuuksista riippu- Henkilöliikenneyhteyksiä ja tavaroiden ko-
6117: matta mahdollisimman monipuolisten palvelu- tiinkuljetusjärjestelmää tulisi kehittää sekä sel-
6118: jen, ainakin päivittäistavaroiden saanti. vittää jo olemassa olevien kuljetusjärjestelmien
6119: Kauppapalvelusten rungon tulee rakentua (mm. postiauto- ja maidonkuljetuskaluston)
6120: ensi sijassa kiinteän myymäläverkoston varaan hyväksikäytön mahdollisuudet.
6121: ja vasta sen jälkeen kun kiinteälle myymälälle Koska nimenomaan haja-asutusalueilla kau-
6122: ei ole toimintaedellytyksiä, tulee kauppapalve- pallisten palvelujen turvaaminen edellyttää no-
6123: lut voida hoitaa myymäläautoilla. Näiden ulko- peita toimenpiteitä, olisi valtiovallan ja kun-
6124: puolelle jäävissä tapauksissa palvelut tulee tur- tien yhteistyössä löydettävä keinot parhaaseen
6125: vata joko tavaroiden kotiinkuljetus- tai asiakas- tulokseen pääsemiseksi.
6126: kuljetusjärjestelyin. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
6127: Haja-asutusalueiden kauppapalvelujen turvaa- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6128: miseksi tulisi
6129: - tahtiavustusjärjestelmä kehittää sellaisek- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6130: si, että sillä voidaan saattaa eri kuluttaja- menpiteisiin haja-asutusalueiden kauppa-
6131: ryhmät nykyistä tasa-arvoisempaan asemaan ja palvelujen turvaamiseksi.
6132: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6133:
6134: Eero Lattula
6135: 132 1982 vp.
6136:
6137: Toivomusaloite n:o 118
6138:
6139:
6140:
6141:
6142: Lattula: Maatilatalouden saattamisesta kokonaisuudessaan alue-
6143: poliittisen lainsäädännön piiriin
6144:
6145:
6146: Eduskunnalle
6147:
6148: Niin kauan kuin maatalouden aluepolitiikkaa poliittisen tuen piiriin. Tämä on välttämätöntä,
6149: joudutaan hoitamaan viljelijäväestön sisäisenä sillä maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen
6150: tulonsiirtona, se ei turvaa kehitysalueiden vilje- esimerkiksi Pohjois-Suomessa riippuu enstsl)al-
6151: lijöiden toimeentuloa. sesti maatalouselinkeinojen asemasta ja kehi-
6152: Kokoomuksen eduskuntaryhmän esityksestä tyksestä.
6153: huolimatta eduskunnan enemmistö jätti v. 1981 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6154: maatilatalouden jälleen pois uusien aluelakien taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6155: piiristä. Eräät asiaa vastustaneet vetosivat ns.
6156: maaseutupakettiin. Se ei kuitenkaan sisällä uu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6157: sia ja todella konkreettisia toimenpiteitä maa- menpiteisiin maatilatalouden sivuelin-
6158: seudun hyväksi. Siksi aluelakeja on tarkistetta- keinoineen saattamiseksi kokonaisuudes-
6159: va ja muutettava siten, että maatilatalous tulee saan aluepoliittisen lainsäädännön tuki-
6160: tasavertaisena muiden elinkeinojen kanssa alue- toimien piiriin.
6161: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
6162:
6163: Eero Lattula
6164: 1982 vp. 133
6165:
6166: Toivomusaloite n:o 119
6167:
6168:
6169:
6170:
6171: Lattula: Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden supis-
6172: tamisen estämisestä
6173:
6174:
6175: Eduskunnalle
6176:
6177: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan asun- vähennystä. Mikäli verovähennysoikeutta supis-
6178: tolainojen korkojen verovähennysten leikkaa- tetaan, se vähentää sekä uustuotantoa että van-
6179: mista valmistellaan virkamiestasolla. hojen isompien asuntojen kysyntää.
6180: Suunniteltuun verovähennyksen supistukseen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6181: ei ole aihetta eikä varaa. Asuntojen hinnat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6182: ovat nousseet tuntuvasti. Korkojen verovähen-
6183: nys koskee noin 500 000 asunnonhankkijaa, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6184: joista valtaosa on pieni- ja keskituloisia. menpiteisiin asuntolainojen suunnitellun
6185: Hanke on herättänyt huolta myös rakennus- verovähennysoikeuden supistamisen es-
6186: alalla, joka uumoilee valtiolle ja kunnille jopa tämiseksi.
6187: runsaan kahden miljardin markan verotulojen
6188: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
6189:
6190: Eero Lattula
6191: 134 1982 vp.
6192:
6193: Toivomusaloite n:o 120
6194:
6195:
6196:
6197:
6198: Leppänen ym.: Itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä
6199: itsensä työllistävälle henkilölle myönnettävän verovapauden
6200: toteuttamisesta
6201:
6202:
6203: Eduskunnalle
6204:
6205: Työttömyyden poistamiseksi tarvitaan uusia Yllä mainituin perustein ehdotamme kun-
6206: ennakkoluulottomia ideoita. Tällöin myöskään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
6207: ihmisten itsensä oma-aloitteisuutta ei pidä vä- muksen,
6208: heksyä. Yksi vaikuttava keino olisi myöntää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6209: viiden vuoden verovapaus työttömälle henki- viiden vuoden verovapauden aikaansaa-
6210: lölle, joka työllistää itsensä. Tällöin asianomai- miseksi työttömälle henkilölle, joka
6211: nen voisi harjoittaa itsenäistä ammattia tai pe- työllistää itsensä itsenäisenä ammatin-
6212: rustaa pienyrityksen. harjoittajana tai yrittäjänä.
6213: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1982
6214:
6215: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6216: 1982 vp. 135
6217:
6218: Toivomusaloite n:o 121
6219:
6220:
6221:
6222:
6223: Leppänen ym.: Autiona olevien pientilojen viljelijöiksi ryhty-
6224: vien henkilöiden verovapaude1" toteuttamisesta
6225:
6226:
6227: Eduskunnalle
6228:
6229: Maailmassa on huutava puute elintarvikkeis- tärkeä edellytys olisi verovapauden antaminen
6230: ta. Erityisesti kaikkialla maailmassa puhtaiden viideksi vuodeksi, kun henkilö ryhtyy pienvilje-
6231: elintarvikkeiden merkitys koko ajan kasvaa. lijäksi.
6232: Maassamme on lukematon määrä pientiloja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6233: autioina. Tämä on järjetöntä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6234: Autiot pientilat ja pakettipellot tulisi saada muksen,
6235: järkevään viljelyyn. Tällöin viljatuotteiden, vi-
6236: hannesten ja kasvisten sekä marjojen viljely on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6237: tärkeätä sekä niiden viljelyn järjestäminen pie- menpiteisiin viiden vuoden täydellisen
6238: nillä tiloilla on täysin mahdollista. verovapauden aikaansaamiseksi niille
6239: Jotta pienille tiloille saataisiin viljelijöitä, tu- henkilöille, jotka ryhtyvät viljelijöiksi
6240: lisi heille järjestää edellytykset. Yksi tällainen autiona oleville pientiloille.
6241: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1982
6242:
6243: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6244: 136 1982 vp.
6245:
6246: Toivomusaloite n:o 122
6247:
6248:
6249:
6250:
6251: Leppänen ym.: Metsäveron poistamisesta tuottamattomalta met-
6252: säitä
6253:
6254:
6255: Eduskunnalle
6256:
6257: Metsäveroa joutuu maksamaan, vaikka metsä että hallitus selvityttäisi, miten voi-
6258: ei tuota mitään. Tämä aiheuttaa monille pieniä taisiin metsävero poistaa sellaiselta met-
6259: metsäpalstoja omistaville henkilöille kohtuuton- sältä, joka ei pitemmällä aikavälillä tuo-
6260: ta veronmaksua. ta mitään.
6261: Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
6262: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6263: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
6264:
6265: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6266: 1982 vp. 137
6267:
6268: Toivomusaloite n:o 123
6269:
6270:
6271:
6272:
6273: Leppänen ym.: Selvityksen laatimisesta kiinteistöjen korkoja
6274: vastaavan verovähennyksen myöntämisestä aravakiinteistöissä
6275: asuville
6276:
6277:
6278: Eduskunnalle
6279:
6280: Aravavuokrakiinteistöissä asuvien vuokralais- mitkä olisivat mahdollisuudet myöntää arava-
6281: ten viimeiset vuokrankorotukset ovat saatta- vuokrakiinteistöissä asuville verotuksessa korko-
6282: neet heidät toimeentulon sietokyvyn rajoille, menovähennystä vastaava vähennys. Tämä myös
6283: ja ottaen huomioon tosiasian, että mitkään pal- sen vuoksi, että tosiasiassa aravavuokralaiset
6284: kankorotukset eivät tule aravavuokrien koro- maksavat kiinteistöjen korkomenot aravavuok-
6285: tuksia korvaamaan, kysymyksessä on tuntuva rien muodossa.
6286: elintason alentaminen aravavuokrakiinteistöissä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6287: asuvien osalta. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6288: Korotuksien määrät vaihtelevat 100-300
6289: markkaa kuukaudessa ja neliövuokran nousu että hallitus selvityttäisi, miten voi-
6290: on 2,50-3,50 marld(aa neliömetriltä kuukau- taisiin verotuksessa antaa aravakiinteis-
6291: dessa. töissä asuville kiinteistöjen korkoja vas-
6292: Tämän vuoksi olisi välttämätöntä selvittää, taava vähennys.
6293: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
6294:
6295: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6296:
6297:
6298:
6299:
6300: 18 088200189C
6301: 138 198~ vp.
6302:
6303: Toivomusaloite n:o 124
6304:
6305:
6306:
6307:
6308: Leppänen ym.: Selvityksen laatimisesta kesämökkien verotuksen
6309: huojentamisesta
6310:
6311:
6312: Eduskunnalle
6313:
6314: Kesämökkien verotus on koko ajan kiristy- dä mahdottomaksi kiristämällä kesämökkien ja
6315: nyt. Kesämökin vero saattaa jo varsin pienestä vastaavien verotusta.
6316: mökistä nousta 1 000 mk:aan vuodessa. Monet Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6317: käyttävät kesämökkejä varsin pienen osan vuo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6318: desta. Kuitenkin on tärkeätä, että asutuskes- sen,
6319: kusten ja kaupunkien ihmisillä on oikeus viet- että hallitus selvityttäisi, miten voi-
6320: tää osa ajastaan lähellä luontoa ja ympäristöä. taisiin kesämökkien verotusta helpottaa
6321: Tämän vuoksi ei pidä tätä elämänmuotoa teh- ja tehdä se oikeudenmukaiseksi.
6322: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
6323:
6324: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6325: 1982 vp. 139
6326:
6327: Toivomusaloite n:o 125
6328:
6329:
6330:
6331:
6332: Leppänen ym.: Autoveron alentamisesta
6333:
6334:
6335: Eduskunnalle
6336:
6337: Maassamme henkilöautojen hinnat ovat erit- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6338: täin korkeat johtuen yliraskaasta autoverosta. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6339: Kun maamme on laaja ja etäisyydet pitkät, auto sen,
6340: on maassamme lähes jokaiselle perheelle vält-
6341: tämätön. Kun lisäksi polttoaineiden hinnat että hallitus ryhtyisi tozmzzn auto-
6342: ovat nousseet tähtitieteellisiksi, olisi kuljetus- veron alentamiseksi sekä tavallisen ih-
6343: ja matkakustannuksia alennettava autoveroa misen käyttöautoilta kokonaan poista-
6344: alentamalla. Tavallisen ihmisen tarvitsemaita miseksi matka- ja kuljetuskustannusten
6345: autolta, joka ei ole mikään ylellisyysauto, auto- pienentämiseksi.
6346: veroa ei tulisi periä lainkaan.
6347: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
6348:
6349: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6350: 140 1982. vp.
6351:
6352: Toivomusaloite n:o 126
6353:
6354:
6355:
6356:
6357: Leppänen ym.: Kotimaisten virvoitusjuomien verotuksen huojen-
6358: tamisesta ulkomaisiin tiivistevalmisteisiin verrattuna
6359:
6360:
6361: Eduskunnalle
6362:
6363: Virvoitusjuomien raskas verotus on heiken- epätyydyttäviin kertakäyttöpakkauksiin. Lisäksi
6364: tänyt alan työllisyyttä sekä nostanut hintoja. vuoden 1981 alusta voimaan tullut mehujen
6365: Samoin se on ollut terveen alkoholipolitiikan uusi verolaki entisestään suosii ulkomaisista
6366: vastaista, koska korkean veroasteen vuoksi alko- tiivisteistä tehtyjä mehuja.
6367: holittomien juomien kulutus on kärsinyt alko- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6368: holijuomien kustannuksella. Lisäksi maassamme tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6369: on lähes kokonaan laiminlyöty terveellisten aito- sen,
6370: jen tuoremehujen kotimainen valmistus, kun että hallitus ryhtyisi toimiin koti-
6371: Suomeen on ryhdytty laajamittaisesti tuomaan maisten virvoitusjuomien verotuksen
6372: valmiita mehutiivisteitä, jotka täällä vain ve- helpottamiseksi suhteessa ulkomailta
6373: dellä jatkettuna pakataan luonnonsuojelullisesti tuotuihin tiivistevalmisteisiin nahden.
6374: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
6375:
6376: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6377: 1982 vp. 141
6378:
6379: Toivomusaloite n:o 127
6380:
6381:
6382:
6383:
6384: Leppänen ym.: Kotimaisten ravintorasvojen vapauttamisesta ve-
6385: roista
6386:
6387:
6388: Eduskunnalle
6389:
6390: Rasvavero rasittaa tarpeettomasti kotimai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
6391: sia ravintorasvoja sekä samalla nostaa kotimai- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6392: sesti tuotettujen välttämättömyystarvikkeiden ja
6393: elintarvikkeiden hintoja. SMP:n käsityksen mu- että hallitus ryhtyisi toimiin kotimais-
6394: kaan kotimaisista elintarvikkeista ei tulisi periä ten ravintorasvojen vapauttamiseksi ra-
6395: minkäänlaisia välillisiä tai välittömiä veroja. vintorasvaverosta ja muista välillisistä
6396: veroista.
6397: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1982
6398:
6399: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6400: 142 1982 vp.
6401:
6402: Toivomusaloite n:o 128
6403:
6404:
6405:
6406:
6407: Leppänen ym.: Kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksu-
6408: lain kumoamisesta
6409:
6410:
6411: Eduskunnalle
6412:
6413: SMP:n mielestä maatalouden tuotantokus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6414: tannusjärjestelmää olisi lopulta pitemmällä täh- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6415: täyksellä kehitettävä niin, että voitaisiin luo- sen,
6416: pua sellaisista erityismaksuista valtiolle, jotka että hallitus ryhtyisi toinziin kerman
6417: kohtuuttomasti korottavat maitotaloustuottei- ja vähärasvaisen maidon tasausmaksu·
6418: den kuluttajahintoja sekä heikentävät karjata- lain kumoamiseksi.
6419: loutta harjoittavien viljelijöiden toimeentuloa.
6420: Ns. tasausmaksu on tämänkaltainen maksu.
6421: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1982
6422:
6423: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6424: 1982 vp. 143
6425:
6426: Toivomusaloite n:o 129
6427:
6428:
6429:
6430:
6431: Leppänen ym.: Kymen läänin kuntien SIJOittamisesta aluelain-
6432: säädännön edellyttämiin vyöhykkeisiin
6433:
6434:
6435: Eduskunnalle
6436:
6437: Maassamme on tapahtunut viimeisen 20 meisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti
6438: vuoden aikana erittäin raju elinkeinorakenteen heikentynyt samalla kun suurteollisuuden ase-
6439: muutos. Maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta on ma on heikentynyt. Tältä pohjalta tulisi todella
6440: siirrytty teollisuusyhteiskuntaan. Nyt kuiten- syvällisesti paneutua Kymen läänin asemaan.
6441: kin ollaan siirtymässä jo ns. jälkiteolliseen vai- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
6442: heeseen. Tämä on johtamassa siihen, että enti- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6443: set suurteollisuuspaikkakunnat ovat ajautumas- vomuksen,
6444: sa erittäin vaikeaan tilanteeseen, kun suur-
6445: teollisuus koko ajan vähentää työvoimaa ja että hallitus sijoittaisi tarkoituksen-
6446: kun näille paikkakunnille ei vastaavasti ole saa- mukaisella tavalla Kymen läänin eri
6447: tu pienempiä yrityksiä riittävästi. kunnat aluelainsäädännön edellyttämiin
6448: Näin on tapahtunut erityisesti Imatran ta- vyöhykkeisiin huomioiden Kymen lää-
6449: lousalueen .·kohdalla. Tämän alueen ongelmia nin asukkaiden kasvavat työpaikan
6450: vielä lisää täysin epäonnistunut Valco-hanke. saantivaikeudet suurteollisuuden koko
6451: Kokonaisuutena Kymen lääni on perinteistä ajan vähentäessä työntekijöiden mää-
6452: suurteollisuusaluetta. Kymen läänin taloudelli- rää.
6453: nen voima suhteessa muuhun maahan on vii-
6454: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
6455:
6456: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6457: 144 1982 vp.
6458:
6459: Toivomusaloite n:o 130
6460:
6461:
6462:
6463:
6464: Linna: Totalisaattoripelin pelipanoksista kannettavaa verolain-
6465: säädäntöä tarkoittavan esityksen antamatta jättämisestä
6466:
6467:
6468: Eduskunnalle
6469:
6470: Eduskunta on hyväksynyt joulukuun 8 päi- tusharrastuksen esteiksi, olisi eduskunnan 8
6471: vänä 1981 hallituksen esityksen pohjalta (HE päivänä joulukuuta 1981 hyväksymä arpajais-
6472: n:o 133/1981 vp.) arpajaisverolain muutoksen verolain ja tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n
6473: yksivuotisena verolakina. Tämä verolain muu- muutos välittömästi kumottava.
6474: tos merkitsee sitä, että totalisaattoripelin peli- Käytännön ratkaisuna olisi päästävä ainakin
6475: panoksista kannetaan vuoden 1982 aikana yli- siihen, ettei hallitus anna uutta esitystä peli-
6476: määräinen 5 % :n vero. Hallitus esitti lakia py- panoksiin perustuvan totoveron jatkamisesta,
6477: syväksi ja veroa 10 prosentiksi. jolloin nykyinen 5 % :n vero automaattisesti
6478: Jo hallituksen esityksen käsittelyvaiheissa to- lakkaa vuoden 1982 päättyessä.
6479: dettiin eduskunnassa, että hallituksen esitys Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
6480: suuntautuu voimakkaasti hevoskasvatusta ja ra- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6481: viharrastusta vastaan, ja tästä syystä hallituk-
6482: sen esitys hylättiin pysyvänä verolakina ja ettei hallitus antaisi uutta esitystä
6483: veron määrä alennettiin 10 prosentista 5 pro- eduskunnan joulukuun 8 päivänä 1981
6484: senttiin. hyväksymän arpajaisverolain ja tulo- ja
6485: Koska kaikki ulkomaiset kokemukset selväs- varallisuusverolain 22 §:n muuttami-
6486: ti osoittavat, ettei tämän tyyppisiä verolakeja sesta annetun lain jatkamisesta.
6487: pitäisi säätää tavitoiminnan ja hevosten kasva-
6488: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6489:
6490: Heimo Linna
6491: 1982 rd. 145
6492:
6493: Hemställningsmotion nr 131
6494:
6495:
6496:
6497:
6498: Malm m. fl.: Om finansiering av inköp av gamla bostäder med
6499: statslån
6500:
6501:
6502: Tili Riksdagen
6503:
6504: Regeringen avgav hösten 1981 en proposi- alltför stora höjningar av bostadslånen och
6505: tion med anledning av bostadsproduktions- därför måste också andra åtgärder tillgripas.
6506: lagen, i vilken flere förbättringar av lånevill- En sådan vore att möjliggöra systematisk
6507: koren ingick. I synnerhet unga familjers möj- saner1ng och ibruktagning av gamla bostä-
6508: ligheter att få statsgaranterat bostadslån före- der. Redan i samband med uppgörandet av
6509: slås förbättrat. En del brister hämmar dock budgeten för år 1982 gjordes vissa försök
6510: fortfarande bostadsanskaffningen och en av de med statslån för inköp av gamla bostäder.
6511: främsta är avsaknaden av möjligheter att er- Av statsfinansiella orsaker kunde förslaget
6512: hålla statslån för inköp av gamla bostäder. dock inte förverkligas. Nu visar erfarenheterna
6513: En orsak tili att de statliga bostadsiånen att ett sådant tillägg förr eller senare blir
6514: räcker tili för allt färre bostäder står att finna ofrånkomligt. Det vore därför skäl att redan
6515: i de snabbt stigande byggnadskostnaderna samt nu fatta ett klart principbeslut i frågan.
6516: i övergången dll byggande av egnahemshus, Med hänvisning till ovanstående föreslås
6517: vilka per bostad raknat blir dyrare. Eftersom vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
6518: det dock är motiverat att främja just egna-
6519: hemshusbyggandet som den mest trivsamma att regeringen måtte skrida till snara
6520: och människonära boendeformen måste vi åtgärder för att möjliggöra beviljandet
6521: acceptera denna utveckling. Det är dock helt av statslån ävm för inköp av gamla
6522: klart att det statsfinansiella läget inte medger bostäder.
6523: Helsingfors den 12 februari 1982
6524:
6525: Håkan Malm Boris Renlund
6526: Ole Norrback Elisabeth Rehn
6527: Jutta Zilliacus
6528:
6529:
6530:
6531:
6532: 19 088200189C
6533: 146 1982 vp.
6534:
6535: Toivomusaloite n:o 131 Suomennos
6536:
6537:
6538:
6539:
6540: Malm ym.: Vanhojen asuntojen ostojen rahoittamisesta valtion
6541: lainoin
6542:
6543:
6544: Eduskunnalle
6545:
6546: Hallitus antoi syksyllä 1981 esityksen laiksi dyttävä muihin toimenp1te1s11n. Eräs tällainen
6547: asuntotuotantolain muuttamisesta, joka sisälsi olisi vanhojen asuntojen järjesteLmällisen sanee-
6548: useita lainaehtojen parannuksia. Etenkin nuor- rauksen käyttöönoton tekeminen mahdolliseksi.
6549: ten perheiden mahdollisuuksia saada valtion ta- Jo vuoden 1982 tulo- ja menoarviota laadittaes-
6550: kaamaa asuntolainaa ehdotettiin parannetta- sa tehtiin yrityksiä saada siihen valtion lainoja
6551: vaksi. Eräät puutteet rasittavat kuitenkin yhä vanhojen asuntojen ostamista varten. Valtion-
6552: asunnon hankkimista ja näistä näkyvimpiä on taloudellisista syistä ehdotusta ei kuitenkaan
6553: se, että ei ole mahdollista saada valtion lainaa voitu toteuttaa. Kokemukset osoittavat nyt,
6554: vanhojen asuntojen ostoon. että tällainen lisäys on ennemmin tai myöhem-
6555: Eräänä syynä siihen, että valtion asuntolai- min välttämätön. Tästä syystä olisi perusteltua
6556: nat riittävät yhä harvempien asuntojen hankki- jo nyt tehdä selvä periaatepäätös tästä kysy-
6557: miseen, ovat nopeasti nousevat rakennuskustan- myksestä.
6558: nukset sekä siirtyminen omakotitalojen raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6559: tamiseen, mikä asuntoa kohden tulee kalliim- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6560: maksi. Kun kuitenkin on perusteltua suosia juu· muksen,
6561: ri omakotitalojen rakentamista, koska ne ovat
6562: asumismuotona viihtyisimpiä ja ihmisläheisim- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
6563: piä, meidän on hyväksyttävä tämä kehityksen piteisiin, joilla tehtäisiin mahdolliseksi
6564: suunta. On kuitenkin täysin selvää, että valtion- valtion lainojen myöntäminen myös van-
6565: talouden tila ei salli kovinkaan suuria asuntolai- hojen asuntojen ostamista varten.
6566: nojen korotuksia, ja tästä syystä on myös ryh-
6567: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6568:
6569: Håkan Malm Boris Renlund
6570: Ole Norrback Elisabeth Rehn
6571: Jutta Zilliacus
6572: 1982 vp. 147
6573:
6574: Toivomusaloite n:o 132
6575:
6576:
6577:
6578:
6579: Martikainen ym.: Sementin yhtenäishintajärjestelmän aikaansaa-
6580: misesta
6581:
6582:
6583: Eduskunnalle
6584:
6585: Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen tekemän suuremmat kuin vastaavan betonimäärän tuo-
6586: selvityksen mukaan sementti maksaa vuoden tantokustannukset Helsingin seudulla. Asuin-
6587: 1979 hintatasossa Helsingissä 10 % vähemmän neliömetriä kohden kerrostalossa syntyy semen-
6588: kuin Oulussa ja 14% vähemmän kuin Kajaa- tin hintaerosta johtuen noin 6 matkan lisäkus-
6589: nissa. Kuljetuskustannuksista johtuen sementin tannus Oulussa Helsinkiin verrattuna. Muualla
6590: hinta on kauttaaltaan Pohjois-Suomessa yli Pohjois-Suomessa kustannusero on vielä tätäkin
6591: 10% korkeampi kuin Etelä-Suomessa. suurempi.
6592: Sementin hintaerot nostavat rakennuskustan- Kun esimerkiksi lämpöeristeiden kohdalla on
6593: nuksia Pohjois-Suomessa merkittävästi, sillä se- käytössä ns. yhtenäishintajärjestelmä, jolloin
6594: mentin osuus rakennuskustannusindeksissä on käyttäjäyrityksen sijainnilla ja kuljetusmatkoilla
6595: sementin ja rakennuksen laadusta riippuen 4 ei ole merkitystä, on perusteltua siirtyä vas-
6596: -8 %. Selvimmin tämä näkyy asuin- ja teol- taavaan yhtenäishintaan myös rakennuskustan"
6597: lisuusrakennusten kustannuksissa, koska noin nuksiin huomattavasti vaikuttavan sementin
6598: 77 % kivirakennuksiin kulutetusta sementistä osalta.
6599: käytettiin näiden rakentamiseen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6600: Pohjois-Suomen sementinkäyttö on noin 8 taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6601: % koko maan kulutuksesta ja siellä käytetään
6602: sementtiä runsaat 140 000 tonnia vuodessa. Tä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6603: mä merkitsee sitä, että pohjoissuomalaisten be- sementin yhtenäishintajärjestelmän ai-
6604: tonituotteiden tuotantokustannukset sementin kaansaamiseksi.
6605: osalta ovat vuodessa yli 4 miljoonaa markkaa
6606: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
6607:
6608: Olavi Martikainen Markku Kauppinen Mauno Manninen
6609: Mikko Jokela Matti Maijala Petter Savola
6610: Paavo Vesterinen
6611: 148 1982 vp.
6612:
6613: Toivomusaloite n:o 133
6614:
6615:
6616:
6617:
6618: Mattila ym.: Tutkijalautakunnan saattamisesta ensiasteen valitus-
6619: instanssiksi verotusta koskevassa muutoksenhaussa
6620:
6621:
6622: Eduskunnalle
6623:
6624: Viime vuosien kehitys osoittaa, että niin pausten muutoksenhakukeinoksi harkinnanva-
6625: lääninoikeuksien kuin korkeimman hallinto- raisten jäädessä valtaosaltaan lääninoikeuksien
6626: oikeudenkin työruuhkaa on lisäämässä kasvava verovalitusruuhkaan. Yhtenä mahdollisuutena
6627: verovalitusten ruuhka. Yksin KHO:een tule- verovalitusruuhkien karsimiseksi saattaisi olla
6628: vista valituksista runsas 40 % koskee veroja. juuri tutkijalautakuntamenettelyn kehittämi-
6629: Lääninoikeuksissa on niin ikään verovalitusten nen ympärivuotiseksi ensi asteen muutoksen-
6630: määrä kasvanut niin, että n. 50 000 verovali- hakukeinoksi, jolloin vähennettäisiin muualle
6631: tusta odottaa niissä ratkaisuaan. suuntautuvien ruuhkien muodostumista. Ottaen
6632: Ruuhkien purkamiseksi on pyritty lisäämään huomioon tutkijalautakuntamenettelyn tehok-
6633: henkilökuntaa lähinnä lääninoikeuksiin, mitä kuuden ei uudistus aiheuttaisi ajallisesti asioi-
6634: sinänsä on pidettävä oikeaan osuneena ratkai- den käsittelyyn suurtakaan muutosta nykyiseen
6635: suna. Verovalituksia käsittelevän henkilökun- tutkijalautakunnan tarvitsemaan käsittelyaikaan
6636: nan lisääminen ei kuitenkaan sinänsä voi olla nähden. Tällä menettelyllä kansalaisten oikeus-
6637: kestävä ratkaisu. Se ei ole konkreettista tart- turvaa parannettaisiin myös oleellisesti.
6638: tumista ruuhkan syihin, vaan on lähinnä tyy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6639: pillistä oireiden lieventämistä tilapäisesti vai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6640: kuttavilla lääkkeillä. muksen,
6641: Käyttöön otettua ns. itseoikaisumenettelyä
6642: voidaan pitää onnistuneena ja tarkoituksenmu- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
6643: kaisena verojen oikaisukeinona. Mutta sekään tutkijalautakuntamenettelyn kehittä-
6644: ei ole osoittautunut riittäväksi johtuen osittain mistä ympärivuotiseksi ensi asteen muu-
6645: verolainsäädäntömme monimutkaisuudesta. toksenhakukeinoksi verovalitusruuhkien
6646: Käytännössä tutkijalautakuntamenettelykin näyt- purkamiseksi ja kansalaisten oikeustur-
6647: tää rajoittuneen etupäässä vain ns. selvien ta- van parantamiseksi.
6648: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
6649:
6650: Kalevi Mattila Juhani Saukkonen Paavo Vesterinen
6651: Mauri Pekkarinen Orvokki Kangas Väinö Raudaskoski
6652: Mauno Manninen Helvi Hyrynkangas
6653: 1982 vp. 149
6654:
6655: Toivomusaloite n:o 134
6656:
6657:
6658:
6659:
6660: Mattila ym.: Haja-asutusalueiden myymäläpalvelujen turvaami-
6661: sesta myymäläautojen polttoaineen vero-osuus palauttamaila
6662:
6663:
6664: Eduskunnalle
6665:
6666: 1970-luvun alussa Suomessa oli hyvin toi- pienentävästi ja siten estäisi monissa tapauksissa
6667: miva noin 1 200 myymäläautoa käsittävä pal- toiminnan lopettamisen.
6668: veluverkko, jonka laskettiin silloin palvelleen Vuoden 1980 lopussa voidaan olettaa Suo-
6669: noin 500 000 harvaan asutun maaseudun asu- messa toimivan noin 600 myymäläautoa. Polt-
6670: kasta. toaineveron palautus näille olisi noin 4,8 mmk
6671: Myymäläautopalvelun merkitys on erittäin vuodessa. Koska 600 myymäläauton voidaan
6672: suuri maaseudun haja-asutusalueiden vanhem- laskea palvelevan noin 300 000 asukasta, mer-
6673: mille asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta kitsisi polttoaineveron palautus vain 16 mark-
6674: suorittaa ostojaan omalla autollaan. Jyväskylän kaa palveltavaa asukasta kohden vuodessa.
6675: yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan myy- Myymäläautojen polttoaineveron palautus
6676: mäläautoasiakkaan keskimääräinen ostosmatka olisi nopeavaikutteinen, yksinkertainen, tasapuo-
6677: pitenisi 400 metristä 7,2 kilometriin, jos myy- linen ja muiden tukitoimenpiteiden kanssa yh-
6678: mäläauton toiminta lakkaisi. densuuntainen tapa säilyttää tämä palvelumuoto
6679: Myymäläautopalvelun säilyttämiseksi valtio- kauppapalvelujen suhteen kaikkein huonoim-
6680: valta on vuodesta 1975 alkaen myöntänyt ra- massa asemassa oleville syrjäseutujen asukkaille.
6681: hoitustukea uusien autojen hankintaan. Siitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6682: huolimatta autojen lukumäärä on voimakkaasti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6683: supistunut olrlen vuoden 1978 lopussa 700. Syy muksen,
6684: myymäläautotoiminnan lopettamiseen on miltei
6685: poikkeuksetta sen tappiollisuus. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6686: Myymäläauton polttoainekustanukset ovat haja-asutusalueiden myymäläpalvelujen
6687: noin 20 000 markkaa vuodessa. Polttoaineveron turvaamiseksi myymäläautojen polttoai-
6688: osuus tästä on noin 8 000 markkaa. Sen palaut- neen vero-osuuden palauttamiseksi yrit-
6689: taminen myymäläautotoimintaa harjoittaville täiille.
6690: yrityksille vaikuttaisi välittömästi kustannuksia
6691: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
6692:
6693: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä Väinö Raudaskoski
6694: Mauri Pekkarinen Orvokki Kangas Mauno Manninen
6695: Juhani Saukkonen Paavo Vesterinen Helvi Hyrynkangas
6696: 150 1982 vp.
6697:
6698: Toivomusaloite n:o 135
6699:
6700:
6701:
6702:
6703: Miettinen ym.: Sisävesien kalan talteenoton tehostamisesta vero-
6704: tusta huojentamalla
6705:
6706:
6707: Eduskunnalle
6708:
6709: Vuotuinen kalansaalis maassamme on yli tarvikekaupassa säästävä valtiontaloudellinen
6710: 100 miljoonaa kiloa. Tästä sisävesisaaliin osuus merkitys.
6711: on noin viidesosa. Tärkein sisävesien saalis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6712: kala on muikku. Sen vuotuiset saalismäärät nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6713: vaihtelevat 5-9 miljoonan kilon välillä. Tämä vomuksen,
6714: on vain vähäinen osa sisävesien muikkutuo-
6715: tosta. että hallitus ryhtyisi erityisesti szsa-
6716: Kansantaloudellisesti on järkevää ja välttä- vesillä kalan talteenoton tehostamiseksi
6717: mätöntä tehostaa kalan talteenottoa myös si- ;a tuorekalan tarionnan turvaamiseksi
6718: sävesillä. Eräs este kalastukselle on nykyinen toimenpiteisiin kalan talteenoton rin-
6719: verotuskäytäntö. Sitä pitäisikin muuttaa siten, nastamiseksi muihin luonnontuotteisiin
6720: että kalan talteenotto rinnastettaisiin määrät- ;a kalan talteenoton vapauttamiseksi tu-
6721: tyyn rajaan asti muihin luonnontuotteisiin. Täl- loverosta 7 000 markan kokonaisvuosi-
6722: lä turvattaisiin tuorekalan tarjonta. Sillä olisi tuottoon saakka.
6723: myös huomattava ulkomaan valuuttaa elin-
6724: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
6725:
6726: Mauri Miettinen Pekka Jokinen
6727: 1982 vp. 151
6728:
6729: Toivomusaloite n:o 136
6730:
6731:
6732:
6733:
6734: Muurman: Kirkkonummen kunnan muodostamisesta omaksi ve-
6735: ropiiriksi
6736:
6737:
6738: Eduskunnalle
6739:
6740: Nopeasti kasvavan Kirkkonummen kunnan Kirkkonummen erottaminen omaksi veropii-
6741: asukasmäärä on noussut n. 20 OOO:een. En- riksi ja verotoimiston perustaminen kasvavaan
6742: nusteiden mukaan väestömäärän kasvu jatkuu ja kehittyvään kuntakeskukseen on perustel-
6743: suhteellisen vahvana lähivuosien aikana. tua.
6744: Kirkkonummen teolliset työpaikat ovat li- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6745: sääntyneet, mistä syystä myös työpaikkaoma- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6746: varaisuus on korkea.
6747: Mainitusta kehityksestä huolimatta Kirkko- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
6748: nummen kunnasta ei ole muodostettu omaa piteisiin, jotta Kirkkonummen kunnasta
6749: veropiiriä. Kuntalaiset joutuvat asioimaan kau: muodostettaisiin oma veropiiri ja että
6750: kana ja hankalasti saavutettavissa olevassa ve- kuntalaisten asioimista helpottava vero-
6751: rotoimistossa toisen kunnan alueella. Palvelu- toimisto asianmukaisesti alueelle perus-
6752: taso jää täten heikoksi ja tarkoituksenmukai- tettaisiin.
6753: suus on kyseenalainen.
6754: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
6755:
6756: Peter Muurman
6757: 152 1982 vp.
6758:
6759: Toivomusaloite n:o 137
6760:
6761:
6762:
6763:
6764: Muurman: Erityisalueiden investointien tukemisesta kuntien vä-
6765: lityksellä jaettavin budjettilainoin
6766:
6767:
6768: Eduskunnalle
6769:
6770: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edis- Erityisaluetoimenpiteet toteutetaan hallinnon-
6771: tämisestä annetun lain (532/81) 8 §:n pe- aJoittain. Toimenpiteitä keskeisesti toteuttavia
6772: rusteella valtioneuvosto on määrännyt eräitä ministeriöitä ovat maa- ja metsätalousministe-
6773: kuntia, mm. Pohjan kunnan ja Karkkilan kau- riö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sisäasiain-
6774: pungin, erityisalueiksi. ministeriö sekä työvoimaministeriö.
6775: Erityisalueeksi valinnan perusteina olivat ra- Erityisalueita tuettaessa on esillä ollut toi-
6776: kenteellisista syistä korkea työttömyys, äkil- menpide-ehdotus siitä, että erityisen budjetti-
6777: lisesti syntynyt poikkeuksellisen korkea työt- lainan avulla rahoitetaan kuntien kautta yritys-
6778: tömyys tai poikkeuksellisen vaikeat elinkeino- ten investointeja. Toimenpide kuuluisi kauppa-
6779: toiminnan kehittämismahdollisuudet. ja teollisuusministeriön hallinnonalaan. Sanottu
6780: Erityisalueeksi määrättiin sellaisia yksipuo- toimenpide-ehdotus on tuntuva kiihoke yritys-
6781: lisen tuotantorakenteen omaavia teollisuus- ja ten päätöksenteossa sekä varsinkin niiden teh-
6782: kaivospaikkakuntia, joilla työllisyystilanteen dessä ratkaisunsa siitä, mihin kuntaan sijoittu-
6783: äkillinen muutos johtuu kunnalle merkittävien vat.
6784: yhden tai useamman yrityksen lopettamisesta Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
6785: tai oleellisesta työvoiman supistamisesta, mikä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6786: mm. voi olla johtamassa kunnan toimintaky-
6787: kyisyyttä uhkaavan väkiluvun vähenemiseen. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
6788: Sekä Karkkilan kaupunki että Pohjan kunta menpiteisiin määrättyjen erityisalueiden
6789: ovat joutuneet vaikeuksiin edellä mainituista tukemiseksi mm. siten, että erityisen
6790: syistä, mistä johtuen valtioneuvosto perustel- budjettilainan avulla rahoitetaan kun-
6791: lusti on määrännyt ne erityisalueiksi. tien kautta yritysten investointeja.
6792: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
6793:
6794: Peter Muurman
6795: 1982 vp. 153
6796:
6797: Toivomusaloite n:o 138
6798:
6799:
6800:
6801:
6802: Muutman: Karkki:lan elinikeinotoiminnan kehittämisestä
6803:
6804:
6805: Eduskunnalle
6806:
6807: Karkkilan kaupunki on valtioneuvoston pää- -Loppi-Riihimäki suunnittelun aloittaminen
6808: töksellä määrätty erityisalueeksi. Päätös pe- ja toteuttaminen. Heikon poikittaisen liiken-
6809: rustuu tasapainoisen alueellisen kehityksen neyhteyden parantaminen on Karkkilan elin-
6810: edistämisestä annetun lain (532/81) 8 §:ään. keinotoiminnan kehittämisen kannalta merkit-
6811: Erityisalueeksi valinnan perusteina olivat ra- tävä.
6812: kenteellisista syistä korkea työttömyys, äkil- Edellä esi:tettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
6813: lisesti syntynyt poikkeuksellisen korkea työt- taen eduskunnan hyväksyuäväksi toivomuksen,
6814: tömyys tai poikkeuksellisen vaikeat elinkeino-
6815: toiminnan kehittämismahdollisuudet. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
6816: Edellä mainitut perusteet ovat tunnusomai- menpiteisiin erityisalueeksi määräämän-
6817: sia Karkkilan kaupungille. Tästä syystä tulisi sä Karkkilan kaupungin elinkeinotoi-
6818: kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämismah- minnan kehittämismahdollisuuksien pa-
6819: dollisuuksia parantaa. rantamiseksi, mm. tieyhteyden Nummi
6820: Eräänä myönteisenä toimenpiteenä on pit- -Karkkila-Loppi-Riihimäki suunnit-
6821: kään kaivatun tieyhteyden Nummi-Karkkila telun aloittamiseksi ;a toteuttamiseksi.
6822: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
6823:
6824: Peter Muutman
6825:
6826:
6827:
6828:
6829: 20 '088200189C
6830: 154 1982 vp.
6831:
6832: Toivomusaloite n:o 139
6833:
6834:
6835:
6836:
6837: Mäkynen: Vuokralaisten oikeudesta vähentää valtionverotukses-
6838: sa vuokraan sisältyvä vuokratalon asuntolainan korko-osuus
6839:
6840:
6841: Eduskunnalle
6842:
6843: Asumiskustannukset ovat jatkuvasti kohon- van lainan korot valtionverotuksessa. Samaa
6844: neet reipasta vauhtia ja erityisesti aravavuokra- oikeutta ei ole vuokratalojen asukkailla vuok-
6845: asunnoissa. Toisaalta tähän on vaikuttanut ratalon asuntolainojen suhteen. Hyvin monet
6846: käyttökustannusten kasvu. Näistä energian hin- vuokra-asuntoyhteisöt ovat yleishyödyllisiä yh-
6847: ta on noussut tuntuvasti viimeisten kymmenen teisöjä eivätkä ne maksa veroa tuloistaan.
6848: vuoden aikana. Toisaalta pääomakustannukset Näin olisikin syytä etsiä mahdollisuuksia, joi-
6849: kasautuvat tietyille vuosille .hyvin raskaina ja den avulla vuokratalojen asukkaiden asumis-
6850: tämä heijastuu voimakkaasti asuntojen vuok- kustannuksia voitaisiin vähentää. Eräs tällai-
6851: riin, joilla kuluerät kerätään. nen olisi vuokratalon lainojen korkojen vero-
6852: Vuokra-asunnoissa asuvat ovat pääasiassa vä- vähennysoikeus vuokralaisille itselleen. Tällöin
6853: hätuloisia ja usein nuoria pareja, joilla ei ole olisi luonnollisesti mietittävä asumistuen mah-
6854: mahdollisuuksia omaan asuntoon. Toimeentu- dollinen vaikutus.
6855: lon minimirajoilla asumiskustannusten nousu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6856: tuntuu kaikkein kovimmin. Jos asukkailla ei taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6857: ole mahdollisuuksia saada asumistukea, niin sen,
6858: usein asumiskustannukset nielevät yhä suu-
6859: remman osan tuloista ja haave omasta asun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
6860: nosta siirtyy kauas tulevaisuuteen ja usein joiden mukaan vuokralaisella olisi oi-
6861: tavoittamattomiin. keus vähentää valtionverotuksessa vuok-
6862: Omistusasuntojen omistajilla on mahdolli- raan sisältyvä vuokratalon asuntolainan
6863: suus vähentää tiettyyn rajaan asunnosta ole- korko-osuus tiettyyn rajaan saakka.
6864: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
6865:
6866: Toivo Mäkynen
6867: 1982 vp. 155
6868:
6869: Toivomusaloite n:o 140
6870:
6871:
6872:
6873:
6874: Mäkynen: Tontinvuokrien poistamisesta valtion maalla sijaitse-
6875: viita opiskelija-asuntoyhteisöjen rakennuksilta
6876:
6877:
6878: Eduskunnalle
6879:
6880: Asumiskustannusten nousu aravavuokratalois- Keski-Suomessa kunnat ovat yleensä luovutta-
6881: sa on viime aikoina käynyt yhä suuremmaksi neet tontteja opiskelijayhteisöille nimellistä
6882: ongelmaksi. Opiskelija-asuntojen tuottaja- ja vuokraa vastaan. Jos valtio lakkaisi perimästä
6883: ylläpitäjäyhteisöt, jotka pääosin ovat 1970-lu- käypiä tontinvuokria, olisi tällä tuntuva merki-
6884: vun alusta lähtien huolehtineet opiskelijoiden tys vuokriin. Samalla se ohjaisi kuntien käytän-
6885: asumisesta, ovat monin eri tavoin kiinnittäneet töä samaan suuntaan. Tämä toisaalta helpottaisi
6886: huomiota opiskelijoiden asumisen kalleuteen. painetta opintotuen ja asumislisän korotuksiin.
6887: VaLtion tulo- ja menoarvioissa on kolmena vii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6888: me vuotena osoitettu määräraha omaan pää- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6889: omaan. Tämä on osaltaan hillinnyt vuokratason
6890: nousua. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6891: Opiskelija-asunnot rakennetaan yleensä joko tontinvuokrien poistamiseksi niiltä opis-
6892: valtion tai kuntien omistamalle maalle. Tästä kelija-asuntoyhteisöiltä, jotka nyt mak-
6893: maasta pääkaupunkiseudulla opiskelijayhteisöt savat vuokraa valtion maalla sijaitsevista
6894: maksavat täyden käyvän vuokran. Pohjois- ja opiskelija-asunnoista.
6895: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
6896:
6897: Toivo Mäkynen
6898: 156 1982 vp.
6899:
6900: Toivomusaloite n:o 141
6901:
6902:
6903:
6904:
6905: Nieminen-Mäkynen ym.: Asunnon vuokraan sisältyvän lainan kor-
6906: ko-osuuden saattamisesta vähennyskelpoiseksi vuokralaisen
6907: verotuksessa
6908:
6909:
6910: Eduskunnalle
6911:
6912: Kuluvan vuoden alusta hallitus nosti arava- asunnoissa asuviin. Tällöin asukkaiden vuokris-
6913: korkoja sekä vuokrataloissa että asunto-osake- sa maksama lainojen korko saatettaisiin vähen-
6914: yhtiöissä. Koron korotus laukaisi suurimpana nyskelpoiseksi verotuksessa asukkaille itselleen.
6915: tekijänä vuokrien nousun, joka on osoittautunut Näin helpotettaisiin huomattavasti tällä hetkellä
6916: ilmeisen kohtuuttomaksi tuhansille perheille. kohtuuttomasti asuntojen pääomakulujen rasit-
6917: Seurauksena on ollut joko hakeutuminen pie- tamien vuokralla-asujien asemaa.
6918: nempiin asuntoihin tai ajautuminen, tulorajojen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6919: niin salliessa, asuntotuen piiriin. Tällaista ke- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6920: hityksen suuntaa ei voida pitää oikeana.
6921: Vapaarahoitteisissa asunnoissa asuville on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
6922: myönnetty oikeus vähentää verotuksessa asunto- joilla asukkaiden vuokrissa maksama lai-
6923: lainan korkomenot. Samaa säännöstä voitaisiin nojen korko saatetaan vähennyskelpoi-
6924: soveltaa myös valtion lainoittamissa vuokra- seksi verotuksessa asukkaille itselleen.
6925: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
6926:
6927: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
6928: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
6929: Kaisa Raatikainen
6930: 1982 vp. 157
6931:
6932: Toivomusaloite n:o 142
6933:
6934:
6935:
6936:
6937: Nieminen-Mäkynen: Liikevaihtoveron poistamisesta Suomen
6938: Kustannusyhdistyksen oikeuksilla toimiviita kirjakaupoilta
6939:
6940:
6941: Eduskunnalle
6942:
6943: Maassamme on tällä hetkellä noin 300 kirja- edellytykset pitää mahdollisimman laajoja ja
6944: kauppaa, joista osa erityisesti syrjäseuduilla vas- monipuolisia kokoelmia, ei ainoastaan muuta-
6945: taa lähes yksinomaan alueen kirjakauppapalve- mia viimeisimpiä menestyskirjoja, kuten esim.
6946: lujen ja niihin kuuluvien kulttuuripalvelujen tavarataloissa tapahtuvan myynnin osalta tapah-
6947: tarjonnasta. Kuitenkin viime vuosina kirjaker- tuu. Pystyäkseen toteuttamaan nämä vaatimuk-
6948: hot ja muut kirjanmyyntikanavat, kuten esimer- set tulisi kirjakauppojen myyntiä helpottaa esi-
6949: kiksi tavaratalot, ovat aikaansaaneet sen, että merkiksi poistamalla kirjoista liikevaihtovero.
6950: kirjakauppojen kannattavuus on huomattavasti Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
6951: laskenut. Selviytyäkseen taloudellisesta tilan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6952: teestaan useat kirjakaupat ovat olleet pakotettu-
6953: ja ryhtymään myymään leluja yms. Tällaista ke- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
6954: hitystä ei luonnollisestikaan voida pitää suotava- piteisiin, että Suomen Kustannusyhdis-
6955: na. Kirjakaupat ovat ja niiden tulisi jatkossakin tyksen myöntämillä oikeuksilla toimi-
6956: olla nimenomaan kirja-alan asiantuntijoita, jotka viita kiriakaupoilta poistetaan niiden
6957: pystyvät opastamaan ja neuvomaan asiakkaitten- kiriamyynniltä liikevaihtovero.
6958: sa lukutottumuksia. Kirjakaupoilla tulisi olla
6959: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
6960:
6961: Terhi Nieminen-Mäkynen
6962: 158 1982 vp.
6963:
6964: Toivomusaloite n:o 143
6965:
6966:
6967:
6968:
6969: Nieminen-Mäkynen ym.: Opiskelija-asuntojen rahoitusrakenteen
6970: parantamisesta
6971:
6972:
6973: Eduskunnalle
6974:
6975: Erilaiset itsenäiset opiskelija-asuntojen raken- häviävän pieni, jolloin velanhoitokustannukset
6976: nuttaja- ja ylläpitäjäjärjestöt ovat kyenneet pakottavat vuokrien nostamiseen.
6977: merkittävästi helpottamaan opiskelija-asuntopu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6978: laa maamme korkeakoulupaikkakunnilla. Vuok- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6979: rataso opiskelija-asunnoissa on kuitenkin viime
6980: vuonna noussut kohtuuttoman korkeaksi ver- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6981: rattuna opiskelijoiden taloudelliseen ;tilantee- opiskelija-asuntojen rahoitusrakenteen
6982: seen. Tähän on syynä ylläpitäjäyhteisöjen vää- tervehdyttämiseksi ja opiskelija-asunto-
6983: ristynyt rahoitusrakenne: opiskelija-asunnot on jen rakennuttaja- ja ylläpitäjäyhteisöjen
6984: rakennettu suurelta osin tavallisten pankkilai- omapääomaosuuden kasvattamiseksi.
6985: nojen turvin, kun taas omapääomaosuus on
6986: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
6987:
6988: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
6989: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
6990: 1982 vp. 159
6991:
6992: Toivomusaloite n:o 144
6993:
6994:
6995:
6996:
6997: Nikkilä ym.: Vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämisestä
6998:
6999:
7000: Eduskunnalle
7001:
7002: Sveitsissä vuokra-asuntojen osuus kaikista asunnot, jää varsinaisten vuokra-asuntojen osuus
7003: asunnoista on 72 %, Länsi-Saksassa 67 % sekä maamme asuntotuotannosta tänä vuonna 4 000
7004: Hollannissa, Ruotsissa ja Itävallassa 59%. Suo- -5 000 asuntoon. Rahaa on käytettävissä en-
7005: messa vuokra-asuntojen osuus on tällä hetkellä tistä suppearumin myös siksi, että valtion laina-
7006: noin 32 %. Vuokra-asuntoja on siten lukumää- osuus on nostettu 60 prosenttiin todellisista
7007: räisesti runsaat 580 000 noin 1 800 000 asun- rakennuskustannuksista.
7008: non asuntokannasta. Vuokra-asunnoista on puo- Myös etujärjestöjen hallitsemat yhteisöt ovat
7009: lestaan noin yksi kolmannes valtion lainoitta- menettäneet kiinnostustaan vuokra-asuntojen ra-
7010: mia ja noin kaksi kolmannesta vapaarahoittei- kentamiseen järjestöjen jäsenille. Etujärjestöjen
7011: sia. käyttäytyminen kertookin entistä selvemmin,
7012: Vuokra-asuntojen osuus maamme asuntokan- ettei vuokra-asuntojen vähenemisen perussyy
7013: nasta on siten kansainvälisesti ottaen melko al- ole vuokrien korkeus, vaan omistuksen heikko
7014: hainen. Syynä tilanteeseen ja siihen, että vuok- tuotto.
7015: ra"asuntojen osuus on jatkuvasti laskussa, ei On luonnollista huolehtia siitä, etteivät asun-
7016: kuitenkaan ole kysynnän puute siitä huolimatta, tojen omistajat hyödy kohtuuttomasti vuokra-
7017: että kansalaisista selvästi yli neljä viidettäosaa laisten kustannuksella ja että kustannukset eivät
7018: haluaa selvitysten mukaan asua omistusasun- kohoa liian suuriksi. On kuitenkin myös väärin
7019: nossa. kasata vuokrien nousupaineita ja toteuttaa sel-
7020: Pääsyyt vuokra-asuntojen määrän vähenemi- laisia asuntopoliittisia toimenpiteitä, jotka vä-
7021: seen ovat vapaarahoitteisen vuokra-asuntokan- hentävät edelleen kiinnostusta vuokra-asuntojen
7022: nan voimakas lasku sekä valtion lainoittaman tarjontaan. Tämän vuoksi myös yksityistä vuok-
7023: vuokra-asuntotuotannon jääminen lähes vuosit- ra-asuntotuotantoa ja tarjontaa tarvitaan edel-
7024: tain alle asetettujen tavoitteiden. leenkin, koska valtiolle ja kunnille ei ole kan-
7025: Vapaarahoitteiset vuökra-asunnot ovat vähen- santaloudellisistakaan syistä aihetta antaa tehtä-
7026: tyneet noin 10 000 asunnon vuosivauhtia. Va- väksi vastata kaikesta vuokra-asuntotuotan-
7027: pautuvat vuokra-asunnot myydään lisäksi lähes nosta.
7028: säännöllisesti omistusasunnoiksi. Vuokrataloja Valtion lainoittamat vuokra-asuntotalot ovat
7029: muutetaan tilaisuuden tullen asunto-osakeyh- joutuneet ongelmalliseen tilanteeseen. Niiden
7030: tiöiksi tai puretaan mieluummin kuin korjataan. omistaminen on tehty liian riskialttiiksi. Esimer-
7031: Uusia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ei maas- kiksi tämän vuoden budjetissa tehdyt asunto-
7032: samme tänä päivänä rakenneta käytännöllisesti lainojen korkojen nostamiset ovat hätäratkai-
7033: katsoen lainkaan. suja, joskin ne valtiontaloudellisista syistä näyt-
7034: Myös valtion lainaittamassa tuotannossa tävät oikeutetuilta. Perusvirheiden korjaamiseen
7035: vuokra-asuntojen osuus on laskenut. Esimer- hallitus ei kuitenkaan ole vielä puuttunut. Se,
7036: kiksi vuodelle 1981 oli budjetissa kirjattu noin että aravavuokrien annetaan nousta kovanrahan-
7037: 10 000 vuokra-asu01toa, joista toteutui kuitenkin asuntojen vuokria joustavammin, ei ratkaise
7038: vain 8 000. Lisäksi tälle vuodelle on käyttö- pääongelmia, varsinkin kun aravavuokrien nou-
7039: suunnitelmassa varauduttu entistäkin pienem- supaine esimerkiksi tänä vuonna saattaa olla
7040: pään tuotantoon, joka sekään tuskin käytän- jopa yli 4 markkaa neliömetriltä kuukaudessa.
7041: nössä kokonaan toteutuu. Kun vuokratalokiin- Olisi myös aihetta tehostaa vuokra-asuntojen
7042: tiöön lasketaan myös opiskelija- ja vanhusten omaksilunastamisjärjestelmää sekä korjata vuok-
7043: 160 Toivomusaloite n:o 144
7044:
7045:
7046: ratalojen lainojen lyhennysten ja verotukselli- kin osittain tällaisessa korjaustilanteessa kom-
7047: sesti hyväksyttävien poistojen välistä epäsuh- pensoida vuokralaisille asumistukijärjestelmän
7048: detta. Vuokratalojen peruskorjausta tulisi niin avulla. Tehoka's as1.lllllistukijärjestelmä antaa
7049: ikään voimakkaasti aktivoida. muutoinkin mahdollisuudet parantaa vuokra-
7050: Keskeisintä olisi kuitenkin saada vapaarahoit- asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapainoa.
7051: teisten asullltojen ja valtion [ainoittamien vuok- Vuokra-asuntojen tuotannon ja määrän jat-
7052: ra-asuntojen vuokrat sopeuteturksi oikeaan suh- kuvaa alamäkeä ei voida pysäyttää muutoin
7053: teeseen toistensa kanssa sekä saattaa vuokrien kuin lisäämällä sijoittamisen mielekkyyttä. Sii-
7054: tasoyleisohjeet sellaiselle tasolle, että teennäistä hen tähtääviä vaikuttavia toimenpide-ehdotuksia
7055: avustusjärjestelmää ei tarvittaisi. Avustukset tu- tarvitaan nopeasti. Halvoista vuokrista ja vuok-
7056: levat aina kalliiksi, koska tukea menee myös ralaisten oikeuksien parantamise·sta ei ole hyö-
7057: sellaisille vuokralai:sille, jotka eivät sitä todel- tyä, ellei vuokra-asuntoja ole tarjolla.
7058: lisuudessa tarvitsisi. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7059: Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7060: välttämätöntä saattaa asuntojen omistaminen ta-
7061: loudellisesti mielekkääksi. Vuokratulovähennys että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7062: tulisi hyväksyä merkittävästi suuremmaksi kuin menpiteisiin, joilla vuokra-asuntojen tuo-
7063: mitä se on vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa. tanto ja tarjonta saatetaan vastaamaan
7064: Toisaalta vuokrien kohoaminen voitaisiin aina- kysyntää tämänhetkistä paremmin.
7065: Helsingissä 12 päivänä heLmikuuta 1982
7066:
7067: Olavi Nikkilä Sampsa Aaltio Saara Mikkola
7068: 1982 vp. 161
7069:
7070: Toivomusaloite n:o 14.5
7071:
7072:
7073:
7074:
7075: Pekkarinen ym.: Omakotitalokauppojen leimaveron alentami-
7076: sesta
7077:
7078:
7079: Eduskunnalle
7080:
7081: Ihmisten asumistavoitteita selvittäneet tutki- ja maksaa. Tämä puolestaan on johtamassa kei-
7082: mukset osoittavat yksiselitteisesti, että valta- notekoisiin omistusmuotojärjestelyihin kuten
7083: osa suomalaisista haluaisi asua pientalossa, esimerkiksi siihen, että yhden perheen oma-
7084: useimmiten juuri omakotitalossa. Tästä huoli- kotitalot ja paritalot pyritään järjestämään
7085: matta omakotiasumista rasittavat mm. eräät asunto-osakeyhtiöksi.
7086: verotukselliset seikat muita asumismuotoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7087: enemmän. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7088: Omistusoikeuden siirtymisestä on suoritetta- muksen,
7089: va leimaveroa kiinteistön kaupassa 4-6 pro-
7090: senttia kauppahinnasta tai vähintään kiinteistön että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
7091: verotusarvosta ja osakekaupassa 1,2 prosenttia menpiteisiin omakotitalon hankinnan
7092: kauppahinnasta. Tästä seuraa, että erilaisia asu- yhteydessä omistusoikeuden siirtymises-
7093: mismuotoja kohdellaan verotuksessa eri taval- tä maksettavan leimaveron alentamisek-
7094: la. Omakotitalon ostaja joutuu asunnonhankin- si asunto-osakekaupassa maksettavan
7095: nan yhteydessä maksamaan veroa viisinkertai- leimaveron tasolle.
7096: sena sen määrän, jonka asunto-osakkeen osta-
7097: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7098:
7099: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
7100:
7101:
7102:
7103:
7104: 21 0882001·89C
7105: 162 1982 vp.
7106:
7107: Toivomusaloite n:o 146
7108:
7109:
7110:
7111:
7112: Pekkarinen ym.: Valtion teknillisen :tutkimuskeskuksen kodmais-
7113: ten polttoaineiden laboratorion toimintojen kehittämisestä
7114:
7115:
7116: Eduskunnalle
7117:
7118: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen koti- käytäntöön soveltamista luodaan entistä parem-
7119: maisten polttoaineiden laboratorio on toiminut pia edellytyksiä kehittää Jyväskylästä ja sen
7120: Jyväskylässä vuoden 1980 alusta lähtien. La- ympäristöstä kotimaisten polttoaineiden tutki-
7121: boratorion käynnistyttyä tutkimusten kysyntä mus-, tuotekehittely- ja alan teollisuuden kes-
7122: on kasvattanut sen runsaan 50 työntekijän tut- kus. Tämä olisi erittäin perusteltua huomioon
7123: kimus- ja tuotekehittelylaitokseksi. ottaen Jyväskylän ja sen lähiympäristön uusien
7124: Kesällä 1981 laboratorio vuokrasi kaupungin työpaikkojen tarpeen ennen kaikkea metalli-
7125: rakennuttaman tutkimushallin. Tämä on osoit- teollisuudessa. Palvelut eivät rajoittuisi vain
7126: tautunut jo pieneksi suuremmille tutkimusteh- Jyväskylän seudulle, vaan koko Keski-Suomen
7127: täville. Kiireeliisin tarve on nykyisen tutkimus- pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle toimin-
7128: hallin läheisyyteen saada noin 1 000 m2 :n tilat nalla olisi suuri merkitys.
7129: koerakentamistoimintaa varten. Varastointiko- Imatran Voima Oy rakentaa vuoteen 1986
7130: keilujen tilantarve voidaan toteuttaa vuonna mennessä Jyväskylän Rauhanlahteen suurvoima-
7131: 1982 kaupungin energialaitoksen turvevarasto- laitoksen, jonka läheisyyteen VTT:n Iaborato-
7132: rakennuksen yhteydessä. Myös henkilöhuoneti- riolie on varattu alue. Rakennusten suunnitte-
7133: lojen lisätarve lähivuosiksi ratkeaa syksyllä lu on jo aloitettu ja I vaiheen perustamissuun-
7134: 1982 VAPO:n lisärakennuksen valmistuttua. nitelma on noin 6 500 m2 • Ensimmäisenä ra-
7135: Laboratorion kehittämissuunnitelmissa, joita kennettaisiin tilat täysimittakaavaisia laitteisto-
7136: alan tutkimustarveselvitykset vahvasti tukevat, kokeita varten. Toiminnan käynnistämiseksi
7137: kasvaisi laitos noin 100 henkilön tutkimus- ja tarvitaan jo vuosien 1983 ja 1984 budjettiin
7138: tuotekehittely-yksiköksi. Koska uuden laitoksen erilliset laitehankintamäärärahat samoin kuin
7139: kehittämisessä huomattava työpanos tutkimus- varat tilojen rakentamiseen.
7140: ja tuotekehittelyn ohella menee uuden henki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7141: lökunnan kouluttamiseen, on tulosten hyödyn- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7142: täminen ja markkinointi kärsinyt. Laboratorion muksen,
7143: vahvistamista teollisuutta palvelevalla tuoteke-
7144: hittely- ja markkinointineuvontaa suorittavalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7145: henkilökunnalla ovat esittäneet kauppa- ja teol- tuotekehittely- ja markkinointiyksikön
7146: lisuusministeriölle Keski-Suomen läänin teolli- perustamiseksi Valtion teknillisen tutki-
7147: suustoimikunta 24. 11. 1981 ja Jyväskylä-työ- muskeskuksen kotimaisten polttoainei-
7148: ryhmä mietinnössään 22. 12. 1981 ja kirjelmäs- den laboratorioon ja laboratorion toi-
7149: sään 10. 8. 1981. mitilojen rakentamiseksi Rauhanlahden
7150: Edistämällä laboratorion toimialan tulosten voimalan yhteyteen.
7151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7152:
7153: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Hannu Tapiola
7154: 1982 vp. 163
7155:
7156: Toivomusaloite n:o 147
7157:
7158:
7159:
7160:
7161: Peltola ym.: Tu1o- ja varallisuusverolain muuttamisesta perus-
7162: toimeentuloon tarvittavan tulon saattamiseksi verovapaaksi
7163:
7164:
7165: Eduskunnalle
7166:
7167: Kansaneläkeuudistuksen yhteydessä tulo- ja edellyttää kunnallisverotuksen perusvähennyk-
7168: varallisuusverolakia muutettiin niin, että eläke- sen nostamista vähimmäiseläkettä vastaavaan
7169: läinen saa sekä valtion- että kunnallisverotuk- tuloon saakka.
7170: sessa vähimmäiseläkkeen suuruisen eläketulon Verovähennyksillä ei pystytä yleensä tasaa-
7171: verovapaana. Muutoksen ansiosta pienituloiset maan pienituloisten toimeentulomahdollisuuk-
7172: eläkkeensaajat eivät joudu maksamaan lainkaan sia, koska heikoimmin toimeentulevat eivät yle-
7173: veroa siitä osasta tulojaan, joka katsotaan ty verovähennyksiin asti. Tämä pitää paikkan-
7174: välttämättömäksi heidän perustoimeentulolleen. sa perusvähennyksenkin osalta. Sekään ei tur-
7175: Muut tulonsaajaryhmät maksavat erityisesti vaa perustoimeentuloa niille ihmisille, joiden
7176: kunnallisveroa niin vähäisistä tuloista, että ne tulot eivät ole edes perusvähennyksen suurui-
7177: eivät voi mitenkään riittää heidän toimeentu- set. Perustoimeentulon verottomuus antaa kui-
7178: loonsa. tenkin osalle pienituloisista oikeuden tulla toi-
7179: Vähimmäistoimeentuloon riittämättömien tu- meen omilla tuloillaan ja vähentää näin mm.
7180: lojen verottaminen merkitsee sitä, että kunta huoltoavun tarvetta.
7181: ja valtio vievät säännöllisesti veroa niiltäkin, Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
7182: joille on toista kautta maksettava tukea jopa syttäväksi toivomuksen,
7183: moninkertaisesti. Rahojen kierrättäminen mo-
7184: nen mutkan kautta tekee elämisen epävarmak- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
7185: si ja aiheuttaa valtavan paperisodan, jonka lop- tyksen tulo- ja varallisuusverolain muut-
7186: putulos ei kuitenkaan turvaa pienituloisten tamiseksi siten, että kaikki pienituloi-
7187: suomalaisten toimeentuloa. Verotus tulisi yk- set saisivat sekä valtion- että kunnallis-
7188: sinkertaistaa kaikkien tulonsaajien kohdalla verotuksessa perusvähennyksen, joka te-
7189: niin, että veroa ei kannettaisi lainkaan vähim- kisi perustoimeentuloon tarvittavan tu-
7190: mäistoimeentulon alittavista tuloista. Tämä lon verottomaksi.
7191: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
7192:
7193: Kati Peltola Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
7194: Heli Astala Mikko Ekorre Pauli Uitto
7195: Ulla-Leena Alppi I.-C. Björklund Terho Pursiainen
7196: 164 1982 vp.
7197:
7198: Toivomusaloite n:o 148
7199:
7200:
7201:
7202:
7203: Perho ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta kylvösiemenettä
7204:
7205:
7206: Eduskunnalle
7207:
7208: Maamme on jo useiden vuosien ajan kärsi- poistamisella olisi viljelyn kustannuksia huo-
7209: nyt viljojen alituotannosta. Syyt ovat olleet mattavasti alentava vaikutus. Lisäksi kunnos-
7210: moninaiset. On ollut heikkoja satovuosia, hin- tetun ja hyvälaatuisen siemenen käyttö kasvai-
7211: tapolitiikka on ollut kasvintuotantoa syrjivää, si ja osaltaan nostaisi satotasoa, lisäisi oma-
7212: viljelykustannukset ovat nousseet hintoja pal- varaisuutta ja parantaisi sadon laatua.
7213: jon nopeammin jne. Veron poistamisella olisi verrattain vähäinen
7214: Paitsi hintapolitiikkaa on yhtä tärkeätä pyr- valtiontaloudellinen vaikutus, mutta siemenen
7215: kiä alentamaan tuotantokustannuksia, jotta vil- hinnoissa se merkitsisi noin 13-15 pennin
7216: jantuotannon lisäämisinnostusta voitaisiin nos- laskua kilolta.
7217: taa. Eräs merkittävä kustannustekijä on osto- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7218: siemenen korkea hinta, joka johtuu maamme nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7219: vaikeista siementuotanto-olosuhteista. muksen,
7220: Merkittävä tekijä korkeassa kylvösiemenen
7221: hinnassa on liikevaihtovero, joka sisältyy sie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7222: menen hintaan, vaikka kauppa on täysin maa- liikevaihtoveron poistamiseksi kylvösie-
7223: talouden sisäistä ja sitä kautta verrattavissa meneltä.
7224: liikevaihtoverottomaan alkutuotantoon. Sen
7225: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
7226:
7227: Heikki Perho Mikko Pesälä Olavi Nikkilä
7228: 1982 vp. 165
7229:
7230: Toivomusaloite n:o 149
7231:
7232:
7233: Pohjala ym.: Maatalousverotuksen kehittämisestä varausjärjestel-
7234: mien avulla
7235:
7236: Eduskunnalle
7237:
7238: Maatalousverokomitean (Komiteanmietintö ja tuotantosuunnan muutosten takia. Sekä ve-
7239: 1981: 24) tuli tehtäväänsä suorittaessaan kiin- rottajan että verotettavan intressissä pitäisi olla
7240: nittää erityisesti huomiota siihen, voidaanko mahdollisimman tasainen vuosittainen verotet-
7241: maatalouden omarahoitusta ja sukupolvenvaih- tavan tulon kehitys. Maataloudessa tapahtunut
7242: doksia helpottaa verotuksellisin toimenpitein. erikoistuminen on entisestään lisännyt tarvet-
7243: Komitean mietinnön keskeisen osan muodosta- ta katotappioihin varautumiseen, mikä voisi
7244: vatkin tätä koskevat ehdotukset. parhaiten tapahtua toimintavarausjärjestelmän
7245: Komitea ehdottaa maatalousverotuksen yh- avulla. Tältä pohjalta olisi jopa mahdollista
7246: teyteen omaa investointivarausjärjestelmää, joka kehittää useissa eri yhteyksissä maataloudelle
7247: perustuu investointitalletuksiin. Ehdotus on to- ehdotettu satovahinkovakuutuksen vastine.
7248: teuttamiskelpoinen ja vastaa muussa verolain- Maatalousverokomitea ehdotti eräitä vero-
7249: säädännössä jo aikaisemmin tapahtunutta kehi- tuksen yhtäläistämiseen ja yksinkertaistamiseen
7250: tystä. Viime aikoina on todettu rahoitusongel- tähtääviä asioita, mutta edellä esitettyjä va-
7251: mien ja velkaantuneisuuden muodostuvan maa- rausjärjestelmiä on pidettävä elinkeinon kan-
7252: taloudessa vaikeiksi, koska pääomien kierto on nalta ensiarvoisen tärkeinä. Vain sitä tietä on
7253: hidas ja rahoitustarve tuottoon nähden suuri. mahdollista parantaa omarahoiltusta, pienentää
7254: Elinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi on velkaantumista, alentaa tuotantokustannuksia
7255: välttämätöntä kehittää maatalousverotusta eri- pääomamenojen osalta sekä helpottaa ratkaise-
7256: tyisesti tulorahoituksen parantamiseksi sekä vasti Sukupolvenvaihdasten suorittamista. Nä-
7257: suurten investointien että sukupolvenvaihdos- mä tavoitteet, samoin kuin suurten satovaih-
7258: ten helpottamiseksi. Verolainsäädäntöä kehittä- telujen haittojen pienentäminen, ovat maata-
7259: mällä on mahdollista sekä parantaa maatalou- louselinkeinon jatkuvuuden turvaamisen kannal-
7260: den rahoitusrakennetta että alentaa tuotanto- ta ensiarvoisen tärkeitä. Kysymys ei ole vero-
7261: kustannuksia. Sukupolvenvaihdasten osalta on tuksen tuoton kannalta merkittävistä muutok-
7262: lisäksi syytä tutkia erityisen sukupolvenvaih- sista maatalousverolainsäädäntöön. Maatalous-
7263: dosvarauksen käyttöönottamista. Tämä on tar- politiikan ja maaseudun elinkelpoisena säily-
7264: peellista myös siksi, ettei keskeisen tuotanto- misen kannalta toimenpiteet sen sijaan ovat
7265: tekijän, maan, hankintahintaa oteta tulovero- ratkaisevan tärkeitä.
7266: tuksessa huomioon poistoina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7267: Viimeksi kulunut satovuosi osoitti kouriin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7268: tuntuvasti, kuinka suuria vuosittaiset satovaih- muksen,
7269: telut voivat olla. Maatalousverotus ei kuiten-
7270: kaan tunne minkäänlaista tasausmenettelyä hy- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
7271: vien ja huonojen vuosien välillä, eikä maata- menpiteisiin maatalousverotuksen kehit-
7272: lousverokomiteakaan sellaista ehdota. Paitsi tämiseksi luomalla sukupolvenvaihdos-,
7273: suurten satovaihtelujen varalta tarvittaisiin toi- investointi- ja toimintavarausjärjestel-
7274: mintavarausjärjestelmää myös tasoittamaan vuo- mät.
7275: sittaisia tuloja markkinatilanteen heilahtelujen
7276: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
7277:
7278: Toivo T. Pohjala Juhani Laitinen Matti Hakala
7279: Heikki Perho Tapani Mörttinen Arto Lampinen
7280: Olavi Nikkilä Sampsa Aaltio Saara Mikkola
7281: P. Mäki-Hakola Mauri Miettinen Ilkka Kanerva
7282: Lauri lmpiö Helge Saarikoski Anna-Kaarina Louvo
7283: 166 1982 vp.
7284:
7285: Toivomusaloite n:o 1.50
7286:
7287:
7288:
7289:
7290: Pohto ym.: Moottorikelkan bensiinin vapauttamisesta verosta
7291:
7292:
7293: Eduskunnalle
7294:
7295: Vaitio verottaa moottorikeikkojen polttoai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7296: netta erittäin raskaasti niissäkin tapauksissa, menpiteisiin poronhoitotyössä ia muus-
7297: jolloin moottorikeikka on välttämätön työväli- sa ansiotyössä välttämättä tarvittavan
7298: ne. Näin on asianlaita esimerkiksi poronomis- moottorikelkan bensiinin myöntämisek-
7299: tajilla. Tällaista asiantilaa ei voida pitää oikeu- si ilman veroa.
7300: denmukaisena.
7301: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7302: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7303: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7304:
7305: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
7306: 1982 vp. 167
7307:
7308: Toivomusaloite n:o 151
7309:
7310:
7311:
7312:
7313: Pohto ym.: Moottorisahakustannusten saattamisesta kokonaan
7314: vähennyskelpoisiksi verotuksessa
7315:
7316:
7317: Eduskunnalle
7318:
7319: Moottorisahan kustannukset metsätöissä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7320: saatava myös käytännössä kokonaisuudessaan menpiteisiin, jotta kaikki moottorisahan
7321: vähentää ansioista. Muutoin metsästä ansionsa kustannukset saadaan kokonaisuudes-
7322: saava joutuu maksamaan veroja olemattomista saan myös käytännössä joustavasti vä-
7323: tuloista. hentää ansioita verotettaessa sekä jotta
7324: Samoin on väärin, että moottorisahan vero· nämä moottorisahan vähennykset eivät
7325: vähennys vaikuttaa työntekijän eläkkeeseen pie- missään tapauksessa vaikuta alentavasti
7326: nentävästi. Yhteiskunnan palveluksessa olevat työntekijän eläke- ja muuhun sosiaali-
7327: saavat eläkkeen bruttopalkan perusteella. turvaan.
7328: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7329: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7330: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7331:
7332: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
7333: 168 1982 vp.
7334:
7335: Toivomusaloite n:o 152
7336:
7337:
7338:
7339:
7340: Pohto ym.: Moottorisahojen polttoaineveron poistamisesta
7341:
7342:
7343: Eduskunnalle
7344:
7345: Polttoaineveroa on ruvettu perimaan ensi- aineveron poistamisella olisi heidän ansioiden-
7346: sijaisesti valtion suurten liikenneinvestointien sa parantamisessa. Todettakoon, että metsätyö-
7347: rahoittamiseksi, jolloin verotuksen kohteeksi miesten ansiot ovat todellisuudessa huomatta-
7348: luonnollisesti joutuivat lähinnä ne, joiden hy- vasti alle maamme työntekijöiden keskimääräis-
7349: väksi tehtävät investoinnit myös tulevat. Nyt ten ansioiden, joten nousu olisi heille erittäin
7350: kuitenkin tästä korkeasta välillisestä verosta tervetullut. Tällöin valtiolle aiheutuva tulojen
7351: ovat joutuneet kärsimään eräät työntekijäryh- vähentyminen olisi vain marginaalinen.
7352: mät, joiden kannettavaksi sitä ei ole alunperin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7353: tarkoitettu. Tärkein tämänkaltainen ryhmä on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7354: metsätyömiehet, jotka joutuvat työssään moot-
7355: torisahoissaan jatkuvasti käyttämään verollista että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7356: polttoainetta. Polttoainekustannukset ovat met- menpiteisiin polttoaineveron poistami-
7357: sätyömiehelle suurin menoerä, joten on hyvin seksi moottorisahoihin käytettävästä
7358: ymmärrettävää se suuri merkitys, mikä poltto- polttoaineesta.
7359: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7360:
7361: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
7362: 1982 vp. 169
7363:
7364: Toivomusaloite n:o 153
7365:
7366:
7367:
7368:
7369: Pohto ym.: Sähköverolain kumoamisesta
7370:
7371:
7372: Eduskunnalle
7373:
7374: Sähkön korkea kulutushinta rasittaa koko liäisyydelle. Laman ja inflaation aikana ei täl-
7375: kansantalouttamme ja nostaa hintatasoa. Li- laista voida pitää hyväksyttävänä.
7376: säksi kaiken energian kuluttajahinta nousee Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7377: väistämättä vastaavalle tasolle. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7378: Hallitus on ajanut eduskunnassa suurten
7379: puolueiden tuella läpi erityisen sähkön vero- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7380: lain. On laskettu, että tämä merkitsee vuodes- menpiteisiin sähkön erityisverolain ku-
7381: sa seurausilmiöineen yli 1 000 miljoonan mar- moamiseksi koko kansamme etujen mu-
7382: kan rasitusta tavallisille kansalaisille ja yritte- kaisesti.
7383: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7384:
7385: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
7386:
7387:
7388:
7389:
7390: 22 08&20101&9C
7391: 170 1982 vp.
7392:
7393: Toivomusaloite n:o 154
7394:
7395:
7396:
7397:
7398: Pohto ym.: Lannoiteveron poistamisesta
7399:
7400:
7401: Eduskunnalle
7402:
7403: Lannoitevero on maassamme kohtuuton ja että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
7404: rasittaa sekä kuluttajia että viljelijöitä. Se on lannoiteveron poistamiseksi niin kulut-
7405: siis poistettava, semminkin kun energialrustan- ta;ien kuin viljelijöiden etujen vastai-
7406: nusten kasvun vuoksi lannoitteiden kuluttaja- sena.
7407: hinnat nousevat jatkuvasti.
7408: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7409: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7410: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
7411:
7412: Urho Pohto Pekka Vennamo
7413: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
7414: 1982 vp. 171
7415:
7416: Toivomusaloite n:o 1.5.5
7417:
7418:
7419:
7420:
7421: Pohto ym.: Leimaveron poistamisesta kiinteistökaupoissa
7422:
7423:
7424: Eduskunnalle
7425:
7426: Kiinteistön omistusoikeuden luovuttamista On suorastaan käsittämätöntä, että vallassa
7427: rasittaa maassamme raskas leimavero. Tämä lei- olevat puolueet ovat vuodesta vuoteen ylläpi-
7428: mavero on korkeimpia maailmassa. täneet tällaista vääryyttä. On jo korkea aika
7429: Jatkuva inflaatio on lisäksi nostanut tätä ras- saada tähänkin asiaan korjaus.
7430: kasta erityisveroa. Suuryhtiöille on annettu hel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7431: potuksia ja alennuksia leimaverosta, mutta ta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7432: valliset kansalaiset ja pienomistajat ovat jää-
7433: neet näitten veronalennusten ulkopuolelle. Tätä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7434: ei voida pitää hyväksyttävänä. menpiteisiin epäoikeudenmukaisen ;a
7435: Raskas leimavero estää omistusasioiden ter- raskaan leimaveron poistamiseksi kiin-
7436: vettä ja tarkoituksenmukaista järjestelyä. Omis- teistön luovutuksessa.
7437: taminen ei saa olla rangaistavaa maassamme.
7438: Koko yhteiskuntajärjestyksemme rakentuu pien-
7439: omistuksen perustalle.
7440: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7441:
7442: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
7443: 172 1982 vp.
7444:
7445: Toivomusaloite n:o 156
7446:
7447:
7448:
7449:
7450: Pohto ym.: Turpeen jatkojalostuslaitoksen perustamisesta Vim-
7451: peliin
7452:
7453:
7454: Eduskunnalle
7455:
7456: Vimpeli muodostaa turpeen jatkojalostusta peen kaasutukseen perustuva koetuotantolaitos
7457: ajatellen Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen tai muu turpeen jatkojalostuslaitos.
7458: toiminnallisen keskuksen. Vimpelin keskustuki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7459: kohdasta käsin VAPO hoitaa jo tällä hetkellä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7460: Vetelin, Halsuan, Perhon, Lestijärven, Lappa- muksen,
7461: järven, Kortesjärven ja Evijärven turvetyömaat.
7462: VAPO:lla on tällä alueella hallussaan jo n. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
7463: 7 000 ha suota ja alue laajenee jatkuvasti. Sen peellisiin toimenpiteisiin turpeesta nes-
7464: sijaan suuret käyttö- ja jalostuskohteet puuttu- teyttämällä metanolia valmistavan koe-
7465: vat täysin alueelta. tuotantolaitoksen, turpeen kaasutukseen
7466: Tämän perusteella Vimpeliin on hyvät mah- perustuvan koetuotantolaitoksen tai
7467: dollisuudet perustaa turpeesta nesteyttämällä muun turpeen jatkojalostuslaitoksen
7468: metanolia valmistava koetuotantolaitos tai tur- perustamiseksi Vimpeliin.
7469: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7470:
7471: Urho Pohto Urpo Leppänen
7472: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
7473: Pekka Vennamo
7474: 1982 vp. 173
7475:
7476: Toivomusaloite n:o 157
7477:
7478:
7479:
7480:
7481: Pokka ym.: Myymäläautojen toumnnan tukemisesta dieselöljyn
7482: valmistevero palauttamalla
7483:
7484:
7485: Eduskunnalle
7486:
7487: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppapalvelui- etäisyydellä ole kiinteitä myymälöitä. Myymälä-
7488: den turvaamiseksi myymäläautotoimintaa on autojen jyrkän vähentymisen perusteella on to-
7489: tuettu valtion varoin haja-asutusalueiden vähit- dettava, että toimenpiteitä myymäläautotoimin-
7490: täiskaupan rahoitustuesta annetun lain (1086/ nan säilyttämiseksi on syytä tehostaa.
7491: 74) perusteella. Laki tuli voimaan 1. 4. 1975. Eduskunta on hyväksyessään lain (935/81)
7492: Lain voimassaoloaikaa on jatkettu vuoden 1982 haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitus-
7493: alusta siJten, että se on voimassa vuoden 1989 tuesta annetun lain muuttamisesta edellyttänyt
7494: loppuun asti. "hallituksen huolehtivan siitä, että myymälä-
7495: Myymäläautojen vuosittainen poistuma on autojen palvelujen säilymisen turvaamiseksi tut-
7496: vuoteen 1981 asti jatkunut noin 7 %:n suu- kitaan pikaisesti keinot, joilla toimintaa olisi
7497: ruisena. Tällä hetkellä myymäläautoja on noin mahdollista tukea dieselöljyn valmisteveron pa-
7498: 550, kun niitä vuonna 1970 oli noin 1 200. lautusta vastaavalla määrällä".
7499: Koska nykyisistä myymäläautoista huomattava Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7500: osa on vanhoja, eivätkä vuosittaiset uusinves- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7501: toinnit vastaa poistumaa, on arvioitavissa, että muksen,
7502: myymäläautokannan väheneminen kiihtyy, jol-
7503: lei tukitoimenpiteitä tehosteta. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7504: Myymäläautopalvelut ovat välttämättömiä yli menpiteisiin myymäläautoien toiminnan
7505: 300 OOO:tle harvaanasuttujen alueiden asukkaal- tukemiseksi dieselöliyn valmisteveron
7506: le, joiden käytettävissä ei enää kohtuullisella palautusta vastaavalla määrällä.
7507: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
7508:
7509: Hannele Pokka Mauri Pekkarinen Aimo Ajo
7510: 174 1982 vp.
7511:
7512: Toivomusaloite n:o 1.58
7513:
7514:
7515:
7516:
7517: Pokka ym.: Kemijoen voimalaitosten tuottaman taloudellisen
7518: hyödyn käyttämisestä sähkön hinnan alentamiseen Lapissa
7519:
7520:
7521: Eduskunnalle
7522:
7523: Kemijoen vesivoimalaitosten poistot on suo- voimalaitosten tuottamasta hyödystä. Näin ei
7524: ritettu aivan pian viimeisenkin voimalaitoksen, kuitenkaan käytännössä tapahtunut. Osakkuu-
7525: Taivalkosken osalta. Kun rakennuskustannuk- den tuottaman hyödyn saavat Kemijoki Osake-
7526: set eivät enää rasita sähkön tuottamista, tuo- yhtiön osakkaat kuten Helsingin kaupunki ja
7527: tantokustannusten Kemijoen voimalaitoksista Yhtyneet Puuvillatehtaat.
7528: arvioidaan olevan nyt 1 penni kilowattitun- Sähkön hinnan palauttaminen kohtuulliselle
7529: nilta. Imatran Voima Oy maksaa Lapissa tuo- tasolle on välttämätöntä. Sähkön hinnan jatku-
7530: tetusta sähköstä 4-5 penniä/kWh ja myy säh- va korottaminen lisää tuontienergian, lähinnä
7531: kövirtaa lappilaisille jakelulaitoksille hintaan öljyn kulutusta, mikä on kansantalouden ja
7532: 22-23 p/kWh. Imatran Voima Oy:n osuus maan energiahuollon kannalta virheellinen
7533: Kemijoen vesivoimalaitoksissa tuotetun sähkön suuntaus. Sähkön taloudellinen kilpailukyky oli-
7534: hinnasta on kohtuuttoman suuri. Sitä alenta- sikin tuon virheellisen suuntauksen välttämisek-
7535: malla sähkön hinta olisi saatettavissa kohtuulli- si turvattava. Myös energian kufjetuskustannuk-
7536: selle tasolle. sia ajatellen sähkön kulutusmahdollisuuksien
7537: Kemijoen vesivoimalaitoksista IVO:n kautta turvaaminen Pohjois-Suomessa on taloudellisesti
7538: paikallisille jakelulaitoksille myytävän sähkövir- perusteltavissa, tulevathan kuljetuskustannukset
7539: ran hinta on korkea myös verrattaessa sitä siinä edullisemmiksi kuin esimerkiksi öljyn koh-
7540: Ruotsista Enontekiölle tai Neuvostoliitosta Ina- dalla.
7541: riin ostetun sähkövirran hintaan. Ruotsiin jou- On myös perusteltua, että Lappi saa sille
7542: dutaan maksamaan 16 p/kWh ja Neuvostoliit- kuuluvan oikeudenmukaisen osan Kemijoen
7543: toon 12-13 p/kWh. vesivoimalaitosten tuottamasta taloudellisesta
7544: Viime aikoina sähkön hintaa kotitalouksille hyödystä osakkuussähkön muodossa.
7545: on korotelttu viittaamalla tuontienergian hinnan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7546: kohoamiseen. Perustelu on tällä hetkellä pa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7547: hasti ontuva, koska tuontienergiaa käytetään muksen,
7548: sähkön tuottamiseen vähän ja sekin osa hal-
7549: vimman eli ydinenergian muodossa. Sähkön että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7550: hinnan kohoaminen tuntuu erittäin kohtuutto- menpiteisiin sähkön hinnan palauttami-
7551: malta Lapissa, jossa sen tuottaminen tapahtuu seksi kohtuulliselle tasolle Lapin läänis-
7552: erittäin edullisesti. sä turvaamalla Lapille oikeudenmukai-
7553: Aikanaan Kemijoki Osakeyhtiötä perustet- sen osan Kemijoen vesivoimalaitosten
7554: taessa Lapille luvattiin osuus Kemijoen vesi- tuottamasta hyödystä.
7555: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7556:
7557: Hannele Pokka Aimo Ajo Lauri Impiö
7558: 1982 vp. 175
7559:
7560: Toivomusaloite n:o 159
7561:
7562:
7563:
7564:
7565: Pokka ym.: Syrjäseutujen kuljetuskustannusten tasaamisesta
7566: rahtiavustusjärjestelmää kehittämällä
7567:
7568:
7569: Eduskunnalle
7570:
7571: Syrjäseutujen tuotantotolllllntaa ja asukkaita tuotevalikoiman ja alueen laajentamisen. Vuo-
7572: rasittavat pitkät kuljetusmatkat ja korkeat kul- den 1982 valtion tulo- ja menoarviossa maata-
7573: jetuskustannukset. Energian hinnannousu lisää loustarvikkeiden rahtiavustuksiin on varattu
7574: edelleen näitä kustannuksia, vaikka pohtoai- vain 6,1 milj. markan määräraha.
7575: neilla onkin käytössä tasahintajärjestelmä. Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kunni-
7576: Kuljetuskustannusten vaikutuksia syrjäisten oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7577: seutujen tuotantotarvikkeiden ja välttämättö- muksen,
7578: myyshyödykkeiden hintoihin tulisi tasoittaa.
7579: Tämä voisi tapahtua mm. kehittämällä nykyis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7580: tä maataloustarvikkeiden ja elintarvikkeiden syrjäseutujen kuljetuskustannusten ta-
7581: rahtiavustusjärjestelmää. Periaate on sinänsä saamiseksi rahtiavustusjärjestelmää ke-
7582: käyttökelpoinen, mutta rahanpuute on estänyt hittämällä.
7583: Hdsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
7584:
7585: Hannde Pokka Lauri lmpio Aimo Ajo
7586: Mikko Ekorre Mikko Jokela Väinö Raudaskoski
7587: 176 1982 vp.
7588:
7589: Toivomusaloite n:o 160
7590:
7591:
7592:
7593:
7594: Pokka ym.: Raakapuun kuljetustuen maksamisesta Pohjois-Suo-
7595: messa
7596:
7597:
7598: Eduskunnalle
7599:
7600: Raakapuun kuljetusmatkat ovat Etelä-Suo- Kuljetustuen tarve on suurin kuitupuun koh-
7601: messa keskimäärin 80-85 km ja Pohjois- dalla, koska kuitupuuta jalostavia laitoksia on
7602: Suomessa 100-110 km. Pohjoisessa kuljetus- harvassa. Kuljetustukea tulisi alkuvaiheessa
7603: matkat saattavat eräissä tapauksissa olla lähim- maksaa yli 100 km:n kuljetuksista Oulun ja La-
7604: mälle tehtaalle satoja kilometrejä. pin lääneissä. Kuljetusmatka tulisi laskea lä-
7605: Puutavaran hinnoittelussa noudatetaan ete- himmälle kuitupuuta jalostavalle laitokselle,
7606: läisessä Suomessa aluehintaa. Tässä järjestelmäs- jolloin ei ole vaaraa siitä, että kuljetuksia tuet-
7607: sä puun hinta on sama koko kunnan alueella ja taisiin Pohjois-Suomen ulkopuolelle. Asiaa sel-
7608: erot kuntien välillä ovat suhteellisen pienet. vhtäneen teollisuuden ja metsänomistajien yh-
7609: Sen sijaan Pohjois-Suomi kuuluu ns. pistehinta- teisen työryhmän mukaan kuljetustuki vaatisi
7610: alueeseen eli käytännössä kuljetuskustannukset rahaa n. 20 mil.j. mk.
7611: tulevat lähes kokonaan puun myyjän maksetta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7612: viksi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7613: Raakapuun kuljetustuella voidaan tukea syr- muksen,
7614: jäisten Pohjois-Suomen seutujen metsätaloutta
7615: ja siten näiden alueiden asuttuna pitämistä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7616: Kuljetustuki tasoittaisi puun hintaeroja maa- kuljetustuen maksamiseksi raakapuulle
7617: kunnallisesti ja samalla myös Pohjois-Suomen Pohjois-Suomen alueella.
7618: ja Etelä-Suomen välisiä hintaeroja.
7619: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
7620:
7621: Hannele Pokka Lauri lmpiö Aimo Ajo
7622: Mikko Ekorre Mikko Jokela Väinö Raudaskoski
7623: 1982 vp. 177
7624:
7625: Toivomusaloite n:o 161
7626:
7627:
7628:
7629:
7630: Raatikainen ym.: Komiteoiden, toimikuntien ja työryhmien käy-
7631: tön tarpeellisuuden selvittämisestä
7632:
7633:
7634: Eduskunnalle
7635:
7636: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota komi- loksena useimmiten on ainoastaan pieni , julki-
7637: teoiden, työryhmien ja toimikuntien tarpeelli- suus jätettäessä mietintöä hallituksen asian-
7638: suuteen. On esitetty kysymys, onko oikein, että omaiselle jäsenelle.
7639: selvää asiaa tutkimaan asetetaan taas uusi toi- Monet epäkohdat ja puutteet lainsäädännössä
7640: mikunta tai muu elin. Miksi ei ryhdytä toi- ovat yleisessä tiedossa. Niiden korjaamiseksi ei
7641: menpiteisiin välittömästi? tarvittaisi juuri muuta kuin annos tervettä jär-
7642: Kysymys on aiheellinen. On suorastaan mah- keä. Kirjoitettua aineistoa on useimmiten riit-
7643: dotonta saada tietoa kaikista komiteoista, työ- tävästi jo ennestään. Puuttuu vain tahto tehdä
7644: ryhmistä, toimikunnista ja muilla nimityksillä nopeasti päätöksiä.
7645: kulkevista elimistä, jotka vuosittain asetetaan. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun·
7646: Ovatko ne todella hyödyllisiä ja mitä ne maksa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7647: vat? Ainoa päätelmä, jonka jokainen voi tehdä,
7648: on, että asia, jota kukin elin tutkii, ei juuri että hallitus tutkisi, onko asetettujen
7649: etene. Ministeri voi tosin piiloutua asettaman- komiteoiden, työryhmien ja toimikuntien
7650: sa työryhmän tai toimikunnan taakse silloin, käyttäminen nykyisessä määrässä tar-
7651: kun ei saa tai ei halua asiaa liikutetuksi eteen- peellista, ja ryhtyisi toimenpitetsiin nii-
7652: päin. den käytön supistamiseksi, jos aihetta
7653: Tämän vuoksi olisi harkittava tällaisen jär- ilmenee, varsinkin itsestään se/vien ja
7654: jestelmän supistamista ainakin niin, ettei itses- kiireellisesti ratkaistavien asioiden osalta,
7655: tään selvien epäkohtien poistamista haudattaisi joissa nykyisin aiheutuu tarpeetonta vii-
7656: vuosia kestävän kokousviiveen alle, jonka tu- vytystä.
7657: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
7658:
7659: Kaisa Raatikainen Terhi Nieminen-Mäkynen
7660: Peter Muurman Tarja Halonen
7661:
7662:
7663:
7664:
7665: 23 088200189C
7666: 178 1982 vp.
7667:
7668: Toivomusaloite n:o 162
7669:
7670:
7671:
7672:
7673: Raatikainen ym.: Määrärahasta pääkaupunkiseudun kuntien asun-
7674: totuotannon tukemiseen
7675:
7676:
7677: Eduskunnalle
7678:
7679: Pääkaupunkiseudulle muuttaa vuosittain jat- 1982 14,22 %. Asuntolainakiintiöitä määritel-
7680: kuvasti useita tuhansia ihmisiä muualta Suo- täessä ei ole otettu huomioon seudun erityis-
7681: mesta. Alueelle sijoittuu myös Ruotsista takai- ongelmia, kuten ahtaasti asumisen yleisyyttä
7682: sin palaavia suomalaisia. Kun tähän lisätään verrattuna kdko maan tasoon, eikä vuokra-asun-
7683: erittäin runsas sisäinen muuttovirta pääkaupun- tojen erittäin suurta tarvetta. Myöskään asumis-
7684: kiseudun kunnasta toiseen sekä kuntien sisällä, kustannusten korkeus ja rakentamisen kallis
7685: päästään vuositasolla varovasti arvioiden yli hinta eivät ole vaikuttaneet kiintiöihin.
7686: 50 000 asukkaan määrään, joka tällä alueella Tämän vuoden valtion tulo- ja menoarvion
7687: liikkuu vaihtaen asuinpaikkaa. asuntotuotantoon esitetyt määrärahat tulevat
7688: Suurin muuton syy on työpaikka ja asunnon- merkitsemään valtion lainoittaman asuntotuo-
7689: saanti. Työpaikka on yleensä löytynyt, ennen tannon romahdusmaista putoamista. Sen vuoksi
7690: kuin päästään sisälle asuntoon. Asunnonsaantia olisi mitä pikimmin lisättävä määrärahaa asun-
7691: vaikeuttaa vuokra-asuntojen puute, omistusasun- totuotantoon ja suunnattava sen käyttö alueille,
7692: tojen liian suuri koko (tuotettujen asuntojen joilla on suurin pula vuokra-asunnoista ja joilla
7693: keskipinta-ala on yli 70 m2 ) ja erityisesti asun- esiintyy ahtaasti ja puutteellisissa oloissa asumi-
7694: tojen korkea hinta. sesta koituvia ongelmia.
7695: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7696: käsitellessä alueen asuntotuotannon rahoitusoh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7697: jelmaa, joka pohjautui alueen kuntien asunto-
7698: ohjelmiin v. 1981-1985, todettiin, etteivät että hallitus osoittaisi myötätuntoa
7699: valtion lainoittaman asuntotuotannon tarve ja pääkaupunkiseudun kunnissa asunto-on-
7700: rahoitusmahdollisuudet ole koskaan aikaisem- gelmista kärsiville ihmisille osoittamalla
7701: min olleet niin suuressa ristiriidassa keskenään seuraavassa lisämenoarviossa lisäyksiä
7702: kuin nykyisillä näkymi!llä. asuntotuotantomäärärahaan ja käyttämäl-
7703: Pääkaupunkiseudulle on viime vuosina myön- lä tästä riittävän osan pääkaupunkiseu-
7704: netty jatkuvasti pienenevä osuus asuntotuotan- dun kuntien asuntotuotannon tukemi-
7705: tomäärärahoista. Kun v. 1979 kiintiö oli seen.
7706: 15,06% koko maan määrärahoista, se oli v.
7707: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
7708:
7709: Kaisa Raatikainen Terhi Nieminen-Mäkynen
7710: Peter Muurman Tarja Halonen
7711: 1982 vp. 179
7712:
7713: Toivomusaloite n:o 163
7714:
7715:
7716:
7717:
7718: Rajantie ym.: Savonlinnan seudun saattamisesta erityistuki-
7719: alueeksi
7720:
7721:
7722: Eduskunnalle
7723:
7724: Savonlinnan ja sen talousalueen työttömyys- Alueen työllisyystilanteen parantaminen vaa-
7725: luvut ovat 1970-luvun puolivälin jälkeen jat- tii erityistoimia. Kansantalouden yhä syvenevä
7726: kuvasti nousseet, joka nousu on nyt 1980-lu- lama tulee edelleen vaikeuttamaan alueen työl-
7727: vulla sikäli pysähtynyt, että työttömyys on vaih- lisyystilannetta. Pysyvien työpaikkojen saannin
7728: dellut 9 ja 10 prosentin välillä. Viime joulu- turvaaminen Savonlinnan seudulla on erityisen
7729: kuussa työttömien lukumäärä Savonlinnassa oli vaikeaa, ja siksi valtioneuvoston tulisi nimetä
7730: 1 .318 ja työttömyysaste 10,5 prosenttia; talous- alue erityistukialueeksi.
7731: alueella oli työttömien lukumäärä 2 152 ja työt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7732: tömyysaste 13,8 prosenttia. Työttömyyden pe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7733: rimmäisenä syynä on tapahtunut yhdyskunta" muksen,
7734: rakenteen muutos sekä teollisuuden rationali-
7735: sointitoimenpiteet (mm. Oy Schauman Ab:n että hallitus määräisi Savonlinnan seu-
7736: vaneritehdas on vähentänyt työvoimaansa 1970- dun erityistukialueeksi.
7737: luvun puolivälin 1 500 työntekijästä alle
7738: 900:n).
7739: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7740:
7741: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
7742: 180 1982 vp.
7743:
7744: Toivomusaloite n:o 164
7745:
7746:
7747:
7748:
7749: Raudaskoski ym.: Verovelvollisten oikeusturvan parantamisesta
7750:
7751:
7752: Eduskunnalle
7753:
7754: Jo pitkään on ollut nähtävissä kansalaisten 14-30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta,
7755: veropoliittisen oikeusturvan heikkeneminen. kun taas verottajan asiamiehellä tällaisia mää-
7756: Tämä johtuu siitä, että verotuksen toteutta- räaikoja ei ole.
7757: miseksi annetaan vuosittain yhä lisääntyvässä Ottaen huomioon varsinkin yritystoiminnan
7758: määrin erilaisia uusia toimeenpano-ohjeita ja verotuksen monimutkaisuus olisi verovelvol-
7759: määräyksiä. Verotuksen toimittamiseksi tarvi- listen vastineenautoajat kaksinkertaistettava.
7760: taan vuosittain kasvava määrä erilaisia lomak- Tämä olisi kansalaisten oikeusturvan kannalta
7761: keita lainsäädännön jatkuvasti muuttuessa. Tie· välttämätöntä ottaen huomioon sen, että juri-
7762: to uusista ohjeista, määräyksistä ja laeista ei disen avun saanti yksittäisille kansalaisille on
7763: ehdi riittävän nopeasti kansalaisten tietoisuu- huomattavasti vai:keampaa kuin verottajan
7764: teen. Tästä syystä syntyy tahattomasti virheel~ edunsaajille.
7765: lisiä veropäätöksiä, joista joudutaan myöhem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7766: min valittamaan eri oikeusasteisiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7767: Verovalitusmenettelyssä kansalaisen oikeus- muksen,
7768: turva on kuitenkin huomattavasti heikompi
7769: kuin verottajan eli veronsaajan oikeusturva. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7770: Verovelvolliselle on annettu vain lyhyt määrä- verovelvollisen vastineen antamisen mää-
7771: aika vastineen antamista varten, kun taas verot- räaikojen kaksinkertaistamiseksi ja vero-
7772: tajan asiamiehellä ei ole määräaikaa ollenkaan. velvollisen oikeusturvan lisäämiseksi
7773: Verovelvollisen on annettava vastineensa val- muilla tarpeellisilla toimenpiteillä.
7774: tion ja kunnan puolesta tehtyyn valitukseen
7775: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
7776:
7777: Väinö Raudaskoski Hannele Pokka Paavo Vesterinen
7778: Einari Nieminen Helvi Hyrynkangas Kalevi Mattila
7779: Mikko Pesälä
7780: 1982 vp. 181
7781:
7782: Toivomusaloite n:o 16.5
7783:
7784:
7785:
7786:
7787: Raudaskoski ym.: Liikevaihtoveron ja tuontimaksujen poistami-
7788: sesta elintarviketuotannossa käytettäviltä koneilta ja laitteilta
7789:
7790:
7791: Eduskunnalle
7792:
7793: Maataloustuloratkaisut ovat vuosi vuodelta lainen järjestely helpottaisi merkittävästi lähi-
7794: muodostuneet yhä vaikeammiksi. Sopimukseen vuosien maatalousituloratkaisujen syntymistä,
7795: pääsy on vaikeutunut lähinnä siitä syystä, että kun tarvetta nostaa elintarvikkeiden hintoja
7796: tuotantokustannusten nousun korvaus näytte- kovin voimakkaasti ei olisi olemassa. Asialla
7797: lee yhä suurempaa osaa maatalouden kokonais- saattaisi olla myönteistä vaikutusta myös mui-
7798: kompensaatiossa. Tämä johtuu siitä, että maa- den valtakunnallisten tulopoliittisten ratkaisujen
7799: talous joutuu vuosittain ostamaan erittäin pal- syntymiselle.
7800: jon koneita ja laitteita, joihin sisältyy sekä lii- Edellä olevan perusteella ~hdotamme kun-
7801: kevaihtoveroa että tuontimaksuja suuressa mää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7802: rin. muksen,
7803: Mikäli elintarvikkeiden tuotannossa käytettä-
7804: viltä koneilta ja laitteilta poistettaisiin tuonti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7805: maksut ja liikevaihtovero, alentaisi se oleelli- liikevaihtoveron ;a tuontimaksu;en pois-
7806: sesti tuotantokustannuksia. Tällöin ei syntyisi tamiseksi elintarvikkeiden tuotannossa
7807: niin suurta tarvetta nostaa maataloustuotteiden käytettäviltä koneilta ;a laitteilta.
7808: tuottajahintoja kuin yleensä on tapahtunut. Täl-
7809: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
7810:
7811: Väinö Raudaskoski Hannele Pokka Paavo Vesterinen
7812: Einari Nieminen Helvi Hyrynkangas Kalevi Mattila
7813: Mikko Pesälä
7814: 182 1982 vp.
7815:
7816: Toivomusaloite n:o 166
7817:
7818:
7819:
7820:
7821: Raudaskoski ym.: Energiapuun kuljettamisesta verottomalla
7822: polttoaineelia
7823:
7824:
7825: Eduskunnalle
7826:
7827: Kotimaisen energiapuun käytön voimakas li- polttopuuta, autolla kun ei saa suoraan metsäs-
7828: sääntyminen taajamissa, erityisesti omakotiasu- tä puita. Tällainen hankinta välilastauksineen
7829: tusalueilla, edellyttää energiapuun kuljetushuol- tulee kuljettajalle kovin kalliiksi, jopa tekee
7830: lon turvaamista tarkoituksenmukaisella tavalla. puunkäytön mahdottomaksi. Traktoreilla sen
7831: Tästä pohtopuuhuollosta voisivat esim. maa- kuorman saisi suoraan metsästä, ja jos ei olisi
7832: taloustraktorit huolehtia, jos polttoaineverola- veropoliittista estettä olemassa, kuluttaja saisi
7833: kiin tehtäisiin muutos, joka sallisi tällaisessa kuormansa kätevästi, halvalla ja sopivan kokoi-
7834: tarkoituksessa käyttää maataloustraktoreissa ve- sina annoksina kotiinsa asti.
7835: rotonta polttoainetta. Kun omakotitalon omis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7836: taja pienten varastotilojen vuoksi tilaa tai ostaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7837: energiapuuta vain traktorikuorman kerrallaan, muksen,
7838: ei yhden kuorman takia kenenkään kannata
7839: ryhtyä polttoainesäiliön pesuun ja ·öljynvaih- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7840: toon. polttoaineverolain muuttamiseksi siten,
7841: Verottomalla pohtoaineella ei voi kuljetusta että maataloustraktorissa saataisiin ener-
7842: suorittaa. Tästä syystä moni omakotitalon giapuun kulietuksissa käyttää verotonta
7843: omistaja joutuu puita saadakseen ottamaan sekä polttoainetta.
7844: kuorma-autön että traktorin ennen kuin saa
7845: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7846:
7847: Väinö Raudaskoski Helvi Hyrynkangas Paavo Vesterinen
7848: Hannele Pokka Mikko Pesälä Kalevi Mattila
7849: 1982 vp. 183
7850:
7851: Toivomusaloite n:o 167
7852:
7853:
7854:
7855:
7856: Raudaskoski ym.: Eri elinkeinojen valtiolta saaman taloudellisen
7857: tuen jakaantumisen selvittämisestä
7858:
7859:
7860: Eduskunnalle
7861:
7862: Elinkeinotoiminnalle myönnetaan tukea ja nen. Samassa yhteydessä olisi tarkasteltava eri
7863: avustuksia varsin erilaisista lähteistä ja eri tar- elinkeinojen saaman taloudellisen tuen kansan-
7864: koituksiin. Yksityisen yrittäjän ja elinkeinon- taloudellista mevkitystä ja selvitettävä tuen
7865: harjoittajan on monesti mahdotonta olla täysin määrä työpaikkaa kohti.
7866: selvillä siitä, mitä mahdollisuuksia hänellä olisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7867: tuen saantiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7868: Myös julkisuudessa esiintyy usein virheelli- muksen,
7869: siä tietoja eri elinkeinojen saamista valtion-
7870: avustuksista. Hyvin heiposti jotkut yritys- että hallitus selvityttäisi, miten eri
7871: alat leimautuvat valtion tuen turvin toimiviksi, elinkeinoien valtiolta saama taloudelli-
7872: vaikka totuus saattaa olla aivan päinvastainen. nen tuki ;akaantuu, mikä on tuen kan-
7873: Vaitiovallan toimesta tulisikin selvityttää eri santaloudellinen merkitys ;a millainen
7874: elinkeinojen saama taloudellinen tuki. Olisi on tuen määrä työpaikkaa kohti.
7875: myös selvitettävä tuen suhteellinen jakaantumi-
7876: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
7877:
7878: Väinö Raudaskoski Hannele Pokka Paavo Vesterinen
7879: Einari Nieminen Helvi Hyrynkangas Kalevi Mattila
7880: Mikko Pesälä
7881: 184 1982 rd.
7882:
7883: Hemställningsmotion nr 168
7884:
7885:
7886:
7887:
7888: Rehn: Om justering av rätten att avdraga sjukvårdskostnader
7889: vid beskattningeri
7890:
7891:
7892: Till Riksdagen
7893:
7894: Inflationen har gjort att den reella betydel- läkare och glasögon tili betydande belopp, lika-
7895: sen av vissa avdrag vid inkomstbeskattningen så medicinerna för sjukdomar som inte är be-
7896: kraftigt har minskat. rättigade tili avgiftsfria mediciner såsom t. ex.
7897: Avdraget för sjukvårdskostnader har under psoriasis.
7898: många år varit oförändrat eller 800 mk för Det riktigaste ur de sjukas synpurikt vore
7899: enskild person, 1 600 mk för akta makar okat givetvis att en övre gräns för avdraget helt
7900: med 200 mk för varje barn under 16 år. Sam- slopas. I dagens skärpta ekonomiska läge är
7901: tidigt har kostnaderna för sjukvård avsevärt detta dock troligtvis omöjligt. Med hänvisning
7902: ökat så att avdraget i realiteten torde mat- tili det ovanstående föreslås vördsamt att riks-
7903: svara ca 30-40 procent av deras värde då dagen ville hemställa
7904: avdraget fastslogs. Speciellt mindre bemedlade
7905: och åldringar har blivit lidande därav, ty möj- att regeringen måtte skrida till snara
7906: ligheterna att erhålla extra avdrag för stora åtgärder så att avdragsbeloppen för
7907: sjukvårdskostnader med hänvisning tili ned- sjukvårdskostnader ändras enligt föl-
7908: satt skattebetalningsförmåga är synnerligen jande:
7909: små. - för enskild person 1100 mk,
7910: Även om en hei del hälsovårdstjänster är - för äkta makar 2 200 mk, samt
7911: avgiftsfria, uppgår kostnaderna för t. ex. tand- - för barn under 16 år 300 mk.
7912: Helsingfors den 12 februari 1982
7913:
7914: Elisabeth Rehn
7915: 1982 vp. 185
7916:
7917: Toivomusaloite n:o 168 Suomennos
7918:
7919:
7920:
7921:
7922: Rehn: Sairauskuluvähennysoikeuden tarkistamisesta verotuksessa
7923:
7924:
7925: Eduskunnalle
7926:
7927: Inflaatio on saanut aikaan sen, että eräiden samoin kuin kustannukset sellaisista sairauksis-
7928: tuloverotuksen yhteydessä tehtävien vähennys- ta, joiden lääkkeet eivät ole maksuttomia, ku-
7929: ten reaaliarvo on voimakkaasti laskenut. ten esim. psoriasis.
7930: Sairauskuluvähennys on monen vuoden ajan Sairaiden kannalta oikeudenmukaisin ratkaisu
7931: pysynyt muuttumattomana eli yksityisen hen- olisi, että vähennysten yläraja kokonaan pois-
7932: kilön kohdalla 800 mk ja 1 600 mk aviopuo- tettaisiin. Tämänhetkisen vaikean taloudellisen
7933: lisoiden yhteisenä vähennyksenä, mihin on li- tilanteen vallitessa tämä kuitenkin lienee mah-
7934: sätty 200 mk kunkin lapsen osalta, joka ei ole dotonta. ·
7935: täyttänyt 16 vuotta. Samanaikaisesti ovat sai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
7936: rauskulut nousseet huomattavasti, minkä joh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7937: dosta vähennys todellisuudessa vastannee n.
7938: 30-40 prosenttia niiden alkuperäisestä arvosta. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
7939: Tästä ovat kärsineet erityisesti vähävaraiset ja piteisiin sairauskuluvähennysten muutta-
7940: vanhukset, sillä mahdollisuudet saada ylimää- miseksi seuraavasti:
7941: räinen vähennys korkeista sairauskuluista alen- - yksityisen henkilön osalta 1 100
7942: tuneen veronmaksukyvyn johdosta ovat erittäin markkaa
7943: vähäiset. - aviopuolisoiden osalta 2 200
7944: Vaikka useat terveyspalvelut ovat maksutto- markkaa
7945: mia, nousevat esim. hammaslääkärikulut ja kus- - alle 16-vuotiaitten lasten osalta
7946: tannukset silmälaseista merkittäviin summiin, 300 markkaa.
7947: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
7948:
7949: Elisabeth Rehn
7950:
7951:
7952:
7953:
7954: 24 0882100189C
7955: 186 1982 vp.
7956:
7957: Toivomusaloite n:o 169
7958:
7959:
7960:
7961:
7962: Ruotsalainen ym.: Savonlinnan alueen saattamisesta erityistuki-
7963: alueeksi
7964:
7965:
7966: Eduskunnalle
7967:
7968: Savonlinnan ja sitä ympäröivän talousalueen Työllisyystilanteen parantaminen Savonlin-
7969: työttömyysluvut ovat 1970-luvun puolivälin nassa ja sitä ympäröiväillä talousalueella vaatii-
7970: jälkeen jatkuvasti nousseet. Nousu on 1980- kin erityistoimenpiteitä. Eräs toimenpide, jolla
7971: luvulla sikäli pysähtynyt, että työttömyys on Savonlinnan työllisyyttä vahvistettaisiin, olisi
7972: varhdellut 9 ja 10 % :n välillä. Joulukuussa Savonlinnan nimeäminen erityistukialueeksi.
7973: työttömien lukumäärä oli Savonlinnassa 1 318 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7974: ja työttömyysaste oli noussut 10,5 % :ksi, ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7975: lousalueella työttömiä oli 2 152 ja työttömyys- muksen,
7976: aste 13,8 %.
7977: Työttömyyden kasvun pääasiallisena syynä on että Savonlinna ja sitä ympäröivä ta-
7978: tapahtunut yhdyskuntarakenteen muutos sekä lousalue kiireellisesti sijoitettaisiin eri-
7979: teollisuuden rationalisointitoimenpiteet (mm. tyistukialtteisiin kuuluvaksi.
7980: Oy Schauman Ab on vähentänyt työvoimaansa
7981: 1970-luvun puolivälin jälkeen 1 500 työnteki-
7982: jästä alle 900 työntekijään).
7983: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
7984:
7985: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
7986: 1982 vp. 187
7987:
7988: Toivomusaloite n:o 170
7989:
7990:
7991:
7992:
7993: Rönnholm ym.: Teknisen huollon tarkoituksenmukaisten ratkai-
7994: sujen selvittämisestä koerakentamisen avulla
7995:
7996:
7997: Eduskunnalle
7998:
7999: Pientalorakentaminen on saamassa kaikkialla rattava riittävästi mahdollisuuksia nykyistä ta-
8000: lisääntyvää kannatusta ja toteutettavien koh- loudellisemmin ·suunniteltujen ja toteutettavien
8001: teiden määrä lisääntyy kaikilla alueilla. Raken- alueitten rakentamiseen. Koska kuitenkin pro-
8002: tamisen teknisen huollon, liikenteen, raaka-, totyyppisten ratkaisujen tekeminen on sekä ris-
8003: jäte- ja huleveden, jätehuollon, valaistuksen kialtista että useasti myös alussa investoinneil-
8004: sekä energian edellyttämät järjestelyt vaativat taan kallista, olisi tällaista tarkoituksenmukais-
8005: lisääntyviä resursseja. · ta rakentamista tuettava valtion varoilla.
8006: Monet tekniset asiantuntijat ovat vakuuttu- Edellä · olevan perusteella ehdotamme kun-
8007: neita siitä, että tällä hetkellä käytössä ole- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8008: vat ratkaisut, kuten runsaasti vettä käyttävät muksen,
8009: viemäröintijärjestelmät, lajittelematonta jätettä
8010: tuottava jätehuolto sekä luonnollisesti energia- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8011: huolto ovat kokonaistaloudellisesti epätarkoi- kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmu-
8012: tuksenmukaisesti järjestettyjä. Taloudellisempien kaisten teknisen huollon ratkaisujen
8013: järjestelmien käyttöön saamiseksi olisikin va- löytämiseksi koerakentamisen avulla.
8014: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8015:
8016: Mikko Rönnholm Reino Breilin
8017: 188 1982 vp.
8018:
8019: Toivomusaloite n:o 171
8020:
8021:
8022:
8023:
8024: Saarikoski: Työttömyysturvaetuuksien saattamisesta veronalaisek-
8025: si tuloksi
8026:
8027:
8028: Eduskunnalle
8029:
8030: Työttömyysturvaetuudet ovat osa kansalais- le saattaminen on myös keino ehkäistä niiden
8031: ten sosiaaliturvasta. Työttömyyskorvausten ja väärinkäyttöä. Lisäksi verotusratkaisulla on voi-
8032: työttömyysvakuutuksesta saatujen tulojen ve- tu poistaa mm. äitiysrahojen huomattava jäl-
8033: rottamiskysymys on edelleen vailla ratkaisuaan. keenjääneisyys. Näin ollen voidaankin todeta,
8034: Työttömyysturvan järjestäminen myös näiltä että sosiaalietuuksien verottamista voidaan puol-
8035: osin olisi kuitenkin käsiteltävä kiireellisesti taa paitsi julkisen vallan niin myös sosiaali-
8036: asiaan liittyvien epäselvyyksien poistamiseksi etuuksien kohteena olevien kansalaisten kan-
8037: ja koska kansalaiset kokevat nykyisen tilanteen nalta varsinkin, koska kysymyksessä ei ole so-
8038: epäoikeudenmukaiseksi. Asialla on lisäksi erit- siaalietuuksista saatavan reaalitulon eikä sen
8039: täin keskeinen ja kiireellinen merkitys paitsi ostovoiman heikkeneminen.
8040: työttömiksi joutuneille myös niille kunnille, Sosiaaliturvajärjestelmän kehittämiseksi olisi
8041: joissa työttömyysaste on korkea. välttämätöntä saattaa myös työttömyysturva-
8042: Sosiaalietuuksien verotuskysymyksessä näyt- etuudet veronalaisiksi ja samaJla turvata etuuk-
8043: tää yleisenä suuntana olevan niiden saattami- sista saatavan reaalitulon ja sen ostovoiman
8044: nen verolle. Näin on menetelty jo mm. muissa säilyminen. Työttömyysturvaetuuksien verotto-
8045: Pohjoismaissa. Suomessakin on äskettäin saatet- muus aiheuttaa ongelmia erityisesti niissä kun-
8046: tu veronalaisiksi mm. kansaneläkkeet ja äitiys- nissa, joissa työttömyysprosentti on korkea ja
8047: päivärahat. Sosiaalietuuksien verollepanoon on taloudellinen kantokyky alhainen.
8048: ollut useita syitä. Toisaalta verovapaiden etuuk- Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
8049: sien ja toisaalta verorasituksen kasvu ovat joh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8050: taneet siihen, että korvaukset muodostuvat muksen,
8051: usein suuremmiksi kuin korvattava ansiotulo.
8052: Ylikompensaation poistamiseksi ei ole puoles- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8053: taan muuta sopivaa keinoa kuin etuuksien saat- työttömyysturvaetuuksien saattamiseksi
8054: taminen veronalaisiksi. Sosiaalietuuksien verol- veronalaisiksi.
8055: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
8056:
8057: Helge Saarikoski
8058: 1982 vp. 189
8059:
8060: Toivomusaloite n:o 172
8061:
8062:
8063:
8064:
8065: Saarikoski: Liikkeen- ja ammatinharjoittajien saattamisesta yh-
8066: denvertaiseen asemaan palkansaajien kanssa matkapäiväraha-
8067: oikeuden suhteen
8068:
8069:
8070: Eduskunnalle
8071:
8072: Palkansaajille vahvistetaan vuosittain vero- nassa matkustaminen on keskeistä, päiväraha-
8073: hallituksen päätöksellä työmarkkinaosapuolten kysymys on muodostunut kriittiseksi. Verotta-
8074: ja poliittisten päätöksentekijöiden tekemien so- jan suhtautuminen tilanteeseen on toteamus,
8075: pimusten tuloksena verovapaan matkapäivära- että yrittäjällä on oikeus vähentää kaikki mat·
8076: han määrä. Verovapaa päiväraha on palkkatu- kasta aiheutuneet kulut osoittamalla ne kirjan-
8077: lon lisäksi tuleva etuisuus, jonka yhteiskunta pitotosittein. Kuitenkin on huomattava, että
8078: on halunnut palkansaajille myöntää, eikä sillä jatkuvasti matkatyötä tekevälle henkilölle on
8079: ole välitöntä sidonnaisuutta todellisiin matkas- käytännössä mahdotonta saada asianmukaista
8080: ta aiheutuneisiin kustannuksiin. Yrittäjistä vain tositetta kaikista pienistä kulueristä, esim.
8081: ne, joille yritys maksaa palkkaa, lukeutuvat usein ruokailun, pysäköinoin yms. osalta. Kel-
8082: tämän etuisuuden piiriin. vollisten kuittien odottelu on aikaa vievää, ja
8083: Ne yrittäjät, joilla ei ole oikeutta varsinai- pitkillä yhtäjaksoisilla matkoilla on vaikea tal-
8084: seen verovapaaseen päivärahaan, ovat nimen- lettaa ja varustaa selvityksin kaikkia pieniä to-
8085: omaan pienyrittäjiä, liikkeen- ja ammatinhar- sitteita. Verottajan hyväksymä erittäin alhainen
8086: joittajia. Heille on verohallituksen yhtenäistä- päivärahaa vastaava vähennysoikeus ei yleensä
8087: misohjeissa määritetty vähennysoikeus niiden riitä kattamaan matkasta aiheutuneita sekalai-
8088: matkasta aiheutuneiden lisääntyneiden elanto- sia kustannuksia. Useat suuren osan vuodesta
8089: kustannusten osalta, joista ei oie tositteellista matkustavat yrittäjät ovat jopa joutuneet vaih-
8090: erillisselvityS!tä. Vuodelta 1981 toimitettavassa tamaan yritysmuotoa päivärahakysymyksen ta-
8091: verotuksessa hyväksytään po. vähennykseksi 20 kia, mitä voidaan pitää kohtuuttomana tilan-
8092: mk/päivä, yövyttäessä 40 mk. Palkansaajien teena.
8093: osalta vastaava elantokustannusten lisäys on Palkansaajien sekä liikkeen- ja ammatinhar-
8094: arvioitu lähes kaksinkertaiseksi eli 77 markak- joittajien asettamiselle eriarvoiseen asemaan
8095: si (yli 10 h matka), puolipäivärahan ollessa päivärahakäytännön suhteen ei ole olemassa
8096: 39 mk. Koska yhtenäistämisohje lisäksi ei ole riittäviä asiallisia perusteita.
8097: sitova, on verotuskäytäntö tässä suhteessa ol- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
8098: lut yrittäjien kohdalla eri puolilla maata erit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8099: täin epäyhtenäinen ja sekava. Tilanne on suo-
8100: nut verottajalle mahdollisuuden käyttää ratkai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8101: suvaltaa yrittäjien näkemyksen mukaan usein liikkeen- ja ammatinharjoittajien saatta-
8102: mielivaltaisesti. miseksi yhdenvertaiseen asemaan pal-
8103: Monille pienyrittäjäryhmille, esim. kauppa- kansaajien kanssa matkapäivärahaoikeu-
8104: agenteille tai autoilijoille, joiden yritystoimin- den suhteen.
8105: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8106:
8107: Helge Saarikoski
8108: 190 1982 vp.
8109:
8110: Toivomusaloite n:o 173
8111:
8112:
8113:
8114:
8115: Savola ym.: Sairauskuluvähennyksen korottamisesta verotuk-
8116: sessa
8117:
8118:
8119: Eduskunnalle
8120:
8121: Verotuksen sairauskulujen vähennyksen ny- tus ei korvaa, kasvavat sairauskulumäärät suu-
8122: kyinen yläraja, 800 mk aikuista ja 200 mk ala- riksi, ja olisi oikeudenmukaista saada vähentää
8123: ikäistä lasta kohden, on kohtuuton ja epäoi- juuri suuret menot.
8124: keudenmukainen varsinkin lapsiperheille ja van- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8125: huksille, joilla sairauskuluja on yleensä paljon. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8126: Vähennyksen yläraja on useita vuosia pysynyt
8127: ennallaan, joten sen reaaliarvo on voimakkaas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8128: ti laskenut. verotuksessa myönnettävän sairauskulu-
8129: Koska esimerkiksi hammaslääkärikulut ja sil- vähennyksen korottamiseksi.
8130: mälasimenot ovat sellaisia, joita sairausvakuu-
8131: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
8132:
8133: Petter Savola Kauko Juhantalo Mikko Pesälä
8134: Markku Kauppinen Olavi Martikainen Toivo Yläjärvi
8135: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Matti Maijala Juhani Saul~onen
8136: Hannu Tenhiälä Pentti Poutanen Mauno Manninen
8137: Lauri Palmunen Alvar Saukko Juhani Tuomaala
8138: Orvokki Kangas Matti Ruokola Väinö Raudaskoski
8139: Kalevi Mattila Marjatta Väänänen Einari Nieminen
8140: Mikko Kaarna Esko Pekonen Mikko Jokela
8141: Paavo Vesterinen Lea Sutinen Heimo Linna
8142: 1982 vp. 191
8143:
8144: Toivomusaloite n:o 174
8145:
8146:
8147:
8148:
8149: Savola ym.: Sisävesialueilla tapahtuvan luonnonkalan pyynnin
8150: tuoton verovapaudesta
8151:
8152:
8153: Eduskunnalle
8154:
8155: Keski-Suomessa Kivijärvellä ja Kuopion lää- Luonnonkalan pyynnin vauhdittamiseksi tu-
8156: nissä Tervossa on aloitettu luonnonkalan ke- lisi luonnonkalastus luonnonvaraisten marjojen
8157: räilyyn perustuva ahventen, haukien ym. ja- ja sienien keräilyn tavoin saattaa ainakin osit-
8158: lostaminen ja myynti fileoituna ja pakastettu- tain verovapaaksi esim. 15 000 markkaan asti.
8159: na mm. Keski-Eurooppaan. Jalostus tapahtuu Vaihtoehtona voisi olla myös ns. kalastajavä-
8160: käyttäen kalanviljelylaitoksen vapaata kapasi- hennyksen myöntäminen luonnonkalan myynti-
8161: teettia ja markkinat ovat olemassa moninker- tulosta. Luonnonkalan myynnistä saadulla tu-
8162: taiselle määrälle verrattuna nyt saatavaan ka- lolla on huomattava merkitys haja-asutusalueel-
8163: lamäärään. la asukkaiden sivutulona ja tulotason nosta-
8164: Luonnonkalan pyyntiä ei riittävässä määrin jana. Ostovoiman kasvu näillä paikkakunnilla
8165: ole saatu käyntiin. Eräs olennainen tähän vai- kompensoi sen verojen vähennyksen, mikä val-
8166: kuttava seikka on kalastajien haluttomuus tiolle ja kunnille mainitusta tulosta verrattain
8167: pyyntiin siitä aiheutuvan veron vuoksi. Sitä pienenä koituu.
8168: paitsi pyydyksistä ym. aiheutuvat kustannuk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8169: set kotitarvekalastajilla eivät ole vähennyskel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8170: poisia heidän satunnaisesti saamastaan veron-
8171: alaisesta kalanmyyntitulosta. Sisävesien runsaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8172: luonnonkalakannan hyödyntämiseksi ja kalas- luonnonkalan pyytämisestä ;a myynnistä
8173: ton rakenteen muuttamiseksi ns. roskakalaval- sisävesialueilla saadun tulon vapauttami-
8174: taisesta arvokalavaltaiseksi tulisi luonnonkalan seksi valtion- ;a kunnallisverosta 1.5 000
8175: pyynti saada moninkertaistetuksi nykyisestään. markan määrään asti vuodessa.
8176: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
8177:
8178: Petter Savola Väinö Raudaskoski
8179: 192 1982 vp.
8180:
8181: Toivomusaloite n:o 175
8182:
8183:
8184:
8185:
8186: Sillantaus ym.: Inflaation huomioon ottamisesta yritysten vero-
8187: ·tuksellisessa ja kirjanpidollisessa tuloslaskennassa
8188:
8189:
8190: Eduskunnalle
8191:
8192: Yritysverotusta koskevaan normistoomme vastaavien säännösten ottamista myös elinkeino-
8193: ei sisälly nimenomaista tuloslaskentaan kohdis- tulon verotuksesta annettuun laikiin. Toimikun-
8194: tuvaa inflaatio-oi!kaisua sallivaa säännöstä. nan ehdotuksen toteuttaminen edellyttäisi paitsi
8195: Inflaatio-ongelmaa tuloslaskennan kannalta on kirjanpitolainsäädännön ja verolainsäädännön
8196: selvitelty inflaatiolaskentato1mikunnan mietin- muuttamista, inflaatio-oikaisua koskevan sään-
8197: nössä (KM 1979: 22). Myös elinkeinoverotoi- nöstön ottamista m)11ÖS osakeyhtiö- ja osuus-
8198: mikunnan mietinnössä (KM 1978: 44) on tar- kuntalakiin. Toimikunnan ehdottaman inflaatio-
8199: kasteltu inflaatioprobleemaa elinikeinoverotuk- varauksen tekeminen kirjanpidossa olisi vapaa-
8200: sessa. Inflaatiolaskentatoimikunnan mietinnös- ehtoista.
8201: tä käy ilmi, että inflaation huomioon ottami- Valtiovarainministeriö huomautti inflaatio-
8202: nen erikseen kirjanpidossa on tapahtunut uLko- laskentatoimikunnan mietinnöstä 28 päivänä
8203: mailla kahden päälinjan mukaan, joko kerta- elokuuta 1979 antamassaan lausunnossa n:o
8204: loonteisilla kirjanpitoarvojen oikaisuilla tai jat- VM 53/13-28/79 muun muassa, että yritys-
8205: kuvana uude.lleen arvostuksena joko jälleenhan- ten rahoitus todellisuudessa perustuu olennai-
8206: kintahintojen tai inflaatiota mittaavan hintain- sessa määrin kiinteähintaiselle vieraalle pää-
8207: deksin perusteella. omalle. Tämä lieventää inflaation vaikutuksia
8208: Inflaatiolaskentatoimikunta ehdotti, että vieraan pääoman määrästä .riippuen jopa rat-
8209: osingonjakokelpoista voittoa rajoitettaisiin tuo- kaisevasti. Lisäksi lausunnossa huomautettiin,
8210: tantopanosten jälleenhankinnan turvaamiseksi että EVL:n perusteluissa mainitaan myös ra-
8211: erityisellä inflaatiovarauksella jakokelpoista hanarvon huonontuminen sellaisena tekijänä,
8212: voittoa laskettaessa. Inflaatiovaraus olisi kir- jonka johdosta varaston aliarvostusmahdolli-
8213: janpitolakiin otettavan säännöksen mukaan suus on yritystaloudellisesti perusteltua.
8214: enintään rahoitusomaisuuden se'kä vaihto- ja Valtiovarainministeriön lausunnossa koros-
8215: käyttöomaisuuden jälleenhankintamenojen in- tettiin myös sitä näkökohtaa, että inflaatio-
8216: flaatiosta johtuvan lisäyksen aiheuttama varaus- oikaisua voidaan ·käyttää kirjanpidossa siitä
8217: tarve vähennettynä velkaantumisasteen suurui- tiippumatta, hyväksytäänkö verotuksessa in-
8218: sella osalla, enintään kuitenkin 50 %:lla. Vel- flaatiovaraus vai ei. Ministeriön mukaan elin-
8219: kaantumisasteella olisi tarkoitettu edellisen ti- keinoverolaki sisältää säännöksiä, jotka anta-
8220: litllpäätöksen rahanarvoon sitomattoman vieraan vat nykyisinkin yrityksille yleensä riittävät
8221: pääoman suhdetta taseen loppusummaan. In- mahdollisuudet eliminoida verotettavasta tulos-
8222: flaatiovarauiksesta olisi saatu siirtää omaan taan inflaatiosta johtuvat näennäiset voitot.
8223: pääomaan enintään puolet rahoitusomaisuuden Kun yritysverotustoimikunnan 'työ oli vielä
8224: sekä vaihto- ja käyttöomaisuuden hankintame- kesken, valtiovarainministeriö ei tuossa vai-
8225: nojen lisäystä tiHkaudella vastaavasta mää- heessa ottanut kantaa siihen, olis&o ja minkä-
8226: rästä. lainen inflaatiovaraus myönnettävä verotukses-
8227: Inflaatiolaslkentatoimi:kunnan mielestä oli pe- sa ja mitä muita muutoksia verolainsäädäntöön
8228: rusteltua, että kirjanpidossa tehty inflaatiova- olisi mahdollisesti samanaika~sesti tehtävä.
8229: raus ruli.si hyväiksyä myös verotettavaa tuloa Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa, että
8230: määrättäessä. Jotta inflaatiovarauksella vero- vaikka elinkeinotulon verottamisesta annettuun
8231: tuksen kirjanpitoa ohjaavaan vaikutukseen näh- lakiin sisältyykin eräitä säännöksiä, jotka tie-
8232: den olisi mel'kitystä myös käytännössä, toimi- tyssä määrin eliminoivat inflaatiohaittoja, ei
8233: kunta esitti kirjanpitolainsäädännön muutoksia alkuperäisiin hankintahintoihin perustuva tu-
8234: Toivomusaloite n:o 175 193
8235:
8236: loslaskenta kuitenkaan inflaation vallites·sa mit- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
8237: taa o1kein yrityksen kannattavuutta eikä tu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8238: lonansainta:kyvyn säilymisedellytyksiä, koska vomuksen,
8239: tuloslaskennassa vastakkain asetettujen menojen
8240: ja tulojen rahanarvot eivät ole ostovoimai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8241: taan yhteismitallisia. Kokoomuksen eduskunta- valmistelutyön jatkamiseksi vero-, kir-
8242: ryhmä katsoo, että tutkimustyötä inflaation janpito- ja yhtiölainsäädännön muutta-
8243: huomioon ottamiseksi nykyistä paremmin yri- miseksi siten, että inflaation vaikutus
8244: tysten verotuksellisessa ja kirj.anpidollisessa tu- yritysten verotuksellisessa ja kirianpi-
8245: loslaSikenna<ssa olisi jatkettava mm. inflaatio- dollisessa tuloslaskennassa otettaisiin
8246: laskentatoimikunnan, elinkeinoverotoimikun- nykyistä paremmin huomioon.
8247: nan ja ydtysverotustoimikunnan työn pohjalta.
8248: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8249:
8250: Pentti Sillantaus Timo Ihamäki Helena Pesola
8251: Matti Jaatinen Lauri lmpiö Jouni J. Särkijärvi
8252: Heikki Perho Aila Jokinen Tuulikki Petäjäniemi
8253: Sampsa Aaltio Pekka Jokinen Jalmari Torikka
8254: Matti Hakala Pekka Löyttyniemi Toivo T. Pohjala
8255: Elsi Hetemäki-Olander Mauri Miettinen Martti Ursin
8256: Matti Hokkanen Saara Mikkola Eva-Maija Pukkio
8257: Tapio Holvitie Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
8258: Juuso Häikiö Toivo Mäkynen Ulla Puolanne
8259: Esko J. Koppanen Ilkka Kanerva Matti Viljanen
8260: Juhani Laitinen Sinikka Karhuvaara Erkki Pystynen
8261: Arto Lampinen Eeva Kauppi Mauri Vänskä
8262: Eero Lattula Heikki Järvenpää Helge Saarikoski
8263: Ritva Laurila Tapani Mörttinen Ben Zyskowicz
8264: Anna-Kaarina Louvo Olavi Nikkilä Pertti Salolainen
8265: Matti Pelttari
8266:
8267:
8268:
8269:
8270: 25 088200189C
8271: 194 1982 vp.
8272:
8273: Toivomusaloite n:o 176
8274:
8275:
8276:
8277:
8278: Sillantaus ym.: Autoverotuksen kokonaisuudistuksesta
8279:
8280:
8281: Eduskunnalle
8282:
8283: Kokoomus on pitkään ja johdonmukaisesti määräinen autoveroindeksi on puolestaan nous-
8284: vaatinut auton käyttöön liittyvän verotuksen sut viimeisten kymmenen vuoden aikana lähes
8285: kokonaisuudistuksen käynnistämistä. Hallitus ei kaksinkertaiseksi kuluttajahintaindeksiin ver-
8286: kuitenkaan lupauksistaan huolimatta ole puut- rattuna.
8287: tunut asiaan, vaikka esimerkiksi tulopoliittisis- Autoveron muutokset ovat yleensä olleet
8288: sa neuvotteluissa kysymykseen on kiinnitetty epäsäännöllisiä ja äkillisiä ja vaikeuttaneet au-
8289: vakavaa huomiota erityisesti työntekijäjärjestö- tokauppaa ja siihen liittyvää korjaamotoimin-
8290: jen puolelta. taa. Tällaisen linjan jatkuminen ei ole toivot-
8291: Autoilumenojen osuus yksityisistä kulutus- tavaa auton käyttäjien eikä noin 52 000 hen-
8292: menoista on nykyisin noin 12 %, kun esimer- kilöä työllistävän autoalan teollisuuden, kau-
8293: kiksi asumismenot ovat noin 20 %. Tehty- pan ja huollon kannalta. Seurauksena on ollut
8294: jen ennusteiden perusteella on selvää, että il- myös muita Pohjoismaita selvempi siirtyminen
8295: man uudistuksia autoilukustannusten osuus ku- pienempiin ja turvattomampiin autoihin.
8296: lutusmenoista kasvaa edelleenkin. Suomalaiset autoilijat joutuvat tänä päivänä
8297: Suomessa autonkäyttökustannukset ovat tiet- maksamaan pohtoaineista Länsi-Euroopan kor-
8298: tävästi Länsi-Euroopan korkeimmat lähinnä keimman hinnan. Korkeaoktaanisen bensiinin
8299: korkean autoverotuksen ja kalliiden poltto- hinta on tosin Italiassa ja Portugalissa hive-
8300: aineiden vuoksi. Autoliiton uusien laskel- nen Suomea kalliimpaa, mutta dieselöljy puo-
8301: mien mukaan esimerkiksi 35 000 markan lestaan selvästi halvempaa.
8302: hintaisen auton kilometrikustannukset ovat 135 Auton käyttöön liittyvien verojen jatkuva
8303: penniä, kun vuodessa ajetaan 10 000 kilomet- kohoaminen lisää luonnollisesti tulevaisuudes-
8304: riä, ja 98 penniä, kun vuodessa ajetaan 20 000 sakin autojen hankintahintoja ja käyttökustan-
8305: kilometriä. 45 000 markan hintaisen auton koh- nuksia. Nämä tulevat puolestaan vaikuttamaan
8306: dalla kilometrikustannukset ovat 152 penniä kielteisesti autoalan työllisyyteen ja lisäämään
8307: ja 109 penniä, 55 000 markan hintaisen auton menopaineita kaikkiin sellaisiin tuotteisiin, joi-
8308: 17 4 ja 123 penniä ja 70 000 markan hintai- den valmistamisessa tai kuljettamisessa tarvi-
8309: sen auton 204 penniä ja 143 penniä. taan autoja. Korotukset lisäävät myös niiden
8310: Ensimmäinen auto- ja moottoripyöräverolaki kansalaisten kustannuksia, jotka käyttävät au-
8311: säädettiin vuonna 1959 ja nykymuotonsa ja toa työvälineenään tai jotka käyvät sillä työs-
8312: laskentaperusteensa se sai vuonna 1967. Tuon sä. Lisäksi harvaanasutussa maassamme, jossa
8313: ajan jälkeen lakiin on säädetty eri aikoina ve- auton käyttö on monesti ainoa mielekäs liik-
8314: roa korottavia muutoksia. Viimeisin, vuonna kumiskeino, verotuksella lisätään eri alueiden
8315: 1977 säädetty laskentakaavan prosenttiosan ko- keskinäistä eriarvoisuutta. Jatkuvilla hintojen
8316: rotus tuli pysyväksi vuoden 1978 alusta voi- korotuksilla on niin ikään kielteiset vaikutuk-
8317: maan tulleella lainmuutoksella. Verotuksen sensa seuraaviin tulopoliittisiin neuvotteluihin.
8318: vaikutuksesta autojen vähittäishinnat m.at Nopeimmin auton käyttöön liittyvää vero-
8319: nousseet sekä kansainvälistä että kotimaista tusta voidaan helpottaa siten, että autoveron
8320: hintatason nousua huomattavasti nopeammin, kerrointekijää lasketaan ja vähennystekijää nos-
8321: jopa niin voimakkaasti, että henkilöautojen hin- tetaan. Kokoomus onkin esittänyt erillisessä
8322: nat ovat viimeisten kahdeksan vuoden aikana lakialoitteessaan kerrointekijän alentamista tä-
8323: yli kolminkertaistuneet. Tuotantokustannusten mänhetkisestä 1,45:stä 1,30:een. Vastaavanlai-
8324: nousuun verrattuna auton hinta nousee nyky- set toimenpiteet tulisi tämän jälkeen tehdä
8325: ään verotuksen vuoksi 2,45-kertaisesti. Keski- vuosittain vähintäänkin inflaatiota vastaavasti
8326: Toivomusaloite n:o 176 195
8327:
8328: aina siihen saakka kunnes ehdotettu autovero- kaisesti varsinkin kun tiedetään, että esimer-
8329: tuksen kokonaisuudistus on toteutunut. Poltto- kiksi vuonna 1982 valtio kerää tieliikenteeltä
8330: aineiden kohdalla tämänhetkistä korkeampia veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä noin
8331: veroja ei voida hyväksyä, koska jo raaka-aine- 8 mrd markkaa ja käyttää vastaaviin meno-
8332: hinnat sinällään tullevat vastaisuudessakin kohteisiin vain noin 3,2 mrd markkaa.
8333: merkitsemään painetta vähittäismyyntihintojen Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
8334: kohoamiseen. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8335: Ainoa tehokas mahdollisuus turvata myös vomuksen,
8336: pidemmällä aikavälillä tarpeellinen autokanta,
8337: sen järkevä uusiutuminen ja tarkoituksenmu- että hallitus käynnistäisi pikaisesti
8338: kainen käyttö sekä autoalan työllisyys, on sel- autoverotuksen kokonaisuudistuksen,
8339: laisen vero-ohjelman toteuttaminen, jonka puit- jolla myös pidemmällä aikavälillä voi-
8340: teissa autojen ja polttoaineiden reaalihintojen daan pitää auton käyttökustannukset
8341: kohoaminen hidastuisi tai kokonaan pysähtyi- kohtuullisina ja turvata tarpeellinen au-
8342: si ja ennusteiden mukainen autoilumenojen ke- toleanta, sen järkevä uusiutuminen ja
8343: hitys toteutuisi korkeintaan nykyisellä noin 12 tarkoituksenmukainen käyttö sekä alan
8344: prosentin kulutusosuudella. Tällaiseen autove- työllisyys.
8345: rotuksen kokonaisuudistukseen tulisi ryhtyä pi-
8346: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8347:
8348: Pentti Sillantaus Timo Ihamäki Helena Pesola
8349: Matti Jaatinen Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
8350: Heikki Perho Lauri Impiö Tuulikki Petäjäniemi
8351: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Jalmari Torikka
8352: Esko J. Koppanen Aila Jokinen Toivo T. Pohjala
8353: Matti Hakala Saara Mikkola Martti Ursin
8354: Juhani Laitinen Pekka Jokinen Eva-Maija Pukkio
8355: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
8356: Arto Lampinen Heikki Järvenpää Ulla Puolanne
8357: Matti Hokkanen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
8358: Eero Lattula Ilkka Kanerva Erkki Pystynen
8359: Tapio Holvitie Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
8360: Ritva Laurila Sinikka Karhuvaara Helge Saarikoski
8361: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
8362: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi Pertti Salolainen
8363: Matti Pelttari
8364: 196 1982 vp.
8365:
8366: Toivomusaloite n:o 177
8367:
8368:
8369:
8370: Sillantaus ym.: Nuorten perheiden asunto-olosuhteiden lainsää-
8371: dännöllisestä kehittämisestä
8372:
8373:
8374: Eduskunnalle
8375:
8376: Perheen perustamisvaiheessa nuorilla pa- Omistusasunnon hankinnan edistämiseksi
8377: reilla ei ole useimmiten taloudellisia edellytyk- olisi nuorten asuntosäästämistä tuettava kehit-
8378: siä omistusasunnon hankintaan, koska muut tämällä asuntosäästöpalkkiojärjestelmää, käyt-
8379: menot ovat samanaikaisesti suuret johtuen mm. tämällä hyvaksi asumistukea sekä ottamalla
8380: perheen perustamisesta, lasten päivähoitokus- käyttöön pikaisesti asuntosäästöpalkkiojärjestel-
8381: tannuksista ja opintoveloista. mään liittyvä korkotukijärjestelmä. Tällöin ko-
8382: Nuorten perheiden asunto-olosuhteiden pa- koomuksen mielestä korkotukea maksettaisiin
8383: rantaminen monipuolisia keinoja käyttäen tulee esimerkiksi 5 prosenttia kuuden vuoden ajan
8384: olla asuntopolitiikan keskeinen tehtävä. Nuo- asunnon ostamiseen käytetylle pankkilainalle.
8385: rille olisi luotava mahdollisuudet heti avio- Järjestelmässä kohderyhmänä olisivat alle 35-
8386: liiton solmimisvaiheessa valita joko omistus- vuotiaat pientaloa hankkivat tai rakentavat, tai
8387: tai vuokra-asunto. Tämä edellyttää toisaalta osakkeen vanhasta tai uudesta asuntokannasta
8388: asumiskustannuksiltaan kohtuullisten vuokra- ostavat henkilöt.
8389: asuntojen tarjonnan voimakasta lisäämistä ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8390: toisaalta oman ensiasunnon hankkimiseksi riit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8391: tävän pientä omarahoitusosuutta sekä lainaehto- muksen,
8392: ja, jotka eivät alkuvuosina johda kohtuutto-
8393: man korkeisiin asumiskustannuksiin. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
8394: Vuokra-asuntojen osuus maamme asuntokan- menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
8395: nasta on saatava nousemaan. Niiden tuotan- seksi siten, että nuorille perheille taa-
8396: non ja määrän jatkuvaa alamäkeä ei voida taan tuntuvia parannuksia asunto-olo-
8397: pysäyttää muutoin kuin saattamalla asunnon suhteisiin.
8398: omistaminen vapaarahoitteisten vuokra-asunto-
8399: jen osalta taloudellisesti mielekkääksi.
8400: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8401:
8402: Pentti Sillantaus Timo Ihamäki Helena Pesola
8403: Matti Jaatinen Pekka Löyttynierni Jouni J. Särkijärvi
8404: Heikki Perho Lauri Impiö Tuulikki Petäjäniemi
8405: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Jalmari Torikka
8406: Esko J. Koppanen Aila Jokinen Toivo T. Pohjala
8407: Matti Hakala Saara Mikkola Martti Ursin
8408: Juhani Laitinen Pekka Jokinen Eva-Maija Pukkio
8409: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo
8410: Arto Lampinen Heikki Järvenpää Ulla Puolanne
8411: Matti Hokkanen Toivo Mäkynen Matti Viljanen
8412: Eero Lattula Ilkka Kanerva Erkki Pystynen
8413: Tapio Holvitie Tapani Mörttinen Mauri Vänskä
8414: Ritva Laurila Sinikka Karhuvaara Helge Saarikoski
8415: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz
8416: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi Pertti Salolainen
8417: Matti Pelttari
8418: 1982 vp. 197
8419:
8420: Toivomusaloite n:o 178
8421:
8422:
8423:
8424:
8425: Starast: Kymen läänin taloudellisesta tukemisesta aluepoliittisin
8426: toimin
8427:
8428:
8429: Eduskunnalle
8430:
8431: Kymen läänin elinkeinoelämän kehitys on ta mm. asumisen, liikenteen, vesihuollon ja
8432: ollut jo pi~kän aikaa keskimääräistä hitaampaa ty0l!isyyden hoidon osalta vastaamaan tosi-
8433: ja useilla alueilla taantunut. Tämä on näky- asiallisia tarpeita ja vertailukelpoiseksi maan
8434: nyt laajana työttömyytenä ja väestökatona. muiden osien vastaavien määrärahojen kanssa.
8435: Kymen läänin elinkeinorakenne on yksipuo- Kymen läänissä ei olla tyytyväisiä siihen
8436: linen. Hallitseva tuotannonala on puunjalos- jakoon, jolla valtioneuvosto on sijoittanut kun-
8437: tusteollisuus, joka on viime vuosina vähentänyt tia uusiin aluepoliittisiin vyöhykkeisiin. Siitä
8438: runsaasti työpaikkojaan. Sama kehityssuunta on osoituksena sekin, että suurin osa läänin
8439: on nähtävissä myös tulevaisuudessa. Valtioneu- alueen kunriista on esittänyt erilaisia muutok-
8440: voston kanslian selvityksen mukaan Kymen sia vyöhykejakoon.
8441: läänin taloudellinen kokonaiskasvu oli vuosina Edellä esitetyn perusteelia ehdotan edus-
8442: 1974-79 vain noin 0,5 prosenttia vuodessa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8443: Se on ylivoimaisesti alhaisin kasvuluku koko
8444: maassa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8445: Kun Kymen läänin ongelmat johtuvat pää- valtiovallan taloudellisen tuen kohden-
8446: asiassa yksipuolisesta elinkeinorakenteesta, oli- tamiseksi Kymen läänin on!!,elmien pois-
8447: si kaikin tavoin pyrittävä kehittämään pientä tamiseksi aluepOliittisen lainsäädännön
8448: ja keskisuurta, työvoimavaltaista yritystoimin- suomin mahdollisuuksin nykyistä tehok-
8449: taa. Tähän tarvitaan valtiovallan tukea. Sa- kaammin.
8450: moin olisi kohotettava läänin määrärahaosuut-
8451: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8452:
8453: Pekka Starast
8454: 198 1982 vp.
8455:
8456: Toivomusaloite n:o 179
8457:
8458:
8459:
8460:
8461: Starast ym.: Korkotukilainojen palauttamisesta Postipankin vä-
8462: lityksellä jaettavaksi
8463:
8464:
8465: Eduskunnalle
8466:
8467: Laki Postisäästöpankin varoista myönnettä- kin pienille kunnille, joiden pankkisuhteet ovat
8468: vistä korkotukilainoista (761168) korvattiin rajoitettuja, korkotukilainaa myöntävän rahalai-
8469: vuonna 1977 annetulla lailla luottolaitosten va- toksen löytäminen on tuottanut suuria ja jopa
8470: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- ylipääsemättömiä vaikeuksia.
8471: ta. Uuden lain tarkoituksena oli, että lainojen Tästä syystä olisi välttämätöntä, että voi-
8472: myöntämiseen annettiin oikeus myös muille ra- massa olevaa lakia muutettaisiin niin, että kor-
8473: hoituslaitoksille kuin Postipankille. kotukilainojen myöntäminen palautettaisiin ta-
8474: Lainsäädännön muutoksesta on ollut kuiten- kaisin Postipankin välityksellä tapahtuvaksi.
8475: kin kielteisiä seurauksia mm. ammatillisten op- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8476: pilaitosten rakennushankkeisiin myönnettävien nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8477: korkotukilainojen kannalta. Aikaisemmin kun- muksen,
8478: ta tai kuntainliitto sai aina tarvittaessa korko-
8479: tukilainan Postipankista sen jälkeen kun ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8480: kennushankkeeseen liittyvät luvat ym. olivat luottolaitosten varoista myönnettävistä
8481: järjestyksessä. Tällä hetkellä oppilaitosten ra- eräistä korkotukilainoista annetun lain
8482: kentamista suunnitteleva oppilaitoksen omista- (1 015177) muuttamiseksi niin, että
8483: ja joutuu kuitenkin hankkimaan aikaisempien korkotukilainoien myöntäminen palau-
8484: pankkisuhteidensa perusteella sen rahalaitok- tettaisiin takaisin Postipankin välityk-
8485: sen, joka voisi myöntää korkotukilainan. Eten- sellä tapahtuvaksi.
8486: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8487:
8488: Pekka Starast Matti Luttinen Risto Tuominen
8489: 1982 vp. 199
8490:
8491: Toivomusaloite n:o 180
8492:
8493:
8494:
8495:
8496: A. Stenbäck ym.: Asuntolainojen myöntämisperusteiden uudis-
8497: tamisesta
8498:
8499:
8500: Eduskunnalle
8501:
8502: Huolimatta voimakkaasta asuntotuotannosta se, että aluepoliittisista syistä lainoja on halut-
8503: 1970-luvulla on asuntopula etenkin pääkaupun- tu myöntää enemmän maan muihin osiin. Asun-
8504: kiseudulla edelleen suuri. Puutetta on erityi- toja tulisi kuitenkin rakentaa sinne, missä ih-
8505: sesti vuokra-asunnoista. misillä on työpaikkoja ja missä asuntojen ky-
8506: Maamme vuokra-asuntotuotanto on viime syntä on suurinta.
8507: vuosina ollut mahdollista lähes yksinomaan val- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8508: tion osalainoittamana. Kun valtion lainoituk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8509: sen ehtona on asumiskustannusten jääminen muksen,
8510: asetettujen rajojen alapuolelle, on pääkaupunki-
8511: seudulle ollut vaikea saada valtion asuntolai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8512: noittamaa asuntotuotantoa. Tämä johtuu siitä, asuntolainojen myöntämisperusteiden
8513: että rakennuskustannukset pääkaupunkiseudulla uudistamiseksi siten, että lainamääriä
8514: ylittävät selvästi kustannustason maan muissa paikkakuntakohtaisesti jaettaessa otet-
8515: osissa. taisiin huomioon alueen väestömäärä
8516: Valtion lainoittaman asuntotuotannon vähäi- ja asuntojen kysyntä.
8517: syyteen pääkaupunkiseudulla vaikuttaa lisäksi
8518: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
8519:
8520: Asser Stenbäck Väinö Re.utiainen Antero Juntumaa
8521: Jorma Fred Esko Almgren Ulla Järvilehto
8522: Impi Muroma
8523: 200 1982 vp.
8524:
8525: Toivomusaloite n:o 181
8526:
8527:
8528:
8529:
8530: A. Stenbäck ym.: Asuntolainojen ja korkotukilainojen myöntä-
8531: misestä nuorten avioparien ensiasunnon hankintaan
8532:
8533:
8534: Eduskunnalle
8535:
8536: Nuorten perheiden taloudelliset ongelmat asunnon hankkimiseen silloinkin, kun he osta-
8537: kytkeytyvät hyvin keskeisesti asunto-ongelman vat käytetyn asunnon. Tähän tarkoitukseen
8538: ympärille. Nuorille sopivista halvoista vuokra- tulisi voida myöntää joko valtion asuntolainoja
8539: asunnoista on huutava puute. Valtion lainoit- tai vaihtoehtoisesti valtion tulisi maksaa pan-
8540: taman asuntotuotannon puitteissa nuorilla oli- kin myöntämille asuntoluotoille korkotukea.
8541: si mahdollisuus päästä kiinni omaan asuntoon Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8542: pienellä alkupääomalla, mutta käytännössä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8543: tämä mahdollisuus ainakin pääkaupunkiseu- muksen,
8544: dulla kariutuu siihen, ettei asuntolainoitettu
8545: tuotanto likimainkaan tyydytä kysyntää. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8546: Nuorten parien asunto-ongelmien helpotta- asuntolainojen tai korkotukilainojen
8547: miseksi tulisi lainoitusmuotoja kehittää. Nuo- myöntämiseksi nuorille aviopareille
8548: rille aviopareille tulisi myöntää halpakorkoista ensiasunnon hankintaan silloinkin, kun
8549: lainaa pitkällä takaisinmaksuajalla oman ensi- kyseessä on käytettynä hankittu asunto.
8550: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
8551:
8552: Asser Stenhäck Väinö Rautiainen Erkki Korhonen
8553: Jorma Fred Esko Almgren Antero Juntumaa
8554: Impi Muroma Ulla Järvilehto
8555: 1982 vp. 201
8556:
8557: Toivomusaloite n:o 182
8558:
8559:
8560:
8561:
8562: Säilynoja ym.: Sosiaaliluonteisten verovähennysten jälkeenjäänei-
8563: syyden poistamisesta
8564:
8565:
8566: Eduskunnalle
8567:
8568: Viime vuosina on tulo- ja varallisuusvero- huoltajavähennystä ja opiskelijavähennystä ei
8569: lain erilaisia vähennyksiä korotettu yleensä ole korotettu inflaatiota vastaavasti.
8570: inflaatiota vastaavasti. Korotukset eivät kui- Mainitut sosiaaliset vähennykset vaikuttavat
8571: tenkaan ole koskeneet yhtäläisesti kaikkia vä- yleensä myös kunnallisverotukseen ja tulevat
8572: hennyksiä, vaan pienituloisille tärkeimmät so- siten kaikkein pienituloisimpien hyväksi. Nii-
8573: siaaliset vähennykset ovat nousseet hitaasti den korottamista on vastustettu sen vuoksi,
8574: tai poLkeneet kokonaan paikallaan. Sen sijaan että kunnat ovat joutuneet taloudellisiin vai-
8575: hyvätuloisten kannalta tärkeimpiä vähennyk- keuksiin. Toisaalta kuitenkin on luotu koko-
8576: siä - jotka yleensä koskevat vain valtion- naan uusi vähennys, omaisuustulovähennys, jota
8577: veroa, jota kaikkein pienituloisimmat eivät on koroteHu huomattavasti inflaatiota enem-
8578: lainkaan maksa - on korotettu inflaatiovauh- män, vaikka sekin vaikuttaa kunnallisverotuk-
8579: tia vastaavasti. seen.
8580: Esimerkiksi sairauskuluvähennystä ei ole Verovähennysten kohottamisessa olisikin nyt
8581: lainkaan korotettu vuoden 197 5 jälkeen. Pe- luovuttava suurituloisia suosivasta linjasta ja
8582: rusteluna on käytetty yhteiskunnan muunlai- korotettava voimakkaasti pienituloisten hyväk-
8583: sen tuen lisääntymistä, vaikka tosiasiassa myös si tulevia sosiaalisia vähennyksiä.
8584: kansalaisten sairauskulut ovat voimakkaasti ko- Edetlä olevan perusteella ehdotamme edus-
8585: honneet muun muassa lääkkeiden hintojen ko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8586: hoamisen myötä. Nykyinen sairauskuluvähen-
8587: nyksen yläraja - 800 markkaa aikuista ja 200 että tulo- ja varallisuusverolain vä-
8588: markkaa lasta kohti - ei kata ainakaan lapsi- hennysten korottamisessa kiinnitettäi-
8589: perheessä vuoden aikana syntyviä kustannuk- siin huomiota niin sanottujen sosiaalis-
8590: sia. ten vähennysten jälkeenjääneisyyden
8591: Myöskään veronmaksukyvyn alentumisvä- korjaamiseen.
8592: hennystä, invalidivähennystä, perusvähennystä,
8593: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8594:
8595: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö
8596: Axvo Kemppainen Pauli Uitto Aulis Juvela
8597: Helvi Niskanen
8598:
8599:
8600:
8601:
8602: 26 088200.189C
8603: 202 1982 vp.
8604:
8605: Toivomusaloite n:o 183
8606:
8607:
8608:
8609:
8610: Säilynoja ym.: Asumiskustannusten alentamisesta
8611:
8612:
8613: Eduskunnalle
8614:
8615: Kuntien asuntopolitiikan eräs keskeinen töyhtiöissä on vuokrataso noussut vuodesta
8616: alue viime vuosina on ollut aravalainoitettujen 1975 seuraavasti:
8617: vuokratalojen rakentamisen edistäminen eri 1975 1982
8618: yhteisöjen tai kunnan omistamien kiinteistö- mk/m'/kk mk/m'/kk
8619: yhtiöiden kautta. Tämä suuntaus on ollut val- Metsäkukka ....... . 6,40 14,29
8620: litseva ennen kaikkea Pohjois-Suomessa, missä Metsämarja ........ . 7,15 14,13
8621: asuntotuotannon edistäminen on ollut eräs Vesiheinikko ....... . 6,30 14,00
8622: keskeinen tekijä elinkeinoelämän kehittämi-
8623: sessä. Vuonna 1976 rakennetussa Kiinteistö Oy
8624: Viime vuosina ovat asumiskustannukset Melojantiessä on vuokra noussut 9,94 mar-
8625: ennen kaikkea arava-asunnoissa kohonneet huo- kasta neliömetriltä kuukaudessa jo laskennal-
8626: mattavasti. Yhtenä tekijänä on ollut energian lisesti 19,96 markkaan, ja kaupunki on jou-
8627: hinnan nousun aiheuttama kohoaminen, mutta tunut kompensoimaan vuokria omilla varoil-
8628: vielä merkittävämpi on ollut kasvavien pääoma- laan.
8629: kustannusten aiheuttama rasitus. SKDL:n eduskuntaryhmä jätti vuoden 1982
8630: Verrattuna muihin pohjoismaihin on valtion valtiopäivien alkaessa ryhmäaloitteen asumis-
8631: tuki asuntotuotantoon Suomessa selvästi alhai- lmstannusten alentamisesta. Aloitteessa ehdo-
8632: sempi. Laina-ajat ovat lyhyempiä ja korkokan- tettiin muun muassa seuraavia toimia: valtion
8633: ta korkeampi. Näiden tukimuotojen saattami- lainaosuuden korottamista, vuokratalojen laina-
8634: nen samalle tasolle muiden pohjoismaiden kans- aikojen pidentämistä, valtionavustusta kuntien
8635: sa alentaisi asumiskustannuksia 2-3 markal- omapääomaosuuteen, korkotason alentamista 2
8636: la asuinneLiömetriltä kuukaudessa. prosenttiyksiköllä, vuokrakattoa arava-asuntoi-
8637: Nyt odotetaan kipeästi valtiovallan toimen- hin ja asumistuen parantamista. Nämä toimen-
8638: piteitä aravalainoitettujen asuntojen vuokrien piteet ovat entistä ajankohtaisempia.
8639: alentamiseksi. Aravalainoitettuja vuokrataloyh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8640: tiöitä on jo mennyt konkurssiin, ja lisää on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8641: menossa. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
8642: Aravavuokrat ovat viime vuosina kohon- menpiteisiin asumiskustannusten alen-
8643: neet todella huimaa vauhtia. Esimerkiksi tamiseksi ennen muuta aravalainoite-
8644: eräissä Oulun kaupungin omistamissa kiinteis- tuissa vuokra-asunnoissa.
8645: Helsingiss.ä 12 päivänä helmikuuta 1982
8646:
8647: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen Lauha Männistö
8648: Ulla-Leena Alppi Pauli Uitto Aulis Juvela
8649: Helvi Niskanen
8650: 1982 vp. 203
8651:
8652: Toivomusaloite n:o 184
8653:
8654:
8655:
8656:
8657: Särkijärvi: Hyvityskoron maksamisesta ennen eräpäivää makset-
8658: taville veronsuorituksille
8659:
8660:
8661: Eduskunnalle
8662:
8663: Valtion maksuvalmiuden kannalta olisi edul- loin tämäkin este poistuisi. Yleisempi rahapo-
8664: lista aientaa valtiolle tulevia suorituksia. Osa liittinen etu järjestelystä olisi, että tällä taval-
8665: verotuloista, jotka kerätään ympäri vuoden la kerääntyisi rahaa markkinoilta pois löysem-
8666: erääntyvinä erinä, olisikin saatavissa nykyistä mästä päästä.
8667: aikaisemmin. Veronmaksajan kannalta olisi Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
8668: usein yksinkertaisempaa maksaa pois pienehköt hyväksyttäväksi toivomuksen,
8669: erät.
8670: Kun kuitenkin varat ovat tällaisissa tapauk- että hallitus selvittäisi mahdollisuu-
8671: sissa pankkitileillä, ei maksaja suoraan ole ha- det ryhtyä maksamaan hyvityskorkoa
8672: lukas luopumaan korkoedusta. Valtion olisi ennen eräpäivää suoritetuista ennakko-
8673: tällöin mahdollista maksaa hyvityskorkoa, jol- ja muista vastaavista veroeristä.
8674: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
8675:
8676: Jouni J. Särkijärvi
8677: 204 1982 vp.
8678:
8679: Toivomusaloite n:o 185
8680:
8681:
8682:
8683:
8684: Särkijärvi: Asuntosäästöjen reaaliarvon turvaamisesta asuntosi-
8685: joitusyhtiöitä käyttämällä
8686:
8687:
8688: Eduskunnalle
8689:
8690: Asuntopolitiikan vaikeimpia ongelmakohtia rakennusten rakentamiseen. Asuntoihin otettai-
8691: on edelleen ensiasunnon hankinta, vaikka sitä siin vuokralaisia, jotka maksaisivat hoitokulut,
8692: onkin pystytty viime vuosien toimenpitein hel- korkoa laina- ja sijoituspääomalle sekä poisto-
8693: pottamaan. Asunnonhankkijan kannalta on ja vastaavat lyhennykset. Osakkailla olisi etu-
8694: asuntojen hinnan nousu inflaation mukana sija asumiseen. Kun osakas saisi riittävän mää-
8695: masentavaa, koska säästämistavoite etääntyy rän osakkeita kokoon, olisi hänellä oikeus saa-
8696: samaa tahtia kuin säästöt karttuvat. Tilanne da vastaavan kokoinen asunto omistukseensa
8697: muuttuu tosin, kun asuntoon on päästy kiin- ja osakkeensa kohclistetuiksi sen hallintaan, jol-
8698: ni, ja inflaatio ryhtyy hoitamaan lainanhoito- loin asunnon normaali myynti olisi mahdollista.
8699: kuluja. Ratkaisun edut olisivat lukuisat. Asuntora-
8700: Ongelmaa helpottaisi ratkaisu, jossa alku- kentamiseen käytettävä osuus yksityisestä sääs-
8701: säästöt voitaisiin suojata inflaatiolta. Suoranais- tämisestä tulisi kanavoiduksi suoraan siihen,
8702: ta indeksisuojaa ei liene realistista odottaa täl- tarkemmin kuin pankkisäästämisohjelman kaut-
8703: laiselle yksittäiskohteelle, mutta muita toimivia ta. Inflaatiosuoja olisi hyvä. Yhteisomistussuh-
8704: keinoja reaaliarvon turvaamiseksi on silti ko- teet olisi helpompi järjestää. Osakkeiden hin-
8705: keiltavissa. tataso olisi vakaa, koska vaihto olisi jatkuvaa.
8706: Eräs selvittämistä kaipaava mahdollisuus on Haittapuolia ovat pankkien vähäisempi mielen-
8707: asuntosijoitusyhtiön käyttäminen. Tällaista yh- kiinto lainoitukseen ja korkeahkot vuokrat.
8708: tiötä voidaan yksinkertaistaen verrata asunto- Eduksi voisi tavallaan laskea tällaisten asunto-
8709: osakeyhtiöön, jossa yksittäiset osakkeet eivät jen vuokra-asuntomarkkinoille tarjoaman ke-
8710: ole suoraan sidottuja tietyn huoneiston hallin- vennyksenkin.
8711: taan, ja ne voidaan myydä eri henkilöille. Yh- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
8712: tiö myös voisi toimia useammassa paikassa. en eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8713: Asuntosijoitusyhtiössä ostaja siis ostaisi aina
8714: sen määrän osakkeita, mihin säästämisellään että hallitus selvittäisi mahdollisuu-
8715: pystyisi. Näin saadut varat ja valtion sekä ra- det asuntosäästöjen reaaliarvon turvaa-
8716: halaitosten (tavanomaista pienemmät) lainat miseksi asuntosijoitusyhtiöitä käyttäen.
8717: sijoittaisi tarvittava tuotanto-organisaatio asuin-
8718: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
8719:
8720: Jouni J. Särkijärvi
8721: 1982 vp. 205
8722:
8723: Toivomusaloite n:o 186
8724:
8725:
8726:
8727:
8728: Söderman ym.: Merimiesverolain uudistamisesta merenkulku-
8729: poliittisen ohjelman mukaisesti
8730:
8731:
8732: Eduskunnalle
8733:
8734: Merenkulkijain työ eroaa työympäristön ja Syyt, joiden vuoksi aikoinaan siirryttiin me-
8735: työn luonteen suhteen varsin huomattavasti rimiesverotukseen, ovat pääasiassa edelleen ole-
8736: maissa suoritettavista työtehtävistä. Merimies massa. Vuodelta 1958 peräisin oleva merimies-
8737: voi käyttää hyväkseen yhteiskunnan kansalai- verolaki on kuitenkin suurelta osalta vanhen-
8738: silleen tarjoamia palveluksia kuten esimerkiksi tunut. Lain uudistamiseksi asetettiin merimies-
8739: sosiaali-, huolto-, terveydenhuolto-, liikenne-, verotoimikunta, joka jätti mietintönsä 1978.
8740: sivistys- ja kulttuuripalveluksia vain rajoite- Mietintö ei ole saanut merenkulkijoiden hyväk-
8741: tusti. symistä, koska sen toteutuminen merkitsisi sel-
8742: Pohjoismaiden neuvoston aloitteesta ulko- vää merimiesverotuksen kiristymistä.
8743: maanliikenteen kauppa-aluksissa palvelevien Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama
8744: merimiesten yhtenäisin perustein tapahtuva ve- merenkulkupoliittinen toimikunta totesi ehdo-
8745: rotus on toteutettu pohjoismaissa 1950-luvun tuksessaan merenkulkupoliittiseksi ohjelmaksi
8746: lopussa. Suomessa merimies on ollut velvolli- (komiteanmietintö 1980: 26) muun muassa
8747: nen suorittamaan aluksella ansaitsemastaan tu- seuraavaa:
8748: losta eli merimiestulosta merimiesverolain "Merimiesten verotusjärjestelmän tulee olla
8749: (208/58) mukaan erityistä merimiesveroa. Me- hallinnollisesti tarkoituksenmukainen, selkeä ja
8750: rimiehille tuottaa vaikeuksia veroilmoituksen yksiselitteinen. Selvitettäessä merimiesveron
8751: tekeminen ja sen veroviranomaisille lähettämi- määräytymisperusteita otetaan huomioon am-
8752: nen. Heidän on vaikeata valvoa lopullisen ve- matin erityisolosuhteet sekä muissa Pohjois-
8753: rotuksen tulosta ja käyttää tarvittavia muutok- maissa tapahtunut kehitys. Tavoitteena on, että
8754: senhakukeinoja. Näistä syistä oli tarpeen jär- merimiesten verotus on enintään 70 % vastaa-
8755: jestää merimiehille tulon lähteellä tapahtuva van tuloluokan verotuksesta maissa."
8756: lopullinen verotus. Merimiesten verotusjärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8757: telmä on ollut tarkoituksenmukainen ja koh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8758: tuullinen niiden erikoisten olosuhteiden vuok- muksen,
8759: si, joissa merimiehet muihin palkansaajaryhmiin
8760: verrattuna työskentelevät. Muissa pohjoismais- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8761: sa on merimiesverotuksen taso 30-40 % al- menpiteisiin merimiesverolain uudista-
8762: haisempi kuin vastaavien tuloluokkien verotus miseksi merenkulkupoliittisessa ohjel-
8763: maissa tehtävästä työstä. massa esitettyjen periaatteiden mukai-
8764: sesti.
8765: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
8766:
8767: Jacob Söderman Olli Helminen
8768: Reino Breilin Kaj Bärlund
8769: 206 1982 vp.
8770:
8771: Toivomusaloite n:o 187
8772:
8773:
8774:
8775: Tenhiälä ym.: Maataloudelle soveltuvan investointivarausjärjes-
8776: telmän aikaansaamisesta
8777:
8778:
8779: Eduskunnalle
8780:
8781: Vuodesta 1979 lähtien on ollut voimassa (komiteanmietintö 1981: 24), että maatalou-
8782: vapaaehtoisuuteen perustuva investointivaraus- den investointivarausjärjestelmän tulisi olla va-
8783: järjestelmä, jonka avulla pyritään edistämään paamuotoisempi ja yksinkertaisempi kuin ylei-
8784: yritysten investointien ajoittamista suhdanteita nen investointivarausjärjestelmä. Järjestelmä
8785: tasaavalla tavalla. Investointivaraus merkitsee voisi olla sellainen, että verovelvollinen saa
8786: sitä, että liiketoimintaa harjoittava verovelvol- tehdä investointivarauksia enintään viiden pe-
8787: linen saa tehdä verotuksessa investointivarauk- räkkäisen verovuoden kuluessa. Vuotuinen in·
8788: sen, joka saa olla enintään 50 % verovelvol- vestointivarauksen määrä voisi olla enintään
8789: lisen tilikauden voitosta. Varaus on vähennys- 30 % maatalouden puhtaasta tuotosta. Vähim-
8790: kelpoinen sekä valtion- että kunnallisverotuk- mäismääräksi sopisi 10 000 mk. Varauksen pi·
8791: sessa. täisi olla vähennyskelpoinen sekä valtion- että
8792: Investointivarausjärjestelmää tarvittrus1m kunnallisverotuksessa. Investointivaraus ei olisi
8793: myös maatalouden kohdalla. Näin ennen kaik- lopullinen veronhuojennus, koska se olisi tuloo-
8794: kea siksi, että maataloudessa on erittäin suuri tettava verotuksessa sinä verovuonna, jolloin
8795: käyttöpääoman määrä ja suuret investointivaa- varaus käytetään laissa tarkoitettujen menojen
8796: timukset tuloihin nähden. Tämä olisi tarpeen kattamiseen.
8797: myös maatalouden omarahoituksen lisäämisek- Investointivarauksen tehneen verovelvollisen
8798: si ja sukupolvenvaihdoksen helpottamiseksi. olisi tehtävä rahalaitokseen investointitalletus
8799: Investointivarausjärjestelmällä olisi myös erityiselle, yksinomaan tätä tarkoitusta varten
8800: maatalouden investointeja tasaava vaikutus. avatulle tilille. Talletuksen tulisi olla suuruu-
8801: Maataloudessa investointien rahoitusmahdolli- deltaan vähintään 50 % investointivarauksen
8802: suudet vaihtelevat huomattavasti eri vuosina. määrästä. Investointivaraosta saataisiin käyttää
8803: Metsän myynnistä saadut tulot vaihtelevat ja mm. kotimaassa valmistettujen koneiden, kalus-
8804: viljatiloilla maatalouden investoinnit näyttävät ton ja laitteiden hankintaan, maatalousraken-
8805: keskittyvän parhaisiin satovuosiin tai niiden nusten rakentamiseen sekä salaojien yms. in-
8806: jälkeisiin vuosiin. Varausjärjestelmällä saataisiin vestointien suorittamiseen.
8807: tähän muutosta aikaan. Varausmenettely vähen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8808: täisi myös tarvetta tehdä verovuoden lopulla oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8809: konekauppoja. Konehankintoja tultaisiin ilmei- sen,
8810: sesti siirtämään tuleville varausten käyttövuo-
8811: sille ja täten koneiden tilakohtainen käyttöikä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8812: pitenisi. maataloudelle soveltuvan investozntiva-
8813: Varausjärjestelmää on tutkittu myös maata- rausjårjestelmän aikaansaamzseksi.
8814: lousverokomiteassa, joka esittää mietinnössään
8815: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
8816:
8817: Hannu Tenhiälä Matti Maijala Heimo Linna
8818: Orvokki Kangas Olavi Martikainen Mikko Pesälä
8819: Juhani Saukkonen Mikko Jokela Toivo Yläjärvi
8820: Paavo Vesterinen Esko Pekonen Markku Kauppinen
8821: Kalevi Mattila Kauko Juhantalo Pentti Poutanen
8822: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8823: 1982 vp. 207
8824:
8825: Toivomusaloite n:o 188
8826:
8827:
8828:
8829:
8830: Tuomaala: Kotiapulaisten palkkojen vähennysoikeutta verotuk-
8831: sessa koskevasta selvityksestä
8832:
8833:
8834: Eduskunnalle
8835:
8836: Maassamme on viimeaikaisessa keskustelussa Lapsiluvun kasvaessa myös tuloerot vounls-
8837: alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota tuvat. Kaikkein suurin lovi perheenlisäyksestä
8838: perhepolitiikkaan ja erityisesti lapsiperheisiin aiheutuu keskituloisille perheille. Kolmilapsi-
8839: liittyviin ongelmiin. Syynä tähän on varsinkin sille perheille on lapsettoman avioparin elin-
8840: se, että väestönkasvu Suomessa lienee kaikkein taso lähes saavuttamattomissa.
8841: alhaisinta tasoa ainakin Yhdistyneiden Kansa- Tutkimuksessa puhutaan myös käsitteestä
8842: kuntien jäsenvaltioiden joukossa. "köyhyysloukku". Sillä tarkoitetaan verotuksen
8843: Suomessa on perhekustannusten tasausta har- ja tulosidonnaisten tulonsiirtojen yhdessä ai-
8844: joitettu monin eri keinoin. Ehkä oleellisimmat heuttamaa tilannetta, jossa bruttotulojen nou-
8845: tasausmuodot ovat seuraavat: lapsiperheiden su ei tuota perheelle käytettävissä olevien tu-
8846: veronhuojennukset, lapsilisät, äitiysrahat, ela- lojen lisäystä. Lisäksi voidaan yhtenä konkreet-
8847: tustuet, asumistuet, asunnon hankintatuet ja tisena esimerkkinä todeta, että yksinhuoltajalle
8848: päivähoitopalveluihin liittyvät tukijärjestelmät. voi tuhannen markan tulonlisäyksestä jäädä kä-
8849: Lisäksi on muitakin samansuuntaisia etuuksia teen vain kolme markkaa. Kaksinhuoltajaper-
8850: kuten KELAn maksamat lasten hoitotuet, äi- heissä puolestaan 1 500 markan tuloero saat-
8851: tiysavustukset ja kunnalliset kodinhoitoavut taa tuoda vain kahdeksan markan eron käy-
8852: sekä lasten ilmainen hammashoito, alennetut tettävissä oleviin tuloihin.
8853: liikennemaksut jne. Kaikkein tärkein johtopäätös sanotussa tut-
8854: Hiljattain puheena olevia ongelmia on var- kimuksessa on se, että varsinaisia väliinputoa-
8855: sin seikkaperäisesti tutkinut sosiaalihallituksen jia ovat monilapsiset, keskituloiset perheet.
8856: asettama tutkimusryhmä ns. latuma-projektin Valitettavaa on, ettei kyseessä oleva työryh-
8857: loppuraportissa. Sanotun selvityksen johtopää- mä selvittänyt kovinkaan perusteellisesti veron-
8858: töksiä ovat muun muassa seuraavankaltaiset huojennusten eikä -tasausten merkitystä lapsi-
8859: päätelmät: perheiden ongelmien ratkaisussa.
8860: Useampilapsisten pieni- ja keskituloisten per- Vaikka yleisenä periaatteena onkin hyväksyt-
8861: heiden elintaso on usein toisiinsa verrattuna tävää, että lapsiperheiden tukemisessa yhä laa-
8862: samaa tasoa. Tukimuotojen tulosidonnaisuudes- jemmin olisi siirryttävä ns. suoriin tulonsiir-
8863: ta johtuen tuen määrä alenee nopeasti jopa toihin, lienee kuitenkin syytä yhä vakavammin
8864: niin, että ilman yksityiseen päivähoitoon siir- harkita myös verotukseen liittyvien uudistus-
8865: tymistäkin perheen bruttotulojen noususta voi ten toteuttamista. Tätä näkemystä puoltavat
8866: olla seurauksena käytettävissä olevien tulojen mm. seuraavat seikat:
8867: pieneneminen. Samoin suuri- ja keskituloisten Niiden hallinnollinen yksinkertaisuus; se, et-
8868: päivähoitomenot ovat usein suuremmat kuin tei tarvita monimutkaista ja joskus epäjohdon-
8869: saatu tuki. mukaista tarveharkintaa; niiden toteuttamisen
8870: Tulojen kasvusta ei ole hyötyä monilapsi- nopeus ja selkeys.
8871: sille yksinhuoltajille eikä myöskään pienituloi- Kaiken kaikkiaan perhekustannusten tasauk-
8872: sille yksilapsisille yksinhuoltajille. Ja edelleen: sessa ja lapsiperheiden tukemisessa kuten per-
8873: pieni- ja keskituloisten nuorten lapsiperheiden hepolitiikassa yleensäkin on välttämätöntä saa-
8874: elintaso on hyvinkin usein sama kuin kansan- da aikaan ratkaisevia parannuksia muun muas-
8875: eläkeläisten. sa edellä esitettyjen syiden perusteella.
8876: 208 Toivomusaloite n:o 188
8877:
8878:
8879: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8880: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- kotiapulaisten ;a vastaavien palkko;en
8881: sen, verovähennysoikeutta koskevan selvitys-
8882: työn aikaansaamiseksi.
8883: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
8884:
8885: Juhani Tuomaala
8886: 1982 vp. 209
8887:
8888: Toivomusaloite n:o 189
8889:
8890:
8891:
8892:
8893: Tuovinen ym.: Talkkimalmin rikastamisesta Polvijärvellä
8894:
8895:
8896: Eduskunnalle
8897:
8898: Polvijärvellä talikkipitäjänä on jo vuosikym- Edellä oleva osoittaa, että Polvijärven kun-
8899: menien perinteet. Nykyään talkkia louhitaan . nan alueella on runsaasti talkkimalmia ja näin
8900: Oy Lohja Ab:n toimesta Polvijärven kirkon- ollen polvijärveläinen raaka-aine tulisi voida
8901: kylän välittömässä läheisyydessä sekä Horsman- jatkossa rikastaa ja jalostaa Polvijärvellä koko-
8902: ahon kylässä. Molemmista louhoksista talkki- naisuudessaan.
8903: malmi ajetaan rikastettavaksi ja jalostettavaksi Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
8904: Outokummun Vuonokseen. kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
8905: Edellä mainittujen louhosten lisäksi Mylly- toivomuksen,
8906: koski Oy louhii talkkikiveä Polvijärven kun-
8907: nan Solan kylästä, josta se viedään jalostetta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8908: vaksi Luikonlahden kaivokselle. Näin ollen Polvijärven kunnan alueella olevan
8909: polvijärveläinen luonnonrikkaus ei juuri polvi- talkkimalmin rikastamiseksi ja jalosta-
8910: järveläisiä hyödytä, koska sen työllistävä vai- miseksi kokonaisuudessaan Polvijär-
8911: kutus kuljetuksineen on varsin vähäinen. vellä.
8912: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8913:
8914: Jouko Tuovinen Matti Puhakka P. Puhakka
8915: Mauri Vänskä Erkki Korhonen Lea Sutinen
8916:
8917:
8918:
8919:
8920: 27 '088200189C
8921: 210 1982 vp.
8922:
8923: Toivomusaloite n:o 190
8924:
8925:
8926:
8927:
8928: Tuovinen ym.: Kaukolämmön runkoverkoston rakentamisesta
8929: Joensuuhun
8930:
8931:
8932: Eduskunnalle
8933:
8934: Joensuun nykyisestä rakennuskannasta on välisen kaukolämpöjohdon rakentaminen ja
8935: liitetty kaukolämpöverkkoon noin puolet. Kau- erillisver kkoj.en liittäminen runkoverkkoon.
8936: kolämmön kuluttajista yli 75 prosenttia on Tämän lisäksi joudutaan rakentamaan huippu-
8937: sähkölaitoksen verkossa ja loppuosalle myy ja varalämpökeskuksia. Runkojohtoja tullaan
8938: lämmön Rauma-Repola Oy. Sähkölaitoksen ku- seuraavien 10 vuoden aikana rakentamaan
8939: luttajien lukumäärä on yli 700 kpl ja rakennus- yhteensä noin 15 km, mikä tulee nykyrahassa
8940: tilavuus 3,4 milj. m3• maksamaan n. 50 milj. markkaa. Kun otetaan
8941: Sähkölaitoksen myymästä lämpöenergiasta huomioon muu verkoston rakentaminen, tu-
8942: kehitetään n. 75 prosenttia Rantakylän 35 levat kaukolämpöverkkoon kohdistuvat inves-
8943: MW :n tehoisessa turvelämpökeskuksessa. Tur- toinnit olemaan yhteensä noin 100 milj. mk
8944: peen osuus käytetystä polttoaine-energiasta on seuraavalla kymmenvuotiskaudella. Lämpökes-
8945: ollut n. 40 prosenttia, mutta Rantakylän toi- kuksiin tullaan vastaavana aikana investoimaan
8946: sen kattilayksikön vaikutuksesta arvioidaan tur- n. 30 milj. markkaa.
8947: peen osuuden nousevan tänä vuonna noin 55 Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
8948: prosenttiin. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8949: Imatran Voima Oy suunnittelee parhaillaan sen,
8950: Joensuuhun 60/120 MW:n tehoista turveläm-
8951: mitysvoimalaitosta. Laitoksen arvioidaan val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8952: mistuvan vuoden 1986 syksyllä. riittävän rahoituksen järjestämiseksi
8953: Sähkölaitoksen osalta lähivuosien suurimmat kaukolämmön runkoverkoston rakenta-
8954: hankkeet ovat runkoverkon ja voimalaitoksen miseksi Joensuun kaupunkiin.
8955: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
8956:
8957: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen Lea Sutinen
8958: Matti Puhakka P. Puhakka Mauri Vänskä
8959: 1982 vp. 211
8960:
8961: Toivomusaloite n:o 191
8962:
8963:
8964:
8965:
8966: Valo ym.: Varallisuusveron vähennysoikeuden laajentamisesta
8967: yritysverotuksessa
8968:
8969:
8970: Eduskunnalle
8971:
8972: Yksityisen yritystoiminnan merkitys työllis- tämä vähennys ei saa olla suurempi kuin vero-
8973: täjänä Suomessa on ratkaisevan tärkeä. Työl- velvollisen samalta yhtiöltä verovuonna saa-
8974: lisyyden hoidon kannalta on nimenomaan pie- man palkan veronalainen määrä, ei yrittäjällä
8975: nillä ja keskisuurilla yrityksillä keskeinen ase- useinkaan ole mahdollisuutta suorittaa vähen-
8976: ma, pystyväthän ne organisaatioltaan ja tuo- nystä, koska hän usein ei nosta osaksi tai koko-
8977: tantotoiminnaltaan suuryrityksiä joustavampina naan omistamiltaan yhtiöiltä lainkaan palkkaa.
8978: mukautumaan kulloinkin omaksuttuihin työUi- Tilanteen korjaamiseksi ja sen aiheuttamien
8979: syyspoliittisiin tavoitteisiin. työllisyyden kannaLta kielteisten seurausten eh-
8980: Eräänä työllistämisen vakavana esteenä eri- käisemiseksi olisi edellä mainittua väliaikaista
8981: tyisesti pienyritystoiminnan kannalta, jota usein poikkeussäännöstä verolakeihin laajennettava
8982: harjoitetaan yksrtyisen toiminimen tai avoimen siten, että verovelvollisella olisi tuloverotuk-
8983: yhtiön muodossa, on korkea varallisuusvero, sessaan oikeus vähentää hänen maksettavakseen
8984: joka ei tunne eroa yritysomaisuuden ja varal- verovuonna pantu varallisuusvero, joka vastaa
8985: lisuuden kesken. Tästä seuraa, että yrittäjä, hänen omistamansa elinkeinotoimintaan käyte-
8986: joka koneita ja laitteita hankkimalla, ts. yri- tyn yritysomaisuuden osuutta hänen veronalai-
8987: tysvarallisuutta lisäämällä luo uusia työpaikko- sista varoistaan. Tämän vähennyksen enim-
8988: ja, joutuu varallisuusverotuksen takia entistä mäismäärää ei saisi sitoa mihinkään muuhun
8989: korkeamman verotuksen kohteeksi. Tästä saat- kuin verovelvollisen yritystoiminnasta yleensä
8990: taa olla seurauksena, että yrittäjän verot - saaman ansion määrään.
8991: tulo- ja varallisuusverotuksen yhteisvaikutuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8992: sesta - nousevat korkeammiksi kuin hänen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8993: kokonaistulonsa. Tällöin joudutaan väistämättä
8994: tilanteeseen, jossa ainoana mahdollisuutena on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8995: yritysvarallisuuden realisointi verojen maksami- eräistä väliaikaisista poikkeussäännök-
8996: seksi. Rahaksi muutettu yritysvarallisuus mer- sistä verolakeihin annetun lain 5 §:n
8997: kitsee puolestaan välittömästi menetettyjä työ- sisältämän yritysomaisuutta koskevan
8998: paikkoja. varallisuusverotuskevennyksen laajenta-
8999: Lainsäätäjä on pyrkiny>t helpottamaan edellä miseksi siten, että verovelvollisella oli-
9000: kuvattua ongelmaa mm. vapauttamaila yhtiöt si tuloverotuksessaan oikeus vähentää
9001: varallisuusverotuksesta. Lisäksi yrittäjällä on yritystoiminnasta saadusta ansiotulosta
9002: väliaikaisen poikkeussäännöksen perusteella oi- hänen maksettavakseen verovuonna pan-
9003: keus vähentää tuloverotuksessaan hänen vero- tu varallisuusvero, joka vastaa hänen
9004: vuonna maksettavakseen pannusta varallisuus- omistamansa elinkeinotoimintaan käy-
9005: verosta se osa, joka vastaa hänen osaksi tai tetyn yritysomaisuuden osuutta hänen
9006: kokonaan omistamansa osakeyhtiön osakkeiden veronalaisista varoistaan.
9007: osuutta hänen veronalaisista varoistaan. Kun
9008: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9009:
9010: Tauno Valo Helge Saarikoski
9011: 212 1982 vp.
9012:
9013: Toivomusaloite n:o 192
9014:
9015:
9016:
9017:
9018: · Valo: Investointien vapaan poisto-oikeuden ja hankintavarauk-
9019: sen käyttökohteen laajentamisesta
9020:
9021:
9022: Eduskunnalle
9023:
9024: Hallitus on 29. 1. 1982 antanut eduskun- yrittäjät voisivat käy<ttää poisto-oikeuksia hy-
9025: nalle esityksen laiksi teollisuusinvestointien väkseen. Nämä toimialat voitaisiin luokitella
9026: veronhuojennuksista. kehitysalueiden puitteissa myönnettävää kehit-
9027: Itse esitys on täysin kannatettava ja perus- tämisavustusta (laki 533/81) mukaillen, jol-
9028: teltu ja on varmasti omiaan edistämään inves- loin saavutettaisiin tämän toivomus.aloitteen
9029: tointihalukkuutta ja täten maclaitamaan enna- tarkoitus.
9030: koitavissa olevaa lamaa. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
9031: Edellä mamlttujen teollisuusinvestointien vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9032: veronhuojennusten lisäksi tulisi huomioida sen,
9033: myös maamme erittäin voimakas palveluelin-
9034: keinojen laajenemistarve sekä sillä sektorilla että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9035: oleva ajankohtainen investointihalukkuus. On menpiteisiin vapaan poisto-oikeuden ja
9036: nurinkurista, että palveluelinkeinoille ei suoda hankintavarauksen nimellä tunnettujen
9037: samantapaista investointitukea kuin teollisuus- veronhuojennusetuuksien myöntämisek-
9038: investoinneille. Yleisesti tunnettua on kuiten- si teollisuustoiminnan lisäksi myös seu-
9039: kin, että teollisuus- ja palveluyritysten suh- raavilla toimialoilla:
9040: danteet kulkevat käsi kädessä. Silloin kun teollisuus, matkailu, turkistarhaus,
9041: teollisuusyrityksillä on työllisyyttä, lisääntyy kalastus, kalanviljely, ammattimainen
9042: myös palveluelinkeinojen työllisyys ja päin- kuorma-autoliikenne, kauppapuutarhaus,
9043: vastoin. Olisi luontevaa, että asianmukaiset taimitarhaus, turvetuotanto, työliiketoi-
9044: verohelpotukset koskisivat myös palveluelin- minta, kaivannaistoiminta sekä edellä
9045: keinoja. mainittujen toimialojen yritysten toimin-
9046: Jotta vältyttäisiin niiltä mahdollisilta hait- taa välittömästi edistävien yritysten,
9047: tailmiöiltä, joita tulisi esiin, mikäli vapaa pois- kuten tuotekehitys-, markkinointi-, las-
9048: to-oikeus laajennettaisiin aivan kaikille yritys- kenta- ja atk-yritysten rakennustoteu-
9049: toiminnan sektoreille, olisi mielekästä määritel- tukset.
9050: lä tarkoin ne toimialat, joiden piiriin kuuluvat
9051: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
9052:
9053: Tauno Valo
9054: 1982 vp. 213
9055:
9056: Toivomusaloite n:o 193
9057:
9058:
9059:
9060:
9061: Valo: Investointivarauslain mukaisen investointivarauksen käyt-
9062: tökohteiden laajentamisesta
9063:
9064:
9065: Eduskunnalle
9066:
9067: Investointivarauslain 9 §: n 1 momentin mu- kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiöstä, joka muo-
9068: kaan investointivarausta saadaan kävttää koti- to nykyisin varsinkin asutustaajamissa on lä-
9069: maassa valmistetun kuluvan käyttöomaisuuden, hinnä toimistotilojen kyseessä ollessa varsin
9070: ,kuten koneiden, kaluston, laitteiden tai alus- yleinen.
9071: ten hankintaan, verovelvollisen liiketoimin- Nykyinen lain säännös ei oikeuta hankki-
9072: nassa käytettävän rakennuksen sekä tien, rau- maan perustettavan kiinteistö- tai asunto-osa"
9073: tatien tai viemärin rakentamiseen samoin kuin keyhtiön osakkeita sellaiseksi laissa tarkoite-
9074: kuluvan käyttöomaisuuden perusparannuksiin tuksi liiketoiminnassa käytettäväksi rakennuk-
9075: ja suurehkoihin korjauksiin. seksi, johon investointivaraus voitaisiin koh-
9076: On lisäksi todettava, että investointivarauk- distaa.
9077: sen saa tehdä liiketoimintaa harjoittava vero- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
9078: velvollinen. Varauksen tekeminen ei siis ole vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9079: mitenkään rajoitettu esim. toimialakohtaisesti, sen,
9080: vaan sen voi tehdä jokainen liiketoimintaa har- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9081: joittava. menpiteisiin investointivarauslain inves-
9082: Edellä mainituissa käyttökohteissa on mai- tointivarauksen käyttökohteiden lisäämi-
9083: nittu yhtenä kohteena "verovelvollisen liiketoi- seksi entisten lisäksi siten, että käyttö-
9084: minnassa käytettävä rakennus". Tämä onkin kohteeksi hyväksyttäisiin myös sellaisen
9085: yleisesti ottaen varsin käyttökelpoinen ja käy- kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön osak-
9086: tettykin kohde. Ongelmalliseksi lain sanamuoto keiden uusmerkintä, jonka osakkeet
9087: muuttuu silloin, kun investointivaraus halut- oikeuttavat hallitsemaan verovelvollisen
9088: taisiin käyttää yritystoiminnassa käytettäväksi liiketoiminnassa käytettävää huoneis-
9089: aiotun rakennuksen hankkimiseen jostakin toa.
9090: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
9091:
9092: Tauno Valo
9093: 214 1982 vp.
9094:
9095: Toivomusaloite n:o 194
9096:
9097:
9098:
9099:
9100: Valo ym.: Ammattimaisen liikenteen yrittäjien sukupolvenvaih-
9101: doksen helpottamisesta
9102:
9103:
9104:
9105: Eduskunnalle
9106:
9107: Ammattimaisessa kuorma-autoliikenteessä toi- siihen mukaan mm. edellä mainitut epäkohdat
9108: mivien yrittäjien keskuudessa on tapahtumas- korjaavia määräyksiä.
9109: sa voimakasta sukupolvenvaihdosta. Niinpä ar- Sukupolvenvaihdokseen liittyvää ongelmal-
9110: vioiden mukaan onkin eläkkeelle lähivuosien lista tilannetta voitaisiin toisaalta tehokkaasti
9111: aikana siirtymässä lähes 5 000 alan yrittäjää. helpottaa myös sillä, että liikenteenharjoittajan
9112: Nykyinen tieliikennelaki ei tunne liikenne- kalus•tonsa myynnistä mahdollisesti saama voit-
9113: luvan siirtoa edes sellaisessa tapauksessa, että to olisi verovapaata sen jälkeen, kun kalusto
9114: liikennettä ennen harjoittanut isä haluaisi siir- on ollut liikenteenharjoittajan hallinnassa 5
9115: tää yrityksensä esimerkiksi poikansa nimiin. vuotta. Nykyisin vallitseva tilanne, jolloin ka-
9116: Voimassa olevan käytännön mukaisesti pitääkin luston myyntihinnasta saatava voitto on aina
9117: pojan anoa liikennelupaa omiin nimiinsä sa- veronalaista, on epäoikeudenmukainen, koska
9118: malla kun isä ehdottomasti luopuu omasta lii- myyntivoitto kokonaisuudessaan johtuu uuden
9119: kenneluvastaan ja luvan lopullinen siirtyminen autokaluston voimakkaasta hinnannoususta,
9120: pojan nimiin riippuu täysin siitä, kuinka asian- käytettynä myydyn autokaluston hinnan luon-
9121: omainen liikennelupaviranomainen suhtautuu nollisesti seuratessa uuden autokaluston hinta-
9122: kyseessä olevaan hakemukseen niin lii:kenne- kehitystä. Todettava onkin, ettei yrittäjä nor-
9123: tarpeen kuin myös hakijana olevan henkilön maalissa toiminnassaan varsinaisesti hyödy ka-
9124: osalta. luston myynnist:ä mahdollisesti saamastaan voi·
9125: Samanaikaisesti kun sukupolvenvaihdosta tosta, vaan se ainoastaan mahdollistaa hänen
9126: harkitseva liikenteenharjoittaja kamppailee lii- pysymisensä alalla ilman kohtuuttomia lisä-
9127: kenneluvan siirtoon esimerkiksi pojalleen liit- investointeja. Mahdollinen hyöty liikenteenhar-
9128: tyvien ongelmien parissa, mikä liikenneluvan joittajalle tulisi kaluston myyntivoiton verotto·
9129: siirto nimenomaan mahdollistaisi oikeuden- muudesta ainoastaan silloin, kun kalusto myy-
9130: mukaisen hinnan saamisen luovutettavasta yri- dään toimintaa lopetettaessa esimerkiksi suku-
9131: tyksestä, myöntävät liikennelupaviranomaiset polvenvaihdostilanteessa liiketoiminnan jatka-
9132: täysin uusia liikennelupia kuljetusmaksuriidois- jalle. Tällöin myyntivoitto ainoastaan takaisi
9133: ta tai kuljetusmaksukilpailusta aiheutuvan oikeudenmukaisen korvauksen saamisen yrityk-
9134: muodollisen kalustovajauksen vuoksi. Näin sen luovuttamisesta sukupolvenvaihdostilan-
9135: tapahtuu, varkka liikenneministeriö on aika- teessa.
9136: naan tehnyt periaatepäätöksen siitä, etteivät Ehdotamme kunnioittavasti edusJrunnan hy-
9137: taksaerimielisyydet voi olla perusta uusien lii- väksyttäväksi toivomuksen,
9138: kennelupien ja siirtolupien myöntämiselle, mikä
9139: kanta onkin ainoa mahdollinen liikennelupa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9140: poli tiikassa. menpiteisiin ammattimaista liikennettä
9141: Edellä mainitut ongelmat voitaisiinkin pois- koskevan lainsäädännön aikaansaami-
9142: taa säätämällä ammattimaista liikennettä var- seksi sekä elinkeinotulon verottamisesta
9143: ten oma lakinsa ammattimaisen liikenteen lain- annetun lain muuttamiseksi siten, että
9144: säädännön kehittämistä tutkineen toimikunnan kuorma-autokaluston myynnistä saatu
9145: työn tuloksen pohjalta, mikä toimikunta sai myyntivoitto on verovapaata silloin,
9146: työnsä valmiiksi vuonna 1979, ja ottamalla kun kalusto Qn ollut kuorma-autolii-
9147: Toivomusaloite n:o 194 215
9148:
9149: kennettä harjoittavan käytössä yli 5 joka tapauksessa verovapaata siinä ta-
9150: vuotta ja kalusto vaihdetaan uuteen pauksessa, että kalusto myydään eläk-
9151: kuljetustoiminnan edelleen jatkamiseksi, keelle siirtymisen takia.
9152: tai että mahdollinen myyntivoitto olisi
9153: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
9154:
9155: Tauno Valo Lauri Impiö
9156: Matti Viljanen Helge Saarikoski
9157: 216 1982 vp.
9158:
9159: Toivomusaloite n:o 195
9160:
9161:
9162:
9163:
9164: Valtonen ym.: Kehitysyhtiön perustamisesta valtion ja Porin
9165: kaupungin yhteistyönä
9166:
9167:
9168: Eduskunnalle
9169:
9170: Poikkeuksellisen vaikea työllisyystilanne on hittää palveluelinkeinoja ja julkisen hallinnon
9171: koetellut eräitä eteläisen Suomen vanhoja teol- toimintoja. Näitten pyrkimysten tueksi kau-
9172: lisuusalueita jo useiden vuosien ajan. Tällainen punki tarvitsee muita erityistoimenpiteitä.
9173: tyypillinen paikkakunta on Porin kaupunki. Eräänä erityistoimenpiteenä tulisi kysymykseen
9174: Huonoon työllisyystilanteeseen on johtanut kehitysyhtiön perustaminen valtiovallan, esi-
9175: yksipuolinen elinkeinorakenne ja teollisuuden merkiksi Investointirahaston, Postipankin tai
9176: voimakas rakennemuutos. Porin kaupunkia ei Teollisuusrahaston, ja Porin kaupungin yhteis-
9177: ole hyväksytty tasapainoisen alueellisen kehi- työnä. Kehitysyhtiön toiminta-ajatuksena olisi
9178: tyksen edistämisestä annetun lain 8 §:n mu- määräaikaisten osakepääomasijoitusten tekemi-
9179: kaiseksi erityisalueeksi, mutta se tarvitsee kui- nen, yritysten lainojen takaaminen ja rajoite-
9180: tenkin erityistoimenpiteitä vaikeasta työllisyys- tusti jo toimivien yritysten tuotekehitystyön
9181: tilanteesta selviytyäkseen. rahoittaminen lainoituksella. Kaupungin ja ke-
9182: Porin kaupunki onkin ryhtynyt moniin toi- hitysyhtiön yhteistoimin voitaisiin toteuttaa
9183: menpiteisiin työllisyyden ja elinkeinorakenteen myös Porin pienteollisuustalohankkeita. Kehi-
9184: parantamiseksi. Kaupungin työllisyystöillä on tysyhtiön osakepääoma voitaisiin muodostaa
9185: työllistetty viime vuonna keskimä·ärin 330 hen- vuosien 1983-1987 aikana siten, että Porin
9186: keä, teollisuustonttien tarjontaa on lisät.ty ja kaupunki sijoittaisi 2 milj. markkaa vuodessa
9187: luovutusehtoja helpotettu, kaupunki on ollut ja valtion rahoitusinstanssi vastaavat 2 milj.
9188: mukana pienteollisuustalotyyppisissä ratkaisuis- markkaa vuodessa.
9189: sa, ammatillista koulutusta on tehostettu ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9190: Pori toteuttaa nuorison yhteiskuntatakuun ko- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9191: keilua. muksen,
9192: Koska Porin kaupungin vaikutusmahdolli-
9193: suudet suurteollisuuteen ovat hyvin vaatimat- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9194: tomat, on kiinnitettävä keskeinen huomio elin- piteisiin kehitysyhtiön perustamiseksi
9195: keinorakenteen monipuolistamiseksi pienen ja valtiovallan ja Porin k,aupungin yhteis-
9196: keskisuuren teollisuuden puolelle. Tämän li- työnä.
9197: säksi Satakunnassa ja Porissa on tarvetta ke-
9198: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9199:
9200: Pirkko Valtonen Mikko Elo
9201: 1982. vp. 217
9202:
9203: Toivomusaloite n:o 196
9204:
9205:
9206:
9207:
9208: ., .·. · P. Vennamo ym.: Vuorotyölisän verotuksen poistamisesta
9209:
9210:
9211: Eduskunnalle
9212:
9213: Vuosi vuodelta kiristynyt verotus on johta- vuorotyölisä on korvaus ennemminkin hanka-
9214: nut siihen kestämättömään tilanteeseen, että lasta työajasta kuin tehdystä työstä ja siksi sen
9215: erityisesti erilaisia lis~ä ja ylitöitä verotetaan tulisi olla mieluummin kokonaan veroista va-
9216: raskaasti. Ennakonpidätys näistä tuloista on paata.
9217: säännönmukaisesti ainakin 50 %, ja lopullinen Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9218: vero saattaa kohota vielä tätäkin korkeammaksi. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9219: Erityisen epäoikeudenmukaista verotuksen väksi toivomuksen,
9220: osalta on se, että raskaasta tai hankalasta työs-
9221: tä tai työajasta maksettavat korvaukset joutu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9222: vat raskaimmin verotetuiksi. Näin on mm. menpiteisiin vuorotyölisän verotuksen
9223: vuorotyölisän osalta, jota verotetaan kuin yli- kokonaan poistamiseksi tai ainakin voi-
9224: työstä saatua tuloa. Tämä ei ole oikein, sillä makkaasti keventämiseksi.
9225: . Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9226:
9227: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
9228: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
9229: 218 1982.V:p.
9230:
9231: Toivomusaloite n:o 197
9232:
9233:
9234:
9235:
9236: P. Vennamo ym.: Äitiys- ja sairauspäivärahan saattamisesta vero-
9237: vapaaksi tuloksi
9238:
9239:
9240: Eduskunnalle
9241:
9242: Äitiys- ja sairauspäivärahajärjestelmää on SMP katsoo, että sairauspäivärahan tulisi
9243: eduskunnan säätämällä lailla muutettu siten, olla kaikille samansuuruinen ja verovapaata
9244: että päivärahojen suuruus riippuu asianomaisen tuloa. Sairauspäiväraha tulisi aluksi määrätä
9245: tuloista ilman ylärajaa sekä että ne ovat veron- 60 markaksi päivässä. Sama koskee äitiysrahaa.
9246: alaista tuloa. Pienin päiväraha on edelleen hä- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9247: peällisen pieni, vain 26,50 markkaa päivältä, tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9248: samaan aikaan kun suurimmat päivärahat saat- väksi toivomuksen,
9249: tavat nousta yli 1 000 markkaan päivältä. Kan-
9250: salaiset on saatettu keskenään taloudellisesti että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
9251: karkeasti eriarvoiseen asemaan siitäkin huoli- reesti esityksen äitiys- ia sairauspäivä-
9252: matta, että sairastamisen kustannukset ovat rahan palauttamiseksi verovapaaksi tu-
9253: kaikille samansuuruiset. loksi ;a sen määräämiseksi kaikille sa-
9254: mansuuruiseksi, 60 markaksi päivältä.
9255: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9256:
9257: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9258: 1982. -vp. 219
9259:
9260: Toivomusaloite n:o 198
9261:
9262:
9263:
9264:
9265: P. Vennamo ym.: Pienten tapaturmavakuutuslain ja liikenneva-
9266: :kuutuslain nojalla maksettavien korvausten saattamisesta ve-
9267: rovapaiksi
9268:
9269:
9270: Eduskunnalle
9271:
9272: ·.Uusien säännösten mukaan katsotaan kaikki Pieniä tapaturmava!kuutuiksen ja mkenne-
9273: pienimmätkin tapaturma- ja liikennevakuutus- vakuutuksen korvauksi;a ei SMP:n käsityksen
9274: korvaukset verotettavaksi tuloksi. Näin on ta- mukaan tulisi verottaa, kuten ei kansalaisten
9275: pahtunut sellaistenkin pienten elinkorkojen tuloa muutoinkaan siltä osin kuin se jää alle
9276: osalta, jotka eivät vuosiin tai vuos.Ukymmeniin vähimmäistoimeentulon tason.
9277: ole nousseet ja joista siis puuttuu indeksiturva. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9278: Tällaisista pienistä ja· jo muutoinkin inflaation tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9279: syömistä korvauksista peritään nyt veroa 30 %, väksi toivomuksen,
9280: jopa 50%, mikä on mel'kinnyt näiden kor-
9281: vausten metlkityksen häviämistä jopa lähes ko· että hallitus ryhtyisi kiirelesti toimen-
9282: konaan. Kuitenkin ne on aikanaan määrättv piteisiin lain muuttamiseksi siten, että
9283: todellisen haitan korvaamiseksi eikä yhtei~ pienet tapaturmavakuutuslain ;a liiken-
9284: kunnalla pitäisi olla moraalista oikeutta niiden nevakuutuslain mukaiset korvaukset ja
9285: mitätöimiseen. elinkorot vafJilutettaisiin verosta.
9286: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9287:
9288: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9289: 220 1982 \'p.
9290:
9291: Toivomusaloite n:o 199
9292:
9293:
9294:
9295:
9296: P. Vennamo ym.: Invalidivähennysoikeuden laajentamisesta ve-
9297: rotuksessa
9298:
9299:
9300: Eduskunnalle
9301:
9302: Invalidivähennykset verotuksessa ovat sekä Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9303: riittämättömät että jääneet lisäksi jatkuvan tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9304: inflaation vuoksi vuosi vuodelta jälkeen siitä, väksi toivomuksen,
9305: mitä ne lakeja säädettäessä reaaliarvoltaan oli-
9306: vat. Tämän vuoksi tulisi invalidivähennyksiä että hallitus ryhtyisi toim'enpiteisiin
9307: voimakkaasti korottaa ja sitoa ne täysimääräi- invalidivähennysten voimakkaasti korot-
9308: sesti indeksiin. tamiseksi verotuksessa ;a niiden sitomi-
9309: seksi täysimääräisesti indeksiin.
9310: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9311:
9312: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
9313: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
9314: 1982 vp. 221
9315:
9316: Toivomusaloite n:o 200
9317:
9318:
9319:
9320:
9321: P. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta kenttäsirkke-
9322: leiltä
9323:
9324:
9325: Eduskunnalle
9326:
9327: Yhtei'skunn:an tulisi tukea pientä yritteliäi- laista verotuloa, jolla olisi valtiontalouden kan-
9328: syyttä ja omatoimisuutta siten, että verotus ei nalta olennainen merkitys, minkä vuoksi ne
9329: tukahduttaisi tällaista toimintaa. Eräs tällainen voitaisiin hyvin vapauttaa liikevaihtoverovel-
9330: raskaasti verotettu kohde on kenttäsirkkeli ja vollisuudesta.
9331: sillä tehty tyä, joiden liikevaihtovero tekee Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9332: tällaisen toim~nnan laajalti mahdottomaksi. tamme kunnioittaen .eduskunnan hyväksyttä-
9333: Kenttäsirkkelitoiminta edesauttaa kuitenkin väksi toivomuksen,
9334: omatoimisuutta ja omatoimista rakentamist,a
9335: erityisesti maaseudulla, jossa rakentajalla on että . hallitus vapauttaisi maassamme
9336: mahdollisuus saada tarvitsemansa puutavara toimivat ns. kenttäsirkkelit liikevaihto-
9337: omasta takaa ja paikalla sahattuna. Kenttä- veroveivollisuudesta.
9338: sirkkelit eiyi;it myöskään tuota valtiolle sel-
9339: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9340:
9341: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
9342: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
9343: 222 1982·vp.
9344:
9345: Toivomusaloite n:o 201
9346:
9347:
9348:
9349:
9350: P. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron poistamis~ta moottorisa-
9351: hailta
9352:
9353:
9354: Ed u s kun n a 11 e
9355:
9356: Työvälineiltä tulisi poistaa kaikki välilliset Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9357: verot, mikä omalta osaltaan vähentäisi myös tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9358: painetta hintatason nousuun. Eräs tällainen työ- väksi toivomuksen,
9359: väline on moottorisaha, jonka liikevaihtovero
9360: rasittaa varsin voimakkaasti metsätyötä tekeviä että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
9361: ja muita työssään moottorisahaa tarvitsevia. piteisiin moottorisahojen liikevaihtove-
9362: Vero tulisi poistaa. ron poistamiseksi.
9363: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9364:
9365: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
9366: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
9367: 1982 vp. 223
9368:
9369: Toivomusaloite n:o 202
9370:
9371:
9372:
9373:
9374: P. Vennamo ym.: Invalidien autoveron palautusoikeuden ulot·
9375: tam.isesta koskemaan astmapotilaita
9376:
9377:
9378: Eduskunnalle
9379:
9380: Autoveron korkeus maassamme on johtanut maan hengityslaitteisiin. Tällöin liikkumiseen
9381: siihen, että invalideille ja erityisesti liikunta- tarvitaan välttämättä auto. Autovero tulisi täl-
9382: vammaisille on jouduttu myöntämään ylimääräi- laisissa tapauksissa voida palauttaa myös astma-
9383: nen palautus autoverosta välttämättömän auton potilaille muiden invalidien tapaan.
9384: hinnan alentamiseksi. Autoveron palautus ei Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9385: koske kuitenkaan kaikkia invaliditeetin vuok- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9386: si liikkumisvaikeuksiin joutuneita, esimerkiksi vomuksen,
9387: astmapotilaat jäävät tämän helpotuksen ulko-
9388: puolelle. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
9389: Astmapotilaan mahdollisuudet liikkua kotin- piteisiin invalidien autoveron palautus-
9390: sa ulkopuolella ovat varsin vajavaiset. Erityi- oikeuden ulottamiseksi koskemaan myös
9391: sesti näin on silloin, kun astmaa sairastava astmapotilaita.
9392: henkilö joutuu säännöllisin väliajoin turvautu-
9393: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9394:
9395: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
9396: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
9397: 224 1982 vp.
9398:
9399: Toivomusaloite n:o 203
9400:
9401:
9402:
9403:
9404: P. Vennamo ym.: Invalidiauton veron palauttamista koskevan
9405: ennakkopäätösjärjestelmän aikaansaamisesta
9406:
9407:
9408: Eduskunnalle
9409:
9410: Autoveron palauttaminen invalideille tapah- keudestaan autoveron palautukseen. Ennllkko-
9411: tuu tällä hetkellä siten, että auton hankinnan päätösten antamisesta ei aiheutuisi viranomai-
9412: jälkeen tehtävällä anomuksella asianomaisella sille kohtuutonta haittaa.
9413: on mahdollisuus anoa veroa palautettavaksi. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9414: Tämä asiaintila johtaa siihen, että useinkaan tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9415: auton hankkimisen yhteydessä invalidilla ei ole väksi toivomuksen,
9416: varmuutta siitä, saako hän veron palautusta vai
9417: ei. Tämä aiheuttaa monenlaista haittaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9418: Epäkohta voitaisiin korjata siten, että inva- invalidien autoveron palauttamista kos-
9419: lideille luotaisiin mahdollisuus ennakkoon saada kevien päätösten antamiseksi ennakko-
9420: päätös oikeudestaan autoveron palautukseen päätöksinä ennen ajoneuvon hankintaa
9421: heidän niin halutessaan. Näin jo ennen auton aina, kun asianomainen invalidi sitä ha-
9422: hankkimista asianomainen saisi varmuuden oi- luaa.
9423: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9424:
9425: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
9426: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
9427: 1982 vp. 225
9428:
9429: Toivomusaloite n:o 204
9430:
9431:
9432:
9433:
9434: P. Vennamo ym.: Palkkojen indeksikiellon kumoamisesta pienten
9435: palkkojen osalta
9436:
9437:
9438: Eduskunnalle
9439:
9440: Kansanrintamahallitusten eduskunnassa voi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9441: massa ritämä laki kieltää palkkojen indeksitur- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9442: van. Tämä merkitsee kansan ostokyvyn heik-
9443: kenemistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9444: Nimenomaan pienempituloisten köyhdyttämi- menpiteisiin indeksiehdon turvan kiel-
9445: nen ei ole maamme kansantalouden ja yritte- tolain korjaamiseksi niin, että ainakin
9446: liäisyyden, vielä vähemmän työllisyyden etujen 3 000 markkaan kuukaudessa palkka-
9447: mukai!Sta. Voimassa olevaa lakia on siis korjat- ansiota saavien indeksiturva voitaisiin
9448: tava. toteuttaa kansamme etuJen mukaisesti.
9449: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9450:
9451: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9452:
9453:
9454:
9455:
9456: 29 '08:8200189C
9457: 226 1982 vp.
9458:
9459: Toivomusaloite n:o 205
9460:
9461:
9462:
9463:
9464: P. Vennamo ym.: Pienten ansioiden ja säästöjen saattamisesta
9465: indeksiturvan piiriin
9466:
9467:
9468: Eduskunnalle
9469:
9470: Eduskunta on kieltänyt lailla piensäästäjien Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9471: indeksiturvan. Sama koskee myös tavallisten taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9472: kansalaisten palkkoja. Sitä vastoin yhteiskunta
9473: saa korottaa mlrksujaan estottomasti. Tämä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9474: merkitsee kansalaisten tarpeetonta köyhdyttä- menpiteisiin niiden voimassa olevan lain
9475: mistä ja elintason laskemista. säännösten kumoamiseksi, jotka kieltä-
9476: SMP:n eduskuntaryhmä pitää välttämättö- vät antamasta pienipalkkaisille sekä
9477: mänä, että pienipalkkaisille sekä kansaneläke- kansaneläkeläisille ja työeläkeläisille
9478: läisille ja työeläkeläisille turvataan heidän an- kuin myös piensäästäjille heidän an-
9479: siotasonsa inflaatiota vastaan indeksimääräyk- sioilleen ja talletuksilleen indeksiturvan.
9480: sillä. Saman tulee koskea myös piensäästäjien
9481: talletuksia.
9482: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9483:
9484: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9485: 1982 vp. 227
9486:
9487: Toivomusaloite n:o 206
9488:
9489:
9490:
9491:
9492: P. Vennamo ym.: Vähittäiskaupan toimintaedellytysten turvaa-
9493: misesta kehitysalueilla
9494:
9495:
9496: Eduskunnalle
9497:
9498: Vähittäiskauppa on kehitysalueilla ja sivu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9499: alueilla ajettu laajalti taloudellisiin vaikeuksiin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9500: ja jopa umpikujaan. Pelastustoimenpiteet ovat
9501: jo monesti myöhässä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9502: Sorsa-Virolaisen hallituskin kuitenkin esitti menpiteisiin vähittäiskaupan toiminta-
9503: vähittäiskaupan toimintaedellytysten parantami- edellytysten todella tukemiseksi kehitys-
9504: seksi vain näennäisiä korjauksia. Asian ytimeen alueilla ;a sivualueilla niin, että riittä-
9505: eli todelliseen toimintatukeen ei ole kiinnitet- vät ja asianmukaiset palvelut säilyvät.
9506: ty ollenkaan huomiota. Tämä johtaa jatkuvaan
9507: palvelupisteiden vähenemiseen, josta kaikesta
9508: kärsii kehitysalueiden ja sivualueiden väestö.
9509: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9510:
9511: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9512: 228 1982 vp.
9513:
9514: Toivomusaloite n:o 207
9515:
9516:
9517:
9518:
9519: P. Vennamo ym.: Palvelujen turvaamisesta harvaan asutuilla
9520: alueilla
9521:
9522:
9523: Eduskunnalle
9524:
9525: Sivualueilla ja autioituvilla alueilla tarvitaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9526: edelleen välttämättä kauppapisteitä, linja-auto- menpiteisiin kauppapisteiden ja linja-
9527: yhteyksiä ja kouluja. Valtiovallan toimenpiteet autoyhteyksien sekä koulujen säilymisen
9528: ovat kuitenkin painostaneet kehitystä aivan ja perustamisen tukemiseksi syrjäseu-
9529: päinvastaiseen suuntaan paikallisen väestön duilla ja sivualueilla sekä harvaan asu-
9530: suureksi vahingoksi. tuilla alueilla.
9531: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9532: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9533: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9534:
9535: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9536: 1982 rd. 229
9537:
9538: Hemställningsmotion nr 208
9539:
9540:
9541:
9542:
9543: Westerlund m. fl.: Om en totalöversyn av de nyländska kommu-
9544: nernas ställning med tanke på regionallagstiftningen
9545:
9546:
9547: Tili Riksdagen
9548:
9549: Enligt 2 § 1 mom. 2 a-c punkten i lagen gional utveckling har såväl Uudenmaan Maa-
9550: om främjande av en balanserad regional ut- kuntaliitto 5. 11. 1981 som länsstyrelsen i Ny-
9551: veckling 10. 7. 1981/532 syftar regionalpoliti- land 17. 11. 1981 föreslagit ytterligare områ-
9552: ken tili att i hela Jandet skall befolkningen den, som skulle betraktas som A-stödområden
9553: inom de olika områdena opartiskt tryggas möj- på grund av kommuns ogynnsamma befolknings-
9554: lighet tili varaktig arbetsplats, höjning av in- struktur, negativa flyttningsrörelse i förhållan-
9555: komstnivån och tillgång på viktig service. Med de till inkomstnivå osv. Länsstyrelsen har där-
9556: stöd av denna lag har statsrådet 24. 9. 1981 till konstaterat att såvida hela kommuner inte
9557: (653/81) beslutat om baszoner, varvid kom- kan hänföras tili stödområde, bör åtminstone
9558: munerna i Nylands län hänförs tili 4:e bas- betydande skärgårdsdelar samt öar med fast
9559: zonen. bosättning anses som stödområde.
9560: Enligt 2 § i lagen om främjande av skär- Hänvisande tili ovan sagda och därmed sam-
9561: gårdens utveckling 26. 6. 1981/494 bör man manhängande omständigheter föreslås vörd-
9562: med åtgärder av stat och kommun sträva ef- samt, att riksdagen ville hemställa,
9563: ter att bevara den fasta bosättningen i skär-
9564: gården genom att för befolkningen skapa till- att regeringen i skyndsam ordning
9565: räckliga möjligheter tili utkomst, samfärdsel måtte vidtaga åtgärder syftande till en
9566: och basservice. Enligt bestämmelserna i lagens förnyad total översyn av de nyländska
9567: 3 § kan statsrådet besluta att till skärgård kommunernas status i anslutning till
9568: även anses höra sådana öar, som har fast regionlagstiftningen så att de nyländska
9569: vägförbindelse. Med stöd av detta stadgande skärf!.årdskommunenza eller delområden
9570: samt stadgandena i lagens 10 § har statsrådet av dessa mot bakgrunden av motivatio-
9571: den 29. 10. 1981 nr 718/81 beslutat om skär- nerna inom regionlagarna s.s. bland an-
9572: gårdskommuner och kommuners skärgårdsde- nat Pernå, Strömfors och T enala kom-
9573: lar. muner måtte erhålla specialstödområ-
9574: I sina utlåtanden rörande stödområden en- desstatus med stöd av och med hän-
9575: ligt lagen om främjande av en balanserad re- visning till regionlagarna.
9576: Helsingfors den 15 februari 1982
9577:
9578: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
9579: 230 1982 vp.
9580:
9581: Toivomusaloite n:o 208 Suomennos
9582:
9583:
9584:
9585:
9586: Westerlund ym.: Uudenmaan kuntien asemaa aluelainsäädännön
9587: kannalta koskevan kokonaistarkistuksen suorittamisesta
9588:
9589:
9590: Eduskunnalle
9591:
9592: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- ovat sekä Uudenmaan Maakuntaliitto 5. 11.
9593: misestä annetun lain 10. 7. 1981/532 2 §:n 1981 että Uudenmaan lääninhallitus ehdotta-
9594: 1 momentin 2 a-c kohtien mukaisesti aluepo- neet lisäalueita, joita pidettäisiin A-tukialueina
9595: litiikan tavoitteena on turvata koko maassa ta- kunnan epäsuotuisan väestörakenteen, negatii-
9596: sapuolisesti kunkin alueen väestölle pysyvän visen muuttoliikkeen tulotasoon vaikuttamisen
9597: työpaikan saannin mahdollisuus, tulotason nou- jne. johdosta. Lääninhallitus on tämän lisäksi
9598: su ja tärkeiden palveluiden saatavuus. Tämän todennut, että ellei kokonaisia kuntia voida liit-
9599: lain nojalla valtioneuvosto on 24. 9. 1981 tää tukialueisiin, tulee kuitenkin huomattavia
9600: (653/81) päättänyt perusvyöhykkeistä, jolloin saariston osia sekä saaria, joilla on pysyvää
9601: Uudenmaan läänin kunnat kuuluvat neljänteen asutusta, pitää tukialueina.
9602: perusvyöhykkeeseen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9603: Saariston kehittämisestä annetun lain, 26. 6. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9604: 1981/494, 2 §:n nojalla on valtion ja kun- muksen,
9605: nan toimin pyrittävä turvaamaan saariston kiin-
9606: teä asutus luomalla väestölle riittävät mah- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9607: dollisuudet toimeentuloon, liikkumiseen ja pe- menpiteisiin, joiden tarkoituksena olisi
9608: ruspalvelujen saantiin. Lain 3 §:n säännösten uudelleen kokonaan tarkistaa Uuden-
9609: mukaan valtioneuvosto voi päättää, että saa- maan kuntien asema niiden suhteessa
9610: ristoon voidaan katsoa kuuluviksi myös sellai- aluelainsäädäntöön niin, että Uuden-
9611: sia saaria, joihin on kiinteä tieyhteys. Tämän maan saaristokunnat tai niiden osa-
9612: säännöksen sekä lain 10 § :ssä olevien säännös- alueet aluelakien perustelujen valossa,
9613: ten nojalla valtioneuvosto on 29. 10. 1981 kuten mm. Pernajan, Ruotsinpyhtään
9614: (718/81} päättänyt saaristokunnista ja saaris- ja Tenholan kunnat, voisivat saada eri-
9615: ton osista. tyistukialueiden aseman aluelakien no-
9616: Lausunnoissaan, jotka koskevat alueellisesta jalla.
9617: kehityksestä annetun lain mukaisia tukialueita,
9618: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
9619:
9620: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
9621: 1982 vp. 231
9622:
9623: Toivomusaloite n:o 209
9624:
9625:
9626:
9627:
9628: Viljanen ym.: Linjaliikenteessä käytettävien linja-autojen veron-
9629: huojennuksista
9630:
9631:
9632: Eduskunnalle
9633:
9634: Linja-autojen linjaliikenteessä (ei tilauslii- vaihtovero eli ns. vakuutusvero (0,3 prosent-
9635: kenteessä) on vuodesta 1978 palautettu liiken- tia kokonaiskustannuksista).
9636: teenharjoittajalle käytetystä polttoaineesta suo- Eritoten ensinmainittu eli autokaluston kor-
9637: ritettu valmistevero. Kyseessä on parlamentaa- vausinvestointeja helpottava liikevaihtoveron
9638: risen liikennekomitean aikoinaan suosittelema poistaminen olisi varsin merkityksellinen. Nel-
9639: ns. tariffituki, jonka ansiosta linja-autoliiken- jänä vuotena, 1977-80, ovat kaluston korvaus-
9640: teen henkilökuljetusmaksut nyt ovat 7 prosent- investoinnit jääneet vain 70-75 prosenttiin
9641: tia alemmat siihen nähden, mitä ne olisivat siitä mikä olisi normaalia. Seurauksena on, että
9642: ilman tätä j~rjestelyä. linja-autoja on nyt käytettävä päivittäiseen toi-
9643: Järjestely tällaisena on osoittautunut onnis- mintaan aina keskimäärin 14 ikävuoteen saak-
9644: tuneeksi. Se va'Staa menettelyä esim. Norjassa, ka, mikä merkitsee luonnollisesti palvelutason
9645: jossa samassa tarkoituksessa on poistettu linja- laskua, lisääntyviä korjauskustannuksia (nouse-
9646: autoilta kokonaan meidän polttoaineveroamme vat mm. korroosiotekijän ansiosta 10 ikävuo-
9647: vastaava kilometrivero. Ruotsissa on kilometri- den jälkeen tuntuvasti) sekä sitä, että vajausta
9648: veroa linja-autojen kohdalla voimakkaasti alen- ei pian enää kohta saada tilanteen parantumi-
9649: nettu. Syyt ovat olleet kummassakin maassa senkaan kautta (joka ei ole näköpiirissä) ku-
9650: samat kuin meillä. rotuksi umpeen. Mutta myös Suomen kansain-
9651: Ns. tariffituen jatkamista ja laajentamista on välisesti korkealle kotiteollisuudelle asialla oli-
9652: mahdollisuus jatkaa käyttäen hyväksi muita si olennainen merkitys. Ruotsissa on jo jou-
9653: veronhuojennuskeinoja, nekin käytännössä tut- duttu tilanteeseen, jossa koriteollisuus on hä-
9654: tuja useista muista Euroopan maista. Taksa- vinnyt kuvasta oman maan osalta.
9655: tasoa voitaisiin edellisen lisäksi pitää runsaat Koritehtaiden työllisyys ja kotimaisen tuo-
9656: 3,5 prosenttia alempana, jos tannon ylläpitäminen sen avulla on siis tärkeä
9657: näkökohta. On myös syytä viitata siihen, että
9658: - linjaliikenteessä käytettäviltä linja-autoil- joukkoliikennepalvelua suorittavat ilma- ja vesi-
9659: ta poistettaisiin autokaluston (alusta ja kori) alukset ovat vapaat liikevaihtoverosta.
9660: hintaan liittyvä liikevaihtovero (2,55 prosent- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9661: tia kokonaiskustannuksista), kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9662: - samoilta autoilta poistettaisiin moottori-
9663: ajoneuvovero (ns. dieselvero) (0,7 prosenttia että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9664: kokonaiskustannuksista) , piteisiin linjaliikenteessä käytettävien
9665: - samojen autojen liikenne- ja autovakuu- linja-autojen veronhuojennuskeinojen li-
9666: tuksista poistettaisiin niihin kohdistuva Iiike- säämiseksi.
9667: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9668:
9669: Matti Viljanen Tauno Valo Lauri lmpiö
9670: 232 1982 vp.
9671:
9672: Toivomusaloite n:o 210
9673:
9674:
9675:
9676:
9677: Viljanen ym.: Moottoriajoneuvoveron poistamisesta ammattimai-
9678: selta kuorma-autoliikenteeltä
9679:
9680:
9681: Eduskunnalle
9682:
9683: Ammattimainen kuorma-autoliikenne on jat- Moottoriajoneuvoveron poistaminen ammat-
9684: kuvasti jäänyt eriarvoiseen asemaan valtioval- timaiselta kuorma-autoliikenteeltä pienentäisi
9685: lan taholta asetettujen kustannusrasitteiden vallitsevaa eriarvoisuutta, vaikuttaisi kuorma-
9686: osalta. Mm. verotonta polttoainetta saavat autoliikenteen kustannuspainetta alentavasti ja
9687: käyttää rautatieliikenne, laivaliikenne, linja- hidastaisi näin kuljetuskustannusten nousua.
9688: autoliikenne, lentoliikenne sekä maa- ja met- Tällä hetkellä vallitsevan huonon työllisyyden
9689: sätaloudessa käytettävät maataloustraktorit. aikana tämä kiinteä vero rasittaa autoa, vaik-
9690: Tällainen eriarvoisuus valtiovallan taholta ase- ka auto osan ajasta on työttömänäkin.
9691: tettavien kustannustekijöitten osalta johtaa hel- Ammattimainen kuorma-autoliikenne maksaa
9692: posti epäterveeseen kilpailuun ja vääristää kul- moottoriajoneuvoverona valtiolle tänä vuonna
9693: jetusmuotojen luontaisia käyttöalueita. Mm. 120 miljoonaa markkaa. Autoliikenteessä kus-
9694: parlamentaarinen liikennekomitea on edellyt- tannukset ovat jatkuvasti nousseet, mm. tä-
9695: tänyt, että eri liikennemuotoja kohdellaan kus- män vuoden alusta polttoaineiden hinta nousi
9696: tannusvastaavuuden ja verotuksen suhteen tasa- yli 13 penniä litralta ja moottoriajoneuvovero
9697: puolisesti. noin 30 prosenttia.
9698: Kuljetuskustannukset muodostavat useilla Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9699: toimialoilla jopa puolet tuotteiden loppuhin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9700: noista. On selvää, että kaikki toimenpiteet,
9701: joilla kuljetuskustannusten määrää kyetään että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
9702: alentamaan, vaikuttavat samalla paitsi vienti- menpiteisiin moottoriajoneuvoveron
9703: tuotteittemme kilpailukykyyn kansainvälisillä poistamiseksi ammattimaiselta kuorma-
9704: markkinoilla, myös tavallisen kuluttajan osto- autoliikenteeltä.
9705: kykyyn.
9706: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9707:
9708: Matti Viljanen Anna-Kaarina Louvo
9709: Tauno Valo Lauri Impiö
9710: 1982 vp. 233
9711:
9712: Toivomusaloite n:o 211
9713:
9714:
9715:
9716:
9717: Viljanen ym.: Päijät-Hämeen alueen asuntotuotantomääräraho-
9718: jen korottamisesta
9719:
9720:
9721: Eduskunnalle
9722:
9723: Päijät-Hämeessä, kuten koko maassa, asun- asunto-ohjelmissa valtion lainoitusosuudeksi
9724: totuotanto on viime vuosina tasaisesti laske- keskimäärin 60-65 %.
9725: nut 1970-luvun puolivälin voimakkaan raken- Vuokra- ja työsuhdeasuntojen osuus koko
9726: tamisen jälkeen. Tuotannon lasku on Päijät- asuntokannasta on laskenut vuosina 1975-80
9727: Hämeessä ollut jonkin verran jyrkempää kuin noin 7 %. Vuonna 1975 osuus koko asunto-
9728: koko maassa. Vuonna 1974 Päijät-Hämeen kannasta oli 40 % ja vuonna 1980 enää 33 %.
9729: osuus koko maan asuntotuotannosta oli 5,0 % Vuokra-asuntojen puutteesta eivät kärsi ainoas-
9730: (3 650 asuntoa), vuonna 1980 enää 3,8 % taan suuret muuttovoittoiset teollisuuspaikka-
9731: ( 1 800 asuntoa). kunnat, vaan myös pienet uusia teollisia työ-
9732: Laskusuuntaus jatkuu myös lähivuosina. paikkoja luoneet kunnat.
9733: Vuonna 1982 arvioidaan koko maassa valmis- Vuokra-asuntojen ohella useimmissa alueen
9734: tuvan noin 48 000 a:Suntoa eli 500 asuntoa kunnissa on puutetta vanhusten, vammaisten
9735: vähemmän kuin edellisenä vuonna. Supistus ja muiden erityisryhmien asunnoista ja palve-
9736: aiheutuu aravatuotannon vähenemisestä 25 000 lutaloista. Siirtyminen sosiaali- ja terveyden-
9737: asunnosta 24 500 asuntoon. Vuosille 1982 laa- huollossa yhä enemmän avohuoltopalveluihin
9738: dittujen asunto-ohjelmien mukaan Päijät-Hä- kasvattaa em. asuntojen ja palvelutalojen ky-
9739: meessä valmistuu vuosittain keskimäärin noin syntää. Näiden riittävyys vapauttaisi laitos-
9740: 2 000 asuntoa, joista kuitenkin osa jää toteu- paikkoja niitä todella tarvitsevien käyttöön.
9741: tumatta rahoituksen puutteessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9742: Päijät-Hämeen osuus valtion lainoituksesta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9743: on vuosina 1974-80 ollut keskimäärin 4,0 %. muksen,
9744: Valtion lainoituksella valmistuneiden asuntojen että valtion asuntolainoituksen mark-
9745: osuus koko tuotannosta on alueella ollut 40- kamääräistä ja suhteellista osuutta Päi-
9746: 50 %. Lainoituksen riittämättömyys on aiheut· jät-Hämeen alueelle lisättäisiin niin,
9747: tanut sen, että tuotanto on koko alueella jää- että kuntien asunto-ohjelmissa esittä-
9748: nyt noin 10-20 %, joissakin kunnissa jopa mät tuotantotavoitteet toteutuvat, jol-
9749: 30-40 %, alle asunto-ohjelmissa asetettujen loin osuuden pitkällä tähtäyksellä tu-
9750: tavoitteiden. lisi olla 75 % uustuotannosta, sekä
9751: Päijät-Hämeen toteuttamissuunnitelmassa että samalla mahdollistetaan riittävä
9752: vuosille 1982-86 tavoitteeksi on asetettu kunnallinen vuokra-asuntotuotanto ja
9753: asuntolainoituksen markkamääräisen ja suhteel- että erityisryhmien asuntojen ja palve-
9754: lisen osuuden kasvattaminen niln, että uustuo- lutalojen rakentaminen ei rasita kun-
9755: tannosta voidaan valtion lainoituksella toteut- nan muuta asuntotuotantoa, vaan sii-
9756: taa 75 %. Kunnat esittävät kauden 1982-86 hen tulisi myöntää erillinen määräraha.
9757: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9758:
9759: Matti Viljanen Ulla Puolanne
9760:
9761:
9762:
9763:
9764: 30> 088200189C
9765: 234 1982 Vp.
9766:
9767: Toivomusaloite n:o 212
9768:
9769:
9770:
9771:
9772: Vänskä ym.: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuotekehitte-
9773: ly- ja markkinointiyksikön perustamisesta Pohjois-Karjalaan
9774:
9775:
9776: Eduskunnalle
9777:
9778: Kehitysaluerahasto Oy:n Joensuun aluekont- tion tulo- ja menoarvioon. Pohjois-Karjalan
9779: torin vuonna 1980 laatiman selvityksen mu- Kauppakamari on 26. 1. 1982 kauppa- ja teol-
9780: kaan Pohjois-Karjalan läänin pienen ja keski- lisuusministeriölle tekemässään esityksessä pitä-
9781: suuren teollisuuden kehitystä rajoittavat eri- nyt erittäin tärkeänä maakunnan pienen ja kes-
9782: tyisesti mekaanisen puunjalostusteollisuuden, kisuuren teollisuuden parissa tapahtuvaa tutki-
9783: tekstiili- ja vaatetusteollisuuden sekä metalli- mus-, tuotekehittely- ja markkinointitoimintaa
9784: teollisuuden toimialoilla tuotekehityksessä, ja sen jatkuvaa kehittämistä ja esittänyt puo-
9785: markkinoinnissa ja koulutustoiminnassa esiinty- lestaan tuotekehittely- ja markkinointiyksikön
9786: vät puutteellisuudet. perustamista. Perustamisessa otettaisiin huo-
9787: Vaitioneuvoston kanslian asettama Pohjois- mioon jo olemassa olevien VTT:n tuotekehit-
9788: Karjala -toimikunta on vuonna 1980 jättämäs- tely- ja markkinointiyksiköiden Oulun ja Hel-
9789: sään mietinnössä esittänyt, että Joensuuhun singin toimipisteissä saadut kokemukset.
9790: perustetaan vuoden 1982 alusta lukien Valtion Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9791: teknillisen tutkimuskeskuksen tuotekehitys- ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
9792: markkinointiyksikkö, jonka toimialana olisi en- muksen,
9793: sisijaisesti mekaaninen puunjalostusteollisuus,
9794: tekstiili- ja vaatetusteollisuus sekä metalli- ja että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
9795: konepajateollisuus ja jonka toimialueena olisi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
9796: koko Itä-Suomi, ja että tätä tarkoitusta varten tuotekehittely- ja markkinointiyksikön
9797: varataan riittävä määräraha vuoden 1982 val- perustamiseksi ]oensuuhun.
9798: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9799:
9800: Mauri Vänskä Markku Kauppinen Jouko Tuovinen
9801: Lea Sutinen P. Puhakka Erkki Korhonen
9802: 1982 vp. 235
9803:
9804: Toivomusaloite n:o 21.3
9805:
9806:
9807:
9808:
9809: Vänskä ym.: Vientiasiamiehen viran perustamisesta Pohjois-
9810: Karjalan lääniä varten
9811:
9812:
9813: Eduskunnalle
9814:
9815: Pohjois-Karjalan teollisuuden jatkuvan kehit- liitolle 26. 1. 1982. Hankkeen nopean toteut-
9816: tämisen ja jo saavutettujen kehittämistulosten tamisen kannalta on välttämätöntä, että Ulko-
9817: turvaamisen kannalta vientitoiminnan alalla tar- maankauppaliiton mahdollisuuksia uusien vien-
9818: vittavaa uutta tietoa ja taitoa on tuntuvasti tiasiamiesten virkojen perustamiseen valtion
9819: lisättävä. Yhä useammat maakunnan teolliset toimenpiteillä vahvistetaan.
9820: yritykset ~n saatava kiinnostumaan viennin ke- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9821: hittämisestä Rohkaisevia tuloksia uusien marlc- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9822: kinoiden löytämiseksi onkin eräissä maakun- muksen,
9823: nan teollisuuslaitoksissa jo saavutettu. Tämän
9824: myönteisen kehityksen vauhdittamiseksi tulisi että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
9825: Pohjois-Karjalaan perustaa yhdessä Ulkomaan- menpiteisiin, jotta myös Pohjois-Kar-
9826: kauppaliiton kanssa vientiasiamiehen virka. jalan lääniin voitaisiin mahdollisimman
9827: Pohjois-Karjalan Kauppakamari on tehnyt tätii nopeasti perustaa vientiasiamiehen vir-
9828: koskevan aloitteen Suomen Ulkomaankauppa- ka tai toimi.
9829: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9830:
9831: Mauri Vänskä Markku Kauppinen Jouko Tuovinen
9832: Lea Sutinen P. Puhakka Erkki Korhonen
9833: 236 1982 vp.
9834:
9835: Toivomusaloite n:o 214
9836:
9837:
9838: Väänänen: Uudenmaan koeaseman ja Valtion siementarkastus-
9839: laitoksen sijoittamisesta Mäntsälään
9840:
9841: Eduskunnalle
9842:
9843: Viimeisen 5-vuotiskauden epäonnistuminen että laitoksen tulee sijaita pa1ts1 stementuotan-
9844: kotimaisessa maataloustuotannossamme lähinnä toalueella ja siemenkunnostuskeskusten lähellä
9845: vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi (poikkeuk- myös kohtuullisen lähellä tärkeintä siementen
9846: sena vain välivuosi 1980) on osoittanut, että maahantuontisatamaa, Helsinkiä, sekä kohtuul-
9847: maamme väestön elintarvikehuollon turvaami- lisella yhteysetäisyydellä laitoksen kannalta tär-
9848: seksi ja erityisesti leipäviljojen varmuusvaras- keisiin virastoihin nähden, lähinnä maatilahal-
9849: tojen asteittaiseksi aikaansaamiseksi tarvitaan litukseen ja maa- ja metsätalousministeriöön.
9850: käyttöön kaikki se tuotantopohja, jonka ns. Keskellä Uuttamaata sijaitseva Mäntsälän
9851: vilja-Suomen peltojen oikein suunniteltu ja to- kunta täyttää kaikissa suhteissa edellytykset
9852: teutettu viljelytuotanto voi mahdollistaa. Tä- sekä edellä perustellun koeaseman että Valtion
9853: mä merkitsee muiden eteläisten viljamaakun- siementarkastuslaitoksen sopivaksi sijoituspaik-
9854: tien ohella myös Uudenmaan peltojen ja kas- kakunnaksi. Laitokset olisi mahdollista ja tar-
9855: vintuotantoedellytysten ohjelmaitua hyväksi- koituksenmukaista sijoittaa toistensa viereen
9856: käyttöä. ja vuorovaikutusyhteyteen niin, että voimava-
9857: Uusimaa poikkeaa muista tärkeistä viljanvil- rojen käytössä olisi mahdollista päästä järke-
9858: jelymaakunnista siinä, että sieltä puuttuu Maa- vään ja säästöjä aikaansaavaan yhteistoimin-
9859: talouden tutkimuskeskuksen koelaitosten Tik- taan.
9860: kurilasta siirtymisen jälkeen kokonaan oma Mäntsälän kunta on kunnanhallituksensa ja
9861: maakunnalllinen kasvinviljelyn valtionkoease- kunnanvaltuustonsa yksimielisin esityksin ja
9862: ma. päätöksin jc v. 1980 tehnyt edelleen voimassa
9863: Uudenmaan osuutta maamme tarvitseman olevan esityksen Valtion siementarkastuslaitok-
9864: leipäviljan, siementen ja vaativien erikoiskas- sen ja Uudenmaan koeaseman sijoittamisesta
9865: vien viljelyssä on tarpeen nykyisestään huo- Mäntsälän kunnan alueelle ja tarjouksen luo-
9866: mattavastikin lisätä jättämällä mm. rehuviljo- vuttaa korvauksetta molempien näiden yhtei-
9867: jen viljeleminen nykyistä enemmän pohjoisero- sesti tarvitsemat tontti-, koeviljely- ym. alueet
9868: pien maakuntien tehtäväksi. Jotta tutkimus- tarvittavine kunnallistekniikkoineen, tieyhteyk-
9869: ja neuvontaorganisaatioiden yhteistoimin osat- sineen jne. Päätöksensä ja tarjouksensa on
9870: taisiin asiallisin perustein neuvoa Uudenmaan Mäntsälän kunta esittänyt kirjelmämuistiois-
9871: viljelijöitä oikean lajikkeiston ja viljelyteknii- saan maa- ja metsätalousministeriölle sekä maa-
9872: kan valintaan sekä peltojen kasvintuotannon tilahallitukselle 30. 4. 1980 ja 8. 5. 1980 sekä
9873: monipuolistamiseen, tarvitaan myös tähän maa- Valtion siementarkastuslaitokselle 1. 9. 1980 ja
9874: kuntaan oma kasvinviljelykoeasema, jolla val- kansanedustajille 8. 10. 1980.
9875: tion koetoimintaorganisaatioon kuuluvana tu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9876: lisi olemaan edellytyksiä tällai,s·een haasteelli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9877: seen toimintatavoitteeseen.
9878: Valtion siementarkastuslaitoksen telmtvuu- että hallitus päättäisi Uudenmaan
9879: den parantamiseksi ja turvaamiseksi on sen to- koeaseman perustamisesta ja sen sekä
9880: dettu tarvitsevan nykyistä sopivamman sijoi- Valtion siemetztarkastuslaitoksen sijoit-
9881: tuspaikan, missä itse toimintakeskus laborato- tamisesta Mäntsälän kuntaan kunnan
9882: rioineen ja välttämättömine koekenttäalueineen yhteisesti näitä tarkoituksia varten luo-
9883: voidaan sijoittaa toistensa lähiyhteyteen. Samal- vuttamille alueille ja että eduskunta
9884: la on sekä laitoksen omassa että läheisen val- osoittaisi tarvittavat varat laitosten pe-
9885: tionhallinnon piirissä ja myös laitoksen palve- rustamista ja laitosrakennusten suun-
9886: lujen käyttäjien piirissä korostettu myös sitä, nittelua ja toteuttamista varten.
9887: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
9888:
9889: Marjatta Väänänen
9890: 1982 vp. 237
9891:
9892: Toivomusaloite n:o 215
9893:
9894:
9895:
9896:
9897: Särkijärvi: Suomen Pankkia koskevan selontekojärjestelmän
9898: aikaansaamisesta
9899:
9900:
9901: Eduskunnalle
9902:
9903: Suomen Pankki on ens1 siJassa eduskunnan Suomen Pankin politiikka on kuitenkin no-
9904: valvonnassa. Siksi sen toiminta ei tule samal- peammin muuttuvaa. Se koskee myös varsin
9905: la tavalla käsiteltäväksi kuin ministeriöiden keskeisiä seikkoja yhteiskunnan muutoksen
9906: ja hallituksen alaisten laitosten toiminta. Sii- kannalta. Olisikin aiheellista luoda instituutio,
9907: tä ei myöskään anneta samanlaisia selonteko- jonka puitteissa Suomen Pankin ja eduskun-
9908: ja kuin mitä hallitukselle on mahdollista an- nan vuorovaikutusta lisätään ainakin keskinäi-
9909: taa tärkeinä pitämistään poliittisista kysymyk- sen informaation osalta.
9910: sistä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
9911: Suomen Pankin toimintaa eduskunta käsitte- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9912: lee varsinaisesti vain vuosittain loppukeväästä
9913: annetun pankin toimintakertomuksen yhteydes- että hallitus valmistelisi tarvittavat
9914: sä. Tällöin käsitellään siis keskimäärin yli puo- säädökset Suomen Pankin selonteoista
9915: li vuotta aikaisemmin noudatettua politiik- eduskunnalle.
9916: kaa.
9917: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
9918:
9919: Jouni J. Särkijärvi
9920: 238 1982 rd.
9921:
9922: Hemställningsmotion nr 216
9923:
9924:
9925:
9926:
9927: Bärlund m. fl.: Om sanering av Ekåsens centralsinnessjukhus
9928:
9929:
9930: Till Riksdagen
9931:
9932: Ekåsens centralsinnessjukhus, som förvaltas antalet vårdpla~ser från 430 t.nl 370. A andra
9933: av Södra Finlands Mentalvårdsdistrikts kom- sidan har man både från HUCS's och länssty-
9934: munalförbund, har länge varit moget för en relsens sida låtit förstå att anslag för en till-
9935: grundlig sanering. Sjukhusets byggnader, som byggnad knappast under de närmaste åren kom-
9936: inrymmer omkring 600 patienter, är tili mer att beviljas. Saneringsfrågan hotar med
9937: största delen över 50 år gamla. De är dessutom andra ord råka in i ett "bollande" fram och
9938: så trånga att man måste placera tili och med tilihaka mellan olika myndigheter, vilket främst
9939: 10 patienter i samma rum. 1 många fall har patienterna och personalen på Ekåsen får lida
9940: sjukhuset mer fått prägeln av en förvarings- av.
9941: plats än av en vårdinrättning. Efter den hårda kampen om Ekåsens tili-
9942: Ar 1979 inlämnade kommunalförbundet tili byggnad förefaller statsmyndigheterna vara re-
9943: Helsingfors universitetscentralsjukhus en pian do att öka de nuvarande saneringsanslagen i
9944: för en ersättande tilibyggnad om 60 vård- driftsbudgeten för Ekåsen från maximum
9945: platser, viiken skulle ha möjliggjort en grundlig 900 000 mark per år till en kännbart högre
9946: sanering av de gamla byggnaderna. Åtgärden summa ifall nya alternativa saneringsplaner
9947: skulle även ha lett tili en minskning av total- framläggs. Frågan är hur de här saneringspla-
9948: antalet vårdplat·ser från nuvarande drygt 600 nerna borde se ut. Vem skall ta hand om de
9949: tili 430. Planen, som i dagens penningvärde patienter som inte får plats i Ekåsen? En
9950: hade kostat 9,4 miljoner mark att förverkliga, minskning av patientantalet sker nämligen
9951: fick förord såväl inom HUCS som av länssty- inte smärtfritt. - Personalens situation på
9952: relsen i Nylands Iän. Avsikten var att tilibygg- Ekåsen bör hursomhelst tryggas och förbättras.
9953: naden skulle genomföras år 1983. Av det sagda framgår att de statliga myn-
9954: Ekåsens saneringsplaner fick emellertid en digheterna utan dröjsmål bör ta sig an Ekåsens
9955: kalldusch, då förbundsfullmäktige för HUCS i sinnessjukhus 'saneringsfråga på allvar. Nuva-
9956: december 1981 efter omröstning beslöt över- rande situation är ohållbar. Den skuggboxning
9957: föra det preliminärt godkända anslaget för som pågått i flera år måste avslutas så att
9958: Ekåsen tili Jorv. Det beslutet fick Ekåsens sa- Ekåsens verksamhet som ett modernt central-
9959: neringsplan att bli hängande i luften. - 1 ja- sinnessjukhus garanteras.
9960: nuari 1982 inlämnade förbundsstyrelsen för Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
9961: mentalvårdsdistriktets kommunalförbund in en undertecknade att riksdagen ville besluta hem-
9962: ny anhållan tili HUCS och länsstyrelsen om ställa
9963: att ett anslag för tilibyggnaden borde upptas att regeringen med det snaraste
9964: för år 1983. måtte vidta effektiva åtgärder för att
9965: På Ekåsen har man konstaterat att en grund- sanera Ekåsens centralsinness;ukhus på
9966: lig sanering inte är möjlig utan tilibyggnad, ett sätt som motsvarar den moderna
9967: om man inte är beredd att ytterligare sänka mentalvårdens krav.
9968: Helsingfors den 12 februari 1982
9969:
9970: Kaj Bärlund Jacob Söderman Elisabeth Rehn
9971: 1982 vp. 239
9972:
9973: Toivomusaloit~ n:o 216 Suomennos
9974:
9975:
9976:
9977:
9978: Bärlund ym.: Tammiharjun keskusmielisairaalan saneeraamisesta
9979:
9980:
9981: Eduskunnalle
9982:
9983: Tammiharjun keskusmielisairaala, joka kuu- 430:sta 370:een. Toisaalta ovat sekä HYKS
9984: luu Etelä-Suomen mielisairaanhuoltopiirin kun- että lääninhallitus antaneet ymmärtää, että mää-
9985: tainliiton hallintoon, on kauan ollut kypsä sa- rärahaa lisärakennusta varten tuskin tullaan lä-
9986: neerattavaksi perusteellisesti. Sairaalan raken- hivuosina myöntämään. On pelättävissä, että
9987: nukset, joissa on suunnilleen 600 potilasta, saneerauskysymyksellä tullaan "pallottelemaan"
9988: ovat suurimmaksi osaksi iältään yli 50 vuotta edestakaisin eri viranomaisten välillä, minkä
9989: vanhoja. Ne ovat sisäpaitsi niin ahtaat, että on seurauksena joutuvat kärsimään lähinnä poti-
9990: pakko sijoittaa jopa 10 potilasta samaan huo- laat ja Tammiharjun henkilökunta.
9991: neeseen. Useassa tapauksessa sairaala on saanut Tammiharjun lisärakennuksesta käydyn ko-
9992: pikemmin säilytystilan kuin huoltolaitoksen lei- van kamppailun jälkeen valtion viranomaiset
9993: man. näyttävät olevan valmiit lisäämään Tammihar-
9994: Vuonna 1979 liittovaltuusto jätti Helsingin jun nykyistä käyttöbudjettiin sisältyvää sanee-
9995: yliopistolliselle keskussairaalalle suunnitelman rausmäärärahaa, joka on vuosittain enintään
9996: 60 hoitopaihn lisärakennukseksi, mikä olisi 900 000 markkaa, tuntuvasti suuremmaksi, jos
9997: tehnyt vanhojen rakennusten perusteelHsen sa- esitetään uusia vaihtoehtoisia saneeraussuunni-
9998: neeraamisen mahdolliseksi. Tämä toimenpide telmia. Kysymys on siitä, millaisia näiden tulisi
9999: olisi myös johtanut hoitopaikkojen kokonais- olla. Kuka ottaa hoitaakseen ne potilaat, jotka
10000: määrän vähenemiseen nykyisestä yli 600:sta eivät mahdu Tammiharjun tiloihin? Potilaiden
10001: 430:een. Suunnitelmaa, joka tämänhetki·sen ra- lukumäärän vähentäminen ei nimittäin tapahdu
10002: han arvon mukaan olisi maksanut 9,4 miljoonaa tuskattomasti. - Tammiharjun henkilökunnan
10003: ma11kkaa, puolsivat sekä HYKS että Uuden- asema on joka tapauksessa turvattava ja sitä on
10004: maan lääninhallitus. Tarkoituksena oli rakentaa parannettava.
10005: lisärakennus vuonna 1983. Edellä esitetystä ilmenee, että valtion viran-
10006: Tammiharjun saneeraussuunnitelmat saivat omaisten tulee viivytyksettä ottaa Tammiharjun
10007: kuitenkin kylmän suihkun, kun HYKS:n liitto- saneerauskysymys vakavasti. Tämänhetkinen ti-
10008: valtuusto päätti äänestyksen jälkeen vuoden lanne on kestämätön. Vuosia kestäneen varjo-
10009: 1981 joulukuussa siirtää alustavasti Tammihar- nyrkkeilyn täytyy loppua siten, että Tammi-
10010: julle hyväksytyn määrärahan Jorvin sairaalalle. harjun toiminta uudenaikaisena keskusmielisai-
10011: Tästä oli seurauksena, että Tammiharjun sanee- raalana taataan.
10012: raussuunnitelma jäi ikäänkuin ilmaan. - Vuo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10013: den 1982 tammikuussa mielisairaanhuoltopiirin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10014: kuntainliiton liittohallitus jätti uuden hakemuk- muksen,
10015: sen HYKS: iin ja lääninhallitukseen määrärahan
10016: saamiseksi vuodelle 1983 lisärakennuksen ra- että hallitus mitä pikimmin ryhtyisi
10017: kentamista varten. tehokkaisiin toimenpiteisiin Tammihar-
10018: Tammiharjussa on todettu, ettei perusteelli- jun keskusmielisairaalan saneeraamiseksi
10019: sen saneerauksen suorittaminen ilman lisära- tavalla, joka t•astaa uudenaikaiselle mie-
10020: kennusta ole mahdollinen, ellei olla valmiit lisairaanhoidolle asetettavia vaatimuk-
10021: edelleen vähentämään hoitopaikkojen määrää sia.
10022: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10023:
10024: Kaj Bärlund J akoh Söderman Elisabeth Rehn
10025: 240 1982 rd.
10026:
10027: Hemställningsmotion nr 217
10028:
10029:
10030:
10031:
10032: Bärlund m. fl.: Om flera psykiatriska tjänster Östra Nyland
10033:
10034:
10035: Tili Riksdagen
10036:
10037: Mentalvården i Östra Nyland kan karakteri- en flyttning tili egna utrymmen. Flyttningen
10038: seras som illa utvecklad. Inom ramen för Södra skulle möjliggöra uppförande av en psykiatrisk
10039: Finlands mentalvårdsdistrikts kommunalför- akutavdelning i mentalvårdsbyråns nuvarande
10040: bund finns det uppenbarligen nog tillräckligt utrymmen. På längre sikt borde dock mental-
10041: med vårdplatser totalt sett också med Östra vårdsbyråns verksamhet knytas till Borgå krets-
10042: Nyland inräknat, men bland annat akutvården, sjukhus, så att byrån samtidigt kunde ge de
10043: den psykogeriatriska vården samt barn- och psykiatriska konsultationstjänster man också
10044: ungdomspsykiatrin är regionalt taget otillräck- vid de allmänna sjukhusen numera behöver.
10045: liga. Vidare erbjuder förvaltningen av de psy- lnte heller barn- och ungdomspsykiatrin är
10046: kiatriska tjänsterna regionalt problem. De två- väl utvecklad i Östra Nyland. Åtminstone en
10047: språkiga kommunerna i Östra Nyland hör tili tjänst för barnpsykiatri borde grundas antingen
10048: ett kommunalförbund, medan de finskspråkiga vid Vårberga sjukhus eller Borgå kretssjukhus.
10049: hör till ett annat. I Östra Nyland innebär förvaltningen inom
10050: En sluten avdelning för akut psykiatri är den psykiatriska sju:kvården ett problem. Sär-
10051: det mest brådskande reformkravet för Vår- skilt samarbetet med Borgå kretssjukhus är
10052: berga sjukhus, som ansvarar för mentalvården besvärligt, eftersom Vårberga sjukhus hör till
10053: i Östra Nyland. I dag måste akutpatienterna ett annat kommunalförbund. Sibbo, Borgå
10054: transporteras tili Ekenäs, vilket in te kan undgå landskommun, Borgå stad, Pernå, Lappträsk,
10055: att leda till besvärligheter. En akutavdelning Liljendal och Lovisa hör både tili Borgå krets-
10056: för Vårberga sjukhus finns medtagen i HUCS's sjukhus kommunalförbund och Södra Finlands
10057: plan för år 1985, men dess förverkligande bor- Mentalvårdsdistrikts kommunalförbund. Borg-
10058: de absolut påskyndas. näs, Askola, Pukkila och Mörskom hör till det
10059: I Östra Nyland saknas helt särskilda psyko- förra men inte tili det senare. Strömfors hör
10060: geriatriska vårdplatser, dvs. sådana vårdplatser till det senare men inte tili det förra.
10061: som skulle erbjuda åldringar med till åldern Det är viktigt att alla patienter får vård på
10062: anslutna psykiska problem vård. De här sitt modersmål. Å andra sidan är det av stor
10063: åldringarna upptar nu vårdplatser som exem- betydelse att patienterna får sakkunnig vård
10064: pelvis i Borgå kretssjukhus borde användas för så nära sina hemtrakter som möjligt. Av de här
10065: inremedicinska patienter. Också på kommunal- orsakerna borde vårdalternativen göras så smi-
10066: hemmen finns många patienter med behov av diga som möjligt.
10067: psykogeriatrisk vård. Vårberga sjukhus boroe Det kan ses som naturligt att den psy-
10068: få en egen avdelning specialiserad på psyko- kiatriska vården också i framtiden i någon
10069: geriatrisk vård av åldringar. form är knuten till det kommunalförbund som
10070: Vårdprestationen hos personalen i Vårberga har Ekåsens sjukhus i Ekenäs som central-
10071: sjukhus är i dag god, vilket innebär att all sinnesjukhus så att också de svenskspråkiga
10072: utbyggnad också kräver en utökning av per- patienterna tryggas vård på alla plan på sitt
10073: sonalen. Redan i dagens läge vore en personal- modersmål. Vid sidan av detta borde man
10074: utökning av nöden för den skull att den kunde sträva till att också de enspråkigt finska kom-
10075: öka vårdmöjligheterna redan inom ramen för muner som hör till Borgå kretssjukhus kom-
10076: nuvarande utrymmen. munalförbund kan inlemmas i utbyggnaden av
10077: Mentalvårdsbyrån, som för närvarande ver- den psykiatriska vården i Östra Nyland. Allt-
10078: kar i anslutning till Vårberga s.jukhus, planerar somallt kräver utveoklandet av förvaltningen
10079: Hemställningsmotion nr 217 241
10080:
10081: inom det .här området noggranna överväganden att regeringen utan dröjsmål måtte
10082: under de närmaste åren. vidta effektiva åtgärder för att förbättra
10083: Med hänvisning tili det ovan anförda före- de psykiatriska tjänsterna i östra Ny-
10084: slår undertecknade att riksdagen ville besluta land.
10085: hemställa
10086: Helsingfors den 15 februari 1982
10087:
10088: Kaj Bärlund Matti Hakala
10089:
10090:
10091:
10092:
10093: 31 088200189C
10094: 242 1982 vp.
10095:
10096: Toivomusaloite n:o 217 Suomennos
10097:
10098:
10099:
10100:
10101: Bärlund ym.: Psykiatrisen hoidon virkojen lisäämisestä Itä-
10102: Uudellamaalla
10103:
10104:
10105: Eduskunnalle
10106:
10107: Itä-Uudenmaan mielenterveydenhoitoa on Kevätkummun sairaalan yhteydessä tällä het-
10108: luonnehdittu heikosti kehittyneeksi. Etelä-Suo- kellä toimiva mielenterveystoimisto suunnitte-
10109: men mielisairaanhuoltopiirin kuntainliiton puit- lee muuttoa omiin toimitiloihin. Muutto tekisi
10110: teissa on ilmeisesti kylläkin riittävästi hoito- mahdolliseksi perustaa äkillistä hoitoa tarvitse-
10111: paikkoja tarkasteltaessa kokonaisuutta Itä- vien psykiatrinen osasto mielenterveystoimiston
10112: Uudenmaa mukaan lukien, mutta mm. äkillis- nykyisiin tiloihin. Pitkällä tähtäyksellä tulisi
10113: ten tapausten hoito, psykogeriatrinen hoito se- mielenterveystoimiston toiminta kuitenkin kyt-
10114: kä lapsi- ja nuorisopsykiatria ovat alueellisesti keä Porvoon aluesairaalaan, jotta toimisto voisi
10115: katsoen riittämättömät. Lisäksi aiheuttaa psy- samanaikaisesti antaa niitä psykiatrisia neuvon-
10116: kiatristen palvelujen hallinto alueellisia pulmia. tapalveluja, joita myös yleiset sairaalat nykyi-
10117: Itä-Uudenmaan kaksikieliset kunnat kuuluvat sin tarvitsevat.
10118: samaan kuntainliittoon suomenkielisten kuu- Myöskään lapsi- ja nuorisopsykiatriaa ei ole
10119: luessa eri kuntainliittoon. Itä-Uudellamaalla hyvin kehitetty. Ainakin yksi
10120: Itä-Uudenmaan mielenterveydenhoidosta vas- lapsipsykiatrian virka tulisi perustaa joko Ke-
10121: taavan Kevätkummun sairaalan kiireisin uudis- vätkummun saairaalaan tai Porvoon aluesairaa-
10122: tusvaatimus käsittää äkillisiä psykiatrisia ta- laan.
10123: pauksia varten tarkoitetun suljetun osaston. Hallinto on Itä-Uudenmaan psykiatrisen sai-
10124: Tällä hetkellä täytyy pikaista hoitoa tarvitsevat raanhoidon pulma. Erityisesti on yhteistyö Por-
10125: potilaat kuljettaa Tammisaareen, mikä aiheut- voon aluesairaalan kanssa vaivalloista, koska
10126: taa hankaluuksia. HYKS:n vuoden 1985 ohjel- Kevätkummun sairaala kuuluu toiseen kuntain-
10127: maan on otettu Kevätkummun sairaalan äkilli- liittoon. Sipoo, Porvoon maalaiskunta, Porvoon
10128: siä tapauksia varten tarkoitettu osasto, mutta kaupunlci, Pernaja, Lapinjärvi, Liljendal ja
10129: sen aikaansaamista tulisi ehdottomasti kiirehtiä. Loviisa kuuluvat sekä Porvoon aluesakaalan
10130: Itä-Uudeltamaalta puuttuu erityiset psyko- kuntainliittoon että Etelä-Suomen mielisairaan-
10131: geriatriset hoitopaikat, ts. sellaiset hoitopaikat, huoltopiirin kuntainliittoon. Pornainen, Askola,
10132: jotka tarjoaisivat vanhuksille heidän ikäänsä Pukkila ja Myrskylä kuuluvat edelliseen, mut-
10133: liittyvien psyykkisten pulmien hoitoa. Nämä ta eivät jälkimmäiseen. Ruotsinpyhtää kuuluu
10134: vanhukset vievät nyt esimerkiksi Porvoon piiri- jälkimmäiseen, mutta ei edelliseen.
10135: sairaalassa sellaisia paikkoja, jotka tulisi varata On tärkeätä, että kaikki potilaat saavat hoi-
10136: sisätautipotilaita varten. Kunnalliskodeissa on toa omalla äidinkielellään. Toisaalta on tärkeä-
10137: myös monta psykogeriatrista hoitoa tarvitse- tä, että potilaat saavat asiantuntevaa hoitoa
10138: vaa potilasta. Kevätkummun sairaalan tulisi niin lähellä kotipaikkaansa kuin mahdollista.
10139: saada oma vanhusten hoitoon erikoistunut psy- Näistä syistä tulisi hoitovaihtoehtojen olla niin
10140: kogeriatrinen osasto. joustavia kuin suinkin mahdollista.
10141: Kevätkummun sairaalan henkilökunnan suo- On pidettävä luonnollisena sitä, että psy-
10142: rituskyky on tällä hetkellä hyvä, mikä merkit- kiatrinen hoito myös tulevaisuudessa on jossa-
10143: see sitä, että mikä tahansa laajentaminen edel- kin muodossa sidoksissa siihen kuntainliittoon,
10144: lyttää henkilökunnan lisäämistä. Jo nykyisissä jonka keskusmielisairaalana on Tammisaaressa
10145: oloi,ssa olisi henkilökunnan lisääminen tarpeel- sijaitseva Tammiharjun sairaala, jotta myös
10146: lista siitä syystä, että se lisäisi hoitomahdolli- ruotsinkielisille potilaille turvattaisiin kaikilla
10147: suuksia jo käytettävissä olevien tilojen puit- tasoilla tapahtuva hoito heidän omalla äidin-
10148: teissa. kielellään. Tämän ohella tulisi pyrkiä siihen,
10149: Toivomusaloite n:o 217 243
10150:
10151: että myös yksikielisesti suomenkieliset kunnat, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10152: jotka kuuluvat Porvoon aluesairaalan kuntain- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10153: liittoon, voitaisiin liittää Itä-Uudenmaan psy- muksen,
10154: kiatrisen hoidon laajennussuunnitelmaan. Joka että hallitus ryhtyisi viipymättä te-
10155: tapauksessa tämän alan hallinnon kehittäminen hokkaisiin toimenpiteisiin psykiatrisen
10156: vaatii tarkkaa harkitsemista lähivuosien aikana. hoidon virkojen lisäämiseksi Itä-Uudella-
10157: maalla.:
10158: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
10159:
10160: Kaj Bärlund Matti Hakala
10161: 244 1982 vp.
10162:
10163: Toivomusaloite n:o 218
10164:
10165:
10166:
10167:
10168: Bärlund ym.: Psykiatristen palvelujen tarjonnan parantamisesta
10169: itäisellä Uudellamaalla
10170:
10171:
10172: Eduskunnalle
10173:
10174: Itä-Uudenmaan mielenterveydenhoitoa voi- muuttoa omiin tiloihin. Muutto mahdollistaisi
10175: daan luonnehtia heikosti kehittyneeksi. Etelä- psykiatrisen akuuttiosaston rakentamisen mie-
10176: Suomen mielisairaanhuoltopiirin kuntainliiton lenterveystoimiston nykyisiin tiloihin. Pidem-
10177: alueella on ilmeisesti riittävästi hoitopaikkoja mällä tähtäyksellä mielenterveystoimisto tulisi
10178: myös itäisen Uudenmaan tarpeet mukaan lu- kuitenkin yhdistää Porvoon aluesairaalan toi-
10179: kien, mutta mm. akuuttihoitoa, psykogeriatrista mintaan niin, että toimisto voisi samalla tar-
10180: hoitoa sekä lasten ja nuorten psykiatriaa var- jota niitä psykiatrisia asiantuntijapalveluita, joi-
10181: ten on alueellisesti riittämättömät voimavarat. ta nykyään tarvitaan myös y1eissairaaloissa.
10182: Myös psykiatristen palveluiden hallinto johtaa Myös lasten ja nuorten psykiatria kaipaa ko-
10183: alueellisesti ongelmallisiin tilanteisiin. Itäisen hennusta itäisellä Uudellamaalla. Ainakin yksi
10184: Uudenmaan kaksikieliset kunnat kuuluvat toi- lasten psykiatrian virka tulisi perustaa joko Ke-
10185: seen kuntainliittoon ja suomenkieliset toiseen. vätkummun sairaalan tai Porvoon aluesairaalan
10186: Kevätkummun sairaalaan, joka vastaa Itä- yhteyteen.
10187: Uudenmaan mielenterveydenhoidosta, olisi kaik- Itä-Uudellamaalla psykiatrisen sairaanhoidon
10188: kein kiireellisimmin saatava akuuttipsykiatrian hallinto on ongelmallinen. Etenkin yhteistyö
10189: suljettu osasto. Tällä hetkellä akuottipotilaat Porvoon aluesairaalan kanssa on hankalaa, kos-
10190: on kuljetettava Tammisaareen, mikä ei voi olla ka Kevätkummun sairaala kuuluu toiseen kun-
10191: aiheuttamatta vaikeuksia. Akuottiosaston ra- tainliittoon. Sipoo, Porvoon maalaiskunta, Por-
10192: kentaminen Kevätkummun sairaalan yhteyteen voon kaupunki, Pernaja, Lapinjärvi, Uljendal
10193: sisältyy HYKS:n suunnitelmiin vuodelle 1985, ja Loviisa kuuluvat sekä Porvoon aluesairaalan
10194: mutta hankkeen toteuttamista tulisi välttämättä kuntainliittoon että Etelä-Suomen mielisairaan-
10195: aientaa. huoltopiirin kuntainliittoon. Pornainen, Askola,
10196: Itä-Uudeltamaalta puuttuu kokonaan psyko- Pukkila ja Myrskylä kuuluvat edelliseen, mutta
10197: geriatrisia hoitopaikkoja eli sellaisia hoitopaik- eivät jälkimmäiseen. Ruotsinpyhtää kuuluu jäl-
10198: koja, jotka voisivat tarjota vanhuksille hoitoa kimmäiseen, mutta ei edelliseen.
10199: iäti mukanaan tuomiin psyykkisiin ongelmiin. On tärkeätä, että kaikki potilaat saavat hoi-
10200: Nämä vanhukset täyttävät tällä hetkellä esimer- toa äidinkielellään. Toisaalta silläkin on suuri
10201: kiksi Porvoon aluesairaalassa hoitopaikkoja, joi- merkitys, että potilaat saavat asiantuntevaa hoi-
10202: ta tulisi käyttää sisätautipotilaiden hoitoon. toa niin lähellä kotipaikkakuntaansa kuin mah-
10203: Myös kunnalliskodeiss,a on runsaasti psyko- dollista. Näistä syistä johtuen hoitovaihtoehdot
10204: geriatrista hoitoa tarvitsevia potilaita. Kevät- olisi tehtävä mahdollisimman joustaviksi.
10205: kummun sairaalaan pitäisi saada erityinen van- Luonnollisena voidaan pitää, että psykiatri-
10206: husten psykogeriatriseen hoitoon erikoistunut nen hoito tulevaisuudessakin on muodossa tai
10207: osasto. toisessa kytketty kuntainliittoon, jonka keskuk-
10208: Kevätkummun sairaalan hoitoteho on hyvä, sena toimii Tammiharjun keskusmielisairaala
10209: mikä merkitsee, että kaikki laajennukset edel- Tammisaaressa, jotta myös ruotsinkielisille poti-
10210: lyttävät lisää henkilökuntaa. Jo nyt henkilökun- laille voidaan kaikilla tasoilla tarjota hoitoa hei-
10211: nan lisääminen olisi perusteltua, koska tällä dän äidinkielellään. Tämän ohella tulisi pyrkiä
10212: tavoin voitaisiin nykyisinkin huonetilavoimava- siihen, että Porvoon aluesairaalan kuntainliit-
10213: roin kasvattaa hoitomahdollisuuksia. toon kuuluvat suomenkieliset kunnat voidaan
10214: Mielenterveystoimisto, joka toimii Kevät- liittää mukaan psykiatrisen hoidon parantami-
10215: kummun sairaalan yhteydessä, suunnittelee seen itäisellä Uudellamaalla. Kaiken kaikkiaan
10216: Toivomusaloite n:o 218 245
10217:
10218: hallinnon kehittäminen tällä alueella kaipaa että hallitus ryhtyisi viipymättä te-
10219: lähivuosina tarkrkaa pohdintaa. hokkaisiin toimiin psykiatristen palve-
10220: Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun- lujen parantamiseksi itäisellä Uudella-
10221: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- maalla.
10222: muksen,
10223: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
10224:
10225: Kaj Bärlund Matti Hakala
10226: 246 1982. vp.
10227:
10228: Toivomusaloite n:o 219
10229:
10230:
10231:
10232:
10233: Fred ym.: Määrärahasta raittiustyöhön sekä alkoholijuomien hait-
10234: tojen ehkäisemiseen annettavaan valtionapuun
10235:
10236:
10237: Eduskunnalle
10238:
10239: Alkoholilain (459/68) 98 §:n 1 momentin jestöjen toiminnan sekä muun alkoholihaittojen
10240: 2 kohdan mukaan on valtion tulo- ja menoar- ehkäisyyn tähtäävän kansalaistoiminnan tehos-
10241: vioon vuosittain otettava määräraha käytettä- tamiseen mm. palauttamaila määrärahat aikai-
10242: väksi avustuksina raittiustyöhön ja alkoholijuo- semmalle tasolle ja niitä lisäämällä.
10243: mista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar- Raittiusjärjestöillä on tärkeä tehtävä pitkä-
10244: koittavaan toimintaan. Vuosina 1975-1978 oli jänteisessä asenteisiin ja käyttäytymiseen vai-
10245: tulo- ja menoarviossa ollut määräraha, joka vas- kuttamisessa. Tämän tehtävänsä se voi menes-
10246: tasi 1 markkaa 25 penniä asukasta kohti. Tänä tyksellisesti täyttää vain, jos sen käytettävänä
10247: vuonna määräraha vastaa 1 markkaa 75 penniä. on riittävät taloudelliset voimavarat.
10248: Uutta alkoholilainsäädäntöä valmistellut vuo- Käsityksemme mukaan olisi vuoden 19R3
10249: den 1958 alkoholikomitea totesi, että raittius- tulo- ja menoarvioon merkittävä raittiusmäärä-
10250: ja alkoholialan vapaan kansalaistoiminnan ulot- raha 2 markan 50 pennin suuruisena asukasta
10251: tamiseen yhä laajempia väestöpiirejä käsittä- kohti.
10252: väksi ja tämän työn laadullisen tason kohotta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10253: miseen jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan olo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10254: suhteita mahdollisimman hyvin vastaavaksi tar-
10255: vitaan huomattavasti enemmän myös valtion että hallitus ottaisi valtion vuoden
10256: rahallista tukea kuin tähän saakka. 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
10257: Kesällä 1978 mietintönsä jättänyt alkoholi- mentille 33.51 ..50 12 017 000 markkaa
10258: komitea esitti, että olisi lisättävä tiedotus-, kas- raittiustyöhön sekä alkoholijuomista
10259: vatus- ja järjestötoiminnan voimavaroja, jolloin aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen an-
10260: tulisi pyrkiä raittiuslautakuntien ja raittiusjär- nettavaa valtionapua varten.
10261: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10262:
10263: Jorma Fred Boris Renlund Anssi Joutsenlahti
10264: Aimc Ajo Sakari Knuuttila Matti Järvenpää
10265: 1982 vp. 247
10266:
10267: Toivomusaloite n:o 220
10268:
10269:
10270:
10271:
10272: Halonen ym.: Lapsivesitutkimusten suorittamisen tehostamisesta
10273:
10274:
10275: Eduskunnalle
10276:
10277: Ns. mongoloidilasten syntymiseen johtavat Lapsivesitutkimuksiin tarvittavat määrärahat
10278: tekijät tunnetaan melko tarkoin ja kromosomi- eivät kuitenkaan liene yhdessä vuodessa koro-
10279: muutos voidaan havaita jo raskauden alkuvai- tettavissa riittäviksi. Sen vuoksi tulisi tehdä
10280: heessa. Vaikka yleisesti on tiedossa, että mon- viisivuotissuunnitelma, jonka puitteissa voitai-
10281: goloidilapsia syntyy nimenomaan iäkkäämmillä siin taata kaikkien vähintään 35 vuotta täyttä-
10282: naisilla, ei kaikkia riskiryhmiä suinkaan vielä neiden synnyttäjien lapsivesitutkimus sekä sitä
10283: tutkita. Käytössä oleva 39 vuoden raja ei ole nuoremmillekin, aina milloin siihen on tarvetta.
10284: riittävä. Ruotsissa tutkitaan vastaavasti jo kaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10285: ki 35 vuotta täyttäneet odottavat äidit. Tähän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10286: tulisi päästä myös Suomessa. Jos verrataan lapsi- muksen,
10287: vesitutkimuksen saamia määrärahoja esimer-
10288: kiksi naisten joukkotutkimuksiin eräiden syöpä- että hallitus laatisi viisivuotissuunni-
10289: lajien löytämiseksi, voidaan todeta, vaikka näis- telman sen takaamiseksi, että kaikille
10290: säkin on toki tärkeästä asiasta kyse, että lapsi- 35 vuotta täyttäneille synnyttäjille voi-
10291: vesitutkimuksissa edellä kerrotoissa tapauksissa taisiin suorittaa lapsivesitutkimus sekä
10292: olisivat sekä kustannukset pienempiä että niillä sitä nuoremmillekin aina milloin siihen
10293: saavutettavissa olevat tulokset suurempia. on tarvetta.
10294: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1982
10295:
10296: Tarja Halonen Eva-Maija Pukkio Liisa Jaakonsaari
10297: Peter Muurman Terhi Nieminen-Mäkynen Kaisa Raatikainen
10298: 248 1982 vp.
10299:
10300: Toivomusaloite n:o 221
10301:
10302:
10303:
10304:
10305: Helminen ym.: Aikuisten ja vanhusten terveysneuvonnan saat-
10306: tamisesta jatkuvaksi, koko väestön kattavaksi toiminnaksi
10307:
10308:
10309: Eduskunnalle
10310:
10311: Terveydenhuollon tärkein ongelma on myös väestön kattavaksi ja jatkuvaksi toiminnaksi.
10312: 1980-luvulla suomalaisten huolestuttavan suuri Useissa terveyskeskuksissa tehdäänkin tiettyihin
10313: sairastuvuus ja kuolleisuus jo keski-iässä. Eri aikuisikäluokkiin kohdistuvia terveystarkastuk-
10314: maista saatujen kokemusten mukaan tehokkaal- sia. Joissakin kunnissa on kokeiltu satunnaisesti
10315: la perusterveydenhuollolla voidaan olennaisesti vanhusten neuvoloita. Työterveydenhuollon laa-
10316: parantaa myös ikääntyvän väestön terveyden- jentuessa ovat sen piiriin kuuluvat työntekijät
10317: tilaa ja vähintäänkin hidastaa sairauksien ai- saaneet osallistua suunnitelmallisempaan ter-
10318: heuttamaa toimintakyvyn heikkenemistä. veysneuvontaan. Terveyskeskuksissa ja sairaa-
10319: Suomessa on äitiys- ja lastenneuvolatyössä loiden poliklinikoilla on monenlaisia erityisneu"
10320: saatu erittäin hyviä kokemuksia jatkuvasta ja voloita tietyille potilasryhmille, kuten veren-
10321: koko väestön kattavasta terveysneuvonnasta. painepotilaiden ja sokeritautipotilaiden neuvo-
10322: Nämä neuvolat toimivat aluevastuun periaat- laita.
10323: teella hyvin kohteena olevat perheet ja muun Toistaiseksi aikuisten ja vanhusten terveys-
10324: väestön tuntien. Toiminta perustuu suunnitel- neuvontaa on toteutettu paikallisen kiinnostuk-
10325: malliseen ohjelmaan, jonka puitteissa tervey- sen mukaan ilman selkeitä tieteellisesti perustel-
10326: denhoitajat ja lääkärit tekevät määräajoin ter- tuja ohjelmallisia tavoitteita. Valtakunnallisten
10327: veystarkastuksia ja laativat niiden perusteel1a ohjeiden puuttuessa neuvontapalvelut ovat sir-
10328: tarvittaessa henkilökohtaisen terveydenhoito- paloituneet useisiin eri palvelujärjestelmiin ja
10329: ohjelman. Jos neuvola ei itse voi huolehtia jat- kohdistuvat vain tiettyihin väestöryhmiin. Mi-
10330: kohoidosta, on kuitenkin otettu vastuu asiak- käli terveysneuvontaa edelleen kehitetään tällä
10331: kaan ohjaamisesta oikeaan jatkohoitopaikkaan. tavoin, tuloksena on suunnitelmallisen ja koko
10332: Neuvolatyö on terveydenhoitajan ensisijaiseen väestön kattavan terveysneuvonnan sijasta usei-
10333: työpanokseen perustuvaa ryhmätyötä, johon tar- ta päällekkäisiä palveluja, jotka eivät kata koko
10334: vittaessa osallistuvat eri alojen asiantuntijat. aikuis- ja vanhusväestöä eivätkä varmista äitiys-
10335: Erityisenä tavoitteena on ollut koko kohde- ja lastenneuvolan kaltaista jatkuvaa terveysneu-
10336: väestön saaminen neuvolan asiakkaiksi ja toi- vontaa.
10337: minnan järjestäminen niin, että tarvittaes·s·a Uusimmat kansanterveystyön tilastot osoitta-
10338: neuvolaan on helppo tulla määräaikaistarkastus- vat, että työikäisille tehdään edelleen huomat-
10339: ten väliaikanakin. Neuvolan palvelut ovat tavasti vähemmän terveystarkastuksia kuin lap-
10340: olleet asiakkaille maksuttornia ja niiden järjes- sille ja nuorille ja että tarkastusten määrät vä-
10341: tämisestä on huolehtinut kunnallinen kansan- henevät vielä tästäkin eläkeikäisten keskuudes-
10342: terveystyö. On syytä korostaa, että paljolti tä- sa. Vuonna 1980 tehtiin 7-14-vuotiaille 1,95
10343: män perusterveydenhuollon ansiosta Suomen terveystarkastusta sataa henkilöä kohti •vastaa-
10344: imeväiskuolleisuusluvut ovat kolmen vuosikym- van luvun ollessa työikäisille 0,63 ja vanhuk-
10345: menen aikana laskeneet lähes pienimmiksi sille 0,23-0,14 ikäryhmästä riippuen. Vaikka
10346: maailmassa. työterveydenhuollon tarkastukset otettaisiin
10347: Kun 1970-luvun alussa uudistettiin kansan- huomioon, näyttää terveysneuvonta vähenevän
10348: terveystyötä, tärkeänä tavoitteena oli neuvola- erity~sesti niissä ikäryhmissä, joissa sairaudet ja
10349: työssä omaksuttujen periaatteiden toteuttami- oireet lisääntyvät vanhenemisen myötä.
10350: nen myös aikuisten ja vanhusten terveyden- Edessä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon
10351: huollossa. Suunnitelmissa on toistuvasti esitet- palveluiden yhdistäminen osaltaan kiirehtii pe-
10352: ty, että terveysneuvonta laajennetaan koko rusterveydenhuollon suunnitelmallistamista ai-
10353: Toivomusaloite n:o 221 249
10354:
10355: kuisten ja vanhusten terveysneuvonnaksi. Huo- pienviljelijät sairastuvat· keskimääräistä nuorem~
10356: mattava osa kotisairaanhoidosta sisältää jo ter- pina ja heidän keskuudessaan ennenaikainen
10357: veysneuvontaa. Useissa yhteyksissä on koros- kuolleisuus on ·suurinta, terveysneuvontaa tulisi
10358: tettu nykyistä tehokkaampaa eläkkeelle vaJmen- erityisesti tehostaa kunnissa, joissa näiden
10359: tamista, mikä voisi osaksi toteutua 50-60- väestöryhmien lukumäärä on suurin.
10360: vuotiaiden terveysneuvonnassa. . Aikuisten ja vanhusten terveysneuvonnan te-
10361: Terveysneuvönnan tehostamista vaatii erityi- hostamiseksi on viipymättä tehtävä valtakun-
10362: sesti suurten ikäluokkien tuleminen ikään, jol- nallinen· tavoite- ja toimintaohjelma, jossa osoi-
10363: loin on tärkeää ajoissa havaita alkavat sairau- tetaan työn sisällölliset suuntaviivat ja esite-
10364: det ja vielä kaikin keinoin estää niiden puhkea- tään konkreettiset toimenpiteet neuvonnan ulot-
10365: minen. Lisääntyvän vanhusväestön toimintaky- .tamiseksi maan aikuis- ja vanhuusväestön kat-
10366: vyn ja itsenäisen selviytymisen tukemiseksi olisi tavaksi toiminnaksi vuosikymmenen loppuun
10367: heidät saatava suunnitelmallisen ja kattavan menne~sä. Jo nykyisin voimassa olevien .säädös-
10368: terveysneuvonnan piiriin. ten puitteissa voidaan aikuisten ja vanhusten
10369: . Aikuisten ja vanhusten terveysneuvolan ta- terveysneuvontaa tehostaa, kun terveysviran-
10370: voitteena voisi olla noin joka viides vuosi teh- omaiset laativat tarvittavat ohjeet ja kansan-
10371: tävä määräai!kaistarkastus ( 20, 25, ... 50, 55 terveystyölle osoitetaan tarpeelliset voimavarat.
10372: ja ('?0) kuudenkymmenen vuoden ikään saakka, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10373: jonka jälkeen tarkastukset voitaisiin tehdä kol- nioittavasti eduskunnan hyväk!syttäväksi toivo-
10374: men vuoden välein ja 75. ikävuodesta alkaen muksen,
10375: joka . vuosi. Neuvolatoiminta voitaisiin kohdis- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
10376: taa aluksi suunnitelmallisesti 50-60-vuotiaisiin menpiteisiin kansanterveystyön tehosta-
10377: ja laajentaa toimintaa asteittain vanhempiin ja miseksi siten, että 1980-luvun loppuun
10378: nuorempiin ikäryhmiin siten; että sen piirissä mennessä aikuisten ja vanhusten ter-
10379: ol~si 1980-luvun loppuun mennessä koko väes- veysneuvonta kattaa jatkuvana toimin-
10380: tö. Koska työväestö, alemmat toimihenkilöt ja tana koko väestön.
10381: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10382:
10383: Olli Helminen Paula Eenilä Eino Grönholm
10384: Matti Luttinen Tarja Halonen Juhani Raudasoja.
10385: Reino Breilin Jouko Tuovinen Helge Siren
10386: Aimo Ajo Liisa Jaakonsaari Lea Savolainen
10387: Pentti Lahti-Nuuttila Seija Karkinen Mikko Rönnholm
10388: Kaarina Suonio Matti Puhakka Pertti Hietala
10389: Pirkko Valtonen Sakari Knuuttila Tellervo Koivisto
10390: Kaj Bärlund Mikko Elo Aulis Juvela
10391: Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen Pekka Jokinen
10392: Pekka Starast Juhani Surakka Aila Jokinen
10393: Seppo Tikka Saara-Maria Paakkinen Helvi Hyrynkangas
10394: Hannu Tapiola Jouko Skinnari Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10395: Kaisa Raatikainen Peter Muurman Vappu Säilynoja
10396: Boris Renlund Niilo Hämäläinen Kalevi Mattila
10397:
10398:
10399:
10400:
10401: ,32 08&2Q0189C
10402: 250 1982 Vp.
10403:
10404: Toivomusaloite n:o 222
10405:
10406:
10407:
10408:
10409: Hirvelä ym.: Säännöllisten rintasyövän seulontatutkimusten jär-
10410: jestämisestä
10411:
10412:
10413: Eduskunnalle
10414:
10415: Uusia rintasyöpätapauksia tavataan entistä Vaikka kysymyksessä on näinkin huolestut-
10416: enemmän. Varsinkin nuorilla ikäluokilla rin- tava asia, ei tutkimuksia voida käynnistää tar·
10417: tasyövän Lisääntyminen on huolestuttava il- peeksi. Tutkimukset ovat kalliita eikä lää-
10418: miö. Suomessa löydetään vuosittain lähes 1 500 kärikuntaakaan ole riittävästi. Rintasyövän tut·
10419: rintasyöpätapausta, lähes 600 naista kuolee kimuslaitteita on vain suurimmissa sairaaloissa.
10420: Suomessa vuosittain rintasyöpään. Heistä 40 Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus·
10421: on nuoria. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10422: Rintasyöpä voidaan hoitaa täysin, jos se
10423: todetaan tarpeeksi ajoissa. Leikkaushoidolla, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
10424: sädehoidolla ja syövän jälkihoidolla on saatu jotta maahamme hankittaisiin riittävä
10425: aikaan hyviä tuloksia. Siksi rintasyövän var- maara rintasyövän tutkimuslaitteita,
10426: haistoteamista olisi tehostettava kaikin mah- niin että säännöllisiä rintasyövän seu-
10427: dollisin keinoin. lontatutkimuksia voitaisiin iär;estää kai-
10428: kille 40 vuotta täyttäneille naisille.
10429: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
10430:
10431: Inger Hirvelä Anna-Liisa Jokinen Helvi Niskanen
10432: Heli Astala Vappu Säilynoja Kati Peltola
10433: Ulla-Leena Alppi
10434: 1982 vp; 251
10435:
10436: Toivomusaloite n:o 223
10437:
10438:
10439:
10440:
10441: Hyrynkangas ym.: Lääkeinformaatiolautakunnan perustamisesta
10442:
10443:
10444: Eduskunnalle
10445:
10446: Lukuisat kansainväliset ja kansalliset tutki- pitää riittävänä ja erityisesti tulisi lisätä tuot-
10447: mukset osoittavat, että tehostamalla lääkkeiden tajasta riippumatonta informaatiota niin lääkä-
10448: oikeaan ja turvalliseen käyttöön tähtäävää va- rikunnalle ja muulle terveydenhuoltohenkilös-
10449: listus- ja neuvontatyötä voidaan vaikuttaa väes- tölle kuin koko väestöllekin.
10450: tön lääkekäyttöön ja näin saavuttaa kansanta- Mahdollisimman hyvän ja turvallisen hoitotu-
10451: loudellisia säästöjä. loksen edellytyksenä on, että terveydenhuolto-
10452: Suomessa käytettiin vuonna 1978 lääkkeisiin henkilöstöllä on riittävästi viimeisintä tietoa
10453: noin 1,2 miljardia markkaa, josta yhteiskunta lääkevalmisteiden kaikista ominaisuuksista.
10454: maksoi avohuollossa yli 500 miljoonaa mark- Tuottajasta riippumattoman informaation ke-
10455: kaa. Lisäksi sairaanhoitolaitosten lääkemenot hittämiseen ja nykyisen lääketehtaiden tuotta-
10456: olivat runsaasti yli 100 miljoonaa markkaa. man informaation valvomiseen tarvitaan ny-
10457: Esimerkkinä lääkkeiden aiheuttamien haitta- kyistä merkittävästi enemmän voimavaroja. Syy-
10458: vaikutusten taloudellisista menetyksistä on eh- nä tämänhetkiseen tilanteeseen on, että viran-
10459: dotuksessa lääkevahinkolaiksi mainittu, että omaisilla ei ole ollut henkilökuntaa tähän toi-
10460: noin 4,5% sairaalahoidon kokonaiskustannuk- mintaan. Esimerkiksi Norjassa toiminnasta vas-
10461: sista kohdistuu lääkehoidon toksisten seurauk- taa kahdeksan asiantuntijan muodostama lauta-
10462: sien hoitamiseen sairaalassa. kunta, joka toimii lääkintöhallituksen yhtey-
10463: Arvioiden mukaan lääkkeiden oikean käy- dessä.
10464: tön neuvonnalla voidaan saavuttaa miljoonien Edellä esitetyn asiantilan korjaamiseksi Suo-
10465: markkojen säästöjä terveydenhuollon kokonais- messa olisi käynnistettävä pikaisesti suunnitel-
10466: menoista. mallinen lääkkeiden oikeaan ja turvalliseen
10467: Riittämättömään lääkeinformaatioon kiinnit- käyttöön tähtäävä valistus- ja neuvontatoimin-
10468: tivät huomiota muun muassa valtiontilintar- ta, jonka toteuttamisesta vastaisivat viranomai-
10469: kastajat jo vuonna 1974. Tarkastuskertomuk- set. Eduskunnan olisi syytä omalta osaltaan pyr-
10470: sessaan tilintarkastajat esittävät, "että lääke- kiä edistämaän hallituksen jo omaksumaa kan-
10471: turvallisuutta olisi pyrittävä parantamaan opas- taa, jotta potilasturvallisuutta voidaan edelleen
10472: tamaila potilaita nykyistä tehokkaammin lääk- kehittää.
10473: keiden oikeaan käsittelyyn ja käyttöön". Toiminnan käynnistämiseksi tulisi perustaa
10474: Hallitus on vastauksessaan vuonna 1977 pää- lääkeinformaatiolautakunta, jonka tehtävänä
10475: osin yhtynyt tilintarkastajien käsityksiin. olisi laatia suunnitelmia, ohjeita ja valistusma-
10476: Lääkeinformaation tuottamisesta huolehtivat teriaalia lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta
10477: tällä hetkellä pääasiassa lääketehtaat lääkintö- käytöstä.
10478: hallituksen valvoessa tiedottamisen asiallisuut- Lääkeinformaatiolautakuntaan kutsuttaisiin
10479: ta. Tuottaiasta riippumatonta lääkeinformaatio- jäseniksi 8-10 farmasian ja lääketieteen asian-
10480: ta on julkaistu mm. lääkintöhallituksen Kap- tuntijaa ja sillä olisi päätoiminen sihteeri {pro-
10481: seli-lehden välityksellä sekä Terveyskasvatuksen viisori).
10482: keskuksen eräissä informaatiolehtisissä. Toiminnallisesti olisi tarkoituksenmukaista
10483: Edellä esitettyä informaatioaineistoa ei voida sijoittaa lääkeinformaatiolautakunta lääkintöhal-
10484: 252 Toivomusaloite' n:o 223
10485:
10486:
10487: lituksen apteekkitoimiston yhteyteen, koska että hallitus ·ryhtyisi 'toimenpiteisiin
10488: ma1mtun lautakunnan tehtävät liittyvät lähei- lääkeinformaatiolautakunnan perustami-
10489: sesti nykyisen lääkeainelautakunnan toimialaan. seksi lääkintöhallituksen yhteyteen lää-
10490: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- keinformaation ja -neuvonnan tehosta-
10491: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, miseksi.
10492: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10493:
10494: Helvi Hyryn~gas · ·-Terhi Nieminen,Mäkynen· Ulla Järvilehto
10495: Anneli Kivitie Jaakko Itäla Väinö Raudaskoski
10496: 1982 vp. ;253
10497:
10498:
10499: Toivomusaloite n:o 224
10500:
10501:
10502:
10503:
10504: Anna-Liisa Jokinen ym.: Ilmansuojelulain tarkistamisesta erityi-
10505: sesti lasten terveyden suojelemiseksi
10506:
10507:
10508: Eduskunnalle
10509:
10510: Pitkän valmistelun ja viivyttelynkin jälkeen teen tuhoisat haitat puolestaan ovat vakava uh-
10511: saatiin eduskuntaan lakiehdotus ja vuoden 1981 ka nimenomaan lasten, mutta myöskin vanhus-
10512: lopulla valmiiksi ilmansuojelulaki. Kuitenkaan ten terveydelle. Autojen pakokaasut yltävät jo
10513: ei tämä uudistus vieläkään takaa mahdollisuut- miltei kaikkialle, mutta ovat suurimmissa kau-
10514: ta puhtaaseen ilmaan, vaikka tämän oikeuden pungeissa hälyyttäviä. Lyijysaasteen tuhoisat
10515: tulisi olla itsestään selvä asia. Uusi lainsäädäntö vaikutukset ovat antaneet jo vakavia varoituk-
10516: ei siis takaa sitä periaatetta, johon tulisi pyr- sia eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuk-
10517: kiä, sillä edelleenkin ilman pilaantuminen jat- sissa. Yli 90 % ilman lyijysaasteesta on lyijy-
10518: kuu lähes ennallaan. Lain määräykset eivät bensiinin palamisjåltettä, joka vilkkaasti liiken-
10519: vielä estä saastumisen lisääntymistä, eikä moni- nöidyillä alueilla on huolestuttava. Lyijy on neu-
10520: mutkainen hallinnollinen järjestely takaa paras- rotoksiini, joka vaikuttaa keskushermoston toi-
10521: ta mahdollista tulosta käytännössä. mintaan, toteavat tutkijat. Heidän lausuntojen-
10522: Liian paljon jää edelleen aukkoja, joista kir- sa mukaan juuri lasten kehittyvät aivosolut
10523: jaimellisesti saaste ja myrkylliset päästöt leviä- ovat herkimpiä vaurioitumaan.
10524: vät kaikkien hengitettäväksi. Suomi sai vasta Kuitenkin Suomessa edelleen rakennetaan
10525: viimeisenä teollis,tuneista valtioista ilmansuoje- lastentalot, leikkipaikat ja koulut vilkkaasti lii-
10526: lulain, vaikka asiaa oli kiirehditty jo yli vuosi- kennöityjen teiden ja katujen varsille. Parhail-
10527: kymmenen ajan, ja vaikka presidentti Kekko- laan suunnitteluasteella olevissa kaavamuutos-
10528: nenkin oli painottanut asian tärkeyttä. Ruotsin ehdotuksissa noudatetaan entistä käytäntöä, jon-
10529: tasoisen ilmansuojelulain aikaansaaminen olisi ka mukaan leikkipuistot ja lastentarhat sijait-
10530: maksanut noin 2 miljardia markkaa, mutta sevat kadun varrella.
10531: säästöt tässä asiassa maksavat sairastumisina Myös uusia teitä ja valtaväyliä suunniteltaes-
10532: vielä moninkertaisesti enemmän. Jo tällä het- sa ei lainkaan oteta huomioon, että ne tulevat
10533: kellä lasten lisääntyneet astmasairaudet maas- aivan koulujen ja lastentalojen läheisyyteen.
10534: samme ovat hälyyttävä tosiasia tilanteen kor- Kuitenkin tutkittua tietoa on jo olemassa riittä-
10535: jaamiseksi. västi uudenlaisten ratkaisu}en puolesta, eli sel-
10536: Lain puuHeellistenkin määräysten valvonta laisten suunnitelmien toteuttamiseksi, että lap-
10537: jää heikoksi. Siksi parannuksiin on ryhdyttävä sia ja nuoria voitaisiin suojata lyijysaasteen tu-
10538: välittömästi niiltä kohdin, missä puutteita edel- hoisilta vaikutuksilta sijoittamalla lastentalot,
10539: leen jäi lakiin. Siksi ilman saasteiden vähentä- koulut ja lei:kkipaikat kauemmas liikenteen pii-
10540: miseksi on uudistuksia jatkettava välittömästi. ristä.
10541: Tutkittua aineistoa lainsäädännön korjaamiseksi Ilmansuojelulain uudistuksen yhteydessä oli-
10542: on jo runsaasti olemassa, niin laajasti kansain- sikin kiinnitettävä vakavaa huomiota niihin
10543: välistä kuin omassakin maassamme aikaansaa- tutkimuksiin, jotka varoittavat saasteiden vaa-
10544: tua. Tarvitaan hallituksen esitys eduskunnalle, roista, ja lain säännöksillä ohjattava rakenta-
10545: jossa esityksessä lain heikkoudet ehdotetaan mista ja suunnittelua niin, että ne vastaavat
10546: korjattaviksi. ajan vaatimuksia ja kansalaisten oikeuksia saas-
10547: Esim. yleinen ilman pilaamiSJkielto puuttuu teettomaan ilmaan.
10548: laista. Ilmaa saastuttavia laitoksia on kaikkialla Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
10549: maassa eikä pyöreillä velvoituksilla saavuteta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10550: sellaisia tuloksia, joihin olisi päästävä. Liiken-
10551: 254 Toivomusaloite n:o 224
10552:
10553:
10554: että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen- ja turvallinen kehitys voitlaan taata saas-
10555: piteisiin ilmansuo;elulain säännösten teilta vapaassa päiväkodissa, leikkipai-
10556: tarkistamiseksi niin, että lasten terveys kassa ;a koulussa.
10557: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
10558:
10559: Anna-Liisa Jokinen Aulis Juvela Helvi Niskanen
10560: Arvo Kemppainen 1.-C. Björklund Ensio Laine
10561: Inger Hirvelä Vappu Säilynoja Heli Astala
10562: Kati Peltola Unto Ruotsalainen M.-L. Salminen
10563: V. J. Rytkönen J. Vähäkangas
10564: 1982 vp. 255
10565:
10566: Toivomusaloite n:o 225
10567:
10568:
10569:
10570:
10571: P. Jokinen ym.: Leokemiaa ja muita syöpäsairauksia sairastavien
10572: lapsipotilaiden hoidon tehostamisesta
10573:
10574:
10575: Eduskunnalle
10576:
10577: Leokemiaa ja muita syöpäsairauksia sairasta- sairaalan valmistumisesta asti ollut suljettuna
10578: vien lasten hoito on vakavissa vaikeuksissa kai- lastenosasto; jossa syöpäpotilaita varten on eri-
10579: kissa yliopistollisissa keskussairaaloissamme. tyishuoneet. Käyttämättömät eristyshuoneet
10580: Asiaan erikoistuneista lääkäreistä ja hoitajista ja helpottaisivat tuntuvasti lapsisyöpäpotilaiden
10581: muusta henkilökunnasta on huutava pula ja hoitoa. Koulutettuja erikoislääkäreitä maassam-
10582: usein lääkärit hoitavat lapsipotilaita varsinaisen me on myöskin aivan liian vähän ja pulmien
10583: työnsä ulkopuolella. Usein vanhemmat joutuvat poistaminen voitaisiinkin ja se pitäisi aloittaa
10584: työaikana ja iltaisin osallistumaan hoitoon. Suo- koulutuksesta. Maahamme tarvittaisiin myöskin
10585: messa on ainoastaan neljä lastenlääkätiä, joilla syöpäpotilaiden hoidon kokonaissuunnitelma.
10586: on pätevyys verisairauksien hoitoon. Lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10587: kaksi on erikoistunut, mutta heiltä puuttuu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10588: vielä muodollinen pätevyys. Lääkintöhallituk- muksen,
10589: sessa on valmistunut parikin selvitystä asiasta,
10590: mutta mitään Jcäytännössä ei ainakaan toistai- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
10591: seksi ole tapahtunut. Maamme eri puolilla leu- piteisiin leukemiaa ;a muita syöpäsai-
10592: kemiapotilaiden hoito on varsin erilainen ja rauksia sairastavien lapsipotilaiden hoi-
10593: mm. Oulussa on tilanne ollut se, että siellä on don tehostamiseksi maassamme.
10594: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10595:
10596: Pekka Jokinen Matti Pelttari Tapani Mörttinen
10597: Aila Jokinen Toivo Mäkynen Pekka Löyttyniemi
10598: Juuso Häikiö Mauri Miettinen Saara Mikkola
10599: Helena Pesola Anna-Kaarina Louvo Heikki Järvenpää
10600: Juhani Laitinen Arto Lampinen Timo Ihamäki
10601: Eero Lattula Olavi Nikkilä
10602: 256 1982 vp.
10603:
10604: Toivomusaloite n:o 226
10605:
10606:
10607:
10608:
10609: P. Jokinen yin.: Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kun-
10610: . tainliiton pääterveysaseman toisen vuodeosaston käyttöön-
10611: ottamisesta
10612:
10613:
10614: Eduskunnalle
10615:
10616: Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kun- Samoin toisen vuodeosaston käyttöönottaminen
10617: tainliiton pääterveysasemaa suunniteltiin pit- helpottaisi painetta Kuusankosken aluesairaalaa
10618: kään ja alkuperäisissä suunnitelmissa oli raken- ja Kotkan keskussairaalaa kohtaan. Toisen vuo-
10619: taa ensimmäinen vuodeosasto 1970-luvun lopus- deosaston käynnistämisellä olisi myös merkitys-
10620: sa ja toinen vuodeosasto 1980-luvun puolivä- tä paikkakunnan työllisyydelle, koska se hel-
10621: .liin mennessä. Suunnitelmia tehtäessä todettiin, pottaisi mm. sairaanhoitajien ja apuhoitajien
10622: että oli sekä taloudellisesti että teknisesti jär- työllisyystilannetta. Terveydenhuol tohenkilö-
10623: kevää rakentaa kumpi:kin vuodeosasto yhtä- kunnan työllisyystilanne tullee edellä mainitulla
10624: aikaa. Suurten ponnistelujen jälkeen saatiinldn alueella edelleenkin heikkenemään, koska suun-
10625: lupa rakentaa myös toinen 80-paikkainen vuo- nitelmissa on Kouvolassa olevan Sotilassairaala
10626: deosasto valmiiksi. Tällä ratkaisulla säästettiin 3 :n toiminnan supistaminen.
10627: useita miljoonia markkoja valtion ja Kouvo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10628: lan-Valkealan asukkaiden verorahoja. Raken- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10629: tamisvaiheessa tiedettiin, että virat ja henkilöt muksen,
10630: tämän osaston käyttöönottamisessa saataisiin
10631: vasta vuonna 1984. Nyt on kuitenkin esiinty- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
10632: nyt huomattavaa tarvetta saada osasto käyttöön piteisiin virkojen saamiseksi . Kouvo-
10633: jo suunniteltua aikaisemmin. Potilaspaikoista, lan-V al.kealan kansanterveystyön kun-
10634: ennen kaikkea pitkäaikaissairaiden sairaansijois- tainliiton toisen vuodeosaston käyttöön-
10635: ta, on Kouvolan-Valkealan alueella puutetta. ottamiseksi.
10636: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10637:
10638: . Pekka Jokinen Mauri Miettinen
10639: 1982 vp~ 257.
10640:
10641: Toivomusaloite n:o 227
10642:
10643:
10644:
10645:
10646: . Joutsenlahti ym.: Rahankeräyslain muuttamisesta aatteellisten
10647: yhdistyst~ aseman helpottaffiiseksi
10648:
10649:
10650:
10651: Eduskunnalle
10652:
10653: Uuden rahankeräyslain mukaan rahankeräyk- Niinpä lakia olisi pikaisesti muutettava si-
10654: sellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön ve- ten, että aatteellisten järjestöjen vastikkeelli-
10655: toamalla vastikkeetta kerätään rahaa hyvänteke- nen myynti- ja keräystoiminta pitäisi edelleen
10656: väisyyttä tai muuta aatteellista tarkoitusta var- säilyttää liikevaihtoveron ulkopuolisena toimin-
10657: ten. Vastikkeena ei pidetä merkkiä, tarraa tai tana.
10658: muuta sen kaltaista tunnusta, jolla on vain vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10659: häinen taloudellinen arvo. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10660: · Rahankeräyksenä pidetään myös tavaran ke- muksen,
10661: räämistä silloin, kun se on tarkoitettu myytä-
10662: väksi tai muuhun kuin kerääjän omaan käyt- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
10663: töön. Tämä uusi rahankeräyslaki on hankaloit- piteisiin uuden rahankeräyslain muutta-
10664: tanut tai täysin lopettanut aatteellisten yleis- miseksi siten, että aatteelliset yhdistyk-
10665: hyödyllisten. yhdistysten perinteelliset keräys- set voisivat entiseen tapaan kerätä va-
10666: muodot, joista ~sim. Suomen partiolaiset ovat roja vastikkeellisella myynti- ja keräys-
10667: rahoittaneet toimintaansa 25-prose11ttisesti ka- toiminnalla, josta ei tarvitse maksaa lii-
10668: Ienterinmyynnillä. Uuden lai11 voimaantultua ei kevaihtoveroa.
10669: järjestö ole saanut valtakunnallista keräyslupaa
10670: eikä liikevaihtoverovapautta.
10671: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10672:
10673: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
10674: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
10675:
10676:
10677:
10678:
10679: 33 088200189C
10680: 258 1982 vp.
10681:
10682: Toivomusaloite n:o 228
10683:
10684:
10685:
10686:
10687: Järvilehto ym.: Kadmiumin käyttöä ehkäisevän lainsäädännön
10688: aikaansaamisesta
10689:
10690:
10691: Eduskunnalle
10692:
10693: Kadmium on tunnetuimpia ympäristöä saas- Naapurimaassamme Ruotsissa on 1. 7. 1982
10694: tuttavista raskasmetalleista. Elimistöön kertyes- alkaen kadmiumin käyttö kielletty ruosteenesto-
10695: sään se on myrkyllinen. Teollisuusmaissa kad- aineissa tai muissa pintakäsittelyaineissa, maa-
10696: miumia kumuloituu ihmisten elimistöön iän leissa ja stabilisaattorina, eikä tällaisia kad-
10697: mukana yhä runsaampia määriä. 50-vuotiaiden miumpitoisia tuotteita saa mainitun ajankoh-
10698: elimistössä kadmiumia voidaan usein todeta jo dan jälkeen myöskään maahantuoda Ruotsiin.
10699: kymmeniä milligrammoja. Tätä metallia kertyy Myös meillä olisi aiheellista ryhtyä vähentä-
10700: mm. luustoon ja munuaisiin. Tutkimuksissa on mään kadmiumin käyttöä.
10701: todettu sen aiheuttavan terveyshaittoja, se on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10702: mm. karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10703: Kadmiumia käytetään monenlaisissa teolli- muksen,
10704: suustuotteissa, maaleissa, ruosteenestoaineissa,
10705: metalliseoksissa, eräissä akku- ja patterityypeis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiitz
10706: sä, muoveissa stabilisaattorina jne. sellaisten säädösten aikaansaamiseksi,
10707: V. 1980 solmittiin Itämeren suojelusopimus, jotka ehkäisevät kadmiumin käyttöä,
10708: jossa myös Suomi oli sopimusosapuolena. So- levittämistä ja maahantuontia.
10709: pimuksen mukaan mm. kadmiumin määrää jäte-
10710: vesissä on pyrittävä vähentämään.
10711: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
10712:
10713: Ulla Järvilehto Olavi Ronkainen Esk~ Almgren
10714: Impi Muroma Sauli Hautala Erkki Korhonen
10715: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
10716: 1982 vp. 259
10717:
10718: Toivomusaloite n:o 229
10719:
10720:
10721:
10722:
10723: Kauppi ym.: Määrärahasta kunnille alkoholivaroista myönnettä-
10724: vän avustuksen korottamiseksi
10725:
10726:
10727: Eduskunnalle
10728:
10729: Kunnille on vuodesta 1934 lähtien myönnet- 1974 3,00 333 7,99
10730: ty avustuksia väkijuomayhtiön tai alkoholiyh- 1975 5,00 392 9,41
10731: tiön vuosivoitosta. Alkoholilain ( 459/68) 1976 5,00 449 10,78
10732: 98 §:n mukaan valtion tulo- ja menoarvioon on 1977 5,00 506 11,99
10733: vuosittain otettava määräraha, josta jokaiselle 1978 5,00 556 13,34
10734: kunnalle suoritetaan vähintään kolme markkaa 1979 5,00 583 13,99
10735: kutakin kunnassa edellisenä vuotena henkikir- 1980 6,00 651 15,62
10736: joitettua asukasta kohti käytettäväksi puoleksi 1981 6,00 729 17,49
10737: kunnan yleisiin tarpeisiin sekä puoleksi paikal- 1982 6,00
10738: lisen tarpeen mukaan kunnassa suoritettavaan
10739: raittiustyöhön, alkoholijuomista aiheutuvien Vastauksessaan Oy Alko Ab: n hallintoneu-
10740: haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toimintaan voston kertomukseen alkoholiolojen kehitykses-
10741: sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien va- tä vuonna 197 4 eduskunta lausui seuraavaa:
10742: paaehtoiseen huoltotyöhön. Nykyisin tämä mää- "Kun kunnallista raittiuslautakuntatoimintaa
10743: räraha on kahdella momentilla, 33.51.30 (Val- ja raittiuslautakuntien palveluksessa olevien vi-
10744: tionosuus ja -avustus kunnille alkoholivaroista ranhaltijoiden lukumäärää on tarkoitus lakisää-
10745: raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärin- teisestikin vuoden 1976 aikana kehittää, valtio-
10746: käyttäjien huoltoon) ja 33.29.30 (Valtion- vallan on luotava tähän tarvittavat taloudelliset
10747: osuus ja -avustus kunnille alkoholivaroista kun- edellytykset, jotta kuntien menojen nousua täl-
10748: tien yleisiin tarpeisiin) . Alkoholilain nojalla on tä osin ei lisä ttäisi."
10749: maksettu kunnille vuosina 1975-1979 kum- Kesällä 1978 mietintönsä jättänyt alkoholi-
10750: maltakin yllä mainitulta momentilta 2 markkaa komitea esitti, että olisi lisättävä tiedotus-, kas-
10751: 50 penniä asukasta kohti ja vuodesta 1980 läh- vatus- ja järjestötoiminnan voimavaroja, jolloin
10752: tien kolme markkaa. Alla olevassa laskelmassa tulisi pyrkiä raittiuslautakuntien ja raittiusjär-
10753: nämä summat on vanhan tavan mukaan las- jestöjen toiminnan sekä muun alkoholihaittojen
10754: kettu yhteen. ehkäisyyn tähtäävän kansalaistoiminnan tehos-
10755: Kuntien alkoholivaraosuuden määrän kehitys tamiseen mm. palauttamaila määrärahat aikai-
10756: olisi ollut, jos osuutta olisi v. 1955-1981 ko- semmalle tasolle ja niitä lisäämällä. Samaa koros-
10757: rotettu elinkustannusindeksin nousua vastaa- ti vuonna 1980 mietintönsä jättänyt raittius-
10758: vasti, seuraava: kasvatuskomitea. Sen mukaan kunnille tulevat
10759: kuntien osuus
10760: alkoholivaraosuudet olisi korotettava alkoholi-
10761: kunnille korotettuna juomien myynnistä valtiolle tulevien tulojen
10762: jaettu clinkust.- elinkust.indeksin suhteellista kehitystä vastaavalle tasolle.
10763: vuosi osuus mk indeksi nousua vastaavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10764: 1955 2,40 100 2,40 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10765: 1965 2,40 178 4,27
10766: 1969 .3,00 217 5,21 että hallitus ottaisi valtion vuoden
10767: 1970 3,00 223 5,35 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
10768: 1971 3,00 237 5,69 mentille 33.51.30 (Valtionosuus ;a
10769: 1972 .3,00 254 6,10 -avustus kunnille alkoholivaroista rait-
10770: 1973 3,00 284 6,82 tiustyöhön ja päihdyttävien aineiden
10771: 260 Toivomusaloite n:o 229
10772:
10773:
10774: väärinkäyttäjien huoltoon) ja momen- siin tarpeisiin), kummallekin määrära~
10775: tille 33.29.30 (Valtionosuus ja -avustus han 4 markan suuruisena asukasta koh-
10776: kunnille alkoholivaroista kuntien ylei- den.
10777: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10778:
10779: Eeva Kauppi Sakari Knuuttila Aita Jokinen
10780: Matti Järvenpää Hannele Pokka Urpo Leppänen
10781: Anssi Joutsenlahti Jorma Fred Tuulikki Petäjäniemi
10782: Boris Renlund Timo Ihamäki Impi Muroma
10783: Helvi Hyrynkangas Matti Viljanen Ulla Järvilehto
10784: Ensio Laine Pekka Jokinen Esko Almgren
10785: Asser Stenbäck Eva-Maija Pukkio
10786: 1982 vp. 261
10787:
10788: Toivomusaloite n:o 230
10789:
10790:
10791: Kemppainen ym.: Erikoismaksuluokkajärjestelmän poistamisesta
10792: sairaaloista
10793:
10794:
10795: Eduskunnalle
10796:
10797: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lää- luokkajärjestelmä onkin vääristänyt ennen
10798: kärinpalkkarakennetyöryhmä esitti maaliskuus- muuta potilaiden sairaalaan pääsyä. Sen avul-
10799: sa 1980 jättämässään muistiossa, että erikois- la on voitu ohittaa jono poliklinikalle tai
10800: niaksuluokkajärjestelmä poistettaisiin kaikista leikkaukseen muilla kuin lääketieteellisillä pe-
10801: sairaaloista 1. 1. 1981 lukien. Samalla ehdo- rusteiNa. Mielestämme potilaiden sairaalaan
10802: tettiin sairwalassa tapahtuvan yksityisvastaan- pääsy ja kiireellisyysjärjestykseen asettaminen
10803: otto-oikeuden rajoittamista. Tämä muistio ei ei voi eikä saa tapahtua muilla kuin lääke-
10804: kuitenkaan johtanut hallituksessa toimenpitei- tieteellisillä perusteilla. Ainakaan taloudelliset
10805: siin, vaan hallitus asetti syyskuussa 1980 toi- seikat eivät saa vailkeuttaa potilaiden hoitoon
10806: mikunnan, jonka tehtävänä on selvittää erikois- pääsemistä.
10807: maksuluokkatrnenettelyn haitat ja edut sekä Erikoismaksuluokkajärjestelmä on myös joh-
10808: toimenpiteet, joilla haittoja voidaan supistaa. tanut erikoiskoulutetun lääkärityövoiman vää-
10809: Samoin toimikunnan tulee tutkia erikoismaksu- ristyneeseen ja epätarkoituksenmukaiseen käyt-
10810: luokkamenettelyn poistamisedellytyksiä ja niihin töön. Erikoismaksuluokassa hoidetaan usein
10811: liittyviä korvaavia järjestelyjä sekä valmistella potila1ta ns. rutiininomaisten sairauksien, ku-
10812: näihin liittyvät toimenpide-ehdotukset. Sa- ten suonikohjujen, sappikivien, tyrän jne.
10813: malla toimikunnan tulee tehdä ehdotus sään- vuoksi. Erikoiskoulutettua lääkärityövoimaa tu-
10814: nöksistä ja määräyksistä, joiden avulla voi- lisi käyttää kaikkein vaativiropien sairauksien
10815: daan järjestää potilaan oikeus valita hoitava hoitoon ja muun lääkärikunnan työn ohjauk-
10816: lääkär-i julkis1ssa S'airaaloissa. Edelleen toimi- seen, eikä niin kuin ernl-järjestelmässä on
10817: kunnan tulee tehdä ehdotus järjestelyistä, tapahtunut. Myös potilaiden oikeus valita hoi-
10818: jotka ovat tarpeen sairaaloiden poliklinikoiden tava lääkärinsä voidaan hoitaa muutoinkin
10819: toiminnan tehostamiseksi ja niiden aukioloai- kuin erikoismaksuluokkajärjestelmän avulla.
10820: kojen pidentämiseksi. Erikoismaksuluokkame- Erikoismaksuluokka on jäänne menneisyy-
10821: nettelyn poistamisedellytyksien sekä siihen destä ja se tulisi mitä pikimmin poistaa. Sai-
10822: liittyvien korvaavien järjestelyjen selvittämistä raalalääkäreiden palkkauskysymykset on hoi-
10823: on oleellisesti haitannut se, että erikoisrnaksu- dettava työmarkkinaosapuolten kesken siten,
10824: luokkajärjestelmä nähdään puhtaasti lääkärien että erikoismaksuluokan poistamiselle ei tästä
10825: palkkausjärjestelmän osana. Erikoismaksuluok- muodostu estettä. Lisätyöaikajärjestelmä tulisi
10826: kamenettelyä tutkivan toimikunnan jatkettu ottaa käyttöön myös sairaaloissa, sillä siten
10827: määräaika päättyy 31. 3. 1982. On odotetta- voitaisiin tehostaa ennen muuta poliklinikoi-
10828: vissa, ettei valmistelutyössä riittävästi kiinni- den toimintaa ja poistaa turhat potilasjonot.
10829: tetä huomiota erikoismaksuluokkamenettelyn Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10830: terveyspoliittisiin vai•ku tuksiin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10831: Erikoismaksuluokka muodostui aikanaan
10832: erääksi lääkäreiden palkkausperusteeksi. Lähes- :että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10833: kään kaikki lääkärit, joi:lla olisi oikeus poti- erikoismaksuluokkajärjestelmän poista-
10834: laiden hoitamiseen erikoismaksuluokassa, eivät miseksi pikaisesti sairaalalaitoksestam-
10835: sitä kuitenkaan ole käyttäneet pitäen järjes- me ja antaisi eduskunnalle tarvittavat
10836: telmää epäoikeudenmukaisena. Erikoismaksu- lakiesitykset jo tänä keväänä.
10837: Helsin~ssä 12 päivänä helmikuuta 1982
10838:
10839: Arvo Kemppainen Heli Astala Inger Hirvelä
10840: Vappu Säilynoja J. Viihäkan~as Mikko Ekorr~
10841: 262 1982 vp.
10842:
10843: Toivomusaloite n:o 231
10844:
10845:
10846:
10847:
10848: Kivitie ym.: Tarpeettomien röntgentutkimusten poistamisest..'l
10849:
10850:
10851: Eduskunnalle
10852:
10853: Maassamme on väestöryhmiä, esim. opiske- terveydelle, ehdotamme edeUä dievaan viita-
10854: lijat, jotka vuosittain joutuvat pakolliseen ten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10855: röntgentutkimukseen. Pakollisissa röntgentut-
10856: kimuksissa saattaa esiintyä pääUekkäisyyttä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10857: niin, että terve henkilö voi samana vuonna tarpeettomi'en, päällekkäisten röntgen-
10858: joutua jopa useaan röntgentutkimukseen. Kos- tutkimusten poistamiseksi.
10859: ka liiallinen röntgensäteily voi olla vaaraksi
10860: Helsingissä 12 päivänä helmrkuuta 1982
10861:
10862: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
10863: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
10864: 1982 vp. 263
10865:
10866: Toivomusaloite n:o 232
10867:
10868:
10869:
10870:
10871: Kivitie ym.: Pienmyymälöiden vapauttamisesta aukioloaikalain
10872: noudattamisesta
10873:
10874:
10875: E.duskunnalle
10876:
10877: Suurten keskusiliikkeiden puristuksessa käy vaikeUksia ja vaatii runsaasti järjestelyjä. Kau-
10878: pienkauppa usein toivotonta taistelua olemas- pan joustavat aukioloajat palvelisivat myös
10879: saolostaan. Pienkauppa ei kykene hintakilpai- kuluttajan etua.
10880: luun suurliikkeiden päivittäi.s- ja aletarjousten Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
10881: kanssa. Sen sijaan pienkauppa voisi kilpailla nan hyväksyttäviilksi toivomuksen,
10882: palveluilla, jos sille annettaisiin siihen mah-
10883: dollisuus. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10884: Useille työntekijäryhmille ostosten teko pienmyymälöiden vapauttamiseksi auki-
10885: kauppojen normaalina aukioloaikana tuottaa ololain noudattamisesta.
10886: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10887:
10888: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
10889: Helvi Hyrynkangas Terlu Nieminen-Mäkynen
10890: 264 1,82.\rp.
10891:
10892: Toivomusaloite n:o 2.3.3
10893:
10894:
10895:
10896:
10897: Korhonen ym.: ·Uusien kunnaneläinlääkärin virkojen perusta-
10898: misesta
10899:
10900:
10901: E d u s ku n n a 11 e
10902:
10903: Eläinlääkintähuoltolain (431/65} täytän- mk vuodessa virkaa kohden, kun · verotUlot
10904: töönpanon edellyttämä koko maan kattava otetaan huomioon.
10905: kunnaneläinlääkäriverkosto eli vähintään yksi Sen sijaan eläinlääkintäpalvelujen saant1 mah-
10906: virka kuntaa tai kuntainliittoa kohti saatiin dollisimman nopeasti· ja kohtuullisin kustannuk~
10907: toteutetuksi vuoden 1977 alkuun mennessä. sin luo monasti edellytykset kotieläintalouden
10908: Tällöin voitiin katsoa eläinlääkintäpalvelujen järkiperäiselle ja taloudelliselle harjoittamiselle
10909: saannin saavuttaneen jonkinlaisen minimitason, myös syrjäseuduilla ja siten osaltaan estaä
10910: vaikka monin paikoin ja erityisesti syrjäseu- maaseudun autioitumista.
10911: duilla on edelleenkin vaikeuksia päivystyksen Myös Lapin läänissä on lisäksi eläinlääkin~
10912: järjestämisessä ja eläinlääkintäpa1velujen saan- nällisten ja lihantarkastustehtävien tarve poro-
10913: nissa. taloudessa ollut jatkuvasti kasvamassa eikä ny-
10914: Perustamalla lisää kunnaneläinlääkärin vir- kyisillä elärinlääkärivoimilla tehtäviä voida
10915: koja ovat kunnat ja kuntainliitot pyrkineet ja asianmukaisesti hoitaa. Mikäli eläinlääkärin
10916: osittain pystyneetkin parantamaan harvaan virkoja saadaan riittävästi, on sillä myös var-
10917: asuttujen ja syrjäseutujen kotieläintalouden sin merkittävä aluepoliittinen merkitys kus-
10918: harjoittajien toimintaedellytyksiä ja toimeen- tannusten ollessa valtliontaloudessa varsin vä-
10919: tulomahdollisuuksia. Tällä hetkellä olisi tar- häiset.
10920: vetta n. 22-30 uuden viran perustamiselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10921: Viime vuosina on kuhenkin valtion tulo- ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10922: menoarviossa voimakkaasti rajoitettu uusien muksen,
10923: perustettavien virkojen määrää (2/78, 1/79),
10924: vaikka on ollut perusteltua tarvetta saada kes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10925: kimäärin 5-6 virkaa vuodessa. Valtionosuu- uusien kunnaneläinlääkärin virkojen
10926: den määrä palkkaukseen on n. 35 000-50 000 perustamiseksi.
10927: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
10928:
10929: Erkki Korhonen Lea Sutinen Jorma Fred
10930: Markku Kauppinen Mauri Vänskä Sauli Hautala
10931: Jouko Tuovinen
10932: 1982 vp. 265
10933:
10934: Toivomusaloite n:o 234
10935:
10936:
10937:
10938:
10939: Kortesalmi ym~: · Huumerikollisuuden leviämisen estämisestä
10940:
10941:
10942: Eduskunnalle
10943:
10944: Huumerikollisuuden leviäminen maahamme tun ihmisen kärsimykset toki loppuvat, mutta
10945: on·· vakava tosiasia. Vuoden vaihteessa 1980 huumeilla murhaaminen on pitkäaikainen, erit-
10946: .....,.-81 voitiin todeta uuden huumeiden myynti- täin kiduttava ja säälimätön prosessi. Tämän
10947: kampanjan maihinnousu . erityisesti Helsinkiin. johdosta nimenomaan huumeiden välittäjien
10948: Tästä oli merkkejä havaittavissa mm. julki- ja kauppiaiden rangaistuksia olisi todella mitä
10949: silla pai:koHla; joilla esiintyi tietyn huumekas- ankarimmin kovennettava.
10950: vin kuvia. Alkuvuodesta 1982 on paljastunut Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10951: Pohjois-Suomessa Kemin j.a Tornion seudulla nioittavastli eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10952: ja muuallakin erittäin laajaa jlll huolestuttarvaa vomuksen,
10953: huumeriikollisuu tta. ·
10954: Huumeiden levittämisen ehkäisemiseksi on että hallitus kiiteesti ryhtyisi tehok-
10955: tehokkain keino rangaistusten koventaminen. kaisiin toimiin maahamme leviävän
10956: Huumerikosten rangaistukset ovat kansamme uuden vaarallisen huumekampanjan
10957: laajalti omaksuman käsityksen mukaan aivan ehkäisemiseksi sekä samalla myös hutt-
10958: liian lievät. Huumeiden kauppaaminen ja väl·it- meiden kauppiaiden ja maahantttojien
10959: täminen on verrattavissa lähimain murhaan, rangaistusten koventamiseksi nykyistä
10960: vieläpä pahempaankin rikokseen, sillä murha- huomattavasti ankarammiksi.
10961: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
10962:
10963: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10964:
10965:
10966:
10967: '.
10968:
10969:
10970:
10971:
10972: )4 08S200189C
10973: 266
10974:
10975: Toivomusaloite n:o 2.35
10976:
10977:
10978:
10979:
10980: Kortesalmi: Työpaikkatupakoinnin lainsäädännöllisestä kieltämi-
10981: sestä
10982:
10983:
10984: Eduskunnalle
10985:
10986: Lääkintöhalilituksen teettihnä.n tetveyskasva. Selvästi on sen lisäksi osoitettu, että tupa-
10987: tustutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista kansavusta on haittaa sepelvaltimotautia pete-
10988: kannattaa tupakoinnin kieltämistä .työtiloissa, ville, joiden alttiutta angina pectoris -koh-
10989: joissa työskentelee tupakoi!mattomia. tauksiin se lisää.
10990: Tilastokeskuksen toimittamassa haastattelu- Yllä mainitussa japani!laisturklmukseslsa tode·
10991: tutkimuksessa 94 % vastaajista oli sitä mieltä, taan mm., että tupakoivien miesten tupakoi-
10992: että tupakoimattomille on suotava savuttomat mattomiila vaimoillla esiintyy keuhkosyöpää
10993: työskentelytilat. yleisemmin kuin muilla.
10994: Uusimpien tutkimustulosten muikaan tupakan Tupakointi työtiloissa tai muissa sisätiloissa
10995: palavasta päästä lähtevä savu .on huomattavasti on sii.s tupakoimattomille paitsi ärsyttävä ja
10996: vaarallisempaa kuin savu, jonka tupakoitsija viihtyisyyttä heikentävä tekijä myös ajanoloon
10997: vetää keuhkoihinsa. Tämän lisäksi Japanissa vakavasti otettava terveysriski. Erittäin paha
10998: valmistunut tutkimus osoittaa, että aktiivinen puUlte tupakkalaissa on se, ettei tupakointilkiel-
10999: tupakointi on erittäin varteenotettava syöpä- toja tupakkalain nojalla säädetty työtiloihin
11000: l1iski. eikä työpai~ojen sosiaalitiloihin. Kuitenkin
11001: Tupakoitsijan ympäristöön levittämässä sa- on erittäin tärkeätä se, että työpailkkatupakoin·
11002: vussa on viisinkertainen määrä häkäkaasua, tia päästään tehokkaasti rajoittamaan siten, et·
11003: kolminkertainen määrä tervaa ja nikotiinia, ne- tei tupakoimattomien .tarvitse• kärsi-ä ja altis-
11004: linkertainen määrä syöpää aiheuttavaa bentspy- tua haitta-aineille.
11005: reeniä, runsaasti enemmän syöpäViaarallisia Edellä esitetyn . peruSteella ehdotan kun-
11006: nitrosamineita sekä monikymmenkertainen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi·
11007: määrä ammoniakkia siihen tupakans·avuun ver- vomuksen,
11008: rattuna, jonka tupakoitsija vetää keuhkoihinsa.
11009: Tunnin oleskelu savuisessa työtilassa vas- että hallitus uusimpien tutkimus·
11010: taa eräiden arvioiden mukaan yhden savuk- tulosten perusteella ryhtyisi toimiin tu-
11011: keen polttamista. Huonosti ilmastoiduissa työ- pakkalain muuttamiseksi siten, että
11012: ti1oissa on nyt mitattu häkäkaasupitoisuuksia, tupakointi tupakkalain nojalla säädet·
11013: jotka ylittävärt: työpaikkoja koskevat enimmäi!s- täisiin kiellettäväksi myös työtiloissa
11014: pitoisuud.et. sekä työpaikkojen sosiaalitiloissa.
11015: He1scingissä 12 päivänä he1mikuu.ta 1982
11016:
11017: J. Juhani Kortesalmi
11018: 1982 *P. 267
11019:
11020: Toivomusaloite n:o 2.36
11021:
11022:
11023:
11024:
11025: ' ~. Kortesalmi ym.: Moottoriajoneuvojen tyhjäkäynnin aiheuttamien
11026: saastehaittojen estämisestä
11027:
11028:
11029: Eduskunnalle
11030:
11031: Ympäristön saastumiseen on Suomessakin myksissä onnistuttatsun, tarvittatsun nähtäväs-
11032: alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Saas- ti kuitenkin selvät ja varmat lainsäädännölliset
11033: tehaitat alkavat olla sangen huolestuttavat ni• puitteet ilmaa saastuttavan tyhjäkäynnin estä.
11034: menomaan suurissa kaupunge~ssa ja muissa asu- miseksi ja rajoittamiseksi.
11035: tustaajamissa. · Yksi ilmaa saastuttava tekijä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11036: ovat moottoriajoneuvot. Erityisen kiusalliselta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11037: ja tarpeettomalta tuntuu varsinkin kaupunkipai- muksen,
11038: koissa ja taajamissa autojen ja muiden mootto-
11039: riajoneuvojen tyhjäkäynti, joka saastuttaa hai- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiitz
11040: taksi asti ihmisten hengitysilmaa. Tällainen tar- autojen tyhjäkäynnin rajoittamiseksi ja
11041: peeton moottoriajoneuvojen tyhjäkäynti olisi py- tarvittavassa laajuudessa kieltämiseksi
11042: rittävä joko kokonaan estämään tai sitä aina- asutuskeskuksissa ja ryhtyisi luomaan
11043: ldn tuntuvasti rajoittamaan. Mainittakoon, että myös lainsäädäntöä moottoriajoneuvojen
11044: eräissä kaupungeissa on jo ilmennytkin vakavaa tyhjäkäynnin aiheuttamien saastehaitto-
11045: pyrkimystä moottoriajoneuvojen tyhjäkäynnin jen estämiseksi ja poistamiseksi.
11046: estämiseen ja hillitsemiseen. Jotta näissä pyrki-
11047: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11048:
11049: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
11050: 268 l982·. vp.
11051:
11052: Toivomusaloite n:o 237
11053:
11054:
11055:
11056:
11057: Kortesalmi· ym.: Myymäläautotoiminnan turvaamisesta Kainuussa
11058:
11059:
11060: Eduskunnalle
11061:
11062: Vähittäiskauppa on maamme kehitysalueilla Kauppias Osmo Kähkönen taas toteaa, että
11063: ja sivualueilla ajettu laajalti taloudellisiin vai- uudet autot ovat niin kalliita. ettei niitä· kan-
11064: keuksiin· ja jopa umpikujaan. Pelastustoimen- nata hankkia. Kähkönen kertoo ajavansa ny-
11065: piteet .ovat jo monesti myöhässä. Kauppakuo· kyisillä autoilla niin kauan kuin ne kestävät,
11066: lema ja jopa myymäläautolinjojen lopettaminen eli noin 3-4 vuotta.
11067: uhkaa monia maaseutukyliämme. Näin synkältä näyttää siis syrjäseutujemme
11068: . Erityisen vaikea tilanne näyttää olevan Kuh~ vähittäiskauppa ja erityisesti.· myymäläautolli-
11069: mossa. kenne. Tähän tilanteeseen ei kuitenkaan t~
11070: Paikallislehti Kuhmolainen kirjoittaa 11. 5. vitse alistua. Päinvastoin. Laaja maaseutumme
11071: 1981 seuraavaa: kaipaa tulevaisuuden uskon parantamista ja ter-
11072: "Viime syksynä kerroimme lehdessämme veitä elinmahdollisuuksia. Vaitiovallalla on kei-
11073: mustien pilvien keräytyvän myymäläautoverkos- not käytettävissään, jos vain hyvää tahtoa ja
11074: ton taivaalle. Nyt nämä pilvet ovat lopullisesti tarmoa asioiden kohentamiseen riittää. Vaali-
11075: pimentäneet muutamia linjoja, ja kokonaisia lupauksissaan kaikki puolueet ovat luvanneet
11076: kyläryhmiä on jäänyt paitsi minkäänlaista osto- auttaa myös syrjäseutujen ihmisiä tasaveroiseen
11077: paikkaa. Murheeliisin lienee tilanne Marken- asemaan maamme muiden osien kansalaisten
11078: niementien varressa asuvilla ihmisillä, sillä kanssa. Lisäksi on luvattu aluepolitiikkaa ·tehos-
11079: heillä ei ole edes kulkuyhteyksiä kauppapalve- taa ja toivottavasti nämä lupaukset eivät jää
11080: luista puhumattakaan. Lisäksi suurin osa ta- katteettomiksi. Nyt on tekojen aika. ·vihdoin-
11081: loista on sellaisia, ettei heillä ole autoa. Lähim- kin.
11082: pään linja-autotien varteen on matkaa 12 km." Edellä esitetyn ·perusteella ehdotamme kun-
11083: Tämäntapaisia vaikeuksia on maamme syrjä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11084: seutujen ihmisillä niin Kuhmossa kuin muual- muksen,
11085: lakin.
11086: Kauppiaat olisivat valmiit palvelemaan asiak- että hallitus vihdoinkin ryhtyisi te-
11087: kaitaan myös syrjäkulmia myöten. Vaikeutena hokkaisiin toimiin Kainuun ja maamme
11088: ovat kalliit myymäläautokustannukset. Kuhmo- muidenkin sivu- ja syrjäalueiden myy-
11089: lainen kauppias Olavi Ahtonen toteaakin, että mäläautotoiminnan turvaamiseksi myön-
11090: polttoainekulut ja perukoiden autioituminen sa- tämällä todella riittävät verohelpotukset
11091: nelevat sen, että kiertely auton kanssa kannat- myymäläautotoimintaa harjoittaville vä·
11092: taa yhä vähemmän. Tuntipalkkakaan ei tässä hittäiskauppiaille.
11093: kovin korkeaksi nouse, Ahtonen toteaa.
11094: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11095:
11096: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
11097: 1982 vp-; 269
11098:
11099: Toivomusaloite n:o 238
11100:
11101:
11102:
11103:
11104: E. Laine ym.: Kansanterveyspalvelujen määrällisen ja laadulli-
11105: -· · · sen ·tason korottamisesta Turun ja Porin läänissä
11106:
11107:
11108: Ed u s kunnalle
11109:
11110: Turun· ja Porin lääni on jäänyt pahasti jäl- tälle vuodelle yhteensä 508 virkaa, hyväksyttiin
11111: keen maan keskiarvotasosta terveyskeskusinves- niistä vain 207 eli 41 % vastaavan osuuden
11112: tointien ·ja niihin liittyvien .virkakiintiöiden oltua viime vuonna 54%.
11113: osalta. Monet terveyskeskushankkeet ovat ol~ Sairaansijoja ei saada tänä vuonna perustaa
11114: leet vuosikausia jonotuslistalla, mutta ovat jou~ lainkaan lisää, koska koko valtakunnan kiintiö
11115: tuneet milloin milläkin perusteella siirtymään 200 on kohtuuttoman alhainen.
11116: vuosi toisensa: jälkeen. Kuluvan vuoden ohjel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
11117: maan hyväksyttyjen Salon seudun, Nousiaisten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11118: ja Vehmassalonterveysasemien lisäksi tulisi kii-
11119: rehtiä mm. Turun terveyskeskustoimitalon, Va- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11120: rissuon tervey-saseman, Paimion-Sauvon, Kaa- terveyskeskusinvestointien ja muiden
11121: rinan-Piikkiön, Uudenkaupungin ja Raision kansanterveystyön määrärahojen sekä
11122: pääterveysasemien sekä Turunmaan saaristo· voimavaroj~n lisäjimiseksi Turun ja Po-
11123: kuntien · terveyskeskuksen ym; rakentamispää- rin läänissä nim, että läänin alueella
11124: töstä. Kuntien ja kuntäinliittojen .suunnitelmissa tarjottavien kansanterveyspalvelujen
11125: on vuosille 1982-86 yli 40 hanketta; määrällisessä .ja laadullisessa tasossa
11126: Erittäin huono on tilanne lääniin myönnetty- voitaisiin saavuttaa vähintään maan kes-
11127: jen terveyskeskusten virkakiintiöiden osalta. kiarvotaso ennen mahdollisen VALTA-
11128: Kun läänin kuntien terveyskeskuksiin anottiin VA-lainsäädännön voimaantuloa.
11129: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
11130:
11131: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
11132: 270 1982 vp.
11133:
11134: Toivomusaloite n:o 239
11135:
11136:
11137:
11138:
11139: E. Laine .ym.: Turun ja Porin läänin kehitysvammahuollon jäl-
11140: keenjääneisyyden poistamisesta
11141:
11142:
11143: Ed u s kunnalle
11144:
11145: Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin alueelia Läänin kehitysvammahudllon tilanteen kor-
11146: on sUhteellisesti vähemmän avo- ja laitoshuol- jaamiseksi on todettu tarpeelliseksi •henkilökun·
11147: lon palveluja kuin muualla maassa. Myös Tu- nan lisääminen perustamalla vähintään 120 vir·
11148: run ja Porin läänin muilla alueilla on suurta kaa. Valitettavasti niitä saatiin vuodelle 1982
11149: palvelujen lisäystarvetta. vain 14.
11150: Varsinais-Suomen ja . Satakunnan sekä I<år- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus~
11151: kullan erityishuoltopiirin kuntainliitot laativat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11152: vuoden 1981 syksyllä kehitysvammaisten eri-
11153: tyishuoltoa koskevat toimintasuunnitelmat vuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
11154: sille 1982-1986.. Tavoitteena on alueellisesti menpiteisiin Turun ja Porin läänin ke-
11155: kattav·an kehitysvammaisten palveluverkoston hitysvammahuollon jälkeenjääneisyyden
11156: kehittäminen ja yleisten palvelujen käytön edis- poistamiseksi turvaamalla riittävien va-
11157: täminen. rojen saanti kehitysvammaisten palvelu·
11158: Suunnitelmiin kuuluu Kaarinan Pompon verkoston kehittämiseen kuntainliittojen
11159: asuntolan ja laitososaston rakentamisen ohella hyväksymien toimintasuunnitelmien mu,
11160: erilaisten toimintayksiköiden perustaminen Tur- kaisesti.
11161: kuun, Raisioon, Saloon, Loimaalle, Uuteenkau-
11162: punkiin, Laitilaan ja Perniöön.
11163: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
11164:
11165: Ensia Laine Heli Astala
11166: 1982 vp. 271
11167:
11168: Toivomusaloite n:o 240
11169:
11170:
11171:
11172:
11173: E; Laine ym.: Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ennalta chkäi-
11174: .. semisestä ta$kaissa ja terveydelle vaarallisissa ammateissa
11175:
11176:
11177: Eduskunnalle
11178:
11179: Työterveyslaitoksen ja Työeläkekassan yhteis- Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin mai-
11180: työnä toteutetun raudoittaja- ja maalaritutki- nittujen sairauksien ehkäisyyn voitavan .vaikut-
11181: muksen mukaan olivat tuki- j·a liikuntaelinten taa työskentelyolosuhteita parantamalla, .mutta
11182: sairaudet verrattain yleisiä ko. ammattiryhmis- myös opetusta ja työhön liittyvien riskien opas-
11183: sä. Selän rappeutumamuutokset yleistyvät rau- tusta tehostamalla. Työterveyshuollossa tulee
11184: doittajilla nuoremmalla iällä kuin maalareilla. kiinnittää huomiota työntekijän suorituskykyyn
11185: Niska- ja hartiaseudussa sairauden oireet oli- suhteessa hänen työnsä asettamiin vaatimuk-
11186: vat maalareille tyypillisiä. Ylä- ja alaraajojen siin.
11187: tilassa ei ammattiryhmien välillä ollut merkit- Edellä esitetyn perusteella. ehdotamme edus-
11188: täviä eroja. Selkävaivoja oli molemmissa am- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11189: mattiryhmissä, mutta raudoittajilla maalareita
11190: yleisemmin. että hallitus tehostaisi toimenpiteitä
11191: Tutkimukseen osallistui 252 betoniraudoit- tuki- ;a liikuntaelinten sairauksien en-
11192: tajaa ja 231 maalaria. Kaikki tutkimukseen nalta ehkäisemiseksi erityisesti raken-
11193: osallistuneet olivat aktiivityöntekijöitä, joiden 1tusalalla ;a muissa raskaissa ;a tervey-
11194: keski-ikä oli 41-42 vuotta. Raudoittajat olivat delle vaarallisissa töissä.
11195: toimineet ammatissa keskimäärin 15 ja maala•
11196: rit 21 vuotta.
11197: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11198:
11199: . Ensio Laine Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen
11200: M.-L. Salminen Pentti Liedes E.-J. Tennilä
11201: ' Pauli Puhakka Marjatta Stenius-Kaukonen Irma Rosnell
11202: Sten Söderström
11203: 272 1982 Yp.•
11204:
11205: Toivomusaloite n:o 241
11206:
11207:
11208:
11209:
11210: ·Laitinen ym:.: Kehitysvammaisten lasten hoidon kehittämisestä
11211: perhelääkärijärjestelmän avulla
11212:
11213:
11214: Eduskunnalle
11215:
11216: Terveydenhuoltomme on viime vuosikymme- ehtojen tasa-arvoisuuden lisäämiseksi olisi rnyös
11217: ninä muuttunut nopeasti. Kansanterveyslain sairausvakuutuksen palautustaksojen huomatta•
11218: voimaantulon jälkeen perheisiin ja avohoitoon va jälkeenjääneisyys korjattava.
11219: kohdistuneet lääkäripalvelut ovat vähentyneet. Eräs potilasryhmä, jonka hoidossa henkilö-
11220: Terveyskeskuksissa potilaat joutuvat usein kohtaisen ja jatkuvan lääkäri-potilas-suhteen
11221: turvautumaan eri lääkäreihin, joilila ei ole mah- ja perheen asiantuntemuksen puute tuntuu voi-
11222: dollisuutta tutustua potilaisiinsa ja saada koko- makkaana, ovat kehitysvam.maiset lapset. Mo~
11223: narskuvaa potilaiden voinnista. Hoitosuhteesta nille perheille, jotka joutuvat käymään ke-
11224: ei näin pääse muodostumaan riJ.ttävän kiin- hitysvammaisen lapsensa kanssa lääkärissä vä•
11225: teää, mikä ei voi olla vaikuttamatta haitalli- hintään kerran kuukaudessa, on aiheutunut
11226: sesti hoidon tuloksiin. hankaluutta terveyskeskuslääkärin vaihtumi-
11227: Tarve luoda pitempiaikaisia hoitosuhteita sesta lähes jokaisella kerralla. Lapsen ja hä-
11228: onkin viime vuosina tullut yhä voimakkaam- nen sukunsa terveydentilan kehitys joudutaan
11229: maksi. Ehdotuksella lääkärinvirkojen nopeasta kertomaan yhä uudeHeen aina uudelle lääkä"
11230: lisäämises,tä terveyskeskuksissa ei voida kui- rille. Lääkärin on näissä tapauksissa puolestaan
11231: te111kaan ainoana toimenpiteenä luoda kiintei- erittäin vailkea arvioida lapsen kehityksen as-
11232: tä perhelääkäri!suhteita perheyhteisöihin, vaan tetta, jos hän ei tunne lasta .eilkä ole jatku-
11233: tämän .tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan vasti seurannut lapsen kehitystä. Mielestämme
11234: erityisen perhelääkärijärjestelmän kehittämistä. perhelääkärijärjestelmä olisikin mainituista
11235: Pienemmissä maalaiskunnissa lääkärien yhteys syistä toteutettava kdkeiluluontoisena kehitys-
11236: perhdsiin on säilynyt suuria asutuskeskuksia vammaisten lasten hoidon osalta jo ennen kuin
11237: parempana, joten pienissä maalaiskunnissa per- järjestelmän laajempaan toteuttamiseen on
11238: helääkärijärjestelmä voitaisiin toteuttaa terveys- mahdollista ryhtyä.
11239: keskuksen puitteissa. Lisäksi pienissä taaja- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
11240: missa yksityislääkäreille tulisi järjestää mah- .. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11241: dollisuus käyttää palveluyksikössään terveys- vomuksen,
11242: keskuksen laboratorio-, röntgen- ja kuntoutus-
11243: palveluja. Suuremmilla paikkakunnilla sen si- että hallitus ryhtyisi pikaisz'in toimen-
11244: jaan tarvittaisiin terveyskeskuspalvelujen rin- piteisiin kokeiluluontoisen perhelääkäri-
11245: nalla nykyistä enemmän yksityisiä erikoislää- järjestelmän toteuttamiseksi kehitys-
11246: käri-, tutkimus- ja hoitopalveluja. Eri vaihto- vammaisten lasten hoidon osalta.
11247: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11248:
11249: Juhani Laitinen Pekka Jokinen Aila Jokinen
11250: Timo Ihamäki Helena Pesola Anna-Kaarina Louvo
11251: 1982 vp. 273
11252:
11253: Toivomusaloite n:o 242
11254:
11255:
11256:
11257:
11258: Lattula: Eräiden järjestöjen varojen hankinnan mahdollistamises-
11259: ta rahankeräyslain tulkintaa lieventämällä
11260:
11261:
11262: Eduskunnalle
11263:
11264: Monet järjestöt, niiden mukana myös par- järjestölle, piirille kuin myös lippukunnille.
11265: tiolaiset, ovat joutuneet tämän vuoden aika- Myyntihinta on 10 mk, joka jakaantuu jär-
11266: na varsin hankalaan tilanteeseen uuden rahan- jestön, piirin ja lippukunnan kesken suhteessa
11267: keräyslain ( 590/80) tulkinnan takia. Ao. lau- 4:3:3 valmistuskulujen ollessa n. 1 mk/kpl.
11268: takunta on lakia tulkitessaan ottanut sellaisen Omatoiminen rahoitus on partiolaisten kal-
11269: kannan, että perinteinen varojen kerääminen taisten järjestöjen elinehto ja siksi olisi mieles-
11270: järjestötoimintaan on käynyt lähes mahdotto- täni välttämätöntä, että lakia tai sen tulkin-
11271: maksi. Lautakunnan tulkinnan mukaan varoja taa voitaisiin pikaisesti lieventää. Järjestöjen
11272: saa kerätä myymällä mm. tarroja, mutta jo toimesta on tehty paljon työtä tilanteen muut-
11273: postikortti katsotaan sellaiseksi vastikkeeksi, tamiseksi ja sitä tehdään edelleenkin.
11274: jonka myyminen on kauppatoimintaa. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
11275: Esimerkiksi partiolaisilla on ollut jo vuosi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11276: kausia tapana kerätä varoja adventtikalente-
11277: reilla. Kalentereita on myyty ovelta ovelle val- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11278: takunnallisella luvalla vuosittain ennen joulua. menpiteisiin rahankeräyslain tulkinnan
11279: Kun kalentereille on anottu lupaa tälle vuo- lieventämiseksi siten, että järjestöjen,
11280: delle, vastaus on ollut kielteinen kaikilla ta- mm. partiolaisten, perinteinen varojen
11281: soilla. Kalenterien myynti on merkinnyt huo- kerääminen olisi jälleen mahdollista.
11282: mattavaa osaa omatoimisessa rahoituksessa niin
11283: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11284:
11285: Eero Lattula
11286:
11287:
11288:
11289:
11290: 35 «~88200189C
11291: 274 1982 vp.
11292:
11293: Toivomusaloite n:o 243
11294:
11295:
11296:
11297:
11298: Lillqvist: Aikuisväestön hammashuollon kehittämisestä ja ham-
11299: mashoitovakuutuksen aikaansaamisesta
11300:
11301:
11302: Eduskunnalle
11303:
11304: Yhteiskunnan tukeman ilmaisen hammashuol- myös aikuisia henkilöitä. Tämän lisäksi sairaus-
11305: lon piiriin kuuluvat nykyisin alle 17-vuotiaat vakuutukseen olisi lisättävä hammashoitovakuu-
11306: henkilöt. Aikuisväestön hammashoidon tuke- tus, jonka perusteella korvattaisiin hampaiden
11307: minen ei sen sijaan ole maassamme riittävää sairauksien hoidosta sekä myös sairauksien eh-
11308: ja monissa tapauksissa kalliit kustannukset ovat käisemisestä johtuvia kustannuksia.
11309: esteenä hammashoidon palvelusten käyttämi- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
11310: selle. Sairausvakuutuksen korvausta voidaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11311: myöntää vain harvoissa tapauksissa, silloin kun
11312: hammashoito on välttämätön jonkin muun sai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11313: rauden parantamiseksi. Hampaiston terveydellä hammashuollon kehittämiseksi siten,
11314: on tärkeä merkitys ihmisen koko terveyden että hampaiden hoitoa tuettaisiin yh-
11315: kannalta ja hampaiden huonontuminen pitäisi teiskumtan toimesta laajentamalla ter-
11316: voida jo ennakolta ehkäistä riittävän usein ta- veyskeskusten hammashoitoa aikuisväes-
11317: pahtuvilla tarkastuksilla ja hoidoilla. töön ja lisäämällä sairausvakuutukseen
11318: Aikuisväestön hammashuollon kehittämiseksi hammassairauksien boitoa ja ehkäisyä
11319: olisi terveyskeskusten antamaa hammashoitoa koskeva hammashoitovakuutus.
11320: yhteiskunnan tuella laajennettava koskemaan
11321: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
11322:
11323: Bror LiUqvist
11324: 1982 vp. 275
11325:
11326: Toivomusaloite n:o 244
11327:
11328:
11329:
11330:
11331: Louvo ym.: Elintarvikkeiden raaka-aineiden hiven- ja kivennäis-
11332: ainepitoisuuden ilmoittamisesta
11333:
11334:
11335: Eduskunnalle
11336:
11337: Suomessa tuotetut elintarvikkeiden raaka- noitukseen huomattavasti enemm~in kuin vilje-
11338: aineet ovat niin torjunta-ainejäiimien kuin hai- lyssä tavanomaisin menetelmin. Täten koituuei-
11339: tallisten raskasmetallienldn suhteen pääasiassa ta ylimääräisiä tuotantokustannuksia ei voida
11340: hyvin puhtaita. Ongelmanamme on, että maa- kuitenkaan osoittaa tuotteissa esim. tuoteselos-
11341: pe;:·ässämme on liian niukasti monia elämälle tuksien avulla, koska elinkeinohallitus ei tuot-
11342: välttämättömiä hiven- ja kivennäisaineita ja teiden päällysmerkinnöissä salli mainittavan il-
11343: maaperämme oa myös köyhtynyt pitkäaikaisen, man erityistä lupaa muita hiven- ja kivennäis-
11344: yksipuolisen, vain pääravinteita sisältävien kei- aineita kuin keskimääräistä runsaamman raudan
11345: nolannoitteiden käytön johdosta. Yhä lisäänty- ja kalsiumin määrän. Kuitenkin elinkeinohalli-
11346: vä, varsinkin rikkipitoisten fossiilisten poltto- tuksen ohjeissa (499/51/79) sanotaan: "Sään-
11347: aineiden käytöstä aiheutuvien happamien satei- nellyn ravintoarvon ilmoittami2en voidaan myös
11348: den aikaansaama maaperän happaneminen lisää odottaa johtavan ravitsemuksellisten seikkojen
11349: myös raskasmetallien imeytymistä ja toisaalta lisääntyvään huomioon ottamiseen tuotekehit-
11350: vähentää tärkeiden ravinteiden liukolsuutta. telyssä. Kaik!:iaan ravintoarvon ilmoittamisen
11351: Keinolannoituksella, erityiseilä hivenainelan- tavoitteena on edistää väestön ravitsemustilan
11352: noituksella, void3can joitakin hivenaineita, kuten parantamiseen tähtääviä pyrkimyksiä."
11353: seleeniä, saada im<.eytymään maaperästä tai vih- Useat viljelijät haluaisivat tuotteen päällys-
11354: reistä kasvinosista suoraan kasveihin. Sen si- merkinnöissä vapaaehtoisesti osoittaa, että kal-
11355: jaan esim. kromin lisääminen onnistuu tutki- lis viljelymenetelmä on myös tuottanut kemial-
11356: musten mukaan vain orgaanisella lannoituksella lisesti analysoitavia tuloksia niin, että tuote
11357: eli karjanlantaa sekä ruoka- ja ruuansulatusjäte- todellakin sisältää keskimääräistä enemmän mo-
11358: kompostimultaa käyttämällä, jolloin niukat ra- nia hiven- ja kivennäisaineita, kuten seleeniä
11359: vinteemme saadaan luonnon kiertokulkuun. ja kromia. Myös kuluttajat, jotka tällaisia tuot-
11360: Jos elintarvikkeiden raaka-aineiden, kuten teita ostavat, haluaisivat saada joitakin todis-
11361: viljan, juureksien ja vihannesten, tuottamisessa teita, että tuote on todellakin täysipainoisem-
11362: kiinnitettäisiin enemmän huomiota siihen, mitä paa ja mahdollisesti kalliimman hintansa ar-
11363: valmiit tuotteet todella sisältävät nykyisen ulko- voista kuin massaviljelyllä aikaansaatu tuote
11364: kohtaisen tuotteen näön ja koon tarkastelun eikä sisällä haitallisia raskasmetalleja eikä tor-
11365: lisäksi, olisi todennäköistä, että halu kasvattaa junta-ainej äämiä.
11366: tällaisia täysipainoisia tuotteita myös massatuo- Elinkeinohallituksen ohjeissa olevan ilmoitus-
11367: tannossa lisääntyisi. Tämä olisi koko kansan- kiellon perustana ovat ym_mänettävästi olleet
11368: terveyden etu. kuluttajansuojavaatimukset. Ohjeissa sanotaan,
11369: Yhä enemmän yleistynyt biologinen viljely että "informaatiossa tulee huolehtia siitä, että
11370: ja Juontaistuotteiden kauppa osoittavat, että kuluttajalle ei pyritä luomaan mielikuvaa ra-
11371: kiinnostus vieraista aineista vapaisiin, vitamii- vintoarvotietoja sisältävän elintarvikkeen laa-
11372: nien sekä hiven- ja kivennäisaineiden suhteen dullisesta tai muusta paremmuudesta verrattuna
11373: mahdollisimman täysipainoisiin elintarvikkeisiin niihin elintarvikkeisiin, joissa näitä tietoja ei
11374: on suuresti kasvanut. ole".
11375: Viljelijät, jotka ovat halunneet tuottaa täl- Elinkeinohallituksen perustelut ovat kuiten-
11376: laisia kysyntää vastaavia tuotteita, joutuvat in- kin nykyisen tietämyksen mukaan vanhentunei-
11377: vestoimaan viljelymenetelmiin ja hivenainelan- ta ja sotivat tällä hetkellä jo alkuperäistä tar-
11378: 276 Toivomusaloite n:o 244
11379:
11380:
11381: koitustaan, kuluttajansuojelua, vastaan. Kulut- vaikeasti määritettävät hivenaineet, kuten selee-
11382: tajansuojan mukaista olisi mahdollisimman kat- ni ja kromi, voidaan näiden laitteiden avulla
11383: tava ja yksiseHtteinen tuoteselostus, mikä kiel- luotettavasti määritellä.
11384: tämättä on tähänastisilla tutkimusmenetelmillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11385: ollut vaikeasti aikaansaatavissa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11386: Hivenaineiden määrityksiin ja massatutki- muksen,
11387: muksiin soveltuvat, jatkuvasti kehittyvät sekä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11388: halpeneva t atomiabsorptiospektrofotometrilait- elintarvikkeiden perusraaka-aineiden kes-
11389: teet tekevät taloudellisesti mahdolliseksi mai- kimääräistä suuremman hiven- ja kiven-
11390: nittujen tuoteselostuksien tekemisen tärkeim- näisainepitoisuuden ilmoittamisen hel-
11391: pien perusraaka-aineiden osalta. Jopa tähän asti pottamiseksi.
11392: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11393:
11394: Anna-Kaarina Louvo Martti Ursin Matti Jaatinen
11395: Seppo Tikka Jouni J. Särkijärvi Ritva Laurila
11396: Tuulikki Petäjäniemi Juhani Laitinen Jaakko Itälä
11397: Aila Jokinen Pekka Löyttyniemi Mauri Vänskä
11398: Urho Pohto Toivo Mäkynen Tapio Holvitie
11399: Helena Pesola Sampsa Aaltio Tauno Valo
11400: Heikki Perho Erkki Pystynen Ulla Järvilehto
11401: Pentti Sillantaus Olavi Nikkilä Lauri Impiö
11402: 1982 vp. 277
11403:
11404: Toivomusaloite n:o 245
11405:
11406:
11407:
11408:
11409: Luttinen ym.: Yhteisen kuluttajaneuvojan viran aikaansaamises-
11410: ta Lahden kaupunkiseudun kunnille
11411:
11412:
11413: Eduskunnalle
11414:
11415: Lahden kaupungin, Hollolan ja Nastolan sa 1979. Lahti, Hollola, Nastola, Asikkala, Ori-
11416: kuntien muodostama Lahden kaupunkiseudun mattila, Koski Hl., Kärkölä, Padasjoki ja Art-
11417: yhteistyövaliokunta päätti kokouksessaan 19. 11. järvi ovat periaatteessa sopineet kuluttajaneu-
11418: 1981 esittää kann,anottonaan kauppa- ja teolli- vontayhteistyöstä. Kunnat eivät ole kuitenkaan
11419: suusministeriölle, että Lahden ympäristökunnat halukkaita yhteistyötä käynnistämään, ennen
11420: saisivat viimeistään vuoden 1983 alusta lähtien kuin ne saavat valtionosuuteen oikeuttavan ku-
11421: valtionosuuteen oikeuttavan kuluttajaneuvojan luttajaneuvojan viran.
11422: viran. Seuraavassa on esitetty Lahden kuluttajaneu-
11423: Lahdessa kuluttajaneuvonta alkoi maaliskuus- vonnan yhteydenotot:
11424:
11425: v. 1979 v. 1980 v. 1981
11426: 1. 1.-31. 10.
11427: H:~löko~tais:t yhteydenotot ........... . 1 919 kpl 2 947 kpl 2 262 kpl
11428: Na1sta valituksta ....................... . 1 386 " 2 154 " 1 809 "
11429: (72 %) (73 %) (80 %)
11430:
11431:
11432: Kuluttajaneuvoston teettämän tutkimuksen valtakunnallisellakin tasolla kunnallisen kulut-
11433: mukaan 26,1 % syyskuussa 1981 tapahtuneista tajaneuvonnan kehittämistä niissä kunnissa,
11434: yhteydeneteista oli tullut Lahden ulkopuolelta, joissa aikaisemmin perustettuun kuluttajaneu-
11435: lähinnä naapurikunnista. Toiminnan alkuvai- vontaan liitetään uusia kuntia.
11436: heessa määrä oli pienempi. Syy ympäristökun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11437: tien osuuden kasvuun on toisaalta tieto Lahden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11438: kuluttajaneuvonnasta, joka on levinnyt mm. muksen,
11439: lehdistön ja alueradion kautta.
11440: Paitsi henkilökohtaisten yhteydenottojen että hallitus ottaisi valtion vuoden
11441: määrää on syytä korostaa sitä seikkaa, että il- 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
11442: man kuluttajaneuvojaa Lahden ympäristökun- mentille 32.31.31 riittävän suuren mää-
11443: nat jäävät tärkeän kuluttajavalistuksen ulko- rärahan, jotta Lahden kaupunki sekä
11444: puolelle (esim. luennot, näyttelyt, tavarantar- Hollolan, Nastolan, Asikkalan, Orimat-
11445: kastukset ym.). tilan, Koski Hl:n, Kärkölän, Padasjoen
11446: Eräänä huomionarvoisena seikkana on edel- ja Artjärven kunnat saisivat viimeistään
11447: leen pidettävä Lahdelle ja sen ympäristökun- vuoden 1983 alusta lähtien valtionosuu-
11448: nille suunnitellun yhteistyön kokeilullista mer- teen oikeuttavan yhteisen kuluttajaneu-
11449: kitystä. Tämän yhteistyömallin pikainen käyn- vojan viran.
11450: tiin saattaminen tulisi hyödyttämään aikanaan
11451: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11452:
11453: Matti Luttinen Jouko Skinnari
11454: 278 1982 vp.
11455:
11456: Toivomusaloite n:o 246
11457:
11458:
11459:
11460:
11461: Manninen ym.: Raittiuskasvatusliiton muodostamisesta rmttms-
11462: kasvatuksen koordinaatio-, konsultti- ja toimintaelimeksi
11463:
11464:
11465: Eduskunnalle
11466:
11467: V aitioneuvoston asettama raittiuskasvatus- Sen periaatteen mukaan, ettei komitea pyri
11468: komitea on mietinnössään 29. 4. 1980 koh- ehdottamaan uusien toimintayksiköiden perus-
11469: dassa 7.3 .1.1. kiinnittänyt huomiota siihen, tamista, komitea ehdottaa,
11470: että RaittiuskasvatusHitto r.y:stä on muodos- 1. että nykyisestä Raittiuskasvatusliitto
11471: tunut kiinteä osapuoli peruskoulun lukion ja r .y: stä muodostettaisiin opetusministeriön hal-
11472: ammatillisten oppilaitosten raittiuskasvatusta linnonalaan läheisesti kuuluva ra-ittius,kasva-
11473: suunniteltaessa. Lii:to!la on jo perinteis~t yh- tuksen koordinaatio-, konsultti- ja toiminta-
11474: teydet myös opettajankoulutuslaitoksiin ja va- elin,
11475: paan sivistystyön laitoksiin. Se on pyrkinyt 2. että sen hallituksessa diisi opetusmmls-
11476: tukemaan opetussuunnitelmien mukaista rait- teriön, kouluhallituksen, ammattJ!kasvatushal-
11477: tiuskas~vatusta näissä oppilaitoksissa. lituksen, läänin ja kunnankoduhahlinnon, pe-
11478: Liiton johtokuntaan kuuluvat jo nyt koulu- ruskoulun, lukion, ammatillisten oppilaitosten,
11479: ha1lituksen, 2.rnmattikasvatushallituksen, sosiaa- vapaan sivistystyön ja kerhotoiminnan sekä
11480: li- ja terveysministeriön, kunnan kouluha:llin- sosiaali- ja terveysministeriön ja lääkintöhal-
11481: non sekä peruskoulun, lukion, ammatillisten lituksen edustajat, ja
11482: oppilaitosten, vapaan sivistystyön ja kerhotoi- 3. että tnrkoitukseen osoitettaisiin tarvitta-
11483: mim:an edustajat. Johtohmnan kokoonpanoa vat varat.
11484: voitai'S1iin täydentää esim. opetusministeriön Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11485: ja lääkintöhalliwksen edustajilila. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11486: Raittiuskasvatusliitosta tulisi hallinnollisin muksen,
11487: järjestelyin muodostaa opet:Jsministeriön hal-
11488: linnonaJan raittiuskasvatustoiminnan koorcli- että hallittts ryhtyisi toimenpiteisiin
11489: naatio-, konsultti- ja toimintaelin, rmttms- Raittiuskasvatusliiton muodostamiseksi
11490: lmsvatustoimisto. Tohnintaedellytyksen turvaa- raittiusleasvatuksen koordinaatio-, kon-
11491: miseksi tulisi tarkoitukseen ohjata riittävät va- sultti- ja toimintaelimeksi ja että tar-
11492: rat (1981 RKL:n valtionapu oli 412 000 mk, koitukse,en osoitettaisiin tarvittavat va-
11493: mikä on n. 20 % Raittiuskasvatusliiton vuosi- rat.
11494: budjetista).
11495: He1singissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11496:
11497: Mauno Manninen Mauri Pekkarinen
11498: Kalevi Mattila Juhani Saukkonen
11499: Markku Kauppinen
11500: 1982 vp. 279
11501:
11502: Toivomusaloite n:o 247
11503:
11504:
11505:
11506:
11507: Martikainen ym.: Psoriaatikkojen hoitomahdollisuuksien lisää-
11508: misestä terveyskeskuksissa
11509:
11510:
11511: Eduskunnalle
11512:
11513: Suomessa sairastaa arvion mukaan eriasteista Itse valohoitolaitteisto jäisi ainoaksi han-
11514: psoriasista noin 100 000 'lmnsalais,ta, joi'sta sai- kintamenoksi. Esim. Solarium-laitteiston han-
11515: raalahoidon tarpeessa ol'evia on noin 15 000. kintahinta on alhaisempi kuin viikon hoito-
11516: Meillä psoriasiksen hoidon vaikeudet johtuvat päivämaksut keskus sairaalassa. Saatava etu
11517: 1
11518:
11519:
11520: auringon vähäisyydestä, pitkistä etäisyyksistä merkitsisi suurelle potilasmäärälle jatkuvan työ-
11521: ja puutteelHsista kwlkuyhteyksistä. Vaike'ln kyvyn ylläpitämistä ja keskussairaaloissa an-
11522: psoriasiksen hoito tapahtuu keskussairaaloiden nettavien hoitdkäyntien lykkääntymistä ja vä-
11523: ihotautipoli!klinikoilla ja vuodeosastoilla. Hoi- henemistä. Näin järjestettynä säästö yhteiskun-
11524: tojaksot ovat useiden viiikkojen mittaisia. Kos- nalle jo yhden poti:laan tarvitsemien hoito-
11525: ka psoriasiksen perussyytä ei vielä tunneta, on käyntien kohdalla vastaa laitteiston hankinta-
11526: hoito oireiden mukaista. Parantumattoman kustannuksia. Myös muut ihotautipotilaat voi-
11527: luont·eensa vuoksi psoriasis vaatii aina keskus- sivat hyötyä laitteistosta.
11528: sairaalassa annetun tiiviin hoitojakson jälkeen Psoriasispotilaat voisivat saada asianmukai-
11529: ylläpitohoidon keskimäärin kerran viikossa. sen hoidon omassa terveyskeskuksessaan. Toi-
11530: Järjestetty,ä ylläpitohoitoa varten tarvittai- saalta tervey,skeskuksissa voitaisiin javkaa kes-
11531: siin UVB-valohoitolaittein varustettuja hoito- kussairaaloissa aloitettua hoitoa.
11532: pisveitä kuntiin. Tähän tarkoitukseen sopisivat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11533: hyvin jo olemassa olevat terveyskeskukset. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11534: Tämä ei aiheuttaisi henkilökunnan lisäystä, muksen,
11535: koska hoitoja voisi valvoa terveyskeSikusiää!käri
11536: ja täydennyskoulutuksen saanut hoi,taja. Lisä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11537: koulutuksen saanut hoitaja palvelisi myös mui- psoriaatikkojen hoitomahdollisuuksien
11538: ta potiJasryhmiä, esim. sää!rihaavapotilaita. lisäämiseksi terveyskeskuksissa Sola-
11539: Psoriastispotilaita varten tarvittaisiin vai:n pe- rium- ja UVB-valohoitolaitteitJa hank-
11540: seytymistila, suihku ja kylpyamme heidän hoito- kimalla ja huolehtimalla tarpeellisesta
11541: toimenpiteisiin valmistautumistaan varten. henkilökunnan lisäkoulutuksesta.
11542: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
11543:
11544: Olavi Martikainen Markku Kauppinen Hannu Tenhiälä
11545: Mikko Jokela Matti Maijala Paavo Vesterinen
11546: Mauno Manninen Petter Savola
11547: 280 1982 vp.
11548:
11549: Toivomusaloite n:o 248
11550:
11551:
11552:
11553:
11554: Muroma ym.: Leukemiaa ja muita syöpäsairauksia sairastavien
11555: lasten hoidon tehostamisesta
11556:
11557:
11558: Eduskunnalle
11559:
11560: Suomessa sairastuu vuosittain leukemiaan naan. Kuitenkin leukemiaosastoilla on tavan-
11561: noin 50 lasta. Vielä 1950-luvulla lähes jokai- omainen henkilöstömäärä ja työlista. Potilaiden
11562: nen leukemiaan sairastunut lapsi kuoli, mutta määrä on liian suuri verrattuna henkilöstön
11563: viime vuosikymmenellä leukemian diagnostiik- määrään ja lisähenkilöstöstä olisi ratkaisevasti
11564: ka, hoito ja ennuste ovat täysin muuttuneet. apua pienten leukemiapotilaiden hoidossa.
11565: Parhaissa hoitokeskuksissa kyetään jo kaksi Mikäli leukemialapsia varten saataisiin asian-
11566: kolmasosaa leukemiaan sairastuneista lapsista mukaiset hoitotilat ja riittävä määrä erikois-
11567: pelastamaan ja noin neljäsosa paranee koko- lääkäreitä ja sairaanhoitajia, pikkulapsia voitai-
11568: naan. Hyvät hoitotulokset edellyttävät kuiten- siin parantaa noin nelinkertainen määrä nykyi-
11569: kin erikoishoitoa. Suomessa ei ole riittävästi seen verrattuna.
11570: henkilökuntaa tähän hoitoon ja sen vuoksi on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11571: menetetty useita lapsia. Maassamme ei vielä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11572: ole yhtään lääkäriä, joka voisi päätoimisesti muksen,
11573: keskittyä lasten leukemian ja muiden syöpäsai-
11574: rauksien hoitoon. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
11575: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa menpiteisiin asianmukaisten hoitotilojen
11576: eristyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on ky- ja riittävän erityishenkilöstön saami-
11577: seessä, sitä enemmän hän tarvitsee henkilökun- seksi leukemiaa ja muita syöpäsairauk-
11578: nan antamaa hoitoa ja huolenpitoa eristysaika- sia sairastavien lasten hoitoa varten.
11579: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
11580:
11581: Impi Muroma Antero Juntumaa Saara Mikkola
11582: Esko Almgren Ulla Järvilehto Helvi Hyrynkangas
11583: Sauli Hautala Olavi Ronkainen Helena Pesola
11584: Erkki Korhonen Timo Ihamäki Mauno Manninen
11585: Väinö Rautiainen Tauno Valo Matti Maijala
11586: Asser Stenbäck Matti Viljanen Juhani Saukkonen
11587: Jorma Fred Hannele Pokka Helge Saarikoski
11588: Juhani Laitinen Matti Pelttari Urho Pohto
11589: Pekka Löyttyniemi Lea Sutinen Aila Jokinen
11590: Sampsa Aaltio Pentti Poutanen Anna-Liisa Piipari
11591: Lauri Impiö Veikko Vennamo Tapio Holvitie
11592: Eero Lattula Heikki Perho Pauli Uitto
11593: J. Juhani Kortesalmi Pertti Salolainen Kaisa Raatikainen
11594: Matti Hokkanen Toivo Mäkynen Elsi Hetemäki-Olander
11595: Saara-Maria Paakkinen Jaakko Itälä
11596: 1982 vp. 281
11597:
11598: Toivomusaloite n:o 249
11599:
11600:
11601:
11602:
11603: Mäki-Hakola: Ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä
11604: annetun asetuksen 2 § :n säännösten selventämisestä poltto-
11605: aineen myyntitoiminnan osalta
11606:
11607:
11608: Eduskunnalle
11609:
11610: Viime aikoina on käyty useita oikeudenkäyn- koessaan käytössään liikenneministeriön laatima
11611: tejä, joissa vastaajina ovat olleet öljy-yhtiön eri tulkintaohje, mutta siitä huolimatta oikeuksien
11612: puolella Suomea olevat polttoöljyn myynti- ratkaisut ilmeneväHä tavalla hajoavat. Erityisen
11613: asiamiehet. Eräillä heistä on oma huoltoasema, huolestuttavaa tasapuolisuuden kannalta on se,
11614: jonka yhteydessä ja lukuun polttoöljyn myynti- että ne, joiden osalta syyte on hylätty, voivat
11615: toimintaa on harjoitettu. edelleen jatkaa toimintaa, kun taas ne, jotka
11616: Toiminnan perusteena on ollut öljy-yhtiön on tuomittu, eivät uskalla jatkaa toimintaa
11617: ja jälleenmyyjän välinen "edustussopimus". So- jatkuvien syytteiden pelossa. Sen vuoksi kalus-
11618: pimuksen mukaan jälleenmyyjä on omistamai- to joutuu olemaan käyttämättä ainakin siihen
11619: laan säiliöautolla noutanut joltakin öljy-yhtiön saakka kunnes asiasta on saatu hovioikeuden
11620: rannikkokaupungissa olevalta varastolta poltto- ratkaisu, mikä puolestaan vie pitkän aikaa.
11621: öljyn, jonka jälleenmyyjä edelleen sitten toimit- Keskeistä asiassa on kuitenkin se, että sa-
11622: taa polttoöljyasiakkailleen heidän kotiinsa tai maa ammattimaisesta moottoriajoneuvoliiken-
11623: omiin huoltoaseman yhteydessä oleviin säiliöi- teestä annettua asetusta, sen 2 § :n säännöksiä,
11624: hin. tulkittaessa on voitu päätyä niin erilaisiin joh-
11625: Rikosilmoitusten perusteella monet syyttäjä- topäätöksiin, joissa kaikissa yhteistä on se, että
11626: viranomaiset ovat katsoneet, että niin sanottu toimintaa on harjoitettu täysin identtisten
11627: suora kotimyynti polttoöljyn osalta on luvaton- edustussopimusten pohjalta.
11628: ta toimintaa, jolta osin tavaran toimittajalla tu- Näin ollen kyseinen säännös on liiaksi tul-
11629: lisi olla liikennelupa. kinnanvarainen. Onkin edellytettävä, että oi-
11630: Näitä oikeusjuttuja on nyt käyty kymmen- keusviranomaiset pelkästään lain säännöksen
11631: kunta, joista osassa on päädytty langettavaan lukemalla voivat päätellä, mitä säännöksen si-
11632: tuomioon, mutta osassa syyte on hylätty. On sältö tarkoittaa.
11633: myös tapaus, jossa virallinen syyttäjä ei ole Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11634: suostunut nostamaan edes syytettä. Oikeudet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11635: ovat perustelleet hylkäävää päätöstään muun
11636: muassa sillä, että polttoöljy, josta myynnissä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11637: on kyse, on ollut jälleenmyyjän omaa tavaraa. ammattimaisesta moottoriajoneuvolii-
11638: Toisaalta erään oikeuden päätöksen perusteluis- kenteestä annetun asetuksen 2 §:n sel-
11639: sa katsotaan, että säiliöauton omistaminen jo ventämiseksi öljy-yhtiön ja myyntiasia-
11640: sinänsä olisi ilman lupaa rikollista, eli sen osta- miehen välisen, polttoöljyn myyntitoi-
11641: minen olisi luvaton hankinta. mintaa koskevan edustussopimuksen
11642: Kaikilla oikeuksilla on ollut tapauksia rat- osalta.
11643: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
11644:
11645: Pentti Mäki-Hakola
11646:
11647:
11648:
11649:
11650: 36 088200.189C
11651: 282 1982 vp.
11652:
11653: Toivomusaloite n:o 250
11654:
11655:
11656:
11657:
11658: Männistö ym.: Ympäristöperäisten sikiövaurioiden torjumisesta
11659:
11660:
11661:
11662: Eduskunnalle
11663:
11664:
11665: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11666:
11667: SKDL:n eduskuntaryhmä esittää pikaisia toi- nön kehittämistä, tiedotusta ja koulutusta kuin
11668: mia ympäristöperäisten sikiövaurioiden torjumi- tutldmustakin.
11669: seksi. Tällä tarkoitetaan yhtä hyvin lainsäädän-
11670:
11671:
11672:
11673:
11674: ALOITTEEN PERUSTELUT
11675:
11676: Suuri osa, kenties valtaosa sildövaurioista - käytettävissä ensimmäiset tiedot ja niiden mu-
11677: joilla laajasti ottaen tarkoitetaan spontaani- kaan hedelmällisessä iässä olevia naisia ( 15-
11678: abortteja, ennenaikaisia synnytyksiä, vastasyn- 44-vuotiaita) ilmoitetaan altistuneiksi 691 eli
11679: tyneiden kuolemia, synnynnäisiä epämuodostu- 18 % kaikista altistuneista. Lisäksi Säteilytur-
11680: mia, lapsisyöpiä ja eräitä kehityshäiriöitä - vallisuuslaitos rekisteröi säteilylle altistuneet.
11681: johtuu ympäristötekijöistä. Ympäristö voi ai- Edellä esitetty luku on huomattavasti pienem-
11682: heuttaa muutoksia sekä miehessä (silttiöso- pi kuin tutkijoiden esittämät arviot. On myös
11683: lut) että naisessa (munasolut) jo ennen kuin perusteltua olettaa, että osa altistumistapauk-
11684: lapsen hankkimista on edes harkittu, sekä sen sista jää ilmoittamatta mm. työnantajan välin-
11685: lisäksi naisen raskauden aikana sikiössä. Sikiö- pitämättömyyden tai vastahankaisuuden vuoksi.
11686: vaurioiden ehkäiseminen ei siis tajoltu pelkäs- Keskeiset toimet sikiövaurioiden ympäristö-
11687: tään raskaana oleviin naisiin. peräisten syiden poistamisessa ja vähentämi-
11688: Tärkeimmät sikiövaurioiden ympäristöperäi- sessä ovat:
11689: set syyt ovat: 1) Työympäristön laadun parantaminen. Ke-
11690: - Jotkut lääkeaineet - talidomidi on miallisten aineiden ympäristöpitoisuudet ovat
11691: klassinen esimerkki - mm. aspiriini on epäil- yleensä korkeimmat työympäristössä. Sikiövau-
11692: tyjen listalla. rioita aiheuttavat ja niiksi epäillyt aineet ja
11693: - Muut ympäristön kemialliset altisteet. energiat on luetteloitava ja niiden käyttöä la-
11694: Arviolta 600 kemiallista ainetta - lääkeai- kisääteisesti rajoitettava käyttökielloin, poikke-
11695: neita, teollisuuden käyttämiä aineita jne. -- uslupamenettelyin, sitovin normein jne. Suur-
11696: on epäiltyjen joukossa, mm. anestesiakaasut, yritysten on rahoitettava korvaavien, vaaratto-
11697: kadmium, nikkeli, styreeni, vinyylikloridi ja mien aineiden kehittämistä koskevaa tutkimus-
11698: eräät tupakansavun aineosat. ja kehitystyötä. Käyttöturvallisuustiedotteet tu-
11699: - Säteily (esim. röntgensäteily sairadoissa), lee laatia kaikista tuotteista, jotka sisältävät
11700: mikroaallot, tärinä (esim. maansiirto koneet, jot- sikiöille vaarallisia aineita.
11701: kin epäkeskopuristimet) . 2) Tiedottaminen työelämässä. Työntekijöil-
11702: Suomessa ammatissaan syöpäsairauden vaa- le, jotka joutuvat tekemisiin sikiövaarallisten
11703: raa aiheuttaville aineille ja menetelmille altis- aineiden ja energioiden kanssa työssään, tulee
11704: tuvat luetteloidaan vuosittain ( työsuojeluhalli- työsuojeluhallituksen ja Työterveyslaitoksen toi-
11705: tuksen päätös 991/78). Vuodelta 1979 on mesta saattaa tiedoksi ao. aineiden vaikutukset
11706: Toivomusaloite n:o 250 283
11707:
11708: ja niiltä suojautumiskeinot. Kyseinen informaa- 6) Sikiövaurioiden ennaltaehkäisyä koskevan
11709: tio on saatettava yhtä lailla työnantajan sekä tutkimustoiminnan laajentaminen. Sikiövaurioi-
11710: työpaikan työsuojeluorganisaation tietoon. Työ- den syitä ja ehkäisyä koskevan tutkimustoi-
11711: terveys- ja työsuojeluhenkilöstölle annettavan minnan edellytyksiä on parannettava varaamai-
11712: työsuojelun peruskoulutuksen tulee sisältää la lähivuosina valtion tulo- ja menoarvioon
11713: myös sikiövaurioiden työperäiset syyt ja niiden riittävästi varoia. Varat tulee kanavoida lähin-
11714: toriunta . nä Suomen likatemlan, Työterveyslaitoksen,
11715: .3) Yhdyskuntailman ja elintarvikkeiden lisä- työsuojeluhallituksen, elinkeinohallituksen sekä
11716: aineiden valvonnan tehostaminen sikiövaarallis- lääkintöhallituksen epämuodostumarekisterin
11717: ten tai niiksi epäiltyjen aineiden osalta. kautta.
11718: 4) Työterveyskasvatus. Terveysviranomais- Tutkimustoiminta keskittyisi aivan lähivuo-
11719: ten tulee kiinnittää huomiota lääkärintoimen siin. Aluksi tulisi suorittaa esitutkimukset, joi-
11720: harjoittamiseen sekä käyttäjien lääkekäyttäyty- den perusteella valitaan tarkemmin kartoitetta-
11721: misen muuttamiseen siten, että turha lääkkei- va! teratogeeniset ja mutageeniset altisteet ja
11722: den käyttö vähenee yleensä ja erityisesti ras- vaaralliset toimialat. Tutkimusten perusteella
11723: kauden aikana. Sama koskee alkoholin käyttö~i tiedostetaan riskien torjumistavoista ja osoite-
11724: raskauden aikana. Kamppailua v~iestön tupa- taan konkreettiset toimenpiteet työolojen pa-
11725: koinnin vähentämiseksi on tehostettava. rantamiseksi.
11726: 5) Keskustelun herättäminen naisten työsuo- Maailman terveysjärjestö (WHO) on pitä-
11727: jelua koskevan lainsäädännön kehittiin1isestä. nyt sikiövaurioiden torjuntaa koskevaa tutki-
11728: Erityislainsääd:!nnöllä voidaan periaatteessa mustoimintaa ensiarvoisen tärkeänä.
11729: edistää sikiövaurioide:1 ennaltaehkäisvä. Kui- Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
11730: tenkin on turvattava se, että naisiin k~hdistuva kantana eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11731: erityislains1iädäntö ei lisää hedelmällisyysikäis- muksen,
11732: ten naisten syrjintää työmarkkino:Ha. Tässä
11733: mielessä esimerkiksi terveellinen työympäristö että hallitus ryhtyisi heti tozmzm ym-
11734: on ensisijainen keino naisiin kohdistuvaan eri- päristöperäisten sikiövaurioiden torju-
11735: tyislainsäädäntöön verrattuna - ottaen lisäksi miseksi työympäristön laatua paranta-
11736: huomioon, että sikiövaurioiden työperäiset syyt malla, kehittämällä tiedottamista työ-
11737: voivat kanavoitua myös isän saaman altistuk- elämässä, tehostamalla yhdysleuntailman
11738: sen kautta. - Sikiön kehityksen suojaamista ja elintarvikkeiden lisäai11eide;z valvon-
11739: saattaisi lisätä äitiysloman pidentäminen. Jot- taa, tehostamalla terveyskasvatusta, ke-
11740: kut gynekologit suosittelevat äitiysloman alka- hittärnä!lä naisten työsuojelua koskevaa
11741: misajankohdaksi 2 kk ermen synnytyst~i ennen- lainsäädäntöä ja laajentamalla ennalta-
11742: aikaisten synnytysten vähentämiseksi. ehkäisyä koskevaa tutkimustoimintaa.
11743: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11744:
11745: Lauha Männistö Matti Järvenpää Pauli Uitto
11746: Jarmo \VIahlström Kauko Tamminen Arvo Kemppainen
11747: Helvi Niskanen Aulis Juvela Kati Peltola
11748: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
11749: Terho Pursiainen Unto Ruotsabinen Aarne Saarinen
11750: I.-C. Björklund Mikko Ekorre Niilo Koskenniemi
11751: Heli Astala
11752: 284 1982 vp.
11753:
11754: Toivomusaloite n:o 251
11755:
11756:
11757:
11758:
11759: Pursiainen ym.: Lääkehuollon saattamisesta lainsäädännöllisesti
11760: terveydenhuollon osaksi
11761:
11762:
11763: Eduskunnalle
11764:
11765: Erityisesti kansanterveyslain saatammen dessä myös apteekkilaitosta koskevat säännök-
11766: sekä myöskin muuss a terveydenhuollossa ta-
11767: 1
11768: set voitaisiin laajemmin uudelleen arvioida.
11769: pahtunut kehitys ovat johtaneet siihen, että Uudistustyön tavoitteena voidaan pitää sitä,
11770: laakehuolto on entistä enemmän jäänyt erilli- että lääkehuollon ja terveydenhuoNon organi-
11771: seksi terveydenhuollon osaksi. Lää:kehuoHon saatioita lähennetään ja kytketään ne nykyisitä
11772: peruslainsäädäntö on erittäin vanhaa, pääosin toiminnaUisemmin yhteen, mikä mahdollistaa
11773: 1920-UuvuUa säädettyä. Lääkehuollon kehittä- koordinoidun ja suunnitellun terveyspolitiikan
11774: mistä pohtineet komiteat ovat todenneet, että toteuttamisen. Tämän tavoitteen toteuttaminen
11775: lääikehuolto on osa terveyde11huoltoa ja että edellyttää muun muassa lääkehuoLlon henkilös-
11776: tehtäessä ehdotuksia lääkehuollon epä!kohtien tön perus- ja täydennyskoulutuksen lähentymis-
11777: poistamiseksi on samalla otetrava huomioon tä muun terveydenhuoltohenkilöstön koulutuk-
11778: muussa terveydenhuollossa tapahtunut kehitys. seen, lääkkeiden maahantuonnin ja valmistuk-
11779: Kuitenkaan Jääkehuollon alueella ei uudistus- sen uudelleen organisoimista, julkisen tervey-
11780: suunnitelmia ole voitu toteuttaa. Kun sosiaali- denhuollon ja apteekkilaitoksen yhteistyön te-
11781: ja terveysministeriön asettaman, suppealla toi- hostamista, lääkemainonnan rajoittamista ja lää-
11782: meksiannolla toimineen aptedkkilaitostyöryh- keinformaation asia!llistamista, läakkeiden luku-
11783: män, joka jätti mietintönsä joulukuun 31 päi- määrän vähentämistä sekä lääkkeiden hintapo-
11784: vänä 1981, esitykset ,toivottavasti pilkaisesti to- litiikan uudelleen arvioimista.
11785: teutetaan, olisi syytä ryhtyä valmistelemaan Ehdmamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11786: lääkehuo1lon lainsäädännön kokonaisuudistus- vomuksen,
11787: ta. Apteekkilaitostyöryhmä toteaa mietinnös-
11788: sään, että lääkehuoltoa koskevan lainsäädännön 'että hallitus ryhtyisi kiir~ellisesti toi-
11789: yleinen vanhentuneisuus ja rakenteeHinen yh- menpiteisiin lääkehuollon kokonaislain-
11790: teensopimattomuus muun terveydenhuollon säädännön uudistamiseksi . siten, että
11791: lainsäädännön kanssa edellyttää lääkehuollon lääkehuolto nähdään osana muuta ter-
11792: peruslainsäädännön yhdistamistä, missä yhtey- veydenhuoltoa.
11793: Helsingissä 12 paivänä helmikuuta 1982
11794:
11795: Terho Pursiainen Ulla-Leena Alppi
11796: 1982 vp. 285
11797:
11798: Toivomusaloite n:o 252
11799:
11800:
11801:
11802:
11803: Raatikainen ym.: Terveydenhuoltopalvelujen lisäämisestä Uudel-
11804: lamaalla
11805:
11806:
11807: Eduskunnalle
11808:
11809: Etdäisen Suomen väestöri:kika·at alueet ovat taavasti. Varsinkin Helsingissä, Espoossa ja
11810: jääneet syrjittyyn asemaan monilla eri yhteis- Vantaalla on avdhoitopailvelujen tarve suuri.
11811: kuntaelamän aJ.oi1la toteutettaessa lakisääteisiä Huolestuttava tilanne vallitsee myös laps'ipsy-
11812: uudistuksia. KunJtien omat suunniteltmat jou- kiatrian ailaHa. Hoitopaikkoja ei ole lähes'kään
11813: tuvat karsinnan kohteiksi läänin ja valtakunnan riittävästi, ja siitä johtuen hoitoa tarvitsevat
11814: viranomaisten toimesta. Virallisina tuloksina lapset joutuvat odottamaan sairauden kehit-
11815: vahvistetut 5-vuotissuunnitelmat ovatkin ny- tyessä korko ajan. Nopeat hoitotoimenpiteet
11816: kyisin lähinnä niu~kkuutta tarjoavia asiakirjoja, auttaisivat kuitenkin lasta kehititymään ter-
11817: jo1den lukuihin kuntien on sopeutettava toi- veeksi yhteisikunnan jäseneksi, mutta niitä ei
11818: mintansa. jostakin syystä saada aikaan tarvetta vastaa-
11819: Kehittyvisslä kaupunkikunnissa ilmeneekin vasti. Säästotoimenpiteitiä tehdään väärissä koh-
11820: vaikeuksia, joiden hoitamiseen tarvittaisiin no- dissa, ~oska myöhästynyt hoito saattaa jo olla
11821: peita to1menpi.teitä. T1urkasil sitovat normis- tehollon. Näin tulee pysyväishoidon ja jopa
11822: tot es1m. terveydenhuollossa eivät salli sel- suljetun hoidon potilaita yhä enemmän. Oikea
11823: laista joustoa, jota tarvittaisiin hoitotoimenpi- hoidon ajoitus onkin inhimillisesti perusteltua,
11824: teiden käynnistämiseksi silloin, kun niistä saa- ja tässä tapauksessa sitä tukee vahva taloudel-
11825: taisiin suurin hyöty sekä kohteeHe että yh- 1'inenkin syy.
11826: teisölle. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
11827: Ihminen on nyiky-yhteiskunnassakin varsin nan hyväiksyttäVIäksi toivomUJksen,
11828: suojaton eri e1äm,äntilanteissa ja saatta'a tarvi-
11829: ta tukea ja palveluja ahdistuksessaan. Mielen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11830: terveystyön merkitys muuttovoittoisilla alueilla menpiteisiin riittävän terveydenhuolto-
11831: on suuri. Uudet asukika'at etsivät kovassa hen- palvelujen tason aikaansaamiseksi
11832: kHokohtaisessa paineessa työtä ja asuntoa. Uudellamaalla varsinkin mielenterveys-
11833: Myös lasten mielenterveys joutuu uhatuksi ongelmista kärsiville, jolloin erityisesti
11834: asuinpaikan ja kouluympäristön a[ituisen vaih- olisi toteutettava lasten psykiatrisen
11835: tumisen seurauksena. hoidon kehitys tarvetta vastaavaksi li-
11836: Uudenma:an lääninhalliHtus on!kin joutunut säämällä hoitopaikkoja sekä hoitohen-
11837: toiteamaan puutteita mielenterveystyössä. Pal- kilökuntaa.
11838: veluja ei ole kyetty lisäämään tarvetta vas-
11839: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
11840:
11841: Kaisa Raatikainen Terhi Nieminen-Mäkynen
11842: Peter Muurman Tarja Halonen
11843: 286 1982 vp.
11844:
11845: Toivomusaloite n:o 253
11846:
11847:
11848:
11849:
11850: Raudaskoski: Alkoholinkulutuksen alentamisesta alkoholipoliitti-
11851: sin toimenpitein
11852:
11853:
11854: Eduskunnalle
11855:
11856: Tutkijain ja kc.nsanedustajain seuran tutki- pia ikäluokkia. Kansakuntamme tulevaisuus on
11857: musjulkaisun 2/81 mukaan maamme sairaalois- täten suuresti uhattuna, ellei alkoholin kulutus-
11858: sa annettiin vuonna 1978 kaikkiaan noin 1,2 ta voida voimakkaasti supistaa. Kun kansamme
11859: miljoonaa alkoholihoitopäivää eli 5,7 % kai- hyvinvointi, sen henkinen ja aineellinen selkä-
11860: kista sairaanhoitopäivistä. Yli puolet alkoholi- ranka uhkaa murtua, valtiovallan tulisi yksi-
11861: hoitopäivistä käytettiin mielenterveyden häiri- mielisesti kiin...nittää suurta huomiota niihin tu-
11862: öiden hoitoon. Noin 10 % alkoholihoitopäivis- hoisiin seurauksiin, joita runsas alkoholinkäyttö
11863: tä käytettiin erilaisten tapaturmien ja myrky- kansamme hvvinvoinnille merkitsee. On ilmeis-
11864: tysten aiheuttamien vammojen hoitoon. tä, että alkoholipolitiikkamme aiheuttaa jo nyt
11865: Edellä sanotun lisäksi poliklinikka- ja avo- kansantaloudelle enemmän taloudellista vahin-
11866: hoidossa on ollut samana vuonna 550 000 alko- koa kuin taloudellista hyötyä. Ja on1m edes al-
11867: holihoitokäyntiä. Kansaneläkelaitos maksoi päi- koholin myynnillä saatu tulo reaalista tuloa
11868: värahaa 137 000 sairauspäivältä, joissa pääsyy- kansantaloudelle, lienee aiheellista kysyä. Asi-
11869: nä oli jokin alkoholisairaus. Jos vielä mukaan aintilan ollessa nykyisellään on erityisesti nuo-
11870: otetaan tapaukset, joissa jokin alkoholisairaus risomme ja sen kautta koko kansamme tulevai-
11871: oli lisäsairautena, nousee korvauspäivien luku suus suuressa vaarassa. Jos alkoholinkulutuk-
11872: arviolta nelinkertaiseksi eli 548 OOO:een. Kan- semme supistettaisiin erilaisilla toimenpiteillä
11873: saneläkelaitos maksoi työkyvyttömyyseläkettä puoleen nykyisestään, tulevaisuuden näköalat
11874: 4 710 alkoholisoituneelle henkilölle. Työ- ja olisivat varsin hyvännäköiset.
11875: virkaeläkejärjestelmän kautta sai 10 650 hen- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
11876: kilöä täyttä tai osaeläkettä jonkin allmholisai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11877: rauden perusteella.
11878: Edellä oleva osoittaa, että bu'l.sakuntamme että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11879: on joutunut vaaralliseen alkoholisoitumiskier- menpiteisiin alkoholipolitiikan muutta-
11880: teeseen. Kansakunnan runsaan alkoholinkäytön miseksi niin, että alkoholin keskimääräi-
11881: kielteiset seuraukset tulevat yhä pahempina nen kulutus voitaisiin laskea puoleen
11882: esiin ja alkoholin käyttö saavuttaa yhä nuorem- nykyisestä kulutuksesta.
11883: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
11884:
11885: Väinö Raudaskoski
11886: 1982 rd. 287
11887:
11888: Hemställningsmotion nr 254
11889:
11890:
11891:
11892:
11893: Rehn m. fl.: Om effektiverad korttidsvård av handikappade
11894:
11895:
11896: Tili Riksdagen
11897:
11898: Lagen angående specialomsorger för utveck- på så sätt bereda familjen vila och avlastning.
11899: lingsstörda har märkbart förbättrat vårdför- För de handikappade vilka inte vill ellet kan
11900: utsättningarna inom denna sektor. Den öppna lämna sitt hem, bör det kttnna ordnas med spe-
11901: vårdens verksamhetsformer prioriteras och cialutbildade vårdare, som vid behov kommer
11902: detta har tili följd, att många utvecklingsstörda och avlöser föräldrarna för kortare tider. Det
11903: och övriga handikappade barn och unga numera är mycket viktigt att vårdare tili handikappade
11904: kan bo i sitt hem och besöka träningsskola, kan barnets hemspråk.
11905: dagcenter ellet skyddad verkstad i regionen På grund av bristande resurser har korttids-
11906: 30-40 tim. per vecka. Också rätt många svål't hem hittills inte inrättats, och att utnyttja
11907: skadade, som ej kan deltaga i sådan verksam- centralsanstalterna för detta ändamål är svårt
11908: het, vårdas hemma. Procentue1lt är antalet han- spedellt för de svenskspråkiga på grund av de
11909: dikappade i hemvård nu mycket större än tidi- långa avstånden.
11910: gare, då ans,taltsvården dominerade. Detta be- Med anledning av det ovanstående föreslås
11911: tyder även att trycket på hemmet ökar, fram- vördsamt att riksdagen ville besluta hemställa,
11912: för allt har mödrarnas andel av vården ofta
11913: blivit betungande. I motiveringen tili den nya att regeringen måtte vidtaga åtgärder
11914: omsorgslagen talas om behovet av vila och re- för att ekonomiska och persanella re-
11915: kreation för föräldrar, som har barn i hem- surser skapas för inrättande av korttids-
11916: vård. För att tillgodose ett sådant behov har hem för handikappade> och att dessa
11917: från föräldrahåll länge framförts önskemål om kompletteras av specialvårdare som kan
11918: korttidshem, där den handikappade skulle tas i den handikappades hem överta vården
11919: om hand för några dagar ellet en weekend, och för en kortare tid.
11920: Helsingfors den 10 februari 1982
11921:
11922: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
11923: Boris Renlund Ole Norrback
11924: Håkan Malm
11925: 288 1982 vp.
11926:
11927: Toivomusaloite n:o 254 Suomennos
11928:
11929:
11930:
11931:
11932: Rehn ym.: Kehitysvammaisten lyhytaikaishoidon tehostamisesta
11933:
11934:
11935: Eduskunnalle
11936:
11937: Laki kehitysvammaisten edtyishuollosta on sen taakkaa kevennettäisiin. Niitä kehitysvam-
11938: huomattavasti parantanut tämän alan hoito- maisia varten, jotka eivät voi tai halua lähteä
11939: mahdollisuuksia. Avohuollon toimintamuodot kodistaan, tulisi voida järjestää erityiskoulutuk-
11940: on asetettu etusijalle, ja tästä on seurannut, sen saaneita hoitajia, jotka tarvittaessa tulevat
11941: että monet kehitysvammaiset ja muut vammai- vapauttamaan vanhemmat lyhyiksi ajoiksi.
11942: set lapset ja nuoret nyttemmin voivat asua ko- On varsin tärkeätä, että vammaisten hoitaja
11943: tonaan ja käydä harjoituskoulua, alueella sijait- osaa lapsen kotikieltä.
11944: sevassa päiväkeskuksessa tai suojatyöpaikassa Varojen puuttuessa ei tilapäiskoteja tähän
11945: 30-40 tuntia viikossa. Myös useita sellaisia mennessä ole perustettu, ja ruotsinkielisten on
11946: vaikeasti vammautuneita, jotka eivät pysty pitkien matkojen takia erityisen vaikeata käyt-
11947: osallistumaan edellä mainittuihin toimintoihin, tää hyväkseen alan keskuslaitoksia.
11948: hoidetaan heidän kodeissaan. Prosentteina las- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11949: kettuna on kotona hoidettavien vammaisten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11950: määrä nykyisin paljon suurempi kuin aikaisem- muksen,
11951: min, jolloin laitoshoito oli vallitsevana. Tämä
11952: merkitsee myös paineen lisääntymistä kodeissa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11953: varsinkin on äitien osuus hoidosta tullut rasit- taloudellisten ja henkilökuntaa koske-
11954: tavaksi. Uuden erityishuoltolain perusteluissa vien voimavarojen luomiseksi, joilla voi-
11955: puhutaan vanhempien levon ja virkistyksen tar- taisiin perustaa tilapäiskoteja kehitys-
11956: peesta silloin, kun lapsi on kotihoidossa. Jotta vammaisia varten, ja että näitä täyden-
11957: tällainen tarve voitaisiin tyydyttää, on vanhem- nettäisiit~ erityiskoulutuksen saaneilta
11958: pien taholta jo kauan esitetty toivomus lyhyt- hoitajilla, jotka voivat vammaisen ko-
11959: aikaisen kodin aikaansaamisesta, jossa kehitys- dissa ottaa vastuun lyhytaikaisesta hoi-
11960: vammainen saisi hoitoa muutaman päivän tai dosta.
11961: viikonlopun ajan ja perhe lepoa samalla kun
11962: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
11963:
11964: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
11965: Boris Renlund Ole Norrback
11966: Håkan Malm
11967: 1982 vp. 289
11968:
11969: Toivomusaloite n:o 255
11970:
11971:
11972:
11973:
11974: Renlund ym.: Määrärahasta raittiusjärjestöjen toimitilojen sekä
11975: koulutus- ja leirikeskusten kunnostamiseen
11976:
11977:
11978: Eduskunnalle
11979:
11980: Valtion tulo- ja menoarvion momentilla nitelmassa esitetty tällaisiin tarkoituksiin eri
11981: 33 .51.50 (Vaidonapu raittiustyöhön sekä alko- määrärahat.
11982: holista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn) olevas- Käsityksemme mukaan näin tulisi menetellä
11983: ta määrärahasta on raittiusjärjestöille annettu myös raittiusjärjestöjen kohdalla.
11984: avustusta koulutus- ja leirikeskusten rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11985: miseen ja niiden kunnostamiseen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11986: Vaikka näiden koulutus- ja leirikeskusten sa-
11987: moin kuin raittiusjärjestöjen toimitilojen hank- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11988: kiminen ja kunnostaminen ovat raittiustyötä, ei menpiteisiin erityismäärärahan ottami-
11989: ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, että ne seksi valtion vuoden 1983 tulo- ja
11990: ovat samalla momentilla kaikkien raittiusjärjes- menoarvioesitykseen raittiusjärjestöjen
11991: töjen toimintamäärärahojen kanssa. koulutus- ja leirikeskusten sekä toimi-
11992: Urheilu- ja nuorisojärjestöillekin on budjetin tilojen rake.ntamiseen ja kunnostami-
11993: momenteilta 29.91.50 ja 29.91.51 käyttösuun- seen.
11994: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
11995:
11996: Boris Renlund EnsiCI Laine Håkan. Malm
11997: Helvi Hyrynkangas Anssi Joutsenlahti Eeva Kauppi
11998: Matti Järvenpää Esko Almgren Sakari Knuuttila
11999: Jorma Fred Hannele Pokka
12000:
12001:
12002:
12003:
12004: 37 0'8&200189C
12005: 290 1982 rd.
12006:
12007: Hemställningsmotion nr 256
12008:
12009:
12010:
12011:
12012: Renlund m. fl.: Om sänkning av restaurangpriserna på alkohol-
12013: fria drycker
12014:
12015:
12016: Till Riksdagen
12017:
12018: Det tilltagande alkoholmissbruket är en källa på restauranger och. matserveringar med alko-
12019: tili oro för hela vårt samhälle. Särskilt bland holrättigheter är prisen på alkoholfritt i rela-
12020: ungdomen blir detta problem mer och mer ticn tili alkoholhaltiga drycker häpnadsväckan-
12021: markant. Enligt ALKOs årsberättelses statistik de hög. Priset på t.ex. alkoholfritt rödvin och
12022: drack finländarna år 1980 6,3 liter ren alkohoi vanligt billigt rödvin är ungefär detsamma.
12023: per person tili ett värde av 1 384 mk/person, Denna obetydliga prisskillnad frestar säkert
12024: d.v.s. cirka 6,4 % av de privata konsumtionsut· mången, speciellt ungdomar att välja det alko-
12025: gifterna. ALKOs försäljningsintäkter för år holhaltiga alternativet "enär den ändå kostar
12026: 1980 var 4,5 miljarder mark, varav 3,3 mil- lika mycket". Priserna på de alkoholfria dryck-
12027: jarder uppbars av staten. erna på restauranger och matserveringar bor-
12028: I alkoholmissbrukets spår följer olika asocia- de följaktligen sänkas för konsumenten för att
12029: la beteendemönster. Ä ven i medicinska skador på så sätt göras populärare.
12030: och i sociala tragedier har alkoholen en icke Hänvisande tili ovanstående föreslår under-
12031: ringa del. Därför borde olika medel tillgripas tecknade att riksdagen ville hemställa,
12032: för att minska alkoholkonsumtionen. En åtgärd
12033: skulle vara att gencm prissänkning på alkohol- att regeringen måtte vidta sådana
12034: fria viner, på läskdrycker, juicer och annat al- prispolitiska åtgärder att alkoholfria
12035: kd-.olfritt höja dessas attraktivitet. Tyvärr har dryckers pris kännbart sänks på res-
12036: t.ex. läskdryckernas och juicernas pris nyligen tauranger, så att dessa /ramstår som
12037: stigit eftersom staten höjt accisen. I synnerhet tillräckligt attraktiva alternativ.
12038: Helsingfors den 11 februari 1982
12039:
12040: Boris Renlund Asser Stenbäck
12041: Esko Almgren Anssi Joutsenlahti
12042: Håkan Malm
12043: 1982 vp. 291
12044:
12045: Toivomusaloite n:o 256 Suomennos
12046:
12047:
12048:
12049:
12050: Renlund ym.: Alkoholittomien juomien ravintolahintojen alen-
12051: tamisesta
12052:
12053:
12054: Eduskunnalle
12055:
12056: Alkoholin väärinkäytön lisääntyminen on oikeus tarjota alkoholia, ovat alkoholittomien
12057: koko yhteiskuntamme huolen aihe. Etenkin juomien hinnat alkoholijuotniin verrattuina
12058: nuorison keskuudessa on tämä pulma yhä sel- hämmästyttävän korkeat. Esim. alkoholitto-
12059: vemmin havaittavissa. Alkon vuosikertomuksen man punaviinin hinta tavallisen halvan puna-
12060: tilaston mukaan suomalaiset joivat vuonna 1980 viinin hintaan verrattuna on suunnilleen sama.
12061: 6,3 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohti, Tämä lähes olematon hintaero houkuttelee mo-
12062: mikä oli arvoltaan 1 384 mk/henkilö eli n. nia, varsinkin nuoria, valitsemaan alkoholia si-
12063: 6,4 % yksityisistä kulutusmenoista. Alkon sältävän vaihtoehdon, "koska se kuitenkin mak-
12064: myyntitulot vuonna 1980 olivat 4,5 miljardia saa yhtä paljon". Alkoholittomien juomien hin-
12065: markkaa, josta valtion osuus oli 3,3 miljardia. toja tulisi tämän johdosta alentaa ravintoloissa
12066: Alkoholin väärinkäytön myötä ilmenee erilai- ja ravitsemisliikkeissä siten, että ne tulisivat
12067: sia epäsosiaalisia käyttäytymismuotoja. Alkoho- kuluttajan kannalta suositummiksi.
12068: lin osuus ei myöskään ole vähäinen lääketieteel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12069: lisiin vaurioihin ja sosiaalisiin murhenäytelmiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12070: Tästä syystä tulisi ryhtyä toimiin alkoholin muksen,
12071: kulutuksen vähentämiseksi. Eräs toimenpide oli-
12072: si alkoholittomien viinien, virvoitusjuomien, että hallitus ryhtyisi sellaisiin hinta-
12073: mehujen ja muiden alkoholittomien juomien poliittisiin toimenpiteisiin, joilla alko-
12074: hintojen alentaminen niiden käytön edistämi- holittomien juomien hintoja alennettai-
12075: seksi. Valitettavasti ovat esim. virvoitusjuo- siin tuntuvasti t"avintoloissa siten, että
12076: mien ja mehujen hinnat äskettäin nousseet val- ne muodostuisivat 1"iittävän houkutte-
12077: tion korotettua valmisteveroa. Erityisesti ra- leviksi vaihtoehdoiksi.
12078: vintoloissa ja ravitsemisllikkeissä, joilla on
12079: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12080:
12081: Boris Renlund Asser Stenbäck
12082: Esko Almgren Anssi Joutsenlahti
12083: Häkan Malm
12084: 292 1982 vp.
12085:
12086: Toivomusaloite n:o 257
12087:
12088:
12089:
12090:
12091: Ronkainen ym.: Suojalainsäädännön aikaansaamisesta huoltoase-
12092: ma-alan yrittäjäkunnan toimiedellytysten parantamiseksi
12093:
12094:
12095: Eduskunnalle
12096:
12097: Yksipuolisesti, ilman huoltoasema-alan yrittä- järjestelyin ja taloudellisin riippuvaisuuksin
12098: jien todellista asioihin vaikuttamista vuosikym· aikaansaamaan riippuvaisuussuhteen, jossa alan
12099: menien aikana muotoutunut sopimuskäytäntö yrittäjällä ei ole oikeudellista tai tosiasiallista
12100: on johtanut siihen, että alan yrittäjien itsenäi- mahdollisuutta aikaansaada toimintaehtojensa
12101: syys ja kyky yrittäjyyden edellyttämällä tavalla parantumista,
12102: itse osallistua liiketoimintansa ohjaamiseen ta· - öljy-yhtiöt kykenevät ilman oikeudellisia
12103: loudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla on seuraamuksia kilpailemaan sopimuskumppaninsa
12104: ratkaisevasti huonontunut. Tapahtuneen kehi- kanssa tai muillakin tavoin kohdistamaan tähän
12105: tyksen on mahdollistanut yksinomaan se, että epälojaalia toimintaa, joka vahingoittaa taloudel-
12106: alan yrittäjäkunta ei ole kyennyt valvomaan lisesti yrittäjää,
12107: etuaan suurta taloudellista voimaa ja liiketalou- - yhteistoiminnan lakatessa vuokradea'leri
12108: dellista sekä juridista asiantuntemusta edustavia joutuu käyttö- ja vaihto-omaisuuden realisoin-
12109: öljy-yhtiöitä vastaan. Vaikeudet, kuten yleensä- nissa erityisiin vaikeuksiin siksi, että realisointi
12110: kin on asianlaita, ovat konkretisoituneet suh- joudutaan tekemään riippuvaisena öljy-yhtiöstä
12111: danteiden vaikeutuessa. Samalla on käynyt ilmi, ja siis taloudellisesti epäedullisesti, vaikka niihin
12112: että vaikeuksien - viime kädessä huonon ta- yleensä on investoitunut oleellinen osa pitkä-
12113: loudellisen tuloksen - syyt ovat syvällä sopi- aikaisenkin toiminnan tuloksesta; omistajadea-
12114: muskäytännön rakenteessa. lerin kohdalla vaikeus johtuu oleellisesti siitä,
12115: Perustavaa laatua olevat vaikeudet johtuvat että hän ei pääse vapaasti realisoimaan omista-
12116: mm. seuraavista syistä: maansa huoltoasemakiinteistöä,
12117: - täydellinen tasapainottomuus sopimus- - alalta puuttuu kokonaan suojalainsäädän-
12118: puolten taloudellisissa resursseissa ja asiantun- tö, eivätkä esim. kauppaedustajalain periaatteet
12119: temuksessa sekä siis kyvyssä valvoa omia in- sovellu alalle analogisesti eivätkä oikeustoimilain
12120: tressejään, suojanormit liian ylimalkaisina ole sovelletta-
12121: - sopimusaikojen sääntely yksinomaan öljy- vissa käytännössä sopimussuhteisiin jo kysy-
12122: yhtiön intressit huomioon ottavalla tavalla eli mysten monimutkaisuudesta ja niiden ymmärtä-
12123: omistajadealereiden kohdalla tavattoman pitkinä misen erityisasiantuntemusta vaativasta luon-
12124: sopimusaikoina ja vuokradealereiden kohdalla teesta johtuen.
12125: erittäin lyhyinä sopimusaikoina, Kun tämän lisäksi otetaan huomioon se,
12126: - jälleenmyyntisuhteen tuotteiden lähes täy- että alan yrittäjät ovat yleensä sitoneet liike-
12127: dellinen ostosidonnaisuus ja tästä johtuva hinta- toimintaansa kaiken varallisuutensa ja se, että
12128: sidonnaisuus öljy-yhtiön yksipuoliseen määräys- heidän perheensä ovat täysin riippuvaisia yrityk-
12129: valtaan, sestä elatuksen, asumisen ym. suhteen ja yli-
12130: - polttonesteiden hintasäännöstelyjärjestel- päätään kaikkien yritystä koskevien ratkaisujen
12131: mä ei ole mahdollistanut sopimusjärjestelmässä suhteen, havaitaan, että alan yrittäjillä ei ase-
12132: ajan kulun mukana elinkelpoisten toimintaedel- massaan sopimuskäytännöstä johtuen ole juuri-
12133: lytysten jäämistä alan yrittäjille, kaan mahdollisuutta ilman lain turvaa saada
12134: - öljy-yhtiöt saattavat tosiasiallista määräys- suojaa tulevaisuudessa.
12135: valtaansa käyttäen yksipuolisesti määrätä alan Bensiinikaupan alalle on saatava aikaan suoja-
12136: yrittäjien tuloksen sääntelystä itselleen edul- lainsäädäntö, jolla säädellään tärkeimmät pidäk-
12137: lisesti, keet sopimusjärjestelmän vääntymien ääri-il-
12138: - öljy-yhtiöt kykenevät erilaisin sopimus- miöille. Lailla säädeltäviä seikkoja olisivat:
12139: Toivomusaloite n:o 257 293
12140:
12141: - sopimusajan sääntely niin, että omistaja- tamalla niiden voimassaolo yhteistoimintasopi-
12142: dealereiden kohdalla sopimusten ajalliselle kes- muksen voimassaolon aikaan,
12143: tolle asetetaan kohtuullinen yläraja sekä purka- - rajoitetaan öljy-yhtiöiden yksipuolista
12144: misoikeus kesken sopimuskauden riittävän pai- määräysvaltaa sopimussuhteen aikana muuttaa
12145: navista syistä, ja niin, että vuokradealereiden edukseen sopimussuhteen ehtoja,
12146: kohdalla öljy-yhtiön puolelta tapahtuvaa yksi- - suojalainsäädäntö on saatettava voimaan
12147: puolista irtisanomista riittävästi vaikeutetaan sekä tuleviin että jo nyt voimassa oleviin sopi-
12148: sekä irtisanomisperusteen että irtisanomisajan muksiin nähden.
12149: suhteen, Suojalainsäädännön aikaansaaminen on välttä-
12150: - ostosidonnaisuutta kevennetään niin, että mättömyys sopimuskäytännön ohiaarniseksi
12151: ainakin auto- ym. tarvikkeiden osalta ostosidon- asianmukaisille urille niin, että huoltoasema-
12152: naisuus edellyttäisi hinnoittelulta edullisem- alan yrittäjäkunta voisi päästä vaikuttamaan
12153: muuskriteeriä, ja niin, että myös voiteluaineiden toimintaedellytystensä muuttamiseen ajan mu-
12154: kohdalla tämä näkökohta tulisi kohtuullisesti kanaan tuomien muutosten vaatimalla tavalla.
12155: huomioon otetuksi, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12156: - yhteistoiminnan lakatessa on yrittäjälle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12157: taattava mahdollisuus realisoida käyttö- ja vaih- muksen,
12158: to-omaisuutensa kohtuulliseen käypään hintaan, että hallitus ryhtyisi toimiin suojalain-
12159: - eliminoidaan jälleenmyyntisuhteelle vierai- säädännön aikaansaamiseksi huoltoase-
12160: den sitoumusten kuten esim. ns. omistajadeale- ma-alan yrittäjäkunnan toimiedellytysten
12161: reiden ns. litravuokrasopimusten vaikutus rajoit- parantamiseksi.
12162: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
12163:
12164: Olavi Ronkainen Sauli Hautala Jorma Fred
12165: Erkki Korhonen Esko Almgren Väinö Rautiainen
12166: Impi Muroma Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
12167: Asser Stenbäck
12168: 294 1982 vp.
12169:
12170: Toivomusaloite n:o 258
12171:
12172:
12173:
12174:
12175: Rosnell ym.: Satakunnan keskussairaalan toisen rakennusvaiheen
12176: kiirehtimisestä
12177:
12178:
12179: Eduskunnalle
12180:
12181: Sairaalalaitostamme on vuosikymmenien mit- osastot, kliininen lahoratorio, puuttuvat ajan-
12182: taan kehitetty sangen voimakkaasti ja voidaan tilauspoliklinikat (sisätaudit, gynekologia, neu-
12183: sanoa, että keskussairaalaverkosto on pääpiir- rologia, psykiatria sekä silmä- ja korvataudit),
12184: teissään tämän hetken vaatimusten edellyttä- keskuskeittiö sekä talous- ja haHinto-osasto.
12185: mällä tasolla. Vaikka myös Satakunnan keskus- Toinen rakennusvaihe edellyttää myös
12186: sairaalaa on lähes kahden vuosikymmenen ajan uuden, laajentuvaa sairaalaa varten suunnitel-
12187: rakennettu, on soo kehittämiseksi laadittu ra- lun teknisen keskuksen rakentamista.
12188: kennussuunnitelma vielä olennaisilta osilta kes- Toisen rakennusvaiheen ja teknisen keskuk-
12189: ken. Sairaalan v. 1937 valmistuneessa päära- sen rakentamista kiirehtii päärakennuksen heik-
12190: kennuksessa, ns. A-osassa, on jo pitkään esiin- ko kunto. Rakennuksen ikääntyneessä putkis-
12191: tynyt eräitä vakavia rakenteellisia heikkouk- tossa on esiintynyt tavan takaa vaurioita, jotka
12192: sia, ei'kä sen täyteen ahdettujen vuodeosasto- jonakin päivänä saattavat johtaa ylipääsemät-
12193: i'en taso enää vastaa nykyajan vaatimuksia. tömiin vaikeuksiin potilaiden hoidossa. Ilmas-
12194: Hoitohenkilökunnan työskentely näissä oloissa tointijärjestelmää ei päärakennuksessa ole,
12195: on myös muodostunut erittäin raskaahi. WC- ja pesutilat ovat riittämättömät lähes
12196: Ennen kuin heikkokuntoisen päärakennuk- kaikilla osastoilla.
12197: sen peruskorjaukseen kuitenkaan voidaan ryh- Valtioneuvoston periaatepäätös 25. 1. 1979
12198: tyä, on Satakunnan keskussairaalaan rakennet- sairaanhoitolaitosten rakentamisohjelmaksi vuo-
12199: tava uusi sairaalan osa paitsi päärakennuksesta sille 1979-1988 ei sisällä Satakunnan kes-
12200: siirtyviä potilaita varten myös sairaalan muun kussairaalan II rakennusvaiheen eikä uuden
12201: sairaansijatarpeen tyydyttämiseksi. Kaiken teknisen keskuksen rakentamishanketta.
12202: kaikkiaan kysymyksessä olevaan uudisraken- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
12203: nukseen, ns. II rakennusvaiheeseen, sijoitet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12204: taisiin n. 160-180 sairaansijaa. Ne koostui-
12205: sivat lähinnä päärakennuksesta saneerauksen että hallitus päättäisi sisällyttää Sa-
12206: yhteydessä siirtyvistä sairaansijoista, nykyisin takunnan keskussairaalan toisen raken-
12207: diakonissalaitokselta vuokrattuina olevista sai- tamisvaiheen ;a uuden teknisen keskuk-
12208: raansijoista sekä keskussairaalasta vielä puut- sen sairaanhoitolaitosten rakentamisoh-
12209: tuvista sairaansijoista. II rakennusvaiheeseen ielmaan vuosille 1979-1988.
12210: tulisivat lisäksi mm. patologian ja fysiatrian
12211: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
12212:
12213: Irma Rosnell Mikko Elo Anssi Joutsenlahti
12214: Pirkko Valtonen Matti Pelttari Einari Nieminen
12215: Matt~ Järvenpää Aila Jokinen Toivo T. Pohjala
12216: Aulis Juvela Anneli Kivitie Kauko Juhantalo
12217: 1982 vp. 295
12218:
12219: Toivomusaloite n:o 259
12220:
12221:
12222:
12223:
12224: Saarikoski: Vähänkyrön kunnalliskodin sairasosaston muuttami-
12225: sesta terveyskeskuksen sairaalaksi
12226:
12227:
12228: Eduskunnalle
12229:
12230: Valtakunnallisessa viisivuotissuunni telmassa sa yhteyteen. Kyrönmaan kansanterveystyön
12231: on vuosittain hyväksytty 200 sairaansijan siir- kuntainliiton hallintoelimet, terveyslautakunta,
12232: täminen kunnalliskodeista terveyskeskuksiin. liittohallitus ja liittovaltuusto ovat olleet täy-
12233: Määrä on pysynyt samana viimeisten vuosien sin yksimielisiä siitä, että seuraava toimen-
12234: ajan. Kyrönmaan kansanterveystyön kuntainlii- pide olisi saada Vähänkyrön kunnalliskodin
12235: ton osakaskunnista tällä hetkellä vain Vähän- uusi sairasosasto siirretyksi terveyskeskuksen
12236: kyrön kunta on ilman omia sairaansijoja. vuodeosastoksi eli sairaalaksi. Siirtoesitys
12237: Vuonna 1978 sai ensimmäisenä Isonkyrön sisältyy kuntainliiton toimintasuunnitelmaan
12238: kunta siirretyksi kunnalliskotinsa sairasosaston vuosille 1982-1986. Siirto on esitetty tapah-
12239: terveyskeskuksen vuodeosastoksi. Seuraavana, tumaan vuoden 1982 alusta lukien tai vuo-
12240: vuonna 1980, oli vuorossa Laihia, jonne val- den 1982 aikana.
12241: mistui uusi pääterveyskeskus, jossa on muun Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot
12242: muassa 40-paikkainen sairaala. Kuntainliiton asettavat siirrettävät kohteet kiireellisyysjärjes-
12243: hallintoelimet ovat olleet täysin yksimielisiä tykseen, minkä jälkeen esitykset menevät lää-
12244: siitä, että puuttuvat sairaansijat Vähäänkyröön kintöhallitukseen ja sieltä edelleen lääkintöhal-
12245: tulisi saada siirtämällä Vähänkyrön kunnallis- lituksen esityks·enä sosiaali- ja terveysministe-
12246: kodin sairasosasto terveyskeskuksen sairaa- riöön. Sen vuoksi katsonkin, että Vähänkyrön
12247: taksi eli meneteltäisiin samoin kuin Isonkyrön kurnalliskodin sairasosaston siirtäminen ter-
12248: kunnan kohdalla on menetelty. veyskeskuksen vuodeosastoksi olisi asetettava
12249: Pitkäaikaissairaiden hoidon osalta tilanne kiireellisyysjärjestyksessä etusijalle.
12250: Vähässäkyrössä on ollut epätyydyttävä: osa Edellä esittämääni viitaten ehdotan kun-
12251: kroonikoista on jouduttu hoitamaan 14-paik- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12252: kaisella Vähänkyrön kunnalliskodin sairasosas- muksen,
12253: tolla, Härmän sairaalassa on ollut jatkuvasti
12254: hoidossa noin 10 kroonikkoa ja huomattavan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
12255: paljon myös Vaasan keskussairaalassa. Tällai- jotka myötävaikuttaisivat Vähänkyrön
12256: nen hoito on luonnollisesti kallista Vähänky- kunnalliskodin sairasosaston siirtämi-
12257: rön kunnalle. Kunta on juuri rakentanut 30- seen terveyskeskuksen sairaataksi jo
12258: paikkaisen sairasosastonsa ja uudet keittiöti- vuoden 1982 aikana.
12259: lat käsittävän lisärakennuksen kunnalliskotin-
12260: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12261:
12262: Helge Saarikoski
12263: 296 1982 vp.
12264:
12265: Toivomusaloite n:o 260
12266:
12267:
12268:
12269:
12270: Saarikoski: Eläinlääkärin virkojen lisäämisestä Vaasan lääniin
12271:
12272:
12273: Eduskunnalle
12274:
12275: Eläinlääkintähuolto on valitettavalla tavalla Edellä mamttutsta syistä on välttämätöntä,
12276: jäänyt valtiontaloudessa muiden Vaasan lääniä että eläinlääkintä ja -huolto voidaan hoitaa tyy-
12277: koskettavien kysymysten varjoon. Vuonna dyttävällä tavalla. Samassa yhteydessä on syy-
12278: 1980 saatiin aluelaboratorion suunnitteluvaro- tä kiinnittää huomiota turkisalan peruskoulu-
12279: ja Seinäjoen alueellisen laboratorion suunnitte- tukseen ja tutkimustyöhön, jotka molemmat
12280: lua varten, ja valtion eläinlääketieteellinen lai- tulisi saada käyntiin. Tuntemattomien turkis-
12281: tos on ryhtynyt toimenpiteisiin laboratorio- eläintautien tutkimusta tulisi edistää ja paran-
12282: hankkeen toteuttamiseksi. Kehityssuunta on taa eläinlääkäreitten mahdollisuuksia erikoistua
12283: myönteinen. Sen sijaan eläinlääkärien virkojen tälle sektorille. Uusien tuntemattomien turkis-
12284: puute Vaasan läänissä alkaa olla todella tuntu- eläintautien leviäminen turkistarhoissa voi
12285: va. Läänineläinlääkärin työmäärä on muihin muutoin johtaa katastrofiin.
12286: lääneihin verrattuna huomattavan suuri, sillä Vielä on todettava, että Vaasan läänin eläin·
12287: hankkeet apulaisläänineläinlääkärin saamiseksi lääkärit suorittavat kuukausittain sairaskäynte·
12288: lääniimme ovat olleet vastatuulessa. Eläinlää- jä eniten koko maassa. Heidän kovan työpai-
12289: kärien työmäärää lisäävänä seikkana on otet- neensa vuoksi tulisi lisävirkojen perustamisen
12290: tava huomioon, että noin 96 prosenttia maam- olla ajankohtaista. Siitä huolimatta ei myös-
12291: me turkistarhoista sijaitsee kehitysalueella ja kään lisää kunnaneläinlääkärin virkoja ole saa-
12292: tarhauksen painopiste on Vaasan läänissä, jos- tu perustetuksi.
12293: sa sijaitsee yli 87 prosenttia maamme turkistar- Edellä esittämääni viitaten ehdotan kunnioit-
12294: hoista. Turkistarhauksen kehittämisellä on lää· taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12295: nin elinkeinoelämän edistämisen kannalta huo-
12296: mattava merkitys, onhan turkistarhauksen ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12297: hallinen tuotto Vaasan läänissä jo yli 700 mil- apulaisläänineläinlääkärin saamiseksi ;a
12298: joonaa markkaa. kunnaneläinlääkärin virkojen perustami·
12299: seksi Vaasan lääniin.
12300: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12301:
12302: Helge Saarikoski
12303: 1982 vp. 297
12304:
12305: Toivomusaloite n:o 261
12306:
12307:
12308:
12309:
12310: Salminen: Ilmansuojelulain muuttamisesta ilman laadun tarkkai-
12311: lun ja päästämittausten tehostamiseksi
12312:
12313:
12314: Eduskunnalle
12315:
12316: Luonnon- ja ympäristönsuojelun keskeinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12317: edellytys on demokraattisen valvonnan toteutu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12318: minen. Luonto ja ympäristö ovat kansallis- sen,
12319: o~aisuuttamme, joiden suojaaminen on jokai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12320: sen velvollisuus ja joiden pilaamiseen jokaisella sellaisten säännösten lisäämiseksi ilman·
12321: tulee olla oikeus puuttua. suojelulakiin, joilla ilmansuojeluviran-
12322: . Syksyllä 1982 voimaan tuleva ilmansuojelu- omaiset veivoitetaan tieJottamaan il-
12323: laki on tältä osin puutteellinen. Jokamiehen man laadun tarkkailun tuloksista, ilmoi-
12324: valvontaoikeuden toteutuminen ilman laatuun tusvelvollisuuden piirissä olevan toimin-
12325: n~den edellyttää, että ilman laadun tarkkailun nan päästö-, vaikutus- ja pitoisuusmit-
12326: ja päästämittausten tulokset ovat kaikin osin tausten tulokset säädetään julkisiksi ja
12327: julkisia ja viranomaisille säädetään tiedottamis- jokaisen kansalaisen oikeus pyytää il-
12328: velvollisuus. Jokaisella kansalaisella tulee olla mansuojeluviranomaisia suorittamaan
12329: oikeus pyytää ilmansuojeluviranomaiselta tutki- tutkimuksia ja tarkastuksia ilman pi-
12330: musten suorittamista epäillessään ilman pilaa- laantumisvaaran selvittämiseksi turva-
12331: mista tapahtuvan. Kansalaisille tulee turvata taan sekä laajennetaan valitusoikeus lain
12332: laaja oikeus muistutuksin ja valituksin vaikut· nojalla tehdyistä päätöksistä koskemaan
12333: taa ilman pilaantomisen ehkäisyyn. kaikkia kyseisen toiminnan vaikutus-
12334: alueella asuvia ja työskenteleviä.
12335: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
12336:
12337: Marja-Liisa Salminen
12338:
12339:
12340:
12341:
12342: 38 088200189C
12343: 298 1982 vp.
12344:
12345: Toivomusaloite n:o 262
12346:
12347:
12348:
12349:
12350: Savolainen ym.: Äitiysneuvoloiden toiminnan kehittämisestä
12351:
12352:
12353: Eduskunnalle
12354:
12355: Suomalainen äitiys- ja lastenneuvolatoiminta tuvaa perhettä vanhemmuuteen. Äidin somaat-
12356: on osoittautunut erittäin tulokselliseksi tervey- tisen terveyden ja usein ajankohtaisten ehkäi-
12357: denhuollon osa-alueeksi. Uusimpien tilastotieto- sykysymysten rinnalla raskauden jälkeen saat-
12358: jen mukaan lapsikuolleisuus on Suomessa pie- taa edessä olla psyykkisiä ja sosiaalisia sopeu-
12359: nempi kuin missään muussa maassa. tumisvaikeuksia, joissa olisi tärkeää jatkaa äi-
12360: Äitiys- ja lastenneuvolan mielenkiinto on en- tiysneuvolan työntekijöiden kanssa syntynyttä
12361: sisijaisesti kohdistunut kehittyvän sikiön ja lap- hyvää yhteistyötä. Lapsen syntymän jälkeen
12362: sen terveydentilan turvaamiseen. Äitiysneuvo- neuvolan tulisi erityisesti seurata äidin hyvin-
12363: lassa on entistä enemmän kiinnitetty huomiota vointia ainakin yhden vuoden ajan. Käytännös-
12364: perheen kokonaisuuteen ja erityisesti äidin ter- sä tämä voitaisiin järjestää siten, että äitiys-
12365: veyteen. Niinpä äitiysneuvolan aikana syntyy- neuvola huolehtisi äitien raskauden ehkäisyneu-
12366: kin yleensä hyvä yhteistyö odottavan äidin ja vonnasta yhden vuoden ajan raskauden jälkeen
12367: neuvolatyöntekijöiden välillä. ja myös muutenkin tarvittaessa äidit voisivat
12368: Lapsen syntymän jälkeen äiti on vielä kol- omissa ongelmissaan kääntyä äitiysneuvolan
12369: men kuukauden ajan äitiysneuvolan kirjoissa tuttujen työntekijöiden puoleen. Tämä edellyt-
12370: jälkitarkastukseen saakka. Tämän jälkeen siir- tää, että äidit voivat olla yhden vuoden ajan
12371: tyy toiminta kokonaan lastenneuvolaan, jossa synnytyksen jälkeen äitiysneuvolan kirjoissa.
12372: kiinnitetään ensisijaisesti huomiota lapsen ke- Tällä menettelyllä voitaisiin vähentää näiden
12373: hittymiseen. Vaikka lastenneuvolatyössä on kahden neuvolatyön vaiheen jakoa toisistaan ja
12374: myös pyritty perhekeskeisyyteen, äidin ongel- kehittää työtä enemmän yhtenäisen perheneu-
12375: mat saattavat jäädä monesta syystä liian vähäl- volan suuntaan.
12376: le huomiolle. Käytännössä on usein vaikea on- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
12377: gelma siinä, että tuttu ja turvallinen suhde äi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12378: tiysneuvoloiden työntekijöihin päättyy juuri sii- muksen,
12379: nä vaiheessa, kun äiti ja perhe kokonaisuudes-
12380: saaukio tarvitsee tavallista enemmän tukea. että hallitus ryhtyisi selvittämään äi-
12381: Äitiys- ja lastenneuvoloiden työn tulisi yhä tiysneuvoloiden mahdollisuuksia toimia
12382: enemmän kehittyä kohti perheneuvontaa, jossa synnytyksen jälkeen nykyistä pitempään
12383: pyritään mahdollisimman hyvin tukemaan vart- äitien ja perheiden tukijoina.
12384: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12385:
12386: Lea Savolainen Matti Luttinen
12387: Helge Siren Saara-Maria Paakkinen
12388: 1982 vp. 299
12389:
12390: Toivomusaloite n:o 263
12391:
12392:
12393:
12394:
12395: Skinnari ym.: Syöpäsairaiden toipilas- ja kuntouttamisjakson ku-
12396: lujen korvaamisesta
12397:
12398:
12399: Eduskunnalle
12400:
12401: Maassamme sairastuu vuosittain 13 000- rantuneisiin. Heidänkin osaltaan on oireetto-
12402: 14 500 henkilöä syöpäsairauksiin. Korkeampi man kauden pitänyt kestää vähintään 5 vuot-
12403: edellä sanotuista luvuista osoittaa sitä sairastu- ta, ennen kuin parantumista pidetään tosiasia-
12404: vien määrää, jossa ovat mukana ihon tyvisolu- na. Tämä merkitsee sitä, että kerran syöpään
12405: syövän tapaukset ja eräät muut sellaiset sai- sairastuneet joutuvat koko jäljellä olevan elä-
12406: raustapaukset, joiden osalta pahanlaatuisen kas- mänsä ajan käymään säännöllisin väliajoin lää-
12407: vaimen, syövän, tunnusmerkeistä ei aina olla kärintarkastuksessa, usein sairaalassa selvittä-
12408: yksimielisiä. Väestön ikärakenteen muuttuessa mässä hoidon tuloksellisuutta ja tarkkailemassa
12409: niin, että vanhempien ikäluokkien suhteellinen mahdollisia oireita taudin uusiutumisesta. Ne
12410: osuus nousee, lisääntyy myös syöpään sairastu- taas, joiden sairauden voittamisesta ei olla var-
12411: vien lukumäärä, koska syöpä on yleinen vasta moja, joutuvat monesti useaankin kertaan vuo-
12412: keski-iässä ja vanhuuden vuosina. dessa jatkohoitoon tai kokonaan uuteen hoito-
12413: Lääkintöhallituksen toimeksiannosta on maa- järjestelyyn.
12414: hamme valmistunut syöväntorjuntatyön valta- Samalla kun sairauden toteamisen ja hoidon
12415: kunnallinen yleisohjelma, jota parhaillaan to- osalta ollaan maassamme pääsemässä selvään,
12416: teutetaan. On odotettavissa, että tätä tarkoi- voimavaroiemme rajoissa pysyttelevään ohjel-
12417: tusta varten lääkintöhallituksessa työskentelevä maan, ne sosiaaliset vaikeudet, jotka kosketta-
12418: asiantuntijaryhmä apuelimineen voi kuluvalla vat hoitonsa lopettaneita syöpäpotilaita, ovat
12419: vuosikymmenellä saada syöpään sairastuneiden edelleen ratkaisua vailla. Eräät kunnat ovat
12420: hoidon järjestymään tyydyttävälle tasolle. Tä- omasta aloitteestaan katsoneet aiheelliseksi ns.
12421: män edellytyksenä on luonnollisesti se, että hy- toipilasrahan maksamisen syövän takia hoidos-
12422: väksytyn valtakunnallisen ohjelman täytäntöön- sa olleille asukkailleen. Eräillä paikoin anne-
12423: panossa varaudutaan ohjelmassa esitettyjen kus- taan kodinhoitotukea tai muuta sentapaista
12424: tannusten sisällyttämiseen valtion vuotuiseen apua. Vapaaehtoiset kansalaisjärjestöt - ennen
12425: tulo- ja menoarvioon. muuta Suomen Syöpäyhdistys ja sen jäsenjär-
12426: Syöpäpotilaiden tuloksellinen hoito on yleen- jestöt - pyrkivät omien voimavarojensa ra-
12427: sä mahdollista vain silloin, kun sairaus tode- joissa auttamaan näitä potilaita ja huolehtimaan
12428: taan riittävän ajoissa. Lääketieteellisen diagnos- hoidettujen syöpäsairaiden kuntouttamisesta,
12429: tiikan kehittyminen on tässä avannut rohkai- kunnon säilyttämisestä ja virkistys- sekä loma-
12430: sevia mahdollisuuksia. Eräitä syöpäsairauksia palveluista. Vaikka tällä tavoin on päästy kun-
12431: voidaan todeta jo niiden esiasteella. Tämä an- nioitettaviin saavutuksiin, eriarvoisuutta syntyy
12432: taa lisää toiveita oireettoman väestön seulonta- syöpäsairaiden kotipaikkakunnalla noudatetta-
12433: tutkimuksien onnistumisesta, mistä esimerkkinä van käytännön vaihtelevuuden johdosta ja sen
12434: on kohdun kaulaosan syöpään sairastuvien mää- takia, että kaikki eivät pysty tai muutoin osaa
12435: rän väheneminen. hakeutua aktivoivan vapaaehtoistyön piiriin. -
12436: Varhaisempi toteaminen ja tuloksellisempi Tämän vuoksi olisikin välttämätöntä, että sai-
12437: hoito lisäävät paitsi syöpäsairaudestaan paran- rausvakuutusjärjestelmää täydentämällä tai
12438: tuneiden määrää myös sellaisten henkilöiden lu- muilla keinoin osoitettaisiin tukea toipilasvai-
12439: kua, joiden tauti on osittain tai lähes kokonaan heessa olevien syöpäpotilaiden jälkitarkkailun
12440: hallinnassa. Kun elossa olevia "entisiä" syöpä- ja kuntoutuksen aiheuttamiin kustannuksiin.
12441: potilaita on keskuudessamme yli 40 000, laske- Aivan erityisen hankalia ovat ne sosiaaliset
12442: taan noin 60 %;n näistä kuuluvan täysin pa- ongelmat, jotka liittyvät syöpäsairaiden lasten
12443: 300 Toivomusaloite n:o 263
12444:
12445: perheiden elämänmuutokseen sairauden totea- Äidin tai 1san siirtyessä syopasa1raan lapsen
12446: misen jälkeen. Syöpäsairaita lapsia hoidetaan mukana sairaalapaikkakunnalle jää koti vastaa-
12447: vain yliopistollisissa keskussairaaloissa keskittä- vaa huoltajaa vaille. Vaikka tällaisen perheen
12448: mispyrkimysten mennessä niin pitkälle, että kotikunnassa olisi haluakio kuunaliisin toimin
12449: hoitokeskukset rajoittuisivat kahteen tällaiseen auttaa perhettä, siihen ei ole osattu varautua,
12450: sairaalaan. Sairaala. pitää hoidon tuloksellisuu- ·koska tapaukset ovat kuitenkin verrattain har-
12451: den edellytyksenä sitä, että ainakin jompikum- vinaisia. Lähes ainoa ratkaisu on tällöin ollut
12452: pi vanhemmista seuraa lasta hoitopaikkakun- mahdollisen kotiavun hankkiminen sairastavan
12453: nalle ja on siellä jatkuvasti sairaalan käytettä- lapsen perheen omin varoin. Näitä käyttövaroja
12454: vissä lapsen turvallisuuden tunnetta lisäämässä taas supistaa saattajan jääminen pois ansiotyös-
12455: kulloisenkin hoitojakson aikana. Hoitojakso t~än. Huomattakoon, että on pikemminkin
12456: kestää tavallisesti useita viikkoja, jopa kuu- sääntö kuin poikkeus se, että näitä usean
12457: kausia. Sairausvakuutusvaroista maksetaan kyl- kuukauden hoitojaksoja on hyväehnusteisella-
12458: lä saattajien matkakustannukset, tarvittaessa kin lapsella monen vuoden aikana lukuisia.
12459: jopa erikoiskulkuneuvoja käyttäen. Sen sijaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus·
12460: saattajille ei makseta minkäänlaista päivärahaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12461: puhumattakaan siitä, että he saisivat tukea asu-
12462: miseensa hoitavan sairaalan sijaintipaikkakun- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
12463: nalla. Säännösten mukaan ei hoitava sairaala menpiteisiin hoitoa saaneiden syöpäsai-
12464: voi järjestää lapsen saattajille ruokaa edes hen- raiden toipilas- ja kuntoutusjakson ai-
12465: kilökunnan maksamin hinnoin, vaan ateriasta heuttamien kulujen korvaamiseksi ja
12466: on aina maksettava ns. vieraskupongin maksu. erityisesti syöpäsairaiden lasten perheil-
12467: Sen sijaan yhteiskunta on ollut valmis korvaa- le lasten sairaudesta aiheutuvien lisäme-
12468: maan syöpäsairaiden lasten kuntoutusleireillä nojen korvaamiseksi.
12469: myös heidän saattajiensa ylläpidon.
12470: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12471:
12472: Jouko Skinnari Pirkko Valtonen Inger Hirvelä
12473: Matti Puhakka Kaisa Raatikainen Mikko Kuoppa
12474: Tellervo Koivisto Lea Savolainen Väinö Rautiainen
12475: Risto Tuominen Helgt> Siren Mikko Pesälä
12476: Seija Karkinen Eino Grönholm Toivo Mäkynen
12477: Sakari Knuuttila Juhani Raudasoja Matti Luttinen
12478: Mikko Elo Liisa J ~akonsaari Tarja Halonen
12479: Risto Tuominen Pirjo Ala-Kapee
12480: 1982 vp. 301
12481:
12482: Toivomusaloite n:o 264
12483:
12484:
12485:
12486: Skinnari ym.: Valtakunnallisen allergiakeskuksen perustamisesta
12487: Etelä-Hämeeseen
12488:
12489:
12490: Eduskunnalle
12491:
12492: Erilaiset allergiset sairaudet lisääntyvät jat- ta tuleville allergiapotilaille hoitoa, sairauden
12493: kuvasti. Elinympäristömme saastuminen altistaa toteamista ja allergiatutkimustyötä. Sinne koot-
12494: ihmisen elimistöä erilaisille ärsykkeille yhä taisiin erilaisia allergian hoidossa tarvittavia vä-
12495: useammin ja voimakkaammin. Kahden väitös- lineitä ja laitteita, joiden kokeilu ja sen jälkeen
12496: kirjatutkimuksen perusteella arvioidaan, että jo käytön neuvonta muodostaisivat merkittävän
12497: noin miljoona suomalaista kärsii allergiasairauk- osan laitoksen toiminnasta. Tämä ohjaava työ
12498: sista. Järkyttävää on allergiasairauksien voima- kohdistettaisiin imeväisikäisistä ammatinvalin-
12499: kas lisääntyminen erityisesti koulu- ja opiskele- taan saakka. Erityisesti viimemainitussa tilan-
12500: van nuorison keskuudessa. Tästä kuten muista- teessa tällaisilla ehkäisy-, tutkimus- ja hoitotoi-
12501: kin sairauksista aiheutuu sekä inhimillisiä kär- menpiteillä on ratkaiseva merkitys nuoren ihmi-
12502: simyksiä että taloudellisia menetyksiä. Allergia- sen tulevaisuudelle.
12503: liiton aloitteesta sosiaali- ja terveysministeriö Allergiahoito- ja tutkimuskeskus voisi myös
12504: on viime vuonna asettanut toimikunnan, jonka järjestää sopeutumisvalmennusta ympäri vuoden
12505: tehtävänä on selvitystyönsä perusteella laatia allergisille lapsille ja heidän huoltajilleen. Täl-
12506: ehdotukset niistä toimenpiteistä, joihin olisi laisten kurssien päämääränä olisi allergisen lap-
12507: ryhdyttävä allergiasairauksien vähentämiseksi. sen ja hänen perheensä sopeuttaminen sairau-
12508: Allergiasairauksien ensisijainen ja paras hoi- teen, tietojen välittäminen allergian hoidosta ja
12509: tomuoto on ennaltaehkäisy. Tehokas ennaltaeh- kuntoutuksesta sekä kuntouttaminen.
12510: käisy vaatii perusteellista tietämystä näistä sai- Allergialiiton Pääskylän kuntokoti pystyy ny-
12511: rauksista. Tieto on välttämätöntä sekä allergias- kyisellään tarjoamaan runsaat tuhat hoitopäivää
12512: ta kärsiville, heitä haitaville että myös päättä- kouluikäisille heidän loma-aikoinaan. Sen kehit-
12513: ville viranomaisille. Tätä tietoa eri allergiaryh- täminen edellä esitetynlaiseen toimintaan ei lie-
12514: mistä ei ole riittävästi, vaikka suomalainen ne tarkoituksenmukaista. Sen vuoksi kokonaan
12515: alan tutkimustyö on kansainvälistä huippua. En- uuden valtakunnallisen allergiakeskuksen ai-
12516: naltaehkäisevän tiedon, valistuksen ja opetuk- kaansaaminen on nähtävä lähiajan tavoitteena.
12517: sen antaminen eri kohderyhmille on pääosin Valtakunnallista tarvetta ajatellen sijoituspaik-
12518: jäämässä Allergialiiton tehtäväksi. kana voisi olla Etelä-Häme, josta löytyy useita
12519: Maassamme on huutava pula allergisten sai- ratkaisuvaihtoehtoja, mm. Lahdesta Keskus-
12520: rauksien avohoitopaikoista. Mm. HYKS:n Al- sotilassairaala 2:sta mahdollisesti vapautuvat
12521: lergiasairaalan poliklinikalle oikeutetut eteläisen tilat.
12522: Suomen asukkaat odottavat vuoroaan keskimää- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12523: rin 8 kuukautta. Mutta esimerkiksi Ruotsin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12524: Göteborgin alueella odotusajat ovat jo yli vuo-
12525: den mittaisia ja asiantuntijat ennustavat Suo- että hallitus ryhtyisi yhteistyössä Al-
12526: messakin ajauduttavan samaan tilanteeseen. lergialiiton kanssa toimenpiteisiin valta-
12527: Allergiatutkimus- ja hoitokeskuksessa voitai- kunnallisen allergiakeskuksen perustami-
12528: siin antaa useamman keskussairaalapiirin alueel- seksi Etelä-Hämeeseen.
12529: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12530:
12531: Jouko Skinnari Eino Grönholm Kauko Tamminen
12532: Matti Luttinen Lea Savolainen Ulla Puolanne
12533: Helge Siren
12534: 302 1982 vp.
12535:
12536: Toivomusaloite n:o 265
12537:
12538:
12539:
12540:
12541: Starast: Syöpäpotilaiden hoitokustannusten korvaamisesta lakisää-
12542: teisesti kuntien varoista
12543:
12544:
12545: Eduskunnalle
12546:
12547: Pitkäaikaissairaiden taloudellisessa turvalli- Syöpä on arvoituksellinen sairaus, jonka hoi-
12548: suudessa on monia puutteita. Näin on esimer- tomuodoissa on kuitenkin maassamme edetty
12549: kiksi syöpää sairastavien henkilöiden kohdalla. pitkin harppauksin. Syöpäpotilaiden kannalta
12550: Useat heistä joutuvat käymään hoidettavina on tärkeätä, että he voivat taloudellisista olois-
12551: kaukana kotipaikkakunnastaan keskussairaalois- taan huolimatta saada parhaan ja korkeatasoi-
12552: sa tai yliopistollisissa keskussairaaloissa. Hoito- siroman hoidon. Syöpäpotilaiden hoitokustan-
12553: ajat ovat yleensä verrattain pitkiä, mutta poti- nusten korvaaminen olisi järjestettävä tarvehar-
12554: las on suurimman osan ajasta kotona käyden kinnan mukaan kuntien varoista siten, että
12555: esimerkiksi kerran viikossa hoitopaikassa. Sen valtiovalta osallistuu avustuksista kunnille ai-
12556: vuoksi mm. matkakustannukset muodostuvat heutuneisiin kustannuksiin. Hoitokustannuksik-
12557: korkeiksi. Lähes aina syöpäpotilas on myös si olisi luettava varsinaisten hoitomaksujen li-
12558: hoidon aikana työkyvytön. säksi myös matkakustannukset.
12559: Eräät kunnat suorittavat erilaisin perustein Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunni-
12560: korvauksia syöpäpotilaiden matka- ja hoitoku- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12561: luista. Kun kunnilla ei tähän ole varsinaista muksen,
12562: velvoitetta, syöpäpotilaat ovat maan eri osissa
12563: eriarvoisessa asemassa. Kunnan omassa harkin- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
12564: nassa on se, millä perustein ja kuinka suurta menpiteisiin syöpäpotilaiden hoitokus-
12565: korvausta maksetaan. Määrärahat ovat monis- tannusten korvaamiseksi lakisääteisesti
12566: sa kunnissa osoittautuneet riittämättömiksi hoi- kuntien varoista siten, että valtio osal-
12567: tokustannusten kohoamisen vuoksi. listuu kunnille avustuksista aiheutunei-
12568: siin kustannuksiin.
12569: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12570:
12571: Pekka Starast
12572: .1982 vp. 303
12573:
12574: Toivomusaloite n:o 266
12575:
12576:
12577:
12578: Suonio ym.: Terveydenhuollon voimavarojen suuntaamisesta
12579: Uudellemaalle
12580:
12581:
12582: Eduskunnalle
12583:
12584: Uudenmaan läänin alle 15-vuotiaasta väestös- Lääkintöhallituksen ohjeiden mukaisesti
12585: tä asuu Helsingissä vajaa kolmannes, kun taas suunnittelun perustana avoterveydenhuollossa
12586: yli 75-vuotiaasta väestöstä helsinkiläisiä on jo tulisi olla yksi terveyskeskuslääkäri 2 800 asu-
12587: yli puolet. Vanhimpien ikäluokkien osuus kas- kasta kohden. Helsingin osalta tämän tavoit-
12588: vaa edelleen. teen saavuttaminen edellyttäisi 82 terveyskes-
12589: Erilaisten hoitoresurssien tarve kasvaa Hel- kuslääkärin viran lisäystä sekä vastaavaa avusta-
12590: singissä yli 65-vuotiaiden kohdalla. Helsingin van henkilöstön saamista. Uudenmaan läänin-
12591: koko vanhusvaestön hoidon kannalta merkittä- hallitus ei kuitenkaan kiintiöittensä puitteissa
12592: väksi muodostuu sairaalatnaisen pitkäaikaissai- (27 lääkäriä vuonna 1982) ole voinut osoittaa
12593: raanhoidon lisääntyvä tarve ja pitkälti yksityi- Helsingille edes suunnittelukaudella toimintansa
12594: sen sektorin ylläpitämässä vanhainkotijärjestel- aloittavien terveysasemien täyttä miehitystä.
12595: mässä tapahtuvat muutokset. Samanaikaisesti li- Myös kuntoutuksessa jaettavien virkojen määrä
12596: sääntyy paine puoliavoimien hoitomuotojen, ko- johtaa Helsingissä yhä laajenevaan yksityissek-
12597: tisairaanhoidon ja muun avoterveydenhuollon torin palvelujen käyttöön.
12598: sekä sosiaalitoimen kehittämiseen ja niveltämi- Helsingin kaupungin sairaalatnaiset laitokset
12599: seen toisiinsa. Helsingin ongelma on riittämätön ovat lähes kaikki saneerauksen tarpeessa. Sa-
12600: sairaanhoidon porrasteisuus ja erikoislääkärijoh- neeraus on tullut pääsääntöisesti kalliimmaksi
12601: toisen sairaanhoidon korostunut ylikäyttö. Näi- kuin mitä alkuperäislaskelmat ovat osoittaneet.
12602: den ongelmien ratkaisuun ja vanhuusväestön Nikkilän sairaalan rakennuskanta vaatisi sanee-
12603: terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen ei rausta erityisen kipeästi.
12604: Uudenmaan lääninhallitus ole riittävästi voinut Uudenmaan lääninhallitus ei ole saanut so-
12605: antaa tukea. Uudenmaan lääninhallituksen kiin- siaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia voi-
12606: tiöiden puitteissa ei ole voitu osoittaa Hertto- mavaroja jaettaessa - lääkärinvirkoja lukuun-
12607: niemen ja Laakson sairaaloille riittävää henki- ottamatta - määräänsä vastaavaa osuutta.
12608: löstöä, kuten ei myöskään kotisairaanhoidon tar- Uudenmaan läänin jälkeenjääneisyys kansanter-
12609: vittavia henkilöstölisäyksiä. veystyössä voidaan kuroa umpeen vain, mikäli
12610: Helsingin avoterveydenhuolto toimii jatku- valtakunnallisten kiintiöiden osalta suoritetaan
12611: vien vaikeuksien alaisena. Terveysasemaver- uudelleenarvio.
12612: kosto on alueellisesti puutteellinen, asemat toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12613: mivat epätarkoituksenmukaisissa ja ahtaissa ti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12614: loissa, josta syystä käynnit asukasta kohden avo-
12615: hoidossa ovat Helsingissä muuta maata alhai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
12616: semmalla tasolla. Tämä on lisännyt kohtuutonta että terveydenhoitoalan virkakiintiöisiä
12617: painetta yksityissektorin palvelujen käyttöön, 30 % suunnattaisiin lähivuosina Uudel-
12618: mikä ei voine olla väestön kannalta tarkoituk- lemaalle ja tästä vähintään 50 % Hel-
12619: senmukaista. Samoin voidaan todeta, että yleis- singin kaupungille, sekä
12620: lääkärijobtoisen päivystystoiminnan puute että työllisyysvaroja osoitettaisiin
12621: alueellisesti kattavasti on Helsingissä ilmeinen. sairaaloiden perusparannuksiin, täydentä-
12622: Tämä on osaltaan aiheuttanut - paitsi yksityi- vään uudisrakentamiseen ja uusien ter-
12623: selle sektorille hakeutumista - myös HYKSin veysasemien rakentamiseen erityisesti
12624: epätarkoituksenmukaista käyttöä. Helsinkiin.
12625: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12626:
12627: Kaarina Suonio Tarja Halonen
12628: 304 1982 vp.
12629:
12630: Toivomusaloite n:o 267
12631:
12632:
12633:
12634:
12635: Söderström: Vaasan sairaanhoitopiirin sädehoitoyksikön kehittä-
12636: misestä
12637:
12638:
12639: Eduskunnalle
12640:
12641: Vaasan keskussairaalan sädehoitoyksikkö on paikkakuntien yksiköissä ja vaikeuksia potilail-
12642: jo pitkään odottanut uusia investointeja toimin- le pitkien matkojen vuoksi.
12643: nan järjestämiseksi asianmukaisella tavalla. Vaasan sairaanhoitopiirin viisivuotissuunnitel-
12644: Asiantuntijoiden mukaan syöpähoidossa käy- massa on lähdetty siitä, että sädehoitoyksikön
12645: tettävä kobolttikanuuna on liian vanha ja kulu- bunkkeritilan laajennus toteutuisi v. 1982-83
12646: nut. Kobolttikanuunan teho laskee jatkuvasti ollen kokonaissummaltaan 3,7 miljoonaa mark-
12647: ja sen tarkkuus heikkenee. Sädeannosten mää- kaa. Varsinaisen sädehoitoyksikön laitteen, line-
12648: rää ei pystytä takaamaan epätarkkuuden vuoksi. aarikiihdyttimen, hankinta on sijoitettu suunni-
12649: Asiantuntijoiden mukaan voidaan joutua tilan- telmassa vuoteen 1983. Kuitenkaan ei valtio-
12650: teeseen, jossa sädehoitoyksikön toiminta on kes- vallalta ole vielä saatu mitään takeita hoitoyk-
12651: keytettävä, mikäli uusia laitteita ei saada. sikön uudistusmäärärahojen saannista.
12652: Vaasan läänissä on n. 4 000 syöpäkroonik- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
12653: koa, jotka tarvitsevat enemmän tai vähemmän nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12654: hoitoa ko. laitteistolla. Mikäli toimintaa ei saa-
12655: da lähiaikoina asianmukaiseksi, joudutaan poti- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimiin
12656: laita lähettämään Tampereelle ja Ouluun, mikä turvatakseen Vaasan sairaanhoitopiirin
12657: toisi mukanaan lisääntyneen paineen näiden sädehoitoyksikön bunkkeritilan ia line-
12658: aarikiihdyttimen rahoittamisen.
12659: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12660:
12661: Sten Söderström
12662: 1982 vp. 305
12663:
12664: Toivomusaloite n:o 268
12665:
12666:
12667:
12668:
12669: Valtonen ym.: Päivystys- ja ilmaislääkkeiden jakamisesta terveys-
12670: keskuksesta
12671:
12672:
12673: Eduskunnalle
12674:
12675: Terveyskeskuksessa asioivan, äkillisesti sairas- luvalla tarkastuskäynnillä terveyskeskuksessa.
12676: tuneen päivystyspotilaan on sen lisäksi, että hän Sen lisäksi, että potilaan tarpeeton juoksuttami-
12677: jonottaa pääsyä lääkäriin, myöskin lähdettävä nen paikasta toiseen vähenisi, varmistuisi hä-
12678: lääkärissä käynnin jälkeen hakemaan apteekis- nen hoitonsa tehokas seuraaminen.
12679: ta lääkkeitään. Usein huonokuntoisten potilait- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
12680: ten palvelu parantuisi huomattavasti, jos ter- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12681: veyskeskukset voisivat jakaa asiakkailleen päi-
12682: vystyslääkkeet. Terveyskeskusten lääkejakelujär- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12683: jestelmään voitaisiin lisäksi helposti yhdistää päivystyslääkkeitten ja ilmaislääkkeitten
12684: myös pitkäaikaissairauksiin annettavat ilmais- jakamiseksi lääkärissä käynnin yhteydes-
12685: lääkkeet, silloin kun potilas käy hoitoon kuu- sä suoraan terveyskeskuksesta.
12686: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12687:
12688: Pirkko Valtonen Matti Luttinen Liisa Jaakonsaari
12689: Mikko Elo Paula Eenilä Pirjo Ala-Kapee
12690: Olli Helminen Maija Rajantie Sakari Knuuttila
12691: Juhani Raudasoja Helge Siren Eino Loikkanen
12692: Reino Breilin Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo
12693:
12694:
12695:
12696:
12697: 39 088200189C
12698: 306 1982 vp.
12699:
12700: Toivomusaloite n:o 269
12701:
12702:
12703:
12704:
12705: P. Vennamo ym.: Lasten leukemian ja syöpäsairauksien hoidon
12706: tehostamisesta
12707:
12708:
12709: Eduskunnalle
12710:
12711: Maassamme on paljastunut suorastaan törkei- Edellä mainitsemillamme perusteiHa ehdotam-
12712: tä puutteita ja heikkouksia lasten syöpähoidon me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
12713: kohdalla. Julkisuuteen on tullut tieto, että esi- toivomuksen,
12714: merkiksi lasten leukemiaa sairastavista potilais-
12715: ta menehtyy huomattava osa vain siksi, että että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
12716: tiedossa olevia hoitomenetelmiä ei voida käyttää menpiteisiin lasten leukemian ja muiden
12717: henkilökunnan ja tilojen puutteellisuuksien syöpäsairauksien hoidon tehostamiseksi
12718: vuoksi. Asiantilaan tulee saada pikainen muu- niin, että kaikki pelastettavissa olevat
12719: tos. ihmishenget tulevat myös käytännössä
12720: pelastetuiksi.
12721: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12722:
12723: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
12724: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
12725: 1982 rd. 307
12726:
12727: Hemställningsmotion nr 270
12728:
12729:
12730:
12731:
12732: Zilliacus m. fl.: Om publicering av SFS-standard på svenska
12733:
12734:
12735: Til1 Riksdagen
12736:
12737: Inom lagstiftningen har man på senaste tid lagstiftning, för att inte tala om rent av feltolk-
12738: övergått tili att hänvisa tili SFS-standard. I ningar.
12739: exempelvis handels- och industriministeriets be- Emedan man i dessa sammanhang åberopar
12740: slut angående tillämpningen av förordningen lagstiftning, bör dessa standard även översättas
12741: om brännbara vätskor (922/76) och samma mi- tili svenska. Standarden utgör i detta fall en
12742: nisteriums beslut om tillämpning av flytgas- del av lagtexten.
12743: förordningen (317 /79) hänvisas upprepade Hänvisande tili det ovan anförda föreslår un-
12744: gånger tili SFS-standard. dertecknade vördsamt att riksdagen ville beslu-
12745: SFS-standard, som publiceras av Finlands ta hemställa
12746: Standardiseringsförbund, utkommer enbart på
12747: finska. att regeringen måtte vidta åtgärder
12748: I många svensk- och tvåspråkiga kommuner i att SFS-standard även publiceras på
12749: vånt land samt i landskapet Aland förorsakar svenska.
12750: detta stora problem vid tillämpningen av denna
12751: Helsingfors den 11 februari 1982
12752:
12753: Jutta Zilliacus Håkan Malm Ole Norrback
12754: 308 1982 vp.
12755:
12756: Toivomusaloite n:o 270 Suomennos
12757:
12758:
12759:
12760:
12761: Zilliacus ym.: SFS-standardin julkaisemisesta ruotsiksi
12762:
12763:
12764: Eduskunnalle
12765:
12766: Lainsäädännössä on viime aikoina ryhdytty säädäntöä sovellettaessa suorana1s1sta vääristä
12767: viittaamaan SFS-standardiin. Esimerkiksi kaup- tulkinnoista puhumattakaan.
12768: pa- ja teollisuusministeriön päätöksessä pohto- Kun kyseessä olevien asioiden yhteydessä
12769: nesteasetuksen (922/76) sovelltamisesta ja sa- viitataan lainsäädäntöön, nämä standardit tulisi
12770: man ministeriön päätöksessä nestekaasuasetuk- kääntää ruotsiksi. Standardi on tässä tapauk-
12771: sen (317 /79) soveltamisesta viitataan useita sessa osa lakitekstistä.
12772: kertoja SFS-standardiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12773: SFS-standardi, jota Suomen Standardisoimis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12774: liitto ry. julkaisee, ilmestyy vain suomenkieli- muksen,
12775: senä.
12776: Monissa maamme ruotsinkielisissä ja kaksi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12777: kielisissä kunnissa sekä Ahvenanmaan maakun- SFS-standardin julkaisemiseksi myös
12778: nassa tämä aiheuttaa huomattavia pulmia lain- ruotsin kielellä.
12779: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
12780:
12781: Jutta Zilliacus Håkan Malm Ole Norrback
12782: 1982 vp. 309
12783:
12784: Toivomusaloite n:o 271
12785:
12786:
12787:
12788:
12789: Ajo ym.: Vastustusta herättäneistä vesirakennushankkeista luo-
12790: pumisesta
12791:
12792:
12793: Eduskunnalle
12794:
12795: Vesirakentamisesta on muodostunut yhteis- huolimatta, että koskivesistöjen luonnontalou-
12796: kunnan tavoitteisiin sopeutumatonta toimintaa. dellinen ja suojelullinen arvo on valtakunnalli-
12797: Yhteiskunta painottaa yhä voimakkaammin sesti ja alueiden tasapainoisen kehittymisen
12798: luonnonvarojen säästämistä, ympäristön arvosta- kannalta mittava, että energiahuollon turvaa-
12799: mista ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien minen ei rakentamista edellytä, että pitkällä
12800: parantamista. Tästä huolimatta vesistöjen yh- aikavälillä suurhankkeilla on yhdyskuntaraken-
12801: teiskuntataloudellisesti tuhlaava ja ympäristöstä netta ja työllisyyttä heikentävä vaikutus ja että
12802: piittaamaton rakentaminen jopa voimistuu. kansalaismielipide vastustaa poikkeuksellisen
12803: Tulvasuojelun nimissä, mutta suurelta osin voimakkaasti rakentamista.
12804: vähäisen voimataloushyödyn vuoksi valtion vi- Vesirakentaminen on saanut niin Pohjanmaal-
12805: raston toimesta tuhotaan mm. tarpeettomasti la kuin Pohjois-Suomessakin :sellaiset muodot ja
12806: Pohjanmaan jokiluontoa, uhrataan kulttuuriar- mittasuhteet, että se usein vaarantaa yleistä
12807: voja ja aiheutetaan korvaamattomia vahinkoja terveydentilaa, aiheuttaa huomattavia ja laajalle
12808: koko Pohjanlahden kalataloudelle. Korkeimman ulottuvia muutoksia luonnonsuhteissa tai huo-
12809: hallinto-oikeuden, valtiontalouden tarkastusvi- nontaa suuresti paikkakunnan asutus- ja elinkei-
12810: raston, ministeriöiden ja paikallisen väestön no-oloja. Mainituilla perusteilla monilla hank-
12811: voimakas arvostelu ei näytä vaikuttavan Per- keilla ei olisi edes oikeudellisia toteuttamispe-
12812: honjoen, Kyrönjoen tai muiden Pohjanmaan ve- rusteita puhumattakaan siitä, että ne olisivat
12813: sistöjen rakentamiseen, jota toteutetaan väli- yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaisia.
12814: aikaisin luvin jopa eduskunnan budjettivallan Näistä syistä johtuen on edellytettävä, että
12815: vastaisesti. hallitus
12816: Voimatalouden säännöstelyä varten Pohjan- - ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin val-
12817: maalle ja Lappiin on rakennettu kymmeniä te- tiontalouden tarkastusviraston tekemien, vesi-
12818: koaltaita, joiden kaloissa on poikkeuksetta to- hallituksen rakentamista koskevien ehdotusten
12819: dettu terveydelle arveluttavia määriä elohopeaa. toteuttamiseksi,
12820: Terveysviranomaiset ovatkin asettaneet niille
12821: kalan myyntikieltoja ja käyttörajoituksia. Todet- - edellyttää terveysviranomaisten asetta-
12822: takoon, että vastaavia elohopeahaittoja näyttää mien velvoitteiden noudattamista, kun valtion
12823: syntyvän myös laajojen metsäojitusten ja turve- myötävaikutuksella suunnitellaan tai toteutetaan
12824: tuotantotoimien vaikutuksesta. Huolimatta luon- tekoallas- tai säännöstelyhankkeita tahi metsä-
12825: taiselinkeinoille ja terveydelle koituvista hai- ojitus- ja turvetuotantotoimenpiteitä, jotka ka-
12826: toista aiotaan paikallisen väestön mielipiteistä laan kertyvän elohopean vuoksi saattavat aiheut-
12827: ja korkeista toteuttamiskustannuksista huolimat- taa terveydellistä vaaraa,
12828: ta uusia suuria altaita rakentaa esimerkiksi Ii- - edellyttää laajojen vesirakennushankkei-
12829: joelle ja Kemijoelle. den yhteydessä monipuolista yhteiskuntatalou-
12830: Energian hintaan, säädettävän sähkövoiman dellista suunnittelua ennen yhteiskunnallista
12831: tarpeeseen ja työllisyyteen vedoten vesiraken- päätöksentekoa,
12832: tajien mielenkiinto on kohdistunut vapaana vir- - estää periaatepäätöksellään sellaisten kos-
12833: taaviin Lieksajoen, Iijoen, Kuusamon ja Ounas- kivesistöjen rakentamisen, joiden luonnontalou-
12834: joen koskiin. Viranomaisten ja voimatalouden dellinen ja suojelullinen arvo on suuri ja joiden
12835: toimesta ei ole suoritettu vesistöjen vaihtoeh- rakentamista alueen väestö ei hyväksy eikä ylei-
12836: toista yhteiskuntataloudellista tarkastelua siitä nen tarve vaadi, ja
12837: 310 Toivomusaloite n:o 271
12838:
12839:
12840: - ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin ympä- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
12841: ristöministeriön perustamiseksi, jotta myös ve- menpiteisiin, että yhteiskunnan koko-
12842: sien käyttöä ja suojelua voitaisiin tehokkaasti naisedun kannalta vahingollisten ;a laa-
12843: valvoa. ;an kansalaismielipiteen vastustamien
12844: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- uusien vesirakennushankkeiden suunnit-
12845: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- telusta ja toteutuksesta luovutaan.
12846: muksen,
12847: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12848:
12849: Aimo Ajo Arvo Kemppainen Kaisa Raatikainen
12850: Matti Luttinen Boris Renlund Hannu Tapiola
12851: Mikko Elo Niilo Koskenniemi Olli Helminen
12852: Mauri Vänskä Elisabeth Rehn Kaarina Suonio
12853: Anssi Joutsenlahti Sakari Knuuttila Pekka Starast
12854: Pentti. Lahti-Nuuttila Matti Puhakka Juhani Surakka
12855: Jaakko Itälä Mikko Jokela Saara-Maria Paakkinen
12856: Tarja Halonen Inger Hirvelä Peter Muurman
12857: Paula Eenilä Pirjo Ala-Kapee Niilo Hämäläinen
12858: Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund Eino Grönholm
12859: Lea Savolainen Markus Aaltonen Juhani Raudasoja
12860: Helge Siren Jouko Tuovinen Pirkko Valtonen
12861: Hannele Pokka Eino Loikkanen Lasse Lehtinen
12862: Seppo Tikka Mikko Rönnholm Erkki Liikanen
12863: 1982 vp. 311
12864:
12865: Toivomusaloite n:o 272
12866:
12867:
12868:
12869:
12870: Ajo: Ounasjoen rakentamisen lainsäädännöllisestä estämisestä
12871:
12872:
12873: Eduskunnalle
12874:
12875: Suunnitelmien mukaan Ounasjokeen raken- len tulisi voida osoittaa todella painavat valta-
12876: netaan kymmenen voimalaitosta ja kaksi teko- kunnalliset edut, joiden vuoksi Ounasjoen ra-
12877: allasta. Suunniteltu Ounasjoen valjastaminen kentaminen on tarpeen.
12878: voimantuotantoon vahingoittaisi suuresti paikal- Painavia valtakunnallisia syitä Ounasjoen
12879: lisen väestön etuja. Vesi peittäisi kaikkiaan valjastamiseen ei kerta kaikkiaan ole. Rakenta-
12880: 18 000 hehtaaria. Tiettävästi menetettäisiin ko- misella saavutettava sähköenergia ei kata edes
12881: konaan 120 maatilaa ja tynkätiloja muodostuisi vuotuista Suomen sähköenergian tarpeen lisäys-
12882: 170. Metsätalouden tarjoamat työpaikat väheni- tä. Ounasjoen rakentaminen ei siis ole olennai-
12883: sivät ja porotalouden haitat olisivat olennaisia. nen Suomen energiahuollon kannalta. Näin ol-
12884: Veden alle jäisi myös hillasoita ja säännöstely len on olemassa painavat syyt noudattaa pai-
12885: aiheuttaisi jokivarten asukkaille monenlaista kallisen väestön vastustavaa kantaa. Jotta epä-
12886: pysyvää haittaa. varmuus rakentamiskysymyksestä ei aiheuta
12887: Kun Ounasjoen jokivarten kuntien asutus on Ounasjokivarren väestölle vahinkoa, kysymys
12888: melkoisesti keskittynyt joen rannan tuntumaan, Ounasjoen rakentamisesta on ratkaistava lopul-
12889: Kemijoki Oy:n suunnitelmien toteuttaminen lisen kielteisesti.
12890: merkitsisi todellista järkytystä kyseisten kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
12891: tien kaikkien asukkaiden olosuhteissa. On sel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12892: vää, että kuntien koko elinvoimaisuus heikke-
12893: nisi. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
12894: Edellä esitettyyn nähden on luonnollista, et- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön val-
12895: tä Ounasjoen valjastamissuunnitelma on herät- mistelemiseksi, jonka nojalla Ounasjoen
12896: tänyt jokivarten kunnissa voimakasta vastus- rakentaminen sähköenergian tuottami-
12897: tusta. Laajat kansalaispiirit kautta maan toivo- seksi lopullisesti estetään.
12898: vat Ounasjoen säilyvän luonnontilassa. Näin ol-
12899: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12900:
12901: Aimo Ajo
12902: 312 1982 vp.
12903:
12904: Toivomusaloite n:o 273
12905:
12906:
12907:
12908:
12909: Astala ym.: Ympäristönsuojelun tutkimuslaitoksen perustamisen
12910: selvittämisestä
12911:
12912:
12913: Eduskunnalle
12914:
12915: Yhä useammat kansalaiset ovat huolestunei- jelun tutkimuslaitoksen perustaminen ei kui-
12916: na joutuneet seuraamaan elinympäristönsä pi- tenkaan saa olla riippuvainen ympäristöminis-
12917: laantumista. Viranomaiset ja tutkimuslaitokset teriön kohtalosta.
12918: eivät kuitenkaan resurssien puutteen takia ole Ympäristönsuojelun laaja-alaisuudesta ja
12919: pystyneet tutkimaan tai seuraamaan läheskään poikkitieteellisyydestä johtuen olisi alun alkaen
12920: tarpeellisessa määrin ympäristön laatua heiken- luotava kiinteät yhteydet lähialojen opetus- ja
12921: täviä tekijöitä. Ekologian perustutkimus ja ym- tutkimuslaitoksiin.
12922: päristön tilan seuraaminen kärsivät niinikään Perustettavan ympäristönsuojelun tutkimus-
12923: resurssien niukkuudesta. laitoksen tehtäviin voisi kuulua:
12924: Suomessa toimii useita tutkimuslaitoksia, - luonnonsuojeluun liittyvä tutkimus,
12925: jotka huolehtivat luonnonvarojen hyödyntämi- - ekologian perustutkimus,
12926: seen liittyvästä tutkimuksesta (esim. Metsän- - ympäristömyrkkytutkimus,
12927: tutkimuslaitos, Geologinen tutkimuslaitos, Maa- - ympäristön tilan seurantatutkimus,
12928: talouden tutkimuskeskus). Luonnontalouden - ilmansuojelututkimus,
12929: perusteiden ja luonnonvarojen käytön aiheutta- - jätehuoltoon liittyvä tutkimus,
12930: mien haittojen tutkimusta varten ei ole olemas- - luonnonvarojen käyttöön liittyvien ym-
12931: sa omaa tutkimusyksikköä. päristöhaittojen tutkiminen sekä
12932: Useimmissa teollistuneissa maissa on ympä- - ympäristöpolitiikan ja -talouden tutkimus.
12933: ristönsuojelututkimusta suorittava keskusviran- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12934: omainen. Tämä on joko itsenäinen tai ympäris- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12935: tönsuojelun keskusviraston yhteydessä toimiva muksen,
12936: tutkimuslaitos. Suomessakin on ilmeinen tarve
12937: tällaisen riittävät resurssit omaavan laitoksen että hallitus pikaisesti selvittäisi mah-
12938: perustamiseen. Parhaat toimintaedellytykset dollisuudet perustaa maahamme ympä-
12939: tutkimuslaitos saisi itsenäisenä yksikkönä ym- ristönsuojelun tutkimuslaitos.
12940: päristöministeriön alaisuudessa. Y mpäristönsuo-
12941: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12942:
12943: Heli Astala Mikko Ekorre Helvi Niskanen
12944: Pauli Uitto Unto Ruotsalainen Ulla-Leena Alppi
12945: Kati Peltola Inger Hirvelä Lauha Männistö
12946: Anna-Liisa Jokinen
12947: 1982 vp. 313
12948:
12949: Toivomusaloite n:o 274
12950:
12951:
12952:
12953:
12954: Fred ym.: Koirien irtipitoaikana aiheuttamien vahinkojen korvaa-
12955: misesta
12956:
12957:
12958: Eduskunnalle
12959:
12960: Hirvieläinten ja porojen liikenteelle aiheut- omassa ajoneuvossaan ole vaunuvahinkovakuu-
12961: tamat vahingot korvataan nykyisen lain sään- tusta. Mielestämme tähän tilanteeseen olisi saa-
12962: nösten mukaan valtion varoista. Tieliikennease- tava korjaus.
12963: tuksen mukaan kotieläimiä tiellä kuljetettaessa Eräs mahdollisuus olisi käyttää koiraveron
12964: on huolehdittava siitä, ettei niistä aiheudu vaa- tuottona kertyviä maksuja korvausten suoritta-
12965: raa liikenteelle. Poikkeuksen tästä säännöstä te- miseen sellaisista liikennevahingoista, joissa va-
12966: kevät koirat niiden irtipitoaikana. Tiellä vapaa- hingon aiheuttajana on ollut irrallaan koirien
12967: na juoksenteleva koira saattaa aiheuttaa vaara- irtipitoaikana liikkunut koira.
12968: tilanteita ja 'suoranaisia liikenneonnettomuuk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12969: sia, joita ajoneuvon kuljettaja ei aina pysty nioittaen eduskunnan byväksyttäväksi toivo-
12970: ennakoimaan. muksen,
12971: Jos koirien irtipitoaikana tiel'lä vapaasti juok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12972: senteleva koira on aiheuttanut llikennevahin- koirien irtipitoaikana aiheuttamien lii-
12973: gon, ei ajoneuvon kuljettajalla ole mahdolli- kennevahin.kojen korvaamiseksi vahin-
12974: suutta saada vahingonkorvausta, ellei hänen gosta kärsimään joutumille.
12975: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
12976:
12977: Jorma Fred Sauli Hautala Erkki Korhonen
12978:
12979:
12980:
12981:
12982: 40 088200189C
12983: 314 1982 vp.
12984:
12985: Toivomusaloite n:o 275
12986:
12987:
12988:
12989:
12990: Hakala: Kunnallishallinnon suunnittelujärjestelmän yksinkertais-
12991: tamisesta
12992:
12993:
12994: Eduskunnalle
12995:
12996: Toimintojen ja talouden suunnittelu on kun- nitelmaa vielä suunnittelukauden ollessa jo pit-
12997: tien ja kuntainliittojen hallinnossa korostunut källe kulunut. Tällainen asian moninkertainen
12998: ja tullut entistä tärkeämmäksi viime vuosina. käsittely on paikallisesta viranomaisesta tur-
12999: Myös uudessa kunnallislaissa korostetaan suun- hauttavaa.
13000: nittelun tarpeellisuutta. Valtion viranomaisen tulisikin antaa paikalli-
13001: Eräillä lakisääteisillä sektoreilla suunnittelu- selle viranomaiselle vain puitteet, joiden rajoissa
13002: järjestelmä ei nykyisellään kuitenkaan ole tyy- paikallinen viranomainen voisi itse harkita sen,
13003: dyttävä eikä täytä tarkoitustaan riittävästi. minkä palvelun kehittämistä se alueellaan pitää
13004: Esimerkkinä tällaisesta sektorista voidaan tarkoituksenmukaisimpana ja tarpeellisimpana.
13005: mainita kansanterveyslain mukaiset toiminta- Tämä periaate tulisi ottaa huomioon myös par-
13006: suunnitelmat, jotka kukin terveyskeskus joutuu haillaan valmistelun alla olevan sosiaalitoimen
13007: laatimaan seuraavaa viittä vuotta varten. suunnittelujärjestelmän (VALTAVA) suunnit-
13008: Tällaisen toimintasuunnitelman laatiminen vuo- telussa.
13009: sittain on varsin paljon työtä vaativa toimen- Myös kuntien omille viisivuotistaloussuunni-
13010: pide. Laaditusta toimintasuunnitelmaehdotuk- telmille tulisi antaa tämänhetkistä suurempi
13011: sesta on lisäksi kuntainliitoissa pyydettävä merkitys. Näissä suunnitelmissa olevia rajoja
13012: kaikkien jäsenkuntien kunnanvaltuustojen lau- tulisi noudattaa laadittaessa erityissektoreitten
13013: sunnot. Lausuntojen saamisen jälkeen kuntain- toimintasuuuni telmia.
13014: liitoissa liittovaltuuston ja kunnissa kunnanval- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13015: tuuston hyväksymä toimintasuunnitelma lähete- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13016: tään sitten valtion viranomaisten käsittelyyn.
13017: Mikäli laadittu toimintasuunnitelma ei sattuisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13018: joltakin yksityiskohdaltaan olemaan valtion ao. menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
13019: viranomaisen suunnitelman mukainen, palaute- seksi siten, että kunnallishallintoa kos-
13020: taan asia paikalliselle viranomaiselle jälleen kevaa suunnittelujärjestelmää kokonai-
13021: uutta käsittelyä varten. Näin paikallinen viran- suudessaan kehitetään tämänhetkistä yk-
13022: omainen saattaa joutua käsittelemään tätä suun- sinkertaisemmaksi ja. joustavammaksi.
13023: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
13024:
13025: Matti Hakala
13026: 1982 vp. 315
13027:
13028: Toivomusaloite n:o 276
13029:
13030:
13031:
13032:
13033: Hakala: Kylähallintoa koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta
13034:
13035:
13036: Eduskunnalle
13037:
13038: Eräänä vuoden 1977 alusta voimaan tulleen saoloaikana. Kunnanosavaltuuston asemesta
13039: uuden kunnallislain pääperiaatteena pidettiin tulisi kehittää kunnanosahallintoa johtokunta-
13040: kuntien itsehallinnon ja kuntalaisten vaikutus- pohjalta tehtäväkenttää laajentamalla.
13041: mahdollisuuksien tehostamista. Tähän pyrittiin Tällaisen kylissä olevan laaja-alaisen tehtävä-
13042: mm. kunnanosahallinnon mahdollistamisella. kentän omaavan toimielimen tarpeellisuus on
13043: Aikaisemmin on kuitenkin tehty vastakkai- havaittu mm. useissa kylissä syntyneestä va-
13044: seen suuntaan käyviä muutoksia mm. ottamalla paaehtoisuuteen perustuvasta kylätoimikuntien
13045: kunnan osissa, kylissä toimiviita koulujen joh- perustamisesta.
13046: tokuntien seuraajilta, kouluneuvostoilta, käy- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13047: tännöllisesti katsoen kaikki valta pois. Näin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13048: ei kunnan osiin jäänyt enää minkäänlaista käy-
13049: tännön merkitystä omaavaa useampijäsenistä että hallitus ryhtyisi lainsäädäntötoi-
13050: toimielintä. menpiteisiin kylähallinnon kehittämi-
13051: Uusi kunnanosavaltuustojärjestelmä taas ei seksi siten, että kyliin voitaisiin perus-
13052: täytä sitä aukkoa, minkä tämä tehtävien kes- taa kyläjohtokunnat, joiden tehtävänä
13053: kitys aiheutti. Myöskään kunnanosavaltuusto olisi kunnan talousarvioon varattujen
13054: ei organisatorisesti ole oikealla tasolla ver- määrärahojen puitteissa valmistella ja
13055: rattuna johtokuntatasoiseen elimeen. Kun- toimeenpanna lähinnä opetustointa, so-
13056: nanosavaltuustojen perustaminen ei olekaan siaalitointa, terveydenhoitoa, tieasioita
13057: lähtenyt käyntiin uuden kunnallislain voimas- ym. koskevia kylän asioita.
13058: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
13059:
13060: Matti H.akala
13061: 316 1982 vp.
13062:
13063: Toivomusaloite n:o 277
13064:
13065:
13066:
13067:
13068: Hyrynkangas ym.: Riistanhoito-opetuksen antamisesta Pyhäjär-
13069: vellä
13070:
13071:
13072: Eduskunnalle
13073:
13074: Pyhäjärven kunta sijaitsee Oulun läänin ete- malla matkailullisia päämääriä. Alue on seutu-
13075: lärajalla 124 km2 :n laajuisen Pyhäjärven rannal- kaavaliiton toimesta valittu yhdeksi neljästä
13076: la. Alue on runsasmetsäistä ja vesirikasta, lii- Oulun läänin seutukaavan mukaisista matkailu-
13077: kenteellisesti pitäjä on keskeinen, sillä valtatie kohteista. Maastollisesti Pyhäjärven eteläosa
13078: n:o 4 sekä Ylivieskan-Iisalmen runkotie hal- tarjoaa vaihtelevine alueineen hyvät mahdolli-
13079: kaisevat pitäjän. suudet talviurheiluun sekä järven ansiosta kesä-
13080: Esitämme tutkittavaksi, että Pyhäjärvelle pe- matkailuun.
13081: rustettaisiin riistanhoitokoulu tai Pyhäjärven si- Ottaen huomioon alueelliset ja sijainnilliset
13082: vuammattikouluun järjestettäisiin riistanhoito- edellytykset tulisi tavoitteeksi asettaa yhdistetty
13083: ja kalatalouden kurssimuotoista opetusta. Sa- koulutus, tutkimus ja kalanpoikasten tuotanto
13084: maan yhteyteen esitämme perustettavaksi kalan- sekä matkailu. Tällöin se myös taloudellisesti
13085: viljelylaitoksen, joka palvelisi tämän alueen jo- parhaiten tuottaisi tuloksen.
13086: kijärjestelyiden aiheuttamia velvoiteistutuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13087: sekä muuta alueen kalanpoikastarvetta. Laitos- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13088: ta voitaisiin ehkä käyttää kalataloudelliseen
13089: koulutukseen ja tutkimukseen yhdessä kir- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13090: kasvetisen Pyhäjärven sekä Ouluun perustetta- tutkimuksen suorittamiseksi Pyhäjärven
13091: van Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen riistanhoitokoulun perustamiseksi tai
13092: kanssa. kurssimuotoisen riistanhoito- ja kalata-
13093: Kalanviljelylaitos olisi sijoitettava mahdolli- lousopetuksen aloittamiseksi Pyhäjärven
13094: simman lähelle 4-tietä, jotta se palveHsi sa- sivuammattikoulussa.
13095: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13096:
13097: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä Kalevi Mattila
13098: Terhi Nieminen-Mäkynen Jorma Fred Väinö Raudaskoski
13099: 1982 vp. 317
13100:
13101: Toivomusaloite n:o 278
13102:
13103:
13104:
13105:
13106: Ihamäki: Päijänteen tulvatilanteen ehkäisemisestä
13107:
13108:
13109: Eduskunnalle
13110:
13111: Viime kesän runsaat sateet ovat aiheuttaneet löin on kiinnitettävä erityistä huomiota kasvu-
13112: Päijänteen rantakuntien asukkaille korvaamatto- kauden ja kutuaikojen vedenkorkeuteen.
13113: mia vahinkoja. Vuosien 1974-75 talvitulvan Kymijoen vetokykyä on parannettava per-
13114: aikana asiantuntijat vakuuttivat, ettei tällainen kauksilla, pengerryksillä ja kanavilla. Koko ve-
13115: tulva uusiinnu kuin kerran 50 vuodessa. Ei sistön kaikille osille on saatava yhtenäinen voi-
13116: kuitenkaan mennyt kuin runsaat viisi vuotta, malaitosten juoksutussääntö.
13117: kun taas ollaan tulvan armoilla. Jotta näin ei Viime kesän aikana syntyneet vahingot tu-
13118: toistuisi, pitäisi ryhtyä seuraaviin toimenpitei- lee korvata täysimääräisinä kaikille vahinkoa
13119: siin: kärsineille.
13120: Kymijoen vesistöön laaditaan uusi säännös- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
13121: telypäätös ja juoksutussääntö veden juoksutuk- hyväksyttäväksi toivomuksen,
13122: sille. Säännöstelypäätöksissä on määrättävä ve-
13123: den korkeuden ylä- ja alarajat, Päijänteessä ylä- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
13124: rajaksi enintään 78,70 m. Juoksutussäännöllä piteisiin Päijänteen tulvatilanteiden eh-
13125: on korvattava eri käyttömuotojen kuten maa- käisemiseksi.
13126: talouden, kalatalouden ja virkistyksen edut. Täl-
13127: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13128:
13129: Timo Ihamäki
13130: 318 1982 vp.
13131:
13132: Toivomusaloite n:o 279
13133:
13134:
13135:
13136:
13137: Ihamäki: Saimaan säännöstelysuunnitelmasta luopumisesta
13138:
13139:
13140: Eduskunnalle
13141:
13142: Saimaan vesistöalue on järviensä lukuisuuden hinko [uonnonvaraiselle kalataloudelle on tu-
13143: ja vaihtelevan luonnonkauneutensa vuoksi ainut- hoisa.
13144: laatuinen nähtävyys koko maailmassa. Se tulee Säännöstelystä aiheutuvia biologisia haittate-
13145: säilyttää luonnontilaisena luonnon- ja ympäris- kijöitä ovat mm.:
13146: tönsuojeluun, tutkimukseen, opetukseen, virkis- - voimistunut veden korkeuden vaihtelu
13147: tyskäyttöön ja luonnontaloutta vaarantamatta aiheuttaa rannan vesikasvillisuuden vähenemi-
13148: elinkeinoelämän tarpeisiin. Meillä on liian yksi- sen, sen myötä enemmistö kalanpoikasten suo-
13149: puolisesti tuijotettu vain voimatalouden tarpei- ja- ja ravintopaikoista vähenee,
13150: siin vesistöjä säännösteltäessä ja seuraukset ovat - rantavyöhykkeen pohjaelimistö vähenee ja
13151: olleet tuhoisat niin vesistöjen kauneudelle kuin köyhtyy, seurauksena on kalojen ravinnon vä-
13152: luonnonekologiallekin. Esimerkkeinä voidaan heneminen,
13153: mainita Oulujärvi ja Kiantajärvi, koko Oulujoen - kutupaikat huononevat, mädin ja poikas-
13154: vesistö, Kemijoen rakentaminen jne. Niissä ve- ten kuolleisuus kasvaa, mistä johtuu kalakan-
13155: sistöjen pilaamista perusteltiin voimatalouden tojen lasku. Mm. hauen kutu vaatii onnistuak-
13156: saamalla hyödyllä, josta itse alueen väestö hyö- seen tulvan alle jääneen edellisvuotisen ranta-
13157: tyi suhteellisen vähän, kun sillä taasen tuhottiin kasvillisuuden. Säännöstelysuunnitelman mukai-
13158: kalatalouden edellytykset, lohenkalastus ym., nen juoksutus merkitsisi sitä, että vesi keväällä
13159: koko jokivarten asukkailta. kutuaikaan olisi alhaalla, joten hauki joutuisi
13160: Em. esimerkit eivät luonnollisesti ole suo- kutemaan kasvillisuusvyöhykkeen ulkopuolella,
13161: raan verrannollisia Saimaan säännöstelyyn, sillä mistä olisi seurauksena kudun epäonnistuminen.
13162: kaikki säännöstelytapaukset ovat erilaisia, mutta Jatkuvaan säännöstelyyn ei olekaan mitään
13163: ne antavat kuvan siitä, millaiseen alueelliseen perusteltua syytä, vaan harvaan sattuvat tulvat
13164: riistoon vain voimatalouden hyötynäkökohdat tulisi torjua poikkeusjuoksutuksin, kuten kulu-
13165: huomioiva säännöstely johtaa. Kalabiologit ovat vana vuotena. Alavien rantamaiden käytön tar-
13166: kuitenkin yksimielisiä siitä, että kalataloudelle koituksenmukainen suunnittelu estää tehokkaas-
13167: säännöstelyt ovat yleensä vahingollisia, sillä ka- ti harvoin sattuvien tulvavahinkojen muodostu-
13168: lataloudelle luonnonmukaiset vedenkorkeudet misen.
13169: ovat edullisimmat. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
13170: Saimaan säännöstelystä voimatalouden saama eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13171: hyöty on suhteellisen pieni, samoin tulvien maa-
13172: ja metsätaloudelle aiheuttamat vahingot ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13173: jokseenkin vähäiset, joten ne eivät anna pohjaa Saimaan säännöstelysuunnitelmista luo-
13174: säännöstelylle, kun taasen sen tuottama va- pumiseksi.
13175: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13176:
13177: Timo Ihamäki
13178: 1982 vp. 319
13179:
13180: Toivomusaloite n:o 280
13181:
13182:
13183:
13184:
13185: Ihamäki: öljyvahinkojen torjunnan tehostamisesta Saimaan ve-
13186: sistöalueella
13187:
13188:
13189: Eduskunnalle
13190:
13191: Aluksista aiheutuvien öljyw1:hin!kojen torjun- duskaudella 1979 ylitettiin ensimmäisen ker-
13192: nan järjestäminen ja kehittäminen kuuluu me- ran uuden kanavan aikana 1 milj. tn:n raja
13193: renkulkuhallitukselle, joka myös valvoo tämän (1 037 000 tn). Tällä purjehduskaudella vii-
13194: lain ja sen nojalla annettavien määräysten me vuoden ennätys on ylittynyt jo marras-
13195: noudattamista. Kunnan on alueellaan huoleh- joulukuun vaihteessa, jolloin kuljetustulos on
13196: diHava edellä tarkoitettujen vahinkojen tor- 1 250 000 tn. Viime kauden ennätys arvioi-
13197: junnasta sen mukaan kuin öljyntorjuntalaissa daan ylitettävän n. 25 % :lia.
13198: siitä säädetään. Lain tarkoittamia öljyvahinko- Laivaliikenteen lisääntyvä vil~aus, väylän
13199: jen torjuntaviranomaisia ovat merenku1kuhal- vaarallisuus sekä lisääntyvä kuljetettava öljy-
13200: litus, merenkulkuhallituksen määräämä torjun- määrä kasvattavat öljyvahinkoriskejä. Puuma-
13201: tatöiden johtaja sekä kunnan .alueella se viran- lansaimesta luotsattujen laivojen lukumäärä
13202: omainen, jonka tehtäväksi kunta on määrän- purjehduskaudella 1980 on noussut jo yli
13203: nyt öljyvahinkojen torjunnan johtamisen. 500:n, mistä määrästä suuri osa on öljynkul-
13204: Useimmissa Saimaan alueen kunnissa öljyntor- jetusalu:ksia. Puumalansalmen kautta kuljete-
13205: juntalaissa tarkoitettujen öljyvahinkojen tor- tun öljyn määrä on n. 125 000 tn vuodessa.
13206: junnan järjestämises'tä ja johtamisesta vastuus- Saimaan vesistöalueella mahdollisen öljyva-
13207: sa oleva pai!kallinen viranomainen on palopääl- hingon tekevä't erityisen vaikeaksi alueeseen
13208: likkö. liittyvät luonnonarvot. Merkittävä osa alueen
13209: Asetuksessa aluksesta aiheutuvien öljyvahin- elinkeinoista perustuu näille luonnonarvoille ja
13210: kojen torjumisesta annetaan tarkempia mää- niiden säilymiselle. öljyvahinkojen torjunta on
13211: räyksiä öljyntorjuntalain täytäntöönpanosta ja alueella erityisen vaikeaa siksi, että saaristo-
13212: sen soveltamisesta. Siinä mm. säädetään öljy- alueella öljy ajautuu nopeasti avovesiltä hikuis-
13213: suojatoimikunnasta, joka on merenkulkuhalli- ten saarten ja kapeiden salmien rannoille ai-
13214: tuiksen apuna öljysuoja-asioissa ja johon kuu- heuttaen näin huomattavaa vahinkoa laajoilla,
13215: luu mm. palo-, vesiensuojelu- ja ympäristön- erityisen vaikeasti suojattavilla ja puhdistetta-
13216: suojeluviranomaisia, luonnon- ja ympäristönsuo- villa alueilla. Pelkästään Puumalan kunnan
13217: jelujärjestöjen edustajia sekä kaupunkikuntien alueella on rantaa yli 3 000 km ja merkittävä
13218: ja maaTaiskuntien edustajia. osa tästä rannasta sijaitsee syväväylän välittö-
13219: öljyn kuljetustarve on jatkuvasti lisännyt mässä läheisyydessä.
13220: myös Saimaalla tapahtuvaa öljyn kuljetusta. Li- Mahdollisella öljyvahingolla olisi välittömästi
13221: sääntynyt kuljetus on puolestaan lisännyt öljy- negatiivinen vaikutus mm. alueen matkailuelin-
13222: vahinkojen tapahtumisriskiä huomattavasti. keinoon, joika perustuu Saimaan alueen kau-
13223: Syväväylällä liikkuvat säiliöalukset kuljettaja- neuteen ja puhtauteen. Merkittävä osa mat-
13224: vat mukanaan 300- 2000 tn öljyä, joka tur- kailutuloista on lähtöisin leirintä- ja maatila-
13225: vallisuussyistä on jaettu eri s·äiliöihin. Ase- matkailusta, jotka molemmat perustuvat ve-
13226: tuksen edellyttämistä kuljetuskalustoa koske- sistöjen ja rantojen puhtauteen. Lohen allas-
13227: vista varomääräyksistä huolimatta öljyvahinko- kasvatus, jota alueella harjoitetaan, edellyttää
13228: jen tapahtumisriskiä Saimaan syväväylällä li- sekin vesialudlta saasteettomuutta. Saimaan
13229: sää huomattavasti syväväylän lisääntynyt muu alueeseen liittyy monia sellaisia ympäristönsuo-
13230: vesHiikenne. Saimaan syväväylän vesiliiken- jelullisia näkökohtia, jotka edellyttävät erityis-
13231: teen kasvusta etenkin tavarankuljetuksessa on tä valppautta mm. Saimaan norpan varjelemi-
13232: osoituksena Saimaan kanavan käyttö. Purjeh- selta sukupuuttoon kuolemasta.
13233: 320 Toivomusaloite n:o 280
13234:
13235:
13236: Öljyvahinkojen torjumiseksi Saimaa on jaet- joiden hankkimiseen kuntia on kohtuutonta
13237: tu viiteen osa-alueeseen. Puumalan kunta kuu- velvoittaa, .tulisi mainitut välineet hankkia
13238: luu Etelä-Saimaan osa-alueeseen ja Savonlin- valtion toimesta tulo- ja menoarvioteitse.
13239: nan osa-alue pohjoisessa sekä Mikkelin osa- Niin ikään valtion öljyntorjuntaviranomais-
13240: alue länness1ä ovat lähimmät muut osa-alueet. ten tulisi kehittää Saimaan vesistöalueella ta-
13241: Puumalan kunta kuuluu riskialttiimoaan riski- pahtuvaa öljyntorjuntaa 1isäämällä valmiuksia
13242: ja torjuntakapasiteettiluokkaan ja sillä on vaa- säännöllisillä torjuntaharjoituksilla eniten ris-
13243: ditut vähimmäisöljyntorjuntakalustot. Useissa kialttirksi tiedetyillä väylän osilla. V a:hingon
13244: yhteyksissä öljyntorjuntaviranomaisten kanssa sattuessa niillä!kään öljyntorjuntakalustoilla,
13245: sekä viimeksi Puumalassa 11. 6. 1981 pide- joita vesistöalueen !kunnat ovat jo hankki-
13246: tyn suuren öljyntorjuntaharjoituksen yhteydes- neet, ei ilman jatkuvaa harjoitusta ja taitojen
13247: sä on todettu, että torjuntavalmiudessa on niin ajan tasalla pitoa ole riittävää merkitystä. Har-
13248: kaluston \kuin muunkin toimintavalmiuden joitusten avulla voitaisiin saada selville se,
13249: osalta huomattavia puutteita. Tämän johdosta millaista öljyntorjuntakalustoa Saimaan vesis-
13250: esitän, että valtiovalta ryhtyisi toimenpiteisiin töalueella tulisi olla, jotta se mahdollisimman
13251: öljyvahi1Jkojen torjunnan kehittämisek5i Sai- hyvin vastaisi tarkoitustaan. Niin ikään har-
13252: maan vesistöalueel1a. Kysymykseen tulevina joitusten avu:lla voitaisiin päästä selville siitä,
13253: toimenpiteinä ovat pysyvien öljyntorjunta-ase- mikä tulisi olla vesis~öalueen kuntien öljyn-
13254: mien perustaminen Saimaan vesistöalueen eri torjuntakaluston vähimmäismäärä. Tämän pe-
13255: osa-alueille, säännölliset öljyntorjuntaharjoituk- rusteella merenkulkuhallitus voisi tarkistaa
13256: set Saimaalla sekä toimenpiteet öljyntorjunta- öljyvahinkojen torjuntakaluston hankintasuosi-
13257: kaluston lisäämiseksi Saimaan vesistöalueen tusta tämän hetken tarvetta vastaavaksi.
13258: kunnissa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13259: Saimaan vesistöliikennetttä ja öljynkuljetuksia nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13260: ajatellen sopivia vahvojen öljyntorjuntatuki-
13261: kohtien asemapailkkoja ovat Puumala, Lap- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
13262: peenranta ja Savonlinna. Koska kysymyksessä piteisiin öljyvahinkojen torjunnan tehos-
13263: ovat sellais·et torjuntakalustot ja -tarvikkeet, tamiseksi Saimaan vesistöalueella.
13264: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13265:
13266: Timo Ihamäki
13267: 1982 vp. 321
13268:
13269: Toivomusaloite n:o 281
13270:
13271:
13272:
13273:
13274: Impiö: Tornionjokisuun tuoppaamisesta kalatien avaamiseksi
13275: sekä elinkeinoelämän ja virkistyskäytön tarpeiden tyydyttä-
13276: miseksi
13277:
13278:
13279: Eduskunnalle
13280:
13281: Itämeren lohen lisääntyminen on joutunut Keskusteluissa Tornionjoen lohikannan elvyt·
13282: vakavasti uhanalaiseksi muun muassa siksi, että tämiseksi on noussut esille jokisuun rauhoitus-
13283: lohen nousulle kudulle Tornionjokeen on joki- aikojen lisäämisen ohella jokisuun ruoppaus sii-
13284: suulla esteitä. Asia on merkittävä sen vuoksi, hen asemaan, mikä oli vallitsevana ennen vii-
13285: että neljäs osa Itämeren lohenpoikasista tulee meisiä maailmansotia. Röyttän väylä oli lliken-
13286: Tornionjoesta. Suomen valtio osaltaan on vii- nekelpoinen matkustaja-aluksille Tornion kau-
13287: me aikoina määrätietoisesti ryhtynyt lohenpoi- pungin satamalaiturista alkaen.
13288: kasistutuksiin. Istutusten määrä nousee vuo- Onko lohennousun eräänä esteenä joen alim-
13289: teen 1985 mennessä kahteen miljoonaan yksi- man juoksun eli Röyttän-Hellälän alueen lai·
13290: löön. Suomen osuudeksi tulisi kalamerkintöi- vaväylän liettyminen? Asiaa ei ole tiettävästi
13291: hin nojautuvien tutkimusten mukaan 450 ton- perusteellisesti tutkittu. Aika ajoin on vaikeuk-
13292: nia vuodessa muiden valtioiden kalastaessa 750 sia ja jopa vaarallista liikennöidä vapaa-ajan-
13293: tonnia suomalaisten istuttamia lohia. Suoma- käytössä olevilla kookkailla veneillä kaupungin
13294: laisten pyrkimyksenä on vähentää avomerika- ja Röyttän merialueen välillä. Ovatko vuosi-
13295: lastuksen osuutta ja pyytää saalis rannikolta kymmenien aikana varsinaisen laivaväylän liet-
13296: jokisoiden lähettyviltä. Tarkoituksena on saada tymisen takia myös kalan kulkutiet muuttaneet
13297: suomalaisille kalastajille nykyistä suurempi suuntaa niin, että nousuväylillä on tänä päivä-
13298: osuus istutuksen aiheuttamasta saaliin lisäyk- nä pyydyksiä, jotka estävät osan kalan kudulle
13299: sestä. Toimenpiteet eivät tällaisina kuitenkaan noususta? Ruopattuun laivaväylään ei voida
13300: riitä. Meren ja jokisuun pyyntirajoituksen li- asettaa pyydyksiä. Sama väylä olisi kudulle
13301: säksi tulee rajoittaa jokivarsien kalastusta kala- nousevan lohen luonnollisin ja esteetön kulku-
13302: ja saaliskannan turvaamiseksi myös jokivarsien tie. Väitetään, että nykyinen syvin vesiväylän
13303: asukkaille ja muille virkistyskalastajille Tor· kohta on kääntynyt liettymisen johdosta ohjau-
13304: nion- ja Muonionjokivarsilla. Ongelman ydin tuen Ruotsin puoleista rantaa Mattilan lohen·
13305: on tänä päivänä kuitenkin siinä, että satoja ki- pyyntialueen kautta merelle. Näin ollen lohi
13306: lometrejä pitkällä jokilaaksoalueella lohta ei ole noustessaan joutuu pyydyksiin käyttäessään
13307: juuri saatavissa, koska kalan nousu estyy eri joen syvintä uomaa.
13308: syistä Tornionjokisuulla. Kalaväylän ohella Tornionjoen suiston ruop-
13309: Viimeaikaisten tutkimusten valossa Tornion- paamisella on jokisuun alueen moninaiskäytöl-
13310: joen osuus poikastuotannossa on vain noin listä merkityStä. Pari vuotta sitten Tornion
13311: 30 % siitä mitä se voisi tuottaa. Lohisaalis kaupunki teki TVL:lle aloitteen viiden metrin
13312: voisi olla Tornionjoella 70 % suurempi, mikäli syvyisen väylän rakentamisesta mereltä Hellä-
13313: annettaisiin joen tuottaa maksimimäärä luon- Iänniemelle elinkeinoelämän suunnitelmia ja
13314: nonpoikasia. tarpeita varten ja uusien työpaikkojen luomi-
13315: Tornionjoki on rajajoki. Molemmin puolin nen tähtäimessä. TVL:n mielestä siinä tapauk-
13316: rajaa on viime vuosina tapahtunut asenteiden sessa, että elinkeinoelämän suunnitelmat etene-
13317: muokkautumista siihen suuntaan, että on kor- vät, tulisi selvitystyötä jatkaa. Selvitettävien
13318: kea aika suorittaa kaikki ne toimenpiteet, joilla kysymysten joukossa TVL:n mielestä on myös
13319: tuetaan kutukalan nousua luonnollisille kutu- se, miten mahdollinen ruoppaus vaikuttaisi
13320: paikoille. Tornionjoen soistaalueen virtausolosuhteisiin.
13321: 41 088200189C
13322: 322 Toivon;tusaloite n:o 281
13323:
13324:
13325: Ne tuskin tulevat muuttumaan, koska merive- siluoto-Tornio. Kulkuväylää Röyttä-Tornio
13326: den korkeusvaihtelut vaikuttavat aina Tornion (Norbergin Möljä) käytti lukuisa määrä hinaa-
13327: kaupungin satamalaituriin asti etelätuulilla. ja-aluksia. Viime vuosien turismin palvelukses-
13328: Muutamia vuosia sitten tornialainen Hanhi- sa pieniä tilausajaja varten on ollut Torniossa
13329: rova-Yhtymä Ky hankki ruoppauskalustoa ve- m/ s Delfin. Väylän liettymisongelmat ovat
13330: denpäällisiin ruoppauksiin. Po. kalustoa ei en- muodostaneet esteen liikenteen säännönmukai-
13331: nestään ole koko Perämeren alueella, ei Ruot- selle kehittämiselle.
13332: sin eikä Suomen puolella. Hanhirova-Yhtymä Tämän päivän keskeisiä taloudellisia termejä
13333: yhteistoiminnassa Tornion Konepaja Oy:n ovat energian säästäminen ja siitä johtuen vesi-
13334: kanssa on rakentanut kalustoyksikön, jolla on kuljetus. Mikäli Tornionjokisuun ruoppauksella
13335: mahdollisuuksia rannikkoalueen ruoppaustöihin saadaan aikaan jokisuun moninaiskäytön lisää-
13336: sekä Suomen että Ruotsin puolella. Yhteydet minen, on asia vähintäänkin tutkimisen arvoi-
13337: Hellälästä, Hanhirova-Yhtymän tukikohdasta ja nen. Tässä aloitteessa tärkeysjärjestyksessä pi-
13338: sen sijaintipaikasta merelle ovat väylän mata- detään kuitenkin merkittävimpänä Tornionjoen
13339: luuden vuoksi pitkälle meriveden korkeuden pelastamista lohijokena. Se ei ole vain merkit-
13340: armoilla. Helläiässä sijaitseva Tornion Kone- tävä asia Suomen länsirajan asukkaille ja elä-
13341: paja Oy harjoittaa muun konepajatoiminnan li- mälle. Se on myös tärkeä Ruotsin vastaavalle
13342: säksi ns. pientelakkatoimintaa esim. Veitsiluoto itärajalle. Kun kysymys on kahden valtakunnan
13343: Oy:n merihinaajien täyshuoltoa ja kunnostusta. välisen rajajoen lyhyestä suuosasta, on asia
13344: Ilman väylän ruoppausta joutuvat kemiläiset luonnollisesti käsiteltävä valtakuntien välisenä
13345: puunjalostustehtaat käyttämään suurimmat hi- ja kuuluu muun muassa rajajokikomissiolle.
13346: naajansa aina Vaasassa saakka telakalla kor- Kun Tornion-Muonionjokilaaksoissa molem-
13347: jaushuollossa. min puolin rajaa yhtälailla kuin Haaparannassa
13348: Oy Interfalcons Ab on tehnyt valtauksen ja Torniossa ollaan kiinnostuneita Tornionjoen
13349: Tornion Liakan Rahkanrnaassa olevaan kvart- lohen säilyttämisestä, ei asian selvittämiselle
13350: siittiesiintymään. Kyseinen kvartsiitti on sove" liene esteitä. Aloitteen tekijä uskoo vakaasti,
13351: liasta rautatehtaiden käyttöön ja se tuodaan ny- että myös Ruotsin puolella ollaan kiinnostunei-
13352: kyään Skandinavian rautatehtaisiin Espanjasta. ta osallistumaan ruoppauksen kustannuksiin,
13353: Oy Interfalcons Ab on halukas käyttämään jos ruoppaamisen edessä olevat mahdolliset on-
13354: kvartsiitin proomukuljetuksissa Helläiän enti- gelmat pystytään ensin selvittämään.
13355: sen uittoyhdistyksen laitureita siinä tapaukses- Väylä tulisi ruopata ensisijaisesti välillä Hel-
13356: sa, että väylä saadaan liikennöimiskelpoiseksi lälä-Röyttä. Mikäli perusteluissa olevat näkö-
13357: Helläiän ja meren välillä. Kvartsiitin proomu- kohdat Tornion ja Haaparannan kaupunkien
13358: kuljetus on edullisin kuljetusmuoto. Kivipölyn kannalta ovat riittävän painavia, olisi ruop-
13359: takia sitä ei mielellään lastata puutavarasata- pauksen kohteena koko väli Tornion satama-
13360: mista. Röyttä. Ruopattavan väylän syvyyden tulisi olla
13361: Tornionjoen suupuolen moninaiskäytössä viisi metriä sekä sen pohjaleveyden arviolta 40
13362: näyttelee merkittävää osaa Tornion ja Haapa- -50 metriä.
13363: rannan kaupunkien asukkaiden vapaa-ajanvietto Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
13364: veneilyineen. Yhä suurempien veneiden, jahtien taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13365: ja alusten käyttö tulisi turvallisesti mahdolli-
13366: seksi, jos ruoppaus jatkuisi mereltä Helläiän että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
13367: ohi mainittujen kaupunkien entisiin satamalai- menpiteisiin Tornioniokisuun ruoppaa-
13368: tureihin. Perämeren ja Tornionjokisuun mat- miseksi arvokalan nousun helpottami;
13369: kailun kannalta mielellään nähtäisiin paluu seksi kutupaikoille sekä elinkeinoelämän
13370: 1930-luvulle, jolloin kolme matkustaja-alusta ia virkistyskäytön tarpeiden tyydyttämi-
13371: Pohjola, Tornio ja Saaristo liikennöivät kesällä seksi. ·
13372: vakituisesti välillä Raahe---Oulu-Kemi--Kuu-
13373: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13374:
13375: Lauri lmpiö
13376: 1982 vp .. 323
13377:
13378: Toivomusaloite n:o 282
13379:
13380:
13381:
13382:
13383: Itälä ym.: Turpeen käyttöä sääntelevän lain aikaansaamisesta
13384:
13385:
13386:
13387: Eduskunnalle
13388:
13389: Maassamme ei tällä hetkellä ole lakia, joka että mainitut ohjelmat toteuttavat lähinnä vain
13390: yhtenäisesti sääntelisi turpeen ottamista. Tur- valtakunnallisia suojelutavoitteita. Maakunnalli-
13391: peen käytön voimakas kasvu toisaalta ja toi- sesti ja paikallisesti merkittäviä suojeltavia soi-
13392: saalta pyrkimys ennalta ehkäistä turvetuotan- ta ei ohjelmiin sen sijaan sisälly.
13393: non suuresti lisääntyviä vesistövaikutuksia sekä Pääosa soidensuojelun perusohjelmiin sisäl-
13394: tarve varmistaa riittävien suoalueiden säilymi- tyvistä soista on osoitettu suojeltaviksi hyväk-
13395: nen luonnontilaisina ovat olennaisesti lisänneet . sytyissä tai vahvistetuissa seutukaavoissa. Li-
13396: tarvetta turpeen käytön ohjaamiseen. Kun tur- säksi seutukaavoihin sisältyy perusohjelmaan
13397: peen ottaminen ei ole edellyttänyt lupaa eikä kuulumattomia, paikallisesti arvokkaita soita.
13398: myöskään ole säännöksiä, jotka olisivat edel- Vahvistettu seutukaava on rakennuslain 26 §:n
13399: lyttäneet turpeen ottamisessa huomioon otetta- mukaan ohjeena yksityiskohtaisemmalle kaavoi-
13400: viksi myös luonnonsuojelun ja muut yleisen . tukselle ja ryhdyttäessä muihin toimenpiteisiin
13401: edun vaatimukset, on turpeen hyötykäytön ja alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten
13402: soiden- ja vesiensuojelun välille syntynyt kasva- on muutenkin suunnitellessaan alueiden käyt-
13403: via ristiriitoja. töä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään nii-
13404: Hyväksyessään. soran ja eräiden muiden den toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpi-
13405: maankamaran ainesten ottamista sääotelevän teillä vaikeuteta seutukaavan toteutumista. Yk-
13406: maa-aineslain (555/81) kevätistuntokauden sityisten toimesta tapahtuvaa soiden käyttöä
13407: 1981 päätteeksi eduskunta edellytti erikseen voi vahvistettu seutukaava kuitenkin rajoittaa
13408: valmisteltavaksi turpeen ottamista koskevan vain silloin, jos kaavaan on otettu rakennus-
13409: lain, jonka nojalla voidaan toteuttaa soidensuo- lain 135 §:ssä tarkoitettuja erityisiä suojelu-
13410: jelun ja turpeen tarkoituksenmukaisen hyväksi- määräyksiä. ·
13411: käytön tavoitteet. Turve on erittäin hitaasti uusiutuva luon-
13412: Soidensuojelun kannalta valtakunnallisesti nonvara. Soidensuojelun kannalta turpeen otta-
13413: merkittäviä kohteita sisältyy valtioneuvoston minen merkitsee suon luonnontilan muuttamis-
13414: 19. 4. 1979 ja 26. 3. 1981 hyväksymään soiden- ta käytännöllisesti katsoen peruuttamattomasti.
13415: suojelun perusohjelmaan. Suoluontoa sisältyy Turpeen ottamisen sääntelyä puoltaa myös se,
13416: jossain määrin myös valtioneuvoston 24. 2. että suunnittelemattomasta ottamisesta yleensä
13417: 1978 vahvistamaan kansallis- ja luonnonpuisto- aiheutuu myös vesistön ja pohjaveden pilaantu-
13418: jen kehittämisohjelmaan. Näihinkin ohjelmiin mista ja muitakin haittoja ympäristölle.
13419: srsältyvien soiden säilyminen kaikilta osin Turpeen ottamisen sääntelyllä, kuten maa-ai-
13420: hyötykäytön ulkopuolella on osoittautunut epä- neslain mukaisella muidenkin maankamaran ai-
13421: varmaksi, koska ohjelmiin ei liity maanomista- nesten ottamista koskevalla sääntelyllä on pyrit-
13422: jaan kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia tävä ohjaamaan ottaminen sellaisille alueille,
13423: muutoin kuin valtion maiden osalta. Soiden- joilla se ilman huomattavia haittoja voi tapah-
13424: suojelun perusohjelmaan sisältyvien soiden suo- tua. Lailla tulee voida turvata riittävien eri
13425: jelun turvaaminen siihen asti kunnes ne muodos- suotyyppejä edustavien luonnontilaisten soiden
13426: tetaan luonnonsuojelulain mukaisesti suojelluik- säilyminen jälkipolville ja estää turpeen ottami-
13427: si alueiksi edellyttääkin turpeen ottamista sään- sesta aiheutuvat huomattavat haitat ympäris-
13428: televää lainsäädäntöä. On myös syytä huomata, tölle. Säännöksillä on pyrittävä lisäksi järjestä-
13429: 324 Toivomusaloite n:o 282
13430:
13431:
13432: maan turpeen ottaminen yksityiskohtaisesti voidaan välttää soidensuojelun sekä muun ym-
13433: niin, että siitä aiheutuvat ympäristölliset haitat päristönsuojelun ja turpeen käytön välisiä risti-
13434: jäävät mahdollisimman vähäisiksi. riitoja. Turvetuotannon suunnitelmallisuutta
13435: Jos lupa turpeen ottamiseen evättäisiin, olisi voidaan näin parantaa ja lisätä varmuutta kul-
13436: yleensä kysymys alueesta, joka kuuluu edellä loinkin tarvittavan turpeen saamisesta käyt-
13437: mainittuihin valtioneuvoston vahvistamiin suo- töön.
13438: jeluohjelmiin tai vahvistettuihin seutukaavoi- Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksytty
13439: hin. Tällöin suojelua toteuttava viranomainen eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän johto-
13440: voi ostaa tai lunastaa suon käypään hintaan kunnassa.
13441: valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin taikka Edellä olevan perustec:!lla ehdotamme kun-
13442: maanomistaja voi hakea aluetta rauhoitettavak- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13443: si luonnonsuojelulain (71/23) mukaisesti, jol- muksen,
13444: 1oin hänelle maksetaan tämän lain 11 a § :n no-
13445: jalla korvaus rauhoituspäätöksen aiheuttamista että hallitus antaisi pikaisesti edus-
13446: taloudellisen hyödyn menetyksistä. kunnalle esityksen turpeen käyttöä sää~t
13447: Turpeen ottamisen ohjaamisella alueille, joil- televäksi laiksi, jossa edellä esitetyt nä-
13448: la se ilman huomattavia haittoja voi tapahtua, kökohdat on otettu huomioon.
13449: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
13450:
13451: Jaakko Itälä Ensio Laine Pertti Hietala
13452: Pertti Salolainen V. J. Rytkönen Saara-Maria Paakkinen
13453: Inger Hirvelä Matti Pelttari Sakari Knuuttila
13454: Uisa Jaakonsaari Terhi Nieminen-Mäkynen Kaj Bärlund
13455: Kaisa Raatikainen Urho Pohto Jalmari Torikka
13456: Elisabeth Rehn Anna-Kaarina Louvo Irma Rosnell
13457: Br01: Lillqvist Risto Tuominen Anneli Kivitie
13458: Tuulikki Petäjäniemi Juhani Raudasoja Aimo Ajo
13459: Toivo Mäkynen Unto Ruotsalainen Pirjo Ala-Kapee
13460: Juhani Laitinen 1.-C. Björklund Aulis Juvela
13461: Olavi Ronkainen Mikko Ekorre Terho Pursiainen
13462: Ulla Järvilehto Kati Peltola Marjatta Stenius-Kaukonen
13463: Lauri Palmunen Helvi Hyrynkangas Kauko Tamminen
13464: Seppo Tikka Antero Juntumaa Matti Järvenpää
13465: Niilo Hämäläinen Pekka Jokinen M.-L. Salminen
13466: Jouko Skinnari Ritva Laurila Eva-Maija Pukkio
13467: Pirkko Valtonen Aila Jokinen Asser Stenbäck
13468: Heli Astala Tapio Holvitie Eeva Kauppi
13469: Helvi Niskanen Tellervo Koivisto Tarja Halonen
13470: Jouni J. Särkijärvi
13471: 1982 vp. 325
13472:
13473: Toivomusaloite n:o 283
13474:
13475:
13476:
13477:
13478: Jaatinen ym.: Valtionosuuksien ja -apujen tarkastusmenettelyn
13479: yksinkertaistamisesta
13480:
13481:
13482: Eduskunnalle
13483:
13484: Valtionosuuksien ja -apujen tarkastusmenet- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13485: telyssä esiintyy runsaasti aikaa vie'Vää ja kustan- menpiteisiin valtiomzpu;en ;a -osuuksien
13486: nuksia aiheutta'Vaa päiillelcl<äisyyttä. Näin siitä- tarkastusmenettelyn yksinkertaistamisek-
13487: kin huolimatta, että kunna:llinen tarkastustoi- si siten, että ;os kunmdlinen tarkastus-
13488: minta on nykyisin siinä määrin perusteellista iär;estelmä on ;onkin valtionavun tai
13489: ja päte'Vää, ettei ainakaan tilinpidon osalta pitäi- osuuden oikeellisuuden todennut, sitä ei
13490: si olla aihetta monin!kertarseen taJ.ikastustyöhön. enää valtion toimenpitein uudelleen tar-
13491: Kunnat pyrkivät hoitamaan tarkastusltoimintan- kastettaisi.
13492: sa hyvin tehokkaasti !Sitä jatkuvasti kehittäen.
13493: Edellä mainitun epäkohdan poistamiseksi eh-
13494: dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
13495: täväksi toivomuksen,
13496: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
13497:
13498: Matti Jaatinen Heikki Perho Pentti Sillantaus
13499: 326 1982 vp.
13500:
13501: Toivomusaloite n:o 284
13502:
13503:
13504:
13505:
13506: Jaatinen ym.: Passin osittain korvaavan henkilötodistuksen ai-
13507: kaansaamisesta
13508:
13509:
13510: Eduskunnalle
13511:
13512: Väestökirjanpidon järjestelytoimikunta on telipainolla tarvittavat tekniset edellytykset.
13513: esittänyt eräitä uudistuksia virkatodistusten Mainitulla henkilökortilla voitaisiin korvata
13514: käyttöön. Esitykset ovat kuitenkin sikäli puut- myös muut nykyisin käytössä olevat vastaavia
13515: teellisia, etteivät ne ota huomioon virka- tai tietoja sisältävät kortit.
13516: muita henkilötodistuksia käyttävien kansalais- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13517: ten tarpeita. · nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13518: Uudistuksen yhteydessä pitäisi pyrkiä pitem- muksen,
13519: mälle menevään ratkaisuun, joka tekisi mahdol-
13520: liseksi esimerkiksi sen, että Suomen kansalainen että hallitus . ryhtyisi toimenpiteisiin
13521: voisi mm. BBC-alueella matkustaa passin kor- passin osittain korvaavan henkilökortin
13522: vaavalla hen:kilötodistuksella. Tällaisten to- aikaansaamiseksi.
13523: distusten tuottamiseen on Suomen Pankin se-
13524: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
13525:
13526: Matti Jaatinen Heikki Perho
13527: 1982 vp. 027
13528:
13529: Toivomusaloite n:o 285
13530:
13531:
13532:
13533:
13534: Joutsenlahti ym.: Byrokratian .vähentämisestä kuntien valtion-
13535: apujen kohdalla
13536:
13537:
13538: Eduskunnalle
13539:
13540: Koulurakentamisen valtionapujärjestelmä lie- loksetta. Vaikka asia saattaa tuntua perin vähä-
13541: nee eräs julkisen hallinnon monimutkaisimmista pätöiseltä ja merkityksettömältä, saattaisi olla
13542: aikaansaannoksista useine ·kymmenine eriasteisi- paikallaan jopa eduskunnankin tasolla käynnis-
13543: ne käsittely- ja päätöksentekovaiheineen. Nykyi- tää keskustelua valtionapujärjestelmien yksin-
13544: sen järjestelmän heikkoudet on yleisesti myön- kertaistamisesta ja byrokratian vähentämisestä
13545: netty ja luvattu kerta toisensa jälkeen yksin- yleensäkin.
13546: kertaistamista. Kuntien valtionosuuslain muun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13547: muassa piti yksinkertaistaa valtionapujärjestel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13548: mää, mutta ainakin viimeksi annetut peruskou- muksen,
13549: lujen rakennushankkeita sekä niiden valtion-
13550: osuuksia ja lainoja koskevat kouluhallituksen että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
13551: ohjeet lisäsivät byrokratiaa entisestäänkin. Kun- piteisiin byrokratian vähentämiseksi kun-
13552: nan, kuntien keskusjärjestöjen ja valtiovallankin tien valtionapujen yleensä ja erityisesti
13553: edustajat ovat arvostelleet voimakkaasti nykyis- koulurakentamisen valtionapujen koh-
13554: tä valtionapujärjestelmää, ainakin tähän asti tu- dalla.
13555: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13556:
13557: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
13558: J. Juhani Kortesalmi Pekk.a Vennamo
13559: 328 1982 vp.
13560:
13561: Toivomusaloite n:o 286
13562:
13563:
13564:
13565:
13566: Juntumaa ym.: Rahaston muodostamisesta keksijöiden !käytettä-
13567: väksi vesistöjen puhdistamista koskevaa tutkimustyötä varten
13568:
13569:
13570: Eduskunnalle
13571:
13572: Vesiemme puhdistamista koskevan tutkimus- Rahat palautettakoon korkoineen valtiolle
13573: ja tuotekehitystoiminnan ratkaisevaksi paranta- 20 vuoden kuluttua rahojen saapumisesta po.
13574: miseksi on tarpeen, että valtiovalta asettaisi ky- yhdistyksen tilille niiltä osin kuin varoja ei
13575: vykkyyttä osoittaneiden keksijöiden käytettä- ole käytetty tarkoitukseensa.
13576: väksi 50 milj. mk. Meidän sukupolvemme on tehtävä kaiken
13577: Summa sijoitettakoon määräajaksi, esim. 20 voitavansa maailmamme säilyttämiseksi tule-
13578: vuodeksi hyvin tuottavaan kohteeseen, esim. ville sukupolville asumiskelpoisena. Uskoaksem-
13579: arvopapereihin, joista sitä voidaan helposti ir- me esittämämme määrärahan osoittaminen on
13580: rottaa, edellyttäen että katsotaan kyseisen ha- vähintä, mitä meiltä voidaan toivoa.
13581: kijan kykenevän suorittamaan määrärahan koh- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme edus-
13582: teen mukaista tutkimus- ja tuotekehittelytoi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13583: mintaa.
13584: Varoja myönnettäköön elektronisella, kemial- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13585: lisella ja mekaanisella menetelmällä toimivien 50 miljoonan markan suuruisen rahas-
13586: puhdistusmenetelmien kehittämiseen. ton muodostamiseksi keksijöiden käy-
13587: Rahojen käytöstä päättämisoikeus annetta- tettäväksi erityisesti vesistöjen puhdista-
13588: koon Suomen Keksijät ry:n hallitukselle, jolla mista koskevaa tutkimustyötä varten.
13589: on oikeus kuulla asiantuntijoita niin tarvites-
13590: saan.
13591: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13592:
13593: Antero Juntumaa Ensic Laine Esko Almgren
13594: Sauli Hautala Pentti Poutanen Väinö Rautiainen
13595: Sampsa Aaltio Tarja Halonen Asser Stenbäck
13596: Impi Muroma
13597: 1982 vp. 329
13598:
13599: Toivomusaloite n:o 287
13600:
13601:
13602:
13603:
13604: Kortesalmi ym.: Kuntien kalleusluokituksen yhtenäistämisestä
13605:
13606:
13607: Eduskunnalle
13608:
13609: Kajaanin kaupungissa koetaan suurena epä- SMP on vaatinut vuodesta vuoteen, että kal-
13610: oikeudenmuka1suutena se, että kansaneläkkeen leusluokituksesta annettu laki on kiireellisesti
13611: saajien osalta Kajaani ei kuulu ensimmäiseen ja täydellisesti uudistettava ja korjattava. Asuin-
13612: kuntaryhmään, kuten esimerkiksi Joensuu tai paikan mukaan eläkeläisiä ja pienituioisia ei saa
13613: Oulu, joka on suunniJJleen samalla leveysas- asettaa perusteettomasti erilaiseen asemaan.
13614: teella Kajaanin kanssa. Vaitaapitävien ajattelutapa on vanhentunut
13615: Kajaanilaisten eläkeläisten piirissä katsotaan, siinäkin mielessä, että he kuvittelevat, että
13616: että tavallisen eläkeläisen elinmahdollisuuudet maaseudun omavaraistalousalueella elinkustan-
13617: alkavat olla sietämättömyyden rajamailla. Kun- nukset olisivat muka asutuskeskuksia pienem-
13618: ta ja valtiova[ta ovat valmiit asettamaan mo- mät. Näin ei ole asian laita, päinvastoin kaup-
13619: nenlaisia menoeriä ja rasitteita eläkeläisten kan- papalvelujen heikentymisen ja hintatason kor-
13620: nettavaksi, mutta kukaan ei ota huomioon ko- keuden vuoksi elinkustannukset ovat keskuksiin
13621: konaisuutta eli sitä, kuinka paljon eläkeläisellä verrattuna jopa suuremmat. Tästäkin syystä
13622: on tuloja ja mitä näillä tuloilla pystytään mak- kuntien kalleusluokitus tulisi poistaa ja siirtää
13623: samaan, kun eläkeläisenkin on joka päivä syö- kaikki kunnat nykyiseen ensimmäiseen kalleus-
13624: tävä, puhumattakaan asunto-olojen kohentami- ryhmään, joliloin sekä palkat, eläkkeet että muut
13625: sesta. vastaavat korvaukset olisivat kaikkialla maassa
13626: Jos Kajaanin kaupunki siirrettäisiin ensim- samanlaiset.
13627: mäiseen kuntaryhmään, tämä olisi Kajaanin ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13628: louselämänkin kannalta varsin suuriarvoista. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13629: On laskettu, että eläkeläispariskunnat tulisivat muksen,
13630: Kajaanissa saamaan 1 000 mk lisää vuodessa että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
13631: keskimäärin. Kajaanin siirtämiseksi kuntien kalleus-
13632: SMP:n käsityksen mukaan, mikä kanta meil- luokituksessa ensimmäiseen kalleusryh-
13633: lä on ollut jo kauan, voimassa oleva kuntien mään sekä muutenkin maamme kaikkien
13634: kalleusluokitusjärjestelmä perustuu vanhentu- alueiden saattamiseksi kalleuspaikkaluo-
13635: neelle ajattelutavalle ja on väärämielinen. Lain kituksessa samanlaiseen asemaan eli
13636: säännösten johdosta joutuvat kärsimään eläke- maamme kaikkien kuntien siirtämiseksi
13637: läiset, sairaus- ja muiden korvausten saajat se- nykyiseen ensimmäiseen kalleusryhmään,
13638: kä työttömät ja palkanansaitsijat niissä kunnis- jolloin sairaiden, eläkeläisten ja pienitu-
13639: sa, joissa heidän korvauksensa ja ansionsa ovat loisten syrjintä asuinpaikkakunnan pe-
13640: muita alempia juuri kalleusluokituksesta anne- rusteella saataisiin jo vihdoinkin loppu-
13641: tun lain väärien luokitussäännösten johdosta. maan.
13642: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13643:
13644: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
13645:
13646:
13647:
13648:
13649: 42 088200189C
13650: 330 1?82 vp.
13651:
13652: Toivomusaloite n:o 288
13653:
13654:
13655:
13656:
13657: Kortesalmi ym.: Lapin kuntien valtionapujen suorittamisen jou-
13658: duttamisesta
13659:
13660:
13661: Eduskunnalle
13662:
13663: Vuoden 1980 tiliinpäätösten mukaan Lapin mm. Vuotoksen allasasia sekä Ounasjoen val-
13664: kunnilla oli saamatta erääntyneitä valtionapuja jastaminen. Nämä herättävät levottomuutta
13665: vuodelta 1980 ja sitä a~kaisemmilta vuosilta Lapin väestön keskuudessa.
13666: yhteensä yli 68 mi1j. markkaa. Luvussa eivät Lapin väestön tulevaisuuden uskoa olisi
13667: ole mukana kuntainiliittojen valtionapusaatavat, kaikin puolin kohennettava. Vaitiovallan olisi
13668: jotka myös nousevat huomattaviin summiin. näytettävä tässä esimedclciä. Niinpä valtion-
13669: Kuntien saatavista huömattava osa on vuo- avut olisi kiireesti maksettava Lapin kunnille.
13670: silta 1978-79. Valtio ei vieläkään ole anta- Edellä esitetyn perustteella ehdotamme kun-
13671: nut tilityspäätöstä peruskoulun fisiätyn valtion- nioittavasti eduskunnan h)"väksyttäväksi toivo-
13672: avun osalta vuodelta 1978. muksen,
13673: Asiantuntij~käsit)llksen mukaan valtionapu-
13674: jen malksatusta voitaisiin nopeuttaa lisäämällä että hallitus Lapin kuntien valtion-
13675: ennakoita ja sHrtämällä 'tilityspäätöksiä läänin apujen maksamisessa kiireesti hoitaisi
13676: tasolle. velvollisuutensa Lapin kunnille kun-
13677: Lapin lääni on maamme vatkeimpia työttö- toon sekä ryhtyisi poistamaan tätä
13678: myysalueita. Maaseutu on siellä hudlestutta- maksuviivytyksen epäkohtaa lisäämällä
13679: vassa mälärin autioitunut. Lisäksi Lapin lää- ennakoita sekä siirtämällä tilityspäätök-
13680: nin asukkaita ovat vaivaamassa ja uhkaamassa sen teon läänin tasolle.
13681: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13682:
13683: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
13684: 1982 vp. 331
13685:
13686: Toivomusaloite n:o 289
13687:
13688:
13689:
13690:
13691: Kortesalmi ym.: Kalaportaiden rakentamisesta Iijoen vesivoima-
13692: laitosten yhteyteen
13693:
13694:
13695: Eduskunnalle
13696:
13697: Kun Iijoen alajudksulle rakennettiin vesi- k!ään asiaa ei ole ryhdyt!ty tiettävästi korjaa-
13698: voimalaiwksia, Iijoen kalakanta on romahdus- maan eikä siis rakentamaan kunnon kalapor-
13699: maisesti laskenut. Siitä on koitunut erittäin taita eli kalateitä tai muita asianmukaisia
13700: suuria !taloudellisia vahinkoja jokivarten asujai- väyliä Iijoen rakennettujen koskien kohdalle.
13701: mistolle. Nyt olisikin jännitettävä kaikki voi- Tämän vuoksi valtiovallan on kiireesti tehos-
13702: mat Iijoen suojelemiseen ja aiheutettujen va- tettava asian eteenpäin viemistä.
13703: hinkojen korjaamiseen. Iijoki tarvitsee nykyi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13704: sissä oloissa mahdollisimman tehokasta ja tar- nioittavasti eduskunnan hyväksyttävä!ksi toi-
13705: koitUiksenmukaista saneeraamista. Yksi sanee- vomuksen,
13706: raamisen kohde on kalaportaiden rakentaminen
13707: Iijoen vesivoimalaitosten yhteyteen vaelluska- että liallitus ryhtyisi kiir'e'esti toimiin
13708: lan noUJSun ja kutumahdollisuuksien edes täl- asianmukaisten kalaportaiden tai mui-
13709: lä tavoin turvaamiseksi. Tämä velvollisuus den kalateiden 11akentamiseksi Iijoen
13710: kuuluu ennen kaikkea vesivoiman rakenta- vesivoimalaitosten yhteyteen ja siten
13711: jalle. On todella hämmästyttävää, että Vielä- edes osaltaan Iijoen saneeraamiseen.
13712: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13713:
13714: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
13715: 332 1982 vp.
13716:
13717: Toivomusaloite n:o 290
13718:
13719:
13720:
13721:
13722: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1982 tulo- ja meno-
13723: arvioon Suomussalmen ekakuntakokeilun turvaamiseksi
13724:
13725:
13726: Eduskunnalle
13727:
13728: Suomussalmen ekokunta!kokeilun päätavoit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13729: teena on ihmisen talouden sopeuttaminen nioittavasti eduskuiilllan hyväksy:ttävälksi toivo-
13730: alueen luonnontalouteen siten, että !kaikkien muksen,
13731: uudi:stuvien luonnonvarojen tuotto ja kylien
13732: elinkelpoisuus pysyy hyvänä nyt ja tulevaisuu- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
13733: dessa sekä tarjotaan työmahdollisuuksia kun- tyksen riittävän määrärahan ottamisesta
13734: nan asukkai.He. Kuluvan vuoden alusta on lisäyksenä tJaltion vuoden 1982 tulo-
13735: aloittanut työnsä maa- ja metsätalousministe- ja menoarvioon Suomussalmlf!n ekakun-
13736: riön alainen toimikunta, jonka tehtävänä on takokeilun turvaamiseen ;a s~en maa-
13737: laatia kymmenen vuoden tähtäyksellä toteutta- seutukylien elinkelpoiS,uuden lisäämi-
13738: missuunnitelma elkokokeilua varten. seen.
13739: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13740:
13741: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
13742: 1982 vp. 333
13743:
13744: Toivomusaloite n:o 291
13745:
13746:
13747:
13748:
13749: J. Laine ym..: Liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta tärkei-
13750: den näkökohtien ottamisesta huomioon ympäristön suunnit-
13751: telua ja rakentamista koskevassa lainsäädännössä
13752:
13753:
13754: Eduskunnalle
13755:
13756: Liikuntavammaisten, muiden vammaisten ja talojen portaat, porrashuoneet, hissit yms. yh-
13757: kaikkien liikuntarajoitteisten itsenäisen selviyty- teiset tilat olisi suunniteltava liikunta- ja toi-
13758: misen mahdollisuuksia olisi parannettava. Tässä mintaesteettömiksi. Niin ikään määräykset tulisi
13759: suhteessa ovat hyvin tärkeitä rakentamista kos- ulottaa työpaikkarakentamiseen. Perustelema-
13760: kevat määräykset ja ohjeet. Rakennuslainsäädän- toota on, että yksityisessä omistuksessa olevien
13761: nössä (rakennusasetuksen 85 a §) onkin yleisön tilojen suhteen määräysten velvoittavuus on vä-
13762: käyttöön tarkoitettujen tilojen !liikunta- ja toi- häisempi. Eivät liikkumisen haitat riipu siitä,
13763: mintaesteettömästä suunnittelusta ja rakentami- onko esimerki'ksi postitoimisto tahi Kansanelä-
13764: sesta säännös, johon perustuvia määräyksiä ja kelaitoksen toimiSito julkishallinnon omistamas-
13765: ohjeita on julkaistu rakentamismääräyskokoel- sa tahi yksityiseltä vudkratussa huoneistossa.
13766: massa. Tiettävästi rakennuslupaviranomaisilla ei Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
13767: ole näiden määräysten ja ohjeiden soveltamises- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13768: ta vielä vakiintunutta käytäntöä. Viime aikoina- sen,
13769: kin on julkisesti arvosteltu rakennuslupaviran- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13770: omaisia siitä, että on myönnetty rakennuslupia menpiteisiin rakennuslainsäädännön tar-
13771: rakennuskohteille, joiden suunnittelussa on si- kistamiseksi ;a lainsäädäntöön perustu-
13772: vuutettu liikuntavammaisten, muiden vammais- vien määräysten ja oh;eiden uudistami-
13773: ten ja muiden liikuntarajoitteisten kannalta tär- seksi, ;otta liikuntavammaisten, muiden
13774: keinä pidettyjä näkökohtia. vammaisten ;a kaikkien liikuntarafrJit-
13775: Kokemuksen murkaan ohjeiston tu~kinnan teisten kannalta tärkeät liikunta- ;a toi-
13776: varaisuutta olisi vähennettävä ja sitovuutta vah- mintaesteettämän suunnittelun ja raken-
13777: vistettava. Epätietoisuutta on ilmennyt jopa kä- tamisen näkökohdat otettaisiin nykyistä
13778: sitteestä "yleisön käyttöön tarkoitettu tila". paremmin huomioon rakennetun ympä-
13779: Huomattavana epakohtana pidetään, etteivät ristön suunnittelussa ;a rakentamisessa
13780: edellä mainitut säännökset koske asuntorakenta- mukaan lukien asunto- ;a työpaikkara-
13781: mista, vaikka kohtuuden mukaan ainakin asuin- kentaminen.
13782: Hdsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
13783:
13784: Jermu Laine Niilo Hämäläinen Hannu Tapiola
13785: Olli Helminen Lea Savolainen Saara-Maria Paakkinen
13786: Risto Tuominen Helge Siren Juhani Surakka
13787: Pentti Lahti-Nuuttila Reino Breilin Tarja Halonen
13788: Liisa Jaakonsaari Matti Luttinen Liisa Jaakonsaari
13789: Erkki Liikanen Jorma Rantala Anna-Liisa Piipari
13790: Kaj Bärlund Markus Aaltonen Matti Puhakka
13791: Mikko Rönnholm Eino Loikkanen Tellervo Koivisto
13792: Juhani Raudasoja Aimo Ajo Pekka Starast
13793: Eino Grönholm Pertti Hietala Matti Maijala
13794: Kaisa Raatikainen
13795: 334 1982 vp.
13796:
13797: Toivomusaloite n:o 292
13798:
13799:
13800:
13801:
13802: Laitinen ym.: Energiametsämarssin järjestämisestä luonnonsuo-
13803: jelualueiden lunastamisrahaston perustamiseksi
13804:
13805:
13806: Eduskunnalle
13807:
13808: Kun toisaalta on ilmennyt konkreettisten suo- tokset kuljettaa ja hakettaa tuon puuerän
13809: situsten viivästymistä kotimaisen metsäperäisen omalla kustannuksellaan. Kantohintaosuuden ja
13810: energian käyttöönotossa ja toisaalta luonnonsuo- korjuukustannusta vastaavan osan yritykset
13811: jelulle tärkeiden kohteiden luoostamisessa val- maksaisivat luonnonsuojelurahastoon. Esimer-
13812: tiolle varojen puutteen tähden, olisi kansalaisia, kin mukaisella suoritteella tuotettaisiin 100 000
13813: etenkin nuorisoa, aktivoitava myönteisesti toi- m3 hakepuuta, jonka arvo tienvarressa olisi aina-
13814: mimaan näiden molempien tavoitteiden puo- kin 5 miljoonaa markkaa. Vaitiovallan osuus
13815: lesta. Samalla olisi mahdollisuus elvyttää suo- olisi panostaa organisaatioon omien hallintoko-
13816: malaiseen yhteiskuntaperinteeseen kauan kuu- neistojensa kautta pieni työpanos ja saada tällä
13817: lunutta talkoohenkeä. tavoin hanke käyntiin. Metsäteollisuus ja yksi-
13818: Luonnonsuojelun kannalta tärkeiden soiden, tyismetsätalouden edistämisjärjestöt sekä· puun
13819: harjujen ja lintuvesien säilyttämiseksi olisi metsistään hankkeeseen antavat metsänomistajat
13820: pitemmällä tähtäykselllä välttämätöntä syn- olisi helpostikin saatavissa tällaiseen metsämars-
13821: nyttää rahasto, joka valtion normaalin budjetin siin mukaan.
13822: lisäksi voi tärkeissä ja akuuteissa tapauksissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13823: osallistua kohteen lunastamiseen valtion hal- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13824: tuun. Energiametsämarssilla voitaisiiri tuottaa muksen,
13825: esimerkiksi 100 000 koululaisen, opiskelijan ja
13826: aikuisen yhdellä päivätyöpanoksella yhtä suuri että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13827: kuutiomäärä energiapuuta autokuljetusreitin energiametsämarssin järjestämiseksi
13828: varteen. Edellyttäen, että tällä puulla ei olisi luonnonsuojelualueiden lunastamisrahas-
13829: kantohintaa eikä työkustannuksia tienvarressa, ton perustamiseksi.
13830: voisivat puuta energianlähteenään käyttävät lai-
13831: Helsingissä · 15 päivänä helmikuuta 1982
13832:
13833: Juhani Laitinen Esko J. Koppanen
13834: 1982 vp. 335
13835:
13836: Toivomusaloite n:o 293
13837:
13838:
13839:
13840:
13841: Lehtinen ym.: Ympäristönsuojelun lääni- ja kuntatason hallinnon
13842: tehostamisesta
13843:
13844:
13845: Eduskunnalle
13846:
13847: Lääninhallitusten tehtävät ympäristönsuoje- vat, ·että ympäristönsuojelutoimistojen resursse-
13848: lussa ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaas- ja on nykyisestä huomattavasti lisättävä. Erityi-
13849: ti. Kehitys tulee jatkumaan lähivuosien aikana sesti teknisluonteiset uudet tehtävät jätehuol-
13850: samankaltaisena johtuen alan lainsäädännön ke- lossa ja ilmansuojelussa vaativat monipuolista
13851: hittymisestä. Luonnonsuojelu-, vesiensuojelu-, ja korkealuokkaista asiantuntemusta, jota lää-
13852: maisemansuojelu- ja rakennustehtävien ohella ninhallituksissa ei yleisesti ottaen juurikaan ole.
13853: lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet erityises- Myös kuntien ympäristönsuojelutehtävät ovat
13854: ti ulkoilussa, maasto- ja veneliikenteen säänte- lisääntymässä. Ympäristönsuojeluhallinto kun-
13855: lyssä, jätehuollossa sekä erilaisiin suunnitelmiin, nissa on kuitenkin hajanainen ja voimavaroil-
13856: kuten tiehankkeisiin liittyvien ympäristönsuoje- taan heikko. Ympäristönsuojeluasioista päävas-
13857: lunäkökohtien huomioonottamisessa. Kuluvan tuussa oleva lakisääteinen lautakunta puuttuu.
13858: vuoden alussa voimaan tulleeseen maa-ainesla- Ympäristönsuojelun kunnallishallinnon kehittä-
13859: kiin (555/81) perustuvat valvonta ja maa- mistä on selvittänyt komitea, jonka mietintö
13860: ainesten ottamisen sääntely kuuluvat osaltaan (Komiteanmietintö 1982: 61) on lähdössä par-
13861: myös lääninhallituksille. Lokakuun 1 päivänä haillaan laajalle lausuntokierrokselle. Kuntien
13862: 1982 voimaan tulevan ilmansuojelulain (67 / ympäristönsuojeluhallinnon järjestämisellä ja
13863: 82) täytäntöönpanossa lääninhallitusten asema sen voimavarojen tuntuvalla lisäämisellä on
13864: on varsin keskeinen. Lääninhallitukset käsitte- kiire.
13865: levät mm. teollisuuslaitoksia koskevat ilmoitu!k:- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13866: set ja tekevät niistä päätökset. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13867: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvion nojalla muksen,
13868: lääninhallituksiin on perustettu toimistopääHi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13869: kön virat ympäristönsuojelutoimistoja varten. lääninhallitusten ym päristönsuojelutoi-
13870: Ympäristönsuojelutoimistojen, joiden toiminta mistojen henkilöstön pikaiseksi lisäämi-
13871: on käynnistymässä, tehtävät .tulevat olemaan seksi ja huolehtisi niiden asiantuntemuk-
13872: varsin laaja-alaiset ja monipuoliset. Toimistoissa sen riittävyydestä niin, että toimistot
13873: on kuitenkin tehtäviin nähden vain kaksi vir- kykenevät suoriutumaan lakisääteisistä
13874: kaa, mikä on aivan riittämätön määrä jo nykyi- tehtävistään sekä että hallitus valmiste-
13875: set !tehtävät huomioon ottaen. lisi kiireellisesti lainsäädäntötoimia, jot-
13876: Lääninhallitusten henkilöstötarpeita on selvi- ka mahdollistavat ympäristönsuojeluhal-
13877: tetty mm. läänien ympäristöhallintotyöryhmän linnon järjestämisen kunnissa nykyistä
13878: mietinnössä (1981) sekä ilmansuojelun ilmoi- tehokkaammaksi sekä edistäisi muillakin
13879: tusmenettelykOkeilun yhteydessä Hämeen läänin tavoin ympäristönsuojelutehtävien hoi-
13880: lääninhallituksessa (1980). Selvitykset osoitta- toa kunnissa.
13881: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
13882:
13883: Lasse Lehtinen Reino Breilin Olli Helminen
13884: Jacob Söderman Pirkko Valtonen Markus Aaltonen
13885: Juhani Raudasoja Liisa Jaakonsaari Erkki Liikanen
13886: Aimo Ajo
13887: 336 1982 vp.
13888:
13889: Toivomusaloite n:o 294
13890:
13891:
13892:
13893:
13894: Leppänen ym.: Kitisen Porttikosken valjastamisen estämisestä
13895: Sodankylässä
13896:
13897:
13898: Eduskunnalle
13899:
13900: Lapissa alkuperäisen luonnon merkitys tule- velevat paremmin paikallisen väestön elämisen
13901: vaisuuden kehitykselle on erittäin suuri. Pelk- edellytyksiä sekä mahdollisuuksia kehittää elin-
13902: kien lyhytnäköisten lyhyen tähtäyksen talou- keinoja kuin tämän alkuperäisluonnon ja sen
13903: dellisten etujen vuoksi ei pidä tuhota alkupe- mahdollisuuksien tuhoaminen.
13904: räistä luontoa. Näin on kysymys myös Kitisen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13905: Porttikosken va:ljastamisen asiassa Sodankyläs- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13906: sä. Voimalayhtiöiden talousetujen vuoksi ei saa
13907: Kitisen Ponttikoskea valjastaa. Kysymys on että hallitus ryhtyisi ehdottomiin toi-
13908: sekä tämän päivän että tulevaisuuden paikalli- menpiteisiin Kitisen Porttikosken val-
13909: sen väestön elinolosuhteista. iastamisen estämiseksi Sodankylän kun-
13910: Alkuperäiset luonnon luomat mahdollisuudet, nassa.
13911: kuten on kysymys Kitisen Ponttikoskessa, pal-
13912: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
13913:
13914: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
13915: 1982 rd. 337
13916:
13917: Hemställningsmotion nr 29j
13918:
13919:
13920:
13921:
13922: Lillqvist m. fl.: Om effektiverad svenskspråkig polisutbildning
13923:
13924:
13925: Tili Riksdagen
13926:
13927: Behovet av svenskspråkig polisutbildning nyrekrytering av svenska poliser. Det råder
13928: har under de senaste årtiondena framhållits i stor brist på svenskspråkiga poliser på två-
13929: olika sammanhang. Trots upprepade framställ- och svenskspråkiga orter samt inom den rör-
13930: ningar tili myndigheterna har någon kontinuer- liga polisen. Behovet av nyrekrytering av
13931: ligt återkommande utbildning på svenska för svenskpråkiga poliser skulle enligt nämnda un-
13932: poliser inte kunnat erhållas. Den utbildning dersökning förutsätta en kontinuerlig skolning
13933: som hittills ordnats har varit synnerligen spora- av minst 20 svenska poliser per år.
13934: disk. Med hänvisning till det som ovan nämnts
13935: Intresset för polisaspirantkursen, som hölls föreslår undertecknade att riksdagen ville
13936: 4. 8.-19. 12. 1980 på polisinstitutet i Otnäs, besluta hemställa,
13937: Esbo, var stort. Över 140 personer sökte tili
13938: kursen. Av dessa hade dock endast 24 möj- att regeringen måtte vidtaga åtgär-
13939: lighet att bli antagna. Det visade intresset för der för att rekryteringsbehovet av
13940: polisaspirantkursen motsvarade helt det resul- svenskspråkiga poliser tillgodoses så att
13941: tat som framkommit i en av Svenska Finlands en kurs /ör svenskspråkiga polisaspiran-
13942: folkting gjord undersökning om behovet av ter ordnas årligen.
13943: Helsingfors den 11 februari 1982
13944:
13945: Bror Lillqvist Ingvar S. Melin Gunnar Häggblom
13946: Inger Hirvelä Håkan· Malm Elisabeth Rehn
13947: Jutta Zilliacus I.-C. Björklund Boris Renlund
13948: Ole Norrback Jacob Söderman
13949:
13950:
13951:
13952:
13953: 43 088200·189C
13954: 338 1982 vp.
13955:
13956: Toivomusaloite n:o 29.5
13957: Suomennos
13958:
13959:
13960:
13961:
13962: Llliqvist ym.: Ruotsinkielisen poliisikoulutuksen tehostamisesta
13963:
13964:
13965: Eduskunnalle
13966:
13967: Ruotsinkielisen poliisikoulutuksen tarvetta poliisien tarvetta. Kaksikielisillä ja ruotsinkieli-
13968: on viime vuosikymmeninä korostettu useassa sillä paikkakunnilla on huomattava puute ruot-
13969: yhteydessä. Huolimatta viranomaisille toistu- sinkielisistä poliiseista samoin kuin liikkuvan
13970: vasti tehdyistä esityksistä ei ole saatu aikaan poliisin piirissä. Edellä mainitun tutkimuksen
13971: mitään säännöllisin väliajoin tapahtuvaa ruot- mukaan uusia ruotsinkielisiä poliiseja tulisi
13972: sinkielisten poliisien koulutusta. Tähän men- ottaa palvelukseen jatkuvasti siten, että vuo-
13973: nessä järjestetty koulutus on ollut varsin sa- sittain otettaisiin palvelukseen vähintään 20
13974: tunnaista. ruotsinkielistä poliisia.
13975: Kiinnostus Espoon Otaniemen poliisiopistos- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13976: sa 4. 8.-19. 12. 1980 pidettyä poliisikokelas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13977: kurssia kohtaan oli suuri. Yli 140 henkilöä muksen,
13978: haki kurssille. Vain 24:llä näistä oli kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
13979: mahdollisuus tulla hyväksytyiksi. Kiinnostus joilla turvattaisiin riittävä ruotsinkielis-
13980: poliisialokaskurssia kohtaan vastaa täysin Ruot- ten poliisien palvelukseen ottamine11 si-
13981: salaisten kansankäräjäin suorittaman tutkimuk- ten, että vuosittain järjestettäisiin kurs-
13982: sen tulosta, joka koski uusien ruotsinkielisten si ruotsinkielisille poliisikokelaille.
13983: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
13984:
13985: Bror LiUqvist Ingvar S. Melin Gunnar Häggblom
13986: Inger Hirvelä Håkan Malm Elisabeth Rehn
13987: Jutta Zilliacus I.-C. Björklund Bcris Renlund
13988: Ole Norrback Jacob Söderman
13989: 1982 vp. 339
13990:
13991: Toivomusaloite n:o 296
13992:
13993:
13994:
13995:
13996: Manninen ym.: Ympäristönsuojelun tehostamisesta valtion väli-
13997: portaanhallinnossa
13998:
13999:
14000: Eduskunnalle
14001:
14002: Lääninhallituksiin on helmikuussa 1982 pe- lääninhal1ituksien ympärigtönsuojelutoimintaa
14003: rustettu ympäristönsuojelutoimistot. Toimisto- tehostetaan perustamalla ympäristönsuojelutoi-
14004: jen henkilöstövoimavarat ovat toistaiseksi hy- mistoon teknistä asiantuntemusta omaavan
14005: vin vähäiset huomioon ottaen lääninhallituk- tarkastajan toimi vuoden 1982 loppupuolella
14006: sille säädettyjen lakisääteisten ympäristönsuo- annettavalla lisämenoarviolla.
14007: jelun tehtävien määrä. Toimistopäällikön lisäk- Väliportaanhallinnossa on lisättävä yhteis-
14008: si toimistossa työskentelee vain yksi esittelijä, työtä ympäristöä koskevien asioiden käsitte-
14009: ympäristönsuojelun tarkastaja. Nykyisessä alan lyssä. Valtiontalouden kannalta on välttämä-
14010: lainsäädännössä on edetty pisimmälle niillä töntä, että väliportaanhallinnossa olevien vi-
14011: ympäristönsuojelun osa-alueilla, joiden tehtä- ranomaisten, vesipiirien vesitoimistojen, lää-
14012: vien hoitaminen edellyttää luonnontieteellistä ninhallituksen ympäristönsuojelutoimistojen
14013: asiantuntemusta. Näin ollen tulisikin huoleh- ja seutukaavaliittojen toimistojen välistä yh-
14014: tia siitä, että toimiston virkoja ja toimia täy- teistyötä kehitetään päällekkäisten ja mahdol-
14015: tettäessä tämä asiantuntemus tulee riittävästi lisesti jopa vastakkaisten hankkeiden yhteen-
14016: otetuksi huomioon. Lääninhallituksiin tulisi sovittamiseksi ja alan asiantuntemuksen tehok-
14017: perustaa maa- ja metsätalousministeriön hal- kaammaksi hyödyntämiseksi.
14018: linnonalalle luonnonsuojelun tarkastajan virka. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14019: Ilmansuojelulaki tulee voimaan 1 päivänä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14020: lokakuuta 1982 ja tuo mukanaan velvollisuu- muksen,
14021: den eräille toimialueille antaa lääninhallituk-
14022: selle ilmansuojeluilmoitus. Lääninhallituksella että hallitus vahvistaisi lääninhalli-
14023: on tämän jälkeen mahdollisuus puuttua ilmaa tuksen ympäristönsuojelutoimiston hen-
14024: pilaavaan toimintaan. Ilmansuojeluilmoituksen kilöstövoimavaroja ja asettaisi valmis-
14025: käsittely edellyttää perehtymistä muun muassa teluelimen selvittämään ympäristönsuo-
14026: teollisen toiminnan prosesseihin. Tämä vaatii jelun yhteistyötä alan väliportaanhal-
14027: lääninhallituksen henkilöltä teknistä asiantun- linnossa.
14028: temusta. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että
14029: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14030:
14031: Mauno Manninen Juhani Saukkonen
14032: Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen
14033: Lauri Palmunen
14034: 340 1982 vp.
14035:
14036: Toivomusaloite n:o 297
14037:
14038:
14039:
14040: Mattila ym.: Kuntien kantokykyluokitusperusteiden muuttami-
14041: sesta
14042:
14043: "
14044: Eduskunnalle
14045:
14046: Kuntien mahdollisuudet vastata lakisääteisis- kinna11a ei ~uokkaa ole helppo laskea, koska
14047: tä tehtävistään ja palvelujensa kehittämisestä alentaminen tulee kysymykseen vain laissa
14048: perustuvat merkittävästi kantokykyluokituk- säädetyin erityisperustein ja koska alenevien
14049: seen. Tällä hetkellä yli 80 % kunnille ja kun- ja nousevien kuntien yhteenlaskettujen väes-
14050: tainliitoille maksettavista valtionosuuksista ja tömäärien tulee vastata toisiaan.
14051: -avustuksista suoritetaan kantokykyluokituksen Luotaessa kuntien yleisten rahoitusavustus-
14052: perusteiden nojalla. ten järjestelmää oli tavoitteena mm. kuntien
14053: Kuntien kantokykyluokituksesta annettu verotuspohjassa olev1en erojen kaventaminen.
14054: lainmuutos on voimassa vielä kuluvan vuoden. Tämän hetken tilanne osoittaa, ettei kantoky-
14055: Luokituksen perusteena ovat kunnan menot, kyluokituslaista aiheutuneita epäkohtia ole
14056: jotka katetaan valtionosuuksilla ja kunnallis- kyetty korjaamaan kuntien yleisillä ral1oitus-
14057: veron tuotolla. TosiasialHsesti luokka määräy- avu stuksillakaan.
14058: tyy kunnan saamien valtionosuuksien perus- Valtionosuusjärjestelmän tinkimättömänä ta-
14059: teella. Asukaskohtaisella äyrimäärällä, joka voitteena tulisi pitää sitä, että kantokykyl<Jo-
14060: kunnassa määrää sen todellisen taloudellisen kitus takaisi kunnille sellaisen valtionosuuden,
14061: perustan ja toimintojen laajuuden, ei ole voi- joka mahdollistaisi lähes samanlaisten ja sa-
14062: massa olevassa luokituksessa juurikaan mer- mantasoisten palvelujen jakamisen kaikissa
14063: kitystä. kunnissa veroäyrin hintaa kohtuuttomasti nos-
14064: Tilanne on johtanut moniin vääristymiin ja tamatta.
14065: lis,ännyt kuntien eriarvoisuutta. Maassa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14066: kymmeniä kuntia, joiden kantokytkyluokka on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14067: epäsuhteessa niiden todelliseen taloudelliseen vomuksen,
14068: asemaan nähden. Voidaan sanoa kuntien jou-
14069: tuneen eräänlaiseen noidankehään. Noudattaes- että hallitus kiirehtisi nykyisen kan-
14070: saan perinteisesti hyväksyttyä, vakaata ja tokykyluokituslain epäoikeudenmukai-
14071: tarkkaa kunnallistalautta kunnat joutuvat kor- suuksien kartoittamista ja edelleen ryh-
14072: keampiin kantokykyluokkiin ja saavat siten tyisi toimiin kantokykyluokituslain
14073: pienemmät valtionosuudet. muuttamiseksi siten, että kunnan kanto-
14074: Edellä sanotun mukaan vain suuret valtion- kykyluokka määräytyisi pääsääntöisesti
14075: osuudet tai ylikorkea veroäyrin hinta voivat sen asukasta kohti lasketun veroäyrimää-
14076: taata luokan alenemisen todellista kantoky- rän perusteella ja samalla muuttaisi
14077: kyä vastaavalle tasolle. Tästä seuraa, että pie- yleisten rahoitusavustusten jakoperus-
14078: nehköillä kunnilla on varsin vähän, jos lain- teita niin, että avustuksilla voidaan
14079: kaan, toivoa luokan alenemisesta. Kuvaavana tosiasiallisesti korjata kantokykyluoki-
14080: esimerkkinä tästä on sekin, että kantokykyluo- tuslain johdosta kunnallistaloudelle ai-
14081: kan nousu on uhkaamassa monia pieniä 1-2 heutuneet epäkohdat.
14082: kantokykyluokkaan nyt kuuluvia kuntia. Har-
14083: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14084:
14085: Kalevi Mattila Juhani Saukkonen Paavo Vesterinen
14086: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä Väinö Raudaskoski
14087: Mauno Manninen
14088: 1982 vp. 341
14089:
14090: Toivomusaloite n:o 298
14091:
14092:
14093:
14094:
14095: Mattila ym.: Katumaksulain epäkohtien poistamisesta
14096:
14097:
14098: Eduskunnalle
14099:
14100: Katumaksulain mukaan ovat katumaksua vel- kaavan mukaiseen tonttikohtaiseen tarkasteluun,
14101: volliset maksamaan kaikki ne, jotka omistavat koska maksuluokat ovat tilan eri osilla erilaiset.
14102: asemakaava- tai rakennuskaava-alueella tontin Jälleenhankinta-arvon löytäminen kaikille kiin"
14103: tai rakennuspaikan tai tällaisena käytetyn kiin- teistöille on ollut suuritäinen tehtävä ja se on
14104: teistön. Vuokramaalla olevan rakennuksen aiheutttanut maksun maksajien keskuudessa se-
14105: omistaja maksaa katumaksua omistamiensa ra- kaannusta. Jalkakäytävien talvikunnossapito ja
14106: kennusten osalta. puhtaanapito tulee määrätä kunnan tehtäväksi.
14107: On kohtuutonta, että katumaksua joudutaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14108: maksamaan alueilla, joilla yksityiset tiekunnat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomul(sen,
14109: huolehtivat katujen kunnossapidosta. Epäoikeu-
14110: denmukaisena voidaan myös pitää katumaksun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14111: kantamista rakentamattomasta tontista, jolle lii- katumaksulain epäkohtien korjaamiseksi
14112: kennöinti on vähäistä tai jota ei lainkaan käy- siten, että jalkakäytävien talvihoito mää-
14113: tetä. Katumaksun tarkoitushan on kattaa osal- rätään kunnan tehtäväksi ja katumaksu
14114: taan katujen ja rakennuskaavateiden rakentami- poistetaan yksityisten tiekuntien alueilla
14115: sesta ja kunnossapidosta kunnalle aiheutuvat olevilta kiinteistöiltä, rakentamattomilta
14116: kustannukset. Maksua ei tulisi myöskään pe- tonteilta ja tapauksissa, jolloin kaavaan
14117: riä sellaisessa tapauksessa, että kaavaan mer- merkitty katu tai tie on vielä rakenta-
14118: kitty katu tai tie on vielä rakentamatta. Ra- matta.
14119: kentamattomien tilojen osalta joudutaan asema-
14120: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
14121:
14122: Kalevi Mattila Kauko Juhantalo Alvar Saukko
14123: Veikko Pihlajamäki Hannele Pokka Matti Ruokola
14124: Mauno Manninen Juhani Tuomaala Marjatta Väänänen
14125: Orvokki Kangas Einari Nieminen Esko Pekonen
14126: Paavo Vesterinen Olavi Martikainen Lea Sutinen
14127: Hannu Tenhiälä Heimo Linna Mikko Pesälä
14128: Markku Kauppinen Lauri Palmunen Mikko Jokela
14129: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Matti Maijala Mauno Manninen
14130: Petter Savola Pentti Poutanen Juhani Saukkonen
14131: Toivo Yläjärvi Väinö Raudaskoski
14132: 342 1982 vp.
14133:
14134: Toivomusaloite n:o 299
14135:
14136:
14137:
14138:
14139: Mattila ym.: Helsinki-Vantaan lentoaseman turvatarkastusten
14140: siirtämisestä poliisiviranomaisille
14141:
14142:
14143: Eduskunnalle
14144:
14145: Laki toimenpiteistä ilmaliikenteen turvaami- siitäkin huolimatta, että he toimivat poliisin val-
14146: seksi eräissä tapauksissa velvoittaa poliisin suo- vonnassa. Käytännössä edellä mainittu menet-
14147: rittamaan ilmaliikenteeseen liittyviä turvaamis- tely saattaa aiheuttaa ristiriitatilanteita siitä, ke-
14148: toimenpiteitä sen mukaan kuin liikenneministe- nen tulisi lain mukaan vastata turvatarkastuk-
14149: riö neuvoteltuaan sisäasiainministeriön kanssa sesta ja kuka siitä vastuullisesti määrää.
14150: määrää. Mainittuun lakiin perustuen on liiken- Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennustyö
14151: neministeriön alainen ilmailuhallitus edellyttä- valmistuu lopullisesti lähiaikoina. Viimeistään
14152: nyt poliisilta muiden turvatoimien lisäksi mat- tässä vaiheessa olisi selvitettävä, miten yhä laa-
14153: kustajiin ja ns. käsimatkatavaroihin kohdistu- jentuvan lentoaseman toiminnan edellyttämät
14154: vaa tarkastusta siten, että tarkastus tehtäisiin passitarkastus ja turvatoimet voitaisiin parhaalla
14155: ulkomaanliikenteen osalta täydellisenä ja koti- mahdollisella tavalla järjestää. Tilanteen jatku-
14156: maan liikenteen osalta n. 1/3 päivittäisten mat- minen nykyisellään ei voi olla tarkoituksenmu-
14157: kustajien määrästä. kaista. Ilmailuhallituksen nyt käyttämien palve-
14158: Esitetyssä laajuudessa turvatarkastustyö on lusten ostoon suuntautuvien varojen siirtäminen
14159: muodostunut niin laajaksi, ettei liikkuvan po- poliisitoimen henkilöstöresurssien lisäämiseen
14160: liisin lentoaseman osasto Helsinki-Vantaan riittäisi lähes kattamaan henkilöstön lisätarpeen
14161: lentoasemalla ole pystynyt sitä suorittamaan edellyttämät palkkausmenot.
14162: edellytetyssä määrässä. Tämä vuorostaan on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
14163: johtanut siihen, että ilmailuhallitus, pystyäkseen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14164: lunastamaan kansainvälisiin sopimuksiin liitty- muksen,
14165: vät velvoitteet, on pakotettu ostamaan tarvitta-
14166: vat palvelut vartiointipalveluja välittävältä liik- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14167: keeltä. menpiteisiin 35 vanhemman konstaape-
14168: Vartiointitehtäviin valittujen ja koulutettujen lin palkkaamiseen Helsinki-Vantaan
14169: siviilihenkilöiden käyttäminen tehtävissä, jotka lentoaseman turvatoimien tarkastuksen
14170: kuuluvat varsinaisesti poliisille, on kyseenalaista siirtämiseksi poliisin tehtäväksi.
14171: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
14172:
14173: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
14174: Paavo Vesterinen Väinö Raudaskoski
14175: Helvi Hyrynkangas
14176: 1982 vp. 343
14177:
14178: Toivomusaloite n:o .300
14179:
14180:
14181:
14182:
14183: Muurman: Lisäyksestä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon Keski-
14184: Uudenmaan meriviemärihanketta varten
14185:
14186:
14187: Eduskunnalle
14188:
14189: Valtion rahoitusosuus Keski-Uudenmaan me- täviä investointeja siten, että kokonaiskustan-
14190: riviemärihankkeesta on viime vuosina jäänyt nukset ovat 32 mmk näinä kahtena vuotena.
14191: selvästi pienemmäksi kuin mitä työtä raken- Valtion osuuden tulisi olla 9 mmk, jotta vuo-
14192: nuttava kuntainliitto ja sen jäsenkunnat, Järven- sina 1975-80 vakiintunut osallistumisosuus
14193: pää, Kerava, Tuusula ja Vantaa ovat perustel- säilyisi.
14194: lusti voineet edellyttää. Tunnelitöiden hintataso on viime aikoina
14195: Koko pääkaupunkiseudun ja Keski-Uuden- tuntuvasti noussut ja valtion vuoden 1982
14196: maan kannalta merkittävä vesiensuojeluhanke budjetissa oleva 18 mmk:n kustannusarvio
14197: lähti liikkeelle vesihallituksen aloitteesta ja hal- Savion-Koivukylän tunnelille on osoittautunut
14198: litus päätti vuonna 1974, että valtio on mu- olevan 6 mmk alle nyttemmin saatujen todel-
14199: kana sen rahoituksessa. Perusteluna valtion listen urakkahintojen. On kohtuullista, että val-
14200: mukaantulolle oli sekä projektin vaikutusten tio ottaa vastatakseen osasta tätä odottamatto-
14201: laajuus että yhteishankkeen muodostuminen man suurta hinnannousua yhteisen vesihuolto-
14202: noin 30 % kalliimmaksi kuin erilliset kunta- työn ollessa kyseessä.
14203: ja taajamakohtaiset ratkaisut, jotka jäsenkunnat Keski-Uudenmaan meriviemärin jo suorite-
14204: olisivat muussa tapauksessa valinneet. Hank- tuilla rakennustöillä on voitu merkittävästi pa-
14205: keen kokonaiskustannukset ovat 194 mmk, mis- rantaa erityisesti Tuusulanjärven ja Keravanjoen
14206: tä tähän mennessä on suoritettu 58 mmk:n ja myös Vantaanjoen tilaa. Myönteinen kehitys
14207: investoinnit. Kustannukset ovat yli 2 000 mk on kuitenkin vaarassa, jos rakennustöitä joudu-
14208: toimialueen asukasta kohti. taan rahoituksellisista syistä hidastamaan.
14209: Vuosina 1975-80 valtio myönsi hankkeelle Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
14210: sekä avustusta että vesiensuojelutyön valtion taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14211: osuutta yhteensä 7,5 mmk pitäen tavoitteena
14212: 20 %:n osuutta kustannuksista. Vuonna 1981 että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
14213: ei valtion osuutta myönnetty lainkaan ja ku- tyksen 2 000 000 markan määrärahan
14214: luvan vuoden budjetissakin (mom. 30.40.77) ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
14215: on vain 1 mmk:n määräraha sekä maininta 1982 tulo- ja menoarvioon momentille
14216: 2 mmk:n osuudesta myöhemmin. 30.40.77 (Vesistötyöt) Keski-Uuden-
14217: Kuntainliitto joutuu vuosina 1982-83 to- maan meriviemärille sekä korottaisi val-
14218: teuttamaan 24 mmk:n investoinnit vaativan tion osuuden yhteensä 9 000 000 mark-
14219: Savion-Koivukylän tunnelin, jatkamaan käyn- kaan, mistä 6 000 000 markkaa myön-
14220: nissä olevia töitä ja suorittamaan muita täyden- nettäisiin vuonna 1983.
14221: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
14222:
14223: Peter Muurman
14224: 344 1982 vp.
14225:
14226: Toivomusaloite n:o 301
14227:
14228:
14229:
14230:
14231: Mäkynen: Poliisin toimien lisäämisestä pääkaupunkiseudulla
14232:
14233:
14234: Eduskunnalle
14235:
14236: Pääkaupunkiseudulla on ongelmaksi muodos- Pääkaupunkiseudun poliisien palkkauksessa
14237: tunut sekä poliisien vakanssien puute että ja urakehityksessä on erityisesti pidettävä
14238: palkkauksessa esiintyvä jälkeenjääneisyys ver- huolta siitä, että ammattikunnan ikäjakautuma
14239: rattuna seudun kustannusrakenteeseen. Erityi- ja ammattikokemus ovat monipuoliset eikä
14240: sesti Vantaalla on krooninen puute järjestyk- niissä ole havaittavissa nykyisen mukaista vi-
14241: senvalvojista. noutumaa.
14242: Monia asuntoalueita pääkaupunkiseudulla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14243: vaivaa tietynlainen rauhattomuus, joka on seu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14244: rausta runsaasta muuttoliikkeestä ja juuretto-
14245: muudesta. Tehokkain ja rauhoittavin sekä en- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14246: naltaehkäisevin keino olisi ns. korttelipoliisi- joiden avulla poliisien palkkausta voi-
14247: järjestelmän kehittäminen. Tässä ei kuitenkaan taisiin parantaa ;a vakansseja lisätä pää-
14248: pelkkä vakanssien perustaminen riitä, vaan li- kaupunkiseudulla olosuhteita vastaavas-
14249: säksi on luotava riittävä palkkaustaso ja uralla ti.
14250: etenemisen mahdollisuus.
14251: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
14252:
14253: Toivo Mäkynen
14254: 1982 vp. 345
14255:
14256: Toivomusaloite n:o 302
14257:
14258:
14259:
14260:
14261: Mäkynen ym.: Ympäristörikosten tutkinnan sisällyttämisestä po-
14262: liisikoulutukseen
14263:
14264:
14265: Eduskunnalle
14266:
14267: Ympäristöön kohdistuva lainsäädäntö on teellisen koulutuksen ja välineistön vo101m.
14268: huomattavasti lisääntynyt viimeisten vuosien Tämä voi osaltaan johtaa sekä virheellisiin tut-
14269: aikana. Toisaalta myös ympäristölainsäädäntöä kiotatuloksiin että myös po. lakien välinpitä-
14270: kohtaan tapahtuvat rikkomukset ovat lisäänty- mättömään noudattamiseen. Tilanteen ennakoi-
14271: neet. Yhä suurempi mielenkiinto tulee kohdis- minen edellyttää toimenpiteitä sekä koulutus-
14272: tumaan ihmisen elinympäristöön ja luontoon. että valistustoiminnassa.
14273: Kansalaiset seuraavat valppaasti toimia, jotka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14274: koskevat ympäristörikkomusten tutkintaa ja it- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14275: se oikeuksien asioista tekemiä päätöksiä. muksen,
14276: Poliisien koulutuksessa tulisi voimakkaasti
14277: ottaa huomioon uusi ympäristölainsäädäntö, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14278: joka koskee pääosin luontoa ja ihmisen sille menpiteisiin ympäristörikosten tutkin-
14279: aiheuttamaa kuormitusta. Ympäristöön kohdis- nan sisällyttämiseksi poliisien koulutuk-
14280: tuneiden rikkomusten ja rikosten tutkintaa seen.
14281: joutuvat poliisit nyt suorittamaan osin puut-
14282: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
14283:
14284: Toivo Mäkynen Terhi Nieminen-Mäkynen
14285:
14286:
14287:
14288:
14289: 44 088200189C
14290: 346 1982 vp.
14291:
14292: Toivomusaloite n:o 303
14293:
14294:
14295:
14296:
14297: Männistö ym.: Ympäristönsuojelun yleislain aikaansaamisesta
14298:
14299:
14300: Eduskunnalle
14301:
14302:
14303: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
14304:
14305: Tässä SKDL:n eduskuntaryhmän ryhmäaloit- ilmoitusjärjestelmästä, ympäristönsuojelun val-
14306: teessa ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi vonnasta, ympäristödemokratiasta ja ympäristö-
14307: toivomuksen ympäristönsuojelun yleislain säätä- hallinnosta sekä yleisestä ympäristön piiaarnisen
14308: misestä. Lakiin tulisi säännökset muun muassa kiellosta. Niin ikään tulisi järjestää ympäristö-
14309: luonnonvarojen käytön periaatteista, lupa- ja rikosten sanktiointi.
14310:
14311:
14312:
14313:
14314: ALOITTEEN PERUSTELUT
14315:
14316: Kansalaistemme keskuudessa ymp~istönsuo Vaikka viime aikoina ympäristönsuojelulainsää-
14317: jelun tarve ja välttämättömyys on vume vuo- däntöä on olennaisesti täydennetty, kun maa-
14318: sina alettu tiedostaa varsin laajasti. Sen sijaan han on saatu jätehuoltoa, maa-ainesten ottamis..
14319: valtiollisessa päätöksenteossa ympäristönsuoje- ta ja ilmansuojelua säätelevät lait, puuttuu yh-
14320: lun edistäminen on tapahtunut huolestuttavan tenäinen lainsäädäntö mm. maisemansuojelun
14321: hitaasti. ja meluntorjunnan osalta. Lainsäädännöllisen
14322: Jatkuvasti esiintyvät kielteiset muutokset hajanaisuuden tuottamia haittoja kärjistää vielä
14323: ympäristömme tilassa, ympäristön saastuminen, ympäristönsuojeluhallinnon hajanaisuus ja kehit-
14324: luonnon kestävän tuottokyvyn vaarantuminen tymättömyys.
14325: ja luonnontilaisten alueitten huolestuttava vä- Ympäristönsuojelun eri osa-alueiden yksityis-
14326: heneminen ovat herättäneet suurta huolta elin- kohtaiset määräykset voidaan antaa vain erityis-
14327: ympäristömme tulevaisuuden suhteen. Y mpä- lakien nojalla, kuten luonnonsuojelulain, ilman-
14328: ristönsuojelun lainsäädäntöä ja hallintoa ei ole suojelulain jne. kohdalla on tapahtunut. Tämä
14329: kehitetty siten, että niihin tukeutuen voisimme lainsäädäntöjärjestelmä ei kuitenkaan riitä ta-
14330: tavoitetietoisesti turvata elinympäristömme ter- kaamaan sitä, että ympäristönsuojelulainsäädän-
14331: veellisyyden ja viihtyisyyden sekä suunnitella nöstämme saataisiin niin kattava, että se vei-
14332: ympäristömme käytön niin, että voimme jättää voittaisi kaikissa ympäristöön vaikuttavissa toi-
14333: maamme luonnonrikkauksineen myös tulevien minnoissa antamaan riittävän painon ympäris-
14334: sukupolvien nautittavaksi. tönsuojelunäkökohdille. Tämän vuoksi on tar-
14335: Ympäristönsuojelun lainsäädäntö samoin kuin peellista säätää maahamme ympäristönsuojelun
14336: hallinto ovat hajanaisia ja puutteellisia. Lain- yleiset tavoitteet määrittelevä yleislaki, joka
14337: säädäntö perustuu pääasiassa sellaisiin erityisla- muodostaa kokoavasti puitteet erityislakien si-
14338: keihin kuten luonnonsuojelulakiin, vesilakiin, sällölle ja kattaa näiden ulkopuolelle jäävät toi-
14339: myrkkylakiin jne. sekä näiden lisäksi moniin minnot, joita jatkuvasti muuttuvissa olosuhteis..
14340: muita tarkoituksia varten säädettyihin lakeihin sa ei voitane erityislaeilla täysin hoitaa.
14341: sisältyviin ympäristönsuojelua koskeviin sään- Ympäristönsuojelun yleislain keskeisimmäksi
14342: nöksiin. Viimeksi mainittuja säännöksiä on tavoitteeksi tulee asettaa ihmisen toimintojen
14343: mm. terveydenhoitolaissa ja rakennuslaissa. sopeuttaminen tarkoituksenmukaisella tavalla
14344: Toivomusaloite n:o 303 347
14345:
14346: luonnon toimintoihin sekä terveellisen, viihtyi- - Ympäristön käyttöön kohdistuvien yhteis-
14347: sän ja virikkeellisen ympäristön turvaaminen kunnan ja yksityisten välisten intressiristiriito-
14348: asukkaille suojelemalla, hoitamalla ja uudista- jen ratkaisemiseksi on luotava yhtenäinen lupa-
14349: malla luontoa ja muuta ympäristöä. Lain tavoit- ja ilmoitusjärjestelmä, jolla tehokkaasti turva-
14350: teet olisi otettava huomioon kaikessa ympäris- taan ympäristöarvojen säilyttäminen.
14351: töön vaikuttavassa toiminnassa ja sen suunnit- - Ympäristönsuojelun valvonta ja ympäris-
14352: telussa, jolloin kaikkien merkittävien ympäris- tön pilaamiseen liittyvä sanktiojärjestelmä on
14353: töä muuttavien hankkeiden mahdolliset haitta- järjestettävä tehokkaasti ja kattavasti. Ympäris-
14354: ym. vaikutukset olisi selvitettävä ennen niiden tön pilaamisesta on jouduttava rikosoikeudelli-
14355: toteuttamista. seen vastuuseen.
14356: Ympäristönsuojelun yleislakiin tulisi sisällyt- - Ympäristödemokratian turvaamiseksi tie-
14357: tää myös seuraavat ympäristönsuojelun toteut- donsaanti- ja valitusoikeus ympäristömuutoksia
14358: tamisen kannalta keskeiset periaatteet: koskevissa asioissa on laajennettava koskemaan
14359: - Uudistuvien luonnonvarojen käytön pe- kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai
14360: rustana tulee ekologisen periaatteen mukaisesti muihin oloihin ympäristömuutos saattaa vaikut-
14361: olla niiden kestävä tuotto, jolloin luonnonvaro- taa. Sama oikeus on annettava myös ympäris-
14362: jen kulutus ei saa ylittää niiden tuottoa, sekä tönsuojelualan kansalaisjärjestöille.
14363: luonnon perinnöllisen aineksen säilyttäminen ja - Hallintojärjestelmästä, jonka on oltava
14364: monipuolisuuden turvaaminen. demokraattinen, kaikilla hallinnon tasoilla yh-
14365: tenäinen ja riittävän toimivaltainen, olisi otetta-
14366: - Luonnon käytön on tapahduttava luon- va yleiset säännökset tähän lakiin.
14367: non moninaiskäytön periaatteen mukaisesti, jol- Edellä olevan perusteella ehdotamme SKDL:n
14368: loin luontoa on voitava samanaikaisesti käyt- eduskuntaryhmän kantana kunnioittaen edus-
14369: tää useaan eri tarkoitukseen (esim. metsää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14370: puuntuottamiseen, marjastukseen ja ulkoiluun) .
14371: - Ympäristön pilaaminen on kiellettävä si- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
14372: ten, että maa, vesi, ilma ja muu ympäristö py- menpiteisiin ympäristönsuojelun yleis-
14373: syvät riittävän puhtaina. lain aikaansaamiseksi maahamme.
14374: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14375:
14376: Lauha Männistö Matti Järvenpää Mikko Ekorre
14377: Jarmo Wahlström Kauko Tamminen Arvo Kemppainen
14378: Helvi Niskanen Aulis Juvela Kati Peltola
14379: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
14380: Terho Pursiainen Unto Ruotsalainen Aarne Saarinen
14381: 1.-C. Björklund Heli Astala Niilo Koskenniemi
14382: Pauli Uitto
14383: 348 1982 vp.
14384:
14385: Toivomusaloite n:o .304
14386:
14387:
14388:
14389:
14390: Nieminen-Mäkynen yrn.: Opiskelijan opiskelupaikkakunnan saat-
14391: tamisesta hänen kotipail~akseen
14392:
14393:
14394: Eduskunnalle
14395:
14396: Huolimatta maamme korkeakoululaitoksen Pitämällä opiskelija kirjoilla entisellä koti-
14397: alueellisesta laajenemisesta sekä keskiasteen paikkakunnallaan vaikeutetaan kohtuuttomasti
14398: koulutuspaikkojen melko tasaisesta jakautumi- hänen asioiden hoitoaan ja estetään mahdolli-
14399: sesta maan eri osiin joutuvat useimmat näissä suus käyttää kunnallisia palveluja niin koti-
14400: oppilaitoksissa opiskelevat muuttamaan koti- kuin opiskelupaikkakunnallakin.
14401: seudultaan toisen kunnan alueelle opintojensa Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
14402: ajaksi. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14403: Kuitenkaan ei opiskelijalle myönnetä koti-
14404: paikkaoikeutta opiskelupaikkakunnalla, koska että hallitus selvityttäisi opiskelijan
14405: oleskelun katsotaan olevan luonteeltaan tila- kotipaikkakunnan määräytymisen perus•
14406: päistä. Näin siitäkin huolimatta, että opiskelu teet ja ryhtyisi lainsäädännöllisiin toi-
14407: saattaa kestää vuosia. Opiskelija kirjataan sii- menpiteisiin kotipaikkaoikeuden ttlkaa~
14408: hen kuntaan, jossa hänen vanhempansa asuvat. miseksi opiskelupaikkakunnalltl.
14409: Täten menetellään, vaikka opiskelija olisi jo
14410: ennen opiskelemaan tuloaan asunut omassa ta-
14411: loudessaan.
14412: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
14413:
14414: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
14415: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
14416: 1982 vp. 349
14417:
14418: Toivomusaloite n:o 305
14419:
14420:
14421:
14422:
14423: Nieminen-Mäkynen ym.: Passikäytännön helpottamisesta
14424:
14425:
14426: Eduskunnalle
14427:
14428: V aitiopäiväjärjestyksen 31 § :n tarkoittamana muodollisuuksia ei ole helpotettu, pikemmin-
14429: aloitteena me allekirjoittaneet kansanedustajat kin hakuaika on useissa kaupungeissa pidenty-
14430: kiinnitämme eduskunnan huomiota siihen ta- nyt. Kaikkein räikein ETYK:n päätösasiakirjan
14431: paan, jolla maamme toimii vastoin Euroopan loukkaus matkailualalla tapahtui, kun passin
14432: turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasia- hintaa korotettiin kohtuuttomasti.
14433: kirjan periaatteita mm. matkailun edistämisen Kun nämä toimenpiteet jo nyt ovat herättä-
14434: alalla. neet hämmennystä kansainvälisissä matkailupii-
14435: Kun ETYK:n päätösasiakirjassa edellytetään reissä siten omalta osaltaan heikentäen harjoit-
14436: kansainvälistä matkailua haittaavien raja-aito- tamamme ulkopolitiikan uskottavuutta, me al-
14437: jen kaatamista, passin saannin helpottamista lekirjoittaneet kansanedustajat ehdotamme
14438: sekä muita vastaavia toimenpiteitä, on maam- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14439: me hallitus toiminut täysin päinvastaisesti.
14440: Toisin kuin maamme edustajat mm. YK:n että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
14441: Rooman matkailukonferenssissa 1963 ja sittem- menpiteisiin, joiden tarkoituksena on
14442: min mm. Pohjoismaiden neuvostossa ovat lu- passin saamisen helpottaminen, kym-
14443: vanneet, Suomessa ei vieläkään ole toteutettu menvuotisen passin käyttöön ottaminen
14444: kymmenen vuoden ajan voimassa olevaa ulko- sekä passinhintojen oleellinen alentami-
14445: maanpassia. Niin ikään passin saantiin liittyviä nen.
14446: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
14447:
14448: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
14449: Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä
14450: 350 1982 vp.
14451:
14452: Toivomusaloite n:o .306
14453:
14454:
14455:
14456:
14457: Nieminen-Mäkynen ym.: Suurkatastrofiharjoitusten toimeenpa-
14458: non turvaamisesta
14459:
14460:
14461: Eduskunnalle
14462:
14463: Suomessa vuosina 197 4 ja 1982 järjestetyt daan pelastaa ihmishenkiä, tulisi valtion osallis-
14464: suurkatastrofiharjoitukset ovat paljastaneet pe- tua aktiivisemmin harjoitusten rahoittamiseen.
14465: lastustoiminnassa useita vakavia puutteellisuuk- Lento-onnettomuuksien osalta, joista harjoituk-
14466: sia. Suurimpina ongelmina ovat olleet pelastus- sissa on ollut kyse, tätä edellyttää jo kansain-
14467: yksiköitten koulutus ja varusteiden vajaus. Nä- välisten ilmatorjuntaohjeitten määräysten nou-
14468: mä ovat kuitenkin asioita, joiden ajan tasalle dattaminen.
14469: saattaminen vaatii runsaasti varoja. On koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14470: tuutonta edellyttää, että pelastustoimintaan osal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14471: listuvat vapaaehtoiset järjestöt yksin kattavat
14472: miljooniin markkoihin nousevat harjoituskus- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
14473: tannukset. Seurauksena tästä on ollut, että tär- piteisiin, joilla turvataan riittävän usein
14474: keitä katastrofiharjoituksia ei ole voitu järjes- ja tehokkaasti suoritettavat suurkatastro-
14475: tää riittävästi. Koska kyse on toiminnasta, jolla fiharjoitukset.
14476: todellisen suuronnettomuuden sattuessa voi-
14477: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
14478:
14479: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
14480: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
14481: 1982 vp. 351
14482:
14483: Toivomusaloite n:o 307
14484:
14485:
14486:
14487:
14488: Nieminen-Mäkynen ym.: Tornionjoen lohikannan säilyttämisestä
14489:
14490:
14491: Eduskunnalle
14492:
14493: Tornionjoen lohentuotanto on pudonnut dessaan palautettava entiselleen uiton jäljiltä.
14494: murto-osaan siitä, mitä se aikanaan on ollut. Näin menetellen lisättäisiin lohenpoikasten kas-
14495: Viime vuosien istutustoiminta on merkinnyt vumahdollisuuksia.
14496: kehitystä parempaan suuntaan, mutta se ei kui- Tornionjoki Euroopan suurimpana valjasta-
14497: tenkaan ole ollut riittävää. Liian tehokas meri- mattomana jokena antaisi oikein hyödynnettynä
14498: kalastus ja jokisuun kalastus estävät kutulohen merkittäviä mahdollisuuksia kalastuksen ja
14499: nousun riittävässä määrin Tornionjokeen. Täs- myös matkailun kehittämiseksi.
14500: tä aiheutuu vahinkoa niin meri- kuin jokikalas- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14501: tukselle sekä myös matkailun kehitykselle. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14502: Kalastuslain säännöksiin nojaten, yhteistyössä
14503: Ruotsin viranomaisten kanssa, on mahdollista että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
14504: aikaansaada Tornionjoen lohennousun turvaava piteisiin, joilla turvataan Tornionjoen lo-
14505: säännöstö. Samalla olisi lohen istutustoiminta hikannan säilyminen ja kalastusmahdol-
14506: joella tehtävä säännölliseksi ja joki koko laajuu- lisuuksien lisääminen jokialueella.
14507: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
14508:
14509: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
14510: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
14511: 352 1982 vp.
14512:
14513: Toivomusaloite n:o 308
14514:
14515:
14516:
14517:
14518: Pekkarinen: Lievestuoreen Lipeälammen jäteliemen hävittämi-
14519: sestä
14520:
14521:
14522: Eduskunnalle
14523:
14524: Haarlan Selluloosa Oy on johtanut vuosina Koivujärven vesi on Lipeälammesta tulevan
14525: 1935-1967 sulfiittiselluloosatehtaan keittoli- valunnan vuoksi täysin pilalla, ja kuormitus
14526: peää keinotekoisesti patoamaila syntyneeseen on vesimäärään verrattuna suhteellisesti suu-
14527: Lipeälampeen. Kun tehtaalle valmistui raaka- rempi kuin Lievestuoreenjärven kuormitus.
14528: vesitunneli Kynsivedestä, on tehtaan jätevedet Päällysveden hapen kyllästys on kesälläkin jopa
14529: vuoden 1967 jälkeen johdettu Lievestuoreen- alle 50 %, ja talvella happitilanne on huono
14530: järveen. Haarlan Selluloosa Oy on lopettanut koko vedessä ja pohjakerros hapetonta. Vesi
14531: toimintansa, ja tehtaiden omistajana on Keski- on uinti- ja kalastuskelvotonta.
14532: Suomen Selluloosa Oy, joka ei katso olevansa Lipeälammen aiheuttamat rahassa mitattavat
14533: vastuussa edellisen yhtiön omistajan aiheutta- vahingot vuoden 1979 tasossa on Keski-Suo-
14534: mista jätteistä. men vesipiiri arvioinut 961 000 markan suu-
14535: Lipeälampi sijaitsee Laukaan kunnan Lie- ruisiksi. Lisäksi on aiheutunut rahassa vaike-
14536: vestuoreen taajamasta n. 5 km länteen Jyväs- asti arvioitavaa maisemallista haittaa ja veden-
14537: kylän-Kuopion valtatien n:o 9 tuntumassa hankinnalle on aiheutunut vahinkoa. Hankkees-
14538: tien pohjoispuolella. Vielä nykyään, kun jäte- ta on hyötyä Toivakan reitin vedenlaadulle,
14539: vesien johtamisesta on kulunut yli kymmenen vesiluonnon ja vesimaiseman suojelulle, veden-
14540: vuotta, on Lipeälammen vesi erittäin väkevää. hankinnalle, vesien virkistyskäytölle ja kalata-
14541: Analyysitulokset 1 m:n syvyydeltä ovat KHT loudelle.
14542: 3 000 mg/1, BHK1 1 200 mg/1 ja NaLS 3 000 Keski-Suomen vesipiirissä on Lipeälammen
14543: mg/1. Lammessa ei tapahdu biologista toimin- jäteliemen poistamiseksi laadittu suunnitelmat.
14544: taa, ja veden laimeneminen tapahtuu valunnan Hankkeen toteuttamisen I vaiheen kustannuk-
14545: kautta. set on arvioitu 310 000 markan suuruisiksi ja
14546: Lipeälammen laskuoja, Myrkkyoja, laskee II vaiheen kustannukset 140 000 markan suu-
14547: Leppäveden Metsolahteen. Myrkkyojan kautta ruisiksi.
14548: osa Lipeälammen valunnasta tulee Leppäve-
14549: teen, mutta tämä vesi on puhtaampaa pinta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
14550: vettä, eikä tällä kuormituksella ole merkitystä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14551: Leppäveden tilaan. Osa Lipeälammen vedestä
14552: suotautuu lammen penkereen ali ja laskee Toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14553: vakan reitin Koivujärveen, mistä vesistö jat- Lievestuoreen Lipeälammen jäteliemen
14554: kuu Vääräjärven, Ruuhijärven, Keskisen ja hävittämiseksi.
14555: Maunosen kautta Etelä-Leppäveden Puhjoon-
14556: lahteen.
14557: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14558:
14559: Mauri Pekkarinen
14560: 1982 vp. 353
14561:
14562: Toivomusaloite n:o 309
14563:
14564:
14565:
14566:
14567: Pohjala ym.: Maanomistajien oikeusturvan parantamisesta luon-
14568: non- ja kansallispuistoja perustettaessa
14569:
14570:
14571: Eduskunnalle
14572:
14573: Muodostettaessa valtion maille luonnon- ja Oikeusasiamies toteaa myös asiaa selvittäneen
14574: kansallispuistoja on näihin käytännössä liitetty työryhmän todenneen mietinnössään 30. 4.
14575: myös yksityisiä alueita. On osoittautunut, et- 1980, että suojeluohjelmista on tiedotettu lä-
14576: teivät yksityiset maanomistajat ole saaneet hinnä vain viranomaisille. Maanomistajia on
14577: hankkeista mitään tietoja, ennen kuin heiltä yleensä informoitu vain siinä yhteydessä, kun
14578: on tiedusteltu halukkuutta maakauppoihin tai heiltä on tiedusteltu halukkuutta maakauppoja
14579: heille on ilmoitettu alueelle määrätyistä toimen- koskeviin neuvotteluihin. Työryhmä on ehdot-
14580: pidekielloista. tanut, että tiedottamista on tehostettava.
14581: Eräissä tapauksissa alueiden luovuttaminen Näin ei kuitenkaan ole käytännössä tapah-
14582: luonnon- tai kansallispuistoihin merkitsee tilo- tunut. Sillä samalla alueella, jota oikeusasia-
14583: jen elinkelpoisuuden olennaista heikkenemistä miehen selvitys koski, on ilmennyt uusia ta-
14584: tai niiden kokonaan elinkelvottomiksi muodos- pauksia, joissa ensimmäiset tiedot on saatu vas-
14585: tumista. Asianomaiset ihmiset menettävät siten ta ministeriön maanostotarjouksen yhteydessä.
14586: ammattinsa ja toimeentulonsa saamatta edes Myöskin rajaukset ovat edelleen epätarkoituk-
14587: etukäteen tietää viranomaisten hankkeista. Ra- senmukaiset, eikä niitä todennäköisesti ole mi-
14588: jausten suorittaminen on tapahtunut ja tapah- nisteriön toimesta korjattu kuin sen yhden tilan
14589: tuu ilmeisesti vielä nykyäänkin pääasiassa toi- kohdalla, jonka eduskunnan oikeusasiamies eri-
14590: mistotyönä ja monesti vanhentuneisiin karttoi- tyisesti tutki.
14591: hin perustuen. On sattunut jopa tapauksia, jol- Tämäntapainen menettely, joka ei liene har-
14592: loin ko. suojelualueisiin on liitetty pitkään vil- vinainen ko. suojelualueita perustettaessa, louk-
14593: jelyksessä olleita peltoja. kaa maanomistajien oikeusturvaa. On välttämä-
14594: Eduskunnan oikeusasiamies on pyynnöstä sel- töntä, että rajaukset suoritetaan aina maastoon
14595: vittänyt yksityisten maanomistajien oikeustur- tutustumalla sekä ottamalla henkilökohtaisesti
14596: vaa luonnon- ja kansallispuistoja perustettaessa. yhteyttä kyseisiin maanomistajiin. Kysymyksessä
14597: Erityisessä esimerkkitapauksessa kävi selväksi, saattaa olla heidän tilojensa jatkuvuus, jota ei
14598: että paikalla suoritetuissa yksityiskohtaisissa saa vaarantaa.
14599: maastotutkimuksissa oli todettu rajausten ol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14600: leen sekä luonnonsuojelun että asianomaisten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14601: yksityisten kannalta täysin virheellisiä. Turun muksen,
14602: ja Porin lääninhallitus oli kuitenkin antanut
14603: maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14604: menpidekiellon, joka oli tuntuvasti haitannut maanomistajien oikeusturvan parantami-
14605: asianomaisen tilan elinkeinon harjoittamista. seksi luonnon- ja kansallispuistoja perus-
14606: Rajaukset korjattiin sen jälkeen kun yksityis- tettaessa.
14607: kohtaiset maastotutkimukset oli suoritettu.
14608: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
14609:
14610: Toivo T. Pohjala Pekka IJöyttvniemi Saara Mikkola
14611: Olnvi Nikkilä Timo Ihamäki Arto Lampinen
14612: Veikko Pihlajamäki Matti Hakala Lauri lmpiö
14613: Einari Nieminen Sinikka Karhuvaara Helge Saarikoski
14614: 45 088200189C
14615: 354 1982 vp.
14616:
14617: Toivomusaloite n:o 310
14618:
14619:
14620:
14621:
14622: Pokka ym.: Tenojoen kalastuskuntien aseman turvaamisesta
14623:
14624:
14625: Eduskunnalle
14626:
14627: Tenojoen kalastusta säännellään Suomen ja ja oikeuksista. Tilanne on niin epätyydyttävä,
14628: Norjan välillä tehdyllä kansainvälisellä sopi- että vesialueen omistajat eivät saa osaakaan
14629: muksella ja siihen liittyvällä kalastussäännöllä. lupamaksutuloja heille kuuluvan kalastusoikeu-
14630: Suomen ja Norjan välillä on allekirjoitettu 12 den luovuttamisesta. Kalastuskuntien asema ei
14631: päivänä toukokuuta 1972 sopimus Tenojoen voi olla näin oikeudeton, vaikka kysymys on
14632: yhteisestä kalastussäännöstä. Sopimusta ja sii- rajavesistöstä.
14633: hen liittyvää kalastussääntöä tarkistettiin uudel- Eduskunnan hyväksymässä vuoden 1982 val-
14634: la sopimuksella vuonna 1979 ja sen voimaan- tion tulo- ja menoarviossa Tenojoen kalastukses-
14635: saattamiseksi annettiin laki ( 285/79) niin ta kertyvät varat 300 000 mk on määrätty käy-
14636: ikään samana vuonna. tettäväksi Tenojoen kalastuksen valvontaan ja
14637: Suoritettujen vesipiirirajankäyntien mukaan kalakantojen kehittämiseen. Nämä tulot saa-
14638: Tenojoen Suomen puoleisesta vesialueesta suu- daan joessa kalastukseen lunastetuista kalastus-
14639: rin osa on yksityisvesiä. Valtion osuus näyttää korteista. Jotta kalastuskunnat voivat vastata
14640: jäävän alle kolmannekseen myös maaoikeuden niille kalastuslain mukaan kuuluvista velvoit-
14641: päätöksen perusteella, joka rajankäynnistä äs- teista, tulee niiden saada laillinen osuutensa
14642: kettäin annettiin. Alueelle on muodostettu uusia kalastuslupatuloista.
14643: kalastuskuntia. Kalastuksenhoitoyhtymänkin Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
14644: muodostaminen on verraten pitkällä. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14645: Kalastusoikeus sisältyy varallisuusarvoisena vomuksen,
14646: etuna vesialueen omistusoikeuteen. Tämä kalas-
14647: tusoikeus sisältää oikeuden kalastaa ja oikeu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14648: den määrätä kalastuksesta. Tenojoella tilanne menpiteisiin, joilla Tenojoelle muodos-
14649: kalastussäännön myötä on merkinnyt oikeudel- tettujen kalastuskuntien asema saate-
14650: lisesti ja käytännössä kalatalousyhteisöjen syr- taan vastaamaan täysimääräisesti kalas-
14651: jäyttämistä kalastuslain tarkoittamista tehtävistä tuslaissa omaksuttuja periaatteita.
14652: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
14653:
14654: Hannele Pokka Aimo Ajo
14655: 1982 vp. 355
14656:
14657: Toivomusaloite n:o 311
14658:
14659:
14660:
14661:
14662: Raatikainen ym.: "Kaupunki hyväksi elää" -kampanjan tukemi-
14663: sesta työllisyysvaroin
14664:
14665:
14666: Eduskunnalle
14667:
14668: Euroopan neuvosto julisti v. 1980 kaupun- ten yhdyskuntien kehittämiskampanjaan liitty-
14669: kien ja kaupunkimaisten yhdyskuntien kehittä- vien mahdollisten määrärahojen sijoittamisessa
14670: miskampanjan. Suomi on mukana tässä kam- eri kohteisiin tulisi vakavasti ottaa huomioon
14671: panjassa tunnuksella "Kaupunki hyväksi elää!". asukasmäärä, jonka asuinympäristöä parannus-
14672: Kampanja on saanut hyvän vastaanoton maam- toimenpiteet koskevat. Etelä-Suomi ja varsinkin
14673: me kaupungeissa. Paikallisia toimikuntia on pe- pääkaupunkiseutu muodostavat alueellisesti eri-
14674: rustettu, ja paikallisia kotiseutu- tai asukasjär- koistapauksen. Työllisyysmäärärahojen jakope-
14675: jestöjä kuullen on esitetty kehitystavoitteita ja rusteena on yhä edelleen työttömien henkilöi-
14676: toimenpiteitä kaupunkiyhdyskuntien parantami- den prosenttinen osuus työvoimasta eikä heidän
14677: seksi. Ehdotukset eivät kuitenkaan toteudu lukumääränsä. Tällä laskentatavalla määrära-
14678: vain paperilla olevilla sanoilla. Tarvitaan toi- hat ohjautuvat pohjoiseen jättäen Etelä-Suomen
14679: menpiteitä, ja ne vaativat rahaa. lukumääräisesti moninkertaisen työttömyyden
14680: Varsinkin nopeasti kasvavien Etelä-Suomen vaille huomiota. Olisikin toivottavaa, että työl-
14681: kaupunkien erityisenä ongelmana on kesken- lisyysmäärärahojen jakoperusteeksi vihdoin
14682: eräinen ja siksi epäviihtyisä asuinympäristö. otettaisiin työttömien lukumäärä eikä työttö-
14683: Myös työttömyys koskettaa vahvasti maan ete- myysprosentti.
14684: läisiä alueita. Käytettävissä olevaa työvoimaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
14685: pitäisi käyttää toteuttamaan kaupunkien kehit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14686: tämistä etenkin niillä alueilla, kuten eteläisissä
14687: kaupunkikunnissa, jotka kasvavat ja antavat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14688: asumismahdollisuuden jatkuvasti lisääntyvälle työllisyyden hoitoon liittyvän määrära-
14689: väestölle. Erityisen tärkeää on asuntojen tuot- han osoittamiseksi "Kaupunki hyväksi
14690: taminen. Myös asuinympäristöä voidaan paran- elää" -kampanjan mukaisten toimenpi-
14691: taa, jos halua on. teiden tukemiseksi varsinkin Etelä-Suo-
14692: Työllisyysmäärärahojen ja muiden erillisten men kasvavissa kaupunkikunnissa.
14693: edellä mainittuun kaupunkien ja kaupunkimais-
14694: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
14695:
14696: Kaisa Raatikainen Terhi Nieminen-Mäkynen
14697: Peter Muurman Tarja Halonen
14698: 356 1982 rd.
14699:
14700: Hemställningsmotion nr 312
14701:
14702:
14703:
14704:
14705: Rehn m. fl.: Om mångsidigare forskningsprojekt beträffande
14706: avfallshantering
14707:
14708:
14709: Till Riksdagen
14710: Återanvändning av avfall är såväl national- förefintliga maskinparken för avfallshantering
14711: ekonomiskt som miljömässigt fördelaktigt. Av- inte lämpar sig för sorterat avfall.
14712: fallet kan tas tilivara antingen som råvara eller Fleråriga försök på olika håll i Finland har
14713: som energikälla. dock visat, att viljan att sortera avfall finns,
14714: För att uppnå verkliga ekonomiska resultat och att det redan tillverkas standardköksutrust-
14715: för återanvändning av avfallet förutsättes dock ning för sortering av avfall. Inrikesministeriet
14716: att råvaruinnehållet, närmast metall, glas, plast, har reserverat för år 1982 ca 700 000 mark
14717: lump, papper, skall sorteras. Energiinnehållet för projekt rörande avfallshantering inkl. åter-
14718: i avfallet tas tilivara enligt konventionella me- vinning. Inget av dessa projekt omfattar dock
14719: todet genom förbränning. Därvid kan hälso- undersökningar av sortering av avfall vid
14720: farliga ämnen uppstå, vilket ställer stora källan.
14721: fordringar på rening av utsläppen. Med nya, Med anledning av det ovanstående föreslås
14722: långt miljövänligare metoder utan hälsorisker att riksdagen ville besluta hemställa,
14723: omvandlas det organiska avfallet (köksavfall,
14724: avfall från storhushåll, livsmedelsaffärer osv.) att regeringen måtte vidta åtgärder
14725: mikrobiologiskt tili brännbar biogas. Även detta för att projekten beträffande avfalls-
14726: fordrar en sortering av avfallet. hantering även skall omfatta undersök-
14727: Sortering av avfall vid källan är det effekti- ningar av de tekniska möjligheterna att
14728: vaste och miljövänligaste sättet att ta tilivara sortera avfall vid källan samt en sam-
14729: råvaran och energin i avfallet. Mot sortering hällsekonomisk helhetskalkyl, där de
14730: vid källan har anförts att det ställer alltför olika avfallshanteringsmetoderna jämförs
14731: stora krav på avfallsproducenterna, och att den och evalueras.
14732: Helsingfors den 11 februrari 1982
14733:
14734: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin Ole Norrback
14735: Håkan Malm Boris Renlund Jutta Zilliacus
14736: 1982 vp. 357
14737:
14738: Toivomusaloite n:o 312 Suomennos
14739:
14740:
14741:
14742:
14743: Rehn ym.: Jätteiden käsittelyä koskevan tutkimushankkeen mo-
14744: nipuolistamisesta
14745:
14746:
14747: Eduskunnalle
14748:
14749: Jätteiden jälleenkäyttö on sekä kansantalou- käsittelyä varten käytettävissä olevat koneet
14750: delliselta että ympäristönsuojelulliselta kannal- eivät sovellu lajitellun jätteen käsittelyyn.
14751: ta edullista. Jätteitä voidaan käyttää joko Monivuotiset eri puolilla Suomea suoritetut
14752: raaka-aineena tai energianlähteenä. kokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että haluk-
14753: Jotta jätteiden jälleenkäytön todellinen talou- kuutta jätteiden lajitteluun on ja että jo nyt
14754: dellinen tulos saavutettaisiin, on edellytyksenä valmistetaan vakiokeittiökalusteita jätteiden la-
14755: kuitenkin jätteiden sisältämien raaka-aineiden, jittelemiseksi. Sisäasiainministeriö on varannut
14756: lähinnä metallin, lasin, muovin, lumppujen ja vuodeksi 1982 n. 700 000 markkaa jätteiden
14757: paperin lajittelu. Jätteiden sisältämä energia ote- käsittely- ja jälleenkäyttösuunnitelmia varten.
14758: taan talteen perinteisin menettelytavoin poltta- Mitkään näistä suunnitelmista eivät kuitenkaan
14759: malla ne. Tällöin saattaa syntyä terveydelle va- koske tutkimuksia jätteiden lajittelemiseksi nii-
14760: hingollisia aineita, mikä asettaa huomattavat den lähteellä.
14761: vaatimukset päästöjen puhdistamiselle. Uusin, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14762: ympäristön kannalta tuntuvasti suotuisammin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14763: menetelmin muutetaan terveyden kannalta vaa- muksen,
14764: rattomasti orgaaniset jätteet (talousjätteet,
14765: suurtalouksien jätteet, elintarvikeliikkeiden jne. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14766: jätteet) mikrobiologisesti palavaksi biokaasuk- jotta jätteidenkäsittelysuunnitelmat tuli-
14767: si. Tämäkin edellyttää jätteiden lajittelua. sivat myös koskemaan teknisiä mahdol-
14768: Jätteiden lajittelu niiden lähteellä on tehok- lisuuksia lajitella jätteet niiden lähteellä
14769: kain ja ympäristön kannalta edullisin tapa ottaa sekä yhteiskuntataloudellista kokonais-
14770: raaka-aine samoin kuin siihen sisältyvä ener- arviota, jonka puitteissa eri jätteidenkä-
14771: gia talteen. Lähteellä tapahtuvaa lajittelua on sittelymenetelmiä verrataan toisiinsa ja
14772: arvosteltu siitä, että se asettaa liian suuret vaa- jossa niitä kehitetään.
14773: timukset jätteiden tuottajille ja että jätteiden
14774: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
14775:
14776: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin Ole Norrback
14777: Håkan Malm Boris Renlund Jutta Zilliacus
14778: 358 1982 vp.
14779:
14780: Toivomusaloite n:o 31.3
14781:
14782:
14783:
14784:
14785: Rosnell ym.: Kokemäenjoen keskijuoksun tulvien torjuntatyön
14786: tehostamisesta
14787:
14788:
14789: Eduskunnalle
14790:
14791: Kokemäenjokivarressa asuvat Huittisten ja on perattu useaan otteeseen, mutta tulvia ei
14792: Kokemäen asukkaat ovat useiden vuosikymme- ole kuitenkaan pystytty hillitsemään.
14793: nien ajan kärsineet Kokemäenjoen tulvista. Alustavia kaavailuja uusista toimenpiteistä on
14794: Alueella on maanviljelyselinkeinon harjoittami- jälleen tehty. Tulvia voitaisiin vähentää per-
14795: nen suurissa vaikeuksissa, koska useiden kym- kaustöillä ja yhden oikaisukanavan rakentami-
14796: menien tilojen viljelyksiä on toistuvasti veden sella. Työ on erittäin suuri ja tullee maksamaan
14797: alla. Haittana on myös veden tunkeutuminen useita kymmeniä miljoonia markkoja. Asian pi-
14798: kellareihin ja AIV-säiliöihin, jolloin elintarvik- kaiseksi edistämiseksi ja kustannusten minimoi-
14799: keet ja rehut ovat vaarassa pilaantua. Tulvat miseksi olisi hankkeesta pikaisesti tehtävä yksi-
14800: estävät myös ajoittain liikennöinoin alueella ve- tyiskohtaiset suunnitelmat. Suunnitelmien val-
14801: den noustessa maanteille. mistuttua olisi työt Huittisten-Kokemäen seu-
14802: Viime vuosikymmeninä haitat ovat huomat- dun pitkäaikaisten tulvien poistamiseksi aloitet-
14803: tavasti lisääntyneet. Aiemmin tulvat olivat ke- tava välittömästi.
14804: väisin, jolloin maa oli jäässä, ja tulvat jäivät Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
14805: lyhytaikaisiksi ja haitat vähäisiksi. Nykyään nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14806: tulvia tulee jopa useita kertoja vuodessa, ja
14807: tämä aiheuttaa jo merkittävää painumista maan että hallitus päättäisi Kokemäenjoen
14808: multakerroksessa. keskiosan tulvantorjuntatöiden yksityis~
14809: Tulvien poistamiseksi on tehty useita tutki- kohtaisten suunnittelutöiden aloittami-
14810: muksia ja suunnitelmia. Näitten pohjalta jokea sesta ja torjuntatöiden käynnistämisestä.
14811: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta. 1982
14812:
14813: Irma Rosnell Mikko Elo Anssi Joutsenlahti
14814: Pirkko Valtonen Matti Pelttari Einari Nieminen
14815: Matti Järvenpää Aila Jokinen Toivo T. Pohjala
14816: Aulis Juvela Anneli Kivitie Kauko Juhantalo
14817: 1982 vp. 359
14818:
14819: Toivomusaloite n:o 314
14820:
14821:
14822: Ruotsalainen ym.: Saimaan säännöstelysuunnitelmista luopumi-
14823: sesta
14824:
14825: Eduskunnalle
14826:
14827: Vesihallitus on lokakuussa 1980 esittänyt ten taholla tämä vastuu on osittain tunnustettu
14828: maa- ja metsätalousministeriölle, että se oi- mm. siten, että järvi-Suomen ainoaa kansallis-
14829: keuttaisi vesihallituksen t01m1maan valtion puistoa, Linnasaaren kansallispuistoa, tullaan
14830: puolesta vesioikeudellisen luvan hakijana Itä- valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella
14831: Suomen vesioikeudessa Saimaan säännöstelemi- lähivuosina merkittävästi laajentamaan nykyi-
14832: seksi. Säännöstelyn päätarkoituksena on vesi- sestään.
14833: haJ.lituksen mukaan tulvasuojelu ja alempien Lisaksi Mikkelin lääninhallitus on paikallis-
14834: vedenkorkeuksien nostaminen. Saimaan sään- ten kuntien tukemana tehnyt valtioneuvostolle
14835: nöstelyä koskevilla asiakirjoilla pyritään todis- aloitteen Koloveden kansallispuiston perustami-
14836: telemaan, että kysymyksessä olisi Saimaan ran- sesta. Mdlemmat suojelukohteet kärsivät suu-
14837: ta-asukkaiden elinolosuhteitten parantaminen. resti, jos Saimaan säännöstely toteutetaan nyt
14838: Kuitenkin tarkempi tutustuminen käytettävissä esitetyllä tavalla.
14839: oleviin asiakirjoihin osoittaa että kysymyksessä Erittäin uhanalaisia eläinlajeja alueella ovat
14840: on voimatalouden eduista lähtenyt suunnitel- Saimaan hylje, erityisesti Saimaan lohi ja ve-
14841: ma. sikko, joiden lisäksi vaaravyöhyklkeessä ovat
14842: Vakavaa haittaa säännöstelystä tulisi epäi- Saimaan nieriä, järvitaimen ja saukko. Kaik-
14843: lemättä aiheutumaan kalastolle ja sitä tietä kien näiden ja myös muiden eliöiden elinym-
14844: kalataloudelle. Useista tutkimuksista säännös- päristön olosuhteet ovat jatkuvasti heikenty-
14845: telyjärvistä saatuihin kokemuksiin viitaten sään- neet ihmisen toiminnan johdosta, ja säännöste-
14846: nöstely johtaa kalansaaliiden vähenemiseen ja ly merkitsisi niiden elinympäristön laadun jyrk-
14847: mm. muikun ja siian suhteellisen osuuden pie- kää huonontumista ja osittaista tuhotumista.
14848: nenemiseen kokonaissaaliista. Kalatalouselinkei- Ekasysteemin toiminnasta ja siihen vaikutta-
14849: non vaikeutuminen heijastuu lisäksi laajalle vista häiriötekijöistä on yleensäkin liian vähän
14850: pienviljelijöiden ja muiden sivuammattikalasta- tietoja. Saimaan ekasysteemiä ei ole juuri lain-
14851: jien toimeentulon vaarantuessa sivutulojen lop- kaan tutkittu, ja siksi Saimaalla tulisi pyrkiä
14852: pumisen myötä. Samalla kaventuvat Saimaan sen säilyttämiseen mahdollisimman luonnon-
14853: alueen noin 100 000 virkistyskalastajan mah- tilaisena ja perustaa tutkimuslaitos hankkimaan
14854: dollisuudet jatkaa harrastustaan. kansainvälisestikin merkittävää perustietoa laa-
14855: Kotimaisen kalan käyttöä ja sisävesien kalas- jan vesistöalueen ekasysteemin toiminnasta.
14856: tuselinkeinon kehittämistä tulisi ja olisi mah- Edellä esitettyihin ja moniin muihin tässä
14857: dollista edistää, mutta suunniteltu säännöstely mainitsemattomiin Saimaan säännöstelyn hait-
14858: tulisi päinvastoin heikentämään maamme tär- tavaikutuksiin viitaten ehdotamme kunnioittaen
14859: keimmän sisävesikalastusalueen tuottokykyä. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14860: Maa- ja metsätalousministeriön suojeluvesi-
14861: työryhmä on Saimaan alueella luokitellut usei- että Saimaan säännöstelystä luovut-
14862: ta vesialueita kansainvälisesti merkittäviksi taisiin ja Saimaa säilytettäisiin luonnon-
14863: suojeluikohteiksi. Suomen järvialue ja Saimaan tilaisena, jolloin Saimaalla turvataan
14864: vesistöalue sen laajimpana osana on erityisesti luonnon- ja ympäristönsuojelun, tutki-
14865: maapallon ainutlaatuinen luonnonalue. Siten muksen, opetuksen, virkistyskäytön ;a
14866: maallamme on tavallista suurempi vastuu tä- retkeilyn mahdollisuudet sekä luonnon-
14867: män alueen suojelusta ja hoidosta. Viranomais- taloutta vaarantamaton toiminta.
14868: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
14869:
14870: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
14871: Terho Pursiainen Jouko Tuovinen
14872: 360 1982 vp.
14873:
14874: Toivomusaloite n:o 315
14875:
14876:
14877:
14878:
14879: Rönnholm ym.: Pihakatujen rakentamisen tukemisesta
14880:
14881:
14882: Eduskunnalle
14883:
14884: Huhtikuun alussa tulee voimaan uusi tie- Näistä syistä johtuen valtion olisi tarkoituk-
14885: liikennelaki. Lain yhtenä merkittävänä uudis- senmukaista antaa kunnille yllykkeeksi avus-
14886: tuksena on pidettävä uutta pihakatua, jonka tuksia esim. 20 prosentin avustuksena pihaka-
14887: avulla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta dun rakentamiseen.
14888: ja viihtyisyyttä. Kuntien olisikin aktiivisesti Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
14889: ryhdyttävä lain uudistuksen suomin mahdolli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14890: suuksin kehittämään ympäristönsä laatua. muksen,
14891: On myös varmaa, että pihakadun rakenta-
14892: minen tulee olemaan hyvin työvaltaista, joten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14893: työllisyystilannekin on puoltamassa ko. hank- pihakatujen rakentamisen tukemiseksi.
14894: keiden toteuttamista.
14895: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14896:
14897: Mikko Rönnholm Reino Breilin
14898: 1982 vp. 361
14899:
14900: Toivomusaloite n:o 316
14901:
14902:
14903:
14904:
14905: Rönnholm ym.: Valtakunnallisen jätehuoltoselvityksen ja -suun-
14906: nitelman laatimisesta
14907:
14908:
14909: Eduskunnalle
14910:
14911: Kunnallinen jätehuolwlaki edellyttää kunnil- Tämän suunnitelman toteuttamiseksi tulisi
14912: ta aktiivisempaa toimintaa jätehuollon järjestä- ohjata valtion korkotukea tarkoituksenmukai-
14913: miseksi. Tarkoituksenmukainen jätehuolto edel- sella tavalla.
14914: lyttäisi kuitenkin kuntia laajempien kokonai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
14915: suuksien huomioon ottamista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14916: Hyvään tulokseen pääsemiseksi tulisi valtion
14917: toimesta laatia valtakunnallinen jätehuoltoselvi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14918: tys ja -suunnitelma, jossa otettaisiin huomioon valtakunnallisen jätehuoltoselvityksen ja
14919: tarkoituksenmukainen yhteistyö ja jätteen ko- -suunnitelman laatimiseksi.
14920: konaistaloudellinen käyttö esimerkiksi ener-
14921: giana.
14922: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
14923:
14924: Mikko Rönnholm Reino Breilin
14925:
14926:
14927:
14928:
14929: 46 0882l00189C
14930: 362 1982 vp.
14931:
14932: Toivomusaloite n:o 317
14933:
14934:
14935:
14936:
14937: Saarikoski: Katumaksulain epäkohtien korjaamisesta
14938:
14939:
14940: Eduskunnalle
14941:
14942: Katurasitusten lainsäädännöllinen järjestämi- Ongelmia on pohdiskeltu myös erityisessä
14943: nen oli maassamme varsin pitkään vireillä. työryhmässä, joka jätti mietintönsä äskettäin ja
14944: Uudet katurasituslait, niiden mukana uusi katu- jonka ehdotusten pohjalta hallituksen on tar-
14945: maksulaki, säädettiin vuonna 1978, ja ne tuli- koitus antaa muutosehdotuksensa eduskun-
14946: vat voimaan vuoden 1980 alusta. Lakeja val- nalle.
14947: misteltaessa oltiin yhtä mieltä siitä, että kadun Jo nyt voidaan kuitenkin todeta, etteivät työ-
14948: kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevat määräyk- ryhmän ehdotukset tuo muutoksia kaikkein ki-
14949: set rakennusjärjestyksissä merkitsivät epäkoh- peimpiin kohtiin eli katumaksujen maksuluok-
14950: taa, koska ne määräytyivät ajoilta, jolloin ylei- kiin ja verotusarvoihin. Ainoa todella merkit-
14951: nen liikenne kaduilla oli vähäistä. Moottoriajo- tävä muutos olisi työryhmän ehdotus siitä, että
14952: neuvoliikenteen saavutettua nykyiset mittasuh- valtionosuus laajennettaisiin kunnossapidon li-
14953: teensa kävi ilmeiseksi, että kadun kunnossa- ja säksi myös katujen rakentamiskustannuksiin ja
14954: puhtaanapidon aiheuttamien rasitusten jakami- että valtionosuus nostettaisiin 20 prosenttiin eli
14955: nen pelkästään kunnan ja tontinomistajien kes- 4-5-kertaiseksi tämänhetkiseen verrattuna.
14956: ken oli epäoikeudenmukaista. Epäkohdaksi oli Kuitenkin juuri maksuluokat ja verotusarvot
14957: todettu myös se, että liikenne kulutti katuja ovat keskeisin ongelma, mistä esimerkkinä ovat
14958: kovin eri tavalla. Niinikään tontinomistajien runsaat 6 000 lääninoikeuksiin jätettyä katu-
14959: velvollisuuksien perustaminen tontin katuosuu- maksnvalitusta. Parannuksina voidaan lisäksi pi-
14960: den suuruuteen katsottiin epäkohdaksi. tää ehdotuksia, että kuntien harkintavaltaa ka-
14961: Katurasituslait säädettiin eduskunnassa taval- tumaksujen määräämisessä lisätään ja että vali-
14962: lisina lakeina, mistä nousi melko voimakas kes- tusruuhkia pyritään vähentämään.
14963: kustelu, koska erityisesti katumaksulakia luon- Katumaksuprosentit vaihtelevat maassamme
14964: nehdittiin varsin yleisesti tunnusmerkeiltään varsin voimakkaasti. Alhaisin katumaksu on
14965: kunnalliseksi varallisuusveroksi. Katumaksula- 0,09 prosenttia ja korkein 1,99 prosenttia. Kes-
14966: kia säädettäessä tosin lähtökohdaksi esitettiin, kimäärin katumaksuprosentti on maassamme
14967: ettei katumaksuista saa muodostua uutta veroa. 0,42. Vaihtelu on näin ollen erittäin voimakas
14968: Kaikkea perusteltiin aiheuttamisperiaatteella. ja jopa niin suuri, etteivät kuntien väliset eroa-
14969: Nyttemmin on käynyt ilmi, ettei uuden lain- vaisuudet välttämättä selitä koko eron suuruut-
14970: säädännön sisältämä järjestelmä ole sittenkään ta.
14971: kaikilta osin tyydyttävä eikä sillä ole pystytty Olisi myös aihetta harkita sitä, että kuntien
14972: kaikkia epäkohtia korjaamaan. Varsinkin katu- kiinteistöt otettaisiin mukaan laskettaessa katu-
14973: maksulaista voidaan todeta, että se on tyypilli- maksuprosenttia. Voimassa oleva laki aiheuttaa
14974: nen esimerkki keskeneräisestä lainvalmistelusta. tältäkin osin varsin suuria ongelmia erityisesti
14975: Tätä ehkä ennakoi jo aikanaan myös se, että pienimmissä kunnissa ja maaseudulla.
14976: eduskunta hyväksyessään lait edellytti samalla, Periaatteessa katujen kunnossapidon siirtämi-
14977: että hallitus seuraa tarkoin lain soveltamista nen kunnille oli tarkoituksenmukaista, koska
14978: käytännössä ja saattaa tarvittaessa viipymättä aikaisempi käytäntö jakoi kustannuksia varsin
14979: muutosesityksensä eduskunnan käsiteltäviksi. vanhentunein perustein ja epätasaisesti eri kiin-
14980: Niinpä katumaksulakia on jo sen lyhyenä voi- teistöjen osalle. Jotta vanhan katurasituskäytän-
14981: massaoloaikana muutettu valtionosuusjärjestel- nön kuopat eivät pysyisi nykyisissä laeissa
14982: män osalta sekä katumaksujen maksuunpanon uudelleen kaivettuina, tulisi kaikin keinoin pyr-
14983: poikkeuksellisen siirron osalta. kiä siihen, ettei arvioperustein säädetyin mak-
14984: Toivomusaloite n:o 317 363
14985:
14986: suin ja lain vaikeaselkoisuuden vuoksi rasitet- dat poistetaan. Edellä mainitun katurasituslain-
14987: taisi kiinteistönomistajia epäoikeudenmukaisesti. säädäntötyöryhmän ehdotukset eivät tuo vielä
14988: Tärkeää olisi myös se, että katumaksun määräy- kaikkia niitä parannuksia, joita käytännössä
14989: tymisperusteet olisivat niin selkeät, että jokai- tarvitaan. Erityisesti on jatkossa puututtava ka-
14990: nen kuntalainen voisi itse halutessaan tarkistaa tumaksun määräytymisperusteisiin ja niissä eri-
14991: katumaksunsa ja sen perusteet. tyisesti maksuluokkiin ja verotusarvoihin.
14992: Asumiskustannukset ovat nousseet maassam- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14993: me viime vuosina hälyttävän nopeasti. Katu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14994: maksulaki on omalta osaltaan aiheuttamassa
14995: asumiskustannusten välitöntä nousua edelleen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14996: On muistettava, että katumaksulaki on täydellä menpiteisiin katumaksulain sisältämien
14997: painollaan voimassa vasta vuonna 1983. Tämän epäkohtien korjaamiseksi ja erityisesti
14998: vuoksi on välttämätöntä, että katumaksulakiin katumaksun ja sen määräytymisperustei-
14999: saadaan mahdollisimman nopeasti sellaiset muu- den saattamiseksi kohtuullisiksi.
15000: tokset, joilla edellä mainitut pahimmat epäkoh-
15001: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15002:
15003: Helge Saarikoski
15004: 364 1982 vp.
15005:
15006: Toivomusaloite n:o 318
15007:
15008:
15009:
15010:
15011: Sutinen ym.: Pohjois-Karjalan kuntien kunnanvirastotalojen ra-
15012: kentamisen avustamisesta
15013:
15014:
15015: Eduskunnalle
15016:
15017: Pohjois-Karjalassa on useilla kunnilla suun- toteutuessaan olisivat merkittäviä työllisyys-
15018: nitteilla kunnanvirastotalon rakentaminen tai kohteita maakunnassa, missä työttömyysluvut
15019: olemassa olevien tilojen laajentaminen. Näitä ovat maan keskitasoa huomattavasti korkeam-
15020: kuntia ovat mm. Kiihtelysvaara, Juuka, Vai- mat. Työllisyysavustusten kohdentaminen täl-
15021: timo, Rääkkylä ja Pyhäselkä. Kunnat, joissa laisten kuntien virastotalojen rakentamiseen
15022: kunnan hoidettavina olevien toimintojen kan- olisi tarkoituksenmukaista. Myös erillisen in-
15023: nalta välttämättömät tilat puuttuvat, ovat vestointiavustuksen saaminen Pohjois-Karjalan
15024: yleensä vähävaraisia, velkaantuneita ja korkei- läänin kuntien hankkeisiin auttaisi vähävarais-
15025: den työttömyyslukujen kuntia, joissa veroker- ten kuntien virastotalohankkeiden toteuttami-
15026: tymä on vähäinen ja veroäyrin hinta korkea. sessa.
15027: Tällaisten kuntien virastotalojen rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15028: sen rahoittaminen ilman kunnan ulkopuolista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15029: tukea on ylivoimaista. Kun valtiovallan kun- muksen,
15030: nille lisäämät tehtävät ovat aiheuttaneet erit-
15031: täin voimakkaasti henkilökunnan lisäämisen ja että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
15032: uusien toimitilojen lisäämistarpeen, olisi val- piteisiin Pohjois-Karjalan kuntien kun-
15033: tiovallan tuettava vähävaraisten kuntien viras- nanvirastotalojen rakentamisen avusta-
15034: totalojen rakentamista. miseksi.
15035: Vireillä olevat kuntien virastotalohankkeet
15036: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
15037:
15038: Lea Sutinen Mauri Vänskä Erkki Korhonen
15039: Markku Kauppinen P. Puhakka Matti Puhakka
15040: Jouko Tuovinen
15041: 1982 vp. 465
15042:
15043: Toivomusaloite n:o .319
15044:
15045:
15046:
15047:
15048: Tenhiälä ym.: Kokemäenjoen vesistön Valkeakosken yläpuolisen
15049: vesistöalueen tulvien estämisestä
15050:
15051:
15052: Eduskunnalle
15053:
15054: Kokemäenjoen vesistön Valkeakosken yläpuo- tava muutos, jolla juoksutusta voitaisiin hoitaa
15055: lisilla alueilla kärsivät maatalous ja ranta-asuk- joustavaksi. Lähtökohtana pitäisi olla se, että
15056: kaat vedenpinnan suurista vaihteluista. keskimääräinen vedenkorkeus säilyisi ennallaan,
15057: Vuoden 1975 tulvatiedustelun mukaan Val- mutta muutoksen jälkeen voitaisiin nykyistä
15058: keakosken yläpuolisilla vesistöalueilla kärsi 442 paremmin turvata maatalouden, kalatalouden ja
15059: tilaa tulvavahinkoja. Tulvan vaivaamia peltoja virkistystoiminnan edut.
15060: oli n. 1 000 ha ja metsää n. 400 ha. Vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15061: 1981 tilanne oli lähes sama. Keväällä osa pel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15062: loista jäi kylvämättä tulvan takia, ja kesätulva muksen,
15063: tuhosi sadon myös kylvetyiltä pelloilta.
15064: Tulvien estämiseksi olisi tehtävä pengerrys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15065: töitä. Lisäksi olisi avarrettava Mallasveden ja Kokemäenjoen vesistön Valkeakosken
15066: Iso-Roineveden välisiä kapeikkoja niin, että yläpuolisen vesistöalueen tulvien estä-
15067: Hauhonreitin vesien virtaamista nopeutetaan. miseksi.
15068: Valkeakosken säännöstelylupaan olisi myös saa-
15069: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
15070:
15071: Hannu Tenhiälä Matti Maijala
15072: 366 1982 vp.
15073:
15074: Toivomusaloite n:o 320
15075:
15076:
15077:
15078:
15079: Tuominen ym.: Määrärahasta Geologiselle tutkimuslaitokselle
15080: soravarojen inventointitutkimuksen suorittamiseksi
15081:
15082:
15083: Eduskunnalle
15084:
15085: Tarve vedenalaisten maa-ainesten käyttöön Onkin perusteltua, että maassamme suoritet-
15086: tulee lähivuosina entisestään kasvamaan. Tämä taisiin pikaisesti järjestelmällinen soravarojen
15087: johtuu paitsi huomattavista uusista merihiekan inventointitutkimus ja hyväksikäyttöselvitys.
15088: käyttökohteista myös siitä, että ainakin osa Työ voisi alkaa Suomenlahden itäisistä osista,
15089: mantereella olevista hiekkaharjuista tulisi suo- missä merihiekan tarve jo nyt on ilmeinen.
15090: jella ja toisaalta paikoin niukat esiintymät man- Geologisella tutkimuslaitoksella, jolle kysei-
15091: tereella tullaan jatkossa tarvitsemaan mm. li- nen selvitystyö kuuluu, on valmiuksia työn suo-
15092: sääntyviin rautatie-, maantie- yms. hankkeisiin. rittamiseen. Tarkoitukseen vuosittain käytettä-
15093: Näin on asian laita mm. eteläisessä Kymenlaak- vissä olevien määrärahojen niukkuus hidastaa
15094: sossa. kuitenkin selvitystyön suorittamista.
15095: Vedenalaisten maa-ainesten hyödyntämiseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15096: liittyy kuitenkin monia ongelmia, jotka vaati- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15097: vat pikaista selvittämistä, koska suunnittelemat-
15098: tomalla merihiekan ottamisella saattaa olla ar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15099: vaamattomia seurauksia. Tarvitaan tietoa käy- tarvittavan rahoituksen osoittamiseksi
15100: tettävissä olevista hiekkavaroista sekä toisaalta Geologiselle tutkimuslaitokselle maas-
15101: hiekanoton vaikutuksista ympäristön tai esi- samme pikaisesti suoritettavaan järjestel-
15102: merkiksi kalatalouden kannalta. mälliseen soravarojen inventointitutki-
15103: mukseen ja hyväksikäyttöselvitykseen.
15104: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15105:
15106: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari
15107: Olli Helminen Juhani Raudaskoski
15108: Esko Almgren
15109: 1982 vp. 367
15110:
15111: Toivomusaloite n:o 321
15112:
15113:
15114:
15115:
15116: Tuovinen ym.: Kunnallisen työllistämistuen porrastamisesta kan-
15117: tokykyluokituksen pohjalle
15118:
15119:
15120: Eduskunnalle
15121:
15122: Maamme kehitysaluekunnat ovat vaatineet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15123: kunnalliseen työllistämistukeen voimakasta kor- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi. toivo-
15124: jausta. Näiden kuntien tavoitteena on, että kun- muksen,
15125: nallinen työllistämistuki tulisi porrastaa kuntien
15126: kantokykyluokituksen pohjalle, jolloin sen vaih- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
15127: telurajat olisivat kantokykyluokasta riippuen menpiteisiin kunnallisen työllistämistuen
15128: 46-97,5 prosentin valtionosuus. Tällaista muu- porrastomiseksi kantokykyluokituksen
15129: tosta ovat kannattaneet myös kunnalliset kes- pohjalle.
15130: kusjärjestöt.
15131: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15132:
15133: Jouko Tuovinen Aimo Ajo Erkki Korhonen
15134: Markus Aaltonen Matti Puhakka P. Puhakka
15135: Lea Sutinen Mauri Vänskä
15136: 368 1982 rd.
15137:
15138: Hemställningsmotion nr 322
15139:
15140:
15141:
15142:
15143: Westerlund m fl.: Om mmtmering av riskerna i samband med
15144: lagring av använt atombränsle
15145:
15146:
15147: Till Riksdagen
15148:
15149: Frågan om hur man i vårt land skall förfara Det är i detta sammanhang även skäl att
15150: med använt atombränsle är fortfarande som med kraft inskärpa betydelsen av kommunernas
15151: helhet olöst. planeringsmonopol. Lagring av avfall får ske
15152: Ej heller har sådana tekniska lösningar endast om vederbörande kommun har gett sitt
15153: åstadkommits, som garanterar en absolut säker godkännande åt lagringen.
15154: lagring av kärnkraftsavfall här hemma eller Med hänvisning till ovanstående föreslås
15155: utomlands. 1 vårt land fortsätter man för när- vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
15156: varande undersökningarna att i omedelbar an-
15157: slutning tili existerande kärnkraftverk under- att regeringen måtte vidta alla tänk-
15158: söka berggrunden i avsikt att uppbevara kärn- bara åtgärder att minimera riskerna för
15159: kraftavfall. uppbevaring av använt atombränsle
15160: Undertecknade anser dock att alla möjligheter genom att i /örsta hand tillse att an-
15161: bör utnyttjas för att finna mottagare, som vänt bränsle och annat högaktivt avfall
15162: nedbryter och minimerar riskerna med bränsle- inte slutligt uppbevaras i Finland, och
15163: avfallet för slutlig uppbevaring. Om det visar att i andra hand, ifall lagring av avfall
15164: sig omöjligt att exportera allt avfall, kvarstår inom landets gränser är enda utvägen,
15165: dock lagring av fall inom landets gränser som tillse att strängaste säkerhetsnormer
15166: den enda utvägen. Detta måste i så fall ske tillämpas.
15167: så att de strängaste säkerhetsnormerna tilläm-
15168: pas.
15169: Helsingfors den 11 februari 1982
15170:
15171: Henrik Westerlund Håkan Malm Marjatta Väänänen
15172: 1982 vp. 369
15173:
15174: Toivomusaloite n:o .322 Sttomennos
15175:
15176:
15177:
15178:
15179: Westerlund ym.: Käytetyn ydinpolttoaineen varastointiin liitty-
15180: vien riskien vähentämisestä
15181:
15182:
15183: Eduskunnalle
15184:
15185: Kysymys siitä, miten maassamme tulisi me- korostaa kuntien varastointimonopolin merki-
15186: netellä käytetyn ydinpolttoaineen suhteen, on tystä. Jätteiden varastointia saa tapahtua vain,
15187: edelleen kokonaisuutena ratkaisematta. jos asianomainen kunta on antanut siihen suos-
15188: Sellaisia teknisiä ratkaisuja ei myöskään ole tumuksensa.
15189: saatu aikaan, jotka takaisivat ehdottoman tur- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15190: vallisen ydinvoimalajätteen varastoinnin täällä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo-
15191: kotimaassa tai ulkomailla. Maassamme jatke- muksen,
15192: taan tällä hetkellä tutkimuksia ydinvoimala-
15193: jätteiden varastoinnista kallioperäämme käyn- että hallitus ryhtyisi kaikkiin ajatel-
15194: nissä olevia ydinvoimaloita silmälläpitäen. tavissa oleviin toimenpiteisiin käytetyn
15195: Allekirjoittaneet ovat kuitenkin sitä mieltä, ydinpolttoaineen säilyttämisriskien mi-
15196: että kaikki keinot olisi käytettävä sellaisen nimoimiseksi huolehtimalla ensisijaises-
15197: vastaanottajan löytämiseksi, joka käsittelee ja ti siitä, että käytettyä polttoainetta ja
15198: minimoi polttoaineen aiheuttamat riskit sen muuta erittäin aktiivista jätettä ei lopul-
15199: lopullista varastointia ajatellen. Jos osoittautuu lisesti varastoida Suomeen, ja toiseksi,
15200: mahdottomaksi viedä maasta ka1kki jäte, ai- että jos jätteiden varastoiminen maam-
15201: noaksi mahdollisuudeksi jää kuitenkin jättei- me rajojen sisäpuolelle on ainoa mah-
15202: den varastointi maan rajojen sisäpuolelle. Tä- dollisuus, hallitus huolehtii siitä, että
15203: män tulee siinä tapauksessa tapahtua kaikkein tämä tapahtuu kaikkein ankarimpia tur-
15204: ankarimpia turvallisuusnormeja noudattaen. vallisuusnormeja noudattaen.
15205: Tässä yhteydessä on myös syytä erityisesti
15206: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
15207:
15208: Henrik Westetlund Håkan Malm Marjatta Väänänen
15209:
15210:
15211:
15212:
15213: 47 088200189C
15214: 370 1982 vp.
15215:
15216: Toivomusaloite n:o 323
15217:
15218:
15219:
15220:
15221: Vähäkangas ym.: Elinkeinoasiamiesjärjestelmän kehittämisestä
15222:
15223:
15224: Eduskunnalle
15225:
15226: Valtionosuuteen perustuva elinkeinoasiamies- donosuuden piiriin tätä tarkoittavalla lain-
15227: järjestelmä on yleisesti ottaen koettu tärkeänä muutoksella.
15228: ja myönteisesti nimenomaan heikommassa ase- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15229: massa olevien kuntien elinkeinoelämän kehittä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15230: miseen vaikuttavana tekijänä. Tästä johtuen muksen,
15231: elinkeinoasiamiesjärjestelmän kehittämistä saa-
15232: tujen kokemusten perusteella on pidettävä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15233: välttämättömänä tehtävänä. Toisaalta elinkeino- elinkeinoasiamiesten virkoien hyväksy-
15234: asiamiesjärjestelmässä on osoittautunut olevan miseksi valtionosuuden piiriin ;a että
15235: tiettyjä puutteellisuuksia, jotka kaipaavat pi- elinkeinoasiamiesiäriestelmän toimintaa
15236: kaistakin korjaamista; mm. eduskunta itse on ryhdytään kehittämään saatuien koke-
15237: jäädyttänyt elinkeinoasiamiesten saamista val- musten perusteella välittömästi.
15238: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15239:
15240: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen
15241: 1982 rd. 371
15242:
15243: Hemställningsmotion nr 324
15244:
15245:
15246:
15247:
15248: Zilliacus m. fl.: Om en lag angående totalfredning av säl
15249:
15250:
15251: Tili Riksdagen
15252:
15253: Våra sälarter är utrotningshotade. Marinbio- Det oaktat är sälen ett rovdjur, som i jakt på
15254: logerna har kunnat konstatera att 60 % av säl- föda åstadkommer skador på fiskebragder. Det
15255: honorna inte längre är fortplantningsdugliga. betyder att fiskarbefolkningen bör ersättas för
15256: Detta faktum får inte förbises om vi vill be- de skador som sälarna åstadkommer.
15257: hålla sälarna som ett naturligt inslag i vår Finland är ett av de få Östersjöländer som
15258: fauna. För att förhindra att detta oroväckande inte totalfredat sälarna. Bland de stater som fre-
15259: tillstånd förvärras, krävs omedelbart åtgärder dat sälen kan nämnas Danmark, Polen, Väst-
15260: båda på kort och på lång sikt. tyskland, Sovjet och Sverige, dessutom har land-
15261: Den åtgärd som i första hand kommer i skapet Åland infört totalförbud på säljakt.
15262: åtanke är en total fridlysning av våra sälarter. På grund av det ovanstående anhåller vi
15263: I andra hand måste sådana åtgärder vidtas, som vördsamt om att riksdagen ville besluta hem-
15264: förhindrar uppkomsten av sjukliga förändringar ställa,
15265: hos sälarna, nämligen skärpta krav på använd-
15266: ningen av miljögifter. att regeringen måtte avlåta en pro-
15267: Säljakten har inte längre någon avgörande position med förslag till lag om total-
15268: ekonomisk betydelse för skärgårdsbefolkningen. fredning av säl.
15269: Helsingfors den 11 februari 1982
15270:
15271: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Boris Renlund
15272: 372 1982 vp.
15273:
15274: Toivomusaloite n:o .324 Suomennos
15275:
15276:
15277:
15278:
15279: Zilliacus ym.: Hylkeen täydellistä rauhoittamista koskevan lain
15280: aikaansaamisesta
15281:
15282:
15283: Eduskunnalle
15284:
15285: Maamme hyljelajit ovat uhanalaisia. Meribio- Tästä huolimatta hylje on petoeläin, joka ra-
15286: logit ovat pystyneet toteamaan, että 60 % hyl- vintoa saalistaessaan aiheuttaa vahinkoa kalas-
15287: jenaaraista ei kykene enää lisääntymään. Tätä tusvälineille. Tämä merkitsee sitä, että kalas-
15288: tosiseikkaa ei voida olla ottamattta huomioon, tajaväestölle on suoritettava korvausta hylkei-
15289: jos haluamme säilyttää hylkeet yhtenä eläimis- den aiheuttamista vahingoista.
15290: töömme kuuluvana luonnollisena osana. Jotta Suomi on eräs harvoista Itämeren valtioista,
15291: vältyttäisiin nykyisen huolestuttavan tilanteen jotka eivät ole kokonaan rauhoittaneet hyljettä.
15292: huononemiselta, tarvitaan sekä lyhyen että pit- Niistä valtioista, jotka ovat rauhoittaneet hyl-
15293: kän tähtäyksen suunnitelmia. keen, voidaan mainita Tanska, Puola, Länsi-
15294: Ensimmäiseksi mieleen tulevana toimenpitee- Saksa, Neuvostoliitto ja Ruotsi, tämän lisäksi
15295: nä on hyljelajiemme täydellinen rauhoitus. Toi- Ahvenanmaan maakunta on kokonaan kieltänyt
15296: seksi on ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, hylkeenpyynnin.
15297: jotka ehkäisevät hylkeissä tapahtuvat sairaalloi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15298: set muutokset, nimittäin ympäristömyrkkyjen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15299: käytölle asetettavien vaatimusten tiukenta- muksen,
15300: miseen.
15301: Hylkeenpyynnillä ei enää ole saaristoväen että hallitus antaisi lakiesityksen hyl-
15302: kannalta taloudellisesti ratkaisevaa merkitystä. keen täydellisestä rauhoittamisesta.
15303: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
15304:
15305: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Boris Renlund
15306: 1982 vp. 373
15307:
15308: Toivomusaloite n:o .325
15309:
15310:
15311:
15312:
15313: Ajo· ym.: Peruskoulun yläasteen uskonnonopetuksen tuntimäärän
15314: lisäämisestä
15315:
15316:
15317: Eduskunnalle
15318:
15319: ' Peruskoulun yläasteella jokaisella luokalla on opetettavanaan tällainen määrä oppilaita, ole
15320: (7 .-9.) on tällä hetkellä uskontoa 1 viikko- riittävästi mahdollisuuksia oppilaiden rauhalli-
15321: tunti. Vaikka tuntimäärää korjattiin v. 1975, seen kohtaamiseen opetustilanteessa.
15322: uskonnon tuntimäärä nykyiselläänklo on liian Koululainsäädännön kokonaisuudistuksen yh-
15323: vähäinen. Tästä aiheutuu eräitä uskonnon opet- teydess·ä on suunniteltu ns. tuntikehysjärjestel-
15324: tamista huomattavasti haittaavia ongelmia. män luomista. Tämä järjestelmä on sinänsä
15325: . Jos yläasteen kouluyksikkö on pieni, uskon- kannatettava ja se antaa uusia mahdollisuuksia
15326: non tuntimäärä ei riitä aineenopettajan tai leh- pedagogisen toiminnan kehittämiseen koulun
15327: torin viran perustamiseen. Jos taas tunteja on tasolla. Tuntikehysjärjestelmää sovellettaessa on
15328: viran perustamiseen riittävästi, uskonnon leh- kuitenkin huolehdittava siitä, ettei se huononna
15329: torin opetettavaik:si saattaa tulla n. 500-700 yläasteen uskonnonopetuksen asemaa enää ny-
15330: murrosikäistä nuorta. Jos oppilaita on esim. kyisestään.
15331: 700, heille on kerran lukukaudessa annettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15332: yhteensä 2 100 arvosanaa (käyttäytyminen, huo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15333: lellisuus ja uskonto). Kuitenkaan uskonnon muksen,
15334: opettaja ei voi oppia tuntemaan näin suurta
15335: oppilasmäärää edes nimiltä. Vastaava tilanne että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15336: on myös muissa oppiaineissa, joissa tuntimäärä peruskoulun yläasteen uskonnon tunti-
15337: on pieni. Erityisesti uskonnonopetuksen tehtä- määrän lisäämiseksi sekä huolehtisi sii-
15338: vänä olisi kuitenkin oppilaiden persoonallisuu- tä, että tuntikehysjärjestelmää käytetään
15339: den kehittymisen tukeminen heidän tärkeässä tasapuolisesti eri oppiaineiden hyväksi ja
15340: kehitysvaiheessaan. On selvää, ettei yläasteen että sen käyttö ei huononna uskonnon-
15341: uskonnon aineenopettajalla tai lehtorilla, jolla opetuksen asemaa.
15342: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15343:
15344: Aimo Ajo Anssi Joutsenlahti Väinö Raudaskoski
15345: Sakari Knuuttila Eero Lattula Eeva Kauppi
15346: Antero Juntumaa
15347: 374 1982 vp.
15348:
15349: Toivomusaloite n:o .326
15350:
15351:
15352:
15353:
15354: Ala-Kapee ym.: Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisää-
15355: misestä Uudellamaalla
15356:
15357:
15358: Eduskunnalle
15359:
15360: Uudenmaan läänin 16-vuotiaiden ikäluokan keaksi vuonna 1981, jolloin vain joka toinen
15361: kehitys poikkeaa oleellisesti muun Suomen peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen pyr-
15362: vastaavasta. Kun muun Suomen 16-vuotiaiden kineistä pääsi koulutukseen. Tämä merkitsee
15363: ikäluokka pienenee vuosina 1980-88 erittäin sitä, että läänin suomenkielisen keskiasteen am-
15364: jyrkästi, Uudellamaalla ikäryhmän pienentymi- matillisen koulutuksen peruskoulupohjainen
15365: nen on huomattavasti hitaampaa. Näin ollen aloituskapasiteetti on koulutuskysyntään näh-
15366: 1980-luvulla yhä useampi keskiasteelle pyrkivä den lyhyellä aikavälillä sekä myös keskipitkällä
15367: nuori on kotoisin Uudeltamaalta. aikavälillä täysin riittämätön.
15368: Elinkeinoelämän vaatimustaso Uudellamaalla Valtioneuvoston 17. 2. 1981 päättämän kes-
15369: ylittää selvästi maan keskitason, ja se edellyttää kiasteen koulutuksen kehittämisohjelman
15370: tämän takia keskimääräisesti paremmin koulu- 1982-83 mukaan Uudellemaalle tulisi voida
15371: tettua työvoimaa. Lähes kaikilla, erityisesti perustaa vuonna 1982 yhteensä 2 632 väliaikai-
15372: opisto- tai korkean asteen ammatillista perus- sen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaa.
15373: koulutusta edellyttävillä ammattialoilla, uusi- Mainituista paikoista oli 1. 2. 1982 perustettu
15374: maalaisten työpaikkojen ,suhteellinen osuus noin 1 000 paikkaa ja tällöin ilmeni, että jäl-
15375: vaihtelee 30-60 prosentin välillä vastaavan jellä olevien 1 600 aloituspaikan perustamiseen
15376: koulutustarjonnan jäädessä 10-30 prosentin ei ole mahdollisuutta, koska kyseiseen tarkoi-
15377: tasolle laskettuna koko maan aloituspaikoista. tukseen osoitettu valtion määräraha oli käy-
15378: Läänin ammattikoulutetun työvoiman kysyntä tetty loppuun. Sen vuoksi olisi tärkeää, että
15379: ylittää 1980-luvulla läänin ikäluokan mahdol- tähän tarkoitukseen osoitettaisiin vielä kulu-
15380: listaman uuden työvoiman tarjonnan. Edelleen valle vuodelle riittävät määrärahat.
15381: tämä ylittää selvästi ammatillisen koulutuksen Huolimatta lukiokoulutuksen asteittaisesta
15382: nykyisen aloituspaikkatarjonnan. supistumisesta on lähivuosina valmistuvien yli-
15383: Aloituspaikkojen riittämättömyys ilmenee oppilaiden lukumäärä edelleen kasvamassa
15384: erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä Uudenmaan 'läänissä. Ylioppilasvarannon jatku-
15385: käy ilmi seuraavasta: vasti kasvaessa ja korkeakoulujen aloituspaikka-
15386: Kehitys suomenkielisiin keskiasteen amma- määrien pysyessä nykytasolla olisi myös keski-
15387: tillisiin oppilaitoksiin pyrkineiden osalta Uudel- asteen ammatillisen koulutuksen ylioppilaspoh-
15388: lamaalla. jaista aloituspaikkatarjontaa oleellisesti lisättävä
15389: Ammattikouluun Ammattikouluun Uudellamaalla.
15390: Vuosi pyrkineitä päässeitä Uudenmaan läänin keskiasteen ammatillisten
15391: (% pk:n päättäneistä) (% pyrkinerstä) oppilaitosten investointitarve ylittää jo tällä
15392: 1979 4520 (33) 2 790 (62) hetkellä noin 2-3-kertaisesti sen määrän, joka
15393: 1980 5 210 (36) 3 150 ( 60) vuosittain valtion keskipitkän aikavälin suun-
15394: 1981 6 010 (38) 3210 (53) nitelmiin on tulevina vuosina Uudenmaan lää-
15395: 1982 (arvio) 6 000 (39) 3 200 (53) niin sijoitettu. Jotta Uudenmaan läänin aloitus-
15396: ja oppilaspaikkatarjonta olisi keskiasteen ta-
15397: Vuosina 1979-80 jäi keskiasteen ammatil- voitevuoteen 1988 mennessä valtakunnallisella
15398: liseen koulutukseen pyrkineistä keskimäärin keskimääräisellä tasolla, olisi Uudenmaan läänin
15399: 2 000 peruskoululaista vuosittain koulutuksen suhteellista osuutta investointien osalta oleelli-
15400: ulkopuolelle. Tilanne muodostui erittäin vai- sesti lisättävä.
15401: Toivomusaloite n:o 326 375
15402:
15403: Erityistä huomiota tulisi myös edelleen kiin- että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
15404: nittää valtion omiin keskiasteen ammatillisiin menpiteisiin ammatillisessa koulutukses-
15405: oppilaitoksiin. Nämä oppilaitokset käsittävät sa Uudellamaalla ilmenevän aloituspaik-
15406: läänin ja koko maan kannalta kansantaloudelli- kavajauksen poistamiseksi osoittamalla
15407: sesti keskeisimmät koulutusalat, kuten tekniset ensi tilassa rahoituksen väliaikaisen am-
15408: oppilaitokset, maa- ja metsätalouden oppilaitok- matillisen koulutuksen laajentamiseen
15409: set ja sairaanhoito-oppilaitokset. sekä lisäämällä jatkossa oppilaspaikka-
15410: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kapasiteettia tarvetta vastaavaksi niin,
15411: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- että se on vuoteen 1988 mennessä edes
15412: muksen, valtakunnallisella keskimääräisellä ta-
15413: solla.
15414: He).singissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15415:
15416: Pirjo Ala-Kapee Jaakko Itälä Peter Muurman
15417: 1.-C. Björklund Sinikka Karhuvaara Kaj Bärlund
15418: Kaisa Raatikainen Saara-Maria Paakkinen
15419: 376 1982 vp.
15420:
15421: Toivomusaloite n:o 327
15422:
15423:
15424:
15425:
15426: Eenilä: Rauhankasvatuksen ottamisesta opetussuunnitelmiin
15427:
15428:
15429: Eduskunnalle
15430:
15431: Maailman tilanne on huolestuttava. Yelinso- valmisteltu, mutta tulokset tuntuvat viipyvän.
15432: dan uhka leijuu yllämme. Tämän uhan edessä Rauhankasvatus on ihmiskunnan tulevaisuutta
15433: ihmiskunta on herännyt toimintaan rauhan puo- ajatellen meilläkin välttämätöntä.
15434: lesta. Rauhanliike laajenee kolovalkean tavoin. Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kun-
15435: Rauhantyötä tehdään meilläkin voimallisesti. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15436: Viime vuosina on kuitenkin koululaitokses- muksen,
15437: samme ryhdytty kiinnittämään aikaisempaa
15438: enemmän huomiota turvallisuuspolitiikan opet- että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
15439: tamiseen. Samanaikaisesti on havaittavissa, että koko koululaitoksen kattavan rauhan-
15440: minkäänlaista kokonaisvaltaista, koko koululai- kasvatuksen opetusohjelman aikaansaa-
15441: toksen kattavaa rauhankasvatuksen opetusohjel- miseksi ja sen saattamiseksi koululaitok-
15442: maa ei ole olemassa. Tällaista ohjelmaa on kyllä sen käyttöön pikaisesti.
15443: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15444:
15445: Paula Eenilä
15446: 1982 vp. 377
15447:
15448: Toivomusaloite n:o 328
15449:
15450:
15451:
15452:
15453: Elo ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon kun-
15454: nallisten ja yksityisten teknillisten oppilaitosten ruokailu-
15455: tukeen
15456:
15457:
15458: Eduskunnalle
15459:
15460: Suomessa on tällä hetkellä 8 kunnallista ja 2 Ruokailutuki koskisi 4 050 teknillisten oppi-
15461: yksityistä teknillistä oppilaitosta. Valtio ei tue laitosten opiskelijaa. Ruokailutuen pitää olla
15462: tällä hetkellä näiden oppilaitosten opiskelijoiden sama kuin valtion teknillisissä oppilaitoksissa
15463: ruokailua millään tavalla. opiskeleville, 6 markkaa 50 penniä.
15464: Eräissä oppilaitoksissa, kuten esim. Kemin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15465: teknillisessä oppilaitoksessa, kaupunki tukee nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15466: kaupungin ympäristöstä olevien opiskelijoiden muksen,
15467: ruokailua. Tuki ei kuitenkaan koske kaikkia
15468: opiskelijoita eikä kaikissa oppilaitoksissa ole että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15469: järjestetty tällaistakaan tukea. tyksen 2 000 000 markan ottamisesta
15470: Kunnallisten teknillisten oppilaitosten opis- lisäyksenä valtion vuoden 1982 tulo- ;a
15471: kelijat ovat näin eriarvoisessa asemassa valtion menoarvioon käytettäväksi kunnallisten
15472: teknillisissä oppilaitoksissa opiskeleviin nähden. ja yksityisten teknillisten oppilaitosten
15473: Valtion olisikin otettava kaikki ylemmän keski- ruokailutukea varten 1. 9. 1982 alkaen.
15474: asteen kunnalliset ja yksityiset oppilaitokset
15475: valtion ruokailutuen piiriin.
15476: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15477:
15478: Mikko Elo Mikko Rönnholm
15479:
15480:
15481:
15482:
15483: 48 088,200189C
15484: 378 1982 vp.
15485:
15486: Toivomusaloite n:o 329
15487:
15488:
15489:
15490:
15491: Elo ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon opinto-
15492: tuen lapsikorotuksen maksamiseksi huoltajanlisänä
15493:
15494:
15495: Eduskunnalle
15496:
15497: Tällä hetkellä opiskelijat ovat ryhmä, joka arviomääräraha opintotuen ns. huoltajatuen to-
15498: joutuu ottamaan velkaa lastensa elatukseen. teuttamiseksi. Tämä merkitsee vuositasolla
15499: Vuoden 1981 valtion budjettiin saatiin tässä edelliseen vuoteen verrattuna ainoastaan 1,1
15500: suhteessa pieni muutos, kun osa opintotuen ns. milj. markan korotusta. Huoltajanlisän maksa-
15501: lapsikorotuksista ryhdyttiin 1. 7. 19 81 maksa- minen kokonaan opintorahan muodossa olisi
15502: maan opintorahan muodossa. Kuitenkin nämä välttämätöntä tämänhetkisten perhepoliittisten
15503: korotukset ovat vielä voittopuolisesti lainaa. tavoitteiden toteuttamiseksi.
15504: Valtioneuvoston lukuvuoden 1981-1982 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15505: opintotuen enimmäismääräpäätöksissä 2 §: n 1 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15506: kohdassa lausutaan seuraavaa: "Edellä säädet- muksen,
15507: tyjä opintotuen enimmäismääriä voidaan korot-
15508: taa seuraavasti: Lasten lukumäärään perustuvan että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15509: opintorahan perusosaa 500, 1 000 tai 1 500 tyksen 10 000 000 markan ottamisesta
15510: markalla ja opintolainan enimmäismäärää 2 000, lisäyksenä valtion vuoden 1982 tulo- ;a
15511: 2 500 tai 3 000 markalla, mikäli opintotuen menoarvioon momentille 29.39.55, ;ol-
15512: hakijan huollettavana on vähintään 1, 2 tai 3 loin 1. 7. 1982 alkaen voitaisiin opinto-
15513: alaikäistä lasta." tuen lapsikorotukset kokonaisuudessaan
15514: Tällä hetkellä on valtion kuluvan vuoden maksaa opintorahamuotoisena huoltajan-
15515: tulo- ja menoarviossa varattu 7,5 milj. markan lisänä.
15516: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15517:
15518: Mikko Elo Mikko Rönnholm
15519: 1982 vp. '379
15520:
15521: Toivomusaloite n:o 330
15522:
15523:
15524:
15525:
15526: :}. Hakala: Orimattilan kotitalousopiston karjarakennuksen raken-
15527: tamisesta
15528:
15529:
15530: Eduskunnalle
15531:
15532: Orimattilassa toimii valtion ylläpitämä Ori- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
15533: mattilan kotitalousopisto. Tämä valmistaa sekä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15534: kotitalousteknikoita että emäntäkoululinjalta
15535: maatilataloudenkin palvelukseen emäntiä. Kar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15536: jatalousopetus kärsii nykyisellään kuitenkin sii- Orimattilan kotitalousopiston karjata-
15537: tä, että tarvittava karjarakennus on kaukana lousopetuksen saattamiseksi ajan vaati-
15538: uudesta koulukompleksista ja että sen kunto musten tasolle rakentamalla tarvittavan
15539: ei enää alkuunkaan vastaa alan opetuksen ny- uuden karjarakennuksen.
15540: kyisiä vaatimuksia.
15541: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
15542:
15543: Matti Hakala
15544: 380 1982 vp.
15545:
15546: Toivomusaloite n:o .3.31
15547:
15548:
15549:
15550:
15551: Hautala ym.: Oppisopimukseen perustuvan koulutuksen kehit-
15552: tämisestä
15553:
15554:
15555: Eduskunnalle
15556:
15557: Nu~rten joukossa on 'runsaasti sellaisia, joille den. Tätä opiskelun ja ammatin hankkimisen
15558: ammatin hankkiminen pitkän koulutuksen kaut- väylää tulisi maassamme voimakkaasti kehittää
15559: ta tuottaa ongelmia. He ovat käytännöllisesti ja laajentaa. Siitä tulisi tehdä merkittävä vaih-
15560: lahjakkaita, mutta he eivät tunne mielenkiintoa toehto niille nuorille, joita pitkäaikainen kou-
15561: teoreettista opiskelua kohtaan. He turhautuvat lunkäynti ei kiinnosta.
15562: ja kyllästyvät joutuessaan istumaan koulun pen- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
15563: killä. dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15564: Tällaiset nuoret haluaisivat hankkia ammatti- muksen,
15565: pätevyyden käytännössä harjaantumisen kautta,
15566: jossa opiskelun teoreettinen osa annetaan pie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15567: ninä annoksina työn ohella. Oppisopimuksen oppisopimukseen perustuvan koulutuk-
15568: tekeminen tarjoaa heille tällaisen mahdollisuu- sen kehittämiseksi ja laajentamiseksi.
15569: Helsingissä 9 päiväniä helmikuuta 1982
15570:
15571: Sauli Hautala Tapio Holvitie Esko Almgren
15572: Impi Muroma Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
15573: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen Jorma Fred
15574: 1982 vp. 381
15575:
15576: Toivomusaloite n:o 332
15577:
15578:
15579:
15580:
15581: Hyrynkangas ym.: Logopedian opetuksen kehittämisestä Oulun
15582: yliopistossa
15583:
15584:
15585: Eduskunnalle
15586:
15587: Oulun yliopistoon on viimeisenä perustettu merkity'stä, juuri tämän alan resmsseja yli-
15588: hUtnanistinen tiedekunta antamaan korkeinta opistossa tulisi voimakkaasti lisätä.
15589: humanistista opetusta Oulun yliopistossa. Hu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15590: manistisen tiedekunnan kehittäminen on Oulun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15591: yliopiston muihin tieteenaloihin nähden kärsi- muksen,
15592: nyt jatkuvasti resurssien puutteesta. Edelleen,
15593: kun humanistisen tutkinnon suorittaneiden ja että hallitus ryhtyisi toi11ten{liteisiin
15594: kyseisen alan tieteellistä työtä tekevien kan- logo pedian opetuksen kehittämiseksi
15595: nalta puheopillisilla tekijöillä on huomattavaa Oulun yliopistossa.
15596: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15597:
15598: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
15599: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
15600: Väinö Raudaskoski
15601: 382 1982 vp.
15602:
15603: Toivomusaloite n:o 333
15604:
15605:
15606:
15607:
15608: Hyrynkangas ym.: Sairaanhoito-oppilaitosten nimityksen muut-
15609: tamisesta terveydenhuolto-oppilaitoksiksi
15610:
15611:
15612: Eduskunnalle
15613:
15614: Maassamme toimivissa sairaanhoito-oppilai- koulutusopintolinjat ja lisäksi kansanterveys-
15615: toksissa annettavaa koulutusta on viime vuo- lakiin perustuva lakisääteinen terveydenhuolto-
15616: sina kehitetty sisällöllisesti, rakenteellisesti ja alan jatko- ja täydennyskoulutus. Täten sairaan-
15617: määrällisesti keskiasteen koulutuksen kehittä- hoito-oppilaitosnimike ei vastaa enää ko. oppi-
15618: misestä annetun lain sekä kansanterveyslain no- laitoksissa annettavaa terveydenhuoltoalan ko-
15619: jalla. Opetukseen kuuluu tätä nykyä useissa konaisvaltaista opetusta ja sisältöä. Valtion
15620: sairaanhoito-oppilaitoksissa mm. tulo- ja menoarvioissa vuosina 1981 ja 1982
15621: - koulutasoiset 1-1 lh vuoden pituiset opetusministeriön hallinnonalan pääluokassa
15622: apu-, hammas-, kunto- sekä lastenhoitaja-, lää- kohdassa 83 on jo käytetty kattavampaa nimi-
15623: kintävahtimestari-, sairaankuljettaja-, lääketyön- tystä: terveydenhuoltoalan oppilaitokset.
15624: tekijä-, mielisairaanhoitaja- sekä jalkojenhoitaja- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
15625: tutkinnot, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15626: - opistotasoiset 2 lh vuoden pituiset lää-
15627: kintävoimistelija-, laboratoriohoitaja-, röntgen- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
15628: hoitaja-, sairaanhoitaja- sekä toimintaterapeutti- siin sairaanhoito-oppilaitos -nimityksen
15629: tutkinnot. muuttamiseksi terveydenhuolto-oppilai-
15630: 3-vuotisista mainittakoon optikontutkinto tokseksi.
15631: sekä vuoden pituiset sairaanhoitajien erikois-
15632: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15633:
15634: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Pirkko Valtonen
15635: Terhi Nieminen-Mäkynen Aila Jokinen Hannele Pokka
15636: Jaakko Itälä Kalevi Mattila Lea Sutinen
15637: Tarja Halonen
15638: 1982 vp. 383
15639:
15640: Toivomusaloite n:o 334
15641:
15642:
15643:
15644:
15645: Ihamäki ym.: Heinolan kurssikeskuksen mahdollisuuksien hy-
15646: väksikäytöstä keskiasteen koulutuksen hallinto- ja opetus-
15647: koulutuksessa
15648:
15649:
15650: Eduskunnalle
15651:
15652: Keskiasteen koulunuudistuksen valmistelutyö Heinolassa on toiminut kouluhallituksen val-
15653: on eri tasoilla saatettu päätökseen. Edessä on- takunnallinen opettajien ja hallintovirkamiesten
15654: kin lähivuosina uudistuksen käynnistäminen ja kurssikeskus vuodesta 1972. Kurssikeskus on
15655: toteuttaminen. Uudistuksen siirtymävaiheen seurannut peruskoulu-uudistusta sen alkuvai-
15656: onnistuminen edellyttää paitsi myönteisiä asen- heista lähtien. Kurssikeskuksen kokemuksen
15657: teita koulunuudistuksen läpiviemiseen, myös mukaan koko 1970-luku keskittyi voimakkaasti
15658: valmiuksia opetustyön hoitamiseen uudistetussa peruskoulu-uudistuksesta aiheutuneeseen mitta-
15659: järjestelmässä. Näiden valmiuksien antaminen vaan informaation välittämiseen niin hallinto-
15660: on paljolti opettajien täydennyskoulutuksen teh- henkilöstölle kuin opettajillekin.
15661: tävä. Koska koulunuudistusta ja koulun kehit- Kouluhallituksen asettamien tavoitteiden mu-
15662: tämistyötä ei voida nähdä ainutkertaisena ta- kaisesti kurssikeskus vasta viime aikoina on
15663: pahtumana, vaan pikemminkin elävänä ja jat- voinut keskittyä peruskoulun opetuksellisen ja
15664: kuvana prosessina, korostuu keskiasteen opetta- kasvatuksellisen sisällön kehittämiseen. Tämän
15665: jiston jatko- ja täydennyskoulutuksen tarve tu- kokemuksen perusteella on otaksuttava, että
15666: levaisuudessa entisestään. Oppivelvollisuus- keskiasteen koulunuudistus, entisen kansakou-
15667: koulun ja lukion opettajien täydennyskoulutus lun ja oppikoulun sekä osaltaan kansalaiskou-
15668: antaa jonkinlaista pohjaa keskiasteen koulujen lun ja lukion yhdistämistä huomattavasti laa-
15669: opettajiston täydennyskoulutustarpeen määrälli- jempialaisena, tulee asettamaan samat kysymyk-
15670: selle arvioimiselle. Myös ammattikasvatushalli- set viestitettäviksi niin erilaisten koulumuoto-
15671: tuksessa suoritetut arvioinnit ns. toimeenpano- jen hallinnosta kuin opetuksestakin huolehti-
15672: koulutuksen alaisen koulutoimen piirissä osoit- ville.
15673: tavat, että täydennyskoulutustarve tulee 1980- Heinolan kurssikeskus on siitä annetun lain
15674: ja 1990-luvuilla määrällisesti olemaan huomat- ja asetuksen mukaan ennen muuta kouluhalli-
15675: tavaa suuruusluokkaa. tuksen alaisen koulutoimen tehtäviä haitavien
15676: 16-19-vuotiaitten nuorten koulutuksen henkilöiden jatko- ja täydennyskoulutuslaitos.
15677: uudistaminen tulee ammattikasvatushallituksen Asetus määrittelee kuitenkin sen tehtäväksi an-
15678: entisestään laajenevan työkentän lisäksi merkit- taa tarvittaessa myös muille koulutettaville
15679: semään todennäköisesti myös enentyvää yhteis- jatko- ja täydennyskoulutusta sekä tehdä selvi-
15680: työtä ammattikasvatushallituksen ja kouluhalli- tyksiä ja tutkimuksia toimialan jatko- ja täyden-
15681: tuksen ohjaaman opetuksen, ammatillisen kou- nyskoulutuksen tarpeesta ja tarvittavan koulu-
15682: lutuksen ja lukiokoulutuksen välillä. Valtakun- tustoiminnan kehittämisestä.
15683: nallisesti tällä hetkellä lukiota käy n. 46 % ao. Keskiasteen koulutuksen uudistamisen yhtey-
15684: ikäluokista; ammattikasvatushallituksen suun- dessä tuntuisi luontevalta, että ammattikasva-
15685: nittelemaan ja keskiasteen koulutusuudistukseen tushallituksen ja kouluhallituksen välisen yhteis-
15686: siten erityisen läheisesti Iiittyvästi tulee siis yli toiminnan tullessa entistä tarpeellisemmaksi
15687: puolet ikäluokista. Uudistuksen tavoitteena on myös se kokemus ja taito, jonka Heinolan kurs-
15688: myös se, että erilaisia linjavalintoja suoritta- sikeskus on toimintansa aikana tavoittanut, an-
15689: neille nuorille avautuu oman koulutuksensa nettaisiin AKH:n johtaman uudistuksen käytet-
15690: jälkeen tasavertainen tie jatko-opinnoille niin täväksi. Näin myös joko Heinolan kurssikes-
15691: lukiosta kuin ammatillisesta koulutuksestalcin. kuksen laajentaminen palvelemaan keskiasteen
15692: 384 Toivomusaloite n:o 334
15693:
15694:
15695: koulutuksen uudistuksen toteutusta ja kehittä- Etäisyydet ovat Helsingistä 138 km-, Lah-
15696: mistyötä tai erillisen, ammattikasvatushallituk- desta 34 km, Jyväskylästä 139 km, Tampereel-
15697: sen alaisen koulutoimen henkilöstölle tarkoite- ta 163 km, Kouvolasta 78 km ja Mikkelistä
15698: tun koulutuskeskuksen rakentaminen Heinolaan 94 km.
15699: tuntuisi luontevalta ratkaisulta. Heinolan kaupunki on 12. 1. 1982 tehnyt
15700: Heinolan kaupunki tarjoaa hyvät mahdolli- asiaa koskevan esityksen ammattikasvatushalli-
15701: suudet kurssikeskuksen laajentamiselle. Heino- tuksen pääjohtaja Jorma Pöyhöselle. Myös
15702: lan kurssikeskuksen korttelissa, jonka koko on kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Ahoa on in-
15703: 27 138 m2, on rakennusoikeutta voimassa ole- formoitu asiasta 18. 1. 1982 pidetyssä tilaisuu-
15704: van asemakaavan mukaan 13 400 kerrosneliö- dessa. Näissä yhteyksissä Heinolan kaupunki on
15705: metriä. Siitä on tällä hetkellä käytetty n. 8 500 ilmoittanut olevansa valmis täyttämään mahdol-
15706: ja vielä käyttämättä on n. 4 800 m2 • lisesti esille tulevat asemakaavoitukselliset ja
15707: Valtio omistaa lisäksi 18 365 m2 :n suuruisen maankäytölliset tarpeet sekä neuvottelemaan
15708: maa-alueen, joka sijaitsee n. 300 metrin etäi- kaikista asian esille ottamisessa ja kehittämises-
15709: syydellä kurssikeskuksesta länteen. Alue liittyy sä esille tulevista seikoista.
15710: ns. Niemelän pellon alueeseen, jonka uusi ase- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15711: makaava vahvistui v. 1981. Samassa asemakaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15712: vassa varattiin Niemelän kartanon pohjoispuo-
15713: lelta 3,5 ha yleisten rakennusten korttelialueek- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15714: si,. joka on myös käytettävissä laajentuvan kurs- keskiasteen koulutuksen hallinto- ja ope-
15715: sikeskuksen tarpeisiin. Tämän alueen kokonais- tuskoulutuksen toteuttamiseksi joko
15716: rakennusoikeus on n. 12 000 kerrosneliömetriä. kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuk-
15717: Heinolan sijainti on valtakunnallisesti edulli- sen toimialaa laajentamalla tai perusta-
15718: nen. Heinolasta on suorat linja-auto- ja kauko- malla Heinolaan erillisen ammattikasva-
15719: liikenneyhteydet Itä-Suomeen; Mi~keliin, Kuo- tushallituksen alaisen koulutoimen hen-
15720: pioon, Joensuuhun ja Keski-Suomeen; Jyväsky- kilöstölle tarkoitetun jatko- ja täyden-
15721: lään sekä Kaakkois-Suomeen; Kouvolaan. Suo- nyskoulutuskeskuksen, jossa tapauksessa
15722: rien linja-autoliikenteen kaukoyhteyksien avulla Heinolan kurssikeskuksen peruskoulu-
15723: Lahden j:a Helsingin kautta yhteysverkko on uudistuksen yhteydessä ja muuten kou·
15724: valtakunnallisesti täydellinen. lutustoiminnassa saavuttamaa kokemus-
15725: ta voitaisiin käyttää hyödyksi.
15726: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15727:
15728: Timo Iluunäki Pentti Poutaneo
15729: 1982 vp. 385
15730:
15731: Toivomusaloite n:o .HS
15732:
15733:
15734:
15735:
15736: Ihamäki: Maatalousoppilaitoksen perustamisesta Kangasniemelle
15737:
15738:
15739: Eduskunnalle
15740:
15741: Viime vuosina on esitetty suunnitelmia uuden enemmän ·käytännön tehtäviin tähtäävää am-
15742: maatalousoppilaitoksen perustamiseksi Mikke- mattikoulutusta, voidaan sopivalla linjajaolla
15743: lin lääniin. Keskiasteen koulunuudistusta koske- turvata uuden maatalousoppilaitoksen toiminta
15744: vien suunnitelmien painottuessa ammatillisen ja oppilaspohja. Normaalin viljelijälinjan lisäk-
15745: opetuksen ja käytännön tehtävien puolelle tu- si tulisikin alusta lähtien kiinnittää huomiota
15746: lisi ammattikasvatushallituksen alustavien suun- hevostalouteen, joka erityisesti nuoria kiin-
15747: nitelmien mukainen maatalousoppilaitoksen pe- nostavana varmistaisi oppilaiden saannin myös
15748: rustamispäätös tehdä ja aloittaa oppilaitosta muista ammateista kuin maataloudesta. Suku-
15749: koskeva suunnittelutyö. Kangasniemen kunnan- polvenvaihdosten edistäminen ja maatalouden
15750: hallitus on tehnyt perustamissuunnittelua jo tulevaisuuden varmistaminen ei saa jäädä kiinni
15751: useiden vuosien aikana ja varautunut kaikin puuttuvasta ammattikoulutuksesta.
15752: tavoin vastaanottamaan tällaisen laitoksen. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
15753: Mikkelin lääni on erittäin monessa valta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15754: kunnallisessa ratkaisussa jäänyt väliinputoajan
15755: asemaan. Mm. korkeakoulukysymys ei näytä että hallitus kiil'eesti ryhtyisi toim'en-
15756: etenevän kohti lopullista ratkaisua. Koska pit- piteisiin maatalousoppilaitoksen perusta-
15757: källe viedyn teoreettisen koulutuksen rinnalle miseksi Kangasniemen kuntaan.
15758: joudutaan tulevaisuudessa tuomaan entistä
15759: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15760:
15761: Timo Ihamäki
15762:
15763:
15764:
15765:
15766: 49 088200189C
15767: 386 1982 vp.
15768:
15769: Toivomusaloite n:o 336
15770:
15771:
15772:
15773:
15774: Jaakonsaari: Viliannin kotiseutukeskuksen saattamisesta valta-
15775: kunnalliseksi kokeilukeskukseksi ja sen aikaansaamisesta val-
15776: tion tuen turvin
15777:
15778:
15779: Eduskunnalle
15780:
15781: Vihannin kuntaan on suunniteltu kotiseutu- että valtion tu·kitoimenpiteiden täysimääräisen
15782: keskus, j:onka avulla luodaan toimitilaa asuk- käytön tulisi käsittää myös muut kuin varsi-
15783: kaiden omaehtoiselle harrastustoiminnalle, koti- naiset teollistamistoimenpiteet. Näin ollen Vi-
15784: seutu- ja kulttuurityölle ja siten parannetaan hannin kotiseutukeskuksen :tulee yhtenä kehit-
15785: sekä asukkaiden viihtyvyyttä että paikkakun- tämisto1menpiteenä olla valtion täysimääräisten
15786: nan palvelutasoa. Samalla hanke toimisi valta- ja erillistenkin tukitoimien kohteena.
15787: kunnallisena kokeiluna, tavoitteena löytää kes- Suunnittelussa Vihannin kunnan lisäksi ovat
15788: kisuuria kuntia tehokkaasti palveleva, mah- olleet tiiviisti mukana Suomen Kotiseutuliitto
15789: dollisimman monia toimintoja sisältävä kult- ja Vihannin Kotiseutuyhdistys. Lisäksi han-
15790: tuuritoimintojen keskus. Lisäksi kotiseutukes- ketta tukevat Suomen Kunnallisliitto ja Poh-
15791: kuksen avulla voidaan selvittää uuden kult- jois-Pohjanmaan Maakuntaliitto. Suunnittelu-
15792: tuuritoimintalain toimivuus käytännössä sekä toimikunnassa on kaikkien edellä mainittujen
15793: kulttuurityön ja sen vaatimien tilojen yhteen- järjestöjen edustus.
15794: soveltuvuus muihin samantyyppisiin kunnalli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15795: siin toimintoihin nähden. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15796: Hanke koostuu eri toimintamuodoista. V al-
15797: tionosuus ja -lainoitus niihin määräytyvät kun- että hallitus ottaisi Vihannin koti-
15798: kin alan erityislainsäädännön perusteella. Nii- seutukeskuksen valtakunnalliseksi ko-
15799: den yhteensovittaminen ja samanaikaiseen rat- keilukohteeksi, joka toteutettaisiin vuo-
15800: kaisuun saaminen näyttää olevan vaikeaa. Tä- sina 1983-1984 siten, että valtion-
15801: män vuoksi kotiseutukeskushanke tulee saada osuus määräytyisi kirjaston kohdalla
15802: yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka valtionrahoitus 81 %:n ja muiden tilojen kohdalla
15803: ratkaistaan yhdellä päätöksellä. 60 %:n mukaan sekä valtion lainoitus
15804: Vihannin kunta on kaivospaikkakunta, missä kirjaston osalta 17 %:n ja muiden tilo-
15805: kaivostoiminta jatkuu enää noin kymmenen jen osalta 30 %:n mukaan, sekä ottaisi
15806: vuotta. Tänä aikana kunnan on pystyttävä tätä tarkoitusta varten valtion vuoden
15807: monipuolisesti kehittämään palvelunsa niin kor- 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen val-
15808: keatasoisiksi, että kunta senkin puolesta on tionosuutena 1 500 000 markkaa ja val-
15809: houkutteleva uudelle yritystoiminnalle. Kaivos- tion lainaa varten 500 000 markkaa toi-
15810: paiJkkakuntien kehittämismahdollisuuksia poh- sen puolen rahoituksesta siirtyessä vuo-
15811: tinut toimikunta on mietinnössään lausunut, den 1984 tulo- ja menoarvioon.
15812: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
15813:
15814: Liisa Jaakonsaari
15815: 1982 vp.
15816:
15817: Toivomusaloite n:o 337
15818:
15819:
15820:
15821:
15822: Jaatinen ym.: Ympäristöntutkimuskeskuksen perustamisesta
15823: Jyväskylän yliopistoon
15824:
15825:
15826: Eduskunnalle
15827:
15828: Ympäristöntutkimusta tehdään useissa valtion muksen keskus Jyväskylän yliopistoon, jossa on
15829: laitoksissa, jotka toimivat eri ministeriöiden vuodesta 1970 lähtien tehty monipuolista ym-
15830: alaisena. Merkittäviä korkeakoulujen ulkopuoli- päristöntutkimusta.
15831: sia alan tutkimuslaitoksia on noin kymmenen. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
15832: Korkeakouluissa työskentelee ympäristöntutki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15833: muksen parissa lähes yhtä monta laitosta. Nämä muksen,
15834: useat tutkimusyksiköt eivät pysty kuitenkaan
15835: kehittämään toimintaansa odotusten mukaisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15836: ·puuttuvien voimavarojen vuoksi. ympäristöntutkimuskeskuksen perusta~
15837: Tutkimustoiminnan tehostamiseksi ja koordi- miseksi Jyväskylän yliopistoon.
15838: noimiseksi olisi perustettava ympäristöntutki-
15839: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
15840:
15841: Matti Jaatinen Pentti Sillantaus
15842: 388 1982 vp.
15843:
15844: Toivomusaloite n:o 338
15845:
15846:
15847:
15848:
15849: Jaatinen ym.: Kauppaoppilaitosten oppilaiden ohjatun työhar-
15850: joittelun kokeilun käynnistämisestä
15851:
15852:
15853: Eduskunnalle
15854:
15855: Kauppaoppilaitosten päätavoitteena on oppi- ·työnantajatkin välittömään kosketukseen, jonka
15856: laiden ammattiin kouluttaminen. Saavutettua tuloksena oppilaat voisivat sijoittaa koulussa
15857: tulosta ei voida mitata pelkästään järjestettä- saamansa opin tuttuun ja koettuun ympäris-
15858: vissä loppukokeissa, vaan se tapahtuu työmark- töön. Samalla helpotettaisiin oppilaiden työhön
15859: kinoilla työnantajan palveluksessa. sijoittumiseen liittyviä ongelmia.
15860: Kauppaopetuksen nykytilanteessa oppilaat Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15861: vain vähäisessä määrin tuntevat sitä todellisuut- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15862: ta, johon heitä kasvatetaan. Myös suurelle jou- muksen,
15863: kolle opettajia yhteys käytännön todellisuuteen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15864: on vähäinen. menpiteisiin kauppaoppilaitosten oppi-
15865: Edellä mainitut epäkohdat voitaisiin poistaa laiden ohjatun työharjoittelun kokeilun
15866: .ohjatulla työharjoittelulla. Sen toteutuessa jou- käynnistämiseksi.
15867: tuisivat niin oppilaat, opettajat kuin tulevat
15868: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
15869:
15870: Matti Jaatinen Heikki Perho
15871: 1982 vp. 389
15872:
15873: Toivomusaloite n:o 339
15874:
15875:
15876:
15877:
15878: Alla Jokinen ym.: Koulujen vapaa-aikakäytön tehostamisesta
15879:
15880:
15881: Eduskunnalle
15882:
15883: Nuorison kokoontumistiloista on huutava tön pulmat ja johtaja ja/tai rehtori voisi
15884: puute useimmilla paikkakunnilla. Toiminnassa myöntää luvan tilapäiseen käyttöön.
15885: olevat vapaa-aikatalot eivät riitä. Erityisesti Rajallisten taloudellisten voimavarojemme
15886: järjestöihin kuulumattomat nuoret ovat jääneet tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö jul-
15887: vaille huomiota. kisten tilojen suhteen on tärkeää. Koulu-,
15888: Myöskin · monet harrastuspiirit tarvitsevat liikunta-, nuoriso- ja kulttuurihallintoviran-
15889: vakituisia tiloja kokoontumiselleen. Tiloja tar- omaiset voivat läheisessä yhteistyössä suunni-
15890: vitsevat siis lapset, nuoret ja aikuiset. tella vapaa-aikapalvelut ja niiden käytännön
15891: Kun koulurakennuksia on verraten tiheässä, toteutuksen koulujakin hyväksi käyttäen.
15892: on luonno1lista, että niiden tiloja halutaan mah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15893: dollisimman . tehokkaaseen käyttöön. Onhan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15894: koulu jo perinteisesti ollu:t kylän keskus.
15895: Koulutilojen ilta- ja vapaa-aikakäyttö edel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15896: lyttää valvonta- ja siivouskysymysten ratkaise- koulujen entistä tehokkaamman vapaa-
15897: mista. Samoin on varaamismenettelyä syytä aikakäytön mahdollistamiseksi, erityi-
15898: yksinkertaistaa, niin että käyttöä voidaan sää- sesti selvittämällä valvonta- ;a siivous-
15899: dellä yksittäisen koulun tasolla. Koulukohtai- tehtävistä vastaamaan joutuvien aian-
15900: nen luottamuselin voisi ratkoa jatkuvan käy- käytön korvauskysymykset.
15901: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
15902:
15903: Aila Jokinen Helena Pesola Saara Mikkola
15904: Tuulikki Petäjäniemi Eva-Maija Pukkio Jouni J. Särkijärvi
15905: Toivo Mäkynen Eeva Kauppi Anna-Kaarina Louvo
15906: 390 1982 vp.
15907:
15908: Toivomusaloite n:o 340
15909:
15910:
15911:
15912:
15913: Anna-Liisa Jokinen ym.: Kaarinasssa sijaitsevan Tuorlan tähti-
15914: tieteellis-optillisen laitoksen kunnostamisesta
15915:
15916:
15917: Eduskunnalle
15918:
15919: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, johon kuu- teet, joista monet on luokiteltu jo museo-
15920: lu noin 3 500 jäsentä eri puolilta maata, jär- esineiksi, ovat jatkuvassa vaarassa tai jopa
15921: jestää tähtinäytäntöjä ja esitelmätilaisuuksia. jo vahingoittuneet.
15922: Ursassa toimii myös harrastusjaostoja, jotka te- Tämä kolmekymmentä vuotta sitten lah-
15923: kevät tähtitieteellisiä havaintoja. joitusvaroin perustettu laitos tulisi saattaa
15924: Eräs tämän toiminnan kannalta tärkeä tut- sellaiseen kuntoon, että sen arvokas esineistij
15925: kimuspaikka on Kaarinan kunnassa sijaitseva olisi turvassa ja että se parhaalla mahdollisella
15926: jo historiallisestikin merkittävä ja arvokas tavalla voisi palvella niin yliopistollista tutki-
15927: Tuorlan laitos, joka on Turun yliopiston täh- mustyötä kuin alan harrastajien toimintoja.,
15928: titieteellis-optillinen tutkimuslaitos. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15929: Näiden historiallisesti merkittävien raken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15930: nusten ja laitteiden säilymisestä ja suojelusta
15931: ovat Ursan jäsenet hyvin huolissaan. Raken- että hallitus asettaisi toimikunnan
15932: nus, jossa akateemikko Yrjö Väisälä suoritti selvittämään Kaarinan kunnassa sijait-
15933: aikoinaan merkittäviä kokeita, on hyvin huo- sevan Tuorlan laitoksen tilaa ja ryhtyisi
15934: nossa kunnossa. Myös monet muut alueen ra- nopeasti toimiin laitoksen arvokkaan.
15935: kennukset ovat ehdottomasti korjauksen tar- esineistön ja sen tilojen saattamiseksi
15936: peessa. Niihin sijoitetut ainutlaatuiset Iait- asianmukaiseen kuntoon.
15937: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15938:
15939: Anna-Liisa Jokinen 1.-C. Björklund
15940: Inger Hirvelä Unto Ruotsalainen
15941: Heli Astala
15942: 1982 vp. 391
15943:
15944: Toivomusaloite n:o 341
15945:
15946:
15947:
15948:
15949: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahasta kansantanssi- ja laulu-
15950: yhtyeiden ohjaajien palkkaukseen
15951:
15952:
15953: Eduskunnalle
15954:
15955: Kulttuurilain voimaantulon jälkeen on mah- nettu kansantanssi- ja lauluyhtye, jonka piirissä
15956: dollista vireyttää kuntatasolla tapahtuvaa kult- toimii noin 200 nuorta ja lasta ja joka ryh-
15957: tuurin eri muotojen harrastusta, mutta samalla mänä vierailee vuosittain eri maissa esiinty-
15958: tulisi voida tukea jo huomattaviinkin saavutuk- mismatkoilla. Tämän ryhmän valiotanssijat
15959: sin yltäneitä ryhmiä. Kulttuurityön avulla olisi ovat saavuttaneet monia kansainvälisiäkin pal-
15960: mahdollista vaikuttaa nuorison erilaisten har- kintoja sekä merkittäviä tunnustuksia ja hei-
15961: rastusmuotojen lisääntym1seen ja monipuolistu- dän taitonsa on laajalti tunnettu ja tunnus-
15962: miseen. Työtä olisi siis tehtävä siinä käytännön tettu.
15963: kentässä, jossa nuoret toimivat, eikä vain vi- Tälle ryhmälle tulisi vihdoin myöntää aina-
15964: rasto- ja toimistotasolla. kin yksi ohjaajan palkka, sillä tämä työ vaatii
15965: Koska käytettävien varojen määrä on suh- jo tällä hetkellä noin 10 ohjaajan jatkuvan
15966: teellisen vähäinen, on tärkeää sijoittaa varat työpanoksen ja kaikki tämä arvokas työ suo-
15967: niin, että ne todella vaikuttavat kansalaisten ritetaan ilman korvausta. Kiikurit suorittavat
15968: tasolla eivätkä vain papereilla ja ohjelmien laa- mitä arvokkainta luovaa toimintaa lasten ja
15969: dintaan yltäen. nuorten parissa. Tämä jo 25. juhlavuottaan
15970: Erittäin suurella huolella tulisi paneutua viettävä toiminta ansaitsee arvostuksen ja tuen.
15971: siihen vastuuseen, jonka lain henki ja periaate Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
15972: sisältävät, että kansalaiset todella saavat lisää tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15973: apua ja tukea kasvattavien kulttuuriharrastus- sen,
15974: ten parissa toimiessaan. Kulttuurin valinnassa
15975: ja sen Iuuvan toiminnan piirissä riittää työtä. että hallitus ottaisi valtion vuoden
15976: Tarvitaan toimintatiloja, mutta. ennen muuta 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen
15977: ohjaajia, jotka toimintaa järjestävät ja vas- 1 500 000 markan määrärahan Kansan-
15978: taavat sen kehittämisestä ja jatkuvuudesta. tanssi- ja lauluyhtye Turun Kiikurien
15979: Kansantanssi- ja lauluyhtye Turun Kiikurit sekä muiden vastaavien järjestöjen oh"
15980: on laajalti maamme rajojen ulkopuolellakin tun~ jaajien palkkaukseen.
15981: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
15982:
15983: Anna-Liisa Jokinen I.-C. Björklund Vappu Säilynoja
15984: Ensio Laine Inger Hirvelä Aulis Juvela
15985: Ulla-Leena Alppi Unto Ruotsalainen
15986: 392 1982 vp.
15987:
15988: Toivomusaloite n:o 342
15989:
15990:
15991:
15992:
15993: Joutsenlahti ym.: Harjaantumisopetuksen sisällyttämisestä perus-
15994: koulun opetusohjelmaan
15995:
15996:
15997: Eduskunnalle
15998:
15999: Peruskoululain uudistamista käsitellyt ope- täysimittaisia kansalaisia. Ovathan atkuiselle
16000: tusministeriön työryhmä on mietinnössään ja asetettavat vaatimukset mm. oppimisedellytysten
16001: lakiluonnoksessaan pidättäytyen periaatteellisista suhteen melkoisesti lievemmät kuin mitä kou-
16002: ratkaisuista pysyttänyt nykyisen käytännön, luikäisillä on laita. Harjaantumiskoulun opet-
16003: jonka mukaan ns. harjaantumiskoulu jäisi perus- tajat puolestaan, vaikka he ovat saaneet opet-
16004: koulun ulkopuolelle ja toimisi kehitysvammalain tajan, jopa erityisopettajan koulutuksen ja toi-
16005: sekä sen pohjalta annetun harjaantumisopetusta mivat opettajina, jäävät vaille monia etuja, joita
16006: koskevan asetuksen säännösten mukaisesti. on peruskoulun opettajilla. Heitä koskeva vir-
16007: Varsin monessa lakiluonnoksesta annetussa kaehtosopimus on huomattavasti niukkasisä:ltöi-
16008: lausunnossa on kuitenkin tällaista menettelyä sempi.
16009: vastustettu ja vaadittu myös harjaantumiskou- Jos harjaantumisopetus sisällytettäisiin perus-
16010: lun liittämistä peruskouluun. Näin olisi mene- kouluun, ei välttämättä mikään nykyisistä tek-
16011: teltävä sekä harjaantumisopetuksessa toimivien nisistä järjestelyistä muuttui:si. Harjaantumis-
16012: opettajien että oppilaiden vuoksi. koulun oppilaat jatkaisivat entisillä luokiilaan
16013: Harjaantumisopetuksella tarkoitetaan koulu- entisten opettajiensa ohjaamina. Muutoksen
16014: muotoa, jonka oppilaat ovat älylliseltä suoritus- vaikutus olisi oppilaiden osalta ensisijaisesti
16015: tasoltaan lähinnä keskiasteisia kehitysvammai- aseoteeilinen ja psykologinen. He olisivat pe-
16016: sia, kuitenkin sellaisia, jotka pystyvät osallis- ruskoulun oppilaita siinä missä muutkin lapset.
16017: tumaan koulumuotoiseen opetukseen. Täten Heitä ei oppivelvollisuudesta vapauttamaila lei-
16018: kyseessä on itse asiassa peruskouluun jo ny- mattaisi toisen luokan kansalaisiksi. Harjaantu-
16019: kyäänkin kuuluvan erityisopetuksen laajenta- misluokat olisivat ryhmä peruskoulun erityis-
16020: minen käsittämään kaikki koulumuotoiseen luokkia.
16021: opiskeluun pystyvät lapset. Opettajien kohdalla tekniset muutokset oli-
16022: Harjaantumisluokkia on sekä kehitysvam- sivat suurempia. Heitä koskisi tällöin opettajia
16023: maisten keskuslaitoksissa että ns. päivähuolto- yleensä koskeva koululainsäädäntö sellaisenaan
16024: ioissa. Toiminnassa on myös yksinomaan koulu- mahdollisin asetusteitse tehtävin muutoksin. Jo-
16025: muotoisesti toimivia harjaantumiskouluja, joil- kaista yksityiskohtaa ei silloin heidän osaltaan
16026: la on oma opetussuunnitelmansa. Niiden opet- tarvitsisi määritellä erityisellä virkaehtosopi-
16027: tajia on jo lähes vuosikymmenen ajan valmistet- muksella. Osana kunnan koululaitoksen opetta-
16028: tu omana opintosuuntanaan Jyväskylän yliopis- jakuntaa he epäilemättä rikastuttaisivat koko-
16029: ton erityisopettajien koulutuslinjalla. naisuutta ja voisivat asiantuntemuksenaan aut-
16030: Edellytyksenä lapsen sijoittumiseen harjaan- :taa peruskoulun normaaliluokkien opettajia,
16031: tumisopetukseen on, että asianomainen on va- joilla luokassaan ehkä on kehitysvammaisia.
16032: pautettu oppivelvollisuudesta - paradoksi si- Tällainen integrointihan on koululakityöryhmän
16033: nänsä. Harjaantumisopetusta koskevassa ase- ehdotuksen mukaan mahdollinen.
16034: tuksessa on määritelty opetusryhmän koko ym. Työryhmä katsoo esityksessään (lakiehdotus
16035: koulun toimintaa koskevat säännökset. Kysees- 27 §), että kehitysvammaiset olisi jätettävä pe-
16036: sä on itse asiassa täysin koulua vastaava toi- ruskoulun ulkopuolelle, koska kaikilla kehitys-
16037: minta, joka silti on koululainsäädännön ulko- vammaisilla ei ole edellytyksiä peruskoulun
16038: puolella. tieto- ja taitomäärän saavuttamiseen. Tiedäm-
16039: Tällä tavoin leimataan joukko lapsia, JOista me peruskoulussa käytännössä olevan runsaasti
16040: kuitenkin aikuisiässä saattaa kehkeytyä lähes oppilaita, jotka eivät näitä tavoitteita saavuta.
16041: Toivomusaloite n:o 342 393
16042:
16043: Laissa ei yleensäkään täsmällisesti määritellä laisen viivästämisen hyväksyminen olisi peri·
16044: peruskoulun edellyttämiä tieto- ja taitomääriä. aatteessa kohtalokasta siksi, että nykytilanteen
16045: Sen sijaan yleiset päämäärät, jotka peruskoulun kielteiset vaikutukset heijastuisivat epämääräi-
16046: opetukselle asetetaan, ovat täysin myös keski- seen tulevaisuuteen.
16047: tasoisen kehitysvammaisen ulottuvilla. Epäröiminen Suomessa tuntuu sikälikin
16048: Yhtenä vastaväitteenä harjaantumisopetuk- oudolta, että vastaava järjestely on toiminnassa
16049: sen liittäiniselle peruskouluun voidaan pitää jo useissa muissa maissa ilman sanottavia kitka-
16050: peruskoulun jatko-opiskeluun antamia oikeuksia. tekijöitä.
16051: Tämä otetaan kuitenkin jo nykyisin huomioon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16052: mm. siten, että opintojen jatkamiselle asetetaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16053: määrättyjä tasovaatimuksia. Myös apukoulun muksen,
16054: oppilaan vähäisemmät suoritukset tulevat ilmi
16055: hänen todistuksensa merkinnöistä. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
16056: Jotkut vastustavat harjaantumisopetuksen piteisiin harjaantumisopetuksen sisällyt-
16057: liittämistä peruskouluun siksi, että he katsovat tämiseksi peruskoulun opetusohjelmaan.
16058: pidemmän siirtymäkauden olevan tarpeen. Täl-
16059: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16060:
16061: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
16062: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
16063:
16064:
16065:
16066:
16067: 50 088200189C
16068: 394 1982 vp.
16069:
16070: ToivomUsaloite n:o 34.3
16071:
16072:
16073:
16074:
16075: Joutsenlahti ym.: Uskonnonopetuksen lisäämisestä peruskoulun
16076: yläasteella
16077:
16078:
16079: Eduskunnalle
16080:
16081: Peruskoulussa on nykyisin vapaaehtoinen nonopetusta 1 tunti lisää 5-päiväistä opetus-
16082: 10. luokka, joka on tarkoitettu nuoren vart- jaksoa kohden.
16083: tumista varten työelämään ja aikuistumiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16084: Tämän johdosta olisi tärkeää, että hänelle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16085: opetettaisiin riittävässä määrin elämänkatso- muksen,
16086: muksellista aineistoa, jolle perustalle nuori voi
16087: ruveta rakentamaan elämäänsä. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
16088: Samoin olisi koko peruskoulun yläasteella piteisiin peruskoulun yläasteen uskon-
16089: oltava tarpeellinen määrä uskonnonopetusta, nonopetuksen lisäämiseksi 1 tunnilla
16090: eli sitä olisi lisättävä 1 tunti 10-päiväiselle 10-päiväistä jaksoa kohden ja 10. luo-
16091: oppijaksolle. kalla 1 tunnilla 5-päiväistä jaksoa koh-
16092: 10. luokalla sen sijaan olisi saatava Uskon- den.
16093: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16094:
16095: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
16096: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
16097: 1982 vp. 395
16098:
16099: Toivomusaloite n:o 344
16100:
16101:
16102:
16103:
16104: Joutsenlahti ym.: Televisioluvan lunastusvelvollisuuden poista-
16105: misesta opiskelijoilta
16106:
16107:
16108: Eduskunnalle
16109:
16110: Opiskelijat ovat erittäin vähävaraisia ja jou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16111: tuvat pitkän Opiskeluajan kuluessa velkaantu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16112: maan; Tämän johdosta heidän taloudellista ti- muksen,
16113: laansa olisi kaikin puolin pyrittävä helpot-
16114: tamaan, ei yksin opintorahan ja opintolainojen että hallitus nopeasti ryhtyisi toi~
16115: avulla. Yksi helpotus olisi, ettei heidän tar- menpiteisiin, iotta opiskelijoilta poistet-
16116: vitsisi maksaa televisiolupaa, sillä nykyisin mo- taisiin televisioluvan lunastusvelvolli-
16117: net opiskelijat seuraavat tv-ohjelmia ilman lu- suus.
16118: paa, koska usein tv-vastaanotin on halvempi
16119: kuin luvan lunastaminen.
16120: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16121:
16122: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
16123: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
16124: Pekka Vennamo
16125: 396 1982 vp.
16126:
16127: Toivomusaloite n:o 34.5 ';'.'1:
16128:
16129:
16130:
16131:
16132: Joutsenlahti ym.: Kirjojen liikevaihtoverotuoton luovuttamisesta
16133: kirjailijoille
16134:
16135:
16136: Eduskunnalle
16137:
16138: Kirjojen liikevaihtovero on raskas vero val- olisi se, että kirjoilta poistettaisiin liikevaihto-
16139: tion hyväksi. Tällä verolla voitaisiin järjestää vero, jota niillä kauan ei ole ollutkaan ja jota
16140: kirjailijoittemme toimeentulo ilman kirjailija- useissa maissa ei ole, ja ko. rahasummalla kas-
16141: palkkajärjestelmää, kun veron tuotto luovutet- vatettaisiin kirjailijoiden tekijänpalkkiota.; Täl-
16142: taisiin kirjailijoille. löin kirjailijoiden palkkio suunnilleen kaksin-
16143: Suomessa on omakielisen kirjallisuuden kertaistuisi ja kirjailija voisi tulla toimeen omal-
16144: ongelmana pieni kielialue, josta seuraa pienet la työllään. Tällöin ei myöskään tarvitsisi alkaa
16145: painokset. Jo muutaman tuhannen kirjan myyn- miettiä mitään kirjailijapalkkajärjestelmiä;
16146: tiä pidetään meillä hyvänä. Tällaisella myynnillä Järjestelmä on kirj ailij apalkkaj ärjestelmää sel-
16147: kirjailija, kirjan tekijä, ei kuitenkaan elä. vempi ja yksinkertaisempi. Ei tarvittaisi uusia
16148: Normaali tekijänpalkkio on 16% pehmeä- rahanjako-organisaatioita, jotka päättäisivät, ku-
16149: kantisen kirjan liikevaihtoverottomasta ohjevä- ka kirjailijapalkkaa saa ja kuka ei. Ei tulisi puo-
16150: hittäishinnasta eli noin 10 % myyntihinnasta. luepoliittista tai muuta tarkoituksenmukaisuut-
16151: Kuusikymmentä markkaa maksavasta romaanis- ta rahanjaossa. Kirjailijalle tuotto olisi esite-
16152: ta saa kirjailija siis 6 markkaa. Jos hänen kir- tyllä järjestelyllä sama kuin kirjailijapalkkajär-
16153: jaansa myydään vuodessa 3 000 kpl, on brutto- jestelyllä.
16154: palkka 18 000 mk. Jos myydään 5 000 kpl, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16155: on bruttopalkka 30 000 markkaa vuosi eli nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16156: 2 500 mk/kk. Yhden kirjan tuottamista vuo- muksen,
16157: dessa voitaneen pitää kohtuullisena ja 5 000
16158: kpl:n vuosimyyntiä hyvänä. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
16159: Yksinkertaisin keino sen seikan takaamisek- piteisiin kirjojen liikevaihtoverotuoton
16160: si, että kirjailija voisi elää omalla työllään, luovuttamiseksi kiriailiioille.
16161: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16162:
16163: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
16164: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
16165: 1982 vp. 397
16166:
16167: Toivomusaloite n:o 346
16168:
16169:
16170:
16171:
16172: Juntumaa ym.: Hotelli- ja .ravintola-alan oppilaitoksen perosta-
16173: misesta Tampereelle
16174:
16175:
16176: Eduskunnalle
16177:
16178: Koska Tampereen seutu, jossa toimii Pir- Koska myönteinen ratkaisu asiassa olisi tär-
16179: kanmaan ammattikoulu, sekä työvoimatarpeen keä Pirkanmaan talousalueelle ja myös laajem-
16180: että tehtyjen ·tutkimusten ja suunnitelmien pe- malla alalla maassamme, ehdotamme kunnioit-
16181: rusteella tarvitsisi hotelli- ja ravintola-alan ope- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16182: tusta, olisi kiirehdittävä Pirkanmaan ammatti-
16183: koulun kuntainliiton 29. 4. 1977 hyväksymää että hallitus ryhtyisi toim.enpiteisiin
16184: hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksen perus- hoteili- ;a ravintola-alan oppilaitoksen
16185: tamista. Asiaa on tutkittu uudelleen vuonna perustamiseksi Tampereelle.
16186: 1980 sekä vuonna 1981, ja asianmukaiset
16187: selvitykset on lähetetty ammattikasvatushalli-
16188: tukseen ja työvoimaministeriöön.
16189: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16190:
16191: Antero Juntumaa Sampsa Aaltio
16192: 398 1982 vp.
16193:
16194: Toivomusaloite n:o 347
16195:
16196:
16197:
16198:
16199: M. Järvenpää ym.: Valtion ruokailutuen myöntämisestä kunnalli-
16200: sissa teknillisissä oppilaitoksissa opiskeleville
16201:
16202:
16203: Eduskunnalle
16204:
16205: Valtion teknillisissä oppilaitoksissa opiskele- Edellä mainitun oikeudenmukaisen tuen mak-
16206: vat saavat valtiolta ruokailutukea ateriakorvauk- saminen myös kunnallisten teknillisten oppilai-
16207: sen muodossa, mutta kuntien omistamien vas- tosten opiskelijoille kaventaisi valtiollisten ja
16208: taavien oppilaitosten opiskelijat eivät tukea saa. kunnallisten oppilaitosten välistä juopaa. .Tällöin
16209: Tämä johtaa oppilaat eriarvoiseen asemaan op- jäisi kunnallisissa oppilaitoksissa opiskelevien
16210: pilaitosten välillä. Näin ollen kunnalliset oppi- maksettavaksi vain lukukausimaksut.
16211: laitokset tulisi saada tasa-arvoiseen asemaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16212: valtion omistamien oppilaitosten kanssa myön- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16213: tämällä myös kuntien omistamissa teknillisissä
16214: oppilaitoksissa opiskeleville saman suuruinen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16215: ruokailutuki ateriaa/päivää kohti. Suorittavat- menpiteisiin valtion ruokailutuen myön-
16216: han kunnalliset teknilliset oppilaitokset valtio- tämiseksi kuntien teknillisissä oppilai-
16217: vallalle kuuluvaa tehtävää ja jo siten keventä- toksissa opiskeleville samansuuruisena
16218: vät valtion koulumenoja. Esimerkkinä mainit- kuin valtion teknillisissä oppilaitoksissa
16219: takoon, että tällainen kunnallinen teknillinen opiskeleville maksetaan.
16220: oppilaitos toimii mm. Porissa.
16221: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16222:
16223: Matti Järvenpää Kauko Tamminen
16224: 1982 vp. '.399
16225:
16226: Toivomusaloite n:o 348
16227:
16228:
16229:
16230:
16231: Kangas ym.: Opintokerhokohtaisen valtionavun saattamisesta
16232: vastaamaan kansalais- ja työväenopistojen opintopiirien saa-
16233: maa tukea
16234:
16235:
16236: Eduskunnalle
16237:
16238: . Opintokeskusla'kia (398/75) säädettäessä opintokerhon jäsentä kohti laskettuna (41,93
16239: lain perusteluissa lausuttiin periaate (HE 234/ mk) oli keskimäärin 19 prosenttia siitä val-
16240: 1974 vp.), että kansalaisopistojen ja sivistysjär- tionavusta, joka suoritettiin kansalais- ja työ-
16241: jestöjen aikuiskasvatuksen alalla tekemää sivis- väenopistojen opintopiireille opiskelijaa kohti
16242: tystyötä on pidettävä periaatteessa samanarvoi- (215,27 mk).
16243: sena ja että opintokerhokohtainen valtionapu tu- Opetusministeriön tekemän esityksen mu-
16244: lisi saattaa asteittain suunnilleen vastaamaan kaan pysyy opintokerhon valtionapu vuonna
16245: kansalaisopistojen opi1111:opiirien saamaa tukea. 1982 ennallaan eli 235 markassa. Opetusminis-
16246: Sivistysvaliokunnan asiaa koskevassa mietin- teriö on esittänyt korotettua valtionapua niil-
16247: nössä todettiin, että asetettuun tavoitteeseen le kerhoille, jotka täyttävät tietyt erityisehdot
16248: tulisi päästä mahdollisimman pian. laajuuden ja tason suhteen. Tällaisen kerhon
16249: Sivistysjärjestöt ja opintokerho-opiskelijat valtionapu on 350 markkaa. Taso- ja laajuus-
16250: odottivat uuden lainsäädännön . parantavan no- ehdot tekevät kuitenkin valtionavun porrastuk-
16251: peasti myös opintokerho-opiskelun taloudelli- sen toteuttamisen käytännössä täysin mahdot-
16252: sia edellytyksiä. Kun tähän ei vaikean taloudel- tomaksi. Esitetyn kaltainen opintokerhon val-
16253: lisen tilanteen johdosta ole päästy, on opinto- tionavun porrastus lisää ainoastaan opintoker-
16254: kerho-opiskelu ajautumassa vaikeaan tilantee- hotyöhön liittyvää byrokraattisuutta. ·
16255: seen. Opintokerhon valtionapu on .viime vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16256: sina hy-väksytyn enimmäismäärän suuruisena nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi . toivo-
16257: riittänyt vain osaan lain 5 §:ssä luetelluista muksen,
16258: menoista. .
16259: Opintokerhojen valtionaputyöryhmän vuon· että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16260: na 1980 jättämään muistioon viitaten voidaan opintokerhon markkamääräisen valtion-
16261: todeta, että opintokeskukseen liittyneen opin· avun korottamiseksi tuntuvasti, ennen
16262: tokerhon oppituntia kohti laskettu valtionapu kuin jatketaan porrastuskokeilujt~, }otta
16263: (19,36 mk) oli vuonna 1979 keskimäärin 26 opintokerho voitaisiin saattaa samaan
16264: prosenttia kansalais- ja työväenopiston opinto- asemaan taloudellisen. tuen suhteen
16265: piirin oppituntia kohti lasketusta valtionosuu- kuin kansalais- ja työväenopistojen
16266: desta (75,26 mk). Vastaaavasti valtionapu opinto piirit.
16267: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16268:
16269: Orvokki Kangas Alvar Saukko Mikko Jokela
16270: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Toivo Yläjärvi Lea Sutinen
16271: Mikko Kaarna Hannu Tenhiälä
16272: 400 1982 vp.
16273:
16274: Toivomusaloite n:o .349
16275:
16276:
16277:
16278:
16279: Karhuvaara ym.: Opintotuen lainajärjestelmän epäkohtien pois-
16280: tamisesta
16281:
16282:
16283: Eduskunnalle
16284:
16285: Voimassa olevaan opintotukijärjestelmäämme korkeakouluopiskelijoiden opintolainojen enim-
16286: sisältyy lukuisia puutteita. Opiskelijajärjestöt mäismäärästä tehdään 40 prosentin vähennys,
16287: ovat perinteisesti painottaneet opintorahan lukuunottamatta sairauden tai muun syyn joh-
16288: suhteellisen osuuden kasvattamista. Kuitenkin dosta erittäin vaikeassa taloudellisessa asemas-
16289: myös opintolainamuotoinen tuki, joka on val- sa olevia perheitä. Vanhempien tulojen ja
16290: tiontaloudelle keveämpi järjestelmä, kaipaisi omaisuuden perusteella jo varsin alhaisissa tu-
16291: kehittämistä. Lainojen takaisinmaksussa tulisi loluokissa jäävät kokonaan ilman opintolainaa
16292: nykyistä paremmin ottaa huomioon opiskelijoi- alle 20-vuotiaiden naimattomien opiskelijoiden
16293: den valmistumisen jälkeinen alhainen tulotaso ohella myös sellaiset yli 20-vuotiaat opiskelijat,
16294: ja pyrkiä jakamaan lainojen takaisinmaksura- jotka asuvat vanhempiensa luona. Opintolainan
16295: site tasaisemmin koko maksuajalle. Koronmak- myöntämisen edellytysten tiukka sidonnaisuus
16296: sun helpotoksiin oikeutettuja erityisryhmiä, joi- vanhempien tuloihin aiheuttaakin eriarvoisuutta
16297: ta ovat mm. varusmiehet, tulisi lisätä. opiskelijoiden kesken, sillä myös vanhempiensa
16298: Lainansaannin sidonnaisuus opintoviikkoihin luona asuville opiskelijoille aiheutuu huomatta-
16299: tulisi myös ottaa uudelleen arvioitavaksi. via ruokailu-, matka- ja muita opiskelukustan-
16300: Opintolainan myöntämisedellytyksiä koske- nuksia. Tämän vuoksi erityisesti viimeksimai-
16301: vat säännökset ovat etenkin tulorajojen osalta nittujen opiskelijoiden mahdollisuuksia osittai-
16302: varsin tiukat. Mainittakoon, että yksinäisellä sen opintolainan saantiin olisi kiireellisesti pa-
16303: opiskelijalla jo 18 000 markan vuositulot ylit- rannettava.
16304: tävästä osasta vähennetään kaksi kolmasosaa Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
16305: opintotuen enimmäismäärästä. Perheellisillä kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16306: opiskelijoilla tehdään yhden kolmasosan vähen- vomuksen,
16307: nys puolisoiden yhteenlaskettujen vuositulojen
16308: 50 000 markkaa ylittävältä osalta, ja rajaa koro- 'että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16309: tetaan 10 000 markalla lasta kohti. Tulorajat valtion takaaman opintolainajärjestel-
16310: ovat siis yleinen kustannus- ja tulotaso huo- män epäkohtien poistamiseksi ja erityi-
16311: mioon ottaen verrattain alhaiset. sesti osittaisen opintolainan saannin hel-
16312: Vanhempiensa luona asuvilla opiskelijoilla pottamiseksi vanhempiensa luona asu-
16313: on vain harvoin mahdollisuutta saada opinto- vien opiskelijoiden kohdalla.
16314: lainaa. Kaikkien vanhempiensa luona asuvien
16315: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16316:
16317: Sinikka Karhuvaara Impi Muroma Elisabeth Rehn
16318: Mikko Ekorre Pentti Lahti-Nuuttila Mauri Pekkarinen
16319: Tapio Helvitie Pirjo Ala-Kapee J. Juhani Kortesalmi
16320: Jaakko Itälä Juhani Saukkonen Liisa Jaakonsaari
16321: 1982 vp. 401
16322:
16323: Toivomusaloite n:o 350
16324:
16325:
16326:
16327:
16328: Karhuvaara ym.: Lukion opettajien eläkeiän alentamisesta
16329:
16330:
16331: Eduskunnalle
16332:
16333: Voimassa olevan eläkelainsäädä111tömme mu- kasvanut mm. kurssimuotoiseen opetukseen
16334: kaan vaihtelee peruskoulun ja ·lukion opetta- siirtymisen myötä~ Lukiori opettajien-työrasite
16335: jien eläkeikäraja virasta riippuen 60 ja 63 on siten kasvanut, joten tästäkin syystä eläk~
16336: vuoden välillä. Peruskoulun ala-asteen opetta- iän alentaminen olisi tarpeellista.
16337: jat pääsevät eläikkeelle aina 60-vuotiaina. Sama Kaikkien opettajien kohdalla tulisikin pääs-
16338: on tilanne niiden opettajien kohdalla, jotka tä samanlaisiin yleisen eläkeiän määräytymis-
16339: opettavat peruskoulun yläasteella tai yläasteella perusteisiin, ja yleisen eläkeikärajan tulisi olla
16340: ja lukiossa. Sen sijaan lukion opettajien eläke- 60 vuotta.
16341: ikä on 63 vuotta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
16342: Ei ole perusteltua, että opettajien mahdol- nioittaen .ednskunnan hyväksyttäväksi . toivo-
16343: li~uus päästä eläkkeelle määräytyy eri tavalla muksen,
16344: riippuen siitä, missä virassa opettaja on. Val-
16345: tioneuvoston vahvistama lukion lukusuunnitel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16346: ma poikkeaa aiemmasta, opetusmenetelmät lukion opettaiien yleisen eläkeiän alen~
16347: ovat muuttuneet, ja opettajien työmäärä on tomiseksi 60 vuoteen.
16348: Helsingissä 12 pllivänä helmikuuta 1982
16349:
16350: Sinikka Karhuvaara Pentti Lahti"Nuuttila Elisabeth Rehn
16351: Tapio Holvitie Pirjo Ala-Kapee Mauri Pekkarinen
16352: Jaakko Itälä. Mikko Ekorre J. Juhani Kortesalmi
16353: Impi Muroma Juhani Saukkonen Liisa Jaakonsaari
16354:
16355:
16356:
16357:
16358: 5.1 0&81200189C
16359: 402 1982 vp.
16360:
16361: Toivomusaloite n:o 351
16362:
16363:
16364:
16365:
16366: · Kauppi ym.: Kielenkääntäjäkoulutuksen jatkumisen turvaami-
16367: sesta Vaasan korkeakoulussa
16368:
16369:
16370: Eduskunnalle
16371:
16372: Vaasan korkeakoulun alkuperäiseen toiminta- tusohjelman yleistavoitteena on kouluttaa hen-
16373: ajatukseen kuuluu hyvän käytännön kielitaidon kilöitä
16374: omaavien hen!kilöiden kouluttaminen elinkeino- 1) asiantuntevaan, suullista ja kirjallista
16375: elämän palvelukseen. Tästä syystä !korkeakou- kielitaitoa vaativaan informaation käsittelyyn
16376: luun perustettiin v. 1968 kirjeenvaihtajalinja. sekä yks&ielisissä että erityisesti kääntämistä
16377: Vuonna 1978 toimeenpannun tutkinnonuudis- edellyttävissä viestintätelhtävissä,
16378: tuksen jälkeen kauppatieteellisellä alalla ei 2) kielitaitoa vaativiin itsenäisiin tehtäviin
16379: voida kirjeenvaihtajaikoulutusta jatkaa. Saman- kaupan ja tekniikan sekä lain ja hallinnon
16380: kaltaisen tutkinnon suorittaneista henkilöistä aloilla ja
16381: ~n edelleen kysyntää. 3) suunnittelemaan ja valvomaan tekstin-
16382: Kielten osuus taloudellisessa toiminnassa on käsittelytyötä ;sekä julkisen hallinnon että eri-
16383: jo nyt tärkeä ja on tulossa yhä tärkeämmäksi laisissa eli.nlkeinoelä:män tehtävissä,
16384: kauppasuhteittemme laajentuessa. Talouselä- 4) antamaan kielenopetusta opiskelcinissaan
16385: män jatkuva kansainvälistyminen johtaa siihen, kielissä erityisesti ammatillisesti suuntautu-
16386: että kaikilta kaupallisella alalla toimiviita hen- neessa kielenopetuksessa.
16387: kilöiitä vaaditaan entistä parempaa ja moni- Syksyllä 1980 aloitetun kielenkääntäjäkoulu-
16388: puolisempaa kielitaitoa. Talouselämäll:'ä on kui- tu~en jatkaminen edellyttää välttämättä eräitä
16389: tenkin puutetta 5ellaisista kieliin erikoistuneista uusia virkoja. Jotta Vaasan korkeakoulussa voi-
16390: henkilöistä, jotka osaavat kaupan ja tekniikan taisiin jatikaa kielenkääntäjäkoulutusta, tulisi
16391: alan erikoiskieltä. kotikea!koululle taata riittävä määrä virkoja ja
16392: Kaksikielisillä alueilla ~n Suomen julkisessa toimia.
16393: hallinnossa syntynyt puutetta sellaisista henki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16394: löistä, jotlka osaavat täyddlisesti molemmilla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16395: kotimaisilla kielillä hallinnon ja oikeuden käyt- muksen,
16396: tämää erikoiskieltä. Erityisesti Vaasan läänissä
16397: on ilmaantunut tällaisten henkilöiden tarvetta. \että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16398: Vaasan korkeakoulussa .on laadittu suunni- kielenkääntäjäkoulutuksen jatkuvuuden
16399: telma 1kielenkääntäjien kouluttamisesta. Koulu- turvaamiteksi Vaa.ran korkeakoulussa.
16400: Helsingissä 12 päiviänä helmikuuta 1982
16401:
16402: Eeva Kauppi Timo Ihamäki Lauri lmpiö
16403: Alla Jokinen Eero Lattula Helena Pesola
16404: P. Mäki-Hakola Eva-Maija Pukkio
16405: 1982 vp. 403
16406:
16407: Toivomusaloite n:o 352
16408:
16409:
16410:
16411:
16412: Kauppi ym.: Oppisopimusjärjestelmän kehittämisestä
16413:
16414:
16415: Eduskunnalle
16416:
16417: Oppisopimusteitse tapahtuva koulutus on työttömyyteen liittyvän nyt 750 mk:n suurui-
16418: hoidettu oppisopimuslain edellyttämällä tavalla sen avustuksen osalta korostettava nykyistä
16419: työnantajan ja työntekijäin keskeisen sopimuk- enemmän oppisopimusjärjestelmän koulutuksel~
16420: sen puitteissa. Työnantaja saa oppisopimusoppi- lista puolta eikä yksinomaan työllistäviä vai-
16421: laan palkatessaan valtionapua. kutuksia. Työopetuksessa on tärkeää opetetta.
16422: Oppisopimu5järjestelmän puitteissa työnanta- van ammattitaidon ja työhönperehdyttämisen
16423: jalle maksettu tu'ki on kaksiosainen. Toisesta monipuolisuus.
16424: osasta vastaa ammattikasvatushallitus oppisopi- Tilastot osoittavat, että yleensä oppisopimus-
16425: muslain perusteella. Tätä avustusta maksetaan koulutukseen osallistuvat alle 25-vuotiaat. Työ-
16426: ensimmäisen oppisopimusvuoden aikana työn- voimaviranomaisten toimesta maksettavaa avus-
16427: antajalle 280-320 mk/kk. Seuraavina vuosina tusta ei kuitenkaan tulisi sitoa 25 vuoden ~kä
16428: avustuksen määrä putoaa puoleen mainitusta rajaan, jotta oppisopimuskoulutus palvelisi pa-
16429: summasta. remmin aloitteessa mainittua päämäärää. Oppi-
16430: Toinen osa tuesta perustuu nuorisotyöttö- sopimusjärjestelmää tulisi kokonaisuudessaan
16431: myyden lieventämiseen ja on määrältään tun- kehittää niin, että siihen liittyvää byrokratiaa
16432: tuvam,pi, 750 mk/kk alle 25-vuotiasta oppi- helpotetaan, sekä niin, että se kattaisi nykyistä
16433: lasta kohti. Tällaista nuorisotyöttömyyden tu- huomattavasti suuremman osan työnantajalle
16434: 'kea on maksettu vuodesta 1977 lähtien työ- aiheutuvista kokonaiskustannuksista, mm. yh-
16435: voimaviranomaisten myöntämänä. Valtioneuvos- distämällä molemmat mainitut avustusmuodot.
16436: to vahvistaa tuen määrän vuosittain. Tukea Työnantajien kokonaiskustannusten alenta-
16437: maksetaan !korkeintaan 12 kk:n · ajalta. Kol- miseksi olisi työnantajat lisäksi vapautettava
16438: men viimeksi kuluneen vuoden aikana tätä alle 25-vuotiaiden nuorten paLkikaamisesta ai-
16439: 750 mk:n suuruista tukea on maksettu vain heutuneista sosiaaliturvamaksuista.
16440: noin tuhannesta oppilaasta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16441: Syinä saattavat olla oppisopimuksiin liittyvä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16442: byrokratia ja oppilaista työnantajille aiheutu- muksen,
16443: vien kokonaiskustannusten suuruus, jota nyt
16444: voimassa olevat avustukset eivät riittävästi kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16445: vaa. menpiteisiin oppisopimusjärjestelmän
16446: Työnantaja voi siis saada joko molemmat kehittämiseksi kokonaisuudessaan niin,
16447: yllä mainitut avusnk:set, joista ensimmäinen että siihen liittyvää byrokratiaa helpo-
16448: perinteisesti maksettu avustus maksetaan myös tetaan mm. yhdistämällä käytössä ole-
16449: ikoulutuksellisin perustein, tai vain toisen avus- vat avustusmuodot sekä saattamalla jär-
16450: tuksista. jestelmä kattamaan nykyistä huomatta-
16451: Jotta oppisopimusjärjestelmästä voisi kehit- vasti suuremman osan työnantajille
16452: tyä varteenotettava koulutusmuoto käsityöläis- aiheutuvista kokonaiskustannuksista.
16453: ammattien periytymisessä, olisi myös nuoriso-
16454: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16455:
16456: Eeva Kauppi Saara Mikkola Ulla Järvilehto
16457: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Esko Almgren
16458: Asser Stenbäck Eva-Maija Pukkio
16459: 404 1982 vp.
16460:
16461: Toivomusaloite n:o 353
16462:
16463:
16464:
16465:
16466: Kmippinen ym.: Korpiselkä-talohankkeen toteuttamisesta Tuupo-
16467: vaarassa
16468:
16469:
16470: Eduskunnalle
16471:
16472: Korpiselki-talö on 1:yönimi hankkeelle, jonka Hankkeen avulla pyritään
16473: tarkoituksena on saada a~kaan !X!rinteiseen kä- - työllistämään välittömästi 15~20 hen-
16474: sityötaitoon perustuvaa yritystoimintaa Tuupo- keä tålossa toimivan yrityksen palvelukseen,
16475: vaaran kunnan rajakylien alueelle. Hatlkkeen - työllistämään 2-3 henkeä matkailulli-
16476: sijoituspaikka on Hoilolan kylä, .ja sen vaikutus- seen palveluun, .
16477: alueeseen kuuluvat edellä mainitun lisäksi Man- - tarjoamaan osa-aika- tai kokoaikaisen
16478: nervaaran, Saarivaaran, Saatoisten ja öllölän työn mahdolHsuus perinteisten · käsityön tuot-
16479: kylät. Nämä viimemainittua lukuunottamatta teiden \"'almistu'ksessa,
16480: ovat suurimmaksi 05llksi entisen Korpiselän - säilyttämään laatokankarjalaista ikäsityö-
16481: kunnan kyliä. taitoa ..
16482: Runon ja rajan tie kulkee alueen halki. Väes- Kokonaisuudessaan hanke on yritys löytää
16483: tö saa toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. keinoja syrjäisten ja autioituvien syrjäseudun
16484: Väestökato on ollut suuri ja jatkuu edelleen. kylien elinmahdollisuuksien parantamiseksi.
16485: Palvelut ovat voimakkaasti supistuneet ja kai- Hankkeessa yhdistyvät työllistämis- ja kulttuu-
16486: kenlainen yritystoiminta puuttuu täydellisesti. rilliset tavoitteet.
16487: Korpiselkä-talo on suunniteltu rakennuksek- Edellä olevan perusteella ehdotainme kun-
16488: si, jossa voitaisiin käynnistää tyollistävää yritys- nioittaen eduskunnan hy\"'äksyttäväksi toivo-
16489: toimintaa, kuten esim. tuupovaaralaisten supik- muksen,
16490: kaiden (nahkajalkineiden) tai erilaisten J<udon-
16491: naisten valmistamista. Talon tiloissa tai"jottai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16492: siin myös tnatkailupahreluksia, ja myymälän Korpiselkä-talohankkeen toteuttamitek~
16493: tuotteiden, kudonnaisten, tuohitöiden, päretöi..: si Tuupdvaamn kunnassa.
16494: den yfns., valmistaminen tarjoaisi osa-aikatyötä
16495: paikkakunnan pienviljelijöille ja· 6sa-aikaisille
16496: metsittyöntekijöilJ.e.
16497: Helsingissä f2 päivänä helmikuuta 1982
16498:
16499: Matkku K'auppinen Lea Sutinen
16500: 1982 vp. 405
16501:
16502: Toivomusaloite n:o .3.54
16503:
16504:
16505:
16506:
16507: Koppanen: Anunatillisten oppilaitosten opettajien ajankohtaisen
16508: tiedon lisäämisestä raketUtustekniikassa
16509:
16510:
16511: E d.us kunnalle
16512:
16513: Käytäntö on osoittanut, että teknisessä am- määrin, jotta opettajat olisivat kykeneviä anta-
16514: mattioppilaitoksessa opettajien tieto rakennus, maan ajankohtaista tietoa.
16515: tarviketuotteista ja· rakennustekniikasta ei ole Työtä voisi helpottaa valtakunnallinen työ-
16516: ajan tasalla. Opettajilla ei ole riittänyt aikaa ryhmä, johon kuuluisi eri ammatillisissa tehtä-
16517: nopean tekniikan kehityksen seurantaan, minkä vissä olevia h~öitä. ·
16518: vuoksi he ovat joutuneet opetuksessa turvautu• Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
16519: maan vanhentuneeseen tietoon. taen eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivomuksen,
16520: Opetusohjehnftt ovat heikentyneet ja ammat-
16521: tikasvatushallituksen apu on ollut vähäpiitöistä. ~ttä hallittt~ kiinnittäisi huomiota sii-
16522: Opettajat ovat ·tunteneet pelkoa, että oppilaiden h~lz, että atnmatillisissa oppilaitoksissa
16523: valmistuttua ammatillisiin tehtäviin heidän hal- opettajien tiedot eivät vastaa tämän päi-
16524: litsemansa rakennustekninen oppi ei ole vastan- vän. vaatimuksia rakennustart;iketuot-
16525: nut riittävästi päivänkohtaista tarvetta. teistQ ia rakennttstekniikasta, j11 ryhtyisi
16526: Olisi erittäin tärkeää, että kysees~ä oleville a~ian vaatimiin toimenpiteisiin.
16527: opettajHle järjestettäisiin kursseja enenevässä
16528: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16529:
16530: Esko J. Koppanen
16531: 406 1982 vp.
16532:
16533: Toivomusaloite n:o 355
16534:
16535:
16536:
16537:
16538: Korhonen ym.: Määrärahasta teologian professorin viran perus-
16539: tamiseksi Joensuun korkeakouluun
16540:
16541:
16542: Eduskunnalle
16543:
16544: Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden Joensuun korkeakoulussa void8åll suorittaa
16545: osastolla koulutetaan uskonnonopetukseen eri- aineenopettajan pätevyys matemaattisluonnon-
16546: koistuneita luokanopettajia. Joensuu on ainoa tieteellisissä aineissa, useissa kielissä, historias-
16547: opettajankoulutusyksikkö, jossa koulutetaan sa ja maantiedossa. Puuttuvista aineenopettajan
16548: myös ortodoksisen uskonnon opetukseen eri- tutkinnoista on tärkein uskonnon aineenopet-
16549: koistuneita luokanopettajia. tajan tutkinto.
16550: Koska Joensuun kotikeakoulussa jo on uskon- Pohjois-Karjalan nuorten monipuolisen kou-
16551: nonopettajien koulutusta ja sitä varten on myös ~luttamisen kannalta olisi tärkeätä saada Joen-
16552: perustettu opettajien virkoja ja toimia, olisi suun korkeakouluun edellä mainittu teologian
16553: perusteltua tämän koulutuksen jatkaminen ja professuuri tai apulaisprofessuuri. Tämä palve-
16554: laajentaminen. lisi mitä parhaimmalla tavalla myös maakunnan
16555: Uskonnon aineenopettajien valmistus Joen- koulutoimen kehittämistä.
16556: suun korkeakoulussa voitaisiin aloittaa, jos kor- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16557: keakouluun saataisiin yleisen teologian profes- nioittavasti eduskunnan hyväks~ttäväksi toivo-
16558: sorin tai apulaisprofessorin virka, joka oHsi muksen,
16559: erikoistunut joko kirkkohistoriaåll, systemaatti- että hallitus ottaisi valtion· vuoden
16560: seen teologiaan, eksegetiikkaan, käytännölliseen 1983 tulo- ;a menoarvioesitykseen
16561: teologiaan, didaktiikkaan tai pedagogiikkaan. 84 000 markkaa käytettäväksi teologian
16562: Oppilasainesta, joka haluaisi opiskella teo- professorin viran perustamiseen Joen-
16563: logisia aineita, olisi runsaasti, mutta mahdolli- suun korkeakouluun vuoden 1984 alus-
16564: suudet puuttuvat. ta alkaen.
16565: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
16566:
16567: Erkki Korhonen Lea Sutinen Jorma Fred
16568: Markku Kauppinen Mauri Vänskä Ulla Järvilehto
16569: Jouko Tuovinen
16570: 1982 vp. 407
16571:
16572: Toivomusaloite n:o 356
16573:
16574:
16575:
16576:
16577: Korhonen ym.: Määrärahasta Nurmeksen evankelisen kansan-
16578: opiston rakennuslainojen lyhentämiseen
16579:
16580:
16581: Eduskunnalle
16582:
16583: Nurmeksen evankelisen kansanopiston tilat Opiston opiskelijamäärä oli vuonna 1979 80
16584: paloivat ukkosen sy.tyttäminä vuonna 1971 vuosiopiskelijaa.
16585: 77 -prosenttisesti. Oppilaiden saaminen näyttää tällä hetkellä
16586: Uudisrakennukset ovat valm1stuneet vuosina turvatulta. Opisto pailvelee Ylä-Karjalan alueen
16587: 1973 ja 1978: nuorison sivistystarpeita ja myös eri puolilta
16588: maata on opistossa ollut opiskelijoita.
16589: - päärakennus 6 200 m3 Opiston taloudellinen .tilanne eddlyttäisi val-
16590: rakennuskustannukset 1 487 029,00. m:k: tion tuen saamista. Lyh}Titaikaisten velkojen
16591: - opisk.asunt. 2 .520 m3 maksamiseen opisto tarvitsisi rakennusavus-
16592: rakennuskustannukset 613 .578,64 mk tusta.
16593: - henkilök.as. 855 m 3 Edellä olevan perustee11la ehdotamme kun-
16594: rakennuskustannukset 5.56 168,71 mk nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo-
16595: 2 656 776,35 mk muksen,
16596: Parhaillaan ollaan ailoittamassa rehtorin asun- että hallitus ottaisi valtion vuoden
16597: non· saneerausta, jonka yhteydessä on yksi opet- 1983 tulo- ia menoarvioesitykseen mää-
16598: tajien asunto. Sen kustannusarvio on noin rärahan Nurmeksen evankelisen kan-
16599: 300 000 mk. sanopiston rakennuslaino;en lyhentämi-
16600: Opiston taloudellinen tilanne on velkojen seen.
16601: rasittama;
16602: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
16603:
16604: Erkki Korhonen Lea Sutinen Jorma Fred
16605: Markku Kauppinen Mauri Vänskä Ulla Järvilehto
16606: Jouko Tuovinen
16607: 408 1982 vp.
16608:
16609: Toivomusaloite n:o 357
16610:
16611:
16612:
16613:
16614: Korhonen ym.: Konservatorio-osaston perustamisesta Joensuun
16615: musiikkiopistoon
16616:
16617:
16618: Eduskunnalle
16619:
16620: Musiikkioppilaitosten valtionavus,tuksesta an- 5. Joensuun musiikkiopisto on yhteistyössä
16621: netun asetuksen (486/77) mukaan konserva- Joensuun korkeakoulun ja Joensurin koululai·
16622: torio on musiikkioppilaitos, jossa annetaan toksen kanssa mm. kouluttamalla peruskoulun
16623: opettajankoulutusta sekä muuta musiikkialan ala-asteen musiikkiin erikoistuneita luokanopet-
16624: ammattikoulutusta. Joensuun musiikkiopisto on tajia ja antamalla jatkokoulutusta jo amma-
16625: valmis siirtymään konservatorioksi heti siihen tissa toimiville luokanopettajille.
16626: opetusministeriön luvan saatuaan. Tähän sillä 6. Joensuun musiikkiopisto on opetusminis-
16627: on seuraavat edellytykset: teriön luvalla perustanut sivutoimipisteet Toh-
16628: 1. Maassamme ja erityi,sesti kehitysalueilla majärven kuntaan (Kiteen ja Värtsilän kunnat
16629: on musiikinopettaja- ja orkesterimuusikkova• mukana) sekä Kontiolahden,. Liperin ja Outo-
16630: jaus. kummun sivutoimipisteet.
16631: 2. Maassamme toimivat konservatoriot jät- 7. PohjoiskarjaJaiset musiikinopiskelijat, jot-
16632: tävät maantieteellisen tyhjiön Pohjois-Karjalaan; ka valmistuisivat Joensuusta ammattiinsa, jäisi-
16633: jonka keskus on Joensuun kaupunki. vät varmimmin hyödyntämään oman maakun-
16634: 3. Opettajien virkoja on tällä hetkellä opis- nan opettaja- ja muusikkotarvetta.
16635: tolla 17. Tämän lisäksi opettajina toimii 42 · Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16636: sivutoimista tuntiopettajaa. Ensi lukuvuonna nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16637: öpettajia on jo 20. muksen,
16638: 4. Joensuun musiikkiopisto on saanut luku-
16639: vuoden 1977-1978 aikana käyttöönsä erin- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
16640: omaiset musiikinopetustilat. Opetuspinta-alaa on menpiteisiin konservatorio-osaston pe-
16641: yli 2 000 m2 • Oppilaita laitoksessa sivutoimi- rustamiseksi Joensuun musiikkiopistoon.
16642: pisteet mukaan luettuna on 1 300, joista kym-
16643: menet tähtäävät musiikinopettajan tai orkeste-
16644: rimuusikon uralle.
16645: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
16646:
16647: Erkki Korhonen Lea Sutinen Jouko Tuovinen
16648: Markku Kauppinen Mauri Vänskä Jorma Fred
16649: P. Puhakka Ulla Järvilehto
16650: 1982 vp. 409
16651:
16652: Toivomusaloite n:o 358
16653:
16654:
16655:
16656:
16657: Korhonen ym.: Joensuun maakunta-arkiston rakennushankkeen
16658: toteuttamisesta
16659:
16660:
16661: Eduskunnalle
16662:
16663: Joensuun maakunta-al!kisto aloitti toimintan- Samanaikaisesti on käynyt ilmi, että Joen-
16664: sa· vuonna 1974. Sen sijoittamista Joensuuhun suun korkeakoulun rakennushankkeita on su-
16665: perusteltiin lähinnä korkeakoulupoliittisilla nä- pistettu siinä määrin, että sen alueelle mah-
16666: kök.ohdilla. Maakunta-arkisto on osoittautunut tuisi myös maakunta-arkiston toimitalo. Sekä
16667: tarpeelliseksi arkistohallinnollisena virastona, Joensuun korkeakoulu että arkistoviranomaiset
16668: tutkimuslaitoksena sekä arkistoaineiston säily- ovat ottaneet tähän ratkaisuun myönteisen kan-
16669: tyspaikk.ana. nan. .Asiasta käydyissä neuvotteluissa on to-
16670: Maaikunta-arkisto toimii tällä hetkellä Poh- dettu ne monet ilmeiset edut, joita olisi maa-
16671: jois-Karjalan lääninhallituksen yhteydessä hajal- kunta-arkiston rakennushanikkeen toteuttami-
16672: laan ja aivan riittämättömissä sekä tarkoituk- sesta Joensuun korkeakoulun 4. rakennusvai-
16673: seen sopimattomissa tiloissa. Lääninvirastotalon heen yhteydessä. Maaikunta-alikiston rakennus-
16674: arkistotiloja ei voitaisi hyväksyä nykyisten mää- hankkeen kustannusarvio on 16 mmk.
16675: räysten mukaan minkään viraston arkistoaineis- Tarvittavan maankiäyttösuunnitelman ja esi-
16676: ton säilytyspaikaksi. luonnossuunnitelman laatim1seksi pitäisi jo
16677: Jo maakunta-arkistoa perustettaessa lähdet- vuoden 1982 ensimmäiseen lisämenoarvioon saa-
16678: tiin siitä, että sitä ,varten rakennetaan vastai- da 70 000 mk:n suuruinen määräraha, mistä
16679: suudessa oma toimitalo. Joensuun kaupunki maakunta-arkisto on jo tehnyt asianmukaisen
16680: varasi tähän tarkoitukseen Niinivaaralta ton- esityksen. Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon
16681: tin, joka luovutetaan valtiolle raikentamispää- on maakunta-arkisto esittänyt 500 000 mik:n
16682: töksen tapahduttua. suunnittelumäärärahaa.
16683: Maakunta-avkiston toimitalon perustamis- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16684: suunnitelman valmistuttua ovat arkistoviran- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16685: omaiset kuitenkin päättäneet luopua edellä muksen,
16686: mainitusta Niinivaaran tontista sillä ehdolla,
16687: että Joensuun kaupunki osoittaa maakunta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16688: arkistolle muualta vastaavan tasoisen tontin. Jolensuun maakunta-arkiston rakennus-
16689: Kaupunki onkin tämän vuoksi ryhtynyt toi- hankkeen toteuttamiseksi.
16690: menpiteisiin tontin varaamiseksi sanottuun
16691: tarkoitukseen Noljaikan kaupunginosasta.
16692: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
16693:
16694: Erkki Korhonen Jouko Tuovinen Mauri Vänskä
16695: Ulla Järvilehto Lea Sutinen Jorma Fred
16696: Impi Muroma Antero Juntumaa P. Puhakka
16697: Asser Stenbäck
16698:
16699:
16700:
16701:
16702: 52 0882:00189C
16703: 410 1982 vp.
16704:
16705: Toivomusaloite n:o 359
16706:
16707:
16708:
16709:
16710: Kortesalmi ym.: Peruskoulun päivänavauksen sisällön säilyttä-
16711: misestä
16712:
16713:
16714: Eduskunnalle
16715:
16716: Koululainsäädännön valmistelutyöryhmä on Laajoissa opettaja- ja ikasvattajapiireissä sekä
16717: antanut mietintönsä 31 päivänä maaliskuuta lasten vanhempien keskuudessa tunnetaan oi-
16718: 1981. Mietintöön sisältyy luonnos peruskoulu- keutettua levottomuutta ja huolta näiden pe-
16719: asetukseksi. Asetusluonnoksen 22 §:ssä puhu- ruskouluasetukseen esitettyjen huononnusten
16720: taan päivänavauiksesta. Työryhm~ esittää päi- johdosta. Ylimmät kouluviranomaiset, jotka on
16721: viinavausta olennaisesti muutettav~ksi nykyisin tehtäviinsä nimitetty varsin epäpätevinä ja
16722: voimassa olevaan verrattuna. nimenomaisesti poliittisina jäsenkkjavirka-
16723: Nykyisin voimassa olevassa peruskouluase- miessuosikkeina, ovat nyt viemässä pohjaa pois
16724: tuksen 8 § :ssä todetaan päivänavauksesta seu- kotien vakavalta kasvatustavoitteelta.
16725: raavaa: Yhteiskunnassamme on kohtuuttoman paljon
16726: "Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauk- jo n~yisin levottomuutta herättäviä henkisiä
16727: sella, jossa käsitellään persoonallisuuden kehi- virtaU!ksia ja piirteitä, on nuorten alkoholis-
16728: tyksen kannalta merkityksellisiä, oppilaiden mia, on huumeita, on rikollisuutta ja väkival-
16729: elämään, kouluun ja yhteiskuntaan liittyviä taisuutta, nuorten mieltä ovat sekoittamassa
16730: aiheita ja johon lisiiksi !kuuluu virsi tai muuta väärät kaupalliset ihanteet ja roskakulttuuri.
16731: yhteislaulua tai muuta musiikkia. Päivänavauk- Sen vuoksi !koulun tehtävänä on entistä vaka-
16732: sen tulee myönteisellä tavalla liittyä koulussa vammin tuoda nuorille päiViänavauksessa us-
16733: annet-tavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasva- konnolliset ja eettiset perusarvot selvästi ta-
16734: tukseen." voitettaviksi. Kuuluuhan sitä paitsi Suomen
16735: Koululainsäädännön valmistelutyöryhmän kodeista valtaosa jompaankumpaan lkansan-
16736: mietinnön 22 §, joka koskee päivänavausta, kirld:eoomme ja 11si:&si vapaiden kirkkokuntien
16737: kuuluu puolestaan seuraavasti: ja herätysliikkeiden vaikutus Suomessa on
16738: "Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauk- erittäin ,suuri.
16739: sella, jossa käsitellään pe11soonallisuuden kehi- Edellä esitetyn perusteella ja koska SMP ei
16740: tyksen kannalta merkityksellisiä, oppilaiden voi hyvälksyä Suomen kotien kasvatustavoittei-
16741: elämään, kouluun ja yhteiskuntaan liittyviä den romuttamista, ehdotamme kunnioittavasti
16742: aiheita ja johon lisäksi voi kuulua virsi tai eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16743: muuta yhteislaulua tai muuta musiikkia. Päi-
16744: vänavauiksen tulee myönteisellä tavalla liittyä että Suomen kotien ia kasvatta;ien
16745: koulussa annettavaan kasvatukseen." valtaenemmistön tahdon mukaisesti pe-
16746: Kuten voi havaita, uudessa suunnitelmassa ruskoulun päivänavauks~n nykyisin
16747: virsi tai muu yhteislaulu tai musiikki tehdään kuuluva virsi tai muu yhteislaulu tai
16748: vapaaehtoiseksi, kun se nykyisin vo1massa ole- musiikki säilytetään 9.amoin kuin perus-
16749: vassa peruskouluasetuksessa pidetään itsestään koulun kasvatusttzvo:itteita koskevassa
16750: selvyytenä. Toinen muutos ko~kee sitä, että as:etuksessa pysytetään Mnat "uskon-
16751: sanat "uskonnolliseen ja eettiseen" poistetaan. nollinen ia 1eetti?kn kasvatus".
16752: Helsingis,sä 12 päivänä helmikuuta 1982
16753:
16754: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
16755: 1982 vp. 411
16756:
16757: Toivomusaloite n:o 360
16758:
16759:
16760:
16761:
16762: Kortesalmi ym.: Maatalouskoulutuksen vakinaistamisesta Kes-
16763: tiiässä
16764:
16765:
16766: Eduskunnalle
16767:
16768: Kestiiässä toimii väliaikainen yksivuotinen Peruselinkeinon, maatalouden, turvaamiseksi
16769: maamieskoulu Ruukin maatalousoppilaitoksen alueella Kestiiän kunta katsoo maatalouskoulu-
16770: alaisena. Koulu aloitti ,toisen lukuvuotensa loka- tuksen säilyttämisen ja kehittämisen Kestiiässä
16771: kuussa 1981. ensiarvoisen tärkeäksi. Maatalouskoulutuksen
16772: Maamieskoulu palvelee koko Siikalatvan vakinais,taminen on merkittävää elinkeinoelä-
16773: alueen maatalouden kehittämistä. Kestiiässä teh- män kehittämiselle sekä peruselinkeinon, maa-
16774: dyn maatalouden kehittämisselvityksen mukaan talouden, edistämiselle.
16775: on yli 90 % maataloudessa työskentelevistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16776: miehistä ja naisista vailla oman a:lueen koulu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16777: tusta. Maatalouden koulutus palvelee alueen muksen,
16778: elinkeinoelämän tarpeita ja työllistää nuoria ko-
16779: tiseudulleen. Maatalouden koulutukseen hakeu- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
16780: tuvien määrä on vuosittain voimakkaasti lisään- maatalouskoulutuksen vakinaistamiseksi
16781: tynyt. Kestiiän kunnassa.
16782: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16783:
16784: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
16785: 412 1982 vp.
16786:
16787: Toivomusaloite n:o 361
16788:
16789:
16790:
16791:
16792: Kuoppa ym.: Kanjonin koulun rakentamisesta Tampereen Her-
16793: vantaan
16794:
16795:
16796: Eduskunnalle
16797:
16798: T·ampereella Hervannan kouluneuvostojen Hervannassa he joutuvat käymään koulunsa pit-
16799: jäsenet ovat koulutilannetta käsitellessään to- kien matkojen päässä linja-autoja käyttäen. Täs-
16800: denneet opetustilojen puutteen kestämättömäk- tä aiheutuu oppilaille monasti kohtuutonta hait•
16801: si. Hervanta on nopeasti kehittyvä Tampereen taa. Kouluhallituksen rakennusohjelman mu-
16802: tytärkaupunki. Asukasluvun kasvaessa ei koulu- kaan tilanne ei helpotu moniin vuosiin. Tämän
16803: palvelujen rakentaminen ole pysynyt väestömää- johdosta tulisi ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin
16804: rän kasvun mukana. Alueelle on muuttanut Kanjonin koulun rakentamiseksi Hervantaan.
16805: runsaasti lapsiperheitä, mikä lisää painetta kou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
16806: lutilojen ,suhteen vielä enemmän kuin peLkät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16807: asukasluvut edellyttävät.
16808: Peruskoulun ·luokkatilojen puute on nyt 320 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16809: oppilaan kohdalla tosiasia. Heistä valtaosa on · Kanjonin koulun rakentamiseksi T am-
16810: ala-asteen oppilaita. Tilojen puutteen johdosta pereen Hervantgan.
16811: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16812:
16813: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
16814: 1982 vp. 413
16815:
16816: Toivomusaloite n:o 362
16817:
16818:
16819:
16820:
16821: Kuoppa ym.: Linnainmaan koulun rakentamisesta Tampereelle
16822:
16823:
16824: Eduskunnalle
16825:
16826: Tampereen Vehmaisten-Leinolan-Linnain- Myöskään vuorolukua ei voida pitää ratkai-
16827: mailn alueelle on viime vuosina rakennettu erit- suna koulutilojen puutteeseen. · Uusien koulu-
16828: täin vilkkaasti ja asuinrakennustoiminta jatkuu tilojen rakentaminen tulisi saada pikaisesti
16829: voimakkaana edelleen. Tästä on seurannut käyntiin Linnainmaalle ala-asteen osalta.
16830: alueen väestöpohjan merkittävä lisääntyminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16831: Koska alueelle ei· ole rakennettu uusia .kou~ kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16832: lutiloja, niin koulutiloista on syntynyt suuri
16833: puute. Tästä tietenkin kärsivät eniten alueen että .hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16834: koululaiset, jotka monissa :tapauksissa joutuvat Linnainmaan koulun rakentamiseksi
16835: käymään koulunsa muiden koulupiirien alueella, Tampereelle.
16836: mikä aiheuttaa oppilaille ja vanhemmille yli-
16837: määräistä hankaluutta sekä ,turvattomuutta pit-
16838: killä koulumatkoilla.
16839: Helsingissä 12 päivänä helm~kuuta 1982
16840:
16841: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
16842: 414 1982 vp.
16843:
16844: Toivomusaloite n:o 363
16845:
16846:
16847:
16848:
16849: Kuoppa ym.: Pirkkalan Naistenmatkan peruskoulun yläasteen
16850: ruokalan saneeraamisesta
16851:
16852:
16853: Eduskunnalle
16854:
16855: Pirkkalan kunnan Naistenmatkan koulun ylä- lisesti koulupäivään nähden. Naistenmatkan
16856: asteen saneeraus tehtiin hallintotilojen osalta koulun ruokalan saneeraus ja laajennus olisi to-
16857: v. 1981. Koulun ruokala sen sijaan odottaa ki- teutettava pikaisesti.
16858: peästi 1tarvittavaa laajennusta. Ruokala raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16859: nettiin aikoinaan noin .300 oppilasta varten. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16860: Kunnan väkiluvun voimakas kasvu on johtanut
16861: oppilasmäärien kolminkertaistumiseen rakenta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16862: misajankohtaan verrattuna. Nyt ruokalaa käyt- Pirkkalan Naistenmatkan peruskoulun
16863: tää päivittäin noin 900 oppilasta. Ruokalan yläasteen ruokalan saneeraamiseksi tar-
16864: pienuus aiheuttaa monia erilaisia ongelmia, eikä vetta vastaavaksi.
16865: oppilaille voida järjestää ruokailuaikoja kohtuul-
16866: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16867:
16868: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
16869: 1982 vp. 415
16870:
16871: Toivomusaloite n:o 364
16872:
16873:
16874:
16875:
16876: Kuoppa ym.: Pirkkalan Nuolialan koulun peruskorjaamisesta
16877:
16878:
16879: Eduskunnalle
16880:
16881: Pirkkalan kunnan Nuolialan koulun perus- nalta tärkeitä tiloja, mikä johtaa kestämättö..
16882: korjaus on lääninhallituksen suunnitelmissa vuo~ mään tilanteeseen, jos peruskorjausta ei saada
16883: delle 1986. Koulun kunto ja oppilaiden määrä suunniteltua aikaisemmaksi.
16884: edellyttävät, että aikataulua nopeutetaan huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16885: ma'ttavasti aikaisemmaksi. Koulussa on lukuisia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16886: puutteita, eikä tiloja ole riittävästi. Ympäröivä
16887: alue kasvaa varsin nopeasti, ja luokkatilojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16888: tarve lisääntyy vuosittain. Nykyisinkin koulusta Pirkkalan Nuolialan koulun peruskor-
16889: puuttuu jo monia opetuksen tehokkuuden kan- ;auksen toteuttamiseksi.
16890: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16891:
16892: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
16893: 416 1982 vp.
16894:
16895: Toivomusaloite n:o 365
16896:
16897:
16898:
16899:
16900: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Monitieteisen lapsi- ja nuorisotutki-
16901: muksen edistämisestä
16902:
16903:
16904: Eduskunnalle
16905:
16906: Vuonna 1979 vietetty kansainvälinen. lapsen ja että kansalaismielipide on myönteinen lasten
16907: vuosi herätti eri yhteiskuntasektoreilla kiinnos- aseman parantamiselle.
16908: tusta lasten asemaa kohtaan. Tapahtuma osoit- Ilman johdonmukaista tieteellistä tutkimusta,
16909: ti, että lapsen syntymiseen, varhaisikään ja vart- jonka varaan käY'tännön toimet voidaan pitkällä
16910: tumiseen liittyvät ongelmat ja ilmiöt huolestut- tähtäyksellä rakentaa, ei ole mahdollista paran-
16911: tavat vanhempaa ikäpolvea, joka haluaisi tur- taa lasten asemaa yhteiskunnassamme. Epäkoh~
16912: vata jälkikasvulleen terveen elinympäristön ja tien korjauksia ei voida jättää jollakin hallin-
16913: suotuisat kasvuedeliytykset. Yhteiskuntaamme nonalalla - koulu- ja kulttuuripolitiikassa, so-
16914: kohdistuneet monet muutokset ovat erityisen siaali- ja terveyspolitiikassa tms. - syntynei-
16915: voimakkaasti koskettaneet lasten ja nuorten elä- den virikkeiden varaan. Tuskinpa voidaan
16916: mää. myöskään olettaa, että valpas julkinen sanakaan
16917: On selvää, ettei lapsen vuoden kaltainen vi- pystyisi muuhun kuin joidenkin erillisongelmien
16918: riketapahtuma voi johtaa lyhyellä tähtäyksellä esille tuomiseen.
16919: konkreettisiin muutoksiin. Lasten ja nuorten Lapsen aseman parantamiseksi tarvitaan laa-
16920: asemassa ilmenneet puutteet ja vaaratekijät ovat ja, monitieteinen tutkimusohjelma, jonka toteut-
16921: osa laajempaa yhteiskuntakokonaisuutta, jossa tamiseksi osoitetaan riittävät taloudelliset voi-
16922: muutokset tapahtuvat hitaasti. Niinpä lapsiper- mavarat. Erityisesti tulee korostaa tutkimustyön
16923: heiden sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa pitkäjänteisyyttä sekä sitä, että tutkimusten tu-
16924: ilmenneet epäkohdat, lasten ja nuorten häiriö- lokset saatetaan nopeimmalla mahdollisella ta-
16925: käyttäytyminen ja monet muut lapsen vuonna valla palvelemaan käytännön toimia.
16926: havaitut seikat ovat jatkuneet jokseenkin enti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16927: sellään. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16928: Syöpään sairastuneiden lasten asemasta erään
16929: televisio-ohjelman perusteella virinnyt keskus- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
16930: telu ja sen seurauksena syntynyt spontaani aut- menpiteisiin monitieteisen lapsi- ;a nuo-
16931: tamishalu ovat osoituksena siitä, että yleinen risotutkimuksen edistämiseksi.
16932: mielenkiinto lapsia kohtaan on edelleen vireä
16933: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
16934:
16935: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kauko Juhantalo Orvokki Kangas
16936: Markku Kauppinen Hannele Pokka Lauri Palmunen
16937: 1982 vp. 417
16938:
16939: Toivomusaloite n:o 366
16940:
16941:
16942:
16943:
16944: Lahti-Nuuttila ym.: Koulujen uudis- ja lisärakentamisen edelly-
16945: tysten parantamisesta
16946:
16947:
16948:
16949: Eduskunnalle
16950:
16951: Yli kylmmenen vuoden ajan on koulujen ra- Uudis- ja lisärakentamista sekä saneerauksia
16952: kentamislupa-anomuksia ollut huomattavasti esHntyy maamme kaikissa lääneissä, vaikka
16953: enemmän kuin vuosittaisilla määrärahoilla on painopiste uudisrakentamisessa on maamme
16954: voitu lupia myöntää. Kun vuonna 1970 myön- suurten läänien suurissa asutuskeskulk:sissa.
16955: nettyjen ja haettujen koulurakennuslupien suh- Koulurakentamisella on maamme kunnissa
16956: de oli 29/42, oli suhde muuttunut vuonna työllisyyttä lisäävä vaikutus, vaikka tähän liit-
16957: 1975 26/142:een. Parhaillaan on opetusminis- tyviä tunnuslukuja on vaikea esittää. Työlli-
16958: teriön käsittelyssä kouluhallituksen 25. 11. syysnäkökohdista opetusministeriö hankkii en-
16959: 1981 tekemä koulujen rakentamislupaesitys nen rakenta:misluparatkaisua työvoimaministe-
16960: vuodelle 1982. Kunnat olivat hakeneet opetus- riön lausunnon.
16961: ministeriöltä lupaa yhteensä 139 peruskoulun
16962: uudis-, lisä- tai/ja perusparannustyön rakenta- Peruskoulun yläasteella mahdollinen tunti-
16963: mishacl&eelle. Kouluhallitus pystyi käytettä- kehyksen käyttöönotto muuttanee nykyisten
16964: vissä olevin määrärahoin esittämään lupaa 22 tiedossa olevien seikkojen perusteella koulussa
16965: koulurakennushankkeelle. tarvittavien tilojen koostumusta siten, että
16966: Kouluhallitus totesi esit)11ksessään, että kou- pienryhmätiloja tarvittaisiin nykyistä enemmän
16967: lujen rakenta:mispaine lääneissä on tavattoman ja perusopetusryhmän käyttöön tarkoitettuja
16968: suuri. Esfunerkiksi Uudenmaan läänissä ovat tiloja nykyistä vähemmän. Kun tuntikehyksen
16969: kunnat ilmoittaneet suunnittelukaudeksi 1982 eräänä periaatteena on tosiasiallisten opetusta
16970: -86 valtionosuuslain 13 §:n mukaisesti rahoi- koskevien järjestelyjen päätösvallan siirtäminen
16971: tettaviksi oikeutettuja hankkeita 149 kappalet- koulun ja kunnan tasolle, merkitsee tämä kou-
16972: ta, Turun ja Porin läänissä vastaava luku on lurakennusten tilankäyttöön nähden entistä
16973: 123 :kappaletta. Saman suuntainen on tilanne suurempaa joustavuutta. Vaikka peruskoulun
16974: eräissä muissakin lääneissä. yläasteen eriyttämisratkaisu ja tuntikehysjärjes-
16975: Kouluhallituksen tekemän vuosia 1982-86 telmän käyttöönotto siirtynee vuoteen 1984,
16976: koskevan selvityksen mukaan voitaisiin suun- tulisi jo vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa
16977: niteltujen määrärahojen puitteissa myöntää lupa purkaa olemassa olevaa rakentamispainetta
16978: noin 160 rakennushankkeelle (kustannusarvio lisäämällä tuntuvasti koulurakentamiseen tar-
16979: noin 600 milj. mankkaa), jolloin kuntasuunni- koitettuja määrärahoja.
16980: telmiin sisältyviä luvanvaraisia hankkeita jäisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16981: toteuttamatta samana ajanjaksona lähes 600 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16982: (.kustannusarvioltaan noin 1 800 milj. mark- muksen,
16983: kaa) . Näistä uDkopuolelle jäävistä hal1lkkeista
16984: kunnat ovat ilmoittaneet rakentavansa omalla että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
16985: kustannuksellaan yli 100 hanketta, joiden kus- menpiteisiin helpottaakseen koutu;en
16986: tannusarvio olisi noin 550 milj. mankkaa. uudis- ;a lisärakentamisessa sekä sanee-
16987:
16988:
16989:
16990:
16991: 53 U88200189C
16992: 418 Toivomusaloite n:o 366
16993:
16994:
16995: raamisessa ilmenevää painetta ja lisäisi arvioesitykseen tuntuvasti kouluraken-
16996: jo vuoden 1983 valtion tulo- ja meno- tamismäärärahoja.
16997: Helsingissä 12 päivänä helm1kuuta 1982
16998:
16999: Pentti Lahti-Nuuttila Helge Siren Elisabeth Relm
17000: Olli Helminen Lea Savolainen Lauha Männistö
17001: Jouko Skinn.ari · Juhani Raudasoja Tapio Holvitie
17002: Pekka Vennamo· Niilo Hämäläinen Pentti Poutanen
17003: Jacob Söderman Peter Muurman Mauri Vänskä
17004: Aimo Ajo Tellervo Koivisto Väinö Raudaskoski
17005: Matti Luttinen Jorma Rantala Anssi Joutsenlahti
17006: Markus Aaltonen Eino Loikkanen Matti Järvenpää
17007: Ulla-Leena Alppi Juhani Surakka Helvi Hyrynkangas
17008: Heli Astala Saara-Maria Paakkinen Mikko Ekorre
17009: Pekka Starast Mikko Elo Lea Sutinen
17010: Reino Breilin Paula Eenilä Matti Maijala
17011: Helvi Niskanen Pauli Uitto Boris Renlund
17012: Kaarina Suonio Tarja Halonen Lauri Palmunen
17013: Kaj Bärlund Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee
17014: Ole Norrback Anna-Liisa Piipari Eino Loikkanen
17015: Pirkko Valtonen Matti Puhakka Sinikka Karhuvaara
17016: Jermu Laine Seija Karkinen Terhi Nieminen-Mäkynen
17017: Risto Tuominen Antero Juntumaa Inger Hirvelä
17018: Erkki Liikanen Mikko Kuoppa Erkki Pystynen
17019: Lasse Lehtinen Anna-Liisa Jokinen Jouni J. Särkijärvi
17020: Liisa Jaakonsaari Niilo Koskenniemi Urho Pohto
17021: Pertti Hietala Mauno Manninen Väinö Rautiainen
17022: Hannu Tapiola Sampsa Aaltio Pekka Löyttyniemi
17023: Mikko Rönnholm Jaakko 1tälä J. Vähäkangas
17024: Sakari Knuuttila Esko J. Koppanen Kauko Tamminen
17025: Eino Grönholm Sauli Hautala Eeva Kauppi
17026: Arvo Salo Petter Savola Unto Ruotsalainen
17027: Arvo Kemppainen Aulis Juvela
17028: 1982 vp. 419
17029:
17030: Toivomusaloite n:o 367
17031:
17032:
17033:
17034:
17035: E. Laine ym.: Kuntien koulurakennushanicl{eiden rahoituksen tur-
17036: vaamisesta Turun ja Porin läänissä
17037:
17038:
17039: Eduskunnalle
17040:
17041: Turun ja Porin läänin koulurakennushank- kityt hankkeet vain 1/5 kuntien tarpeesta.
17042: keet ovat joutuneet ankaran karsinnan kohteek- Tästälkin erittäin rajoitetusta ohjelmasta pääsee
17043: si lääninhallituksessa ja kouluhallituksessa. Sel- tänä vuonna budjettirahoituksen piiriin vain
17044: laisia koulurakennushankkeita, joihin tarvitaan 3 Turun ja Porin läänin koulua, joista vain
17045: opetusministeriön lupa, esitettiin kuntien toi- 1 sijaitsee läänin eteläosassa. Tällaisesta asian-
17046: mesta suunnittelukaudelle 1982-86 yhteensä tilasta kärsii opetustoiminnan järjestäminen ja
17047: 124. Kouluhallituksen taholta läänille annetun siitä kärsivät opettajat, oppilaat ja lasten van-
17048: kohtuuttomasti alimitoitetun suunnittelukiin- hemmat.
17049: tiön puitteissa lääninhallitus sijoitti kiireelli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
17050: syysj,ärjestykseen vuosille 1982-86 vain 31 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17051: rakennushanketta. Kouluhallitus puolestaan si-
17052: joitti näistä hankkeista vain 26 omaan kiireel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17053: lisyysj ärjestykseensä. kuntien koulurakennushankkeiden ra-
17054: Edellä kerrotut es~merkit osoittavat koulu- hoituksen turruamiseksi Turun ja Porin
17055: rakennushankkeiden toteutumisen Jaahaavan läänissä erityisesti suunnittelukaudelle
17056: kaukana jäljessä kuntien toteamasta tarpeesta. 1982-86 kuntien taholta ehdotettujen
17057: Ovathan em. kouluhallituksen ohjelmaan mer- hankkeiden osalta.
17058: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
17059:
17060: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
17061: 420 1982 vp.
17062:
17063: Toivomusaloite n:o 368
17064:
17065:
17066:
17067:
17068: Lattula: Opiskelijoiden velkataakan keventämisestä
17069:
17070:
17071: Eduskunnalle
17072:
17073: Kansanedustajien velvollisuus 011 keventää Eräs opiskelijoiden velkataakan keventämis-
17074: yhteisillä lainsäädäntötyöhön liittyviJ.lä toimen- tie on velan hoitoon eli laina-ajan pituuteen ja
17075: piteillä opiskelijoiden velkataakkaa. Sitä voi- koron suuruuteen kuuluva toimenpide. Varsin
17076: daan keventää esimerkiksi kahdella seuraavalla suuri osa opiskelijoista joutuu jdka tapauk-
17077: tavalla: sessa rahoittamaan opiskeluaan lainavaroin.
17078: 1) lainanoton tarvetta voidaan vähent,ää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17079: opintotukea laajentamalla ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17080: 2) korottamalla opintotuen rahallista arvoa. sen,
17081: Opiskelu on nähtävä sellaisena tulevaisuuden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17082: hyväksi tehtävänä työnä, johon myös yhteis- menpiteisiin opiskelijoiden velkataakan
17083: kunnan kannattaa investoida. keventämiseksi.
17084: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17085:
17086: Eero Lattula
17087: 1982 vp. 421
17088:
17089: Toivomusaloite n:o 369
17090:
17091:
17092:
17093:
17094: Laurila ym.: Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen saattamisesta
17095: valtionosuuden piiriin
17096:
17097:
17098: Eduskunnalle
17099:
17100: Eri ~ulttuurinalat olisi taloudellisesti saatet- teettistä asennoiturmista ympäristöönsä. Taide-
17101: tava valtionapujen ja ikuntien avustusten suh- koulut kasvattavat tuJ.evia taiteen ymmärtäjiä
17102: teen samanarvoiseen asemaan. Nuoriin ja lap- ja taiteesta virilcl<:eitä saavia kansalaisia.
17103: siin kohdistuvan eri taiteenalojen kasvatuksen Sen lisäiksi taidekoulut tietysti toimivat tai-
17104: tulisi olla ensisijaisessa tärkeysasemassa val- teellisesti lahjakkaiden lasten ja nuorten val-
17105: tionapua myönnettäessä. mistavina kouluina korkeampitasoiseen kuva-
17106: Musiikkiopistoille myönnetty valtionapu on taidekoulu turkseen.
17107: nykyään yli 20 miljoonaa markkaa vuodessa. Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen talous
17108: Kuvataiteen koulutukseen on viime vuosina on tätä nykyä epävarmalla pohjalla ja perustuu
17109: tullut mukaan uusi to1mintamuoto, lasten ja suurelta osin innostuneeseen vapaaehtoiseen
17110: nuorten kuvataidekoulut. kannatusyhdistystyöhön, mikä ei ajan pitkään
17111: Näitä kuvataidekouluja, joissa annetaan as- kuitenkaan pellkästään voi turvata näiden kou-
17112: teittain etenevää kuvataideopetusta 5-16-vuo- lujen pitkäiänteistä työskentelyä ja suunnitel-
17113: tiaille lapsille ja nuorille pienryhmissrä ammatti- mallisuutta. Jotta tämäkin taidekasvatuksen
17114: taitoisen opettajan johdolla, on aJettu perustaa alue saataisiin taloudellisesti tasavertaiseen ase-
17115: vuodesta 1978 lähtien, jolloin ensimmäinen maan muun taidekasvatuksen kanssa, olisi nämä
17116: tällainen koulu aloitti toimintansa Kauniaisissa. taidekoulut saatava valtionosuuden piiriin suun-
17117: Nyt näitä lähinnä kannatusyhdistyspohjaisia nilleen samalla tavoin kuin musiikkikoulujen
17118: lasten ja nuorten kuvataidekouluja toirmii yli toiminta jo on.
17119: kymmenellä paikkakunnalla eri puolilJ.a Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17120: mea. Nämä koulut eivät saa valtionapua, mut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17121: ta saavat kunnallisia avustuksia noin 20-60 muksen,
17122: prosenttia menoistaan.
17123: Taidekasvatuksella on lapsen tunne-elämää että hallitus ryhtyisi toim&npiteisiin
17124: eheyttävä ja kehittävä vaikutus. Taideopetuk- lasten j(J nuor~en kuvataidekoulujen
17125: sen tehtävänä on mm. kasvattaa oppilaan es- saattamiseksi valtionosuuden piiriin.
17126: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
17127:
17128: Ritva Laurila Tuulikki Petäjäniemi Anna-Kaarina Louvo
17129: 422 1982 vp.
17130:
17131: Toivomusaloite n:o 370
17132:
17133:
17134: Louvo ym.: Hiven- ja kivennäisainetutkimusyksikön perustami-
17135: sesta Kuopion korkeakouluun
17136:
17137: Eduskunnalle
17138: Suomi käyttää tutkimus- ja kehitystyöhön keneet paitsi fluorin vaikutusta hampaisiin
17139: varoja kansainvälisesti katsoen erittäin vähän eli myös sen vaikutusta yleiseen terveyteen. Viime-
17140: noin runsaan prosentin bruttokansantuotteesta, aikaiset tutkimukset antavat viitteitä siitä, että
17141: kun kansainvälinen taso on 2,2-2,5 %. Vaa- fluorilla olisi edullista vaikutusta myös yleiseen
17142: timuksen tutkimusmenojen brutwkansantuote- terveyteen, esim. sydän- ja verisuonitautien eh-
17143: osuuden kohottamisesta kansainväliselle tasolle käisyssä muiden hiven- ja kivennäisaineiden
17144: esitti viimeksi joulukuussa valtion tiedeneu. ohella.
17145: vosto. Koska fluorin merkityksestä terveydelle edel-
17146: Erityisesti terveydenhuollossa pitäisi tutki- leen esiintyy tutkimustuloksista huolimatta pal-
17147: muksen osuuden lisääntyä kansanterveytemme jon tunneperäistä arvostelua ja kiistaa fluorin
17148: edistämiseksi sairauksia ennaltaehkäisemällä. annostusmuodoista, tutkimuksia olisi syytä laa-
17149: Suomen Akatemian parin vuoden takaisessa jentaa ei ainoastaan fluorin vaan myös muiden
17150: mietinnössä ''Lääketieteellisen tutkimuksen ke- hiven- ja kivennäisaineiden osalta. Näin voitai-
17151: hittäminen Suomessa 1980-luvulla" esitettiin siin saada uusia käytännön sovellutuksia ylei-
17152: terveystutkimuksen tehostamista terveydenhuol- simpien kansantautiemme ennaltaehkäisemi-
17153: lossa siten, että vuosikymmenen loppuun men- seksi.
17154: nessä käytettäisiin vähintään 2 % sairaaloiden Kuopion korkeakoulu on tähänastisilla tutki-
17155: ja terveyskeskusten käyttömenoista terveyden- muksmaan jo osoittanut, että sillä on tutkija-
17156: huollon ja kliinisen työn kehittämistä tukevaan voimia ja kiinnostusta suorittaa näitä hivenaine-
17157: tutkimukseen. tutkimuksia, jotka alueellisestikin soveltuvat
17158: Hiven- ja kivennäisainei:den merkitys ihmisen juuri Kuopiossa suoritettaviksi. Nykyisillä re-
17159: terveyteen on viime vuosina saanut yhä kasva- sursseilla tutkimusten hyödyntäminen tulisi
17160: vaa huomiota. Hiven- ja kivennäisaineiden kuitenkin kestämään aivan liian kauan, joten
17161: esiintymisestä Suomen maaperässä ja ravinnos- korkeakoulun tulisi saada lisää tutkijavoimia,
17162: samme on mm. Suomen Akatemia tehnyt laa- paitsi tutkijaprofessuuria myös 2-3 päätoimis-
17163: joja tutkimuksia. Niissä on todettu, että maa- ta tutkijan virkaa. Tutkijoista osan pitäisi työs-
17164: perässämme ja ravinnossamme on liian vähän sään suuntautua yleislääketieteelliseen tutki-
17165: .monia elämälle välttämättömiä hivenaineita, ku- mukseen. Tutkijoille olisi luonnollisesti taattava
17166: ten esim. fluoria, kromia ja seleeniä. riittävä apuhenkilökunta ja käyttövarat.
17167: Fluorin ja siihen liittyvien hiven- ja kiven- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17168: näisaineiden terveydellisiä vaikutuksia on tut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17169: kittu maassamme erityisesti Kuopiossa, jossa muksen,
17170: fluoritutkimus onkin hyvin tärkeää, koska Kuo-
17171: piossa on oUut vuodesta 1959 alkaen maamme että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17172: ainoa hivenaine fluorin suhteen ihanteelliselle hiven- ia kivennäisainetutkimusyksikön
17173: tasolle keinotekoisesti fluoridia lisäämällä saa- perustamiseksi Kuopion korkeakouluun.
17174: tettu vesijohtovesi. Nämä tutkimukset ovat kos-
17175: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17176:
17177: Anna-Kaarina Louvo Pentti Sillantaus Olavi Nikkilä Erkki Pystynen
17178: Aila Jokinen Lauri Impiö Juhani Laitinen Matti Jaatinen
17179: Urho Pohto Martti Ursin Pekka Löyttyniemi Ritva Laurila
17180: Helena Pesola Jouni J. Särkijärvi Tauno Valo Jaakko Itälä
17181: Heikki Perho Urpo Leppänen Sampsa Aaltio Tapio Holvitie
17182: Seppo Tikka Toivo Mäkynen
17183: 1982 vp. 423
17184:
17185: Toivomusaloite n:o 371
17186:
17187:
17188:
17189:
17190: Louvo ym.: Reitkallin puutathurikoulun toiminnan jatkamisesta
17191:
17192:
17193: Eduskunnalle
17194:
17195: Reitkallin puutarhakoulu on maamme vanhin invalidien Veljesliiton Kymen piiri ja Martta-
17196: jo vuodesta 1906 alkaen nykyisellä paikallaan piiriliitto.
17197: Vehkalahden Reitkallin kylässä toiminut puu- Lähiseudun kunnat, Pyhtää sijaitsemiskun-
17198: tarha-alan ammattikoulu. Koulu on ammattipii- nan Vehkalahden ohella sekä Kotkan ja Hami-
17199: reissä hyvin tunnettu ja arvostettu, ja sieltä nan kaupungit kokevat tämän vanhan, arvoste-
17200: valmistuvat puutarhurit ovat kysyttyjä ja sijoit- tun koulun säilyttämisen ja kehittämisen hyvin
17201: tuneet hyvin jo Kymen läänin alueella sijaitse- tärkeäksi ja ovat valmiita tukemaan sitä mm.
17202: viin lukuisiin puutarha-alan yrityksiin. Puu- oppilasasuntojen korjaamisessa ja rakentamises-
17203: tarha-alan ja erityisesti Reitkallin koulun jat- sa, jos valtio antaa takeet koulun opetuslinjojen
17204: kuvaa suosiota kuvaa se, että viime vuoden lo- jatkamisesta ja kehittämisestä ja yleensä koulun
17205: pussa neljästäsadasta puutarha-alan oppilaitok- säilyttämisestä.
17206: siin hakeneesta oppilaasta ,vain 180 mahtui näi- Reitkallin puutarhurikoulussa opetusta voitai-
17207: hin oppilaitoksiin ja 45 hakijaa asetti Reitkallin siin kehittää viljely-, puisto- ja kukkakauppa-
17208: puutarhurikoulun ensi sijalle huolimatta sen ny- linjoina, ja tulevaisuudessa koulusta vo1si muo-
17209: kyisistä epämukavista oppilasasuntoloista ja dostua puutarha-alan ammatillinen jatko-
17210: opetustiloista. ja täydennyskoulutus- sekä kurssikeskus. Lä-
17211: Nykyään Reitkallin puutarhuriikoulussa toi- histöllä sijaitsevat suuret puutarha-alan yrityk-
17212: mii 32 oppilaan käsittävä 1-vuotinen puutar- set kasvihuoneineen täydentäisivät opetusta an-
17213: hurikurssi, jota keskiasteen uudistuksen jälkeen taessaan mahdollisuuden erinomaiseen ja moni-
17214: on tarkoitus laajentaa 2-vuotiseksi. puoHseen harjoitteluun. Itse Reitkallin puutar-
17215: Koulun toiminnan jatkuvuus on pitkän aikaa hurikoulun edullinen maa-alue ja sijainti sekä
17216: ollut vaakalaudalla. Vaitio ei ole myöntänyt vanhat rakennukset laajan puiston keskellä
17217: välttämättömiin peruskorjauksiin ja uudisraken- puoltavat jo sinänsä sen säilyttämistä ja kehit-
17218: tamiseen varoja, ja toiminnan jatkamiseen on tämistä.
17219: myönnetty lupa vain muutamaksi vuodeksi ker- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17220: rallaan. Ehkä osasyynä on ollut se, että koulu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17221: on perinteisesti ollut pääasiassa yksityisten muksen,
17222: osakkeenomistajien omistuksessa eikä valtioval-
17223: ta ole anomuksista huolimatta suostunut kou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17224: lua ostamaan. menpiteisiin maamme vanhimman puu-
17225: Nyt omistuspohja on muuttunut niin, että tarha-alan oppilaitoksen, Reitkallin puu-
17226: pääosan osakkeenomistajista muodostavat eri tarhurikoulun, toiminnan ;atkamiseksi
17227: yhteisöt, kuten Kymen Maataloussäätiö, Sota- ia kehittämiseksi.
17228: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17229:
17230: Anna-Kaarina Louvo Urho Pohto Urpo Leppänen
17231: Pekka Jokinen Helena Pesola Saara Mikkola
17232: Esko Almgren Martti Ursin Olavi Nikkilä
17233: Seppo Tikka Juhani Laitinen Tapio Holvitie
17234: Lauri Impiö
17235: 424 1982 vp.
17236:
17237: Toivomusaloite n:o 372
17238:
17239: Luttinen ym.: Taloudellisten edellytysten luomisesta keskiasteen
17240: koulunuudistuksen varmistamiseksi asiaa koskevien kehittä-
17241: mislain ja -suunnitelmien puitteissa
17242:
17243: Eduskunnalle
17244: Maassamme on toteutettu ja ollaan toteutta- massa maataaJassa vaatii huomattavaa lisäystä
17245: massa monia koulutukseen kohdistuvia uudis- sekä rakennusten suunnittelu- ja rakentamis-
17246: tuksia. Viime vuosikymmen, 1970-luku, oli määrärahoihin että kalustoinvestointeihin sekä
17247: peruskoulu-uudistuksen vuosikymmen. 1980- opettajien ja muun henkilökunnan määrään.
17248: luvusta suunniteltiin keskiasteen koulunuudis- Esimerkkinä voidaan mainita, että läänien esi-
17249: tuksen vuosikymmentä. Tätä tarkoittava laaja tys tilojen korjaus- ja muutostarpeisiin sekä
17250: valmistelutyö käynnistyi jo 1970-luvulla keski- rakennusinvestointeihin oli 3 700 milj. mark-
17251: asteen koulutuksen kehittämislain säätämisen kaa, josta valtionosuus olisi 2 400 milj. mark-
17252: muodostaessa tämän uudistuksen varsinaisen kaa eli keskimäärin 300 milj. markkaa vuo-
17253: lähtölaukauksen. Toisaalta taas peruskouJun ja dessa jaettuna vuosille 1981-1988. Opetus-
17254: lukion puolella ollaan 1980-luvulla pyrkimässä ministeriön suunnitelmien mukaan valtio osal-
17255: varsin merkittäviin uudistuksiin, joilla olisi listuisi vuosina 1982-86 keskimäärin 181
17256: hallinnollisia, pedagogisia ja taJoudellisia vai- milj. markalla vuodessa ammatillisten oppi-
17257: kutuksia. Kaikilla näillä uudistussuunnite1milla laitosten rakentamiskustannuksiin.
17258: on vahva paine opetusmenojen kasvuna. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen on
17259: Ammatillisessa koulutuksessa vakinainen monessa mielessä maallemme elinkysymys. Me-
17260: koulutus lisääntyy kehittämisohjelman mukai- nestyksemme yhä kiristyvässä kansainvälisessä
17261: sesti seuraavan viisivuotiskauden aikana lähes kilpailussa edellyttää ammattikoulutuksemme
17262: 7 500 oppilaalla. Oppilasmäärän suurin lisäys täydellistä onnistumista tehtävässään. Tämä on
17263: tapahtuu vuonna 1983. Tällöin kehittämisoh- kilpailukykymme varma tae, josta meillä ei
17264: jelman mukainen kasvu on 3 700 oppilasta. ole varaa tinkiä. Huolestuneena on pantava
17265: Erityisen voimakasta oppilasmäärän kasvu on mevkille taloudellisten votmavarojen niukentu-
17266: yleisissä ammattikouluissa, joissa oppilasmäärää minen yleensäkin sekä !kiristyvä kilpailu näistä
17267: tullaan lisäämään 2 550 oppilaalla. Oppilasmää- niukentuvista resursseista. Onkin pelättävissä,
17268: rä kunnallisissa ammattioppilaitdksissa kasvaa että ammatillinen koulutus ei tule tässä kil-
17269: vuoden 1983 35 800 oppilaasta vuoteen 1986 pailutilanteessa onnistUIIllaan kansantalouden
17270: 38 600 oppilaaseen. Kasvua on näin ollen vaatimusten edellyttämällä tavalla.
17271: 2 800 oppilasta. Väliaikainen koulutus puoles- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17272: taan supistuu suunnittelukaudella. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17273: Keskiasteen koulunuudistuksesta on tehty muksen,
17274: lainsäädännölliset ratkaisut sekä näille päätök-
17275: sille pohjautuvat suunnitelmat jatkuvan kehit- ;että h'allitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17276: tämissuunnitelman antaessa aineksia uudistuk- riittävien taloudellisten edellytysten luo-
17277: sen toteuttamiseen käytännössä. Kuntien ja miseksi ketski~M!teen koulutuksen ja eri-
17278: kuntainliittojen sekä tiältä pohjalta lääninhalli- tyisesti yleisen ammattikoulutuksen ke-
17279: tusten ja ammattikasvatushallituksen laatimat hityksen varmistamiseksi keskiasteen
17280: esity;kset sekä niiden perusteella tehdyt ku.;- koulutuksen kehittämislain ja sen perus-
17281: tannusselvitykset osoittavat, että keskiasteen teella laadittujen kehittämissuunnitel-
17282: uudistuksen toteuttaminen asetuksen edellyttä- mien muka~esti.
17283: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17284:
17285: Matti Luttinen Mikko Elo Eino Grönholm
17286: Pirkko Valtonen Hannu Tapiola Sakari Knuuttila
17287: Boris Renlund Tellervo Koivisto
17288: 1982 vp. 425
17289:
17290: Toi:vomusaloite n:o .373
17291:
17292:
17293:
17294:
17295: Luttinen ym.: Määrärahasta Päijät-Hämeen taidemuseon raken-
17296: nushankkeen avustamiseksi
17297:
17298:
17299: Eduskunnalle
17300:
17301: Lahden taidemuseo nimettiin 1. 5. 1980 Lahden kaupungin omien taloussuunnitel-
17302: aluetaidemuseoksi. Tehtävänsä suorittamiseksi mien puitteissa taidemuseohanketta ei pystyitä
17303: taidemuseo tarvitsee nykyistä paremmat tilat. toteuttamaan lähivuosina. Tästä syystä raken-
17304: Lahden taidemuseo ei enää 1tässä tilanteessa nus pyritään pääosin toteuttamaan yhdistyspoh-
17305: pysty edes välttävästi palvelemaan kaupungin ja jaisena hankkeena.
17306: sen ympäristön kuvataiteen harjoittajien ja har- Alustavien hahmotelmien mukaan 'taidemu-
17307: rastajien tarpeita. Päijät-hämäläiset kuvataiteen seo toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. Ensin
17308: ystävät ja taiteilijat ovat perustaneet Päijät-Hä- ,rakennettaisiin n. 2 100 m2 :n tilat. Hanketta
17309: meen taidemuseoyhdistyksen tavoitteena kun- varten on varattu tontti Lahden rakenteilla ole-
17310: noliisten toimitifojen aikaansaaminen aluetaide- van teatteritalon itäpuolelle.
17311: museota varten. Tällä hetkellä monet kiertävät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17312: näyttelyt ohittavat Päijät-Hämeen, koska täällä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17313: ei ole sellaisia tiloja, joihin näyttely voitaisiin muksen,
17314: tyydyttävällä tavalla sijoittaa.
17315: Lahti on Päijät-Hämeen maaikuntakeskus, että hallitus pyrkisi vastaisuudessa
17316: jonne koko ,talousaluetta palvelevat laitokset lisäämään taidelaitosten rakentamisavus-
17317: tulee sijoittaa. Taidemuseo on sellainen korkean tusten määrää ja ottaisi valtion vuoden
17318: asteen palvelumuoto, jonka tulee sijaita talous- 1983 tulo- ;a menoarvioesitykseen
17319: alueen keskuksessa. Samalla sen tulee huoleh- 450 000 markan määrärahan Päijät-Hä-
17320: tia siitä, että näyttelytoimintaa ja alan valistus- meen taidemuseon suunnitteluun.
17321: ta saadaan vietyä myös toimialueen kunkin
17322: kunnan alueelle.
17323: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17324:
17325: Matti Luttinen Jouko Skinnari
17326:
17327:
17328:
17329:
17330: 54 088200189C
17331: 426 1982 vp.
17332:
17333: Toivomusaloite n:o 374
17334:
17335:
17336:
17337:
17338: Maijala ym.: Tampereen yliopiston opetusjaostojen ja täydennys-
17339: koulutuskeskuksen sisällyttämisestä korkeakoulujen kehittä
17340: mislainsäädännön piiriin
17341:
17342:
17343: Eduskunnalle
17344:
17345: Tampereen yliopistossa on tähän mennessä peellisena sen selvittämistä, voitaisiinko lain
17346: suoritettu opetusjaostoissa lähes 6 000 tutkin- soveltamisalaa vastaisuudessa laajentaa niin, että
17347: toa Yhteiskunnallisen Korkeakoulun puitteissa lain piiriin luettaisiin myös ne edellä mainitut
17348: vuoteen 1966 ja sen jälkeen Tampereen yliopis- opetuksen alat, jotka tällä hetkellä ovat sen
17349: toksi muuttuneessa korkeakoulussa. ulkopuolella."
17350: Opetusjaostoihin ovat perinteellisesti pääs- Tampereen yliopistossa todetaan valittaen,
17351: seet opiskelemaan muutkin kuin ylioppilastut- että koko eduskunta ei voinut yhtyä tähän si-
17352: kinnon suorittaneet henkilöt. Nykyisin on ope- vistysvaliokunnan kaukonäköisyyteen ja tasa-
17353: tusjaostojen opiskelijoistakin valtaosa ylioppilas- puolisuutta korostavaan kannanottoon. Tämä on
17354: tutkinnon suorittaneita. kuitenkin ymmärrettävää, koska opetusjaostojen
17355: Hallituksen esityksen (esitys n:o 202/1965 asema tuntui tutkinnonuudistuksen silloinen
17356: vp.) <tultua hyväksytyksi eduskunnassa ja Yh- vaihe huomioon ottaen hieman epävarmalta.
17357: teiskunnallisen Korkeakoulun nimen muuttues- Tilanne on edellä mainitussa suhteessa pe-
17358: sa Tampereen yliopistoksi eduskunta vastauk- rusteellisesti muuttunut opetusministeriön an-
17359: sessaan hallituksen esitykseen lausui edellylltä- nettua J.drjelmällään 7. 3. 1979 opetusjaostotut-
17360: vänsä, "että Yhteiskunnallisen Korkeakoulun kintojen kehittämisestä suunnitteluohjeet. Niis-
17361: tähänastinen tehtävä säilytetään Tampereen Yli- sä sanotaan mm.: ''Tavoitteena on siis opetus-
17362: opistossa ja että yliopiston kaikissa opetusyksi- jaostotutkintojen säilyttäminen toistaiseksi am-
17363: köissä pidetään, niin kuin hallituksen esityksen matillis-tieteellisinä aiempina korkeakoulutut-
17364: perusteluissa on lausuttu, nykyiseen tapaan kintoina ... Muutoinkin on huolehdittava siitä,
17365: opintie avoinna myös lahjakkaille ylioppilastut- ettei opetusjaostotutkintojen perinteisesti vahva
17366: kintoa Suorittamattomille opiskelijoille." ammatillisuus ja käytännönläheisyys uudistuk-
17367: Tampereen yliopisto on toteuttanut tätä peri- sessa heikkene. Niin ikään yliopiston tulee pyr-
17368: aatetta erityisesti opetusjaostotutkintojen suo- kiä siihen, että opetusjaostot säilyvät edelleen
17369: rittamismahdollisuuksia tarjoamalla, mutta myös ennen muuta ylioppilastutkintoa suorittamatlo-
17370: tiedekuntatutkinno1ssa. mien väylänä."
17371: Tampereen yliopiston käsityksen mukaan voi- Opetusjaostotutkintojen osalta on tilanne vii-
17372: daan yliopistoa kehittää tasapuolisesti vasta sit- me vuoden aikana selkiintynyt siltäkin osin,
17373: ten, kun opetusjaostoissa annettava opetus sekä että tutkinnonuudistus on toteutettu jo syksys-
17374: täydennyskoulutuskeskuksessa tapahtuva täy- tä 1980 alkaen julkisen hallinnon opetusjaos-
17375: dennyskoulutus otetaan korkeakoulujen kehittä- tossa ja yhteiskunnallisessa opetusjaostossa ja
17376: mislainsäädännön piiriin. tuli uudistettuna voimaan syksystä 1981 alkaen
17377: Sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 3 halli- myös sosiaaliturvan opetusjaostossa.
17378: tuksen esityksen johdosta laiksi korkeakoulujen Täydennyskoulutuskeskus, joka on uranuur-
17379: kehittämisestä vuosina 1967-81 annetun lain taja yliopistojen täydennyskoulutuksen antajana
17380: muuttamisesta (1978 vp., esitys n:o 27) on ja avoimen korkeakoulun periaatteiden noudat-
17381: todettu mm.: "mutta muun muassa Tampereen tajana, on perustamisestaan v. 1970 saakka teh-
17382: yliopiston opetusjaostot samoin kuin korkea- nyt merkittävää sivistystyötä. Tampereen yli-
17383: kouluissa tapahtuva täydennyskoulutus jäisivät opiston täydennyskoulutuskeskus on saanut rin-
17384: edelleen ,lain soveltamisalan ulkopuolelle", ja nalleen samanlaista toimintaa useihin muihin
17385: edelleen todetaan: "Valiokunta pitää myös tar- yliopistoihin, kuten esimerkiksi Helsingin ja
17386: Toivomusaloite n:o 374 427
17387:
17388: Turun yliopistoihin. Olisi erittäin tärkeää, että muun kansanedustajan esittämässä toivomus-
17389: myös tämä tärkeä lohko voitaisiin sisällyttää aloitteessa (n:o 361/1981 vp.) ja kansanedus-
17390: korkeakoulujen kehittämislainsäädäntöön, var- taja Matti Maijalan ym. raha-asia-aloitteessa
17391: sinkin koska tällä toiminnalla on lähivuosina (n:o 805/1981 vp.) on myös esitetty Tampe-
17392: edessä mittavat tehtävät ja tärkeä rooli nykyi- reen yliopiston opetusjaostojen ja täydennys-
17393: sessä, yhä enemmän koulutusyhteiskunnaksi koulutuskeskuksen saattamista korkeakoulujen
17394: muuttuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa. kehittämislainsäädännön piiriin ja määrärahan
17395: Osa allekirjoittaneista kansanedustajista esitti varaamista kyseessä olevaan tarkoitukseen.
17396: jo toivomusaloitteessaan n:o 499 vuoden 1980 Edellä sanotun perusteella ehdo~amme edus-
17397: valtiopäivillä opetusjaostojen ja täydennyskou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17398: lutuksen sisällyttämistä korkeakoulujen kehittä-
17399: mislainsäädäntöön. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17400: Kansanedustaja J. Laineen ym. kirjallisessa korkeakoulujen kehittämislain muutta-
17401: kysymyksessä n:o 428 vuoden 1980 valtiopäi- miseksi siten, että myös Tampereen yli-
17402: villä on kiinnitetty huomiota opetusjaostojen opiston opetusjaostot ja täydennyskou-
17403: aseman parantamiseen. lutuskeskus kuuluisivat korkeakoulujen
17404: Kansanedustaja Tellervo Koiviston ja 31 kehittämislainsäädännön piiriin.
17405: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17406:
17407: Matti Maijala Sampsa Aaltio Ulla· Järvilehto
17408: Tuulikki Petäjäniemi Tellervo Koivisto Ulla-Leena Alppi
17409: Kauko Juhantalo Jermu Laine Mikko Kuoppa
17410: Pentti Lahti-Nuuttila Antero Juntumaa Marjatta Stenius-Kaukonen
17411: Erkki Pystynen
17412: 428 1982 rd.
17413:
17414: Hemställningsmotion nr .3 75
17415:
17416:
17417:
17418:
17419: Malm m.fl.: Om ökat statsbidrag för kombinerade ungdoms-,
17420: idrotts-, kultur- och nykterhetssekreterartjänster
17421:
17422:
17423: Tili Riksdagen
17424:
17425: Genom ungdoms-, idrotts- och kulturlag- kombinationstjänster förhålla sig positiv ifråga
17426: stiftning bereds kommunerna möjlighet att om statsbidrag.
17427: inrätta kommunala tjänster med statsbidrag. Mindre kommuner bör också ges möjlighet
17428: Lagstiftningen avser att ge verksamheten inom att ,få ~statsbidrag för s.k. fältledartjänster när
17429: nämnda sektorer stabilitet och att stimulera kommunen valt att föra över de administrativa
17430: till ökad verksamhet inom fritidssektorn. Kom- uppgifterna på en kombinationstjänst. Idag
17431: munerna har också medverkat aktivt med egna utbetalas statsbidrag endast för sekreterar-
17432: insatser för att tjänsterna skall kunna inrättas. tjänster som också sköter administrativa upp-
17433: Kommunerna har i vissa fall redan före statligt gifter.
17434: bidrag infördes genom egna arrangemang in- Med hänvisning till ovanstående föreslår
17435: rättat tjänster. undertecknade, att riksdagen ville besluta hem-
17436: I speciellt mindre kommuner är det viktigt ställa,
17437: att det finns möjlighet till flexibla lösningar
17438: för att tillgodose särbehov och beakta de krav att regeringen måtte vidtaga åtgärder
17439: som i allmänhet är karakteristiska för en liten som jämställer kombinerade ungdoms-,
17440: kommuns resurser. Detta kan tillgodoses bl.a. idrotts-, kultur- och nykterhetssekre-
17441: genom att inrätta s.k. kombinationstjänster i terartjänster med heltidstjänster och att
17442: samarbete mellan ungdoms-, idrotts- och kultur- man för dessa också kunde erhålla stats-
17443: sektorn. Nykterhetssekreterartjänster kan också bidrag också om tjänsteinnehavaren ut-
17444: komma ifråga. Statsmakten bör ifråga om dessa för enbart fältarbete.
17445: Helsingfors den 12 februari 1982
17446:
17447: Håkan Malm Boris Renlund
17448: Elisabeth Rehn Ole Norrback
17449: 1982 vp. 429
17450:
17451: Toivomusaloite n:o 3 75 Suomennos
17452:
17453:
17454:
17455:
17456: Malm ym.: Yhdistettyjen nuoriso-, urheilu-, kulttuuri- ja rait-
17457: tiussihteerin virkojen palkkaukseen suoritettavan valtion-
17458: avun tehostamisesta
17459:
17460:
17461: Eduskunnalle
17462:
17463: Nuoriso-, urheilu- ja kulttuurilainsäädäntö Pienten kuntien tulisi myös olla mahdollista
17464: tekevät kunnille mahdolliseksi perustaa valtion saada valtionapua ns. kentänjohtajien virkoja
17465: tukea nauttivia kunnallisia virkoja. Lainsää- varten kunnan päätettyä siirtää hallinnolliset
17466: dännön tarkoituksena on tukea edellä mainit- tehtävät yhdistetyn viran haltijalle. Tällä het-
17467: tujen alojen toiminnan pysyvyyttä ja antaa kellä valtionapua saadaan ainoastaan sellaisiin
17468: virikkeitä vapaa-ajan toimintojen lisäämiseksi. sihteerin virkoihin, joiden haltijat hoitavat
17469: Kunnat ovat myös olleet aktiivisesti myötä- myös hallinnollisia tehtäviä.
17470: vaikuttamassa omine panoksineen, jotta virat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17471: voitaisiin perustaa. Kunnat ovat jo eräissä ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17472: pauksissa ennen valtion tuen myöntämistä omin muksen,
17473: järjestelyin perustaneet virkoja.
17474: Erityisesti pienissä kunnissa on tärkeätä jous- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17475: tavin ratkaisuin mahdollistaa erityistarpeiden joilla yhdistetyt nuoriso-, urheilu-, kult-
17476: tyydyttäminen ja ottaa huomioon ne vaatimuk- tuuri- ja raittiussihteerin virat tehdään
17477: set, jotka kohdistuvat yleensä luonteenomaisina samanarvoisiksi kokopäivätoimien kans-
17478: pienen kunnan resursseihin. Nämä voidaan sa ja että näitä virkoja varten voitaisiin
17479: ottaa huomioon mm. perustamalla ns. yhdistet- myös saada valtionapua, vaikka viran-
17480: tyjä virkoja nuoriso-, urheilu- ja kulttuurisek- haltija suorittaisikin yksinomaan kenttä-
17481: toria varten. Kyseeseen voivat tulla myös rait- työtä.
17482: tiussihteerien virat. Vaitiovallan tulee näiden
17483: yhdistettyjen virkojen osalta suhtautua myön-
17484: teisesti valtionapua myönnettäessä.
17485: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17486:
17487: Håkan Malm Boris Renlund
17488: Elisabeth Rehn Ole Norrback
17489: 430 1982 rd.
17490:
17491: Hemställningsmotion nr 37 6
17492:
17493:
17494:
17495:
17496: Malm. m. fl.: Om anslag i försökssyfte för utvecklande av fin.
17497: landssvensk populärkultur
17498:
17499:
17500: Tili Riksdagen
17501:
17502: Avsevärda problem existerar beträffande den bland minoriteter i världen är ett uttryck för
17503: svenskspråkiga populära masskulturen. Dels behov i denna riktning. Dessa behov kommer
17504: internationella, dels finskspråkiga förebilder särskilt starkt till uttryck bland finlands-
17505: och mönster är framträdande i förhållande till svenskarna.
17506: en självständig finlandssvensk populärkultur. Den svenska befolkningens numerär är till-
17507: Privata initiativ har till en del lyckats när räckligt stor för att vissa yttringar av populär-
17508: det gällt att utveckla svensk populärmusik. kultur utan svårighet borde kunna upprätt·
17509: Det finns idag en svensk skiv- och kasettpro- hållas. I statsbudgeten bör man därför i för-
17510: duktion, också om merparten av den produ- sökssyfte uppta ett särskilt anslag för utveck-
17511: cerade musiken finns inom områden såsom landet av finlandssvensk populävkultur.
17512: folkmusik, visor och körsång, vilka alla har Med hänvisning till ovanstående föreslår
17513: starka traditioner. Övriga yttringar av populär- undertecknade, att riksdagen ville ibesluta
17514: kultur såsom vecko- och ungdomstidningar, hemställa,
17515: ritade serier och filmproduktion saknas däre-
17516: mot nästan helt. att regeringen i statsförslaget för år
17517: I en tid när internationell påverkan på de 1983 måtte uppta ett anslag i försöks-
17518: nationella kulturyttringarna ökar är det viktigt syfte för utvecklandet av finlands-
17519: att den inhemska populärkulturen stöds. Den svensk populärkultur.
17520: etniska och språkliga mobilisering som sker
17521: Helsingfors den 12 februari 1982
17522:
17523: Håkan Malm Elisabeth Rehn
17524: Ole Norrback Boris Renlund
17525: 1982 vp. 431
17526:
17527: Toivomusaloite n:o 376 Suomennos
17528:
17529:
17530:
17531:
17532: Malm ym.: Määrärahasta suomenruotsalaisen populäärikulttuurin
17533: kokeilutoiminnan kehittämiseen
17534:
17535:
17536: Eduskunnalle
17537:
17538: Ruotsinkielisen populäärin massakulttuurin Kansallinen ja kielellinen maailman vähemmis-
17539: suhteen on havaittavissa huomattavia pulmia. töjen keskuudessa tapahtuva liikehdintä on
17540: Osittain kansainväliset, osittain suomenkieliset juuri ilmaisu tämänkaltaisista tarpeista. Nämä
17541: esikuvat ia mallit ovat tunkeutumassa etualalle tarpeet tulevat erityisen selvästi esille suomen-
17542: suhteessa itsenäiseen suomenruotsalaiseen po- ruotsalaisten parissa.
17543: puläärikulttuuriin. Ruotsinkielisen väestön lukumäärä on riittä-
17544: Yksityiset aloitteet ovat osittain onnistuneet vän suuri, jotta eräitä populäärikulttuurin il-
17545: kyseen ollessa ruotsinkielisen populäärimusii- maisuja voitaisiin vaikeudetta ylläpitää. V al-
17546: kin kehittämisestä. Tällä hetkellä on käynnis- tion tulo- ja menoarvioon tulisi tämän johdos-
17547: sä ruotsinkielisten kasettien tuotanto, vaikka- ta kokeilumielessä ottaa erityinen määräraha
17548: kin suuri osa tuotannosta on sellaisilta aloilta suomenruotsalaisen populäärikulttuurin kehit-
17549: kuin kansanmusii.kki, laulut ja kuoromusiik- tämiseksi.
17550: ki, joilla kaikilla on vahvat perinteet. Muut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17551: populäärikulttuurin ilmenemismuodot, kuten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17552: viikko- ja nuorisolehdet, piirretyt sarjat ja fil- muksen,
17553: mituotanto, puuttuvat sen sijaan Jähes koko- että hallitus ottaisi valtion vuoden
17554: naan. 1983 tulo -ja menoarvioesitykseen ko-
17555: Aikana, jolloin kansainvälinen vaikutus kan- keilumielessä määrärahan suomenruot-
17556: sallisen kulttuurin ilmaisuun lisääntyy, on tär- salaisen populäärikulttuurin kehittämis-
17557: keätä tukea kotimaista populäärikulttuuria. tä varten.
17558: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17559:
17560: Håkan Malm Elisabeth Rehn
17561: Ole Norrback Boris Renlund
17562: 432 1982 vp.
17563:
17564: Toivomusaloite n:o 377
17565:
17566:
17567:
17568:
17569: Mikkola: Kotitalouden neuvontajärjestöjen koulutuksellisen ja
17570: taloudellisen aseman vakiinnuttamisesta
17571:
17572:
17573: Eduskunnalle
17574:
17575: Kotitalouden neuvontajärjestöjen neuvonta- mia vaativat monet kotitaloustyöt. Myös maa-
17576: työn tarve ja merkitys nykyisessä koulutus- ja tiloilla emännillä on pitkä ja raskas työpäivä
17577: kulutusyhteiskunnassa on jatkuvasti kasvanut. maatalouden tuotannollisessa työssä, jonka li-
17578: Neuvonta on maamme kotitalousalan koulutus- säksi he joutuvat hoitamaan kotitaloustyönsä.
17579: toimintaan niveltyvää ja sitä monipuolisesti ja Kaikkiaan eri yhteiskuntaryhmiä edustavien
17580: laajasti täydentävää valmentavaa opetusta. Sik- naisten työpäivään kuuluu yhä huolehtiminen
17581: si sen asemasta tulisi huolehtia myöskin par- kotien tuotanto-, kulutus- ja hoitotehtävistä.
17582: haillaan opetusministeriössä valmisteltavana Kotitalouden neuvontajärjestöt ovat jo pe-
17583: olevassa aikuiskoulutuksen yleissuunnitelmassa. rinteisesti vastanneet aikuiskasvatuksessa koti-
17584: Koska tiedon määrä jatkuvasti lisääntyy ja talouden neuvonnasta ja kuluttajavalistuksesta,
17585: kuluttajien tiedontarve kehityksen myötä jat- ja tähän tarkoitukseen ne ovat saaneet valtion
17586: kuvasti kasvaa, on neuvontajärjestöjen tehtä- budjettiin sisällytettyä määrärahaa aina vuodes-
17587: vänä mahdollisimman oikean, tutkimuksiin pe- ta 1907 lähtien.
17588: rustuvan ja kuluttajien kannalta tarkoituksen- Kustannusten noustessa valtion tuen osuus
17589: mukaisen tiedon jakaminen sekä samalla koti- neuvontamenoista on jatkuvasti pienentynyt.
17590: taloudessa tarvittavien käytännön taitojen ja Omatoiminen neuvonnan rahoittaminen tuottaa
17591: valmiuksien lisääminen. Neuvonta saavuttaa järjestöille ylivoimaisia vaikeuksia, sillä suurin
17592: vuosittain useita satoja tuhansia perheenemän- osa neuvottavista on vähävaraisia ja nykyisin
17593: tiä kursseilla, havaintoesityksissä ym. tilaisuuk- tavoitteena on kasvavasti avoimen neuvonnan
17594: sissa. periaate.
17595: Kotitalouden tehtävät ovat laaja-alaisia kä- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
17596: sittäen kuluttaja-asiat, ravitsemuksen, asumi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17597: sen, kotitalouden ja työn ·rationalisoinnin, ta-
17598: loudellisen suunnittelun sekä vaativat kotita- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17599: louden hoitotehtävät. Kaiken kaikkiaan kotita- kotitalouden neuvontajärjestöjen ase-
17600: louden toiminta tähtää yhteiskunnallisesti tär- man vakiinnuttamiseksi aikuiskoulutuk-
17601: keään työvoiman uusiutumiseen. sen yleisssuunnitelmassa ja neuvonta-
17602: Suurin osa maamme perheenemännistä jou- järjestöjen määrärahojen saattamiseksi
17603: tuu ansiotyönsä ohella hoitamaan aikaa ja voi- yleisen aikuiskoulutuksen rinnalle.
17604: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
17605:
17606: Saara Mikkola
17607: 1982 vp. 433
17608:
17609: Toivomusaloite n:o 378
17610:
17611:
17612:
17613:
17614: Nieminen-Mäkynen ym.: Korkeakoulujen henkilökunnan lisää-
17615: misestä opiskelija/opettaja -epäsuhteen tasoittamiseksi
17616:
17617:
17618: Eduskunnalle
17619:
17620: Opetusministeriön korkeakoululaitoksen ke- Virkakehityksen hidastuminen on samalla
17621: hittämislakityöryhmän I osaraportin mukaan ke- vienyt sen vinoutumiseen. Korkeakoulujen ope-
17622: hittämislaeissa asetettujen tavoitteiden saavutta- tuksesta vastaavan henkilökunnan, erityisesti
17623: miseksi tieteen pääaloittain tulisi korkeakoulu- lehtoteitten määrän kehitys ei ole ollut toivot-
17624: jen opetushenkilökuntaa lisätä vuosina 1983- tava. Se on merkinnyt, että tieteellisen jatko-
17625: 86 ainakin 450:llä. Muun henkilökunnan li- koulutuksen kannalta keskeinen assistentuuri-
17626: säyksen tulisi olla vähintään saman suuruinen. järjestelmä on menettänyt merkitystään, koska
17627: Näin ollen henkilökunnan vuotuisen lisäyksen lisensiaatti- ja tohtoritasoisten lukumäärä on
17628: tulisi olla vähintään 225. kasvanut ja assistenttien opetus- ja hallinnolli-
17629: Vuoden 1982 osalta henkilöstön nettolisäys set tehtävät ovat paisuneet kohtuuttoman suu-
17630: on 121, josta opettajia noin 67 ja loput muuta riksi.
17631: henkilöstöä. Vuoden 1982 budjetissa toteutu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
17632: nut lisäys ei ole riittävä verrattuna kehittämis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17633: lain tavoitteisiin. Siksi olisi varmistettava ke-
17634: hittämislain tavoitteiden toteutuminen erityi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17635: sesti niissä korkeakouluissa, joissa opiskelija- korkeakoulujen henkilökunnan lisäämi-
17636: paikka/opettaja -suhde on nykyisin erityisen seksi vähintään 450:llä opetus- ja
17637: epäedullinen. Opettajamäärän lisääminen ei yk- 450:llä muun henkilökunnan viralta
17638: sin riitä, vaan myös tutkimusta ja opetusta vuosina 1983-86, jolloin erztyznen
17639: avustavaa henkilökuntaa tulee lisätä vähintään huomio tulisi suunnata niiden korkea-
17640: kehittämislakityöryhmän edellyttämien perus- koulujen virkakehitykseen, joissa opis-
17641: teiden suhteessa. kelija-paikka/ opettaja -suhde on nykyisin
17642: epäedullisin.
17643: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
17644:
17645: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
17646: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie
17647:
17648:
17649:
17650:
17651: 55 0882C0189C
17652: 434 1982 vp.
17653:
17654: Toivomusaloite n:o 379
17655:
17656:
17657:
17658:
17659: Nieminen-Mäkynen ym.: Vanhojen korkeakoulujen voimavarojen
17660: kehittämisestä
17661:
17662:
17663: Eduskunnalle
17664:
17665: Maahamme on rakennettu muutaman vuosi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
17666: kymmenen kuluessa useita korkeakouluja osit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17667: tain aluepoliittisiin syihin vedoten, ja korkea-
17668: kouluverkkomme on nykyisin huomattavan ti- että hallitus huolehtisi siitä, että kor-
17669: heä asukaslukuun nähden verrattuna tilantee- keakouluissa tapahtuvaan opetukseen ja
17670: seen esim. muualla Euroopassa. Korkeakoulu- tutkimukseen varattavat määrärahat
17671: jen ja niissä tapahtuvan tutkimuksen hajautta- suunnataan tehokkaasti maamme kor-
17672: minen useisiin pieniin yksiköihin on merkinnyt keinta opetusta ja tutkimusta palvele-
17673: niukkojen korkeakoulu- ja tutkimusmääräraho- maan, jolloin erityisesti olisi korjattava
17674: jen tehotonta käyttöä. Erityisesti vanhat kor- se vanhojen korkeakoulujen resurssien
17675: keakoulut ovat jääneet lapsipuolen asemaan, jälkeenjääneisyys, joka syntyi uusia kor-
17676: kun varat on keskitetty uusien korkeakoulujen keakouluja perustettaessa.
17677: käynnistämiseen ja kehittämiseen.
17678: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
17679:
17680: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
17681: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
17682: 1982 vp. 435
17683:
17684: Toivomusaloite n:o 380
17685:
17686:
17687:
17688:
17689: Nieminen-Mäkynen ym.: Korkeakouluopiskelijoiden laboratorio-
17690: ja työainemaksujen poistamisesta
17691:
17692:
17693: Eduskunnalle
17694:
17695: Opiskelijat maamme korkeakouluissa ovat ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin.
17696: loudellisesti varsin eriarvoisessa asemassa opin- jotta laboratiivisten alojen opetusta an-
17697: alasta riippuvien erilaisten opiskelukustannus- taville korkeakouluille osoitettaisiin val-
17698: ten takia. Erityisen suuriksi kertyvät erilaiset tion tulo- ja menoarviossa määräraha
17699: laboratorio- ja työainemaksut laboratiivisten korvaamaan ne kustannukset, jotka tällä
17700: alojen opiskelijoille; mitään vastaavia kulujahan hetkellä katetaan opiskelijoilta perittä-
17701: ei useimpien muiden alojen opinnoista aiheudu. villä laboratorio- ja työainemaksuilla
17702: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- eräissä korkeakouluissa.
17703: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17704: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1982
17705:
17706: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
17707: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
17708: 436 1982 vp.
17709:
17710: Toivomusaloite n:o 381
17711:
17712:
17713:
17714:
17715: Nieminen-Mäkynen ym.: Opintolainajärjestelmän kehittämisestä
17716:
17717:
17718: Eduskunnalle
17719:
17720: Opiskelunsa vasta päättäneiden ja opintonsa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
17721: lainalla rahoittaneiden taloudellinen tilanne on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17722: nykyisen lainapainotteisen opintotukijärjestel-
17723: män takia kohtuuttoman tukala. Velkataakka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17724: on useimmilla vastavalmistuneilla useita kym- opintolainajärjestelmän muuttamiseksi
17725: meniä tuhansia markkoja, jolloin jo pelkästään lainapainotteisesta opintorahapainot/ei-
17726: valtion korkotuen lakkaaminen valmistumisen seksi sekä sen selvittämiseksi, kuinka
17727: jälkeen aiheuttaa huomattavan taloudellisen o pintalainojen takaisinmaksu järjestelmli
17728: rasituksen. Erityisen vaikea on niiden varsin voitaisiin saada joustavaksi siten, että
17729: lukuisten vastavalmistuneiden tilanne, jotka takaisinmaksun aikataulu voitaisiin mää-
17730: eivät välittömästi saa koulutustaan vastaavaa rätä erikseen kunkin vastavalmistuneen
17731: työtä. taloudellisen tilanteen ja maksukyvyn
17732: mukaan.
17733: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
17734:
17735: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
17736: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
17737: 1982 vp. 437
17738:
17739: Toivomusaloite n:o .382
17740:
17741:
17742:
17743:
17744: Norrback ym.: Korkeakoulujen henkilökunnan lisäämisestä opis-
17745: kelija/opettaja -epäsuhteen tasoittamiseksi
17746:
17747:
17748: Eduskunnalle
17749:
17750: Opetusministeriön korkeakoululaitoksen ke- Virkakehityksen hidastuminen on samalla
17751: hittämislakityöryhmän I osaraportin mukaan vienyt sen vinoutumiseen. Korkeakoulujen ope-
17752: kehittämislaeissa asetettujen tavoitteiden saa- tuksesta vastaavan henkilökunnan, erityisesti
17753: vuttamiseksi tieteen pääaJoittain tulisi korkea- lehtoteitten määrän kehitys ei ole ollut toivot-
17754: koulujen opetushenkilökuntaa lisätä vuosina tava. Se on merkinnyt, että tieteellisen jatko-
17755: 1983-86 ainakin 450:llä. Muun henkilökun- koulutuksen kannalta keskeinen assistentuuri-
17756: nan lisäyksen tulisi olla vähintään saman suu- järjestelmä on menettänyt merkitystään, koska
17757: ruinen. Näin ollen henkilökunnan vuotuisen li- lisensiaatti- ja tohtoritasoisten lukumäärä on
17758: säyksen tulisi olla vähintään 225. kasvanut ja assistenttien opetus- ja hallinnol-
17759: Vuoden 1982 osalta henkilöstön nettolisäys liset tehtävät ovat paisuneet kohtuuttoman
17760: on 121, josta opettajia noin 67 ja loput muuta suuriksi.
17761: henkilöstöä. Vuoden 1982 budjetissa toteutu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
17762: nut lisäys ei ole riittävä verrattuna kehittämis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17763: lain tavoitteisiin. Siksi olisi varmistettava kehit-
17764: tämislain tavoitteiden toteutuminen erityisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17765: niissä korkeakouluissa, joissa opiskelijapaikka/ korkeakouluien henkilökunnan lisäämi-
17766: opettaja -suhde on nykyisin erityisen epäedulli- seksi vähintään 450:/lä opetus- ja
17767: nen. Opettajamäärän lisääminen ei yksin riitä, 450:/lä muttn henkilökunnan viralta
17768: vaan myös tutkimusta ja opetusta avustavaa vuosina 1983-86, jolloin erityinen huo-
17769: henkilökuntaa tulee lisätä vähintään kehittä- mio tulee suunnata niiden korkeakou-
17770: mislakityöryhmän edellyttämien perusteiden lujen ja opetusalojen virkakehitykseen,
17771: suhteessa. joissa opiskelijapaikka/opettaja -suhde
17772: on nykyisin epäedullinen.
17773: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17774:
17775: Ole Norrback Jutta Zilliacus Pentti Lahti-Nuuttila
17776: Mauri Vänskä Anssi Joutsenlahti Mikko Kaarna
17777: Håkan Malm Pekka Vennamo Boris Renlund
17778: Elisabeth Rehn Jaakko Itälä Ulla-Leena Alppi
17779: 438 1982 vp.
17780:
17781: Toivomusaloite n:o 383
17782:
17783:
17784:
17785:
17786: Paakkinen ym.: Lastenkulttuurin kehittämisestä
17787:
17788:
17789:
17790: Eduskunnalle
17791:
17792: Lastenkulttuurin on oltava yhtä hyvää kuin taidealojen kouluja myös pienille lapsille. Kan-
17793: aikuisten kulttuurin. Lastenkulttuuriin on suh- salais- ja työväenopistot, valmis verkosto, olisi
17794: tauduttava yhtä vakavasti kuin aikuisten kult- avattava myös alle 16-vuotiaille.
17795: tuuriin, ja sille on suotava samanlaiset mah- Kuntien kulttuurilautakuntaan on perustetta-
17796: dollisuudet kuin aikuisten kulttuurille. Lasten- va jaosto tai valittava henkilö, joka koordinoi
17797: kulttuurin merkitys on ensisijaisen tärkeä: vain kunnan alueella lastenkulttuuritoimintaa. Kun-
17798: lapsi, joka on saanut mahdollisuuden oppia tien kulttuurimäärärahoista on tietty prosentti-
17799: käyttämään myönteisiä kulttuurivirikkeitä, pys- määrä vuodessa annettava lastenkulttuurin käyt-
17800: tyy aikuisiässä käyttämään niitä. On paljon töön.
17801: ihmisiä, joita kulttuuri ei aikuisena tavoita, Kuntien kulttuurilautakuntien kautta on
17802: koska he eivät ole oppineet käyttämään jlt myös annettava enemmän tukea kunnassa toi-
17803: tekemään kulttuuria. mivien järjestöjen kulttuuritoiminnalle.
17804: Lastenkulttuurin lähtökohta on asennekas- Asuntoalueiden kaavoituksessa on huomioita-
17805: vatus, jota annetaan kotona, päivähoitolaitok- va lasten tarve leikkiin ja luomiseen. Niihin
17806: sissa, kouluissa, vapaa-ajan toiminnassa. Myön- on lakisääteisesti määrättävä sijoitettavaksi mo-
17807: teinen asennekasvatus on aloitettava jo ennen nitoimitilat, leikki- ja rakennuspuistoja ja talo-
17808: lapsen syntymää. Ensimmäinen ja erinomainen ja korttelikohtaisia toimitiloja lapsia varten.
17809: paikka siihen on neuvolaverkosto, jossa nykyi- Rauhankasvatus on olennainen osa lasten-
17810: sellään kaikki odottavat äidit saavat fyysistä kulttuuria. Rauhankasvatus on aloitettava asen-
17811: hoitoa. Neuvolaita tulisi laajentaa toimimaan nekasvatuksena jo vanhempainvalmennuksessa.
17812: vanhempainneuvoloina, joissa asiantuntijat opas- Sen on oltava integroitu osa kaikkea lapsen
17813: taisivat kulttuurin käyttöön ja tekemiseen ja elämää ja sitä on toteutettava koko verkos-
17814: joissa kehitettäisiin myönteistä suhtautumista tossa: neuvoloissa, päivähoidossa, koulussa.
17815: hyvään lastenkulttuuriin ja annettaisiin tietoja
17816: siitä. Lastenkulttuurin tekijöille, kirjailijoille, näyt-
17817: telijöille, teatterille, on taattava tulot, jotka
17818: Päivähoitojärjestelmään on sisällytettävä kult- mahdollistavat hengissä pysymisen ja kehitty-
17819: tuuriohjausta aivan pienillekin. Tarvitaan luo- misen. On saatava aikaan lastenteatteri, joka
17820: van itseilmaisun ohjaajia ja taideaineiden opet- toimii suurten laitosteattereiden tavoin saman-
17821: tajia, jotka voisivat olla kunnissa kiertäviä. laisella tuella kuin aikuisille tarkoitetut teatte-
17822: Asiantuntijoita pitäisi olla myös valvotun per- rit. Lastenkirjojen hinnanmuodostusta on val-
17823: hepäivähoidon käytettävissä. vottava. Tämä koskee myös lapsille tehtäviä
17824: Koulu-uudistuksen yhteydessä on kiinnitet- elokuvia, joiden tila maassamme nykyisellään
17825: tävä erittäin suurta huomiota taide- ja taito- on surkea.
17826: aineiden lisäämiseen opetuksessa. Opettajiksi Taideaineet eivät saisi olla valinnaisaineita
17827: tarvitaan alojen asiantuntijoita myös ala-asteel- koulussa. Myös niiden arvostelu numeroin to-
17828: le. Tämä asettaa uusia vaatimuksia opettajan- distuksessa pitäisi poistaa. Taide- ja taitoainei-
17829: valmistuslaitoksille. den tarkoituksena tulisi olla lapsen innostami-
17830: Kuntien on lisättävä aktiivisuuttaan lasten- nen taide- ja kädentaitoharrastuksiin ja ilo
17831: kulttuurin alueella. Kuntiin tulisi saada eri osaamisesta.
17832: Toivomusaloite n:o 383 439
17833:
17834: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17835: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- selvityksen aikaansaamiseksi siitä, millä
17836: muksen, tavoin myönteistä lastenkulttuuria voi-
17837: taisiin edistää ja kehittää.
17838: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17839:
17840: Saara-Maria Paakkinen Tellervo Koivisto Jouko Tuovinen
17841: Tarja Halonen Matti Puhakka Markus Aaltonen
17842: Juhani Surakka Seppo Tikka Jacob Söderman
17843: Hannu Tapiola Risto Tuominen Jouko Skinnari
17844: Olli Helminen Seija Karkinen Pirjo Ala-Kapee
17845: Kaarina Suonio Eino Loikkanen Peter Muurman
17846: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Niilo Hämäläinen
17847: Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund Helge Siren
17848: Anna-Liisa Piipari Pertti Hietala Lea Savolainen
17849: 440 1982 vp.
17850:
17851: Toivomusaloite n:o .384
17852:
17853:
17854:
17855:
17856: Palmunen ym.: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan perusosan
17857: korottamisesta
17858:
17859:
17860: Eduskunnalle
17861:
17862: Nykyisen opintotukijärjestelmän suurimpia Edelleen on huomattava, että opiskeluajat
17863: epäkohtia on opintotuen lainapainotteisuus. korkeakouluissa ja yliopistoissa ovat ammattiin
17864: Tämä on johtanut ennen kaikkea korkeakoulu- valmistavien oppilaitosten vastaavia huomatta-
17865: opiskelijoiden kohtuuttamaan velkaantumiseen. vasti pidemmät. Näin myös lainamäärät kasva-
17866: Heidän velkamääränsä uhkaavat nousta jo kes- vat jopa moninkertaisiksi. Ensisijaisena opin-
17867: kimääräisen opiskeluajan puitteissa yli viiden- totuen myöntämisen perusteena tuleekin olla
17868: kymmenen tuhannen markan. Tätä kohtuutto- hakijan taloudellinen asema; koulutusasteen
17869: maksi käyvää velkaantumista voidaan parhaiten merkitystä ei tule liiaksi korostaa.
17870: estää lisäämällä tuen opintorahapainotteisuutta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17871: Opintorahan osalta yliopistoissa ja korkea- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17872: kouluissa opiskelevat ovat jääneet jatkuvasti
17873: jälkeen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskele- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17874: viin nähden. Tätä on perusteltu sillä, että kor- korkeakouluopiskelijoiden opintorahan
17875: keakoulututkinnon suorittaneiden palkkataso perusosan nostamiseksi 2 000 markkaan
17876: on niin korkea, että lainan takaisinmaksu ei 1. 7. 1983 lukien.
17877: tuota vaikeuksia. Yleisen tuloerojen tasoittu-
17878: misen ja akateemisen työttömyyden myötä täl-
17879: tä perusteluita on mennyt pohja pois.
17880: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
17881:
17882: Lauri Palmunen Petter Savola
17883: 1982 vp. 441
17884:
17885: Toivomusaloite n:o 38.5
17886:
17887:
17888:
17889:
17890: Palmunen ym.: Opintorahan lapsikorotusten muuttamisesta
17891: huoltajanlisäksi
17892:
17893:
17894: Eduskunnalle
17895:
17896: Tällä hetkellä ovat opiskelijat Suomessa Tällä hetkellä on valtion kuluvan vuoden
17897: ainoa väestöryhmä, joka joutuu ottamaan vel- tulo- ja menoarviossa varattu 7,5 miljoonan
17898: kaa lastensa elatukseen. Vuoden 1981 budjet- markan arviomääräraha opintotuen nk. huolta-
17899: tiin saatiin tässä suhteessa aikaan pieni muu- janlisän toteuttamiseksi. Tämä merkitsee vuosi-
17900: tos, kun osa opintotuen nk. lapsikorotuksista tasolla edelliseen vuoteen verrattuna korotusta
17901: ryhdyttiin 1. 7. 1981 alkaen maksamaan opinto- ainoastaan 1,1 miljoonaa. Huoltajanlisän mak-
17902: rahan muodossa. Kuitenkin nämä korotukset saminen kokonaisuudessaan opintorahan muo-
17903: ovat vielä voittopuolisesti lainaa. Valtioneuvos- dossa on välttämätöntä tämänhetkisten perhe-
17904: ton päätöksessä lukuvuoden 1981-82 opinto- poliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi.
17905: tuen enimmäismääräpäätöksiksi 2 §:n 1 koh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17906: dassa lausutaan seuraavaa: "Edellä 1 §:ssä sää- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17907: dettyjä opintotuen enimmäismääriä voidaan ko-
17908: rottaa seuraavasti: Lasten lukumäärän perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17909: teella opintorahan perusosaa 500, 1 000 tai opintorahan lapsikorotuste.n maksami-
17910: 1 500 markalla ja opintolainaerän maaraa seksi kokonaisuudessaan opintorahamuo-
17911: 2 000, 2 500 tai 3 000 markalla, mikäli opinto- toisena huoltajan/isänä.
17912: tuen hakijan huollettavana on yksi, kaksi tai
17913: vähintään kolme alaikäistä lasta."
17914: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
17915:
17916: Lauri Palmunen Anssi Joutsenlahti Ben Zyskowicz
17917: Mauri Pekkarinen Esko Pekonen Pekka Starast
17918: Mikko Ekorre Pentti Lahti-Nuuttila
17919:
17920:
17921:
17922:
17923: 56 08&200189C
17924: 442 1982 vp.
17925:
17926: Toivomusaloite n:o 386
17927:
17928:
17929:
17930:
17931: Pekkarinen ym.: Lukion perusopetusryhmäkoon pienentämisestä
17932:
17933:
17934: Eduskunnalle
17935:
17936: Asetuksen 600/80 mukaisesti siirrytään 1. 8. töntä myös opettajien työmäärän lisäyksen ja
17937: 1982 lukioissa noudattamaan uutta kurssimuo- lukion supistamisen takia. Lukion perusopetus-
17938: toista lukusuunnitelmaa. Tarkoitus on myöskin ryhmän koon alentaminen 32:een jakautuu to-
17939: siirtyä uuden lukusuunnitelman myötä toteut- teutusvaiheessa neljälle vuodelle. Kokonaiskus-
17940: tamaan jakro-opetusta. tannukset ovat 55,5 milj. markkaa. Vuoden
17941: Edellä mainittu kurssimuotoiseen jakso- 1982 osalta lisäkustannukset olisivat n. 7,7
17942: opetukseen siirtyminen tulee lisäämään sekä milj. markkaa.
17943: opettajien että oppilaiden työmäärää. Lukusuun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17944: nitelma on lisäksi huomattavan vaativa verrat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17945: tuna nykyiseen lukion lukusuunnitelmaan. Jotta muksen,
17946: oppilaat selviytyisivät uudesta lukio-opiskelusta,
17947: tulee lukion perusopetusryhmän kokoa alentaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17948: nykyisestä 36:sta 32:een oppilaaseen eli sa- lukion perusopetusryhmäkoon pienentä-
17949: maksi kuin peruskoulussa. Tämä on välttämä- miseksi 36:sta 32:een.
17950: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
17951:
17952: Mauri Pekkarinen Helena Pesola
17953: 1982 vp. 44.3
17954:
17955: Toivomusaloite n:o 387
17956:
17957:
17958:
17959:
17960: Perho yin.: Alastaron peruskoulun yläasteen toimitilojen sanee-
17961: rauksesta ja laajennuksesta
17962:
17963:
17964: Eduskunnalle
17965:
17966: Alastaron peruskoulun yläasteen toimitilat Kyseessä olevan rakennushankkeen toteutta-
17967: ovat jo pitkään olleet ahtaat ja puutteelliset. misohjelman 1 vaihe on hyväksytty kouluhalli-
17968: Opetus ei ole voinut käytettävissä olevissa ti- tuksessa vuonna 1979. Ottaen huomioon Alas-
17969: loissa olla pitkään aikaan enää vaatimukset taron kunnan vaikea ja yhä vaikeutuva työl-
17970: täyttävää. Kunta onkin jo useampana vuonna lisyystilanne sanotulla hankkeella olisi paitsi
17971: hakenut rakennuslupaa hankkeelle ja hakemus koulun opetusohjelmien ja paikkakunnan va-
17972: on edelleen uudistettu viime syksyn aikana. paa-ajanviettomahdollisuuksien kannalta myön-
17973: Alastaron peruskoulun yläasteen vireillä ole- teinen, myös huomattava työllistävä vaikutus.
17974: va rakennushanke käsittää nykyisen koulura- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
17975: kennuksen saneerauksen, laajennuksen ja eril- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17976: lisen lisärakennusosan.
17977: Laajennusosaan on suunniteltu mm. ruoka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17978: sali, hallintotiloja ja kaksi perusopetusryhmän joilla huolehditaan siitä, että Alastaron
17979: opetustilaa, jotka nykyisestä koulurakennukses- peruskoulun yläasteen toimitilojen sa-
17980: ta kokonaan puuttuvat. Koulua ja vapaa-aikaa neeraus ja laajennus voidaan suorittaa
17981: varten on suunniteltu erillinen 1 200 m2 :n ,suu- valtion vuoden 1982 tulo- ja meno-
17982: ruinen urheiluhalli, jossa on mm. 680 m2 :n arvioon sisältyvillä varoilla.
17983: voimistelu- ja palloiluhalli.
17984: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
17985:
17986: Heikki Perho Arto Lampinen
17987: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
17988: Anna-Liisa Jokinen
17989: 444 1982 vp.
17990:
17991: Toivomusaloite n:o 388
17992:
17993:
17994:
17995:
17996: Pesola ym.: Korkeakoulujen kielikeskuksen johtajan viran perus-
17997: tamisesta ja tutkijoiden paikkaamisesta keskukseen
17998:
17999:
18000: Eduskunnalle
18001:
18002: Korkeakouluopiskelijoiden kielitaidon ope- edistäminen. Laajasta ja vastuullisesta tehtävä-
18003: tuksen uudistus on ollut ainoalaatoinen maas- kentästä huolimatta Korkeakoulujen kielikes-
18004: samme ja koko maailmassa. Kieltenopetusta kuksella on vain yksi virka, kanslistin. Sen li-
18005: varten on perustettu omat yksiköt, kielikeskuk- säksi valtakunnallista tutkimustyötä ja selvitys-
18006: set. Nyt maassamme on 11 eri yliopistojen ja työtä tehdään työsop~mussuhteisten neljän tut-
18007: korkeakoulujen yhteydessä toimivaa kielikes- kijan, kahden tutkimusassistentin ja yhden joh-
18008: kusta sekä niiden keskusyksikkö, Korkeakoulu- tajana toimivan erikoistutkijan työpanoksilla.
18009: jen kielikeskus. Henkilökunnan määrään ei ole saatu lisäystä
18010: Kielikeskusjärjestelmän keskusyksikkö, Kor- laitoksen perustamisen jälkeen.
18011: keakoulujen kielikeskus, toimii Jyväskylän yli- Valtakunnallisen laitoksen jatkuvalle suunni-
18012: opiston yhteydessä. Se ei anna opetusta, vaan telmalliselle toiminnalle on välttämätöntä saada
18013: valmistaa oppimateriaalia kielikeskusten käyt- vakituinen johtajan virka. Tämän lisäksi työ-
18014: töön, tutkii korkeakoulutasoisen erityisalojen suhdemäärärahoihin pitäisi saada lisäystä niin,
18015: kielenopetuksen ongelmia ja suunnittelee kie- että laitokseen voitaisiin perustaa neljä uutta
18016: lenopetusta. Lisäksi se järjestää täydennyskou- tutkijan tointa.
18017: lutusta ja neuvottelutilaisuuksia sekä välittää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18018: tietoa alan ajankohtaisista tapahtumista ja tut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18019: kimustuloksista julkaisemalla tiedotuslehteä ja muksen,
18020: aikakauskirjaa.
18021: Korkeakoulujen kielikeskuksen tehtäväkenttä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18022: on laaja: sen vastuulla on maamme kaikkien Korkeakouluien kielikeskuksen ;ohta;an
18023: korkeakouluopiskelijoiden kielitaidon kehittämi- viran perustamiseksi ;a työsuhdemäärä-
18024: nen sekä kaikissa korkeakouluissa tehtävän kie- rahojen lisäämiseksi neljän tutkijan palk-
18025: lenopetuksen tutkimuksen koordinoiminen ja kaamiseksi.
18026: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18027:
18028: Helena Pesola Helge Saarikoski Eva-Maija Pukkio
18029: Paavo Vesterinen Saara Mikkola Alla Jokinen
18030: Eeva Kauppi Mauri Pekkarinen Anna-Kaarina Louvo
18031: 1982 vp. 445
18032:
18033: Toivomusaloite n:o .389
18034:
18035:
18036:
18037:
18038: Pesola ym.: Määrärahasta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen laa-
18039: jentamiseksi
18040:
18041:
18042: Eduskunnalle
18043:
18044: Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa Saarijär- matkan takia hankalia, ja oppilaitokselta puut-
18045: vellä on noin 200 opiskelijaa. Oppilaitoksen tuu lisäksi henkilökuljetuskalusto.
18046: suurimpia ongelmia ovat konetyöhallin ja lii- Oppilaitoksen liikuntatilojen suunnitelmat
18047: kuntatilojen puuttuminen. ovat valmiina. Tilojen rakentamista on myös
18048: Maamme opiskelijoiden kunto on monissa puoltamassa se, että Saarijärven metsäkoulu
18049: tutkimuksissa todettu huonoksi, ja sen on to- voisi käyttää samoja tiloja ja myös Tarvaalan
18050: dettu laskevan opiskeluaikana. Tämän haitta- kyläkunta hyötyisi tilojen rakentamisesta.
18051: vaikutuksen lieventäjänä on liikunta varteen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18052: otettava tekijä, ja opiskelijoille tulee taata mah- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18053: dollisuudet ympärivuotisen liikunnan harrastuk- muksen,
18054: seen. Tarvaalan maatalousoppilaitokselta nämä että hallitus ottaisi valtion vuoden
18055: edellytykset puuttuvat. Kuljetukset kirkonkylän 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
18056: koulukeskukseen urheilusaleille ovat pitkän rärahan Tarvaalan maatalousoppilaitok-
18057: sen laajentamista varten.
18058: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18059:
18060: Helena Pesola Paavo Vesterinen Väinö Rautiainen
18061: 446 1982 vp.
18062:
18063: Toivomusaloite n:o 390
18064:
18065:
18066:
18067:
18068: Pesola ym.: Työnantajalle oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvien
18069: todellisten koulutuskustannusten korvaamisesta
18070:
18071:
18072: Eduskunnalle
18073:
18074: Kasvanut epäsuhta nuoren työvoiman tuot- koulutuksen käyttö laajentuisi, tulisi työnanta-
18075: tavuuden ja sen palkkakustannusten välillä on jalle maksettavaa korvausta korottaa todellisia
18076: yksi nuorisotyöttömyyden perussyistä. Myös pa- koulutuskustannuksia vastaavaksi. Työllistämis-
18077: rantunut työsuhdeturva on lisännyt nuorten tuki, jonka ehtona on oppilaaksi otettavan nuo-
18078: osuutta työttömistä. ren työttömyys, voitaisiin poistaa, jolloin kou-
18079: Meillä jää vuosittain useita tuhansia ammat- lutukseen voitaisiin ohjata siihen parhaiten so-
18080: tikoulutuspaikkoja täyttämättä halukkaiden veltuvia ja halukkaita nuoria.
18081: opiskelijoiden puutteen takia. Toisaalta valta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18082: osa nuorista työttömistä on vailla ammattikou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18083: lutusta. Nuorisotyöttömyyden torjumiseksi tulee muksen,
18084: nuorten ohjaamista ammatilliseen koulutukseen
18085: kaikin tavoin tehostaa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18086: Oppisopimuskoulutus on eräs hyvin käyttö- menpiteisiin oppisopimuskoulutuksen
18087: kelpoinen väylä ammattiin ja työhön. Myös am- kehittämiseksi niin, että työnanta;alle
18088: matillisen jatkokoulutuksen muotona se on on- maksetaan korvausta todellisia koulu-
18089: nistunut. Oppisopimuskoulutusta tulisikin voi- tuskustannuksia vastaavasti.
18090: makkaasti lisätä ja kehittää. Jotta oppisopimus-
18091: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18092:
18093: Helena Pesola Saara Mikkola Alla Jokinen
18094: Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi Anna-Kaarina Louvo
18095: Helge Saarikoski Eva-Maija Pukkio Väinö Rautiainen
18096: 1982 vp. 447
18097:
18098: Toivomusaloite n:o 391
18099:
18100:
18101:
18102:
18103: Pesola ym.: Määrärahasta Äänekosken keskusurheilukentän pe-
18104: tosparantamiseen
18105:
18106:
18107: Eduskunnalle
18108:
18109: Äänekosken kaupunki on jo pitkän aikaa päin viemiselle on urheilukentän petosparanta-
18110: odottanut tukea kaupungin ainoan urheiluken- minen erittäin tärkeää.
18111: tän perusparantamiseen. Suunnitelmat on en- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18112: nakkotarkastuksessa hyväksytty. Kenttä on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18113: välttämätön mm. elpyvän yleisurheilun ja no- muksen,
18114: peasti kehittyvän jalkapalloharrastuksen ·tarpei-
18115: siin. Petosparannustyön kustannusarvio on noin että hallitus huomioisi vuoden 1983
18116: 1,5 milj. markkaa. Kaupunki on varannut koko tulo- ;a menoarvioesitystä valmistelles-
18117: urheilukentän seudun liikunnan tarpeisiin ja saan Aänekosken keskusurheilukentän
18118: alueelle on valmistunut käyttösuunnitelma ur- perusparantamistarpeen.
18119: heilupuistoksi. Urheilupuistosuunnitelman eteen-
18120: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18121:
18122: Helena Pesola Mauri Pekkarinen
18123: Paavo Vesterinen Väinö Rautiainen
18124: 44~ 1982 vp.
18125:
18126: Toivomusaloite n:o 392
18127:
18128:
18129:
18130:
18131: Pesola ym.: Alueellista ja paikallista museotoimintaa koskevan
18132: lain aikaansaamisesta
18133:
18134:
18135: Eduskunnalle
18136:
18137: V aitioneuvosto päätti 29. 3. 1979 maakun- Samanaikaisesti maakunnallisten keskusmuse-
18138: nallisten keskusmuseoiden nimeämisestä ja niil- oiden palveluiden kysyntä on lisääntynyt voi~
18139: le myönnettävistä valtionavustuksista. Opetus- makkaasti ja tehtäväalue mm. kulttuurihistori-
18140: ministeriö on nimennyt päätöksen nojalla en- allisen ympäristön hoitoon liittyvien asioiden
18141: simmäiset maakuntamuseot ja aluetaidemuseot. osalta on laajentunut. Museoiden vastuu kan-
18142: Maakunnallisten keskusmuseoiden ylläpitäjinä sallisen kulttuurin tallentajana on tiedostettu~
18143: ovat niiden sijaintikunnat, ja museoiden tulee Alueellisesta ja paikallisesta museotoiminnas-
18144: hoitaa alueellista toimintaa museoviraston anta- ta ei ole edelleenkään lakia, vaikka valmiste-
18145: mien ohjeiden mukaisesti. leva työ on saatettu loppuun.
18146: Järjestely on merkinnyt huomattavaa edistys- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18147: askelta museotoiminnan kehittämisessä, mutta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18148: se aiheuttaa museoita ylläpitäville kunnille koh- muksen,
18149: tuuttoman rasituksen, sillä valtionavustusta on
18150: toistaiseksi voitu jakaa eduskunnan vuosittain että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
18151: myöntämän määrärahan puitteissa vain 5-10 menpiteisiin alueellista ia paikallista mu-
18152: % museoiden kokonaismenoista. seotoimintaa koskevan lain säätämiseksi.
18153: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18154:
18155: Helena Pesola Saara Mikkola Anna-Kaarina Louvo
18156: Eeva Kauppi Eva-Maija Pukkio Sampsa Aaltio
18157: Helge Saarikoski Aila Jokinen Väinö Rautiainen
18158: 1982 vp. 449
18159:
18160: Toivomusaloite n:o 393
18161:
18162:
18163:
18164:
18165: Petäjäniemi ym.: Kuusivuotiaiden esiopetuksen toteuttamisesta
18166:
18167:
18168: Eduskunnalle
18169:
18170: Esikoulukokeiluja kuusivuotiaille lapsille on Esikoulun hallinnon järjestelyistä on vallin-
18171: meillä Suomessa toteutettu jo yli 10 vuotta. nut erimielisyyksiä. Sekä kouluviranomaiset että
18172: Esikoulun yleisiksi tavoitteiksi on nähty oppi- sosiaaliviranomaiset olisivat ilmeisesti halukkai-
18173: misvalmiuksien kehittäminen ja kehitysviiväs- ta huolehtimaan esiopetuksesta. Paikallistasol-
18174: tymien korjaaminen. Yksittäisen lapsen kohdal- la opetuksen järjestäminen voisi käytännössä ta-
18175: la päämääränä on mm., että kuusivuotias oppisi pahtua joko koulutiloissa tai päiväkodissa, esim.
18176: suhtautumaan avoimesti uuteen tietoon ja tie- kaupungeissa päiväkotien yhteydessä ja harvaan
18177: don hankkimiseen kysellen ja kokeillen, vastuul- asutuilla seuduilla usein lopettamisuhan alla
18178: lisesti toiseen ihmiseen ,luontoon ja kulttuuriin toimivissa pienkouluissa. Esiopetus pitäisi kui-
18179: sekä arvostamaan työtä ja käytännön taitoja. tenkin säätää kaikille kunnille pakolliseksi. Hal-
18180: Tiedollisella puolella ovat keskeisiä perus- lintokiistat ja arvovaltakysymykset eivät saisi
18181: asiat ihmisten keskeisistä suhteista perheissä, viivästyttää toteuttamista.
18182: muissa ryhmissä ja yleensä yhteiselämässä sekä Lapsille esikoulun pitäisi olla vapaaehtoista,
18183: lasten edellytysten mukainen tieto kristinuskon vanhempien päätäntävaltaan kuuluvaa. Tiedot-
18184: keskeisestä sisällöstä sekä lähiympäristöstä. Tär- tamisella olisi huolehdittava siitä, että vanhem-
18185: keitä ovat myös toiminnalliset tavoitteet, pe- mat saavat päätöksensä tueksi oikean informaa-
18186: rustaidot, jotka lapsi tarvitsee omaa terveyden- tion esiopetuksesta ja sen tarkoituksesta. Kai-
18187: hoitoaan, liikkumistaan ja turvallisuuttaan var- kille kuusivuotiaille tulisi tarjota mahdollisuus
18188: ten. Kielellinen valmius itsensä ilmaisemiseen esiopetukseen.
18189: ja kyky yhteistyöhön ovat myös keskeisiä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18190: Esikoulu ei saa merkitä pakollista oppivel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18191: vollisuutta eikä ankaraa pänttäämistä tiukkoine muksen,
18192: oppimistavoitteineen. Esikoulukokeiluissa kes-
18193: kusaiheittain leikin, askartelun, musiikin, lii- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18194: kunnan ja retkien sekä lyhyiden oppituokioiden menpiteisiin kuusivuotiaiden esiopetuk-
18195: puitteissa toteutettu opetus päiväkodin kaltai- sen toteuttamiseksi.
18196: sessa ympäristössä onkin aivan muuta.
18197: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18198:
18199: Tuulikki Petäjäniemi Helena Pesola Erkki Pystynen
18200: Toivo Mäkynen Eva-Maija Pukkio Sampsa Aaltio
18201: Aila Jokinen Ilkka Kanerva Anna-Kaarina Louvo
18202:
18203:
18204:
18205:
18206: 57 088200189C
18207: 450
18208:
18209: Toivomusaloite n:o 394
18210:
18211:
18212:
18213:
18214: Raudaskoski ytn.: Lukioasteen koulutuksen aloittamisesta Kär-
18215: sämäellä
18216:
18217:
18218: Eduskunnalle
18219:
18220: Kärsämäen kunta on useaan otteeseen lau- sa oman kuntansa kehittämiseksi. Esimerkiksi
18221: sunut julki toivomuksen valtiovallankin suun- yritystoiminnan lisääminen työpaikkojen saami-
18222: taan, että paikkakunnalle olisi saatava lukio- seksi edellyttää lukioasteen koulutusta paikka-
18223: asteen koulutusta. Kunta on osoittanut perus- kunnalla. Kärsämäen kunta on myös osoittanut,
18224: tellusti koulun tarpeellisuuden kunnan kehi- että toiminta voitaisiin aloittaa erittäin talou-
18225: tyksen turvaajana, samoin kuin myös sen, että dellisesti ilman suuria rakennuskustannuksia.
18226: koulu ei vaarantaisi sanottavasti lähiseutujen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18227: lukioiden toimintaedellytyksiä. Kunta katsoo taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18228: myös, ettei Kärsämäen kunnan ja sen asukkai-
18229: den kehityksen kustannuksella tule muutenkaan että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
18230: yksipuolisesti tukea suurten kuntien hyvinvoin- menpiteisiin lukioasteen koulutuksen
18231: nin nousua, vaan Kärsämäen kunnan kehitys aloittamiseksi Kärsämäen kunnassa.
18232: edellyttää, että kunta saa itse käyttää resurssin-
18233: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18234:
18235: Väinö Raudaskoski J. Vähäkangas
18236: Helvi Hyrynkangas Kalevi Mattila
18237: 1982 vp. 451
18238:
18239: Toivomusaloite n:o 395
18240:
18241:
18242:
18243:
18244: Raudaskoski ym.: Kestiiän maamieskoulun muuttamisesta kaksi-
18245: vuotiseksi
18246:
18247:
18248: Eduskunnalle
18249:
18250: Meijerinsä tOlmtnnan lopettaneen Kestiiän yllä mainittuun kouluun toinen vuosiluokka eli
18251: Osuusmeijerin tiloihin on Kestiiän kunnan ja saada koulu kaksivuotiseksi maamieskouluksi.
18252: Kainuun Osuusmeijerin toimesta saneerattu, Ensimmäisenä kouluvuotena opitut tiedot ja
18253: aluksi väliaikaisluontoisena, yksivuotinen maa- taidot hyödynnetään vasta toisen vuoden ai-
18254: mieskoulu. Koulu aloitti toimintansa tammi- kana, jolloin ne juuttuvat pysyviksi laadultaan.
18255: kuussa 1980. Jo tähän mennessä koulun vält- Tämän vuoksi ja paremman koulutustason saa-
18256: tämättömyys tällä alueella on käynyt ilmei- miseksi koulu olisi muutettava kaksivuotiseksi
18257: seksi. Kun koko Kairanmaan alue on jäänyt maamieskouluksi.
18258: osattomaksi maatalousoppilaitoksista, on Kes- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18259: tilään noussut maamieskoulu kovin tarpeellinen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen.
18260: niille oppilaille, jotka eivät voi mennä kau-
18261: kana oleviin kouluihin, vaan joiden on käy- 'että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18262: tävä koulussa kotoa käsin Kestiiän ja sen naa- Kestilän yksivuotisen maamieskoulun
18263: purikuntien alueelta. muuttamiseksi kaksivU,otiseksi maamies-
18264: Välttämättömyydeksi on tullut tarve saada kouluksi.
18265: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18266:
18267: Väinö Raudaskoski Helvi Hyrynkangas Liisa Jaakonsaari
18268: Toivo Yläjärvi Matti Ruokola Kalevi Mattila
18269: J. Vähäkangas
18270: 452 1982 rd.
18271:
18272: Hemställningsmotion nr 396
18273:
18274:
18275:
18276:
18277: Rehn m.fl.: Om extra statsbidrag tili Nylands svenska musik-
18278: institut för effektivering av verksamheten
18279:
18280:
18281: Till Riksdagen
18282:
18283: Nylands svenska kulturråd tog på våren 1981 visning anser man vara speciellt goda i huvud-
18284: kontakt med Kommunalförbundet för huvud- stadsregionen på grund av möjligheterna att
18285: stadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor med anställa högtkvalificerade lärare. I detta skede
18286: en hemställan om att kommunalförbundet måtte anser man dock att elevrekryteringen skulle
18287: ändra sin grundstadga så att dess verksamhet medföra svårigheter innan institutsundervis-
18288: också kunde omfatta musikundervisning på ins- ningen fått större omfattning.
18289: titut- och konservatorienivå. Så skedde även, Inom ramen för det beviljade lagstadgade
18290: och verksamheten inleds 1. 8. 1982. statsunderstödet har institutet ingen möjlighet
18291: Institutet omfattar i princip hela det svenska att bedriva planering av den utlokaliserade
18292: Nyland och har möjligheter till utlokaliserad verksamheten och undervisningen på konserva-
18293: undervisning, främst i vissa solistiska ämnen. torienivå. Denna planering är synnerligen
18294: Undervisningen i allmänna ämnen, orkesterspel väsentlig att omedelbart påbörjas, och anses av
18295: och körsång försiggår i V allgårds svenska låg- institutets ledning behöva ett extra anslag om
18296: stadieskola, dit även förvaltningen av Nylands 50 000 mk. Nämnas kan att ett så långt~
18297: svenska musikinstitut är förlagd. gående interkommunalt samarbete är rätt unikt
18298: Skolstyrelsen har i december 1981 förordat ock kräver en ingående förhandsplanering.
18299: lagstadgat statsbidrag för institutsverksamheten Med anledning av det ovanstående föreslås
18300: enligt verksamhetsstart 1. 8. 1982. Beträffande vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
18301: den av kommunalförbundet planerade konserva-
18302: torieverksamheten, avsedd att inledas 1. 8. 1984, att i extra statsbidrag måtte bevil;as
18303: konstaterar Skolstyrelsen att med beaktande av JO 000 mk för Nylands svenska musik-
18304: den svenskspråkiga befolkningens regionala för- institut för planering av utlokaliserad
18305: delningen en svenskspråkig undervisning på verksamhet samt undervisning på kon-
18306: konservatorienivå i södra Finland på sikt bör servatorienivå.
18307: möjliggöras. Förutsättningarna för denna under-
18308: Helsingfors den 11 februari 1982
18309:
18310: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin Jutta Zilliacus
18311: 1982 vp. 453
18312:
18313: Toivomusaloite n:o 396 Suomennos
18314:
18315:
18316:
18317:
18318: Rehn ym.: Nylands svenska musikinstitut -mmtsen oppilaitok-
18319: sen ylimääräisestä valtionavusta laitoksen toiminnan tehos-
18320: tamiseksi
18321:
18322:
18323: Eduskunnalle
18324:
18325: Uudenmaan ruotsinkielinen kul ttuurineuvos- sen hyvinä pääkaupunkialueella, koska on mah-
18326: to otti keväällä 1981 yhteyttä pääkaupungin dollista kiinnittää korkeatasoisia opettajia. Täs-
18327: seudun ruotsinkielisten ammattikoulujen kun- sä vaiheessa ollaan kuitenkin sitä mieltä, että
18328: tainliittoon ja esitti toivomuksen, että kuntain- oppilaiden saanti muodostuisi vaikeaksi, ennen
18329: liitto muuttaisi perussääntöään siten, että sen kuin opiston opetus tapahtuu laajemmissa
18330: toimintaan saattaisi sisältyä myös opisto- ja puitteissa.
18331: konservatoriotasoinen musiikin opetus. Näin Lakimääräisen jo myönnetyn valtionavun
18332: on myös tapahtunut, ja toiminta alkaa 1. 8. puitteissa ei opistolla ole mitään mahdolli-
18333: 1982. suuksia suunnitella toiminnan hajasijoittamista
18334: Opisto käsittää periaatteessa koko Uuden- tai konservatoriotasoista opetusta. Tämä suun-
18335: maan ruotsi-kieHsen alueen, ja sillä on mah- nittelu olisi erittäin tärkeätä aloittaa heti, ja
18336: dollisuuksia hajasijoittaa opetusta, ensisijaisesti opiston johto arvioi, että siihen tarvittaisiin
18337: eräiden solististen aineiden kohdalla. Kaikkien 50 000 markan suuruinen lisämääräraha. On
18338: aineiden opetus, orkesterisoitto ja kuorolaulu syytä mainita, että näinkin pitkälle menevä
18339: tapahtuu Vallilan ruotsinkielisen ala-asteen kuntien välinen yhteistyö on ainutlaatuista, ja
18340: koulussa, johon myös Uudenmaan ruotsinkie- sitä varten on tarpeellista tehdä tarkka etu-
18341: lisen musiikkiopiston hallinto on sijoitettu. käteissuunnitelma.
18342: Kouluhallitus on joulukuussa 1981 puolta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18343: nut lakimääräistä valtionapua opiston toimin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18344: taa varten sen toiminnan alusta 1. 8. 1982. muksen,
18345: Mitä tulee kuntainliiton suunnittelemaan kon-
18346: servatoriotoimintaan, joka on tarkoitus aloittaa että Uudenmaan ruotsinkieliselle mu-
18347: 1. 8. 1984, kouluhallitus toteaa, että ruotsin- siikkiopistolle myönnettäisiin ylimääräi-
18348: kielisen väestön alueellinen jakauma huomioon- senä valtionapuna 50 000 markkaa
18349: ottaen konservatoriotasoinen opetus tulisi ajan hajasijoitettavan toiminnan suunnittelua
18350: mittaan tehdä mahdolliseksi Etelä-Suomessa. sekä konservatoriotasoista opetusta var-
18351: Tämän opetuksen edellytyksiä pidetään erityi- ten.
18352: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
18353:
18354: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin Jutta Zilliacus
18355: 454 1982 rd.
18356:
18357: Hemställningsmotion nr 397
18358:
18359:
18360: Renlund m. fl.: Om ökad utbildningskapacitet för svenskspråkiga
18361: barn- och ungdomsinvalider
18362:
18363: Tili Riksdagen
18364:
18365: Den lyckligaste skollösningen för ett handi- Finskspråkiga barn med andra handikapp än
18366: kappat eller kroniskt sjukt barn är att kunna sinneshandikapp kan få internatundervisning i
18367: integreras i sin egen hemtrakts normalskola. Helsingfors (Lapsi-invalidikoulu), i Uleåborg
18368: Enligt denna princip verkar också våra skol- (Lohipadon koulu) och i Kuopio. Finsksprå-
18369: planerare. Stödundervisning, specialundervis- kiga handikappade barn kan dessutom få un-
18370: ning och specialklasser är de lösningsmodeller dervisning vid Barnets Borgs skola i Helsing-
18371: som finns. Trots detta är det realistiskt att fors, vid skolan i Kuopio Barnklinik samt vid
18372: räkna med att det finns en liten grupp skol- ett antal andra sjukhusskolor.
18373: barn som inte kan integreras i normalskolan För svenskspråkiga barn med andra handi-
18374: eller undervisas i ,specialklass i sin hemtrakt. kapp än sinnesdefekter finns endast skolan vid
18375: De barn som hör tili denna Iilla grupp blir Folkhälsans Habiliteringsavdelning för barn-
18376: lätt utan ändamålsenlig skolundervisning, vil- och ungdomsinvalider i Helsingfors. Skolan
18377: ket ju verkligen kan bli ödesdigert för deras har officiellt tre elevplatser och en lärare.
18378: fortsatta utveckling. Tili denna grupp hör barn Habiliteringsavdelningens skola är alltså den
18379: med multipla handikapp. Ett fåtal av dessa enda nu vel'ksamma internatklass för svensk-
18380: barn har enbart svåra motoriska handikapp språkiga barn- och ungdomsinvalider som finns
18381: medan de flesta j.ämsides med sina andra i vårt land.
18382: handikapp även har komplicerade kognitiva Lapsi-invalidien peruskoulutuksen suunnit-
18383: defekter med störd tai- och språkfunktion. telutoimikunta föreslog att Folkhälsans habili-
18384: Dessa barn blir för "komplicerade" för den teringsavdelning skulle handha internatunder-
18385: öppna skolan. visningen av svenskspråkiga barn- och ung-
18386: Enligt de beräkningar som "Lapsi-invalidien domsinvalider i Finland parallelt med att av-
18387: peruskoulutuksen Sl,mnnittelutoimikunta" (be- delningen sköter övrig habilitering av svensk~
18388: tänkande 197 4: 97) gjort, räknar man med ett språkiga handikappade barn och ungdom;tr.
18389: behov av internatplatser för barninvalider i Dessutom planerades svenska klasser i inter-
18390: skolåldern på ca 1 °/oo av motsvarande total- natskolorna i Vasa och Åbo. Dessa planer har
18391: population. Enligt denna beräkning borde det nu skrinlagts .utan att de svenska invalid-
18392: i Finlan.d finnas ca 30-35 sådana skolplatser barnens skolbehov på något sätt beaktats. ·
18393: för svenska barn. Kommittens tai på 1 °/oo .· Med hänvisning tili ·det ovanstående föreslås
18394: har v~sat sig vara för högt men behovet av vördsamt, att riksdagen ville hemställ~,
18395: internatplatser för svenskspråkiga barn är dock .. . .
18396: något större än genomsnittsbehovet för hela att regeringen i skyndsam ordning
18397: landet. Detta beror på att den svenska befolk- måtte: ta .initiativ, som syftar till att
18398: ningen är spridd på ett geografiskt stort om- grunda en helt ny internatskola i V asa
18399: råde. Svenskarna i Nyland är spridda på ett län för svenskspråkiga barn- och ung-
18400: stort område. Det svenska Österbotten är långt domsinvalider samt att utöka 'undervis-
18401: och smalt. Svenskarna i Åboland och på Åland ningskapaciteten med minst det dubbltt
18402: och delvis även i Nyland är skärgårdsbor. Alla vid Folkhälsans Habiliteringsavdelnings
18403: dessa geografiska faktorer gör det svårare att skola i Helsingfors.
18404: ordna en ändamålsenlig undervisning för dessa
18405: speciella skolbarn i sina hemskolor.
18406: Helsingfors den 10 februari 1982
18407:
18408: Boris Renlund Håkan Malm Jutta Zilliacus
18409: Ole Norrback Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
18410: 1982 vp. 455
18411:
18412: Toivomusaloite n:o 397 Suomennos
18413: Renlund ym.: Ruotsinkielisten lapsi- ja nuorien invalidien kou-
18414: lutuskapasiteetin lisäämisestä
18415:
18416: Eduskunnalle
18417:
18418: Kehitysvammaisen tai kroonisesti sairaan tyisryhmään kuuluville koululaisille heidän ko-
18419: lapsen kannalta paras kouluratkaisu on hänen tipaikkansa kouluissa.
18420: liittämisensä hänen oman kotiseutunsa normaa- Ne suomenkieliset lapset, joilla on muita
18421: likouluun. Tämän periaatteen mukaisesti toi- kuin mielenterveydellisiä vajavuuksia, voivat
18422: mivatkin koulusuunnittelijamme. · Ratkaisumalle- saada Helsingissä erityiskouluopetusta (Lapsi-
18423: ja ovat tukiopetus, erityisopetus ja erityisluo- invalidikoulu), Oulussa (Lohipadon koulu) ja
18424: kat. Tästä huolimatta on realistista ottaa huo- Kuopiossa. Suomenkieliset kehitysvammaiset
18425: mioon, että on pieni ryhmä koululaisia, joita ei lapset voivat lisäksi saada opetusta Helsingissä
18426: voida ottaa normaalikouluihin tai opettaa Lastenlinnan koulussa, Kuopion Lastenklinikan
18427: erityisluokissa kotipaikkakunnallaan. Lapset, koulussa sekä eräissä muissa sairaalakouluissa.
18428: jotka kuuluvat tähän pieneen ryhmään, jäävät Niitä ruotsinkielisiä lapsia varten, joilla on
18429: usein vaille tarkoituksenmukaista kouluopetus- muunlaista kuin mielenterveydellistä vajavuut•
18430: ta, mikä voi todella muodostua kohtalokkaaksi ta, on ainoastaan Helsingissä sijaitseva Folk-
18431: heidän tulevaa kehitystään ajatellen. Tähän hälsanin kuntoutusosaston lapsi- ja nuoriso-
18432: ryhmään kuuluvat lapset, joilla on useita ke- invalidikoulu. Koulussa on virallisesti kolme
18433: hitysvammoja. Harvoilla näistä lapsista on pel- oppilaspaikkaa ja yksi opettaja.
18434: kästään vaikeita motorisia vammoja, kun taas Kuntoutusosaston koulu on siis ainoa tällä
18435: useimmilla on muiden kehitysvammojensa ohel- hetkellä toimiva erityisluokka, joka on tar-
18436: la myös vaikeita kognitiivisia puutteita lähinnä koitettu maamme ruotsinkielisiä lapsi- ja nuo-
18437: puhe- ja kielentoimintojen alalla. Nämä lapset risoinvalideja varten.
18438: muodostuvat liian "vaikeiksi" voidakseen käydä Lapsi-invalidien peruskoulutuksen suunnitte-
18439: avointa koulua. lutoimikunta ehdotti, että Folkhälsanin kun-
18440: Lapsi-invalidien peruskoulutuksen suunnitte- toutusosasto hoitaisi maamme ruotsinkielisten
18441: lutoimikunnan (komiteanmietintö 197 4: 97) lapsi- ja nuodsoinvalidien erityisopetuksen
18442: tekemien arvioiden mukaan on kouluiässä ole- sen ohella, että osasto hoitaa muuta ruotsin-
18443: vien lapsi-invalidien •sisäoppilaitospaikkojen tar- kielisten kehitysvammaisten lasten ja nuorten
18444: ve n. 1 °1 oo vastaavasta kokonaisväestöstä. Tä- kuntoutusta. Tämä lisäksi on suunniteltu ruot-
18445: män arvion mukaan tulisi Suomessa olla n. sinkielisiä luokkia Vaasan ja Turun sisäoppilai-
18446: 30-35 tämän tyyppistä koulupaikkaa ruotsin- toksiin. Näistä suunnitelmista on nyttemmin
18447: kielisiä lapsia varten. Komitean arvioima luku, luovuttu ilman, että ruotsinkielisten lapsi-
18448: 1 °100 , on osoittautunut liian ·korkeaksi, mutta invalidien koulunkäynnin tarpeita olisi miten-
18449: ruotsinkielisten lasten 1sisäoppilaitospaikkojen kään huomioitu.
18450: tarve on kuitenkin hieman koko maamme kes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18451: kimääräistä tarvetta suurempi. Tämä johtuu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18452: siitä, että ruotsinkielinen väestö on hajaantu- muksen,
18453: nut maantieteellisesti laajalle alueelle. Uuden- että hallitus kiireellisesti tekisi aloit-
18454: maan ruotsinkieliset asuvat laajalla alueella. teen, ;onka tarkoituksena on kokonaan
18455: Ruotsinkielinen Pohjanmaa on pitkä ja kapea. uuden erityiskoulun perustaminen V aa·
18456: Turunmaan ruotsinkieliset samoin kuin Ahve- san lääniin ruotsinkielisiä lapsi- ;a nuo-
18457: nanmaan ja osittain myös Uudenmaan ruot- risoinvalide;a varten sekä opetustehon
18458: sinkieliset ovat saaristolaisia. Kaikki nämä lisääminen ainakin kaksinkertaiseksi
18459: maantieteelliset tekijät vaikeuttavat tarkoituk- Helsingissä sijaitsevassa Folkhälsanin
18460: senmukaisen opetuksen järjestämistä tähän eri~ kuntoutusosaston koulussa.
18461: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
18462:
18463: Boris Renlund Håkan Malm Jutta Zilliacus
18464: Ole Norrback Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
18465: 456 1982 vp.
18466:
18467: Toivomusaloite n:o 398
18468:
18469:
18470:
18471:
18472: Rönnholm ym.: Vanhojen oppikoulurakennusten saneeraamisesta
18473:
18474:
18475: Eduskunnalle
18476:
18477: Vanhojen oppikoulurakennusten siirtyminen Koulurakennusten saneeraus täyttää juuri
18478: kunnallisen koululaitoksen opetustiloiksi vaa- em. ehdot lisättynä vielä niiden korjaamisen
18479: tisi laajoja saneerauksia rakennusten kunnon ja myönteisillä energiataloudellisilla vaikutuksilla.
18480: opetustilojen järjestelyjen vuoksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
18481: Esimerkiksi Turun kaupungissa tällaisia kou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18482: lurakennuksia on kymmenen. Taloudellisen
18483: kehityksen odotettavissa oleva heikkeneminen että hallitus työllisyyden parantami-
18484: edellyttää, että julkinen sektori löytää järke- seksi ohjaisi varoja erityisesti vanhojen
18485: viä, koulutusta ja tutkimusta tukevia sekä työ- oppikoulurakennusten saneeraamiseen.
18486: valtaisia investointikohteita.
18487: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18488:
18489: Mikko Rönnholm Reino Breilin
18490: 1982 vp.
18491:
18492: Toivomusaloite n:o 399
18493:
18494:
18495:
18496:
18497: Rönnholm ym.: Turun suomenkielisen merimiesammattikoulun
18498: tilojen uusimisesta
18499:
18500:
18501: Eduskunnalle
18502:
18503: Turussa toimii suomenkielinen mertmtesam- kallaan se pääsee oikeuksiinsa. Olisikin valtion
18504: mattikoulu. Suomen Joutsenella ovat pääasial- toimesta varmistauduttava Suomen Joutsenen
18505: liset opetustilat, ja oppilasasuntola on vanhassa säilymisestä Turussa nykyisellä paikallaan.
18506: rakennuksessa, joka on jo poistettu muusta Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
18507: käytöstä. Opetustilat erityisesti talouspuolella kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18508: ovat ala-arvoiset. Erityisen huonosti tilat sovel-
18509: tuvat nykyaikaisten laivojen tarpeita ajatellen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18510: Asuntopuolella saniteettitilat, jopa paloturvalli- Turun suomenkielisen merimiesammat-
18511: suus, ovat pahasti puutteelliset. tikoulun tilojen uusimiseksi ja Suomen
18512: Suomen Joutsen laivana on huomattava ]outsenen säilyttämiseksi TurusstJ.
18513: kansallinen nähtävyys, ja nykyisellä sijaintipai-
18514: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18515:
18516: Mikko Rönnholm Reino Breilin
18517:
18518:
18519:
18520:
18521: .58 088200189C
18522: 458 1982 ·vp.
18523:
18524: Toivomusaloite n:o 400
18525:
18526:
18527:
18528:
18529: ·.-. ·1· Saarikoski: Vaasan korkeakoulun muuttamisesta kaksikieliseksi
18530:
18531:
18532: Eduskunnalle
18533:
18534: Vaasan lääni on edelleen selvästi jäljessä niis- ajankohtaiseksi suunnittelukaudella. Tältä osin
18535: tä tavoitteista, jotka väestömäärän perusteella valmistellaan esitykset seuraavaan . tarkastus-
18536: korkeakoulutuspalvelujen määrälle ja laadulle kierrokseen mennessä." Hallinnon järjestämistä
18537: voidaan asettaa. Vaasassa toimii tällä hetkellä varten opetusministeriö on asettanut työryh-
18538: kolme korkeakouluyksikköä: Åbo Akademin män.
18539: alainen pedagogiska fakulteten, Svenska Han- Vaasan läänin korkeakouluolojen kehittämis-
18540: delshögskolanin alainen Vaasan yksikkö sekä tä vaikeuttaa nykyinen hallinnollisesti sekava
18541: Vaasan. korkeakoulu. Näistä yksiköistä Vaasan tilanne. Hajallaan olevien korkeakouluyksiköi-
18542: korkeakoulu on hallinnollisesti itsenäinen. Kor- den sijasta tulisi lähivuosina saada aikaan
18543: keakoulu tarjoaa nykyisellään kauppatieteellistä myönteinen ratkaisu kaksikielisestä Vaasan
18544: ja kit;litieteellistä koulutusta. Syksyllä 1983 yliopistosta.
18545: ollaan lisäksi aloittamassa yhteiskuntatieteellis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18546: tä koulutusta julkishallinnon koulutusohjel- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18547: malla. sen,
18548: Vaitioneuvosto on korkeakoulujen kehittä-
18549: missuunnitelmassaan todennut Vaasan osalta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18550: mm. seuraavaa: "Vaasassa sijaitsevan korkea- Vaasan korkeakoulun muuttamiseksi
18551: kouluopetuksen hallinnon järjestäminen tulee kaksikieliseksi.
18552: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18553:
18554: Helge Saarikoski
18555: 1982 vp. 459
18556:
18557: Toivomusaloite n:o 401
18558:
18559:
18560:
18561:
18562: Saarikoski: Metsäalan koulutuksen vakinaistamisesta Kauha-
18563: joella
18564:
18565:
18566: Eduskunnalle
18567:
18568: . Vaasan läänin metsätalouden pysyvä koulu- antaa alueen nuorisolle tulevaisuudessa par-
18569: tus on vähäistä. Keskiasteen koulutuksen ke- haimmat koulutusmahdollisuudet.
18570: hittämisestä annetun lain (474/78) 9 §:n 1 Suomenselän kehittämistoimikunta on mie-
18571: momentin 2 kohdassa tarkoitettua toista kehit- tinnössään (KM 1980:68) ehdottanut, että
18572: tämisohjelmaa koskevassa ehdotuksessaan Vaa- Kauhajoella syksyllä 1980 alkanut metsätalou-
18573: san lääninhallitus ehdottaa, että läänin alueelle den perusopetusjakso vakinaistettaisiin ja että
18574: perustettaisiin kaksi uutta metsäalan oppilai- sen resurssit turvattaisiin. Kannanottoa ,tukee
18575: tosta. osaltaan myös valtioneuvoston kanslian Suo~
18576: Kauhajoen kunta on perustellusti esillä pysy- menselkäpäätös 26 päivältä kesäkuuta 1981
18577: vän metsäoppilaitoksen sijoituspaikkakuntana. (691/510/81 VNK), jonka mukaan julkisen
18578: Siellä on vuonna 1980 aloitettu väliaikaisena hallinnon palvelut pyritään Suomenselän kehi-
18579: metsätalouden perusopetusjakso. Kauhajoki on tyksen turvaamiseksi säilyttämään vähintään ny-
18580: Etelä-Pohjanmaan suurin metsäpitäjä. Metsä- kyisellään. Mainitun päätöksen mukaan keski-
18581: opetuksen valdnaistamista siellä puoltavat kun- asteen koulutuksen kehittämisessä tulee erityis-
18582: nan elinkeinorakenne ja sen kehitysnäkymät, tä huomiota kiinnittää koulutukseen, jossa ote-
18583: Kunnan alueella sijaitsee runsaasti metsävaroja; taan huomioon alueen luontaiset tarpeet ja mah-
18584: kasvullista metsämaata on noin 60 300 ha. dollisuudet. Metsäalan oppilaitoksen sijoittami-
18585: Kunnan noin 6 300 työpaikasta 2 200 on maac nen muualle ja väliaikaisen metsäopetuksen
18586: ja metsätaloudessa (35 %) . Metsäopetuksen mahdollinen lopettaminen Kauhajoella sotisi siis
18587: vaatiman käytännön harjoittelun mahdollistaa jyrkästi tätä periaatetta vastaan.
18588: runsas julkisten yhteisöjen metsäpinta-ala. Li- Edellä esitetyistä syistä katson, että .Kau-
18589: säksi paikkakunnalla sijaitsee Etelä-Pohjanmaan hajoella vuonna 1980 aloitettu metsätalouden
18590: piirimetsälautakunnan taimitarha. Huomattava- perusopetusjrukso tulee vakinaistaa. Erityisesti
18591: na teollisuudenalana kunnassa on pidettävä tulisi selvittää ne mahdollisuudet ja taloudelli-
18592: puunjalostusteollisuutta, erityisesti huonekalu- set edut, jotka voitaisiin saavuttaa niveltämällä
18593: teollisuutta. Kunta on myös kiinnittänyt eri- metsäalan koulutus Kauhajoen maatalousoppi-
18594: tyistä huomiota kotimaisen energian käytön li- laitoksen toimintaan. Tältä pohjalta tulisi· !on-
18595: säämiseen ·.ja tämän huomioon ottamiseen myös naisen Suomenselän metsäalan koulutusta ke"
18596: koulutuksessa. . .. hittää siten, että Kauhajoelle perustettaisiin
18597: Metsäoppilaitoksella olisi myös erinomaiset myös metsäalan koulutuksen erikoistumislinja.
18598: mahdollisuudet toimia yhteistyössä Kauhajoen Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
18599: maatalousoppilaitoksen kanssa: oppilaitokset nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18600: voisivat käyttää osittain samoja toimitiloja sekä muksen,
18601: yhteistä opetus- ja muuta henkilökuntaa. Myös
18602: Vaasan läänin lääninhallitus on katsonut, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18603: maatila- ja metsätalouden opetuksen yhteyksien metsäalan koulutuksen vakinaistamiseksi
18604: kehittäminen ja voimavarojen tarkoituksenmu- Kauhajoella.
18605: kainen keskittäminen samoille paikkakunnille
18606: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
18607:
18608: Helge Saarikoski
18609: 460 1982 vp.
18610:
18611: Toivomusaloite n:o 402
18612:
18613:
18614:
18615:
18616: Saarikoski: Turkisalan opetuksen järjestämisestä
18617:
18618:
18619: Eduskunnalle
18620:
18621: Turkistarhaus on kasvamassa yhä merkittä- maatalousoppilaitoksissa järjestetään 3-5 tun-
18622: vämmäksi elinkeinoksi. Vuotuiset valuuttatulot tia opetusta. Lisäksi on olemassa ammattikas-
18623: turkiksista ovat viime vuosina olleet koko vatushallituksen rahoittamia lyhyitä kursseja
18624: maassa lähes 1 000 miljoonaa markkaa. Vaa- turkiselinkeinosta kiinnostuneille. Näillä kurs-
18625: san läänissä turkistarhaus on keskeisessä ase- seilla käytetään opettajina Kannuksen turkista-
18626: massa: siellä tuotetaan maamme turkiksista louskoulun käyneitä henkilöitä. Varsinaisia tur-
18627: noin 85-90 prosenttia. Nimenomaan pienillä kistalouskouluja onkin Suomessa kaksi, joista
18628: ja keskisuurilla tarhoilla on suuri työllistävä molemmat ovat sisäoppilaitoksia. Koulutus näis-
18629: merkitys. Monet maatalousalan harjoittajat saa- sä kestää yhden vuoden; sisäänpääsyvaatimuk-
18630: vat tarhauksesta merkittäviä sivutuloja. Lisäksi sena on peruskoulu. Oppilaita turkistalouskou-
18631: tarhauksen merkitys on kasvamassa vaikeilla luissa on 15:stä 25:een kurssia kohti.
18632: alityöllisyysaloilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tur- Keskeinen ongelma tutkisalan koulutuksen
18633: kisten muokkauksen ja muun turkisten jatko- kehittämisessä on pätevien opettajien puute.
18634: jalostuksen kehittymisen kautta tulee turkis- Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että meillä
18635: talouden osuus maassamme tulevaisuudessa en- ei anneta tutkisalaan erikoistunutta opetusta
18636: tisestään kasvamaan. yliopistoissa eikä maatalousopistoissa. Näin ol-
18637: Turkistalautta koskeva koulutus Suomessa on len agronomeilla, eläinlääkäreillä ja agrologeil-
18638: kuitenkin vielä melko vähäistä. Helsingin yli- la, jotka voisivat alan opetusta antaa, ei siis
18639: opistossa kuuntelee jokainen agronomin tutkin- ole riittävää asiantuntemusta. Turkistalouskou-
18640: toa suorittava kaksi tuntia luentoja turkistalou- lun käyneiltä taas puuttuu riittävä pohjakou-
18641: desta. Kotieläintuotantotieteisiin erikoistuville lutus opetustehtäviin.
18642: järjestetään lisäksi 2-3-päiväinen turkistalous- Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
18643: kurssi, jossa vierailevina opettajina käytetään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18644: Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liiton hen- muksen,
18645: kilökuntaa. Maatalousopistoissa järjestetään yh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18646: den päivän luentokursseja, joissa opettajina on turkisalaa koskevan opetuksen ;är;estä-
18647: niinikään mainitun liiton palveluksessa olevia miseksi yliopistoissa ;a maatalousopis-
18648: henkilöitä. Maatalousoppilaitoksissa turkista- toissa pätevien turkisalan opettajien sllll-
18649: lousalan koulutus on vain satunnaista: joissakin miseksi maahamme.
18650: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1982
18651:
18652: Helge Saarikoski
18653: 1982 vp. 461
18654:
18655: Toivomusaloite n:o 403
18656:
18657:
18658:
18659:
18660: Saukkonen ym.: Peruskoulun vähätuntisten oppiaineiden aseman
18661: turvaamisesta
18662:
18663:
18664: Eduskunnalle
18665:
18666: Peruskoulussa on tarkoitus muuttaa opetus- koitus kehittää peruskoulun kokonaiskasvatta-
18667: ryhmien muodostamisen ja jakamisen perusteita vaa vaikutusta, olisi lisäresursseja ohjattava
18668: siten, että ryhmäjakoa ei yksityiskohtaisesti myös ja ennen kaikkea niille oppiaineille, joiden
18669: määriteltäisi asetuksessa. Valmiiden ryhmäjako- nimenomaisena tehtävänä on oppilaiden persoo-
18670: säännösten asemesta kullekin peruskouluyksi:köl- nallisuuden kehittäminen ja tasapainottaminen.
18671: le annettaisiin käytettäväksi enemmän opetus- Tuntikehysjärjestelmän lisäksi mm. yläasteen
18672: tunteja kuin varsinainen oppiaineiden tuntijako uskonnonopetuksen vaikeaa tilannetta, joka joh-
18673: edellyttää. Näin annettavan lisäresurssin koulu- tuu vähäisestä viikkotuntimäärästä ja yhtä opet-
18674: yksikkö saisi itse käyttää harkitsemaliaan taval- tajaa kohti tulevasta kohtuuttomasta oppilas-
18675: la, esimerkiksi perusopetusryhmiä jakamalla määrästä, voitaisiin helpottaa perusopetusryh-
18676: taikka niitä uudelleen ryhmittämällä. Tämä ns. män eli varsinaisen oppilasluokan kokoa pie-
18677: tuntikehysjärjestelmä on sinänsä kannatettava nentämällä. Tämä toimenpide vaikuttaisi kai-
18678: ja antaa uusia mahdollisuuksia pedagogisen toi- kissa muissakin opetustilanteissa, sillä perus-
18679: minhan kehittämiseen. opetusryhmän pienentäminen lisäisi myös työs-
18680: Tuntikehysjärjestelmää sovellettaessa on kui- kentelyn yleistä rauhallisuutta ja viihtyisyyttä.
18681: tenkin olemassa vaara, että yläasteen uskonnon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18682: opetuksen asema huononee entisestään. Näin kä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18683: visi, jos uskontoa vaadittaisiin opetettavaksi esi- muksen,
18684: merkiksi monien eri perusopetusryhmien ns.
18685: suurryhmäopetuksena. Joissakin aineissa suur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18686: ryhmäopetus on hyvin luontevaa, mutta ei so- peruskoulun yläasteen vähätuntisten op-
18687: vellu murrosikäisten nuorten uskontokasvatuk- piaineiden aseman turvaamiseksi niiden
18688: seen. opetusedellytyksiä parantamalla.
18689: Kun tuntikehysjärjestelmällä on ilmeisesti tar-
18690: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18691:
18692: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna Mauno Manninen
18693: Marjatta Väänänen Kalevi Mattila Orvokki Kangas
18694: Matti Maijala
18695: 462 1982 vp.
18696:
18697: Toivomusaloite n:o 404
18698:
18699:
18700:
18701:
18702: Saukkonen ym.: Peruskoulun yläasteen uskonnonopetuksen tun-
18703: timäärän lisäämisestä
18704:
18705:
18706: Eduskunnalle
18707:
18708: Peruskoulun yläasteen jokaisella luokalla Kuitenkaan opettaja ei monasti ehdi tuntemaan
18709: (7.-9.) on tällä hetkellä uskontoa yksi viikko- näin suurta oppilasjoukkoa edes nimiitä luku-
18710: tunti. Tuntimäärä perustuu valtioneuvoston pää- kauden aikana. Vastaava tilanne on muissakin
18711: tökseen vuodelta 1975. Silloin tapahtuneesta oppiaineissa, joissa tuntimäärä on pieni.
18712: tuntimäärän korjaamisesta huolimatta uskonnon Uskonnonopetuksen eräänä keskeisenä tehtä-
18713: tuntimäärä nykyiselläänkin on niin vähäinen, vänä ja oppilaiden persoonallisuuden kasvun
18714: että se aiheuttaa yläasteen uskonnonopetukselle tukeminen heille itselleen erityisen tärkeässä
18715: vakavia ongelmia. kehitysvaiheessa. On kuitenkin selvää, että ylä•
18716: Jos yläasteen kouluyksikkö on pieni, tunti- asteen uskonnon aineenopettajalla tai lehtorilla,
18717: määrä ei riitä viran perustamiseen. Suuri koulu- jolla on opetettavanaan kohtuuton määrä mur-
18718: yksikkö merkitsee taas, että uskonnon lehtoraa- rosikäisiä nuoria, joita hän tapaa vain kerran
18719: tin viranhaltijan opetettavaksi tulee jopa pari- viikossa, ei ole riittävästi mahdollisuuksia tämän
18720: kymmentä murrosikäisten muodostamaa opetus- tehtävän täyttämiseen.
18721: ryhmää, joita kutakin opettaja tapaa vain ker- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18722: ran viikossa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18723: Päätoimisella yläasteen uskonnonopettajalla muksen,
18724: saattaa yhden viikon aikana olla opetettavanaan
18725: jopa 800 oppilasta. Heille on myös kerran luku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18726: kau_dessa annettava yhteensä 2 400 arvosanaa, peruskoulun yläasteen uskonnon tunti-
18727: käyttäytyminen ja huolellisuus mukaan lukien. määrän lisäämiseksi.
18728: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18729:
18730: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna Mauno Manninen
18731: Marjatta Väänänen Kalevi Mattila Orvokki Kangas
18732: Matti Maijala
18733: 463
18734:
18735: Toivomusaloite n:o 405
18736:
18737:
18738:
18739:
18740: Skirtnafi ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon
18741: Lahden kansainvälisen urkuviikon tukemiseen
18742:
18743:
18744: Eduskunnalle
18745:
18746: Vuosi 1982 on La'hden kansainvälisen urku- jestelyille. Tämän vuoksi olisi · tärkeää, ·että
18747: viikon kymmenvuotisjuhlavuosi. Toimintansa järjestäjät voisivat etukäteen ottaa huomioon
18748: aikana tämä kansainvälinen kulttuuritapahtuma valtion vuotuisen avustuksen tietyn suuruisena.
18749: on laajentunut. Tätä osoittaa yksistään urku· Ottaen huomioon tapahtuman kansainvälisyy-
18750: viikkojen radioiminen ympäri maailmaa, esi- den, sen mainosarvon Suomelle ympäri maail-
18751: merkiksi vuonna 1980 ainakin 18 maahan. maa, merkityksen urkumusiikin harrastukselle
18752: Nämä maat olivat Australia, BBC:n kuuntelu- ja monet vastaavat syyt, valtion vuosittainen
18753: alueet, Belgia, Espanja, Islanti, Japani, Jugo- avustus voisi olla vuonna 1982 150 000 mark-
18754: slavia, Kanada, Korea, Kreikka, Saksan liitto- kaa. Summaa tulisi tarkistaa kustannuksia vas-
18755: tasavalta, Portugali, Ruotsi, Sveitsi, Tanska, taavaksi vuosittain hyvissä ajoin etukäteen,
18756: USA, Uusi Seelanti, Saksan Demokraattinen jotta järjestäjät välttyisivät taloudellisilta kriisi-
18757: Tasavalta, Neuvostoliitto, Puola, Tshekkoslo- tilanteilta.
18758: vakia ja Unkari. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18759: Vuonna 1981 Lahden kaupunki avusti Kan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18760: sainvälinen Urkuviikko r.y:tä lähes 200 000 muksen,
18761: markalla. Seurakuntien osuus oli runsaat
18762: 25 000 markkaa, Lahden ympäristökuntien että hallitus antaisi esityksen lJO 000
18763: noin 1 600 markkaa ja muiden avustukset yh- markan määrärahan ottamisesta lisäyk-
18764: teensä runsaat 18 000 markkaa. Vaitiovallan senä valtion vuoden 1982 tulo- ja me-
18765: osuus oli vuonna 1981 55 000 markkaa eli noarvioon toiminta-avustuksena Lahden
18766: 20 000 markkaa vähemmän kuin vuonna 1980. Kansainvälinen Urkuviikko r:y:n toi-
18767: Valtionosuuden saamisen epävarmuus on tuot- mintaa V{lrten.
18768: tanut jatkuvasti hankaluuksia urkuviikon jär-
18769: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18770:
18771: Jouko Skinnari Kauko Tamminen Matti Luttinen
18772: Aimo Ajo Ulla Puolanne Antero Juntumaa
18773: Helge Siren
18774: 464 1982 vp.
18775:
18776: Toivomusaloite n:o 406
18777:
18778:
18779:
18780:
18781: Skinnari ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon
18782: Nastolan uimahallin rakentamiseen
18783:
18784:
18785: Eduskunnalle
18786:
18787: Nastolan uimahalli rakennetaan Nastolan Opetusministeriö myöntää rakentamiseen
18788: kunnan urheilu- ja vapaa-aikakeskuksen yhtey- avustusta enintään 50 % ja lainaa 25 % nor-
18789: teen Rakokiven alueelle. Uimahalli tulee pal- maalihinnasta, joten Nastolan kunnan osalta
18790: velemaan n. 10 000 asukasta, joille tällä het- olisivat valtion avustus- ja lainaosuudet täysi-
18791: kellä lähimmät uimahallit ovat Lahdessa ja määräisinä arviolta: avustus 2 800 000 mk ja
18792: Orimattilassa. Näihin uimahalleihin on matkaa laina 1 400 000 mk.
18793: keskimäärin 15-20 km. Lisäksi Nastolan ui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18794: mahalli palvelisi myös osaa Orimattilan ja Kau- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18795: salan asukkaista, joista n. 2 500 on uimahallin muksen,
18796: vaikutuspiirissä eli 8-10 km:n etäisyydellä.
18797: Uimahallin rakentamiskustannukset ovat että hallitus >antaisi esityksen määrä-
18798: vuoden 1981 hintatason mukaisesti 6 500 000 rahan ottamisesta lisäyksenä valtion
18799: markkaa. Nastolan uimahalli on opetusminis- vuoden 1982 tulo- ;a menoarvioon
18800: teriön 5-vuotisrakentamisohjelmassa ajoitettu 2 800 000 markan avustuksena ;a
18801: alkavaksi vuonna 1982, mitä aikataulua tulisi 1 400 000 markan lainana Nastolan
18802: edelleen ehdottomasti noudattaa. uimahallin rakentamiseen.
18803: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18804:
18805: Jouko Skinnari Ulla Puolanne
18806: Kauko Tamminen Helge Siren
18807: Matti Luttinen
18808: 1982 vp. 465
18809:
18810: Toivomusaloite n:o 407
18811:
18812:
18813:
18814:
18815: Skinnari ym.: Määrärahasta Suomen liikunta- ja terveysopiston
18816: suunnitteluun Etelä-Hämeeseen
18817:
18818:
18819: Eduskunnalle
18820:
18821: Vuonna 1973 opettaja Veikko Laiho esitti tyisryhmien osalta liikunnanohjaajien tarve eri-
18822: kirjelmässään opetusministeriölle ja mm. kai- tasoiseen koulutukseen sekä täydennyskoulu-
18823: kille maassa toimiville kuntourheilujärjestöille, tukseen 5-10 vuoden aikana on noin 3 300
18824: että hälyttävän suureksi kasvaneen työkyvyttö- koulutettua ohjaajaa.
18825: myyseläkeläisten määrän vuoksi tulisi terveys- "Pannujärven kuntoliikunta- ja terveyskas-
18826: kasvatustyöhön ja kuntoliikunnan koulutuspai- vatusopiston tarve ja potentiaaliset käyttäjät"
18827: kaksi perustaa kuntoliikunta- ja terveysopisto. -selvityksen suoritti maisteri Ritva Sipilä Tuu-
18828: Hankkeen varsinainen käynnistyminen ta- loksen kunnan toimeksiannosta vuonna 1979.
18829: pahtui vuonna 1975. Tällöin opettaja Veikko Noin 50-sivuisessa raportissa tulee esille se,
18830: Laihon anomuksen perusteella Suomen Kult- ettei maassamme ole saatavissa kuntoterveys-
18831: tuurirahaston Hämeen rahasto myönsi 20 000 liikunnan ohjaajakoulutusta keskitetysti ja oh-
18832: markkaa projektiapurahana uudentyyppisen lii- jelmoidusti. Liikuntalakikomitea ja terveyskas-
18833: kuntakasvatuslaitoksen kehittelyä koskevaan vatuskomitea korostavat kuntoterveysliikunnan
18834: selvitystyöhön. Projektiryhmään kutsuttiin mu- koulutuksen toteuttamista. Opetusministeriö
18835: kaan filosofian tohtori Pekka Oja, Liikuntatie- asetti vuonna 1980 erityisryhmien liikuntatoi-
18836: teellisen Seuran pääsihteeri Joel Juppi ja opet- mikunnan professori Eino Heikkisen johdolla.
18837: taja Veikko Laiho. Asiantuntijajäsenenä oli pro- Pannujärven terveysliikuntaopiston perustami-
18838: fessori Martti J. Karvonen. Joulukuussa 1977 nen liittyy osaltaan meneillään olevan Vam-
18839: valmistui Pannujärvi-projekti nimekseen otta- maisten vuoden tavoitteisiin vammaisten tasa-
18840: neen työryhmän yksityiskohtainen selvitys arvon ja heidän ongelmiensa lieventämisen joh-
18841: uudentyyppisen liikunta- ja terveysopiston tar- dosta.
18842: peesta, toimintaedellytyksistä, toimintaperiaat- Vuonna 1978 Hämeen Maakuntaliitto asetti
18843: teista ja investointikustannuksista. työryhmän valmistelemaan opistohankkeen to-
18844: Liikunta- ja terveysopiston tarkoituksena on teuttamista varten perustettavaa säätiötä. Luon-
18845: aikuisväestön terveyden ja hyvinvoinnin edis- nos Suomen terveyskasvatus- ja kuntoliikunta-
18846: täminen, työkykyisyyden ylläpito ja kehittämi- säätiön säännöiksi valmistui ja oikeusministeriö
18847: nen, terveiden vapaa-ajanviettotapojen edistä- hyväksyi sääntöluonnoksen perustaroistoimien
18848: minen sekä elämänsisällön rikastuttaminen. pohjaksi. Säätiön perustajiksi on ilmoittautu-
18849: Näihin päämääriin terveysliikuntaopisto pyrkii nut lukuisia yhteisöjä, kuten Forssa, Hämeen-
18850: kuntoliikunnan ja terveyskasvatuksen keinoin linna, Riihimäki, Hattula, Hauho, Hausjärvi,
18851: sekä ennaltaehkäisevän ja toisaalta korjaavan Janakkala, Jokioinen, Lammi, Renko, Tamme-
18852: kuntoutuksen avulla. Päämäärään pyrittäisiin la, Tuulos, Hämeen Maakuntaliitto, Raittius-
18853: antamalla terveysliikunnanohjaajien ja -vetäjien kasvatusliitto ja Sotainvalidien urheiluliitto.
18854: koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta. Pannujärvi-hankkeen tukijärjestöksi on perus-
18855: Keskeisenä tavoitteena olisi myös erityisryh- tettu 7. 2. 1981 Pannujärvi-seura.
18856: mien liikunnanohjaajien koulutus. Liikuntalaki- Liikunta- ja terveysopiston perustamisen tu-
18857: komitea toteaa mietinnössään tämän noin mil- lisi tapahtua mitä pikimmin. Hankkeen eteen-
18858: joonaa henkilöä koskevan ohjaajakoulutuksen päin viemiseksi tarvittaisiin välttämättä vuoden
18859: puuttuvan Suomesta. Liikuntatieteellisen Seu- 1983 tulo- ja menoarvioon 2 milj. markan mää-
18860: ran erityisryhmien liikuntaprojektin loppura- räraha alue- ja rakennussuunnitteluun. Tilan-
18861: portissa tammikuussa 1980 todetaan, että eri- netta helpottaisi huomattavasti, jos varoja saa-
18862: 59 088200189C
18863: 466 Toivomusaloite n:o 407
18864:
18865:
18866: taisiin jo tämän vuoden puolella jossakin val- että hallitus ottaisi valtion vuoden
18867: tion lisämenoarviossa. 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen
18868: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2 000 000 markan määrärahan Suomen
18869: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- liikunta- ja terveysopiston alue- ja ra-
18870: muksen, kennussuunnitteluun Etelä-Hämeeseen.
18871: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18872:
18873: Jouko Skinnari Helge Siren
18874: Kauko Tamminen Matti Luttinen
18875: 1982 vp. 467
18876:
18877: Toivomusaloite n:o 408
18878:
18879:
18880:
18881:
18882: Surakka ym.: Rauhankasvatusopetus- ja -tut!kimustoiminnan aloit-
18883: tamisesta Jyväskylän yliopistossa
18884:
18885:
18886: Eduskunnalle
18887:
18888: Rauhankasvatuksen käsitteellä viitataan jos- seksi nimittäjäksi noussut juuri kasvatus kan-
18889: kus koululaisten ongelmakäyttäytymisen korjaa- sainväliseen ymmärtämykseen, yhteistyöhön ja
18890: miseen ja koulun työrauhaongelmiin, joskus rauhaan. Epäluuloisuutta rauhankasvatusta koh-
18891: taas maailmanlaajuisten sodan ja rauhan ongel- taan esiintynee enää lähinnä siellä, missä rau-
18892: mien käsittelyyn opetuksessa. Suomessa on ny- hantyöhön yleensäkin suhtaudutaan ennakko-
18893: kyisin yleisesti hyväksytty lähtökohdaksi luuloisesti ja varauksellisesti.
18894: UNESCOn yleiskokouksen v. 1974 hyväksymä Varsin yllätJtävää ja valitettava piirre Suo-
18895: julistus kasvatuksesta kansainväliseen ymmärtä- messa on kuitenkin ollut rauhankasvatukseen
18896: mykseen, yhteistyöhön ja rauhaan. Tämän suo- liittyvän tutkimus- ja opetustoiminnan vähäi-
18897: situksen kattamassa kasvatuksessa painopiste syys. Tässä suhteessa maamme poikkeaa olen-
18898: on selvästi maailmanlaajuisissa ongelmissa, mut- naisesti esimerkiksi Saksan Liittotasavallasta,
18899: ta toisaalta se kuitenkin yhdistää kiintoisalla jossa vuosien ajan on runsaasti harjoitettu rau-
18900: tavalla tämän tason tavoitteet oppilaan kansal- hankasvatukseen liittyvää tutkimusta kasvatus-
18901: liseen yhteisöön ja lähiympäristöön. Niinpä tieteessä, väitöskirjoihin asti. UNESCOn vuon-
18902: koulutuspolitiikan tärkeimmiksi johtaviksi pe- na 1974 hyväksymä, kasvatusta kansainväliseen
18903: riaatteellisiksi päämääriksi mainitaan esimer- ymmärtämY'kseen, yhteistyöhön ja rauhaan .sekä
18904: kiksi "tietoisuus niistä oikeuksista ja velvolli- ihmisoikeuksien ja perusvapauksien opetusta
18905: suuksista, joita yksilöillä, yhteiskunnallisilla koskeva ·suositus sisältää monia tutkimukseen
18906: ryhmillä ja kansoilla on toisiaan kohtaan" ja liittyviä näkökohtia. Siinä edellytetään mm. jä-
18907: "yksilön valmius osallistua yhteisönsä, maansa senvaltioiden kannustavan ja tukevan kansain-
18908: ja koko maailman ongelmien ratkaisemiseen". välisyyskasvatuksen perusteita, johtavia peri-
18909: Niin ikään kansainvälisyY'skasvatuksen tavoit- aatteita, toteutuskeinoja ja vaikutuksia koske-
18910: teeksi mainitaan pyrkimys kehittää "yhteiskun- vaa tutkimusta ja esimerkiksi UNESCOn
18911: nallista vastuuta ja solidaarisuutta vähempi- ASBRO-koulukokeilussa ~suoritettavaa innovaa-
18912: osaisia kohtaan ja tasa-arvoisuusperiaatteen tio- ja kokeilutoimintaa koskevaa tutkimusta.
18913: noudattamista jokapäiväisessä toiminnassa". Ehkä eniten ja kipeimmin tarvittaisiin tut-
18914: Rauhankasvatus kattaa sekä käyttäytymisen ~kimusta juuri opetussisällöistä, -välineistä ja
18915: omassa ympäristössä että asennoitumisen ja toi- opetustoiminnan vaikutuksista.
18916: minnan globaalisissa kysymyksissä, "perehtymi- Samoin mainitun suosituksen opetusvälineitä
18917: sen ihmiskunnan tärkeimpiin ongelmiin". Niin ja -materiaalia koskeva jakso asettaa selvästi
18918: ikään päämääräksi asetetaan tiedollisia tavoit- tutkimustoimintaa edellyttäviä tehtäviä.
18919: teita, taitojen ja valmiuksien kehittämistä, af- Opetuksen vaikutusten tutkimukseen liittyy
18920: fektiivisiä ja lopulta toiminnallisia tavoitteita. mainitun lisäksi tavoite, jossa kansainvälisyys-
18921: Kasvatusta ei myöskään käsitetä jonkin insti- kasvatuksen edellytetään rakentuvan terveelle
18922: tuution rajoittavaksi ilmiöksi, vaan se ymmär- psykologiselle ja sosiologiselle pohjalle, siten
18923: retään elinikäiseksi prosess1ksi. että käytetään hyväksi "kussakin maassa suo-
18924: Kiinnostus rauhankasvatukseen on viime ritettujen tutkimusten tulokset myönteisten tai
18925: vuosina lisääntynyt Suomessa huomattavasti kielteisten asenteiden ja käyttäytymismallien
18926: niin opettajien, koululaisten, kansalaisjärjestö- muodostumisesta ja kehittymisestä, asenteiden
18927: jen kuin kouluviranomaistenkin taholta. Virin- muutoksista, persoonallisuuskehityksen ja kas-
18928: neessä keskustelussa kasvatuksen perustavoit- vatuksen vuorovaikutuksesta ja opetustoimin-
18929: teista on verraten yksimielisesti yhdeksi yhtei- nan positiivisista ja negatiivisista vaikutuksis-
18930: 468 Toivomusaloite n:o 408
18931:
18932:
18933: ta". Edelleen 'suositetaan ,että huoma:ttava osa ole rauhankasvatukseen kohdistuvaa tutkimus-
18934: tällaisesta tutkimuksesta kohdistuisi nuorten ja opetustoimintaa. Kuitenkin kaikentasoisella
18935: ihmisten kansainvälisiä ongelmia ja suhteita koulutuksella on keskeinen merkitys sille, että
18936: keskeviin pyrkimyksiin. Mainittujen eksplisiit- edelleen vahvistuu sellainen aktiivinen ja valis-
18937: tisesti tutkimustoimintaa rohkaisevien suositus- tunut kansalaismielipide, joka tinkimättömästi
18938: ten lisäksi UNESCOn hyväksymään asiakirjaan tukee maamme harjoittamaa aktiivista rauhan-
18939: sisältyi monia sellaisia tehtäviä ja tavoitteita, tahtoista puolueettomuuspolitiikkaa.
18940: jotka hyvinkin hyötyisivät tutkimus- ja kokei- Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen
18941: lutoiminnasta. tiedekunta sopisi erinomaisesti sellaiseksi pai-
18942: Kun meillä nyt vallitsevaan asiantilaan ei ole kaksi, jossa ryhdyttäisiin aloittamaan rauhan-
18943: olemassa mitään erityisiä syitä ja kun toisaalta kasvatukseen liittyvää tutkimus- ja opetustoi-
18944: edellytykset kasvatustieteelliseen tutkimustyö- mintaa.
18945: hön Suomessa lienevät hyvät, on toivottavaa, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18946: että alalle sijoitettuja resursseja, niin varoja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18947: kuin henkilöitäkin, ohjattaisiin tarmokkaasti
18948: rauhankasvatukseen liittyvien aiheiden pariin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18949: Näin siksi, että rauhan- (ja kansainvälisyys-) rauhankasvatukseen liittyvän opetus- ;a
18950: kasvatus tulisi yhä useammin sisällyttää perus-, tutkimustoiminnan aloittamiseksi Jyväs-
18951: keskiasteen- ja korkeakoululaitoksen eri aloille. kylän yliopistossa.
18952: Missään maamme oppilaitoksessa ei kuitenkaan
18953: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18954:
18955: Juhani Surakka Liisa Jaakonsaari Tarja Halonen
18956: Juhani Raudasoja Jacob Söderman Olli Helminen
18957: Tellervo Koivisto Hannu Tapiola Saara-Maria Paakkinen
18958: Matti Luttinen Sakari Knuuttila Aimc Ajo
18959: Reino Breilin Seppo Tikka Kaarina Suonio
18960: Kaisa Raatikainen Matti Puhakka Risto Tuominen
18961: 1982 vp. 469
18962:
18963: Toivomusaloite n:o 409
18964:
18965:
18966:
18967:
18968: Söderström: Kaksikielisen yliopiston perustamisesta Vaasaan
18969:
18970:
18971: Eduskunnalle
18972:
18973: Korkeakoulutasoinen koulutus on Vaasassa kintoon tähtäävää opetusta. Tämä koskee niin
18974: pirstoutunut moneen osaan. suomen- kuin ruotsinkielistä koulutusta.
18975: Vaasan korkeakoulussa harjoitetaan ekonomi- On ilmeistä, että korkeakoulukoulutuksen
18976: ja kielenkääntäjäkoulutusta. Kasvatustieteelli- kehittämiseksi tulisi Vaasaan perustaa kaksi~
18977: sessä tiedekunnassa, joka muodostaa osan Åbo kielinen yliopisto, jossa ruotsinkieliselle ope-
18978: Akademi'ta, harjoitetaan ruotsinkielisten opet- tukselle taataan erikoisasema ja autonomia.
18979: tajien koulutusta. Lisäksi Åbo Akademi on Tämä loisi mahdollisuuden laajan korkeakoulu-
18980: aloittanut yhteiskuntatieteellisen koulutuksen yhteisön luomiselle Vaasaan, mikä loisi pohjan
18981: Vaasassa. laajemmalle opetustoiminnalle Vaasassa. Erityi-
18982: Edelleen Svenska handelshögskolan i Hel- sen tärkeää on kuitenkin taata ruotsinkieliselle
18983: singfors on aloittanut ruotsinkielisen haara- väestölle yhä laajempi koulutus omalla äidin-
18984: koulutuksen ruotsinkielisten ekanomien kou- kielellään.
18985: luttamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18986: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18987: Opetusministeriö onkin havainnut Vaasan
18988: korkeakouluopetuksen hajanaisuuden ja aset- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
18989: tanut koordinaatiotyöryhmän koulutuksen hal- menpiteisiin selvittääkseen mahdollisuu-
18990: linnollisen yhteistyön aikaansaamiseksi. det perustaa Vaasan kaupunkiin kaksi-
18991: Ongelmana on jatkuvasti ollut valtiovallan kielinen yliopisto, jossa ruotsinkieliselle
18992: niukka resurssointi ns. uusille korkeakouluille. opetukselle taataan laajeneva opetusala
18993: Vaasan läänissä on todettu olevan suhteessa ja jossa molemmille kieliryhmille taa-
18994: muihin lääneihin pieni määrä korkeakoulutut- taan autonominen hallintojärjestelmä.
18995: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
18996:
18997: Sten Söderström
18998: 470 1982 vp.
18999:
19000: Toivomusaloite n:o 410
19001:
19002:
19003:
19004:
19005: Tapiola: Jyväskylän näkövammaisten koulun kehittämisestä
19006:
19007:
19008: Eduskunnalle
19009:
19010: Näkövammaisopetuksesta vastaa valtio, ja teyteen tulee luoda resurssikeskus, jossa kurssi-
19011: Jyväskylän näkövammaisten koulun osuus on muotoinen opetus täydentäisi niitä erityisope-
19012: siinä keskeinen. VHme vuosina valtaosa oppi- tuksellisia puutteita, joilta integroitu oppilas
19013: la1sta on sijoittunut yleisiin kouluihin. Inte- ei voi välttyä yleisessä koulussa. Resurssikes-
19014: graatio ei kuitenkaan supista Jyväskylän näkö- kuksen toiminnan kehittämisen yhteydessä tu-
19015: vammaisten koulun toimintaa, koska eri puo- lee voida tehdä tutkimustyötä Jyväskylän yli-
19016: lilla maata olevista yli 200 integroituneesta opiston apuun tukeutuen. Koulun nykyisen
19017: oppilaasta on huolehdittava. Mikäli näkövam- henkilökunnan lisäksi tarvitaan riittävä määrä
19018: maisten lasten opiskelun taso yleisissä kouluis- matkustavia, konsultoivia näkövammaisopetta-
19019: sa pyritään takaamaan, on kentällä opiskele- jia, materiaalin tuotannon henkilökuntaa sekä
19020: vista oppilaista huolehdittava. apulaite- ja opiskelutekniikkojen opettamiseen
19021: Jyväskylän näkövammaisten kouluun tulisi luokan ulkopuolisia tunteja.
19022: varata riittävästi resursseja peruskouluikäisiä Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskun-
19023: integroituja oppilaita varten. Periodimaisesti nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19024: toteutettuina tarvitaan mm. optacon- ja mobi-
19025: lity-kursseja sekä tukiopetusta peruskoulun lä- että hallitus ryhtyisi kiiteellisiin toi-
19026: hes kaikissa oppiaineissa. Peruskoulun oppi- menpiteisiin Jyväskylän näkövammais-
19027: kirjan muuttaminen ääni- tai pistekirjaksi ei ten koulun kehittämiseksi resurssikes-
19028: ole pelkästään tekninen tapahtuma, vaan pal- kukseksi, josta käsin voidaan huolehtia
19029: jolti erityispedagoginen ongelma ja haaste, jo- eri puolilla maata yleisiin kouluihin in-
19030: hon pystyy parhaiten vastaamaan kysdstä ai- tegroiduista näkövammaisista, järjestää
19031: netta näkövammaiselle opettanut erityisopet- heille kursseja ja tuottaa oppimateriaa-
19032: taja. Jyväskylän näkövammaisten koulun yh- lia.
19033: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19034:
19035: Hannu Tapiola
19036: 1982 vp. 471
19037:
19038: Toivomusaloite n:o 411
19039:
19040:
19041:
19042:
19043: Tenhiälä: Määrärahasta Suomen elokuvasäätiölle korkeatasoisten
19044: elokuvien alueellisen tarjonnan lisäämiseksi
19045:
19046:
19047: Eduskunnalle
19048:
19049: Alueelliset näkökohdat huomioon ottavan Suomen elokuvasäätiö on vuoden 1982 alus-
19050: kulttuuripolitiikan merkitys maamme kaltai- sa lähtenyt luomaan järjestelmää, jolla laadul-
19051: sessa väestöllisesti epätasaisesti jakautuneessa lisesti hyvän, so. taiteellisesti ja eettisesti kor-
19052: yhteiskunnassa on suuri. Monipuolisten kult- keatasoisen elokuvaohjelmiston asemaa voitai-
19053: tuuripalvelusten tarjoaminen maan harvaan siin elokuvatarjonnassa koko maassa olennai-
19054: asutuilla seuduilla on kuitenkin kustannuksil- sesti parantaa. Tämän tavoitteen toteuttami-
19055: taan raskasta ja käytännössä usein mahdoton- seksi elokuvasäätiö on katsonut välttämättö-
19056: ta. Tällaisen kulttuuritarjonnan piirissä eloku- mäksi luoda sellainen esitystoiminnan tukijär-
19057: valla on keskeinen asema, koska sen levittämi- jestelmä, joka turvaisi elokuvateatterinomista-
19058: nen on organisaatioltaan ja kustannuksiltaan jalle esitystoiminnan kustannukset ja riittäväk-
19059: moniin muihin esittäviin taiteisiin nähden eri- si katsottavan perustuoton kattavan tulon tu-
19060: tyisen edullista. kijärjestelmän piiriin otettujen laatuelokuvien
19061: Maaharr.me tuodaan vuosittain noin 250 esittämisestä. Tukijärjestelmän pitkäjänteisellä
19062: ulkomaista elokuvaa, joiden joukossa on myös ylläpitämisellä elokuvasäätiö katsoo olevan val-
19063: elokuvakulttuurin korkeatasoisiota ohjelmistoa. takunnanlaajuista merkitystä elokuvien katso-
19064: Nimenomaan Helsingin elokuvatarjontaa onkin miskokemuksen tason kannalta ja kehittyessään
19065: kansainvälisissä vertailuissa yleisesti pidetty olennaista vaikutusta alueellisten kulttuuripal-
19066: laatuelokuvan suhteen tyydyttävänä. Keskeinen velusten tarjontaan maassamme.
19067: ohjelmiston laadulliseen kehittymiseen vaikut- Elokuvasäätiö katsoo tukijärjestelmällä ole-
19068: tanut syy on ollut maan elokuvateatterikannan van myös huomattavaa merkitystä maan eloku-
19069: voimakas kasvu viimeksi kuluneiden vuosien vateatterilaitoksen toimintaedellytysten kannal-
19070: aikana. ta erityisesti niillä alueilla, joilla sen toiminta
19071: Laadullisesti korkeatasoisen elokuvaohjelmis- on muutoinkin kaupallisesti heikoimmin kan-
19072: ton esittäminen kohtaa kuitenkin merkittäviä nattavaa.
19073: vaikeuksia jo pääkaupungin jälkeen suurimmis- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
19074: sa kaupungeissamme. Pienten kaupunkien ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19075: maaseututaajamien elokuvateattereiden ohjel-
19076: mistossa laatuelokuvien esittäminen on satun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19077: naista, useissa tapauksissa olematonta. Tämä määrärahan myöntämiseksi Suomen
19078: on seurausta siitä, ettei liiketaloudellisin eh- elokuvasäätiölle laadullisesti korkeata-
19079: doin ja usein varsin pienellä kannattavuusmar- soisen koti- ja ulkomaisen elokuvatar-
19080: ginaalilla toimiva teatterinomistaja katso toi- jonnan alueelliseen kehittämiseen maan
19081: minnassaan olevan 1i1lclmmavaraa ohjelmapoliit- elokuvateatterilaitoksen ja elokuvakier-
19082: tisten, paikallisesti hyvinkin merkityksellisten tueiden piirissä sekä tätä koskevan
19083: tavoitteiden toteuttamiseen kaupallisesti tur- uuden momentin sisällyttämiseksi val-
19084: vallisemman ohjelmistolinjan kustannuksella. tion tulo- ja menoarvioon vuonna 1983.
19085: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19086:
19087: Hannu Tenhiälä
19088: 472 1982 vp.
19089:
19090: Toivomusaloite n:o 412
19091:
19092:
19093:
19094:
19095: Tuovinen ym.: Määrärahasta koulujen rakentamiseen Pohjois·
19096: Karjalan lääniin
19097:
19098:
19099: Eduskunnalle
19100:
19101: Valtion tulo- ja menoarviossa on varattu tava opetusministeriön rakennuslupa. Mikäli
19102: liian pieni määräraha koulujen rakentamiseen. kiintiöperiaatteesta pidetään tiukasti kiinni, ei
19103: Koulurakennusmäärärahat tulisi vähintään kak- lääniimme varatulla noin 4 miljoonan markan
19104: sinkertaistaa valtion tulo- ja menoarviossa ny- vuotuisella valtionosuudella pystytä rakenta-
19105: kyisin olevaan määrärahaan nähden. Kun täy- maan vähänkään suurempaa koulurakennusta
19106: sin riittämättömiä rakennusmäärärahoja sitten koko Pohjois-Karjalan läänissä.
19107: jaetaan läänien kesken tietyn kiintiöperiaatteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19108: mukaan, ovat kaikkein huonoimmassa asemassa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19109: Pohjois-Karjalan lääni ja siihen verrattavat asu- muksen,
19110: kasluvultaan ja oppilasmäärältään jälkipäähän
19111: jäävät läänit. että hallitus ottaisi riittävän maara-
19112: Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että rahan valtion vuoden 1983 tulo- ;a me-
19113: esimerkiksi v. 1981 koko Pohjois-Karjalan lää- noarvioesitykseen koulujen rakentami-
19114: niin tuli vain yksi valtion rahoitukseen oikeut- seksi Pohjois-Karjalan lääniin.
19115: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19116:
19117: Jouko Tuovinen Matti Puhakka P. Puhakka
19118: Mauri Vänskä Erkki Korhonen Lea Sutinen
19119: 1982 vp. 473
19120:
19121: Toivomusaloite n:o 41.3
19122:
19123:
19124:
19125:
19126: Ursin ym.: Korkeakoulujen laite-, kirjallisuus- ja laitosmäärä-
19127: rahojen kehittämisohjelman laatimisesta vuosiksi 1983-
19128: 1986
19129:
19130:
19131: Eduskunnalle
19132:
19133: Korkeakoulujen kehittämislainsäädännössä ei kintoreformin toteutus tulee entisestään lisää-
19134: ole normeja opetus- ja tutkimusresurssien ke- maan uusien resurssien tarvetta. Lisäksi on
19135: hittämisestä. Niiden kehitys on näin ollen vaih- huomattava, että kirjallisuuden ja laitteiden
19136: dellut vuosittain hyvin paljon. hinnat ovat kohonneet 1970-luvun puolivälistä
19137: Perushankinta- ja laitosmäärärahojen reaali- osin jopa yli kaksinkertaisiksi. Tutkintorefor-
19138: nen kehitys pysyi vuosina 1966-75 ennallaan, min myötä keskimääräinen opiskeluaika lyhe-
19139: vaikka opettajamäärä ja opiskelijamäärä kohosi- nee, mikä merkitsee tentti- ja kurssikirjojen
19140: vat. 1970-luvun jälkipuoliskolla määrärahat sekä tutkielman laatimisen kannalta keskeisen
19141: aluksi kohosivat reaaliarvoltaan, minkä jälkeen kirjallisuuden lisääntyvää tarvetta. Opetuksen
19142: kehitys on pysähtynyt. Kirjallisuuden hankinta- kurssimaistuminen tulee todennäköisesti lisää-
19143: määrärahojen kehitys oli 1970-luvun alussa ja mään painetta myös laitosmäärärahoihin.
19144: keskivaiheilla myönteistä, mutta jälkipuolella Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
19145: tapahtui kasvun pysähtyminen. Laitehankinta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19146: määrärahojen kehitys oli nopeaa aina vuoteen muksen,
19147: 1974. Sen jälkeen on tapahtunut jopa markka-
19148: määräistä laskua. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19149: Opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen kan- korkeakoulujen laite-, kirjallisuus- ja
19150: nalta mainittujen määrärahojen vakaa kehitys laitosmäärärahojen kehittämisohjelman
19151: on ensiarvoisen tärkeää. Meneillään oleva tut- laatimiseksi vuosiksi 1983-1986.
19152: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
19153:
19154: Martti Ursin Jaakko Itälä Esko Almgren
19155: Mikko Ekorre Pentti Lahti-Nuuttila Mauri Pekkarinen
19156: Sinikka Karhuvaara Jouni J. Särkijärvi Marjatta Väänänen
19157: Anna-Kaarina Louvo Olavi Ronkainen Tapio Holvitie
19158: Heli Astala Liisa Jaakonsaari Markus Aaltonen
19159: Seppo Toiviainen Anssi Joutsenlahti
19160:
19161:
19162:
19163:
19164: 60 088200189C
19165: 474 1982 vp.
19166:
19167: Toivomusaloite n:o 414
19168:
19169:
19170:
19171:
19172: Valtonen ym.: Lääkintävoimistelijakoulutuksen aloittamisesta Po-
19173: rin sairaanhoito-oppilaitoksessa
19174:
19175:
19176: Eduskunnalle
19177:
19178: Satakunnan sairaaloitten ja muitten hoitolai- kunnan keskussairaalas,sa, Satalinnan sairaalas-
19179: tosten kuntoutustoiminnan kehittämisen suu- sa, Harjavallan sairaalassa ja Rauman aluesai-
19180: rimpana esteenä on jo vuosikausia ollut alalle raalassa.
19181: koulucetun henkilökunnan puute. Esimerkiksi Satakunnassa on puute lääkintävoimistelija-
19182: Porin kaupunginsairaalassa ja terveyskeskuksen koulutuksen saaneista työntekijöistä, mutta
19183: avohoidossa on tällä hetkellä kymmenen lää- alueella on runsaasti työttömänä henkilöitä, jot-
19184: kintävoimistelijan virkaa, joista vain viisi vir- ka asianmukaisen koulutuksen saatuaan voisi-
19185: kaa on parhaimpina aikoina saatu täytettyä. vat hakeutua avoimiin lääkintävoimistelijan
19186: Viransijaisuudet on aina jouduttu hoitamaan virkoihin. Thsinkertainen ratkaisu pulmalle
19187: epäpätevillä sijaisilla. Porin kaupungin Liina- olisi, että Porin ,saJ.raanhoito-oppilaitoksessa
19188: harjan vanhainkodissa on ollut vuodesta 1969 aloitetaan lääkintävoimistelijakoulutus.
19189: lääkintävoimistelijan virka, mutta ,siihen ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19190: saatu milloinkaan pätevää hakijaa. Aivan sa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19191: moin on tilanne Koivulan päiväkodissa, jossa muksen,
19192: CP-lasten osaston asianmukaisen hoidon kan- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
19193: nalta olisi välttämätöntä saada järjestetyksi lää- piteisiin lääkintävoimistelijakoulutuksen
19194: kintävoimistelijan palveluja. Lääkintävoimisteli- aloittamiseksi Porin sairaanhoito-oppi-
19195: joitten virkoja on jatkuv:asti täyttämättä Sata- laitoksessa.
19196: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19197:
19198: Pitkko Valtonen Mikko Elo
19199: Saara-Maria Paakkinen Reino Breilin
19200: 1982 vp. .475
19201:
19202: Toivomusaloite n:o 415
19203:
19204:
19205:
19206:
19207: P. Vennamo ym.: Lasten vanhempien edustuksen turvaamisesta
19208: uuden koululainsäädännön mukaisissa koulujen johtokun-
19209: nissa
19210:
19211:
19212: Eduskunnalle
19213:
19214: Koulu[ainsäädännössä esiintyy pahoja puut- sen ja oppilaskunnan kanssa asettaa ehdokkaita
19215: teita ja aukkoja erityisesti siltä osin, mikä kos- johtokuntaan, aktivoitaisiin vanhempia toimi-
19216: kee koti- ja koulukasvatuksen välistä suhdetta. maan oman koulun hyväksi.
19217: Vanhempien osuutta ja vaikutusta on pyritty Edellä esittämillämme perusteilla ehdotam-
19218: jatkuvasti vähentämään ja väheksymään, mikä me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
19219: on ollut omiaan luomaan juopaa kotona ja toivomuksen,
19220: koulussa annettavan kasvatuksen välille. Tämä
19221: epäkohta tulisi po1staa. että hallitus koululakeja uudistet-
19222: Eräs mahdollisuus vanhempien vaikutuksen taessa huolehtisi siitä} että lasten van-
19223: turvaamiseen koulussa olisi se, että heille an- hemmat olisivat opettajakunnan} hen-
19224: nettaisiin mahdollisuus vaikuttaa kouluun joh- kilöstökokouksen ja oppilaskunnan
19225: tokunnan jäsenyyden kautta. Mikäli vanhem- kanssa tasavertaisessa asemassa asetet-
19226: painyhdistykselle annettaisiin mahdollisuus ta- taessa ehdokkaita koulun johtokuntaan.
19227: saveroisesti opettajakunnan, henkilöstökokouk-
19228: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19229:
19230: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19231: 476 1982 vp.
19232:
19233: Toivomusaloite n:o 416
19234:
19235:
19236:
19237:
19238: P. Vennamo ym.: Kuopion konservatorion kirkkomusiikkilinjan
19239: liittämisestä Sibelius-Akatemiaan
19240:
19241:
19242: Eduskunnalle
19243:
19244: Musiikkialan ammattikoulutus on Suomessa aikoihin aloiuettuun musii:llioppilaitosten opet-
19245: jäänyt muusta ammattikoulutuksesta poikkea- tajien ja orkesterimuusikkojen koulutukseen.
19246: vaan asemaan. Kun yleensä valtio kokonaan Kirkolliskokouksen hyväksymä kirkkolain
19247: pyrkii huolehtimaan ammattikoulutuksesta, muutos, joka tuli voimaan 1. 11. 1981, asetti
19248: seitsemän konservatoriota, Helsingin, Turun, kanttoden kouluttamiselle uudet vaatimukset.
19249: Tampereen, Päijät-Hämeen, Jyväskylän, Kuo- Samaan aikaan korkeakoulujen yleinen tutkin-
19250: pion ja Oulun kaupungin konservatoriot, ovat nonuudistus ulottui myös Sibelius-Akatemiaan.
19251: joutuneet tyytymään 55 % :n valtionosuu teen, Kirkkomusiikkikoulutuksessaan Sibelius-Akate-
19252: jonka saaminen on sitä paitsi Suomen kansan mian opetussuunnitelmaan sidottu Kuopion
19253: veikkausharrastuksen varassa. Suoraa lakisää- konservatorion kirkkomusiikkilinja on joutunut
19254: teistä tukea musiikkikoulutus ei saa lukuun syksystä 1980 alkaen kouluttamaan kanttoreita
19255: ottamatta maamme ainoata musii!lddkorkeakou- Sibelius-Akatemian uuteen musii~n kandidaa-
19256: lua, Sibelius-Akatemiaa, joka nykyään on val- tin tutkintoon tähdäten, kuitenkin ilman mu-
19257: tion korkeakoulu. Koska konservatoriot ovat siikki:korkeakoulun asemaa ja taloudellisia edel-
19258: kouluhallituksen eivätkä ammattikasvatushalli- lytyksiä. Jo 28. 1. 1980 Sibelius-Akatemia ja
19259: tuksen alaisia, ne ovat jääneet jälkeen myös Kuopion konservatorio tekivät kil}kon tukemana
19260: yleisen keskiasteen koulutuksen uudistuksen opetusministeriölle aloitteen kirkkomusiikkilin-
19261: osalta. Ruotsinkielistä musiikkikoulutusta ol- jan muuttamiseksi Kuopion konservatoriosta
19262: laan vasta nyt organisoimassa, ja on tehty eh- Sibelius-Akatemian Kuopiossa toimivaksi ala-
19263: dotus kahdeksannen, ruotsinkielisen konserva- osastoksi. Tämän kaikilla tahoilla kannatetun
19264: torion perustamisesta Vaasaan. Konservatorio~ ja moneen kertaan kiirehdityn aloitteen käsit-
19265: den määrää tuskin on enää syytä enempää li- tely on opetusministeriössä jatlk:uvasti viiväs-
19266: sätä. Sen sijaan olisi aika turvata jo vakiintu- tynyt, ja Kuopion kirkkomusiikkikoulutuksen
19267: neiden musiikin ammattioppilaitosten toiminta. tilanne on käymässä taloudellisesti kestämättö-
19268: Erityisen vääristynyt on Kuopion konserva- mäksi. Ennestäänkin varsin kallis valtakunnal-
19269: torion tilanne. Kuopion konservatorion kirkko- linen kirkkomusiikkikoulutus on nyt muuttu-
19270: musiikkilinja, entinen Kuopion Musiikkiopis- nut yhä kalliimmaksi, ja Kuopion konservato-
19271: ton kirkkomusii:kkiosasto, on Sibelius-Akate- rion muuta koulutusta on, lähinnä musiikki-
19272: mian lisäksi ainoana kouluuanut jo vuodesta kouluasteen osalta, jouduttu rajoittamaan Kuo-
19273: 1960 ammattimuusikoita, kanttori-urkureita pion kaupungin jouduttua yhä enemmän tuke-
19274: evankelis-luterilaisen kirkon palvelukseen. Tii- maan kirkkomusiikkilinjan toimintaa.
19275: viissä yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa Taloudellisten vaikeuksiensa johdosta Kuo-
19276: tapahtunut koulutus on tuottanut tähän men- pion konservatorio on pyytänyt opetusminis-
19277: nessä 184 kanttori-urkuria. Koulutuksen oli teriöltä 24. 6. ja 12. 8. ja 30. 9. 1981 vuoden
19278: aiunperin tarkoitus tapahtua kokonaan valtion 1981 toimintansa osalta 470 000 mk:n ylimää-
19279: varoin. Käytännössä taloudellinen vastuu siir- räistä avustusta sekä vuoden 1982 uusimuo-
19280: tyi kuitenkin vähitellen yhä enemmän Kuopion toiseen kirkkomusii!klkikoulutukseen 75 % :n
19281: kaupungille, joka on kiitettävästi tukenut kan- valtionosuutta ja esittänyt valtionosuuden edel-
19282: natusyhdistyspohjaista oppilaitosta. Valtion- leen korottamista, ellei ero. alaosastohanketta
19283: avun osalta konservatorion kirkkomusiikki- saada v. 1983 toteutetuksi.
19284: koulutus rinnastettiin 1970-luvun loppupuolel- Kuopion kirkkomusiikkikoulutus on runsaan
19285: la edellä mainituissa konservatorioissa näihin kahden vuosikymmenen aikana vakiinnuttanut
19286: Toivomusaloite n:o 416 477
19287:
19288: asemansa. Sekä Sibeliu's-Akatemian että kirkon saa 'käyttöönsä ajanmuikaiset ja riittävät toimi-
19289: taholta on toivottu koulutuksen jatkuvan Kuo- tilat.
19290: piossa vähintään ent1sen tasaisena ja vähintään Kuopion kirkkomusiikkikoulutuksen aseman
19291: entisessä laajuudessaan. Kuopiosta valmistuneet selvittämisen viivästyminen on myös aiheutta-
19292: kanttori-urkurit ovat sijoittuneet etupäässä nut Oulun kaupungin konservatorioon suun-
19293: kanttorin virkoihin, osin myös musiikinopetus- nitellun uuden alimman asteen kanttorin tut-
19294: tehtäviin, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. kintoon tähtäävän koulutuksen aloittamisen
19295: Useat kymmenet heistä ovat jatkaneet opinto- viivästymisen, mikä vaikeuttaa koko kirkon ja
19296: jaan, aluksi lähinnä Sibelius-Akatemiassa, viime erityisesti Pohjois-Suomen kanttoritilanteen .toi-
19297: vuosina useimmiten Kuopion konservatoriossa, vottua paranemista.
19298: jossa opiskeltuaan he ovat voineet suorittaa Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19299: Sibelius-Akatemian korkeampia tutkintoja, mm. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
19300: sellaisia, jotka antavat kelpoisuuden uudistetun väksi toivornuiksen.
19301: kirkkolain mukaisiin ylimmän asteen kanttorin
19302: virkoihin. Konservatorion opettajavoimat ovat että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
19303: tähän koulutukseen riittävät ja pätevät. Toimi- menpiteisiin Kuopion konservatorion
19304: tilat ovat oH.eet osin puutteelliset, mutta Kuo- kirkkomusiikkilinjan liittämiseksi Sibe-
19305: pion uuden Musiikkikeskus-rakennuksen val- lius-Akatemiaan.
19306: mi,stuessa v. 1984 kirkkomusiikkikoulu tuskin
19307: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19308:
19309: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
19310: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
19311: 478 1982 rd.
19312:
19313: Hemställningsmotion nr 417
19314:
19315:
19316:
19317:
19318: Westerlund m. fl.: Om effektivering av den regionala taltid-
19319: ningsverksaniheten
19320:
19321:
19322: Tili Riksdagen
19323:
19324: Den regionala tidningsverksamheten, som Det vore därför angeläget att utöver de
19325: syftar till att · åstadkomma taltidningar för syn- anslag, som beviljas organisationer för synska-
19326: skadade, har kommit igång i Svensk-Finland. dade, ytterligare kanalisera samhälleliga anslag
19327: Dagstidningarna, som omarbetas tili taltidnin- för den regionala taltidningsverksamheten.
19328: gar, sköts nu med frivilliga krafter och bidrag. Med hänvisning tili ovanstående föreslås
19329: För att möjliggöra en kontinuerlig utveckling vördsamt, att riksdagen ville hemställ!!-,
19330: av verksamheten så, att de synskadade kan få
19331: ett informationsutbud av dagstidningar, krävs att regeringen m~tte vidtagtt skynd-
19332: samhälleliga offentliga stödåtgärder. Samtidigt samma åtgärder i samverkan med de
19333: är det skäl att framhålla den viktiga verksam- synskadades organisationer s~, att den
19334: het, som organisationerna för synskadade fri- regionala taltidningsverksamheten kan
19335: villigt bedriver. Stöd för den regionala taltid- utvecklas på ett tillfredsställande sätt
19336: ningsverksamheten får inte minska samhällets och så, att finansieringen inte inskrän-
19337: stöd tili dessa organisationer. ker den övriga verksamheten.
19338: Helsingforsden 11 februari 1982
19339:
19340: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
19341: 1982 vp. 479
19342:
19343: Toivomusaloite n:o 417
19344: Suomennos
19345:
19346:
19347:
19348:
19349: Westerlund ym.: Näkövammaisten alueellisen äänilehtitoiminnan
19350: tehostamisesta
19351:
19352:
19353: Eduskunnalle
19354:
19355: Suomen ruotsinkielisellä alueella on käynnis- Tästä syystä olisi tärkeätä, että näkövam-
19356: tynyt alueellinen lehdistötoiminta, jonka tar- maisjärjestöille myönnettävien määrärahojen Ii-'
19357: koituksena on äänilehtien aikaansaaminen näkö- säksi edelleen kanavoitaisiin yhteiskunnan ta-
19358: vammaisille. Päivälehtien muuntaminen äänileh- holta määrärahoja alueelliseen äänilehtitoimin-
19359: diksi hoidetaan vapaaehtoisin työvoimin ja avus- taan.
19360: tuksin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19361: Jotta toiminnan jatkuva kehittäminen tehtäi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19362: siin mahdolliseksi siten, että näkövammaiset muksen,
19363: voivat saada päivälehtien sisältämän informaa-
19364: tioaineiston, tarvitaan julkisia yhteiskunnallisia että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19365: tukitoimia. Samalla on syytä korostaa, miten menpiteisiin yhteistyössä näkövammais-
19366: tärkeätä toimintaa järjestöt harjoittavat vapaa- ten järjestöjen kanssa siten, että alueel-
19367: ehtoisesti näkövammaisten hyväksi. Äänilehti- lista äänilehtitoimintaa voidaan kehit-
19368: toiminnan saama alueellinen tuki ei saa vä- tää tyydyttävällä tavalla ja niin, ettei
19369: hentää yhteiskunnan näille järjestöille antamaa rahoitus rajoita muuta toimintaa.
19370: tukea.
19371: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
19372:
19373: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
19374: 480 1982 rd.
19375:
19376: Hemställningsmotion nr 418
19377:
19378:
19379:
19380:
19381: Westerlund m. fl.: Om inledande av utbyggnaden av Ekenäs
19382: forstinstitut
19383:
19384:
19385: Till Riksdagen
19386:
19387: Ekenäs forstinstitut som är vårt lands äldsta för fysik, kemi, träteknologi, maskinlära och
19388: svenskspråkiga forsdäroanstalt arbetar i dag ekologi, ett bibliotek, kartritningsutrymme,
19389: under svåra förhållanden på grund av utrym- grupparbetsutrymme och utrymme för inomhus
19390: mesbrist. Skolan är idag tili följd av utrymmes- arbetsövningar. Utöver detta finns ännu akuta
19391: bristen spHttrad på två orter, Björknäs och Pojo. behov av kansliutrymme, förrådsutrymme, b~
19392: Totalt förfogar skolan idag över 108 elevplat- folkningsskydd, arbetsutrymme för elevföre-
19393: ser, med utbildningslinjer för såväl skogsar- ningen samt fritidsutrymme för eleverna.
19394: betare som forsttekniker. Dessa brister betyder ett utbyggnadsbehov på
19395: Den nuvarande utrymmesbristen som endast ca 2 500 m2 tili en beräknad kostnad på ca
19396: kan korrigeras med en utbyggnad av skolan är 10 milj. mk. Detta utbyggnadsprojekt finns nu
19397: i korthet följande: upptaget i yrkesutbildningsstyrelsens mellan-
19398: - De tillbuds stående utrymmena fyller en- långa pian för åren 1982-87 med planering
19399: dast elementära behov och är allt annat än av utbyggnaden tili 1987. Inga garantier finns
19400: ändamålsenliga. Nuvarande inhyrda utrymmen dock för att inte ytterligare framskjutning kan
19401: fyller inte ens behjälpligt de krav man bör ske. .
19402: ställa på undervisnings- och inkvarteringsutrym- Med hänvisning tili att undervisningssituatio-
19403: men. nen vid Ekenäs forstinstitut måste anses söm
19404: - Kursavdelningen saknar helt undervis- mycket otillfredsställande föreslås vördsamt att
19405: nings- och inkvarteringsutrymmen. riksdagen ville hemställa,
19406: - Kök, matsal och därtill hörande service-
19407: utrymmen är helt underdimensionerade. att regeringen måtte vidtaga erforder-
19408: - Lärare, hushålls- och kanslipersonal är liga åtgärder så att de inledande arbe-
19409: utan sociala utrymmen. tena för en utbyggnad av Ekenäs forst-
19410: Vidare skulle undervisningen kräva ett audi- institut med det snaraste kan påbörjas.
19411: torium, 5 st. föreläsningssalar, ett laboratoriutv
19412: Helsingfors den 10 februari 1982
19413:
19414: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
19415: 1982 vp. 481
19416:
19417: Toivomusaloite n:o 418
19418: Suomennor
19419:
19420:
19421:
19422:
19423: Westerlund ym.: Tammisaaren metsäopiston faaWnnnstöiden
19424: aloittamisesta
19425:
19426:
19427: Eduskunnalle
19428:
19429: Tammisaaren metsäopisto, jdka on maamme luentosalia, fysiikan, kemian, puuteknologian,
19430: vanhin ruotsinkielinen metsäoppilaitos, toimii koneopin ja ekologian laboratoriot, kirjaston,
19431: tällä hetkellä varsin tukalis<Sa oloissa tilanahtau- kartanpiirtämistilat, ryhmätyötilat ja tilat sisäl-
19432: den vuoksi. Tilanahtauden vuoksi koulu on täl- lä tapahtuvaa työharjoittelua varten. Tämän
19433: lä hetkellä hajautunut kahdelle pai.kkakunnalle, lisäksi tarvittaisiin pikaisesti kansliahuone, va-
19434: Björknäsiin ja Pohjaan. Koulussa on tätä nykyä rastohuone, väestönsuoja, oppilasyhdistyksen
19435: tilaa yli 108 oppilaalle, ja koulutus käsittää työtilat sekä oppilaiden vapaa-ajan tilat.
19436: sekä metsätyöntekijän että metsäteknikon linjat. Nämä puutteet merkitsevät n. 2 500 m2 :n
19437: Tämänhetkinen tilanpuute, joka on korjatta- laajennustarvetta, jonka kustannusarvio on n.
19438: vissa ainoastaan laajentamalla koulua, on seu- 10 miljoonaa markkaa. Tämä laajennussuunni-
19439: raavanlainen: telma sisältyy nyt ammattikasvatushallituksen
19440: - Käytettävissä olevat tilat täyttävät ainoas- keskipitkään vuosien 1982-87 ohjelmaan siten,
19441: taan perustavaa laatua olevat tarpeet, eivätkä että se on loppuun rakennettu vuonna 1987.
19442: ne suinkaan ole tarkoitustaan vastaavia. Nykyi- Mitään takeita siitä, ettei lykkääntymistä saata
19443: set vuokratilat eivät edes auttavasti täytä ope- tapahtua, ei kuitenkaan ole.
19444: tukselle ja majoitukselle asetettavia vaatimuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19445: sia. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19446: - Kurssiosastolta puuttuvat opetus- ja ma- muksen,
19447: joitustilat kokonaan.
19448: - Keittiö, ruokasali ja niihin liittyvät pal- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
19449: velutilat ovat aivan liian pienet. menpiteisiin, jotta Tammisaaren metsä-
19450: - Opettajilla, talous- ja kansliahenkilökun- opiston laajennustyöt voitaisiin aloittaa
19451: nalla ei ole .sosiaalitiloja. mitä pikimmin.
19452: Opetus tarvitsisi lisäksi yhden auditorion, 5
19453: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
19454:
19455: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
19456:
19457:
19458:
19459:
19460: 61 088200189C
19461: 482 1982 vp.
19462:
19463: Toivomusaloite n:o 419
19464:
19465:
19466:
19467:
19468: Vähäkangas ym.: Määrärahasta Pattijoen uuden pääkirjaston
19469: rakentamiseen
19470:
19471:
19472: Eduskunnalle
19473:
19474: Pattijoen kunnan kirjasto on jo kauan toi- Uuden kirjastorakennuksen kiireellisyyttä li-
19475: minut toimintaansa nähden aivan liian puut- sää se, että nykyinen kirjastotila on tarkoitus
19476: teellisissa tiloissa. Kirjavarasto on Iainausten muuttaa kirkonkylän koulun musiikinopetus-
19477: määrään verrattuna ehdottomasti liian pieni. tilaksi. Muutoksella on kiire siksi, että oppilas-
19478: Kirjojen määrää ei voida enää lisätä pelkästään määrän nopeasti kasvaessa koululla on suuri
19479: jo tilojen ahtauden vuoksi. Myös nykyaikai- puute opetustiloista ja lisätilojen tarve kasvaa
19480: seen kirjastoon kuuluvat lukusali ja musiikki- entisestään tulevina vuosina.
19481: kirjasto puuttuvat. Samoin puuttuvat kirjas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19482: tonhoitajan työ- ja sosiaalitilat. Tilojen ahtaus nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19483: on tehnyt mahdottomaksi kirjastotoiminnan ke- muksen,
19484: hittämisen.
19485: Lokakuussa 1976 vahvistetun huonetilaohjel- että hallitus ottaisi tJaltion vuoden
19486: man mukaan uuden pääkirjaston pinta-ala olisi 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
19487: 280-320 neliömetriä (nykyisen pääkirjaston mentille 29.56.31 850 000 markkaa
19488: pinta-ala on 110 neliömetriä). Hankkeen kus- Pattijoen kunnan uuden pääkirjaston
19489: tannusarvio oli 1979 968 000 markkaa. Kun- rakentamiseen.
19490: nalla on ollut valmius uuden kirjaston raken-
19491: tamiseen vuodesta 1981.
19492: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19493:
19494: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen
19495: 1982 vp. 483
19496:
19497: Toivomusaloite n:o 420
19498:
19499:
19500:
19501:
19502: Väänänen ym.:. Musiikkiosastojen perustamisesta kansalais- ja
19503: työväenopistoihin
19504:
19505:
19506: Eduskunnalle
19507:
19508: Musiikin alkeisopetuksen antaminen maas- myös kansalais- ja työväenopistojen yhteyteen,
19509: samme varsinkin koulunuorisolle ei tällä het- erityiseksi musiikkiosastoksi.
19510: kellä ole tyydyttävästi järjestetty. Erityisen pal- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
19511: jon siinä on alueellista epätasa-arvoa. Musiikki- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19512: oppilaitoksia on tällä hetkellä maassamme 80, sen,
19513: niiden toiminta ulottuu 70 kaupungin ja 83
19514: kunnan alueelle. Vuodesta 1974 lähtien kan- että hallitus kiiteellisesti valmistelisi
19515: salaisopistoissa on erityisluvalla voitu antaa esitykset kansalais- ja työväenopistojen
19516: opetusta myös alle 16-vuotiaille. Kansalais- valtionapulain muutoksiksi siten, että
19517: opisto on 243 kunnassa tällä hetkellä perus- kansalaisopistojen yhteyteen voitaisiin
19518: koulun ohella ainoa järjestelmällistä musiikin- petustaa musiikkiosastoja, joissa anne-
19519: opetusta antava laitos. taan musiikkikouluopetusta, jolloin ope-
19520: Opetusministeriön asettamassa työryhmässä tuksen tavoitteet olisivat yhteneväi-
19521: on selvitetty sekä musiikkioppilaitosten että set etityisten musiikkioppilaitosten yh-
19522: kansalais- ja työväenopistojen antamaa musii- teydessä toimit•ien musiikkikoulujen
19523: kinopetusta. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan kanssa ja jolloin opetusta olisi voitava
19524: musiikkikoulujen verkon laajentamista siten, antaa myös henkilökohtaisena ohjauk-
19525: että musiiWkouluja olisi mahdollista perustaa sena eikä ainoastaan ryhmissä.
19526: Hdsingissä 14 päivänä helmikuuta 1982
19527:
19528: Marjatta Väänänen Pentti Poutanen
19529: Lea Sutinen Veikko Pihlajamäki
19530: 484 1982 vp.
19531:
19532: Toivomusaloite n:o 421
19533:
19534:
19535:
19536:
19537: Hakala: Kasvinviljelykoeaseman perustamisesta Uudellemaalle
19538:
19539:
19540: Eduskunnalle
19541:
19542: Maatalouden tutkimuskeskuksen Tikkurilan nus- ja koekenttäalueet) ja kunnallistelmiikan
19543: laitosten siirryttyä Jokioisiin on Uusimaa jää- Uudenmaan koeasemaa ja Valtion siementar-
19544: mässä kokonaan vaille kasvinviljelykoeasemaa. kastuslaitosta varten. Siementarkastuslaitoksen
19545: Lähimmät viralliset koeasemat sijaitsevat naa- ja Uudenmaan koeaseman toimintojen sijoitta-
19546: purimaakunnissa: Varsinais-Suomen Mietoisissa, minen toistensa yhteyteen tarjoaakio useita sel-
19547: Satakunnan Peipohjassa, Pirkanmaan Mouhijär- laisia toiminnallisia ja investointi- ja käyttöva-
19548: vcllä, Lounais-Hämeen Jokioisissa, Keski-Hä- roja säästäviä etuja, joiden huomioon ottaminen
19549: meen Pälkäneellä ja Kymenlaakson Anjalassa. lähiajan ratkaisuissa olisi tärkeätä.
19550: Uudenmaan merkitys kasvintuotannossa, eri- Uudenmaan koeaseman sijoittaminen Mäntsä-
19551: tyisesti leipäviljojen ja erikoiskasvien viljelyssä lään vastaa hyvin niitä alueellisia tarvenäkö-
19552: (öljykasvit, herne, mallasohra, nurmikasvien kohtia, joihin tämän asian yhteydessä jo aikai-
19553: siemenet) on kuitenkin varsin suuri. Uudella- semmin on kiinnitetty huomiota mm. Uuden-
19554: maalla voidaan viljellä monia lajikkeita, jotka maan maatalouskeskuksen maa- ja metsätalous-
19555: eivät naapurimaakuntiin samalla tavalla sovellu. ministerille 16. 3. 1980 jättämässä kirjelmäs-
19556: Maakunnan viljelyolosuhteet eroavat sekä maa- sä. Mikäli Valtion siementarkastuslaitos kai-
19557: perän että ilmaston osalta naapurimaakuntien kesta huolimatta sijoitettai'Siin muualle, on kas-
19558: vastaavista tuntuvasti. Esim. Suomenlahden me- vinviljelykoeaseman olemassaolo Uudellamaalla
19559: relli11en vaikutus ei tule muilla koeasemilla edelleen yhtä tärkeätä. Uudenmaan maatalous-
19560: esille. keskuksen lisäksi ovat koeaseman tärkeyttä
19561: Edellä mainitut syyt huomioon ottaen on useaan otteeseen korostaneet lausunnoissaan ja
19562: virallisen kasvinviljelykoeaseman olemassaolo kirjelmissään myös Uudenmaan Maakuntaliitto
19563: Uudenmaan maataloudelle välttämätön. Naapu- ja Uudenmaan Maataloustuottajain Liitto.
19564: rimaakuntien koeasemat eivät tätä tarvetta voi Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
19565: korvata. Myöskään Uudellamaalla sijaitsevat lii- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19566: kelaitosten koetilat (Vihti ja Tuusula) eivät
19567: korvaa virallista koeasemaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19568: Mäntsälän kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto virallisen kasvinviljelykoeaseman aikaan-
19569: ovat yksimielisesti esittäneet keväällä 1980 saamiseksi Uudellemaalle Maatalouden
19570: maa- ja metsätalousministeriölle ja maatilahalli- tutkimuskeskuksen Tikkurilan laitosten
19571: tukselle tarjouksen luovuttaa valtiolle korva- siirryttyä ]okioisiin.
19572: uksetta kaikki tarvittavat maa-alueet (raken-
19573: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
19574:
19575: Matti Hakala
19576: 1982 vp. 485
19577:
19578: Toivomusaloite n:o 422
19579:
19580:
19581:
19582:
19583: Hautala ym.: Viljan pienvarastoverkoston rakentamisesta
19584:
19585:
19586: Eduskunnalle
19587:
19588: Maamme viljaomavaraisuuden tasapainoinen kuljetuskustannuksia. Alueellisesti laaja pien-
19589: turvaaminen on jatkuvasti tuottanut vaikeuksia. varastoverkosto muodostaisi myös mahdollisina
19590: Hyvinä satovuosina joudutaan viemään runsaas- kriisiaikoina turvallisen viljan perusvaraston.
19591: ti viljaa ulkomaille kansainväliseen hintaan, Halukkuutta pienvarastojen rakentamiseen
19592: joka on huomattavasti alle omassa maassa val- varmasti löytyy viljelijäväestönkin piirissä, kun-
19593: litsevan hintatason. Huonoina satovuosina taa- han valtiovalta turvaa niiden rahoitusmahdolli-
19594: sen joudutaan tuomaan viljaa kotimaan tarpeen suudet ja kannattavan viljan varastoimistoimin·
19595: tyydyttämiseksi. Kansantaloudellisesti on epä- nan. Varastojen rakentamisella voidaan myös
19596: edullista, että satovuosien vaihteluita ei kyetä helpottaa vaikeutuvaa työttömyystilannetta.
19597: nykyistä paremmin tasapainottamaan. Tämä joh- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti ehdo-
19598: tuu viljavarastojen riittämättömyydestä maas- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19599: samme. Tarvitsisimme niitä nopeasti lisää. sen,
19600: Maahamme olisi rakennettava lisää viljan
19601: suurvarastoja. Tämän lisäksi ja suurvarastojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
19602: täydentämiseksi tulisi rakentaa pienvarastoja, iotta selvitettäisiin, miten voitaisiin tur-
19603: jotka muodostaisivat koko maan kattavan kun- vata kannattava viljan pienvarastoimis·
19604: takohtaisen verkoston. Pienvarastojen rakenta- toiminta ;a ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
19605: minen mm. yksinkertaistaisi varastoista viljan tävän viljan pienvarastoverkoston luo·
19606: alueellista jakelua ja vähentäisi siihen liittyviä miseksi.
19607: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19608:
19609: Sauli Hautala Ulla Järvilehto Erkki Korhonen
19610: Olavi Ronkainen Antero Juntumaa Jorma Fred
19611: 486 1982 vp.
19612:
19613: Toivomusaloite n:o 423
19614:
19615:
19616:
19617:
19618: Hautala ym.: Suomenhevosten määrän lisäämisestä
19619:
19620:
19621: Eduskunnalle
19622:
19623: Suomenhevosten lukumäärä on maassamme jolloin työhevosten nykyistä suurempi käyttö
19624: jatkuvasti alentunut. Niiden määrä lienee tällä on kansantaloudellisestikin kannattavaa. Tällai-
19625: hetkellä enää vain noin 20 000. Tämä on aivan seen tilanteeseen varautumiseksi olisi. toivotta-
19626: liian vähän ajatellen mahdollista kriisitilannetta, vaa, että suomenhevosten määrä kohoaisi. Sitä
19627: jolloin luultavasti koetaan myös polttonestei- voidaan jouduttaa valtion tukitoimin.
19628: den puutetta. Hevoset voisivat kriisin aikana Edellä todetun johdosta kunnioittavasti ehdo-
19629: tietyissä tilanteissa korvata tuontienergiaa käyt- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19630: tävät moottoriajoneuvot. Mutta niiden nykyi- sen,
19631: nen vähäisyys ei antaisi tällaiseen kuitenkaan
19632: paljon mahdollisuuksia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin~
19633: Mikäli polttonesteiden hinnat edelleen voi- joiden avulla pyrittäisiin lisäämään suo•
19634: makkaasti kohoavat, voi nopeastikin tulla aika; menhevosten määrää maassamme.
19635: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
19636:
19637: Sauli Hautala Jorma Fred Erkki. Korhonen
19638: Impi Muroma Antero Juntumaa Esko Almgren
19639: Väinö Rautiainen
19640: 1982 vp. 487
19641:
19642: Toivomusaloite n:o 424
19643:
19644:
19645:
19646:
19647: Impiö ym.: Maatalouspoliittisen runko-ohjelman aikaansaami-
19648: sesta Pohjois-Suomea varten
19649:
19650:
19651: Eduskunnalle
19652:
19653: Maatalousyrittäjien maara on Pohjois-Suo- mätöntä, että raivauslainoja ryhdytään myön-
19654: messa jatkuvasti vähentynyt ilman, että vastaa- tämään samalla kun aloittaville viljelijöille on
19655: vasti olisi syntynyt uutta pienteollisuutta, ku- saatava käynnistystukea. Pellonvarauslakiin tu-
19656: ten on tapahtunut muualla maassa. Muun lisi tehdä muutos, jonka mukaan lisämaaksi
19657: muassa Lapissa vuosittain on 6-8 prosenttia soveltuvaa pakettipeltoa viljeltäväksi myyvälle
19658: tiloista poistunut tuotannosta. Näin ollen 250 tulisi maksaa jäljellä olevaa sopimuskautta vas-
19659: -400 tilaa on jäänyt työpaikkoina käyttä- taava pellonvarauskorvaus.
19660: mättä. Lapin maatilatalouden kehittämisneuvottelu-
19661: Pellonvaraussopimuksista on tähän mennessä kunta on äskettäin jättänyt edellä lueteltuja
19662: purkautunut Lapissa jo yli puolet. Vapautunut toimenpide-ehdotuksia maa- ja metsätalousmi-
19663: peltoala on yli 8 000 hehtaaria. Tästä alasta nisteriölle. Ehdotukset ovat oikeansuuntaisia.
19664: on tutkimuksen mukaan yksi kolmasosa palau- Mielestämme olisi jo tässä vaiheessa kuitenkin
19665: tumlt takaisin maataloustuotantoon omistajan mentävä pitemmälle, koko Pohjois-Suomen
19666: tai vuokraajan toimesta. Yli 60 prosenttia so- maatilatalouden runko-ohjelman laatimiseen,
19667: pimuksen piiriin kuuluneista pelloista näyttää jota ohjelmaa toimenpiteiden ja rahoitusmene-
19668: kuitenkin jäävän lopullisesti viljelemättä. Vil~ telmien osalta tarkistetaan esimerkiksi kolmen
19669: jelemättä jäävästä peliosta 1 200 hehtaaria olisi vuoden väliajoin. 1960-luvun lopuha lähtien
19670: soveliasta Hsämaiksi. Lisäpellon tarve kotieläin- on esiintynyt vaatimuksia alueellisten tuotanto~
19671: taloutta harjoittavilla tiloilla Lapin läänissä on suuntien määrittelemiseksi. Pohjois-Suomessa
19672: verrattain· suuri. Maatalouskeskuksessa on las- karjatalous on ollut ja on parhaiten alueelle
19673: kettu rehuornavaraisuuden nostamisen 70 pro- soveltuva maatilatalouden osa. Valtakunnallista,
19674: senttiin vaativan maakunnan karjatiloille yh- osa-alueet huomioivaa pitkäjanteistä maatalous-
19675: teensä 12 000 hehtaaria lisää peltoa viljelyyn. poliittista ohjelmaa ei ole valtiovallan toimesta
19676: Huomattava osa siitä tulisi saada ostetuksi kyetty laatimaan. Lainsäädännöllisiä ja maa-
19677: pellonvaraustiloilta. Myyntihalukkuutta on kui- talouspoliittisia ratkaisuja tehtäessä Pohjois-
19678: tenkin varsin vähän ja erityistoimet näin ollen Suomeen on sovellettu liian pitkälle samoja
19679: ovat tarpeen myyntihalukkuuden lisäämiseksi. ratkaisumalleja, joiden on arveltu sopivan maa-
19680: Lisäpellon tarvetta ei kuitenkaan pystytä tyy- talouspolitiäaan yleensä. Tämän seurauksena
19681: dyttämään yksistään pakettipeltojen tai muu- on pohjoisessa menestyvän karjatalouden ali-
19682: ten viljelemättömien peltojen vuokraamisella tuotantoalueella maatalouden työvoima vähen-
19683: tai ostamisella. Mainittuja peltoja ei ole lähes- tynyt maan keskimääräistä tasoa enemmän
19684: kään kaikkien kotieläintaloutta harjoittavien Oulun ja Lapin lääneissä.
19685: lisäpellon tarpeessa olevien tilojen ulottuvilla. Runko-ohjelmassa on lähdettävä siitä, että
19686: Monien tilojen peltoalan lisäys voi tapahtua Pohjois-Suomen maataloustuotanto perustuu
19687: vain raivaamaila lisää peltoa. Selvitysten mu- elinkelpoisille perheviljelmille. Voimakas maa-
19688: kaan raivaustarpeeksi on laskettu Lapin lää- talousväestö tukee muidenkin elinkeinoryhmien
19689: nissä noin 5 000 hehtaaria. menestymistä muodostaen alueen runkoasutuk-
19690: Maatalousyrittäjien maaran säilyttämiseksi sen. Jos tuotanto sopeutetaan luonnon edelly-
19691: nykyisellä tasolla on vuosittain saatava 130 tysten mukaiseksi, edellyttää se koko viljelyyn
19692: uutta tai viljelyä jatkavaa yrittäjää maatalouden raivatun kasvukelpoisen pinta-alan pakettipel-
19693: harjoittajiksi yksinomaan Lapin läänin alueella. toineen hyötykäyttöön ottamista ja samalla
19694: Näiden kahden esimerkin valossa on välttä- uuden peltoalan raivaustyötä palkkioineen siel-
19695: 488 Toivomusaloite n:o 424
19696:
19697:
19698: lä missä siten turvataan jatkuvasti elinkelpoi- Tutkimus ja koulutus ovat edelleenkin avain-
19699: nen maatalousyritys. asemassa alueella, missä viljelijäväestön am-
19700: Runko-ohjelman laatiminen merkitsee joh- mattikoulutus on verrattain alhaista. Pohjois-
19701: donmukaisuutta maatalouspolitiikassa alueen Suomen erityisongelmiin suuntautuvaa maa-
19702: erikoislaatu huomioon ottaen. Edkoistuneille taloustutkimusta on syytä laajentaa paranta-
19703: yrityksille, kuten sikaJoille ja kanaJoille ei tule malla maatalouskoeasemien toimintaedellytyk-
19704: asettaa ylituotantoalueiden erikoisrasituksia, siä. Tutlkimustulokset on saatettav'a tehokkaasti
19705: kuten markkinoimismaksua, ennen kuin tuo- viljelijäväestön käyttöön. Koulutuksen saami-
19706: tanto takaa alueen omavaraisuuden. Sen jäl- nen omalla alueella on turvattava niin, ettei
19707: keenkin maksua määrättäessä tulee ottaa huo- ammattitaidon puute ole esteenä runko-ohjel-
19708: mioon kalliimmat tuotantokustannukset ja rah- man toteuttamiselle. Muun muassa opistotasoi-
19709: dit. Kuljetustuen piiriin on saatettava maa- nen koulutus karjatalouden toimihenkilöille on
19710: talouskoneet, teuraat ja vihannekset. Ohjel- toteutettava Etelä-Lapissa. Maatalousväestölle
19711: massa on syytä ottaa huomioon erikoistuotteet, tulee järjestää edkois- ja jatkokoulutuskursseja.
19712: kuten perunan ja vihannesten jalostus, varasc Maatalousyrittäjien eläkelainsäädäntöä on
19713: tointi ja markkinointi. Pohjois-Suomessa vil- syytä muuttaa niin, että eläke-edut säilyvät sään-
19714: jeltyjen terveiden siemenperunoiden ja vihan- nöstelyaltaiden, luonnonsuojelualueiden, maan-
19715: nesten edullisuutta korostaen on etsittävä niille teiden ja rautateiden sekä niihin verrattavien
19716: markkinoita myös ulkomailta. Maataloustuot- hankkeiden vuoksi maataan luovuttavilla maan-
19717: teiden suoraa markkinointia kalotin rajakau- omistajilla.
19718: passa on syytä kehittää. Käsityksemme mukaan edellä ha:hmotellun
19719: Tuottavuuden nostamiseksi maatalouden runko-ohjeLman tekemisellä on kiire ajankoh-
19720: sivu- ja liitännäiselinkeinojen edellytyksiä tulee tana, jolloin uusi muuttoliike Pohjois-Suomesta
19721: parantaa yhteiskunnan investointituella, joka on odotettavissa, samanaikaisesti kun alue-
19722: kohdistetaan esimerkiksi vajaatuottoisten met- poliittisilla toimenpiteillä ei riittävässä mää-
19723: sien kunnostamiseen tilakohtaisesti ohjelmoi- rässä ole pystytty luomaan maataloutta korvaa-
19724: tuna. Maatilatalouden tukemista metsätaloudel- via työpaikkoja.
19725: la on pidettävä eräänä kaikkein kiireellisimpänä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19726: haasteena. Se edellyttää metsätaloussuunnitel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19727: mien tekemistä jokaisella tilalla, sillä puun sei-
19728: sottaminen ei ole edullista metsänomistajaHe että hallitus ryhtyisi välittömästi
19729: puhumattakaan yleisemmin alueen työllisyyden toimiin maatalouspoliittisen runko-ohjel-
19730: hoitamisen näkökulmasta. man laatimiseksi Pohjois-Suomea varten.
19731: Hdsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19732:
19733: Lauri lmpiö Eeva Kauppi
19734: Eero Lattula Martti Ursin
19735: 1982 vp .. 489
19736:
19737: Toivomusaloite n:o 425
19738:
19739:
19740: lmpiö: Lapin lääniä koskevan erillisen metsätalouden perusoh-
19741: jelman aikaansaamisesta
19742:
19743: Eduskunnalle
19744: Metsätalous on ja pysyy keskeisessä asemassa lua harjoitetaan. Viimeisten suojeluratkaisujen
19745: Pohjois-Suomen, myös Lapin, elinkeinoelämässä. osalta on pyritty korvaamaan sekä menetettyjä
19746: Sen merkitys on korvaamaton maaseudun kylien työpaikkoja että kuntien verotuloja. Korvaus-
19747: elinkelpoisuuden säilyttäjänä. Viime aikoina on yrityksissä on kuitenkin paettu Lapin metsäta-
19748: ilmaantunut kuitenkin eräitä epävarmuus- ja louden kehittämispyrkimyksistä elämän muille
19749: ongelmatekijöitä, joista ei ole vain puhuttava sektoreille matkailun ja hotellin rakentamiseen.
19750: avoimesti, vaan on myös ·etsittävä ratkaisuja, Mielestäni kysymyksen ydintä ei ole toistaiseksi
19751: jotka tähtäävät metsätalouden kehittämiseen ja haluttu nähdä tai ei ainakaan ole puututtu sen
19752: samalla metsänomistajien toimeentulon parhaa- sektorin vaurioiden korjaamiseen, millä alueella
19753: seen mahdolliseen turvaamiseen sekä laajemmin työpaikkojen, metsätulojen tms. menetys on
19754: ottaen myös pohjoisten alueiden työllisyyden tapahtunut. Korvausyritykset eivät kajoa Lapin
19755: parantamiseen. metsäteollisuuden puun saannin ongelmiin. Niil-
19756: Lapin läänissä on luonnon- tai kansallispuis- lä ei tehosteta puun tuotantoa metsätalouden
19757: toina, soidensuojelualueina, aarnialueina, luon- harjoittamiseen jääväliä pinta-alalla. Monet
19758: nonhoitometsinä, ojitusrauhoitusalueina tai vir- muut kysymykset, joihin myöhemmin palataan,
19759: kistys- ja suojeluvaihekaavan suojelualuevarauk- ovat avoimina.
19760: si:na käytetty tai suunniteltu käytettäväksi maa- Kun otetaan huomioon pelkästään metsähal-
19761: ta noin 1 550 000 ha. Ka'Svullisen metsämaan linnon Perä-Pohjolan piir1kuntakonttorin edellä
19762: osuus tästä on noin 480 000 ha, jolla kasvava esitetyt arviot rahallisesta menetyksestä Lapin
19763: puumäärä on noin 30 milj. ml. Suojelualueisiin läänin alueella jättämällä yksityismetsät arvion
19764: kuuluva metsätalouden harjoittamiseen soveltu- ulkopuolelle, joutuu pakostakin kysymään, eikö
19765: va pinta-ala pienentää Lapin metsien hakkuu- luonnonsuojelun merkeissä uhratut varat, saa-
19766: mahdollisuuksia ainakin 400 000 ml vuodessa. matta jääneet tulot, ole oikeudenmukaista käyt-
19767: Metsätalouden työpanos vuodessa on mainitun tää työttömyysalueella, jota Lapin lääni on
19768: suuruisen puumäärän osalta noin 500 miestyö- kroonisesti, metsätalouden piirissä työpaikkojen
19769: vuotta. luomiseen ja turvaamiseen. Sen lisäksi varoja
19770: Metsähallinnon Perä-Pohjolan piirikuntakont- on käytettävä metsätulon ja puun jalostamisen
19771: torin julkisuudessa esittämän arvion mukaan kerrannaisvaikutusten lisäämiseen kaikilla niillä
19772: saman puumäärän jalostuksen tarjoama työmah- keinoilla, joita laajan ohjelman sisälle voidaan
19773: dollisuus sekä heijastusvaikutukset Lapin muu- sijoittaa. Lapin metsätalouden kokonaisvaltai-
19774: hun kansantalouteen nousevat työpaikkojen me- nen perusohjelma odottaa tekijäänsä ja toimen-
19775: netyksenä 1 400 miestyövuoteen vuodessa. Hak- piteet rahoittajaansa.
19776: kuusuunnitevähennys pienentää Lapin kansan- Lapin metsätalouden perusohjelma edellyttää
19777: talouden rahavirtoja metsähallituksen kantora- kaiken sen mukaanottamista, jolla saadaan syn-
19778: hoina noin 20 milj. mk, puutavaran korjuun, tymään johdonmukainen kokonaisuus. Seuraa-
19779: kuljetuksen ja kaukokuljetuksen työn arvona 36 vassa muutamia esimerkkejä niistä asioista, jot-
19780: milj. mk ja tehdasjalostuksen arvona 124 milj. ka tulisi selvitellä ohjelmaa laadittaessa ja tar-
19781: mk eli yhteensä 180 milj. mk vuodessa. Kun- peen mukaan ryhtyä ohjelman toteuttamiseksi
19782: tien verotuloihin arvioidaan hakkuusuunnitteen lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin:
19783: pienentymisen vaikuttavan lähes 10 milj. mk - Metsätalouden kannalta on voitava ennen
19784: vuodessa. perusohjelman laatimista verrattain pitkällä täh-
19785: · Luonnonsuojelu näinkin laajana on yhteis- täimellä määritellä kaikki ne suojelutoimenpi-
19786: kunnassa tehty ratkaisu, joka edellyttää sen teet, jotka kohdistuvat Lapin metsiin.
19787: lisäksi, että odotettavissa on lisäsuojelua, pa- - Suojelusuunnitelmia tehtäessä - jos se
19788: neutumista aiheutuvien seurausten selvittämi- on vielä metsien osalta välttämätöntä - tulee
19789: seen sitä syvällisemmin, mitä laajemmin suoje- ottaa huomioon väestön toimeentulo ja korvata
19790: 62 088200189C
19791: 490 Toivomusaloite n:o 425
19792:
19793:
19794: laadittavassa ohjelmassa menetykset metsäta- - Pohjois-Suomen erityisongelmiin · sul,in-
19795: loutta vastaavalla menetyksellä rahoittaen. tautuvaa metsäntutkimusta on laajennettava ja
19796: - Metsänparannuksen rahoitusta on porras- alueella olevia metsäntutkimusyksiköiden toi-
19797: tettava tähänastista voimakkaammin ja hinta- mintaedellytyksiä on parannettava. Koulutus
19798: sekä tuotoserot huomioitava entistä selvemmin. Lapin alueella on säilytettävä vähintään nykyi-
19799: Metsänparannustöiden käytännön toteuttaminen ·sen suuruis·ena ja sitä on kehitettävä perusoh-
19800: on saatava nykyistä joustavammaksi. Erityisesti jelman t.atpeita vastaavasti.
19801: on kiinnitettävä huomiota vajaatuottoisten met- - Metsien moninaiskäyttöä edistettäessä syn-
19802: sien ripeään kuntoonsaattamiseen. tyneet haitat metsänomistajille on korvattava
19803: - On pyrittävä yhdenmukaiseen koko valta- täysimääräisesti.
19804: kuntaa koskevaan raakapuun hinnoittelujärjes- - Puunjalostusteollisuutta on tuettava
19805: telmään. kuljetustukea niin kehittäen, että maantiekulje7
19806: - Pohjois-Suomen keskimääräistä pitemmil- tukset ja vesiliikenne on saatettava tasavertai-
19807: le raakapuun kuljetuksille on luotava kuljetus- seen asemaan rautatiekuljetusten kanssa. Sähkö-
19808: tukijärjestelmä. Puujalasteet on edelleen säily- verosta on luovuttava Lapin metsäteollisuuden
19809: tettävä kuljetustuen piirissä. osalta.
19810: - Puun käyttö on nykyistä paremmin so- - Työllisyysvarojen SlJOlttamisessa Lapin
19811: peutettava metsien hakkuusuunnitteen raken- alueelle on nykyistä selvemmin otettava huo-
19812: teeseen ja sen määriä vastaavaksi huomioiden mioon metsätalouden mahdollisuudet tuottavas-
19813: erity1sesti yli-ikä~set metsät. ti sijoittaa työntekijöitä.
19814: - Raakapuun lisääntyneet hakkuumahdolli- - Metsä-, maa- ja porotalouden sekä ulkoi-
19815: suudet on otettava huomioon riittävän aikai- lutoimintojen ja luonnonsuojelun yhteensovitta-
19816: sessa vaiheessa. minen tulee suorittaa käytännön tasolla kaikkia
19817: - Puuraaka-aineeseen perustuvaa pienteolli- asianosaisia tasapuolisesti kuullen ja asettaen
19818: suutta on kehitettävä mahdollisimman korkean arvot ihmisiä ja heidän elinympäristöään palve-
19819: jalostusasteen saavuttamiseksi mm. vientiä var- levaan järjestykseen.
19820: ten. - Metsuripulan tai -koulutusvajauksen
19821: - Metsäverotusta on tarkistettava verokuu- vuoksi on selvitettävä, onko metsätyöntekijäin
19822: tiometrin rakenteen osalta ja kantohinta-alue- määrä syytä säilyttää puhtaasti ammattityönte-
19823: jakoa nykyisiä puunkorjuumenetelmiä vastaa- kijäin piirissä vai onko tarkoituksentimkaista
19824: vaksi. kouluttaa osa-aikatyöntekijöitä maa- ja metsa:
19825: ~ Veroluokituksen toteuttaminen kaikissa talouden piiristä osa-aikatyöhön yksityisen met-
19826: kunnissa nykyiseen .pinta-alaan ja keskimääräi- sänomistajakunnan työllisyyden turvaamiseksi
19827: seen tuottoon perustuvan järjestelmän puitteis- ja työvoimatarpeen vaihtelujen tasaamiseksi.
19828: sa on hoidettava. Edellä luettelonomaisesti esitetyt· asiat, jotka
19829: - Suojametsälakia on toteutettava vyöhyke- voisivat tulla selvitettäviksi perusohjelmaa la.a-
19830: ajattelun mukaisesti niin, että metsänhoitoon ja dittaessa, ovat vain esimerkkejä siitä kokonai-
19831: Jkäyttöön liittyvät toimenpiteet kohdistetaan suudesta, mihin ohjelmalla tulisi tähdätä. Asi-
19832: suojametsiin järkevästi mm. avohakkuita vält- antuntijain ja alueen ammatti-ihmisten muo-
19833: täen. dostama elin on luonnollisesti välttämätöntä
19834: muodostaa asian eteenpäin viemiseksL Tämän
19835: - Pohjoisilla alueilla tulee pitäytyä peh- aloitteen tarkoituksena on painottaa Lapin pe,
19836: meään teknologiaan mm. luontaisia uudistuk- rusohjelman tärkeyttä keskeisimmälle . elinkei-
19837: sia suosien. nonhaaralle, metsätaloudelle. :
19838: - Metsätaloussuunnitelman laatimista jokai- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
19839: selle tilalle on pidettävä lähtökohtana sekä lähi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19840: ajari' että· pitkäntähtäimen suunnittelussa.
19841: -,--- Metsänomistajien yhteistoimintaa on käy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19842: tettävä .. mahdollisuuksien mukaan metsäyhteis- Lapin läänin aluetta koskevan erillisen
19843: työalueita muodostamaila ja yhteismyyntejä jär. metsätalouden perusohjelm.an aikaansaa-
19844: jestämällä. miseksi.
19845: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19846:
19847: Lauri Impiö · ·
19848: .1982 vp. 491
19849:
19850: Toivomusaloite n:o 426
19851:
19852:
19853:
19854:
19855: P. Jokinen ym.: Tulvavahinkojen korvaamisesta maanviljelijöille
19856:
19857:
19858: Eduskul}nalle
19859:
19860: Mm. Kymijoen vesistössä olivat viime vuon- Näin ei voida menetellä, sillä monilla tiloilla on
19861: na poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttamat menetetty vuoden sato lähes kokonaah ja· talou-
19862: tulvavahingot huomattavat. Kun tällainen tulva- delliset va1keudet ovat sen vuoksi suuret. Tul-
19863: tuho tapahtui jo suhteellisen lyhyen ajan ku- vavahingot olisikin korvattava muista kuin sato~
19864: luessa edellisestä; olisi välttämätöntä laatia en- korvauksiin varatuista määrärahoista. Tulvakor-
19865: nalta ehkäisevästi suunnitelmat, joilla estettäisiin vauksiin ei myöskään tulisi sisällyttää 20 % :n
19866: nyt tapahtuneet vauriot ~ja huomioitaisiin myös omavastuuosuutta.
19867: kansantaloudelle tärkeiden uittojen häiriötön Edellä' olevan perusteella ehdotamme kun-
19868: jatkuminen. Poikkeuksellisten sääolosuhteiden nioittaen eduskunnan. hyväksyttäväksi toivo·
19869: aiheuttamat huomattavat satovahingot esimer- muksen,
19870: kiksi Kymenlaaksossa, Iitissä, Anjalankoskella, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19871: Jaalassa ja Kuusankoskella korvataan pääsään- tulvävahiizkojen korvaamiseksi .erillisiJtä
19872: töisesti vasta pitkällä tämän vuoden puolella. sato- ja katovahinkokorvauksista.
19873: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta .1982
19874:
19875: Pekka Jokinen Mauri Miettinen Sampsa Aaltio
19876: 492 1982 vp.
19877:
19878: Toivomusaloite n:o 427
19879:
19880:
19881:
19882:
19883: Joutsenlahti: Nuorten parien tilojen hankinnan taloudellisesta
19884: tukemisesta
19885:
19886:
19887: Eduskunnalle
19888:
19889: Nuorille, jotka ostavat pienempiä maatiloja, että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
19890: olisi myönnettävä halpakorkoisia 30 vuoden piteisiin halpakorkoisien 30 vuoden lai-
19891: lainoja, jolloin ensimmäiset viisi vuotta olisivat nojen myöntämiseksi pienempiä tiloja
19892: maksuvapaita. Tämä edistäisi nuorten palaamis- ostaville nuorillepareille ja maksuvapau-
19893: ta maaseudulle koko yhteiskunnan parhaaksi ja den myöntämiseksi viideksi ensim-
19894: maaseudun elvyttämiseksi. mäiseksi vuodeksi.
19895: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19896: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19897: sen,
19898: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19899:
19900: Anssi Joutsenlahti
19901: 1982 vp. 493
19902:
19903: Toivomusaloite n:o 428
19904:
19905:
19906:
19907:
19908: Joutsenlahti ym.: Pakettipeltojen naapuruudessa maata viljele-
19909: vän oilieuttamisesta lunastamaan pakettipellot itselleen
19910:
19911:
19912: Eduskunnalle
19913:
19914: Pakettipeltojen tultua käyttöön on ilmennyt oltava etuoi:keutetussa asemassa saamaan pa-
19915: vielä viljelystä harjoittavien naapurien pelloilla kettipellot omaan hallintaansa viljelemistä var-
19916: monia haittatekijöitä, jotka ovat estäneet heitä ten.
19917: saamasta peltojaan mahdollisimman tehokkaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun•
19918: seen tuotantoon. Pakettipelloilta leviää rikka- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo•
19919: ruohoja ja esim. myyriä tiliutöitään tekemään. muksen,
19920: Tämän vuoksi, jotta naapuriviljelijöille ei ai- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen~
19921: heutuisi haittaa ja jotta muutenkaan ruokatar- piteisiin, ;otta pakettipelto;en naapuruu-
19922: vikkeiden ankarassa puutteessa olevassa maail- dessa omia pelto;aan viljelevä voisi lu-
19923: massa ei tuottamiskelpoisia peltoja pidettäisi nastaa pakettipellot itselleen vilielemistä
19924: poissa tuotannosta, olisi naapurin, joka viljelee, varten.
19925: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19926:
19927: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19928: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
19929: J. Juhani Kortesalmi
19930: 494 1982 vp.
19931:
19932: Toivomusaloite n:o 429
19933:
19934:
19935:
19936:
19937: Joutsenlah:ti ym.: Koristekasvien tutkimisesta ja koetoiminnan
19938: jä:rjestämisestä
19939:
19940:
19941: Ed1.,1-skurinalle
19942:
19943: · Monissa maissa uhrataan miljoonia koriste- lisää työpaikkoja työttömyjdestä kärsivään maa-
19944: kilsvien tutkimiseen ja koetoimintaan. Kuiten- hamme.
19945: kin ala on niin tärkeä, että myös valtiovallan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19946: toimesta pitää alaa· tukea eikä tehdä, niin ·kuin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19947: nyt on tehty, että ainoa kokeita tehnyt henkilö muksen,
19948: on siirretty muil1in tehtäviin. Koristekasvielin- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen•
19949: keinoa pitäisi päinvastoin ·kaikin tavoin edistää piteisiin koristekasvien .tutkimisen ja
19950: k01~imaisuuden lisäämi,seksi. Samalla saataisiin koetoiminnan järjestämiseksi.
19951: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19952:
19953: Anssi Joutsenlah:ti Urho Pohto Pekka Vennamo
19954: 1982 vp. 495
19955:
19956: Toivomusaloite n:o 430
19957:
19958:
19959:
19960:
19961: Kemppainen ym.: Korvauksen suorittamisesta maidon kuljetta-
19962: misesta maitoauton reitille
19963:
19964:
19965: Eduskunnalle
19966:
19967: ·Pohjois-Suomen maatalouden harjoittajista loustuloneuvotteluissa ja valtion ensi vuoden
19968: edelleen huomattava osa on pienillä karjatiloilla tulo- ja menoarviota laadittaessa.
19969: maidontuotannon parissa työskenteleviä. Niille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19970: m>aidontuottajille, joilla ei ole ollut mahdolli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19971: suutta hankkia tilatan:kkia, muodostuu maidon muksen,
19972: kuljettaminen maitoauton reitin varteen edel-
19973: leen melkoiseksi kustannuseräksi. Valtion mak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19974: sama maidon kuljetuskorvaus ei kata todellisia maidon kuljetuskorvauksen maksami-
19975: kuljetuskustannuksia, ja siten juuri nämä pien- seksi pienille maidontuotantotiloille ta-
19976: tilalliset joutuvat varsin epäedulliseen asemaan. losta maitoautolle tapahtuvan kuljetuk-
19977: Tämä kysymys tulisi ratkaista tulevissa maata- sen aiheuttamien todellisten kustannus-
19978: ten mukaisesti.
19979: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
19980:
19981: Arvo Kemppainen Inger Hirvelä
19982: 496 1982 vp.
19983:
19984: Toivomusaloite n:o 431
19985:
19986:
19987:
19988:
19989: Kivitie ym.: Luonnonmukaisen viljelyn neuvonnan järjestämi-
19990: sestä
19991:
19992:
19993: Eduskunnalle
19994:
19995: Suomessa on viime vuosina nopeasti kasva- semman tutkimuksen, erityisesti A. I. Virtasen
19996: nut mielenkiinto luonnonmukaisen (biologisen arvokkaan tutkimus- ja kokeilutyön tuloksena
19997: ja biodynaamisen) viljelyn menetelmiin sekä paljon käytäntöön soveltamiskelpoista tietoa
19998: käytännön viljelijöiden ja tutkijoiden että kulut- luonnonmukaisesta viljelystä. Myös uudempi
19999: tajien taholla. Tähän ovat vaikuttaneet useat tutkimustyö Suomessa ja ulkomailla tarjoaa vä-
20000: eri tekijät. hitellen tietoa luonnonmukaisen viljelyn ongel-
20001: Viljelijät kokevat kestämättömänä energia-, miin. Tämä tieto olisi suurimmaksi osaksi
20002: kone-, lannoite- ja torjunta-ainekustannusten soveltamiskelpoista ja hyödyllistä myös tavan·
20003: nopean nousun aiheuttaman tilanteen. On myös omaisessa maa- ja puutarhataloudessa. Tämä
20004: havahduttu huomaamaan nykyisten viljelymene- tieto on kuitenkin tällä hetkellä käytännön vil-
20005: telmien mukanaan tuomia vaikeuksia, kuten vil- jelijöiden tarpeita ajatellen hyvin hajanaista ja
20006: jelymaan rakenteen ja maan luontaisen vilia- vaikeasti saatavissa. Maatalouden neuvontajär-
20007: vuuden heikkeneminen. Kansantalouden tasolla jestöjen työ on painottunut toisaalle, eivätkä
20008: ongelmaksi nähdään elintarviketuotantomme ne ole sanottavasti pystyneet auttamaan vilje-
20009: voimakkaasti kasvanut riippuvuus ulkomaisista lijöitä luonnonmukaisen viljelyn erityisongel-
20010: tuotantopanoksista, ennen muuta öljystä. Sa- missa. Tietoa luonnonmukaisesta viljelystä pyr-
20011: malla kotoiset tuotantopanokset kuten karjan- kivät nykyisin jakamaan lähinnä alan vapaa-
20012: lanta j:a palkokasvien kyky yhteyttää ilmakehän ehtoiset järjestöt ja yksityiset viljelijät. Näiden
20013: typpeä ovat jääneet liian vähälle huomiolle. voimavarat neuvontatyöhön ovat kuitenkin
20014: Maatalouden aiheuttamat ympäristönsuoje- osoittautuneet täysin riittämättömiksi. Luon-
20015: lulliset ongelmat ovat myös olleet omiaan lisää- nonmukaisen viljelyn neuvontatyö olisilkin no-
20016: mään mielenkiintoa luonnontalouden kannalta peasti saatava nykyistä kiinteämmälle pohjalle.
20017: nykyistä haitattomampiin viljelymenetelmiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
20018: Kuluttajien taholla on mielenkiinto ilman kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20019: torjunta-aineita ja väkilannoitteita viljeltyihin
20020: luonnonmukaisiin elintarvikkeisiin voimakkaasti että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
20021: kasvanut. Luonnonmukaisesti viljeltyjen tuottei- luonnonmukaisen viljelyn neuvonnan
20022: den kysyntä onkin jatkuvasti ollut niiden tar- järjestämiseksi, jolloin ensi vaiheessa
20023: jontaa huomattavasti suurempi. tulisi kysymykseen lähinnä luonnon-
20024: Luonnonmukaisten viljelymenetelmien tutki- mukaisen viljelyn erityisneuvojan toimen
20025: mus- ja kehitystyötä ei viime vuosikymmeninä perustaminen maatalouden neuvontajär-
20026: ole juurikaan tehty. Meillä on kuitenkin van- jestöjen piiriin.
20027: han viljelyperinteen perusteella sekä aikai-
20028: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
20029:
20030: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
20031: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
20032: 1982 vp. 497
20033:
20034: Toivomusaloite n:o 432
20035:
20036:
20037:
20038:
20039: Kortesalmi ym.: Ylivieskan maatalouspiirin vakinaistamisesta
20040:
20041:
20042: Eduskunnalle
20043:
20044: Keski-Pohjanmaan alueelta puuttuu edelleen tänyt, että vuoden 1983 valtion tulo- ja meno-
20045: oma maatalouskeskus. Koska mm. Kainuussa arviossa Ylivieskan maatalouspiiri vakinaistet-
20046: toimii pienemmällä alueella maatalouskeskus, taisiin.
20047: tulisi Keski-Pohjanmaaliekin palauttaa oma Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20048: maatalouskeskus. Se toisi neuvontajärjestön lä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20049: hemmäksi viljelijöitä ja ennen kaikkea lisäisi muksen,
20050: resursseja.
20051: Ylivieskan maatalouspiiri on maamme suu- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
20052: rimpia. Tästä huolimatta se on edelleen vaki- Ylivieskan maatalouspiirin vakinaista-
20053: naistamatta, vaikka vakinaistaminen ei vaatisi miseksi vuoden 1983 valtion tulo- ;a
20054: käytännössä lisää varoja. Maataloustuottajien menoarviossa.
20055: Keski-Pohjanmaan liiton johtokunta onkin esit-
20056: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20057:
20058: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20059:
20060:
20061:
20062:
20063: 63 088200189C
20064: 498 1982 vp.
20065:
20066: Toivomusaloite n:o 433
20067:
20068:
20069:
20070:
20071: Kortesalmi ym.: Karjarakennusten rakentamisavustusten perus-
20072: teiden tarkistamisesta Kainuussa
20073:
20074:
20075: Eduskunnalle
20076:
20077: Maatalouselinkeinon tulevaisuuden kannalta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20078: on ensiarvoisen tärkeää, että nuoret yrittäjät nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20079: saavat kaiken mahdollisen tuen tilansa kehittä- muksen,
20080: miseen. Yksi nuoren viljelijän avustamismuoto
20081: on maatilalain mukainen karjarakennusavustus, että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
20082: jota Kainuussa on tällä hetkellä mahdollista Kainuun maatalouden kehittämiseksi si-
20083: saada vain Suomussalmen ja Kuhmon kuntien ten, että maatilalain mukaisen 20 %:n
20084: alueella. karjarakennusavustuksen piiriin lisätään
20085: Kainuu II -ohjelmassa katsotaankin, että maa- Kainuussa myös Hyrynsalmi, Puolanka
20086: tilalain mukaisen 20 % :n karjarakennusavus- ja Ristijärvi sekä että ensimmäisen vyö-
20087: tuksen piiriin kuuluvaan alueeseen on lisättävä hykkeen eteläosaan muodostetaan uusi
20088: Hyrynsalmi, Puolanka ja Ristijärvi. Lisäksi en- 10 %:n avustusalue, johon kuuluvat
20089: simmäisen vyöhykkeen eteläosaan on muodos- Kajaani, Paltamo, Sotkamo, Vaala ja
20090: tettava uusi 10 %:n avustusalue, johon kuu- Vuolijoki.
20091: luvat Kajaani, Paltamo, Sotkamo, Vaala ja
20092: Vuolijoki.
20093: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20094:
20095: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20096: 1982 vp. 499
20097:
20098: Toivomusaloite n:o 434
20099:
20100:
20101:
20102:
20103: Kortesalmi ym.: Työllistämistuen palauttamisesta maataloushar-
20104: joittelijoita pitäville tiloille
20105:
20106:
20107: Eduskunnalle
20108:
20109: Työllistämistukea on ollut saatavissa tiloille, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20110: jotka ovat pitäneet maatalousharjoittelijoita. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20111: Nyt kuitenkin työllistämistuki on näiltä lope- muksen,
20112: tettu. Maatiloilla olisi kuitenkin edelleen mah-
20113: dollisuus työllistää nuoria, minkä vuoksi työl- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
20114: listämistuki tuli~i palauttaa, onhan toki järje- työllistämistuen palauttamiseksi niille ti-
20115: töntä pitää nuoria, terveitä ihmisiä työttömyys- loille, jotka pitävät maatalousharjoitteli-
20116: kortistossa, kun kerran maatiloilla on hyödyllis- joita.
20117: tä työtä tarjottavana nuorille. Tämä on myös
20118: koko kansamme ja kansantaloutemme välttä-
20119: mätön etu.
20120: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20121:
20122: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20123: 500 1982 vp.
20124:
20125: Toivomusaloite n:o 435
20126:
20127:
20128:
20129:
20130: Kortesalmi ytn.: Metsiin jäävien kantojen hyötykäytön tehosta-
20131: misesta
20132:
20133:
20134: Eduskunnalle
20135:
20136: Kannoista on tulossa mittava lisä energian- Suurin hyöty kantojen nostosta metsän uudis-
20137: tuotantoomme sekä puunjalostukseemme. Kan- tumisen kannalta saadaan siemenpuuasentoon
20138: tojen nostaminen on nykyisin mahdollista ja jätetyissä metsiköissä sekä metsiköissä, joissa.
20139: kannattavaa. Tämä on selvinnyt mm. Kainuus- kantojen nosto korvaa äestyksen. Hyötyä kan-
20140: sa tehdyissä kokeissa. tojen nostosta on myös aurattavaksi aiotuissa
20141: Kantojen hyötykäyttö merkitsee työtä ja tu- metsiköissä, koska kantojen poistamisen jäl-
20142: loja mm. koneurakoitsijoille, metsäkoneitten keen aurauksen jälki on tasaista, eivätkä kan-
20143: rakentajille sekä metsänomistajille. not katko palletta.
20144: Kantojen poistaminen metsästä ei köyhdytä Kannoissa on erittäin runsaasti energiaa.
20145: paljonkaan metsämaata, sillä pääosa kannoista Kuutiossa kantopuuta on energiaa noin 2 200
20146: metsämaahan jäävistä ravinteista on kantojen kWh, eli yhtä paljon kuin parissa sadassa lit-
20147: kuoressa. Ravinteita, jotka rikastuttavat metsä- rassa kevyttä polttoöljyä.
20148: maata, on enemmän muissa hakkuutähteissä Kattilan tehosta ja käyttötavasta riippuu,
20149: kuin kannoissa. saadaanko kantopuusta hyötykäyttöön yhtä pal-
20150: Karkean arvion mukaan kannoissa on puu- jon energiaa kuin öljystä.
20151: ta viidennes siitä, mitä havupuun päätehak- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20152: kuussa saadaan metsästä runkopuuna. Havu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20153: puumetsien päätehakkuualueilta saadaan kanto- muksen,
20154: puuta tutkimusten mukaan noin 25 m3 heh-
20155: taarilta. Kuusikaista kantopuuta tulee enem- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
20156: män kuin männiköistä. metsiimme hakkuutyön tuloksena iää-
20157: Kokeiluissa on todettu, että kantojen nosto vien kanto;en hyötykäytön tehokkaaksi
20158: onnistuu hyvin konetyönä. lisäämiseksi energian tuotantoa, puun-
20159: Polttoaineena kannot ovat haketta halvem- ;alostusteollisuuden raaka-aineen lisää-
20160: pia, mutta palaturvetta kalliimpia. Tällöin ei mistä sekä metsän uudistamisen tehos-
20161: kuitenkaan ole otettu huomioon kantojen nos- tamista varten.
20162: ton välillistä hyötyä. Useinhan kantojen nosto
20163: hyödyttää metsän uudistumista.
20164: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1982
20165:
20166: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
20167: Pekka Vennamo Urho Pohto
20168: Urpo Leppänen
20169: 1982 vp. 501
20170:
20171: Toivomusaloite n:o 436
20172:
20173:
20174:
20175:
20176: Kortesalmi ym.: Oljen hyötykäytön tehostamisesta
20177:
20178:
20179: Eduskunnalle
20180:
20181: Suomen maatiloilta voitaisiin saada oikea 2,2 puute. Olkikattiloiden kehittelytyö on vireillä
20182: miljoonaa tonnia, mikä energiasisällöltään vas- monella taholla, mutta luotettavaa tietoa kat-
20183: taisi vajaata kahta prosenttia maamme koko tiloiden toimivuudesta ei toistaiseksi ole.
20184: energian kulutuksesta. Vuotuinen olkisadon Oljen arvo lämmön lähteenä havaittiin vas-
20185: arvo öljyä korvaavana lämmönlähteenä olisi ta öljykriisin jälkeen ja asiaa on tutkittu useal-
20186: 640 miljoonaa markkaa. Kuitenkin tällä het- la taholla. Sen sijaan oljen perinteisiä käyttö-
20187: kellä olkisadostamme hyödynnetään korkein- tapoja, kyntämistä peltoon tai eläinten rehuksi
20188: taan vain viidesosa. on selvitelty varsin vähän ja tuloksetkin ovat
20189: Oljen korjuuseen soveltuva konereservi on jo ristiriitaisia. Esimerkiksi viljanviljelytiloilla on
20190: olemassa. Maatiloillamme on kaikkiaan 13 000 oljen maahankyntö ainakin aika ajoin suota.
20191: kovaa paalainta. Mikäli näitä voitaisiin kaikkia vaa maan eloperäisen aineksen eli humuksen
20192: käyttää tehokkaasti oljen korjuussa, tulisi 80 lisäämiseksi.
20193: prosenttia olkisadosta käsitellyksi. Olkipelloilta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20194: saadaan energiaa talteen selvästi pienemmällä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20195: työmäärällä kuin haketta metsistä. muksen,
20196: Kilo kuivaa oikea sisältää lämpöä yhtä pal-
20197: jon kuin muutkin kotimaiset polttoaineet. öl- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
20198: jylitran korvaamiseen tarvitaan noin viisi kiloa pelloiltamme saatavan oljen hyötykäy-
20199: oikea. Olkea saadaan viljalajista ja korjuuolois- tön lisäämiseksi energian lähteenä sekä
20200: ta riippuen 1 700-3 000 kiloa hehtaarilta. peltojen humuksen lisääjänä samoin
20201: Keskikokoisen maatila-asunnon vuotuinen läm- kuin eläinten rehuna ja varaisi asiaa
20202: mön tarve voidaan kattaa noin 10 viljaheh- varten kiireesti riittävät määrärahat
20203: taarilta saatavalla olkimäärällä. myös alan tutkimustoimintaa varten
20204: Oljen polton yleistymistä hidastaa polttoon sekä oljen hyötykäyttöön tarvittavien
20205: soveltuvien kotimaisten lämmityskattiloiden laitteiden ja koneiden tuotekehittelyyn.
20206: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1982
20207:
20208: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
20209: Pekka Vennamo Urho Pohto
20210: Urpo Leppänen
20211: 502 1982 vp.
20212:
20213: Toivomusaloite n:o 437
20214:
20215:
20216:
20217:
20218: Kortesalmi ym.: Uuden porotilalain aikaansaamisesta
20219:
20220:
20221: Eduskunnalle
20222:
20223: Voimassa olevan porotilalain mukaan ei ole Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20224: enää mahdollisuutta saada uusia porotiloja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
20225: vuoden 1979 jälkeen. Koska tarvetta uusien muksen,
20226: porotilojen perustamiseen Lapissa on olemas-
20227: sa, olisi asianmukaista, että porotilojen todel- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
20228: linen tarve tutkittaisiin ja todettaisiin todella todellisen porotilatarpeen tutkimiseksi
20229: se, ketkä ovat halukkaita uusia porotiloja ha- ;a sen selvittämiseksi, voitaisiinko sää-
20230: kemaan, ja tältä pohjalta säädettäisiin porotila- tää uusi porotilalaki, jonka puitteissa
20231: laki sellaiseksi, että porotiloja voitaisiin hakea porotiloja voitaisiin jatkuvasti anoa il-
20232: pysyvästi ilman mitään määräaikaa. Tämänta· man määräaikoja.
20233: paista kantaa on olemassa myös asianomaisten
20234: viranomaisten keskuudessa.
20235: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20236:
20237: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20238: 1982 vp. 503
20239:
20240: Toivomusaloite n:o 438
20241:
20242:
20243:
20244:
20245: Kortesalmi ym.: Hakasuon kalanviljelylaitoksen perusparanta-
20246: mistöiden jatkamisesta
20247:
20248:
20249: Eduskunnalle
20250:
20251: Hakasuon kalanviljelylaitoksella on erittäin minta voi alkaa vuoden 1983 aikana. Lisäksi
20252: tärkeä merkitys Kainuun kalatalouden elvyttä- Hakasuon kalanviljelylaitokselle on viipymättä
20253: misessä. Tarkoituksenahan on, että laitos huo- perustettava johtajan virka, joka on myös heti
20254: lehti<si suurimmalta osin maakunnan emokala- täytettävä.
20255: kantojen hoidosta sekä tarv~ttavan mädin ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20256: pienpoikasten tuotannosta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20257: Hakasuon kalanviljelylaitoksen perusparan- muksen,
20258: nusta ja laajennusta varten on valtion vuoden
20259: 1981 tulo- ja menoarviossa 1,5 miljoonaa että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
20260: markkaa sekä vuoden 1982 tulo- ja menoar- Kainuun kalataloudelle keskeisen Ha-
20261: viossa 1,5 miljoonaa markkaa. Suunnitelmien kasuon kalanviljelylaitoksen peruspa-
20262: mukaan Hakasuon kalanviljelylaitoksen kus- rannuksen ja laajennuksen jatkamiseksi
20263: tannusarvio on noin 19 miljoonaa markkaa. siten, että laitoksen täysitehoinen toi-
20264: Kainuu II -ohjelmassa edellytetään, että Ha- minta voi alkaa vuoden 1983 aikana ja
20265: kasuon kalanviljelylaitoksen suunnitelmien kä- että laitokselle mahdollisimman pian
20266: sittelyä nopeutetaan ja rakentaminen käynnis- nimitetään myös johtaja.
20267: tetään siten, että laitoksen täysitehoinen toi-
20268: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20269:
20270: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20271: 504 1982 vp.
20272:
20273: Toivomusaloite n:o 439
20274:
20275:
20276:
20277:
20278: Lattula: Maatalousväestön ansiotason ja sosiaaliturvan turvaami-
20279: sesta uudessa maataloustulolaissa
20280:
20281:
20282: Eduskunnalle
20283:
20284: Suomen maatalouden tulos on elinkysymys säilyminen. Siksi tarvitaan pitkäaikainen maa-
20285: koko kansakunnallemme. Maatalous on välttä- taloustulolaki, joka mahdollistaa tasaisen kehi-
20286: mätön ja tärkeä osa suomalaista yritystoimin- tyksen.
20287: taa. Maatalousammatti ei saa olla sellaisessa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20288: asemassa, että sen valinta merkitsee taloudel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20289: lista uhrausta muiden ammattien tuottamaan sen,
20290: tuloon verrattuna. Tasa-arvon yhteiskunnas-
20291: samme meillä ei ole lupaa jättää maaseudun että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20292: väestön ongelmien ratkaisemista yksin tuottaja- menpiteisiin maatalousväestön ansio-
20293: väestön harteille. Maatalous on Suomen perus- tason ;a sosiaaliturvan turvaamiseksi
20294: turvallisuuden tärkeä osa. Viljelijäväestölle on uudessa maataloustulolaissa muita väes-
20295: turvattava työrauha pitkäjänteisellä maatalous- töpiireiä vastaavalla tavalla.
20296: politiikalla sekä takaamaila omistusoikeuden
20297: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
20298:
20299: Eero Lattula
20300: 1982 vp. 505
20301:
20302: Toivomusaloite n:o 440
20303:
20304:
20305:
20306:
20307: Lattula: Riittävän väestöpohjan turvaamisesta Kainuun kylissä
20308: tuotannon monipuolistamisen avulla
20309:
20310:
20311: Eduskunnalle
20312:
20313: Pyrittäessä turvaamaan riittävä väestöpohja joko maatilalain säännöksiä muuttamalla tai
20314: Kainuun kylissä on haettava ratkaisua erityises- jotakin muuta kautta. Valtakunnan päättäjien
20315: ti tuotannon monipuolistamisesta. Maaseudulle pitää tämä a&ia hoitaa.
20316: on saatava tarvittavaa lisätuloa erilaisista lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20317: tännäiselinkeinoista, kuten metsätaloudesta, ko- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20318: timaisen energian hankinnasta, maatalouslomi-
20319: tuksen hoitamisesta, mansikanviljelystä, maa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20320: tilamatkailusta ja muusta vastaavasta toimin- menpiteisiin riittävän väestöpohjan tur-
20321: nasta. vaamiseksi Kainuun kylissä tuotannon
20322: Liitännäiselinkeinojen kehittäminen on välttä- monipuolistamisen avulla mahdollista-
20323: mätöntä Kainuussa. Edellytyksenä on kuitenkin malla liitännäiselinkeinojen kehittämisen.
20324: liitännäiselinkeinojen lainoituksen järjestäminen
20325: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20326:
20327: Eero Lattula
20328:
20329:
20330:
20331:
20332: 64 088200189C
20333: 506 1982 rd.
20334:
20335: Hemställningsmotion nr 441
20336:
20337:
20338:
20339:
20340: Malm m. fl.: Om ett system med startbidrag tili nya lant-
20341: brukare
20342:
20343:
20344: Till Riksdagen
20345:
20346: Prispolitiskt stöd i form av arealstöd och 300 000 mk. Till dessa kommer investeringar
20347: regionalstöd budgeteras för år 1982 tili 971,9 i maskiner och andra produktionsmedel, i de
20348: milj. mk. Vardera stödformen är berättigad, flesta fall någon form av investering i ekono-
20349: men väcker trots detta en hei del stridiga miebyggnader samt ibland byggande av ny
20350: känslor bland lantbrukarna. Antalet lantbrukare bostad eller renovering av den gamla.
20351: som är berättigade tili arealstöd minskar årligen Det är helt klart att normala riktpriser inte
20352: och kommer antagligen under de allra närmaste täcker produktionskostnaderna för sådana lant-
20353: åren att minska ännu hastigare än i dagens brukare. Å andra sidan kan riktpriserna knap-
20354: läge. Minskningen kan delvis pareras genom att past heller anpassas efter de nystartade lant-
20355: lätta på fordringarna för erhållande av areal- brukarnas situation.
20356: stöd, men detta kan inte fortgå hur långt som För att underlätta de nystartade lantbrukar-
20357: helst utan att själv:a huvudorsaken för erhål- nas situation borde man undersöka möjlig-
20358: lande av arealstöd försvinner. heterna att använda medel från det prispo-
20359: För regionalstödets del kan man notera litiska stödet. Detta är synnerligen angeläget
20360: växande irritation längs stödgränserna i takt med tanke på den målsättning om arbetsplatser
20361: med att stödet höjs. Eftersom det prispolitiska i lantbruket som den strukturpolitiska kom-
20362: stödet enligt de lantbruksinkomstlagar vi hit- missionen ställde upp. Bidrag tili nystartade
20363: tills haft skall höjas mera än riktpriserna kan företag är inte heller främmande inom det
20364: man förutsäga att det tryck på stödgränserna övriga näringslivet. Eftersom det dessutom
20365: och den irritation som finns idag ytterligare föreligger ett klart behov av att inte mera i
20366: kommer att öka om anslagen för prispolitiskt nämnvärd grad öka det traditionella prispoli-
20367: stöd fortsätter att växa som hittills. tiska stödet synes ett prispolitiskt stöd i form
20368: Det prispolitiska stödets uppgift är att sär- av startbidrag tili nyetablerade lantbrukare
20369: skilt understöda områden eller produktions- desto mera motiverat.
20370: former, som inte till fullo kan kompenseras Med hänvisning till ovanstående föreslår
20371: via totalkalkylen för lantbruksinkomsten och undertecknade vördsamt, att riksdagen ville
20372: de riktpriser som fastställs på denna bas. Ett besluta hemställa,
20373: tredje dylikt särfall som inte i någon nämn-
20374: värd grad gynnats av prisstödet är unga lant- att regeringen måtte vidta åtgärder
20375: brukares specialsituation. för åstadkommande av stöd i form
20376: Ett generationsskifte inom lantbruket är av startbidrag till nyetablerade lant-
20377: dyrt. Den normala köpeskillingen t.ex. för ett brukare.
20378: österbottniskt hemman Hgger kring 250-
20379: Helsingfors den 10 februari 1982
20380:
20381: Håkan Malm Ole Norrback
20382: Boris Renlund Elisabeth Rehn
20383: Gunnar Häggblom
20384: 1982 vp. 507
20385:
20386: Toivomusaloite n:o 441 Suomennos
20387:
20388:
20389:
20390:
20391: Malm ym.: Käynnistysavustusjärjestelmän aikaansaamisesta aloit-
20392: televille maanviljelijöille
20393:
20394:
20395: Eduskunnalle
20396:
20397: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon sisältyy kauppahinta on noin 250 000-300 000 mk.
20398: hintapoliittista tukea pinta-alatuen ja alueelli- Tämän lisäksi tulevat koneisiin ja muihin tuo-
20399: sen tuen muodossa 971,9 miljoonaa markkaa. tantovälineisiin tehtävät investoinnit, useimmi-
20400: Molemmat tukimuodot ovat oikeutettuja, mut- ten jossakin muodossa talousrakennuksiin teh-
20401: ta ne herättävät siitä huolimatta melkoisen tävät investoinnit sekä toisinaan uuden asun-
20402: ristiriitaisia tunteita maanviljelijöiden keskuu- non rakentaminen tai entisen uusiminen.
20403: dessa. Pinta-alatukeen oikeutettujen maanvilje- On täysin selvää, että tavalliset ohjehinnat
20404: lijöiden määrä vähenee vuosittain ja tulee lähi- eivät kata tällaisten maanviljelijöiden tuotanto-
20405: vuosina vähenemään vielä nopeammin kuin tällä kustannuksia. Toisaalta tuskin voidaan ohje-
20406: hetkellä. Vähenemistä voidaan osittain torjua hintoja myöskään sopeuttaa aloittelevien maan-
20407: helpottamalla pinta-alatuen saamisen vaatimuk- viljelijöiden tilanteen mukaan.
20408: sia, mutta tämä ei voi jatkua miten kauan hy- Aloittelevien maanviljelijöiden tilanteen hel-
20409: vänsä ilman että ~tse pinta-alatuen saamisen pottamiseksi tulisi tutkia mahdollisuuksia käyt-
20410: pääperuste lakkaa olemasta. tää osaa hintapoliittisen tuen varoista. Tämä
20411: Aluetuen osalta on havaittavissa kasvavaa on erityisen tärkeätä otettaessa huomioon
20412: äm:ymystä tuen rajamailla sitä mukaa kuin tu- maanviljelyn työpaikkatavoite, jonka rakenne-
20413: ·lrea korotetaan. Koska .tähänastisten maatalous- poliittinen neuvottelukunta on esittänyt. Aloit-
20414: tulolakien mukaan hintapoliittista tukea on taville yrityksille myönnettävä avustus ei myös-
20415: korotettava enemmän kuin ohjehintoja, on kään ole tuntematon käsite muun elinkeino-
20416: ennustettaviss.a, että tämänhetkinen ärtymys elämän piirissä. Koska näyttää ilmeiseltä, ettei
20417: tulee edelleen kasvamaan, jos hintapoliittisen ole tarpeellista enää lisätä mainittavassa mää-
20418: tuen määrärahat jatkuvasti lisääntyvät kuten rin perinteistä hintapoliittista tukea, näyttää
20419: tähänkin asti. olevan sitäkin perustellumpaa antaa aloittele-
20420: Hintapoliittisen tuen tehtävänä on erityisesti ville maanviljelijöille hintapoliittista tukea käyn-
20421: tukea sellaisia aloja tai tuotantomuotoja, joille nistysavustuksen muodossa.
20422: ei voida suorittaa täyttä korvausta maataloustu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20423: lon kokonaisarvion puitteissa ja sen nojalla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20424: vahvistettujen ohjehintojen perusteella. Kolmas muksen,
20425: sellainen erikoistapaus, jota hintatuki ei erityi-
20426: sesti suosi, on nuorten maanviljelijöiden erityis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20427: asema. käynnistysavustusjärjestelmän aikaan-
20428: Maatalouden sukupolvenvaihdos tulee kalliik- saamiseksi aloitteleville maanviljelijöille.
20429: si. Esimerkiksi tavallisen pohjanmaalaisen tilan
20430: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
20431:
20432: Håkan Malm Ole Norrback
20433: Boris Renlund Elisabeth Rehn
20434: Gunnar Häggblom
20435: 508 1982 vp.
20436:
20437: Toivomusaloite n:o 442
20438:
20439:
20440:
20441:
20442: Mattila ym.: Vanhojen metsäojien kunnostamiseen tarvittavan
20443: rahoitusjärjestelmän luomisesta
20444:
20445:
20446: Eduskunnalle
20447:
20448: Soistuneiden metsien kuivatusta ja peruspa- määrätä sanktioita. Metsänparannuslain edellyt-
20449: rantamista on harjoitettu Suomessa varsin jär- tämä kunnossapitovelvollisuus on täytetty tyy-
20450: jestelmällisesti. Kuivatussuunnitelmia on laa- dyttävästi. Ongelmana ovat sen sijaan vanhem-
20451: dittu vaikeillekin alueille. Ojituksen kunnossa- mat ojitusalueet, ennen kaikkea tasankoalueilla.
20452: pidossa on kuitenkin epäselvyyksiä. Vanhojen ojitusalueiden kunnostuksen var-
20453: Metsäojitettu pinta-ala nousee yksityismailla mistamiseksi olisi luotava lainoitusjärjestelmä.
20454: jo 2,7 miljoonaan hehtaariin. Valtaosa ojituk- Tehokas uudistusojitus yksityismetsissä on vaa-
20455: sista on tehty metsänparannuslain mukaisen ra- tinut yhteishankkeita, samaa vaatisi ojitusten
20456: hoitustuen varassa. Metsänparannustoiminta on kunnostaminenkin. Keskitettyyn toimintaan
20457: kuitenkin lähestymässä käännekohtaa, jolloin pääsyä helpottaisi tuntuvasti tarkoitukseen so-
20458: entisen ojituksen huoltamisesta on tehtävä pe- veltuva rahoitusjärjestelmä.
20459: riaatteellinen ratkaisu. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20460: Ojitusten kunnostustyöt on hoidettu tyydyt- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20461: tävästi valtion ja yhtiöiden metsissä. Yksityi- muksen,
20462: sissä metsätöissä on sen sijaan päässyt synty-
20463: mään työrästejä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20464: Metsänparannuslain ( 413/6 7) asettamien menpiteisiin yli 20 vuotta vanbojen
20465: kunnossapitovelvoitteiden noudattamista valvo- metsäojien kunnostamiseen tarvittavan
20466: taan 20 vuoden ajan ojituksen valmistumisen rahoitusjärjestelmän luomiseksi.
20467: jälkeen. Tänä aikana voidaan laiminlyönneistä
20468: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20469:
20470: Kalevi Mattila Juhani Saukkonen Väinö Raudaskoski
20471: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä Mauno Manirinen
20472: Paavo Vesterinen
20473: 1982 vp. 509
20474:
20475: Toivomusaloite n:o 443
20476:
20477:
20478:
20479:
20480: Miettinen ym.: Valtionapupaikkaisen piiriagrologin paikkaami-
20481: sesta Mikkelin läänin maatalouskeskukseen
20482:
20483:
20484: Eduskunnalle
20485:
20486: Ristiinan kunta on aktiivisesti pyrkinyt ke- valtaiseen ja tasapainoiseen kehitykseen.
20487: hittämään maa- ja metsätalouttaan ja asettanut Ristiinan kunta on usean vuoden ajan neu-
20488: tavoitteeksi peruselinkeinojen työpaikkojen votellut piiriagrologin palkkauksesta yhdessä
20489: vuosittaisen vähenemisen pysäyttämisen. Tässä Mikkelin läänin maatalouskeskuksen kanssa
20490: tarkoituksessa kunta on myöntänyt runsaasti maa- ja metsätalousministeriössä, valtiovarain-
20491: varoja tilakohtaisten suunnitelmien laatimiseen ministeriössä, maatilahallituksessa, Maatalous-
20492: ja peruskalkituksen lisäämiseen. Lisäksi kun- keskusten liitossa ja Agrologien liitossa.
20493: taan on laadittu maatilatalouden perustutki- Asiaan on periaatteessa suhtauduttu myön-
20494: mus- ja kehittämissuunnitelma Mikkelin maa- teisesti. Ristiinan kunnalle on maa- ja metsä-
20495: talouskeskuksen toimesta. Suunnitelman täy- talousministeriöstä ja maatilahallituksesta il-
20496: täntöönpane ja seuranta vaatisi välttämättä moitettu, että valtionapupaikkaisen piiriagrolo-
20497: oman neuvojan. gin vakanssin saaminen Ristiinaan on riippuvai-
20498: Vuoden 1978 alusta Ristiinan kunta on kuu- nen Mikkelin läänin maatalouskeskuksesta. Mi-
20499: lunut Mäntyharjun kanssa samaan neuvontapii- käli maatalouskeskus saisi yhden valtionapu-
20500: riin piiriagrologin asuessa Mäntyharjulla. Tämä paikkaisen piiriagrologin lisää, voisi tämän neu-
20501: tällä hetkellä voimassa oleva järjestely ei ole vontapiiri maatalouskeskuksen lausuman mukaan
20502: tyydyttänyt ristiinalaisia viljelijöitä eikä Ristii- käsittää Ristiinan kunnan ja sen lisäksi esimer-
20503: nan kuntaa, vaan kunta on palkannut kuntien kiksi naapurina sijaitsevan Anttolan kunnan,
20504: työllistämistuen turvin piiriagrologin vuoden jonka neuvontatyö on tähän asti hoidettu suu-
20505: 1978 alusta lukien, ja neuvonta on erikseen ren Mikkelin maalaiskunnan kanssa yhdessä,
20506: tehdyn sopimuksen mukaisesti tapahtunut maa- Näissä järjestelyissä paljon työtä antava Mänty-
20507: talouskeskuksen ohjauksessa ja valvonnassa. harju jäisi omaksi neuvontapiirikseen. Näin
20508: On todettava, että kunnan ammatissa toimi- voitaisiin neuvontamahdollisuuksia tuntuvasti
20509: vasta väestöstä saa toimeentulonsa maa- ja met- parantaa näiden kaikkien neljän kunnan alueel-
20510: sätaloudesta tällä hetkellä yli kolmasosa. la.
20511: Jotta kunnan asettamat tavoitteet maatilata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20512: louden kehittämiseksi voitaisiin saavuttaa, olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20513: välttämätöntä, että neuvontatyössä voitaisiin muksen,
20514: käyttää nykyistä tehokkaammin ammattitaitois-
20515: ta työvoimaa. Tässä työssä on maatalouskes- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
20516: kuksen ja sen palveluksessa olevien piiriagro- piteisiin valtionapupaikkaisen piiriagro-
20517: logien merkitys erittäin ratkaiseva, ja työn tu- login palkkaamiseksi Mikkelin läänin
20518: lokset vaikuttavat paitsi viljelijöiden elinolo- maatalouskeskukseen toimialueenaan
20519: suhteiden myös koko yhteiskunnan kokonais- Ristiinan ja Antiolan kunnat.
20520: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20521:
20522: Mauri Miettinen Pekka Jokinen
20523: 510 1982 vp.
20524:
20525: Toivomusaloite n:o 444
20526:
20527:
20528:
20529:
20530: Mörttinen: Valtakunnan elintarvikehuoltokyvyn turvaamisesta
20531: viljanviljelyn edellytyksiä parantamalla
20532:
20533:
20534: Eduskunnalle
20535:
20536: V altakunnan eHnt·arvikehuoltokyky on no- suina tulevat kysymykseen viljelypalkkioiden
20537: peasti huonontunut johtuen useista perättäisistä maksaminen korvaamaan leipäviljanviljelyn ris-
20538: heikoista satokausista, ma·atalouden kustannus- kejä, siemenkustannusten alentaminen, lannoit-
20539: ten nopeasta noususta ja maatalouden kannatta- teiden valmisteveron poistaminen ja kesannoin-
20540: vuuden alenemisesta sekä v~armuusvarastoinnin tipalkkiojärjestelmän palauttaminen edistämään
20541: laiminlyömisestä 1970-luvulla. syysviljojen viljelyä.
20542: Vuoden 1982 satokauden kynnyksellä olem- Esimerkiksi kevätvehnän siemenkustannus
20543: me tilanteessa, jossa tarvitaan useiden perättäis- hehtaaria kohden on jopa 600 markkaa suurem-
20544: ten satokausien täydellinen onnistuminen vilja- pi verrattuna kotoiseen rehuviljan siemeneen.
20545: omavaraisuuden saavuttamiseksi ja varmuusva- Lisäksi kevätvehnäsadon onnistuminen on epä-
20546: rastojen täyttämiseksi. Viljanviljelyn erityisen varmaa, jolloin tappiot rehuviljaan verrattuna
20547: huono kannattavuus on pakottanut viljelijät eri- voivat kohota aina 3 000 markkaan hehtaaril-
20548: koistumaan kotieläintuotantoon, .ja tämä on ta. Näin ollen on selvää, ettei ilman tuntuvaa
20549: lisännyt rehuviljan kulutusta niin, että lähivuo- viljelypalkkiota kevätvehnän viljely lisäänny
20550: sina tarvitaan rehuviljan tuontia jatkuvasti. Suo- riittävästi.
20551: mesta on siis tullut viljan alituotantoalue, sa- Rukiin ja syysvehnän ·viljelyn lisäämiseksi
20552: malla kun kotieläintuotteiden osalta tulee .esiin- tarvitaan kesannoinnin ·edistämistä kesannointi-
20553: tymään jatkuvaa vientitarvetta. palkkiojärjestelmällä, muutoin ruistakin joudu-
20554: Näissä olosuhteissa tarvitaan erityistoimen- taan tuomaan taas huomattavia määriä vielä
20555: piteitä viljanviljelyn elvyttämiseksi, leipävilja- kahdenkin vuoden kuluttua.
20556: omavaraisuuden turvaamiseksi ja varmuusvaras- Edellä esitetyn lisäksi pitäisi ~annoitteiden
20557: toinoin hoitamiseksi. Pelkästään tuottajahinto- valmistevero poistaa seuraavan lannoitekauden
20558: jen korotuksilla ei ole mahdollista tilannetta a.lusta ja toteuttaa erillisverotus myös viljanvil-
20559: korjata, koska tuottajahintojen korotusten on jelytiloilla samoin kuin saattaa ensi vuoden
20560: suuntauduttava melko tasapuolisesti eri tuot- alusta voimaan maatalouden investointivaraus-
20561: teille, jotta vältettäisiin muilla tuotannon aloil- järjestelmä.
20562: la vastaava kannattavuuden romahdus, mikä vil- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20563: janviljelyn osalta on päässyt tapahtumaan. Lä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20564: hivuosien kuluessa on kuitenkin viljan tuottaja-
20565: hintojakin tarkistettava kustannusten nousua että hallitus ryhtyisi nopeasti para.n-
20566: vastaavalle tasolle. tamaan viljanviljelyn edellytyksiä valta-
20567: Kevään 1982 maataloustuloratkaisun lisäksi kunnan elintarvikehuoltokyvyn turvaa-
20568: tarvitaankin erityistoimenpiteitä viljanviljelyn miseksi.
20569: edellytysten parantamiseksi. Tällaisina !l.'atkai-
20570: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20571:
20572: Tapani Mörttinen
20573: 1982 vp. 511
20574:
20575: Toivomusaloite n:o 445
20576:
20577:
20578:
20579:
20580: Nikkilä ym.: Vihannes- ja juurikasvien saattamisesta satovahin-
20581: kojen korvaamisesta annetun lain piiriin
20582:
20583:
20584: Eduskunnalle
20585:
20586: Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain jalostukseen ja kauppaan ~arvitsemansa tuot-
20587: (530/75) 1 §:n mukaan, sellaisena tkuin se teet.
20588: on 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa Näiden kasvien viljelyä on pyritty maatalou-
20589: (446/80) ja 13 päivänä marraskuuta 1981 an- den tiedotus- ja neuvontatoiminnalla edistä-
20590: netussa laissa ( 748/81 ) , valtion varoista voi• mään, jotta niiden omavaraisuus saavutettaisiin
20591: daan suorittaa korvausta hallan, raesateen, kaa- ja jotta yrittäjien tulotaso erikoistumalla ko-
20592: tosateen, rajuilman, poikkeuksellisen kuivuuden hoaisi.
20593: taikka muun vastaavan viljeliiästä riippumatto- Nuoret yrittäjät ovatkin ~ohkeasti lisänneet
20594: man, poikkeuksellisen suuren luonnonolojen em. kasvien viljelyä. Kuitenkin kasvukausina
20595: vaihtelun kasvavalle tai korjuuvaiheessa ole- 1977-79 ja 1981 näistä kasveista on epäedul-
20596: v~e sadalle aiheuttamista vahingoista. listen kasvuolosuhteiden takia saatu huonoja
20597: Lain johdosta annetun asetuks·en (820/75) satoja. Tässä suhteessa ne voidaan rinnastaa
20598: 1 §:ssä säädetään ne kasvit, joita kohdanneet viljelyominaisuuksiensa puolesta sokerijuurik-
20599: vahingot otetaan huomioon viljelmän satovahin- kaaseen, jonka 1satovahingot sisältyvät satova-
20600: koja määrättäessä. Korvauksen piiriin kuuluvat hinkojen korvaamisesta annetun asetuksen pii-
20601: viljakasvit, herne, peruna, sokerijuurikas, pelto- riin.
20602: heinä, nurmikasvien siemenet, öljysiemenkasvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20603: lajit, seos.viljaan sisältyvät kasvilajit ja viljellyt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20604: rehukasvilajit. Nämä asetuksessa mainitut kas-
20605: vit kattavat lähes kokonaisuudessaan varsinai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20606: sen peltoviljelymme lajiston. menpiteisiin, joilla satovahinkojen kor-
20607: Luettelosta puuttuvat kuitenkin ne tärkeät vaamisesta annetun lain piiriin tulisivat
20608: vihannes- ja juurikasvit (mm. porkkana, puna- kuulumaan myös tärkeimmät sopimus-
20609: juuri, lanttu), joiden viljely on merkittävästi viljelyksin viljeltävät vihannes- ja juuri-
20610: lisääntynyt ja joiden sopimusviljelyksillä mm. kasvit.
20611: elintarviketeollisuus ja tukkukauppa hankkivat
20612: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
20613:
20614: Olavi Nikkilä Sampsa Aaltio
20615: P. Mäki-Hakola Heikki Perho
20616: 512 1982 vp.
20617:
20618: Toivomusaloite n:o 446
20619:
20620:
20621:
20622:
20623: Perho ym.: Ilmajoen maatalousopiston nuorisoneuvontalinjan ja
20624: Paimion maatalouskerho·opiston tutkintojen yhdenvertaista-
20625: misesta
20626:
20627:
20628: Eduskunnalle
20629:
20630: Muutama vuosi sitten 1akkautetun Paimion Ilmajoen maatalousopiston toiminnan alettua
20631: maatalouskerho-opiston työtä jatkaa Ilmajoelle ja nyt jo Paimion maatalouskerho-opiston toi-
20632: perustettu maatalousopisto. Sen tehtävänä on minnan loputtua jäävät Paimion opistosta val-
20633: jatkaa Paimion opiston linjaa ja kouluttaa neu- mistuneet eriarvoiseen asemaan työmarkkinoil-
20634: vojat niin 4H- kuin muuhunkin maatalouden la verrattuna uuden opistotutkinnon suoritta-
20635: nuorisoneuvontaan. neisiin. Tämä ei ole voinut olla tarkoitus
20636: Lakkautetun ja uuden opiston koulutustavoi- oppilaitoksen siirtopäätöstä tehtäessä.
20637: te on samansuuntainen, opetusohjelmat kulke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20638: vat samoja linjoja lisättynä luonnollisesti ajan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20639: ja kehityksen tuomilla parannuksilla. muksen,
20640: Maaseudun nuorison neuvontatyössä on run-
20641: saasti Paimion opiston suorittaneita. Heidän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20642: pibkäaikainen käytännön kokemuksensa nykyai- saattaakseen Ilmajoen maatalousopiston
20643: kaisella tiedon ja taidon lisäyksellä vahvistet- nuorisoneuvontalinjan ja Paimion maa-
20644: tuna on 4H-neuvojan tehtäviä hoidettaessa ja talouskerho-opiston tutkinnot pätevyys-
20645: yleensä maatalouden .palveluksessa kasvanut arvoltaan yhdenvertaisiksi työmarkki-
20646: ajanmukaiseksi. noilla.
20647: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
20648:
20649: Heikki Perho Tapio Holvitie
20650: Ilkka Kanerva Anna-Liisa Jokinen
20651: 1982 vp. 513
20652:
20653: Toivomusaloite n:o 447
20654:
20655:
20656:
20657:
20658: Pihlajamäki ym.: Maatalouden i neuvontatyössä to1m1v1en maata-
20659: louskerhoneuvojien ja agrologien aseman yhdenmukaistami-
20660: sesta
20661:
20662:
20663: Eduskunnalle
20664:
20665: Paimion maatalouskerho-opisto on tähän ra, että maatalouskerhoteknikot jäävät työpaik-
20666: saakka valmistanut neuvojia lähinnä 4H-työllön,Koja täytettäessä huonompaan asemaan kuin
20667: mutta myös muuhun maatalouden nuorisoneu- maatalousopiston nuorisoneuvontalinjalta val-
20668: vontatyöhön. Näiden maatalouskerho-opistosta mistuneet agrologit. Maatalouskerho-opistosta
20669: valmistuneiden maatalouskerhoteknikoiden vas- valmistuneiden maatalouskerhoteknikoiden to-
20670: tuulla onkin tähän asti pääasiallisesti ollut tä- dellisen, käytännön työssä hankitun ammatti-
20671: män alan nuorisoneuvontatyö ja sen kehittämi- taidon ja valmiuden takia tämä olisi kuitenkin
20672: nen. yleensä kohtuutonta.
20673: Valtioneuvoston päätettyä lakkauttaa Pai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20674: mion maatalouskerho-opiston on alan koulutus tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20675: nyttemmin siirtynyt Ilmajoen maatalousopis- sen,
20676: toon, jonka nuorisoneuvontalinjalta tulee vas-
20677: taisuudessa valmistumaan agrologeja mm. 4H- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
20678: työhön. Samalla on neuvojien koulutusaikaa menpiteisiin Paimion maatalouskerho-
20679: jatkettu yleisen suuntauksen mukaisesti. opistosta valmistuneiden maatalousker-
20680: Mikäli 4H-työhön tai muihin vastaaviin neu- hoteknikoiden ja Ilmajoen maatalous-
20681: vojatehtäviin toimihenkilöitä valittaessa jätetään oppilaitoksen nuorisoneuvontalinjalta
20682: ottamatta huomioon käytännön kokemus ja pai- valmistuvien agrologien aseman yhden-
20683: no siirretään opiskeluvuosien määrään, on vaa- mukaistamiseksi.
20684: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
20685:
20686: Veikko Pihlajamäki Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pentti Poutanen
20687:
20688:
20689:
20690:
20691: 6.5 088200189C
20692: 514 1982 vp.
20693:
20694: Toivomusaloite n:o 448
20695:
20696:
20697:
20698:
20699: Pihlajamäki ym.: Työhevoskannan turvaamisesta kriisiaikoja
20700: varten
20701:
20702:
20703: Eduskunnalle
20704:
20705: Viime vuosikymmeninä on yhteiskuntamme yksin riitä. Tarvitaan myös asianmukainen ka-
20706: yleismaailmallisen kehityksen tavoin teknistynyt lusto ja välineistö sekä ammattitaito.
20707: huippuunsa. Sinänsä myönteinen kehitys on Jonkinlainen lähtökanta niin työhevosten
20708: tuonut mukanaan myös monia yhteiskuntaam- kuin välineiden ja ammattitaidon osalta voitai-
20709: me uhkaavia riskitekijöitä, jotka ovat korostu- siin turvata esimerkiksi siten, että yhteiskun-
20710: neet yleisen levottomuuden lisääntyessä maail- nallisissa laitoksissa - mm. armeijassa ja eri-
20711: massa. Yhä selvemmin on tajuttu yhteiskun- laisissa maa- ja metsätalouden oppilaitoksissa
20712: tamme herkkä haavoittuvuus kriisien tullessa. - varauduttaisiin tässä suhteessa mahdollisia
20713: Tämän vuoksi on aivan oikein ryhdytty eri- kriisejä varten.
20714: laisiin varotoimiin. Energiapolitiikan suuntaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20715: on esimerkiksi pyritty jatkuvasti muuttamaan. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20716: Elintarvikehuollon ja yleensäkin maa- ja met- sen,
20717: sätalouden osalta toimenpiteet ovat kuitenkin
20718: edistyneet perin hitaasti. Erilaisiin yksityiskoh- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
20719: tiin ei ole vielä osattu riittävästi paneutua. menpiteisiin riittävän työhevoskannan
20720: Yksi tällainen asia on työhevoskannan riit- turvaamiseksi kriisiaikoja varten sekä
20721: tämättömyys ja mahdollisuus käyttää hevosia tarvittavan valmiuden saavuttamiseksi
20722: tarpeen tullen. Työhevoskannan lisääminen ei hevosten hyväksikäyttämistä varten.
20723: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20724:
20725: Veikko Pihlajamäki Einari Nieminen Pentti Poutanen
20726: 1982 vp. 515
20727:
20728: Toivomusaloite n:o 449
20729:
20730:
20731:
20732:
20733: Poutanen ym.: Maatilalain mukaisen korkotukilainoituksen koh-
20734: devalikoiman laajentamisesta
20735:
20736:
20737: Eduskunnalle
20738:
20739: Voimassa oleva maatilalaki luo mahdollisuu- tarkoin ja kun lopetettavien maatalousyritysten
20740: det moniin lainamuotoihin, joilla edistetään kohdalta niitä vapautuu, niin mielestämme J.1u-
20741: maatalousyrittäjien ammatin harjoittamista. Sa- lisi voida antaa maatilalainaa sel1aisten käytet-
20742: malla on kuitenkin todettava, että kutakin la- tyj,en maataloudessa tarvittavien koneiden ja
20743: kia on kehitettävä vallitsevan ajankohdan vaa- laitteiden hankintaan, joille myönnetään maa-
20744: timiin tarpeisiin. Niinpä esimerkiksi maatilalain tilalain mukaista korkotukilainaa irtaimiston
20745: mukaiset irtaimistolainat kaipaavat edelleen ke- uushankinnan ollessa kyseessä. Tämä menette-
20746: hittämistä. Uudekosi irtaimistolainamuodoksi pi- ly olisi kansantaloudellisestikin mitä suositelta-
20747: täisi ottaa latokuivureiden hankkiminen. vin. Käytetty kone tai laite on usein hinnaltaan
20748: Heinän paalaus on viime vuosina yleistynyt edullinen, mikä aiheuttaa pienemmän lainan
20749: heinänkorjuumenetelmänä. Tämä on kuitenkin tarpeen ja on myös maatalousyrittäjälle edulli-
20750: aiheuttanut monia riskitekijöitä. Korjuumuodon sempi kuin uuden koneen hankinta.
20751: eplivarmuuden lisäksi paalaus on aiheuttanut Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
20752: myös terveydellisiä riskejä. Homepölykeuhko- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20753: sairauden lisääntymisen maatalousyrittäjien kes- muksen,
20754: kuudessa on yleisesti arveltu johtuvan paalatun
20755: heinän aiheuttamasta homepölystä. Latokuivu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20756: teilta voitaisiin turvata heinän jatkokuivatus la- maatilalain mukaisten korkotukilainaoh-
20757: dossa, oli se sitten korjattu sinne paalattuna jeiden muuttamiseksi niin, että irtaimis-
20758: tai ilman. tolainaa voitaisiin myöntää latokuivu-
20759: Maatalouteen on viime aikoina jouduttu reiden hankintaan sekä sellaisten käy-
20760: hankkimaan koneita ja laitteita yhä enenevässä tettyjen maataloudessa tarvittavien ko-
20761: määrin. Koneet muodostavatkin maatalouden neiden ja laitteiden ostoon, joiden uus-
20762: kustannuksista 27 prosenttia ja ovat kusta:nnus- hankintahintaan korkotukilainaa voitai-
20763: eränä suurin. Kooska olisi tarkoituksenmukais- siin myöntää.
20764: ta käyttää nykyinen konekanta mahdollisimman
20765:
20766: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
20767:
20768: Pentti Poutanen Lea Sutinen Mikko Kaarna
20769: Paavo Vesterinen Hannu Tenhiälä Einari Nieminen
20770: Heimo Linna Orvokki Kangas Marjatta Väänänen
20771: 516 1982 vp.
20772:
20773: Toivomusaloite n:o 450
20774:
20775:
20776:
20777:
20778: Raudaskoski ym.: Kotimaisten lannoitteiden käyttöä koskevan
20779: tutkimuksen edistämisestä Pohjois-Suomen tutkimuspisteen
20780: avulla
20781:
20782:
20783: Eduskunnalle
20784:
20785: Maamme lannoitetuotanto on erittalll suu- edellyttä[{ pirkäjänteistä ja käytännön läheistä
20786: resti sidoksissa öljyn tuontiin. Esimerkiksi yh- tutkimusta. Tällainen hanke voitaisiin toteut-
20787: den typpikilon valmistamiseen tarvitaan öljyä taa esimerkiksi Työtehoseuran alaisuudessa toi-
20788: noin 2 litraa. Koko Lannoiteteollisuuden arvioi· mivassa tutkimusyksikössä Pohjois-Suomessa.
20789: daan kuluttavan noin 3 % koko maan öljyn- Tälla:ista tutkimuspistettä ei kuitenkaan ole ole-
20790: kulutuksesta eli suunnilleen yhä paljon kuin massa, vaikka kysymyksessä on jopa kansanta-
20791: maatalous käyttää nestemäisiä polttoaineita. loudellisesti suuriarvoinen asia. Tehokkaan, pie-
20792: Näin ollen tulevissa energiapoliittisissa ratkai- nehkön tutkimuspisteen aikaansaanti Pohjois-
20793: suissa olisi tutkittava, mitä mahdollisuuksia Suomeen ~saattaisi selvittää kotimaisuuden hy-
20794: olisi maatalouden energiantarpeen tyydyttämi- väksi monia omavaraiseen lannoitetuotantoon
20795: seksi kotoisilla toimenpiteillä. Etsittäessä kei- liittyviä, vielä tuntemattomia kysymyksiä.
20796: noja maatalouden suuren, tuontiin nojaavan ko- Edellä olevaan viirtaten ehdotamme kun-
20797: konaisenergiantarpeen tyydyttämiseksi, tulis~i nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20798: erityi,sesti kiinnittää huomiota kotoisten lannoi- muksen,
20799: tusaineiden hyväksikäytön tutkimukseen, ja il- että hallitus asettaisi työryhmän sel-
20800: meistä onkin, että kotoisia ravinteita hukkaan- vittämään Pohjois-Suomeen suunnitel-
20801: tuu erittäin suuret määrät. lun tutkimuspisteen perustamista kotois-
20802: Nykyisten tutkimusvoimien ollessa vähäiset ten lannoiteaineiden parempaa hyväksi-
20803: tätä suurehkoa kysymystä ei voida selvittää ly- käyttöä koskevan tutkimuksen aloitta-
20804: hyen tutkimusprojektin muodossa, vaan se miseksi vuoden 1983 alusta lukien.
20805: Helsingissä 11 päivänä heL.nikuuta 1982
20806:
20807: Väinö Raudaskoski Hannele Pokka Paavo Vesterinen
20808: Einari Nieminen Helvi Hyrynkangas Kalevi Mattila
20809: Mikko Pesälä
20810: 1982 vp. 517
20811:
20812: Toivomusaloite n:o 451
20813:
20814:
20815:
20816:
20817: Saarikoski: Energianeuvojan toimien perustamisesta maatalous-
20818: keskuksiin
20819:
20820:
20821: Eduskunnalle
20822:
20823: Kotimaisen energian käyttö on lisääntymäs- nittujen tilakohtaisten palvelujen lisäksi vuo-
20824: sä maatiloillamme. Tämä on käynyt ilmi jo dessa kymmeniä esitelmiä ja kursslalustuksia
20825: usean vuoden ajan maatalouden neuvontajärjes- eri puolilla maakuntaa.
20826: töissä, joissa energian käyttöä koskevien kyse- On kuitenkin aivan ilmeistä, että koneneu-
20827: lyjen määrä on kasvanut. Tavallisesti on kysy- vonta edellyttää tätä neuvontaa hoitavan
20828: mybessä maatilojen asuinrakennusten ja tuo- henkilön täysipainoista työpanosta, onhan maa-
20829: tantorakennusten lämmityksen keskittäminen talouden tuotantokustannuksista lähes neljän-
20830: yhdestä paikasta tapahtuvruksi ja siirtyminen nes konekustannuksia. Tämän vuoksi olisikin
20831: polttoaineen osalta öljystä puuhun tai turpee- välttämätöntä saada maatalouskeskuksiin ener-
20832: seen. gianeuvojien toimet. Tämä merkitsisi 15 toi-
20833: Maanviljelijät haluavat neuvoja lämpökes- men perustamista, eli yhtä energianeuvojaa kus-
20834: kusten suunnittelussa, valitessaan kattiloit,a, joi- sakin maatalouskeskuksessa. Tällä toimenpiteel-
20835: ta on mark..ldnoilla yli 50 erilrusta mallia, koti- lä voitaisiin osaltaan nopeuttaa siirtymistä ko-
20836: maisen polttoaineen korjuussa, varastoinnissa, timaisen polttoaineen käyttöön, mikä olisi
20837: kuivatuksessa ja nyttemmin myös turvesuon myös maaseudun työllisyyden ja sitä kautta
20838: käytön suunnittelussa. Maatalouskeskuksessa koko kansantalouden kannalta erittäin tärkeää.
20839: energianeuvontaa joutuu hoitamaan konekonsu- Edellä esittämääni viitaten ehdotan kunnioit-
20840: lentti oman varsinaisen työnsä ohella, joskin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20841: lämpökeskuksien rrukennussuunnittelu tapahtuu
20842: rakennustoimistossa. Käytännössä konekonsu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20843: lentti joutuu toimimaan nykyään päätoimisena erityisten energianeuvojien toimien pe-
20844: energianeuvojana. Hänen työhönsä kuuluu mai- rustamiseksi maatalouskeskuksiin.
20845: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20846:
20847: Helge Saarikoski
20848: 518 1982 vp.
20849:
20850: Toivomusaloite n:o 452
20851:
20852:
20853:
20854:
20855: P. Vennamo ym.: Satovahinkojen korvaamista koskevan lain-
20856: säädännön uudistamisesta
20857:
20858:
20859: Eduskunnalle
20860:
20861: Vaihtelevat satovahingot ovat maassamme Näillä perusteilla on välttämätöntä, että maa-
20862: jokavuotisia. Satovahinkojen korvausten ei pi- hamme lopulta laaditaan pysyvä ja todella
20863: täisi rakentua poliittisen kaupankäynnin ja mie- oikeudenmukainen ja tasapuolinen sekä vahin-
20864: livallan perustalle, vaikka se onkin keskusta- kojen korvaamisen turvaava satovahinkojen
20865: puolueen johdon tahto. korvaamisen laki.
20866: Viime kesän satovahingotkin korvataan vain Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20867: murto-osaltaan, koska korvaus on riippuvainen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20868: budj,ettiin myönnetyistä varoista ja koska kepun
20869: ja MTK:n johdot unohtavat vahingon kärsineet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20870: sen vuoksi, että nykyisen lain mukaan korvattu menpiteisiin pysyvän, nykyistä oikeuden-
20871: vahinko jaetaan loppujen lopuksi kaikkien vil- mukaisemman ja täydellisen korvauksen
20872: jelijöiden kesken ja jää heidän yhteiseksi rasi- saamise<n todella turvaavan satovahinko-
20873: tuksekseen. Tämä ei ole oikein, vaan lakiin jen korvaamista koskevan lain aikaan-
20874: perustuva oikeudenmukaisuus ja kohtuus on saamiseksi maahamme.
20875: turvattava suomalaisessa yhteiskunnassa.
20876: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20877:
20878: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20879: 1982 vp. 519
20880:
20881: Toivomusaloite n:o 453
20882:
20883:
20884:
20885:
20886: P. Vennamo ym.: Hukkakauran leviämisen estämisestä
20887:
20888:
20889: Eduskunnalle
20890:
20891: Keskustapuolueen jo vuosikymmenien ajan me viljelijöitä, vaikka he ovat syyttömiä maa-
20892: ajaman maatalouspolitiikan seurauksena maam- han tuotuun hukkakauraan. Asiaan on saatava
20893: me on ajautunut yhä pahemmin ulkomaisen korjaus.
20894: tuontiviljan varaan niin leipäviljan kuin rehu- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
20895: viljankin osalta. Tämä on paitsi maamme köyh- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
20896: tymistä johtanut myös siihen, että ulkomaisen väksi toivomuksen,
20897: viljan mukana tulee maahan kasvitauteja ja rik-
20898: kakasveja, jotka vaarantavat viljan viljelyä että hallitus ryhtyisi kaikkiin tarvitta-
20899: omassa maassamme. Näin on mm. hukkakau- viin toimenpiteisiin hukkakauran leviä-
20900: ran osalta, jota on havaittu esiintyvän laajasti miserlz estämiseksi maassamme maahan
20901: maahamme tuodun viljan seassa. Hukkakauran tuodun viljan mukana.
20902: leviämisestä syytetään kaiken kukkuraksi maam-
20903: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
20904:
20905: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20906: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
20907: 520 1982 rd.
20908:
20909: Hemställningsmotion nr 454
20910:
20911:
20912:
20913:
20914: Westerlund m. fl.: Om statsstöd tili unga odlare i samband
20915: med generationsväxling
20916:
20917:
20918: Till Riksdagen
20919:
20920: Generationsväxling sker för .närvarande på Av de nuvarande finansieringstyperna är
20921: drygt 3 000 lägenheter per år i vårt land och otvivelaktigt högrämebanklånen den rnest be-
20922: detta antal kommer av allt att döma ytterligare tydande lånetypen för de unga jordbrukarna.
20923: kraftigt att öka. Man kalkylerar med att under Med ung jordbrukare anses i detta sarnrnan-
20924: 1980-talet inalles 100 000 lägenheter komrner hang skedet, då generationsväxlingen sker, vil-
20925: tili det skede, då alternativen är antingen ett ket vanligen är fall·et före emottagaren fy.Ilt
20926: förverkligande av generationsväxling ellet av- 35 år.
20927: stående från jordbruket. Som o:betydlig, trots att den som sådan bör
20928: De ekonomiska frågorna och särskilt finan- betraktas sorn positiv, måste även betecknas
20929: sieringen är de klart största prob1emen för den, den nu aktuella lagstiftnin~sreformen gällande
20930: som fortsätter att bruka en lägenhet. Den di- lagen om· gårdsbruksenheter syftande tili en
20931: rekta belastningen förorsakas i allmänhet av ytterligare treårig förlängning i vissa fall med
20932: köpeskillingen för lägenheten, lmpitalvärdet av låneraternas amortering.
20933: eventuell rätt till sytning, köpeskillingen för En avsevärd förändring i de unga jordbru-
20934: lösöre och värdet av eventuella fastighetsöver- karnas kreditsituation måste med det snaraste
20935: låtelser till medarvingarna. Vidare skall stäm- fås tili stånd. Då de unga jordbrukarnas
20936: pelskatt samt eventueU gåvo- och arvss:katt er- skuldsättning redan nu är oroväckande stor,
20937: lägga's. Den som får lån enligt lagen om gårds- kan man inte mera enbart med olikartade låne-
20938: bruksenheter ( 188/77) undgår dock i a.Ilrnän- arrangemang förbättra läget. I hegynnelseske-
20939: het stämpelskatten. dets finansieringssituation borde ett helt nytt
20940: De viktigaste finansieringskällorna vid gene- system syftande till s.k. startbidrag tagas i
20941: rationsväxling är i praktiken jordinköps- och bruk. Stödets storlek borde uppgå till minst
20942: syskonandelslån enligt lagen om gårdsbruksen- 50 000 mark per lägenhet.
20943: heter ( 188/77). Deras andel beräknas enligt Med hänvisning tili ovanstående och därmed
20944: en nyligen färdigställd undersökning utgöra i sammanhängande synpunkter föreslås vörd-
20945: genomsnitt ca 30 o/o av den totala finansie- samt, att riksdagen ville hemstä.Ila,
20946: ringen. Även banklån mot hög ränrta utgör
20947: rnera än 30 o/o av den totala finansieringen. att regeringen i skyndsam ordning
20948: Resten, närmare 40 o/o, utgörs av överföring måtte vidta åt[!,ärder för förverkligan-
20949: av lägenhet,ens tidigare skulder på den sorn det av s.k. startbidrag om minst 50 000
20950: fortsätter att bruka lägenheten, skuld tili av- mark per lägenhet för zmga ;ordbrukare
20951: trädaren och egen finansiering, vilka sinse- i samband med generationsskiften.
20952: rnellan är fördelade på ungefär lika stora
20953: poster.
20954: Helsingfors den 12 februari 1982
20955:
20956: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen Elisabeth Rehn
20957: 1982 vp. 521
20958:
20959: Toivomusaloite n:o 454
20960: Suomennos
20961:
20962:
20963:
20964:
20965: Westerlund ym.: Nuorten viljelijöiden käynnistysavustusjärjestel-
20966: män toteuttamisesta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä
20967:
20968:
20969: Eduskunnalle
20970:
20971: Sukupolvenvaihdos tapahtuu maassamme ny- Nykyisistä rahoitustyypeistä on korkealmr-
20972: kyään yli 3 000 maatilalla vuosittain, ja tämä koinen pankkilaina epäilemättä nuorten maan-
20973: lukumäärä tulee kaikesta päätellen vielä voi- viljelijöiden kannalta merkittävin. Nuorella
20974: makkaasti nousemaan. Arvioidaan, että 1980- maanviljelijällä tarkoitetaan tässä yhteydessä
20975: luvulla kaikkiaan 100 000 maatilaa saavuttaa vastaanottajan ikää sukupolvenvaihdoksen ta-
20976: vaiheen, jossa vaihtoehtoina ovat joko sukupol- pahtuessa, mikä tavallisesti sattuu ennen kuin
20977: venvaihdoksen toteuttaminen tai maanviljelys- vastaanottaja on täyttänyt 35 vuotta.
20978: tä luopuminen. Vähäisenä, joskin sellaisenaan myönteisenä
20979: Taloudelliset kysymykset ja erityisesti rahoi- asiana, on pidettävä maatilalakia koskevaa me-
20980: tus ovat selvästi suurimpina pulmina sille, joka neillään olevaa lainuudistusta, jolla on tarkoi-
20981: jatkaa tilan viljelyä. Suoranai,sen rasituksen tus tietyissä tapauksissa pidentää lainan ly-
20982: muodostavat yleensä tilan kauppahinta, mah- hennysaikaa kolmella vuodella.
20983: dollisen eläkeoikeuden pääomitettu arvo, irtai- Nuorten maanviljelijöiden luotonsaantimah-
20984: men omaisuuden kauppahinta sekä kanssaperii- dollisuuksiin tulee pian saada aikaan tuntuva
20985: lisille mahdollisesti luovutettavien kiinteistö- parannus. Kun nuoret maanviljelijät ovat jo
20986: jen arvo. Lisäksi on maksettava leimaveroa nyt huomattavan veLkaantuneita, ei tilannetta
20987: sekä mahdollisesti lahja- ja perintöveroa. Hen- enää voida parantaa pelkästään erilais1n luot-
20988: kilö, joka saa maatilalain ( 188/77) mukaista tojärjestelyin. Alkuvaiheen rahoitusta varten
20989: lai·naa, välttyy kuitenkin yleensä maksamasta tulisi ottaa käyttöön aivan uudenlainen menet-
20990: leimaveroa. tely, ns. käynnistysavustus. Tämän tuen suuruu-
20991: Tärkeimmät sukupolvenvaihdoksen rahoitus- den pitäisi olla vähintään 50 000 markkaa tilaa
20992: lähteet ovat käytännössä maatilalain (188/77) kohti.
20993: tnukais,et maanosto- ja sisarosuus,Jainat. Niiden Edellä esinettyyn viitaten ehdotamme kun-
20994: osuuden arvioidaan äskettäin valmistuneen tut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväk,s.i toivo-
20995: kimuksen mukaan olevan keskimäärin n. 30 % muksen,
20996: kokonaisrahoituksesta. Myös korkeakorkoiset että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
20997: pankkilainat muodostavat enemmän kuin 30 % menpiteisiin vähintään 50 000 markan
20998: koko raho~tuksesta. Lopun, n. 40 %, muodosta- suuruisen ns. käynnistysavustuksen to-
20999: vat tilan aikaisemmat velat, jotka siirtyvät ti- teuttamiseksi, joka maksettaisiin nuoril-
21000: lan uuden viljelijän kannettaviksi, velka luo- le maa,nviljelijöille sukupolvenvaihdo!~
21001: puialle ja omarahoitus, jotka keskenään jakau- sen yhteydessä.
21002: tuvat suunnilleen yhtä suuriin eriin.
21003: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21004:
21005: Hendk Westerlund Marjatta Väänänen Elisabeth Rehn
21006:
21007:
21008:
21009:
21010: 66 088200189G
21011: 522 1982 vp.
21012:
21013: Toivomusaloite n:o 455
21014:
21015:
21016:
21017:
21018: Ahde ym.: Pienten lasten hoitomahdollisuuksien parantamisesta
21019:
21020:
21021: Eduskunnalle
21022:
21023: Viime vuosina on lainsäädännöllä toteutettu dessa. Hoitokorvausta maksetaan ensi vaihees-
21024: lukuisia lapsiperheiden asemaan myönteisesti sa siihen saakka kun lapsi täyttää 2 vuotta,
21025: vaikuttaneita muutoksia. Kuitenkin erityisesti myöhemmin maksukautta pidennetään vielä
21026: nuorten perheiden taloudellinen ja sosiaalinen vuodella.
21027: asema on jäänyt merkittävästi jälkeen muusta - Lasten päivähoitopaikkoja lisätään siten,
21028: kehityksestä. Tämä koskee muun muassa asun- että perheelle voidaan luoda lakiin perustuva
21029: non saantia ja asumiskustannusten määrää, työ- oikeus saada lapsensa hoitokorvauksen maksu-
21030: paikan saantia ja joustavia työaikajärjestelyjä ajaksi päivähoitoon niin halutessaan.
21031: sekä lapsiperheiden taloudellista tukea yleensä. - Pienen lapsen vanhempien työsuhdetur-
21032: Eräs erityinen ongelma lasten hoitojärjestelyjä vaa kehitetään siten, että työsuhdeturva on
21033: kehitettäessä on pienimpien lasten hoitomah- aukoton vanhempainloman ja hoitokorvauksen
21034: dollisuuksissa olevat epäkohdat. Tavoitteena maksukauden aikana.
21035: tulisi olla, että perheellä on tosiasialliset mah- - Työaikajärjestelyin ja tulonsiirroin to-
21036: dollisuudet järjestää pienelle lapselle turvalli- teutetaan pienten lasten vanhemmille taloudel-
21037: nen hoito valintansa mukaan joko kodissaan lisesti turvattu mahdollisuus joustaviin työai-
21038: tai kodin ulkopuolella. Tässä mielessä olisi val- koihin perheelle parhaiten sopivan hoitotavan
21039: tioneuvoston perhepoliittisessa selonteossa esi- järjestämiseksi.
21040: tettyjen suuntaviivojen mukaisesti ryhdyttävä - Pienten lasten sairaanhoito saatetaan
21041: seuraaviin toimenpiteisiin: maksuttomaksi.
21042: - Äitiysrahan maksukausi pidennetään 12 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21043: kuukauteen lapsen syntymän jälkeen. Lapsen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
21044: isän mahdollisuuksia osallistua tänä aikana lap- muksen,
21045: sen hoitoon lisätään nykyisestään merkittävästi.
21046: - Äitiysrahan maksukauden jälkeen ryhdy- että hallitus ryhtyisi viipymättä edel-
21047: tään lapsilisäjärjestelmää kehittämällä maksa- lä mainittujen ehdotusten mukaisiin toi-
21048: maan kaikille lapsiperheille hoitokorvausta, jon- menpiteisiin pienten lasten hoitomahdol·
21049: ka määrä on vähintään 750 markkaa kuukau- !isuuksien parantamiseksi.
21050: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21051:
21052: .Matti Ahde Markus Aaltonen Eino Grönholm
21053: Kaarina Suonio Matti Luttinen Niilo Hämäläinen
21054: Reino Breilin Aimo Ajo Jorma Rantala
21055: Olli Helminen Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman
21056: Tatja Halonen Pirkko Valtonen Eino Loikkanen
21057: Maija Rajantie Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen
21058: Pertti Hietala Kruevi Sorsa Kaisa Raatikainen
21059: Pirjo Ala-Kapee Helge Siren Mikko Elo
21060: Arvo Salo Juhani Raudasoja Sakari Knuuttila
21061: Jouko Tuovinen Lasse Lehtinen Seija Karkinen
21062: Jouko Skinnari Seppo Tikka Tellervo Koivisto
21063: Hannu Tapiola Erkki Liikanen Liisa Jaakonsaari
21064: Pekka Starast Lea Savolainen Anna-Liisa Piipari
21065: Matti Puhakka Jermu Laine Mikko Rönnholm
21066: Paula Eenilä Jacob Söderman
21067: 1982 vp. 523
21068:
21069: Toivomusaloite n:o 456
21070:
21071:
21072:
21073:
21074: Ahde ym.: Työntekijöiden työsuhdeturvan kehittämisestä
21075:
21076:
21077: Eduskunnalle
21078:
21079: Laajat työvoiman supistamistoimenpiteet, Osa työsuhdeturvaa on myös se, miten työn-
21080: jotka ovat eri syistä tapahtuneet viime aikoina tekijät ovat etuoikeutettuja toisiin työntekijöi-
21081: yrityksissä, ovat selvästi paljastaneet työsuhde- hin nähden sellaisten ominaisuuksien kuin yk-
21082: turvan puutteellisuuden. Elinkeinoelämän ra- sinhuoltajuuden, huoltovelvolli:suuden, tyossa
21083: kenne- ja tuotantotavan muutoksissa työnteki- vammautumisen, iän ja raskauden vuoksi.
21084: jät ovat jääneet vaille minkäänlaista oikeudel- Edellä kuvatut suojajärjestelmät eivät ole
21085: lista suojaa. Työntekijöiden turvattomuus on kansainvälisesti ottaen uusia, vaan niille löytyy
21086: näkynyt myös silloin, kun heitä irtisanotaan tai erityisesti Pohjoismaista jo toimivia esikuvia.
21087: lomautetaan kustannussäästösyistä, yrityksiä Saman tyyppisiä työsuhdeturvan kehittämisvaih-
21088: tervehdytettäessä tai muista taloudellisista ja toehtoja käsitellään myös Kansainvälisen työ-
21089: tuotannollisista syistä. Työvoiman vähentämi- järjestön (ILO) .valmisteilla olevan työsuh-
21090: sen taustalla olevat syyt ovat vaihdelleet jos- teen lakkaamista koskevan sopimus- ja suositus-
21091: sain määrin sen mukaan, kuinka työvoimaval- ehdotuksen yht·eydessä.
21092: taisesta alasta kulloinkin on kysymys. Yhteistoimintalaki ei ole täyttänyt sille ase-
21093: Yrityksien taloudelliset riskit jäävät usein tettuja toiveita yrityksen henkilöstön asemaa
21094: työntekijöiden kannettaviksi. He joutuvat mm. koskevissa kysymyksissä. Yhteistoimintalain
21095: olemaan lyhyehkön .ajan ilman minkäänlaista sekä sisällön että itse yhteistoimintamenettelyn
21096: toimeentuloturvaa ennen pääsyään työttömyys- edelleen kehittäminen on erittäin tärkeää myös
21097: vakuutuksen piiriin. työsuhdeturvan täydentämisen kannalta.
21098: Työntekijöiden kollektiivista irtisanomi!ssuo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21099: jaa ja heidän työsuhdeturvaansa työnantajan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21100: pyrkiessä joko irtisanomaan tai lomauttamaan muksen,
21101: omien etujensa vuoksi voidaan parantaa useam-
21102: mallakin tavalla. Uuden teknologian käyttöön- että hallitus nopeasti selvityttäisi
21103: oton edellytyksiksi on yrityksille asetettava työntekijöiden työsuhdeturvan kehittä-
21104: työntekijöittensä uudelleenkoulutus- ja sijoitus- mismahdollisttudet työnantajiin kohdis-
21105: velvollisuus. Ennen jokaista irtisanomista tulisi tettavin erilaisin velvoittein, kute:n
21106: myös suorittaa kohtuusarviointi, onko irtisano- työntekijöiden uudelleenkoulutus- ja si-
21107: minen ylipäätänsä tarpeelli:nen. Edellä todet- joitustoimenpitein, erilaisin, laillisiinkin
21108: tujen suojamuotojen lisäksi ja niitä täydentä- irtisanomisiin ja lomautuksiin liitettävin
21109: vinä työnantaja voidaan ohjata toivottuun käyt- taloudellisin tehostein, työvoiman vä-
21110: täytymiseen taloudellisten tehosteiden avulla. hentämisjärjestyksin, taloudellisten ja
21111: Niinpä edellä kuvattujen suojamuotojen lisäksi tuotannollisten syiden määrittelyin sekä
21112: ja niitä täydentäviksi on luotava laillisiinkin että hallitus selvitystyön valmistuttua
21113: irtisanomisiin ja lomautuksiin liittyvät taloudel- ryhtyisi välittömästi asianmukaisen lain-
21114: liset tehosteet. On myös määriteltävä nykyistä säädännön säätämiseksi tarvittavii~t toi-
21115: selvemmin, mitkä taloudelliset ja tuotannolliset menpiteisiin.
21116: syyt ylipäätänsä oikeuttavat irtisanomiseen.
21117: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21118:
21119: Matti Ahde Reino Breilin Tarja Halonen
21120: Kaarina Suonio Olli Helminen Maija Rajantie
21121: 524 Toivomusaloite n:o 456
21122:
21123:
21124: Pertti Hietala Kaj Bärlund Peter Muurman · ·
21125: Pirjo Ala-Kapee Kalevi Sorsa Eino Loikkanen
21126: Arvo Salo Helge Siren Saara-Maria Paakkinen
21127: Jouko Tuovinen Juhani Raudasoja Kaisa Raatikainen
21128: Jouko Skinnari Lasse Lehtinen Mikko Elo
21129: Hannu Tapiola Seppo Tikka Sakari Knuuttila
21130: Pekka Starast Erkki Liikanen Seija Karkinen
21131: Matti Puhakka Lea Savolainen Tellervo Koivisto
21132: Markus Aaltonen Jermu Laine Liisa Jaakonsaari
21133: Matti Luttinen Eino Grönholm Anna-Liisa Piipari
21134: Aimo Ajo Niilo Hämäläinen Mikko Rönnholm
21135: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantala Paula Eenilä
21136: Pirkko Valtonen Jacob Söderman
21137: 1982 vp. 525
21138:
21139: Toivomusaloite n:o 457
21140:
21141:
21142:
21143:
21144: Ahde ym.: Vuokrakustannusten nousun hillitsemisestä
21145:
21146:
21147: Eduskunnalle
21148:
21149: Vuokrakustannukset ovat viime vuosina lainoin, jonka puolestaan tulevat lisäämään vas-
21150: nous,seet nopeasti sekä valtion lainaittamassa taisten vuokrlen korotustarvetta. Vapaarahoit-
21151: vuokra-asuntokannassa että vapaarahoitteisessa teisten vuokra-asuntojen tapauksessa sääntelyä
21152: asuntokannassa. Valtion lainoittamien vuokra- harjoitetaan valtioneuvoston päätöksillä vuok-
21153: asuntojen vuokrat ovat nousseet vuodesta 1979 rien yleiskorotuksista ja kohtuullisista taso-
21154: vuoden 1981 loppuun 5-5,50 mk neliöltä· vuokrista. Vuokrasääntelyssä on pyritty otta-
21155: kuukaudessa, ja vapaarahoitteiset vuokrat ovat maan huomioon hoitokulujen kasvu kokonai-
21156: nousseet samana aikana 4-6 mk kuukaudes- suudessaan ja se, että sijoitetulle pääomalle
21157: sa neliöltä. voitaisiin saada kohtuullinen tuotto. Arava-
21158: Valtion lainoittamien vuokratalojen vuokrien ' vuokrataloissa kohtuullinen tuotto alkuperäi-
21159: korotukset olivat viime vuoden ,lopulla keski- selle oman pääoman sijoitukselle on taattu
21160: määrin noin 2,50 mk neliöltä kuukaudessa, mis- asuntohallituksen ohjein.
21161: sä valtioneuvoston suorittamien vanhojen ara- Näistä syistä johtuen vuokra-asuntojen laina-
21162: valainojen koronkorotusten vaikutus oli noin aikoja olisi pidennettävä siten, että ne vastaa-
21163: 50 penniä neliöltä. Pahimmillaan koronkorotus vat paremmin talon taloudellista käyttöikää.
21164: vaikutti vuokriin nostavasti yli 1 mk neliöltä Nykyisellään korkeat pääomamenot johtuvat
21165: kuukaudessa. osittain liian lyhyistä laina-ajoista. Valtioneu-
21166: Siten aravatalossa asuva joutuu esim. 60 voston tulisi aravavuokratalojen lainaehtojen
21167: m2 :n asunnosta maksamaan kuluvan vuoden ke- soveltamis·essa noudattaa periaatetta, jonka mu-
21168: väällä keskimäärin n. 150 mk vuokraa enem- kaan vuokrat eivät kohoaisi enempää kuin val-
21169: män kuukaudessa kuin viime vuoden lopussa. tioneuvoston päättämät vapaarahoitteisten
21170: Aravavuokrataloissa korotukset koskevat run- vuokrien yleiskorotukset vuosittain. Nykyinen
21171: sasta 200 000 ruokakuntaa. Sama koskee so- valtion lainojen korkojärjestdmä ja lyhennys-
21172: veltuvin osin vapaarahoitteista vuokra-asunto- ten lykkäämismenettely on sekava j·a osittain
21173: kantaa. suuria vuokrankorotusvaihteluja aiheuttava.
21174: Tehdyt vuokrien korotukset johtavat mo- Valtioneuvoston tulee pyrkiä kiinteämpään ja
21175: nissa tapauksissa siihen, että aravatalojen vuok- selkeämpään menettelyyn, missä aravavuokra-
21176: rat nousevat korkeammiksi kuin vastaavanlai- talojen vuokrat eivät nouse enempää kuin kul-
21177: sissa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Tä- loinkin elinkustannusindeksi edellyttää. Pää-
21178: tä ei voida pitää enää sosiaalisesti tarkoituk- omamenot tulee asetta·a sellaiselle tasolle ara-
21179: senmukaisena. Lisä~si vuokr:at ovat nousseet vavuokrataloissa, että vuokrat ovat selvästi ma-
21180: muita elinkustannuksia nopeammin viime vuo- talampia kuin valtioneuvoston päättämät koh-
21181: sina. tuulliset vuokrat eri paikkakunnilla.
21182: Vuokratason sääntelyä harjoitetaan valtion Eri-ikäisten aravavuokrataloj•en pääomamenot
21183: lainoittamissa vuokra-asunnoissa omakustannus- eivät saisi olla riippuvaisia lainoitusvuodesta
21184: periaatteen nojalla ja asuntohallituksen anta- vaan asunnon tasosta. Tämä edellyttää pää-
21185: min ohjein. Usein ohjeet ovat sellaiset, että omamenojen tasausta eri-ikäisissä vuokrata-
21186: osassa vuokra-asuntoja korotustarve on oma- laissa.
21187: kustannusperiaatteellakin suurempi kuin ko- Vuokrasääntelyä tulee noudattaa siten, että
21188: rotuksen yläraja sallisi. Tämä on johtanut talo- vuokra-asuntoon sijoitetulle pääomalle voidaan
21189: jen tappioiden lisääntymiseen, ja ne on jou- saada kohtuullinen tuotto, joka ei kuitenkaan
21190: duttu kattamaan lyhytaikaisin korkeakorkoisin voi olla yhtä korkea kuin riskipitoisissa inves-
21191: 526 Toivomusaloite n:o 457
21192:
21193:
21194: toinneissa. Kun vuokratalo säilyttää reaaliar- sääntelyn tavoitteena tulee olla se, että keski:
21195: vonsa, on nykyisin saatava tuotto kohtuullista. tuloisten perheiden käytettävissä olevista me-
21196: Hoitokulujen kehitys tulee ottaa huomioon täy- noista vuokraan kuluu eni:ntään noin 20 pro-
21197: simääräisenä vuokria säänneltäessä sekä arava- senttia ja tulojen tästä pienentyessä myös osuu-
21198: vuokrataloissa että vapaarahoitteisissa vuokra- den on pienennyttävä.
21199: taloissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21200: Jotta edellä mainitulla periaatteella nouda- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21201: tettu vuokrasääntely ja vuokrakulujen nousu muksen,
21202: ei kävisi ylivoimaiseksi pienituloisille ja vähä-
21203: varaisille vuokralaisille, tulee asumistukea laa- että hallitus ryhtyisi toimettpiteisiin
21204: jentaa vuokrahisen vuokranmaksukyvyn ja vuokrakustannusten nousun hillitsemi-
21205: vuokrakulujen välisen eron tasoittamiseksi. seksi ja vuokrien korotusten säätelyn
21206: Vuokra-asumiseen annettavan tuen ja vuokra- tehostamise.ksi.
21207: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21208:
21209: Matti Ahde Aimo Ajo Peter Muurman
21210: Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen
21211: Reino Breilin Pirkko Valtonen Saara-Maria Paakkinen
21212: Olli Helminen Kaj Bärlund Juhani Surakka
21213: Tarja Halonen Kalevi Sorsa Kaisa Raatikainen
21214: Maija Rajantie Helge Siren Mikko Elo
21215: Pertti Hietala Juhani Raudasoja Sakari Knuuttila
21216: Pirjo Ala-Kapee Lasse Lehtinen Seija Karkinen
21217: Jouko Tuovinen Erkki Liikanen Risto Tuominen
21218: Jouko Skinnari Lea Savolainen Tellervo Koivisto
21219: Hannu Tapiola Jermu Laine Liisa Jaakonsaari
21220: Pekka Starast Eino Grönholm Anna-Liisa Piipari
21221: Matti Puhakka Niilo Hämäläinen Seppo Tikka
21222: Markus Aaltonen Arvo Salo Mikko Rönnholm
21223: Matti Luttinen Jorma Rantala Paula Eenilä
21224: Jacob Söderman
21225: 1982 vp. 527
21226:
21227: Toivomusaloite n:o 458
21228:
21229:
21230:
21231:
21232: Alppi ym.: Työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksesta
21233:
21234:
21235: Eduskunnalle
21236:
21237: Työttömyyden torjunnassa on enslSlJatsena nalta vakavia puutteita. Työttömyyskorvauksen
21238: keinona pidettävä työvoiman tarjontaan nähden suurimpia heikkouksia on se, että korvaus on
21239: riittävien ja kansantaloudellisesti tarkoituksen- tuloharkintainen. Tästä ·syystä suuri osa työt-
21240: mukaisten työtilaisuuksien järjestämistä. Maas- tömyysturvan tarpeessa olevista jää järjestel-
21241: samme tällä hetkellä vallitseva joukkotyöttö- män ulkopuolelle. Tätä heikkoutta korostaa se,
21242: myys osoittaa kuitenkin, ettei läheskään kai- että järjestelmään liittyvät työvoimapoliittiset
21243: kille, joiden toimeentulo on palkkatulojen va- ohjailumenetelmät eivät perustu vapaaehtoisuu-
21244: rassa, ole pystytty osoittamaan heidän ammatti- teen vaan tosiasiallisesti työttömien pakottami-
21245: taitoaan ja työkykyään vastaavaa työtä. seen niiden alaisuuteen. Vaikka työttömyyskas-
21246: Monissa maissa on kansalaisten toimeentulo sa-avustuksenkaan m~i.ärää ei voida pitää toi-
21247: työttömyysaikana turvattu erityisellä yleisellä meentuloturvan kannalta riittävänä, niin työt-
21248: työttömyysvakuutuksella. Meillä on työttö- tömyysturvan pienuus tulee korostetusti esille
21249: myyden sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia työttömyyskorvausjärjestelmän mukaisissa kor-
21250: työttömille pyritty hoitamaan vapaaehtoisella, vauksissa.
21251: järjestäytyneisiin työntekijöihin ulottuvalla työt- Työttömyyseläkkeiden osuus työttömyystur-
21252: tömyyskassajärjestelmällä sekä valtion tulohar- vassa on käytännössä jäänyt olemattomaksi.
21253: kintaisilla työttömyyskorvauksilla ja pienem- Tämä johtuu siitä, että eläkkeen saamiseksi
21254: mässä määrin myös työttömyyseläkkeillä. Nämä työttömän on oltava varsin iäkäs sekä siitä,
21255: eivät ole kuitenkaan antaneet riittävää ja kaik- että eläkkeen saamiseksi edellytetty 200 työt-
21256: kiin työttömiin ulottuvaa työttömyysturvaa. tömyyspi-iivlin raja on nykyisillä säännöksillä
21257: Viime vuosina on jo yksistään tilastoiduista vaikeasti tavoitettavissa. Niin ikään on työttö-
21258: työttömistä 20-30% jäänyt työttömyysturvan myyseläkkeen pienuus osaltaan ollut esteenä
21259: ulkopuolelle. Ammattiyhdistysliikkeen hoitama sille, että siitä olisi muodostunut merkittävä
21260: kassajärjestelmä on osoittautunut työttömien työttömyysturvan muoto.
21261: kannalta parhaaksi työttömyysturvaksi. Ammat- Tehokkaamman työttömyysturvan tarve on
21262: tiyhdistysliikkeen osuus järjestelmässä on taan- siis ilmeinen. Koska nykyinen tilanne työttö-
21263: nut kassan jäsenten kiinteän valvontamahdolli- mien ja työssä olevienkaan kohdalla ei enää
21264: suuden sekä demokraattisen vaikuttamismah- siedä viivyttelyä, heidän turvakseen olisi pikai-
21265: dollisuuden kassojen hallintoon. Toimeenpanal- sesti saatava aikaan yleinen, pakollinen, kaikki
21266: taan on kassajärjestelmä osoittautunut kustan- palkansaajat kattava ja ns. väliinputoamiset es-
21267: nuksiltaan edulliseksi sekä avustusten maksa- tävä työttömyysturvajärjestelmä. Parhaiten tämä
21268: misessa hallinnollisesti erisuuriin työttömyys- on toteutettavissa niin, että nykyistä kassajär-
21269: asteisiin tarkoituksenmukaisesti sopeutuvaksi ja jestelmää laajennetaan. Myös sen ulkopuolella
21270: joustavaksi. Kassajärjestelmän suurin puute on olevien pääasiassa palkkatyöstä tai niihin ver-
21271: siinä, että nykyisellä rahoitusjärjestelyllä se rattavista tuloista toimeentulonsa saavien on
21272: kohdentaa työttömyydestä aiheutuvan taloudel- voitava tulla järjestelmän piiriin.
21273: lisen rasituksen epätasaisesti ja epäoikeuden- Työttömyysturvajärjestelmä olisi saatava niin
21274: mukaisesti. laajaksi, että kaikki ne, joiden toimeentulo on
21275: Työttömyyskorvausjärjestelmä on osoittautu- olennaisesti riippuvainen palkkatuloista tai
21276: nut kassajärjestelmää paremmaksi vain siinä, luonteeltaan niihin verrattavista muista työtu-
21277: että korvauspäivien määrää ei ole rajoitettu. loista, sisällytettäisiin järjestelmän piiriin. Toi-
21278: Sen sijaan työttömyyskorvausjärjestelmään si- meentuloturva olisi ulotettava myös työn vä-
21279: sältyy useita työttömien toimeentuloturvan kan- hyyden tai vastaavan syyn nojalla lomautettui-
21280: 528 Toivomusaloite n:o 458
21281:
21282:
21283: hin ja lyhennetyllä työviikolla työskenteleviin. Nykyisen työttömyyskassajärjestelmän ulko-
21284: Työttömyysturva koski'Si yli 16-vuotiaita. puolelle jäävien työttömyysturvan järjestämi-
21285: Päiväavustusten markkamäärän tulee turvata nen voitaisiin hoitaa esim. Kansaneläkelaitoksen
21286: kohtuullinen viihimmäistoimeentulo työttömille. paikallistoimistojen kautta sekä tulevaisuudessa
21287: Perheenhuoltovelvollisuus tulee ottaa avustuk- mahdollisesti perustettavan sosiaaliturvalaitok-
21288: sissa huomioon korottavana tekijänä. Päiväavus- sen kautta.
21289: tusten tulee olla verovapaita ja niiden reaali- Työttömyysturvajärjestelmän valvovana eli-
21290: arvon on seurattava yleistä ansiotason nousua. menä toimisi sosiaali- ja terveysministeriö.
21291: Työttömyyskorvausta alettaisiin maksaa heti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21292: ensimmäisestä päivästä työttömyyden kestettyä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21293: kalenterivuoden aikana yhteensä vähintään viisi muksen,
21294: päivää. Korvausta maksettaisiin kunnes työttö-
21295: myys päättyy. että hallitus ensi tilassa antaisi edus-
21296: Työttömyysturvajärjestelmän kustannukset kunnalle esityksen työttömyysturvajär-
21297: kerättäisiin työnantajilta määräsuuruisena pro- jestelmän kokonaisuudistuksesta,
21298: senttiperusteisena maksuna esim. ennakonpi- jolea sulldsi piiriinsä kaikki työnteki-
21299: dätyksen alaisista palkoista. Mahdollisesti tar- jät, joiden toimeentulo on riippuvainen
21300: vittavan lisärahoituksen suorittaisi valtio. Mak- työtuloista;
21301: sut kerättäisiin erityiseen ay-liikkeen hallin- jonka perusteella suoritettaisiin työt-
21302: nassa olevaan työttömyysturvarahastoon, josta tömäksi joutuneelle riittävän toimeen-
21303: suoritettaisiin eri alojen työttömyyskassojen tulon turvaavaa työttömyyskorvausta
21304: kustannukset. niin kauan kuin työttömyys kestää;
21305: Eri alojen kassojen työtä ohjaamaan ja työt- joka rahoitettaisiin valtaosaltaan työn-
21306: tömyysturvan rahaston käyttöä valvomaan pe- antajien maksuilta erilliseen työttömyys-
21307: rustettaisiin työttömyysturvan keskuskassa, jon- turvarahastoon; ja
21308: ka hallinnossa olisivat edustettuina pääosin työn- jonka hallinto ja valvonta olisi järjes-
21309: tekijäpuolen edustavimmat keskusjärjestöt ja tettävä yhteistyössä työntekijäin amma-
21310: mahdollisesti pienellä osuudella valtiovalta. tillisten järjestöjen kanssa.
21311: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
21312:
21313: Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre
21314: Pauli Uitto Kati Peltola
21315: Arvo Kemppainen
21316: 1982 vp. 529
21317:
21318: Toivomusaloite n:o 4.59
21319:
21320:
21321:
21322:
21323: Alppi ym.: Työttömyyseläkettä saavien matkalippualennuksista
21324: valtionrautateillä
21325:
21326:
21327: Eduskunnalle
21328:
21329: Valtionrautateillä myönnetään matkalippujen den saannin. Alennus koskee pääsääntöisesti
21330: alennuksia mm. henkilöille, jotka ovat täyttä- muina aikoina kuin viikonloppuisin ja arki-
21331: neet 65 vuotta tai saavat kansaneläkelain pe- pyhisin tapahtuvaa matkustamista. Kuitenkin
21332: rusteella työkyvyttömyyseläkettä, johon perus- juuri viikonloput ja arkipyhät olisivat ajankoh-
21333: osan lisäksi kuuluu tukiosa. Pienillä eläketu- ta, jolloin myös muilla kuin eläkeläisillä on
21334: loilla eläville on tällä alennuksella ollut suuri vapaa-aikaa, jolloin esim. perheenjäsenet voivat
21335: merkitys. tavata toisiaan. Näin ollen olisi suotavaa, että
21336: Alennusoikeutta on kuitenkin pidettävä liian eläkeläisten matkustamismahdollisuuksia ei näi-
21337: rajoitettuna. Ensinnäkin sen ulkopuolelle jää nä ajankohtina tehtäisi vaikeammaksi kuin mui-
21338: suuri joukko pienituloisia eläkeläisiä. na ajankohtina.
21339: Työttömyyseläkkeellä olevat ihmiset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21340: yksi ryhmä, joka olisi johdonmukaista saattaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21341: alennusetuuden piiriin. Jo etuuden piirissä ole- muksen,
21342: vien tavoin ovat työttömyyseläkkeellä olevat
21343: liikkumisessaan pitkälle hyvin riippuvaisia jul- että hallitus antaisi esityksen työttö-
21344: kisesta liikenteestä, joka on yksityisautoa edul- myyseläkeläisten alennusoikeudesta V al-
21345: lisempi matkustusmuoto, mutta joka tapauk- tionrautateiden matkalippuihin sekä
21346: sessa kallista pienituloisille. että alennusoikeus koskisi kaikilla etuu-
21347: Toiseksi alennusetuutta rajoittaa melkoises- densaajilla myös viikonloppuja ja arki-
21348: ti se, että matkustusajankohta ratkaisee etuu- pyhiä.
21349: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
21350:
21351: Ulla-Leena Alppi Terho Pursiainen Kati Peltola
21352:
21353:
21354:
21355:
21356: 67 088200189C
21357: 530 1982 vp.
21358:
21359: Toivomusaloite n:o 460
21360:
21361:
21362:
21363:
21364: Bärlund ym.: Nuorten yhteiskunnallisen takuujärjestelmän to-
21365: teuttamisesta
21366:
21367:
21368: Eduskunnalle
21369:
21370: Maassamme on tällä hetkellä noin 150 000 yhteiskuntatakuujärjestelmän kokeilupaikkakun-
21371: työtöntä. Näistä alle 25-vuotiaita on yli 30 %. nilla nuorten suhteellinen osuus työttömistä
21372: Vaikka nuorten suhteellista osuutta työttömis- on selvästi laskenut.
21373: tä onkin pystytty eri1listoimilla supistamaan, Kun yhteiskuntatakuujärjestelmää lähdettiin
21374: on nuorten työttömyysaste edelleen yli kaksin- kokeilemaan 29 kunnassa oli halukkaita kun-
21375: kertainen verrattuna yleiseen työttömyystilan· tia yH 70. HuoH nuorisotyöttömyydestä ja
21376: teeseen. halukkuus tämän ongelman ratkaisemiseen kun-
21377: On pelättävissä, että kesän alussa, jolloin tatasolla on suurempi kuin tämän hetken mah-
21378: useat kymmenet tuhannet nuoret valmistuvat dollisuudet ovat olleet.
21379: ammatillisista oppilaitoksista työelämään, nuo- Maassamme tulisi jatkaa nuoriin kohdistuvia
21380: risotyöttömyysluvut yltävät lähelle muutaman erillistoimia työllisyyden parantamiseksi. Työl-
21381: vuoden takaisia huippulukemia. Tähän vaikut- lisyyttä edistävien toimien suunnittelussa tulisi
21382: taa se, että työmarkkinoilla yleisemminkin ol- kuitenkin entistä enemmän kiinnittää huomio-
21383: laan vähentämässä työvoimaa ja lomautukset ta kokonaisvaltaiseen toteuttamiseen nykyi,sten
21384: ja irtisanomiset alkavat olla entistä yleisempiä. sirpalemaisten järjestelmien sijasta. Nuorten
21385: Valtaosa nuorista työttömistä on vailla am- työllistämisen tulisi perustua sellaisen laajan
21386: matillista peruskoulutusta. Erityisen vaikea ti- yhteiskunnalHsen nttkuujärjestelmän luomiseen,
21387: lanne ammatillisen koulutu~sen osalta on jolla voidaan pysyvästi taata kaikille nuorille
21388: Uudellamaalla ja muualla Etelä-Suomessa. Suu- koulutusharjoittelu- ja .työpai~ka. Tämä mer-
21389: ria kasvavia ongelmaryhmiä ovat myös ilman kitsee käytännössä ammatillisen koulutuksen
21390: työkokemusta olevat keskiasteen ammatillisen laajentamista siten, että kaikille nuorille mah-
21391: koulutuksen saaneet nuoret sekä nk. monion- dollistetaan opintojen jatkaminen peruskoulun
21392: gelmaiset nuoret, joista erityisesti koulunsa kes- jälkeen. Tämän 1isä~si on luotava työelämään
21393: keyttäneiden nuorten ryhmä on jatkuvasti kas- perehdyttämisjärjestelmä, jonka avulla amma-
21394: vamassa. tillista koulutusta saaneet nuoret on mahdol-
21395: Nuorten työttömyyden kansantaloudelliset lista perehdyttää työelämään. Lisäksi ammatil-
21396: ja nuorisoon itseensä kohdistuvat seuraukset lisen koulutuksen resursseja tulee lisätä niin,
21397: ovat suuria. Ongelman vakavuutta Hsää se, että että ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat
21398: työttömyys vaikuttaa myös nuorten persoonal- nuoret ovat kykeneviä työskentelemään alati
21399: lisuuden kehitykseen pitkäaikaisesti ja jopa muuttuvassa työelämässä uusimpien kone.iden
21400: vammauttavasti. Elämän perustat horjuvat ja ja laitteiden kanssa.
21401: yhteydet yhteiskuntaan katkeavat, ja tätä kaut- Kuntien ja valtion yhteistoimintaa nuorten
21402: ta mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa itseään työllisyyden parantamiseksi tulee kehittää. Tä-
21403: koskeviin asioihin pienenevät. hän tarjoaa hyvän mahdollisuuden nk. kunna,l-
21404: Viime vuosina on usein erillistoimin pyrit- linen takuutyöpaikkajärjestelmä, jota on kokeil-
21405: ty nuorten työllisyyttä parantamaan. KunnalH- tu osana yhteiskuntatakuuta. Järjestelmää on
21406: nen työllistämistuki, väliaikainen ammatillinen kehitettävä siten, että nuoret voivat saada työ-
21407: koulutus sekä nk. yhteiskuntatakuujärjestelmän tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin edistävät
21408: sekä työelämään perehdyttämis.järjestelmän ko- heidän pysyvämpää sijoittumistaan työelämään.
21409: keilutoimet ovat helpottaneet nuorten työllir- Yhteiskunnallisen takuujärjestelmän yhtenä
21410: syystilannetta. Tämä näkyy erityisesti siinä, että osana olisi myös selvitettävä valtion virastojen
21411: Toivomusaloite n:o 460 531
21412:
21413: ja laitosten, kuntain ja kuntainliittojen sekä nioittavasti eduskunnan hyväksyttävä~si toivo-
21414: valtionyhtiöiden mahdollisuudet sijoittaa nuo- muksen,
21415: ria työtehtäviin. Tällöin voisivat tulla erityi-
21416: sesti kysymykseen sellaiset palvelutehtävät, joi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21417: den käyttäjiltä peritään maksuja. menpiteisiin nuorten yhteiskunnallisen
21418: Yhteistoiminnassa , työmarkkinajärjestöjen takuujärjestelmän kokeilutoiminnan laa-
21419: kanssa tulee pohtia keinoja nuorten työelämään jentamiseksi sekä yhteiskunnallisen ta-
21420: siirtymistä estävien kynnysten madaltamiseksi. kuujärjestelmän pysyväksi aikaansaami-
21421: On tutkittava huolellisesti kaikki veropoliitti- seksi kokeilutoiminnan tulosten pohjal-
21422: set ja muut tukimuodot, joilla voidaan rohkais- ta siten, että järjestelmän puitteissa kai-
21423: ta yksityisiä työnantajia ottamaan palvelukseen- kille alle 25-vuotiaille nuorille taataan
21424: sa nuoria työntekijöitä. Tämä ei saa kuitenkaan mahdollisuus saada koulutusharjoittelu-
21425: johtaa uusien työttömyysryhmien syntymiseen. ja työpaikka.
21426: Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
21427: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21428:
21429: Kaj Bärlund Matti Puhakka Jouko Tuovinen
21430: Niilo Hämäläinen Tellervo Koivisto Eino Loikkanen
21431: Juhani Raudasoja Paula Eenilä Juhani Surakka
21432: Helge Siren Tarja Halonen Saara-Maria Paakkinen
21433: Lea Savolainen Pirjo Ala-Kapee Hannu Tapiola
21434: Jacob Söderman Maija Rajantie Anna-Liisa Piipari
21435: Matti Luttinen Jorma Rantala Seppo Tikka
21436: Kaisa Raatikainen Pertti Hietala Seija Karkinen
21437: Jermu Laine Mikko Rönnholm Risto Tuominen
21438: ,Pentti Lahti-Nuuttila Eino Grönholm Peter Muurman
21439: Aimo Ajo
21440: 532 1982 vp.
21441:
21442: Toivomusaloite n:o .461
21443:
21444:
21445:
21446:
21447: Eenilä ym.: Elatusmaksujen perinnän tehostamisesta maksun
21448: laiminlyöneiden luettelo julkaisemalla
21449:
21450:
21451: Eduskunnalle
21452:
21453: Elatusvelvollisten keskuudessa maksujen lai- omassa intressissään olevien saatavieosa peri-
21454: minlyönti ei ole mitenkään harvinaista. Sangen misen tehostamiseksi. Sen on oltava kiinnostu-
21455: usein laiminlyönti johtuu jostakin muusta kuin nut erilaisten "maksupinnarien" kuriin saami-
21456: toimeentulovaikeuksista. Oli maksun laimin- sesta. Mikäli tämä käy helposti nimen julkaise-
21457: lyönnin syy mikä tahansa, niin lapsen etu vaa- misen uhalla, kuten olettaa voidaan, kun kysy-
21458: tii maksujen maksamista ajallaan. Yhteiskunta mys on piittaamattomuudesta johtuvasta lai-
21459: onkin luonut järjestelmän, jonka avulla lapsi minlyönnistä, on tätä keinoa syytä käyttää
21460: saa elatusmaksun, mikäli elatusvelvollinen lai- avuksi. Yleinen oikeuskäsitys hyväksyy tällai-
21461: minlyö maksunsa. sen käytännön, sillä elatusmaksujen laiminlyö-
21462: Yhteiskunnan on kuitenkin perittävä saata- minen, erityisesti jos se tapahtuu piittaamatto-
21463: vansa elatusvelvolliselta. Perinnän tehostami- muudesta, koetaan yleisesti paheksuttavaksi
21464: seksi, ja ennen kaikkea siihen pääsemiseksi, teoksi.
21465: että elatusvelvolliset maksaisivat elatusmaksun- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
21466: sa yleensäkin säännöllisesti ja oikeaan aikaan, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21467: lienee löydettävissä nykyistä tehokkaampia kei- muksen,
21468: noja. Niissä tapauksissa, joissa elatusvelvolli-
21469: suuden laiminlyönti johtuu välinpitämättömyy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21470: destä, olisi syytä ottaa käyttöön liike-elämässä elatusmaksujen perinnän tehostamiseksi
21471: käytössä olevan protestilistan tapaan elatusvel- säännöllisin väliajoin julkisuuteen saa-
21472: vollisuutensa laiminlyöneiden lista. Tällä olisi tettavan elatusmaksunsa laiminlyöneiden
21473: varmasti ainakin protestilistaan verrattava teho. luettelon avulla.
21474: Yhteiskunnan on voitava seurata kehitystä
21475: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21476:
21477: Paula Eenilä Reino Breilin
21478: 1982 vp. 533
21479:
21480: Toivomusaloite n:o 462
21481:
21482:
21483:
21484:
21485: Eenilä: Lauantain poistamisesta työpäivien joukosta vuosilomaa
21486: laskettaessa
21487:
21488:
21489: Eduskunnalle
21490:
21491: .Työntekijän Vuosiloma lasketaan lomaa an- dyttäen työnantajia nauttimaila päivää ansaitse-
21492: nettaessa siten, että lauantai luetaan työpäi- maansa lomaa lyhyemmän loman jokaista loma-
21493: väksi, ikään kuin ainoastaan sunnuntai olisi viikkoa kohden. Tämä on merkinnyt työnanta-
21494: työntekijän vapaapäivä. Näin on tehty senkin jille keskimäärin viikon palkan säästämistä vuo·
21495: jälkeen, kun vuonna 1965 siirryttiin 40-tunti- sittain jokaisen työntekijänsä kohdalla. On aika
21496: seen työviikkoon, jolloin työntekijälle tuli kaksi muuttaa käytäntöä, niin että työntekijälle lomaa
21497: vapaapäivää viikossa. annettaessa luetaan työpäiviksi ainoastaan to·
21498: . Mitään perusteita ei ole olemassa nykyiselle delliset työpäivät, "hypätään yli" yhden päivän
21499: epäjohdonmukaiselle käytännölle. Miksi ainoas- asemesta kaksi päivää viikossa.
21500: taan toinen vapaapäivistä "hypätään yli" lomaa Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kun-
21501: annettaessa, toinen vapaapäivä luetaan työpäi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21502: väksi? Miksi sunnuntai on erityisasemassa? muksen,
21503: Epäjohdonmukaisuus on työnantajapuolen yksi-
21504: puolisen tulkintaoikeuden seurausta. että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
21505: · Työntekijäosapuoli on kovin pitkään alistu- uudistusta työntekiiän vuosilomalain
21506: nut tähän kohtuuttoman epäoikeudenmukaiseen muuttamiseksi siten, että lomaa annet-
21507: ja täysin perustelemattomaan käytäntöön hyö- taessa lauantaita ei luettaisi työpiiiväksi.
21508: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21509:
21510: Paula Eenilä
21511: 1982 vp.
21512:
21513: Toivomusaloite n:o 463
21514:
21515:
21516:
21517:
21518: Eenilä ym.: Työelämän ja muun nimikkeistön muuttamisesta
21519: sukupuolten tasa-arvon ja käytännön edellyttämällä tavalla
21520:
21521:
21522: Eduskunnalle
21523:
21524: Sukupuolten välinen tasa•arvo on kovin näen- oli tuossa yhteiskunnassa · ihminen. Naisen ih-
21525: näistä, niin kauan kuin niin työelämässä kuin miseksi tunnustaminen alkoi yleisestä ja yhtä·
21526: yhteiskunnallisissa luottamustehtävissäkin säily- läisestä äänioikeudesta. Siitä alkoi, ei ainoas-
21527: tetään miehiset nimikkeet. taan sukupuolten keskinäinen, vaan yleensäkin
21528: Työelämän luottamusmiehistä yhä useampi kansalaisten keskinäinen tasa-arvo, sen edistä~
21529: on nainen. Lakimieskunta naisistuu. Osa lauta- minen.
21530: miehistä on naisia. Sellaisessakin harvinaislaa- Tasa-arvoa on edistetty pian vuosisata. Suo·
21531: tuisessa yhteiskunnallisessa luottamustehtävässä men nainen on käytännön elämässä tänään
21532: kuin presidentin valitsijamiehenä oli presi- itsenäinen, itsestään ja lapsistaan yhä useam-
21533: dentti Mauno Koivistoa 26. 1. 1982 tasavaltam- massa tapauksessa jopa yksin huolehtiva per-
21534: me presidentiksi valittaessa noin 30 prosenttia heenhuoltaja. On siis korkea aika tehdä Suo~
21535: naisia. , men naisesta myös virallisen ja käytännön elä-
21536: Tuntuu kyllä suorastaan käsittämättömältä, män nimiikkeistön osalta miehen rinnalle tasa~
21537: että me naiset olemme näin 'pitkään suostu- arvoinen ihminen.
21538: neet kulkemaan tärkeissä tehtävissä "miehinä". Nimikkeistön uudistaminen ei ole kustan-
21539: Näin on kuitenkin jouduttu tekemään, koska nuskysymys yhteiskunnalle. Siksi se ·voidaan
21540: tasa-arvon. edistyminen tosiasiallisesti ~>n niin toteuttaa vielä tämän vuoden kuluessa. Tämä
21541: hidasta, että esim. miehisten nimikkeiden voidaan tehdä yhtenä niiden muideri uudistus~
21542: muuttamisen tarpeesta puhuneita on näihin ten joukossa, jotka hallitus jo on luvannut to-
21543: asti nimitelty feministeiksi. Miesten keskuu- teuttaa, jotta Suomi voisi ratifioida naisten
21544: dessa asiaa on vähätelty, pidetty jopa nauret- · · syrjintää koskevan Yhdistyneitten Kansakun-
21545: tavana siihen puuttumista. tien sopimuksen vielä Naisten Vuosikymmenen
21546: Kansainvälisen Naisten Vuoden ollessa nyt aikana.
21547: kuitenkin jo kaukana takanapäin ja Naisten Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun·
21548: Vuosikymmenen alkaessa kulua loppua kohti, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21549: asenteet alkavat olla kypsät niille muutoksille, muksen,
21550: joita sukupuolten tasa-arvo edellyttää miehisten
21551: nimikkeiden osalta. Ne on aika muuttaa sellai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21552: siksi, että nainenkin voi niitä itseään naisena työelämässä, luottamustehtävissä ia
21553: ja ihmisenä loukkaamatta kantaa. yleensäkin yhteiskunnassa esiintyvän
21554: On syytä muistaa, että miehiset nimikkeet miehisen nimikkeistön muuttamiseksi
21555: ovat jäänne yhteiskunnasta, jossa nainen oli sukupuolten tasa-arvon ia käytännön
21556: miehen määräysvallan alla ja hänestä perheessä todellisuuden edellyttämällä tavalla.
21557: taloudellisestikin riippuvainen. Ainoastaan mies
21558: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21559:
21560: Paula Eenilä Saara-Maria Paakkinen Heli Astala
21561: Maija Rajantie
21562: 1982 Vp. 535
21563:
21564: Toivomusaloite n:o 464
21565:
21566:
21567:
21568:
21569: Elo ym.: Työsuojelutoiminnan tehostamisesta Turun ja Porin
21570: työsuojelupiirin alueen telakoilla
21571:
21572:
21573: Eduskunnalle
21574:
21575: Turun ja Porin työsuojelupiirin alueella on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
21576: valtaosa maamme laivanrakennustoiminnasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21577: Telakkatyöt ovat erityisen tapaturma-alttiita ja
21578: työskentelyolosuhteet terveydellisesti vaikeita. !että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21579: Niinpä on todettu, että sairaseläkkeelle siirty- työsuojelutarkastajan palkkaamiseksi lai-
21580: vien määrä ennen varsinaista eläkeikää on te- vanrakennustoiminnan tarkastamiseen ja
21581: lakkatöissä jatkuvasti lisääntynyt. Usein käy työsuojelutoiminnan kehittämiseen T u-
21582: myös niin, ettei telakkatyöläinen pysty työn run ja Porin työsuojelupiirin alueen te-
21583: kovuuden vuoksi työskentelemään ammatti- lakoilla.
21584: työssään, vaan hänet siirretään huonommin pal-
21585: kattuun työhön.
21586: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21587:
21588: Mikko Elo Pirkko Valtonen
21589: 536 1982 vp.
21590:
21591: Toivomusaloite n:o 465
21592:
21593:
21594:
21595:
21596: Hirvelä ym.: Lasten sijaishuollon perhehoidon kehittämisestä
21597:
21598:
21599: Eduskunnalle
21600:
21601: Suomessa elää yksityiskoteihin sijoitettuina dessa kateutta ja mielipahaa. Maksuperusteet
21602: noin 5 300 lasta vuosittain. Tämä on 60 % tulisi yhtenäistää ja myös lapsen hoidosta van-
21603: huostaanotetuista lapsista, laitoksiin jää siis hemmille koituva työ korvata. Sijaisvanhem-
21604: 40 % eli 4 200 lasta. Laki suosii yksityiskoti- pien yhdistyksen mielestä hoidosta tulisi mak-
21605: sijoituksia, mutta niiden onnistumiseksi ei ole saa korvauksen sijasta palkkaa ja sijaisvanhem-
21606: paljon tehty. Perhepolitiikan alueeseen kuulu- muus käsittää työnä, johon kuuluvat normaa-
21607: va lastensuojelu on viime vuosien sosiaalihuol- lin työsuhteen edut. Työ voitaisiin rinnastaa
21608: lon kehittämistoiminnassa jäänyt toissijaiseen perhepäivähoitajan työhön. On käsittämätöntä,
21609: asemaan. Vaativasta työstä huolimatta sijaisvan- että tästä työstä, joka on jatkuvaa, ympärivuo-
21610: hempien taloudelliset, koulutus- ym. muut rokautista ja ympärivuotista, maksetaan huo-
21611: etuudet ovat huomattavasti vähäisemmät kuin nommin. Lisäksi sijaislapsesta maksetaan lapsi-
21612: perhepäivähoitajien, joilla ei kuitenkaan ole ko- lisää pienin mahdollinen määrä kuten perheen
21613: konaisvastuuta lapsesta. Tämä vaikuttaa luon- ensimmäisestä lapsesta, vaikka samaan perhee-
21614: nollisesti sijaiskodissa olevan lapsen tai nuoren seen olisi sijoitettu sisaruksia. Lapsen sairas-
21615: oloihin ja kasvatukseen. Puutteita ja kirjavuut- tuessa kaikki työnantajat eivät myönnä sijais-
21616: ta esiintyy perhehoidon kustannusten korvauk- äidille vapaapäiviä lapsen hoitamiseen samalla
21617: sissa ja palkkioissa. Perhehoidon kasvattajia tavalla kuin niitä :annetaan oman lapsen hoi-
21618: olisi myös kyettävä nykyistä paremmin tuke- toon.
21619: maan mm. koulutuksen avulla vaikeassa tehtä- Lastensuojelun perhehoidosta vastaavat etu-
21620: vässään. päässä kuntien sosiaalityöntekijät kaikkien mui-
21621: Lastensuojelun perhehoito ei toimintamuo- den töidensä ohella. Suurimmilla paikkakun-
21622: tona ole ollut lainkaan valtionavun piirissä. Suo- nilla on myös perhehoitoon erikoistuneita työn-
21623: jelukasvatusperustein huostaanotetun lapsen tekijöitä. Vaivattavia ja tuettavia sijaisperheitä
21624: hoidosta valtio on korvannut 1/3, heitä on saattaa olla 100-200, kun esimerkiksi perhe-
21625: perhehoidossa ollut vajaa kolmesataa. Sen si- päivähoidon ohjaajan virkaa kohden on 40-60
21626: jaan turvattomuusperustein on yksityiskoteihin perhepäivähaita jaa.
21627: sijoitettu noin 5 000 lasta, mistä aiheutuneet Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta sijais-
21628: kulut ovat jääneet yksinomaan kunnille. Viime perheille ei ole minkäänlaista systemaattista
21629: vuoden lokakuusta lähtien valtio on maksanut kurssitusta. Esimerkkejä kehittyneestäk1n toi-
21630: 20 % kaikkien perhehoitoon sijoitettujen alle minnasta on. Keski-Suomen kasvatusneuvolan
21631: 18-vuotiaiden hyväksytyistä kuluista. Samaan kuntainliitto on palkannut sijaishuollon työn-
21632: aikaan yhtenäistyivät huostaanoton päättämistä tekijän kuntien yhteiseen käyttöön. Työntekijä
21633: koskevat ikärajat 18 vuoteen. on koettu erittäin tarpeelliseksi ja paine palve-
21634: Sijaisperheelle maksettava hoitokorvaus on luiden saantiin on suuri. Sijaishuollon koulu-
21635: keskimäärin noin 650 mk. Lähes 200 kunnas- tuksen lisäksi sijaishuollon sosiaalityöntekijän
21636: sa ei makseta hoitopalkkiota ( = korvausta tehtäviin kuuluu mm. kuntien ja kasvatusneu-
21637: työstä) lainkaan, ja niissä, joissa palkkio mak- volan työntekijöiden konsultointi sijaishuolto-
21638: setaan, se liikkuu keskimäärin 200 ja 400 mar- asioissa, kuntien avustaminen sijaiskotien han-
21639: kan välillä. Vain osa kunnista noudattaa sosiaa- kinnassa ja sijaiskotiehdokkaiden haastattelu.
21640: lihallituksen suositusta, ja korvausten vaihtelu Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
21641: kunnasta toiseen herättää vanhempien keskuu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21642: Toivomusaloite n:o 465 537
21643:
21644: että hallitus ryhtyisi välittömiin toi- korvaus heidän vaativasta työstään ja
21645: menpiteisiin lasten sijaishuollon perhe- heille järjestetään koulutusta, joka vä-
21646: hoidon kehittämiseksi niin, että sijais- hintään läänikohtaisella tasolla toimii
21647: vanhemmille turvataan kohtuullinen jatkuvasti ja systemaattisesti.
21648: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
21649:
21650: Inger Hirvelä Anna-Liisa Jokinen Helvi Niskanen
21651: Heli Astala Vappu Säilynoja Kati Peltola
21652: Ulla-Leena Alppi
21653:
21654:
21655:
21656:
21657: 68 088200189G
21658: 538 1982 vp.
21659:
21660: Toivomusaloite n:o 466
21661:
21662:
21663:
21664:
21665: Holvitie: Sairausloman myöntämiseen ilman lääkärintodistusta
21666: vaikuttavien päätösten ja säädösten yhtenäistämisestä
21667:
21668:
21669: Eduskunnalle
21670:
21671: Kuntien ja kuntainliittojen kuu:kausipalkkai- tyisestä syystä määrätä edellä sanotusta poik-
21672: sia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan keavasti."
21673: työehtosopimuksen 1. .3. 1981-28. 2. 198.3 Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston
21674: 2.3 § :n 9 kohdan pöytäkirjamerkinnän 2 mu- johtokunnan 6. 1. 1981 hyväksymän virkasään-
21675: kaan työntekijälle voidaan myöntää paikallista nön mallin 5.3 §:n 1 momentti:
21676: sairauslomaa lääkärintodistusta vaatimatta enin- "Viranhaltijan, joka on sairauden, vian tai
21677: tään kolme päivää, jos sairaudesta esitetään vamman vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa,
21678: työnantajan hyv~ksymä muu luotettava selvi- on selvitettävä tämä virantoimituksen keskeyty-
21679: tys. misen syy hyväksyttävällä lääkärintodistuksella.
21680: Kuntien ja kuntainliittojen tuntipaikkaisia Enintään kolmen tai hallituksen erityisestä syys-
21681: työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1. .3. tä tekemän päätoksen perusteella enintään vii-
21682: 1981-28.2. 1983 26 §:n 9 kohdan pöytä- den päivän pituisen sairausloman syy voi:daan
21683: kirjamerkinnän .3 mukaan työntekijälle voidaan kuitenkin osoittaa myös muulla luotettavana
21684: myöntää paikallista sairauslomaa lääkärintodis- tavalla, jollei erityisestä syystä lääkärintodistuk-
21685: tusta vaatimatta enintään kolme päivää, jos sai- sen esittämistä katsota tällöinkin välttämättö-
21686: raudesta esitetään työnantajan hyväksymä muu mäksi."
21687: luotettava selvitys. Sairausloman myöntämiseen kaupunkien vi-
21688: Peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, ranhaltijoille ja työntekijöille ilman lääkärinto-
21689: eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä 18. 2. 1972 an- distusta vaikuttavien päätösten ja säädösten
21690: netun asetuksen 1.3 §:n 1 momentti: kirjavuuden lisäksi .peruskoulujen viranhaltijat
21691: "Haettaessa virkavapautta sairauden perus- näyttävät olevan muita huonommassa asemassa.
21692: teella on sairaus todistettava sairausvakuutus- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
21693: lain mukaisen päivärahan hakemista varten tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21694: vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuk- sen,
21695: sella tai terveyssisaren antamalla todistuksena
21696: taikka kunnallishallituksen osoittaman sairaan- että hallitus ryhtyisi toimiin, kun-
21697: hoitajan antamaHa todistuksena. Mikäli sairaus nallista päätösvaltaa ja työmarkkinajär-
21698: on kuitenkin kestänyt yli viisi vuorokautta, on jestöjen sopimusvapautta kaventamatta,
21699: se todistettava edellä mainitun mukaisella lää- sairausloman myöntämiseen vaikuttavien
21700: kärintodistuksella. Opetusministeriöllä on oi- päätösten ja säädösten yhtenäistämiseksi
21701: keus määrätyn ajanjakson tai alueen taikka ja oikeudenmukaistamiseksi.
21702: muulla tavoin rajoitettujen tapausten osalta eri-
21703: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21704:
21705: Tapio Holvitie
21706: 198~. vp. 539
21707:
21708: Toivomusaloite n:o 467
21709:
21710:
21711:
21712:
21713: Holvitie ym.: Työttömyysvakuutusmaksun saattamisesta liike-
21714: vaihdon perusteella tnääräytyväksi
21715:
21716:
21717: Eduskunnalle
21718:
21719: 1970-luvun alussa ennustettiin, että työvoi- vain suuremman työttömyysmaksun yhä pie-
21720: man puute olisi 1980-luvun pahimpia ongelmia. nemmälle maksajajoukolle.
21721: Ennustetulle kehityssuunnalle pohjautuvat myös Työttömyysvakuutusmaksujen määräytymis-
21722: työttömyysvakuutusmaksun määräytymisperus- perusteiden muuttamista tulisi:kin harkita eri-
21723: teet, koska maksut lasketaan työvoimalle ma:kse- tyisesti työllisyyspolitiikan ja kotimaisen tuo-
21724: tusta palkkasummasta. . tantotoiminnan näkökulmasta. Palkkasumman
21725: Nyt 1980-luvulla voidaan kuitenkin todeta, sijasta tulisikin tutkia työttömyysvakuutusmak-
21726: että työttömyys tuUee olemaan kansantalou- sujen perimistä maksetun liikevaihtoveron suh.
21727: temme suurimpia ongelmia ainakin tämän vuo- teessa. Tällöin voitaisiin myös osaltaan pienen-
21728: sikymmenen ajan. Työttömyyttä saattaa lisätä tää työvoiman vähentämispaineita eikä rasitus
21729: erityisesti nopeasti kasvava automaatio, jonka kohdistuisi vientiteollisuuteen. Ne yritykset,
21730: hinta uusien. halpojen mikroprosessorien ja mui- jotka eivät maksa liikevaihtoveroa, maksaisivat
21731: den elektronisten komponenttien vuoksi on kuitenkin edelleen vakuutusmaksua nykyisen
21732: jatkuvasti suhteellisesti halvempaa kuin aikai- järjestelmän mukaan.
21733: semmin. Mm. robottien suhteellinen hinta on Edellä esitettyä· ratkaislla voidaan lisäksi pi-
21734: koko ajan laskemassa, samalla kun työvoiman tää selkeänä ja helposti kontrolloitavana. Siten
21735: hinta jatkuvasti nousee mm. työvoimaverotuk- muutos työttömyysvakuutusmaksujen nykyistä
21736: sen, työturvavaatimusten ja lyhennetyn työajan oikeudenmukaisempaan keräämiseen lienee kiin-
21737: vaikutuksest:a. Robottien kehittyi1linen · myös ni vain·· hyvästä tahdosta. Lain muutoksella
21738: monipuolisempien .·töiden su<;>rittamiseen ja ly- c;n kuitenkin kiire, minkä vuoksi sitä ei saisi
21739: hyempiin sarjoi:hin tekee niiden käytön erittäin ... kytke~ .koko sosiaaliturvamaksujen vyyhtiin,
21740: edulliseksi. Suomalainen työvaltainen sarjatuo- koska siinä tapauksessa asian viivästyminen
21741: tantoteollisuus joutuu myös kilpailemaan halpa- jopa varsin pitkällekin on todenniiköistä.
21742: tuontimaiden, joissa palkat ja sivukulut ovat Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21743: alhaiset, tuotantoa vastaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21744: Työttömyyden aiheuttamat menot kerätään muksen,
21745: valtaosin työvaltaisilta yrityksiltä, jotka mm.
21746: tämän syyn johdosta pyrkivät vähentämään hen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21747: kilökuntaansa. Onkin kysyttävä, voidaanko muuttaakseen työttömyysvakuutusmak-
21748: enää tänä päivänä ja työllisyysnäköalat erityi- sun määräytymisperusteita työvoimaval-
21749: sesti huomioon ottaen pitää asianmukaisena taista elinkeinoelämää suosivampaan
21750: työttömyysvakuutusmaksujen määräytymistä suuntaan ottamalla työttömyysvakuutus-
21751: maksettujen palkkojen pohjalta. Voitaneen jopa maksun pohjaksi maksettu liikevaihto-
21752: sanoa, että näin tuontia suosimalla on osaltaan vero liikevaihtoverovelvollisten yritysten
21753: luotu työttömyysautomaatti, joka sälyttää aina osalta.
21754: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21755:
21756: Tapio Holvitie Helge Saarikoski
21757: 540 1982 Vp.
21758:
21759: Toivomusaloite n:o 468
21760:
21761:
21762:
21763:
21764: Hyrynkangas ym.: Sairausvakuutuksen päivärahan suorittamises-
21765: ta kotityötä tekevälle tai pienyrittäjälle työkyvyttömyyden
21766: a~sesta lukien
21767:
21768:
21769:
21770: Eduskunnalle
21771:
21772: Työsopimuslain mukaan työnantaja on vel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
21773: vollinen maksamaan työntekijälle sairausajan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21774: palkkaa vähintään sairausvakuutuslain omavas- muksen,
21775: tuuajalta eli työkyvyttömyyden alkamispäivältä
21776: ja seitsemältä sitä seuraavalta arkipäivältä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi·
21777: Kotityötä tekevät ja pienyrittäjät, joilla ei ole menpiteisiin sairausvakuutuslain muut-
21778: ulkopuolista palkkatyövoimaa, eivät saa em. tamiseksi siten, että kotityötä tekeville
21779: omavastuuajalta lainkaan korvauksia. Kotityötä ;a pienyrittäjille voitaisiin suorittaa sai-
21780: tekevät perheenäidit ja -emännät joutuvat palk- rausvakuutuslain ·mukaista päivärahaa
21781: kaamaan sairausajakseen kalliita kotiavustajia työkyvyttömyyden alkamispäiväå seu-
21782: ja pienyrittäjät joutuvat ottamaan palk1katyön- raavasta arkipäivästä lukien.
21783: tekijän tai heidän toimeentulonsa tyrehtyy. Tä-
21784: mä asettaa kotityötä tekevät ja pienyrittäjät eri-
21785: arvoiseen asemaan palkkatyöntekijöihin nähden.
21786: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21787:
21788: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen Väinö Raudaskos1d
21789: Anneli Kivitie Jaakko Itälä Hannele Pokka
21790: Ulla Järvilehto
21791: 1982 vp. 541
21792:
21793: Toivomusaloite n:o 469
21794:
21795:
21796:
21797:
21798: Hyrynkangas ym.: Sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmän
21799: kokonaisuudistuksesta
21800:
21801:
21802: Eduskunnalle
21803:
21804: Lääkekorvaukset ovat sairausvakuutuksen vastaavaa hyötyä niille vakuutetuille, jotka
21805: sekä kappale- että markkamääräisesti suurin todella tarvitsevat lisätukea. Lääkekorvaus-
21806: etuuslaji, jonka kasvu on ollut huomattavan järjestelmän korvausperusteita tulee muuttaa
21807: nopea. Lääkekorvaukset olivat v. 1965 42,6 siten, että korvaukset kohdentuvat nykyistä
21808: milj. mk ja v. 1980 620 milj. mk. Sairaus- paremmin juuri niihin sairauksiin, joissa tukea
21809: vakuutusta suunniteltaessa korostettiin erityi- eniten tarvitaan. Samalla tulisi huolehtia siitä,
21810: sesti pitkäaikaissairaiden ja suurimpien hoito- että vakuutettu voi sairaudesta riippumatta
21811: kustannusten kohteeksi joutuvien aseman pa- saada tavanmukaista suuremman korvauksen
21812: rantamista. Tässä suhteessa on järjestelmä ko- silloin, kun hänen ma:ksettavakseen jäävät kus-
21813: konaisuutena ottaen toiminut hyvin. Sen sijaan tannukset muodostuvat pitemmän ajan kulues-
21814: yksittäisissä tapauksissa voivat vakuutettujen sa poikkeuksellisen suuriksi. Tämä edellyttää
21815: maksettaviksi jäävät kustannukset nousta koh- lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistusta,
21816: tuutto·man suuriksi, eikä korvaustasoa voida jossa vakuutetulle lääkkeistä aiheutuville kus-
21817: nykyisin korvausperustein pitää kaikissa ta- tannuksille asetetaan tietty enimmäismäärä ka-
21818: pauksissa läheskään riittävänä. Ienterivuotta kohti.
21819: Vakuutettujen lääkekustannuksiin liittyviä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21820: ongelmia ei voida ratkaista pelkästään koko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21821: naan korvattaviin lääkkeisiin oikeuttavia sai-
21822: rauksia. sairausvakuutusasetukseen tai kokonaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21823: korvattavia lääkeaineita valtioneuvoston pää- menpiteisiin sairausvakuutuksen lääke-
21824: tökseen lisäämällä. Tällainen tie johtaa vain korvausjärjestelmän kokonr1isuudistuk-
21825: huomattavaan kustannusten kasvuun ilman sen aikiJflnsaamiseksi.
21826: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21827:
21828: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Väinö Raudaskoski
21829: Terhi Nieminen-Mäkynen Kalevi Mattila Hannele Pokka
21830: Jaakko Itälä Ulla Järvilehto Lea Sutinen
21831: 542 1982 vp.
21832:
21833: Toivomusaloite n:o 470
21834:
21835:
21836:
21837:
21838: Hyrynkang~s ym~: Lymfaterapeutin antaman lymfahoidon saat-
21839: tamisesta sairausvakuutuslain piiriin
21840:
21841:
21842: Eduskunnalle
21843:
21844: Sairausvakuutuslainsäädännön mukaan lääkä- eivät o'le lopullisia, sekä monet sisäelinten sai-
21845: rin· määräämät sairaanhoitokustannukset kuulu- raudet.
21846: vat sairausvakuutuksen korvauksen piiriin. Tämä hoitomuoto on maassamme tullut tär-
21847: Lymfaterapeutin antama lääkädn määräämä keäksi terapiaksi monissa muillakin tavoin vai-
21848: lymfaterapia eli lymfapumppaushoito ei kuulu keasti hoidettavissa sairauksissa.
21849: SVL:n nojalla korvauksen piiriin. Lymfapump- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21850: paukseHa tarkoitetaan hoitomenetelmää, jolla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21851: parannetaan kudos- ja imunesteen virtausta. muksen,
21852: Aineenvaihduntaa vilka.stuttavana hoitomenetel-
21853: mänä lymfapumppauksella hoidettavia sairauk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21854: sia ovat reumaattiset oireet, tapaturmien ja lääkärin. määräämän lymfaterapeutin a1t·
21855: leikkausten jälkitilat, ihosairaudet, turvotukset, taman lymfahoidon saattamiseksi sai-
21856: kehityshäitiöt, migreeni ja moniere multippeli- rausvakuutuslain nojalla korvattavien
21857: skleroosissa, milloin neurologiset muutokset hoitojen piiriin.
21858: Helsingissä 12 päivänä heimikuuta 1982
21859:
21860: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen Lea Sutinen
21861: Anneli Kivitie Jaakko Itälä Jorma Fred
21862: Pirkko Valtonen
21863: 1982 vp. 543
21864:
21865: Toivomusaloite n:o 471
21866:
21867:
21868:
21869:
21870: Hyrynkangas yni.: Vaidonrautateiden eläkeläis- ja invalidialen-
21871: nuslippujen käyttörajoitul:lten poistamisesta
21872:
21873:
21874: Ed u s k u n n a 11 e
21875:
21876: Eläkeläisten ja invalidien alennuslipun käyt- set eläkeläisille muodostuvat suurelta osin ta-
21877: töoikeutta on rajoitettu kuluvan vuoden alusta voittamattomiksi. Myös eläkeläisjärjestöt ovat
21878: lähtien siten, että alennuslipun käyttöoikeutta suunnitelleet tilaisuutensa lähes vuodeksi eteen-
21879: on rajoitettu viikonloppuisin ja juhlapyhien yh- päin, ja niitä joudutaan nyt matkustusrajoitus-
21880: teydessä. ten vuoksi siirtelemään tai niiden aiheuttamia
21881: VR:n alennuslippuoikeuden rajoituspäätös on kustannuksia korottamaan.
21882: jo nyt ehtinyt aiheuttaa huomattavia hanka- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
21883: luuksia alennuskorttilaisille. Junissa lipputarkas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21884: tuksissa on syntynyt riitaisuuksia. VR on me-
21885: nettänyt matkustaja-asiakkaitaan. Monien van- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21886: husten ja invalidien kanssakäynti omaisten Valtionrautateiden eläkeläis- ja invalidi-
21887: kanssa on rajoituspäätösten johdosta heikkene- alennztslippujen käyttörajoitusten pois-
21888: mässä. Majoitusliikkeiden viikonvaihdetarjouk- tamiseksi.
21889: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
21890:
21891: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen Ulla Järvilehto
21892: Anneli Kivitie Jaakko Itälä Hannele Pokka
21893: 544 1982 vp.
21894:
21895: Toivomusaloite n:o 472
21896:
21897:
21898:
21899:
21900: Jaatinen ym.: Työnantajan työvoimaveron luontoisten maksujen
21901: poistamisesta alle 25-vuotiaiden työntekijöiden osalta
21902:
21903:
21904: Eduskunnalle
21905:
21906: Työnantajille lakisääteisesti määrätyt työvoi· suhteessa ovat juuri pienen ja keskisuuren yri·
21907: maveron luontoiset maksut ovat nykyisin niin tystoiminnan harjoittajat. Heidän ak.tiivisuuten-
21908: korkeat, että varsinkin pienehköjen työvoima- sa riippuu kuitenkin siitä, kuinka korkeiksi
21909: valtaisten yritysten omistajat karttavat uusien muodostuvat uuden työntekijän palkkaamiseen
21910: työntekijöiden työhön ottoa. Mikäli tätä ongel- liittyvät työvoimaveron kaltaiset maksut.
21911: maa ei olisi, voisivat erity1sesti alle 25-vuotiaat, Nuorten työnsaannin helpottamiseksi ehdo-
21912: opiskelunsa päättäneet nuoret saada työpaikan tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
21913: huomattavasti helpommin kuin nyt on asian väksi toivomuksen,
21914: laita.
21915: Jatkuvasti vaikeutuvassa työllisyystilanteessa ettii hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
21916: olisi välttämätöntä käyttää hyödyksi kaikki menpiteisiin työnanta;an työvoimaveron
21917: mahdollisuudet nuorten työhön sijoittumisen luontoisten maksujen poistamiseksi alle
21918: helpottamiseksi. Ratkaisevassa asemassa tässä 25-vuotiaiden työntekijäiden osalta.
21919: Helsingissä 5 .päivänä helmikuuta 1982
21920:
21921: Matti Jaatinen Heikki Perho Pentti Sillantaus
21922: .1982 vp. 545
21923:
21924: Toivomusaloite n:o 473
21925:
21926:
21927:
21928:
21929: Jaatinen ym.: Nuoriin työttömiin kohdistuvien erityistoimenpi-
21930: teiden yläikärajan nostamisesta
21931:
21932:
21933: Eduskunnalle
21934:
21935: Vastavalmistuneet akateemiset (opisto- tai tuessa ikärajaa pitäisi vähintään opistotasoisen
21936: korkeakoulutasoisen koulutuksen saaneet) ovat koulutuksen saaneiden osalta nostaa siten, että
21937: useimmiten täyttäneet 25 vuotta. Heidän ase- ko. järjestelmien piiriin pääsisivät myös 25-
21938: mansa työmarkkinoilla on hyvin pitkälle rin- 27 -vuotiaat. Erityisesti akateemisen lopputut-
21939: nastettavissa alle 25-vuotiaiden . nuorten ase- kinnon suorittaneiden sekä merkonomien, tek-
21940: maan, koska heillä on yleensä hyvin vähän, jos nikkojen, insinöörien ja opettajakoulutuksen
21941: öllenkaan työkokemusta. Sen sijaan vähemmän saaneiden tilannetta ikärajan korottaminen hel-
21942: tai ei laink~an ammatillista koulutusta hankki- pottaisi huomattavasti.
21943: 'neet 25 vuotta täyttäneet nuoret ovat yleensä Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
21944: jo ehtiileet hankkia työkokemusta ja tulla tu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21945: tuksi oman alansa kanssa. ··
21946: Kuitenkin nuoriin työttömiin kohdistetut että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21947: erityistoimenpiteet on rajattu koskemaan vain menpiteisiin nuoriin työttömiin kohdis-
21948: 15-24-vuotiaita. Ainakin puolipäiväisessä vi- tettu;en erityistoimenpiteiden yläikära-
21949: rastotyössä ja korotetussa kuntien työllistärnis- ian nostamiseksi.
21950: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
21951:
21952: Matti Jaatinen Heikki Perho Pentti Sillantaus
21953:
21954:
21955:
21956:
21957: 69 .088200189C
21958: 546 1982 vp.
21959:
21960: Toivomusaloite n:o 474
21961:
21962:
21963:
21964:
21965: Jaatinen ym.: Vajaakuntoisteli työvoimapalvelun voimavarojen
21966: yhdistämiskokeilun käynnistämisestä Jyväskylän työvoima-
21967: piirissä
21968:
21969:
21970: Eduskunnalle
21971:
21972: Vajaakuntoisten työvoimapalvelun kehittä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
21973: mistoimikunta on mietinnössään esittänyt työ- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21974: klinikkapalvelujen järjestämistä siten, että jo- muksen,
21975: kaisella työvoimapiirillä olisi käytettävissään
21976: vähintään yksi työklinikka. Asian kehittämisek- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21977: si olisi syytä käynnistää kokeilu, jossa yhdi'Ste- työklinikan, työvoimatoimiston neuvon-
21978: tään työklinikan, työvoimatoimiston neuvonta- taosaston ja vaiaakuntoisten asiakkaiden
21979: osaston ja vajaakuntoisten asiakkaiden amma- ammatinvalintapsykologin voimavaro;en
21980: tinvalintapsykologin työpanos. yhdistämiskokeilun käynnistämiieksi Jy-
21981: väskylän työvoimapiirissä.
21982: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
21983:
21984: Matti Jaatinen Helena Pesola
21985: 1982 vp. 547
21986:
21987: Toivomusaloite n:o 475
21988:
21989:
21990:
21991:
21992: Alla Jokinen ym.: Terveydenhuollon opettajien vapaaehtoisesta
21993: eläkkeelle siirtymisestä keskiasteen koulunuudistuksen yhtey-
21994: dessä
21995:
21996:
21997: Eduskunnalle
21998:
21999: Keskiasteen koulunuudistuksen toteutuksen vat olisivat va'lmiit fuovuttamaan paikkansa
22000: viimeisinä ovat terveydenhuollon opetuksen eri nuoremmille.
22001: alueet. Koulutusajan pidentyessä ja opetusoh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22002: jelmien uudistuessa opettajien uudelleen- ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22003: täydennyskoulutus on erittäin tärkeää. Tervey- muksen,
22004: denhuoltoalan opettajat kokevat vastuunsa
22005: erittäin velvoittavana. Uudet, ammattitaitoisem- että hallitus ryhtyisi selvittämään
22006: mat terveydenhuollon työntekijät tarvitsevat mahdollisuuksia siihen, että terveyden-
22007: mahdollisimman modernin ammattiinopetuksen. huollon opetta;illa olisi oikeus siirtyä
22008: Vuosikymmeniä terveydenhuollon opetukses- keskiasteen koulunuudistuksen käynnis~
22009: sa toimineet opettajat kokevat tulevan vas- tyessä normaalia eläkeikää tlikaitemmin
22010: tuunsa voimakkaasti. Eläkeiän kynnyksellä ole- eläkkeelle.
22011: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
22012:
22013: Alla Jokinen Eva-Maija Pukkio Eeva Kauppi
22014: Tuulikki Petäjäniemi Lea Sutinen Impi Muroma
22015: Anna-Kaarina Louvo Helvi Hyrynkangas Saara Mikkola
22016: 548 1982 vp.
22017:
22018: Toivomusaloite n:o 476
22019:
22020:
22021:
22022:
22023: Anna-Liisa Jokinen ym.: Työajan lyhentämisestä ansiotasoa alen-
22024: tamatta
22025:
22026:
22027: Eduskunnalle
22028:
22029: Työttömyys on vakava ongelma yhä useam- sellään edetään, sitä vaikeammiksi ratkaisut
22030: massa suomalaisessa perheessä. Osatyöttömyys tulevat ja sitä suurempia kärsimyksiä tilanteesta
22031: lisää toimeentulon vaikeuksia monesti vielä en- työkansalle aiheutuu.
22032: tisestään samoissa perheissä, joissa jo on pit- Tarvitaan vihdoinkin vakavaa uudelleen asen~
22033: kään työttöminä olleita perheenjäseniä. Halli- noitumista, jos aiotaan poistaa satoja tuhansia
22034: tuksen toimet työttömyyden pysäyttämiseksi suomalaisia koetteleva ja nuorison kohdalla
22035: eivät ole olleet riittäviä nimenomaan siitä syys- uhkaavaksi muodostunut ongelma, vuodesta toi~
22036: tä, että näiden toimenpiteiden yhteydessä ja seen jatkuva työttömyys. Työstä ei ole puu~
22037: samanaikaisesti tapahtuu työttömyyden melkein tetta, sillä kuluneen talven aikana on teetetty
22038: järjestelmällistä lisäämistä. 1970-luvun alun voi- monissa kohteissa jatkuvasti ylitöitä ja työn
22039: mal~:kaan taloudellisen kasvun vuosina raken- tehostamiseksi kamppaillaan kaikissa teollisuus~
22040: nettiin lainsäädännössä nykytilanteeseen sopi- laitoksissa ja liike-elämän. piirissä .. Kahden näin
22041: mattomia ratkaisuja. Nämä säädökset ovat edel- vastakkaisen ja ristiriitaisen tavoitteen saman-
22042: leenkin voimassa. Useaan kertaan on pyritty aikaisuus synnyttää epätoivoisen tilanteen työt-
22043: irtautumaan siitä, että työvoimaa ei esim; kun- tömien piirissä. On suorastaan järjen ~vastaista,
22044: nissa sallita lisättävän kesäaikana ja että lisäyk~. että automaation kaudella ja teollisuuden mo-
22045: sestä sakotetaan. Kun täysin vastakkaisiin pää~·' -ninkertaistettua tuotantonsa· työpäivä on edel-
22046: määriin tähtäävää lainsäädäntöä kuin mikä tällä leen kahdeksantuntinen.
22047: hetkellä on tarpeen ei ole kumottu, se edelleen Työpäivän lyhentäminen ansiotasoa alenta-
22048: vaikuttaa työttömyyttä Hsäävästi. Samoin toi- matta on täysin mahdollista ja tämän ratkaisun
22049: mii yleinen käytäntö myös valtion omissa lai- avulla työttömyys olisi poistettavissa. Sillä työn
22050: taksissa ja valtiojohtoisessa teollisuudessa, siis tuottavuus on tälläkin vuosikymmenellä tehos-
22051: työvoiman vähentämiseen pyritään aivan suun- tunut järkeistämisen ja automarisoinnin ansiosta
22052: nitelmallisesti ja johdonmukaisesti, vaikka toi- enemmän kuin mitä 1 tunti päivässä merkitsee.
22053: saalta tehdään koko ajan päätöksiä työpaikka- Jos 1 000 työntekijän työpäivää lyhennetään
22054: jen lisäämisestä ja siihen sijoitetaan varoja. 1 t päivässä eli 5 t viikossa, se merkitsee
22055: Yksityisen teollisuuden ja työnantajapiirien 5 000 työtuntia viikossa ja yli 140 työttömän
22056: taholla määräävät nämä samat periaatteet vielä työllistämistä tuhatta työntekijää kohti. Kun
22057: voimakkaammin, ja tätä vauhtia lisää tietoisuus virastoissa ja toimistoissa on jo vuosia ollut
22058: valtion osuudesta työllistettyyn uuteen työläi- alle 8 tunnin työpäivä, sitä olisi myös teolli-
22059: seen. On siis mielekästä sanoa irti ja vähen- suudessa ja raskaissa kuluttavissa palveluam-
22060: tää mahdollisimman paljon työntekijöitä, jotta mateissa nopeasti lyhennettävä. Tässä on ehdot-
22061: voi heitä työllistäessään ottaa nämä valtion tomasti otettava huomioon automaation ja jär-
22062: auliisti tarjoamat tuet hyödykseen. On selvää, keistämisen vaikutukset, joiden avulla työn
22063: että tätä tietä ei voida edetä kestävään työlli- tuottavuus on kohotettu huippuunsa, mutta
22064: syyteen ja turvallisuuteen. ansiotaso on jäänyt pahasti jälkeen. Tästä joh-
22065: Hallituksella ei ole tarvittavia valtuuksia ti- tuen ansiotason alentaminen ei tätä ratkaisua
22066: 1anteen hallitsemiseksi. Mitä kauemmin nykyi- tehtäessä voi tulla kysymykseen.
22067: Toivomusaloite n:o 476 549
22068:
22069: Kaikkialla työelämän piirissä olisi toteutetta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin. toi-
22070: va korkeintaan 35 tunnin työviikko ansiotasoa menpiteisiin työajan lyhentämiseksi enin-
22071: alentamatta. tään 35 tuntiin viikossa ja automaation
22072: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- tuoman hyödyn käyttämiseksi niin, että
22073: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ansiotasoa ei missään kohteessa alen-
22074: neta.
22075: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
22076:
22077: Anna-Liisa Jokinen Unto Ruotsalainen Vappu Säilynoja
22078: Heli Astala V. J. Rytkönen Juhani Vähäkangas
22079: Ensio Laine Helvi Niskanen M.-L. Salminen
22080: Aulis Juvela 1.-C. Björklund Inger Hirvelä
22081: Pauli Uitto
22082: 550 ; 1982 vp.
22083:
22084: Toivomusaloite n:o 477
22085:
22086:
22087:
22088:
22089: Anna-Liisa Jokinen ym.: Vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijäin
22090: eläkeiän alentamisesta ja eläkkeiden korottamisesta
22091:
22092:
22093: Eduskunnalle
22094:
22095: Vuosikymmeniä vuorotyötä tehneet työnte- nousevat esiin vie1ä monet sellaiset tekijät,
22096: kijät kokevat usein voimiensa vähenevän jo jotka lyhentävät välttämättömän Iepoajan käyt-
22097: paljon ennen eläkeikää. Tämä on seurausta siitä töä varsinkin perheen äidin ollessa kyseessä.
22098: jatkuvasta normaalia voimakkaammasta rasi- Tästä syystä olisikin ryhdyttävä sellaisiin
22099: tuksesta, jonka kohteeksi elimistö joutuu jat- toimenpiteisiin, joilla vuorotyössä pitkään ol-
22100: kuvan työ- ja Iepoajan rytmin muutoksen joh- leiden työntekijäryhmien eläkeikää lyhennettäi-
22101: dosta. Erityisen raskaana tämän kokevat ne siin esim. 58 ikävuoteen niissä tapauksissa,
22102: työntekijät, jotka joutuvat tekemään kolmi- joissa asianomainen sitä itse haluaa. Normaalin
22103: vuorotyötä, jossa muutos työ- ja Iepoajan ryt- työajan ulkopuolella suoritetun työajan tulisi
22104: miin on vielä suurempi. Asiaa ei ole riittävästi myös olla eläkettä korottava.
22105: painotettu julkisuudessa eikä myöskään kyseis- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
22106: ten työntekijäryhmien taholla, koska nämä ryh- toivomuksen,
22107: mät toimivat yleensä erillään ja pieninä työn-
22108: tekijäryhminä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22109: Kuitenkin vuorotyötä jatkuvasti suorittaneet miin sellaisen lainsäädännön aikaansaa-
22110: ihmiset kokevat haitat varsin moninaisina. Vä- miseksi, ;olla vuoro- ja yötyötä tekevien
22111: häinen ei suinkaan ole se liikenteen ja asutuk- työnteki;äin eläkeikää alennettaisiin ja
22112: sen hälinä, joka asettaa Iepoajan käyttäjille ta- joka antaisi normaalin työajan ulkopuo-
22113: vallista suuremman rasitteen silloin, kun lepo- lella suoritetusta työstä hyvityksen kor-
22114: aika asettuu yleisestä lepoajasta poikkeavalle keampana eläkkeenä.
22115: vuorokauden ajalle. Lapsiperheiden kohdalla
22116: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22117:
22118: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Irma Rosnell
22119: 1982 vp. 551
22120:
22121: Toivomusaloite n:o 478
22122:
22123:
22124:
22125:
22126: Joutsenlahti ym.: Lapsilisien reaaliarvon korottamisesta
22127:
22128:
22129: Eduskunnalle
22130:
22131: Tehokas perhepolitiikka on maassamme vii- että hallitus ryhtyisi kii~ellise'sti toi-
22132: me vuosina suurelta osalta laiminlyöty. Tämän menpiteisiin lapsilisien reaaliarvon huo-
22133: seurauksena maastamme on tulossa kuoleva mattavaksi korottamiseksi niin, että syn·
22134: kansakunta. Näin ei saa jatkua. tyvyys ;a lasten huolto huomattllVasti
22135: Mainituista syistä on välttämätöntä, että lapo" nykyisestään parantuisivat maassamme.
22136: silisien reaaliarvoa korotetaan huoma,ttavastL
22137: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22138: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22139: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22140:
22141: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22142: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22143: 552 1982 vp.
22144:
22145: Toivomusaloite n:o 479
22146:
22147:
22148:
22149:
22150: Joutsenlahti ym.: Lapsilisän maksamisesta 18 woden ikään asti
22151: työelämän ulkopuolella olevalle nuorelle
22152:
22153:
22154: Eduskunnalle
22155:
22156: Nykyisin päättyy lapsilisien maksaminen työeläinässä olevalle nuorelle ei tarvitsisi mak-
22157: nuorille .16 woden iässä, vaikka käytäntö saa lapsilisää.
22158: osoittaa, että nuoret juuri siinä iässä kulutta· Edellä olevan perusteella ehdotammekin
22159: vat paljon enemmän kuin siihen asti. Siksi kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22160: olisi yhteiskunnan autettava myös 16-18 wo- vomuksen,
22161: den ikäisiä nuoria maksamalla heille lapsilisää
22162: samansuuruisena kuin alle 16-vuotiaillekin, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
22163: mikäli nuori ei siirry työelämän palvelukseen peellisiin toimenpiteisiin lapsilisän mak-
22164: ennen kuin täyttää 18 vuotta. Luonnollisesti samiseksi 18 vuoden ikäiitz asti, mikäli
22165: asianomainen nuori ei ole työelämässä.
22166: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22167:
22168: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22169: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22170: 1982 vp. 553
22171:
22172: Toivomusaloite n:o 480
22173:
22174:
22175:
22176:
22177: Joutsenlahti ym.:' Yleisaineiden opettajien eläkeiän alentamisesta
22178:
22179:
22180: Eduskunnalle
22181:
22182: Peruskoulun yleisaineiden opettajat - enti- Tähän rinnastukseen on . olemassa vahvoja
22183: set kansalaiskoulun yleisaineiden opettajat - perusteluja, sillä jokainen kansalaiskoulussa
22184: ovat jääneet tuntijaossa lapsipuolen asemaan. opettanut yleisaineiden opettaja on joutunut
22185: Eri kunnissa peruskouluun siirryttäessä tosin vetämään suuria 32-40 murrosikäisen oppi-
22186: viran järjestelyt on tehty eri tavalla. Yleensä laan ryhmiä. He ovat tehneet viidessätoista
22187: tunnit tulevat vain 7. ja 8. luokan kansalais- vuodessa yhtä paljon työtä kuin muut opetta~
22188: taidosta. Siitä vaikkapa kolmiluokkasarjaisella jat, jotka saavat eteensä jaetut ryhmät, tekevät
22189: yläasteella tulee tunteja kokoon vain kuusi. työtä 20 vuodessa. Tämä on laskelmin 'osoi-
22190: Esimerkiksi Helsingissä opettajat joutuvat kier- tettu oikeaksi arvioksi. ,
22191: tämään koululta toiselle, jotta tuntikiintiö saa- Edellä olevan perusteella ehdotamm~ kun-
22192: daan <täyteen. Työolosuhteet ovat siis huonon- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22193: tuneet. Eläkkeellesiirtymisasiassa on vankka muksen,
22194: pohja yleisaineiden opettajien työlHsyydessä.
22195: OAJ on tehnyt kouluhallitukselle esityksen, että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
22196: että peruskoulun yleisaineiden opettajien eläke- piteisiin yleisaineiden opettajien eläke-
22197: ikä rinnastettaisiin erityiskoulujen opettajien iän alentamiseksi 55 vuoteen.
22198: eläkeikään.
22199: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22200:
22201: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
22202: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22203:
22204:
22205:
22206:
22207: 70 088200189C
22208: 554 1982 Vll·
22209:
22210: Toivomusaloite n:o 481
22211:
22212:
22213:
22214:
22215: JoutsenWtti: Metsäalan koulujen liikuntatuntien saattamisesta
22216: tapaturmavakuutuksen piiriin
22217:
22218:
22219: Eduskunnalle
22220:
22221: Pontevista pyrkimyksist~ huolimatta ei ole Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22222: saatu aikaan metsäalan koulujen liikuntatun- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22223: tien osalta sitä, että ne olisivat tapaturma- sen,
22224: vakuutuksen piirissä niin kuin muissa oppi- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
22225: laitoksissa, joten tämä on metsäalan koulutuk- piteisiin metsäalan koulujen liikunta·
22226: selle jätetty epäkohta, joka olisi p~kaisesti kor- tuntien StJattamiS~eksi tapaturmavakuu-
22227: jattava eikä vaatisi suurestikaan valtion varoja. tuksen piiriin.
22228: Helsingissä.12 päivänä helmikuuta 1982
22229:
22230: Anssi Joutsenlahti
22231: 1982 vp. 555
22232:
22233: Toivomusaloite n:o 482
22234:
22235:
22236:
22237:
22238: Juntumaa ym~: Opettajien oikeudesta siirtyä eläkkeelle .35 vuo-
22239: den palvelun jälkeen
22240:
22241:
22242: Eduskunnalle
22243:
22244: Suuri osa opettajista ehtii ennen eläkeikää Koska lainmuutos, joka antaisi .35 vuotta
22245: saamaan tä:)tteen 30 palvelusvuotta. Osa voi palvelleille opettajille mahdollisuuden päästä
22246: päästä 35 palvelusvuoteen asti. Raskaassa ope- iästä riippumatta eläkkeelle, koskee melko
22247: tustyössä näinkin kauan toimineille olisi tarpeen pientä ryhmää, asia ei valtiontaloudellisesti olisi
22248: antaa eläkkeellepääsymahdollisuus ennen var- merkittävä, mutta olisi periaatteellinen tunnus-
22249: sinaista eläkeikää. Se olisi työllisyydenkin kan-
22250: 1 tus pitkän "päivätyön" tehneille opettajille.
22251: nalta edullista. Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
22252: On otettava huomioon, että erityisluokkien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22253: opettajille eläkkeelle pääsy on mahdollista jo muksen,
22254: 55 vuoden iässä. Se, että esim . .35 vuotta ehkä
22255: vaikeillakin "normaaliluokilla" palvellut joutuu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22256: toimimaan 60-vuotiaaksi asti, ei ole. edelliseen sellaisen lainmuutoksen aikaansaami-
22257: nähden kohtuullista. seksi, että 35 vuotta palvellut opettaia
22258: voisi päästä eläkkeelle iästä riippumatta.
22259: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22260:
22261: Antero Juntumaa Esko Almgren Jaakko Itälä
22262: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Pentti Poutanen
22263: Impi Muroma Asser Stenbäck Ensio Laine
22264: 556 1982 vp.
22265:
22266: Toivomusaloite n:o 483
22267:
22268:
22269:
22270:
22271: Juntumaa ym.: Kaikkien sodan aikana maanpuolustustehtäviin
22272: osallistuneiden oikeuttamisesta veteraanien varhaiseläkkee-
22273: seen
22274:
22275:
22276: Eduskunnalle
22277:
22278: Heinäkuun alussa 1982 tulee voimaan laki Veteraanieläkkeistä aiheutuvia kustannuksia
22279: rintamaveteraanien varhaiseläkkeistä. Tämä on myös Liioiteltu. Veteraanien eläkkeelle pääsy
22280: kauan odotettu uudistus tekee mahdolliseksi vapauttaisi toisaalta työpaikkoja, ja tätä kautta
22281: maanpuolustustehtävissä sotien aikana palvel- yhteiskunta säästäisi työllisyyden hoidosta ai-
22282: leiden henkilöiden siirtymisen ennenaikaiselle heutuvia menoja.
22283: eläkkeelle, mikäli he täyttävät laissa tarkemmin Veteraanien varhaiseläkkeestä annettua lakia
22284: säädetyt ehdot. Tällaisia ehtoja ovat mm. 30 tulisikin korjata siten, että sen puitteissa olisi
22285: prosentin invaliditeetti ja kahden vuoden rin- kaikille sodan aikana maanpuolustustehtäviin
22286: tamallaoloaika. Rajoituksia on perusteltu mm. osallistuneille henkilöille tehtävä mahdolliseksi
22287: valtiontaloudellisilla syillä. varhaiseläkkeelle siirtyminen.
22288: Veteraanien varhaiseläkejärjestelmän toteut- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22289: tamista puolustavat monet painavat syyt. Rin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22290: tamallaolo ja maanpuolustustehtäviin osallistu- muksen,
22291: minen sodan aikana ovat jättäneet lähtemättö-
22292: män muiston kaikkiin mukana olleisiin. Vete- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22293: raanien varhaiseläkejärjestelmän toteuttaminen veteraanien varhaiseläkkeistä annetun
22294: täydellisenä olisi kunnianosoitus isänmaatamme lain muuttamiseksi siten, että eläkkeelle
22295: puolustaneille henkilöille. Luonnollisesti järjes- siirtyminen on mahdolli5ta. jokaiselle
22296: telmä voitaisiin toteuttaa vapaaehtoisena, ettei sodan aikana maanpuolustustehtäviin
22297: kenenkään olisi pakko siirtyä eläkkeelle, mikäli osallistuneelle henkilölle.
22298: hän katsoo voivansa vielä palvella isänmaataan
22299: normaaleissa työtehtävissään.
22300: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22301:
22302: Antero Juntumaa Esko Almgren Jaakko 1tälä
22303: Impi Muroma Väinö Rautiainen Anneli Kivitie
22304: Urho Pohto Asser Stenbäck Pentti Poutaneo
22305: 1982 vp. 557
22306:
22307: Toivomusaloite n:o 484
22308:
22309:
22310:
22311:
22312: Juntumaa ym.: Sotilasvammalain mukaisen korvaushakemuksen
22313: uudelleen käsittelemisestä vamman tai sairauden antaessa
22314: siihen aihetta
22315:
22316:
22317: Eduskunnalle
22318:
22319: Sotilasvammalain mukaan suoritetaan kor- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22320: vausta palveluksesta aiheutuneen ruumiinvam- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22321: man tai' sairauden johdosta asevelvolliselle tai muksen,
22322: muulle puolustusvoimien palveluksessa olleelle
22323: henkilölle. Korvauksen saamisen ehtona on, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22324: että korvausta haetaan vuoden kuluessa vam- sotilasvammalain muuttamiseksi siten,
22325: man toteamisesta. että sotilasvammalain mukainen kor-
22326: Varsinkin rintamapalveluksessa saadut vam- vaushakemus voidaan ottaa uudelleen
22327: mat voivat olla sellaisia, että ne pahenevat vuo- käsittelyyn, jos vamman tai .. sairauden
22328: sien kuluessa. Näin ollen kerran tehty päätös muutos antaa siihen aihetta.
22329: olisi voitava ottaa uudelleen harkittavaksi, jos
22330: siihen on olemassa aihetta.
22331: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22332:
22333: Antero Juntumaa Urho Pohto Asser Stenbäck
22334: Impi Muroma Esko Almgren Tarja Halonen
22335: Jouni J. Särkijärvi Väinö Rautiainen Jaakko Itälä
22336: Pentti Poutanen Ensio Laine
22337: 558 1982 vp.
22338:
22339: Toivomusaloite n:o 48.5
22340:
22341:
22342:
22343:
22344: Juntumaa ym.: Erikoistyövoimaneuvojan virkojen lisäämisestä
22345:
22346:
22347: Eduskunnalle
22348:
22349: Huolimatta lisääntyvästä työttömyydestä työ- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioit-
22350: voimaneuvojista on suuri puute. Sosiaalivalio- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22351: kunta on mietinnössään 11. 11. 1981 pitänyt
22352: tärkeänä, että erikoistyövoimaneuvojien virkoja :että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22353: lisätään työvoimahallintoon riittävästi. erikoistyövoimaneuvojan virko;en kii-
22354: reelliseksi lisäämiseksi.
22355: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22356:
22357: Antero Juntumaa Jouni J. Särkijärvi Tarja Halonen
22358: Sauli Hautala Esko Almgren Pentti Poutanen
22359: Impi Muroma Väinö Rautiainen Ensio Laine
22360: Asser Stenbäck
22361: 1982 vp.
22362:
22363: Toivomusaloite n:o 486
22364:
22365:
22366:
22367:
22368: Järvilehto ym.: Lakisääteisen hoitoloman järjestämisestä lapsen
22369: vanhemmalle lapsen tai lapsen hoitajan sairastuessa
22370:
22371:
22372: Eduskunnalle
22373:
22374: Lapsen vanhemmalle annettava !hoitoloma vanhemmille melkoisia hoito-ongelmia, samoin
22375: lapsen sairastuessa on asia, joka vaatii kiireel- perheissä, joissa lastenhoitaja huolehtii lasten
22376: listä ratkaisua sekä perhepolitiikan että työ- ja hoidosta heidän omassa kodissaan. Näissä ta-
22377: perhe-elämän yhteensovittamisen kannalta. La- pauksissa hoitaja huolehtii lapsista myös hei-
22378: kisääteinen hoitoloma selkiinnyttäisi nykyistä dän sairastuessaan, jolloin vanhemmat eivät
22379: vallitsevaa käytäntöä, jonka mukaan työ- ja tarvitse hoitolomaa. Llllkisääteinen hoitoloma-
22380: virkaehtosopimusten säännöksistä riippuen van- mahdollisuus on sen sijaan välttämätön, mi-
22381: hemmilla, useimmiten äidillä, on muutaman käli lasten hoitaja sai1:astuu.
22382: päivän paikallinen loma sairaan lapsen hoidon Lakisääteinen hoitoloma joko lapsen tai hoi-
22383: järjestämiseksi. tajan sairastuessa takaa erilaisille lapsiperheille
22384: Työssä käyville vanhemmille aiheutuu useis- yhdenvertaiset mahdollisuudet hoitaa lapsiaan
22385: sa tapauksissa vaikeuksia myös lapsen hoitajan myös sairauden sattuessa lasten päivähoito-
22386: sairastuessa. Ruotsissa myönnetään hoitoloma muodosta riippumatta.
22387: vanhemmalle, mikäli lapsi tai lapsen hoitaja sai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22388: rastuu. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22389: Kunnallinen päivähoito kattaa n. 50 % päi- muksen,
22390: vähoidon tarpeessa olevista lapsista. Näiden las-
22391: ten kohdalla hoitoloman tulisi koskea lasten että hallitus ryhtyisi tommrpiteisiin
22392: sairaustapauksia, koska hoitajan sairastuessa lakisäätei$en hoitoloman järjestämiseksi
22393: kunta yleensä järjestää sijaisen. lapsen vanhemmalle lapsen tai lapsen
22394: Yksityisessä perhepäivähoidossa olevien las- hoitajan sairastuessa.
22395: ten kohdalla aiheuttaa hoitajan sairastuminen
22396: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
22397:
22398: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Esko Almgren
22399: Impi Muroma Väinö Rautiainen Erkki Korhonen
22400: Olavi Ronkainen Asser Stenbäck Antero Juntumaa
22401: 560 1982 vp.
22402:
22403: Toivomusaloite n:o 487
22404:
22405:
22406:
22407:
22408: Järvilehto ym.: Vammaisten kotihoidon tuen järjestämisestä
22409:
22410:
22411: Eduskunnalle
22412:
22413: Vaikeavammainen perheenjäsen tarvitsee jat- lujen lisääminen ja palkatun kotiavun verovä-
22414: kuvaa hoitoapua. Hänen tarpeensa perheen ih- hennysoikeus lisäisivät mahdollisuuksia ihmis-
22415: missuhteisiin, kotiin ja kodikkuuteen nähden läheiseen kotihoitoon. Näiden uudistusten kus-
22416: ovat samat, usein jopa suuremmat, kuin ter- tannukset eivät olisi yhteiskunnalle mahdotto-
22417: veillä henkilöillä. Kotihoitomahdollisuuksien mat, sillä niiden toteuttaminen vähentäisi sa-
22418: puuttuminen ja taloudellisten resurssien vähyys malla tarvetta kalliisiin laitospaikkoihin.
22419: kotihoidon järjestämisessä ovat johtaneet sii- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
22420: hen, että monet perheet ovat joutuneet sijoitta· kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen.
22421: maan vammaisen perheenjäsenen pysyvästi lai-
22422: toshoitoon. Kuitenkin kotona tapahtuva hoito että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22423: useimmissa tapauksissa vastaisi paremmin vam- vammaisten kotihoidon tuen järjestämi-
22424: maisen toiveita ja tarpeita mahdollisimman nor- seksi sekä palvelujen tarjonnan lisäämi-
22425: maaliin elämään ja perhesuhteisiin. Vammais- sen että taloudellisen tuen avulla.
22426: ten kotihoidon tukijärjestelmä, kotihoitopalve-
22427: ... 1He~singissä 9 päivänä helmikuuta 1982
22428: Ulla Järvilehto Asser Stenbäck Antero Juntumaa
22429: ., ,. Erkki Korhonen · Esko Almgren Sauli Hautala
22430: Impi Muroma Väinö Rautiainen Jorma Fred
22431: Olavi Ronkainen
22432: 1982 vp. 561
22433:
22434: Toivomusaloite n:o 488
22435:
22436:
22437:
22438:
22439: Kangas ym.: Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan korotta-
22440: misesta
22441:
22442:
22443: Eduskunnalle
22444:
22445: Vaikka niin kutsutun Pekkas-ratkaisun yh- den varalta. Jokaisella tulisi olla oikeus vähim-
22446: ~eydessä korotettiin sairausvakuutuksen minimi- mäispäivärahaan, joka vastaisi vähintään vähim-
22447: päivärahaa ja sidottiin se indeksiin, ei vähim- mäisansiotasoa verotuksen jälkeen. Askelta tä-
22448: mäispäivärahan tasoa kuitenkaan voi pitää tyy- hän suuntaan merkitsisi sairausvakuutuksen vä-
22449: dyttävänä. Kun minimipäivärahan korotuksen himmäispäivärahan korottaminen 50 markkaan
22450: ohella poistettiin kokonaan päivärahan yläraja ja sen automaattinen korottaminen elinkustan-
22451: sitomalla se henkilön tuloihin, on eriarvoisuus nusten nousua vastaavasti.
22452: sairauspäivärahaa ja äitiysrahaa saavien kesken Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22453: entisestään kasvanut. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22454: Nykyisellä minimipäivärahalla ei esimerkiksi muksen,
22455: maatalon emäntä tai muu pienipaikkainen yrit-
22456: täjä saa itselleen sijaista sairautensa ajaksi, eikä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22457: tällä rahalla myöskään selviä pienipaikkainen sairausvakuutuksen vähimmäispäivära-
22458: työntekijä. On aiheellista kysyä, onko vähim- han korottamiseksi 50 markkaan.
22459: mäispäivärahaa saava enää vakuutettu sairau-
22460: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22461:
22462: Orvokki Kangas Ole Norrback Paavo Vesterinen
22463: Einari Nieminen Mikko Kaarna Boris Renlund
22464: Ulla Järvilehto Heimo Linna Petter Savola
22465:
22466:
22467:
22468:
22469: 71 088200189C
22470: 562 1982 vp.
22471:
22472: Toivomusaloite n:o 489
22473:
22474:
22475:
22476:
22477: -Kangas ym.: Ylieläkeongelman ratkaisemisesta
22478:
22479:
22480: Eduskunnalle
22481:
22482: Viime aikojen eläkeratkaisuilla on huomatta- m.uuttaa sitä aikaa, joka otetaan huomioon
22483: vasti parannettu vähätuloisimpien eläkeläisten eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaes-
22484: asemaa, mutta ylieläkekysymyksen osalta ei edes sa. Monissa maissa tämä määräytymisaika on
22485: tyydyttäviä ratkaisuja ole kyetty tekemään. Vuo- pitempi kuin Suomessa. Ennakkoluulottomasti
22486: desta 197 6 saakka istuneen toimikunnan esi- olisi selvitettävä mahdollisuudet ottaa käyttöön
22487: tyksestä on tosin uudistettu TEL-indeksin tas- degressiivinen eläkeasteikko, jolloin tulojen kas-
22488: kutapaa ja eläkepalkan määrityssääntöä työ- vaessa niiden perusteella myönnettävä eläke
22489: eläkettä määrättäessä, mutta todellisia ratkai- asteittain suhteellisesti pienenisi.
22490: suja ei ylieläkeongelman poistamiseksi ole Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22491: tehty. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22492: Hallituksen olisi syytä pikaisesti ratkaista, muksen,
22493: millä tavoin pystytään vauhdittamaan ylieläke-
22494: kysymyksen käsittelyä. Tässä yhteydessä olisi että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
22495: selvitettävä mahdollisuudet yhtenäistää kansan- menpiteisiin ylieläkeongelman ratkaise-
22496: eläkkeiden ja työeläkkeiden tarkistamisessa käy- miseksi.
22497: tetyt indeksit. On harkittava, onko syytä
22498: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
22499:
22500: Orvokki Kangas Kauko Juhantalo Mauno Manninen
22501: Marliliu Kauppinen Olavi Martikainen Juhani Saukkonen
22502: Hannu ·Tenhiälä Matti Ruokola Juhani Tuomaala
22503: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Matti Maijala Toivo Yläjärvi
22504: Lauri Palmunen Pentti Poutanen Väinö Raudaskoski
22505: Kalevi Mattila Alvar Saukko Einari Nieminen
22506: Mikko Kaarna Marjatta Väänänen Hannele Pokka
22507: Petter Savola Esko Pekonen Mikko Jokela
22508: Paavo Vesterinen Lea Sutinen Heimo Linna
22509: Mikko Pesälä
22510: 1982 vp. 563
22511:
22512: Toivomusaloite n:o 490
22513:
22514:
22515:
22516:
22517: Kauppi ym.: Lasten kotihoidon tuen maksamista uuden äitiys-
22518: rahakauden alkaessa koskevan käytännön muuttamisesta
22519:
22520:
22521: Eduskunnalle
22522:
22523: Valtioneuvosto on 21. 2. 1980 antanut pää- Eduskunta ei mielestämme myöntäessään
22524: töksen (135/80) lasten kotihoidon tuen myön- määrärahaa kotihoidon tukeen tarkoittanut
22525: tämisen perusteista. Sanotun päätöksen 5 § :n suinkaan huonontaa perheiden asemaa oleelli-
22526: 1 momentissa säädetään, että tukea maksetaan sesti niissä tapauksissa, joissa perheeseen koti-
22527: sen kuukauden alusta, jona sairausvakuutus- hoidon tukeen oikeutetun lapsen lisäksi syntyy
22528: laissa tarkoitetun äitiysrahan suorittaminen lak- uusi, äitiysrahaan oikeuttava lapsi. Edellä mai-
22529: kaa. Saman pykälän 2 momentissa sanotaan, nittu tulkinta on kuitenkin johtamassa tähän
22530: että tukea maksetaan sen kuukauden loppuun, suuntaan. Järjestelmän oikea tarkoitus sen si-
22531: jonka aikana tukeen oikeutettu lapsi täyttää jaan lienee ollut, että molempia etuuksia ei
22532: 2 ~ vuotta. Tämä tarkoittanee sitä, että sa- voida samanaikaisesti maksaa samasta lapsesta,
22533: masta lapsesta ei makseta sekä äitiysrahaa että mutta että eri lapsien kyseessä ollen tämä sitä
22534: kotihoidon tukea, mikä onkin oikein. Käytän- vastoin on mahdollista. Muuten joudutaan
22535: nössä tätä säännöstä on kuitenkin tulkittu edellämainitunlaiseen omituiseen tilanteeseen,
22536: siten, että jos perheessä on ennestään koti- jossa perheen asema tosiasiallisesti huononisi.
22537: hoidon tukea saava tai siihen oikeutettu toinen Perhe, jossa on vähintään neljä alle koulu-
22538: lapsi, joka on alle kaksi ja puolivuotias, koti- ikäistä lasta ja ehkä vielä lisäksi kouluikäisiä,
22539: hoidon tuki lakkautetaan äitiysrahaoikeuden on toki kotihoidon tuen kaltaisen avun tar-
22540: alkaessa tai sitä ei myönnetä ollenkaan tuosta peessa. Vielä enemmän tällaiseen tukeen antaa
22541: toisesta lapsesta. Siten äitien pitäisi jättää aihetta nykyisin havaittavissa oleva hälyttävä
22542: äitiysraha hakematta voidakseen saada suurem- syntyvyyden lasku ja perhekoon pieneneminen,
22543: paa kotihoidon tukea. sekä tästä johtuva odotettavissa oleva ikära-
22544: Äitiysrahan maksamisperiaate on kuitenkin kenteen vinoutuminen.
22545: kokonaan toinen kuin kotihoidon tuen. Jos esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22546: merkiksi perheessä on yksi alle kaksi ja puoli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22547: vuotias lapsi, joka 1. 4. 1980 alkaa saada koti- muksen,
22548: hoidon tukea, ja perheeseen syntyy 1. 12. 1980
22549: uusi lapsi, josta ruvetaan 3. 11. alkaen maksa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22550: maan äitiysrahaa, on käytännössä annetun tul- menpiteisiin niiden epäkohtieJZ poista-
22551: kintaohjeen mukaan tuo kotihoidon tuki lak- miseksi, joihin lasten kotihoidon tuen
22552: kautettava äitiysrahaoikeuden alkaessa. Kun myöntämisen perusteita koskevan val-
22553: äitiysrahaoikeus ns. vähimmäismäärän mukaan tioneuvoston päätöksen (13 5/80) vir-
22554: on 20 markkaa arkipäivältä, tekisi se kuukau- heellinen tulkinta on johtanut silloin,
22555: den ajalta vain noin 480-500 markkaa ja kun kotihoidon tuki 011 lakkautettu tai
22556: olisi siten noin 200-220 markkaa pienempi sitä ei ole ollmkaan myönnetty per-
22557: kuin kotihoidon tukena maksettava määrä 700 heessä olevasta ko. tukeen oikeutetusta
22558: markkaa. lapsesta, kun äitiysrahakausi on alkanut
22559: uuden lapsen syntymän johdosta.
22560: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22561:
22562: Eeva Kauppi Ulla Järvilehto Tuulikki Petäjäniemi
22563: Helena Pesola Saara Mikkola Esko Almgren
22564: Asser Stenbäck Eva-Maija Pukkio
22565: 564 1982 vp.
22566:
22567: Toivomusaloite n:o 491
22568:
22569:
22570:
22571:
22572: Kauppi ym.: Määrärahasta lasten kotona tapahtuvan hoidon tu-
22573: kemiseksi
22574:
22575:
22576: Eduskunnalle
22577:
22578: Laki lasten päivähoidosta merkitsee laki- ettava sitä aineellisesti ja henkisesti. Valtio-
22579: sääteisten puitteiden luomista päivähoitotoi- neuvoston hyväksymän lasten kotihoidon tuki-
22580: minnalle ja sen kehittämiselle. Laki rajaa kui- järjestelmän kokeilutulosten perusteella voi-
22581: tenkin päivähoidon päiväkodeissa ja perhepäi- daan luoda järjestelmä, jossa vanhemmille tar-
22582: väkodeissa annettuun hoitoon sekä ulkona ta- jotaan nykyistä paremmat mahdollisuudet hoi-
22583: pahtuvan leikin ja toiminnan ohjaukseen ja taa itse pientä lasta kotona. Kotihoidon edut
22584: valvontaan. Laissa mainitaan myös, että sosiaa- saavutetaan myös silloin, kun vanhemmat
22585: li- ja terveysministeriön suostumuksella voi- palkkaavat lapselle kotiin hoitajan.
22586: daan järjestää muunkinlaista päivähoitotoimin- Jokaiselle kodin ulkopuolella päivähoitoa
22587: taa, jos lapsen etu sitä vaatii. Tähän kohtaan tarvitsevalle lapselle on pyrittävä turvaamaan
22588: nojautuen on meneillään lasten kotihoidon tu- yhteiskunnan ylläpitämä tai tukema ja valvoma
22589: kikokeilu, joka olisi saatettava lakisääteiseksi päiväkoti- tai perhepäivähoito turvallisessa ja
22590: ja muuhun päivähoitotoimintaan rinnastetuksi kehittävässä ympäristössä. Vasta kotihoidon
22591: hoitomuodoksi. tuen toteuduttua voidaan kuitenkin määritellä,
22592: Kotihoidon tuella annetaan lapsen huoltajal- missä laajuudessa uusia päiväkoteja olisi pe-
22593: le valinnanmahdollisuus ansiotyön ja kotiin rustettava ja perhepäivähoitoa laajennettava.
22594: jäämisen välillä lasten ollessa alle kouluikäisiä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22595: Erityisen tärkeätä tämä valinnanmahdollisuus nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22596: on alle 3-vuotiaiden lasten äideille tai äidin muksen,
22597: sijaiselle, mutta perheen olosuhteista riippuen
22598: myös muille alle kouluikäisten, vammaisten ja että hallitus ottaisi valtion vuoden
22599: sairaitten lasten huoltajille. 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
22600: Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on niin vittavan määrärahan lasten kotona ta-
22601: arvokasta toimintaa, että yhteiskunnan on tu- pahtuvan hoidon tukemiseen.
22602: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22603:
22604: Eeva Kauppi Lauri lmpiö Tuulikki Petäjäniemi
22605: Alla Jokinen Helena Pesola Esko Almgren
22606: Timo Ihamäki Saara Mikkola Asser Stenbäck
22607: Eero Lattula P. Mäki-Hakola Eva-Maija Pukkio
22608: 1982 vp. 565
22609:
22610: Toivomusaloite n:o 492
22611:
22612:
22613:
22614:
22615: Kauppi ym.: Äitiyslomasijaisen oikeudesta äitiyslomaan
22616:
22617:
22618: Eduskunnalle
22619:
22620: Lain mukaan äitiyslomasijaisella ei katsota kiksi eri viranhaltijain peräkkäisten äitiyslo-
22621: olevan ehdotonta oikeutta omaan äitiyslomaan. mien vuoksi. Mielestämme on kohtuutonta,
22622: Käytännössä viranomaiset ovat kuitenkin jois- että ehkä moniakin vuosia sijaisina toimineet
22623: sakin tapauksissa myöntäneet sijaiselle äitiys- henkilöt eivät ole oikeutettuja paikalliseen
22624: lomaa sijaisuuden loppuun saakka, jonka jäl- äitiyslomaan.
22625: keen tämä on joutunut tyytymään sairausvakuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22626: tuslain mukaiseen äitiyspäivärahaan. Eräissä ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22627: pauksissa ei paikallista lomaa ole lainkaan muksen,
22628: myönnetty. Perusteluna tälle menettelylle on
22629: ollut se, että määräajaksi otetun henkilön työ- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22630: suhteeseen perustuvat oikeudet ja velvollisuu- piteisiin äitiyslomasijaisten palvelussuh-
22631: det päättyvät määräaikaisen työsopimuksen la- teen ehtojen tarkistamiseksi ja erityi-
22632: kattua. Äitiysloma- ja muut viransijaiset hoita- sesti heidän oikeuttamisekseen äitiys-
22633: vat usein virkaa tai tointa vuosikausia esimer- lomaan.
22634: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22635:
22636: Eeva Kauppi Saara Mikkola Ulla Järvilehto
22637: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Esko Almgren
22638: Asser Stenbäck Eva-Maija Pukkio
22639: 566 1982 vp.
22640:
22641: Toivomusaloite n:o 49.3
22642:
22643:
22644:
22645:
22646: Kauppinen ym.: TEL-eläkemaksun poistamisesta alle 23-vuo-
22647: tiailta työntekijöiltä
22648:
22649:
22650: Eduskunnalle
22651:
22652: Jatkuvasti korkealla tasolla pysyvä työttö- Työvoimakustannuksia voidaan pienentää nuor-
22653: myys kohdistuu erityisen ankarana nuoriin työ- ten työntekijöiden osalta alentamalla varsinkin
22654: markkinoille siirtyviin ikäluokkiin, joiden osal- työvoimavaltaisia yrityksiä rasittavia sosiaali-
22655: ta työttömyysaste on selvästi keskimääräistä turvamaksuja. Kun työeläke alkaa karttua työn-
22656: korkeampi. Työttömyys passivoi nuoria ja hei- tekijälle vasta 23 ikävuoden jälkeen, on perus-
22657: kentää heidän itseluottamustaan, sillä työn avul- teltua poistaa TEL-eläkemaksu kokonaan tätä
22658: la luodaan taloudellinen perusta elämälle ja työ nuoremmilta työntekijöiltä.
22659: kytkee nuoren tarpeellisena jäsenenä yhteiskun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22660: taan. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22661: Vaikka pääpaino työllisyyden hoidossa on muksen,
22662: asetettava yritystoimintaa tukevaan terveeseen
22663: talouspolitiikkaan, tarvitaan tämän rinnalla var- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22664: sinkin nuoriin kohdistuvia erityistoimenpiteitä. piteisiin TEL-eläkemaksun poistamiseksi
22665: Eräs merkittävä nuorten työn saantia vaikeut- alle 23-vuotiailta työntekijöiltä nuorten
22666: tava este ovat korkeat työvoimakustannukset. työllisyyden parantamiseksi.
22667: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
22668:
22669: Markku Kauppinen Olavi Martikainen Mauno Manninen
22670: Hannu Tenhiälä Matti Maijala Juhani Saukkonen
22671: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pentti Poutaneo Juhani Tuomaala
22672: Lauri Palmunen Matti Ruokola Toivo Yläjärvi
22673: Orvokki Kangas Marjatta Väänänen Väinö Raudaskoski
22674: Kalevi Mattila Alvar Saukko Einari Nieminen
22675: Mikko Kaarna Esko Pekonen Hannele Pokka
22676: Petter Savola Lea Sutinen Mikko Jokela
22677: Kauko Juhantalo Mikko Pesälä Heimo Linna
22678: Paavo Vesterinen
22679: 1982 vp. 567
22680:
22681: Toivomusaloite n:o 494
22682:
22683:
22684:
22685:
22686: Kivitie ym.: Lapsen elatusturvan parantamisesta elatusvelvollis-
22687: ten laiminlyödessä elatusmaksun suorittamisen
22688:
22689:
22690: Eduskunnalle
22691:
22692: Lapsen elatusta koskeva lainsäädäntö on keisimmistä tekijöistä. Sen vuoksi yhteiskun-
22693: lain lapsen elatuksen turvaamisesta tultua voi- nan tulee paremmin taata lapselle myös tasai-
22694: maan tyydyttävällä tasolla. Se sisältää muun nen elintaso maksamalla elatusavun ennakko
22695: muassa toimenpiteet elatustuen suorittamisesta sen suuruisena kuin sen on tuomioistuin ela-
22696: kunnan varoista sekä toimenpiteet, joilla te- tusvelvolliselle määrännyt. Kunnat voivat periä
22697: hostetaan lapsen elatuksesta annetussa laissa maksun elatusvelvolliselta samoin kuin käy-
22698: ( 704/75) tarkoitetun elatusvastuun toteutu- täntö on tälläkin hetkellä.
22699: mista. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22700: Lain tarkoitus on taata jokaiselle lapselle kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22701: riittävä, vakaa elintaso. Elintason vakautta
22702: lain avulla ei kuitenkaan ole kyetty saavutta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22703: maan. Nykyinen elatusavun ennakko 280 lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
22704: markkaa ei useinkaan vastaa sitä elintasoa, elatusvelvollisen laiminlyödessä lapsen
22705: jota tuomioistuin on määrännyt elatusvelvolli- elatusmaksun kunta suorittaisi elatus-
22706: sen ylläpitämään. maksU1t elatusapuun oikeutetulle koko-
22707: Lapsen suotuisan kehityksen kannalta tur- naisuudessaan ja perisi sen takaisin
22708: vallisuus ja jatkuvuus ovat kuitenkin eräs kes- elatusvelvolliselta.
22709: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22710:
22711: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
22712: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
22713: 568 1982 vp.
22714:
22715: Toivomusaloite n:o 495
22716:
22717:
22718:
22719:
22720: Kivitie ym.: Naispuolisen yrittäjän lesken oikeuttamisesta yrit-
22721: täjäeläkkeeseen
22722:
22723:
22724: Eduskunnalle
22725:
22726: Pyrkimyksessä sukupuolten väHseen tas,a-ar- Epäkohdan poistamiseksi ehdotamme edus-
22727: voon korostetaan useimmin perustellusti naisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22728: aseman parantamista. Epätasa-arvoa saattaa kui-
22729: tenkin esiintyä myös päinvastaisissa tapauksis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22730: sa eli mies on naista heikommassa asemassa. lainsäädännön muuttamiseksi niin, että
22731: Eräs tällaisen epätasa-arvon ilmentymä on se, naispuolisen yrittäjän leski saisi oikeu-
22732: että miespuolisella leskellä ei ole oikeutta vai· den yrittäjäeläkkeeseen.
22733: monsa yrittäjäeläkkeeseen.
22734: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22735:
22736: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
22737: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
22738: 1982 vp. 569
22739:
22740: Toivomusaloite n:o 496
22741:
22742:
22743:
22744:
22745: Kivitie ym.: Eronneena leskeytyneen lasta huoltaneen henkilön
22746: oikeuttamisesta perhe-eläkkeeseen
22747:
22748:
22749: Eduskunnalle
22750:
22751: Sosiaalipoliittisten toimenpiteiden eräänä ta- Erityisesti väliinputoajiksi eläketurvan suh-
22752: voitteena on se, että muutostilanteessa kenen- teen ovat jääneet eronneet naiset. He ovat
22753: kään elintaso ei jyrkästi laske. Perhe-eläkejär- usein kantaneet vastuun lasten kasvattamisesta
22754: jestelmä on pääpiirteissään onnistunut tässä yksin eron jälkeen. Puoliso on saattanut avioi-
22755: tavoitteessaan hyvin. Mutta tässäkin järjestel- tua uudelleen. Hänen kuolemansa jälkeen per-
22756: mässä on puutteensa: mieslesket ja eronneena he-eläke koituu vain uuden puolison hyväksi.
22757: leskeksi jäävät naiset eivät kuulu tämän eläke- Jotta eronneen lesken eläketurva vastaisi edes
22758: turvan piiriin. Naisten huomattavasti alhai- osaksi hänen perheensä vuoksi tekemiään uh-
22759: semman tulotason ja naisten suuremman per- rauksia, olisi johdonmukaista, että avioliiton
22760: heenhuoltovelvollisuuden johdosta naiset jää- keston ja huoltovelvollisuuden mukainen per-
22761: vät usein vaille myös riittävää henkilökohtaista he-eläke tulisi hänen hyväkseen.
22762: eläketurvaa. Edunjättäjä on itse elinaikanaan myös edelli-
22763: . Lasten hankkiminen ja lasten hoito ovat vai- sen avioliittonsa aikana perheen työnjaon vuok-
22764: kuttaneet ja vaikuttavat yhä naisen elämänkaa- si yhteisiksi katsottavista varoista kartuttanut
22765: reen. Perheen vuoksi hän joutuu tinkimään (säästänyt) eläkettään. On oikeudenmukaista,
22766: monista omista eduistaan. Lastenhoitovuodet että hänen omaisensa voivat nauttia siitä hänen
22767: kotona vähentävät hänen sosiaali- ja eläketur- jälkeensä. Vähemmän ansaitsevan, perheestä
22768: vaansa ja mahdollisuuksiaan edetä urallaan. vastaavan puolison edut on turvattava myös
22769: Vastuu lapsista estää usein myös työssä käyvän perhe-eläkejärjestelmässä sukupuolesta riippu-
22770: äidin määrätietoisesti keskittymästä uran raken- matta.
22771: tamiseen ja taisteluun paremmin palkatuista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
22772: työtehtävistä. Enemmät pätevyydet, joita mm. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22773: yhteiskuntaelämään osallistuminen antaa, jäävät
22774: häneltä myös saamatta. Lisäksi naiset BO-pro- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22775: senttisesti työskentelevät ns. naisvaltaisilla aloil- menpiteisiin perhe-eläkkeitä koskevan
22776: la, joissa palkkaus on huomattavasti huonompi lainsäädännön uudistamiseksi siten, että
22777: kuin miesvaltaisilla työaloilla. Jopa samoista eronneena leskeytynyt henkilö, jolla on
22778: työtehtävistä nainen saa 30 % huonompaa tai on ollut lastenhuoltovelvollisuus, saa
22779: palkkaa kuin mies. Myöskään ei ole realistista perhe-eläkelakien mukaisen leskeneläk-
22780: olettaa, että paranemista tapahtuisi nopeasti. keen siinä suhteessa kuin avioliitto on
22781: Tutkimusten mukaan naisen asema työelämässä kestänyt painotettuna lastenhuoltovel-
22782: ei viimeisten 30 vuoden aikana ole muuttunut vollisuuden mukaan.
22783: (M-L. Anttalainen 1980).
22784: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
22785:
22786: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas Helena Pesola
22787: Ulla Puolanne Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jaakko Itälä
22788: Terhi Nieminen-Mäkynen Ulla Järvilehto Tellervo Koivisto
22789: Antero Juntumaa
22790:
22791:
22792: 72 088200189C
22793: 570 1982"Vp.
22794:
22795: Toivomusaloite n:o 497
22796:
22797:
22798:
22799:
22800: Korhonen ym.: Maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän laajen-
22801: tamisesta
22802:
22803:
22804: Eduskunnalle
22805:
22806: Maatalousyrittäjien lomatoiminnan järjestä- päri vuoden, tulisi turvata edes'14vuorokauden
22807: minen kuuluu lain mukaan kunnille ja valtion vuosiloma.
22808: tulo- ja menoarviossa on ehdotettu määrärahat Riittävän määrärahan turvin kunnat voisivat
22809: tätä tarkoitusta varten. Kunnat eivät kuiten- tarjota runsaasti uusia vakinaisia työpaikkoja.
22810: kaan pysty nykyisten määrärahojen puitteissa Lomittajien lukumäärän lisääntyessä kunnat voi-
22811: tarjoamaan maatalousyrittäjille vuosilomaa lain sivat hoitaa joustavammin myös sijaisavun sil-
22812: edellyttämällä tavalla. Ensisijaiset lomat pysty- loin, kun maatalousyrittäjä on estynyt hoita-
22813: tään järjestämään kokonai,suudessaan, mutta masta yritystään.
22814: toiselle samassa yrityksessä työskentelevälle ei Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
22815: pystytä järjestämään lomaa (toissijainen loma) kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22816: läheskään täysimääräisesti.
22817: Tulo- ja menoarviossa lomatoimintaan osoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22818: tettujen korvausten lisääminen aiheuttaisi mo- maatalousyrittäjien vuosilomajärjestel-
22819: nia myönteisiä seurauksia. Maatalousyrittäjille, män laajentamiseksi.
22820: jotka tekevät seitsemänpäiväistä työviikkoa ym-
22821: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
22822:
22823: Erkki Korhonen Jorma Fred Sauli Hautala
22824: Lea Sutinen Ulla Järvilehto
22825: 1982 :Vp. 571
22826:
22827: Toivomusaloite n:o 498
22828:
22829:
22830:
22831:
22832: Kortesalmi ym.: Lapin työllisyyden turvaamisesta puolueiden
22833: Lapin piirijärjestöjen suunnitelmien mukaisesti
22834:
22835:
22836: Eduskunnalle
22837:
22838: Lapin tulevaisuudennäkymät ovat synkät, työttömien toimeentuloturvan parantamista,
22839: sillä työttömyys uhka:a muodostua talvikautena aluepolitiikan tehostamista ja ennen kaikkea
22840: 1982 vieläkin pahemmaksi kuin 1970-luvun riittävien määrärahojen varaamista aluepolitii-
22841: pahimpina ty~ttömyysvuosina. Työvoimaviran- kan toteuttamiseen, taloudellisesti heikkojen
22842: omaisten arvioiden mukaan Lapissa työttömien kuntien aseman parantamista, Sokiin fosfaatti-
22843: määrä nousee vuoden 1982 alkupuolella niin, esiintymän hyödyntämistä, terveys- ja sosiaali-
22844: että työttömyysaste kohoaa 16--17 % :iin. alan investointien rahoittamista, riittävien mää-
22845: Useissa kunnissa työttömyysaste nousee yli rärahojen varaamista kauppa- ja teollisuusmi-
22846: 30 % :n. Seurauksena tästä tulee olemaan muut- nisteriön aluepoliittisiin tukiin, maaseutupaket-
22847: toliike, lähinnä Norjaan. tiin, asuntotuotantoon, koulujen ja kirjastojen
22848: Työllisyyttä parantavia tekijöitä ei ole näkö- rakentamiseen sekä kuntien ylimääräisiin inves·
22849: piirissä, ,sillä valtiovaltakin on päätöksillään oh- tointiavustuksiin. Lisäksi piirijärjestöt vaativat,
22850: jaamassa valtion työkohteita vaikeimpien työt- että pikaisesti päätetään kunnallisen työllistä-
22851: tömyysalueiden kuten Lapin kustannuksella mistuen porrastamisesta shen, että turvataan
22852: Etelä-Suomeen. Valtioneuvoston käsiteltävänä korkean työttömyysasteen ja taloudelliselta ase-
22853: oleva työohjelma merkitsee vaikeimmille työt- maltaan heikkojen kuntien mahdollisuudet tuen
22854: tömyysalueille yli 1 000 työpaikan vähenemis- hyväksikäyttämiseen. Poliittisten puolueiden
22855: tä viime vuodesta. Lapin piirijärjestöt eivät ole turhan takia liik-
22856: Ainoastaan nopeilla valtion ratkaisuilla, ku- keellä.
22857: ten työllisyy,sohjelmilla, aluepolitiikkaa tehos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22858: tamalla sekä valtion suorien investointien avul- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22859: la Lapin vaikeata työttömyystilannetta voidaan muksen,
22860: helpottaa.
22861: Poliittisten puolueiden Lapin piirijärjestöt että hallitus kiireesti ryhtyisi moni-
22862: ovat Rovaniemellä 4. 2. 1982 allekirjoittaneet puolisUn toimiin Lapin työllisyyden tur-
22863: Lapin työllisyysasioita koskevat kirjelmät puo- vaamiseksi erityisesti poliittisten puo-
22864: lueiden johtajille sekä ministereille. Näissä kir- lueiden Lapin piirijärjestöjen Rovanie-
22865: jelmissä piirijärjestöt esittävät keinoja Lapin mellä 4. 2. 1982 esittämien suunnitel-
22866: vaikean työllisyystilanteen kohentamiseksi. mien mukaisesti.
22867: Piirijärjestöt vaativat mm. työllisyyden ja
22868: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22869:
22870: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
22871: 572 1982 vp.
22872:
22873: Toivomusaloite n:o 499
22874:
22875:
22876:
22877:
22878: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon
22879: työpaikkatukikokeilun järjestämiseksi Kainuussa
22880:
22881:
22882: Eduskunnalle
22883:
22884: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22885: ns. maaseutupaketista. Maaseutupakettiin kuu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22886: lui ehdolHsena tukimuotona ns. työpaikkatuki- muksen,
22887: kokeilu. Lapin lääni on saanut jo ennakkoon
22888: 10 miljoonaa markkaa tähän tarkoitukseen. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
22889: Työpaikkatuki on tarkoitettu mm. maatalouden tyksen 3 000 000 markan työllisyysmää-
22890: liitännäiselinkeinojen ja yleensä maaseudun pie- rärahan ottamisesta lisäyksenä valtion
22891: nimuotoisen tuotannollisen toiminnan harjoit- vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon työ-
22892: tamiseen ja suunnitteluun. Koska Kainuu on paikkatukikokeiluun Kainuussa.
22893: liitännäiselinkeinoien kehittämisessä edelläkävi-
22894: jä, on maakunnalla hyvä valmius käyttää hy-
22895: väkseen suunniteltua tukimuotoa.
22896: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22897:
22898: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
22899: 1982 vp. 573
22900:
22901: Toivomusaloite n:o 500
22902:
22903:
22904:
22905:
22906: Kortesalmi ym.: Kostamus-urakan jälkihoitotoimenpiteiden val-
22907: mistelemisesta
22908:
22909:
22910: Eduskunnalle
22911:
22912: Suomalaiset rakentavat Kostamus-urakan toi- tion tukemia investointeja alueella lisättävä ja
22913: sen ja kolmannen vaiheen. Tehtyjen sopimus- ajoitettava siten, että rakennustyövoiman ky-
22914: ten mukainen rakentaminen päättyy vuonna syntä ei yhtäkkisesti laske.
22915: 1985. Tällöin Kainuusrsa syntyy poikkeukselli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22916: sen vaikea tilanne, jota vaikeutta·a v,i:elä nähtä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22917: vis,sä oleva suhdannekierto. muksen,
22918: Kostamus-töiden loppuessa erityisesti talon-
22919: rakennusalan työllisyystilanne vaikeutuu. Kos- että hallitus huolehtisi Kostamus-ura-
22920: tamuksesta vapautuvaa työvoimaa on sijoitetta- kan jälkihoitotoimenpiteiden valmistele-
22921: va muiden elinkeinojen piiriin, mutta samalla misesta Kainuu-neuvottelukunnan esit-
22922: on valtion omia investointeja samoin kuin val- tämällä tavalla.
22923: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22924:
22925: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
22926: 574 1982 vp.
22927:
22928: Toivomusaloite n:o 501
22929:
22930:
22931:
22932:
22933: Kortesalmi ym.: Konealan pienyrittäjien työllisyyden turvaami-
22934: sesta
22935:
22936:
22937: Eduskunnalle
22938:
22939: Maamme pienyrittäjät, mm. konealan yrittä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22940: jät, ovat usein suurissa vaikeuksissa työttömyy- muksen,
22941: den vuoksi. Tällöin esim. konealan pienyrittä-
22942: jiä, kuten kaivin- tai metsäkoneen omistajia, ei että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
22943: pääse työttömyyskortistoon, vaikka työtä ei konealan pienyrittäjien työllisyyden tur-
22944: ole. Tämä koetaan luonnollisesti suurena epä- vaamiseksi sekä heidän toimeentulonsa
22945: kohtana näiden yrittäjien piirissä. saattamiseksi asianmukaiseksi ja riittä-
22946: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- väksi myös silloin, kun tällaisilla pien-
22947: yrittäjillä ei ole työtä.
22948: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22949:
22950: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
22951: 1982 vp. 575
22952:
22953: Toivomusaloite n:o 502
22954:
22955:
22956:
22957:
22958: Kortesalmi ym.: Lukion opettajien eläkeiän alentamisesta
22959:
22960:
22961: Eduskunnalle
22962:
22963: Lukion opettajien eläkeiän alentaminen sa- ihmiset saavat elää työttöminä tai työttömyy-
22964: maksi peruskoulun opettajien kanssa eli 60 vuo- den pelossa. Kansakuntamme tarvitsee palve-
22965: teen on välttämätöntä. Tähän on olemassa erit~ lukseensa kaikki koulutetut nuoret työvoimare-
22966: täin pätevät syyt. Ensiksikin opetustoimen hoi• servinsä.
22967: taminen lukiossa on kiistattomasti raskasta ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22968: kuluttavaa. ·Eläkeiän aikaistamista puolustavat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22969: myös nuorten vastavalmistuneiden lukion opet- muksen.
22970: tajiksi pätevöityneiden ja pätevöitymässä ole-
22971: vien vaikeat työllisyysnäkymät. On järjetön- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimii11
22972: tä pitää yli 60 vuotta täyttäneitä lukion opetta- lukion opettajien eläkeiän alentamiselesi
22973: jia väkipakolla mukana työelämässä kun nuo- 60 vuoteen eli samaksi peruskoulun
22974: ret vastavalmistuneet tai opiskelemassa olevat opettajien eläkeiän kanssa.
22975: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
22976:
22977: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
22978: 576 1982 vp.
22979:
22980: Toivomusaloite n:o 503
22981:
22982:
22983:
22984:
22985: Kortesalmi ym.: Sota-ajan palvelusajan saattamisesta yleisesti
22986: eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi
22987:
22988:
22989: Eduskunnalle
22990:
22991: Eläkeasioissa on maassamme edelleen jatku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22992: via pahoja puutteita ja epäoikeudenmukaisuuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22993: sia. Esimerkiksi rintamapalvelus luetaan val- muksen,
22994: tion palveluksessa oleville eläkeikään kelpaa-
22995: vaksi ajaksi, mutta yksityisen palveluksessa ole- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
22996: ville sitä ei hyväksytä. Kuitenkin rintamapalve- sotiemme veteraanien ja rintamanaisten
22997: lus on ollut yhteistä kansakunnan hyväksi teh- eläketurvan korjaamiseksi siten, että so-
22998: tyä puolustustyötä eikä maan puolustajia saa ta-ajan palvelusaika luetaan työaikaan
22999: asettaa eriarvoiseen asemaan sen mukaan, ke- kuuluvaksi eläkettä laskettaessa kaikille
23000: nen työnantajan palveluksessa he ovat olleet toisen palveluksessa oleville riippumat-
23001: myöhemmin elämässään, olivatpa he olleet ta siitä kuka on työnantaja, toisin sa-
23002: valtion tai yksityisen palveluksessa. Oikeu- noen siis että sota-ajan palvelusaika
23003: denmukaisuus vaatii, että sota-ajan palvelus- ulotetaan koskemaan myös muita kuin
23004: aika on saatava kaikille toisen palveluksessa valtioon palvelussuhteessa olevia.
23005: oleville työaikaan kuuluvaksi eläkettä lasket-
23006: taessa.
23007: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1982
23008:
23009: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsentahti
23010: Urho Pohto Urpo Leppänen
23011: 1982 vp. 577
23012:
23013: Toivomusaloite n:o 504
23014:
23015:
23016:
23017:
23018: Kortesalmi ym.: Yrittäjäeläkemaksujen poistamisesta yrittäjien
23019: työttömyyden aikana
23020:
23021:
23022: Eduskunnalle
23023:
23024: Myös yrittäjä saattaa joutua maassamme ja tuntuu selvästi kohtuuttomalta. Järjestelmää
23025: työttömäksi. Näin tapahtuu valitettavan usein olisikin muutettava.
23026: esimerkiksi konealan pienille ja perheyrittäjille, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23027: kuten esimerkiksi kaivinkoneiden, metsätalous- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23028: koneiden ja maansiirtokoneiden omistajayrityk· muksen,
23029: sille. Kuitenkin tällainen yrittäjä joutuu maksa-
23030: maan yrittäjäeläkettä nHltäkin kuukausilta, jol- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
23031: loin hänellä ei ole työtä eikä ansiota. Kokonai- yrittäjäeläkejärjestelmän muuttamiseksi
23032: suutena yrittäjäeläke saattaa olla tällaiseltakin siten, ettil yrittäjäeläkettä ei tarvitsisi
23033: työttämäitä perheyrittäjältä useita tuhansia maksaa siltä ajalta, jolloin yrittäjä on
23034: markkoja vuodessa. Työttömän pienyrittäjän itse työttömänä ja ·maksukyvytön.
23035: veivoittaminen maksamaan yrittäjäeläkemaksu-
23036: Helsingissä 12 päivänä helmikuu.ta 1982
23037:
23038: J. Juhani Ko'rtesalmi Urpo Leppänen
23039:
23040:
23041:
23042:
23043: 73 088200189C
23044: 578 1982 vp.
23045:
23046: Toivomusaloite n:o 505
23047:
23048:
23049:
23050:
23051: Koskenniemi ym.: Metsureiden eläkeiän alentamisesta
23052:
23053:
23054: Eduskunnalle
23055:
23056: Metsätyö on kuluttavaa ja raskasta. Ulkotyö- kykenevän työllistämään kaikkia halukkaita, jo-
23057: olosuhteet ovat omiaan lisäämään sairastu- ten on tarkoituksenmukaista myös tästä näkö-
23058: vuutta. Koneistaminen ei suinkaan ole poista- kulmasta pyrkiä jakamaan tasaisemmin tehtä-
23059: nut työn raskautta, vaan pikemminkin eräissä väksi tarjoutuva työ. Eläkejärjestelyillä on
23060: tapauksissa jopa tuonut uusia terveyden hait- osansa tässä. Luonnollisesti tärkeintä on, että
23061: toja. Niinpä jo useita vuosia ennen varsinaista eläkeikää alennetaan ensinnä niissä ammateis-
23062: eläkeikää käykin metsätyömiehen työn jatka- sa, joiden raskaus ja kuluttavuus siihen antaa
23063: minen useiri kyseenalaiseksi. Ihmisarvoinen erityisen aiheen. Metsurin työ on eittämättä
23064: elämä kuitenkin edellyttäisi, että työntekijällä niitä, joissa eläkeikää pitäisi kiireesti alentaa.
23065: olisi oltava mahdollisuus päästä eläkkeelle, ei Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
23066: sairauseläkkeen kautta, vaan kutakuinkin ter- toivomuksen,
23067: veenä. Kun nykyisellään tämä ei tule turvat-
23068: tua, onkin perusteltua alentaa metsureiden elä- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
23069: keikää 55 vuoteen. miin metsureiden eläkeiän alentamiseksi
23070: Maamme talous ei näissä olosuhteissa näytä 55 vuoteen.
23071: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
23072:
23073: Niilo Koskenniemi Heli Astala Inger Hirvelä
23074: Mikko Ekorre Aulis Juvela Aimo Ajo
23075: 1982 vp.
23076:
23077: Toivomusaloite n:o 506
23078:
23079:
23080:
23081:
23082: :Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Lasten terveys- ja kuntoutuspalvelu-
23083: jen sekä lääkehoidon saattamisesta maksuttomaksi
23084:
23085:
23086: Eduskunnalle
23087:
23088: Yhteiskuntapolitiikan keskeiseksi tavoitteek- ja kuntoutuspalvelujen korvaamista koskevat
23089: si on viime vuosina asetettu ihmisten terveys- yleiset määräykset eivät lapsiperheiden kohdal-
23090: turvan takaaminen. Tässä tarkoituksessa on ter- la ole taanneet muihin yhteiskuntaryhmiin
23091: veydenhuoltomme pystytty kehittämään mo- nähden tasa-arvoista taloudellista kohtelua.
23092: nessa suhteessa korkeatasoiseksi. Täten on Kun perheyhteisöjen taloudellisen aseman
23093: voitu luoda suotuisia lähtökohtia ihmisten perusteella tuskin on löydettävissä käytäntöön
23094: omatoimiselle terveytensä edistämiselle. hyvin soveltuvaa perustetta lasten terveys- ja
23095: Sairausvakuutusjärjestelmän ja sitä täyden- kuntoutuspalvelujen sekä lääkehuollon korvat-
23096: tävän verotusmenettelyn turvin on sairastumi- tavuuden luokittelulle, olisi olemassa oleva vi-
23097: sen aiheuttamaa taloudellisen turvattomuuden nosuuntaus parhaiten korjattavissa siten, että
23098: riskiä pystytty huomattavasti· lieventämään. mainitut palvelut ja lääkehuolto kokonaisuu-
23099: Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kehitys dessaan olisivat kaikkien alle 18-vuotiaitten las-
23100: on johtanut tässä suhteessa eri kansalaisten ja ten ja nuorten osalta maksuttomia.
23101: kansalaisryhmien välisen tasa-arvoisuuden li- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23102: sääntymiseen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk~
23103: Tämä myönteinen kehitys ei ole kuitenkaan sen,
23104: riittävässä määrin koitunut lapsiperheiden
23105: eduksi, vaan lapsen sairastuminen tai vammau- että hallitus ryhtyisi toim'enpiteisiin
23106: tuminen aiheuttaa tänäkin päivänä monelle alle 18-vuotiaiden lasten terveys- ;a
23107: perheelle kohtuuttomia taloudellisia rasituk- kuntoutuspalvelujen sekä lääkärin mää-
23108: sia. Tämä koskee etenkin niitä perheitä, joissa räämän lääkehuollon saattamiseksi mak-
23109: on yksi tai useampi toistuvasti tai krooni- suttomaksi.
23110: sesti sairas lapsi. Lääkehoidon sekä terveys-
23111: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
23112:
23113: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kauko Juhantalo Orvokki Kangas
23114: Markku Kauppinen Hannele Pokka Lauri Palmunen
23115: 580 1982 vp.
23116:
23117: Toivomusaloite n:o 507
23118:
23119:
23120:
23121:
23122: E. Laine ym.: Lasten päivähoidon kehittämisestä Turun ja Porin
23123: läänissä
23124:
23125:
23126: Eduskunnalle
23127:
23128: Turun ja Porin läänin kunnat ovat päättä- arvioimasta hoitopaikkojen kokonaistarpeesta
23129: neet anoa tälle vuodelle 149,5 uuden päivähoi- n. 50%.
23130: toviran perustamista lasten päiväkoteihin. Vas- Lasten, perheiden ja kuntien tarpeet edel-
23131: taavasti anottiin 17 4 perhepäivähoitajan viran lyttäisivät lasten päivähoitoresurssien lisäämis-
23132: perustamista. Tehdyistä anomuksista on läänin- tä tuntuvasti, jotta päivähoitolain määräys hoi-
23133: hallitus voinut hyväksyä vain 117 päivähoito- topaikan turvaamisesta kaikille tarvitseville
23134: viran ja 164 perhepäivähoitajan toimen perus- voitaisiin edes tällä vuosikymmenellä toteuttaa.
23135: tamisen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
23136: Näin huomattavat supistukset kuntien esi· kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23137: tyksiin merkitsevät sitä, että edelleenkin vain
23138: joka kolmas alle kouluikäinen saa kunnallisen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23139: päivähoitopaikan, joiden tarve on erittäin suu- menpiteisiin lasten päivähoidon kehit-
23140: d. Kun lääniin perustetaan tänä vuonna yh· tämiseen tarvittavien määrärahojen ;a
23141: teensä 1 485 päivähoitopaikkaa ja niiden yhteis- virkakiintiöiden tuntuvaksi lisäämiseksi
23142: määrä nousee 21 OOO:een, merkitsee se kuntien Turun ja Porin läänissä.
23143: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1982
23144:
23145: Ensio Laine Heli Astala
23146: 1982 vp. 581
23147:
23148: Toivomusaloite n:o 508
23149:
23150:
23151:
23152:
23153: E. Laine ym.: Vammaisten työnsaannin turvaamisesta
23154:
23155:
23156: Eduskunnalle
23157:
23158: Palkkatyön yleistyessä työn oikeus ja mer- sempaan asemaan työnsaannin osalta. Työn si-
23159: kitys korostuvat myös vammaisten kannalta. sällön muutokset raskaista tuotannollisista teh-
23160: Ongelman ydin ei ole vammaisten työn oikeu- tävistä suunnittelu-, tutkimus- ja ohjaustehtä-
23161: den periaatteellisessa tunnustamisessa, vaan sen vien suuntaan poistavat eräiden vammojen
23162: vaikeutuvassa toteutumisessa. Vammaiset ovat aiheuttamat haitat työkyvyn kannalta. Myös
23163: ensimmäisten joukossa työstä karsiuduttaessa. teknologia näyttää tuottavan monenlaisia toi-
23164: Vammaisten työnsaannin vaikeutta ovat li- mintoja helpottavia apuvälineitä. Vammaisille
23165: sänneet tieteellis-teknisen kehityksen seurauk- on käytännössä tunnustettava oikeus kykyjään
23166: sena syntyneet työvoiman kasvavat laatuvaati- vastaavaan mielekkääseen työhön.
23167: mukset, jotka edellyttävät laajaa yleissivistävää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
23168: ja pitkää erikoistavaa ammattikoulutusta. Vam- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen;
23169: maisten koulutustaso on selvästi muita alhai~
23170: sempi keskimääräisesti mitattuna. Koulutus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23171: tie katkeaa usein peruskoulun jälkeen. menpiteisiin vammaisten työnsaannin
23172: Toisaalta tieteellis-tekninen kehitys avaa turvaamiseksi.
23173: myös mahdollisuuksia vammaisten tasavertai-
23174: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
23175:
23176: Ensio Laine Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen
23177: M.-L. Salminen Marjatta Stenius-Kaukonen E.-J. Tennilä
23178: Pauli Puhakka Pentti Liedes Irma Rosnell
23179: Sten Söderström
23180: 582 1982 vp.
23181:
23182: Toivomusaloite n:o 509
23183:
23184:
23185:
23186:
23187: Lattula: Nuorisotyöttömyyden ratkaisemisesta erityisesti Poh-
23188: jois-Suomessa
23189:
23190:
23191: Eduskunnalle
23192:
23193: Pohjois-Suomen korkea nuorisotyöttömyys kilpailukykyisellä perustalla. Tämä edellyttää
23194: on ongelma, jolla on kauaskantoisia kielteisiä yritystoimintamme mahdollisuuksista huolehti-
23195: seuraamuksia. mista myös lainsäädäntötyössä ja sopimuspoli-
23196: Nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi on tiikassa. Tärkeää myös on, ettei yritystoimin-
23197: ponnisteltava kaikin keinoin kehittämällä ja tamme keskeinen alue, maatalous jää vaille
23198: soveltamalla mm. erityistoimenpiteitä, kuten sellaisia kehittämistoimia, jotka luovat alalle
23199: esimerkiksi yritysten omaa työllistämistoimin- todellisia taloudellisia menestymisedellytyksiä
23200: taa oppisopimuskoulutuksen kautta. Koulutus- ja nuorellekin viljelijäpolvelle halua sijoittua
23201: ta ja ammatinvalinnan ohjausta on kehitettävä tuohon ammattiin ja pysyä siinä.
23202: vastaamaan tulevaisuuden työvoiman kysyntää. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23203: Tähän kuuluu palveluelinkeinojen voimakkaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23204: kehityksen sekä ulkomaankauppamme mitta- sen,
23205: vuuden huomioon ottaminen mm. kieltenope-
23206: tuksessa ja yleissivistävässä peruskoulutuksessa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23207: Peruskysymys Pohjois-Suomessa niin nuor- menpiteisiin nuorisotyöttömyyden rat-
23208: ten kuin muidenkin työnsaannissa kuitenkin kaisemiseksi erityisesti Pohjois-Suomes-
23209: on, että elinkeinoelämämme toimii terveellä ja sa.
23210: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
23211:
23212: Eero Lattula
23213: 1982 vp. 583
23214:
23215: Toivomusaloite n:o 510
23216:
23217:
23218:
23219:
23220: Lattula: Nuorten perheiden asunto-olojen helpottamisesta
23221:
23222:
23223: Eduskunnalle
23224:
23225: On oikein, että asumiseen liittyvien talou- ryhtyä tositoimiin nuorten perheiden auttami-
23226: dellisten· ongelmien ratkaiseminen on julkisessa seksi.
23227: keskustelussa otettu painotetusti esiin nuorten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23228: perheiden aseman parantamiseksi. Tärkeää on, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23229: että nuorille perheille turvataan hyvät alku-
23230: edellytykset yhteiselle taipaleelle. Tähän liitty- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23231: vät laajasti moninaiset taloudelliset, sosiaaliset menpiteisiin nuorten perheiden asunnon
23232: sekä elämän arvostuksiin liittyvät kysymykset. saannin helpottamiseksi ja asumisen
23233: Keskeinen tarkastelukulma on asunnon saan- kustannuksiin liittyvien ongelmien rat-
23234: tiin ja asumisen kustannuksiin liittyvien ongel- kaisemiseksi.
23235: mien ratkaiseminen. Eduskunnan on aiheellista
23236: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
23237:
23238: Eero Lattula
23239: 584 1982 vp.
23240:
23241: Toivomusaloite n:o 511
23242:
23243:
23244:
23245:
23246: Lattula: Vuosina 1925 ja 1926 syntyneiden rintamaveteraanien
23247: varhaiseläkkeelle pääsemisestä
23248:
23249:
23250: Eduskunnalle
23251:
23252: Eduskunta on vihdoinkin hyväksynyt rinta- keutettuja on alkuvaiheessa arvioitu olevan
23253: maveteraanien varhaiseläkelain, jonka puolesta noin 10 000.
23254: maamme veteraanijärjestöt jo vuosikausia ovat Tähän kymmenentuhannen joukkoon eivät
23255: kamppailleet. valitettavasti kuulu ainakaan tässä vaiheessa
23256: Rintamaveteraanien varhaiseläkelaki tulee vuosina 1925 ja 1926 syntyneet rintamavetera•
23257: miesten kohdalla voimaan ensi heinäkuun alus- nit, koska heidän rintamapalvelusaikansa ei rii-
23258: ta lukien, naisten kohdalla on tarkoitus saattaa tä täyteen ·kahteen vuoteen. Näiden väliinpu-
23259: se voimaan ensi syksystä lähtien. toajien kohdalla täytyisi lakia korjata siten,
23260: Oikeus varhaiseläkkeeseen on niillä vuosien että hekin pääsisivät varhaiseläkkeestä osalli·
23261: 1939-1945 sotiin osallistuneilla 58 vuotta siksi.
23262: täyttäneillä rintamaveteraaneilla, joiden rinta- Jo oli aikakin, että tämä kauan ja hartaasti
23263: mapalvelusaika on sotatilan vallitessa ollut vä- odotettu rintamaveteraanien varhaiseläkelaki hy-
23264: hintään kaksi vuotta ja joiden työkyky on sai- väksyttiin. On täysin ansaittua, että rintamave-
23265: rauden, vian tai vamman vuoksi siinä määrin teraanien eläkeikärajaa on alennettu normaalista
23266: alentunut, että se olennaisesti haittaa heidän 65 vuodesta 58 vuoteen.
23267: ansiotyötään. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23268: Rintamaveteraani, jonka sotilasvammalain tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23269: mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään sen,
23270: 30 %, pääsee varhaiseläkkeelle ilman mitään
23271: muita edellytyksiä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23272: Rintamaveteraanien varhaiseläkkeen kustan- menpiteisiin rintamasotilaseläkkeiden
23273: nukset ovat tänä vuonna arviolta 100 miljoo- myöntämisessä siten, että nyt väliinpu-
23274: naa markkaa hallituksen esittämän 10 miljoo- toajiksi jääneet, vuosina 1925 ja 1926
23275: nan markan asemesta. Varhaiseläkkeeseen oi- syntyneet rintamaveteraanit pääsisivät
23276: varhaiseläkkeelle.
23277: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
23278:
23279: Eero Lattula
23280: 1982 vp. 585
23281:
23282: Toivomusaloite n:o 512
23283:
23284:
23285:
23286:
23287: Lillqvist: Sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmän paranta-
23288: misesta
23289:
23290:
23291: Eduskunnalle
23292:
23293: Sairauden aiheuttamista lääkekustannuksista uksen määrää ainakin sellaisten. yleisten saira-
23294: korvataan sairausvakuutuslain mukaan puolet uksien lääkehoidossa, jotka aiheuttavat poti-
23295: 11 markkaa ylittävältä osalta ostokertaa kohti. laalle suuria kustannuksia. Potilaan vastatta-
23296: Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa, vaksi jäävät kustannukset olisi tietyn markka-
23297: joita on 47, korvataan kuitenkin kustannukset määrän ylittävältä osalta korvattava kokonaan.
23298: kokonaan. Osittain korvattavia lääkkeitä käyt- Lisäksi olisi korvauksen piiriin otettava sellai-
23299: tävien henkilöiden lääkekustannukset ovat mo- sia ravintovalmisteita, jotka eräissä sairauksissa
23300: nessa tapauksessa korvauksen jälkeenkin usei- ovat potilaalle välttämättömiä.
23301: ta tuhansia markkoja vuodessa ja aiheuttavat Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
23302: näin ollen usein kohtuuttomia taloudellisia ra- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23303: situksia. Osittain korvataan lääkekustannukset
23304: esimerkiksi sellaisissa tavallisissa sairauksissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23305: kuin sepelvaltimotauti ja sydämen krooniset sairausvakuutuksen lääkekorvausten pa-
23306: rytmihäiriöt. Tällaisissa ja muissa vastaavissa rantamiseksi siten, että eräiden .tavalli-
23307: sairauksissa olisi korvauksen määrää nostettava simpien sairauksien korvausta korote-
23308: esimerkiksi 90 prosenttiin. Kokonaan korvauk- taan ja että potilaan lääkekustannukset
23309: sen ulkopuolella ovat nykyään ravintovalmis- tietyn määrän ylittävältä osalta korvat-
23310: teet, jotka eräiden sairauksien hoidossa ovat taisiin kokonaan sekä että korvauksen
23311: potilaalle välttämättömiä. Myös tällöin ovat asi- piiriin otettaisiin eräät sairauden vuok-
23312: anomaiselle aiheutuvat kustannukset usein var- si välttämättömät ravintovalmisteet.
23313: sin suuret.
23314: Sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmää
23315: olisi näin ollen parannettava nostamalla korva-
23316: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
23317:
23318: Bror LiUqvist
23319:
23320:
23321:
23322:
23323: 74 088200189C
23324: 586 1982 vp.
23325:
23326: Toivomusaloite n:o 513
23327:
23328:
23329:
23330:
23331: Lillqvist: Silmälasien ja muiden vastaavien apuvälineiden han-
23332: kintakustannusten saattamisesta sairausvakuutuksen piiriin
23333:
23334:
23335: Eduskunnalle
23336:
23337: Yleisesti käytettävien apuvälineiden, kuten lä mainittujen ja muiden vastaavien yleisesti
23338: silmälasien ja kuulolaitteiden hankkimisesta ai- käytettävien apuvälineiden korvaamisesta sään-
23339: heutuvia kustannuksia tuetaan yhteiskunnan toi- nökset.
23340: mesta vain joissakin tapauksissa, muun muassa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
23341: invaliidihuoltolain nojalla, mutta yleistä korva- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23342: usjärjestelmää ei maassamme näitä kustannuksia
23343: varten ole. Kuitenkin kustannukset esimerkiksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23344: silmälasien hankkimisesta ovat monissa perheis- sairausvakuutuksen täydentämiseksi si-
23345: sä varsin suuret, etenkin lapsiperheissä, kun ten, että korvauksen piiriin otettaisiin
23346: laseja joudutaan usein vahvuudeltaan muutta- silmälasien ja muiden vastaavien apuvä-
23347: maan sekä myös silloin kun silmäsairauden vai- lineiden hankkimisesta aiheutuvien kus-
23348: keuden vuoksi tarvitaan erityislinssejä. Tämän tannusten korvaaminen.
23349: vuoksi olisi sairausvakuutuslakiin otettava edel-
23350: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
23351:
23352: Bror Lillqvist
23353: 1982 vp. 587
23354:
23355: Toivomusaloite n:o 514
23356:
23357:
23358:
23359:
23360: Martikainen ym.: Suojatyön tavoitteiden ja hallinnon selkiinnyt-
23361: tämisestä
23362:
23363:
23364: Eduskunnalle
23365:
23366: Suojatyöpaikkojen tarpeeksi arvioidaan maas- perustaa, on tuotannollista suojatyötä kehitetty
23367: samme 15 000 työpaikkaa. Suojatyön tavoit- laajentamalla kehitysvammahuollon kuntainliit-
23368: teena on toisaalta tarjota työrajoitteiselle hen- tojen tehtäväaluetta koskemaan myös invaliidi-
23369: kilölle mahdollisuus ansiotyöhön, toisaalta sillä huoltolain mukaista suojatyötä. Kaikki kehitys-
23370: on myös kuntouttavia tavoitteita. Kuitenkin vammapiirien kuntainliitot ovat muuttaneet pe-
23371: vain invallidihuoltolain mukainen suojatyö on russääntöään em. tavoitteita vastaavaksi ja useat
23372: tavoitteiltaan selvästi ansiohakuista. Muissa käynnistäneet invaliidihuoltolain tarkoittaman
23373: suojatyön muodoissa esillä ovat hoidolliset ja suojatyötoiminnan. Samalla on pyritty toimi-
23374: terapeuttiset tavoitteet, ja toimeentulo on tur- maan yhteistyössä mielisairaanhoidon kanssa
23375: vattu useimmiten erilaisin eläkejärjestelyin. myymällä suojatyöpalveluja mielisairaanhoidon
23376: Määrällisesti eniten suojatyöpaikkoja on ke- kuntainliitoille.
23377: hitysvammahuollon piirissä, vuoden 1981 lo- Kehitys näyttää johtavan siihen, että sama
23378: pussa noin 3 000. Invaliidihuoltolain mukaisia ylläpitäjäyhteisö suojatyötä järjestäessään joutuu
23379: ns. tuotannollisia suojatyöpaikkoja oli yhteensä toimimaan kahden, jopa kolmen lainsäädännön
23380: 1 800. Lisäksi järjestetään ns. teollisuusterapiaa nojalla. Valtionapu ja -osuudet määräytyvät
23381: mielisairaanhoidon piirissä ja joidenkin kuntien tällöin erilaisin perustein ja ovat erisuuruisia.
23382: toimesta huoltoapulain nojalla suojatyötä sosi- Vaikka toiminta usein tapahtuu samoissa tilois-
23383: aalisesti työrajoitteisille. Eniten lisäystarvetta sa, joudutaan hallinnollisen hajanaisuuden
23384: on tuotannollisessa suojatyössä. vuoksi epätarkoituksenmukaisiin virkajärjeste-
23385: Hallinnollinen epäyhtenäisyys on haitannut lyihin. Myös toiminnan sisällöllinen ja tuotan-
23386: suojatyötoiminnan sekä määrällistä että sisäl- nollinen suunnittelu kärsivät em. hajanaisuu-
23387: löllistä kehittämistä. Asiaan ovat kiinnittäneet desta.
23388: huomiota mm. valtiontilintarkastajat kertomuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23389: sessaan vuodelta 1979 ja esittäneet toiminnan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23390: hallinnollista järkeistämistä ja yhteistyön tehos- muksen,
23391: tamista.
23392: Vaikka invaliidihuoltolain mukainen suojatyö että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
23393: on alkanut vammaisjärjestöjen toimintana, edel- menpiteisiin suojatyön tavoitteiden ja
23394: lyttää toiminnan laajentaminen ja alueellisten hallinnon selkiinnyttämiseksi ja lainsää-
23395: erojen tasoittaminen kuntien mukaantuloa. Kun dännölliseksi uudistamiseksi.
23396: uusia kuntainliittoja ei ole tarkoituksenmukaista
23397: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
23398:
23399: Olavi Martikainen Toivo Yläjärvi Paavo Vesterinen
23400: Hannu Tenhiälä Mikko Jokela Matti Maijala
23401: Orvokki Kangas Markku Kauppinen Mauno Manninen
23402: 588 1982 vp.
23403:
23404: Toivomusaloite n:o 515
23405:
23406:
23407:
23408:
23409: Miettinen ym.: Mikkelin läänin työllisyystilanteen parantamisesta
23410: työllisyystöinä suoritettavien tietöiden määrärahoja lisää-
23411: mällä
23412:
23413:
23414: Eduskunnalle
23415:
23416: Työttömyys on nopeasti lisääntymässä eten- nyt alhaiseksi, on läänin tieverkon kehittämi-
23417: kin maamme kehitysalueilla. Vuodenvaihteessa nen samalla hidastunut. Erityisen vaikeaksi ti-
23418: oli työttömyysaste 6,6 prosenttia. Mikkelin lää- lanteen tekee se, että varsinaiset tienrakennus-
23419: nissä on työttömyys edellä mainittua huomat- määrärahat valtion tulo- ja menoarviossa ovat
23420: tavasti korkeampi. Työttömyysaste läänin alu- olleet alhaisemmat kuin tie- ja vesirakennuslai-
23421: eella on keskimäärin 9 prosentin luokkaa, lää- toksen pitkän tähtäimen suunnitelma sekä lää-
23422: nin itäosissa tätä huomattavasti korkeampikin. nissä tehdyt suunnitelmat ja selvitykset edel-
23423: Viime vuonna valtio käytti yli 200 miljoonaa lyttäisivät.
23424: markkaa työllisyysmäärärahoja teiden rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23425: miseen. Mikkelin läänin alueelle työllisyystie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23426: raho;a tuli 4,4 miljoonaa markkaa eli 1,9 pro- muksen,
23427: senttia koko maan työllisyystierahoista. On
23428: huomattavaa, että koko 1970-luvun ajan on että hallitus myöntäessään työllisyys"
23429: Mikkelin läänin osuus valtion työllisyystiera- tierahoja kiinnittäisi nykyistä enemmän
23430: höista ·ollut alle työttömien osuuden. Läänin huomiota Mikkelin läänin · vaikeaan
23431: työllisyystierahojen osuus on ollut noin 4 pro- työttömyyteen ja tieolojen jälkeenjäänei-
23432: senttia ja työttömien määrä taas koko maan syyteen ja ryhtyisi toimenpiteisiin Mik-
23433: työttömistä noin 6 prosenttia. Tässä on havait- kelin läänin työllisyystierahaosuuden
23434: tavissa selvä epäsuhde. säattamiseksi vähintään läänin työttö-
23435: Kun työllisyystierahoja on osoitettu varsin mien osuuden suuruiseksi.
23436: paljon ja Mikkelin läänin osuus niistä on jää-
23437: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
23438:
23439: Mauri Miettinen Pekka Jokinen
23440: 1982 vp. 589
23441:
23442: Toivomusaloite n:o 516
23443:
23444:
23445:
23446:
23447: Muroma ym.: Yksinäisten naisten vanhuudentuen järjestämisestä
23448:
23449:
23450: Eduskunnalle
23451:
23452: Viime vuosina kehitettäessä ja järjesteltäessä Arvioiden mukaan epäkohta koskee nykyi-
23453: maamme eläkejärjestelmää on joiltakin ryhmil- sellään yli 2 200 yksinäistä naista. Kyseessä on
23454: tä poistunut etuuksia. Kun vanhuudentuki 1. 1. suhteellisen pieni ryhmä. Siten vanhuudentuen
23455: 1980 poistui 60-64-vuotiailta yksinäisiltä nai- maksaminen ei merkitsisi valtiolle suurta me-
23456: silta, heikkeni olennaisesti niiden yksinäisten noa, mutta tuen saajalle se merkitsisi hyvin
23457: naisten toimeentulo, jotka eivät voi sijoittua ansaittua toimeentuloturvaa.
23458: työmarkkinoille. Näin ovat sosiaali- ja eläke- Vireillä olevasta eläkejärjestelmän kokonais-
23459: turvaa vaille jääneet ne naiset, jotka eivät ole uudistuksesta huolimatta asia tulisi hoitaa niin,
23460: olleet· ansiotyössä kodin ulkopuolella, vaan että turvataan yksinäisten naisten perustoi-
23461: ovat hoitaneet esim. vanhempiaan tai kotiti- meentuloturva siirtymävaiheessa.
23462: laansa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23463: Monellakaan tällaisella henkilöllä voimat ei- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23464: vät enää riitä työelämään siirtymiseen, ja usei- muksen,
23465: denkaan vointi ei ole vielä niin heikko, että
23466: he voisivat saada työkyvyttömyyseläkettä. Toi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
23467: saalta ikääntyneiden naisten on lähes mahdo- menpiteisiin 60-64-vuotiaiden yksi-
23468: tonta saada työtä, kun sitä ei riitä nuorem- näisten naisten vanhuudentuen järjestä-
23469: millekaan. Siten he jäävät myös vaille työttö- miseksi.
23470: myysturvaa.
23471: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
23472:
23473: Impi Muroma Erkki Korhonen Antero Juntumaa
23474: Esko Almgren Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
23475: Sauli Hautala Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
23476: Jorma Fred
23477: 590 1982 vp.
23478:
23479: Toivomusaloite n:o 517
23480:
23481:
23482:
23483:
23484: Niskanen ym.: Vanhempainloman kehittämisestä
23485:
23486:
23487: Eduskunnalle
23488:
23489:
23490: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23491:
23492: SKDL:n eduskuntaryhmä esittää vanhem- deksatta ikävuotta. Vain vanhempainloman al-
23493: painloman pidentämistä kokonaiskestoltaan sel- kuosa, lapsen kolme ensimmäistä elinkuukaut-
23494: laiseksi, että lapsi ehtii saavuttaa yhden vuo- ta, olisi varattu äidin etuoikeudeksi. Muilta
23495: den iän. Vanhempien halutessa he voisivat kui- osin pyrittäisiin isien tasavertaisuuteen. Otto-
23496: tenkin siirtää puolet vanhempainlomasta käy- lasten vanhemmille myönnettäisiin samat
23497: tettäväksi myöhemminkin ennen lapsen kah- oikeudet, samoin ns. avoliitossa isälle.
23498:
23499:
23500:
23501:
23502: ALOITTEEN PERUSTELUT
23503:
23504: Vuonna 1963 säädettyä sairausvakuutuslakia päättää, kumpi vanhemmista lasta ko. aikana
23505: on äitiysrahakauden pituuden määräämiseksi kotona hoitaa. Vanhempainlomakauden koko-
23506: muutettu tähän asti seitsemän kertaa. Kun naispituus on vuoden 1982 alusta lähtien kaik-
23507: äitiysrahakausi alunperin oli vain 54 arkipäi- kiaan 100 arkipäivää.
23508: vää, maksetaan äitiysrahaa nykyään 258 arki- Isyysloman piti Kansaneläkelaitoksen kerää-
23509: päivältä siten, että 25 arkipäivää kohdistuu mien tietojen mukaan v. 1980 13 % isistä. Li-
23510: laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltävään säksi osa isistä ajoitti vuosilomansa lapsen syn-
23511: aikaan. Näin ollen äitiysrahakauden kokonais- tymän yhteyteen, joten todellisuudessa isyys-
23512: kesto on noin 10~ kuukautta. lomalaisia oli enemmän. Vanhempainloman
23513: Äitiysrahakauden suhteellisen nopeatahtises- käytöstä ei vielä ole olemassa tietoja.
23514: ta, lähinnä 70-luvun loppupuolella tapahtunees- Työ- ja perhe-elämän tasa-arvoisuuden edis-
23515: ta pidentymisestä huolimatta vanhempainloman tämiseksi eteneminen vanhempainloman toteut-
23516: toteuttaminen maassamme on vasta alussa. tamisessa on tärkeätä. Perheenhuoltovelvolli-
23517: Noin neljä vuotta sitten, maaliskuun alussa suudet on jaettava tasaisemmin molempien
23518: 1978, tuli voimaan sairausvakuutuslain muutos, vanhempien kesken. Molemmille vanhemmille
23519: jonka mukaan isälle on mahdollista lapsen syn- on luotava mahdollisuus alusta lähtien osallis-
23520: tymän jälkeen pidettävän lyhyen isyysloman tua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Toisaalta
23521: ajalta maksaa äitiysrahaa. Isyysloman ja päi- myös lapsella on oltava oikeus saada huolenpi·
23522: värahan voi saada vain lapsen äidin kanssa toa ja hoivaa yhtäläisesti molemmilta vanhem-
23523: avioliitossa oleva isä, joka on ansiotyössä. Tällä miltaan.
23524: hetkellä isyysloma-aika on 6-12 arkipäivää, Sekä pienten lasten että heidän vanhempien-
23525: joiden pitäminen lyhentää vastaavasti äitiysra- sa kannalta on tärkeätä, että mahdollisuuksia
23526: hakauden kokonaispituutta. kiireettömään yhdessäoloon lisätään. Tällä het-
23527: Vajaat kaksi vuotta, 1. 5. 1980 lähtien, on kellä mm. pitkät työmatkat ja lasten hoitopal-
23528: ollut mahdollisuus käyttää osa äitiysrahakau- velujen puuttuminen kodin läheltä aiheuttavat
23529: desta vanhempainlomana siten, että perhe voi vanhempien työpäivän venymisen ylipitkäksi.
23530: Toivomusaloite n:o 517 591
23531:
23532: Myös lasten hoidossaoloaika muodostuu usein c) vain vanhempainloman alkuosa,
23533: kohtuuttoman pitkäksi. siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme
23534: Perheelle onkin luotava nykyistä paremmat kuukautta, on äidin etuoikeutettua van-
23535: mahdollisuudet joustaviin työaikajärjestelyihin hempainlomaa, kuitenkin siten, että ta-
23536: toimeentulon kuitenkaan vaarantumatta. pauksissa, joissa äiti on työkyvytön tai
23537: Edellä olevan ja myös valtioneuvoston maa- kuolee, isällä on oikeus käyttää koko
23538: liskuussa 1980 eduskunnalle antaman perhepo- vanhem painloma;
23539: liittisen selonteon tavoitteiden perusteella eh- d) isien isyys- ja vanhempainloman
23540: dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- käyttöä edistetään kaikin mahdollisin
23541: muksen, keinoin;
23542: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin e) isyysloman pitäminen ei saa ly-
23543: vanhempainloman kehittämiseksi seu- hentää vanhempainloman kokonaiskes-
23544: raavien periaatteiden mukaisesti: toa;
23545: a) lakisääteistä vanhempainlomaa pi- f) isyys- ;a vanhempainlomaoikeus
23546: dennetään kokonaiskestoltaan siten, että tulee olla myös avoliitossa olevilla
23547: lapsi ehtii täyttää yhden vuoden, mi- isillä;
23548: käli loma pidetään yhtäjaksoisesti,
23549: b) mahdollisuus käyttää puolet van- g) edellä mainitut mahdollisuudet
23550: hempainlomasta milloin tahansa, ennen on taattava myös ottolasten vanhem-
23551: kuin lapsi täyttää kahdeksan vuotta jo- mille; ja
23552: ko koko-, puoli- tai neljäsosapäivinä; h) äitiysrahakausi-nimityksen ase-
23553: tämä mahdollisuus on oltava molem- mesta otetaan lainsäädäntöön vanhem-
23554: milla vanhemmilla puoliksi tai jommal- painrahakausi.
23555: lakummalla,
23556: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
23557:
23558: Helvi Niskanen Matti Järvenpää Pauli Uitto
23559: Jarmo Wahlström Kauko Tamminen Arvo Kemppainen
23560: Lauha Männistö Aulis Juvela Kati Peltola
23561: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
23562: Terho Pursiainen Unto Ruotsalainen Aarne Saarinen
23563: 1.-C. Björklund Mikko Ekorre Niilo Koskenniemi
23564: Heli Astala
23565: 592 1982 vp.
23566:
23567: Toivomusaloite n:o 518
23568:
23569:
23570:
23571:
23572: Niskanen ym.: Pienten lasten hoidon tukijärjestelmän kehittä-
23573: misestä
23574:
23575:
23576: Eduskunnalle
23577:
23578:
23579: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23580:
23581: SKDL:n eduskuntaryhmä esittää, että halli- tähän liittyen tarpeellisesta työsuhdeturvan pa-
23582: tus valmistelisi kiireellisesti vuoden 19 8 3 tulo- rantamisesta valtioneuvoston 25. 3. 1980 anta-
23583: ja menoarvion käsittelyä varten lakiesityksen man perhepoliittisen selonteon mukaisesti.
23584: pienten lasten hoidon tukijärjestelmästä sekä
23585:
23586:
23587:
23588:
23589: ALOITTEEN PERUSTELUT
23590:
23591: Hallitus antoi maaliskuussa 1980 eduskun- dollisuudet turvata etuuksien reaaliarvon sat-
23592: nalle perhepoliittisen selonteon, jossa todettiin lyminen sitomalla lapsilisän ja hoitokorvauk-
23593: että perhepoliittisten sosiaalimenojen osuus sen määrä elinkustannusten muutoksiin. Hoito-
23594: kaikista sosiaalimenoista on viimeisten 30 vuo- korvauksen maksaminen oli tarkoitus myöhem-
23595: den aikana selvästi laskenut. Hallituksen selon· min laajentaa koskemaan myös kolmatta ikä-
23596: teossa kerrottiin valmisteilla olevista suunta· vuotta. Hoitokorvaus suoritettaisiin ohjelman
23597: viivoista perhepolitiikan kehittämiseksi. mukaisesti koko ikäluokalle. Edelleen alle 3-
23598: Hallituksessa oli valmisteltu perhepolitiikan vuotiasta lasta kotona hoitavan työsuhdetur-
23599: tehostamiseen tähtäävää ohjelmaa. Sen mukaan vaa ehdotettiin parannettavaksi siten, että työn-
23600: sairausvakuutuslain nojalla suoritettavan äitiys- tekijällä olisi oikeus tänä aikana hoitaa lasta
23601: rahan maksukautta pidennettäisiin 13 kuukau- kotona ilman työsuhteen katkeamista ja työn-
23602: teen eli siihen saakka, kun lapsi on yhden vuo- tekijällä olisi oikeus palata työhön myös kes-
23603: den ikäinen. Äitiysrahamaksukauden 9 viimei- ken hoitojakson erityisen ilmoitusmenettelyn
23604: sen kuukauden osalta vanhemmat voisivat so- jälkeen. Lisäksi toimenpideohjelmassa ehdotet-
23605: pia siitä, kumpi vanhemmista jää kotiin hoi- tiin sairaan ja vammaisen lapsen kotihoidon tu-
23606: tamaan lasta. Edelleen äitiyspäivärahakauden kea lisättäväksi.
23607: päättymisen jälkeen oli tarkoitus ryhtyä tuke- Huolimatta hallituksen eduskunnalle anta-
23608: maan lapsen kotona tapahtuvaa hoitoa toisen masta perhepoliittisesta selonteosta mitään val-
23609: ikävuoden aikana sekä muuttamalla lasten päi- mistelutyötä tämän toimenpideohjelman toteut-
23610: vähoidosta annettua lakia takaamaila vastaava- tamiseksi ei ole tehty. Ainoastaan lasten ko-
23611: na aikana lapsen huoltajalle ehdoton oikeus saa- tona tapahtuvan hoidon tukemiseen varattua
23612: da lapselle kunnan järjestämä päivähoitopaikka. määrärahaa on vuosittain valtion tulo- ja meno-
23613: Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen oli tar- arviossa lisätty. Lisäksi lasten kotona tapahtu-
23614: koitus toteuttaa suorittamalla lapsilisälain täy- van hoidon tukemiseen tarkoitetun määrärahan
23615: dennyksenä hoitokorvausta, jonka suuruus oli- jakamisessa on noudatettu hallituksen selon-
23616: si 700 markkaa kuukaudessa. Lapsilisä ja hoi- teosc;a esitettyjen periaatteiden kanssa ristirii-
23617: tokorvaus maksettaisiin kuukausittain. Lisäksi dassa olevia perusteita.
23618: suunnitelmassa ehdotettiin selvitettäväksi mah- Perhepolitiikan kehittämiseen olisi vastaisuu-
23619: Toivomusaloite n:o 518 593
23620:
23621: dessa kohdistettava er1ty1sen suurta huomiota. Ehdotamme SKDL:n eduskuntarymän kan-
23622: Toisaalta olisi turvattava lasten päivähoidon tana eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23623: tarvetta vastaava kehitys sekä luotava hallituk-
23624: sen selonteossa hahmoteltu pienten lasten hoi- että hallitus kiireellisesti vuoden
23625: don turvaamiseen tähtäävä hoitokorvausjärjes- 1983 tulo- ja menoarviokäsittelyä var-
23626: telmä. Järjestelmän toteuttaminen edellyttää ten valmistelisi lakiesitykset pienten
23627: muun muassa sairausvakuutuslain, lapsilisälain, lasten ·hoidon tukijärjestelmän kehittä-
23628: lasten päivähoidosta annetun lain, lapsen hoi- misestä sekä tarpeellisesta työsuhdetur-
23629: totuesta annetun lain, tulo- ja varallisuusvero- van parantamisesta valtioneuvoston
23630: lain, työsopimuslain sekä vuosilomalain muut- 25. 3. 1980 antaman perhepoliittisen se-
23631: tamista. lonteon mukaisesti.
23632: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
23633:
23634: Helvi Niskanen Matti Järvenpää Pauli Uitto
23635: Jarmo Wahlström Kauko Tamminen Arvo Kemppainen
23636: Lauha Männistö Aulis Juvela Kati Peltola
23637: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
23638: Terho Pursiainen Unto Ruotsalainen Aarne Saarinen
23639: 1.-C. Björklund Mikko Ekorre Niilo Koskenniemi
23640: Heli Astala
23641:
23642:
23643:
23644:
23645: 75 :088200189C
23646: 594 1982 vp.
23647:
23648: Toivomusaloite n:o 519
23649:
23650:
23651:
23652:
23653: Niskanen ym.: Naisten tasa-arvoa koskevan esityksen antamisesta
23654:
23655:
23656: Eduskunnalle
23657:
23658:
23659: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
23660:
23661: Naisiin ja yleisemmin sukupuoleen kohdistu- kaansaamiseen, joka kieltää sukupuoleen koh-
23662: van syrjinnän kieltävä lainsäädäntömme on distuvan syrjinnän työelämässä sekä yksityisellä
23663: puutteellinen. Tällä aioitteelia SKDL:n edus- että julkisella sektorilla ja yhteiskunnassa ylei-
23664: kuntaryhmä tähtää sellaisen lainsäädännön ai- sesti.
23665:
23666:
23667:
23668:
23669: ALOITTEEN PERUSTELUT
23670:
23671: Syrjintää koskevan lainsäädännön puutteet työntekijälle, jonka on vähintäänkin osoitettava
23672: hyvin todennäköiset syyt sen tueksi, että syr-
23673: Työmarkkinat ovat selvästi jakautuneet mies- jintää on esiintynyt.
23674: ja naisvaltaiseen sektoriin ja ammatit puolestaan Syrjintäkiellon ulkopuolelle jää kokonaisuu-
23675: mies- ja naisvaltaisiin ammatteihin. Vuonna dessaan työhönotto ja siihen liittyvät menette-
23676: 1975 työskenteli koko työvoimasta 53 % am- lyt kuten työhönottoilmoitukset ja -haastattelut.
23677: mateissa, joissa enemmistönä olevan sukupuolen Virkamiesoikeudessa ei ole lailla säädettyä
23678: osuus oli vähintään 90 % alan työntekijöistä, yleistä syrjintäkieltoa. Hallitusmuodon 5 §:n
23679: 42 % ammateissa, joissa enemmistönä olevan säännöksen kansalaisten yhdenvertaisuudesta
23680: sukupuolen osuus oli 60-89 % ja vain 5 % lain edessä katsotaan nykyään käsittävän suku-
23681: ammateissa, joissa naisia ja miehiä oli suurin puoleen perustuvan virkamiehen erityiskohtelun
23682: piirtein yhtä paljon. Naisvaltaisille aloille on kiellon. Myös hallitusmuodon 92 §:n nojalla,
23683: tyypillistä matala palkkataso, jota ammatillinen jonka mukaan kaikessa virkatoiminnassa on tar-
23684: koulutus ei juuri nosta, ja alhainen asema am- koin lakia noudatettava, esimiehen tulee koh-
23685: mattihierarkiassa. Sukupuoleen kohdistuva syr- della alaisiaan virkamiehiä tasapuolisesti. Suku-
23686: jintä toimii mekanismina, joka ylläpitää ja vah- puoleen kohdistuva syrjintä ei siis ole sallittua.
23687: vistaa työmarkkinoiden sukupuolenmukaista Mikäli viranhakija katsoo virkanimitysmenet-
23688: eriytymistä. telyssä tulleensa sivuutetuksi, hän voi periaat-
23689: Ainoa Suomen työoikeudessa oleva suoranai- teessa valittaa KHO:een ja viime kädessä val-
23690: nen syrjintäkielto sisältyy työsopimuslain 17.3 tioneuvostoon. Tämä pätee sillä edellytyksellä,
23691: §:ään, jonka mukaan työnantajan on kohdel- että muutoksenhakua ei ole kielletty eikä rajoi-
23692: tava työntekijäitään tasapuolisesti, niin ettei tettu kuten on laita kaikkien presidentin, val-
23693: ketään perusteettomasti aseteta toisiin nähden tioneuvoston, ministeriöiden, lääninhallitusten
23694: eri asemaan mm. sukupuolen vuoksi. Säännös ja useiden keskusvirastojen virkanimityksissä
23695: on väljästi muotoiltu eikä sen 11 voimassaolo- sekä useiden virkatyyppien kohdalla (ylimääräi-
23696: vuotena ole tiettävästi pantu vireille yhtään su- set, tilapäiset, sopimuspaikkaiset virat).
23697: kupuolisyrjintää koskevaa oikeudenkäyntiä. Syr- Erityisiä säännöksiä virkasuhteessa tapahtu-
23698: jintätapauksia on erittäin vaikea näyttää toteen vasta sukupuolisyrjinnästä ja sen seuraamuk-
23699: ja vaikeutta lisää todistustaakan asettaminen sista ei liioin ole. Julkishenkilöstön oikeusase-
23700: Toivomusaloite n:o 519 595
23701:
23702: makomitean ehdotukset eivät tältä osin tuo Työmarkkinoilla tapahtuva syrjintä voidaan
23703: olennaista parannusta tilanteeseen. lainsäädäntövaiheessa määritellä suhteellisen
23704: tarkasti, kun taas vastaavat muilla yhteiskunta-
23705: elämän aloilla tapahtuvat syrjintätoimet ovat
23706: YK:n syrjintäsopimuksen asettamat velvoitteet harvinaisempia ja keskenään hyvinkin erilaisia.
23707: Suomi allekirjoitti vuonna 1980 YK:n nais- Tämä tulisi ottaa huomioon sekä valvonnan
23708: ten syrjinnän poistamista koskevan yleissopi- että seuraamusten sääntelyssä.
23709: muksen. Yleissopimuksen keskeisimpiin vaati- Työsyrjinnän kieltävän lainsäädännön toimi-
23710: muksiin kuuluu, että sopimusvaltiot hyväksy- vuus edellyttää, että siinä on selvästi muotoil-
23711: vät sellaiset lainsäädäntö- ja muut toimet, jotka lut kiellot, nopeat ja tehokkaat seuraamukset
23712: kieltävät kaiken naisten syrjinnän, niihin tarvit- sekä yksiselitteiset säännöt menettelystä ja val-
23713: taessa liittyvine pakotteineen. Sopimus edellyt- vonnasta. Lain valvonta olisi tarkoituksenmu-
23714: tyy myös, että naisille taataan tehokas suoja kaista sijoittaa tapahtuvaksi nykyisen valvonta-
23715: kaikkia syrjintätoimia vastaan toimivaltaisten järjestelmän puitteissa.
23716: kansallisten tuomioistuinten ja muiden julkisten Valvonta työelämää koskevan syrjinnän kiel-
23717: instituutioiden välityksellä. tämisen osalta voitaisiin uskoa työmarkkinajär-
23718: Selvittäessään YK:n naisiin kohdistuvan syr- jestöille ja työsuojeluviranomaisille. Yhteenso-
23719: jinnän poistamista koskevan sopimuksen ratifi- vittamista ja yleisen valvonnan hoitamista var-
23720: oimisedellytyksiä tasa-arvoasiain neuvottelukun- ten on tarpeellista harkita tasa-arvovaltuutetun
23721: ta on tullut siihen tulokseen, että erityisen viran perustamista pohjoismaiden käytännön
23722: tasa-arvolain säätämistä on pidettävä sopimuk- mukaisesti.
23723: sen ratifioimisen edellytyksenä. Tällöin on vii- Seuraamusjärjestelmässä työsyrjinnän pääseu-
23724: tattu kansainvälisen oikeuden yleisiin periaat- raamuksena voitaisiin ottaa käytäntöön vahin-
23725: teisiin, joiden mukaan kansallisen lainsäädän- gonkorvaus yksittäisen henkilön syrjimisestä
23726: nön ja olosuhteiden on vastattava sopimuksen työelämässä. Vahingonkorvaus olisi suoritettava
23727: asettamia velvoitteita jo ratifiointihetkellä. Vas- sille, joka joutuu syrjinnän kohteeksi.
23728: taavuusperiaatetta on pidettävä tärkeänä erityi- Pohjoismainen käytäntö on osoittanut, että
23729: sesti sopimuksen keskeisten vaatimusten koh- erillinen tasa-arvoneuvosto olisi tarpeellinen vä-
23730: dalla. Näihin kuuluu vaatimus naisten syrjin- livaihe syrjintätapauksia käsiteltäessä. Neuvosto
23731: nän kieltämisestä lainsäädännöllä, sillä siitä riip- voisi antaa kieltoja syrjivistä menettelyistä ja
23732: puvat monien muiden sopimuskohtien toteut- toimia ensimmäisenä oikeusasteena riidoissa,
23733: tamisen edellytykset. jotka koskevat yksityisen henkilön syrjintää työ-
23734: Muissa pohjoismaissa samoin kuin Euroopan elämässä, sekä päättää tietyistä pakotteista.
23735: Talousyhteisön maissa on sukupuoleen kohdis- Syrjintälainsäädännön yhteydessä tulisi säätää
23736: tuvaa syrjintää ja samapalkkaisuutta koskeva tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä todellisen
23737: uudentyyppinen lainsäädäntö tullut voimaan tasa-arvon saavuttamiseksi. Nämä voivat olla
23738: 1970-luvun jälkipuoliskolla. Suomi on ainoa tavanomaisia tasa-arvon edistämisvelvoitteita,
23739: pohjoismaa, jossa tällaista lainsäädäntöä ei ole joilla viranomainen tai yksityinen veivoitetaan
23740: ja jossa esimerkiksi työhönoton yhteydessä ta- edistämään tasa-arvoa omalla toimialallaan. Vä-
23741: pahtuvaa syrjintää ei ole kielletty. liaikaisilla erityistoimilla tarkoitetaan viran-
23742: omaiselle tai yksityiselle asetettua velvoitetta
23743: Syrjintälainsäädännön keskeiset tavoitteet asettaa naiset miehiä parempaan asemaan tosi-
23744: asiallisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Väliaikai-
23745: Tässä tarkoitetun lainsäädännön tulee kieltää sia etuoikeuksia luomalla pyritään korvaamaan
23746: syrjintä sekä työmarkkinoilla eli palvelussuhteen huonommassa asemassa olevan heikompia mah-
23747: kestäessä ja uusia työntekijöitä palvelukseen dollisuuksia.
23748: otettaessa että yleensä yhteiskuntaelämässä. Ehdotammekin SKDL: n eduskuntaryhmän
23749: Jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan syrjinnän kantana eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23750: yleiskiellosta. Lainsäädännön tulee siten kieltää muksen,
23751: naisten ja miesten erilainen kohtelu sukupuolen
23752: ja sukupuoleen liittyvien seikkojen perusteella että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
23753: myös yleisesti kaikilla yhteiskuntaelämän alu- tyksen sukupuolten tasa-arvoa koskevas-
23754: eilla. ta lainsäädännöstä,
23755: 596 Toivomusaloite n:o 519
23756:
23757:
23758: - joka sisältää sukupuoleen ja siihen - sellaisen todistustaakan jaon, joka
23759: liittyviin seikkoihin kohdistuvan syrjin- käytännössä takaa oikeussuojan syrjin-
23760: nän yleiskiellon kaikilla yhteiskuntaelä- nän kohteeksi joutuneelle;
23761: män aloilla; - joka sisältää tehokkaan valvonta-
23762: - joka sisältää työelämässä tapahtu- järjestelmän käyttäen hyväksi työmark-
23763: vaa syrjintää koskevan kiellon erityisesti kinajärjestöjä, työsuojeluorganisaatiota
23764: työhönotossa ja siihen liittyvissä menet- sekä mahdollisen tasa-arvovaltuutetun
23765: telyissä, palkkauksessa ja muissa työ- viran perustamisen sekä ensimmäisenä
23766: ehdoissa, työnjaossa ja muussa työn or- oikeusasteena toimivan tasa-arvoneuvos-
23767: ganisoinnissa, työnantajan tarjoamassa ton perustamisen;
23768: koulutuksessa, etenemisessä, toiseen työ- - joka sisältää velvoitteen kyseisestä
23769: hön siirtämisessä sekä työsuhteen pur- lainsäädännöstä tiedottamiseen sekä sen
23770: kamisessa; toteuttamisen ja kehittämisen jatkuvaan
23771: - joka kohdistuu samalla tavalla yk- seurantaan; ja
23772: sityiseen ja julkiseen työnantajaan; - joka antaa mahdollisuuden tasa-
23773: - joka sisältää tarpeelliset vahingon- arvoa edistäviin toimenpiteisiin heikom-
23774: korvaukset syrjinnän kohteeksi joutu- massa asemassa olevaa sukupuolta väli-
23775: neelle ja asianmukaiset seuraamukset aikaisesti suosien.
23776: syrjintään syyllistyneelle;
23777: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
23778:
23779: Helvi Niskanen Matti Järvenpää Pauli Uitto
23780: Jarmo Wahlström Kauko Tamminen Arvo Kemppainen
23781: Lauha Männistö Aulis Juvela Kati Peltola
23782: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
23783: Terho Pursiainen Unto Ruotsalainen Aarne Saarinen
23784: I.-C. Björklund Mikko Ekorre Niilo Koskenniemi
23785: Heli Astala
23786: 1982 vp. 597
23787:
23788: Toivomusaloite n:o 520
23789:
23790:
23791:
23792:
23793: Peltola ym.: Lapsiperheiden sosiaaliturvan parantamisesta
23794:
23795:
23796: Eduskunnalle
23797:
23798: Hallituksen perhepoliittisessa selonteossa ke- heille myönnettäviä etuuksia niin, että ne ta-
23799: väällä 1980 luvattiin kehittää lapsiperheiden kaisivat jokaiselle perustoimeentulon.
23800: suoria tulonsiirtoja tavoitteena lapsesta aiheu- Vähimmäisturvan ylittävät sosiaaliavustukset
23801: tuvien kustannusten tuntuva tukeminen. Lapsi- ja vakuutusturva tulisi liittää perusturvaan
23802: lisää ja pienten lasten hoitokorvausta koskevat niin, että vähäinen tulojen nousu ei aiheuta
23803: ehdotukset ovat jääneet lähes kokonaan täyt- tuen jyrkkää putoamista. Tämä edellyttää, että
23804: tämättä. Päivähoitoa on lisätty huomattavasti perusturva ja muu sosiaaliturva suunnitellaan
23805: vähemmän kuin mihin kunnat olisivat olleet yhtenäisesti ottaen huomioon tukimuotojen
23806: valmiita. Pitkään valmistellut asuntopoliittiset keskinäiset vaikutukset.
23807: uudistukset ovat myös toteutumatta. Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
23808: Perheiden sosiaalinen tuki on hallinnollisesti väksyttäväksi toivomuksen,
23809: hajanaista. Monet perheet eivät osaa käyttää
23810: edes niitä palveluita, joihin heillä olisi oikeus. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23811: Sosiaaliturvan lakiviidakko tekee etuuksien yh- lapsiperheiden sosiaaliturvan parantami-
23812: teensovittamisen hankalaksi. Nykyään on ta- seksi yhdistämällä sosiaaliavustukset
23813: vallista, että edes lakiehdotusten perusteluissa niin, että ne turvaavat jokaiselle välttä-
23814: ei pystytä sanomaan, miten uudet etuudet vai- mättömän perustoimeentulon,
23815: kuttavat kokonaisuudessaan eri ryhmien sosiaa- että sairauden, vammaisuuden, työt-
23816: liturvaan. tömyyden tai vanhempainloman aiheut-
23817: Perhepolitiikkaa voitaisiin parantaa yksinker- tama ansionmenetys olisi perusturvaan
23818: taistamaila lapsiperheiden taloudellista tukea liittyen korvattava kokonaan pienituloi-
23819: niin, että yhteiskunnan myöntämä sosiaalitur- sille ja muille tulojen noustessa alene-
23820: va olisi haettavissa samasta paikasta. Kansan- vasti niin, että määrätyn ylärajan jäl-
23821: eläkelaitos vastaa jo nyt suuresta osasta joka- keen korvaus ei enää nouse, sekä
23822: päiväistä sosiaaliturvaa. Lakien ja muiden val- että sosiaaliturvan saamisen ja sen
23823: takunnallisten normien perusteella maksettava suunnittelun helpottamiseksi perheille
23824: lapsiperheiden taloudellinen tuki pitäisikin siir- myönnettävä taloudellinen tuki olisi yh-
23825: tää kokonaisuudessaan Kansaneläkelaitoksen distettävä Kansaneläkelaitoksen hoidet-
23826: hoidettavaksi. Samalla pitäisi yhtenäistää per- tavaksi.
23827: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
23828:
23829: Kati Peltola Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja
23830: Heli Astala Pauli Uitto 1.-C. Björklund
23831: Arvo Kemppainen Inger Hirvelä Anna-Liisa Jokinen
23832: 598 1982 vp.
23833:
23834: Toivomusaloite n:o 521
23835:
23836:
23837:
23838:
23839: Perho ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmän ulotta·
23840: misesta kaikkiin veteraaneihin
23841:
23842:
23843: Eduskunnalle
23844:
23845: Rintamaveteraanien varhaiseläkej ärj estelmä laseläkkeestä. Tehtyjen päätösten vuositason
23846: käynnistyy heinäkuun alusta 1982 ja koskee kustannusvaikutukset ovat korkeimmillaan,
23847: aluksi noin 10 000 veteraania. Varhaiseläkejär· noin 320 miljoonaa markkaa, vuosina 1983-
23848: jestelmän käynnistämistä varten varattiin vuo- 84. Sen jälkeen kustannukset laskevat vuosit-
23849: den 1982 budjettiin 100 miljoonaa markkaa. tain melko tasaisesti aina vuoteen 1990 saak-
23850: Lisäksi rintamapalvelustunnuksen saaneet nai- ka, jolloin iältään nuorimmatkin veteraanit siir-
23851: set pääsevät rintamasotilaseläkkeiden piiriin tyvät normaalin eläkeiän saavutettuaan tavan-
23852: syyskuun alusta 1982. Tätä varten budjettiin omaisten eläkejärjestelmien piiriin. Näin ollen
23853: varattiin 15 miljoonaa markkaa. on olemassa kaikki reaaliset edellytykset sii-
23854: Rintamaveteraaneja on Kansaneläkelaitoksen hen, että varhaiseläkkeelle pääsemisen ehtoja
23855: viimeisimpien tietojen mukaan noin 280 000. väljennetään eduskunnan tahdon mukaisesti
23856: Näistä on työelämässä enää mukana noin sellaisessa tahdissa, että parin kolmen vuoden
23857: 60 000, joista noin 30 000 veteraanin arvioi- kuluessa kaikki varhaiseläkkeelle haluavat vete-
23858: daan haluavan siirtyä ennenaikaiselle varhais- raanit voivat niin myös käytännössä menetellä.
23859: eläkkeelle. Välittömästi varhaiseläkkeelle ha- Kokoomuksen eduskuntaryhmän taholta vaa-
23860: luaisi selvitysten mukaan noin 15 000 vete- dittiin johdonmukaisesti ja toistuvasti varhais-
23861: raania. eläkejärjestelmän toteuttamista. Kokoomus esit-
23862: Kun vuoden 1982 budjetin yhteydessä hy- ti omana vaihtoehtonaan sitä mallia, että rin-
23863: väksytyt päätökset antavat mahdollisuuden tamallaoloaika lasketaan kunkin veteraanin
23864: noin 10 000 veteraanille siirtyä ennenaikaiselle kohdalla eläkeikää alentavaksi ajaksi. Tämän
23865: eläkkeelle, voidaan todeta, että Kansaneläkelai- järjestelmän hyvänä puolena verrattuna nyt
23866: toksen tietojen pohjalta ilman välitöntä eläk- käyttöön otettuun malliin on sen oikeuden-
23867: keellesiirtymismahdollisuutta jäisi noin 5 000 mukaisuus ja selvyys, koska sodassa saadut
23868: veteraania. vammat ovat varsin monenlaiset ja useinkin
23869: Veteraanien varhaiseläkejärjestelmän pääkri- vasta monien vuosien jälkeen esille tulevia.
23870: teerinä ja -tavoitteena on 58 vuoden alaikäraja. Niitä ei myöskään voida kaikkia aina edes yk-
23871: Tarkoitus on, että lähinnä taloudellisista syistä siselitteisesti todeta. Kokoomuksen esitys olisi
23872: asetettuja varhaiseläkekriteereitä vähennetään merkinnyt myös eduskunnan hyväksymää mal-
23873: ja että eläkepäätöksiä tekevä varhaiseläkelauta- lia nopeampaa vaihtoehtoa.
23874: kunta noudattaa veteraaneille myönteistä lin- Eduskunta on äskettäin hyväksynyt kansan-
23875: jaa. Koska eduskunnan tekemät päätökset eivät eläkeuudistuksen ne vaiheet, jotka ovat omalta
23876: vielä mahdollista kaikille veteraaneille ennen- osaltaan kohentamassa myös rintamaveteraa-
23877: aikaista eläkkeelle siirtymistä, on hallituksen nien asemaa sekä antamassa entistä suuremmat
23878: annettava lain soveltamisesta saatavien tietojen mahdollisuudet myös rintamaveteraanien var-
23879: perusteella eduskunnalle tarvittavat lainmuu- haiseläkejärjestelmän laajentamiselle. Tämän
23880: tosesitykset. vuoksi hallituksen tulisikin pyrkiä mahdolli-
23881: Varhaiseläkkeen suuruudeksi on arvioitu simman nopeasti laajentamaan rintamaveteraa-
23882: 21 600 markkaa veteraania kohti vuodessa nien varhaiseläkejärjestelmää siten, että rinta-
23883: vuoden 1981 lopun hintatasossa laskettuna. maveteraanit voisivat tuntea tulevansa kohdel-
23884: Summa koostuisi 18 000 markan varsinaisesta luiksi oikeudenmukaisesti. Sen vuoksi hallituk-
23885: varhaiseläkkeestä ja 3 600 markan rintamasoti- sen tulisikin vielä kerran pohtia mallia, jonka
23886: Toivomusaloite n:o 521 599
23887:
23888: mukaan rintamallaoloaika voitaisiin laskea kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23889: kin veteraanin kohdalla eläkeikää alentavaksi menpiteisiin rintamaveteraanien var-
23890: ajaksi. Tärkeintä on kuitenkin se, että kaikille haiseläkejärjestelmän loppuun saattami-
23891: veteraaneille säädetään varhaiseläkemahdolli- seksi siten, että jokaiselle rintamavete-
23892: suus mhdollisimman nopeasti ja tasapuolisesti. raanille annetaan mahdollisuudet siirtyä
23893: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ennenaikaiselle varhaiseläkkeelle.
23894: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23895: muksen,
23896: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
23897:
23898: Heikki Perho Eeva Kauppi Alla Jokinen
23899: Arto Lampinen Erkki Pystynen Anna-Kaarina Louvo
23900: Juhani Laitinen Toivo T. Pohjala Sampsa Aaltio
23901: Helena Pesola Pekka Löyttyniemi Martti Ursin
23902: Heikki Järvenpää Toivo Mäkynen Mauri Vänskä
23903: Jouni J. Särkijärvi
23904: 600 1982 vp.
23905:
23906: Toivomusaloite n:o .522
23907:
23908:
23909:
23910:
23911: Pesola ym.: Lymfaterapian korvaamisesta asiakkaalle sairausva-
23912: kuutuslain nojalla
23913:
23914:
23915: Eduskunnalle
23916:
23917: Syövän hoitomuotona ovat tällä hetkellä Suomessa on jo useita lääkintävoimistelijoita
23918: leikkaus-, säde- ja lääkehoidot. Leikkauksen ja kuntohuitajia, jotka on koulutettu antamaan
23919: ja sädehoidon seurauksena saattaa olla joissa- tätä terapiaa. Hoito on kuitenkin asiakkaalle
23920: kin tapauksissa kudosten vaurioituminen ja suhteettoman kallista ottaen huomioon, että
23921: imusuoniverkoston toiminnan häiriintyminen. hoitosarjat ovat pitkiä ja niitä joudutaan tois-
23922: Tästä on noin 1/3:lla seurauksena turva- tamaan aivan samalla tavalla kuin PP-hoitoa-
23923: tusta ylä- ja alaraajoissa. Lymfaterapiasta on kin. Hoitojen vaikutus turvotuksen poistami-
23924: todettu olevan apua turvotuksen poistamiseen. seen ei siis ole pysyvä.
23925: Tällä hetkellä korvauksen piiriin kuuluvan PP- Ryhmä, jolle näitä hoitoja tultaisiin anta-
23926: hoidon tarkoituksena on myös turvotuksen maa'l, ei ole kovin suuri. Esim. uusia rinta-
23927: poistaminen raajasta. PP-hoito on koneellises- syöpätapauksia todetaan maassamme vuosittain
23928: ti tapahtuva hoito, jossa erityisen painepussi- noin 1 400, ja vain pieni osa näistä on lymfa-
23929: hihan avulla intermittoivasti puristamalla raa- terapian tarpeessa.
23930: jaa pyritään saamaan neste poistumaan kysei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23931: sestä raajasta. Tässä hoidossa potilas on 5-7 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23932: tuntia kerrallaan viitenä päivänä peräkkäin. muksen,
23933: Lymfaterapian kesto on noin 1-1 l,-2 tuntia
23934: kerrallaan, ja hoitosarjaan kuuluu yleensä noin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23935: 15 hoitoa. Tämä hoitomuoto on asiakkaalle menpiteisiin lymfaterapian korvaami-
23936: useimmiten miellyttävämpää kuin konehoito. seksi asiakkaalle sairausvakuutuslain 8
23937: §:n nojalla.
23938: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
23939:
23940: Helena Pesola Eeva Kauppi Aila Jokinen
23941: Paavo Vesterinen Helge Saarikoski Anna-Kaarina Louvo
23942: Orvokki Kangas Saara Mikkola Väinö Rautiainen
23943: Boris Renlund Tuulikki Petäjäniemi Anssi Joutsenlahti
23944: Eva-Maija Pukkio
23945: 1982 vp. 601
23946:
23947: Toivomusaloite n:o 523
23948:
23949:
23950: Petäjäniemi ym.: Osa-aikatyön ja sen sosiaaliturvan kehittämi-
23951: sestä
23952:
23953: Eduskunnalle
23954:
23955: Vuonna 1979 Suomessa oli alle 30 tuntia aikainenkin työsuhde pitää pääosin yllä so-
23956: viikossa työskenteleviä osa-aikaisia työntekijöi- siaali- ja eläketurvaa.
23957: tä 162 000. Osa-aikatyön osuus kokonaistyön Paitsi nuorperheille saattaisi osa-aikatyö olla
23958: määrästä on meillä noin seitsemän prosenttia, eläkejärjestelyihin yhdistettynä ratkaisu työra-
23959: kun vastaava luku esim. Ruotsissa on 25 pro- joitteisille. Meillä on myös tutkittu eläkeikää
23960: senttia. Osa-aikatyöntekijöistä lähes 80 pro- lähestyvän työntekijän mahdollisuuksia siirtyä
23961: senttia on naisia. Muissa pohjoismaissa yli 40 ennen varsinaista eläkeikäänsä täysiaikaistyös-
23962: prosenttia työssä käyvistä naisista on osa-aika- tä osa-aikatyöhön, jolloin osa-aikaeläke korvai-
23963: työssä. si ansion vähenemisestä määräosan.
23964: Suomessa vähittäiskaupan piirissä on osa- Osa-aikatyön järjestelyt voidaan toteuttaa voi-
23965: aikatyöntekijöitä noin 20 prosenttia. Tä- massa olevien työaikalakien puitteissa. Myös-
23966: män ohella muun muassa siivous, erilainen ko- kään työehtosopimukset eivät aseta estettä osa-
23967: titaloustyö, terveyden- ja sairaanhoidon amma- aikatyölle.
23968: tit ja pankkien ruuhka-apulaiset ovat tyypilli- Osa-aikaisten työntekijöiden sosiaaliset edut
23969: siä osa-aika-aloja. eivät aina ole oikeasssa suhteessa täysiaikaisten
23970: Eräiden tutkimusten mukaan lähes joka vii- etuihin. Vaikka koulutussopimukset koskevat
23971: des kokopäiväisessä työssä käyvistä naisista ha- sekä täysi- että osa-aikaisia, pääsevät osa-aikai-
23972: luaisi siirtyä osa-aikatyöhön, pienten lasten äi- set osallistumaan koulutukseen harvemmin.
23973: deistä jopa joka kolmas. Osa-aikaista työtä on Oikeus vuosilomaan riippuu siitä, kuinka mo-
23974: meillä varsin rajoitetusti tarjolla. Työllisyys- nena päivänä kalentarikuukauden aikana asian-
23975: työnä julkisella sektorilla toteutetusta pakol- omainen henkilö on ollut työssä. Ellei vuosi-
23976: lisesta osa-aikatyöstä on huonojakin kokemuk- lomaa kerry, suoritetaan lomakorvausta.
23977: sia. Osa-aikaisen työsuhteen sosiaalisia etuja on
23978: Vapaaehtoisuuteen perustuva osa-aikatyö, kartoitettu noin vuosi sitten keskeisimpien työ-
23979: joka olisi mahdollista sekä miehille että naisil- markkinajärjestöjen työryhmässä. Keskeisimmät
23980: le, voisi olla yksi niistä tarvittavista perhepo- pulmat todettiin osa-aikatyöntekijöiden eläke-
23981: liittisista keinoista, joilla madallettaisiin koti- turvassa, työttömyysturvassa, erorahassa ja ryh-
23982: työn ja ammatissa toimimisen raja-aitoja. Per- mähenkivakuutusehdoissa. Erityisesti alle 20
23983: heen ja lasten kannalta olisi onnellista, jos van- tuntia viikossa työskentelevän sosiaaliturva on
23984: hemmat voisivat niin halutessaan omassa työ- heikko. Osa-aikatyön sosiaaliturvassa on run-
23985: paikassaan hoitaa työnsä erikseen sovittavan saasti kehitettävää.
23986: ajan osa-aikaisesti ja perhetilanteen sen sallies- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23987: sa jälleen kokopäiväisesti. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23988: Kun osa-aikaisen työntekijän palkka luon- muksen,
23989: nollisesti työajan lyhentymisestä johtuen piene-
23990: nee, siitä kyllä seuraa, että palkka myös vuo- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
23991: silomalta, sairausajalta, synnytyslomalta ja muil- osa-aikatyön mahdollisuuksien lisäämi-
23992: ta paikallisilta poissaoloajoilta on pienempi seksi ja osa-aikatyön sosiaaliturvan ke-
23993: kuin kokoaikatyöntekijän palkka. Toisaalta hittämiseksi.
23994: veroasteikko kevenee palkan pienetessä ja Osa-
23995: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
23996:
23997: Tuulikki Petäjäniemi Helena Pesola Erkki Pystynen
23998: Toivo Mäkynen Eva-Maija Pukkio Sampsa Aaltio
23999: Aila Jokinen Ilkka Kanerva Anna-Kaarina Louvo
24000: 76 088200189C
24001: 602 1982 vp.
24002:
24003: Toivomusaloite n:o 524
24004:
24005:
24006:
24007:
24008: Petäjäniemi: Perheneuvonnan kehittämisestä
24009:
24010:
24011: Eduskunnalle
24012:
24013: Erityisesti avioerotilanteissa on voitu todeta, harkitsevat avioeroa ja ratkaisevat avioeron lii-
24014: että aviopuolisoilta usein puuttuu taito keskus- tännäiskysymyksiä.
24015: tella esiin tulleista ongelmista ja kyky niiden Avioliittoon aikoville olisi annettava riittä-
24016: ratkaisemiseen. Niin ikään tiedot perhelainsää- vät tiedot perheen ihmissuhteista, perhelain-
24017: dännöstä ovat puutteelliset. Oikeuksien ja vel- säädännöstä sekä yhteiskunnan tarjoamista tu-
24018: vollisuuksien tarkkaa sisältöä ei tunneta. Per- kimuodoista ja palveluista. Kaiken perheneu-
24019: heet eivät aina osaa käyttää täysin hyväkseen vonnan järjestämistä lakisääteiselle pohjalle on
24020: yhteiskunnan tarjoamia sosiaalipalveluja. vakavasti tutkittava ja harkittava.
24021: Perheneuvontaa harjoittavat tänä päivänä Perheneuvontajärjestelmä on luotava jousta-
24022: seurakunnat lähes kolmenkymmenen perhe- vaksi ja useat eri mahdollisuudet huomioon
24023: asiainneuvottelukeskuksen ja noin 80 työnteki- ottavaksi siten, että jo olemassa olevalle seura-
24024: jän voimin sekä Väestöliitto. Myös joissakin kuntien ja järjestöjen neuvontatyölle turvataan
24025: kunnissa on kunnallisia perheneuvojia. Jotkut jatkuvat toiminta- ja kehittymismahdollisuudet.
24026: toimistot ovat kuntien ja seurakuntien yhtei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24027: siä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24028: Aviopuolisot ja perheet tarvitsevat neuvon-
24029: taa ja tukea sekä ennen avioliittoa, sen aikaoa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24030: että avioliiton mahdollisesti kariuduttua. Eri- perheneuvonnan kehittämiseksi ja mah-
24031: tyisen tärkeätä apu on silloin, kun aviopuolisot dollisesti sen lakisääteistämiseksi.
24032: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24033:
24034: Tuulikki Petäjäniemi
24035: 1982 vp. 603
24036:
24037: Toivomusaloite n:o 525
24038:
24039:
24040:
24041:
24042: Pihlajamäki ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläkelain soveltamis-
24043: alan laajentamisesta
24044:
24045:
24046: Eduskunnalle
24047:
24048: Valmisteltaessa 7. 1. 1982 annettua lakia musta sekä vaatimusta työn rasittavuudesta.
24049: rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä katsottiin Rintamaveteraanien varhaiseläkelain soveltamis-
24050: välttämättömäksi varhaiseläkekysymyksen hoi- alaa olisi aiheellista laventaa siten, että se tulisi
24051: taminen erillis.en järjestelyn puitteissa. Sen to- käsittämään kaikki sotainvalidit, joilla on olen-
24052: teuttamisen kriteereitä harkittaessa pidettiin nainen sodasta, sotatoimista tai sodanaikaisesta
24053: tarpeellisena mahdollisimman helposti todetta- palveluksesta aiheutuva sotilasvammakorvauk-
24054: vissa olevien ja yksinkertaisten perusteiden seen oikeuttava vamma.
24055: noudattamista. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24056: Kun kustannussyistä oli pyrittävä rajoitta- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24057: maan eläkkeelle pääsevien määrää, pidettiin pe- sen,
24058: riaatteessa oikeana, että heidän valintansa läh- että hallitus ryhtyisi pikaisesti tarvit-
24059: tökohdaksi tulisivat sodassa saadut rasitteet ja taviin toimenpiteisiin rintamaveteraa-
24060: vammat. Tällöin edellytettiin järjestelmän kos- nien varhaiseläkelain soveltamisalan laa-
24061: kevan ensi sijassa sotainvalideja ja rintamaso- jentamiseksi siten, että laki tulisi kos-
24062: tilastunnuksen omaavia veteraaneja. kemaan kaikkia sotainvalideja, joilla on
24063: Rintamaveteraanien varhaiseläkelainsäädän- olennainen sodasta, sotatoimista tai so-
24064: nön edelleen kehittämiseksi nähtiin tarpeelli- danaikaisesta palveluksesta aiheutuva
24065: seksi ajan oloon edelleen lieventää eläkekritee- sotilasvammalain mukaiseen korvauk-
24066: reissä sota-aikaista palvelusta koskevaa Vaati- seen oikeuttava vamma.
24067: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24068:
24069: Veikko Pihlajamäki Pentti Poutaneo Mauno Manninen
24070: 604 1982 vp.
24071:
24072: Toivomusaloite n:o 526
24073:
24074:
24075:
24076:
24077: Pohto ym.: Sodassaoloajan ottamisesta huomioon eläkevuosia
24078: määrättäessä
24079:
24080:
24081: Eduskunnalle
24082:
24083: Sotiemme veteraarteilla tulee olla oikeus il- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
24084: man mitään rajoituksia lukea sodassaolovuodet sotiemme veteraanien sodassaolaajan lu-
24085: eläkevuosiksi. Tämä oikeus tulee olla kaikilla kemiseksi kaikissa tapauksissa täysimää-
24086: rintamasotilastunnuksen saaneilla sotiemme ve- räisenä eläkevuosiksi ilman minkään-
24087: teraaneilla. laisia rajoituksia.
24088: Mainituilla perusteiHa ehdotamme kunnioit-
24089: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24090: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24091:
24092: Urho Pohto Pekka Vennamo
24093: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24094: 1982. vp. 605
24095:
24096: Toivomusaloite n:o 527
24097:
24098:
24099:
24100:
24101: Pokka ym.: Lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamisesta
24102:
24103:
24104: Eduskunnalle
24105:
24106: Yhteiskunnan harjoittaman perhepolitiikan olla työpaikan menettämisen pelko. Turvaamalla
24107: voidaan Suomessa katsoa koostuvan toisaalta kotiin jäävälle puolisolle mahdollisuus palata
24108: lapsiperheille suunnatuista sosiaalisista tulon- työmarkkinoille järjestämällä hänen työsuhde-
24109: siirroista ja sosiaalipalveluista sekä toisaalta turvansa asianmukaisella tavalla jommallakum-
24110: sellaisista lainsäädännöllisistä toimenpiteistä, malla vanhemmista olisi mahdollisuus hoitaa
24111: joiden tarkoituksena on perhe- ja työelämän pienet lapsensa esim. 3-vuotiaiksi itse.
24112: yhteensovittaminen. - Monet nuorten perheiden ongelmat ai-
24113: Lapsiperheid"'n taloudellinen asema ei ole heutuvat kodin ja työelämän vaatimusten yh-
24114: kehittynyt muiden väestöryhmien taloudellis- teensopimattomuudesta. Monissa tapauksissa
24115: ta asemaa vastaavalla tavalla. Sosiaalihallituk- käyttökelpoinen ratkaisu olisi löydettävissä
24116: sen v. 1980 julkistamassa tutkimuksessa "Per- pienten lasten hoitajien työaikaan liittyvistä
24117: hekustannusten tasausjärjestelmä Suomessa" joustavista järjestelyistä, mm. lyhennetystä päi-
24118: jouduttiin toteamaan, että lapsiperheet ovat vittäisestä työajasta ja osa-aikatyöstä.
24119: jääneet suoranaiseen köyhyysloukkuun. Edellä esitetyillä perusteilla lapsiperheiden
24120: Lapsiperheiden kannalta tärkeitä ratkaisua taloudellisen aseman parantamiseen on ryhdyt-
24121: odottavia kysymyksiä ovat mm.: tävä välittömästi. Hallituksen olisi laadittava
24122: - Kunnallisen päivähoidon tarjonnassa on ohjelma niistä toimenpiteistä, joita lapsiperhei-
24123: suuria alueellisia eroja. Kunnalliseen päivähoi- den aseman parantamiseksi valtiovallan toimes-
24124: toon pääsyllä on kuitenkin oleellinen merkitys ta on tarkoitus suorittaa.
24125: perheen toimeentulolle. Päivähoitopaikkojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24126: tyydyttäminen poistaa erään kipeimmistä lapsi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24127: perheitä nykyisin koettelevista epäkohdista. muksen,
24128: - Sosiaalihallituksen em. tutkimuksesta kä-
24129: vi selville, että useamman päivähoitoikäisen että hallitus 1'yhtyisi kii1'eellisesti
24130: lapsen tapauksessa molempien vanhempien toimenpiteisiin lapsiperheiden taloudel-
24131: työssä olo ei ole useinkaan taloudellisesti kan- lisen aseman parantamiseksi.
24132: nattavaa. Työssä olon syynä saattaa useinkin
24133: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24134:
24135: Hannele Pokka Juhani Tuomaala
24136: Impi Muroma Marjatta Väänänen
24137: Väinö Raudaskoski
24138: 606 1982 vp.
24139:
24140: Toivomusaloite n:o 528
24141:
24142:
24143:
24144:
24145: Pokka: Työsuhdeturvan järjestämisestä kotona lastaan hoitavalle
24146: vanhemmalle
24147:
24148:
24149: Eduskunnalle
24150:
24151: Lasten kotona tapahtuvaa hoitoa tuetaan yh- uskalla käyttää kotihoidon tukea hyväkseen pe-
24152: teiskunnan toimesta valtion budjettiin otetulla lätessään menettävänsä työpaikkansa.
24153: määrärahalla. Vuoden 1982 tulo- ja menoarvi- Tilanne ei voi olla yhteiskunnan kokonais-
24154: ossa tähän tarkoitukseen on varattu 102 milj. edun mukainen. On saatava viipymättä aikaan
24155: mk. Sosiaaliviranomaisten lasten kotona tapah- työsuhdeturva, jolla kotona lastaan hoitavalle
24156: tuvasta hoidosta tekemän selvityksen perusteel- vanhemmalle lailla taataan riittävä sosiaaliturva
24157: la kotihoidon tukea ovat käyttäneet lähinnä kotona tapahtuvan hoidon ajalta sekä mahdolli-
24158: pienituloiset perheet. suus palata työmarkkinoille.
24159: Lasten kotona tapahtuva hoito on järjestetty Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24160: edelleen vaillinaisesti. Sillä vanhemmista, joka tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24161: kotihoidon tuen turvin jää kotiin hoitamaan sen,
24162: pienet lapsensa, ei ole mahdollisuutta palata
24163: työmarkkinoille takaisin ns. vanhana työnteki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24164: jänä. Hän menettää sosiaali- ja eläke-etunsa ko- työsuhdeturvan järjestämiseksi kotona
24165: tonaolon ajalta. Erityisesti työmarkkinoille pa- lastaan hoitavalle vanhemmalle.
24166: luu saattaa osoittautua niin vaikeaksi, ettei äiti
24167: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
24168:
24169: Hannele Pokka
24170: 1982 vp. 607
24171:
24172: Toivomusaloite n:o 529
24173:
24174:
24175:
24176:
24177: Pokka ym.: Metsätyöntekijöiden asunto-olojen järjestämisestä
24178:
24179:
24180: Eduskunnalle
24181:
24182: Sen jälkeen kun metsätaloudessa on siirrytty matta, työsuhdeasuntoja metsätyöntekijöille kir-
24183: vakinaisen työvoiman käyttämiseen, metsätyön- konkyliin. Metsätyöntekijöille tämä taas on
24184: tekijöiden asunto-olojen järjestäminen on käy- merkinnyt työmatkojen pidentymistä. Toisaalta
24185: nyt ajankohtaiseksi. Lapissa asiaa on lähdetty taas kylien perusasutus on harventunut ja ky-
24186: hoitamaan lähinnä työsuhdeasuntojen linjalla. lien väestöpohja heikentynyt vakavalla tavalla.
24187: Työntekijän kannalta tätä ei voi pitää kestävänä Kuvattua taustaa vasten syrjäseutujen asu-
24188: ratkaisuna, koska eläkkeelle tai toisen työn- tuksen ja myös metsätyöpolitiikan kannalta
24189: antajan palvelukseen siirtyminen aiheuttaa edullisin ratkaisu olisi tukea metsätyöntekijöi-
24190: asunnon menetyksen. den mahdollisuuksia asunnon hankkimiseen
24191: Paitsi metsätyöpolitiikkaan asia liittyy kiin- maaseutukylistä. Asian toteuttaminen on käy-
24192: teästi yleiseen asuntopolitiikkaan, maaseudun tännössä mahdollista siten, että metsätyönteki-
24193: yhdyskuntarakenteen ylläpitämiseen ja kehittä- jöille pyritään luomaan samat asuinpaikkojen
24194: miseen sekä maapolitiikkaan. valinnan perusteet, jotka saavat muutkin kylä-
24195: Metsätyöpolitiikan kannalta oleellinen merki- läiset valitsemaan maaseudun kylän asuinpai-
24196: tys on sillä seikalla, että vakinaisen työvoiman kakseen: oikeus ja mahdollisuus hankkia maata
24197: käyttöön siirtyminen on muuttanut maata omis- ja saada paitsi asunnon myös maan hankkimi-
24198: tamattomien työntekijöiden asuinpaikan valin- seen valtion rahoitustukea kohtuullisilla eh-
24199: nan perusteita siten, että työvoima pyrkii si- doilla.
24200: joittumaan maaseudun kyliä suurempiin taaja- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24201: miin. Tätä kehitystä ovat edistäneet julkisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24202: hallinnon toimenpiteet asuntolainoituksen ja muksen,
24203: asuntotukirahoituksen suuntaamisesta suureh-
24204: koihin asutuskeskuksiin. Myös metsätyönanta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24205: jat ovat tukeneet tätä kehitystä rakennuttamal- metsätyöntekijöiden asunto-olojen jär-
24206: la, muutamia harvoja poikkeuksia lukuunotta- jestämiseksi.
24207: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24208:
24209: Hannele Pokka Aimo Ajo
24210: 608 1982 vp.
24211:
24212: Toivomusaloite n:o 530
24213:
24214:
24215:
24216:
24217: Raatikainen ym.: Ylimääräisen eläketurvan järjestämisestä sodan
24218: aikana teollisuuden ja maatalouden palveluksessa sekä muissa
24219: vastaavissa tehtävissä olleille naisille
24220:
24221:
24222: Eduskunnalle
24223:
24224: Eduskunta hyväksyi valtion kuluvan vuoden kaupunkiin. Heille ei useinkaan ole kertynyt
24225: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä suu- ansiotuloja riittävän eläketurvan saamiseksi.
24226: ren yksimielisyyden vallitessa rintamamiesten Olisi oikein ja kohtuullista järjestää näiden
24227: varhaiseläkeratkaisun. Ratkaisuun liittyi myös eläkejärjestelmän ulkopuolelle jääneiden ja nyt
24228: rintamapalvelusta suorittaneiden naisten saatta- jo eläkeiässä olevien tai sitä lähestyvien eläke-
24229: minen eläkkeen piiriin. turva tasapuoliseksi muiden ryhmien kanssa.
24230: Eläketurvaa vaille jäivät kuitenkin edelleen He ovat aikoinaan työllä ja uhrautuvaisuudella
24231: mm. sotavuosien aikana teollisuudessa työvel- luoneet mahdollisuuden elintasomme nousuun
24232: vollisuutta suorittaneet naiset sekä kotirinta- tyytyen itse puutteelliseen ja hiljaiseen elä-
24233: malla ankeissa oloissa raskasta työtä tehneet määnsä. On vielä vähän aikaa muistaa heitä
24234: naiset. järjestämällä eläketurva todellisille työn sanka-
24235: reille.
24236: Nämä ikäluokat joutuivat lisäksi sodan jäl- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
24237: keisinä aikoina kokemaan jatkuvaa työrasitusta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24238: ja elämään puutteellisissa oloissa synnyttäen ja
24239: kasvattaen uutta sukupolvea. Heidän elämänsä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24240: oli usein raskasta työtä täynnä olevaa taistelua menpiteisiin ylimääräisen eläketurvan
24241: olemassaolosta. järjestämiseksi sodan aikana teollisuu-
24242: Tätä työtä ei voi mitata rahassa, ja ehkä sii- dessa, työleireillä sekä kotirintamalla
24243: tä johtuen eläkejärjestelmämme ei suosikaan maatalous- ja huoltotehtävissä toimi-
24244: naisia, jotka sodan aikana joutuivat työmää- neille naisille, jolloin eläketurvaa määri-
24245: räyksillä työpalveluun tai suorittivat työvelvol- teltäessä tulisi ottaa huomioon lasten
24246: lisuutensa kotitiloillaan ja joutuivat sodan jäl- määrä ja lasten hoitamiseen käytettyjen
24247: keen naimisiin pientiloille tai työläisperheisiin vuosien aika korottavina tekijöinä.
24248: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
24249:
24250: Kaisa Raatikainen Peter Muurman Terhi Nieminen-Mäkynen
24251: 1982 vp. 609
24252:
24253: Toivomusaloite n:o 531
24254:
24255:
24256:
24257:
24258: Raudaskoski ym.: Rintamalisään oikeutettujen henkilöiden piirin
24259: laajentamisesta
24260:
24261:
24262: Eduskunnalle
24263:
24264: Rintamamiesten varhaiseläkkeen saamisen es- saavat, on rintamasotilastunnus ilman rahaa.
24265: teenä kymmenillätuhansilla rintamamiehillä on Jotta jokaiselle sotaveteraanille, joka on
24266: se, että he ovat eri syistä joutuneet jo 55-vuo- pitkään taistellut kansamme itsenäisyyden ja
24267: tiaina virka- tai työeläkkeelle. Kyseisen lain vapauden puolesta eikä syystä tai toisesta saa
24268: mukaan he eivät täten voi saada rintamamies- minkäänlaista taloudellista tunnustusta kansal-
24269: ten varhaiseläkettä, vaikka työeläke olisi kuin- lisesta palveluksestaan, voitaisiin rintamalisä
24270: ka pieni. Tällaisia mitättömän eläkkeen vete- maksaa, olisi maksamis(!n esteenä oleva kan-
24271: raaneja ovat lähinnä pienyrittäjäryhmään kuu- saneläkkeen perusosavaatimus laista poistetta-
24272: luvat veteraanit samoin kuin myös LEL-työ- va.
24273: suhteiden pienipaikkaiset ikääntyneet kansalai- Rintamalisän saamisen edellytyksenä tulisi
24274: set. Lisäksi erittäin monet näistä veteraaneista olla vain varhaiseläkelain vaatimusten mukai-
24275: eivät saa edes rintamalisää siitä syystä, että sen nen palvelusaika ja rintamasotilastunnus.
24276: saanti on sidottu kansaneläkkeen perusosan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24277: saantiin. Näin erityisesti viljelijäveteraaneilla, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24278: jotka yhteiskuntapoliittisista syistä tekivät tai
24279: tekevät sukupolvenvaihdoskaupan 55-vuotiaa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24280: na. Vanhuuseläkettä he eivät saa ja työkyvyt- menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
24281: tömyyttä ei ole, joten he eivät myöskään saa seksi siten, että rintamalisän voisi saada
24282: mainittua kansaneläkkeen perusosaa, ja kun myös henkilö, joka ei saa kansaneläk-
24283: rintamalisä on sidottu perusosan saantiin, niin keen perusosaa, mutta jolla on rintama-
24284: näin ollen he eivät voi saada minkäänlaisia rin- lisään oikeuttava palvelusaika ja rinta-
24285: tamasotilasetuuksia, vaikka ovat olleet rinta- masotilastunnus.
24286: malla 2-5 vuotta. Ainoa tunnustus, minkä
24287: kymmenettuhannet pienen eläkkeen veteraanit
24288: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24289:
24290: Väinö Raudaskoski Helvi Hyrynkangas Paavo Vesterinen
24291: Hannele Pokka Mikko Pesälä Kalevi Mattila
24292:
24293:
24294:
24295:
24296: 77 08820:0189C
24297: 610 1982 rd.
24298:
24299: Hemställningsmotion nr .532
24300:
24301:
24302:
24303:
24304: Renlund m. fl.: Om utbildning av svenskspråkiga talterapeuter
24305:
24306:
24307: Tili Riksdagen
24308:
24309: Att kunna kommunisera med varandra är För att kunna hjälpa dessa barn och ungdo-
24310: för de flesta av oss en självklarhet. Tyvärr har mar till ett språk borde det skapas resurser
24311: vi idag en stor grupp mänskor som inte kan för ett tillräckligt antal talterapeuttjänster.
24312: tala och en del som har stora talsvårigheter. Idag är det en omöjlighet att erhålla taltera-
24313: Ett barn som inte kan uttrycka sig märker pi t.ex. i svenska Österbotten, och det råder
24314: att det inte blir förstått och blir ofta irrite- en skriande brist på svenskspråkiga taltera-
24315: rat och aggressivt. Barnet är i viss mån onor- peuter i hela svenska Finland.
24316: malt p.g.a. sin nedsatta talförmåga och blir Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
24317: dessutom onormalt i sitt beteendemönster på dertecknade vördsamt att riksdagen ville hem-
24318: grund av sin aggressivitet och kan inte tillgo-
24319: 1
24320: ställa,
24321: dogöra sig den stimulans barnet kunde få
24322: genom sitt umgänge med andra barn. att regeringen måtte skrida till åtgär-
24323: Vi har många olika orsaker till talsvårighe- der för att utbilda svenskspråkiga talte-
24324: ter bl. a. olika slag av utvecklingsstörningar, rapeuter så att man skall kunna av-
24325: hörselskador, barn med gomspalt och andra hjälpa det skriande behovet av taltera-
24326: medicinska fel, skador som uppstått i samband peuttjänster på finlandssvensk! håll.
24327: med hjärnfeber m.m.
24328: Helsingfors den 11 februari 1982
24329:
24330: Boris Renlund Jutta Zilliacus
24331: Elisabeth Rehn Ole Norrback
24332: HåkanMalm
24333: 1982 vp. 611
24334:
24335: Toivomusaloite n:o 532 Suomennos
24336:
24337:
24338:
24339:
24340: Renlund ym.: Ruotsinkielisten puheterapeuttien kouluttamisesta
24341:
24342:
24343: Eduskunnalle
24344:
24345: Useimmille meistä on itsestään selvää, että Jotta näiden lasten ja nuorten kykyä kielelli-
24346: pystymme kommunikoimaan toistemme kanssa. seen ilmaisuun voitaisiin kehittää, tulisi varata
24347: Keskuudessamme on valitettavasti tälläkin het- riittävästi varoja riittävän puheterapeuttimää-
24348: kellä suuri ihmisryhmä, joka ei osaa puhua, ja rän aikaansaamiseksi.
24349: monta sellaista, joiden puhevaikeudet ovat suu- Tällä hetkellä on mahdotonta saada puhete-
24350: ret. rapiaa esim. Pohjanmaan ruotsinkielisellä alu-
24351: Lapsi, joka ei kykene ilmaisemaan itseään, eella ja koko Suomen ruotsinkielisellä alueella
24352: huomaa, ettei häntä ymmärretä ja tulee usein on huutava pula ruotsinkielisistä puheterapeu-
24353: ärtyneeksi ja aggressiiviseksi. Lapsi on tietyssä teista.
24354: määrin epänormaali puutteellisen puhekykynsä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24355: vuoksi ja hänen käyttäytymismuotonsa muodos- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24356: tuu sitäpaitsi epänormaaliksi aggressiivisuuden muksen,
24357: takia, eikä lapsi kykene käyttämään hyväkseen
24358: niitä virikkeitä, joita voisi saada seurustelles- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24359: saan muiden samanikäisten kanssa. ruotsinkielisten puheterapeuttien kou-
24360: Puhevaikeuksiin on monta syytä, mm. erilai- luttamiseksi> ;otta voitaisiin poistaa
24361: set kehitysvammat, kuulovammat, suulakihal- huutava pula puheterapeuteista maam-
24362: kio tai jokin muu lääketieteellinen vika, aivo- me ruotsinkielisiltä alueilta.
24363: kuumeen aiheuttamat vammat jne.
24364: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
24365:
24366: Boris Renlund Jutta Zilliacus
24367: Elisabeth Rehn Ole Norrback
24368: Håkan Malm
24369: '
24370:
24371: 612 1982 vp.
24372:
24373: Toivomusaloite n:o 533
24374:
24375:
24376:
24377:
24378: Ronkainen ym.: Loppiaisen ja helatorstain siirtämisestä entisille
24379: paikoilleen
24380:
24381:
24382: Eduskunnalle
24383:
24384: Luterilaisen kirkon piispainkokous on esittä- osoitti elävänsä, ilmestyen heille neljänkymme-
24385: nyt, että loppiainen ja Kristuksen taivaaseen- nen päivän aikana". Kristuksen taivaaseen as-
24386: astumisen päivä voitaisiin siirtää alkuperäisille tuminen tapahtui 40. päivänä pääsiäisestä,
24387: paikoilleen tammikuun 6. päivään ja 40. päi- minkä tähden on mielekästä viettää Kristuk•
24388: vään pääsiäisestä. Koko kristikansa kannattaa sen taivaaseen astumisen juhlaa 40. päivänä
24389: lämpimästi pyhien palauttamista oikeille pai- pääsiäisestä, eli juuri alkuperäisenä helators-
24390: koilleen, koska se pitää tällaista järjestystä taina.
24391: alkuperäisenä. Puolueiden piirissä on suhtauduttu arkipy-
24392: Loppiainen on kristillisessä traditiossa jou- hien siirtoon entisille paikoilleen myönteisesti.
24393: lujuhlan viimeinen päivä. Joissakin piireissä on Työmarkkinajärjestöt sitä vastoin ovat suhtau-
24394: alettu viettää jo 2. vuosisadan lopulla epifania- tuneet asiaan kylmäkiskoisemmin. Kirkko puo-
24395: eli ilmestysjuhlaa Jeesuksen kasteen ja julkisen lestaan ei ole halukas siirtämään arkipyhiä
24396: toiminnan alkamisen sekä Vapahtajan ihmisek- muuten kuin siten, että kyseisistä päivistä tu-
24397: si tulemisen johdosta. Loppiainen on histo- lee myös yhteiskunnallisesti pyhäpäiviä, jol-
24398: riallisesti joulua vanhempi, joulun edeltäjä. loin on normaalisti työstä vapaapäivä.
24399: Kun joulua alettiin viettää Jeesuksen syntymä- Koska juuriemme tähden ja perinteittemme
24400: juhlana 25. päivänä joulukuuta, epifania- eli vaalimisen vuoksi on tärkeätä siirtää arkipy~
24401: loppiaisjuhla sai Hänen pakanoille ilmestymi- hät takaisin alkuperäisille paikoilleen, ehdo-
24402: sensä juhlan merkityksen. Protestanttisessa kir- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24403: kossa loppiainen on samalla lähetysjuhla. sen,
24404: Helatorstailla on raamatullinen pohja. Apos- että hallitus ryhtyisi kaikin voimin
24405: tolien tekojen 1 luvussa kerrotaan, kuinka tukemaan piispainkokouksen päätöstä
24406: Jeesus kuolleista nousemisensa jälkeen "moni- loppiaisen ja helatorstain siirtämisestä
24407: naisten epäämättömien todistusten kautta alku peräisille paikoilleen.
24408: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
24409:
24410: Olavi Ronkainen Esko Almgren Asser Stenbäck
24411: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Jorma Fred
24412: Impi Muroma Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
24413: Sauli Hautala
24414: 1982 vp. 613
24415:
24416: Toivomusaloite n:o 534
24417:
24418:
24419:
24420:
24421: Savolainen ym.: Avustusten myöntämisestä asevelvollisuusaikana
24422: syntyvien asumis- ja opiskeluvelkojen kustannuksiin sotilas-
24423: avustuslain nojalla
24424:
24425:
24426: Eduskunnalle
24427:
24428: Sotilasavustuslailla on turvattu asevelvolli- aikana aiheutuviin asumis- ja opiskeluvelkojen
24429: sen omaisen toimeentuloturva tyydyttävästi. hoitokustannuksiinsa.
24430: Sen sijaan asevelvollinen itse ei ole oikeutettu Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24431: saamaan huoltoapua lukuun ottamatta tukea kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24432: asevelvollisuusaikaisiin moniin välttämättömiin
24433: kustannuksiin. Näistä keskeisimmät ovat oman että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
24434: asunnon ylläpidosta sekä opiskeluvelkojen hoi- tyksen sotilasavustuslain muuttamisesta
24435: dosta aiheutuvien kustannusten suorittaminen. siten, että valtion varoista annettaisiin
24436: Tämän vuoksi · tulisi sotilasavustuslakia tarkis- avustusta asevelvolliselle hänen asevel-
24437: taa siten, että valtion varoista annettaisiin vollisuusaikana aiheutuviin asumis- ia
24438: avustusta asevelvolliselle hänen asevelvollisuus" opiskeluvelkojen kustannuksiinsa.
24439: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24440:
24441: Lea Savolainen Helge Siren Matti Luttinen
24442: 614 1982 vp.
24443:
24444: Toivomusaloite n:o .53.5
24445:
24446:
24447:
24448:
24449: Savolainen ym.: Viikonloppurajoitusten poistamisesta vaikeavam-
24450: maisten alennuslipuista valtionrautateillä
24451:
24452:
24453: Eduskunnalle
24454:
24455: Vuoden 1980 lopulla rautatiehallitus päätti joituksia ei kuitenkaan ole poistettu. Alennus-
24456: rajoittaa eläkeläisille ja invalideille myytävien lippujen käyttöajan rajoittamisesta on havaittu
24457: alennuslippujen käyttöaikaa. Rajoitusaika kos- käytännössä olevan haittaa varsinkin vaikea-
24458: kee perjantaiaamun klo 6.30 ja lauantain klo vammaisille invalideille, jotka tarvitsevat mat-
24459: 12.00 sekä sunnuntaiaamun klo 6.30 ja maa- kustaessaan useimmiten saattajaa. Tästä syystä
24460: nantaiaamun klo 6.30 välistä aikaa. Rautatie- rautatiehallituksen päätöstä alennuslippujea
24461: hallituksen tehtyä päätöksen näiden alennus- käyttörajoista olisi muutettava niin, ettei käyt-
24462: lippujen käyttöajan rajoittamisesta valtakunnal- törajoituksia sovellettaisi vaikeavammaisiin in-
24463: liset eläkeläis- ja invalidijärjestöt kääntyivät valideihin. Tästä aiheutuvat tulonmenetykset
24464: asiassa valtioneuvoston puoleen. Järjestöt pyy- olisi korvattava Valtionrautateille.
24465: sivät rajoitusten poistamista sillä perusteella, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24466: että rajoitukset heikentävät monien vanhusten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24467: ja invalidien kanssakäymistä omaistensa kans-
24468: sa. Rajoituspäätöksestä seuraa myös monia mui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24469: ta hankaluuksia alennuslippujen käyttäjille. vaikeavammaisille henkilöille myytävien
24470: Valtakunnallisten eläkeläis- ja invalidijärjes- Valtionrautateiden alennuslippujen vii-
24471: töjen esityksestä huolimatta eläkeläisille ja in- konloppurajoitusten poistamiseksi.
24472: valideille myytävien alennuslippujen käyttöra-
24473: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24474:
24475: Lea Savolainen Matti Luttinen
24476: Helge Siren Saara-Maria Paakkinen
24477: 1982 vp. 615
24478:
24479: Toivomusaloite n:o 536
24480:
24481:
24482:
24483:
24484: Skinnari ym.: Hieronnan korvaamisesta sairausvakuutuslain
24485: nojalla
24486:
24487:
24488: Eduskunnalle
24489:
24490: Sairausvakuutuslain mukaan korvataan nykyi~ kapasiteettimme on käyttämättä. Suomen Hie-
24491: sin hieronta vain liikuntahoitoon liittyvänä esi- rojain Liitto on tehnyt useita esityksiä koulu-
24492: käsittelynä. Lisäksi edellytetään, että hoito on tettujen hierojain hieronnan korvaamiseksi sai-
24493: annettu sairausvakuutusasetuksessa tarkoitetus- rausvakuutuslaissa määrätyin edellytyksin. Täs-
24494: sa lääkintöhallituksen hyväksymässä tutkimus- sä monelle kansalaiselle tärkeässä asiassa ei ole
24495: ja hoitolaitoksessa tai hoidon on antanut ase- kuitenkaan edistytty toivotulla tavalla.
24496: tuksessa tarkoitettu asianmukaisen ammattikou- Jotta hieronta voitaisiin korvata sairausva-
24497: lutuksen saanut henkilö eli lääkintävoimistelija. kuutuslain nojalla asianmukaisissa puitteissa,
24498: Huolimatta maamme terveydenhoitojärjestel- olisi esimerkiksi lääkintöhallitukseen perustet-
24499: män kehittymisestä suomalaisten kokonaister- tava Suomen Koulutettujen Hierojain Liiton
24500: veystilanne ei ole vastaavasti parantunut. Mo- jäsenrekisteri. Ainoastaan tällaiset hierojat voi-
24501: nella alalla päivittäisen työn luonne on säily- sivat lääkintävoimistelijoiden ohella antaa kor-
24502: nyt tai muuttunut niin, että se edellyttää yksi- vattavia palveluja. Erikseen tulisi määrätä, mi-
24503: toikkoisia asentaja ja liikkeitä. Esimerkiksi si- ten hoidon tarpeellisuus tulisi rajata esimerkik-
24504: nänsä kevyt atk-päätteellä työskentely ja mo- si lääkärin määräyksenä. Lainmuutosten valmis-
24505: net muut vastaavat ammatit eivät ole vähen- telun tulisi tapahtua yhteistyössä mm. Suomen
24506: täneet lihaskipuja nuorillakaan ikäluokilla. En- Koulutettujen Hierojain Liiton ja Lääkintävoi-
24507: nakkoehkäisevästi hieronta ja muu fysikaalinen mistelijaliiton kanssa.
24508: hoito auttaisivat ylläpitämään terveyttä ja työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24509: kuntoa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24510: Oman terveytensä ja työkykynsä ylläpitämi-
24511: seksi kymmenettuhannet suomalaiset vuosit- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
24512: tain matkustavat ulkomaille saadakseen erilai- tyksen hieronnan korvaamisesta nykyis-
24513: sia kylpy- ja hierontapalveluksia sairauksiinsa. tä laajemmin sairausvakuutuslain perus-
24514: Samaan aikaan kotimainen koulutettu hieroja- teella.
24515: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24516:
24517: Jouko Skinnari Anssi Joutsenlabti Kaisa Raatikainen
24518: Markus Aaltonen Ulla Puolanne Risto Tuominen
24519: 616 1982 vp.
24520:
24521: Toivomusaloite n:o 537
24522:
24523:
24524:
24525:
24526: Stenius-Kaukonen ym.: Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan
24527: korottamisesta
24528:
24529:
24530: Eduskunnalle
24531:
24532: Tämän vuoden alusta käynnistyi laajamittai- kuukaudessa, tasasi järjestelmä liiankin tehok-
24533: nen sosiaalietuuksien verollepano, kun sairaus- kaasti tuloeroja.
24534: vakuutuksen päivä- ja äitiysraha sekä tapatur- Kun yhteiskunnallisen päivärahajärjestelmän
24535: ma- ja liikennevakuutusetuudet muutettiin ve- lopullinen romuttaminen ei oikeistovoimilta
24536: ronalaiseksi tuloksi. Tämän ns. SOVE- "uudis- onnistunut ja hanke siirtää työeläkkeiden ta-
24537: tuksen" seuraavina vaiheina ovat kansaneläk- paan päivärahat yksityisille vakuutusyhtiöille
24538: keiden verollepane vuoden 1983 alusta sekä raukesi, tehtiin uudesta päivärahasta suuritu-
24539: sen jälkeen työttömyysturvan verottaminen, loisia voimakkaasti suosiva: päivärahalta pois-
24540: josta ei vielä ole esitystä annettu. tettiin enimmäisrajoitus, vaikka neljää lukuun
24541: Sosiaaliturvan verotusta on yleisesti perus- ottamatta kaikissa muissa maissa lakisääteiseen
24542: teltu seuraavilla väitteillä: Vain veronalaisiin päivärahavakuutukseen liittyy kattosäännös.
24543: etuuksiin voidaan kytkeä indeksisidonnaisuus. Vähimmäispäivärahaa ei korotettu edes inflaa-
24544: Verotuksella estetään palkkaa suurempien tion edellyttämälle tasolle. Näin ratkaisu oli
24545: etuuksien maksaminen, ns. ylikompensaatiot. sisällöltään julkisuudessa esitettyihin peruste-
24546: Verotuksen avulla on mahdollista tasata tulo~ luihinsa nähden päinvastainen.
24547: eroja sosiaaliturvan alueella. Näillä väitteillä Jo voimassa olevien lakien pahimmat epä-
24548: oli näkyvä sijansa myös sairausvakuutuspäivä- kohdat olisivat vielä korjattavissa. Tämä edel-
24549: rahoja veronalaisiksi vaadittaessa. lyttäisi vähimmäispäivärahan tason selvää ko-
24550: Kuitenkaan hallituksen asiaa koskevaan esi- rottamista ja enimmäismäärän asettamista.
24551: tykseen (HE n:o 54/1981 vp.) ei sisältynyt Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
24552: vähimmäispäivärahan indeksisuojaa. Sen ja lap- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24553: sikorotusten osalta asian korjasi eduskunta.
24554: Päivärahan kohdalla puhuminen palkkaa suu- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
24555: remmasta toimeentulotasosta oli teennäistä, miin sairausvakuutuksen vähimmäispäi-
24556: koska enimmäispäiväraha oli jätetty tarkoituk- värahan korottamiseksi 60 markkaan,
24557: sella jälkeen inflaatiosta, vuodesta 1970 sen mikä vastaisi vielä vaatimatonta 1 500
24558: arvo oli kutistunut jopa kolmannekseen. Kuu- markan kuukausituloa, sekä enimmäis-
24559: kausitasolla sen määrä oli alle 1 000 markkaa. rajoituksen palauttamiseksi päiväraha-
24560: Kun vähimmäispäiväraha oli noin 500 markkaa iärjestelmään.
24561: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24562:
24563: Marjatta Stenius-Kaukonen M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
24564: Ensio Laine Irma Rosnell Inger Hirvelä
24565: P. Puhakka
24566: 1982 vp. 617
24567:
24568: Toivomusaloite n:o .538
24569:
24570:
24571:
24572:
24573: Stenius-Kaukonen ym.: Kansaneläkeuudistuksen neljännen vai-
24574: heen toteuttamisesta
24575:
24576:
24577: Eduskunnalle
24578:
24579: Kansaneläkeuudistuksen II ja III vaiheita vuosina 1983 ja 1984 toteutettavan tasokoro-
24580: koskevien lakien hyväksyminen oli viime edus- tuksen yhteismäärästä.
24581: kuntakauden merkittävin sosiaalipoliittinen rat- Uudistuksen III vaiheeseen 1. 1. 1985 ei
24582: kaisu. Se oli samalla eläkeläisliikkeen yhtenäi- sisälly tasokorotusta. Sama koskee aikataulul-
24583: sen ja pitkäaikaisen kamppailun tulosta. taan avointa IV vaihetta. Näin ollen kaikkein
24584: Kansaneläkeuudistusta on kuitenkin sen mo- vähätuloisimmat eläkkeensaajat saisivat tyytyä
24585: lemmissa lainsäädäntövaiheissa viipaloitu osiin, vasta vuonna 1984 heille kertyvän runsaan 80
24586: millä on osaltaan viivytetty uudistuksen toteu- markan korotukseen vuosiksi eteenpäin.
24587: tumista. Alun pitäen nelivaiheisen suunnitelman Eläkeläisjärjestöt ja muun muassa Suomen
24588: oli määrä toteutua neljässä vaiheessa vuosina kommunistinen puolue ovat edellyttäneet, että
24589: 1977-80. Nyt uudistus on pirstottu jo kuu- vähimmäiseläketurvan on vastattava nettomää-
24590: deksi täytäntöönpano-osaksi, joista ns. I A- räistä vähimmäispalkkatasoa. Tästä tavoitteesta
24591: vaihe toteutui 1. 1. 1980 ja I B-vaihe 1. 7. jäädään tasokorotusten alimittaisuuden vuoksi
24592: 1981. Seuraava eli II A-vaihe toteutuu 1. 1. satoja markkoja jälkeen, sillä täysi kansaneläke
24593: 1983, II B-vaihe 1. 1. 1984 ja III vaihe vasta olisi vuonna 1984 toisessa kalleusryhmässä ny-
24594: 1. 1. 1985. Kansaneläkeuudistukseen kiinteästi kyisellä indeksitasolla ilmaistuna vain runsaat
24595: liittyvästä IV vaiheesta ei ole olemassa min- 1 .300 markkaa kuukaudessa.
24596: käänlaista päätöstä aikataulun osalta, koska Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
24597: hallitus ei sitä sisällyttänyt esitykseensä ja ko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24598: koomuksen sekä sosialidemokraattien vastustus
24599: esti asiasta päättämisen eduskuntakäsittelyvai- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
24600: heessa. miin kansaneläkeuudistuksen IV vai-
24601: ' Kansaneläkeuudistuksen päähyöty kanavoi- heen täsmällisen sisällön määrittelemi-
24602: tuu pieni- ja keskituloisille eläkkeensaajille. seksi ja sen toteuttamiseksi sekä sellai-
24603: Pahana epäkohtana on kuitenkin pidettävä sitä, sen uudistukseen sisältymättömän taso-
24604: että pelkän kansaneläkkeen varassa eläville elä- korotuksen nopeaksi aikaansaamiseksi,
24605: keläisille, joita vuonna 1983 arvioidaan olevan jolla täysimääräisen kansaneläkkeen ta-
24606: noin 150 000, uudistus tuo vain runsaat 80 so korotettaisiin vastaamaan nettomää-
24607: markkaa kuukaudessa. Tämä kertyisi kahden, räisiä vähimmäispalkkaa. ·
24608: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24609:
24610: Marjatta Stenius-Kaukonen Irma Rosnell Seppo Toiviainen
24611: Ensia Laine P. Puhakka Heli Astala
24612: M.-L. Salminen Arvo Kemppainen Inger Hirvelä
24613: Ulla-Leena Alppi
24614:
24615:
24616:
24617:
24618: 78 088200189C
24619: 618 1982 vp.
24620:
24621: Toivomusaloite n:o .539
24622:
24623:
24624:
24625:
24626: Sutinen ym.: Vammaisten ja vaikeasti työrajoitteisten työllisyy-
24627: den parantamisesta
24628:
24629:
24630: Eduskunnalle
24631:
24632: Virallisista työhönsijoitustilastoista ilmenee, keaa muusta invalidihuollosta ja lisäksi suoja-
24633: että työrajoitteisiksi luokiteltujen työnhakijoi- työntekijöiden ryhmä on olennaisella tavalla
24634: den työhönsijoitusluvut ovat alentuneet jatku- erilainen kuin muun invalidihuollon asiakas-
24635: vasti koko 1970-luvun ajan. 1980-luvulle siir- kunta. Niin ikään olisi vakavasti tutkittava sitä,
24636: ryttäessä kehityksessä ei ole tapahtunut mitään että vaikeasti työhönsijoitettavien työllisyyden
24637: myönteistä. Työrajoitteisiksi luokiteltujen määrä edistämisessä ja tukemisessa valtion taloudelli-
24638: kasvaa ja työhönsijoitusluvut pienenevät. Tä- nen ja muu vastuu olisi vähintäänkin sama
24639: hän asiaan on eduskunnassakin useaan ottee- kuin muunkin väestön. Suojatyön järjestämi-
24640: seen ja monella eri tavalla kiinnitetty huomio- sessä on korostettu kuntien vastuuta, kun työl-
24641: ta mm. hallituksen työlli'syyskertomusten kä~ lisyyden muu edistäminen kuuluu valtiovallalle.
24642: sittelyn yhteydessä sekä käsiteltäessä invalidi- Suojatyön uusien järjestelyjen avulla pitäisi
24643: huollon lainsäädäntöä. päästä eroon myös alueellisista eroista.
24644: Vaikeasti työhönsijoitettaville vammaisi:Jle Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
24645: järjestetään suojatyötä invaliidihuoltolain mu- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24646: kaan, Suojatyön alueellinen kattavuus on edel- sen,
24647: leenkin hyvin huono eikä toiminta juuri lain-
24648: kaan ulotu haja-asutusalueille ja yleensäkään että hallitus kiireellisesti ryhtyisi tar-
24649: maaseudulle. Lisäksi on valtion taloudellisen vittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin
24650: tuen riittämättömyydestä johtuvia ermalSla toimenpiteisiin vaikeasti työhönsijoitet-
24651: epäkohtia, joiden korjaamiseksi tehtyjen esitys- tavien vammaisten ja muiden vaikeasti
24652: ten toteuttaminen on riippuvainen uusista jär- työrajoitteisten työllisyyden parantami~
24653: jestelyistä. Yleisesti on vallalla käsitys, että seksi ja tällöin huolehtisi erityisesti
24654: suojatyön lainsäädäntö olisi pikaisesti uusitta- suojatyötoiminnan tehostamisesta koko
24655: va. Suojatyö olisi ehkä irrotettava muusta in- maassa.
24656: validihuollosta, koska toiminnan luonne poik-
24657: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24658:
24659: Lea Sutinen Mauri Vänskä Orvokki Kangas
24660: Mauno Manninen Eeva Kauppi Matti Maijala
24661: Heimo Linna Boris Renlund Pentti Poutaneo
24662: Marjatta Väänänen Väinö Raudaskoski Juhani Saukkonen
24663: Paavo Vesterinen Eeva Kuuslmski-Vikatma..
24664: 1982 vp. 619
24665:
24666: Toivomusaloite n:o 540
24667:
24668:
24669:
24670:
24671: Sutinen ym.: Kuntien tukiosaosuuden saattamisesta samaksi
24672: koko maassa
24673:
24674:
24675: Eduskunnalle
24676:
24677: Eduskunta on äskettäin päättänyt kahdesta SOVE- ja KELA-uudistusten vaikutusta kun-
24678: suuresta sosiaalisesta uudistuksesta, jotka vai- tien talouteen on seurattava tarkoin ja saatava
24679: kuttavat merkittävästi kuntien talouteen. Nämä niitä koskeviin säännöksiin sellaisia parannuk-
24680: ovat KELA- ja SOVE-uudistukset. Sosiaali- sia, jotka tekevät oikeutta vähävaraisille kun-
24681: etuoksien verollepanoon liittyy kuntien tuki- nille. Oikeudenmukaisin menetelmä olisi, että
24682: osakustannusten nousu. Pohjois-Karjalan kun- koko tukiosakustannusosuus jaetaan kuntien
24683: nissa tukiosakustannus veroäyriä kohti lasket- kesken veroäyrien suhteessa, jolloin se olisi kai-
24684: tuna tulee nousemaan nykyisestään ja pienissä kille kunnille sama, eli v. 1982 veroäyriä kohti
24685: kunnissa sosiaalietuoksien verollepano ei näh- 0,77 penniä.
24686: tävästi tuo takaisin kunnan kassaan tätä nou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24687: sua. Pienissä kunnissa sellaisia edunsaajia, jotka nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24688: todella joutuvat maksamaan veroa näistä etuuk- muksen,
24689: sista, tulee olemaan yllättävän vähän. SOVE-
24690: muutosten jälkeen suurin tukiosakustannus on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24691: 2,8 penniä veroäyriltä ja pienin 0,2 penniä kuntien tukiosaosuuden saattamiseksi
24692: äyriltä. Tällaiset erot ovat epäoikeudenmukai- äyriä kohti samaksi koko maassa.
24693: sia.
24694: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
24695:
24696: Lea Sutinen Mauri Vänskä Erkki Korhonen
24697: Markku Kauppinen P. Puhakka Matti Puhakka ·
24698: Jouko Tuovinen
24699: 620 1982 vp.
24700:
24701: Toivomusaloite n:o 541
24702:
24703:
24704:
24705:
24706: Sutinen ym.: Rintamapalvelustunnuksen omaavien ja perhe-elä-
24707: kettä saavien naisleskien oikeuttamisesta rintamalisään
24708:
24709:
24710: Eduskunnalle
24711:
24712: Rintamaveteraanien aseman parantamisen yh- tömyyseläke on myönnetty työeläkkeen perus-
24713: teydessä on alettu huomioida myös naisten teella, mutta kansaneläkkeen perusasaa ei.
24714: tekemä työ rintamavastuussa olleiden sotatoi- Näissäkään tapauksissa ei ole mahdollisuutta
24715: miyhtymien alueella. Asetus naisten rintama- saada rintamalisää, mikä koetaan epäoikeuden-
24716: palvelustunnuksesta annettiin heinäkuussa mukaisena.
24717: 1978, ja tunnuksen hakuaikaa on jatkettu ku- Erityisesti työeläkejärjestelmien kautta per-
24718: luvan vuoden loppuun. he-eläkettä saavat naislesket kokevat nykyisen
24719: Tunnuksia on 31. 12. 1981 mennessä haettu tilanteen nurjana. Kun esim. MYEL:n mukaan
24720: 44 667, myönnetty 21194 ja hylätty 550. maksettujen perhe-eläkkeiden keskimääräinen
24721: Rintamapalvelustunnuksen saaneet, kansan- eläke oli tammikuussa 1982 201 mk kuukau-
24722: eläkettä saavat naiset oikeutettiin saamaan rin- dessa, olisi rintamalisän saaminen huomattava
24723: tamalisää 1. 7. 1981 lähtien samoin perustein parannus eläketurvaan. Myös eräiden muiden
24724: kuin miesveteraanitkin. Naisten heikon eläke- työeläkejärjestelmien piiriin kuuluvien perhe-
24725: turvan vuoksi on rintamalisän saaminen nai- eläkkeen saajien toimeentuloturva on heikko,
24726: sille todella tarpeen. Rintamalisä on myönnet- joten rintamalisän saaminen jo yksistään tästä
24727: ty n. ·12 000 naiselle. syystä olisi tarpeen. ·
24728: Rintamalisän myöntäminen edellyttää kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24729: saneläkkeen perusosan saamista joko vanhuus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24730: tai työkyvyttömyyseläkkeen osana. Näin suku- muksen, ·
24731: polvenvaihdoseläkkeen, luopumiseläkkeen ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24732: perhe-eläkkeen saajat jäävät rintamalisän ulko- rintamapalvelustunnuksen saaneiden ;a
24733: puolelle. Tämä koskee sekä miehiä että naisia. perhe-eläkettä saavien naisleskie11 saat-
24734: On myös lukuisia tapauksia, jolloin työkyvyt- tamiseksi rintamalisään oikeutetuiksi.
24735: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
24736:
24737: Lea Sutinen Erkki Korhonen Eeva Kauppi
24738: Helvi Hyrynkangas Saara Mikkola Boris Renlund
24739: Aila Jokinen Veikko Pihlajamäki
24740: 1982 vp. 621
24741:
24742: Toivomusaloite n:o 542
24743:
24744:
24745:
24746:
24747: Säilynoja ym.: Vammaisten työnsaannin turvaamisesta
24748:
24749:
24750: Eduskunnalle
24751:
24752: Palkkatyön yleistyessä työn oikeus ja mer- tyä. Erityistyöllistämistuki taas on palkkakus-
24753: kitys on korostunut. Tämä pätee myös vam- tannusten osittaista korvaamista kahden vuo-
24754: maisiin. Vammaisille tunnustetaan sinänsä oi- den ajan työnantajalle.
24755: keus työhön, mutta käytännössä työn saanti Erityistoimin on kuitenkin töihin kyetty si-
24756: kohtaa erityisiä vaikeuksia. joittamaan vain verrattain pieni määrä ihmisiä,
24757: Tieteen ja tekniikan kehitys asettaa työvoi- joten tässä olisi paljon tehtävää.
24758: malle kasvavia laatuvaatimuksia. Yhä enem- On tarpeen lisätä valtion ja kuntien aktiivi-
24759: män edellytetään sekä laajaa yleissivistävää sia työllistämistoimia ja määrärahoja, ja samalla
24760: että pitkää erikoistavaa ammatillista koulutus- on syytä kehittää uusia työllistämismuotoja.
24761: ta. Vammaisten koulutus näyttää kuitenkin ole- Ilmeistä on, että kuntien vastuuta kuntalaisten
24762: van keskimäärää vähäisempää. Niinpä koulutus työllistämisestä on lisättävä esim. luomalla
24763: tahtoo jäädä peruskoulun varaan. Tieteen ja kunnallinen työtoiminta säädöksineen. Pelkkiin
24764: tekniikan vaikutus työtapahtumaan ei lmiten- työkeskuksiin tai suojatyöpaikkoihin ei pitäisi
24765: kaan ole vammaiselle vain kielteistä. Päinvas- tyytyä, vaan työllistämisen tulisi olla jousta-
24766: toin raskaiden tuotantotehtävien väheneminen vampaa ja monipuolisempaa.
24767: ja vastaavasti suunnittelu-, johto- ja ohjausteh- Työllistämisessä pitäisi turvata työsuhteen
24768: tävien lisääntyminen tarjoavat tehtäviä, joissa jatkuminen, jottei työsuhde katkeaisi mahdolli-
24769: vammaisuus ei haittaa työn suorittamista. sen julkisen tuen lakatessa. Samaten olisi sel-
24770: Vammaisten mahdollisuudet saada työtä vitettävä, miten työnantajat, julkiset ja yksityi-
24771: vaihtelevat. Siihen vaikuttavat mm. koulutus, set, voitaisiin velvoittaa työllistämään vammai-
24772: asuinpaikka ja kuviteltu tai tosiasiallinen so- sia. Erityisesti julkista tukea yrityksille myön-
24773: veltuminen vammasta huolimatta eri työtehtä- nettäessä voitaisiin ehtoihin sisällyttää velvoi-
24774: viin. tus vammaisten työllistämisestä, vaikka tuen
24775: Valtaosa vammalSlsta löytänee työpaikan antamisella sinänsä olisi jokin muu peruste.
24776: omin avuin työmarkkinoilta. Varomahan ei Myös vammaisten mahdollisuuksia itsenäi-
24777: aina ole havaittavissa, tai sitten työhön otetta- seen ammatin harjoittamiseen tulisi tukea. Am-
24778: essa todetaan, ettei se vaikuta suorituksiin. mattikoulutuksen ohella olisi selvitettävä, mi-
24779: Omatoimisesti työpaikan saaneita tulisi kuiten- ten valtion erityistyöllistämistoimiin sisällytet-
24780: kin avustaa erityisesti siten, että oiottaisiin täisiin työvälineiden hankinnan, tuotettujen ta-
24781: vammaisuuteen edelleenkin yhdistyviä ennak- varoiden ja palvelusten ja muun sellaisen tuke-
24782: koluuloja. Samaten tulisi selvittää, miten voitai- minen.
24783: siin edistää työkyvyn ylläpitämistä työsuhteen Sosiaaliviranomaisten mahdollisuudet tukea
24784: aikana kuntoutuksen ja hoidon avulla. vammaisten työnsaantia rajoittuvat lähes yksin-
24785: Työvoimaviranomaisten avulla löytää osa omaan suojatyöhön, joka on tarkoitettu vain
24786: vammaisista työpaikkansa. Keskeisimmät tuki- niille, jotka eivät rajoitetun työkykynsä tähden
24787: toimet tällöin ovat: työolosuhteiden järjestely- voi sijoittua työmarkkinoilla. Suojatyöpaikkoja
24788: tuki ja erityistyöllistämistuki. Vammaisen kan- lienee tällä hetkellä noin kymmenesosa tar-
24789: nalta työolosuhteiden järjestelytuki on ajatuk- peesta.
24790: seltaan hyvä. Pyritäänhän siinä työolosuhteita Vähäisen määrän ohella suojatyössä ilmenee
24791: muuttamalla poistamaan esteet työn suoritta- muitakin ongelmia. Palkkataso on erittäin al-
24792: miselta. Toistaiseksi tätä keinoa ei ole kovin hainen eikä se noudata ammattialan palkkaus-
24793: paljon kävtetty, mutta teknisten mahdollisuuk- ta. Työnantaja päättää palkan. Samaten irti-
24794: sien lisääntyessä siitä voisi olla paljonkin hyö- sanomissuoja on järjestämättä. Myöskään suo-
24795: 622 Toivomusaloite n:o 542
24796:
24797:
24798: jatyössä olevilla ei ole sellaista edunvalvonta- vasta työllistämisestä poiketen selvästi hoidol-
24799: järjestelmää, joka muilla työntekijöillä on am- lista ja kuntouttavaa. Myös tätä työmuotoa
24800: mattiliitoissa. tulisi kehittää. Samalla hoidollisen suojatyön
24801: Suojatyöpaikkojen määrää tulisi suunnitel- ja vaativamman työn välille tulee luoda jousta-
24802: mallisesti nostaa lisäten selvästi valtion varoja. vat mahdollisuudet siirtyä työkyvyn ja kuntou-
24803: Suojatyössä tulisi työn luonnetta palkkatyönä tumisen myötä kulloinkin soveliaaseen työhön.
24804: korostaa. Suojatyö tulisi kytkeä työehtosopi- Korostaen vammaisten oikeutta työhön eh-
24805: musmenettelyn piiriin. Muutoinkin suojatyötä dotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24806: pitäisi kehittää korkeatasoiseksi ja joustavaksi, vomuksen,
24807: vammaisten erityispiirteitä huomioon ottavak-
24808: si ansiotyön muodoksi. että hallitus ryhtyisi heti toimiin
24809: Kehitysvammalain ja mielisairaanhoitolain vammaisten työnsaannin turvaamiseksi
24810: perusteella järjestettävä suojatyö on edellä ku- mm. siten kuin edellä perusteluissa on
24811: vatusta, invaliidihuoltolain perusteella tapahtu- todettu.
24812: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24813:
24814: Vappu Säilynoja Kauko Tamminen
24815: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
24816: Aulis Juvela
24817: 1982 vp. 623
24818:
24819: Toivomusaloite n:o 543
24820:
24821:
24822:
24823:
24824: Söderman ym.: Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen n:o
24825: 155 ratifioimisen mahdollistavista toimenpiteistä
24826:
24827:
24828: Eduskunnalle
24829:
24830: Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi veysministeriön kannanottojen ja hallinnon ul-
24831: kesällä 1981 työntekijöiden turvallisuutta ja kopuolella esitettyjen toivomusten pohjalta.
24832: terveyttä sekä työympäristöä koskevan yleis- Työsuojeluhallitus on julkaissut v. 1980 suun-
24833: sopimuksen n:o 155. Sopimus käsittelee kat- nitelman "Työolojen parantaminen" ensimmäi-
24834: tavasti työympäristön fyysisiä ja psyykkisiä te- sen osan: "Selvitys työolojen epäkohdista". Tä-
24835: kijöitä, antaa suuntaviivat työolojen turvalli- män pohjalta on loppuvuodesta 1981 työsuo-
24836: suuden kehittämiselle sekä työnantajien ja työn- jeluhallitus päättänyt työsuojelun painopiste-
24837: tekijöiden yhteistoiminnalle ja vastuulle työ- alueista, joihin toimenpiteitä olisi lähivuosina
24838: ympäristön ongelmien poistamisessa. erityisesti suunnattava. Tämän selvityksen tar-
24839: Maamme lainsäädäntö ja työsuojelun käy- koitus, laatimistapa ja soveltamisalue eivät kui-
24840: täntö vastaavat pääpiirteissään yleissopimuksen tenkaan täytä työjärjestön sopimuksen n:o 155
24841: vaatimuksia. Useimpien yksityiskohtien vaati- määrittelemiä edellytyksiä.
24842: mukset on mahdollista toteuttaa nykyisen sään- Myös yritystasolla on nähty suunnitelmalli-
24843: nöstön puitteissa pienin käytännön tarkennuk- sen työsuojelun tarve. Yritysjohto on eräissä
24844: sin. Sopimuksen ratifioinnin esteenä näyttää tapauksissa päättänyt noudatettavan työsuojelu-
24845: kuitenkin olennaisesti olevan sopimuksen 4. ar- politiikan suuntaviivat. Lisäksi työmarkkinajär-
24846: tiklan määräys, jonka mukaan kunkin jäsen- jestöjen työsuojelusopimuksen mukaan tehdään
24847: valtion tulee määritellä, panna täytäntöön ja työsuojelutoimikunnalle vuosisuunnitelma. Näis-
24848: määräajoin tarkistaa johdonmukainen kansalli- tä aineksista voisi kehittyä yrityskohtainen
24849: nen politiikka työntekijöiden turvallisuutta ja työsuojelusuunnitelma. Yrityskohtaisia suunni-
24850: terveyttä sekä työympäristöä koskevissa telmia yhteensovittamaan voitaisiin käyttää
24851: asioissa. kansainvälisen työjärjestön tarkoittamaa kansal-
24852: Suunnitelmallisen työsuojelun tarve on todet- lista työsuojelupolitiikkaa.
24853: tu myös meidän maassamme. Työsuojelukomi- Edellä olevan perusteella tulisi maassamme
24854: tea esitti mietinnössään (komiteanmietintö ryhtyä toimenpiteisiin valtakunnallisen suunni-
24855: 197 4: 123) valtakunnallisen työsuojelusuunni- telmallisen työympäristöpolitiikan toteamista
24856: telman tarpeellisuutta. Työsuojelukomitea kat- varten. Tämä edellyttää sitä koskevan säännös-
24857: soo, että tehokkaan uudistuspolitiikan harjoit- tön valmistelua, työympäristöohjelman laatimi-
24858: taminen edellyttää jatkuvaa suunnittelua, johon sen ja käsittelyn järjestämistä sekä valmistelun
24859: päätöksenteko voi nojautua. Ehdotuksen mu- käynnistämistä. Maassamme tehdyt selvitykset
24860: kaan valtioneuvosto vahvistaisi työympäristön ja suunnitelmat antavat valmiuksia työympä-
24861: ja muiden työolosuhteiden jatkuvaksi kehittä- ristöpolitiikan määrittämiselle. Tämän jälkeen
24862: miseksi valtakunnallisen työsuojelusuunnitel- eduskunnalla olisi edellytykset ratifioida kan-
24863: man viisivuotiskaudeksi. Suunnitelma palvelisi sainvälisen työjärjestön sopimus n:o 155.
24864: kaikkien suojelutoimenpiteiden yhtenäistäjänä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24865: sekä työsuojeluviranomaisten toiminnan ohjaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24866: jana. muksen,
24867: Työsuojeluhallinnossa on käynnistynyt syste-
24868: maattinen työsuojelun suunnittelu. Tämä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24869: tapahtunut lainsäädännön antamien tehtävien, sellaisen valtakunnallisen työympäristö-
24870: hallinnon kehittämistarpeiden, sosiaali- ja ter- politiikan laatimisen edellyttämien sään-
24871: 624 Toivomusaloite n:o 543
24872:
24873:
24874: nösten ja sellaisen suunnitelmallisen toi- tekijöiden turvallisuutta ja terveyttä
24875: minnan aikaansaamiseksi, joka tekisi sekä työympäristöä koskeva yleissopi-
24876: mahdolliseksi Suomen ratifioida Kan- mus n:o 155.
24877: sainvälisen työjärjestön (ILO) työn-
24878: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24879:
24880: Jacob Söderman Olli Helminen
24881: Reino Breilin Kaj Bärlund
24882: 1982 rd. 625
24883:
24884: Hemställningsmotion nr 544
24885:
24886:
24887:
24888:
24889: Söderström: Om reserverande av
24890: resurser för en vårdenhet för
24891: svårt handikappade i svenska Österbotten
24892:
24893:
24894: Till Riksdagen
24895:
24896: Behovet av vårdplatser för gravt handikap- resurser och statens njugga planering för han-
24897: pade människor i svenska Österbotten är dikappvården har planerna lagts på framtiden.
24898: stort. I svenska Österbotten uppfattar man dock
24899: Enligt uppgift sköts idag 41 personer på behovet av vårdplatser som mycket stort var-
24900: Kårkulla centralanstalten i Pargas. Dessutom för omedelbara åtgärder borde vidtagas för att
24901: sköts 26 personer i sina egna hem av föräldrar en vårdenhet för svårt handikappade kunde
24902: och egna. inrättas i Österbotten.
24903: Att det i Svenskfinland finns endast en På basen av ovanstående föreslår underteck-
24904: vårdanstalt för svårt handikappade är en stor nad att riksdagen ville besluta hemställa,
24905: brist. Det leder tili sporadiska kontakter mel-
24906: lan den handikappade och familjen och för- att regeringen i skyndsam ordnilzg
24907: svårar sålunda utvecklandet av sociala kontak- måtte reservera resurser för en vård-
24908: ter och impulser. enhet för svårt handikappade personer
24909: På Kårkulla har man planerat en vårdenhet i svenska Österbotten.
24910: sin planering, men p.g.a. brist på personal-
24911: Helsingfors den 12 februari 1982
24912:
24913: Sten Söderström
24914:
24915:
24916:
24917:
24918: 79 088200189C
24919: 626 1982 vp.
24920:
24921: Toivomusaloite n:o 544 Suomen?Zos
24922:
24923:
24924:
24925:
24926: Söderström: Voimavarojen varaamisesta vaikeavammaisten hoito-
24927: yksikköä varten ruotsinkielisellä Pohjanmaalla
24928:
24929:
24930: EG.uskunnalle
24931:
24932: Vaikeavammaisten henkilöiden hoitopaikko- lisähoitoyksiköksi, mutta henkilökunnan puut-
24933: jen tarve on suuri Pohjanmaan ruotsinkielisellä teen ja valtion säästeliään vammaishuollon ke-
24934: alueella. hittämisen vuoksi suunnitelmat on lykätty tu-
24935: Tietojen mukaan hoidetaan Paraisten Kår- levaisuuteen.
24936: kullan keskuslaitoksessa tällä hetkellä 41 hen- Pohjanmaan motsirikielisellä alueella pide-
24937: kilöä. Tämän lisäksi hoitavat 26 henkilöä hei- tään hoitopaikkojen tarvetta kuitenkin hyvin
24938: dän omissa kodeissaan heidän vanhempansa ja suurena, minkä vuoksi olisi ryhdyttävä viipy-
24939: omaisensa. mättä toimenpiteisiin vaikeavammaisten hoito-
24940: On suuri puute, että Suomen ruotsinkieli- yksikön perustamiseksi Pohjanmaalle.
24941: sellä alueella on ainoastaan yksi vaikeavam- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
24942: maisten hoitolaitos. Tämä johtaa siihen, että taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24943: yhteydet vammaisten ja perheen välillä ovat
24944: satunnaiset, mikä puolestaan vaikeuttaa sosiaa- että hallitus kiireellisesti varaisi va-
24945: listen yhteyksien kehittymistä ja virikkeiden roja vaikeavammaisten hoitoyksikön pe-
24946: saamista. rustamista varten ruotsinkieliselle Poh-
24947: Kårkullassa on laadittu suunnitelma yhdeksi janmaalle.
24948: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
24949:
24950: Sten Söderström
24951: 1982 vp. 627
24952:
24953: Toivomusaloite n:o 545
24954:
24955:
24956:
24957:
24958: Tenhiälä ym.: Sairausvakuutusl~in ja työsopimuslain muuttami-
24959: sesta sairaan lapsen kotihoidon mahdollistamiseksi
24960:
24961:
24962: Eduskunnalle
24963:
24964: Lapsen hoidon järjestäminen lapsen sairas- työhön ja työpaikkaan liittyviä ongelmia. Näi-
24965: tuessa aiheuttaa vanhemmille usein suuria vai- den korvaamiseksi, tulisi sairausvakuutusta ke-
24966: keuksia. Hoitopaikkojen järjestäminen on on- hittää siten, että sairasta lasta kotona hoita-
24967: gelmallista, koska lapsi usein sairastaa tarttu- valle vanhemmalle maksetaan sairausvakuutus-
24968: vaa tautia tai tarvitsee sairauden takia tavallis- lain mukainen päiväraha. Sairauspäivien enim-
24969: ta enemmän vanhempien läheisyyttä ja tukea. mäismäärä vuodessa voidaan alkuvaiheessa mi-
24970: Kodinhoitoavun järjestäminen ei voi tulla kysy- toittaa siten, että se soveltuu taloudellisiin
24971: mykseen läheskään kaikissa tapauksissa, ja mahdollisuuksiin.
24972: usein naapuriin ja sukulaiseen turvautuminen- Tärkeintä on, että uudistus saadaan liik-
24973: kin osoittautuu mahdottomaksi. keelle ja että näitä perheiden ongelmia voidaan
24974: Luonnollinen ja yksinkertainen ja ennen edes osaltaan vähentää. Samalla on työsopimus-
24975: kaikkea inhimillisin ratkaisu on se, että toinen lakiin sisällytettävä säännös, jonka perusteella
24976: lapsen vanhemmista jää hoitamaan sairasta las- jompikumpi vanhemmista voi jäädä pois työstä
24977: ta kotona. Eräillä aloilla on työehtosopimuk- hoitamaan sairasta lasta.
24978: sissa tarjottu lapsen vanhemmille mahdollisuus Samalla on selvitettävä, miten tällainen kor-
24979: jäädä palkkaetuaan menettämättä tietyksi vaus voidaan ulottaa myös sellaisiin tapauksiin,
24980: ajaksi kotiin lapsen sairastuttua. Tämä ei kui- joissa toinen vanhemmista joutuu lapsen vai-
24981: tenkaan koske läheskään kaikkia ammatti- ja kean sairauden takia osallistumaan tavanomais-
24982: elinkeinoaloja. Palkansaajien lisäksi lapsen sai- ta pitemmän ajan lapsen hoitoon.
24983: rastuminen aiheuttaa ongelmia myös yrittäjille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24984: ja muille omaa työtään tekeville. Näiden on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24985: usein vaikea huolehtia samanaikaisesti sairaan muksen,
24986: lapsen hoitamisesta ja työtehtävistään. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24987: Kotiin jääminen sairaan lapsen hoitamisek- sairausvakuutus- ja työsopimuslain
24988: si aiheuttaa näin ollen perheelle useimmiten muuttamiseksi niin, että huoltaja voi
24989: taloudellisia menetyksiä ja mahdollisesti myös jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta.
24990: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
24991:
24992: Hannu Tenhiälä Kauko Juhantalo Mikko Pesälä
24993: Markku Kauppinen Olavi Martikainen Mauno Manninen
24994: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Matti Maijala Juhani Saukkonen
24995: Lauri Palmunen Pentti Poutanen Juhani Tuomaala
24996: Orvokki Kangas Mikko Jokela Toivo Yläjärvi
24997: Kalevi Mattila Alvar Saukko Väinö Raudaskoski
24998: Mikko Kaarna Matti Ruokola Einari Nieminen
24999: Petter Savola Marjatta Väänänen Hannele Pokka
25000: Paavo Vesterinen Esko Pekonen Heimo Linna
25001: Lea Sutinen
25002: 628 1982 vp.
25003:
25004: Toivomusaloite n:o 546
25005:
25006:
25007:
25008:
25009: Tenhiälä: Harvialan koulukodin siirtämisestä Perttulan Ylänteen
25010: koulukodin tiloihin
25011:
25012:
25013: Eduskunnalle
25014:
25015: Harvialan koulukoti Janakkalassa toimii koh- ja näyttää kokonaan kariutuneen. Tästä syystä
25016: tuullisissa, mutta ahtaissa tiloissa niin raken- Harvialan koulukoti voitaisiin sijoittaa Ylän-
25017: nusten kuin tontinkin suhteen. Jotta kouluko- teen koulukodista vapautuneisiin tarkoituksen-
25018: din toiminta pysyisi ajan tasalla, pitäisi sinne mukaisiin tiloihin.
25019: rakentaa uusia tiloja, mm. suojatyöpaikkoja. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25020: Harvialan välittömässä läheisyydessä ovat Pert- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25021: tulan Ylänteen koulutilat, joihin on pitänyt siir-
25022: tää Kylliälän koulukoti, mutta joka ·siirto, joh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25023: tuen myös suuresta alueellisesta etäisyydestä, Harvialan koulukodin siirtämiseksi
25024: ei ole edennyt alunperin suunnitellulla tavalla Perttulan Ylänteen koulukodin tiloihin.
25025: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
25026:
25027: Hannu Tenhiälä
25028: 1982 vp. 629
25029:
25030: Toivomusaloite n:o 547
25031:
25032:
25033:
25034:
25035: Tennilä: Eläkeiän alentamista koskevan esityksen antamisesta
25036:
25037:
25038: Eduskunnalle
25039:
25040: Eläkeikä Suomessa on aivan Hian korkea. olleet saisivat hyvin ansaitsemansa eläkkeet,
25041: Sitä tulisikin alentaa niin, että yleiseksi eläke- työttömänä olevat nuoret saisivat puolestaan
25042: iäksi tulis'i 60 vuotta. Raska1s-sa ja kuluttavis- työtä.
25043: sa ammateissa, kuten metsätöissä, rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25044: töissä, tehtaissa, kauppaliikkeissä, ravintoloissa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25045: jne. työntekijöiden eläkeiän tulisi olla tätäkin
25046: alempi eli 55 vuotta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25047: Eläkeiän alentaminen on tarpeel1ista kicis- antaakseen kiireellisesti eduskunnalle
25048: tyneen työtahd1n vuoksi työn muututtua yhä esityksen eläkeiän alentamisesta 60 vuo-
25049: kuluttavammaksi. Mutta eläkeiän alentaminen teen ja raskaissa ja kuluttavissa amma-
25050: olisi välttämätöntä myös nuor,isotyöttömyyden teissa 55 vuoteen.
25051: helpottamiseksi. Kun jo pitkään työelämässä
25052: Helsingis,sä 10 päivänä helmikuuta 1982
25053:
25054: Esko-Juhani Tennilä
25055: 630 1982 vp.
25056:
25057: Toivomusaloite n:o 548
25058:
25059:
25060:
25061:
25062: Tuovinen ym.: Työaikalain muuttamisesta yhtäläisen työaika-
25063: suojan takaamiseksi
25064:
25065:
25066: Eduskunnalle
25067:
25068: Työaikalain ( 604/46) tarkoituksena on ol- laissa veivoitetaan laatimaan kutakin työnteki-
25069: lut säädellä työntekijäin työaikaa siten, että jää varten työtuntijärjestelmä niin, että työn-
25070: työntekijää suojeltaisiin ylipitkiltä työpäiviltä, tekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus saada
25071: ylipitkiltä työviikoHta ja että vuosityöaika ei tieto työ- ja vapaa-ajastaan riittävän pitkäksi
25072: muodostuisi kohtuuttoman pitkäksi. Työaikala- ajaksi eteenpäin.
25073: kia säädettäessä on kuitenkin luotu kaksi työ- Voimassa olevan työaikalain korotetun pal-
25074: aikajärjestelmää, joiden työntekijöille antama kan maksamisvelvollisuudesta on otettu tulkin-
25075: työaikasuoja on erilainen. Työaikalain 6 §:n ta, jonka mukaan henkilö, joka saa palkkansa
25076: alaisuuteen kuuluvat työntekijät ovat lain kak- palvelurahoina tai provisiona, ei ole oikeutettu
25077: sijakoisuudesta johtuen joutuneet sellaisen työ- lain mukaiseen korotettuun palkkaan. Tulkin-
25078: aikajärjestelmän piiriin, joka ei takaa riittävää nalla loukataan työntekijäin yhdenvertaisuutta
25079: työaikasuojaa. Erittäin suurena puutteena tässä ja toisaalta mitätöidään korotetun palkan työ-
25080: niin sanotussa periodityöjärjestelmässä on, ettei suojelullinen merkitys, minkä johdosta työn-
25081: laissa ole säädetty vuorokautisesta ja viikottai- antajat käyttävät kyseisen palkkausmuodon pii-
25082: sesta enimmäistyöajasta. Tämän johdosta työn- riin kuuluvia työntekijöitä runsaasti ylitöissä,
25083: tekijät, joihin sovelletaan työaikalain 6 § :ää, käytännössä usein lain maksimiajat ylittäen.
25084: ovat joutuneet työaikasuojelussa eriarvoiseen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25085: asemaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25086: Nykyiset käsitykset työntekijäin suojelusta muksen,
25087: edellyttävät, että kaikille työntekijöille vahvis-
25088: tetaan laissa päivittäinen ja viikottainen enim- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
25089: mäistyöaika, viikottaisen ja vuorokautisen le- menpiteisiin työaikalain tarkistamiseksi
25090: poajan vähimmäispituus, että ylitöiden tekovel- ja täydentämiseksi niin, että työaikalain
25091: vollisuus vahvistetaan laissa ehdottomana työn- 6 §:n alaisuuteen kuuluville työnteki-
25092: tekijän tahdosta riippuvaisena, että ylitöiden jöille taattaisiin yhtäläinen työaikasuoja
25093: liiallista teettämistä rajoittavat ylityön korvaus- kuin työaikalain 5 §:n alaisuuteen kuu-
25094: säännökset samanlaistetaan työaikalain 5 §: n luville työntekijöille taataan ja että ko-
25095: tycaikajärjestelmän mukaisiksi, että laissa vah- rotetun palkan säännökset yhdenmu-
25096: vistetaan päivittäinen, viikottainen ja kuukau- kaistetaan riippumatta palkkausmtto-
25097: sikohtainen ylitöiden enimmäismäärä ja että dosta.
25098: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25099:
25100: Jouko Tuovinen Olli Helminen
25101: Markus Aaltonen Kaisa Raatikainen
25102: 1982 vp. 631
25103:
25104: Toivomusaloite n:o 549
25105:
25106:
25107:
25108:
25109: Uitto ym.: Työhön toiselle paikkakunnalle muuttavan muutto-
25110: turvasta
25111:
25112:
25113: Eduskunnalle
25114:
25115:
25116: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
25117:
25118: Aloite esittää muuttoturvan ja taloudellisen hakeutua töihin toiselle paikkakunnalle. Aloit-
25119: tuen kehittämistä sellaisissa tapauksissa, joissa teessa korostetaan tarvetta tehostaa aluepoli-
25120: kotipaikkakunnallaan työttömänä oleva haluaa tiikkaa ja sijainninohjausta.
25121:
25122:
25123:
25124:
25125: ALOITTEEN PERUSTELUT
25126:
25127: Työpaikkojen ohjaaminen sinne, missä niistä vuutta eli työllisyyden kannalta välttämättö-
25128: on eniten puutetta, edellyttää aluepolitiikan mien liikenneyhteyksien luomista, mistä toimi-
25129: lisäksi sijainninohjauksen tehostamista. Näillä kunta on eri yhteydessä tehnyt esityksensä.
25130: toimilla, vaikka ne nykyisestään huomattavas-
25131: tikin tehostuisivat, ei kuitenkaan poisteta täy-
25132: sin muuttoliikettä maan sisällä. Neuvottelukunnan periaatekannanotot:
25133: Muutto toiselle paikkakunnalle ja uuteen
25134: elinympäristöön synnyttää vaikeuksia muutta- "Liikkuvuusavustukset on nähtävä osana
25135: jalle. Tiedon saaminen työpaikasta, työolosuh- työnvälitystä, työpaikan vapaata valintaa sekä
25136: teista, asunnon saannista, puolisoiden työmah- muuttoon liittyvää sosiaalista ja taloudellista
25137: dollisuuksista, lasten hoidosta ja kouluoloista epävarmuutta pienentävänä tekijänä. Kysymys
25138: on olennainen osa muuttajan tarvitsemaa muut- on 'työnvälityksen palveluista toiselle paikka-
25139: toturvaa. Muuttoturvaan kuuluu myös yhteis- kunnalle muuttavalle työnhakijalle' eikä eri-
25140: kunnan antama taloudellinen tuki. Muuttotur- tyisestä toimintalinjasta 'työvoiman alueellisen
25141: vana olennaisesti voidaan auttaa muuttajaa vai- liikkuvuuden edistäminen'.
25142: keuksien voittamisessa. Vapaaehtoisen asuin- ja 'Työnvälityksen palvelut toiselle paikkakun-
25143: työpaikan tai ammatin vaihdon johtaessa pa- nalle muuttavalle eivät ole alueellisen kehittä-
25144: rempiin elinoloihin on katsottava, että muutto- misen vaihtoehto, vaan niiden avulla lisätään
25145: turva ansaitsee yhteiskunnan tukea. yksilön vaihtoehtoja silloin, kun omalla työssä-
25146: Nykyinen liikkuvuusavustusjärjestelmä ei sel- käyntialueella ei ole hänelle sopivaa työtä tar-
25147: laisenaan täytä muuttoturvalle nykyaikana ase- jolla.'
25148: tettuja vaatimuksia. Muuttoturvan kehittämi- 'Taloudellisesti tulisi tukea vain pysyväis-
25149: seksi onkin tehty ehdotuksia. Työnvälitysasiain luonteista työllistämistä (koeaika huomioiden),
25150: neuvottelukunta on esimerkiksi vuonna 1979 jolloin työsuhde on toistaiseksi voimassaoleva.
25151: esittänyt liikkuvuusavustusjärjestelmän uudista- Näin ei tarvitse asettaa mitään rajaa työn kes-
25152: mista, minkä se on vastikään uudistanut. Tois- tolle.'
25153: taiseksi asiassa ei kuitenkaan ole edetty. 'Perheiden erillään asumisen tukemiseen
25154: Seuraavassa on kerrattu työnvälitysasiain neuvottelukunta ottaa kielteisen kannan. Perhe-
25155: neuvottelukunnan periaatekannanotot ja tuo- avustuksiin käytetyt varat ovat olleet viime
25156: reimmat esitykset. Niihin ei sisälly lähiliikku- vuosina noin 1 % kaikista liikkuvuusavustuk-
25157: 632 Toivomusaloite n:o 549
25158:
25159:
25160: siin käytetyistä varoista. Jotta perheiden ase- non puutteen vuoksi voi seurata mukana. Per-
25161: maa ei heikennetä, perheavustuksen poistami- heavustuksen suuruus on 110 markkaa yhden
25162: nen tulee ottaa huomioon alkuavustuksen koh- ja 45 markkaa muiden huollettavien osalta kuu-
25163: dalla." kaudessa. Sitä voidaan myöntää 3 kuukauden
25164: ajan täysimääräisenä ja kolmen lisäkuukauden
25165: ajan puolella vähennettynä. Avustuksen myön-
25166: Järjestelmä muodostuisi seuraavista täminen edellyttää työntekijän ja perheen pysy-
25167: avustusmuodoista: vää muuttoa toiselle paikkakunnalle.
25168: Esitys: luovutaan perheavustuksesta sen suu-
25169: 1. Matkakustannusten korvaus ritäisyyden ja vähämerkityksellisyyden vuoksi.
25170:
25171: Nykyinen käytäntö: työnhakijalle korvataan
25172: matkat edullisinta matkustustapaa käyttäen toi- 4. Alkuavustus
25173: sella paikkakunnalla olevaan tilapäiseenkin työ-
25174: hön. Matkat takaisin kotipaikkakunnalle kor- Nykyinen käytäntö: alkuavustuksena makse-
25175: vataan edellyttäen, että työsuhdetta ei työn- taan perheettömälle työnhakijalle 180 markkaa
25176: hakijasta riippumattomasta syystä ole syntynyt ja perheelliselle 250 markkaa kertaluonteisena
25177: tai että se on lakannut tai keskeytynyt työn- suorituksena. Työn keston tulee olla yli kuusi
25178: tekijästä riippumattomasta syystä ja työnteki- kuukautta.
25179: jällä voidaan katsoa olevan vaikeuksia itse kus- Esitys: työsuhteen tulee olla voimassa tois-
25180: tantaa matkansa entiselle asuinpaikkakunnal- taiseksi. Perheettämälie ja perheelliselle myön-
25181: leen. Lisäksi korvataan edestakainen matka työ- nettävän alkuavustuksen suuruus on 1 500
25182: sopimuksesta neuvottelemiseksi. Matka työhön markkaa. Alkuavustus maksetaan pääsääntöi-
25183: voidaan myöntää myös perheen jäsenille, tu- sesti, kun työsuhteen tosiasiallinen pysyvyys
25184: tustumismatka myös aviopuolisolle. on varmistunut: esim. 500 markkaa kuukau-
25185: Esitys: edellisten lisäksi korvataan matka den aikana työsuhteen alkamisesta, 500 mark-
25186: työpaikkakunnalta entiselle asuinpaikkakunnal- kaa toisen ja 500 markkaa kolmannen kuu-
25187: le, jos työsuhde on kestänyt vähemmän kuin kauden aikana.
25188: kolme kuukautta. Tutustumismatka myönne- Tämän lisäksi perheelliselle myönnettäisiin
25189: tään myös alle 18-vuotiaan hakijan toiselle van- perheen muuttaessa 500 markkaa jokaista per-
25190: hemmalle. Lisäksi korvataan työntekijän mat- heenjäsentä kohti.
25191: kat monipalvelutoimistoon ja toimistoon, jossa
25192: on pohjoismainen työhönsijoitusasiain neuvoja.
25193: 5. Muuttokustannusten korvaus
25194:
25195: 2. Päiväraha ja majoittumiskorvaus Nykyinen käytäntö: työn keston on oltava
25196: yli kuusi kuukautta. Korvaus maksetaan jälki-
25197: Nykyinen käytäntö: päivärahan suuruus on käteen kokonaan tai osittain käyttäen arviointi-
25198: 10 markkaa tai, mikäli matkaan sisältyy yöpy- perusteena kiitolinjatariffeja.
25199: minen, 25 markkaa matkavuorokaudelta. Esitys: työsuhteen tulee olla voimassa tois-
25200: Esitys: noudatetaan kulloinkin voimassa ole- taiseksi. Työvoimatoimisto hyväksyy kuljetus-
25201: van virkaehtosopimuksen II matkustusluokan tavan ja sitoutuu maksamaan siitä aiheutuvat
25202: ehtoja. Päivärahan suuruus on Helsingissä 65 kustannukset suoraan muuton suorittajalle.
25203: markkaa ja muualla maassa 61 markkaa. Ma-
25204: joittumiskorvauksen enimmäismäärä on Helsin-
25205: gin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupun- 6. Avustusten suorittaminen työssä olevalle
25206: geissa 165 sekä muissa kunnissa 135 markkaa. työntekijälle
25207:
25208: Nykyinen käytäntö: avustuksia voidaan mak-
25209: 3. Perheavustus saa työssä olevalle ammattitaitoiselle työnhaki-
25210: jalle, joka siirtyy erityistä ammattitaitoa vaati-
25211: Nykyinen käytäntö: perheavustusta myönne- vaan tehtävään kehitysalueelle, jossa tämän am-
25212: tään, kun perheenhuoltaja muuttaa toiselle mattitaidon omaavaa työvoimaa ei ole saata-
25213: paikkakunnalle eikä perhe sopivan perheasun- vissa.
25214: ToivomusalOite n:o 549
25215:
25216:
25217: Esitys: er1ty1sen ammattitaidon vaatimus on politiikkaa ja sijainninohjausta ehdotamme
25218: tehnyt säädöksestä käytännössä toimimattoman. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25219: Neuvottelukunta esittää, että avustuksia myön-
25220: nettäisiin työssä olevalle ammattitaitoiselle työn- että hallitus siitä riippumatta} että
25221: hakijalle tämän siirtyessä ammattitaitoa vaati- aluepolitiikkaa ja sijainninohjausta tulee
25222: vaan tehtävään kehitysalueella sijaitsevalle tehostaa} ryhtyisi toimiin toiselle paik-
25223: paikkakunnalle, jolla ei ole tehtävään sopivaa kakunnalle töihin hakeutuvan muutto-
25224: työvoimaa. turvan ja taloudellisen tuen kehittämi-
25225: Korostaen välttämättömyyttä tehostaa alue- seksi.
25226: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25227:
25228: Pauli Uitto Vappu Säilynoja Unto Ruotsalainen
25229: Matti Järvenpää Kati Peltola Ulla-Leena Alppi
25230: 1.-C. Björklund Heli Astala Aulis Juvela
25231: Niilo Koskenniemi
25232:
25233:
25234:
25235:
25236: so 088200l89C
25237: 634 1982 vp.
25238:
25239: Toivomusaloite n:o 550
25240:
25241:
25242:
25243:
25244: Uitto ym.: Joustavaa eläkkeelle siirtymistä koskevan esityksen
25245: antamisesta
25246:
25247:
25248: Eduskunnalle
25249:
25250:
25251: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25252:
25253: Aloitteessa esitetään joustavaa eläkkeelle siir- sen työntekijäin heikentyneeseen työstä selviy-
25254: tymisen mahdollisuutta toteutettavaksi ottaen tymiseen. Alhaisin ammatilliselle varhaiseläk-
25255: huomioon ammattialojen erilaisuuden vaikutuk- keelle siirtymisen ikä tulisi olla 55 vuotta.
25256:
25257:
25258:
25259:
25260: ALOITTEEN PERUSTELUT
25261:
25262: Eläkekomitea jätti vuoden 1981 kesäkuussa jät ja toimihenkilöt tasa-arvoiseen asemaan;
25263: esityksensä eläkeiän säätelykeinoista. Mietin- tällöin tasa-arvoisuutta on arvioitava erityisesti
25264: nön keskeisin uudistusesitys sisälsi ns. jous- ottamalla huomioon ammattialojen erilainen
25265: tavan eläkkeelle siirtymisen järjestelmän. Komi- vaikutus työntekijäin heikentyneeseen työstä
25266: tean esityksen mukaan hallitus tekikin tuolloin selviytymiseen.
25267: periaatepäätöksen komitean esityksen huo- - Ammatillinen varhaiseläke toteutetaan
25268: mioon ottamisesta. siten, että eläkkeelle siirtymisen ikä on porras-
25269: Ainakaan Rakennustyöläisten liiton kannalta tettu eri ammattien ja ammattialojen työn ke-
25270: komitean esityksen pääkohtia ei voida pitää hollinen raskaus sekä muut työssä esiintyvät
25271: onnistuneina. Esitykset soveltuvat varsin huo- työntekijäin terveyttä vaarantavat ja työstä
25272: nosti kehollisesti raskasta työtä tekeville am- selviytymistä vaikeuttavat tekijät huomioon ot-
25273: mattialoille. Raskaita ja työntekijän terveyttä tavaksi. Alhaisimman ammatilliselle varhaiseläk-
25274: kuluttavia aloja ajatellen esitys ammatillisesta keelle mahdollistavan iän tulisi kaikkein kulut-
25275: varhaiseläkkeestä on toteuttamiskelpoisimpia. tavimmissa ammateissa, esimerkiksi rakennus-
25276: Siinäkin esitetyt ikävuodet, joiden täyttyminen aloilla, olla 55 vuotta. Porrastus tulisi toteuttaa
25277: oikeuttaisi mahdolliseen ammatilliseen varhais- siten, että kaikilla aloilla ammatilliselle var-
25278: eläkkeeseen, ovat liian korkeat ja joustamatto- haiseläkkeelle siirtyminen työntekijän työstä-
25279: mat. selviytymisen heikentymisen perusteella olisi
25280: Joustavaa eläkkeelle siirtymisen mahdolli- mahdollista viimeistään 60-vuotiaana. Ilmei-
25281: suutta tulee pikaisesti kehittää. Tällöin tulisi sestikään ei olisi tarvetta itse lakiin kirjata
25282: mielestämme noudattaa seuraavia periaatteita: yksityiskohtaisesti ammatteja, vaan säännös voi-
25283: - Joustavaa eläkkeelle siirtymistä koskeva taisiin kirjoittaa itse asian pohjalta.
25284: lainsäädäntö kehitetään sellaiseksi, että se to- Edellä kuvatulla ja esitetyllä ei suinkaan
25285: teutuessaan asettaa eri ammattialojen työnteki- haluta torjua varhennetun tai lykätyn vanhuus-
25286: Toivomusaloite n:o 550 635
25287:
25288: eläkkeen tai osa-eläkkeen toteuttamista. Ne eläkkeelle siirtyminen ottaen tällöin
25289: eivät kuitenkaan sovellu kaikille aloille sellai- huomioon ammattialojen erilaisuuden
25290: senaan. vaikutus työntekijän tai toimihenkilön
25291: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi heikentyneeseen työstä selviytymiseen
25292: toivomuksen, ja jossa alhaisin ammatilliselle varhais-
25293: eläkkeelle siirtymisen ikä olisi 55 vuot-
25294: että hallitus pikaisesti antaisi esityk- ta.
25295: sen, jolla mahdollistettaisiin joustava
25296: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
25297:
25298: Pauli Uitto Lauha Männistö
25299: Vappu Säilynoja Helvi Niskanen
25300: 636 1982 vp.
25301:
25302: Toivomusaloite n:o 551
25303:
25304:
25305:
25306:
25307: Ursin ym.: Psoriasiksen ilmastohoidon järjestämisen selvittämi-
25308: sestä
25309:
25310:
25311: Eduskunnalle
25312:
25313: Maassamme on arviolta 130 000 potilasta, peellisista psoriasiksen ilmastohoitokustannuk-
25314: jotka sairastavat psoriasista, kroonista iho- ja sista. Kuitenkin ilmastohoito, joka kokonaiskus-
25315: nivelsairautta. Potilaista arvioidaan 20 000 ole- tannuksiltaan on ollut huomattavasti edullisem-
25316: van vaikeavammaisia ja jatkuvan avo- tai sai- paa kuin maassamme useinkin ulkomaisin lääke-
25317: raalahoidon tarpeessa. Psoriasista hoidetaan ainein ja hoitolaittein annettu sairaalahoito, on
25318: pääasiassa ulkoisesti käytettävillä kortisonipi- ollut ainoa vaihtoehto niille psoriasispotilaille,
25319: toisilla voiteilla, jotka ovat hyvin kalliita ja joiden elimistö ei enää ole kestänyt jatkuvaa
25320: yleensä ulkomaista alkuperää. Jatkuva sairau- lääkekäyttöä, tai niille potilaille, joiden jatku-
25321: den hoito kotona käy sairausvakuutuksen kor- va pitäminen sairaalassa on ollut sairaanhoi-
25322: vauksesta huolimatta kalliiksi sekä sairaalahoi- dollisesti ja taloudellisesti huonosti perustel-
25323: to henkisesti raskaaksi. PUVA-valohoito ei se- tua. Lukuisat psoriasispotilaat joutuvat vuo-
25324: kään sovellu kaikille potilaille, eikä se edes desta toiseen itse maksamaan koko sen heille
25325: ole kaikkien saatavilla. välttämättömän tai tarpeellisen sairaanhoidon,
25326: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on psoria- joka kotimaassa annettuna olisi yhteiskunnan
25327: siksen hoitoon käytetty menestyksellisesti jo taholta tullut lähes kokonaan ja ainakin osit-
25328: pitkään ilmastohoitoa. Se on psoriasiksen luon- tain maksetuksi. Tämä on sosiaalisesti epäoi-
25329: nonmukaisin hoitomuoto, joka koostuu aurin- keudenmukaista erityisesti vähävaraisille poti-
25330: gon ja meriveden suotuisasta yhteisvaikutuk- lasperheille.
25331: sesta. Tällainen hoito syys-talviaikana ulko- Ilmastohoito tulisi mitä pikimmin hyväksyä
25332: mailla on havaittu lääketieteellisesti ja talou- korvattavaksi hoitomuodoksi. Lähetteen ilmas-
25333: dellisesti perustelluksi, korvattavaksi hoito- tohoitoon voisivat antaa esimerkiksi yliopistol-
25334: muodoksi. listen keskussairaaloiden ihotautiopin professo-
25335: Suomen sairausvakuutusjärjestelmässä ei pso- rit. Norjan esimerkin mukaan voidaan myös
25336: riasiksen ilmastohoitokustannuksia ole hyväk- ajatella yhdelle, tunnetusti psoriasiksen ilmas-
25337: sytty kuin kokeiluluonteisesti ja aivan vähäi- tohoitoon perehtyneelle ihotautien erikoislää-
25338: sessä määrin osittain korvattavaksi. Tämä on kärille annettavaksi oikeus määrätä psoriasis-
25339: johtunut sairausvakuutusasetuksen nimenomai- potilas ilmastohoitoon. Tärkeintä on, että luo-
25340: sesta rajoituksesta, jonka mukaan vakuutetulle daan järjestelmä, jossa ilmastohoitoon annettu
25341: korvataan ulkomailla annettu hoito enintään lähete hyväksytään korvauksen pohjaksi ja lä-
25342: siihen määrään asti, joka olisi jouduttu mak- hetteen antaneen lääkärin lausunto hyväksy-
25343: samaan, jos tarpeellinen hoito olisi annettu tään korvaukseen oikeuttavaksi ilman ulkopuo-
25344: Suomessa, kuitenkin siten, että matkakustan- lisia lausuntoja.
25345: nuksia ei korvata. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25346: Psoriasiksen ilmastohoitokustannukset muo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25347: dostuvat pääasiassa matkakustannuksista - au- sen,
25348: ringon ultraviolettisäteet ja merivesihän ovat
25349: ilmaisia. Tästä johtuen ei siis Suomessa ole että hallitus kiireellisesti selvityttiii-
25350: korvattu juuri mitään välttämättämistä ja tar- si psoriasiksen ilmast,ohoidon järjestä-
25351: Toivomusaloite n:o 551 637
25352:
25353: mis- ja korvaamismahdollisuudet sovel- pohjoismaat ovat tämän kysymyksen
25354: tuvilta osin niiden suuntaviivojen ja ratkaisussaan noudattaneet.
25355: periaatteiden mukaisesti, joita muut
25356: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25357:
25358: Martti Ursin Sinikka Karhuvaara Helvi Hyrynkangas
25359: Niilo Hämäläinen Saara Mikkola Sauli Hautala
25360: Mauri Miettinen Heikki Järvenpää Kalevi Mattila
25361: Pertti Hietala Jouni J. Särkijärvi Toivo Yläjärvi
25362: Ulf Sundqvist Toivo T. Pohjala Antero Juntumaa
25363: Matti Puhakka Tapio Holvitie Alvar Saukko
25364: Tellervo Koivisto Lauri Impiö Asser Stenbäck
25365: Matti· Luttinen Tapani Mörttinen Impi Muroma
25366: Risto Tuominen Juhani Laitinen Olavi Ronkainen
25367: Pirjo Åla-Kapee Helge Saarikoski Pekka Löyttyniemi
25368: Anna-Liisa Piipari Matti Hakala Tuulikki Petäjäniemi
25369: Hannu Tapiola Boris Renlund Matti Viljanen
25370: Seppo Tikka Urho Pohto Jalmari Torikka
25371: Liisa Jaakonsaari Anssi Joutsenlahti Petter Savola
25372: Tarja Halonen Urpo Leppänen Jaakko Itälä
25373: Markku Kauppinen Aila Jokinen Matti Järvenpää
25374: Lauri Palmunen Anna-Kaarina Louvo Ritva Laurila
25375: Saara-Maria Paakkinen Ilkka Kanerva V. J. Rytkönen
25376: Lea Savolainen Matti Hokkanen Ensio Laine
25377: Jouko Tuovinen Eero Lattula Reino Breilin
25378: Juhani Raudasoja J. Juhani Kortesalmi Bror Lillqvist
25379: Jouko Skinnari Veikko Vennamo Arvo Salo
25380: Pirkko Valtonen Heikki Perho Helvi Niskanen
25381: Kaarina Suonio Pekka Vennamo Olavi Nikkilä
25382: Olli Helminen Mauri Vänskä Ben Zyskowicz
25383: Esko J. Koppanen
25384: 638 1982 vp.
25385:
25386: Toivomusaloite n:o .5.52
25387:
25388:
25389:
25390:
25391: Valtonen ym.: Sairausvakuutuslain mukaisten korvausten mak-
25392: samisesta suoraan lääkärille tai laitokselle
25393:
25394:
25395: Eduskunnalle
25396:
25397: Sairausvakuutuslain mukaan Kansaneläkelai- vakuutuskorvaukset suoraan Kansaneläkelai tok ·
25398: tos maksaa vakuutetulle sairaanhoitokoxvauk- selta.
25399: sia yksityishoidon kuluista. Vakuutetun on en- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25400: sin maksettava koko korvaus yksityislääkärille nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25401: tai tutkimus- ja hoitolaitokselle, ja sen jälkeen muksen,
25402: hänen tulee jättää korvaushakemus Kansanelä-
25403: kelaitokselle. Yksinkertaisempi ja joustavampi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25404: käytäntö sekä v·akuutetun että Kansaneläkelai- sairausvakuutuslain mukaisten sairaan-
25405: toksen asiakaspalvelun kannalta olisi järjestel- hoitokorvausten maksamiseksi suoraan
25406: mä, jossa vakuutettu suorittaisi ainoastaan oma- lääkärille tai hoito- ja tutkimuslaitok-
25407: vastuuosuuden ja palvelun antaja peri-si <Sairaus- selle.
25408: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25409:
25410: Pirkko Valtonen Matti Luttinen Saara-Maria Paakkinen
25411: Mikko Elo Maija Rajantie Liisa Jaakonsaari
25412: Olli Helminen Sakari Knuuttila Pirjo Ala-Kapee
25413: Juhani Raudasoja Paula Eenilä Eino LoikkaneQ.
25414: Reino Breilin Helge Siren Aimo Ajo
25415: 1982 vp. 639
25416:
25417: Toivomusaloite n:o 553
25418:
25419:
25420:
25421:
25422: P. Vennamo ym.: Työttömyysmäärärahojen käytön tehostami-
25423: sesta
25424:
25425:
25426: Eduskunnalle
25427:
25428: Työttömyyden 111opea pa:heneminen johtuu jolloin työttömien määrä uhkaa kohota yli
25429: sekä maassamme harjoitetusta virheellisestä ve· 200 000 henkilön.
25430: ro- ja talouspolitiikasta että työttömyyden poi~s Edellä mainits,emillafnme perusteilla ehdo-
25431: tamisen tehottofnuudesta. Vaikka työllisyysmää- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
25432: rärahat ovat suorastaan valtavat, ei niillä saa- väksi toivomuksen,
25433: da tehokkaasti ja mielekkäästi työllistettyä kuin
25434: vähäinen osa työttömistä. Kaiken kukkurak-si että hallitus huolehtisi tehokkaasti
25435: on useissa kunnissa ja useilla alueilla käynyt työttömyyden poistamiseen tarkoitetttt-
25436: jopa niin, että kaikkia osoitettuja työllisyys- jen määrärahojen käytöstä niin, että
25437: määrärahoja ei ole edes käytetty byrokratian niiden avulla luodaan mahdollisimman
25438: kankeuden ja ohjeiden epäselvyyden vuoksi. paljon mielekkäitä työpaikkoja.
25439: Tällainen asioiden hoito on häpeällistä aikana,
25440: HeLsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25441:
25442: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25443: 640 1982 vp.
25444:
25445: Toivomusaloite n:o 554
25446:
25447:
25448:
25449:
25450: P. Ve1llWJlo ym.: Lapsilisien reaaliarvon korottamisesta
25451:
25452:
25453: Eduskunnalle
25454:
25455: Tehokas perhepolitiikka on maassamme vii- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25456: me vuosina suurelta osalta laiminlyöty. Tämän taen eduskunnan hyväksyttävälcsi toivoniuk-
25457: seurauksena maastamme on tulossa kuoleva sen,
25458: kansakunta. Näin ei saa jatkua. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25459: Mainituista syistä on välttämätöntä, että menpiteisiin lapsilisien reaaliarvon huo-
25460: lapsilisien reaaliarvoa korotetaan huomattava~ mattavaksi korottamiseksi niin, että
25461: ti. On käsittämätöntä, että kaikkia lap~ilisiä kaikki tarkoitukseen kerätyt varat tu-
25462: varten kerättyjä varoja ei edes käytetä tähän levat käytetyiksi sekä syntyväisyys ja
25463: tarkoitukseen. lasten huolto huomattavasti nykyises-
25464: tään parantuvat maassamme.
25465: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25466:
25467: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25468: ,1982 vp. 641
25469:
25470: Toivomusaloite n:o 55S
25471:
25472:
25473:
25474:
25475: P. Vennamo ym.: Tarpeettqmien lapsilisien poistamisesta suuri-
25476: tuloisilta
25477:
25478:
25479: Eduskunnalle
25480:
25481: Jotta varoja riittäisi todellisissa vaikeuksissa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25482: olevien tukemiseen, olisi tarpeettomat lapsilisät menpiteisiin tarpeetlomien lapsilisien
25483: poistettava rikkailta ja suurituloisilta. poistamiseksi rikkailta ia suurituloisilta.
25484: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25485: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25486: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25487:
25488: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25489:
25490:
25491:
25492:
25493: 81 08'8200189C
25494: 642 1982 vp.
25495:
25496: Toivomusaloite n:o .5.56
25497:
25498:
25499:
25500:
25501: P. Vennamo ym.: Sairausvakuutuksen päivärahan maksamisesta
25502: karjatalouden harjoittajille sunnuntai- ja pyhäpäiviltä
25503:
25504:
25505: Eduskunnalle
25506:
25507: Sairausvakuutuslaissa säädetään, että sairaus- Edellä mainitsemillam:me perusteilla ehdo-
25508: vakuutuksen päivärahaa tulee maksaa sunnuntai- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
25509: ja pyhäpäiviltä niille työntekijöille, jotka amma- väksi toivomuksen,
25510: tin vuoksi joutuvat työskentelemään niinä päi-
25511: vinä. Tätä säännöstä ei kuitenkaan hämmästyt- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
25512: tävästi noudateta karjatalouden harjoittajien menpiteisiin sairausvakuutuksen päivä-
25513: osalta, vaikka heille viikon jokainen päivä on rahan maksamiseksi karjatalouden har-
25514: työpäivä. Tämä asiaintila tulisi mitä pikimmin joittajille heidän sairaana ollessaan myös
25515: korjata. sunnuntai- ja pyhäpäiviltä, koska ne ovat
25516: heille täysiä normaaleja työpäiviä.
25517: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25518:
25519: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25520: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
25521: 1982 vp. 643
25522:
25523: Toivomusaloite n:o 557
25524:
25525:
25526:
25527:
25528: P. Vennamo ym.: Eläkkeiden tulosidonnaisuuden uudelleenjär-
25529: jestämisestä
25530:
25531:
25532: Eduskunnalle
25533:
25534: Maamme eläkelainsäädännön eräs su~.tri!Dpi~ Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
25535: epäkohtia on, että pienet eläkkeet erttytsestt tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
25536: kansaneläkkeen osalta on sidottu tiukasti mui- väksi toivomuksen,
25537: hin tuloihin, kun taas suuret virka- ym. eläk-
25538: keet ovat täydellisesti tulosidonnaisuudesta va- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25539: paita. Oikeudenmukaisuus edellyttäisi, että täs- menpiteisiin pienten eläkkeiden tulosi-
25540: sä asiassa toimittaisiin täysin päinvastoin, jol- donnaisuuden täydellisesti poistamiseksi
25541: loin suurten eläkkeiden tulosidonnaisuutta tu- aina kansaneläkettä myöten ja suurten
25542: lisi lisätä ja kansaneläkkeiden tulosidonnaisuus eläkkeiden saattamiseksi eläkkeensaajan
25543: poistaa. muista tuloista riippuvaisiksi.
25544: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25545:
25546: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25547: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
25548: 644 1982 vp.
25549:
25550: Toivomusaloite n:o 558
25551:
25552:
25553:
25554:
25555: P. Vennamo ym.: Sotilasvammalain mukaisen korvauksen saat-
25556: tamisesta etuoikeutetuksi tuloksi kansaneläkkeeseen nähden
25557:
25558:
25559: Eduskunnalle
25560:
25561: Kansaneläkeuudistuksen yhteydessä säädet- Edellä mainitsemitlamme perusteilla ehdo-
25562: tyyn lakiin syntyi erittäin paha sotainvalideja tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
25563: koskeva epäkohta. Uuden lain mukaan sotilas- väksi toivomuksen,
25564: vammalain mukaiset korvaukset vaikuttavat
25565: alentavasti kansaneläkkeeseen, vail~ka nämä että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
25566: sotavammakorvaukset eivät ole varsinaisia eläk- piteisiin lakien muuttamiseksi siten,
25567: keitä, vaan korvausta menetetystä työkyvystä ja että kansaneläkettä alentavaksi vuosi-
25568: syntyneestä haitasta. Tämän seurauksena moni tuloksi ei luettaisi sellaista sotilasvam-
25569: invalidi jää ilman täyttä kansaneläkettä ja jou- malain mukaista korvausta, joka pe-
25570: tuu entistä tukalampaan asemaan toimeentu- rustuu vuosien 1939-1945 sodissa saa-
25571: lonsa suhteen. Tällaista asiantilaa SMP ei voi tuun vammaan.
25572: hyväksyä; olimme jo lakia käsiteltäessä s1ta
25573: mieltä, että sotilasvammakorvaukset eivät sai-
25574: si vaikuttaa eläkkeen suuruuteen.
25575: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25576:
25577: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
25578: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25579: 1982 vp. 645
25580:
25581: Toivomusaloite n:o 559
25582:
25583:
25584:
25585:
25586: P. Vennamo ym.: Kansaneläkekustannusten keventämisestä ns.
25587: vanhusvoittoisissa kunnissa
25588:
25589:
25590: Eduskunnalle
25591:
25592: Kansaneläkekustannukset ovat muodostu- käsityksen mukaan kokonaan poistaa. Mikäli
25593: massa kunniNe useissa tapauksissa lähes ylivoi- tähän ei voida suoraan päästä, olisi näitä kus-
25594: maiseksi rasitukseksi. Erityisesti näin on asian- tannuksia alennettava välittömästi vaikeimmas-
25595: laita ns. vanhusvoittoisissa kunnissa, joita on sa asemassa olevien kuntien osalta.
25596: erityisen paljon Varsinais-Suomessa. Useissa Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
25597: näistä kunnista kansaneläkekustannukset lisää- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
25598: vät voimakkaasti painetta jo muutoinkin kor- si toivomuksen,
25599: kean kunnallisen veroäyrin hinnan korottami-
25600: seen, mikä entisestään työssäkäyvien veron- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25601: maksajien vähenemisen muodossa pahentaisi kansaneläkekustannusten keventämisek-
25602: tilannetta kyseisissä kunnissa. Ollaan siis jou- si ns. vanhusvoittoisissa kunnissa pää-
25603: tumassa kierteeseen, josta kunnan on vaikea määränä kuntien kansaneläkkeitä kos-
25604: päästä irti. kevan rahoitusvelvollisuuden poistami-
25605: Kuntien kansaneläkeosuudet tulisi SMP:n nen kokonaisuudessaan.
25606: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25607:
25608: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25609: 646 1982 vp.
25610:
25611: Toivomusaloite n:o 560
25612:
25613:
25614:
25615:
25616: P. Vennamo ym.: Rintamasotilaslisän korottamisesta
25617:
25618:
25619: Eduskunnalle
25620:
25621: Sotiemme veteraaneille maksettava rintama- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
25622: mieslisä on · jatkuvasti · päinvastaisista vaalilu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25623: pauksista huolimatta häpeällisen pieni. Tämä vomuksen,
25624: on suoranaista itsenäisen isänmaamme pelasta-
25625: neiden veteraanien pilkkaamista ja häpäisemis- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
25626: tä. Rintamamieslisä tulisi pikaisesti korottaa menpiteisiin rintamasotilaslisän korotta-
25627: ainakin. 300 markkaan kuukaudessa ja veteraa- miseksi ainakin 300 markkaan kuukau-
25628: nien eläkelainsäädäntö muutoinkin korjata dessa samalla muutkin veteraanien elä-
25629: SMP:n muissa aloitteissa esitetyllä veteraanien keasiain epäkohdat ja puutteellisuudet
25630: hyväksymällä tavalla: korjaten.
25631: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25632:
25633: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25634: J. Juhani Kortesalini Urho Pohto Veikko Vennamo
25635: 1982 vp, 647
25636:
25637: Toivomusaloite n:o 561
25638:
25639:
25640:
25641:
25642: P. Vennamo ym.: Maaseudun vanhuksille tarjottavien palvelujen
25643: saattamisesta vastaamaan vanhusten palvelutalojen palveluja
25644:
25645:
25646: Eduskunnalle
25647:
25648: Vanhustenhuolto on laajoilla alueilla maas- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
25649: samme puutteellista ja hoitamatta. Asutuskes- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
25650: kuksissa ja taajamissa on asiaan saatu jonkin väksi toivomuksen,
25651: verran korjausta vanhusten palvelutalojen avul-
25652: la, mutta nämä palvelut puuttuvat lähes koko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25653: naan maaseudun vanhuksilta. Kaikkien vanhus- vanhusten palvelutalojen tarjoamia pal-
25654: ten tulisi olla kuitenkin samanarvoisessa ase- veluja vastaavan avun ulottamiseksi
25655: massa, minkä vuoksi palvelutaloja vastaavat koskemaan myös maaseudun vanhuksia.
25656: palvelut tulisi ulottaa koskemaan myös maa-
25657: seudun vanhuksia.
25658: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25659:
25660: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
25661: ·Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25662: 648 ~982 td.
25663:
25664: Hemställningsmotion nr 562
25665:
25666:
25667:
25668:
25669: Westerlund: Om utredning av: ·behovet av lagstiftning om pen-
25670: sionärsomsorgen
25671:
25672:
25673: Tili Riksdagen
25674:
25675: Aldringsvården regleras · i vårt land i första andra pensioner, sjukförsäkring), gör att pen-
25676: hand genom lagen om socialhjälp. Aldrings- sionärerna numera i stor utsträckning är del-
25677: vården behöver emellertid ej numera vara en vis ekonomiskt självständiga. En följd härav
25678: del av socialhjälpen, utan man kan tvärtom vore att åtgärderna skulle ta sikte på valfri-
25679: påvisa, att. åldringsvårdens inplacering i social- het mellan olika vårdformer för de pensionä-
25680: hjälpslagen fördröjer en modernisering av den- rer, som önskar ellet behöver någon form av
25681: samma. Därför vore åstadkommandet av en skötsel. Det förefaller även mot bakgrunden
25682: särskild lag om åldringsvård en angelägen so- av erfarenheter från andra Iänder som om en
25683: cialpolitisk uppgift. ·· · ytterligare utvidgning av den öppna vården
25684: Begreppet åldringsvård borde för övrigt i därvid vore en angelägen uppgift.
25685: rättvisans namn ändras till en sakligt riktiga- Pensionärsomsorgens väsentliga målsättning
25686: re benämning, alldenstund man ofta nog i måste vara .tryggandet av en .skälig utkomst,
25687: sammanhanget innefattar personer, som fyllt som skapar gynnsamma levnadsbeiingelser och
25688: 65 år och sålunda i ·vedertagen mening är pen• · därtill möjligast god och effektiv hälsovård
25689: sionärer. Man avser alltså det tillfälle då främst och sist och slutligen tryggar. ett så fullvär-
25690: folkpensionslagstifth1ngen i vanliga fall börjar digt deltagande i samhällsiivet som möjligt.
25691: gälla för envar, dvs. då han ellet hon fyller Varje åtgärd, som i princip gagnar de s.k.
25692: sina 65 år. Pensionärsomsorg ellet någonting öppna vårdåtgärderna, bör prioriteras.
25693: liknande kunde t.ex. innefatta alla de olika Beträffande övergången från arbetslivet tili
25694: slag av skeden, som kan tänkas bli aktuella pension borde man sträva tili ett smidigare
25695: med tilltagande ålder och förändrade förhållan- system än vad som för närvarande är fallet.
25696: den. Om också den fysiska åldern reglerar Ett flexibelt pensionsförfarande t.ex. så, att
25697: enskilda pensionsförhållanden, har vid det oak- man från det man fyllt 60 år tili det man
25698: tat ingen anledning att i absoluta och defini- fyller 68 eller 70 år skulle trappa ned arbets-
25699: tiva inrutade schema oberoende av individuel- insatsen och tili motsvarande del utvidga pen-
25700: la betingelser laborera med olika slag av på- sionsförmånerna. Ett sådant arrangemang skul-
25701: tvingade åldringsvårdsarrangemang, som kan- le självfallet helt vila på frivillig basis allt
25702: ske långt ifrån alltid upplevs vare sig så värst beroende av den enskildes individuella vai
25703: meningsfulla ellet positiva. Åldrandet som så- med tanke på de sist och slutligen rätt olika
25704: dant bör ses som den naturliga företeelse det behov som föreligger.
25705: sist och slutligen är och vilket vad åtgärder Det individuella valet av möjligheter, då
25706: och bistånd beträffar kräver en långtgående det gäller våra viktigaste meningsfulla livs-
25707: och anpassad flexibilitet. aktiviteter, s.s. kanske främst just när och i
25708: I en särskild lag om pensionärsomsorgen viiken takt den aktiva arbetsperioden skall av-
25709: borde inryckas bestämmelser om kommuner- slutas, borde överhuvudtaget bli föremål för
25710: nas uppgifter beträffande åtgärder, pensionä- en totalöversyn.
25711: rernas rättigheter, om olika vårdformer osv. Vår social- och pensionspolitiska lagstiftning
25712: Framför allt borde i en dylik lag den moder- och framför allt dess tillämpningsformer bör
25713: na pensionärsomsorgens målsättning precise- utformas med sådant hänsynstagande och så-
25714: ras. dan flexibilitet, som undviker åtgärder, som
25715: Det socialförsäkringssystem som numera gäl- upplevs något liknande tvångströjoattityder.
25716: ler i vårt land (folkpensioner, arbets- och M.a.o., den enskilde individens behov av
25717: Hemställningsmotion nr 562 649
25718:
25719: trygghet och omsorg får inte av samhällsinsti- gruppen över 75 år ytterligare kommer att
25720: tutioner utvecklas så, att känslan av att vara öka.
25721: något av ett socialpolitiskt bylte från vaggan Antalet åldringar kommer alltså att växa
25722: tili graven förblir den dominerande uppfatt- under de närmaste årtiondena p.g.a. bättre
25723: ningen. Tyvärr har vi en del exempel på en levnadsstandard, bättre mediciner osv., vilket
25724: dylik utveckling, varför vi har all anledning att på sitt sätt motiverar en grundlig översyn av
25725: uppmärksamma problemet. pensionärsomsorgens principer.
25726: En aktivering av samhällets insats för pen- Även i framtiden borde kommunerna hand-
25727: sionärsomsorgen i vidaste syfte kräver dock ha de praktiska uppgifterna när det gäller
25728: en särskild lagstiftning. En sådan motiveras pensionärsomsorgen. Genom en särskild lag-
25729: givetvis även av att pensionärsomsorgen i stiftning skulle kommunernas uppgifter beträf-
25730: framtiden inte kommer att förbli sådan som fande aktiva åtgärder, undersökningar, bostä-
25731: den hittills varit, dvs. en integrerande del av der, långtidsvård osv. preciseras.
25732: socialhjälpen, ty aspekterna på vårdåtgärder Med hänvisning tili det ovan sagda föreslås
25733: har redan nu grundligt ändrats. vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
25734: Den del av befolkningen, som fyllt 65 år, ställa,
25735: utgör för närvarande ca 12 % av hela be- att regeringen måtte utreda frågan
25736: folkningen och kommer för varje år att öka om behovet av en särskild lag om pen-
25737: i andel och därför kan man väl även säga i ~ionärsomsorgen och, om regeringen så
25738: betydelse. Därtill sker inom denna grupp ock- finner motiverat, avge proposition där-
25739: så betydande strukturförändringar bl.a. så, att om till riksdagBn.
25740: Helsingfors den 9 februari 1982
25741:
25742: Henrik Westerlund
25743:
25744:
25745:
25746:
25747: 82 088200189C
25748: 650 1982 vp.
25749:
25750: Toivomusaloite n:o 562 Suomennos
25751:
25752:
25753:
25754:
25755: Westerlund: Eläkeläisten huoltoa koskevan lainsäädännön tar-
25756: peen selvittämisestä
25757:
25758:
25759: Eduskunnalle
25760:
25761: Vanhusten huoltoa säännellään maassamme varsin suul'i määrä eläkeläisistä on nykyisin ta-
25762: ensi sijassa huoltoapulailla. Vanhusten huollon loudellisesti osittain itsenäisiä. Eräs seuraus
25763: ei kuitenkaan enää tarvitse olla osa huoltoapua, tästä voisi olla, että toimenpiteet antaisivat va-
25764: vaan voidaan päinv,astoin osoittaa, että vanhus- linnanvapauden eri hoitomuotojen välillä niil-
25765: ten huollon sisällyttäminen huoltoapulakiin vii- le eläkeläisille, jotka toivovat tai tarvitsevat
25766: västyttää sen uudistamista. Tästä syystä olisi määrätynlaista hoitoa. Muista maista saadun ko-
25767: erityisen illanhusten huoltoa koskevan lain ai- kemuksen valossa näyttää siltä, että avohoidon
25768: kaansaaminen tärkeä sosiaalipoliittinen tehtävä. laajentaminen olisi tässä yhteydessä toteutet-
25769: Käsite vanhusten huolto tulisi muutenkin tuna tärkeä tehtävä.
25770: oikeudenmukaisuuden nimissä muuttaa asialli- Eläkeläisten huollon olennaisena tatkoituk-
25771: semmaksi nimitykseksi, vaikka tässä yhteydessä sena tulisi olla kohtuullisen toimeentulon tur-
25772: useimmiten tarkoitetaan 65 vuotta täyttäneitä vaaminen ~suotuisten elinehtojen takeena ja tä-
25773: henkilöitä, jotka yleisesti omaksutun tavan mu- män lisäksi mahdollisimman hyvä ja tehokas
25774: kaan siis ovat eläkeläisiä. Yleisesti tarkoitetaan terveydenhuolto ja lopuksi mahdollisimman täy-
25775: näin ollen tilannetta, jossa ensisijaisesti kan- sipainoinen yhteiskuntaelämään osallistuminen.
25776: saneläkelaki tavallisesti alkaa koskea itse kuta· Kaikki ne toimenpiteet, jotka edistävät ns.
25777: Hn, ts. kun henkilö on täyttänyt 65 vuotta. avohoitotoimenpiteitä, tulisi asettaa etus·ijalle.
25778: Huolenpito eläkeläisistä tai siihen verrattavissa Mitä tulee työelämästä eläkkeelle siirtymi-
25779: oleva nimitys kattaisi esim. kaikki ne vaiheet, seen, tämän tulis.i tapahtua nykyistä joustavam-
25780: jotka saattavat tulla kyseeseen iän lisääntyessä man järjestelmän mukaisesti. Joustava eläkkeel-
25781: ja olosuhteiden muuttuessa. Vaikka fyysinen le siirtymismenettely tapahtuisi esim. siten,
25782: ikä säänteleekin yksittäisiä eläkejärjestelyjä, ei että sen jälkeen kun henkilö on täyttänyt 60
25783: kuitenkaan ole mitään syytä askarrella ehdot- vuotta, siihen saakka kun hän täyttää 68 tai 70
25784: tomien ja kaav:amaisten yleiskaavioiden paris- vuotta, työpanoksen osuutta alennettaisiin ja
25785: sa yksilöiden tarpeita huomioimatta ja pakot- vastaavasti korotettaisiin eläke-etuja. Tällainen
25786: taa noudattamaan vanhusten huoltoon liittyviä järjestely perustuisi luonnollisest:i vapaaehtoi-
25787: järjestelyjä, jotka eivät välttämättä suinkaan suuteen kunkin henkilökohtaisen valinnan pe-
25788: aina tunnu tarkoituksenmukaisilta tai yksin- rusteelLa ihmisten peräti erila1s,ia tarpeita sil-
25789: omaan myönte1siltä. Ikääntyminen on sellaise- mällä pitäen.
25790: naan nähtävä <sinä luonnollisena ilmiönä, joka Ybilön henkilökohtaisen valinnan mahdolli-
25791: se loppujen lopuksi on ja joka toimenpiteiden suudet, kun kysymyksessä ovat meidän tär-
25792: ja avustamisen kannalta katsoen vaatii pitkälle keimmät ja mielekkäimmä:t elintoimintamme,
25793: käyvää ja sovellettua joustavuutta. ts. ehkä ensi sijassa juuri se, milloin ja miten
25794: Erityiseen eläkeläisten huoltolakiin tulisi si- nopeasti lopettaa aktiivityökausi, tulisi yleen-
25795: sällyttää säännöksiä kuntien tehtävistä, mitä sä tarkasti ja perinpohjaisesti selvittää.
25796: tulee toimenpiteisiin, eläkeläisten oikeuksHn, Meidän sosiaali- j1a eläkepoliittinen lainsää-
25797: erilaisiin hoitomuotoihin jne. Ennen kaikkea däntömme ja ennen kaikkea sen soveltamis-
25798: tulisi tällaisessa laissa täsmentää nykyaikaisen muodot tulisi muotoilla ottamalla huomioon
25799: eläkeläisten huollon tavoitteet. henkilö ja sellaisin joustavin toimenpitein,
25800: Maassamme voimassa oleva sosiaaliv:akuutus- joilla vältyttäisiin pakkopahaan sovittamisasen-
25801: järjestelmä (kansaneläkkeet, työ- ja muut eläk- teilta. T~s. yksilön turvallisuuden ja huolenpi-
25802: keet, sairausvakuutus) mahdollistaa ·sen, että don tarvetta ei eri yhteiskunnan toimenpitein
25803: Toivomusaloite n:o 562 651
25804:
25805: saa k~hi:ttää siten, että hen'kilö tuntee olevan- muutoksia mm. siten, että 75 vuotta täyttä-
25806: sa jonkinlainen sosiaalipoliittinen nyytti keh- neiden ryhmä tulee edelleen kasvamaan.
25807: dosta hautaan saakka ja että tällainen käsitys Vanhusten määrä tulee sHs lisääntymään lä-
25808: jää hänelle p}"Syväksi. Valitet1lavasti on ole- hivuosikymmeninä paremman elintason, parem-
25809: massa esimerkkejä tällaisesta kehityksestä, mis- pien lääkkeiden jne. johdosta, mikä omalta
25810: tä syystä on täysi syy ottaa huomioon tämä osaltaan edellyttää sitä, että eläkeläishuollon
25811: ongelma. periaatteita perinpohjaisesti tarkistetaan.
25812: Yhteiskunnan panoksen aktivointi eläkeläis- Kuntien tulee myös tulevaisuudessa huoleh-
25813: huollon kohdalla laajasti katsottuna tekee kui- tia eläkeläishuollon käytännön asioihin liitty-
25814: tenkin erityisen lainsäädännön tarpeelHseksi. vistä tehtävistä. Erityisellä lainsäädännöllä täs-
25815: Tämä on perusteltua myös sibi, että eläkeläis- mennettäisiin kuntien aktii\"isia toimenpiteitä
25816: huolto ei tule\"aisuudes,sa tule jäämään nyky- koskevat tehtävät, tutkimukset, asuntokysy-
25817: tilaansa, ts. huoltoavun piiriin kuuluvaksi osak- mykset, pitkäaikaishoito jne.
25818: si, koska asenteet eri huoltomuotoihin ovat jo Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
25819: nyt perusteellisesti muuttuneet. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25820: Väestöstä muodostaa 65 vuotta täyttänyt
25821: osa tällä hetkellä 12 % koko väestöstä, ja sen että hallitus selvityttäisi erityisen elä-
25822: osuus tulee vuosi vuodelta lisääntymään samoin keläishuoltolain tarpeellisuuden ja jos
25823: kuin sen me11kitys. Tämän lisäksi tapahtuu tä- hallitus pitää aiheellisena, antaisi sitä
25824: män ryhmän puitteissa huomattavia rakenne- tarkoittavan esityksen eduskunnalle.
25825: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
25826:
25827: Henrik Westerlund
25828: 652 1982 vp.
25829:
25830: Toivomusaloite n:o 563
25831:
25832:
25833:
25834:
25835: Vähäkangas ym.: Sosiaalietuuksien ikärajan yhdenmukaistami-
25836: sesta
25837:
25838:
25839: Eduskunnalle
25840:
25841: Monissa sosiaalivakuutuksen, -avustusten ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25842: sosiaalipalvelujen eduissa ikärajat ovat epäyh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25843: tenäiset. Mm. kansaneläkkeen työkyvyttömyys-
25844: eläkkeen lapsikorotus ja lapsilisä maksetaan että hallitus ryhtyisi toimiin sosiaali-
25845: vain kuuteentoista ikävuoteen saakka. palveluja, sosiaalivakuutusta ja muita
25846: Nykyisessä koulutusyhteiskunnassa nuoret sosiaaliavustuksia koskevien säännösten
25847: eivät vielä 16-vuotiaina hanki itse elatustaan. muuttamiseksi siten, että kaikkien näi-
25848: Vanhemmat joutuvat taloudellisesti tukemaan den säännösten ikärajat nostetaan 18
25849: lapsiaan vielä heidän täytettyään 18 vuotta. ikävuoteen ja tulevat yhtenäiseksi täysi-
25850: Kun täysi-ikäisyysraja laskettiin ns. lapsipa- ikäisyys- ja vanhempien elatusvelvolli-
25851: kettia säädettäessä, monien etuuksien ja pal- suussäännösten kanssa.
25852: velujen ikäraja laskettiin tai nostettiin järjes-
25853: telmästä riippuen 18 vuoteen.
25854: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25855:
25856: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen
25857: 1982 vp. 653
25858:
25859: Toivomusaloite n:o 564
25860:
25861:
25862:
25863:
25864: Vähäkangas ym.: Asumistukijärjestelmän kehittämisestä
25865:
25866:
25867: Eduskunnalle
25868:
25869: Vuodesta 1975 voimassa olleen asumistuki- Korjaamista kaipaa myös se tapa, jolla asu-
25870: lain täytäntöönpanossa ja ohjeistossa on ollut mistuen perusteena olevat tulot lasketaan. Tuen
25871: selvästi havaittavissa joustamattomuuden li- määräytymisen perustana käytetään veroäyrien
25872: sääntymistä. Kun vanha laki salli tukikautena määrää, paitsi jos tarkistusaikana tulot katso-
25873: tapahtuneiden muutosten huomioon ottamisen, taan äyrien osoittamaa korkeammiksi, jolloin
25874: niin nykyisen lain aikana ei niin voida tehdä. tuki lasketaankin niiden mukaan. Jos taas ve-
25875: Muutokset ovat mahdollisia ainoastaan asu- roäyrejä ja laskennallista tuloa toivotaan alen-
25876: mismuodon tai asunnon muuttuessa. nettavan tarkistuskauden aikana vallitsevien
25877: Niinpä asumistukilain soveltamisessa ollaan pienentyneiden tulojen vuoksi, on siihen voi-
25878: lähes samanlaisessa tilanteessa kuin työllisyys- massa olevien ohjeiden mukaan esitettävä eri-
25879: lain käytännön toteuttamisessa: uusilla ja lisä- tyisperustelu. Nykyisen järjestelmän tarkoituk-
25880: tyillä määräyksillä ja säännöillä on luotu järjes- sena näyttääkin olevan laskea hakijan kannalta
25881: telmä, joka ei enää kaikilta osin vastaa lain mahdollisimman pieni asumistuki.
25882: alkuperäistä tarkoitusta. Jatkuvasti lisääntyneet Tuen määräytymisen perusteeksi olisi otetta-
25883: ja monimutkaistuneet ohjeet ovat jo johtaneet va perheen todelliset tulot eikä veroäyrejä,
25884: asumistukiasioiden käsittelyn hidastumiseen jotka asumistukea määrättäessä saattavat olla
25885: kunnissa. lähes kaksi vuotta vanhoja. Tämä on johtanut
25886: Asumistukilain joustamattomuutta osoittaa mm. siihen, että opiskelijoiden asumistukea voi-
25887: esimerkiksi lapsen syntymisen vaikutus tukeen. vat ennen opiskelua ansaitut tulot alentaa lä-
25888: Jos perheeseen syntyy lapsi tarkistuskauden eli hes kahden vuoden ajan. Myöskään äitiyslo-
25889: vuodenvaihteen jälkeen, vaikkapa tammikuun 2 malla olevan äidin tulojen alentumista ei oteta
25890: päivänä, perhe saa odottaa yli vuoden, ennen huomioon, vaan tuki lasketaan hänen ansio-
25891: kuin uusi lapsi otetaan huomioon asumistukea työssään ansaitsemiensa tulojen mukaan.
25892: määrättäessä. Uudet tarkistetut asumistuet Asumistukien tarkistus tapahtuneiden muu-
25893: maksetaan nimittäin vasta huhtikuun alusta al- tosten johdosta kesken tukikauden ei välttämät-
25894: kaen. Perheille yhden lapsen ottaminen huo- tä merkitse oleellista pidennystä hakemusten
25895: mioon voi merkitä jopa yli 100 markan koro- käsittelyssä tarvittavaan aikaan, jos samalla
25896: tusta kuukausittaiseen asumistukeen. yksinkertaistetaan asumistukihakemusten käsit-
25897: Kohtuuton on myös viranomaisten jatkuvasti telystä annettuja määräyksiä.
25898: kiristynyt tulkinta työttömyydestä tilapäisenä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25899: muutoksena. Aluksi työttömyyden vuoksi hei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25900: kentynyt perheen taloudellinen tilanne otettiin
25901: huomioon työttömyyden kestettyä kolme kuu- että hallitus ryhtyisi toimiin asumis-
25902: kautta, sitten raja nostettiin kuuteen kuukau- tukilain ja siihen liittyvien säännösten
25903: teen ja nyt se on nostettu jo yhteen vuoteen. ja ohjeiden muuttamiseksi siten,
25904: Käytännössä se tarkistuskauden ajoituksen että kaikki perheen elinoloissa asu-
25905: vuoksi useimmiten venyy pitkälti toiselle vuo- mistukeen vaikuttavat pysyvät tai
25906: delle. Suurtyöttömyyden vallitessa tällainen me- enemmän kuin kolme kuukautta kestä-
25907: nettely on vaikeasti perusteltavissa ja nimen- vät muutokset otetaan huomioon myös
25908: omaan sen vuoksi työttömyyden aiheuttamat kesken tukikauden, ja
25909: muutokset pitäisi ottaa asumistuessa välittö- että perheen asumistuen perustana
25910: mästi huomioon. oleviksi tuloiksi määritetään perheen
25911: käytettävissä olevat nettotulot.
25912: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25913:
25914: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen
25915: 654 1982 vp.
25916:
25917: Toivomusaloite n:o 565
25918:
25919:
25920:
25921:
25922: Vähäkangas ym.: Vammaisten erityispalveluja ja tukitoimen-
25923: piteitä koskevan lakiesityksen antamisesta
25924:
25925:
25926: Eduskunnalle
25927:
25928: Vuotta 1981 vietettiin kansainvälisenä vam- riaate palvelujen yhteensovittamisesta aukotto-
25929: maisten vuotena. Tulevinakin vuosina on eri- maksi kokonaisuudeksi.
25930: tyistä syytä kiinnittää huomio vammaisten etu- Samalla olisi tarkennettava muissa laeissa
25931: jen ja oikeuksien kehittämiseen. olevia määräyksiä kuntoutuspalveluista sekä
25932: Yhtenäisen kuntoutuspalvelujärjestelmän luo- selvitettävä erityisesti kuntoutukseen liittyvä
25933: misesta on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta taloudellinen turva. Nykyisin vielä saattaa käy-
25934: se odottaa yhä toteutumistaan. Nykyinen kun- dä niin, että eläkkeelle omasta ammatistaan
25935: toutuspalvelujen järjestelmä on organisaationa joutunut vammainen pyrkiessään kouluttamaan
25936: hajanainen ja palveluiltaan puutteellinen. Kun- itsensä uuteen ammattiin tosiasiassa kouluttaa-
25937: toutuspalveluja järjestävät sosiaalitoimi, tervey- kin itsensä työttömäksi. Työttömyyskorvaus ei
25938: denhuolto kaikilla eri asteillaan sekä opetustoi- korvaa eläkkeen aikaisemmin tuomaa taloudel-
25939: mL Myös työvoimapalveluissa ja sosiaalivakuu- lista turvaa ja pahimmassa tapauksessa hän jou-
25940: tuksen laitoksissa on saatavissa kuntoutuspalve- tuu turvautumaan huoltoapuun.
25941: luja. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25942: Esimerkiksi lääkinnällisen kuntoutuksen pal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25943: veluja järjestää seitsemän eri organisaatiota.
25944: Niillä ei ole suunnitelmallista yhteistoimintaa, että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25945: eikä niiden palveluja ole kehitetty toisiaan täy- tyksen laiksi vammaishuollon erityispal-
25946: dentäviksi. Ne toimivat osittain päällekkäin, veluista ja tukitoimenpiteistä, jossa lais-
25947: kun samaan aikaan eräistä muista palveluista sa tulisi määrittää oppivelvollisuusikäis-
25948: on pulaa. ten peruskoulutukseen liittyvät erityis-
25949: Invaliidihuoltolaki on todettu yhdeksi so- palvelut, asumispalvelut, kuljetuspalve-
25950: siaaliturvamme puutteellisimmaksi laiksi. Sen lut, kuntoutusta täydentävät palvelut
25951: tilalle tarvitaan uusi laki vammaishuollon eri- sekä suojatyö.
25952: tyispalveluista ja tukitoimenpiteistä. Uudistuk-
25953: sessa tulisi toteuttaa kokonaiskuntoutuksen pe-
25954: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
25955:
25956: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen
25957: 1982 vp. 655
25958:
25959: Toivomusaloite n:o 566
25960:
25961:
25962:
25963:
25964: Vähäkangas ym.: Lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain
25965: . muuttamisesta elatustuen määrän korottamiseksi
25966:
25967:
25968: Eduskunnalle
25969:
25970: Jo hallituksen esityksessä laiksi lapsen ela- ta nostettava 450 markkaan kuukaudessa ja
25971: tuksen turvaamisesta todettiin, että ehdotettu vuoden 1984 alusta 550 markkaan kuukaudes-
25972: elatustuen määrä, 150 markkaa kuukaudessa, sa. Kun alimmatkin elatusmaksut ovat jo 400
25973: ei vastaa elatustuen suuruudelle asetettuja ta- -500 markkaa kuukaudessa, olisi perusteltua,
25974: voitteita. Lakiesityksen käsittelyn aikana elatus- että yhteiskunnan antama tuki olisi näiden
25975: tuen määrä korotettiin 170 markkaan. Halli- alimpien elatusmaksujen suuruinen.
25976: tuksen esityksen perustelujen mukaan tarkoi- Tällä korvataan vuoden 1981 valtiopäivien
25977: tuksena oli, että muutamassa vuodessa tehtä- toivomusaloite n:o 585, joka käsitteli samaa
25978: vien tasokorotusten avulla .elatustuen määrä aihetta.
25979: nostettaisiin kohtuulliselle tasolle. Näin ei kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25980: tenkaan ole tapahtunut. Vaatimattomien taso- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25981: korotusten jälkeen elatustuen suuruus on .301
25982: markkaa kuukaudessa. Elatustukea saavat va- että hallitus ryhtyisi toimiin lapsen
25983: jaat perheet, joissa on pieniä tai koulua käy- elatuksen turvaamisesta annetun lain
25984: viä lapsia ja joissa kulutus on hyvin suuri per- muuttamiseksi siten, että sen 8 §:n 1
25985: heen tuloihin· verrattuna. Tällaiset perheet tar- momentissa mainittu elatustuen määrä
25986: vitsisivat yhteiskunnalta suurempaakin talou- korotetaan 1. 1. 1983 450 markkaan
25987: dellista tukea. kuukaudessa ;a 1. 1. 1984 alkaen 550
25988: Sen vuoksi elatustuki olisi vuoden 198.3 alus- markkaan kuukaudessa.
25989: Helsingissä · 12 päivänä helmikuuta 1982
25990:
25991: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen
25992: 656 1982 vp.
25993:
25994: Toivomusaloite n:o 567
25995:
25996:
25997:
25998:
25999: Vähäkangas ym.: Sotilasavustuslain muuttamisesta avioliiton
26000: ulkopuolella syntyneen lapsen aseman turvaamiseksi
26001:
26002:
26003: Eduskunnalle
26004:
26005: Sotilasavustuslain mukaan avustuksen saami- sen äiti voi periä jälkikäteen jopa ulosmittaus-
26006: sen yleisenä edellytyksenä on, että asevelvol- teitse. Olisi enemmän kuin kohtuullista, että
26007: lisuuden suorittaminen on heikentänyt avus- asevelvollisen ei tarvitsisi joutua tällaiseen vel-
26008: tukseen oikeutetun toimeentulomahdollisuuksia. kakierteeseen.
26009: Vuonna 1980 annettiin uudet ohjeet sotilas- Sotilasavustuslain käytännön mukaan avoparia
26010: avustuksen perusavustuksesta. ei rinnasteta aviopariin, kuten tehdään muissa
26011: Huomattava epäkohta sotilasavustuksessa on sosiaalipalveluissa ja -etuuksissa. Tämä aiheut-
26012: edelleen avioliiton ulkopuolella syntyneen lap- taa sellaisille avopareille, joilla on lapsia, mo-
26013: sen ja hänen äitinsä mahdollisuus saada avus- nia ongelmia ja haittoja. Avoperheen huoltajan
26014: tusta. Lapsen äidillä on oikeus sotilasavustuk- asepalvelu'kseen meneminen heikentää huomat-
26015: seen vain ns. yleisten säännösten perusteella. tavasti perheen toimeentuloa.
26016: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että äidin jo Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26017: verrattain vähäisetkin tulot johtavat sotilas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26018: avustuksen menettämiseen. Koska lapsen isä ei
26019: asevelvollisuusaikanaan kykene maksamaan ela- että hallitus ryhtyisi toimiin sotilas-
26020: tusmaksuja ja koska niitä ei voida saada soti- avustuslain muuttamiseksi siten, että
26021: lasavustuksenakaan, vähenevät tällaisen perheen avioliiton ulkopuolella syntyneellä lap-
26022: tulot huomattavasti lapsen isän asevelvollisuus- sella olisi aina oikeus saada sotilasavus-
26023: aikana. Sotilasavustus pitäisikin maksaa tällai- tusta vähintään elatusavun määrän suu-
26024: sissa tapauksissa vähintään elatusavun suurui- ruisena, ja
26025: sena. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26026: Elatusvelvolliselle isälle itselleen asevelvolli- sotilasavustuslain käytännön toimeenpa-
26027: suusaika merkitsee elatusapuvelan kasvamista, non muuttamiseksi sellaiseksi, että lap-
26028: koska hän ei sinä aikana kykene maksamaan siperheiset avoparit rinnastetaan aviopa-
26029: elatusapua. Näin syntyneet elatusapurästit lap- reihin.
26030: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26031:
26032: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen
26033: 1982 vp. 657
26034:
26035: Toivomusaloite n:o 568
26036:
26037:
26038:
26039:
26040: Vähäkangas ym.: Sairaan lapsen kotihoidon helpottamisesta
26041:
26042:
26043: Eduskunnalle
26044:
26045: Päivähoito-ongelmien ohella on sairaan lap- voi saada niukkoja yhteiskunnan palveluja.
26046: sen hoidon järjestäminen muodostunut vaikeak- Vanhempien on ainakin osaksi pakko hoitaa
26047: si pulmaksi perheissä, joissa molemmat van· itse sairaat lapsensa.
26048: hemmat käyvät töissä kodin ulkopuolella. Työ· Työ- ja virkaehtosopimuksissa olisi pidennet-
26049: ja virkaehtosopimuksissa on sovittu, että lap- tävä aikaa, jonka työntekijä voi olla kotona
26050: sen vanhempi voi jäädä hoitamaan sairasta las- hoitamassa sairasta lastaan.
26051: taan tai olla hoidon järjestämiseksi töistä pois- Sairausvakuutuslakia olisi muutettava siten,
26052: sa kaksi työpäivää. että lapsen sairaus rinnastettaisiin vanhemman
26053: Sairasta lasta on mahdollista saada hoita- omaan sairauteen siten, että hän jäätyään työs-
26054: maan myös kodinhoitaja. Myös eräät järjestöt tä pois hoitamaan sairasta lastaan saisi tältä
26055: ovat järjestäneet sairaan lapsen hoitajia, jol· ajalta sairauspäivärahalain mukaisen päivärahan.
26056: loin vanhemmat kuitenkin joutuvat maksamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26057: hoitajan palkan ja muut sosiaaliturvakulut, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26058: mikä tekee järjestelmästä lapsiperheille koh-
26059: tuuttoman kalliin. että hallitus pyrkisi vaikuttamaan tu-
26060: Lasten päivähoitoa voidaan vuodesta 1981 levien työ· ia virkaehtosopimusten
26061: alkaen aikaisemmasta poiketen antaa myös muuttamiseksi siten, että lapsen van·
26062: lapsen kotona. Tämä muutos mahdollistaisi sai- hempi saa iäädä kotiin hoitamaan sai-
26063: raan lapsen hoitamisen hänen kotonaan vieraan rasta lastaan neliän työpäivän aiaksi saa-
26064: hoitajan (perhepäivähoitajan) toimesta. Ohjei- den siltä a;alta normaalin palkan, ia
26065: den mukaan tällainen toiminta on kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimiin sairaus-
26066: toissijaista kotona annettavaa päivähoitoa. vakuutuslain muuttamiseksi siten, että
26067: Nykyisellään kodinhoitopalvelut ja muut jär- sairaan lapsen vanhemmalle ryhdyttäi·
26068: jestelyt eivät ole riittäviä. Tämän vuoksi on siin suorittamaan lain mukaista päivä·
26069: vanhempien usein, jopa yksinhuoltajien, jäätä- rahaa lapsen sairauden iatkuttua viisi
26070: vä hoitamaan palkattomana sairasta lastaan. arkipäivää ;a lapsen vanhemman hoi-
26071: Lasten sairaudet ovat kausiluonteisia. Tä- taessa sairasta lasta kotonaan.
26072: män vuoksi epidemiakausina kaikki lapset eivät
26073: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26074:
26075: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen
26076:
26077:
26078:
26079:
26080: 83 088200189C
26081: 658 1982 rd.
26082:
26083: Herriställningsmotion nr 569
26084:
26085:
26086:
26087:
26088: Zilliacus m. fl.: Om samma ställning för adoptivföräldrar som
26089: för biologiska föräldrar i fråga om förmånerna enligt sjuk-
26090: försäkringslagen
26091:
26092:
26093: Till Riksdagen
26094:
26095: Jämlikhet mellan människor är ett av de också motiverat. Dessutom speg:lar stadgandet
26096: bärande idealen i vårt samhälle. Omotiverade ett föråldrat könsrollstänkande.
26097: skillnader bör därför undanröjas. En sådan Vanligen sker adoptioner när barnen är
26098: skillnad finns tyvärr i sjukförsäkringslagen, 2-3 månader. Då är det fråga om finländska
26099: även efter den nyss genomförda reformen. barn. Men undantag finns, och i de fallen är
26100: Adoptivföräldrar är fortfarande i sämre si- omställningen givetvis ännu mer krävande. ln·
26101: tuation än biologiska föräldrar vad gäller ternationella adoptioner s.ber oftast när barnen
26102: möjligheten att komma i åtnjutande av moder- är äldre än 2 år. Ett slopande av 2 års grän-
26103: skapspenningen. sen är på sin plats.
26104: Utbetalning av penningen förutsätter för Lagens njugghet mot adoptivföräldrar bott-
26105: adoptivföräldrar: nar måhända i ett försök att undvika "dubbel"
26106: 1) att modern förvärvsarbetar utbetalning av moderskapspenning för samma
26107: 2) att barnet som adopteras är under 2 barn. Resonemanget gäller för det första ej
26108: år (§ 21 mom. 2). Adoptivföräldrarna er- alls vid internationella adoptioner. Vid inhems-
26109: håller moderskapspenning för minst 100 dagar, ka adoptioner bör man ta risken för "dubbel
26110: men för maximalt 234 dagar från barnets föd- betalning" eftersom man säkerligen på lång
26111: sel (jfr. med biologiska föräldrar som erhåller sikt kan minska de sociala kostnaderna, som
26112: moderskapspenning för 258 dagar.) 1 finländsk kunde ha varit följden om adoptionen inte
26113: familjepolitik har de senaste åren en av de vik- ägt rum eller misslyckas.
26114: tigaste målen varit att säkra barnets trygga Med hänvisning till ovanstående vill under-
26115: vuxenrelationer under de första åren. Det säger tecknade därför yrka på att riksdagen ville
26116: sig självt att det kan ha alldeles speciell be- besluta hemställa om
26117: tydelse vid adoptioner. Barnen har kanske
26118: ryckts upp ur sin miljö. att regeringen med det snaraste
26119: Vi bör på allt sätt ge stöd åt adoptionsfa- måtte verka för att adoptivföräldrar
26120: miljerna. Moderskapspenning åt aLla familjer får samma rätt som biologiska föräldrar
26121: oberoende av moderns förvärvsarbete är till sjukförsäkringslagens förmåner.
26122:
26123: Helsingfors den 11 februari 1982
26124:
26125: Jutta Zilliacus Gunnar Häggblom
26126: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
26127: Boris Renlund
26128: 1982 vp. 659
26129:
26130: Toivomusaloite n:o 569 Suomennos
26131:
26132:
26133:
26134:
26135: Zilliacus ym.: Ottovanhempien saattamisesta samaan asemaan
26136: biologisten vanhempien kanssa sairausvakuutuslain mukaisten
26137: etujen suhteen
26138:
26139:
26140: Eduskunnalle
26141:
26142: Ihmisten välinen tasa-arvo on eräs yhteis- Lapseksiotto tapahtuu tavallisesti, kun lap-
26143: kuntamme kantavia ihanteita. Tästä syystä tu- set ovat 2-3 kuukauden ikäisiä. Tällöin ovat
26144: lee perusteettomat erot poistaa. Eräs tällai- kyseessä suomalaiset lapset. Poikkeuksia kui-
26145: nen ero sisältyy valitettavasti sairausvakuutus- tenkin on, ja näissä tapauksissa muutokset ovat
26146: lakiin, vielä äskeisen uudistuksen jälkeenkin. vieläkin vaativampia. Kansainväliset lapseksi-
26147: Ottovanhemmat ovat edelleenkin biologisia ottamiset tapahtuvat useimmin lapsen ollessa
26148: vanhempia huonommassa asemassa sikäli kuin kahta vuotta vanhempi. Kahden vuoden ikära-
26149: on kyse heidän mahdollisuuksistaan saada äi- jan poistaminen olisi paikallaan.
26150: tiysrahaa. Lain nuivuus ottovanhempia kohtaan perus-
26151: Ottovanhempien edellytykset säada äitiysra- tuu ehkä pyrkimykseen välttää äitiysrahan
26152: haa ovat: "kaksinkertainen" maksaminen samasta lapses-
26153: 1) että äidit ovat ansiotyössä, ta. Perustelu ei ensinnäkään päde lainkaan kan-
26154: 2) että ottolapseksi otettava lapsi on alle sainvälisten lapseksiottamisten ollessa kysees-
26155: 2-vuotias (21 § 2 mom.). sä. Kotimaisissa lapseksiottamistapauksissa tu-
26156: Ottovanhemmat saavat äitiysrahaa vähin- lee ottaa "kaksinkertaisen maksun" riski, koska
26157: tään 100 päivältä, mutta enintään 234 päi- varmaankin voidaan pitkällä tähtäyksellä vä-
26158: vältä lapsen syntymästä. (Vrt. biologisiin van- hentää niitä sosiaalisia kustannuksia, jotka oli-
26159: hempiin, jotka saavat 258 päivältä.) Suomen sivat voineet olla seurauksena siitä, että lap-
26160: perhepolitiikan eräs tärkeimmistä tavoitteista seksiottamista ei olisi tapahtunut tai että se
26161: viime vuosina on ollut lapsen kasvun turvaa- olisi epäonnistunut.
26162: minen sen ensimmäisinä elinvuosina. On itses- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26163: tään selvää, että tällä saattaa olla aivan eri- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26164: tyinen merkitys lapseksi ottamisen yhteydessä. muksen,
26165: Lapsi on ehkä joutunut pois omasta ympäris-
26166: töstään. että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin
26167: Meidän tulisi kaikin tavoin tukea ottolapsi- toimenpiteisiin, jotta ottovanhemmat
26168: perheitä. On perusteltua maksaa äitiysrahaa saisivat samat sairausvakuutuslakiin pe-
26169: kaikille perheille riippumatta siitä, onko äiti rustuvat oikeudet kuin biologiset van-
26170: ansiotyössä. Tämän lisäksi säännös kuvastaa hemmat.
26171: vanhentunutta sukupuoleen kohdistuvaa rooli-
26172: ajattelua.
26173: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
26174:
26175: Jutta Zilliacus Gunnar Häggblom
26176: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
26177: Boris Renlund
26178: 660 1982 vp.
26179:
26180: Toivomusaloite n:o 570
26181:
26182:
26183:
26184:
26185: Aaltio ym.: Yliskylän paikallistien parantamisesta valtatien n:o 9
26186: ja Kangasalan-Oriveden maantien välillä
26187:
26188:
26189: Eduskunnalle
26190:
26191: Yliskylän paikallistie lyhentää matkaa Tam- Valtatien n:o 9 ja Kangasalan- Oriveden
26192: pereen suuntaan huomattavasti Oriveden ase- tien yhdistävä Yliskylän paikallistie on pituu-
26193: man seuduilta sekä entisen Eräjärven kunnan deltaan vain noin 6 km. Tämän tien paran-
26194: alueelta. Tien kapeudesta, mutkaisuudesta ja tamisella saavutettaisiin suhteellisen pienillä
26195: hucr:csta kunnosta johtuen Eräjärven suunnas- kustannuksilla huomattavia yksityistaloudellisia
26196: ta tuleva raskas liikenne ajaa kuitenkin pitem- ja kansantaloudellisia säästöjä.
26197: pää reittiä Oriveden kirkonkylän kautta. Täs- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26198: tä aiheutuu tarpeettomia kustannuksia ja lii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26199: kenteen ruuhkautumista Oriveden kirkonkylän muksen,
26200: liikennekapeikkoihin. Yliskylän paikallistie on
26201: myös heikosti perustettu ja altis routimaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26202: Näin ollen tie on usein kelirikon vaivaama ja Yliskytän paikallistien parantamiseksi
26203: liikennerajoitusten alainen. valtatien n:o 9 ja Kangasalan- Ori-
26204: veden maantien välillä.
26205: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26206:
26207: Sampsa Aaltio Matti Maijala Marjatta Stenius-Kaukonen
26208: Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi
26209: Erkki Pystynen Antero Juntumaa Tuulikki Petäjäniemi
26210: 1982 vp. 661
26211:
26212: Toivomusaloite n:o .)71
26213:
26214:
26215:
26216:
26217: Aaltio ym.: Maantien n:o 328 perusparantamisesta Länkipohjan
26218: ja Västilän välillä
26219:
26220:
26221: Eduskunnalle
26222:
26223: Liikenteeseen nähden eräs Pohjois-Hämeen Tie on erittäin kelirikkoalttiina melkeinpä
26224: heikkokuntoisimmista maanteistä on maantie vuosittain ajorajoitusten alainen, mistä luonnol-
26225: n:o 328 Länkipohjan ja Västilän välillä. Jo lisesti aiheutuu huomattavaa haittaa erityises-
26226: vuonna 1971 pääosa tien vartta omistavista ti puutavarakuljetuksille. Koska tien merkitys
26227: maanomistajista kirjoitti nimensä yhteiseen raikallisen käytön lisäksi on huomattava suur-
26228: TVL:lle jätettyyn anomukseen, jossa he tietyön ten puutavarakuljetusten, kauttakulkuliiken-
26229: jouduttamiseksi lupautuivat antamaan piennar- teen sekä alueella runsaasti esiintyvien kesä-
26230: alueiksi ja oikaisuihin menevät maa-alueet asuntojen takia, olisi toivottavaa, että tien pe-
26231: ilmaiseksi TVL:n käyttöön niissä tapauksissa, rusrarartan:inen voitaisiin aloittaa ensi tilassa.
26232: joissa tie ei kulje kokonaan uudessa paikassa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26233: Jo 1960-luvun lopusta lähtien on Länkipoh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26234: jan ja Västilän välinen maantie ollut ensim- muksen,
26235: mäisenä sekä Längelmäen että Eräjärven kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tot'-'
26236: tien hyväksymässä kiireellisyysjärjestyksessä. menpiteisiin maantien n:o 328 peruspa-
26237: Tähän mennessä ei tien perusparantamista ole rantamiseksi Länkipohjan ja Västilän
26238: kuitenkaan aloitettu. välillä.
26239: Helsingi$Sä 12 päivänä helmikuuta 1982
26240:
26241: Sam.psa Aaltio Matti Maijala Antero Juntumaa
26242: Tellervo Koivisto Jermu Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
26243: Erkki Pystynen Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi
26244: Tuulikki Petäjäniemi Helena Pesola
26245: 662 1982 vp.
26246:
26247: Toivomusaloite n:o 572
26248:
26249:
26250:
26251:
26252: Aaltio ym.: Maantien n:o 335 (Kuru-Virrat) parantamisesta
26253:
26254:
26255: Eduskunnalle
26256:
26257: Kurusta Vaskivedelle ja edelleen Virroille teeseen niissä lukuisissa tapauksissa, jois•sa lii-
26258: johtava maantie n:o 335 on huonokuntoinen ja kenne suuntautuu Tampereen läntisiin osiin tai
26259: mutkikas soratie. Kelirikkaaikoina tie on usein Turun ja Porin suuntiin.
26260: painorajoitusten a1ainen. Tien huonosta kun- Koska Kurun-Virtain maantie on tieverkol-
26261: nosta ja kelirikkarajoituksista aiheutuu huomat- lisesti tärkeä seudullinen tie, olisi toivottavaa,
26262: tavaa haittaa ja Hsäkustannuksia paikallisille että mainitun tien parantaminen voitaisiin
26263: asukkaille ja erityisesti puutavaran kuljetuksille aloittaa mahdollisimman nopeasti.
26264: ja puunjalostusteollisuudelle. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26265: Matka Virroilta ja Etelä-Pohjanmaalta Tam- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26266: pereelle olisi lyhyempi Kurun kautta, mutta muksen,
26267: huonon tien takia ajetaan Tampereelle pää-
26268: asias·sa pitempää reittiä Näsijärven itäpuolelta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26269: Oriveden tai Teiskon kautta. Tästä aiheutuu menpiteisiin maantien n:o 335 (Kuru-
26270: kustannusten lisäksi tarpeetonta kuormitusta Virrat) parantamiseksi.
26271: Tampereen läpiajon vuoksi Tampereen liiken-
26272: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26273:
26274: Sampsa Aaltio Jermu Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
26275: Erkki Pystynen Tellervo Koivisto Ulla-Leena Alppi
26276: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Petäjäniemi
26277: Antero Juntumaa
26278: 1982 vp. 663
26279:
26280: Toivomusaloite n:o 573
26281:
26282:
26283:
26284:
26285: Alppi: Pälkäneen-Luopioisten-Rautajärven maantien perus-
26286: korjaustöiden jatkamisesta
26287:
26288:
26289: Eduskunnalle
26290:
26291: Pälkäneen ja Luopioisten välisellä maantiellä alueen työllisyysnäkökohdat ja ennen kaikkea
26292: ovat korjaustyöt olleet käynnissä jo useita vuo- tien huonon kunnon sekä verrattain suuren lii-
26293: sia. Myönnettyjen määrärahojen niukkuuden kennetarpeen on perusteltua kiireht:ä tietöiden
26294: vuoksi työt ovat edistyneet varsin hitaasti. Ky- jatkamista Pälkäneen ja Luopioisten välisellä
26295: seisellä tiellä oh vilkas liikenne ja tien merki- maantiellä.
26296: tys Luopioisten kunnasta Pärkäneelle ja edel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnio:t-
26297: leen Tampereelle suuntautuvan liikenteen kan- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26298: nalta on hyvin tärkeä. Koska tie on erittäin hei- sen,
26299: kossa kunnossa ja pahoin routiva, on se ras-
26300: kaalle Hikenveelle erittäin hankala. Tien mutkai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26301: suus ja mäkisyys hidastuttaa myös kevyempää menpiteisiin Pälkäneen, Luopioisten kir-
26302: liikennettä. konkylän ja Rautajärven välisen maan-
26303: Ottaen huomioon suunnitelmien valmiuden, tien parannustöiden jatkamiseksi.
26304: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
26305:
26306: Ulla-Leena Alppi
26307: 664 1982 rd.
26308:
26309: Hemställningsmotion nr 57 4
26310:
26311:
26312:
26313:
26314: Bärlund: Om anslag för grundförbättring av Fagervik-vägen på
26315: avsnittet Snappertuna-lngå
26316:
26317:
26318: Tili Riksdagen
26319:
26320: Den så kallade Fagervik-vägen, väg nr terligen åtgärder endast för vägsträekan i när-
26321: 110, från Raseborg genom Snappertuna, via heten av Raseborgskorsningen, vilket lämnat
26322: Fagervik till lngå är den kanske viktigaste lngå-delen av vägen helt utan förbättringsåt-
26323: förbindelsevägen för trafiken i den sydligaste gärder tillsvidare.
26324: delen av västra Nyland. Särskilt för den lokala Med hänvisning till det ovan sagda föreslår
26325: befolkningens behov är vägen av central bety- undertecknad att riksdagen ville hemställa,
26326: delse.
26327: Befolkningen i området har redan länge varit att regeringen i statsförslaget för år
26328: missnöjd över Fagervik-vägens eländiga skick. 1983 måtte uppta ett anslag för plane-
26329: Trots det föreligger inga konkreta planer för ringen och påbör;ande av grundrepara-
26330: att förbättra och grundreparera vägen. Väg- tionsarbetet på FaJ!,ervik-vägen ( väg
26331: mästardistriktets hjälparbetsprogram upptar ve- nr 110) mellan Snappertuna och lngå.
26332: Helsingfors den 15 februari 1982
26333:
26334: Kaj Bärlund
26335: 1982 vp. 665
26336:
26337: Toivomusaloite #:o 574 Suomennos
26338:
26339:
26340:
26341:
26342: Bärlund: Määrärahasta Fagervikin tien perusparantamiseen välil-
26343: lä Snappertuna-Inkoo
26344:
26345:
26346: Eduskunnalle
26347:
26348: Tie n:o 110, ns. Fagervikin tie, joka johtaa histöllä, minkä johdosta Inkoon tieosuus jää
26349: Raaseporista Snappertunan halki Fagervikin toistaiseksi kokonaan vaille tienparannustoi-
26350: kautta Inkooseen, on ehkä Länsi-Uudenmaan menpiteitä.
26351: eteläisimmän osan liikenteen tärkein yhdystie. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
26352: Erityisesti paikallisen väestön tarpeita silmällä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26353: pitäen sen merkitys on keskeinen.
26354: Alueen väestö on jo kauan ollut tyytymätön että hallitus ottaisi valtion vuoden
26355: Fagervikin tien huonokuntoisuuteen. Tästä 1983 tulo- ia menoarvioesitykseen
26356: huolimatta ei mitään konkreettisia suunnitel- määrärahan Fagervikin tien (tie n:o
26357: mia ole tehty tien parantamiseksi tai peruspa- 110) perusparannustöiden aloittamiseksi
26358: rannuksen suorittamiseksi. Tiemestaripiirin Snappertunan ja Inkoon välisellä osuu-
26359: aputyöohjelmaan sisältyy tiettävästi toimenpi- della.
26360: teitä ainoastaan Raaseporin tien risteyksen lä-
26361: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
26362:
26363: Kaj Bärlund
26364:
26365:
26366:
26367:
26368: 84 08820019C
26369: 666 1982 rd.
26370:
26371: Hemstä11ningsmotion nr 575
26372:
26373:
26374:
26375:
26376: Bärlund: Om anslag för grundförbättring av vägen Sandnäsudd
26377: -Rösund-Brokarls i Ekenäs
26378:
26379:
26380: Till Riksdagen
26381:
26382: En av de viktigaste metoderna för att hålla byggnadstillstånd för sommarvillor på Växär-
26383: den ·fasta befolkningen kvar i vår skärgård är ön beviljats.
26384: att anordna ordentliga trafikförbindelser till Det finns alltså flera motiv till att kalla
26385: skärgården. Härvid är det av särskild vikt att vägen ner tili Sandnäsudd från Brokarls via
26386: de vägar hålls i skick och repareras som är Rösund för den verkliga skärgårdsvägen i
26387: av den största betydelsen för de aktuella skär- Snappertuna skärgård. Därför är det svårt att
26388: gårdsområdena. förstå varför vägen fortsättningvis är i mycket
26389: I Snappertuna skärgård har trafiken av flera dåligt skick och svårframkomlig.
26390: orsaker under senare år blivit livligare. Sär- Med hänvisning till det ovansagda föreslår
26391: skilt kajplatserna vid Sandnäsudd har börjat undertecknad högaktningsfullt att riksdagen
26392: utnyttjas flitigt både för tyngre transporter tili ville hemställa,
26393: och från statens omlastningskaj, men också för
26394: lättare trafik vid småbåtskajen. Utöver den fast att regeringen i statsförslaget för år
26395: bosatta skärgårdsbefolkningen anlitar sommar- 1983 måtte uppta ett anslag för grund-
26396: gästerna flitigt vägen till Sandnäsudd. Trafiken förbättring av väg nr 11051 Sand-
26397: ökar framöver ytterligare sedan ett stort antal näsudd-Rösund-Brokarls i Ekenäs.
26398: Helsingfors den 15 februari 1982
26399:
26400: Kaj Bärlund
26401: 1982 vp. 667
26402:
26403: Toivomusaloite n:o 575 Suomennos
26404:
26405:
26406:
26407:
26408: Bärlund: Määrärahasta Sandnäsuddin-Rösundin-Brokarlsin
26409: tien petosparantamiseen Tammisaaressa
26410:
26411:
26412: Eduskunnalle
26413:
26414: -· Eräs tärkeimmistä menettelytavoista kiinteän myönnetty kesämökkien rakentamiseksi Växä-
26415: väestön pysyttämiseksi saaristossamme on kun- rin saarelle.
26416: nollisten liikenneyhteyksien järjestäminen saa- On siis monia syitä kutsua Brokarlsista alka-
26417: ristoon. Tämän ohella on erityisen tärkeätä pi- vaa ja Rösundiin ja Sandnäsuddiin vievää tietä
26418: tää kunnossa ja korjata ne tiet, joiden merkitys Snappertunan saariston todelliseksi saaristo-
26419: on ensisijainen näiden saaristoalueiden kan- tieksi. Tästä syystä on vaikeata ymmärtää, mik-
26420: nalta. si tie on edelleenkin hyvin huonossa kunnossa
26421: Snappertunan saariston liikenne on useasta- ja vaikeakulkuinen.
26422: kin syystä viime vuosien aikana vilkastunut. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
26423: Erityisesti Sandnäsuddin laituripaikkoja on alet- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26424: tu käyttää ahkerasti sekä raskaisiin kuljetuk-
26425: siin valtion jälleenkuormauslaiturin kautta että että hallitus ottaisi valtion vuoden
26426: kevyisiin kuljetuksiin pienvenelaiturien kautta. 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
26427: Pysyvästi asuvan väestön lisäksi kesävieraat rärahan Sandnäsuddin-Rösundin-
26428: käyttävät ahkerasti Sandnäsuddin tietä. Liiken- Brokarlsin tien n:o 11051 perusparan-
26429: ne tulee edelleen kasvamaan nykyisestään sen tamista varten Tammisaaressa.
26430: jälkeen kun suuri määrä rakennuslupia on
26431: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
26432:
26433: Kaj Bärlund
26434: 668 1982 vp.
26435:
26436: Toivomusaloite n:o 576
26437:
26438:
26439:
26440:
26441: Bärlund ym.: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Ruotsin-
26442: pyhtään T esjoelta Loviisaan
26443:
26444:
26445: Eduskunnalle
26446:
26447: Ruotsinpyhtään kunnan ja Loviisan kaupun· sassa pyörällä työssä käyvät tesjokelaiset käyt-
26448: gin viranomaiset ovat useaan otteeseen korosta- tävät samaa reittiä. Ei ole kohtuullista, että
26449: neet kevyen liikenteen väylän rakentamisen nämä ihmiset joutuvat päivittäin liikenteessä
26450: tarpeellisuutta Tesjoen kylästä Loviisan kau- suurelle vahinkotiskille alttiiksi vain siksi, että
26451: punkiin. Vilkkaasti liikennöity maantie on osoit- välttämätön kevyen liikenteen väylä puuttuu.
26452: tautunut erittäin vaaralliseksi kulkuväyläksi ke- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
26453: vyen liikenteen kannalta. Useita onnettomuuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26454: sia on sattunut tällä tieosuudella.
26455: Erityisen välttämättömäksi tämän kevyen lii- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
26456: kenteen väylän rakentamisen tekee se seikka, menpiteisiin määrärahan osoittamiseksi
26457: että useat kymmenet peruskoulun yläasteen op- kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
26458: pilaat kulkevat päivittäin pyörällä koulumat- Ruotsinpyhtään T esjoen kylästä Loviisan
26459: kansa Tesjoelta Loviisaan. Myös monet Lovii- kaupunkiin.
26460: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26461:
26462: Kaj Bärlund Olli Helminen Matti Hakala
26463: 1982 vp. 669
26464:
26465: Toivomusaloite n:o 577
26466:
26467:
26468:
26469:
26470: Eenilä ym.: Parlamentaarisen työryhmän asettamisesta selvittä-
26471: mään liikennejuopumussäännösten uudistamista
26472:
26473:
26474: Eduskunnalle
26475:
26476: Rattijuopumus on er1ty1sesti uusintarikolli- tymisestä yhteiskunnassamme. Ellei liikennejuo-
26477: suutena yleistynyt hämmästyttävässä määrin. pumuksesta seuraa tuntuvaa rangaistusta, siihen
26478: Jopa hyvin nuorten ikäluokkien keskuudessa on syyllistytään uudelleen ja uudelleen.
26479: runsaasti moninkertaisia rattijuoppoja. Aivan Kun liikennejuopumuksessa on kysymys
26480: ilmeisesti nykyiset rangaistukset ovat liian lie- yleistä hengenvaaraa aiheuttavasta teosta, ei sen
26481: viä. Ne eivät tehoa. Niillä ei tunnu olevan min- yleistymiseen voida suhtautua välinpitämättö-
26482: käänlaista ennaltaehkäisevää vaikutusta. Ran- mästi. Keinot rattijuoppojen kuriin saamiseksi
26483: gaistuksia tuleekin ilmeisesti ainakin koventaa. on löydettävä. Julkinen häpeä saattaisi hyvin-
26484: Tämän lisäksi olisi etsittävä uusia nykyistä te- kin tehota rattijuoppouteen. Sitä olisi ainakin
26485: hokkaampia rangaistusseuraamuksia nykyisten syytä kokeilla. Sehän ei tuottaisi edes kustan-
26486: rinnalle. nuksia yhteiskunnalle. Ja onhan meillä voitu
26487: Taloudelliset rangaistukset tuntuvat tehoavan havaita liike-elämän protestilistojen teho.
26488: ennaltaehkäisevästi ainoastaan, mikäli ne ovat Nykyisessä tieto- ja tiedotusyhteiskunnassa
26489: riittävän tuntuvia. Nykyinen sakkorangaistus tuomionjulkisuusperiaatteen toteuttaminen edel-
26490: ensisijaisena rangaistusseuraamuksena ei sitä lyttää jotakin muuta kuin siinä yhteiskunnassa,
26491: ole. Olisi ilmeisesti syytä harkita vapausran- jossa esimerkiksi häpeärangaistus oli yleinen
26492: gaistuksen ensisijaisuutta. Eräs mahdollisuus ja jossa kirkolla oli keskeinen asema tiedotusten
26493: olisi ottaa rangaistusseuraamukseksi auton kon- julkistajana. Nykyisenlainen käytäntö tuomion-
26494: fislrointi. Tästä keskusteltiin jo nykyisten sään- julkisuusperiaatteen toteuttamiseksi johtaa tie-
26495: nösten eduskuntakäsittelyn aikana. Silloin kon- dotusyhteiskunnassa rikollisten suojelemiseen
26496: fiskaatio koettiin kuitenkin liian ankaraksi ran- julkisuudelta.
26497: gaistukseksi. Tässä tilanteessa sitä jo kaivat- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
26498: taisiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26499: Hyvinkin tehokas rangaistusseuraamus saat- muksen,
26500: taisi olla rangaistukseen tuomittujen nimien jul-
26501: kisuuteen saattaminen. Aikoinaan on häpeä- että hallitus pikaisesti asettaisi parla-
26502: rangaistuksia käytetty. Niillä voisi nykypäivänä- mentaarisen työryhmän selvittämään lii-
26503: kin olla tehoa ainakin kovasti yleistyneiden ri- kennejuopumuksesta seuraavien rangais-
26504: kosten ennaltaehkäisyssä. Onhan selvää, että tusten uudistamista esimerkiksi auton
26505: esimerkiksi liikennejuopumus johtuu pitkälti kon/iskoinnin ja ns. rattijuoppolistojen
26506: yleisestä piittaamattomuudesta ja moraalin höl- julkaisemisen avulla.
26507: Helsingissä. 12 päivänä helmikuuta 1982
26508:
26509: Paula Eenilä Heli Astala Ensio Laine
26510: 670 19.82 vp.
26511:
26512: Toivomusaloite n:o 578
26513:
26514:
26515:
26516:
26517: Eenilä ym.: Maaseudun postinjakajien saattamisesta tasa-arvoi-
26518: seen asemaan kaupunkien postinjakajien kanssa
26519:
26520:
26521: Eduskunnalle
26522:
26523: Maaseudulla postinjakajat ovat yleensä nai- Edellä selvitetyn perusteella ehdötamme kun-
26524: sia. Heidän palkkaluokkansa on V 10-V 11. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26525: Kaupungeissa postinjakajat ovat yleisesti mie- muksen,
26526: hiä: postimiehiä ja ylipostimiehiä. Heidän palk-
26527: kaluolili.ansa on V 12-V 15. Työ on samaa. että hallitus valmistelisi seuraavia
26528: Valtion palveluksessa olevilla samaa työtä budjettiesityksiä varten suunnitelman,
26529: tekevillä henkilöillä on yleensä sukupuolesta jolla maaseudun postinjakajien palkka-
26530: riippumatta sama palkka. Sukupuolten tasa-arvo luokat korjataan kaupunkien postimies-
26531: edellyttää näin ollen maaseudun postinjakajien ten ja ylipostimiesten palkkaluokkia vas-
26532: palkkaluokkia korotettaviksi. taaviksi.
26533: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26534:
26535: Paula Eenilä Pirkko Valtonen Maija Rajantie
26536: 1982 vp. 671
26537:
26538: Toivomusaloite n:o 579
26539:
26540:
26541:
26542:
26543: Elo ym.: Tiemäärärahojen lisäämisestä Satakunnan seutukaava-
26544: alueella
26545:
26546:
26547: Eduskunnalle
26548:
26549: Satakunnassa on viime vuosina voimakkaasti Edellä kuvatut prosenttiluvut antavat omalta
26550: tuotu esille se jälkeenjääneisyys, mikä on vai~ osaltaan selkeän kuvan Satakunnan seutukaava-
26551: linnut jo pitkään Satakunnan seutukaava-alueen alueen ja Turun. tiepiirin tieinvestointien jäl-
26552: ja Turun tiepiirin osuuksissa valtion tieinves- keenjääneisyydestä v. 1967-1981. ·
26553: toinneista. Valtion varojen käyttöä eri alueiden Edellä esitettyjen prosenttilukujen perusteella
26554: tiestöön voidaan verrata esimerkiksi alueiden laskien on v. 1967-1981 Satakunnan seutu-
26555: väestö- ja autokantaosuuksiin. kaava-alueella muodostunut '641-706 mmk:n
26556: Kun Satakunnan seutukaava-alueen väestö- tieinvestointivajaus. Vastaavasti laskien on Tu-
26557: osuus on noin 5,2 prosenttia koko maasta ja run tiepiirin alueella muodostunut v. 1967-
26558: autokanta noin 5,5 prosenttia, niin v; 1967- 1981 investointivajausta 1 453-1 691 mmk.
26559: 1981 on valtion varojen käytön keskimääräinen Sama Satakuntaa syrjivä asenne näyttää edel-
26560: osuus ko. alueella tieinvestointeihin ollut vain leen jatkuvan lähivuosien investointisuunnitel-
26561: 2,2 prosenttia. Vastaavasti on Turun tiepiirissä missa. Kuitenkin Satakunnan tieverkon lähivuo-
26562: ollut eroja määrärahojen jakautumisessa piirin sien kehittäminen on maakunnan kannalta ajan-
26563: eri alueiden kesken. Todettakoon, että Satakun- kohtaista ja elinkeinoelämän näkökulmasta vält-
26564: nan seutukaava-alueen osuus Turun tiepiirin tämätöntä. Näistä hankkeista voidaan mainita
26565: alueen ( = Turun ja Porin lääni) väestöstä on mm. Pohjois-Satakunnan tieyhteyksien kehittä-
26566: noin 35 prosenttia ja autokannasta noin 34,8 minen lisääntyviä turve- ja kalkkikuljetuksia
26567: prosenttia, mutta Turun tiepiirissä yleisten tei- varten, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan välis-
26568: den ja siltojen rakentamiseen 'ja parantamiseen ten tieyhteyksien rakentaminen, Rauman ja Loi-
26569: käytetyistä varoista on Satakunnan seutukaava- maan kaupunkiseutujen välisen tieyhteyden
26570: alueen osuus keskimäärin ollut noin 28 prosent- parantaminen puutavarakuljetustarpeita varten,
26571: tia. poikittaisyhteyden luominen Rauman ja Koke-
26572: Myös Turun tiepiirin määrärahojen suhteelli- mäen kaupunkiseutujen välille sekä Porin kau-
26573: sen osuuden huomattava alimitoitus on jatkunut punkiseudun ohikulkuteiden rakentaminen.
26574: huolestuttavan pitkään. Turun tiepiirin alueen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
26575: väestöosuus oh noirt 14,7 prosenttia koko maas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26576: ta ja autokanta ·noin 15,8 prosenttia, mutta
26577: yleisten teiden ja siltojen rakentamiseen ja pa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26578: rantamiseen käytetyistä varoista on Turun tie- tiemäärärahojen oleelliseksi lisäämiseksi
26579: piirin keskimääräinen osuus v. 1967-1981 Satakunnan seutukaava-alueella.
26580: ollut vain 8 prosenttia.
26581: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26582:
26583: Mikko Elo Pirkko Valtonen
26584: 672 1982 vp.
26585:
26586: Toivomusaloite n:o 580
26587:
26588:
26589:
26590:
26591: Elo ym.: Määrärahasta postilaitoksen viransijaisten ja satun·
26592: naisten apulaisten palkkaamiseen
26593:
26594:
26595: Eduskunnalle
26596:
26597: Viime vuosien julkisessa keskustelussa toi· miseen. Näiden kolmen miehen tehollinen työ-
26598: menpiteistä työllisyyden hoitamiseksi on usein panos on kuitenkin vain noin 900 päivää vuo-
26599: tuotu esille, että julkinen sektori pystyisi mah- dessa, vaikka sairaslomia oli Porin postikontto-
26600: dollisesti työllistämään ne, jotka automaation rissa noin 3 000 päivää viime vuonna. Tällai-
26601: ja rationalisoinnin vuoksi vapautuvat varsinai- nen määrä ei ole edes poikkeuksellista, vaan
26602: sesta tuotantoelämästä. Viimeaikainen kehitys sairauden määrä on jo pitkään koko maassa
26603: julkisella sektorilla viittaa kuitenkin aivan toi· ollut suurempi kuin mihin henkilöstömäärissä
26604: seen suuntaan. on varauduttu. Huomattava osa sairaslomista
26605: Esimerkiksi Valtionrautateiden ja postin pii- onkin jouduttu tekemään ylitöinä ja jopa vuosi·
26606: rissä on pyrkimyksenä pienentää kyseisten lomia on jouduttu siirtämään. Lisäksi voidaan
26607: laitosten alijäämää, ja tämän pitäisi ainakin todeta, että ylityöt kasaantuvat enimmäkseen
26608: osaksi tapahtua henkilöstöä vähentämällä. työaikoihin, jotka ovat melko epämiellyttäviä.
26609: Niinpä esim. tämän vuoden tulo- ja menoarvios· Niinpä eräissä tapauksissa työhön sidonnaisuus
26610: sa on postin osalta supistettu viransijaisten ja saattaa olla jopa 15 tuntia päivässä.
26611: satunnaisten apulaisten käyttämiseen tarkoitet· Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
26612: tuja määrärahoja. Tämä on sikäli nurinkurista, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26613: että todellisuudessa sijaisten ja satunnaisten
26614: apulaisten tarve on pikemminkin kasvanut kuin että hallitus varaisi riittävän määrä-
26615: vähentynyt postin piirissä. rahan valtion vuoden 198) tulo- ja me·
26616: Esimerkkinä sijaisten tarpeesta voidaan mai- noarvioon postilaitoksen viransijaisten
26617: nita mm. Porin postikonttori, missä oli viime ja satunnaisten apulaisten palkkioihin.
26618: vuonna kolme tointa varattu sairaslomien teke-
26619: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26620:
26621: Mikko Elo Aimo Ajo Pirkko Valtonen
26622: Seppo Tikka Jouko Skinnari Sakari Knuuttila
26623: 1982 vp. 673
26624:
26625: Toivomusaloite n:o 581
26626:
26627:
26628:
26629:
26630: Hakala: Maantien n:o 3531 parantamisesta ja päällystämisestä
26631: välillä Vastila-Ruotsinkylä
26632:
26633:
26634: Eduskunnalle
26635:
26636: Ruotsinpyhtaån kunnan itäisimmän osan, kenne. Liikennettä on lisännyt myös soranajo
26637: Vastilan kylän, tieyhteydet ovat varsin heikot. Muhniemen - Ahvion den varrella olevilta
26638: Tie Vastilasta kunnan keskukseen sekä tie- sora-alueilta, joita myös Uudenmaan tiepiiri
26639: yhteys Kymen läänin puolelle Ahvioon on run- käyttää. Vastilan-Ruotsinkylän tien huono
26640: saasti liikennöity, mutta huonokuntoinen. Li- kunto ei enää vastaa nykyisen liikenteen tar-
26641: säksi Kymijoen yli menevä Hirvikosken silta peita ja aiheuttaa paikalliselle väestölle suurta
26642: on heikkorakenteinen. haittaa ja taloudellisia menetyksiä.
26643: Koko tieyhteys Ruotsinkylästä Vastilan kaut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26644: ta Kymen läänin puolelle Ahvion ja Muhnie- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26645: men kautta Ummeljoelle on viime vuosina
26646: tullut yhä tärkeämmäksi, ja liikenne sillä on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26647: lisääntynyt. Paikallisen väestön aiheuttaman menpiteisiin maantien n:o 3531 (Vas-
26648: liikenteen lisäksi teitä käyttää Keski-Kymen tila-Ruotsinkylä) parantamiseksi ja
26649: teollisuuslaitoksiin suuntautuva puutavaralii- päällystämiseksi.
26650: Helsingissä 1.5 päivänä helm1kuuta 1982
26651:
26652: Matti Hakala
26653:
26654:
26655:
26656:
26657: 8.5 0&82100189C
26658: 674 1982 vp.
26659:
26660: Toivomusaloite n:o 582
26661:
26662:
26663:
26664:
26665: Hakala: Lahden-Loviisan rautatien perusparantamisesta
26666:
26667:
26668: Eduskunnalle
26669:
26670: Lahden-Loviisan rautatie muodostaa tär- ton rakentaminen aloitetaan lähiaikoina Lovii-
26671: keän liikenneväylän Lahden talousalueelta ja sassa. Valtion viljavarasto on perustellut vilja-
26672: ylempää Päijät-Hämeestä lähimpään satamaan. varaston sijaintipaikaksi juuri Valkon satama-
26673: Valkon satama Loviisassa palvelee paitsi Itä- aluetta siksi, että rautatiekuljetukset Lahteen
26674: Uuttamaata myös Lahden talousaluetta. Lah- ovat esim. mallasviennin kannalta välttämättö-
26675: den-Loviisan rautatien heikko kiskotus on mät. Lisälksi Lahden kaupunki on siirtymässä
26676: muodostunut esteeksi tämän radan täysitehoi- käyttämään öljyn sijasta lisääntyvästi hiiltä voi-
26677: selle käytölle. Muita rataosuuksia myöten kul- malaitoksissaan. Taloudellisin tapa kuljettaa
26678: jetetuista täysistä vaunuista on Lahdessa pois- hiili Lahteen olisi Valkon sataman kautta Lah-
26679: tettava n. neljännes kuormasta, ennen kuin den-Loviisan rataa pitkin.
26680: Lahden-Loviisan radan heikko kiskotus kes- Työt radan kunnostamiseksi aloitettiin jo
26681: tää niitä. Tämä tilanne on aiheuttanut luontai- vuonna 1971, mutta ne on sen jälkeen keskey-
26682: sesti rautateille sopivien raskaittenkin tavaroit- tetty. Hanke käsittää perusparannuksen, pen-
26683: ten kuljetusten siirtymistä maantiekuljetukseen kereen vahvistustoimenpiteitä ja kiskonvaih-
26684: tai rahtaamisen muihin kauempana oleviin sata- don K 30 -kiskoista K 43 -kiskoiksi.
26685: miin. Energian hinnan noustessa aiheutuu täl- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26686: laisesta vajaakäytöstä kansantaloudelle jatkuvaa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26687: tappiota. Lisäksi alueen elinkeinoelämä kärsii
26688: radan heikosta kunnosta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26689: Lahden-Loviisan radan merkitys on edel- Lahden-Loviisan rautatien perusparan-
26690: leen lisääntymässä. Itä-Uudenmaan viljavaras- nustyön aloittamiseksi kiireellisenä.
26691: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
26692:
26693: Matti Hakala
26694: 1982 vp. 675
26695:
26696: Toivomusaloite n:o 583
26697:
26698:
26699:
26700:
26701: Halonen ym.: Tulo- ja menoarviossa Uudellemaalle tie- ja talo-
26702: hankkeisiin osoitettujen määrärahojen käyttämisestä hyväksy-
26703: tyn määräisinä
26704:
26705:
26706: Eduskunnalle
26707:
26708: Eduskunnan hyväksymässä valtion tulo- ja teensä 11 rakennushallituksen alaista hanketta
26709: menoarviossa on esitetty sijoitusmenoja työlli- ja yksi Valtionrautateiden alainen hanke.
26710: syyden turvaamiseksi (momentti 34.50.77) 349 Rakennushallitus:
26711: miljoonaa markkaa. Työvoimaministeriö pyrkii
26712: lisätäkseen Pohjois- ja Itä-Suomen investoin- - Virastotalo Eteläesplanadi 10,
26713: teja ylittämään momentin määrärahan noin 280 peruskorjaus, Helsinki
26714: m~ljoonalla mavkal1a. Näin työllisyysohjelma
26715: - Otaniemen valtionalue, Keskusväestönsuoja
26716: päätyisi 630 miljoonaan markkaan. 2 sekä VTT:n tutkimushalli 1,
26717: muutos- ja peruskorjaus, Espoo
26718: Valtiovarainministeriön suunnitelmien mu- - Helsingin yliopisto, Vironkatu 1,
26719: kaan työJlisyysohjelman ylitys tullaan katta- muutos- ja peruskorjaus
26720: maan siten, että tulo- ja menoarviossa hyväk- - Helsingin merenkulkuoppilaitoksen lisära-
26721: syttyjä Etelä-Suomen tie- ja talonrakennustöi- kennus
26722: hin osoitettuja määrärahoja siirretään käytettä- - Yrjönkatu 18, Helsinki
26723: väksi vuodelta 1982 vuodelle 1983. - Kansallismuseon laajennus, Helsinki
26724: Uudenmaan teiden osalta tämä merkitsisi - Espoon katsastusasema
26725: muun muassa sitä, että vuoden 1982 aikana - Pääpostitalon muutostyöt, Helsinki
26726: valmistuvia teitä jouduttaisiin jättämään pääl- - Merikasarmi II-vaihe, Helsinki
26727: lystämättä noin 40 km ja nämä tiet päällys- - Virastotalo Eteläesplanadi 4,
26728: tettäisiin vasta vuonna 1983. Tällöin liikenne- peruskorjaus, Helsinki
26729: ja kunnossapitokustannukset lisääntyisivät mer- - Virastotalo Fabianinkatu 15 - Unionin-
26730: kittävästi teiden keskeneräisyyden takia. katu 16,
26731: Käsiteltävänä olevaan valtion vuoden 1982 peruskorjaus, Helsinki
26732: työohjelmaluonnokseen sisältyvistä Uudenmaan Valtionrauta tiet:
26733: tiehankkeista on suunniteltu lykättäväksi vuo-
26734: teen 1983 seuraavien teiden päällystäminen: - Pasilan tavaraterminaali, Helsinki
26735: Uudenmaan ja koko Etelä-Suomen tie- ja
26736: - Kt 53 välillä Hyvinkää-Mäntsälä, talonrakennuskohteet on pitkän ja perusteel-
26737: Hyvinkää, Mäntsälä lisen suunnittelun, harkinnan ja seulonnan jäl-
26738: - Mt 145 välillä Järvenpää-Kellokoski, keen sisällytetty virastojen 5-vuotissuunnitel-
26739: Järvenpää, Tuusula miin ja saatu vuoden 1982 tulo- ja menoar-
26740: - Mt 116 välillä Lohjan asema-Siuntion kk, vioon. Valtion investointisuunnitelmissa ja
26741: Siuntio, Lohjan kunta edelleen valtion tulo- ja menoarviossa hyväk-
26742: - Mt 1301 välillä Perttula-Nurmijärvi, syttyjen hankkeiden toteuttamisaikataulujen
26743: Nurmijärvi muuttaminen vie perustan investointien hyvin
26744: - Mt 173 välillä Myrskylä-Artjärvi, laajamittaiselta suunnittelutoiminnalta. Edus-
26745: MyrskyJä, Artjärvi kunnan näille kohteille hyväksymän rahoituk-
26746: Uudellemaalle vuoden 1982 tulo- ja meno- sen käyttämättä jättäminen ja siirtäminen ensi
26747: arviossa hyväksytyistä talonrakennushankkeista vuoteen ei ole perusteltua muualla Suomessa
26748: on suunniteltu siirrettäväksi vuodelle 1983 yh- sijaitsevien työllisyyskohteitten rahoittamiseksi.
26749: 676 roivomusaltrite n:o 583
26750:
26751: Määrärahasiirrot aiheuttaisivat Etelä-Suomessa että hallitus huofehtisi ·~is11~~
26752: työtilaisuuksien menetyksiä ja irtisanomisia. man kattamisesta muutoin kuin jättä-
26753: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- mällä käyttämättä tulo- ja menoarviossa
26754: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- Uudellemaalle osoiteituja tie- ja talon·
26755: sen, rakennushankkeiden määrärahoja.
26756: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26757:
26758: Tarja Halonen Kaisa 'Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
26759: Peter Muurman Nffio ltåmäläinen M.-L. Salminen
26760: Jaakko Itälä Jouni J. Särkijärvi
26761: 1982 vp. 677
26762:
26763: Toivomusaloite n:o 584
26764:
26765:
26766:
26767:
26768: Helminen ym.: Anjalankoskelta Elimäen kautta länteen suun-
26769: tautuvan tieyhteyden parantamisesta
26770:
26771:
26772: Eduskunnalle
26773:
26774: Anjalankoskelta Elimäen kautta länteen suun- johon sisältyisivät asiaa koskeva yksityiskohtai-
26775: tautuvan tieyhteyden parantamismahdollisuuk- nen kokonaisselvitys ja siihen liittyvät kustan-
26776: sien selvittäminen nykyisiä tiesuuntia noudat- nusarviotiedot.
26777: taen on Kymenlaakson poikittaisliikenteen kan- Edellä olevan perusteella ehdotamtne kun.
26778: nalta kiireellinen ja tärkeä hanke. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväbi: toivo-
26779: Tiehankkeen kiireellisyyttä arvioitaessa on muksen~
26780: erityisesti otettava huomioon ne edut, jotka
26781: kyseisen tieyhteyden parantaminen antaa alueen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-:
26782: teollisuudelle sekä muulle elinkeinoelämälle menpiteisiin Anialankoskelta Blimiietl
26783: kustannussäästöinä raskaan liikenteen osalta. ktmtta liinteen suuntautuvan lieyhteyden
26784: Koska hanke koskee koko maakuntaa ja on parantamismahdollis~t~~ksiett sduiltii.mi~
26785: omiaan parantamaan yhteyksiä länteen myös seksi siten, etti suunnil~lntien !itbtiikob-
26786: läänin eri osia ajatellen, nykyisten tiesuuntien tana käytettäisiin nykyisin voimassa ole-
26787: pohjalta olisi laadittava lopullinen suunnitelma, via tiesuuntia.
26788: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
26789:
26790: Olli Helminen KaJ Bärlund Pekka Starast
26791: Risto Tuomlnea Anna·L&a Piipari Seppo T'akka
26792: 678 1982 vp.
26793:
26794: Toivomusaloite n:o 585
26795:
26796:
26797:
26798:
26799: Hietala ym.: Maantien n:o 4474 perusparantamisesta välillä
26800: Haukivuori-..,...Porsaskoski
26801:
26802:
26803: E du·sk unnalre
26804:
26805: Haukivuoren kurman ja Pieksämäen maalais~ Nykälän talouskylään. kuuluv:an .Taipaleen
26806: kunnan alueella olevan noin 31 kilometrin pi- kylän asukkaiden liikenneyhteydet kunta:kes•
26807: tuisen Haukivuoren-Porsaskosken maantien kukseen .ovat erhtäin heikot. Ta~paleen kylän
26808: perusparantaminen on erittäin tärkeää tien huo- aseman parantaminen kuntakeskukseen .nähden
26809: nokuntoisuuden ja r1,.1nsaan liikenteen takia. edellyttää kaukaisen sijainnin takia hyväkuntoi-
26810: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri on vuonna sia teitä.
26811: 1979 suorittanut liikennelaskennan, ja sen mu- Taipaleen kylästä kuntakeskukseen on suo-
26812: kaan edellä mainitun maantien keskimääräinen ritettu viime vuosina joukkoliikennekokeiluja,
26813: vuorokausiliikenne oli 169/24. jotka myös vaativat perusparannettua maan-
26814: Tieosuuksittain keskimääräinen vuorokausi- tietä.
26815: liikenne ja kesän keskimääräinen vuorokausilii- : Hyvien tieyhteyks<ien luormnen kuntakeskuk-
26816: kenne oli vuonna ·1979 seuraava: seen edesauttaa talouskylän kehittymis,tä.
26817: , Haukivuoren-Porsaskosken maantien perus-
26818: Tieosuus kvl kkvl paran1laminen on ·tärkeää myös kunnan koulu-
26819: Kantatie 72-Kurkisen- laitoksen kannalta, sillä. Nykälästä ja. sen ym~
26820: saaren th 458/51 664/43 päristöstä kyyditään maantei'tse · Haukivuoren
26821: Kurkisensaaren th-Por- Asemankylään noin 50 yläasteen oppilasta ja
26822: saskoski 171/30 243/28 tien vaikutuspiirissä olevat ala-asteen oppilaat
26823: Pohjalahden th-TPorsas- · lähimpään ala-asteen kouluun. 'Lisäksi maantiel-
26824: koski 144/19 197/15 lä on säännöllinen linja-auto-, myymäläauto- ja
26825: maitoautoliikenne, joten se on hyvin raskaasti
26826: Yhtdstyötoimikunta korostaa maantien pe- liikennöity tie. Erityisesti tämä tulee esille ke·
26827: rusparantamisen tärkeyttä, sillä sen vaikutuspii- väisin ja 'syksyisin keliri:kkojen aikoi11a.
26828: rissä on tällä hetkellä noin 270 taloutta. Maan- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
26829: tien merkitys korostuu kesäaikana entisestään, dotamme kunnio1ttavasti eduskunnan hyväksyt-
26830: sillä Haukivuoren kunnan alueella sijaitsevista täväksi toivomuks·en,
26831: loma-asunnoista suuri osa on tämän tien vaiku-
26832: tuspiirissä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26833: Haukivuoren kuntaan kuuluva Nykälän ta- maantien ,n:o 4474 (Haukivuori-Por-
26834: louskylä, joka myös Etelä-Savon seutukaava- saskoski) perusparantamiseksi mahdol-
26835: liiton suunnitelmien mukaan tulee säilymään lisimman pian ja kuitenkin vuosien
26836: omana talouskylänä, sijaitsee Haukivuoren- 1982-83 aikana.
26837: Porsaskosken maantien varrella.
26838: Helsingi&sä 12 päivänä helmikuuta 1982
26839:
26840: Pertti Hietala Pentti Poutanen
26841: 1982 vp. 679
26842:
26843: Toivomusaloite n:o 586
26844:
26845:
26846:
26847:
26848: Hyrynkangas ym.: Postilinja-autoliikenteen kokonaisvaltaisesta
26849: kehittämisestä
26850:
26851:
26852: Eduskunnalle
26853:
26854: Posti- ja telelaitoksen eräänä etenldn maam- ta liikennettä, myös postilinja-autoliikennettä,
26855: me haja-asutusalueita palvelevana tehtävänä on tulee kehittää siten, että se entistä paremmin
26856: linja-autoliikenteen harjoittaminen. Näillä linja- ja monipuolisemmin palvelee käyttäjiään. Poh-
26857: autoreiteillä on oma tärkeä merkityksensä jois- ja Itä-Suomen alueilla on useita postiauto-
26858: myös haja-asutusalueiden postinkuljetusjärjes- linjoja, jotka ovat alueillaan ainoita julkisen
26859: telmän toiminnassa. liikenteen kulkuvälineitä. Nämä linjat palvelui-
26860: Posti- ja telelaitos on todennut sen harjoitta- neen on säilytettävä huolimatta niiden tappiol-
26861: man linja-autoliikenteen olevan kokonaisuute- lisuudesta. Mikäli katsotaan tarpeelliseksi, tu-
26862: nakin tappiollista mm. matkustajamäärien su- lisi valtion tulo- ja menoarviossa esittää kysees-
26863: pistumisen sekä liikennöimiskustannusten kas- sä olevan tappiollisen liikenteen korvaamista
26864: vamisen takia. On todettu myös yksityisauto- posti- ja telelaitokselle, kuten V aidonrautatei-
26865: jen lisääntymisen sekä etenkin haja-asutusaluei- den kohdalla tapahtuu.
26866: ta koetelleen väestökadon heikentäneen edelly- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
26867: tyksiä harjoittaa linja-autoliikennettä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26868: Posti- ja telehallitus on keväällä 1980 hy-
26869: väksynyt laitoksen harjoittamassa linja-autolii- että hallitus kehittäessään postilinja-
26870: kenteessä noudatettavaksi periaateohjelman, autoliikennettä tarkastelisi koko maata
26871: jonka mukaisesti postipHrit ovat laatineet omia yhtenä kokonaisuutena, koska postipiiri-
26872: kyseistä toimialaa koskevia keh1ttämissuunni- kohtainen tarkastelu asettaa haja-asutus-
26873: telmia. alueet toisarvoiseen asemaan, ja kehit-
26874: Posti- j~ telelaitoksen taloudenhoidosta anne- täessään linja-autoliikennettä huomioi-
26875: tussa laissa määrätään, että taloudenhoidossa on si ennen kaikkea haja-asutusalueiden
26876: huomioitava ns. yleinen etu. Yleisen edun mu- tarpeet ja sen merkityksen, mikä posti-
26877: kaista ei ole, että postipiirien laatimat linja- linja-autoliikenteen tarjoamitta palve-
26878: autoliikenteen kehittämissuunnitelmat ovat yk- luilla näille seuduille on.
26879: sinomaan liikenteen supistamisohjelmia. Julkis-
26880: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26881:
26882: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Jaakko Itälä
26883: Anneli Kivitie Aimo Ajo Terhi Nieminen-Mäkynen
26884: Lea Sutinen
26885: 680, 1982 vpc.
26886:
26887: Toivomusaloite n:o 587
26888:
26889:
26890:
26891:
26892: Ihamäki: Mikkelin päätiehankkeiden loppuunsaattamisesta
26893:
26894:
26895: Eduskunnalle
26896:
26897: Valtatien n:o 5 ensimmmsen rakennusvai- punkirakennetta ja kaupungin maisemaa muok-
26898: heen välillä Asema-Kinnari on määrä valmis- kaava rakennustyö, joka valmistuessaan poistaa
26899: tua vuoden 1982 loppuun mennessä. Tämän nykyiset kauttakulkuliikenteen haitat kaupun-
26900: rakennusvaiheen on arvioitu tulevan maksa- kikeskustasta ja mahdollistaa kaupunkiseudun
26901: maan noin 47 miljoonaa markkaa. Lisäksi ra- liikenteen joustavan kulun. Sen vuoksi olisi
26902: ker.nusvaiheen katujärjestelyjen kustannukset toivottavaa, että päätiehankkeen rakentamisen
26903: olisivat noin 15 miljoonaa markkaa. rahoitus olisi riittävä hankkeen saattamiseksi
26904: Valtatien osan Asema-Kinnari valmistumi- viivyttelemättä valmiiksi. Mikkelin kaupunki
26905: nen ei vielä mahdollista kauttakulkuliikenteen toivoo, että valtatien n:o 5 ensimmäisen ra-
26906: siirtymistä pois kaupungin keskustan katuver- kennusvaiheen valmistuttua turvattaisiin val-
26907: kosta, minkä vuoksi on tarpeen kiirehtiä val- tion tulo- ja menoarviossa vähintään 10 mmk
26908: tatien n:o 5 rakentamisen loppurahoituksen jär- vuosina 1982-1986 seuraavan vaiheen välillä
26909: jestämistä. Rakennetun tieosan tehokas käyt- Asema-Pitkäjärvi rakentamiseen ja että tähän
26910: töönotto ja kaupungin keskustan liikennehäi- vaiheeseen sisällytettäisiin valtatien n:o 13
26911: riöiden vähentäminen toteutuisivat parhaiten~ rakentaminen välillä Pitkäjärvi-Karikko, jon-
26912: mikäli valtatien n:o 5 toiseen rakennusvaihee- ka tieosan suunnittelutyö tulisi ensi tilassa
26913: seen sisällytetään valtatien n:o 13 rakentami- aloittaa.
26914: nen välillä Pitkäjärvi-Karikko. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26915: Valtatien n:o 5 parantaminen Mikkelin kau- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26916: pungin kohdalla on kustannuksiltaan varsin sen,
26917: mittava hanke. Mikkelin kaupunki osallistuu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26918: yleisen tien rakentamisen kustannuksiin ja jou- Mikkelin päätiehankkeiden loppuun-
26919: tuu sen lisäksi suorittamaan huomattavia ka- saattamiseksi.
26920: tuinvestointeja. Tiehanke on merkittävä kau-
26921: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26922:
26923: Timo Ihamäki
26924: 1982 vp. 681
26925:
26926: Toivomusaloite n:o 588
26927:
26928:
26929:
26930:
26931: Ihamäki: Kinnarahon-Simanalan maantien perusparantamisesta
26932:
26933:
26934: Eduskunnalle
26935:
26936: Kerimäen ja Enonkosken kuntien välillä val- Tiellä on ollut syksystä 1980 lähtien käyn-
26937: litsevan ja edelleenkin lisääntyvän yhteistoi- nissä henkilöliikennekokeilu, josta on saatu
26938: minnan kannalta olisi ehdottoman välttämätön- rohkaisevia tuloksia.
26939: tä, että mainitulle tieosalle saataisiin peruskor- Kinnarahon-Simanalan maantien peruspa-
26940: jaus pikaisesti, sillä tätä kautta on lyhin tie- rantamisesta on lähes 10 vuoden aikana tehty
26941: yhteys Kerimäen ja Enonkosken kuntakeskus- Kerimäen ja Enonkosken kuntien toimesta lu-
26942: ten välillä. Peruskorjauksen tarpeessa oleva tie- kuisia aloitteita jopa eduskuntaakin myöten,
26943: osuus on n. 16 km ja kustannusarvio lienee mutta mikään niistä ei ole johtanut toivottuun
26944: 1 ,5 ·miljoonan markan vaiheilla. Nykyisellään tulokseen.
26945: tie on sorapäällysteinen ja hyvin mutkainen Hyvän ja turvallisen tieyhteyden aikaansaa-
26946: ja kärsii keväisin pahoistakin kelirikoista. minen mainittujen kahden kunnan välille on
26947: Kunnallisella tasolla yhteistoimintaa ko. kun- edelleenkin tieasioista puhuttaessa Kerimäen ja
26948: tien välillä on kansanterveystyön, peruskou- Enonkosken kunnissa kiireellisyysjärjestyksessä
26949: lun, lukion sekä apukoulun ja oikeusaputoi- ensimmäisellä tilalla.
26950: men alalla. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
26951: Kerimäki, Enonkoski ja Savonranta ovat pe- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26952: rustaneet keväällä 1980 yhteisen kansalais-
26953: opiston, jonka keskuspaikka on Kerimäellä. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
26954: Niin ikään Enonkoski kuuluu Kerimäen nimis- piteisiin Kinnarahon-Simanalan maan-
26955: miespiiriin poliisiaseman sijaitessa Kerimäellä. tien perusparantamiseksi.
26956: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26957:
26958: Timo Ihamäki
26959:
26960:
26961:
26962:
26963: 86 088200189C
26964: 682 1982 vp.
26965:
26966: Toivomusaloite n:o 589
26967:
26968:
26969:
26970:
26971: Ihamäki: Mäntyharjun kanavan rakentamismahdollisuuksien tut-
26972: kimisesta
26973:
26974:
26975: Eduskunnalle
26976:
26977: Mäntyharjun kanavan rakentamismahdolli- sille 1980-1990, mutta se ei ole vielä paas-
26978: suudet olisi tutkittava mm. seuraavista syistä: syt kuluvalla vuosikymmenellä toteutettavien
26979: 1. Jo vuonna 1919 valmistuneessa komi- kanavahankkeiden joukkoon. Koska se kuiten-
26980: teanmietinnössä on esitetty, että ns. Mänty- kin on mainittu myöhemmin toteutettavien
26981: harjun kanava on Sisä-Suomen kanavahankkeis- väylätöiden joukossa, on tarkoituksenmukaista,
26982: ta kiireeliisin Päijänteen-Kymijoen ja Hauki- että hankkeesta saadaan aikaan tarkemmat sel-
26983: veden-Hsveden kanavien jälkeen. vitykset.
26984: 2. Edellä esitetyn komiteanmietinnön teke- Nyt olisi saatava aikaan kuljetustaloudelli-
26985: misen jälkeen ovat kuljetusolosuhteet maas- nen tutkimus Mäntyharjun kanavan rakenta-
26986: samme muuttuneet ratkaisevasti. Saimaan ve- misesta. Tutkimuksen jälkeen voidaan tehdä
26987: sistö on Ristiinassa Mäntyharjun välittömässä päätökset kanavahankkeen edelleen kehittämi-
26988: läheisyydessä jo syväväylän piirissä. Tämän li- sestä.
26989: säksi on elinkeinoelämän kehitys ollut varsin Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
26990: voimakasta sekä Mäntyharjussa että muualla eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26991: Mäntyharjun kanavan vaikutuspiirissä.
26992: 3. Mäntyharjun kanava on Orraintaipaleen että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
26993: -Pyhäkosken väylän osalta mainittu tie- ja piteisiin Mäntyharjun kanavan rakenta-
26994: vesirakennushallituksen vesitieohjelmassa vuo- mismahdollisuuksien tutkimiseksi.
26995: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
26996:
26997: Timo Ihamäki
26998: .1982 vp. 683
26999:
27000: Toivomusaloite n:o 590
27001:
27002:
27003:
27004:
27005: Ihamäki: Laivalaitureiden rakentamisesta Rantasalmen Musta-
27006: lahteen ja Linnansaareen
27007:
27008:
27009: Eduskunnalle
27010:
27011: Rantasalmen kunta on useiden vuosien ajan kailullisella sijainnilla. Rantasalmen· kunnan
27012: tehnyt eri viranomaisille esityksiä Mustalahden alueella sijaitsee Linnansaaren kansallispuisto,
27013: laivalaiturin peruskorjaamiseksi tai rakentami- jota valtiovallan toimenpitein on päätetty laa-
27014: seksi, mutta toistaiseksi hanketta ei ole val- jentaa nykyisestään huomattavasti. Liikenne
27015: tion viranomaisten toimesta käynnistetty. Lai• Linnansaaren kansallispuistoon tapahtuu Ranta-
27016: valaituri, johon johtaa 2,4 metrin väylä, on salmelta käsin juuri Mustalahden laivalaiturista.
27017: Rantasalmen kunnan vesiliikennettä ajatellen Saimaan Laivamatkat on ilmoittanut tarvit-
27018: erittäin tärkeä.· Se on ·myös hyödynnettävissä sevansa käyttöönsä uusia mielenkiintoisia laiva-
27019: Saimaan alueen yleistä vesiliikennettä ajatel- reittejä, ja Mustalahden laiturin kunnostaminen
27020: len. Nykyinen laivalaituri on erittäin heikko- avaisi mahdollisuuden ns. rantareitin hyödyn-
27021: kuntoinen, eikä sitä tämän vuoksi voida käyt- tämiseen.
27022: tää laivalaiturina; Samanaikaisesti Mustalahden laivalaiturin ra-
27023: Mikkelin läänin tie- ja vesirakennuspiiri on kentamisen kanssa olisi toteutettava laivalaitu·
27024: saanut valmiiksi suunnitelmat Mustalahden lai- rin rakentaminen Linnansaareen, jotta matkai-
27025: valaiturin uudelleen rakentamiseksi, joten suun- lijat voitaisiin viedä tutustumaan Linnansaaren
27026: nitelmien puuttuminenkaan ei ole laivalaiturin kansallispuiston kauniisiin maisemiin ja ainut-
27027: rakentamisen esteenä. Rantasalmen kunnanhal- laatuiseen luontoon. ·
27028: litus sekä Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
27029: ovat esittäneet määrärahaa Mustalahden laiva- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27030: laiturin rakentamiseen valtion työllisyysohjel-
27031: miin, mutta rahaa ei ole saatu. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
27032: Mustalahden laivalaiturin rakentamista voi- piteisiin laivalaitureiden rakentamiseksi
27033: daan perustella paitsi nykyisen laiturin huono- Rantasalmen kuntaan Mustalahteen ia
27034: kuntoisuudella myös Mustalahden tärkeällä mat- Linnansaareen.
27035: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27036:
27037: Timo Ihamäki
27038: 684 1982 vp.
27039:
27040: Toivomusaloite n:o 591
27041:
27042:
27043:
27044:
27045: lmpiö ym.: Määrärahasta Aavasaksan-Kantomaanpään tieosuu-
27046: den peruskorjaamiseksi Ylitorniolla
27047:
27048:
27049: Eduskunnalle
27050:
27051: Ylitornion kunnan alueella, sen jälkeen kun keina. Tänä ajankohtana, jolloin kunnan alueel-
27052: valtatien n:o 21 työt ovat siirtyneet Pellon la ei ole käynnissä tietöitä, työttömyysluvut
27053: kunnan alueelle, ovat lähes kaikki kuorma-au- ovat jälleen kivunneet huippulukemiin.
27054: toilijat vailla ajoja. Samanaikaisesti tietyömaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27055: Aavasaksan ja Muurolan välillä on siirtymässä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27056: kokonaan Rovaniemen maalaiskunnan alueelle,
27057: mihin Ylitornion autoilijoilla ei ole mahdolli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27058: suuksia päästä työhön. Aavasaksan-Kantomaanpään tieosuu-
27059: Tieosuus Aavasaksa-Kantomaanpää on ra- den peruskor;aamiseksi Ylitornion kun-
27060: kenteeltaan erittäin hei!klkona odottanut vuosien nassa varaamalla määrärahan vuoden
27061: ajan rakennusvuoroaan. TVL:n Lapin piirissä 1982 työllisyysvaroista tai ottamalla
27062: valmistunevat suunnitelmat lähiaikoina, joten viimeistään valtion vuoden 1983 tulo-
27063: työt suunnitelmien puolesta voitaisiin aloittaa ;a menoarvioesitykseen riittävän mää-
27064: talvikautena 1982-1983. Ylitornion kunnan rärahan sanottuun tarkoitukseen.
27065: työttömyysluvut ovat jatkuvasti pysytelleet kor-
27066: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
27067:
27068: Lauri Impiö Mikko Jokela
27069: Hannele Pokka Aimo Ajo
27070: 1982 vp. 685
27071:
27072: Toivomusaloite n:o 592
27073:
27074:
27075:
27076:
27077: lmpiö rm~: Stvettijärven tietöiden jatkamisesta työllisyysvaroin
27078:
27079:
27080: Eduskunnalle
27081:
27082: Inarin kunnan alueella merkittävin tietyö- työttömyyskortist'On entuudestaan laaj·aan luet-
27083: kohde on viime vuosina ollut ja on edelleen teloon tulee merkittäviksi uusia työttömiä
27084: ns. Sevettijärven tie. Syrjäiselle seudulle ja pit· työnhakijoi ta.
27085: kien etäisyyksien päähän perustettu työmaara· Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27086: kennelma koneistoineen on verrattain kallis taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo:tnuksen,
27087: purettavaksi ja ehkä piankin uudelleen pysty-
27088: tettäväksi. Tällainen vaara kuitenkin on ole- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27089: massa syksyllä 1982, ellei TVL saa kuntoon määrärahan varaamiseksi työllisyysva-
27090: työmaan jatkorahoitusta. Sevettijärven tietyö roista vuoden 1982 syksyksi Sevettijär-
27091: on rahoitettu työllisyysvaroilla. Mikäli rahoi- ven tietöiden jatkamiseksi keskeytyk·
27092: tusta ei saada kuntoon, joutuu kymmeniä kone- settii.
27093: ja autoalan yrittäjiä työttömiksi, minkä Hsäksi
27094: HeMngissä 11 päiv.änä helmikuuta 1982
27095:
27096: Lauri lmpiö Mikko Jokela
27097: Hannele Pokka Aimo Ajo
27098: 686 1982 vp.
27099:
27100: Toivomusaloite n:o 593
27101:
27102:
27103:
27104:
27105: Iinpiö ym.: Määrärahasta Pellon kunnan Juoksengin kylän jalan-
27106: kulku- ja pyörätien ja tievalaistuksen rakentamiseksi
27107:
27108:
27109: Eduskunnalle
27110:
27111: Kevyen liikenteen väylien rakentamista var- on laatinut tämän jälkeen Juoksengin kylän
27112: ten Lapin TVL:Ila on valmiita suunnitelmia kohdalle jalankulku- ja pyörätie- ja tievalaistus-
27113: Pellon kunnan alueella mm. Pellon kylässä. suunnitelman, joka on rahoituksen järjestyt-
27114: Samalla kun vuonna 1982 päästäneen, mi- tyä valmis toteutettavaksi.
27115: käli TVL:n suunnitelmat toteutuvat, mainit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit~
27116: tuja liikenneväyliä rakentamaan Pellon kylässä, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27117: tulisi lii:kenneturvallisuuden parantamiseksi ja sen,
27118: Pellon kunnan vaikean työllisyystilanteen hel-
27119: pottamiseksi ryhtyä rakentamaan Juoksengin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27120: kylän 2 km:n pituista jalankulku- ja pyörätietä Pellon kunnan Juoksengin kylän jalan-
27121: ja tievalaistusta välillä Napapiiri-Koulu. kulku- ja pyörätien ja tievalaistuksen
27122: Vuonna 1981 valmistui valtatien n:o 21 pe- rakentamiseksi varaamalla määrärahan
27123: ruskorjaus Juoksengin kylän kohdalla. Vanhaa vuoden 1982 työllisyysvaroista tai otta-
27124: kylän läpi johtavaa sorapintaista tietä on py· malla määrärahan viimeistään vuoden
27125: ritty tuloksetta saamaan pai:kallistieksi. TVL 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen.
27126: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
27127:
27128: Lauri Impiö Mikko Jokela
27129: Hannele Pokka Aimo Ajo
27130: 1982 vp. 687
27131:
27132: Toivomusaloite n:o 594
27133:
27134:
27135:
27136:
27137: Itälä ym.: Vapaan paikallisradiotoiminnan aikaansaamisesta
27138:
27139:
27140: Eduskunnalle
27141:
27142: Suomalaisessa joukkotiedotuksessa vallitsee omaan myönteisiä. Paikallisradiotoiminnan va-
27143: selvä kahtiajako, jossa vallitsee toisaalta leh- pauttaminen menkitsisi sitä, että saLlittaisiin
27144: distön vapaus ja toisaalta valtion monopoli esimerkiksi jonkinlaisen kunna~ta anottavan
27145: sähköisten viestimien, radion ja television osal- toimiluvan puitteissa harjoittaa vapaata pai-
27146: ta. Ainoana poikkeuksena on yksityinen Mai- ka!Hsta radiotoimintaa. Tämä vaihtoehto olisi
27147: nostelevisio. Viestintäpoliittisessa keskustelussa esimerkiksi kaapelitelevisioon verrattuna huo-
27148: on aika ajoin tuotu esille tyytymättömyys sii- mattavasti huokeampi, ja toiminnan harjoitta-
27149: hen, että erityisesti sähköinen viestintä ei ta- minen ei siten olisi läheskään niin suuressa
27150: kaa riittäviä mahdollisuuksia kansalaisten sa- määrin riippuvainen taloudellisista voimava-
27151: nomisen vapaudelle. Nykyisellään se koetaan roista.
27152: yksityisen ihmisen kannalta varsin kaukaiseksi, Tällainen uudistus ei varmasti suJUlSl on-
27153: se ei riittävästi pysty ottamaan huomioon gelmitta. Sen suorittaminen edellyttää huolel-
27154: ihmisille läheisiä kysymyksiä. lista valmistelutyötä. Uudistuksen tekniset ja
27155: Myös yhteiskunnalliselta kannalta radiota ja taloudelliset edellytykset on tarkoin punnit-
27156: televisiota voidaan nykyisellään pitää varsin tava ja samalla pohdittava, millainen yhteis-
27157: kapea-alaisina. Niissä jäävät väkisinkin kriitti- kunnallinen merkitys tällaisella sananvapauden
27158: set virt·aukset ja vähemmistöryhmien mielipi- laajentamisella tulisi olemaan. Erityisesti on
27159: teet vähemmälle huomiolle valtaapitävien tällöin syytä kiinnittää huomiota paikallisra-
27160: enemmistöryhmien pitäessä tiedotuSJkanavia dion vaikutukseen lehdistön asemaan.
27161: hallussaan. Tällainen tilanne jarruttaa yhteis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
27162: kunnan kehitystä ja hdkentää mahdollisuuksia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27163: moniarvoisuuden edistämiseen.
27164: Kokonaan tutkimatta on jätetty vaihtoehto, että hallitus asettaisi komitean tut-
27165: joka sähköisessä viestinnässä ehkä parhaiten kimaan vapaan paikallisradiotoiminnan
27166: laajentaisi sananvapautta: paikallisradiotoimin- teknisiä, taloudellisia ;a yhteiskunnalli-
27167: nan vapauttaminen. Kuitenkin vapaasta paikal- jia edellytyksiä ;a tekemään esityksen
27168: lisradiotoiminnasta saadut kokemukset muissa paikallisradiotoiminnan vapauttamisesta.
27169: maissa, esimerkiksi Ruotsissa, ovat lähes yksin-
27170: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
27171:
27172: Jaakko Itälä Anneli Kivitie Sinikka Karhuvaara
27173: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas Antero Juntumaa
27174: 688 1982 vp.
27175:
27176: Toivomusaloite n:o 595
27177:
27178:
27179:
27180:
27181: Anna-Liisa Jokinen ym.: Kevyen liikenteen väylien SlJOlttami-
27182: sesta ja tienoikaisujen suorittamisesta tarpeetonta haittaa
27183: aiheuttamatta
27184:
27185:
27186: Eduskunnalle
27187:
27188: Liikenteellisiä uudistuksia toteutettaessa sekä ratkaisua? Miksi vastuuntuntoa ei riitä silloin,
27189: jalankulku- ja pyöräteitä suunniteltaessa ja ra- kun paikalliset asukkaat haluavat vaikuttaa
27190: kennettaessa on valitettavan usein syrjäytetty omassa asiassaan? Tästä syystä on nopeasti saa-
27191: pienten tonttien omistajien oikeudet. Maantien tava aikaan sellainen lainsäädäntö, joka turvaa
27192: suuntaa noudattavat kevyen liikenteen väylät viihtyisän asumisen myös maaseudun asutus-
27193: rikkovat tarpeettomasti pieniä yksityisiä tont- keskuksissa alueen asukkaiden toivomalla ta-
27194: teja ja pirstovat puutarhoja, vaikka nämä väy- valla. Tämä on voitava taata erityisesti sellai-
27195: lät voitaisiin vähänkin harkintaa ja järkeä käyt- sissa tapauksissa, joissa liikenteelliset uudistuk-
27196: täen sijoittaa toisaalle. set sekä muut ratkaisut voidaan hoitaa pieniä
27197: Esimerkkinä voidaan mainita Nousiaisten tontteja tarpeettomasti pirstomatta ja alueen
27198: kunnan keskustaan rakenteilla oleva jalankulku- väestön tarpeet huomioon ottaen.
27199: ja pyörätie, joka on synnyttänyt sitkeää vas- Varsin suurisuuntainen ja pitkään valmiste-
27200: tustusta kuntalaisten keskuudessa. Suunnitel- lussa ollut tien ratkaisu, Kemiön-Ylönkylän
27201: missa näyttää olevan kyseisen väylän sijoitta- tien oikaisu, on puolestaan huolestuttava esi-
27202: minen niin, että se tärvelee monien pientont- merkki siitä, miten piittaamattomasti suhtau-
27203: tien puutarhat, hoidetut aitapensaat ja asumi- dutaan pienten tonttien omistajien oikeuksiin.
27204: sen viihtyvyyden, koska väylä aiotaan sijoittaa Täälläkin on mahdollisuus järkevästi ja oikeu-
27205: kauaksi maantien reunasta. denmukaisesti ohjata rakennettava tie niin, että
27206: Pikkutonttien tärvelyn lisäksi suunnitelmiin se ei tärvele asutusta ja viihtyisää kyläyhtei-
27207: näyttää kuuluvan myös lasten päiväkodin piha- söä. Näyttää siltä, että suurtilalliset eivät luovu
27208: alueen ja ympäristön täydellinen pilaaminen pienestäkään osasta peltohehtaarejaan, mutta
27209: viemällä jalankulkutie läpi leikkialueen ja lä- asutus eli pientontit joutuvat luovuttamaan sii-
27210: helle rakennusta. Tämä on vain yksi esimerkki täkin vähästä, joka niillä on.
27211: siitä valitettavasta kehityksestä, joka osoittaa Tämä on myös uhka kasvavan saasteen ja
27212: jälleen kerran vastuun ja harkinnan puutetta, pölyn sekä melun tuhojen muodossa. Lisäksi
27213: mutta aivan ilmeisesti myös lainsäädännön va- ohjattavan maantien tuominen puutarhaan ja
27214: kavaa heikkoutta tältä osin. Vaikka yhä useam- asuntojen seinustoille on kaikkea muuta kuin
27215: min puhutaan viihtyvyyden lisäämisestä ja mie- järkevää ja vastuullista liikennesuunnittelua.
27216: lekkäiden ratkaisujen puolesta niin liikenteelli- Eikä pienelle tontille luvattu lisäniaa raken-
27217: sissä ratkaisuissa kuin kaikessa kaavoitukseen nuksen takaa vastikkeena ole minkäänlainen
27218: ja maapolitiikkaan liittyvässä, niin kehitys kul- korvaus.
27219: kee kuitenkin päinvastaiseen suuntaan. Vaikka Kuinka paljon mainitunlaista liikennepolitiik-
27220: em. Nousiaisten tapauksessa on mahdollista si- kaa maaseudun keskusten pirstomisessa todella
27221: joittaa kevyen liikenteen väylä lähelle maan- harrastetaan, siitä on hallitus velvollinen anta-
27222: tietä ja sen tuntumaan, ei halua tähän löydy, maan selvityksen eduskunnalle ja laatimaan sää-
27223: koska silloin olisi muutettava sitä käytäntöä, dökset, joilla tämänsuuntainen mielivalta tie-
27224: jolla väyliä on tehty aikaisemmin. piirien alueella voidaan estää. Kustannuskysy-
27225: Miksi byrokraattisesti pidetään kiinni kel- mykset eivät saa johtaa ratkaisuihin, joilla asu-
27226: vottomasta ratkaisusta, vaikka Nousiaisten kes- misen viihtyisyys ja maaseudun kyläyhteisö pi-
27227: kustan asukkaat ovat vaatineet mielekkäämpää lataan teiden rakentamisella.
27228: Toivomusaloite n:o 595 689
27229:
27230: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- liä rakennettaessa ia myöskin tienoikai-
27231: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- suja tehtäessä ei tarpeettomasti vahin-
27232: muksen, goiteta pientontteja, lastenhoitolaitok-
27233: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- sien tai koulujen ympäristöä ;a että
27234: menpiteisiin lainsäädännön muuttami- alueen asukkaiden oikeudet viihtyisään
27235: seksi niin, että kevyen liikenteen väy- asumiseen otetaan huomioon.
27236: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
27237:
27238: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Vappu Säilynoja
27239: M.-L. Salminen I.-C. Björklund V. J. Rytkönen
27240: Inger Hirvelä Aulis Juvela Kati Peltola
27241: Helvi Niskanen Pauli Uitto Juhani Vähäkangas
27242: Unto Ruotsalainen
27243:
27244:
27245:
27246:
27247: 87 008200189C
27248: 690 1982 vp.
27249:
27250: ToivomUsaloite n:o 596
27251:
27252:
27253:
27254:
27255: Anna-Liisa Jokinen ym.: Valtionrautateiden palvelujen paranta-
27256: misesta
27257:
27258:
27259:
27260: Eduskunnalle
27261:
27262:
27263: Energiapoliittiset tekijät vaativat yhä paina- hin on päädytty. Alueen asukkaiden vastalau-
27264: vammin sellaisten ratkaisujen aikaansaamista, seet ja lähetystöt ovat saaneet vastaansa ko-
27265: joilla energiankulutusta voidaan lähivuosina ja lean kohtelun. Millään ei voida perustella teh-
27266: tulevina vuosikymmeninä ratkaisevasti ohjata tyjä ratkaisuja Turun ja Uudenkaupungin vä-
27267: nykyistä taloudellisempaan suuntaan. Monin lisellä rataosalla. Pysäkkien poistaminen on
27268: osin yhteiskunnassa onkin jo ryhdytty toteut· ollut virheellinen ratkaisu. Muutaman minuu·
27269: tamaan ratkaisuja, jotka vaikuttavat tähän tin ajansäästö, joka pysäkit ohittavilla junilla
27270: suuntaan. Liikenteen piirissä tapahtuu kuiten- nyt on, on täysin perustelematon ratkaisu tällä
27271: kin edelleen täysin päinvastaista kehitystä. ratajaksolla.
27272: Tästä johtuen olisikin liikennepoliittisten Koska VR:n on tarkoitus olla koko kansaa
27273: ratkaisujen kohdalla päästävä nykyaikaisem· palveleva laitos, on huolestuttavaa sellaisten
27274: paan ja vastuullisempaan suunnitteluun. Se palveluun vaikuttavien päätösten aikaansaami-
27275: edellyttää sellaisten kuljetusmuotojen kehittä- nen, joita on suoritettu myös muualla Varsi-
27276: mistä, jotka ovat energiaa säästäviä ratkaisu- nais-Suomen alueella. Turusta Tampereelle joh-
27277: ja. Vesiliikenteen palveluja ei voida soveltaa tavan radan varrella ovat pysäkit ja asemat
27278: kaikkialle maahan, vaikka tämä kuljetusmuoto vähentyneet niin, että VR ei todellakaan enää
27279: onkin monessa suhteessa edullinen nimen· palvele kansalaisia. Tämän seurauksena luon·
27280: omaan suurten kuljetusmäärien ollessa ky- nolliset käyttäjät vähenevät, minkä seurauk-
27281: seessä. sena puolestaan saadaan aikaan tilasto, joka
27282: Toisena ja kiistatta edullisimpana kuljetus· osoittaa, että taideliikenteen palveluja ei tar-
27283: muotona on edelleen raideliikenne. Valitetta· vita.
27284: vasti tämän liikennemuodon kehittämiseen ei Hallituksen toimesta onkin aiheellista sel-
27285: ole riittävästi paneuduttu viime vuosina. Päin- vittää, mistä kaikesta on kysymys VR:n toi-
27286: vastoin on jätetty koko alue monin paikoin minnan ja palvelujen heikentyessä suunnitel-
27287: Suomen maata täysin retuperälle sielläkin, mis- mallisen junien poistamisen, pysäkkien vähen·
27288: sä radat ja kalusto ovat jo olemassa. On myös tämisen ja tätä kautta palvelujen huonontumi-
27289: tehty ratkaisuja, jotka ennemminkin ovat hai- sen seurauksena. Kun taideliikenteen palvelu-
27290: tanneet kuin edistäneet rautateiden palvelua. jen parantaminen ja rautateiden palvelujen te·
27291: Esimerkkinä voidaan pitää Uudenkaupungin ja hostaminen ovat niitä toimenpiteitä, joita on
27292: Turun välisen henkilöliikenteen järjestelyjä, kiireesti tehostettava jo energiapoliittisistakin
27293: joilla on vaikeutettu VR:n palveluja poistamal- syistä, on nykyinen suuntaus todella huoles-
27294: la eniten käytettyjä junavuoroja. Jo perinteises- tuttava.
27295: ti junapalveluja käyttäviä ihmisiä on jätetty täy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27296: sin oman onnensa nojaan lopettamalla junavuo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27297: roja, joita työmatka- ja koululaiskuljetukset
27298: välttämättä tarvitsevat. Koska mitään muutakaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27299: julkisen liikenteen palvelua ei alueella ole, menpiteisiin Valtionrautateiden palvelu-
27300: on hämmästyttävää, että tällaisiin ratkaisui- jen parantamiseksi ja junavuorojen lisää-
27301: Toivomusaloite n:o .596 .691
27302:
27303: miseksi niissä kohteissa, ioissa vähentä- alueen asukkaiden liikennetarpeet .ov41
27304: minen on koettu vahingollisena ja joissa ratkaisevasti huonontuneet.
27305: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
27306:
27307: Anna-Liisa Jokinen Heikki Perho M.-L. Salminen
27308: Lauha •Männistö · Helvi Niskarten Inger Hirvelä
27309: Ensio Laine Heli Astala Kati Peltola
27310: Unto Ruotsalainen 1.-C. Björklund Mikko Ekorre
27311: V. J. Rytkönen Aulis Juvela Vappu Säilynoja
27312: Pauli Uitto
27313: 692
27314:
27315: T.oivomusaloite n:o 597 ·
27316:
27317:
27318:
27319:
27320: P. Jokinen ym.: Kannusjärven-Vehkjärven paikallistien paran-
27321: tamisesta
27322:
27323:
27324: Eduskunnalle
27325:
27326: Kannusjärven-Vehkjärven paikallistie on totutkimuksen, ja kun oikaiseva suuntavaihto-
27327: mutkainen, pölyinen ja huonokuntoinen. Tie- ehto on maanomistajien periaatteessa hyväksy-
27328: osan vaikutuspiirissä on Kitula mukaan lukien mä ja maastoon paremmin soveltuva, olisi tä-
27329: yli 800 henkeä, yli 200 ihmistä käyttää sitä mä vaihtoehto perusteellisesti selvitettävä, ja
27330: päivittäin työmatkatienään, ja sorakuopat, sa- tien osaparannukset voitaisiin aloittaa lähitule-
27331: hat ja useat kesämökit lisäävät vilkkaasti lii- vaisuudessa, kuitenkin siten, että normaalien
27332: kennöidyn tien kuormitusta huomattavasti. Ny- lausuntojen, kunnalliskäsittelyn ja valmistelun
27333: kyisellä tiensuunnalla suurena häiriötekijänä jälkeen tämä noin 6 kilometrin mittainen tie
27334: koetut ohitusliikenteen melu- ym. haitat tulisi- toteutuisi ja saisi asfalttipäällysteen viimeistään
27335: vat alkuperäisen perusparannuksen mahdollises- vuonna 1984.
27336: ti toteuduttua nykyisen suunnitelman mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27337: entisestäänkin lisääntymään. Jos alkuperäinen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27338: suunnitelma toteutuisi, kylämaisema tulisi tien muksen,
27339: rakennusvaiheen aikana tuhoutumaan ja toden-
27340: näköiset valitukset viivyttäisivät 5inänsä hyvää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27341: perusparannushanketta. Kannusjärven-Vehkjärven paikallistien
27342: TVL:n Kymen piiri on nyt suorittanut maas- parantamiseksi ja oikaisemiseksi.
27343: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27344:
27345: Pekka Jokinen Mauri Miettinen
27346: 1982 vp. 693
27347:
27348: Toivomusaloite n:o 598
27349:
27350:
27351:
27352:
27353: P. Jokinen ym.: Korian kesku~tan tiejärjestelyjen aikaansaami-
27354: sesta
27355:
27356:
27357: Eduskunnalle
27358:
27359: Korian keskustan tiejärjestelyt on välttämä- rempi kuin myös suunnitelmissa mukana ollut
27360: töntä suorittaa, jotta liikenteen hoito Korian ylikulkusiltaratkaisuvaihtoehto. Tätä alikulku-
27361: keskustassa pystyttäisiin turvaamaan hyvin. Ky- siltarotkaisuvaihtoehtoa olisikin kiirehdittävä.
27362: men tie- ja vesirakennuspiirin vuosia 1982-87 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun.
27363: koskevrassa tienpidon toimenpideohjelmassa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27364: hanke on sijoitettu vuosille 1985, 1986 ja muksen,
27365: 1987. Elimäen kunta on kiirehtinyt tiejärjeste-
27366: lyjen toteuttamista, koska liikenneturvallisuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
27367: den kannalta esim. rautatien tasoylikäytävän menpiteisiin Korian keskustan tiejärjes-
27368: korvaaminen aliku1kusillalla on aivan välttämä- telyjen ratkaisemiseksi alikulkusiltarat-
27369: töntä. Elimäen kuntalraisten ja korialaisten mie- kaisulla.
27370: lestä alikulkusiltaratkaisu on ehdottomasti pa-
27371: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27372:
27373: Pekka Jokinen Mauri Miettinen
27374: 1982vJ?.
27375:
27376: Toivomusaloite n:o 599
27377:
27378:
27379:
27380:
27381: P. Jokinen ym.: Kymijoen sillan rakentamisesta Korialla
27382:
27383:
27384: Eduskunnalle
27385:
27386: .Kymijoen yli johtava silta Korialla on yksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27387: ajokaistaisena liikennettä ruuhkaottava ja ka- nioittaen eduskunnan hyväksyttävåksi toivo-
27388: peutensa vuoksi hyvin vaarallinen. Päivittäin muksen,
27389: autot odo~tavat pitkiä aikoja sillan kummassa-
27390: kin päässä, ja tämä vaikeuttaa yritystoimintaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27391: ja muita yksityisiä yhteisöjä sillan käyttäjinä. menpiteisiin Kymijoen yli johtavan sil-
27392: Sillalla on myös tapahtunut useita vaarallisia lan rakentamiseksi Korialla.
27393: kolareita sillan kapeuden ja liikenteelle vaaralli-
27394: suuden vuoksi.
27395: Helsingissä 12 päivänä .helmikuuta 1982
27396:
27397: Pekka Jokinen Mauri Miettinen
27398: _198:2. vp. .695
27399:
27400: Toivomusaloite n:o 600
27401:
27402:
27403:
27404:
27405: ,P. Jokinen ym.: Uuden sillan rakentamisesta Vaikkaalle
27406:
27407:
27408: Eduskunnalle
27409:
27410: Kuusankosken uuden sillan nyt valmistuttua män johdosta sillall'<l useita tunteja poikki. Ai-
27411: on tärkeätä liikenteellisesti, että myös Kuusan- noa oikea ratkaisu tämän liikenteellisesti vaa-
27412: kosken liikenteen toinen suuri pullonkaula eli ralli~en pullonkaulan ratkaisemiseksi on raken-
27413: Voikkaan silta, joka on varsin kapea, vanhan- taa nykyisin V oikkaan sillan kohdalle koko-
27414: aikainen ja liikenteelle erittäin v,aarallinen, naan uusi 'silta.
27415: uudi:stettaisiin. Sillalla on jatkuvasti jonotuksia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27416: Kymmeniäkin autoja jonottaa sillalle pääsyä, ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27417: lisäksi tästä kärsivät yrittäjät Voikkaan puo- muksen,
27418: lella ja muut siltaa käyttävät henkilöt ja yh-
27419: teisöt,. Viimerosi Voikkaan sillalla sattui 12. L että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27420: 1982 vaarallinen onnettomuus, jossa kuorma- uuden Voikkaan sillan rakentamiseksi:
27421: auto tukki Voikkaan sillan, ja liikenne o.M tä-
27422: Hdsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27423:
27424: Pekka Jokinen Mauri Miettinen
27425: 1982 vp.
27426:
27427: Toivomusaloite n:o 601
27428:
27429:
27430:
27431:
27432: Joutsenlahti ym.: Eritasoliittymän rakentamisesta valtatien n:o 2
27433: risteykseen Harjavallassa
27434:
27435:
27436: Eduskunnalle
27437:
27438: Eritasoliittymä valtati~n n:o 2 Harjaval- - Harjavallan kaupunki ottaa va!ltatien
27439: lan risteykseen on erittäin tarpeellinen mm. eteläpuolella omistamansa maa-alueet lähiaikoi-
27440: seuraavista syistä: na teollisuuskäyttöön, joten työpaikkaliikenne
27441: - Yleinen liikennevilkkaus risteyksessä. joutuu aikanaan ylittämään risteyksen.
27442: - Lounais-Suomesta saapuva liikenne ·ha- - Valtatien n:o 2 muuttaminen moottori-
27443: kee jatkoyhteyksiä pohjoiseen, kun Harjaval- liikennetieksi . välillä Pori-Harjavalta tapah-
27444: lan !kapea silta ei enää aseta estettä sellaiselle tunee vie!lä tällä vuosituhannella, ja tämä toi-
27445: reitin valinnalle. Yhteys pohjoisen suuntaan menpide vaatii eritasoristeyksen rakentamista.
27446: patannettuna voisi muodostaa Porin kaupungin Toimenpide olisi näin ollen tieluokan nostami-
27447: uloimman kehätieyhteyden. sen osittaista toteuttamista.
27448: - Outokumpu Oy:n prosessihiekkavaras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27449: tot sijaitsevat valtatien eteläpuolella, ja tämä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27450: liikenne on tasaista ja jatkuvaa, koska se pal- muksen, ·
27451: velee prosessiteollisuutta.
27452: - Outokumpu Oy:n malmikuljetukset että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
27453: Vammalan kaivokselta Harjavallan tehtaille piteisiin eritasoliittymän rakentamiseksi
27454: tapahtuvat maanteitse ja tämän r1steyksen valtatien n:o 2 Harjavallan risteykseen.
27455: kautta.
27456: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27457:
27458: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
27459: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27460: 697
27461:
27462: Toivomusaloite n:o 602
27463:
27464:
27465:
27466:
27467: Joutsenlahti ym.: Eritasoristeyksen rakentamisesta valtatien n:o
27468: 2 risteykseen Nakkilan keskustassa
27469:
27470:
27471: Eduskunnalle
27472:
27473: Valtatien n:o 2 1"akentamisen yhteydessä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27474: osa Nakkilan keskustan rakennuskaava-alueesta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27475: jäänyt tien länsipuolelle. Tie haittaa maankäyt- vomuksen,
27476: töä kesikusta-alueella. Arantilan yhdystieltä ja
27477: Nakkilan-Saarenmaan maantieltä ohjautuu että. hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
27478: valtatien jälkeen kunnan· vilkkain liikenne ris- piteisiin eritasoristeyksen rakentami-
27479: teykseen. Tämän vuoksi eritasoristeyksen ra- ~eksi valtatien n:o 2 risteykseen Nak-
27480: kentaminen on toteutettava mahdollisimman kilan keskustan kaava-alueella.
27481: pian ko. paikalle.
27482: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27483:
27484: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
27485: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27486:
27487:
27488:
27489:
27490: 88 088200189C
27491: 698 1982 vp.
27492:
27493: Toivomusaloite n:o 60.3
27494:
27495:
27496:
27497:
27498: Joutsenlahti ym.: Pohjoisen· satamatien rakentamisesta Ahlaisten
27499: Ämptöstä Reposaaren Lampaluotoon
27500:
27501:
27502: Eduskunnalle
27503:
27504: Porin ja Ahlaisten kuntaliitos aiheutui osal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27505: taan siitä, että uskottiin sen nopeuttavan ns. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27506: pohjoisen satamatien rakentamista . Ahlaisten vomuksen,
27507: Ämptöstä Reposaaren Lampaluotoon. Tiellä
27508: olisi I)aitsi tavarak.uljetusteh osalta myös työ- että hallitus nopeasti ryhtyisi toi-
27509: paikkaliikenteen kannalta suuri merkitys, sillä menpiteisiin pohjoisen satamatien ra-
27510: tien valmistuttua Meri-Porin teolliset työpai- kentamiseksi Ahlaisten Ämptöstä Repo-
27511: kat ovat vain noin 14 kilometrin päässä Ah- saaren Lampaluotoon. ·
27512: laisten keskustasta. Näin ollen Ahlainen olisi
27513: ihanteellinen asuinpaikka Meri-Porissa työssä-
27514: käyville.
27515: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27516:
27517: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
27518: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
27519: 1982 vp. 699
27520:
27521: Toivomusaloite n:o 604
27522:
27523:
27524:
27525:
27526: JoutSenlahti ym.: · Honkakosken-Riihon maantien perusparan-
27527: tamisesta
27528:
27529:
27530: Eduskunnalle
27531:
27532: Honkakosken-Riihon maantien peruskun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27533: nosta:ininen .j!l päällystäminen on kipeän tar- vomuksen,
27534: peen sanelema, sillä tiellä on melkoinen lii-
27535: kenne ja se toimii yhdysliikenteessä myös Sii- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
27536: kaisten 'suunnasta Lavian kautta Vammalan piteisiin Honkakosken-Riihon maan-
27537: ja Tampereen suuntiin. tien peruskunnostamiseksi ja päällystä-
27538: Edellä . olevan perusteella ehdotamme kun- miseksi.
27539: Helsingissä 12 päivänä helmiJruuta 1982
27540:
27541: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
27542: Urho Pohto J. Juhani Korte$almi
27543: Urpo Leppänen
27544: 700 1982 vp.
27545:
27546: Toivomusaloite n:o 60.5
27547:
27548:
27549:
27550:
27551: Joutsenlahti ym.: Järvikylän,....;..Tervasmäen tien kestopäällystä-
27552: misestä Nakkilassa
27553:
27554:
27555: Eduskunnalle
27556:
27557: Y1:eensä ottaen tiestö on Naklki1an kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27558: alueella TVL:n toimesta hoidettu hyvin. Pai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27559: kallist~istä kuitenkin Järvikylän ja Tervasmäen vomuksen,
27560: välinen osuu8 on kiireesti ,saatava kestopäällys-
27561: tetyksi, koska tien pinta ei sorapintaisena kes- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
27562: tä :kohtuullisesti nykyistä liikennettä. piteisiin Järvikylän-Tervasmäen tien
27563: kestopäällystämiseksi Nakkilassa.
27564: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27565:
27566: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
27567: · J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27568: 1982 vp. 701
27569:
27570: Toivomusaloite n:o 606
27571:
27572:
27573:
27574:
27575: Joutsenlahti: Parkanon-Kurun tien perusparantamisesta
27576:
27577:
27578: Eduskunnalle
27579:
27580: Alueen sahojen ja turvetuotannon sekä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27581: Kurun puu· ja kiviraaka-aineen kuljetustarpei- sen,
27582: den tyydyttämiseksi Parkanon-Kurun tien pe- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
27583: rusparannus olisi mahdollisimman pian su,oritet- piteisiin Parkanon-Kurun tien perus-
27584: tava. parantamiseksi.
27585: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27586: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27587:
27588: Anssi Joutsenlahti
27589: 702 1982 vp.
27590: ,.,.,,
27591: Toivomusaloite n:o 607 .
27592:
27593:
27594:
27595:
27596: Joutsenlahti: Tieyhteyden rakentamisesta Järvi-Suomen tieltä
27597: Parkanon asemalle
27598:
27599:
27600: Eduskunnalle
27601:
27602: Järvi-Suomen tieltä olisi saatava tieyhteys vaarallinen radan ylittäminen tulisi tarpeetto-
27603: Parkanon · asemalle, jolloin yhteys lyhentyisi maksi, jos rakennettaisiin alikulkutunnf(li.
27604: huomattavasti· ja samalla helpottaisi linja-auto- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27605: jen liikennöimistä aseman kautta. Paras suun- tavasti eduskunnan hyväksyttäväks~ toivomuk-
27606: ta tulevalle tielle olisi Harjulan Isokankaan sen,
27607: yksityistien pohjaa hyväksi käyttäen Isokan-
27608: kaan pysäkille, josta Parin-Haapamäen (lso- että hallitus nopeasti .ryhtyisi toi-
27609: kangas-Riuttaskorpi) radan vanhaa pohjaa menpiteisiin tieyhteyden rakentamiseksi
27610: hyväksi käyttäen Parkanon asemalle. Myös · Järvi-Suomen tieltä Parkanon asemalle.
27611: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27612:
27613: Anssi Joutsenlahti
27614: 1982 .vp. 703
27615:
27616: Toivomusaloite n:o 608
27617:
27618:
27619:
27620:
27621: Joutsenlahti: ·Porin""'"-Helsingin • tieltä Lauttakylään johtavan si-
27622: sääntuloväylän rakennustöiden loppuunsaattamisesta
27623:
27624:
27625: Eduskunnalle
27626:
27627: Lauttakylässä olisi Potin-Helsingin valta~ Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit"
27628: maantielle johtavan uuden sisääntuloväylän, ra- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi •toivomuk"
27629: :Kenmistyöt sa'atettava loppuuh. Ajo Lautta- sen,
27630: kylään. tapahtuu nyt kahta · raskaan liikenteen että hallitus nopeasti ryhtyisi toi-
27631: turmelemaa entistä kylätietä pitkin ja aiheuttaa menpiteisiin Porin-Helsingin tieltä
27632: suuria riskejä lähinnä liikenneturvallisuudelle. Lauttakylään iohtavan. sisääntuloväy-
27633: Rakentamiseen on varattu tälle vuodelle varo- län rakennustöiden · loppuunsaattami-
27634: ja 100 000 mk. seksi.
27635: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27636:
27637: Anssi J outsenlåhti
27638: 704 1982 vp.
27639:
27640: Toivomusaloite n:o 609
27641:
27642:
27643:
27644:
27645: Jaiitsenlahti: Lauttakylän.-Vuorenmaan tien parantamisesta
27646:
27647:
27648: Eduskunnalle
27649:
27650: Lauttakylän-Vuorenmaan tiellä on liikenne Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27651: varuskunnan ja Lännen Sokerin tulon jälkeen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27652: moninkertaistunut. Tie on kapea, mutkainen ja sen,
27653: pohjaltaan kestämätön, joten perusparannus pi- että hallitus nopeasti ryhtyisi toi·
27654: täisi suorittaa mahdollisittunan pikaisesti lii- menpiteisiin Lauttakylän-Vuorenmaan
27655: kennettä vastaavaksi. tien parantamiseksi.
27656: H~ingissä. 12 päivänä helmikuuta 1982
27657:
27658: Anssi Joutsenlahti
27659: 1982 vp. 705
27660:
27661: Toivomusaloite n:o 610
27662:
27663:
27664:
27665:
27666: Joutsenlahti: Vesannolta Viitasaarelle johtavan ns. Koiralammin-
27667: tien perusparantamisesta välillä Ilolarunäki-Ahveninen
27668:
27669:
27670: Eduskunnalle
27671:
27672: Ns. Koiralammintie, joka johtaa Vesannolta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27673: Viitasaaren suuntaan, on välillä Ilolanmäki- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27674: Ahveninen erittäin heikkokuntoinen, johtuen sen,
27675: osittain siitä, että tie on kahden eri läänin että hallitus nopeasti ryhtyisi toi-
27676: välillä. Tie lyhentäisi etäisyyksiä Viitasaaren menpiteisiin Vesannolta Viitasaarelle
27677: ja Vesannon välillä huomattavasti, millä on johtavan Koiralammintien peruskunnos-
27678: merkitystä laajemminkin maakuntien välillä. tamiseksi ja päällystämiseksi välillä Ilo-
27679: Tämän vuoksi olisi tie peruskunnostettava ja lanmäki-Ahveninen.
27680: päällystettävä.
27681: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27682:
27683: Anssi Joutsenlahti
27684:
27685:
27686:
27687:
27688: 89 88200189C
27689: 706 1982 vp.
27690:
27691: Toivomusaloite n:o 611
27692:
27693:
27694:
27695:
27696: Joutsenlahti: Potin-Haapamäen radan perusparantamisesta
27697:
27698:
27699: Eduskunnalle
27700:
27701: Porin-Parkanon-Haapamäen radan tekni- Tampereen kautta Poriin. Radan varrella si-
27702: nen kunto on melko alhainen. Porin ja Parka- jaitsee yhdeksän kuntaa, joissa on yhteensä
27703: non vä1illä perusparannukset on aloitettu, mut- 137 000 asukasta, useita tehdaslaitoksia sekä
27704: ta jätetty kesken. varuskunta ja varikko.
27705: Kiskotus on tällä hetkellä liian kevyt, K 30. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27706: Yleisesti ovat käytössä K 43 ja K 54. Kisko- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27707: mksen keveys aiheuttaa sen, että sallittu akseli- ,sen,
27708: paino on 15-20 tonnia ja nopeus saa olla
27709: enintään 35 km/t. Nopeuden vähäisyydestä että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
27710: johtuen Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta tuleva piteisiin Parin-Haapamäen radan pe-
27711: tahtitavara kuljetetaan pidemmän matkan eli rusparantamiseksi.
27712: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
27713:
27714: Anssi Joutsenlahti
27715: 1982 vp. 707
27716:
27717: Toivomusaloite n:o 612
27718:
27719:
27720:
27721:
27722: Joutsenlahti ym.: Henkilöliikenteen palauttamisesta Haapamäen
27723: -Porin radalle
27724:
27725:
27726: Eduskunnalle
27727:
27728: Rautatien henkilöliilkenne lakkautettiin ke- nioittawsti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27729: väällä 1981 välillä Haapamäki-Pori. Sen muksen,
27730: uudelleen aloittaminen olisi tänkeää aluepoliit-
27731: tisesti ja energiapoliittisesti sekä liikenteelli- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
27732: sesti. piteisiin henkilöliikenteen palauttami-
27733: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seksi Haapamäen-Porin radalle.
27734: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
27735:
27736: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
27737: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27738: 708 1982 vp.
27739:
27740: Toivomusaloite n:o 613
27741:
27742:
27743:
27744:
27745: Joutsenlahti ym.: Eräiden junaparien palauttamisesta liikennöi-
27746: mään välillä Oulu-Haapamäki-Helsinki
27747:
27748:
27749: Eduskunnalle
27750:
27751: Vuonn~ 1978 lopetettiin junaparien P 51 ja Näin oli myös aluepoliittisesti merkittävä poi-
27752: P 52 Hikennöiminen Haapamäen aseman kaut- klttaisjunayhteys kunnossa. Junaparin poista-
27753: ta, jonka jälkeen sieltä on lopetettu Potin- mista puolusteltiin Jyväskylän-Jämsän radan
27754: Haapamäen radan henkilöliikenne. Tämä juna- valmistumisella, mutta se on kokonaan eri asia.
27755: pari oli kannattava, ja varsinkin makuuvaunut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27756: olivat hyvin kansoitettuja. Juna lähti Oulusta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27757: klo 18, oli Haapamäellä klo 1 ja Helsingis·s·ä muksen,
27758: klo 7. Junalla oli merhltystä myös postinkul-
27759: jetuksessa, ja se oli 'aikiais1n yhtey,s, millä pääs- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
27760: tiin Hels,ffiikiin Keski-Suomesta, sillä junaan lii- piteisiin ;unaparin P 51 ia P 52 (Oulu
27761: tettiin Pieksämäeltä Jyväskylän kautta tuleva -Haapamäki-Helsinki) palauttami-
27762: posti- ja makuuvaunuyhdistelmä Haapamäellä. seksi liikennöimään Haapamäen kautta.
27763: Helsingissä 12 päivänä helm~kuuta 1982
27764:
27765: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
27766: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27767: 1982 vp. 709
27768:
27769: Toivomusaloite n:o 614
27770:
27771:
27772:
27773:
27774: Joutsenlahti: Merikarvian sataman väylän syventämisestä
27775:
27776:
27777: Eduskunnalle
27778:
27779: Merikarvian 'satamassa t01m1van sahan tuo-- Äskettäin valtakunnallisilla laivauspäi:villä
27780: tanto, noin 70 000 m3 , joudutaan 'ajamaan ensi- Porissa todettiin, että n%yinen suursatamiin
27781: luokkaisista laivausolosuhteista ja ·terminaaleis- keskittymispyrkimys vaikeuttaa sahatavaran
27782: ta maooteitse muihin ·satamiin laivattavaksL myyntitoimintaa, koska sekä mannermaan että
27783: Tällöin aiheutet,aan paikallisesti 1 milj. markan Englannin maahantuojien hallinnassa oleviin
27784: kulut vuoshtain sekä lisäksi laatuvaurioita ja p~krkusatamiin eivät •suuret alukset pääse. Siis
27785: työuilaisuuks,ien menetyksiä paikkakunnalla. huomatt•avalle osalle ulkomaisista ostaj•1sta ai-
27786: Syynä on liian alhaisen kulkusyvyyden omaa- heutuu myös ylimääräisiä kuluja heidän jou-
27787: va laivaväylä, joka paikallisen asiantuntemuk- tuessaan ,järjestämään jatlkdkuljetuksen omaan
27788: sen mukaan olisi parannettavissa. Merikarvian pikkusatamaansa.
27789: väylää koskevat ratkaisut .ja nyky~nen merikort- Meri:karv·ialla on valmis satama vastaamaan
27790: ti perustuvat tsaardnvallan ,aikaisiin merenmit- ulkoma1sten ostajien tarpeita. Nyt olisi saatava
27791: tauksiin. Siksi ensimmäinen tavoite onkin Meri- laivaväylä vastaamaan nykyaikaisten puutavaro.-
27792: karvian merialueen merenmittaus ja väylätutki- laivojen sinänsä kohtuullisia vaatimuksia.
27793: mus. Sitä vaatii myös nykyisin yhä lisääntyvä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27794: pienveneily. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27795: Väylätutkimuksen perusteella määritellään sen,
27796: tavoitesyvyys, joka olisi ,sataman tuottavuuteen että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
27797: katsoen kohtuullisin kustannuksin saavutetta- piteisiin Merikarvian sataman väylän
27798: vissa. syventämiseksi puutavaralaivoien pääse-
27799: miseksi satamaan.
27800: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27801:
27802: Anssi Joutsenlahti
27803: 710 1982 vp.
27804:
27805: Toivomusaloite n:o 615
27806:
27807:
27808:
27809:
27810: Joutsenlahti: Porin lyhytaaltoaseman tehon parantamisesta
27811:
27812:
27813: Eduskunnalle
27814:
27815: Porin lyhytaaltoaseman tehoa olisi sen van- Eddllä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27816: hentuneisuuden johdosta nopeasti saatava nos- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27817: tettua, koska se on lähes ainoa asema, josta sen,
27818: maamme ulkomailla asuvat kansalaiset ja meri- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
27819: miehet saavat tietoja koti-Suomesta. piteisiin Porin lyhytaaltoaseman tehon
27820: huomattavaksi parantamiseksi.
27821: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27822:
27823: Anssi Joutsenlahti
27824: 1982 vp. 711
27825:
27826: Toivomusaloite n:o 616
27827:
27828:
27829:
27830:
27831: Kaarna ym.: Määrärahasta vanhan Viipurin maantien peruskor-
27832: jaamiseksi välillä Kasukkala - Nuijamaan kirkonkylä
27833:
27834:
27835: Eduskunnalle
27836:
27837: Lappeenrannan kaupungista valtakunnan ra- josta käsin voitaisiin hoitaa myös Nuijamaalle
27838: jalle johtaa maantie n:o 3902 (vanha Viipu- jdhtavan tieosuuden raikentami.sta. Säästyisi
27839: rin maantie), josta Kasukkalan kylän kohdalta vatiiilaan paljon 'kustannuksia, jos Vainikkalan
27840: elikanee Vain.iklkalan maantie. Tamä on par- tietyön päätyttyä jattkettaisiin välittömästi myös
27841: haillaan väliJlä KasUJklk:a[a-Vainikkala pems- Kasukkalan - Nuijamaan kirkonkylän tieosuu-
27842: korjauksen alaisena. Sen stjaan toinen haara, den perusparannustyötä.
27843: Kasukkalasta Rapattilan kautta Nuijamaan kir- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27844: koN.e johtava, on noin 13 kilometrin matkalta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27845: erittäin huonokuntoinen, mu~kikas, sorapäällys- vomuksen,
27846: teinen ja keväisin kovasti routiva. Se on myös
27847: liikenteessä mutkien ja huonojen näikyväisyyk- ,että hallttus ottaJsi $ltion vuoden
27848: sien johdosta vaarallinen ja s.iJksi IUireeUisen 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen
27849: peruskorjauksen tarpeessa. 5 000 000 markan määrärahan vanhan
27850: Vainikkalaan johtavan haaran rakentamisen Viipurin maantien n:o 3902 peruskor-
27851: takia on !kalusto paikalla, samoin Kasukkalan jausta varten tieosuudella Kasukkala-
27852: risteykseen rakennettu tukiikohta parmeineen, Nuijam'(lan kirkonkylä.
27853: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
27854:
27855: Mikko Kaarna J~ Saukkonen
27856: 712 1982 vp.
27857:
27858: Toivomusaloite n:o 617
27859:
27860:
27861:
27862:
27863: Korhonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon
27864: tiehankkeen toteuttamiseksi Valtimon keskustan kohdalla
27865:
27866:
27867: Eduskunnalle
27868:
27869: Valtimon kunta on Pohjois-Karjalan kuntien TVL:n Pohjois-Karjalan piirissä todettiin,
27870: kehittämisessä jäänyt taka-alalle. Valtimon kun- että suunnitelmien nopeuttamiseen olisi tek-
27871: nan alueelle ei ole sijoittunut mitään merkit- niset mahdollisuudet.
27872: tävää teollisuutta. Myöskään valtion työkoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27873: teita ei Valtimon kunnan alueella sijaitse lu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27874: kuun ottamatta Valtimon metsäkonekoulua.
27875: Kunta on voimakkaasti perustuotantovaltaista. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
27876: Valtimon kunta on Pohjois-KarjaJan heikoim- tyksen 500 000 markan määrärahan
27877: min työllistettyjä kuntia. Työttömien määrä on ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
27878: tällä hetkellä lähes 14 %. Kunnan keskustaa- 1982 tulo- ja menoarvioon tiehankkeen,
27879: jaman läpi kulkeva päätie on sorapintainen ja Pt 15941 Valtimon keskustan kohdal-
27880: heikossa kunnossa. Tie on merkitty Pohjois- la, suunnitelmien nopeuttamiseksi si-
27881: Karjalan TVL:n työohjelmaan hoidettavaksi ten, että rakennustyöt voitaisiin aloittaa
27882: siten, että suunnittelu toteutettaisiin vuoteen io vuoden 1983 alussa.
27883: 1983 mennessä ja rakentaminen vuosina
27884: 1984-85.
27885: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27886:
27887: Erkki Korhonen Jouko Tuovinen Mauri Vänskä
27888: Jorma Fred P. Puhakka Lea Sutinen
27889: 1982 vp. 713
27890:
27891: Toivomusaloite n:o 618
27892:
27893:
27894:
27895:
27896: Kortesalmi ym.: Yksityisteiden valtion hoitoon ja omistukseen
27897: siirtämisen jouduttamisesta
27898:
27899:
27900: Eduskunnalle
27901:
27902: Yksityisteiden valtionapusäädöstä koskeva ovat ainoastaan yhden talon teitä, ne palvele-
27903: tulkinta kaipaa pikaisesti korjaamista. Lain mu- vat yleensä myös metsätaloutta sekä muuta
27904: kaan valtionapuun oikeutettuja ovat vähintään liikennettä. Kainuussa vieraillut eduskunnan
27905: kilometrin mittaiset yksityistiet, joiden vaiku- liikennevaliokunta onkin ollut yksimielinen sii-
27906: tusalueella on pysyvää asutusta. Tätä on tul- tä, että asia voidaan korjata joko asetusteitse
27907: kittu niin, että tien varrella tulee olla vähin- tai liikenneministeriön päätöksellä.
27908: tään kolme taloutta, muuten ei valtionapua SMP:n kanta on aina ollut se, että tierasitus
27909: tule. Tulkinta vähentää Pohjois-Suomen valtion olisi siirrettävä kokonaan yksityisiltä ja kun-
27910: avustusta saavia yksityisteitä rankasti ja ai- nilta valtiolle. Asiaa selvitellyt toimikunta on-
27911: heuttaa harvaan asutuilla seuduilla arvaamat- kin esittänyt jo useita vuosia sitten, että vuo-
27912: tomia ongelmia. sittain siirrettäisiin 600 km yksityisteitä v:l'ltion
27913: Pohjois-Suomessa on erittäin paljon maa- huostaan. Kätytännössä yksityisteitä on muu-
27914: tiloja ja muita asumuksia, joihin johtaa oma tettu valtion paikallisteiksi vain noin 200 km
27915: tai naapurin kanssa yhteinen pistotie. Tien vuodessa, joten esitetystä tavoitteesta oliaan
27916: ylläpito ilman yhteiskunnan tukea on asuk- vielä hyvin kaukana.
27917: kaille raskasta ja johtaa ennen pitkää siihen, Edellä esit·etyn perusteella ehdotamme kun-
27918: että asumukset jäävät kulkuvaikeuksien vuoksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27919: autioiksi. Tämä ei ole voinut olla uuden yksi- vomuksen,
27920: tyistielain laatijoiden tarkoitus, vaan tavoittee-
27921: na on ollut yksityisteiden valtionapujärjestel- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
27922: män parantaminen. miin yksityisteiden valti'On hoitoon ja
27923: Tiekohtaisten avustusten jakaminen on täl- omistukseen siirtämisen nopeuttami-
27924: laisissa tapauksissa oikeudenmukaista myös seksi aluksi erityisesti Pohjois- ja Itä-
27925: yksityisille talouksille. Lisäksi tiet vain harvoin Suomessa.
27926: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
27927:
27928: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
27929:
27930:
27931:
27932:
27933: 90 088200189C
27934: 714 1982 vp.
27935:
27936: Toivomusaloite n:o 619
27937:
27938:
27939:
27940: Kortesalmi ym.: Yksityisteiden valtionapujärjestelmän tarkista-
27941: misesta
27942:
27943:
27944: Eduskunnalle
27945:
27946: Yksityistielakia uus1ttnn vuonna 1978. eivävkä siis täyttäisi uudessa laissa olevia eh-
27947: Uudistusta tehtäessä väläytettiin, että uuden toj•a. 61 tiekunnan pois jääminen valtionavus-
27948: yksityistielain voimaantulon jälkeen pääsee val- tuksen piiristä merkitsee noin 165 km tietä ja
27949: tionavustuksen piiriin tie, jonka pituus on yli noin 170 000 markan menetystä kunnas•sa. Jos
27950: 1 km, tielle perustettu tiekunta ja tien va1ku- uutta yksityistielakia sovellettaisiin siten, että
27951: tuspiirissä 1 koko vuoden asuttu talo. 1 km tietä ja 1 asuttu talo hyväksyttäisiin val-
27952: Nyt käytäntö ja kirjoitukset näyttävät, että tionavustuksen piiriin, säilyttäisivät Suomus-
27953: vuoden 1983 jälkeen, kun tielle uusitaan val- salmella kaikki jo valtionaiVustusta ·saavat tiet
27954: tionavustushakemus, tulee tien olla yli 1 km valtionavun, ja 73 uudelle tielle saataisiin noin
27955: pitkä ja tien vaikutuspiir.issä vähintään 3 ko- 103 km:n osalta valtionavustus.
27956: ko vuoden asuttua taloutta, sillä 2 pysyvästi Suomussalmen kunnan toivomus harvaan
27957: asuttua taloutt·a ei päätöksen mukaan vielä asuttuna j·a paljon yksityisteitä omaavana kun-
27958: muodosta laissa ja asetuksessa tarkoitettua tana olisikin, että yksityisteiden valtionapu
27959: asutusta. säilytettäisiin niillä teillä, jotka sen ovat jo saa-
27960: Jos näin vuoden 1983 Jälkeen lakia ja ase- neet, sekä annettaisiin uutena valtionavustus
27961: tusta Kainuussa tulkitaan ja käytännössä so- kaikme niille teille, joiden pituus on yli 1 km,
27962: velletaan, tulee Kainuussa monta taloutta me- sekä kun tien vaikutuspiirissä on yksikin asut-
27963: nettämään jo saavutetun etunsa, sillä uusi laki tu talo. Tällä menettelyllä kunnan ·alueella säi-
27964: tuo edut Etelä-Suomelle. Kainuun kunnille se lyisi monta taloutta .ja ihmistä maaseudulla.
27965: merkitsee askelta taaksepäin, jopa maalta pois Se mitä edellä on sanottu Kainuusta ja ni-
27966: muuttoa. menomaan Suomussalmesta, koskee muitakin
27967: Koska Oulun ja Lapin läänin kunnat ovat Pohjo1s- ja Itä-Suomen harvaan asuttuja alueita.
27968: ns. muuttotappioaluetta, tullaan uusi yksityis- Edellä es·itetyn perusteella ehdotamme kun-
27969: tielaki kdkemaan kaikkein •raskaimpana juuri nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27970: näiden kuntain alueella, missä valtion pitäisi muksen,
27971: tulla lisäämään apuaan ja palveluksiaan eikä
27972: missään nimessä ottaa pois niiltä jo saavutet- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
27973: tuj·a ja annettuja etuja. miin niin, että yksityisteiden valtionapu
27974: Vuoden 1983 alkuun mennessä kaikille niil- säilytettäisiin niillä teillä, jotka sen
27975: le teille, jotka ovat saaneet valtionavu·stusta en- ovat entuudestaan saaneet, sekä annet-
27976: nen vuonna 1978 annettua päätöstä, on taisiin uutena valtionavustus kaikille
27977: uusittava valtionavustushakemus, muutoin ne niille teille, joiden pituus ylittää yhden
27978: jäävät pois ·valtionavustuksen piiristä vaikka kilometrin sekä kun tien vaikutuspii-
27979: täyttäisivätkin lain niille asettamat \Vaatimuk- rissä on yksikin asuttu talo, ;olloin teh-
27980: set. dään oikeutta harvaanasuttu;en syrjä-
27981: Niinpä esim. Suomussalmella, missä tällä het- seutujen kuten Kainuun sekä muunkin
27982: kellä saa 133 tiekuntaa tai tietä valtd.onavustuk- Pohiois- ja Itä-Suomen syriäseutu;en
27983: sen, tulee uusimisvaiheessa jäämään poi•s 61 väestölle.
27984: tietä, 'koska nämä tiet ovat 1-2 talon teitä
27985: Helsingissä 12 päivänä helmakuuta 1982
27986:
27987: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
27988: 1982 vp. 715
27989:
27990: Toivomusaloite n:o 620
27991:
27992:
27993:
27994:
27995: Kortesalmi ym.: Kestiiän-Vaalan maantien rakentamisen aloit-
27996: tamisesta
27997:
27998:
27999: Eduskunnalle
28000:
28001: Kestiiän kunta pitää valitel:tavana sitä, että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28002: suunniteltu maantietyö Kestilä-Vaala (maan- muksen,
28003: tie n:o 821) on siirtynyt vuoteen 1984. Kunta
28004: pitää tävkeänä tietyön aloittamista jo syksyllä että ha1litus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28005: 1982. Tätä puoltavat sekä liikenteelliset että miin suunnitellun maantietyön aloitta-
28006: työllisyysnäkökohdat. miseksi välillä Kestilä-Vaala (maantie
28007: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- n:o 821) jo syksyllä 1982 liikenteel-
28008: listen ja työllisyysnäkökohtien vuoksi.
28009: Helsingissä 12 päivänä helm~kuuta 1982
28010:
28011: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
28012: 716 1982 vp.
28013:
28014: Toivomusaloite n:o 621
28015:
28016:
28017:
28018:
28019: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon
28020: Vuolijoen kirkonkylän ja Otanmäen välisen paikallistien
28021: muuttamiseksi maantieksi
28022:
28023:
28024: Eduskunnalle
28025:
28026: Vuolijoella saatavissa olevat peruspalvelut Tien parantamisen ensimmäinen edellytys on
28027: ovat hajautetut osittain kunnan kumpaankin peruskorjaus ja päällystäminen. Peruskorjauk-
28028: taajamaan. Taajamien kehitystä pidetään yhtä- sen kustannusarvio on noin 4 milj. markkaa,
28029: aikaisena, ja tästä johtuu, että taajamia yhdys- ja tie- ja vesirakennuslaitoksen Kainuun piiri
28030: kuntarakenteellisesti tarkastellaan kaksoistaaja- on joulukuussa 1981 puoltanut TVH:lle tien
28031: mana. Palvelujen hajauttamisesta johtuu, että peruskorjausmäärärahan varaamista. Vuolijoen
28032: kuntalaiset joutuvat päivittäin liikennöimään kunta on asiassa myös ollut yhteydessä tie- ja
28033: Otanmäen ja kirkonkylän välillä. Samoin Otan- vesirakennushallitukseen.
28034: mäkeen suuntautuu yhä kasvava työmatkalii- Teollisen toiminnan edellytykset ovat Vuoti-
28035: kenne kirkonkylän suunnasta. joen kunnassa voimakkaasti nousemassa Rau-
28036: Kainuun seutukaavaliitto on puoltanut pai- taruukin uuden erikoisvaunutehtaan perustami-
28037: kallistien muuttamista maantieksi, ja seutu- sen kautta, joka edellyttää välittömästi voi-
28038: kaavaliiton suunnitelmissa myös taajamia käsi- makkaasti toteutettavien tieyhteyksien paran-
28039: tellään yhdystaajamana. tamista. Vuotijoen alueen tärkeimpiä tieyhteyk-
28040: Paikallistiellä on suoritettu liikennelaskenta, siä on edellä mainitun paikallistien peruskor-
28041: jonka tuloksena liikennemäärä on noin 360 jaus, jonka käyttö moninkertaistuu alkavan
28042: ajoneuvoa vuorokaudessa, josta lähes 100 ajo- vaunutehtaan rakentamisen ja toiminnan myö-
28043: neuvoa on muuta kuin paikallista liikennettä. tä.
28044: Tämä johtuu siitä, että tien varressa on Va- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28045: pon pohtoturvesuo ja yksityisen toimesta on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28046: tekeillä toinen suoalue palaturvetuotannon muksen,
28047: aloittamiseksi.
28048: Tiellä on tällä hetkellä jo selvästi seudullis- että hallitus antaisi eduskunnal~ kii-
28049: ta merkitystä, mikä puoltaa sekä liikennemää- reellisesti esityksen riittävän maara-
28050: ränsä että laatunsa puolesta tien nopeaa muut- rahan ottamiseksi lisäyksenä vuoden
28051: tamista maantieksi. Tie on kunnoltaan var- 1982 tulo- ja menoarvioon Vuotijoen
28052: sin ala-arvoinen, mikä johtuu sorapintaisuudes- kirkonkylän ja Otanmäen välisen pai-
28053: ta sekä suuresta liikennemäärästä. Kestopääl- kallistien muuttamiseksi maantieksi
28054: lysteen puuttuminen hankaloittaa tiellä liikku- sekä tien peruskorjauksen aloittamiSek-
28055: mista ja on tien liikenneturvallisuudelle vaa- si mahdollisimman pian.
28056: raksi. Tiellä on sattunut kuolemaan johtanut
28057: liikenneturma.
28058: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28059:
28060: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
28061: 1982 vp. 717
28062:
28063: Toivomusaloite n:o 622
28064:
28065:
28066:
28067:
28068: Kortesalmi ym.: Sanginkylän ja Yli-Utoksen välisen tieosuuden
28069: parantamisesta Utajärvellä
28070:
28071:
28072: Eduskunnalle
28073:
28074: Utajärvellä Sanginkylän ja Yli-Utoksen vä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28075: lillä oleva tieosuus, joka on pituudeltaan 17 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28076: km, on huonokuntoinen. Tietä myöten aje- muksen,
28077: taan runsaasti puutavaraa, ja lisäksi alueella
28078: alkavat kohta laajamittaiset turvekuljetukset. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28079: Paikkakunnalla ollaan huolissaan tien kunnos- miin Uta järven kunnassa olevan San-
28080: ta ja edellytetään, että tie saatettaisiin nopeas- ginkylän ja Yli-Utoksen välisen tieosuu-
28081: ti nykyistä parempaan kuntoon. den saattamiseksi nykyistä huomatta-
28082: Lisäksi Utajärvellä on automiehillä runsaas- vasti parempaan kuntoon, jotta se kes-
28083: ti työttömyyttä, ja työtä saaneetkin automie- t.äisi puutavaran kuljetusta sekä alka-
28084: het joutuvat usein kulkemaan ansiotyössä hy- via turvekuljetuksia samoin kuin muu-
28085: vin kaukana kotoaan. Tältäkin kannalta kat- takin normaalia liikennettä.
28086: sottuna mainitun tieosuuden kunnostaminen
28087: olisi erittäin toivottavaa.
28088: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28089:
28090: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
28091: 718 1982 vp.
28092:
28093: Toivomusaloite n:o 62.3
28094:
28095:
28096:
28097:
28098: Kortesalmi ym.: Työläisjunaparin liikenteen säilyttämisestä vä-
28099: lillä TuQmioja-Ruukki-Oulu
28100:
28101:
28102: Eduskunnalle
28103:
28104: Ruukin ja Umingan kuntien edustajat sekä teltu paika[lisjunayhteyksien SU!Pistamispyrki-
28105: Siika-PyhäjokialUJeen liiton edustajat pitävät mys välillä Tuomioja-Ruukki-Oulu. Kor-
28106: välttämättömänä työläisjunaparin säilyttämistä vaavat linja-autoyhteydet mm. Ruukista Ou-
28107: OuJun ja Tuomiojan välillä. Erityisesti Ruukin luun ovat erittäin heikot ja myös ajankäy-
28108: kunnan kannalta junaliikenteen jatkaminen on töitä hitaaitn1Ilat.
28109: erittäin tärkeätä, koska Ruuikista Ouluun ei Ede1lä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28110: ole rautatien suuntaista maantieyhteyttä. nioittavasti eduskunnan hyv,äksyttäväksi toi-
28111: Alueellisten kehittämistavoitteiden mukais- vomuksen,
28112: ta on pyvkimys saada aJVatuksi uusia työpaikka-
28113: liikenteen ja muun asioimisen kannalta tarpeel- että hallitus pitäisi huolta siitä, että
28114: lisia liikenneyhteyksiä. Tä!hän ikehittämistoi- työläisjunaparin liikenne välillä Tuomi-
28115: mien kuvaan sopii erittäin huonosti suunni- oja-Ruukki-Oulu säilytetään.
28116: He1singissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28117:
28118: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
28119: 1982 vp. 719
28120:
28121: Toivomusaloite n:o 624
28122:
28123:
28124:
28125:
28126: Koskenniemi ym.: Saamenkielisen televisiotoiminnan kehittämi-
28127: sestä
28128:
28129:
28130: Eduskunnalle
28131:
28132: Saamenkielisen väestön v.ähäisyyden takia on oikeutta omakielisUn ohjelmiin. Tarvetta lä-
28133: ymmärrettävää, että omaikielinen julkaisutoi- hettää saamenkielistä ohjelmaa koko maan
28134: minta on sangen suppeaa eikä millään !kykene kattavasti taas ei ole olemassa.
28135: täyttämään tiedon, kulttuurin ja vapaa-ajan Kustannukset saamenkielisestä televisiotoi-
28136: vieton monipuolisia tarpeita. Vaikka saamen- minnasta muodostuisivat sen verran suuriksi,
28137: kielistä julkaisutoimintaa onkin tuettu valtion ettei .hlmei:sestikään kohtuudella voitaisi olet-
28138: varoista ja vaikka alueradio lähettääkin saa- taa Yleisradion niitä maksavan kokonaan kat-
28139: menkielisiä ohjeLmia, jää vielä suuri aukko sojilta perittävistä lupamaksuista, vaan valtion
28140: täyttämättä. Kielen ja kulttuurin kannalta rahoitus olisi tarpeen.
28141: mahdollisimman monipuolinen ja myös uusim- Mitattaessa jonkin toi.minnan kustannuksia
28142: mat viestintävälineet huomioon ottava tiedon- ja hyötyä saattaisi kylmä talouslaskelma epäi-
28143: välitys on välttämätön. lemättä osoittaa, ettei saamenkielinen televisio-
28144: Näin ollen on perusteltua ryhtyä vo1mak- toiminta kannata. Mielestämme saamelais-
28145: kaasti kehittämään myös .saamenikielistä tele- kulttuurin ja saamelaisuuden elinvoilmaisuus
28146: visiotoimintaa, va:rsinkin kun Lapin alueella on kuitenkin niin suuri arvo sinänsä, ettei sitä
28147: teilevisioverkko on väihitellen täydellistymässä. näin voi mitata. Sitäpaitsi saattaisihan joku
28148: Käytännö1liseksi ratkaisuksi ohjelma-ajan jär- laskelmin "todistaa", ettei maassamme pitkäl-
28149: jestämiselksi, kunhan tekniset ja taloudelliset lä tähtäyksellä mikään omakielinen kulttuuri
28150: esteet on poistettu, osoittautuisi ilmeisesti se, kannata.
28151: että samaan aikaan kun muualla maassa esi- Ehdotamm(;kin eduskunnan hyväksyttäväksi
28152: tetään ruotsinkielistä uutis- ja ajankohtaisoh- toivomuksen,
28153: jelmaa ja aikaa myöten muutakin ruotsinkie-
28154: listä ohjelmaa, saamelaisalueille televisioitai- että hallitus ryhtyisi toimeen saamen-
28155: sän saamenkieilistä ohjelmaa. Saamelaisalue kä- kielisen televisiotoiminnan kehittämi-
28156: sittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat seksi ja saamenkielisen televisiotoimin-
28157: ja osan Sodan!k:ylää, joten täLlainen ratkaisu ei nan tukemiseksi valtion varoista.
28158: sinänsä loukkaisi suomenruotsalaisen väestön
28159: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
28160:
28161: Niilo Koskenniemi Mikko Ekorre Aimo Ajo
28162: 720 1982 vp.
28163:
28164: Toivomusaloite n:o 625
28165:
28166:
28167:
28168:
28169: Lahti-Nuuttila ym.: Pirkanmaan tiestön rakentamisen ja kunnos-
28170: tamisen jälkeenjääneisyyden poistamisesta
28171:
28172:
28173: Eduskunnalle
28174:
28175: Pirkanmaan talousalue kattaa 4,3 prosenttia tamaan valtakunnalliseen päätiestöön ikuuluvia
28176: koko maan pinta-alasta, ja maakunnan asukas- liikenneväyliä, eikä seudullisen tiestön raken-
28177: luku on noin 8,7 prosenttia maan väestöstä. tamisessa voitu edetä läheskään muun maan
28178: Pillkanmaa on sisämaan teollistunein talousmaa- tasoa ·seuraten. Tästä on aiheutunut Pirkan-
28179: kunta, jonk·a kehittymisedellytyksissä korostu- maan tieolojen yleinen jälkeenjääneisyys ja tek•
28180: vat hyvät liikenneyhteydet sekä maakunnan eri nisesti heikko kunto. Erityisen selvästi jälkeen-
28181: keskusten välillä että maakunnan ulkopuolelle- jääneisyys peru.sparantamisess~a on voitu havai-
28182: kin. Tampere Pirkanmaan keskuksena on vai- ta viime vuoden aikana, jolloin huomattava osa
28183: taikunnallinen liikenteen solmukohta, jonka maakunnan teistä oli routavaurioiden vuoksi
28184: kautta välittyy suuri osa k<auttakulkul.li!ken- liikenteelle kelpaamattomassa kunnossa.
28185: nettä. Ralrentamisen ja kunnossapidon ylcisten
28186: Pirkanmaan tiestö jakautuu ikahden tiepiirin mahdollisuuiksien kå.ristyessä p,irkanmaan ti.es-
28187: alueelle siten, että Hämeen piirin tiestöstä noin tön jälkeenjääneisyys on jatkuvasti lisääntynyt
28188: 49 prosentt•ia ja Turun piirin tiestöstä noin 18 ja hoidollinen taso alkanut kärsiä. Ongelmana
28189: prosenttia kuuluu Pirkanmaalle. Pirkanmaa ovat olleet edellä todettu Pil'kanmaan kannalta
28190: muodostuu molempien piirien pohjoisista ja raken1Jam1sen myöhäinen ajoittuminen päätie-
28191: harvaan asutuista alueista, jolloin yhteysvälit verkon osalta ja sitten riittämättömät määrä-
28192: ovat keskimäärin pitemmät ja v·as,taavasti tien- rahat, jotka eivät vastaa maakunnan väestö-,
28193: ralrenta:mistar·peet suuremmat. ValtakunnalLi- tie- tai liikennesuoriteosuuksia.
28194: sessa vertailussa keskimääräinen vuorokausilii- Epäsuhtaa Pirkanmaan ja muun Suomen vä-
28195: kenne on Pirkanmaalla toiseksi vilkkainta, jo- lillä korostaa se, että Pirkanmaalla tienraken-
28196: ten tiestöön kohdi·stuva rasitus on huomattavan tamista ei ole voitu rahoittaa työllisyysvaroin,
28197: suuri. Tätä korostaa maakunnan keskuksen ase- joiden avulia esimerkiksi pohjoisemmassa os'<l!s-
28198: ma valtakunnallisen liifuenteen solmukohtana, sa maata on rahoitettu huomattava osa teiden
28199: jonka kautta ohjautuu huomattava osa evilai·s- mkentamista. Pitkään jatkuessaan tällainen ke-
28200: ta kauttakulkuliikennettä. hitys johtaa llikenteen kannalta vakaviin puut-
28201: Lukuunottamatta valtateitä P~irkanmaan ties- teisiin ja aiheuttaa maakunnan yleiselle kehit-
28202: tö on mm. päälly,stämisen osalta huomattavasti tymiselle lisääntyviä ongelmia. On arvioitu,
28203: alle valtakunnallisen keskitason. Samoin sora- että tiepiirien nykyisten toimenpideohjelmien
28204: teiden osuus on :keskimääräistä suurempi ja mukaan edettäessä kestäisi valtakunnallisen ta•
28205: maan vilkkaimmin liiikennö1dyt soratiet sijait- voitetason sa'<tvuttaminen 15-20 vuotta }a tä-
28206: sev,at Birkanmaalla. mäkin sillä edellytyksellä, että tiepiirien määrä-
28207: Tienrakentaminen on Pirkanmaalla edennyt rahakehitys oHsi edellä mainittujen suunnitel-
28208: valtakunnallis·esta tasosta ja tavoitteista jäljessä. mien oletusten mukaisesti lievästi kasvava.
28209: Suomen päätievel'kko saatiin pääosin ralrenne- Pirkanmaan tiestön mkentamisen ja tekm-
28210: tuksi 1960-luvulla, ja 1970-luvulla voit1in m- sen tason jälkeenjääneisyyden poistaminen ei
28211: kentamista suunnata seudulliselle tasolle. Kun ole mahdollista normaalein tienrakennusmäärä-
28212: tienrakentamisen yleiset rahoitusmahdollisuu- rahoin, vaan tähän tarvitaan erityistoimenpi-
28213: det kiristyivät 1970-luvulla, Pirkanmaan ties- teitä ja -rahoitusta. Valtakunnallisen keskitason
28214: tön rafuentaminen oli vielä pahasti kesken. Vai- ja TVH:n tavoitteiden mukaisen palvelutason
28215: keutuneissa oloissa joudutti~n edelleen raken- saavuttamisen on a:rvioitu edellyttävän lttl1lsaan
28216: Toivomusaloite n:o 625 721
28217:
28218: 350 miljoonan markan lisärahoitusta. Tämän tön rakentamisen kunnostamisen · jäl~
28219: vuoksi tarvitaan erityistoimia ja erillisrahoitus- keenjääneisyyden poistamiseksi ja valta-
28220: ta p,irkanmaan tieolojen korjaamiseksi. kunnallisen keskitason sekä tavoitetason
28221: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- mukaisten tieolojen saavuttamiseksi, se-
28222: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- kä osoittaisi tähän osan tarpeellisista
28223: muksen, määrärahoista jo valtion vuoden 1983
28224: tulo" ja menoarvioesityksessä.
28225: että hallitus ryhtyisi pikaisesti tehok-
28226: kaisiin toimenpiteisiin Pirkanmaan ties-
28227: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28228:
28229: Pentti Lahti"Nuuttlla Mikko Kuoppa Jermu· Laine
28230: Antero Juntumaa Sampsa Aaltio Erkki Pystynen
28231: Ulla-Leena Alppi Tellervo Koivisto Eino Loikkanen
28232: Matti Maijala
28233:
28234:
28235:
28236:
28237: 91 OS82010189C
28238: 722 1982 vp.
28239:
28240: Toivomusaloite n:o 626
28241:
28242:
28243:
28244:
28245: Lahti-Nuuttila ym.: Narvan taajaman tieolojen parantamisesta
28246:
28247:
28248: Eduskunnalle
28249:
28250: Tieolosuhteet Vesilahden kunnassa ovat ylei- ten tieyhteyksien osalta tämä yhteys koetaan
28251: seen tasoon verrattuna todella heikot. Vesilahti nykyisin heikoimpana. Maantieyhteys Narva
28252: on sekä TVL:n Hämeen piirin että myös Tam- (Kurala)-Tottijärvi on kunnan poikittaislii-
28253: pereen seutukaavaliiton alueella ainoa kunta, kenteessä sekä vilkkain että heikkokuntoisin.
28254: jonka alueella ei kulje lainkaan ns. valta-, Tällä tieyhteydellä on lisäksi painorajoitus.
28255: kanta- eikä seudullisia teitä. Liikenneyhteydet Perusparannustarve (tien suuntauksen tarkis-
28256: rakentuvat pääasiassa lukuisten sorapintaisten tus, levennys sekä päällystys) on noin 11,2
28257: ja usein heikkokuntoisten sekä kapeitten tie- km:n tieosuudella.
28258: yhteyksien varaan. Kunnasta suuntautuu kun- Edellä olevan perusteella olisi välttämätöntä
28259: nan rajojen ulkopuolelle kuusi tieyhteyttä, jois- sisällyttää Kuralan-Tottijärven maantieyhtey-
28260: ta ainoastaan yksi on ilman painorajoituksia. den parantaminen sen suunnittelua jouduttaen
28261: Etenkin raskaan liikenteen liikennöinoille ja toteutettavaksi samanaikaisesti Narvan taaja-
28262: kuljetuksille Vesilahden tiestö asettaa edellä majärjestelyjen kanssa. Ottaen huomioon ko-
28263: mainituista syistä vaikeita ongelmia. Puute konaisuudessaan Vesilahden kunnan alueen hei-
28264: edes tyydyttävästä tieverkostosta on yksi kes- kot tieolot nämä kaksi hanketta tulisi töiden
28265: keisistä esteistä kunnan kehittymiselle elinvoi- osalta aloittaa jo vuoden 1983 aikana.
28266: maiseksi pienkunnaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28267: Poikittaiseen tieyhteyteen liittyvä Narvan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28268: taajaman liikenneongelman ratkaiseminen edel- muksen,
28269: lyttää taajamarakenteen ohitusta, mistä TVL:n
28270: Hämeen piirillä ovat suunnitelmat valmiina. että hallitus sisällyttäisi tarvittavat
28271: Narvan taajamajärjestely on sisällytetty TVL:n määrärahat Narvan taajamajärjestelyjen
28272: Hämeen piirin tienpidon toteuttamisohjelmaan ja maantieyhteyden Narva (Kurala)-
28273: vuosille 1986-87, mutta sitä tulisi tarpeet T ottijärvi parantamisen toteuttamisen
28274: huomioon ottaen tuntuvasti aikaistaa. aloittamiseksi myös varsinaisten raken-
28275: Maantieyhteyden Kurala-Tottijärvi suun- nustöiden osalta jo valtion vuoden
28276: nittelu on jo kauan ollut meneillään. Varsinais- 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen.
28277: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28278:
28279: Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi Tellervo Koivisto
28280: Eino Loikkanen Mikko Kuoppa Jermu Laine
28281: Antero Juntumaa Sampsa Aaltio Erkki Pystynen
28282: 1982 vp. 723
28283:
28284: Toivomusaloite n:o 627
28285:
28286:
28287:
28288:
28289: Lahti-Nuuttila. ym.: RautateiC:en paikallisliikenteen palvelutason
28290: turvaamisesta Tampereen seudulla
28291:
28292:
28293: Eduskunnalle
28294:
28295: Valtionrautateiden henkilöliikenteen kehittä- aikanaan toteutuu, tarkoituksenmukaista · on
28296: missuunnitelmissa ollaan suuntaamassa paino- käyttää tätä investointia tehokkaasti myös hen~
28297: pistettä jatkoyhteys- ja pikajunaliikennettä täy- kilöliikenteen hoitamiseen. Myös kansantalou·
28298: dentävään liikenteeseen. Paikallisliikenteen delliset seikat ja odotettavissa oleva energia-
28299: osalta suunnitelmat merkitsevät vuoteen 1987 taloudellinen kehitys lisännevät tarvetta liiken-
28300: mennessä noin 14 prosentin supistuksia ver- teen hoitamiseksi kasvavasti joukkoliikenne-
28301: rattuna vuoden 1981 junakilometreihin. Tam- muodoin. Tällöin sähköjuna paikallisliikenteen
28302: pereen seudulla rautateiden. paikallisliikenteen välittäjänä voi olla taloudellinen ja tehokas.
28303: merkitys on suurin Kangasalan ja Oriveden Kun paikallisliikenteen toteutettavat supis-
28304: suunnalla, joissa mm. kuntien kaavoitustoimin tukset joka tapauksessa merkitsevät osalle kan-
28305: on pyritty tukemaan radanvarsiasutuksen ke- salaisista selvää liikennepalvelujen heikken.e~
28306: hittymistä, sekä Vammalan suunnalla. Osa pai- mistä ja julkisten liikenneyhteyksien menettä-
28307: kallisliikenteestä on jatkoyhteyksiä tarvitsevaa, mistä jopa kokonaan, liikeoteeilinen palvelu-
28308: ja huomattava osa on työmatkaliikennettä. Joil- taso tulisi välttämättömienkin supistusten to-
28309: lekin radanvarsitaajamille VR:n henkilöliiken- teuttamisen yhteydessä pyrkiä säilyttämään. Tä-
28310: ne on ainoa julkinen liikenneyhteysmuoto. tä edellyttää kansalaisten tasavertaisuus julkis-
28311: Paikallisliikenteen kehittämissuunnitelmat ten palvelujen saatavuuden suhteen.
28312: Tampereen seudulla pitävät sisällään myös su- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28313: pistuksia. Perusteina suunniteltuihin supistuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28314: siin ovat sekä matkustajamäärät että kalusto- muksen,
28315: ongelmat. Lähivuosina käytöstä poistettava kis-
28316: koautokalusto korvattaneen raskaalla veturika- että hallitus ryhtyisi välttämättömiin
28317: lustolla, mikä tekee paikallisliikenteen kannat- toimenpiteisiin rautateiden paikallislii-
28318: tavuuden entistä ongelmallisemmaksi ja lisää kenteen palvelutason turvaamiS'eksi il-
28319: painetta sen supistamiseksi edelleen. Palvelu- man kesk,eytyksiä Tampereen seudulla
28320: tason parantaminen ja matkustajamukavuuden ja että niissä tapauksissa) joissa välttä-
28321: lisääminen sekä liikenteen nopeuttaminen voi- mättömiä liikenteellisiä supistuksia rau-
28322: vat toteutua siirryttäessä sähkömoottorijunilla tateillä toteutetaan) valtiovallan toimen-
28323: hoidettuun liikenteeseen. pitein huolehditaan korvaavista liiken-
28324: Mainittujen rataosien sähköistäminen on nejärjestelyistä riittävän liikenteellisen
28325: suunniteltu toteutettavaksi kuluvan vuosikym- palvelutason säilyttämiseksi.
28326: menen puolivälin jälkeen. Kun sähköistäminen
28327: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28328:
28329: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Kuoppa Jermu Laine
28330: Antero Juntumaa Sampsa Aaltio Eino Loikkanen
28331: Ulla-Leena Alppi Tellervo Koivisto Erkki Pystynen
28332: Matti Maijala
28333: 724 1982 vp.
28334:
28335: Toivomusaloite n:o 628
28336:
28337:
28338:
28339:
28340: Lattula: Henkilöliikenteen säilyttämisestä Tuomiojan-Oulun
28341: rataosuudella
28342:
28343:
28344: Eduskunnalle
28345:
28346: Ruulcin, Limingan ja Kempeleen kunnat ovat Tällainen ei ole sen paremmin liikennepoliitti-
28347: huolissaan VR:n henkilöliikenteen suunnitellus- sesti kuin yhteiskuntapoliittisestikaan oikea
28348: ta lakkauttamisesta rataosuudella Tuomioja- ratkaisu.
28349: Omu. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28350: Lakkautusuhan alaisina ovat henkilöjunat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28351: 602 ja 611, jotka molemmat palvelevat nimen- sen,
28352: omaan Oulussa työssä käyviä ihmisiä Oulun
28353: ja Tuomiojan välillä. Niiden tilalle ei ole ole- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28354: massa korvaavaa liikennettä. Mikäli nämä ju- menpiteisiin henkilöliikenteen säilyttä-
28355: navuorot lakkautetaan, ihmisten on joko kul- miseksi rataosuudella Tuomioja-Oulu.
28356: jettava henkilöautolla tai muutettava Ouluun.
28357: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28358:
28359: Eero Lattula
28360: 1982 vp. 725
28361:
28362: Toivomusaloite n:o 629
28363:
28364:
28365:
28366:
28367: Lattula: Henkilöliikenteen säilyttämisestä Kontiomäen-Taival-
28368: kosken rataosuudella
28369:
28370:
28371: Eduskunnalle
28372:
28373: Taivalkosken asukkaat ja kunta ovat syvästi dellinen vaikutus kuin myönteinen vaikutus
28374: huolestuneita henkilöliikenteen lakkauttamis- VR:n liiketaloudelliselle kannattavuudelle.
28375: esityksestä Kontiomäen-Taivalkosken rata- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
28376: osuudella. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28377: Lakkauttamisella heikennettäisiin ratkaise-
28378: vasti Koillismaan liikenneyhteyksiä Itä-Suo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28379: meen ja pääkaupunkiseudulle. Lakkauttamisella menpiteisiin henkilöliikenteen säilyttä-
28380: olisi myös työllisyyttä heikentävä vaikutus. miseksi Kontiomäen-Taivalkosken ra-
28381: Kokonaisuutena henkilöliikenteen lakkautta- taosuudella.
28382: misella olisi suurempi kielteinen kansantalou-
28383: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28384:
28385: Eero Lattula
28386: 726 1982 vp.
28387:
28388: Toivomusaloite n:o 630
28389:
28390:
28391:
28392:
28393: Lattula: Kiskoauto H 870:n pysähtymisen järjestämisestä Ah-
28394: maksen pysäkillä rataosuudella Oulu-Kontiomäki
28395:
28396:
28397: Eduskunnalle
28398:
28399: Valtionrautateillä on toteutettu 1. 6. 1981 nöitsijä Matti Suorsalla on tarkoitus hakea rei-
28400: voimaan ·tulleen aikataulun mukaan Oulun- tille liikennelupa. Kiskoauto H 865 pysähtyy
28401: Kontiomäen rataosuudella Iiikennöivälie kisko- tarvittaessa Ahmaksen pysäkillä, josta kunto-
28402: autolle H 870 aikataulunmuutos, jonka mu- keskus hoitaa jatkoyhteyden laitokselle korva-
28403: kaan ko. rataosuudella on vähennetty pysäh- uksetta.
28404: dyspaikkoja seitsemästätoista (17) viiteen (5). Kuntokeskuksen kannalta kiskoauto H 870:n
28405: Kyseinen kiskoauto ei pysähdy enää mm. Ah- pysähtyminen Ahmaksessa on hyvin tärkeää.
28406: maksen pysäkillä. Myös tältä junavuorolta kuntokeskus järjestää
28407: Tammikuun 27 päivänä 1982 on otettu jatkoyhteyden korvauksetta laitokselle.
28408: käyttöön 128-paikkainen Rokuan kuntokeskus. Ahmaksen pysäkin välittömässä vaikutuspii-
28409: Valtaosa kuntokeskuksen asiakkaista on vam- rissä on lisäksi paikallista asujaimistoa noin
28410: maisia ihmisiä, jotka käyttävät julkisia kulku- 600-700 asukasta, Rokuan Talon loma- ja
28411: neuvoja tullessaan kuntoutumislaitokseen. Teh- virkistyskeskus, Oulun seurakuntien leirikeskus
28412: tyjen selvitysten mukaan kuntokeskusten asiak- ja Oulun NMKY :n leirikeskus.
28413: kaista noin 80 % tulee julkisilla kulkuneu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28414: voilla laitoksiin. Rokuan kuntokeskuksen osal- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28415: ta tämä tarkoittaa noin 3 000 matkustuskertaa sen,
28416: vuodessa eli noin 1 500 saapumista ja noin
28417: 1 500 lähtöä laitoksesta. Ahmas on lähin kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28418: tokeskusta palveleva pysäkki. menpiteisiin kiskoauton H 870 pysäh-
28419: Utajärvellä 9.38 ja 9.37 pysähtyviltä junilta tymisen iäriestämiseksi Ahmaksen py-
28420: on yhteys Rokuan kuntokeskukseen. Utajärvel- säkillä rataosuudella Oulu-Kontio-
28421: lä 19.35 ja 19.37 pysähtyviltä junilta ei ole mäki.
28422: vielä yhteyttä kuntokeskukseen, mutta liiken-
28423: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28424:
28425: Eero Lattula
28426: 1982 vp. 727
28427:
28428: Toivomusaloite n:o 631
28429:
28430:
28431:
28432:
28433: Leppänen ym.: Jäppiläo-Maaveden paikallistien perusparanta-
28434: misen toteuttamisesta
28435:
28436:
28437: Eduskunnalle
28438:
28439: Jäppiläo-Maaveden paikallist:ien peruspa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28440: rannus ja kestopäällystäminen olisi välttämätön- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28441: tä. Tälle tielle on enenevässä määrin <Suuntau- muksen,
28442: tunut raskasta liikennettä. Tie on erittäin heik-
28443: korakenteinen ja mutkainen. Tie kuitenkin kul- että hallitus selvityttäisi, miten voi-
28444: kee hyviä soraharjanteita pitkin, mistä syystä taisiin mahdollisimman pian toteuttaa
28445: tien parantaminen on täysin mahdollista. Jäppilän-Maaveden paikallistien pe-
28446: rusparantaminen ja kestopäällystäminen.
28447: He1sing1ssä 12 päivänä helmikuuta 1982
28448:
28449: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
28450: 728 1982 vp.
28451:
28452: Toivomusaloite n:o 632
28453:
28454:
28455:
28456:
28457: ·Leppänen ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon
28458: Vantaalla sijaitsevan Hanalan rautatiepysäkin säilyttämiseksi
28459:
28460:
28461: Eduskunnalle
28462:
28463: Hanahn rautatiepysäkkiä Vantaalla Helsingin että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
28464: lähellä tarvitsi ja käytti monta tuhatta henkilöä tyksen 4 000 000 markan määrärahan
28465: päivässä. Mutta byrokratia ja härkäpäisyys halu- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
28466: sivat hävittää Hanalan pysäkin kestämättömillä 1982 tulo- ja menoarvioon Vantaan Ha-
28467: perusteilla. nalan rautatiepysäkin kunnostamiseksi
28468: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ja säilyttämiseksi pysäkkiä käyttävien
28469: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- ·etujen mukaisesti.
28470: sen,
28471: Hels~ngissä 13 päivänä helmikuuta 1982
28472:
28473: Urpo ·Leppänen J. Juhani Kortesalmi
28474: 1982 vp. 729
28475:
28476: Toivomusaloite n:o 633
28477:
28478:
28479:
28480:
28481: Miettinen ym.: Maanteiden n:ot 426 ja 428 (Kuortti-Pertun-
28482: maa-Toivola) perusparantamisesta ja päällystämisestä Per-
28483: tunmaalla
28484:
28485:
28486: Eduskunnalle
28487:
28488: Kuortin-Pertnnmaan-Toivolan tieosuudel- täin huono kunto. Jotta yritystoumntaa kun-
28489: la ( 426 ja 428) kestopäällysteessä on runsaas- nassa voitaisiin kehittää laadituo kuntasuunni-
28490: ti painumia ja murtumia, jotka vaikeuttavat telman ja ·elinkeinoj·en kehittämisohjelman mu-
28491: olennaisesti moottor1ajoneuvoliikennettä. Ky- kaisesti ja jotta kuntalaisten palvelut kyettäisiin
28492: seinen tieosuus on varsin vilkkaasti liikennöi- säilyttämään edes nykyisellään, oHsi tieosuus
28493: ty, lwska lähes kaikki palvelut o~at sijoittuneet Kuortti-kirkonkylä-Toivola saatava korja-
28494: P.ertunmaan kirkonkylään ja Kuorttiin. Tie- tuksi ensi tilassa.
28495: osuudella liikennöi päivittäin yli 20 linja-auto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28496: vuoroa, koululais-, myymälä- ja maitoautoja se- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28497: kä lisäksi useita teollisuuden ja kauppojen toi- muksen,
28498: mint·aan lii:ttyviä tJavarankuljetusautoja;
28499: Pertuumaan kunta on voimakasta vålestötap- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28500: pioaluetta, minkä johdosta kunta pyrkii voi- piteisiin maanteiden n:ot 426 ;a 428
28501: makkaasti saamaan uutta yritystoimintaa. Käy- perusparantamiseksi ja päällystämiseksi
28502: dyissä yritysneuvotteluissa on käynyt ilmi, välillä Kuortti-kirkonkylä-Toivola
28503: että teollisuusyritysten kil'lkonkylään sijoittumi- Pertunmaan kunnassa.
28504: sen esteenä on edellä mainitun tieosuuden erit-
28505: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28506:
28507: Mauri Miettinen Pekka Jokinen
28508:
28509:
28510:
28511:
28512: 92 088200189C
28513: 730 1982 vp.
28514:
28515: Toivomusaloite n:o 634
28516:
28517:
28518:
28519:
28520: Miettinen ym.: Pöyryn-Kälän maantien parantamisesta Hirven-
28521: salmella
28522:
28523:
28524: Eduskunnalle
28525:
28526: Hirvensalmen kunnan keskustasta on hyvät parantaminen olisi saatava aikaan kiireellise-
28527: liikenneyhteydet Miikkelin suuntaan. Sen si- nä. Tällä olisi myös mel"kitystä Hirvensalmen
28528: jaan kunnasta puuttuu kunno1linen tieyhteys jyrkästi heikkenevän työllisyystilanteen hoita-
28529: Keski-Suomeen ja Joutsaan. Tämä jöhtuu sii- misessa.
28530: tä, että Pöyryn ja Kälän välisen maantien poh- Edelilä olevan perusteella ehdotamme kun-
28531: jakunto on heikko ja kelirikkaaikana liikenne- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28532: rajoitukset haittaavat tavara- ja henkilöliiken- vomuksen,
28533: nettä tuntuvasti.
28534: Kyseinen tieosuus on erittäin tärkeä Hirven- että hallitus ryhtyisi pik-tUsiin toimen-
28535: salmen kunnan kannalta. Myös Joutsan kun- piteisiin Pöyryn-K.älän maantien pe-
28536: nan edustajat pitävät tien parantamista kHreel- rusparantamiseksi Hirvensalmen kun-
28537: lisenä, sillä Joutsasta on l:91hin tieyhteys Mik- nassa.
28538: keliin Kälän-Pöyryn tien kautta. Tien perus-
28539: Helsingissä 12 päivänä hel<mikuuta 1982
28540:
28541: Mauri Miettinen Pekka Jokinen
28542: 1982 vp. 731
28543:
28544: Toivomusaloite n:o 635
28545:
28546:
28547:
28548:
28549: Muurman: Kantatien n:o 53 perusparantamisesta välillä Hanko
28550: ---Tammisaari
28551:
28552:
28553: Eduskunnalle
28554:
28555: Kantatie välillä Hanke-Tammisaari on lii- tatien n:o 53 perusparantaminen tarpeellisine
28556: kennemääriin nähden vaarallinen ja heikkota- oikaisuineen ja levennyksineen on kasvavat lii-
28557: soinen. Ko. kantatie n:o 53 on ainoa Hangon kennemäärät huomioon ottaen välttämätöntä.
28558: kaupunkiin ja sen satamaan johtava maantie. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
28559: Pelkästään noin 50 000 auton tuonti Han- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28560: gon satamien kautta vuosittain aiheuttaa tun- sen,
28561: tuvan raskaiden rekka-autojen päivittäisen lii-
28562: kennöinnin kapealla ja mutkik.kaalla tielilä. että hallitus ryhtyisi piktiisiin toimen-
28563: Hangon syväsataman valmistuttua tulee pai- piteisiin kantatien n:o 53 perusparan-
28564: ne tietä kohtaan entisestään kasvamaan. Kan- tamiseksi välillä Hanko--Tammisaari.
28565: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
28566:
28567: Peter Muurman
28568: 732 1982 vp.
28569:
28570: Toivomusaloite n:o 636
28571:
28572:
28573:
28574:
28575: Muurman: Orimattilasta Lahteen johtavan tien parantamisesta
28576:
28577:
28578: Eduskunnalle
28579:
28580: Orimattilan seudun tieoloihin on viime vuo- Liikenneyhteyksien parantaminen Päijät-Hä-
28581: sina saatu tuntuvia parannuksia. Ko. alueen meen talousalueen ja Loviisassa sijaitsevan sa-
28582: kannalta tärkeä tieyhteys Lahteen on edelleen taman välillä edellyttää sekin ko. tien toteut-
28583: tasoltaan heikko ja kaipaa pikaista paranta- tamista.
28584: mista. Liikenneturvallisuus vanhalla ja mutkik- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
28585: kaalla tiellä on alhaisista nopeusrajoituksista taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28586: huolimatta huono.
28587: Orimattilan-Renkomäen tie on suunnitel- että hall(tus ryhtyisi pikaisiin toi-
28588: miin .ja toimenpideohjelmiin merkitty toteutet- menpiteh#n Orimattilasta Lahteen ;oh-
28589: tavaksi vasta vuoden 1985 jälkeen. Uuden tavan tien parantamiseksi nykyistä lii-
28590: Orimattilasta Lahteen johtavan tien rakenta- kenne~arvetta vastaavaksi aikaisemmin
28591: minen uuteen paikkaan nykyistä liikennetarvet- suunniteltua toteuttamisohielmaa no-
28592: ta vastaavaksi on Orimattilan kehittämisen peuttaen.
28593: kannalta ratkaisevan tärkeää.
28594: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
28595:
28596: Peter Muurman
28597: 1982 vp. 733
28598:
28599: Toivomusaloite n:o 637
28600:
28601:
28602:
28603:
28604: Pohto ym.: Paikallisteiden hoidon siirtämisestä kokonaan val-
28605: tiolle
28606:
28607:
28608: Eduskunnalle
28609:
28610: On vaann, että kunnat joutuvat aina vain että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
28611: enemmän taloudellisesti uhraamaan paikallistei- paikallisteiden hoidon siirtämiseksi kun-
28612: den ylläpitoon ja hoitoon. Kuitenkin nämä tiet nilta kokonaisuudessaan valtion kustan-
28613: ovat yleisiä liikenneväyliä. nettavaksi.
28614: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28615: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28616: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
28617:
28618: Urho Pohto Pekka Vennamo
28619: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28620: 734 1982 vp.
28621:
28622: Toivomusaloite n:o 638
28623:
28624:
28625:
28626:
28627: Pohto ym.: Tieosuuden perusparantamisesta välillä Otonmäki-
28628: Järviranta-Liipantönkkä
28629:
28630:
28631: Eduskunnalle
28632:
28633: Ylistaron kunnassa oleva valtatiehen n:o 16 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28634: päättyvä Otonmäen-Järvirannan-Liipantön- muksen,
28635: kän tieosuus (n. 8 km) on erittäin tärkeä
28636: Lehmäjoen-Untamalan ja Järvirannan kylätaa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
28637: jamien asukkaille, varsinkin Seinäjoen ja La- peellisiin toimenpiteisiin tieosuuden
28638: puan liikennettä ajatellen. Otonmäki-Järviranta- Liipantönkkä
28639: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- perusparannuksen toteuttamiseksi.
28640: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28641:
28642: Urho Pohto Pekka Vennamo
28643: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28644: J. Juhani Kortesalmi
28645: 1982 vp. 735
28646:
28647: Toivomusaloite n:o 639
28648:
28649:
28650:
28651:
28652: Pohto ym.: Tieosuuden perusparantamisesta välillä Untamala-
28653: Kosola
28654:
28655:
28656: Eduskunnalle
28657:
28658: Tieosuus (Ylistaro) Untamala-Kosola (Yli- että hallitus ryhtyisi kiireelli~sti tar-
28659: härmä) (noin 10 km) on erittäin vilkasliiken- peellisiin toimenpiteisiin Untamalan-
28660: teinen tie, jolla perusparannustyöt ovat vielä Kosolan tieosuuden perusparannuksen
28661: suorittamatta. toteuttamiseksi.
28662: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28663: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28664: muksen,
28665: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28666:
28667: Urho Pohto Pekka Vennamo
28668: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28669: ]. Juhani Kortesalmi
28670: 736 1982 vp.
28671:
28672: Toivomusaloite n:o 640
28673:
28674:
28675:
28676:
28677: Pohto ym.: Tieosuuden parantamisesta välillä Valtaala-Oris-
28678: berg-Huissi
28679:
28680:
28681: Eduskunnalle
28682:
28683: Valtatiet n:o 16 ja 3 yhdistävä tieosuus että hallitus ·ryhtyisi kiireellisesti tar-
28684: (Isonkyrön) Valtaala-Orisberg-Huissi (Il- peellisiin toimenpiteisiin tieosuuden
28685: majoki), n. 22 km, on erittäin tärkeä oikotie Valtaala-Orisberg-Huissi perusparan-
28686: esim. puutavaran kuljetuksissa Kaskisiin. nuksen toteuttamiseksi.
28687: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
28688: oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28689: sen,
28690: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28691:
28692: Urho Pohto Urpo Leppänen
28693: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
28694: Pekka Vennamo
28695: 1982 vp. 737
28696:
28697: Toivomusaloite n:o 641
28698:
28699:
28700:
28701:
28702: Pohto ym.: Liikennelupien myöntämisperusteiden muuttamisesta
28703:
28704:
28705: Eduskunnalle
28706:
28707: Ammattimaisen kuorma- ja pakettiautoliiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28708: teen liikennelupien saamista uusimistapauksissa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28709: olisi uudistettava niin, etteivät esim. verojää- vomuksen,
28710: mät saa olla esteenä luvan uusimiselle. Liiken-
28711: nelupa olisi myönnettävä niin pitkäksi ajaksi että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
28712: kuin liikennettä harjoitetaan. Kun liikenteen piteisiin liikennelupien myöntämisen
28713: harjoittaminen lopetetaan, olisi lupa saatava muuttamiseksi siten etteivät verojää-
28714: 1
28715:
28716: siirtää liikennekaluston ostaneelle henkilölle, mät saa olla esteenä luvan uusimiselle
28717: mikäli hän muutoin täyttää luvan saantiin sekä että lupa myönnetään sille henki-
28718: tarkoitetut tai vaaditut edellytykset. lölle} joka on ostanut entiseltä liiken-
28719: nöitsijältä tämän kaluston.
28720: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
28721:
28722: Urho Pohto Urpo Leppänen
28723: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
28724: Pekka Vennamo
28725:
28726:
28727:
28728:
28729: 93 088200189C
28730: 1982 vp.
28731:
28732: Toivomusaloite n:o 642
28733:
28734:
28735:
28736:
28737: Poutanen ym.: Latvalammen-Pöytälahden maantien peruspa-
28738: rantamisesta Heinävedellä
28739:
28740:
28741: Eduskunnalle
28742:
28743: · Lisääntyvä liikkuvuus ja autotiheyden kasvu tamista vaatii osaltaan myös se, että Pohjois-
28744: lisäävät nopeasti uusia vaatimuksia tieverkos- Karjalan läänin puolella on parhaillaan kunnos-
28745: toon nähden. Vaikka maassamme ja myöskin tettavana Pöytälahden-Viirunniemen-Outo-
28746: kehitysalueilla on runkotieverkosto jatkuvasti kummun tie. Enonkoskelie on avattu kaivos,
28747: parantunut, on varsinkin yhdysteinä käytetty- jonka huolto ja hallinto toimii Outokummusta
28748: jen maanteiden kohdalla kehittämistarve lisään- käsin. Tämäkin kiirehtii tien kunnostamista.
28749: tynyt. Tämänkaltainen tilanne on mm. Heinä- Savonrannan tien saaminen kantatieksi olisi
28750: veden itäosassa, jossa n. 16 kilometriä pitkä myös välttämätöntä. Tien parantaminen on lop-
28751: Latvalammen-Pöytälahden maantie on erit- puvaiheessa, sillatkin syväväylän ylitykseen
28752: täin heikkokuntoinen ja helposti routiintuva. ovat jo olemassa.
28753: Tie on tavattoman vanha ja mutkainen ja Heinäveden ja Liperin kuntien alueella
28754: sen heikon peruskunnon vuoksi myös sen huol- on myöskin työvoiman ylitarjontaa havaitta-
28755: to on nykyisellään suhteellisen kallista. vissa ja mainittu tie olisi osaltaan käyttökel-
28756: Latvalammen-Pöytälahden maantie on vil- poinen työllisyyskohteenakin.
28757: kasliikenteinen yhdysmaantie Heinävedeltä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28758: Savonlinnan suunnasta kantatielle n:o 70 ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28759: sitä kautta Pohjois-Karjalaan. Puutavarakulje- muksen,
28760: tukset ovat tiellä tavanomaisia ja esim. paikal-
28761: lista asujaimistoa on maantien välittömässä lä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28762: heisyydessä jo yli 100 taloutta. Myöskin mat- Latvalammen-Pöytälahden maantien
28763: kailuliikenne on viime aikoina ko. tiellä tavat- perusparannuksen suunnittelemiseksi ja
28764: tomasti lisääntynyt. työn aloittamiseksi Heinäveden kun-
28765: Latvalammen-Pöytälahden maantien paran- nassa
28766: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28767:
28768: Pentti Poutanen Seppo Tikka Timo Ihamäki
28769: 1982 Vp. 739
28770:
28771: Toivomusaloite n:o 643
28772:
28773:
28774:
28775:
28776: Raatikainen ym.: Määrärahasta pääkaupunkiseudun liikenteen
28777: taloudelliseksi tukemiseksi
28778:
28779:
28780: Eduskunnalle
28781:
28782: Pääkaupunkiseudun liikenneongelmat ovat tua sen kustannuksiin. Tämän lisäksi on vält-
28783: korostuneet sitä mukaa kuin alueen väkiluku tämätöntä, että liikennemäärärahat ohjautu-
28784: on kasvanut. Tällä hetkellä Helsingin ja ym- vat tulevaisuudessa nykyistä tasapuolisemmin
28785: päristökuntien kaupunkimaisissa yhdyskunnis- myöskin pääkaupunkiseudulle.
28786: sa asuu jo noin 750 000 ihmistä. Alueen lii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
28787: kennejärjestelyjen hajanaisuus on johtanut kal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28788: liisiin, mutta silti huonosti toimiviin ratkai-
28789: suihin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28790: Pääkaupunkiseudulle on saatava aikaan yh- pääkaupunkiseudun liikenteen taloudel-
28791: tenäinen joukkoliikenteen hoito-organisaatio ja lisen tuen järjestämiseksi varaamalla
28792: koko seudulla kelpaava matkalippu. Joukkolii- tarkoitukseen määrärahan viimeistään
28793: kenteen kehittäminen pääkaupunkiseudulla on valtion vuoden 1983 tulo- ja meno-
28794: niin tärkeä kysymys, että valtion tulisi osallis- arvioesitykseen.
28795: Helsingissä 15 päivänä helm.iJkuuta 1982
28796:
28797: Kaisa Raatikainen Terhi Nieminen-Mäkynen
28798: Peter Muurman Tarja Halonen
28799: 740 1982 .vp.
28800:
28801: Toivomusaloite n:o 644
28802:
28803:
28804:
28805:
28806: Rajantie ym.: Kiskotuksen parantamisesta rataosuudella Savon-
28807: linna-Pieksämäki
28808:
28809:
28810: Eduskunnalle
28811:
28812: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa Pieksämäki pitäisi saada tämän vuosikymme-
28813: on momentille 31.90.78, ratojen parantaminen nen puoliväliin mennessä kiskoovaihto suorite-
28814: ja teollisuusraiteiden rakentaminen, sisäUytetty tuksi. TodettaJkoon, että Savonlinnan-Pieksä-
28815: 6 000 000 markan määräraha Parikkalan- mäen väli kilpailee vastaavanlaisen kiskonvaih-
28816: Savonlinnan rataosan kiskojen vaihtoa varten. don kanssa välillä Lieksa-Kontiomäki. Sa-
28817: Kokonaiskustannusarvio on 59,7 milj. mk, jos- vonlinna on jo kerran asetettu em. ratahank-
28818: ta on budjetoitu 3 7,5 milj. mk, joten määrä- keen edelle, ja edellytämme, että tämä päätös
28819: rahoja tarvitaan vielä 22,2 milj. mk vuoteen pysyy jatkossakin.
28820: 1984 mennessä, joka on arvioitu valmistumis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28821: vuosi. Mutta tämä ei vielä riitä yksin turvaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28822: maan Savonlinnan rautatieliikennepalvelujen ke- muksen,
28823: hitystä, vaan väli Savonlinna-Pieksämäki on
28824: myös varustettava raskaalla kiskotuikseHa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28825: Kiinnitämme huomiota siihen, että aikatau- kiskotuksen parantamiseksi rataosuu-
28826: lu radan liikenne-edellytysten parantamiselle on della Savonlinn'tl-Pieksämäki.
28827: aivan liian hidas. Koko rataosalla Parikkala-
28828: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28829:
28830: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
28831: 1982 vp. 741
28832:
28833: Toivomusaloite n:o 645
28834:
28835:
28836:
28837:
28838: Rosnell ym.: Tien parantamisesta välillä Rauma-Raijala
28839:
28840:
28841: Eduskunnalle
28842:
28843: Raijalasta Raumalle johtavan kantatien n:o Rauman sataman lii:kenne on kantatien n:o
28844: 42 alhainen tekninen taso on eräs Etelä-Sata- 42 valmistumisen jälkeen moninkertaistunut
28845: kunnan tieverkon pahimmist·a epäkohdi,sta. ja Rauma-Repola Oy:n puunjalostustuotanto
28846: Tien parantamishanke puuttuu TVL:n Turun samoin merkittävällä tavalla kasvanut. Moloem-
28847: tiepiidn toimenpideohjelmasta. pien pääliikennevirrat suuntautuv•at Raumalle
28848: Tie rakennettiin 1950-luvulla olosuhteissa, sisämaasta päin pitkin kantatietä n:o 42. Rau-
28849: jolloin ankaraa työttömyyttä torjuuiin teitä ra- man satamas!Sa on ollut käynnis·Sä mittava
28850: kent•amalla. Raijalan-Rauman tie suunniteltiin uudisrakentamisvaihe, jonka tärkein osa, uusi
28851: ja rakennettiin aikanaan vanhoja 1930-luvun syväväylä, valmistui viime vuonna.
28852: normeja käyttäen. Näin tiestä tuli alun alkaen Edellä kerrottu ja joukko muita näkökoh-
28853: vanhanaikainen: kapea jyrkkäluiskainen sekä tia puoltavat kantatien n:o 42 tason nyky-
28854: harjanteiltaan varsin pienillä kaarresäteillä ta- aikaistamiseen tähtäävän suunnittelutyön ja to-
28855: soitettu, joten sen liikenneturvallisuus jäi ky- teuttamisen ottamista tiepiirin toimenpideoh-
28856: seenalaiseksi. Eritoten Lappi Tl:n kunnan jrelmaan.
28857: alueella sijainseva n. 6 km:n pituinen tieosuus Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
28858: Kullanperän kylän ja Vuorenmaan tienhaaran nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28859: välillä on vaarallinen ja kaipa1si nopeita ko-
28860: hennustoimia. Sanotulla välillä on tien valmis- että hallitus päättäisi Rauman-Rai-
28861: tumisen jälkeen 1950-luvun loppupuolelta läh- jalan tien suunnittelu- ja parannustöi-
28862: tien tapahtunut toistakymmentä kuolonuhreja den aloittamisesta.
28863: vaatiuutta liikenneonnettomuutta.
28864: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
28865:
28866: Irma Rosnell Mikko Elo Anssi Joutsenlahti
28867: Pirkko Valtonen Matti Pelttari Einari Nieminen
28868: Matti Järvenpää Aila Jokinen Toivo T. Pohjala
28869: Aulis Juvela Anneli Kivitie Kauko Juhantalo
28870: 742 1982 vp.
28871:
28872: Toivomusaloite n:o 646
28873:
28874:
28875:
28876:
28877: Saa:ikoski: Määrärahasta maantien n:o 663 suunnitteluun vä-
28878: lillä Karijoki-Päntäne
28879:
28880:
28881: Eduskunnalle
28882:
28883: Kun tiestä n:o 663 välillä Kristiinankaupun- Tämän hankkeen prkainen loppuunsaattaminen
28884: ki-Kauhajoki v,almistui v. 1980 osa eli väli olisi ensimmäinen todella tuntuva käytännön
28885: Lapväärti-Karijoki, jäi vielä rakentamatonta toimenpide Suomenselkä-projektiin kuuluville
28886: osuutta välille Karijoki-Päntäne noin 11 km. alueen lounaisosan kunnille.
28887: Se on Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimen- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
28888: pideohjelmassa vasta vuoden 1985 jälkeen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28889: Koko Vaasan läänin eteläisen osan, Suupoh-
28890: jan alueen, kehittämisen kannalta on ensiarvoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28891: sen tärkeää saada koko tie rakennetuksi mah- maantien n:o 663 rakentamiseksi suun-
28892: dollisimman pian täysin valmiiksi jo valmiina niteltua aikaisemmin välillä Karijoki-
28893: olevien suunnitelmien mukaisesti. Päntäne ja että tähän varataan tarvit-
28894: Tietä tarvitsee Metsä-Botnia raskaisiin jat- tava määräraha valtion vuoden 1983
28895: kuviin puutavarakuljetuksiin. Tie on maakun- tulo- ja menoarvioon.
28896: nan ja rannikon välinen tärkeä liikenneväylä.
28897: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28898:
28899: Helge Saarikoski
28900: 1982 vp. 743
28901:
28902: Toivomusaloite n:o 647
28903:
28904:
28905:
28906:
28907: Saarikoski: Maantien n:o 665 (Ravi-Myrkky-Tiukka) pa-
28908: rantamisesta
28909:
28910:
28911: Eduskunnalle
28912:
28913: Maantie n:o 665 johtaa Teuvalta Teuvan kestää nopeasti lisääntyvää raskasta liikennet-
28914: Peräkylän ja Karijoen Myrkyn kylän kautta tä. Siksi se olis•i nopeasti perusparannettava.
28915: Vaasan-Porin valtatielle, johon se yhtyy Kaiken liikenteen turvaamisen kannalta on tiel-
28916: Kristiinankaupungissa Tiukan kylässä. lä suuri merkitys Karijoen Myrkyn kylän elin-
28917: Oy Metsä-Botnia Ab:n selluloosa~ehtaan lä- keinojen kehittymiselle.
28918: heisyys ja sinne johtavat raskaat kuljetukset Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
28919: ovat muun kauttakulkuliikenteen kanssa saatta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28920: neet tämänkin tien erittäin huonoon kuntoon
28921: jopa niin, että liikenne on ajoittain jopa kat- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28922: kennut kokonaan. piteisiin maantien n:o 665 (Ravi-
28923: On ymmärrettävää, että ennestään kapea, Myrkky-Tiukka) perusparantamiseksi.
28924: mutkainen ja heikkokuntoinen tie ei ole voinut
28925: Helsing1ssä 15 päivänä helmikuuta 1982
28926:
28927: Helge Saarikoski
28928: 744 1982 vp.
28929:
28930: Toivomusaloite n:o 648
28931:
28932:
28933:
28934:
28935: Saarikoski: Teuvan-Jurvan tien n:o 684 petosparannuksen
28936: aikaistamisesta
28937:
28938:
28939: Eduskunnalle
28940:
28941: Jurvan ja Teuvan kuntien välinen liikenne: - liikenneyhteys Kaskisiin, josta aloitetaan
28942: - Teuvan-Jurvan kansanterveystyön kun- lauttaliikenne Ruotsiin
28943: tainliiton toiminta molemmissa kunnissa - liikenne Kestinkylän ja Närvijoen kautta
28944: - Lehtiharjun sairaalan kuntainliitto, B- Pirttikylään, jonka suomenkieliset Lapset käy-
28945: mielisail'aala Teuvalla vät yläasteen Jurvassa.
28946: - Teuvan työvoimatoimisto, vastaanotto Teuvalta ja Teuvan kautta tapahtuva liiken-
28947: myös Jurvassa ne Vaasaan ja sieltä pohjoiseen tapahtuu juuri
28948: - Jurvan kotiteollisuuskoulu Jurvassa, Teuvan-Jurvan tien kautta.
28949: (muuttuu opistotaso1seksi v. 1983) sekä Teu- Lisäksi haluan erityisesti painottaa Kaski-
28950: van kurssikeskus T euvalla sissa sijaitsevalle Metsä-Botnian selluloosateh-
28951: - apukoulu sekä kehitysvammaisten koulu taalle suuntautuvaa ympärivuotista ·suurta puu-
28952: Teuvalla tavarakuljetusta tämän tien kautta. Juuri tästä
28953: - Teuvan postikonttori, jonka posti,aluee- syystä Metsä-Botnian johto on asettanut Metsä-
28954: seen kuuluvat Teuva ja Jurva. Botnian tehtaalle johtavista teistä Teuvan-
28955: Kauttakulkuliikenne Jurvasta Teuvan kautta: Jurvan tien petosparantamisen aikaistamisen ja
28956: rakentamisen ensimmäiselle kiireellisyyssijalle
28957: - huonekalujen kuljetukset Lounais-Suo- tien erittäin huonon kunnon vuoksi.
28958: meen sekä osittain Etelä-Suomeen ja Ruotsiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
28959: tapahtuvat Teuvan kautta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28960: - puutavarakuljetukset Metsä-Botnian sel-
28961: luloosatehtaalle Kaskisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28962: - matkat Kristiinankaupunkiin Selkämeren T euvan-Jurvan tien perusparannuksen
28963: aluesairaalaan, jonka kuntrunliitossa myös Jur- aikaistamiseksi ja määrärahan varaami-
28964: va on mukana seksi tähän tarkoitukseen.
28965: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
28966:
28967: Helge Saarikoski
28968: 1982 Vp. 745
28969:
28970: Toivomusaloite D:o 649
28971:
28972:
28973:
28974:
28975: Saarikoski: Metsäautoteiden rakentamisen lisäämisestä
28976:
28977:
28978: Eduskunnalle
28979:
28980: Maamme puunjalostusteollisuuden kilpailuky- Metsäautoteiden suunnittelu ja rakentaminen
28981: vyn parantaminen edellyttää myös hankittavan pitäisi soveltuvin osin liittää tästä lähtien met-
28982: puuraaka-aineen joustavaa ja taloudellista toi- sien ja ojituskelpoisten soiden kuivatus- ja oji-
28983: mittamista jalostuslaitoksille. Tässä tarkoituk- tussuunnitelmien yhteyteen.
28984: sessa tulisi maamme metsäautotieverkostoa jat- Ulkomaisten tuontipolttoaineiden kalliin hin-
28985: kuvasti laajentaa ja kehittää. tatason huomioon ottaen esittämäni toimenpi-
28986: •· Metsäautoteiden rakentaminen on nykytilan- teet ja valtion varojen sijoittaminen esittämiini
28987: teessa käynyt välttämättömäksi entistä enem- hankkeisiin entistä enemmän ovat varmasti
28988: män myös energiapoliittisista syistä. Alueläm- kansantaloudellisesti kannattavia sijoituksia.
28989: mityksen kehittäminen ja hakkeen käytön yleis- Edellä esittämäni perusteella ehdotan edus-
28990: tyminen polttoaineena on kansantaloudellisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28991: ensiarvoisen tärkeä toimenpide. Jotta metsistä
28992: voitaisiin käyttää hyväksi myös hakkeeksi so- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28993: veltuva raaka-aine, tulisi metsäautoteitä raken- metsäautoteiden rakentamisen lisäämi-
28994: taa entistä enemmän. Metsäautotiet palvelisivat seksi.
28995: myös turpeen noston, jalostamisen ja käytön
28996: Ilsäämistä. ,
28997: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
28998:
28999: Helge Saarikoski
29000:
29001:
29002:
29003:
29004: 94 88200189C
29005: 746 1982. vp.
29006:
29007: Toivomusaloite n:o 650
29008:
29009:
29010:
29011:
29012: Saarikoski: Kaskisten satamaolojen kehittämisestä
29013:
29014:
29015: Eduskunnalle
29016:
29017: Kaslcisten satama on ollut aina huomattava mahdollisimman pian. Siksi olisi 'llivan välttä-
29018: sahatun puutavaran vientisatama. Oy Metsä- mätöntä muuttaa ja aikaistaa merenkulkuhal-
29019: Botnia Ab:n selluloosatehtaan aloitettua toi- lituksen väyläohjelmaa niin, että satamaan joh-
29020: mintansa Kaskisissa 1977 sataman vientimäärät tavan väylän ruoppaus- ja kunnostamistyöt aloi-
29021: ovat kasvaneet huomattavasti, ja viennissä on tettaisiin välittömästi.
29022: edelleen odotettavissa huomattavaa nousua. Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
29023: Sataman kehittämisestä on v~almistunut tut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29024: kimus, jonka mukaan investointien kokonais- muksen,
29025: summa on 7,4 miljoonaa markkaa. Tähän tar-
29026: vitaan myös Kaskisten kaupungin taloudelliset että hallitus veivoittaisi asianomaiset
29027: voimavavat huomioon ottaen huomattava val- ministeriöt ja viranomaiset ryhtymään
29028: tion tuki. kiireellisiin toimenpiteisiin Kaskisten
29029: Kaski,sten satamaan johtavaa väylää paran- sataman parantamiseksi ja sinne johta-
29030: netaan ja syvennetään merenkulkuhallituksen van satamaväylän syventämiseksi ja
29031: valmisteilla olevan ohjelman mukaan vasta tarvittavien määrärahojen varaamiseksi
29032: v. 1986. Väylä syvennetään 10 metriin. Edellä jo vuoden 1983 valticm tulo- ja meno-
29033: mainitsemani huomattava v~ennin kasvu vaatii arvioon.
29034: entistä suurempien laivojen pääsyä satamaan
29035: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
29036:
29037: Helge Saarikoski
29038: 1982 vp. 747
29039:
29040: Toivomusaloite n:o 651
29041:
29042:
29043:
29044:
29045: Skinnari ym.: Lisäyksestä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon
29046: kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi Lahden seudulle
29047:
29048:
29049: Eduskunnalle
29050:
29051: Kevyen ·liikenteen väylän rakentaminen Nas- miit osallistumaan 50 % :lla. Vuoden 1982 val-
29052: tolassa Immilän paikalHstielle välille kirkon- tion lisäbudjettiin tulisi varata hankkeen aloit-
29053: kylä-Kisaharju on välttämätöntä li:ikennetur- tamiseksi 400 000 markkaa ja loppuun saatta-
29054: vallisuuden parantamiseksi tieosuudella. Hanke miseksi vuoden 1983 budjettiin 850 000 mark-
29055: on todettu Nastolan kunnan ja Hämeen tie- ja kaa.
29056: vesirakennll!Spiirin taholta kevyen liikenteen Pyhäntaan asukkaiden toivomuksena on saa-
29057: osalta erittäin tarpeelliseksi. Hankkeesta val- da kevyen liikenteen väylä valtatien n:o 5 var-
29058: mistuvat suunnitelmat vuoden 1982 alussa, ja teen välille Pihtisuo--Vuorenmäki. Kevyen lii-
29059: se olisi täten toteutettavissa vuonna 1982. lrenteen väylän rakentamiskustannus on
29060: Hankkeen toteuttamiskustannus on 1,3 milj. 1 050 000 markkaa. Vuoden 1982 lisäbudjet-
29061: markkaa. Ottaen huomioon kevyen liikenteen tiin tulisi suunnittelu- ja aloittamismäärärahaa
29062: väylän tarpeellisuuden kunta olisi mahdolli- varata 400 000 markkaa.
29063: sesti valmi's suorittamaan kustannuksista 50 %. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29064: Vuoden 1982 valtion lisäbudjettiin tulisi varata kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29065: hankkeen toteuttamiseen määräraha 500 000
29066: markkaa ja vuoden 1983 budjettiin loppuosa että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
29067: 800 000 markkaa. tyksen 1 300 000 markan ottamisesta
29068: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Ruu- lisäyksenä valtion vuoden 1982 tulo- ;a
29069: hijärven paikallistien varteen välille kirkonky- menoarvioon kevyen liikenteen väylän
29070: lä - Pajulahden urheiluopisto on tarpeellinen rakentamiseksi Immilän paikallistielle
29071: urheiluopiston liikenteen vuoksi. Hankkeen Nastolan kirkonkylän ;a Kisahar;un vä-
29072: suunnitelma valmistuu vuonna 1982, ja täten lille, Ruuhi;ärven paikallistien varteen
29073: rakentaminen voidaan aloittaa jo vuonna 1982. välille kirkonkylä- Pajulahden urheilu-
29074: Rakentamiskustannus on 1 250 000 markkaa. opisto sekä valtatien n:o 5 varteen vä·
29075: Rakentamiskustannuksiin ovat todennäköisesti lille Pihtisuo-Vuorenmäki.
29076: Nastolan kunta ja Pa.julahden urheiluopisto val-
29077: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
29078:
29079: Jouko Skinnari Helge Siren Matti Luttinen
29080: 748 1982 Vp.
29081:
29082: Toivomusaloite n:o 652
29083:
29084:
29085:
29086:
29087: Söderström: Määrärahasta sillan suunnittelemiseen Alskatin ja
29088: Raippaluodon välille
29089:
29090:
29091: Eduskunnalle
29092:
29093: · Vaasan läänin Mustasaaren kunnaJssa on pit- välillä laskettuna ja vuoden 1980 hintatasolla
29094: kään vallinnut ,epätyydyttävä tila Raippaluo- selvästi halvin parannustoimi olisi sillan raken-
29095: don ja Björkbyn saaristoasukkaiden kulkuyh- taminen Alskatin ja Raippaluodon välille.
29096: teyksissä. Kustannusvertailussa todetaan, että nykyisen
29097: Tuoreeltaan valmistunut tutkimus osoittaa, yhteyden ylläpito 30 vuoden aikana on kallein
29098: että Mustasaaren saaristossa, Raippaluodossa ja eli noin 68-74 miljoonaa markkaa. Mikäli
29099: Björkby<ssä ja niihin liittyvillä pikku saarilla, hankitaan nykyistä tehokkaampi loss~i, jolloin
29100: asuu väkeä no1n 1 800 henkeä. Päivittäin käy peruskorjaustarve pienenee, ovat kustannukset
29101: mantereella töissä 300 ihmistä ja 100 koulu- noin 66-67 miljoonaa markkaa.
29102: la~ista. Vuorokaudessa kulkee losseilla Raippa- Toisaalta sillan rakennuskustannuksiksi on ar-
29103: luodon saaristoon 700 ajoneuvoa. Kesäisin saar- vioitu 50-57,4 miljoonaa markkaa, mistä lai-
29104: ten väkilu:ku kasvaa, sillä kesämökkejä on va- ja uittoväylän syventäminen lohkaisee 6-
29105: tuhatkunta. :r<:esäaikana kulkee losseilla 1 000 12 miljoonaa markkaa.
29106: ajokkia vuorokaudessa. Viime vuosina lassilii- Mainitussa selvityksessä suunnittelijat ovat
29107: kenne on kasvanut pari prosenttia vuodessa. todenneet, että silta turvaa saaren elinkyvyn ja
29108: On osoitettu, että työpaikkojen saanti saa- palvelut.
29109: ristoon on selvästi estynyt vaikeiden kuLkuyh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29110: teyksien vuoksi. Lisäksi on tutkimuksissa to- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29111: dettu, että lossin käyttö tulee ajan mittaan kal-
29112: liiksi. Vuonna 1980 maksoi lauttaliikenne Al- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
29113: skatin ja Raippaluodon välillä 2,35 miljoonaa menpiteisiin sillan suunnittelemiseksi
29114: markkaJa. Vuonna 1974 parannettiin saaristo- Alskatin ja Raippaluodon välille Musta-
29115: laisten kulkua lyhentämällä lassimatka 2,5 ki- saaren kunnassa ja että vuoden 1983
29116: lometristä 750 metriin. tulo- ja menoarvioon varattaisiin
29117: TVH:n ja Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin 1 000 000 markkaa ko. sillan rakenta-
29118: selvityksissä on todettu, että 30 vuoden aika- misen alulle panemiseksi.
29119: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
29120:
29121: Sten Söderström -~,
29122: 1982 vp. 749
29123:
29124: Toivomusaloite n:o 653
29125:
29126:
29127:
29128:
29129: Tamminen ym.: Invalidien liikennöinnin turvaamisesta liiken-
29130: teellisillä erityisalueilla
29131:
29132:
29133: Eduskunnalle
29134:
29135: Yhteiskuntamme tukee taloudellisesti liikun- Kävelyalueiden ja -katujen suunnittelurat-
29136: tavammaisia henkilöitä auton hankinnassa. Au- kaisuj,en yhteydessä tulisi varata riittävä mää-
29137: to on monelle liikuntavammaiselle välttämätön rä pysi:tköintitilaa liikuntavammaisten autoja
29138: työssäkäynnin, opiskelun, asioiden hoitamisen, varten. Pysäköintimahdollisuuksien turvaami-
29139: harrastusten ja virkistyksen vuoksi. Auto mah- sella taattaisiin vammaisille yhtäläiset palvelu-
29140: dollistaa liikuntavammaiselle myös palvelujen jen saantimahdollisuudet kuin muilladcin kansa-
29141: saannin. Vähintään 80 % :n liikuntavamman laisilla on. Invalidiautoja on maassamme suh-
29142: omaaville henkilöille on poliisiviranomaisten teellisen vähän verrattuna autokantaamme eikä
29143: toimesta myönnetty pysäköintilupa, jonka tar- satunnaista asiointia varten tapahtuva pysä-
29144: koituksena on lisätä vammaisten pysäköinti- köinti näin ollen aiheuttaisi kävelyalueilla on-
29145: mahdollisuuksia sellaisissa paikoissa, joissa py- gelmia.
29146: säköinti on liikennemerkillä yleiStesti kielletty. Tieliikennelain (267/81) 52 §:srsä sallitaan
29147: Yhteiskuntamme kaupungistuminen on tuo- huoltoajo ja muu siihen verrattava liikenne tar-
29148: nut mukanaan uusia liikenneratkaisuja ja -jär- vittavassa laajuudessa liikenteellisiin erityistar~
29149: jestelyjä, joiden myötä vammaisten pysäköinti- koituksiin varatuilla liikenneväylillä. Näin ollen
29150: mahdollisuudet ovat kaventuneet, ja määrätyil- myös invalidiautoilijoiden tarpeet tulisi ottaa
29151: le alueille on pää·sy kokonaan estynyt. Kaupun- huomioon kävelykatujen ja v~astaavien liikenne-
29152: geistamme on pyritty tekemään viihtyisämpiä väylien suunnittelussa, rakentamisessa ja käyt-
29153: ja turvallisempia. Kävelykadut, asiointikadut ja tämisessä.
29154: kävelyalueet kieltämättä l·isäävät kevyen liiken- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
29155: teen turvallisuutta, mutta samalla ajokieltomer- dotamme eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo-
29156: keillä suljetaan näille alueille pääsy liikunta- muksen,
29157: vammaisilta, joiden on välttämätöntä käyttää että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29158: omaa autoaan liikkumisessaan. Kävelyalueet on menpiteisiin poliisiviranomaisten anta-
29159: suunniteltu yleensä kaupungin sellaisiin osiin, man pysäköintiluvan omaavien invali-
29160: joissa palvelutaso on korkein mahdollinen. dien pysäköintioikeuksien ja liikkumi-
29161: Myös vammaiset tarvitsevat näitä keskitettyjä sen turvaamiseksi liikenteellisiin erityis-
29162: palveluja, mutta ilman autoa ne ovat heiltä saa- tarkoituksiin varatuilla liikenneväylillä
29163: vuttamattomissa. ja -alueilla.
29164: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
29165:
29166: Kauko Tamminen Matti Järvenpää
29167: 750 1982.vp.
29168:
29169: Toivomusaloite n:o 654
29170:
29171:
29172:
29173:
29174: Tuomaala: Turvallisuuden parantamisesta ns. Suupohjan radalla
29175:
29176:
29177: Eduskunnalle
29178:
29179: Etelä-Pohjanmaalla ns. Suupohjan radalla Kun lisäksi Suupohjan radan korjaus- ja pa-
29180: Se1näjoelta Ilmajoen, Kurikan, Kauhajoen ja rannustyöt on saatu alkuun, on samassa yhtey-
29181: Teuvan läpi Kaskisiin kuljeteta.an lähinnä Met- dessä järkevää hoitaa myös radan turvallisuu-
29182: sä-Botnialle vuosittain n. 20 000 tonnia kloo- den kohennustyöt.
29183: ria. Kloorivaunuja kulkee radalla yleensä kol- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29184: me kertaa viikossa; välillä kuormana on rikki- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29185: dioksidia. sen,
29186: Koska kloori herkästi räjähtävänä, erittäin
29187: vaarallisena kemikaalina voi saattaa vaaraan r.a- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29188: dan varrella sijaitsevia taajamia asukkaineen, menpiteisiin muun muassa kloorivahin-
29189: on Suupohjan radan kulj,etusten turvallisuutta kojen torjumisessa tarvittavan kaluston
29190: kiireellisesti parannettava. hankkimiseksi sekä kuljetus- ja radan-
29191: On myös huomattava, että klootintorjunnas- ylitysturvallisuuden parantamiseksi ns.
29192: sa tarvit~a'Via suojaimia, suuria tehoruiskuja ja Suupohjan radalla Etelä-Pohjanmaalla.
29193: muuta kalustoa voidaan käyttää edeltä maini-
29194: tun ohella muihinkin ta11k.oituksiin.
29195: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1982
29196:
29197: Juhani Tuomaala
29198: 1982vp. 751
29199: 1musaloite n:o 655
29200:
29201:
29202:
29203:
29204: Tuomaala: Ilmajoen Rengonharjun lentokentän kehittämisestä
29205: reittilentokentäksi
29206:
29207:
29208: Eduskunnalle
29209: Suomenkielisen Etelä-Pohjallllllaan lentokent-
29210: täpalvelut ovat edelleen hyvin puutteelliset. vella koko suomenkielistä Etelä-Pohjanmaata,
29211: lähinnä Seinäjoen talousaluetta.
29212: Varsinkin Seinäjoen talousalueen tarpeet ovat
29213: tässä suhteessa jääneet hoitamatta alueen Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
29214: kauppakamarin, maakuntaliiton ja monien mui- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29215: sen,
29216: den yhteisöjen vuosia kestäneistä ponrus,teluis-
29217: ta huolimatta.
29218: Rengonharjun lentokenttäsäätiön kunnat, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29219: varsinkin Ilmajoen kunta, ovat käyttäneet huo· Ilmajoen kunnassa Rengonharjulla si-
29220: mattavia varoja Rengonharjulle rakennetun len- jaitsevan Seinäjoen talousaluee1z lento-
29221: tokentän rkehittämiseen, jonka tarkoitus on pal- kentän kehittämiseksi reittilentoken-
29222: täksi.
29223: Helsingissä 15 päivärnä helmikuuta 1982
29224:
29225: Juhani Tuomaala
29226: 198l vp.
29227: 752
29228:
29229: Toivomusaloite n:o 656
29230:
29231:
29232: '(..,.,;nei> P"·' Kotkan-HamJnan-Luumäen oikor.dM
29233: tamisen kiirehtitnlseStä
29234:
29235:
29236: Eduskunnalle
29237: tun rataosuuden valmistumisen jälkeen oltai·
29238: siin valmiita jatkamaan uutta rataa suunnitel-
29239: Uutta rataosaa Kotka-Hamina-Luumäki mien mukaisesti Luumäelle saakka. Jatkoraken·
29240: pidetään laajasti Kymen läänissä ns. Heli-radan tamiseen tulisi päästä jo vuoden 1983 aikana.
29241: tärkeimpänä ja toteuttamiskelpoisimpana osana. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29242: Tämän radan rakentaminen on tutkimuksissa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29243: osoitettu myös kannattavimmaksi maassamme
29244: vireillä olevista ratahankkeista, mikä johtuu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29245: Kotkan ja Haminan satamien maamme vienti· oikoradan ottamiseksi koko pituudel-
29246: teollisuutta palvelevasta liikenteestä sekä toi- taan rakentamiskohteeksi viimeistään
29247: saalta yhä kasvavasta Neuvostoliiton kautta- vuoden 198) aikana 11älilUi Kotka-
29248: kulkuliikenteestä. Hamina-Luumäki.
29249: Parhaillaan on rakenteilla tämän radan osa
29250: Kotkan Tavastilasta Haminan Salmenkylään.
29251: Johdonmukaista ja järkevää on, että maini-
29252: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982 Anna-Liisa Piipari
29253: Esko Almgren
29254: Risto Tuominen
29255: Olli Helminen
29256: 1982 vp. 753
29257:
29258: Toivomusaloite n:o 657
29259:
29260:
29261:
29262:
29263: Valo ym.: Tuusulantien (mt n:o 137) parantamisesta
29264:
29265:
29266: Eduskunnalle
29267:
29268: Tuusulantie (maantie n:o 137) ja sen liit- tava välittömästi käyntiin. Hankkeen käynnis-
29269: tymät ovat välityskyvyiltään riittämättömät jo täminen on TVL:n Uudenmaan piirin toimen-
29270: nykyiselle liikenteelle. Tien liikennettä tulevat pideohjelman mukaan ajoitettu vuodelle 1986.
29271: lähivuosina lisäämään uudet poikittaisyhteydet Tieosalle Maantiekylä-Hyrylä ei ole laadit-
29272: sekä asutuksen ja teollisuuden laajentuminen tu tiesuunnitelmaa, eikä hanke kuulu lainkaan
29273: Keski-Uudenmaan kunnissa, jotka kaikki kuu- TVL:n toimenpideohjelmaan.
29274: luvat tien vaikutuspiiriin. Liikenneturvallisuus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29275: näkökohdat ja keskeneräiset kaavalliset ratkai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29276: sut perustelevat myös tien kiireellistä paranta- muksen,
29277: mista.
29278: Tien parantamistoimenpiteitä on suunniteltu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29279: yli kymmenen vuotta, mutta suunnitelmista on Tuusulantien parantamiseksi laatimalla
29280: vahvistettu ja toteutettu välillä Ruskeasanta- tiesuunnitelman tieosalle Ruskeasanta-
29281: Hyrylä ainoastaan kevyen liikenteen väylä ja Maantiekylä niin, että rakennustyöt aloi-
29282: eräitä alikulkutunneleita. tettaisiin vuonna 1985, sekä laatimalla
29283: Tieosalle Ruskeasanta-Maantiekylä on laa- tiesuunnitelman tieosan Maantiekylä-
29284: dittu yleissuunnitelma, joka on Tuusulan ja Hyrylä nelikaistaistamiseksi niin, että
29285: Vantaan kunnissa myönteisesti käsitelty. Tar- rakennustyöt voitaisiin aloittaa viimeis-
29286: vittavan tiesuunnitelman laatiminen olisi pan- tään vuonna 1987.
29287: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
29288:
29289: Tauno Valo Pauli Uitto
29290: Toivo Mäkynen Saara-Maria Paakkinen
29291:
29292:
29293:
29294:
29295: 95 88200189C
29296: 754 1982 vp.
29297:
29298: Toivomusaloite n:o 6.58
29299:
29300:
29301:
29302:
29303: Valo ym.: Maataloustraktorilla suoritettavasta kuljetustoimin·
29304: nasta ammattimaisen liikenteen kannalta
29305:
29306:
29307: Eduskunnalle
29308:
29309: Jatkuva epäselvyyden aiheuttaja ammattilii- vitsevat totmmtansa mahdollistamisek-si asian-
29310: kenteen sektorilla on ollut Wkennöinti maata- mukaisen määräaikaisen liikenneluvan ja jotka
29311: louteen tarvittavalla traktorilla. Voimassa ole- ovat toiminnassaan lisäksi velvoUisia noudatta-
29312: van tieliikennelain 5 § srallii tämän toiminnan maan ammattiliikenteelle asetettuja erittäin an-
29313: tapahtuvaksi ilman liikenndupaa, mikäli trak- karia säännöksiä ja velvoitteita.
29314: torin omistaja tarvitsee traktoria harjoittamaan- Käytännön ~elämässä onkin syntynyt voima-
29315: sa maataloutta varten. Säännöksen väljän sana- kas tarve saattaa traktorilla tapahtuva liiken-
29316: muodon turvin on monin paikoin ryhdytty har- nöint·i yleisesti hyväksyttäviin uomiin. Tämä
29317: joittamaan liikennettä, joka on luonteeltaan voisi tapahtua esimerkiksi siten, että ilman
29318: ympärivuotista ja muutenkin täysin .ammatti- asianmukaista liikennelupaa saataisiin trakto-
29319: maiseen liikenteeseen verrattavaa ja ilman, että rilla suorittaa kuljetuksia ainoastaan silloin,
29320: traktoria siinä mielessä kuin lainkohdassa tar- kun traktori on tyypiltään maataloustraktori
29321: koitetaan, tarvittaisiin enää ollenkaan maata- ja kuljetuksen suorittaja harjoittaa päätoimi-
29322: louteen. sesti maatilataloutta sekä on hankkinut trak-
29323: Niinpä tällaisia traktoreita on kooltaan hy- torin harjoittamaansa maataloutta varten.
29324: vin usein pidettävä varsina·iseen maatalouteen Koska lisäksi on hyvin usein ilmennyt, että
29325: soveltumattomina traktoreina, tJai ne on muu- maatalouteen hankituksi väitetyllä traktorilla
29326: toin varustettu ·sellaisilla lisälaitteilla, joita ei on suoritettu ammattimaista liikennettä sato-
29327: enää voida pitää tyypillisinä maatalouteen tar- jenkin kilometrien päässä sieltä, missä maata-
29328: vittavan traktorin lisälaitteina. Niin ikään saat- loutta harjoitetaan, olisi kuljetusoikeus väärin-
29329: taa saman maatalouden nimissä liikennöidä käytösten estämiseksi rajattava alueellisesti si-
29330: monta traktoria ja usein myös siten, ettei ten, että kuljetuksia saataisiin suorittaa vain
29331: yleensäkään traktorilla tapahtuvan liikennöimi- oman kunnan ja siihen rajoittuvien kuntien
29332: sen suojaksi voida enää osoittaa säännösten alueella sekä että kuljetuksen tulisi alkaa
29333: tarkoittaman maatalouden olemassaoloa. Trak- oman kunnan alueelta tai päättyä oman kunnan
29334: torilla tapahtuvra liikennöinti aiheuttaa tällöin alueelle.
29335: usein todellista haittaa ammattimaisesti kulje- Ehdotamme kunnioittavasti edm;kunnan hy-
29336: tustoimintaa harjoittaville henkilöille ja yrityk- väksyttäväksi toivomuksen,
29337: sille ja ilman, että selvän tuntuisiakaan edellä
29338: mainitun säännöksen hengen vastaisia toimin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29339: toja olisi saatu pysäytetyksi tai kyetty pysäyt- menpiteisiin tieliikennelain tarkentami-
29340: tämään. Niinpä tällainen traktorilla ammatti- seksi siten, että traktorilla tapahtuva
29341: maista liikennettä harjoittava onkin saanut it- kuljetustoiminta saadaan asetettua ylei-
29342: selleen edullisen ja niiden kannalta täysin epä· sesti hyväksyttäville ammattimaista lii-
29343: oikeudenmukaisen kilpailua:setelman, jotka tar- kennettä vastaaville toimintalinjoille.
29344: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
29345:
29346: Tauno Valo Matti Viljanen Lauri Impiö
29347: 1982 vp. 755
29348:
29349: Toivomusaloite n:o 659
29350:
29351:
29352:
29353:
29354: P. Vennamo ym.: Rautatien perusparantamisesta välillä Kirkko-
29355: nummi-Turku
29356:
29357:
29358: Eduskunnalle
29359:
29360: Turun ja Helsingin väliset rautatieyhteydet Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
29361: ovat liikenteeseen ja tarpeeseen nähden kiistat- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
29362: ta heikoimmat ja hitaimmat maassamme. Tähän väksi toivomuksen,
29363: on lähinnä syynä radan heikko kunto erityisesti
29364: väleillä Kit>kkonummi-Karjaa ja Karjaa-Salo. että hallitus kiirehtisi rautatien pe-
29365: Kun on ilmeistä ja oikein, että ns. Els,a-radan rusparannus- ja kunnostustöitä väleillä
29366: rakentamiseen ei ainakaan tällä vuosisadalla Kirkkonummi-Karjaa ja Karjaa-Tur-
29367: ryhdytä, olisi nykyinen ,rata korjattava pikai- ku liikenteen nopeuttamiseksi ja mat-
29368: sesti. Sama koskee myös rataosaa Salo-Turku. kustusmukavuuden lisäämiseksi.
29369: Hels1ngissä 12 päivänä helmikuuta 1982
29370:
29371: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
29372: 756 1982 vp.
29373:
29374: Toivomusaloite n:o 660
29375:
29376:
29377:
29378:
29379: P. Venruuno ym.: Neljännesvuoden voimassa olevasta televisio·
29380: luvasta
29381:
29382:
29383: Eduskunnalle
29384:
29385: Televisiolupa voidaan tällä hetkellä lunastaa jolloin ei tarvitsisi maksaa lupaa ajasta, jota
29386: joko puolen vuoden tai koko vuoden ajaksi. ei käytä.
29387: Maassamme on kuitenkin suuri joukko ihmi- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
29388: siä, jotka viettävät suuren osan vuodesta ulko- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä·
29389: mailla mm. Ruotsissa ja oleskelevat Suomessa väksi toivomuksen,
29390: mökeillään vain kesäisin muutaman kuukau-
29391: den ajan. Tällaisia eläkeläisiä on esimerkiksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
29392: Ruotsissa huomattavan suuri määrä, jotka saa- joiden seurauksena TV-luvan voisi lu-
29393: puvat Suomeen mökeilleen vain kesän ajaksi. nastaa koko vuoden ja puolen vuoden
29394: Heille olisi välttämätöntä, että televisioluvan lisäksi myös neljännesvuoden ajaksi.
29395: voisi lunastaa myös vain neljännesvuodeksi,
29396: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
29397:
29398: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
29399: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
29400: 1982 vp. 757
29401:
29402: Toivomusaloite n:o 661
29403:
29404:
29405:
29406:
29407: Vesterinen ym.: Yksityisten teiden kunnossapitoon osoitettavien
29408: määrärahojen lisäämisestä
29409:
29410:
29411: Eduskunnalle
29412:
29413: Tieverkolla on yhteiskunnan monien eri toi- konaan unohdettu puhumattakaan niiden ra-
29414: mintojen kannalta keskeinen merkitys. Vaikka kentamisesta. Paikallistietasaa alemman tiestön
29415: tieverkkoa on maassamme kehitetty voimape- suunnittelusta tai kunnossapidosta ei keskite-
29416: räisesti, ei sitä suinkaan voida kaikilta osin tysti huolehdi mikään viranomainen, vaan tien
29417: pitää tyydyttävänä. Sitä paitsi yhteiskunta ja ylläpitäjinä toimivat mitä erilaisimmat organi-
29418: sen toiminnat kehittyvät ja kohdistavat tie- saatiot, yksityiset ja yhteisöt.
29419: verkkoon jatkuvasti uusia vaatimuksia. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon
29420: Yhtenä karkeimmista liikenneverkon puut- ja tekemiseen on täysin jäänyt jälkeen hinta-
29421: teista on jatkuvasti ns. alemmantasoisen tie- tasosta sekä liikennemäärien nousemisen että
29422: verkon kehittämisen laiminlyönti. Elinkeino- ennen kaikkea kuljetusyksikkökokojen suure-
29423: toiminnoille tästä on haittaa, jopa pullonkau- netnisen vuoksi. Lisäksi avun piiriin kuuluvien
29424: laksi muodostumiseen asti, kun tiedetään, että teiden määrää kilometreissä on jatkuvasti py-
29425: - puutavaran kuljetus on voimakkaasti siir- ritty nostamaan, jolloin tosiasiallisesti valtion-
29426: tynyt . maantiekuljetukseksi ja kuljetusyksikkö- apua on vähennetty ja tien ylläpitäjien rasi-
29427: jen eli kuorma-autojen koko ja kantavuus ovat tusta on huomattavassa määrin lisätty ~ siir-
29428: huomattavasti suurentuneet ja että retty yksityisille veronmaksajille. Yksityisteiden
29429: - maidon keräilyssä siirrytään kiihtyvää rakentamista varten tarkoitettu valtionapu on
29430: vauhtia tilatankkijärjestelmään, mikä ratkaise- jopa markkamääräisesti pysähtynyt.
29431: vasti suurentaa akselipainoja. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun.
29432: Tavoitteena on maan eri olosuhteet huo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
29433: mioon ottava tieverkko, jossa llikennöitävyys muksen,
29434: pysyy elinkeinotoimintojen kannalta kuljetus-
29435: yksikkökoon suurentumisesta huolimatta aina- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29436: kin nykyisen tasaisena. Tähän ei ole kiinni- yksityisten teiden kunnossapitoon käy-
29437: tetty valtiovallan taholta riittävää huomiota, tettävien määräraho;en lisäämiseksi.
29438: vaan paikallisteiden parantaminen on miltei ko-
29439: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
29440:
29441: Paavo Vesterinen Mikko Kaarna Mikko Pesälä
29442: Esko Pekonen Lauri Palmunen Väinö Raudaskollki
29443: 758 1982 rd.
29444:
29445: Hemställningsmotion nr 662
29446:
29447:
29448:
29449:
29450: Westerlund m. fl.: Om genomförande av Landsbrovägprojektet
29451: i Karis
29452:
29453:
29454: Till Riksdagen
29455:
29456: I Karis stads gatunät är Landsbrovägen förverkligande är staden beroende av allt tänk-
29457: klassad som huvudgata. Gatans bredd är 18 m, bart stöd från staten. Förutom Statsjärnvägar-
29458: varav körbanans andel är 10 m. Landsbro- nas bidrag och eventuella stöd enligt 136 a §
29459: vägen förbinder Ekenäsvägen ( stamväg nr 53) byggnadslagen önskar staden direkt statsstöd
29460: med Karisvägen (landsvägen tili Pojo) . Vid med följande motivering:
29461: Kanaltorget ansluts tili Landsbrovägen Karis - Landsbrovägen utgör en viktig led för
29462: Östra infartsväg ( landsväg) och dess fortsätt- genomfartstrafik.
29463: ning Bangatan ( infarten tili centrum) samt - Landsbrovägen utgör en synnerligen vik-
29464: Centralgatan, som är stadens längsta gata (2,8 tig led för trafiken mellan stadens norra och
29465: km). södra delar.
29466: Landsbrovägen är Karis vJ!ktigaste förbin- - Av trafiksäkerhetsskäl bör nuvarande
29467: delseled i syd-nordlig riktning. Järnvägsbrons plankorsning omedelbart elimineras. Tre järn-
29468: nuvarande skick och tillstånd tillåter dock inte vägsspår, synnerligen svåra höjdförhållanden.
29469: lastbilstrafik. Landsbrovägen korsar idag järn- Vid kustbanans uträtning byggs på statens
29470: vägen i plan. Vid övergången finns två huvud- försorg broar för vägar, vars trafik endast är
29471: spår och ett stickspår. P1ankorsningen är för· en bråkdel av Landsbrovägens.
29472: sedd med varningsljus. Från Kanaltorget stiger - Gatubyggnadsarrangemangen i anslutning
29473: Landsbrovägen brant mot plankorsningen. Av- till "tunnelbygget" är mycket betungande för
29474: ståndet från Bangatans mittlinje till närmaste staden. Under de senaste åren har i stadens
29475: järnvägsspår är ca 60 m och höjdskillnaden budget för nya gator kunnat reserveras i me-
29476: 4 m. Speciellt vintertid är vägtrafikens fram- deltal 200 000 mark.
29477: komlighet svår. Detta har bl. a. föranlett in- - Statsjärnvägarna trycker på staden för
29478: förandet av förkörsrätt på Landsbrovägen, att få igång projektet och plankorsningen av-
29479: trots att infartsvägen skulle ha naturlig för- stängd.
29480: körsrätt. Landsbrovägens plankorsning kan Med hänvisning tili ovanstående och därmed
29481: elimineras genom att dra gatan under järn- sammanhängande synpunkter föreslås vördsamt
29482: vägen. En sådan Iösning har länge planerats, att riksdagen ville hemställa,
29483: men inte kunnat realiseras på grund av höga
29484: kostnader. Till projektet hör, förutom "tun- att regeringen måtte vidta skyndsam-
29485: neln" under järnvägen, en ombyggnad av ma åtgärder syftande till att Landsbro-
29486: Landsbrovägen på avsnittet Bangatan-Ekenäs- vägprojektet i Karis kan förverkligas
29487: vägen, inkl. anslutningen tili Ekenäsvägen. enligt i det föregående uppskisserade
29488: Flyttning av vatten- och avloppsledningar blir principer.
29489: även nödvändig.
29490: Projektets totala kostnader har preliminärt
29491: beräknats tili 3,0 milj. mark. För projektets
29492: Helsingfors den 11 februari 1982
29493:
29494: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen Elisabeth Rehn
29495: 1982 vp. 759
29496:
29497: Toivomusaloite n:o 662 SuomennoJ
29498:
29499:
29500:
29501:
29502: Westerlund ym.: Maasillantie-hankkeen toteuttamisesta Karjaalla
29503:
29504:
29505: Eduskunnalle
29506:
29507: Maasillantie on Karjaan kaupungin katuver- Suunnitelman kokonaiskustannukset on alus-
29508: kossa luokiteltu pääkaduksi. Kadun leveys on tavasti arv1o1tu 3,0 miljoonaksi markaksi.
29509: 18 m, josta ajoradan osuus on 10 m. Maasillan- Suunnitelman toteuttamiseksi kaupunki on täy-
29510: tie yhdistää Tammisaarentien (kantatie n:o 53) sin riippuvainen valtion täydestä tuesta. Val-
29511: Karjaan tiehen (Pohjaan vievä maantie). Kana- tionrautateiden tuen ja rakennuslain 136 a §:n
29512: vatorin kohdalla liittyy Karjaan itäinen tulo- nojalla mahdollisesti saatavan tuen lisäksi kau-
29513: väylä (maantie) Maasillantiehen ja sen jatkoon punki toivoo suoraa valtion tukea seuraavin
29514: Ratakatuun (keskustan tuloväylä) sekä Kes- perustein:
29515: kuskatuun, joka on kaupungin pisin katu (2,8 - Maasillantie on tärkeä liikenteen kautta-
29516: km). kulkureitti
29517: Maasillantie on Karjaan tärkein pohjois-etelä- - Maasillantie on varsin tärkeä kaupungin
29518: suuntainen yhteysväylä. Rautatiesillan nyky- pohjoisen ja eteläisen osan välinen liikenne-
29519: kunto ja tila eivät kuitenkaan salli kuorma- väylä
29520: autoliikennettä. Maasillantie ylittää tällä het- - Liikenneturvallisuussyistä tulee nykyinen
29521: lrellä tautatien tasoristeyksenä. Ylityskohdassa tasoristeys poistaa. Kolme rautatieraidetta, var-
29522: on kaksi pääraidetta ja yksi pistoraide. Taso- sin vaikeat korkeussuhteet. Rantaradan oikai-
29523: risteyksessä on varoitusvalot. Maasillantie nou- sun yhteydessä rakennetaan valtion toimesta
29524: see Kanaalitorilta jyrkästi tS~soristeystä kohti. tiesiltoja, joiden liikenne on vain murto-osa
29525: Etäisyys Ratakadun keskiviivasta lähimpään Maasillantien liikenteestä
29526: rautatietaiteeseen on n. 60 m ja korkeusero - Kadunrakennusjärjestelyt, jotka liittyvät
29527: 4 m. Erityisesti talvisaikaan tie on vaikeakul- "tunnelin" rakentamiseen, tulevat kaupungille
29528: kui:nen. Tästä on mm. ollut seuraubena etuajo- hyvin kalliiksi. Viime vuosina on kaupungin
29529: oikeuden antaminen Maasillantielle, vaikka si- budjettiin voitu varata uusia katuja varten kes-
29530: sääntuloväylällä olisi luonnollinen etuajo- kimäärin 200 000 markkaa
29531: oikeus. Maasillantien tS~soristeys voidaan pois- - Vaidonrautatiet painostaa kaupunkia,
29532: taa johtamalla katu tautatien ali. Tällaista rat- jotta suunnitelmaa alettaisiin toteuttaa ja taso-
29533: kaisua on jo kauan suunniteltu, mutta sitä ei risteys suljettaisiin.
29534: ole korkeiden kustannusten takia voitu toteut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29535: taa. Suunnitelmaan kuuluvat rautatienalaisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29536: "tunnelin" lisäksi Maasillankadun muutostyö muksen,
29537: Ratakadun-Tammisaarenden välillä sekä liit-
29538: tymä Tammisaarentiehen. Vesi- ja viemärijoh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29539: tojen siirtäminen tulee myös olemaan välttämä- menpiteisiin Karjaan Maasillantien suun-
29540: töntä. nitelman toteuttamiseksi edellä luon-
29541: nehdittujen periaatteiden mukaisesti.
29542: Helsing1ssä 11 päivänä helmikuuta 1982
29543:
29544: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen Elisabeth Rehn
29545: 760 1982-vp.
29546:
29547: Toivomusaloite n:o 663
29548:
29549:
29550:
29551:
29552: Hyrynkangas ym.: Varusmiesten ilmaismatkajärjestelyjen kehit-
29553: tämisestä
29554:
29555:
29556: Eduskunnalle
29557:
29558: Yhteiskunnan varusmiehille ja heidän per~ het joutuvat kustantamaan itse tai heidän koti~
29559: heenjäsenilleen tarjoamia taloudelHsia etuuksia väkensä, mikä aiheuttaa useimmiten pitkistä
29560: on viime vuosina jonkin verran parannettu. Sa- matkoista johtuen koh~uuttomia taloudellisia
29561: manaikaisest·i varusmiesten loma-ailioja on li- uhrauksia varusmiesten lälheisille.
29562: sätty ja varusmiehet pääsevät viikonloppuva- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29563: paalle entistä käytäntöä useammin. Puolustus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29564: voimille syntynyt kustannussäästö on lis-ätyn
29565: vapaa-ajan myötä siirtynyt varusmiesten itsensä että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
29566: ja heidän kotiensa kannettavaksi. Koska asevel- piteisiin, jotta varusmiehet varusmies-
29567: vollisuus on säädetty kansalaisvelvollisuudeksi, kortin esittämällä, varusmiespuku yl-
29568: ei voida pitää oikeana, että siitä aiheutuu koh-. lään saavat matkustaa kustannuksilla
29569: tuutonta taloudellista rasitusta. viikonloppulomilleen valtionrautateillä
29570: · Varusmiehet saavat pääsääntöisesti kerran sekä posti- ja lennätinlaitoksen posti-
29571: kuussa vapaat matkat kotipaikikakunnalleen autoilla, samalla kun litterakäytäntö
29572: puolustusvoimien kustantamana ja tarkasti poistamalla säästetään työtä ja jäykkää
29573: kontrolloimana. Muut lomamatkat varusmie- hallintomenettelyä~ -
29574: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
29575:
29576: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä Väinö Raudaskoski
29577: Terhi Nieminen-Mäkynen Pirkko Valtonen Hannele Pokka
29578: Lea Sutinen Impi Muroma
29579: 1982 vp. 761
29580:
29581: Toivomusaloite n:o 664
29582:
29583:
29584:
29585:
29586: P. Jokinen y!ll.: Korian varuskunnan peruskorjauksien suoritta-
29587: misesta
29588:
29589:
29590: Ed u s kunnalle
29591:
29592: Korialla sijaitseva perintdkäs pioneerivarus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29593: kunta kuuluu niihin Kymenlaakson vanhoihin ni:oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29594: saneerausta odottaviin varuskuntiin, joille ei muksen,
29595: ole voitu osoittaa moniin vuosiin niiden tarvit-
29596: semia peruskorjausmäärärahoja, kun uusien va- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29597: ruskuntien rakentaminen on ollut kesken. Ko- menpiteisiin Korian varuskunnan perus-
29598: rian varuskunnan peruskorjaukset tulisi suorit- korjauksien suorittamiseksi.
29599: taa mahdollisimman pian, jotta varuskunnan
29600: toiminta pystyttäisiin turvaamaan ajanmukai-
29601: s~ssa tiloissa.
29602:
29603: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
29604:
29605: Pekka Jokinen Mauri Miettinen
29606:
29607:
29608:
29609:
29610: % 88200189C
29611: 762 1982 vp.
29612:
29613: Toivomusaloite n:o 665
29614:
29615:
29616:
29617:
29618: Juntumaa ym.: Siviilipalvelumiesten käyttämisestä kunnallisen
29619: sosiaali- ja terveystoimen tehtävissä
29620:
29621:
29622: Eduskunnalle
29623:
29624: Kuntien sosiaali- ja terveysto1m1 kärsii jat- vammaisten opiskelijoiden asuntolassa. Heitä
29625: kuvasta työvoimapulasta. Palveluja ei voida an- voi saada myös kotiin henkilökohtaiseksi avus-
29626: taa läheskään toivotulla tavalla. tajaksi.
29627: Helpotusta tilanteeseen toisi ns. siviilipalve- Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
29628: lumiesten nykyistä tarkoituksenmukaisempi väksyttäväksi toivomuksen,
29629: käyttö. Miehet ovat usein hy:vin koulutettuja,
29630: joten heillä pitäisi olla valmiuksia monenlaisiin että hallitus ryhtyisi selvittämään
29631: tehtäviin. He saisivat hyvää kansalaiskasvatusta mahdollisuuksia suunnata siviilipalvelu-
29632: olemalla mukana palvelutehtävissä. Uskonnolli- miesten työpanos nykyistä enemmän
29633: nen tai eettinen vakaumus antaisi työlle hyvän kuntatasolle sosiaali- ja terveystoimen
29634: lähtökohdan. käyttöön.
29635: Länsi-Saksassa siviilipalvelumiehet toimivat
29636: mm. avustajina yliopiston yhteydessä olevassa
29637: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
29638:
29639: Antero Juntumaa Sauli Hautala Asser Stenbäck
29640: Terhi Nieminen-Mäkynen Impi Muroma Tarja Halonen
29641: Inger Hirvelä Jouni J. Särkijärvi Pentti Poutaneo
29642: Sakari Knuuttila Esko Almgren Ensio Laine
29643: Väinö Rautiainen
29644: 1982 vp. 763
29645:
29646: Toivomusaloite n:o 666
29647:
29648:
29649:
29650:
29651: Kivitie ym.: Siviilipalvelumiesten oikeuttamisesta matkustus-
29652: alennusten piiriin
29653:
29654:
29655: Eduskunnalle
29656:
29657: Siviilipalvelumiehille ei myönnetä heidän Siviilipalvelu on siten hallitusmuotoon ja
29658: matkustaessaan valtionrautateillä samaa 50 pro- asevelvollisuuslakiin perustuvan palvelusvelvol-
29659: sentin matkalippualennusta kuin muille asevel- lisuuden täyttämistä samoin kuin aseellinenkin
29660: vollisille. palvelus. Kansalaisten yhdenvertaisuuden kan-
29661: Hallitusmuodon 75 §:n mukaan jokainen nalta ei ole asianmukaista eikä perusteltua, että
29662: Suomen kansalainen on velvollinen olemaan Valtionrautatiet julkisena laitoksena kohtelee
29663: osallisena isänmaan puolustuksessa tai sitä asevelvollisuudesta johtuvaa palvelusvelvolli-
29664: avustamaan, niin kuin siitä laissa säädetään. suutta lakiin perustuvalla tavalla täyttäviä
29665: Asevelvollisuuslain 1 § :ssä määrätään, että jo- kansalaisiaan eri tavoin sen mukaan, suoritta-
29666: kainen Suomen mies on asevelvollinen isän- vatko he sanottua palvelusta aseellisena palve-
29667: maan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puo- luksena vai siviilipalveluksena.
29668: lustukseksi. Asevelvollisuuslain 34 § :n mukai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
29669: sesti palvelusvelvollisuuden täyttämisestä sellai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29670: sissa tapauksissa, joissa asevelvollinen uskon-
29671: nolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29672: vien vakavien omantunnonsyiden vuoksi on siviilipalvelumiesten saattamiseksi samo-
29673: vapautettu aseellisesta palveluksesta rauhan jen matkustusalennusten piiriin kuin
29674: aikana, on määrätty aseettomasta palveluksesta muut palvelusvelvollisuuttaan täyttävät.
29675: ja siviilipalveluksesta annetussa laissa (21. 2. ·
29676: 1969/132).
29677: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1982
29678:
29679: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
29680: Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä
29681: 764 1982 vp.
29682:
29683: Toivomusaloite n:o 667
29684:
29685:
29686:
29687:
29688: Korhonen ym.: Määrärahasta varusmiesten päivärahan korotta-
29689: miseksi
29690:
29691:
29692: Eduskunnalle
29693:
29694: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kansa-
29695: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan ko- laisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutettu-
29696: rottamista tasolle, joka vastaa kohtuullista toi- na, että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudellis-
29697: meentuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan ta rasitetta.
29698: korottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29699: joka vastaa minimipalkkaa vähennettynä yllä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29700: pitokustannuksilla.
29701: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies- että hallitus ottaisi valtion vuoden
29702: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen
29703: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti 10 000 000 markan määrärahan varus-
29704: omia tai omaisten varoja yli 3 000 markkaa miesten päivärahan korottamiseksi yh-
29705: palveluaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- dellä markalla.
29706: tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan
29707: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
29708:
29709: Erkki Korhonen Jorma Fred Lea Sutinen
29710: Markku· Kauppinen Sauli Hautala Ulla Järvilehto
29711: 1982 vp. 765
29712:
29713: Toivomusaloite n:o 668
29714:
29715:
29716:
29717:
29718: Lattula: Puolustusvoimien materiaalisten puutteiden poistami-
29719: sesta
29720:
29721:
29722: EduskunnalLe
29723:
29724: Yya-sopimus sisältää selvän puolustustehtä- soveltuvin ajanmukaisin välinein. Sellaisten
29725: vän, jonka ensisijainen velvoite lankeaa meille hankkiminen ei ole kohtuuton rasitus maallem-
29726: itsellemme. Sopimus velvoittaa Suomea taiste- me, joka kansainvälisessä vertailussa sijoittuu
29727: lemaan hyökkäyksen torjumiseksi sekä kohdis- aivan vauraimpien maiden joukkoon. Mikäli
29728: tamaan kaikki käytettävissä olevat voimat pahimpia materiaalisia puutteitamme ei saada
29729: alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi. poistetuksi, puolustuskykymme uskottavuus
29730: Puolustuskyvyltämme nämä velvoitteet kysyvät aikaa myöten murenee.
29731: siten jotakin aivan muuta kuin pyrkimystä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit·
29732: päästä mahdollisimman vähällä. Puolustusvoi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk·
29733: mien vaativimpana tehtävänä on valtakuntam- sen,
29734: me puolustaminen. Vain toimintakykyiset puo-
29735: lustusvoimat voivat tehokkaasti tukea turvalli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29736: suuspolitiikkamme keskeistä tavoitetta ja pyr- menpiteisiin Suomen oman puolustus-
29737: kimystä eli pysyttäytymistä kansainvälisten kyvyn uskottavuuden säilyttämiseksi
29738: selkkausten ulkopuolella. poistamalla nopeasti puolustusvoimiem-
29739: Joukot on kyettävä varustamaan oloihimme me pahimmat materiaaliset puutteet.
29740: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1982
29741:
29742: Eero Lattula
29743: 766 1982 vp.
29744:
29745: Toivomusaloite n:o 669
29746:
29747:
29748:
29749:
29750: Astala ym.: Tuotevastuulainsäädäntöä koskevan esityksen anta-
29751: misesta
29752:
29753:
29754: Eduskunnalle
29755:
29756: Eduskunta hyväksyi 22. 12. 1977 kuluttajan- tuotetta itseään. Tuotevahingoista olisi vastuus-
29757: suojalain, lain kuluttajaneuvonnan järjestämi- sa valmistajan ohella ulkomaisen tuotteen maa-
29758: sestä kunnassa, lain kuluttaja-asiamiehestä, lain hantuoja. Kuluttaja- ja palkansaajajärjestöt se-
29759: markkinatuomioistuimesta ja lain kuluttajavali- kä useimmat virkamiehet suhtautuivat myön-
29760: tuslautakunnasta. teisesti tuotevastuulainsäädännön toteuttami-
29761: Mainitut uudistukset ovat tärkeitä. Lakien seen. Sen sijaan elinkeinoelämä suhtautui kiel-
29762: kokonaisvaikutus on yleisesti arvioitu myöntei- teisesti.
29763: seksi, vaikka perustavaa laatua oleviin ongel- Oikeusministeriö on jatkovalmistelua varten
29764: miin ei olekaan voitu puuttua. Kansalaisetbao asettanut 4. 3. 1981 työryhmän, jonka tehtä-
29765: eivät voi ratkaisevasti vieläkään vaikuttaa sii- vänä on seurata tuotevastuulainsäädännön kan-
29766: hen, mitä valmistetaan, miten valmistetaan ja sainvälistä kehitystä sekä yhteistyössä muiden
29767: miten paljon valmistetaan. pohjoismaiden vastaavien selvityselinten kanssa
29768: Monia kuluttajansuojan edellyttämiä lisä- valmistella, kansainvälinen kehitys huomioon
29769: uudistuksia on parhaillaan vireillä, mm. lääke- ottaen, hallituksen esityksen muotoon laadittu
29770: vahinkovastuuta, kulutuspalveluja ja kulutus- ehdotus tuotteiden aiheuttamien henkilövahin-
29771: luottoja, asunnon ostajan suojaa ja tuoteturval- kojen korvaamisesta. Mikäli kansainvälisesti
29772: lisuutta koskevia lakiuudistuksia. Hankkeet laajalti hyväksytään myös tuotteiden aiheutta-
29773: ovat kuitenkin paljolti juuttuneet paikoilleen. mien esinevahinkojen korvaamista tarkoittavia
29774: Näin on tapahtunut mm. tuotevastuulainsää- säännöksiä, työryhmä voi sisällyttää tätäkin
29775: dännön kehittämisen suhteen, vaikka eduskun- koskevia säännöksiä ehdotukseensa.
29776: ta edellytti hyväksyessään vuonna 1977 kulut- Kuluttajansuojan kehittäminen edellyttää
29777: tajansuojalait, että hallitus joutuisasti valmiste- mm. tuotevastuulainsäädäntöä. Ehdotukset tu-
29778: lee ja antaa eduskunnalle esityksen valmistajan lee saattaa kiireellisesti eduskunnan käsittelyyn.
29779: ja maahantuojan tuotevastuun sääntelemiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29780: Oikeusministeriön ehdotus kuluttajansuoja- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29781: lainsäädännöksi sisälsi aikanaan myös ehdotuk- muksen,
29782: sen säännöksiksi tuotevastuusta. Jatkovalmiste-
29783: lua varten asetettiin tuotevastuukomitea. Se että hallitus antaisi pikaisesti edus-
29784: ehdotti vuonna 1978 tuotevastuulain säätämis- kunnalle esityksen tuotevastuulaiksi
29785: tä, jolla pyrittäisiin parantamaan kuluttajan- valmistajan ja maahantuojan tuotevas-
29786: suojaa, kun tuote on aiheuttanut henkilövahin- tuun sääntelemiseksi.
29787: gon tai vahingoittanut muuta omaisuutta kuin
29788: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
29789:
29790: Heli Astala Arvo Kemppainen Aulis Juvela
29791: Vappu Säilynoja Unto Ruotsalainen Mikko Ekorre
29792: Aarne Saarinen Inger Hirvelä Helvi Niskanen
29793: 1.-C. Björklund Juhani Vähäkangas Anna-Liisa Jokinen
29794: Lauha Männistö Pauli Uitto Kati Peltola
29795: V. J. Rytkönen Ulla-Leena Alppi
29796: 1982 vp. 767
29797:
29798: Toivomusaloite n:o 670
29799:
29800:
29801:
29802:
29803: Anna-Liisa Jokinen ym.: Aliurakoitsijoiden asemaa konkurssissa
29804: koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta
29805:
29806:
29807: Eduskunnalle
29808:
29809: Lainsäädännössämme ilmenee erittäin vaka- mutta jättää ne maksamatta aliurakoitsijoille.
29810: via epäkohtia edelleen siinä suhteessa, että Viime vuosina on sattunut useita valitettavia
29811: työn suorittaja jää usein vaille hänelle kuulu- tapauksia, jotka osoittavat konkurssin tehneen
29812: vaa työpaikkaa. Tämä koskee aliurakoitsijoita yhtiön jatkaneen välittömästi toisella nimellä,
29813: ja nimenomaan varsin monissa tapauksissa yk- mutta jättäneen aliurakoitsijat ilman palkkaa.
29814: sityisiä pieniä yrityksiä eli niitä, joiden työnte- Valitettavinta on, että näin on menetelty val-
29815: kijämäärä on 2-4 työntekijää. Työn erikois- tion työkohteissa, eivätkä asianajotoimistotkaan
29816: tuminen puolestaan on johtanut näiden pienten selvitä tilannetta, vaikka näyttöä ja todisteita
29817: yritysten lisääntymiseen ja samalla ongelman on. Tällaiset epäkohdat lainsäädännössä heiken·
29818: huolestuttavaan kasvuun. Työttömyyden lisään- tävät lainkäytön luotettavuutta. Siksi niiden
29819: tyessä ovat juuri nämä pienyritykset pakotet- korjaamiseen on nopeasti ryhdyttävä. Vaikka
29820: tuja ottamaan työn vastaan, vaikka takeita pal- aliurakoitsija on rinnastettavissa työntekijöihin,
29821: kan maksusta ei olekaan saatavissa. Tämä työn· kuitenkin aliurakoitsijalta puuttuu palkkatur-
29822: suoritusryhmä on verrattavissa palkansaajaan, va. Olisikin erityisen tärkeää selvittää, millä
29823: mutta heidän palkkaturvansa on huolestuttavan tavoin voitaisiin turvata aliurakoitsijan asema
29824: heikko. konkurssissa. Tarvitaan lainsäädännön nopeaa
29825: Lisäksi aliurakoitsijoilla on työn suoritukses- uudistamista.
29826: sa mukana myös omia työvälineitä, laitteita tai Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29827: kuljetuskalustoa, joiden kulut lisäävät tappion taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29828: suuruutta työnantajan konkurssin tapahtuessa.
29829: Valitettavaa on sen käytännön lisääntymi- että hallitus nopeasti selvittäisi ali-
29830: nen, että myös valtio ja kunnat antavat töitään urakoitsijoiden aseman konkurssissa ja
29831: urakoitsijalle, joka konkurssin tapahtuessa nos- antaisi asiaa koskevan lakiesityksen
29832: taa kyllä omat sopimuksiin kirjatut tulonsa, eduskunnalle.
29833: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
29834:
29835: Anna-Liisa Jokinen Heikki Perho Vappu Säilynoja
29836: Ensio Laine Helvi Niskanen Kati Peltola
29837: Lauha Männistö Heli Astala Juhani Vähäkangas
29838: Unto Ruotsalainen 1.-C. Björklund M.-L. Salminen
29839: V. J. Rytkönen Aulis Juvela Inger Hirvelä
29840: Pauli Uitto
29841: 768 1982 vp.
29842:
29843: Toivomusaloite n:o 671
29844:
29845:
29846:
29847:
29848: Ruotsalainen ym.: LEL-vakuutusmaksujen perimisestä konkurssi-
29849: tilaan jootuneilta yrityk&iltä
29850:
29851:
29852: Eduskunnalle
29853:
29854: Laiminlyötyjä LEL-vakuutusmaksuja on saa- vireillä oleva konkurssi on vuodelta 1963. Ih-
29855: tu selville v. 1981 melkein puolet enemmän metystä herättääkin se, miten konkurssit voi-
29856: kuin vuosi sitten. Työeläkekassa on myös jou- vat olla niin pitkään keskeneräisiä.
29857: tunut valvomaan vakuutusmaksusaataviaan Noin 8 % laiminlyödyiksi todetuista LEL-
29858: LEL-aloilla toimineiden yritysten konkursseissa vakuutusmaksuista odottaa konkurssipesän sel-
29859: huomattavasti edellistä vuotta enemmän. Lai- vitystä. Konkursseista kertyy sitä paitsi rahaa
29860: minlyötyjä LEL-vakuutusmaksuja oli syys- niukanlaisesti: vain kymmenisen prosenttia
29861: kuun loppuun mennessä saatu selville 35 milj. konkursseista valvotuista saatavista saadaan pe-
29862: markkaa eli vain 2 milj. markkaa vähemmän rityiksi, vaikka LEL-maksuilla on etuoikeus
29863: kuin koko edellisenä vuonna. Laiminlyönneistä palkkojen jälkeen.
29864: 80 % oli rakennusalan vakuutusmaksuja, 12 Rakennusala pitää hallussaan kärkisijaa kon-
29865: % metsätalous- ja satama-alan vakuutusmak- kurssitilastoissa. Yli 80 % LEL-alojen kon-
29866: suja. kursseista sattuu rakennusalan yrityksille.
29867: Työeläkekassassa on vuoden 1981 syyskuun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29868: loppuun mennessä valvottu vakuutusmaksusaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29869: tavia yli 100 työnantajan konkurssissa. V. 1980 muksen,
29870: vastaavasti konkurssin valvontoja oli 70 ja
29871: koko viime vuonna vajaat 90. Konkursseissa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29872: valvottiin vakuutusmaksuja tämän vuoden syys- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
29873: kuun loppuun mennessä 8 milj. markkaa eli yli kaansaamiseksi, että LEL-vakuutusmak-
29874: kolme kertaa vuoden 1980 määrä. sut voitaisiin periä täysimääräisinä niil-
29875: Konkursseista saa rahoja odottaa vuosia. täkin yrityksiltä, jotka joutuvat kon-
29876: Koroista huolimatta raha menettää tänä aikana kurssitilaan.
29877: arvoaan. Esimerkiksi Työeläkekassan vanhin
29878: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
29879:
29880: Unto Ruotsalainen Ulla-Leena Alppi Heli Astala
29881: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto Maija Rajantie
29882: Matti Järvenpää
29883: